<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin.  Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

Nimesi:

Lausahdus:

126 Käyttäjää paikalla! 0.0061399936676025

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
ASK_1950_III_I | ASK_1950_III_II_III | ASK_1950_IV | ASK_1950_I_II | ASK_1950_V | HAK_1950 | Liite_1950_I_XII_A | Liite_1950_I_XII_B | PTK_1950_I | PTK_1950_II | PTK_1950_III | PTK_1950_IV | 
1: VALTIOPÄIVÄT
2:            1950
3: 
4:    LIITTEET
5:           I-XII
6: 
7:               A.
8: 
9: 
10: 
11: 
12:         HELSINKI 1950
13:   VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
14:             A. Valtiopäivien alussa jätetyt laki-) rahaasia- ja
15:                            toivomusaloitteet.
16:                                                       SISÄLLYSLUETTELO.
17: 
18: 
19:                                                           I. Perustuslakivaliokunta.
20:      Tasavallan presidentin vaalia, valtion-                                                                                                               Siv.
21:      tilien tarkastusta,      edustajanvaaleja,                                      7. Myllymäki y. m., toiv. al. N:o 1: Ääni-
22:      vuokrasäännöstelyä, äänioikeutta, val-                                             oikeusikärajan alentamisesta valtiolli-
23:      tiopäiväjärjestystä, maaylioikeutta ja                                             -sissa vaaleissa • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
24:      kansala:iBsllojaa koskevia laki- ja toivo-                                      8. Salmela-Järrviwen y. m., .toiv. al. N:o 2:
25:                     musaloitteita.              Siv.
26:                                                                                         Toimenpiteistä s•airaaloissa ja hoitolai-
27: 1. Paasio y. m., lak. al. N:o 1: Ehdotus                                                toksissa olevien potilaiden oikeuttami-
28:                                                                                         se,ksi osallistumaan valtiollisiin vaalei-
29:    laiksi hallitusmuodon 23 § :n muuttami-
30:                                                                                         hin hoitopa:iJkassaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
31:      sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     7
32:                                                                                      9. Öhman, hemst. mot. N:o 3: Angående
33: 2. RlliU!niO y. m., lak. al. N:o 2: Ehdotus
34:                                                                                         fördelande av statsuts,kQittets åliggan-
35:    lailksi halli·tusmuodon 23 §:n muuttami-
36:                                                                                         den mellan två eller f1era ut!skott . . . . 22
37:    sesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       9
38:                                                                                      9. öhman, toiv. a!l. N:o 3: Valtiovarainva-
39: 3. Jern m. fl., lagmot. N:o 3: Förslag :tili
40:    lag om ändring av 71 § regeringsformen                                     11        liokunnan tehtävien jakamisesta kahdelle
41:                                                                                         tai useammalle valiokunnalle . . . . . . . . . . 23
42: 3. Jern y. m., lak. al. N:o 3: Ehdotus laiksi
43:    halli1tusmuodon 71 §:n muuttam]sesta • .                                   13    10. V. Eskola y. m., toiv. al. N:o _4: Maayli-
44: 4. Rantamaa y. m., Jak. al. N:o 4: Ehdotus                                              oikeuden perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . 24
45:                                                                                     11. Rosemberg m. fl., hemst. mot. N:o 5: An-
46:    laiiksi edUistajanvaaleista annetun lain
47:                                                                                         gående avlåtande av proposition om
48:    muuttamisesta . . . . • • . . . . . . . . . . . • . . . . .                15
49:                                                                                         s-kydd för medborgarnas ras och natio-
50: 5. Haapaniemi y. m., lak. al. N:o 5: Ehdo-
51:                                                                                         nalitet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
52:    tus laiksi edustajanvaaleista anne,tun
53:    lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   17
54:                                                                                     11. Rosenberg y. m., •toiv. al. N:o 5: Esityk-
55: 6. Stenberg y. m., lak. al. N:o 6: Ehdotus                                              sen antamisesta lkansalaiSiten rodun ja
56:                                                                                         -kansallisuuden suojasta . . . . . . . . . . . . . . . 28 _
57:    laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä
58:    annetun lain muntta!misesta . . . . . . . . . .                            19
59: 
60:                                                                 II. Lakivaliokunta.
61:      Rikoslakia, painovapautta, oikeuslai-                                                                                                                       Siv.
62:      tosta, nuoria rikoksentekijöitä, kaupp~                                         3. Kwusinen-Leino y. m., toiv. al. N:o 6: Oi-
63:      lakia y. m. koskevia laki- ja toivomus-                                            keuslaitoksen ja hallintokoneiston kan-
64:                      aloitteita.                                                        sanvaltais,t.amisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 41
65:                                                                              Siv.    4. Brander-Wallin y. m., toiv. al. N:o 7: Esi-
66: 1. KWU8inen-Leino y.1n., lak. al. N:o 7: Eh-                                            tyiksen antamisesta laiksi nuorista ri-
67:    dotus laiksi rikoslain 16 luvun 24 §:n                                               koksentekijöistä annetun lain muuttami-
68:    kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35                      seSita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . . .    43
69: 2. Tervo y. m., lak. al. N:o 8: Ehdotukset                                           5. Roine y. m., rtoiv. al. N:o 8: Esirty;ksen
70:    laei-ksi painovapauslain sekä ri!koslain                                             antamisesta la,iksi nuorista rikoiksen•te-
71:    16 luvun 24 §:n muuttamisesta . . . . . . . 38                                       Idjöistä annetun lain muuttamise-sta • .                                  44
72: IV
73: 
74:                                                 Siv.                                                                                             Siv.
75:  6. Koski y. m., <toiv. al. N:o 9: Esit)'lksen                                         eläinten ja tkoneiden vapauttamiseksi
76:     antamisesta yleise[ksi kauppalaiksi . . • . 45                                     ulosmit.tauk,sesta .. , , . , , , , . , , , ..... , . ,    48
77:  7. Saukkonen y. m., toiv. aJ. N:o 10: Toi-                                         90 Brander-Wallin yo mo, toiv, al. N:o 12:
78:     menpiteistä per.iikuntien hallussa olevien                                         Vaivaisprosentin suori-tusvelvollisuuden
79:     jakamattomien maatiloj,en silllytrtämi-                                            rajoittamisest·a .. , . , ........ , , ...... ,            49
80:     seksi elinke1poisina !kokonaisuuksina . , 46                                   lOo Salmela-Järvinen y. mo, toiv. al. N:o 13:
81:  8. Kullberg m. fl., hemst. mot. N:o 11: An-                                           Lasten elatusapujen suorittamisesta en-
82:     gående avlåtande aN proposition om                                                 nakikoina valtion tai ikunnan varoista . 0                 50
83:     jord:brulli:ares husdjurs och mas!k:iners                                      11. Miikki y. mo, toivo al. N:o 14: Käräjä-
84:     fritagande från utmätning ... , , ... , . , 47                                     ja    arMstohuoneiston          rakentamisesta
85:  8. Kullberg y. mo, toiv. al. N:o 11: Esit)'lk-                                        Imatran 1tuomiokuntaa varten , , . . . . . .               52
86:     sen antamisesta maanviljelijäin ikoti-
87: 
88: 
89:                                                          III. Ulkoasiainvaliokunta.
90:       Maatalouden ulkomaanedustusta                               kos..                                                         Siv.
91:                keva 1loivomusaloite.                                                    maatalouden ultkomaisesta edustuksesta
92:                                                                                         (Laus. M,tv:lta) .. oo........ oo0...... 55
93:  1. Pakkanen y. m., toiv. al. N:o 15: Suomen
94: 
95: 
96: 
97:                                                        IV. Valtiovarainvaliokunta.
98:       A. Verotusta, tulleja, kansakoululai-                                                                                                      Siv.
99:       tosta, rakennustoimintaa, sosialisoimista,                                    7, Miettunen '!Jo mo, lako aio N:o 15: Ehdotus
100:       viran ja toimen haJtijain sekä henkisen                                           lai<ksi toisen omaisuudenluovutusverolain
101:       työn palkkausta, sähköistystä. y. m. kos-                                         muuttamisesta ........... 0...... , , , , .               77
102:           kevia laki- ja toivomusaloitteita.                                        8o Riihinen '!Jo mo, lak. al. N:o 16: Ehdotus
103:                                                                             Siv.        laiksi osakeyhtiöiden omaisuudenluovu-
104:  1. Sukselai!nen y. mo, lako aJ. N:o 9: Ehdo-                                          tusverosta . , , .............. o. . . . . . . . .         79
105:      tus laiksi tulo- ja omaisuusverolain                                           9. Eo Pusa yo mo, lak. aio N:o 17: Ehdotus
106:     muuttamisesta ......•...... 0o. . . . . . . .                            61         laiksi osakeyhtiö·iden lisäverovelvolli-
107:                                                                                         suudesta eräissä tapawksis.sa sekä näi-
108:  2. Mei!nander, lagmot. N:o 10: Förslag till
109:                                                                                         den varojen jakamisesta !k:orvaukseen
110:     lag angående ändring av 24 § lagen om
111:                                                                                        oi;keutetuille , . 0.. o.. 0..... o...... o. . .           83
112:     inkomst- och förmögenhetsskatt ..... ,                                   66
113:                                                                                    10. Riihinen y. mo, lak. al. N:o 18: Ehdotus
114:  2. Meinander, lako alo N:o 10: Ehdotus                                                 laiksi eräiden mall!Sita vietävien ta varoi-
115:     laiksi tulo- ja omaisuusverolain 24 § :n                                            den viell!titulleista .......... o, . . . . . . .         85
116:     muuttamisesta . , .... , o...... , , ... o.. ,                           67    11. Tainio y. mo, lako alo N:o 19: Ehdotus
117:  S. Lappi-Seppälä y. m., lako al. N:o 11: Eh-                                           lai'ksi asuntotuotannon edistä-miseksi
118:     dotus la·~ksi leimav.erolain 66 § :n muut-                                         myönnettävistä veronhuojennu,ksista an-
119:     tamisesta ............. o... 0...... 0o. .                               68         netun lain muuttamisesta , . , , . . . . . . . .          87
120:  4. Söderhjelm, lagmot. N:o 12: Förslag tili                                       12. Hietanen '!Jo mo, lako aio N:o 20: Ehdotus
121:     lag om ändring IW 5 § lagen angående                                               laiksi .taloudellisiin vailkeuksiin joutu-
122:     omsättningss!k:att ....... o........... o.                               70        neiden pienomisrt;ajien tukemiseksi 0. . .                 89
123:  4. Söikrhjelm, lak. al. N:o 12: Ehdotus                                           13. "Vennamo y. m., Jako alo N:o 21: Ehdotus
124:     laiksi liitkevaihtoverolain 5 § :n muutta-                                         laiksi varojen varaamisesta pientilalli-
125:     misesta ............ o.. o. oo..... o.....                               72        sille myönnettäviä säh·köistämislainoja
126:  5. Kilpeläinen yo mo, lak. al. N:o 13: Ehdo-                                          varten .. o.............. o, ..... o.. o. .                91
127:     tus laiksi liikevaihtoverolain muuttami-                                       14. Pyörtänö, lak. al. N:o 22: Ehdotus laiksi
128:     sesta . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    74        ikansakoululaitaksen flmstannutksista an-
129:  6. E. Pusa yo mo, lako al. N:o. 14: Ehdotus                                           netun lain 5 § :n muuttamisesta (Laus.
130:     laiksi asuinraik:ennusten tuotantoon käy-                                          .Siv:lta) .. o...... , .... o. o..... o,.....              92
131:     tetyn tavaran lii!k:evai'htoveron palautta-                                    15. Soininen '!Jo m., lak. aio N:o 23: Ehdotus
132:     mise.sta ........... o....... o..... o....                               76        laiksi kansakoululaitoksen ikustannuk-
133:                                                              SWällyslue1:lte1o 1950.                                                                     V
134: 
135:                                                                         Siv.                                                                            Siv.
136:      sista annetun lain 5 § :n muUJttamisesta                                      maiden ja luonnonni1ttyjen verotuk-
137:       (Laus. ,Siv:lta) .. .. .. .. . .. .. . . .. .. .. . 93                       .sessa ...•........•.......•......•..•. 116
138: 16. Niskala, y. m., lak. al. N:o 24: Ehdotus                                   31. Haapaniemi y. m., ·toiv. al. N:o 28: Maa-
139:      lailk.si ik.ansakoulunopettajien lisäpalk-                                    talouskoneiden ja -työvälineiden vapaut-
140:      Jdoista eräissä 'kunnissa (Laus. '8iv:lta) 94                                 tamisesta omaisuusverosta . . . • . • . • . . • . 118
141: 17. M. Leskinen y. m., lak. al. N:o 25: Ehdo-                                  32. Ikonen y. m., rtoiv. al. N:o 29: Eräiden
142:      tukset laeiksi maaseudun raikennustoi-                                        maanhanlkintalain nojalla maata Sl!Anei-
143:      minnan edistämisestä, maaseudun ra-                                           den verovapaudesta metsän:naan osalta . • 119
144:      .kennustuotannon ,tu:kemisesta valtion                                    33. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 30:
145:      varoilla sekä maaseudun ralkennuslai-                                         8äästö- •tai karttuvalle talLetustilille tal-
146:      noista, -talkuista ja -avustuksista (Laus.                                    letettujen 'säästöjen pääoman ja !korll:o-
147:      Työv:lta) . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 95             jen verovapaudesta • . • . • . . . . . • . . . . . • • 120
148: 18. Hietanen y. m., lak. al. N:o 26: Ehdotus                                   34. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 31: Yalkinai-
149:       laiksi syömäviljan ostoon oikeuttavien                                       .sen asuinpaikan uLkopuolella tehdyistä
150:       ostokorttien myöntämisestä eräissä ta-                                       kausiluontoisista :töistä saadun tulon
151:       pauksissa (Laus. Työv:lta) •..•.•..•• 100                                     kohtuullisesta vähentämisestä verotuik-
152: 19. Tervo y. m., toiv. al. N:o 16: Vesivoiman                                      sessa ...•......................•..... 121
153:       ja voimalaitosten ottamisesta valtion                                    35. Borg-Swndman y. m., toiv. al. N:o 32:
154:       omistu•kseen .· . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . . . . . 102          Eläikkeiden verovapaudesta . . . . . . . . . . 122
155: 20. Tervo y.m., toiv. al. N:o 17: Puhelinlai-                                  36. KuitUnen y. m., toiv. aJ. N:o 33: Eläke-
156:       tolksen olttamisesta valtion omistukseen 104                                  tulojen verotuksen rajoittamisesta . • • • 123
157: 21. Tervo y. m., toiv. al. N:o 18: TupaMm-                                     37. öhman m. fl., hemst. mot. N:o 34: An-
158:       teollisuuden ot•tamisesta valtion omis-                                       gående åtgärder för införande av sikat-
159:       tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . 105         tefrihet för de pensl!oner, som folkpen-
160: 22. Tervo y. m., .toiv. al. N:o 19: Sokeriteol-                                     sionsanstalten utbetalar . . . . . . . . . . . . . . 124
161:       lisuuden ottamisesta valtion omistuk-                                    37. Öhman y. m., toiv. al. N:o 34: Verova-
162:       seen ..................•............. 106                                     pauden myöntämisestä :kansaneläJk.elai-
163: 23. Manninen y. m., toiv. al. N:o 20: Suur-                                         toksen suorittamille eläkkeille • . . . . . . . 125
164:     , rpan:klkien ja nii'hin verrat1tavien luotto-                             38. Prunnila y. m., toiv. aJ. N:o 35: Toimen-
165:       laitos·ten ottamisesta valtion haltuun . . 107                                piteistä aiheellisifks·i osoittantuneista
166: 24. Ven'I'UWW y. m., toiv. al. N:o 21: Toimen-                                      verovalituksista johtuneiden ,kustannus-
167:       piteistä pääoman liiallisen keskittymi-                                       ten korvaami.selksi . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 126
168:       sen ehlkäisemis(llksi ................... 109                            39. Kannisto y. m., :toiv. a:l. N:o 36: Tulo- ja
169: 25. Torvi y. m., toiv. al. N:o 22: Toimenpi-                                        omaisuusverolain muuttamisesta eläke-,
170:       teistä eri:koisveron säätämiseiksi sellai-                                    leslki- ja orpovakuutusmaksujen vähen-
171:       sille suurteollisuuden harjoittajille, jotka                                 ,tän:nisoiikeuteen nähden . . . . . . . . . . . . • . . 127
172:       eivrut ylläpidä riittävää ammattikoulu-                                  40. Heikkilä y. m., toiv. al. N:o 37: Kirjojen
173:       tustoimintaa . • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 111            myynnin vapauttamisesta liikevaihtove-
174:  26. Honkala y. m., .toiv. aJ. N:o 23: Verovel-                                     rosta ...............................• 128
175:       vollisen oikeuttamisesta vähentämään                                     41. Het.emäki y. m., toiv. al. N:o 38: Yleis-
176:       verotettavista tuloistaan ainakin puo-                                        hyödyllisten lahjoitusten verovapauden
177:        let verovuonnlll määrätystä tulo- ja                                         laajentamisesta ...................... 129
178:        omaisuusverosta . . • . • . . • . • . . . . . . . . . . . 112           42. Ahmavawra y. m., toiv. al. N:o 39: Toisen
179: 27. Kannisto y. m., toiv. al. N:o 24: Koriko-                                       omaisuudenluovutusveron maksuajan siir-
180:       hyvityksen suorittamisesta veronmaksa-                                        tämisestä . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . . • • 130
181:        jille veron ennaikkomalksun palautu:ksen                                43. Hautala, y. m., .toiv. al. N:o 40: Toimen-
182:       yhteydessä .......................... 113                                     piteistä vuoden 1949 ikadosta kärsinei-
183:  28. Leikola, y. m., :toiv. al. N:o 25: Kuolin-                                     den maanviljelijäin vapaut•tamiseksi vuo-
184:       pesän verotuksen huojentamisesta . . . . . 114                                delta 1947 llllllksuunpannun toisen omai-
185:  29. Kaukamaa y. m., toiv. al. N:o 26: Kalas·                                       suudenluovutusveron toisen erän suoritta-
186:        taj1wäestön. oikeuttamisesta arvonvä-                                        misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 132
187:        hennyksen tekemiseen pyydystensä osalta                                 44. Laine y. m., toiv. al. N:o 41: Vuonna
188:        tulo- ja omaisuusverotuksessa . . • . . . . . • 115                          1950 maksettavan ·toisen omaisuuden-
189:  30. Soininen y. m., toiv. aJ. N:o 27: Toimen-                                      luovutusveron mruksuai1kojen lykkäämi-
190:        piteistä veroluokkien lisäämiseksi pelto-                                    ses•tä ..............................•. 133
191: VI                                                          SiwllY'sluette1o 1950.
192: 
193:                                                                        Siv.                                                                        Siv.
194: 45. M. Järvinen y. m., toiv. al. No: 42: Eräi-                                58. Vennamo y. m., :toiv. al. N:o 55: Halpa-
195:      siin vaaliasiwkirjoihin menkittävien to-                                      :kol'lkoisten lainojen myöntämisestä maa-
196:      distusten leimaverovapaudesta ........ 134                                    seudun väestölle verojen ja muiden
197: 46. Pakkanen y. m., toiv. al. N:o 43: Mehi-                                        ma,ksettavaksi lan1keavien vellkojen suo-
198:      läishoidon vapauttamisesta tulo- ja                                           rittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154
199:      omaisuusverosta sekä kunnallisverosta                                    59. Riihinen y. m., toiv. al. N:o 56: Siirto-
200:      (Laus. Ltv:lta) ...................... 135                                    väelle myönne.ttyjen avustuslainojen pe-
201: 47. Rytinlci y. m., toiv. al. N:o 44: Eräiden                                      rimättä jättämisestä eräissä tapauksissa 155
202:      luonnonniittyjen vapauttamisesta pinta-                                  60. Virolainen, toiv. al. N:o 57: Korvauslain
203:      alaverotwksesta ja maatalouden työnar-                                        edellyttämän indeksikorotuksen myön-
204:      von verotuksesta (Laus. Ltv:lta) ..... 137                                    tämisestä eräille maansaantiin oi·keute-
205: 48. Wiherheimo y. m., toiv. al. N:o 45: Pa1-                                       tuille ............................... 156
206:      1,annauttijain eläJk~kysymyksen asian-                                   61. Karvonen y. m., ,toiv. al. N:o 58: Teolli-
207:      mukaista järjestelyä vai!keuttav1en tulo-                                      suuden sijoittamisesta lähemmäksi raa-
208:      ja omaisuus- se·kä kunnaUisverolaeissa                                        :ka-ainelähte~tä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 157
209:      olevien epäkohtien poistamisesta (Laus.                                  62. Riihim,äJci y. m., toiv. al. N:o 59: Teolli-
210:      L<tv:lta) ..........................•.. 138                                   sen toiminnan laajentamisesta maaseu-
211: 49. Soininen y. m., to1v. al. N:o 46: <Saimaan                                      dulle ................................ 158
212:      vesistöalueeseen 1kuuluvien ikuntien mää-                                63. Hakala y. m., toiv. al. N:o 60: Määrära-
213:      räämisestä eri meneiklkialueeiksi verotuk-                                    ·hasta .tHausten suorittamiseen rrwtimai-
214:      seen nähden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140              silta metallitehtailta ja J.tonepajoilta . . 159
215: 50. Borg-S'!IIf!dman y. m., toiv. al. N:o 47:                                 64. Koskinen y. m., toiv. al. N:o 61: Määrä-
216:       Henkisen työn tekijäin palkkauksen jär-                                       rahasta !kuoletuslainoiksi pien1tilallisille
217:       jestämisestä (Laus. Siv:lta) .......... 142                                   maaseudun sähköistämisen edistämiseksi 161
218: 51. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 48: Val-                                 65. MyUymäki y. m., toiv. al. N:o 62: Määrä-
219:       tionavun J.isäämisestä kunnille, joissa                                       rahasta lainoi:ksi pientalouiksien sähköis-
220:       siirtoväen sijoitus aiheuttaa uusien                                          tämistä varten ...... , .....•.......•. 162
221:      kansll!koulutalojen r!likentamista (Laus.                                66. Mannila y. m., 'toiv. al. N:o 63: Toimen-
222:      Siv:lta) ............................. 144                                     piteistä maaseudun sähköistämisen edis-
223:  52. Sa!l.iklconen y. m., toiv. al. N:o 49: Otto-                                   tämiseksi ................... , ........ 163
224:       lasten rinnas•tamises·ta omiin lapsiin kan-                             67. Forss m. fl., hemst. mot. N:o 64: An-
225:       sakoulunopettajien palkkauksessa (Laus.                                       gående lån och understöd för mindre-
226:      ·Siv: lta) ............................. 146                                   bemed1ade ipersoner med y:rkeskunskap
227:  53. Oleleo y. m., toiv. al. N:o 50: Kivisten                                       för uppförande av verlkstäder . , ...... 164
228:       peltoalueiden verotusperusteiden määrää-                                67. Forss y. m., toiv. al. N:o 64: Lainojen
229:       misestä (Lau:s. Mtv:lta) .............. 147                                   ja avustusten myöntämisestä vä.häva-
230:  54. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 51:                                         raisiUe amma.ttitaitoisille henkilöille työ-
231:       Toimenpiteistä ennen Aravalainsäädän-                                         pajojen perustamlista varten . . . . . . . . . . 165
232:       nön voimaantuloa rakennusvaiheessa ol-                                  68. Murtomaa y. m., toiv. al. N:o 65: Auto-
233:       leiden rakennusten taloudellisen aseman                                       liikennealalla yrksityistä yritteliäisyyttä
234:       järje$tämiseksi (Laus. Työv:lta) ...... 148                                   rajoi!ttavien määräysten poistamisesta . . 166
235:  55. Kannisto y. m., toiv. al. N:o 52: Määrä-                                  69. Rytinki y. m., toiv. al. No: 66: Yrksityis-
236:       rahasta säästäjien rahan arvon alene-                                         ten ·kotitarvepuun tarvitsijain oikeutta-
237:       misen johdosta tkärsimien tappioiden                                          misesta ostamaan valtion metsistä !koti-
238:       .'lmrvaamis~ksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150             tarvepuUJta puutavarayhtiöiden huuto-
239:  56. K. Eslcola y. m., toiv. al. N:o 53: Määrä-                                     •kauppaleim:Ukoi$ta mruksamiin hintoihin 167
240:       rahasta kuoletuslainoiksi työttömyyden                                   70. Korsbäck m. fl., hemst. mot. N:o 67: An-
241:       ja hallantuh(ljen johdosta taloudellisissa                                    gående utarbetande av en plan för
242:       va~keuksissa (lleville maalaiskunnille . . 152                                bränsleförsörjningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168
243:  57. Ranlcila y. m., toiv. al. N:o 54: Toimen-                                 70. Kasbäck y. m., toiv. al. N:o 67: Suunni-
244:       ·piteistä heikossa taloudellisessa ase-                                       telman laatimisesta poltto!l!inehuoltoa
245:       massa olevien maalaiskuntien työttö-                                          varten .............................. 170
246:       myysrasitusten lieventämise·ksi tai po·is-                               71. Forss m. fl., hemst. mot. N:o 68: An-
247:       tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153         gående avlägsnande av omsättningsskat-
248:                                                              Si&ä1lysluette1o 1950.                                                            VII
249: 
250:                                                                        Siv.                                                                      Siv.
251:      ten rpå flytande bränsle, som användes                                        vien naispostiljoonien tointen vaiki-
252:      för motorer i jordbrnk.et och pkesfis-                                        naistamisesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190
253:      ,ket .•............................... 172
254: 71. Forss y. m., toiv. al. N:o 68: Maanvil-
255:                                                                                    B. Rahaasia-aJ.oitteita, jotka koskevat
256:      jelyksessä ja ammatti!kalastuiksessa !Jl:äy-
257:                                                                                    määrärahojen osoittamista sivistykselli-
258:      tettyihin moottoreihin tarvittavan juok-
259:                                                                                    siin, maataloudellisiin, terveydenhoidol-
260:      sevan .polttoaineen vapauttamisesta lii-
261:                                                                                           Itsiin y. m. tarkOituksiin.
262:      kevaihtoverosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173
263: 72. E. Koivisto y. m., ·toiv. al. N:o 69: Syrjä-                              85. Heljas y. m., rah. al. N:o 1: Määrära-
264:       seuduilla toimiv.ien vaJ.tion viran ja                                      han osoitta:mise&ta J~~;ino:iiksi maaseudun
265:      1toimen haltijain paH~kauksen paranta-                                       sähikönjrukeluyhtiöiden kuluttajain liit-
266:      misesta . .. .. .. .. • .. • . .. .. .. .. .. .. . .. 174                    rtymis- y, m. maksujen rahoittamiseen • • 193
267: 73. Väyrynen y. m., .toiv. al. N:o 70: Esitylk-                               86. Kajala y. m., rah. a,l. N:o 2: Määrära-
268:       sen anta-misesta la:iiksi Lapin läänin                                      han osoittamisesta avustu'kseksi Dialko-
269:      palkkatyöntekijöille maksettavasta pal-                                      nissalaitos Beetelin rakennustöitä var-
270:      ikanlisästä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176        ten (Laus. Tv :lita) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194
271: 74. Tainio y. m., rtoiv. al. N:o 71: EJinkus-                                 87. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 3: Määrä-
272:      tannusten kalleudesta johtuvan rp.alkan-                                     rahan osoittamisesta korottomruks·i lai-
273:       lisän maiksamisesta Lapin läänin ja mui-                                    na;ksi Oulun diakoni•ssa•kodin oppilas- ja
274:       den vastaavien alueiden työläisille ja                                      hoitajakunnan asunnon rakentamista var-
275:      paikannauttijoille .................... 177                                  ten (Laus. Tv:lta) ................... 195
276: 75. Raunio y. m., toiv. al. N:o 72: Vaition                                   88. Brander-Wallin y. m., rah. al. N:o 4:
277:       maksamien eläikkeiden vähimmäismää-                                         Määrärahan osoittamisesta huokeakor-
278:       rän korottamisesta 50,000 mar:k'kaan . . 179                                koisiksi lainoiksi heikossa taloudellisessa
279: 76. Hakala y. m., toiv. aJ.. N:o 73: Määrä-                                       asemassa olevill·e kunnille kunnalliskotien
280:       rwhasta valtion palvduksessa olevien                                        ra:kentamis·ta ja !korjaamista var,ten
281:       henikilöiden t~kemien, työn rationalisoi-                                    (Laus. Ltv:lta) ..................... 197
282:       miseen tähtäävien ehdotusten palkitse-                                  89. Borg-Sundman y. m., rah. a,l. N:o 5:
283:       miseiksi ............................. . 180                                Määrärahan osoittamisesta yhden a.pu-
284: 77. Kujala y. m., rtoiv. al. N:o 74: Toimen-                                      ·laisop.ettajan ja kahden assistentin vi-
285:       piteistä valtionrautateiden tavararukul-                                    ran .perustamise'ksi Helsingin yliopiston
286:       jetustariffien ikorot•tamiseoksi ........ . 181                             odontologiseen laitoikseen (Laus. Siv:lta) 198
287: 78. Leppihalme y. m., rtoiv. al. N:o 75: Mää-                                 90. KOJU7camaa y. m., rah. al. N:o 6: Määrä-
288:       rärahasta siviili-ilmailun tukemiseksi .• 182                               rahan osoittamiseS/ta Suomen koululai-
289: 79. Törngren, hemst. mot. N:o 76: Angående                                        tos·ta esittelevän a·ineiston toimittami-
290:        ändring av debiteringen ·av rilkstelefon-                                  seksi Hveitsin kansainvälisiin pedagogi-
291:       ·a vgifterna .......................... . 183                               siin inst1tuutteihin (Laus. Siv:lta) ...• 200
292: 79. Törngren, toiv. al N:o 76: Valtionpu-                                     91. KOJU7camaa y. m., rah. al. N:o 7: Määrä-
293:       helinmwksujen perimistavan muuttami-                                        rahan osoittamisesta stipendeiksi oppi-
294:       sesta ..............................•. 184                                  'koulun op.ettajille ulkomaisia opinto-
295: 80. Kajala y. m., rtoiv. al. N:o 77: Määrä-                                       matkoja varten (Laus. Siv:lta) .....•. 201
296:        rahasta valtion r~~;kennusten peruskor-                                92. KOJU7camaa y. m., rah. al. N:o 8: Määrä-·
297:        jauksia varten ...................... . 185                                rahan osoittamisesta normaalilyseoiden
298: 81. Brander-Wa.Tlm y. m., toiv. al. N:o 78:                                       opettajalkoikelaiden stipendejä varten
299:        Huolto-osaston perustamisesta Porin 'po-                                    (Laus. tSiv:.Ua) ...................... 202
300:        liisila.~tolkseen ...................... . 186                         93. Lampinen y. m., rah. al. N:o 9: Määrä-
301: 82. Borg-Swndman y. m., toiv. al. N:o 79:                                         raha.n osoittamiseS/ta Porvoon yhteisly-
302:        Komitean asettamisesta selvittämään                                        seon ·koulutalon rrukentamista varten
303:       naispoliisi·kysymystä ................. . 188                                (Laus. Siv:lta) ...................... 203
304:  83. Kuusinen-Leino y. m., toiv. al. N:o 80:                                  94. Kau7camaa y. m., rah. al. N:o 10: Määrä-
305:        Maalaiskirj.eenikantajien tointen vaki-                                    rahan osoittamisesta Porin lyseon kou-
306:        naistamisesta .....................•.. 189                                 lutalon !korjaamista ja lisäraikennuksen
307:  84. Kuusmen-Leino y. m., toiv. al. N:o 81:                                       rakentamista varten (Laus. Siv:lta) .. 205
308:        Sijais- ja tilapäistyöntekijöinä toimi-                                95. Kiiski y. m., rah. al. N:o 11: Määrära-
309: VIII                                                        Sisällysluettelo 1950.
310: 
311: 
312:                                                      Siv.                                                                   Siv.
313:      han osoHtamisesta avustukse'ksi Elisen-                                      ja kadon kohtaamille alueille (Laus.
314:      vaaran yhteiskoulun päärwkennuksen ra-                                       Mltv:lta) ..........•.....•........... 215
315:      >kentamista     varten    Kyröön    (Laus.                              104. Hamara y. m., rah. al. N:o 20: Määrä-
316:      Siv:lta) .••......•....•...•.......... 206                                   rahan osoittamisesta .Järvenpään emän-
317:  96. Paavolainen y. m., rah. al. N:o 12: Mää-                                     tiiikoulun uudisrakennusta varten (Laus.
318:      rärahan osoittamisesta kansanopistojen                                       Mtv:lta) ...........•..........•....• 216
319:      rwkennusavustuiksia ja -lainoja varten                                  105. Kleemola, rah. al. N:o 21: Määrärahan
320:      (Laus. Siv:lta) .....•..•...........•• 208                                   osoittamisesta maamiesopiston perusta-
321:  97. Kookamaa y. m., rah. al. N:o 13: Määrä-                                      m~seksi Kannu!kseen (Laus. Mtv:lta) .. 217
322:      rahan osoilttamisesta Porin •talouskoulun                               106. Kaulcamaa y. m., rah. al. N:o 22: Mää-
323:      toiminnan tukemiseksi (Laus. Siv:lta) 209                                    rärahan osoittamisesta kasvinviljelyskoe-
324:  98. Väyrynen y.m., rah. al. N:o 14: Määrä-                                       kentän perustamiseksi Karvian pitäjään
325:      rahan osoittamisesta Lapin keskusam-                                         (Laus. Mtv:lta) ..................... 218
326:      mattikoulun rakentamista varten (Laus.                                  107. Simula y. m., rah. al. N:o 23: Määrära-
327:      Siv:lta) ...••...•••..•.•..•.........• 210                                   han osoittamisesta halpakorkoiseksi lai-
328:  99. Saalasti y. m., rah. al. N:o 15: Määrära-                                    naksi Varsinais-Suomen tietopuoliselle
329:      han osoittamisesta KeSki- ja Pohjois-                                        karjanhoitokoululle koulurakennuksen ra-
330:      Pohjanmaan .peruskuivatussuunnttelman                                        kentamista varten (Laus. Mtv:lta) .... 219
331:      toteuttamista varten .(Laus. M.tv:lta) 211                              108. Tiitu y. m., rah. al. N:o 24: Määrärahan
332: 100. Soininen y. m., rah. al. N:o 16: Määrä-                                      osoittamisesta Pohjanmaan-Savon yh-
333:      rahan osoittamisesta avustu<ks~ksi ja Jai-                                   dysradan     tutkimista   varten   (Laus.
334:      noiksi kiviperäisten peltojen raivaamista                                    Kulkv:lta) .......................... 221
335:      varten (Laus. Mtv:lta) ............... 212                              109. Honka y. m., rah. al. N:o 25: Määrä-
336: 101. Saalasti y. m., rah. al. ;N:o 17: Määrära-                                   rahan osoittamisesta Kärsämäen-Paat-
337:      han osoittamisesta Pohjois-·Suomen tut-                                      tisten maantien rakentamiseen (Laus.
338:      kimussäätiölle (Laus. Mtv: lta) . . . . . . . . 213                          Kulkv:lta) ..•....................... 222
339: 102. Saalasti y. m., rah. al. N:o 18: Määrära-                               110. Väyrynen y. m., rah. al. N:o 26: Määrä-
340:      han osoittamisesta hallantutkimukoease-                                      rahan osoittamisesta Palojoensuun-Palo-
341:      man .perustamiseksi Pelson keskusvankilan                                    järven maantien rakentamiseen (Laus.
342:      suovilj.elysalueelle (Laus. Mtv:lta) ....• 214                               Kulkv:lta) .......................... 223
343: 103. Saalasti y. m., rah. al. N:o 19: Määrära-                               111. Perkonoja y. m., rah. al. N:o 27: Määrä-
344:      h~n osoittamisesta kotiteollisuusneuvonta-                                   rahan osoittamisesta Salonjoen sillan
345:      asemien perus•tamiseksi maan köyhimmille                                     uusimista varten (Laus. Kulkv:lta) .... 224
346: 
347: 
348: 
349:                                                         VI. Talousvaliokunta.
350:                                                                       Siv.                                                                             Siv.
351:      Terveyden- ja sairaanhoitoa koskevia                                           kustantaman kansan terv,eyspalvelun ai-
352:             laki- ja toivomusaloitteita.                                            kaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239
353:   1. Pesonen y. m., lak. al. N:o 27: Ehdotus                                   7.   Stenberg y. m., toiv. al. N:o 86: Reuma-
354:      laiksi tuberkuloosilain muuttamisesta . . 229                                  sairaiden sairaus· ja invaliidihuollon jär-
355:   2. Leikola y. m., lak. al. N:o 28: Ehdotus                                        jestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 241
356:      laiksi lääkkeellisten erikoisvalmisteiden                                 8.   Kujanpää y. m., .toiv. al. N:o 87: Mak-
357:      kaupasta . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 232           suttoman lääkärin- ja sairaanhoidon an-
358:   3. Leikola y. m., toiv. al. N:o 82: Määrära-                                      tamisesta vähävaraisilla suojarokotetuille
359:      hasta Suomen liittymiseksi Pohjoismai-                                         jälkisairaustapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . 242
360:      seen Farmakopeatoimikuntaan . . . . . . . . . 235                         9.   Raunio y. m., toiv. al. N:o 88: Ro'kotuk-
361:   4. Kalavainen y. m., toiv. al. N:o 83: Li-                                        sen aiheut,tamista jälkisairauksista koitu-
362:      peän myynnin uudelleen järjestämisestä 237                                     vien kustannusten korvaamisesta valtion
363:   5. Aattela y. m., toiv. al. N:o 84: Tutki-                                        varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 243
364:      muksen toimittamisesta sukupuolitautien                                  10.   Ryömä y. m., toiv. al. N:o 89: Maksut·
365:      levinneisyydestä ja niiden syistä . . . . . . 238                              toman terveyden- ja sairaanhoidon jär-
366:   6. Aattela y. m., ·toiv. al. N:o 85: Valtion                                      jestämisestä . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244
367:                                                              Sisäl1Y'sluettelo 1950.                                                                  IX
368: 
369:                                                                        Siv.                                                                            Siv.
370: 11. Brommels m. fl., hemst. mot. N:o 90:                                      17. Leikola y. m., toiv. al. N:o 96: Inarin ja
371:     Angående anslag för anskaffande av                                            Utsjoen aluelääkäripiirin jakamisesta .. 253
372:     kostnadsfritt insulin åt personer, som                                    18. Kaukamaa y. m., toiv. a:l. N:o 97: Mää-
373:     lida av sockersjuka . . . . . . . . • . . . . . . . . . 245                   rärahasta apulaislääikärin .toimen perus-
374: 11. Brommels y. m., toiv. al. N:o 90: Mllik-                                      tamiseksi Porin yleisen sairaalan kirurgi-
375:     sutJtoman insuliinin hankkimisesta sokeri-                                    sille osastoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 254
376:     tautisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 246    19. Karvikko y. m., toiv. al. N:o 98: Määrä-
377: 12. Jalas, toiv. al. N:o 91: Oppivelvollisuu-                                     rahasta Turun uuden naistensairaalan ra-
378:     ·tensa päättämässä olevan nuoren henki-                                       kennussuunnitelmien ja -piirustusten ~aa­
379:     lön terveydellisestä tutkimisesta (Laus.                                      timista ·varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 255
380:     Työv:lta) .................•......... 247                                 20. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 99: Sai-
381: 13. Jalas, toiv. al. N:o 92: Valtion viran ja                                     raalan rakentamisesta Kemijärvelle . . . . 256
382:     toimen haltijain terveyden suojelemisesta 248                             21. Hamara y. m., .toiv. al. N:o 100: Valtion
383: 14. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 93: Toimen-                                      sairaaloiden emäntien palkkauksen paran-
384:     piteistä kunnanlääkärien ja kunnansai-                                        ·t!l!misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 257
385:     raalain ylläp1tämisestä kunnille aiheutu-                                 22. Sävelä y. m., toiv. al. N:o 101: Esityk-
386:     vien menojen vähentämiseksi ......... . 249                                    sen antamisesta laiksi syrjäseutujen vä-
387: 15. Larson m. fl., hemst. mot. N:o 94: An-                                        hävaraisten karjanomistajien eläinlääkin-
388:     gående sådan ändring av sinnesjukla-                                          tähuollon avustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 258
389:      g·en, att kostnaderna för vården av sin-                                 23. Niskala y. m., toiv. al. N:o 102: Esityk-
390:     nessjuka skulle bestridas av staten .... 250                                   sen antamisesta ~aiksi eläinlääkärien mat-
391: 15. Larson y. m., :toiv. al. N:o 94: Mielisai-                                    kakulujen korvaamisesta .............. 259
392:     raslain muuttamisesta siten, että valtio                                  24. Friman y. m., toiv. al. N:o 103: Eläin-
393:      suorittaisi kustannukset mielisairaiden                                       lääkintäitoimen uudelleen järjestämisestä
394:     hoidosta ..............•.............. 251                                     Lapin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 260
395: 16. Ryömä y. m., .toiv. al. N:o 95: Määrä-                                    25. E. Nurmir~;en y. m., toiv. al. N:o 104:
396:      rahasta terveyden- ja sairaanhoidon pal-                                      Toimenpiteistä raittiusravintola- ja -ho-
397:     veluksessa työskenteleville ammattilaisille                                    tellitoiminnan tukemiseksi . . . . . . . . . . . . 261
398:      jaettavia stipendejä varten ........... . 252
399: 
400: 
401: 
402:                                                  VII. Laki- ja talousvaliokunta.
403:        Kunnallisha.llintoa, -verotusta ja -vaa-                                                                                                    Siv.
404:        leja,    pakkolunastusta,   vesioikeutta,                                     tuksesta yleiseen tarpeeseen annetun lain
405:        vuokra-alueita, kalastusta y. m. koske-                                       muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 276
406:              via laki- ja toivomusaloitteita.                                   6.   Lampinen y. m., lak. al. N:o 34: Ehdo-
407:                                                                      Siv.            tus laiksi vesioikeuslain muuttamises•ta . . 278
408:   1. E. Pusa y. m., lak al. N:o 29: Ehdotus                                     7.   Kulovaara y. m., lak. al. N:o 35: Ehdo-
409:      laiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta                                      •tus laiksi tiheissä asumusryhmissä olevien
410:      annetun asetuksen muuttamises·ta ...... 267                                     vuokra-alueiden Junastamisesta annetun
411:   2. Hautala y. m., lak. al. N:o 30: Ehdotus                                         lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 280
412:      laiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta                                 8.   Rosenberg m. fl., lag. mot. N:o 36: För-
413:      annetun asetuksen muuttamisesta . . . . . . 269                                 slag tili lag angående ändring av lagen
414:   3. Meriläinen y. m., lak. al. N:o 31: Ehdo·                                        om temporär fiskerätt . . . . . . . . . . . . . . . . 281
415:      tukset laeiksi kunitallishallituksesta kau·
416:                                                                                 8.   Rosenberg y. m., lak. al. N:o 36: Ehdo-
417:      pungissa ja maalaiskuntain kunnallishal·
418:                                                                                      tus laiksi väliaikaisesta kalastusoikeu-
419:      Iinnosta annettuj·en asetusten muuttami-
420:                                                                                      desta annetun lain muuttamisesta . . . . . . 282
421:      sesta ................................ 271
422:   4. V. Eskola y. m., lak. al. N:o 32: Ehdo·                                   9. Myllymäki y. m., .toiv. al. N:o 105: Ääni-
423:      tus laiksi kunnan toimivallan väliaikai-                                     oikeusikärajan alentamisesta kunnallis-
424:      sesta laajentamisesta ......•........... 274                                 vaaleissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 283
425:   5. Pakkanen y. m., lak. al. N:o 33: Ehdotus                                 10. Kannisto y. m., toiv. al. N:o 106: Vero-
426:      laiksi kiinteän omaisuuden pakkolunas-                                       velvollisen oikeuttamisesta kunnallisvero-
427: 
428:                                                                                                                                                         II
429: X                                                                S1sällJ1sluette1o 1950.
430: 
431:     tuksessa vähentämään kiinnit.ettyjen vei·                                          som vid fly,ttning av gamma! eHer an·
432:     kain korot kokonaisuudessaan . . . . . . . . . . 284                              läggning av ny väg åsamkas mark·, tomt·
433: 11. Sävelä y. m., toiv. al. N:o 107: Es1t)'1k·                                        eller gårdsägare ...................... 291
434:     sen anta,misesta manttaallliuntalaitoksen                                     16. Korsbäck y. m., toiv. al. N:o 112: Van-
435:     lakkauttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 285                  han tien siivtiilmisestä tai uuden 'tien ra·
436: 12. L~wstarinen y. m., toiv. al. N:o 108: Val·                                        kentamisesta maan-, 'tontin- tai tilanomis-
437:     takunnansuunnittelun aikaansaamisesta . . 286                                     tajalle aiheutuvan haitan vähentämisestä 292
438: 13. Perkonoja y. m., toiv. al. N:o 109: Las·                                      17. Jalas, toiv. al. N:o 113: Toimenpiteistä
439:     ten esiintymisen ohjelman suorittajina                                            irtolaisten tarkkailu· j.a jaoittelulaitoksen
440:     julkisissa huveissa maaseudulla saattami·                                         aikaansaamiseksi erikseen naisia ja erik-
441:     sesta riippuma,ttomaksi viranomaisten lu·                                         seen miehiä var,t,en . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 293
442:     vasta ................................ 288                                    18. Niemi y. m., toiv. al. N:o 114: Esityksen
443: 14. V. Järvinen y. m., 'toiv. al. N:o 110:                                            antamisesta hautaustoimistojen järjestä-
444:     Vuokra-alueiden lunastusoikeuden laajen-                                          misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 294
445:     tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 289         19. Ryht.ä y. m., toiv. al. N:o 115: Vesistö-
446: 15. H. Simonen y. m., toiv. al. N:o 111: Uusi-                                        toimikunnan lohi- ja siikapitoisten vesien
447:     jaon toimeenpanemisesta Pohjois-Suo-                                              kalastusta koskevien, sodan aikaisten pää-
448:     messa ............................... 290                                         ,tösten ,tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 295
449: 16. Korsbäck m. fl., hemst. mot. N:o 112:                                         20. Käkd,ii y. m., toiv. al. N:o 116: Urheilu-
450:     Angående lindrande av den olägenhet,                                              kalastusoikeuden laaj,entamisesta . . . . . . . 296
451: 
452: 
453:                                                           VIII. Sivistysvaliokunta.
454:          Oppivelvollisuutta, korkeakouluja, kou-                                                                                                        Siv.
455:          lulaitosta, henkistä työtä y. m. koske-                                  10. Borg-Sundman y. m., toiv. al. N:o 122:
456:               via laki- ja toivomusaloitteita.                                        Helsingin yliopis,ton odontologisen laitok-
457:                                                                            Siv.        sen hammaslääketieteen opettajien virko-
458:     1. Kala1.1ainen y. m., lak. al. N:o 37: Ehdo-                                      jen muuttamisesta varsinaisiksi professo·
459:        ,tus Jallisi oppivelvollisuudesta annetun                                      rinviroiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 315
460:        lain 7 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 301                      11. Karvikko y. m., ,toiv. al. N:o 123: Mää-
461:     2. Leppälä, lak. al. N:o 38: Ehdotus laiksi                                       rärahasta lainan myöntämiseksi Turun
462:        oppivelvollisuudesta annetun lain 8 § :n                                       Yliopiston Ylioppilaskunnalle ylioppilas-
463:        muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 303               asuntolan rakentamista var,ten ........ 316
464:     3. Niemi y. m., lak. al. N:o 39: Ehdotus                                      12. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 124: Opis-
465:        laiksi liikuntakasva,tuskorkeakoulusta                              304        kelumahdollisuuksien järjestämisestä kor-
466:     4. E. Kilpi y. m., lak. al. N:o 40: Ehdotus                                       keakouluissa ammattikoululinjalta valmis·
467:        laiksi korkeakouluja varten annettavista                                       tuneille ilman ylioppilastutkintoa ...... 317
468:        stipendeistä ja avustuksista .......... 307                                13. Luostarinen y. m., toiv. al. N:o 125: Ko-
469:     5. Kauppi y. m., toiv. al. N:o 117: Henki-                                        ti,talouden ja naisten rkäsityönope,tuksen
470:        sen työn tekijäin aseman parantamisesta 308                                    edustuksen lisäämisestä kouluhallituk-
471:     6. Kauppi y. m., toiv. al. N:o 118: Henki-                                        sessa ......................•......... 318
472:        sen työn alan kysymyksiä hoitavan eli-                                     14. Leppälä y. m., toiv. al. N:o 126: Toimen·
473:        men asettamisesta .................... 310                                     piteistä maatalousammattimiehen h'oita-
474:     7. Karv!bkko y. m., ,toiv. al. N:o 119: Koko-                                     man kouluneuvoksenviran perustamiseksi
475:        naissuunnitelman, laatLmisesta kol'kea-                                        ,kouluhallitulksen 'kansanopetusosastolle
476:        koulujen kehittämisestä .............. 311                                      (Laus. Mtv:lta) ...................... 319
477:     8. E. Kilpi y. m., toiv. al. N:o 120: Lisäyk-                                 15. Leikola y. m., toiv. al. N:o 127: Varttu·
478:        sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon                                         neemmille rt~eteenharjoittajille jaeHavien
479:        Helsingin yliopiston laitoksissa opiskele·                                     akatemiastipendien lukumäärän lisäämi-
480:        viita kannettavien laitosmaksujen poista-                                      sestä ................................ 320
481:        miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 312    16. Karvikko y. m., ,toiv. al. N:o 128: Nuor·
482:     9. Sa1Jlckonen y. m., ,toiv. al. N:o 121: Li-                                     ten tieteenharjo1ttajain apurahoj,en ko-
483:        säyksestä vuoden 1950 ,tulo- ja menoar-                                        rottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 321
484:        vioon Helsingin yliopiston laitosmäärära-                                  17. öhmam m. fl., hemst. mot. N:o 129: An-
485:        hojen korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 314                   gående anslag för stipendier åt forskare,
486:                                                           .S~sällysluettelo      1950.                                                              XI
487: 
488:                                                                   Siv.                                                                                Siv.
489:      som ägna sig M studium av folkrepre-                                    31. Korsbäek 1n. fl., hemst. mot. N:o 143:
490:      S•entationens historia . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322               Angående mäjligheten att sammanfära
491: 17. öhman y. m., 1toiv. al. N:o 129: Määrä-                                       lärarutbildningen vid vissa yrkesutbild-
492:      rahasta stipendiksi kansanedustuslaitok-                                     ningsanstalter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 344
493:      sen historian tutkijoille . . . . . . . . . . . . . . 324               31. Korsb&k y. m., toiv. al. N:o 143: Mah-
494: 18. östenson m. fl., hemst. mot. N:o 130:                                         dollisuudesta yhdistää eräiden ammatti-
495:      AnglWnde Mgärder för underlättande av                                        oppilaitosten opettajien valmistus . . . . . . 345
496:      skolgången i läroverk för landsbygdens                                  32. Tauriainen y. m., toiv. al. N:o 144: Lu-
497:      ungdom .............................. 326                                    ·kioaste•tta vastaavien koulujen perusta-
498: 18. östenson y. m., toiv. al. N:o 130: Toi-                                       misesta syrjäseuduille . . . . . . . . . . . . . . . . 346
499:      menpiteistä maaseudun nuorison oppikou-                                 33. Luostarinen y. m., toiv. al. N:o 145: Maa-
500:      lunkäynnin helpottamiseksi . . . . . . . . . . . . 327                        ja kotitaiouskeskikoulujen aikaansaami-
501: 19. Kauppi y. m., toiv. al. N:o 131: Määrä-                                        sesta (Laus. Mtv:lta) ................ 347
502:      rahasta kansansivi&tystyön bibliografian                                34. Kannisto y. m., toiv. al. N:o 146: Määrä-
503:      aikaansaamista var.ten . . . . . . . . . . . . . . . . 328                    raha.sta asuntolarakennuksen rakentami-
504: 20. Nieminen y. m., toiv. al. N:o 132: Kou-                                       seksi Pohjois-Pohjanmaan keskusammat-
505:      lutarvikkeiden valmistuksen ja kouluille                                     .tikoululle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349
506:       jakelun suorittamisesta valtion toimesta 329                           35. Kuittinen y. m., toiv.. al. N:o 147: Kaak-
507: 21. Lappi-Seppälä y. 1n., toiv. al. N:o 133:                                       kois-Suomen keskusammattikoulun perus-
508:       Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja meno-                                       ·tamisesta Imatran kauppalaan . . . . . . . . 350
509:       arvioon puhelevyarkiston perustamista                                  36. Rantamaa y. m., 'toiv. al. N:o 148: Voi-
510:       val'lten .............................. 331                                  misteluntal'kastajan ja -opettajien ase-
511:  22. Pyörtiinö y. m., .toiv. al. N:o 134: Mää-                                     man parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 351
512:       rärahasta ~otimaisten opetuselokuvien                                   37. Saukkonen y. m., .toiv. al. N:o 149: Eläk-
513:       valmistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 333              keiden suorittamisesta valtion varoista
514:  23. Saariaho y. m., toiv. al. N:o 135: Amma-                                      yksityisoppikoulujen päteville vakinaisille
515:       tinvalinnan ohjaustoiminnan aloittami-                                       opettajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 352
516:       sesta koululaitoksen piirissä . . . . . . . . . . 334                   38. Kujanpää y. m., toiv. al. N:o 150: Toi-
517:  24. Kat!kamaa y. m., toiv. al. N:o 136: Toi-                                      menpiteistä keskikoulun rakentamiseksi
518:       menpiteistä ylioppilaiden ammatinvalin-                                      Jokioisten kunnan keskukseen . . . . . . . . . . 353
519:       nan ohjauben järjestämiseksi ........ 335                               39. Kiiski y. m., toiv. al. N:o 151: Suonen-
520:  25. Saukkorwn y. m., toiv. al. N:o 137: Val-                                       joen yhteiskoulun ottamisesta valtion op-
521:        vonta- ja ohjaustehtäviä haitavien koulu-                                   pikouluksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 354
522:        viranomaisten teknillisluontoisten töiden                              40. Wickmwn m. fl., hemst. mot. N:o 152:
523:       vähentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 7             Angående anslag fär statens övertagande
524:  26. Leppälä, toiv. al. N:o 138: Komitean                                           av de tre hägsta klasserna vid svenska
525:        asettamisesta valmistamaan kansakoulun                                       samskolan i Gamlakarleby ............ 356
526:        jatkO-opetuksen opetussuunnitelmaa .... 338                            40. Wickman y. m., toiv. al. N:o 152: Mää-
527:  27. Murtomaa y. m., toiv. al. N:o 139: Maa-                                        rärahasta Kokkolan ruotsalaisen yhteis-
528:        .talousopetu~sen järjestämisestä 'kansa-
529:                                                                                     koulun kolmen ylimmän luokan ot-tami-
530:        koulun jatkoluokilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 339                 sesta valtion haltuun ................ 357
531:                                                                               41. Saariaho y. m., toiv. al. N:o 153: Raahen
532:  28. Rytinki y. m., toiv. a1. N:o 140: Ilmaisen
533:                                                                                     keskikoulun jatkoluokkien asteittaisesta
534:      täysihoidon antamisesta kansakoulun lä-
535:                                                                                     valtion haltuun ottamisesta . . . . . . . . . . . . 358
536:      heisyydessä oleviin 'taloihin sijoitetuille
537:                                                                               42. Pyörtiinö y. m., toiv. al. N:o 154: Joen-
538:      oppilaille harvaanasutuissa kunnissa . . . . 340
539:                                                                                     suun yhteiskoulun ottamisesta valtion
540:  29. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 141:                                        haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 359
541:      Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen ra-                                43. Lahtela y. m., :toiv. al. N:o 155: Kemi-
542:      kennus- ja iämpöt·eknillisen sekä raken-                                        järven yhteiskoulun muuttamisesta kah-
543:      nustaloudellisen .tutkimustoiminnan tehos-                                     deksanluokkaiseksi yliopistoon j oMa vaksi
544:      tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 341          kouluksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 361
545:   30. Borg-Sundman y. m., toiv. al. N:o 142:                                   44. Kullberg m. fl., hemst. mot. N:o 156:
546:       Kotitalouden ja käsityön opetuksen uudis-                                      Angående anslag fär understädjande av
547:       tustoimenpiteistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 343                sång- och musiksträvand•ena . . . . . . . . . . 362
548: XII                                                          Siisälly:sluoote1o 1950.
549: 
550: 
551:                                                                     Siv.                                                           Siv.
552: 44. Kullberg y. m., toiv. al. N:o 156: Mää-                                   46. Pakkanen y. m., toiv. al. N:o 158: Toi-
553:     rärahasta laulu- ja musiikkiharrastusten                                      menpiteistä kiertueteatterin aikaansaami-
554:     tukemiseksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 363           seksi ..............................•. 365
555: 45. Tor·vi y. m., toiv. al. N:o 157: Toimen-                                  47. Neva)ladnen y. m., toiv. al. N:o 159: Mää-
556:     piteistä nuorten taiteenharjoittajain opin·                                   rärahasta     Suomen Rauhanpuolustajat
557:     tojen taloudelliseksi avustamiseksi .... 364                                  r. y :n valistustyön tukemiseksi . . . . . . . . 366
558: 
559: 
560: 
561:                                                      IX. Maatalousvaliokunta.
562:       Maanhankintalain muuttamista, maa-,                                                                                                           Siv.
563:       karja- ja metsätaloutta, asutustoimin-                                  13. Koivuranta y. m., lak. al. N:o 53: Ehdo-
564:       taa, kalastusija, kotitaloutta ja -teolli-                                   tus Jaiksi rappiolle joutuneiden asutus-
565:       suutta y. m. koskevia laki- ja toivomus-                                     teiden kuntoonpanon rahoittamisesta . . 395
566:                       aloitteita.                                             14. K Pusa y. m., lak. al. N:o 54: Ehdotus
567:                                                                        Siv.        laiksi maatalouskerhoneuvojaopistoista 397
568:  1. E. Pusa, lak. al. N:o 41: Ehdotus laiksi                                  15. E. Pusa y. m., lak, al. N:o 55: E·hdotus
569:      maanhankintalain 58 § :n muuttamisesta 373                                    laiksi pienviljelijäin maataloustuotannon
570:  2. Virolainen, lak. al. N:o 42: Ehdo•tus                                          ja :taloudellisen aseman kohottamisesta •. 400
571:      laiksi maanhankintalain 99 § :n muutta·                                  16. Myllymälci y. m., lak. al. N:o 56: Ehdo-
572:     misesta ..•..•..........•............. 374                                    tus laiksi laidunalueista annetun lain
573:  3. Miettunen y. m., lak. al. N:o 43: Ehdo-                                        1 §:n muuttamisesta ................•. 402
574:      tus laiksi maanhankintalain 104 § : n                                    17. Vennamo y. m., lak. al. N:o 57: Ehdotus
575:     muuttamisesta ........................ 376                                    laiksi varojen varaamisesta pellon kun-
576:  4. Ilwnen y. m., lak. al. N:o 44: Ehdotus                                        nostamisesta jaettavia palkkioita varten 404
577:      laiksi maanhankintalain 105 § :n muutta-                                 18. Nislcala y. m., la;k. al. N:o 58: Ehdotus
578:     misesta .............................. 378                                    laiksi Pohjois-Suomen karjatalouden tu-
579:  5. Leppälä y. m., lak. al. N:o 45: Ehdotus                                       kemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 406
580:      la:iksi maanhanlkintalain 156 § :n muut-                                 19. Lahtela y. m., lak. al. N:o 59: Ehdotus
581:      tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 380        laiksi poronhoitoalueena olevien luonnon-
582:  6. Kiislci y. m., lak. al. N:o 46: Ehdotus                                       niittyjen vastikemaim raivauksesta .... 409
583:      la~k:si maanhank-intalain 156 § :n muut-                                 20. Turja y. m., lak. al. N:o 60: Ehdotus
584:     tamisesta . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 383         laiksi maanhankintalain mukaan annetta-
585:  7. E. Pusa, lak. al. N:o 47: Ehdotus laiksi                                      vista valtion velkasitoumuksista annetun
586:     valtion etuosto-oikeudesta maa;talouskiin-                                    lain muuttamisesta (Laus. Vv:lta) .... 412
587:      teimistöjen kaupoista . . . . . . . . . . . . . . . . . 386              21. Luostarinen y. m., lak. al. N:o 61: Ehdo-
588:  8. E. Pusa, lak. al. N:o 48: Ehdotus laiksi                                      tus laiksi kotimaassa tuotetun pellava- ja
589:     maan pakkolunastuksesta eräissä tapauk-                                       hamppnkuidun hintojen vakauttamisesta
590:     sissa ......•......................... 387                                     (Laus. Mtv:lta) ...................... 413
591:  9. Leppälä y. 1n., ~ak. al. N:o 49: Ehdo.tus                                 22. V. EsTeola y. m., lak. al. N:o 62: Ehdo-
592:     laiksi maanhankintalain sekä siirtovä,en                                      tus laiksi maalautakunnista (Laus.
593:     ja rintamasotilaiden asuttamisen rahoit-                                      Ltv:lta) ............................ 415
594:     tamisesta annetun lain muuttamisesta . . 388                              23. Ilconen y. m., toiv. al. N:o 160: Maata-
595: 10. Viroladnen y. m., la·k. al. N:o 50: Ehdo-                                     lous- ja metsähallinnon uudistamisesta .. 419
596:     tus laiksi eräistä tukitoimenpiteistä rai-                                24. Korsbäck m. fl., hemst. mot. N:o 161:
597:     vaamattomilla ja niihin verrattavilla                                         Angående utarbetande av ett total-
598:     maanhankintatiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 390                  program för lantbruket på längre sikt 421
599: 11. E. Pusa y. m., lak. al. N:o 51: Ehdotus                                   24. Korsbäck y. m., toiv. al. N:o 161: Pitem-
600:     laiksi maanhankintalain mukaan maan-                                          piaikaisen kokonaisohjelman laatimisesta
601:     saantiin oikeutetun asuttamisesta eräissä                                     maa;taloutta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 422
602:     tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 392       25. Ala-Mäyry y. m., toiv. al. N:o 162: Maa-
603: 12. Koiv'lvranta y. m., lak. al. N:o 52: Ehdo-                                    taloustuotteiden hintojen korottamisesta
604:     tus laiksi valtion osallistumisesta asutus·                                   tuotantokustannuksia vastaavasti ....•. 423
605:     teiden kunnossapitoon . . . . . . . . . . . . . . . . 393                 26. J. P~tsa y. m., toiv. al. N:o 163: Tuotan-
606:                                                            IS~såUY'sluette1o    1!}50.                                                            XIII
607: 
608: 
609:                                                                   , Siv.                                                                              Siv.
610:      tokustannuksia vastaavan hintatason .tur·                              41. Kalliokoski y. m., .toiv. al. N:o 178: N. s.
611:     vaamisesta viljatuotteille .............. 424                                katoavustusmiljardin                  käyttöperusteiden
612: 27. Joukanen y. m., toiv. a:l. N:o 164: Mai·                                     muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 444
613:      don hinnan korottamisesta maatalousväes·                               42. Hautala y. m., rtoiv. al. N:o 179: Määrä·
614:     tön aseman parantamiseksi • . . . . . . . . . . . 426                        rahasta hallavahinkojen korvaamiseksi
615: 28. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 165: Li·                                      maanviljelijöille ..•.........•......... 446
616:     säyksestä vuoden 1950 tulo· ja menoar·                                  43. Mustonen y. m., .toiv. al. N:o 180: Esi·
617:     vioon maidon hinnan vakauttamispalkkioi·                                     tyksen antamisesta laiksi hallan, raesa·
618:     den maksamiseksi Pohjois-Suomessa ta·                                        teiden ja muiden luonnonvitsausten ai·
619:     kautuvasti vuoden 1950 alusta luk1en . . 427                                 heuttamien vahinkojen korvaamisesta .. 447
620: 29. Ranlcila y. m., toiv. al. N:o 166: Halpa·                               44. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 181: Toimen·
621:     korkoisen luoton järjestämisestä maata·                                      piteistä leipäviljan ja viljatuotteiden ku-
622:     louden peruaparannuksia ja tuotannon                                         [uttajahinnan alentamiseksi Pohjois· ja
623:     kohottamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 429                  Itä-Suomen kato- ja alituotantoalueilla 449
624: 30. K. Eskola y. m., toiv. al. N:o 167: Toi·                                45. Rytinki y. m., .toiv. al. N:o 182: Toimen·
625:     menpiteistä lainojen saamiseksi kansan·                                      piteistä Pohjois..Suomessa .tuotetun sipu·
626:     eläkelaitokselta luottolaitosten väJ.i:tyk·                                  Iin viljelyksen ja kaupan turvaamiseksi .. 450
627:     sellä maatalouden perusparannusten suo·                                46. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 183:
628:     rittamiseksi ja kannattavuuden lisäämi·                                      Toimenpiteistä ka[ataloudellisen tutkimus·
629:     seksi ..•............................. 430                                   ja koetoiminnan kehittämiseksi . . . . . . . . 451
630: 31. Tainio y. m., rtoiv. al. N:o 168: Maa·                                 47. Kinnunen y. m., toiv. al. N:o 184: Maa·
631:     ja karjatalous· sekä rehntuotannon kehit·                                    taloudessa <tarvittavan bensiinin ja pet-
632:     tämisestä metsärllikaimmilla alueilla . . . 431                              roolin    hinnan            alentamisesta                 (Laus.
633: 32. Suntela y. m., .toiv. al. N:o 169: ·Toimen·                                  Vv:lta) ............................. 453
634:     piteistä maatalous:koneiden tutkimuslai·                               48. Antila y. m., toiv. al. N:o 185: Maata·
635:     toksen toiminnan laajentamiseksi • . . • 433                                loustraktoreissa käytettävän bensiinin hin·
636: 33. Suntela y. m., toiv. aL N:o 170: Toimen·                                     nan alentamisesta (Laus. Vv:lta)                                     454
637:     piteistä maataloudellisen koneopetuksen                                49. Suntela y. m., toiv. al. N:o 186: Maata·
638:     ja ·neuvonnan järjestämiseksi .......• 435                                  Ioustrruktoreissa :käytettävän bensiinin
639: 34. PerlcCYMJja y.m., toiv.al. N:o 171: Pien·                                   hinnan alentami•sesta rtullimalksun palan·
640:     viljelijäin maatalouskoneyhtymien tuke·                                     tuksen muodossa (Laus. Vv:lta) •..••. 455
641:     ruistoiminnan tehostamisesta . . . . . . . . . . 436                   50. Mustonen y. m., .toiv. al. N:o 187: Uudis·
642: 35. Pyörtänö y. m., toiv. al. N:o 172: Määrä·                                   raivauspalkkioiden suorittamisesta enna·
643:     rahasta !ainoiksi maalaissepille ajanmu·                                    kolta eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . • . . . 456
644:     kaisten työvälineiden ja -koneiden hauk·                               51. Friman y. m., toiv. al. N:o 188: Maan·
645:     kimi:sta varten . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 43 7        parannusajoavustusten antamisesta 15
646: 36. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 173: Toimen·                                   peltohehtaaria pienempien tilojen omis·
647:     piteistä metsien arvon kohottamiseksi . . 438                               tajille . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 457
648: 37. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 174: Poh·                               52. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 189: Toimen·
649:     jois·Suomen maanjako-olojen paranta·                                        piteistä maan hankkimiseksi eräille pien·
650:     mista koskevan tutkimuksen suorittami·                                      tilallisten rintamamiespojille sekä heidän
651:     sesta ................................ 439                                  sotaleskilleen ja ·orvoilleen ..........•• 458
652: 38. Luostm·inen y. m., toiv. al. N:o 175: Ruo·                             53. Saukktmen y. m., toiv. al. N:o 190: Li·
653:     kamullan rtalteenottamises.ta rakennusten                                   säyksestä vuoden 1950 tulo· ja menoar·
654:     ja teiden rakentamisen yhteydessä . . . . 440                               vioon rintamasotilaiden keskeneräisten
655: 39. E. Pusa y. m., toiv. al. N:o 176: Koti-'                                    rakennushankkeiden toteuttamiseksi . . . . 460
656:     voin ja ·juuston valmistuksen neuvon·                                  54. Saari y. m., toiv. al. N:o 191: Maanhan·
657:     nasta ................................ 441                                  kintalain muuttamisesta siten, että jo pe·
658: 40. Sarjala y. m., toiv. al. N:o 177: LisäY'k·                                  rustetut asuntoviljelystilat voitaisiin muo·
659:     sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon                                      dostaa viljelystiloiksi . . . . . . . . . . . . . . . . 461
660:     väkilannoitteiden hinrtain säilyttämi·                                 55. Paavolainen y. m., toiv. al. N:o 192: Siir·
661:     seksi tulevana ·lannoitus•kautena nykyi·                                    toväen .tilojen tuotantosuunnan selvittä·
662:     sellä tasonaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 442              misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 462
663: XIV                                                         ffisii,Uysluettelo 1950.
664: 
665: 
666:                                                                   Siv.                                                                                 Siv.
667: 56. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 193: Asu-                                 70. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 207:
668:      tustilallisten aseman parantamisesta . . . . 463                               Kuivatusmäärärahojen käyttöperusteiden
669: 57. V. Eskola y. m., toiv. al. N:o 194: Li-                                         muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 483
670:      säyksestä vuoden 1950 tulo- ja menoar-                                    71. Tainio y. m., .toiv. al. N:o 208: Kuivatus-
671:      vioon siirtona asutusrahastoon . . . . . . . . 465                             ja asutusalueiden valtaviemäreiden aukai-
672: 58. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 195: Val-                                        semisesta . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . 484
673:      tion metsämaille Pohjois-Suomeen perus-                                   72. Brander-Wallin y. m.. , toiv. al. N:o 209:
674:      tettujen asutustiiojen viljelysedellytysten                                    Kotitalouden opetuksen keskittämisestä
675:      parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466               yhden ministeriön alaiseksi • . . . . . . . . . . . 485
676: 59. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 196: Asutus-                                  73. Karvikko, toiv. al. N:o 210: Kokonais-
677:      alueiden tie-, kuivatus- ja rakennustöiden                                     suunnitelman laatimisesta kotitaloudelli-
678:      suorittamisesta työttömyystöinä • . . . . . . . 468                            sen o:Petuksen tehostamiseksi . . . . . . . . . . 486
679: 60. Ryhtä y. m., toiv. al. N:o 197: Toimen-                                    74. Aittaniemi y. m., toiv. al. N:o 211: Maa-
680:      piteistä Pohjois-1Suomen asutusalueilla                                        taloudellisell! kouluopetuksen kehittämi-
681:       sota-.aikana rikottujen ja rappeutuneiden                                      sestä pienviljelijäväestön ta1·peita sil-
682:       asutusteiden kunnostamiseksi . . . . . . . . . . 469                          mällä pitäen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 487
683: 61. Rosenberg m. fl., hemst. mot. N:o 198:                                     75. Palovesi y. m., toiv. al. N:o 212: Esityk-
684:       Angående en jord11eform för skapande av                                        sen antamisesta maatalous-, kotitalous- ja
685:       livsdugliga odlingslägenheter inom svensk-                                     kotiteollisuusoppilaitosten valtionavun ko-
686:       och tvåspråkiga kommuner ............ 470                                      rottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 488
687:  61. Rosenberg y. m., toiv. al. N:o 198: Maan-                                  76. Ryhtä y. m., toiv. al. N:o 213: Lisäy,k-
688:       omistusolojen uudistamisesta elinkelpois-                                      sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon
689:       ten viljelystilojen muodostamiseksi ruot-                                      puu- ja kasvitarhakoeviljelystoiminnan
690:       sin- ja kaksikielisissä kunnissa ........ 472                                  aloittamiseksi Pohjois-Suomessa . . . . . . . 489
691:  62. Linna y. m., .toiv. al. N:o 199: Taimisto-                                 77. Aittaniemi y. m., toiv. al. N:o 214: Maa-
692:       jen 1ta11'ka·stajan viran perustamisesta .• 474                                taloudellisille neuvontajärjestöille myön-
693:  63. Hautala y. m., toiv. al. N:o 200: Maata-                                        nettävien valtionavustusten määräämis-
694:       loushallituksen insinööriosaston ja sen                                        perusteiden vahvistamisesta lailla . . . . . . 491
695:       alaisten piirien uudelleen järjestämisestä 475                            78. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o 215:
696:  64. Saalasti y. m., toiv. al. N:o 201: Maan-                                        Angående anslag för inköpande av Fis-
697:        viljelysinsinöörien siirtämisestä Kokko-                                      karholms lägenhet i Kronoby socken för
698:        lan, Oulun ja Lapin maanviljelysinsinöö-                                      småbrukarskolans behov . . . . . . . . . . . . . . 492
699:        ripiireihin työttömyys.töiden kohdistami-                                78. Wickman y. m., .toiv. al. N:o 215: Mää-
700:        seksi peruakuivatustöihin .............. 476                                   rärahasta Kruunupyyn pitäjässä sijaitse-
701:  65. Kookamaa y. m., toiv. al. N:o 202: 'Sala-                                        van Fiskarholm nimisen tilan ostami-
702:      ojituksen perusteiden selv:ittämisestä .... 477                                 seksi pienviljelijäkoulua varten ........ 494
703:                                                                                 79. J. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 216: Pien-
704:  66. Murtomaa y. m., toiv. a:I. N:o 203: Mää-
705:                                                                                       viljelijäkoulun perustamisesta Ylistaron
706:      rärahasta Kokemäen maamieskoululle tut-
707:                                                                                       kunnassa olevalle Ruuskalan .tilalle . . . . 496
708:      kimuksen suorittamiseksi salaojaverkos-
709:                                                                                 80. Murtomaa y. m., toiv. al. N:o 217: Mää-
710:      ton    sopivaisuud·esta   vesitysverkos.tona
711:                                                                                       rärahasta Siikaisten pienviljelijäkoulun
712:      käytettäväksi ........................ 479
713:                                                                                       rakennuksia varten ................... 497
714:  67. Leino y. m., toiv. al. N:o 204: Riittävän                                  81. Hautala y. m., toiv. ai. N:o 218: Määrä-
715:      valtiontuen antamisesta varsinkin pienem-                                        rahasta Kalajokilaakson maatalousk.ou-
716:      mille vilj·elystiloille salaojituksen edistä-                                    ·lulle ................................ 498
717:      miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 480    82. Rytilnki y. m., toiv. al. N:o 219: Määrä-
718:  68. Leino y. m., :toiv. al. N:o 205: Toimen-                                         rahasta Koillis-Pohjanmaan maamieskou-
719:      piteistä viljelyskelpoisten mutasoiden rai-                                      lua var.ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 499
720:      vaamiseksi varsinkin Pohjois-Suomessa .. 481                                83. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 220: Maamies-
721:  69. Leino y. m., •toiv. al. N:o 206: Peltojen                                         opiston perustamisesta Muhoksella sijait-
722:      ja viljelyskelpoisten maiden maaperätut-                                          sevalle Koivikon koulutilalle . . . . . . . . . . 500
723:      kimuksen tehostamis·esta varsinkin pie-                                     84. Ryhtä y. m., toiv. al. N:o 221: Määrära-
724:      nemmillä viljelystiloilla . . . . . . . . . . . . . . . 482                       hasta Kempeleen kunnassa sijaitsevalle
725:                                                                SisällJ"sluettelo 1950.                                                                  XV
726: 
727:                                                                           Siv.                                                                            Siv.
728:     Pirilän tilalle perustettavan puutarhakou-                                        lastukseuhoidon ja kalanviljely,ksen val-
729:     lun opettajien palkkausta varten . . . . • . 501                                  tionavustuksen lisäämisestä .......... 519
730: 85. V. Simonen y. m., toiv. al. N:o 222: Toi-                                     97. Pyy y. m., toiv. al. N:o 234: Kalastusta
731:     menpiteistä oppilasasuntopaikkojen lisää-                                         varten vuokrattujen vesialueitten lunas-
732:     miseksi Pohjois-Karj a:lan tietopuolisella                                        t!l!misesta . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 520
733:     karjanhoitokoululla .........•......... 502                                   98. Leino y. m., toiv. al. N:o 235: Toimen-
734: 86. Sarjala y. m., toiv. al. N:o 223: Kotiteol-                                       piteis,tä sisäjärvikalastusneuvonnan te-
735:     lisuuskoulutalon rakentamisesta Mikke-                                            hostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 521
736:     liin ................................. 503                                    99. Kaukamaa y. m., .toiv. al. N:o 236: Mää-
737: 87. Heljas y. m., toiv. al. N:o 224: Kiinteän                                         rärahasta ~alankuivaamoiden perustami-
738:     miesteollisuuskoulun perustamisesta Poh-                                          seksi Varsinais-Suomen ja !Satalkunnan
739:     jois-Savoon .......................... 504                                        rannikolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 522
740: 88. Niskala y. m., ,toiv. al. N:o 225: Kiinteän                                  100. Vilhula y. m., toiv. a.l. N:o 237: Kalas-
741:     mieskäsityökoulun perust&misesta Karun-                                           .tuskoulun perustamisesta Tarvaa:lan kou-
742:     gin kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 505               lutilaUe Saarijärven pitäjässä . . . . . . . . . 523
743: 89. VUhula y. m., toiv. al. N:o 226: Emäntä-                                     101. Ahmavaara y. m., toiv. al. N:o 238: Perä-
744:     koulun perustamisesta Keski-Suomen koti-                                          Pohjolan ammatti,ka,lastajien elinkeinon-
745:     talousopettajaopiston yhteyteen ........ 506                                      harjoituksen edistämisestä . . . . . . . . . . . . 524
746: 90. Kiiski y. m., toiv. a:l. N:o 227: Määrä-                                     102. Sormunen y. m., toiv. al. N:o 239: Ka-
747:     rahasta rakennusten rakentamiseksi Suo-                                           lanjalostuslaitoksen                aikaansaamisesta
748:     nenjoelle perustettavalle kotitalousopis-                                         Oulun seudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 525
749:     tolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 507    103. E. Pusa y. m., toiv. al. N:o 240: Kalas-
750: 91. Korsbäck m. fl., hemst. mot. N:o 228:                                             tustilojen asukkaiden aseman paranta-
751:     Angäende anslag tiU byggnadsundestöd                                              misesta . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 526
752:     för Korsholms husmodersskola . . . . . . . . 508                             104. Roi;ne y. m., toiv. al. N:o 241: Alasjär-
753: 91. Korsbäck y. m., toiv. al. N:o 228: Mää-                                           ven vesijättöalueen kuivaamisesta . . . . 527
754:     rärahasta rakennusavustukseksi Kors-                                         105. Leino y. m., toiv. al. N:o 242: Riit,tävän
755:     ho1man emäntäkoululle ............... 509                                         valtionavun antamisesta var·sinkin pie-
756: 92. Hamara y. m., toiv. al. N:o 229: Toimen-                                          nemmille viljelystiloille vesiperäisten
757:     piteistä Inarin lkotitalouSikoulun ottarui-                                       metsämaiden ojittamista ja kuivaamista
758:     seksi valJtion ha,1tuun . . . . . . . . . . . . . . . . 510                       varten ............................... 528
759: 93. Saalasti y. m., toiv. al. N:o 230: Koti-                                     106. Kullberg m. fl., hemst. mot. N:o 243: An-
760:     talouskoulun perustamisesta Rovanie-                                              gående utsäittande av vattenståndsmär-
761:     men pienviljelijä!koulun yhteyteen . . . . 511                                    iken i Tammijärvivattnen av KJ1IDmene
762: 94. Brommels m. fl., hemst. mot. N:o 231:                                             älv ..............•..........•........ 529
763:     Angående ~tgärder för att främja den                                         106. Kullberg y. m., toiv. al. N:o 243: Veden-
764:     fis·keriekonomis~a och fiskeribio.logiska                                         korkeusme:rik!kien asettamise~si Kymi-
765:     forskningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 512                 joen Tammijärven vesiin . . . . . . . . . . . . 530
766: 94. Brommels y. m., toiv. al. N:o 231: Toi-                                      107. Okko y. m., toiv. al. N:o 244: Toimen-
767:     menpiteistä :kalataloudellisen ja kala-                                           piteistä Kivijärven vesialueen veden-
768:     biologisen tutkimuksen edistämiseksi . . 513                                      pinnan laskemieshankkeen t(}teuttami-
769: 95. Österholm m. fl., hemst. mot. N:o 232:                                            seksi ....•.......•........•.......... 531
770:     Angående avlåtande av proposition om                                         108. Riihimäki y. m., :toiv. al. N:o 245: Inhot-
771:     överlämnande av handeln med färsk                                                 tujärven vesialueen vedenpinnan ,laske-
772:     strö=ing med ensannrätt åt fiskarbe~                                              misesta . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 532
773:     folkningens ·organisa tioner . . . . . . . . . . . . 514                     109. Riihimäki y. m., toiv. al. N:o 246: Hä-
774: 95. Österholm y. m., toiv. al. N:o 232: Esi-                                          meenkyrön Vesajärven vesijättöalueen
775:     tylk.sen antamisesta tuoreen silrukan !kau-                                       <käyttämisestä laiduntamistarkoituksiin 533
776:     pan jättämisestä J1ksinoikeudella ~alas­                                     110. Pakkanen y. m., toiv. al. N:o 247: Uitto-
777:     tajäväestön järjestöjen suoritettavaksi 516                                       reitin ava!llmisesta Enojärvestä Hiitin-
778: 96. Bromrrnels m. fl., hemst. mot. N:o 233:                                           y. m. järvien ·kautta Paarlahteen .... 534
779:     Angående ökat sta,tsunders:töd för fiske-                                    111. Kinnunen y. m., toiv. al. N:o 248: Toi-
780:     vårds- och fis,kodlingsarbetet . . . . . . . . 518                                menpiteistä Maaveden vesistöalueen ve-
781: 96. Brommels y. m., toiv. al. N:o 233: Ka-                                            denpinnan lasikemiseksi . . . . . . . . . . . . . . 536
782: XVI                                                      'Sisällysluettelo 1950.
783: 
784: 
785:                                                 Siv.                                                                                              Siv.
786: 112. H. Simonen y. m., toiv. al. N:o 249: Mää-                           116. Rankila y. m., toiv. al. N:o 253: Lisäyk-
787:      rärahasta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan                                   sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon
788:      perus'kuivatustöiden alulle panemista                                    Ähtävänjoen ja Välijoen perkaukseen .• 545
789:      vanten ...•.......................... 537                           117. Sormunen y. m., toiv. al. N:o 254: Toi-
790: 113. Brander y. m., toiv. al. N:o 250: Perus-                                 menpiteistä Limin:kaojan perkaamiseksi 546
791:      lmi vatussunnitelman laatimisesta Pohjois·                          118. Rankila y. 1n., toiv. ai. N:o 255: Lisäy.k-
792:      Karjalan vesiperäisiä alueita varten .... 538                            sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon
793: 114. Wiclcman m. fl., hemst. mot. N:o 251: An-                                lisäavustuksiksi ja -laino.iksi yksityisten
794:      gående anslag för upprensning av Kro-                                    omistamien mestämaiden ikuiva.ttamista
795:      noby å ...........................•.•. 539                               vanten Lapin, Oulun, Vaasan, Kuopion
796: 114. Wickman y. m., .toiv. al. N:o 251: Määrä-                                ja Mill&elin lääneissä • . . . . . . . . . . . . . . . 547
797:      rahas-ta Krunnupyynjoen perkaamista                                 119. Rytinki y, m., .toiv. al. N:o 256:. Oijärven
798:      varten ............................. . 541                               vederupinnan säännöstelytöiden ah>itta-
799: 115. Forss m. fl., hemst. mot. N:o 252: An-                                   misesta . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 548
800:      gående anslag för upprensning av Vörå                               120. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 257: Lisäyk-
801:      ås nedre lopp ...................... . 543                               sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon
802: 115. Forss y. m., .toiv. al. N:o 252: Määrä-                                  Iijärven vedenpinnan laskemista varten 549
803:      raha.'lta Vöyrinjoen alajuOiksun perkaa-
804:      miseen ..................•........••. 544
805: 
806: 
807: 
808:                                                 X. Työväenasiainvaliokunta.
809:       Sosiaalivakuutusta, vuosilomia, omakoti-                                                                                                  Siv.
810:       rakennuksia, lapsilisää, kansaneläkelai-                            10. Hakala y. m., toiv. al. N:o 259: Selvi-
811:       tosta, ammattikasvatusta, eläkkeitä y. m.                               tyksen hanfkikimisesta sosiaalipoliittisten
812:         koskevia laki- ja toivomusaloitteita.                                 etuisuuksien jaikaantumisesta eri yhteis-
813:                                                                   Siv.        ·kuntaryhmien ja ·erilaisten tulojen saa-
814:   1. Pessi y. m., lak. al. N:o 63: Ehdotus                                    j·ien ·kesken . . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 573
815:      lai'ksi työt·tömyysrahastosta ja sen va-                             11. Puumalainen y. m., toiv. al. N:o 260: Esi-
816:      rojen käytöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 555         .tyksen antamisesta työttömyysvakuutuk-
817:   2. Mustonen y. m., lak. al. N:o 64: Ehdotus                                 sesta ...........•.................... 574
818:      laiksi työntekijäin vuosi·lomalain 3 § :n                            12. Aattela· y. m., toiv. al. N:o 261: Työn-
819:      muutt&misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 558          antajain maksuvelvollisuut.een perustu-
820:   3. Turkka y. m., lak. al. N:o 65: Ehdotus                                   van ·työttömyysva•kuutuksen aikaansaa-
821:      lai•ksi työntekijäin vuosilomalain 3 ja                                  misesta • • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . 576
822:      6 § :n muuttamisesta • . . . . . . . • • . . . . . . . 559           13. Borg-Sundman y. m., toiv. al. N:o 262:
823:   4. Prunnila y. m., ~ak. al. N:o 66: E·hdotus                                Lapsilisäjärjestelmän rasitusten helpot-
824:      laiksi työntekijäin vuosilomalain 8 § :n                                 tamisesta • . . . • . . . . . • . . . • . . . • • . . . . . • . . 578
825:      muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 561      14. Stenberg y. m., toiv. al. N:o 263: Lapsi-
826:   5. Hertemäki y. m., lak. al. N:o 67: Ehdo-                                  lisän perimisestä ta&aisin suurten tulo-
827:      tus laiksi leipomotyölain muuttami!sesta 562                             jen ja omaisuulksien verotuksessa (Laus.
828:   6. E. Pusa y. m., lak. al. N:o 68: Ehdotus                                  Vv:1ta) ...•.....•....•..........•.•. 580
829:      laiksi lainansaantioikeudesta oman asun-                             15. Aaltonen y. m., toiv. al. N:o 264: Työn-
830:      non rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . 564                  antajan kieltäytymisestä katkaisemasta
831:   7. Roine y. m., 'lak. al. N:o 69: Ehdotus                                   vakinaiseen palvelukseen kutsutun ase-
832:      laiksi asuntolainoista, -takuista ja -avus-                              velvollisen työsuhdetta (Laus. Puolv:lta) 581
833:      tuksista annetun lain muuttamisesta • . 566                          16. Jalas, toiv. al. N:o 265: Tutkimuksen
834:   8. Kajala y. m., lak. al. N:o 70: Ehdotus                                   toimittamisesta nais- ja miestyövoiman
835:      laiksi asuntorakennustoiminnan kehit-                                    pal·k·kaussuhteista .................... 582
836:      tämiseksi myönnettävistä tutkimus- ja                                17. öhman, hemst. mot. N:o 266: Angående
837:      julkaisumäärärahoista . . . . . . . . . . . . . . . . 569                arbetsgivares befriande från slkyldighe-
838:   9. Hiekkala y. m., .toiv. al. N:o 258: Yhte-                                ten att erlägga folkpensionspremie för
839:      näisen sosiaalisen ohjelman laatimisesta 571                             vissa arbetstagare . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 583
840:                                                               Sisä1ly:sluei•telo 1950.                                                      XVII
841: 
842:                                                                         Siv.                                                                    Siv.
843: 17. öhman, toiv.al. N:o 266: Työnantajan                                       30. Bramder-WalUn y. m., toiv. al. N:o 279:
844:      vapauttamisesta suorittamasta lkansan-                                        Eläkkeen järjestämisestä kansaneläke-
845:      elii;kemwksuja eräiden työntelkijäin rpuo-                                    lain ulkopuolelle jääne.ille vanhuksille • . 599
846:      le.sta •.•.•........•...............•.• 584                               31. M. Järvinen y. m., toiv. al. N:o 280:
847: 18. Ikonen y. m., toiv. al. N:o 267: Siirto-                                       Eläikikeiden myöntäimisestä lkansanelliike-
848:      väelle vuoden '194Ql tuloista määrätyn                                        lain ulkopuolelle jääneille • . . . . • • . . . . • 600
849:      ·kansanelälkemruksun perimisen järjeste-                                  32. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 281:
850:      lystä ...•...........•....•.......•.• 585                                     Toimenpiteistä vanhus.ten eläkekysymyk-
851: 19. Stenberg y. m., toiv. al. N:o 268: Val-                                        sen ja huollon järjestämiseksi ......... 601
852:      tion tukeman kunnallisen asuntotuo-                                       33. Pyy y. m., toiv. al. N:o 282: Esityben
853:      tannon kehittämisestä . • . . . . . . . . . . . . . 586                       antamisesta la:iJksi :kansaneläkelain mu-
854: 20. Turrkka y. m., toiv. al. N:o 269: Toimen-                                      kaisen vanhuus- ja työkyvyttömyyselä'k-
855:      piteistä asuntotalojen rwkentamiseksi                                         tkeen myöntämisestä siirtovä:keen !kuulu-
856:       valtion virkamiehille asuntopulasta kär-                                     ville vanhulksille . • • . • . . . . • . . . . . • . . . . . 602
857:       siviin asutuskeskulksiin ........•..... 587                              34. M. Järvinen y. m., .toiv. al. N:o 283:
858: 21. E. Ko-ivisto y. m., toiv. al. N:o 270: Mää-                                    HuoltoeläJkkeiden myöntiilmisestä .sotilas-
859:       rärahasta •halpakol'koisi:ksi Iaino~ksi va.l-                                vamma1ain uLkopuolelle jääneille . . • • • • 603
860:       tion viran !tai toimen ha1tijain omako-                                  35. östenson m. fl., hemst. mot. N:o 284: An-
861:       tien rahoittamiseen • . . . . . . • . . . . . . . . . • 589                  gående ve11kställande av en utredning
862: 22. Turrkka y. m., toiv. al. N:o 271: Toimen-                                      av änlkorna·s elkonomiska förh8.llanden .. 604
863:       piteistä !kerrostalon r!likent!IJmiseksi rau-                            35. östenson y. m., toiv. al. No: 284: Tutki-
864:       .tatieläisten asunnoiksi Ouluun . . . . . • . . 590                          muksen toimittamisesta leskien talou-
865: 23. Hykkäälä y. m., toiv. al. N:o 272: Van-                                         dellises.ta asemasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 605
866:       hainkotien raikentamisesta asutuske.s-                                   36. Ra'lllnio y. m., ·toiv. a:l. N:o 285: Invalii-
867:       lkuksiin kansaneläkelaitoksen toimenpi-                                      dielliiklkeen saajien invaliditeettiprosen-
868:       tein ................................. 591                                   .tin uudelleen määräämisestä . . . . . . . . . . 606
869:  24. Pyy y. m., toiv. al. N:o 273: Lisäy:k·                                    37. Kujanpää y. m., :toiv. al. N:o 286: Alle
870:       sestä vuoden 1950 1tulo- ja menoarvioon                                      30-prosenttisten invaliidien työtapaturma-
871:       Leppävaarassa sijaitsevan Kanna'ksen                                         korvauksien korottamisesta . . . . . . . . . . . . 607
872:        amm!IJtt~koulukodin asuntotalon raken-                                  38. P. Leskinen y. m., toiv. al. N:o 287: N. s.
873:       tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 592             punainvaliidien ylimääräisten eläkkeiden
874:  25. Friman y. m., .toiv. al. N:o 274: Määrä-                                      perusteiden tarkistamisesta • . . . . . • . . . . . 608
875:        rahasta Rovaniemen kauppalan omakoti-                                   39. Torvi y. m., toiv. al. N:o 288: Avus.tulk-
876:        rakentajien lainojen järjestelyä varten . . 593                              sen myöntämisestä :työ'kyvyttömien va-
877:                                                                                     jawmielisten huoltajille . . . . . . . . . . . . . . • 609
878:  26. M'!dklcu y. m., .toiv. a:l. N:o 275: Määrä-
879:                                                                                40. Kuusinen-Leino y. m., toiv. al. N:o 289:
880:        rahasta metsä- ja uittotyöläisten matka-
881:                                                                                    AmmatH1mrssien järjestämisesltä ·työttö-
882:       majoituik.sen järjestäm~seksi . . . . . . . . . • 594
883:                                                                                    minä oleville nuorille työntekijöille . • . 610
884:  27. Torvi y. m., toiv. al. N:o 276: Lasten-                                   41. V. Simonen y. m., toiv. al. N:o 290: Va-
885:        sm:>jeluviranomaisten valvontamahdolli-                                     paiden lomaleirimatkojen järjestämisestä
886:        suuksien lisäiilmisestä ............ , . . . • 595                           suuriperheisille äideille valtionrautateillä
887:  28. Prunnila y. m., toiv. al. N:o 277: Työ-                                        ja postiautoissa ..................•... 611
888:        tap!litul"maa ·ko·skevien .säännösten sel-                              42. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o 291: An-
889:        ventämisestä ja ,täydentämisestä ....• , 597                                 gående anslag för den sociala oc·h and-
890:  29. P·runnila y. m., toiv. a1. N:o 278: Vahin-                                     liga vården hland zigenarna . . . . . . . . • . 612
891:        goDJkorvausva:kuutulksen järjestämisestä                                42. Wic7cman y. m., toiv. al. N:o 291: Määrä-
892:        työntekijäin työvälineille ja käy:ttöesi-                                    rahasta mustwlaisten sosiaalista ja !hen-
893:        neille •. , ... , . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • • . 598       kistä huoltoa varten • . . . . . . . . . . • . . • . . 613
894: 
895: 
896:                                                   XI. Puollustusasiainvaliokunta.
897:       Puolustuslaitoksen määrärahoja, palva.                                       ,tuslaitoksen vaatetuksen ja varustuksen
898:       IukSesta vapautettuja upseereja, asevel-                                     !kunnossapitoon ja uusintaan osoitetun
899:       vollisten päivärahaa y. m. koskevia toi-                                     siirtomäärärahan muuttamisesta arvio-
900:                    vomusaloitteita.                                                määrär!lihwksi . . . . • . • . • . . . . . . . . . . . . • . . 619
901:    1. Raunio y. m., toiv. al. N:o 292: Puolus-                                  2. Honka y. m., toiv. al. N:o 293: Välirau-
902: 
903:                                                                                                                                                  III
904: XVIII                                                         Sisällyslue1Jte1o 19<50.
905: 
906:                                                                          Siv.                                                              Siv.
907:      han- ja rauhalli!op~muksen johdosta va-                                     4. Kujala y. m., .toiv. al. N:o 295: Toimen-
908:      kinaisesta palvelwksesta vapautettujen                                         piteistä värvättyjen rajajää'kärien toin-
909:      upseerien kärsimien menetysten !korvaa-                                        ten vruk·inaistamiseksi sekä heidän ja
910:      misesta . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 620        merivarti'on toimen haltijain palJkikauk-
911:   3. Kwuppi y. m., toiv. al. N:o 294: Välirau-                                      sen parantamiseksi . • . . . . . . . . . . . . • . • • 623
912:      han- ja rauhansopimuUisen johdosta va-                                      5. T<Wnio y. m., toiv. al. N:o 296: Asevel-
913:      kinaisista valtion viroista vapautettu-                                        vollisten päivärahan korottamisesta . . . 624
914:      jen upseerien aseman järjeSitelystä . . . . 622
915: 
916: 
917:                                                      XII. Kulkulaitosvaliokunta.
918:        Tie-     ja     vesirakennushallintoa,                posti-,                                                                                    Siv.
919:        lennä.tin- ja puhelinla.itosta, rautateitä,                              11. Kölli y. m., .toiv. al. N:o 307: Määrära-
920:        maa.nteitä, siltoja., vesireittejä y. m.                                     hasta Toijalan risteysaseman uudelleen
921:               koskevia toivomusaloitteita.                                          ralkentamista va11ten . . . . . . . . . . . . . . . . . 643
922:                                                                 Siv.            12. Raunio y. m., :toiv,. al. N:o 308: Rauta-
923:   1. NuarsMJri y. m., :toiv. al. N:o 297: Mää-                                      tien rwkentamisesta Helsingistä Kar'lcl!:i-
924:      rärahasta Porin tie- ja vesira>kennuspii-                                      lan, Forssan y. m. paikkakuntien :kautta
925:      rin perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 629                   Kanlkaanpäähän . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 644
926:   2. Luostarinen y. m., toiv. al. N:o 298: Mää-                                 13. Riihimäki y. m., toiv. al. N:o 309: Rauta-
927:      rärahasta Mi,kfkelin tie- ja vesiralkennus-                                    tien Helsinlki-Vihti-LoimM-Peipohja
928:      piinn hallinto- ja asuinrakennufksen ton-                                      sekä sen jatkon Kauvatsa-Lavia---Kan-
929:      tin ostoa ja rl!lkerutamista var,ten . . • . . • 631                           kaanpää---Kauhajo.M ra'kentamises·ta •. 645
930:   3. Kulovaara y. m., toiv. al. N:o 299: Li-                                    14. Pyörtänö y. m., toiv. al. N:o 310: Rauta-
931:      säy,ksestä vuoden 1950 tulo- ja menoar-                                        tien rakentamisesta Tohmajärveltä Pa-
932:      vioon Turun uuden lentOikentän saatta-                                         .ri'kfkaiMn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 646
933:      miseksi välia1kaiseen lii.lkenne·kuntoon •. 632                            15. Hirvensalo y. m., toiv. a1. N:o 311: Tut-
934:   4. H. Simonen y. m., toiv. al. N:o 300: Mää-                                      !kimuksen toimittamisesta rautatien ra-
935:      räraha·sta !Kilpisjärven Matkailufkeskulk-                                     kentamiseksi J uan:kosken--tSiilinjärven
936:      sen toisen rakennusvaiheen loppuun                                              radalta Syvärin rantaan ......••..... 647
937:      saattamista varten . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 633               16. N. Nurminen y. m., toiv. a,l. N:o 312:
938:   5. SMiriaho y. m., toiv. al. N:o 301: Lisäyk-                                     Määrärahasta ·koneellisen tutkimulksen
939:      sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarv·ioon                                        suorittamiseksi rautatien rakentamiSita
940:      posti- ja poliisitalon rakentamiseksi Myl-                                     varten ratasuunnalla Eskola-Himangan
941:      lykoskelie (Laus. Vv:lta) ...••.......•. 635                                   satama ..............•.............•• 649
942:   6. Raunio y. m., toiv. ai. N:o 302: Eräiden                                   17. Palovesi y. m., toiv. al. N:o 313: Rauta-
943:      posti- ja lennätinlaitoksen Iennätin-, pu-                                     tien ralkentamisesta Kokkolasta Saari-
944:      helin- ja radiopuolella työsfkentelevien                                       järvelle . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . • 651
945:      virkailijain palkkojen .tar~kistamisesta .. 637                            18. Rytinki y. m., .toiv. al. N:o 314: Rauta-
946:   7. Tauriainen y. m., toiv. al. N:o 303: Mää-                                      tien rwkentamisesta Oulun-Vaalan ra-
947:      rärahasta syrjäseutujen puheiinolojen                                          dalta Otanmäen malmialueelle ..•....• 653
948:      :kehittämistä vanten •.....•......••..• 638                                19. Ryhtä y. m., ,toiv. al. N:o 315: Määrä-
949:   8. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 304: Li-                                      raha.sta Oulun---Kuusamon rautatien ra-
950:      säyik.sestä vuoden 1950 tulo- ja meno-                                         fkentamiseen . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . 654
951:      arvioon Lapin läänin puhelinverikoston
952:                                                                                 20. Lahtela y. m., toiv. a:l. N:o 316: Rauta-
953:      rakentamista ja uusien puhelintoimi-
954:                                                                                     tien rakentamisesta Kemijärven ase-
955:      paikkojen perustamista varlten . . . . . . • 639
956:   9. Laitinen y. m., .toi VI. al. N:o 305: Määrä-                                   malta Taivalkoslkelle . . . • . . . • . . . . . • . . • 655
957:      rahasta puhelinlinjan ralkentamiseksi                                      21. Niskala y. m., toiv. al. N:o 317: Kauli-
958:      Kuopiosta Karttulan ja Tervon lkuntien                                         rannan--Kolarin rautatien rakentami-
959:      kaut·ta Vesanuolie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 641                 sesta ..........•..................... 657
960:  10. V. Simonen y. m., .toiv. al. N:o 306: Pu-                                  22. Brommels m. fl., hemst. mot. N:o 318:
961:      heJ.intoimipai·kan perustamisesta Juuan                                        Angående utarbetande program på lång
962:      pitäjän Timovaaran asutusalueelle ...• 642                                     si·kt för vägnätförbättrande . . . . . . . . . . 658
963:                                                               f%sälilysluettelo 19·50.                                                               XIX
964: 
965:                                                                          Siv.                                                                            Siv.
966: 22. BrQ11lllnels y. m., toiv. &1. N:o 318: Pi-                                  36. J. Wirtanen y. m., toiv. al. N:o 332:
967:      rtempiai>kaisen ohjelman laatimisesta tie-                                     Maantien rakentamisesta Jalasjärven Kos-
968:      verikoston parantamiselk:si • • . . . . . . . . . . 659                        kuelta Kauhajoen kirkolle . . . . . . . . . . . • 677
969: 23. Lappi-Seppä;W, y. m., .toiv. al. N:o 319:                                   37. J. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 333:
970:      Ulkomaisen lainan hankkimisesta maan-                                          Maantien rwkentamisesta Kurilkan ase-
971:      teiden kunnostamista ja valtakunnani-                                          malta llmajoen-Laihian väliselle maan-
972:      .sen tiesuunnitelman toteuttamista var-                                        tielle ......••..........•.•.........•• 678
973:      ten .....•..•...•..........••........ 660                                  38. Vilhula y. m., toiv. al. N:o 334: Maan-
974: 24. H. Sim,.oneln y.1n., .toiv. a,l. N:o 320: Toi-                                  tien rakentamisesta Pengerjoen asutus-
975:      menpiteistä maantiepölyn sitomiseiksi                                          alueen     .kautta Kulhanjoen                           asutus-
976:      moottoriajoneuvoilla liikennöitävillä ylei-                                    alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . • 67~
977:      sillä teillä . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . 662     39. Forss m. fl., hemst. mot. N:o 335: An-
978: 25. Lappi-Seppälii y. m., toiv. al. N:o 321:                                        gående uträtning av ri>k.svägen Kvev-
979:      Lisäyksestä vuoden 1950 ·tulo- ja menoar-                                      lax-Ma:x;mo , .•..•......•....•......• 680
980:       vioon työttömyy;stöinä suoritettujen tie-                                 39. Forss y. m., toiv. al. N:o 335: Koivulah-
981:       rrukennus- ja parannustöiden loppuun                                          den-Mwksamaan valtatien oikaisemi-
982:       saattamiselksi . • . . • . • . . . . . . • . . . • . . . . . • 663            sesta .•...•.....•...•..•.........•..• 681
983: 26. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 322: Lisäyk-                                   40. N. Nurminen y. m., toiv·. al. N:o 336: Li-
984:      sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon                                         säyksestä vuoden 1950 tulo- ja menoar-
985:       eräiden työttömyysvaroilla rakennettujen                                      vioon mantien rrukentamiseksi Kauha-
986:       maanteiden ja siltojen kunnostamiselrsi 664                                   van pitäjästä Kortesjärven pitäjän
987: 27. H. Simonen y. m., toiv. al. N:o 323: Yh-                                        kautta Evijärven ikirkol1e . . . . . • . . . . . • 682
988:       tenäisen tierrukennu.s- ja kunnostamiaoh-                                 41. Riikonen y. m., .toiv. al. N:o 337: Rulillio-
989:       jelman laatimisesta Pohjois-Suomea var-                                       tien rl!lkentam·iseeta puutavaran !kulje-
990:       ten •................•............•.. 665                                     tusta varten Pohjois-U{arjalan maanse-
991: 28. Nuorsaari y. m., toiv. al. N:o 324: Mää-                                        lälle ..•.......•..••............••..• 683
992:       rärahasta satamatien rakentamise·ksi                                      42. Riikonen y. m., toiv. al. N:o 338: Tut-
993:       Mäntyluodosta Kirrinsannan ikautta Re-                                        ·kimuiksen toimittamisesta maantien ra-
994:       .posaareen • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • 666        •kentamiseksi Lieksan-Viekin maan-
995: 29. Pesonen y. m., toiv. al. N:o 325: Maan-                                         tieitä Lieksan-iKuhmon maantielle ... 685
996:       tien rakentamisesta .Sysmän .kirkonlry-                                   43. Kauhanen y. m., toiv. al. N:o 339: Mää-
997:       Iästä Luhangan kirlkonkylään . . . . . . . . 668                              rärahasta ml!lalltien rakentamiseksi J uuan
998: 30. Pesonen y. m., toiv. al. N:o 326: Yhdys-                                        -Säyneisen tieltä Nurmeksen-Rautavaa-
999:       tien rakentamisesta Sysmän Liikolan                                           ran-Kuopion maantielle .............• 687
1000:       maantieltä Luhangan Lempääseen • . . . 669                                44. Riikonen y. m., toiv. al. N:o 340: Maan-
1001:  31. Joukanen y. m., toiv. al. N:o 327: Tut-                                         tien r&kentamisesta Saramon fkylätieltä
1002:       •kimuksen toimittamisesta tiesuunnalla                                         Hiekikalahden---8ivl!lkkavaaran                          maan-
1003:       Ahlainen-Lyttylä-Pori .....•.....•. 670                                       tielle ........................•..••.• 688
1004: 312. Luostarinen y. m., toiv. al. N:o 328: Maan-                                45. Ala-Mäyry y. m., toiv. al. N:o341: Maan-
1005:       tien rakentamisesta Säämingin saariston                                        tien rwkentamisesta Kuortaneen kun-
1006:        kautta Savonlinnasta Särkilahteen ...... 671                                 nan Mäyryn !kylästä Lehtimäen maan-
1007:  33. Miilcm y. m., toiv. al. N:o 329: Tutki-                                        tielle ..•..•.......•....•......•...•. 689
1008:       muksen toimittamisesta maantien raken-                                    46. Rönkkö y. m., .toiv. al. N:o 342: Maan-
1009:        twmiseksi Puumalan salmelta Ruo·kolah-                                       tien raikentamisesta Soinlahdesta Iijär-
1010:        delle ................•.....•..•...... 673                                   ven vesistön itäpuolitse Oulun maan-
1011:  34. Kinnunen y. m., toiv. al. N:o 330: Maan-                                       tielle .......................•....•••. 690
1012:        •tien rrukentamisesta Piek.sämäen-Kan-                                   47. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 343: Mää-
1013:        gasniemen maantieltä Kyyveden asu-                                           rärahasta maantien rakentamiseksi Ra"
1014:        tusalueen halki Vuojalahden-Luusnie-                                          nuan kunnan Kuhasta Pohj!lislahteen •• 691
1015:        men tielle ...•..•..•.....•.........•. 674                               48. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 344: Maan-
1016:  35. Koskinen y. m., toiv. al. N:o 331: Maan-                                        tien r~entamisesta Posion-Kuu.samon
1017:        tien rakentwmisesta Laukanaholta Kor-                                         maantieltä Yli<kitkajär"\Cen tu:kinsiirto-
1018:        venpäähän                                                          676        laitokse1le . . . • . . • . . . • . . . . • . . • • . . . • . • 692
1019: XX                                                       !SisäLlysluettelo 1950.
1020: 
1021:                                                                    Siv.                                                                           Siv.
1022: 49. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 345: Maan-                                   tien risteyksestä erkanevan .tien kunnos-
1023:      tien rllikentamisesta Pudasjärven !Sara-                                 tamisesta ja jatkamisesta Tornion-Muo·
1024:      iliylän Lehmisuon asutusalueelta Ra-                                     nion maantielle • . • . . • . . . . • . . . . . . . . . . . 710
1025:      nnalle Kuhan-Impiön väliselle maan-                                  65. E. Koi!Visto y. m., toiv. al. N:o 361:
1026:      tielle ..•.........•.......•........... 693                              Maantien rakentamisesta Kittilän pitäjän
1027: 50. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 346: Maan-                                   Tepaston kylästä Enontekiön kirkolle . • 711
1028:      tien ra•kentamisesta Pudasjärven Myl-                                66. Riihimäki y. m., toiv. al. N:o 362: Kivi·
1029:      lykankaail:ta    Puolangan-Tai vaikosken                                 järven-Haunian tien ottamisesta val-
1030:      maantielle .......•.................•. 694                               tion hoitoon • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 712
1031: 51. Rytilnki y. m., .toiv. al. N:o 347: Maan-                             67. Pakkanen y. m., toiv. al. N:o 363: Keh-
1032:      tien rakentamisesta Kipinänlossilta Pu-                                  ron ja Hirsikankaan kyläteiden ottami-
1033:      dasjärven-Rovaniemen maantielle . . . . 695                              sesta valtion haltuun • . . . . . . . . . . . . . . . 713
1034: 52. Rytilnki y. m., toiv. al. N:o 348: Maan-                              68. Riihimäki y. m., toiv. al. N:o 364: Myön-
1035:      ·tien ra'kentamisesta Pudasjärven Sär:ki-                                tään yhdystien ottamisesta valtion hoi-
1036:       vaarasta Taivalkosken Virk>kuseen ..•. 696                              toon ................................ 714
1037: 53. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 349: Maan-                               69. Kinnunen y. m., toiv. al. N:o 365: Piek·
1038:      .tien rakentamisesta Pudasjärven pitäjän                                 sämäen kunnassa olevan Mataramäen ky-
1039:       Hetekylän Juurikasta Utajärven pitäjän                                  lätien kunnostamisesta ja .tien jatkami-
1040:      .Juorkunan ViiniJään ..............•... 697                              sesta Rautalammin-Hankasalmen maan-
1041: 54. Tauriainen y. m., toiv. al. N:o 350: Maan-                                tielle ............•.••....•........... 715
1042:       tien rakentamise·sta Ristijärven-Koti-                              70. Kinntvnen y. m., toiv. al. N:o 366: Piek-
1043:      ·lankylän maantiestä Hepovaaran /kautta                                  sämäen tkunnassa olevien Neuvolan-Kyl-
1044:       Hoi'kanvaaran kylätiehen ....•......• 698                                mämäen, Heikkolan ja Pyhäjärven kylä-
1045: 55. Tauriailnen y. m., toiv. al. N:o 351: Lin-                                teitten ottamisesta valtion haltuun . • . . 716
1046:       nansalmen---'Tak>kusenkankaan maan tien                             71. Kinnunen y. m., toiv. al. N:o 367: Kan·
1047:       rakennustöiden loppuunsaattamisesta . . 699                              talan-Naarajärven kylätien ottamisesta
1048: 56. Tauriainen y. m., toiv. al. N:o 352: Ta'k-                                 valtion hoitoon . . . . • . . . . . . . . . .. . . . .. . 717
1049:       ;kn.sentkanikaan---{Kaunislammen-Hoi'kan-                           72. Sarjala y. m., :toiv. al. N:o 368: Leivon-
1050:       vaaran tien raJken.tamisesta . . . . . . . . . . . 700                   mäen kunnassa olevan Lapin lkylätien
1051:  57. Ryhtä y. m., toiv. al. N:o 353: Maantien                                  ottamisesta valtion halituun . . • . • . . • • • 718
1052:       rakentamisesta Kuusamon Kuolionvaaran                               73. Hirvensalo y. m., toiv. al. N:o 369: Kiu·
1053:       kylästä Murtovaaraan . . . . . . . . . . . . . . . . . 701               ruveden pitäjässä olevan Remeskylän-
1054:  58. Koivuranta y. m., toiv. al. N:o 354: Maan·                                Murtomäen kylätien ottamisesta valtion
1055:       tien rakentamisesta Rovaniemeltä Paa·                                    hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 719
1056:       niemen ja Rautiosaaren kautta Koivuun 702                           74. Korsbäck m. fl., hemst. mot. N:o 370:
1057:  59. Frima;n y. m., toiv. al. N:o 355: Maan·                                   Angående .övertagande av byvägen Ri-
1058:       tien rakentamisesta Vian asemalta Vant·                                  baeka-Viitaniemi i statens vård ...... 720
1059:       tausjärven kylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 703       74. Korsbäck y. m., toiv. al. N:o 370: Ri-
1060:  60. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 356: Maan·                                  baekan-Viitaniemen kylätien ottamisesta
1061:       .tien rakentamisesta Kemijärven 'kun·                                   valtion haltuun . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . 721
1062:        nan Sop.pelan ~kylästä sll!man ·kunnan
1063:                                                                           75. Forss m. fl., hemst. mot. N:o 371: An-
1064:       Räisälän ·ky<lään . . . . .. .. . .. . . . .. .. . .. 704               gående övertagande av kommunalvägen
1065:  61. Koivuranta y. m., toiv. al. N:o 357:
1066:                                                                               från Karvsor by tia Kaitsor by i Vörå
1067:       Maantien rakentamisesta Sinetän-Raa·                                    kommun av staten .................... 722
1068:       nujärven maantiestä Sonkajärven lu()ta
1069:       Rattasjärveen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 706   75. Forss y. m., toiv. al. N:o 371: Vöyrin
1070:  62. Lahtela y. m., .toiv. al. N:o 358: Maan-                                 kunnassa olevan Karvsorin ja Kaitsorin
1071:        tien rakentamisesta .Javarusvastuun asu·                               kylien välisen kunnantien ottamisesta val-
1072:       .tusalueelta Pelkosenniemen •kirkonkylään 707                           tion haltuun • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 723
1073:  63. Niskala y. m., toiv. a.I. N:o 359: Maan·                             76. Hykkäälä y. m., .toiv. al. N:o 372: Sillan
1074:       tien rakentamisesta Ylitornion kunnan                                   rakentamisesta Kymijoen yli Lammin
1075:        Tengeliön kylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 709           lossin kohdalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 724
1076:  64. Tainio y. m., toiv. al. N:o 360: Ylitor-                              77. Kaukamaa y. m., toiv. al. N:o 373: Hä-
1077:        nion-Rovaniemen maantiestä n. s. neljän                                 meen/kyrön pitäjän Kyröskoskella Pap-
1078:                                                               SisäLlysluetteLo 1950.                                                             XXI
1079: 
1080:                                                                         Siv.                                                                        Siv.
1081:     pilanjoen yli johtavan maantiesilhm uusi·                                        menpiteistä Lapinlahden yli johtavan sil-
1082:     misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . 725          lan ja maantien rakentamiseksi ........ 733
1083: 78. Okko y. m., toi'V. al. N:o 374: Toimenpi·                                  86.   Kauhanen, y. m., toiv. al. N:o 382: Mää-
1084:     teistä Kirjamoinsillan rakentamiseksi .. 726                                     räraha8ta maantiealikäytävän rakentami·
1085: 79. Kuittinen y. m., toiv. al. N:o 375: Hal-                                         seksi Outokumpuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 735
1086:     IH~kalan    sillan rakentamisesta Imatran                                  87.   Lahtela y. m., toiv. al. N:o 383: Utsjoen
1087:     kauppalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127              siilan rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 736
1088: 80. Kuittinen y. m., toiv. al. N:o 376: Suho-                                  88.   Pyörtänö y. m., .toiv. al. N:o 384: Ilo-
1089:     sen ylikäy.täväsillan rakentamisesta Vuok-                                       mantsiu-Hattuvaaran tieu talviaurauk-
1090:     senniskal.}a .•......................... 728                                     sesta ................................ 737
1091: 81. Vilhula y. m., toiv. al. N:o 377: Sillan                                   89.   Korsbäok m. fl., hemst. mot. N:o 385:
1092:     rakentami~esta Hännilän .salmeen . . . . . . 729                                 Angående åtgärder för förbättrande av
1093: 82. J. Wirtanen y. m., toiv. al. N:o 378:                                            Harrström fiskhamn . . . . . . . . . . . . . . . . . . 738
1094:     Toimenpiteistä Munakan sillan mkennus·                                     89.   Korsbäok y. m., toiv. al. N:o 385: Toi-
1095:     työn loppuun saattamiseksi . . . . . . . . . . . . 730                           menpiteistä Harrströmin kalasataman pa-
1096: 83. Latitinen y. m., toiv. al. N:o 379: Sillan                                       rantamiseksi . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 739
1097:     rakentamisesta           Muurutvirran lossipai ·                           90.   Nuorsaari y. m., toiv. al. N:o 386: Koke-
1098:     kaJ.le •.••.............•....••........ 731                                      mäenjoen suun ruoppaamise!lta . . . . . . . . 740
1099: 84. J. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 380:                                      91.   Sormunen y. m., toiv. al. N:o 387: Sään-
1100:     Maantiesillan rakentamisesta Kyrönjoen                                           nöllisen lmsä· ja talviliikenteen järjestä-
1101:      yli Hmajoen kunnan Pa:lon kylässä                                   732         misestä Hailuodon ja Oulun välille .... 742
1102: 85. Hirvensalo y. m., toiv. al. N:o 381: Toi-
1103: 1
1104: 
1105: 1
1106: 
1107: 
1108: 
1109: 
1110:     1
1111: 
1112:     1
1113: 
1114: 
1115: 
1116: 
1117:         1
1118: 
1119:         1
1120: 
1121: 
1122: 
1123: 
1124:             1
1125: VALTIOPÄIVÄT
1126:                   1950
1127: 
1128:            LIITTEET
1129: A. VALTIOPÄIVIEN ALUSSA JÄTETYT LAKI-,
1130:    RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
1131:                                 '
1132: 
1133: 
1134: 
1135: 
1136:                 HELSINKI 1950
1137:           VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1138:                        j
1139:                       j
1140:                      j
1141:                     j
1142:                    j
1143:                   j
1144:                  j
1145:                 j
1146:                j
1147:               j
1148:              j
1149:             j
1150:            j
1151:           j
1152:          j
1153:         j
1154:        j
1155:       j
1156:      j
1157:     j
1158:    j
1159:   j
1160:  j
1161: j
1162:    VALTIOPÄIVÄT
1163:                      1930
1164: 
1165:             LIITTEET
1166:                         1
1167: 
1168: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
1169:              TOIVOMUSALOITTEET
1170: 
1171: 
1172: 
1173: 
1174:                   HELSINKI 1950
1175:             VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1176: Tasavallan presidentin vaalia, valtiontilien tarkastusta, edustajan-
1177:  vaaleja, vuokrasäännöstelyä, äänioikeutta, valtiopäiväjärjestystä,
1178:           maaylioikeutta ja kansalaissuojaa koskevia laki-
1179:                         ja toivomusaloitteita.
1180: 
1181: 
1182: 
1183: 
1184:                                                              •
1185: •
1186:                                                                                               7
1187: 
1188: 1,1. -   La..k. al. N: o 1.
1189: 
1190: 
1191: 
1192: 
1193:                                 Paasio y. m.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon 23 § :n muut-
1194:                                    tamisesta.
1195: 
1196: 
1197:                                      E d u s k u n n a ll e.
1198: 
1199:    Se menettelytapa tasavallan presidentin        litseminen kuuluu poliittisiin ratkaisuihin,
1200: valitsemiseksi, joka on vahvistettu v. 1919       on luonnollista, että juuri kansanedustajat,
1201: annetun Suomen Hallitusmuodon 23 § : ssä,         jotka joutuvat olemaan kiinteästi mukana
1202: on jatkuvasti saanut osakseen arvostelua.         poliittisessa elämässä, siihen vaikuttamaan
1203: Voimassa olevan vaalitavan herättämästä           ja sitä johtamaan, muodostavat valitsija-
1204: tyytymättömyydestä ovat osoituksena ne            mieskunnassa sen aineksen, joka tosiasialli-
1205: monet esitykset, joita eduskunnassa eri ai-       sesti määrää presidentin vaalin kulun.- Eh-
1206: koina on tehty muutoksen aikaansaamiseksi         dottamamme uusi järjestelmä merkitsee tä-
1207: siihen. Toisaalta on haluttu siirtää presi-       män tosiasian tunnustamista. On nähdäk-
1208: dentin valintaoikeus eduskunnalle, toisaalta      semme myös edellytettävä, että henkilö,
1209: on tahdottu antaa kansan välittömästi suo-        jonka on katsottu olevan kyllin pätevä kan-
1210: rittaa presidentin vaali. Vaalitavan muut-        sanedustajan tehtävään, on sovelias toimi-
1211: tamista tarkoittavat aikaisemmat esitykset        maan myös presidentin valitsijamiehenä.
1212: eivät kuitenkaan ole tulleet hyväksytyiksi,       Mitä tulee mahdolliseen vastaväitteeseen
1213: vaikka onkin tunnustettu nykyisen järjes-         siitä, että ehdottamamme uusi järjestelmä
1214: telmän heikkoudet.                                sulkee valintamahdollisuuden niiltä, jotka
1215:    Lähtien siitä, että yleisen käsityksen mu-     syystä tai toisesta eivät halua asettua eh-
1216: kaan nykyinen vaalitapa ei ole tyydyttävä,        dolle kansanedustajan tehtävään mutta kyl-
1217: olisi vihdoin löydettävä ratkaisu, joka voisi     läkin valitsijamieheksi, niin tälle näkökoh-
1218: koota taakseen riittävän enemmistön edus-         dalle ei ole kovin suurta painoa pantava
1219: kunnassa. Tämän perusteella ehdotamme             niiden etujen rinnalla, joita ehdottamamme
1220: siirtymistä sellaiseen järjestelmään, että        järjestelmä suo.
1221: presidentin vaalin suorittavat edelleen kol-         Tähän men;nessä toimitetut valitsijamies-
1222: mesataa valitsijamiestä, mutta nämä vali-         vaalit osoittavat, että kansan mielenkiinto
1223: taan eduskuntavaalien yhteydessä. Tällöin         niitä kohtaan on ollut säännöllisesti valitet-
1224: kansanedustajiksi valitut muodostaisivat          tavan heikko. Parhaissakaan tapauksissa ei
1225: kaksi kolmannesta valitsijamiehistä ja yksi       äänestysprosentti ole kohonnut yli 60:n,
1226: kolmannes muodostuisi niistä vaalissa eh-         kun sen sijaan eduskuntavaaleissa tämä
1227: dolla olleista, jotka äänimäärissä olisivat lä-   luku on säännöllisesti ollut huomattavasti
1228: hinnä valituiksi tulleita. Kun ratkaisu näin      korkeampi ilmaisten siten paremmin kansan
1229: syntyisi yhdellä äänestyksellä eduskunta-         mielialoja.
1230: vaalien yhteydessä, päästäisiin erillisistä va-      Valitsijamiesvaalien yhdistämisestä edus-
1231: litsij amiesvaaleista.                            kuntavaaleihin johtuu, että valitsijamies-
1232:    Ehdotuksemme tueksi on esitettävissä           kunta on aina olemassa, vaikka sitä ei kaik-
1233: joukko selviä tosiasioita. Tutkittaessa eri       kina vaalikausina tarvitsisikaan kutsua teh-
1234:  aikoina valitsijamiehiksi valittujen luette-     täväänsä suorittamaan. Mitään nähtävää
1235: loa huomataan, että näistä ainakin puolet,        haittaa tästä ei kuitenkaan ole, mutta se
1236:  eräinä aikoina nähtävästi enemmistö, on ol-       etu nykyiseen järjestelmään nähden, että-
1237: lut kansanedustajia. Kun presidentin va-           valitsijamieskunta on aina käytettävissä
1238: 8                           1,1. -   TasaYallan presidentin vaali.
1239: 
1240: tarpeen niin vaatieSila ilman eri vaaleja.         Edellä sanottuun      viitaten ehdotamme
1241: Poikkeuslainsäädäntöönkään turvautuminen         kunnioittavasti,
1242: ei siis vastaisuudessa olisi tarpeen, kuten
1243: nykyisen järjestelmän aikana on useamman                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1244: kerran tapahtunut.                                      van lakiehdotttksen:
1245: 
1246: 
1247:                                            Laki
1248:                       Suomen Hallitusmuodon 23 § :n muuttamisesta.
1249:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
1250:     säädetyllä tavalla, muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitus-
1251:     muodon ( 94/19) 23 § näin kuuluvaksi: ·
1252:                    23 §.                         toimitetaan heti uusi vaali ja, jollei silloin-
1253:   Tasavallan presidentin valitsee Suomen         kaan kukaan saa ehdotonta enemmistöä,
1254: kansa syntyperäisten Suomen kansalaisten         vieläkin uusi vaali niiden kahden ehdok-
1255: joukosta aina kuudeksi vuodeksi.                 kaan välillä, jotka toisessa vaalissa ovat
1256:   Presidentin vaalin toimittavat valitsija-      saaneet suurimmat äänimäärät. Äänten ja-
1257: miehet, joiden lukumäärä on kolmesataa.          kaantuessa tasan ratkaisee arpa.
1258: Valitsijamiehinä toimivat viimeksi toimite-         Jos eduskunnan jäsen valitaan presiden-
1259: tussa kansanedustajien vaalissa valitut kak-     tiksi, lakkaa hänen edustajatoimensa itses-
1260: sisataa kansanedustajaa ja näiden lisäksi        tänsä. Valtion virassa oleva henkilö, joka
1261: sata sanotussa kansanedustajien vaalissa eri     valitaan presidentiksi, katsotaan virasta
1262: vaalipiireissä ehdokkaana ollutta henkilöä       eronneeksi.
1263: sen mukaan, kuin siitä laissa on säädetty.          Jos muualla tässä hallitusmuodossa kuin
1264:    Vaalivuoden helmikuun 15 päivänä ko-          3 momentissa säädetty määräpäivä sattuu
1265: koontuvat valitsijamiehet pääministerin pu-      pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arki-
1266: heenjohdolla valitsemaan presidenttiä. Jos       päivä määräpäivänä.
1267: vaalissa, joka toimitetaan umpilipuin, joku
1268: saa enemmän kuin puolet annetuista                  Tämä laki tulee voimaan            päivänä
1269: äänistä, on hän valittu. M:uussa tapauksessa           kuuta 195 .
1270: 
1271:        Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
1272: 
1273:                   ltafael Paasio.                            S&mUli Simula.
1274:                   Pentti Niemi.                              Heikki HykltiäJ.ä.
1275:                   Vilho Väyrynen.                            'Yrjö Helenius.
1276:                   Arvi Turkka..                              J~o ~onen.
1277:                   Påavo Katjala.i.nen.                       Penna Tervo.
1278:                   Va,lto Käkelä.                             0. Muikku.
1279:                                                                                               9
1280: 
1281: 1,2. -   Lak. al. N:o 2.
1282: 
1283: 
1284: 
1285: 
1286:                                Raunio y. m.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon 23 § :n muut-
1287:                                   tamisesta.
1288: 
1289: 
1290:                                     E d u s k u n n a ll e.
1291: 
1292:    Hallitusmuotomme 23 § : n mukaan pre-         sidentin vaalien merkeissä. Näin paasisi-
1293: sidentinvaalin toimittavat valitsijamiehet,      vät valitsijat aivan yhtä ratkaisevasti vai-
1294: joiden lukumäärä on 300. Tätä vaalitapaa         kuttamaan presidentin valintaan kuin va-
1295: vastaan on kuitenkin jatkuvasti koko sen         litsijamiesvaalienkin kautta.
1296: voimassaoloajan ilmaantunut tyytymättö-             Vaikuttavana tekijänä on pidettävä myös-
1297: myyttä, mitä osoittaa sekin, että eri puo-       kin sitä, että vältyttäisiin ainakin niin suu-
1298: lueisiin kuuluvien kansanedustajien toi-         relta, monasti alhaiseltakin poliittiselta hal-
1299: mesta on useilla valtiopäivillä tehty aloit-     ventamiselta, jota persidentinehdokkaisiin
1300: teita mainitun pykälän muuttamiseksi. Vii-       nykyään kohdistetaan. Kuluvanakin vuom1a
1301: meksi oli lakialoite eduskunnan käsiteltä-       toimitetuissa valitsijamiesvaaleissa harjoi-
1302: vänä vuoden 1948 valtiopäivillä ja tuli sil-     tettu propaganda ei ollut kunniaksi kenel-
1303: loin perustuslakivaliokunnassa hyväksytyksi,     lekään puolueelle, vaan vahingoittaa sitä
1304: joskaan se ei eduskunnassa saavuttanut riit-     arvovaltaa, jota maan tulevan päämiehen
1305: tävää kannatusta.                                tulee nauttia.
1306:    Nykyisen vaalitavan heikkoutena on eri-          Lisäksi on otettava huomioon myöskin ne
1307: koisesti se, että milloin presidentinvaali       taloudelliset menetykset, joita valitsijamies-
1308: jostakin syystä on toimitettavana muuna          vaalit meille aiheuttavat ja joita varoja
1309: kuin säännönmukaisena aikana, valitsija-         tarvittaisiin monien muiden menojen peit-
1310: miesten vaalin toimittamisen johdosta tar-       tämiseksi.
1311: vitaan verraten pitkä aika, ennenkuin uusi          Presidentin vaalin siirtäminen eduskun-
1312: presidentti voi ryhtyä toimeensa. Poik-          nalle ei vähentäisi presidentin arvovaltaa,
1313: keuksellisissa ja normaaleissakin oloissa tätä   sillä hänen nauttimansa arvonauto ei ole
1314: on pidettävä epäkohtana. V astustettaessa        vaalitavasta riippuvainen.
1315: presidentin vaalin siirtämistä eduskunnan           Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo-
1316: suoritettavaksi on väitetty, ettei kansan vä-    tammekin,
1317: litön mielipide pääse kuuluville. Tätä vas-
1318: taan voidaan esittää, että jos eduskunnalla                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1319: olisi vaalin toimittaminen niin eduskunta-               van lakiehdotttksen:
1320: vaalit tultaisiin suorittamaan myöskin pre-
1321: 
1322: 
1323:                                           Laki
1324:                            hallitusl$.odon 23 § :n muuttamisesta.
1325:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
1326: säädetyllä tavalla, muutetaan hallitusmuodon 23 § näin kuuluvaksi:
1327:                    23 §.                         alkaa. Jos vaalissa, joka toimitetaan umpi-
1328:   Tasavallan presidentin valitsee eduskunta      lipuin, joku ehdokas saa enemmän kuin
1329: syntyperäisten Suomen kansalaisten jou-          puolet annetuista äänistä, on hän valittu.
1330: kosta aina kuudeksi vuodeksi.                    :Muussa tapauksessa toimitetaan heti uusi
1331:   Vaali toimitetaan helmikuun 15 päivänä         vaali ja, jollei silloinkaan kukaan saa eh-
1332: sinä vuonna, jona presidentin toimikausi         dotonta enemmistöä, vieläkin uusi vaali nii-
1333:                                                                                               2
1334: 10                         I,2. -   Tasavallan presidentin vaali.
1335: 
1336: den kahden ehdokkaan välillä, jotka toisessa    tusmuodossa säädetty määräpäivä sattuu
1337: vaalissa ovat saaneet suurimmat äänimää-        pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arki-
1338: rät. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee         päivä määräpäivänä.
1339: arpa.
1340:    Jos eduskunnan jäsen valitaan presiden-
1341: tiksi, lakkaa hänen edustajatoimensa itses-        Tämä laki, jolla kumotaan 19 pa1vana
1342: tänsä. Valtion virassa oleva henkilö, joka      joulukuuta· 1922 annettu laki niiden valit-
1343: valitaan presidentiksi, katsotaan virastaan     sijamiesten valitsemisesta, jotka toimitta-
1344: cronneeksi.                                     vat tasavallan presidentin vaalin (291/22),
1345:    Jos 2 momentissa tai muualla tässä halli-    tulee voimaan     päivänä       kuuta 19
1346: 
1347:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950.
1348: 
1349:                 Eino Raunio.                               Elli Nurminen.
1350:                 Aino Ma.llmmäki.                           Martta. Salme1a-Järvinen.
1351:                 Hilma Koivulahti-Lehto.                    Valfrid Eskola.
1352:                 Kaisa Hiilelä.                             Is9ik: Pentta.la.
1353:                 Laura. Bran.der-Wallin.                    Juho Karvonen.
1354:                 Meeri Ealavainen.                          Viljo Rante.la.
1355:                                                                                              11
1356: 
1357: I,3.- Lagmot. N:o 3.
1358: 
1359: 
1360: 
1361: 
1362:                                Jern m. fl.: Förslag till lag om ändring ctv 71 § 1·egerings-
1363:                                   formen.
1364: 
1365: 
1366:                                     T i 11 R i k s d a g e n.
1367: 
1368:    I regeringsformens 71 paragraf finnes          att öka antalet statsrevisorer tili sju kunele
1369: stadgat, att vid varje lagtima riksdag skall      en sådan tanke förverkligas. Den s. k.
1370: tillsättas fem statsrevisorer. Sedan denna        Minni-kommitten har även uttalat sig. för
1371: Iagbestämmelse tillkom har förhållandena i        tanken på en ökning av statsrevisorernas
1372: hög grad förändrats. Statshushållningen           antal tili sju. Genom en sådan anordning
1373: omspänner nu vidsträcktare områden och            skulle det även beredas större möjligheter
1374: har rent siffermässigt mångdubblats. I och        för olikft intressegrupper att bli företrädda
1375: med att statsförvaltningen utvidgats har          bland statsrevisorerna, något som i sin tur
1376: den även komplicerats och blivit svårare          skulle hos allmänheten öka tilltron tili den
1377: att sköta. Detta medför i sin tur att på          offentliga hushållningens soliditet.
1378: kontrollen av den off~ntliga hushållningen          Det vore även av vikt att statsrevisorer-
1379: måste ställas större krav än tidigare. Stats-     nas mandattid skulle förlängas, en tanke
1380: revisionen mäste göras effektivare.               som jämväl förordats av Minni-kommitten.
1381:     Erfarenheten har även ådagalagt att           Då statsrevisionen är en komplicerad upp-
1382: statsrevisorernas arbete är av mycket stor        gift vore det sakenligt att de personer, som
1383: betydelse. Genom deras verksamhet upp-            utses för uppgiften, skulle innehava sina
1384: dagas årligen oegentligheter och missförhål-      mandat för flere år efter varandra för att
1385: landen, som det ligger i hela folkets intresse    bättre kunna sätta sig in i förhållandena.
1386: att få. borteliminerade. Förekomsten av en        Det lämpligaste vore att statsrevisorerna
1387:  effektiv kontroll är även ägnad att före-        skulle utses i början av varje riksdagsval-
1388:  bygga felsteg och misshushållning.               period och innehava sina mandat för hela
1389:     Det kan dock på goda grunder ifrågasät-       valperiode:r;t. Härigenom skulle garantier
1390:  tas om endast fem statsrevisorer mäktar          för en viss kontinuitet i statsrevisionen
1391:  med den uppgift statsrevisionen under nu-        skapas.
1392:  varande förhållanden kräver av dem. Då             Med hänvisning tili det ovan anförda fär
1393: statsrevisorerna är så få till antalet kan        vi vördsamt föreslå,
1394:  de icke uppdelas på mer än två delegatio-
1395:  ner. För att kunna utföra ett effektivare                  att Riksdagen måtte antaga ett
1396:  arbete borde de dock vara så många att                   lagförslag av följande lydelse:
1397:  tre- delegationer kunele tillsättas. Genom
1398: 
1399: 
1400: 
1401:                                             Lag
1402:                           om ändring av 71 § regeringsformen.
1403:     I enlighet med Riksdagens beslut, tillkommet på sätt 67 § riksdagsordningen före-
1404:   skriver, skall 71 § regeringsformen erhålla följande ändrade lydelse:
1405:                   71 §.                           siffrorna äro riktiga samt inkomsterna och
1406:   För granskningen av statsverkets räken-         utgifterna lagenliga, så ock om statsförsla-
1407: skaper och bokslut skall finnas ett revi-         get iakttagits.
1408: sionsverk, vilket äger utröna, huruvida             Vid första efter val vidtagande riksdag
1409: 12                           I,3. -    Valtiontilien tarkastus.
1410: 
1411: väljas sju statsrevisorer för att å riksda-     erhålla nödiga- upplysningar och handlin-
1412: gens vägnar utöva tillsyn över statsförsla-     gar, skola utses av riksdagens elektorer ge-
1413: gets iakttagande samt statsverkets tillstånd    nom proportionella val, och fortgär deras
1414: och förvaltning. Dessa revisorer, för vilka     uppdrag under alla riksdagar intill föl-
1415: instruktion fastställes av riksdagen och        jande riksdagsmannaval. I samma ordning
1416: vilka böra av vederbörande myndigheter          utses även nödigt antal suppleanter.
1417: 
1418: 
1419:      Helsingfors den 7 februari 1950.
1420: 
1421:         Levi Jern.                    Ernst von Born.             Verner Korsbäck.
1422:         John Österholm.               Nils Meina.nder.            Arno Tuuma.
1423:         J. Söderhjelm.                Matts Forss.                Aarne Honkå..
1424:         H. A. Kannisto.               Albin Wickman.              L. 0. Hirvensalo.
1425:         Irma Karvikko.                Albert Brommels.            V. J. Sukselainen.
1426:         Henrik Kullberg.              Ebba östenson.              Arthur La.rson.
1427:                                       0. A. Öhman.
1428:                                                                                              13
1429: 
1430: 1,3. -   Lak. al. N:o 3.                                                           Huomennos.
1431: 
1432: 
1433: 
1434: 
1435:                                 Jern y. m.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon 71 § :n muutta-
1436:                                    misesta.
1437: 
1438: 
1439:                                      E d u s k u n n a ll e.
1440: 
1441:    Hallitusmuodon 71 pykälässä on saa-            tenkin olla niin monta, että voitaisiin aset-
1442: detty, että jokaisilla varsinaisilla valtiopäi-   taa kolme jaostoa. Lisäämällä valtion-
1443: villä on asetettava viisi valtiontilintarkas-     tilintarkastajain luku seitsemäksi tällainen
1444: tajaa. Tämän lainsäännöksen syntymisen            ajatus voitaisiin toteuttaa. Myös n. s.
1445: jälkeen ovat olot suuressa määrässä muut-         Minnin komitea on lausunut ajatuksen val-
1446: tuneet. Valtiontalous ulottuu nyt laajem-         tiontilintarkastajain luvun korottamisesta
1447: mille aloille ja on puhtaasti numerollisesti      seitsemäksi. Tällaisella järjestelyllä val-
1448: moninkertaistunut. Samalla kun valtion            mistettaisiin myös eri eturyhmille suurem-
1449: hallinto on laajentunut, on se myös tullut        mat mahdollisuudet saada edustajansa val-
1450: monimutkaisemmaksi ja käynyt vaikeam-             tiontilintarkastajistoori, mikä vuorostaan
1451: maksi hoitaa. Tästä seuraa vuorostaan,            lisäisi yleisön luottamusta julkisen talou-
1452: että julkisen taloudenpidon vaivonnalle on        denhoidon luotettavuuteen.
1453: asetettava suurempia vaatimuksia kuin                Tärkeätä olisi myös että valtiontilintar-
1454: ennen. Valtiontilien tarkastus on tehtävä         kastajain toimikautta pitennetäisiin, jota
1455: tehokkaammaksi.                                   ajatusta myös Minnin komitea on suositel-
1456:    Kokemus on myös osoittanut, että val.,         lut. Kun valtiontilien tarkastus on moni-
1457: tio:ritilien tarkastajain työllä on hyvin suuri   mutkainen tehtävä, olisi asianmukaista, että
1458: merkitys. Heidän toimintansa paljastaa            tehtävään valittavien henkilöiden toimi-
1459: vuosittain väärinkäytöksiä ja epäkohtia,          kausi kestäisi useamman vuotta perättäin,
1460: joiden poistaminen on koko kansan edun            jotta he paremmin voisivat perehtyä asioi-
1461: mukaista. Tehokkaan valvonnan olemassa-           hin. Sopivinta olisi, että valtiontilintarkas-
1462: olo on myös omansa estämään harha-aske-           tajat valittaisiin: jokaisen valtiopäivävaali-
1463: leita ja huonoa taloudenhoitoa.                   kauden alussa ja heidän toimiaikansa kes-
1464:    Hyvillä perusteilla voidaan kuitenkin          tä.isi koko vaalikauden. Näin saataisiin luo-
1465: kysyä, kykeneekö vain viisi valtiontilintar-      duksi takeet jonkinlaisesta jatkuvaisuu-
1466: kastajaa suorittamaan tehtävän, jota val-         desta valtiontilien tarkastuksessa.
1467: tiontilien tarkastus nykyisissä oloissa heiltä       Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
1468: vaatii. Kun valtiontilintarkastajia on näin       kunnioittavasti,
1469: vähän, ei heitä voida jakaa useampaan
1470: kuin kahteen jaostoon. Voidakseen suorit-                  että Edttskunta hyväksyisi näin
1471: taa tehokkaampaa työtä pitäisi heitä kui-                kuuluvan lakiehdotuksen:
1472: 
1473: 
1474:                                            Laki
1475:                            ha;llitusmuodon 71 § :n muuttamisesta.
1476:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka piiätös on syntynyt valtiopäiväjärjestyksen
1477:   67 §: ssä säädetyllä tavalla, hallitusmuodon 71 § saa näin Imuluvan muutetun sana-
1478:   muodon:
1479:                    71 §.                          jonka tulee ottaa selville, ovatko numerot
1480:   Valtiovaraston tilien ja tilinpäätöksen         oikeat sekä tulot ja menot lainmukaiset ja
1481: tarkastusta varten on oleva revisionilaitos,      onko tulo- ja menoarviota noudatettu.
1482: 14                           1,3. -     Valtiontilien tarkastus.
1483: 
1484:    Ensimmäisillä vaalien jälkeen aikavilla       viranomaisilta saada tarpeelliset selvitykset
1485: valtiopäivillä valitaan seitsemän valtion-       ja asiakirjat, on eduskunnan valitsijamies-
1486: tilintarkastajaa eduskunnan puolesta pitä-       ten valittava suhteellisilla vaaleilla, ja hei-
1487: mään silmiillä tulo- ja menoarvion noudat-       dän tehtävänsä jatkuu kaikilla valtiopäi-
1488: tamista sekä valtiovaraston tilaa ja hoitoa.     villä seuraaviin edustajanvaaleihin asti.
1489: Nämä tilintarkastajat, joille eduskunta          Samassa järjestyksessä valitaan tarpeellinen
1490: vahvistaa johtosäännön ja joiden tulee           määrä varamiehiä.
1491: 
1492:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950.
1493: 
1494: 
1495:                 Levi Jern.                                   V. J. Sukselainen.
1496:                 John Österholm.                              Henrik Kullberg.
1497:                 J. Söderhjelm.                               Ernst von Born.
1498:                 H. A. Kannisto.                              Nils Meinander.
1499:                 Irma Karvikko.                               Matts Forss.
1500:                 Albert BrommelS'.                          · Albin Wickman.
1501:                 Ebba östenson.                               Arthur Larson.
1502:                 Verner Korsbäck.                             0. A. Öhman.
1503:                 Aarne Honka.                                 Arno Tuurna.
1504:                                       L. 0. Hirvensalo.
1505:                                                                                           15
1506: 
1507: 1,4. -   Lak. al. N:o 4.
1508: 
1509: 
1510: 
1511: 
1512:                                Ra.nta.m.aa y. m.: Ehdotus laiksi edustajanvaaleista annetun
1513:                                    lain muuttamisesta.                     ·
1514: 
1515: 
1516:                                     E d u s k u nn a ll e.
1517: 
1518:    Suomen Hallitusmuodon 2 §: n ensimmäi-        kantuivat sitten niin, että vaalipiirin
1519: sessä momentissa säädetään, että ,valtio-        31: stä edustajasta sai Uudenmaan läänin
1520: valta Suomessa kuuluu kansalle, jota edus-       valtava maaseutu vain 5 edustajanpaikkaa
1521: taa valtiopäiville kokoontunut eduskunta".       eli 16.1 %, ja Suur-Helsinki valtasi loput
1522: Ja Valtiopäiväjärjestyksen 4 § :ssä sano-        eli 26 paikkaa 31 :stä ja siis 83.9 % kai-
1523: taan, että ,edustajat valitaan välittömillä      kista paikoista. Kun vielä lisäksi muiste-
1524: ja suhteellisilla vaaleilla; sellaisia vaaleja   taan, että mainituista 5: stäkin edustajasta
1525: varten tulee maa olla jaettuna vähintään         on kaksi joko kauppalasta taikka taajaväki-
1526: kahteentoista ja enintään kahdeksaantoista       sestä yhdyskunnasta, niin jää varsinaisen
1527: vaalipiiriin". Mainittu V J: n pykälä sää-       Uudenmaan maaseudun osalle edustajan-
1528: tää edelleen, että ,missä paikallisolot vaa-     paikkoja vain kolme, joista sen lisäksi vain
1529: tivat poikkeusta suhteellisesta vaalitavasta,    yksi on suomenkieliseltä alueelta ja siis
1530: voidaan kuitenkin mainittujen vaalipiirien       ainoa suomenkielinen kansanedustaja koko
1531: lisäksi muodostaa jokin tai joitakin vaali-      Uudenmaan laajalta maaseudulta. Nämä
1532: piirejä ainoastaan yhden edustajan valitse-      viime vaalien antamat numerotiedot ja tu-
1533: mista varten". Ja pykälän viimeisessä            lokset osoittavat, että alussa mainitut HM:n
1534: momentissa sanotaan: ,tarkempia määräyk-         ja V J: n määrittelemät päämäärät ovat
1535: siä vaalipiireistä - - - annetaan erityi-        Uudenmaan läänin vaalipiirin .laajan maa-
1536: sessä laissa".                                   seudun kohdalta jääneet saavuttamatta,
1537:    Näistä perustavaa laatua olevien HM: n        vaikka v. 1948 Uudenmaan läänin maaseu-
1538: ja VJ :n määräysten sisällöstä, kirjaimesta      dulla ja Helsingissä asuvien välinen väki-
1539: ja hengestä havaitaan tarkoituksena olevan,      luvun suhde olisi edellyttänyt läänin maa-
1540: ~ttä suhteellisen vaalitavan edellytyksin on     seudun saavan edustajanpaikkoj_a valtiopäi-
1541: varattava ja taattava valtakunnan eri osille     ville ainakin 14 tai 15 paikkaa. - Ja niin
1542: mahdollisuus saada valtiopäiville paikallis-     onkin päädytty siihen erittäin valitettavaan
1543: edustus, jotta kunkin valtakunnan osan           ja suorastaan epäoikeudenmukaiseen loppu-
1544: asioitten valvonta ja hoito jäisi sen oloja      tulokseen, että maan pääkaupungin lähim-
1545: ja tarpeita hyvin tuntevien edustajien teh-      män maaseutuympäristön, Uudenmaan maa-
1546: täväksi ja käsiin. Tämä päätarkoitus onkin       seudun, edustus on jäänyt jatkuvasti pie-
1547: saavutettu kaikkialla muualla, mutta maan        nemmäksi ja heikommaksi kuin minkään
1548: pääkaupungin välittömässä läheisyydessä,         muun osan tai maakunnan koko valtakun-
1549: sitä ympäröivän maaseudun kohdalta, tar-         nassa. Vihdoin on muistettava, että juuri
1550: koitus on päässyt toteutumaan erittäin hei-      Uudenmaan läänin maaseudulle on lopulli-
1551: kosti, miltei jäänyt kokonaan saavutta-          sesti sijoitettu ja jäänyt asumaan erittäin
1552: matta. Tämä valitettava ja V J: n selvän         runsaasti Karjalan maataloussiirtoväkeii,
1553: tarkoituksen vastainen tulos käy ilmi esim.      joten maaseudun asukasmäärä on sitenkin
1554: siitä, että viimeksi toimitetuissa edustajan-    kasvanut ja sen tarpeet ja tulevaisuuden
1555: vaaleissa v. 1948 muodostui tulos Uuden-         tehtävät entisestäänkin monipuolistuneet ja
1556: maan läänin vaalipiirissä sen olosuhteita        lisääntyneet.
1557: hyvin kuvastavaksi: vaalipiirissä annettiin         Edellä kuvailtujen selvien ja kauan jat-
1558: kaikkiaan ääniä 339,496, joista Helsingin        kuneiden epäkohtien pääasiallisin aiheuttaja
1559: kaupungista kokonaista 51.2% ja maaseu-          on se, että Suur-Helsinki v. 1946 toimitet-
1560: dulta vain 48.s %, ja edustajanpaikat ja-        tuine suurine alueliitoksineen ja niin kohta
1561: 16                               1,4. -   Edustajanvaalå.t.
1562: 
1563: puoleenmiljoonaan nousevine väkilukuineen      aloitteita asiasta, ja koko laaja Uudenmaan
1564: on jatkuvasti pidetty samana vaalipiirinä      maaseutu asukkaineen - ja puolueisiin
1565: Uudenmaan maaseudun kanssa. Näin ollen         katsomatta - saisi siten kauan kaivatun
1566: olisi nykyinen Uudenmaan läänin vaalipiiri      ja todellisen parannuksen olosuhteisiinsa
1567: jaettava kahtia siten, että maan' pääkau-      tässä erittäin tärkeässä kysymyksessä. Rat-
1568: pungista, Suur-Helsingistä, muodostetaan        kaisu olisi sikälikin ajankohtainen, että
1569: oma vaalipiiri, ja muu Uusimaa muodostaisi      tänä vuonna 400 vuottaan täyttävä maan
1570: samoin oman vaalipiirinsä. Tätä selvän          pääkaupunki, nykyaikaiseksi suurkaupun-
1571: epäkohdan poistavaa jakoa puoltaa vielä         giksi kehittynyt Helsinki, olisi täten saa-
1572: sekin, että viime vuoden alusta siirrettiin     vuttanut korostetun itsenäisyyden, kun
1573: Uudenmaan läänistä Kymen lääniin viisi         ·siitä muodostetaan oma vaalipiiri.
1574: kuntaa, joista neljä on tyypillisiä maaseu-        Edellä lausuttuun viitaten kunnioittaen
1575: tukuntia, joten maaseudun suhde Suur-           ehdotamme,
1576: Helsinkiin nähden sitenkin vielä heikkeni.
1577: Tämän vuoksi onkin eduskunnalle jo aikai-                että Eduskunta hyväksyisi seu·raa-
1578: semminkin jätetty ' ed. Lampisen tekeminä              van lakiehdotuksen:
1579: 
1580:                                           Laki
1581:                     edustajanvaaleista annetun lain muuttaJnisiesta.
1582:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan edustajam;aaleista 31 päivänä tammi-
1583:  kuuta 1935 annetun lain (66/35) 1 §, sellaisena kuin se on 31 päivänä toukokuuta
1584:  1938 annetussa laissa (215/38), näin kuuluvaksi:
1585:                    1 §.                           16. Helsingin kaupungin vaalipiiri.
1586:    Edustajain valitsemista varten valtiopäi-      Helsingin kaupunkia lukuunottamatta
1587: ville on Suomi jaettu seuraaviin vaalipii-      kuuluvat kaupunki ja kauppala samaan
1588: reihin:                                         vaalipiiriin kuin sitä ympäröivä maaseutu-
1589:    1. Uudenmaan läänin vaalipiiri, johon        kin.
1590: kuuluu sanottu lääni Helsingin kaupunkia
1591: lukuunottamatta;                                  Tämä laki tulee voimaan      päivänä
1592:                                                 kuuta 195
1593: 
1594:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1950.
1595: 
1596:         Antti J. Rantamaa.        Erl. Haapaniemi.           Lauri Leppihalme.
1597:         J. E. Lampinen.            Akseli Brander.          Eino Rytinki.
1598:         Toivo Ikonen.             Heikki Soinine.n.         Atte P8lkika.nen.
1599:         Toivo H. Kinnunen.        Lauri Riikonen.           Yrjö Hautala.
1600:         Lauri Laine.              Matti Miikki.             Kusta.a. Tiitu.
1601:         Väinö Rankila.            Markus Niskala.           Johannes Virolaånen.
1602:         Veikko v.ennamo.          Onni Mannila.             Martti Sunte:la..
1603:         T. N. Vilhula.            Eino PaJovesi.            Anton Suurkonka.
1604:         Kusti Eskola.             Samuli Simula.            J. Koivisto.
1605:         Wiljam Sarjala.           Janne Koivuranta.         Viljami Kalliokoski.
1606:         Väinö Okko.               Kalle Joukanen.           Lennart Helja.s.
1607:         Eino Laitinen.            Timari Tiainen.           Kauno Kleemola.
1608:         Yrjö Saari.               Juhani Leppälä.           Eemil Luukka.
1609:         Niilo Ryhtä.              V. J. Sukselainen.        Kerttu Saalasti.
1610:         Pekka. Kiiski.            L. 0. Hirvensalo.         Vieno Simonen.
1611:         Martti Miettunen.         Vihtori Vesterinen.       Tahvo Rö:nkkö.
1612:         S. S. Aittoniemi.         Lauri Murtomaa.           Aino Luostarinen.
1613:                       M. 0. Lahtela.           Jussi Annala.
1614:                                                                                              17
1615: 
1616: 1,5. -   Lak. al. N:o 5.
1617: 
1618: 
1619: 
1620: 
1621:                               Haa.paaiemi y. m.: Ehdotus laiksi edustajanvaaleista anne-
1622:                                  tun latin muuttamisesta.
1623: 
1624: 
1625:                                    E d u s k u n n a ll e.
1626: 
1627:    Edustajanvaaleja koskevan lain 19 pykä-     rissä, koska käytännössä on jouduttu totea-
1628: län mukaan on valitsijayhdistyksellä oikeus    maan, että jonlrnn kwo maassa tunnetun
1629: asettaa enintään kaksi edustajaehdokasta ja    ja syystä tai toisesta sues-~iu11 henkilön aset-
1630: yhden varaehdokkaan. Kun tätä oikeutta         taminen ehdokkaaksi eri vaalipiireissä ke-
1631: on yhä vähenevässä määrässä käytetty ja        rää hänelle jopa valituksi tulemiseen riit-
1632: kun kahden ehdokkaan käyttömahdollisuus        tävän äänimäärän useammassa kuin yhdessä
1633: antaa tilaisuuden .ehdokkaiden asetteluun      vaalipiirissä. Kun ehdekas voi tulla vali-
1634: sillä tavoin, että äänestäjät joutuvat jaka-   tuksi vain yhdestä vaalipiiristä, siirtyvät
1635: maan kannatuksensa kahdelle ehdokkaalle,       hänen toisissa vaalipiireissä saamansa äänet
1636: jolloin äänestäjien alkuperäinen tahto ei      toisten ehdokkaiden hyväksi, jolloin vali-
1637: aina pääse määrääväksi edustajan valin-        tuksi saattaa tulla ehdokkaita, jotka hen-
1638: taan nähden, olisi sekä käytännössä tapah-     kilökohtaisesti eivät olisi saaneet riittävää
1639: tuneen kehityksen että äänestäjien oikeuden    kannatusta.
1640: mukaista, että pykälään tehtäisiin muutos,        Kun edustajanvaalia koskevan lain henki
1641: jonka mukaan kukin valitsijayhdistys saa       ja tarkoitus edellyttää, että valitsijain alku-
1642: asettaa vain yhden ehdokkaan ja hänelle        peräinen tahto tulisi mahdollisimman sel-
1643: yhden varaehdokkaan lain 22, 23 ja 31 py-      västi ja ratkaisevasti toteutetuksi, ehdo-
1644: kälissä mainittujen tapausten varalta. Edel-   tamme kunnioittaen,
1645: leen olisi k. o. lain 19 pykälään lisättävä
1646: uusi momentti, jossa määrätään, ettei sa-                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1647: maa henkilöä saa asettaa edustajaehdok-                van lakiehdotuksen:
1648: kaaksi useammassa kuin yhdessä vaalipii-
1649: 
1650: 
1651:                                          Laki
1652:                      edustajanvaaleista annetun lain muuttamisesta.
1653:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan edustajanvaaleista 31 päivänä tammi-
1654: kuuta 1935 annetun lain 19, 22 ja 23 § :ät näin kuuluviksi:
1655:                     19 §.                        Samaa henkilöä ei saa asettaa ehdok-
1656:    Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perus-   kaaksi tai varaehdokkaaksi useammassa
1657: tetaan, päivättäköön ja sisältäköön ilmoi-     kuin yhdessä vaalipiirissä.
1658: tuksen yhdistyksen kotipaikasta sekä val-        Sanotussa asiakirjassa saadaan myös il-
1659: tuutuksen vähintään yhdelle yhdistyksen        moittaa se yleispyrintö, jota yhdistys tahtoo
1660: jäsenistä olemaan sen asiamiehenä. Yhdis-      saada toteutetuksi.
1661: tyksen ehdokaslistassa tulee selvästi olla
1662: mainittuna sen henkilön nimi, jota edusta-                       22 §.
1663: jaksi ehdotetaan, hänen ammattinsa tai toi-      Jos valitsijayhdistyksen ehdokaslistaan
1664: mensa ja asuinpaikkansa, ja siinä saa 22,      otettu henkilö kuolee, tulee asiamiehen
1665: 23 ja 31 §: ssä mainittujen tapausten va-      pyyhkiä hänen nimensä pois ehdokaslis-
1666: ralta olla nimettynä yksi varaehdokas.         tasta.
1667:                                                                                              3
1668: 18                                !,5. -   Edustajanvaalit.
1669: 
1670: 
1671:    Jos ehdokaslistassa mainitaan myöskin          Jos siinä asiakirjassa, jolla yhdistys on
1672: varaehdokas, pankoon asiamies hänet ehdok-      perustettu, asiamiestä ei ole nimenomaan
1673: kaaksi.                                         valtuutettu päättämään sellaisesta toimen-
1674:                     23 §.                       piteestä, voidaan se suorittaa ainoastaan
1675:    Jos valitsijayhdistys sen johdosta, että     sellaisen päivätyn kirjallisen julkilausuman
1676: yhdistyksen ehdokas tai varaehdokas on          nojalla, jonka ovat allekirjoittaneet vähin-
1677: myöskin toisen valitsijayhdistyksen ehdo-       tään puolet ensimainitun asiakirjan alle-
1678: kaslistassa, tahtoo pyyhkiä pois hänen ni-      kirjoittajista.
1679: mensä listastaan taikka panna toisen sen
1680: sijaan, olkoon yhdistyksellä siihen valta.
1681: 
1682:      Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1950.
1683: 
1684:                Eri. Haapaniemi.                               Yrjö Hautala.
1685:                Onni Mannila.                                  Wilja.m Sa.rjala.
1686:                Väinö Okko.                                    Eino Rytiniki.
1687:                Ma.tti Miikki.                                 Jalmari Pusa.
1688:                Eino Laitinen.                                 Heikki Ala.-Mäyry.
1689:                Kustaa Tiitu.                                  Ta.hvo Rönkkö.
1690:                 Martti Suntela.                               Anton Suurkonka.
1691:                 Samuli Simula..                               V. J. Sukselainen.
1692:                 Lauri Laine.                                  Kusti Eskola.
1693:                                        T. N. Vilhula.
1694:                                                                                              19
1695: 
1696: 1,6.- Lak. ·ai. N:o 6.
1697: 
1698:                                 Stenberg y. m. : Ehdotus laiksi huoneenvuokrien säännöste-
1699:                                    lystä annetun lain muuttamisesta.
1700: 
1701:                                      E d u s k u n n a 11 e.
1702:    Sosiaaliministeriön julkaisemien virallis-     lapset lastenkoteihin taikka yksityisperhei-
1703: ten tietojen mukåan on asuntotilanne              siin, aikuisten viettäessä yönsä työpaikoilla,
1704: maamme kaupungeissa ja kauppaloisaa jat-          tuttavien ullakoilla tai kellareissa taikka
1705: kuvasti vaikeutunut ja asunnottomien luku-        muualla, mihin yöksi kulloinkin voivat si-
1706: määrä viime vuoden kuluessakin jatkuvasti         joittua. Asuintilan jatkuminen tällaisena
1707: kohonnut. Kolmannen neljänneksen päät-            on syvästi ristiriidassa yhteiskunnan vel-
1708: tyessä oli asunnontarvitsijoita näiden tilas-     vollisuuden kanssa perheiden suojaamisessa.
1709: tojen mukaan 26,579 käsittäen yli · 81,000        Inhimillisesti katsottuna se on epäkohta,
1710: henkeä. Vuokralaisten Keskusliiton anta-          jonka poistamiseksi on pantava liikkeelle
1711: mien tietojen mukaan niitä oli vuoden lo-         yhteiskunnan voimat nopeasti ja riittävästi.
1712: pussa n. 70,000, mikä käsittää vastaavasti           Kun eduskunta viime valtiopäivillä hy-
1713: n. 200,000 henkeä. Tietojen suuri eroavai-        väksyi lain huoneenvuokrien säännöstelystä,
1714: suus johtunee siitä, että virallisiin tilastoi-   ei asiantila suinkaan korjaantunut, vaan
1715: hin on otettu ainoastaan välttämättömässä         tulee se lain säännöksien voimaan tultua
1716: asunnontarpeessa olevat, kuten ainakin Hel-       olemaan entistä pahempi. Koska asiantun-
1717: singin osalta on tapahtunut, jos numeroita        tijoiden lausuntojen mukaan häätöjen luku-
1718: vertaå vuokralautakunnan antamiin tietoi-         määrä tulee suuresti lisääntymään eikä
1719: hin.                                              vuokralautakunnille ole tullut mitään mah-
1720:     Mainitussa virallisessa tilastossa osoite-    dollisuuksia lisätä niiden kautta osoitetta-
1721: taan asunnontarpeen syynä ,häätö edelli-          vien asuntojen määrää, olisi lakiin saatava
1722: sestä asunnosta" 1,586 vuokralaisella. Kes-       sellainen lisäys, että irtisanotuille vuokra-
1723: kimäärin oli häädettyjä ilman asuntoa             laisille ei saa antaa häätötuomiota, ellei
1724: viime vuoden kolmannen neljänneksen li-           huoneenvuokralautakunta voi osoittaa heille
1725:  pussa n. 5,000 henkeä. Asunnosta hääde-          asuntoa, joka täyttää kohtuullisuuden vaa-
1726:  tyn asema on yleensä tukala, sillä yksi-         timukset sekä asumiskusannusten että tila-
1727:  näistenkin ihmisten asuntovaikeutta käyt-        vuuden ja muidenkin näkökohtien puolesta.
1728:  tävät hyväkseen kaikenlaiset keinottelijat.         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1729:  Erittäin vaikeaksi on muodostunut häädön-
1730:  alaiseksi joutuneiden perheellisten kohtalo,               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1731:  sillä tavallisesti on perhe joutunut hajoa-              van lakiehdotuksen:
1732:  maan. Huoltoviranomaiset ovat sijoittaneet
1733: 
1734:                                            Laki
1735:                huoneenvuokrien säännöstelystä annetun lain muuttamisesta.
1736:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä
1737:  säädetyllä tavalla, lisätään huoneenvuokrien säännöstelystä 3 päivänä tammikuuta
1738:  1950 annettuun lakiin näin kuuluva 2 a §:
1739:                    2a §.                     muuttamaan huoneistosta ennenkuin vuok-
1740:   Jos vuokranantaja 2 § :n 1 momentin ralautakunta voi osoittaa hänelle sekä kus-
1741: mukaan on saanut oikeuden irtisanoa tannusten että muiden asumismahdollisuu-
1742: vuokralaisen taikka olla jatkamatta vuokra- den suhteen kohtuulliset vaatimukset täyt-
1743: sopimusta, älköön vuokralaista velvoitettako tävän uuden asunnon.
1744:       Helsingissä 11 p: nä helmikuuta 1950.
1745:          Elli Stenberg.               Eino Tainio.                 Vilhelm Riihinen.
1746:          Eino Roine.                  Lauri Myllymäki.             Irma Torvi.
1747:                                       Hugo Manninen.
1748: 20
1749: 
1750: !,7.- Toiv. al. N:o 1.
1751: 
1752: 
1753: 
1754: 
1755:                                Myllymäki y. nJ.. : Äänioikeusikärajan alentamisesta valtiol-
1756:                                   lisissa vaaleissa.
1757: 
1758: 
1759:                                     E d u s k u n n a ll e.
1760: 
1761:    Äänioikeusikäraja on eri maissa erilainen.    vuotta täyttäneillä on äänioikeus, se on ol-
1762: Aikaisemmin oli vallitseva käsitys, että kan-    lu omiaan lisäämään nuorison harras,tus,ta
1763: salaisilla tulee olla verraten v~rttunut ikä,    tärkeisiin yhteiskunnallisiin kysymy}\siju.
1764: ennen kuin hän on saavuttanut sellaisen          M. m. Neuvostoliitossa on todettu, että, 18
1765: kypsyyden, että pystyy arvioimaan tilan-         vuotiaiden ää.nioil,teus on osoittautunut tar-
1766: teen niin, että voi onnistuneesti käyttää        koitustaan vastaavaksi. Viimeiset tiedot
1767: äänioikeuttaan ja velvollisuuttaan edu,skun-     osoittavat, että muissakin maissa on alen-
1768: nan jäsenten valinnassa. Syksyllä 1944           nettu äänioikeusikärajaa.
1769: meilläkin alennettiin äänioikellSikärajaa 21        ]\oska meilläkin on ryhdyttävä toimen-
1770: vuoteen, ja vaikka lain vastustajat· aikai-      piteisiin saadaksemme nuorison m.~
1771: semmin väittivät äänioikeuden alentami-          yhteiskunnallisiin asioihin, on tärkeätä, että
1772: sesta seuraavan, että eduskuntaan tulee va-      suuremmalle osalle nuorisoa varataan oi-
1773: littua liian nuoria edustajia, suoritetut vaa-   keus ottaa osaa valtiollisiin vaaleihin kqin
1774: lit osoittivat kuitenkin, että epäily ei pitä-   tähän asti. Sen vuoksi ehdotamme edus-
1775: nyt paikkaansa. Eduskunnassa.mme on j.o          kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1776: aikaisemmin ollut nuorempia edustajia kuin
1777: nyt onkaan. Kuluneet sotavuodet ovat osoit-                että hallitus kiireellisesti valmis-
1778: taneet lisäksi, että nuoriso jo 15-18 vuo-               tuttaisi ja Eduskunnalle antaisi. e.si-
1779: den iässäkin on joutunut suorittamaan eri-               tyksen laiksi äänioikeusikär-ajan alen-
1780: laisia vaativia tehtäviä, joissa on saavu-               tamisesta valtiollisissa vaaleissa 18
1781: tettu kokemusta yleisten asioiden hoidossa.              vuoteen.
1782:    Kokemus on osoittanut, että missä 18
1783:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
1784: 
1785:                  Lauri Myllymäki                              Kaarle ~ors.
1786:                  Martti Leskinen.                             Eino Kujanpää.
1787:                  M. Järvinen.                                 Niilo Nieminen.
1788:                  H. Tauriainen.                               Paavo Leskinen.
1789:                                                                                          21
1790: 
1791: I,s.- Toiv. al. N:o 2.
1792: 
1793: 
1794: 
1795: 
1796:                               Salmela.-Jä:rvinen. y. m.: Toimenpiteistä sairaaloissa ja
1797:                                  hoitolaitok-sissa ol-evien potilaiden oikeuttamiseksi osal-
1798:                                  listumaan valtiollisiin vaaleihin hoitopaikassaan.
1799: 
1800: 
1801:                                    E d u s k u n n a ll e.
1802: 
1803:    Kaikissa eduskuntavaaleissamme samoin- omaiset varustautuisivat vaaliotteella ja
1804: kuin myöskin viimeksi toimitetuissa presi- jonkunlainen kiertävä vaalilautakunta ke-
1805: dentinvalitsijamiesvaaleissa on voitu ha- räisi äänestysliput sinetöidyin uurnin, joka
1806: vaita, että sairaaloissa ja hoitolaitoksissa avattaisiin määrätyssä vaalilautakunnassa
1807: olevia joko kokonaan tai osittain liikunta.- todistajien läsnäollessa. Minkäänlaisiin vää-
1808: kyvyttömiä henkilöitä on tuotu vaaliuur- rinkäytöksiin tuskin on mahdollisuutta,
1809: nille, monasti aivan paareilla kantaen. mutta täten helpotettaisiin niiden kansa-
1810: Nämä kansalaiset ovat tahtoneet vaikeasta laisten osallistumista vaaliin, jotka ilman
1811: tilastaan huolimatta täyttää kansalaisvel- omaa syytään estyvät sitä käyttämästä.
1812: vollisuutensa viimeiseen asti. Kun näkee Tällä tavoin myöskin valtiovallan taholta
1813: miten monenlaisia vaikeuksia potilaiden entistä voimakkaammin tulisi alleviivatuksi
1814: kuljettaminen vaalipaikkoihin tuottaa, tu- äänioikeuden merkitystä, mikä seikka taas
1815: lee ajatelleeksi, eikö olisi mahdollista jol- tehostaisi osanottoa vaaleihin ja kansan
1816: lakin tavalla helpottaa hoitolaitoksiin ja · ääni saataisiin mahdollisimman selvästi ja
1817: sairaaloihin joutuneiden ihmisten osallistu- laajasti kuuluville.
1818: mista vaalitoimitukseen. Onhan kohtuu-          Ehdotammekin edellä esitetyn perusteella
1819: tonta, että sen täytyy tuottaa heille niin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
1820: suuria ponnistuksia, ehkä lmstannuksiakin toivomuksen,
1821: ja vielä vaarantaa terveyskin. Tietääk-
1822: semme on Ruotsissa tämä asia järjestetty                että hallitus antaisi valmistaa
1823: siten, että sairaaloissa y. m. laitoksissa on        vaalilakiin lisäyksen, jonka avulla
1824: tilaisuus antaa äänensä paikan päällä.               voitaisiin järjestää sairaaloissa ja
1825:    Meidänkin vaalilaissamme kaivattaisiin            hoitolaitoksissa oleville   potilaille
1826: tämän tapaista erikoissäännöstä. Käsityk-            mahdollisuus osallisttta äänestykseen
1827: semme mukaan se ei suinkaan tuottaisi                jättämällä lippunsa oleskelupaikas-
1828: voittamattomia vaikeuksia jos esim. asian-           saan.
1829:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
1830: 
1831:                 Martta Salmela-Järvinen.                     Edvard Pesnnen.
1832:                 Hugo Aatt&la..                               Heikki Simonen.
1833:                                           Elli Nurminen.
1834: 22
1835: 
1836: 1,9.- Hemst. mot. N:o 3.
1837: 
1838: 
1839: 
1840: 
1841:                                Öhman: Angående fördelande av statsutskottets åligganden
1842:                                  mellan två eller flera utskott.
1843: 
1844: 
1845:                                    T i ll R i k s d a g e n.
1846: 
1847:    Fördelningen av arbetsbördan riksdags-        komma, skulle fråntagas statsutskottet och
1848: männen emellan är mycket ojämn, beroende         hänskjutas till beredning av ett i riksdags-
1849: i hög grad på till medlem av vilka utskott       ordningen infört nytt utskott, som enligt
1850: envar blir utsedd. Utskottens arbetsupp-         utländskt mönster lmnde kaUas budget-
1851: gif1Jer ä:t~o nämligen långt ifrån jämbör-       utskott. Utlåtandena om statsfinansernas
1852: diga. Statsutskottet har otvivelaktigt de        tillstånd och statsrevisorernas berättelse
1853: mest tidsödande uppgifterna sig ålagt. Det       samt beredningen av skattelagförslag och
1854: förefaller, som om detta utskotts arbete         propositioner i andra finansärenden skulle
1855: under årens lopp i icke oavsevärd grad           fortfarande ankomma på statsutskottet. Fi-
1856: ökats, och hela riksdagsarbetet har numera       nansmotionerna skulle självfallet hänskju-
1857: i många hänseenden blivit beroende av,           tas till budgetutskottet.
1858: huru statsutskottets arbete särskilt vid bud-       Den rätta fördelningen av arbetet bör
1859: getbehandling-en löper undan. En rationa-        naturligtvis i grund undersökas, och härvid
1860: lisering av riksdagsarbetet har länge varit      bör också dryftas huruvida namnet stats-
1861: aktuell och en rationaliseringskonunitte         utskott alls bör bibehållas eller om nya
1862: existerar. Då det emellertid förefaller som      mera betecknande namn böra givas åt de
1863: om de problem denna ik:ommitte brottru:;         utskott, mellan vilka det gamla statsut-
1864: m:ed vore så vidlyftiga, att några snara         skottets arbete uppdelas.
1865: resultat icke äro att förvänta, synes en viss       Med anledning av det ovan anförda före-
1866: förbättring kunna ernås genom att frågan         slår jag, att ri1ksdagen vill~ hesluta hem-
1867: om uppdelning av statsutskottets arbets-         stä1la,
1868: iböroa, oberoende av den stora rationalise-                 att regeringen måtte inkomma med
1869: ringen, upptages till avgörande.                         förslag till sådan ändring av riks-
1870:    Förslagsvis kunde arbetet fördelas så-                dagordnitngen, att statsutskottets ålig-
1871: lunda, att statsförslaget jämte tilläggen till           ganden fördelas emellan två ellet·
1872: detsamma, så länge sådana ännu måste före-               flere utskott.
1873:      Helsingfors den 3 februari 1950.
1874: 
1875:                                                                    C. A. öbman.
1876:                                                                                                  23
1877: 
1878: 1,9. -    Toiv. al. N:o 3.                                                             Suomennos.
1879: 
1880: 
1881: 
1882: 
1883:                                 Öhman:    Valtiovarainvaliok-unnan tehtävien           jakamisesta
1884:                                    kahdelle tai useammalle valiokunnalle.
1885: 
1886: 
1887:                                      E c1 u s k u n n a 11 e.
1888: 
1889:    Työtaakan jakautuminen kansanedusta-           vielä täytyy esiintyä, otettaisiin· pois valtio-
1890: jien kesken on sangen epätasainen, ja se          varainvaliokunnalta ja siirrettäisiin valmis-
1891: johtuu suuressa määrässä siitä, minkä valio-      teltavaksi valtiopäiväjärjestykseen otettuun
1892: kuntain jäseneksi kukin tulee valituksi.          uuteen valiokuntaan, jota ulkomaiseen ta-
1893: Valiokuntain tehtävät eivät näet ole lähi-        paan voitaisiin nimittää budjettivaliokun-
1894: mainkaan tasavertaisia. Valtiovarainvalio-        naksi. Valtiovarainvaliokunnan käsiteltä-
1895: kunnalla on epäilemättä suoritettavanaan          väksi jäisivät edelleen valtion raha-asiain
1896: enimmän aikaa vievät tehtävät. Näyttää            tilasta ja valtiontilintarkastajain kertomuk-
1897: siltä, että tämän valiokunnan työt ovat vuo-      sen johdosta annettavat lausunnot sekä
1898: sien varrella melkoisessa määrässä lisäänty-      verolakiehdotusten ja muista raha-asioista
1899: neet, ja eduskunnan koko työskentely on           annettavien esitysten valmistelu. R.ahaasia-
1900: nyt monessa suhteessa jäänyt riippuvaksi          aloitteet lähetettäisiin tietenkin budjetti-
1901: siitä, kuinka valtiovarainvaliokunnan työt        valiokuntaan.
1902: luistavat erittäinkin tulo- ja menoarvion            Töiden oikeata jakamista on tietysti pe-
1903: käsittelyssä. Eduskunnan töiden rationali-        rusteellisesti tutkittava ja tällöin on myös
1904: soiminen on kauan ollut ajankohtainen ja          harkittava, onko valtiovarainvaliokunnan
1905: rationalisoimiskomiteakin on olemassa. Kun        nimeä ollenkaan säilytettävä, vai onko
1906: kuitenkin tuntuu siltä, että ne ongelmat,         uudet ja tunnusomaisemmat nimet annet-
1907:  joiden kanssa komitea kamppailee, ovat           tava valiokunnille, joiden kesken vanhan
1908: siksi laaajaperäisiä, että mitään pikaisia        valtiovarainvaliokunnan työt jaetaan.
1909: tuloksia ei ole odotettavissa, näyttäisi jon-        Edellä esitetyn johdosta ehdotan edus-
1910:  kinlainen parannus voitavan saavuttaa            kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1911:  siten, että suuresta rationalisoimisesta riip-
1912:  pumatta otetaan ratkaistavaksi kysymys                         että hallitus antaisi Eduskunnalle
1913:  valtiovarainvaliokunnan työtaakan jakami-                    esityksen      valtiopäiväjärjestyksen
1914:  sesta.                                                       muuttamisesta niin, että valtiova-
1915:     Työt voitaisiin esimerkiksi jakaa siten,                  minvalioknnnan tehtävät jaettaisiin
1916:  että tulo- ja. menoarvioehdotus sekä siihen                  kahdelle tai useammalle valiokun-
1917:  tehtävät lisäykset, niin kauan kuin sellaisia                nalle.
1918:          Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1950.
1919:                                                                         C. A. öhman.
1920:                                                          t.
1921: 24
1922: 
1923: I,1o.- Toiv. al. N:o 4.
1924: 
1925: 
1926:                                 V. Eskola y. m.: Maaylioikeuden perustamisesta.
1927: 
1928:                                      E d u s kun n a ll e.
1929:    Vuoden 1949 valtiopäivillä hyväksyi            tältäkin osalta on lisääntynyt. Asianomai-
1930: eduskunta lain korkeimmasta oikeudesta            nen jaosto on m. m. jatkuvasti tehnyt tar-
1931: annetun lain. muuttamisesta.                      kastusmatkoja maastoon usein pitkienkin
1932:    Hallituksen esityksen perusteluissa lausu~     matkojen taakse, joka tietenkin on vienyt
1933: taan muun· muassa:                                runsaasti aikaa.
1934:     ,Ne syyt, joista juttujen runsaus aiheu-         Eduskunta, säätäessään· maahankintalain
1935: tu~l eivät kuitenkaan ole sen laatuisia, että     ja poistaessaan hallituksen esityksestä maa-
1936: voitaisiin odottaa korkeimman oikeuden            ylioikeuden ylimpänä tuomioistuimena, ei
1937: työmäärän jatkuvasti pysyvän niin suu-            tällaista edellyttänyt, vaan päinvastoin li-
1938: I"€na kuin se tällä hetkellä on. Sen tähden       säämällä tarkastusoikeuden pätevyyttä tar-
1939: ei olisi aihetta nykyisten olosuhteiden pe-       koitti, että tarkastusoikeus tulisi olemaan
1940: rusteella pysyvästi lisätä korkeimman oi-         ylin oikeusaste lukuunottamatta alueen
1941: keuden jäsenten lukumäärää. 'l'oiselta puo-       hintaa ja piirirajain määräämistä koskevia
1942: len tuskin on mahdollista tehdä niin olen-        asioita, joista voidaan valittaa korkeimpaan
1943: naisia muutoksia säännöksiin muutoksen-           oikeuteen. Kun korkeimmalla oikeudella on
1944: hakuoikeudesta tai korkeimman oikeuden            valta käyttää vanhastaan hallitsijalle kuu-
1945: työtapoihin, että säännöllistä jäsenmäärää        lunutta oikeutta määrätyin edellytyksin
1946: olisi kaikissa oloissa pidettävä riittävänä,      purkaa lainvastaisia oikeuksien päätöksiä
1947: vaan on otettava lukuun se mahdollisuus,          ja tuomioita, on korkein oikeus itse asiassa
1948: että vastaisuudessakin ilmenee tarvetta kor-      muodostunut ainakin osittain ylimmäksi oi-
1949: ln~imman oikeuden jäsenmäärän väliaikai-          keusasteeksi maanhankintalain tarkoi tta-
1950: seen lisäämiseen.                                 missa tilojen muodostamista koskevissa
1951:    Mainituista syistä olisi korkeimmasta oi-      asioissa, mikä ei, kuten edellä mainittiin,
1952: keudesta annettuun lakiin tehtävä sellainen       ollut eduskunnan tarkoitus. On itsestään
1953: muutos, että aina milloin ratkaisematta ole-      selvää, että tästä on aiheutnut työnlisää
1954: vien asiain lukumäärän enentyessä tai             korkeimmalle oikeudelle ja varsinkin asian-
1955: muista vastaavanlaisista syistä, kuten esim.      omaiselle jaostolle, jonka työtarmo on tyy-
1956: korkeimman oikeuden jäsenen pitkäaikaisen         dytyksellä todettava.
1957: sairauden vuoksi käy tarpeelliseksi lainkäy-         Allekirjoittaneilla ei ole vähäisintäkään
1958: tön hidastumisen estämiseksi väliaikaisesti       halua arvostella korkeimman oikeuden an-
1959: lisätä korkeimman oikeuden jäsenmäärää,           tamien purkupäätösten asiallisuutta, eikä
1960: tasavallan presidentti voisi, korkeimman oi-      siihen tiettävästi ole edes aihettakaan, vaan
1961: keuden esityksestä, nimittää korkeimpaan          se on asia erikseen.
1962: oikeuteen ylimääräisiä oikeusneuvoksia, joi-         Tarkoitus on sen sijaan kiinnittää edus-
1963: den toimikausi kestäisi määräajan, enin-          kunnan ja hallituksen huomiota asiaan ylei-
1964: tään kolme vuotta."                               seltä kannalta, jossa suhteessa näyttää ole-
1965:    Tästä ja lain 2 §: n 2 mom. selviää, että      van toivomisen varaa. Maa- ja vesioikeus-
1966: kysymyksessä on korkeimman oikeuden jä-           asiain käsittely ei ole järjestetty parhaalla
1967: senmäärän väliaikainen lisääminen milloin         mahdollisella tavalla. Ylempinä tuomiois-
1968: ratkaisematta olevain asiain lukumäärän tai       tuimina niitä käsittelevät sekä korkein oi-
1969: jonkin muun syyn katsotaan sitä vaativan.         keus että korkein hallinto-oikeus, joissa
1970:    Allekirjoittaneilla ei ole tietoa missä mää-   kummassakaan ei ole ainakaan tähän asti
1971: rin korkeimman oikeuden työmäärää ovat            ollut riittävästi näiden asiain käytännöllistä
1972: lisänneet sen säännöllisesti käsiteltäviksi       tuntemusta.
1973: kuuluneet asiat, mutta kun korkein oikeus            Kun varsinkin maa-, mutta samalla myös
1974: on joutunut käsittelemään useita: satoja          vesioikeuslainsäädäntää koskevat asiat lähi-
1975: maanhankintalain toimeenpanoa koskevia            vuosina varmaan suuresti lisääntyvät ja
1976: purkuhakemuksia on selviö, että työmäärä          monipuolistuvat, on luonno]]ista, että myös
1977:                                    1,10. -   V. Eskola y. m.                                25
1978: 
1979: valitusten lukumäärä lisääntyy ja nykyinen          Kysymys maaylioikeuden perustamisesta
1980: tilapäinen asioiden ruuhkautuminen tulee         on ollut perusteellisen harkinnan alaisena
1981: vastaisuudessa olemaan säännöllinen ilmiö.        myös hallituksen joulukuun 22 päivänä ·
1982: Hallituksen olisikin aihetta harkita eikö         1945 asettamassa maankäyttölainsäädäntö-
1983: olisi perustettava erikoistuomioistuin ni-       komiteassa ja lausuu komitea hallitukselle
1984: menomaan käsittelemään ylimpänä oikeus-           30 päivänä maaliskuuta 1949 jättämässään
1985: asteena kaikki moninaiset maa- ja vesioi-        mietinnön I osassa seuraavaa:
1986: keuslainsäädännön alaan kuuluvat asiat,             ,Komitean laatiessa ehdotusta maankäyt-
1987: jolloin sekä korkeimman oikeuden että kor-       tölaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi
1988: keimman hallinto-oikeuden työtaakka vas-         on sen huomio kiintynyt siihen, että maas-
1989: taavasti keventyisi. Tämä edellyttäen, että      samme ei ole tuomioistuinta, jonka toimi-
1990: mainitun tuomioistuimen, olkoon se maaoi-        alueena olisi koko maa ja joka olisi sopiva
1991: keus tai maaylioikeus tai minkä niminen          käsittelemään maaoikeuden alaan kuuluvia
1992: tahansa, jäseniksi olisi asian luonnosta joh-    muutoksenhakuasioista ylimpänä oikeusas-
1993: tuen kutsuttava lainoppineidtJn oikeusneu-       teena.     Näiden kysymysten erikoislaatu
1994: vosten lisäksi tarpeellinen määrä käytän-        edellyttää erityisesti niitä varten perustet-
1995: nöllisen elämän asiantuntijoita. Tämän           tua tuomioistuinta, jonka jäsenillä tulisi
1996: näin kokoonpannun maaylioikeuden käsitel-        olla näiden asiain edellyttämä erikoinen pä-
1997: täväksi ylimpänä oikeusasteena voitaisiin        tevyys. Tällaista ylintä oikeusastetta tar-
1998: siirtää paitsi jakolainsäädännön ja vesioi-      vittaisiin yhtä hyvin maan tarkoituksen-
1999: keuslainsäädännön alaan kuuluvia asioita,        mukaista käyttöä koskevien toimenpiteiden
2000: valmisteltavana olevan laajakantoisen maan-      alalla - joskaan yksistään näitä asioita
2001: käyttölainsäädännön edellyttämät asiat,          varten ei voida perustaa tällaista tuomio-
2002: jotka komitean ehdotuksen mukaan jäisivät        istuinta - kuin muullakin maaoikeuden
2003: jäämään maanjako-oikeuden lopullisen rat-        alalla. Viitattakoon tässä vain maanjako-,
2004: kaisun varaan. Yhdenmukaisuuden aikaan-          vesioikeus-, tie- ja yksityismetsälainsäädän-
2005: saamiseksi olisi näin meneteltävä.               nön alaan. Kun tällaista tuomioistuinta
2006:    Edelleen olisi hallituksen samassa yhtey-     koskeva lainsäädäntö jää suurimmaksi
2007: dessä harkittava, eikö eräitä muitakin asia-     osaksi komitean toimialan ulkopuolelle, ei
2008: ryhmiä, jotka nykyisin ylimpänä oikeus-          komitea ole voinut ryhtyä tekemään siitä
2009: asteena ratkaisee korkein oikeus ja korkein      yksityiskohtaista ehdotusta. Asian tärkey-
2010: hallinto-oikeus, voitaisi siirtää perustetta-    teen katsoen komitea kunnioittaen kiinnit-
2011: valle maaylioikeudelle. Sellaisina voisi tulla   tää valtioneuvoston huomiota kysymyksessä
2012: kysymykseen muun muassa eräät tielain-           olevan laatuisen maaylioikeuden tarpeelli-
2013: säädäntöön ja asemakaavalainsäädäntöön           suu teen."
2014: kuuluvat asiat.                                     Asian laajakantoisuuden huomioon ottaen
2015:    Perustamalla erikoinen ylin oikeusaste        vaatii lakiesityksen valmistelu perusteellista
2016: edellä mainittuja asioita käsittelemään voi-     asiantuntemusta ja kuuluu sen vuoksi halli-
2017: taisiin keventää sekä korkeimman oikeuden,       tukselle.
2018: että korkeimman hallinto-oikeuden työruuh-          Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
2019: kaa ja siten saattaa asiain käsittely ·niissä    kunnan päätettäväksi toivomuksen,
2020: entistä joustavammaksi ja nykyistä no-                     että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
2021: peammaksi.                                              tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin
2022:    Ei ole vähintäkään epäilystä siitä, etteikö          maaylioikeuden perustarniseksi, joka
2023: ehdotetuna uudella ylimmällä tuomioistui-               ylimpänä tuQmioistuimena ratkaisisi
2024: mella näin järjestettynä tulisi olemaan riit-           kaikki jakolainsäädännön ja vesioi-
2025: tävästi työtä eikä kukaan voine väittää si-             keuslainsäädännön alaan kuuluvat
2026: täkään, etteikö tällainen, erikoisesti näiden:          sekä mahdollisesti eräät rnuut lä-
2027: asiain tuntemusta omaava oikeusaste olisi               hinnä asutustQimintaa, tie- ja aserna-
2028: pätevämpi ratkaisemaan tärkeitä erikoisky-              kaavalainsäädäntöä kQskevat asiat,
2029: symyksiä kuin nykyisin korkein oikeus ja                sekä. antaisi sitä koskevan esityksen
2030: korkein hallinto-oikeus.                                Eduskunnalle.
2031:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
2032:               Valfrid Eskola.                                  Veikko Vennamo.
2033:               Henrik Kullberg.                                 Martti Miettunen.
2034: 26
2035: 
2036: I,n.- Hemst. mot. N:o 5.
2037: 
2038: 
2039: 
2040: 
2041:                                  Rosenberg m. fl. : Angående avlåtande       av
2042:                                                                           propositwn om
2043:                                     skydd för medborgarnas ras och nationalitet.
2044: 
2045: 
2046:                                      T i 11 R i k s d a g e n.
2047: 
2048:    Den svenska språJkminortitetens rättig-          land kom bryskt tili synes under det
2049: heter i vårt land är redan i regerings-             senast•e !kriget.
2050: formen av år 1919 i olika paragraf.er fast-            DyHka organisationers verksamhet inom
2051: slagna, och den vi'ktigaste av dem, näm-            vårt samhälle liiksom ovannämnda .pressut-
2052: ligen 14 § lyder: ,Finska och svenska äro           talanden · och publikationer är ägnade att
2053: republikens nationalsprå!k". Senare har             störa språkfreden, väcka ont blod mellan
2054: även olika speciallagar tillkommit, i vilka         landets olika nationaliteter och åstadkomma
2055: lika,berättigandet närmam ikonkretiserats,          splittring av landets krafter, vilikas enande
2056: särskilt :på de språJldiga, k·ulturella och eko-    är livsviktigt för vårt land och det gemen-
2057: no.miska o.mrådena.                                 samma arbetet för dess bästa.
2058:    Trots detta har under olika skeden i                Äktfinskheten:, som innebär förföljelse och
2059: vårt lands nyare historia den svensika              förtryck av språkliga och nationella
2060: språkmmoritete:n fått utstå förföljelser, i         mi.noriteter, är som känt ett av fascismens
2061: det att mer eller mindre öppna anfall från          många uttrycksmedel. Som ~ett natuTligt
2062: reaktionäret äktfinskt håll riktats mot den-        11esultat av kriget var fascismen också på
2063: samma i syfte att få dess i lag garanterade         ifrågavarande omcråde tvungen att i hög
2064: rättigheter inskrän:kta eller up.phävda.            grad upphöra med sin samhällsfientliga
2065: Bland partier och organisationer, vilka             ver:ksamh•et. Genom den sålunda utvidgade
2066: t. o. m. i sina p11ogram öppet fö.rlkunnat          demdkratin :k:om även den svensika språJk-
2067: kamp mot finlandssvenskarnas grundlags-             minoritetens rättighet.er att i en viss ut-
2068: enliga rättigheter kan nämnas AKS (Aka-             sträckning återställas och en större säkerhet
2069: demiska KarelSika Sällskapet) och IKIJ (fos-        mot anfall från finskspråkigt rea:ktionärt
2070: terländska folkrörelsen). Dessa och andra           håll uppnåddes.
2071: lilmande organisationer blev ju sedermera              Men reaktionens allmänna frammarsch i
2072: i kraft av vapenstillestånds- och :fredsför-        vårt land under den senaste tiden avspeg-
2073: dragen såsom varande fascistiska upplösta           lar sig också i den äktfinska och chauvinis-
2074: och förbjudna. Under vårt lands mest reak-          tiska ooda som 'P'å nytt, i olitka sammanhang,
2075: tionära period, de s. k. laptpoåren, ik:om dessa    gör sig gällande. Nya partier · har uppstått,
2076: organisationers landsskadliga v·erksB!rrihet        vilka öppet på sitt program bl. a. övertagit
2077: bäst till synes, och i den finskspräkiga            de upplösta fascistiska organisationerna.s
2078: realktionära pressen ingick s. g. s. dagligen       mot landets sv·enska språlrminoritet riktade
2079: artiklar, i vilka finlandssvensikarnas ikultur,     fientliga politilk. Att utvecklingen i landet,
2080: seder och spmk :förlöjligades och begabba-          fredsfördraget till trots, !kunnat taga en
2081: des. Även en mängd i samma stil hållna              sådan antidem<&rati~ riktning, utvisar att
2082: böcker och broschyrer utkom under                   det finnes :uppoobara hristfälligheter i vår
2083: denna tid. lVIot derr finska sp1:1ä!lmnajoriteten   regeringsform, hrister som med diet snaraste
2084: riktade smädelser torde även undantags-             måste avhjä1pas.
2085: vis ha förekmit på sv·enskna~ionalistiskt              Underteciknade, vilka är av den åsikten
2086: håll i vårt land. ChaJUvinisme111 har även          att hland de tdemokratiska fri- ooh rättig-
2087: riktat sig mot andra i vårt land boendB              heterna inte kan eller får upptagas fri-
2088: nationella :minorit(lter. S!rskilt anfallen mot     heten att offentligt i ord eller skrift
2089: medborgare av rysk och judisk börd i vårt           angripa finska medborgare med hänsyn till
2090:                                   I,11. -   Rosenberg y. m.                                27
2091: 
2092: deras ras eller språk, ej heller rätten att            nationalitet, språk, seclet· och kul-
2093: grunda samfUJDJd, partier eUer andra orga-             tur mot hän, begabbelse, ringakt-
2094: nisationer, vilka på sina 1Jrogram upptager            ning och hat i offentligt tal, skrift
2095: verksamhet i syfte att inskränka finsika               och tryck, enligt vilken samfund,
2096: medborgar€8 grundlagsenliga språ:kliga och             parti eller annan organisation ej
2097: nationella rättigheter, får härmed vördsrumt,          äger rätt att på sitt program upp-
2098: hänvisande till det ovan anförda, föresla,             taga eller annars bedriva verksamhet,
2099: att riksdagen mätte ibesluta hemställa,                som syftar till att Wl,skränka finska
2100:                                                        tnedborgares fri- och rättigheter på
2101:          att 1·egeringen med det s.naraste             grund av deras språk, ras eller natio-
2102:        måtte till Riksdagen .överlämna pro-            t'WJ,litet, samt som stadgar, att brott
2103:        position rned förslag till lag, som             mot clenna lag är straffbar handling.
2104:        skyddm· finska medgorgm·es ms och
2105:      Helsingfors den 10 februari 1950.
2106: 
2107:                  G. Rosenberg.                                Eino Kilpi.
2108:                  Atos Wirtanen.                               Aimo Aaltonen.
2109:                  Mauri Ryömä.                                 Hertta Kuusinen-Leino.
2110:                                       Paavo Leskinen.
2111:  28
2112: 
2113:  I,n. -   Toiv. al. lf:o 5.                                                           Stwmennos.
2114: 
2115: 
2116: 
2117: 
2118:                                   Rosenberg y. m.: Esityksen antamisestn kansalnisten rodun
2119:                                      jn kctnsallisuuden suojasta.
2120: 
2121: 
2122:                                         E d u s k u n n a ll e.
2123: 
2124:      Ruotsalaisen kielivähemmistön oikeudet             Sellaisten järjestöj,en toiminta yhteiskun-
2125:   ovat vahvistetut jo vuoden 1919 hallitus-          nassamme samoinikuiru :edellä mainitut lehti-
2126:   muodossa eri pykälissä, ja niistä tärkeim-         lausunnot ja julkaisut ovat omansa häiritse-
2127: . mässä, nimittäin 14 § :ssä sanotaan: ,Suomi        mään ikielirauhaa, herättämään pahaa verta
2128:    ja ruotsi ovat tasavallan kansalliskielet".       maan eri kansallisuuksien kesken ja ailkaan-
2129:   Sittemmin on syntynyt myrös erilaisia eri-         iSaamaan hajaannusta maan voimissa, joiden
2130:   ikoislakeja, joissa yhdenvertaisuus on tar-        yhdistäminen on elintärkeätä maallemme ja
2131:   'k·emmin määritelty, ·erityisesti kie1ellisillä,   yhteiselle työlle sen parhaaksi.
2132:   sivistyksellisillä ja taloudellisilla aloilla.        Aitosuomalaisuus, joka merkitsee kielel-
2133:       Tästä huolimatta on ruotsalainen kielivä-      listen ja kansallisten vähemmistöjen vainoa
2134:   hemmistö maamme uudemman historian eri              ja painostusta, on, kuten tunnettua, eräs
2135:   vaiheissa saanut kokea vainoja, kun taau-          fasismin monista ilmenemistavoista. Sodan
2136:   tumukselliselta aitosuomalaiselta taholta on       luonnollisena seurauksena fasismin oli myös
2137:   sitä vastaan suunnattu enemmän tai vähem-          kysym)'lksessä olevalla alalla prukiko suu-
2138:   män avoimia hyökkäyksiä tarkoituksena.             ressa määrin luopua yhteiskunnalle viha-
2139:   saada supistetuiksi tai lakkautetuiksi sen         mielisestä toiminnastaan. Demokratian sit-
2140:   laissa taatut oilmudet. Puolueista ja järjes-      ten tapahtuneen laaj·entumise111 ka-utta pa-
2141:   töistä, jotka vieläpä ohjelmissaan avoim€Sti       lautettiin myös ruotsalaisen kielivähemmis-
2142:    julistivat taistelua suomenruotsalaisten pe-      tön oikeudet määrätyssä laajuudessa ja saa-
2143:    rustuslainmuikaisia oikeuksia vastaan, voi-       vutettiin suurempi turvallisuus suomenkieli-
2144:    daan mainita AKS (Akateeminen Karjala-            seitä taantumuikselliselta taholta tapahtuvien
2145:    Seura) ja IKL (Isänmaallinen Kansan-              hyökkäysten suhteen.
2146:   liike). Nämä ja muut samanlaiset järjestöt            Mutta taantumuksen yleinen esiinmarssi
2147:    lak:kautettiinkin ja kiellettiin sittemmin ase-   maassamme viime aikoina kuvastuu myös
2148:    lepo- ja rauhansopimusten johdosta fasis-         siinä aitosuomalaisessa ja kansalliskiihkoi-
2149:   tisina.     Maamme taantumuksellisimpana           sessa hengessä, joka uudelleen, eri yhteyk-
2150:    ajanjaksona, ns. lapuanvuosina, näiden jär-       sissä, Qn tullut näikyviin. On syntynyt uusia .
2151:    jestöjen maata vahingoittava toiminta il-         puolueita, jotka avoimesti ovat o.ttaneet oh-
2152:   meni selvimmin, ja suomenkielisessä tarun:tu-      jelmaansa mm. laikkautettujen fasististen
2153:   muksellisessa lehdistössä oli miltei päivit-       järjestöjen maan ruotsalaista kielivähem-
2154:    täin artikkeleita, joissa suomenruotsalais-       mistöä vastaan suunnatun vihamielisen po-
2155:    ten kulttuuria, tapoja ja kieltä pilkattiin       liti~kall!. Että kehitys on maassa rauhanso-
2156:    ja ivattiin. Myös ilmestyi tänä aikana             pimuksesta huolimatta voinut kulkea sellai-
2157:    joukko samansävyisiä kirjoja ja lentolehti-       seen demokratian vastaiseen suuntaan, osoit-
2158:   siä. Suomalaiseen Ikielienemmistöön ikohdis-       taa hallitusmuodoosamme olevan ilmeisiä
2159: . tettuja herjauksia lienee myös poiklkeusta-        puutteellisuuksia, jotka mitä 1pikimmin olisi
2160:   pauksissa esiintynyt ruotsalaisella nationa-       korjattava.
2161:   listisella taholla maassamme. KansalEskiihko          Allekirjoittaneet, jotka ovat sitä mieltä,
2162:    on suuntautunut myös muita maassamme              että dlemokraattisiin vapauksiin ja oikeuk-
2163:    asuvia kansallisia vähemmistöjä vastaan.          siin ei voida eikä saa sisällyttää vapruutta
2164:    Erityisesti hyökkäykset venäläistä ja juuta-      julkisesti .puheessa tai kirjoituksessa hyö-
2165:   laista syntyperää olevia kansalaisia vastaan       kätä Suomen kansalaisten kimppuun heidän
2166:    ilmenivät räikeinä viime sodan ai•kana.            rotunsa tai kielensä johdosta, ei myöskään
2167:                                    1,11. -   Rosenberg y. m.                                29
2168: 
2169: perustaa yhteisöjä, puolueita tai järjestöjä,           sim,iselta ja vihalta julkisissa pu-
2170: jotka ~hjelmaansa ottavat toiminnan Suo-                heissa, kirjoituksissa .ia painotuot-
2171: men !kansalaisten p~rustusla.inmukaisten !kie-          teissa, jonka mukaan yhteisöllä, puo-
2172: lellisten ja !kansallisten oikeuksien rajoitta-         lueella tai muulla järjestöllä ei ole
2173: miseksi, ehdottavat edellä esitettyyn viita-            oikeutta ottaa ohjelmaansa tai muu-
2174: ten kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-                 ten harjoittaa toimintaa, .fonka tar-
2175: väksi toivomuksen,                                      lwitukse.na on Suomen kansalaisten
2176:                                                         vapauksien ja oikeuksi-en rajoittami-
2177:          että hallitus ensi tilassa antaisi             nen heidän kielMtsä, rotunsa tai kan-
2178:        Edusk1mnalle esityksen laiksi, joka              sallisuutensa perusteella, ja joka sää-
2179:        suojaa Suomen kansalaisten rodun                 tää tämän lain rikkomisen rangaista-
2180:        ja kansallisuuden, kielen, tavat ja              vaksi teoksi.
2181:        sivistyksen ivalta, pilkalta, halvek-
2182:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
2183: 
2184:                   G. Rosenberg.                                Eino Kilpi.
2185:                   Atos Wirtanen.                               Aimo Aaltonen.
2186:                   Mauri Ryömä.                                 Hertta Kuusinen-Leino.
2187:                                         Paavo Leskinen.
2188: 1
2189: 
2190: 1
2191: 
2192: 1
2193: 
2194:     1
2195: 
2196:     1
2197: 
2198:     1
2199: 
2200:         1
2201: 
2202:         1
2203: 
2204:         1
2205: 
2206:             1
2207: 
2208:             1
2209: 
2210:             1
2211: 
2212:                 1
2213: 
2214:                 1
2215: 
2216:                 1
2217: 
2218:                     1
2219: 
2220:                     1
2221: VALTIOPÄIVÄT
2222:                   1950
2223: 
2224:          LIITTEET
2225:                     II
2226: 
2227: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
2228:          TOIVOMUSALOITTEET
2229: 
2230: 
2231: 
2232: 
2233:               HELSINKI 1950
2234:         VALTIONEUVOBTO;N' KIRJAPAINO
2235: Rikoslakia, painovapautta, oikeuslaitosta, nuoria rikoksentekijöitä
2236:       kauppalakia y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
2237: 
2238: 
2239: 
2240: 
2241:                                                                   5
2242:                                                                                             35
2243: 
2244: U,t.- ·Lak. al. N:o 7.
2245: 
2246: 
2247: 
2248: 
2249:                                Kuusinen-Leino y. m. : Ehdotus laiksi rikoslain 16 luvun
2250:                                    24 § :n kumoamisesta,
2251: 
2252: 
2253:                                     Ed uskunn alle.
2254: 
2255:    Rikoslain 16 luvun 24 § sellaisena kuin       puheenvuorossaan heinäkuun 2 p:nä 1930
2256: se edelleen on voimassa, on saanut nykyi-        seuraavasti: ,Nythän ovat yhteiskuntamme
2257: sen muotonsa ylimääräisillä valtiopäivillä       porvarillisten piirien laajat joukot, jotka
2258: heinäkuussa 1930, sen jälkeen kun Työväen        yleensä ovat rauhallista, vaikeasti liikkeelle
2259: ja pienviljelijäin eduskuntaryhmän jäsenet       saatavaa väkeä, nousseet liikehtimään ...
2260: oli lapuanliikkeen vaatimuksesta poistettu       Tämä kansanliike on paisunut niin voimak-
2261: eduskunnasta, joka siten oli jäänyt vajaa-       kaasti, että se on jo antanut hallitukselle
2262: lukuiseksi. Esitys rikoslain 16 luvun 24 § : n   aiheen ryhtyä valmistelemaan toimenpi-
2263: muuttamisesta kuului niihin lapuanliikkeen       teitä, joihin se ilman tuollaista aihetta il-
2264: vaatimuksesta tehtyihin lakiesityksiin, jotka    meisesti ei olisi ryhtynyt ... liike siis täh-
2265: hallitus kesäkuun 30 p: nä 1930 jätti edus-      tää siihen, että lailliset valtioelimet toimi-
2266: kunnalle. Mainitut ylimäaräiset valtiopäi-       sivat kommunismin vastustamisessa tehok-
2267: vät oli kutsuttu koolle juuri sanottujen         kaammin, kuin mitä ne tähän asti ovat toi-
2268: lakiesitysten kä.sittelyä varten, esitysten,     mineet ... " Edelleen lakiesitysten luon-
2269: joiden ·hyväksymistä silloinen hallitus piti     netta ja tarkoitusperää selvitteli seikkape-
2270: tarpeellisena, kuten sen pääministeri il-        räisesti puheenvuorossaan heinäkuun 12
2271: moitti kirjelmässään eduskunnan puhemie-         p:nä 1930 edistyspuolueen edustaja Man-
2272: helle kesäkuun 14 p:nä 1930, ,kommunis-          tere, joka aikaisemmassa hallituksessa oli
2273: tisen kiihoituksen" estämiseksi.                 ollut mukana valmistelemassa painovapau-
2274:    Esitellessään heinäkuun 2 p:nä 1930           den kyseistä rajoittamista: , Tarkoituksena
2275: eduskunnalle hallituksen esityksen paino-        ei ollut, minä voin vakuuttaa sen, muu
2276: vapauslain eräiden pykälien sekä rikoslain       kuin entistä lujemman sulun paneminen
2277: 16 luvun 24 § : n muuttamista oikeusminis-       kommunistien valtio- ja yhteiskuntajärjes-
2278: teri El. Kaila lausui: ,Kun juuri kirja-         tyksen väkivaltaiseen kumoamiseen tähtää-
2279: painojen sulkemista koskevan lain hylkää-        välle rikolliselle kiihoitukselle . . . Ellei
2280: minen on sittemmin aiheuttanut valitetta-        tarpeellisiksi havaittuja lainmuutoksia saa-
2281: via kirjapainojen särkemisiä ja osaltaan         taisi aikaan jäisivät portit levälleen jatku-
2282: myötävaikuttanut n. s. Lapuan liikkeen           valle kommunistiselle kiihoitukselle . . ."
2283: syntymiseen ja kehittymiseen, on hallitus           Hallituksen esitys rikoslain 16 luvun
2284: keväällä tekemänsä ilmoituksen mukaisesti        24 § :n muuttamisesta, esitys, jonka vajaa-
2285: valmistuttanut ehdotukset lain muutokseksi       lukuisen eduskunnan enemmistö sitten hei-
2286: painovapausrikosten estämiseksi ja tehos-        näkuun 12 p: nä 1930 kolmannessa käsit-
2287: tamisek3i. Näillä muutoksilla pyritään es-       telyssä hyväksyi, merkitsi sitä, että sanotun
2288: tämään sitä lakien ja tuomioistuinten pää-       pykälän ensimmäiseen momenttiin, joka oli
2289: töksien ovelaa ja häikäilemätöntä kiertä-        kuulunut näin: ,Joka julkisesti väkijou-
2290: mistä ja tehottomaksi tekemistä ja sen           kossa esittää taikka kirjoituksen kautta tai
2291: kautta oikeusjärjestyksen ja sen edustajien      muuten levittää perättömiä tietoja, jotka
2292: arvovallan halventamista, johon kommunis-        ovat omansa halventamaan hallitusta,
2293: tiset sanomalehden julkaisijat ovat tehneet      eduskuntaa tai sen valiokuntaa tahi jul-
2294: itsensä syypäiksi." Hallituksen kyseessä-        kista viranomaista taikka saattamaan nii-
2295: olevien lakiesitysten luonnetta tulkitsi ko-     den toimenpiteen tahi laillisen yhteiskunta-
2296: koomuspuolueen edustaja prof. Haataja            järjestyksen halveksiiDisen alaiseksi taikka
2297: 36                             II,1. -   Rikoslain 16 l. 24 §.
2298: 
2299: aikaansaamaan vaaran yleiselle järjestyk-       uuden muodon sisältämä ·laaja tulkintamah-
2300: selle, rangaistakoon sakolla", lisättiin näin   dollisuus, tosiaan täydellä syyllä voidaan
2301: kuuluva toinen lause: ,Sama olkoon laki,        sanoa makaavan laudalla."
2302: jos joku oleellisia seikkoja salaten tai muu-       Edelläsanotun perusteella on päivän sel-
2303: ten vääristellen taikka loukkaavaa tai hal-     vää, että rikoslain 16 luvun 24 § siinä muo-
2304: ventavaa sanontaa tai esitystapaa käyttäen,     dossa, kuin sillä edelleen on, on tyypillinen
2305: edellämainituin tavoin esittää tai levittää     lapualaislaki, joka laadittiin marxilaisten
2306: tietoja tai lausumia, jotka ovat omansa saa-    työväenjärjestöjen diskriminoimisen tarkoi-
2307: maan aikaan sellaisen vaikutuksen, kuin         tuksessa ja hyväksyttiin eduskunnassa la-
2308: edellä on sanottu."                             puanliikkeelle ominaisin väkivaltaisin ja
2309:    Silloisen eduskunnan useat sosialidemo-      lainvastaisin menettelytavoin.
2310: kraattiset ja jotkut porvarillisetkin jäsenet       Tämä kuitenkin merkitsee sitä, että sa-
2311: tuomitsivat hallituksen esityksen. Niinpä       nottu rikoslain 16 luvun 24 § ainakin so-
2312: ed. K. Hakala ja lakivaliokunnan 6 muuta        vellettuna käytäntöön siinä diskriminoivassa
2313: sosialidemokraattista jäsentä lausuivat va-     mielessä kuin se vuonna 1930 hyväksyttiin,
2314: liokunnan mietintöön liittämässään vasta-       on kiistattomassa ristiriidassa Suomen sekä
2315: lauseessa: ,VaHokunnan rikoslain 16 luvun       Liittoutuneiden ja Liittyneiden Valtojen
2316: 24 § : ään hallituksen esityksen mukaisesti     välillä solmitun rauhansopimuksen 6 ja 7
2317: hyväksymä lisäys mielestämme laajentaa          artiklan kanssa, joista edellinen on tarkoi-
2318: myöskin tämän pykälän jo nykyäänkin san-        tettu turvaamaan ,oikeuden nauttia ihmis-
2319: gen laajaa tulkintamahdollisuutta arvelut-      oikeuksia ja perusvapauksia, joihin sisälty-
2320: tavalla tavalla . . . " Tehdessään ehdotuk-     vät sananvapaus, paino- ja julkaisuvapaus,
2321: sen hallituksen esityksen hylkäämisestä ed.     uskonnonvapaus, vapaus poliittisiin mieli-
2322: K. Harvala totesi: ,Tämän pykälän ensim-        piteisiin sekä kokoontumisvapaus", ja jäl-
2323:  mäisen momentin toinen lause on nyt niin       kimmäinen määrää Suomen ,kumoamaan
2324:  kirjoitettu, ettei siitä ainakaan tavallinen   diskriminatoorisen lainsäädännön ja siitä
2325: sanomalehtimies voi päättää, mistä rangais-      johtuvat rajoitukset" sekä ,olemaan vastai-
2326: tukseen tuomitaan . . . Ja kun varsinkin         suudessa ryhtymättä toimenpiteimin tai
2327: sanomalehtityössä tässä suhteessa pitäisi       saattamatta voimaan lakeja, jotka olisivat
2328: olla mahdollisimman selvät säännökset, en        ristiriidassa tässä artiklassa mainittujen
2329: minä puolestani voi yhtyä kannattamaan           tarkoitusperien kanssa."
2330:  tällaista muutosta, jonka vuoksi minä eh-          Eräiden kansanedustajien heinäkuun 30
2331:  dotan, että ensimmäisen momentin toinen         p:nä 1948 eduskunnalle jättämässä toivo-
2332:  lause poistetaan." Kolmannen käsittelyn yh-     musaloitteessa todettiin jo, että ,lapuan-
2333:  teydessä heinäkuun 2 p: nä ed. V. Komu          liikkeen perintönä on maamme lainsäädän-
2334:  lausui: , . . . eduskunnasta on tehty tynkä.    nössä vielä säännöksiä, joita voidaan tul-
2335:  Se on tehty sellaiseksi, että vähemmistöllä     kita diskriminoivalla tavalla." Aloitteen
2336: ei enää ole valtiopäiväjärjestyksen myön-        johdosta maaliskuun 4 p:nä 1949 antamas-
2337:  tämää oikeutta valvoa etujaan, estää vas-       saan mietinnössä, perustuslakivaliokunta
2338:  tenmielisten lakien laiksi tulemista . . .      lausui:
2339:  Ettemme siis olisi siunaamassa tätä tekoa          ,.Perustuslakivaliokunnan mielestä on sel- ·
2340: emmekä vetämässä historian tuomiota pääl-        vää, että rauhansopimuksen säännökset on
2341:  lemme, meidän täytyy tehdä kuitenkin mikä       tinkimättä pantava täytäntöön kaikilta
2342:  näissäkin oloissa mahdollista on. Sen vuoksi    osiltaan, niin tietenkin myös 6. 7, 8 ja 9
2343:  minä ehdotan, että molemmat lakiesitykset       artiklan kohdalta, joihin aloitteessa erityi-
2344:  . . . hylättäisiin." Samassa istunnossa ed.     sesti on viitattu. Rauhansopimuksen hyväk-
2345:  G. Schauman totesi, että hallituksen esitys     tymisestä 18 päiv-änä huhtikuuta 1947 an-
2346:  ,sisältää hyvin vakavan uhkan maan koko         netulla lailla (690/47) onkin säädetty, että
2347:  sanomalehdistöä vastaan", ja ed. A. Ahl-        sopimuksen säärtnökset mikäli ne kuuluvat
2348:  ström lal!lSui: , . . . on selvää, että nämä    lainsäädännön alaan, ovat voimasså, niin-
2349:  lairulää.däntötuotteet on nyt lyöty kiinni.     kuin niistä on sovittu, ja rauhansopimuk-
2350:  Näissä olosuhteissa olisi tässä kolmannessa     sen voimaaMaattamisesta 16 päivänä syys-
2351:  käsittelyssä enää jäljellä vain bautauspu-      kuuta 1947 annetun asetuksen (691/47)
2352:  heen pitäminen painovapaudelle, jonka, kun      mukaan sopimus on oleva voimassa, niin
2353:  otetaan huomioon rikoslain 16 luvun 24 § : n    kuin siitä on sovittu."
2354:                                11,1. -   Kuusinen-Lein() y. m.                            37
2355: 
2356:    Toteamme, että rikoslain 16 luvun 24 §,      västi paljastanut rikoslain 16 luvun 24 § :n
2357: joka alkuaan perustuu tsaarihallituksen         diskriminatoorisen luonteen, ja niitä har-
2358: vuonna 1906 tekemään esitykseen, jo siinä       voja tapauksia, jolloin sitä sanontansa väl-
2359: muodossa jossa n. s. tynkäeduskunta sen         jyyden vuoksi on saatettu käyttää muussa
2360: vuonna 1918 hyväksyi, on luonteeltaan ja        kuin diskriminatoorisessa mielessä, voidaan
2361: tarkoitukseltaan diskriminatoorinen ja kan-     pitää poikkeuksina, jotka vahvistavat sään-
2362: salaisten perustuslaillisia oikeuksia vaaran-   nön. Mainitun pykälän nykyisen muodon
2363: tava. Tämän osoittivat ed. Paasivuori ja        diskriminatoorinen luonne on jo aikaisem-
2364: useat maalaisliittolaiset edustajat puheen-     min virallisesti todettu silloin, kun eräitä
2365: vuoroissaan joulukuussa 1918. Eduskunnan        sen perusteella langetettuja tuomioita syys-
2366: käsitellessä vuoden 1919 valtiopäivillä ed.     kuussa 1944 välirauhansopimuksen nojalla
2367: Arhon y. m. aloitetta rikoslain 16 luvun        kumottiin.
2368: 24 § :n kumoamisesta osoitettiin, että mai-        Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
2369:  nittu säännös on ,erikoisesti sosialisteja     dotamme,
2370:  varten laadittu" ja ,kohdistettu työväen-
2371: luokkaa kohtaan" - ,luokkalaki, jota mi-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2372:  kään arvostaan kiinni pitävä oikeusyhteis-            van lakiehdotuksen:
2373:  kunta ei voi sietää". Käytäntö on riittä-
2374: 
2375: 
2376:                                            Laki
2377:                         rikoslain 16 luvun 24 § :n kumoamisesta.
2378:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain 16 luvun 24 §.
2379: 
2380:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
2381: 
2382:         Hertta. Kuusinen-Leino.   Esa Hietanen.             Niilo Nieminen.
2383:         Sylvi-Kyllikki Kilpi.     Mauri Perkonoja.          Arvo BJjbjmäki.
2384:         Yrjö Murto.               Vilhelm Riihinen.         Kaarle Renfors.
2385:         Eino Kilpi.               Antto Prunnila..          Ma.tti Meriläinen.
2386:          Inna Torvi.               Lauri Myllymäki.         lla.mles Tauriainen.
2387:                         Toivo Friman.            Martti Leskinen.
2388: 38
2389: 
2390: U,2. -   Lak. al. N:o 8.
2391: 
2392: 
2393: 
2394: 
2395:                                 Tervo y. m. : Ehdotukset laeiksi painovapauslain sekä rikos-
2396:                                     lain 16 luvun 24 § :n. muuttamisesta.
2397: 
2398: 
2399:                                      E d u s k u n n a 11 e.
2400: 
2401:    Vuoden 1930 valtiopäiville antoi silloi-       ranomaisille mahdollisuuden mielivallan
2402: nen Lapuan liikkeelle myötämielinen halli-        harjoittamiseen kuten lapualaisvuosien esi-
2403: tus esityksen painovapauslain eräiden pykä-       merkit osoittavat.
2404: lien ja rikoslain 16 luvun 24 § :n muutta-           Muutettaessa painovapauslain 42 ja
2405: misesta (n : o 56), jonka perusteella sitten      44 §: iä vuonna 1930 siten että poliisipääl-
2406: eduskunta hyväksyi vastoin sosialidemo-           likkö ja virallinen syyttäjä oikeutettiin il-
2407: kraattien mielipidettä painovapauslain 37,        man oikeusministeriön määräystäkin pane-
2408: 38, 42 ja 44 § :iin sekä rikoslain 16 luvun       maan sisällykseltään rikollinen painotuote
2409: 24 § : ään sellaisia muutoksia, joista suurin     takavarikkoon jouduttiin hyvin hataralle
2410: osa on luonteeltaan puhtaasti poliittisten        pohjalle, sillä tällaisessa asemassa olevalta
2411: tarkoituksenmukaisuusnäkökohtien sanele-          viranomaiselta · ei voida edellyttää niin
2412: mia, eikä suinkaan oikeudenhoidon kan-            suurta arvostelukykyä kuin sellainen tär-
2413: nalta välttämättömiä. Kun edellämaini-            keään oikeuteen ryhtyminen ilman tuo-
2414: tuista muutoksista suurin osa on sellaisia,       mioistuimen päätöstä vaatii, kuten lapulais-
2415: jotka lisäksi ovat supistaneet kansalaisille      vuosina käytännössäkin · havaittiin. Näin
2416: hallitusmuodossa taattuja oikeuksia, on           ollen on ilman muuta selvää, että vuonna
2417: mielestämme syytä palauttaa edellä maini-         1930 tehdyt muutokset olivat vähintäin
2418: tut painovapauslain pykälät sekä rikoslain        arveluttavia, niinkuin lainvalmistelukunnan
2419: 16 luvun 24 § muutoksia edeltäneeseen muo-        mietinnössä n:o 5/1945 K. J. Ståhlberg ja
2420: toonsa.                                           Paavo Kastarikin ovat todenneet. Kuiten-
2421:    Painovapauslain 37 § :n 3 momentin, sel-       kin olisi syytä pysyttää v. 1930 laissa tehty
2422: laisena kuin se oli ennen 31. 7. 1930 tehtyä      teknillinen parannus siitä, että milloin pai-
2423: muutosta mukaan voitiin aikakautinen pai-         novapausrikos on tullut virallisen syyttä-
2424: nokirjoitus, jos sen sisällys käsitti rikoslain   jän tai poliisipäällikön tietoon, hänen tulee
2425: 12 luvun tai 16 luvun 8 ja 24 § :issä mai-        ilmoittaa se oikeusministeriölle.
2426: nitun rikoksen tuomita lakkautetuksi enin-           Säädettäessä aikanaan painovapauslakia
2427: tään kolmeksi kuukaudeksi, joka rangaistus-       lisättiin rikoslain 16 lukuun uusi 24 § ja
2428: määrä on katsottava riittäväksi. Myös muut        muutettaessa v. 1930 painovapauslain edel-
2429: tähän sekä 38 §: ään 1930 tehdyt muutokset        lämainittuja pykäliä, tehtiin tähän pykä-
2430: ovat tarpeettomia. Vaikka myönnämmekin,           lään saman hengen mukainen muutos. Van-
2431: että painovapautta on maassamme sodan             hassa muodossaan 16 luvun 24 § julisti ran-
2432: jälkeisinä vuosina kommunistisen lehdistön        gaistavaksi sellaisten tietojen julkisesti esit-
2433: taholla käytetty väärin, on painovapaus toi-      tämisen tai levittämisen, jotka ovat omiaan
2434: saalta niin tärkeä kansalaisille kuuluva          halventamaan hallitusta, kansaneduskuntaa
2435: oikeus, että sen käyttöä ei voida jatkuvasti      tai sen valiokuntaa tahi julkista viran-
2436: jättää sillä tavalla hallinnollisten viran-       omaista taikka saattamaan niiden toimen-
2437: omaisten harkinnasta riippuvaksi kuin nyt         piteet tahi laillisen yhteiskuntajärjestyksen
2438: voimassa olevat säännökset edellyttävät. Ne       laillisen halveksumisen alaiseksi taikka ai-
2439: antavat nimittäin siihen halukkaille vi-          kaan saamaan vaaran yleiselle järjestyk-
2440:                                      11,2. -     Tervo y. m.                               39.
2441: 
2442: selle. Kun 31 päivänä heinäkuuta 1930 an-          tämäkin pykälä on muutettava entiseen
2443: netulla lailla rangaistavaisuus ulotettiin         muotoonsa.
2444: myös niihin siten vaikuttaviin tietoihin ja          Edellä oleViin perusteluihin viitaten eh-
2445: lausumiin, niinkuin lain sanat kuuluvat,           dotamme,
2446: annettiin tuomioistuimille täysin vapaat kä-
2447: det tulkita lakia mielivaltaisesti, mikä oli                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2448: ilmeisesti silloisen hallituksen tarkoituskin.            vat lakiehdotukset:
2449: Näin ollen on ilman muuta selvää, että
2450: 
2451: 
2452:                                            Laki
2453:                               painovapauslain muutta.misesta..
2454:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1919 annetun
2455:  painovapauslain 37, 38, 42 ja 44 §, niin kuin ne ovat laissa 31 päivältä heinäkuuta
2456:  1930, näin ·kuuluvaksi:                                                 ·
2457:                      37 §.                         on tuomittu menetetyksi tai lakkautetuksi,
2458:    Jos painokirjoituksen sisällys on rikolli-      ei olekaan saanut lainvoimaa.
2459: nen, tuomittakoon kirjoitus menetetyksi
2460: niinkuin rikoslain 2 luvun 17 § :ssä sääde-                       42 §.
2461: tään.                                            Jos havaitaan, että ilmestyneet painotuot-
2462:    Painokirjoitus, jonka julkaiseminen on     teet ovat sisällykseltään rikollisia tai että
2463: aiheuttanut rangaistuksen tämän lain 10,      painolakia vastaan muuten on rikottu, on
2464: 11~ 22 tai 30 § : n mukaan, voidaan myöskin
2465:                                               oikeusministeriön annettava määräys syyt-
2466: tuomita menetetyksi.                          teen nostamisesta asiassa ja siitä kenen se
2467:    Jos aikakautisen painokirjoitukse~ sisäl-  on tehtävä. Milloin sellainen rikos tulee
2468: lys käsittää rikoslain 12 luvussa tai 16 lu-  virallisen syyttäjän tai poliisipäällikön tie-
2469: vun 8 tai 24 § : ssä mainitun rikoksen, voi-  toon, ilmoittakoon hän sen oikeusministe-
2470: daan painokirjoitus tuomita lakkautetuksi,    riölle.
2471: ei kuitenkaan kolmea kuukautta pitemmäksi        Oikeusministeriö määrätköön, jos syytä
2472: ajaksi.                                       siihen on, painokirjoituksen takavarikkoon.
2473:                                                  Kun rikos ei ole virallisesti syytteeseen
2474:                                               pantava, saa takavarikkoonpanon toimittaa
2475:                      38 §.                    ainoastaan asianomistajan pyynnöstä.
2476:   Joka tietäen, että painokirjoitus on tuo-      Sen jälkeen, kun on nostettu syyte, mää-
2477: mittu menetetyksi, sitä myy tahi rimuten rätköön takavarikkoonpanosta ainoastaan
2478: levittää, rangaistakoon sakolla tahi korkein- tuomioistuin.
2479: taan kuuden kuukauden vankeudella. Sama                           44 §.
2480: olkoon voimassa siitä, joka jatkaa lakkaute-     Takavarikkoonpano on alistettava sen
2481: tuksi tuomitun painokirjoituksen julkaise- oikeuden tutkittavaksi, joka 49 § : n mukaan
2482: mista.                                        on asianomainen käsittelemään pääasiaa, lä-
2483:    Jos joku, tietäen että painokirjoitus on himpänä oikeuspäivänä tahi, jos takavarik-
2484: tuomittu menetetyksi, julkaisee siitä uuden koonpano on toimitettu toisessa paikkakun-
2485: painoksen tahi semmoisia osia, joita on kat- nassa, viimeistään kahdeksan päivän ku-
2486: sottu rikollisiksi, . rangaistakoon niinkuin luessa takavarikkoonpanon jälkeen. Jollei
2487: 1 momentissa sanotaan, ja uuteen kirjoituk- takavarikkoonpano ole vastamainitun ajan
2488: seen nähden olkoon voimassa, mitä paino- kuluessa alistettu oikeuden tutkittavaksi,
2489: kirjoituksen kautta tehdystä rikoksesta on tahi jos oikeus neljän päivän kuluessa siitä
2490: säädetty.                                     päivästä, jolloin asia sille ilmoitettiin, ei
2491:    Mitä tässä edellä on säädetty, on nouda- · ole vahvistanut tai peruuttanut takavarik-
2492: tettava, vaikka tuomio, jolla painokirjoitus koa, niin takavarikko peräytyköön.
2493: 40                               I1,2. -   Painovapauslaki.
2494: 
2495: 
2496:                                            Laki
2497:                            rikoslain 16 luvun muuttamisesta.
2498:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain 16 luvun 24 §, niinkuin se
2499: on laissa 31 päivältä heinäkuuta 1930, näin kuuluvaksi:
2500:                     24 §.                       tyksen halveksimisen alaiseksi taikka aikaan-
2501:   Joka julkisesti väkijoukossa esittää taikka   saamaan vaaran yleiselle järjestykselle, ran-
2502: kirjoituksen kautta tai muuten levittää il-'    gaistakoon sakolla.
2503: meisesti perättömiä tietoja, jotka ovat            Jos esityksen tahi tiedonannon tarkoituk-
2504: omansa halventamaan hallitusta, kansan- .       sena oli sellainen halventaminen, kuin edellä
2505: eduskuntaa tai sen valiokuntaa tahi julkista    on sanottu, tai vaaran aikaansaaminen ylei-
2506: viranomaista taikka saattamaan niiden toi-      selle järjestykselle, olkoon rangaistus sak-
2507: menpiteen tahi laillisen yhteiskuntajärjes-     koa· tai vakeutta korkeintaan yksi vuosi.
2508: 
2509:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
2510: 
2511:                 Penna. Tervo.                                 E. Pusa.
2512:                 G. Henriksson.                                H. Simonen.
2513:                 A. Turkka.                                    Hugo· .Aa.ttela.
2514:                 M. SaJ.mela-Järvinen.                         Y. Kilpeläinen.
2515:                                                                                               41
2516: 
2517: II,s.- Toiv. al. N:o 6.
2518: 
2519: 
2520: 
2521: 
2522:                                 Kuusinen-Leino y. m.: Oikeuslaitoksen ja hallintokoneiston
2523:                                   kansanvaltaistamisesta.
2524: 
2525: 
2526:                                      Eduskunnalle.
2527: 
2528:    Maamme oikeuslaitos ja hallintokoneisto        dellisesta ahdinkotilasta. Varattoman syy-
2529: ovat vanhoillisella ja epädemokraattisella        tetyn asiansa selvittämisen mahdollisuudet-
2530: pohjalla. Virkamieslainsäädäntömme perus-         kin ovat usein näennäiset, koska meillä ei
2531: tuu Ruotsin vallan ja tsarismin ajoilta pe-       ole järjestetty tyydyttävällä tavalla ilmaista
2532: riytyneisiin säännöksiin. Virkamiesten erot-      oikeusapua.
2533: taiDattomuudesta ja voimassa olevista nimi-         Oikeuslaitoksen taantumuksellinen luokka-
2534: tys- ja virkaylennyssäännöksistä johtuen          luonne on näyttäytynyt täysin ilman naa-
2535: virkapaikkojen saaminen ja säilyttäminen          miota poliittisluontoisissa jutuissa. Sadis-
2536: eivät riipu kyvystä ja taidosta, vaan virka-      tisten sotarikollismurhaajien, vankien ki-
2537: nimitykset tapahtuvat etupäässä synty-            duttajien ja pahoinpitelijöiden, natsimie-
2538: perän, suhteiden ja puoluenäkökohtien pe-         listen maanpettureiden, tunnottomien ase-
2539: rusteella. Valtion palveluksessa ei yleensä       kätkentäsalaliittolaisten ynnä muiden sen-
2540: olekaan paras mahdollinen aines, eivätkä          kaltaisten lempeä käsittely ja lain määrää-
2541: todella kyvykkäät henkilöt saa valtion pal-       mästä edesvastuusta vapauttaminen osoitta-
2542: veluksessa kykyään ja taitoaan vastaavaa          vat, että lapualaisten murhien ja ilkivallan-
2543: asemaa. Vanhoillinen ja epäasiallinen ni-         töiden ymmärtäminen ei ollut mikään poik-
2544: mittämis- ja ylennyajärjestelmä on omiaan         keuksellinen ilmiö oikeuslaitoksessamme,
2545: vähentämään virkamiesten innostusta ja lai-       vaan sen rakenteesta johtuva luonnollinen
2546: mentamaan heidän mielenkiintoaan vir-             seuraus. Leipäänsä ja olemassaoloaan lail-
2547: kansa tunnolliseen hoitamiseen. Virkamie-         lisin keinoin puolustaneiden työläisten lei-
2548: histö on eristäytynyt kansasta ja virkamie-       maaminen (myös virkamiesten taholta) ka-
2549: het unohtavat useasti, että heidän tehtävä-       pinallisiksi, työläisten julkisen sanan diskri-
2550: nään on kansansa palveleminen.                    minatoorinen vainoaminen, työläisten tuo-
2551:     Virkavallan työväenluokkaa ja vähävä-         mitseminen rangaistuksiin rikkurinimityk-
2552:  kistä kansanosaa vastaan tähtäytyvä luokka-      sen käyttämisestä jne. osoittaa taasen, että
2553:  luonne tulee erikoisen selvästi ilmi oikeus-     porvariston etujen ajamiseen sitoutuneet
2554:  laitoksen alalla. Kansalaisten kohtelu tuo-      virkamiehet löytävät olemattomia rangais-
2555:  mioistuimissa oikeusavun ja oikeusturvan         tusperusteita silloin, kun on kysymys työ-
2556:  saaminen riippuu suuressa määrin heidän          väenluokkaan kuuluvista ja vähäväkisten
2557:  yhteiskunnallisesta asemastaan ja varalli-       etuja ajavista kansalaisista.
2558:  suudestaan. Varakkaat ja yleensä porva-             Niin oikeuslaitos kuin koko virkakoneis-
2559:  rillisiin piireihin kuuluvat välttävät useasti   tokin olisi näinollen uudistettava siten, että
2560:  rikostensa lainmukaiset seuraamukset sil-        ne vastaisivat kansan tarpeita ja ajan vaa-
2561:  loinkin, kun he ovat syyllistyneet mitä tör-     timuksia. V alinnaisuusperiaate olisi mah-
2562:  keimpiin epäsosiaalisiin tekoihin. Jos lakia     dollisimman laajassa mitassa otettava ny-
2563:  rikkonut taasen lukeutuu vähäväkisiin kan-       kyisen nimitysperiaatteen sijaan. Alimpiin
2564:  sanluokkiin kohtaa häntä ankara rangaistus       oikeusasteisiin olisi lakimiesjäsenten lisäksi
2565:  silloinkin, kun hänen hairahduksensa on          valittava samoin valtuuksin varustettuja
2566:   aiheutunut suoranaisesta hädästä ja talon-      maallikkoj äseniä.
2567:                                                                                                 6
2568: 42                                    11,3. -   Oikeuslaitos.
2569: 
2570:    Edellä olevaan viitaten esitämme kun-                  toksessa ja hallintokoneistossa ilme-
2571: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi                   nevien epäkohtien suhteen ja antaisi
2572: toivomuksen,                                              Eduskunnalle mainittujen laitosten
2573:                                                           kansanvaltaistamiseksi ja nykyajan
2574:             että hallitus ryhtyisi toimenpitei-           kehityksen tasolle saattamiseksi tar-
2575:          siin kiireellisen ja puolueettoman tut-          vittavat lakiesitykset.
2576:          kimuksen suorittamiseksi oikeuslai-
2577:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
2578: 
2579: 
2580:                    Hertta Kuusinen-Leino.                       Eino Kujanpää.
2581:                    Ville Pessi.                                 Eino Roine.
2582:                    V. Riihinen.                                 Mauri Ryömä.
2583:                                     J. Mustonen.
2584:                                                                                         43
2585: 11,4.- Toiv. al. N:o 7,
2586: 
2587: 
2588: 
2589: 
2590:                               Bra.nder-Wallin y. m.: Esityksen antamisesta laiksi nuorista
2591:                                  rikoksentekijöistä annetun lain muuttamisesta.
2592: 
2593: 
2594:                                    Eduskunnalle.
2595: 
2596:    V. 1940 nuorista rikoksen tekijöistä an-       Nuorisovalvoja, sekä muut huoltotyön.:
2597: netun lain 2 ja 3 § mukaan voidaan nuori       tekijät ovat usein tulleet siihen tulokseen
2598: rikoksen tekijä jättää tuomitsematta ran-      että ylin ikäraja olisi koroitettava 20 vuo-
2599: gaistukseen sellaisesta teosta, jonka hän on   teen. He pitävät vieläpä erikoisen tärkeänä.
2600: tehnyt ennenkuin on täyttänyt 18 vuotta.       lain muutosta tässä suhteessa.
2601:    Nuori henkilö on aina 20 ikävuoteen            Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin
2602: saakka jatkuvan henkisen ja fyysillisen        kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
2603: kehityksen alaisena ovat todenneet niin        toivomuksen,
2604: psykologit kuin muut asiaa tutkineet.
2605: Maalta muutto tapahtuu myös maaseudun                  että hallitus kiireellisesti antaisi
2606: nuorilla useimmiten vasta 18 ikävuoden jäl-          Eduskunnalle esityksen nuorista ri-
2607: keen. TällOin joutuvat nuoret uusiin oloi-           koksentekijöistä annetun lain muut-
2608: hin monet kiusaukset astuvat esiin ja niin           tamisesta siten, että nuori rikoksen-
2609: voi nuori henkilö joutua aivan tahtomat-             tekijä voidaan jättää tuomitsematta,
2610: taankin rikoksen teille. Hän tekee rikok-            jos hän ei ole täyttänyt 20 vuotta.
2611: sensa myös useimmin enemmän ymmärtä-
2612: mättömyydestä ja ajattelemattomuudesta
2613: kuin ilkeydestä ja pahansuopaisuudesta.
2614:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
2615: 
2616: 
2617:                    Laura Brander-Wallin.            Pentti Niemi.
2618:                    Toivo Pyörtänö.                  Varma. K. Turunen.
2619:                    Kalle Kauhanen.                  Meeri Kalavainen.
2620: 44
2621: 
2622: U,o.- Toiv. al. N:o 8.
2623: 
2624: 
2625: 
2626: 
2627:                                Roine y. m.: Esityksen antamisesta laiksi nuorista rikoksen-
2628:                                    tekijöistä annetun lain muuttamisesta.
2629: 
2630: 
2631:                                      E d u s k u n n a 11 e.
2632: 
2633:    Voimassa olevan, nuoria rikoksentekijöitä     tekijäin jaoittelemista- siten, että vain osa
2634: koskevan lain mukaan alle 21-vuotias hen-        joutuu kärsimään rangaistuksensa nuoriso-
2635: kilö, tultuaan tuomituksi alle neljän vuo-       vankilassa ja osa yleisessä vankilf!,ssa.
2636: den vapausrangaistukseen, voidaan mää-           Koska nuorisovankilaan määrätylle nuo-
2637: rätä kärsimään rangaistuksensa nuoriso-          relle rikoksentekijälle tuleva pidennys on
2638: vankilassa, jolloin rangaistus pitenee, kuri-    aiheeton ja vahingollinen ja koska kaikki
2639: tushuoneeseen tuomitun kahdella ja van-          nuoret rikoksentekijät on pyrittävä pitä-
2640: keuteen tuomitun yhdellä vuodella yli tuo-       mään erillään muista vangeista ehdotamme
2641: miossa määrätyn ajan. Tämä alkuaan kas-          eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2642: vatusnäkökohtaa silmällä pitäen laadittu
2643: säädös on johtanut moniin epäoikeudenmu-                    että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
2644: kaisuuksiin. Erikoisesti se on käytännössä               siin voimassa olevan, nuorista rikok-
2645: johtanut siihen, että nuorisovankilaan mää-              sentekijöistä annetun lain muutta-
2646: rätyt nuoret rikoksentekijät joutuvat an-                miseksi siten, että laissa määrätty pi-
2647: karampaan rangaistukseen kuin yleiseen                   dennys poistettaisiin ja että kaikki
2648: vankilaan määrätyt. Mitkään erityiset syyt               nuoret rikoksentekijät pidettäisiin
2649: eivät yleensäkään puolla nuorten rikoksen-               erillään muista vangeista.
2650:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 195o.
2651: 
2652: 
2653:                       Eino Roine.                   M. Jä.rvinen.
2654:                       Arvo ,R.fibimä.Jri.           Elli Stenberg.
2655:                       Eino Ta.inio.                 ![atti Dleriliitnen.
2656:                       Irma Torvi.                   J. Mustonen.
2657:                                                                                             45
2658: 11,6.- Toiv. al. N:o 9.
2659: 
2660: 
2661: 
2662: 
2663:                                 Koski y. m.: Esityksen antamisesta yleiseksi kauppalaiksi.
2664: 
2665: 
2666:                                      E d u s k u n n a ll e.
2667: 
2668:      Irtaimen omaisuuden kauppaa ja vaihtoa       saattavat toimia mitä suurimmassa epävar-
2669:   koskeva lainsäädäntö rajoittuu maassamme        muudessa. Jo oikeusturvallisuudenkin kan-
2670:   edelleenkin pääasiassa vuoden 1734 lain         nalta · on arveluttavaa, että tästä johtuen
2671:   kauppakaaren perin niukkoihin ja puut.          oikeudenkäynnin tulos saattaa alunperin
2672:   teellisiin kauppaa ja vaihtoa koskeviin         olla epävarmaa ja että alioikeuksien ratkai-
2673:   säännöksiin. Nämäkin säännökset olivat          sut normien puuttuessa saattavat olla ylim-
2674:   tarkoitetut yksinomaan kauppiaan ja ku-         män oikeusasteen lopullisen ratkaisun
2675:   luttajan välisten asioiden selvittämiseksi,     kanssa ristiriitaiset. Tätä epävarmuutta on
2676:   mutta sen sijaan puuttuivat kokonaan            ollut omiaan lisäämään se, että Korkeim-
2677: , säännökset sellaisia oikeustoimia varten,       man _Oikeuden päätöksen saamiseen saattaa
2678:   joissa molemmat sopijapuolet olivat kaup-       kulua hyvinkin pitkä aika sen jälkeen, kun
2679:   piaita. Kahdensadan vuoden aikana tapah-        alioikeus on ryhtynyt. asiaa tutkimaan.
2680:   tunut valtaisa kehitys on jäänyt miltei            Puutteellisen lainsäädännön seurauksena
2681:   huomioonottamatta.                              on ollut se, että on ollut turvauduttava
2682:      Tosin on olemassa kaksi irtaimen omai-       kauppatapanormeihin, jotka eivät ole oi-
2683:   suudenkin kauppaa ja vaihtoa koskevaa           keutta. Lainsäädännön puutteellisuudesta
2684:   erikoislakia, laki vähittäismaksukaupasta       johtuen on jouduttu tuomioistuimissa sel-
2685:   vuodelta 1933 ja laki vilpillisen kilpailun     laiseen käytäntöön, että kauppaoikeudellisia
2686:   ehkäisemiseksi vuodelta 1930. Nämä lait         ristiriitoja ratkaistaessa on usein jouduttu
2687:   ovat kuitenkin vain erikoislainsäädäntöä        turvautumaan Ruotsin kanppalakiin, joka
2688:   eivätkä sellaisina pyrikään korvaamaan          sekään ei ole maamme erikoisolosuhteisiin
2689:   yleisen kauppalainsäädännön puutetta.           sopiva.
2690:      :Esimerkkinä siitä, minkälaisella pohjalla      Kun kaupallisia suhteita koskevan lain-
2691:   joudutaan toimimaan, mainittakoon, että         säädännön puutteellisuus on osaltaan saat-
2692:   Suomessa ei ole oikeusnormeja, jotka sää-       tanut synnyttää epäterveitä ja hylättäviä
2693:   telisivät kauppamatkustajain, paikallismyy-     menettelytapoja ja vähentää oikeusturvalli-
2694:   jäin, komissionäärien ja kauppa-agenttien       suutta sekä estää kaupallisen toiminnan ke-
2695:   välisiä oikeussuhteita, vaan on turvaudut-      hitystä, ehdotamme kunnioittaen eduskun-
2696:   tava vuoden 1734 lain kauppakaren 18 lu-        nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2697:   vun asiamiehiä koskeviin säännöksiin.
2698:      Yleisen kauppalain puutteesta on johtu-               että hallitus valmistuttaisi ja an-
2699:   nut, että niin hyvin sekä oikeutta hakevat             taisi kiireellisesti Eduskunnalle esi-
2700:   että asianajajat, joiden puoleen käänny-               tyksen yleisestä kauppalaista.
2701:   tään, ja ainakin alimmat tuomioistuimet
2702:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
2703: 
2704: 
2705:                     Usko Koski.                        Aarne Honka.
2706:                     Juho Heitto.                       Arvi Ahm.avaara.
2707:                     L. I. Kauka.maa.                   Bo1f B. Berner.
2708:                     Hugo Nuorsaari.                    Johannes Wirtanen.
2709:                                        Arno Tuurna.
2710:  46
2711: 
2712:  D,1.- Toiv. al. N:o 10.
2713: 
2714: 
2715: 
2716: 
2717:                                  Saukkonen y. m. : Toimenpiteistä perikuntien hallussa ole-
2718:                                     vien jakamattomien maatilojen sä-a1yttämiseksi elinkel-
2719:                                     poisina kokonaisuuksina.            ·
2720: 
2721: 
2722:                                       E d u s k u n n a 11 e.
2723: 
2724:      Maaseudulla on nykyisin suuresti sellai-         Edellä mainitun epäkohdan poistaminen
2725:   sia maatalouskiinteistöjä, jotka kuuluvat        ja yleensäkin elinkelpoisten tilakokonai-
2726:   monihenkisille perikunnille. Syynä siihen        suuksien pirstoutumisen ehkäiseminen on
2727:   on osaksi ollut asutustoiminnan aiheuttama       maataloutemme vastaisen kehityksen kan-
2728:   epävarmuus tilojen kohtalosta ja osaksi          nalta hyvin tärkeä toimenpide. V. 1936
2729:   lohkomistoimitusten viivästyminen työvoi-        asutuslain edellyttämien sisarosuuslainojen
2730:   man puutteen vuoksi. Suurimpana syynä            tarjoama tuki ei näytä olevan riittävän
2731:   on kuitenkin pidettävä sitä, että inflation      tehokas toimenpide, koska tähän tarkoituk-
2732:   vaikutuksesta ovat sisarosuuksierr markka-       seen on varoja liian vähän käytettävänä ja
2733:   määräiset arvot kohonneet niin korkeiksi,        koska lainojen saaminen on useimmiten hi-
2734:   ettei kukaan sisaruksista taikka muista          dasta. Sen tähden olisi kysymys sisarosuuk-
2735:   perikunnan jäsenistä pysty lunastamaan           sien lunastamisesta ja tilojen pirstomisen
2736:   toisten osuuksia itselleen, vaikka haluaisi      ehkäisemisestä pesäjaon yhteydessä tarkoin
2737:   ja vaikka toiset perikunnan jäsenet siihen       tutkittava. Edellä esitettyyn viitaten ehdo-
2738:   suostuisivat. Seurauksena tällaisesta tilan-     tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
2739:   teesta on ollut maatilojen ja niiden raken-      väksi toivomuksen,
2740:   nusten huono hoitaminen ja rappeutumi-
2741:   nen. Tämän lisäksi pirstotaan monissa ta-                  että hallitus suorituttaisi tarkan
2742:   pauksissa perikuntien hallussa olevat maa-              tutkimuksen siitä, miten olisi kansan-
2743:   tilat liian pieniksi tiloiksi, joiden hoitami-          talouden kannalta edullisimmin jär-
2744:   nen käy kannattamattomaksi. Haitallisena                jestettävä perikuntien hallussa ole-
2745:   taloudellisena vaikutuksena on pidettävä                vien, jakamattomien maatilojen säi-
2746:   myös sitä, että tilaosuudestaan luopuvat si-            lyttäminen elinkelpoisina kokonai-
2747:   sarukset eivät saa siitä rahallista korvausta           suuksina ja sisarosuuslainojen käyt-
2748:   ryhtyäkseen sen turvin toimimaan omalla                 täminen tähän tarkoitukseen.
2749: . ammattialallaan.
2750:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1950.
2751: 
2752: 
2753:                      Jussi Saukkonen.                       Irma Ba.ma.ra.
2754:                      Aarne Honka.                           J'awkko Hakala.
2755:                                          Erkki Koivisto.
2756:                                                                                          47
2757: 
2758: n,s. -   Hemst. mot. N:o 11.
2759: 
2760: 
2761: 
2762: 
2763:                                KuRberg m. fl. : Angående avlåtande av proposition om
2764:                                  jordbrukares husdjurs och maskiners fritagande från
2765:                                  utmätning.
2766: 
2767: 
2768:                                   T i II R i k s d a g e n.
2769: 
2770:    Av allt att döma går utvecklingen i vårt     vidlag skulle tiliämpas, viiken kunde gö-
2771: Iand mot ekonomiskt sämre tider. Detta          ras beroende exempelvis av åkerarealen så
2772: framgår bl. a. därav, att på lands:bygden       att procentuellt i förhållande tili denna
2773: penningtiligången blivit knappare och ut-       endast ett begränsat antal husdjur kunde
2774: mätningar allt allmännare. 1 stor utsträck-      tagas i mät för fordran, som förfallit tili
2775: ning drabbas jordbrukare, främst småbru-         betalning. Om större delen av en jord-
2776: lmre, av utmätning, oeh deras lösegendom,        brukares husdjur eller maskiner tages i
2777: oftast kor och hästar eller maskiner ut-         mät så stär han inför samma situation
2778: mätas för att täcka fordringarna. Mången         som en arbetare, då man fråntar honom
2779:  gång verkställes utmätning också för reste-    hans arbetsredskap. Lagstiftningen borde
2780: rande skatter.                                  därför beakta förutom arbetsredskap även
2781:    I utsökningslagen finnes stadgat att ar-     annan lösegendom, såsom levande inventa-
2782:  betsredskap ej få tagas i mät emedan           rier, · viiken vederbörande oundgängligen
2783: därigenom utkoms1Jmöjligheterna försäm-          behöver för att bedriva sin näring. Dylik
2784: ras. Men likartade bestämmelser finnes ej        egendom bordc åtminstone i viss utsträck-
2785: för jordbrukarens levande inventarier. För      ning vara skyddad.
2786: jördbrukaren representera husdjuren och            Då man har skäl att antaga att tili
2787:  maskinerna ungefär detsamma som arbets-        följd av det försämrade ekonomiska läget
2788:  redskapen för arbetaren. Om en jordbru-        utmätningar hos vår jordbrukarbefolkning
2789: kares husdjur eller maskiner tili större        lkomma att bliva allt allmännare, borde
2790:  delen tagas i mät för utsökta fordringar       lagstiftningen i förenämnt avseende ändras
2791: så försvåras även härigeno.Ih hans ut-          så att de ekonomiska skadorna av utmät-
2792: komstmöjligheter. Därför borde vissa in-        ningsförfarandet bleve så små som möj-
2793:  skränkningar göras i rätten att utmäta en      ligt.
2794:  jordbrukares lösegendom.                          På grund av det ovan stående få under-
2795:    Men då utmätningsförfarandet för jord-       tecknade vördsamt · föreslå, att riksdagen
2796:  brukarbefolkningen såväl med tanke på          ville hemställa,
2797: utkomstmöjligheterna som säkerheten är
2798:  betydligt mera invooklat än för många                    att regeringen måtte utan tids-
2799:  andra samhällsklasser, måste ändringar i              utdräkt uppgöra förslag Ull sådana
2800:  utsökningslagen, som har avseende på jord-            ändringar i utsökningslagen att
2801:  brukets förhållanden, göras med största                jm·dbrukares husdjur och maskiner
2802:  möjliga varsamhet så  att ej kreditmöjlig-            bleve skyddade vid utmätning, och
2803: heterna härigenom försämras. Man kunde                 till Riksdagen överlåta proposition
2804:  tänka sig att en viss glidande skala här-             i ärendet.
2805:      Helsingfors den 8 februari 1950.
2806: 
2807:                 Henrik Kullberg.                              Albin Wickman.
2808:                 Levi Jern.                                    Matts Forss.
2809:                                    Albert Brom.mels.
2810: 48
2811: 
2812: ll,s. -   .Toiv. al. N:o 11.                                                        Suomennos.
2813: 
2814: 
2815: 
2816: 
2817:                                Kullberg y. m.: Esityksen antamisesta maanviljelijäin koti-
2818:                                  eläinten ja koneiden vapauttamiseksi ulosmittauksesta.
2819: 
2820: 
2821:                                      E d u s k u n n a ll e.
2822: 
2823:    Kaikesta päättäen kulkee kehitys maas-         nonneta. Voitaisiin ajatella, että tällöin so-
2824: samme huonompia taloudellisia aikoja kohti.       vellettaisiin jonkinlaista liukuvaa asteikkoa,
2825: Tämä ilmenee m. m. siitä, että rahavarat          joka voitaisiin tehdä riippuvaksi esim. pel-
2826: ovat maaseudulla käyneet niukemmiksi ja           topinta-alasta niin, että prosenttisuhteessa
2827: ulosotot yhä yleisemmiksi. Suuressa mitassa       tähän vain rajoitettu määrä kotieläimiä
2828: joutuvat maanviljelijät, etupäässä pienvil-       voitaisiin ulosmitata maksettavaksi eräänty-
2829: jelijät, ulosoton alaisiksi ja heidän irtainta    neestä saatavasta. Jos suurin osa maanvil-
2830: omaisuuttaan, useimmiten lehmiä ja hevosia        jelijän kotieläimiä tai koneita ulosmitataan,
2831: tai ik:oneita ulo.smitataan saatavien mabuksi.    on hän samassa tilanteessa kuin työmies,
2832: Monta kertaa toimitetaan ulosmittaus myös         kun häneltä otetaan hänen työkalunsa. Lain-
2833: maksamattomista veroista.                         säädännön pitäisi näin ollen ottaa huomioon
2834:    Ulosottolaissa on säädetty, että työkaluja     työkalujen lisäksi myös muu irtain omai-
2835: ei saada panna ulosmittaukseen, koska toi-        suus kuten elävät irtaimistot, joita asian-
2836: meentulomahdollisuuksia siten huononne-           omainen välttämättä tarvitsee elinkeinoaan
2837: taan. Mutta samanlaisia määräyksiä ei ole         harjoittaessaan. Tällaisen omaisuuden pi-
2838: maanviljelijän elävän irtaimiston osalta.         täisi ainakin jossain määrin olla suojattu.
2839: Maanviljelijälle merkitsevät kotieläimet ja          Kun on syytä olettaa, että huonontuneen
2840: koneet jokseenkin samaa kuin työkalut työ-        taloudellisen tilan seurauksena ulosmittauk-
2841: miehelle. Jos maanviljelijän kotieläimet tai      set maanviljelijäväestöltämme käyvät yhä
2842: koneet suurimmaksi osaksi ulosmitataan            yleisemmiksi, olisi lainsäädäntöä edellä mai-
2843: ulosottoon pantujen saatavien maksuksi,           nitussa suhteessa muutettava niin, että
2844: vaikeutetaan siten myös hänen toimeentulo-        ulosottotoimen aiheuttamat taloudelliset va-
2845: mahdollisuuksiaan. Sen vuoksi olisi joitakin      hingot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.
2846: rajoituksia tehtävä maanviljelijän irtai-            Edellä esitetyn nojalla allekirjoittaneet
2847: meen omaisuuteen kohdistuvaan ulosmit-            kunnioittavasti ehdottavat eduskunnan hy-
2848: tausoikeuteen.                                    väksyttäväksi toivomuksen,
2849:    Mutta kun ulosottotoimi maanviljelijä-
2850: väestön kohdalta on sekä toimeentulomah-                     että hallitus viipymättä valmistut-
2851: dollisuuksia että vakuutta ajatellen koko                 taisi ehdotuksen sellaisiksi muutok-
2852: lailla monimutkaisempi kuin monen muun                    siksi ulosottolakiin, että maanviljeli-
2853: yhteiskuntaluokan, on maanviljelykseen koh-               jän kotieläimet ja koneet tulisivat
2854: distuvat ulosottolain muutokset tehtävä                   suojatuiksi ulosotolta ja antaisi Edus-
2855: mitä suurinta varovaisuutta noudattaen,                   kunnalle esityksen asiasta.
2856: ettei luotonsaantimahdollisuuksia siten huo-
2857:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
2858: 
2859:                   Henrik Kullberg.                             Levi Jern.
2860:                   .Albin Wickman.                              Matts J!'orss.
2861:                                      Albert Brommels.
2862:                                                                                              49
2863: :0.9. - Toiv. al. N:o 12.
2864: 
2865: 
2866: 
2867:                                Bra.nder-Wa.llin y. m.: Vaivaisprosentin suoritusvelvollisuu-
2868:                                   den rajoittamisesta.
2869: 
2870: 
2871:                                    E d u s k u n n a ll e.
2872: 
2873:    Perunkirjoituksen yhteydessä tulee sen          Otettaessa huomioon nykyisen rahan arvo
2874: toimittajan v. 1879 vaivaishoitoasetuksen       olisi jonkinlainen muutos kiireesti saatava
2875: mukaan, sekä perintökaaren 9 luvun 1 §          aikaan. Suuremmista omaisuuksista on
2876: 9 mom. nojalla kunnan vaiva.ishoito meno-       kylUt tuloa huoltomenoihin jonka vuoksi ei
2877: jen peittämiseksi kaikesta pesän omaisuu-       maksua kokonaan voisi poistaa, mutta huo-
2878: desta eli varojen yhteenlasketusta määrästä     mioiden edellämainitun työn ja myös pie-
2879: veloittaa % % ja toimittaa sen vaivaiskas-      nien maksujen hyödyttömyyden olisi pie--
2880: san hoitajalle.                                 nemmät kuolinpe8ät vapautettava tämän
2881:    Tämä ns. vaivaismaksu eli vaivaisprosen-     vaivaisprosentin maksusta. Siksi olisikin
2882: tiksi nimitetty maksu on aiheuttanut var-       perintökaaren 9 luvun 1 § 9 momentti sekä
2883: sinkin pienten kuolinpesien ollessa kyseessä    muut asiaan 'Vaikuttavat pykälät muutet-
2884: turhia kustannuksia, kuin myöskin niille        tava siten, että 400,000 markkaa pienemmät
2885: henkilöille jotka huoltoelimissä joutuvat       kuolinpesät vapautettaisiin % % suoritta-
2886: näitä asioita hoitamaan paljon työtä ja         misesta, kun sen sijaan sen ylittävät suorit-
2887: vaivaa. Henkilö joka esim. joutuu maksa-        taisivat prosentin kuten ennenkin.
2888: maan tätä % kymmenen markkaa joutuu                Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
2889: useimmissa tapauksissa käyttämään autoa         kunnioittaen eduskunnan · hyväksyttäväksi
2890: tai muuta kulkuvälinettä, sen maksaessa jo      toivomuksen,
2891: enemmän kuin suoritettava maksu on. Li-
2892: säksi on laskettava se ajanhukka, joka                     että halUtus kiireellisesti antaisi
2893: kuluu ja mahdollisesti '\Tielä toimesta pois-            Edusku-tt:tuslle esityksen ns. vaivais-
2894: saolo. Laskettaessa myös niiden henkilöi-                prosentin poistamisesta nii'ltä kuolin-
2895: den aikaa, jotka joutuvat näitä maksuja                  pesiltä, joiden omaisuus jää alle
2896: kirjaamaan useihin eri papereihin, tulee                 400,000 markan.
2897: toimitus kalliimmaksi kuin se maksu joka
2898: tästä köyhäinhoitomenoihin tulee. ·
2899:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
2900: 
2901: 
2902:                 Laura. Bra.nder~Wallin.                      Al'Jna.s Tolonen.
2903:                 Artturi Koskinen.                            Toivo Pyört.U.nö.
2904:                 Martta Sabn.ela-Järvinen.                    Kalle Xs.uha.nen.
2905:                 Elli .Nurminen.                              Pentti Niemi.
2906:                 Heikki Simonen.                              .Arvo Sivelä..
2907:                  lsak Penttala.                              Kusta.a A.lanko.
2908:                                           Eino Raunio.
2909: 50
2910: U,to. -   Toiv. al. N:o 13.
2911: 
2912: 
2913: 
2914: 
2915:                               Salbnela.-J'å.rvinen y. m. : Lasten elatusapujen suorittami-
2916:                                   sesta ennakkoina valtion tai kunnan varoista.
2917: 
2918: 
2919:                                    E d u s k u n n a ll e.
2920: 
2921:    Edu8kunnan elokuun 20 p: nä 1948 hy-            Äiti voi elatusavun viipyessä tosin saada
2922: väksymä laki lapsen elatusavun turvaami-        avustusta huoltolautakunnalta. Monin pai-
2923: sesta eräissä tapauksissa on osoittautunut      koin huoltolautakunnat kuitenkin sangen
2924: käytännössä osittain tehottomaksi; monet        vastenmielisesti antavat apua ja kun avus-
2925: elatusvelvolliset onnistuvat piileskellen tai   tuksen saamiseen liittyy myöskin takaisin-
2926: muulla tavoin asioiden selvitystä pitkittäen    maksuvelvollisuus, eivät äidit sitä aina roh-
2927: väistämään vastuutaan. Kun myöskin lain         kene pyytääkään, peläten myöhemmin jou-
2928: voimaantullessa tällaisia elatusvelvollisuu-    tuvansa sen takia vaikeuksiin. He siis yrit-
2929: tensa laiminlyöneitä oli aika runsaasti ja      tävät lapsineen tulla toimeen parhaan
2930: kun lain mukainen menettely on sangen           kykynsä ja vointinsa mukaan, mutta on
2931: monimutkainen ja aikaa viepä, on tästä seu-     selvää, että alituinen epävarmuus ja asioi-
2932: rauksena asioiden ruuhkautuminen ja py-         den sekavuus aiheuttavat henkistä kiusaan-
2933: sähtyminen huoltolautakuntiin ja läänin-        tumista, joka aineellisen puutteen ohella
2934: hallituksiin. Niinpä on tällä kertaa vielä      vaikuttaa äidin elämään ja ennenkaikkea
2935: sangen huomattava määrä sellaisista elatus-     lapsen toimeentuloon ja elämään sangen
2936: avunperimisasioista, jotka on pantu vireille    tuhoisasti.
2937: v. 1948 edelleen ratkaisematta. Monasti on-        Ruotsissa tämä asia on järjestetty siten,
2938: nistuu maksuvelvollisen päästä poistumaan       että samalla kun viranomaisten taholta py-
2939: maasta, ennenkuin poistumiskielto on eh-        ritään tavoittamaan maksuvelvollinen ja pe-
2940: ditty saada hankituksi.                         rimään häneltä elatusavustus, samalla val-
2941:    Tästä asiantilasta joutuvat elatusapua       tion ja kunnan varoista yhteisesti makse-
2942: tarvitsevat äidit ja lapset kärsimään. Lapsi-   taan äidille ennakkoapua, niin että hän
2943: han tarvitsee huoltoa, ruokaa ja vaatteita      tulee saamaan avustuksen jatkuvasti. Asia
2944: jokaikinen päivä, eikä taloudellisen toimeen-   olisi meilläkin järjestettävä täten, sillä ny-
2945: tulon epävarmuus suinkaan ole hänen elä-        kyisen järjestelmän aikana on vielä sekin
2946: mänsä ja tulevaisuutensa kannalta edulli-       epäkohta, että esim. maaseudun nimismie-
2947: nen. On myöskin epäoikeudenmukaista,            het tilittävät peritytkin elatusavustukset
2948: että äiti, joka eron tapahtuessa on vastuun-    neljännesvuosittain. Näin joutuu lasta elät-
2949: tuntoisena kasvattajana halunnut saada          tävä äiti saamaan varoja käyttöönsä kovin
2950: lapsen hoitoonsa, joutuu tämän vuoksi kan-      epätasaisesti, kun lapsen päivittäinen hoita-
2951: tamaan monin verroin raskaamman taakan          minen ja ruokkiminen edellyttäisi säännöl-
2952: kuin mies, joka kokonaan on lyönyt laimin       listä, ainakin joka kuukausi tapahtuvaa tili-
2953: isänvelvollisuutensa. Tämä voi, kun oikeu-      tystä. Saman menettelytavan mukaisesti
2954: delliset toimenpiteet, jotka pakoittaisivat     olisi huolehdittava myöskin avioliiton ulko-
2955: hänet täyttämään velvollisuutensa, viipyvät,    puolella syntyneiden lasten elatusapujen
2956: sillä välin solmia uuden avioliiton muka        periminen. Valtion ja kunnan elimillä olisi
2957: vapaana ja riippumattomana miehenä, eikä        varmaan suuremmat mahdollisuudet tavoit-
2958: uusi aviokumppani useinkaan saa edes tie-       taa velvollisuuksiaan pakoileva elatusvelvol-
2959: toa siitä, että miehellä on entisiä velvolli-   linen kuin yksinään lapsensa kanssa kamp-
2960: suuksia aikaisempaa perhettään kohtaan          pailevalla äidillä.
2961: täyttämättä.
2962:                              II,Hl. -   Salmela-Järvinen y. m.                             5i
2963: 
2964:   Ehdotamme tämän vuoksi kunnioittaen                 syntyneiden lasten elatusavut, joiden
2965: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,               maksamista elatusvelvollinen viivyt-
2966:                                                       telee, suoritettaisiin ennakkoina äi-
2967:         että hallitus kiireellisesti valmis-          deille joko valtion tai kunnan va-
2968:       tuttaisi lakiehdotuksen, jonka mu-              roista, jolloin niiden edelleen perimi-
2969:       kaan oikeuden tuomiolla määrätyt                nen elatusvelvollisilta ·jäisi virallis-
2970:       eronneiden ja avioliiton ulkopuolella           ten huoltoelimien tehtäväksi.
2971:   Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
2972: 
2973: 
2974:                 Martta. SaJmela-Järvinen.                 Viljo Rantala..
2975:                 Pentti ·Niemi.                            Elli Nurminen.
2976:                 Laura Bra.nder-Wallin.                    Meeri Kala.vainen.
2977:                 Kaisa Hiilelä.                            G. Henriksson.
2978:                 Hilma Koivulahti-Lehto.                   Aino :Malkamäki.
2979: 
2980: 
2981: 
2982: 
2983:                                                                                             _'j;.__
2984: 
2985:                                                                                              ..
2986: 62
2987: 
2988: U,u.- T~v. al. )J:o 14.
2989: 
2990: 
2991: 
2992: 
2993:                               Miikki y. m. : Käräiä- ja arkistohuoneiston rakentamisesta
2994:                                  Imatran tuomiokuntaa varten.
2995: 
2996: 
2997:                                    Eduskunnalle.
2998: 
2999:    Kymen läänin Imatran tuomiokunnan             Nykyinen tuomiokunnan tuomari asuu
3000: käräjiä on pidetty aina siellä, mistä on sa-   tosin omassa talossaan, johon myöskin tuo-
3001: tuttu saamaan tarkoitukseen sopiva huo-        miokunnn arkisto on sijoitettu, mutta kun
3002: neusto. Väliin on niitä pidetty Ruoholah-      tuo talo on tiheässä asutusryhmässä oleva
3003: den kirkolla, väliin Vuoksenniskalla ja vä-    pieni puutalo, niin on tulipalon vaara hy-
3004: liin Imatralla. Sopivan käräjähuoneuston       vin suuri ja tulipalon sattuessa on arkis-
3005: saaminen on vuosi vuodelta yhä enemmän         ton tuhoutuminen hyvin ilmeinen.
3006: vaikeutunut. Tähän on syynä se, että             Imatran tuomiokunnan varsinaiset kärä-
3007: väestö on huomattavasti lisääntynyt, joten     jät kestävät nykyisin n. 3.5 kuukautta vuo-
3008: kaikki tarkoitukseen sopivat yksityistalot     dessa. Sitäpaitsi pidetään välikäräjiä aina-
3009: on pitänyt ottaa asuntotarkoituksiin, ja on    kin kerran kuukaudessa, joten on ilmeistä,
3010: asuntovajausta edelleen olemassa. Yleisissä    että käräjähuoneustoa ei voi käyttää muu-
3011: seurataloissa on taas seuratoiminta sikäli     hun tarkoitukseen, vaan on sen oltava aina
3012: vilkastunut, etteivät seurat ole halukkaita    tuomiokunnan käytettävissä.
3013: vuokraamaan talojaan käräjiä varten, sillä        Kenenkään yksityisen ei kannata raken-
3014: niiden oma toiminta joutuisi siitä kärsi-      taa nykyiset vuokrasuhteet huomioonottaen,
3015: mään. Nykyisin on käräjähuoneustoksi saatu     käräjä- ja arkistohuoneustoksi sopivaa ta-
3016: eräs yksityistalo, joka on kovin ahdas ja      loa ja sen vuoksi olisi se valtion rakennet-
3017: epämukava tähän tarkoitukseen, se kun on       tava. Kun asia ei käsittääksemme siedä
3018: rakennettu asunnoksi.                          viivytystä, niin edellä olevin perusteluin
3019:    Tuomiokunnan tuomarit ovat myös asu-        ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy-
3020: neet milloin missäkin, missä vain ovat sat-    väksyttäväksi toivomuksen,
3021: tuneet asunnon saamaan ja arkisto on usein
3022: ollut pakko sijoittaa useampaan taloon, jopa           että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
3023: ullakollekin, sopivan arkistohuoneusto{l             toimenpiteisiin käräjä- ja arkistohuo-
3024: puutteessa. Mistään tulenkestävästä arkisto-         neiston rakentamiseksi Imatran tuo-
3025: huoneesta ei näinollen ole tietenkään voi-           miokuntaa varten.
3026: nut olla puhettakaan.
3027:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
3028: 
3029: 
3030:                      Matti Miikki.                     Väinö Okko.
3031:      VALTIOPÄIVÄT
3032:                       1950
3033: 
3034:               LIITTEET
3035:                          111
3036: 
3037: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY MAATALOUDEN
3038:    ULKOMAANEDUSTUSTA KOSKEVA TOIVOMUSALOITE
3039: 
3040: 
3041: 
3042: 
3043:                    HELSINKI 1950
3044:              VALTIONEUVOSTON KIR.T.APAINO
3045:       i   . ~--
3046: 
3047: 
3048: 
3049: 
3050: .•.         ;f .•.
3051:                                                                                     55
3052: IU,t. -   Toiv. al. N:o 15.
3053: 
3054: 
3055: 
3056: 
3057:                               Pa.kka.nen y. m. : Suomen maatalouden Ulkomaisesta edus-
3058:                                  tuksesta.
3059: 
3060: 
3061:                                    Eduskunnalle.
3062: 
3063:   Viitaten vuoden 1949 valtiopäiville jäte-        den ulkomaisesta edustuksesta ja an-
3064: tyn rahaasia-aloitteen N: o 20 perusteluihin       taisi, mikäli katsoo si·i'hen olevan
3065: ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-          syytä, asiasta esityksen Eduskun-
3066: muksen,                                            naUe.
3067: 
3068:         että hallitus suorittaisi kiit·eelli-
3069:       sesti selvityksen Suomen maatalou-
3070:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1950.
3071: 
3072: 
3073:                 Atte Pa.kka.nen.                  Johannes Virolainen.
3074:   VALTIOPÄIVÄT
3075:                    19 50
3076: 
3077:            LIITTEET
3078:                       IV
3079: 
3080: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-,
3081:       RAHAASIA-, JA TOIVOMUSALOITTEET
3082: 
3083: 
3084: 
3085: 
3086:                  HELSINKI 1950
3087:            VALTIONEUVOSTON Km.TAPAINO
3088: 
3089:                                             8
3090:                     j
3091: 
3092: 
3093: 
3094: 
3095: ·rJ.
3096:        " ~··   .1
3097: 
3098: 
3099: 
3100: 
3101:                         •.
3102:                              '·
3103:                                  A.
3104: Verotusta, tulleja, kansakoululaitosta, rakennustoimintaa, sosialisoi-
3105:  mista, viran ja toimen haltijain sekä henkisen työn palkkausta,
3106:       sähköistystä y.'m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
3107:                                                                                              61
3108: 
3109: IV,1. -   Lak. aL N:o 9.
3110: 
3111: 
3112: 
3113: 
3114:                                 Suksela.inen y. m. : EhdQtus laiksi tulo- ja omaisuusvero-
3115:                                    lain muuttamisesta.
3116: 
3117: 
3118:                                      E d u s k u n n a 11 e.
3119: 
3120:      Vaikka vuoden 1943 tulo- ja omaisuus-        Alle 24 vuotiaitten verovelvollisten sijoitta-
3121:  verolaki aikanaan merkitsi monessa suh-          minen II veroluokkaan antaa kuitenkin
3122:  teessa·· parannusta fyysillisten henkilöiden     niille, joita itseään verotetaan 1 veroluokan
3123:  verotukseen, osoittavat ne monet eduskunta-      mukaan, perustellun aiheen käsittää asia
3124:  aloitteet, joita viime vuosina esim. vero-       niin, että veroluokkajaoituksen tarkoituk-
3125:  luokkajaoituksen tai aviopuolisoiden vero-       sena on rangaista niitä, jotka ovat sivuut-
3126:  tuksen korjaamiseksi, leskien ja vanhusten       taneet mainitun ikärajan solmimatta avio-
3127:  verotaakan helpottall\iseksi yms. tarkoituk-     liittoa. On myös vaikea selittää, minkä
3128:  sessa on tehty, että verolakiin on saatava       vuoksi lapsettomat aviopuolisot pääsevä~
3129:  eräitä perustavaa laatua olevia korjauksia,      huomattavasti huokeammalla verolla kuin
3130:  ennenkuin fyysillisten henkilöiden verotus       naimattomat henkilöt, vaikka pelkkä yhteis--
3131:  on saatu yleisesti hyväksytyllä ja oikeuden-     taloudessa aslllninen ei yleisen käsityksen
3132:  mukaiseksi tunnustetulla · tavalla järjeste-     mukaan vähennä veronmaksukykyä vaan
3133:  tyksi.                                           pikemminkin sitä lisää.
3134:      Progressiivinen veroasteikko sopii lähinnä       Erityisen selvästi kuvastuu veroluokka-
3135:  yksilön verottamiseen. Milloin sitä joudu-       jaoituksen epätarkoituksenmukaisuus siinä,
3136:   taan käyttämään sellaisen yhteisön kuin         että se varsinkin suurtuloisille ja varak~
3137:   perheen verorasituksen määräämiseen on          kaille antaa ensimmäisestä lapsesta veron-
3138:   oikeudenmukaisuuden vaatimuksia vastaa-         alennuksen, joka ei ole missään järjelli-
3139:   van tuloksen saavuttamiseksi välttämätöntä      sessä suhteessa seuraavista lapsista aiheutu-
3140:   täydentää sitä erilaisilla vähennyksillä tai    vaan veronhelpotukseen. Jos veronmaksa-
3141:   ottaa käytäntoön useampia asteikkoja, ku-        jana on 800,000 markan verotettavat tulot,
3142:   ten nykyisessä tulo- ja omaisuusverolais-       tästä määrästä menee 1 veroluokassa veroa
3143:   samme lähinnä Saksasta saadun esikuvan          200,000 mar~kaa ja II1 veroluokassa 140,000
3144:   mukaan on menetelty. Tällöin verolaki           markkaa. Pelkällä vihkimistodistuksella saa
3145:   kuitenkin helposti tulee niin monimutkai-       tällainen henkilö kolmeksi vuodeksi 60,000
3146:   seksi, että tavallinen veronmaksaja ei voi      markan vuotuisen .,lapsilisän" ja jos lapsi
3147:    saada. riittävän selvää kuvaa edes lain pää-   todella tänä aikana syntyy, huojennus ko-
3148:   pyrkimyksistä puhumattakaan sen yksityis-        hoaa 62,000 markkaan vuodessa ja jää PY-
3149:   kohdista.                                       syväksi. Seuraavasta lapsesta tämä määrä
3150:      Paitsi sitä; että veroluokkajaoitus tekee     kasvaa vain 3,000 markalla. Kysymys ei
3151:    lain monimutkaiseksi, siihen sisältyy erään-    voi olla lasten aiheuttaman rasituksen huo-
3152: . Iainen palkitsemisen ja rankaisemisen aja-      mioonottamisesta, jos tämän laskelman mu-
3153:    tus, joka on vieras meikäläiselle ajatusta-     kaisella tavalla yhdestä lapsesta alennetaan
3154:    valle. Veroluokkajaoitukseen sisältyviä rat-    veroa 62,000 markalla ja 6 lapsesta vain
3155:    kaisuja ei läheskään kaikkia voi katsoa ve-     77,000 markalla. Kysymys on kokonaan
3156:    ronmaksukyvyn mukaiseen verotukseen pyr~        jostakin muusta.
3157:   kimisestä johtuviksi. Nykyinen II veroluokka        Veroluokkajaoituksen      palkitsemisajatus
3158:    on otettu käytäntöön siitä syystä, että         taas kuvastuu siinä, että kasvattamalla yh-
3159:    aviopuolisoiden yhteisverotus ei aiheuttaisi    den lapsen 10 vuoden ikäiseksi voi lopuksi
3160:    veron nousua niissä tapauksissa, joissa         iäkseen paästä II1 veroluokkaan, vaikka
3161:    kaksi verovelvollista solmii avioliiton ja      luonnollisempaa olisi, että kaikkia aviopuo-
3162:    joutuu senjälkeen yhdessä verotettavaksi.       lisoita, jotka eivät verovuoden aikana ole
3163: 62                                IV,t. -   Tulo- ja omaisuusvero.
3164: 
3165: elättäneet alaikäistä lastaan, verotettaisiin      lakialaitteessa esitetään lapsi 0~16 ikä-
3166: II veroluokan mukaan. Tämä merkitsee               vuoteen, jota ei erikseen veroteta, merkittä-
3167: esim~ 800,000 markan tulojen kohdalla              väksi 0.5 kulutusyksiköksi. Vastaavasti tun-
3168: 28,000 markan vuotuista etua. Tätä voisi           tuisi luonnolliselta, että aviopuolison koh-
3169: ehkä puoltaa sillä, että vanhemmille useim-        dalla suoritettaisiin pyöristys ylöspäin ja
3170: miten aiheutuu lapsistaan kustannuksia             perheen äiti merkittäisiin yhdeksi kulutus-
3171: senkin jälkeen, kun nämä ovat sivuutta-            ykSiköksi. On kuitenkin pari seikkaa, jotka
3172: neet lapsivähennykseen oikeuttavan iän,            tekevät toisenlaisen ratkaisun suositeltavam-
3173: mutta silloin täytyisi vaatia, että saavu-         maksi. Kun aviovaimon kotitaloudessa suo-
3174: tettu etu olisi jossakin suhteessa sen edelly-     rittama työ nykyisen lainsäädännön mu-
3175: tyksenä olevaan rasitukseen. ' Oikeana ei          kaan on verovapaa eikä varmaan oltaisi
3176: voida pitää, että toinen saa tämän edun            halukkaita tässäkään yhteydessä lisäämään
3177: kasvattamalla 10 vuotena yhtä lasta, kun           perheen verotettavaa tuloa tämän työn ar-
3178: toinen, joka 30 vuoden aikana kasvattaa            voa edustavalla summalla, joutuisivat ansio-
3179: 5-6 lasta täysi-ikäisiksi, ehtii pari vuosi-       työssä oleva perheenäiti ja kotona oleva
3180: kymmentä lyhemmän ajan nauttia samaa               kovin erilaiseen asemaan, jos molempia
3181: etua ilman elatusvelvollisuutta.                   merkittäisiin     yhdellä    kulutusyksiköllä,
3182:    Nämä muutamat esimerkit osoittavat, että        mutta toinen ei ollenkaan lisäisi ·perheen
3183: nykyinen veroluokkajaoitus sisältää niin           verotettavan tulon määrää. Kun ero ko-
3184: suuria epäoikeudenmukaisuuksia, että siitä         tona olevan ja ansiotyötä tekevän vaimon
3185: olisi luovuttava ja korvattava se tarkoituk-       välillä sitäpaitsi saattaa olla kovin vai-
3186: senmukaisemmalla veronmaksukyvyn mit-              keasti määrättävissä niissä tapauksissa,
3187: taamistavalla. Tällainen on käsityksemme           joissa vaimolla on vähäisiä ansiotuloja, esi-
3188: mukaan elatusvelvollisuuden määrä kulu-            tyksessä on päädytty siihen, että vähem-
3189: tusyksikkölaskelmalla mitattuna. Meikäläi-         män ansainnutta aviopuolisoa merkitään
3190: sissä kulutututkimuksissa on tavallisimmin         aina puolella kulutusyksiköllä. Ansiotyössä
3191: käytetty ns. amerikkalaista asteikkoa, jossa       oleva aviovaimo saa samaan tapaan kuin
3192: täysikasvuisen miehen kulutusta merkitään          tähänkin asti tehdä vähennyksen ansio-
3193: yhdellä ja täysikasvuisen naisen kulutusta         tuloistaan. Kuitenkin on katsottu 100,000
3194: 0.9 kulutusyksiköllä. Alaikäisten kulutus          markan enimmäismäärä riittäväksi. Kotona
3195: arvioidaan iästä riippuen seuraavasti:              oleva_ aviovaimo saa edelleen pitää kotona
3196:           Ikä                 KulutusykSikkö-      tekemänsä työn arvon verovapaana.
3197:          vuotta                   määrä
3198:                                                        Aioitteesaa on omaksuttu se kanta, että
3199:          0--3     ............     O.tli
3200:                                                     avioliiton solmiminen ei vaikuta mitään
3201:          4-6      ... .........    0.40
3202:                                                    kummankaan aviopuolison verotukseen.
3203:          7-10 . . . . . . . . . . . . 0.75         Molempia verotetaan erikseen, kuten ennen
3204:         il-14 . . . . . . . . . . . . 0.90          avioliittoa. Yhteisverotus alkaa vasta sit-
3205:    On selvää, että asteikon soveltaminen            ten, kun puolisot ovat vastuussa alaikäisten
3206: verotuksessa käytettäväksi pakottaa sitä           lastensa elättämisestä. Vasta silloin on ole-
3207: huomattavati yksinkertaistamaan. Ensin-            massa yhteisö, johon kulutusyksikköperi-
3208: näkin on jokaista yksinään verotettavaa             aatetta voidaan soveltaa. Aviopuolisoiden
3209: henkilöä käsiteltävä kokonaisena kulutus-           ja alaikäisten lasten tulot ja omaisuus las-
3210: yksikkönä, koska nainen tai lapsi muuten            ketaan yhteen, mikäli lasta ei ansiotulos-
3211: tulisi samasta tulosta raskaammin verote-          taan erikseen veroteta. Käytännössä on
3212: tuksi kuin mies. Yksilöä voidaan merkitä           vain yksi progressiivinen asteikko, joka on
3213: yhtä pienemmällä luvulla vain yksilöryh-           laskettu kulutusyksikköä kohden saatua tu-
3214: mää verotettaessa.                                  loa varten. Perheen yhteinen tulo, sen jäl-
3215:   Jos ylläolevan taulukon pohjalla tutki-          keen kun lain säätämät vähennykset ori
3216: taan, montako kulutusyksikköä lapsi keski-         tehty, jaetaan perheen kulutusyksikkömää-
3217: määrin vastaa 15 ensimmäisen elinvuotensa           rällä. Jos meillä esim. on 5-henkinen perhe,
3218: aikana, saadaan tulokseksi 0.6. Kun lapsen         mies, vaimo ja 3 lasta, niin edellä esitetyn
3219: merkitseminen puoleksi kulutusyksiköksi            perusteella siinä on 3 kulutusyksikköä. Jos
3220: kuitenkin jo merkitsee huomattavaa paran-          tällaisella perheellä on ollut verotettavaa
3221: nusta nykyiseen verotukseen ja tekee las-          tuloa. 600,000 markkaa, siitä tulee ku-
3222: kelman yksinkertaisemmaksi, esilläolevassa         lutusyksikkoä kohden 200,000. Nyt me-
3223:                                    IV,1. -   Sukselainen y. m.                                 63
3224: 
3225:  nee ·tällaisesta tulosta asteikon mukaan ve-      köä; Mikäli kaikki osakkaat olisivat ala-
3226:  roa 17,000 markkaa. Jos on kysymyksessä           ikäisiä, yhtä olisi merkittävä kokonaisella
3227:  yksinäinen henkilö, jolla on 200,000 tulot,       yksiköllä.
3228:  hän maksaa tämän summan, mutta jos on                S~alla kun edelläesitetyllä tavalla fyy-
3229:  kysymyksessä perhe, jossa on kolme· kulu-         sillisten henkilöiden· verorasituksen jakaan-
3230:  tusyksikköä ja jokaista _kulutusyksikköä          tumista yleensä Utrkistettaisiin, olisi mieles-
3231:  kohden näin suuri tulo, ·se maksaa 3 ker-         tämme myös paikallaan korjata vanhusten
3232:   taa 17,000' markkaa ~Ii -51,000 markkaa:         verotusta. Vanhusten' ·ja- työkykyisessä
3233:  Verorasituksen oikeudenmukainen jakaan-           iässä olevien henkilöiden veronmaksuky-
3234:   tuminen on jokaisen selvästi tajuttavissa.       vyn keskinäinen suhde ei ilmene yksin hei-
3235:      Oman pulmansa muodostavat vajanaiset          dän tulojensa määrästä. Vanhukset joutu-
3236:   perheet. Kun lapset sivuuttavat sen iän,         vat useasti turvautumaan vieraaseen apuun
3237:   jolloin heitä verotetaan vanhempiensa            sellaisissa tapauksissa, joissa työkykyinen
3238:   kanssa yhdessä, saatettaisiin pitää johdon-      ihminen ei apua tarvitse. A viovaimon ko-
3239:   mukaisena, että aviopuolisoita tämän jäl-        tona suorittaman työn verovapaus ei myös-
3240:   keen verotettaisiin erikseen, kuten ennen        kään merkitse vanhuksille samaa etua kuin
3241:   ensimmäisen lapsen syntymääkin. Kun              nuoremmille. Sentähden esitetään, että 65
3242:   vanhemmilla kuitenkin on lapsistaan kus-         vuotta täyttänyt henkilöt saisi vähentää
3243:   tannuksia näiden 16 vuotta täytettyäkin, ei      tuloistaan 40,000 markkaa ja että vastaavan
3244: · liene syytä ottaa heiltä pois sitä vähäistä      vähennyksen saisi tehdä myös veronmak-
3245:   etua, mitä yhdessä verottaminen saattaa          sajan aviopuolison kohdalla, jos tämä on
3246:   merkitä. Vajanainen perhe syntyy myös            täyttänyt 65 vuotta.
3247:   toisen aviopuolison kuoleman kautta. Jos            Edellä esitettyjen uudistusten toteutta--
3248:   toinen aviopuoliso yksinään joutuu kasvat-       miseksi olisi tulo- ja omaisuusverolain 11,
3249:   tamaan alaikäisiä lapsia, hänen veron-           28, 46, 47, 48 ja 50 §muutettava edempänä
3250:   maksukykynsä suuresti vähenee, mutta per-        esitetyllä tavalla. Lain 48 § : ään sisältyvän
3251:   heen kulutusyksikkömäärä kuitenkin piene-        asteikon olemme laatineet sellaiseksi, että
3252:   nee puolella yksiköllä. Tämä haitta esite-       veron tuotto muodostuu hiukan pienem-
3253:   tään korjattavaksi siten, että leskelle myön-    mäksi kuin nykyisen lain pohjalla. Kun
3254:   netään ansiotulostaan sama vähennysoikeus,       fyysillisten henkilöiden maksettavaksi pan-
3255:   mikä vähemmän ansainneella aviopuolisolla        nun tulo- ja omaisuusveron nykyisten mää-
3256:   on silloin, kun aviopuolisoita verotetaan        räysten mukaan laskettuna arvioidaan tuot-
3257:   yhdessä.                                         tavan 11.3 miljardia markkaa, se tuottaa
3258:      Kuolinpesää, kuten avoimia, komman-           esittämiemme muutosten jälkeen 10.3 mil-
3259:   diitti- ja laivanisännistöyhtiöitä sekä nii-     jardia markkaa. Mikäli fyysillisten henki-
3260:   hin verrattavia yhtymiäkin esitetään vero-       löiden verotuksen tuotto kuitenkin halut-
3261:   tettavaksi peruaasteikon mukaan. Kuiten-         taisiin saada tätä suuremmaksi tai pienem-
3262:    kin esitetään, että sellaiset kuolinpesät,      mäksi se on asteikkoa muuttamalla järjes-
3263:    joissa molemmat aviopuolisot ovat kuolleet      tettävissä.
3264:    ja heiltä on jäänyt alaikäisiä lapsia, käsi-       Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
3265:    teltäisiin vajanaisina perheinä ja verotet-     nioittavasti,
3266:    taisiin siten, että kuolinpesän täysi-ikäiset
3267:    osakkaat saisivat yhteiseksi kulutusyksikkö-             että Eduskunta hyväksyisi seu-
3268:    määräkseen yhden kulutusyksikön ja ala-                raavan lakiehdotuksen:
3269:    ikäiset osakkaat kukin puoli kulutusyksik-
3270: 
3271:                                              Laki
3272:                           tulo- ja ama.isuusverola.in muuttamisesta.
3273:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
3274:   tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 11 §, 28 § :n 8 kohta, 46, 47, 48 ja 50 §, kaksi
3275:   viimeksimainittua sellaisina kuin ne ovat 30 päivänä joulukuuta 1949 annetussa laissa
3276:   (860/49), näin kuuluviksi sekä lisätään saman lain 29 §:än uusi näin kuuluva 2 mo-
3277:   mentti:
3278:                    11 §.                     teenlasketun tulonsa ja omaisuutensa pe.
3279:    Puolisot ovat verovelvollisia heidän yh· rusteella sen mukaisesti, kuin kumpikin
3280:                                IV,t. -   Ta:lo• ja omaisuusvero.
3281: 
3282: heistä niitä vallitaee. Jos aviopuolisot eivät   kulutUJYksikön osalle tulevaa tuloa, minkä
3283: verovuoden aikana tai sitä ennen \Tähin-         jälkeen näin saatu vero kenotaan perh~n
3284: tään viittätoista vuotta ole elättän.eet aW.-    kulutusyksikköluvulla.
3285: ikäistä lastaan tahi j08 avioliitto on pää-         Perheen kulutusyksikköluku la$btaan si-
3286: tetty verovuonna taikka jos puolisot välien      ten, että verovelvolliselle annet11.an yksi
3287: rikkoutumisen vuoksi jatkuvasti asuvat           kulutusyksikkö ja. hänen elätettävänään
3288: erillään, on heitä verotettava erikseen niin-    verovuonna olleille alaikii.sille lapsille kulle-
3289: kuin eri verovelvollisia.                        kin puoli kulutusyksikköä. Milloin puoli-
3290:    Kotona olevan alaikäisen lapsen muusta        soita verotetaan 11 § :n mukaan heidän
3291: kuin ansiotulosta sekä omaisuudesta verote-      yhteenlasketun tulonsa perusteella, anne-
3292: taan hänen vanhempiaan, mikäli lapsen            taan toiselle puolisolle puoli kulutusyksik-
3293: tulo tai omaisuus ei nouse määrään, josta        köä. Perheen jäsenten kulutusyksikköjen
3294: häntä. itseään voitaisiin verottaa.              summa on perheen kulutusyksikköluku.
3295:                                                    Milloin molemmat aviopuolisot ovat kuol-
3296:                     28 §.                        leet ja heiltä on jäänyt alaikäisiä lapsia,
3297:                                                  verotetaan kuolinpesää 1 momentissa sääde-
3298:    8) mi1.16in puolisot ovat 11 § : n mukaan     tyllä tavalla, jolloin täysi-ikäisille osak-
3299: verovelvollisia heidän yhteenlasketun tu-        kaille annetaan yhteensä yksi kulutusyksikkö
3300: lonsa perusteella ja heillä kunun.allakin on     ja kullekin alaikäiselle lapselle, joka on
3301: ollut ansiotuloa tai aikaisemman virka- tai      kuolinpesän. osakas, puoli kulutusyksikköä.
3302: työsuhteen perusteella saatua eläketuloa,        Jos kuolinpesän osakkaina on tällaisessa
3303: sen puolison ansio- tai eläketulosta, joka       tapauksessa pelkästään alaikäisiä lapsia,
3304: on saanut sellaista tuloa vähemmän, puo-         annetaan yhdelle lapselle yksi kulutus-
3305: let, ei kuitenkaan enempää kuin satatuhatta      yksikkö ja muille puoli kulutusyksikköä.
3306: markkaa.
3307:    8 a) milloin leski on verovuonna elättä-
3308: nyt alaikäistä lastaan, puolet hänen ansio-                          41 §.
3309: tulostaa.n, ei kuitenkaan enempää kuin sata-       Avoimet, kommandiitti- ja laivanisän-
3310: tuhatta markkaa.                                 nistöyhtiöt sekä niihin verrattavat yhtymät
3311:                                                  suorittavat veroa 48 § :ssä säädetyn astei-.
3312:                     29 §.                        kon mukaan.
3313:   Jos verovelvollinen on ennen verovuotta                           48 §.
3314: täyttänyt 65 vuotta, on hä.twn verotetta-          Veroa tulon perusteella suoritetaan, mic
3315: vasta tulostaan vähennettävä neljäkym-           käli 50 § :ssä ei toisin siiädetä seuraavan
3316: mehtätuhatta markkaa. Milloin puolisot           asteikon mukaan:
3317: ovat 11 § :n mu.kaan verovelvollisia heidän
3318:                                                                               Veton vakio- Vero %
3319: yhteenlasketun tulonsa mukaan ja toinen                                        erä tuloa   alllrajau
3320: heistä on ennen verovuotta täyttänyt 65               Verot!lttava tulo         alarajan
3321:                                                                                kohdallA
3322:                                                                                           yli mene-
3323:                                                                                              vleili
3324:                                                             mli;
3325: vuotta, on heidän yhteenlasketusta tnlos-                                                   tu)pn
3326: taan vähennettävä neljäkymmentätuhatta                                            mk        osasta
3327: markkaa, ja jos he molemmat ovat täyttä-            70 000- 80 000             200            8
3328: neet ennen verovuotta 65 vuotta, kahdek-            80 000- 100 000         1000             10
3329: sankymmentätuhatta markkaa.                        100 000- 150 000.       .3000             12
3330:                                                    150 000- 200 000.        !)OOO            16
3331:                     46 §.                          200 000- 300 000       17000              19
3332:   Milloin verovelvollinen on verovuonna            800 000- 400 000       36000              24
3333: elättänyt alaikäistä lastaan, määrätään hä-        400 000- 600 000       60000              28
3334: nen tahi, milloin kysymyksessä ovat avio--         600 000- 800 000      116 000             32
3335: puolisot, joita on verotettava 11 § :n mu-         800 000-1 000 000     180 000             35
3336: kaan heidän yhteenlasketun tulonsa perus-        1 000 000-1 500 000     250000              40
3337: teella, heidän tuloveronsa siten, että vero-     1 500 000-2 000 000     450000              44
3338: tettava tulo jaetaan 2 momentissa tarkoite-      2 000 000-3 000 000     610000              47
3339: tulla perheen kulutusyksikköluvulla ja näin      3 000 000-4 000 000   1140000               50
3340: lasketun tulon osamäärän perusteella mää-        4 000 000-8 000 000   1640 000              53
3341: rätään se vero, joka vastaa perheen yhden        8 000 000 tai enemmän 3 760 000             54
3342:                                 IV,1. -   Sukselainen y. m.                           65
3343: 
3344:                      50 §.                     ja yhtymiä, suorittavat veroa tulon perus-
3345:    Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset,      teella kolmekymmentäkaksi sadalta sekä
3346: laitokset ja säätiöt ynnä muut yhteisöt, lu-   omaisuuden perusteella kahdeksan tuhan-
3347: kuunottamatta 47 § :ssä mainittuja yhtiöitä    nelta.
3348: 
3349:      Helsingissä 10 päivänä helmikanta 1950.
3350: 
3351:                 V. J. Sukselainen.                   Rakel Jalas.
3352:                 Martta Salmela-Järvinen.             Eemil Luukka.
3353:                 Atte Pakkanen.                       Aino Malkamäki.
3354:                                      Ebba östensson.
3355: 
3356: 
3357: 
3358: 
3359:                                                                                         9
3360: 66
3361: IV,2. -    Lagmot. N:o 10.
3362: 
3363: 
3364: 
3365: 
3366:                                  Meinander: Förslag till lag angående ändring av 24 §
3367:                                    lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt.
3368: 
3369: 
3370:                                     T i ll R i k s d a g e n.
3371: 
3372:    Åt statens tjänstemän och befattnings-        av kommunerna och de privata arbets-
3373: havande betalas enligt nu gällande lagbe-        givarna. Under sådana , förhållanden ställs
3374: stämmelser i pension 60 procent av grund-        en mycket stor socialgrupp i ett mycket
3375: lönen. Med hänsyn till att ålderstillägg inte    svårt läge under en tid, då de efter fullgjort
3376: beaktas vid beräkningen av pensionen stiger      arbetspensum borde få åtnjuta en bekym-
3377: inte denna högre än till omkring 40 pro-         mersfri vila. Deras anledning till missnöje
3378: cent av den tidigare utmätta lönen. Då           är desto större då deras inkomster blir
3379: tjänstemännens reallön sedan tiden före          föremål för hård beskattning. Det är där-
3380: kriget kännbart försämrats ställs de nu          för påkallat att åtminstone staten beviljar
3381: inför stora försörjningssvårigheter under        dem skattefrihet. En sådan åtgärd skulle
3382: sin ålderdom. Deras ställning har ytterli-       knappast i allvarlig mån helasta stats-
3383: gare förvärrats genom att inflationen hårt       finanserna, men väl för de pensionsberätti-
3384: beskattat de besparingar som eventuellt          gade betyda en kännbar lättnad.
3385: tidigare kunnat läggas upp. Beaktas bör            Med hänvisning till ovanstående föreslår
3386: också att tjänstemännen som pensionerade         jag härmed vördsamt,
3387: i de flesta fall saknar möjligheter att
3388: genom biinkomster förbättra sin ställning.                 att Riksdagen måtte godkänna föl-
3389:    De normer som gäller för statens pensio-              jande lagförslag:
3390: ner tillämpas numera mycket allmänt också
3391: 
3392: 
3393:                                             Lag
3394:           angående ändring av 24 § Iagen om inkomst- och förmögenhetsskatt.
3395: 
3396:    I enlighet med riksdagens beslut fogas till 24 § i lagen om inkomst- och förmögen-
3397:  hetsskatt av den 19 nov,ember 1943 (888/43) sådan denna lyder i lagen av den 1 no-
3398:  vember 1946 (822/46) en sålydande pun!kt 9 a:
3399:                     24 §.                        arbetsförhållande, ej heller riiksdagsmans
3400:      Såsom inkomst anses icke:                   pension, dock icke till den del pensionens
3401:                                                  årliga belo.pp överstiger etthundraåttiotusen
3402:   9 a) sådan pension, som beviljats på           mark.
3403: grund av ett förutvarande tjänste- eller
3404: 
3405: 
3406:        Helsingfors den 13 februari 1950.
3407: 
3408:                                                                 Nils Meinander.
3409:                                                                                         67
3410: 
3411: IV,2. - Lak. al. N:o 10.                                                       Suomennos.
3412: 
3413: 
3414: 
3415: 
3416:                               Meinander: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain 24 §: n
3417:                                 muuttamisesta.
3418: 
3419: 
3420:                                    E d u s k u n n a ll e.
3421: 
3422:   Valtion virkamiehille ja toimenhaitijoille soveltavat nyttemmin hyvin yleisesti val-
3423: maksetaan nyt voimassa olevien lainmää- tion . eläkkeistä voimassa olevia ohjeita.
3424: räysten mukaisesti eläkettä 60 prosenttia Sellaisissa olosuhteissa saatetaan hyvin
3425: peruspalkasta. Siihen nähden, että ikälisää suuri yhteiskunnan ryhmä erittäin vaikeaan
3426: ei oteta huomioon eläkettä laskettaessa, · asemaan aikana, jolloin heidän suoritetun
3427: tämä ei nouse korkeammaksi kuin noin 40 työmäärän jälkeen pitäisi saada nauttia
3428: prosenttiin aikaisemrrnin maksetusta pal- huoletonta lepoa. Heillä on sitäkin enem-
3429: kasta. Kun virkamiesten rcaalipalkka jo män aihetta tyytymättömyyteen, kun hei-
3430: sotaa edeltäneenä aikana oli tuntuvasti dän tulonsa joutuvat ankaran verotuksen
3431: huonontunut, joutuvat he nyt vanhuutensa kohteeksi. Sen vuoksi on aiheellista, että
3432: päivinä suuriin toimeentulovaikewksiin. Hei- ainakin valtio myöntää heille verovapau-
3433: dän asemansa on lisäksi huonontunut sen den. Sellainen toimenpide tuskin rasittaisi
3434: johdosta, että inflatio on verottanut anka- vakavassa määrässä valtiontaloutta, mutta
3435: rasti niitä säästöjä, joita oli mahdollisesti merkitsisi kuitenkin eläkkeeseen oikeute-
3436: aikaisemmin voitu tehdä. Myös on otettava tuille ·tuntuvaa kevennystä.
3437: huomioon, että eläkkeellä olevilla virkamie-   Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
3438: hillä ei useimmissa tapauksissa ole mah- nioittaen,                   ·
3439: dollisuuksia sivutulojen avulla parantaa
3440: asemaansa.                                             että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3441:   Myös kunnat ja yksityiset työnantajat             van lakiehdotuksen:
3442: 
3443: 
3444:                                          Laki
3445:                     tulo- ja omaisuusverolain 24 § :n .muuttamisesta.
3446: 
3447:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään tulo- ja omaisuusverosta 19 päivänä
3448:  marraskuuta 1943 annetun lain (888/43) 24 § :ään sellaisena kuin se on 1 päivänä
3449:  marraskuuta 1946 annetussa laissa (822/46), näin kuuluva 9 a) kohta:
3450: 
3451:                    24 §.                        rusteella, ei myöskään kansanedustajan
3452:   Tuloksi ei katsota:                           eläkettä, kuitenkaan ei siltä osalta, jolla
3453:                                                 eläkkeen vuotuinen määrä ylittää satakah-
3454:   9 a) sellaista eläkettä, joka on myönnetty    deksankymmentätuhatta markkaa.
3455: aikaisemman palvelus- tai työsuhteen pe-
3456: 
3457: 
3458:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
3459: 
3460:                                                              Nils Meinander.
3461: 68
3462: 
3463: IV,a.- Lak. al. N:o 11.
3464: 
3465: 
3466: 
3467: 
3468:                                Lappi-Seppälä. y:. m.: .Ehdotus laiksi leimaverolain 66 § :n
3469:                                   muuttamisesta.
3470: 
3471: 
3472:                                     E d u s k u n n a ll e.
3473: 
3474:    Voimassaolevan leimaverolain 66- § :n mu-    hettäminen Suomeen tulee myös - matka-
3475: kaan on ulkolainen, jolle ei ole myönnetty      kustannuksista johtuen - varmasti osta-
3476: oikeutta harjoittaa Suomessa elinkenoa tai      jalle kalliimmaksi kuin SU(}malaisen agentin
3477: ulkomailla vakituisesti asuva. Suomen kan-      käyttäminen, nostaen vaan osaltaan tavaran
3478: salainen, jos hän tahtoo täällä joko omaan      hintaa. Vaikeasti arvosteltavissa tavaroissa
3479: lukuunsa taikka toisen nimiin tarjota kau-      eivät kaikki ostajat valitettavasti aina tätä
3480: paksi tai myydä tavaroita heti jälkeenpäin      huomaa.
3481: toimitettaviksi. velvollinen hänelle annetta-      Tuoreessa muistissa on miten huomatta-
3482: vasta todistuksesta su(}rittamaan leimaveroa    vasti ulkolaiset matkustajat ennen sotaa
3483: 6,000 mk jokaiselta kalenterikuukaudelta        myivät tavaroita maahamme. Tarmokkaina
3484: tai sen osalta, jonka kuluessa hän haluaa       ja taitavina kauppiaina varsinkin saksalai-
3485: sellaista tointa harjoittaa. Tällaisesta lei-   set kauppamatkustajat, mutta myös ruotsa-
3486: maverosta on vapaa kuitenkin Suomessa py-       laiset ja tanskalaiset, saivat vuosittain Suo-
3487: syvästi asuva ulkomaalainen, jos hän toi-       meen sijoitetuksi suuret määrät sellaistakin
3488: mii sellaisen liikkeen palveluksessa, jonka     tavaraa, jota omassa maassamme samaan
3489: kotipaikka on Suomessa, tai sellaisen haara-    hintaan valmistettiin, ja vieläkin enemmän
3490: liikkeen palveluksessa, jonka ulkomaalai-       sellaista, jota joko ei ollenkaan tarvittaisi,
3491: nen liike asianomaisella luvalla on Suomeen     tai jota huonon laatunsa vuoksi ei olisi kan-
3492: perustanut. Niinikään on verosta vapaa ul-      nattanut ostaa ,suoraan" ulkomailta, vaik-
3493: komaisen liikkeen johtaja tai edustaja, jos     kakin se oli vähemmän kannattavaa.
3494: liikkeellä on Suomessa elinkeino-oikeuden          Nykyisten olojen pakosta on ulkolaisia
3495: saanut edustus, jonka välityksellä myynti       kauppamatkustajia viime vuosina saapunut
3496: yksinomaan tapahtuu. Kun edellä mainittu        maahamme verrattain vähän, mutta voimme
3497: vero muuttuneen rahanarvon johdosta on          olla vakuutettuja siitä, että saksalaiset ja
3498: ilmeisesti aivan liian alhainen, olisi se sen   muut ulkolaiset kauppamatkustajat, niin
3499: vuoksi koroitettava tarkoitustaan vastaa-       pian kuin olot sen sallivat, sangen mies-
3500: vaan määrään.                                   lukuisesti tulvivat jälleen Suomeel'l. On
3501:    Ulkolaisten kauppamatkustajien toimin-       syytä luulla, että. varsinkin saksalaiset
3502: taan nähden Su(}messa voidaan mainita           kauppamatkustajat silloin kaikin keinoin
3503: eräitä epäkohtia. Ensinnäkin heidän toi-        koettavat korvata sen, mitä he sodan jäl-
3504: mintansa on valuuttateknillisesti maalle        keen ovat Suomen kaupassa menettäneet.
3505: epäedullinen. Tapahtuu usein, etta kotimai-     Entisestä kokemuksesta päättäen on hyvin
3506: set tukku- ja varsinkin vähittäisliikkeet,      uskottavaa, että he tässä onnistuvatkin,
3507: etenkin maaseudulla, antavat tilauksensa        ellei ajoissa ryhdytä erikoisiin varovaisuus-
3508: jonkun ulkolaisen toiminimen tänne lähet-       toimenpiteisiin, esiin. koroittamalla kauppa-
3509: tämälle edustajalle, joka tarjoo kaupaksi       matkustajaveroa.
3510: joukon erilaisia tavaroita. Tällaisissa ta-        Elinkeinoelämäämme painaa tällä haavaa
3511: pauksissa välittäjän palkkio jää ulkolaiselle   raskas vero taakka,. joka haittaa tervettä ke-
3512: edustajalle, eikä sitä saada Suomeen vero-      hittymistä ja rasittaa maksukykyä. Yleisön
3513: tettavaksi, niinkuin tapahtuisi, jos asian-     ostokyky on huomattavasti rajoittunut, ja
3514: omainen ulkolainen toiminimi käyttäisi suo-     kauppiaitten myyntimahdollisuudet vastaa-
3515: malaista agenttia. Ulkolaisen edusajan lä-      vasti vähentyneet. On sentähden luonnol-
3516:                                 IV,3.- Lappi-Seppälä y. m.                                69
3517: 
3518: lista, että talouselämäämme on suojeltava       Suomesta ja antavat niiden hoitaa myyn-
3519: sellaisiltakin tekijöiltä, kuin kotimaisia      nin maassamme. Kotimainen ulkomaan-
3520: agentteja edullisemmassa asemassa olevien       kaupan alalla toimiva järjestäytynyt agent-
3521: ulkolaisten kauppamatkustajien toiminta         tikunta on monivuotisen kokemuksensa pe-
3522: käsittää. Ulkolaisten kauppamatkustajien        rusteella pätevä huolehtimaan tällaisista
3523: toimintaa Suomessa ei tietenkään voida,         tehtävistä, ja se on sitäpaitsi riittävän
3524: eikä tahdotakaan kokonaan estää, mutta          suuri, jotta näinkin ulkolaisten tuottajien
3525: olisi tällaisten matkustajien nykyisten sään-   välillä syntyy riittävä kilpailu, joka puo-
3526: nösten mukaan maksama vero korotettava          lestaan takaa, että maahan saadaan parhaat
3527: sellaiseen määrään, että se edes jossain mää-   tavarat mahdollisimman edullisilla hin-
3528: rin vastaa tarkoitustaan ja samalla estää       noilla.
3529: tarpeettomien matkustajien lähettämisen ja         Edellä esitetyn perusteella esitämme,
3530: tulemisen Suomeen. On maalle ehdotto-
3531: masti edullisempi, että ulkolaiset toimini-             että Eduskunta hyväksyisi näin
3532: met hakevat itselleen omat edustajansa                kuuluvan lakiehdotuksen:
3533: 
3534: 
3535:                                           Laki
3536:                                leimaverolain muuttamisesta.
3537: 
3538:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 25 päivänä maaliskuuta 1948 annettu
3539:  leimaverolain 66 § näin kuuluvaksi:
3540:                   66 §.                         päin toimitettaviksi, olkoon velvollinen hä-
3541:   Jos ulkomaalainen, jolle ei ole myönnetty     nelle annettavasta todistuksesta suoritta-
3542: oikeutta harjoittaa Suomessa elinkeinoa,        maan leimaveroa 30,000 marklma jokaiselta
3543: tai ulkomailla vakinaisesti asuva Suomen        kalenterikuukaudelta tai sen osalta, jonka
3544: kansalainen tahtoo täällä joko omaan lu-        kuluessa hän haluaa sellaista tointa harjoit-
3545: kuunsa taikka toisen nimiin tarjota kau-        taa.
3546: paksi tahi myydä tavaroita heti tai jälkeen·
3547: 
3548:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
3549: 
3550:                  Jussi Lappi-Seppälli..                    Jussi Sa.ukikonen.
3551:                  Rolf B. Berner.                           Usko Koski.
3552:                                           Juho Heitto.
3553: 70
3554: 
3555: IV,4, -   Lagmot. N: o 12.
3556: 
3557: 
3558: 
3559: 
3560:                              Söderhjelm: Förslag till lag om ändring av 5 § lagen an-
3561:                                 gående omsättningsskatt.
3562: 
3563: 
3564:                                  T i 11 R i k s d a g e n.
3565: 
3566:    Det är uppenbart att vid stiftandet av endast ett större tak. I vissa fall förva-
3567: nugällande lag angående omsättningsskatt ras båtar:na ute, var och en särskilt täckt.
3568: de särskilda förhållanden icke beaktats,         Utövarna av detta allmog,ehantverk har
3569: under vilka längs våra kuster, i skärgår- omöjligt kunnat föreställa sig att deras
3570: den och även i inlandet båtbyggeri och verksamhet skulle vara underkastad om-
3571: vinterförvaring av mindre farkoster bedri- sättningsskatt. Lejt folk användes i hu-
3572: ves. Bland småbrukare, fiskare, lotsar, fyr- vudsak ej, och de bodar i vilka båtarna
3573: vaktare och andra av skärgårdens yrkes- byggas motsvarar ej omsättningsskattela-
3574: grupper är båtbyggeriet särskilt vintertid, gens bestämmelse att rörelsen skall bedri-
3575: då isen hindrar fiske och sjöfart, fyrfar- vas i ,handelsbutik, kontor eller annan af-
3576: tygen är indragna och fyrarna släc:kta, en färslokal". Och de som idkar varvsrörelse
3577: mycket utbredd binäring. I någon strand- kan omöjligt ana, att medan båtarnas upp-
3578: boda snickrar man under lediga stunder tagning, förvaring och utskjutning ostri-
3579: ihop rodd- och motorbåtar eller mindre digt är skattefritt, reparations- och änd-
3580: segelslupar. Dels skaffar man sig sålunda ringsarbeten lyder under skattelagens be-
3581: de båtar man för bedrivande av sin huvud- stämmelser. Och vad skall en lekman säga
3582: näring samt för sina förbindelser med yt- om avriggning, putsning, påriggning och
3583: tervärlden själv behöver, dels förvärvar annan vårutrustning, rörande vilkas för-
3584: man sig genom försäljning av båtar de hållande till omsättningsskatten icke den
3585: för livsuppehället nödiga penningmedlen. · bästa jurist kan giva ett säkert svar?
3586: Flerstädes i skärgården tar man dessutom         Ända tili helt nyligen har omsättnings-
3587: emot segel- och motorbåtar för vinterför- skatt icke avkrävts hantverksmässigt båt-
3588: varing och skaffar sig vinterarbete genom byggeri och varvsrörelse, men nu har åt-
3589: att på de upptagna båtarna utföra änd- minstone i ett centrum för dessa syssel-
3590: rings-, reparations- och utrustningsarbeten. sättningar, Borgå landslwmmun, en skat-
3591: Samma binäring bedrives även i viss ut- teinspektör ingripit och vederbörande
3592: sträckning i inlandet, speciellt vid de större omsättningsskattebyrå vidtagit åtgärder.
3593: sjösystemen.                                   Retroaktiv beskattning av båtbyggare och
3594:    Ifrågakommande arbete utföres mest av varvsägare påyrkas, vilket helt orättvist
3595: en ensam man, kanske med hjälp av min- drabbar skärgårdsborna, då det i efterhand
3596: deråriga söner, någon gång slår sig gran- är omöjligt att inkräva skatten av dem
3597: nar ihop om ett eller flere byggen. Van- som annars haft att betala den. Härmed
3598: liga verktyg användes i allmänhet, men har hela frågan kommit i ett nytt skede
3599: där det finnes elektricitet har man i vissa och omöjligheten att rättvist tillämpa om-
3600: fall skaffat sig några anspråkslösa meka- sättningsskattelagen på dessa verksamhets-
3601: niska verktyg tili hjälp.                      områden blivit uppenbar. Ett stort antal
3602:                                                exempel kunde nämnas, men här må en-
3603:    Varvsrörelsen bedrives också den ute i dast ett par fall relateras. En småbru-
3604: skärgården genomgående som ett en-mans kare i skärgården har en litet större
3605: arbete, utom att för upptagning och ut- strandboda och utför där på sin lediga tid
3606: skjutning av större båtar behöves tillfäl- mindre snickeri- och reparationsarbeten.
3607: lig hjälp. Ett något större skjul erfordras Lagar han en kärra eller snickrar ihop
3608: för båtarnas förvaring, eller egentligen en släde, avkräves han ingen omsättnings-
3609:                                      IV,4. -     Söderhjelm.                                 71
3610: 
3611:   skatt, men bygger han en roddbåt skall           och dess binäringar samt fiske är skatte-
3612:   han betala omsättningsskatt. Av en per-          fria, ligger det nära tili hands att den
3613:   son, till vars uppgifter hör att kontrollera     befolkning, som idkar båtbyggeri och varvs-
3614:   ledfyrarna i Pellinge skärgård och som           rörelse säsom binäring vid sidan av skär-
3615:   alltså behöver en stadig motorbåt, har man       gårdens karga jordbrnk, fiske och sjöfart,
3616:   krävt omsättningsskatt för den båt han i         borde härför åtnjuta skattefrihet. Som
3617:   detta syfte med egna händer byggt åt sig         hjälp åt skärgårdsbefolkningen vore en
3618:   själv. Skatten har dessutom i alla dessa         sådan befrielse från skatt mycket värde-
3619:   fall beräknats icke efter den skala, som         full. Den skulle hjälpa det hantverks-
3620:   tillämpas på hantverk, utan enligt bestäm-       mässiga båtbyggeriet på landet i konkur-
3621:   melserna för industriell produktion. Man         rensen med den mekaniserade båtvarvsin-
3622:   kan tänka sig viiken oklar:p.et och osäker-      dustrin i städerna. Statens skärgårds-
3623:   het som uppstår, när varvsräkningarna för        kommitte torde även gjort en framställ-
3624:   båtars vinterförvaring skall utskrivas så,       ning i saken till statsrådet. En dylik be-
3625: · att olika skeden i samma arbetsprocess           frielse skulle självfallet ur statsfinansiell
3626:   skattetekniskt behandlas på olika sätt.          synpunkt sakna varje betydelse.
3627:      Vad som är uppenbart är att lagens nu-           Ett stadgande av denna art placeras
3628:   varande bestämmelser icke alls passar in         lämpligast såsom en ny punkt i 5 § om-
3629:   på de förhållanden som här berörts. Lämp-        sättningsskattelagen efter punkt 5), som
3630:   liga tilläggsstadganden är därför av nö-         handlar om större farkoster.
3631:   den. Och någon annan skälig utväg ur                Med stöd av det anförda får jag vörd-
3632:   svårigheterna än att befria den verksam-         samt föreslå,
3633:   het, som nu är i fråga, från omsättnings-                 att Riksdagen måtte antaga föl-
3634:   skatt synes ej föreligga. När lantbtuket                jande lagförslag:
3635: 
3636: 
3637: 
3638:                                                Lag
3639:                      om ändring av la.gen angående omsättningsskatt.
3640:     I enlighet med Riksdagens beslut skall 5 § lagen den 30 december 1941 om om-
3641:   sättningsskatt ( 921/41) erhålla följande ändrade lydelse:
3642:                      5 §.                          övare tillhör småbrukar- eller fiskarbefolk-
3643:    Fria från omsättningsskatt äro:                 ningen eller får sin huvudsakliga utkomst
3644:    1) försäljning av tobakstillverlmingar          i sjöfartsförvaltningens tjänst;
3645:  och alkoholdrycker;                                  7) försäljning av bröd, med undantag
3646:    2) försäljning av vatten, lysgas och            av bakelser, kex, kakor och med dem jäm-
3647:  elektricitet;                                     förliga bageriprodukter, ävensom försälj-
3648:    3) försäljning av brännved och -torv,           ning av brödsäd, potatis, saltad strömming
3649:  kol, koks, lantbrnkskalk och konstgödning;        och saltad mujka, mjölk, grädde, smör,
3650:    4) försäljning av tidningar och tid-            margarin, ost, surmjölk, svagdricka, oför-
3651:  skrifter samt vetenskapliga publikations-         ädlat kött, färsk fisk och hönsägg, såvida
3652:  serier och i dessa ingående publikationer;        den ej äger rnm i restaurang-, matserve-
3653:    5) försäljning av farkoster av minst tio        rings- eller kaferörelse; samt
3654:  registertons nettodräktighet;                        8) försäljning av förmalningsavfall, strå-
3655:    6) försäljning i första hand av farkos-         foder, foderhavre, fodercellulosa, fodermi-
3656:  ter av mindre nettodräktighet än tio re-          neralämnen, kraftfoder, vid utfodring av
3657:  gisterton samt varvsrörelse, ifall farkos-        husdjur använda avfallsämnen · frän in-
3658:  tens tillverkare eller varvsrörelsens ut-         dustrin och AIV-foderblandning.
3659: 
3660:       Helsingfors den 13 februari 1950.
3661: 
3662:                                                                 J. 0. Söderhjelm.
3663: 72
3664: 
3665: IV,4, -   Lak. al. N:o 12.                                                         SuomennQs.
3666: 
3667: 
3668: 
3669: 
3670:                                 Söderhjelm: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 5 · § :n ?nuut-
3671:                                    tamisesta.
3672: 
3673: 
3674:                                      E d u s k u n n a ll e.
3675: 
3676:     On ilmeistä että nyt voimassa olevaa sissa veneet säilytetään ulkosalla, jokainen
3677: lii.lrevaihtoverolakia säädettäessä ei otettu erikseen peitettynä.
3678: huomioon niit~ erikoisia oloja, joissa rim-            Tällaisen rahvaankäsityön harjoittajat
3679: nikoillamme, saaristossa ja myös sisämaassa eivät mitenkään ole voineet kuvitella, .että
3680: harjoitetaan veneenrakennusta ja pieneh- heidän toimintansa olisi liikevaihtoveron
3681: köjen alusten talvisäilytystä. Pienviljeli- alaista. Palkattua väkeä ei pääasiallisesti
3682: jäin, kalastajain, luotsien, majakkavarti- käytetä, eivätkä vajat, joissa veneet raken-
3683: j.ai:r;t ja saariston muiden ammattiryhmien netaan, vastaa liikevaihtoverolain mää-
3684: keskuudessa on veneenrakennus hyvin laa- räystä, että liikettä on harjoitettava ,kaup-
3685: jalle levinnyt sivuelinkeino varsinkin tal- papuodissa, konttorissa tai muussa liike-
3686: visaikaan, jolloin jäät estävät kalastuksen toimipaikassa". Eivätkä ne, jotka harjoit-
3687: ja merenkulun, majakkalaivat ovat poiste- tavat veistämöliikettä, mitenkään voi aavis-
3688: tut asemapaikoistaan ja majakat suljet- taa, että veneitten maihinnostamisen, säi-
3689: tuina. Jossain ranta-aitassa nikkaroidaan lyttämisen ja vesille työntämisen ollessa
3690:  joutohetkinä soutu- ja moottoriveneitä tai kiistattomasti verovapaata, korjaus- ja
3691: pienehköjä purjeveneitä. Toisaalta hanki- muutostyöt ovat verolain määräysten alai-
3692:  taan näin ne veneet, joita itse tarvitaan sia. Ja mitä on maallikon sanottava taki-
3693: pääelinkeinon harjoittamisessa sekä yhteyk- lan purkamisesta, veneen siistimisestä, taJd-
3694: sien ylläpitämisessä ulkomaailman kanssa, loimisesta ja muusta ke\tätval'!UStelusta, joi-
3695:  toisaalta ansaitaan veneitä myymällä ela- den suP.teesta liikevaihtoveroon pa~kaan
3696:  tukseen tarvittavat rahavarat. Monin pai- lakimies ei voi antaa varmaa vastausta?
3697:  koin ~~aristossa otetaan sitä paitsi purje-           Aina aivan äskettäisiin aikoihin asti lii-
3698:  ja m.oott()riveneitä säilytettäväksi talven kevaihtoveroa ei ole vaadittu käsityöu teh-
3699:  ylitse ja hankitaan talvityötä talvehtimaan dystä veneenmkennuksesta ja v~istämilliik­
3700: nostettujen veneitten muutoo-, 'lt:orjäus- ja keestä, mutta nyt on ainakin ;rdtde8Sä täl-
3701:  varustamistöissä. Samaa sivuelinkein~ har- laisen toiminnan keskuksessa, Pot'VO'<:m maa-
3702: joiteta.,u j()SSain mä.äl'~ä myös sisämaassa, laiskunnassa, verontarkastaja puuttunut
3703: erittäinkin isompien vesistöjen varsilla.            asiaan ja asianomainen liikevaihtoverotoi-
3704:      KysEJi&iä töitä tekee enimmäkseen yksi misto ryhtynyt t'Oi:tirenpiteisiin. Vaaditaan
3705:  mies, ehkä ·aJaikä1sten poikainsa -avusta- veneenl'8kenta.jam ja veistämöi'lomista.jain
3706:  mana, joskus iyöttäytyvit naapurit yhteen taa.Jinehtivaa verottamista, mikä vallu koh-
3707:  suoritt&mai;IB yhtä tai useam'f)8iå reken- t'lllltltolnaSti kob.di.<rt,nu saaristlllaisi~ koska
3708:  nusta. Tavallisia työlntiuja käytetään ylei- :jilkee!tpiin on mahdotonta periä veroa
3709:  sesti, mutta missä oo. käytettävissä sähk-öä, niiltä, joiden nt'lluten olisi -ollut ·se mak-
3710:  sieHä -on eräissä. tapa'iik8issa hanki"'ttll aVUksi settava. Niilin on k.ak-o kysymys joutunut
3711:  joitakin. konetyökaluja.                            uuteen vaiheeseen na käynyt ilmeiseksi,
3712:      V ei8tknöHikettäkm harjoitetaan u!lk-ona että liikevaihtovernlam ·oikeudenm~binen
3713:  saaristossa kautttta:ltaa'n yhdenmiehen työ- soveltaminen näihin toiminl!lahatoihin on
3714:  nä, paitsi että isompia veneitä maihin mahdottomuus. Suuri joukko esimerkkejä
3715:  otettaessa ja vesille laskettaessa tarvitaan voitaisiin luetella, mutta. tässä kernrotta-
3716:  tilapäistä apua. Veneitten säilyttämistä koon vain pari tapausta. Bräällä saaris-
3717:  varten tarvitaan isohko vaja tai oikeas- ton pienviljelijällä on isonpuoleinen ranta-
3718:  taan vain isohko katos. Joissakin tapauk- aitta ja hän suorittaa siellä joutoaikanaan
3719:                                     IV,4. -      Söderhjelm.                                73
3720: 
3721: piema puusepän- ja korjaustöitä. Jos hän symyksessä olevan toiminnan vapauttami-
3722: korjaa rattaat tai nikkaroi kokoon reen, nen liikevaihtoverosta. Kun maanviljelys
3723: häneltä ei vaaffita liikevaihtoveroa, ·mutta ja sen sivuelinkeinot sekä kalastus ovat
3724: jos hän rakentaa soutuveneen, on hänen verottomia, on lähellä ajatus, että sen väes-
3725: maksettava liikevaihtoveroa. Eräältä hen- tön, joka harjoittaa veneenrakennusta ja
3726: kilöltä, jonka tehtäviin kuuluu Peliingin veistämöliikettä sivuelinkeinona saariston
3727: saariston johtoloistojen silmälläpito ja joka niukan maanviljelyksen, kalastuksen ja me-
3728: siis tarvitsee vankan mottoriveneen, on vaa- renkulun ohella, pitäisi siitä nauttia vero-
3729: dittu liikevaihtoveroa veneestä, jonka hän vapautta.      Avustuksena saaristoväestölle
3730: tässä tarkoituksessa on omin käsin raken- olisi tällainen vapautus verosta sangen ar-
3731: tanut itselleen. V eroa ei kaikissa näissä vokas. Se auttaisi maaseudulla käsityönä
3732: tapauksissa lisäksi ole laskettu käsityöhön harjoitettua veneenrakennusta kilpailussa
3733: sovellettavan asteikon mukaan, vaan teol- kaupunkien koneistetun veneveistämöteolli-
3734: lisuustuotantoa koskevien määräysten mu- suuden kanssa. Valtion saaristokomitea lie-
3735: kaisesti. Voidaan ajatella minkälaista epä- nee myös tehnyt asiasta esityksen valtio-
3736: selvyyttä ja epävarmuutta syntyy, kun · neuvostolle. Tällainen vapautus olisi tieten-
3737: veistämölaskut veneiden talvisäilöstä on kin valtion rahatalouden kannalta koko-
3738: kirjoitettava niin, että saman työkokonai- naan merkityksetön.
3739: suuden eri vaiheet on veroteknillisesti kä-     Tämänlaatuinen säännös sijoitetaan oopi-
3740: siteltävä .eri tavalla.                       vimmin uutena kohtana liikevaihtoverolain
3741:    .Aivan ihneistä on, että lain nykyiset 5 § : ään 5) kohdan jillkeen, joka koskee
3742: mää:räykset eivät Qllenkaan sovellu tässä isompia aluksia.
3743: kosketeltuihln oloihin. Sopiv.at lisäsään-      Edellä esitetyn nojalla ehdotan· kunni0it-
3744: nökset ovat sen vuoksi tarpeen. Eikä tavasti,
3745: näytä olevan olemassa mitään muuta koh-               että Eduskunta .hyväksyisi seuraa-
3746: tuullista pääsyä vaikeuksista kuin nyt ky-          van lakiehdotuksen:
3747: 
3748: 
3749:                                           Laki
3750:                             liikleva.ihtoverolain muuttamisesta.
3751:     Eduskwman päätöksen mukaisesti muutetaan liikevaihtover"sta 30 päivänä joulu-
3752: kuuta 1941 annetun lain 5 § näin kuuluvaksi:
3753:                     5 §.                           kuuluu pienviljelijä- tai kalastajaväestöön
3754:   Liikevaihtoverosta on vapaa:                     taikka saa-pääasiallisen toimeentulonsa me-
3755:   1) tu~kkavalmisteid.en ja väkijuomien            renkulkuhallinnon palveluksessa;
3756: myynti;                                              7) leivän, lukuun ottamatta leivoksia.
3757:   2) veden, valokaasun ja sähkön myynti;           keksejä, kaakkuja ja niihin verrattavia lei"
3758:   3) pohtopuiden ja -turpeiden, hiilien,           pomotuotteita sekä leipä~iljan, perun~n,
3759: koksien, maanviljelyskalkin ja väkilannoit-        suolatun silakan ja suolatun muikun, mai-
3760: teiden myynti;                                     don, kerman, voin, margariinin, juuston,
3761:    4) sanoma- ja aikakauslehtien sekä tie-         piimän, talouskaljan, jalostamatt1)man li-
3762: teelliat~ julkaisusarjojen ja niihin sisä:tty-     han, tuoreen kalan ja kananmunain myynti,
3763: vien julkaisujen myynti;                           mikäli se ei tapahdu ravintola-, ruokala-
3764:    5) nettovetomäärältään vähintään kym-           tai kahvilaliikkee8sä; sekä
3765: menen rekisteritonnin suuruisten alusten             •8) jauhatusjätteiden, korsirehun, rehu-
3766: myynti;                                            ka:uran, rehuselluloosan, rehukivennäisai-
3767:    6) nettovetomäärältään kymmentä rekis-          neiden, väkirehujen, kotieläinten ruokin-
3768: teritonnia pienempien alusten myynti ensi-         nassa käytettyjen teollisuuden jäteaineiden
3769: kädessä sekä veistämöliike, jos aluksen ra-        ja AIV-rehuliuoksen myynti.
3770: kentaja tai veistämöliikkeen harjoittaja
3771: 
3772:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
3773:                                                                    J. 0. Söderhjelm.
3774: 
3775:                                                                                              10
3776: 74
3777: 
3778: IV,5. -   Lak. al. N:o 13.
3779: 
3780: 
3781: 
3782: 
3783:                                K:i!lpeläinen y. m. : Ehdotus laiksi liikevåihtoverolain muut-
3784:                                    tamisesta.
3785: 
3786: 
3787: 
3788:                                     E d u s k u n n a 11 e.
3789: 
3790:    Kirjallisuuden alistaminen liikevaihtove-     paljon suurempi kuin m1ssaan muualla.
3791: rotukseen on yhä tuntuvammin alkanut vai-        Sodan pahoin rasittamassa Norjassa vero on
3792: keuttaa maan kirjallista elämää. Vielä lisä-     7 %, Belgiassa 4%, meillä 17% (= 15%
3793: ten kirjojen muutenkin yhä kallistuvia hin-      bruttohinnasta). Ruotsissa on liikevaihto-
3794: toja se on niukentanut erikoisesti vähäva-       vero kirjoilta kokonaan poistettu. Englan-
3795: raisen kansanosan mahdollisuutta hankkia         nissa, joka on tunnettu korkeasta liikevaih-
3796: tieto- ja kaunokirjallisuutta; vastaavasti se    toverotuksestaan, aiottiin se säätää koske-
3797: on heikentänyt kirjastojen hankintakykyä.        maan kirjojakin, mutta hanke herätti niin
3798: Oppi- ja ammattikoulujen sekä vastaavasti        ankaran vastarinnan kulttuurijärjestöjen
3799: korkeakoulujen oppilaiden opintokustan-          taholta, että siitä luovuttiin.
3800: nukset ovat kirjain kallistuessa suuresti           Kirjain myynnin liikevaihtoveron poista-
3801: nousseet. Kun opiskelijat ovat meillä läh-       minen meillä merkitsisi n. 10,000:n jo kau-
3802: töism pääasiassa työläis- ja talonpoikais-       passa olevan kirjan hinnan välitöntä hal-
3803: perheistä, ovat kasvaneet opintokustannuk-       penemista n. 15 %: lla. Suuret kansansivis-
3804: set rasittaneet lähinnä näiden taloutta.         tysjärjestöt, kuten Työväen Sivistysliitto,
3805: Pyrkimystä levittää hyvää kirjallisuutta         Maatalouskerholiitto, Marttaliitto, Opinto-
3806: julkaisemalla niistä halpoja painoksia on        kerholiitto jne. saisivat tästä huomattavaa
3807: liikevaihtovero oleellisesti vaikeuttanut. Ny-   helpotusta useinkin suurissa taloudellisissa
3808: kyisen menekkipulan yhteydessä se vielä          vaikeuksissaan. Kuntien ja yhdistysten kir-
3809: vaikeuttaa kirjailijaimme muutenkin yhä          jastoille se merkitsisi mahdollisuutta lisätä
3810: heikontuvaa taloudellista asemaa. Ruotsin-       vastaavalla määrällä vuosittain hankki-
3811: kielisten,. kirjain hinnat ovat nousseet eri-    miensa kirjojen lukua. Ammatti- ja tiede-
3812: tyisen kork~iksi niiden pienten painosten        mies voisi paremmin kuin nyt hankkia ko-
3813: takia.                                           tiinsa työlleen tarpeellisia ammatti- ja ha-
3814:    Näihin häittoihin nähden on varsin vä-        kuteoksia.
3815: häinen se tulo, jonka valtio on kirjain lii-      . Edellä esitetyn perusteella me allekirjoit-
3816: kevaihtoverotuksesta saanut. Vuonna 1949         taneet ehdotamme,
3817: se oli 175 miljoonaa markk~a. Suomi on
3818: ainoita maita, joissa liikevaihtovero .on                  että Eduskunta hyväksyisi se·uraa-
3819: ulotettu kirjallisuuteen, ja meillä vero on              van lakiehdotuksen:
3820:                                 IV,5. - Kilpeläinen y. m.                               75
3821: 
3822:                                         Laki
3823:                          liikievaihtoverolain muuttaanisesta.
3824:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1941 annetun
3825: liikevaihtoverolain 5 § näin kuuluvaksi:
3826:                    5 §.                          4) kirjojen sekä sanoma- ja aikakausleh,.
3827:  Liikevaihtoverosta on vapaa:                 tien myynti;
3828: 
3829: 
3830:     Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
3831: 
3832:       Yrjö Kilpeläinen.           Markus Niskala.          ArmM Tolonen.
3833:       Urho Kulova.ara.            Martta Salmela-Järvinen. Heikki Simonen.
3834:       Otto Muikku.                Varma K. Turunen.        Juho Karvonen.
3835:       Yrjö Helenius.              Arvi Turkka.             Yrjö Hautala.
3836:       Heikki Hykkäälä..           J. Koivisto.             Pekka Kiiski.
3837:       Vilho Väyrynen.             G. AnderSS'On.           Veikko Vennamo.
3838:       Valfrid Eskola.             Juhani Leppälä.          Erkki Koivisto.
3839:       Arvi Ahmavaara.             Lennart Heljas.          Kustaa Alanko.
3840:       Johannes Wirtanen.          Kalle Joukanen.          Pentti Niemi.
3841:       Elli Nurminen.              Irma Karvikko.           Toivo Pyörtänö.
3842:       Väinö Rankila.              Rolf B. Berner.          H. A. Kannisto.
3843:       Ja.skko Hakala.             Jussi Annala.            S. S. Aittoniemi.
3844:       Olavi Kajala.               Akseli Brander.          Edvard Pesonen.
3845:       Paavo Karjalainen.          J. Söderhjelm.           Lauri Laine.
3846:       Arvo Sävelä.                Päiviö Hetemäki.         Kalle Kauppi.
3847:       Juho Kuittinen.             Meeri Kalavainen.
3848: 76
3849: 
3850: IV,6. -   Lak. al. N:o 14.
3851: 
3852: 
3853:                                E. Pusa y. m.: Ehdotus laiksi asuinrakennusten tuotantoon
3854:                                   käytetyn tavaran liikevaihtoveron palauttamisesta.
3855: 
3856:                                     E d u s k u n n a 11 e.
3857: 
3858:   Ennen kuin asuntopula saadaan loppu-           tenkä tärkeä ja kipeä asuntotuotantoa ra-
3859: maan, on maahamme rakennettava uusia             rittava liikevaihtoverolain voimassaoleva
3860: asuntoja arviolta noin 20 % ennen sotia ol-      saannös on.       Asuntorakennustuotannossa
3861: leesta asuntomäärästä. Kun tiedetään, että       välttämättömien tavaroiden vapauttamista
3862: rakennuskustannukset ovat nousseet 4-5-          liikevaihtoverosta on vastustettu lähinnä
3863: kertaisiksi sodan edellisiin rakennuskustan-     sitä tarkoittavan lain toimeenpanosta joh-
3864: nuksiin verraten, niin rakennuskustannus-        tuvilla teknillisillä syillä. Tähän hallitus-
3865: ten noususta havaitaan mitenkä paljon suu-       ten taholta' tulleeseen vastustukseen onkin
3866: remman pysyväisen rasituksen alaiseksi ne        tähän asti rauenneet kaikki rakennustarvik-
3867: perheet joutuvat, joiden on pakko muuttaa        keiden liikevaihtoveron vapauttamispyrki-
3868: nyt valmistuneisiin asuntoihin. Senvuoksi        mykset.
3869: olisi kaikin mahdollisin ja järkevin keinoin        Kun samaan päämäärään voidaan päästä
3870: pyrittävä pienentämään sellaisia kustannuk-      myöskin siten, että maksettu liikevaihtovero
3871: sia, jotka nostavat rakennusten rakenta-         asuntorakennustoimintaan käytetyistä ra-
3872: miskustannuksia, koska niiden vaikutus jää       kennustarvikkeista maksetaan rakennuksen
3873: pysyväiseksi. Tällaisena on mainittava ra-       valmistuttua takaisin, olisi tätä käyttökel-
3874: kennusaineille ja tarvikkeille säädetty liike-   poista tietä käytettävä sitäkin suuremmalla
3875: vaihtovero. Laki sai nykyisen asuinraken-        syyllä, kun sen tapaista menettelyä käyte-
3876: nustoimintaa kohtuuttomasti rasittavan           tään monissa muissakin tapauksissa.
3877: muotonsa lakia säädettäessä vain yhden              Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
3878: äänen enemmistöllä. Se sekä myöhemmin
3879: kaikilla valtiopäivillä tehdyt lukuisat liike-             että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3880: verolain muutosehdotukset osoittavat, mi-                van lakiehdotuksen:
3881: 
3882:                                           Laki
3883:      asuinrakennusten tuotantoon käytetyn tavaran liikevaihtoveron pab.uttamisesta.
3884:       Eduskunnan J>äätöksen mukaisesti säädetään:
3885: 
3886:                     1 §.                                             3 §.
3887:    Liikevaihtoverokonttori on velvollinen           Jos Suomen Pankin neljännesvuosittain
3888: tehdyn anomuksen nojalla ja tarpeelliset         laskema rakennuskustannusten indeksi nou-
3889: selvitykset saatuaan palauttamaan uusien         see tai laskee tämän lain voimaantulon jäl-
3890: asuinrakennusten rakentajille näiden suo-        keen, on ne huomioitava 2 § : ssä mainittua
3891: rittaman liikevaihtoveron.                       kuutiometrin kustannusta laskettaessa.
3892:                    2 §.
3893:   Jos liikevaihtoveron palauttaminen voi-
3894: daan suorittaa yksinkertaisemmin ja hel-                            4 §.
3895: pommin keskimääräisenä kustannuseränä              Tarkempia määräyksiä tämän lain sovel-
3896: asuinrakennuksen kuutiometriä kohden, ol-        tamisesta annetaan asetuksella.
3897: koon se lain toimeenpanossa sallittu.
3898: 
3899:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1950.
3900: 
3901:                  E. Pusa.                     Toivo Ikonen.               Juho Pyy.
3902: IV,7 .. -   Lak a.l. N:o 15.
3903: 
3904: 
3905: 
3906: 
3907:                                Miettunen y. m.: Ehdotus laiksi toisen omaisuudenluovutus-
3908:                                    verolain muuttamisesta.
3909: 
3910: 
3911:                                     E d u s k u n n a 11 e.
3912: 
3913:    Sen jälkeen, kun laki toisesta omaisuu-       miseksi luovutetusta omaisuudesta sen luo-
3914: denluovutusverosta säädettiin, on rahan          vuttajalle maksettava hintakin määrätään
3915: arvo muuttunut erittäin suuresti. Kun            vuoden 1944 hintatason mukaan.
3916: omaisuuksien markkamääräiset arvot ra-             Mutta kysymyksessä olevassa § :ssä mää-
3917: hanarvon huononemisen takia vastaavasti          rätään edelleen, että edellä selostettu etu
3918: kohosivat ja kun omaisuudenluovutusvero-         koskee vain sellaista verovelvollista, joka on
3919: lain veroasteikko oli jyrkästi progressiivi-     sanottuun tarkoitukseen luovuttanut vähin-
3920: nen, oli omaisuudenluovutusveron verosa-         tään 8 % maatalouskiinteistöjensä arvosta.
3921: dannes kohonnut hyvin tuntuvasti. Sen            Jos hän on luovuttanut maanhankintalain
3922: vuoksi tämä vero muodostui paljon ras-           edellyttämiin tarkoituksiin vähemmän kuin
3923: lmammaksi kuin verolakia säädettäessä oli        8%, määrätään hänen omaisuudenluovu-
3924: tarkoitettu. Tästä. syystä säädettiinkin         tusveronsa kunakin eri vuotena omaisuus-
3925: vuonna 1949 uusi, huomattavasti lieven-          verotuksessa käytettyjen verotusarvojen mu-
3926: netty veroasteikko vuodelta 1948 tapahtu-        kaan. Tästä on ollut seurauksena, että sel-
3927: vaa ouiaisuudenluovutusverotusta varten.         lainen verovelvollinen, joka on luovuttanut
3928: Näin meneteltilli siitä huolimatta, että lain-   puheenaoleviin tarkoituksiin esim. 7 %
3929: muutos saattoi koskea vain viimeistä omai-       maatalouskiinteistöstään, on joutunut mak-
3930: suudenluovutusveron vuotuiserää.                 samaan omaisuudenluovutusveroa kaiken
3931:     Edellä puheenaollut lainmuutos koski         kaikkiaan vuosilta 1944--48 noin kaksi ker-
3932: kuitenkin vain veroasteikkoa, verovapaiden       taa niin paljon kuin sellainen samanarvoic
3933:  omaisuuksien määriä ja omaisuudesta teh-        sen maatalouskiinteistön omistaja, joka on
3934:  täviä vähennyksiä, jota vastoin lain 5 §        luovuttanut 8 % kiinteistöstään.
3935:  jäi muuttamatta. Tämän § :n eräät mää-             Kun erotus omaisuudenluovutusverorasi-
3936: räykset olivat kuitenkin rahanarvon muut-        tuksen koko määrästä on näin suuri, on
3937:  tumisen takia myös muuttuneet olennaisesti      niiden pienempien luovuttajien, eli maata-
3938:  toisenlaiseksi kuin miksi ne alunperin oli      louskiinteistön omistajain, jotka ovat luo-
3939: tarkoitettu, josta syystä omaisuutta luovut-     vuttaneet maanhankintalain edellyttämiin
3940:  taneet verovelvolliset joutuivat eri asemaan    tarkoituksiin maata vähemmän kuin 8 %
3941:  sen mukaan, ovatko he luovuttaneet vähin-       maatalouskiinteistöstään, katsottava kärsi-
3942:  tään 8% kiinteistöstään vai vähemmän.           neen vääryyttä, joka olisi korjattava. Epä-
3943:     Toisen omaisuudenluovutusverolain 5 §        kohta voidaan vielä poistaa, sillä vähintään
3944:  määrää mm., että sellaisen maatalouskiin-       8 %: kin luovuttaneille on 5 § : n edellyt-
3945:  teistön arvoa, joka kuuluu maanhankinta-        tämä verojärjestely, josta lain 24 § sisältää
3946:  lain tai siirtoväen pika-asutuslain nojalla     määräyksiä, vielä suurelta osalta suoritta-
3947:  omaisuuttaan luovuttaneelle verovelvolli-       matta ja veronpalautus toimittamatta. Sää-
3948:  selle, ei verovuoden 1944 jälkeisissä omai-     tämällä alle 8 % luovuttaneita varten
3949:  suudenluovutusverotuksissa ole määrättävä       degressiivinen asteikko ja saattamalla nämä
3950:  suuremmaksi kuin vuoden 1944 omaisuu-           luovuttajat siten samasta edusta osalliseksi
3951:  denluovutusverotuksessa. Tältä osalta pu-       kuin vähintään 8 % luovuttaneetkin, voi-
3952:  heenaolevan § :n määräykset ovat oikeuden-      taisiin näiden maanluovuttajain osalta vä-
3953:  mukaiset rahanarvon muututtuakin, koska         hentää sitä raskasta rasitusta, jota yrityk-
3954:  omaisuudenluovutusvelvollisuuden täyttä-        sen elimellisen osan pakkoluovuttaminen
3955: 18                             IV,7. -   Omaisuudenluovutusvero.
3956: 
3957: yleensä merkitsee ja jollaista erikoisvelvol-              että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3958: lisuutta ei ole muilla kuin maanviljelijöillä.           van lakiehdotuksen:
3959:    Edellä esitetyin perustein ehdotamme,
3960: 
3961: 
3962: 
3963:                                              Laki
3964:                      toisen oma.isuudenluovutusVJerola.in muuttamisesta.
3965:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan toisesta omaisuudenluovutusverosta
3966: 6 päivänä toukokuuta 1945 annetun lain 5 § näin kuuluvaksi:
3967:                         6 §.                       päättyessä tai hänen jakamattomalle kuo-
3968:     Omaisuudenluovutusverotuksessa        omai-    linpesälleen. Jos luovutetun omaisuuden
3969:  suuden arvo määrätään tulo- ja omaisuus-          arvo on vähintään 8% edellä sanotulla ta-
3970:  verolain säännösten mukaan.                       valla määrätystä verovelvollisen kiinteän
3971:     Sellaisen maatalouskiinteistön arvoa, joka     maatalousomaisuuden arvosta, saadaan maa-
3972:  kuuluu maanhankintalain tai siirtoväen            talouskiinteistön arvo las~ea enintään sa-
3973:  pika-asutuslain nojalla omaisuuttaan luo-         maksi, mikä sillä oli verovuonna 1944. Jos
3974:  vuttaneelle verovelvolliselle, älköön vero-       luovutetun omaisuuden arvo on tätä pie-
3975:  vuoden 1944 jälkeen toimitettavissa omai-         nempi, vähennettäköön kunkin vuoden
3976:  suudenluovutusverotuksissa määrättäkö suu-        omaisuudenluovutusverotuksessa maatalous-
3977:  remmaksi kuin tässä §: ssä jäljempänä sää-        kiinteistölle tulo- ja omaisuusverotuksessa
3978:  detään riippuen siitä, kuinka suuren osan         noudatettavien säännösten mukaan samana
3979:  luovutettu omaisuus käsittää luovuttajan          vuonna määrätystä arvosta tämän arvon ja
3980:  omistamasta maatalouskiinteistöstä tai, mil-      verovuonna 1944 määrätyn arvon välisestä
3981:  loin hän omistaa useampia maatalouskiin-          erotuksesta 12% jokaista sadaunesta kohti,
3982:  teistöjä, niille yhteisesti määrätystä arvosta,   jonka luovutettu omaisuus muodostaa maa-
3983:  mikäli omaisuus näissä verotuksissa kuuluu        talouskiinteistöstä .
3984: .samalle omistajalle kuin verovuoden 1944
3985: 
3986:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
3987: 
3988:                  Martti Miettunen.                           L. 0. Hirvell!SI&lo.
3989:                  Heikki Soininen.                            J. E. Lampinen.
3990:                  Ilmari Tiainen.                             M. 0. Lahtela
3991:                                                                                           79
3992: 
3993: IV,s.- Lak. al. N:o 16.
3994: 
3995: 
3996: 
3997: 
3998:                                Riihine_n y. m.: Ehdotus laiksi osakeyhtiöiden omaisuuden-
3999:                                    luovutusverosta.
4000: 
4001: 
4002:                                    E d u s k u n n a ll e.
4003: 
4004:    Kun toinen korvauslaki aikoinaan hyväk-      jälkeen harjoitetun suuntauksen vuoksi on
4005: syttiin, niin hallitus samoin kuin eduskun-     jatkuvasti vaikeutunut.
4006: takin edellyttivät, että lain kustannuksiin        Nykyinen omaisuudenluovutusvero on
4007: tarvittavat varat saadaan myöhemmin hy-         kuitenkin rasittanut kohtuuttomasti muu-
4008: väksyttävän toisen omaisuudenluovutusve-        tenkin vaikeassa asemassa olevia pienten
4009: rolain tuottamilla tuloilla. Viimeisen, vuo-    omaisuuksien omistajia, samalla kun suu-
4010: den 1948 omaisuuden perusteella suoritet-       rehkojen ja suurten omaisuuksien, erityi-
4011: tavan omaisuudenluovutusveron kanto on          sesti suuryhtiöiden luovutusvero on ollut
4012: tosin vielä toimittamatta, mutta ja nyt kui-    suhteellisen vähäistä. Kaiken lisäksi ovat
4013: tenkin on käynyt selväksi, että veron tuotto    suuret yhtiöt ja muutkin suuromistajat
4014: kokonaisuudessaan ei tule muodostumaan          voineet kansan suurelle enemmistölle vai-
4015: läheskään niin suureksi kuin korvauslain        keasta ajasta ja luovutusverosta huolimatta
4016: mukaiset menot. Se jäänee noin 20,000 mil-      lisätä omaisuuttaan. Sen vuoksi omaisuu-
4017: joonaa markkaa sanotun lain mukaisia me-        denluovuusveroa edelleen perittäessä sen
4018: noja pienemmäksi. Tämän vuoksi ja kun           tulisi. kohdistua vain suurehkoihin ja suu-
4019: mielestämme ei ole mitään aihetta luopua        riin omaisuuksiin. Mielestämme olisi koh-
4020: aikoinaan hyväksytystä periaatteesta, että      tuullista asettaa veronalaisen omaisuuden
4021: omaisuutensa menettäneille korvataan hei-       alarajaksi 5,000,000 markkaa, jonka koh-
4022: dän menetyksensä omaisuutensa säilyttä-         dalla veroprosentti olisi määrättävä kol-
4023: neiden omaisuuksien siirrolla, olisi tätä       meksi. Asteettain kohoten sen tulisi ko-
4024: tarkoittavaa omaisuudenluovutusveroa edel-      hota 10,000,000 markan ja sitä suuremmista
4025: leen perittävä niin paljon, että toisen kor-    omaisuuksista 18 prosenttiin. V ero olisi
4026: vauslain mukaiset suoritukset tulevat koko-     maksettava vuoden kuluessa.
4027: naan peitettyä. Näin olisi syytä menetellä         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4028: senkin vuoksi, että valtiotalouden ja val-
4029: tion verovelvollisten suuren enemmistön,                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4030: pientuloisten ja pienten omaisuuksien omis-            van lakiehdotuksen:
4031: tajien asema viimeisten valtiollisten vaalien
4032: 
4033: 
4034:                                          Laki
4035:                        osalreyhtiöiden omaisuudenluovutusverosta.
4036:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
4037: määrätyllä· tavalla, säädetään:
4038:                     1 §.                                             2 §.
4039:   Varojen hankkimiseksi . . päivänä               . Tässä laissa tarkoitettu verotus toimite-
4040: kuuta 19. . annetussa toisessa korvauslaissa    taan yhtenä vuonna sen omaisuuden perus-
4041: tarkoitettujen korvausten maksamiseksi on       teella, joka verovelvollisella oli verovuoden
4042: valtiolle tämän lain mukaan osakeyhtiöiden      1949 päättyessä.
4043: suoritettava omaisuudenluovutusveroa.              Veroa ei kuitenkaan suoriteta 1 § : ssä:
4044: 80                      IV,s. -   Osakeyhtiöiden omaisuudenluovutusvel'O.
4045: 
4046: mainitun korvauslain mukaan suoritetta-         hyväksymän yksityisen sairaalan tai paran-
4047: vasta korvauksesta.                             tolan ylläpitämiseen.
4048: 
4049:                      3 §.                                         5 §.
4050:   V erovelvollisia tämän lain mukaan ovat         Omansuudenluovutusverotuksessa omai-
4051: kotimaiset osakeyhtiöt.                         suuden arvo määrätään tulo- ja omaisuus-
4052:                                                 verolam säännösten mukaan.
4053:                      4 §.
4054:   Tämän lain mukaan verotettava omai-                                 6 §.
4055: suus määrätään, mikäli jäljempänä tässä            Jos verovelvollisella toisessa korvauslaissa
4056: pykälässä ei toisin säädetä, tulo- ja omai-     tal'koitetusta vahingosta on jäänyt sanotun
4057: suusverolain säännösten mukaan.                 lain mukaan korvaamatta vähintään 40,000
4058:   Varoi:ksi luetaan niinikään verovelvolli ·    markkaa, on hän oikeutettu tämän lain mu-
4059: sen oikeus sellaiseen omaisuuteen, josta toi-   kaisia verotuksia toimitettaessa veronalai-
4060: nen toistaiseksi saa tuoton. Verovelvollisen    sesta omaisuudestaan vähentämään sen mää-
4061: sanotun oikeuden arvona pidetään sitä mää-      rän, mikä hi:i.ne.lle siten on jäänyt. k&vaa-
4062: rää, mikä jää jäljelle, kun omaisuuden käy-     matta, kuitenkin niin, että sanottujen vä-
4063: vän hinnan mukaisesta arvosta vähenne-          hennysten yhteismäärä ei saa. oou.sta kor-
4064: tään tuoton saajanetuuden arvo, laskettuna      vaamatta jäävän vahingon: yhteismää:rää
4065: tulo- ja: omaisuusverolain $5 § :n 4 ja 6       suuremmaksi.
4066: kohdassa olevien säännösten ·mukaan.               Verovelvollinen on oikeutettu 1 momen-
4067:    Verovelvollisen veronalaiseksi omaisuu-      tissa mainituin tavoin vähentämään veron-
4068: deksi on myös katsottava se omaisuus, jota      alaisesta omaisuudestaan verolautakunnan
4069: tulo- ja omaisuusverotuksessa ei lueta hä-      harkinnan mukaan niiden tappioiden mää-
4070: nen veronalaiseksi omaisuudeksoon 6 päi-        rän, mitkä hän on kärsinyt sen takia, että
4071: vänä elokuuta 1943 eräiden talletusten ja       hänen saamistaan on vähennetty toisen
4072: obligatioiden omistajille myönnettävästä ve-    korvauslain 35 § :n n-ojalla.
4073: ronhuojennuksesta annetun lain nojalla.
4074:   Milloin verovelvollinen sotavahinkolakien
4075: nojalla tai muutoin muulla kuin korvaus-                            7 §.
4076: lain perusteella on oikeutettu saamaan kor-       Jos verovelvollisen tämän lain mukaan
4077: vausta tuhoutuneesta, vahingoittuneesta tai      määrättävä omaisuus ei nouse 5;000,000
4078: kadonneesta, tämän lain mukaan veronalai-        markkaan, ei siitä mene veroa.
4079: sesta omaisuudesta, on sellainen korvaus
4080: luettava verovelvollisen varoiksi.                                   8 §.
4081:    Veronalaiseksi omaisuudeksi ei lueta sel-       V eroa suoritetaan, mikäli 2 momentissa
4082: laisia, asetuksella tarkemmin määrättäviä        ei toisin määrätä, seuraavan asteikon mu-
4083: varoja, joita käytetään lääkintöhallituksen      kaan:
4084:              Omaisuus                              Veron vakioerä    Vero % alarajan ylimenevältä
4085:                mk                                       mk              · omaisuuden osalta
4086:       5,000,000- 8,000,000 ................. .       230,000                   12
4087:       8,000,000-10,000,000 ................. .       590,000                   18
4088:      10,000,000-15,000,000 ................. .       950,000                   24
4089:      15,000,000-20,000,000 ................. .     ~,150,000                   29
4090:      20,000,000 tai enemmän ................ .     3,600,000                   18
4091:   Kotimainen asunto-osakeyhtiö, puolikun-        män pykälän mukaan lasketusta veromää-
4092: nallinen asuntoyhtiö ja 5 päivänä helmi-         rästä sekä 50 sadalta, jos osakasten tai jä-
4093: kuuta 1926 annetun asunto-osakeyhtiölain         senten omassa kä.ytössä mainittuna ajan-
4094: 25 §: ssä tarkoitettu osakeyhtiö, jonka omis-    kohtana oli enemman kuin puolet lattia-
4095: taman rakennuksen huoneustojen yhteen-           pinta-alasta.
4096: lasketusta lattiapinta-alasta oli verovuoden
4097: päättyessä osakkaiden tai jäsenten omassa                           9 §.
4098: käytössä vähintään kolmasosaa, mutta enin-         V eron määrääminen toimitetaan omaisuuc
4099: tään puolet, suorittaa veroa 65 sadalta tä-      desta verovuodelta tulo- ja omaisuusvero-
4100:                                   IV,s. -   Riihinen y. m.                                81
4101: 
4102: tusta varten annettujen veroilmoitusten pe-      timuksen ja joka omaisuudenluovutusveroa
4103: rusteella.                                       määrättäessä on otettu huomioon, sittem-
4104:    Milloin verovelvollinen ei ole antanut        min asianomaisen korvausviranomaisen lain-
4105: omaisuudestaan 1 momentissa tarkoitettua         voimaisella päätöksellä muuttuu, on vero-
4106: veroilmoitusta tulo- ja omaisuusverotusta        velvollisella oikeus kuuden kuukauden ku-
4107: varten taikka on antanut sen puutteellisena,     luessa sen jälkeen hakea verolautakunnalta
4108: tulee hänen verolautakunnan puheenjohta-         veronjärjestelyä.
4109: jan kehoituksesta antaa veroilmoitus tai            Milloin verovelvollisella 1 momentissa
4110: täydentää se.                                    mainitusta syystä olisi pantava suurempi
4111:                    10 §.                         omaisuudenluovutusvero, kuin mitä hänelle
4112:    Omaisuudenluovutusverotuksen toimitta-        on määrätty, on hän velvollinen kuuden
4113: vat tulo- ja omaisuusverotusta varten asete-     kuukauden kuluessa siitä, kuin hän sai tie-
4114:  tut verolautakunnat.                            don järjestelyn aiheesta, tekemään asiasta
4115:                                                  verolautakunnalle ilmoituksen.
4116:                   11 §.
4117:   V eron määrääminen on toimitettava sinä                            17 §.
4118: aikana ja siinä järjestyksessä, kuin siitä          Veronjärjestelystä tehdyn hakemuksen
4119: erikseen määrätään.                              johdosta taikka milloin verolautakunta
4120:                                                  tehdystä ilmoituksesta tai muutoin on saa-
4121:                     12 §.                        nut tiedon veronjärjestelyn aiheesta ja kat-
4122:   Vero- tai tarkastuslautakunta on oikeu-        soo valtion edun järjestelyä vaativan, on
4123: tettu, milloin se katsoo olevan siihen il-       omaisuudenluovutusvero saadun selvityksen
4124: meistä. syytä, vaatimaan ilmoitusvelvollisen     ja aikaisemman veroilmoituksen perusteella
4125: sopivaksi katsomassaan yleisessä alioikeu-       uudelleen määrättävä säädetyssä järjestyk-
4126: dessa vaialiansa vahvistamaan, että vero-        sessä.
4127: ilmoituksessa mainitut tiedot ovat oikeat.          Se, joka on maksanut suuremman veron,
4128:                                                  kuin mitä hänelle veronjärjestelyn mukaan
4129:                      13 §.                       on tuleva, osoitettakoon saamaan läänin-
4130:     Vero kannetaan niinä aikoina ja suna         konttorista liikamaksu takaisin. Sille, jonka
4131:  järjestyksessä kuin valtiovarainministeriö      tulee suorittaa lisää veroa tai joka ei en-
4132:  määrää.                                         nen ole veroa maksanut, tulee verolauta-
4133:                                                  kunnan puheenjohtajan kirjoittaa verolippu
4134:                      14 §.                       hänen suoritettavakseen tulevasta verosta,
4135:     Milloin veron tai veroerän suorittaminen      ja on vero asianomaisen lääninkonttorin
4136:  määräajassa käy verovelvolliselle vaikeaksi,    toimesta häneltä kannettava. Valitusaika
4137:  voi asianomainen lääninhallitus hakemuk-         on näissä tapauksissa luettava verovelvolli-
4138:  sesta myöntää hänelle maksuajan piten-          selle siitä, kuin verolippu on hänelle todis-
4139:  nystä enintään kahden vuoden ajaksi, jos         tettavasti annettu, ja valtionasiamiehelle
4140:  veron tai veroerän suorittamisesta asete-       verolautakunnan päätöksen antamispäi-
4141:  taan hyväksyttävä vakuus, ja on verovel-         västä.
4142:  vollisen tällöin suoritettava korkoa 6 sa-
4143:   dalta vuodessa.                                                    18 §.
4144:                                                     Omaisuus, johon voidaan vahvistaa kiin-
4145:                      15 §.                       nitys, on koko siihen omaisuuteen kohdistu-
4146:     Verovelvollisen tulee, saadakseen tehdä      van omaisuudenluovutusveron panttina, ja
4147:   6 § : ssä mainitun vähennyksen, asianomai-     otetaan sanottu vero siitä paremmalla oi-
4148:   selle verolautakunnalle antaa selvitys sano-   keudella kuin muut verot, julkisoikeudelli-
4149:   tussa pykälässä tarkoitetusta tappiosta sa-    set maksut ja suoritukset sekä saamiset ja
4150:   moin kuin siinä mainitusta vahingon koko-      etuudet, joista omaisuus on kiinnitetty tai
4151:   naismäärästä sekä siitä suoritettavasta ja     muutoin panttina.
4152:   saamatta jäävästä korvauksesta.
4153:                                                                   19 §.
4154:                     16 §.                          Tämän lain edellyttämään verotukseen,
4155:    Jos 6 § :ssä mainittu tappio tai saamatta     muutoksenhakuun ja ilmoitusvelvollisuu-
4156:  jäänyt korvaus, johon nähden verovelvolli-      teen sekä kantoon nähden samoin kuin
4157:  nen on esittänyt 22 § : ssä tarkoitetun vaa-    muutoinkin noudatetaan, mikäli tässä laissa
4158:                                                                                             11
4159: S2                    IV,s. -   Osak&yhtiöiden omaisunllen'luovutusvero.
4160: 
4161: ei ole toism säädetty, soveltuvin kohdin                           20 §.
4162: tulo- ja omaisuusverosta annetun lain sään-       Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
4163: nöksiä. Valtiovarainministeriöllä on valta     täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa tar-
4164: tarpeen mukaaJl antaa v.eronkantoon näh-       vittaessa valtiovarainministeriö.
4165: den tulo- ja omaisuusverosta annetun lain
4166: säännöksistä. poikkeavia määräyksiä.
4167: 
4168:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
4169: 
4170:                Vilhelm Riihinen.                         lYI. Järvinen.
4171:                Eino "Tainio.                             Elli Stenberg.
4172:                Irma. Torvi.                              Esa Hietanen.
4173:                                    Aimo Aaltonen.
4174:                                                                                             83
4175: 
4176: IV,9.- Lak. al. N:o 17.
4177: 
4178: 
4179: 
4180: 
4181:                               E. Pusa y. m. : Ehdotus laiksi osakeyhtiöiden lisäverovd-
4182:                                  vollisuudesta eräissä tapauksissa sekä näiden varojen
4183:                                  jakamisesta kor·vaukseen oikeutetu~?le.
4184: 
4185: 
4186: 
4187:                                    E d u s k u n n a ll e.
4188: 
4189:    Perustuslain mukaan pitäisi kaikkien         rolla. Vastaavasti siirtoväkeen kuuluvat
4190: Suomen kansalaisten olla lain edessä sa-        henkilöt ja liikkeet, joiden omaisuudesta on
4191: manarvoiSia. Maassamme on kuitenkin             maksettu korvausta jyrkästi alenevan astei-
4192: kaksi ryhmää, joista siirtoväki on jäänyt       kon mukaan, jäävät uudelleen tapahtuvan
4193: monessa suhteessa toisia Suomen kansa-          korvausalennuksen kohteiksi, ellei suuria
4194: laisia paljon huonompaan asemaan. Niinpä        yhtiöitä panna maksamaan saman suuruista
4195: ne siirtoväestä, joiden rakennukset tu-         omaisuudenluovutusveroa kuin mitä muut
4196: houtuivat talvisodassa ja jotka ovat saa-       omaisuudenluovutusverovelvolliset ovat mak-
4197: neet korvauksensa ensimmäisen korvauslain       saneet.
4198: mukaan, ovat ensinnäkin hintatasoon näh-           Senvuoksi olisi oikein ja kohtuullista, että
4199: den jääneet huonompaan asemaan koska            säädettäisiin laki, jossa n. s. Holding-yhtei-
4200: heidän korvauksensa on maksettu sodan           söön 20 % osakepääomastansa luovuttaneet
4201: edellisen ajan hintatason mukaan. Sen li-       yhtiöt velvoitettaisiin maksamaan lisäveroa,
4202: säksi heidän korvauksensa maksettiin ilman      jonka suuruus määräytyisi sellaiseksi, että
4203: inflatiotakuuta olevilla obligatioilla. Li-     Holding-yhteisöön luovutetun osakemäärän
4204: säksi korvausten maksussa noudatettiin jyr-     arvo ja nyt säädettävän veron arvo yh-
4205: kästi alenevaa vähennysasteikkoa. Toisen        dessä nousisivat muiden omaisuudenluovu-
4206: korvauslain mukaan korvausta saaneiden          tusveroa suorittaneiden tasolle.
4207: korvausmääriä myöskin alennettiin jyrkästi         Senjohdosta, että huomattava määrä n. s.
4208: alenevan asteikon mukaan ja osa korvauk-        Holding-yhteisön osuustodistuksia saaneesta
4209: sista suoritettiin n. s. Holding-yhteistön      siirtoväestä on joutunut myymään tai muu-
4210: osuustodistuksilla. Näiden arvo ei ole in-      ten luovuttamaan hallussaan olleita kor-
4211: deksiin sidottu, vaikka sellaista tarkoitet-    vauksena saamiaan osuustodistuksia muille
4212: tiin mainittua yhteisöä suunniteltaessa. Tä-    kansalaispiireille saadakseen varoja raken-
4213: hän asti on käytännössä tapahtunut niin,        nus- tai liiketoimintaansa varten ja kun ei
4214: että suuret yhtiöt, jotka ovat luovuttaneet     ole aihetta lisäkorvauksia antaa muille kuin
4215: 20 % osakepääomastaan korvauksena n. s.         Holding-osuustodistuksia saaneille korvauk-
4216: Holding-yhteisölle, ovat tähän asti voineet     seen oikeutetuille olisi nyt tarkoitetusta li-
4217: lunastaa ne ilman rahanarvon huonontu-          säverosta saatavat varat jaettava suoraan
4218: misesta johtuvaa korotusta niinkuin in-         Holding-osuustodistuksia saaneille siirto-
4219: deksiehtoisten obligatioiden lunastamisessa     väkeen kuuluville korvaukseen oikeutetuille
4220: tapahtuu, ja niinkuin omaisuudenluovutus-       siinä suhteessa kuin he ovat osuustodistuk-
4221: veron maksajat ovat joutuneet omaisuu-          sia toisiinsa verraten saaneet.
4222: tensa korkeammalla hinnalla tapahtuneen            Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
4223:  arvioimisen johdosta maksamaan. Näin-          ehdotamme,
4224: ollen suuret osakeyhtiöt ovat päässeet muita
4225: verovelvollisia huomattavasti pienemmällä                    että Eduskunta hyväksyisi seu-
4226:  omaisuudenluovutusveroksi tarkoitetulla ve-           ~·aavan    lakiehdotuksen:
4227: 84                          IV,9. -    Osakeyhtiöiden lisävero.
4228: 
4229: 
4230:                                           Laki
4231:      osakehtiöiden Usäwrovelvollisuudesta eräissä tapauksissa sekä näiden va.rojen
4232:                         jakamisesta korvaukseen oikeutetuille.
4233:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4234:                       1 §.                        luovutusverolain mukaan muiden verovel-
4235:    Osakeyhtiön, joka on osakeyhtiöiden toi-       vollisten samansuuruisesta omaisuudesta on
4236: sen omaisuudenluovutusveron suorittami-           maksettava.
4237: sessa niiden omilla osakkeilla annetun lain                            2 §.
4238: mukaisesti antanut osakkeita omaisuuden-             1 § : ssä säädetystä lisäverosta kertyvät
4239: luovutusveron maksuksi ja jotka sanotut           varat on jaettava Holding-osuustodistuksia
4240: osakkeet lunastettuaan jäävät vähäisemmän         saaneiden korvaukseen oikeutettujen kesken
4241: verorasituksen alaiseksi kuin muut vero-          siinä suhteessa kuin he osuustodistuksia
4242: velvolliset tulee viiden vuoden aikana suori-     ovat korvauksina saaneet.
4243: tettavina vuotuisina lisämaksuina suorittaa
4244: lisäveroa sen määrän, joka yhdessä osak-                             3 §.
4245: keiden lunastussumman kanssa on saman-              Tarkempia määräyksiä tämän lain sovel-
4246: suuruinen kuin minkä toisen omaisuuden-           tamisesta annetaan asetuksella.
4247: 
4248:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
4249: 
4250:          E. PuSa..                    Juho Pyy.                   Toivo Ikonen.
4251:                                                                                             85
4252: 
4253: IV,1o. -   Lak. al. N:o 18.
4254: 
4255: 
4256: 
4257:                                Riihinen y. m. : Ehdotus laiksi eräiden maasta vietävien
4258:                                   tavaroiden vientitulleista.
4259: 
4260: 
4261:                                     E d u s k u n n a ll e.
4262: 
4263:     Työnantajain Keskusliiton antamien tie-      ovat jotenkin olleet kansantalouden kan-
4264: tojen mukaan sai vientiteollisuus v. 1947        nalta ymmärrettävissä. Nyt tätä tarvett"a
4265: ylimääräistä voittoa, jota ei voida sisällyt-    siinä mielessä ja niin suuressa määrässä ei
4266: tää kohtuulliseen voittoon, noin 6,000-          ole olemassa. Sitävastoin työttömyys on
4267: 9,000 miljoonaa markkaa. Kun kysymyk-            muodostunut vakavaksi yhteiskunnalliseksi
4268: seen tulevien tavarain viennin arvo Tilas-       ilmiöksi. Tulojen nousun pysähtyessä,
4269: tollisen vuosikirjan mukaan sanottuna            mutta menojen edelleen työttömyydenkin
4270: vuonna kohosi vain noin 41,200 miljoonaan        vuoksi kohotessa valtion taloudellinen asema
4271: markkaan, niin muodosti eri perustein las-       on vakavasti vaikeutunut. Pienten tulojen
4272: kettu ylimääräinen voitto 15-22 prosenttia       ja pienten omaisuuksien verotus on edel-
4273: maasta vietyjen tavarain arvosta. Sama           leen sietämättömän raskasta. Tämän vuoksi
4274: edullinen suhdanne on jatkunut edelleen.         kiintyy huomio vientiteollisuuden saamiin
4275: Tosin eräiden vientitavaroiden maailman-         voittoihin. Ainakin osa niistä olisi saatava
4276: markkinahinnat ovat viime vuoden puoli-          yleiseen käyttöön. Kun se muilla verotuk-
4277: välin jälkeen hieman laskeneet, mutta ovat       sen keinoilla ei ole läheskään siinä määrin
4278:  olleet edelleen keskimäärin vuoden 1947         mahdollista, olisi kaikenlaiselle puutava-
4279:  hintoja korkeammat. Kun hankinta- ja            ralle ja puuvalmisteille, selluloosalle ja pa-
4280:  tuotantokustannukset sanotun vuoden jäl-        perille ja paperivalmisteille sekä fanerille
4281:  keen eivät ole merkittävässä määrässä li-       määrättävä vientitulli, joka olisi kohtuulli-
4282:  sääntyneet, eräiden tuotannon kustannus-        seksi katsottava osa tuotantokustannusten
4283:  tekijäin, mm. koron, kantohintojen ja met-       ja vientihintojen välisestä erosta. Huo-
4284:  sätyöpalkkojen osalta ne ovat laskeneet,        mioonottaen ylimääräisen voittoprosentin
4285:  mutta vienti jatkuvasti lisääntynyt, niin       15-22 tavaroiden vientihinnoista vuonna
4286:  että se vuonna 1948 oli 52,736 miljoonaa        1947, mikä voittoprosentti ei ole pienenty-
4287:  ja vuonna 1949 noin 57,750 miljoonaa mark-      nyt vuosina 1948-1949, niin on 5 prosen-
4288:  kaa, on vientiteollisuuden voitto nimen-         tin tullia vientihinnoista lukien pidettävä
4289:  omaan valuuttakurssien muuttamisen jäl-          vähimmäismääränä, minkä ylittämiseen val-
4290:  keen kokonaisuudessaan kasvanut.                 tioneuvostolla olisi oikeus harkintansa mu-
4291:     Sotia seuranneina ensi vuosina suurteolli-    kaan.
4292:  suuden voitot, sikäli kun ne käytettiin so-         Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
4293:  tien aikana vanhentuneen ja kuluneen teh-        ehdotamme,
4294:   daskoneiston uusimiseen, keskeytymättömän
4295:   ja tehokkaan tuotannon edellyttämien                     että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4296:   raa;ka-aine- ja polttoainevarastojen hankki-           van lakiehdotuksen:
4297:   miseen sekä teollisuuden laajentamiseen,
4298: 
4299:                                            Laki
4300:                   eräiden maasta. vietävien. tavaroiden vientitulleista.
4301:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4302:                     1 §.                   lakiin liitetyn tullitariffin mainituista ni-
4303:    Vientitullia kannetaan 18 päivänä loka- mikkeistä 40-001-40-047, 43-001-44-033.
4304:  kuuta vuonna 1938 annettuun tullitariffi-
4305: 86                              IV,1o. -   Vientitullit.
4306: 
4307:                   2 §.                         mikkeessä tarkoitetun tavaran vientihin-
4308:   Vientitullin suuruuden määrää valtio-        nasta.
4309: neuvosto huomioiden hintasuhdanteet kun-                          3 §.
4310: kin tavaralajin kohdalta kuitenkin niin,         Lähemmät määräykset tämän lain täy-
4311: että tullin suuruus on vähintään 5% ni-        täntöönpanosta antaa valtioneuvosto.
4312: 
4313:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
4314: 
4315:        Vilhelm Riihinen.         M. Järvinen.                J. Mustonen.
4316:        Eino Tainio.              Elli Stenberg.              Eino Kujanpää.
4317:        Irma. Torvi.              Matti Meriläinen.           Esa. Hietanen.
4318:                                                                                              87
4319: 
4320: Il{,u. -   I.a.k aL lf:o- 19.
4321: 
4322: 
4323: 
4324: 
4325:                                 Tainio y. m. : Ehdotus laiksi asuntotuotannon edistämiseksi
4326:                                    myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain muut-
4327:                                    tamisesta.
4328: 
4329: 
4330:                                     E d u s k u n n a 11 e.
4331: 
4332:    Vuonna 1948 hyväksytyssä laissa asunto-       lämainittu epäkohta tulee näkyviin Rova-
4333: tuotannon edistämiseksi myönnettävistä ve-       niemen kauppalassa omakotirakentajien koh-
4334: rohuojennuksista on, erikoisesti Pohjois-        dalla esiintyvistä rajatapauksista. Ennen
4335: Suomen hävitetyn alueen olosuhteet huo-          laissa mainittua verovapausmääräaikaa val-
4336: mioiden, räikeä epäkohta, minkä seurauk-         mistui 198 omakotitaloa ja sen jälkeen 271
4337: sena enemmän kuin puolet hävitetyn. alueen       omakotitaloa. Viimemainituissa oli kuiten-
4338: jälleen- ym. asuntotalojen rakentajista jou-     kin 50 sellaista omakotitaloa joiden raken-
4339: tuu epäoikeutettuun asemaan. K. o. lain          taminen oli aloitettu ennen mainittua mää-
4340: mukaan tulon ja omaisuuden perusteella           räaikaa, mistä johtuu, ettei niistä, siitä huo-
4341: vuosilta 1948-1958 toimitettavissa valtion       limatta vaikka talot valmistuivat tuon mää--
4342: ja kunnan verotuksessa myönnetään vero-          räajan jälkeen, saada verovapautta. Näin
4343: vapaus myös siitä tulosta mikä on saatu          siis näistä Rovaniemen kauppalassa raken-
4344: pääasiallisesti asuntotarkoitukseen käyte-       netuista 468 omakotitalon omistajasta 221
4345: tystä rakennuksesta, vain sillä nimenomai-       pääsee verovapaudesta osalliseksi 248 jää-
4346: sella ehdolla, että rakentaminen on aloi-        dessä siitä osattomaksi.
4347: tettu 1 päivänä syyskuuta 1947 jälkeen.             Vielä enemmän ristiriitaisuuksia tuottaa
4348: Lakiin, hallituksen esityksestä, vuonna 1949     lakiin tehty edellä mainittu muutos tontin
4349: tehty täsmennys asuntorakennusta varten          ja maa-alueen verovapaudesta. Esim. mai-
4350: hankitun tontin ja maa-alueen verovapau-         nittujen Rovaniemen kauppalan omakoti-
4351: desta on niinikään epäoikeudenmukainen,          rakennusten osalta se eräissä tapauksissa
4352: sillä tässäkin tapauksessa verovapaus voi-       johtaa siihen, että joku omakotitalon ra-
4353: daan saada vain sillä ehdolla, että tontti       kentajista saa verovapauden asuinrakennuk-
4354: tai maa-alue on hankittu 1 päivänä tammi-        sen osalta, mutta ei tontista ja päinvastoin.
4355: kuuta 1947 jälkeen.                              Lain aikamäärä tässä suhteessa tuottaa mo-
4356:     Tarkastettaessa edellä mainittuja lain       nia muitakin ristiriitoja.
4357:  asettamia määräaikaehtoja Pohjois-Suomen           Kuten siis havaitaan johtaa edellä mai-
4358: hävitetyn alueen olosuhteita silmällä pitäen     nitun lain verovapauden saannin määräajat
4359: on muistettava, että rakennustoiminta siellä     Pohjois-Suomen hävitetyllä alueella moniin
4360:  aloitettiin suuressa mittakaavassa jo vuo-      ilmeisiin ristiriitoihin ja kohtuuttomuuksiin.
4361:  den 1945 alussa. Tähän oltiin pakoitettuja      Ne ovat sitäkin suuremmat, jos huomioi-
4362:  saksalaisten suorittamien hävitysten jäl-       daan siellä hävityksen jälkeen vallinneet
4363: keen. Vuoden 1945 alusta vuoden 1947             olosuhteet. Todistettavasti voidaan nimit-
4364:  elökuun loppuun mennessä asuinrakennuk-         täin osoittaa, että kaikkien niin myös ra-
4365:  sia oli valmistunut hävitetyllä alueella        kennuskustannuksien ennen hävitettyjen
4366:  2,873. Kun vuoden 1949 loppuun mennessä         kulkuyhteyksien kunnostamista olleen huo-
4367:  asuinrakennuksia oli valmistunut kaikkiaan      mattavasti korkeammat. Niinpä rahtikus-
4368:  5,489 havaitaan, että enemmän kuin puolet       tannusten todettiin tällöin kohonneen niin
4369:  tuhottujen alueiden asuinrakennuksista oli      korkeiksi, että esim. tiilikiven kuljettaminen
4370:  rakennettu ennen lain edellyttämää vero-        Sodankylään tuli postitse halvimmaksi. Kun
4371:  vapausmääräaikaa. Erikoisen selvästi edel-      nyt kuitenkin laissa oleva määräajat jättä-
4372: 88                         IV,u. -Asuntotuotannon edistäminen.
4373: 
4374: vät tällaisissa olosuhteissa asuinrakennuk-       Edellä esitettyyn    viitaten ehdotamme
4375: sen rakentaneet verovapaudesta osattomaksi      kunnioittaen,
4376: joka siinä myönnetään paremmissa olosuh~
4377: teissa rakentaneille, on se niin räikeä epä-             että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4378: oikeudenmukaisuus ja kohtuuttomuus, ettei              van lakiehdotuksen:
4379: sen korjaamista voida jättää suorittamatta.
4380: 
4381: 
4382:                                           Laki
4383:      a.suntotuotannon 'edistämiseksi myönnettävistä verohuojennuksista annetun la.in
4384:                                       muuttami~ta.
4385: 
4386:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asuntotuotannon edistämiseksi myön-
4387:  nettävistä verohuojennuksista 1 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lain (520/48)
4388:  1 § :n 1 ja 2 kohta, sellaisina kuin ne ovat saman lain muuttamisesta kesäkuun 22 päi-
4389:  vänä 1949 ( 441/49) annetussa laissa, näin kuuluviksi:
4390:                     1 §.                           2) tontista ja maa-alueesta, joka on han-
4391:                                                  kittu 1 päivänä tammikuuta 1947 tai Poh-
4392:   1) pääasiallisesti asuntotarkoitukseen käy-    jois-Suomen hävitetyllä alueella 1 päivänä
4393: tettävästä rakennuksesta, jonka rakentami-       tammikuuta 1945 jälkeen ja käytetty 1 koh-
4394: nen on aloitettu 1 päivänä syyskuuta 1947        dassa tarkoitetun rakennuksen tonttimaaksi;
4395: tai Pohjois-Suomen hävitetyllä alueella
4396: 1 päivänä tammikuuta 1945 jälkeen, mutta
4397: ennen 31 päivää joulukuuta 1953;
4398: 
4399:        Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
4400: 
4401:                  Eino Tainio.                              Toivo Friman.
4402:                                                                                            89
4403: 
4404: IV,12. -   Lak. a.l. N:o 20.
4405: 
4406: 
4407: 
4408:                                Hietanen y. m,. : Ehdotus laiksi taloudellisiin vaikeuksiin
4409:                                   joutuneiden pienomistajien tukemiseksi.
4410: 
4411: 
4412:                                    E d u s k u n n a II e.
4413: 
4414:    Viimeksi toimitettujen eduskuntavaalien      maksamiseen on naiSsa oloissa suunnilleen
4415: jälkeisenä aikana harjoitetun, suurpääoma-      olematon. Arvion mukaan kohoavat noin
4416: piirejä suosivan hallituspolitiikan vuoksi      15,000 pohjois-suomalaisen verovelvollisen
4417: tuntuvat kapitalistisessa maailmassa alka-      verorästit jo nyt lähes 130 miljoonaan
4418: neen taloudellisen pulan vaikutukset voi-       markkaan. Suurimmaksi osaksi ne ovat
4419: makkaina meidänkin maassamme. Erityi-           kunnille kuuluvia veroja. Kuntien vero-
4420: sen selvästi sen seuraukset ovat nähtävänä      tulojen tuoton näin vähentyessä niiden
4421: maamme metsärikkailla seuduilla. Metsien        asema vastaavasti vaikeutuu. Tilanne on
4422: myyntimahdollisuudet ja metsätyöt ovat          muodostumassa sellaiseksi, että ellei kiireel-
4423: suuresti supistuneet. Työttömyys on saa-        lisesti ryhdytä riitttävän suurisuuntaisiin
4424: vuttanut ennakolta arvaamattoman suuren         toimenpiteisiin vaikeuksiin joutuvien tuke-
4425: laajuuden. Hakkuukautena 1948-49 vä-            miseksi, kehitys tulee nyt niin kuin sotia
4426: heni metsätyöpalkkojen määrä 5,000 mil-         edeltäneen vuosikymmenen alun pulan ai-
4427: joonaa markkaa ja metsämyyntitulot 2,000        kanakin ennemmin tai myöhemmin johta-
4428: miljoonaa markkaa, hakkuukautena 1949-          maan tuhansien pienviljelijäin ja omakodin
4429: 50 ovat vastaavat luvut ainakin 7,000 mil-      omistajain pikkuomaisuuksien pakkohuuto-
4430: joonaa markkaa palkkojen kohdalta ja            kauppoihin.
4431: 3,000 miljoonaa markkaa metsänmyynti-              Valtiovallan velvollisuus tässä tapauk-
4432: tulojen kohdalta. Tämä merkitsee parin          sessa on tulla vaikeuksiin joutuvien avuksi.
4433: vuoden aikana 12,000 miljoonan markan           Se tulisi tapahtumaan parhaiten siten, että
4434: vähennystä palkkatyöläisten ja pienviljeli-     velkojen ja verojen maksuvelvollisuuden
4435: jöiden tuloissa. Tämän lisäksi on laajoilla     vuoksi vaikeuksiin joutuvat voisivat saada
4436: alueilla liikkuneen hallan tuhot aiheuttanut    valtiolta halpakorkoista ja pitäaikaista lai-
4437: arvion mukaan yhteensä lähes 3,500 mil-         naa velkojensa ja verojensa maksuihin.
4438:  joonan markan menetyksen. Työttömyys           Lainaa olisi hakemuksesta myönnettävä
4439: ei ole rajoittunut ainoastaan vain metsä-       jokaiselle sen tarpeessa olevalle omakodin
4440: töihin, vaan on sitä yhä enenevässä mää-        ja asunto-osakkeen omistajalle, ja pääasial-
4441: rässä havaittavissa muillakin elinkeinoelä-     lisesti omalla ja perheenjäsenten työllä toi-
4442: män aloilla.                                    meentulevalle pienviljelijälle, jonka omis-
4443:     Näiden syiden vuoksi useiden · kymme-       taman tai ·vuokran nojalla hallitseman vil-
4444: nientuhansien perheiden asema on jo nyt         jelmän viljelyspinta-ala on enintään 15
4445:  muodostunut sietämättömän vaikeaksi. Tu-       hehtaaria ja jolla sen lisäksi ei ole muuta
4446: hansissa tapauksissa se on kestämätön.          huomattavasti tuloa tuottavaa omaisuutta.
4447:  Eräitä pienten omaisuuksien pakkohuuto-        Lainan enimmäismäärä saisi kohota enin-
4448:  kauppoja on jo ilmoitettu. Kaiken lisäksi      tään sen hakijan omaisuuden arvoon. Se
4449:  ei ole millään syillä perusteltavissa olevaa   olisi myönnettävä 20 vuodeksi ja saisi sen
4450:  aihetta olettaa, että alkanut pula nykyistä    korko olla yksi prosentti. Nämä toimen-
4451: talouspoliittista suuntausta noudatettaessa     piteet olisi järjestettävä siitä annettavana
4452:  muodostuisi nopeasti ohimeneväksi ilmiöksi.    lailla.
4453:  Kaikki tosiasiat puhuvat päinvastaisen kä-        Edellä. esitettyyn viitaten kunnioittaen
4454:  sityksen puolesta. Tuhansien pienviljelijäin   ehdotamme,
4455:  ja omakodin omistajain mahdollisuudet vel-
4456:  kojensa ja jo nyt maksukyvyttömyyden                    että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4457:  vuoksi snorittamatta jääneiden verojen                van lakiehdot1tksen:
4458:                                                                                            12
4459:                           IV,12. -   Pienomistajain tukeminen.
4460: 
4461: 
4462:                                         Laki
4463:          taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden pienomistajien tukemiseksi.
4464:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4465:                      1 §.                      suuden arvoa vastaava määrä, joka on kiin-
4466:   Valtion varoista voidaan erityisissä ta-     nityksen kautta tahi muuten katsottava
4467: pauksissa myöntää halpakorkoista ja pitkä-     olevan ensisijaisena vaikeutena erääntynei-
4468: aikaisa lainaa maksuvaikeuksiin joutuneelle    den verojen ja velkojen suorittamisesta.
4469: henkilölle verojen ja velkojen suorittamista     Lainan korko on yksi prosentti.
4470: varten.                                          Lainan takaisinmaksuaika on kaksikym-
4471:                      2 §.                      mentä vuotta.
4472:   Lainaa myönnetään:
4473:   1) omakodin ja yhden asunto-osakkeen                              4 §.
4474: omistajalle, ja                                   Lainan myöntää valtiovarainministeriö
4475:   2) pienviljelijälle, joka hankkii paa-       sitä varten valtion tulo- ja men<>arvioon
4476: asiallisen toimeentulonsa omalla ja perheen    varatuista varoista.
4477: jäsenten työllä, ja jonka omistaman tai           Lähemmät ehdot lainan ehdoista ja me-
4478: vuokran nojalla hallitseman viljelmän vil-     nettelystä lainaa anottaessa antaa valtio-
4479: jelyspinta-ala on enintään viisitoista heh-    neuvosto.
4480: taaria, eikä omista muuta huomattavasti
4481: tuloa tuottavaa omaisuutta.                                        5 §.
4482:                                                  Lähemmät määräykset tämän lain täytän-·
4483:                   3 §.                         töö:npanosta ja soveltamisesta antaa valtio-
4484:   Lainaa voidaan antaa enintään sen omai-      neuvosto.
4485: 
4486:      Helsingissä 10 p :nä helmikuuta 1956.
4487: 
4488:                 E. Hietanen.                             M. Järvinea
4489:                 V. Puumalaiuen.                          P. Leskinen.
4490:                 N. NUl'Dlinen.                           Toivo Friman.
4491:                 An.tto Prunnila.                         Eino Tainio.
4492:                 Niilo Nieminen.                          J. Mustonen.
4493:                                                                                            91
4494: IV,1a. -   La.k. al. N: o 21.
4495: 
4496: 
4497: 
4498: 
4499:                                 Vennamo y. m.: Ehdotus laiksi varojen varaamisesta pien-
4500:                                   tilallisille myönnettäviä sähköistämislainoja varten.
4501: 
4502: 
4503:                                      E d u s k u n n a ll e.
4504: 
4505:    Sähkön saaminen maaseudun pientiloille         heinäkuun 12 päivänä 1949 on muutettu
4506: on näiden tilojen kannattavuuden ja kehi-         siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttamisen
4507: tyksen välttämätön edellytys. Sähkövirran         rahoittamisesta annettua lakia siten, että
4508: hankkimisesta pientilalle aiheutuu kuiten-        maanhankintalainsäädännön nojalla asute-
4509: kin sellaisia kustannuksia, etteivät pienvil-     tuille tilallisille voidaan myöntää valtion
4510: jelijän omat mahdollisuudet ja varat tähän        varoista lainaa sähkön saamiseksi tilalle,
4511: riitä, mistä syystä pienviljelmät ovat eten-      olisi valtion tuettava muitakin maaseudun
4512: kin syrjäseuduilla, missä sähkön hankkimi-        pientilallisia, myöntämällä heille halpakor-
4513: sesta aiheutuu tavallista suurempia kustan-       koisia lainoja sähkövirran saamiseksi ti-
4514: nuksia, yleisesti jääneet ilman sähköä tai        lalle.
4515: sähkön ovat saaneet tilalleen vain varak-            Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehd()-
4516: kaimmat viljelijät, joiden kannettavaksi on       tamme kunnioittaen,
4517: jäänyt, vain osan paikkakunnan tiloista
4518: pystyessä hankkimaan sähkövirran, taval-                   että Eduskunta hyväksyisi seura.a-
4519: lista suuremmat kustannukset.                            van lakiehdotuksen:
4520:    Edellä esitetyistä syistä ja kun toisaalta
4521: 
4522: 
4523:                                            Laki
4524:      varojen varaa.misesta. pientilallisilla myönnettä.viä sähköistämislainoja. varten.
4525:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4526:                         1 §.                      tiin, sekä sähkövirran hankkimista ja jake·
4527:    Viitenä vuotena, alkaen vuodesta 1951,         lua varten tarvittavien laitteiden rakenta-
4528: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuo-         miseen.
4529: sittain tarpeellinen siirtomääräraha halpa-          Erityisistä syistä voidaan 2 momentissa
4530: korkoisten sähköistämislainojen myöntämi-         tarkoitettua lainaa myöntää viljelijälle,
4531: seksi pientilallisille.                           vaikka tila käsittäisi peltoa 15 hehtaaria
4532:    Tästä määrärahasta voidaan myöntää lai-        enemmän, vaan ei yli 30 hehtaaria.
4533: naa viljelijöille, joiden tila on ilman sähkö-
4534: virtaa ja käsittää peltoa enintään 15 heh-                           2 §.
4535: taaria, sellaisten osuus- ja liittymismaksu-        Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
4536: jen suorittamiseen ja osakkeiden merkitse-        tamisesta annetaan asetuksella.
4537: miseen, jotka oikeuttavat sähkövirran saan-
4538: 
4539:   Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
4540: 
4541:                  Veikko Vennamo.                               Martti Miettunen.
4542: 92
4543: 
4544: IV,H. -     Lak. al. N:o 22.
4545: 
4546: 
4547: 
4548: 
4549:                                Pyörtänö : Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kustannuk-
4550:                                  sista annetun lain 5 § :n muuttamisesta.
4551: 
4552: 
4553:                                    E d u s k u n n a 11 e.
4554: 
4555:   Kansakoululaitoksen ylläpidosta johtuvat      -Imatra, Varkaus, Riihimäki, Nokia, Lau-
4556: erilaiset menot näyttelevät kuntain talou-      ritsala, Hyvinkää, Valkeakoski, Kouvola,
4557: dessa jatkuvasti varsin huomattavaa osaa.       Salo ja Forssa - olivat 1: 17 mk, 693: 34
4558: Näin nimenomaan kaupunkien ja kauppa-           mk ja 6,934: 10 mk.
4559: lain kohdalla, koska ne eivät ole tilaisuu-        On selviö, että kun tilanne on senlaatui-
4560: dessa saamaan kansakoululaitoksiaan var-        nen, kuin mitä edellä on tuotu esiin, ja kun
4561: ten niin suuria avustuksia kuin on asian-       tiedetään, että asukasmäärän kaikissa kau-
4562: laita esimerkiksi maalaiskuntain suhteen.       pungeissa ja kauppaloissa jatkuvasti voi-
4563: Kun valtionapu on ollut maalaiskunnille ko-     makkaasti kasvaessa ollaan pakoitettuja
4564: konaistuloista tavallisesti 22.s-28.1 %, on     laajentamaan entisiä ja rakentamaan uusia
4565: se kauppaloille ollut 9.7-11.9% ja kau-         kansakouluja, rasitukset kansakoululaitok-
4566: pungeille ainoastaan 3.67-5.7 %. Viime-         sen osuudelta muodostuvat kohtuuttoman
4567: mainittujen, niin kauppalain kuin kaupun-       suuriksi. On näin ollen kohtuullista ja
4568: kienkin, verotuksella perittävät kansakoulu-    paikallaan, että kaupungit ja kauppalat ai-
4569: menot ovatkin näin ollen melkoiset. Ottaen      nakin kansakoulurakennustensa rakennus-
4570: perusteeksi joukon keskisuuria ja pieniä        kustannusten osuudelta rinnastetaan valtion
4571: kaupunkeja- Jyväskylän, Kemin, Kotkan,          avustuksen ja lainan suuruudessa maalais-
4572: Hämeenlinnan, Lappeenrannan, Mikkelin,          kuntiin.
4573: Rauman, Kokkolan, Kajaanin ja Porvoon              Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu,
4574: - ne muodostuivat esim. vuonna 1948 seu-        ehdotetaan kunnioittavasti,
4575: raaviksi: Veroäyriä kohti 1: 76 mk, asu-
4576: kasta kohti 1,099: 05 mk ja oppilasta kohti               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4577: 13,006: 21 mk. Vastaavat luvut kauppalain               van lakiehdotuksen:
4578: 
4579: 
4580:                                          Laki
4581:             kansakoululaitoksen kustannuksista. annetun lain muuttamisesta.
4582:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista 8
4583:  päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain (180/26) 5 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se
4584:  on viimeksi muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1949 annetussa laissa (886/49), näin
4585:  kuuluvaksi:
4586:                    5 §.                         mikäli :n-ämä kustannukset eivät nouse yli
4587:   Kunta on omien kansakoulurakennusten          jäljempänä tässä pykälässä mainittujen nor-
4588: hankkimiseksi oikeutettu saamaan valtiolta      maalihintojen.
4589: avustusta 20-50 % ja kuoletuslainaa 40-
4590: 60 % rakennuskustannusten koko määrästä,
4591: 
4592:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
4593: 
4594:                                                                 Toivo Pyörtänö.
4595:                                                                                         93
4596: 
4597: IV,15. -     Lak. al. N:o 23.
4598: 
4599: 
4600: 
4601: 
4602:                                 Soininen y. m. : Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kustan-
4603:                                    tuksista annetun lain 5 § :n muuttamisesta.
4604: 
4605: 
4606:                                     E d u s kun n a ll e.
4607: 
4608:   Jos maalaiskunta rakentaa uuden kansa-        lämmityksen tai sähkövalon ennestään ra-
4609: koulutalon, se saa valtiolta avustusta 20-      kennettuun kansakoulutaloon, se ei saa min-
4610: 50% ja kuoletuslainaa 40-60% hyväksy-           käänlaista valtionavustusta siihen. Kun
4611: tyistä normaalihinnoista. Jos tähän uuteen      tämä on mielestämme kohtuutonta ja myös
4612: rakennukseen järjestetään keskuslämmitys        hidastaa kansakouluhuoneistojen saatta-
4613: ja sähkövalaistus, myös niiden osalta saa-      mista nykyaikaiseen ja tarkoituksenmukai-
4614: daan sama valtion tuki. Normaalihinnat          seen kuntoon, esitämme,
4615: ovat nimenomaan niin määrätyt, että myös
4616: nama kustannukset otetaan huomioon.                      että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4617: Mutta jos maalaiskunta järjestää keskus-               van lakiehdotuksen:
4618: 
4619: 
4620:                                           Laki
4621:        kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain 5 § :n muuttamisesta.
4622:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kansakoululaitoksen kustannuksista 8 päi-
4623:  vänä kesäkuuta 1926 annetun lain 5 § : ään, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulu-
4624:  kuuta 1949 annetussa laissa, näin kuuluva 5 momentti:
4625:                      5 §.                       rannuksen, jota ei ole katsottava huoneis-
4626:                                                 ton kunnossapitoon kuuluvaksi, voidaan
4627:    Jos aikaisemmin valmistuneeseen kansa-       siitä aiheutuvista kustannuksista myöntää
4628: koulurakennukseen maalaiskunta järjestää        valtionapua ja kuoletuslainaa samojen pe-
4629: keskuslämmityksen tai sähkövalon tai suo-       rusteiden mukaan kuin uuden huoneiston
4630: rittaa siinä muun tarkoituksenmukaisen pa-      hankkimiseen.
4631: 
4632:   Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
4633: 
4634:            Heikki Soininen.          Lennart Heljas.            Timari Tiainen.
4635:            Kalle Joukanen.           Eino Kujanpää.             Yrjö Saari.
4636:            Antti J. Rantamaa.        Juho Karvonen.             Wiljam Sarjala.
4637:            Yrjö Hautala.             Toivo Pyörtänö.            Tahvo Rönkkö.
4638:            Eino Laitinen.            Vieno Simonen.             Niilo Ryhtä.
4639:            Urho Kulovaava.           Lauri Riikonen.            M. 0. Lahtela.
4640:            E. A. Turja.              Johannes Virolainen.       Martti Miettunen.
4641:            Erkki Koivisto.           Eemil Luukka.              Samuli Simula.
4642:            Urho Saariaho.            Eino Rytinki.              Kusti Eskola.
4643:            Matti Miilcld.            Jussi Lappi-Seppälä.       Aino Luostarinen.
4644:            Varma K. Turunen.         L. I. Kaukamaa.            Lauri Murtomaa.
4645:            Jaakko Hakala.            Martti Suntela.            Atte Pakkanen.
4646: IV,16. -   La.k. al. N:o 24.
4647: 
4648: 
4649: 
4650: 
4651:                                Niskaaa. y. m. : Ehdotus laiksi kansakoulunopettajien lisä-
4652:                                   palkkioista eräissä kunnissa.
4653: 
4654: 
4655:                                    E d u s k u n n a ll e.
4656: 
4657:    Kansakoululaitoksen kustannuslain muu-       tyksenä esitetty, että kansakoulunopetta-
4658: tos, joka annettiin joulukuun 30 päivänä        jien palkkauksen kokonaisjärjestely olisi
4659: 1949, poistaa eräiltä rajaseudun kan-           suoritettava samalla kertaa, niin ettei ke-
4660: sakoulunopettajilta aikaisemmin vuosikym-       nenkään opettajan palkkaus vähentyisi tänä
4661: meniä maksetun rajaseutupalkkion ja vielä       aikana, jolloin palkkoja yleisestikin on py-
4662: laajemmassa määrässä alentaa sitä. Tämä         ritty korottamaan. Nyt kuitenkin yleinen
4663: johtuu siitä, että entinen rajaseutukunta       kansakoulunopettajien palkkojen järjestely
4664: käsite on laissa korvattu syrjäseutukunnan      on viivästynyt ja tästä syystä alussa sano-
4665: käsitteenä. Edellä mainitun lainmuutoksen       tun lain täytäntöön .paneminen tuottaa koh-
4666: johdosta on eräissä rajaseutukunnissa opet-     tuuttoman ja varsin huomattavan palkko-
4667: tajan palkat alentuneet aina 4,300 markalla     jen alennuksen, mihin edellä viitattiin ja
4668: kuukautta kohti. Kun tämä tapahtuu ai-          mitä ei voida pitää asianmukaisena. Sen-
4669: kana, jolloin harvaanasutuissa ja rajaseutu-    tähden mielestämme olisi lailla turvattava
4670: kunnissa vallitsee poikkeuksellisen ankara      kyseisten opettajien oikeus saada entinen
4671: puute kansakoulunopettajista, niin siellä       lisäpalkkionsa niin kauan, kunnes uusi
4672: toimivien opettajien palkkojen alentaminen      palkkauksen järjestely saadaan voimaan.
4673: on kohtalokas ja näillä alueilla se tuntuu         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
4674: suorastaan käsittämättömältä toimenpi-          kunnioittaen,
4675: teeltä. Tietoomme on lisäksi tullut, että
4676: ainakin kouluhallituksessa asiaa valmistel-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4677: taessa on nimenomaan muutoksen edelly-                  van lakiehdotuksen:
4678: 
4679:                                           Laki
4680:                 kansakoulunopettajien qisäp9J:kkioista. eräissä kunnissa.
4681:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4682:    Niissä kunnissa, joissa kansakoululaitok-    sakoululaitoksen kustannuslain 15 § : n 5 mo-
4683: sen kustannuslain 15 §:n 5 momentin mu-         mentin nojalla mahdollisesti maksetun paik-
4684: kainen kansakoulunopettajien lisäpalkkio        kion kanssa nousee vuonna 1949 makset-
4685: on kuluvan vuoden alusta alkaen alennettu       tuun määrään.
4686: tai kokonaan poistettu, suoritetaan tämän         Tämä laki on voimassa, kunnes se lailla
4687: lain mukaan kansakoulunopettajille tulevaa      kumotaan, kuitenkin enintään elokuun 1 päi-
4688: lisäpalkkiota se määrä, että se yhdessä kan-    vään 1952.
4689: 
4690:   Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
4691: 
4692:     Markus Nisdmla..       Onni Mannila..         To.hvo Rönkkö.      Lennart Belja.s.
4693:     Erkki Koivisto.        Martti Miettunen.      Heiklki Soininen.   Eino Rytinki.
4694:     Aino Luostarinen.   Niilo Ryhtä.              Väinö Okko.         Yrjö Hauta.la.
4695:     Kerttu Sa.ala.sti.  Väinö Ra.nkila.           Matti Miikki.       Ilmari Tiainen.
4696:     Vieno Simonen.      Eino Palovesi.            Vilho Väyrynen.     M. 0. Lahtela..
4697:             - Atte Paldmri.en.                                 Yrjö Saari.
4698:                                                                                             95
4699: 
4700: IV,17. -   Lak. a.L N:o 25.
4701: 
4702: 
4703: 
4704: 
4705:                                 M. Leskinen y. m. : Ehdotukset laeiksi maaseudun rakennus-
4706:                                    toiminnan edistämisestä, maaseudun rakennustuotannon
4707:                                    tukemisesta valtion varo{lla sekii maaseudun rakennus-
4708:                                    lainoista, -takuista ja -avustuksista.
4709: 
4710: 
4711:                                      E d u s k u n n a 11 e.
4712: 
4713:    Kun eduskunta vuoden 1949 valtiopäi- seen Arava-suunnitelman mukaisesti oo.
4714: ville hyväksyi lain asutuskeskusten asunto- ryhdytty.
4715: rakennustuotannon edistämisestä ja siihen              Valtion tuella tapahtuvan asuntorak@l-
4716: liittyvät lait asuntorakennustuotannon tu- nustoiminnan edistämisen niinkin minkä
4717: kemisesta valtion varoilla ja lain asunto- tallansa muun kansalaisten elämän viihtyi-
4718: lainoista, -takuista ja -avustuksista, se syyttä ja turvallisuutta ·edistävän toimen-
4719: samalla lausui hallitukselle toivomuksen, piteen täytyy jakaautua tasapuolisesti kaik-
4720: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen- kien ·tarvitsevien kesken heidän asuinpai-
4721: piteisiin sellaisen asuntorakennussuunnitel- ·kastaan riippumatta. Sen vuoksi cvaltion
4722: man aikaansaamiseksi varsinaista maaseu- toimenpiteiden               asuntorakennustu()tannon
4723: tua varten, joka vastaa Aravasuunnitelmaa tukemiseenkin on jakaannuttava 'tasapuoli-
4724: kaupunkeja, kauppaloita ja eräitä muita sesti kaupunkien ja maaseudun kesken.
4725: asutuskeskuksia varten. Hallitus ei kuiten- Uusien toivomusten s.iitä hallitukselle esit-
4726: kaan ole ryhtynyt minkäänlaisiin toimen- täminen ei tapahtuneen jälkeen kuitenkaan
4727: piteisiin tämän eduskunnan vuoden 1949 ole tarpeellista. Mutta kun asuntojen tarve
4728: maaliskuussa lausuman toivomuksen toteut- tunnetusti on olemassa ja kun erityisesti
4729: tamiseksi. Mikäli on saatu tietää, on se maaseudulla työttömyys on muodostunut
4730: päinvastoin päättänyt olla toivottuihin toi- peloittavan suureksi, on maaseudun asunto-
4731: menpiteisiin ryhtymättä.                          . rttkennustoimintaan kiireellisesti ryhtymi-
4732:     Ei ole tiedossa, miksi hallitus on tällä ttt- fien nimen&maan nyt ajankohtainen.
4733: valla suhtautunut eduskunnan selvästi lau-             Maaseudun rakennustoiminnan edistämis-
4734: sumaan toivomukseen. Sen ei sanota sel- toimenpiteet eivät voi supistua vain asunto-
4735: viävän edes valtioneuvoston pöytäkirjoista. rakennuksia koskeviksi. Talousrakennusten
4736:  Syynä ei voi olla ainakaan se, että varsinai- QSa,lt11. kysymys <m ·vähintään yhtä polttava.
4737: sen maaseudun asunto•olot olisivat hyvät Näiden syiden Vlroksi asutuskeslrusten
4738:  tai edes huomattavasti .paremmat kuin kau- asuntorakennustoimintaa edistämään tar-
4739:  punkien tai muiden asutuskeskusten. Eri- koitettujen Arava-lakien siten muuttami-
4740:  tyisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa ja ns. nen, ~ttä niiden mukaiset toimenpiteet
4741:  kartanoalueilla im. hyvin paljon huonoja ulotettaisiin koskemaan myös varsinaista
4742: asuntoja. Siitä, kuinka ·suuri varsinaisen ma;aseutna, ei tulisi kaikissa suhteissa toot-
4743:  maaseudun asuntovajaus on ja kuinka pal- tamaan toivottua tulosta. Toisaalta jo tä-
4744:  jon asutaan terveydellisistäkin syistä siihen hänastinen käytäntö on varsin vakuuttavasti
4745:  kelpaamattomissa asunnoissa, ei ole ole- osoittanut, että ne rajoitukset, jotka asutus-
4746:  massa läheskään luotettaviksi ka.ts()ttavia keskusten asuntorakennustoiminnan rahoit-
4747:  tietoja. Siitä esitetyt arvioluvut eroavat tamista koskevaan lakiin sisältyvät, (')Vat
4748:  hyvin huomattavasti toisistaan. Kunnollis- olleet omiaan suuresti vaikeuttamaan vähä-
4749:  ten asuntojen puute maaseudulla ei kuiten- varaisten rakentajain lainansaantimahdolli-
4750:  kaan liene sen pienempi kuin kaupun- suutta. Tämä koskee ensi sijassa valti(}n-
4751:  geissa ja niissä muissa asutuskeskuksissa, lainojen toissijaisuutta. Asutuskeskusten
4752:  jt>iden asuntorakennustuotannon edistäm.i- asuntorakennustoiminnan rahoituslain mu-
4753: 96                         IV,17. -   Maaseudun ra:kennustoiminta.
4754: 
4755: kaan valtion lainoja kaiken lisäksi myönne-       oman asumus- tai talousrakennuksen tar-
4756: tään monille sellaisille rakennuttajille, jotka   peessa olevien henkilöiden muodostamille
4757: maaseudulla eivät voine tulla kysymykseen.        osakeyhtiöille ja osuuskunnille uusien ra-
4758: Maaseudun asunto-oloja voidaan hyvinkin           kennusten rakentamiseksi ja nykyisten pe-
4759: huomattavasti parantaa nykyisten asunto-          rusteelliseksi korjaamiseksi. Myönnettävän
4760: rakennusten     perusteellisen     korjauksen     lainan suuruus voisi olla enintään viisi-
4761: kautta. Tällaisiin tarkoituksiin asutuskes-       kymmentä sadalta hyväksytyistä rakennus-
4762: kusten asuntorakennustoiminnan rahoitus-          kustannuksista. Se olisi myönnettävä ensi-
4763: lain mukaan valtion lainoja kuitenkaan ei         sijaisena ja saisi se kohota asianomaisten
4764: myönnetä. Näiden kaikkien syiden vuoksi           hankkimien muiden lainojen kanssa enin-
4765: varsinaisen maaseudun rakennustoiminnan           tään yhdeksäänkymmeneen sadalta raken-
4766: edistämiseksi olisi saatava aikaan erillinen      nuskustannuksista. Myönnettävien lainojen
4767: lainsäädäntö.                                     kuoletusaika olisi määrättävä, jos rakennus
4768:    Koska maatalousministeriön asutusasiain-       on kivestä tai muusta kestävästä rakennus-
4769: osastolla on katsottava olevan riittävästi        aineesta, neljäksikymmeneksiviideksi vuo-
4770: kokemusta maaseudun ja maatalouden ra-            deksi ja muusta vähemmän kestävästä ra-
4771: kennustoiminnan ohjaamisesta ja valvon-           kennusaineesta rakennettavassa kahdeksi-
4772: nasta, olisi myöskin muu kuin maanhankin-         kymmeneksiseitsemäksi vuodeksi. Lainojen
4773: talain mukainen rakennustoiminta ilreskitet-      koron tulisi olla sama kuin asutuskeskusten
4774: tävä sen johdon ja valvonnan alaiseksi. Sen       asuntorakennuksiin myönnettävien ja vah-
4775: tehtävänä olisi suunnitella, ohjata ja valvoa     vistaisi niiden suuruuden valtioneuvosto.
4776: koko maaseudun asunto- ja talousrakennus-         Muissakin suhteissa lainaehtojen tulisi olla
4777: toimintaa ja käytettävänä olevien varojen         samanlaisia kuin asutuskeskusten asunto-
4778: puitteissa huolehtia valtion lainojen myön-       rakennuksiin myönnettävien.
4779: tämisestä samoin kuin muistakin tarpeelli-           Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
4780: siksi osoittautuvista toimenpiteistä raken-       ehdotamme,
4781: nustoiminnan turvaamiseksi ja kehittämi-
4782: seksi. Rakennuslainoja olisi myönnettävä                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4783: oman asunto- ja talousrakennustarpeen tyy-               vat lakiehdotukset:
4784: dyttämiseksi yksityisille henkilöille sekä
4785: 
4786: 
4787:                                             Laki
4788:                        maaseudun rakennustoiminnan 'edistämisestä.
4789:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4790:                       1 §.                        ja avustusten myöntämisestä sekä muista
4791:    Asuntopulan poistamiseksi maaseudulla          tarpeellisiksi osoittautuvista rahoitustoi-
4792: valtio tukee ja ohjaa sosiaalisesti tarkoituk-    menpiteistä maaseudun asunto- ja talous-
4793: senmukaista asunto- ja talousrakennustuo-         rakennustuotannon turvaamista ja kehittä-
4794: tantoa lainoilla, takuilla ja avustuksilla,       mistä varten; sekä
4795: kuten siitä erityisessä laissa lähemmin sää-         3) ryhtyä muihin toimenpiteisiin asunto-
4796: detään. Tähän valtion tukemistoimintaan           ja talousrakennustuotannon edistämiseksi,
4797: liittyvät tehtävät kuuluvat maatalousminis-       mikäli niistä huolehtiminen ei kuulu muulle
4798: teriön asu tusasiainosastolle.                    viranomaiselle.
4799:                     2 §.                                               3 §.
4800:    Maatalousministeriön asutusasiainosaston          Valtioneuvostolla on valta määrätä, mitä
4801: tehtävänä on:                                     ylimääräisiä toimia on maatalousministe-
4802:    1) suunnitella, ohjata ja valvoa valtion       riön asutusasiainosastolle perustettava tässä
4803: varoilla tuettavaa asunto- ja talousraken-        laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi.
4804: nustoimintaa;                                     Näihin toimiin on valtioneuvostolla valta
4805:    2) käytettävissä olevien varojen puit-         siirtää valtion peruspalkkaisen viran tai
4806: teissa huolehtia valtion lainojen, takuiden       toimen haltija, tuomarinviran haltijaa lu-
4807:                                 IV,l 7. -   M. Leskinen y. m.                             97
4808: 
4809: kuun ottamatta, samom kuin ylimääräinen           toimihenkilöiden tehtävistä ja toiminnasta.
4810: toimen haltija.                                   Lautakuntien ja toimihenkilöiden toimin-
4811:                      4 §.                         nasta aiheutuvat kustannukset jäävät kun-
4812:    Valtioneuvostolla on valta määrätä,            nan suoritettaviksi.
4813: minkä viranomaisen on huolehdittava tässä
4814: laissa tarkoitettujen tehtävien paikallisesta                        5 §.
4815: hoitamisesta. Valtioneuvosto voi myös vel-           Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
4816: voittaa kunnan asettamaan tätä varten             täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa val-
4817: lautakuntia ja toimihenkilöitä, milloin tä-       tioneuvosto.
4818: män lain tarkoituksen toteuttaminen sitä                             6 §.
4819: välttämättömästi vaatii, sekä antaa tarvitta-        Tämä laki on voimassa vuoden        lop-
4820: vat määräykset sellaisten lautakuntien ja         puun.
4821: 
4822: 
4823: 
4824: 
4825:                                             Laki
4826:                maaseiUdun rakennustuotannon tukemisesta valtion varoilla.
4827:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4828:                      1 §.                         asunto- ja talousarkennuspulan poistami-
4829:   Maaseudun rakennustuotantoa varten              seksi välttämättömän, sosiaalisesti tarkoi-
4830: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuonna       tuksenmukaisen rakennustuotannon aikaan-
4831: 1951 vähintään 4,000 miljoonaa sekä vuo-          saamiseksi ja ylläpitämiseksi maaseudulla.
4832: sina 1952, 1953 ja 1954 kunakin vähintään
4833: 5,000 miljoonan markan suuruinen siirto-                              2 §.
4834: määräraha.                                          Siitä, millä ehdoilla ja missä järjestyk-
4835:    Edellä 1 momentissa tarkoitettuja määrä-       sessä 1 § tarkoitettuja lainoja myönnetään,
4836: rahoja käytetään lainojen myöntämiseen            säädetään erikseen.
4837: 
4838: 
4839: 
4840: 
4841:                                             Laki
4842:                 maaseudun rakennuslainoista, -takuista ja -avustuksista.
4843:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4844:                        1 §.                       ehdoilla, jotka valtioneuvosto tarkemmin
4845:     Sellaisen yleishyödyllisen rakennustoi-       määrää.
4846:  minnan tukemiseksi, jonka tarkoituksena
4847:  on sijainniltaan, pohjaratkaisuiltaan, tek-                          2 §.
4848:  nillisiltä rakenteiltaan ja varusteiltaan sekä     Rakennuslainaa voidaan myöntää oma-
4849:  asumiskustannuksiltaan halpojen ja sosiaa-       kotitalon ja asunto-osakeyhtiötalon sekä
4850:  lisesti tarkoituksenmukaisten uusien asunto-     asunnon tarvitsijoiden muodostaman osuus-
4851:  ja talousrakennusten aikaansaaminen maa-         kunnan asuntotalon rakentamista varten.
4852:  seudulla, tai jo valmiiden asunto- ja talous-      Rakennuslainaa voidaan myöntää sellai-
4853:  rakennusten peruskorjaaminen, myönne-            sen tarkoituksenmukaisen talousrakennuk-
4854:  tään eduskunnan tarkoitusta varten osoit.        sen valmistamista varten, jonka haitijoina
4855:  tamista varoista kuoletettavia rakennuslai-      on 1 momentissa mainittu rakennuslainan
4856:  noja.                                            saaja tahi siihen verrattava.
4857:     Rakennuslainoja voidaan myöntää asunto-         Rakennuslainaa voidaan myöntää myös
4858:  osakeyhtiöille ja osuuskunnille sekä yksi-       asunto- ja talousrakennuksen peruskor-
4859:  tyisille henkilöille niillä edellytyksillä ja    jausta varten.
4860:                                                                                             13
4861: 98                        IV,l 7. -   ·Maaseudun rakennustoiminta.
4862: 
4863:   Rakennuslainan suuruus on enintään            suhteettoman suuriksi, voi valtio, asumis-
4864: viisikymmentä sadalta hyväksytyistä han-        kustannusten alentamiseksi eduskunnan eri-
4865: kintakustannuksista, ja laina saa sen edellä    tyisesti tarkoitusta varten osoittaman mää-
4866: paremmalla oikeudella kiinnitettyjen laino-     rärahan puitteissa määräaikana, enintään
4867: jen kanssa nousta enintään yhdeksäänkym-        kymmenenä vuotena, suorittaa osan tällai-
4868: meneen sadalta sanotuista kustannuksista.       sen lainan korosta, kuitenkin enintään
4869: Rakennuslainan takaisinmaksamisen vakuu-        kolme sadalta.
4870: ueksi on vahvistettava kiinnitys.                                     7 §.
4871:                                                    Monilapsiselle vähävaraiselle perheelle,
4872:                      3 §.                       joka asuu omistamassaan ja yksinomaan
4873:    Julkisen tarkastuksen alaiselta rahalai- perheen omana asuntona käytettävässä oma-
4874: tokselta saatavalle, rakennuslainaa vastaa- kotitalossa tahi huoneistossa, jonka raken-
4875: valle lainalle voidaan antaa valtion takuu tamiseen on myönnetty tämän lain mu-
4876: siltä osalta, kuin sanottu laina ylittää viisi- kaista lainaa, voidaan myös myöntää per-
4877: kymmentä sadalta hyväksytyistä hankinta- heenasuntoavustusta. Avustuksen suuruus,
4878: kustannuksista. Rakennustakuulla myön- joka voi nousta enintään valtion myöntä-
4879: netystä lainasta on tällöin soveltuvin osin män lainan vuotuiskoron ja kuoletusmak-
4880: voimassa, mitä rakennuslainasta on sää- sun yhteiseen määrään, vahvistetaan laske-
4881: detty.                                    ·     malla perheen vuotuinen asumiskustannus
4882:    Edellä tarkoitettuja voimassa olevien ta- ja vaihtelee huonettavien lasten luvusta
4883: kuiden yhteismäärä saa nousta enintään riippuen kahdestakymmenestä seitsemään-
4884: eduskunnan päättämään määrään.                  kymmeneen sadalta lasketusta asumiskus-
4885:                                                 tannuksesta.
4886:                      4 §.                                            8 §.
4887:    Rakennuslainaa omakotitalon rakenta-            Monilapsisella perheellä tarkoitetaan tässä
4888: mista varten voidaan myöntää vain kunnan laissa perhettä, jossa on vähintään kolme
4889: välityksellä ja vastuulla. Tästä välitysteh- kotona asuvaa, perheen huollettavana ole-
4890: tävästä kunta ei ole oikeutettu saamaan vaa kuuttatoista vuotta nuorempaa lasta,
4891: palkkiota.                                      leskivaimon ja invaliidin perheelle voidaan
4892:                      5 §.                       harkinnan mukaan myöntää perheavus-
4893:    Tämän lain nojalla myönnettyjen laino- tusta, jos perheessä on vähintään kaksi
4894: jen kuoletusaikaa ei saa määrätä neljää- mainitunlaista lasta.
4895: kymmentäviittä vuotta piterrum:äJksi, jos ra-      Huollettavaksi lapseksi luetaan myös ot-
4896: kennus on kivestä tai muusta yhtä kestä- tolapsi sekä kasvattilapsi, josta perhe kor-
4897: västä rakennusaineesta, eikä kolmeakym- vauksetta jatkuvasti huolehtii. Tällaisena
4898: mentäviittä vuotta pitemmäksi, jos rakennus lapsena pidetään niinikään kuusitoista
4899: on vähemmän kestävästä aineesta.                vuotta täyttänyttä työkyvytöntä lasta sekä
4900:    Lainojen korko on kiinteä ja valtioneu- koulunkäyntiä jatkavaa lasta, joka on täyt-
4901: voston määräämän korkokannan mukainen. tänyt kuusitoista, mutta ei kahdeksaatoista
4902:    Lainansaajalle voidaan valtioneuvoston vuotta.
4903: päättämin edellytyksin ja ehdoin myöntää          Vähävaraiseksi !katsotaan tämän lain mu-
4904: lykkäystä kuoletusmaksujen korkojen tai kaan perhe, jollei sillä ole omaisuusveron
4905: molempien suorittamisesta enintään viisi alaista omaisuutta eikä samassa taloudessa
4906: vuotta kerrallaan, yhteensä kuitenkin enin- asuville perheenjäsenille viimeksi toimi-
4907: tään viisitoista vuotta. Samoin voidaan lai- tetussa kunnallisverotuksessa pantu yhtei-
4908: nan saaja määrävuosina, kuitenkin enintään nen veroäyrimäärä ylitä valtioneuvoston
4909: viitenä vuotena, vapauttaa lainasta määrä- · paikkakunnan kalleuden huomioon ottaen
4910: tyn koron suorittamisesta.                      vahvistamaa veroäyrien enimmäismäärää.
4911:                                                 Perheenasuntoavustusta ei suoriteta per-
4912:                      6 §.                       heelle, joka köyhäinhoidolta jatkuvasti saa
4913:    Jos sellaisen lainan, minkä julkisen tar- pääasiallisesti toimeentulonsa.
4914: kastuksen alainen rahalaitos on antanut
4915: valtion tämän lain nojalla myöntämän lai-                             9 §.
4916: nan edelle, korko on niin korkea, että asu-        Jollei laissa ole toisin säädetty, maaraa
4917: miskustannukset tämän vuoksi muodostuvat valtioneuvosto ne rahalaitokset ja valtion
4918:                               IV,17. -   M. Leskinen y. m.                             99
4919:                                  -
4920: viranomaiset, joille tämän lain mukaisten                        10 §.
4921: lainojen ja takuiden sekä avustusten myön-      Tarkemmat määräykset tämän lain so-
4922: täminen ja hoito kuuluu.                      veltamisesta antaa valtioneuvosto.
4923:   Valtioneuvosto vahvistaa myös edellä 1                        11 §.
4924: momentissa mainituista tehtävistä rahalai-      Tämä laki tulee voimaan      päivänä
4925: toksille suoritettavan palkkion suuruuden.    kuuta 1951.
4926: 
4927:   Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
4928: 
4929:                Martti Lesikinen.                        J. Mustonen.
4930:                Arvo Riihim.ä.ki.                        Matti Meriläinen.
4931:                Aimo Aaltonen.                           Hugo Manninen.
4932:                Antto Prunnila.                          Nestori Nurminen.
4933:                Eino Tainio.                             Elli Stenberg.
4934:                Vilhelm Riihinen.                        V. Puumalainen.
4935:                Toivo Friman.                            Eino Roine.
4936:                Ville Pessi;                             Eino Kujanpää.
4937:                Lauri Myllymäki.                         Mauri Ryömä.
4938:                Pa.avo Leskinen.                         Toivo I. Sormunen.
4939:                Mauri Perkonoja.                         Ka.arle Renfors.
4940:                Esa Hietanen.                            Hannes Tauriainen.
4941:                Irma Torvi.                              M. Järvinen.
4942:                Hertta Kuusinen-Leino.                   Anna Nevalainen.
4943:                                    Yrjö Murto.
4944: 100
4945: 
4946: IV,1s. -   Lak. al. N:o 26.
4947: 
4948: 
4949: 
4950: 
4951:                                Hiet.a.nen y. m.: Ehdotus laiksi syömäviljan ostoon oikeut-
4952:                                   tavien ostokorttien myöntämisestä eräissä tapauksissa.
4953: 
4954: 
4955:                                    E d u s k u n n a II e.
4956: 
4957:    Viime vuoden heinäkuun alussa tapahtu-       viitaten hylkäsi kaksi tätä tarkoittavaa raha-
4958: neen viljatuotteiden kuluttajahintojen ko-      asia-aloitetta. On myönnettävä, että valtio-
4959: hoamisen johdosta ovat lapsirikkaiden vähä-     talouden asema valtiollisten vaalien jälkeen
4960: varaisten perheiden menot huomattavasti         harjoitetun suuntauksen vuoksi on vaikeu-
4961: lisääntyneet. Indeksiperheelle yleisohjelma-    tunut. Mutta yhtä totta on, että lapsirik-
4962: komitea aikoinaan arvioi tämän menojen          kaiden perheiden asema on tuhansissa ta-
4963: lisäyksen merkitsevän 500-650 markkaa           pauksissa työttömyyden, alentuneiden an-
4964: kuukaudessa. Kuusi henkeä käsittävässä          sioiden ja yleisen hintojen nousun ja mak-
4965: perheessä se samaa laskuperustetta noudat-      sujen, m. m. vuokrien nousun vuoksi muo-
4966: taen on 666-864 markkaa ja kahdeksan            dostunut hyvin huolestuttavaksi. Heillä ei
4967: henkeä käsittävässä perheessä 888-1,152         ole sitäpaitsi niitä mahdollisuuksia kuin
4968: markkaa kuukaudessa. Jos perheen jäsen-         valtiolla tulojensa lisäämiseen. Ei muuten-
4969: luku on kymmenen, on menojen kuukausit-         kaan ole oikein, että valtion taloudellisen
4970: tainen lisäys kohonnut 1,110-1,440 mark-        aseman vakavuutta yritetään pitää osittain-
4971: kaan. Näin sillä edellytyksellä, että vilja-    kaan yllä kaikista vaikeimmassa asemassa
4972: tuotteiden käyttö kaiken suuruisissa per-       olevan väestönosan kustannuksella. Sen
4973: heissä henkilöä kohti on yhtä suuri. Näin       vuoksi leipäviljan hinnan kohoamisesta joh-
4974: useinkaan ei ole. Mutta jo tällä edellytyk-     tunut menojen lisäys olisi vähävaraisille
4975: sellä lapsirikkaiden perheiden menojen li-      palkannauttija- ja pienviljelijäperheille las-
4976: säys on huomattavan suuri.                      ten, vanhusten ja muiden syystä tai toi-
4977:                                                 sesta työkyvyttömien perheenjäsenten osalta
4978:    Siitä syystä edellä mainittu yleisohjelma-   valtion toimesta palautettava. Osittain sii-
4979: komiteakin aikoinaan valtioneuvostolle an-      hen voitaisiin päästä perhelisälakia tai lap-
4980: tamassaan mietinnössä ehdotti vähävarai-        silisälakia muuttamalla. Tällöin kuitenkin
4981: sille ja suuriperheisille myönnettäväksi vil-   vanhukset ja muut syystä tai toisesta työ-
4982: jatuotteiden ostoon oikeuttavia hinnanalen-     kyvyttömät perheenjäsenet jäisivät tarvit-
4983: nuskortteja. Alennuskorttien arvoksi sa-        tavaa etua vaille. Kaiken lisäksi lapsilisää
4984: nottu komitea ehdotti 70 markkaa henkeä         annetaan kaikille asianomaisten tuloista ja
4985: ja kuukautta kohti, kuitenkin sillä lisäyk-     varallisuudesta riippumatta. Tästä syystä
4986: sellä, että alennuskortin ostoarvo lapsirik-    asia olisi järjestettävä lainsäädännöllä
4987: kaiden perheiden osalta voisi olla suurempi,    suunnilleen samalla tavalla kuin maitota-
4988: esimerkiksi neljännestä lapsesta alkaen 100     loustuotteiden hintojen alentaminen aikoi-
4989: markkaa kuukaudessa. Tällaisesta hinnan-        naan oli siitä annetulla valtioneuvoston
4990: alennusjärjestelmästä komitea arvioi olevan     päätöksellä järjestetty, myöntämällä laissa
4991: valtiolle menoja vajaan 90 miljoonaa mark-      tarkoitetuille henkilöille syömäviljan ostoon
4992: kaa kuukaudessa.                                oikeuttavat ostokortit. Myönnettävän osto-
4993:    Valtioneuvosto ei kuitenkaan ole ryhty-      kortin arvon tulisi olla lapsen osalta vähin-
4994: nyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin yleisoh-     tään 100 ja muun henkilön osalta vähin-
4995: jelmakomitean tarkoittamien perheiden vai-      tään 120 markkaa kuukaudessa. Ainakin
4996: keuksien vähentämiseksi. Kuluvan vuoden         nykyisissä oloissa ostokortit olisi annettava
4997: tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä       kaiken suuruisiin vähävaraisiin perheisiin
4998: eduskunta valtion rahallisiin vaikeuksiin       kuuluville. Vähävaraiseksi olisi katsottava
4999:                                   IV,ts. -Hietanen y. m.                                 101
5000: 
5001: ainakin sellainen perhe, jonka pääasiallisen       Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
5002: huoltajan veronalaiset tulot valtion tulo-       ehdotamme,
5003: veroa määrättäessä lain saliimien vähen-
5004: nysten jälkeen olisivat enintään 150,000                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa·
5005: markkaa vuodessa.                                       van lakiehdotuksen:
5006: 
5007: 
5008:                                            Laki
5009:  syömä.viljan ostoon oikeuttavien ostokorttien :myöntämisestä ~eräissä tapauksissa.
5010: 
5011:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5012: 
5013:                      1 §.                        hänen ei voida katsoa olevan ostokortin tar-
5014:    Suomessa vakinaisesti asuvalle Suomen         peessa tai jos hän on sellaiseksi katsotta-
5015: kansalaiselle myönnetään hakemuksesta syö-       van perheen jäsen. Ostokorttia ei myöskään
5016: mäviljan ostoon oikeuttava ostokortti.           myönnetä syömäviljan tuotantoon nähden
5017:    Syömäviljalla tarkoitetaan tässä laissa       omavaraiselle henkilölle tai sellaisen per-
5018: kaikkia ihmisravinnoksi käytettäviä vilja-       heen jäsenelle.
5019: tuotteita.                                                           3 §.
5020:                      2 §.                          Ostokortin arvo on kuukautta kohden:
5021:    Ostokorttien saamiseen oikeutettuja ovat:       1) lapselle sata markkaa ja
5022:    1) kuuttatoista vuotta nuorempi lapsi,          2) muulle henkilölle satakaksikymmentä
5023:    2) invaliidi ja pysyväisesti sairas hen-      markkaa.
5024: kilö, ja
5025:    3) kuusikymmentäviisi vuotta täyttänyt                            4 §.
5026: henkilö.                                           Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
5027:    Edellä 1 momentissa tarkoitetulle henki-      tamisesta annetaan asetuksella.
5028: lölle ei myönnetä ostokorttia, jos hänen va-       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
5029: rallisuutensa tai tulonsa ovat sellaiset, että   kuuta 195
5030: 
5031:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
5032: 
5033:                  Esoa Hietanen.                            J. Mustonen.
5034:                  Aimo Aaltonen.                            E. Tainio.
5035:                                          P. Leskinen.
5036: 102
5037: 
5038: IV,t9. -   Toiv. al. N:o 16.
5039: 
5040: 
5041: 
5042: 
5043:                                  Tervo y. m. : Vesivoiman ja voimalaitosten ottamisesta val-
5044:                                     tion omistukseen.
5045: 
5046: 
5047:                                        E d u s k u n n a 11 e.
5048: 
5049:    Voimateollisuutta pidetään yleisesti sel-        ja työtä hakevia henkilöitä, mutta joille.
5050: laisena taloudellisen toiminnan alana, minkä        yksityiset eivät kykene antamaan tilai-
5051: siirtäminen yhteiskunnan omistukseen ja             suutta työvoiman käyttöön.
5052: hallintaan on tarpeellista ja tarkoituksen-            Voimatalouden alalla on sosialisoiminen
5053: mukaista. Useissa maissa on toimeenpantu            suoritettavissa riittävin perustein jo sen
5054: eräitten voimatalouden alojen sosialisoi-           vuoksi, että keskitetyn järjestelmän avulla
5055: minen valtion omistukseen ja hallintaan.            saadaan aikaan puhtaasti organisatoorisin
5056:    Maamme voimatalous perustuu lähinnä              toimenpitein huomattavia kansantaloudelli-
5057: koskivoimaan. Vesivoimien sosialisoimista           sia voittoja. Vesistösäännöstely on tällöin
5058: voidaan perustella sekä yleisillä että eri-         ilman vaikeuksia toteutettavissa ja samalla
5059: koisilla, voimatalouden alalle ominaisilla          eri vesialueilla olevien vesivoimalaitosten ja
5060: teknillisillä ja teknillistaloudellisilla syillä.   höyryvoimalaitosten yhteiskäyttö on täysin
5061: Virtaavaa vettä luonuovoimana ei voida              tehokkaasti toteutettavissa. On laskettu,
5062: katsoa kenenkään työllä aikaansaaduksi.             että yhteiskäytön avulla aikaansaadaan n.
5063: Kun vesivoimien hinnat niitten tarjonnan            65 miljoonan kilovattitunnin vuotuinen
5064: vähentyessä ovat nousseet, saavat yksityiset        ensiarvoisen energian lisäys ilman, että ote-
5065: omistajat hintojen nousun muodossa an-              taan lukuun vuosi- tai vuorokausisäännöste-
5066: siottomaan arvon nousuun verrattavan hyö-           lystä välittömästi saatavaa hyötyä.
5067: dyn, mitä ei voida pitää kohtuullisena ja              Sinänsä hyödylliseksi katsottava maaseu-
5068: oikeana. Vesivoimia on usein hankittu puh-          dun sähköistäminen on toisen maailman-
5069: taasti keinottelutarkoituksessa, ilman että         sodan jälkeen vienyt monessa tapauksessa
5070: on ollut vähintäkään tarkoitusta niitten            siihen ,että voiman ja valon tarvitsijat ma-
5071: rakentamiseen. Vesivoimalaitosten rakenta-          seudulla ovat joutuneet suuriin rahallisiin
5072: misen tiellä on monia haittoja saman kos-           vaikeuksiin kalliitten liittymis- ja vuosi-
5073: ken kuuluessa useille omistajille, jolloin          maksujen johdosta. Maaseudun sähkön tar-
5074: omistussuhteitten selvittelyt viivästyttävät        vitsijain asemaa voidaan sanotussa suhteessa
5075: suunnitelmia ja estävät joen tarkoituksen-          parantaa vain, jos muodostetaan valtakun-
5076: mukaisen porrastuksen.                              nallinen voimatalousjärjestelmä, missä huo-
5077:    Vesivoimien, varavoima-asemien ja voi-           nommassa asemassa olevien rasitusta keven-
5078: masiirtojen yleissuunnitelmallinen rakenta-         netään tarkoitukenmukaisen tariffipolitii-
5079: minen kohtaa nykyisen järjestelmän valli-           kan avulla. Valtion verovaroja ei voida jo
5080: tessa suuria vaikeuksia. Kun voimateolli-           periaatteellisistä syistä käyttää huojennus-
5081: suus sosialisoidaan, voidaan maan voima-            ten antamiseen, koska se tapahtuu muitten
5082: taloutta kehittää elinkeinoelämän tarpeita          väestökerrosten kustannuksella. Tarkoituk-
5083: varten silloinkin, kun yksityiset eivät pysty       senmukaisempi menettely on, että kannat-
5084: tai halua voimataloutta kehittää. Vain yh-          tavien vesivoimalaitosten tuottoa käytetään
5085: teiskunnan omistuksessa ja hallinnassa              sanotun huojennuksen antamiseen. Tämä
5086: ollen voidaan maan voimataloutta kehittää           kuitenkin edellyttää, että valtio omistaa
5087: täysityöllisyyspoliittisia näkökohtia seura-        sekä vesivoimalaitokset, tarpeellisen määrän
5088: ten, s. o. kriisi- ja lamakansien aikana, jol-      höyryvoimalaitoksia, kaukosiirtojohdot ja
5089: loin maassa on runsaasti työhön pystyviä            maaseudun jakelulaitoksia.
5090:                                     IV,19. -   Tervo y. m.                               103
5091: 
5092:   Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme                 vesivoimalaitosten, höyryvoimalaitos-
5093: kunnioittavimmin eduskunnan päätettä-                  ten, kaukosiirtojohtojen ja tarpeelli-
5094: väksi toivomuksen,                                     seksi katsottujen sähkölaitosten so-
5095:                                                        sialisoimisesta valtion omistukseen ja
5096:         että hallitus kiireellisesti antaisi           hallintaan.
5097:       Eduskunnalle esityksen vesivoimien,
5098:   Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
5099: 
5100: 
5101:                 Penna. Tervo.                           Olavi Kajala.
5102:                 Hugo Aattela.                           E. Pusa.
5103:                 Yrjö Kilpeläinen.                       H. Simonen.
5104:                                     Martta Salmela-Järvinen.
5105: 104
5106: 
5107: IV,2o. -   Toiv. al. N:o 17.
5108: 
5109: 
5110: 
5111: 
5112:                                Tervo y. m.: Puhelinlaitoksen ottamisesta valtion omistuk-
5113:                                   seen.
5114: 
5115: 
5116:                                      E d u s k u n n a ll e.
5117: 
5118:    Puhelinliikenne on Euroopassa: keskitetty         Puhelinalan ammattimiehet ja järjestöt
5119: yleensä valtion omistukseen ja hallintaan.        sekä viranomaisetkin ovat olleet tietoisia
5120: Toisen maailmansodan jälkeen on puhelin-          vallitsevista epäkohdista ja useita ehdotuk-
5121: toimi yksityisten omistuksessa enää vain          sia parannusten aikaansaamiseksi on tehty.
5122: Espanjassa, Portugalissa, Italiassa ja Krei-      Kun kuitenkaan ei ole katsottu voitavan
5123: kassa, joissa kuitenkin valtiolla on osit-        etsiä parannusta sosialisoimisen ja siihen
5124: taista vaikutusvaltaa. Yhdysvalloissa on          liittyvän keskittämisen avulla, ei tyydyttä-
5125: puhelintoiminta yksityisten käsissä, mutta        vää ratkaisua ole löydetty. Ainut huomion-
5126: on se keskittynyt melkein kokonaan yhden          arvoinen parannus on saatu hankkimalla
5127: ainoan yrityksen omistukseen, joten siellä-       valtiolle kaukopuhelinliikenne, mikä val-
5128: kin on vallalla keskitetty järjestelmä.           tiollistamisen jälkeen on kehittynyt paljon
5129:    Maamme puhelinjärjestelmä eroaa mel-           voimakkaammin kuin aikoinaan yksityisten
5130: kein kaikkien Euroopan maitten järjestel-         omistuksessa ollessaan.
5131: mistä siinä, että meillä on vain kaukolii-           Nykyinen hajanaisjärjestelmä aiheuttaa
5132: kenne sosialisoitu, mikä on valtion omistuk-      sekä kansantaloudellisia tappioita että estää
5133: sessa n. 90-prosenttisesti. Paikallisliikenne     puhelinliikenteen hoitamista rationaalisesti
5134: on melkein kokonaisuudessaan n. 700 eri-          ja tehokaasti. Riitaisuudet ja kiistat puhe-
5135: muotoisen yksityisen toiminimen hoidossa.         linlaitosten välillä, maksujen perimisvai-
5136: Kaikkiin tunnettuihin maihin verraten             keudet,     puhelujen väärin suuntaami-
5137: eroaa maamme puhelintoiminta siinä, että          nen, puhelinpylväsmateriaalin tuhlaaminen
5138: meillä ei ole toimeenpantu keskittämistä.         useitten pylväsrivien johdosta, keinoyh-
5139:    Kun paikallisliikenne on usean sadan           teyksien tuomien etujen menettäminen,
5140: toiminimen hoidossa, on siitä ollut seurauk-      automatisoituun järjestelmään siirtymisen
5141: sena puhelinolojen kehittymättömyys, eikä         vaikeus ja monet muut haitat ovat ominai-
5142: puhelimenkäyttö ole voinut muodostua niin         sia nykyiselle järjestelmälle. Ne ovat pois-
5143: yleseksi kuin olisi ollut toivottavaa. Muissa     tettavissa vain sosialisoimiseen liittyvän
5144: pohjoismaissa oli v. 1948 puhelimia 1,000         keskittämisen avulla.
5145: henkeä kohti seuraavasti: Ruotsissa 212,             Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
5146: Norjassa 120, Tanskassa 148 ja Islannissa         kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
5147: 112. Meillä oli vastaava luku 69. Kun             vomuksen,
5148: muissa pohjoismaissa on puhelinliikenne
5149: sosialisoitu ja siellä puhelin on muodostu-                  että hallitus kiireellisesti antaisi
5150: nut varsin yleiseksi tiedoitusvälineeksi, on              Eduskunnalle esityksen maan puhe-
5151: perusteltuja syitä väittää, että sosialisoitu             linlaitoksen ottamisesta valtion omis-
5152:  järjestelmä on ollut edullinen ja tuloksia               tukseen ja hallintaan.
5153: tuottava.
5154:   Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
5155: 
5156: 
5157:                  Penna Tervo.                                  E. Pusa.
5158:                  Hugo Aattela.                                 H. Simonen.
5159:                  Yrjö Kilpeläinen.                             Martta Salmela-Järvinen.
5160:                                      Olavi Kajala.
5161:                                                                                            105
5162: 
5163: IV,21. -   Toiv. al. N:o 18.
5164: 
5165: 
5166: 
5167: 
5168:                                Tervo y. m.: Tupakkateollisuuden ottamisesta valtion omis-
5169:                                   tukseen.
5170: 
5171: 
5172:                                    E d u s k u n n a II e.
5173: 
5174:   Vaikka tupakkateollisuuden alalla maas-       daan tupakkateollisuuden alalla ja muo-
5175: samme toimiikin viisi eri toiminimeä, on        dostetaan valtion monopooli, jolla on yk-
5176: sanottua teollisuutta siitä huolimatta pi-      sinoikeus tupakkavalmisteitten maahan tuon-
5177: dettävä keskittyneenä teollisuuden alana,       tiin ja tuotantoon.
5178: koska kahdella toiminimellä on ratkaiseva          Sosialisoimisen avulla voidaan aikaan-
5179: merkitys tupakkavalmisteitten tuotannossa.      saada myöskin eräitä kustannussäästöjä,
5180:    Useissa maissa, mm. Ruotsissa on tupak-      koska keskittyminen ei tupakkateollisuuden
5181: kavalmisteitten tuotanto valtion monopooli.     alalla ole vielä täydellinen. Rationalisoi-
5182: Katsotaan yleisesti, ettei tupakkateollisuu-    tumista voidaan sosialisoimisen tapahtuessa
5183: den harjoittaminen sovi yksityisille sen        aikaansaada mm. sen kautta, että valtion
5184: vuoksi, että tällöin on kysymys nautinto-       tupakkateollisuuden saama tulo voidaan tu-
5185: hyödykkeistä, joitten tuottaminen kuuluu        louttaa valtiolle nykyistä yksinkertaisem-
5186: yhteiskunnalle. Kun tupakkateollisuuden         min menetelmin.
5187: valmisteet nautintohyödykkeinä ovat jos-           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
5188: sain määrin rinnastettavissa alkoholival-       kunnioittavimmin eduskunnan päätettä-
5189: misteisiin ja kun maassamme on alkoholi-        väksi toivomuksen,
5190: juomien maahantuonti ja kauppa valtion
5191: fiskaalinen ja sosiaalinen monopooli, on                   että hallitus kiireellisesti antaisi
5192: luonnollista, että myöskin tupakkavalmistei-            Eduskunnalle esityksen maan tupak-
5193: siin nähden omaksutaan sama näkökanta                   kateollisuuden sosialisoimisesta val-
5194: ja että yksityinen voiton saanti eliminoi-              tion omistukseen ja hallintaan.
5195:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
5196: 
5197: 
5198:               Penna Tervo.                                   Olavi Kajala.
5199:               Hugo Aattela.                         E. Pusa.
5200:               Yrjö Kilpeläinen.                     H. Simonen.
5201:                                Martta Salmela-Järvinen.
5202: 
5203: 
5204: 
5205: 
5206:                                                                                              14
5207: 106
5208: 
5209: IV,22. -   Toiv. al. N:o 19.
5210: 
5211: 
5212: 
5213: 
5214:                                Tervo y. m.: Sokeriteollisuuden ottamisesta valtion omis-
5215:                                   tukseen.
5216: 
5217: 
5218:                                    E d u s k u n n a ll e.
5219: 
5220:    Sokeriteollisuus on maassamme keskitty-      suurempia voittoja kuin olisi ollut tarpeel-
5221: nyt pääasiassa yhden ainoan yhtiön, Suo-        lista. Sosialisoimista puolustaa sekin, että
5222: men Sokeri 0/Y:n käsiin. Kun sanottu            niin pian kuin maamme sokeriteollisuus on
5223: yhtiö edustaa hallinnollisesti keskittynyttä    valtion omistuksessa, voidaan ryhtyä tehok-
5224: yritystoimintaa ja kun se on lisäksi mono-      kaisiin toimenpiteisiin kotimaisen raaka-
5225: pooliasemassa, on sitä pidettävä trustiutu-     sokerituotannon kehittämiseksi, sikäli kuin
5226: mana, jonka ottaminen yhteikunnan omis-         se muuten näyttää tarkoituksenmukaiselta
5227: tukseen ja hallintaan on katsottava luon-       sokerihuollon turvaamista silmälläpitäen.
5228: nolliseksi toimenpiteeksi. Monissa maissa,      Vaikka raakasokeriteollisuuden sosialisoi-
5229: missä muuten yksityisyritteliäisyyttä pide-     mista ei olekaan pidettävä yhtä suuren
5230: tään suuressa arvossa, on ryhdytty erikois-     tarpeen sanelemana kuin sokerinpuhdistus-
5231: Iainsäädännöllä ehkäisemään trustien toi-       teollisuuden valtion haltuun ottamista, on
5232: mintaa. Kun riittävän tehokkaan valvon-         tarkoituksenmukaista .liittää sekin valtion
5233: nan aikaansaamisessa on suuria vaikeuk-         sokeriyhtiöön, koska tällöin keskitetyn joh-
5234: sia ja kun varsinaisen yksityisen yritte-       don alaisena voidaan saada parhaiten so-
5235: liäisyyden palauttaminen ja keskenään kil-      pusointuun valtion, kuluttajain ja sokeri-
5236: pailevien yritysten luominen sokeriteolli-      juurikkaiden viljelijäin edut.
5237: suuden alalla ei näytä olevan mahdollista,         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
5238: on tarkoituksenmukaista, että se sosialisoi-    kunnioittavimmin eduskunnan päätettäväksi
5239: daan ottamalla valtion omistukseen ja hal-      toivomuk'len,
5240: lintaan.
5241:    Maamme sokeriteollisuus on voinut toi-                  että hallitus kiireellisesti antaisi
5242: mintansa aikana käyttää hyväkseen mono-                 Ed'u,skunnalle esityksen maan sokeri-
5243: pooliasemastaan johtuvaa etua, mikä on                  teollisuuden sosialisoimisesta otta-
5244: koitunut osakkeenomistajien hyödyksi. Ku-               malla se valtion omistukseen ja hal-
5245: luttajien etujen vastaisesti on voitu jakaa             lintaan.
5246:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
5247: 
5248:                 Penna Tervo.                                 Olavi KajaJa.
5249:                 Hugo .A:attela.                              E. Pusa.
5250:                 Yrjö Kilpeläinen.                     B. Simonen.
5251:                              Martta Salmela-Järvinen.
5252:                                                                                          107
5253: IV,2a. -   Toiv. al. N:o 20.
5254: 
5255: 
5256: 
5257: 
5258:                                Ma.nninen y. m. : Suurpankkien ja niihin verrattavien luot-
5259:                                  tolaitosten ottamisesta valtion haltuun.
5260: 
5261: 
5262:                                    E d u s k u n n a 11 e.
5263: 
5264:    Meidän maassamme samoinkuin muissa-          vuodelta 1949 nousevan 211 miljoonaan
5265: kin kapitalistisissa maissa teollisuus- ja      markkaan ja siten lisääntyneen edelliseen
5266: pankkipääoma ovat kietoutuneet yhteen,          vuoteen verrattuna 30 %. Pohjoismaiden
5267: mistä on seurauksena, että johtavat liike-      Yhdyspankin vuosivoitto oli 342 miljoonaa,
5268: pankit kontrolloivat maan tuotantoelämää        mikä merkitsee edelliseen vuoteen lisäystä
5269: pitäen tavoitteenaan yksityiskapitalistisen     36 %. Samalla on huomioitava, etteivät
5270: voiton hankkimista ja jättäen kansantalou-      nämä luvut vielä lähimainkaan kuvasta
5271: den kokonaisedut huomioimatta. Viime            näiden laitosten todellisia voiton määriä.
5272: aikoina vallinnut poliittinen taantumus on      Nämä tulokset on saatu ennenkaikkea siten,
5273: edistänyt finanssipääoman kasvua ja kes-        että on ylläpidetty kohtuuttoman suurta
5274: kittymistä sekä sen kautta lisääntyvää vai-     antolainauskorkoa verrattuna ottolainaus-
5275: kutustaan maamme talouselämässä.                korkoon, siis pankkien eduksi, samanaikai-
5276:    Yksityiset liikepankit ovat keränneet hal-   sesti kun laajat kansankerrokset elävät li-
5277: lussaan olevat rahavarat yli miljoonalta        sääntyvissä taloudellisissa vaikeuksissa.
5278: tallettajalta, ja nämä rahavarat nousevat          Kun suurpankkien käytössä olevat varat
5279: yli 120 miljardiin markkaan. Tallettajat        ovat valtaosaltaan piensäästäjiltä kerättyjä,
5280: joutuvat siten luovuttamaan säästönsä           on oikeudenmukaista, että niitä lainattaessa
5281: pankkien käytettäväksi. Päätösvalta näi-        edelleen huomioidaan kansantalouden koko-
5282: den varojen käyttötavasta on vain muuta-        naistarve ennen yksityistä voiton tavoitte-
5283: man finanssipääoman johtavan henkilön           lua. Otto- ja antolainauskoron erotusta
5284: vallassa.                                       voidaan pienentää, jos suurpankit otetaan
5285:    Osoituksena siitä, millä tavoin suurteol-    valtion omistukseen ja niiden toiminnassa
5286: lisuus ja pankkipääoma ovat kietoutuneet        suunnitelmallisesti huomioidaan kokonai-
5287: yhteen on m.m. se, että osakeyhtiöt ja kon-     suuden edut.
5288: sernit, jotka meillä ovat tyypillisiä suur-        Tuotannollisen toiminnan määrätietoiselle
5289: pääoman organisatiomuotoja, omistivat v.        harjoittamiselle olisi välttämätöntä liike-
5290: 1948 suurten luottolaitosten koko osakepää-     pankkien ja muihin siihen verrattavien
5291: oman. Yksistään viisi suurosakeyhtiötä          luottolaitosten, suurtuotantolaitosten, ulko-
5292: omisti 81.9 % suurpankkien ja niihin ver-       maankaupan, edistyksellisen valtion hal-
5293: rattavien luottolaitosten osakepääomasta,       tuun ottaminen sen periaatteen mukaisesti,
5294: loput omistaa 73 muuta osakeyhtiötä.            joka on ollut esitettynä edustaja Pessin
5295:    Ohjaamalla luottolaitoksien kautta ta-       y.m. v. 1948 Valtiopäivilie jätetyssä laki-
5296: pahtuvaa      luotonantoa,    finanssipääoma    aloitteessa.
5297: ohjaa koko maan talouselämää muodostaen            Ottaen huomioon ne erikoisen vaikeat
5298: siten esteen sellaisen liike- ja tuotantotoi-   olosuhteet, joihin pienviljelijäväestö, oma-
5299: minnan harjoittamiselle, joka saattaisi edis-   kodin omistajat ja pienyrittäjät valtiollis-
5300: tää finanssipääoman voittojen pienenty-         ten vaalien jälkeen harjoitetun talouspoliit-
5301: mistä. Pienempiä taloudellisia yrityksiä        tisen suuntauksen vuoksi ovat joutuneet,
5302:  raivataan pois rajoittamalla taikka ehkäi-     liikepankkien ja niihin verrattavien luotto-
5303:  semällä niiden luotonsaantia.                  laitosten valtion haltuun ottaminen on kui-
5304:    Tiedot suurpankkien taloudellisista tu-      tenkin osaratkaisuna nykyisissä oloissa
5305:  !oksista kertovat Kansallispankin voiton       aivan välttämätöntä.
5306: 108                       IV,23. -   Suurpankkien sosialiSQiminen.
5307: 
5308:   Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-             den niihin verrattavien luottolai-
5309: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                   tosten ottamiseksi valtion omistuk-
5310:                                                       seen ja antaisi siitä Eduskunnalle
5311:          että hallitus kiireellisesti ryhtyisi        tarpeelliset esitykset.
5312:       toimenpiteisiin suurpankkien ja mui-
5313:   :::Ielsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
5314: 
5315: 
5316:                 Hugo Manninen.                            ·Matti Meriläinen.
5317:       '         Hertta. Kuusinen-Leino.                   Mikko Järvinen.
5318:                 Ville Pessi.                              Vilhelm Riihinen.
5319:                 Yrjö Murto.                               Elli Stenberg.
5320:                 Toivo Friman.                             Eino Tainio.
5321:                 Eino Roine.                               Irma Torvi.
5322:                                   Lauri Myllymäki.
5323:                                                                                             109
5324: 
5325: IV,24. -   Toiv. al. N:o 21.
5326: 
5327: 
5328: 
5329: 
5330:                                 Vennamo y. m.: Toimenpiteistä pääoman liiallisen keskit-
5331:                                   tymisen ehkäisemiseksi.
5332: 
5333: 
5334:                                      E d u s k u n n a ll e.
5335: 
5336:    Kansassamme on vapauden rakkaus hy-            kentuva työnhalu ja ammattitaito ovat jou-
5337: vin voimakas. Tämä kohdistuu myös talou-          tuneet yhä vaikeampaan puristukseen niin
5338: dellisiin kysymyksiin. Voidaan melkeinpä          kapitalistisen pääomamuodostuksen kuin
5339: sanoa, että jokainen suomalainen perhe toi-       yhteiskunnallistetun pääoman taholta. Ja
5340: voo itselleen ainakin sen verran varalli-         kuitenkin pienen kansan voima rakentuu
5341: suutta ja toimeentulomahdollisuutta, että         sen laatuun eikä joukkovoimaan, sen vapaa-
5342: perheenhuoltaja voi vapautua pelokkaasta          seen yritteliäisyyteen eikä pakkovaltaiseen
5343: riippuvaisuuden tunteesta työnantajaansa.         alistussuh teeseen.
5344: Toisin sanoen Suomen kansassa piilee erit-           Kun tästä tosiasiasta lähdetään s. o. no-
5345: täin voimakkaana pyrkimys taloudelliseen          jaudutaan todelliseen vapauteen rakentu-
5346: kansanvaltaan.                                    vaan taloudelliseen kansanvaltaan ei voi olla
5347:     Kansojen taloudellinen historia todistaa,     huomioimatta eräitä haitallisia tosiasioita
5348: että liiallisen taloudellisen vallan s. o. pää-   liiallisesta pääoman keskittymisestä ja ta-
5349: oman kasaantuminen muutamiin harvoihin            loudellisen vallan kasvusta muutamiin mei-
5350: käsiin johtaa vääjäämättömästi taloudelli-        käläisissä mittasuhteissa pidettäviin suur-
5351: seen diktatuuriin, joka myös ainakin aikaa        yhtymiin nähden. Näin on erityisesti asian-
5352: myöten tappaa muunkin yhteiskunnallisen           laita puunjalostus- ja metalliteollisuutemme
5353: vapauden. Lähinnä tästä syystä kansamme           suhteen. Sen piirissä on ollut myös havait-
5354: enemmistöllä on varsin voimakas ja terve          tavissa epätervettä taloudelliseen valtaan ja
5355: vastenmielisyys kapitalistista pääoman kes-       taloudelliseen etuun nojautuvaa heikomman
5356: kittymistä vastaan, joka meillä ilmentyy          ja pienemmän yrittäjän n. s. murskaamis-
5357: pääasiassa suomalaisen suurpääoman vas-           linjaa. Tällainen keskitys, joka meikäläi-
5358: tustamisen iskulauseessa. Toisaalta Suomen        sissäkin olosuhteissa on jo saavuttanut mel-
5359: kansa vaistomaisesti myös kavahtaa talou-         koisia mittasuhteita ei voi olla tervettä eikä
5360: dellisen vallan keskittämistä valtiokoneiston     yleisen edun mukaista. Onpa kapitalismin
5361: ja sen virkamiesten käsiin, jota tietä laajat     nykyinen emämaa Pohjois-Amerikan Yh-
5362: väestökerrokset voivat joutua vähintään           dysvallatkin katsonut terveen yhteislrunnal-
5363: suurpääoman pakkovaltaan verrattavan or-          lisen kehityksen vuoksi tarpeelliseksi sää-
5364: juuden alaisiksi. Tätä todistaa ennenkaik-        tää n. s. trustiutumien vastustamislakeja.
5365: kea se seikka, että kansamme enemmistö,           Näyttää siltä, että meilläkin on tultu ta-
5366: köyhyydestään huolimatta, kannattaa n. s.         loudellisessa kehityksessä ajankohtaan, jol-
5367:  porvarillista maailmankatsomusta.                loinka tämänsuuntaiset lait jo nykyi-
5368:     Sotien aikaiset ja niiden jälkeiset talou-    sen yhteiskuntajärjestyksemme säilyttämi-
5369:  delliset kehitysilmiöt ovat selvästi vahvis-     sen vuoksi olisivat muodossa tai toisessa
5370:  taneet sekä n. s. kapitalistista pääoman kes-    tarpeellisia. Katsottiinharr ennen ensim-
5371: kittymistä kuin myös valtiovallan kontrol-        mäistä maailmansotaakin asialliseksi ja tar-
5372:  loimaa n. s. yhteiskunnallistetun pääoman        peelliseksi säätää estolaki puutavarayhtiöi-
5373:  muodostusta. Ehkäpä kärjistyneet taloudel-       den hillittömän ja yhteiskunnallisesti vaa-
5374:  liset vastakohdatkin ovat osaltaan tästä joh-    rallisen metsien ja tilojen oston estämiseksi.
5375:  tuneet. Joka tapauksessa taloudelliseen             Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
5376:  kansanvaltaan nojautuva laajojen väestö-         tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
5377:  kerrosten oma yritteliäisyys ja siihen ra-       täväksi toivomuksen,
5378: 110                          IV,24. -   Pääoman keskittyminen.
5379: 
5380:           että hallitus vapaan yhteiskunta-          taisuudessa tapahtua, sekä ryhtyisi
5381:        järjestyksemme ja taloudellisen kan-          tämän perusteella tarpeen vaatimiin
5382:        sanvallan säilyttämiseksi ja edelleen         lainsäädäntötoimenpiteisiin laajojen
5383:        kehittämiseksi kiireellisesti selvityt-       väestökerrosten taloudellisen oman
5384:        täisi, missä määrin ja millä aloilla          yritteliäisyyden vahvistamiseksi ja
5385:        liiallista ja haitallista pääoman kes-        säilyttämiseksi.
5386:        kittymistä on tapahtunut tai voi vas-
5387:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950.
5388: 
5389: 
5390:                  Veikko Vennamo.                           Lauri Murtomaa.
5391:                  Heikki Soininen.                          Kusti Eskola.
5392:                  Lauri Riikonen.                           Eino Rytinki.
5393:                  Kustaa Tiitu.                             Yrjö Saari.
5394:                  Ilmari Tiainen.                         ' Niilo Ryhtä.
5395:                                                                                              111
5396: 
5397: IV,25. -   Toiv. al. N: o 22.
5398: 
5399: 
5400: 
5401: 
5402:                                 Torvi y. m.: Toimenpiteistä erikoisveron säätämiseksi sellai-
5403:                                    sille suurteollisuuden harjoittajille, jotka eivät ylläpidä
5404:                                    riittävää ammattikoulutustoimintaa.
5405: 
5406: 
5407:                                      E d u s k u n n a II e.
5408: 
5409:    Nuorison ammattikoulutus on jäänyt jäl-           Mainittu komitea toteaakin vuoden 1947
5410: keen maamme taloudellisen elämän kehityk-         alussa suorittamiensa tutkimusten ja laskel-
5411: sestä. Nykyiset ammattikoulut ja oppisopi-        mien perusteella, että tehokkaan ammatti-
5412: muslain alaiset oppilaskoulut eivät kykene        kasvatuksen ja ammattivalinnan tuottama
5413: täyttämään kuin vajaan 50% tarvittavasta          kansantaloudellinen hyöty olisi varovaisten-
5414: vuotuisesta ammattikoulutetun työvoiman           km laskelmien mukaan vähintäin kaksi mil-
5415: lisätarpeesta. Nuorison ja heidän vanhem-         jardia markkaa. Koska näin saavutettu
5416: piensa taloudellinen asema on lisäksi usein       hyöty tulisi suurelta osalta työnantajille,
5417: sellainen, että se ei anna mahdollisuuksia        olisi kohtuullista, että työnantajat lailla
5418: pitempiaikaiseen maksulliseen tai joka ta-        velvoitettaisiin osallistumaan ammattikoulu-
5419: pauksessa palkattomaan opiskeluun am-             tuksesta ja ammatinvalinnan ohjauksesta
5420: mattikouluissa. Myöskin oppisopimuslain           aiheutuviin kustannuksiin mainitun komi-
5421: alaisia oppilaskouluja ovat työnantajat pe-       tean esittämällä tavalla.
5422: rustaneet vain vähän ja niissäkin oppilai-           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
5423: den palkat ensimmäisinä oppivuosina ovat          eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
5424: alle toimeentulominimin.
5425:    Ammattioppilaiden ja nuorison ammatti-
5426: kasvatuksen edistämiseksi on laadittu suun-                 että hallitus t·yhtyisi kiireellisiin
5427: nitelma, mutta toimenpiteet sen täytän-                  toimenpiteisiin erikoisveron säätämi-
5428: töönpanossa ovat olleet varsin puutteelli-               seksi sellaisille suurteollisuuden har-
5429: set. Syitä tähän on useitakin, ennenkaik-                joittajille, jotka eivät ylläpidä riit-
5430: kea varojen puute. Niinpä vuonna 1947                    tävää ammattikoulutustoimintaa, ja
5431: ammattikoulutuskysymystä tutkinut valtion                että näin kootuilla varoilla tehoste-
5432: komitea ehdottaakin mietinnössään m. m.                  taan oppivelvollisuutensa suoritta-
5433: seuraavaa: , Työnantajalle joka ei ylläpidä              neiden nuorten ammattivalinnan oh-
5434: työntekijäin määrään nähden riittävän suu-               jausta ja helpotetaan vähävaraisen
5435: reksi arvioitavaa ammattikoulutustoimintaa,              nuorison opiskelua ammattioppilai-
5436:  säädetään erikoisvero. Sen suuruus olisi                toksissa antamalla heille maksuton
5437: määrättävä toimessa olevien ammattimies-                  opetus ja toimeentulo oppiaikana.
5438: ten lukumäärän perusteella."
5439:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
5440: 
5441:                 Inna Torvi.                                    Eino Kujanpää.
5442:                 Eino Tainio.                                   Ville Pessi.
5443:                                         J. Mustonen.
5444: 112
5445: 
5446: IV,26. -    Toiv. al. N:o 23.
5447: 
5448: 
5449:                                 Honkala y. m.: V erovelvollisen oikeuttamisesta vähentä-
5450:                                   rnään verotettavista tuloistaan ainakin puolet vero-
5451:                                   vuonna määrätystä tulo- ja ornaisuusverosta.
5452: 
5453:                                     E d u s k u n n a ll e.
5454:    Tulo- ja omaisuusverotuksessa lähdetään         Kun sodanaikaisia poikkeussäännöksiä
5455: periaatteessa siitä, että verovelvollisen on     myös verotuksen alalla on vähitellen voitu
5456: maksettava veroa siitä nettotulosta, joka        ryhtyä poiståmaan, olisi näin meneteltävä
5457: todellisuudessa jää hänen vapaasti määrät-       myös veron vähennysoikeuden kieltämiseen
5458: täväkseen. Tämän vuoksi sallitaan brutto-        nähden palauttamaHa tämä oikeus ainakin
5459: tulosta tehtäväksi vähennyksiä, joista toiset    sellaiseksi kuin mitä se oli vuoteen 1943
5460: ovat ns. luonnollisia eli tarkoittavat tulon     saakka eli puoleksi tulo- ja omaisuusveron
5461: hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvia      määrästä, ellei vielä katsottaisi voitavan
5462: kustannuksia, toisten vähennysten tarkoit-       astua täyttä askelta vähennysoikeuden täy-
5463: taessa muita edellisiin tavalla tai toisella     delliseen myöntämiseen. Verotusteknilliset
5464: verrattavia menoja, minkä lisäksi eräitä         syyt eivät voi olla tällaisen toimenpiteen
5465: vähennyksiä myönnetään sosiaalisista syistä.     esteenä, koska järjestehnä on jo aikaisem-
5466: Nykyisin ei tulo- ja omaisuuverotuksessa         min ollut meillä voimassa ja koska muissa-
5467: kuitenkaan sallita veronalaisesta tulosta        kin maissa, mm. Ruotsissa, otetaan makse-
5468: vähennettäväksi maksettua tulo- ja omai-         tut verot ainakin jossain määrin veronalai-
5469: suusveroa, vaikka johdonmukaisuus ja koh-        sen tulon vähennyksenä huomioon. Kui-
5470: tuus vaatisi senkin ottamista huomioon           tenkin aiheuttanee käytäntöön otettu en-
5471: nettotuloa vahvistettaessa. V erojen vähen-      nakkoperintä sen, että olisi käytännöllisem-
5472: tämisoikeus, joka aikaisemmin oli osittain       pää myöntää vähennysoikeus ei verovuonna
5473: myönnetty, poistettiin sodan aikana nykyi-       maksetun vaan silloin toimitetussa vero-
5474: sen tulo- ja omaisuusverolain säätämisen         tuksessa vahvistetun eli siis edellistä vuotta
5475: yhteydessä ja tapahtui se ilmeisesti veron       tarkoittavan veromäärän mukaisesti. Koska
5476: tuoton lisäämisen tarkoitwkHessa, vaHlliaJkin    tämä määrä on veroviranomaisten tiedossa,
5477: perusteluna käytettiin myös veroteknillisiä      olisi heidät määrättävä tekemään vähennys
5478: syitä. Sen jälkeen kun tulo- ja omaisuus-        viran puolesta, samoin kuin heidän nykyi-
5479: verotuksessa siirryttiin ennakkoperintään ja     sin on esim. vähennettävä verosta ennakko-
5480: nimenomaan veron pidättämiseen tulon             perintälipulla maksuun pantujen verojen
5481: ,lähteellä" suoraan palkasta ja eräistä          määrä riippumatta siitä, onko ne jo suori-
5482: muista senlaatuisista tuloista, on veron vä-     tettu vai ei.
5483: hentämisoikeuden kohtuuttomuus käynyt               Edellä ,esitetyn perusteella €hdotamme
5484: entistä ilmeisemmäksi, kun verovelvollinen       kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
5485: ei edes tilapäisesti saa haltuunsa niitä va-     toivomuksen,
5486: roja, joista hänen kuitenkin on maksettava
5487: veroa niitten todelliselle saajalle eli val-                että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
5488: tiolle. Veron vähennysoikeuden puuttumi-                 siin tulo- ja omaisuusverolain muut-.
5489: nen merkitsee siis eräänlaista ketjuvero-                tarniseksi siten, että verovelvollisen
5490: tusta eli veron maksamista verosta aikana,               veronalaisesta tulosta saataisiin vä-
5491: jolloin verorasitus muutoinkin on kuolet-                hentää ainakin puolet verovuonna
5492: tavan raskas.                                            rnäärätystä tulo- ja omaisuusverosta.
5493:        Helsingissä 10 päivänä hehnikuuta 1950.
5494: 
5495:       Niilo Honkala.               Rakel Jalas.                   Päiviö Hetemäki.
5496:       E. A. Turja.                 Aarne Honka.                   Matti Heiklrilä.
5497:       Yrjö I. Antila.              Helena Virldd.                 Margit Borg-Sundma.n.
5498:       Martti 0. Kölli.             Lauri Laine.                   Hugo Nuorsa.ari..
5499:       Samuli Simula.               Jaakko Hakala..                Jussi Saukkonen.
5500:       Irma Karvikko.               Heikki Ala-Mäyry.              Jalmari Pusa.
5501:       Erkld Koivisto.              Irma Bamara.                   Albin Wickman.
5502:                                                                                             113
5503: 
5504: IV,21. -   Toiv. al. N:o 24.
5505: 
5506: 
5507: 
5508: 
5509:                                Kannisto y. m.: Korkohyvityksen suorittamisesta veronmak-
5510:                                   sajille veron ennakkomaksun palautuksen yhteydessä.
5511: 
5512: 
5513:                                     E d u s k u n n a ll e.
5514: 
5515:    Verojen ennakkoperinnästä lokakuun           korkotappiot saattavat nousta noin 50-60
5516: 4 päivänu 1946 annetun lain mukaan ve-          miljoonaan markkaan vuodessa.
5517: roja perittäessä tapahtuu varsin usein, että      Tällaisten korottomien pakkolainojen
5518: veronmaksajilta ennakkona peritty määrä         kantaminen kansalaisilta ei suinkaan ole
5519: on korkeampi kuin lopullinen vero, jolloin      ollut lainsäätäjän tarkoituksena eikä se
5520: liikaa peritty osa on maksettava takaisin.      myöskään voi olla hallitusmuotomme säätä-
5521: Esimerkkinä tällaisten tapausten lukuisuu-      män oikeusturvan mukainen. Käsitys kor-
5522: desta    mainittakoon,    että yksinomaan       kohyvityksen suorittamisen oikeudenmukai-
5523: Uudenmaan läänissä palautetaan tulo- ja         suudesta - silloin kuin on kannettu liikaa
5524: omaisuusveroa vuodelta 1948 noin 145,000        veroa - on hyväksytty jo vuoden 1924
5525: veronmaksajalle vastaten rahassa suunnil-       tulo- ja omaisuusverosta säädetyn lain
5526: leen 400 miljoonaa markkaa.                     7 luvun 64 § :ssä. Mikäli valtio veron en-
5527:     Koko nykyisen järjestelmän voimassaolo-     nakkomaksun palautuksen yhteydessä mak-
5528: aikana veronmaksajat ovat joutuneet näitä       saisi kohtuullisen korkohyvityksen, suorit-
5529: palautuksia odottamaan toista vuotta.           taisivat veronmaksajat varmasti nykyistä
5530: Niinpä Uudenmaan läänissä oli yllämaini-        kernaammin tarpeellisen suuren veroenna-
5531: tuista palautuksista suoritettu helmikuun       kon, jolloin vältyttäisiin ikäviltä jälkikan-
5532: 10 päivään 1950 mennessä vasta noin             noilta.
5533:  70,000 yhteismääräitään noin 275 miljoo-          Edellä olevan perusteella ehdotamme
5534: naa markkaa. On luonnollista, että tämä         eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5535: pääasiassa käytännöllisistä vaikeuksista joh-
5536: tuva palautusten viipyminen herättää tyy-                  että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
5537: tymättömyyttä veronmaksajain keskuu-                    siin nykyisin voimassaolevan tulo- ja
5538: dessa. Suurimpana epäoikeudenmukaisuu-                  omaisuusverolain muuttamiseksi si-
5539:  tena pidetään tässä yhteydessä sitä, että              ten, että veronmaksajille veron en-
5540:  valtio ei palautuksen yhteydessä suorita               nakkmnaksun palautuksen yhteydessä
5541: korkohyvitystä veronmaksajien täten val-                suoritettaisiin kohtnullinen korko-
5542:  tiolle tahtomattaan antamasta pakkolai-                hyvitys, ja antaisi siitä tarpeelliseksi
5543:  nasta. Veronmaksajille näin aiheutetut                 katsomansa esityksen Ednskunnalle.
5544:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
5545: 
5546: 
5547:                     H. A. Kannisto.                       Lassi Hiekkala..
5548:                     Kalle Kauppi.                         Rolf B. Berner.
5549:                                       Irma Karvikko.
5550: 
5551: 
5552: 
5553: 
5554:                                                                                               15
5555: 114
5556: 
5557: IV,2s. -   Toiv. al. N:o 25.
5558: 
5559: 
5560: 
5561: 
5562:                                Leikola. y. n:t: Kuolinpesän verotuksen huojentamisesttt.
5563: 
5564:                                    E d u s k u n n a ll e.
5565: 
5566:    Perheen huoltajan kuolema tuo perhee-        pesä yht'äkkiä menojen eteen, joiden suo-
5567: seen aina suuria muutoksia. Erikoisen ras-      l'ittanlista varten ei olekaan samatnaikaista
5568: kaana kohdistuu jälkeenjääneiden toimeen-       ansiotuloa. Tämä on useassa tapauksessa
5569: tuloon verotus. Paitsi vainajan maksamat-       aivan kohtuuttoman raskas taloudellinen
5570: tomia tulosta ja omaisuudesta määrättyjä        isku. On vaikeata sanoa, missä laajuudessa
5571: veroja perikunnan maksettavaksi tulee myös      ja minkälaisissa olosuhteissa verojen unoh-
5572: useassa tapauksessa raskas perintövero. Kun     dus voisi tulla kysymykseen, mutta tämä
5573: kuolinpesää kohdannut onnettomuus jo            varmaankin selviäisi onnellisesti asiaa tar-
5574: muutenkin on vaikea kestää, olisi yhteis-       kemmin tutkittaessa.
5575: kunnan jossakin muodossa otettava osaa              Viitaten edellä olevaan ehdotamme kun-
5576: jälkeenjääneiden taloudellisen kantokyvyn       nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
5577: ymmärtämiseen. Ei olisi liian paljon yh-        vomuksen,
5578: teiskunnalta annettu, jos määrätyt mutta
5579: vielä lankeamattomat tuloverot saataisiin                  ettii hallitus harkitsisi, missä laa-
5580: jättää maksamata. Verothan maksetaan                    juudessa kuolinpesän verotusta voi-
5581: niillä tuloilla, jotka maksamisen hetkellä              taisiin huojentaa ja antaisi siitä tar-
5582: on ansaittu, vaikka ne on määrättykin edel-             peelliseksi     katsomansa     esityksen
5583: lisen vuoden tuloista. Näin joutuu kuolin-              Eduskunnalle.
5584:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
5585: 
5586:                 Eddd Leikola.                                Niilo Honkala.
5587:                 Jaakko Haltala.                              Rakel Jalas.
5588:                                                                                               115
5589: 
5590: IV,29. -       Toiv. al. N:o 26.
5591: 
5592: 
5593: 
5594: 
5595:                                    Kauka.maa. y. m.: Kalastajaväestön oikeuttamisesta arvon-
5596:                                       vähennyksen tekemiseen pyydystensä osalta tulo- ja
5597:                                       omaisuusverotuksessa.
5598: 
5599: 
5600:                                        E d u s k u n n a ll e.
5601: 
5602: .      Merikalastusta joko yksinomaisena tai        keätä ja vaarojen ja vaikeuksien täyttämää
5603:     tärkeänä elannon lähteenä harjoittavia per-     elinkeinoaan harjoittavat kalastajat toivo-
5604:     hekuntia oli maassamme viimeksi ilmesty-        vat, että he saisivat tehdä vastaavanlaisen
5605:     neen tilastollisen vuosikirjan mukaan v.        vähennyksen myös pyydysten osalta. Koh-
5606:     1947 kaikkiaan 6,320. Heillä oli käytössään     tuullisena olisi pidettävä, että pyydysten
5607:     saman lähteen mukaan silakan pyyntiin so-       laadusta riippuen kuoletusprosentti vaihte-
5608:     veltuvia verkkoja 37,289, isojarysiä 4,69'9     lisi 20-50. Tälläistä tulo- ja omaisuus-
5609:     ja nuottia 322. Näiden pyydysten hinta on       verotukseen tehtävää korjausta kalastaja-
5610:     viimeisenä 10-vuotiskautena tavattomasti        väestö odottaa hartaasti.
5611:     kohonnut. Silakkaverkot maksavat nykyisin          Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
5612:     14,000-22,000 mk, pienemmät silakkarysät        eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
5613:     60,000-75,000 mk ja isot rysät yli 200,000
5614:     mk sekä TUl'llll saariston talvisilakkanuotat             että hallitus kiireellisesti valmis-
5615:     toista miljoonaa. Naitten kalliitten pyydys-            tuttaisi Eduskunnalle esityksen tulo-
5616:     ten osalta yleensä vähäväkiset kalastajat ei-           ja omaisuusverotusta koskevien sään-
5617:     vät valtion verotuksessa ole oikeutettuja               nösten muuttamiseksi niin, että maan
5618:     tekemään minkäänlaima a:rvonvähennystä.                 kalastajaväestö saisi oikeuden tietyn
5619:      11. 1. 1944 annetun tulo· ja omaisuusvero-             suuruisen arvonvähennyksen tekemi-
5620:      asetuksen mukaan I'leillä on oikeus vähen-             seen pyydysten OS«lta.
5621:      tää 12 % vain p11isten alusten osalta. Tär-
5622:          Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
5623: 
5624:                     L. 1. Ka.ukamaa..                            Verner Kors,bäck.
5625:                     Antti J. Rantam.aa.                          Arvo Sävelä..
5626:                     Aarne Honka.                                 Irma. Karvikko.
5627:                     Niilo Honkal&.                               Lauri Murtomaa.
5628:                     Samuli: Simula.                              Albert Brommels.
5629:                                               Jalmari Pusa.
5630: 116
5631: 
5632: IV,a.o. -   Toiv. &1. N:o 27.
5633: 
5634: 
5635: 
5636: 
5637:                                 Soininen y. m.: Toimenpiteistä veroluokkien lisäämiseksi
5638:                                    peltomaiden ja luonnonni-ittyjen verotuksessa.
5639: 
5640: 
5641:                                     E d u s k u n n a ll e.
5642: 
5643:    Voimassaolevien lakien ja säännösten mu-      V erotuksen epäoikeudenmukaisuudesta on
5644: kaan verotetaan sekä kunnan että valtion aikaisemmin esitetty kyselyjä hallitukselle.
5645: verotuksessa pelto ja luonnonniitty tavalla,     Valtion ja kunnan verotus voimassa ole-
5646: joka ei ole oikeudenmukainen valtakunnan vien lakien mukaan on taloudellisesti hei-
5647: syrjäseutujen väestölle.                       koimmassa asemassa oleville karujen, syrjä-
5648:    Peltomaat ja luonnonniityt jaetaan ny- seutujen asukkaille raskaana rasituksena.
5649: kyisten lakien mukaan vain kolmeen luok-         Suuri osa siirtolaisista on joutunut pe-
5650: kaan. Luokkien välinen verotusarvo on rustamaan uuden kodin ja vil~lykset ka-
5651: liian pieni.                                   niille syrjäseuduille; heidän asemansa on
5652:    Maantieteellisesti on maamme suuresti taloudellisesti vaikeampi kuin niiden, jotka
5653: erilainen maan laadun ja syrjäisten seutu- ovat saaneet sijoituksen viljavammille seu-
5654: jen suhteen.                                   duille. Muuttamalla Veroluokitusta on mah-
5655:                                                dollisuus parantaa heidänkin taloudellista
5656:    Huonojen peltomaiden omistajat joutu- asemaansa.
5657: vat maksamaan veroa melkein saman mää-           Kun on tunnettua, että pienviljelijä-
5658: rän kuin hedelmällisten ja hyvienkin vil- väestön elintaso syrjäseuduilla on varsin
5659: jelysmaiden omistajat. Jo yksistään työ- alhainen, huomattavasti alempi kuin esim.
5660: kustannukset kiviperäisillä mailla ovat pal- teollisuustyöväestöön kuuluvien väestöryh-
5661: jon suuremmat kuin luokkien ero on, puhu- mien, merkitsee raskaat, epäoikeudenmukai-
5662: mattakaan maan karuudesta ja viljelyksien set verotukset jatkuvaa köyhtymistä ja toi-
5663: etäisyydestä kulutuskeskuksiin nähden. Mo- meentulovaikeuksia; tämä väestön osa on
5664: reenisorakivikkopellolla menee sahra-auralla niin suuri, että valtiovallan taholta on
5665: 1 miehen ja 1 hevospäivän saavutus 10-15 syytä kiirehtiä toimenpiteitä verotuksen
5666: aariin, kun I luokan peltomaalla saavuttaa oikeudenmukaisempaan järjestelyyn.
5667: 1 mies ja 2 hevosta 65-75 aaria, jopa             Edellä sanotun lisäksi maan syrjäseutu-
5668: enemmänkin.                                    jen väestölle tuottaa suuria vaikeuksia
5669:    I luokan peltomaalla äestää 1 mies ja 2 maantieverkoston harvuus, jopa on paljon
5670: hevosta noin 90 aaria kylvökuntoon, risu- asukkaita tiettömien taipalien takana. Lii-
5671: karhilla saa kylvökuntoon 1 mies ja 1 he- kenneyhteyksien puute olisi verotusluoki-
5672: vonen kivikkopeltoa 40-50 aaria. Epäedul- tuksessa myöskin huomioitava.
5673: lisissa olosuhteissa niittää mies viikatteella    Esityksemme pääpyrkimyksenä on se, että
5674: 30 aaria päivässä, kun edullisissa oloissa verotuslainsäädäntöä hallituksen esityksellä
5675: sileällä maalla 1 mies ja 2 hevosta niittää muutetaan sillä tavalla, että' karuilla syrjä-
5676: päivässä 21/2 hehtaaria. Esimerkkejä olisi seuduilla olevat viljelijät saavat helpotusta
5677: paljonkin.                                     verokuormien kantamisessa ja näin heille-
5678:    Verotusluokkia olisi lisättävä puolella kin suodaan edellytykset hankkimaan toi-
5679: entisestään pelto- ja luonnonniittyjen suh- meentulomahdollisuus.
5680: teen, jolloin vasta karujen, kivikkoisten         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
5681: maiden viljelijät saisivat tasapuolisesti oi- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
5682: keutta.                                        toivomuksen,
5683:                                 IV,3o. -   Soininen y. m.                           117
5684: 
5685:        että hallitus ryhtyisi kiireellisiin          tetaan asian vaatima oikeudenmukai-
5686:     toimenpiteisiin veroluokkien lisäämi-            sttus.
5687:     seksi siten, että verotuksessa Saavu-
5688: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1950.
5689: 
5690: 
5691:               Heikki Soininen.                              Atte Pakkanen.
5692:               Lauri Riikonen.                               Juho Karvonen.
5693:               Toivo H. Kinnunen.                            Paavo Karjalainen.
5694:               Tahvo Rönkkö.                                 Kalle Kauhanen.
5695:               Yrjö Hautala..                                Lennart Helja.s.
5696:               Aino Luostarinen.                             Anton Suurk;onka.
5697:               Akseli Brander.                               Toivo· Pyörtä.nö.
5698:               Vieno Simonen.                                Wiljam Sarjala.
5699:               Viljami Kalliokoski.                          Antti J. Rantamaa.
5700:               Pekka. Kiiski.                                Matti Meriläinen.
5701:               Eino Rytinki.                                 O,nni Mannila.
5702: 118
5703: 
5704: IV,at. -   Toiv. a.t N:o 28.
5705: 
5706: 
5707: 
5708: 
5709:                                Haapaniemi y. m.: Maatalouskoneiden ja -työvälineiden va-
5710:                                  pauttamisesta omaisuusverosta.
5711: 
5712: 
5713:                                    E d u s k u n n a ll e.
5714: 
5715:    Voimassa olevan tulo- ja omaisuusvero-       koneellistamista etenkin pientiloilla, joilla
5716: lain mukaan joutuvat maataloudenharjoit-        koneiden hankinta ja käyttö aiheuttaa kus-
5717: tajat maksamaan omaisuusveroa sekä maa-         tannusvaikeuksia ilman niistä maksettavaa
5718: omaisuudestaan että maatalonsirtaimistos-       omaisuusveroakin, ehdotamme eduskunnan
5719: taan, vaikka maaomaisuus on viljelijäomis-      hyväksyttäväksi toivomuksen,
5720: tajalleen vain työmaa ja vaikka maatalons-
5721: irtaimisto käsittää pääasiassa erilaisia ko-              että hallitus valmistuttaisi ja Edus-
5722: neita ja työkaluja, jotka tosin sitovat pää-           kunnalle antaisi esityksen sellaiseksi
5723: omaa, mutta jotka käytännössä kuitenkin                muutokseksi tulo- ja omaisuusvero-
5724: ovat vain ammatinharjoittamisessa välttä-              lakiin, että maanviljelijät vapautui-
5725: mättömiä työvälineitä. Kun työvälineiden               sivat maksamasta omaisuusveroa maa-
5726: asettaminen veronalaiseksi omaisuudeksi ei             talouden harjoittamisessa tarpeelli-
5727: mielestämme ole oikein ja kohtuullista, ja             sista koneistaan ja työvälineistään.
5728: kun se osaltaan vaikeuttaa maatalouden
5729:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
5730: 
5731:                 Tahvo Rönkkö.                                Lennart Heljas.
5732:                 Anton Suurkonka.                             Yrjö Hautala.
5733:                 Eino Laitinen.                               Väinö Okko.
5734:                 Kusti Eskola.                                Wiljam Sarjala.
5735:                 Eri. Haapaniemi.                             Albin Wickman.
5736:                 Samuli Simula.                               Jalmari Pusa.
5737:                 Lauri Laine.                                 Heikki Ala-Mäyry.
5738:                                                                                            119
5739: 
5740: IV,32. -   Toiv. a.l. N:o 29.
5741: 
5742: 
5743: 
5744: 
5745:                                 Ikonen y. m.: Eräiden maanhankintalain nojalla maata saa-
5746:                                    neiden verovapaudesta metsämaan osalta.
5747: 
5748: 
5749:                                      E d u s k u n n a ll e.
5750: 
5751:    Maanhankintalain 9 §: n mukaan vilje-             Metsämaan tuoton verotus suoritetaan
5752: lystilaan voidaan hankkia metsämaata enin-        meillä nykyisin pinta-alan perusteella.
5753: tään niin paljon, että metsän ollessa sään-       Tämä lieneekin parhain menetelmä sään-
5754: nöllisessä kasvukunnossa, kestävä hakkaus-        nöllisissä oloissa. Silloinhan metsänomista-
5755: määrä antaa niin hyvin tilan pääasiallisen        jasta itsessään tavallisimmin riippuu, mil-
5756: kotitarvepuun kuin kohtuulliseksi katsotta-       laisessa tuottokunnossa hänen metsänsä on.
5757: van määrän myyntikelpoista puuta. Asu-            Kokonaan toinen on asianlaita edellä selos-
5758: tusviranomaisten ilmoituksen mukaan on-           tettujen, useinkin jo vähäpuisilla saatujen
5759: kin yleensä voitu toteuttaa edellä oleva          maanhankintalain nojalla muodostettujen
5760: säännös viljelystiloja muodostettaessa. Mil-      tilojen kohdalla. Menetettyään . entisen,
5761: loin maan luovuttaja on asutustoimenpitei-        ehkä hyvinkin hoidetun metsänsä, saa
5762: den pelosta toimittanut asutukseen tule-          uuden tilan omistaja sellaisessa kasvukun-
5763: villa alueilla uudistushakkuita, on tällai-       nossa olevan ja sellaisen puuston käsittä-
5764: sesta alueesta muodostettuun tilaan pyritty       vän metsälön kuin hänelle annetaan. Siksi
5765: liittämään metsämaata enemmän.                    on kohtuutonta asettaa useiden vuosien
5766:     Huolimatta maanhankintalain oikeaan           aikana käytännöllisesti katsoen tuottamat-
5767: osuneista periaatteista ja asutusviranomais-      toman metsämaan omistajaa maksamaan
5768: ten hyvistä pyrkimyksistä, muodostuu huo-         tällaisesta metsälöstään pinta-alan mukaista
5769:  mattava osa maanhankintalain mukaan              veroa. Kohtuusnäkökohdat vaativat, että
5770:  muodostetuista tiloista kuitenkin sellaisiksi,   tällaisen metsälön omistaja vapautetaan
5771:  joilta puuttuu kokonaan lain edellyttämää        mäåräwosiksi, esim. 10 vuodeksi maksa-
5772:  myyntipuuta. Tämä johtuu paitsi maan             masta veroa vähän tuottavasta vaikka ken-
5773:  luovuttajien suorittamista hakkuista, myös       ties laadultaan hyvästä metsämaasta.
5774:  siitä, että muodostetun uuden tilan metsä-          Koska edellä mainittu toimenpide vaatisi
5775:  palstalla löytynyt järeämpi puusto on täy-       lainmuutosta, jonka toteuttamiseen halli-
5776:  tynyt käyttää kokonaan uuden tilan raken-        tuksella on parhaimmat edellytykset, ehdo-
5777:  nusten rakentamiseen. Ottaen huomioon            tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
5778:  metsän pitkän kiertoajan, voi muodoste-          täväksi toivomuksen,
5779:  tulta tilalta puuttua myyntikelpoista puuta
5780:  usean vuosikymmenen ajan. Vieläpä koti-                    että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
5781:  tarvepuunkin saanti voi eräissä tapauksissa             siin maanhankintalain nojalla maata
5782:  käydä vaikeaksi. Kun edellä mainitussa                  saaneiden vapauttamiseksi suoritta-
5783:  tapauksessa tilalta todellisuudessa puuttuu             masta veroa sellaisen metsämaan
5784:  maanhankintalain edellyttämä ja meikäläi-               osalta, jonka tuotto maan luovutta-
5785:  selle maataloudelle välttämätön metsästä                jien suorittamien tai rakennuspui-
5786:  saatava tuki, olisi tämä huomioitava silloin            den hakkuiden takia ei vastaa maa-
5787:  kun määrätään yhteiskunnallisia rasitteita              perän edellyttämiä puumääriä.
5788:  Uillaiselle tilalle.
5789:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
5790: 
5791:                  Toivo Ikonen.                           E. Pusa.
5792:                                         Erkki Paavolainen.
5793: 120
5794: 
5795: IV,33. -   Toiv. al. N:o 30.
5796: 
5797: 
5798: 
5799: 
5800:                                La.ppi-Seppälä y. m.: Säästö- tai karttuvalle talletustilille
5801:                                   talletettujen säästöjen pääoman ja korkojen verovapau-
5802:                                   desta.
5803: 
5804: 
5805:                                     E d u s k u n n a ll e.
5806: 
5807:    Säästäjien taloudelliset menetykset infla-   on nopeasti saavuttaa takaisin laajojen
5808: tion johdosta ovat erittäin suuret. Samalla     säästäjäjoukkojen luottamus, josta merkit-
5809: kun tämä säästäjiä kohdannut menetys on         tävällä tavalla riippuu talouselämän käy-
5810: suuri epäoikeudenmukaisuus heitä, usein-        tettäväksi keräytyvien pääomien suuruus.
5811: kin varsin vaatimattomissa oloissa eläviä       Koska säästämishalun elvyttämisellä myös-
5812: palkannauttijoita ja vanhuksia kohtaan, se      kin on yksityisille kansalaisille suuri siveel-
5813: on samanaikaisesti myöskin ollut omiaan         linen ja yksityistaloudellinen merkitys,
5814: vähentämään säästämisenhalua ja siten hy-       edellyttäen, että heidän säästönsä ovat tur-
5815: vin turmiollisesti vaikuttamaan maan tuo-       vatut, olisi välttämätöntä myöntää sääs-
5816: tantoelämälle aivan välttämättömien pää-        töille ja niistä saaduille korkotuloilla vero-
5817: omien muodostumiseen.                           vapaus.
5818:    Koska maan teollisuus- ja liike-elämän          Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
5819: elvyttäminen edellyttää käytettäväkseen         kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5820: pääomia, joita juuri säästäjät voivat usein-
5821: kin vaatimattomilla panoksillaan yhteisvoi-               että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
5822: min elinkeinoelämän avuksi kerätä, olisi                toimenpiteisiin esityksen antamiseksi
5823: mitä tähdellisintä, ettei valtiovallan ta-              Eduskunnalle täydellisen verovapau-
5824: holta suoritettaisi toimenpiteitä, jotka hei-           den myöntämiseksi säästö- tai kart-
5825: kentävät säästämishalua ja lisäävät säästä-             tuvalle talletustilille talletettujen
5826: jien turvattomuudentunnetta. Että näin                  säästöjen pääomille sekä niistä saa-
5827: kuitenkin on tapahtunut, on valittaen to-               duille korlwtuloille.
5828: dettava. Sitä suurempi syy valtiovallalla
5829:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
5830: 
5831:                 Jussi Lappi-Seppälä.                          Martti 0. Kölli.
5832:                 Irma Hamara.                                  Ju:ss-1 Sauklmnen.
5833:                 L. I. Kaukamaa.                                Usko Koski.
5834:                 Jaaldto Hakala.                                Hugo Nuorsaari.
5835:                 Felix Seppälä..                               ·Juho Heitto.
5836:                                                                                           121
5837: 
5838: IV,34. -   Toiv. al. N:o 31.
5839: 
5840: 
5841: 
5842: 
5843:                                Rytinki y. m.: Vakinaisen asuinpaikan ulkopuolella teh-
5844:                                   dyistä kausiluontoisista töistä saadun tulon kohtuulli-
5845:                                   sesta vähentämisestä verotuksessa.
5846: 
5847: 
5848:                                    Eduskunnalle.
5849: 
5850:   Meidän maassamme nykyisin maksetaan           nyksiä, mutta niistä on viime vuosina luo-
5851: päivärahaa melkein kaikille virkailijoille ja   vuttu kokonaan.
5852: työntekijöille, jotka joutuvat virkansa tai        Käsityksemme mukaan olisi oikeuden- ja
5853: työsuhteensa vuoksi liikkumaan tai työs-        kohtuudenmu!;raista, että niilläkin työnteki-
5854: kentelemään ulkopuolella vakinaisen työ-,       jöillä, jotka joutuvat siirtymään pois vaki-
5855: toimi- tai asuntopaikan. Nämä päivärahat        naisesta asuntopaikasta metsä-, uitto- ja
5856: tarkoittavat peittämään niitä kustannuksia      muihin kausiluontoisiin töihin, olisi oikeus
5857: ja menoja, mitkä aiheutuvat liikkumisesta       siellä saamistaan tuloista vähentää vero-
5858: tai työskentelystä vakinaisen asuntopaikan      tuksessa kohtuullisen määrän työn hankki-
5859: ulkopuolella ja ovat nämä sen vuoksi            misesta aiheutuvien menojen osalta.
5860: yleensä verotuksesta vapaat.                       Edellä olevan perusteella ehdotamme
5861:                                                 kunnioittaen · eduskunnan hyväksyttäväksi
5862:   Mutta ne pienviljelijät ja metsätyöläiset,    toivomuksen,
5863: jotka joutuvat siirtymään vakinaisesta
5864: asuntopaikasta ja hankkimaan tulo- ja                    että hallitus valmistaisi ja antaisi
5865: metsä-, uitto- tai muista kausiluontoisista            Eduskunnalle esityksen sellaisesta
5866: töistä, eivät nykyisten lakien eikä asetusten          muutoksesta verolakeihin, että vaki-
5867: mukaan saa verotuksessa vähentää tulois-               naisen asuntopaikan ulkopuolelta
5868: taan sitä menoa, mikä aiheuttaa lisäkustan-            metsä-, uitto- ja muista kausiluon-
5869: nuksia ja menoja vakinaisen asunnon ja sen             toisista töistä saaduista tuloista olisi
5870: ulkopuolella työskentelystä. Aikaisemmin               verotuksessa oikeus kohtuullisen vä-
5871: on eräät kunnat antaneet tällaisia vähen-              hennyksen tekoon.
5872:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950.
5873: 
5874:                  Eino Rytinki.                             Niilo Ryhtä.
5875:                  Janne Koivuranta.                         Martti Miettunen.
5876:                                        Markus Niskala..
5877: 
5878: 
5879: 
5880: 
5881:                                                                                              16
5882: 122
5883: 
5884: IV,35. -   Toiv~ al. N:o 32.
5885: 
5886: 
5887: 
5888: 
5889:                                Borg-Sundman y. m.: Eläkkeiden verovapaudesta.
5890: 
5891: 
5892:                                    E d u s k u n n a ll e.
5893: 
5894:   Vanhusten ryhmä on jo liian kauvan            sajina keskipäivässään ja työkunnossaan ole-
5895: ollut unohdettu yhteiskunnassa ja heidän        viin. Eläkkeelläolevien verotaakan keven-
5896: asemansa vailla tarkoituksenmukaista huo-       täminen vaatii jo ripeitä toimenpiteitä.
5897: miota ja järjestelyä. Kansalaiset, jotka        Eläkkeiden verovapautta voidaan täydellä
5898: työkykynsä päivinä ovat antaneet par-           syyllä puoltaa yleisenä periaatteena, jonka
5899: haansa perheelleen ja yhteiskunnalle, ovat      rinnalla korkeimpien eläkkeiden kohdalla
5900: vanhuudessaan joutuneet sosiaalisesti hei-      on puollettavissa veroalennus, jonka mu-
5901: kompaan asemaan. Vanhusten ja vanhojen          kaan tällainen veronmaksaja saisi 50 % :iin
5902: säästäjien vaikeuksia on lisäksi vielä in-      asti alennusta siitä verosta, minkä nuo-
5903: flatio kärjistänyt. Yksi vanhusten, nimen-      rempi henkilö suorittaa vastaavassa tapauk-
5904: omaan eläkkeelläolevien kipeitä ongelmia        sessa.
5905: on verotuskysymys. Kohtuuttomana painaa            Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
5906: raskas verotus vanhoja harteita. Monet          kunnan päätettäväksi toivomuksen,
5907: eläkkeelläolevat lesket, naimattomat ja
5908: muut yksinäiset ovat joutuneet loppuiäk-                   että kaUitus kii1·eellisesti ryhtyisi
5909: seen jopa kaikkein korkeimpaan veroluok-                toimenpiteisiin eläkkeiden verova-
5910: kaan. Kuitenkaan ei vanhuksia, jotka jo                 pautuksen ja veroalennuksen aikaan-
5911: ovat suorittaneet pitkän päivätyön, pitäisi             saamiseksi.
5912: enää elämänsä iltana rinnastaa veronmak-
5913:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950.
5914: 
5915:                  Margit Borg-Sundman.                        Irm.a Karvikko.
5916:                  Aarne Honka.                                Lauri Murtomaa..
5917:                  Felix Seppälä..                             Lauri Leppihalme.
5918:                  Laura Brander-Wallin.                       Toivo Pyörtänö.
5919:                                                                                             123
5920: 
5921: IV,3G. -     Toiv. al. N:o 33.
5922: 
5923: 
5924: 
5925: 
5926:                                  K:oittinen y. m.: Eläketulojen verotuksen rajoittetmisesta.
5927: 
5928: 
5929:                                      E d u s k u n n a ll e.
5930: 
5931:   Vanhuuseläkelain voimassaolo on meidän          vitettävä tämä asia siten, että pieneläkkeit-
5932: maassamme vielä kovin nuorta ja siinä             ten saajat olisi vapautettava veronmak-
5933: esiintyy vielä paljon puutteellisuuksia.          suista. Tämä voi tapahtua määräämällä joku
5934: Eläkkeestä maksettavat summat ovat kovin          tuloraja, jonka alla olevat vapautuisivat
5935: pienet. Ja eläkeikärajakin on kovin kor-          ilman muuta veron suorituksista. Tätä
5936: kea. Tämä kaikki tietysti johtuu siitä, että      asiaa on eri verotuslautakunnissa eri ta-
5937: maa on köyhä ja paljon kärsinyt sodasta           valla tulkittu. Eräissä kunnan verotuksissa
5938: y.m.                                              on tämä asia ymmärretty oikein ja vero
5939:   Kansaneläkelaitoksemme ei ole myöskään          määrätty maksukyvyn mukaan, koska vero-
5940: vielä voinut kovin paljon vaikuttaa asian         kanta määrätyissä tapauksissa johtaisi
5941: edistymiseen vaikka huomattavan suuren            kunnan takaisinmaksuvelvollisuuteen huol-
5942: parannuksen se on tässä asiassa saanut            tolautakunnan kautta. Mutta poikkeuksia
5943: aikaan. Onhan työkyvyttömyyden menet-             näissäkin on olemassa.
5944: tämisen kautta saavutettu eläke auttanut             Mielestämme tämä asia olisi muutettava
5945: suuren määrän kansalaisia uuteen elämään.         siten, että määrätty summa ja määrätyn
5946: Eläkelaitoksen avulla on myös nuoria työ-         ikärajan saavuttanut henkilö vapautettai-
5947: kyvyttömiä ihmisiä autettu parantoloihin          siin kokonaan kunnan ja valtion veroista.
5948: ja sitä tietä turvattu heidän elämänsä.           Periaateharr on, että terveet ja voimakkaat
5949: Uudella ammattiopetuksella y.m. on luotu          ihmiset ovat oikeutettuja hallitsemaan ja
5950: heille mahdollisuus uuteen toimeentuloon.         pitämään huolta yhteiskunnasta sillä ta-
5951: Huomionarvoinen ja tärkeä tässä eläke-            valla, että se pysyy pystyssä ja tuottaa
5952: asiassa on se, että eläkemaksu kunakin            onnellisen elämän sen jäsenille.
5953: aikana vastaa eläkkeensaajan todellista              Verovapauden saanti määrätyn ikärajan
5954: elintasoa. Sillä ihminen, joka on koko elä-       saajille eläkkeellä oleville henkilöille on
5955: mänsä parhaan ikänsä palvellut yhteiskun-         mielestämme oikeutettua.
5956: taa, yhteisöä tai yksityistä työnantajaa ja          Edellä ~sitettyihin näkökohtiin viitaten
5957: tällä oloajallaan koonnut pääomaa työnan-         ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy-
5958: tajan hyväksi, on ilman muuta oikeutettu          väksyttäväksi toivomuksen,
5959: saamaan vanhuutensa päivinä siitä hyvi-
5960: tystä ja lepoa.                                            että hallitus antaisi Eduskunnalle
5961:    Paitsi eläkkeitten maksusuorituksissa on              esityksen siitä, että eläkkeellä olevat
5962: olemassa myös muitakin puutteellisuuksia.                henkilöt, joiden eläketulo on alle
5963: Eläkkeellä olevien ihmisten verotus on                   150,000 markketa vuodessa, vapautet-
5964: myös suhteeton, josta olisi päästävä ja sel-             taisiin kunnan ja valtion veroista.
5965:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
5966: 
5967:            Juho Kuittinen.            Edvard Pesonen.              Heiklki Hykkä.ä.lä.
5968:            Armas Tolonen.             Yrjö Kilpeläinen.            Pentti Niemi
5969:            G. Henrilmson..            Meeri KaJavainen.            0. Muikku.
5970:            Laura Brander-WaJlin.      Arvi Turumm.                 Juho Ka.rV'onen.
5971:            Hugo Aattela.              Veli Järvinen.               Arvo Sävelä.
5972: 124
5973: 
5974: IV,37.- Hemst. mot. N:o 34.
5975: 
5976: 
5977: 
5978: 
5979:                                Öhman m. fl.: Angående åtgärder för införande av skatte-
5980:                                    frihet för de pensioner, som folkpensionsanstalten ut-
5981:                                    betalar.
5982: 
5983: 
5984:                                    T i ll R i k s d a g e n.
5985: 
5986:    År 1949 begynte folkpensionsanstalten         pensioner böra befrias från skatt. Då
5987: första gången utdela ordinarie älderdoms-        lagstiftningen emellertid ännu icke synes
5988: pensioner. Deras belopp är åtminstone t.v.       vara mogen :för en sådan re:form, torde det
5989: obetydliga, 3,500 mark per är. Pensions-         vara skäl att skilt upptaga till avgörande
5990: tagarna ha nu med största förväning ei·-         medgivandet av skatte:frihet :för uppburna
5991: farit att pensionsbeloppet båste antecknas       folkpensioner. Om det önskvärda i en så-
5992: uti deras skattedeklarationer och kommer         dan :förändring borde knappast råda någon
5993: att beskattas, under förutsättning att pen-      meningsskiljaktlighet. Härtill kommer att
5994: sionstagarna har andra inkomster till erfor-     beviljande av denna Rkatte:frihet måhända
5995: derligt belopp. Staten ger och staten tar        i någon mån vore ägnat att minska det
5996: besannas här på lysande sätt.                    allmänt utbredda missnöje, som vidlåder
5997:    Då staten en gång ansett sig ha skäi att      hela folkpensionsanstal ten.
5998: in:föra :folkpensionering, har den, om också        Med hänvisning till ovanstående föreslå
5999: en del av de medel, som pensionsanstalten        vi, att riksdagen viUe besluta hemställa,
6000: inkasserar i premier uttagits av pensions-
6001: tagarna själva och deras :forna eller nu-                  att regeringen måtte skrida till
6002: varande a:rbetsgivare, allt skäl att själv så-           skyndsamma åtgärder för införande
6003: tillvida bidraga till pensionen att densamma             av fullständig skattefrihet för de
6004: göres skatte:fri. En rätt utberedd åsikt i               pensioner, som folkpensionsanstalten
6005: landet :förefinnes att samtliga ålderdoms-               utbetalar.
6006: 
6007:       Helsingfors den 3 :februari 1950.
6008: 
6009:                  0. A. öbman.                                  Ebba östenson.
6010:                                                                                           125
6011: 
6012: IV,,37.- Toiv. al. N:o 34.                                                        Suomennos.
6013: 
6014: 
6015: 
6016: 
6017:                                 Öhman y. m. : V erovapauden myöntämisestä kansaneläkelai-
6018:                                   toksen suorittamille eläkkeille.
6019: 
6020: 
6021:                                     E d u s k u n n a 11 e.
6022: 
6023:    Vuonna 1949 kansaneläkelaitos alkoi en-       eläkkeet on vapautettava verosta. Kun lain-
6024: simmäisen kerran maksaa varsinaisia van-         säädäntö ei kuitenkaan vielä näytä olevan
6025: huuseläkkeitä. Niiden määrä on ainakin           kypsä tällaiseen uudistukseen, lienee syytä
6026: toistaiseksi mitätön, 3,500 markkaa vuo-         ottaa erikseen ha:vkittavaiksi verovapauden
6027: dessa. Eläkkeensaajat ovat nyt mitä suu-         myöntäminen nostetuista kansaneläkkeistä.
6028: rimmaksi hämmästyksekseen kokeneet, että         Tällaisen muutoksen suotavuudesta pitäisi
6029: eläkemäärä on merkittävä heidän veroilmoi-       tuskin olla olemassa minkäänlaista erimieli-
6030: tuksiinsa ja verotetaan, edellyttäen että        syyttä. Lisäksi tällaisen verovapauden
6031: eläkkeensaajilla on muita tuloja vaadittava      myöntäminen olisi ehkä omiaan jossain
6032: määrä. Valtio antaa ja valtio ottaa toteu-       määrin vähentämään yleisesti levinnyttä
6033: tuu tässä loistavalla tavalla.                   tyytymättömyyttä koko kansaneläkelaitok-
6034:    Kun valtio aikoinaan katsoi itsellään         seen.
6035: olevan syytä,. kansaneläkkeiden maksami-            Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
6036: seen, on sillä, vaikkakin osa varoista, jotka    kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6037: kansaneläkelaitos perii vakuutusmaksuina,
6038: on otettu eläkkeensaajilta itseltään ja hei-              että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
6039: dän entisiltä tai nykyisiltä työnantajiltaan,           toimenpiteisiin täydellisen verova-
6040: täysi syy itse lisätä eläkettä sikäli, että se          pauden myöntämiseksi kansaneläke-
6041: vapautetaan verosta. Maassa on aika laa-                laitoksen maksamille eläkkeille.
6042: jalle levinnyt käsitys, että kaikki vanhuus-
6043:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1950.
6044: 
6045: 
6046:                  C. A. öhman.                                 Ebba. ÖStelliSOn.
6047: 126
6048: 
6049: IV,3s. -   Toiv. al. N:o 35.
6050: 
6051: 
6052: 
6053: 
6054:                                 Prmmila. y. m.: Toime1tpiteistä aiheellisiksi osoittautuneista
6055:                                    verovalituksida johtuneiden kustannusten korvaami-
6056:                                    seksi.
6057: 
6058: 
6059:                                     Eduskunnalle.
6060: 
6061:    Verotusvalituk:sissa nykyisin vallitsevan    maan verotusviranomaisten virheelliseen,
6062: käytännön mukaan sellaisissa tapauksissa,       liian korkeaan verotukseen.
6063: jolloin verovelvollista on verotettu useam-        Yleinen käytäntö on, että rikoksen tai
6064: Inassa. kuin yhdessä kunnassa, oikaisusta       virheen tehnyt joutuu maksamaan oikeu-
6065: aiheutuneet joskus kohtuuttoman suuriksi-       denkäynnistä aiheutuneet kustannukset, tai
6066: km nousseet kustannukset miltei säännölli-      jOR oikeudenkäynnissä hävinnyt on vara-
6067: sesti joutuvat verovelvollisen maksettaviksi.   ton, kustannukset suoritetaan n.s. yleisistä
6068: Tällainen käytäntö on mielestämme epä-          varoista. Tätä periaatetta olisi sovellettava
6069: oikeudenmukainen, sillä eihän ole lasket-       myöskin verotuksessa sattuneiden virheelli-
6070: tava verovelvollisen viaksi sitä, että vero-    syyksien oikaisusta aiheutuneisiin kustan-
6071: tus- tai muut viranomaiset toimivat vir-        nuksiin nähden. Ainakin sellaisissa tapauk-
6072: heeilisesti. Sama epäoikeudenmukaisuus il-      sissa, jolloin kysymyksessä OVJlt vähävarai-
6073: menee sellaisissakin tapauksissa, jolloin       set veronmaksajat, yksityisen henkilön
6074: verovelvollisen maksettavaksi on asetettu       oikeus olisi asetettava juriidisen henkilön
6075: enemmän kunnan tai valtion veroja kuin          oikeuden edelle.
6076: hänen tulonsa ja omaisuutensa verotusla-           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
6077: kien mukaan edellyttäisivät.                    eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6078:    On lukuisia tapauksia, joll'Oin verovel-
6079: vollinen huomaa ilmeistä liikaverotusta                   ettii hallitus ryhtyisi toimenpitei-
6080: tapahtuneen, mutta hänen taloudellinen                 siin     verovalituksMte,   an'I!Lettujen
6081: asemansa on siksi heikko, ettei hän kykene             säännösten niin muuttamiseksi, että
6082: suorittamaan valituksesta aiheutuvia kus-              aiheelliseksi osoittautuneesta vali-
6083: tannuksia. Nämä kustannukset muodostu-                 tuksesta johtuneet kustannukset km·-
6084: vat vielä suuremmiksi sellaisissa tapauk-              vattaisim "päätökse'l't antaneen viras-
6085: sissa, jolloin valittajan on turvauduttava             ton määräämällä summalla' takaisin
6086: palkatun asiantuntijan apuun. Näin ollen               valittajalle kunnan tai valtion va-
6087: vähävarainen veronmaksaja joutuu tyyty-                t·oista.
6088:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
6089: 
6090:               Antto Prunnila.                              V. Puumalainen.
6091:              Mikko Järvinen.                               H. Tauriainen.
6092:               E. Hietanen.                                 Eino Kujanpää.
6093:               J. Mustonen.                                 Nestori Nurminen.
6094:               Eino Tainio.                                 Toivo 1. Sormunen.
6095:               Eino Roine.                                  Aimo Aaltonen.
6096:               Vilhelm Riihinen.                            Irma Torvi.
6097:               Toivo Friman.                                Kaarle Renfors.
6098:               Arvo .RiihimäJki.                            Matti Meriläinen.
6099:                                                                                             127
6100: 
6101: IV,39.- Toiv. al. N:o 36.
6102: 
6103: 
6104: 
6105: 
6106:                               Kannisto y. m.: Tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta
6107:                                 eläke-, leski- ja orpovakuutusmaksujen vähentämisoikeu-
6108:                                 teen nähden.
6109: 
6110: 
6111:                                    E d u s k u n n a ll e.
6112: 
6113:    Tulo. ja omaisuusverolain 29 § : n 4-        siten, ettei kaksinkertaisella verotuksella
6114: kohdan mulman saa Suomessa asunut vero-         aseteta esteitä sellaisissa tapauksissa, joissa
6115: velvollinen henkilö tuloistaan vähentää työ-    työnantajien sekä työntekijöiden ja toimi-
6116: suhteestaan johtuvia eläke-, leski- ja orpo-    henkilöiden kesken oma-aloitteisesti ja omia
6117: vakuutuksensa maksuja korkeintaan yhdek-        kustannuksia säästämättä on asiaa pyritty
6118: säntuhatta markkaa. Sikäli kuin henkilö         paremmalle tolalle järjestämään. Eläke-
6119: joutuu suorittamaan vuosittain edellämai-       v·akuutuksen todellisen tehon vuoksi olisi
6120: nittua suurempia vakuutusmaksuja, jou-          kuitenkin erittäin tärkeätä, että kysymyk-
6121: tuu hän yli menevästä osasta myös suorit-       sessäolevan kaltainen vakuutustoiminta en-
6122: tamaan tuloveroa. Toisen kerran joudu-          tisestään. yleistyisi.
6123: taan käytännöllisesti katsoen samasta tu-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
6124: losta suorittamaan tuloveroa, kun vakuu-        eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6125: tuksen perusteella aikanaan saadaan nos-
6126: taa eläkettä.                                              että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
6127:    Elä1rekysymyksen kehittäminen ei maas-               toimenpiteisiin esityksen antamiseksi
6128: samme ole kehittynyt niin pitkälle kuin                 Eduskunnalle tulo- ja omaisuusvero-
6129: olisi ollut suotavaa. KansaneläkeJaitoksen              lain muuttamisesta siten, että vero-
6130:  toiminta ei ole saavuttanut riittävää tosi-            velvolliset olisivat oikeutetut tulos-
6131:  asiallista tehoa.    Yksityisoikeudellisessa           taan tiiy.simääräisenä vähentämään
6132:  työsuhteessa olevien henkilöiden 'eläke-               suoritwmansa eläke-, leski- ja orpo-
6133:  kysymyksen järjestäminen on kuitenkin                  vakuutusmaksut tai että aluksimai-
6134:  ensiarvoisen tärkeätä. Tämän vuoksi on                 nittua vähennysmäärän ylirajaa ai-
6135:  myös vaUiov:allan syytä tukea asiaa edes               nakin huomattavasti korotettaisiin.
6136:      Helsi:ngiBsä 9 päivänä helmikuuta 1950.
6137: 
6138:                     H. A. :Kannisto.                         Lassi Hiekkala.
6139:                     Kalle Kauppi.                            Irma Karvikko.
6140:                                        Rolf B. Berner.
6141: 128
6142: 
6143: IV,4,{). -   Toiv. al. N: o 37.
6144: 
6145: 
6146: 
6147: 
6148:                                   Heikkilä y. m.: Kit·jojen myynnin vapauttamisesta liike-
6149:                                      vaihtoverosta.
6150: 
6151: 
6152:                                       E d u s k u n n a 11 e.
6153: 
6154:     Viime vuosina on kirjallisuuden, varsin-        messa toimivien kirjailijaliittoj.en taholta
6155: kin kaunokirjallisuuden menekki melkeinpä           taas on esitetty, ,että kirjojen myynnin liike-
6156: romahdusmaisesti alentunut. Jokapäiväis-            vaihtovero loppujen lopuksi suurelta osalta
6157: ten välttämättömyystarvikkeiden entistä             joutuu kirjailijoiden menetykseksi. Yksin-
6158: runsaampi saanti on vienyt ostajat pois             kertainen · ja tarkoituksenmukainen keino
6159: kirjakaupoista, ja kustantajien myyntitilas-        kirjailijoittemme taloudellisen aseman pa-
6160: tot jo sellaisinaan puhuvat kirjailijoit-           rantamiseksi olisi siis kirjojen myynnin
6161: temme ansioiden vähenemisestä. Kirjaili-            vapauttaminen liikevaihtoverosta, varsinkin
6162: jain taholta osoitetut toistuneet avunpyyn-         kun sanoma- ja aikakauslehtien sekä tie-
6163: nöt ja entistä lukuisammiiksi käyneet apu-           teellisten julkaisusarjojen ja niihin sisälty-
6164: ra.hahakemukset      todistavat    :kirjailijoit-    vien julkaisujen myynnistäkään ei kanneta
6165: temme kiristyneestä taloudellisesta ase-             liikevaihtoveroa. Kirjojen myyntiä koske-
6166:  masta. Luova, kulttuurisaavutuksia merkit-          van liikevaihtoveron poistaminen olisi myös
6167: sevä kirjallinen työ on kuitenkin laadultaan         sikäli kulttuuriamme edistävä toimenpide,
6168:  siinä määrin vaativaa ja pitkäjännitteistä          että siitä aiheutuva kirjojen vähittäis-
6169:  toimintaa, että se menestyäkseen vaatii             myyntihinnan huomattava aleneminen koi-
6170:  työskentelyolosuhteita, joita eivät taloudel-       tuisi osaltaan mm. kirjoja välttämättömästi
6171:  liset huo}et ja vaikeudet häiritse.                 tarvitsevien opiskelijoiden hyväksi, minkä
6172:     Äskeisten vuosien kirjallisen noususuh-          ohella se niinikään edistäisi laajojen vähä-
6173:  danteen aikana kirjallisuusmarkkinoilla              varaisten kansankerrosten sivistyspyrki-
6174:  vallinneista tekijöistä on jäänyt jäljelle           myksiä.
6175:  vain raskas verotus, joka aivan erikoisesti             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
6176:  on omiaan lisäämään kirjallisen toiminnan            eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6177:  nykyistä kannattamattomuutta ja vaikeutta.
6178:  Kerrassaan kohtuuttomuuksiin on menty                       että haUitus viipymättä ryhtyisi toi-
6179:  siinä, että Suomessa kirjoillekin on ase-                 menpiteisiin liikevaihtoverolain muut-
6180:  tettu liikevaihtovero, joka meillä on suu-                tamiseksi siten, että kirjojen myynti
6181:  rempi kuin muissa Pohjoismaissa ja joka                   vapautettaisiin liikevaihtovet·osta.
6182:   esim. Englannissa puuttuu kokonaan. Suo-
6183:        .Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1950.
6184: 
6185:                     Matti Heikkilä.                             Aarne Honka.
6186:                     Erkki Paavolainen.                          Irma Hamara.
6187:                                            Jussi Saukkonen.
6188:                                                                                          129
6189: IV,41.- Toiv. al. N:o 38.
6190: 
6191: 
6192: 
6193: 
6194:                                Hetemäki y. m.: Ylei8hyöd.yllisten lahjoitusten verovapau-
6195:                                   den laajentamisesta.
6196: 
6197: 
6198:                                     Eduskunnalle.
6199: 
6200:    Tulo- ja omaisuusverolain 28 § : n 1 mo- ja reumasair.auksien vastustamiseksi ja pa-
6201: mentin 10 kohdan mukaan verovelvolli- rantamiseksi tehtävä työ. Ei myöskään
6202: sella on oikeus tuloistaan vähentää lahjoi- liene mitään syytä asettaa kansanvalistus-
6203: tukset yleishyödylliseen tarkoitukseen. Tulo- ja opetustarkoituksia puheena olevassa suh-
6204: ja omaisuusveroasetuksen 16 § : ssä on sit- teessa huonompaan asemaan kuin esim. ruu-
6205: ten annettu lainkohdan edellyttämät lähem- miinkulttuurin edistäminen. Tällaisiin ja
6206: mät määräykset asiassa. Vähennyskelpoiset muihinkin sanotussa asetuksessa mainitse-
6207: lahjoitukset on siinä kuitenkin rajoitettu mattomiin tärkeisiin yleishyödyllisiin · tar-
6208: varsin ahtaisiin puitteisiin. Verovapaasti koituksiin, joita valtiovaltakin puolestaan
6209: voidaan varoja lahjoittaa valtiolle joko käy- tukee ja joissa usein vedotaan myös yleisön
6210: tettäväksi maanpuolustuksen edistämiseen auliuteen, esiintyy viimeksi mainitun ja
6211: tai, valtiovarainministeriön kussakin yksi- liikeyritysten taholla lahjoitushalua, minkä
6212: tyistapauksessa antaman päätöksen mukaan, kuitenkin viitattu verotussäännös voi estää
6213: kotimaista elinkeinoelämää tai ruumiin- toteutumasta. Näin ollen jo yleinen etu
6214: kulttuuria edistävään tahi tieteelliseen tar- vaatii yleishyödyllisen lahjoittamisen vero-
6215: koitukseen. Muille kuin valtiolle voi sano- . vapauden nykyisestään laajentamista, eten-
6216: tunlainen' lahjoitus tulla kysymykseen ai- kin kun se puheena olleella asetuksen mää-
6217: noastaan sodasta kärsimään joutuneiden räyksellä on ilmeisesti tehty suppeammaksi
6218: avustamiseen sellaiselle yhteisölle, laitokselle kuin mitä edellä mainitulla lainsäännö~llä
6219: tai säätiölle, jolle valtiovarainministeriö on alunperin tarkoitettiin.
6220: antanut määräajaksi oikeuden tällaisten            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
6221: lahjoitusten vastaanottamiseen.                  eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6222:    On kuitenkin olemassa muitakin yleishyö-
6223: dyllisiä tarkoituksia kuin tulo- ja omaisuus-             että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
6224: veroasetuksessa nykyisin mainitut, joihin,             siin tulo- ja omaisuusveroasetuksen
6225: ottaen huomioon niiden merkityksen, pitäisi            16 § :n muuttamiseksi· siten, että
6226: voida saada lahjoittaa varoja ilman, että              yleishyödylliseen tarkoitukseen tehty
6227: antajan tulisi näistä varoista vielä suorit-           lahjoitus voitaisiin nykyistä huomat-
6228: taa tuloveroa valtiolle. Sellainen on epäile-          tavasti useammissa tapauksissa vä-
6229: mättä kansan terveyden- ja sairaanhoidon               hentää lahjoittajan veronalaisista
6230: edistäminen, jolta alalta voidaan lähemmin             tuloista.
6231: esimerkeiksi mainita tuberkuloosin, syövän
6232:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950.
6233: 
6234:                 Päiviö Hetemälki.                         J. Söderhjelm.
6235:                 Felix Seppälä.                            Nils Meinander.
6236:                 Martti 0. Kölli.                          J. Koivisto.
6237:                 Niilo Honkala.                            Aino Malkamiki.
6238:                 Toivo Iikonen.                            Yrjö Kilpeläinen.
6239:                 V. J. Sukselainen.                        Hugo Aattela..
6240:                 Vihtori Vesterinen.                       Urho Kulovaa.ra.
6241:                 Viljami Kalliokoski                       H. A. Kannisto.
6242:                                                                                           17
6243: 130
6244: 
6245: IV,42.- Toiv. &1. N:o 39.
6246: 
6247: 
6248: 
6249: 
6250:                               .A.hma.vaa.ra. y. m.: Toisen omaisuudenluovutusveron maksu-
6251:                                   ajan· siirtämisestä.
6252: 
6253: 
6254:                                    E d u s kun n a 11 e.
6255: 
6256:     Halla aiheutti kesällä 1949 useissa Poh-     veronkannon aikaa niissä kunnissa, joissa
6257: jois-Suomen kunnissa peltokasvien viljelyk-      se kadon takia on tarpeellista. Mikäli tämä
6258: sille käytännöllisesti katsoen miltei täydel-    tulkinta hyväksytään, antaa se ministeriölle
6259: lisen kadon. Huolimatta osittaisista avus-       tehokkaan keinon siirtää veronmaksun ajan
6260: tustoimenpiteistä katoalueen maanviljelijöi-     mainitsemissamme kadon pahoin rasitta-
6261:  den taloudellinen asema on siinä määrin         missa kunnissa tarpeeksi pitkälle. Tämä
6262: vaikeutunut, että monien rahamenojen,            keino on sikäli hyvä, että se ei ei edellytä
6263:  mutta varsinkin kannettavana olevan omai-       erikoisia hakemuksia, erikoisvakuuksien
6264:  suudenluovutusveron suorittaminen tuottaa       asettamista eikä myöskään sakkokorkojen
6265:  monille heistä ja varsinkin vähävaraisille      maksamista sinänsä. Pahimmin kadon vai-
6266:  pienviljelijöille voittamattomia vaikeuksia.    vaamissa kunnissa, joissa jo kahtena peräk-
6267: .Sanotunlaisia kuntia ovat ennen muita seu-      käisenä vuotena on ollut kato, on vain hy-
6268:  raavat, kadosta pahimmin kärsineet kun-         vin harvoja muun elinkeinon harjoittajia
6269:  nat: Enontekiö, Inari, Haapavesi, Kestilä,      kuin maanviljelijöitä, jonka vuoksi kunnit-
6270:  Kolari, Kärsämäki, Kuivaniemi, Merijärvi,       tainkin annetusta kantoajan siirrosta ei tu-
6271:  Oulainen, Piippola, Pulkkila, Pyhäntä,          lisi osalliseksi pääsemään kovinkaan moni
6272:  Pello ja Vihanti, mutta myöskin ainakin          sellainen verovelvollinen, joka ei siihen to-
6273:  seuraavat kunnat ovat kärsineet. raskaita        della olisi asiallisestikin oikeutettu. Vuo-
6274:  katovahinkoja: Sodankylä, Savukoski, Pel-        delta 1948 maksuunpannun II omaisuuden-
6275:  kosenniemi, Kemijärvi, Rovaniemen maa-           luovutusveron I erä olisi mielestämme saa-
6276:  laiskunta, Muonio, Haapajärvi, Nivala, Yli-      tava maksaa viimeistään vuoden 1952 tou-
6277:  vieska, Sievi, Reisjärvi, Halsua, Perho,         kokuussa ja toinen erä saman vuoden loka-
6278:  Lestijärvi, Toholampi, Pyhäjärvi 0. 1. ja        kuussa.
6279:  Kiuruvesi.                                          Kolmannen keinon verovelvollisen aseman
6280:      5 päivänä toukokuuta 1945 annettu laki       helpottamiseksi antaa lain 20 §, jonka mu-
6281:  toisesta omaisuudenluovutusverosta (n: o         kaan, milloin veron tai veroerän suoritta-
6282:   394/1945) jättää valtiovallalle kolme eri       minen määräajassa käy verovelvolliselle vai-
6283:   keinoa verovelvollisen aseman helpottami-       keaksi, lääninhallitus voi hakemuksesta hä-
6284:   seksi.                                          nelle myöntää maksuajan lykkäystä enin-
6285:      Lain 21 § antaa valtiovarainministeriölle    tään kahdeksi vuodeksi. Mutta tämä lmi-
6286:   oikeuden, milloin siihen on erikoisia syitä,    tenkin edellyttää, että veron tai veroerän
6287:   harkintansa mukaan myöntää osittaisen tai       suorittamisesta asetetaan hyväksyttävä va-
6288:   täydellisen vapautuksen maksuunpannun           kuus, ja myös, että verolle on suoritettava
6289:   veron ja sille kasvaneen veronlisäyksen suo-    lykkäysajalta 6 % korko. Tämä keino on
6290:   rittamisesta. Vaikka onkin toivottavaa, että    tässä tapauksessa, jolloin suuriin vaikeuk-
6291:   tätä keinoa käytetään tarpeen vaatiessa, ei      siin on joutunut huomattava osa väestöä ja
6292:   se kuitenkaan voine apua tuoda laajemmille       ilman omaa syytänsä, aivan liian ankara.
6293:   piireille veroveivollisia.                       Sehän edellyttää jokaiselta kirjallista hake-
6294:      Toisen ja yleisluontoisimman keinon an-       musta, selvityksiä, erikoisvakuuden asetta-
6295:   taa lain 16 §, jonka mukaan vero kanne-          mista ja sakkokorkojen maksamista. Mikäli
6296:   taan niinä aikoina ja siinä järjestyksessä,      tähän keinoon laajemmassa määrässä jou-
6297:   kuin valtiovarainministeriö määrää. Tämän        duttaisiin turvautumaan, olisi tässä tapauk-
6298:   nojalla ministeriö näyttää voivan siirtää        sessa syytä valtiovallan tinkiä vaatimuk-
6299:                                   IV,42. -   Ahmavaar·a y. m.                                131
6300: 
6301: siaan. Vakuuden asettaminen näyttää vä-             Äskettäin valtiovalta tosin on jo myön-
6302: hemmän välttämättömältä, koskapa lain             tänyt kadon takia eräitä helpotuksia veron
6303: 26 § : n mukaan omaisuus, johon voidaan           maksussa, mutta epäillä voidaan, ovatko ne
6304: vahvistaa kiinnitys, on koko siihen omai-         vielä riittäviä.
6305: suuteen kohdistuvan omaisuudenluovutus-             Tämän viloksi kunnioittaen ehdotamme
6306: veron panttina, ja ·otetaan vero siitä pa-        eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen1
6307: remmalla oikeudella kuin muut verot, jul-
6308: kisoikeudelliset maksut ja suoritukset sekä                että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
6309: saamiset ja etuudet, joista omaisuus on kiin-           menpiteisiin, että vuodelta 1948 mak-
6310: nitetty tai muutoin panttina. Kun siis maa-             suunpannun II omaisuudenluovutus-
6311: tila on näin turvatulla ja ensiluokkaisella             veron I erä saataisiin pahoin kadosta
6312: oikeudella veron suorittamisesta panttina,              kärsineissä kunnissa maksaa viimeis-
6313: valtion tuskin tarvinnee pelätä veromäärän              tään vuoden 1952 toukokuussa ja
6314: lopullista menetystä, vaikkei siitä asetettai-          II erä saman vuoden lokakuussa, sekä
6315: sikaan muuta vakuutta. Myöskin sakko-                   että, ellei veronkantoajan siirtämi-
6316: koron vaatimisesta valtio näissä tapauksissa            sellä asiaa voida tyydyttävästi hoi-
6317: kohtuudella voisi luopua.                               taa, hallitus kiireellisesti antaisi
6318:    Myöskin muiden sellaisten, toisista kato-            Eduskunnalle esityksen sellaisista
6319: alueen kunnista olevien viljelijöiden veron-            muutoksista tai poikkeuksista toi-
6320: maksun lykkäysanomuksiin, joiden paikal-                sesta omaisuudenluovutusverosta an-
6321: liset viranomaiset katsovat olevan maksu-               nettuun lakiin, että maksuajan lyk-
6322: ajan pitennyksen tarpeessa, valtiovarainmi-             käys voidaan antaa ilman lain 20 § :n
6323: nisteriön olisi syytä suhtautua suosiollisesti,         edellyttämää vakuutta ja ilman ve-
6324: sillä kato tässä laajuudessa on kansallis-              ronlisäystä.
6325: onnettomuus,
6326:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
6327: 
6328:                  Arvi Ahmavaara.                            Erkki Koivisto.
6329:                                         Markus Niskala.
6330:  132
6331: 
6332:  IV,•s.- Toiv. a.l. N:o 40.
6333: 
6334: 
6335:                                  lla.utala. y. m.: Toimenpiteistä vuoden 1949 kadosta kärsi-
6336:                                      neideJt maanvt1jeUjäin vapauttamiseksi vuodelta 1947
6337:                                      maksuunpannun toisen omaisuudenluovutusveron toisen
6338:                                      erän suorittamisesta.
6339: 
6340:                                       Eduskunnalle.
6341: 
6342:     Vuonna 1949 kadosta kärsineille maan- vasi noin neljänneksen. Vuoden 1949 hal-
6343:   viljelijöille on valtioV'Il.I'aimninisteriö teh- lan Ja pakkasen aiheuttamat tappiot ,tun-
6344:   dystä anomuksesta, anomuksien pääosalle netulla katoalueena on arvioitu lähes 3
6345:   myöntänyt korottoman :maksulykkäyksen miljardiksi markaksi, josta vain noin kol-
6346:  vuodelta 1947 maksuun pannusta II omai- mannes tulee viljelijöille valtiOIIl toimesta
6347:  suusverosta II erän suorittamisesta helmi- korvatuksi.
6348:  kuun loppuun 1951. Katoalueen viljelijäin           Perättäiset kadot vv. 1948-49 ovat koh-
6349:  maksuvalmiuden kannalta olisi esim. syksy distuneet alueille, jossa asutus on yleensä
6350:   1951 hyvän sadon toivossa ollut maksu- nuorempaa, joukossa siirtovå!keä, rintama-
6351:  ajaksi paremmin paikallaan, mutta kun miehiä j. n. e. ja jossa kan&an varallisuus
6352:  niin ei ole tapahtunut j.a kun todella suu- sekä elintaso on todistettav,asti heikompi
6353:  ria vaikeuksia k. o. veron suorittamisessa kuin yleensä, mutta sen sijaan m. m. lapsi-
6354:  varmasti ilmenee, on harkittava muitakin rikkaus tunnetusti maamme runsain.
6355:  toimenpiteitä.                                      Näistä syistä olisi aihetta v:lta 1947
6356:     Kyseessä olevia maksulykkäysanomuksia maksuun pannun II omaisuudenluovutus-
6357:  on tehty Vaasan, Oulun, Kuopion ja Lapin veron II erän hyväksyttyjen maksulykkäys-
6358:  lääneistä yhteensä noin 25000 kpl. vasta- ~anomusten QS&lta 1949 kadosta kärsineet
6359:  ten yhteensä raha-'arvoltaan 75-100 milj. viljelijät vapaUittaa kokonaankin k. o. veron
6360:  mk. Näillä alueilla on jatkuvasti koettu suorittamisesta.
6361:  hallan aiheuttamista vahingoista koituvia           Kun kadosta kärsimään joutuneiden vil-
6362:  vaikeuksia. M. m. sodan kestäessä v. 1942 jelijäin keskimääräinen peltoa1a on vain
6363:  ja samoin 1943-44 kärsittiin huomattavat 5.5 ha ja kun edellä ,esitetty veron poisto
6364:  menetykset ja oli näille menetyksille var- tarkoittaa juuri samojen pienviljelijäpii-
6365:  sin vaikeata saada m. m. viranomaisten rien verokuorman keventämistä ja johon
6366: ymmärtämystä edes luovutushelp.oitusten voimassa olevan lainkin mukaan saattaa
6367: muodossa, puhumattakaan korvauksista. .olla mahdollisuuksia, niin m.äihin syihin
6368: Vuoden 1948 kato muodostui jo kuitenkin viitaten ehdotamme eduskunnan hyväksyt-
6369:  p. o. maan pohjoisissa lääneissä siksi kohta- täväksi toivomuksen,
6370: lokkaaksi, että valtioval1an oli tapahtunee-
6371: seen kiinnitettävä huomiota. Raskaat sota-                  että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
6372: vuodet ja pitkälle sen jälkeen jatkunut                  toimenpiteisiin vuoden 1949 kadosta
6373: säännöstely lukemattomine maatalouteen                   kärsineiden maanviljelijäin vapaut-
6374: kohdistettuine velvollisuuksineen olf ~op­               tamiseksi vuodelta 1947 maksuun
6375: puun kuluttanut ne rajoitetut 11autais                   pannun II omaisuudenluovutusveron
6376: annokset. jotka parempina päivinä, lähinnä               II erän suorittamisesta, niissä ta-
6377: sotia edeltäneinä vuosina olivat kadonkin                pauksissa, joiss~ valtiovarainminis-
6378: sattuessa viljelijäkotien turvan,a. Hallan              teriö on maksulykkäyksen hyväksy-
6379: aiheuttamat katotappiot arvioitiin v. 1948              nyt tai jatkaisi uudelleen maksu-
6380: lähes 500 milj. markaksi, josta valtio kor-             aikaa parilla vuodella.
6381:        Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
6382: 
6383:                  Yrjö Hautala.                           Antti J. Rantamaa.
6384:                  Eino Rytinki.                           Yrjö Saari.
6385:                                         Niilo Ryhtä.
6386:                                                                                             133
6387: 
6388: IV,H. -   Toiv. al. N:o 41.
6389: 
6390: 
6391: 
6392: 
6393:                                La.1ne y. m.: Vuonna 1950 maksettavan toisen omaisuuden-
6394:                                    luovutusveron maksuaikojen lykkäämisestä.
6395: 
6396: 
6397:                                     E d u s k u n n a ll e.
6398: 
6399:    Toinen omaisuudenluovutusvero määrät-        suus muodostaa myös kokonaisuuden, joka
6400: tiin jatkosodan päätyttyä. Näillä varoilla      tuotannon jatkuvaisuuden kannalta on vält-
6401: maksetaan toisen korvauslain edellyttämiä       tämätön ja jonka rikkominen varsinkin pie-
6402: korvauksia. Laissa määrätty verotus on          nemmillä tiloilla tuottaa korvaamattomia
6403: peritty jo neljänä vuotena, vuosien 1944,       vahinkoja.
6404: 1945, 1946 ja 1947 omaisuusarvioiden pe-           Olisikin mitä tärkeintä, että tänä vuonna
6405: rusteella. Tänä vuonna perittäväkai tuleva      maksettavaksi laU'lreavan omaisuudenluovu-
6406: erä on viimeinen ja kannetaan se 1948 ol-       tusveron maksussa myönnettäisiin piten-
6407: leen omaisuuden perusteella.                    nystä niin, että sitä haluavat saisivat mak-
6408:    Tämä ylimääräinen, melko heikkoihinkin       saa sen sekä tämän, että ensi vuoden ai-
6409: talouksiin koskeva veromuoto, on ollut ku-      kana. Tällä toimenpiteellä ei vahingoitet-
6410: luneilla vuosina raskas lisärasitus kannetta-   taisi niitä, jotka toisen korvauslain perus-
6411: vana monen muun vaikeuden ohella. Viime         teella saavat korvauksia, eikä käsittääk-
6412: vuosi oli jo entistä vaikeampi ja näitä mak-    semme tämä ole mahdotonta valtion talou-
6413: suja on jo rästissä ja uloshaussakin. Nyt       den järjestelyn kannaltakaan.
6414: on taloudellinen tilanne maaseudulla vielä         Edellä sanotun perUsteella ehdotamme
6415: heikontunut. Halla teki tuhojaan aina           kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
6416: Etelä-Suomen rannikkoa myöten. Viljan           toivomuksen,
6417: myynti on tämän vuoksi vähentynyt, sen
6418: laatu on heikkoa ja perunasta ei ole ollut                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
6419: rahatuloja kuin varsin rajoitetussa mää-                toimenpiteisiin     viimeisen      tänä
6420: rässä. Ensi toukokuussa maksettavaksi lan-              vuonna maksettavaksi tulevan toisen
6421: keava erä tuottaa tämän vuoksi usealle vil-             omaisuudenluovutusveron maksuaiko-
6422: jelijälle suuria vaikeuksia. Mitään omai-               jen siirtämiseksi siten, että vero voi-
6423: suuden myyntiä rahan saamiseksi tätä var-               taisiin suorittaa vuosien 1950 ja 1951
6424: ten ei voida ajatella. Tiloilla oleva omai-             aikana.
6425:     . Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
6426: 
6427:                 Lauri Laine.                                  Eino Rytinki.
6428:                 Väinö Rankila.                                Yrjö Hautala.
6429:                 Wiljam. Sarjala.                              Väinö Okko.
6430:                 Lauri Murtomaa.                               Erl. Haapaniemi.
6431:                                        Lennart Heljas.
6432: 134
6433: 
6434: IV,·45. -   Toiv. al. N:o 42.
6435: 
6436: 
6437: 
6438: 
6439:                                 M. Järvinen y. m.: Eräisiin vaaliasiakirjoihin merkittävien
6440:                                    todistusten leimaverovapaudesta.
6441: 
6442: 
6443:                                     E d u s kun n a 11 e.
6444: 
6445:    Leimaverolain 12 § : n 7 kohdan mukaan        toimituskirjat ja todistukset saadaan mak-
6446: ovat m. m. eduskunnan jäsenten, kunnan-          sutta ja kun niin ei käytännössä kuiten-
6447: valtuutetujen ja tasavallan presidentin          kaan tapahdu, on tässä mielestämme sellai-
6448: valitsijamiesten vaalia koskevat toimitus-       nen epäkohta, joka olisi kiireellisesti kor-
6449: kirjat vapaat leimaverosta. Käytännössä ou       jattava.
6450: kuitenkin huomattavassa määrässä mene-              Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
6451: telty niin, etä kun maalla nimismies ja          eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6452: kaupungissa julkinen notaari antaa todis-
6453: tuksen siitä, että valitsijayhdistyksen asia-             että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
6454: miehen nimikirjoitus on omakätinen, peri-              sellaisiin toimenpiteisiin, että Edus-
6455: tään siitä 150 markan suuruinen leima-                 kunnan jäsenten, kunnanvaltuutettu-
6456: vero. Saman suuruinen leimavero peritään               jen ja tasavallan presidentin valit-
6457: erikseen myöskin vaaliliittoanomusta koske-            sijamiesten vaaleissa tarvittavista to-
6458: vasta nimikirjoitustodistuksesta.                      distuksista ja toimituskirjoista ei
6459:   Kun lainsäätäjän tarkoitus ilmeisesti on             peritä leimaveroa eikä muutakaan
6460: ollut, että kaikki k. o. vaaleissa tarvittavat         maksua.
6461:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
6462: 
6463:                  Mikko Järvinen.                            Irma Torvi.
6464:                  Antto Prunnila.                            Mauri Ryömä.
6465:                  N. Nurminen.                               Hertta Kuusinen-Leino.
6466:                  G. Rosenberg.                              V. Puumalainen.
6467:                  J. Mustonen.                               P. Leskinen.
6468:                                        Hugo Manninen.
6469:                                                                                            135
6470: 
6471: IV,46. -   Toiv. al. N:o 43.
6472: 
6473: 
6474: 
6475: 
6476:                                 Pakkanen y. m.: Mehiläishoidon vapauttamisesta tulo- ja
6477:                                    omaisuusverosta sekä kunnallisverosta.
6478: 
6479: 
6480:                                      E d u s k u n n a ll e.
6481: 
6482:    Mehiläishoitoa on maassamme harjoitettu        myöskin välillisesti hyödyttää naapureit-
6483: noin 150 vuotta. Silti ei kyseinen ala ole        tensa siemen- ja hedelmäsatoja. Tieteelli-
6484: vielä saavuttanut sellaista levinneisyyttä ja     sesti onkin voitu todeta, että mehiläisten
6485: vakiintuneisuutta kuin olisi toivottavaa.         näin suorittama välillinen hyöty saattaa
6486: Syyt tähän ovat moninaiset, esim. vanhoil-        olla kansantaloudellisesti jopa 10-kertainen-
6487: lisuus ja yritteliäisyyden puute, mutta epäi-     kin verrattuna siihen, mikä on mehiläishoi-
6488: lemättä myöskin meidän ilmastollamme on           tajan saama välitön hyöty hunajan ja va-
6489: oma osuutensa. Pitkät, epävakaiset talvet         han muodossa.
6490: ja lyhyet, monasti verrattain viileät kesät,         Meillä lasketaan nykyisin olevan vajaa
6491: määrättyine vaikeuksineen, lyövät alituiseen      25,000 mehiläisyhteiskuntaa. Asiantunti-
6492: lamaan lupaaviakin mehiläishoitoyrityksiä.        jain laskelmien mukaan olisi mehiläisyh-
6493: Eräänä varsin painavana syynä mehiläis-           teiskuntien luvun lisäännyttävä ainakin
6494: hoidon heikkoon kehitykseen maassamme on          50,000 ennenkuin voidaan taata puutarha-
6495: mainittava vielä se vaatimaton tai oikeas-        ja siemenviljelyksen kehittyminen kan-
6496: taan mitätön tuki, jota se on saanut val-         samme tarvetta vastaavalle tasolle. Mehi-
6497: tion taholta. Kun valtio eri maissa avus-         läishoito olisi näin ollen saatava voimak-
6498: taa mehiläishoitoa monin eri tavoin, rajoit-      kaasti lisääntymään. Kun hunajasadot vuo-
6499: tuu meillä vuotuinen valtion tuki vain nii-       sittain vaihtelevat paljon jopa samanakin
6500: hin pariin kolmeen sataan tuhanteen mark-         vuonna eri tarhoissa ja kun hunajan hin-
6501: kaan, jolla tämän alan neuvontatyötä avus-        nat ovat lisäksi tuntuvasti laskeneet, vaih-
6502: tetaan. Voidaankin sanoa; että lähes kaikki,      televat myöskin mehiläishoidosta saadut tu-
6503: mitä maassamme on tähän mennessä tehty            lot vuosittain melkoisesti, toisinaan niiden
6504: mehiläishoidon edistämiseksi, on tapahtunut       jäädessä melkein olemattomiksi. On sen-
6505: yhdistysten ja yksityisten aatteellisesta in-     vuoksi ymmärrettävissä, ettei mehiläishoito
6506: nostuksesta sekä yksityisten henkilöiden          ole viime aikoina lisääntynyt, mieluummin
6507: ajan, voimien ja varojen merkittävin uh-          päinvastoin. Jotta kansantaloudellisesti tär-
6508: rauksin, mutta yhteiskunnan osuus on jää-         keä ammattiala saisi tarvittavan laajuuden,
6509: nyt melkein olemattomaksi.                        olisi myös yhteiskunnan velvollisuus tukea
6510:    Valtiovallan osoittama mielenkiinnon           sitä nykyistä tehokkaammin. Eräs, ja kä-
6511:  puute aiheutunee ehkä tähän asti yleisesti       sittääksemme varsin tehokas keino olisi se,
6512:  vallalla olevasta yleisestä käsityksestä, että   että mehiläishoito vapautettaisiin kokonaan
6513: mehiläishoito on ainoastaan kiitettävä ulko-      valtion ja kunnan verotuksesta. Kun nämä
6514:  ilma-ajanviete, mutta sen kansantaloudelli-      verohelpotukset melkein poikkeuksetta koh-
6515:  nen merkitys on hyvin vähäinen. Tällainen        distuvat pienmehiläishoitajiin, meillähän on
6516:  käsitys on kuitenkin virheellinen, sillä tie-    mehiläisyhteiskuntien luku lähes jokaisessa
6517:  teellisesti on voitu todeta, että hyönteisten    tarhassa alle 10, jotka samalla ovat yleensä
6518:  ja nimenomaan mehiläisten merkitys on            vähävaraisia pienviljelijöitä, muita pien-
6519:  ensiarvoisen tärkeä siementä ja hedelmää         yrittäjiä tai työläisiä, saisivat nämä yrit-
6520:  kantavien kasvien hedelmöittäjänä. Näin          teliäät ihmiset, jotka samalla työskentele-
6521:  ollen onkin mehiläishoitaja laskettava eri-      vät koko yhteiskunnan hyväksi edes täten
6522:  koisasemaan siksi, ettei hän vain korjaa         pienen hyvityksen huolellisuutta ja ammat-
6523:  hunajaa ja vahaa omaan laskuunsa, vaan           titaitoa vaativasta työstään.
6524: 136                          IV,46. -   Memläishoidon verotus.
6525: 
6526:   Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-            ja omaisuusveron sekä kunnaUisve-
6527: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                  ron maksamisesta ja antaisi, jos kat-
6528:                                                      soo siihen olevan aihetta, asiasta esi-
6529:           että hallitus selvityttäisi, voitai-       tyksen Eduskunnalle.
6530:        siinko mehiläishoito vapauttaa tulo-
6531:       Helsingissä 3 päivänä helmikullta 1950.
6532: 
6533:               Atte Pakkanen.                           Johannes Virolainen.
6534:                                                                                          187
6535: IV,4 1. -   Toiv. al. N: o 44.
6536: 
6537: 
6538: 
6539: 
6540:                                  Rytinki y. m.: Eräiden luonnonniittyjen vapauttamisesta
6541:                                     pinta--alaverotuksesta ja maatalouden työnarvon vero-
6542:                                    tuksesta.
6543: 
6544: 
6545:                                      E d u s k u n n a II e.
6546: 
6547:    Voimassa olevan kunnallis- ja valtion- tua isännänpalkkaa ja vielä lisäksi muut
6548: verolakien mukaan jaetaan viljelysmaan ja perheenjäsenet, perheenjäsenten maatalou-
6549: luonnonniittyjen verotuksen tuoton arvo, den hyväksi tekemän työn arvon kohdalta,
6550: tuottonsa perusteella kolmeen luokkaan. veroa näistä tuloatuottamattomista luon-
6551: Meidän maastamme varsinkin PohjoisSuo- nonniityistä.
6552: mesta löytyy paljon sellaisia kuntia, joissa      Verotuksen tarkoitus ja verotuslakien
6553: tuotannon edellytykset ovat eri osissa niin henkihän on se, että veroa on maksettava
6554: erilaiset, että kolmenluokan jaon perus- tuloista mitä veronmaksajilla on. Luonnon-
6555: teella ei saada tasaista verotusta aikaan. niittY.jen kohdalla joutuu nyt suuri määrä
6556:     Luonnonniittyjen verotuksessa Pohjois- viljelijöistä maksamaan sellaisesta tulosta
6557: Suomessa on verotus muodostunut kohtuut- ja työn arvosta veroa, joita . tuloja ei ole
6558: tomaksi niille viljelijöille, joille maanjako- olemassakaan. Sen vuoksi olisi saatava kii-
6559: aikana on maarekisteriin merkitty luonnon- reellisesti niin kunnan kuin valtion vero-
6560:  niityiksi kaikki ne suot, joissa jakoaikana lakeihin sellainen lainmuutos, että luonnon-
6561: on kasvanut vähänkään heinää. Näitä täl- niityt, joista ei korjata heinää, vapautet-
6562:  laisia villejä suoniittyjä ei nykyisin niitetä taisiin pinta-alaverotuksesta ja työnarvon
6563:  paljon laisinkaan, eikä viljelijöille niistä verotuksesta kokoonaan.
6564:  ole minkäänlaista muutakaan tuloa ja ovat         Edellä olevan perusteella ehdotamme
6565:  ne täysin joutomaahan rinnastettavia. Mo- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
6566:  nilta vanhoilta tiloilta löytyy myöskin pal- toivomuksen,
6567:  jon sellaisia joki- ja ojanvarsiniittyjä, joissa
6568:  heinänkasvu on mennyt niin huonoksi, ettei               että hallitus antaisi kiireellisesti
6569:  niittyjä niitetä ollenkaan, vaan ovat ne              Eduskunnalle esityksen sellaisiksi
6570:  soistuneet tai muuten muodostuneet tuloa-             muutoksiksi niin kunnan- kuin val-
6571:  tuottamattomiksi joutomaiksi. Näistä tuloa-           tionverolakeihin, että pinta-alavero-
6572:  tuottamattomista, maarekisteriin nierki-              tuksesta ja maatalouden työnarvon
6573:  tyistä niityistä, joutuvat viljelijät maksa-          verotuksesta vapautettaisiin kaikki
6574:  maan pinta-alan tuoton perusteella veroa              ne luonnonniityt, joista ei heinäsatoa
6575:   niin kunnille kuin valtioliekin ja samalla            korjata.
6576:   joutuvat viljelijät maksamaan niin sanot-
6577:        Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950.
6578: 
6579:                    Eino Rytinki.                               Heikki Soininen.
6580:                    Yrjö Saari.                                 Janne Koivuranta.
6581:                    Niilo R.yhtä.                               Kerttu Sa.alasti.
6582:                    Yrjö Hautala.                               Eri. Haapaniemi.
6583:                                       Väinö Rankila.
6584: 138
6585: 
6586: IV,4s.- Toiv. al. N:o 45.
6587: 
6588: 
6589: 
6590: 
6591:                               Wiherheimo y. m..: Palkannauttilain eläkekysymyksen asian-
6592:                                   mukaista järjestelyä vaikeuttavien tulo- ja omaisuus-
6593:                                   sekä kunnallisverolaeissa olevien epäkohtien poistami-
6594:                                   sesta.
6595: 
6596: 
6597:                                    E d u s k u n n a 11 e.
6598: 
6599:    Sosiaalisten olojen edistämiseksi on         karammin verotettavaksi kuin varsmainen
6600: alettu kiinnittää yhä suurempaa huomiota        palkka. Tästä pitäisi seurata, että milloin
6601: palkannauttijain ja heidän perheittensä         eläkejärjestelyä hojtMnaan Qn valittu käy-
6602: toimeentulon turvaamisoon työkyvyttömyy-        täiD.nöllisistä syistä erityinen kassa tai muu
6603: den, vanhuuden j·a perheenhuoltajam kuo-        samantapainen laitos, ei tällaista oTgamisa-
6604: leman varalta. Jo kauan on valtio myön-         tiota, sikäli kun sen toiminta yksinomaan
6605: tänyt virkamiehilleen eläkkeen, ja yksityi-     kohdistuu kenellekään voittoa tuottamatta
6606: sille on köyhäinhoitolaissa ollut säädettynä    eläkejärjestelyn hoitamiseen, olisi p.idettävä
6607: tietynlainen vanharo. työntekijänsä elättä-     verovelvollisena vaan pä:invastoin periaat-
6608: misvelvollisuus. KaJD.Saneläkejärjeste1mä on    teessa verovapaana. Tällaista verovapautta
6609: toisaalta osoituksena siitä, että yhteiskunta   meidän verolakimme ei kuitenkaan, toisin
6610: pyrkii kaikille jäsenilleen antamaan aina-      ku:im. esim. Ruotsissa oo 13.Sianlaita, tun-
6611: kin jonkinlaista taloudellista turv·aa van-     nusta muille kuin julkisoikeudellisten yh-
6612: huuden tullessa. Näitten lisä:ksi on viime      dyskuntien palveluksessa olevien muodos-
6613: aikoina yksityisten työnantajien keskuu-        tamille eläkekassoille. Kun yksinomaan
6614: dessa ollut havaittavissa yhä suuremmassa       eläkejärjestelyn hoitamisesta huolehtivan
6615: määrin pyrkimystä järjestää henkilökun-         elimen vero itse asiassa tietenkin eläkkeen
6616: taansa kuuluville eläketurvaa. Eläkettä on      pienentymisen muodossa kohdistuu eläk-
6617: ruvettu pitämään luonteeltaan pa:lkkana,        keen saajiin, lakimme asettaa siis tässä
6618: jonka maksaminen on lykätty tapahtuvaksi        kohden yksityisten yritysten palveluksessa
6619: vasta varsinaisen työsuhteen päättymisen        olevat eläkkeen saajat jo periaatteessa huo-
6620:  jälkeen, ja palkan saaj,an katsotaan siis      nompaan asemaan kuin valtion, kuntien
6621: ams.aitsev·am ,eläkettä" samalla kun hän an-    tai seurakuntien virlmilijat. Toisaalta pi-
6622: saitsee varsinaista paikkaansa. Eläkejär-       täisi yritysten 88Jada veronalaisesta tulos.
6623: jestelyä yksityisissä liikkeissä toteutetaan    taan väihentää kaikki ne summat, jotlm ne
6624: joko välittömästi siten, että yritys maksaa     käyttävät eläkejärjestelynsä hoitamiseen,
6625: eläkkeet suoraan, taikka siten, että eläk-      sekä saada veronalaisesta omaisuudestaan
6626: keistä välittömästi vastaa erityinen elä:ke-    vähootää v·elkama se kiistaton vastuu, mikä
6627: k.assa, eläkesäätiö tai varsinainen vakuutus-   niiUe tietyissä tap·auksissa eläkejärjeste-
6628: laitos, jonka käytettäväksi yritys antaa        lystä aiheutuu. Välittömästi eläkkeen saa-
6629: eläkkeitten suorittamiseen tarvittavat varat.   jille suoritetut eläkemaksut myönnetäänkin
6630:     V erolakien säännökset eivät kuitenkaan     yritysten veronalaisesta tulosta vähe:Illlet-
6631: ole seurammeet sitä kehitystä, mikä nimen-      täviksi, mutta mikäli elälrejärjestely pe-
6632: omaan yksityiste:p. yritysten palveluksessa     rustuu       viitatunlaisen    väliorganisaation
6633: olevien eläkekysymyksen järjestelyssä on        käyttänriseen, ei asioaa kaikissa tapauksissa
6634: viime aikoina tapahtunut ja on edelleen ta-     vielä nykyisin ole pidetty aivan selväJnä.
6635: pahtumassa. Kun eläkkeen, kuten sanottu,        Milloin yritys suorittaa eläkkeet itse suo-
6636: voidaan katsoa olevan palkkaan rinnastetta-     man, ei se taas saa varoistaan vähentää
6637: vissa, ei sen pitäisi matkallaan työnrunta-     edes jo myönnettyjen eläkkeitten paaoma-
6638: jalta eläkkeen saajalle joutua ainakaan M-      arvoa, vaikka tämä verolakien säännösten
6639:                                 IV,4s. -   Wiherheimo y. m.                                139
6640: 
6641: mukoon voidaan tarkasti laskea, sillä vä-        den kaipaisivat verola:kimme uudistusta si-
6642: hennysoikeuden estää tulo- ja omaisuus-          ten, että eläkevakuutetuille myönnettäisiin
6643: verolain nimenomainen säämnös.                   täysi oikeus itse suorittamiensa vakuutus~
6644:    Eläkevakuutetut osallistuvat usein myös       maksujen vähentämiseen, tai sitelll, että
6645: itse eläkejärjestelyn aikoo.nsoomiseen ja        eläkkeet vastaavalta osalta säädettäisiin ve-
6646: ylläpitämiseen siten, että he suorittamalla      rovapaaksi tuloksi.
6647: toimessaoloaikanaan säännöllisiä v;akuutus-         Edellä esitettyyn viitaten ja koska pal-
6648: maksuja turvaavat itselleen tai perheelleen      kannauttijain eläkekysymyksen järjestämi-
6649: suuremman eläkkeen kuin mitä heille pel-         sen yleistyminen ja tehostuminen on sosiaa-
6650: kästään tyÖill:antajan suorittamien maksu-       liselta kannalta mitä tärkeintä, ehdotamme
6651: jelll perusteella tulisi. Kun he nykyisen        kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
6652: lain p~teella ov;at verovelvolliset eläke-       toivomuksen,
6653: tulosta myös siltä osalta, joka perustuu
6654: mainittuihin vakuutetrm itsensä aikaisem-                 että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
6655: min suorittamiin maksuihin, olisi heidiim.             toimenpiteisiin niitten tulo- ja omai-
6656: kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi saa-            suus- sekä kunnallisverolaeissa ole-
6657: tava vähentää nämä maksut veronalaisesta               vien epäkohtien poistamiseksi ja kor-
6658: tulostaan. Kunnallisverotuksessa ei !lmiten-           jaamiseksi, jotka nykyisin vaikeut-
6659: koon tällaista vähennysoikeutta ole ,lain-             tavat ja ehkäisevät palkannauttijain
6660: kaan ja tulo- ja omaisuusverotuksessakin               eläkekysymyksen asianmukaista jär-
6661: ainoostaJan tietyillä edellytyksillä ja melko          jestämistä erityisesti yksityisen ta-
6662: alhaiseen ylärajaan saakka. Tässäkin koh-              louselämän piirissä.
6663:      Helsingissä 13 päiviim.ä helmikuuta 1950.
6664: 
6665:         T. A. Wiherheimo.           Päiviö Hetemäki.             Aarne Honka.
6666: 140
6667: IV,u. -   Toiv. a.l. N:o 46.
6668: 
6669: 
6670: 
6671:                                SoiniDen y. m.: Saimaan vesistötJlueeseen kuuluvien kuntien.
6672:                                   määräämisestä eri menekkialueeksi verotukseen nähden.
6673: 
6674: 
6675:                                    Eduskunnalle.
6676: 
6677:    Metsän ja metsätalouden merkitys koko       nen, jopa korkeampi kuin Saimaan vesistö-
6678: kansakuntamme niin taloudellisessa kuin        alueeseen kallistuvissa maan osissa. Onpa
6679: sivistyselämässäkin on suorastaan ratkaise-    laajoja alueita varsinkin Kuopion läänin
6680: vaa laatua; sitä on se mitä suurimmassa        itä- ja pohjoisosissa, joista puuta ei ole
6681: määrin Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomessa.       saatu parina viime vuonna kaupaksi lain-
6682: Monin paikoin talouden tasapaino lepää         kaan. Joskin tähän hintojen epäsuhteeseen
6683: suurelta osalta puun varassa.                  on huomattavana tekijänä Saimaan vesistö-
6684:    Kaukana rautateistä syrjäisten seutujen     alueella toimivan harvalukuisten suurosta-
6685: metsänomistajat ovat nyt joutuneet talou~      jien voimakas rengastum)nen, on siihen
6686: dellisesti erittäin vaikeaan asemaan. Met-     ratkaisevasti vaikuttanut myös Saimaan
6687: sänomistajat ovat yrittäneet metsiään          kanavan katkeaminen, minkä seikan on kat-
6688: myydä polttavassa rahantarpeessa, mutta        sottava myös pysyvänä jäävän: vaikutta-
6689: ei ole löytynyt ostajia; mikäli kauppoja       maan p. o. alueen puun menekkiin ja hin-
6690:  vähäisessä määrin on syntynyt, hinnat         taan.
6691: ovat olleet peräti alhaiset. Tämä asiaintila      Maatalouskiinteistöjen     veroperusteita
6692: on vaikuttanut ei ainoastaan metsänomista-     esim. v:lta 1949 tarkastellessa saa to-
6693: jain asemaan, vaan se on lisännyt työttö-      deta, että edellä sanottua alueen itäis-
6694: myyttä ja kuntien taloudelliseen asemaan       ten ja pohjoisten osien epäedullista ase-
6695: sikäli alentavasti, että verotulot kuntien     maa ei ole riittävästi huomioitu verotuk-
6696: kipeään tarpeeseen on tyrehtyneet. Monissa     sessa käytettävää tuottokuutiometrin hin-
6697: kunnissa m. m. Pohjois-Karjalassa on vero-     taa enemmän kuin menekkivyöhykkeitäkään
6698: rästejä kymmenen miljoonaa ja ylikin.          määrättäessä. Niinpä vaihtelee esim. Uuden-
6699:    V erotus perustuu maan tuottokykyyn,        maan läänin eri maalaiskuntiin I: n vyö-
6700: joka, Pielisjärven ja Pietarsaaren sekä osia   hykkeen 1 iuokassa puhtaan tuoton arvo
6701: Iisalmen, Viitasaaren ja Kuortaneen kihla-     920 mk-1,452 mk, Turun ·ja Porin lää-
6702: kuntia lukuunottamatta, on kaikkialla Ou-      nissä 668 mk-1,460 mk ja Hämeen lää-
6703: lun läänin rajan eteläpuolella määritelty      nissä 920 mk-1,336 mk vastaavien arvo-
6704: maapohjan veroluokittain samansuurui-          jen yleensä ollessa Mikkelin läänissä
6705: seksi. Alueen eri osissa verotuksen koh-       840 mk-1,168 mk, Kuopion läänissä
6706: teeksi joutuva puhtaan tuoton arvo mää-        600 mk-1,008 mk ja Kymen läänissä
6707: räytyy näin ollen yksinomaan viranomais-       900 mk-1,324 mk välillä. (Vain eräissä
6708: ten asettaman tuottokuutiometrin hinnan        aivan syrjäisimmissä kunnissa alittaa puh-
6709: Sanelemalla tavalla.                           taan tuoton arvo mainitut Mikkelin, Kuo-
6710:    Joskin verotuksen perustetta voitaneen      pion ja Kymen läänien alarajat).
6711: pitää tasapuoliauuteen pyrkiväksi, sitä ei        Edellä selostetun epäkohdan korjaaminen
6712: voida sanoa viranomaisten asettamista          on välttämättömyys ja tässä tarkoituksessa
6713: tuottokuutiometrin hinnoista alueen eri        olisi
6714: osissa.                                           1) Saimaan vesistöalueeseen kallistuvat
6715:    Jo kahden vuoden ajan on saatu todeta,      alueet eroitettava eri menekkialueeksi, ja
6716: että puun hinta on ollut maan lounais-,        sen yleinen epäedullisuus maan eteläosan
6717: länsi- ja eteläisimmässä osassa (Turun ja      muihin osiin nähden tällöin riittävästi huo-
6718: Porin, Uudenmaan ja Hämeen sekä osassa         mioitava.
6719: Vaasan lääniä) keskimäärin kolminkertai-          2) Verotuksessa käytettävä tuotto kuutio-
6720:                                  IV,49. -   Soininen y. m.                            141
6721: 
6722: metrin hinta määrättävä vallitsevan hinta-           seen kuuluvien kuntien maaraam-r
6723: tason mukaiseksi.                                    seksi omaksi menekkialueeksi, missä
6724:   3) Paikalliset vyöhykerajat tarkistettava          vyöhykerajat verotusta varten olisi
6725: hankintakustannuksia vastaaviksi.                    tarkistettava ottamalla huomioon
6726:   Edellä sanottuun ·viitaten esitämme kun-           puutavaran t.odelliset hankintakus-
6727: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-            tannukset sekä verotuksen ·perus-
6728: vomuksen,                                            teena käytettävä puun tuottokuutio-
6729:                                                      metrin hinta määrättävä alueella val-
6730:         että hallitus kiireellisesti ryhtyisi        litsevan hintatason mukaiseksi.
6731:       toimenpiteisiin Saimaan vesistöaluee-
6732:      Helsingissä 7 päivänä helmilrnuta 1950.
6733: 
6734:              Heikki Soininen.                                Wilja.m Sarjala.
6735:              VieDo Simonen.                                  Eino Laitinen.
6736:              Aino Luostarinen.                               Antti J. Rantamaa.
6737:              Lennart Helja.s.                                Aklseli Brander.
6738: 142
6739: 
6740: IV,5o. -   Toiv. al. N :o 47.
6741: 
6742: 
6743: 
6744: 
6745:                                 Borg-Sundma.n y. m.: Henkisen työn tekijäin palkkauksen
6746:                                    järjestämisestä.
6747: 
6748: 
6749:                                     E d u s k u n n a ll e.
6750: 
6751:     Jo kansantalouden alkeet edellyttävät, lisäksi on otettava huomioon ainakin ne ra-
6752: että velkaa ei pitäisi tehdä ellei velkaa kor- halliset kustannukset, jotka opiskeluaikana
6753: koineen voida maksaa kuoletusajan ku- ovat kasvaneet korkoa korolle, on tällaisen
6754: luessa. Samoin olisi myös henkilön, joka on henkisen työntekijän velkataakka laskettava
6755: antautunut henkisen työn alalle ja omistau- kaksinkertaiseksi. Näin ollen on laskettu
6756: tunut luovaan työhön sekä uhrannut siihen edellä oleva huomioon ottaen, että pitkien
6757: joko omia varojaan tai lainavaroja, saatava opintojen tielle astuneet olisi saatava ansio-
6758: sijoituksensa takaisin korkoineen ja kuole- kautenaan vähintään nelinkertainen palkka
6759: tuksineen vähintään elinaikanaan. Näin ei ruumiillisen työn tekijöihin verrattuna, saa-
6760: kuitenkaan enää ole asianlaita maassamme dakseen edes nauttia yhtä suuria tuloja
6761: akateemisen loppututkinnon suorittaneiden kuin k. o. työmies sekä selviytyäkseen velois-
6762:  ja tieteen pitemmälle kehittämiseksi uuras- taan elinaikanaan. Tällöinkään ei vielä
6763: tavien henkilöiden kohdalla. Olisi luonnol- päästä täysin oikeaan tulokseen, koska on
6764: lista, että yhteiskunta tällaisille henkilöille myös otettava huomioon verotus ja sen
6765:  suorittaisi korvausta heidän palveluksistaan progressiivisuus. Huomioonotettava seikka
6766:  edes samanverran suhteellisesti kuin se mak- on myös se riski, että pitkäaikaisen opiske-
6767:  saa sellaisille työntekijöille, joiden ei ole lun aikana saattaa ilmaantua ylivoimaisia
6768:  pakko ammattiinsa valmistautuakseen uh- esteitä lopputulokseen pääsemiselle, jolloin
6769:  rata eliniästään aikaa lähes parikymmentä . jälelle jää velkataakka ja uuden ammatin
6770:  vuotta sekä useaan sataantuhanteen mark- etsiminen. Toisaalta ei myöskään ole jätet-
6771:  kaan nousevia opiskelukustannuksia.             tävä huomioonottamatta erinäisistä amma-
6772:      Kuten tunnettua voi monille käytännöl- teista, kuten esim. lääkärinammatista, tun-
6773:  lisille aloille aikova ryhtyä ansaitsemaan jo netusti johtuvaa poikkeuksellisen lyhyttä
6774:  kansakoulunsa lopetettuaan ja täytettyään elinikää. Ruumiillisen työn alalla on tämä
6775:  15 vuotta. Sen sijaan professorit, lääkärit, huomioon otettu monissa ammateissa m. m.
6776:  juristit, monet valtion virkamiehet, oppi- paikassa esim. sukeltajilla.
6777:  koulun opettajat jne. voivat aloittaa varsi-      Jos edellä olevan mukaisesti otetaan las-
6778:  naisen ansiotyönsä vasta noin 15-20 vuotta kuperusteeksi kautta koko elämän ajan an-
6779:  myöhemmin ja silloin useinkin vielä sellai- saitut nettotulot, havaitaan, että mainitut
6780:   sella palkalla, että ammattityömiehen ansio- henkisen työn alalla työskentelevät ovat
6781:   tulot saattavat olla suuremmat. Näiden aka- palkkauksessaan syvässä ,,kuilussa''. Naapu-
6782:   teemisten tutkintojen suorittaneiden ansait- rimaassamme Ruotsissa on vastaavissa olo-
6783:   semisaika kestää normaaliolosuhteissa keski- suhteissa ryhdytty suorittamaan perusteel-
6784:   määrin 20-30 vuotta. Monet heistä joutu- lisia tutkimuksia. Neuvostoliitossa ollaan
6785:   vat suorittamaan alallaan sekä johtavia että tässä suhteessa edellä niin, että henkisen
6786:   vastuunalaista ja luovaa työtä tänä aikana, työn tekijöitä on palkkauksessakin arvos-
6787:   joka samalla on heidän elämänsä varsinai- tettu oikeudenmukaisesti ottamalla huo-
6788:   nen ansaitsemiskausi. Tämän lyhyen ansait- mioon myöskin työn vastuunalaisuus.
6789:   semiskauden perusteella olisi edellämainit- ·     Tieteelliselle ja luovalle työlle sekä vas-
6790:   tujen henkilöiden siis ensinnäkin ansaittava tuulle olisi yhteiskunnassamme annettava
6791:   kaksinkertainen palkka, jotta he pääsisivät niille kuuluva arvo. Muuten voimme lähi-
6792:   edes sille tasolle, minkä tavallinen ruumilli- tulevaisuudessa joutua tilanteeseen, jossa ei
6793:   sen työn tekijä saavuttaa nykyoloissa. Kun enää uskalleta antaa vuosikausiksi opiskele-
6794:                                IV,50. -    Borg-Sundman y. m.                               143
6795: 
6796: ville enää velkaa tai mennä edes takaukseen-        Edellä olevan· perusteella ehdotamme
6797: kaan sellaiselle, jolla ei ole -tulevaisuudessa   eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6798: muuta kuin velkaa ja ehkä vaikeassa talou-
6799: dellisessa asemassa oleva perhe kuolemansa                 että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
6800: jälkeen. Vielä synkemmäksi käy tulevai-                 sen henkisen työn tekijäin ansaitse-
6801: suus, jos edellä esitettyjen syiden perus-              mistasosta huomioon ottaen heidän
6802: teella tärkeissä vastuunalaisissa, johtavissa           valmistusaikansa, velkaantumisensa,
6803: ja luovissa työtehtävissä alkaa esiintyä yhtä           opiskelukustannuksensa ja vastuunsa
6804: vaikeampaa työntekijäin katoa. Ellei infla-             sekä ryhtyisi tämän tutkimuksen pe-
6805: tio olisi puuttunut asiain kulkuun, olisi               rusteella asian vaatimiin toimenpitei-
6806: suuri osa nykypolven velkaantuneista                    siin oikeudenmukaisen palkkauksen
6807: akateemisen loppututkinnon suorittaneista               järjestämiseksi.
6808: nääntynyt velkataakkansa alle.
6809:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
6810: 
6811:                Margit Borg-Sundman.                         Jussi Lappi-Seppälä.
6812:                M. 0. Lahtela.                               T. A. Wiherheimo.
6813:                Erkki Paavolainen.                           Aarne Honka.
6814:                                       Arno Tuurna.
6815: 144
6816: 
6817: IV,u. - Toiv. al. lf:o 48.
6818: 
6819: 
6820: 
6821: 
6822:                                E. Koivisto y. m. : Valtionavun lisäämisestä kunnille, joissa
6823:                                   siirtoväen sijoitus alheuttaa uusien kansakoulutalojen
6824:                                   rakentamista.
6825: 
6826: 
6827:                                     Eduskunnalle.
6828: 
6829:    Siirtoväen sijoittuminen eri paikkakun-       kunnalle 100 %:sesti. Sensijaan niiden
6830: nille on jakaantunut epätasaisesti.. Useiden     kansakoulurakennusten, jotka kunta on
6831: kuntien alueilla saattaa siirtoväkeä olla        pakoitettu rakentamaan rajan taakse jää-
6832: jopa yli 1/3 kantaväestöstä. Sellaisia kun-      neiden koulutalojen tilalle samojen koulu-
6833: tia ovat esim. Salla, Pihtipudas, Elimäki,       piirien väestön nykyisille asuinpaikoille,
6834: Kiuruvesi j.n.e. Tästä johtuen sellaisilla       rakentamista ei pidetäkään jälleenraken-
6835: paikkakunnilla on täytynyt ryhtyä raken-         nustyönä, vaan kunta saa niihin valtion
6836: tamaan paljon uusia kansakouluja tai laa-        avustusta normaalisten perusteiden mu-
6837: jentamaan entisiä koulutaloja. Näihin ra-        kaan. Siirtoväen sijoituksesta johtuen uusia
6838: kennustöihin, samoinkuin muihinkin kansa-        koulutaloja joudutaan nyt rakentamaan
6839: koululaitoksen ylläpitomenoihin kunnat           jopa useampia kuin entisillä väestön sijoi-
6840: ovat yleensä saaneet saman suuruiset val-        tuspaikoilla oli tarpeen. Kunnassahan oli
6841: tion avustukset kuin kunnan paikallisen          oppivelvollisuus jo vuonna 1938 saatettu
6842: väestön kuolumenoihin. Siirtoväen aiheut-        täyteen voimaan.
6843: tamat kansakoulukustannukset ovat siten             Tällaisissa tapauksissa Pohjois-Suomen
6844: tulleet monille kunnille ylivoimaisen ras-       hävitetyllä alueella, kuten Sanassa ja Kuu-
6845: kaiksi. Tämä asiantila saattaa aiheuttaa         samossa sekä Petsamon siirtoväen sijoituk-
6846: kunnan haluttomuutta kansakoululaitok-           sesta johtuen mm. Tervolassa ja Inarissa,
6847: sensa kehittämiseen tarpeita vastaavaksi.        joissa koulupiirin väestö usein kokonaisuu-
6848: Varsinkin sellaisissa kunnissa, joissa siirto-   dessaan on siirtynyt toiseen paikkaan joko
6849: väki on pääasiassa n.s. kylmän tilan halti-      saman tai toisen kunnan alueelle, on kaiken
6850: joita, jotka tiloillaan suorittamista töistä     kohtuuden mukaan kansakoulujen rakenta-
6851: ovat kunnalle verovapaita 7 vuoden ajan,         minen pidettävä jälleenrakennustyönä, josta
6852: voi tällainen olotila aiheuttaa puolin ja        kunnille aiheutuvat kustannukset valtion
6853: toisin vaikeuksia mielialan hoidossa.            olisi korvattava samojen perusteiden mu-
6854:    Niinpä Sallan kunnan väestöstä on 2/5         kaan kuin muidenkin jälleenrakennettujen
6855: siirtoväkeä; Se johtuu siitä, että kunnan        koulujen kustannukset.
6856: luovutetun alueen väestö jokseenkin koko-           Samoin on kohtuullista, että muuallakin,
6857: naan on asutettu kunnan jälelle jääneeseen       missä siirtoväen sijoituksen takia on oltu
6858: puoliskoon rakentamattomille ja raivaamat-       tai ollaan pakoitettuja perustamaan uusia
6859: tomille uusille asutusalueille. Luovutetulle     koulupiirejä ja rakentamaan lisää koulu-
6860: alueelle jäi 8 suurta koulutaloa ja 2 oppi-      taloja ja missä muutoin kansakoulukustan-
6861: lasasuntolaa, joista kunnalla oli enää vain      nukset tästä syystä nousevat kohtuullista
6862: vähän velkaa, joistakin ei lainkaan. Kun-        suuremmiksi, nämä seikat riittävästi huo-
6863: nan kaikki 18 koulutaloa tuhoutuivat so-         mioidaan sellaisten valtionavustusten jaossa,
6864: dissa. Kunnan nykyisellä alueella tuhou-         joiden suuruus on harkinnanvarainen.
6865: tuneiden koulutalojen jälleenrakentamisen           Edellä esitetyn perusteella esitämme
6866: on valtio, eräiden kuntien talouden tuke-        kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
6867: misesta annetun lain nojalla korvannut           toivomuksen,
6868:                              IV,51. -    E. 1Koivisto y. m.                            145
6869: 
6870:     että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-         kunnille, joissa sii·rtoväen sijoituksen
6871:  menpiteisiin, että niitä kansakoulu-              takia joudutaan rakentamaan uusia
6872:  laitokselle suoritettavia valtion avus-           koulutaloja ja joissa kansakoulu-
6873:  tuksia, joiden suuruus riippuu har-               laitoksen muut kustannukset tästä
6874:  kinnanvaraisuudesta, annettaisiin ny-             syystä ovat huomattavasti kohonneet.
6875:  kyistä suuremmassa määrin niille
6876: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1950.
6877: 
6878:            Erkki Koivisto.                              M. 0. Lahtela.
6879: 
6880: 
6881: 
6882: 
6883:                                                                                          19
6884: 146
6885: 
6886: IV,112. -   Toiv. al. N:o 49.
6887: 
6888: 
6889: 
6890: 
6891:                                 Saukkonen y. m. : Ottolasten rinnastamisesta omiin lapsiin
6892:                                    kansakoulunopettajien palkkauksessa.
6893: 
6894: 
6895: 
6896: 
6897:    Kansakoulunopettajien palkkauksessa on         elättävät kansakoulunopettajat rinnastettai-
6898: noudatettu sellaista käytäntöä, että kansa-       siin palkkauksessa perheen huoltajiin,
6899: koulujen kustannuslain 7 § : n a-kohdan           koska olisi pyrittävä edistämään huoltajaa
6900: edellyttämää korkeampaa peruspalkkaa ei           vailla olevien lasten sijoittamista hyvien ja
6901: ole maksettu sellaisille kansakoulunopetta-       kasvatustyöhön perehtyneiden henkilöiden
6902: jille eikä opettajapariskunnille, joilla ei ole   otto- ja kasvatuslapsiksi. Edellä olevan
6903: omia lapsia, vaikka he elättäisivätkin adop--     perusteella kunnioittaen ehdotamme edus-
6904: toimaansa alaikäistä lasta taikka lapsia.         kunnan päätettäväksi toivomuksen,
6905:    Tällainen käytäntö tuntuu epäoikeuden-
6906: mukaiselta varsinkin alaikäisten ottolasten                 että hallitus valmistuttaisi kansa-
6907: huoltajia kohtaan, koska heillä on huoliet-              koululaitoksen kustannuksista annet-
6908: tavastaan samanlaiset menot, kuin perheei-               tuun lakiin muutosesityksen, jonka
6909: lisillä opettajilla on omista lapsistaan, joten          mukaan voitaisiin alaikäistä adop-
6910: tämä epäkohta olisi saatava korjatuksi.                  toitua lasta huoltavalle kansakoulun-
6911: Yleisen lastenhuoltotyön kannalta olisi                  opettajalle suorittaa ylemmän palk-
6912: myös suotavaa, että alaikäisiä ottolapsia                kausluokan peruspalkka.
6913:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
6914: 
6915:                   Jussi SalElronen.                          Irma. Karvikko.
6916:                   Urho Saariaho.                             Niilo Honkala.
6917:                   Meeri Kala.vainen.                         Erkki Koivisto.
6918:                   Jaakko Hakala.                             Aarne Honka.
6919:                                         Hugo Nuorsaari.
6920:                                                                                              147
6921: 
6922: IV,53. -   Toiv. al. N:o 50.
6923: 
6924: 
6925: 
6926: 
6927:                                Okko y. m.: Kivisten peltoalueiden verotusperusteiden mää--
6928:                                  räämisestä.
6929: 
6930: 
6931:                                     E d u s k u n n a 11 e.
6932: 
6933:   Kuten tunnettua on Suomen pelloista              Jossain maarm näitä tutkimuksia on jo
6934: varsin suuri osa kivien pirstomaa. Varsin-       aloitettu suorittaa. Mikkelin ja Keski-
6935: kin Mikkelin, Kuopion, Kymen, Oulun lää-         Suomen maanviljelysseuran alueella on jo
6936: neissä on suuria alueita, joissa pellot ovat     tutkittu 444 tilaa. Tämän lisäksi on
6937: varsin kivisiä. Viime aikoina on monilla         Mikkelin maanviljelysseuran alueella toi-
6938: tahoilla kiinnitetty tähän varsin ansaittua      mitettu 90 perusteellista tilakuvausta ja
6939: huomiota. V. 1949 valtiopäivät on edustaja       4 erikoistutkimusta kyntötyönmenekkiin,
6940: Soinisen aloitteen pohjalla hyväksynyt toi-      niittotyön menekkiin, maatilan sisäisiin
6941: vomuksen, että hallitus kiireellisesti ryh-      kuljetuksiin ja maatalouskalustoon kivipe-
6942: tyisi toimenpiteisiin ja laatisi suunnitelman    räisillä alueilla.
6943: kiviperäisten peltojen raivaamiseksi valtion       Mutta näitä tutkimuksia on joudutet-
6944: varoista myönnettävien avustusten ja lai-        tava. Tarkoitus onkin, jos valtiovalta
6945: nojen muodossa.                                  myöntää varat tämän kivisyystutkimuksen
6946:                                                  kytkemiseksi ensi kesänä toimitettavaan
6947:    Paitsi sitä, että kivisten peltojen omis-     maatalouskonelaskentaan.
6948: tajille pelloilla olevat kivet tekevät monen-       Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6949: laista haittaa, pellon muokkaus on vaival-       nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
6950: loista, koneitten käyttö usein mahdoton ja       vomuksen,
6951: sadon korjuu vaikeutuu, on kivisten pelto-
6952: jen verotus, kun se tapahtuu pinta-alojen                   että haUitus toimituttaisi kiireelli-
6953: perusteella, ollut varsin kohtuuton. Ei ole              sesti tutkimuksen siitä, missä määrin
6954: meillä vielä olemassa minkäänlaista tutki-               peltojen kivisyys nostaa työskustan-
6955: musta siitä, missä määrin haitat, mitkä                  nuksia ja alentaa satotuloksia ja so-
6956: ovat olemassa kivisten peltojen viljelyk-                velluttaisi näiden tutkimusten tulok-
6957: sessä, kohottavat työskustannuksia ja alen-              sia kivisten peltoalueitten veroperus-
6958: tavat satotuloksia.                                      teitten määräämisessä.
6959:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
6960: 
6961:                  Väinö Okko.                                  Onni Ma.nnila.
6962:                  Matti Mi.ik!ki.                              Lauri Laine.
6963:                                        Eri. Ha.a.paniemi.
6964:  148
6965: 
6966:  IV, 54. -   Toiv. al. N :o 51.
6967: 
6968: 
6969: 
6970: 
6971:                                   Lappi-Seppälä y. m.: Toimenpiteistä ennen Arava-lainsää-
6972:                                     dännön voimaantuloa rakennusvaiheessa olleiden raken-
6973:                                     nusten taloudellisen aseman järjestämiseksi.
6974: 
6975: 
6976:                                       E d u s kun n a 11 e.
6977: 
6978:     Arava-lainsäädäntöön liittyvässä valtio-      ehkä aiheutuviin toimenpiteisiin". Tämän
6979:  neuvoston päätöksessä asuntolainojen, ta-        jälkeen on eduskunta hyväksynyt lain
6980:  kuiden ja avustusten myöntämisestä 30            asutuskeskusten asuntotuotannon edistämi-
6981:  päivältä maaliskuuta 1949 sanotaan 3 § :n        seksi myönnettyjen omakoti-, perheasunto-,
6982:  viimeisessä momentissa seuraavaa: , ....         asunto-osakeyhtiö- ja pienasuntolainojen
6983:  puolivalmiiden talojen rakentamista varten       kuoletusaikojen pidentämisestä ja korkojen
6984:  asuntolainaa ei voida myöntää".                  alentamisesta, jolloin sosiaaliministeriön
6985:    Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta           aikaisemmin lainoittamat talot on saatettu
6986:  on Aravan ollut tulkittava tämän asetuk-         yhtä edulliseen asemaan kuin Arava-
6987:  sen kohta siten, että uudisrakentajat, joit-    talotkin. Työväenasiainvaliokunta on tätä
6988:  ten rakennustyöt oli aloitettu ennen 30         lakia koskevassa mietinnössään tuonut kan-
6989:  päivää maaliskuuta 1949, eivät tulleet saa-     tanaan esiin seuraavaa: ,Valiokunta puo-
6990:  maan Aravan lainoja.                            lestaan yhtyy hallituksen esityksen perus-
6991:    Kun Arava-lainsäädäntö täydellisesti          teluihin näiden talojen asumiskustannusten
6992:  mullisti taloudelliset lait ja olosuhteet ja     alentamisesta ja toteaa tyydytyksellä halli-
6993:  kun sen soveltaminen aloitettiin aivan          tuksen ryhtyneen tältä osin niihin toimen-
6994:  yhtäkkiä määräpäivästä lukien, muodostui        piteisiin, joiden harkitsemiseen eduskunta
6995:  asuntotuotantoon ja vuokramarkkinoille          1949 valtiopäivillä antaessaan vastauksensa
6996:  arveluttava keinotekoinen porras, jonka         hallituksen esitykseen n:o 69 (1948 vp.)
6997:  jyrkkyyttä parhaiten kuvaa se, että asuin-      laiksi asuntolainoiksi, -takuista ja -avustuk-
6998: rakennuksissa, jotka valmistuivat keväällä       sista kiinnitti hallituksen huomiota. Valio-
6999:  1949, vuokra tuli olemaan jopa 250 mk/m2,       kunta puolestaan olisi tosin mielellään näh-
7000: kun sen sijaan sen jälkeen valmistuneissa        nyt, että hallitus olisi samanaikaisesti anta-
7001: vuokrataloissa vuokra saadaan painetuksi         nut esityksen myös niiden asuinrakennus-
7002:  jopa 80 mk/m2.                                  ten taloudellisesti heikon aseman paranta-
7003:    Vielä huonompaan asemaan joutuivat ne         miseksi, jotka olivat valmistusvaiheessa
7004: omakotirakentajat, joitten työt oli aloitettu    Arava-lainsäädännön voimaan tullessa ja
7005: ennen yllämainittua päivämäärää.                 jotka jäivät ilman valtion edullista lainaa."
7006:    Arava-lainsäädännön tarkoitus ei liene           Kun hallitus näin on järjestänyt asun-
7007: koskaan ollut luoda asuntoalalle tällaisia       totuotannon yleisesti Arava-lainsäädännön
7008: epäterveitä ja mahdollisesti kestämättö-         avulla ja poistanut Arava-lainsäädännön
7009: mälle pohjalle perustuvia asuntomuotoja.         mukanaan tuomat epäkohdat sosiaaliminis-
7010:    Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään       teriön aikaisemmin lainoittamien talojen
7011: 3/3 1949 nimenomaan lausunut ,edellyttä-         osalta, tuntuisi luonnolliselta, kuten valtio-
7012: vänsä, että hallitus tulee harkitsemaan,         varainvaliokunta mietinnössään 3/3 1949
7013: onko valtion tukea annettava vuokrien            ja työväenasiainvaliokunta mietinnössään
7014: alentamiseksi myös viime vuosien aikana          22/11 1949 ovat lausuneet, että hallitus
7015: rakennetuissa taloissa sekä ryhtymään tästä      ryhtyisi toimenpiteisiin myöskin muiden
7016:                              IV,54. -   Lappi-Seppälä y. m.                             149
7017: 
7018: ,Aravan kynnykselle" jääneiden talojen              toimenpiteisiin esitykse'lt laatimiseksi
7019: epäterveen taloudellisen aseman parantami-          laiksi niiden rakennusten taloudelli-
7020: seksi.                                              sen tilan järjestämiseksi, jotka olivat
7021:   Edellä olevaan viitaten esitämme edus-            rakennustyövaiheessa silloin, kun
7022: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                 Arava-lainsäädäntö astui voimaan ja
7023:                                                     jotka vain sen takia jäivät ilman
7024:         että hallitus ryhtyisi kiireellisiin        Arava-lainoitusta.
7025:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
7026: 
7027:                JUS'Si Lappi-Seppälä.                    Jaakko Haikala.
7028:                Päiviö Hetemäki.                         L. I. Ka.ukamaa..
7029:                Margit Borg-Sundman.                     Hugo Nuorsaa.ri.
7030: 150
7031: 
7032: IV,55. -   Toiv. al. N:o 52.
7033: 
7034: 
7035: 
7036: 
7037:                                Kannisto y. m.: Määrärakasta säästäjien rahanarvon alene-
7038:                                   misen johdosta kärsimien tappioiden korvaamiseksi.
7039: 
7040: 
7041:                                     E d u s k u n n a ll e.
7042: 
7043:    Kun rahan arvo on inflaation takia suu- misv01mm estettävissä, mutta periaatteel-
7044: resti alentunut, ovat ne, joilla on raha- lisesti ei ole mitään epäilystä siitä, että
7045: omaisuutta, talletuksia, henkivakuutuksia niillä, jotka inflaation takia ovat kärsi-
7046: ja obligatioita ja jotka ovat antaneet lai- neet menetyksiä, on täysi oikeus vaatia
7047: noja, joutuneet kärsimään tuntuvia tap- siitä korvausta, sitäkin suuremmalla syyllä,
7048: pioita. Kuinka suuret nämä tappiot ovat, kun valtio on korvannut eräille muille
7049: siitä ei voida esittää tarkkaa laskelmaa. kansalaispiireille sodan johdosta aiheutu-
7050: Esimerkiksi säästäjien rahalaitoksissa ole- neita tappioita.
7051: vat talletukset ovat inflaatiokautena eri          On esitetty vaatimus, että säästäjien
7052: ajankohtina huomattavasti vaihdelleet. Jos inflaatiotappiot olisi valtion korvattava.
7053: haluttaisiin toimittaa tutkimus tallettajain Näiden tappioiden arvioiminen niin tar-
7054: inflaatiovahingoista, olisi tarkastettava jo- kasti, että korvaus muodostuisi oikeuden-
7055: kainen talletustili erikseen ottamalla huo- mukaiseksi, ei kuitenkaan ole mahdollista.
7056: mioon talletuksen suuruuden vaihtelu ja Lisäksi on otettava huomioon, että tässä
7057: inflaation kulloinenkin vaihe. Erinäisiä tulisi kysymykseen niin valtava korvaus-
7058: arviointeja voidaan kysymyksessä olevista summa, että valtion talous ei sitä missään
7059: tappioista kuitenkin esittää ja on esitetty- tapauksessa tulisi kestämään. Inflaatiova-
7060: kin. Perusteeliisin niistä on fil. tri T. hinkojen korvaamista suunniteltaessa on-
7061: Junnilan vuoden 1949 alussa esittämä. kin pakko ottaa huomioon sosiaaliset näkö-
7062: Siinä päädytään tulokseen, että joulukuusta kohdat ja pyrkiä rajoittamaan korvaus
7063: 1938 joulukuuhun 1948 rahaomaisuuden in- vain niitä koskevaksi, jotka rahan arvon
7064: flaatiotappiot olivat nykyisinä markkoina alenemisesta ovat kaikkein raskaimmin kär-
7065:  seuraavat:                                      sineet. Tällöin tulisi kysymykseen kor-
7066:                                                  vauksen suorittaminen sellaisille henki-
7067: Yleisön talletustilit           234 miljardia mk löille, joiden toimeentulo on kokonaan tai
7068: Vakuutusmaksurahastot .. 32
7069: Muiden kuin pankkien ja                 "     " suurimmaksi     osaksi riippunut talletuksista
7070:                                                  ja niiden korkotuloista, määrätyn iän saa-
7071:     henkivakuutusyhtiöiden                       vutettua nostettavista henkivakuutuksista,
7072:     hallussa olevat obliga-                      kiinteästi määrätyistä eläkemaksuista jne.,
7073:    tiot .... ·............ . 32
7074:                                         "     " siis yleensä vanhoille, sairaille ja työky-
7075:                     Kaikkiaan 348 miljardia mk vyttömille henkilöille. Sikäli kuin tällaiset
7076:                                                  henkilöt ovat inflaation johdosta kärsineet
7077:     Inflaatio on suuri yhteiskunnallinen on- niin suuria menetyksiä, että he ovat jou-
7078:  nettomuus ja vääryys niitä kohtaan, jotka tuneet tai joutumassa taloudelliseen ah-
7079:  sen johdosta joutuvat menettämään omai- dinkoon ja kurjuuteen, olisi valtion korvat-
7080:  suuttaan ilman omaa syytään. Rahan ar- tava heille heidän menetyksensä. Tällais-
7081:  von vakaana pitäminen kuuluu kaikissa si- ten tapauksen selville ottamisessa ja tutki-
7082:  vistyl:'!maissa valtiovallan tehtäviin. Varsin- misessa voitaneen käyttää huoltolautakun-
7083:  kin pitkällisten sotien aikana ja niiden tien välitystä. Sikäli kuin on kysymys sen
7084:  jälkeen tämä tehtävä tosin saattaa käydä seikan selvittämisestä, miten suuria tap-
7085:  valtiolle ylivoimaiseksi, ja tällöin voi syn- pioita kunkin korvausta hakevan on kat-
7086:  tyä tilanteita, jolloin inflaatio ei ole ih- sottava kärsineen hänen talletustensa ja
7087:                                IV,55. -   Kannisto y. m.                               151
7088: 
7089: henkivakuutustensa arvon alenemisen joh-             että hallitus kiireellisesti toimitut-
7090: dosta, lienee huoltoviranomaisilla mahdol-         taisi tutkimuksen rahan arvon ale-
7091: lisuuksia saada tätä koskevia tietoja kysy-        nemisen johdosta hädänalaiseen ti-
7092: myks~ssä olevista raha- ja vakuutuslaitqk-         laan joutuneiden säästäjien kärsi-
7093: sista.                                             mien tappioiden korvausmahdolli-
7094:    Edellä esittämämme perusteella ehdo-            suuksista ja ottaisi näitä korvauksia
7095: tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-            varten määrärahan vuoden 1951
7096: muksen,                                            tulo- ja menoarvioesitykseen.
7097:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
7098: 
7099:              H. A. Kannisto.                           Lassi Hiekka.la.
7100:              Kalle Kauppi.                             Irma Karvikko.
7101:                                      Rolf B. Berner.
7102: 152
7103: 
7104: lV,Ii6. -   Toiv. al. lN:o 58.
7105: 
7106: 
7107: 
7108: 
7109:                                  K. Eskola y. m.: Määrärahasta kuoletuslainoiksi työttömyy-
7110:                                     den ja hallantuhojen johdosta taloudellisissa vaikeuk-
7111:                                     sissa oleville maalaiskunnille.
7112: 
7113: 
7114:                                       E d u s k u n n a 11 e.
7115: 
7116:    Lainsäädännön yleinen kehittyminen aset-       1949 viimeiseen valtion lisämenoarvioon
7117: taa maalaiskunnille lisääntyviä velvoituksia,     otettaisiin 250 miljoonan markan määrä-
7118: joiden täyttäminen vaatii yhä enentyvässä         raha annettavaksi pitkäaikaisilla kuoletus-
7119: määrin varoja. Valtio osallistuu eräisiin         lainoina 2%% korolla eräille Lapin, Ou-
7120: lakimääräisiin menoihin avustuksilla ja lai-      lun, Kuopion ja Vaasan läänien kunnille.
7121: noilla, kuten esim. oppivelvollisuuden to-        Hallitus ei kuitenkaan ottanut tätä esityk-
7122: teuttamisessa. Samoin on valtion taholta          seensä eikä eduskunta voinut sitä lisämeno-
7123: tuettu sellaisia kuntia, jotka ovat joutuneet     arvioon ottaa, vaikka yleinen käsitys edus-
7124: sodan rasituksista poikkeuksellisen ras-          tajien keskuudessa olikin katokomitean mie-
7125: kaasti kärsimään. Tämä onkin periaatteel-         tintöön myös tältä osaltaan myönteinen.
7126: lisesti oikein. Viime vuodet ovat myöskin         Kun kuluvan talven työttömyys on muo-
7127: aiheuttaneet eräiden alueiden maalaiskun-         dostunut odotettua suuremmaksi ja siten
7128: nille erikoisia lisärasituksia työttömyyden       kuntien vaikeudet ovat yhä lisääntyneet,
7129: ja hallantuhojen kautta. Kun työttömyys           niin valtion tuki halpakorkoisten lainojen
7130: on jatkuvasti kohdistunut vai määrättylliin       järjestämiseksi kyseessä oleville kunnille on
7131: osiin maata, niin tämä todistaa sen, että         tullut vieläkin tarpeellisemmaksi ja ajan-
7132: kysymyksessä on rakenteellinen työttömyys,        kohtaisemmaksi.
7133: jonka syiden poistaminen on koko yhteis-             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7134: kunnan tehtävä. Hallantuhojen suuruuteen          nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
7135: on taasen vaikuttanut oleellisesti se, ettei      muksen,
7136: riittäviä peruskuivauksia ole suoritettu eikä
7137: turvattu tuotanto- ja kannattavaisuusedelly-                että hallitus ottaisi vuoden 1951
7138: tyksiä halla-alueilla sopiville maa- ja karja-            valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
7139: taloustuotteille eikä täten suoritettu tuotan-            250 miljoonan markan määrärahan
7140: non ohjausta kansantaloudellisesti oikeaan                annettavaksi pitkäaikaisina, halpa-
7141: suuntaan. Näin ollen työttömyys ja hallan-                korkoisina kuoletuslainoina sellaisille
7142: tuhojen suuruus ei johdu mistään laimin-                  maalaiskunnille, joiden taloudellinen
7143: lyönneistä, joihin näiden seutujen väestö ja              asema on työttömyyden ja hallan-
7144: kunnat olisivat syyllistyneet, vaan syistä,               tuhojen johdosta huomattavammin
7145: joiden poistaminen on koko yhteiskunnan                   vaikeutunut.
7146: velvollisuus. Katokomitea ehdotti, että v.
7147:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950.
7148: 
7149:                  Kusti Eskola.                                  Niilo Ryhtä.
7150:                  Väinö Ra.nkila.                                Markus Niska.la.
7151:                  Kerttu Sa.a.lasti.                             Eino Palovesi.
7152:                  Yrjö Saari.                                    T. N. Vilhula.
7153:                  Viljami Kalliokoski                            Lauri Laine.
7154:                  Eino Rytinki.                                  Martti Miettunen.
7155:                  Yrjö Ha.uta.la.                                M. 0. Lahtela.
7156:                                          S. S. Aittoniemi.
7157:                                                                                              153
7158: 
7159: IV,57. -   Toiv. a.l. N:o 54.
7160: 
7161: 
7162: 
7163: 
7164:                                 Ra.nkila. y. m.: Toimenpiteistä heikossa taloudellisessa ase-
7165:                                    massa olevien maalaiskuntien työttömyysrasitusten lie-
7166:                                    ventämiseksi tai poistamiseksi.
7167: 
7168: 
7169:                                       E d u s k u n n a ll e.
7170: 
7171:    Erikoisesti maaseudulla on jo lähes pari        töönpano, joiden aiheuttamiin kustannuk-
7172: vuotta vallinnut huomattavan laaja työttö-         siin ,osallistuvat koko maan veronmaksajat.
7173: myys. Työttömyyden painopiste on keskit-           Olisi sen vuoksi täysin kohtuullista ja oi-
7174: tynyt etupäässä maan pohjois- ja itäosiin,         keudenmukaista, että ainakin heikommassa
7175: sekä syrjäisempiin pienviljelysvaltaisiin          taloudellisessa asemassa olevien maalais-
7176: kuntiin. Kun tällaisten kuntien taloudel-          kuntien työttömyysrasitusta jaettaisiin en-
7177: linen asema on yleensä muutenkin heikko,           tistä enemmän koko yhteiskunnan kannet-
7178: ja näillä seuduilla elävä väestö vähäva-           tavaksi ja kaikkein heikoimmassa asemassa
7179: raista, tuottaa jatkuvat työttömyysmenot           olevilta kunnilta tämä rasitus kokonaan
7180: tällaisille maalaiskunnille suhteettornia kus-     poistettaisiin.
7181: tannuksia. Työttömyystilanteen jatkumi-               Edellä olevan perusteella ehdotamme
7182: nen pahentaa yhä asiaa kuntien veron-              kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
7183: maksajien lukumäärän vähetessä.                    toivomuksen,
7184: 
7185:   Vastaavanlaatuista työttömyyttä, joka                      että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
7186: johtuu etupäässä yhteiskunnan rakenteesta,                toimenpiteisiin heikossa taloudelli-
7187: sekä maassa harjoitetusta talouspolitiikasta              sessa asemassa olevien maalaiskun-
7188: ei suuremmassa määrin esiinny kaupun-                     tien työttömyysrasitusten lieventämi-
7189: geissa eikä teollisuuskeskuksissa. On huo-                seksi ja kaikkein heikoimmassa ase-
7190: mattava, että näille seuduille antaa jatku-               massa olevien kuntien kokonaan va-
7191: vasti työtä mm. Sotevan teollisuus, valtion               pauttamiseksi työttömyyden aiheut-
7192: teollisuuslaitokset, sekä Arava-lain täytän-              tamista 1·asituksista.
7193:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
7194: 
7195:                  Väinö Rankila..                                Niilo Ryhtä.
7196:                  A.rtturi Koskinen.                             Eino Rytinki.
7197:                  Tahvo Rönkkö.                                  Toivo H. Kinnunen.
7198: 
7199: 
7200: 
7201: 
7202:                                                                                                2
7203: 154
7204: 
7205: IV,5s. -   Toiv. aJl. N :o 55.
7206: 
7207: 
7208: 
7209: 
7210:                                  Vennamo y. m.: H alpakorkoisten lainojen myöntämisestä
7211:                                     maaseudun väesto'lle verojen ja muiden maksettavaksi
7212:                                     lankeavien velkojen suorittamiseen.
7213: 
7214: 
7215:                                      Eduskunnalle.
7216: 
7217:    Vaitiovalta on katsonut. sotien jälkeoo            Ei voida pitää tasapuolisen!a eikä oikeu-
7218: omien kotien ja asrmtojen rakentamisen            denmuklaisena puhumattaka.run yhteiskun-
7219: niin tärkeäksi, että viimeksi n. s. Arava-        !lliall ja yleisestä edusta, että valtiovalta
7220: laeilla tuetaam asutuskeskuksissa rakoonus-       tukoo voimakkaasti kuten Arava-lainojen
7221: toimintoo myöntämällä valtion varoista            muodOSS!a määrättyjä yhteiskuntapiirejä
7222: 1 %: n lainoja vuosittain miljardeja mark-        samalla kun laa:jat maaseudun väestöker-
7223: koja. Lairnsäädännössämme on myös jo              roks:et jäävät tällaista tukea vaille ja jopa
7224: kauan ollut voimassa perioote, että velkoja       verojen ja muiden velkojen vuoksi menet-
7225: olipa hän kuka ta:hamsa ei saa riistää pak-       tävät kotinsa ja toimeem.tulomahdollisuu-
7226: komyynnin kautta velalliselta hänelle vä:lt-      tensa ainakin osittlain oon vuoksi, että vero-
7227: tämättömiä työvälineitä s. o. toimeentulon        VIaroja käytetääm. yksipuolisesti. Jos kerran.
7228: sa.amisern mahdollisuuksia.                       halpakorkoisia iJ.ainoja voidaan edelleen
7229:                                                   myöntää kaupungeissa ja kauppruloissa sen.
7230:    Virheellisen. j;a yksipuolisesti harjoitetun   täytyy myöskim. olla mahdollista mooseu-
7231: talouspolitiilmn vuoksi on taloudellilnern ti-    dulla. Äskettäin luvatut verolyikkäykset ei-
7232: lanne suuressa osassa maamme maaseutua            vät myöskään riitä, koska ne koskevat vain.
7233: muodostunut ermomaisen vaikeaksi. Todel-          vailtion veroja ja niitäkin. rojoitetulla
7234: linen pula ja taloudellinen hätä V;allitsee.      alueella.
7235: Tilanne on hu00ll131ttavalta osalta jo muo-            Kaiken edellä lausuturn perusteella ehdo-
7236: dostrmut niin. kireäksi, että maksettavaksi       tamme kunnioittaen edusku:rman hyväksyt-
7237: lankeavien verojen, olivatpa ne sittem. val-      täväksi toivomuksen,
7238: tion., kunnan tai muita veroja, sekä jopa
7239: el3iil!rliOn vuoksi otettujen velkojen suori-               että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
7240: tukseksi ulosottoviranomaiset joutuvat pak-              asian vaatimiin toimenpiteisiin, jatta
7241: kokeinoin myymään. vähävareisemmoo !IllOO-               maaseudun väestölle voidaan myön-
7242: talou.s. ja maaseudun. väestön irtaimistoa               tää välttämättömässä laajuudessa
7243: ja tiloja eli heidäm. koteja:an. Kuitenkin               halpakorkoisia lainoja verojen ja
7244: valtiovalta toisaalta parhailloon edellä sa-             muiden maksettavaksi lankeavien
7245: noturn mukaisesti myöntää 1 %: n lainoja                 velkojen suoritukseen, ettei taloudel-
7246: uusien kotien 11akenta.miseksi kaupungeissa              lisissa vaikeuksissa kamppaileva
7247: ja kauppa1oissa sekä tul'VIaia työntekijäin              maatalous- ja muu maaseudun väki
7248: työvälineet pakkomyynniltä, mikä ei kui-                 joudu menettämään omia kotejaan
7249: tenkaan ulotu maatalousväestön toimeen-                  sekä heidän toimeentulolleen ja elä-
7250: tulolla välttämättömään elävääm. ja elotto-              mälleen tarpeellista maatalous. ja
7251: maam. maatalousirtaimistoon.                             muuta irtaimistoa.
7252:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950.
7253: 
7254:                  Veilmto Vennamo.                            Lauri Laine.
7255:                  Heikki Soininen.                            S. S. Aittoniemi.
7256:                                          Eino Palovesi
7257:                                                                                              155
7258: 
7259: IV,59.- Toiv. a.l. N:o 56.
7260: 
7261: 
7262: 
7263: 
7264:                                 Riihinen y. ·m.: Siirtoväelle myönnettyjen avustuslainojen
7265:                                    perimättä jättämisestä eräissä tapauksissa.
7266: 
7267: 
7268:                                      E d u s k u n n a 11 e.
7269: 
7270:    Sodasta johtuneen poikkeuksellisen tilan-         Kun on kohtuutonta avustuslainojen ta-
7271: teen vallitessa vuosina 1944-1946 myönnet-        kaisin perimisellä aiheuttaa siirtolaisper-
7272: tiin valtion varoista siirtoväelle määräsuu-      heille uusia vaikeuksia, niin on välttämä-
7273: ruisia n. s. avustuslainoja, jotka on myö-        töntä, että hallitus ryhtyy sellaisiin toimen-
7274: hemmin peritty suurelta osalta takaisin.          piteisiin, että kohtuuttomat avustuslainojen
7275: Huomattava määrä näistä avustuslainoista          perimiset lopetettaisiin.
7276: on kuitenkin edelleen takaisin perimättä,            Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
7277: ja taloudellisen elämän viime aikoina vai-        eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7278: keutuessa on siirtolaisille useissa tapauksissa
7279: avustusten takaisinmaksu käynyt yli-                       että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7280: voimaiseksi. Viranomaiset uhkaavat nyt                   sellaisiin toimenpiteisiin, että valtion
7281: näistä saatavista ulosmitata vähävaraisten               varoista myönnettyjä siirtoväen avus-
7282: siirtolaisperheiden välttämättömiä työväli-              tuslainoja ei perittäisi takaisin sil-
7283: neitä ja taloustavaraa. Jos näin menetel-                loin, kun periminen vaarantaa per-
7284: lään, johtaa se perheet jälleen taloudelliseen           heen toimeentuloa.
7285: ahdinkoon, jonka lieventämiseksi sanotut
7286: avustukset aikoinaan on annettu.
7287:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
7288: 
7289:                  Vilhelm Riihinen.                             Eino Tainio.
7290:                  Mauri Perkonoja..                             Martti Leskinen.
7291:                  Antto Prunnila..                              M. Järvinen.
7292:                  Toivo Friman.                                 H. Manninen.
7293:                                             E. Hietanen.
7294: 156
7295: 
7296: IV,6o.- Toiv. al. N:o 57.
7297: 
7298: 
7299: 
7300: 
7301:                                Virolaina: Korvauslain edellyttämän indeksikorotuksen
7302:                                    myöntämisestä erät'lZe maansaantiin oikeutetuille.
7303: 
7304: 
7305:                                     Ed u s kunnalle.
7306: 
7307:    Suuri joukko karjalaiseen siirtoväkeen        ten osaltaan helpottaneet valtion toimen-
7308: kuuluvia maanviljelijöitä hankki itselleen       piteitä, joutuvat huomattavasti huonom-
7309: jo ennen maanhankintalain vahvistamista          paan asemaan kuin ne, joille hankitaan
7310: vapaaehtoisella kaupalla maatilan. Useissa       maata valtiovallan toimesta. Sen vuoksi
7311: tapauksissa ostivat useat viljelijät yhdessä     olisi tämä epäkohta korjattava ja saatet-
7312: suurehkon tilan. He saivat tällöin tilanos-      tava mainitunlaiset lainojen saajat, aina-
7313: tojen rahoitusta varten lainaa maatalousmi-      kin siltä osalta kuin he joutuvat rakenta-
7314: nisteriön asutusasiainosastosta korvauksia       maan uusia rakennuksia, osallisiksi kor-
7315: vastaan. Korvausten selvittelyn yhteydessä       vausobligatioiden indeksikorotuksesta.
7316: on pidätetyt korvaukset käytetty näiden lai-        Edellä olevaan viitaten ehdotan edus-
7317: nojen maksussa nimellisarvostaan. Tällaista      kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7318: menettelyä on pidettävä kohtuuttomana,
7319: sillä niissä tapauksissa, joissa useampi vil-            että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
7320: jelijä yhdessä on ostanut suurehkon tilan,             toimenpiteisiin korvauslain edellyttä-
7321: riittää rakennuksia tavallisesti vain yh-              män indeksikorotuksen myöntämiseksi
7322: delle osakkaalle, mutta toiset joutuvat ra-            myös niille maansaantiin oikeute-
7323: kentamaan korkein kustannuksin uudet ra-               tuille, jotka joutuvat rakentamaan
7324: kennukset. Mikäli asutusasiainosaston nyt              vapaalla kaupalla ostamilleen tiloille
7325: noudattamaan käytäntöön ei saada muu-                  tarpeelliset rakennukset, mutta joi-
7326: tosta, velkaantuvat tällaiset viljelijät erit-         den maatalousministeriön asutus-
7327: täin suuressa määrin ja joutuvat useissa               asiainosastolta saamien lainojen ta-
7328: tapauksissa taloudellisesti kestämättömään             kaisinmaksamisessa korvausobligatiot
7329: asemaan. Samalla he, jotka ovat omatoi-                on käytetty nimellisarvoisina.
7330: misesti pyrkineet hankkimaan maata ja si-
7331:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
7332: 
7333:                                                            Joha.nnes Virolainen.
7334:                                                                                           157
7335: IV,6L- Toiv. al. N:o 58.
7336: 
7337: 
7338: 
7339: 
7340:                               'KarvoJUm y. m.: TeoUis-uuden sijoittamisesta lähemmäksi
7341:                                   raaka-ainelähteitli.
7342: 
7343: 
7344:                                    Eduskunnalle.
7345: 
7346:   Maamme teollisuus on suurimmalta osal-        määrät halvempiarvoista puuta, jota ei
7347: taan keskittynyt maamme etelä- ja lounais-     kannata kuljettaa kauvemmaksi halvoilla-
7348: osaan jolloin valtavan suuria alueita on       kaan kustannuksilla vaan joka voitaisiin
7349: jäänyt yksinomaan raaka-aineen hankinta-       mahdollisesti käyttää edullisesti polttoai-
7350: alueiksi, joissa on hyvin vähän, taikka ei     neena jos polttoainetta tarvitsevat teolli-
7351: ollenkaan valmisteteollisuutta. Tällaiseen     suudet olisivat lyhemmän kuljetusmatkan
7352: teollisuuden keskitt;ymiseen vain määrä-       päässä. Lisäksi kannattaa mainita, että ny-
7353: tyille alueille on tietysti perusteena se,     kyään on useimmissa suurissakin teolli-
7354: että kun teollisuutemme valtaosaltaan on       suusmaissa pyrkimyksenä teollisuuksien si-
7355: puunjalostusteollisuutta, johon raaka-aine     joittaminen mahdollisimman tasapuolisesti
7356: voidaan kuljettaa uittamalla, niin kulje-      valtakunnan erialueiden kesken, jota mui-
7357: tus lähelle vientisatamia on tullut verrat-    den seikkojen lisäksi perustellaan myöskin
7358: tain halvaksi. Mutta kun teollisuutemme,       väestö- ja sosiaalipoliittisilla näkökohdilla.
7359: raaka-aineesta johtuen, on kehitt;ynyt niin       Edellä olevan perusteella ehdotamme
7360: yksipuoliseksi, niin se on erittäin herkkä     kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
7361: kansainvälisellä kauppamarkkinoilla tapah-     toivomuksen,
7362: tuville muutoksille, joka kaikkein pikimmin
7363: ja voimakkaimmin aina kohdistuu raaka-                  että hallitus toimituttaisi kiirreel-
7364: aineen hankinta-alueisiin ja siis suurimpaan         lisesti tutkimuksen, miten ja missä
7365: osaan maatamme, aiheuttaen suurta työttö-            määrin teollisuutta voitaisiin sijoit-
7366: myyttä josta meillä on hyvänä esimerkkinä            taa entistä tasapuolisemmin maamme
7367: jokaiselta kansainvälisessä kaupassa tapah-          eri puolille ja siten lähemmäksi
7368: tuneelta epäedulliselta ajalta. Myöskin              raaka-ainelähteitä.
7369:  metsärikkailla alueilla pilaantuu suuret
7370:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
7371: 
7372:    Juho Karvonen.                  Rafael Paasio.                    lsak Penttala.
7373:    Kalle Kauhanen.                 J. Pyy.                           Vilho Väyrynen.
7374:    Arvi Turkka.                    G. Henriksson.                    Eino Rytinki.
7375:    Artturi Koskinen.               E. Pusa.                          Erl Haapaniemi.
7376:    0. Muikku.                      Armas Tolonen.                    Tahvo Rönkkö.
7377:    H·eikki Hykkäälä.               Arvo Sävelä.                      Niilo Ryhtä.
7378:    J. F. Tolonen.                  Valfrid Eskola.                   Eino Laitinen.
7379:    G. Andersson.                   Eino Raunio.                      Martti Suntela.
7380:    Edvard Pesonen.                 Martta Salmela-Järvinen.          Lauri Murtomaa.
7381:    P. Karjalainen.                 Meeri Kalavainen.                 Heikki Simonen.
7382:    Elli Nurminen.                  M. 0. Lahtela.                    Yrjö Kilpeläinen.
7383:    Toivo Pyörtänö.                 Varma Turunen.                    J. Kuittinen.
7384:    Urho KuLovaara.                 Heikki Soininen.                  Veli Järvinen.
7385:    Yrjö Helenius.                  Lennart Heljas.
7386: 158
7387: 
7388: IV,a2. -   Toiv. al. N:o 59.
7389: 
7390: 
7391: 
7392: 
7393:                                Riihimäki y. m.: Teollisen toiminnan laajentamisesta maa-
7394:                                   seudulle.
7395: 
7396: 
7397:                                     E d u s k u n n a 11 e.
7398: 
7399:    Varsin yleisesti pohditaan kysymystä          töminä ltohtaa näitä ,maaltapakenijoita"
7400: maaseudun pienviljelijäväen lisäansiomah-        useasti yhtä suuret, kenties joskus suurem-
7401: dollisuuksista. Tähän antaa perustellun ai-      matkin elämän vaikeudet kuin mitä heillä
7402: heen pienviljelijäväen keskuudessa yhä kas-      maaseudulla.. entisillä asuinsijoillaan oli.
7403: vava huolestuneisuus siitä, mihin tämän            Kun tosiasiallinen tilanne maaseudulla
7404: väestön nuoriso voisi sijoittautua toimeen-      on sellainen, että pienviljelijäväen ja mui-
7405: tuloaan ansaitsemaan. Onhan valtaosa pien-       den työläisten lisäansiomahdollisuudet ra-
7406: tiloistamme kääpiöluontoisia pienviljelmiä,      joittuvat pääasiallisesti tilapäisluontoisiin
7407: joilla miehuusiän saavuttaneiden lasten          metsätöihin, on käyty miettimään keinoja
7408: ajan vaatimia tarpeita ilman lisäansiota ei      tämän epäkohdan korjaamiseksi. Eräissä
7409: voida edes alkeellisestikaan tyydyttää, pu-      piireissä on väläytetty sellaista käsitystä,
7410: humattakaan, että perheen perustamisesta         että teollisuus voisi siirtää eräitten tuottei-
7411: lisähuolet voitaisiin voittaa. Tilannetta pa-    den valmistusta osatyönä maaseudulle val-
7412: hentaa lisäksi se seikka, että pienviljelijäin   mistettavaksi. Kun tämä nähtävästi on
7413: täysi-ikäisiä lapsia vanhempiensa talouden       teknillisesti vaikeata, herää tässä yhteydessä
7414: yhteydessä teoreettisten määritelmien mu-        aivan kuin itsestään ajatus, miksei teolli-
7415: kaan verotetaan tulosta, jota nämä lapset        suuden sijoittamista maaseudulle toteuteta
7416: eivät tosiasiallisesti ole saaneet.              laajemmassa mitassa kuin mitä on nykyään
7417:    Näistä maaseudun työläisväestölle epä-        asianlaita.
7418: edullisista olosuhteista johtuen n. s. maalta-     Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7419: pako on saanut laajat mittasuhteet. Nuoriso      eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7420: ensimmäisenä on pyrkimässä teollisuus-
7421: keskuksiin tai sinne, mistä luulee toimeen-                että hallitus kiireellisesti asettaisi
7422: tulon paremmin saavansa. Harvinaisia ei-                asiantuntijatoimikunnan selvittämään
7423: vät myöskään ole ne tapaukset, jolloin per-             kysymystä, minkå'laisia mahdollisuuk-
7424: heellinen asuntotilallinen on myynyt asun-              sia on teollisen toiminnan laajentami-
7425: tonsa maaseudulla ja siirtynyt kaupunkiin               seksi maaseudulle, tai m~1lä muulla
7426: tai johonkin teollisuuskeskukseen teollisuus-           tavalla voitaisiin maaseudun työläis-
7427: laitoksen portin taakse työvuoroaan odotta-             ja pienm1jelijäväelle järjestää ansio-
7428: maan. 'Teollisuusammatteihin perehtymät-                mahdollisuuksia.
7429:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
7430: 
7431:                  Arvo Riihimäki.                              Lauri MyllymäJd.
7432:                  Toivo 1. Sormunen.                           Lauri Leupihalme.
7433:                  Hannes Tauriainen.                           Kaarle Renfors.
7434:                  Martti Leskinen.                             Antto Pruimila.
7435:                  Matti Meriläinen.                            Irma Torvi.
7436:                  Lauri Murtomaa.                              Mauri Perkonoja.
7437:                                           Esa Hietanen.
7438:                                                                                          159
7439: 
7440: IV,aa.- Toiv. ail. N:o 60.
7441: 
7442: 
7443: 
7444: 
7445:                                Hakala y. m.: Määrärahasta tilausten suorittamiseen koti-
7446:                                    maisilta metallitehtailta ja konepajoilta.
7447: 
7448: 
7449:                                     Eduskunnalle.
7450: 
7451:    Maamme metalliteollisuus on äskeisten         ohjelmaa, jota on jo varmaan ryhdytty
7452: vuosien aikana voimakkaasti laajentunut.         laatimaan. Kun otetaan huomioon, että
7453: Pääomat, joita on kiinnitetty koneisiin,         sotakorvausten päättyminen v. 1952 mer-
7454: laitteisiin ja kiinteistöihin, ovat huomatta-    kitsee kuitenkin jo tulevana vuonna, v.
7455: vat. Niitäkin arvokkaampi on se kokeneit-        1951, metalliteollisuuden eräillä osastoilla
7456: ten ammattimiesten joukko, joka näinä            näitten töitten päättymistä ja että uudet
7457: vuosina on saanut koulutuksensa monien           tilaukset vaativat oman aikansa raaka-
7458: vaikeiden kysymysten ratkaisussa, olipa          ainehankintoja ja suunnittelua varten, on
7459: sitten kysymys johdosta, teknillisestä hen-      välttämätöntä, että jo vuoden 1951 valtion
7460: kilökunnasta tai erikoiskoulutuksen saa-         tulo- ja menoarvioon merkitään välttämät-
7461: neista metallityöläisistä.                       tömät määrärahat hankintaohjelman toteut-
7462:     Elämme parhaillaan vaihetta, jolloin ta-     tamisen alkamiseksi ja että valtion omista-
7463: pahtunut laajennus joutuu sopeutumaan            mien liikeyritysten johdon huomiota kiin-
7464: uusiin olosuhteisiin. Selvää on, että rat-       nitetään samaan seikkaan. Muiden välttä-
7465: kaisevaa osuutta tässä esittää asianomais-       mättömien toimenpiteiden lisäksi on näin-
7466: ten teollisuuslaitosten johto, joka on kulu-     kin pyrittävä välttämään sitä vahinkoa,
7467: neiden vuosien aikana joutunut ja joutuu         mikä aiheutuisi erikoiskoulutuksen saaneen
7468: aktiivisesti ja määrätietoisesti ratkaisemaan    teollisuusväen joutuessa työttömäksi tai
7469: monet vaikeudet. Yhtä selvää on myös, että       koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin.
7470: valtiovalta sekä suurten teollisuuslaitosten        Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
7471: omistajana että suurena tilausten antajana       kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
7472:  omalta osaltaan on velvollinen tekemään         toivomuksen,
7473: kaikkensa sopeutumisvaiheen helpottami-
7474: seksi. Kuluneiden vuosien aikana on val-                  että hallitus ottaisi vuoden 1951
7475:  tion liikelaitostenkin kohdalla jouduttu ra-          valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
7476:  joittamaan koneiden ja laitteiden uusintaa,           tarpeelliset määrärahat tilausten suo-
7477:  joka nyt astuu esille ja osaltaan voidaan             rittamiseen kotimaisilta metalliteh-
7478:  sijoittaa kotimaisen metalliteollisuuden suo-         tailta ja konepajoilta, laadittavan
7479:  ritettavaksi.                                         pitkäaikaisen hankintaohjelman puit-
7480:     Tämä edellyttää perusteellista ja pitkän           teissa.
7481:  ajan tähtäimellä valmistettua hankinta-
7482:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
7483: 
7484:                  Jaakko Ha.kala.                           Kustaa Alanko.
7485: 160
7486: 
7487: IV,64. -   Toiv. al. N :o 61.
7488: 
7489: 
7490: 
7491: 
7492:                                 Koskinen y. m.: Määrärahasta kuoletuslainoiksi pientilalli-
7493:                                     m1le maaseudun sähköistämisen edistämiseksi.
7494: 
7495: 
7496:                                      E d u s kunnalle.
7497: 
7498:    Tyydytyksellä on t'Odettava eduskunl1Ml        taa.   Omia varoja ei ole ja luoronsaanti
7499: ja hallituksen myötämieilinen suhtautumi-         on vaikeutU!Il!ut minkä ohella korkea korko-
7500: noo maaseudun sähköistämiseen. Hman               kanta estää }ainavarojen käytön silloimkin,
7501: v.alltioval1an voimailrosta taloudellista tukea   kun niitä ehkä olisi saatavissa. Jotta hy-
7502: ei tämä tärkeä rakennustyö olisi voinut           vään alkurm .saatettua siihköistämistyötä
7503: edistyä sitä vauhtia kuin on tapahtunut.          voitaisiin tehokkaasti jatlrna tarvitaan val-
7504: .Sähkövoim3.1It saanti maaseudulle tulee hUiO-    tioV'allan tukea ja tällöin iffilSitilassa halpa-
7505: mattavalla tavalla poistamoon niitä vai-          ikorkoisten Lainojen myöntämistä.
7506: keuksia, j'Oide.n kanssa siellä on jouduttu          Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
7507: kamppailemaan.                                    eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7508:    Tähänastiset toimenpiteet ovat kuitenkin
7509: ulottuneet vain osaan sähkön puutteessa                     että hallitus ottaisi vuoden 1951
7510: elävään maaseutuun. Siksi on tärkeätä,                   talousarvioesitykseensä      riittävän
7511: että tätä työtä voidaan edellee!ll voimape-              määrärahan halpakorkoisten kuole-
7512: räisesti jatkaa. Taloudelliset 'Olosuhteet               tuslainojen myöntämistä varten pien-
7513: maaseudulLa, varsinkin pielllillä tiloilla,              tilallisille maaseudun sähköistämis-
7514: ovat siksi kireät, että pelkästään omin                  työn edistämiseksi.
7515: avuin ei sähköistämiskysymystä voida hoi-
7516:       Helsingissä 9 p: nä helmikuuta 1950.
7517: 
7518:               Artturi Koskinen.                              Kalle Kauhanen.
7519:               Rafael Paasio.                                 E. Pesonen.
7520:               Urho Kulovaara.                                Yrjö Helenius.
7521:               Hilma Koivulahti-Lehto.                        E. PuS'a.
7522:               Kustaa Alanko.                                 E. Raunio.
7523:               Arvo Sävelä.                                   J. Kuittinen.
7524:               Juho Karvonen.                                 J. Pyy.
7525:               Armas Tolonen..                                Heikki Simonen.
7526:               Veli Järvinen.                                 Laura Brander-Wa.llin.
7527:               Valfrid Eskola..                               Kaisa Hiilelä.
7528:               G. Henriksson.                                 Meeri Kalavainen.
7529:               Arvi Turkika.                                  Olavi Kajala..
7530:               G. .Andersson.                                 Isak Penttala.
7531:               J. F. Tolonen.                                 Pentti Niemi.
7532:               Heikki Hykkäälä.                               Elli Nurminen.
7533:               0. Muikku.                                     Toivo Pyörtänö.
7534:               V. Väyrynen.                                   Martta Salmela-Järvinen.
7535:               Penna Tervo.                                   Väinö Rankila.
7536:                                                                                           161
7537: 
7538: IV,65.- Toiv. al. N:o 62.
7539: 
7540: 
7541: 
7542: 
7543:                               Myllymäki y. m.: Määrärahasta lainoiksi pientalouksien
7544:                                 sähköistämistä varten.
7545: 
7546: 
7547:                                    E d u s k u n n a ll e.
7548: 
7549:    Maaseudun sähköistäminen on käynnissä.       työnsuoritus tapahtuisi koko laajuudessaan
7550: Valtio ja kunnat ovat huomattavilla sum-        aina siellä, minne runkojohdot tulevat ve-
7551: milla avustaneet maakunnallisia sähköyhty-      detyiksi. Kun sähköistäminen läheskään
7552: miä hankkeen toteuttamisessa. Maaseudun         kaikkien maatalouksien ja maaseudun oma-
7553: edun ja viihtyisyyden kannalta olisi ensi-      kotien ja muiden pienasuntojen omistajien
7554: arvoisen tärkeä saada tämä yritys laajassa      kohdalta ilman valtion tukea ei ole mah-
7555: mitassa päätökseen viedyksi. Sähköyhty-         dollista, niin tulisi valtion maakunnallisille
7556: mille myönnetyistä valtion avustuksista         sähköyhtymille myöntämiensä avustusten li-
7557: huolimatta tulee sähköistäminen kuitenkin       säksi erikseen tukea heikossa taloudellisessa
7558: siksi kalliiksi, että suuri joukko maanvilje-   asemassa olevia maanviljelijöitä ja maaseu-
7559: lijöitä ja maaseudun omakotien ja muit-         dun omakotien ja muiden pienasuntojen
7560: ten pienasuntojen omistajia on ollut pakoi-     omistajia heille riittävän edullisilla eh-
7561: tettuja pidättäytymään sähköistämissopi-        doilla myönnettävien lainojen avulla. Lai-
7562: muksen tekemisestä. Rahaolojen yhä kiris-       noitus voisi tapahtua asutuslautakuntien ja
7563: tyessä monet sopimuksen tehneistä ovat          osuuskassojen välityksellä hallituksen anta-
7564: joutuneet maksuvaikeuksiin sopimusten mu-       mien ohjeiden mukaisesti.
7565: kaisten tariffiyksikkö- ja muiden sähköistä-      Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7566: misestä johtuvien maksujen suorittamisessa.     noittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7567: Tämä on ja tulee edelleen vaikuttamaan          muksen,
7568: haitallisesti    maaseudun     sähköistämisen
7569: suunnitelmalliseen toteuttamiseen. Maakun-                 että hallitus ottaisi vuoden 1951
7570: nalliset sähköyhtiöt yleensä vaativat vähin-            tulo- ja menoarvioesitykseensä riit-
7571: tään 70-80% tariffiyksikköjen mukaisen                  tävän suuren siirtomäärärahan jaet-
7572: liittymisen, ennenkuin työt muuntajapiirin              tavaksi pitkäaikaisina ja halpakorkoi-
7573: alueella pannaan käyntiin. Kun siihen ra-               sina lainoina vähävaraisille maanvil-
7574: havaikeuksien takia monissa tapauksissa ei              jelijöille ja maaseudun omakotien ja
7575: ole päästy, on sähköistäminen siltä alueelta            pienasuntojen omistajille heidän ta-
7576: jäänyt toteuttamatta. Rakennuskustannuk-                louksiensa sähköistämisestä aiheutu-
7577: sia ja sähköistämisen yleistä toteuttamista             vien kustannusten suorittamista var-
7578: ajatellen olisi edullisinta, että liityntä ja           ten.
7579:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
7580: 
7581:                 Lauri Myllymäki                              Kaarle Renfors.
7582:                 Toivo I. Sonnunen.                           Niilo Nieminen.
7583:                 M. Järvinen.                                 Eino Kujanpää.
7584:                 H. Tauriainen.                               Arvo Riihimäki.
7585:                                        Paavo Leskinen.
7586: 
7587: 
7588: 
7589: 
7590:                                                                                             21
7591: 162
7592: 
7593: IV,66. -   Toiv. al. N :o 63.
7594: 
7595: 
7596: 
7597: 
7598:                                 Mannila y. m.: Toimenpiteistä maaseudun sähköistämisen
7599:                                    edistämiseksi.
7600: 
7601: 
7602:                                     Ed u s kunnalle.
7603: 
7604:    Yhtenä tärkeimmistä toimenpiteistä maa-      alue ulotu, siellä ei nautita tämän maara-
7605: talouden rationalisoinnissa on maaseudun        rahan suomasta avusta, eikä yhteiskunnan
7606: sähköistys. Sähkön palvellessa maataloutta      tarkoittama taloudellinen edistys siellä
7607: tulee monipuolisen voimankäytön ja valon        pääse elpymään. Niillä alueilla Suomea,
7608: mukana tarpeellista viihtyisyyttäkin, jota      missä toimii ennen muodostettuja sähkö-
7609: maaseudulla kipeästi tarvitaan.                 yhtiöitä, jotka eivät halua laajentaa toimi-
7610:    Yhteiskunnan taholta on eri suuruisilla      aluettaan, siellä ei ole paikkakunnan säh-
7611: määrärahoilla tuettu ja avustettu maaseu-       köttömillä alueilla mahdollisuutta päästä
7612: dun sähköistystä. Tätä toimenpidettä on         sähköistyksestä mukaan.
7613: viime vuosina suuresti vaikeuttanut sähköis-       Kun on näinkin tärkeästä asiasta ja suu-
7614: tyksessä tarvittavien tarpeiden puute. Ovat-    ren määrärahan jaosta kysymys, on siihen
7615: han kupari ja muukin metallijohto, samoin-      kiinnitettävä mahdollisimman suurta huo-
7616: kuin muuntaja ja pienemmätkin tarvikkeet        miota. J·akoperusteissa on otettava huo-
7617: olleet tarkan Fäännöstelyn alaisia. Olihan      mioon myöskin paikkakunnan ja yksityis-
7618: pari vuotta sitten varsinaisille pienvilje-     ten talouksienkin taloudellinen asema ja
7619: lijäseuduille monissa tapauksissa sähköis-      varallisuus. Määrärahan jakaminen tuot-
7620: tyksen tie poikki jo sillä vaatimuksena, että   taisi suuremman tuloksen ja sillä sähköis-
7621: lupa tarvikkeiden saantiin myönnettiin, jos     tettäisiin laajempi alue maaseutua, jos
7622: muuntajapiirissä kertyi 20 ha peltoa jo-        sähköistysmääräraha jaettaisiin samalla ta-
7623: kaista linjakilometriä kohden. Nyt kun          voin kun monet muutkin apurahat, kuten
7624: tilanne jo alkaa muuttua tarpeiden saan-        esim. uudisraivaus- ja salaojituspalkkiot,
7625: nissa, on meidän muutenkin otettava tämä        joiden kautta mainitut asiat ovat ripeästi
7626: asia tarkistelun alaiseksi. Valtion myön-       menneet eteenpäin ja tuottaneet suuria tu-
7627: tämää määrärahaa on tähän asti tarvinnut        loksia, jakautuen joka puolelle maaseutua
7628: käyttää tarvikkeiden saannin rajoittamalla      tasan. Jos sähköistysmääräraha samalla ta-
7629: tavalla. Maaseudun sähköistämisen laajuus       voin jaettaisiin, että sen jaossa määrätty
7630: on ollut tarvikkeiden saannista täysin riip-    prosentti kustannuksista annettaisiin avus-
7631: puvainen. ~itä ei ole määräraha pystynyt        tusta, antaisi tämä herätteitä sähköistystä
7632: laajentamaan. Se on vaan määrätyillä            kohtaan paljon suuremmilla alueilla maa-
7633: alueilla kustannuksia helpoittamalla edistä-    seutua ja juuri sellaisilla alueilla, jotka
7634: nyt ja huojentanut tämän asian toteutta-        ovat tällaisen herätyksen ja taloudellisen
7635: mista. Avustusta on annettu vain kustan-        avun tarpeessa ja jotka eivät ilman tätä
7636: nuksissa määrätyn rajan ylittävissä tapauk-     saisi paikkakuunallaan aloitetta eikä tu-
7637: sissa. On kumminkin huomioitava, että           losta sähköistyksessä. Tällä tavoin samalla
7638: tämä ei ole paras menettelytapa laajenta-       avustusmäärärahalla tosiaähkin tulisi säh-
7639: maan ja yleistämään maaseudun sähköis-          köistys ulotettua paljon laajemmille alueille
7640: tystä.                                          maaseutua ja tasaisemmin koko maaseutu
7641:    Tämän määrärahan jako on tapahtunut          huomioon ottaen.
7642: muutaman suuren sähköyhtiön kautta ja              Edellä olevan perusteella ehdotamme
7643: niiden toiminta-alueille. Siihen osaan maa-     kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
7644: tamme, mihin ei näiden yhtiöiden toimi-         toivomuksen,
7645:                             IV,66. -   Mannila y. m.                             163
7646: 
7647:     että hallittts ryhtyisi toimenpitei-        seutua saataisiin sähköistettyä, ja
7648:  siin, joilla maaseudun sähköistystä            että hallitus kiinnittäisi huomiota
7649:  M,istävän määrärahan jakoperusteita            siihen epäkohtactn, että kustannukset
7650:  uusimalla ja nykyaikaisiksi muutta-            sähkön käytöstä esiintyvät maaseu-
7651:  malla entistä suuremmat alueet maa-            dulla perin erilaisina.
7652: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
7653: 
7654:   Onni Mannila.               Lauri Laine.               Heikki Soininen.
7655:   Niilo Ryhtä.                Eri. Haapaniemi.           J. E. Lampinen.
7656:   Wiljam Sarjala.             Emo Laitinen.              Pekka Kiiski.
7657:   Martti Miettunen.           Kustaa Tiitu.              Yrjö Hautala.
7658:   Markus Niskala.             Väinö Rankila.             Lauri Murtomaa.
7659:   Vieno Simonen.              Toivo Ikonen.              Lauri Lepniha.lme.
7660:   Kusti Eskola.               Dmari Tiainen.             EemU Luukka.
7661:   Yrjö Saari.                 Anton Suurkonka.           Eino Rytinki.
7662:   Martti Suntela.             Antti J. Rantamaa.         Veikko Vennamo.
7663:   Kerttu Saalasti.            Kalle Joukanen.            Atte Pakkanen.
7664:   Aino Luostarinen.           Tahvo Rön.k:kö.            V. J. Sukselainen.
7665:   Matti Miikki.               Samuli Simula.             T. N. Vilhula.
7666:   Väinö Okko.                 Eino Palovesi.             Johann~ Virolainen.
7667: 164
7668: 
7669: IV,67, -   Hemst. mot. N:o 64.
7670: 
7671: 
7672: 
7673: 
7674:                               Forss m. f1: Angående lån och understöd . för mindre-
7675:                                  bemedlade personer med yrkeskunskap för uppförande
7676:                                  av verkstäder.
7677: 
7678: 
7679:                                   T i ll R i k s d a g e n.
7680: 
7681:   Enligt lagen den 10 november 1944 om         nas ägare kunnat och kan i fortsättningen
7682: understöd för yrkesstudier beviljas mindre     påräkna från statsmaktens sida. Därför
7683: bemedlade unga personer bidrag för an-         vore det icke mer än rättvist att de, som
7684: givha yrkesstudi·er från 30 och ;upp till      utbildat sig för annat praktiskt yrke, skulle
7685: 60 % och i vissa fall jämväl mera. Många       beredas möjlighet till en lika gynnsam ut·
7686: av de mindrebemedlade landsbor, som            gångsställning i livet.
7687: skaffat sig yrkesutbildning för trä- eller       Understödjandet av enbart yrkesutbild-
7688: metallslöjd eller för annat till industrin     ningen får icke anses tillfyllest för en
7689: hörande område, skulle lätt finna syssel-      mindre bemedlad, ung person. Honom bör
7690: sättning i sin hembygd, om samhället ge-       även beredas möjlighet till produktiv
7691: nom beviljandet av understöd och lån i         verksamhet, som gagnar samhället, honom
7692: större utsträckning än hittills kunde under-   själv och hans anhöriga.
7693: lätta anskaffandet av verkstäder och andra       Med hänvisning till det ovan framhållna
7694: anläggningar samt verktyg och maskiner.        föreslår vi vördsamt att RiJksdagen ville
7695:   På landsbygden blir avsaknaden av            besluta hemställa,
7696: verkstäder för reparation av jordbruks-
7697: och andra maskiner samt fordon allt mera                 att regeringen måtte vidtaga så-
7698: kännbar. Dessutom skulle underlättandet                dana åtgärder, som för mindre be-
7699: av tillkomsten av småindustrier på lands-              medlade personer med yrkeskunskap
7700: bygden till någon del förebygga inflytt.               innebär större möjligheter än nu att
7701: ningen till städerna och flykten från lands-           erhålla billiga lån och understöd för
7702: bygden.                                                uppfömnde av verkstäder och andra
7703:   Uppkomsten och skapandet av småbruks-                smärre industriella anläggningar
7704: lägenheter har på allt sätt gynnats. Lån               samt för anskaffning av verktyg och
7705: på förmånliga villkor och understöd och                ntaskiner.              ·
7706: bidrag i olika former har smålägenheter-
7707:       Helsingfors den 9 februari 1950.
7708: 
7709:                 Matts Forss.                                  Albin Wickman.
7710:                 Albert Brommels.                              Levi Jern.
7711:                 Verner Korsbäck.                              Arthur Larson.
7712:                                                                                                  165
7713: 
7714: IV,67. -     Toiv. al. N :o 64.                                                         Suomennos.
7715: 
7716: 
7717: 
7718: 
7719:                                   Forss y. m.: Lainojen ja avustusten myöntärnisestä ·vähä-
7720:                                      varaisille arnrnattitaitoisille henkilöille työpajojen perus-
7721:                                      tamista varten.
7722: 
7723: 
7724:                                        E d u s k u n n a ll e.
7725: 
7726:   Ammattiopintojen avustamisesta 10 päi-            l}eet ja voivat edelleenkin laskea saavansa
7727: vänä masraskuuta 1944 annetun lain mu-              valtiovallan taholta. Näin ollen ei olisi
7728: kaan myönnetään vähävaraisille nuorille             muuta kuin oikeudenmukaista, että niille,
7729: henkilöille avustusta ilmoitettuja ammatti-         jotka ovat hankkineet itselleen koulutuksen
7730: opintoja varten 30: stä 60: een prosenttiin         johonkin muuhun käytännölliseen ammat-
7731: ja eräissä tapauksissa enemmänkin. Monet            tiin, valmistettaisiin mahdollisuus yhtä suo-
7732: vähävaraiset maaseudun asukkaat, jotka              tuisaan lähtöasemaan elämässään.
7733: ovat hankkineet itselleen ammattiopetusta              Ammattiopetuksen saannin avustamista
7734: puu- tai metallikäsiteollisuudessa taikka           ei yksistään saada pitää riittävänä vähä-
7735: muulla teollisuuteen kuuluvalla alalla, voi-        varaiselle nuo:velle henkilölle. Hänelle on
7736: sivat helposti saada työtä kotiseudullaan,          myös valmistettava mahdollisuus tuotta-
7737: jos yhteiskunta myöntämällä avUstusta ja            vaan toimintaan, joka hyödyttää yhteis-
7738: lainoja suuremmassa mitassa kuin näihin             kuntaa, häntä itseään ja hänen omaisiaan.
7739: asti voisi helpottaa työpajojen ja muiden              Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
7740: laitosten sekä työkalujen ja koneiden hank-         kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi
7741: kimista.                                            toivomuksen,
7742:    Maaseudulla käy yhä tuntuvammaksi
7743: sellaisten työpajojen puute, joissa voidaan                    että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
7744: korjata maatalous- ja muita koneita sekä                    menpiteisiin, jotka antavat vähä-
7745: ajoneuvoja. Sitä paitsi pienteollisuuksien                  varaisille ammattitaitoisille henki-
7746: maaseudulle syntymisen helpottaminen eh-                    löille nykyistä suuremmat mahdolli-
7747: käisisi jossain määrin muuttoa kaupunkei-                   suudet halpojen lainojen ja avustus-
7748: hin ja pakoa pois kotiseudulta.                             ten saarniseen työpajojen ja muiden
7749:    Pienviljelystilojen syntymistä ja luomista               pienehköjen teollisuuslaitosten ra-
7750: on kaikin tavoin suosittu. Lainoja edulli-                 -kentamista sekä työkalujen ja konei-
7751: silla ehdoilla sekä tukea ja avustusta eri                  den hankkirnista va·rten.
7752: muodoissa ovat pientilojen omistajat voi-
7753:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
7754: 
7755:            Matts Forss.                Levi Jern.                     Albin Wickman.
7756:            Verner. Kol'S'bäck.         Albert Brommels.               Arthur Larson.
7757: 166
7758: 
7759: IV,6s. -    Toiv. al. N :o 65.
7760: 
7761: 
7762: 
7763: 
7764:                                  MurtomaAt y. m.: Autoliikennealalla yksityistä yritteliäi-
7765:                                    syyttä 1·ajoittavien määräysten poistamisesta.
7766: 
7767: 
7768:                                      E d u s k u n n a 11 e.
7769: 
7770:    Kuljetustilanne autoliikenteessä on sekä       monin paikoin painostamaan yksityisiä
7771: henkilö-, että tavarakuljetusten alalla jäl-      yrittäjiä, ryhtymällä itse liikennöimään,
7772: leen saatu sellaiseksi, että se ei enää muo-      vaikka tappiollisin tuloksinkin. Todistuk-
7773: dosta estettä tuotannollisen toiminnan kehit-     sena tällaisesta valtion liikennöimisen laa-
7774: tymiselle kuin mitä se oli silloin kun oli        jentamisesta on kulkulaitosministeriössä
7775: puutetta kalustosta ja polttoaineista. Sitä-      12/1 1950 annettu hylkäyspäätös joka kos-
7776: mukaa kun uusia autoja on saatu hanki-            kee tavarakuljetuslinjaa Eura-Helsinki.
7777: tuksi ja yhä suurempi määrä yrittäjiä on          Liikennettä on hoitanut noin 20 vuotta
7778: jälleen päässyt antautumaan autoilijoiksi,        kuorma-autoliikettä harjoittanut kuljetus-
7779: ovat kuljetustaksatkin, varsinkin tavarakul-      liike joka on tähän asti suorittanut kulje-
7780: jetuksissa, useilla paikkakunnilla muodostu-      tukset n. s. tilauskuljetuksina, Euran pape-
7781: neet kohtuullisemmiksi kuin mitä ne olivat        rin y. m. tavaraa, joskus 12-13 autokuor-
7782: autopulan aikana. Kuljetustilannetta on           maa viikossa. Päätöksessä perustellaan hyl-
7783: syytä jatkuvasti tarkkailla koska se on ter-      käystä seuraavasti. ,Koska kuljetustarve
7784:  veen taloudellisen kehityksen avainkysymys.      Helsingin ja Loimaan välillä tulee riittä-
7785:    Huolestumista herättää kuitenkin se, että      västi tyydytetyksi rautatiehallituksen har-
7786: vapaata yritteliäisyyttä on tällä alalla, val-    joittamalla kuorma-autoliikenteellä ja lii-
7787: tiovallan valvontatoimenpiteiden kautta,          kenteen järjestäminen Loimaan Kauttuan
7788: mielestämme liiaksi pyritty rajoittamaan,         välille on rautatiehallituksessa suunnitteilla
7789: koska liikennelupien myöntäminen on edel-         ja koska suunniteltua liikennettä yleisen
7790: leenkin kulkulaitosministeriön autoasiain-        edun kannalta ja olevia liikenneyhteyksiä
7791: osaston hallussa. Tuntuu siltä kuin siellä        silmälläpitäen ei voida· pitää tarpeellisena
7792: asetuttaisiin ehkäisemään autoliikenteen laa-     ja tarkoituksenmukaisena".
7793: jentamista sellaisillekin paikkakunnille joille      Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7794: esim. siirtoväen asuttamisen y. m. kehityk-       nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
7795: sen vuoksi liikenteen avaaminen paikallisen       muksen,
7796: väestön etua ajatellen olisi tarpeellista, jos
7797: ei luvan hakija satu olemaan joku sellaisista               että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7798: liikenteen harjoittajista jotka ovat jo saa-             sellaisiin toimenpiteisiin, että autolii-
7799: vuttaneet eräänlaisen valta-aseman. Pie-                 kennealalla yksityistä yritteUäisyyttä
7800: nemmät yrittäjät tahdotaan useinkin syr-                 liiaksi rajoittavat määräykset ja toi-
7801: jäyttää. Myöskin valtio itse on ryhtynyt                 menpiteet poistettaisiin.
7802:       Helsingissii 13 päivänä helmikuuta 1950
7803: 
7804:            Lauri MurtQ:maa..                                   Erkki Koivisto.
7805:                                                                                            167
7806: 
7807: IV,G9.- Toiv. aJ. N:o 66.
7808: 
7809: 
7810: 
7811: 
7812:                                Rytinki y. m.: Yksityisten kotitarvepuun tarvitsijain oikeut-
7813:                                  tamisesta ostamaan valtion metsistä kotitm·vepuuta puu-
7814:                                  tavar<JYhtiöiden huutokauppaleimikoista maksamiin hin-
7815:                                  toihi'l!-.
7816: 
7817: 
7818:                                     E d u s k u n n a ll e.
7819: 
7820:    Pitemmän aikaa on ollut huomattavissa         l'!eutujen pienviljelijöissä. He eivät jaksa
7821: se, että sellaiset yksityiset kotitarvepuun      ymmärtää miksi heidän on maksettava
7822: tarvitsijat joilla ei ole omaa metsää, taikka    korkeampia kantohintoja kuin mitä puu-
7823: metsälöt ovat niin pieniä etteivät ne riitä      tavarayhtiöt maksavat ja mitä yksityiset
7824: kotitarpeiksi, eikä metsän puusto ole so-        puutavaran omistajat saavat yhtiöiltä kan-
7825: pivaa rakennuspuiksi, joutuvat ostamaan          tohintoina. Tällaiseen epäoikeudenmukai-
7826: valtiolta (rakennus ja polttopuut) ja            suuteen on saatava korjaus aikaan.
7827: maksamaan korkeamman kantohinnan val-                Edellä olevan perusteella saamme kun-
7828: tiolle kuin mitä valtio saa vastaavanlai-        nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyt-
7829: sista puista kantohintaa puutavarayhtiöiltä.     täväksi toivomuksen,
7830: Tämä hinnan eroavaisuus näyttää jatku-
7831: vasti suurenevan.                                          että hallitus t·yhtyisi sellaisii'!t
7832:    Kun Pohjois-Suomen pienviljelijäväestö               toimenpiteisiin, että yksityisillä ko-
7833: joutuu ostamaan kotitarvepuita valtiolta                titarvepuun tarvitsijoilla olisi oikeus
7834: metsään, ajaa tai ajattaa ne itse kotia, niin           saada ostaa valtion metsistä kotitar-
7835: sellainen hinnan ero mikä on Metsähalli-                vepuita samoilla hinnQilla kuin mitä
7836: tuksen perimissä kantohinnoissa yksityis-               ne puutavarayhtiöille huutokauppa-
7837: ten ja. yhtiöiden hmnan välillä, on he-                 leimikoissa tulevat maksamaan.
7838: rättänyt katkeruutta vähävaraisten Syrjä-
7839:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
7840: 
7841:                 Eino Rytinki.                                 Markus Niskala.
7842:                 Niilo Ryhtä.                                  Yrjö Saari.
7843: 168
7844: 
7845: IV,1o. -   Hemst. mot. N:o 67.
7846: 
7847: 
7848: 
7849: 
7850:                               Korsbäck m. fl.: Angående utarbetande av en plan för
7851:                                  bränsleförsörjningens.
7852: 
7853: 
7854:                                   T i 11 R i k s d a g e n.
7855: 
7856:    I sitt svar på ett iill regeringen riktat   Då en sådan löshing inte synes kunna upp-
7857: spörsmål av den 13 maj 1949 angående           nås på frivillig väg, är det statsmaktens
7858: åtgärder för tryggandet av avsättningen        skyldighet att vidtaga nödigbefunna åt-
7859: på de genom tvångsavverkningarna upp-           gärder för att på ett opartiskt sätt ut-
7860: komna vedlagren utlovade regeringen att        reda frågan och uppdraga riktlinjerna på
7861: ,märkbart inskränka importen av fossilt        bränsleförsörjningen.
7862: bränsle" för att därigenom skapa åtgång           Härvid kan det inte vara riktigt att av-
7863: på brännved. De åtgärder som eventuellt        färda frågan med en sådan motivering, som
7864: vidtagits i detta avseende har inte medfört    bl. a. framföres i svaret på ovannämnda
7865: någon större efterfrågan på brännved.           spörsmål, nämligen att det i stora delar
7866: Tvärtom har avsättningssvårigheterna med        av landet ur bränsleförbrukarnas synpunkt
7867: åtföljande prisfall blivit allt större. Sam-   är förmånligare att använda fossilt bränsle
7868: tidigt synes förbruilmingen av stenkoi ooh     än att använda ved..Även sådana omstän-
7869: koks ha tilltagit. Ävenså har användningen     digheter som vedförbrukningens betydelse
7870: av olja för uppvärmning av bostadshus          för skogsvården, för tryggandet av till-
7871: blivit allmännare.                              gången på arbete, för vårt lands valuta-
7872:    Grundorsakerna till denna utveckling        problem o.s.v. lbör vinna nödigt beaktande.
7873: står naturligtvis att söka i skillnaden mel-      Vår uppfattning är att en opartisk ut-
7874: lan bränslekostnaderna vid användning av       redning av dessa frågor skulle ådagalägga
7875: ved respektive fossilt bränsle. En stor del    nödvändigheten av att genom lämpligt be-
7876: bränsleförbrukare torde dessutom enbart        funna åtgärder inskränka användningen
7877: av bekvämlighetsskäl föredraga fossilt         av importerat bränsle till förmån för en
7878: bränsle framom ved, också i det fall att       större användning av ved. Med hänsyn till
7879: användning av ved är ekonomiskt fördel-        de nuvarande svårigheterna att finna av-
7880: aktigare.                                      sättning för brännved borde med det aUra
7881:    Följderna i privatekonomiskt avseende       snaraste en sådan utredning med åtföljande
7882: av en minskad vedförbrukning och en sam-       förslag till åtgärder åstadkommas. Denna
7883: tidigt skeende ökning av förbrukningen av      utredning torde ankomma på den stats-
7884: impo.rterat bränsle är såväl av negativ        kommitte, som tillsattes den 28. 10. 1948
7885: som positiv beskaffenhet beroende på ur        för utarbetandet av en plan för bränsle-
7886: viiken intressegrupps synpunkt frågan be-      frågans lösning. Trots att 1 % år förflutit
7887: dömes. Vedproducenternas och bränsle-          sedan dess, har kommitten ännu inte slut-
7888: förbrukarnas intressen står härvid emot        fört sitt arbete. Enligt undertecknades
7889: varandra.                                      åsilkt är skogsägarna och ·andra gropper,
7890:   Fråga'Th lkan dook inte enbart hedömas       för vilka skogsarbetet är av vital betydelse,
7891: på basen av privatekonomiska intressemot-      underrepresenterade i denna kommitte.
7892: sättningar. Dessa måste i görligaste mån          Med hänvisning till det, som ovan an-
7893: vika för en lösning av bränslefrågan ur        förts, föreslår vi vördsamt, att riksdagen
7894: helhetens eller nationalekonomisk synpunkt.    ville besluta hemställa,
7895:                            IV,7o. -   Korsbäck y. m.                            169
7896: 
7897:    att regeringen i brådskande ord-            senta.nter för skogsägarna och skogs-
7898:  ning måtte vidtaga sådana åtgärder            arbetarna och att kommissionen med
7899:  att statens bränslekommission kom-            det snaraste utarbetar en plan för
7900:  pletteras med ett skäligt antal repre-        bränsleförsörjningen.
7901: Helsingfors den 6 februari 1950.
7902: 
7903:           Verner Korsbäck.                         J. E. Lampinen.
7904:           Aloert Brommels.                         Yrjö Hautala.
7905:           Levi Jern.                               Yrjö 1. Antila.
7906:           Matts Forss.                             Heikki Ala-Mäyry.
7907:           Albin Wickman.                           Arthur Larson.
7908:           Johannes Virolainen.                     Jalmari Linna.
7909: 
7910: 
7911: 
7912: 
7913:                                                                                   22
7914: 170
7915: 
7916:                                                                                     Suomennos.
7917: IV~1o.   -   Toiv. al. N:o 67.
7918: 
7919: 
7920: 
7921: 
7922:                                  Korsbäck y. m.: Suunnitelman laatimisesta polttoainehuol-
7923:                                    toa varten.
7924: 
7925: 
7926:                                      E d u s k u n n a ll e.
7927: 
7928:     Vastauksessaan hallitukselle 13 päivänä       suudten eli kansantaloudelliselta näkökan-
7929:  toukokuuta 1949 tehtyyn kysymykseen toi-         nalta. Kun sellaiseen ratkaisuun ei näytä
7930:  menpiteistä pakkohakkuiden kautta synty-         V'Oitavan päästä vapaa·ehtoista tietä, on val-
7931:  neiden halkovarastojen menekin turvaami-         tiovallan velvollisuus ryhtyä tarpeellisiksi
7932:  sesta hallitus lupasi ,huomattavasti rajoit-     havaittuihin toimenpiteisiin kysymyksen sel-
7933:  taa kiinteän polttoaineen tuontia". Toimen-       vittämiseksi ja polttoainehuollon suunta-
7934:  piteet, joihin tässä tarkoituksessa mahdolli-    viivojen laatimiseksi puolueettomalla ta-
7935:  sesti on ryhdytty, eivät ole aiheuttaneet         valla.
7936:  mitään suurempaa polttopuun kysyntää.                Tällöin ei voi olla oikein kuitata kysy-
7937:  Päinvastoin menekkivaikeudet myötäseu-            mystä sellaisin perusteluin, jotka mm.
7938:  ranneine hinnanlaskuineen ovat tulleet yhä       esitetään vastauksessa edellä mainittuun
7939:  suuremmiksi. Samanaikaisesti näyttää kivi-       kysymykseen, nimittäin että suurissa osissa
7940:  hiilen ja koksin käyttö lisääntyneen. Myös       maata on polttoaineen käyttäjäin kannalta
7941:  öljyn käyttö asuntotalojen lämmitykseen          eduJlisempaa käyttää kiinteätä polttoainetta
7942:  on tullut yleisemmäksi.                          kuin halkoja. Myös sellaisten seikkojen
7943:    Tämän kehityksen perussyyt ovat tieten-        kuin halkojen käytön merkityksen metsän-
7944:  kin haettavissa polttoainekustannusten väli-     hoidolle, työnsaannin turvaamiselle, maan
7945:  sessä erossa käytettäessä halkoja tai kiin-      valuuttaprobleemille jne. on saatava osak-
7946:  teätä polttoainetta. Sitäpaitsi suuri osa        seen tarpeellista huomiota.
7947:  polttoaineen käyttäjistä mukavuussyistä an-         Käsityksemme on, että näiden kysymys-
7948:  tanee etusijan kiinteälle polttoaineelle, myös   ten puolueeton selvittäminen osoittaisi vält-
7949:  tapauksissa, joissa halkojen käyttäminen         tämättömäks~ sopiviksi katsotuin toimenpi-
7950: on taloudellisesti edullisempaa.                  tein rajoittaa maahan tuotetun poltto-
7951:    Yksityistaloudelliselta kannalta vähenty-      aineen käyttöä suuremman halkojen käytön
7952: neen halkoj,en lkäytön ja maahan tuotetun         eduksi. Ottaen huomioon nykyiset vaikeu-
7953: polttoaineen käytön samanaikaisesti tapah-        det saada menekkiä pohtopuulle olisi mitä
7954: tuvan lisääntymis·en seuraukset ovat laadul-      pikimmin saatava aikaan sellainen selvitys
7955: taan sekä negatiivisia että positiivisia riip-    toimenpiteitä koskeville ehdotuksineen. Täl-
7956: puen siitä, minkä eturyhmän !kannalta kysy-       lainen selvitys kuulunee sille valtion komi-
7957: mystä arvostellaan. Hallkojen tuottajain ja       tealle, joka asetettiin 28. 10. 1948 laati-
7958: :polttoaineen kuluttajain edut ovat tässä         maan suunnitelmaa polttoainekysymyksen
7959: vastakikaim                                       ratkaisemiseksi. Vaikka tästä on kulunut
7960:    Kysymystä ei kuitenkaan voi arvostella         11/2 vuotta, komitea ei ole vielä suorittanut
7961: yksinomaan yksityistaloudellisten etuvasta-       työtään loppuun. Mielestämme metsänomis-
7962: kohtien pohjalla. Näiden on mahdollisim-          tajat ja muut ryhmät, joille metsätöiden
7963: man suuressa määrin väistyttävä poltto-           merkitys on elintärkeä, eivät ole riittävästi
7964: ainekysymyksen ratkaisemiseksi kokonai-           edustettuina tässä komiteassa.
7965:                                   IV,7o. -     Korsbäck y. m.                            171
7966: 
7967:    Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme                 polttoainetoimikuntaa täydennetään
7968: kunnioittaen .eduskunnan hyväksyttäväksi                kohtuullisella määrällä metsänomis-
7969: toivomuksen,                                            tajien ja metsätyöntekijäin edustajia
7970:                                                         ja että toimikunta mahdollisimman
7971:          että hallit,u.s kiireellisesti ryhtyisi        pian laatii suunnitelman polttoaine-
7972:       sellaisiin toimenpiteisiin, että valtion          huoltoa varten.
7973:     Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950.
7974: 
7975:                  Verner Korsbäck.                           J. E. Lampinen.
7976:                 Albert Brommels.                            Yrjö Hautala.
7977:                 Levi Jern.                                  Yrjö I. Antila.
7978:                 Matts Forss.                                Heildti Ala-Mäyry.
7979:                  Albin Wickma.n.                            Arthur Larson.
7980:                  Johannes Virolainen.                       Jalmari Linna.
7981: 172
7982: 
7983: IV,71. -   Hemst. mot. N:o 68.
7984: 
7985: 
7986: 
7987: 
7988:                              Forss m. fl.: Angående avlägnsnande av omsättningsskatten
7989:                                  på flytande bränsle, som användes för motorer i jord-
7990:                                  bruket och yrkesfisket.
7991: 
7992: 
7993:                                  Till    Riksdagen.
7994: 
7995:    Allt mer har insetts nödvändigheten av        En hämmande faktor för ett allsidigt ut-
7996: en rationalisering av vårt lands produktion   nyttjande av en sådan maskin- och red-
7997: både med avseende på lantbruk och vår in-     skapsuppsättning utgör det höga priset på
7998: dustri. Främst med tanke på varuutbytet       flytande bränsle, i synnerhet om bensin-
7999: med utlandet har denna rationalisering        priset ytterligare skall höjas med 2 mark
8000: funnits vara av behovet påkallad.             per liter. På grund härav bör omsättnings-
8001:    Beträffande vårt jordbruk och dess för-    skatten avlägsnas på allt flytande bränsle,
8002: måga att hävda sig är detta icke tänk-        som användes för traktorer och andra olje-
8003: bart utan att en rationalisering genom en     motorer i jordbrukets och yrkesfiskets
8004: allt mer genomförd mekanisering blir möj-     tjänst.
8005: liggjord och underlättad. Statsunderstöd         Gen<Jilll tillämpning ooh användning av
8006: till olika ändamäl har år efter år i direkt   rabattkort eller ett kupongsystem, som
8007: form krävts i ökad grad och riksdagen         skulle handhas t. ex. av arbetskraftsmyndig-
8008: har till allt högre belopp beviljat medlen.   heterna, de statliga och kommunala, kunde
8009: Detta i all synnerhet med avseende fäst       ett sådant förfarande förverkligas.
8010: på de s. k. småbrukarna. Detta sätt att          För bensin erlägger importör 10 % i om-
8011: försöka hålla jordbruksnäringens lönsam-      sättningsskatt och distributör 5 %. Därtill
8012: het uppe kan statens tillgångar icke i        har i tull erlagts 9 mark per kg. En avse-
8013: längden medge. Den utveclding och den         värd fördyring av importpriset, med ca 8
8014: väg landets statsmakt de senare åren slagit   och 9 mark, förekommer alltså, utöver vad
8015: in på leder därhän, att småbrukarnas an-      affarerna för läclkage, uppbevaring, för-
8016: tal allt framgent ökås på samma gång          dunstning m. m.
8017: antalet jordbruk av den storleksklass, som       Under hänvisning till vad ovan fram-
8018: har förutsättning för självständig ekono-     hållits, får vi v&dsamt förslå, att riks-
8019: misk bärighet, minskar.                       dagen ville besluta hemställa,
8020:    De direkta understöden borde åtminstone
8021: delvis kunna ersättas genom andra åtgär-              att regeringen måtte vidtaga
8022: der.                                                skyndsamma åtgärder för avlägsnan-
8023:    Antalet traktorer ökar år för år. En-            det av omsättningsskatten på fly-
8024: skilda och sammanslutningar bland småbru-           tande bränsle, som användes för
8025: karna köper traktorer och för dem behöv-            traktorer och andra motorer i jord-
8026: liga redskap.                                       bruket och yrkesfisket.  ·
8027:       Helsingfors den 9 februari 1950.
8028: 
8029:                 Matts Forss.                             Henrik Kullberg.
8030:                 Albert Brommels.                         Verner Korsbäck.
8031:                 Levi Jern.                               Albin Wickman.
8032:                                      Arthur Larson.
8033:                                                                                              173
8034: 
8035:                                                                                     Suomennos.
8036: IV,71. -   Toiv. al. N:o 68.
8037: 
8038: 
8039: 
8040: 
8041:                                 Forss y. m.: Maanviljelyksessä ja ammattikalastuksessa käy-
8042:                                    tettyihin moottoreihin tarvittavan juoksevan poltto-
8043:                                    aineen vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
8044: 
8045: 
8046:                                       E d u s k u n n a ll e.
8047: 
8048:    Maamme tuotannon rationalisoinnin vält-            Sellaisten koneiden ja välineiden kaikin-
8049: tämättömyys sekä maanviljelyksen että teol-        puolisen hyväksikäytön eräänä esteenä on
8050: lisuutemme suhteen on oivallettu yhä suu-          juoksevan polttoaineen korkea hinta, var-
8051: remmassa määrin. Ennenkaikkea ulko-                sinkin jos bensiinin hintaa vielä nostetaan
8052: maista tavaranvaihtoa ajatellen tämä ratio-        2 markalla litralta. Tämän johdosta on
8053: nalisointi on havaittu tarpeelliseksi.             liikevaihtoverosta vapautettava kaikki juok-
8054:    Mitä tulee maanviljelykseemme ja sen            seva polttoaine, joka käytetään traktoreita
8055: mahdollisuuksiin pysyä kannattavana, niin           ja muita öljymoottoreita varten maanvilje-
8056: tämä ei ole ajateltavissa ilman yhä suu-           lyksessä ja ammattikalastuksessa.
8057: remmassa määrin toteutetun koneellistami-              Sellainen menettely voitaisiin toteuttaa
8058: sen tietä tapahtuvan rationalisoinnin mah-         sovelluttamalla ja käyttämällä alennuskort-
8059: dollistamista ja helpottamista. Vuosi vuo-         tia tai kuponkijärjestelmää, jonka hoito
8060: delta on yhä kasvavassa määrässä vaadittu          kuuluisi esim. valtion ja kuntien työvoima-
8061: suoranaisia valtionavustuksia eri tarkoituk-       viranomaisille.
8062: siin, ja eduskunta on myöntänyt varoja yhä             Bensiinistä suorittaa tuottaja 10 % liike-
8063: suurempia summia. Näin ennenkaikkea n. s.           vaihtoveroa ja jakaja 5 %. Sen lisäksi on
8064: pienviljelijäin suhteen. Tätä tapaa koettaa         suoritettu tullia 9 markkaa kilolta. Noin
8065: ylläpitää maanviljelyselinkeinon kannatta-          8 ja 9 markan tuontihinta kallistuu siis
8066: vaisuutta eivät valtion varat ajan mittaan          huomattavasti sen lisäksi, mitä liikkeet las-
8067:  voi sallia. Se kehitys ja se tie, jonka valtio-    kuttavat vuodoista, varastoimisesta, haihtu-
8068: valta viime vuosina on omaksunut, johtaa            misesta y. m.
8069: siihen, että pienviljelijäin luku yhä edel-            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
8070:  leen kasvaa, samalla kun sen suuruusluokan         kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
8071:  maanviljelys, jolla on edellytykset itsenäi-       toivomuksen,
8072:  seen taloudelliseen kannattavaisuuteen, vä-
8073:  henee.                                                      että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
8074:     Suoranaiset avustukset pitäisi ainakin                 toimenpiteisiin maanviljelyksessä ja
8075:  osittain voida korvata muilla toimenpiteillä.             ammattikalastuksessa     käytettyihin
8076:     Traktorien luku kasvaa vuosi vuodelta.                 traktoreihin ja muihin moottoreihin
8077:  Yksityiset ja pienviljelijäin yhtymät osta-               tarvittavan juoksevan polttoaineen
8078:  vat traktoreita ja niihin tarvittavaa kalus-              vapauttamiseksi liikevaihtoverosta.
8079:  toa.
8080:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
8081: 
8082:                   Matts Forss.                                  Henrik Kullberg.
8083:                   Albert Brommels.                              Verner Korsbäck.
8084:                   Levi Jern.                                    Albin Wickm.an.
8085:                                           Arthur Larson.
8086: 174
8087: 
8088: lV,7z. -   Toiv. al. N:o 69.
8089: 
8090: 
8091: 
8092: 
8093:                                E. Koivisto y. m.: Syrjäseuduilla toimivien valtion viran
8094:                                   ja toimen haltijain palkkauksen parantamisesta.
8095: 
8096: 
8097:                                     E d u s k u n n a ll e.
8098: 
8099:    Maantieteelliset tekijät aiheuttavat maas-    liisiviranomaisista on sodan jälkeen maa-
8100: samme suuria alueellisia eroavaisuuksia.         seudulla eronnut päällystöstä 39.2 %, ali-
8101: Maamme huomattavasta pituudesta etelä-           päällystöstä 42.2 %, miehistöstä 50.6% ja
8102: pohjoissuunnassa, pohjoisimpien osien ulot-      kansliahenkilökuntaa 88.s %. Vastaavasti
8103: tuessa kauas asutun maailman äärelle, ai-        ovat eroaruisprosentit kaupungeissa 33.3 %,
8104: heutuu suuria ilmastollisia ja muita luon-       6.6 %, 51.o % ja 90.o %- Rovaniemen posti-
8105: nonmaantieteellisiä eroavaisuuksia. Niiden       ja lennätinkonttorin henkilökunnasta erosi
8106: mukaisesti maamme jakautuminen määräy-           vv. 1945-47 keskimäärin 76.2% ja lennä-
8107: tyy kulttuurimaantieteellisesti kahteen ai-      tinhenkilökunnasta 47.6 %. Rautatielaitok-
8108: van erilaiseen osaan: n. s. Viljelys- ja Luon-   sen palveluksessa on Pohjois-Suomessa ollut
8109: non-Suomeen, joiden välinen raja kulkee          epäpätevää henkilökuntaa eri ammattiryh-
8110: suunnilleen Perämeren perukasta Joensuun         missä 14-95%- Pohjois-Suomen kannalta
8111: seutuville. Kun taloudelliset ja sivistyksel-    tärkeässä metsähallinnossa on pätevyyseh-
8112: liset e"\inkcskukset sijaitsevat aivan valta-    dot täyttävästä henkilökunnasta ollut huu-
8113: kunnan eteläosissa, siitä on seurauksena         tava puute. Koululaitos, erityisesti kansa-
8114: valtioyksilön sisäisen toiminnan merkittävä      koululaitos on syrjäisillä seuduilla joutunut
8115: heikkeneminen koilliseen ja pohjoiseen päin      hyvin suurelta osaltaan epäpätevien opet-
8116: mentäessä.                                       tajien varaan.
8117:    Syrjäseutujen elämän kohentaminen vaa-           Tämä kaikki johtuu Pohjois-Suomen ja
8118: tii jo normaaleissa olosuhteissa osakseen        syrjäseutujen puutteellisista ja vaikeista
8119: suurta huomiota, mutta aivan erityisesti         olosuhteista, eristyneestä asemasta ja kal-
8120: nyt sotien jälkeen, jolloin koko maata koet-     liista elintasosta. Myös lasten kouluttami-
8121: televat vaikeudet tuntuvat raskaimpina           nen tulee siellä erittäin vaikeaksi ja kal-
8122: juuri maamme ääriosissa. Erityisesti Poh-        liiksi, mikä seikka estää kypsyneeseen
8123: jois-Suomea kohdannut perusteellinen hävi-       keski-ikään ehtineitä virkamiehiä hakeutu-
8124: tys on saattanut kaiken inhimillisen toimin-     masta sinne tai pysymästä siellä.
8125: nan siellä miltei ylivoimaisiin vaikeuksiin.        Puheenaolevien alueiden erikoisolosuh-
8126: Tämä onkin monessa suhteessa otettu huo-         teita on pyritty ottamaan huomioon valtion
8127: mioon, ja tyydytyksellä on todettava ne toi-     viran- ja toimenhaltijain palkkauksessa kal-
8128: menpiteet, · joilla valtiovallan taholta on      liinpaikanlisän ja Pohjois-Suomen hävite-
8129: tuettu Pohjois-Suomen jälleenrakennusta ja       tyn alueen päivärahan avulla. Kun kalliin-
8130: normaaleihin olosuhteisiin palautumista.         paikanlisä korvaa ainoastaan elinkustannus-
8131:    Tätä toimintaa on kuitenkin haitannut         ten kalleuden ja senkin vain osittain, ei ti-
8132: ja tulee vastaisuudessakin vaikeuttamaan         lanteessa ole odotettavissa minkäänlaista
8133: valtion hallintokoneiston heikkous p. o.         paranemista. Näin ollen olisikin k. o. aluei-
8134: alueella. Virkamiesten taso on alipalkkauk-      den viran ja toimen haitijoille maksettava
8135: sen takia jatkuvasti sodan jälkeen laske-        kalliinpaikanlisän lisäksi erityistä syrjäseu-
8136: nut ja pätevien viran- ja toimenhaltijain        tulisää. Samoin olisi harkittava, olisiko täl-
8137: puute on yhä lisääntymässä. Tästä on kär-        laiset lisäpalkkiot maksettava verovapaina
8138: sinyt tietenkin koko maa, mutta aivan eri-       tai olisiko muutoin annettava erityisiä vero-
8139: tyisesti juuri pohjoiset ja koilliset alueet.    helpoituksia.
8140: Mainittakoon m. m., että Lapin läänin po-           Ruotsissakin, jossa virkamiehistön palkka-
8141:                                  IV,72. -   E. Koivisto y. m.                               175
8142: 
8143: taso on verrattomasti korkeampi kuin                      että hallitus kiireellisesti tutkitut-
8144: meillä ja kalliinpaikanlisät paljon suurem-            taisi, millä tavalla valtion viran ja
8145: mat, maksetaan pätevän virkamiehistön                  toimen haltijain palkkaus maamme
8146: saamiseksi syrjäseuduille erityistä n. s. kyl-         syrjäseuduilla olisi järjestettävä,
8147: mänvyöhykkeenlisää. Meillä tällainen pal-              jotta sinne saataisiin päteviä ja vi-
8148: kanlisä on vieläkin välttämättömämpi.                  rassaan pysyviä viran ja toimen hal-
8149:    Edellä lausutun perusteella esitämme kun-           tijoita.
8150: noittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8151: muksen,
8152:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
8153: 
8154:                  Erkki Koivisto.                           Heikki Simonen.
8155:                  Johannes Wirtanen.                        Aarne Honka.
8156:                  Irma Bamara.                              :M. 0. Lahtela.
8157:                                    Vilho Väyrynen.
8158: 176
8159: 
8160: IV,73. -   Toiv. al. N:o 70.
8161: 
8162: 
8163: 
8164: 
8165:                                Väyrynen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi Lapin läänin
8166:                                   palkkatyöntekijöille maksettavasta palkanlisästä.
8167: 
8168: 
8169:                                    E d u s k u n n a 11 e.
8170: 
8171:   Pohjois-Suomessa on sekä palkkatyöväen        alueella määrättiin maksettavaksi n. s. hävi-
8172: että henkisen alan toimissa yksinomaan          tetyn alueen lisä, jota myöskin on kutsuttu
8173: palkastaan elävien toimeentulo useistakin       Lapin lisäksi.
8174: syistä vaikeampaa kuin maan eteläisim-             Kun olot ovat tulemassa normaaleiksi,
8175: missä osissa. Kylmän ilmanalan, pitkän ja       niin varmaankin lähiaikoina hävitetyn
8176: pimeän talven vuoksi jo asunnon lämpi-          alueen lisän maksaminen lakkautetaan. Tä-
8177: mänä pitämisen, valaistuksen, vaatetuksen       män vuoksi pitäisi jo ajoissa lailla järjes-
8178: ja ravinnonkin suhteen kulutus on Pohjois-      tää asia niin, että sanotulla alueella lisä-
8179: Suomessa suurempi kuin muualla maassa.          palkka edellä kerrotuista syistä vakinais-
8180: Vain lämmitysaineitten suhteen voidaan sa-      tettaisiin.
8181: nottua aluetta pitää omavaraisena. Kaikki          Naapurimaamme Ruotsin pohjoisemmissa
8182: muu on hankittava muualta ja pitkien kul-       osissa oleville maksetaan n. s. kylmän vyö-
8183: jetusmatkojen takia tulevat hinnat kor-         hykkeen lisää. Kun se on todettu siellä
8184: keiksi muualta hankittaville kulutustarvik-     oikeaan osuneeksi ja hyväksi, niin meillä.
8185: keille. Kun palkat yleensä ovat samat kuin      on syytä pyrkiä samaan järjestelyyn.
8186: Etelä-Suomessa, menettävät sanotun alueen          Tämän vuoksi ehdotamme eduskunnan
8187: asukkaat tulostaan suhteettoman suuren          hyväksyttäväksi toivomuksen,
8188: osan sekä pitkän kulutuskauden seurauk-
8189: sina että rahtikustannuksina tarvikkeit-                  että hallitus kiireellisesti valmis-
8190: tensa hinnoissa.                                       taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
8191:   Tämä asiantila on saanut vallita ilman               sen laiksi palkkatyöntekijöille ja kai-
8192: tuntuvaa parannusta siihen saakka kunnes               kille palkannauttijoille Lapin läänin
8193: sodan tuhon jälkeen epäkohta tuli niin il-             alueella maksettavasta palkanlisästä.
8194: meiseksi, että Pohjois-Suomen hävitetyllä
8195:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
8196: 
8197:                 Vilho Väyrynen.                              M. 0. Lahtela.
8198:                 Heikki Simonen.                              Toivo Friman.
8199:                 Hugo Aattela.                                Otto Muikku.
8200:                                                                                              177
8201: 
8202: IV,74. -   Toiv. all. N:o 71.
8203: 
8204: 
8205: 
8206: 
8207:                                 Tainio y. m, : Elinkustannusten kalleudesta johtuvan. pal-
8208:                                     kanlisän maksamisesta Lapin läänin ja muiden vastaa-
8209:                                     vien alueiden työläisille ja palkannauttijoille.
8210: 
8211: 
8212:                                      E d u s k u n n a ll e.
8213: 
8214:    Lapin läänin ja vastaavien muidenkin           ravintomenotkin ovat suuremmat kuin
8215: syrjäisten seutujen erikoisolosuhteista joh-      maamme eteläisimmilla seuduilla. Maa- ja
8216: tuva elinkustannusten kalleus maamme              karjatalouden takapajuisuudesta ja heikko-
8217: muihin alueisiin verrattuna on osittain           tuottoisuudesta taas johtuu, että suurin osa
8218: tunnettua ja tunnustettua. V aitiovallan ta-      elintarvikkeista on tuotava näille alueille
8219: holtakin on täl;Ilä ainakin osittain viralli-     Keski- ja Etelä-Suomesta. Niiden samoin-
8220: sestikin tunnustettu määräämällä näillä           kuin muidenkin kulutustarvikkeiden pitkät
8221: alueilla palkkasäännöstelyn mukaisesti työ-       kuljetusmatkat korottavat hintoja. Voidaan
8222: palkat korkeimmiksi kuin muualla Suo-             todeta, että rahtikustannukset Etelä-Suo-
8223: messa n. s. kalliinpaikanlisä. Viime vuosina      mesta esim. Ivaloon korottavat tavaroiden
8224: on, samanaikaisesti kuin tavaroiden sään-         hintoja noin 5: 50-7:- markkaan ki-
8225: nöstelyhintoihin sallittiin lisätä n. s. Lapin-   lolta. Valtateistä syrjässä oleville seuduille,
8226: lisä, ollut käytännössä työpaikoissa hävite-      joihin ei ole autoyhteyttä, kuljetuskustan-
8227: tyn alueen lisä, poikkeuksellisesti maamme        nukset lisäävät tavaroiden hintoja sitäkin
8228: muihin alueisiin. Hävitetyn alueen lisän          enemmän. Pitkät matkat ja näiden aluei-
8229: maksamismääräyksessä, kuten nimikin osoit-        den kaikinpuolinen takapajuisuus lisää mui-
8230: taa, on lähdetty siitä käsityksestä, että näi-    takin kustannuksia, kuten koulutus-, lääkä-
8231: den alueiden elinkustannusten kalleus olisi       rin- ja sairashoitomenoja j. n. e.
8232: poikkeuksellista sodan jälkeisistä olosuh-           Erikoisesti on vielä syytä huomioida
8233: teista johtuvaa. Tällaiseen käsitykseen ve-       Pohjois-Suomessa ja maamme muissakin
8234: doten ovatkin työnantajat nyt esittäneet          vastaavanlaisissa alueissa vallitsevat työolo-
8235: hallitukselle vaatimuksen hävitetyn alueen        jen erilaisuudet ja niistä palkkatyöläisille
8236: lisän poistamisesta. Julkisuudessa esitetty-      aiheutuvat elinkustannuksia kohottavat te-
8237: jen tietojen mUkaan hallitus on jättänyt          kijät. Metsä- ja uittotyömaiden sijaitessa
8238: hinta- ja palkkaneuvoston tehtäväksi laatia       etäällä väestön asumapaikoilta joutuvat
8239: työnantajain vaatimuksen esityksen.               niissä työskentelevät elämään erillään per-
8240:    Lapin läänin ja vastaavien muidenkin           heistään. Kahdessa paikassa eläminen taas
8241: syrjäisten seutujen elinkustannusten kal-         tulee huomattavasti kalliimmaksi. Metsä-
8242: leus maamme muihin alueisiin verraten ei          ja uittotyömaiden sijaunista myöskin joh-
8243: kuitenkaan ole sodan jälkeinen ilmiö eikä         tuu, että elin- ja kulutustarvikkeiden kul-
8244: sodan aiheuttamien olosuhteiden tulosta,          jettaminen näille valtamaanteistä syrjässä
8245: joskin ne ovat lisänneet elinkustannusten         oleville työpaikoille tulee huomattavan kal-
8246: kalleuseroa. Tosiasia kuitenkin on, että          liiksi kohottaen niiden hintoja. Työ on
8247: näiden alueiden erikoisolosuhteet jo ennen        raskasta ja vaatteita kuluttavaa, kun kyl-
8248: sotia kohottivat niissä elinkustannuksia ja       myys vielä lisää ruoka- ja vaatemenoja,
8249: samat syyt ovat vieläkin olemassa. Ensiksi        elinkustannukset nousevat sitäkin suurem-
8250: on todettava, että nämä alueet ovat maam-         miksi. Lisäksi työ- ja työnhakumatkoihin
8251: me kylmimpiä, karuimpia ja takapajuisim-          kuluu huomattavasti aikaa ja varoja. Myös-
8252: pia seutuja. Pitkästä ja ankarasta talvesta       kin työvälineiden hankinta ja niiden uusi-
8253: johtuu, että valaistus- ja lämmityskustan-        minen aiheuttaa huomattavia lisämenoja.
8254: nukset samoin kuin vaatetus- ja vieläpä           Ei voi sivuuttaa myöskään sitä tosiasiaa,
8255:                                                                                               23
8256: 178                                IV,74. -    Lapin palkat.
8257: 
8258: että metsä- ja uittotyöt ovat ammattitaitoa        tiin, työnantaji~a t.alwlta. N":r:iiji.än hävite-
8259: vaativia, joten ammattitaidon hankkimi-            tyn alueen lisän poistamiseen, olisi aikaan-
8260: nenkin aiheuttaa lisäkustannuksia. Tästä           saatava sellainen laki, joka turvaisi näiden
8261: huolimatta metsä- ja uittotyöt palkkauk-           alueiden työntekijöille elinkustannusten
8262: sessa rinnastetaan sekatöihin.                     kalleudesta, johtuvan eron palkkauksessa
8263:    Edellä esittämämme, oleviin oloihin pe-         ja jossa samalla korjattaisiin edellä maini-
8264: rustuvat tQsiasiat, käsityksemme mukaan            tut palkkasäännöstelypäätöksessä . olevat
8265: lcli$attom~i osoittavatl että näiden ahte:i-       ptni.t~ell:&mudet.
8266: den erikoi@}oista joht-qvan ~linku~annus­            :t:)dellä, esittämäämme viitaten ehdotamme
8267: ten kalleuden seurauksena työpalkat niissä         eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
8268: pitäisi· myöskin olla vastaavasti korkeam-
8269: mat. Palkkasäännöstelyn mukaiset kalliin-                    että hallitus kiireellisesti valmis7
8270: paikkalisät ja hävitetyn alueen lisi vain                 tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
8271: osittain korvaa elinkustannusten kalleuden                tyksen Lapin läänin ja muiden vas.:
8272: Sf®. ~ n~n ovat liian h;~v~isia                           taavie'flt alv.e.iden e.litl.ktusta:QII1.usfen
8273: huQ:m,loima.tta olevie;u olo;i® synnyttämiä               ktil.~e$ta jqh,tuv«sta, työläist"lle ja
8274: e:rqa,vaiSll•ia ~ri pa.i~iku.nti!m. välillä               palkqlni»Jtuttijoille mQ,k$.ettav«Sta pal-
8275: k. o. alueilla. K"l.W!, klltQU edellä jo mainit.          kanU.sästä.
8276:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
8277: 
8278:                  Eluo Tainio.                                        M:erilWuen.
8279:                                                                l\nl,tti
8280:                  J. !fustQne:p.,                               Toivo Friman.
8281:                                                                                                            179
8282: 
8283: IV,75.      Toiv. al. N :o 72.
8284: 
8285: 
8286: 
8287: 
8288:                                    ~ y:.        m.. :
8289:                                                    l{(J~~01A mnk.samien eläkkeiden               väkimmäis-
8290:                                    m~ii;Ni(n. l((or~tamiB.qsta. 50,000 markkaan.
8291: 
8292: 
8293: 
8294:                                         E d u s k u n n a ll e.
8295: 
8296:    Voimassa olevan valtion eläkelain mu-                ymmärtääkin valtion vaikean rahataloudel-
8297: k8<W1 va.lwn ~at ~;~;li~~t ~läkk~t                      l~eJil, tUanteei,t,_ ei se ~;i$~ ol.l~ v~tta­
8298: Q.vat sibi mitättt&mil:i-, että niiden v~;r~tl~a        :m.~.a ~ijiden el~nik@sä. v~tion hyvä\00
8299: tQWJ.ee.ntu:lo vanln~u®n vu,osma on su,oras.-           ~a®E>lden vanhq:uiie.tl päivien tu}'vaa@-
8300: tnn :wahdQt<mtt\, Klirn ::;~at.tM o~ t&pa~k:­           Sefm.. :Pitäisimme koMuulli!se:na, että al®-
8301: sia. jo]J..Qin eläkkeen määrä ~ohQaa, brkein.-          :m~t waksett~;~.vat eläkke~ ~i ~9~oitet.tava.
8302: ta.a.u 2r~50Q ma..l'kkaan ktltlkal:Wes$». ei voida.     ainakin 50,()()()- :m.arka~i vuwe~sa.. jpka
8303: J!)Uhua edes. toimeentulomJnimi.ssä olevi$a
8304: s:wwnis&a. Erikoi~n h~ossa ase~
8305:                                                         -m
8306:                                                         lella.
8307:                                                                o,n toim~nt~imi.Jtajal\ alaPt\~
8308: (.}vat ne pienten eläkkeiden nal:tttijat, joille          :Edellä sanott'UU1ll viit~t~n ~hdotanun.ekin
8309: eläke on määräytynyt nor:m:aaliaikojen tu-              eduskunnan :päätettävä~i t®foll)uksen.
8310: lo~ perusteella, sillä eläkkeisiin ntyÖll.Ile-
8311: tyt koroitubet aliuunissa eläkkeissä. ovat                         ~ttii ,ltallritus ki,ir~ft],li$es~i t•yktyisi
8312: markkamääräisesti olleet niin :mitättömiä,                       tO<imenpiteis-vin s..elkl.i$,~n. mwutQk$en
8313: ettei niitä voida verrata nykyisin myönnet-                      aikaansaoim.~e~        'VOimassa     olt!Va~~
8314: täviin eJ:äkkeisiin.                                             eläk'e:lai'MåiUäflitöiJn,. ettii valiion
8315:    Käsityksemme mukaan on juuri näiden                           maksq,m;ie11, eläkke1tl.efl, alar-aja olisi
8316: eläkk~idtm saajien vaikeaan asemaan kiin-                        50_,000 markka(} vuodesSCJ.
8317: nitettävä mitä vakavinta. huomiota. Vaikka
8318:       Helsingissä 9 päivänä. helmikuuta 1950.
8319: 
8320:                    Eino Raunio.                                       Heikki Hykikäälä.
8321:                    Artturi Koskinen.                                  P. lfarjal&Jnen.
8322:                    Pentti Niemi.                                      Veli Järvinen.
8323:                    Kalle Xa.uhane:a.                                  J~ Lllma.
8324:                    Aino lYia.lka.mäki.                               Kaisa Hiilelä.
8325:                    Hilma Koivulahti-Lehto.                           Laura. Bra.nder-Wallin.
8326:                    Meeri Ka.lava.inen.                               Rafael Paasio.
8327:                    Elli Nurminen.                                    Martta Salmela-Järvinen~
8328:                    Valfrid Eskola.                                   Isak Pentta.la.
8329:                    Arvi Turkka.                                      Juho Karvonen.
8330:   180
8331: 
8332:   IV,76. -   Toiv. al. N:o 73.
8333: 
8334: 
8335: 
8336: 
8337:                                   Haka;la y. m.: Määrärahasta valtion palveluksessa olevien
8338:                                     henkilöiden tekemien työn rationalisoimiseen tähtäävien
8339:                                      ehdotusten palkitsemiseksi.
8340: 
8341: 
8342:                                        E d u s k u n n a ll e.
8343: 
8344:      Yksityisissä liike- ja teollisuuslaitoksissa   !käytännöllisimmin järjestettävissä, ettei
8345:   on viime aikoina kiinnitetty varsin suurta        virkavaltaisuus tee tuloksia mitättömiksi,
8346:   huomiota n. s. aloitetoimintaan, joka täh-        on harkintaa vaativa asia. Mutta jotta
8347:   tää työn rationalisoimiseen työntekijäin          toimintaa voitaisiin kehittää, kannattaa val-
8348:   omien keksintöjen ja ehdotusten avulla.           tion varata tätä tarkoitusta varten jokin
8349:   Täten on saavutettu arvokkaitakin tuloksia        määräraha korvauksiksi käyttökelpoisista
8350:   käytännöllisen kokemuksen ja yksityisen           ehdotuksista. Kysymys on tällöin oikeas-
8351:   alotekyvyn ansiosta. Tulokset suuntautu-          taan säästämisestä, johon laajaksi paisu-
8352:   vat sekä työn rationalisointiin, t. s. ajan,      neen valtiokoneistomme kohdalla on välttä-
8353:   varojen ja työvoiman säästöön, että harras-       mätöntä mennä.
8354: , tuksen ja viihtymyksen lisääntymiseen                Kaiken yllä olevan perusteella ehdo-
8355:   asianomaisen omaa työtä kohtaan. Jokai-           tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
8356:   sesta toteutettavaksi hyväksytystä aloitteesta    täväksi toivomuksen,
8357:   maksetaan kohtuulliseksi harkittu korvaus,
8358:   joka on suhteessa saatuun säästöön.                         että hallitus ottaisi vuoden 1951
8359:      On syytä valtion entistä suuremmassa                  tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
8360:    määrässä seurata tätä tietä avautuvaa mah-              liseksi katsotun määrärahan valtion
8361:   dollisuutta viran- ja toimenhaltijainsakin               palveluksessa olevien tekemien, ar-
8362:   työn rationalisointiin ja saada se !kokemus,             vokkaiden, työn rationalisoimiseen
8363:    mikä monella pitkäaikaisella työntekijällä              tähtäävien ehdotusten palkitsemi-
8364:   ,on, palvelemaan yhteistä hyvää. Miten on                seksi.
8365:         Helsingissä 10 p: nä helmikuuta 1950.
8366: 
8367:                    Jaa.klko Hakala.                          Johannes Wirtanen.
8368:                                         Jussi Saukkonen.
8369:                                                                                             181
8370: 
8371: IV,77. -   Toiv. al. N:o 74.
8372: 
8373: 
8374: 
8375: 
8376:                                Kujala y. m.: Toimenpiteistä valtionrautateiden ·tavaran-
8377:                                  kuljetustariffien korottamiseksi.
8378: 
8379: 
8380:                                     E d u s k u n n a 11 e.
8381: 
8382:    Valtion rautateiden taloudellinen tulos       Näiden tuotantolaitosten vuosivoitot ovat
8383: on ollut tappiollinen usean vuoden ajan.         jatkuvasti lisääntyneet. Erikoisesti näiden
8384: Vaikka rautatielaitosta ei olekaan pidettävä     laitosten voittojen lisääntymiseen on viime
8385: varsinaisena valtion liikeyrityksenä, niin       aikoina vaikuttanut markan devalvointi.
8386: olisi kuitenkin pidettävä huoli siitä, että      Näistä syistä on virhe, että vientitavarain
8387: mainitun laitoksen toiminta muodostuu ta-        rahtimaksut rautateillämme ovat niin alhai-
8388: loudellisesti kannattavaksi.      V erorasitus   set verrattuina vientiteollisuuden kantoky-
8389: maassamme on muistakin syistä kohtuutto-         kyyn, jonka vuoksi täytyy vuosittain vero-
8390: man raskas, joten siitäkään syystä ei ole        varoilla peittää rautatielaitoksen tappioita.
8391: hyväksyttävää, että rautatielaitoksen tap-       Sen lisäksi myöntää rautatiehallitus vienti-
8392: pioita vuodesta toiseen joudutaan peittä-        tavaroille vuosittain verrattain huomattavia
8393: mään verovaroilla.                           .   rahtialennuksia, joka on omiaan suurenta-
8394:    Valtioneuvosto asetti jo v. 1947 valtio-      maan rautateiden tappioita. Tämä asian-
8395: tieteiden kanditaatti Erik Törnqvistin pu-       tila on korjattava. Vientitavarain kuljetus-
8396: heenjohdolla toimivan komitean, jonka teh-       maksut rautateillä on syytä korottaa sellai-
8397: tä.väksi annettiin tutkia rautateiden kannat-    siksi, että rautatielaitoksen toiminta tulee
8398: tavuutta ja organisatiota. Komitean mie-         taloudellisesti kannattavaksi kuitenkin siten,
8399: tinnöstä käy selväksi, että rautateiden tap-     että etäisimmiltä seuduilta kuljetettavan
8400: pio johtuu m. m. siitä, ettei tariffeja ole      pinotavaran ja muiden siihen verrattavien
8401: korotettu läheskään siinä määrin kuin ra-        tavaroiden kuljetusmaksut pysyvät oikeu-
8402: hanarvon lasku ja siitä johtuvat rautatie-       denmukaisessa suhteessa lähempänä rannik-
8403: laitoksen menot ovat lisääntyneet. Tämä on       koa kuljetettavien vastaavanlaisten tavaroi-
8404: ymmärrettävää henkilöliikenteen kohdalla.        den kuljetusmaksujen kanssa.
8405: Kun kansalaisten elintaso ei ole kohonnut           Edellä olevaan viitaten esitämme edus-
8406: sotia edeltäneelle tasolle, ei henkilöliiken-    kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8407: teessä tariffeja korottamalla saavuteta sa-
8408: nottavasti parempaa taloudellista tulosta,                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
8409: koska se toisaalta vähentäisi matkustajain              toimenpiteisiin valtionrautateiden ta-
8410: lukumäärää. Aivan toisin on asia tavara-                varankuljetustariffien järjestämiseksi
8411: liikenteen kohdalla. Varsinkin n. s. raskaan            siten, että mainitun laitoksen toi-
8412: tavaran rahtimaksut on pidetty kohtuutto-               minta muodostuu taloudellisesti kan-
8413: man alhaisina. Maamme vientiteollisuudella              nattavaksi.
8414: on viimeisinä vuosina ollut ,kulta-aika".
8415:      Helsingissä 3. päivänä helmikuuta 1950.
8416: 
8417:                  Toivo Kujala.                                Anna Nevalainen.
8418:                  E~ Hietanen.                                 Aimo Aaltonen.
8419:                  J. Mustonen.                                 Elli Stenberg.
8420:                  Hugo Manninen.                               Martti Leskinen.
8421:                  M&ko Järvinen.                               H. Tauriainen.
8422:                  Eino Kujanpää.                               Gösta Rosenberg.
8423:                                           Irma Torvi.
8424: 1S2
8425: 1V,7s. -   Toiv. al. N:o 75.
8426: 
8427: 
8428:                                     Leppihalme y. m. : Määrärahasta siviili-ilmailun tttkemiseksi.
8429: 
8430:                                              E'<luskunnall~
8431: 
8432:     Saavutetut kokemukset osoittavat, että          täjä edullisesti kouliutua moottorilentäjäksi
8433: ilmailuharrastus, kaikissa sen sovelluttamis-       ja palvella siviili-ilmailua tällä tulevaisuu-
8434: muodoissa, kehittää nuorison oma-aloittei-          den liikennealalla.
8435: suutta, kätevyyttä, rohkeutta ja toverihen-            Suomen Ilmailuliiton omistamalla ilmai-
8436: keä. Samalla se vaatii erinomaista fyysil-          lukoululla Jämijärvellä annetaan nuorisol-
8437: listä. kuntoa, .jonka yllä.pitäminren on 'erit-     lem.me ilmillukouiutu.sta. K<mlutetnt o~at
8438: täin tärkeää. Edellisestä ~htuen pyrki\tät          kuuluneet kaikkiin reri yhtEl'islruntaludlrlriin
8439: useimmat mltrot t'likemaan ilmailuharr.as-          ja harrastus on etenkin vähävaraisten pii-
8440: tuma mahdoMmmman tehokkaasti. Ompa                  rissä ollut erittäin suuri - Swtmlla !OOi-
8441: sellaisiakin valtiöita, jotka irustantavat sii-     mii koulu monirmolisena urh~ilulroslrnksena
8442: hen liittyvät l'lrenot.                             käsitilien koko Etclii- jA Länsi-Sutomen
8443:     Mitä ilmailuhattll.Stukseen meillä tulee,       alueen. Etenkin. hiihtokautena Ol!l. toitnmta
8444: en sitä. pyritty yUäpit'ämiiän yksityisten          Jämillii. ollut hyvin vilka-sta. Valitettavasti
8445: lahjoitusvaroj-en turvin, mutta ymmärret-           ei täUaiselle laitokselle asetettavia mmimi-
8446: tä'Vistä syiSt'ä. ·ovat n~ yleensä olleet perin     vaatimuksiakaan :ole yleensä voitu. täyttää
8447: niukat, josta j0htuen tämän ~lan toiminta           varojen puutteessa.
8448: on joutunut erittäin. vaikeaa.:n asemaan ja            Suomalainen nuorukainen on mvili-ilmai-
8449: oot1. uhkaavasti ta.an:tunut. Valtio ei ole lain-   lun alalla jo päässyt nrerkittä~in tulöksiin.
8450: kaan tnk~ut siviili-ihnaihramme.                    M. m. V"Oitti suomalainen v. 1949 m~ilman­
8451:      IlmailuhaH'astuksen :aakkoset annetaan         mestaruuskilpailun LO'J1toossa.. PlfU'~täc
8452: nnM'Ukamille lentrokkimkentetun merkeisSä.          jämme ov-at ~orittanoot :maa.ihnan lt6rkeim-
8453: Siinä he ~rNJ.t~ät teknillisiin kysyroyk-           pia tutkintoja. ja S~mnnitt'elåjat ov-&t pi~r­
8454: s.im, työkalujen käyttöön ja orn:aksu'Vat oi-       tän(let :erlno:nuti:sia !lroMtyyppejli, joKkm -:ru-
8455: ~a11 lill:paihtnq:i~bm.     varttuneempina he       kentamisesta on tullut tiedllStehrja. 'Ulkö-
8456: ~ittAvat tm'l'jelentoha'1:1!åStiiksensa, joUMn      mailmlrin. Kehitys on kuitenkin 'P'Y1Jib:ty-
8457: val'simtisia letn:mharjoitttbia edeltää pnrje-      mässä täydelleen, lmsk~ varoj~ ei nl'e k'3y-
8458: l~tobllieitH!n t'tkenn:flstyö, joka puolestaan      tmtävisså.
8459: vaatii suurta kätev-yyttä ·~ huol'ellisu.utta          Rd.:eliä olevaftill viitaten ehdötamme ~n&­
8460: sekä k~ tekijässäin. a;mmattitaitoa eri             lru.nRlll. J>åit~ttiiväksi toivem\uksml,
8461: työmuadoismt lmten piirustusten lukemi-
8462: sessa, suunnittelussa, tarkkuutta kysyvissä                   ~            ~tus         ottm&i     v·~
8463: asennuksissa j. n. e. Näin varttuu nuorukai-                !1.951   ttt~;lo- jrJ, meMo!r~siftrgkse'&nisii
8464: nen kiintoisan lmr:ra:stu,ksen puitteissa pys-             S/J()01()00 mttrkatt mfiäriiJtaha!l't swtili-
8465: tyväksi ammattimieh:eksi, jota voidaan käyt-               il11Vtilutt tukemiseen.
8466: tää eri al.oiU"-. - Myöhemmin voi pnrjelen-
8467:       Relsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
8468: 
8469: Lauri Leppihalme.       L·ennart Heljas.          Irma Torvi.               Johannes Wirtanen.
8470: Jaakko Hakala.          J. E. Lampinen.           Pentti Niemi.             Hilma Koinlahti~Lehto
8471: Tahvo Rönkkö.           Onni Mannila.             Antto Prunnila.           Viljami Kalliokoski.
8472:                         ,...;_   'Pfft;.,..tr;
8473: Kyllikki Pohjala.       G.J.UO -:~-...;s.u..      Urho Saariaho.            Akseli Brander.
8474: Eino Palovesi.          L'Ari Murtomaa.           Heikki Soininen.          Aino Luostarinen.
8475: Margit Borg-            WHjMn &rjala.             Eino Laitinen.            Antti J. Rantamaa.
8476:            Sundman.     Arvo Sävelä.              Arvi Ahmavaa.ra.          J olla.n.nes Virolainen.
8477: Martti 0. Kölli.        :Kalle ltauhanen.         Matti Miikki.             Kalle j oukanen.
8478: Heikki Ala-Mäyry.       Kerttu '&alasti.          Väinö Rankila.            Atte Pa.kkanen.
8479: Felix Seppälä.          L. I. Kaukamaa..          Yrjö Saari.               Martti Miettunen.
8480: Kauno Kleemola.         Jussi Annala.             Laura Brander-            Pekka Kiisiki.
8481: Väinö Okko.             Hugo Nuorsaari.                      Wallin.        V. J. Sukselainen.
8482: Lauri Laine.            V:teno Simonen.           Veikko Vennamo.           Arvo Riihimäki.
8483:                                                                                               183
8484: 
8485: IV,79. -   Hemst. mot. N :o 76.
8486: 
8487: 
8488: 
8489: 
8490:                               Törngren: Angående ii'nJdring av debiteringen av rikstele-
8491:                                  fonavgifterna.
8492: 
8493: 
8494:                                   T i 11 R i k s d a g e n.
8495: 
8496:     AvgittM för aboonenter vid ~on­            OO!i.trait bosatta, förefaller oot rnuxara.ade
8497: nätet har ae&n tänge givit nnledning till      syslte:tiMt m.ed t~lefunavgif~rmts dehitering
8498: missnöje på landsbygdoo. bland alla -d.em.,    oskäligt. Till följd birav f~slär ua:umr-
8499: som ej har sin hemvist nära rila!telefon-      tecknad vö:rdsamt, att riksda;gen ville be-
8500: centralerna. Säsom känt belastas abonnen-      slu.ta Mm:stäUa,
8501: ter, 150m M- -besatt:a på längre .avstånd än
8502: en kiil~~ter flr'ån anknytningscentl'alerna,             at't re~rmg(Jfl, sky'lhdsitmt '8'6Ue gti,
8503: f.()rutom med doe vaniJ.iga avgif1Jerna med            i författnmg <Om en .såda9! ändring
8504: den 1!. k. tmje:avgi~. Den.na avgift drab-             av &biteringen a,v ri/o:$telefonoogif-
8505: bar abonn.tenterna desto tyngre ju längre              t61"na att alla, abet'l!Jwnttw i1tvm
8506: från centrum te~ilmehavf.t!rert är bosatt.             samn!4 ctJntrals omnl;d,e sktdle · kavg
8507: Då denna befolkning även för övrigt är i               lika stor avgift för sina telef()ner.
8508: förfördelad ställning i förhållande tili de
8509:      Helsingfors den 11 februari 1950.
8510: 
8511:                                                   Ralf Törngren.
8512: 184
8513: 
8514: IV,79. -   Toiv. al. N :o 76.                                                     Suomennos.
8515: 
8516: 
8517: 
8518: 
8519:                                 Törngren: Valtionpuhelinmaksujen perimistavan muuttami-
8520:                                    sesta.
8521: 
8522: 
8523:                                     E d u s kun n a 11 e.
8524: 
8525:    Valtionpuhelinverkon tilaajien maksut        sessa asuviin verraten, tuntuu nykyinen pu-
8526: ovat jo kauan aiheuttaneet tyytymättö-          helinmaksujen velkomisjärjestelmä kohtuut-
8527: myyttä maaseudulla kaikkien niiden kes-         tomalta. Tämän johdosta allekirjoittanut
8528: kuudessa, joiden kotipaikka ei ole lähellä      ehdottaa kunnioittavasti eduskunnan pää-
8529: valtionpuhelinkeskuksia. Kuten tiedetään        tettäväksi toivomuksen,
8530: joutuvat etäämpänä kuin kilometrin päässä
8531: liittymiskeskuksista asuvat suorittamaan ta-              että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
8532: vallisten maksujen lisäksi n. s. linjamaksua.          sellaisiin toimenpiteisiin valtionpuhe-
8533: Tämä maksu kohtaa tilaajia sitä raskaam-               linmaksujen velkomisessa, että kaik-
8534: pana, kuta kauempana keskuksesta puheli-               kien saman keskuksen alueella ole-
8535: menomistaja asuu. Kun tämä väestö muu-                 vien tilaajien maksut puhelimistaan
8536: tenkin on huonommassa asemassa keskuk-                  olisivat yhtä suuret.
8537:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
8538: 
8539:                                      Ralf Törngren.
8540:                                                                                          185
8541: IV,so. -   Toiv. al. N:o 77.
8542: 
8543: 
8544: 
8545: 
8546:                                Kajala y. m. : Määrärahasta valtion rakennusten peruskor-
8547:                                   jauksia varten.
8548: 
8549: 
8550:                                     E d u s k u n n a ll e.
8551: 
8552:   Valtiovalta ei koskaankaan itsenäisyy-         nuksista koituu lisäksi välitöntä vaaraa
8553: temme aikana ole kiinnittänyt riittävää          rakennuksia käyttämään joutuvien tervey-
8554: huomiota valtion kiinteän omaisuuden hoi-        delle, eivätkä hatarat ja vetoiset koulura-
8555: toon, mistä johtuen valtion sairaalain, kou-     kennuksetkaan ole vaarattornia koulunuo-
8556: lujen, kasarmien jne. kunto on monissa           rison terveydelle.
8557: tapauksissa ollut peräti kehno. Sotavuo-            Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8558: sina monet valtion omistamat rakennukset         nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8559: ovat päässeet entisestäänkin rappeutumaan.       vomuksen,
8560: Nyt kun rakennustarvikkeiden ja työvoi-
8561: man puute ei enää ole esteenä rappioiden                    että hallitus ottaisi vuoden 1951
8562: korjaamiselle, olisi kiireellisesti ryhdyttävä           tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
8563: laiminlyöntejä korjaamaan. Korjausten te-                vän suuret määrärahat valtion ra-
8564: kemättä jättäminen kysymyksessä olevissa                 kennusten peruskorjausten suoritta-
8565: tapauksissa on suurta tuhlausta. Nykyi-                 ·mista varten.
8566: sellään monista sairaala- ja kasarmiraken-
8567:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
8568: 
8569:                  Olavi Kajala.                                Vilho Väyrynen.
8570:                  Eino Kilpi.                                  0. Muikku.
8571:                  Kalle Kauppi.                          Aarne Honka.
8572:                  Juho Kuittinen.                        Johannes Virolainen.
8573:                  Jt~Jmari Linna.                        Juhani Leppälä.
8574:                  J. Pyy.                                Gösta Rosenberg.
8575:                                           Paavo Leskinen.
8576: 
8577: 
8578: 
8579: 
8580:                                                                                           24
8581:  186
8582: 
8583:  IV,s1. -      Toiv. al. N:o 78.
8584: 
8585: 
8586: 
8587: 
8588:                                            Brander-Wallin y. m.: Huolto-osaston perustamisesta Porin
8589:                                                 poliisilaitokseen.
8590: 
8591: 
8592:                                                   E d u s k u n n a 11 e.
8593: 
8594:    Maan suurimpien kaupunkien poliisilai-                     Esitetty valV()ntaan . . . . . . . . . . . . . . . .            4
8595: toksissa on erillinen suuruudeltaan mää-                      S~p'lilolitau<lista        epäiltyjä käytetty
8596:  rätty huolto-osasto, jonka tehtäviin kuulu-                    laäk. t. . . . . . . . . . .. • . . . . . . . . . . . . .    49
8597:  vat sellaiset toimenpiteet joihin järjestys-                 Mrel~~:ti~ ?llut kuljetettav. ja toi-
8598:  ja rikospoliisin puolesta ei aiemmin ole                       mit. lää.kärm tarkast. . . . . . . . . . . . .               18
8599: kiinnitetty tarpeellista huomiota. Laadul-                    Lasten.suojelul.autakun.n.an alaisia tyt-
8600: taan poikkeavatkin nämä huomattavasti sen                       töjä ja poikia käsitelty . . . . . . . . . .                 20
8601: laatuisista tehtävistä, jotka katsotaan kuu-                  Huoltolautakunnan alaisia alkoholis-
8602: luvan rikos· ja järjestysp0liisille. Näistä                     teja on kuljetettu ja käsitelty . . . .                      89
8603: mainittakoon esim. irtolaisten ja alkoholis-                  Työlaitoskuljetuksia ym. virka-apua
8604: tien kuljetus, sekä kuulustelu. Swnoin las-                     m:mt~ttu huolrolautakunnalle . . . . . .                    193
8605: tensuojelulautakunnan pyytämä virka-apu                       Muita virka-apuja . .. . . . . . . . . . . . . .              518
8606:  jne.                                                         Väkijuomarikoksia käsitelty . . . . . . . .                   493
8607:    Erillinen huolto-osasto on jo toiminnassa                  Sakk-oja, korvauksia ja todit~tajapalk-
8608: Poria pienemmissäkin kaupungeissa, kuten                        kioita peritty . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        365
8609: Vaasassa, Oulussa ja Kuop~a. Näillä ei                          joista saatu rahaa 667,539: - .
8610: ole ollut vastaavaa tarvetta jo siitäkin                      Sakkolaisia toimitettu vankilaan . . . .                       65
8611: syystä, että niihin ei pi6Mmpinä paikka-                         Huoltopoliisin telttäviin kuuluu huomat-
8612: kuntina niifi Mlposti kok-oolmll epäsosiaa-                   tavalta osalta naialin lrohdistuvat toimen-
8613: lista ainesta kuin Poriin. Vftl'Sinkin kun                    piteet, joihin eräissä tapauksissa ei ole lupa
8614: Porilla on huom.atta'V'an. -suuret ttlkosatamat,              käyttää miehiä ja taas toisaalta sellaisia
8615: jotka ovat toiminnassa miltei sään.nelliaesti                 joihin nainen paremmin soveltuu. Nykyisin
8616: kautta vuoden ja kuten tunnettua ovat sa-                     on ryhmässä vain yksi nainen, jonka työ-
8617: tamat omiaan keräämään alueelleen eri-                        ajasta vie huomattavan osan erilaatuiset
8618: laatuista irtolaisainesta.                                    toimistotehtävät. Ulkosatamat ovat jääneet
8619:    Nykyisin toimii kaupungissa erillinen                      naisen kohdalta ajan ja myös henkilövähyy-
8620: huolto-ryhmä, jossa toimii rikos- ja järjes-                  den takia kokonaan hoitamatta, eikä nykyi-
8621: tyspoliisista komennetut konstaapelit. Tämä                   sestä vahvuudesta ole sinne miehiäkään
8622: ei kuitenkaan vastaa tarkoitustaan, sillä                     voitu sijoittaa.
8623: tällöin hyvin helposti sattuu henkilövaih-                       Ennenkuin asiat voidaan samassa suh-
8624: doksia ja ainakin koulutus on helposti                        teessa muihin kaupunkeihin hoitaa olis~
8625: jäävä kokonaan hoitamatta oman erikois-                       saatava oma erillinen vakinainen huolto-
8626: työn osalta.     Tämä ryhmä on kuitenkin                      osasto ja siihen ainakin seuraavat henkilöt:
8627: työmäärällään jo osoittanut kuinka välttä-
8628: mätöntä on näiden asioiden erillinen hoito.                     1 komissari
8629: Vuonna 1949 on mainittu ryhmä käsitel-                           4 ylikonstaapelia
8630: lyt mm. seuraavat asiat:                                        6 nnorempa konstapelia joista 3 naista.
8631:                                                                 Heidän palkkauksensa tulisi olla samassa
8632: Irtolaisilmoituksia . . . . . . . . . . . . . . . . .    85   suhteessa kuin muidenkin vastavassa tehtä-
8633: Työlaitosesityksiä . . . . . . . . . . . . . . . . . .   13   vissä olevien.
8634:                                IV,st. -   Brander-Wallin y. m.                           18i
8635: 
8636:    Edellä . esitettyyn viitaten ehdotamme              toimenpiteisiitt, jottn, Pmm pol.iisi-
8637: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi                laitokseen perustetaan erillinen vaki-
8638: toivomuksen,                                           nainen huolto-osasto ja siihen tar-
8639:           että hallitus ryhtyisi kiireellisiin         peellinen määrä viranhoitajia.
8640:      Helsinigssä 9 päivänä helmikuuta 1950.
8641: 
8642:                  Laura Bra.nder-Wa.Jiia.                   L. I. Ka.ukamaa.
8643:                  Antto Prunnila..                          Lauri Murtoma.a..
8644:                  Pentti Niemi.                             Irma. Torvi.
8645:                  Hugo Nuorsaa.ri.                          Arvo Sävelä.
8646: 188
8647: 
8648: IV,s2.- Toiv. al. N:o 79.
8649: 
8650: 
8651: 
8652: 
8653:                                 Borg-Sundman y. m.: Komitean asettamisesta selvittämään
8654:                                   naispoliisikysymystä.
8655: 
8656: 
8657:                                      E d u s k u Iin a ll e.
8658: 
8659:     Jo kauan on maamme eri kaupungeissa,            Tällainen tutkimus on yhä suorittamatta.
8660:  kauppaloissa ja monissa taajaväkisissä yh-       Ja niinpä tämän alan järjestämättömyyden
8661:  dyskunnissa, jopa useissa maalaiskunnissa-       vuoksi ilmenee jatkuvasti huolestuttavaa
8662:  kin tunnettu kipeänä naispoliisien tarve.        puutetta naispoliiseista ja jopa alalle jo
8663:  On myös valittaen todettu, että niissäkin        antautuneiden, harjaantuneiden ja sopivien
8664:  tapauksissa, missä jo on saatu koulutettu        työntekijäin siirtymistä muille aloille. Nais-
8665:  naispoliisi kiinnitetyksi, on alan kehitty-      poliisien palkkausolot vaativat pikaista tar-
8666:  mättömyyden vuoksi tämän tehtävät mo-            kistusta. Nykyisin on esim. ylin naiskons-
8667:  nessa tapauksessa jääneetkin kirjurin teh-       taapelin palkka alempana alinta mieskons-
8668:  täviksi. Niinpä esim. kuulustelijaoikeudella     taapelin palkkaa sekä naispoliisin palkat
8669:  toimii koko maassa anoastaan yksi nais-          yleensä neljä palkkaluokkaa alempana vas-
8670:  konstaåpeli. Kenttätyössäkin ulkona ka-          taavaa miespoliisin palkkaa. Samoin odotta-
8671:  dulla on huoltopoliisin tehtävissä vain muu-     vat tilapäisvirat vakinaistamista, virkateh-
8672:  tama nainen koko maassa. Mitä tämä käy-          tävät ja työmahdollisuudet sekä koulutus ja
8673:  tännössä merkitsee ja mitä vaaroja tähän         virkapukukysymys kehittämistä jne. Jotta
8674:  liittyy, on helppo ymmärtää. Alaikäiset          naispoliisikysymys saataisiin kehitetyksi
8675:  rikoksentekijät, siveellisyysrikosten uhrit,     niin, että se todella vastaisi tarkoitustaan
8676:  rikollisiin keskenmenoihin syyllistyneet nai-    ja kipeää tarvetta, ja että siihen uhratut
8677:  set, irtolaisnaiset ym. joutuvat valtaosal-      varat myöhemmin saataisiin takaisin sääs-
8678:  taan miespuolisten poliisien kuulusteltaviksi    tyneiden vankeinhoito-, irtolais- ym. hoito-
8679:  ja kuljetettaviksi sairaaloihin, työlaitoksiin   menojen kohdalla, olisi asia kokonaisuudes-
8680:  ym. Kuitenkin on jo poliisikoulutuksen           saan perusteellisesti tutkittava ja sen jäl-
8681:  uudelleen järjestämistä aikoinaan suunnit-       keen vihdoinkin asiallisesti kehitettävä.
8682:  televa komitea mietinnössään lausunut mm. :      Tällaisessa tutkimuksessa olisi huomioitava
8683:  ,On monia sellaisia poliisitehtäviä, joihin      naispoliisien tarve, koulutus, palkkaus, vir-
8684:  nainen pystyy yhtä hyvin kuin mies, vie-         katehtävät ja käytännölliset työmahdolli-
8685:  läpä sellaisiakin, jotka luonteeltaan soveltu-   suudet.
8686:  vat ainoastaan naisten suoritettaviksi. -          Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
8687:  Toimikunta pitää suotavana, että mahdolli-       kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
8688: .suuksia menestyksellisesti käyttää naisia po-    väksi toivomuksen,
8689:  liisityössä tarkoin tutkittaisiin ja naisille
8690:  tarkoitettuja toimia perustettaisiin kaikkien              että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
8691:  sellaisten kaupunkien poliisilaitoksiin sekä            toimenpiteisiin asiantuntijakomitean
8692:  sellaisiin nimismiespiireihin, joissa naispo-           asettamiseksi naispoliisikysymyksen
8693:  liisityövoimaa tarvitaan."                              selvittämistä varten.
8694:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
8695: 
8696:               Margit Borg-Sundman.                  Rwkel Jalas.
8697:               Irma Bamara.                         Martta Salmela-Järvinen.
8698:               Helena Virkki.                        Kaisa Biilelä.
8699:                                 Hilma Koivulahti-Lehto.
8700:                                                                                              189
8701: 
8702: IV,s:a. -   Toiv. al. N :o 80.
8703: 
8704: 
8705: 
8706: 
8707:                                  - Kuusinen-Leino y. m.: Maalaiskirjeenkantajien tlJinten va-
8708:                                      -kinaistamisesta.
8709: 
8710: 
8711:                                       E d u s k u n n a 11 e.
8712: 
8713:    Posti- ja lennätinlaitoksen palveluksessa       hinkaan niistä eduista, jotka lainsäädäntö
8714: työskentelee noin 3,500 maalaiskirjeenkan-         palkannauttijoille turvaa. Vanhuudessaan
8715: tajaa. Heidän palkkauksensa on järjestetty         heillä ei ole valtion viran ja toimen haiti-
8716: työkilometrien ja työtuntien perusteella.          joille kuuluvia eläke-etuja.
8717: Työssään heitä pidetään itsenäisinä Yrittä-          Koska tämä epäkohta kaipaa pikaista
8718: jinä ja heidän työtään työurakkana. Hei-           korjausta, ehdotamme eduskunnan hyväk-
8719: dän ei näinollen katsota olevan enempää            syttäväksi toivomuksen,
8720: julkisoikeudellisessa kuin yksityisoikeudel-
8721: lisessakaan työsuhteessa valtioon. Tästä                    että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
8722: johtuu, että tällä suurilukuisella, pysyväi-              toimenpiteisiin posti- ja lennätinlai-
8723: sesti tarpeellisella valtion toimenhaltija-               toksen palveluksessa työskentelevien
8724: ryhmällä ei ole oikeutta paikalliseen lomaan              maalaiskirjeenkantajien toimien vaki-
8725: tai loman korvaukseen tahi mihinkään mui-                 naistamiseksi.
8726:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
8727: 
8728:                Hertta Kuusinen-Leino.                           Lauri Murtomaa.
8729:                Valfrid Eskola.                                  Kerttu Saalasti.
8730:                Arvo Riihimäki.                                  Heikki Simonen.
8731:                                           Toivo Friman.
8732: 190
8733: 
8734: IV,s4. -   Toiv. al. N :o 81.
8735: 
8736: 
8737: 
8738: 
8739:                                 ltll111intm-l.eiao: y. m.: Slijais- ja tilapäistyöntekijöinä toi-
8740:                                    mivien n~WA~en tointen vakinaistamisesta.
8741: 
8742: 
8743:                                      E d u s k u n R a 11 e.
8744: 
8745:    Eräällä vuoden 1948 valtiopäiville jäie-       tapahtunut ja jatkuvasti tapahtuu, mutta
8746: tyllä toivomusaloitteella on ehdotettu edus-      suurimpana syynä siihen on juuri se, ettei-
8747: kunnan hyväksyttäväksi toivomus, että hal-        vät he. ole tulleet toimoon slllä liian pienellä
8748: litus ryhtyisi kiireellisesti sellaisiin t•e:n-   palkalla, jonka he 0vat raskaasta työstään
8749: piteisiin, e;ttä posti- ja lennätinlaitoksen      saaneet. Tosiasia on kuitenkin tOisaalta,
8750: tehtävissä sijais- ja tilapäistyöntekijöinä       että joukko naisia edelleen työskentelee pos-
8751: toimivat naispostilj.oonit saisivat nimityksen    tillkantajina. Myöskään ei ole olemassa mi-
8752: valtion vakinaisiksi toimenhaltijoiksi. Aloit-    tääin syytä, minkä vuoksi sitä haluavien tai
8753: teen perusteluissa viitattiin siihen, että        taloudellisten syiden vuoksi siihen pakoitet-
8754: vai.kb. sanotut tyontekijät hoitavat tehtä-       tujen naisten pääsy tähän ammattiin olisi
8755: vänsä kaikissa suhteissa kunnollisesti ja suo-    ooiäistävä.. Sitä. seikkaa, että työ on paljon
8756: rittavat samanlaista ja yhtä valjon työtä         V()imia vaativaa, ei missään tapauksessa ole
8757: kuin heidän miespuoliset työtoverinsa, hei-       pidettävä sellaisena tekijänä, jonka vuoksi
8758: dän palkka- ym. etunsa sijais- ja tilapäis-       naisten Ql:iai tehtävä työtään pien0IDillillä
8759: työntekijöinä ovat paljon huonommat kuin          palkka- ym. eduilla kuin samaa työtä teke-
8760: heidän vakinaisen toimenhaltijan nimityk-         vien miesten.
8761: sen saaneiden mie!Wuolisten työtoveriensa.           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
8762:    Eduskunta hylkäsi mainitun aloitteen           eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8763: sillä valiokuntamietinn8ssä lausutulla peru&-
8764: teella, että postiljoonien työ yleensä on niin              että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
8765: raskasta, että naiset, jotka. syystä tai toi-            sellaisiin toimenpiteisiin, että posti-
8766: sesta ovat :ryhtyneet hankkimaan toimeen-                ja lennätinlaitoksen tehtävissä sijais-
8767: tulonsa postiljooneina, hyvin monissa ta-                ja Ulapäistyöntekijöinä toimivat nais-
8768: pauksissa luopuvat tehtävistään ja hakeu-                posUljoonit nimitettäisiin valtion va-
8769: tuvat muille aloille. Näin on epäilemättä                kinaisiksi toimenhaltijoiksi.
8770:   Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
8771: 
8772:                  Hertta Kuusinen-Leino.                        Aino Luostarinen.
8773:                  Anna Nevalainen.                              Kaisa Hiilelä..
8774:                  Irma Torvi.                                   Kerttu Saalasti
8775:                  Elli Stenberg.                                J. Mustonen.
8776:                  Meeri Kalavainen.                             V. Riihinen.
8777:                  Hilma Koivulahti-Lehto.                       E. Hietanen.
8778:                                               Yrjö Murto.
8779:                                B.
8780: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista_
8781: sivistyksellisiin, maataloudellisiin, terveydenhoidollisiin y. m.
8782:                           tarkoituksiin.
8783:                                                                                            193
8784: 
8785: IV,s5. -   Ra.h. 811. N:o 1.
8786: 
8787: 
8788: 
8789: 
8790:                                Heijaa 7· m, : Mäar~ra.Mn osoittamisesta lainoiksi maaseu-
8791:                                   dun säkkcmjakelut~htilJiden kuluttajain liittymis- y. m.
8792:                                   maksujen rahoittamiseen.
8793: 
8794: 
8795:                                     E d u s k u n n a 11 e.
8796: 
8797:   Maaseudun sähkönjakeluyhtiöt ovat koon-        rittamaan liittymismaksuja ~a liittyneiden-
8798: neet pääosan pääomistaan määräämällä ku-         kin joukossa on lukuisasti mitä, jotka pyy-
8799: luttajille liittymismaksuja, joiden osuus        tävät maksuajan pidentämistä. Pääomien
8800: pääomista merkitsee 60-70 %. Tämän li-           puute uhkaa näin ollen hidastuttaa ripeästi
8801: säksi ovat kuluttajat velvolliset kustanta-      alkanutta maaseudun sähköistämistä.
8802: maan pihajohdot ja sisäasennukset, jotka            Viitaten edellä olevaan kunnioittaen eh-
8803: nousevat 70-80 % :iin liittymismaksuista.        dotamme,
8804:   Nykyinen kireä rahatilanne maaseudulla                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
8805: on suuresti vaikeuttanut varojen hankintaa               tulo- ja menoarvioon 200,000,000
8806: sekä liittymismaksuihin että muihin säh-                 markan määrärahan käytettäväksi
8807: köistämisestä aiheutuviin menoihin. Monet                halpakorkoisina lainoina maaseudun
8808: pienviljelijät ja maaseudun vähävaraiset                 sähkönjakeluyhtiöiden      kuluttajain
8809: ovat näistä syistä jääneet vaille sähköistä-             liittymis- y. m. sähköistämisestä ai-
8810: misestä saatavia etuja, kun eivät pysty Suo-             heutuvien maksujen rahoittamiseen.,
8811:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
8812: 
8813:               Lenn&l't Heljas.                                Erl. Haapaniemi.
8814:               Eino Laitinen.                                  Lauri Laine.
8815:               Anton Suurkonka.                                Viljam Sa.rjala..
8816:               Martti Suntela.                                 Markus Niskala.
8817:               Antti J. Ra.ntamaa.                             L. 0. Hirvensalo.
8818:               Eino Rytinki.                                   Albert Bromm.els.
8819:               Vieno Simonen.                                  Verner Korsbäck.
8820:               Väinö Okko.                                     Matts Forss.
8821:               Yrjö Hautala.                                   Tahvo Rönkkö.
8822:                                      Samuli Simula.
8823: 
8824: 
8825: 
8826: 
8827:                                                                                              25
8828: 194
8829: 
8830: IV,s6. -   Rah. aJ. N:o 2.
8831: 
8832: 
8833: 
8834: 
8835:                                  Kajala y. m.: Mäl.irärahat~. osoittamisesta avmtukseksi Dia-
8836:                                        kOtl.issalaitos Beetelit~. rakennustöitä varten.
8837: 
8838: 
8839:                                      E d u s k u n n a 11 e.
8840: 
8841:   Viitaten eduskunnan viime syyskuun 2                   kan määrärahan avustuksen myöntä-
8842: päivänä hyväksymään toivomukseen ehdo-                   miseksi Diakonissalaitos Beetelin
8843: tamme kunnioittaen,                                      (Viipurin Diakonissalaitoksen) ra-
8844:                                                          kennustöiden suorittamista varten.
8845:           että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
8846:        tulo- ja menoarvioon 30,000,000 mar-
8847:       HelsingiSsä 10 päivänä helmikuuta 1950.
8848: 
8849:               Olavi Ka.ja.la..                                 Arno Tuuma.
8850:               Eemil Luukka.                                    Eino Kilpi.
8851:                                       Kalle Kauppi.
8852:                                                                                         195
8853: 
8854: IV,s1. -   Rah. al. N:o 3.
8855: 
8856: 
8857: 
8858: 
8859:                               E. Koivisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta korottomaksi
8860:                                  lainaksi Oulun diakonissakodin oppilas- ja hoitajakun-
8861:                                  nan asunnon rakentamista varten.
8862: 
8863: 
8864: 
8865: 
8866:                                    E d u s k u n n a ll e.
8867: 
8868: 
8869:    Neljätoista vuotta sitten myönsi edus-       koroitus snna maarm kuin Etelä-Suomen
8870: kunta Oulun Diakonissakodin sairaalan ra-       yksityissairaaloissa ei ole mahdollinen. Ny-
8871: kentamista varten 2,000,000 markan korot-       kyinen 340 markan hoitopäivämaksu ylei-
8872: toman lainan. Tämä !50-paikkainen sai-          sellä osastolla on korkein mahdollinen Poh-
8873: raala, jossa on muun muassa Pohjois-Suo-        jois-Suomen oloissa. Tästä johtuu, että 17.5
8874: men ainoa silmäosasto, jota nykyisin hoitaa     milj. markan velan korot ovat ylivoimaiset
8875: kaksi erikoistunutta silmälääkäriä, on ollut    sairaalan kannettaviksi, koska rakenteilla
8876: ja on tärkeä tekijä Pohjois-Suomen sairaa-      oleva asuntorakennus on käytännöllisesti
8877: laoloissa. Työskenteleehän nykyisin Diako-      katsoen tuottamaton.
8878: nissakodin sairaalassa 9 erikoistunutta lää-       Koska Oulun Diakonissakoti on kasvatta-
8879: käriä.                                          nut sisaria lähinnä Pohjois-Suomen sairaan-
8880:    Kun sairaala rakennettiin, jäi silloin to-   hoitotarpeita varten jo yli 50 vuoden ajan,
8881: teuttamatta henkilökunnan asuntokysymys.        yhteensä lähes 700 sisarta, ja koska myös-
8882: Kahdeksan tunnin työaikalaki, vuokrasään-       kin seurakuntasisarten työ Pohjois-Suo-
8883: nöstely ja lisääntyvä oppilasmäärä aiheut-      messa tulevaisuudessakin tulee jatkuvasti
8884: tivat sen, että lähes 100 henkilökuntaan        olemaan valtaosaltaan .sairaanhoitotyötä,
8885: kuuluvaa joutui asumaan hajallaan eri puo-      niin Diakonissakoti toivoo valtion tukea
8886: lilla kaupunkia. Tämä pakoitti Diakonissa-      käynnissä olevalle rakennustyölle.
8887: kodin ryhtymään viime kesänä asuntoraken-        · Koko olemassaolonsa ajan on Diakonissa-
8888: nuksen rakentamiseen henkilökunnalleen.         koti palvellut Pohjois-Suomen terveydenhoi-
8889:  Tämän teki mahdolliseksi Amerikasta saatu      toa muun muassa siten, että sieltä on kul-
8890: 24,500,000 markan suuruinen lahja sekä          kutautien aikana annettu sisaria tilapäisiin
8891: Diakonissakodille vuosien aikana kyseistä       kulkutautisairaaloihin. Edelleen osa kun-
8892: tarkoitusta varten tehdyt lahjoitukset, yh-     tien sairaaloiden hoitajista on Diakonissa-
8893:  teisarvoltaan noin 8,000,000 markkaa. Ra-      kodin sisaria, niinikään % osaa Oulun lää-
8894: kenteilla olevan asuntorakennuksen kustan-      nin terveyssisarista on Diakonissakodin kas-
8895:  nusarvio on 50,000,000 markkaa. Vajaus         vatteja. Nyt viimeksi olisi Sallan sairas-
8896: 17,500,000 markkaa on rahoitettava lai-         maja ollut suljettava ellei Diakonissakodin
8897:  noilla.                                        taholta sinne olisi annettu hoitajaa.
8898:     Diakonissakodin talous on viime vuosina        Edellä mainituilla perusteilla esitämme
8899: ollut tappiollinen. Potilaspaikkamaksujen       kunnioittaen,
8900: 1915                              IV,s7. -   Oulun diakoni81l18ikoti.
8901: 
8902:           että Eduskunta ottaisi vuoden                     korottomana latnana Oulun Diako-
8903:         1951 tulo- ja menoarvioon 15,000,000                nissakodin oppilas- ja hoitajakunnan
8904:         markan määrärahan käytettäväksi                     asuntorakennustyön rahoittamiseen.
8905:        Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
8906: 
8907: 
8908:          Erkki Koivisto.               Irma Hamara..                    Rakel Jalas.
8909:          Markus NiskaJ.a..             S. S. Aittoniemi.                Meeri Kala.vainen.
8910:          Arvi Turkka..                 Lauri Kaukamaa.                  Matti Meriläinen.
8911:          Arvi Ahmavaa.ra.              Juho Heitto.                     Toivo Pyörtänö.
8912:          Eino ltytinki.                Väinö ltanldla..                 0. Muildm.
8913:          Urho Saariaho.                VUja.m. Sa.rja.la..              Yrjö Kilpeläinen.
8914:          Martti Miettunen.             Lä11ri ldlppiha.hne.             Pekka. Kiiski.
8915:          M. 0. Lahtela.                Atte Paldta.nen.                 Pentti Niemi.
8916:          H. A. Kannisto.               Erl. Haapaniemi.                 Veli Järvinen.
8917:          Albin Wickman.                Anton Suurkonka.                 Heikki Hykkäälä.
8918:          Viljami Kalliokoski.          Heildd Soininen.                 Arvo Sävelä.
8919:          Jussi Annala.                 Lauri Murtomaa.                  Usko Koski.
8920:          H. Tauriainen.                Heikki Simonen.                  Albert Brommels.
8921:          Toivo Frima.n.                Juhani LeppäJä.                  Matts Forss.
8922:          Pä.iviö Hetemäki.             Helena Virkki.                   Laura B11ander-Wallin.
8923:          Levi Jern.                    Aino Luostarinen.                Artturi Koskinen.
8924:          Hugo Nuorsa.Mi.               Eino Laitinen.                   Ilma.ri Tiainen.
8925:          Heikki Ala-Mäyry.             Niilo Bonkla.la.                 La.uri Laine.
8926:          Ola.vi Kajala.                Matti Heikkilä.                  Toivo Ikonen.
8927:          Johannes Wirtanen.            Martti 0. Kölli.                 Yrjö Helenius.
8928:          Vilho Väyrynen.               Eero M'åkinen.                   Kaisa Hiilelä.
8929:          Yrjö 1. Antila..              Irma Karvikko.                   Hilma. Koivula.hti-Lehto.
8930:          Toivo 1. Sormunen.            Rolf B. Berner.                  L. 0. Hirvensalo.
8931:          Niilo ltyhtä.                 J a.lm.ari Pua.                  Urho Kulova.a.m.
8932:          Yrjö Saa.ri.                  Kaille Joukanen.                 Mauri ltyömä.
8933:          Kerttu Sa.a.lasti.            J. E. Lampinen.                  Miklko Jäi"Vinen.
8934:          Vieno Simone~n.               KaJle Kauhanen.                  Eino Roine.
8935:          Samuli Simula.                Edva.rd Pesonen.                 :Paa.vo Leskinen.
8936:          Margit :Borg-SundmAn.         Mtos Wirtanen.                   Martti LMldnen.
8937:          Jussi Saukkonen.              Lauri Myllymä.ki.                J. PYJ.
8938:          .Jaakko Hakala.               Antti J. Ra.nta.ma.a..           Bino Kujanpää..
8939:          ..Jussi Iappi-Seppälä.        AkseU Bra.nder.                  .Y. Koi-risto.
8940:           A.mo Ttlttt11&.              Lennart Heljas.                  K.. Al&Db.
8941:          :Ebba &tenson,                Yrjö Hautala.
8942:                                                                                              197
8943: IV,ss. -     Rah. aJ. N:o 4.
8944: 
8945: 
8946: 
8947: 
8948:                                Brander-Wallin y. m.: Määrärahan osoittamisesta huokea-
8949:                                   korkoisiksi lainoiksi heikossa taloudellisessa · asemassa
8950:                                   oleville k'l!-nnlll~ · kunin~ilUskotien rakentamista ja korjaa-
8951:                                   mista vat'ten.
8952: 
8953: 
8954:                                      E d u s k u n n a II e.
8955: 
8956:    Maassamme arvioidaan olevan 65 vuotta          mahdollisuutta ei nimittäin kaikissa kun-
8957: täyttäneitä vanhuksia lähemmäs 3001000.           nissa ole olemassa. Siitä huolimatta, että v.
8958:    Moni näistä vanhuksista elää suurissa          1923 alusta voimaan tulleen köyhäinhoito-
8959: vaikeuksissa. Voimat ovat vuosien mittaan         lain mttkaan jokaisella kunnalla olisi tullut
8960: vähenneet. Iän tuomat krooniset sairaudet         olla kunnalliskoti tahi osuus sellaiseen, on
8961: ovat varsin yleisiä ja inflation johdosta         vielä 546 kunnasta 109 sellaista, jotka eivät
8962: ovat useimpien suurella vaivalla hankkimat        ole tätä velvollisuuttaan täyttäneet. Useim-
8963: säästövarat huvenneet miltei olemattomiin.        mat kunnat näistä ovat Pohjois- ja Keski-
8964: Vain nuorin ikäluokka heistä saa vuoden           Suomessa.
8965: 1949 alusta lukien vanhuuseläkettä kansan-           Sen johdosta, että useimpien tällaisten
8966: eläkelaitokselta mutta tämäkin eläke on           kuntien talous on heikko ja väestö vähäva-
8967: pieni. Tästä syystä onkin pakosta yhä             raista, asiaan ei saatane korjausta ·ilman
8968: useamman vanhuksen 'turvauduttava, var-           valtiovallan antamaa tukea, kuten jo aikai-
8969: sinkin niiden, jotka ei't~t voi saada apua        semminkin muutamien vuosien aikana huo-
8970: elatusvelvollisilta omaisilta; kunnan järjes-     keakorkoisia lainoja sitävarten perustetusta
8971: tämään köyhäinapuun.                              rahastosta myöntämällä on tapahtunut. Ta-
8972:    Hallitus on tosin äskettäin asettanut ko-      loudellista tukea ei olisi annettava vain
8973: mitean tutkimaan olosuhteita, joissa van-         niille kunnille, joilla ei ole kunnalliskotia
8974: hukset elävät sekä tekemään ehdotuksia hei-       laisinkaan, vaan myös harkinnan mukaan
8975: dän toimeentulonsa turvaamiseksi. Tulee           niille, joiden laitokset vanhoina ja epätar-
8976: vaatimaan aikansa, ennenkuin tutkimus             koituksenmukaisina kaipaavat perusteelli-
8977: joka vastaa tarkoitusta, on suoritettu, jotta     sen uusimisen tahi korjaamisen.
8978: saataisiin selville vanhusten tarpeiden laatu        Edellä esitettyyn 'Viitaten ehdotammekin
8979: ja määrä erityisesti silmällä pitäen kus-         kunnioittaen,
8980: tannuksia1. joita heidän huoltamisestaan yh-
8981: teiskunnalle aiheutuu. Siihen mennessä,                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
8982: kunn~ lopulliset ehdotukset vanhusten ase-               tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
8983: :tnan parantamiseksi ennättävät valmistua,               mark(Jhf, määräraMn. huokeakorkoill-
8984: yhteiskunnan olisi kuitenkin ensi tilassa                ten lainMit myöntami3eksi heikossa
8985: huole;hditt11va siitä, että täyden huollon va-           talouå-elli3essa asemassa oleville k-wn-
8986: ra~n joutuvat vanhuks~t edes kunnallisko-                nille · kunnalliskotien rakentamiseksi
8987: deissa saavat asianmukaisen hoidon. Tätä                 ja kot'jaamiseksi.
8988:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
8989: 
8990:         !AJ.um Brander-Wallill.      Toivo :Pyörtä.nö.
8991:         Artturi XO,Skinen,.          :Pentti Niemi.
8992:         Elli Nurminen.               4l'vi Turkka.
8993:            Al1nas Tolonen.           !leikki Simonen.
8994:         ~uri Kaukamaa.               Manta. Salm~åfvinen.
8995:                                      Kustaa. Alanko.
8996: 198
8997: 
8998: IV,so. -   Ra.h. al. N :o 5.
8999: 
9000: 
9001: 
9002: 
9003:                                Borg-Sundman y. m.: Määrärahan osoittamisesta yhden
9004:                                   apulaisopettajan ja kahden assistentin viran perusta-
9005:                                   miseksi Helsingin yliopiston odontologiseen laitokseen.
9006: 
9007: 
9008:                                    E d u s k u n n a ll e.
9009: 
9010:    Koko maan yhteisedulle on tavattoman         kärien tarve on kasvanut varsinkin maa-
9011: tärkeää, miten sen ainoa valtion yliopisto      seudulla m. m. kouluhammaslääkäritoimin-
9012: kehittyy ja pystyy täyttämään tehtävänsä        nan johdosta. Opiskelijain lukumäärä on
9013: korkeimman hengenviljelyn ahjona. Hel-          viimeisen 20 vuoden aikana tällä laitoksella
9014: singin yliopiston nykyiset toimintavaikeu-      lähes kaksinkertaistunut ollen nyt 160.
9015: det herättävät sen vuoksi laajoissa kansa-      Hampaiden tautien merkitys reumatismin,
9016: laispiireissä yhä kasvavaa huolestumista.       sydämen tautien ja monien muiden sisä-
9017: Yliopiston viran- ja toimenhaltijain arve-      tautien alkusyynä tai lisätekijänä on to-
9018: luttavan alipalkkauksen rinnalla on huomio      dettu ja yhä yleisemmin tunnettu. Kaikesta
9019: kiintynyt myös opettajavoimien niukkuu-         tästä huolimatta on yliopiston Odontologi-
9020: teen. Yliopiston oppilasmäärä on kasvamis-      sen laitoksen opettajamäärä lähes 20 vuo-
9021: taan kasvanut. Tieteellisen tutkimuksen ja      den ajan ollut muuttumaton. Laitoksen
9022: opetustyön piiri on laajentunut. Mutta          häiriintymätön toiminta onkin viime vuo-
9023: professorien, assistenttien, amanuenssien ja    sina ollut mahdollinen vain sen johdosta,
9024: muun opettajakunnan lukumäärä on pysy-          että on voitu käyttää vapaaehtoista palka-
9025: nyt monissa tiedekunnissa miltei muuttu-        tonta assistenttivoimaa. Tällaista järjeste-
9026: mattomana. Sitä paitsi on apulaisten ja         lyä on kuitenkin mahdotonta jatkaa. On
9027: toimistohenkilökunnan puute aiheuttanut         kohtuutonta odottaa hammaslääkäreiden il-
9028: opettajakunnalle heille kuulumattomia lisä-     maista apua ja asettaa laitoksen toiminta
9029: töitä, jotka vaikuttavat haitallisesti varsi-   riippuvaiseksi ulkopuolisten henkilöiden
9030: naiseen opetustehtävään.                        uhrautumisesta. Sitä paitsi tällainen jär-
9031:    Näitä pulmia tutkiessaan päätyy profes-      jestely on epävarmaa ja tilapäisluontoista.
9032: sori Erik Lönnrothin puheenjohdolla toi-        Opettajavoimien huutava lisätarve on näin
9033: minut toimikunta lukuvuonna 1948-49             ollen ensi tilassa saatava täytetyksi. Muu-
9034: mietinnössään toteamukseen, että Helsingin      ten jäävät maan terveydenhoidolliseen toi-
9035: yliopistossa tarvitaan lisää 351 viran- ja      mintaan uhratut varat samoinkuin toisaalta
9036: toimenhaltijaa, joista 224 opettajaa. Yli-      valtion uhraukset nuorison kouluttamiseksi
9037: opiston Konsistori esitti tämän perusteella     yliopistolukuihin asti, oleelliselta osalta toi-
9038: kanslerin puoltamana 91 :nen uuden viran        vottua tehoa vaille.
9039: ja toimen perustamista vuodeksi 1950. Lop-         Alussa mainitun komitean tutkimuksissa
9040: putuloksena on kuluvan vuoden menoar-           on Odontologisen laitoksen toimihenkilöiden
9041: viossa kuitenkin vain 4 näistä. Opettaja-       lisätarve todettu seuraavaksi: 1 opettaja
9042: puutteen johdosta on näin ollen nuorille        hampaanoikomis- ja lasten hampaidenhoito-
9043: tieteentutkijoille ja yhteiskuntamme tär-       opissa, 1 apulaisopettaja röntgenologiassa,
9044: keille käytännöllisille työsaroille valmistu-   1 apulaisopettaja ham:maskirurgiassa, 1
9045: ville annettava opetris joutunut nyt uhkaa-     apulaisopettaja hampaantäyttämisopissa, 1
9046: vaan kriisiin.                                  assistentti hammaskirurgiassa, 2 assistent-
9047:    Yksi niistä yliopiston laitoksista, joissa   tia hampaantäyttämisopissa, 2 assistenttia
9048: tilanne on käynyt kestämättömäksi, on yli-      proteesiopissa, 1 toimistoapulainen, 1 kone-
9049: opiston Odontologinen laitos. Hammaslää-        kirjoittaja-sihteeri ja 1 sairaanhoitajatar-
9050:                                 IV,s9. -    Borg-Sundman "1· m.                              199
9051: 
9052: laboratorioapulainen. Myöhemmin on yli-            opettajapulan poistamiseksi lisättävä syk-
9053: opisto asettanut työtutkimusta varten eri-         systä 1950 sen nykyistä opettajakuntaa
9054: tyisen järjestelyvaliokunnan, yhteisymmär-         edes seuraavilla lisävoimilla: 1 apulaisopet-
9055: ryksessä valtiovarainministeriön järjestely-       taja hammaskirurgiselle osastolle ylimää-
9056: osaston kanssä, mikä toimenpide on tyydy-          räisten tointen 25 palkkaluokassa, 1 assis-
9057: tyksellä todettava. Tämä toiminta on kuiten-       tentti hampaantäyttämisosastolle ja samoin
9058: kin aloitettu pitkällä; tähtäimellä ja, laajalla   1 assistentti proteesiosastolle, molemmat yli-
9059:  kentällä, joten ei tilanteen helpottumista        määräisten tointen 24 palkkaluokassa.
9060: edes kireimpien pulmakysymysten kohdalla             Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9061:  voida nopeasti odottaa. Sen vuoksi on ki-
9062:  peimmät puutteet jo täsmällisesti ja vähim-                että Eduskunta ottaisi vuoden
9063: mäismääräisinä todettuina pyrittävä nyt                   1951 tulo- ja menoarvioon 648,810
9064: kiireellisesti korjaamaan. Jotta näin ollen               markan määrärahan yhden apulais-
9065:  edes pieneltä osalta edistettäisiin yliopiston           opettajan ja kahden assistentin vi-
9066: Odontologisen laitoksen mahdollisuuksia                   ran perustamiseksi Helsingin yliopis-
9067: täyttää sille asetettua tehtävää yhteiskun-               ton odontologiselle laitokselle.
9068: nan palveluksessa, olisi kohtalokkaimman
9069:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
9070: 
9071:                   Margit Borg-Sundman.                        V. J. Sukselainen.
9072:                   Aarne Honka..                               Meeri Ka.1ava.inen.
9073:                                             Olavi Ka.jaJa.
9074: IV,t() ....... Bt.h. a.t. lt':o e.
9075: 
9076: 
9077: 
9078: 
9079:                                      J[&ulcaDUI& y. m.: Moorärahan osoittamisesta Suomen kouZu-
9080:                                         zmtosta mttelevän aineiston toimittamisek&i StJeitsin. ·
9081:                                         kammtwälisiin pedagogisiin instituutte_ihin.
9082: 
9083: 
9084:                                           E d u s k u n n a 11 e.
9085: 
9086:    Pitkäaikaisen yhteyksien katkeamisen                zianum'ia, jonka kansainväliset näyttelyt ja.
9087: johdosta ei ulkomailla tällä hetkellä ole              kokoelmat ovat saavuttaneet laajan yleisö-
9088: mitään käsitystä Suomen koululaitoksesta,              menestyksen.
9089: ei sen tasosta enempää kuin uudistusvir-                  Tällaisen asiaintilan jatkumilieri on
9090: tauksistakaan. Tämän puutteen poistami-                oiniansa herättämään kiusallista huomiota
9091: seksi emme sotien jälkeen ole voineet tehdä            maatamme kohtaan. Senvuoksi olisi valtion
9092: mitään, kun taas muut maat ovat saa:tta-               tuettava niitä pyrintöjä, jotka tähtäävät
9093: neet ylläpitää jatkuvaa kosketusta. Puo-               maamme koululaitoksen tunnetuksi tekemi-
9094: lueettomassa Sveitsissä on useita kansain-             seen Sveitsin kansainvälisten pedagogisten
9095: välisiä pedagogisia laitoksia, joissa Suomi            laitosten välityksellä. Opettajaliittojen yh-
9096: ei ole edustettu, mutta joista käsin meille            teistyötoimikunta, jossa maamme kansa- ja
9097: on tarjottu yhteistoimintaa. Niinpä esim.              oppikouluväki sekä lastentarhanopettajat
9098: Geneven kansainvälisessä kasvatustoimis-               ovat edustettuina, on valmis hoitamaan
9099: tossa (Le Bureau International d'Educa-                asian ja toimittamaan Sveitsiin koulutoi-
9100: tion) Euroopan muilla mailla on omat huo-              memme kaikkia asteita esittelevää mate-
9101: neensa, joissa niiden kasvatustoimintaa esi-           riaalia (kirjallisuutta, valokuvia, havainto-
9102: tellään kaikkien asteitten osalta, mutta mei-          välineitä jne.), jos sille siihen myönnetään
9103: dän maamme ei ole saattanut käyttää hy-                avustusta.
9104: väkseen sille tarjottua mahdollisuutta. Lai-              Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9105: toksen kirjastossa on Suomestakin kaksi van-
9106: hentunutta kansakoulun lukukirjaa, siinä                         että Eduskunta ottaisi vuoden
9107: kaikki. Bernissä sijaitsevassa Sveitsin kas-                   1951 tulo- ja menoarvioon kertame-
9108: vatustieteellisessä keskuslaitoksessa Schul-                   nona 500,000 markkaa Suomen kou-
9109: wartessa järjestetään jatkuvasti vaihtuvia                     lulaitosta esittelevän aineiston toi-
9110: pedagogisia näyttelyjä ja sinne kootaan                        mittamiseksi opettajaliittojen yhteis-
9111: kaikkien maiden pedagogiset aikakauskirjat,                    työtoimikunnan välityksellä Sveitsin
9112: mutta Suomi ei siellä ole edustettuna.                         kansainvälisiin pedagogisiin insti-
9113: Sama toteamus koskee Ziirichin Pestaloz-                       tuutteihin.
9114:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
9115: 
9116:                      Lauri Ka.uika.maa.                             Urho Saariaho.
9117:                      J'oh. Wirtanen.                                Jussi Saukkonen.
9118:                                          Margit Borg-Sundman.
9119:                                                                                        201
9120: 
9121: IV,91. -   B.ah. a.l. N:o 7.
9122: 
9123: 
9124: 
9125: 
9126:                                Ka.'\Jkti.maa. y. m.: JliUirärwn osoittamisesta stipendeiksi
9127:                                    oppikotdutt optttajille ulkomaisia opintomatkoja varten.
9128: 
9129: 
9130:                                        Eduskunnalle.
9131: 
9132:    1930-luvulla valtion tulo- ja menoar-       on yhä pakko sijoittaa runsaasti vieraitten
9133: viossa oli '75,000 markan määräraha oppi-      ki(!llten, nimenomaan suurten sivistyskiel-
9134: koulun opettajien ulkomaisten opintomat-;      ten, opetusta. Näiden aineiden opettajllle
9135: kojen avustamista varten. Sotien aikana        on välttämätöntä jatkuvasti täydentää tie-
9136: tämä määräraha poistettiin eikä sitä sen-      tojaan ja käytännöllistä kielitaitoaan. Kir-
9137: jälkeen enää budjettiin ole palautettu.        jallisuuden lukeminen voi vain osittain
9138: Tästä samoinkuin -vaikeasta taloudellisesta    korvata sen hyödyn, jota elävä kosketus
9139: tilanteesta yleensä johtuen opettajat eivät    kieltä puhuviin tarjoaa. Valtiovallan olisi
9140: viime vuosina ole voineet tehdä opintomat-     sodan edelliseen tapaan nyt jo vuosittain
9141: koja ulkomaille. Täten ennen kiinteä ja        kyettävä avustamaan tätä kasvatukselle
9142: hedelmällinen vuorovaikutus muiden mai-        tärkeätä oppikoulUh opettajien jatkokoulu-
9143: den kasvattajien ja koulujen kanssa on         tusta.
9144: ollut miltei olematon. Meillä ei näinollen        Edellä esitettyYn viitaten ehdotamme,
9145: ole saatettu seurata sitä kehitystä, joka
9146: kuluneena 10-vuotiskautena on muualla                   että Eduskunta ottaisi vuoden
9147: maailmassa koulutoimen alalla tapahtunut,             1951 tulo- ja menoarvioon 1,000,000
9148: eikä saada uusia virikkeitä opetuksen kehit-          markan määrärahan       oppikoulun
9149: tämiseksi. Erityisen haitallisesti tämä on            opettajien ulkomaisten opintomatko-
9150: ollut vaikuttamassa kieltenopetukseemme.              jen avustamiseen stipendien muo-
9151: Oppikoulujemme ohjelmaanhan on ollut ja               dossa.
9152:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
9153: 
9154:                  La.mi Ka.uka.ma.a..                       Urho Saaria.ho.
9155:                  Aarne Honlm.                              Jussi Saukkonen.
9156:                                   Me.rgit Borg-Sund.m&n.
9157: 202
9158: 
9159: IV,92. -   Rah. al. N:o 8.
9160: 
9161: 
9162: 
9163: 
9164:                               JCa.nkamaa. y. ~: . Määrärahan osoittamisesta normaalily-
9165:                                   seoiden opettajakokelaiden stipendejä varten.
9166: 
9167: 
9168:                                       Eduskunnalle.
9169: 
9170:    Maamme oppikoululaitoksen pahimpiin lukumäärän jatkuvan lisääntymisen
9171: epäkohtiin tällä hetkellä 'kuuluu vuosi vuo- opettajia yli 4,000 - ja sen, että maaseu-
9172: delta yhä lisääntynyt pätevien opettajien dun koulut lähinnä joutuvat kärsimään
9173: puute. Syyt tähän ovat moninaiset, mutta pätevien opettajien puutteesta, olisi yleisen
9174: eräänä viime aikoina selvästi havaittavana edun kannalta aivan välttämätöntä vieläkin
9175: on ollut sekin, että yliopistosta valmistu- korottaa tähän tarkoitukseen varattua mää-
9176: neet filosofian kandidaatit, jotka enim- rärahaa. Siten osaltaan poistettaisiin sitä
9177: mältä osalta ovat opiskelleet velaksi, joutu- estettä, minkä taloudelliset syyt oppikou-
9178: vat senjälkeen valmistuakseen oppikoulun lunopettajan uralle aikoville muodostavat,
9179: opettajiksi suorittamaan: vuoden palkat- ja siten saataisiin lahjakkaita nuoria ny-
9180: toman harjoittelun normaalilyseoissa. Moni kyistä enemmän antautumaan tälle alalle.
9181: on tätä välttääkseen hakeutunut ansiotyö- Maan koulutoimen kehittämisen kannalta
9182: hön ja niin jättänyt suunnittelemansa on tämä suorastaan katsottava elinehdoksi,
9183: opettajan uran ehkä ainiaaksi. Yhteiskunta >sillä auskultanttien taso on viime vuosina
9184: ei sanottavasti ole voinut tukea opettajiksi huolestuttavasti laskenut. Entistä tuntu-
9185: aikovia. V :n 1873 laissa oli määrätty, että vampaan opettajakokelaiden taloudelliseen
9186: vuosittain oli heitä varten jaettava 7,200 avustamiseen olisi sitäkin suurempi syy,
9187: silloista markkaa ns. auskultoimisstipen- kun valtiovalta v:n 1950 alusta on ryhty-
9188: deinä. Oppikoululaitoksen laajentumisen nyt tukemaan lahjakkaiden varattomien
9189: takia summa nostettiin v. 1911 16,000: -      oppikoulun oppilaidenkin koulunkäyntiä.
9190: markkaan. Tähän verrattuna ja nykyiset Riittävien stipendien saannin toivo turvaisi
9191: olosuhteet huomioon ottaen jaettavissa pi- monelle vähävaraiselle lukuvuoden opetta-
9192: täisi olla 2-3 milj. mk, mutta esim. v:n jaharjoittelun mahdollisuuden.
9193: 1948 valtion tulo- ja menoarviossa tarkoi-      Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9194: tukseen oli varattu vain 28,000 mk ja v:n
9195: 1949 budjetissa 50,000 mk, mistä johtuen                että Edmkunta ottaisi vuoden
9196: stipendit ovat olleet vain n. 2,000 mk aus-           1951 tulo- ja menoarvioon 750,000
9197: kultanttia ja lukukautta kohden. Kuluvan             markan määrärahan normaalilyseoi-
9198: vuoden talousarviossa summa on 250,000               den opettajakokelaiden stipendejä
9199: mk. Kun ottaa _huomioon oppikoulujen                  varten.
9200:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
9201: 
9202:                 La.111i. Kau'lmmaa.                      Jussi Saukkonen.
9203:                 Urho Saariaho.                           Margit Borg-Sundman.
9204:                                                                                            203
9205: 
9206: IV,Da. - Rab. al. N :o 9.
9207: 
9208: 
9209: 
9210: 
9211:                                Lampinen y. m. : Määrärahan osoittamisesta Porvoon ykteis-
9212:                                  lyseon koulutalon rakentamista varten;
9213: 
9214: 
9215:                                     E d u s k u n n a 11 e.
9216: 
9217:    Valtion omistaman, linjajakoisen Porvoon      että pojille ja tytöille yhteinen pieni voi-
9218: yhteislyseon koulutalo on, jo kauan ollut        mistelusali, joka samalla on juhlasali, on
9219: poikkeuksellisen puutteellinen. . Se raken-      vailla pukuhuoneita sekä muita nykyaikai-
9220: nettiin v. 1896 ajatellen viisiluokkaisen kou-   sia varusteita ja siten koulun nykyoloissa
9221: lun tarpeita. Koulun muodostuttua jo alku-       eräänlainen terveydenvaara; rakennuksen
9222: vaiheessa (1895/1903) kahdeksanluokkai-          heikon perustuksen aiheuttaman jatkuvan
9223: seksi selvittiin siirtämällä osa työskentelyä    painumisen vuoksi ei liioin sen pääkäytä-
9224: kellarikerrokseen. V. 1920 oli kuitenkin         vään johtavia ovia voida kuin osaksi sul-
9225: pakko rakentaa ullakolle muutamia välttä-        kea. Porvoon yhteislyseon koulutalolle on
9226: västi käytettäviä lisähuoneita. Koulun siir-     myös luonteenomaista, että opetusvälineis-
9227: ryttyä valtiolle v. 1924 olennaisia muutok-      tölle ei ole asianmukaista tilaa, sekä että
9228: sia ei huoneisto-oloissa ole tapahtunut.         kirjasto on eräässä vaikeasti käytettävässä
9229:     Koulun pihamaa on hyvä. Siellä sijait-       ullakon lisäkkeessä, ja että erikoisluokat
9230: sevat m. m. mukavuuslaitokset, jotka ovat        luonnonhistoriaa, kieliä, piirustusta, laulua,
9231: alkuperäisintä laatua. Itse rakennuksessa        veistoa, käsitöitä ja kotitaloutta varten
9232: käytävät ovat osittain hyvin ahtaat, osit-       puuttuvat kokonaan. Myöskään ei kouluta-
9233: tain liian sokkeloiset, joten ne esim. tulipa-   lossa ole vähäisintäkään oleskelupaikkaa ko-
9234: lon sattuessa aiheuttaisivat suurta vaaraa.      toansa pitemmän matkan päästä jokapäi-
9235: Koulun lattiatkin ovat rappeutuneet, sa-         väisesti koulua käyville oppilaille, kerho-
9236: moin suureksi osaksi uunit. Luokkahuo-           huoneista y. m. s. puhumattakaan. Maini-
9237: neissa on ahtaus usein luvattoman suuri,         tuista olosuhteista riippuen Porvoon yhteis-
9238: ja monet niistä tulevat pakkasilla käyttökel-    lyseolla ei myöskään ole läheskään aina
9239: vottomiksi, kun niiden lämpömäärä saattaa        mahdollisuutta muodostaa asetusten edellyt-
9240: laskea jopa lähelle nollaa. Viimeksi tammi-      tämiä, tarpeellisiksi käyneitä luokkia ja
9241: kuussa tänä vuonna koulun oli kylmyyden          linjoja. Veisto ja kotitalous opetetaan kah-
9242: vuoksi keskeytettävä työnsä pääosassa luok-      dessa paikassa kaupungilla, ja asianmukai-
9243: kahuoneita - lämpömäärä oli silloin noin         sen lukujärjestyksen laatiminen tuottaa
9244:  + 5. Koulun oppilasmäärä on nyt 382, kä-        opettajille usein voittamattomia vaikeuksia.
9245: sittäen 13 luokkaa. Rinnakkaisluokat käyt-          Porvoon yhteislyseon köulutalo vastaa
9246: tävät samoja työhuoneita, joissa niin ollen      nykyisin tuskin missään suhteessa opetuk-
9247: luetaan 10 tuntia peräkkäin. Siten on tä-        sellisia vähimmäisvaatimuksia. Työarvojen
9248: hän alakuntoiseen kouluhuoneistoon sijoi-        hukkaantuminen on tästä johtuen varsin-
9249: tettuna melkein kolmesti se määrä oppi-          kin viime vuosikymmeneltä laskettava hy-
9250:  laita mikä v. 1896, taloa rakennettaessa,       vin suureksi. ·Oppilaista kuului viime ti-
9251: otettiin huomioon. Ymmärettävästi maini-         laston mukaan n. 30 % pienviljelijäperhei-
9252:  tut olosuhteet aiheuttavat varsin suurta        siin, n. 27 % työväestöön, ja n. 30 % heistä
9253:  terveydenvaaraa niin oppilaille kuin opetta-    on pidettävä varattomina. Siirtolaisia oli
9254:  jillekin, sekä monia muitakin työtä häirit-     lähes 20 %. Kun paikkakunnalla ei muuta-
9255:  seviä tekijöitä, jotka erittäin suuresti ja     kaan suomenkielistä oppikoulua ole, on kat-
9256:  jatkuvasti ehkäisevät oppilaiden ja koulun      sottava, että .tämän vanhan sivistysseudun
9257:  edistymistä. Suuri lisävaikeus on sekin,        suomeapuhuvat kodit edelleen ovat oppi-
9258: 204                            IV,9s. -   Porvoon yhteislyseo.
9259: 
9260: kouluasioissaan suuresti lapsipuolen ase-       Lisättäköön, että · sod&naikai~~et · pommitns-
9261: massa. (Porvoon kaupungissa on suomen-          y. m. vaiheet ovat nekin osaltaan rappeut-
9262: kielisiä yli 40 %. )                            taneet koulutaloa.
9263:    Hallituksen esitykseen v:n 1940 tulo- ja        Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9264: menoarvioksi oli merkitty 3,750,000 mark-       nioittaen,
9265: kaa uuden koulutalon alullepanemiseksi
9266: Porvoon yhteislyseota varten, jolle tätä tar-            että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9267: koitU$ta va~n oli lldellisenä vuonna. jo os-           den 1.951 tulo- ja menoarvioon Por-
9268: tettu nykyisen koulu~lon vä.littö~ä lä-                VOWI- yhteislyseon uuden koulutalon
9269: heisyydessä oleva hyvin keskeinen tontti.              rakentamisen alullepanemiseksi siir-
9270: Mainittu rakennussumma ei sodan syttymi-               tomäärärahana 40,000,000 markkaa .
9271: .sen tähden sittemmin tullut talousarvioon.
9272:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
9273: 
9274:                 J. E. Lampinen.                            s. Aittoniemi.
9275:                 Antti J. Ra.nta.ma.a..                     ,Ailå;eli Bmnder.
9276:                 Kalle Jouk&nen.                            AittJ Pakkanen.
9277:                 Onni Man.ni1a..                            NiUo Jt,yhtä,
9278:                 Anton Suurkonlm.                           Toivo Ikonen.
9279:                 Tahvo Rönkkö.                              Usko Koski.
9280:                 Samuli Sim.ula..                           Jussi Lappi-Seppälä.
9281:                 Kerttu Saalasti.                           Margit Borg-Sundman.
9282:                 Aino Luostarinen.                          Jalmari Linna..
9283:                 Vieno Simonen.                             ,Ja.Itna.ri Pusa..
9284:                 J uha.ni Leppä.lä..                       'Biakel Ja.].a;s,
9285:                 Heikki Soininen.
9286:                                                                                              206
9287: 
9288: IV,94. -   Ra.h. a.l. N:o 10.
9289: 
9290: 
9291: 
9292: 
9293:                                 Ka.uka.maa. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Porin lyseon
9294:                                    koulutalon korjaamista ja lisärakennuksen rakentamista
9295:                                    varten.
9296: 
9297: 
9298:                                     E d u s k u n n a 11 e.
9299: 
9300:    Satakunnan vanhin oppikoulu Porin ly-         ten tehtävien suorittamista varten. Jo
9301: seo tuli viime syksynä toimineeksi 70            usean vuoden ajan on koulun toimesta op-
9302: vuotta. Näihin saakka se on ollut maakun-        pilaille järjestetty halpa aamiainen, mutta
9303: nan ainoa poikaoppilaitos, ja tänäkin päi-       ruokailun on tapahduttava luokkahuoneissa.
9304: vänä sen oppilaista suuri osa on kaupun-         Vanha koulu on lyhyesti sanoen esimerkki
9305: gin lähipitäjistä. Viimeisen 10-vuotiskau-       valtion omien oppilaitosten rappeutumisesta
9306: den aikana sen oppilasmäärä on moninker-         ja epäajanmukaisuudesta. Sietämätön ah-
9307: taistunut ylittäen nyt 400. Kun koulutalo        taus on sitäkin valitettavampaa, kun kou-
9308: aikoinaan on rakennettu normaalimuotoista        luun on ollut paljon enemmän pyrkijöitä
9309: 8-luokkaista oppilaitosta varten ja kun          kuin mitä sinne on voitu ottaa vastaan.
9310: luokkien lukumäärä nykyisin on 13, on               Vuonna 1939 Porin lyseon lisärakennus-
9311: tästä ollut seurauksena tukala tilanahtaus       suunnitelma oli ensimmäisellä sijalla ja pe-
9312: ja vuorolukuun turvautuminen. Koulutalo          ruskuoppaakin oli jo ehditty kaivaa, mutta
9313: onkin nyt päivittäin käytännössä klo 8-18.       muuttuneissa olosuhteissa suunnitelman to-
9314: Juhlasali on niin pieni, että kaikki oppilaat    teuttaminen on valitettavasti lykkäytynyt
9315: mahtuvat sinne joten kuten seisomaan,            vuodesta toiseen. Kouluhallituksen ja ra-
9316: mutta koko koululle yhteisiä juhlia ei siellä    kennushallituksen toimesta on nyt valmiina
9317: voi pitää puhumattakaan tilaisuuksista,          piirustukset ja kustannusarvio, jotka ope-
9318: jotka olisivat oppilaille ja heidän vanhem-      tusministeriökin on hyväksynyt. Olisi toi-
9319: milleen yhteisiä. Pahinta on, että. sitä on      vottavaa, että tämä v-altion oman laitoksen
9320: myös käytettävä voimistelusalina, vaikka se      korjaus- ja laajennusohjelma saataisiin en-
9321: ei vähimmässäkään määrin täytä nykyai-           sitilassa perille viedyksi. Terveydellisl'lt nä-
9322: kaisen kouluhygienian vaatimuksia, koska         kökohdat ja rappeutumisen ehkäiseminen
9323: ei ole pukeutumis- eikä suihkuhuoneita           tekevät sen välttämättömäksi.
9324: j. n. e. Koululla ei myöskään ole piirustus-        Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9325: eikä laulusalia, ei nykyiset vaatimukset tyy-
9326: dyttäv-ää luonnonopillista eikä lu<>nnontie-               että Eduskunta ottaisi vuoden 19ti1
9327: teellistä oppisalia. Oppilaitten vapaiden               tulo- ja menoarvioon 52,000,000 mar-
9328: harrastusten ohjaamiseen tarpeellista kerho-            ka11. määrärahan Porin lyseon koulu-
9329: huonetta ei ole, ei liioin laajan kirjaston             talon korjaamista ja lisärakennuksen
9330: yhteydessä lukusalia opiskelua ja kirjallis-            rakentamista varten.
9331:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
9332: 
9333:         Lauri Ka.uka.ma.a..         La.url Leppihallne.           Arvo :&iih~mäld.
9334:         Antti J. Ba.ntmnaa.         Irma Torvi.                   L&lUi Murtomaa.
9335:         La"'im Bmnder-Wa.llin.      Antto Prunnila..              Jalmari Pusa..
9336:         Pentti Niemi. ·             Arvo Sävelä.                  Hugo Nuors:a.ari.
9337: 206
9338: 
9339: IV,95. -   Ra.h. &1. N:o 11.
9340: 
9341: 
9342: 
9343: 
9344:                                Kiiski y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Eli-
9345:                                   senvaaran yhteiskoulun päärakennuksen rakentamista
9346:                                   varten Kyröön.
9347: 
9348: 
9349:                                     E d u s k u n n a ll e.
9350: 
9351:    Sotien johdosta koki v. 1927 perustettu       luokkaa ja pienen voimistelusalin sisältävä
9352: Elisenvaaran yhteiskoulu erittäin suuria me-     koulurakennus, mutta pääosa koulusta si-
9353: netyksiä. Talvisodan aikana se menetti kur-      jaitsee edelleen vanhassa maalaistalossa,
9354: kijokelaisten yksityisin varoin rakentaman       joka on ahdas, kylmä ja kouluksi sopima-
9355: hyvän 8 luokkaisen koulutalon, josta jo oli      ton, eikä valtavalla paineella laajenemaan
9356: tullut 5 ylioppilaspolvea. Korvaukseksi          pyrkivä koulu voi saada tarpeellista, raken-
9357: saatiin n. 1 milj. mk silloisia obligatioita.    nettuun lisärakennukseen liittyvää päära-
9358: Jatkosodan aikana tuhoutui jälleen toinen        kennustaan.
9359: koulutalo, joka välirauhan aikana oli suu-          Kunkurkijokelaiset ovat kahteen kertaan
9360: rin ponnistuksin saatu kunnostetuksi toi-        jo omin voimin pystyttäneet koulun, joka
9361: sen omistamaan rauniotaloon. Vain osa            yhteisissä onnettomuuksissa on menetetty,
9362: kalustosta saatiin pelastetuksi. Sodan jäl-      toivovat he nyt, että samoin kuin valtio
9363: keen toimi koulu aluksi Suolahdessa, mutta       rakentaa omille siirtosivistyslaitoksilleen
9364: siirtyi sitten valtioneuvoston luvalla kurki-    suojat ja on auttanut muita yksityisiä
9365: jokelaisten mukana heidän sijoitusalueel-        Karjalasta siirtyneitä sivistyslaitoksia, myös
9366: leen Varsinais-Suomeen, Kyröön v. 1948.          Elisenvaaran yhteiskoululle nyt annettai-
9367:    Täältä koulu vuokrasi koulutaloksi suu-       siin apua, jotta tämä Karjalan sivistys-
9368: rehkon maalaistalon. Kun missään ympä-           ahjo saisi palvella parhaalla mahdollisella
9369: ristöpitäjistä: Pöytyällä, Mellilässä, Tar-      sijoituspaikalleen tälle koululle niin paljon
9370: vasjoella ja Aurassa ei ollut oppikoulua,        uhrannutta siirtoväkeä sen nyt ollessa ah-
9371: tuli kouluun erittäin runsaasti oppilaita ja     dingossa. Turun ja Loimaan koulut 40 km
9372: oli sen aloitettava toimintansa heti 5-luok-     päässä sijaiten ja suurta tilanahtautta kär-
9373: kaisena. Nyt toisena toimintavuotenaan on        sien eivät köyhään siirtoväkeen enempää
9374: koulussa jo 259 oppilasta, joista 80 on siir-    kuin muuhunkaan paikalliseen asujaimis-
9375: tolaisia. Kahdella alimmalla luokalla on         toon nähden voi tätä koulua korvata.
9376: maksimimääräiset rinnakkaisosastot. Pyr-            Koulun alkuunsaattaminen uudella sijoi-
9377: kijöitä on kuitenkin ollut runsaammin kuin       tuspaikallaan on jo maksanut lähes 7 milj.
9378: on voitu ottaa. Ensi syksystä alkaa kuu-         markkaa yksityisvaroja oppilasmaksujen li-
9379: des luokka toimintansa. Koulu on siis sekä       säksi. Lahja- ja lainavarojen turvin nykyi-
9380: siirtoväen että paikallisen asujaimiston si-     senä maalaisväestölle vaikeana aikana ei
9381: vistystarpeen vaatima. Se on myös äskei-         paikallisin voimin ilman valtion tukea pys-
9382: sessä yleistarkastuksessa saanut hyväksy-        tytä koulua rahoittamaan pitemmälle. Ensi
9383: vän lausunnon toimintakyvystään.                 tilassa tarvitaan kuitenkin ·koululle vaati-
9384:    Vaikeassa asemassa oleva karjalaisasujai-     maton 6,000 ms sisältävä päärakennus,
9385: misto, joka koulun toi mukanaan. ei, yhtä        jonka kustannusarvio on.,27 :nrilj. markkaa.
9386: vähän kuin pieni Karinaisten pienviljelijä-      Tätä aivan välttämätöntä siirtokoulun kou-
9387: ja työläispitäjäkään, jossa koulu sijaitsee,     lurakennusta varten tarvitaan valtion va-
9388: kuitenkaan pysty rakentamaan jälleen voi-        roja 20 milj. markkaa, jolloin jäljellä oleva
9389: makkaasti kasvavalle koululle koulutaloa.        7 milj. markkaa hankittaisiin keräyksin ja
9390: Suurin ponnistuksin on yksityisin varoin         luotoin. Tätä suurempaa luottoa ei nykyi-
9391: ja kuntien takauksilla aikaansaatu kolme         sen 5 milj. markan velan lisäksi pääoma-
9392:                                   IV,95. -     Kiiski y. m.                            207
9393: 
9394: köyhän paikkakunnan koulu, valtaosaltaan                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
9395: vähävaraisista kodeista olevine oppilaineen,           tawusarvioon 20,000,000 markan mää-
9396: voi kantaa.                                            rärahan avustuksena annettavaksi
9397:   Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-             Elisenvaaran yhteiskoulun pääraken-
9398: dotamme,                                               nuksen rakentamiseksi Kyröön.
9399: 
9400:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1950.
9401: 
9402: 
9403:                 Pekka Kiiski.                                 Lauri Laine.
9404:                 Irma Karvikko.                                Aarne Honka..
9405:                                      Urho Kulovaara..
9406: 208
9407: 
9408: IV,9G. -   Rah. 111. N:o 12.
9409: 
9410: 
9411: 
9412: 
9413:                                Paavolainen y. Dl.: Määrärahan osoittamisesta kansanopis-
9414:                                   tojen rakennusavustuksia ja -lainoja varten.
9415: 
9416: 
9417:                                    E d u s kun n a 11 e.
9418: 
9419:   Kuten sivistysvaliokunnan syyskuun 16        kun eduskunta kuluvan vuoden talousar-
9420: päivänä 1949 valtiovarainvaliokunnalle an-     vion perusteluissa on lausunut pitävänsä
9421: tamassa lausunnossa N: o 5 (Liite 1 valtio-    oikeudenmukaisena, että valtion avustuk-
9422: varainvaliok. mietinnössä N :o 71 v. 1949)     sin ja lainoin tuetaan: Räisälän ja Kannel-
9423: on lausuttu, opetusministeriö Suomen kan-      järven kansanopistoja, jotta ne mahdolli-
9424: sanopistoyhdistyksen aloitteesta ja koulu-     simman pian voisivat päästä toimimaan
9425: hallituksen myönteiseen lausuntoon nojaten     omissa opistorakennuksissa sekä että vuo-
9426: jo kesällä 1949 teki ehdotuksen, että halli-   den 1951 tulo- ja menoarviossa myönne-
9427: tus ottaisi vuoden 1950 tulo- ja menoar-       tään vastaavaa tukea valtion taholta ni-
9428: vioesitykseensä 40 miljoonan markan mää-       menomaan' myöskin Kanneljärven kansan-
9429: rärahan eräille luovutetulla alueella toi-     opistolle, olisi vuoden 1951 meno- ja tulo-
9430: mineille kansanopistoille myönnettäviä hal-    arvioon otettava edellä mainitusta raken-
9431: pakorkoisia lainoja varten ja 25 miljoonan     nussuunnitelmasta vielä toteuttamatta ole-
9432: markan määrärahan näille kansanopistoille      van osan avustuksia varten 21 miljoonaa
9433: myönnettäviin rakennusavustuksiin. Halli-      markkaa ja lainoja varten 33 miljoonaa
9434: tuksen esitykseen vuoden 1950 tulo- ja me-     markkaa.
9435: noarvioksi ei näitä määrärahoja kuiten-           Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
9436: kaan ollut sisällytetty. Sensijaan edus-       ehdotamme,
9437: kunta merkitsi kuluvan vuoden talousar-
9438: vioon Räisälän kansanopistolle rakennus-                että Eduskunta ottaisi vuoden
9439: avustuksena 4 miljoonaa markkaa ja hal-               1951 tulo- ja menoarvioon sodissa
9440: pakorkoisena rakennuslainana 7 miljoonaa              tuhoutuneiden ja toimintaansa vuok-
9441: markkaa. Edellä mainitusta, luovutetun                rahuoneistoissa jatkavien kansan-
9442: alueen kansanopistojen , jälleenrakennuk-             opistojen rakennusavustuksia varten
9443: sesta on näinollen vasta vähäinen osa to-             21,000,000 markan ja halpakorkoisia
9444: teutettu. Kun kuitenkin sen loppuunsaat-              ja pitkäaikaisia rakennuslainoja var-
9445: taminen on kiirellinen ja välttämätön ja              ten 33,000,000 markan määrärahan.
9446:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
9447: 
9448:                 Erklk:i. Paavolainen.                      Erkki Koivisto.
9449:                                                                                                   209
9450: 
9451: IV,97. -   Ra.h. al. N:o 13.
9452: 
9453: 
9454: 
9455: 
9456:                                Ka.1Jkam111.a. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Porin talous-
9457:                                    koulun toiminnan tukemiseksi.
9458: 
9459: 
9460:                                     E d u s k u n n a 11 e.
9461: 
9462:    Porissa on vuodesta 1945 alkaen toiminut      tääkseen tätä maakunnassa ainoalaatuista
9463: Viipurin Marttapiiriliiton ylläpitämä, maa-      oppilaitosta, Porin talouskoulu on täysin
9464: taloushallituksen alainen ja asetuksen mu-       rinnastettavissa samaan aikaan Lahdessa
9465: kainen talouskoulu. Kesällä 1949 se siir-        toimintansa aloittaneeseen ja yhtä suureen
9466: tyi Lappeenrantaan, jossa se oli saanut          talouskouluun, jolle kuluvan vuoden tulo-
9467: oman huoneiston. Näin vapautuneessa, ope-        ja menoarviossa on varattu sekä perusta-
9468: tustarkoituksia sihnällä pitäen järjestetyssä    ruis- että toimintamenot. Lisäksi on muis-
9469: vuokrahuoneistossa ryhtyi Porin talouskou-       tettava, että Porin t.alouskoulu sai vv. 1945
9470: lun toimintaa jatkamaan Satakunnan Maan-         -49, jolloin se oli Viipurin Marttapiiri-
9471: viljelysseura maatalousnaisten piirijohto-       liiton hallussa, eduskunnalta tarpeelliset va-
9472: kunnan välityksellä. Koulun ylläpitäminen        rat opettajien palkkaamiseen ja toiminnan
9473: ja kalustaminen on tapahtunut yksinomaan         ylläpitämiseen, joten koulun tarpeellisuus
9474: paikallista luottoa ja uhrautuvaisuutta hy-      Porissa on todettu. Nyt kuudentena vuo-
9475: väksi käyttäen. Vain kotitalousneuvojille        tena 1950 se on jätetty ilman, vaikka kurs-
9476: järjestettyjä kursseja varten on saatu vä-       sit ovat asetuksen mukaiset ja oppilaiksi
9477: häinen valtionavustus. Koulun tarpeelli-         pyrkiviä enemmän kuin voidaan hyväksyä.
9478: suuden ja sen saaman suosion puolesta pu-        Näillä perusteilla ja maan tasapuolista
9479: huu se, että 10 p:nä viime tammikuuta            huoltamista silmällä pitäen olisi kysymyk-
9480: alkaneelle talouskoulun kurssille oli haki-      sessä olevalle koululle varattava vuoden
9481: joita n. 80, enemmistö Satakunnan eri puo-       1951 tulo- ja menoarviossa yhteensä mk
9482: lilta, mutta osa aina Oulun läänistä saakka.     2,656,800: - , joka jakautuisi seuraavasti:
9483: Tilanpuutteen takia oppilaita voitiin kui-
9484: tenkin ottaa vain 32, ja sittenkin on työs-     11 PI. VIII: 5 palkkauksiin               656,800: -:-
9485: kenneltävä kahdessa vuorossa. Koulussa on       11 PI. VIII: 6 muihin yllä-
9486: kaksi täysin pätevää opettajaa ja emän-            pitomenoihin . . . . . . . . . .       500,000: -
9487: nöitsijä sekä neljä tuntiopettajaa. Keväällä    11 PI. VIII: 6 perustaruis-
9488: on ohjelmassa neuvojien jatkokurssi sekä           kuluihin . . . . . . . . . . . . . . 1,500,000: -
9489: kaupunkilaisille tarkoitettu kuusiviikkoinen
9490: iltakurssi, ja elokuussa alkaa toinen 4 %          Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9491: kuukautta kestävä talouskoulun kurssi. Sa-
9492: takunnan väestön kotitalouden opetuksen                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
9493: tyydyttämistä sihnällä pitäen ja ottaen huo-            tulo- ja menoarvioon 2,656,800 mar-
9494: mioon sen, että maanviljelysseura ei voi                kan määrärahan Porin talouskoulun
9495: jatkuvasti lisätä velkataakkaansa ylläpi-               toiminnan tukemiseen.
9496:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
9497: 
9498:         Lauri Kauka.maa.            Arvo Riibimä.ki.                Lauri Murtomaa..
9499:         Kalle Joukanen.             Irma TorVi.                     Jalm.a.ri Pusa..
9500:         Laura Bra.nder-WaJilin.     Antto Prunnila.                 Lauri Leppihalme.
9501:         Pentti Niemi.               Arvo Sävelä.                    Hugo Nuorsaa.ri.
9502: 
9503: 
9504:                                                                                                    27
9505: 210.
9506: 
9507: IV,9s. -    Rah. a.l N :o 14:.
9508: 
9509: 
9510: 
9511: 
9512:                                  V.~ycyn.e~ y. m,.: Määrärahan osoittamisseta     Lapin keskus-
9513:                                     ~1J1im,aft~~oul'!''flr rakentamista varten.
9514: 
9515: 
9516: 
9517:                                      E d u s k u n n a ll ~·
9518: 
9519:    Lapin keskusammattikoulu on uusista            läänissä on työttömiä asukaslukuunsa verra-
9520: keskusammattikouluista valtiovallan taholta       ten enemmän kuin muualla. Tämä vuoksi
9521: asetettu ensimmäiselle sijalle. Tä,mä onkin       olisi mitä tärkeintä, että Lapin läänin asuk-
9522: aivan oikein, sillä jos missään, niin Lapin       kaille tulisi mahdolliseksi hankkia ammatti-
9523: läänin alueella tämän koulun puuttuminen          taito, ettei ammattiväkeä tarvitsisi tulla
9524: tunnetaan kipeänä. Asukaslukuunsa näh-•           muualta samalla kun paikallisia asukkaita
9525: den Lapin lääni on lapsirikkaimpiamme, ja         on työttöminä. Näin ollen ammattikoulu-
9526: kuitenkaan tämän nuorison ammattiopetuk-          tus jatkuvasti lieventäisi työttömyyttä La-
9527: sesta ei ole mitenkään huolehdittu, vaan          pin läänissä.
9528: saavat nuoret mennä ammattiinsa valmis-              Lapin keskusammattikoulun rakentami-.
9529: tautumattomina ja oppia sen itsestään             nen on niin pikaisen ja välttämättömän
9530: työnsä ohella. Näin monikaan ei saavuta           tarpeen sanelema, ettei sen rakentamista
9531: ammattipätevyyttä eikä pysyvää työpaik-           enää pitäisi viivyttää.
9532: kaa, vaan jää iäkseen sesonkitöitten varaan.         Edelläolevaan viitaten kunnioittaen eh-
9533:   Kun ammattitaitoista väkeä Lapissa              dotamme,
9534: puuttuu sekä maaseudulla että kaupun-
9535: geissa, virtaa sitä vilkkaina työaikoina ete-               että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
9536: lämpää. Niinpä vieläkin jatkettavan jäl-                 tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
9537: leenrakennuksen aikana ammattiväkeä on                   kan määrärahan Lapin keskusammat-
9538: tullut runsaasti etelästä, mutta siitä huoli-            tikoulun rakentamisen alkuunsaatta-
9539: matta monilla ammattialoilla on S&attanut                miseksi.
9540: olla työvoimasta puutetta. Toisaalta Lapin
9541:        Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
9542: 
9543:          Vilho Väyrynen.              Erkki Koivisto.             M. 0. Lahtela.
9544: IV,9,9. -   Ra.h. aJ. N :o 15.
9545: 
9546: 
9547: 
9548: 
9549:                                  Saalasti y. m.: Määrärahan osoittamisesta Keski- ja Poh-
9550:                                     jois-Pohjanmaan       peruskuivatussuunnitelman   toteutta-.·
9551:                                     mista varten.
9552: 
9553: 
9554:                                       E d u s k u n n a II e.
9555: 
9556:    Kahden peräkkäisen vuoden ankaria hal- suota, on kuivatus uusien mahdollisuuksien
9557: loja voidaan pitää kansantaloudellisena on- eikä vain entisten viljelmien lisääntyvien
9558: nettomuutena, joka varsin vakavin seu- viljelysedelletysten tähden erittäin merkit-
9559: rauksin on pohjoisosissa maatamme aiheut- tävä. Halla on epäilemättä myös asutuksen
9560: tanut taloudellisen toiminnan pysähtymistä normaalisen etenemisen este, joka on py-
9561: ja myötävaikuttanut työttömien joukon rittävä poistamaan.
9562: kasvamiseen.                                   Vaikean työttömyystilanteen vallitessa
9563:    Asiantilan korjaamiseksi eivät hallava- olisi jokien perkaustyö kansantaloudellisesti
9564: hinkojen markkamääräiset korvaamiset ole harkittu työmaa ei vain merkittävän laa-
9565: taloudellisten mahdollisuuksiemme rajoissa, juutensa vaan myös taloudellisen vaiku-
9566: joten on järkevin keinoin pyrittävä niiden tuksensa vuoksi nimenomaan hallaa uhku-
9567: syiden poistamiseen, jotka muodostavat vien soiden kuivatusedellytysten näin avau-
9568: valtavan viljelysesteen maaperäitään kas- . tuessa ja paikallisten runkoviemärikaivu-
9569: vullisella ja viljelyskelpoisella, laajalla töiden tarjotessa työttömille työmahdolli-
9570: Pohjanmaan tasankoalueella.                  suuksia, joiden arvo ymmärretään.
9571:    Tärkeimmäksi ja nopeimmin tuloksia          Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9572: tuottavaksi toimenpiteeksi on katsottava nioittaen,
9573: sen peruskuivatussuunnitelman toteuttami-
9574: nen joka perustuu Keski- ja Pohjois-Poh-               että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
9575: janmaan peruskuivatuskomitean ehdotuk-              tulo- ja menoarvioon 400,000,000
9576: seen Kokkolan~Oulun ja Lapin maanvil-               markan määrärahan Keski- ja Poh-
9577: jelysinsinööripiirien alueella. Kun kuiva-          jois-Pohjanmaan peruskuivatussuun-
9578: tussuunnitelma-alue k;äsittää noin 18,000           nitelman toteuttamiseen.
9579: km2 suota, siitä 8,300 km2 viljelyskelpoista
9580: 
9581:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
9582: 
9583:                   Eerttu Sa.aJasti.                             Vihtori Vesterinen.
9584:                   Martti Miettunen.                             M. 0. Lahtela.
9585:                                         Aino Luostarinen.
9586: 212
9587: 
9588: IV,too. -   Ra.h. al. N :o 16.
9589: 
9590: 
9591: 
9592: 
9593:                                  Soininen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
9594:                                     lainoiksi kiviperäisten peltojen raivaamista varten.
9595: 
9596: 
9597:                                      E d u s k u n n a 11 e:
9598: 
9599:    HelmikuUn 11 päivänä 1947 valtiopäivillä toivomuksen mukaisesti toteuttamalla edel-
9600: jätetty toivomusaloite n:o 230 esityksen an- lämainittua toivomusta.
9601: tamista lainojen ja avustusten myöntämistä      Kiviperäisten peltojen raivaaminen muo-
9602: kiviperäisten peltojen raivaamista varten dostaa perusparannuksen, jonka saavuttama
9603: johti maatalousvaliokunnassa yksimielisesti hyöty viljelysalan lisääntymisen, työkus-
9604: hyväksyttyyn toivomusponteen.                 tannusten pienentymisen ja rikkaruohojen
9605:    Vuoden 1948 valtiopäivillä tehdyt aloit- torjuntatyön suhteen on suuriarvoinen.
9606: teet n: o 263, 264 ja 262 samasta kysymyk- Kansantaloudellisesti on kysymyksellä edus-
9607: sestä hyväksyivät maatalousvaliokunta ja kunta katsonut olevan merkitystä.
9608: eduskunta yksimielisesti seuraavan toivo-       Kiviperäiset alueet ovat tyypillisiä pien-
9609: muksen: ,että Hallitus kiireellisesti toimi- viljeljäseutuja. Näiden seutujen asukkaat
9610: tuttaisi tutkimuksen mahdollisuuksista ki- ovat vaikeimmassa asemassa nyt työttömyy-
9611: vien raivaamiseen kiviperäisiltä pelloilta . den kohdatessa. Tämän vuoksi hallituksen
9612: kiinnittäen erikoisesti huomiota koneellisen taholta olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin ki-
9613: raivaustoiminnan kehittämiseen sekä ryh- visten peltojen raivauksen tukemiseksi.
9614: tyisi toimenpiteisiin raivaustyön edistämi- Kivisten peltojen viljelijät ovat hartaasti
9615: seksi tukemalla viljelijöitä valtion varoista odottaneet jo kuluvaksi vuodeksi hallituk-
9616: myönnettävillä avustuksilla, palkkioilla ja sen toimenpiteitä.
9617: lainoilla".                                     Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9618:    Viime kesä oli suurelle osalle myöskin ki- kunnioittaen,
9619: visten peltojen alueella oleville murheelli-
9620: nen, hallan tuhotessa viljat. Kun hyvinäkin             että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
9621: vuosina elämä Itä-, Pohjois- ja Keski-Suo-           tulo- ja menoarvioon 100,000,000
9622: men pienviljelijätalouksissa on heikkoa, on          markan määrärahan käytettäväksi
9623: näiden alueiden pienviljelijäväestöllä halu          40,000,000 markkaa avustuksina ja
9624: etsiä keinoja toimeentulonsa helpottami-             60,000,000 markkaa lainoina kivipe-
9625: seen. Yksi keinoista on, että hallitus ryh-          räisten peltojen raivaamista varten.
9626: tyisi auttamaan eduskunnan hyväksymän
9627:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1950.
9628: 
9629:                  Heikki Soininen.                              Eino Rytinki.
9630:                  Lauri Riikonen.                               Atte Paldmnen.
9631:                  Toivo H. Kinnunen.                            Juho Karvonen.
9632:                  Ta.hvo Rönkkö.                                Paavo Karjalainen.
9633:                  Yrjö Ha.utaJ.a.                               Kalle Kauhanen.
9634:                  Aino Luostarinen.                             Lennart Helja.s.
9635:                  Vieno Simonen.                                Anton Suurkonka.
9636:                  Akseli Brander.                               Toivo Pyörtänö.
9637:                  Viljami Ka.lliokoski.                         Wiljam SMjala.
9638:                  Pekka. Kiiski.                                Antti J. Rantamaa.
9639:                  Eino Laitinen.                                Onni Mannila..
9640:                                          Akseli Bra.nder.
9641:                                                                                            213
9642: 
9643: IV,tot. -   Rah. al. N:o 17.
9644: 
9645: 
9646: 
9647: 
9648:                                Saalasti y, m.: Määrarahan osoittamisesta Pohjois-Suomen
9649:                                   tutkimussäätiölle.
9650: 
9651: 
9652:                                     E d u s k u n n a ll e.
9653: 
9654:    Pohjois-Suomen vaikea taloudellinen ti-       edellytykset Pohjois-Suomen talouselämälle
9655: lanne ja sen talouselämän herkkyys jyrkille      tärkeiden kysymysten ratkaisemiseksi. Mo-
9656: konjunktuurivaihteluille johtuvat siitä, että    net erilaiset laitokset ja virastot ovat jo
9657: sen talouselämän pohja on liian kapea. Esi-      tehneet paljon arvokasta työtä Pohjois-Suo-
9658: merkiksi vuoden 1949 lopussa olleista työt-      men kysymysten selvittämiseksi. Kuitenkin
9659: tömistä oli noin puolet Oulun ja Lapin lää-      nämä tiedot ovat hajallaan ja usein muok-
9660: neissä vaikka asukasmäärä näissä on vain         kaamattomina erilaisissa arkistoissa. Jotta
9661: n. 12 % koko maan asukasluvusta. Tämä            Pohjois-Suomen talouselämää voitaisiin oi-
9662: sekä Pohjois-Suomessa tuhoisina esiintyvät       keilla tuotantoelämää kohottavilla toimen-
9663: hallat ovat vaatineet avustuksina miljar-        piteillä mahdollisimman tehokkaasti li-
9664: deja markkoja valtion varoja parin viime         sätä, olisi jo tämän kannalta tärkeää, että
9665: vuoden aikana. Kuitenkin Pohjois-Suo-            m~initut tiedot olisivat tarpeen vaatiessa
9666: messa on luontaisia mahdollisuuksia kehit-       käytettävissä. Samalla voitaisiin selvittää
9667: tää talouselämää niin, että tällaisista epä-     ne kysymykset, jotka nyt kiireellisimmin
9668: kohdista vältytään. Pohjois-Suomen talou-        vaativat lisätutkimuksia.
9669: dellisten mahdollisuuksien hyväksikäyttö            Edellä olevan perusteella esitämme kun-
9670: on koko maankin talouselämän kannalta            nioittavasti,
9671: mitä tärkeintä. Jotta voitaisiin tehokkaim-
9672:  malla tavalla edistää näiden mahdollisuuk-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
9673: sien hyväksikäyttöä, ovat tärkeimmät ta-                 tulo- ja menoarvioon 2,000,000 mar-
9674:  lous- ja sivistysjärjestöt Oulun ja Lapin               kan määrärahan Pohjois-Suomen tut-
9675: lääneissä sekä Keski-Pohjanmaalla perus-                 kimussäätiölle Pohjois-Suomen talou-
9676:  taneet v. 1949 Pohjois-Suomen tutkimu~                  dellisia mahdollisuuksia koskevien eri
9677:  säätiön, jonka hallituksessa on myös valtio-            tahoilla suoritettujen tutkimusten
9678:  vallan edustajia. Tämä säätiö pyrkii tut-               kokoamista ja muokkaamista varten.
9679:  kimuksilla ja muilla selvittelyillä luomaan
9680:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
9681: 
9682:         Kerttu Saa.lasti.           Martti Miettunen.             Erkki Koivisto.
9683: 214
9684: 
9685: IV,1o2. -   Ra.h. al. N:o 18.
9686: 
9687: 
9688: 
9689: 
9690:                                  Saalaati y. m.: Määräraltan osoittamisesta hallantutkimus-
9691:                                         koeasetnån perustamiseksi Pelson keskusvankilan suo-
9692:                                         viljelysalueelle.
9693: 
9694: 
9695:                                          E d u s k u n n a ll e.
9696: 
9697:    Kaksi ankaraa hallavuotta peräkkiHn ovat           janmaalla, joskaan ei aivan hallanarim-
9698: kypsyttäneet ajatusta kiinteän hallatutki-            malla seudulla, etteivät kokeet tuhoutuisi
9699: muskoeaseman perustamisen välttämättö-                kokonaan hallan sattuessa. Katokomitea on
9700: myydestä Pohjanmaalle (toiv. al. n: o 277             ehdottanut kiinteän hallantutkimusaseman
9701: vuoden 1948 vp: llä). Kuivatuskysymysten              paikaksi Pelson keskusvankilan yhtenäistä
9702: ratkaisemisella ei vapauduta hallasta koko-           suoviljelysaluetta, joka tarjoaisi nwnia
9703: naan ja siitä johtuen olisi halla maassamme           etuuksia niiden joukossa myös työvoiman
9704: otettava tieteellisen tutkimuksen kohteeksi.          saantimahdollisuuksia eikä aiheuttaisi var-
9705: Kiinteillä koekentillä olisi tutkittava niin          sinaisia perustaruiskustannuksia valtiolle,
9706: hyvin viljelysteknillisten seikkojen vaiku-           vaan rajoittuisi siltä osaltaan laboratorio-
9707: tusta hallailmiöön kuin myös selvitettävä             ja asuntotilojen r~kennuttamiseen.
9708: eri kasvien ja kasvilajikkeiden hallan kes-              Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9709: tävyys, jotta kyettäisiin kehittämään siinä           nioittaen,
9710: suhteessa olosuhteihimme soveltuvia lajik-
9711: keita. Säätutkimusta maataloutta varten                         että Eduskunta ottaisi vuoden 19!51
9712: olisi kehitettävä myös samalla koeasemalla                   tulo- ja menoarvioon 26;000,000 mar-
9713: rinnan hallantorjuntamenetelmien kehittä-                    kan määrärahan pysyvän hallatutki-
9714: mis- ja kokeilutyön kanssa.                                  muskoeaseman perustamiseksi Pelson
9715:    Tällaisen yhdistetyn ilma- ja kasvitieteel-               keskusvankilan suoviljelysalueelle.
9716: lisen tutkimlislaitoksen tulisi sijaita Poh-
9717:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
9718: 
9719:                  ~erttu   Sa.a.lasti.                              AiDo Luostarinen.
9720:                  Martti Miettunen.                                 Erkkil. Koivisto.
9721:                  Vihtori Vesterinen.                               M. 0. Lahtela..
9722:                                                                                            ~15
9723: 
9724: IV,to3.- Ra.h. al. N:o 19.
9725: 
9726: 
9727: 
9728: 
9729:                                 Sa.a.låsti y. m. MiiåräroMn osoittamisesta kotiteollisuusneu-
9730:                                     vonta-asemiMt. perustamiseksi maan köyhimmille ja ka-
9731:                                     don kohtaamille alueille.
9732: 
9733: 
9734:                                      E d u s k u n n a ll e.
9735: 
9736:    Etsittäessä täystyöllisyyden luomisetl         neuvonta-asemien pertistamiseen.       Täten
9737: edellytyksiä maaseudulla bn mielestämme           avautuisi myöskin ansiomahdollisuuksien
9738: kotiteollisuuden kehittämisellä avainratkai-      saanti koteihin.
9739: sun arvo. Mutta sen edellytyksenä on jo             Edellä olevaan viitaten ehdotiUnm.e kUn-
9740: taidon kehittämispyrkimys ja saatavissa           nioittaen,
9741: oleva asiantunteva ohjaus. Jotta taloudel-                  että Eduskunta ottaisi vuoden
9742: lisesti raskaan ajan vakavia seurauksia                  1951 tulo- ja menoarvit.~on 2,500,00eJ
9743: maan köyhimmillä ja kadon kohtaamilla                    markan määrärahan uusien kotiteol-
9744: alueilla voitaisiin tasoittaa, olisi välttäfuä-          lisuusneuvonta-asemien      perustami-
9745: töntä, että kotiteöllislirtsneuvontaa tehostet-          seen kotiteolliSuusjärjestöjen johdon
9746: tais~ih niissä oloissa myöntämällä varojå                alaisina maan köyhimmillä ja kadon
9747: sikäläisille kotiteollisuusjärjestöille uusien           kohtitatnilla alueilla.
9748:      Helsingissä 13 päivänä helfuikuuta 1950.
9749: 
9750:                  Kerttu Saalasti.                              Aino Luoata.rinen.
9751: 216
9752: 
9753: IV,lo4. -   Rah. a.l. N:o 20.
9754: 
9755: 
9756: 
9757: 
9758:                                 Hama.ra. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Järvenpään
9759:                                    emäntäkoulun uudisrakennusta varten.
9760: 
9761: 
9762:                                     E d u s k u n n a 11 e.
9763: 
9764:    Järvenpään kotitalousopettajaopisto on       vaan sen irvikuva. Maataloushallitus on
9765:  maamme vanhin maataloudellinen kotita-         esittänyt vuodesta 1939 alkaen uuden ra-
9766: lousopettajien valmistuslaitos, jonka valtio    kennuksen rakentamista, viimeksi vuoden
9767: omistaa. Koulua rakennettaessa sijoitettiin     1950 menoarvioon, samoin maataloushallin-
9768: rakennuskustannusten helpottamiseksi sen        non alaisten rakennusten rakentamista
9769: harjoituskouluna toimiva emäntäkoulu Jär-       suunnitteleva komitea esitti vuoden 1950
9770: venpään kartanon vanhaan päärakennuk-           menoarvioon 75 miljoonaa markkaa koulu-
9771: seen. Puinen päärakennus on vuosien ku-         rakennusta, lastenkotia sekä opettaja- ja
9772: luessa niin suuresti rappeutunut ankarasta      oppilasasuntoja varten Järvenpään kotita-
9773: käytöstä ettei parhainkaan hoito enää voi       lousopettaopistoon. Harjoituskoulun uusi-
9774: peittää puutteita. Talo on laho ja hatara,      minen on välttämätöntä opetuksen vuoksi,
9775: ikkunoita ei uskalla avata, jotteivät kehyk-    mutta myöskin pääkaupungin vierellä ole-
9776: set putoaisi, pervekkeille ei uskalla astua,    vana mallioppilaitoksena, jota sekä koti-
9777: huoneet ovat kylmiä ja lämmittäminen nie-       että ulkomalaiset asiantuntijat käyvät kat-
9778: lee kohtuuttomia summia. Tulipalonvaara         somassa suunnitellessaan maaseudun tyttö-
9779: on ilmeinen. Palotarkastuksessa onkin huo-      jen ammattikasvatusta.
9780: mautettu tästä useampaan kertaan eikä             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9781: ylimpään· kerrokseen enää uskalleta panna
9782: ketään asumaan. Rakennus on niin huono                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
9783: ettei siihen enää kannata uhrata korjaus-               tulo- ja menoarvioon 75,000,000 mar-
9784: rahoja ja sen puhtaanapito vaatii yliluon-              kan määrärahan Järvenpään emän-
9785: nollisia voimia. Se ei suinkaan enää ole                täkoulun uudisrakennusta varten.
9786: emäntäkoulun malli, kuten sen tulisi olla,
9787:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
9788: 
9789:         Irma Ha.ma.ra.              Ebba. östenson.              .Aarne Honka.
9790:                                                                                            217
9791: 
9792: IV,lo5. -   Rah. al. N:o 21.
9793: 
9794: 
9795: 
9796: 
9797:                                 Kleemola: Määrärahan osoittamisesta maamiesopiston pe-
9798:                                    rustamiseksi Kannukseen.
9799: 
9800: 
9801:                                     E d u s k u n n a ll e.
9802: 
9803:     Kun Kurkijoen maamiesopisto jäi luovu-        nukseen, koulutilan rajalla olevaa viljelys-
9804:  tetulle alueelle on maataloudellisten keski-     maata 15 hehtaaria. Näin olisi 55 peltoheh-
9805:  koulujen, maamiesopistojen tarve tullut il-      taarin koulutila valmis. Koulutila on hyvin
9806: meiseksi. Niinpä sotien ·jälkeisinä vuosina       rakennettu ja koneellistutettu. Keski-Poh-
9807:  on opistoihin ollut vuosittain keskimäärin       janmaan maamieskoululla on lisäksi ajan-
9808: yli 350 hakijaa,· joista kahteen maamies-        mukainen paja ja metallityöverstas sekä
9809: opistoomme on voitu hyväksyä vain viides-         puutyöverstas, joita voidaan käyttää kum-
9810: osa.                                             mankin sekä maamiesopiston että koulun
9811:    Molemmat maataloudelliset keskikou-           tarpeisiin rinnan.
9812: lumme ovat Etelä-Suomessa, pienviljelijä-           Perustaruisvaiheesta säästettäisiin näin
9813: neuvojaopisto Hyvinkäällä ja Mustialan           valtion varoja useita kymmeniä miljoonia
9814: maamiesopisto Tammelassa. Näiden lisäksi         markkoja kun palveluskunnan ja tilan hen-
9815: olisi Pohjois-Suomea varten perustettava         kilökunnan asunnot myöskin ovat valmiit
9816: oma maamiesopisto.                               ja monet opettajat voisivat toimia samalla
9817:    Halvimmin kustannuksin tämä maamies-          kummassakin koulussa säästyisi valtion va-
9818: opisto olisi perustettavissa jo ennestään ole-   roja jatkuvastikin jo palkkauksissa ja asun-
9819: van jonkin koulutilan yhteyteen. Maamies-        toruenoissa runsas 1 miljoona markkaa vuo-
9820: opiston tulisi olla vielä niin etelässä, että    dessa.
9821: sen havaintotilalla voitaisiin viljellä kaik-       Edellä olevan perusteella kunnioittaen
9822: kia oloissamme menestyviä viljelyskasveja.       ehdotan,
9823:    Keski-Pohjanmaan maamieskoululla, Kan-
9824: nuksessa, on erittäin sopiva tila maamies-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
9825: opistoa varten. Koulun havaintotilalla on               tulo- ja menoarvioon 25,000,000 mar-
9826: jo nyt 40 hehtaaria peltoa ja 200 hehtaaria             kan määrärahan maamiesopiston pe-
9827: metsämaata. Sen lisäksi Kannuksen kunta                 rustamiseksi Kannukseen Keski-Poh-
9828: on luvannut lahjoittaa valtiolle sillä edel-            janmaan maamieskoulun havaintoti-
9829: lytyksellä, että maamiesopisto saadaan Kan-             lalle.
9830:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
9831: 
9832:                                                       Kauno Bleemola.
9833: 
9834: 
9835: 
9836: 
9837:                                                                                            28
9838: 
9839:                                                                                                  •
9840:     218
9841:     IV,lo6. -   Rah. all. N:o 22.
9842: 
9843: 
9844: 
9845: 
9846:                                     ltaukama& y. ii1.: MM.rärahan osoittamisseta kasvinviljelys-
9847:                                        koeke'l\tat\ perustamiseksi Karvian pitäjään.
9848: 
9849: 
9850:                                         Eduskunnalle.
9851: 
9852:        Pohjois-Satakunnan väestö saa pääasial-      tokustaiinukset tUlisivat huokeiksi, koska
9853:     lisittunan toimeentulonsa maataloudesta.        koekenttää varten ei tarvitsisi palkata lu-
9854:     Uudisasutuksen ja -raivauksen tarve on          kuisaa henkilökuntaa, vaan ainoastaan yksi
9855:     tämän alueen kunnissa jatkuvasti suuri          koetoimintaan perehtynyt ja maataloustek-
9856:     väestön lisääntymisestä johtuen. Seudun         nikon pätevyyden omaava kokeiden hoitaja.
9857:     maaperä on yleensä karu. Erityisesti tämä       Kokeiden järjestelyssä, hoidossa ja kor-
9858:     pitää paikkansa uudisraivausalueisiin näh-      juussa tarvittavan tilapäisen aputyövoi-
9859:     den, jotka hedelitiällisempien jokirantojen     man voisi varavankila vaikeuksitta luovut-
9860:     jo . aikaisemmin tultua vallatuiksi viljelyk-   taa, varSinkin kun kokeista koituisi sen
9861:     selle ovat enimmäkseen vedenjakajaseu-          omille viljelyksille huomattava välitön
9862:     duille ominaisia rahkarämeitä. Niitä ei         hyöty. Koekenttä voisi taloudellisissa suh-
9863:     viljavaropien seutujen mittapuun mukaan         teissa olla esim. Satakunnan maanviljelys-
9864:     pidetä viljelyskelpoisina, mutta niitä on       seuran alainen, kun taas kokeiden suun-
9865:     PohjoiS-SatakrtnMn väestön paremman             nittelu ja kenttien tarkastus samoinkuin
9866:     mäan puutteessa toimeen tullaksilen yritet-     koetulosten matemaattinen käsittely ja jul-
9867:     tä"ä .viljellä.                                 kaiseminen voisi tapahtua Satakunnan kas-
9868:        Kokemus on osoittanut, että nykyaikai-       vinviljelyskoeaseman toi~esta. Kun kiin-
9869:     nen maatalous tarvitsee paremmillakin vil-      teään koekenttään ei kuuluisi omaa varsi-
9870:     jelysseuduilla sen tuen, jonka maatalou-        naista niaatilataloutta, ei se. tarvitsisi maa-
9871:     den koe- ja tutkimustoiminta voi tarjota.       tilan rakennuksia enempää kuin omia maa-
9872:     Karujen vedenjakajaseutujen viljelijöille       talouskoneita tai kotieläimiäkään.
9873:     tämä tuk\ on vieläkin tärkeämpää. Sata-            Kiinteän koekentän perustamiskustan-
9874:     kunnan ainoan, Kokemäellä Kokemäenjoen          nukset olisi arvioitava seuraavasti: kokei-
9875:     hedelmällisessä laaksossa sijåitsevan kasvin-   den . hoitajan as!ffito        ulkoJmoneineen
9876:     viljelyskoeasetnan tulokset ovat kuitenkin      1,200,000 mk:; kQkeiden käsittelylato ja ka-
9877:     olosuhteiden erilaisuuden vuoksi hyvin ra-      lustosuoja 200,000 mk sekä kaluston .han~
9878:     joitetusti sovellettavissa Pohjois-Satakun-     kinta 100,000 . mk,. eli yhteensii 1;500,000
9879:     taan, varsinkin tämän alueen laajoihin ja       mk. Vuotuiset ylläpitokustannukset taas
9880:     yhä kasvaviin rahkasuoviljelyksiin.             tekisivät: .. kokeiden. hoitajan (kenttämes-
9881:        Tämän puutteen poistamiseksi olisi Poh-      tari) palkkio 192,000 mk ja sekalaiset me-
9882:     jois-Satakuntaan perustettava vakinaisesti      not 85,000 mk, eli yhteensä 277,000 mk.
9883:     toimiva kiinteä koekenttä, jonka toiininta-        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9884:     ohjelma olisi laajempi kuin tavallisten pai-
9885:     kalliskokeiden, mutta suppeampi kuin koe-                 että Eduskunta ottaisi vuoden
9886:     asemien. Koekentän paikaksi sopisi hyvin               1951 tulo- ja menoarvioon 1,777,000
9887:     Karvian varavankilan alue ns. Alkkian kei-             markan määrärahan kiinteän kasvin-
9888:     taalla, missä on laajat uudisraivaukset.               viljelyskoekentän perustamiseksi Poh-
9889:     Tällöin sekä perustamis- että vuotuiset hoi-           jois-Satakuntaan Karvian pitäjään.
9890:           Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
9891: 
9892:                                                                Lauri LeppihaJ.me.
9893: 
9894: 
9895: 
9896: •
9897:                                                                                             219
9898: iv,Hl7.     :Råb. ål. N:o IJS.
9899: 
9900: 
9901: 
9902:                                  Sim'l1la. y. m.: Määrätakan osoittamisesta halpakorkM&eksi
9903:                                     luittaksi Varsinais-Suomen tietopuoliselle karjanhoito-
9904:                                      koululle koulurakennuksen rakentamista varten.
9905: 
9906: 
9907:                                      E d u s k u n n a ll e.
9908: 
9909:    Varsinais-Suomen tietopuolinen karjan-         mättömäksi, että varsinaisen ammattikar-
9910: hoitokoulu on, kuten tunnettua, sijoitettu        janhoitokoulutuksen rinnalle järjestetään
9911: vuokrahuoneistoon Mietoisten Lehtisiin.           pientilojen isäntäväen~ ja maatalousnuori-
9912: Karjanhoitokoulun käytössä nykyisin olevat        solle karjanhoitoalan jatkuvaa kurssitoimin-
9913: huoneistot eivät pitkään aikaan enää ole          taa. Maahamme on viime vuosikymmeninä
9914: vastanneet tarkoitustaan. Koulupaikka on          syntynyt lukuisa määrä pientiloja, jotka
9915: jonkin verran syrjäinen, liikep.nöiminen          eivät voi palkata ammattikoulun käynyttä
9916: Mynämäen asemalta kouluun (7 km) ei ole           karjanhoitajaa. Näiden tilojen omistajilla
9917: paras mahdollinen. Kun on yleisesti ollut         ei liioin ole tilaisuutta uhrata aikaa koko
9918: tiedossa koulun käytössä olleiden vuokra-         vuoden käytännölliseen harjoitteluun, eikä
9919: huoneistojen kehnous, oh samalla herännyt         sitä seuraavaan tavanmukaiseen tietopuoli-
9920: ajatus, että mikäli päastäisiin pois vuokra-      seen opetukseen. Sen sijaan heillä epäile-
9921: huoneistotiloista, karjanhoitokoulu vonai-        mättä olisi tilaisuus vähäpätöisimpinä vuo-
9922: siin sijoittaa keskeisempään paikkaan kuin        den aikoina kaikillakin suorittaa 6-8 viik-
9923: mitä nykyisin on laita. Tätä varten on            koa kestävä tietopuolinen kurssi, jonka kes-
9924: ilmoitettu luovutettavaksi . Varsinais-Suo-       täessä myös käytännöllisiin seikkoihin, ku-
9925: men emäntäkoulun kannatusyhdistyksen              ten esim. konelypsyyn y. m. s., kiinnitetään
9926: omistamasta       Naantalin   maalaiskunnan       tarpeellista huomiota. Kurssiopetus voitai-
9927: alueella sijaitsevasta Luolalan tilasta, joka     siin lisäksi järjestää niin, että jonkun ko-
9928: sijaitsee samannimisen rautatielaiturin var-      tieläinhoidonalanopetukselle annetaan taval-
9929: rella ja vieressä, tarpeellinen maa-ala kou-      lista suurempi merkitys. Jos tällainen te-
9930: lun käyttöön ja omistukseen. Paikkakin            hokas, jatkuva kurssitoiminta tavanmukai-
9931: rakennusta varten on jo määritelty. Se on         sen karjanhoitokouluopetuksen ohella saa-
9932: rakennuspohjaksi erittäin hyvin sopiva kal-       taisiin käyntiin, merkitsisi se sitä, että mo-
9933: lio, josta tosin tulee vähän louhittavaksi,       nien pien- ja suurempienkin tilojen omis-
9934: mutta kivimateriaali voidaan hyvin käyttää        tajaväellä tai heidän perheittensä jäsenillä
9935: rakennustyöhön.                                   olisi tilaisuus saada nauttia edes vähäises-
9936:     Edellämainittu karjanhoitokouluhanke oli      säkin määrässä karjatalohsopetusta, jota
9937:  ennen äsken käytyjä sotia niin pitkällä,         vaille he nykyisin kokonaan jäävät. Kar-
9938:  että periaatteessa asia oli ratkaistu. Kou-      janhoitokoulusta olisi tarkoitus saada n. s.
9939:  luviranomaiset olivat antaneet ainakin hil-      ,Jokamiehen karjanhoitokoulu". Mahdolli-
9940:  jaisen hyväksymisen toimenpiteelle ja maa-       simman laajoille maatalouspiireille tehtäi-
9941:  taloushallitus oli myöntänyt tarkoitukseen       siin täten mahdolliseksi päästä osalliseksi
9942:  0.5 miljoonan markan määrärahan. Tämä            karj atalousopetuksesta.
9943:  on käytetty siten, että arkkitehti J. Pelto-        Edellii. esitettyjen tarpeiden toteuttami-
9944:  nen, on karjanhoitokoulua varten valmista-       nen merkitsisi sitä, että arkkitehti J. Pelto-
9945:  nut piirustukset ja rakennuspaikalle on          sen suunnitelmaa tulisi suurentaa. Oppi-
9946:  hankittu rakennusaiileita, puutavaraa ja         lasmäärä oli ·hänen suuniiitelmassaan aja-
9947:  poltettuja tiiliä.                               teltu 30:ksi. Täinä tulisi olemaan vähin-
9948:     Sen jälkeen kun edellä mainittu suunni-       täin 60. Opetussali ja yhden opettajan
9949:  telma oli tehty, on näyttänyt tulevan esille     asunto tarvittaisiin lisää. Lisäksi olisi tar-
9950:  uusia tarpeita. On osoittautunut välttä-         peen ottaa huomioon opetusruokala, sillä
9951: 220                  IV,107. -   'Varsinais-Suomen karjanhoitokoulu.
9952: 
9953: karjanhoitokoulussakin olisi syytä monipuo-       Arkkitehti J. Peltosen rakennussuunni-
9954: listuttaa opetusta nykyisestäänkin, mikä       telma käsittää 7,530 ms. Uusi suunnitelma
9955: varsin hyvin kävisi laatuun senkin puo-        tulisi käsittämään, olettaen että vaatimuk-
9956: lesta, että välittömässä läheisyydessä ole-    sia tiloihin nähden suhteellisesti pienenne-
9957: vasta emäntäkoulusta saataisiin tämän alan     tään arkkitehti Peltosen suunnitelmasta,
9958: opettajavoimia käytettäväksi. Lisäksi olisi    10,000 ms. Kokonaisrakennuskustannukset
9959: ruokailuhuonetta ja vastaavasti muitakin       on laskettava noin 50 miljoonaksi markaksi.
9960: laajennuksia tehtävä oppilasmäärän lisään-        Kustannuslaskelma tulisi olemaan lähi-
9961: tyessä vähintään kaksinkertaiseksi.            main seuraava:
9962:    On hyvin ymmärrettävää, ettei suunnitel-
9963: tua uusimuotoista karjanhoitokoulua saada      Tontti 1.o ha a 150: -/m2 . . 1.5 milj. mk
9964: aikaan, ellei karjanomistajien taholla osoi-   Rakennuskustannus .. ·. . . . . . 50 ,  ,
9965: teta palavaa harrastusta ja olla valmiita      Sisustaminen ja kalustus . . . . 3.5 ,  ,
9966: uhrauksiinkin tarpeellisen omatoimisuuden                           Yhteensä 55 milj. mk
9967: osoittamiseksi karjanhoitokoulun aikaansaa-
9968: miseksi. Että laajat karjanomistajapiirit         Kun Varsinais-Suomen tietopuolisen kar-
9969: ovat toimenpiteen takana osoittanee parhai-    janhoitokoulun      toimintamahdollisuuksien
9970: ten se, että Varsinais-Suomen maanviljelys-    parantaminen, maakunnan ensimmäisen ti-
9971: seuran johtokunta on pannut hankkeen           lan maassamme maidontuottajana huomioi-
9972: alulle ja sen turvin aiotaan koko maakun-      den, on kiireellisimpiä niistä tehtävistä,
9973: nasta kerätä 100 markkaa lehmää kohden.        joita valtiolla maatalouskoulutuksen alalla
9974: Kun maanviljelysseuran alueella on noin        on ja siihen seikkaan viitaten, että maa-
9975: 70,000 lehmää, aiotaan tällä tavalla kar-      taloushallitus oli ehdottanut ja maatalous-
9976: janomistajilta saada kokoon 7,000,000 mark-    ministeri hyväksynyt 25 miljoonan markan
9977: kaa. Yritys on hyvässä menossa, 3 miljoo-      lainan, minkä valtiovarainministeriö oli
9978: naa kerätty ja maanviljelysseura tulee huo-    poistanut, esitämme kunnioittaen,
9979: lehtimaan, että edellämainittu määrä va-
9980: roja karjanomistajain taholta tullaan tar-              että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
9981: koitukseen osoittamaan.                              tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
9982:    Rakentamiseen on aiottu ryhdyttäväksi             kohdalle 25,000,000 markan määrära-
9983: niin pian kuin rakennus- ja rahoitussuunni-          han halpakorkoisena rakenwu.slainana
9984: telma saadaan valmiiksi. Viimeistään olisi           Varsinais-Suomen tietopuoliselle kar-
9985: varsinainen rakentaminen aloitettava ke-             janhoitokoululle koulurakennuksen
9986: väällä 1950. V almistelutöihin, kuten tien           rakentamista varten Naantalin maa-
9987: tekemiseen rakennuspaikalle ja muihin sii-           laiskunnan Luolalan kylässä tarkoi-
9988: hen verrattaviin, voidaan ryhtyä jo tämän            tukseen varatulle tontille.
9989: vuoden aikana.
9990: 
9991:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
9992: 
9993:                 Samuli Simul.a..                         E. Pusa.
9994:                 Eino Rytinki.                            Arvi Ahma.vaa.ra.
9995:                 Kusti Bskola.                            Irma Bamara.
9996:                 Yrjö Hautala.                            Urho Saariaho.
9997:                 Kerttu &alasti.                          Eri. Haapaniemi.
9998:                 Kalle JoWm.nen.                          Jalma.ri Pusa.
9999:                 Onni Mannila.                            Pentti Niemi.
10000:                 Antti J. Rantamaa.                       Arvo Sä.velä.
10001:                 V. J. Sukselainen.                       Yrjö Helenius.
10002:                 Vieno Simonen.                           Eino Roine.
10003:                 Aino Luostarinen.                        Martti Suntela.
10004:                 Martti Miettunen.                        Lauri Xauka.ma&.
10005:                 J. E. Lampinen.                          Irma Karvikko.
10006:                 Eino Palovesi                            Lauri La.ine.
10007:                                                                                             221
10008: 
10009: IV,tos. -   Rah. al. N:o 24.
10010: 
10011: 
10012: 
10013: 
10014:                                Tiitu y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pohjanmaan-Savon
10015:                                   yhdysradan tutkimista varten.
10016: 
10017: 
10018:                                     E d u s k u n n a II e.
10019: 
10020:    Pohjanmaan-Savon-Karjalan poikkira-           kunnat monin paikoin ovat maataloustuot-
10021: takysymys on ollut vireillä jo 46 vuotta.        teiden alituotantoalueita. Edellä mainittu-
10022: Vuosien 1904-1905 valtiopäivillä tehtiin         jen maakuntien jo olemassa oleville ja
10023: anomus radan rakentamisesta Pohjanmaalta         vasta perustettaville teollisuuslaitoksille
10024: Savon radalle. Sen jälkeen on samaan             tämä poikkirata olisi myöskin ensiarvoisen
10025: päämäärään tähtääviä eduskunta-aloitteita        tärkeä. Tämä rata tekisi mahdolliseksi Vim-
10026: tehty m. m. vuosien 1929, 1931, 1932, 1945,      pelin huomattavan suurien kalkkialueiden
10027: 1947 ja 1949 valtiopäivillä. Kaikkien            hyväksikäytönkin. Ja vielä rautatieverkos-
10028: edellä mainittujen aloitteiden perusteluissa     ton karttakin todistaa sen, että kyseeilinen
10029: todistetaan tämän radan kansantaloudelli-        ratasuunta-alue on niistä asutuista alueista
10030: nen tarpeellisuus. Tämä poikkirata yhdis-        huomattavasti suurin, jossa vielä ei ole rau-
10031: täisi Keski-Suomen, Savon ja Karjalan Poh-       tatietä. Tämän ratasuunnan ensimmäinen
10032: janlahden satamakaupunkeihin Vaasaan,            tavoite Karjalaa ja Savoa yhdistävä poikki-
10033: Kristiinaan ja Kaskisiin. Täten Keski-Suo-       rata on jo toteutumisvaiheessa, joten kysy-
10034: men ja Savon valtavien metsävarojen kan-         mys on enää Pohjanmaata ja Savoa yhdis-
10035: nattava kansantaloudellinen hyväksikäyttö        tävästä poikkiradasta.
10036: tulisi mahdolliseksi. Tällä poikkiradalla voi-      Edellä esitettyyn viitaten · kunnioittaen
10037: taisiin miltei kokonaan välttää kuormaamat-      ehdotamme,
10038: tomien vaunujen kuljetus, koska satamiin
10039: puutavaraa tuovat vaunut voivat palates-                      että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
10040: saan sisämaahan viedä ulkomailta tuotet-                   tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
10041: tuja tarvikkeita ja Etelä-Pohjanmaan yli-                  kan suuruisen siirtomäärärahan Poh-
10042: tuotantoalueen maataloustuotteita. Tällä                   janmaan-Savon poikkiradan täys-
10043: poikkiradalla olisi suuri kansantaloudelli-                koneellista tutkimusta varten, pääte-
10044: nen merkitys siinäkin, että se yhdistäisi                  asemien Pohjanmaan radalla ollessa
10045: maataloustuotteiden huomattavan ylituotan-                 joko Härmä, Lapua taikka Seinäjoki
10046: toalueen Etelä-Pohjanmaan Keski-Suomeen                    ja Savon radalla Alapitkä tai Siilin-
10047: ja Karjalaan, jotka viimeksimainitut maa-                  järvi.
10048:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
10049: 
10050:                  Kustaa Tiitu.                                M. Järvinen.
10051:                  Isak Penttala.                               Eino Laitinen.
10052:                  E. A. Turja..                                Tahvo Rönkkö.
10053:                                       Lassi Biek:ka.la..
10054: 
10055: 
10056:                                            •
10057: IV,lo9. -   Rab.. aa. N :o 25.
10058: 
10059: 
10060: 
10061: 
10062:                                  H~~ y. n;1. : Määrärahan osoittamisesta Kärsämäen-Paat-
10063:                                     t'I,S~t;n   maantien rakentamiseen.
10064: 
10065: 
10066:                                       E d u s k u n n a ll e.
10067: 
10068:    Uuden Paattisten-Yläneen maantien                 Paattisten ja Turun välisen maantien suun-
10069: vuonna 1946 valmistuttua on tälle tielle             nitelman, minkä mukaan uusi maantie olisi
10070: muodostunut vilkas liikenne sekä metsä- ja           rakennettava uuteen paikkaan, kokonaan
10071: maataloustuotteiden kuljetusten takia että           rautatien länsipuolelle. Suunniteltu tie al-
10072: Turun ja Porin välisenä lyhimpänä auto-              kaa Turun-Ruskon maantieltä Kärsämäen
10073: tienä. Eritoten puutavaran kuljetus Tur-             kylästä Turun kaupungin alueelta, ohittaa
10074: kuun tapahtuu nykyisin Paattisten, Ylä-              Turun uuden lentokentän sen itäpuolelta
10075: neen ja Säkylän pitäjistä. Jo mainitun               ja yhtyy Turun-Paattisten maantiehen n.
10076: uuden maantien valmistuttua lyheni matka             4 km:n päässä Paattisista. Maasto on ver-
10077: Säkylän ja Euran suunnalta Turkuun yli               raten edullista tien rakentamiselle eikä jo-
10078: 10: llä kilometrillä.                                kia ole ylitettävänä. Matka Paattinen-
10079:    Paattisista laajoine takamaineen on näin          Turku lyhenisi 1.4 km:llä.
10080: muodostunut tärkeä liikennekeskus, josta                Uudesta tiestä on Turun kaupungin
10081: maantiet erkanevat neljään suuntaan. Kui-            alueella 1.243 km, Maarian pitäjässä 6.732
10082: tenkin on näistä tärkein n. 15 km:n pitui-           km ja Paattisten pitäjässä 5.980 km, ollen
10083: nen liikenneyhteys Paattinen-Turku var-              tien koko pituus 13.955 km. Vuoden 1939
10084: sin heikko. Maantie on erityisen mutkai-             hintatason mukaan laskettuna on kokonais-
10085: nen ja mäkinen. Tie on rakentamaton, eikä            kustannusarvio 7,750,000 markkaa vastaten
10086: se siten keväisin ja syksyisin voi kantaa            nyt noin 80,000,000 markkaa.
10087: raskasta liikennettä. Aurausta ei maantien              Edellä esitetyyn viitaten ehdotamme kun-
10088: kapeuden vuoksi voida suorittaa kaksipuo-            nioittaen,
10089: lista liikennettä tyydyttävään leveyteen.                      että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
10090: Jäkärlän aseman kohdalla on vaarallinen                     tulo- ja menoarvioon 8,000,000 mar-
10091: rautatien tasoylikäytävä.                                   kan määrärahan töiden aloittamiseksi
10092:   -Tie- ja vesirakennushallitus on v. 1947                  Kärsämäen-Paattiste.n maantien ra-
10093: saanut valmiiksi jo. v.uonna 1938 tutkitun                  kentamiseksi.
10094:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta' 1950.
10095: 
10096:                  A:arne Honka.
10097:                  Rafael Paasio.
10098:                  V. J. ~e~en.
10099:                                                                                            223
10100: IV,llO. -   Rah. al. N:o 26.
10101: 
10102: 
10103: 
10104: 
10105:                                Väyrynen. y. m.: Mii,iiriJ,ra,han osoittamisesta Palojoensuun-
10106:                                   Palojärveu maa.11.tien r.akentamiseen.
10107: 
10108: 
10109:                                     E d u s k u n n a ll e.
10110: 
10111:    Yli kymmenen vuotta sitten on Enonte-         tieksi, sillä tulisi olemaan yleisempikin mer-
10112: kiön pitäjässä tutkittu tiesuunta Palojoen-      kitys. Maantie voitaisiin nimittäin helposti
10113: suu:__Suonttajärvi-Leppäjärvi -Palojärvi.        jatkaa Palojärvestä Norjan rajalle, ja kun
10114: Tutkimuksissa on todettu, että maasto olisi      saatujen tietojen mukaan Norja olisi ha-
10115: maantien rakentamiseen sopiva ja sora-           lukas rakentamaan maantien Koutakeinosta
10116: maat lähellä, joten tien rakentaminen ei         ensiksimainitun tien päähän, tulisi tästä
10117: tuottaisi erikoisia vaikeuksia.                  tiestä Kilpisjärven ja Karikasniemen teit-
10118:    Tämän tien kautta saisivat Suonttajär-        ten lisäksi erinomainen matkailutie, joka
10119: ven, Leppäjärven ja Palojärven kylien            kulkisi jylhän kauniitten seutujen läpi.
10120: noin 250 asukasta yhteyden niin sanottuun           Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10121: käsivarren maantiehen. Tien välttämättö-
10122: myyden seudun asukkaille ymmärtää, kun                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
10123: tietää, että he saavat olla kulkuvaikeuksien            tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
10124: vuoksi eristettynä muusta yhteiskunnasta                kan määrärahan Palo joensuun-Palo-
10125: jopa puoletkin vuodesta.                                järven maantien rakentamista var-
10126:    Paitsi sitä, että maantie tulisi paikallis-          ten.
10127: ten asukkaitten välttämättömäksi kulku-
10128:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
10129: 
10130:                  Vilho Väyrynen.                              M. 0. Lahtela..
10131: -224
10132: 
10133: ~IV,111. -   Ra.h. al. N:o 27.
10134: 
10135: 
10136: 
10137: 
10138:                                  Perkonoja. y. m. : Määrärahan osoittamisesta Salonjoen sil-
10139:                                     lan uusimista varten.
10140: 
10141:                                      Ed u s kunnalle.
10142: 
10143:     Salon kauppalassa sijaitseva Salonjoen       mahdollisimman nopeasti uusittava, ainakin
10144: -silta on rakennettu aikana, jolloin ei tun-      Olympialaisiin mennessä.
10145: nettu nykyajan raskasta liikennettä.. Vielä         Salon kauppala onkin jo ryhtynyt alu8ta-
10146: senkin jälkeen, kun sillan päällyspalkit v.      viin uusimisen vaatimiin toimenpiteisiin,
10147: 1924 uusittiin, on sen nykyinen kantokyky        uuden sillan piirustukset ovat valmiina ja
10148: vain noin kuusi tonnia, joka ei suinkaan         siltapalkit varatut ja kaikki tarpeelliset
10149: vastaa nykyajan liikenteen vaatimuksia.          suunnitelmat tehty, mutta rahoituskysymys
10150: Lisäksi sillan kapeus vielä lisää liikenteen     tuottaa vaikeuksia ja estää töiden alkuun-
10151: vaarallisuutta.                                  panoa. Valtion tämän vuoden talousar-
10152:    Liikenteen vilkkautta lisää myöskin Tu-       viossa on tarkoitukseen varattu 10 milj.
10153: run___..:.Helsingin kauttakulkuliikenne. Syk-    markkaa, mutta kun sillan kustannusarvio
10154: syllä v. 1948 suoritettu liikennelaskelma        on noin 40 milj. markkaa, pitäisi valtion
10155: osoitti sillan ylitylisiä tapahtuvan vuoro-      tuen olla suuremman, koska silta, kuten
10156: kaudessa seuraavasti:                            edellä mainittiin, olisi Turun-Helsingin
10157:    455 kuorma-autoa                              liikenteen takia kuitenkin kunnostettava.
10158:    446 tyhjää kuorma-autoa                          Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10159:    186 linja-autoa
10160:    608 henkilöautoa                                       että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
10161:    205 hevosajoneuvoa.                                 tulo- ja menoarvioon 30,000,000 mar-
10162:                                                        kan määrärahan Salon kauppalan
10163:    Edellä mainituista syistä ovatkin asian-            Salonjoen sillan uusimiseksi.
10164: -tuntijat yksimielisiä siitä, että silta olisi
10165:        Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
10166: 
10167:                  Mauri Perkonoja..                         Ann& Nevalainen.
10168:                  Eino Roine.                               Aimo Aåltonen.
10169:                             ••        ••
10170:  VALTIOPAIVAT
10171:                  19 50
10172: 
10173:           LIITTEET
10174:                     VI
10175: 
10176: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
10177:           TOIVOMUSALOITTEET
10178: 
10179: 
10180: 
10181: 
10182:                HELSINKI 1950
10183:          VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
10184: 
10185: 
10186:                                            29
10187: Terveyden- ja sairaanhoitoa koskevia laki- ja
10188:              toivomusaloitteita.
10189:                                                                                              229
10190: 
10191: VI,1.- Lak. al. N:o 27.
10192: 
10193: 
10194: 
10195: 
10196:                                Pesonen y. m. : Ehdotus laiksi tuberkuloosilain muuttami~
10197:                                    sesta.
10198: 
10199: 
10200: 
10201:                                     E d u s k u n n a 11 e.
10202: 
10203:    Viime vuosikymmeninä on maahamme ra-          sanparantoloihimme uhratuista miljardeista
10204: kennettu ilahduttavan suuri määrä uusia          parhaimman koron.
10205: suuria tuberkuloosiparantoloita. Niihin on          Vaikeuksista huolimatta on tuberkuloot-
10206: käytetty suuria rahamääriä. Mutta tuntuu         tisten hoitoa ja jälkihuoltoa tehostettava.
10207: siltä, että samalla kuin tästä suuresta saa-     Huonot ajat jo sinänsä edistävät tuberku-
10208: vutuksesta iloitaan, eräs tärkeä tuberkuloo-     loosin leviämistä, ja jos lisäksi ei edes yrite-
10209: sin vastustamis- ja hoitomuoto on jäänyt         täkään käyttää hyväksi niitä työmuotoja,
10210: syrjään. Tarkoitamme tuberkuloositoipilai-       jotka verraten tehokkaasti auttavat taiste-
10211: den jälkihuoltoa, jolle ei ole annettu sitä      lussa taudin tuhoja vastaan, niin tehdään
10212: arvoasemaa, mikä sille ehdottomasti kuu-         kansanterveyden kannalta vakava virhe.
10213: luu. Vasta jälkihuollon järjestelmällinen        Vaikeinakin aikoina on annettava tuberku-
10214: toteuttaminen luo yhdessä tuberkuloosin          loosille se erikoisasema, mikä sille kuuluu.
10215: vastustamistyön ja parantolahoidon kanssa        Se on todellinen kansantautimme. Sen suuri
10216: järjestelmällisen tuberkuloosityön perustan.     levinneisyys, sen pitkällinen kulku, sen
10217:    Suurista kansanparantoloistamme ja nii-       tuottamien kuolemantapausten suuri luku-
10218: hin uhratuista suurista rahamääristä ei          määrä sekä lisäksi se, että se kohdistuu
10219: koskaan voi tulla sitä hyötyä ja siunausta,      kaikkiin ikäluokkiin, erikoisesti työkykyi-
10220: mikä niistä voisi tulla, ennenkuin niissä        simpään ikäkauteen, asettavat sen sellaiseen
10221: annettu hoito on riittävä ja niiden yh-          erikoisasemaan kaikkien tautien joukossa,
10222: teyteen on perustettu työhoito-osastoja sekä     että sen hoitoon ja jälkihuoltoon on kiin-
10223: koko maata varten tarpeellinen määrä tu-         nitettävä aivan erikoista huolta ja huo-
10224: berkuloosi-invaliidien ammattioppilaitoksia,     miota.
10225: joissa tuberkuloositoipilaat voisivat tautias-      Kun tuberkuloosilaki, sellaisena kun se
10226: teelleen soveltuvaa työtä tehden lopullisesti    on annettu syyskuun 3 päivänä 1948, ei
10227: toipua sairaudestaan ja oppia uuden sopi-        velvoita yhteiskuntaa tuberkuloosi-invalii-
10228: vamman ammatinkin.                               dien jälkihuollon ja ammattiopetuksen jär-
10229:    Kun meidän maassamme on tuberkuloot-          jestämiseen, ja kun invaliidihuollon laajen-
10230: tisten jälkihuolto miltei kokonaan unoh-         tamiskomiteakaan valtioneuvostolle anta-
10231: dettu, on siitä seurauksena, että suuri osa      maassaan mietinnössä ei ole tätä kysymystä
10232: tuberkuloositoipilaista ei kestä toipilaskau-    ratkaissut jatkuvaa sairautta potevien in-
10233: ten&a vaikeuksia, vaan joutuu ennemmin tai       valiidien kohdalta pidämme välttämättö-
10234: myöhemmin uudelleen parantolaan ja usein         mänä, että tuberkuloosilakiin tehdään vält-
10235: entistäkin heikommassa kunnossa. Näin ovat       tämättömät muutokset.
10236: sekä potilaan omat että yhteiskunnan anta-          Tuberkuloosilain 4 § : n 3 mom: ssa sa-
10237: mat uhraukset menneet hukkaan. Sentäh-           notaan mm.: ,Keskusparantolaan voi liit-
10238: den kipeästi kaivataan tehokasta jälkihuol-      tyä erillisinä parantola-osastoina työhoito-
10239: toa, jonka avulla me saamme suuriin kan-         osasto ja tuberkuloosi-invaliidien ammatti-
10240: 230                               VI,1. -   Tuberkuloosilaki.
10241: 
10242:   oppilaitos" - Mm. eduskunnan talousvalio-       yhteyteen on välttämätöntä. Mainituissa
10243:   kunnan kuultavana olleet asiantuntijat pi-      työhoito-osastoissa on välttämätöntä tark-
10244:  :tivät välttämättömänä, että tässä kohden        kailla tuberkuloosi-invaliideja ja heidän
10245:  :sanonnan olisi oltava ,keskusparantolaan        kestokykyään ennen varsinaisia toimeentu-
10246: · liittyy jne." Eduskunta hyväksyi edelli-        lotehtäviä tai ammattiopetusta. Ammatti-
10247:  cSen muodon.                                     oppilaitoksia ei liene syytä perustaa maam-
10248:      Nykyisin laissa oleva sanonta edellä mai-    me kaikkien keskusparantolain yhteyteen,
10249:  -nittujen huolto-osastojen perustamisesta        mutta kunnat tai kuntain liitot voivat yh-
10250:   voidaan tulkita ehdolliseksi. Niitä kuntia      teistyössä jonkun toisen tai toisten keskus-
10251:   tai kuntain liittoja, jotka eivät katso voi-    parantolain kanssa perustaa yhteisiä am-
10252:   vansa perustaa asianomaisia työhoito-osas-      mattioppilaitoksia, jolloin näidenkin koh-
10253:   toja tai tuberkuloosi-invaliidien ammatti-      dalla lain määräys tulee hoidetuksi.
10254:   oppilaitosta vaikka niitä tarvittaisiinkin ei      Edellä olevaan viitaten saamme kun-
10255:   voida siihen myöskään velvoittaa. Tämän         nioittaen ehdottaa,
10256:   vuoksi olisi asiallista, että lain tämä kohta
10257:   muutettaisiin velvoittavaksi. On nimittäin              että Eduskunta hyväksyisi näin
10258:   melko todennäköistä, että työhoito-osaston            kuuluvan lakiehdotuksen:
10259:   perustaminen ·jokaisen keskusparantolan
10260: 
10261: 
10262: 
10263: 
10264:                                             .Laki
10265:                                tuberkuloosilain muuttamisesta.
10266: 
10267:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten syyskuun 3 päivänä 1948 anne-
10268:  tun tuberkuloosilain 4, 27, 28 ja 48 § näin kuuluviksi:
10269: 
10270:                      4 §.                         ammattioppilaitoksen perustamiakustannuk-
10271:                                                   siin annetaan valtionapua kolme neljäsosaa
10272:     Tuberkuloosin . vastustamistyön järjestä-     kustannusten määrästä. Valtioapu makse-
10273:  minen tuberkuloosipiirissä on kuntien asia.      taan, sitten kuin sisäasiainministeriö, lää-
10274:     Milloin tuberkuloosipiiriin kuuluu useam-     kintöhallituksen esityksestä, on hyväksynyt
10275:  pia kuntia, huolehtii tuberkuloosin vastus-      perustamiatyöt otettaviksi valtioapua kos-
10276:  tamistyöstä niiden muodostama kuntain            kevaan yleiseen suunnitelmaan, ja siinä jär-
10277:  liitto.                                          jestyksessä, kuin rakennustyöt suoritetaan.
10278:     Kunnan ja kuntain liiton tulee ylläpitää         Perustamiskustannuksina pidetään myös
10279:  tuberkuloositoimistoa ja keskusparantolaa,       laajentamisesta tai peruskorjauksista ai-
10280:  jonka kunta tai kuntain liitto omistaa tai       heutuneita kustannuksia.
10281:  sitä pysyvän oikeuden nojalla hallitsee. Nii-
10282: ·den osastoja voi olla toisella paikkakun-
10283:  nalla. Keskusparantolaan liittyy erillisinä
10284:  parantolaosastoina työhoite>-osasto ja tuber- .
10285:  kuloosi-invaliidien ammattioppilaitos.                             28 §.
10286: · Yliopistollisen ·tuberkuloosiopetuksen jär-
10287: .jestämisestä tuberkuloosipiirissä voidaan          Keskusparantolan ja työhoito-osaston vuo-
10288:  määrätä asetukselhi.                            tuisiin kunnossapito- ja käyttökustannuk-
10289:                                                  siin annetaan valtionapua hoitopäivää kohti
10290:                                                  määrä, joka vastaa puolta kaikkien keskus-
10291:                      27 §.                       parantolain ja työhoito-osastojen hyväksyt-
10292:     Keskusparantolan; tuberkuloositoimiston, tävien kunnossapito- ja käyttökustannusten
10293:  työhoito-osaston ja tuberkuloosi-invaliidien keskimäärästä.
10294:                                   Vl,l. -   Pesonen y. m.                           231
10295: 
10296:   Hoitopäivältä suoritettavan valtioavun                         ~ §.
10297: määrä vahvistetaan asetuksella.                  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
10298:   Tuberkuloosi-invaliidien ammattioppilai-     mikuuta 195 .
10299: toksen ylläpitää valtio.
10300: 
10301:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
10302: 
10303:        Edvard Pesonen.             Juho Kuittinen.           Toivo Friman.
10304:        Hugo Aattela.               Rakel Jalas.              Antto Prunnila.
10305:        KaJ.le Kauhanen.            Heikki Hykkäälä.          H. Tauriainen.
10306:        E. A. Turja.                Juho Karvonen.            Varma. K. Turunen.
10307:        Väinö Ra.nkila.             Laura Brander-Wallin.     A.rmas Tolonen.
10308:        Urho Kulovaa.ra..           Vieno Simonen.            Arvi Turkka..
10309:        Aino Luostarinen.           Heikki Soininen.          ToiV'o :H. Kinnunen.
10310:        Viljo lbmtala.              Helena Vlrkki.            Eino ·Liaitinen.
10311:        Wiljam Sarjala.             Eino Raunio.              Tab.V'o Rönkkö.
10312:        Bi.lm& Koivulahti-Lehto.    Yrjö Kilpeläinen.         Veli J'ärvinen.
10313:        J&lmari Linna..             S. S. Aittonietni.        Otto Muikkil.
10314:        M, Jä.rrinen.               Kustaa Almlko.            Bino Rytinki.
10315:        Lauri Myllymäki.            Erkki Koivisto.           Anton Suurkonka.
10316:        Pentti Niemi.               J. F. Tolonen.            Irma Ba.ma.ra.
10317:        Eino Roine.                 Isaik: Penttala.          Ola.V'i Kajala.
10318:        Arvo Sävelä..               J. Pyy.                   Lauri Laine.
10319:        Ma.rlam Niska.Ia.           Heikki Simonen.           Artturi KoSkinen.
10320:        Meeri Kalavainen.           Elli Stenberg.            Kaarle Ren.fors.
10321: 232
10322: 
10323: VI,z. -   Lak. al. N:o 28.
10324: 
10325: 
10326: 
10327: 
10328:                                Leikola y. m.: Ehdotus laiksi lääkkeellisten erikoisvalmistei-
10329:                                   den kaupasta.
10330: 
10331: 
10332:                                     Ed u s k u n n a ll e.
10333: 
10334:    Lääkeaineiden kaupan alalla on kehitys        säädännössä kiintyy siihen, että kaikki
10335: yhä nopeammin siirtymässä ns. erikoisval-        myytävät farmaseuttiset erikoisvalmisteet
10336: misteiden toimittamiseen. Lääketeollisuus        on rekisteröitävä ja rekisteriviranomaisilla
10337: valtaa nopeassa tahdissa yhä uusia toiminta-     on harkintaoikeus siihen nähden, onko
10338: alueita ja vanhat koetut apteekkien val-         joku valmiste sen laatuinen taikka hin-
10339: misteet saavat väistyä ns. patenttivalmis-       taansa nähden sellainen, että ·sen myynti
10340: teiden tieltä. Tämä kehitys on tuonut            voidaan sallia tahi se ·on kiellettävä. Re-
10341: mukanaan paljon vahingollisia ja erityi-         kisteriviranomaisilla on tarpeellinen tutki-
10342: sesti kansantaloudellisessa mielessä epäter-     mismahdollisuus erikoislaboratoriossa ja
10343: veitä seuraamuksia. Mainonnan avulla yri-        heillä on oikeus kantaa, tutkimuksista ja
10344: tetään täysin arvotontakin tavaraa tuoda         rekisteröimisestä    kohtuullinen korvaus,
10345: markkinoille ilman että suurella yleisöllä       joka suureksi osaksi peittää kustannukset.
10346: olisi mahdollisuuksia erottaa hyödyllinen ja     Rekisteriviranomaiset seuraavat jatkuvasti
10347: käyttökelpoinen tarpeettomasta. Lainsää-         kaupassa olevien rekisteröityjen valmistei-
10348: däntö onkin useassa maassa asettanut             den laatua ja huomatessaan laadun alku-
10349: esteitä suoranaisen huijauksen harjoittami-      peräisestä muuttuneen, valmisteen myynti
10350: selle tällä alalla. Meilläkin v. 1935 sää-       voidaan kieltää ja asianomaiset saattaa
10351: detty apteekkitavaralaki edellyttää mahdol-      rangaistusseuraamukseen.
10352: lisuuden myytävien apteekkitavaroiden val-          V. 1942 asetettiin valtion komitea, ns.
10353: vontaan, mutta sen sijaan edellytykset tä-       Kivikatajan komitea, jonka tehtävänä oli
10354: män valvonnan toimeenpanolle ovat täysin         tutkia J,ääkeainekauppaa ja siinä mahdolli-
10355: olemattomat. Huolimatta apteekkitavara-          sesti ilmeneviä epäkohtia. Komitea tuli
10356: laista meidän maassamme ei ole mitään            mietinnössään siihen käsitykseen, että lääk-
10357: lakiin     perustuvaa      erikoisvalmisteiden   keellisten erikoisvalmisteiden rekisteröimis-
10358: yleistä tarkastusta. Amerikassa ja Euroo-        pakko olisi myös Suomessa saatava aikaan.
10359: pan suurissa sivistysmaissa on tähän seik-       Joistakin syistä komitean työ ei tässä koh-
10360: kaan kiinnitetty erikoista huomiota. Sa-         din ole johtanut minkäänlaisiin tuloksiin
10361: moin kaikissa kolmessa Skandinavian              ja tuntuu siltä, kuin koko tämä kysymys
10362: maassa on erikoislainsäädäntö lääkevalmis-       olisi asianomaisilta viranomaisilta jäänyt
10363: teiden tarkastusta ja rekisteröimispakkoa        unohduksiin. Tämä asia on kuitenkin siksi
10364: varten. Tällainen lainsäädäntö on antanut        tärkeä ja laajakantoinen, että se on saa-
10365: erittäin hyviä tuloksia erikoisvalmisteiden      tava nopeasti asianmukaiseen päätökseen,
10366: laatua silmällä pitäen ja samalla sen avulla     ennenkuin keinottelunluontoinen teollisuus
10367: on voitu estää tarpeeton lääkevalmisteiden       lääkevalmisteiden alalla pääsee valtaamaan
10368: tulva. Ruotsissa farmaseuttisista erikois-       maamme. Tässä mielessä allekirjoittaneet
10369: valmisteista on hyvin tarkat määräykset          ehdottavat eduskunnan hyväksyttäväksi
10370: olleet voimassa jo v: sta 1934 lähtien. Niissä   lain lääkkeellisten erikoisvalmisteiden rekis-
10371: määritellään erikoisvalmistekäsite ja anne-      teröimisestä sellaisena kuin se jäljempänä
10372: taan määräyksiä siitä, minkälaisilla edelly-     on esitetty.
10373: tyksillä erikoisvalmisteita voidaan toimittaa       Lakitekstissä on huomioitu voimassa
10374: kauppaan. Erikoinen huomio tässä lain-           oleva apteekkitavaralaki, sekä kokemukset,
10375:                                    VI,2. -    Leikola y. m.                              233
10376: 
10377: joita vastaava lainsäädäntö on tuol}.ut esille   mielessä, että ostavan yleisön turvallisuus
10378: Ruotsissa sekä muissa Skandinavian maissa.       niin hyvin valmisteen laatuun kuin hin-
10379:   1 § : ssä määritellään lääkkeellinen eri-      taankin nähden tulee varmennetuksi. Tär-
10380: koisvalmiste lähinnä sellaiseksi, jota teh-      keätä on myöskin, että valmisteella on tun-
10381: dasmaisesti valmistetaan määräsuuruisessa        nustettu lääkkeellinen käyttöarvo. Erikois-
10382: pakkauksessa      kuluttajalle  myytäväksi.      valmisteiden tutkimista varten ehdotetaan
10383: 2 ·§: n mukaan erikoisvalmistetta ei saataisi    perustettavaksi erityinen valtion farma-
10384: myydä ennenkuin se on ilmoitettu asian-          seuttinen laboratorio, joka toimisi Sisä-
10385: omaiseen rekisteriin ja sen myynnille on         asiainministeriön alaisena, mutta läheisessä
10386: saatu rekisteriviranomaisen lupa. Kun ky-        yhteisymmärryksessä korkeimman tieteelli-
10387: seessä on vapaan elinkeinotoiminnan har-         sen asiantuntemuksen kanssa. Farmaseut-
10388: joittaminen, on pidetty kohtuullisena, että      tinen laboratorio voisi erittäin hyvin toi-
10389: rekisteriviranomaisen antamasta päätök-          mia Helsingin Yliopiston farmaseuttisen
10390: sestä voidaan valittaa sisäasiainministe-        laitoksen yhteydessä niin kuin sitä suunnit-
10391: rwon. Rekisteröitäessä myytävästä tava-          teli jo aikanaan Kivikatajan komitea. Laki-
10392: rasta on toimitettava tarpeelliset näytteet      ehdotus sisältää lopuksi säädöksiä . siitä,
10393: ja· tehtävä kaikki ne ilmoitukset, joita ap-     millä tavalla rekisteröiminen tehdään tiet-
10394: teekkitavaralaki pitää välttämättöminä. Re-      täväksi sekä määräykset siitä, millä tavalla
10395: kisteröimisestä on suorit~ttava sellainen        joku lääkevalmista voidaan rekisteristä
10396: korvaus, että se peittää lääkevalmisteen         poistaa. Lopuksi lakiehdotus sisältää välit-
10397: tutkimisesta aiheutuneet kustannukset ja         täviä määräyksiä voimassa olevaan käytän-
10398: lääkeaineen pysyttämisestä rekisterissä sa-      töön nähden. Laki on tarkoitettu astumaan
10399: moin erityinen valvontamaksu, joka tekee         voimaan 1 päivästä tammikuuta 1951.
10400: mahdolliseksi konttori- ym. tästä johtuvien         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10401: kulujen peittämisen. Erikoisvalmisteen tar-
10402: kastuksessa on tiettyihin näkökohtiin kiin-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10403: nitettävä erityistä huomiota lähinnä siinä              van lakiehdotuksen:
10404: 
10405: 
10406: 
10407:                                              Laki
10408:                        lääkkeellisten ·erikoisvaJlmisteiden kaupasta.
10409:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10410:                      1 §.                        daan valittaa 30 päivän kuluessa Sisä-
10411:   Lääkkeellisellä erikoisvalmisteella tarkoi-    asiainministeriöön, joka lopullisesti päät-
10412: tetaan tässä laissa sellaista apteekkitavaraa,   tää, sitä ennen pyydettyään lääkintöhalli-
10413: joka kuluttajalle myydään määräsuurui-           tukselta lausunnon, saadaanko ja millä
10414: sessa pakkauksessa.                              ehdolla kyseessä olevaa valmistetta maassa
10415:    Lääkkeellisenä erikoisvalmisteena ei pi-      myydä vaiko ei.
10416: detä kutakin yksityistapausta varten erik-
10417: seen valmistettua lääkettä, eikä apteekissa                          3 §.
10418: tehtyä farmakopean mukaista valmistetta,           Ilmoituksessa rekisteriin merkitsemistä
10419: eikä muutakaan apteekin lääkevalmistetta,        varten on mainittava lääkevalmisteen nimi,
10420: jota myydään vain siinä apteekissa, joka         kokoonpano, pakkaukset, hinta sekä valmis-
10421: sen on valmistanut.                              taja ja valmistajan maassa toimiva asia-
10422:                                                  mies.
10423:                      2 §.                           Ilmoitukseen on liitettävä tarvittava
10424:    Lääkkeellinen erikoisvalmiste on ilmoitet-    määrä näytteitä, mainoslehtisiä ym. valmis-
10425: tava erityiseen erikoisvalmisteiden rekiste-     teen laatua, merkitystä ja käyttötapaa il-
10426: riin, eikä valmisteen myyntiä saa aloittaa       moittavia tietoja. Valmistanäytteiden tulee
10427: ilman rekisteriviranomaisen antamaa lupaa.       olla siinä muodossa ja asussa kuin missä
10428:    Rekisteriviranomaisen päätöksestä voi-        ne on tarkoitettu myytäviksi.
10429:                                                                                            30
10430: 234                        VI,2. -   Lääkkeelliset erikoisvalmisteet.
10431: 
10432:                       4 §.                          Laboratorion johtajan nimittää toimeensa
10433:    Jokaisesta lääkkeellisestä erikoisvalmis-      Sisäasiainministeriö pyydettyään asiasta
10434: teesta on suoritettava säädetty maksu lää-        Helsingin Yliopiston farmaseuttisen laitok-
10435: kevalmistetta      rekisteriin  ilmoitettaessa.   sen opettajakollegion lausunnon. Tällöin
10436: Kun lääkkeellinen erikoisvalmiste on hy-          on erityistä huomiota kiinnitettävä asian-
10437: väksytty valmisterekisteriin, on siitä suori-     omaisen henkilön koulutukseen erikoisval-
10438: tettava erityinen valvontamaksu kalenteri-        misteiden tutkimista silmällä pitäen. .Asis-
10439: 'Vtlosittain niin kauan kun valmistaja ha-        tentit nimittää johtajan esityksestä erikois-
10440: luaa pitää sen rekisterissä tai se viranomai-     valmistelautakunta.
10441: sen toimesta siitä poistetaan, ei kuitenkaan
10442: siltä kalenterivuodelta, jolloin erikoisval-                         8 §.
10443: miste hyväksyttiin rekisteröitäväksi. Rekis-        Valtion farmaseuttisen laboratorion toi-
10444: teröimis- ja valvontamaksujen suuruuden           mintaa valvoo erityinen erikoisvalmistelau-
10445: määrää valtioneuvosto rekisteriviranomai-         takunta, johon kuuluvat Helsingin Yliopis-
10446: sen esityksestä.                                  ton farmaseuttisen · laitoksen professorit,
10447:                        5 §.                       Helsingin Yliopiston lääketieteellisen tiede-
10448:    Lääkkeellisen Qrikoisvalmisteen tarkas-        kunnan farmakologian ja kaksi sisätauti-
10449: tuksessa ja valvonnassa on erityistä huo-         opin professoria sekä Helsingin Yliopiston
10450: miota kiinnitettävä seuraaviin seikkoihin:        apteekin vastunnalainen johtaja.
10451:    1) että erikoisvalmisteen sisältö on oikein
10452:  ilmoitettu;                                                           9 §.
10453:    2) että erikoisvalmisteen laatu täyttää          Rekisteriviranomaisen on Virallisessa leh-
10454: farmakopean tahi muut yleiset laatuvaati-         dessä ilmoitettava erikoisvalmisteen rekiste-
10455:  mukset;                                          röimisestä. Jos rekisteriviranomainen ha-
10456:     3) että erikoisvalmisteella on riittävä       luaa jo rekisteröidyn valmisteen poistetta-
10457:  lääkkeellinen käyttöarvo;                        vaksi kaupasta, tehköön siitä perustellun
10458:     4) että erikoisvalmisteen hinta ei ole        esityksen Sisäasiainministeriölle, joka voi
10459:  kohtuuton; sekä                                  määrätä valmisteen myynnin kiellettäväksi.
10460:     5) että erikoisvalmisteen mainonta ei         Tästä on samoin ilmoitettava Virallisessa
10461:  ylitä sopivaisuuden rajoja.                      lehdessä.
10462:     Ellei lääkkeellistä erikoisvalmistetta hy-                        10 §.
10463:  väksytä rekisteriin, on päätöksessä valmis-        Ne lääkkeelliset erikoisvalmisteet, jotka
10464:  tajalle ilmoitettava syyt hylkäämiseen.          tämän lain voimaan tullessa ovat kaupassa
10465:                                                   ja jotka tämän lain mukaan voidaan muu-
10466:                     6 §.                          ten rekisteriin hyväksyä, on maksutta re-
10467:    Lääkkeellisten erikoisvalmisteiden rekis-      kisteröitävä, mikäli tällaisen valmisteen
10468: teröimistä varten perustetaan erityinen val-      rekisteröiminen tehdään vuoden kuluessa
10469: tion farmaseuttinen laboratorio, jonka teh-       tämän lahi voimaan tulosta. Senjälkeen
10470: tävänä on pitää rekisteriä, suorittaa rekis-      tehdyt anomukset käsitellään uusina tavalli-
10471: teröimistä varten tarpeelliset tutkimukset        sessa järjestyksessä.
10472: sekä valvoa rekisteröityjen erikoisvalmis-
10473: teiden laatua. Valtion farmaseuttinen la-                           11 §.
10474: boratorio on Sisäasiainministeriön alainen.         Tarkemmat määräykset tämän lain sää-
10475:                                                   döksistä annetaan asetuksella.
10476:                    7 §.
10477:   Valtion farmaseuttisessa laboratoriossa on                        12 §.
10478: johtajan virka sekä tarpeellinen määra              Tämä laki tule~ voimaan 1 päivänä tam-
10479: asistentin toimia.                                mikuuta 1951.
10480: 
10481:       Helsingissä 9 'päivänä helmikuuta 1950.
10482: 
10483:                  Erkki Leikola.                              Päiviö Hetemäki.
10484:                  Niilo Honkala.                              Rakel Jalas.
10485:                                                                                          235
10486: 
10487: Vl,a. -   Toiv. al. N :o 82.
10488: 
10489: 
10490: 
10491: 
10492:                                Leikola y. m.: Määrärakasta Suomen liittymiseksi Pohjois-
10493:                                   maiseen Farmakopeatoimikuntaan. ·         ·
10494: 
10495: 
10496:                                     E d llS k u n n a 11 e.
10497: 
10498:    Tukholmassa marraskuun 8 ja 9 päivänä           Ei ole arvostettava vähäarvoisiksi sitä
10499: 1948 pide~yssä pohjoismaisessa farmakopea-      kokemusta ja asiantuntemusta, mikä muissa
10500: konferenssissa perustettiin Pohjoismainen       pohjoismaissa on saavutettu, eikä myöskään
10501: Farmakopeatoimikunta. Sen päätarkoituk-         niitä tutkimuksia, joita Ruotsin, Tanskan
10502: sena on työskennellä yhteisen farmakopean       ja Norjan ajanmukaisissa laboratorioissa
10503: aikaansaamiseksi Ruotsille, Tanskalle, Suo-     suoritetaan. Sentähden meidän on osallis-
10504: melle, Norjalle ja Islannille. Tämän lisäksi    tuttava muiden pohjoismaiden rinnalla työ-
10505: sen tehtäviin kuuluu muun muassa kaik-          hön, josta nimenomaan meidän maallemme
10506: kien tärkeimpien lääkeaineiden valmista-        tulee olemaan. erittäin suurta hyötyä.
10507: mista, pitoisuutta, tehoa, puhtautta, säilyt-      Suomen farmakopeakomitea on jatku-
10508: tämistä, steriloimista, toimittamista ja        vasti ollut kiinteässä yhteistyössä Pohjois-
10509: muuta käsittelyä koskevien määräysten ja        maisen Farmakopeatoimikunnan kanssa
10510: ohjeiden laatiminen.                            sekä ollut edustettuna sen kaikissa kokouk-
10511:   Kaikissa pohjoismaissa on ymmärretty,         sissa, joita on pidetty neljästi vuodessa,
10512: miten tärkeätä on, että pohjoismaiden far-      vuorotellen Tukholmassa, Kööpenhami-
10513: makopeat saadaan mahdollisimman yhden-          nassa, Oslossa ja Helsingissä. Vaikka
10514: mukaisiksi ja että uusia kauppaan tulevia       maamme ei vielä ole virallisesti liittynyt
10515: lääkeaineita tarkoin seurataan. On pääs-        Pohjoismaiseen Farmakopeatoimikuntaan,
10516: tävä nykyisestä tilanteesta, jolloin esimer-    on maamme edustajien sallittu täysin tasa-
10517: kiksi eriväkevyisistä lääkeaineliuoksista       veroisina muiden kanssa osallistua asioiden
10518: käytetään eri maissa samoja nimityksiä ja       käsittelyyn ja päätösten tekoon.
10519: samoista lääkeaineista sitävastoin aivan           Suomen farmakopeakomitea on useaan
10520: erilaisia nimityksia ja jolloin saattaa ku-     kertaan tehnyt esityksiä valtioneuvostolle,
10521: lua vuosikausia, ennenkuin uusille lääke-       jotta Suomi virallisesti liittyisi Pohjois-
10522: aineille asetetaan minkäänlaisia laatuvaati-    maiseen Farmakopeatoimikuntaan. Tämä
10523: muksia. Tällöin on pysyvän farmakopea-          ei ole kuitenkaan johtanut minkäänlaiseen
10524: toimikunnan perustaminen sopivin ratkaisu.      tulokseen. Syyksi siihen, että Suomi ei ole
10525:   Nyt kun farmakopeatoimikunta on perus-        voinut liittyä mainittuun toimikuntaan, on
10526: tettu, ei ole suotavaa, että maamme jää         ilmoitettu varojen puute. Pohjoismaisen
10527: syrjästäkatsojaksi sen ulkopuolelle, vaan       Farmakopeatoimikunnan vuotuiset kulut on
10528: on toivottavaa, että farmakopeatoimikun-        arvioitu n. 25,000 kruunuksi ja tästä Suo-
10529: nan päätöksiä tehtäessä otettaisiin huo-        men osalle tulisi 1/5 eli n. 220,000 mk.
10530: mioon myös meidän maamme viranomaisten          Vuosittaisia matkakuluja on arvioitu n.
10531: ja asiantuntijoiden mielipiteet. · Ellemme      150,000 mk. Se hyöty, mikä näistä kustan-
10532: osallistu yhteistyöhön, on meillä valittava-    nuksista Suomelle koituisi on huomattavasti
10533: namme joko maamme jatkuva eristäytymi-          näitä menoja suurempi. Jo yksin farma-
10534: nen pohjoismaisesta yhteistyöstä tai sellais-   kopean painatuskustannuksia voitaisiin
10535: ten valmiiden päätösten omaksuminen,            huomattavassa     määrässä supistaa      ja
10536: joille mahdollisesti olisimme toivoneet toi-    maamme säästyisi tulevaisuudessa aivan
10537: senlaisen muodon.                               Yälttämättömältä laboratoriotutkimukselta.
10538: 236                               VI,s. -   Farmakopea.
10539: 
10540: Suomen ulkomaisia suhteita käsittelevä                 että hallitus viipymättä ryhtyisi
10541: toimikunta onkin asettunut puoltamaan                toimenpiteisiin Suomen liittymiseksi
10542: Suomen liittymistä Pohjoismaiseen Farma-             Pohjoismaiseen     Farmakopeatoimi-
10543: kopeatoimikuntaan, mutta tämä suositus ei            kuntaan ja ottaisi tähän tarkoituk-
10544: vielä ole johtanut suotuisaan tulokseen.             seen vuoden 1951 tulo- ja meno-
10545: Jotta tämä asia lopultakin tulisi ratkais-           arvioesitykseen 370,000 markan mää-
10546: tuksi, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan             rärahan.
10547: hyväksyttäväksi toivomuksen,
10548:       Helsingissä 9 · päivänä helmikuuta 1950.
10549: 
10550:                 Erkki Leikola.                            L. I. Kaukamaa..
10551:                                       Rakel Jalas.
10552:                                                                                            237
10553: VI,4. -   Toiv. a.l. N:o 83.
10554: 
10555: 
10556: 
10557: 
10558:                                Ka.la.vainen y. m.: Lipeän myynnin uudelleen järjestämi-
10559:                                   sestä.
10560: 
10561: 
10562:                                     E d u s k u n n a ll e.
10563: 
10564:    Lipeäkiven käytöstä johtuneet myrkytys-       lipeä on ollut liuotettuna joko viinapulloon
10565: ja onnettomuustapaukset ovat aiheuttaneet        tai kivennäisvesipulloon. Tällainen huoli-
10566: maassamme paljon onnettomuutta, etenkin          mattomuus vaarallisen myrkkyaineen käsit-
10567: lasten keskuudessa. Myrkytyksien seurauk-        telyssä on tuomittavaa.
10568: set ilmenevät usein vaikeina ruuansulatus-          Lipeäkiven käytöstä aiheutuneiden run-
10569: kanavan korroosiotapaturmina. Onnetto~           saiden tapaturmien estämiseksi, on ilmeistä,
10570: muuksien korkeata lukumäärää todistaa se,        että asetuksen määräyksiä on tältä kohden
10571: että meillä sattuu vuosittain noin 700 myr-      tiukennettava. Pyykinpesu ei nykyään enää
10572: kytystapausta, siis kaksi onnettomuutta päi-     vaadi ehdottomasti lipeäkiveä. Sen vastik-
10573: vää kohden. .Niistä vaatii 350 tapausta eh-      keeksi on kauppaan tullut kotimainen tuote
10574: dottomasti sairaalahoitoa. 150 onnettomuus-      natrium trifosfaatti ja ulkolainen tuote
10575: tapausta voidaan hoitaa poliklinikan kautta      natrium heksametafosfaatti. Mainitut val-
10576:  ja 200 hoidetaan yksityislääkäreitten avulla.   misteet ovat täysin vaarattornia niin pyy-
10577:  Tapaturmista on 85 % yhdistynyt pyykin-         kinpesussa kuin myöskin mahdollisesti las-
10578:  pesuun, 10 % astioiden ja lattioiden pesuun     ten käsiin joutuneena. Saippuankeitoksessa
10579:  ja 5 % saippuan keittoon ja maalin puh-         voidaan käyttää soodaa, jonka avulla tulee
10580:  distamiseen.                         ·          yhtä hyvää saippuaa kuin lipeänkin keralla.
10581:     Muissa maissa lipeäonnettomuudet ovat        Sen vuoksi olisi paras keino onnettomuuk-
10582:  paljon vähäisempiä. Niinpä esim. Ruotsissa      sien estämiseksi, että lipeän käyttö koko-
10583:  sattuu ainoastaan yksi tapaus kahdessa tai      naan kiellettäisiin. Mikäli tähän ei void~
10584: kolmessa vuodessa. Naapurimaassamme käy-         mennä, olisi silloin päästävä siihen, että
10585:  tetään lipeää ainoastaan navetan lypsyas-       lipeän myyntioikeus annettaisiin ainoastaan
10586:  tioiden pesussa.                                apteekeille ja että sitä myytäisiin erikois- ·
10587: _ Norjassa ovat myrkytystapaukset sodan          pakkauksina, liuokseksi valmistettuna. Pul-
10588:  jälkeen huomattavasti laskeneet. Tämä joh-      lotettavan liuoksen tulppalaitteeseen olisi
10589:  tuu siitä, että siellä myydään lipeä liuok-     kiinnitettävä erikoista huomiota, jotta lap-
10590:  sena ja pullotettuna. Suomi onkin ainoa         set eivät pystyisi sitä helposti avaamaan.
10591:  sivistysmaa, jossa tätä tapaa ei noudateta.        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
10592:     Maamme myrkkyasetuksen mukaan lipeä-         eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10593:  kiveä ei saa liuotettuna myydä eikä säilyt-
10594:  tää. Käyttöä varten on lipeä kuitenkin aina              että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
10595:  ensiksi liuotettava. Kun liuote valmiste-              toimenpiteisiin   lipeän     myynnin
10596:  taan kotona, on siitä seurauksena, että sen            uudelleen järjestämiseksi ja niiden
10597:  säilyttämisessä ei noudateta tarpeeksi suurta          epäkohtien poistamiseksi, joita voi-
10598:  varovaisuutta. Onkin todettu, että 56 %                massa olevassa asetuksessa nyt 'l'lme-
10599:  onnettomuustapauksista on sellaisia, jolloin           nee.
10600:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
10601: 
10602:               Meeri Ka.lavainen.                          Margit Borg-Sundman.
10603:               0. Muikku.                             Toivo Friman.
10604:               Olavi Ka.jala..                        Hugo Manninen.
10605:                                        Varma. Turunen.
10606: 238.
10607: 
10608: Vl,5. -    Toiv. al. N:o 84.
10609: 
10610: 
10611: 
10612: 
10613:                                httala. y. m.: Tutkimultun toimittamisesta sukupuolitau-
10614:                                   tien levinneisyydestä jG niiden syistä.
10615: 
10616: 
10617:                                     Eduskunnalle.
10618: 
10619:    Sukupuolitautitartuntata:pa.usten lukui-     tehtyihin havaintoihin. Tämän vuoksi kat-
10620: suus on eräs sodan jälkeisen siveellisen        somme välttämätömäksi,. että piammi:ten toi-
10621: tilanteen rappeutumisiliniöitä. Niiden määrä    mitetaan edellä mainittu tutlrimus sukupuo-
10622: on tosin ihan viime .aikoina jonkun verran      litautiauudesta ja sen syistä sekä erityisesti
10623: laskenut, mutta ei kuitenkaan vielä. lähes-     väkijuomien käytön osuudesta siinä. Tällai-
10624: kää.n niin paljon, että voitaisiin katsoa tä-   sen tutkimuksen pohjalla olisi selvitettävä,
10625: män kansan terveydellisen vaaran torju-         mihinkä sosiaalisiin ja muihin toimenpitei-
10626: tuksi. On ilmeistä, ettei ratkaiseviin tulok-   siin on ryhdyttävä sukupuolitautien vastus-
10627: siin niiden vastustamisessa päästä niin         tamiseksi ja varsinkin, minkälaisiin alkoho-
10628: kauan kun niiden syitä ei saada poistetuksi.    lipoliittisiin järjestelyihin on ryhdyttävä
10629: Sellainen syy on mm. väkijuomien käyttö.        mainittua tarkoitusta silmälläpitäen.
10630: Eri tutkimukset näyttävät osoittavan, että         Edellä esitettyyn nojautuen kunnioittaen
10631: suurin osa Helsingissä, jopa 76%, suku-         ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
10632: puoliautitartunnoista on saatu väkijuomien      toivomuksen,
10633: vaikutuksen alaisina. Jos onnistuttaisiin
10634: tämän tekijän vaikutus poistamaan, niin                   että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
10635: tartuntatapaukset saataisiin supistetuksi              siin koko maan väestön käsittävän
10636: murto-oSaan nykyisestä määrästä. V alitet-             tutkimuksen suorittamiseksi suku-
10637: tavasti meillä ei ole koko maata käsittävää,           puolitautien levinneisyydestä ja nii-
10638: puheenaolevaa ilmiötä kaikin puolin valai-             den syistä, erittäinkin alkoholin
10639: sevaa tutkimusta, joten vielä nytkin joudu-            osuudesta niihin, sekä sen pohjalla
10640: taan huomattavassa määrässä käsitykset pe-             laadituttaisi suunnitelman toimenpi-
10641: rustamaan otaksumiin ja suppealla alalla               teistä näiden tautien vastustamiseksi.
10642:        Helsingissä 10 p: nä helmikuuta 1950.
10643: 
10644:                  Hugo Aa.ttela.                            G. Henriksson.
10645:                  Elli Nurminen.                            Veli Järvinen.
10646:                  Toivo Pyörtänö.                           Arvi Turkka.
10647:                  Yrjö Helenius.                            Heiikiki Hykkäälä.
10648:                  Laura. Bra.nder-Wallin.                   Olavi Kajala.
10649:                  Juho Karvonen.                            Eino Raunio.
10650:                  Edvard :Pesonen.                          Pentti Niemi.
10651:                  Vilho Väyrynen.                           J. Kuittinen.
10652:                  Meeri Kalavainen.                         Kaisa Biilelä..
10653:                  Arvo Sävelä.                              Kustaa Alanko.
10654:                                                                                               239
10655: 
10656: VI,~. -   Toiv. 811. N :o 15.
10657: 
10658: 
10659: 
10660: 
10661:                                  A.a.ttela. y. m. : Valtion kustantaman kansan terveyspalvelun
10662:                                      aikaansaamisesta.       ·
10663: 
10664: 
10665:                                       Ed u s kuun alle.
10666: 
10667:     Yhteiskunnan ja valtion eräs kaikkein          ohjeiden avulla, mistä kaikesta saattaa. olla
10668: tärkeimpiä velvollisuuksia ja tehtäviä on          seurauksena sairauden paheneminen niin,
10669: huolehtiminen kansakunnan jäsenten ter-            että lääkärin apukin, mikäli siihen myö-
10670: veyden säilymisestä ja taistelu sairautta          hemmin voidaan turvautua, on jo silloin
10671: vastaan, toiminta menetetyn terveyden pa-          myöhäistä. Taloudellisista syistä usein myös
10672: lauttamiseksi. Terveyden säilymisen edistä-        johtuu, -·että vähävaraiselle kansalaiselle
10673: miseksi tehdään yhteiskunnassamme valtion,         tuottaa suuria vaikeuksia tarvittavan sai-
10674: kuntien ja yksityisten tukeman& melko te-          raalahoidon saaminen sekä erikoislääkärin
10675: hokasta työtä. On myös annetiu ·useita             apuun turvautuminen ja tehokkaiden, mutta
10676: lakisääteisiä määräyksiä terveydenhoidon           yleensä varsin kalliiden erikoislääkkeiden
10677: edistämisestä ja terveyttä uhkaavien vaaro-        hankkiminen. Maaseudulla asuvien vähäva-
10678:  jen torjumisesta. Lääketieteen voimakas ja        raisten vaikeuksia lisää vielä se, että heillä
10679:  jo· verraten pitkälle päässyt edistyminen,        yleensä on pitkä matka lääkäriin, apteek-
10680: uusien tehokkaiden lääkkeiden ja hoitome-          kiin ja sairaalaan..
10681: netelmi(m jatkuva keksiminen, yhä parem-              Sairaus sinänsä on jo varsin vakava ja
10682:  miksi muodostuneet sairaalat ''ja sairaan-        vaikea asia. Hyvin useissa ·tapauksissa se
10683:  hoitovälineet, verraten korkeatasoinen lää-       vaikeuttaa, jopa kokonaan estää työn teon
10684:  kärikunta ja monet maineikkaat ··erikoislää-      ja ansaitsemismahdollisuuden. Vähäva:raisen
10685:  kärit sekä hyvät ja huolelliset sairaanhoi-       kohdalla tämä merkitseE) sitä, että hänen
10686:  tajat ovat luoneet hyviä edellytyksiä sai-        käy yhä vaikeammaksi hankkia edellä kos-
10687:  rauden voittamiseksi käytävän taistelun           keteltua lääkärinapua, lääkkeitä ja sairaala-
10688:  muodostumiseksi tehokkaaksi ja tulokselli-        hoitoa, puhumattakaan siitli, että hän voisi
10689:  seksi.                                            varata itselleen riittävän pitkän toipumis-
10690:     Terveydenhoidon edistymisestä ja sairau-       loman sairaudestaan täysin selviytyäkseen.
10691:  den voittamiseksi käytävän taistelun edelly-      Näin muodostuu sairaus hänelle ja hänen
10692:  tyksien paranemisesta huolimatta on maas-         perheelleen syvän huolen ja ankaran mur-
10693:  samme yhä edelleen paljon sellaisia teki-         heen aiheuttajaksi.
10694:  jöitä, estoja ja rajoituksia, jotka vakavasti        Kansanvaltaisesti hallitussa ja yhteiskun-
10695:  haittaavat tai kokonaan ehkäisevät monen          nallista oikeudenmukaisuutta toteuttamaan
10696:  monia kansakunnan jäseniä hankkimasta             pyrkivässä valtiossa on ehdottomasti ryh-
10697:  itselleen tai omaiselleen kaikkea sitä lääkä-     dyttävä luomaan edellytyksiä kaikkien kan-
10698:  rinapua sekä sairaalahoitoa ja niitä lääk-        salaisten elämän turvaamiseksi. Tällöin on
10699:  keitä, jota sairauden voittamiseksi välttä-       erikoisesti pidettävä huoli siitä, että yhteis-
10700:   mättä tarvittaisiin. Erikoisen vaikeassa ase-    kunnan jokainen jäsen saa tarvitsemaansa
10701:  massa tässä suhteessa ovat vähävaraisen           apua, huoltoa ja hoitoa silloin kun hän on
10702:  kansanosan suuret joukot niin maaseudulla         avuttomassa tilassa kamppaillessaan talou-
10703:  kuin asutuskeskuksissi:tkin. Niinpä vähäva-       dellisten vaikeuksien keskellä sairauden
10704:  rainen kansalainen saattaa olla taloudelli-       voittamiseksi.
10705:   sesti niin heikossa asemassa, että hän ei heti      Yhteiskunnallisia uudistuksia toteuttava
10706:   sairauden ensi oireiden ilmetessä katso voi-     sosialipolitiikka tarjoaa tehokkaita keinoja,
10707:   vansa turvautua lääkärin apuun, vaan yrit-       joiden avulla kansalaisten elämää voidaan
10708:   tää parantaa sairauttaan erinäisten yleis-       turvata. Erään malliesimerkin siitä, millä
10709:   lääkkeiden ja muilta kuulemiensa hoito-          tavoin oikeaan suuntaan pyrkivän sosiaali-
10710: 240                           Vl,6. -   Kansan terveyspalvelu.
10711: 
10712: politiikan avulla voidaan terveydenhoitoa        jerin puheenjohdolla tutkinut komitea
10713: ja sairaiden parantamista edistää, tarjoaa       mietinnössään päätynyt Englannissa voi-
10714: Englannin nykyinen terveyspalvelu, joka          massa olevan terveyspalvelun kannalle suo-
10715: mm. voimaan tultuaan siirsi valtion omis-        sitellen sen käytäntöön ottamista Ruotsissa
10716: tukseen kaikki sairaalat, ja joka antaa jo-      lähimmän 10 vuoden aikana. Suomessa on
10717: kaiselle englantilaiselle mahdollisuuden il-     sairaalahuoltoa ja eräitä muita sosiaalisia
10718: maiseen lääkärin apuun ja sairaal!thuoltoon      kysymyksiä tutkinut hallitusneuvos N.
10719: ym. Noin kolmisen kuukautta sitten voi-          Mannion puheenjohodlla toimiva sosiaali-
10720: maan tulleen määräyksen mukaan on lääk-          vakriutuskomitea, joka lähitulevaisuudessa
10721: keistä, joita lääkärin antaman lääkemää-         tehnee eräitä sosiaalisen lainsäädännön edis-
10722: räyksen perusteella apteekista haetaan, suo-     tämistä koskevia ehdotuksia.
10723: ritettava 1 shillingin maksu. Valtaosa Eng-         Niinkuin edellä esitetystä käynee ilmi,
10724: lannin kansasta pitää tätä uudistusta erit-      voidaan sosiaalipoliittisin toimenpitein te-
10725: täin onnistuneena ja suurena edistysaske-        hokkaalla tavalla edistää terveydenhoitoa
10726: leena maansa sosialisen lainsäädännön            sekä järjestää jokaiselle kansalaiselle mah-
10727: alalla. Osoituksena Englannin lääkärikun-        dollisuus saada sitä tarvitessaan lääkärin
10728: nan suhtautumisesta terveyspalveluun mai-        apua, lääkkeitä ja sairaalahuoltoa. On näin
10729: nittakoon, että heistä kuuden kuukauden          ollen meidänkin maassamme saatava aikaan
10730: aikana ko. lain voimaan tulosta lukien 90 %      Englannin terveyspalvelua vastaava sosiaa-
10731: vapaaehtoisesti liittyi terveyspalveluun, joka   linen huoltolaki.
10732: antaa heille suunnilleen yhtä suuret tulot          Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
10733: kuin mitä he yksityispraktiikkaa harjoit-        ehdotallllile eduskunnan päätettäväksi toi-
10734: taessaan olivat saaneet.                         vomuksen,
10735:    Kansan terveyspalvelua koskevan sosiaa~
10736: lisen lainsäädännön alalta mainittakoon toi-               että hallitus ottaisi harkittavak-
10737: nenkin ulkomainen esimerkki: Tanskan sai-               seen esityksen antamisen Eduskun-
10738: raskassalaki, joka rakentuu vakuutuspoh-                nalle laiksi kansan terveyspalvelun
10739: jalle ja joka myös antaa määrätyn turvan                edistämisestä niin, että jokaiselle
10740: mm. sairaustapauksen sattuessa. Mainitta-               kansalaiselle varautuisi mahdollisuus
10741: koon myös, että Ruotsissa on kansan ter-              · ilmaisen lääkärinavun, lääkkeiden ja
10742: veyspalvelun edistämistä pääjohtaja Hö-                 sairaalahuollon saantiin.
10743:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
10744: 
10745:                 Hugo Aattt)la..                            K . .Alanko.
10746:                 Olavi Kajala.                              E. Raunio.
10747:                 Elli Nurminen.                             Heikki Simonen.
10748:                 Veli Järvinen.                             'Kaisa Hiilelä.
10749:                                                                                              241
10750: 
10751: VI, 1. -   Toiv. al. N :o 86.
10752: 
10753: 
10754:                                 Stenberg y. m. : Reumasair~iden sairaus- ja invaliidihuollon
10755:                                    järjestämisestä.
10756: 
10757:                                     E d u s k u n n a 11 e.
10758:    Vuonna 1947 asetti valtioeuvosto komi-          Maassamme on sairaanhoitoa koskevassa
10759: tean tutkimaan raumatautien levinneisyyttä      lainsäädännössä pyrkimystä erikoisiinjoille
10760: maassamme. Komitea, joka jo viime vuo-          eri sairauksien suhteen. Se onkin osoittau-
10761: den alkupuolella sai valmiiksi periaatemie-     tunut onnistuneeksi, mikä voidaan todeta
10762: tintönsä, laskee meillä olevan reumaattista     esimerkiksi tuberkuloottisiin nähden. Sa-
10763: kuumetta potevia 24,000 henkeä, kroonista       maa menettelyä pitäisi noudattaa myös
10764: nivelreumatismia sairastavia 50,000 ja ni-      reumasairauksien suhteen, sillä onhan se
10765: velten kulumissairauksia 36,000 tapausta,       ehkä eniten levinnyt kansantauti maas-
10766: eli yhteensä raumasairaita 110,000. Näihin      samme ja sen tuottama kansantaloudellinen
10767: lukuihin eivät sisälly reumaattisen kuu-        menetys on työkyvyttömyyden aiheutumi-
10768: meen aiheuttamat sydänviat, joille erikoi-      sen vuoksi huomattavan suuri.
10769: sesti nuoret ovat alttiita, joten sairautta        Reumaliitto, joka sairautta potevien
10770: potevien lukumäärä on vielä suurempi.           omana järjestönä pyrkii saamaan yhteis-
10771:    Kansaneläkelaitos on tilastojensa kautta     kunnan tukea taudin tuhojen estämiseksi,
10772: voinut todeta, että 62 % nivelreumatismia       yrittää saada reumaatikkojen lääkintähuol-
10773: potevista tulee invaliidiasteelle saamatta      lon invaliidihuoltolain 6 § :n 2, 3 ja 4 koh-
10774: lääkärinhoitoa. Suurelle osalle näistä olisi    dan mukaiseksi. Siten turvattaisiin reuma-
10775: tyäkyky voitu palautaa, jos he olisivat riit-   sairaille jatkuvan käytön vaatimuksesta va-
10776: tävän ajoissa saaneet lääkärinapua. Reuma-      rojen kysyvien lääkkeiden saantimahdolli-
10777: sairaus on pääasiassa vähävaraisten ruu-        suudet, sillä parantuneen nivelreuman
10778: millista ja henkistä työtä tekevien sairaus.    ,kuolleessa tilassa" pitäminenkin vaatii
10779: Heillä ei ole varoja siihen pitkäaikaiseen      säännöllistä lääkkeiden käyttöä.
10780: hoitoon, jota reumasairaudet vaativat.             Vaikka maassamme on rakenteilla kaksi
10781:    Tähän asti on reumatismi joutunut ole-       suurta reumasairaalaa, jotka yhdessä käsit-
10782: maan sellaisten tautiryhmien varjossa kuin      tävät yli 500 potilaspaikkaa, ja keskussai-
10783: tuberkuloosi, mielisairaudet ja sukupuoli-      raaloiden yhteyteenkin on pyritty varaa-
10784: taudit. Tämä on johtunut siitä, että reuma-     maan tilaa myös reumaosastoille, ei potilas-
10785: sairas ei aiheuta ympäristölleen tartuntaa      paikkojen määrä täytä läheskään tarvetta.
10786: tai muuta vaaraa. Sairauden aiheuttamat         Lyhyempikin sairaalahoito tulisi kuitenkin
10787: kivut ja invaliditeetin kantaa yksilö. Siitä    monessa tapauksessa tulokselliseksi, jos sen
10788: kärsivät vain hänestä riippuvaisuussuh-         lisänä turvattaisiin kotihoito. Taistelu reu-
10789: teessa olevat, ennenkaikkea perhe, talou-       masairauksia vastaan on niin alussa maas-
10790: dellisesti. Siksi ei reumasairauksiin ole       samme, että alan laajuus ja monipuolisuus
10791: kiinnitetty riittävää huomiota. Se olisi vaa-   tekevät siitä oman erikoislaatuisen alansa,
10792: tinut valtiovallalta avarampaa sosialista       jossa kipeästi kaivattaisiin valtiovallan toi-
10793: näkemystä.                                      menpiteitä. Sen vuoksi ehdotamme edus-
10794:    Vaikka reumakomitean mietintö sisälsi        kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10795: useita sangen positiivisia ehdotuksia rimma-
10796: sairauden hoidon kehittämiseksi, eivät ne               että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10797: ole aiheuttaneet mitään toimenpiteitä val-              menpiteisiin reumasairaiden sairaus-
10798: tiovallan taholta. Komitea ilmoitti odotta-             ja invaliidihuollon järjestämiseksi
10799: vansa valtiovallan kannanottoa ehdotuk-                 lainsäädännön kautta.
10800: siinsa ennenkuin se voi jatkaa toimintaansa.
10801:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
10802: 
10803:                  Elli Stenberg.                               Lauri Myllymäki
10804:                  Eino Roine.                                  Hugo Mamrlnen.
10805:                  Eino Tainio.                                 Vilhelm Riihinen.
10806:                                           Irma Tom.
10807:                                                                                               31
10808: 242
10809: 
10810: VI,s. -   Toiv. aa. N:o 87.
10811: 
10812: 
10813: 
10814: 
10815:                                Kujanpää y. m.: Maksuttoman lääkärin- ja sairaanhoidon
10816:                                  antamisesta vähävaraisille suojarokotetuille jälkisairaus-
10817:                                  tapauksissa,
10818: 
10819: 
10820:                                    E d u s k u n n a ll e.
10821: 
10822:    Taistelussa erilaisia kulkutauteja vastaan   set eivät rokotuksen aiheuttamassa jälki-
10823: on suojarokotus osoittautunut tehokkaaksi       sairaustapauksessa voi saada tarvittavaa
10824: ennakolta ehkäiseväksi toimenpiteeksi. Va-      hoitoa, olisi asiain hoito järjestettävä siten,
10825: litettavasti on rokotus kuitenkin hyvin mo-     että sairastuneet vähävaraiset saisivat tar-
10826: nissa tapauksissa aiheuttanut jälkiseurauk-     vittavan lääkärin- ja sairaanhoidon valtion
10827: sia, joiden hoitamiseksi asianomaisen on        kustannuksella.
10828: ollut turvauduttava huomattaviakin kus-           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
10829: tannuksia vaativaan lääkärin- ja sairaala-      eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10830: hoitoon. Huomattavan monilukuisiksi jäl-
10831: kisairaustapaukset ovat muodostuneet roko-                että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
10832: tettujen pikkulasten keskuudessa. Puutteel-            menpiteisiin, että vähävaraiset suoja-
10833: lisesti hoidettuna tai hoitamatta jätettynä            rokotetut jälkisairaustapauksissa saa-
10834: siitä on todettu olleen asianomaisille koko            vat lääkärin- ja sairaanhoidon val-
10835: eliniän kestäviä sairauksia.                           tion kustannuksella.
10836:    Koska varojen puute hyvin monissa ta-
10837: pauksissa on syynä siihen, että asianomai-
10838:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
10839: 
10840:               Eino Kujanpää.                       Arvo B.Hhimä.ki.
10841:               J. Mustonen.                         Eino Roine.
10842:               E. Tainio.                           Hertta. Kuusinen-Leino.
10843:               P. Leskinen.                         Aimo Aaltonen.
10844:                                        Esa Hietanen.
10845:                                                                                            243
10846: 
10847: VI,9. -   Toiv. aJ. N :o 88.
10848: 
10849: 
10850: 
10851: 
10852:                                Raunio y. m.: Rokotuksen aiheuttamista jälkisairauksista
10853:                                   koituvien kustannusten korvaamisesta valtion varoilla.
10854: 
10855: 
10856:                                      E d u s k u n n a ll e.
10857: 
10858:    Kansalaisten työvoima on kansamme pa-         laita esimerkiksi silloin, kun pakollinen
10859: ras rikkaus. Sen vaaliminen kuuluu näin          rokotus aiheuttaa jälkisairauksia. Täysin
10860: ollen valtiovallan tärkeimpiin tehtäviin,        kohtuutonta on, että esim. vanhemmat,
10861: kuten perustuslaissammekin nimenomaan            jotka sjrystä tai toisesta vastustavat roko-
10862: todetaan. Näin ollen pitäisi jokaisella kan-     tusta, joutuvat maksamaan lastensa sai-
10863: salaisella olla mahdollisuus lääkärinavun ja     rauskustannukset silloin, kun ne ovat ai-
10864: sairaalahoidon saantiin, milloin sitä tarvi-     heutuneet rokotuksesta.
10865: taan. Jotta tähän päästäisiin, olisi meillä-        Näin ollen ehdotamme edelliseen viitaten
10866: kin saatava aikaan täysin maksuton lääkin-       kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
10867: tähuolto, kuten jo on asianlaita eräissä so-     toivomuksen,
10868: siaalisesti kehittyneimmissä maissa, kuten
10869: esim. Englannissa. Ennen kuin tähän pääs-                  että hallitus valmistaisi ja antaisi
10870: tään, olisi ainakin huolehdittava siitä, että            Eduskunnalle lakiesityksen rokotuk-
10871: valtio korvaa ne kustannukset, jotka aiheu-              sen aiheuttamista jälkisairauksista
10872: tuvat siitä, että kansalainen joutuu kärsi-              koituvien kustannusten korvaami-
10873: mään valtiovallan määräämien pakollisten                 sesta valtion varoilla.
10874: toimenpiteiden johdosta. Näin on asian
10875:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
10876: 
10877:                  Eino Raunio.                                  Jalma.ri Linna.
10878:                  Arvo Sävelä.                                  Aino Malkamäki. .
10879:                  Arvi Turkka.~                                 Hilma. Koivulahti-Lehto.
10880:                  Artturi Koskinen.                             Kaisa. Hiilelä.
10881:                  Pentti Niemi.                                 Laura Bra.nder-Wallin.
10882:                  Heikki Hykkäälä.                              Meeri Ka.la.vainen.
10883:                  P. Karjalainen.                               Raf~Lel   Paasio.
10884:                  Ka.lle Kauhanen.                              Va.lfrid Eskola.
10885:                  Veli Järvinen.                                Juho Karvonen.
10886: 244
10887: 
10888: VI,to. -   Toiv. al. N :o 89.
10889: 
10890: 
10891: 
10892: 
10893:                                 RyÖ$äo "1· m..; Maksuttaman terveyden- ja sairaanhoidon
10894:                                    jä:rjestärn~e$tä.
10895: 
10896: 
10897: 
10898:                                      E d u s k u n n a 11 e.
10899: 
10900:     Se tosiasia, että maassamme esiintyy pit- suus maksuttomaan terveyden- ja sairaan-
10901:  källe kehittyneisSä · asteissa verraten run- hoitoon, ja näin onkin ryhdytty menettele-
10902:  saasti sellaisia sairauksia- kuten t.uberku- mään, paitsi Neuvostoliitossa ja kansan-
10903:  loosia, reumaattisia sairauksia, sukupuoli- demokraattisissa maissa, myös eräissä kapi-
10904:  tauteja, erilaisia naistentauteja ja syöpää talistisissa maissa.
10905:  - jotka varhaisessa asteessa olisivat usein       Puheenaolevista järjestelyistä aiheutuvia
10906:  parannettavissa ja niiden aiheuttama tuho kustannuksia tuskin olisi syytä jättää kun-
10907:  supistettavissa, on omiaan osoittamaan, että tien kannettaviksi, vaan olisi valtion niistä
10908:  yleisellä terveyden- ja sairaanhoidolla ei vastattava ainakin suurimmaksi osaksi. Tä-
10909:  meillä vielä ole riittävän tehokasta organi- ten ilmeisesti tulisi varmimmin· taatuksi
10910:  satiota. Tämä käsityskanta on saanut spon- myös järjestelyn yhdenmukaisuus kautta
10911:  taanin ilmauksen siinä, että eri kansantau- koko maan. Joka tapauksessa valtiovallalle
10912:  tien vastustamisen merkeissä on perustettu kuuluu johtaa kyseessäolevien uudistusten
10913: kansalaisjärjestöjä tai toimeenpantu yleisiä suunnittelua ja toimeenpanoa.
10914: varojenkeräyksiä. Tällaisten järjestöjen työ       Näillä perusteilla ehdotamme kunnioit-
10915: .on suuriarvoista varsinkin valistuksen levit- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10916: täjinä, mutta niiden mahdollisuudet yleensä sen,
10917:  eivät ulotu itse terveyden- ja sairaanhoito-              että hallitus, ottaen huomioon
10918: organisation kehittämiseen.                            etenkin tuberkuloosin, reumaattisten
10919:     Se seikka, kuinka varhaisella asteella              sairauksien, sukupuolitautien, erilais-
10920: esim. edellämainitut sairaudet saadaan pä-.             ten naistentautien ja syövän suuren
10921:  tevän hoidon ulottuville, riippuu riittävän            levinneisyyden kansamme keskuu-
10922:  valistuksen lisäksi toisaalta siitä, missä mää-        dessa sekä mainittujen sairauksien
10923:  rin hoitomahdollisuuksia on olemassa, ja               mahdollisimman varhaisessa asteessa
10924:  toisaalta siitä, missä määrin väestö kyke-             tapahtuvan hoidon edullisuuden, laa-
10925:  nee näihin mahdollisuuksiin turvautumaan.              tisi suunnitelman asianmukaisen
10926:  Puutteellisuuksia ilmenee molemmissa suh-              maksuttoman terveyden- ja sairaan-
10927:  teissa. Erittäin vakavana on pidettävä sitä            hoidon järjestämisestä koko maassa
10928:  epäkohtaa, että väestön vähävaraisuus usein            sekä jättäisi Eduskunnalle tämän
10929:  on esteenä kyllin aikaiselle hoitoon turvau-           suunnitelman toimeenpanon vaati-
10930:  tumiselle. Tätä epäkohtaa voitaisiin lievit-           mat laki- ja muut esitykset.
10931:  tää siten, että väestölle järjestettäisiin tilai-
10932:       Helsingissä 13 p·:nä helmikuuta 1950.
10933: 
10934:                  Mauri Ryömä.                                  J. Mustonen.
10935:                  Aimo Aaltonen.                                Ville Pessi.
10936:                  Eino Tainio.                                  V. Riihinen.
10937:                  E. Hietanen.                                  Hertta Kuusinen-Leino.
10938:                                                                                          24-5
10939: 
10940: VI,n. -     Hemst. mot. N:o 90.
10941: 
10942: 
10943: 
10944: 
10945:                                 Brommels m. fl.: Aagående a.nslag för anskaffande av kost-
10946:                                    nadsfritt insulin at fundets sockersjuka medborgare.
10947: 
10948: 
10949:                                     T i ll R i k s d a g e n.
10950: 
10951:    De sockersjukas ställning är svår. På         Kajamäki ha uppgjort en kalkyl över de
10952: grund av deras försvagade hälsa är även          sockersjukas insulinförbrukning i vårt
10953: arbetsförmågan ofta nedsatt. Beklagligtvis       land. I Finland torde finnas cirka 5,000
10954: äro deras möjligheter att erhålla arbete         sockersjuka, vilka använda insulin. De
10955: även ofta sämre än fullständigt friska           antaga, att varje sockersjuk i medeltal an-
10956: människors. Dessa olyckliga sockersjuka          vänder 20 streck insulin i dygnet. Det är
10957: bära ej själva skulden till sin sjukdom:         omöjligt att göra ett exakt kostnadsförslag.
10958: Förutsatt att de skrötas väl, äro de liika       Dessutom komma dessa kostnader att växla
10959: nyttiga medborgare i samhället som friska        något från år till år.
10960: människor. De arbeta och betala skatt.              På grund . av ovanstående våga under-
10961: Samhället drar försorg om sina lungsotister      teelknadie vördsamt förec;lå, att rilksdagen
10962: samt om sina könssjuka. Det vore av be-          ville besluta hemställa,
10963: hovet .påkaillat att även !lromma ihåg de
10964: sockersjuka. De sockersjuka erlägga dess-                  att regeringen måtte i propositio-
10965: utom en extra skatt i form av det för dem                nen angående statsförslaget för år
10966: livsviktiga insulinet. Största delen av de               1951 upptaga ett erforderligt anslag
10967: sockersjuka är medellösa, och kostnaderna                att ställas till medicinalstyrelsens
10968: för insulinet äro mycket betungande.                     förfogande, för att bereda landets
10969:    Ordföranden för Sockersjukas · förening,              sockersjuka medborgare tillfälle att
10970: dr Yrjö Hintsa samt sekreteraren Eino                    erhålla kostnadsfritt insulin.
10971:      Helsingfors den 7 februari 1950.
10972: 
10973:           Albert Brommels.          Ralf Törngren.               Lennart Heljas.
10974:           Verner Korsbäck.          J. Söderhjelm.               L. I. Ka.uka.ma.a.
10975:           Levi Jern.                Kylliklk:i Pohjala.          Atte Pa!kkanen.
10976:           John österhobn.           Aino Ma.Dmmäki.              Väinö :B.a.nkila..
10977:           Matt"S Forss.             Arthur Larson.               Johflmles Wirtanen.
10978:           Albin Wiokma.n.           Ebba. östenson.              Viljami Kalliokoski.
10979:           0. A. öb.ma.n.            EMki Leikola..               G. Henriksson.
10980:           Nils Meinander.           Martti 0, Kölli.             G. Andersson.
10981:                         Atos Wirtanen.               Ville PeSISi.
10982: 246
10983: 
10984: VI,u. -    Toiv. a.l. N:o 90.                                                        Suomennos.
10985: 
10986: 
10987: 
10988: 
10989:                                 Brommels y. m.: Maksuttoman insuliinin hankkimisesta so-
10990:                                 keritautisille.
10991: 
10992: 
10993:                                        Eduskunnalle.
10994: 
10995:    'Sokeritautisten asema on tukala. Hei-           Sokeritautisten yhdistyksen puheenjoh-
10996: -kentyneen terveytensä vuoksi en heidän           taja, tri Yrjö Hintsa ja sihteeri Eino Kaja-
10997: työkykynsä usein alentunut. Valitettavasti        mäki ovat laatineet laskelman sokeritautis-
10998: ovat heidän ·työnsaantimahdollisuutensa           ten insuliinin kulutuksesta maassamme.
10999:  usein myöskin heikommat kuin täysin ter-         Suomessa lienee noin 5,000 insuliinia käyt-
11000: veiden ihmisten. Sokeritautiset ovat niitä        tävää sokeritautista. He olettavat, että
11001:  onnettomia, jotka eivät itse ole syypäitä        jokainen heistä käyttää keskimäärin 20 vii-
11002: tautiinsa. Edellyttäen, että heitä huolle-        vaa insuliinia vuorokaudessa. Tarkkaa kus-
11003: taan ja hoidetaan hyvin, ovat he aivan            tannusarviota ei kuitenkaan voida tehdä.
11004:  yhtä hyödyllisiä kansalaisia yhteiskunnassa      Sitäpaitsi nämä kustannukset tulevat vuo-
11005:  kuin muutkin. He tekevät työtä ja maksa-         sittain jonkinverran vaihtelemaan.
11006:  vat veroa. Yhteiskunta pitää erinomaista           Yllä olevan perusteella l.'ohikenevat allekir-
11007:  huolta tuberkuloottisistaan ja sukupuoli-        joittaneet kunnioittaen ehdottaa eduskun-
11008:  tautisistaan. Olisi jo aika muistaa myös         nan hyvälksyttävä:ksi toivomuksen,
11009: sokeritautisia, jotka lisäksi maksavat yli-                  että hallitus ottaisi vuoden 1951
11010:  määräistä veroa, ·heille elintärkeätä insulii-           tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
11011:  nia käyttäessään. Suurin osa sokeritauti-                lisen määrämhan lääkintöhallituksen
11012:  sista on varattomia, joten heille insuliinista           käyttöön, jotta maan sokeritautiset
11013:  aiheutuvat kustannukset ovat hyvin raskaat               kansalaiset saisivat maksutonta insu-
11014:  kantaa.                                                  liinia.
11015:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950.
11016: 
11017:                  Albert Brommels.                             Ebba östenson.
11018:                  Verner Korsbäck.                             Erldd. Leikola.
11019:                  Levi Jern.                                   Martti 0. Kölli.
11020:                  John_ Österholm.                             Lennart Beljas.
11021:                  Matts Forss.                                 L. I. Ka.u:kamaa.
11022:                  Albin Wiokman.                               Atte Paikkanen.
11023:                  0. A. Öhman.                                 Väinö Ra.nkila.
11024:                  Ni1s Meinander.                              Joha.nnes Wirtanen.
11025:                  Rolf Törngren.                               Viljami Kalliokoski.
11026:                  J. Söderhjelm.                               G. Henriksson.
11027:                  Kylliildrl Pohjala.                          G. Andersson.
11028:                  Aino Malkam.äki.                             Atos Wirtanen.
11029:                  Arthur La.rson.                              Ville Pessi.
11030:                                                                                            247
11031: 
11032: VI,12. -   Toiv. a.l. N:o 91.
11033: 
11034: 
11035: 
11036: 
11037:                                 Jalas: Oppivelvollisuutensa päättämässä olevan n1Wren
11038:                                     henMlön terveydellisestä tutkimisesta.
11039: 
11040: 
11041:                                      E d u s k u n n a 11   e.
11042:   Katsoen siihen, että oppivelvollisuuslain       lukukauden päättyessä on terveydeltään
11043: edellyttämän kouluopetuksen saaneet nuo-          sellaisessa kunnossa, että hän voi h~itatta
11044: ret henkilöt useimmiten jo tällä asteella         ryhtyä mihin työhön tai opiskeluun haluaa.
11045: hajaantuvat eri aloille eikä heitä ryhminä        Tämän epäkohdan poistamiseksi ehdotan
11046: senjälkeen helpolla voida tavoittaa ja koska      kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
11047: he kuitenkin juuri oppivelvollisuutensa           vomuksen,
11048: päättämisiässä ovat useimmiten vielä sekä
11049: ruumiillisen että henkisen kehityksen alaisia              että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
11050: ja sellaisina terveydellisesti erittäin vaaran-         toimenpiteisiin jokaisen oppivelvolli-
11051: nettuja, olisi näiden nuorten yksilöiden ter-           suutensa päättämässä olevan nuoren
11052: veen kasvun turvaamiseksi juuri mainit-                 henkilön sellaiseksi tutkimiseksi, että
11053: tuna ajankohtana ryhdyttävä tarpeellisiin               hän sen nojalla tietää hakeutua joko
11054: toimenpiteisiin. Tiedossa on, ettei esim.               hoitoon tai on selvillä muuten ter-
11055: viimeisen lukukauden alkupuolella koulussa              veytensä hänelle suomista mahdolli-
11056: suoritettu terveystarkastus ole suinkaan ta-            suuksista sijoittuessaan ammattiop-
11057: keena siitä, että nuorukainen tai neitonen              piin tai elämäntehtävään.
11058:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
11059: 
11060:                                                                  Rakel Jalas.
11061: 2i8
11062: 
11063: Vl,13. -   Toiv. ail. N :o 92.
11064: 
11065: 
11066: 
11067: 
11068:                                  Jalas: Valtion viran ja toimen haltijain terveyden S'lwjele-
11069:                                     misesta.
11070: 
11071: 
11072:                                      E d u s k u n n a ll e.
11073: 
11074:    Valtion viran- ja toimenhaltijat ovat ter-       Kaikkeen yllä esitettyyn viitaten ehdo-
11075: veydellisessä suhteessa jääneet täysin lapsi-     tan kunnioittaen eduskunnan päätetti:i.vä.ksi
11076: puolen asemaan. Heidän terveytensä on             toivomuksen,
11077: monessa mielessä vaarannettu, eikä heidän
11078: terveyttään ylläpitäviin, eikä sairauksia                   että hallitus kiireellisesti asetetta-
11079: ( esim. tuberkuloosia, anemiaa ja heik-                  van asiantuntijakomitean tutkimuk-
11080: koutta) ehkäiseviin toimenpiteisiin ole hei-             sien perusteella laadituttaisi seikka-
11081: dän suojakseen ryhdytty minkäänlaisiin                   peräisen ehdotuksen toimenpiteiksi
11082: toimenpiteisiin.                                         valtion viran ja toimen haltijoiden
11083:    Valtion viran- ja toimenhaltijat edusta-              terveyden suojelemiseksi ja tehosta-
11084: vat kuitenkin huomattavaa kansan omai-                   miseksi.
11085: suusarvoa, jota järkevässä taloudenpidossa
11086: olisi tietoisesti ja taidolla hoidettava.
11087:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
11088: 
11089:                                                                Rakel Jalas.
11090:                                                                                             249
11091: 
11092: VI,14. -   Toiv. a.l. H:o 93.
11093: 
11094: 
11095: 
11096: 
11097:                                 Lahtela. y. m. : Toimenpiteistä kunnanlääkärien ja kunnan-
11098:                                    sairaalain ylläpitämisestä kunnille aiheutuvien menojen
11099:                                    vähentämiseksi.
11100: 
11101: 
11102:                                     Eduskunnalle.
11103: 
11104:    Maamme sairaala- ja sairashoito-olot ovat     tion sairaalan ylläpitomenot vuosittain tule-
11105: aikojen kuluessa muodostuneet sellaisiksi,       vat maksamaan.
11106: että siitä johtuvat rasitukset eivät jakaudu        Mainitunlainen korjaus. olisi kiireellisesti
11107: tasaisesti eri kunnissa olevien veronmaksa-      toteutettava ainakin niihin muutamiin kun-
11108: jain kesken. Toisissa kunnissa on kunnan         tiin nähden, jotka ovat mm. Pohjois-Suo-
11109: lääkäri ja kunnansairaala ja kunta joutuu        messa ja muuallakin harvaan asutuilla ja
11110: niistä johtuvat menot miltei kokonaisuu-         vähävaraisen väestön muodostamissa maa-
11111: dessaan maksamaan kuntalaisiltaan kanta-         laiskunnissa erikoisestikin siellä, mitkä oli-
11112: milla verovaroilla. Toisissa kunnissa taas       vat viimeisten sotien aikana sotatoimi-
11113: ovat valtion palkkaamat lääkärit sekä ra-        alueena ja joissa suoritettiin sodan kes-
11114: kentamat sairaalat ja valtio maksaa kaikki       täessä tunnettu hävitys ja siten painettiin
11115: niistä johtuvat menot, joista kuntalaisten       niiden kuntien veronmaksajain veronmak-
11116: ei tarvitse vastata.                             sukyky ja toimeentulomahdollisuudet niin
11117:    Esimerkkinä siitä, mihin kohtuuttomuuk-       alas, että verorästit vuosittain lisääntyvät.
11118: siin mainitunlainen sairaalaolojen kehitys       Näin olisi tehtävä nyt sitäkin suuremmalla
11119: on johtanut, mainittakoon, että mm. Kemi-        syyllä, kun mainittujen seikkojen lisäksi
11120: järven kunta, jolla on kunnanlääkäri ja          ovat vielä joutuneet kärsimään kahden pe-
11121: kunnansairaala, joutui kunnan veronmak-          rättäisen vuoden hallan ja epäedullisten
11122: sajilta kantamillaan verovaroilla maksa-         sääsuhteiden vuoksi miltei täydellisen ka-
11123: maan sairaalansa ylläpitomenoja vuonna           don ja sen suuren työttömyyden, mikä siellä
11124: 1946 839,740 mk, vuonna 1947 985,452 mk          on jo edellisenä talvena ollut ja on edel-
11125: ja vuonna 1948 jo 2,515,921 mk. Vuoden           leenkin olemassa.
11126: 1949 ·menot eivät ole vielä tiedossa, mutta         Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
11127: nousevat ne vieläkin suuremmaksi kuin            ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
11128: vuoden 1948 menot.                      ·        toivomuksen,
11129:    Jo edellä esitetty viimeksi mainitun vuo-
11130: den sairaalamenojen täyttämiseksi kunta-                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
11131: laisilta veroina kannettu määrä osoittaa sel-           toimenpiteisiin kunnanlääkärien ja
11132: västi, että ne kunnat, joissa on kunnansai-             -sairaaloiden ylläpitämisestä kunnille
11133: raalat, verrattuina niihin kuntiin, joissa              aiheutuvien menojen helpoittamiseksi
11134:  ovat valtionsairaalat, joutuvat kohtuutto-             myöntämällä nykyistä suurempia val-
11135: man rasituksen alaiseksi, joka kaipaa pikai-            tionavustuksia, jotka Pohjois-Suo-
11136: sen korjauksen. Korjaus olisi aikaansaata-              messa ja muuallakin harvaanasu-
11137:  vissa mm. siten, että niille kunnille, joissa          tuissa kunnissa maksettaisiin niin
11138: on kunnanlääkäri ja kunnansairaala, annet-              suurina kuin vastaavanlaisen valtion-
11139: taisiin vuosittain niin suuri valtionavustus,           sairaalan ylläpitomenot vuosittain
11140:  mitä kullakin alueella vastaavanlaisen val-            kullakin seudulla ovat.
11141:     H~lsingiss.ä 11 päivänä helmikuuta 1950.
11142: 
11143: 
11144:                  M. 0. Lahtela.                             Vilho Väyrynen.
11145:                  Erkki Koivisto.                            Martti :Miettunen.
11146:                  Johannes Wirta.nen.                        Aino Luostarinen.
11147: 250
11148: 
11149: Vl,15. -   Hemst. mot. N:o 94.
11150: 
11151: 
11152:                                La.rson m. fl.: Angående sådan ändring av sinnessjuklagen,
11153:                                   att kostnaderna för vården av sinnessjuka skuUe bestri-
11154:                                   das av staten.
11155: 
11156: 
11157:                                    Till Riksdagen.
11158: 
11159:    Enligt gällande sinnessjuklag åligger det   annan samhällsvård, i regel inte genom
11160: den, som intagits i sinnessjukhus, att er-     förebyggande åtgärder nedbringa sina ut-
11161: lägga betalning för sin vård i sjukhuset.      gifter för vården av dem.
11162: V anligen bliva dennes tillgångar därigenom       Gällande lagstiftning på området synes
11163: snart utnyttjade och i praktiken är det        förutsätta, att vården av sinnessjuka i hela
11164: förty hans närmaste anhöriga, som sedan        landet är så likformig som möjligt. Vid
11165: få bära kostnaderna för hans vård. Då          tillgodoseendet av de sinnessjukas vård-
11166: sinnessjukdom ofta är en kronisk eller         behov äro kommunerna beroende av de
11167: åtminstooo långvarig sjuikdom, medför          specialbestämmelser, som utfärdats härom.
11168: denna för den sjukes anhöriga en bety-         En enskild kommun har sålunda rätt små
11169: dande utgift, som i alltför hög grad be-       möjligheter att ordna denna fråga på ett
11170: tungar de betalandes ekonomi och hringar       sätt, som enligt dess egen uppfattning är
11171: denna i ordning samt försvårar deras           förmånligast. Vården av sinnessjuka bör
11172: normala livsföring. I många fall har kom-      därför anses utgöra en statlig, icke en
11173: munen därför fått lov att övertaga hetal-      kommunal uppgift, och staten borde för-
11174: ningen även av nämnda kostnader.               denskull svara för samtliga kostnader av
11175:    Antalet medellösa, som äro i behov av       sinnessj u:khusvården.
11176: vård i sinn€SSjuikhus, har under de senaste       I utlandet synes utvecklingen numera gå
11177: åren ökats betydligt. Kommunerna ha där-       i den riktningen, att den allmänna sjukhus-
11178: till nödgats för ändamålet upprätthålla        vården alltmera övertages av staten, en
11179: särskilda sinnessjukhus. Driftskostnaderna     tendens som väl i sinom tid även skall
11180: iÖr sinnessjukhus ha emellertid stigit i hög   göra sig gällande hos oss. Därest så blir ·
11181: grad och utgöra, trots de bidrag staten be-    fallet, är det naturligt, att redan nu och
11182: viljat, en rätt betydande post i kommuner-     oberoende av den framtida utvecklingen
11183: nas räkenskaper. I avsaknad av tillförlit-     början göres med vården av de sinnessjuka,
11184: liga statistiska uppgifter kunna exakta        viiken på grund av sin art och sina kostna-
11185: siffror inte här framläggas. Enligt vad        der oskäligt betungar såväl de enskilda som
11186: för ändamålet verkställda stickprov giva       kommunerna.
11187: vid handen, ha likväl kommunernas kostna-         Med hänvisning till vad här ovan fram-
11188: der för sinnessjukhusvården under år 1948      hållits föreslå undertec!knade vördsamt, att
11189: uppgått till ca 20-40 % av kommunernas         riksdagen måtte hemställa,
11190: totala utgifter för samhällsvården. Ifråga-
11191: varande kostnader utgöra sålunda en rela-                 att regeringen så snart som möj-
11192: tivt stor del av kommunernas totala utgif-             ligt måtte överlämna proposition om
11193: ter och äro särskilt kännbara för små och              sådan ändring av sinnessjuklagen,
11194: medelstora kommuner. Dessutom kunna                    att staten helt och hållet skulle
11195: kommunerna, i fråga om sinnessjuka, i                  bestrida kostnaderna för vården av
11196: motsats till vad fallet ofta är beträffande            sinnessjuka.
11197:       Helsingfors den 10 · februari 1950.
11198: 
11199:         Arthur Larson.              Ma.tts Forss.               G. Henriksson.
11200:         Albert Bromme1s.            J. 0. Söderhjelm.           Olavi Kajala.
11201:         Verner Korsbäck,            Ebba. östenson.             Ernst von Born.
11202:         Levi Jern.                  Jaakko Hakala.              Albin Wickman.
11203:                                     Henrik Kullberg.
11204:                                                                                            251
11205: 
11206: VI,15. -     Toiv. al. N:o 94.                                                     Suomennos.
11207: 
11208: 
11209:                                  La.rson y. m.: Mielisairaslain muuttamisesta siten, että val-
11210:                                      tio suorittaisi kustannukset mielisairaiden hoidosta.
11211: 
11212: 
11213:                                       E d u s k u n n a ll e.
11214: 
11215:    Voimassa olevan mielisairaslain mukaan         sesti ennakoltaehkäisevin toimenpitein alen-
11216: on mielisairaalaan otetun velvollisUIUS suo-      taa heidän hoitonsa aiheuttamia kustannuk-
11217: rittaa maksu hoidostaan sairaalassa. Ta-          sia.
11218: vallisesti hupenevat tämän varat siten pian          Tällä alalla voimassa oleva lainsäädäntö
11219: ja käytännössä joutuvat sen vuoksi hänen          näyttää edellyttävän, että mielisairaitten
11220: lähimmät omaisensa suorittamaan hänen             hoito on koko maassa niin yhdenmukainen
11221: hoidostaan johtuvat kustannukset. Kun             kuin mahdollista. Mielisairaiden hoidon-
11222: mielisairaus usein on kroonillinen tai ai-        tarvetta tyydytettäessä ovat kunnat riippu-
11223: nakin pitkäaikainen tauti, aiheuttaa se sai-      via asiasta annetuista erikoismääräyksistä.
11224: raan omaisille melkoisia menoja, jotka val-       Jollakin yksityisellä kunnalla on näin ollen
11225: lan liian suuressa määrässä rasittavat mak-       varsin pienet mahdollisuudet tämän kysy- ·
11226: sajain taloutta ja tuottavat siihen epäjär-       myksen järjestämiseen sellaisella tavalla,
11227: jestystä sekä vaikeuttavat heidän elämänsä        joka sen oman käsityksen mukaan on edul-
11228: säännöllistä menoa. Monissa tapauksissa           lisin. Mielisairaitten hoidon on sen vuoksi
11229: on kunta sen vuoksi joutunut ottamaan             katsottava olevan valtion eikä kunnan teh-
11230: mainitut kustannukset suoritettavakseen.          tävä, ja valtion pitäisi tämän takia vastata
11231:    Mielisairaalassa hoitoa tarvitsevien va-       kaikista mielisairaanhoidon kustannuksista.
11232: rattomien määrä on viime vuosina huo-                Ulkomailla näyttää kehitys nyttemmin
11233: mattavasti lisääntynyt. Kuntain on lisäksi        käyvän siihen suuntaan, että valtio yhä
11234: ollut pakko ylläpitää tarkoitusta varten          enemmän ottaa huostaansa yleisen sairaala-
11235: erityisiä mielisairaaloita. Näitten sairaa-       hoidon, mikä pyrkimys kai meilläkin aika~
11236: Jain käyttökustannukset ovat kuitenkin suu-       naan pääsee voimaan. Jos näin käy, on
11237:  resti kohonneet ja muodostavat valtion           luonnollista, että nyt jo ja vastaisesta kehi-
11238: myöntämistä avustuksista huolimatta var-          tyksestä riippumatta asia pannaan alulle
11239: sin huomattavan erän kuntain tileissä. Luo-       sellaisten mielisairaitten hoidolla, joka laa-
11240: tettavien tilastojen puuttuessa ei tarkkoja       tunsa ja kustannustensa vuoksi kohtuutto-
11241: numeroita tässä voida esittää. Tarkoitusta        masti rasittaa sekä yksityisiä että kuntia.
11242: varten tehtyjen pistokokeiden mukaan ovat            Edellä esitettyyn viitaten ehdottavat
11243: kuitenkin kuntain menot mielisairaanhoi-          allekirjoittaneet kunnioittavasti eduskun-
11244: dosta vuoden 1948 aikana nousseet noin            nan päätettäväksi toivomuksen,
11245: 20-40 prosenttiin kuntain kaikista huolto-
11246: menoista. Kyseiset kustannukset ovat näin                   että hallitus niin pian kuin mah-
11247:  ollen suhteellisen suuri osa kuntain koko                dollista antaisi Eduskunnalle esityk-
11248:  menoista ja ovat erityisen tuntuvia pie-                 sen mielisairaanhoitolain muuttami-
11249: nille ja keskisuurille kunnille. Sitä paitsi              sesta niin, että valtio maksaisi ko-
11250:  eivät kunnat voi, mielisairasten ollessa ky-             konaisuudessaan mielisairaittBn hoi-
11251:  symyksessä, päin vastoin kuin usein on                   don aiheuttamat kustannukset.
11252:  asianlaita muun huollon suhteen, säännölli-
11253:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
11254: 
11255:            Arthur Larson.             Matts Forss.                 G. Henriksson.
11256:            Albert Brommels.           J. 0. Söderhjelm.            Olavi Kajala.
11257:            Verner Korsbäck.           Ebba östenson.               Ernst von Born.
11258:            Levi Jern.                 Jaakko Hakala.               Albin Wickman.
11259:                                       Henrik Kullberg.
11260: 252
11261: 
11262: Vl,t6. -   Toiv. al N:o 95.
11263: 
11264: 
11265: 
11266: 
11267:                                 Ryömä y. m.: Määrärahasta terveyden- ja sairaanhoidon
11268:                                     palveluksessa työskentele1.1ille ammattilaisille jaettavia
11269:                                     stipendejä varten.
11270: 
11271: 
11272:                                      Eduskunnalle.
11273: 
11274:      Terveyden- ja sairaanhoidon palveluk-        suositeltava toimenpide tässä suhteessa olisi
11275:   sessa työskentelee useita ammattiryhmiä -       ilmeisesti se, että valtion talousarvioon otet-
11276:   kuten sairaanhoitajattaret, mielisairaanhoi-    taisiin riittävän suuri määräraha jaetta-
11277:   tajat ja -hoitajattaret, kätilöt, farmaseutit   vaksi stipendeinä sanottujen ammattialojen
11278:   y. m. - joiden työ on luonteeltaan yleis-       edustajille, jolloin jaon suorittajana lä-
11279:   hyödyllistä ja suorittajilleen verraten ku-     hinnä tulisi toimimaan lääkintöhallitus.
11280:   luttavaa, mutta joiden palkka- ja muissa           Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
11281: · oloissa on melkoisesti toivomisen varaa.        kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
11282:   Tämä johtuu osaksi kyseessäolevien ammat-       toivomuksen,
11283:   tiryhmien ammatillisten järjestöjen suh-
11284:   teellisesta heikkoudesta, osaksi taas siitä,              että hallitus ottaisi talousarvioesi-
11285:   että yhteiskunnan, enempää valtion kuin                tykseensä vuodelle 1951 riittävän
11286:   kuntienkaan, taholta ei ole omistettu näille           suuren määrärahan lääkintöhallituk-
11287:   ammattiryhmille riittävää huomiota. Täl-               sen jaettavaksi stipendeinä sairaan-
11288:   lainen asiaintila olisi saatava korjatuksi.            hoitajattan"lle, mielisairaanhoitajille
11289:   Puhumattakaan siitä, että edelläviitatut               ja -hoitajattarille, kätilöille, farma-
11290:   perustavat epäkohdat tulisi mahdollisim-               seuteille ja muille terveyden- ja sai-
11291:   man pian poistaa, pitäisi valtiovallan muul-           raanhoidon palveluksessa työsken-
11292:   lakin tavoin osoittaa mainituille ammatti-             televille ammattilaisille.
11293:    ryhmille tunnustusta ja rohkaisua. Eräs
11294:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
11295: 
11296:               Mauri Ryömä.                                J. Mustonen.
11297:             . Aimo Aaltonen.                              Ville Pessi.
11298:               Eino Tainio.                                Vilhelm Riihinen.
11299:               E. Hietanen.                                Hertta Kuusinen-Leino.
11300:                                                                                             253
11301: VI,11. -   Toiv. a.l. N:o 96.
11302: 
11303: 
11304: 
11305: 
11306:                                 Leikolf.l, y. m.: Inarin ja Utsjoen aluelääkäripiirin jakami-
11307:                                    sesta.
11308: 
11309: 
11310:                                      E d u s k u n n a ll e.
11311: 
11312:     Inarin ja Utsjoen aluelääkäripiiri on         tyjä kolttalappalaisia varten. Siinä on muu-
11313: valtakunnan suurin, vähän yli 20,000 km2          tamia paikkoja sairaita ja synnyttäviä var-
11314: laaja, käsittäen Inarin ja Utsjoen pitäjät,       ten sekä neuvola.                         _.
11315: yhteensä yli kaksi kertaa niin suuri kuin            6) Ivalon terveystalo, joka sijaitsee n. s.
11316: koko Uudenmaan lääni. Asukkaita siinä on          Ruotsin kuninkaan lahjaparakissa.
11317: n. 5,500, joista lappalaisia n. · 2,200 Petsa-       Aluelääkärin on yksinään huolehdittava
11318: mosta evakuoidut koltat mukaanluettuina.          kaikista näistä alueella olevista sairaaloista
11319: Saksalaiset tuhosivat alueelta Ivalon alue-       ja terveystaloista, vaikka hänen aikansa
11320: sairaalan ja Inarin sairasmajan, vain Uts-        kuluisi täysimääräisenä jo yksin Ivalon
11321: joen sairasmaja jäi pystyyn. V. 1946 alkoi        aluesairaalan hoitoon. Tämän lisäksi alue-
11322: jälleenrakennus ja alueelle on pystytetty         lääkärin on suoritettava piirissään kansa-
11323: sen jälkeen:                                      koulutarkastukset, yleinen rokotus, huoleh-
11324:     1) Ivalon aluesairaala valtion toimesta.      dittava tuberkuloositorjunnasta, lasten- ja
11325:  (Rakennettiin kahteen kertaan, kun melkein       äitiysneuvonnasta, sukupuolitautien torjun-
11326: valmis sairaala paloi 12. 12. 46; uusi pala-      nasta, yleisestä terveydenhoidosta ja tervey-
11327: neen tilalle valmistui 12. 12. 47.) Sairaala      denhoidon kehittämisestä terveydenhoitolau-
11328: toimii alueen keskussairaalana (24 lasaretti-     takunnan puheenjohtajan ominaisuudessa ja
11329: ja 6 synnytyspaikkaa), ja siellä on hoidet-       luonnollisesti vielä yksityisestä lääkärinvas-
11330: tava miltei kaikki alueen lääkärinhoitoa          taanotostakin. Tämä tilanne on täysin mah-
11331: vaativat tapaukset, koska matka Lapin lää-        doton ja sen ovat mahdottomaksi todenneet
11332: ninsairaalaan on n. 300 km. ja kuljetusvai·       niin hyvin lääkintäviranomaiset kuin useat
11333: keudet ovat erittäin suuret.                      valtioneuvoston jäsenetkin, mutta useista
11334:      2) Inarin terveystalo on rakennettu          esityksistä ·huolimatta parannusta ei ole
11335: UNRRA:n lahjavaroin. Siinä on nelipaik-           saatu aikaan. Peräpohjolan lääkintähuolto
11336: kainen synnytysosasto sekä neuvola. Talo          vaatii aivan erityisiä toimenpiteitä ja näyt-
11337: on rakennettu silmällä pitäen sitä,. että         tää siltä, että tätä kysymystä ei ole riittä-
11338:  Inariin saataisiin aluelääkäri.                  vällä vakavuudella harkittu. Jotta paran-
11339:      3) Outakosken terveystalo, joka on raken-    nus mahdollisimman nopeasti saataisiin ai-
11340:  nettu Ruotsin Punaisen Ristin varoilla.          kaan ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
11341:  Siinä on neljä synnytyspaikkaa sekä neu-         hyväksyttäväksi toivomuksen,
11342: vola.
11343:      4) Utsjoen sairasmaja, jonka omistaa val-               että hallitus viipymättä ryhtyisi
11344:  tio .. Siinä on neljä paikkaa sairaita ja syn-           tehokkaisiin toimenpiteisiin Inarin ja
11345:  nyttäviä varten.                                         Utsjoen aluelääkäripiirin jakamiseksi
11346:    · 5) Sevettijärven terveystalo, joka on ra-            siten, että useamman lääkärin saami-
11347:  kennettu Suomen valtion toimesta siirret-                nen tälle alueelle käy mahdolliseksi.
11348:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
11349: 
11350:                  Erlcld Leikola.                               Felix. Seppälä.
11351:                  Jaakko Hakala.                                Rakel Jalas.
11352:                  Arvi Ahmavaara.                               Erkki Koivisto.
11353: 254
11354: 
11355: VI,18. -     Toiv. al.. N :o 97.
11356: 
11357: 
11358: 
11359: 
11360:                                    Ka.uka.maa. y. m.: Määrärahasta apulaislääkärin toimen pe-
11361:                                       rustamiseksi Porin yleisen sairaalan kirurgisille osas-
11362:                                       toille.
11363: 
11364: 
11365:                                        E d u s kun n a 11 e.
11366: 
11367:    Porin yleisen sairaalan kirurgiset osastot,     teen ja arvostelukykyyn, on itsestään sel-
11368: joitten paikkaluku on yhteensä 127, joutu-         vää. Tilanteen jatkuminen tällaisena vaa-
11369: vat nykyisin toimimaan ylilääkärin ja kah-         rantaa sairaalan yleisönpalvelua. Viime
11370: den alilääkärin varassa. Vapaaehtoisen             vuoden lopulla olikin osaksi lääkärien riit-
11371: apulaislääkärijärjestelmän tultua poiste-          tämättömyyden vuoksi, osaksi hoitajatar-
11372: tuksi sanottujen osastojen lääkärien luku-         puutteen takia yksi kirurginen osasto,
11373: määrä väheni kahdella. Tämän johdosta              jossa on 30 paikkaa, pidettävä yhtäjaksoi.:
11374: tilanne on käynyt aivan kestämättömäksi.           sesti neljän kuukauden ajan kokonaan
11375: Sairaalan 10-vuotisen toiminnan aikana             suljettuna.
11376: työmäärä on kauttaaltaan kaksinkertaistu-             Yllä selostetun vakavan epäkohdan pois-
11377: nut ja kirurgisten päivystystapausten koh-         tamiseksi Porin yleisen sairaalan kirurgi-
11378: dalta kolminkertaistunut. Tilannetta valai-        sille osastoille olisi saatava yksi kolmeksi
11379: sevat seuraavat numerot vuosilta 1938 ja           vuodeksi kerrallaan täytettävä apulaislääkä-
11380: 1948. Edellisenä vuonna kirurgisilla osas-         rin toimi. Sen pitäisi olla palkattu samalla
11381: toilla oli potilaita kaikkiaan 1,878, leik-        tavalla kuin vastaavien toimien Helsingin
11382: kauksia suoritettiin 1,108, kirurgisia päi-        yliopiston sairaaloissa, koska Porin yl. sai-
11383: vystystapauksia oli 1,063 ja päivystysleik-        raalan kirurginen osasto on hyväksytty kou-
11384: kauksia leikkaussalissa klo 16 ja 8 välillä        lutuspaikaksi kirurgian erikoislääkärin oi-
11385: 420. V. 1948 vastaavat luvut olivat 3,254,         keuksien saamista ja pakollisen yliopistolli-
11386: 2,740, 3,180 ja 802, jotka siis oli hoidettava     sen amanuenssipalvelun suorittamista var-
11387: kahta lääkäriä vähemmällä työvoimalla.             ten. Lopuksi on syytä muistaa, että sa-
11388: Päivittäin suoritettavia leikkauksia ei aina       mankokoiset Kuopion ja Vaasan lääninsai-
11389: ole saatu kaikkia tehdyksi, koska lääkäreitä       raalat sekä Tampereen yleinen sairaala,
11390: ei riitä avustamaan, eikä hoitajatarpulan          joissa myös on kaksi alilääkärin tointa, ovat
11391: takia heitäkään ole ollut riittävästi käytet-      jo saaneet kirurgisille osastoilleen apulais-
11392: tävissä. Päivystystapauksista taas noin            lääkärin toimen.
11393: 80% on kirurgisia, n. 50% niistä sattuu               Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
11394: yönaikaan ja näistä n. 25 % on sellaisia,          eduskunnan päätettäväksi toivomukseen,
11395: joissa on suoritettava leikkaus leikkaus-
11396: salissa. Näiden tapausten käsittely on kah-                  että hallitus ottaisi vuoden 1951
11397: den alilääkärin niskoilla, joten heidän on                tulo- ja menoarvioesitykseensä 200,400
11398: päivystettävä vuorotellen joka toin~n vuo-                markan määrärahan 23 :nteen · yli-
11399: rokausi. Vuorollaan päivystävä lääkäri ei                 määräisten tointen vuosipalkkioluok-
11400: juuri koskaan jouda nukkumaan, mutta                      kaan kuuluvan apulaislääkärin toi-
11401: siitä huolimatta seuraava päivä on aina                   men perustamiseksi Porin yleisen sai-
11402: täysi työpäivä. Mitä haitallisia seurauksia               raalan kirurgis~'lle osastoille.
11403: työstä ja valvomisesta on lääkärin tarkkuu-
11404:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
11405: 
11406:            L. I. Ka.ukamaa.             Erkki Leikola.             Rakel Jalas.
11407:                                                                                            255
11408: 
11409: VI,19. -   Toiv. al. N:o 98.
11410: 
11411: 
11412: 
11413: 
11414:                                Karvikko y. m.: Määrärahasta Turun uuden naistensairaa-
11415:                                    lan rakennussuunnitelmien ja -piirustusten laatimista
11416:                                    varten.
11417: 
11418: 
11419:                                     E d u s k u n n a ll e.
11420: 
11421:    Valtiovallan toimenpitein on Turun yli-       raalan luonnetta. Pyrkimys päästä synny-
11422: opiston yhteyteen perustettu lääketieteelli-     tyslaitoshoitoon samoin kuin naistautisai-
11423: nen tiedekunta valmistamaan rinnan Hel-          rauksissa sairaalahoitoon on viime vuosina
11424: singin yliopiston lääketieteellisen tiedekun-    suuresti lisääntynyt. Nykyisin tarve on
11425: nan kanssa lääkäreitä, joista maassamme          sitäkin suurempi, kun ahtaat asunto-olot ja
11426: on erittäin suuri puute ja joiden tarve          muut sosiaaliset syyt tekevät sairaan hoi-
11427: jatkuvasti kasvaa. Ilman riittäviä sairaala"     don kodissa suorastaan mahdottomaksi.
11428: tiloja opetus ei kuitenkaan voi muodostua        Turkua ympäröi erittäin väkirikas maa-
11429: tehokkaaksi. Turun sairaalaoloja on sen          kunta, mikä tekee huomattavasti nykyistä
11430: vuoksi kehitettävä täysin itsenäisesti ja teh-   suuremman naistensairaalan pikaisen ai-
11431: dystä keskussairaalasuunnitelmasta riippu-       kaansaamisen     sitäkin   välttämättömäm-
11432: matta, jotta lääketieteelliselle opetukselle     mäksi.
11433: turvataan tyydyttävät käytännölliset ope-           Uuden naistensairaalan rakentaminen
11434: tus- ja harjoitusmahdollisuudet.                 Turkuun on ollut jo kauan vireillä ja lää-
11435:    Aivan ensi sijassa Turkuun on saatava         kintöhallituksen edustajat ovat voimak-
11436: uusi naisten sairaala. Nykyinen sairaala         kaasti korostaneet sairaalan pikaisen ra-
11437: on perin vanhanaikainen ja aivan liian ah-       kentamisen tarpeellisuutta. Onkin toivot-
11438: das. Niinpä lääketieteen opiskelijoille tar-     tavaa, että voidaan nopeasti ryhtyä teke-
11439: koitetut luennot on pidettävä kapeissa, puo-     mään yksityiskohtaisia suunnitelmia. Sen
11440: lihämärissä käytävissä. Potil~paikkoja on        vuoksi viitaten edellä olevaan, ehdotamme
11441: vain 30-i<), kun niitä tarvittaisiin 250.        eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11442: On enemmittä sanoitta selvää, minkälaisen
11443: paineen alaisena professori sekä lääkäri-                   että hallitus ottaisi vuoden 1951
11444: kunta joutuvat tällaisissa olosuhteissa työs-            tulo- ja menoarvioesitykseen 5,000,000
11445: kentelemään.                                             markan määrärahan suunnitelmien
11446:    Mutta uusi naistensairaala on ehdotto-                ja piirustusten laatimista varten Tu-
11447: man välttämätön, vaikkapa asiaa arvostel-                run uudeksi naistensairaalaksi.
11448: taisiin ottamatta huomioon sen opetussai-
11449:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
11450: 
11451:                  Irma. Karvikko.                              Niilo Honkala.
11452:                  Rafael Paasio.                               Aarne Honka.
11453:                                         Samuli Simula.
11454: 256
11455: 
11456: VI,2o. -   Toiv. a.l. N :o 99.
11457: 
11458: 
11459: 
11460: 
11461:                                  E. :Koivisto y. m.: Sairaalan rakentamisesta Kemijärvelle.
11462: 
11463: 
11464:                                      E d u s k u n n a 11 e.
11465: 
11466:    Kemijärven nykyinen kunnan sairaala ei         nustyö, ei ole taloudellisia mahdollisuuksia
11467: täytä kuntonsa, pienuutensa ja soveltuvai-        tämän välttämättömäksi katsottavan sairaa-
11468: suutensa puolesta edes niitä vähimpiä vaa-        lasuunnitelman toteuttamiseksi, olisi paik-
11469: timuksia, jotka tällaisen seudun sairaala-        kakunnalle kiireellisesti valtion varoin ryh-
11470: tarpeen tyydyttämiseksi olisi sairaalalle ase-    dyttävä toteuttamaan sitä sairaalasuunnitel-
11471: tettava. Sairaalaan voidaan ottaa vain osa        maa, joka tehtiin jo heti sodan jälkeen.
11472: paikkakunnan ja lähiympäristön sairaala~             Edellä lausutun perusteella esitämme
11473: hoitoa tarvitsevista potilaista. Erikoisen        kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
11474: suuri puute on synnytyspaikoista. Laajan          toivomuksen,
11475: ja väkirikkaan kunnan sairaalatarve olisi
11476: vähintäin oleva 30---40 potilaspaikkaa. Sen                  että hallitt~s kireellisesti ryhtyisi
11477: lisäksi tarvittaisiin sairaalaan 8-10 syn-                toimenpiteisiin riittävän suuren sai-
11478: nytyspaikkaa sekä eristysosasto.                          raalan rakcn,tQ,miseksi Kemijärvelle.
11479:    Kun Kemijärven kunnalla, jolla muuten-
11480: ldn on kannettavanaan raskas jälleenraken-
11481:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
11482: 
11483:                  Erkki Koivisto.                               M. 0. Lahtela.
11484:                                       Vilho Väyrynen.
11485:                                                                                         257
11486: 
11487: VI,21. -   Toiv. al. N:o 100.
11488: 
11489: 
11490: 
11491: 
11492:                                 Hamara. y. m. : Valtion sairaaloiden emäntien palkkauksen
11493:                                   parantamisesta.
11494: 
11495: 
11496:                                     Eduskunnalle.
11497: 
11498:   Maamme sairaalalaitos on juuri nyt val-       vaatimukseksi asetettu nyt korkein koti-
11499: tavan kehityksen edessä. Uusia sairaaloita      taloudellinen opinarvo - talousopettajan
11500: perustetaan ja mm. on valtio, kuten tun-        pätevyys ja samalla näissä on myös pyritty
11501: nettua, suunnitellut 22 uutta keskussairaa-     korjaamaan palkkausta. Valtion sairaa-
11502: laa.                                            loissakin on oivallettu kehityksen vaativan
11503:    Tämä kehitys tulee vaatimaan sairaala-       kysymyksessä olevien toimien kelpoisuus-
11504: talouden alalla työskenteleviltä entistä        vaatimusten korottaminen, mutta palkkaus
11505: enemmän taitoa, tarmoa ja kykeneväi-            on kokonaan unohdettu. Valtion sairaaloi-
11506: syyttä. Mm. sairaalan emännät joutuvat          den emännät kuuluvat nyt 10 palkkaus-
11507: toiminnassaan käsittelemään valtavia ta-        luokkaan ja ovat siis huomattavasti hei-
11508: loudellisia arvoja. Keskisuuressa sairaa-       kommassa asemassa kuin saman ammatti-
11509: lassa esimerkiksi kuluu kuukaudessa ruoka-      pätevyyden omaavat muissa valtion vi-
11510: aineita n. 1 miljoonan markan arvosta.          roissa toimivat henkilöt. Suoranaisena
11511: Sairaalan emännän työ ei kuitenkaan enää        seuraamuksena tulee olemaan, että valtion
11512: rajoitu vain rU.oan valmistukseen ja sen        sairaaloihin ei voida saada päteviä emäntiä.
11513: valvontaan, vaan häneltä vaaditaan nyt             Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
11514: hyvin paljon tilastollisia taulukkoja, ruoka-    eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11515: kustannuslaskelmia,      keittiöhenkilökunnan
11516: työaikataulukkoja ja näiden kehittämistä                  että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
11517: sekä hyvin tarkkaa työn suunnittelua ja                siin ammattipätevyyttä ja työtä vas-
11518: sen järkeistämistä.                                    taavan palkan maksamiseksi valtion.
11519:    Kuntayhtymien ja suurempien kaupun-                 sairaaloiden emänm'lle.
11520: kien sairaaloissa onkin emännän kelpoisuus-
11521:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
11522: 
11523:                  Irma Ham.a.ra.                            Irma Torvi.
11524:                  Margit Borg-Sundman.                      Inna Karvikko.
11525:                  Elli Stenberg.                            Helena Virkki.
11526: VI,22. -   Toiv. al. N :o 101.
11527: 
11528: 
11529: 
11530: 
11531:                                  Sävelä y. m.: Esityksen antamisesta laiksi syrjäseutujen
11532:                                     vähävaraisten karjanomistajien eläinlääkintähuollon
11533:                                     avustamisesta.
11534: 
11535: 
11536:                                      Eduskunnalle.
11537: 
11538:    On lausuttava tunnustus valtiovallalle       ja sen käyttäminen näissä tapauksissa on
11539: sen pyrkimyksistä järkiperäistää ja nyky-       jopa hengenvaarallista.
11540: aikaistaa eläinlääkintähuoltoa, mistä pyrki-       Kun nyttemmin näyttää todennäköiseltä,
11541: myksestä on osoituksena esim. eläinlääkintä-    että lähitulevaisuudessa saadaan maahamme
11542: korkeak()ulun rakennustöiden aloittaminen       riittävästi eläinlääkäreitä, olisi asia järjes-
11543: tänä vuonna. Jotta tehostetusta eläfulää..      tettävä siten, että syrjäseutujenkin vähä-
11544: kintähuollosta pääsisivät kaikki karjanomis-    varaiset karjanomistajat voisivat tarpeen
11545: tajat hyötymään ja jotta tämän huollon          niin vaatiessa taloudellisten seikkojen estä-
11546: aiheuttamat kustannukset tuottaisivat mah-      mättä eläinlääkärin apua käyttää. Jotta
11547: dollisimman hyvän tuloksen, on vähävarai-       tähän päästäisiin, olisi eläinlääkärien mat-
11548: sille pienkarjanomistajille varattava mah-      kakustannukset suoritettava valtion varoista
11549: dollisuus saada esteettä eläinlääkintäapua,     samaan tapaan kuin Ruotsissa ja Norjassa.
11550: milloin sitä tarvitaan. Varsinkin etääm-        Näissä maissa avustaa nim. valtio vähiiva-
11551: mällä asutuskeskuksista asuvien pienvilje-      raisten karjanomistajien eläinlääkintähuol-
11552: lijäin on nykyään perin vaikeata, useissa       toa silloin, kun kysymyksessä ovat hyöty-
11553: tapauksissa miltei mahdotonta, turvautua        eläimet, kuten lehmät, hevoset ja siat, mak-
11554: eläinlääkärin apuun silloinkaan, kun se         samalla eläinlääkärin matkakustannukset
11555: olisi aivan välttämätöntä. Näin sen vuoksi,     eräin edellytyksin. Tähän olisi meilläkin
11556: että eläinlääkärien matkakustannukset muo-      päästävä.
11557: dostuvat näissä tapauksissa kohtuuttoman           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11558: suuriksi. Lukuunottamatta sitä sosiaalista      nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
11559: näkökohtaa, että esim. perheen ainoan leh-      vomuksen,
11560: män kadottaminen puuttuvan avun vuoksi                    että hallitus kiireellisesti valmis-
11561: saattaa merkitä monelle vähävaraiselle per-            taisi ja antaisi Eduskunnalle lakiesi-
11562: heelle toimeentulon jyrkkää alenemista,                tyksen, jonlul mukaan valtion va-
11563: asialla on myöskin huomattava hygieeninen              roista korvataan syrjäseutujen vähä-
11564: merkityksensä. Useasti tapahtuu nykyään                 varaisten karjano.m.lstajien eläinlää-
11565: vielä siten, että sains eläin teurastetaan ja           kärin matkakulut, ja heidän eläin-
11566: käytetään ihmisten ravinnoksi silloinkin,              lääkintöhuoltoaan muutenkin tarkoi-
11567: kun eläin on sairastanut vaarallista tautia            tuksenmukaisella tavalla am,stetaan.
11568:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
11569: 
11570:                 Arvo Sävelä.                               Artturi Koskinen.
11571:                 Olavi Kajala.                              Eino Raunio.
11572:                 Pentti Niemi.                              Juho Karvonen.
11573:                 Arvi Turklka.                              Valfrid Eskola.
11574:                                       Juho Kuittinen.
11575:                                                                                               259
11576: 
11577: VI,23. -   Toiv. ail. N :o 102.
11578: 
11579: 
11580: 
11581: 
11582:                                   Nislmla y. m.: Esityksen mttarnisesta laiksi eläinlääkärien
11583:                                      matkakulujen korvaamisesta.
11584: 
11585: 
11586:                                       E d u s k u n n a ll e.
11587: 
11588:   Maamme pohjois- ja itäosissa ovat eläin-            Kansantalouden kannalta tästä myös ai-
11589: lääkäripiirit erittäin laajat. Tästä aiheu-        heutuu huomattavia. menetyksiä kun ar-
11590: tuu, että eläinlääkärin käyttö arvokkait-          vokkaita ja käyttökelpoisia kotieläimiä jou-
11591: ten kotieläintenkin sairastuessa joutuu hy-        dutaan lopettamaan asiantuntevaa apua
11592: vin harkinnan alaiseksi, onko hankittava           saamatta. Edellä mainittujen vaikeuksien
11593: ammattihenkilön apua vaiko eläin lopetet-          ja vahinkojen helpottamiseksi ja estämi-
11594: tava. Tämä koskee etupäässä vähävarai-             seksi olisi valtion varoista korvattava eläin-
11595: sinta osaa karjanomistajista. Sairausta-           lääkärien matkakulut silloin kun matka on
11596: pauksen sattuessa joudutaan asiantuntijan          pitempi kuin 25 km yhteen suuntaan yllä-
11597: apuun turvautumatta vuosittain syrjäseu-           mainituissa sairaustapauksissa.
11598: duilla ja vähävaraisissa oloissa hävittäni.ään        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
11599: välttämättömiä kotieläimiä, jotka eläinlää-        kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
11600: kärin toimenpitein voitaisiin pelastaa. Kun        toivomuksen,
11601: eläinten sairastuessa on aina lääkärin mat-
11602: kustettava paikan päälle toteamaan tapauk-                    että hallitus kiireellisesti antaisi
11603: sen laatu, ei hänen kutsumisensa yli 100                   Edu,skunnalle lakiesityksen eläinlää-
11604: kilometrinkin päähän ole aivan yksinker-                   kärien matkakulujen korvaamisesta
11605: tainen asia köyhälle yhden lehmän tai yh-                  silloin, kun kotieläinten sp,irastumis-
11606: den hevosen omistavalle mökin miehelle,                    paikkakunnalle on yli 25 kilometrin
11607: niin välttämätön kuin eläimen säilyttämi-                  pituinen rnatka.
11608: nen hänelle olisikin.
11609:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
11610: 
11611:                  Markus Niskala.                                Martti Miettunen.
11612:                  Kauno Klemola.                                 Niilo Ryhti.
11613:                  M. 0. Lahtela.                                 Eino Palovesi.
11614:                  Aino Luostarinen.                              Eino Rytinki.
11615:                  Vieno Simonen.                                 Tahvo Rönkkö.
11616:                  Onni Mannila.                                  Yrjö Hautala.
11617:                                          Heiadd Soininen.
11618: 260
11619: 
11620: Vl,24. -   Toiv. aJ.. N :o 103.
11621: 
11622: 
11623: 
11624: 
11625:                                   Friman y. m.: Eläinlääkintätoimen uudelleen järjestämi-
11626:                                      sestä Lapin läänissä.
11627: 
11628: 
11629:                                       E d u s k u n n a ll e.
11630: 
11631:    Nykyisen Lapin läänin alueella on eläin-        jopa kaksinkertainen vahinko siinä tapauk-
11632: lääkäreitä vain Torniossa, Muoniossa, Ro-          sessa, ettei eläintä ole voitu pelastaa. Par-
11633: vaniemellä ja Kemijärvellä, joten eläinlää-        haimminkin onnistuneissa tapauksissa eläin-
11634: kintäpiirit ovat tavattoman suuria. Kun            ten lääkä.rinhoito näissä oloissa tulee suh-
11635: otetaan huomioon Lapin tieverkoston har-           teettoman kalliiksi puhumattakaan siitä,
11636: vuus ja olemassaolevienkin teitten osittai-        että varojen puutteessa eläinlääkäriin tur-
11637: nen heikko kunto, voi kuka tahansa käsit-          vautumista tapahtuu sangen harvoin ja
11638: tää, ettei tällaisissa olosuhteissa eläinlää-      eläinten sairastaessa ja kuollessa hoidon
11639: kintätoimi nykyisin voimin tule kunnolli-          puutteessa syntyy taloudellista vahinkoa.
11640: sesti hoidetuksi. Nykyisen järjestelyn val-        Kun viime vuosina on monissa suhteissa
11641: litessa ei kuitenkaan ole pahinta vielä se,        kiinnitetty huomiota Lapin läänin saatta-
11642: että tämä nykyaikana tärkeä tehtävä tulee          miseen muun maan tasolle, olisi mieles-
11643: heikosti hoidettua voimien puutteessa. Pa-         tämme korkea aika ryhtyä toimenpiteisiin
11644: hinta on se, että tavalliset kotieläimiä omis-     myös eläinlääkintätoimen uudelleen järjes-
11645: tavat köyhät ihmiset eivät varojen puut-           tämiseksi Lapin läänissä.
11646: teessa kykene käyttämään hyväkseen eläin-            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
11647: lääkäreitä silloinkaan, kun se muuten olisi        eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11648: mahdollista. Eläinlääkärin hakeminen, joka
11649: täytyy tapahtua usein nopeasti jopa sato-                    että hallitus ryhtyisi viipymättä
11650: jen kilometrien päästä, tulee varattomille                toimenpiteisiin eläinlääkintätoimen
11651: ihmisille ylivoimaisen kalliiksi. On sattu-               uudelleen järjestämiseksi Lapin lää-
11652: nut viime vuosinakin tapauksia, jolloin                   nissä niin, että eläinlääkärien käyttö
11653: eläinlääkärinpalkkio ja matkakustannukset                 niitå tarvitseville tuUsi mahdolliseksi
11654: ovat nousseet suuremmiksi kuin sen eläimen                vamllis·uudesta ja asuinpaikasta riip-
11655: hinta, jota varten eläinlääkäri haettiin.                 pumatta.
11656: Köyhälle omistajalle on täten syntynyt
11657:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
11658: 
11659:                  Toivo Pr:ima.n.                                Eino Tainio.
11660:                                                                                             261
11661: 
11662: VI,2o. -   Toiv. al. N:o 104.
11663: 
11664: 
11665: 
11666:                                 E. Nurminen y. m.: Toimenpiteistä mittiusravintola- ja
11667:                                    -hotellitoiminnan tukemiseksi.
11668: 
11669: 
11670:                                      E d u s k u n n a ll e.
11671: 
11672:    Jo pitemmän aikaa on meillä valitettu          vuosi vuodelta yhä edelleen lisääntymässä.
11673: kunnollisten raittiusravintolain ja -hotel-          Käsityksemme mukaan tällainen kehitys
11674: lien puutetta. Sikäli kuin matkailuliike          sisältää mitä vakavimman vaaran. Sen kor-
11675: laajenee ja kaikesta päättäen niin tulee          jaamiseksi olisi kiireellisesti ryhdyttävä
11676: lähivuosina tapahtumaan, tämä puute tulee         toimenpiteisiin. Tietämämme mukaan on
11677: yhä huutavammaksi. Matkailu, joka viime           sellaisissa matkailumaissa kuin Sveitsissä
11678: aikoihin saakka pääasiassa on ollut varak-        ja Norjassa viime aikoina erityisesti kiin-
11679: kaiden väestökerrosten erikoisharrastuk-          nitetty huomiota raittiusravintolain ja -ho-
11680: sena, on nim. kansanomaistunut ja siten           tellien aikaansaamiseen ja niiden toiminnan
11681: yleistynyt. Siihen osallistuvat nyt kaikki        tukemiseen, koska on paljon matkailijoita,
11682: väestöpiirit. Tämän lisäksi liikennevälinei-      jotka asettavat ne etutilalle. Mm. on py-
11683: den kehitys ja entistä vilkkaamman vuoro-         ritty siihen, että väkijuomaliikkeen julki-
11684: vaikutuksen tarve ihmisten välillä on li-         selle taloudelle tuottamista tuloista käytet-
11685: sännyt ja tulee yhä lisäämään matkusta-           täisiin joku määrä niiden kannattamiseksi.
11686: mista. Tästä johtuu kasvava majoitus- ja             Mikäli meillä tämänsuuntaisiin toimen-
11687: ravitsemispaikkojen tarve. Myös on muis-          piteisiin ryhdyttäisiin, lähinnä tulisi ky-
11688: tettava, että raittiusravintoloilla on suuri      symykseen erilaisten osuustoiminnallisten
11689: merkitys nimenomaan nuofison kannalta,            yritysten, aatteellisten yhdistysten tai mui-
11690: joka nyt useilla paikkakunnilla, kunnollis-       den yleishyödyllisten yritysten ylläpitä-
11691: ten tällaisten paikkain puutteessa, joutuu        mien raittiusravintolain ja -hotellien tuke-
11692: oleilemaan anniskeluravintoloissa ja siellä       minen. Olisi harkittava, voitaisiinko väki-
11693: totuttautumaan väkijuomien käyttöön.              juomaliikkeen vuosiylijäämää käyttää tä-
11694:     Anniskelu- ja raittiusravintolain välisessä   hän tarkoitukseen. Niinikään olisi selvi-
11695: kilpailussa on ensin mainituilla huomat-          tettävä, millä ehdoilla avustuksia myönnet-
11696:  tava etumatka sen johdosta, että ne saa-         täisiin ja mitä vaatimuksia olisi asetettava
11697: vat hyväkseen lukea ns. anniskelukorvausta,       niistä osalliseksi pääseville ravintoloille ja
11698:  joka esim. v. 1948 teki noin 1 miljardia         hotelleille.
11699:  markkaa. Niillä on siten mahdollisuus ra-           Edellä esitettyyn nojautuen kunnioittaen
11700:  vintolain sisustukseen, musiikkiin yms. näh-     esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
11701:  den omistaa enemmän huomiota kuin rait-          vomuksen,
11702:  tiusravintoloilla. V. 1946 mietintönsä an-                 että hallU.us toimittaisi selvityk-
11703:  tanut valtion alkoholikomitea totesi, että               sen raittiusravintola- ja -hotellitoi-
11704:  nykyisen väkijuomajärjestelmän aikana                    minnan tilasta ja, mikäli tämä sel-
11705:  raittiusravintolat ovat kilpailussa kaikissa             vitys antaa siihen aihetta, valmistut-
11706:  suhteissa jääneet alakynteen ja että etu-                taisi suunnitelmat tämän toiminnan
11707:  matka anniskeluravintolain hyväksi on                    tukemiseksi.
11708:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
11709: 
11710:                  Elli Nurminen.                                Veli Järvinen.
11711:                  Hugo Aattela.                                 Heikki Hykkäälä.
11712:                  Varma Turunen.                                Johannes Wirtanen.
11713:                  Olavi Kajala.                                 Eino Raunio.
11714:                  Pentti Niemi.                             Meeri Kalavainen.
11715:                                       Martta Salmela..Järvinen.
11716:     VALTIOPÄIVÄT
11717:                       19 50
11718: 
11719:               LIITTEET
11720:                         VII
11721: 
11722: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
11723:                TOIVOMUSALOITTEET
11724: 
11725: 
11726: 
11727: 
11728:                    HELSINKI 1950
11729:              VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
11730: Kunnallishallintoa, -verotusta ja -vaaleja, pakkolunastusta, vesi-
11731:    oikeutta, vuokra-alueita, kalastusta y. m. koskevia laki- ja
11732:                         toivomusaloitteita.
11733: 
11734: 
11735: 
11736: 
11737:                                                                 34
11738:                                                                                           267
11739: 
11740: VII,1. -    La.k. aJ. N:o 29.
11741: 
11742: 
11743: 
11744: 
11745:                                 E. Pusa y. m..: Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunnallishal-
11746:                                    linnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
11747: 
11748: 
11749:                                     E d u s k u n n a 11 e.
11750: 
11751:   Maalaiskunnissa tapahtuu kunnallisvero-        verolakien muuttamiseksi, niin on nyt voi-
11752: tus 3 päivänä joulukuuta 1948 muutetun           massa olevia lapsi- ja perusvähennyksiä
11753: asetuksen 82 § :n 9 ja 10 momentin mää-          maalaiskunnissa pidettävä liian alhaisina
11754: räysten mukaan. 9 momentin mukaan on             ottaen huomioon rahan arvossa tapahtuneet
11755: lapsivähennys 10-20,000 markkaan sen             muutokset. Senvuoksi on tarpeellista; että
11756: mukaan kun kunnanvaltuusto kunakin               siitä aiheutuvaa vähävaraisiin ja lapsirik-
11757: vuonna suoritettavaa taksoitusta varten          kaisiin perheisiin nykyään liian ankarana
11758: päättää. Jos tulo ei ole yli 40,000 markan       kohdistuvaa kunnallisverotusta on jo ennen
11759: on perusvähennys 10,000 markkaa tai enin-        uuden lain säätämistä helpotettava.
11760: tään 20,000 markkaa sen mukaan kuin kun-            Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
11761: nanvaltuusto kutakin vuotta varten päät-         ehdotamme,
11762: tää.
11763:   Vaikka parhaillaan työskentelee hallituk-                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11764: sen asettama komitea m. m. kunnallisten                  van lakiehdotuksen:
11765: 
11766: 
11767:                                            Laki
11768:            maalaiskunta.in kun.naJlishaJUnnosta annetun asetuksen muutta.misesta.
11769:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta
11770:  15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: n 9, 10 ja 10 a kohta, sellaisina
11771:  kuin ne ovat saman asetuksen muuttamisesta 3 päivänä joulukuuta 1948 annetussa
11772:  laissa (829/48) näin kuuluviksi:
11773:                    82 §.                         tulosta, joka lapsen joko yksin tai pääasial-
11774:   Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou-     lisesti on elättänyt. Lapsen osalta, jolla
11775: datettava seuraavia säännöksiä:                  itsellään on tuloa, saadaan vähennys tehdä
11776:                                                  ainoastaan sikäli, kun sanottu tulo on val-
11777:   9) Verovelvollisen henkilön tulosta on         tuuston päättämää määrää pienempi.
11778: vielä, sen mukaan kuin kunnanvaltuusto              10) Jos verovelvollisen henkilön tulo
11779: kunakin vuonna toimitettavaa taksoitusta         edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei
11780: varten päättää, lapsivähennyksenä vähen-         ole yli sadankahdenkymmenentuhannen mar-
11781: nettävä vähintään kuusitoistatuhatta ja          kan, tehtäköön siitä vielä seuraava perus-
11782: enintään kaksikymmentäneljätuhatta mark-         vähennys:
11783: kaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta, jota      kun tulo ei ole yli viidenkymmenentuhan-
11784: hän elatusvelvollisuutensa nojalla vero-         nen markan, vähintään kaksikymmentätu-
11785: vuonna on elättänyt ja joka ennen vero-          hatta ja enintään kolmekymmentäkuusitu-
11786: vuoden alkua ei ole täyttänyt kuuttatoista       hatta markkaa, sen mukaan kuin kunnan-
11787: vuotta. Milloin vaimoa on erikseen verotet-      valtuusto kutakin vuotta varten päättää,
11788: tava, tehtäköön vähennys vain sen puolison       sekä, kun tulo on
11789: 268                              VII,l. -   Kunnaillisvero.
11790: 
11791:       yli 50,000, vaan ei yli 54,000 markan, 95% päätetystä vähennysmäärästä
11792:        " 54,000, "     " " 58,000      "     90 "
11793:        " 58,000, "     " " 62,000      "     85 "     "            "
11794:        " 62,000, "     " " 66,000       "    80 "     "            "
11795:        " 66,000, "                           75 "
11796:                                                       "            "
11797:                        " " 70,000       "             "
11798:        " 70,000, "      " " 74,000      "    70 "                  "
11799:        " 74,000, "      " " 78,000      "    65 "     "            "
11800:        " 78,000, "      " " 82,000      "    60 "     "            "
11801:        " 82,000, "      " " 86,000      "    55 "     "            "
11802:        " 86,000, "      " " 90,000      "    50 "     "            "
11803:        " 90,000, "      " " 94,000      "    45 "     "            "
11804:         " 94,000, "     " " 98,000      "    40 "     "            "
11805:         " 98,000, "     " " 102,000     "    35 "
11806:                                                       "            "
11807:         " 102,000, "    " " 105,000     "    30 "     "            "
11808:         " 105,000, "    " " 108,000     "    25 "
11809:                                                       "            "
11810:         " 108,000, " " " 111,000        "    20 "
11811:                                                       "            "
11812:         " 111,000, "    " " 114,000     "    15 "
11813:                                                       "            "
11814:         " 114,000, "    " " 117,000     "    10 "
11815:                                                       "            "
11816:       . " 117,000, "    " " 120,000     "             "            "
11817:                                               5 "             "    "
11818:   10 a) Jos verovelvollisen henkilön veron-     markkaa. Kuolleen henkilön tuloa voidaan
11819: maksukyky läheisen omaisen elättämisen          harkinnan mukaan vähentää tai hänen kuo-
11820: tahi oman tai läheisen henkilön vanhuuden,      linpesänsä kokonaan vapauttaa verosta, jos
11821: sairauden, tapaturman tai invaliditeetin        häneltä on jäänyt leski, turvattomia lapsia
11822: tähden, viran tai työpaikan menettämisen        tai muita perillisiä, joiden elatus on ollut
11823: takia taikka muusta sellaisesta syystä on       hänen ansionsa varassa.
11824: olennaisesti vähentynyt, voidaan tulosta vä-
11825: hentää enintään kuusikymmentäviisituhatta
11826: 
11827:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1950.
11828: 
11829:                 E. Pusa.                                      Edvard Pesonen.
11830:                                                                                        269
11831: VII,2. -   Lak. al. N :o 30.
11832: 
11833: 
11834: 
11835: 
11836:                                Hautala. y. m. ~ Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunnallishal-
11837:                                  linnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
11838: 
11839: 
11840:                                    E d u s k u n n a ll e.
11841: 
11842:     Velkojen korkojen vähentäminen tapah-       maanviljelijät epäoikeudenmukaiseen ase-
11843: tuu voimassa olevien lakien mukaan eri ta-      maan. Maatalouden harjoittamisessa tarvi-
11844: valla kunnanverotuksessa kuin valtiovero-       taan tulon hankkimiseksi nimittäin verra-
11845: tuksessa. Tulo- ja omaisuusverolain mukaan      ten suuret pääomat, mistä syystä vähäva-
11846: verovelvollinen saa nimittäin vähentää ve-      raisten ja aikavien maataloudenharjoitta-
11847: rotettavasta tulostaan kaikkien velkojen ko-    jien velat muodostuvat hänen tuloihinsa
11848: rot, jota vastoin kesäkuun 15 päivänä 1898      verrattuna useissa tapauksissa varsin suu-
11849: annetun kunnallisasetuksen 82 § : n 7 koh-      reksi. Korkomenot vievät senvuoksi varsin
11850: dan mukaan, sellaisena kuin se on joulu-        suuren osan hänen kokonaistuloistaan.
11851: kuun 30 päivänä 1947 annetussa laissa on        Koska kiinnitystä vastaan saa lainoja
11852: oikeus vähentää vain kiinnittämättömien         yleensä tuntuvasti alhaisempaa korkoa vas-
11853: velkojen korot kokonaan ja kiinnitettyjen       taan kuin ilman kiinnitystä, on kiinnitys-
11854: velkojen korosta vain osan.                     velkojen käyttö maataloudessa varsin ylei-
11855:     On ilmeistä, että valtion verotuksessa      nen. Lyhytaikaista, vakauttamatonta luot-
11856: käytetty tapa, jonka mukaan kaikki velko-       toa onkin, milloin tätä· esiintyy suurem-
11857: jen korot saa vähentää verotettavasta tu-       massa määrässä, maataloudessa pidetty erit-
11858: losta on oikeudenmukaisempi. Koko vero-         täin arveluttavana. Asian laita on sama
11859: tuksen tulisi nimittäin niin suurelta osalta    muillakin aloilla kuin maataloudessa, en-
11860: kuin se suinkin on mahdollista perustua ve-     nenkaikkea pienyrityksissä ja jopa yksin-
11861: rovelvollisen veronmaksukykyyn. Jos vero-       omaan oman asunnonkin hankkineilla. Kor-
11862:  velvollinen joutuu maksamaan tulostaan         komenojen pienentämiseksi pyritään laina
11863: korkoja, on luonnollista, että tämä vähentää    muuttamaan pitkäaikaiseksi kiinnityslai-
11864:  vastaavassa määrässä hänen tulojaan ja         naksi, mutta tästä koituvan edun kumoaa
11865:  siis myös hänen veronmaksukykyään lain-        suurelta osalta se, että kunnan- ja kirkon-
11866:  kaan riippumatta siitä, ovatko velat kiin-     verot lisäytyvät. Kysymyksessä oleva kun-
11867:  nittämättömiä vai kiinnitettynä. Velkojen      nanverotuksessa käytetty menettely muo-
11868:  korkoihin käytetty erä ei nimittäin ole tu-    dostaa siten sosiaalisen epäkohdan samalla
11869:  loa, vaan se on yleisesti tulon hankkimi-      kun se ehkäisee yritteliäisyyttä maaseu-
11870:  seksi uhrattua kustannusta, joka jo tälläkin   dulla.
11871:  perusteella olisi saatava vähentää verotet-       Edellä esitetyin perustein esitämme kun-
11872:  tavasta tulosta.                               nioittaen,
11873:     Se, että velkojen korkoja saa kovin ra-
11874:  joitetusti vähentää verotettavasta tulosta,              että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11875:  asettaa erikoisesti vähävaraiset ja alkavat            van lakiehdotuksen:
11876: 270                              VII,2. -   Kunnallisvero.
11877: 
11878:                                         Laki
11879:         maalaiskuntain ktmnallishallinnosta annetun asetuksen muuttam.isesta.
11880:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta
11881:  15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 § :n 7 kohta, sellaisena kuin
11882:  se on 30 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (181/47) näin kuuluvaksi:
11883:                     82 §.                     kustannuksia, joihin myös luetaan asunnon
11884:   7) Tuloista on oikeus vähentää maasta, vuokra sekä verovelvollisen itseään varten
11885: paitsi valtion omistamasta, suoritetut vuok- pitämän palvelusväen palkkaus ja elatus
11886: ramaksut sekä veikaiu korot, jos niiden ynnä mitä muuta on niihin verrattava.
11887: määrä on enintään satatuhatta (100,000) Älköön luettako pois sitäkään, mitä vero-
11888: markkaa, kokonaisuudessaan ja siitä yli me- velvollinen on sijoittanut uudisrakennuk-
11889: nevältä osalta puolet, ei kuitenkaan yhteensä siin ja uudisviljelyksiin tai liikkeensä laa-
11890: enempää kuin kaksisataatuhatta (200,000) jentamiseksi koneisiin ynnä muuhun sellai-
11891: markkaa. Sitä vastoin ei saa lukea pois seen.
11892: verovelvollisen ja hänen perheensä elanto-
11893: 
11894:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
11895: 
11896:               Yrjö Hautala.                                  Yrjö Kilpeläinen.
11897:               Veikko Vennamo.                                Atte Pakkanen.
11898:               Martti Miettunen.                              Eino Rytinki.
11899:               Johannes Virolainen.                           Antti J. Ran.tamaa.
11900:               Kerttu Saalasti                                Yrjö Saari.
11901:                                       Niilo Ryhtä.
11902:                                                                                             271
11903:  Vll,3. -   La.k. al. N :o 81.
11904: 
11905: 
11906: 
11907: 
11908:                                  Meriläinen y. m.: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta
11909:                                    kaupungissa ja maalaiskunnissa kunnallishallinnosta
11910:                                    annettujen asetusten muuttamisesta.
11911: 
11912: 
11913:                                      E d u s k u n n a II e.
11914: 
11915:       Sen jälkeen kun edusk~nta 3 päivänä         niistä verovelvolliseksi siinäkin tapauksessa,
11916:   joulukuuta 1948 hyväksyi lain kunnallis-        että kunnanvaltuusto on hyväksynyt lain
11917:   hallituksesta kaupungissa annetun asetuk-       salliman korkeimman vähennyksen, joka
11918: ..sen (828/48) muuttamisesta ja maalaiskun-       on 20,000 mk. Voimassa olevan lain mu-
11919:   tain kunnallishallinnosta annetun asetuk-       kaan siis henkilö, jonka vuositulot saamansa
11920:   sen (829/48) muuttamisesta, ovat taloudel-      ruuan ja asunnon muodossa nousevat enin-
11921:   liset olosuhteet siinä määrin muuttuneet,       tään 42,000 mk: aan, joutuu verotettavaksi
11922:   että' on välttämätöntä muuttaa myös sään-       22,000 markasta. Merkillinen asiantila.
11923:   nöl!iset kunnallistaksoitusta varten. Nykyis-   Asianomainen ei ole saanut penniäkään ra-
11924:   ten säännösten nojalla taksoitettaessa hei-     haa eikä vaatetusta, mutta verorahaa hä-
11925:   koimmassa asemassa olevat ihmiset joutu-        nellä pitäisi olla 220 veroäyrin maksami-
11926:   vat sauidn epäoikeutettuun asemaan.             seen n. 2,000-2,500 mk. Tämänlaista
11927:   Niinpä e~imerkiksi tilapäistä työtä pie-        asiantilaa ei voida pitää oikeudenmukai-
11928:   nellä, esim. 6,000 mk kuukausipalkalla suo-     sena. Kyllä ihmisellä sentään pitäisi olla
11929:   rittavat henkilöt joutuvat kaupunkikun-         tuloja edes sikäli, että saa välttämättömät
11930:   nissa maksaman veroa 36,000 mk tulosta          verot itselleen, ennenkuin veroa hänen
11931:   siinäkin tapauksessa, että valtuusto on hy-     maksettavakseen pannaan. Voimassa oleva
11932:   väksynyt korkeimman lain salliman perus-        laki ei sitä kuitenkaan myönnä.
11933:   vähenr.tyksen, mikä voimassa olevassa laissa       Vuonna 1949 heinä- ja syyskuussa suo-
11934:   on 36,000 mk. Tämänlaisissa tapauksissa,        ritettujen devalvatioiden ja sen jälkeen
11935:   jotka muuten ovat varsin yleisiä, 72,000        välttämättömien kulutustarvikkeiden kallis-
11936:   mk vuositulon ansaitsijat saavat makset-        tumisen johdosta lain määräämä vähennys-
11937:   tavakseen 360 veroäyristä veroa. Kun ku-        taulukko kaipaa korjaamista. Niinpä kau-
11938:   luvana vuotena veroäyrin keskimääräinen         punkikunnissa verovelvollisten 100,000-
11939:    hinta ylittänee 10 mk, tietää se sitä, että    240,000 mk verotettavat vuositulot oikeu-
11940:   puheena olevien verovelvollisten on yksin-      denmukaisuussyistii pitäisi sisällyttää as-
11941:   omaan kunnallisveroon varattava yli 3,600       teittain alenevan verovähennyksen piiriin.
11942:   mk. On selvää, että tällöin heikoimmassa        Samoin on laita maalaiskunnissa, joissa as-
11943:   asemassa olevat ihmiset nykyisissä oloissa      teittainen vähennys käsittäisi 80,000-
11944:    verotuksen takia joutuvat suuriin vaikeuk-     200,000 mk tulot. Tästä ja. ed'ellä esite-
11945:    siin. Mutta vieläkin räikeämmäksi muo-         tystä johtuen voitaisiin tasata sitäkin epä-
11946:   dostuu epäoikeudenmukaisuus maalaiskun-         suhdetta, joka nykyisten säännösten takia
11947:    nissa, joissa koti- tai muuna apul.aisena      vallitsee toisaalta kaupunki- ja toisaalta
11948:    asianomainen saa esim. vapaan asunnon          maalaiskuntien valtuustojen oikeudesta
11949:    ja ruuan:. Säännösten mukaan ja paikkakun-     määrätä pienempien tulojen vähennysrajat.
11950:    takalleusluokituksesta riippu~n, on henki-     On tapauksia, että samassa työpaikassa
11951:    lölle työnantajan merkattava 2, 700-3,500      työskentelevät ja samanlaisten vuositulo-
11952:    mk kuukausitulot. Viime mainitussa ta-         jen ansaitsijat joutuvat varsin erilaiseen
11953:    pauksessa nousevat asianomaisen tulot          asemaan kunnallistaksoituksessa, riippuen
11954:    42,000 mk: aan vuodessa, ja joutuu hän         siitä, asuvatko kaupungissa taikka sen vä-
11955: 272                              VII,s. -    Kunnalllisvero.
11956: 
11957: littömässä läheisyydessä, maalaiskunnassa.      taa verovelvollisten mieliä katkeroittavaa
11958: Maalaiskunnassa on valtuustolla oikeus          epäsuhdetta.
11959: päättää pienten tulojen alennusmäärästä           Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
11960: enintäin 20,000 mk:aan saakka, mutta kau-
11961: punkikunnassa siitä summasta alkaen                      että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11962: 36,000 mk: aan saakka. Kunnallisvaltuus-               vat lakiehdotukset:
11963: toille olisi varattava mahdollisuus tasoit-
11964: 
11965: 
11966: 
11967:                                             Laki
11968:         kunnallishaRituksesta. kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta..
11969:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa
11970:  8 päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § :n 4 kohta, sellaisena kuin ne
11971:  ovat saman asetuksen muuttamisesta 3 päivänä joulukuuta 1948 annetussa laissa
11972:  (828/48), näin kuuluviksi:
11973:                    55 §.                        kan, tehtäköön siitä vielä seuraava perus-
11974:   Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou-    vähennys:
11975: datettava seuraavia säännöksiä:                   kun tulo ei ole yli sadantuhannen mar-
11976:                                                 kan, vähintäin seitsemänkymmentätuhritta
11977:                                                 ja enintään yhdeksänkymmentätuhatta
11978:   4) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä   markkaa, sen mukaan kuin kaupunginval-
11979: mainittujen vähennysten jälkeen ei ole yli      tuusto kutakin vuotta varten päättää, sekä
11980: kahdensadanneljänkymmenentuhannen mar-          kun tulo on
11981: 
11982:         100,000, vaan ei yli 108,000 markan, 95 % päätetystä vähennysmäärästä
11983:         108,000,             116,000         90
11984:         116,000, " " " 124,000 "             85 ""
11985:                                                        "            "
11986:         124,000, " " " 132,000 "             80 "
11987:                                                        "            "
11988:         132,000, " " " 140,000 "             75 "      "            "
11989:         140,000,   " " " 148,000 "           70        "            "
11990:         148,000, ", "     "  156,000  "      65 "      "             "
11991:         156,000,      "   "  164,000  "      60  "     "            "
11992:         164,000,   " " " 172,000 "           55 "      "            "
11993:         172,000, " " " 180,000 "             50 "      "            "
11994:         180,000,   "  "   "  188,000  "      45  "     "
11995:                                                        ,            "
11996:         188,000,   " " " 196,000 "           40 "
11997:                                                  "                  "
11998:         196,000, " "         204,000 "       35  "
11999:                                                        "            "
12000:         204,000, " " " 210,000 "             30 "      "
12001:                                                        ,             "
12002:         210,000,   " " " 216,000 "           25 "                    "
12003:         216,000,   " " " 222,000 "           20 "      "            "
12004:         222,000,   " " " 228,000 "           15  "     "             "
12005:         228,000,   " " " 234,000 "           10  "     "            "
12006:         234,000,   " " " 240,000 "                     "            ",
12007:                    " " "              "       5 "      "
12008:  --------------- --------------
12009: 
12010:     Tätä lakia sovellettakoon ensi kerran vuoden 1950 tuloista toimitattavassa kunnallis-
12011: verotuksessa.
12012:                                 VII,3. -   Meriläinen y. m.                           273
12013: 
12014: 
12015:                                            Laki
12016:         maa.la.iskuntain kunna.Jlisba]Unnosta annetun asetuksen muuttamisesta..
12017:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta
12018:  15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § : n 10 kohta sellaisina kuin ne
12019:  ovat saman asetuksen muuttamisesta 3 päivänä joulukuuta 1948 annetussa laissa
12020:  (829/48), näin kuuluviksi:
12021:                     82 §.                        kun tulo ei ole yli kahdeksankymmenen-
12022:   Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou-   tuhannen markan, vähintäin viisikymmen-
12023: datettava seuraavia säännöksiä:                tätuhatta markkaa ja enintään seitsemän-
12024:                                                kymmentätuhatta markkaa, sen mukaan
12025:    10) Jos verovelvollisen henkilön tulo       kuin kunnanvaltuusto kutakin vuotta var-
12026: edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei      ten päättää sekä kun tulo on
12027: ole yli sadantuhannen markan, tehtäköön
12028: siitä vielä seuraava perusvähennys:
12029: 
12030:              80,000, vaan ei yli 88,000 markan 95% päätetystä vähennysmäärästä
12031:              88,000,   , , , 96,000 ,          90 ,     ,            ,
12032:              96,000,   ,       , 104,000 ,     85 "
12033:            104,000,         ",     110,000 ,   80 ,     "            ",
12034:            110,000,     "
12035:                         , ,     "  116,000 ,            "
12036:                                                75 "
12037:            116,000,            ," 122,000 ,    70 "     "             "
12038:            122,000,    ", ,"       128,000 ,   65 "     "              "
12039:            128,000,     ,       " 134,000      60 ,     "              "
12040:            134,000,     , ", " 140,000 ",      55 ,     "             ,"
12041:             140,000,            ," 146,000 ,   50 ,     "
12042:             146,000,    ," ," , 152,000 ,      45 ,     "             ",
12043:             152.,000,   , , , 158,000 ,        40 "
12044:                                                          "
12045:             158,000,     , , , 164,000 ,       35,       "             "
12046:             164,000,     , ,       170,000     30 ,     ,"             "
12047:        , .. 170;000,         , ," 176,000 ",   25 ,     ,              "
12048:  ~          176,000,     ", , , 182,000        20 "     ,              "
12049:             182,000,         ,     188,000  "  15 ,                    "
12050:             188,000,      "      " 194,000 ,"  10 "      "             "
12051:             194,000,      " ," ," 200,000 ,.,   5 ,      "             "
12052:                     "                                     "             "
12053:     Tätä lakia sovellettakoon ensi kerran vuoden 1950 tulosta toitnitettavassa lrnn.nall~
12054:   verotukse8sa.
12055: 
12056:        Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
12057: 
12058: 
12059:                  Matti Meriläinen.                        H. Tauriainen.
12060:                  Ma.rtti Leskinen.                        Toivo I. Sormunen.
12061:                  Esa Hietanen.                            Niilo Nieminen.
12062:                  wmmo Järvinen.                           J. Mustonen.
12063: 
12064: 
12065: 
12066: 
12067:                                                                                             35
12068:  274
12069: 
12070:   VI1,4. -    Lak. al. N:o 32.
12071: 
12072: 
12073: 
12074: 
12075:                                   V. Eskola y. m.: Ehdott~,s laiksi kunnan toimivallan väli-
12076:                                      aikaisesta laajentamisesta.
12077: 
12078: 
12079:                                       E d u s k u n n a ll e.
12080: 
12081:      Siihen toimintaan, joka on suoritettu so-        Vuoden 1949 aikana, jolloin mainittu laki
12082:   tainvaliidien ja muiden sodasta kärsimään        siis ei enää ollut voimassa, on kuitenkin
12083:   joutuneiden avustamiseksi, ovat myös mo-         osoittautunut, että sen sisältämät säännök-
12084:   net maalaiskunnat, kauppalat ja kaupungit        set olisivat edelleen erittäin tarpeelliset.
12085:   osaltaan osoittaneet haluavansa vapaaehtoi-      Tämä koskee erikoisesti niitä, jotka ovat
12086:   sesti osallistua. Tämä kuntien toiminta on       saaneet maata asutustoiminnan välityksellä.
12087:   ilmennyt useassa eri muodossa, kuten                Maanhankintalain mukaan maata saa-
12088:   maanluovutuksena, lainoina, korkohelpotuk-       neet tai vapaaehtoisella kaupalla sitä osta-
12089:   sen myöntämisenä ja takauksina. Kunnal-          neet asutettavat voivat saada lainaa touko-
12090:   lislainsäädännön mukaan kunta ei kuiten-         kuun 5 päivänä 1945 siirtoväen ja rintama-
12091:   kaan ole oikeutettu antamaan suoranaista         sotilaiden asuttamisen rahoittamisesta anne-
12092:   avustusta yksityisille henkilöille muissa        tun lain nojalla. Viimemainittu laki sään-
12093:   kuin köyhäinhoitolaissa edellytetyissä ta-       nöstää myös lainoituksen järjestämisen.
12094:   pauksissa. Jotta kysymyksessä oleva kun-         Kun lainoja joudutaan monessa tapauksessa
12095:   tien toiminta olisi tullut kaikilta osin lail-   myöntämään takauksia vastaan, joiden jär-
12096: - lisesti kestävälle pohjalle, on ollut tarpeen    jestäminen on tuottanut suuria vaikeuksia
12097:   laajentaa kuntien toimivaltaa mainituissa        asutettaville, olisi tärkeää, että kunii4'ln toi-
12098:   suhteissa. Koska muutosten tekemistä kun-        mesta voitaisiin järjestää kysymyksessä ö~­
12099:   nallislainsäädäntöön siihen nähden, että pu-     via takauksia. Sama koskee myös vuoden
12100:   heena oleva avustustoiminta oli luonteel-        1936 asutuslain mukaan asutettujen tuke-
12101:   taan tilapäistä, ei katsottu asianmukaiseksi,    mista.                                            ~
12102:   annettiin 14 päivänä heinäkuuta 1944 laki           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 4
12103:   kunnan toimivallan väliaikaisesta laajenta-      kunnioittaen,
12104:   misesta eräissä tapauksissa. Tämä laki oli
12105:   kuitenkin voimassa vain vuoden 1948 lop-                   että Eduskunta hyväksyisi seut·aa-
12106:   puun.                                                    van lakiehdotuksen:
12107: 
12108: 
12109: 
12110:                                              Laki
12111:              kunnan toimivallan väliaikaisesta laajentamisesta eräissä tapauksissa.
12112:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12113:                     1 §.                           paaehtoisen hankkimisen järjestelystä an-
12114:     Kunnalla on oikeus kunnallisvaltuuston         netun lain ja marraskuun 6 päivänä 1936
12115:   harkinnan mukaan antaa taloudellista tukea       annetun asutuslain mukaan maansaantiin
12116:   toukokuun 5 päivänä 1945 annetun maan-           oikeutettujen ja heihin verrattavien asutta-
12117:   hankintalain, samana päivänä maan va-            miseen.
12118:                                  VII,4. -   V. Eskola y. m.                           275
12119: 
12120:                      2 §.                                          3 §.
12121:       Tarkempia määräyksiä tämän lain toi-         Tämä laki on voimassa vuoden 1954 lop-
12122:     meenpanosta ja soveltamisesta annetaan       puun.
12123:     asetuksella.
12124: 
12125:         Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950.
12126: 
12127:                   Valfrid Eskola.                         Kustaa Alanko.
12128:                   Jalmari Linna.                              0. Muikku.
12129:                   Heikki Hykkäälä.                        E. Raunio.
12130:                   Artturi Koskinen.                       Yrjö . Helenius.
12131:                   Heikki Simonen.                         E. Pusa.
12132:                                       J. F. Tolonen.
12133: 
12134: 
12135: 
12136: 
12137: \
12138: 1
12139: 276
12140: 
12141: VU,5. -   La.k. a.l. N:o 33.
12142: 
12143: 
12144: 
12145: 
12146:                                Pakkanen y. m. : Ehdotus laiksi kiinteän omaisuuden pak-
12147:                                   kolunastuksesta yleiseen tarpeeseen annetun lain muut-
12148:                                   tamisesta.
12149: 
12150: 
12151:                                    E d u s k u n n a ll e.
12152: 
12153:    Vuoden 1882 jälkeen rautatien rata-          kunnossa, koska muiden eläimet voivat nii-
12154: alueita pakkolunastettaessa jätettiin rauta-    den kautta mennä radalle ja maanomistaja
12155: tien varsien maanomistajien velvollisuu-        joutuu tällöin maksamaan sakkoja. Täten
12156: deksi eri korvausta vastaan aidan rakenta-      on monilla maanomistajilla, verrattain pie-
12157: minen maansa kohdalle molemmin puolin           nilläkin, satoja jopa tuhansiakin metrejä
12158: rataa. Tämä aitaamisesta maksettu lisä-         tällaisia metsämaita aidattavanaan.
12159: korvaus, siis uuden teosta ja vastaisuudeksi       Kun Etelä-Suomen rautateiden varsilla
12160: määrätystä aidan kunnossapidosta, on ollut      olevilla maanomistajilla ei ole edellä kerro-
12161: varsin mitätön. Niinpä se on ollut monissa      tunlaista aitausvelvollisuutta, vaan valtio
12162: tapauksissa vain noin 15 penniä metriltä.       itse vastaa siitä, joten tämä rasitus koskee
12163: Tällainen korvaus ei liene alunperinkään        vain muilla alueilla olevia maanomistajia,
12164: ollut riittävä näinkin suuresta ikuisiksi       on se epäoikeudenmukainen. Rahanarvon
12165: ajoiksi pannusta rasituksesta, mutta kun        aleneminen, puunhinnan ja työkustannus-
12166: otetaan vielä huomioon rahanarvon alene-        ten kohoaminen taas tekevät korvauksen
12167: minen sekä puun hinnan ja työkustannus-         täysin mitättömäksi kustannuksiin verrat-
12168: ten kohoaminen, on korvaus nykyisin täy-        tuna ja vihdoin se on kohtuuton, koska se
12169: sin olematon.                                   vaatii aitausvelvollisuuden ulottamista sel-
12170:    Kun tämä aitausvelvollisuus ei kuulu         laisiin tapauksiin, joista maanomistajalle
12171: tilaan kiinnitettyihin rasituksiin, joten se    itselleen ei ole mitään hyötyä. Jotta vas-
12172: ei näy tilan rasitustodistuksessa, ovat jot-    taisuudessa ei maanomistajalle enää tällai-
12173: kut nykyiset maanomistajat jättäneet aidan      sia velvoitteita asetettaisi, olisi pakkolunas-
12174: kunnossapitämättä. Rautatiehallituksen ta-      tuslakia niin muutettava, että rautatie-
12175: holta on kuitenkin pidetty tiukasti kiinni      alueita rata-alueiksi pakkolunastettaessa,
12176: maanomistajien aitausvelvollisuudesta. Useat    rautatien omistaja itse olisi velvollinen vas-
12177: maanomistajat ovatkin senvuoksi saaneet         taamaan aitausvelvollisuudesta kaikkialla
12178: sakkoja, ettei aita ole ollut kyllin hyvässä    siellä, missä se katsotaan tarpeelliseksi ja
12179: kunnossa tai että jonkun kotieläimet, jopa      että ne maanomistajat, joille aitausvelvolli- /
12180: vieraidenkin, ovat rikkoneet aidan ja men-      suus on jo määrätty pakkolunastuksen yh- t
12181: neet radalle. Useita tällaisia juttuja on       teydessä tehdyllä sopimuksella, velvoitettai- )
12182: ollut vireillä esim. Kangasalan ja Oriveden     siin huolehtimaan aitaamisesta vain yleisev:
12183: maanomistajien kohdalla ja nämä ovat            aitauslain puitteissa, siis vain siinä tapauli).-
12184: tiettävästi poikkeuksetta hävinneet jut-        sessa, milloin he itse tarvitsevat tätä aitia
12185: tunsa, vaikka ovat eräissä tapauksissa ve-      kotieläintensä laiduntamiseen. Muussa ta-
12186: donneet hovioikeuteenkin.                       pauksessa huolehtisi tarvittavan aidan ra-
12187:    Tämä aitausvelvollisuus tuntuu erityisen     kentamisesta ja kunnossapidosta rautatien
12188: raskaana niiden maanomistajien kohdalla,        omistaja.
12189: joilla on metsämaita rautatien varsilla.           Edellä olevan perusteella kunnioittaen
12190: Vaikka metsän käyttö laitumeksi yleensäkin      ehdotamme,
12191: jo on vähenemässä ja vaikka maanomistaja
12192: ei lainkaan käyttäisi rautatiehen rajoittu-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12193: vaa metsäaluettaan laiduntamiseen, on hä-               van lakiehdotuksen:
12194: nen silti pidettävä nämä aidat jatkuvasti
12195:                                   VII,5. -   Pakkanen y. m.                              277
12196: 
12197:                                              Laki
12198:       kiinteän omaisuuden paldtolunastuksesta yleiseen ·tarpeeseen annetun lain
12199:                                   muuttamisesta.
12200:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kiinteän omaisuuden pakkolunastuk-
12201:  sesta yleiseen tarpeesee~ 14 päivänä heinäkuuta 1898 annetun lain 17 §:n 3 momentti
12202:  näin kuuluvaksi:
12203:                     17 §.                          Milloin aitausvelvollisuus on ennen tä-
12204:                                                  män lain voimaantuloa tapahtuneessa pak-
12205:                                                  kolunastuksessa määrätty maanomistajalle,
12206:    Rautatien omistaja olkoon myöskin vel-        on hänet, jos rautatien omistaja on valtio,
12207: vollinen rautatien alitse tekemään ja pitä-      vapautettava velvollisuudesta pitää aitaa
12208: mään auki laskuojia, joiden tulee olla sel-      sellaisten rautatiehen rajoittavien alueiden
12209: laisilla paikoilla sekä niin leveitä ja syviä,   kohdalta, joita ei käytetä kotieläinten lai-
12210: etteivät ylempänä asuvat esty johtamasta         duntamiseen. Jos aidan pitäminen näillä
12211: vettä tiluksiltaan, niin myös, ellei toisin      alueilla katsotaan muusta syystä tarpeelli-
12212: sovita, panemaan ja kunnossa pitämään            seksi, olkoon valtio siihen velvollinen.
12213: aitaa, mikäli ja missä sitä ehkä tarvitaan         Edellä mainittua aitausvelvollisuudesta
12214: estämään toisten kotieläimiä pääsemästä          vapauttamista koskeva vaatimus on kuuden
12215: rautatien alueelle. Jos tarve aitaamisesta       kuukauden kuluessa tämän lain voimaantu-
12216: ilmaantuu myöhemmin, olkoon rautatien            lemisesta annettava asianomaiselle läänin-
12217: omistaja velvollinen rakentamaan aidan ja        hallitukselle, jonka tulee päättää asiasta,
12218: kunnossa pitämään sen. Milloin siitä syn-        annettuaan rautatiehallitukselle tilaisuuden
12219: tyy riita, on asia oikeuden ratkaistava.         lausunnon antamiseen. Tarkemmat menet-
12220:                                                  telyä koskevat määräykset annetaan asetuk-
12221:   Tämä laki tulee voimaan        päivänä         sella.
12222: kuuta 195 .
12223: 
12224:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1950.
12225: 
12226:                  Atte Pakkanen.                               T. N. Vilhula.
12227:                  Johann·es Virolainen.                        Kusti Es-kola.
12228:                  Jaakko Halmla..                              Eino Laitinen.
12229:                  Eino Rytinki.                                Pekka Kiiski.
12230:                  Lauri Laine.                                 L. 0. Hirvensalo.
12231: 278
12232: 
12233: VII,a. _:... Lak. al. N:o 34.
12234: 
12235: 
12236: 
12237: 
12238:                                 Lampinen y. m.: Ehdotus laiksi vesioikeuslain muuttami-
12239:                                    sesta.
12240: 
12241: 
12242:                                      E d u s k u n n a ll e.
12243: 
12244:    Salaojitusharrastus oli jo sotia edeltä-      osanottovelvollisuus pakolliseksi salaojituk-
12245: neinä vuosina erittäin vilkasta. Niin pian       sen vaatimaan syvyyteen.
12246: kun putkiteollisuus pääsee riittävään vauh-        Kaivutöiden suorituksen koneistamisen
12247: tiin, on salaojitusten toteuttamisessa odotet-   vuoksi tällaisten syvempien valtaojien kai-
12248: tavissa entistä nopeampi, voimakas nousu.        vamiseen on nykyoloissa myös taloudelli-
12249: Varsinkin uuden salaojituslain turvin            sesti entistä suuremmat edellytykset ja
12250: myönnettävät lainat ja avustukset tulevat        ovat tällaiset syvät ojat kuivatuksen tehok-
12251: salaojitustoimintaa elvyttämään.                 kuuden ja ojituksen kunnossapidon kan-
12252:    Tasaisilla mailla, jollaisia meillä pelto-    nalta myös suositeltavia.
12253: maat ovat pääasiassa, tuottavat yhteisten          Asutus- ja uudisraivaustoiminnan takia
12254: purojen ja valtaojien perkaukset usein pa-       joudutaan uusia valtaojia avaamaan tätä
12255: haa haittaa salaojitukselle, kun voimassa        nykyä suuressa määrässä. Olisi tärkeätä,
12256: olevan vesioikeuslain vuodelta 1902 heinä-       että laki tekisi niiden kaivamisen mahdolli-
12257: kuun 23 päivältä III luvun 7 §: n mukaan         seksi peltoviljelyksillä käytetyn salaojituk-
12258: pakollinen osanottovelvollisuus ulottuu vain     sen vaatimaan syvyyteen, koska muuten on
12259: yhdeksänkymmenen senttimetrin (90 sm)            vaarassa, että ne joudutaan salaojitusten
12260: syvyiseen kuivatukseen, ja kivennäismaiden       vuoksi hetimiten uudelleen syventämään.
12261: salaojituksessa syvyyden tulee kuitenkin           Sen nojalla mitä edellä olemme esittä-
12262: olla Etelä-Suomessa putken päältä lasket-        neet kunnioittaen ehdotamme,
12263: tuna l.2o metriä ja Pohjois-Suomessa 1.40
12264: metriä. Tämän vuoksi olisi säädettävä                      että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12265:                                                          van lakiehdotuksen:
12266: 
12267: 
12268:                                             Laki
12269:                                 vesioikeuslain muuttamisesta.
12270:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä heinäkuuta 1902 annetun
12271: vesioikeuslain III luvun 7 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi:
12272:                      7 §.                        vähintään puolta hyötyä edustavat osak-
12273:                                                  kaat sitä kuitenkin vastustavat, ojitus on
12274:   Jolleivät he yksimielisellä päätöksellä        tehtävä niin, että maa voidaan kuivatta'
12275: Jovi ojan suuruudesta, olkoon jokaisella         1.2 metrin syvyyteen, kun otetaan hu~­
12276: oikeus vaatia oja kaivettavaksi niin, että       mioon myös kuivatuksesta johtuva maan
12277: hänen maansa saatetaan kuivattaa pelto-          painuminen. Kuitenkin voidaan kuivatus-
12278: salaojituksen vaatimaan syvyyteen. Mikäli        syvyys määrätä pienemmäksi, jos maan tui-
12279:                                VII,a. -   Lampinen y. m.                              279
12280: 
12281: vattaminen edellä mainittuun syvyyteen          aiheutuneista lisäkustannuksista, elleivät
12282: aiheuttaa hyötyyn nähden suhteettornia          muut osakkaat halua käyttää lisättyä sy-
12283: kustannuksia, ja suuremmaksi, jos maan-         vyyttä hyväkseen.
12284: omistaja sitä vaatii ja yksin vastaa siitä
12285: 
12286:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
12287: 
12288:         J. E. Lampinen.           V. J. Sukselainen.           E. A. Turja.
12289:         Martti Miettunen.         Juhani Leppälä.              Verner Korsbäck.
12290:         Onni Mannila.             Heikki Soininen.             Henrik Kullberg.
12291:         Eino PaJ.ovesi.           S. S. Aittoniemi.            Matti Heikkilä.
12292:         Antti J. Rantamaa.        Eino Rytinki.                Helena Virkki.
12293:         Kalle Joukanen.           Akseli Brander.              Rolf B. Berner.
12294:         Tahvo Rönkkö.             Atte Pakkanen.               T. N, Vilhula..
12295:         Samuli Simula.            J. Koivisto.                 Irma Hamara.
12296:         Kerttu Saalasti.          Anton Suurkonka.             E. Pusa.
12297:         Vieno Simonen.            Niilo Ryhtä.                 Jalmari Linna.
12298:         Aino Luostarinen.         Toivo Ikonen.                JaJ.mari Pusa.
12299: 
12300: 
12301: 
12302: 
12303:   \
12304: vu, i. - I.a.k. al. • :o 8&.
12305: 
12306:                                Kulova.a.ra. y. m.: Ehdotus laiksi tiheissä asumusryhmissä
12307:                                   olevien vuokra-alueiden lunastamisesta annetun . lain
12308:                                   muuttamisesta.
12309: 
12310:                                     E d u s k u n n a ll e.
12311: 
12312:    Tiheissä asumusryhmissä olevien vuokra-       töksen lykkääntymisen moniksi vuosiksi.
12313: alueiden lunastustoiminta on kovin hitaasti      Momentin sanamuoto näet määrää toimi-
12314: edistynyt. Siitä huolimatta, että laki tuli      tukseen yhdenkin tyytymättömyystapauk-
12315: voimaan jo vuonna 1936, on sen toteutta-         sen sattuessa alueen kokonaisuudessaan
12316: minen toisin paikoin aivan alkuvaiheissaan.      maanjako-oikeuden ratkaistavaksi. Maan-
12317: Melkeinpä jo hallituksen olisi syytä ryhtyä      jako-oikeudesta valittaja voi jatkaa vielä
12318: tiukemmin kiirehtimään lain nopeampaa            korkeimpaan oikeuteen, jossa asia saattaa
12319: toteuttamista. Sillä sen pitkäaikainen vii-      viipyä monia vuosia. Siksi momentti oli-
12320: pyminen aiheuttaa monenlaisia ikävyyksiä         sikin asian jouduttamiseksi korjattava.
12321: ja oikeutettua tyytymättömyyttä.                    Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
12322:    Edellisen lisäksi asian toteuttamisen         ehdotamme,
12323: viime vaiheessa lain 20 § : n 4 momentin
12324: määräys erimielisyystapauksissa aiheuttaa                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12325: tarpeettomasti koko alueen lunastuspää-                  van lakiehdotuksen:
12326: 
12327:                                           LaJd
12328:     tih:eissä asumusryhmissä olevien vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain
12329:                                    muuttamisesta.
12330:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen· 67 §: ssä
12331:  määrätyllä tavalla, muutetaan tiheissä asumusryhmissä olevien vuokra-alueiden lunas-
12332:  tamisesta 28 päivänä helmikuuta 1936 annetun lain (120/36) 20 § näin kuuluvaksi:
12333:                      20 §.                       saamiseksi on tarpeen. Jos asemakaava tai
12334:   Jos toimitusmiehet vuokra-alueiden jär-        rakennussuunnitelma edellyttää, että lunas-
12335: jestelyn ensimmäisessä kokouksessa totea-        tettavaan alueeseen on erotettava muiden-
12336: vat, että lunastamisilmoituksen tehneiden        kin kuin vuokranantajan tiluksia, saata-
12337: joukossa on tämän lain mukaan lunastami-         koon ne siihen lunastaa tässä laissa säädet-
12338: seen oikeutettu vuokramies, ja alueelle jo       tyä korvausta vastaan.
12339: on vahvistettu asemakaava tai rakennus-             Alue, joka tämän lain mukaan lunaste-
12340: suunnitelma, on toimitusmiesten ratkais-         taan vuokramiehen omaksi, on erotettava
12341: tava tehdyt lunastamisvaatimukset, määrät-       itsenäiseksi kiinteistöksi; ja on erottaminen
12342: tävä lunastettava alue, lunastushinta sekä       toimitettava ilman eri määräystä järjes-
12343: miten se on suoritettava ja kuoletettava         telyn yhteydessä sillä tavalla, kuin siitä
12344: ynnä muut lunastamisehdot, noudattaen,           on erikseen säädetty.
12345: mitä siitä on tässä laissa säädetty. -                Jos asianomainen kieltäytyy hyväksy-
12346:   Vuokra-alueiden järjestelyssä olkoon lupa      mästä toimitusta, on asia muulta osaltaan
12347: vaihtaa tiluksia sekä toimittaa muidenkin        käsiteltävä kiireellisesti loppuun, mutta
12348: kuin tässä laissa tarkoitettujen vuokra-         riitaiselta osaltaan jätettävä maanjako-
12349: alueiden siirtoja ja vuokrasuhteiden muu-        oikeuden ratkaistavaksi.
12350: toksia, mikäli se sopivan järjestelyn aikaan-
12351: 
12352:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1950.
12353:        Urho Kulovaara.              Eino Roine.                  Aarne Honka.
12354:        Irma Karvikko.               Rafael Paasio.               Hugo Nuorsaari.
12355:                                                                                          1
12356:                                                                                           281
12357: VU,s. -     loagmot. N:o 36.
12358: 
12359:                                Rosenberg m. fl. : F'örslag till lag angående ändring av
12360:                                   lagen om t~mPQrär' fiskerätt.
12361: 
12362: 
12363:                                    T i ll R i k s d a g e n.
12364: 
12365:    För kretsar som på ett eller annat sätt      lag. Enligt förljudande inlämnade denna
12366: kmnmit i beröring med fiskenäringen är det      kommitte redan i slutet av år 1948 sitt be-
12367: uppenbart att vår nuvarande fiskelag, som       tänkande, men regeringen har inte sett sig
12368: kom tili på 1700-talet, i så gott som alla      föranlåten att tills vidare vidtaga några som
12369: aweenden är oändamålsenlig och föråldrad.       helst åtgärder för att få denna viktiga
12370: Huvudorsaken härtill är, att i denna lag        fråga slutgiltigt ordnad.
12371: fiskerätten sammanförts med äganderätten           Då emellertid frågan är av stor social
12372: tili fiskevattnen oavsett om vattenägaren       och nationalekonomisk betydelse och då
12373: idkar yrkesfiske eller inte. På så sätt har     man har kännedom om vilket grundligt
12374: lagen för majoriteten av våra yrkesfiskare      och tidsödande arbete i riksdagen behand-
12375: utgjort ett svårt hinder i deras yrkesut-       lingen av en så pass viktig och omfattande
12376: 1
12377: övning samtidigt som icke yrkesfiskande
12378: vattenägare genom höga arrendepris profi-
12379:                                                 lag kräver, är det enligt undertecknades
12380:                                                 åsikt hödvändigt att en temporär lag stif-
12381: terat på de obesuttnas bekostnad.               tas, som ger möjlighet åt yrkesfiskarna att,
12382:    Denna orättvisa och dess skadliga verk-      tills den nya fiskelagen slutligt utformats
12383: ningar på hela vår folkhushållning fram-        och trätt i · kraft, lönsamt och på rättvisa
12384: trädde tydligast under och strax efter våra      grunder bedriva sitt yrke.
12385: senaste krig då folkförsörjningsläget var          UnderteCiknade anser att den lag om tem~
12386: hårt beträngt. Med anledning härav fann         porär fiskerätt som antogs den 6 maj 1949
12387: sig myndigheterna tvungna att år 1941           kan, med endast en ändring av 1 §, tjäna
12388: stifta lagen om temporär fiskerätt, som         detta ändamål och rätta till de värsta miss-
12389: sedan med smärre ändringar var i kraft          förhållandena, som nu äro rådande på
12390: till 1948 års rutgång. Reda:n. en tid där-      fiskeriområdet, och f,öreslår därför,
12391: förinnan hade en kommitte tillsatts med                   att Riksdagen ville antaga föl-
12392: uppgift att utarbeta förslag till ny fiske-             jande lagförslag:
12393: 
12394:                                            Lag
12395:                    angålende ändring av lagen om temporär fiskerätt.
12396:     1 enlighet med Riksdagens beSlut skall 1 § lagen av den 6 maj 1949 om tempo-
12397: rär fiskerätt erhålla följande ändrade lydelse:
12398:                      1 §.                        område, 1 viiken han är skriven, i av staten,
12399:   Envar finsk niedborgare, viiken erhåller       kommunen, församling eller bolag tillhörigt
12400: sin huvudsakliga f'örsörjning av fiske, har      vatten - dock icke i av yrkesfiskare sam-
12401: rätt att, intill dess en ny fiskerilag trätt     fällt ägda fiskeribolags vatten - samt i
12402: i kraft, i enlighet med vad genom förord-        av sådana enskilda markägare ägda vatten,
12403: ning närmare bestämmes, utan vederlag            vilka erhålla sin huvudsakliga förvärvs-
12404: bedriva yrkesmässigt :fiske på den kommuns       inkomst ur annan näring än fiske.
12405: 
12406:         Helsingfors den 7 februari 1950.
12407: 
12408: \         G. Rosenberg.
12409:           Atos Wirtanen.
12410:                                     Eino Roine.
12411:                                     V. Riihinen.
12412:                                                                   Aimo Aal~nen.
12413:                                                                   Nestori Nurminen.
12414: 
12415: 
12416:     \
12417:           Mauri ByCSmä.             M. Järvinen.                  Mauri Perkonoja.
12418:                                                                                             86
12419: 
12420: 
12421:     \
12422: 282
12423: 
12424: Vfi,s. -   Lak. al. N:o 36.                                                      Suomennos.
12425: 
12426: 
12427:                                Rosenberg y. m.. : Ehdotus laiksi väliaikaisesta kalastus-
12428:                                   oikeudesta annetun lain muuttamisesta.
12429: 
12430:                                      Eduskunnalle.
12431:     Kalastuselinkeinon kanssa tavalla tai toi-   tuslaiksi. Saadun tiedon mukaan tämä
12432: sella kosketukseen joutuneille piireille on      komitea jätti jo vuoden 1948 lopussa mie-
12433: ilmeistä, että nykyinen kalastuslakimme,         tintönsä, mutta hallitus ei ole katsonut
12434: joka syntyi 1700-luvulla, on miltei kaikissa     toistaiseksi aiheelliseksi ryhtyä mihinkään
12435: suhteissa epätarkoituksenmukainen ja van-        toimenpiteisiin, jotta tämä tärkeä kysymys
12436: hentunut. Pääsyynä tähän on se, että             saataisiin lopullisesti järjestetyksi.
12437: tässä laissa kalastusoikeus on yhdistetty           Kun kysymys kuitenkin on suuresta yh-
12438: kalastusvesien omistusoikeuteen katsomatta       teiskunnallisesta ja kansantaloudellisesta
12439: siihen, harjoittaako veden omistaja am-          merkityksestä ja kun tiedetään, mitä perus-
12440: mattikalastusta vai ei. Sillä tavoin laki on     teellista ja aikaa vievää työtä niin tärkeän ~·
12441: ammattikalastajiemme enemmistölle tullut         ja laajakantoisen lain käsittely eduskun-
12442: vaikeaksi esteeksi heidän ammattinsa har-        nassa vaatii, on alle:kirjoittaneiden mielestä
12443: joittamiselle, samalla ik:un vedenomistajat,     välttämätöntä säätää väliaikainen laki, joka
12444: jotka eivät ole ammattikalastajia, ovat kor-     antaa ammattikalastajille, kunnes uusi ka-
12445: keilla vuokrahinnoilla hyötyneet asutta-         lastuslaki on lopullisesti valmistunut ja
12446: mattomien kustannuksella.                        astunrut voimaan, mahdollisuud·en harjoittaa
12447:     Tämä epäoikeudenmukaisuus ja sen va-         ammattiaan kannattavasti ja oikeudenmu-
12448: hingolliset vaikutukset koko kansantaloudel-     kaisin perustein.
12449: 1elllilllle ilmenivät selvimmin viime sotamme       Allekirjoittaneet katsovat, että se laki
12450: aikana ja heti sen jälkeen, jolloin kansan-      väliaikaisesta kalastusoikeudesta, joka an-
12451: huoltotilanne oli hyvin vaikea. Tämän joh-       nettiin 6 päivänä toukokuuta 1949, voi,
12452: dosta katsoivat viranomaiset olevansa pa-        tekemällä vain muutos 1 §: ään, soveltua
12453: koitettuja vuonna 1941 säätämään lain            tähän tarkoitukseen ja oikaista kalastuksen
12454: väliaikaisesta kalastusoikeudesta, joka sit-     alalla nyt vallitsevat pahimmat epäkohdat,
12455: ten pienehköin muutoksin oli voimassa vuo-       ja ehdottavat sen vuoksi,
12456: den 1948 loppuun. Jo jonkin aikaa tätä
12457: ennen oli asetettu komitea, jonka tehtä-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12458: vänä oli valmistaa ehdotus uudeksi kalas-               van lakiehdotuksen:
12459: 
12460:                                            Laki
12461:            väliaikaisesta kalastusoikeudesta annetun iain muuttamisesta.
12462:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesta kalastusoikeudesta 6 päi-
12463: vänä toukokuuta 1949 annetun lain 1 § näin kuuluvaksi:
12464:                     1 §.                         tiolle, kunnalle, seurakunnalle tai yhtiölle
12465:   Jokaisella Suomen kansalaisella, joka saa      kuuluvassa vedessä - ei kuitenkaan aili-
12466: pääasiallisen toimeentulonsa kalastuksesta,      mattikalastajien yhteisesti omistaman kalas-
12467: on oikeus, kunnes uusi kalastuslaki on astu-     tusyhtiön vedessä - sekä sellaisten yksi-
12468: nut voimaan, sen mukaan kuin asetuksella         tyisten maanomistajien, jotka saavat pää-
12469: tarkemmin säädetään, korvauksetta harjoit-       asiallisen ansiotulonsa muusta elinkeinosta
12470: taa ammattimaista kalastusta sen kunnan          kuin kalastuksesta, omistamassa vedessä.
12471: alueella, missä hän on henkikirjoitettu, val-
12472: 
12473:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950.
12474:         G. Rosenberg.               Eino Roine.                  Aimo Aaltonen.
12475:                                                                                             1
12476:         Atos Wirtanen.
12477:         Mauri Ryömä.
12478:                                     V. Riihinen.
12479:                                     M. Järvinen.
12480:                                                                  Nestori Nurminen.
12481:                                                                  Mauri Perkonoja..
12482: 
12483:                                                                                         1
12484:                                                                                          1
12485:                                                                                            283
12486: 
12487: Vn,1), -   Toiv. al. N:o 105.
12488: 
12489: 
12490: 
12491: 
12492:                                 My'liymäki y. m. : Äänioikeusikärajan alentamisesta kunnal-
12493:                                   lisvaaleissa.
12494: 
12495: 
12496:                                     E d u s k u n n a ll e.
12497: 
12498:    Kunnallinen äänioikeus oli aikaisemmin       kohtaan. Äänioikeus on yksi tapa, jonka
12499: meillä omaisuudesta ja tuloista riippuvai-      avulla kansalaiset saadaan kiinnittämään
12500: nen. Kuitenkin se on jo kolme vuosikym-         huomiota yhteisiin asioihin. On tunnettua,
12501: mentä ollut yleinen. Yleinen ja yhtäläi-        että määrätyn väestöryhmän erikoiskysy-
12502: nen äänioikeus onkin nykyisin tunnustettu       myksiä yhteiskunnan eri edustuslaitoksissa
12503: ainoaksi oikeaksi. Ristiriita on siinä, että    ajavat parhaiten juuri sen omat edusta-
12504: varsinkin työtätekevä nuoriso joutuu jo         jat. Nuorison työ-, asunto-, kasvatus- y. m.
12505: useita vuosia työtä tehtyään maksamaan          oloja edistämään tarvitaan siis ennen kaik-
12506: monenlaisia veroja ja siten ottamaan osaa       kea heidän omaa osallistumistaan näiden
12507: yhteiskunnallisiin rasituksiin, mutta ääni-     laitosten työhön.
12508: oikeusikärajan ollessa 21 vuotta ei suu-           Kun varsinkin viime vuosina nuoriso on
12509: rella joukolla nuoria kansalaisia ole mitään    muutenkin ottanut osaa monenlaisiin teh-
12510: päätösvaltaa kunnallisissa asioissa.            täviin, on luonnollista, että kansalaisille
12511:    Kun nykyisin eräissä maissa on valtiol-      myönnettäisiin äänioikeus entistä nuorem-
12512: linenkin äänioikeus 18 vuotiailla, voitaisiin   pina. Tämän vuoksi olemmekin sitä mieltä,
12513: sitä suuremmalla syyllä kunnallisissa vaa-      että on välttämätöntä saada aikaan uudis-
12514: leissa äänioikeusikärajaa alentaa. Varsin-      tus äänioikeusoloissamme ja ehdotamme
12515: kin nykyaikana nuoriso on joutunut sel-         eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12516: laisten huvitusten ja muiden keveiden ajan-
12517: kulujen pariin, jotka ovat kehittäneet nuo-               että hallit,us kiireellisesti valmis-
12518: ria ihmisiä väärään ja turmiolliseen suun-              tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
12519: taan. Täten olisi suurta huomiota kiinni-               tyksen äänioikeuden myöntämisestä
12520: tettävä siihen, miten saadaan aikaan suu-               kunnallisissa vaaleissa kaikille 18
12521: rempaa harrastusta yhteiskunnallisia asioita            vuotta täyttäneille kansalaisille.
12522:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
12523: 
12524:                 Lauri Myllymäki.                              Kaarle E. Renfors.
12525:                 Martti Leskinen.                              Eino Kujanpää.
12526:                 M. Järvinen.                                  Niilo Nieminen.
12527:                 H. Tauriainen.                                Paavo Leskinen.
12528:                                        Arvo Riihimäki.
12529: 
12530: 
12531: 
12532: 
12533: \
12534:  284
12535: 
12536: - VII,to. -   Toiv. al. N:o 106.
12537: 
12538: 
12539: 
12540: 
12541:                                    lta.DDisto y. m.: V erovelvolUsen oikeuttamisesta kunnallis-
12542:                                        verotuksessa vähentämään kiinnitettyjen velkain korot
12543:                                        kokonaisuudessaan.
12544: 
12545: 
12546:                                        E d u s k u n n a ll e.
12547:                                              .
12548:     Voimassa olevan verolainsäädännön mu-           tarvitsijat var;,;in yleisesti käyttävät takaus-
12549:  kaan saavat kiinteistöt kunnallisverotuk-          vakuutta, vaikka heillä kiinteässä omaisuu-
12550:  sessa vähentää tuloistaan kiinnittämättö-          dessa olisi tarjona ensiluokkainen vakuus.
12551:  mäin velkain korot mutta kiinnitettyjen            Miten vaarallista takauksien käyttö laa-
12552:  velkain koroista, jos niiden määrä on alle         jassa mitassa on,. kävi ilmi 1930-luvun pu-
12553:  3,000 markan, enintään 1,500 markkaa,              lakautena, jolloin takaussitoumuksiin men-
12554:  muussa tapauksessa puolet, kuitenkin enin-         neiden tilat joutuivat pakkohuutokaupalla
12555:  tään 15,000 mk. Näin ollen ne velalliset,          m;y-ytäviksi takausjärjestelmän sitoessa ta-
12556:  jotka ovat antaneet kiinnityksen muodossa          kaajat velkaisten naapuriensa kanssa sa-
12557:  lainansa maksamisesta paremman takuun              maan kohtaloon. Taloudelliset turvallisuus-
12558:  kuin toiset, joutuvat verotuksessa näitä           näkökohdatkin puhuvat siis sen puolesta,
12559:  huonompaan, epäoikeudenmukaiseen ase-              ettei kiinnitettyjen velkojen korkoja saisi
12560:  maan.                                              asettaa verotuksessa muita korkoja huonom-
12561:     Oikeudenmukaisuussyistä voidaankin pi-          paan asemaan.
12562:  tää ainoana hyväksyttävänä menettelynä                Erikoisesti rasittavat kiinityslainain ko-
12563:  sitä, että kaikki korot saataisiin kokonai-        rot sellaisia ensiluokkaisen tärkeitä sosiaa-
12564:  suudessaan vähentää tuloista.           Muun       lisia pyrkimyksiä kuin asutustoimintaa ja
12565:  muassa valtion viranomaiset 'ovat yleensä          asuntotuotantoa. Jos kiinnityslainojen ko-
12566:  tunnustaneet tämän periaatteen. Niinpä             rot saataisiin kokonaan vähentää tuloista
12567:  hallitus esityksessään vuoden 1921 valtio-,        myös kunnallisverotuksessa, se olisi omiaan
12568:  päiville 16. 6. 1898 kunnallishallinnosta          helpottamaan erilaisten kiinteistöjen ase-
12569:  annetun asetuksen muuttamisesta ehdotti,           maa ja esim. vuokrien järjestelyä sekä si-
12570:  että kiinnitettyjenkin velkain korot koko-         ten tukisi vakaannuttamispolitiikkaamme.
12571:  naisuudessaan saataisiin vähentää tuloista.           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
12572:  Laki- ja talousvaliokunnan periaatteellinen        eduskunnan hy-väksyttäväksi toivomuksen,
12573:  kanta oli myös sama. Samoin vuoden 1934
12574:  lainvalmistelukunta ehdotuksessaan vero- ja                  että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
12575:  verotuslaiksi sekä toimeenpanoasetukseksi                 siin kunnallisverotuksessa voimassa
12576:  edusti samaa kantaa.                                      olevan lainsäädännön muuttamiseksi
12577:     Kun kiinnityslainojen korot saa ottaa                  siten, että verovelvolliselle myönnet-
12578:  huomioon verotuksessa vain aivan vähäi-                   täisiin oikeus vähentää tuloistaan
12579:  seltä osalta, on siitä ollut seurauksena, että            kiinnitettyjen velkojensa korot koko-
12580:  kiinteistöjen ja etenkin maatalousluoton                  na?:suudessaan.
12581:        Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
12582: 
12583:                    B. A. Kannisto.                               Lassi Hiekkala..
12584:                    Kalle Kauppi.                                 Irma Karvikko.
12585:                                         Rolf B. Berner.
12586: 
12587: 
12588: 
12589: 
12590:                                                                                                    1
12591: VII,u. -   Toiv. al. N:o 107.
12592: 
12593: 
12594: 
12595: 
12596:                                  Sävelä y. m.: Esityksen antamisesta manttaalikuntalaitok-
12597:                                     sen lakkauttamisesta.
12598: 
12599: 
12600:                                      E d u s ik: u n n a 11 e.
12601: 
12602:    Manttaalikunta1aitoksella on aikaisemmin        on monissa tapauksissa verotettu sellaisten
12603: ollut moninaisia tehtäviä: teitten ja silto-       tarkoitusperien hyvä;ksi, joita ei voida pitää
12604: jen huoltarrninen, majataloj,en pito, kyyti-       mantroalikunnan yhteisinä eipä edes aina
12605: laitoksesta ja vamkienkuljettamisesta huo-         tarkoituksenmukaisilna:kaan.         Esimerkkinä
12606: lehtiminen, käräjähuoneitten varaa.minen           tällaisesta vähemmän tarkoituksenmukai-
12607: kihlakunnanoikeuksille j. n. e. Lainsäädän--       sesta verotuksesta mainittakoon, että mant-
12608: nön siirryttyä yhä useammat !11äistä tehtä-        taalikunnlWll verovaroja on käytetty epäon-
12609: vistä muitten elimien suoritettaviksi, mant-       nistuneesta hevoskaupasta raiheutuvien vel-
12610: taalikuntalaitokselle on jäänyt tehtäviä yhä       kojen maksuun.
12611: vähemmän. Nyttemmin oo useissa krmnissa               Kun vrerotus nyttemmin on. muutenkin
12612: myös lainajyvästöjen ja siemenviljavarasto-        ylen ra:skrasta eikä ylimääräsiä veroja niin
12613: joo hoito siirtynyt kunnille, jotka tehtä-         ollen olisi syytä tarp,eettomasti periä ja
12614: västä suoriutuivat yhtä hyvin kuin mant-           krm manttaaiikuntalaitoksen ylläpitämi-
12615: taaliik:unnat. Tämänkään vuoksi ei siis enää       sestä lisäksi aiheutuu kummn _\'irkailijoille
12616: ole tarvetta ylläpitää laitosta, jolla ei enää     tarpeetonta työtä, olisi nyt jo lopultakin
12617: ole asiallista olemassaolon oikeutta..             manttaalikuntalaitos lopetettava.
12618:    Tehtäviensä vähetessä monet manttaa.li-            Edellä esitetYtJ1 perusteella ehdotamme
12619: kunimt ova;t ottaneet itselleen uusia, vapaa-      kuil1llioittaen eduskunnan päätettäväiksi toi-
12620: ehtoisia tehtäviä ja velvollisuuksia. Tällöin.     vomuksen,
12621: on kuitenkin jou-duttu liukuvalle pinnalle.                    että hallitus ensi tilassa valmistaisi
12622: Krm päätäutövalta mantta:alikunnissa mää-                  ja Eduskunnalle jättäisi esityksen
12623: räytyy epäJkansanvaltaiseUa tavalla, on                    manttaalikuntalaitoksen         kumoami•
12624: tästä vapaaehtoisesta tehtävien otosta ollut               sesta ja sen tehtävien siirtämisestä-
12625: seurauksema, että manttaalikunnan jäseniä                  kunnille.
12626:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.                            •
12627:                  Arvff Sävelä.                                   Paavo K-a:rjalai.rum.
12628:                  E. Pa:sa.                                       A.n'o ltiihimäld.
12629:                  Veli Järvinen.                                  Pentti Niemi.
12630:                  La.ura Brander-Wallin.                          Valfrid Eskola.
12631:                  Artturi Koskinen.                               Yrjö Welling.
12632:                  Heikki A!a-Måyry.                               ll. Pesonen.
12633:                  Jalmari Linna.                                  Heikki Simonen.
12634:                  3. Pyy.                                         'lGivo L Sorinunen.
12635:                  Kustaa A.la.nko.                                V. Ptt'llm.alainen.
12636: 286
12637: 
12638: Vl1,12. -   Toiv. al. N:o 108.
12639: 
12640: 
12641: 
12642: 
12643:                                  Luostarinen y. m.: V altakunnansuunnittelun aikaansaami-
12644:                                     sesta.
12645: 
12646: 
12647:                                       E d u s k u n n a 11 e.
12648: 
12649:     Käsitys siitä, että maan käyttö ja ra-         avulla voidaan osoittaa tiet kulloinkin
12650:  kentaminen voidaan vain järkiperäisen             ajankohtaisiksi tulevien kysymysten järki-
12651:  suunnitelmallisuuden avulla saada onnelli-        peräiseen ratkaisemiseen ja eri pyrkimys-
12652:  seksi ja kansamme elämää palvelevaksi, on         ten sellajseen yhteen sovitteluun, että syn-
12653:  ilahuttavasti     saavuttanut    vastakaikua      tyy mahdollisimman sanmaton ja todella
12654:  viime aikoina yleisemmäksi tulleen seutu-         kaikkia parhaimmin palveleva järkiperäi-
12655: kaavoituksen muodossa valtakunnassamme.           nen kokonaistulos. Tämä saavutetaan par-
12656:  Myöskin uutta asemakaavalakia valmistel-         haimmin         valtakunnansuunnitteluelimen
12657:  taessa on omaksuttu tämä näkemys.                 avulla, joka täysin riippumattomana ja
12658:     Jotta laajoja alueita käsittävässä järki-     tieteellisiin menetelmiin nojautuen viittoisi
12659:  peräisessä suunnittelutyössä päästäisiin sen     latuja kehitykselle. Tällainen laitos voisi
12660: tarkoitusta vastaaviin tuloksiin, olisi suun-      jo vaatimattomanakin, pienestä alusta al-
12661:  nittelun pohjaksi tarvittava tutkimustyö         kavana tarjota perusainehistoa mm. seutu-
12662: viipymättä pantava toimeen. Erityisesti            kaavoitukselle ja estää sen, että eri seutu-
12663: olisi tutkittava, miten maaseudun väestö          kaavoitusyrityksissä joudutaan kustanta-
12664: voisi saavuttaa riittävät elinkeinomahdol-        maan samaa tai samanlaista työtä saavut-
12665: lisuudet lähellä koptipaikkaansa, ja miten        tamatta kuitenkaan sellaista saumatonta
12666: taajahkoa asutusta olisi ohjattava ja täy-        kokonaisnäkemystä, mikä valtakunnallisesti
12667:  dennettävä. Tässä mielessä on teollisuu-         on välttämätöntä. Harvat käytettävissä ole-
12668: den sijoittumisella kauaskantoinen merki-         vat,· tarpeellisen pätevyyden omaavat tut-
12669: tys, samoin kuin henkisten keskusten luo-         kijavoimat voidaan silloin myöskin keskit-
12670: misella, jotka olisi toteutettava siten, ettei     tää tähän työhön ja välttyä puutteellisen
12671: mikään seutu jäisi kokonaan vaille nyky-          kokemuksen mukanaan tuomista haitoista.
12672: ajan kulttuurin tarjoamia etuja. Sama                 V altakunnansuunnittelua     tarkoittavaa
12673: koskee monenlaisten ylei!ften laitosten si-       tutkimuselintä luotaessa ei ole tähdättävä
12674: joittamista tarkoituksenmukaisesti valta-         mihinkään monopoolilaitokseen, vaan on
12675: kunnan eri osiin. Maaseudun pääelinkei-           työ suunniteltava suQritettavaksi käyttä-
12676: non, maanviljelyksen elinmahdollisuuksien         mällä hyväksi niitä jo olemassa olevia lai-
12677: parantaminen edellyttää yhtä lailla suun-         toksia ja virastoja, jotka kukin alallaan
12678: nitelmallista toimintaa, ja uusien alueiden       omaavat pätevyyttä tällaiseen suunnitte-
12679: avaaminen viljelykselle vaatii huolellista        luun. Niiden lisäksi tarvitaan kuitenkin
12680: harkintaa asutuksen suunnittelussa. Kaik-         koossa pitävä tutkimuselin suorittamaan
12681: kea tätä varten on valtakunnan rautatie-          niitä tehtäviä, mitä nykyiset laitokset ei-
12682: ja maantieverkko sekä muut liikenne-elimet        vät voi hoitaa sekä ohjaamaan ja yhteen
12683: suunniteltava tarkoituksenmukaisesti ja           sulattamaan eri tahoilla syntyviä suunni-
12684: toisiaan täydentävästi, voimansaantia var-        telmia.
12685: ten on päävoimaverkko tarkoin suunnitel-              Valtakunnallisen suunnittelutyön lyk-
12686: tava jne. Tähän työhön tarvitaan määrä-           kääminen tuonnemmaksi ja jatkuvan hapui-
12687: tietoista valtakunnallista suunnittelua.          levan toiminnan noudattaminen ei enää
12688:    Valtakunnansuunnittelua ei kuitenkaan          saane tulla kysymykseen. Velvollisuus omia
12689: ole ohjattava jäykkien kaavojen laatimi-          kansalaisiamme sekä heidän tulevaisuut-
12690: seen, vaan jatkuvaan tutkimukseen, jonka          taan kohtaan vaatii tieteen suomien keino-
12691:                                VI1,12. -   Luostarinen y. m.                           287
12692: 
12693: jen käyttämistä tälläkin alalla, emmekä        neet esittävät kunnnioittaen eduskunnalle
12694: myöskään saa jättäytyä jälelle kansojen        päätettäväksi toivomuksen,
12695: välisessä kehityskilpailussa.
12696:   Tässä hahmoiteltuun tutkimus- ja suun-                että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
12697: nittelutyöhön uhratut varat ovat varmasti            siin valtakunnansuunnittelua tarkoit-
12698: tuottavalla tavalla käytettyjä kansamme              ta,van tutkimuksen ja sitä varten tar-
12699: tulevaisuuden hyväksi.                               vittavan elimen aikaansaamiseksi.
12700:   Edellä esitetyn perusteella allekirjoitta-
12701:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
12702: 
12703:                 Aino Luostarinen.                        Juhani· Leppälä.
12704:                 Kerttu Saalasti.                         Vihtori Vesterinen.
12705:                 Margit Borg-Sundman.                     M. 0. Lahtela.
12706:                 Martti Miettunen.                        Arno Tuurna.
12707: 288
12708: 
12709: VII,l3. -   Toiv. aJ. N:o 109.
12710: 
12711: 
12712: 
12713: 
12714:                                  Perkonoja y. m.: Lasten esiintymisen ohjelman suorittajina
12715:                                     julkisissa huveissa maaseudulla saattamisesta riippumat-
12716:                                     tomaksi viranomaisten luvasta.
12717: 
12718: 
12719:                                      E d u s kunnalle.
12720: 
12721:    Julkisista huveista annetussa asetuksessa       rista esiintyjistä. K. o. asetuksen maarays
12722: on eräitä kohtia, jotka ilmeisesti ovat van-       as·ettaa viranomaiset vaikeaan asemaan:
12723: hentuneet ja ristiriidassa nykyisen käytän-        noudattaako asetusta vai ei. Eräät nimis-
12724: nön kanssa. Tällainen on m. m. sisäasiain-         miehet ovat llloudattaneet, toiset taas eivät
12725: ministeriön julkisista huveista maaseudulla        ole. Kun lisäksi varhaisnuorison kehityk-
12726: 5 päiväiDä joulukuuta 1924 antama:n pää-           sen takia olisi hyvä, jos heitä yhä enem-
12727: töksen 8 §, jossa samot8J8Jl: ,Viittätoista        mälll voitaisiin vanhempien ihmisten hol-
12728: vuotta nuorempien henkilöiden älköön sal-          houksen alaisina ikasVill!ttaa vapaisiin rien-
12729: littako ilman erityistä kruununnimismiehen         toihin ja esiintymisiin, olisi parempi, että
12730: lup;aa esiintyä julkisissa huveissa ohjelman       tämä 8 § nykyaikaan soveltumattomana
12731: suorittajina' '. Käytännössä on kuitenkin          ikokonaarn määräyksestä poistettaisiin.
12732: cohjelmarnsuorittajina esHntynyt alle 15              Edellä olevan perusteella ehdotamme
12733: vuotiaita lauluissa, leikeissä, näytelmissä,       eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12734: jopa Suomen Oopperassa j. n. e. Heidän
12735: esiintymiselleen ,ei ole pyydetty erikoista                    että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
12736: lupaa. Tästä ei ole ollut mitään haitallisia            c   siin sisäasiainministeriön julkisista
12737: seuralllksia, kosma joko lasten vanhemmat                   huveista maaseuduUa 5 päivänä
12738: tai muut vanhemmat henkilöt tällaisissa                     joulukuuta 1924 antaman päätöksen
12739: tapauksissa ovat huolehtineet näistä nuo-                   (311/24) 8 § :n ku.moamiseksi.
12740:       Helsi'llgissä 10 päiväiDä helmikuuta 1950.
12741: 
12742:                  Mauri Perkonoja.                               Aimo Aaltonen.
12743:                  Eino Roine.                                    Arvo Riihimäki.
12744:                                                                                             289
12745: 
12746: VII,t4. ~ Toiv. al. N: o 110.
12747: 
12748: 
12749: 
12750: 
12751:                                 V.· .fårv:illleD y. m.: Vuokra-alueiden lunastusoikeuden laa-
12752:                                     jentamisesta.
12753: 
12754: 
12755:                                      E d u s k u n. n a 11 e.
12756: 
12757:    Maamme itsenäisyyden aikana säädetty-          omistussuhteet parenunin selvittää. Kl1il1
12758: jen vuokra-aJ.ueiden lunastuslaikien turvin       kuitenkin ikauprmgit ja !kauppalat toteut-
12759: on suuri joukko vuokramiehiä saanut lu-           taessaan asemakaavoitusta:an, voisivat jou-
12760: nastusoikeuden vuokra-alueisiinsa ja siten        tua vailreaan asemaan, jos niiden omista-
12761: voinut vapaammin järjestää olonsa ja elä-         miillli maihin sovellettaisiin vuokra~alueiden
12762: misensä. .. Kun. ikyseessä olevat lait eivät      lunastusoiikeutta samoiHa perusteilla kuin
12763: koske kaikkia myöhemmin tehtyjä vuokra-.          yksityisten, olisi mielestämme lunastuslain-
12764: sopimuksia tai muuten SYJlltyneitä vuokra-        säädämössä myÖlllnettävä näille eri vapauk-
12765: suhteita, odottaa edelleenkin paljon vuokra.      sia esimerkiksi antamalla kaupunkien ja
12766: alueiden vuokraajia l~astusmahdollisuutta.        kauppaJoiden itsensä ratkaista, mitkä
12767: Näitä alueita on ympäri maata ja useassa          vuokrasuhteet voitaisiin muuttaa omistus-
12768: tapauksessa llliiden vookra-aika lähenee          suhteiksi, varantamatta 18Semakaavoituksen
12769: loppuaan. Erikoisesti piellltoo asuintonttien     joustavaa toteuttamista.
12770: vuokraajat, jotka suurin uhrauksin ja pon-           Edellä olevan perusteella ehdotamme
12771: nisteluin ovat :oo!kentaneet itselleen asun-      eduslrurunan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12772: non, trmtevat suurta epävarmuutta vuokra-
12773: ajoo 1päättämisen Iähetessä, kun ,ei lain                    että hallitus antaisi Eduskunnalle
12774: suomaa lunastusoikeutta ole !käytettävissä.               kiireellisesti   esityksen sellaisiksi
12775: Olisi suotavaa, että lähitulevaisuudessa voi-             uusiksi vuokra-alueiden lunastus-
12776: taisiin lairnsäädäntöä uudistamalla laajen-               laeiksi, jotka takaisivat nykyisille
12777: taa vuokra-alueiden lunastusoikeutta ja si-               vuok1·amiehille mahdollisuuden vuok-
12778: ten antaa mahdollisuus nykyisille vudkm-                  ra-alueensa lunastamiseen ja samalla
12779: miehille vuQikra-alueittensa lunastamiseen.               myöntäisivät kaupunki- ja kauppala-
12780: Lisäksi on lllykyisin monilla paikkakunnilla              kunnille erivapauksia niitä koske-
12781: paljon epämääräisiä vuokrasuhteita, joiden                vissa vuokra-alueiden lunastusjär-
12782:  järjestely tuottaa monenlaista hankaluutta.              jestelyissä, jos asemakaavoituksen
12783: Saattamalla nämäkin tapawkset lun:astus-                  toteuttaminen sitä vaatii.
12784: lainsäädännön piiriin voitaisiin llliiden
12785:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
12786: 
12787:            Veli Järvinen.                                       Meeri Kalavainen.
12788:            Valto Käkelä.                                        Artturi Koskinen.
12789:            Kustaa Alanko.                                       Pentti Niemi.
12790:            Paavo Karjalainen.                                   Arvo Sävelä.
12791:            Arvi Turkka.                                         Laura Brander-Wallin.
12792:            Is:ak Penttala.                                      Heikki Bykkäälä.
12793: 
12794: 
12795: 
12796: 
12797:                                                                                               37
12798: 290
12799: 
12800: VU,t5. -   Toiv. al. N:o 111.
12801: 
12802: 
12803: 
12804: 
12805:                               H. Simonen y. m.: Uw'jaon toimeenpanemisesta Pohjois-
12806:                                  Suomessa.
12807: 
12808: 
12809:                                   Eduskunnalle.
12810: 
12811:    Pohjois-Suomessa. Lapin, Oulun ja Per-         Vallitsevat jako-olot ovat peräisin jo
12812: honjoen pohjoispuoleisella osalla Vaasan       isonjaon ajoilta ja viljelmien pirstominen
12813: lääniä sijaitsee yli puolet koko valtakun-     perinnönjaoissa ym. tavoin on edelleen pa-
12814: nan maa-alasta ja noin 51 6 koko maan vil-     hentanut tilannetta. Jako-olojen pikainen
12815: jelyskelpoisen maan määrästä. Väestöä          ja laajassa mitassa tapahtuva uudelleen
12816: tällä alueella on 13.4% koko maan asukas-      järjestely onkin eräs Pohjois-Suomen maa-
12817: määrästä. Vaikka maatalousväestön osuus        taloustuotannon kohottamisen perusedelly-
12818: koko väestöstä on huomattavasti korkeampi      tyksiä.
12819: kuin muissa osissa maata ja syntyvaisyys          Jako-olojen tarkoituksenmukainen järjes-
12820: korkea, ei viljelyskelpoisten alueiden rai-    tely voidaan toteuttaa uusjaon toimeen-
12821: vaamiseen ole voitu kiinnittää riittävää       panolla, jota olisi edeltävillä tutkimuksilla
12822: huomiota. Tästäkin johtuen tilat ovat          huolellisesti valmisteltava. Uusjaon tärkey-
12823: yleensä pieniä. Niinpä on Oulun ja Lapin       den ja sen aiheuttamat suuret kustannuk-
12824: lääneissä esim. alle kolme hehtaaria käsit-    set, alueen pienviljelysvaltaisuuden ja väes-
12825: täviä. viljelmiä 53.4 %, kun vastaava luku     tön vähävaraisuuden huomioonottaen olisi
12826: koko maassa on 48.5 %. Välttämättömän,         valtion: enemmän kuin tähän asti osallis-
12827: tarkoituksenmukaisen uudisraivauksen to-       tuttava sen aiheuttamiin kustannuksiin.
12828: teuttaminen edellyttää monissa tapauksissa     Kun jako-olojen järjestely nykyisen käy-
12829: esim. jako-olojen uudelleen järjestämistä.     tännön mukaan on liian paljon aikaa vie-
12830: Tämä siksi, että suurimmalla osalla Poh-       vää ja kun monet ennakkoluulot ehkäise-
12831: jois-Suomea viljelmät ovat useina palstoina,   vät sen alullepanoa viljelijöiden toimesta,
12832: monesti talouskeskuksesta hyvinkin pitkien     olisi sitä varten säädettävä laki, jonka mu-
12833: etäisyyksien päässä silloinkin, kun palstat    kaan jako-olot voidaan nopeasti ja kohtuul-
12834: sijaitsevat samalla viljelysaukeamalla. Li-    lisin kustannuksin suorittaa siellä, missä
12835: säksi ovat palstat muodosttmeet useinkin       siitä on yleistä ·hyötyä.
12836: kapeiksi ja pitkiksi, vaikeuttaen siten tar-      Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
12837: koituksenmukaista lohkojärjestelyä. Kun        ehdotamme eduskUnnan päätettäväksi toivo-
12838: useilla tiloilla .on viljelyskelpoisia maita   muksen,
12839: jopa 10-20 km päässä talouskeskuksesta,                   että hallitus ki·ireellisesti valmis-
12840: ei niiden viljeleminen ole kannattavaa, ja             tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
12841: ne ovatkin siitä syystä useimmiten heikossa            tyksen laiksi uusjaon toimeenpane-
12842: tuottokunnossa.                                        misesta Pohjois-Suomessa.
12843:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
12844: 
12845:         Heikki Simonen.            Artturi Koskinen.             Yrjö Ha.:utala.
12846:         Arvi Turkka..              Eino Raunio.                  Valfrid Eskola.
12847:         Arvo Sävelä.               Olavi Kajala.                 Vilho Väyrynen.
12848:         Laura Brander-Wallin.      Kustaa Alanko.                Urho Saariaho.
12849:         G. Henriksson.             Pentti Niemi.                 Erkki Koivisto.
12850:         Arvi Ahmavaara.            K'usti Eskola.                Martti Miettunen.
12851:                                                                                            291
12852: 
12853: VU,u. -     Hemst. mot. N:o 112.
12854: 
12855: 
12856: 
12857: 
12858:                                 KCII'8bii.å m.. fl.: A•gck•de lindran<U av <kn olägenhet,
12859:                                    soa uåd flytl•&g .av gammal eller anläggning av ny
12860:                                    tJig U..ku mork-., tomt- eller gårdsägare.
12861: 
12862: 
12863:                                     Tili Riksdagen.
12864: 
12865:    1 12, 13, 14 och 15 §§ av gällande väg-        lag eller förordning, har vägmyndig-
12866: lag samt i motsvarande delar av lagens            heterna dook på anhållan av sakägare i
12867: verkställighetsförordning regleras vägmyn-        många fall beaktat tomt- eller gårdsägares
12868: dighets rätt tili inlösen eller nyttjande av      önskemäl i berörda avsoonden. För und-
12869: område, som erfordras för anläggning,             vikande av misshälligheter borde dessa
12870: flyttning eller utvidgning av allmän väg.         genom frivillig överenskommelse :följda
12871: Några mycJket ofta förekommmde speeial-           principer göras allmänt giltiga genom
12872: fall av intrång på privatäganderätten vid         särskilda bestämmelser i lag ooh förordning.
12873: flyttning av allmän väg är emellertid inte           1 de fall där större bosättning genom
12874: beaktade i gällande bestämmelser.                 flyttning av allmän väg inte kommer att
12875:     Vid flyttning av staten tillhörig väg :för"   tangera den nya vägen, borde den gamla
12876: blir den gamla vägen eller väggrunden             vägen genom bosättningsområdet förbli
12877: statens egendom. Ofta utnyttjas den gamla         orubbad och underhållas säsom tidigare av
12878: väggrunden som byggnadsmaterial för den           staten . eller annat organ, på vilket väg-
12879:  nya vägen. Sker väguträtningen i närheten        underhållsskyldigheten ankommit. Ett för-
12880:  av gård .eller gårdsgrupp, förorsakar sön-       tydligande av gällande bestämmelser härom
12881: dergrävningen av den gamla vägen, som             vore också av behovet påkallat.
12882:  tidigare tjänat som uppfartsväg tili gården         Under hänvisning tili vad ovan anförts.
12883: eller gårdarna, stort förfång för gårds-          föreslår vi vördsamt, att :riksdagen ville he-
12884:  ägarna. På egen bekostnad ·måste de an-          sluta hemställa,
12885:  tingen ånyo bygga upp den gamla vägen
12886:  eller anlägga ny utfartsväg. Därtili kan                   att regeringen i propositionen tt7l
12887:  i många :fall dyli!k:a tomt- eller gårdsägare           den utlovade nya väglagen måtte
12888:  vara tvungna att bygga dyrbara trummor                  införa sådana bestämmelser, enligt
12889:  över den nya vägens dike för att få väg-                vilka vid flyttning av gammal eller
12890:  :Börbindelse med den nyanlagda vägen.                   anläggning av ny väg mark-, tomt-
12891:   Vidare förekommer fall, då flyttning av                eller {Jårdsägare inte åsamkas oskä~
12892:  gammal väg och därav följande anläggning                ligt men eller oskälig ekonomisk upp-
12893:  av ny utfartsväg från gård innebär oför-                offring till följd av söndring av
12894:   delaktig söndring av tomt, trädgård eller              gammal väg, indragen underhålls-
12895:   åkerskifte.                                            skyldigket för sådan väg eller splitt-
12896:     Ehuru därom ingenting är fastslaget i                ring av tomt, trädgård eller åker.
12897:       Helsingfors den 6 februari 1950.
12898: 
12899:           Verner Korsbäck.            Albin Wickman.               Arthur Larson.
12900:           Albert Brommels.            Johannes Virolainen.         Yrjö I. Antila.
12901:           Levi .Tern.                 .T. E .. Lampinen;           Heikki Ala-Mäyry.
12902:           Matts Forss.                C. A. öhmaD.                 Jalmari Linna.
12903: ~92
12904: 
12905: VII,16. -   Toiv. a.l. N:o 112.                                                    Suomennos.
12906: 
12907: 
12908: 
12909: 
12910:                                   Korsbäck y. m:.: Vanhan. tien siirtämisestä tai uuden tien
12911:                                     rakentamisesta maan-, tontin- tai tilanomistajalle aiheu-
12912:                                     tuvan haitan vähentämisestä.
12913: 
12914: 
12915:                                       Eduskunnalle.
12916: 
12917:   Voimassa olevan tielain 12, 13, 14 ja 15        pyynnöstä ottaneet huomioon tontin- tai
12918: § : ssä sekä lain toimeenpanoasetuksen vas-       talonomistajan toivomuksen kosketellussa
12919: taavissa kohdissa säännellään tieviranomai-       suhteessa. Riitaisuuksien välttämiseksi olisi
12920: sen oikeus sellaisen alueen lunastamiseen         nämä vapaaehtoisen sopimuksen nojalla
12921: tai käyttämiseen, joka .tarvitaan yleisen         noudatetut periaatteet tehtävä yleisesti pä-
12922: tien rakentamiseen, siirtämiseen tai leventä-     teviksi erityisillä lakiin ja asetukseen ote-
12923: miseen. Voimassa olevissa määräyksissä ei         tullia määräyksillä.
12924: kuitenkaan ole otettu huomioon eräitä hy-            Niissä tapauksissa, jolloin yleisen tien
12925: vin usein esiintyviä erikoistapauksia, jol-       siirtämisen johdosta tehty uusi tie ei sivua
12926: loin loukataan yksityistä omistusoikeutta         isohkoa asutusta, pitäisi asutusalueen
12927: yleistä tietä siirrettäessä.                      kautta kulkevan vanhan tien jäädä koske-
12928:    Valtiolle kuuluvaa tietä siirrettäessä         mattomaksi, ja valtion tai muun elimen,
12929: vanha tie tai tienpohja jää valtion omistuk-      jolle tien kunnossapitovelvollisuus on kuu-
12930: seen. Usein käytetään vanhaa tienpohjaa           lunut, olisi .pidettävä se -edelleen kunnossa.
12931: uuden tien rakennusaineeksi. Jos tien le-         Voimassa olevien määräysten selventämi-
12932: ventäminen tapahtuu jonkin talon tai talo-        nen tässä kohden olisi myös tarpeen vaa-
12933: ryhmän lähistössä, aiheuttaa vanhan, aikai-       tima.
12934: semmin taloon tai taloihin vieneen ajotien           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
12935: rikkominen suurta haittaa talonomistajille.       kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
12936: Omalla kustannuksellaan heidän täytyy             väksi toivomuksen,
12937: joko rakentaa vanha tie uudelleen taikka
12938: tehdä uusi. Lisäksi on tällaisten tonttien                 että hallitus ottaisi luvattuun
12939: tai talojen omistajien useissa tapauksissa               uuteen tielakiesitykseensä sellaiset
12940: pakko rakentaa kalliita rumpuja uuden tien               määräykset, että vanhaa tietä siir-
12941: ojien ylitse saadakseen yhteyden uudelle                 rettäessä tai uutta rakennettaessa
12942: tielle. Lisäksi on tapauksia, jolloin vanhan             maan-, tontin- tai talonomistajalle
12943: tien siirtäminen ja siitä johtuva uuden                  ei aiheuteta kohtuutonta haittaa eikä
12944: fl,jotien rakentaminen talosta merkitsee epä-            kohtuutonta taloudellista uhrausta
12945: edullista tontin, puutarhan tai peltopalstan             seurauksena vanhan tien rikkomi-
12946:  pirstomista.                                            sesta, sellaisen tien kunnossapitovel-
12947:     Vaikka siitä ei olekaan mitään säädetty              vollisuuden lakkauttamisesta sekä
12948:  laissa eikä asetuksessa, ovat tieviranomaiset           tontin, puutarhan tai pellon pirsto-
12949: kuitenkin monissa tapauksissa asianomaisen               misesta.
12950:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950.
12951: 
12952:         Verner Korsbäck.               Albin Wickma.n.             Arthur Larson.
12953:         Albert Brommels.               J oha.nnes Virolainen.      Yrjö I. Antila.
12954:         Levi Jern.                     J. E. Lampinen.             Heikki Ala-M"å.yry.
12955:         Ma.tts Forss.                  0. A. Öhman.                Jalmari Linna.
12956:                                                                                                    293
12957: 
12958: VII,17. -    Toiv. al. N:o 113.
12959: 
12960: 
12961: 
12962: 
12963:                                    Jalas: TOimenpiteistä irtolaisten tarkkailu- ja jaoittelu~
12964:                                       laitoksen aikaansaamiseksi erikseen naisia ja erikseen
12965:                                       miehiä varten.
12966: 
12967: 
12968:                                          E d u s k u n n a ll e.
12969: 
12970:    Irtolaisten laitoshuoltoa V'arten OlD.' val-       kunnallisia laitoksia. Näin ei kuitenkaarn
12971: tiolla ollut vain 11majoon työlaitos nais-            ole Mian laita; vaan hoidetaan pakkotyö-
12972: irtolaisia varten. Suurin osa naisirtolaisista        hön määrätyt irtolaiset oikeusministeriön
12973: ja kaikki miesirtolaiset on näin ollen jou-           alaisissa vankiloissa, jollOin pa:kostadd:n hei·
12974: duttu sijoit~ kuntayhtymäin työlai-                   dämJ käsittelynsä muodostuu enemmän tai
12975: toksiin. Kun näihin työlaitoksiin on H-               vähemmän. vmllkien käsittely.ri. kaltaiseksi.
12976: säksi jouduttu sijoitta:J;OOan köyhäinhoito-          Krm irtolaisten huolto, · jonka tulisi olla
12977: lain nojalla työvelvollisia sekä kUillllallisko-      asteettain tehostuvaa, sen viimeisemmässä
12978: teihin sopeutumattomia, ja kun lisäksi las-           voimakka:ammassa asteessa, ei ole tarkoi-
12979: ten elatusapujen turvaamisesta annetun                tuksenmukainen eikä vastaa lainsäätäjän
12980: law noj<alla on niihin sijoitettu myös n. s.          tarkoitusta, vaan kulkee· tältä osalta muus-
12981: perhepilllnarit, on mainittujen työlaitosten          ta · irtolaishuollosta erillisenä ·eri viran-
12982: huollettava-ames muodostunut varsin seka-             omaisten· johdon ja ·valvonn8lll alaisena.
12983: vaksi. Tilanne on huomattavasti vaikeutu-             olisi syytä kiireellisesti muuttaa irtolais-
12984:  nut viime aikoina sw johdosta, että perhe-           l~ia, rn.Urn että pakkotyölaitokset tulisivat
12985:  pinnarit ovat allroneet täyttää. työlaitokset.       kuulumaan muiden irtOlaishuoltolaitosten
12986: Vastaisuudessa onkin odotettavissa paikka-            kainssa saman viranomaisen johtoon ja että
12987:  pula työlaitoksi.ssa.. Tämän vuoksi ja jotta         lain edellyttämät laitospaikat pakkotyöhön
12988: irtolaisten laitoshuolto saataisiin lajitte-          määrättyjä irtolaisia varten jä.Tjestettäisiin.
12989:  lurm ja hoitotapaan rnähden tarkoitustaan               Yllä olevaan viitaten allekirjoittanut eh·
12990:  vastoomaan·, olisi perustettava erilliset tark-      dottaa eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
12991: kailu- ja lajittelulaitokset erikseen :naisia         sen,
12992:  ja miehiä varten. Näihin tar>kkailulaitok-                      ettii hallitus ryhtyisi kiireellisesti
12993:  siin olisi sa.tiU;ll1a. var~ttava .vaikeimpia ta-            toimenpiteisiin irtolaisten tarkkailu-
12994:  pauik:sia varten erikoishoito-osastot. Nykyi-                ja jaaittelulaitoksen · aikaansaami~
12995:  nen Ilmajoen työlaitos, joka ei ole tarkoi-                  seksi erikseen naisia ja erikseen mie-
12996:  tuksenmukainen naisirtolaisia varten, voi-                   hiä varten ja että samalla selvitet-
12997:  taisiin tällöin ik:äyttää sopivasti työsiirtol8lll            täisiin ja varattaisiin · laitospaikat
12998:  luontoisena alik:oholistihuoltolana.                         muun irtolaishu.ollon yhteyteen myös
12999:     VoimW!Sa oleva irtolaisl~imme edellyt-                     pakkotyölaitokseen määrättyjä irto-
13000:  tää, että pakkotyöhörn määrättäviä irtolai-                   wisia varten.
13001:  sia varten olisi oltava erillisiä valtioo tai
13002:       Helsingissä 13 päiväiDä helmikuuta 1950.
13003: 
13004:                                                                    Rakel Jalas. ·
13005: 294
13006: 
13007: VII,ts. -   Toiv. al. N: o 114.
13008: 
13009: 
13010: 
13011: 
13012:                               m.d. 7· DL: .Bsif?tksen atamisesta hautaustoimistojen jär-
13013:                                   jelfiimitulii
13014: 
13015: 
13016:                                    E d u s k u n n a ll e.
13017: 
13018:    Kansamme keskuudessa on viime aikoina          paikan eikä tämä olisi riippuvainen kunkin
13019: monesti mainittu kaikkien kansalaisten            kansalaisen varallisuu.ssuhteista. Sillä me
13020: yhteisvastuusta, jonka olisi kohdistuttava        siirrymme iäisyyteen yhtä alastomina ja
13021: hädänalaisten ·kotion ja yksityisten kaDBa·       köyhinä kuin olemme tänne syntyneetkin.
13022: laisten vaiktiall aseman keventämiseen. Var-      Mm. on kirkkopäivillä kiinnitetty huomiota
13023: sinkin tarvitaan tällaista kaikkien kaDBa·        hautausm.aille asti ulottuvaan säätyeroon,
13024: laispiirien yhteisvastuuta, kun· jokin koti       josta olisi mitä. pikimmin päästävä.
13025: odottamatta joutuu hädänalaiseen tilaan.             Lisäksi olisi valtiovallan, kunnan ja
13026: Tällaisen tilanteen aiheuttaa useasti kodin       seurakunnan toimesta järjestettävä hau~
13027: jonkun jäsenen kutsuminen pois elämän             taustoimistot, joissa järjestettäisiin kaikki
13028: piiristä kuole:tnaD. kautta..                     hautaukseen kuuluvat asiat. On otettava
13029:    Tällainen odottamaton tilanne aiheuttaa        huomioon, että me tällä järjestelyllä voimme
13030: perheen jäsenille ·tai vainajan läheisille        palvella niitä kansalaisiamme, jotka ovat
13031: omaisille useasti suuria taloudellisia kus-       saaneet kannettavakseen raskaan taakan ja
13032: tannuksia. Hautapaikkojen hankkiminen,            joita murhe· painaa.                 ·
13033: ruumisarkkujen ja kuljetusvälineitten jär-           Asian pikainen järjestely kaipaa siis
13034: jestäminen aiheuttavat monille jopa ylivoi-       valtiovallan, kuntien ja seurakuntien yhtei-
13035: maisia kustannuksia. Kun maaseudulla              siä toimenpiteitä. Tämän vuoksi kunnioit-
13036: lisäksi on hautausmaille useasti pitkät mat-      taen ehdotamme eduskunnan päätettäväksi
13037: kat, lisäävät nämä vielä edellämainittuja         toivomuksen,
13038: suuria hautauskustannuksia.
13039:    Tämän vuoksi a8ia kaipaa pikaista jär-                   että hallit'Us kiireellisesti valmis-
13040: jestelyä. Valtiovalta, kunnat ja seurakun-               tuttaisi ja antaisi Eduskunttalle esi-
13041: nat voisivat järjestää tämän asian yhteis-               tyksen laiksi hautaustoimist()jen jär-
13042: vastuullisesti. Ensiksi olisi määrättävä                 ji$tämiseksi jti hautauskmtannusten
13043: hautapaikkojen hinnat sellaisiksi, että jo-              alentamiseTtsi.
13044: kainen kansalainen saisi tasa-arvoisen hauta-
13045:       HelSingissä 8 · .päivänä helmikuuta 1950.
13046: 
13047:                  Pentti Niemi~                                Kustaa Alanlw.
13048:                  Arvo Sä.velä.                                Heikki Hykkää.lä.
13049:                  Artturi Koskinen.                            Valto Käkelä.
13050:                  La.ura Bra.nder-Wallin.                      Paavo lt&rjala.inen.
13051:                  Edvard Pesonen.                              Isak Penttala.
13052:                  Varm& Turunen.                               Antto Prunnila.
13053:                  Arvi Turkka.                                 Toivo Friman.
13054:                                            .Tuho Kuittinen.
13055:                                                                                                295
13056: 
13057: VU,t9. -    Toiv. al. N:o llö.
13058: 
13059: 
13060:                                 Ryhtä y. m. : Vesistötoimikunnan lohi- ja siikapitoisten ve-
13061:                                    sien kalastusta koskevien, sodan aikaisten päätösten tar-
13062:                                    kUt4!mi8esta.
13063: 
13064: 
13065:                                      Eduskunnalle.
13066: 
13067:    V esistitoimikunnan huhtikuun 23 päi-              Asian oikeudellista jatkokäsittelyä, jo-
13068: vänä ·194:'2 antama päätös, mikä koskoo            hon pääWbesti annettu valitusoikeus an-
13069: Ii-joon alajuobun lauttaUSEii.ännön ja lmn-        toi moodollisen mahdollisuuden, esti erit-
13070: toonpan~:umnitelman       vahvistamista ja         täin huomattavalta osalta se, että suuri o.sa
13071: jolla päitökselli cm ratkaistu Ii-joen kos-        asianomaisista kalastuskuntain osakkaista
13072: kien kalastuspatojen pakko-ottoa ja siitä          oli, kuten jo aikaisemmin on mainittu, es-
13073: aiheutuvia k6rvausstllirituksia koskeva asia,      tettyni asepalveluksessa olonsa wobi jät~
13074: on aiheuttanut kalastuskuntain osakkaissa          tämään määräaikana valituksenM. Niinol-
13075: Su.urta tyytymÄttömyyttä senvuoksi, että           len sai tämä epåoikeudenmukaioon päätös
13076: sanottu päätös on annettu ajankohtana, .}61-       laillisen vahvistuksen niin, ettei asian-osai-
13077: loinka huomattavin osa kalastuskuntain             silla ole sittemmin ollut muunlaista mah-
13078: osakkaista oli asepaiveluksessa, eikä heillä       dollisuutta vastaväitteisiin kuin se että he
13079: näinollen oHut tilaisuutta määräajan ku-           ovat jättäneet heille luvatut mitättömän
13080: luessa tehdä päätöksestä vastaväiteWi. Sa-         pienet korvaussmninat nostamatta.
13081: notulla päätöksellä suoritettiin puutavaran           K11n edellä mainitun Vesistötoimikunnan
13082: uitossa haitallisiksi katsottujen Pajarin,         päätös tässä mainittuine seuraamuksineen
13083: Jängäsputaan, Kierikkiputaan, Purkaja-             on selvä todiste siitä, millä tavoin lohi- ja
13084: kosken, Maaliamaan kosken, Ikon, Kortin,           siikapitoisten jokivesien kalastusta on
13085: Raasakan y. m. patojen pakkolunastus ja            yleensä teollisuuden etuja valvottaessa koh-
13086: tehtiin lopullisesti mahdottomaksi jatkaa          deltu ja miten tästä on aiheutettu varsin
13087: tähän saakka verraten tuottoisaa ja seudun         tuntuvia taloudellisia tappioita vähävarai-
13088: väestön toimeentulolle sangen ensiarvoista         selle Pohjois-Suomen karuissa olosuhteissa
13089:  lohen, taimenen ja siian jokikalastnsta. Tä-      elivä.Ue pienviljelijäväestölle, ~hdotamme
13090:  män ikivanhoista ajoista peririteellisen elin-    edu.skunnan päätettäväksi toivomuksen,
13091: keinotoiminnan lopettamisesta aiheutuvat
13092: huomattavat verotulojen vähenemiset, sa-                     että hallitus S'!Writuttairi tJ~sistö­
13093:  malla kun tuo e. m. päätös kalastuskunnille              toimikunnan sodan aikaisten päätös-
13094:  maksettavien korvausten osalta oli aivan                 ten tutldmulaen, sikäli kuin ne kos-
13095:  epäoikeudenmukainen, olematta millään ta-                kevat lohi-- ja siikapitoisten vesien
13096:  voin verrattavissa Ii-joen Uittoyhdistyksen              kalastusta, ja korjaisi niissä ilmen-
13097:  vuodesta 1914 lähtien kalastuskunnille mak-              neet epäkohdat, niin että Ii-joen kos-
13098:  samiin vuotuisvuokriin tai kalastuskuntien               kien kalastuspatoja omistaneille ka-
13099:  padoista saamiin vuotuisiin kalastustuloihin.            lastuskuntien osakkaille maksettaisiin
13100:  Senvuoksi olisi oikein ja kohtuullista, että             oikedenmukainen ja kohtuullinen
13101:  sanottu Vesistötoimikunnan päätös otettai-               korvaus heille aiheutuneista mene-
13102:  siin uudelleen harkittavaksi ja että pakko-              tyksistä.
13103:  lunastettujen kalastuspaikkojen hinta mää-
13104:  rättäisiin niiden todellista arvoa vastaa-
13105:  vaksi.
13106:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
13107: 
13108:          Niilo Ryhtä..               Emo Rytinki.                   Yrjö Hautala.
13109:          Kerttu SaaJasti.            Yrjö Saari.                    Martti Miettunen.
13110:                                      Kusti Eskola.
13111: 296
13112: 
13113: Vfi,2o. -   Toiv. al. N:o 116.
13114: 
13115: 
13116: 
13117: 
13118:                                  Kälre'lä y. m.: Urheilukalastusoikeuden laajentamisesta.
13119: 
13120: 
13121:                                      E d u s k u n n a ll e.
13122: 
13123:    Urheilukalastus on eräs miellyttävimpiä        kuuluvan onkimisen, uistimella pyydystä-
13124: urheilumuotoja. Sitä harrastavat hyvin            misen ja pitkällä siimalla kalastaiDisen pi-
13125: suuret kansalaispiirit. Urheilukalastus tar-      täisi lailla turvata kaikille kansalaisille-
13126: joaa sopivaa virkistystä niin kesä- kuin-         maamme kaikissa järvissä, meren rannikolla
13127: talviiomankin viettäjille. Se sopii virkistyk-    ja lahdissa sekä muissakin vesistöissä paitsi
13128: seksi sekä ajanvietteeksi niin henkisen kuin      sellaisissa, jotka ovat rauhoitettuja kalojen
13129: ruumiillisenkin työn tekijöille. .Urheiluka-      kutupaikoiksi tai luonnonsuojelualueiksi.
13130: lastus on erinomainen kiihoke houkuttele-            Huomattava osa maamme vesialueiden
13131: maan ihmisiä ulos luontoon. raittiiseen           omistajista onkin omaksunut myönteisen
13132: ilmaan.                                           kannan urheilukalastukseen nähden. V ali-
13133:    Nykyaikainen kiihkeä työn tahti vaikut-        tettavasti vesialueitten haitijoista on vielä
13134: taa työntekijöihin ikävystyttävästi ja sen        paljon sellaisia epäsosiaalisesti ajattelevia
13135: vastapainoksi yhteiskunnan on pyrittävä           kansalaisia, jotka karkoittavat vesialueiltaan
13136: kehittämään virkistäviä elämäntapoja. Työn        onkijat samoinkuin urheilukalastajatkin.
13137: äärestä vapautuneelle työntekijälle on ur-           Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
13138: heilukalastus tervettä liikuntaa raikkaassa       dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
13139: ilmassa.                                          vomuksen,
13140:    Kalastuslainsäädäntömme ei tarjoa riittä-
13141: västi mahdollisuuksia urheilukalastuksen                     että hallitus kiireellisesti valmis-
13142: harjoittamiselle. Se on monessa suhteessa                 taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
13143: vanhentunut ja peräisin jo vuosisadan vaih-               sen kalastuslain muuttamiseksi siten,
13144: teesta. Voimassa olevaa kalastuslakia olisi-              että vesioikeuksia Omistamattomille
13145: kin muutettava siten, että urheilukalastuk-               kansalaisille tulisi suurempi oikeus
13146: sen vaatimuksia voitaisiin paren;unin tyy-                urheilukalastuksen harjoittamiseen.
13147: dyttää. Urheilukalastus, johon katsoisimme
13148:       Helsingissä '10 päivänä helmikuuta 1950.
13149: 
13150:                  Valto Käkelä.                                 E. Pusa..
13151:                  Kustaa Alanko.                                Heikki Bykkää.lä.
13152:                                        0. Muikku.
13153: VALTIOPÄIVÄT
13154:                   1950
13155: 
13156:           LIITTEET
13157:                     VIII
13158: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
13159:            TOIVOMUSALOITTEET
13160: 
13161: 
13162: 
13163: 
13164:                 HELSINKI 1950
13165:           VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13166: 
13167: 
13168:                                           88
13169: Oppivelvollisuutta, korkeakouluja, koululaitosta, heukistä työtä,.
13170:            y. m. koskevia laki- Ja toivomusaloitteita.
13171:                                                                                           301
13172: 
13173: VDI,t. -   Lak. al. H:o 37.
13174: 
13175: 
13176: 
13177: 
13178:                               Kela.vainen y. m. : Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta anne-
13179:                                  tun lain 7 § :n muuttamisesta.
13180: 
13181: 
13182:                                     E d u s k u n n a 11 e.
13183: 
13184:    Valtion oppikoulujen luku- ja loma-          hyvin kodeille kuin kansakoulutyölle. Nämä
13185: ajoista 8. 12. 1933 annetun asetuksen mu-       haitat tuntuvat selvimmin sellaisissa ko-
13186: kaan alkaa oppikoulujen, syyslukukausi          deissa, joista käy lapsia kansa-, ammatti-
13187: syyskuun 1 päivänä ja päättyy joulukuun         ja oppikouluissa. Vaikka kansakoulu alo-
13188: 20 päivänä, kevätlukukausi alkaa tammi-         tetaankin jo elokuussa, päästään säännölli-
13189: kuun 9 päivänä ja päättyy toukokuun 31          seen työhön vasta syyskuun alkupäivinä
13190: päivänä. Jos lukukauden alkamispäivä sat-       senjälkeen kuin ammatti- ja oppikoulut
13191: tuu pyhäpäivän edelliseksi arkipäiväksi, al-    ovat valinneet oppilaansa. Keväällä ei
13192: kaa lukukausi lähinnä seuraavana arkipäi-       myöskään voida kansakoulun työtä jatkaa,
13193: vänä.                                           supistettuja kouluja lukuunottamatta, kesä-
13194:    Kunnallisista ammattioppilaitoksista 27.     kuulle, koska oppikoulujen pääsytutkinnot
13195: 2. 1942 annetun asetuksen 5 § :n mukaisesti     ovat yleisesti 1 päivänä kesäkuuta. J.v.J:yös
13196: on kauppa- ja teollisuusministeriö määrän-      useissa kodeissa tarvitaan lasten työtä syk-
13197: nyt valmistavien ammattikoulujen lukuvuo-       syllä silloin kuin lasten pitäisi jo olla kou-
13198: den työajan 190 päiväksi, siihen luettuna       lussa. Tämä kansakoulun poikkeava työ-
13199: 5 päivän pääsiäisloma.                          aika voi synnyttää eri koulujen vertailuja
13200:    Oppivelvollisuuslain 7 § : n mukaan on       lasten keskuudessa ja aiheuttaa kansakou-
13201: kansakoulun työaika 36 viikkoa mikä kou-        lun väheksymistä.
13202: luhallituksen antaman selvityksen mukaan           Sentähden      olisi   oppivelvollisuuslain
13203: tulee sisältää vähintään 200 työpäivää.         7 § : ssä oleva kansakoulun työaikaa koskeva
13204: Jotta nämä 200 työpäivää voidaan suorit-        säännös muutettava siten, että kansakoulu
13205: taa ja lukuvuosi lopettaa 31 päivänä touko-     voitaisiin aloittaa ja lopettaa samanaikai-
13206: kuuta on loma-ajat supistettava oppivelvol-     sesti ammatti- ja oppikoulujen kanssa ja
13207: lisuuslain täytäntöönpanoasetuksen 7 § :n       että mainittujen koulujen loma-ajat voitai-
13208: säätämiin vähimmäismääriin, ja yläkansa-        siin järjestää yhtäpitkiksi ja s'amanaikai-
13209: koulu aloitettava viimeistään elokuun 28 päi-   sesti. Tämä järjestely ei vähentäisi kansa-
13210: vänä sekä supistettu koulu elokuun alku-        koulun työtehoa, vaikka se tiivistääkin sen
13211: puolella, vaikka tästä ei kansakoulun työs-     työaikaa.
13212: kentelylle ole vastaavaa hyötyä, koska koulu       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
13213: ei ole saanut vielä kaikkia oppilaitaan.        kunnioittaen,
13214:    Tästä oppivelvollisuuskoulun, jollaisia
13215: ovat kansa- ja valmistavat ammattikoulut                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13216: sekä osittain myöskin oppikoulut, eri pit-              van lakiehdotuksen:
13217: kästä työajasta on monenlaista haittaa niin
13218:                             VII1,1. -   Kansakoulujen työaika.
13219: 
13220:                                          Laki
13221:                   oppivelvolliauudesta. &'DDie't.1m. lain muuttamisesta..
13222:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppivelvollisuudesta 15 päivänä huhti-
13223:  kuuta 1921 annetun lain 7 §, sellaisena kuin se on 29 päivänä lieinäkuuta 1948 anne-
13224:  tussa laissa, näin kuuluvaksi:
13225:                      7 §.                     toista koulutyöpäiväksi. Johtokunnan pää-
13226:    Kansakoulu toimii joko täydellisenä kan-   töksestä on viipymättä ilmoitettava tarkas-
13227: sakouluna, joka jakautuu ala- ja yläkansa-    tajalle.
13228: kouluun, tai supistettuna kouluna.               Alakansakoulu on joko kiinteä, jossa ta-
13229:    Täydellisessä kansakoulussa on seitsemän   pauksessa opettaja toimii joko yhdessä tai
13230: vuosiluokkaa, joista kaksi tai kolme alinta   myös vuoroin kahdessa piirissä, taikka kier-
13231: muodostaa ala- ja neljä tai viisi ylempää     tävä, jolloin opettaja toimii vuoroin kah-
13232: vuosiluokkaa yläkansakoulun. Supi.Stetussa    dessa paikassa koulupiirin sisällä. Oppiaika
13233: kansakoulussa on samoin seitsemän vuosi-      on sama kuin yläkansakoulun, jos opettaja
13234: luokkaa, mutta s.e toimii yhden opettajan     toimii yhdessä opetuspaikassa sekä puolet
13235: varassa siten, että osa opetusajasta käyte-   siitä jos sama opettaja toimii kahdessa ope-
13236: tään kolmen alemman ja toinen osa ylem-       tuspaikassa.
13237: män vuosiluokan opettamiseen. Kummassa-          Supistettu kansakoulu on aina kiinteä.
13238: kin kansakoulumuodossa annetaan jatko-        Sen opetusaika alkaa viidentenätoista · tai
13239: opetusta yhden vuoden aikana.                 jos se on pyhäpäivä seuraavana arkipäi-
13240:    Yläkansakoulu on aina kiinteä. Sen oppi-   vänä elokuussa ja päättyy viidentenätoista
13241: aika alkaa ensimmäisenä arkipäivänä syys-     tai jos se on pyhäpäivä edellisenä arkipäi-
13242: kuussa ja päättyy viimeisenä arkipäivänä      vänä kesäkuussa.
13243: toukokuussa. Kuitenkin voidaan kahden            Varsinainen kansakoulu on kuusi vuoti-
13244: ylimmän vuosiluokan oppilaat syksyisin,       nen, jos kunta on järjestänyt kaksivuotisen
13245: maatalous- tai muiden väestön vakinaiseen     päiväjatko-opetuksen.
13246: elinkeinoon kuuluvien kiireellisten töiden
13247: sitä vaatiessa, johtokunnan päätöksellä va-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
13248: pauttaa koulunkäynnistä enintään viideksi-    kuuta 1950.
13249: 
13250:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
13251: 
13252:        Meeri Ka.lavainen.          Veli Järvinen.                Hei!ldd Hykkäälä.
13253:        Aino Ma1ka.mä.ki.           Laura Bra.nder-Wa.llin.       Varma. K. Turunen.
13254:        Kaisa Hiilelä.              Elli Nurminen.                Jussi Sa.ukkonen.
13255:        Pentti Niemi.               Eino Kilpi                    Aino Luostarinen.
13256:        Hilma Koivulahti-Lehto.     Margit Borg-Sundman.          Rakel Jalas.
13257:        Urho Kulova.a.ra..          Kerttu Saa.l.asti.            Lassi Hiekkala..
13258:                                    Albert Brommels.
13259: VIII,2. -   Lak. al. N:o 38.
13260: 
13261: 
13262: 
13263: 
13264:                                Leppi1ä: Ekdotus laiksi oppivelvollisuudesta annetun lain
13265:                                   8 §:n muuttamisesta.
13266: 
13267: 
13268:                                    Eduskunnalle.
13269: 
13270:   Sen jälkeen kun kansakoulun jatko- ilmaantuu vähintään kahdeksan oppilasta.
13271: opetus maaseudulla tuli yksivuotiseksi, on     Vaikka keskusjatkokoulut ovatkin monin
13272: esiintynyt moniaita vaikeuksia tämän ope- paikoin tulleet niin yleisesti suosituiksi,
13273: tuksen antamisessa. Maaseudulla koulujen ettei kukaan ole ilmoittautunut oman piirin
13274: oppilasmäärät ovat useimmiten niin pienet, iltajatko-opetuksen, ja vaikka täten siis
13275: että yhden vuoden oppilaita ei voida jakaa käytännössä onkin ollut mahdollista saada
13276: esim. maa- ja kotitaloudessa eikä poikien ja kaikki jatkokouluikäiset käymään amma-
13277: tyttöjen käsityössä sukupuolten mukaan eri tillisessa keskuskoulussa, on kokemus kui-
13278: ryhmiin eikä yleensäkään antaa heille täy- tenkin osoittanut, että lain muuttamiseen
13279: sin pätevää ammatillisluontoista opetusta. ja selventämiseen on riittävästi aihetta,
13280: Sen tähden lukuisat kunnat ovat koettaneet . jotta keskusjatkokoulujen toiminta voidaan
13281: järjestää koko jatko-opetuksen keskuskou- pysyvästi vakiinnuttaa.
13282: lussa, jossa se tulee kustannuksiltaan huo-    Edellä esitettyyn viitaten esitän kun-
13283: keammaksi ja asiallisesti pätevämmäksi. nioittaen,
13284: Koulujen järjestämisessä nykyinen lain-
13285: säädäntö on kuitenkin haitaksi, koska se              että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13286: edellyttää, että jokaisessa koulupiirissä on        van lakiehdotuksen:
13287: jatko-opetus järjestettävä, jos sitä saamaan
13288: 
13289: 
13290:                                          Laki
13291:                     oppivelvol!lisuudesta annetun lain muuttamisesta.
13292:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppivelvollisuudesta 15 päivänä huhti-
13293:   kuuta 1921 annetun lain (101/21) 8 §, sellaisena kuin se on 29 päivänä heinä-
13294:   kuuta 1948 annetussa laissa (568/48), näin kuuluvaksi:
13295:                      8 §.                      sena päiväkouluna taikka vähintään sata
13296:     Kaupunkikunnassa, kauppalassa ja taaja-    tuntia kestävänä kurssina, ja voi tämä ope-
13297:  väkisessä yhdyskunnassa tulee olla riittävä   tus olla yhteinen tai erikseen eri koulupii-
13298:  määrä kansakouluihin liittyviä, pääasialli-   reille, sen mukaan kuin kunta kansakoulu-
13299:  sesti käytännölliseen elämään valmistavia,    piirijaon yhteydessä siitä määrää ..
13300:  päiväkouluiksi järjestettyjä jatkoluokkia.       Edellisessä momentissa mainitusta jatko-
13301: . Kouluhallituksen luvalla voidaan erityi-     opetuksesta maksettavaan palkkioon nähden
13302:  sissä tapauksissa päiväkoulujärjestyksestä    katsotaan kahdenkymmenenviiden jatko-
13303:  poiketa.                                      opetustunnin vastaavan kansakoululaitok-
13304:     Jokaisessa muussa kunnassa jatko-opetus    sen kustannuslain 21 § : ssä säädettyä yhtä
13305:  on järjestettävä joko yksi- tai kaksivuoti-   viikkotuntia.
13306: 
13307:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
13308: 
13309:                                                          Juhani Leppälä.
13310: 304
13311: 
13312: VDI,s. -   Lak. al. N:o 89.
13313: 
13314: 
13315: 
13316: 
13317:                                Niemi y. m.: Ehdotus laiksi liikuntakasvatus korkeakoulusta.
13318: 
13319:                                     E d u s kun n a 11 e.
13320: 
13321:    Helsingin Yliopiston Voimistelulaitosta       muuttamisen korkeakoululuontoiseksi, .on
13322: koskeva nykyinen asetus v:lta 1929 oli al-       tullut vielä monia muita seikkoja, jotka
13323: kuaan tarkoitettu väliaikaiseksi. Professori     nykyään saattavat vaa'an vielä voimak-
13324: Yrjö Kajavan puheenjohdolla toiminut ko-         kaammin kallistumaan voimistelulaitoksen
13325: mitea v. 1925-26 oli saanut tehtäväkseen         erottamisen puolelle yliopiston yhteydestä
13326: sovitella yhteen laitoksen uudistamisesta ai-    ja sen muodostamiseksi itsenäiseksi korkea-
13327: kaisemmin laaditun n. s. Edv. Hjeltin komi-      kouluksi.
13328: tean ehdotuksen v: lta 1921 sekä siitä anne-        Monet syyt, m. m. hallinnolliset, taloudel-
13329: tut lausunnot. Mutta samalla komitea oli         liset ja ennenkaikkea pedagogiset, puhuvat
13330: kuitenlcin silloisen opetusministerin suostu-    tämän uudistuksen puolesta. Yliopiston
13331: muksella laatinut myös kauemmaksi tule-          voimistelulaitoksen hallinnollinen järjestely
13332: vaisuuteen tähtäävän ehdotuksen, jonka mu-       ei vielä milloinkaan ole ollut voimistelulai-
13333: kaan voimistelulaitos olisi ollut vaihtoehtoi-   toksen kannalta katsottuna tyydyttävällä
13334: sesti muutettava joko yliopiston tiedekun-       tavalla ratkaistu. V :n 1929 asetus saattoi
13335: naksi tai erityiseksi liikuntatieteelliseksi     laitoksen ja konsistorin välisen yhteyden
13336: korkeakouluksi. Silloisten yliopistoviran-       entistäänkin höllemmäksi. Hallinnollista
13337: omaisten kanssa käydyissä yksityiskeskus-        heikentymista merkitsi nimenomaan se, että
13338: teluissa osoittautui kuitenkin ensinmainittu     pedagooginen puoli jäi pois, ja laitoksen
13339: vaihtoehto mahdottomaksi, ja toinenkin           tarkastajana toimi lääketieteellisen tiede-
13340: vaihtoehto jäi toistaiseksi avoimeksi, koska     kunnan dekaani.
13341: silloinen opetusministeriö ei pyytänyt siitä        Koska voimistelulaitoksella ei koko sen
13342: yliopiston virallista lausuntoa.                 toiminta-aikana ole ollut konsistorissa omaa
13343:    Erillinen korkeakoulu liikunnanopetta-        edustajaa, ei se myöskään ole saanut toivo-
13344: jain valmistamiseksi ei sinänsä ole mikään       muksiaan kuuluville varsinkaan silloin, kun
13345: uusi ilmiö, päinvastoin sellaisia on ollut       on ratkaistu kysymyksiä esim. yliopiston
13346: käytännössä jo kauan useimmissa sivistys-        uudisrakennusjärjestyksestä sekä suurem-
13347: maissa. Korkeakouluja sanan varsinaisessa        mista rakennusmuutoksista. Tämän vuoksi
13348: merkityksessä ne ovat olleet vasta aivan         ei yoimistelulaitos nykyisissä suojissaan ole
13349: viime aikoina, kuten Pohjois-Amerikan Yh-        voinut tarjota tilaisuutta ylioppilaitten va-
13350: dysvalloissa, Neuvostoliitossa, Saksassa, Itä-   paaehtoisilla voimisteluharjoituksille tai
13351: vallassa, Unkarissa ja Romaniassa. Lisäksi       muulle liikuntaharrastukselle. Esim. Hel-
13352: on huomattava, että useimmissa maissa voi-       singin Yliopiston Urheiluseuran on täyty-
13353: daan suorittaa liikuntatieteitten lisensiaa-     nyt etsiä harjoituspaikkoja muualta.
13354: tintutkinto, mutta myöskin koulutetaan              Näiden hallinnollisten syiden lisäksi mo-
13355: opettajia, jotka sittemmin kouluissaan lii-      net pedagoogiset ja sosiaaliset seikat puol-
13356: kuntakasvatuksen ohella opettavat myös           tavat voimistelulaitoksen irtautumista yli-
13357: lukuaineita. Tällainen järjestelmä on osoit-     opiston yhteydestä ja sen muodostamista
13358: tautunut useissa maissa erittäin tarkoituk-      itsenäiseksi korkeakouluksi. M. m. Suomen
13359: sen mukaiseksi.                                  Voimisteluopettajaliitto on valtioneuvos-
13360:    Sen jälkeen kun n. s. Kajavan komitea         tolle tekemissään aloitteissa useaan ottee-
13361: oli tehnyt nyt voimassaolevan väliaikaisen       seen alleviivaunut sitä, että voimistelun-
13362: asetusehdotuksensa sekä lisäksi edellämaini-     opettajilla ei ole ollut mahdollisuuksia hank-
13363: tut rinnakkaisehdotuksensa, joista toinen        kia korkeampia yliopistollisia oppiarvoja
13364: tähtäsi voimistelunopettajain valmistuksen       muuta kuin kiertoteitse muiden tiedekun-
13365:                                    VIII,3. --. Niemi y. m.                                305
13366: 
13367: tien kautta. Lisäksi on pantava merkille, joka vaatii tämän alan korkeakouluopetuk-
13368: että voimistelunopettajalla ei ole ollut mah- seen ratkaisevaa muutosta. Liikuntakasva-
13369: dollisuutta päästä edes normaalilyseossa tuksesta on tullut hyvin merkittävä sosiaa-
13370: saatikka sitten muissa valtion oppikouluissa linen tekijä ei ainoastaan yhä kasvaneissa
13371: vanhemman lehtorin asemaan, puhumatta- ja voimistuneissa urheilujärjestöissä, vaan
13372: kaan siitä, että normaalilyseoissa olisi ollut myös kunnallisessa elämässä, teollisuuslai-
13373: tämän kasvatusopillisesti niin tärkeän ai- toksissa y. m. yhteiskunnallisilla aloilla.
13374: neen yliopettajain virkoja.                      Kaikilla näillä aloilla kaivataan nykyisin
13375:     Kuten edellä jo mainittiin, useissa sivis- perusteellisen koulutuksen, yleissivistyksen
13376: tysmaissa on ja kauan menestyksellisesti ko- ja ammattipätevyyden omaavia henkilöitä.
13377: keiltu järjestelmää, jonka mukaan liikun- Tämän vuoksi liikuntakasvatuskoulutuksen
13378: nanopettajat pääaineensa ohella valmistau- ·on laajennettava toimintansa liikuntakasva.
13379: tuvat opettamaan jotakin lukuainetta tai tuksen yhteiskunnallista asemaa ja merki-
13380: lukuaineiden opettajat sivuaineenaan lii- tystä vastaavaksi.
13381: kuntakasvatusta. Tällöin on näiden opetta-         Jo edellämainitut syyt osoittavat, että
13382: jain valmistus periaatteessa samanlaista yliopiston voimistelulaitos on eroitettava
13383: kuin kaikkien opettajain yliopistollinen val- yliopiston yhteydestä ja muutettava itse-
13384: mistus yleensä, ja aineryhmät; joihin lii- näiseksi korkeakouluksi, jossa samalla tar-
13385: kuntakasvatus kuuluu, pää- tai sivuaineena, joutuu tilaisuus, osaksi vuorovaikutuksesta
13386: ovat ylioppilaiden vapaasti valittavissa. muiden korkeakoulujen kanssa, suorittaa
13387: Näin valmistunut opettaja voi nuoremmalla akateemisia loppututkintoja ja saada oppi-
13388:  iällään opettaa liikuntakasvatusta, mutta arvoja, jotka antavat edellytyksiä muiden-
13389: vanhemmiten hän voi siirtyä lukuaineitten . kin aineiden opettamiseen kouluissamme.
13390:  opettajaksi.                                    Samalla tällaisen korkeakoulun tulisi val-
13391:     Meikäläisissä oloissa tällaisella opetusjär- mistaa tarpeellisen pätevyyden omaavia
13392:  jestelmällä on toinenkin tärkeä merkitys. henkilöitä         erilaisille  yhteiskunnallisille
13393:  Maassamme on runsaasti yksityisiä oppi- aloille, joilla asiantuntevia liikuntakasvat-
13394:  kouluja, jotka potevat ankaraa opettajapu- tajia tarvitaan.
13395:  laa. Tämä epäkohta voidaan poistaa, jos           Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
13396:  liikuntakasvatuksen opettajat valmistuvat
13397:  opettamaan myös muita aineita.                           että Eduskunta hyväksyisi näin
13398:     V :n 1929 jälkeen on liikuntakasvatuksen            kuuluvan lakiehdotuksen:
13399:  alalla tapahtunut merkittävää kehitystä,
13400: 
13401: 
13402: 
13403:                                            Laki
13404:                               llikuntakasvatuskorkeakoulusta.
13405:      Edsukunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13406:                      1 §.                       ja kuusi lehtorinvirkaa, joista viimeksi mai-
13407:    Helsingin Yliopiston Voimistelulaitos        nituista on kaksi ruotsinkielistä.
13408: muutetaan Liikuntakasvatuskorkeakouluksi,         Lisäksi korkeakoulussa on peruspalkkai-
13409: jonka tehtävänä on valmistaa urheilun, voi-     nen kirjaaja-taloudenhoitajan virka, dosen-
13410: mistelun ja terveysopin opettajia kouluihin     tin ja assistentin toimia, sihteerin, kirjas-
13411: sekä liikunnanjohtajia kuntia. ja vapaita       tonhoitajan ynnä vahtimestarin ja talon-
13412: liikuntakasvatusjärjestöjä varten. Tämän        mies-lämmittäjän toimet.
13413: ohella korkeakoulu suorittaa ja edistää lii-       Uusia virkoja ja toimia voidaan perus-
13414: kuntatieteellistä tutkimustyötä.                taa, mikäli varoja valtion tulo- ja meno-
13415:    Korkeakoulu toimii opetusministeriön         arviossa on sitä varten osoitettu tai lahjoi-
13416: alaisena.                                       tuksia saatu.
13417:                      2 §.                                           3 §.
13418:    Korkeakoulun opetustoimintaa varten pe-         Helsingin Yliopiston Voimistelulaitok-
13419: rustetaan neljä peruspalkkaista professorin     sessa palvelevia viran- ja toimenhaltijoita
13420:                                                                                             39
13421: 306                        VIII,s. -   Liikuntakas-vatu~korkeakoulu.
13422: 
13423: 
13424: voidaan virkoja ja toimia haettavak,si ju-       84 § : n mukaan vakinaisesti olemaan opet-
13425: listamatta harkinnan mukaan siirtää 2 § : ssä    tajana korkeakoulussa, saa käyttää yksin-
13426: mainittuihin korkeakoulun virkoihin ja toi-      omaisenakin opetuskielenä vierasta kieltä.
13427: miin.                                              Korkeakoulun virkakielestä säädetään ase-
13428:                                                  tuksella.
13429:                     4 §.                                            5 §.
13430:   Korkeakoulun opetuskielillä ovat suomi            Tarkemmat määräykset Liikuntakasva-
13431: ja ruotsi tavalla, josta tarkemmin määrä-        tuskorkeakoulusta annetaan asetuksella.
13432: tään asetuksella.
13433:   Kuulustelukielenä on oppilaan äidinkieli.                            6 §.
13434:   Ulkomaalainen opettaja, joka on mää-             Tämä laki tulee voimaan ........ kuun
13435: rätty joko tilapäisesti tai Hallitusmuodon          p. 19 ....
13436: 
13437:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
13438: 
13439:                 Pentti Niemi.                               Hugo Nuorsaari.
13440:                 Jaakko Ha.ka.la.                            Johannes Wirtanen.
13441:                 Laura Brander-Wallin.                       Edvard Pesonen.
13442:                 Urho Saariaho.                              Veli Järvinen.
13443:                 Meeri Kala.vainen.                          Antti J. Ra.ntamaa.
13444:                 Lauri Murtomaa.                             Olavi Kajala.
13445:                 Johannes Virolainen.                        Arvo Sä.velä.
13446:                                                                                            307
13447: 
13448: VIII,4. -   Lak. ail. N :o 40.
13449: 
13450: 
13451: 
13452: 
13453:                                  E. Kilpi y. m. : Ehdotus laiksi korkeakouluja varten annet-
13454:                                     tavista stipendeistä ja avustuksista.
13455: 
13456: 
13457:                                      E d u s k u n n a 11 e.
13458: 
13459:   Vuoden 1947 valtiopäivillä eduskunnassa         että lain tarkoittamaa avustusta tarvitse-
13460: hyväksyttiin ,Laki korkeakouluja varten           vien korkeakouluissa opiskelevien joukko
13461: annettavista stipendeistä ja avustuksista".       oli jo silloin vähintäin yhtä suuri kuin
13462: Sitä ei kuitenkaan saatettu täyteen voimaan       miksi se arvioitiin nousevan 10 vuotta
13463: heti, vaan säädettiin se tapahtuvaksi vähi-       myöhemminkin, eli lukuvuonna 1958-59.
13464: tellen 10 vuoden kuluessa. Siihen mennessä        Oikeudenmukaisinta olisikin, että laki saa-
13465: stipendejä ja avustuksia voidaan myöntää          taisiin täyteen voimaan jo ensi syksystä läh-
13466: ainoastaan siinä laajuudessa kuin varoja          tien, mutta joka tapauksessa aikaisemmin
13467: valtion tulo- ja menoarvioon on tarkoitusta       kuin mitä nyt on säädetty. Mielestämme
13468: varten osoitettu.                                 olisi laissa edellytetty 10-vuotiskausi supis-
13469:    Jo lakia valmisteltaessa samaten kuin          tettava puolella eli viideksi vuodeksi, niin
13470: sen eduskuntakäsittelyssäkin lausuttiin toi-      että lain täysi teho alkaisi lukuvuotena
13471: vomuksia, että lain täydellinen toteutumi-        1954--55.
13472: nen voisi tapahtua lyhyemmässäkin ajassa.            Edelläolevan perusteella ehdotamme,
13473: Tämä toivomus ei suinkaan ole menettä-
13474: nyt ajankohtaisuuttaan vaan pikemmin                        että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13475: käynyt entistä tärkeämmäksi. Lain laati-                  van lakiehdotuksen:
13476:  misen edellä toimitettu tutkimus osoitti,
13477: 
13478: 
13479:                                             Laki
13480:               korkeakouluja; varten a.nnetta.vista stipendeistä ja. avustuksista..
13481:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korkeakouluja varten annettavista
13482:  stipendeistä ja avustuksista 13 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lain 12 pykälä
13483:  näin kuuluvaksi:
13484:                    12 §.                   -55 saakka ainoastaan siinä laajuudessa
13485:   Tämä laki tulee voimaan heti, kuiten- kuin varoja valtion tulo- ja menoarviossa
13486: kin niin, että siinä mainittuja stipendejä tarkoitusta varten osoitetaan. ·
13487: ja avustuksia myönnetään lukuvuoteen 1954
13488:                                           -----
13489:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
13490: 
13491:                  Eino Kilpi.                                   Mauri Ryömä.
13492:  308
13493: 
13494:   Vlll,5. -   Toiv. al. N:o 117.
13495: 
13496: 
13497: 
13498: 
13499:                                    Kauppi y, m. : Henkisen työn tekijäin aseman parantami-
13500:                                      sesta.
13501: 
13502: 
13503:                                         Eduskunnalle.
13504: 
13505:      Se yhteiskuntaryhmä, jota yleisesti sano-         pakko verraten tiukasti järjestellä työ-
13506:   taan henkisen työn tekijöiksi, on viime vuo,         paHclm- y. :m. työmarkikillakysymyiksiä, on
13507:   sikymmeninä huomattavasti laajentunut,               taa$kin henkisoo työn ryhmä jäänyt syr-
13508:   mikä onkirn luonnollista, kos:ka e.ri1aatuis.et      jäytettyyn asemaan. Siitä on ollut seu-
13509:   oppi- ja ammattikoulut ovat valmistam.eet            rauksena, että tämoo ryhmän elinehdot,
13510: ·yhä suurempia määriä nuoria henkilöitä               jotka jo ennoo sotaa olivat huomattavasti
13511:   heilikisen työn eri aloille. Oman tUJillllettua,    heikentyneet, ovat sodan aikana jatkuvasti
13512:   että Suomi on niitä maita, joissa varsinkin         huonontuneet, jopa siinä määrin, että elin-
13513:  korikeaJkouluopisblijain suhteellinen luku,          taso suurilla joukoilla henkisen työn teki-
13514:  määrä on suurimpia koko maailmassa.                  jöitä nykyään on noiill kolmannesta alempi
13515:   Useimmat valmistuvista henkisen työn te-            kuin kymmenen vuotta sitten, samaan ai-
13516:  kijöistä joutuvat hMlkkimoon toimeentu-              karun kuin työntekijäin y1einen elintaso on
13517:  lom~a oosiotyöllä ja tulevat sitoo yhteis-           noussut. Tällainen kehitys, jota muissa
13518:  kunnallisesti suunnilleen samaan asemaan             maissa ei ainakaan tässä laajuudessa ole
13519:  kuin muutkin ansiotyön Wkijät. Heidän                havaittavissa, muodostuu ajan mittaan yh-
13520: .suhteellinen lukumääränsä näiden työnteki-          teiskunnalle mitä turmiollisimmaik:si niin
13521:  jäin ikokooaismäärästä muodostaakiill ny-           hyvin taloudellisessa kuin asiallisessa suh-
13522:  kyään jo noin neljätmen tai viidenn~m                teessa.
13523:  osan riippuen siitä, mihin henkisen ja ruu-             Viime vuosina on yhä useammin kiinni-
13524:  miillisen työn raja vedetään.                        tetty asiaan huomiota varsinkin tämärn aloo
13525:     Kun tämä ryhmä ei ole a.lllmatillisesti ja        järjestöjen taholta. Asiaa ovat myöskin
13526:  poliittisesti järjestynyt yhtä ikiiillteisiin ja    eräät valtioo komiteat käsitelleet, mutta
13527: yhdenmukaisiin ryhmiin kuin muut amsio~              kaikki tämä on tapahtunut ilman tulosta.
13528:  työn tekijät ja myöskin työnantajat, on             Työmarkikinakysymyksiä on hQidettu sil-
13529: tästä ollut seurauksena, että yhteiskun~             mälläpitäen työväestön suurta joukkoa,
13530: nassa, jossa suurilla ryhmityksillä on ;po-          eikä edes hinta:- ja palkikaneuvostoon ole
13531: liittisesti määräävä asema, tämä hajanai-            sitä äskettäin uudistettaessa 31Setettu henki-
13532: oon ryhmä on· jäänyt ilman sitä tukea,               sen työn edustajaa, vaikika eduskunta oli
13533: miillikä valtiovaJ.ta ja järjestötoiminta Oiil       maaliskunn 1 p :nä 1949 hyväksynyt siitä
13534: 31ntanut muille Tyhmille. Kysymykseen on             toivomuksen. Henkisen työn työmarlkkina-
13535: useita kertoja kiinnitetty huomiota, ja              kysymybiä on siten hoidettu vaiill jonkin-
13536: m. m. ylioppilaitten liikatuotantokysymystä          moisena sivutuotteena alan muitten kysy-
13537: on aikanaan tutkittu ja sen suhtee:n laa-            mysten yhteydessä. Ainoa eriikoiselin, j01ka
13538: dittu eräitä ehdotuksia, mutta asian autta-          näitä kysymyksiä käsittelee, on toimikunta,
13539: miseksi on tehty tusikin mitään. On kui-             joka sijoittaa työttömiä henkisoo työn te-
13540: tenkin ilmeistä, että kalliisti koulutetun           kijöitä lll. s. vimstovaratöihin, joiden palk-
13541: työvoiman valmistus ilman yhteiskunnan               kataso on huomattavasti alle vastaavan va-
13542: taholta tulevia suunnitelmia ja ohjausta on          Pilillill palk!katasOill. Tämä on ainoa tapa,
13543: tavattoman suurta kamsakunnan voimavaro-             jolla yhteiskunnan taholta hoidetaan ny-
13544: jen tuhlausta ja tuottaa paljon pettymyk-            kyisen järjesteLmän uhreja. Itse järjestel-
13545: siä ja kärsimystä rasianomaisille itselleen.         män parantamiseksi ei toistaiooksi ole tehty
13546: Viime aikoina, jolloin valtiovallan on ollut         mitään.
13547:                                      VIII,5. -      Kauppi y. m.                                 309
13548: 
13549:    Ensimmäisenä tehtävänä olisi perusteel-           pahtunut henkisen työn alalla, ja samalla
13550: lisen tutkimuksen toimittaminen henkisen             koetettava selvittää, mitä seurauksia tästä
13551: työn asemasta !kokonaisuudessaan, jolloin            on ollut yhteiSikunnalle.
13552: sarrnalla selviäisi, mitä menetelmiä on käy-            Kun on pidettävä erittäin tähdellisenä,
13553: tettävä tämän kysymyksen onnellisesti rat-           että väestöryhmälle, joka sekä suuruudel-
13554: ikais€illliseksi. Tärkeimpiä tehtäviä on ny-         taan että varsinkin laadultaa.n on meidän
13555: kyistä parelllllll.an tasapairnoo aik~~nsaami­       yhteiskrmnallemme erinomaioon tärkeä ja
13556: nen henkisen työvoimam. valmistuksen ja              tuJevaisuudessa tulee yhä tärkeämmäksi,
13557: tämälll työvoiman tarpeen välille eri aloilla.       järj.estetään !kohtuulliset taloudelliset ja so-
13558: Useissa maissa tehdäiimkin jo tutkimlllksia          siaaliset olot, jotka tekevät mahdolliseksi
13559: ja tarkkoja tiLastoja henkisen työvoiman             tuon väestöryhmän tehokkaan työskentelyn
13560: valmistuksesta sekä samalla prognooseja              koko kansamme elinehtojoo p.aMntamiseksi,
13561: tällaisen työvoiman tarpeesta eri aloilla.           ehdotamme edellä esitettyjä näkökohtia
13562: Asettamalla nämä vastakkain, päästään,               silmäläpitäen, eduskunnam. päätettäväksi
13563: surmnilleen selville, kuinka paljon yhteis-          toivomuksen,
13564: kunta voi tarjota ansiotyötä kullakin alalla.
13565: Siten voidaan tehokkaan neuvonnan avulla                       että hallitus kiireellisesti toimitut-
13566: jo ennakoltaJ ehkäistä suhteettoman· suuri                  taisi tutkimuksen henkisen työn
13567: työvoiman valmistus ja ohjailla sitä sel-                   asemasta koko laajuudessaan ja ryh-
13568: laisille aloille, joilla voidaam. edellyttää ole-           tyisi asian vaatimiin lainsäädäntö-
13569: van jatkuvaa työvoiman kysyntää. Tällai ·                   ja muihin toimenpiteisiin henkisen
13570: sessa tutkimuksessa olisi myöskin perus.                    työn ja sen tekijäin aseman paranta-
13571: teellisesti selvitettävä· se jyrkkä reaalipal-              miseksi.
13572: kan ja elinooson alentuminen, mikä on ta-
13573:   Helsingissä 12 p:nä helmikuuta 1950.
13574: 
13575:                   Kalle Kauppi.                                 H. A. Kannisto.
13576:                   Lassi HiekkaJa.                               Rolf B. Berner.
13577:                                        Irma Karvikko.
13578: 310
13579: 
13580: VI1I,6. -   Toiv. al. N :o 118.
13581: 
13582: 
13583:                                 Ka.U!ppi y. m.: H enkisein t'fjön alan kysymyksiä hoitavan
13584:                                    elimen asettamisesta.
13585: 
13586:                                      E d u s k u n n a 11 e.
13587:    Sen aseman selvittäminen, mihin henkinen       käsittääksemme voisi saada järjestetyksi vii-
13588: työ maassamme on varsinkin viimeksi kulu-         pymättä ja ilman pitkäaikaisia tutkimuksia
13589: neen vuosikymmenen aikana tapahtuneen             korkeakouluissa ja oppikouluissa opiskele-
13590: kehityksen johdosta joutunut, on tehtävä,         ville opastusta opintoalan suunnittelussa ja
13591: jonka suorittaminen käsittääksemme on yh-         valitulle alalle valmistumisessa, erityisesti
13592: teiskunnan ensiarvoisten etujen vuoksi vält-      juuri työmarkkinoilla esiintyviä kysynnän
13593: tämätön ja kiireellinen. Kun tutkimuksen          ja tarjonnan suhteita ja niiden vastaista k~­
13594: suorittaminen kuitenkin vaatii aikansa, on        hitystä silmälläpitäen. Pitemmälle tähdäten
13595: mielestämme välttämätöntä jo aivan viipy-         tuon elimen tulisi jatkuvasti ja järjestelmäl-
13596: mättä ryhtyä toimenpiteisiin, joilla aloite-      lisesti seurata henkisen alan työmarkkinain
13597: taan eräiden ilmeisimpien henkisen työn te-       kehitystä ja siihen liittyviä kysymyksiä.
13598: kijäin asemassa olevien epäkohtien lieventä-      Sen olisi selvitettävä, toimiiko opetuslaitok-
13599: mistä ja joilla samalla voidaan tehokkaasti       semme nykyään tarkoituksenmukaisesti hen-
13600: edistää edellämainitun tutkimuksen suorit-        kisen työvoiman valmistuksen kannalta ar-
13601: tamista.                                          vostellen. Sen tulisi myös pitää huolta siitä,
13602:    Paitsi palkkauksen painumista räikeään         että opetuksen yhteydessä ryhdyttäisiin jär-
13603: epäsuhteeseen verrattuna työn laatuun ja          jestelmällisesti antamaan riittävän tehokasta
13604: ruumiillisen työn palkkoihin, huonontaa           ohjausta elämänuran valinnassa, mikä hen-
13605: henkisen työn asemaa jatkuvasti tällaisen         kisen työn alalla on vielä tärkeämpää kuin
13606: työn eri aloille valmistautumisessa esiintyvä     muilla. aloilla. Sanotun elimen pitäisi myös
13607: suunnitelmattomuus ja opiskelijain arvelut-       niinikään valvoa, että palkkausolot ja työt-
13608: tavan suuri tietämättömyys kullakin alalla        tömyyshuolto henkisen työn alalla täyttävät
13609: tarjoutuvista ansiotyön mahdollisuuksista.        kohtuulliset vaatimukset.
13610: Tosin siihen, että opiskelulla eri aloille val-      Edellä esitetyin perustein ehdotamme
13611: mistuvien määrä on ilmeisesti epäsuhteessa        kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi
13612: näillä aloilla todella olevaan työvoiman tar-     toivomuksen,
13613: peeseen, vaikuttaa olennaisesti myöskin se,
13614: että opetuslaitoksessamme ei ole voitu jär-                  että hallitus ryhtyisi henkisen työn
13615: jestää riittävästi tilaisuutta sellaisten opin-           alan ammatillisten järjestöjen myötä-
13616: tojen harjoittamiseen, jotka valmistavat                  vaikutuksin toimenpiteisiin sellaisen
13617: työntekijöitä eräille työvoimaa tarvitseville             elimen asettamiseksi, joka järjestel-
13618: käytännöllisille aloille. Mutta joka tapauk-              mällisesti seuraisi. henkisen alan työ-
13619: sessa hyvin olennainen syy eri aloille val-               markkinain kehitystä, suunnittelisi
13620: mistuvien epäsuhteeseen on heidän edellä-                 ja hoitaisi näitä koskevia tutkimuk-
13621: mainittu tietämättömyytensä olosuhteista                  sia, hoitaisi henkisen työvoiman val-
13622: työmarkkinoilla ja siitä johtuva umpimäh-                 mistusta, palkkausta, työttömyyttä ja
13623: käisyys elämänuran suunnittelussa sekä                    muita näihin liittyviä kysymyksiä
13624: avuttomuus opintojensa järjestämisessä.                   sekä viipymättä kävisi järjestämään
13625:    Käytännöllisenä toimenpiteenä näyttää                  korkeakoulujen ja oppikoulujen opis-
13626: näin ollen välttämättömältä, että viipymättä              kelijoille sellaista opastusta elämän-
13627: saadaan aikaan erityinen elin hoitamaan                   uran valinnassa ja st1le valmistautu-
13628: henkisen työn asemaa koskevia, koko yhteis-               misessa, kuin nykyisin edellytyksin
13629: kunnalle mitä tärkeimpiä kysymyksiä. Se                   on mahdollista.
13630:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
13631:                  Ka.lle Kauppi.                                H. A. Kannisto.
13632:                  Lassi Hiekka.la.                              Rolf B. Bemer.
13633:                                        Irma. Ka.rvikko.
13634:                                                                                               311
13635: 
13636: VUI, 7. -   Toiv. al. N :o 119.
13637: 
13638: 
13639:                                   Karvikko y. m.: Kokonaissuunnitelman laatimisesta korkea-
13640:                                     koulujen kehittämisestä.
13641: 
13642:                                       E d u s k u n n ;:t. ll e.
13643:    lVIaamme korkeakouluopetus on varsinkin          1950-1954 viisivuotissuunnitelma, jonka
13644: viime vuosikymmenen aikana jäänyt vaille            puitteissa yliopistoa on tarkoitus rakennus-
13645: riittävää huomiota lähinnä sotavuosien ja           taloudellisesti huomattavasti laajentaa.
13646: siitä johtuneen kireän taloudellisen aseman         Nämä Helsingin Yliopistoa koskevat suun-
13647: johdosta. Toisaalta meillä vallitsee aivan          nitelmat ovat välttämättömät, mutta ennen
13648: ilmeinen ja yhä voimakkaana jatkuva pyr-            kuin ne voidaan ratkaista täysin tarkoi-
13649: kimys opiskeluun korkeakouluissa. Nämä              tuksenmukaisesti, on tehtävä myös lähitule-
13650: molemmat tekijät ovat aiheuttaneet sen,             vai'muden suunnitelma maamme muita kor-
13651: että korkeakouluihin nähden on pakko ryh-           keakouluja varten erityisesti ottaen huo-
13652: tyä laajoihin järjestelyihin lähivuosina.           mioon sen väistämättömän pakon, että Hel-
13653:    Helsingin Yliopisto on kasvanut jättiläis-       singin Yliopiston epäterveen liikakasvun
13654: laitokseksi, jollaisena sitä on perin vaikeaa       poistamiseksi on sangen voimakkaasti ja
13655: pitää kauempaa akateemisen opiskelun ja             nopeasti ryhdyttävä kehittämään sen rin-
13656: tutkimustyön siitä kärsimättä. Mainitun             nalle elinkelpoisiksi ja riittävin monipuoli-
13657: korkeakoulun omalla taholla on viitattu             siksi maamme muita korkeakouluja, erityi~
13658: ajatukseen muodostaa uusi valtion yliopisto         sesti Turun Yliopistoa, joka rakenteeltaan
13659: nykyisen rinnalle. Toisaalta Turun Yli:             yleisluontoisena korkeakouluna lähinnä vas-
13660: opisto yksityisenä korkeakouluna uhkaa              taa Helsingin Yliopistoa. Vain tällaisen
13661: pysähtyä lupaavasti alkaneessa kehitykses-          kokonaisratkaisun avulla voidaan myös
13662: sään saamatta tarpeellista laajuutta voi-           parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa
13663: dakseen taata opiskelijoille mahdollisuuden         Helsingin Yliopiston viisivuotissuunnitelma.
13664: riittävän monipuoliseen ja syvälliseen opin-           On kaukonäköisesti ratkaistava maamme
13665: tojen harjoittamiseen. Tilapäisratkaisujen          korkeimman sivistyksen vaaliminen niin
13666: varassa on Jyväskylän Kasvatusopillinen             opiskelevan nuorison riittäviä ja kyllin
13667: Korkeakoulu niinikään pysähtymässä kehi-            syvällisiä akateemisia opintoja kuin myös
13668: tyksessään. Maamme muutkin korkeakou-               korkeinta hengenviljelyämme ja tieteellistä
13669: lut kaipaavat suunnitelmallisuutta, jotta           tutkimustyötämme silmällä pitäen. Ehdo-
13670: ne voisivat kukin omalla sarallaan määrä-           tamme sen vuoksi eduskunnan päätettä-
13671: tietoisesti työskennellä korkeimman hengen-         väksi toivomuksen,
13672: viljelyn alalla.
13673:    Vaikeudet ovat siis sekä periaatteellisia                   että hallitus kiireisesti laatisi
13674: että varsinkin taloudellisia. Näitä problee-                 maamme korkeakouluja varten lähi-
13675: meja ei voida ratkaista yksitellen, koska                    vuosien kokonaissuunnitelman, jonka
13676: silloin ongelman asettely jää rajoitetuksi ja                puitteissa voidaan luoda yhä laaje-
13677: yksipuoliseksi. On sen vuoksi välttämä-                      nwille ja syveneville korkeakoulu-
13678: töntä löytää korkeakoulukysymyksessä ko-                     opinnoille ja tutkimustyölle parhaat
13679: konaisratkaisu. Tämä ratkaisu on myös                        mahdolliset edellytykset sekä tur-
13680: saatava kiireellisesti, ei ainoastaan edellä                 vata maamme korkeakouluille riittä-
13681: mainituista syistä vaan myös siitä käytän-                   vät ja tasapuoliset mahdollisuudet
13682: nöllisestä syystä, että Helsingin Yliopis-                   ke,hittyä elinkelpoisiksi.
13683: tolle on äskettäin valmistunut vuosiksi
13684:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
13685:                 Irma Ka.rvilmro.                                   Rolf B. Berner.
13686:                 H. A. Kannisto.                                    Lassi Hieldtala.
13687:                                          Kalle Kauppi.
13688: 312
13689: 
13690: VIU,s. -   Toiv. al. N :o 120.
13691: 
13692: 
13693: 
13694: 
13695:                                E. Kilpi y. m. : Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja meno-
13696:                                   arvioon Helsingin yliopiston laitoksissa opiskelevilta
13697:                                   kannettavien laitosmaksujen poistamiseksi.
13698: 
13699: 
13700:                                     E d u s k u n n a 11 e.
13701: 
13702:    Korkeakouluissa opiskelevien taloudelli-       miksi kuin muiden ylioppilaiden. Etenkin
13703: siin vaikeuksiin eduskuntakin on viime vuo-       eräissä laitoksissa nämä menot tuntuvat
13704: sina ·kiinnittänyt vakavaa huomiota. Suu-         varsin raskailta. Asian valaisemiseksi mai-
13705: riksi kohonneiden opintokustannusten hel-         nittakoon, että esimerkiksi kemian laitok-
13706: poittamista on pidetty välttämättömänä.           sella opiskelevien ylioppilaiden laitosmaksu,
13707: Siinä tarkoituksessa eduskunta vuoden 1947        joka vuonna 1947 korotettiin 1,620 mark-
13708: valtiopäivillä hyväksyi lain nuorten ja vart-     kaan lukuvuodessa, kohosi kuluvan kevät-
13709: tuneiden tieteenharjoittajain apurahoista,        lukukauden alusta enemmän kuin kaksin-
13710: samaten. vuotta myöhemmin lain lahjak-            kerta-iseksi eli 3,300 markkaan. Yliopistossa
13711: kaille vähävaraisille ylioppilaille jaettavista   vastikään suoritettujen laskelmien mukaan
13712: opiskelustipendeistä. Näidenkin lakien vai-       nämöikään maksut eivät kuitenkaan salli
13713: kutus rajoittuu kuitenkin vain suppeaan           opetuksen jatkamista useimmissa laitoksissa
13714: opiskelijapiiriin , -    viimemainitun täysi      edes nykyisellään, minkäänlaisesta kehityk-
13715: teho alkaa lisäksi, ellei lakia muuteta, vasta    sestä puhumattakaan. Senvuoksi on suun-
13716: syksystä 1958.                                    niteltu mainittujen maksujen korottamista
13717:     Mutta tällaisistakaan järjestelyistä huoli-   ainakin ensi syyslukukauden alusta juuri
13718: matta opiskelukustannukset eivät nykyisin         korotetusta määrästä edelleen kaksinkertai-
13719:  jakaannu läheskään tasaisesti opiskelijain       siksi eli 6,600 markkaa lukuvuodessa. Sa-
13720:  kesken. Opetuksen laadusta riippuen ne           mansuuntainen kehitys on todettavissa
13721:  ovat päinvastoin eri korkeakouluissa ja nii-     useissa muissa yliopiston laitoksissa, minkä
13722:  den eri tiedekunnissa suurestikin toisistaan      ohessa on huomattavaa, että suuri osa ky-
13723:  eroavia. Näin on laita varsinkin Helsingin        symyksessä olevista ylioppilaista samanai-
13724:  yliopistossa. Vuosikausia jatkunut niuk-         kaisesti suorittaa opiskelua useammassakin
13725:  kuus valtiomme budjetissa yliopiston n. s.        laitoksessa.
13726:  laitosten kohdalla ei ole vain estänyt nii-           Kun eduskunnan tarkoituksena on ollut,
13727:  den tieteelliselle työskentelylle mitä tär-       niinkuin edellä jo viittasimme, päinvastoin
13728:  keintä kehitystä vaan vaikeuttanut niiden         helpoittaa korkeakouluissa opiskelevien ta-
13729:  toimintaa yleensä, jopa supistanutkin sitä.       loudellisia mahdollisuuksia, joudutaan kui-
13730:  Siten eräissä tärkeimmissä laitoksissa voi-       tenkin tilanteen edellä selostetulla tavalla
13731:  daan nykyisin harjoittaa opiskelua vain           kehittyessä siihen, että valtion tuki muut-
13732:  neljänä päivänä viikossa kuuden päivän            tuukin suurelta osaltaan vain näennäiseksi,
13733:  asemesta. Näinkin rajoitettua työskentelyä        s. o. että toisella kädellä opiskelevilta ote-
13734:  on voitu ylläpitää ainoastaan sen varassa,·       taan takaisin mitä toisella kädellä annetaan.
13735:  että laitoksissa opiskelevat, useimmiten ai-      Päämääränähän on pidettävä sitä, että kor-
13736:  van varattomat ylioppilaat on pakoitettu          keakouluopetus kaikissa muodoissaan olisi
13737:  suorittamaan huomattavan osan siitä talou-        täysin maksutonta, minkä ohessa vähäva-
13738:  dellisesta tuesta, mikä itsestään pitäisi kuu-    raisia ja varattornia opiskelijoita riittävästi
13739:  lua valtion velvollisuuksiin. Joutumalla           tuettaisiin. Kun tämän tavotteen toteutta-
13740:   jatkuvasti suorittamaan n. s. laitosmaksuja       minen kokonaisuudessaan ei välittömästi
13741:   mainittujen ylioppilaiden opintokustannuk-        liene mahdollinen, on mielestämme kuiten-
13742:   set kohoavatkin huomattavasti korkeam-            kin jo tässä vaihe~a pyrittävä pitämään
13743:                                   VIII,s. -      E. Killpi y. m.                              313
13744: 
13745: huoli siitä, että osaa opiskelevista ylioppi-        Edellä olevan perusteella ehdotamme
13746: laista kohtuuttomasti rasittavat maksut            eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13747: poistetaan suorittamalla ne valtionvaroista,
13748: ja että niitä ei edes väliai.kaisesti tarvitse                että hallitus kiireellisesti antaisi
13749: entisestään korottaa. Viimemainittuun tar-                 Eduskunnalle esityksen riittävän suu-
13750: koitukseen tarvittaisiin suoritettujen las-                ren määrärahan ottamisesta lisäyk-
13751: kelmien mukaan vuodessa 8,580,000 mark-                    senä kuluvan vuoden tulo- ja meno-
13752: kaa, mikä sopivimmin olisi lisättävä tämän                 arvioon Helsingin yliopiston laitok-
13753: vuoden valt1on tulo- ja menoarviossa ( 10                  sissa opiskelevilta kannettavien lai-
13754: Pl. IV: 5) merkittyyn yliopiston laitosten                 tosmaksujen kokonaan poistamiseksi
13755: määrärahaan. Laitosmaksujen kokonaan                       tai ainakin niiden pysyttämiseksi
13756: poistamisen aiheuttamasta menojen lisäyk-                  sellaisina kuin ne olivat vuoden 1949
13757: sestä ei sensijaan ole täsmällistä lukua ol-               aikana.
13758: lut saatavissa.
13759:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
13760: 
13761:                  Eino Kilpi.                                   Mauri Ryömä.
13762: 
13763: 
13764: 
13765: 
13766:                                                                                                 40
13767: :314
13768: 
13769: VDI,9. -    Toiv. a.l. N:o 121.
13770: 
13771: 
13772: 
13773: 
13774:                                    Saukkonen y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja meno-
13775:                                       arvioon Helsingin yliopiston laitosmäärärahojen korot-
13776:                                       tamiseksi.
13777: 
13778: 
13779:                                        E d u s k u n n a ll e.
13780: 
13781:      Helsingin yliopiston määrärahojen koro-        liene myöskään tarkoituksenmukaista, että
13782:   tus verrattuna vuoden 1939 määrärahoihin          valtion laitos perii korkeita laitosmaksuja
13783:   on ollut huomattavasti vähäisempi kuin            vähävaraisilta opiskelijoilta samaan aikaan,
13784:   rahan arvon aleneminen vastaavana aikana          kun yliopisto-opintoja pyritään edistämään
13785:   olisi edellyttänyt. Niinpä yliopiston tutki-      valtion apurahoja jakamalla, joista toistai-
13786: . muslaitosten määrärahat ovat nykyään noin         seksi pääsevät osallisiksi vain suhteellisen
13787:   3-4-kertaiset sotaa edeltäneisiin vuotuisiin      harvat opiskelijat. Korkeiden laitosmaksu-
13788:   määrärahoihin verrattuna. Tästä on aiheu-         jen perimistä ei voitane myöskään pitää
13789:   tunut suuria taloudellisia vaikeuksia tutki-      yliop~ston laitoksiin pyrkivien opiskelijoi-
13790:   muslaitosten toiminnalle, kun lisäksi opis-       den karsimiskeinona, koska karsinta suori-
13791:   kelijamäärät ovat kasvaneet ja laitokset          tetaan monien kuulusteluiden ja kokeiden
13792:   ovat sotien aikana rappeutuneet. Sen täh-         avulla. Edellä mainitusta ilmeisestä epä-
13793:   den on yliopiston laitosten täytynyt tur-         kohdasta voidaan päästä vain siten, että
13794:   vautua toimintansa ylläpitämiseksi sellai-        Helsingin yliopiston laitosten määrärahoja
13795:   seen menettelytapaan, että ne ovat korotta-       korotetaan siinä määrin, että laitosmaksu-
13796:   neet opiskelijoilta perittävät laitosmaksut       jen perimisestä voidaan joko kokonaan
13797:   huomattavan korkeiksi. Ne vaihtelevat eri         luopua taikka alentaa ne mahdollisimman
13798:   laitoksissa 150-2,500 markkaan lukukau-           alhaisiksi. Edellä esitettyyn viitaten kun-
13799:   dessa. Tavallisimmin korvannevat nämä             nioittaen ehdotamme eduskunnan päätettä-
13800:   laitosmaksut ne kulut, jotka opiskelijat ai-      väksi toivomuksen,
13801:   heuttavat laitokselle lukuunottamatta opet-
13802:   tajien ja henkilökunnan palkkoja. Eräissä                    että hallitus antaisi esityksen sel-
13803:   tapauksissa saattaa laitosmaksuista kertyä                laisesta lisäyksestä vuoden 1950 tulo-
13804:   tuloja laitokselle enemmänkin kuin mitä                   ja menoarvioon, että Helsingin yli-
13805:   opiskelijat aiheuttavat laitokselle suora-                opiston laitosmäärärahat korotettai-
13806:   naisia menoja. Korkeiden laitosmaksujen                   siin siten, että voitaisiin joko koko-
13807:   periminen aiheuttaa monien alojen opiske-                 naan luopua perimästä opiskelijoilta
13808:   lijoille varsin huomattavia taloudellisia ra-             laitosmaksuja taikka alentaa ne
13809:   situksia ja lisää velaksi opiskelevien muu-               nykyistä kohtuullisemmiksi.
13810:   tenkin suureksi kohoavaa velkataakkaa. Ei
13811:        Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
13812: 
13813:                Jussi Saukkonen.                                  Felix Seppälä.
13814:                .Ta.almto Hakala.                                 .JUSBi La.ppi-Seppälä.
13815:                L. 1. Kaukamaa..                                  Aarne Honka.
13816:                                         Hugo Nuorsa.a.ri.
13817:                                                                                          315
13818: VDI,to. -    Toiv. a.l. N:o 122.
13819: 
13820: 
13821: 
13822: 
13823:                               Borg-Sundma.n y. m.: Helsingin yliopiston odontologisen
13824:                                  laitoksen hammaslääketieteen opettajien virkojen muut-
13825:                                  tamisesta varsinaisiksi professorinviroiksi.
13826: 
13827: 
13828:                                    E d u s k u n n a ll e.
13829: 
13830:    Opetus- ja opintovaatimukset tuleville       ranhaltijain henkilökohtaisissa arvonimissä,
13831: hammaslääkäreille Suomessa ovat lähes 60        näiden kantaessa jo henkilökohtaisesti pro-
13832: vuoden ajan olleet tunnustetusti Euroopan       fessorin arvonimeä. Kysymyksellä on kui-
13833: korkeimpia ja niitä on käytetty esikuvina       tenkin kantava merkitys suurelle, nyt jo
13834: muiden maiden järjestäessä mainittuja           1,200 henkeä käsittävälle hammaslääkäri-
13835: opintoja omissa yliopistoissaan. Kuitenkin      kunnalle    ja    hammaslääkäritoiminnalle
13836: ovat Helsingin yliopiston odontologian          maassamme, joten k. o. asetuksen muut-
13837: edustajat asemassa, jota voi verrata alkeis-    taminen tältä kohdalta on jo ajan vaati-
13838: opetuksen antajiin. Heidän arvonsa yli-         musten mukaista.
13839: opistossa on ,hammaslääketieteen opet-            Edellä olevaan viitaten ehdotamme, että
13840: taja", joskin he antavat aivan samanlaista      eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
13841: opetusta kuin muutkin professorit lääketie-
13842: teellisessä tiedekunnassa. Helsingin yli-                 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
13843: opisto onkin ainoa koko Euroopassa, jossa              siin Helsingin yliopiston odontologi-
13844: hammaslääkärikoulutusta antavat henkilöt               sen laitoksen kolmen nykyisen ham-
13845: eivät ole professoreita. Näiden opettaja-              maslääketieteen     opettajan   viran
13846: virkojen muuttaminen ei Helsingin yliopis-             muuttamiseksi varsinaisiksi professo-
13847: tossa enää aiheuta sanottavia muutoksia                rin viroiksi.
13848: palkkaukseen eikä myöskään nykyisten vi-
13849:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
13850: 
13851:                 Margit Borg-Sundman.                         Aarne Honka.
13852: 316
13853: 
13854: VIU,u. -     Toiv. al. ,N :o 123.
13855: 
13856: 
13857: 
13858: 
13859:                                Ka.rvikko y. m.: Määrärahasta lainan myäntämiseksi Turun
13860:                                   yliopiston ylioppilaskunnalle ylioppilasasuntolan raken-
13861:                                   tamista varten.
13862: 
13863: 
13864:                                     E d u s k u n n a ll e.
13865: 
13866:   Ankara asuntopula uhkaa vakavasti kes- kasvavaa painetta ja samalla toisaalta
13867: keyttää opiskelemisen Turun yliopistossa tehdä Turun yliopistolle mahdolliseksi se
13868: - Turussahan vallitsee suhteellisesti kat- lisäkasvu, joka on sen kehitykselle vält-
13869: soen maamme pahin asuntopula. Yksistään tämätöntä. Edellä sanottuun viitaten eh-
13870: jo tästä syystä on välttämätöntä~ että Tur- dotamme sen vuoksi eduskunnan hyväksyt-
13871: kuun saadaan n. s. Domus Academica. Sa- · täväksi toivomuksen,
13872: mat taloudelliset ja sosiaaliset syyt, jotka
13873: ovat puoltaneet tällaisen suunnitelman to-           että hallitus ottaisi vuoden 1951 tu-
13874: teuttamista Helsingissä, pätevät myös Tu-         lo- ja menoarvioesitykseen 20,000,000
13875: russa opiskeleviin ylioppilaihin nähden.          markan määrärahan annettavaksi ko-
13876: Tämän lisäksi on tähdennettävä välttämät-         rottomana tai halpakorkoisena lai-
13877: tömyyttä täten helpottaa ylioppilaiden            nana Turun yliopiston ylioppilas-
13878: mahdollisuuksia opiskella Turussa, jotta          kunnalle ylioppilasasuntolan raken-
13879: voidaan toisaalta vähentää Helsingin yli-         tamista varten.
13880: opistoon kohdistuvaa opiskelijamäärän yhä
13881:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
13882: 
13883:                 Irma Karvikko.                                Aarne Honka.
13884:                 Rafael Paasio.                                Sam.uJi Simula.
13885:                 Niilo Honkaila.                               V. J. Sukselainen.
13886:                                                                                                317
13887: VUI,12. -     Toiv. al. N:o 124.
13888: 
13889: 
13890: 
13891: 
13892:                                 Miettunen y. m.: Opiskelumahdollisuuksien järjestämisestä
13893:                                   korkeakouluissa ammattikoululinjalta valmistuneille il-
13894:                                   man ylioppilastutkintoa.
13895: 
13896: 
13897:                                      E d u s k u n n a ll e.
13898: 
13899:    Viime aikoina on usein todettu, että           kelusta suuri osa saattaa olla määrätyllä
13900: meidän olisi kehitettävä ammattikoulutus-         ammattialalla aivan turhaa. Yliopiston pii-
13901: linjalla nuorison kasvatusta nykyistä· enem-      rissä meillä tiettävästi vastustetaan yli-
13902: män ja varottava liian yksipuolista suun-         opisto-opiskelun avaamista ammattikoulu-
13903: tautumista oppikoululinjalle. Vaikka lah-         linjalta tulleille ilman ylioppilastutkintoa.
13904: jakkaiden nuorten pääsymahdollisuuksia            Sanotaan, että meillä on oppikoulutietäkin
13905: oppikouluihin on ennenkaikkea maaseudun           tulevia yrittäjiä monilla aloilla aivan liian
13906: osalta entisestään helpotettava, voitanee         paljon. Se ei kuitenkaan saisi olla syynä
13907: pitää oikeana ajatusta, että ammattikasva-        esteiden rakentamiseen niille opiskelijoille,
13908: tukseen on vastaisuudessa kiinnitettävä           jotka ammattikoulutietä haluaisivat pyrkiä
13909: entistä suurempaa huomiota. On kuitenkin          eteenpäin. Järjestämällä kullakin ammatti-
13910: eräs epäkohta, joka suuressa määrin ehkäi-        alalla tarvittavaa opiskelupätevyyttä var-
13911: see lahjakkaiden nuorten pyrkimistä am-           ten riittävän karsinnan, ei voisi olla mitään
13912: mattikouluihin. Meillä ei ole, kuten mo-          pelkoa tason alentumisesta. Päinvastoin on
13913: nissa muissa maissa, mahdollista jatkaa           todennäköistä, että monille aloille saatai-
13914: ammattikoululinjalta opiskelua yliopistossa,      siin juuri ammattikoulutietä lahjakkaimpia
13915: suorittamatta sitä ennen ylioppilastutkin-        opiskelijoita ja myöhemmin pätevimpiä
13916: toa. Jos korkeampien oppiarvojen saavut-          ammattialan henkilöitä.
13917: taminen tehtäisiin mahdolliseksi myös am-            Edellä olevan perusteella ehdotamme
13918: mattikoululinjalla opiskelunsa alottaneille,      kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
13919: lisäisi se ilmeisesti harrastusta tälle alalle.   vomuksen,
13920: Sen lisäksi meillä on huomattavan suuri
13921: määrä sellaista maaseutunuorisoa, jolla ei                  että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
13922: ole ollut mahdollisuuksia päästä aikanaan                menpiteisiin, jotka tekevät mahdolli-
13923: oppikouluihin, ja jotka ammattikoulutiellä               seksi eri alojen ammattikoululin-
13924: vasta :myöhemmin ovat todenneet, että                    joilla määrätyn asteen saavuttanei-
13925: heillä olisi edellytyksiä ja halua jatkaa                den opiskelijain opintojen jatkami-
13926: omalla alallaan pitemmällekin. Se kuiten-                sen korkeakouluissa suorittamalla
13927: kin edellyttää vuosia kestävää työtä yli-                pääsyvaatimuksena tarvittavat opin-
13928: oppilastutkinnon suorittamiseksi, josta opis-            näytteet ilman ylioppilastutkintoa.
13929:      Helsingissä 12 päivänä r.elmikuuta 1950.
13930: 
13931:         Martti Miettunen.            M. 0. Lahtela.                Markus Niskala.
13932: 318
13933: 
13934: Vlll,t'll. -   Toiv. a.l. N:o 125.
13935: 
13936: 
13937: 
13938: 
13939:                                 Luostarinen y. m. : Kotitalouden ja naisten käsityönopetuk-
13940:                                   sen edustuksen lisäämisestä kouluhallituksessa.
13941: 
13942: 
13943:                                       E d u s kun n a 11 e.
13944: 
13945:   Ammatillisen opetuksen ja taloudellisen        työn ja kotitaloudellisen opetuksen alalla on
13946: ajattelun, siis yleensä käytännöllisen kasva-    puute sitäkin suurempi kun kaikki kansa-
13947: tuksen n. s. perhekasvatuksen tehostamis-        koulujen tarkastajat ovat miespuolisia ja
13948: vaatimukset asettavat koululaitoksen rat-        e. m. ammatteihin valmistumattomia.
13949: kaistavaksi uusia pulmia. Kansakoulu, pe-           Asia käy sitäkin ajankohtaisemmaksi kun
13950: ruskouluna, olisi saatava enemmän käytän-        kotitalous on saatettu yliopistoon, mistä sen
13951: nön elämään johtavaksi. Kotitalouden ja          suorittaman tutkimustyön olisi mahdollisim-
13952: käsitöiden opetuksen entistä suurempaa           man tehokkaasti koiduttava koko kansan
13953: huomioimista kaikissa kansanopetusta koske-      hyödyksi. Alan hallinnollinen puoli vaatii
13954: vissa koulumuodoissa kaivataan ja yritetään      myöskin kouluhallituksessa tarpeellisen vah-
13955: toteuttaakin. Mutta tämä edellyttää myös         vistuksen.
13956: näiden alojen riittävää ohjausta koululai-          Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
13957: toksemme hallinnollisissa elimissä.              eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13958:   Kouluhallituksessamme ei ole tietääk-
13959: semme vielä kouluneuvosta enempää koti-                    että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
13960: taloutta kuin kotiteollisuutta edistämässä.             siin kotitalouden ja naisten käsityön-
13961: Näin näiden käytännöllisten oppiaineiden                opetuksen edustuksen vahvistamiseksi
13962: opetussuunnitelmat eivät tule johtopor-                 kouluhallituksessa, lisäiimällä näi-
13963: taassa oikeuksiinsa. Voi jäädä liika heikon             den alojen johtavaa työvoimaa ja
13964: hallinnollisen ohjauksen takia siihen uhrat-            saattaisi niiden opetuksen· hallinnolli-
13965: tuihin valtion varoihin nähden opetus tar-              sessa suhteessa tasavertaiseen ase-
13966: koitustaan vastaamattomaksi. Naisten käsi-              maan tietopuolisen opetuksen kanssa.
13967:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
13968: 
13969:                   Aino Luostarinen.                           Vihtori Vesterinen.
13970:                   Kerttu Saalasti.                            Juhani Leppälä.
13971:                   Martti Miettunen.                           M. 0. Lahtela..
13972:                                                                                           319:
13973: 
13974: VIU,H. -    Toiv. al. N:o 126.
13975: 
13976: 
13977: 
13978: 
13979:                                Leppä,lä y. m.: Toimenpiteistä maatalousammattimiehen hoi--
13980:                                   taman kouluneuvoksenviran perustamiseksi kouluhalli-
13981:                                   tuksen kansanopetusosastolle.
13982: 
13983: 
13984:                                    E d u s k u n n a ll e.
13985: 
13986:    Laissa 10/2 1946 sanotaan: ,Maalais-         mattakaan siitä, että erityinen oppikoulu-
13987: kunnilla on oikeus kansakouluunsa järjes-       osasto hoitaa oppikoulujen asioita, olemassa
13988: tää päiväkouluna toimiva maa-, metsä- ja        erityinen kouluneuvoksen virka. Ei ainoas-
13989: kotitaloudellinen jatkokoulu. Ammatillisen      taan ammatillisluontoinen keskusjatko-
13990: jatkokoulun ylläpitämiseen kunta saa val-       koulu, vaan koko maaseudun kansanopetuk-
13991: tioapua samojen perusteiden mukaan, kuin        sen elämänläheiseksi saattaminen edellyt--
13992: varsinaisen kansakoulun osalta. Sen lisäksi     täisi tämän yleistävän ja laajenevan kas-
13993: kunnalle voidaan suorittaa lisäavustusta        vatus- ja opetusmuodon erikoistuntijaa
13994: eduskunnan tarkoitukseen myöntämistä            kouluhallituksessa. Tämän pätevän maata-
13995: määrärahoista."                                 lousammattimiehen tehtävänä olisi suunni-
13996:    Sekä tämän lain, että 29/8 1948 oppi-        tella, ohjata ja valvoa kansakoulujen maa-
13997: velvollisuusaikaa määrittelevän lain turvin,    seudun elinkeinoihin suuntautuvaa ja kes-
13998: on maalaiskunnilla nyttemmin siis mahdol-       kusjatkokoulun vahvistamaa opetustyötä,
13999: lisuus järjestää kansakouluille kaksivuoti-     sekä huolehtia siitä, että mainitulle koululle
14000: nenkin paikkakunnan tarpeet ja mahdolli-        valmistetaan alansa hallitseva, pätevä opet-
14001: suudet huomioonottaen keskusjatkokoulu.         taja.
14002:    Kun pätevän ammattiopetuksen järjestä-          Edellä sanottuun viitaten ehdotetaan
14003: minen mahdollisimman monille maatalou-          eduskunnan päätettäväksi toivomus,
14004: teen autautuville on epäilemättä eräs par-
14005: haita keinoja yleensä ja varsinkin pienvil-                että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
14006: jelijätalouksien saamiseksi kannattaviksi,              siin maatalousammattimiehen hoita-
14007: olisi kansakoulun keskusjatkokoulujen pe-               man kouluneuvoksen viran perusta-
14008: rustamista valtion toimenpitein tuettava.               miseksi kouluhallituksen kansanope-
14009:    Kouluhallituksessamme on eri aineiden,               tusosastolle.
14010:  jopa liikuntakasvatustakin varten, puhu-
14011:      Helsingissä 13 p: nä helmikuuta 1950.
14012: 
14013:         Juhani Leppälä.             J. Koivisto.                 Martti Miettunen.
14014:         Jussi Lappi-Seppälä.        E. Pusa.                     Vihtori Vesterinen.
14015:                                     Aino Luostarinen.
14016: 320
14017: 
14018: VIU,15. -    Toiv. 811. N :o 127.
14019: 
14020: 
14021: 
14022: 
14023:                                Leikola. y. m.: Varttuneemmille tieteenharjoittajille jaetta-
14024:                                   vien akatemiastipendien lukumäärän lisäämisestä.
14025: 
14026: 
14027:                                     E d u s kun n a 11 e.
14028: 
14029:    Akatemialain mukaan jaetaan korkeim-          ne varat, jotka yhteiskunta myöntää eri-
14030: man hengenviljelyksen edistämiseksi vart-        tyisesti tieteellisen tutkimustyön edistämi-
14031: tuneemmille tieteellisen työn harjoittajille     seen, eivät mene hukkaan, vaan tuottavat
14032: 100 apurahaa. Nämä apurahat on tarkoi.           ennemmin tai myöhemmin erilaisissa yh-
14033: tettu lähinnä professoreille ja heihin ver-      teyksissä runsaan sadon.
14034: rattaville, kuten apulaispro:fessoreille. Apu-      Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14035: rahoja on siksi vähän, että niitä riittää        nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
14036: ainoastaan vaja~J,lle kolmannelle osalle kor-    vomuksen,
14037: keakoulujen opettajistosta, eivätkä lähes-
14038: kään kaikki ne, joille. tämä apuraha olisi                että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
14039: tuiki välttämätön heidän voidakseen käyt-              siin varttuneemmille tieteenharjoit-
14040: tää täysi työkykynsä tieteellisen tutkimus-            tajille jaettavien akatemiastipendien
14041: työn hyväksi, voi sitä saada. Tämä asiain-             lukumäärän       kaksinkertaistamiseksi
14042: tila vaatii parannusta ja on varmaa, että              nykyisestään.
14043:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
14044: 
14045:                 Erldd. Leikola;                             Jussi Saukkonen.
14046:                                                                                          321
14047: 
14048: VUI,ta. -    Toiv. al. N :o 128.
14049: 
14050: 
14051: 
14052: 
14053:                                Karvikko y. m:.: Nuorten tieteenharjoittajain apurahojen
14054:                                    korottamisesta.
14055: 
14056: 
14057:                                     E d u s k u n n a ll e.
14058: 
14059:    Laissa Suomen Akatemiasta ja valtion          reksi. Tällaiseksi ovat kuitenkin olosuhteet
14060: apurahoista korkeimman hengenviljelyn            muodostuneet nykyisin. Erityisesti nuoret
14061: edistämiseksi 3 päivältä lokakuuta 1947          tutkijat, joilla on perhe elätettävänä, ovat
14062:  (732/47) on 17 ja 20 § :ssä säädetty annet-     joutuneet vaikeuksiin. Apurahan saanti on
14063: tavaksi vuosittain 75 apurahaa nuorille          useimmiten merkinnyt joutumista huomat-
14064: tieteenharjoittajille. Apurahan suuruus on       tavasti heikompaan taloudelliseen asemaan
14065: lain 20 § :n mukaan 200,000 markkaa.             kuin minkä siihenastinen siviilitoimi on
14066:    Kun yllä mainittu apuraha hyväksyttiin,       heille turvannut. Lainsäätäjän tarkoitus
14067: siihen sisällytettiin aivan oikein ehto, että    on sen vuoksi apurahojen riittämättömyy-
14068: apurahan saajan oli kysymyksessä olevaksi        den takia jäänyt saavuttamatta.
14069: ajaksi luovuttava kaikista muista tehtä-           Edellä esitettyjen näkökohtien perus-
14070: vistä voidakseen keskittyä yksinomaisesti        teella ehdotamme kunnioittavasti eduskun-
14071: tarkoitettuun tutkimustyöhön. Kokemus on         nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14072: kuitenkin osoittanut nämä apurahat aivan
14073: riittämättömiksi, siitä huolimatta, että nii-             että hallitus kiireisesti antaisi
14074: hinkin on myönnetty inflaation edellyttämä              Eduskunnalle esityksen akatemialain
14075: indeksilisä. On tietysti luonnollista, että             muuttamisesta siten, että ainakin
14076: tieteellisen apurahan saanti velvoittaa tut-            nuorten tieteenharjoittajain apura-
14077: kijaa myös henkilökohtaiseen taloudelliseen             han maara korotettaisiin 300,000
14078: uhraukseen, mutta tämä henkilökohtainen                 markkaan.
14079: osuus ei saa muodostua ylivoimaisen suu-
14080:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
14081: 
14082:                 Irma Karvikko.                                Lassi Hiekkala.
14083:                 H. A. Kannisto.                               Kalle Kauppi.
14084:                                     Rolf B. Berner.
14085: 
14086: 
14087: 
14088: 
14089:                                                                                            41
14090: VI~,u. -     Hemst. mot. N:o 129.
14091: 
14092: 
14093: 
14094:                                               ('
14095: 
14096: 
14097: 
14098: 
14099:                                öhma.n m. fl.: Angående anslag för stipendier åt forskare,
14100:                                   som ägnar sig åt studittm av folkrepresentationens his-
14101:                                   toria.
14102: 
14103: 
14104:                                    T i ll   Ri k s d a g e n.
14105: 
14106:    Det nu ingångna halvseklet medför för           och vi kunna inte se en förnämligare form
14107: vär folkrepresentation ett flertal märkes-         än att till år 1963 skapa ett sammanfat-
14108: dagar, som är värda uppmärksamhet. 1956            tande och allsidigt standardverk över Fin-
14109: har ett halvsekel förflutit från vår repre-        lands riksdag från tiden för skilsmässan
14110: sentationsreform och tre år senare 150 år          från Sverige. Då något sådant nu icke
14111: sedan Borgå lantdag avhölls. Slutligen in-         finnes, kan den som intresserar sig för
14112: tiläffar år 1963 100-års-jubileet av lant-         denna väsentliga sida av vår historia en-
14113: dagen 1863-64, det ständermöte, som in-            dast ty sig till spridda uppgifter i olika
14114: ledde en ny epok i vår statlig~ utveck-            arbeten, av vilka ytterst få är annat än
14115: ling. Utan tvivel är det sistnämnda sekel-         populära och i vetenskapligt hänseende yt-
14116: jubilleet på sitt sätt det märkligaste. Helt       liga framställningar.
14117: säkert med rätta har lantdagen 1863-64                Till sitt 500 års jubileum 1935 utgav
14118: redan av samtiden betecknats som en vänd-          Sveriges riksdag ett digert arbete, som på
14119: punkt för de allmänna tänkesätten i lan-           ett utomordentligt sätt belyser denna mäk-
14120:  det; efter mer än 50 års Törnrosasömn             tiga institution. Och helt nyligen har de
14121:  återuppväcktes vårt konstitutionella liv till     första banden av det verk, varmed Dan-
14122:  en ny blomstring, det intensiva lagstift-         marks riksdag hugfäster sin sekelfest, ut-
14123: ningsarbete, som begynte, möjliggjorde             kommit.
14124:  framsteg på alla områden av samhällelig              Underlaget för en sammanfattande skild-
14125:  verksamhet och höjde snabbt välståndet i          ring hos oss är dock ännu alltför ytligt
14126: landet. Det politiska intresset fann en            för att möjliggöra ett omedelbart påbör-
14127: fruiktbar jordmån, och förutsättningar ska-        jande av arbetet. Undersökningarna om
14128:  pades efterhand för en demokratisk repre-         vårt riksdagsskick är ytterst sparsamma.
14129:  sentationsreform.                                  Särskilt gäller detta ståndsriksdagarnas
14130:     Trots att vår ståndslantdag var en direkt      tidevarv. Huru de från gustaviansk tid
14131:  arvtagare till den svenska, tryckte våra          medärvda formerna anpassades i LO 1869
14132:  statliga förhållanden snart sin egen prä-         och huru åter denna i praktiken tolkades,
14133:  gel på folkrepresentationen och gav den en        strävandena att reparera fyrkammarsyste-
14134: utveckling, som skiljer sig .från alla andra       mets olägenheter m. fl. frågor är prruktiskt
14135:  parlament.     Ty fyrkammarinstitutionen          taget ännu helt outforskade. Även repre-
14136:  existerade hos oss icke blott långt efter         sentationsreformen saknar en djuplodande
14137:  det man ute i värden övergett ståndsrepre-        utredning och undersökningarna om vårt
14138: sensationen utan även infördes under tryeket       nuvarande riksdagsskick är blott spora-
14139:  av egenartade yttre förhållanden med ett          diska.
14140: slag ett representationssystem, mera demo-            En orsak härtill måste utan tvivel sökas
14141: kratiskt än något annat samtida.                   i de ekonomiska svårigheter den vetenskap-
14142:     Det synes som om det år, då grunden            liga forskningen i vårt land har att kämpa
14143: till denna utveckling av folkrepresentation        med och de osäkra framtidsutsikter den
14144: lades, borde hugfästas på ett värdigt sätt         lärda hanan erbjuder. Det vore därför an-
14145:                                 VIII,17. -    Öhman y. m.                              323
14146: 
14147: geläget, att unga forskare skulle uppmunt-           statsvete-nskGpligt arbele om vår
14148: ras att ägna sitt intresse åt vår riksdags           folkrepresentation, ävensom att för
14149: olika skeden och olika sidor.                        förberedande av detta verk ock ska-
14150:    Med anledning av ovanstående föreslår             pande av ett tillräckligt vetenskap-
14151: vi, att riksdagen ville besluta hemställa,           ligt underlag för detsamma i stats-
14152:                                                      förslaget för år 1951 upptaga ett Wl-
14153:          att regeringens måtte skrida till           räckligt belopp att användas såsom
14154:       erforderliga åtgärder för utgivande            stipendier åt forskare, som ägna sig
14155:       till sekeljubileet av lantdagen 1863-          dt st'llilium av folkrepresentationens
14156:       64 av ett uttömmande kistoriskt ock             historia.
14157:      Helsingfors den 7 februari 1950.
14158: 
14159:                 c .. A. öhman.                              Arthur La.M)n.
14160:                 Verner Korsbäck.                            John Österholm.
14161:                 Albert Brom.mels.                           Jussi Lappi-Seppälä.
14162:                 Albin Wickman.                              Margit Borg-Sundman.
14163:                                     Jussi Saukkonen.
14164: 324
14165: 
14166: VII1,17. -   Toiv. a.l. N:o 129.                                                  Suomennos.
14167: 
14168: 
14169: 
14170: 
14171:                                Öhman y. m.: Määrärahasta stipendeiksi kansanedttstuslai-
14172:                                    toksen historian tutkijo~'lle.
14173: 
14174: 
14175:                                     E d u s k u n n a 11 e.
14176: 
14177:     Alkaneena puolivuosisatana on kansan-       laskettiin, olisi säilytettävä muistissa arvok-
14178:  edustuslaitoksemme eräitä merkkipäiviä,        kaana tavalla, emmekä me voi nähdä arvok-
14179:  jotka ovat huomionarvoisia. Vuonna 1956        kaampaa muotoa kuin luoda vuodeksi 1863
14180:  on kulunut puoli vuosisataa edustuslaitos-     kokoava ja monipuolinen yleisteos Suomen
14181:  reformistamme ja kolme vuotta myöhem-          eduskunnasta Ruotsista eroamisen jälkeen.
14182:  min 150 vuotta Porvoon valtiopäivistä.         Kun mitään sellaista ei nyt ole olemassa,
14183:  Lopuksi on vuonna 1963 vuoden 1863-64          voi historiamme tästä oleellisesta puolesta
14184:  valtiopäivien, jotka aloittivat uuden ajan-    kiinnostunut turvautua ainoastaan hajanai-
14185:  jakson valtiollisessa kehityksessämme, sata-   siin tietoihin eri teoksissa, joista aniharvat
14186:  vuotisjuhla. Epäilemättä viimeksi mainittu     ovat muuta kuin kansantajuisia ja tieteelli-
14187: satavuotisjuhla on tavallaan merkitykselli-     sessä mielessä pintapuolisia esityksiä.
14188: :Sin. Aivan varmasti 1863-64 valtiopäiviä          500-:vuotisjuhlaansa 1935 Ruotsin edus-
14189:  pitivät jo aikalaiset täysin syystä käänne-    kunta julkaisi suuren teoksen, joka erin-
14190: kohdaksi yleiselle ajattelutavalle maassa;      omaisella tavalla valaisee tätä mahtavaa
14191:  enemmän kuin 50 vuoden Ruusus-unen jäl-        laitosta. Ja aivan äskettäin on ilmestynyt
14192:  keen herätettiin perustuslaillinen elä-        ensimmäinen nide siitä teoksesta, jolla
14193: mämme jälleen uuteen kuikoistukseen, alka-       Tanskan eduskunta muistaa vuosisatais-
14194: nut intensiivinen lainsäädäntötyö teki mah-     juhlaansa.
14195: dolliselksi edistymisen !kaikilla yhteislrun-      Perusta yhtenäiselle kuvaukselle on
14196:  nallisen toiminnan aloilla ja. kohotti no-     meillä kuitenkin aivan liian pinnallinen
14197:  peasti hyvinvointia maassa. Poliittisella      tehdäkseen mahdolliseksi työn välittömän
14198: harrastuksena oli hedelmällinen maaperä ja      aloittamisen. Tutkimukset eduskuntamuo-
14199: vähitellen luotiin edellytyksiä demokraatti-    dostamme ovat äärimmäisen niukat. Erityi-
14200: selle eduskuntareformille.                      sesti tämä koskee säätyvaltiopäivien aika-
14201:    Vaikka säätyvaltiopäivämme olivat Ruot-      kautta. Miten kustaviaaniselta ajalta perit-
14202: sin säätyvaltiopäivien suoranainen perilli-     tyjä muotoja sopeutettiin vuoden 1869 val-
14203: nen, painoivat valtiolliset olomme pian         tiopäiväjärjestykseen ja miten tätä jäl-
14204: oman leimansa kansanedustuslaitokseen ja        leen käytännössä tulkittiin, pyrkimykset
14205:  antoivat sille kehityssuunnan, joka erottuu    nelikamarijärjestelmän epäkohtien korjaa-
14206: kaikista muista parlamenteista. Sillä neli-     miseksi y. m. kysymykset ovat käytännölli-
14207:  kamarijärjestelmä ei meillä ainoastaan säi-    sesti katsoen vielä ikokonaan tutkimatta.
14208: lynyt kauan sen jälkeen, kun muualla maa-       Myös edustuslaitosreformi kaipaa syvälle
14209:  ilmassa oli luovuttu säätyedustuksesta, vaan   luotavaa selvitystä, ja tutkimukset nykyi-
14210:  myös johti omalaatuisten ulkonaisten olo-      sestä eduskuntamuodostamme ovat ainoas-
14211: suhteiden painosta yhdellä iskulla edustus-     taan satunnaisia.
14212:  järjestelmään, joka oll demokraattisampi          Eräs syy tähän on epäilemättä haetta-
14213:  kuin mikään muu senaikaisista edustus-         vissa niistä taloudellisista vaikeuksista,
14214:  järjestelmistä.                                 joissa tieteellinen tutkimus maassamme jou-
14215:    Näyttää siltä, että se vuosi, jolloin pe-    tuu kamppailemaan, ja tiedemiesuran tar-
14216: rustus kansanedustuksen tälle kehitykselle       joamista epävarmoista tulevaisuuden näkö-
14217:                                   VIII,17. -     Öhman y. m.                              325
14218: 
14219: aloista. Sen vu~i on paikallaa.n rohkaista              tamme 1863--64 valtiopäivien sata-
14220: nuoria tutkijoita kohdistamaan huomiota                 vuotisjuhlaksi sekä ottaisi tämän
14221: eduskuntamme eri vaiheisiin ja eri puoliin.             teoksen valmistamista ja ·riittävän
14222:    Edellä olevan johdosta ehdotamme edus-               tieteellisen pohjan luomiseksi sitä
14223: kunnan päätettäväksi toivomuksen,                       varten vuoden 1951 tulo- ja meno-
14224:                                                         arvioesitykseen riittävän määrärahan
14225:          että hallitus ryhtyisi tarvittaviin            käytettäväksi stipendeinä tutkijoille,
14226:       toimenpiteisiin tyhjentävän historial-            jotka aikovat omistautua kansan-
14227:       lisen ja valtiotieteellisen teoksen jul-          edustuslaitoksen historian tutkimi-
14228:       kaisemiseksi kansanedustuslaitokses-              seen.
14229:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950.
14230: 
14231:                 0. A. Öhman.                               Arthur La.Mon.
14232:                 Verner Korsbäck.                           John Österholm.
14233:                 Albert Brommels.                           Jussi Lappi-Seppälä.
14234:                 Albin Wickman.                             Margit Borg-Sundman.
14235:                                       Jussi Saukkonen.
14236: 326
14237: 
14238: VIU,1s. -    KemJt. mot. Jl:o 130.
14239: 
14240: 
14241: 
14242: 
14243:                               östeuon m. :m.: A.ng<Unde åtgärder för underlättande av
14244:                                  skolgången i läroverk för landsbygdens ungdom.
14245: 
14246: 
14247:                                    T i 11 R i k s d a g e n.
14248: 
14249:    På tal om landsbygdens svårlösta problem     avsikt att avlägga studentexamen, tvlingna
14250: framhålles ofta, att landsbygdens ungdom        att · under några år besöka läroverk i stad
14251: inte har samma möjligheter SOU1 stadsung-       eller tätort.
14252: domen tili utblldning oeh fortsatta studier.       Under sädana :förhållanden synes det
14253: Efter avslutad folkskolegA.ng pä hemorten       vara av vikt, att staten uppmärksammar
14254: äro de unga tvungna att söka sig tili sta-      denna fråga och i strävan att bereda alla
14255: den för att fortsätta sina studier vid ett      barn samma utbildningsmöjligheter under-
14256: läroverk. Detta är dock förenat med stora       lättar landsbygdsungdomens skolgång i
14257: ekonomiska uppoffringar från föräldrar-         :form av understöd. Detta torde lämpligast
14258: nas sida och många av dessa gå inte heller      kunna ske genom inackorderingsbidrag åt
14259: i land därmed. Medan utbildningen i prak-       de elever, som vistas hela skolåret på an-
14260: tiska :d.roanstalter DJUmera för mången vä-     nan ort, och genom resebidrag åt elever,
14261: sentligen underlättats genom de för yrkes-      som dagligen färdas från hemmet tili skol-
14262: utbildning avsedda stipendier, som utdelas      orten. Ytterligare borde anslag komma i
14263: genom socialministeriet, åtnjuta elever i       fråga för internat, som upprättas i sam-
14264: läroverk inte samma förmåner. De under-         band med läroverk eller på enskilt initiativ
14265: stöd, som äro avsedda att tilldelas begå-       och i vilka barnen ha goda förutsättningar
14266: vade mindre bemedlade elever i lärover-         att erhålla nödig vård och tillsyn.
14267: kens gynmasialklasser, äro alltför få för          Med stöd av vad ovan framhållits föreslå
14268: att ha betydelse i detta sammanhang, sär-       vi vördsamt, att riksdagen måtte besluta
14269: skilt som de inte äro avsedda enbart för        hemställa,
14270: elever från landsbygden. Under de senaste
14271: åren ha visserligen mellanskolor upprättats               att regeringen måtte vidtaga åt-
14272: på ett flertal mindre orter, men deras nät              gärder för underlättande av skol-
14273: omspinner inte ännu på långt när hela                   gången i läroverk för landsbygdens
14274: Jandet och i varje fall äro de, som ha för              ungdom.
14275:       Helsingfors den 6 februari 1950.
14276: 
14277:                 Ebba östenson.                                 Albert Brommels.
14278:                 Albin Wickman.                                 Matts Forss.
14279:                 Verner Korsbäck.                               Henrik Kullberg.
14280:                 Arthur Larson.                                 Ralf Törngren.
14281:                                                                                            327
14282: 
14283: vm,1s. -     Toiv. al. N:o 130.
14284: 
14285: 
14286: 
14287: 
14288:                                Ölteluloll. y. m.: f'Dimen,piteistä maaseudun nuorison oppi-
14289:                                    ko'!Uunkiip•iw. ke'lpottamiseksi.
14290: 
14291: 
14292:                                      E d u B k u n n a ll e.
14293: 
14294:    Puhutta-essa maaseudun vaikeasti ratka.:is-   taa ylioppilastutkinnon, pakko käydä muu-
14295: taviata pulmiata mainitaan usein, että maa-      tama VllOSi oppikoulua kaupungissa taitaa-
14296: seudun nuorisolla ei ole samoja mahdolli-        javäkisessä yhdyskunnassa.
14297: suuksia koulunkäyntiin ja opintojen jat-            Tällaisten olojen vallitessa näyttää ole-
14298: ka:mlseen kuin. kaupunkilaisnuoriaolla. Lo-      van tärkeätä, että valtiovalta kiinnittää
14299: petettuaan kotiseudullaan kansakoulun-           huomiota tähän kysymykseen ja, pyrittäessä
14300: käynnin nuorten on pakko hakeutua kau-           valmistamaan kaikille lapsill-e samat kou-
14301: punkiin jatkamaan opiskeluaan jossain op-        lunkäyntimahdollisuudet, helpottaa maa-
14302:  pikoulussa. Tämä vaatii kuitenkin suuria        seudun nuorison koulunkäyntiä avustuksen
14303: taloudellisia uhrauiksia vanhemmilta eivätkä     muodossa. Tämä saattaisi ehkä sopivimmin
14304: monet sellaiseen pystykään. Kun koulun-          tapahtua myöntämällä täysihoitoavustusta
14305: ikäyntiä käytännöllisissä oppilaitoksissa nyt-   sellaisille oppilaille, jotka oleskelevat koko
14306: temmin on monelle olennaisesti helpotettu        kouluvuoden toisella paikkakunnalla, ja an-
14307:  ammattikasvatukseen tarkoitetuilla stipen-      tamalla matka-avustusta oppilaille, jotka
14308: deillä, joita .sosiaaliministeriö jakaa, eivät   päivittäin kulkevat kotoaan koulupaikka.
14309:  oppikoulujen oppilaat pääse nauttimaan          kunnalle. Lisäksi pitäisi myöntää määrä-
14310:  samoja etuja. Ne avustukset, jotka on tar-      rahoja asumalaitoksille, joita perustetaan
14311: koitettu jaettaviksi oppikoulujen lukioluok-     oppilaito.crten yhteyteen taikka yksityisten
14312:  kien lahjakkaille varattomille oppilaille,      aloitteesta ja joissa lapsilla on hyvät ·edel-
14313: ovat vallan liian harvalukuiset, jotta niillä    lytykset tarpeellisen hoidon ja silmälläpi-
14314: olisi merkitystä tässä yhteydessä, erittäin-     don saamiseen.
14315:  kin kun niitä ei ole tarkoitettu yksinomaan        Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
14316:  maaseudulta kotoisin oleville oppilaille.       nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
14317:  Viime vuosien aikana. on tosin perustettu       toivomuksen,
14318:  keskikouluja useille pienehköille paikkakun-
14319:  nille, mutta niiden verkko ei vielä lähi-                  että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
14320:  mainkaan ulotu yli koko maan, ja joka ta-               siin maaseudun nuorison oppikoulun-
14321:  pauksessa on niiden, jotka aikovat suorit-              käynnin helpottamiseksi.
14322:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950.
14323: 
14324:                  Ebba östenson.                                Albert Brommels.
14325:                  Albin Wickman.                                Matts Forss.
14326:                  Verner Korsbäck.                              Henrik Kullberg.
14327:                  Arthur La.rson.                               Ralf Törngren.
14328: 328
14329: 
14330: VII1,19. -   Toiv. al. N:o 131.
14331: 
14332: 
14333: 
14334: 
14335:                              Kauppi y. m.: Määrärahasta kansan3ivistystyön bt'bliogra-
14336:                                fian aikaansaamista varten.
14337: 
14338: 
14339:                                   E d u s k u n n a 11 e.
14340: 
14341:   Kysymys kansansivistystason kohottami- on alettu kipeästi lreivata. Kansansivistys-
14342: sesta on antanut aihetta vilkkaiaSeen aja- opillisen yhdistyksen toimesta onkin jo val-
14343: tustenvaihtoon varsinkin siitä lähtien kun mistettu su1ID!Ilite1ma tällaisen bibliografian
14344: Aleksanteri II 1856 määräsi, että senaatin laatimista varten ja työn tekijäkin on tie-
14345: oli ryhdyttävä toimiin kansanopetuksen dossa, mutta mainitulla yhdistyksellä ei
14346: järjestämiseksi. Eri aikoina asiasta anne- ole ollut eikä vieläkään ole varoja aikeoo
14347: tut lausunnot ovat kuitenkin hajallaan mo- toteuttamiseen. Krm tehtävän yhä pitem-
14348: menlaisissa julkaisuissa, sanomalehtien ja mälle tulevaisuuteen lykkäytyminen ehkäi-
14349: aikakaUSikirjojen palstoilla y. m. Tämä see tukevan tieteellisen pohj81Di luomista
14350: tuottaa tutkijoille ja muille sivistyskeskus- sivistystyölle ja tarkoituksenmukaisintoo
14351: teluista kiinnostuneille suuria vaikeuksia, muotajen löytämistä käytärmölliselle sivis-
14352: kun nämä haluavat ja kun heidoo usein on tystoiminnalle, olisi kuitenkin sen suarit-
14353: Yälttämätöntä.k.im. perehtyä sivistyskysymys- tamiseen mahdollisimman pian päästävä.
14354: ten aikaisempaan käsittelyyn. Siksi on si-       Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
14355: vistystyöntekijäin piirissä jo lmuan aikaa kunnioittaoo edusku!Ilnan päätettäväksi toi-
14356: ollut pohdittavana kysymys bibliografian vamukseln,
14357: aikaansaamisesta, joka antaisi ohjeita, mistä
14358: kansansivistysasiasta esitettyjä !Iläkökohtia            että hallitus ottaisi vuoden 1951
14359: ja ajatuksia olisi löydettävissä. Tällainen           tulo- ja menoarvioesitykseen 300,000
14360: teos on sitä tarpeellisempi, kun sivistys-            mk määrärahan kansansivistystyön
14361: kysymysten tieteellistä käsittelyä nykyääm.           bibliografian aikaansaamista varten.
14362:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1950.
14363: 
14364:                 Kalle Kauppi.                               H. A. Kannisto.
14365:                 Lassi Hiekkala.                             Rolf B. Berner.
14366:                                    Irma Karvikko.
14367:                                                                                           329
14368: 
14369: VIU,2o. -    Toiv. al. N:o 132.
14370: 
14371: 
14372: 
14373: 
14374:                                Nieminen y. m. : Koulutarvikkeiden valmistuksen ja kou-
14375:                                    luille jakelun suorittamisesta valtion toimesta.
14376: 
14377: 
14378:                                     E d u s k u n n a ll e.
14379: 
14380:    Kansakoululaitos maassamme on ollut jat-       suuren osan olisi mielestämme mahdollista
14381: kuvan kehityksen alaisena eikä se vieläkään       saada aikaan tarpeen vaatimia supistumi-
14382: vastaa niitä vaatimuksia mitä kansanope-          sia. Juuri tällä osalla kansakoulumenois-
14383: tuksellemme on asetettava. Sitä on edelleen       samme on asiallisella keskittämisellä mah-
14384: kehitettävä ja koetettava saada siitä niin        dollista saada huomattavia supistuksia ai-
14385: täydellinen, että kansakoulun yleissivistyk-      kaan opetuksen siitä silti kärsimättä.
14386: sellisellä oppimäärällä voi menestyksellisesti       Maassamme toimii tällä hetkellä useitakin
14387: tulla toimeen nykyisen ja alati kehittyvän        keskusliikkeitä, jotka välittävät kouluille
14388: yhteiskunnan jäsenenä. Kehityksen pyörä           kalustoja, havainto- ja opetusvälineitä y. m.
14389: käy lakkaamatta eteenpäin ja kansakoulu-          Lisäksi monet kirjakaupat ja muutkin alaa
14390: laitoksemme on pystyttävä seuraamaan sitä,        edustavat kauppaliikkeet hoitavat tätä teh-
14391: vieläpä saavuttamaankin asiallinen asema          tävää, riippuen siitä mistä kussakin tapauk-
14392: tässä kehityksen voittokulussa.                   sessa kunnallisvaltuusto on päättänyt kou-
14393:    Mutta kansakoululaitoksemme jatkuva ke-        lutarvikkeet hankittaviksi. Kuitenkin hin-
14394: hitys tuo myöskin kustannusten nousua. Jo         nat ovat samat jopa korkeammatkin, varsin-
14395: nykyinen kansakoululaitoksemme aiheuttaa          kin kaluston osalla, kuin mitä yksityinen
14396: valtiolle, kaupungeille, kauppaloille ja kun-     kuluttaja tarvitsee maksaa vastaavanlaisista
14397:  nille niin suuria kustannuksia, että on he-      tarvikkeista. Lisäksi tarvikkeiden kirjava
14398:  rännyt kysymys koko kansakoululaitok-            erilaisuus aiheuttaa suuria vaikeuksia kou-
14399:  semme supistamisesta. Se ei kuitenkaan saa       lutyölle, varsinkin milloin oppilas joutuu
14400:  tulla tämän taloudellisen kysymyksen rat-        siirtymään toisesta koulusta toiseen.
14401:  kaisuksi, vaan on löydettävä muita keinoja          Kun kysymyksessä on erittäin suuret
14402:  kustiUUlusten supistamiseksi. Niitä keinoja      hankinnat, koko maamme kansakoulujen
14403:  kyllä löytyy kun asia otetaan tarkan tutki-      tarve, niin on aikaan saatava keskittyminen,
14404:  muksen alaiseksi.                                 jotta päästään tarvikkeiden kirjavuudesta
14405:     Varsin huomattavan osan kansakoulume-         yhdenmukaisuuteen kaikissa kansakouluis-
14406:  noista muodostavat palkkausmenot, mutta           samme ja suuren sarjatuotannon kautta
14407:  niiden kohdalla ei ole mahdollista eikä asial-    huokeimpiin hankintahintoihin. Valtion,
14408:  lista lähteä supistuksia suunnittelemaan          joka on suurimmalta osalta osallinen näistä
14409:  koska kansakoulun opettajien y. m. kansa-         kustannuksista, olisi otettava tehtävä koko-
14410:  koululaitoksen paikalliseen henkilökuntaan        naan hoitoonsa. Olisi muodostettava valtion
14411:  kuuluvien palkkaus jo nykyiselläänkin on          elin joka kouluhallituksen alaisena hoitaisi
14412:  liian alhainen. Myöskään koulurakennusten         koulutarvikkeiden valmistuksen ja jakelun
14413:  aiheuttamissa kustannuksissa ei liene mah-        kouluille. Täten säästyttäisiin monilta kou-
14414:  dollisuuksia supistuksiin. Mutta sen sijaan      lutyötä haittaaviita hankaluuksilta ja sääs-
14415:  koulukalusto, havainto- ja opetusvälineiden       tettäisiin huomattavasti valtion ja kuntien
14416:  ja muiden tähän ryhmään kuuluvien tar-            varoja.
14417:  vikkeiden aiheuttamissa menoissa, jotka              Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
14418:  muodostavat kansakoulumenoista sangen             kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14419:                                                                                              42
14420: 330                             VIII,2·0. -   Koulutarvikkeet.
14421: 
14422:           että hallitus kiireellisesti tutkitut-       kyistä edullisemm.is ja, jos Wlll'i-
14423:        taisi, mitä mahdollisuuksia olisi val-          muksen tulos on myönteinen, ryhty-
14424:        tion toimesta suorittaa koulutarvik-            mään toimenpiteisiin tämän tarpeen
14425:        keiden valmistus ja kouluille jakelu            vaatiman keskittämisen aikaansaami-
14426:        taloudellisesti ja käytännöllisesti ny~         seksi.
14427:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
14428: 
14429:                  Niilo Nieminen.                            B. Tauriainen.
14430:                  Eino Kilpi.                                Kaarle Renfors.
14431:                  .Amt& Nevalainen.                          Matti Meriläinen.
14432:                  Irma Torvi.                                Martti Leskinen.
14433:                  Eino Tainio.                               Arvo Riihimäki.
14434:                  E. Hietanen.                               Toivo Pyörtänö.
14435:                  Toivo Friman.                              Lauri Myllymäki.
14436:                                                                                              331
14437: 
14438: Ym,:u. -     ToiY. al. lf :o 133.
14439: 
14440: 
14441: 
14442: 
14443:                                 Lappi-Seppälä y. m. : Lisäyksestä vuockn 1950 tulo- ja
14444:                                    mefWQrvwon pu'lwlevyarkiston perustamista, varten.
14445: 
14446: 
14447:                                      Eduskunnalle.
14448: 
14449:    Loistavimpienkin puhetaiteen ja -taidon        käyttää äänilevyjen lisäksi magnetofonin
14450: luomusten kohtalona on ollut kerran syttyä        lankaa ja nauhaa. Jopa filminauhakin voi
14451: ja sammua, jäljelle on jäänyt ehkä vain           tulla kysymykseen, jos tahdotaan säilyttää
14452: maine. Sitävastoin kuvaamataitelijoiden ja        puhujasta myös visuaalinen talletus. M:ag-
14453: säveltäjien teokset puhuvat sukupolvista          netofonit ovat jo nykyisessä muodossaan
14454: toisiin tuoreina ja alkuvoimaisina. On jo         hyvin käyttökelpoisia puhearkiston tarkoi-
14455: kauan talletettu äänilevyihin musiikkitai-        tusten kannalta. Ne ovat helposti liikutel-
14456: teilijoiden merkittävimmät suoritukset. Sa-       tavia ja niiden avulla voidaan tallentaa
14457: moin olisi jo aika ryhtyä nopeasti huolehti-      näppärästi sekä lyhyempiä että pitempiä
14458: maan puhetaidollisten suoritusten talteen-        esityksiä aina tunnin kestäviin asti. Arkis-
14459: ottamista jälkipolvia silmällä pitäen. Jo         tosaa on mahdollista käyttää rinnan mag-
14460: liian moni maineikas puhutun sanan käyt-          netofoni- ja äänilevymateriaalia siten, että
14461: täjä toisensa perästä on saanut mennä             pääasiallisimpana talletusaineena olisi lanka
14462: suureen hiljaisuuteen, ilman että hänen           tai nauha ja vähemmän käytettynä ääni-
14463: äänestään olisi jäänyt minkäänlaista pysy-        levy joko kovalevyn tai teräslevyn muo-
14464: vää muistoa.                                      dossa. Jälkimmäiseen aineeseen talletettai-
14465:     Nykyinen vanhin ja keski-iässä oleva          siin arkistotoiminnan ensimmäisessä vai-
14466: sukupolvemme on omakohtaisesti saanut             hesaa vain sellainen puhenäyteaineisto, jota
14467: elää mukana Suomen historian tämän vuo-           kipeimmin tarvitaan jatkuvassa julkisessa
14468: sisadan alkupuolella tapahtuneet merkittä-        käytössä. Myöhemmässä toimintavaiheessa
14469: vät murrosvaiheet ja itsenäisyysaikamme           on tarpeen siirtää - pelkästään säilymis-
14470: ensi vuosikymmenet. Keskuudessamme ovat           varmuudenkin vuoksi - tärkein lanka- ja
14471: vielä monet huomattavissa asemissa toimi-         nauhamateriaali kestolevyille.
14472: neet tai vieläkin toimivat henkilöt, jotka           Jotta ainesten keruussa päästäisiin mah-
14473: näiden merkkiaikojen tapahtumista voivat          dollisimman nopeasti alkuun, olisi arkiston
14474: kirjoitettua sanaa monta kertaa elävämmin         toiminta heti suunniteltava mahdollisimman
14475: kertoa jälkipolville omakohtaiset vaikutel-       laajalle pohjalle siten, että se pyrkisi yh-
14476: mansa ja muistelmansa. Jo tällä perus-            teistyöhön eri kulttuurijärjestöjen sekä
14477:  teella on kiireellinen aika perustaa yleisval-   valtio- ja talouselämän aloja edustavien
14478: takunnallinen puhelevyarkisto. Toiselta           yhteisöjen kanssa. Asiantuntevissa piireissä
14479:  puolen nykypolvi voisi saada hyvinkin an-        asiasta neuvoteltaessa ja perustamiakustan-
14480:  karan tuomion jälkipolvilta, ellei tämän         nuksia hahmoteltaessa on päädytty seuraa-
14481:  hetkenkin johtavien valtiomiesten ja polii-      viin arvioihin. Ääniteknillisiin laitteisiin ja
14482:  tikkojen, huomattavimpien kulttuuri- ja          raakamateriaaliin, toimiston vaatimiin al-
14483: taiteilijapersoonallisuuksien, mainehikkaim-      kumenoihin y. m. tarvittaisiin n. 600,000
14484:  pien yliopisto- ja koulumiesten sekä tunne-      mk. Sen lisäksi tulisi arkistolla olemaan
14485:  tuimpien taloudellisen elämän merkkihenki-       vakituiset vuosimenot, jotka aiheutuisivat
14486:  löiden puhenäytteet säilytettäisiin perus-       arkiston johtajan ja välttämättömän hen-
14487:  tettavasaa puhearkistossa.                       kilökunnan paikkaamisesta. Huoneiston
14488:     Teknilliset mahdollisuudet ovat tätä ny-      vuokramenot kuuluvat niinikään vuosime-
14489:  kyä laajentuneet äänen tallettamiseksi jo        noihin, jotka ainakin ensimmäisenä vuonna
14490:  sellaiseen materiaaliin, jota ajan hammas        tulevat kaikkiaan vaatimaan n. 1,400,000
14491:  ei pääse huonontamaan. Nykyisin voidaan          mk. Puhelevyarkisto pääsisi taloudelliselta
14492: 332                             VII1,21. -   Puhelevyurkisto.
14493: 
14494: kannalta heti aloittamaan toimintansa, jos       sen havainnonistuminen tulee lisääntymään
14495: valtio myöntäisi sen perustamista varten         aitojen puhenäytteiden ansiosta. Puhetie-
14496: kahden miljoonan markan määrärahan.              teen ja -taidon tutkimus saa ensiluokkaista
14497:    Arkiston hallinnollista ja toiminnan          ja korvaamatonta ainesta. Historian- ja
14498: yleisjärjestelyä koskevaa puolta suunnitte-      kielentutkijat löytävät arkistosta ainesta.
14499: lemaan on lähiaikoina pidettävään kokouk-        monien kiintoisien ongelmien valaisemiseksi.
14500: seen kutsuttu useita kymmeniä huomattavia           Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
14501: julkisuuden henkilöitä. Asia on herättänyt       kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14502: erittäin suurta kiinnostusta kaikissa niissä
14503: piireissä, jotka henkisen ja aineellisen kult-           että hallitus antaisi Eduskunnalle
14504: tuurin edustajina tulevat tässä hankkeessa             esityksen 2,000,000 markan määrä-
14505: kysymykseen.                                           rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
14506:    Edellä viitattuun arkiston kulttuurihisto-          1950 tulo- ja menoarvioon puhelevy-
14507: rialliseen merkitykseen ei yksinomaan ole              arkiston perustamiskustannuksia ja
14508: kohdistettava huomiota silloin, kun arvioi-            ensimmäisen toimintavuoden menoja
14509: daan arkiston tarpeellisuutta. Kouluopetuk-            varten.
14510:       Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1950.
14511: 
14512:                  Jussi Lappi-Seppälä.                      Nils Meinander.
14513:                  Atte Pakkanen.                            Päiviö Hetemäki.
14514:                                    Lassi Hiekka.la.
14515:                                                                                        333
14516: 
14517: VUI,22. -   Toiv. al. N :o 134.
14518: 
14519: 
14520: 
14521: 
14522:                               Pyörtänö y. m.: Määrärahasta kotimaisten opetuselokuvien
14523:                                 valmistamiseksi.
14524: 
14525: 
14526:                                    E d u s k u n n a 11 e.
14527: 
14528:    Kehitys suuressa maailmassa, m. m. Ame-      vyyksien esittelyn muodossa. Todellisia
14529: rikassa, Englannissa ja Neuvostoliitossa, on    opetuselokuvia, jotka täyttävät opetuselo-
14530: vääjäämättömästi johtanut opetuselokuvien       kuvalle kuuluvat vaatimukset, ei sensijaan
14531: yhä yleistyvämpään käyttöön, mikä onkin         ole ollut mahdollisuus valmistaa, kun varo-
14532: luonnollista, koska nähty kuva on monin         jen puute tuottaa hankaluutta, eikä ole
14533: verroin opetusarvoltaan parempi ja tulok-       toivoa, että elokuvien esityksilUikään voi-
14534: sia antavampi kuin jos jouduttaisiin tur-       taisiin taloudellista tukea hankkia.
14535: ~tautumaan painettuun sanaan. Lisäksi on           Kun on paikallaan, että valtiovalta on
14536: huomattava, että elokuvaesitys tuo muka-        mukana edistämässä· tärkeäksi katsottavan
14537: naan entistä suuremmille ryhmille tilaisuu-     opetustoiminnan muotoa, ehdotamme kun-
14538: den saada pätevää ja asiallista ohjausta,       nioittaen, eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
14539: mihin muuten ei olisi mitään mahdolli-          vomuksen,
14540: suutta.                                                   että hallitus      ottaisi vuoden
14541:    Pienessä määrin on meidänkin maas-                  1951 tulo- ja menoarvioesitykseensä
14542: samme kiinnitetty opetuselokuvien valmis-              15,000,000 markan määrärahan koti-
14543: tukseen huomiota, mutta useinkin nimen-                maisten opetuselokuvien valmistusta
14544: omaan tehdas- y. m. laitosten sekä nähtä-               edistäviin tarkoituksiin.
14545:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
14546: 
14547:             Toivo Pyörtänö.                             ·Niilo Nieminen.
14548:             Kalle Kauhanen.                              Irma Hamara.
14549:             Yrjö Kilpeläinen.                            Veli Järvinen.
14550:             Yrjö Helenius.                               Laura Brander-Wallin.
14551:             Hugo Aattela.                                Martti Suntela.
14552:             Atte Pakkanen.                               Eino Rytinki.
14553:             Lennart Heljas.                              Margit Borg-Sundman.
14554:             Artturi Koskinen.                            L. I. Kaukamaa.
14555:             0. Muildm.                                   Erkki Koivisto.
14556:                                    Kaarle Renfors.
14557: VIII,2a. -    Toiv. al. N:o 135.
14558: 
14559: 
14560: 
14561:                                 Saariaho y. m. :Ammatinvalinnan ohjaustoiminnan aloitta-
14562:                                     misesta kotJJulmtoksen piirissä.
14563: 
14564: 
14565:                                      E d u s k u n n a ll e.
14566: 
14567:    Maassamme on jo pitkän aikaa tunnettu             Toiminnan aloittaminen käy hetki het-
14568:  järjestetyn ja suunnitelmallisen ammatin-        keltä yhä· kiireellisemmäksi, sen ovat ta-
14569:  valinnan ohjauksen tarvetta. Tämä on ol-         junneet jo koululaiset itse, ryhtyessään yh-
14570: lut huomattavissa erityisesti koululaitoksen,     teistyössä ylioppilaiden ja eräiden asiantun-
14571:  sekä yleisen että ammatillisen, työvoima-        tijain kanssa antamaan ohjausta yliopisto-
14572:  viranomaisten, erityisesti sotainvaliidien       opintojen aloittamisessa ja siihen liittyvässä
14573:  työhönsijoituksen, ja työntekijä- ja työn-       alan valinnassa. Ehkä vielä kiireellisem-
14574:  antajajärjestöjen taholla. Ammatinvalinnan       pänä on ohjausta pidettävä keskikoulun
14575:  ohjauksen tarve on kohdistunut niinhyvin         päättämisvaiheessa, koska se tehokkaasti
14576:  ruumiillisen kuin henkisen työn aloihin.         toteutettuna tässä vaiheessa ilmeisesti voisi
14577:  Eduskuntakin on jo aikaisemmin toivomus-         parhaiten helpottaa painetta akateemisissa
14578:  aloitteen muodossa kiinnittänyt hallituk-        opinnoissa ja auttaa ns. ylioppilastulvan
14579: sen huomiota asiaan ja myöskin meno-              poistamisessa.
14580:  arvion käsittelyn yhteydessä myöntänyt              Myös kansakoulun päättymisvaiheessa
14581: varoja niihin valmisteleviin toimenpiteisiin,     kaivataan suunnitelmallisesti johdettua toi-
14582:  joita on tehty kauppa- ja teollisuusminis-       mintaa nuorisolle tarjoutuvien eri ammatti-
14583: teriön ammattikasvatusosaston yhteyteen           alojen ja niille valmistavien ammattikou-
14584: perustetussa ammatinvalinnan ohjaustoi-           lujen tunnetuksitekemisessä ja nuorten
14585: mistossa.                                         omien mahdollisuuksien selvittämisessä. Tä-
14586:     Hallitus on myöskin tehnyt eduskun-           mänkin yleisessä aloittamisessa on viivy-
14587: nalle tätä asiaa koskevan lakiesityksen esit-     telty liian kauan.
14588: täessään uudistettaviksi ehdotetussa työn-           Ammattikoulujen taholla taas tarvittai-
14589:  välityslainsäädännössä mahdollisuuden am-        siin selvitystä oppilaiden valintamenetel-
14590: matinvalinnan ohjauksen kehittämisestä            mistä, työvoiman tarpeesta eri ammatti-
14591: työnvälityksen yhteydessä. Tämän esityksen        aloilla jne.
14592: käsittely on siirretty yli vaalien.                  Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
14593:    Ammatinvalinnan ohjaustyön tulisi alle-        nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toi-
14594: kirjoittaneiden käsityksen mukaan ensisi-         vomuksen,
14595: jaisesti kohdistua pohjakoulusta juuri pää-
14596: sevään ja muihin kouluihin sekä eri toimi-                  että hallitus kiireellisesti selvityt-
14597: aloille harjoittelijoikai tai työhön siirtyvään          täisi mahdollisuudet yleisen amma-
14598: nuorisoon. Sen tulisi myös pystyä autta-                 tinvalinnan ohjaustoiminnan aloitta-
14599: maan ·jokaista nuorta oikean toimialan va-               misesta kaululaitoksen piirissä ja te-
14600: linnassa ja siihen liittyvän ammattiopin                 kisi tämän toteuttamiseksi tarpeelli-
14601: hankinnassa, riippumatta asianomaisen het-               set esitykset Eduskunnalle.
14602: kellisestä työpaikan tarpeesta.
14603:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
14604: 
14605:         Urho Saariaho.               Rolf B. Berner.               Kerttu Saalasti.
14606:         Felix Seppälä.               Meeri Kalavainen.             Vieno Simonen.
14607:         Pentti Niemi.                Antti J. Rantamaa.            Helena Virldti.
14608:         Heikld Hyikkäälä.            Jussi Saukkonen.              Usko Koski.
14609:                                      Jaakko Hakala.
14610: YID,24. -     Toiv. al lf :o 136.
14611: 
14612: 
14613: 
14614: 
14615:                                  Ka.uka.maa y. m. : Toimenpiteistä ylioppilaiden ammatin-
14616:                                     t~alinna1t.   ohjauksen järjestämiseksi.
14617: 
14618: 
14619:                                       Eduskunnalle.
14620: 
14621:    Ylioppilastutkinnon suorittaneet henki-               Suomen Ylioppilaskuntien Liitto, joka
14622: löt muodostavat sen ryhmän, jonka 8Jlllllat-         useassa yhteydessä on ilmaissut huolestu-
14623: tikoulutus vaatii eniten aikaa ja varoja.            miseiDsa nykyisen tilanteen johdosta, on
14624:    Näin ollen on myös yhteiskunnan kan-              oma-aioitteisin toim®pitein pyrkinyt kor-
14625: nalta ensiarvoisen tärkeätä, että ylioppi-           jaamaan pahimpia epäkohtia. Sen toi-
14626: laiden jatkokoulutus ja ammatteihin si-              mesta annetaan nykyisin kaikille sitä ha-
14627: joittuminen tapahtuu mahdollisimma;n tar-            luaville korkeakouluopinnot aloittaville
14628: koituksenmukaisesti. Tällöin on toisaalta            maksutonta opintoneuvontaa ja myös eri
14629: huolehdittava siitä, että ylioppiLaiden jat-         aloina vallitsevaa työmarkkinatilannetta
14630: kokoulutus tapahtuu hapuilematta sekä                koskevia selostuksia.      Ylioppilasjärjestöt
14631: mahdollisimman määrätietoisesti. Toisaalta           ovat lisäksi ryhtyneet maan oppikoulujen
14632: on luotava takeet sille, että kunkin yli-            viimeisen luokam oppilaille järjestämään
14633: oppilaan saama koulutus ja hänen valitse-            korkeakouluopintojen luonnetta ja järjes-
14634: mansa ammatti antavat hänelle tilaisuuden            telyä kOSikevia tiedoitustilaisuuksia.. Niin
14635: toteuttaa edellytyksensä parhaalla mahdolli-         arvokkaita !kuin nämä toimenpiteet ovat-
14636: sella tavalla.                                       kin, ne eivät yksinään kykene poistamaan
14637:    Kummaltaki!n. kannalta on nykyinen ti-            VJallitsevia epäkohtia. Vasta illiiden rin-
14638: lanne epätyydyttävä. Useilla tahoilla ja             nalla toimiva ammatinvalinillall ohjaus,
14639: monissa yhteyksissä on todettu, että so-             joka toisaalta selvittää yksilöiden taipu-
14640: pivimman jatkokoulutuksen valitseminen               mukset ja edellytyikS"et, toisaalta esittelee
14641: tuottaa ylioppilaille suuria vaikeuksia ja           eri ammatteja, niiden rakennetta, luon-
14642: että se huolestuttavan useasti tapahtuu              netta ja vaatimuksia, luo perustellulle
14643: suunnitelmattomasti tai summittaisin pe-             opintosuunnan ja ammatin valinnalle vält-
14644: rustein. Monet aloittavat ylioppilastutkin-          tämättömän pohjan. Ylioppilaihin kohdis-
14645: non jälkeen ikorkeakouluopinm.ot omaamatta           tuvan ammatinvalinnan ohjaustoiminnan
14646: niihin vähimmäisedellytyksiä, ja valinta             välttämättömyyttä onkin viime aikoina ko-
14647: eri korkeakoulujen sekä saman korkeakou-             rostettu sekä ylioppilaiden omassa piirissä
14648: lun eri tiedekuntien ja opintosuuntien kes-          että sen ulkopuolella.
14649:  ken tapahtuu usein sattumanvaraisesti tai               Tälä hetkellä ovat kaikki edellytykset
14650:  epäasiallisesti. Seurauksena on, että kor-          mainittua toimintamuotoa varten olemassa.
14651:  keakouluissa vallitsee tilanahtaus, että            l'.faassammre on suoritettu niin perusteellista
14652:  opintonsa keskeyttäneiden lukumäärä nou-            ja monipuolista ylioppilaiMn kohdistuvaa
14653:  see suhteettoman suureksi ja että siirty-           psytkologista tutkimustyötä, että ammatin-
14654:  misiä tiedekunnasta toiseen tai opintosuun-         valinnan ohjaukseen sisältyvät psykologiset
14655:  nalta toiselle esiintyy tilastotietojen mu-         soveltuvuuskokeet voidaan rakentaa var-
14656:  kaan näillä aloilla jopa joka kolmannen             ma:lle tosiasiapohjalle. Ne kokemukset ja
14657:  opiskelijan kohdalla.        Lisäksi esiintyy       tulokset, joita ammatinvalinnan ohjauksen
14658:  eräillä korkeakouluopintoja edellyttävillä          valmistelutyötä suoritettaessa ja rajoitet-
14659:  aloilla liikatuotantoa toisten kärsiessä pä-        tua ammatinvalinnan ohjaustoimintaa maas-
14660:  tevän työvoiman puutetta. Nämä ilmiöt               samme harjoitettaessa tähän mennessä on
14661:  merkitsevät vakavaa epäkohtaa, joka tulee           saatu, am.tavat lisätakeet siitä, että p. o.
14662:  sekä asialllomaisille itselleen että yhteiskun-     toimintaa nyt jo menestyksellisesti voidaan
14663:  nrule erittäin !kalliiksi.                          suorittaa.
14664: 336                     VIII,24. -   Yllioppilaiden ammatinvalinta.
14665: 
14666:   Luonteeltaan ylioppilaita koslreva am-       toiminnan pätevyyden ja määrätietoisen
14667: matinvalinnan ohjaus muodostaa itsenäi-        jatkumisen vuoksi se olisi järjestettävä
14668: sen kokonaisuuden ja on hoidettavissa koko     pysyvän valtion elimen hoitoon, joka voisi
14669: maassa keskitetysti yhdestä ,paikasta ikäsin   olla pienen neuvottelukunnllJil valvoDli81lla.
14670: kiertävän toiminnan avulla. Sen kytkemi-       Tässä vaiheessa toiminta lienee mukavim-
14671: nen suunniteltuun yleiseen ammatinvalin-       min alistettavissa yleisen opetustoimen joh-
14672: nan ohjaukseen ei siten ole välttämätÖlLtä     toon, koska se pääosalta.run. tapahtuisi oppi-
14673: ja se voidaan ilmeisesti toteuttaa hyvinkin    ikoulun viimeisellä asteella. Eri korkea-
14674: nopeasti odottamatta yleisen ammatinvalin-     koulujen edustamat näkökohdat pääsisivät
14675: nan organisaation kehittymistä, johon se       silloin vaikuttamaan toimiston työhön
14676: tarvittaessa jälleen on helposti nivellettä-   edellämainitun neuvottelukunnam. välityk-
14677: vissä. Sen vaatima orgllJilisaatio jää erit-   sellä.
14678: täin vähäiseksi: toiminta on hoidettavissa        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
14679: parin ikolmen päätoimisesti työskentelevän,    eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
14680: pätevän koulutuksen saaneen ~mmati,tn­
14681: valinnan ohjaajan voimin. Myös toimin-                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
14682: nasta aiheutuvat menot tulevat siten py-              toimenpiteisiin ylioppilaiden amma-
14683: symään varsin pieninä.                                tinvalinnan ohjauksen järjestämi-
14684:    Toteutettrma tämä toimintamuoto luonte-            seksi pysyvän valtion elimen avulla;
14685: vasti liittyisi ylioppilasjärjestöjen tähän           joka toimisi maan opetustoimen
14686: asti lrehittämiin toimenpiteisiin ja täyden-          johdon alaisena.
14687: täisi niitä mtkaisevilta kohdin. Kuitenkin
14688:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
14689: 
14690:                 L. I. Kaukamaa.                           Arvi Ahmavaa.ra.
14691:                 Johannes Virolainen.                      T. A. Wiherheimo.
14692:                 Atte Pakkanen.                            Johannes Wirtanen.
14693:                 Heikki AJ.a..M"åyry.                      Felix Seppälä.
14694:                 Jussi Saukkonen.                          Päiviö Hetemäki.
14695:                 Jaakko Hakala.                            Niilo Honkala.
14696:                 Margit Borg-Sundman.                      Erkki Leikola.
14697:                 Pentti Niemi.                             Eero MäJd.nen.
14698:                 Martti Suntela.                           Nils Meinander.
14699:                 Yrjö Kilpeläinen.                         T. N. Vilhula.
14700:                 Toivo Pyörtänö.                           Olavi Kajala.
14701:                 Lennart Helj.as.                          Lassi Biekkala.
14702:                 Viljami Kalliokoski.                      Jussi Lappi-Seppälä..
14703:                 Usko Koski.                               Jussi Annala.
14704:                 Juho Heitto.                              V. J. Sukselainen.
14705:  VIII,25. -   Toiv. al. N :o 137.
14706: 
14707: 
14708: 
14709: 
14710:                                  Sa.'UkkOllea 7· m.: V alwnta- ja ohjaustehtäviä hoitavien
14711:                                      koulUflir4tWmaisten teknillisluontoisten töiden vähentä-
14712:                                      misestä.
14713: 
14714: 
14715:                                          E d u s k u n n a II e.
14716: 
14717:      Suomen oppikoululaitosten uudistussuun-          tämällä koululaitoksen palveluksessa teknil-
14718:   nitelmien toteuttaminen näyttää edelleen.           lislaatuisissa tehtävissä konttori- ja kanslia-
14719:   lykkäytyvän tuleviin vuosiin. Samanaikai-           koulutuksen saaneita henkilöitä voitaisiin
14720: . sesti kuitenkin oppikoulujen lukumäärä no-          päästä oppikoululaitosta myönteisesti kehit-
14721:   peasti kasvaa ja pätevien oppikoulunopetta-         tävään tulokseen, olisi tällaisen suhteellisen
14722:   jien puute lisääntyy. Koulujen palveluk-            vähän varoja kysyvään uudistukseen ryh-
14723:   seen on jouduttu ottamaan paljon epäpäte-           dyttävä ensi tilassa. Samalla olisi pidettävä
14724:   vää opettaja-ainesta ja oppikoulutyötä hait-        hooli siitä, että yksityiskoulut saisivat val-
14725:   taavat monet muutkin suuret puutteellisuu-          tion riittävän taloudellisen tuen toteuttaak-
14726:   det. Tällaisen tilanteen vallitessa olisi oppi-     seen vastaavanlaiset uudistukset omassa pii-
14727:   koululaitoksen kehityksen kannalta välttä-          rissään. Edellä esitetyn perusteella ehdo-
14728:   mätöntä, että ne kouluviranomaiset, joiden.         tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
14729:    tehtäviin kuuluu oppikouluopetuksen ja             väksi toivomuksen,
14730:    -kasvatuksen valvominen, voisivat hoitaa
14731:    valvonta- ja ohjaustehtävänsä mahdollisim-                   että hallitus ryhtyisi kiireeU.isesti
14732:    man tehokkaasti. Tällaisia kouluviranomai-                 selvittämään, miten voitaisiin parhai-
14733:    sia ovat lähinnä kouluhallituksen kouluneu-                ten vähentää kouluhallituksen val-
14734:    vokset ja tarkastajat sekä kouluje:Q. rehtorit             vonta- ja ohjaustehtäviä hoitavien
14735:    ja johtajat. Nykyisin kuitenkin vaativat                   viranomaisten sekä oppikoulujen reh-
14736:    vanhan työnjaon mukaan näille henkilöille                  torien teknillisluontoista työmäärää,
14737:    kuuluvat kanslia- ja taloustehtävät heiltä                 jotta heille jäisi riittävästi aikaa op-
14738:    niin paljon aikaa, että päätehtäväh, val-                  pikoululaitoksen kannalta tärkeän
14739:    vonta- ja ohjaustehtävien hoitamiseen ei                   varsinaisen tehtävänsä hoitamiseen.
14740:    heiltä liikene riittävästi aikaa. Kun käyt-
14741:        Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
14742: 
14743:                    Jussi Sa.ukik:onen.                             Niilo Honkala.
14744:                    L. I. Kaulal.maa.                               Ellkki Koivisto.
14745:                    Felix Seppälä.                                  Aarne Honka.
14746:                                           Hugo Nuorsaari.
14747: 
14748: 
14749: 
14750: 
14751:                                                                                                     43
14752: 338
14753: 
14754: VIU,2a. -     Toiv. 811. N:o 138.
14755: 
14756: 
14757: 
14758: 
14759:                                 Leppä.lä: Komiteatt asettamisesta va~mistamaan kansakou-
14760:                                    lun jatko-opetuksen opetussuunnitelmaa.
14761: 
14762: 
14763:                                     E d u s kun n a ll e.
14764: 
14765:    Kansakoulun opetussuunnitelmakomitea           alalla. Näitä keskusjatkokouluja on jo syn-
14766: on äsken antanut mietintönsä valtioneuvos-        tynyt useita, varsinkin tyttöjen kotitalous-
14767: tolle ja sisältää tämä mietintö varsinaisen       opetusta varten. Jotta näiden koulujen työ
14768: kansakoulun opetussuunnitelman.          Kun      ei joutuisi kauan haparoimaan eri tahoille,
14769: komitean työ lakkautettiin vuodenvaih-            olisi kiireellisesti ryhdyttävä toimenpitei-
14770: teessa, jäi sille annetusta tehtävästä jatko-     siin malliopetussuunnitelman laatimiseksi
14771: opetuksen osa kokonaan suorittamatta.             niille. Sitä varten olisi mielestämme ase-
14772: Tämä opetus kuitenkin kaipaisi erittäin           tettava komitea, joka selvittäisi näiden kou-
14773: kipeästi opetussuunnitelmaa, jollaista sille      lujen opetustyön järjestämistä nyt haittaa-
14774: ei ole koskaan valmistettu, ellei ota lukuun      vat kysymykset ja laatisi ehdotuksen nii-
14775: vuoden 1925 opetussuunnitelmakomitean             den opetussuunnitelmaksi.
14776: ehdotusta silloisen iltajatko-opetuksen suun-        Edellä sanotun perusteella ehdotan edus-
14777: nitelmaksi.                                       kunnan päätettäväksi toivomuksen,
14778:    Maaseudun jatko-opetils pyritään yhä
14779: yleisemmin järjestämään ammatillisina                      että hallitus asettaisi komitean laa-
14780: keskusjatkokouluina, joissa opetuksen pää-              timaan ehdotusta kansakoulun jatko-
14781: paino on maa-, metsä- ja kotitalouden                   opetuksen opetussuunnitelmaksi.
14782:       . Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
14783: 
14784:                                     Juhani Leppälä.
14785:                                                                                            339
14786: 
14787: vm,21. - Toiv. al. N:o 139.
14788: 
14789:                                Murtomaa y. m.: Maatalousopetuksen järjestämisestä kansa-
14790:                                  koulun jatkoluokilla.
14791: 
14792:                                     Eduskunnalle.
14793:    Viime vuosina on tapahtunut varsin run-       enempi valtion tukea jotta niihin voitai-
14794: sasta väestön siirtymistä maaseudult-a kau-      siin ottaa sellaisetkin opinhaluiset joilla ei
14795: punkeihin ja liikekeskuksiin. Ennen sotia        ole varaa itse maksaa opiskelukustannuk-
14796: oli väestöstämme 62% maatalousammatista          siaan. Tämä tie on hidas ja tulee valtiolle
14797: toimeentulonsa saavia jotavastoin heitä ny-      paljon kalliimmaksi kuin, että tätä asiaa
14798: kyään on vain noin 50%.                          osittain autettaisiin siten, että jo voimassa
14799:     Jos elintarvikkeiden tuotannosta huoleh-     olevan oppivelvollisuuden pohjalla annatta-
14800: tivan kansanosan lukumäärä näin huomat-          vaan kansakoulukurssiin sisällytetään myös-
14801: tavasti edelleenkin vähenee, niin joudutaan      kin maatalousopetusta. Toinen tie olisikin
14802: kysymään, pystyvätkö ne, jotka maatalous-        se että kansakoulun jatkoluokilla annettai-
14803: ammattia edelleenkin harjoittavat, turvaa-       siin pojille maatalousopetusta samalla ta-
14804: maan kansamme ravitsemustilanteen ja hoi-        valla kun nykyään useissa maalaiskunnissa
14805: tamaan maatalouttamme siten, ettei se ny-        on alettu antaa tytöille kotitalousopetusta.
14806: kyisestään rappeutuisi, vaan kehittyisi sille       Vaikein pulma tämän kysymyksen järjes-
14807: asteelle että elintarvikeomavaraisuus suurin     telyssä on pätevien opettajien puute. Tämä
14808: piirtein saavutettaisiin.                        kysymys voitaisiin kuitenkin hoitaa mie-
14809:     Kun lähdetään etsimään keinoja maata-        lestämme verrattain hyvin, noudattamalla
14810: loustuotannon kehittämiseksi ja yleensä          samaa linjaa mitä on noudatettu tyttöjen
14811: maaseudun väestön elämän parantamiseksi,         kotitalousopetuksessa, että palkataan sitä
14812: niin päädytään m. m. siihen, että maata-         varten erikseen maatalousopettajia, joiksi
14813: lousväestön ammattiopetusta ja ammattikas-       varsin hyvin voitaisiin hyväksyä maatalous-
14814: vatusta olisi nykyisestä huomattavasti te-       teknikot ja myöskin maatalouskerhoneuvo-
14815: hostettava. Se olisi saatava niin tehok-         jaopiston kautta opetus- ja neuvontatehtä-
14816: kaaksi, että jokainen maaseudulla kasva.         viin koulutetut henkilöt. Jos katsottai-
14817: tettu kansalainen saisi välttämättömimmät        siin kasvatusopillisen täydennyskurssin suo-
14818: perustiedot maatalousamniatin harjoittami-       rittaminen tarpeelliseksi, niin sellaisia olisi
14819: sen edellytyksistä. Silloin hän, ehkä ny-        näihin virkoihin aikoville verrattain helppo
14820: kyistä paremmin, löytäisi paikkansa maa-         järjestää.
14821:  seudun elämän piirissä.                            Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14822:     Siitä huolimatta, että tähän päämäärään      nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
14823:  on monin keinoin jatkuvasti pyritty, jää        muksen,
14824: suurin osa maanviljelijäkotienkin lapsista
14825:  vaille ammattiopetusta. Tällainen tilanne                 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
14826:  ei saisi jatkua, vaan parannus olisi saatava           toimenpiteisiin kansakouluopetuksen
14827:  nopeasti aikaan. Käytettävissä olisi näh-              täydentämiseksi siten, että maaseu-
14828:  däksemme kaksi tietä. Ensimmäinen olisi                dulla toimivien kansakoulujen jatko-
14829:  se, että tehostetaan nykyistä maatalousope-            luokilla ryhdyttäisiin antamaan maa-
14830:  tusta perustamalla lisää uusia maataloudel-            talousopetusta,- perustamalla maa-
14831:  lisia oppilaitoksia, uudistamalla niiden ope-          laiskuntiin kansakoulujen . maatalous-
14832:  tusmenetelmiä ja antamalla niille nykyistä             opettajien virkoja. '      ·
14833:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
14834: Lauri Murtomaa.      Samuli Simula.          Kalle Joukanen.         J. E .. Lampinen.
14835: Martti Suntela.      Niilo Ryhtä.            Kerttu Saalasti.        Arvo Riihimäki.
14836: Tahvo Rönkkö.        Lennart Heljas.         Kusti Eskola.           Yrjö :Hautala.
14837: Johannes Virolainen. T. N. Vilhula.          Markus Ni.9kala.        Martti Leskinen.
14838: Jalmari Pusa.        E. Pusa.                Artturi Koskinen.       Laura Brander-Wallin.
14839: Wiljam Sarjala.      Ilmari Tiainen.         Matti Meriläinen.       Våinö Rankila.
14840:                      Heikki Soininen.        Yrjö I. Antila.
14841: 340
14842: 
14843:  VIII,zs. -   Toiv. a.l. N:o 140.
14844: 
14845: 
14846: 
14847: 
14848:                                 Rytinki y. m. : Ilmaisen täysihoidon antamisesta kansakou-
14849:                                    lutt liikBisgpssii ~Zeviin taloihin sijoitetuille opzn,1aille
14850:                                    harvaanasutuissa kunnissa.
14851: 
14852: 
14853:                                     E d u s k u n n a 11 e.
14854: 
14855:    KansakoullUl oppilasasuntoloista annetun      asuvat lapset voidaan sijoittaa oppilasasun-
14856:  asetuksen 10 § :n toisen momentin mukaan        toloihin.
14857:  kunnassa, jonka asukasluku neliökilmetriä          Kun oppilasasuntolain rakentaminen on
14858:  kohti ei nouse kolmeen, on asuntoloissa an-     monessakin suhteessa vaikeasti järjestettä-
14859:  nettava kaikill~ viittä kilometriä kauempana    vissä laajoissa ja harvaan asutuissa kun-
14860:  asuvill~ oppilaille ilmainen täysihoito. Sa-    nissa sekä vaikeaa vähäva:iaisuuden rajan
14861:  man asetuksen 18 § :ssä sanotaan, että asun-    määrääminen varsinkin sellaisilla seuduilla·
14862:  tolan aiheuttamista kustannuksista suorite-     maassamme, joissa väestö on pienviljelijä-
14863:  taan valtion apua niinkuin kansakoululai-       ja kausiluontoisista töistä toimeentulonsa
14864:  toksen kustannuksista annetussa laissa sää-     saava. Käsityksemme on, että niin kuntien
14865:  detään.                                         kuin myös 'lasten koulunkäyntiä ja kouluun
14866:    Meidän maastamme löytyy paljon sellaisia      pääsyä silmällä pitäen olisi kuntien annet-
14867: harvaanasuttaja kuntia, joissa ei ole kansa-     tava täysihoito ilmaiseksi oppilaille näissä
14868: koulujen yhteyteen rakennettu oppilasastin-      harvaan asutuissa kunnissa, joissa ollaan
14869: toloita. Viittä kilometriä kauempana kou-        pakotettuja sijoittamaan koulusta kaukana
14870: lusta asuvat lapset ovat koulun johtokunnan      olevia lapsia koulun läheisyydessä oleviin
14871: tai lasten vanhempien toimesta sijoitettu        taloihin ja että sijoituksesta ja hoidosta ai-
14872: koulun läheisyydessä oleviin taloihin. Näi-      heutuvista kustannuksista suoritetaan kun-
14873:  den lasten sijoittamis- ja hoitokustannuk-      nille valtion apua niin kun kansakoululai-
14874: sista korvaa kunta lasten vanhemtnille ai-       toksen kustannuksista annetussa laissa on
14875: noastaan sen määrän, mitä kalliimmaksi           säädetty.
14876: lapsen sijoittaminen koulun läheisyyteen            Edellä olevan perusteella kunnioittaen
14877:  tulee, verrattuna siihen, että lapsi asuisi     ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
14878: kotona. Jos lapsi taasren on niin vähävarai-     toivomuksen,
14879: sen perhoon, ·että sen sijoituskustannukset
14880: on maksettava kokonaan kunnasta, joutuu.                    että kaUitus valmistuttaisi kiireel-
14881: huoltolautakunta . suorittamaan loppuosan               lisesti jtz 6tntaisi EduskunnaUe esityk-
14882: sijoitus- ja ooirokustannuksista, joita kus-            sen kauakoululaitoksen kustann:us-
14883: tannuksia ei VOida yhdistää koulutileihin,              lain muuttamisesta nii'1t, että hM-
14884: vaan jiäl'åt ne hoolto~Mnojen tilille, rasit-           'IJ(I(I,nasu.tuism k'IMnissa kansakoulun.
14885:  tamaan hu:ol~aja.                                      Uikeisyydessä taloihin sijoit'llru1."lk op-
14886:    Sellaiset harvaanasutut kunnat ja kun-               piltl4'lle amttettaisiin täysihoito ilmai-
14887:  nissa asuvat l~ vanh~mruat, joissa jou-                sl3ksi ja etti ku'1tnille aiheutuvisttJ
14888:  dutaan sijtit~ .lapsia kan:salroulujen                 kustannflksi:sta suoritettaisiin w.Uio'R.
14889: läheisyydessä oleviin taloihin, joutuvat pal-           apua samojen peruste~"' mukai-
14890:  jon huonompaan asemaan kun ne kunnat ja                sesti kuin oppilasasuntolakustannuk-
14891: lasten vanhemmat, joissa kaukana koulusta               sista suoritetaan.
14892:       HelsiB.gi.isi 3 päivänä helmikuuta 19'50.
14893: 
14894:                                                               Tahvo Rönkikö.
14895:                                                               Yrjö Saari.
14896:                                                               Markus Niska.la..
14897:                                                                                            341
14898: 
14899: '9DI,29. -   Toiv. al. • :o 141.
14900: 
14901: 
14902: 
14903: 
14904:                                 Lappi-Se:ppii.lä y. m. : Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen
14905:                                    rakennus- ja Uimpöteknillisen sekä rakennustaloudellisen
14906:                                    tutkimustoiminnan tehostamisesta.
14907: 
14908: 
14909:                                      E d u s k u n n a 11 e.
14910:    Asuntojen tuotannossa sotiemme aiheut-         jotka voidaan tutkimuksen tulosten perus-.
14911: taman pysähdyksen vuoksi on lähivuosien           teella aikaansaada. Tässä jos missään pitää
14912: aikana investoitava aivan jättiläismäinen         paikkansa väite, että aika on rahaa. Mitä
14913: rahamäärä asuntorakennustoimintaan edes           pikimmin saadaan vastaukset moniin nyky-
14914: siedettävän asuntotilanteen aikaansaami-          tärkeisiin rakennusteknillisiin ja rakennus-
14915: seksi. Jos lasketaan 10 vuoden aika nykyi-        taloudellisiin kysymyksiin, sen enemmän
14916: sen asuntovajauksen poistamiseksi ja sa-          voidaan välttyä tekemästä kohtalokkaita
14917: malla otetaan huomioon vuosittain syntyvä         virheitä. Koska millään yksityisellä järjes-
14918: uusien ja kasvavien perheiden asunnon             töllä ei ole sellaisia varoja käytettävissään
14919: tarve, on tarvittava rahamäärä noin 150           että riittävän laaja, perusteellinen ja nopea
14920: miljardia markkaa. Tästä summasta voisi           tutkimustyö voitaisiin suorittaa, on ainoa
14921: säästää monta prosenttia siis miljardeja          keino anoa valtiovallan apua tälle koko
14922: markkoja jos rakennettaisiin parhaalla ta-        maan ja kansan hyödyksi koituvalle työlle.
14923: valla s.o. niin, että edullisimmat taloudel-         Asiantuntijain käsityksen mukaan olisi
14924: liset ratkaisut olisivat rakentajille selvillä.   nopein ja luotettavin tapa sekä lyhyellä
14925:  Sitä ne eivät nykyisin ole, vaan todelli-        että pitkällä tähtäimellä poistaa rakennus-
14926: suudessa rakennuskustannuksissa tuhlataan         toiminnassa nyt esiintyvät virheellisyydet,
14927: mitään asumisetuja voittamatta usein päin-        rakennusvirheiden inventoiminen välttä-
14928: vastoin niitä vaikeuttaen. Uusia rakennus-        mättömän laboratoriotutkimuksen ohella ra-
14929: aineita ja uusia rakennusmenettelytapoja          kennusteknillisen ja -taloudellisen tutki-
14930:  esiintyy ja käytetään ilman tarkkoja tie-        mustyön avulla. Esimerkkinä edelläesite-
14931:  toja niiden sopivaisuudesta ja taloudelli-       tystä tutkimusalasta mainittakoon, että
14932:  suudesta. On lisäksi huomattava, että näin       parhaillaan on valmistumassa tämänlaatui-
14933:  tehdyt virheet jäävät pysyviksi eikä niitä       nen alustava tutkimus ulkoseinävaurioista,
14934: voida jälkeenpäinkään useissa tapauksissa         jossa tutkimuksessa on havaittu mitenkä
14935:  poistaa.                                         huomattavia virheellisyyksiä nykyisissä ra-
14936:    Riippumatta siitä, mistä lähimmän 10           kennuksissa saattaa nopeasti ilmetä. Ra-
14937:  vuoden aikana tapahtuvan asuntorakennus-         kennustoimintaan liittyvät kymmenet ja
14938:  toiminnan rahoitus, nuo 150 miljardia han-       sadat osasuoritukset, joissa kaikissa raken-
14939:  kitaan, on selvää, että kansakunnan yhtei-       tamistavasta ja rakennusaineista johtuen
14940:  nen etu vaatii nopeita toimenpiteitä edellä-     tehdään virheitä, olisi samalla tavoin in-
14941:  mainittujen rakentamisessa esiintyvien vir-      ventoitava ja niistä laadittava helposti käy-
14942:  heiden ja epäkohtien poistamiseksi. Jo           tettävät ohjeet rakentajain ja teknillisten
14943:  joitakin vuosia sitten aloitettua rakennus-      opettajain käytettäväksi.
14944:  teknillistä ja rakennustaloudellista tutki-         Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
14945:  mustyötä on nykyistä huomattavasti enem-         kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14946:  män tuettava valtion varoilla, sillä tutki-
14947:  muksiin käytetyt varat ovat mitättömiä,                     että hallitus ryhtyisi asumiskus-
14948:  niiden suunnattomien säästöjen rinnalla,                 tllnnusten vähentämiseksi lciireelli-
14949: 342                         VIII,29. -   Teknillinen tutkimus.
14950: 
14951:        siin toimenpiteisiin valtion teknilli-        miseksi ja tehostamiseksi siten, että
14952:        sen tutkimuslaitoksen rakennus- ja            tutkimustulosten avulla voitaisiin
14953:        lämpöteknillisen sekä rakennustalou-          vähentää nyt rakennustoiminnassa
14954:        dellisen tutkimustoiminnan laajenta-          esiintyviä virheellisyyksiä.
14955:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950.
14956: 
14957:                 Jussi Lappi-Seppälä.                     Urho Saariaho.
14958:                 Atte .Pakkanen.                          J ohan.nes Wirtanen.
14959:                                    Jaakko Hakala.
14960:                                                                                              ·343
14961: 
14962: VIII,so. - Toiv. al. N :o 142.
14963: 
14964: 
14965: 
14966: 
14967:                                 Borg.Sundm.a.n y~ m.: Kotitalouden ja käsityön opetuksen
14968:                                    uudistustoimenpiteistä.
14969: 
14970: 
14971:                                      E d u s k u n n a ll e.
14972: 
14973:     Viime aikoina entistä merkityksellisem-        piteitä vieläkä.än, vaikka vuosikymmenet
14974: mäksi käynyt käytännöllinen opetus ja var-         yhdistettynä ollut tyttöjen käsityön ja koti-
14975: sinkin koululaitoksessa annettava kotitalou-       talouden opetuksen tarkastajan virka on
14976: den ja käsityön opetus on näillä aloilla           nyttemmin jaettu kahdeksi eri viraksi. Ver-
14977: maassamme kauan vallinneen hallinnollisen          rattaessa maamme koululaitosta mainittu-
14978: työvoiman puutteen y. m. epäkohtien vuoksi         jen oppiaineiden kohdalta muiden maiden
14979: jäänyt vähemmän yhteiskuntaa ja koko kan-          vastaaviin olosuhteisiin, todetaan monia
14980: santaloutta hyödyttäväkai kuin mitä ne tar-        edellä selostettuihin seikkoihin liittyviä epä-
14981: koituksenmukaisemman järjestelyn valli-            kohtia, joiden yksityiskohtainen tutkiminen
14982: tessa voisivat olla.                               ja joihin korjauksen aikaansaaminen edel-
14983:     Ensimmäisenä edellytyksenä k. o. opetus-       lyttäisi asiantuntijoista kokoonpantavan
14984: alojen tehostamiseksi on sekä niiden hal-          pikakomitean työtä. Vasta sitten tulisivat
14985: linnollisen johdon että aloilla toimivien          uudistusehdotukset harkiten ja pätevästi
14986: -opettajien työn järjestäminen ajan vaati-         laadituiksi. Kun lisäksi maamme taloudel-
14987: musten mukaiselle kannalle. Riittämätön            linen tila sekä yksityistalouden että kan-
14988: .alan johtava työvoima kouluhallituksessa,         santalouden kannalta pakottaa harkitse-
14989: liian niukka erikoisopettajien koulutus,           maan keinoja kasvatusolojen järjestämiseksi
14990: opetussuunnitelmien yksityiskohtainen laa-         siihen suuntaan, että entistä voimaperäi-
14991: timinen eri koulumuotoja varten, k. o. ope-        semmin opetustyössä kiinnitettäisiin huo-
14992:  tusalojen ohjaaminen ja aloilla työskente-        miota taloudellisen ajattelun kehittämiseen
14993: levien opettajien aseman järjestäminen ny-         ja taloudelliseen toimintaan, olisi kodin ta-
14994: kyistä vakinaisemmalle kannalle, k. o. oppi-       louden asemaa koululaitoksessa koko laajuu-
14995: aineiden tuntimäärät eri oppilaitoksissa           dessaan perusteellisesti tutkittava ja kehi-
14996:  j. n. e. kaipaavat tarkistamista. Samoin          tettävä.
14997:  olisi pyrittävä niveltämään k. o. opetusalat         Edellä sanotun nojalla ehdotamme edus-
14998:  muuhun koulujen opetustoimintaan, ennen           kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14999:  kuin lopullisesti ryhdytään kauan vireillä
15000:  olleeseen koulunuudistukseen.                              että hallitus asettaisi asiantuntija-
15001:     Kun käytännöllisen opetuksen edustusta                komitean tutkimaan kouluhallituk-
15002:  kouluasioita käsittelevissä valtion komi-                sen valvonnan alaisten oppilaitosten
15003:  teoissa on jouduttu laiminlyömään sekä olo-              kodin talouden ja käsityön opetuk-
15004:  suhteiden pakosta kouluhallituksen nykyi-                sen vaatimia uudiStustoimenpiteitä
15005:  sen toimintajärjestelmän vallitessa myös                 erityisesti huomioonottaen taloudelli-
15006:  syrjäyttämään käytännöllisen opetuksen                   sen kasvatuksen sekä tekisi tutki-
15007:  edustajien myötävaikutus kouluhallituksessa              muksen tuloksen mukaisen esityksen
15008:  opetustoimintaa johdettaessa, ei e. m. asiain-           asiassa.
15009:  tilaan saada korjausta ilman erikoistoimen-
15010:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
15011: 
15012:                  Margit Borg-Sundman.                          Aino Luostarinen.
15013:                                                   E. Pusa.
15014: vm,s1. - Bemst. mot. N:o 143.
15015: 
15016: 
15017:                               Konbä.ck lfi. :11.: .Angtiende möjligheten att sammanföra
15018:                                 llirarutbild-ningen vid vissa yrkesutbildningsanstalter.
15019: 
15020: 
15021:                                    T i II R i k s d a g e n.
15022: 
15023:   Åtgärdler för utbyg.gandet av yr'lresutbild- vaka utbildningsanstalter, i vilka meddelas
15024: ningsanstalterna i vårt land har en lä.ng:re tln i mänga avseenden Iikabeskaffad yrkes-
15025: tid efterlysts såväl inom som utom Riksda- . undervisning - t. ex. i de förberedande
15026: gen. För närvarande torde man även i ve- y:rkesskolorna, de manliga hemslöjdsskolorna
15027: dei"börande ministerium hålla på med ut- och i vissa praktiska kurser vid f&lkhögsko-
15028: arbetande av förslag tili en reviderad lag- lorna- vore det önskvärt, att en utredning
15029: stiftning om yrkesutbildningsanstalterna, gjordes för att klarlägga i viiken ndln de
15030: viiken lagstiftning skulle innebära en avse- svenska lärarna i dessa yrkesutbildnings-
15031: värt större skyldighet · ·än nu att draga anstalter kunde med avseende på lärarut-
15032: försorg om ungdomens yrkesutbildning bildning{m sammanföras i en kategori och
15033: inom hantverk och industri. Under de se- utbildhingen anordnas gemensamt för
15034: naste åren har också ett flertal yrkesutbild- denna grupp. Grundförutsättningen för att
15035: ningsanstalter tillkommit och flere torde yrkesskickligheten inom Finlands svensk-
15036: kunna väntas inom de närmaste åren.            språkiga områden skall kunna utvecldas i
15037:    Inom landets svenskspråkiga områden J:ika hög grad som i övriga delar av landet
15038: försvåras emellertid en effektivisering av är att en effektiv utbildning av svenska
15039: yrkesutbildningen på grund av att inga yrkesskollärare fås tili ständ.
15040: svenskspråkiga utbildningsanstalter för          Under hänvisning tili vad som ovan an-
15041: manliga yrkesskollärare i harttverk finnas förts anhåller vi vörds&Jmt, att riksdagen
15042: i landet. Detta beror på att de svenska ville besluta hemställa,
15043: yrkesutbildningsanstalterna av olika typer
15044: är få till antalet och. att de dessutom                 att regetingen måtte låta utreda, i
15045: sorterar under olika ministerier, vilka icke         vilken utsträckning lärarutbildnin-
15046: har möjlighet att, för ett ofta ringa antal           gen kunde ordnas gemensamt för
15047: lärare, anordna ens tillfälliga lärarutbild-         svenska yrkesskollärare i yrkesskolor,
15048: ningskurser.                                         manliga hemslöjdsskf:ilor och vid folk-
15049:    Då emellertid såväl lantbruksministeriet,         högskolornas praktiska kurser för
15050: handels- och industriministeriet som under-           manliga elever.
15051: visningsministeriet vart för sig har att över-
15052:      Helsingfors den 10 fehruari 1950.
15053: 
15054:         Verner Korsbäck.            Albin Wickman.              Ebba. östenson.
15055:         Matts Forss.                J. 0. Söderhjelm.           Arthur Larson.
15056:         Ralf Tömgren. .             Albert Brommels.            Henrik Kullberg.
15057:         Nils Meinander.             Levi Jem.·                  J'olm Österholm.
15058:                                                                                              345
15059: 
15060: VIU,31. -    Toiv. aJ. N :o 143.
15061: 
15062: 
15063: 
15064: 
15065:                                 XOnibiek y. m.: M4Uol"&iswdesta yhdistää eräiden ammat-
15066:                                     fWppfktRQsten &pettajien valmistus.
15067: 
15068: 
15069:                                      E d u s k u n n a ll e.
15070: 
15071:   Toimenpiteitä ammattioppilaitosten la.a-        samanlaatuista am:mattiopetusta - esim.
15072: jentamiselui ~sam:me on :pitemmän aikaa           valmistavissa ammattikouluissa, miespuoli-
15073: kaivattu sekä eduskunnassa että sen ulko-         sissa. kotiteollM!uusko-uhtissa ja eräillä käy-
15074: pool'äla.. Parhaillaan valmisteltaneen myös       täni:töllisillä kursseina kansanopistoissa -
15075: asianomaisessa ministeriössä · ammattio:p.p.i-    olisi toivottavaa, että ha:nkittaisiin selvitys
15076: }aiwbia koskevan lainsäädännön uud:ista-          valaisemaan missä mäål'in näiden ammatti-
15077: m:isehdotlllsta, mikä lainsäädäntö sisältäisi     oppilaitosten ruotsalaiset opettajat voitai-
15078: huoma.Ua:ntSiti sunremman velvollisuuden          siin ammattiopetukseen nähden yhdistää
15079: kuin nykyään huolehtia nuorison ammatti-          yhdeksi ryhmäksi ja opetus järjestää yhtei-
15080: opetuksesta käsityön ja teollisuuden alalla.      sesti tätä :ryhmää va:rten. Jotta ammatti-
15081: Viime vuosien aikana onkin syntynyt               taito Suomen ruotsinlcie:tisillä alueilla pää-
15082: useita ammattioppilaitoksia ja u~ampia            sisi kehittymään yhtä suuressa määrässä
15083: voitaneen odottaa lähivuosien kuluessa.           kuin maan muissa osissa, on perusedelly-
15084:    Maan ruotsinkielisillä alueilla vaikeutuu      tyksenä, että saadaan aikaan tehokas ruot-
15085: kuitenkin ammattiopetuksen tehostaminen           salaisten ammattikoulunopettajain kasvatus.
15086: sen vuoksi, ettei maassa ole ollenkaan ruot-         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15087: sinkielisiä oppilaitoksia miespuolisia käsi-      lrunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi
15088: työn ammattikoulunopettajia varten. Tämä          toivomuksen,
15089: johtuu siitä, että erilaisten ruotsalaisten
15090: ammattioppilaitosten määrä on pieni ja                      että hallitus toimituttaisi tutki-
15091: että ne lisäksi ovat eri ministeriöiden alai-            muksen, missä määrin opettajankas-
15092: sia, joilla ei ole mahdollisuutta edes tila-             vatusta voitaisiin järjestää yhteisesti
15093: päisten ammattiopetuskurssien järjestämi-                t·uotsalaisia ammattikoulunopettajia
15094: seen usein vähäistä opettajamäärää varten.               varten ammattikouluissa, miespuoli-
15095:    Kun kuitenkin sekä maatalousministe-                  sissa kotiteollisuuskouluissa ja kan-
15096: riöllä, kauppa- ja teollisuusministeriöllä että          sanopistoissa miespuolisia oppilaita
15097: opetusministeriöllä on valvonnassaan oppi-.              varten toimeenpannuilla käytännölli-
15098: laitoksia, joissa annetaan monessa suhteessa             s~1lä kursseilla.
15099: 
15100:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
15101: 
15102:         Verner Korsbäck.              Albin Wickman.               Ebba östenson.
15103:         Matts Forss.                  J. 0. Söderhjelm.            Arthur La.rson.
15104:         Ralf Törngren.                Albert Brommels.             Henrik Kullberg.
15105:         Nils Meinander.               Levi Jern.                   John Österholm.
15106: 346
15107: 
15108: Vlfi,s2. -   Toiv. al. N :o 144.
15109: 
15110: 
15111: 
15112: 
15113:                                Tauriainen y. m.: Lukioastetta vastaavien koulujen perus-
15114:                                   tamisesta syr jäseuduille.
15115: 
15116: 
15117:                                     E d u s kun n alle.
15118: 
15119:    Yleisenä periaatteena jo nykyisin hyväk-     Mutta mitä tulee näistä syrjäseutujen kun-
15120: sytään se, että kaikille ihmisille on luo-      nallisista keskikouluista pääsevien koulun
15121: tava samanlaiset mahdollisuudet ikoulu- ja      käynnin jatkamiseen, niin siinä ei ole pa-
15122: ammattiopiskeluun varallisuudesta, synty-       rannusta tapahtunut. Lukiot ovat kaukana,
15123: perästä ja vanhempien yhteiskunnallisesta       samoin varsinaiset ammattikoulut. Tämä
15124: asemasta riippumatta, ja riippumatta myös       tekee koulun käynnin vaikeaksi ja kalliiksi.
15125: siitä, missä osassa maatamme hän asuu.          Kun kuitenkin kaikille pitäisi luoda sa-
15126: Kuitenkaan tätä oikeaa periaatetta ei mo-       manlaiset mahdollisuudet koulunkäyntiin,
15127: nessa suhteessa vielä ole toteutettu. Muun      riippumatta siitä asuuko hän maan har-
15128: muassa maamme harvaanasuttujen seutu-           vaanasutulla syrjäseudulla vai taajaan asu-
15129: jen ihmisillä on näihin saakka ollut pal-       tulla n. s. rintamaalla, olisi mielestämme
15130: jon huonommat mahdollisuudet päästä             valtiovallan velvollisuus ryhtyä toimenpi-
15131: oppi- ja ammattikouluihin juuri siksi, että     teisiin tämän epäkohdan korjaamiseksi
15132: nämä koulut ovat kaukana ja väestö näillä       perustamalla niin lukioita kuin ammatti-
15133: seuduilla hyvin vähävaraista.                   koulujakin näille seuduille.
15134:    Vuotena 1946 tuli voimaan laki kansa-           Yllä olevaan viitaten ehdotamme kun-
15135: kouluun kuuluvan keskikoulun ja amma-           nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
15136: tillisen jatkokoulun perustamisesta kokeilu-    muksen,
15137: tarkoituksessa. Näitä n. s. kunnallisia kes-
15138: kikouluja on perustettu myös harvaanasu-                 että hanitus ryhtyisi kiirellisesti
15139: tuille syrjäseuduille. Näin osalle syrjäseu-          toimenpiteisiin lukioiden ja ammat-
15140: tujen lahjakkaimpia lapsia on tullut mah-             tikoulujen perustamiseksi maan har-
15141: dolliseksi saada keskikoulun tietomäärä.              vaanasutuille syrjäseudu~'lle.
15142:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta l950.
15143: 
15144:                 Hannes Tauriainen.                         Yrjö Murto.
15145:                 Toivo Friinan.                             Toivo 1. Sormunen.
15146:                                                                                        347
15147: 
15148: vm,ss. -    Toiv. a.l. N:o 145.
15149: 
15150: 
15151: 
15152: 
15153:                               Luostarinen y. m.: Maa- ja kotitalouskeskikoulujen aikaan-
15154:                                   saamisesta.
15155: 
15156: 
15157:                                    E d u s k u n n a II e.
15158: 
15159:    Maaseudun nuorison koulukysymyksen          punkiympäristöön. On yhteiskunnan kan-
15160: uudistamisesta puhutaan: paljon, mutta käy-    nalta turmiollista maaseudun jättäminen
15161: tännössä ei asian hyväksi tehdä mitään.        näin kaupunkien varjoon. Maaseudun eri-
15162: Koulumme ovat rakennetut kaupunkilais-         koistarpeet huomioon ottaen olisi oppikoulu
15163: kulttuurin tarpeita palvelemaan, ollen vie-    tuotava maaseudulle, jossa teoreettisen ope-
15164: raat maaseutunäkemykselle. Se avara elä-       tuksen rinnalla säilyisi ja harjoituksen
15165: män ymmärtämys ja monitahoinen käte-           avulla kehittyisi käytännöllinen elämän
15166: vyys, jota maalaiselämä harjoittajaltaan       taito. Eikä koulu vieroittaisi lapsia maa-
15167: vaatii, on meidän oppikouluillemme vie-        hengestä, kotoisista askareista ja käytännöl-
15168: rasta.                                         lisistä töistä, vaan kehittäisi heitä juuri
15169:                                                tässäkin suhteessa. Varmaan monen nuoren
15170:    Toisaalta taas nykyaika maataloudenkin elämän kieroon kasvu jäisi kotoisessa elä-
15171: harjoittajalta vaatii suunnattomasti paljon mänpiirissä tapahtumatta, mikä vieraassa
15172: enemmän pohjatietoja ja soveltamiskykyä ympäristössä on tavallista.
15173: kuin ennen, pysyäkseen kehityksen tasalla.        Maassamme on yksi tällainen maalaisten
15174: Yhä kasvavassa määrässä maataloustietei- omaan oppikoulutyyppiin pyrkinyt koulu.
15175: siin perustuva maataloustekniikka ja liike- Se on Aitoon kotitalouskeskikoulu, joka 10
15176: toimi y. m. valtava kehitys vaatii maatalou- vuotta on toiminut hyvällä menestyksellä
15177: den harjoittajalta sellaista yleissivistyksel- ja osaltaan ohjannut nuoria tyttöjä, jotka
15178: listä pohjaa, jonka oppikoulukurssiin teo- ovat sisälle päässeet, käytännölliseen elä-
15179: reettisten aineiden opiskelu voi antaa mutta män toimintaan. Oppikoulun aikana he
15180: tarvitaan teorian ja käytännön vaatimusten saavat osallistua kaikkiin maaseutukodin
15181: yhtymäkohtia. Ei riitä enää yksin perimä-· eri työmuotoihin - ruuanlaittoon, kodin-
15182: tiedot isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle hoitoon, karjanhoitoon, ompeluun ja ku- '
15183: käytännöllisen elämänopin varassa. Kehi- dontaan, sekä työskentelyyn puutarhassa
15184: tyksen tasapainon saavuttamiseksi maaseu- ja pellolla. Näin ei tytär vieraannu kotoa
15185: tuväestön täytyy pystyä arvioimaan oma peritystä kulttuurista, eikä pyri kaupun-
15186: asemansa. Rohkeasti ja ennakkoluulotto- kiin, vaan kunnioittaen vånhaa pohjaa al-
15187: masti tulee uskaltaa tarttua oloihimme so- kaa sitä kehittämään. Mahdollisuuttaan
15188: veltuviin uudistuksiin.                        lukioon pääsyyn he eivät myös ole silti
15189:    Maaseudun tavoite: tuotannon lisäämi- menettäneet.
15190: nen, tuotantokustannusten aleneminen -            Toivoisi, että edes kokeilumielessä ·pojil-
15191: viihtyisyyden lisääminen ja elintason ko- lekin perustettaisiin heille käypiä vastaa-
15192: hoaminen maaseudulla, siis toisin sanoen vanlaisia· oppilaitoksia. Kun meillä perus-
15193: ,maaltapaon" estäminen ei koskaan ta- tetaan uusia kunnallisia keskikouluja maa-
15194: pahdu, ellei maaseutuväestön ajan tarpeita seudulle, niin pidettäköön myöskin huoli,
15195: vastaavaan henkiseen valmennukseen kiin- että ne vastaavat maaseudun väestön oppi-
15196: nitetä enemmän huomiota. Se että lapsi koululle asettamia vaatimuksia.
15197: lähetetään oppikouluun maalta kaupunkiin,         Lyhyesti sanoen - vielä puuttuu maas-
15198: irroittaen hänet kasvupaikastaan, jättää tamme maalaisten oma oppikoulutyyppi,
15199: hänet juurettomaksi vieraaseen           kau- jonka kehittämiseen ja perustamiseen asian-
15200:                         VIII,ss. -   Maa- ja kotitalouskeskikoll'lut._
15201: 
15202: omaisten virastojen ja hallituksen olisi kii-            ~ttii Jtanitus f'11hlytsi toifiiU'Iaptlei-
15203: reellisesti ryhdyttävä.                                hin maa- ja kotitalouskeskikoulujen
15204:    Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ja               suunnittelemiseksi ja perustamiseksi
15205: siihen yleiseen toivomukseen, mikä maaseu-             maaseudulle ainakin kokeilutarkoi-
15206: dulla vallitsee, ehdotamme eduskunnan hy-              tuksessa.
15207: väksyttäväksi toivomuksen,
15208:      Helsingissä 1Q päivänä helmikuuta 1950.
15209: 
15210:         Aino Luostarinen.          Lennart Heljas.                Eero Mäkinen.
15211:         Kerttu Sa.a.lasti          S. S. Aittoniemi.              Yrjö I. Antilit..
15212:         Vieno Simonen.             Atte Pa.kikanen.               Jussi Anna.la.
15213:         V. J. Sukselainen.         Jalmari Pusa.                  Akseli Bmnder.
15214:         Irma Ha.mara.              Edvard Pesonen.                J. E. Lampinen.
15215:         B. SoiDin.en.              Juhani Leppiili.               Kaiaa Biilelä.
15216:         Antti J. B.aatamaa.        La.ura Brander-Wa.llin.        Hilma Koi'tllla1ni-J.ehte.
15217:         Toivo H. Kinnunen.         L. 0 .. Hirvemalo.             J. 1'. Tolonen. -
15218:                                  Helena Virkki.
15219: VIII,a4. -   Toiv. al. N:o 146.
15220: 
15221: 
15222: 
15223: 
15224:                                 K&uisto y. m..: MäiiriiroJwst.a asuntolarakennuksen raken-
15225:                                   tamiseksi P()'hjois-Pohjanmaan keskusammattikoululle.
15226: 
15227: 
15228:                                      Ed usk u.nn alle.
15229: 
15230:    P-ohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulu         oleVien oppilaiden astUJDDksi tarvittalV.an,
15231: aloitti toimintansa .syysku.un 15 päivänä         noin 13,000 ma sisältävän rakennuksen ra-
15232: 1947. Se on ainoa koko Pohjois-Suomessa           kentamista, johon voitaisiin sijoittaa neljän.
15233: toimiva täydellinen ammattioppilaitos. Am-        oppilaan asuinhuoneet 250 oppilaalle, yh-
15234: mattikasvatuksen 10-vuotissuunnitelmassa          teismajoitustilat 40 kurssilaiselle ja muut
15235: esitettyjen laskelmien perusteella on pää-        tarpeelliset tilat. Sen on laskettu tulevan
15236: dytty siihen, että koulussa tulisi voida          maksamaan 54 miljoonaa markkaa.
15237: antaa opetusta 600 vuosioppilaalle ja 600            Pohjois-Suomen taloudellisen aseman pa-
15238: kurssilaiselle, jotta koulun vaikutusalueen       rantamisen kannalta on välttämätöntä, että
15239: ammattikasvatustarve tulisi tyydytetyksi.         ammattitaito siellä saadaan nousemaan.
15240: KouLutilojen ahtauden vuoksi on kouluun           Tämä edellyttää siellä annettavan ammatti-
15241: kuitenkin voitu ottaa oppilaita lukuvuo-          opetuksen tehostamista. Kun tätä ei voida
15242: deksi 1947-194-8 ainoastaan 71 oppilasta,         saada aikaan ilman edellä kerrottua raken-
15243: lukuvuodeksi 1948-1949 141 oppilasta ja           nustoimintaa, olisi valtiovallan ryhdyttävä
15244: lukuvu0deksi 1949-1950 218 oppilasta,             kiireellisesti toimenpiteisiin -edellämainitun
15245: joista internaatissa on ollut 118 oppilasta.      asuntolarakennuksen rakennust(}iden käyn-
15246: Pyrkijöitä kouluun on aina ollut niin pal-        tiinsaattamiseksi.
15247: jon, ettei hyväksytyistä ole voitu puolia-           Edellä olevan perusteella esitämme kun-
15248: kaan l«>uluun 0ttaa. Kaikille osastoille ei       nioittaen eduskunnan lausuttava;ksi toivo-
15249: joka vuosi ole voitu -oppilaita ottaa lain-       muksen,
15250: kaan.                                                        että hallitus Jdireellisesti ryhtyisi
15251:    Keskusammattikoulun internaattioppilaat,               toimenpiteisiin uuden aswntolaraken-
15252:  jotka ovat kotoisin maaseudulta, ovat olleet             nuksen rakentamiseksi Pohjois-Po-h--
15253: sijoitettuina v.äliaikaisesti .opetus- ja työs-           janmaan keskusammattikoululite ja
15254: kentelyilloiksi varsinaisesti varattuihin ra-             sitä vart-en varaisi ensi vuoden tulo-
15255: ke:r.o:mksiin. Jotta nämät saataisiin vapau-              ja menoarvioesity:kseen 54,000,000
15256:  tettua vaxsi.naiseen käyttöönsä, 01'1. koulun            markan m(i;jj,rärakan.
15257: taholla suunniteltu toisilta p.aikkakunnilta
15258:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950.
15259: 
15260:                  H. A. Kannisto.                             Arvi Turkka.
15261:                  Arvi~.                                      B"al1e .Jtsppi.
15262: 350
15263: 
15264: VIII,u. -    Toiv. al N:o 147.
15265: 
15266: 
15267: 
15268: 
15269:                                Kuittinen y. m. : Kaakkois-Suomen keskusammattikoulun
15270:                                  perustamisesta Imatran kauppalaan.
15271: 
15272: 
15273:                                    E d u s kun n a 11 e.
15274: 
15275:    Huolimatta koululaitokseen viime vuosina     peen kannalta aivan välttämätöntä. Eri-
15276: kiinnitetystä erityisestä huomiosta eräiden     tyisesti kaipaisi Kaakkois-Suomen alue,
15277: koulun uudistamispyrkimysten yhteydessä,        jossa ent. Viipurin ammattikoulun toimin-
15278: on tärkein uudistus ammattikoululaitoksen       nan päätyttyä ei ole mitään vastaavaa am-
15279: tarkoituksenmukainen ja riittävä laajenta-      mattikoulutuskeskusta, monipuolisen teolli-
15280: minen yleisön huomiossa aina jäänyt tois-       sen toimintansa ylläpitämistä ja kehittä-
15281: arvoiseen asemaan muiden koulukysymysten        mistä ja käsityöläisammattien säilyttämistä
15282: rinnalla. Kuitenkin on meillä olemassa to-      varten tällaisen keskusammattikoulun, joka
15283: teuttamiskelpoinen suunnitelma juuri tä-        ilmeisesti olisi sijoitettava alueen suurim-
15284: män alan koulutoimen uudistamisesta, nim.       paan keskukseen, Imatran kauppalaan. Am-
15285: Ammattikasvatusneuvoston v. 1947 valmis-        mattikoulun puuttuminen tältä alueelta on
15286: tama ammattikasvatuksen kehittämisen 10-        aiheuttanut nuorison tarpeettoman suuren
15287: vuotissuunnitelma.                              virtauksen oppikouluihin ja yleisen siirty-
15288:    Eräs tämän suunnitelman tärkeimmistä         misen suurempiin asutuskeskuksiin muualle
15289: kohdista, jonka toteutuessa vähitellen voi-     pois alkuperäisestä ympäristöstään, jossa
15290: taisiin toivoa saavutettavan edes jonkinlai-    kuitenkin, sopivan ammattiin valmentumi-
15291: nen tasapaino käytännön aloille koulutetta-     sen jälkeen, olisi riittävästi toimipaikkoja
15292: vien ja akateemisiin opintoihin valmistuvien    tarjolla.
15293: välillä, on valtion keskusammattikouluver-         Edellä olevan perusteella esitämme kun-
15294: kon luominen pienempien kaupunkien ja           nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
15295: maaseudun ammattikoulutustarvetta tyydyt-       toivomuksen,
15296: tämään. Näistä kouluista, joita suunnitel-
15297: man mukaan olisi perustettava kaikkiaan                  että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
15298: 18, on nyt toiminnassa 4, nekin vielä vailli-         toimenpiteisiin Kaakkois-Suomen kes-
15299: naisesti varustettuina sekä rakennusten että          kusammattikoulun         perustamiseksi
15300: työvälineiden osalta.                                 Imatran kauppalan alueelle ja antaisi
15301:    Suunnitelman toteuttaminen kiireellisesti          ensi tilassa siitä Eduskunnalle esi-
15302: on kuitenkin sekä maamme tuotanto- ja                 tyksen.
15303: elinkeinoelämän että nuorison koulutustar-
15304:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
15305: 
15306:                 Juho Kuittinen.                            0. Muikku.
15307:                 Arvo Sävelä.                               A. Turkka.
15308:                 Matti Miikki.                              Pentti Niemi.
15309:                 Eemil Luukka.                              Urho Kulovaara.
15310:                                     Veli Järvinen.
15311:                                                                                             351
15312: 
15313: VID,s6. -    Toiv. rul. N:o 148.
15314: 
15315: 
15316: 
15317:                                Rantamaa y. m. : Voimisteluntarkastajan ja -opettajien ase-
15318:                                   man parantamisesta.
15319: 
15320: 
15321:                                      E d u s k u n n a II e.
15322: 
15323:    Voimistelunopettajien, joitten opetusvel-       Voimatta aloitteessa yksityiskohtaisesti
15324: vollisuuteen kuuluu myös terveysopin opet-       puuttua kuhunkin eri tapaukseen, mainit-
15325: taminen, merkitys oppilaitten kasvattajina,      takoon kuitenkin seuraavat esimerkit, jotka
15326: paitsi ruumiinkunnon ja yleensä terveyden        osoittavat, missä kohdin korjaukset olisi-
15327: vaalimiseksi, on myös kasvatukselliselta         vat tarpeelliset:
15328: kannalta aina todettu erittäin arvokkaaksi         1) kouluhallituksen toisen voimistelun-
15329: ja nuorten elämänkäsityksen muodostami-          tarkastajan viran muuttaminen kouluneu-
15330: seen jopa ratkaisevasti vaikuttavaksi. Sekä      voksen viraksi,
15331: lasten vanhemmat että ne, jotka itse ovat          2) normaalilyseoitten nuorempien voi-
15332: käyneet oppikoulua, ovat tämän varauk-           mistelun lehtoreitten virkojen muuttami-
15333: setta tunnustaneet. Ja kun urheilun ja           nen yliopettajien viroiksi ja toisten nuor.
15334: yleensä liikunnan merkitys sekä kouluissa        lehtorien virkojen muuttaminen vanhem-
15335: että .kansalaisjärjestöjen toiminnassa yhä       man lehtorin viroiksi,
15336: vain kasvaa, on tärkeätä, että opettajina           3) kaksoislyseoitten nuor. voimistelun
15337: voidaan edelleen pitää siihen innostuneet ja     lehtorien virkojen muuttaminen vanhem-
15338: siihen edellytykset omaavat ja laajan kou-       man lehtorin viroiksi,
15339: lutuksen saaneet opettajat. - Tässä kohdin          4) yhteislyseoitten ym. vastaavien kou-
15340: on kuitenkin eräs epäkohta, jonka korjaa-        lujen voimistelun opettajien virkojen muut-
15341:  miseen kautta linjan, siis kaikissa kouluissa   taminen nuoremman lehtorin viroiksi sekä
15342:  ja kaikissa asteissa, olisi viimeinkin ryh-        5) naisseminaarien voimistelunopettajat-
15343:  dyttävä. Se on voimistelunopettajien ase-       tarien virkojen muuttaminen seminaarin-
15344:  man järjestäminen tasavertaiseksi muiden        lehtorin viroiksi.
15345:  oppikoulunopettajien kanssa. Mainittakoon,         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15346:  että kouluhallitus ja opetusministeriökin       kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
15347:  ovat aikoinaan ehdottaneet tässä tarkoi-        toivomuksen,
15348:  tettuja järjestelyjä, mutta ehdotus on koh-
15349:  dannut vastustusta, kun se yhdessä muiden                  että hallit1ts ryhtyisi toimenpitei-
15350:  opettajien palkkausta koskevien järjeste-               siin voimisteluntarkastajan ja -opet-
15351:  lyitten kanssa esitettynä on näyttänyt lisää-           tajien asemaan tehtävien muutosten
15352:  vän valtion muutenkin suuria menoja,                    järjestämiseksi siten, että he tulisi-
15353:  vaikka järjestelyitten lopputulos merkitsi-             vat tasavertaiseen asemaan muihin
15354:  sikin säästöä, kuten ehdotuksen puolustuk-              oppikoulunopettajiin nähden.
15355:  seksi on voitu esittää.
15356:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
15357: 
15358:    Antti J. Ra.nta.maa.. Yrjö Hautala.       Pentti Niemi.      Meeri Kala.vainen.
15359:    Lennart Heljas.       Heikki Soininen.    Eino Raunio.       Veikko Vennamo.
15360:    Wilja.m Sarjala.      Kalle Joukanen.     Urho Saariaho.     Niilo Honkala.
15361:    Tahvo Rönkkö.         Akseli Brander.     Jaakko Hakala..    Jalmari Pusa.
15362:    Olavi Kajala.         Yrjö I. Antila.     Matti Miikki.      Jussi Lappi-Seppälä.
15363:    Martti Suntela..      T. N. Vilhula..     Aino Luostarinen. Rolf B. Berner.
15364:    Pekka Kiiski.         J. E. Lampinen.     Toivo H. Kinnunen. Väinö Rankila.
15365:               Dmari Tiainen.         Yrjö Saari.        Erkki Koivisto.
15366: 362
15367: 
15368: VIU,s1. -   Toiv. a.l. N:o 149.
15369: 
15370: 
15371: 
15372: 
15373:                               Sauklamea y.a..;. Eläkkeiden suorittamisesta valtion va-
15374:                                     roista yksityisoppikoulujen päteville vakinaisille opet-
15375:                                     tajille.
15376: 
15377: 
15378:                                      E d u s k u n n a 11 e.
15379: 
15380:    Yksityisoppikoul"lil.jen merkitys oppikou-     Seurauksena tällaisesta tilanteesta on Glb.1t,
15381: lulaitoksemme osatta on. nykyisin varsin          että vanhemmat pätevät ja kokeneet epet-
15382: tärkeä, koska niiden määrä on jo yli 2/3          ta;jat hakeutuvat valtion palvelukseen,
15383: maan kaikista oppik-ouluista ja oppilas-          vaikka heitä kipeästi tarvittaisiin yksityis-
15384: määräkin on 56.7 % koko oppikoululaisten          koulujen palveluksessa. Viimeksi mainitun
15385: määrästä. Kuitenkin ovat yksityisoppikou-         epäkohdan poistamiseksi olisi valtion ryh-
15386: lujen opettajat, vaikka heillä olisi sama         dyttävä maksamaan myös yksityisoppikoo.-
15387: pätevyyskin kuin valtion oppikoulujen             lujen päteville vakinaisille opettajille sa-
15388: opettajilla, monessa suhteessa huonommassa        mansuuruisia eläkkeitä kuin se maksaa val-
15389: asemassa kuin viimeksi mainitut. Palkkaus         tionoppikoulujen vakinaisille eläkeikään
15390: on usein yksityisoppikouluissa alhaisempi         ehtineille opettajille. Tällainen menettely
15391: kuin valtion kouluissa. Palkkojen koro-           ei muodostuisi poikkeukselliseksi ennakko-
15392: tukset ovat viivästyneet kuluneina inflatio-      tapaukseksi, koska valtio jo nykyisin mak-
15393: kausina kovin paljon. Erityisen suurena           saa pääasiassa kuntien palkkaamien kansa-
15394: epäkohtana on pidettävä myös sitä, että           koulunopettajien eläkkeet. Edellä esitet-
15395: yksityisoppikoulujen vakinaisten opettajien       tyyn viitaten ehdotamme kunnioittaen
15396: eläke-edut ovat valtionoppikoulujen opetta-       eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
15397: jien eläke-etuihin verrattuna paljon huo-
15398: nommat, sillä Yksityisoppikoulujen Eläke-                   että hallitus valmistaisi Eduskun-
15399: kassan jäsenilleen maksamat eläkkeet jää-                nalle esityksen, jonka mukaan voi-
15400: vät huomattavasti pienemmiksi kuin val-                  taisiin yksityisoppikoulujen p(iit,e-
15401: tion maksamat eläkkeet, vaikka opettajat                 ville vakinaisille opettajille suorittaa
15402: ovat vuosikausia maksaneet korkeita eläke-               eläkkeet valtion varoista.
15403: kassamaksuja mainittuun eläkekassaan.
15404:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
15405: 
15406:                 Ju.esi Saukkonen.                              .Jussi La.ppi..Beppälä..
15407:                 L. I. K.aukamaa.                               Päiviö Hetemäki.
15408:                  F~ Seppälä..                                  Aarne Honka..
15409:                · Erkiki Koivisto.                              Hugo Nuor.s&ari.
15410: 
15411: 
15412: 
15413: 
15414:                                                                      •
15415:                                                                                            353
15416: 
15417: VIII,3s. -   Toiv. al. N:o 150.
15418: 
15419: 
15420: 
15421: 
15422:                               Kujanpää y. m.: Toimenpiteistä keskikoulun rakentamiseksi
15423:                                 Jokioisten kunnan kesk1tkseen.
15424: 
15425: 
15426:                                    E d u s k u n n a ll e.
15427: 
15428:    Jokioisten kunnan keskukseen on jo pit-      myöhään tapahtuvat koulumatkat. Sen vai-
15429: kähkön aikaa ollut hankkeissa kunnallinen       kutuksesta on havaittu sairastapauksien ja
15430: keskikoulu. Koulun paikkakunnalle hankki-       ylirasittumistapausten määrän pysyvän
15431: minen on käynyt välttämättömäksi, koska         suhteellisen suurena nimenomaan pitkämat-
15432: vastaavaan oppilaitokseen, Forssan Yhteis-      kaisten oppilaitten keskuudessa, jopa joh-
15433: kouluun, on Jokioisista matkaa 9-20 km.         taneen monissa tapauksissa opiskelun kes-
15434: Nopeasti kehittyneen teollisuus- ja asutus-     keytymiseen.
15435: keskuksen oppilasmäärä on muodostunut              Koulun rakentaminen J okioisille ei myös-
15436: niin suureksi, että Forssan Yhteiskouluun       kään vaadi suhteettoman suuria taloudelli-
15437: ei voida sijoittaa kuin pieni osa siihen        sia kustannuksia, sillä kunnan keskukseen
15438: pyrkivistä oppilaista. Jokioisten kunnasta      tänä vuonna valmistuva keslruskansakoulu
15439: kotoisin olevien oppilaiden sijoittaminen       on yhdessä entisten kouluhuoneustojen
15440: Forssan Yhteiskouluun osaltaan rajoittaa        kanssa riittävän suuri esitettyä kunnallista
15441: Forssan, Tammelan ja Koijärven kuntien          keskikoulua varten. Päteviä opettajavoimia
15442: oppilaiden kouluun pääsyä, samalla kun          on ainakin alussa aivan riittävästi.
15443: matkan pituudesta aiheutuvat ylimääräiset          Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15444: koulutuskustannukset, kuten vaatetus, muo-      eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15445: nitus ja n. 2,000 mk vuotuinen matka-
15446: kustannus estää vähävaraisten perheiden                    että hallittts ryhtyis kiireellisesti
15447: lapsien kouluttamisen. Lisäksi oppilaita ra-            toimenpiteisiin lceskikoulun rakenta-
15448: sittaa rinnakkaisluokkajärjestelmä ja siitä             miseksi Jokioisten k1tnnan keskttk-
15449:  johtuvat joko aamulla aikaisin tai illalla             seen.
15450:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
15451: 
15452:                 Eino Kujanpää.                               Eino Roine.
15453:                 Lauri Laine.                                 Eino Tainio.
15454:                 Eino Raunio.                                 Toivo Friman.
15455:                 Inna Torvi.                                  Toivo Kujala.
15456: 
15457: 
15458: 
15459: 
15460:                                                                                               45
15461: 354
15462: 
15463: VIII,s9. -   Toiv. al. N :o 151.
15464: 
15465: 
15466: 
15467: 
15468:                                                      Kiiski y. m.: Suonenjoen yhteiskoulun ottamisesta valtion
15469:                                                         oppikouluksi.
15470: 
15471: 
15472:                                                                          E d u s k u n n a ll e.
15473: 
15474:    Suonenjoen yhteiskoulu, jonka perusta-                                               muuttuu 8-luokkaiseksi yliopistoon johta-
15475: miseen sen ylläpitämiseksi aikaan saatu                                                 vaksi oppilaitokseksi, joutuu se entistä
15476: kannatusyhdistys sai luvan marraskuun                                                   enemmän palvelemaan ympäristökuntia.
15477: 21 päivänä 1930, tulee kuluvana vuonna                                                  Tämä johtuu siitä, että Suonenjoki on mo-
15478: toimineeksi 20 lukuvuotta. Se perustettiin                                              nelle taholle suuntautuvan vilkkaan liiken-
15479: alkuaan palvelemaan paikkakunnan sivis-                                                 teen keskus. Lähimmät valtion koulut ovat
15480: tystarvetta    5-luokkaisena keskikouluna.                                              Kuopiossa, Varkaudessa ja Mikkelissä. Näi-
15481: Alusta alkaen se on ollut kouluhallituksen                                              hin pääsy on ylen vaikeata, koska näissä
15482: tarkastuksen alainen. Helmikuun 22 päi-                                                 vallitsee tilanpuute.
15483: vänä 1935 koulu sai oikeuden antaa keski-                                                  Oppilasmäärän kasvu on pakottanut kou-
15484: koulun päästötodistuksia.                                                               lua ylläpitävän kannatusyhdistyksen ryhty-
15485:    Alkuaan paikkakunnan omaa tarvetta                                                   mään rakennushankkeeseen. Tämä onkin
15486: tyydyttämään perustettu koulu joutui kui-                                               edistynyt niin pitkälle, että n. 11,200 m3
15487: tenkin ennen pitkää palvelemaan laajem-                                                 sisältävä talo valmistuu tämän kevään ku-
15488: piakin alueita. Näin tapahtui varsinkin                                                 luessa. Se on kuitenkin aiheuttanut kan-
15489: talvisodan jälkeen. Se ilmenee oppilasmäärän                                            natusyhdistykselle n. 22 miljoonan markan
15490: voimakkaassa kasvussa viimeisten 10 vuo-                                                velkataakan, jonka hoitaminen ajan pit-
15491: den kuluessa. Kun lukuvuonna 1939-1940                                                  kään tulee tuottamaan voittamattomia vai-
15492: koulun oppilasluku oli 118, se nyt on 315.                                              keuksia. On näet otettava huomioon, että
15493: Asia ilmenee seuraavasta taulukosta:                                                    paikkakunta on koulun hyväksi jo tähän
15494:                                                                                         mennessä tehnyt suuria uhrauksia: se on
15495: Lukuv. 1940-1941     •   0   0   0   •••         0   ••••••••                     132   20 vuotta pitänyt yllä koulua alimman
15496:        1941-1942     •••         0   ••      0   •••••               0   ••   0   133   asteen valtionavun turvin, hankkinut sille
15497:    " 1942-1943       0   ••••            0.      0   •••••               0   ••   134   tarpeellisen kaluston ja opetusvälineet,
15498:   " 1943-1944        ••••••                  0   0   ••••            0   •••      146   n. % ha:n suuruisen tontin Suonenjoen
15499:    "   1944-1945     ••••            0   ••      0   .........                    164   kirkonkylän keskustasta ja nyt rakentanut
15500:   "    1945-1946     •••         0   •••••••••••                              0   172   koulutalon melkein valmiiksi uhraten siihen
15501:   "    1946-1947     ••••••                  0.      0   •••••               0.   185   n. 7 milj. markan pääoman kokoamiansa
15502:   "    1947-1948     ••      0   •••         0   •••••••••                        220   varoja. Suonenjoen kunta kuntana on
15503:    "   1948-1949     ••      0.      0   0   •••         0   •••••            0   249   myös tehnyt voitavansa: se on viime vuo-
15504:   " 1949-1950 (syksyllä)                                     0   •••••            313   sina lahjoittanut lh milj. mk vuodessa ja
15505:    "   1949-1950 (kevät)                             •••         0   ••••         315   suostunut takaamaan rakennuslainaa 20
15506:       "                                                                                 milj. mk: n määrään asti.
15507:    Tähän oppilasluvun kasvuun on osittain                                                  On myös otettava huomioon, että koulu
15508: vaikuttanut luovutetulta alueelta siirtynyt                                             on kahden asutuskeskuksen: Suonenjoen
15509: väestö, osittain naapurikunnista jatkuvasti                                             kirkonkylän ja Iisveden suuren tehdas- ja
15510: lisääntynyt oppilasmäärä. Niinpä luku-                                                  lastauskeskuksen välittömässä yhteydessä.
15511: vuonna 1947-1948 luovutetulta alueelta                                                  Niiden väkiluku on yhteensä n. 5,500 hen-
15512: kotoisin olevia oppilaita, jotka edelleen oli-                                          keä. Lisäksi koulun toimintapiiriin kuuluu
15513: vat entisen kuntansa kirjoissa, oli 23,                                                 laaja maaseutu: Suonenjoen kunta koko-
15514: muista kunnista 40. Kun koulu syksystä                                                  naan, osia Vesannon, Karttulan, Tervon,
15515: 1949 valtioneuvoston luvalla asteittain                                                 Rautalammin ja Jäppilän kunnasta. Lukio-
15516:                                  VIIl,39. -    Kiiski y. m.                                355
15517: 
15518: luokat tulevat palvelemaan kaikkia näitä        nyt ylivoimaiseksi. Kun nyt jo kaikkialla
15519: kuntia. Näin ollen Suonenjoen yhteiskoulu       tunnustettaneen että myöskin maaseudun
15520: on eräs niitä maaseutukouluja, jotka tyy-       oppikouluasiain kehittämiseen ja tukemi-
15521: dyttävät laajojen kansankerrosten sivistys-     seen on valtion entistään enemmän tartut-
15522: tarvetta.                                       tava, niin ehdotamme eduskunnan hyväk-
15523:    Kuten kaikesta edellä esitetystä selviää,    syttäväksi toivomuksen,
15524: on Suonenjoen yhteiskoulu oppilaitos, jonka
15525: tarpeellisnus on ehdoton. Kun koulun vai-                 että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
15526: kutuspiiri käsittää jo nykyisin n. 25,000-             toimenviteisiin Suonenjoen yhteis-
15527: 35,000 kansalaista ja kun seutu yleensä on             koulun ottamiseksi valtion oppikou-
15528: taloudellisessa mielessä vähävaraista, on              lttksi.
15529: koulun ylläpito kannatusyhdistykselle käy-
15530:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
15531: 
15532:         Pekka Kiiski.              Eino Laitinen.                Lennart Heljas.
15533:         Vieno Simonen.             Elli Nurminen.                Sylvi-Kyllikki Kilpi.
15534:         Jalmari Pusa.              L. 0. Hirvensalo.             Tahvo Rönkkö.
15535:         Esa Hietanen.              Aino Luostarinen.             Yrjö Kilpeläinen.
15536:                                    Eri. Haapaniemi.
15537: 356
15538: 
15539: VIII,4o. -   Hemst. mot. N :o 152.
15540: 
15541: 
15542: 
15543: 
15544:                                Wickman m. fl.: Angående anslag fö1• statens övertagande
15545:                                  av de tre högsta klasserna vid svenska samskolan i
15546:                                  Gamlakarleby.
15547: 
15548: 
15549:                                   T i ll R i k s d a g e n.
15550: 
15551:    Svenska samskolan i Gamlakarleby har         skolans i Gamlakarleby tre högsta klasser.
15552: en lång och ärorik historia. Beslutet om        Staten har ju numera successivt övertagit
15553: skolans grundande fattades år 1858, alltså      V asa svenska flickskola och har riksdagen,
15554: :för mer än 90 år sedan. Skolan invigdes        omfattande nämnda betänkande av riks-
15555: den 2 september 1861 och kallades Högre         dagens ilrulturutskott, uttalat, att den av
15556: elementärskolan i Gamla Karleby. Skolans        skolstyrelsen planerade utvidgningen av
15557: byggnader härstamma :från 1866 ocih ha          svenska mellanskolan i Gamlakarleby borde
15558: undergått grundliga reparationer 1907-08        påbörjas och 8lutföras efter Vasa svenska
15559: samt tillbyggts 1927 :för att bereda rum.       flickskolas övertagande, trots att skolsty-
15560: åt de tre högsta klasserna. Staten hyrde        relsen i sin femårsplan tänkt sig en annan
15561: byggnaderna under åren 1886-1924 men            ordningsföljd för statens övertagande av
15562: efter tillbyggnaden 1927 överläts den nya       denna skola.
15563: delen åt staten på förmånliga villkor. Sta-        Med beaktande av, att staten äger den
15564: ten äger sålunda hela den värdefulla skol-      skolbyggnad, i vHken den svenska lärdoms-
15565: byggnaden, · i viiken samskolan verkar. Så      skolan i Gamlalkarleby ve11kar, och skolans
15566: sent som i februari 1948 har skolrådet          långa och framgångsrika verksamhet samt
15567: Milller vid ett besö'k vid skolan i ett visi-   de upprepade utfästelserna från vederbö-
15568: tationsprotokoll uttalat sig mycket positivt    rande skolmyndigheters sida om statens
15569: om såväl skolan som den byggnad, i viiken       övertagande av skolan och den positiva
15570: skolan arbetar.                                 inställningen från riksdagens sida år 1948
15571:    Frågan om statens övertagande av gym-        till frågan, få undertecknade med ytter-
15572: nasialklasserna i den svenska lärdomsskolan     ligare hänvisning till motiveringen i hem-
15573: i Gamlakarleby är mycket gammal. Trots          ställningsmotionen n: o 152 år 1948 vörd-
15574: att staten äger skQlbyggnaden och skolan        samt föreslå, att riksdagen måtte hemställa,
15575: för övrigt fyller alla de krav man ik:an
15576: ställa på en statsägd lärdomsskola, har                   au regeringen måtte i propositio-
15577: beslutet om statens övertagande av skolan               nen angående statsförslaget för år
15578: i dess helhet framskjutits gång efter annan.            1951 upptaga ett nödigt anslag för
15579: Numera är, enligt vår åsikt, med hänvis-                statens övertagande av de tre högsta
15580: ning till lmlturutskottets betänkande n: o 9            klasserna vid svenska samskolan i
15581: av den 17 december 1948, tidpunkten inne                Gamlakarleby.
15582: för statens övertagande av svenska Sam-
15583:       Helsingfors den 8 februari 1950.
15584: 
15585:                 Albin Wickman.                                Levi Jern.
15586:                 Matts Forss.                                  Eino Kilpi.
15587:                 Albert Brommels.                              Ralf Törngren.
15588:                 Verner Korsbäck.                              Ebba. östenson.
15589:                                     Nils Meinander.
15590:                                                                                         357
15591: 
15592: Vm,4o. -    Toiv. al. N :o 152.                                                 S1wmennos.
15593: 
15594: 
15595: 
15596: 
15597:                               Wickman y. m.: J.1iäärära1wsta Kokkolan nwtsalaisen yh-
15598:                                  teiskoulun kolmen ylimmän lnokän ottamisesta valtion
15599:                                  haltuun.
15600: 
15601: 
15602:                                    E d u s k u n n a ll e.
15603: 
15604:    Kokkolan ruotsalaisella yhteiskoululla on   yhteiskoulun kolmen ylimmän luokan otta-
15605: pitkä ja kunniakas historia. Päätös koulun     miselle valtion haltuun. V altiohan on nyt-
15606: perustamisesta tehtiin vuonna 1858, siis       temmin asteettain ottanut haltuunsa Vaa-
15607: enemmän kuin 90 vuotta sitten. Koulu           san ruotsalaisen yhteiskoulun, ja eduskunta
15608: vihittiin 2 päivänä syyskuuta 1861 ja sen      on, hyväksyen eduskunnan sivistysvalio-
15609: nimeksi annettiin Kokkolan ylempi alkeis-      kunnan mainitun mietinnön, lausunut, että
15610: koulu. Koulun rakennukset ovat peräisin        kouluhallituksen suunnittelema Kokkolan
15611: vuodelta 1866 ja niissä on suoritettu perus-   ruotsalaisen keskikoulun laajentaminen olisi
15612: teellisia korjauksia 1907-08 sekä raken-       aloitettava ja suoritettava loppuun sen jäl-
15613: nettu lisärakennus 1927 tilan järjestämi-      keen kuin Vaasan ruotsalainen tyttökoulu
15614: seksi kolmea ylintä luokkaa varten. Valtio     on otettu valtion haltuun, vaikka koulu-
15615: vuokrasi rakennukset vuosina 1886-1924,        hallitus viisivuotissuunnitelmassaan oli aja-
15616: mutta lisärakennuksen valmistuttua 1927        tellut toisenlaista järjestystä tämän koulun
15617: luovutettiin uusi osa valtiolle edullisin      ottamiseksi valtion haltuun.
15618: ehdoin. Valtio omistaa siis koko arvokkaan        Ottaen huomioon, että valtio omistaa sen
15619: koulurakennuksen, jossa yhteiskoulu toimii.    koulurakennuksen, jossa Kokkolan ruotsa-
15620: Niin myöhään kuin helmiimussa 1948 on          lainen oppikoulu työskentelee, ja koulun
15621: kouluneuvos 1\'liiller käydessään koulussa     pitkän ja menestyksellisen toiminnan sekä
15622: antanut tarkastuskertomuksessa hyvin posi-     asianomaisten kouluviranomaisten taholta
15623: tiivisen lausunnon sekä koulusta että siitä    annetut toistuneet Yakuutukset koulun otta-
15624: rakennuksesta, jossa koulu työskentelee.       misesta valtion haltuun ja eduskunnan
15625:    Kysymys Kokkolan ruotsalaisen oppi-         positiivisen asennoitumisen kysymykseen
15626: koulun lukioluokkien ottamisesta valtion       vuonna 1948, allekirjoittaneet, viitaten
15627: haltuun on hyvin vanha. Vaikka valtio          lisäksi perusteluihin toivomusaloitteessa
15628: omistaa koulurakennuksen ja koulu muuten       n: o 152 vuonna 1948, ehdottavat kunnioit-
15629: täyttää kaikki ne vaatimukset, jotka voi-      taen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
15630: daan asettaa valtion omistamalle oppikou-      sen,
15631: lulle, on päätöstä koulun ottamisesta koko-              että hallitus ottaisi vuoden 1951
15632: naisuudessaan valtion haltuun lykätty kerta            tulo- j(' menoarvioesitykseensii tar-
15633: toisensa jälkeen. Nyttemmin on mieles-                 peellisen määrärahan Kokkolan 1'uot-
15634: tämme, viitaten sivistysvaliokunnan mietin-            salaisen yhteiskoulun kolmen ylim-
15635: töön n: o 9 17 päivältä joulukuuta 1948,               män l1wkan ottamiseksi valtion hal-
15636: käsillä ajankohta Kokkolan ruotsalaisen                tu1tn.
15637:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
15638: 
15639:                 Albin Wickman.                               Levi Jern.
15640:                 Matts Fors·s.                                Eino Kilpi
15641:                 Albert Brommels.                             Ralf TörngTen.
15642:                 Verner Korsbäck.                             Ebba östenson.
15643:                                    Nils Meinander.
15644: 358
15645: 
15646: VIU,41. -    Toiv. al. N:o 153.
15647: 
15648: 
15649: 
15650: 
15651:                               Sa.ariaho y. m.: Raahen keskikoulun jatkoluokkien asteittai-
15652:                                  sesta valtion haltuun ottamisesta.
15653: 
15654: 
15655:                                    E d u s k u n n a ll e.
15656: 
15657:    Raahen keskikoulun jatkoluokkien Kan-          Kouluhallitus on jo kaksi kertaa tehnyt
15658: natusyhdistys r. y. on perustettu vuonna        valtioneuvostolle esityksen jatkoluokkien ot-
15659: 1915. Kannatusyhdistyksen tehtävänä on          tamisesta valtion haltuun. Ensimmäisen
15660: ollut ylläpitää Raahen keskikoulun raken-       kerran laatiessaan esityksen yksityiskoulu-
15661: nuksessa yliopistoon johtavia jatkoluok-        jen ottamisesta valtiolle viisivuotiskautena
15662: kia. Jatkoluokkien taloudellinen tila on        1936-1940, kouluhallitus esitti, että jat-
15663: ollut koko toiminta-ajan suhteellisen heikko    koluokat syyskuun 1 päivästä 1939 asteet-
15664: ja sillä on ainoana omaisuutena luokka-         tain otettaisiin valtion huostaan. Alkanut
15665: huoneiden kalustot. Jatkoluokkien oppilas-      sota aiheutti kuitenkin sen, että tä-
15666: määrästä mainittakoon, että esim. vuosina       män viisivuotissuunnitelman toteuttaminen
15667: 1937-1939 oli oppilaita 37, 1945-1946           jäi kesken. Toisen kerran kouluhallitus
15668: 65 ja vuosina 1948-1949 81.                     on samanlaisen suunnitelman yhteydessä
15669:    Jatkoluokkien oppilasn1äärä tulee tulevai-   esittänyt valtioneuvostolle, että jatkoluokat
15670: suudessa entisestäänkin lisääntymään, sillä     syyskuun 1 päivästä 1949 samoin asteet-
15671: Raahen keskikoulussa, josta jatkoluokat         tain otettaisiin valtiolle. Kuten tästäkin
15672: saavat useimmat oppilaansa, on oppilasluku      käy ilmi, on kouluhallitus, jota täytyy pi-
15673: viime vuosina kaupungin ripeästi kasvaessa      tää asiaintuntijana kouluasioissa, jo pit-
15674: suuresti lisääntynyt. Tällä hetkellä se on      kät ajat oivaltanut, että Raaheen olisi pe-
15675: 321. Vuodesta 1946 lähtien on keskikoulun       rustettava täysiluokkainen valtion oppi-
15676: kaikkien luokkien yhteydessä toiminut rin-      koulu.
15677: nakkaisosastot.                                    Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
15678:    Laaja maakunta Raahen ympärillä on           nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toi-
15679: ilman täysiluokkaista valtionoppikoulua.        vomuksen,
15680: Lähimmät sellaiset ovat Oulussa, Kajaa-
15681: nissa, Iisalmessa ja Kokkolassa. Kun Raa-                 että Raahen keskikoulun jatkoluo-
15682: hen ympäristöseutu on vähävaraista, olisi               kat otettaisiin valtion haltuun as-
15683: sitäkin suotavampaa, että se saisi täysi-               teittain siten, että ltlkuvuonna 1951
15684: luokkaisen valtion ylläpitämän oppikoulun,              --52 otettaisiin VI luokka, seuraa-
15685: koska valtion oppikouluissa oppilasmaksut               vana myöskin V II luokka ja syys-
15686: ovat pienemmät kuin yksityiskouluissa,                  1Ptun 1 päiviistä 19.'53 alkaen kaikki
15687: joissa koulun toimintaa ei voida rahoittaa              J:olme 1uokkaa.
15688: ilman korkeampia oppilasmaksuja.
15689:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
15690: 
15691:         Urho Saariaho.              Arvi Turkka.                 Yrjö HautaJ.a.
15692:         Arvi Ahmavaara.             H. A. Kannisto.              Toivo 1. Sormunen.
15693:         Yrjö Saari.                 Kusti Eskola.                Heikki Simonen.
15694:                                                                                                 359
15695: 
15696: VIII,42. -    Toiv. al. N :o 154.
15697: 
15698: 
15699: 
15700:                                        Pyörtä.uö y. m. : Joensuun yhteiskoulun ottamisesta valtion
15701:                                           haltuun.
15702: 
15703: 
15704:                                            E d u s k u n n a ll e.
15705: 
15706:   Joensuun yhteiskoulu lukeutuu oppilas-          Vaikkakin vaatimukset kouluun oppilaita
15707: määrältään maan suurimpiin ja laadulli- otettaessa on pidetty melkoisen suurina, on
15708: sesti maan parhaimpiin oppikouluihin, ollen pyrkiviä ollut tavallista runsaammin. Mil-
15709: perustettu jo vuonna 1907. Koulun 4-ker- loinkaan ei läheskään kaikkia ole voitu
15710: roksinen kivirakennus valmistui vuonna ottaa vastaan. Oppilaita oli koulussa 1. 2.
15711: 1912, sijaiten 1/2 kaupunginneliötä käsit- 1950 kaikkiaan 719, joista Joensuusta 188
15712: tävällä tontilla, joka vähäliikenteisellä seu- (26.3 %) ja maaseudulta 531 (73.7 %).
15713: dulla kaupungin luterilaisen kirkon ja sen Ensimmäiselle Iuokalle pyrkiviä on viime
15714: kirkkopuiston naapuruudessa on paras mah- vuosina ollut seuraavasti:
15715: dollinen.
15716:                1945 193 Näistä hyväksytty kouluun 148 Prosenteissa 76.7
15717:                1946 219                               137              62.5
15718:                1947 164       "         "       >'
15719:                                                 :.;   110       "      67
15720:                1948 170       "         "             114       "      67
15721:                1949 169       "         "       "     108       "      64
15722:                                    "          "           "              "
15723:    Vaikkakin koulu on kärsinyt huomatta-                että sen taloudellinen asema on epävarma.
15724: vasti sodan tuottamista vaurioista, joista              Useasti ovat opettajat olleet pakotettuja
15725: pahin on ollut - kuten kaikilla yksityis-               odottaman paikkojaan ja eritoten kalliin-
15726: kouluilla - taloudellinen ahdinko, on se                ajanlisiä, jotka on saatu puolikin vuotta
15727: tehtävistään suoriutunut erittäin hyvin,                myöhemmin kuin mitä asianlaita on ollut
15728: mistä eräinä esimerkkeinä ovat ylioppilas-              valtion kouluissa. Että opettajat ovat edes
15729: kirjoitusten tulokset. Siitä huolimatta, että           siinä määrin, kuin on tapahtunut, pysy-
15730: VIII luokka esim. viime vuosina on ollut                neet koulussa, johtuu siitä, että työsken-
15731: suuri, 130-44 oppilasta, jääneiden määrä                tely koulussa on ollut miellyttävää sekä
15732: on ollut keskimäärää pienempi, osoittaen                ahkeran oppilasaineksen että koulun hen-
15733: tutkintotilasto muutamilta äskeisiltä vuo-              gen ansiosta. Luonnollista kuitenkin on,
15734: silta seuraavaa:                                        että muualla maksettavat varmat palkat,
15735:                                                         paremmat eläkkeet jne. ovat houkutelleet
15736:        Kokelaita
15737:                      Hyväl>sytty           Hyväksytty
15738:                                             syksyllä
15739:                                                         siirtymään. Kun pätevyysvaatimukset opet-
15740:                       keväällä
15741:                                                         tajiin nähden valtion ja yksityisten koulu-
15742: 1946     30          22 73.3.%                 7        jen kohdalla ovat samat, niinkuin myös
15743: 1947     30          30 100 %                           opetus- ja kasvatusmäärätkin, tuntuu ny-
15744: 1948     30          24 80 %                   6        kyin~n, edellämainittu epäkohta luonnotto-
15745: 1949     44          38 86.4%                  6        malta. Varsinkin syrjäseuduilla, joihin
15746:                                                         Joensuukin on luettava, se aiheuttaa vai-
15747:   Tulokset ovat siis olleet erittäin rohkai-            keuksia pätevien opettajien saantiin näh-
15748: sevat - ja näin siitä huolimatta, vaikka                den, mistä näin ollen kärsii nimenomaan
15749: valtion koulut ovat olleet jatkuvasti ,ve-              laaja maaseutu, joka lapsensa opintielle
15750: rottamassa" koulun opettajistoa, josta mo-              lähettää.
15751: net pätevät ja tehtävänsä hyvin suoritta-                  Valtavin osa oppilaista on pienipalkkais-
15752: neet opettajat ovat siirtyneet valtion koulu-           ten ja pienviljelijäin lapsia, kuten tilasto
15753: jen leveämpään leipään vain siksi, että                 ajalta 1. 2. 1949 oppilaiden vanhempien
15754: Jonesuun yhteiskoulu on yksityiskoulu ja                ammateista osoittaa:
15755: 360                                    VIII,42. -       Joensuun yhteiskoulu.
15756: 
15757: :Maatalous sivuelinkeinoineen:                                      Mainittu seikka ei ole voinut olla vai-
15758:   :Maanviljelijöitä, puutarhureita, met-                         kuttamatta lukukausimaksun suuruuteen,
15759:   sänhoitajia, kalastajia, työnjohtajia . 277                    vaan on koulussa jatkuvasti jouduttu peri-
15760:   Maataloustyöntekijöitä . . . . . . . . . . . .             3   mään suurempi lukukausimaksu kuin mitä
15761: Teollisuus, käsityö ja rakennustoiminta:                         on ollut asianlaita valtion oppikouluissa.
15762:   Työnantajia, päällystöä, toimistohen-                          Lukukausimaksun suuruus on tällä kertaa
15763:      kilökuntaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34     2,000: -, mutta on kyseenalaista, voi-
15764:   Itsenäisiä käsityöläisiä . . . . . . . . . . . . 25            daanko maksu pitää mainitussa määrässä,
15765: Liikenne sekä posti-, lennätin- ja puhe-                         sillä Joensuun kaupunginvaltuustossa on
15766:   linlaitos:                                                     useahkoon otteeseen ollut kiistaa koululle
15767:   Liikenteenharjoittajia,               päällystöä,              myönnettävästä avustuksesta ja sen suuruu-
15768:      toimistohenkilöitä . . . . . . . . . . . . . . 29           desta. Kaupunginvaltuutettujen kannan
15769:   Palveluskuntaa ja työntekijöitä . . . . 59                     ymmärtää, koska vain 26.3 % oppilaista on
15770: Julkinen toimi:                                                  kaupungista ja kokonaista 73.7 %· maaseu-
15771:   Valtion, kunnan ja kirkon virkamie-                            dulta. Kun maaseudulta ei koulua varten
15772:      hiä sekä toimistohenkilöitä . . . . . . 42                  ole hartaista vetoomuksista huolimatta
15773:   Palveluskuntaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23        saatu avustusta ja kun kaupungin avus-
15774:  Opetustoimi:                                                    tuksen,    joka kuluvalle vuodelle on
15775:   Opettajia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35   800,000: -, jatkuvaisuudesta ei ole takeita,
15776:   Palveluskuntaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       1   saattaa olla niin, että lukukausimaksu on
15777:  Vapaat ammatit:                                                 korotettava 3,000-4,000 markkaan, jolloin
15778:   Lääkäreitä, apteekkareita, sairaanhoi-                         korotus on vähävaraisille liian suuri, kun
15779:      tajia ym. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14    otetaan huomioon, että maksu jo nyt tuot-
15780:   Kirjailijoita, taitelijoita, sanomaleh-                        taa vaikeuksia.
15781:      timiehiä ym. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      7      Koulua on aikaisemmin tarjottu valtiolle,
15782:   Yhdistysten, asianajotoimistojen ym.                           mutta näin ei ole vielä tapahtunut, vaikka
15783:      virkailijoita ja toimistohenkilöitä                     5   julkisuudessa on useaan otteeseen kiinni-
15784:  Kotiapulaisia ja siivoojia . . . . . . . . . . . .          1   tetty epäkohtaan yleistä huomiota. Kun ei
15785: Muut toimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18     ole p_aikallaan, että maan suurimpiin, van-
15786:                                            Yhteensä 728          himpiin ja laadullisesti opetustyönsä suh-
15787:                                                                  teen parhaimpiin kuuluva oppikoulumme
15788:    Suurin osa maanviljelijöistä on pienvil-                      joutuu jatkuvasti työskentelemään yksityi-
15789: jelijöitä. Nämä taas muodostavat enemmis-                        sen koulun taloudellisista huolista runsaassa
15790: tön ammatista ,Maatalous sivuelinkeinoi-                         tilanteessa ja ottaen huomioon, että kou-
15791: neen".                                                           lulla on tällä kertaa velkaa vain 500,000 mk,
15792:    Kun on niin, että suurin osa oppilaista                       jonka ,Joensuun kaupunki varmaankin kou-
15793: on vähävaraisista kodeista, on jouduttu an-                      lun valtiolle oton yhteydessä olisi halukas
15794: tamaan vapaaoppilaspaikkoja runsaasti:                           maksamaan, saamme kunnioittaen eduskun-
15795:                      Kokonaan           Puolet       Oppilaita   nan hyväksyttäväksi ehdottaa toivomuksen,
15796:                      vapautettu         maksusta     koulussa
15797: 1946-1947          162 21.4%           47 6.5%        768                  että hallitus ensi tilassa ryhtyisi
15798: 1947-1948          131 17.2%           55 7.2%        762               toimenpitesiin J oens1tun yhteiskott-
15799: 1948-1949          131 17.4%           38 5 %         752               lun ottamiseksi valtion haltnnn.
15800: 1949-1950          125 17.4%           54 7.5%        718
15801:        Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
15802: 
15803:            Toivo Pyörtänö.                         Lauri Riikonen.               Juho Karvonen.
15804:            Kalle Kauhanen.                         Eero Mäldnen.                 Vieno Simonen.
15805:            Heikki Soininen.                        0. Muikku.                    Varma K. Turnnen.
15806:                                                                                            361
15807: 
15808: VI11,43. -   Toiv. al. N:o 155.
15809: 
15810: 
15811: 
15812: 
15813:                                Lahtela y. m.: Kemijärven yhteiskoulun muuttamisesta kah-
15814:                                  deksanluokkaiseksi yliopistoon johtavaksi kouhtksi.
15815: 
15816: 
15817:                                     E d u s k u n n a ll e.
15818: 
15819:    Viisiluokkainen yhteiskoulu on toiminut       sieltä tilaa löytyy ja kun se tulee maksa-
15820: Kemijärven taaja väkisessä yhdyskunnassa         maan paljon enemmän kuin se, että he
15821: vuodesta 1924 alkaen ja toimii siellä edel-      voisivat käydä samassa koulussa siihen asti,
15822: leen valtion kouluna omissa rakennuksis-         että pääsevät ylioppilaiksi ja kun se li-
15823: saan. Mainittu koulu on ainoa oppikoulu          säksi estää vähävaraisimman kansanlasten,
15824: siinä laajassa maakunnassa, minkä käsittä-       joita suurin osa sanotun koulun oppilaista
15825: vät Kemijärven, Pelkosenniemen, Savukos-         on, jatkamasta koulunkäyntiään pitem-
15826: ken, Sallan ja Posion kunnat, joissa ei ole      mälle, olisi koulu laajennettava mahdolli-
15827: muuta oppikoulua. Oppilaat ovat siinä mai-       simman pian kahdeksanluokkaiseksi yli-
15828: nituista kunnista pääasiallisesti ja on niitä    opistoon johtavaksi kouluksi lisäämällä sii-
15829: nykyisin yli '300 ja pyrkijöitä olisi ollut      hen kolme ylempää luokkaa.
15830: enemmänkin, mutta ei ole voitu ottaa vas-           Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
15831: taan. Kaiken todennäköisyyden mukaan             ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
15832: vastaisuudessa tulee oppilaiksi pyrkijöitä       toiYomuksen,
15833: olemaan vieläkin paljon runsaammin kuin
15834: niitä on tähän asti ollut.                                että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
15835:    Kun mainittu koulu on laajan ja väestö-              menpiteisiin Kemijärven viisiluok-
15836: rikkaan maakunnan ainoa oppikoulu ja                    kaisen yhteiskoulun muuttamiseksi
15837: siinä olevien oppilaiden on jatkaakseen lu-             kahdeksanluokkaiseksi      yliopistoon
15838: kujaan mentävä kaikkialle kaukana muilla                johtavaksi kottl1tksi.
15839: paikkakunnilla oleviin kouluihin, mikäli
15840:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
15841: 
15842:                 M. 0. Lahtela.                                Johannes Wirtanen.
15843:                 Vilho Väyrynen.                               Margit Borg-Sundman.
15844:                 Erldti Koivisto.                              Martti Miettunen.
15845:                                     Aino Luostarinen.
15846: 362
15847: 
15848: VIII,44. -   Hemst. mot. N:o 156.
15849: 
15850: 
15851: 
15852: 
15853:                                Kuillberg m. fl.: Angående anslag för understödjande av
15854:                                   sång- och musiksträvandena.
15855: 
15856: 
15857:                                    T i ll R i k s d a g e n.
15858: 
15859:    Efter kriget har det fria lmlturarbetet          Tills vidare har staten offrat mycket små
15860: på landsbygden och i städerna i många            summor för sång- och musikintressets främ-
15861: avseenden blivit lidande. Detta har berott       jande i vårt land. De ll100el, oom: givits,
15862: på att erforderliga penningmedel ej kunnat       ha erhållits ur penninglotteriets vinstmedel,
15863: uppbringas i nödig omfattning. Särskilt          men de ha varit alldeles för små och mot-
15864: har detta kommit till synes på sångens och       svara på långt när ej behovet. Vår sång-
15865: musikens område, där erforderliga skolade        och reselärarinstitution kan inte upprätt-
15866: krafter ej kunnat anställas i den utsträck-      hållas, ifall ·ej staten kraftigare bidrager
15867: ning som behovet skulle krävt. Detta gäl-        till kostnadernas täckande. På körsångare
15868: ler främst körledare och dirigenter. Tidi-       och spelmän få ej fordringar på ekono-
15869: gare utförde vår folkskollärarkär på detta       misikt understöd ställas, emedan redan den
15870: område ett utomordentligt stort och frukt-       tid, som åtgår till sångövningar och repe-
15871: brin:gande arbete i synnerhet på landsbyg-       titioner, är en stor uppoffring från deras
15872: den, men till :l'öljd av inflationen och andra   sida.
15873: omständigheter har folkskollärarkårens av-          1\fan har sagt, att Finlands folk är ett
15874: löning blivit så dålig, att den icke mera        sjungande folk, och sä:kert är denna lkara:k-
15875: utan skälig ersättning kan ägna sig åt           teristiik riktig, men vi böra äwm se rtill att
15876: dylik verksamhet. Även för kulturarbetet         sång- och musikintresset hos vårt folk kan
15877: kräves numera avlönad arbetskraft.               uppehållas och utvecklas i allt rikare for-
15878:    Medges bör att kommunerna på senare           mer. I detta avseende får ej staten undan-
15879: tid begynt ägna en större uppmärksamhet          draga sång- och musiksträvandena sitt
15880: än tidigare åt kulturlivet och dess olika        verksamma stöd.
15881: yttringar, men man kommer nog inte långt            Med hänvisning till det ovanstående få
15882: med de kommunala anslagen, emedan de             underteclmade vördsamt föreslå, att riks-
15883: äro små. Olika slag av sammanslutningar,         dagen ville besluta hemställa,
15884: ungdomsförbund, sång- och musikförbund
15885: mm. göra även sitt bästa för att genom                      att rege1·ingen måtte i p1·oposi-
15886: insamlingar upphjälpa och hålla vid liv                  tionen angåcnde statsförslaget för
15887: sång- och musiksträvandena i vårt land,                  år 1951 upptaga ett anslag av
15888: men deras resurser äro begränsade, då de                 5,000,000 mark för understödande
15889: äro hänvisade till allmänhetens offervilja.              a1J sång- och musiksträvandena i vårt
15890: Ett kraftigare stöd från statens sida är                 land.
15891: därför oavvisligen av nöden.
15892:       Helsingfors den 8 februari 1950.
15893: 
15894:                  Henrik Kullberg.                              Matts Forss.
15895:                  Albin Wickma.n.                               Albert Brommels.
15896:                                                                                            363
15897: 
15898: VIll,44. -   Toiv. al. N :o 156.                                                   Suomennos.
15899: 
15900: 
15901: 
15902: 
15903:                                 Kullberg y. m.: 1lfäärärahasta lattltt- ja musiikkiharrastus-
15904:                                   ten tukemiseksi.
15905: 
15906: 
15907:                                      E d u s k u n n a ll e.
15908: 
15909:    Sodan jälkeen on vapaa sivistystyö maa-        makkaampi tuki valtion taholta on sen
15910: seudulla ja kaupungeissa monessa suhteessa        vuoksi kiistämättä tarpeen.
15911: joutunut kärsimään. Tämä on ennen kaik-              Toistaiseksi valtio on uhrannut hyvin
15912: kea johtunut siitä, että ei ole voitu hankkia     pieniä summia laulu- ja musiikkiharras-
15913: vaadittavia rahavaroja tarvittavassa mää-         tuksen edistämiseksi maassamme. Myönne-
15914: rässä. Erityisesti tämä on käynyt ilmi lau-       tyt varat on saatu raha-arpajaisten voitto-
15915: lun ja musiikin alalla, jossa ei ole voitu        varoista, mutta ne ovat olleet aivan liian
15916: kiinnittää tarvittavia koulutettuja voimia        pieniä eivätkä läheskään vastaa tarvetta.
15917: siinä määrin kuin tarve olisi edellyttänyt.       Laulunopettajiamme ja kiertäviä opetta-
15918: Ensi kädessä tämä koskee kuoronjohtajia ja        jiamme ei voida ylläpitää, ellei valtio anna
15919: kapellimestareita. Kansakoulunopettajakun-        tehokkaampaa avustusta kustannusten peit-
15920: tamme teki aikaisemmin tällä alalla erin-         tämiseksi. Laulajilta ja soittajilta ei voi
15921: omaisen suurta ja hedelmällistä työtä eri-        vaatia taloudellista avustusta, koska jo se
15922: koisesti maaseudulla, mutta inflation ja          aika, mikä menee harjoituksiin, merkitsee
15923: muiden seikkojen johdosta kansakoulun-            suurta uhrausta heidän puoleltaan.
15924: opettajiston palkkaus on käynyt niin huo-            Suomen kansaa on sanottu laulavaksi
15925: noksi, ettei se enää ilman kohtuullista kor-      kansaksi ja varmasti tämä karakteristiikka
15926: vausta voi omistautua sellaiseen toimintaan.      on oikea, mutta on myös muistettava, että
15927: Myös sivistystyöhön tarvitaan nyttemmin           laulu- ja musiikkiharrastusta kansassamme
15928: palkattua työvoimaa.                              voidaan pitää yllä ja kehittää yhä rikkaam-
15929:    On myönnettävä, että kunnat ovat viime         missa muodoissa. Tässä suhteessa ei valtio
15930: aikoina alkaneet kiinnittää suurempaa huo-        saa kieltäytyä antamasta laulu- ja musiikki-
15931: miota sivistyselämään ja sen eri ilmauksiin,      harrastuksille tehokasta tukeaan.
15932: mutta kunnallisilla määrärahoilla ei päästä          Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
15933: kovinkaan pitkälle, koska ne ovat pieniä.         nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
15934: Erilaiset yhteenliittymät,       nuorisoliitot,   muksen,
15935: laulu- ja musiikkiliitot ym. tekevät par-
15936: haansa auttaakseen ja ylläpitääkseen ke-                     että hallitus ottaisi vuoden 1951
15937: räysten avulla laulu- ja musiikkiharras-                  tnlo-    ja     menoarvioesitykseensä
15938: tuksia maassamme, mutta niiden mahdolli-                  5,000,000 markan määrärahan laultt-
15939: suudet ovat rajoitetut, koska niiden on                   .ia musiikkiharrastusten tukemiseksi
15940: pakko turvautua yleisön uhrimieleen. Voi-                 nutassamme.
15941:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
15942: 
15943:                  Henrik Kullberg.                               Matts Forss.
15944:                  Albin Wickm.an.                                Albert Brommels.
15945: 364
15946: 
15947: VIU,4o. -    Toiv. al. N :o 157.
15948: 
15949: 
15950: 
15951: 
15952:                                 Torvi y. m.: Toimenpiteistä nuorten taiteenharjoittajain
15953:                                     opintojen taloudelliseksi avustamiseksi.
15954: 
15955: 
15956:                                      E d u s k u n n a ll e.
15957: 
15958:   :Maassamme on nuorten taideharrastuksen         jaetaan yleisesti vanhemmille taiteilijoille,
15959: edistämiseksi tehty varsin vähän valtioval-       joten nuorisoa ne eivät käytännöllisesti kat-
15960: lan toimesta. Kuitenkin, ellei heidän opin-       soen paljoakaan auta. Jotta taiteen alalle
15961: tojaan ja tulevaa llrehitystään turvata, tyreh-   autautuvien nuorten jatkuva koulutus muo-
15962: tyy kansallisen kulttuurimme elinvoimainen        dostuisi mahdolliseksi ja siten tulisi taattua
15963: kehitys. Taiteen alalla opiskelevien nuorten      nuorten luovan ja esittävän taiteen edusta-
15964: taloudelliset olot ovat vaikeat ja siksi          jien jälkikasvu, ehdotamme kunnioittaen
15965: opinto-mahdollisuudet ovat vähäiset. V arat-      eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
15966: tomilla luovan ja esittävän taiteen harras-
15967: tajilla ei ole suuriakaan mahdollisuuksia                    että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
15968: menestyksellisesti itsensä kouluttamiselle.               siin nuorten luovan ja esittävän tai-
15969: Opintoavustusten ja opintolainojen saanti-                teen harjoittajien opintojen talou-
15970: mahdollisuudet ovat miltei olemattomat ja                 delliseksi avttstamiselcsi.
15971: taiteen edistämiseksi tarkoitetut stipendit
15972:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
15973: 
15974:                  Irma Torvi.                                   Vilhelm Riihinen.
15975:                  Irma Hamara.                                  Elli Stenberg.
15976:                  Eino Tainio.                                  M. Järvinen.
15977:                                                                                                365
15978: 
15979: VIII,46. -Toiv. al. N:o 158.
15980: 
15981: 
15982: 
15983: 
15984:                               Pakkanen y. m.: Toimenpiteistä kierttwteatterien aikaan-
15985:                                    saamiseksi.
15986: 
15987: 
15988:                                     E d u s k u n n a ll e.
15989: 
15990:    Suomen maaseudulla on näyttämötoi-            valtaisen, maaseudun kulttuurielämän edis-
15991: minta saavuttanut henkisen harrasteluu ja        tämistä harrastavien sekä näyttämötaidetta
15992: virkistyksen piirissä tärkeän ja tunnustetun     edustavien järjestöjen aatteelliseen tukeen
15993: sijan. Paikallisen teatterityön täydentä-        pohjautuvan, riittävää valtionavustusta saa-
15994: jänä, vaihtelun ja uusien vaikutteiden an-       van kiertueteatterin perustamiseen.
15995: tajana kiertuetoiminnalla on oma, tähdelli-        Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
15996: nen merkityksensä. Viime aikoina on kui-         nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
15997: tenkin havaittu, että matka-, vuokra-,           vomuksen,
15998: palkka- ym. kustannusten nousun takia
15999: teatterikiertueiden taso on sekä ohjelmis-                  että hallitus kiireellisesti selvittäisi
16000: ton että esitystaidon osalta laskenut eikä               taiteellisesti pätevän ja toimintate-
16001: useassa tapauksessa enää tyydytä kohtuul-                hoisen kiertueteatterin perustamis-
16002: lisia vaatimuksia. Kun kuitenkin taiteelli-              mahdollisuuden ja ryhtyisi sanotzu~
16003: sesti pätevän kiertuetoiminnan ylläpitämi-               selvityksen perusteella toimenpite·i-
16004: nen on maaseudun kulttuurielämän kan-                    siin kiertueteattet·in aikaansaami-
16005: nalta erittäin tärkeätä, olisi kiireellisesti            seksi.
16006: selvitettävä, mitä mahdollisuuksia on arvo-
16007:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
16008: 
16009:                 Atte Pakkanen.                                Sylvi-Kyllikki Kilpi.
16010:                 Toivo Pyörtänö.                               Jaaadto Hakala.
16011:                 Lennart Heljas.                               Johannes Wirtanen.
16012:                 Erkki Koivisto.                               Juha.ni. Leppälä.
16013:                 Lassi Hiekk:ala.                              Kustaa Alanko.
16014: 366
16015: 
16016: VU1,47.- Toiv. a;l. N:o 159.
16017: 
16018: 
16019: 
16020: 
16021:                                Nevalainen y. m.: ]jJäärämhasta Suornen Rauhanpuolustajat
16022:                                   r. y :n valistustyön tukemiseksi.
16023: 
16024: 
16025:                                     E d u s k u n n a 11 e.
16026: 
16027:   Yhä kiihtyvätie kolmannen maailmanso-            Järjestö osallistuu Rauhanpuolustajien
16028: dan valmistelulle ja kansojen elinvoiman         Maailmankongressin komitean työhön sekä
16029: nielevälle asevarustelulle vastapainoksi on      pyrkii edistämään rauhan puolesta toimi-
16030: syntynyt laaja kansainvälinen rauhanrin-         vien järjestöjen kansainvälistä yhteistyötä."
16031: tama. Se sai alkunsa vuoden 1949 huhti-             Rauhanpuolustajat-järjestöön kuuluu mei-
16032: kuussa Pariisissa pidetyssä maailmankong-        dän maassamme erilaisia maailmankatso-
16033: ressissa, jonne oli avoin kutsu lähetetty kai-   muksia ja poliittisia mielipiteitä edustavia
16034: kille rauhan kannattajille maailmassa ja         järjestöjä sekä yksityisia kansalaisia, ollen
16035: johon osallistui 2,000 valtuutettua 72 eri       jäsenistön lukumäärä vuoden 1949 lopussa
16036: maasta edustaen yhteensä n. 600 miljoonaa        250,000.
16037: ihmistä. Nämä kansojen valtuutetut perus-          Rauhanpuolustajat r. y. tekee maassamme
16038: tivat pysyvän Rauhanpuolustajien Maail-          laajaa rauhanaatteellista valistustyötä har-
16039: mankomitean, joka hyväksymänsä päätös-           joittamalla julkaisutoimintaa, järjestämällä
16040: lauselman mukaan ,kohdistaa kaikki pon-          kokouksia, juhlia ja luentotilaisuuksia. Jär-
16041: nistuksensa rauhan suojelemiseen ja tais-        jestön toimesta on pidetty kirjailijailtoja
16042: telun lujittamiseen kaikkia hyökkäyksiä sa-      sekä toimeenpantu kirjallisuuskilpailu, jossa
16043: moin kuin kansojen vihollisten propagan-         jaettiin 2 palkintoa parhaista rauhanasiaa
16044: daa ja heidän pyrkimyksiään vastaan pro-         edistävistä runoista ja novelleista.
16045: vosoida kolmas maailmansota.                        Suomen Rauhanpuolustajat on vilkkaassa
16046:                                                  yhteydessä Pariisissa sijaitsevan Rauhan-
16047:    Tämän päämäärän saavuttamiseksi komi-         puolustajain Maailmankomiteaan sekä myös
16048: tea kehittää yhteistoimintaa kaikkien rau-       kanssakäymisissä useiden maiden rauhan-
16049: han puolustamista kannattavien kansainvä-        puolustajain kanssa. Se on lähettänyt edus-
16050: listen, kansallisten tai paikallisten järjes-    tajansa ulkomailla pidettyihin Maailman-
16051: töjen kesken samoin kuin kaikkien miesten        komitean kokouksiin, vaihtanut kirjalli-
16052: ja naisten kesken, joille rauhan säilyttämi-     suutta ja solminut kulttuurisuhteita mui-
16053: nen on kallis."                                  den maiden rauhanpuolustajien kanssa.
16054:    Pariisin maailmankongressiin osallistui       Lokakuun 2, kansainvälisenä rauhanpäi-
16055: Suomesta 6 eri järjestöjen lähettämää edus-      vänä, Helsingissä pidettyyn kansalliseen
16056: tajaa, ja 18. V. 1949 perustettiin Suomen        rauhankongressiin osallistui ulkolaisia vie-
16057: Rauhanpuolustajat r. y., jonka säännöissä        raita Neuvostoliitosta, Ranskasta, Puolasta
16058: mm. sanotaan: ,Järjestön tarkoituksena           ja Ruotsista. Näin Suomen rauhanpuolus-
16059: on työskennellä rauhan säilyttämiseksi sekä      tajain toiminta on omiaan tekemään maa-
16060: vastustaa kaikkea hyökkäystoimintaa, sota-       tamme tunnetuksi ulkomailla sekä lujitta-
16061: propagandaa ja uuden maailmansodan val-          maan kansamme rauhallista yhteistyötä
16062: mistelua.                                        muiden kansojen kanssa.
16063:                              VIII,47. -   Nevalainen y. m.                          367
16064: 
16065:   Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme              1,000,000 markan määrärahan Suo-
16066: kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-              men Rauhanpuolustajat r. y :n rau-
16067: väksi toivomuksen,                                  hanaatteellisen valistustyön tukemi-
16068:                                                     seksi.
16069:          että   hallitus ottaisi vuoden
16070:        1951 tulo- ja menoarvioesitykseensä
16071:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
16072: 
16073:                Anna Nevwla.inen.                        G. Rosenberg.
16074:                Mauri Ryömi.                             E. Hietanen.
16075:                Hertta Kuusinen-Leino.                   Eino Roine.
16076:                Eino Kilpi.                              Eino Kujanpää.
16077:                Eino Tainio.                             J. Mustonen.
16078:                Irma Torvi.                              Yrjö Murto.
16079:                Arvo Riihimäki.                          Niilo Nieminen.
16080:                Elli Stenberg.                           Atos Wirtanen.
16081:                Mauri Perkonoja.                         Aimo Aaltonen.
16082:  VALTIOPÄIVÄT                              •
16083: 
16084: 
16085: 
16086:                    1950
16087: 
16088:            LIITTEET
16089:                       IX
16090: 
16091: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
16092:           TOIVOMUSALOITTEET
16093: 
16094: 
16095: 
16096: 
16097:                  HELSINKI 1950
16098:            VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
16099: 
16100: 
16101:                                                47
16102: •
16103: Maanhankintalain muuttamista, maa-, karja- ja metsätaloutta,
16104: asutustoimintaa, kalastusta, kotitaloutta ja -teollisuutta y. m.
16105:              koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
16106: 1
16107: 1
16108:  1
16109:   1
16110:   1
16111:    1
16112:     1
16113:     1
16114:      1
16115:       1
16116:       1
16117:        1
16118:         1
16119:         1
16120:          1
16121:           1
16122:           1
16123:            1
16124:             1
16125:             1
16126:              1
16127:               1
16128:               1
16129:                1
16130:                 1
16131:                 1
16132:                                                                                           373
16133: 
16134: IX,1. -   J.ak. al. N: o 41.
16135: 
16136: 
16137: 
16138: 
16139:                                B. Pma: Ehdotus laiksi maanhankintalain 58 § :n muut-
16140:                                    tamisesta.
16141: 
16142: 
16143:                                     E d u s k u n n a 11 e.
16144: 
16145:   Omakotitalojen rakentaminen tapahtuisi           Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
16146: paljon pienemmillä rahamenoilla, jos ra-         ehdotan,
16147: kentajat voisivat saada rakennuspuut luon-
16148: nossa. Senvuoksi olisi maanhankintalain                   että Eduskunta hyväksyisi seut·aa-
16149: 58 §: ään tehtävä sitä tarkoittava muutos.              van lakiehdotuksen:
16150: 
16151: 
16152:                                           Laki
16153:                                 mMl)ba.'DlrinW&in ~.
16154:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan:
16155:                       58 §.                       maalta. tai pakkolunastaa muunlaatuiselta
16156: - - - - - - - - - - - - - - maalta.
16157:    Jollei alueella ole tiloille tarpeellisten ra-  Muodostettava.Ue asuntotilalle tai tontille
16158: kennuaten rakentamiseen välttämättömiä on varattava ·l'iittbHsti rakennuspuita.
16159: :rakennuspuita, voidaan niitä ottaa valtion - - - - - - - - - - - - - -
16160: 
16161:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
16162: 
16163:                                                                  B. Pusa.
16164: 374
16165: 
16166: IX,2. -   Lak. al. N: o 42.
16167: 
16168: 
16169: 
16170: 
16171:                                  Virolainen: Ehdotus laiksi maanhankintalain 99 §:n muut-
16172:                                     tamisesta.
16173: 
16174: 
16175: 
16176:                                       E d u s k u n n a ll e.
16177: 
16178:    Jo nyt on käynyt selvästi ilmi, että maan-         Tärkeätä kuitenkin olisi, että myöskin
16179: hankintalain toimeenpanon yhteydessä on            tälle osalle siirtoväkeä voitaisiin hankkia
16180: muodostettu huomattava määrä kylmiä,               mahdollisuus harjoittaa entistä ammattiaan
16181: elinkelvottomia tai muuten siirtoväen asut-        itsenäisinä maanViljelijöinä ja omakotipals-
16182: tamiseen soveltumattomia tiloja. Kun näitä         tojen omistajina. Tähän asti saadut koke-
16183: tiloja on pakollisesti annettu sellaisille siir-   mukset osoittavat kuitenkin, että heidän
16184: toväkeen kuuluville maansaantiin oikeute-          mahdollisuutensa hankkia maata tai oma
16185: tuille henkilöille, joilla on ollut vähän omaa     koti vapaaehtoisuuden tietä ovat miltei ole-
16186: työvoimaa, joten heillä ei olisi ollut mah-        mattomat. Heille pitäisi siis vielä olla mah-
16187: dollisuuksia niiden raivaamiseen ja raken-         dollisuus saada maata ja omakoti asutus-
16188: tamiseen, on huomattava määrä heistä ollut         viranomaisten toimesta sekä maansaanti-
16189: pakoitettu kieltäytymään tällaisien tilojen        oikeuteen liittyvät muut edut. Koska maan-
16190: vastaanottamisesta ja täten menettäneet            hankintalain mukaisia tiloja on vapaina ja
16191: maanhankintalain mukaisen maansaanti-              niitä jatkuvasti vapautuu hallintasopimuk-
16192: oikeutensa. Samoin on sattunut tapauksia,          sista luopumisten johdosta, olisi heidän
16193: että siirtoväkeen kuuluva asukas on kiel-          asutuskysymyksensä myös helposti järjes-
16194: täytynyt vastaanottamasta hänelle nimettyä         tettävissä ilman maanluovuttajille tulevia
16195: asuntotilaa tai -tonttia, sentakia, että se on     uusia lisärasituksia. Kun nykyisten sään-
16196: sijainnut eri kunnassa, missä hänellä on           nösten puitteissa ei tällaiseen menettelyyn
16197: vakinainen asuin- ja työpaikka, joten täl-         ole mahdollisuutta, olisi maanhankintalakia
16198: laisissakin tapauksissa asukkaan on ollut          tässä suhteessa muutettava.
16199: pakko kieltäytyä hallintasopimuksen teosta.           Useissa tapauksissa ovat hallintasopimulr-
16200: Asutusviranomaisilta saadun tiedon mu-             sesta kieltäytyneet kuitenkin jo ehtineet
16201: kaan oli vuoden 1949 lopussa hallintasopi-         nostaa pidätettynä olleen korvaussaatavansa
16202: muksista kieltäytyneitä siirtoväkeen kuulu-        kokonaisuudessaan valtiokonttorista. Jotta
16203: via maanhakijoita 3,700 perhettä, joista           he tulisivat samaan asemaan muun maata
16204: 2,550 varsinaista maataloussiirtoväkeen kuu-       saaneen siirtoväen kanssa, pitäisi maansaa-
16205: luvaa viljelys- tai asuntoviljelystilan saan-      misen ehtona olla, että hakija palauttaa
16206: tiin oikeutettua ja 1,150 asuntotontin tai         toisen korvauslain nojalla saamiaan kor-
16207: -tilan saantiin oikeutettua. Suoritetun tie-       vausobligatioita ja ·hallintoyhteisön osuus-
16208: dustelun mukaan näistä maansaantioikeu-            todistuksia maatalousministeriölle sen mää-
16209: tensa menettäneistä siirtolaisista hankkii         räyksen mukaisesti. Edellä olevaan viita-
16210: toimeentulonsa noin puolet sekatyömiehinä,         ten kunnioittaen ehdotamme,
16211: joten heidän asemansa taloudellisesti ja
16212: sosiaalisesti katsoen oli erittäin epävar-                   että Eduskunta hyväksyisi sew·aa-
16213: mana pohjalla.                                             van lakiehdotuksen:
16214:                                    IX,2. -     Virolainen.                              375
16215: 
16216:                                         Laki
16217:                             maanha.nldntalain muuttamisesta.
16218:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä
16219:  määrätyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun maanhankintalain
16220:  (36/45) 99 § näin kuuluvaksi:
16221:                    99 §.                         myöntää pidennetyn ajan hallintasopimuk-
16222:    Asukkaan on kolmenkymmenen pa1van             sen tekemiseen.                     -
16223: kuluessa ilmoituksen saatuaan saavuttava            Mikäli tämän lain 18-20 § :ssä tarkoi-
16224: tekemään 98 § :n 1 momentissa mainittu           tetulle asukkaalle on annettu elinkelvoton
16225: hallintasopimus, uhalla että hän, jollei hän     tija tai tila, johon ei ole liitetty peltoa
16226: voi näyttää pätevää estettä, menettää oikeu-     ollenkaan tai vähän tai hänelle muutoin
16227: tensa maan saamiseen tämän lain mukaan           sopimaton tila, jonka vastaanottamisesta
16228: sekä on velvollinen, jos hän tekee sen ilman     hän on kieltäytynyt, voi maatalousminis-
16229: hyväksyttävää syytä, korvaamaan asiasta          teriö palauttaa hakijalle maansaantioikeu-
16230: valtiolle johtuneita kustannuksia enintään       den ja siihen liittyvät edut. Maansaanti-
16231: tuhannella markalla, siten kuin siitä ase-       oikeuden takaisin saamisen ehtona kuiten-
16232: tuksella määrätään.                              kin on, että mikäli hakija on nostanut toi-
16233:    Asukkaalle, joka 1 momentissa mainit-         sen korvauslain mukaisista korvauksistaan
16234: tuna aikana luonnonsuhteitten takia on           sen osuuden, mikä siitä on ollut häneltä
16235: estynyt tarkastamaata hänelle annettua           pidätettynä, on hänen palautettava toisen
16236: tilaa, voi Maatalousseurojen Keskusliitto,       korvauslain nojalla saamiaan korvausobli-
16237: mikäli sitä on pyydetty sanotun ajan ku-         gatioita ja hallintoyhteisön osuustodistuk-
16238: luessa tai, jos toimenpiteet, joihin jo on       sia tai rahaa maatalousministeriölle sen
16239: ryhdytty, eivät sitä estä, myöhemminkin,         määräysten mukaisesti.
16240: 
16241:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
16242: 
16243:                                                              Job.a.nnes Virolainen.
16244: 376
16245: 
16246: IX,s. -   Lak. al. N:o 43.
16247: 
16248: 
16249: 
16250: 
16251:                                Miettunen y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain 104 § :n
16252:                                   muuttamisesta.
16253: 
16254: 
16255:                                     E d u s k u n n a ll e.
16256: 
16257:    Maanhankintalain 104 §: n mukaan asu-         tarinpalstoja", joita annettiin nopeasti il-
16258: tettavalle, joka oi;taa vastaan raivaamatto- ·   man viivytystä. Tällaisia palstoja hankki-
16259: man ja rakentamattoman viljelys- tai asun-       neet rintamamiehet ovat useii!Sa tapauksissa
16260: toviljelystilan, suoritetaan uudistilan perus-   jättäneet säädettynä aikana MHL:n mukai-
16261: tamiapalkkiota asetuksella säädettävä määrä,     sen lisämaansaantihakemuksen, ja ovat saa-
16262: joka vaihtelee sen mukaan, missä osassa          neetkin yleensä palstaansa viljelystilaa vas-
16263: maata uudi.stila on ja kuinka vaikeissa olo-     taavan lisäalueen valtion metsä.maasta. Täl-
16264: suhteissa tilan perustaminen joudutaan suo-      laiset lisäalueen saajat ovat sangen useissa
16265: rittamaan.                                       tapauksissa täysin verrattavissa raivaamat-
16266:    Lain toimeenpanossa on käynyt selville,       toman ja rakentamattoman uudistilan saa-
16267: että perustamiapalkkiota koskevat edellä-        jiin, ja pitäisi heidän välttämättä, jos koh-
16268: mainitut määräykset ovat eräissä tapauk-         tuutta ja oikeudenmukaisuutta halutaan
16269: sissa johtaneet sellaisiin kohtuuttomuuksiin,    noudattaa, päästä osalliseksi myös perusta-
16270: jotka olisi nopeasti korjattava. Pahimpana       mispalkkiosta ja muista MHJ_;: n mukaisista
16271: epäkohta ilmenee siinä, että lisäalueen saa-     eduista. Tähän luokkaan kuuluvia lisä-
16272: jat eivät voi päästä perustamispalkkiosta        alueen saajia ei ole niin paljon, että oikeu-
16273: osalliseksi sellaisessakaan tapauksessa, jossa   den tekeminen heille lisäisi suurestikaan
16274: asianomainen on täysin rinnastettavissa rai-     MHL:n toimeenpanosta aiheutuvia kustan-
16275: vaamattoman ja rakentamattoman uudisti-          nuksia. Sitä räikeämpänä nämä tapaukset
16276: lan saajaan.                                     erottuvat ja synnyttävät oikeutettua tyyty-
16277:    Normaaliajan asutuslainsäädännön mu-          mättömyyttä niissä, jotka näin ovat joutu-
16278: kaisten, valtion metsämaihin kohdistuvien        neet kohtuuttoman epäedulliseen asemaan.
16279: maansaantihakemusten erittäin hitaan kä-            Edelläesitetyin perustein ehdotamme kun-
16280: sittelyn johdosta monet Pohjois-Suomen           nioittaen,
16281: maan tarvitsijat hakivat aikanaan asutus-
16282: toimitusten yhteydessä muodostettuja, lw-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16283: konaispinta-alaltaan 3-15 ha käsittäviä                  van lakiekdot1tksen:
16284: asunto- ja asuntoviljelyspalstoja, n. s. ,suu-
16285: 
16286: 
16287:                                           Lak~
16288:                          maanha.nkintala.in muuttamisesta.
16289:      Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan maanhankintalain 104 § näin kuulu-
16290: vaksi:
16291:                     104 §.                       kaan, missä osassa maata uudistila on ja
16292:   Asutettavalle, joka ottaa vastaan raivaa-      kuinka vaikeissa olosuhteissa tilan perusta-
16293: mattoman ja rakentamattoman viljelys-,           minen joudutaan suorittamaan.
16294: asuntoviljelys- tai kalastustilan, suoritetaan     Samoin suoritetaan uudistilan perustamis-
16295: uudistilan perustamispalkkiota asetuksella       palkkiota asukkaalle, joka ottaa vastaan
16296: säädettävä määrä, joka vaihtelee sen mu-         15 § : ssä tarkoitetun lisäalueen, mikäli tilan
16297:                                    IX,3. -   l\liettuuen y. m.                           377
16298: 
16299: aikaisemmat viljelykset ja rakennukset ovat         Uudistilan perustamispalkkiosta voidaan
16300: niin vähäiset tai niin heikossa kunnossa,         osa suorittaa asutettavalle raivaus- ja ra-
16301: että perustamispalkkion suorittamisen kat-        kentamistöiden kestäessä, ja muu osa suori-
16302: sotaan olevan verrattavissa 1 momentissa          tetaan, sitten kun tila on hyväksyttävään
16303: edellytettyihin tapauksiin.                       kuntoon viljelty ja rakennettu. Perusta-
16304:    Edellä 1 momentissa mainittu uudistilan        mispalkkiolla on lyhennettävä raivaamista
16305: perustamispalkkio myönnetään myös tämän           ja rakentamista varten myönnettyjä lainoja
16306: lain mukaan maan saantiin oikeutetulle            enintään sanotun palkkion määrällä.
16307: henkilölle, joka vapaaehtoisella kaupalla on
16308: ostanut sanotussa momentissa tarkoitetun
16309: alueen.
16310: 
16311:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1950.
16312: 
16313:              Martti · Miettunen.                                 M&ritus Ni&kala.
16314:              M. 0. Lahtela.                                      Niilo Ryhtä.
16315: 
16316: 
16317: 
16318: 
16319:                                                                                            48
16320: 378
16321: 
16322: IX,4. -   Lak. al. N:o 44.
16323: 
16324: 
16325: 
16326: 
16327:                              Ikonen y. m.: Ehdotlts laiksi maanhankintalain 105 § :n
16328:                                 muuttamisesta.
16329: 
16330: 
16331:                                    E d u s k u n n a ll e.
16332: 
16333:   Maanhankintalakia säädettäessä oli lain-      mar1rkaa, ja jos puhdastuotto on ollut 800
16334: laatijan tarkoituksena, että siirtoväkeen       markkaa, tulee pellon hinnaksi 12,000 mark-
16335: kuuluvalle maansaajalle myytävälle alueelle     kaa jne. Julkaistut tilastot osoittavat, että
16336: määrätään sellainen hinta, mikä vastaa hä-      pellon puhdastuotto on menetetyllä alueella
16337: nen luovutetulla alueella menettämästään        yleensä arvioitu alhaisemmaksi lmin niillä
16338: kiinteästä omaisuudesta saamaansa kor-          alueilla, joihin siirtoväkeä sijoitetaan. Siir-
16339: vausta. Siten olisi esim. viljelysmaa, joka     tolainen joutuukin saamastaan peliosta
16340: asemansa ja maanlaatunsa puolesta vastaa        useassa tapauksessa maksamaan hehtaaria
16341: menetettyä viljelysmaata, saatava korvaus-      kohden 2,000-4,000 markkaa enemmän
16342: hinnalla.                                       kuin mitä hän saa korvausta menettämäs-
16343:    Käytäntö on nyt kuitenkin jo osoitta-        tään vastaavan laatuisesta pellosta. Siten
16344: _nut, ettei tämä lain Iaatijan tarkoitus        asukas, joka saa esim. 10 ha valmista pel-
16345: tule toteutetuksi siirtoväelle luovutettavia    toa, joutuu siitä maksamaan 21),000-40,000
16346: alueita hinnoitettaessa. Maanhankintalain       markkaa enemmän kuin mitä hän on saa-
16347: 105 § :n 2 momentin säännöstä ,kun aine         nut omasta vastaavanlaatuisesta pellostaan
16348: on myytävä siirtoväkeen kuuluvalle henki-       korvausta. Kun korvaukset menevät maan
16349: lölle, on maatalousministeriön myyntihin-       hinnan maksuiksi ilman inflatiokorotusta,
16350: taa määrätessään otettava huomioon ne           tietää nykyinen järjestelmä 10 peltoheh-
16351: perusteet, joiden mukaan sanotulle henki-       taarin saajalle noin 70,000-140,000 nyky-
16352: lölle suoritetaan korvausta - - - menet-        markan ylihintaa korvaukseen verrattuna.
16353: tämästä:lin kiinteästä omaisuudesta", ei ole    Tällaiseen tulokseen johtavan menettely-
16354: sovellettu siten, että maan hinta muodos-       tavan noudattaminen on ilmeinen kohtuut-
16355: tuisi kummassakin tapauksessa samansuu-         tomtms siirtoväkeen kuuluvaa maansaajaa
16356: ruiseksi. Tämä johtuu siitä menettelyta-        kohtaan, koska ei voitane laskea hänen
16357: vasta, millä hinnoittelu viranomaisten toi-     viakseen sitä, että veroperusreet ovat ol-
16358: mesta suoritetaan. Valtioneuvoston päätök-      leet eri osissa maata erilaiset. Tällainen
16359: sen mukaan ,maatalousmaan arvo määrä-           epäkohta ei voinut olla myöskään Iainlaa-
16360: tään keskimääräisen puhtaan tuoton perus-       tijan näköpiirissä lakia laadittaessa. J1au-
16361: teella ja perustaksi otetaan valtioneuvos-      suihan eduskunta vastauksessaan maanhan-
16362: ton päätöksessä 18 päivältä tammikuuta          kintalakiesitykseen, että siirtoväelle luovu-
16363: 1945 maatalouskiinteistöstä vuonna 1944         tettavan maan hinnan pitäisi suurin piir-
16364: saatujen tulojen taksoituksessa eri km1tia      tein vastata sitä arvioimisperustetta, minkä
16365: varten vahvistetut veroperusteet. Näitä         mukaan siirtoväelle suoritetaan korvausta .
16366: veroperusteita käyttäen ja - - - käyt-          menetetystä omaisuudesta. Veropernsteen
16367: tämällä kerrointa 14-15 - - - arvioi-           ottaminen lähes ratkaisevaksi tekijäksi
16368: daan maan kohtuullinen käypä hinta Imi-         maan hintaa määrättäessä on käynyt siir-
16369: lakin paikkakunnalla 31 päivänä joulu-          toväelle varsin kohtalokkaaksi. Erityisesti
16370: kuuta · 1944 siihen tarkoitukseen käytet-       on asiaa pahentanut se, ettei maanhankin-
16371: tynä, mihin se luovutetaan." Tämän pää-         talain toimeenpanijan, ASO:n, taholta ole
16372: töksen mukaisesti siis, jos peltoalan puh-      puututtu tähän epäkohtaan, vaan pikem-
16373: dastuotto on vahvistettu jossakin kmmassa       minkin pyritty sitä lisäämään. JVIaanlunas-
16374: esim. 1,000 markaksi hehtaarilta, määräy-       tuslautalmnnille ja maanhankintalain toi-
16375: tyy pellon hehtaarialan hinnaksi 15,000         meenpanon tarkastajille lähettämässään
16376:                                  IX,4. -    Ikonen y. m.                             379
16377: kiertokirjeessä, jossa julkaistaan v. 1944 nan kuin mitä hän on saanut menettä-
16378: verotusarvojen perusteella lasketut keski- mästään vastaavanlaisesta maasta, puhu-
16379: määräiset pellon hhmat, kirjoittaa ASO mattakaan korvauslain alennusasteikon ai-
16380: asiasta mm. ,Taulukkoa tarkastettaessa heuttamasta raskaasta menetyksestä, olisi
16381: voidaan havaita, että sanotut keskihinnat edellä mainittuun peltomaan hinnoitteluun
16382: toisinaan huomattavasti poikkeavat useissa saatava aikaan korjaus. Siinä tarkoituk-
16383: tapauksissa siten, että luovutettm ja vuok- sessa olisi maanhankintalain 105 § :n 2 mo-
16384: ratun alueen kuntien hinnat ovat alempia. menttia niin selvennettävä, että siirtovä-
16385: Tämä seikka on maanlunastuslautakuntien keen kuuluva saisi täällä viljelysmaan
16386: syytä arvioimistoimituksissa asian mukai- markkamääräisesti suurin piirtein samalla
16387: sesti huomioida". Näin asutusviranomaisia · hinnalla, mikä vastaa hänen menettämäs-
16388: vielä erikoisesti kehoitetaan tätä epäonnis- tään peliosta saamaansa korvausta.
16389: tunutta hinnoittelujärjestelmää huomioi-       Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
16390: maan.                                        kunnioittaen,
16391:    Kun ottaa huomioon sen, että edellisen
16392: lisäksi maan saaja joutuu viljelyskelpoi-             että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16393: sesta maasta maksamaan korkeamman hin-             van lakiehdotuksen:
16394: 
16395: 
16396:                                            Laki
16397:                            maanhankinta.la.in. muuttamisesta.
16398:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun
16399:  maanhankintalain (396/45) 105 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi:
16400:                     105 §.                     saamisten ja hinnan yhteenlasketu.sta mää-
16401: --------------                                 ri~.
16402:    Kun alue on myytävä siirtoväkeen kuu-
16403: luvalle henkilölle, on maatalousministeriön
16404: myyntihintaa määrätessään otettava huo-
16405: mioon se korvaus, joka sanotulle henki-           Jos siirtoväkeen kuuluvalle henkilölle
16406: lölle suoritetaan hänen luovutetulla tai       myytävälle alueelle on ennen tämän .lain
16407: vuokratulla alueella menettämästään vas-       voimaantuloa määrätty suurempi myynti-
16408: taavanlaatuisesta kiinteästä omaisuudesta,     hinta kuin mitä tämän lain mukaan voi-
16409: ja voi ministeriö tällöin sekä erityisistä     taisiin määrätä, on myyntihinta oikaistava
16410: syistä muissakin tapauksissa poiketa sille     ja ehkä liikaa peritty määrä suoritettava
16411: ilmoitettujen, 1 momentissa tarkoitettujen     asianomaisille takaisin.
16412: 
16413:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
16414: 
16415:                 Toivo Ikonen.                              Jalmari Pusa..
16416:                 Eemil Luukka.                              Ilmari Tiainen.
16417:                 Pekllm Kiiski.                             Arno Tuuma.
16418:                 Helena Virkki.                             Johannes Virolainen.
16419:                 J. Pyy.                                    E. Pusa.
16420:                                    Erkki Paavolainen.
16421: 380
16422: 
16423: lX,ti. -   Lak. al. N:o 46.
16424: 
16425: 
16426: 
16427: 
16428:                               Leppilä y. m.: Ehdotus laili;si ntaanhanli:intalain 156 § a~
16429:                                 muuttamisesta.
16430: 
16431: 
16432:                                    E d u s kun n a ll e.
16433: 
16434:    Maanhankintalain nojalla tapahtuvassa . tukemaan, on uudistilan perustamispalkkio.
16435: asutustoiminnassa on lähinnä lain tarkoi- Tämän palkkion suuruus vaihtelee sen mu-
16436: tuksiin käytettävissä olevan peltoalan vä- kaan, missä osassa maata uudistila on ja
16437: hyyden vuoksi jouduttu muodostamaan huo- miten vaikeissa olosuhteissa tilan raivaami-
16438: mattavat määrät raivaamattomia ja raken- nen ja rakentaminen joudutaan suoritta-
16439: tamattomia tiloja. Tällaisten n. s. kylmien maan. Uudistilan perustamispalkkiolla ei
16440: tilojen luku nousee yli kymmenentuhannen kuitenkaan ole kylmän tilan vastaanotta-
16441: joista kuluneen vuoden lopussa oli enem- naelle maansaajalle sellaista merkitystä
16442: män kuin kolmas osa sellaisia, joilla ei käy- kuin mitä sillä on tarkoitettu olevan siitä
16443: tettävissä olleiden määrärahojen riittämät- syystä, että palkkion saaja joutuu suoritta-
16444: tömyyden ja raivauskoneiden vähälukuisuu- maan siitä veroa. Jotta näillä palkkioilla
16445: den vuoksi ollut voitu raivaustöitä sanot- todella tehokkaasti voitaisiin tukea kylmien
16446: tavassa määrin aloittaakaan. Myös kylmien tilojen asukkaita, olisi maanhankintalain
16447: tilojen rakentaminen on edistynyt hitaam- 156 § : ään otettava nimenomainen säännös
16448: min kuin oli alunperin edellytetty. Siihen uudistilan perustamispalkkion verovapau-
16449: saakka, kunnes tila on saatu tuottavaan desta.
16450: kuntoon eivät kylmien tilojen asukkaat, joi-     Maanhankintalain ja sitä ennen voimassa
16451: den taloudellinen kantokyky on erittäin olleen siirtoväen pika.asutuslain mukaan
16452: heikko, pysty tilaltaan maksamaan veroja. maata saaneille, näiden lakien nojalla maan-
16453: Tästä syystä on se aika, jonka maanhankin- saantiin oikeutetuille tai maata vapaaehtoi-
16454: talain 156 § :n mukainen verovapaus kyl- sesti hankkineille henkilöille voidaan varo-
16455: män tilan vastaanottaneiden maansaajien jen varaamisesta uudisraivauksista jaettai'ia
16456: osalta kestää, kohtuuttoman lyhyt. Jotta palkkioita varten 20 päivänä heinäkuuta
16457: tällaisen tilan vastaanottaneet eivät joutuisi 1945 annetun lain nojalla myöntää uudis-
16458: muita maansaajia huonompaan asemaan, raivauspalkkioita. Nämä uudisraivauspalk-
16459: olisi kylmien tilojen verovapausaikaa jat- kiot ovat viimeksi mainitun lain mukaan
16460: kettava siksi, kunnes asukkaiden on kohtuu- verosta vapaat. Sen sijaan on maanhankin-
16461: den rp.ukaan katsottava voineen ennättää talain 101 §: n nojalla asukkaille suoritet-
16462: raivata ja rakentaa tilat siihen kuntoon, tavat raivauspalkkiot katsottu verotetta-
16463: että tila voidaan myydä asukkaalle. Tämä vaksi tuloksi. Kun nämä palkkiot makse-
16464: ajankohta voitaisiin todeta esimerkiksi kun- taan samojen perusteiden mukaan kuin
16465: nostamistöitä valvovien viranomaisten to- edellä mainitun lain perusteella suoritetta-
16466: distuksena. Verovapausaika voitaisiin kui- vat uudisraivauspalkkiot, olisi myös näille
16467: tenkin rajoittaa enintään 10 vuodeksi, maanhankintalain mukaisille raivauspalk-
16468:  jonka ajan kuluessa kylmät tilat yleensä kioille myönnettävä vastaavanlainen vero-
16469:  olisi pystyttävä saamaan tuottavaan kun- vapaus ja otettava maanhankintalain
16470: toon. Verovapauteen nähden samaan ase- 156 §: ään tätä tarkoittava säännös.
16471:  maan kuin tila olisi asetettava myös maan-       Niillä seuduilla, missä metsämaata on
16472:  hankintalain 53 § :n 1 momentin ja 84 § :n ollut niukasti käytettävissä maanhankinta-
16473:  4 momentin mukaan asukkaan käytettä- lain tarkoituksiin eikä lain mukaan perus-
16474:  väksi luovutettu viljelys- tai laidunmaa.     tettaville tiloille ole voitu antaa tarpeel-
16475:     Merkittävimpiä niistä toimenpiteistä, lista metsämaata muiden tilusten yhteyteen,
16476:  joilla kylmien tilojen asukkaita on pyritty on tällaisten tilojen asukkaille annettu
16477:                                    IX,5. -   LePiliUii y. m.                               381
16478: 
16479: osuuksia maauhankintalain nojalla perus-         rittamaa määrää olisi luettava hänen veron-
16480: tettavista yhteismetsistä 5 päivänä touko-       alaiseksi tulokseen. Tämän vuoksi olisi asu-
16481: kuuta 1945 annetun lain mukaan muodos-           kas vapautettava suorittamasta veroa sano-
16482: tettuihin yhteismetsiin. Tällaista yhteis-       tuista töistä edellä selost~tnlla tavalla saa-
16483: metsää on vallitsevan käytännön mukaan           mastaan palkasta. Tässä tarkoituksessa
16484: verotettu yhtymänä. Jotta ne asukkaat,           olisi maanhankintalain 156 §: ään lisättävä
16485: jotka paikallisista olosuhteista johtuen ovat    tällaisten palkkatulojen verovapautta kos-
16486: saaneet maanhankintalain mukaan heille an-       keva uusi momentti.
16487: netun tilan metsämaan osuutena yhteis-              Kysymyksessä olevassa maanhankintalain
16488: metsään, ja joille metsän käyttäminen muis-      156 §: ssä ei ole säännöstä sellaisen tapauk-
16489: sakin suhteissa on hankalampaa kuin niille       sen varalta, että hallintasopimus tai vapaa-
16490: maansaajille, jotka ovat saaneet metsämaan       ehtoisella kaupalla hankittu tila periunön
16491: tilan muiden tilusten yhteyteen, tulisivat       tai muun saannon kautta siirtyy asukkaan
16492:  verovapauteen nähden samaan asemaan             oikendenomistajille. Tämän vuoksi verovi-
16493: kuin muut asutettavat, olisi maanhankinta-       ranomaiset ovat tulkinneet lainkohtaa siten,
16494: lain 156 §: ään lisättävä yhteismetsän vero-     ettei verovapaus koske asukkaan oikeuden-
16495:  vapautta koskeva uusi momentti.                 omistajia. On kuitenkin pidettävä kohtuul-
16496:     Valtion varoilla suoritetaan maanhankin-     lisena, että asukkaan kuoltua hänen oikeu-
16497:  talain mukaan perustetuilla tiloilla kuiva-     denomistajansa ja hänen eläessään hallinta-
16498:  tus-, metsänparannus-, tienteko-, raivaus- ja   sopimusta siirrettäessä tai tilaa myytäessä
16499:  rakennustöitä, joista aiheutuneet kustan-       hänen lähimmät perillisensä tulevat vero-
16500:  nukset maanhankintalain 105 § : n mukaan        vapauteen nähden saamaan saman aseman
16501:  on ()tettava huomioon vahvistettaessa sitä      kuin missä asukas itse olisi ollut. Tätä kos-
16502:  myyntihintaa, joka asukkaan on valtiolle        keva säännös on otettu lakiehdotuksen 7
16503:  maksettava. Siinä tapauksessa, että asukas      momenttiin.
16504:  itse osallistuu omalla tilallaan tai sen hy-       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
16505:  väksi tehtäviin edellä mainittuihin töihin,     kunnioittaen,
16506:  ei valtion hänelle näiden töiden suorittami-
16507:  seen myönnetyistä määrärahoista hänen te-                 että Edusknnta hyväksyisi settraa-
16508:  kemänsä työn perusteella rahoituksessa suo-             van lakiehdotttksen:
16509: 
16510: 
16511: 
16512:                                              Laki
16513:                              maanhankintalain muuttamisesta.
16514:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun
16515:   maanhankintalain 156 §, sellaisena kuin se on 17 päivänä joulukuuta 1948 annetussa
16516:   laissa (864/48), näin kuuluvaksi:
16517:                     156 §.                       tehty maaliskuun 31 päivän jälkeen, vas-
16518:   Valtio on vapaa kunnallis- ja kirkollisve-     taavasti kolmelta sitä seuraavalta kalenteri-
16519: rosta tämän lain tarkoituksiin ostetun tai       vuodelta tahi, jos asukas on oikeutettu saa-
16520: pakkolunastetun kiinteistön tai alueen tu-       maan uudistilan perustamispalkkiota, nel-
16521: loista siltä kalenterivuodelta, jona sanottu     jältä tai, jos hallintasopimus on tehty maa-
16522: kiinteä omaisuus on kaupan tai lainvoimai-       liskuun 31 päivän jälkeen, viideltä sitä seu-
16523: sen pakkolunastuspäätöksen perusteella jou-      raavalta kalenterivuodelta ja, ellei sanot-
16524: tunut valtion hallintaan tai, jos tämä on        tuun palkkioon oikeutetun asukkaan tänä
16525: tapahtunut heinäkuun 31 päivän jälkeen,          aikana kohtuuden mukaan katsota voineen
16526: samalta ja sitä seuraavalta kalenterivuo-        ennättää raivata ja rakentaa aluetta siihen
16527: delta.                                           kuntoon, että se voitaisiin myydä asuk-
16528:    Asukas, hänen lapsensa ja muut perheen-       kaalle, lisäksi näitä vuosia seuraavilta vuo-
16529: jäsenensä ovat siltä kalenterivuodelta, jonka    silta sen kalenterivuoden loppuun asti,
16530: aikana asukas on tehnyt hallintasopimuk-         jonka aikana edellä mainitut toimenpiteet
16531: sen, ja kahdelta tai, jos hallintasopimus on     on saatettu loppuun, kuitenkin yhteensä
16532: 382                     IX,5. -   }laanhan:kintala.iu muuttaminen.
16533: 
16534: enintään kymmeneltä kalenterivuodelta, va-       Tämän lain 101 § :n mukaan jaettu rai-
16535: pautetut suorittamasta valtiolle, kunnalle vauspalkkio ja 104 §: ssä tarkoitettu uudis-
16536: ja kirkolle alueen puhtaasta tuotosta sekä tilan perustamispalkkio ovat vapaat ve-
16537: 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- roista.
16538: ja omaisuusverolain 19 § : ssä, sellaisena       Maanhankintalain nojalla perustettavista
16539: kuin sanottu pykälä on 23 päivänä joulu- yhteismetsistä 5 päivänä toukokuuta 1945
16540: kuuta 1947 annetussa laissa (951/47), mai- annetun lain (400/45) mukaan muodostettu
16541: nituista tuloista tuloveroa samoin kuin yhteismetsä on vapautettu suorittamasta 2
16542: alueesta ja sillä olevista rakennuksista omai- momentissa tarkoitettuja veroja siltä kalen-
16543: suuden perusteella suoritettavaa veroa. Sa- terivuodelta, jonka aikana yhteismetsän pe-
16544: moin on verovelvollinen vapautettu suorit- rustamistoimitus on saanut lainvoiman, ja
16545: tamasta veroa tulon ja omaisuuden perus- kolmelta sitä seuraavalta kalenterivuodelta.
16546: teella sellaisesta alueen ulkopuolella ole-      Milloin asukas· itse osallistuu omalla ti-
16547: vasta rakennuksesta, joka on ostettu tai lallaan tai sen hyväksi tämän lain nojalla
16548: pakkolunastettu alueen käyttöä varten, suoritettaviin kuivatus-, metsänp~;~.rannus-,
16549: sekä myös sen viljelys- ja laidunmaan tienteko-, raivaus- ja rakennustöihin, on
16550: osalta, minkä hän on saanut viljeltäväk- hän vapaa suorittamasta edellä tarkoitet-
16551: seen tämän lain 53 § : n 1 momentissa ja tuja veroja siitä palkasta, mikä hänelle
16552: 85 § :n 4 momentissa, sellaisena kuin vii- näistä töistä maksetaan.
16553: meksi mainittu lainkohta on 1 päivänä huh-       Jos hallintasopimus tai vapaaehtoisella
16554: tikuuta 1949 annetussa laissa (258/49), tar- kaupalla hankittu tila siirtyy asukkaan
16555: koitetuissa tapauksissa. Veroa määrättäessä kuoleman johdosta hänen oikeudenomista-
16556: älköön verovelvollisen muista varoista ja jilleen tahi, jos asukkaan eläessä hallinta-
16557:  muistå tuloista kuitenkaan vähennettäkö sopimus siirretään tai tila myydään lähim-
16558:  edellä mainittuun omaisuuteen kohdistuvaa pinä perillisinä oleville henkilöille, tai osalle
16559:  velkaa.                                       heistä, saavat U!Jdet asukkaat . hyväkseen
16560:    Mitä 2 momentissa on säädetty, olkoon edellä säädetyn verovapauden siltä osin
16561:  vastaavasti noudatettava, milloin 1 § :ssä kuin 2 momentissa mainittua verovapaus-
16562:  tarkoitettu henkilö on vapaaehtoisella kau- aikaa on aikaisemman asukkaan kuollessa
16563:  palla ostanut maata, rakennuksen tai ra- tahi siirto- tai myyntihetkellä jäljellä. Mi-
16564:  kennuksen vuokraoikeuksineen, mikäli kaup- käli uusi asukas on tämän lain mukaan
16565:  pahintå kokonaan tai osaksi voidaan 70 § : n maan saantiin oikeutettu, on hän vapaa ve-
16566:  mukaisesti suorittaa valtion varoilla, taikka roista kuten hallintasopimuksen tehnyt
16567:  67 § :n 4 momentissa tarkoitetulla ja maan- asukas.
16568:  lunastuslautakunnan hyväksymällä vuokra-
16569:  sopimuksella vuokrannut maata.
16570: 
16571:    Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
16572: 
16573:         Juhani Leppälä.             Toivo Ikonen.               Arno Tuurna.
16574:                                                                                           383
16575: IX,a. -   Lak. al. N:o 46.
16576: 
16577: 
16578: 
16579: 
16580:                                Kiiski y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain 156 § :n
16581:                                   muttttamisesta.
16582: 
16583: 
16584:                                     E d u s k u n n a 11 e.
16585: 
16586:    Toukokuun 5 päivänä 1945 (396/45)             lain mukaiset asukkaat pääsivät osallisiksi
16587: annetun maanhankintalain 1&6 § :n mu-            johtotyön ja työnarvon veroista vapaiksi
16588: kaan, sellaisena kuin se joulukuun 17 päi-       vasta vuonna 1948 toimitetussa verotuk-
16589: v~ä 1948 annetussa laissa (864/48) muu-          sessa, vaikka lainsäätäjän tarkoitus epäile-
16590: tettuna kuuluu, asukas, hänen lapsensa ja        mättä oli myöntää t@llainen verohelpotus
16591: muut perheenjäsenensä ovat vapautetut            maanhankintalain voimaan tulosta lukien.
16592: suorittamasta valtiolle, kunnalle ja seura-          Kun voimassaolevan lain mukaan vilje-
16593: kunnalle alueen puhtaasta tuotosta sekä          lys. tai asuntoviljelystilan asukas, jolle ei
16594: 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun              ole voitu luovuttaa lainkaan peltoa tai sitä
16595: tulo- ja omaisuusverolain 19 § :ssä, sellai-     on luovutettu riittämättömästi, on joutunut
16596: sena kuin se on 23 päivänä joulukuuta            maksamaan veroa vuokra-alueensa tuloista,
16597: 1947 annetussa laissa (951/47), mainituista      olisi verohelpotussäännökset. ulotettava kos-
16598: tuloista tuloveroa samoin kuin alueesta ja       kemaan näitäkin viljelys- tai laidunmaan
16599: sillä olevista rakennuksista omaisuuden pe-      vuokraajia.
16600: rusteella suoritettavaa veroa. Edellä mai-
16601: nittu verovapaus n. s. valmiilla tiloilla kes-       Laissa ei ole myöskään säännöksiä uudis-
16602: tää 3-4 vuoteen ja n. s. kylmillä tiloilla       tilan perustamispalkkion verohelpotuksesta.
16603: 5-6 vuoteen hallintasopimuksen tai kau-          Maanhankintalain 104 § :n mukaan raivaa-
16604: pan teosta lukien.                               mattoman ja rakentamattoman viljelys- tai
16605:     Kun maanhankintalain toimeenpano asuk-       asuntoviljelystilan asukkaalle myöntää val-
16606: kaasta riippumattomista syistä on viipynyt       tio eräitä palkkioita. Tällaiseen palkkioon
16607: ja viipyy, kuluvat edellä mainitut vero-         oikeutetut henkilöt ovat taloudellisesti suu-
16608: vapausvuodet monen asukkaan kohdalla il-         rissa vaikeuksissa eläviä henkilöitä, joita
16609: man, että hän on päässyt edes tilalleen          valtio tahtoo tukea. Olisi siis kohtuutonta,
16610: taikka hänellä on ollut niistä sitä hyötyä,      jos asukas joutuisi maksamaan veroa myös-
16611: mitä lakia säädettäessä on tarkoitettu, tä-      kin tällaisesta avustusluontoisesta palk-
16612: män vuoksi ja kun laissa säädetty jyrkkä         kiosta. Samoin perustein olisi verovapaus-
16613: ja kiinteä raja lyhyemmän ja pitemmän            säännökset ulotettava koskemaan myöskin
16614: verovapauden kesken johtaa kohtuutto-            niitä uudisraivauspa'lkkioita, joita asuk-
16615: muuksiin erikoisesti niissä tapauksissa, jol-    kaille myönnetään maanhankintalain 101
16616:  loin n. s. valmiimman tilan tuottokunta,        § : n nojalla, tämä sitäkin suuremmalla
16617: huomioon ottaen rakennusten puuttumisen          syyllä, kun uudisraivauspalkkioista heinä-
16618:  ja viljelysten rappion, todellisuudessa on      kuun 20 päivänä 1945 annetun lain mu-
16619:  katsoUava n. s. kylmäksi tilaksi, olisi la-     kaan myönnetyt uudisraivauspalkkiot ovat
16620: kia muutettava jatkamalla verovapausvuo-         verovapaat, vaikka kummankin lain mu-
16621:  sia sekä ottamalla lakiin säännökset vero-      kaan myönnetyt palkkiot ovat luonteeltaan
16622:  vapauden joustavammasta soveltamisesta          samanlaiset.
16623:  riippuen tilan tuottokunnosta.                      Maanhankintalain mukaisten yhte.ismet-
16624:     Verovapausvuosien jatkamisessa olisi         sien verottamista on myöskin pidettävä
16625:  myöskin kiinnitettävä siihen lainsäädän-        vähemmän tarkoitustaan vastaavana. Yh-
16626:  nössä tapahtuneesta virheestä johtuneeseen      teismetsän asukkaat ovat muutenkin huo-
16627:  epäkohtaan huomiota, että maanhankinta-         nommassa asemassa kuin ne, joille metsä-
16628:                         IX,G. -   1\laanhankintalain muuttaminen.
16629: 
16630: palsta on myönnetty viljelysten iäheisyy-        Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
16631: destä omaan käyttöön. Sen vuoksi olisi ve-     ehdotamme,
16632: rovapaus ulotettava koskemaan myöskin
16633: maanhankintalain mukaan asukkaille muo-                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16634: dostettuja yhteismetsiä.                             van lakiehdotuksen:
16635: 
16636: 
16637:                                       Lak~·
16638:                             maanhankintalain muuttamisesta.
16639:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun
16640:  maanhankin.talain 156 §, sellaisena kuin se on 17 päivänä joulukuuta 1948 anne-
16641:  tussa laissa (864/48), näin kuuluvaksi:
16642:                    156 §.                      meksi mainittu lainkohta on 1 päivänä
16643:    Valtio on vapaa kunnallis- ja kirkollis-    huhtikuuta 1949 aillnetussa laissa (258/49),
16644: ve:rosta tämän lain tarkoituksiin ostetun      tarkoitetuissa tapauksissa. Milloin asukaB
16645: tai pakkolunastetun kiinteistön tai alueen     e. m. aikana kohtuussyyt huomioon ottaen
16646: tuloista siltä kalenterivuodelta, jona sa-     ei ole voinut raivata ja rakentaa tilaansa
16647: nottu kiinteä omaisuus on kaupan tai lain-     siinä määrin, että tilan tuottokunto vas-
16648: voimaisen pakkolunastuspäätöksen perus-        taa vähintään puolta tilan suunnitellusta
16649: teella joutunut valtion 'hallintaan tai, jos   tuottokunnosta, on hän osittain vapautettu
16650: tämä on tapahtunut heinäkuun 31 päivän         suorittamasta edellä mainittuja veroja m&i-
16651: jälkeen, samalta ja sitä seuraavalta kalen-    nittujen ajankohtien jälkeenkin kuitenkin
16652: terivuodel ta.                                 yhteensä enintään kymmeneltä kalenteri-
16653:    Asukas, hänen lapsensa ja muut per-         vuodelta siten, että tuottokunnon kasvaessa
16654: heenjäsenet ovat siltä kalenterivuodelta,      60 prosenttiin, asukkaan verovelvollisuus
16655: jonka aikana asukas on tehnyt hallinta-        on 20 % täydestä verovelvollisuudesta ja
16656: sopimuksen, ja kahdalta tai, jos hallinta-     tuottokunnon lisääntyessä lisääntyy vero-
16657: sopimus on tehty maaliskuun 31 päivän          velvollisuus 20 prosentilla kultakin täy-
16658: jälkeen, vastaavasti kolmelta sitä seuraa-     deltä kymmeneltä sadannekselta tilan täy-
16659: valta kalenterivuodelta tahi, jos asukas on    destä tuottokunnosta, vastaten täyttä vero-
16660: oikeutettu saamaan uudistilan perustamis-      velvollisuutta tilan saavuttaessa täyden
16661: palkkiota, neljältä tai, jos hallintasopimus   tuottokunnon. Veroa määrättäessä älköön
16662: on tehty maaliskuun 31 päivän jälkeen,         verovelvollisen muista varoista ja muista
16663: viideltä sitä seuraavalta kalenterivuodelta,   tuloista kuitenkaan vähennettäkö edellä
16664: vapautetut suorittamasta valtiolle, kunnalle   mainittuun omaisuuteen kohdistuvaa vel-
16665: ja kirkolle alueen puhtaasta tuotosta sekä     kaa tai siitä maksettua korkoa.
16666: 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun               Mitä 2 momentissa on säädetty, olkoon
16667: tulo- ja omaisuuverolain 19 §: ssä, sellai-    vastaavasti noudatettava, milloin 1 § :ssä
16668: sena kuin swottu pykälä on 23 päivänä          tarkoitettu henkilö on 67 § : n 4 momentin
16669: joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47),     mukaisella vuokrasopimuksella vuokrannut
16670: mainituista tuloista tuloveroa s'amoin kuin    maata, taikka milloin hä.n vapaaehtoisella
16671: alueesta ja sillä olevista rakennuksista       kaupalla on ostanut maata, rakennuksen
16672: omaisuuden perusteella suoritettavaa ve-       tai rakennuksen vuokraoikeuksineen, ei
16673: roa. Samoin on verovelvollinen vapautettu      kuitenkaan suuremmalta osalta kuin miltä
16674: suorittamasta veroa tulon ja omaisuuden        kauppahinta voidaan 70 §: n mukaisesti
16675: perusteella sellaisesta alueen ulkopuolella    suorittaa valtion varoilla.
16676: olevasta rakennuksesta, joka on ostettu tai       Tämän lain 101 § :n mukaan jaettu rai-
16677: pakkolunastettu alueen käyttöä varten,         vauspalkkio ja 104 § :ssä tarkoitettu uudis-
16678: sekä myös sen viljelys- ja laidunmaan          tilan perustamispalkkio ov.at vapaat ve-
16679: osalta, minkä hän on saanut viljeltäväk-       roista.       .
16680: seen tämän lain 53 § :n 1 momentissa .ia          Maanhankintalain nojalla perustettavista
16681: 85 § :n 4 momentissa, S('llaisena kuin vii-    yhteismetsistä 5 päivänä toukokuuta 1945
16682:                                  IX,a. -     Kiiski y. m.                              385
16683: 
16684: annetun lain (400/45) mukaan muodos-           jilleen tahi, jos asukkaan eläessä hallinta-
16685: tettu yhteismetsä on vapautettu suoritta-      sopimus siirretään tai tila myydään lähim-
16686: masta 2 momentissa tarkoitettuja veroja        pinä perillisinä oleville henkilöille, tai
16687: siltä kalenterivuodelta, jonka aikana yh-      osalle heistä, saavat uudet asukkaat hyväk-
16688: teismetsän perustamistoimitus on saanut        seen edellä säädetyn verovapauden siltä
16689: !J.ainvoiman, ja kolmelta sitä seuraavalta     osin kuin 2 momentissa mainittua vero-
16690: kalenterivuodelta.                             vapausaikaa on aikaisemman asukkaal'l.
16691:    Jos hallintasopimus tai vapaaehtoisella     kuollessa tahi siirto- tai myyntihetkellä
16692: kaupalla hankittu tila siirtyy asukkaan        jäljellä.
16693: kuoleman johdosta hänen oikeudenomista-
16694: 
16695: 
16696:     Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1950.
16697: 
16698:                Pekka Kiiski.                                Eero Mäkinen.
16699:                Eemil Luukka.                                Jalmari Pusa.
16700:                Janne Koivuranta.                            Juhani Leppälä.
16701:                Johannes Virolainen.                         Väinö Okko.
16702:                M. 0. Lahtela.                               Erkki Paavolainen.
16703:                Eino Rytinki.                                Atte Pakkanen.
16704:                Eino Laitinen.                               Yrjö Saari.
16705:                Lauri Laine.                                 Niilo Ryhtä.
16706:                Kusti Eskola.                                E. Pusa.
16707:                                            J. Pyy.
16708: 
16709: 
16710: 
16711: 
16712:                                                                                          49
16713:  386
16714: 
16715:  IX,1. -     Lak. al. N:o 47.
16716: 
16717: 
16718: 
16719: 
16720:                                 E. Pusa: Ehdotus laiksi valtion etuosto-oikeudesta maa-
16721:                                    talouskiinteistöjen kaupoissa.
16722: 
16723: 
16724:                                     E d u s k u n n a 11 e.
16725: 
16726:    Maassamme tehdään joka vuosi melkoi-          väen että muiden maan puutteessa olevien
16727: nen määrä maatilojen tai niiden osien            henkilöiden asutustarkoituksia varten ilman
16728: kauppoja. Kun ostajien joukossa on usein         pakkolunastusta.
16729: henkilöitä, jotka eivät maata tarvitse toi-        Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
16730: meentulonsa hankkimista varten niin olisi        ehdotamme,
16731: paikallaan, että tehtäessä vapaaehtoisia
16732: kauppoja valtiolle annettaisiin etuosto-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16733: oikeus. Näin saataisiin maata sekä siirto-              van lakiehdotuksen:
16734: 
16735: 
16736:                                           Laki
16737:                valtion etuosto-oikeudesta maatalouskiinteistöjen kaupoissa.
16738:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16739:                       1 §.                       jennös luovutettua kiinteistöä koskevasta
16740:    Jos tämän lain voimaantulon jälkeen luo-      kauppa- tai muusta luovutuskirjasta.
16741: vutetaan kiinteätä omaisuutta on maata-            Jos luovutettu kiinteä omaisuus 1 mo-
16742: lousministeriön asutusasiainosastolla oikeus     mentin mukaan lunastetaan valtiolle ja sen
16743: kuukauden kuluessa siitä kun 2 momen-            mukana on luovutettu maatalousirtaimistoa
16744: tissa tarkoitettu jäljennös on osastolle saa-    voi asutusasiainosasto lunastaa myös sano-
16745: punut lunastaa luovutettu kiinteä omaisuus       tun irtaimiston valtiolle hinnasta, joka mää-
16746: valtiolle tämän lain tarkoituksiin käytettä-     rätään, niinkuin mainitussa momentissa on
16747: väksi luovutuskirjasta ilmenevästä hinnasta      sanottu.
16748: tai, jos siihen sisältyy myös muun samalle         Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu
16749: luovutetun omaisuuden hintaa, siitä hin-         hinta suoritetaan irtaimiston osalta ja siitä
16750: nasta, mikä asutusasiainosaston harkinnan        osasta luovutettua kiinteätä omaisuutta,
16751: mukaan tulee kiinteän omaisuuden osalle,         jota ei käytettäisi tämän lain tarkoituksiin
16752: ja olkoon lunastettuun kiinteään omaisuu-        rahassa asutusrahaston varoista sekä muulta
16753: teen nähden noudatettavana, mitä 74 § :n         osalta 66 § : n 1 momentissa tarkoitetuilla
16754: 1 momentin mukaan valtiolle ostetusta            valtion velkasitoumuksilla sen mukaan kuin
16755: alueesta on säädetty.                            asutusasiainosasto päättää.
16756:    Kaupanvahvistajan on kahdeksan päivän                              2 §.
16757: kuluessa siitä, kun hän on vahvistanut kau-        Tämän lain toimeenpanosta määrätään
16758: pan, toimitettava asutusasiainosastolle jäl-     asetuksella.
16759: 
16760:        Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
16761: 
16762:                                                                  E. Pusa.
16763:                                                                                         -387
16764: 
16765: IX, s. -   Lak. al. N: o 48.
16766: 
16767: 
16768: 
16769: 
16770:                                E. Pusa: Ehdotus laiksi maan pakkolunastuksesta eräissä
16771:                                   tapauksissa.
16772: 
16773: 
16774:                                    E d u s k u n n a 11 e.
16775: 
16776:    Riittävän asutustarkoituksiin sopivan        ne yli 20 hehtaaria peltoa olevat pelto-
16777: maan hankkiminen on osoittautunut vai-          alat tiloilta, jotka ovat jättäneet aikanaan
16778: keaksi nykyisten lainsäännösten avulla.         veroviranomaisille ja kansanhuoltoviran-
16779: Senvuoksi on aihetta tehostaa eräiden sel-      omaisille niistä ilmoituksen tekemättä ja
16780: laisten maa-alueiden pakkolunastamista asu-     senvuoksi ovat välttyneet suorittamasta
16781: tustarkoituksiin, joihin nähden oikeuden-       niistä veroa samoin kuin kansanhuollollisia
16782: mukaisuus- ja kohtuusnäkökohdat huo-            elintarvikkeiden luovutuksia.
16783: mioonottaen se on paikallaan. Sellaisia            Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
16784: ovat e~im. yli 100 peltohehtaaria olevat        ehdotamme,
16785: viljelys- ja viljelyskelpoisen maan alat,
16786: jotka ovat saman omistajan käsissä. Sa-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16787: moin voidaan kohtuudella pakkolunastaa                  van lakiehdotuksen:
16788: 
16789: 
16790:                                          Laki
16791:                      maan pakkolunastuksesta eräissä. tapauksissa.
16792:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16793:                     1 §.                     huoltoviranomaisille ilmoittaman peltoalan,
16794:   Milloin maanomistajan omistuksessa ole- kuitenkin niin, ettei pakkolunastusta tällä
16795: van kiinteistön tai kiinteistöjen yhteenlas- perusteella toimiteta 20 hehtaaria pienem-
16796: kettu peltopinta-ala on suurempi kuin 100 mistä peltoaloista.
16797: hehtaaria, pakkolunastettakoon siitä yli
16798: menevä peltoala kokonaisuudessaan. Sama                          2 §.
16799: olkoon laki siitä peltoalasta, joka ylittää    Tämän lain toimeenpanosta säädetään
16800: kiinteistön omistajan verotus- tai kansan- asetuksella.
16801: 
16802:       Helsigissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
16803: 
16804:                                                                 E. Pusa..
16805: 388
16806: 
16807: IX,9. -    Lak. al. N:o 49.
16808: 
16809: 
16810: 
16811: 
16812:                                 Leppälä y. m..: Ehdotukset laeiksi maanhankintalain sekä
16813:                                     siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttamisen rahoittami-
16814:                                     sesta annetun lain muuttamisesta.
16815: 
16816: 
16817:                                      E d u s k u n n a 11 e.
16818: 
16819:     Voimassa olevien säännösten mukaan               Näiden asukkaita rasittavien vaikeuksien
16820:  hallintasopimuksella luovutettu alue on vii-     lieventämiseksi olisi tilojen myyntiä joudu-
16821:  meistään viiden vuoden kuluessa hallinta-        tettava. Voimassa olevien säännösten mu-
16822:  sopimuksen tekemisestä muodostettava itse-       kaan on tilan myynti hankalasti toteutetta-
16823:  näiseksi tilaksi ja laadittava siitä kauppa-     vissa. Jo kaupantekoa edeltävät muodolli-
16824:  kirja. Lain tarkoitus on, että asukkaat          suudet on tehty siksi monimutkaisiksi, ettei
16825:  mahdollisimman nopeasti ja viimeistään           lain määräämässä ajassa ole mahdollisuutta
16826:  viiden vuoden kuluessa vapautetaan valtion       saada kauppakirjoja valmiiksi niillä työ-
16827:  holhouksesta. Käytännössä on kauppojen           voimilla, jotka nyt on käytettävissä. Osto-
16828:  teko edistynyt liian hitaasti. Kun lähes         hakemuksen asukkaalle antaa maanviljelys-
16829:  viisi vuotta on kulunut ensimmäisten hal-        tai talousseura, joka todettuaan, että
16830:  lintasopimusten teosta, on todennäköistä,        alueen kuivatus-, metsänparannus-, tien-
16831:  ettei mainittuja kauppakirjoja saada teh-        teko-, raivaus- ja rakennustyöt on loppuun
16832:  dyksi lain määräämässä ajassa ja se taas         saatettu tai että asukas vakuuttaa tule-
16833:  puolestaan tietää vahingollisen holhouksen       vansa toimeen ilman valtion apua ja val-
16834:  jatkumista ja epäkohtien lisääntymistä.          tion lainoja ja arvioituaan, mikä osuus
16835:     Hallintasopimus rajoittaa m. m. metsän        edellä mainituista kustannuksista on lisät-
16836:  käyttöä, maan vuokraamista, luovutusta ja        tävä tilan hintaan lähettää asiakirjat Maa-
16837:  jakamista. Erityisen suuria hankaluuksia         talousseurojen Keskusliitolle, joka nämä
16838:  tuottaa hallintasopimus kuolinpesän osak-        valtion saamiset puolestaan tarkistaa ja
16839:  kaille siinä tapauksessa, kun joku tai jotkut    lähettää asiakirjat edelleen maatalousminis-
16840:  osakkaista haluavat siirtyä tilalta muihin       teriöön tilan hinnan, etuuksien ja raken-
16841:  tehtäviin. Minkäälainen alueen jakaminen         nusten arvon sekä muiden tilaa koskevien
16842:  eikä osakkaan irtaantuminen yhdyspesästä         valtion saamisten lopullista vahvistamista
16843: ole voimassa olevien säännösten mukaan            varten. Asukkaan vapaaksi pääsyä valtion
16844:  mahdollista. Yksi niskoitteleva kuolinpesän      holhouksesta on siis rajoitettu kohtuutto-
16845: osakas voi vastaan hangoittelullaan aiheut-       man ankarilla ehdoilla.
16846: taa, ettei tilaa saada rakennetuksi eikä rai-        Näiden aikaa vievien ja monimutkaisten
16847: vatuksi, eikä toisaalta pesästä poispyrkivä       toimenpiteiden lisäksi vaikeuttaa kaupan-
16848: osakas voi saada perintöosaansa omaan             tekoa tietoisuus siitä, että kauppakirjan
16849:  käyttöönsä. Kun ottaa huomioon, että ku-         allekirjoittamisella joutuu hän huomatta-
16850: luneiden vuosien aikana on sattunut suuri         vasti huonompaan asemaan kuin ne asuk-
16851: määrä kuolemantapauksia hallintasopimuk-          kaat, jotka ovat hankkineet tilansa vapaa-
16852: sen tehneiden keskuudessa eikä aikaisem-          ehtoisella kaupalla.
16853: min syntyneiden kuolinpesien osakkailla              Vapaaehtoisella kaupalla tilansa hankki-
16854: ollut maansaantianomusta tehdessään tie-          neelia on täyden omistusoikeuden ohella
16855: toa niistä vahingollisista seurauksista, mitkä    lain mukaan oikeus saada rakennus-, irtai-
16856: yhteisestä maansaantihakemuksesta aiheu-          misto-, raivaus- y. m. lainoja. Asukas, joka
16857: tuivat ja kun perillisten elinmahdollisuudet      on tehnyt hallintasopimuksen ja sen jälkeen
16858: pienillä ja heikoilla tiloilla eivät ole hyvät,   kauppakirjan ennenkuin kaikki alussa mai-
16859: on ymmärrettävää perillisten halu luopua          nitut rakennus- ja maanparannustyöt on
16860: tilaosuudestaan siirtyäkseen muille aloille.      tehty, menettää oikeutensa näihin lainoihin
16861:                                     IX,9. -    Leppälä y. m.                              389
16862: 
16863: ja avustuksiin. Tämä epäkohta on omiaan           valtiopäiväjärjestyksen 32 § : ään kunnioit-
16864: estämään kauppakirjantekoa siitäkin huoli-        taen ehdotamme,
16865: matta, että hallintasopimus aiheuttaa asuk-
16866: kaalle huomattavia vaikeuksia.                             että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16867:   Edellä esitetyn perusteella ja viitaten                vat lakiehdotukset:
16868: 
16869: 
16870:                                               Laki
16871:                              maanhankintalain muuttamisesta.
16872: 
16873:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
16874:  määrätyllä tavalla, muutetaan maanhankintalain (396/45) 105 § näin kuuluvaksi:
16875:    Asukkaan pyynnöstä ja viimeistään vii-         määräämän hinnan kanssa, sitä myyntihin-
16876: den vuoden kuluessa siitä, kuin 98 § : n          taa vahvistettaessa, joka asukkaan on val-
16877: 1 momentissa mainittu hallintasopimus on          tiolle maksettava.
16878: asukkaan kanssa tehty, lähettäköön Maa-              Kun alue on myytävä siirtoväkeen kuu-
16879: talousseurojen Keskusliitto maatalousminis-       luvalle henkilölle, on maatalousministeriön
16880: teriöön sanotun hallintasopimuksen, niin          myyntihintaa määrättäessä otettava huo-
16881: myös ilmoituksen siitä, kuinka paljon Maa-        mioon ne perusteet, joiden mukaan sano-
16882: talousseurojen Keskusliitto on siihen men-        tulle henkilölle suoritetaan korvausta hänen
16883: nessä käyttänyt valtion varoja alueen kui-        luovutetulla tai vuokratulla alueella menet-
16884: vatus-, metsänparannus-, tienteko-, raivaus-      tämästään kiinteästä omaisuudesta, ja voi
16885: ja rakennustöihin ja 81 § :n 2 momentissa         ministeriö tällöin sekä erityisistä syistä
16886: mainittuun sadon lunastukseen, sekä muista        muissakin tapauksissa poiketa sille ilmoi-
16887: alueeseen liittyvistä valtion saamisista otet-    tettujen, 1 momentissa tarkoitettujen saa-
16888: tavaksi huomioon yhdessä maanlunastus-            misten ja hinnan yhteenlasketusta mää-
16889: lautakunnan alueelle tai osuudelle etuuksi-       rästä.
16890: neen sekä rakennuksille ja rakennuspuille
16891: 
16892: 
16893:                                               Lakl
16894: siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttamisen rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta.
16895: 
16896:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
16897:  määrätyllä tavalla, muutetaan siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttamisen rahoitta-
16898:  misesta annetun lain (398/45) 10 § näin kuuluvaksi:
16899:                    10 §.                          mukaisten lainojen saamiseen nähden samat
16900:    Raivaus-, rakennus- ja irtaimistolaina,        oikeudet kuin sellaisella maahankintalain
16901: joka annetaan hallintasopimuksen tehneelle        mukaan maansaantiin oikeutetulla henki-
16902: henkilölle, voidaan ennen kauppakirjan            löllä, joka vapaaehtoisella kaupalla on
16903: tekemistä antaa ehdolla, että laina saadaan       hankkinut itselleen maanhankintalaissa tar-
16904: lisätä tilan hintaan, mutta kauppakirjan          koitetun tilan tai maa-alueen.
16905: tekemisen jälkeen on hänellä tämän lain
16906: 
16907:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
16908: 
16909:                  Juhani Leppä.lä.                              Arno Tuurna.
16910: 390
16911: 
16912: IX,1o. -   Lak. al. N:o 50.
16913: 
16914: 
16915:                               Virolainen y. m. : Ehdotus laiksi eräistä tukitoimenpiteistä
16916:                                  raivaamattomilla ja niihin verrattavilla maanhankinta-
16917:                                  tiloilla.
16918:                                   E d u s k u n n a 11 e.
16919:    Julkisuudessa esitettyjen tietojen mu- · laitumet olisi myös kiireellisesti saatava ai-
16920: kaan vuoden 1949 kesäkuun loppuun men- datuiksi.
16921: nessä on maanhankintalakia täytäntöönpan-        Raivaamattomien ja niihin verrattavien
16922: taessa muodostettu noin 10,000 raivaama- tilojen asukkailla on monet vaikeudet voi-
16923: tonta maataloustilaa. Sitä paitsi on niistä- tettavana aloittaessaan tilansa asumisen.
16924: kin sanotun lain mukaan muodostetuista Tämän vuoksi olisi valtion ryhdyttävä te-
16925: tiloista, joihin kuuluu jossain määrin pel- hokkaasti edistämään mainittuja toimenpi-
16926: toa, osa pellon heikon tuottokunnon takia teitä. Tätä tarkoitusta varten olisi säädet-
16927: asukkaan vastaanottaessa tilan verratta- tävä laki, jonka mukaan sanotunlaisten
16928: vissa raivaamattomiin tiloihin. Tämä kos- maanhankintatilojen asukkaille tai omista-
16929: kee etenkin niitä tiloja, jotka on muodos- jille suoritettaisiin palkkiota, avustusta ja
16930: tettu rappiotilasta tai luovuttajan tilan korvausta tilan viljelystoimenpiteiden edis-
16931: syrjässä sijaitsevista, heikossa kasvukun- tämiseksi ja sen tuoton kohottamiseksi.
16932: nossa olevista tiluksista.                       Kunnostamispalkkiota olisi suoritettava
16933:    Edellä mainitunlaisten, asutustoimenpi- peltojen ojituksen kunnostamisesta ja uusi-
16934: tein muodostettujen tilojen tyydyttävään misesta, maanparannusaineiden käytöstä
16935: kasvukuntoon saattamisesta aiheutuu var- sekä pellon kalkitsemisesta ja kivien pois-
16936: sinaisten tilan perustamiskustannusten li- tamisesta. Lisäksi olisi palkkiota eräin edel-
16937: säksi huomattavia kustannuksia ja run- lytyksin suoritettava metsänparannustöistä
16938: saasti työtä. Kokemus osoittaa, että tiloille tilan metsässä. Tilusten peruslannoituksen,
16939: raivattujen uudispeltojen luontainen kasvu- nurmien perustamisen ja laitumien aitaa-
16940: kyky on monesti heikko ja että ne samoin- misen edistämiseksi olisi suoritettava avus-
16941: kuin heikossa tuottokunnossa olevat vanhat tusta. Uudispeltojen sekä heikossa kasvu-
16942: pellot vaativat kasvaakseen erityisen perus- kunnossa olevien rappiopeltojen kasvu
16943: lannoituksen. Monissa tapauksissa on näillä usein epäonnistuu viljelijästä riippumatto-
16944: mailla lisäksi käytettävä maanparannus- mista syistä alkuvuosina, ennenkuin kun-
16945: aineita sekä kalkitusta. Uusille tiloille an- nostamistoimenpiteet on saatu suorite-
16946: nettujen vanhojen peltojen ojitus joudu- tuiksi, aiheuttaen viljelijälle huomattavaa
16947: taan myös monessa tapauksessa uusimaan taloudellista tappiota, mistä syystä lakiin
16948: sekä näiltä pelloilta poistamaan kiviä, en- olisi sisällytettävä säännös, jonka mukaan
16949: nenkuin tehokas viljely käy päinsä.           edellätarkoitetun tilan asukkaalle tai omis-
16950:    Niitto- ja laidunnurmien perustaminen tajalle suoritetaan valtion varoista kor-
16951: raivaamattomilla ja niihin verrattavilla ti- vausta epäonnistuneen sadon johdosta ai-
16952: loilla on niinikään välttämätöntä. Nurmet heutuneesta vahingosta.
16953: olisi saatava tiloille perustetuiksi mahdol-     Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
16954: lisimman aikaisessa vaiheessa, sillä sopivan
16955: heinämaan ja laitumen vuokralle saanti                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16956: tuottaa monesti suuria vaikeuksia. Perus-            van lakiehdotuksen:
16957: tetut laidunnurmet samoinkuin luonnon-
16958: 
16959:                                         Laki
16960:            eräistä tukitoimenpiteistä raiva.a.ma.ttomilla ja niihin verrattavilla
16961:                                  maanhankintatiloilla.
16962:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16963:                   1 §.
16964:  Raivaamattoman ja siihen verrattavan          jalle suoritetaan, sen mukaan kuin täBsä
16965: maanhankintatilan asukkaalle tai omista-       laissa säädetään, palkkiota, avustusta ja
16966:                                  IX,to.- Virolainen y. m.                                 391
16967: korvausta tilan viljelystoimenpiteiden edis-         Jos tilan omistajalle tai asukkaalle on
16968: tämiseksi ja tuoton kohottamiseksi.                maanhankintalain      mukaan     myönnetty
16969:                                                    uudistilan perustamispalkkiota, on kunnos-
16970:                      2 §.
16971:                                                    tamispalkkion yläraja kuitenkin kaksikym-
16972:    Raivaamattomalla ja siihen verrattavalla        mentäviisi sadalta edellämainittua alhai-
16973: manhankintatilalla- tarkoitetaan tässä laissa      sempi.
16974: sellaista. maanhankintalain (396/45) toi-            Myönnettäessä kunnostamispalkkiota oji-
16975: meenpanon yhteydessä muodostettua tai              tuksen uusimisesta on otettava huomioon
16976: hankittua viljelys-, asuntoviljelys- tai ka-       myös valtion varoista mahdollisesti myön-
16977: lastustilaa, jonka maatalousmaaksi tarkoi-         netty salaojituspalkkio.
16978: tetusta alasta on tilan hallintaanottohet-
16979: kellä viljelykselle raivattuna enintään niin
16980: paljon, että sen tuoton voidaan sanottuna                             5 §.
16981: ajankohtana katsoa vastaavan enintään                Metsänparannuspalkkiota suoritetaan enin-
16982: kahtakymmentä sadasosaa siitä tuotosta,            tään yhdeksänkymmentä sadalta arvioitu-
16983: mikä tilan koko maatalousmaalla tulee ole-         jen kustannusten määrästä, jolloin kuiten-
16984: maan sen jälkeen, kun tila on saatettu             kin on otettava huomioon metsänparan-
16985: täyteen tuottokuntoon.                             nuslain (457/48) nojalla mahdollisesti
16986:                                                    myönnetty avustus.
16987:                      3 §.
16988:    Edellä 1 § : ssä tarkoitetulle asukkaalle
16989: tai omistajalle suoritetaan:                                           6 §.
16990:    1) kunnostamispalkkiota pellon ojituksen           Edellä 3 § : n 3 kohdassa tarkoitettua
16991: kunnostamisesta ja uusimisesta, maanpa-            avustusta suoritetaan enintään seitsemän-
16992: rannusaineiden käytöstä sekä pellon kalkit-        kymmentäviisi sadalta väkilannoitteiden ja
16993: semisesta ja kivien poistamisesta;                 siementen ostohinnasta sekä aitaamiskus-
16994:    2) metsänparannuspalkkiota metsänpa-            tannuksista.
16995: rannustöiden suorittamisesta tilan metsässä,          Väkilannoiteavustusta myönnettäessä on
16996: edellyttäen, että metsän tuotto tilan hal-         kiinnitettävä huomiota tilan asukkaalle tai
16997: lintaanottohetkellä ei vastaa säännöllisessä       omistajalle maanviljelys- tai talousseuran
16998: kasvukunnossa arvioitua määrää ja ettei            asutustoimikunnan toimesta väkilannoittei-
16999: tarpeellisia metsänparannustöitä ole pää-          den hankintaa varten valtion varoista mah-
17000: tetty suorittaa valtion toimesta;                  dollisesti annettuun avustukseen.
17001:    3) avustusta väkilannoitteiden hankkimi-
17002: seksi peruslannoituksen suorittamista var-                            7 §.
17003: ten, siementen hankkimiseksi nurmien pe-             Palkkioiden ja avustusten ylimmistä
17004: rustamista varten sekä laitumien aitaami-          markkamääristä tilaa kohden säädetään ase-
17005: sen edistämiseksi; ja                              tuksella.
17006:    4) korvausta viljelijästä riippumattomien
17007: syiden aiheuttamasta epäonnistuneesta sa-                             8 §.
17008: dosta.                                                Korvausta epäonnistuneesta sadosta suo-
17009:                      4 §.                          ritetaan tilan asukkaan tai omistajan ta-
17010:    Kunnostamispalkkiota suoritetaan arvioi-        loudellisesta asemasta riippuen vähintään
17011: tujen kustannusten määrästä tilan maata-           viisikymmentä sadalta aiheutuneesta vahin-
17012: lous- ja maatalouskelpoisen maan pinta-            gosta.
17013: alasta riippuen seuraavasti:
17014:  Tllan maatalous- ja             Kunnostamls-                          9 §.
17015: maatalouskelpolsen maan         palkklo enintään
17016:  yhteenla8kettu pinta-           prosenttia kus-     Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
17017:     ala hehtaareissa               tannuksista     täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa
17018: alle 6.oo                             80           maatalousministeriö.
17019:      6.00- 8.99                       70
17020:      9.oo-l1.99                       60                            10 §.
17021:     12.oo-15.,oo                      50             Tämä laki on voimassa vuoden 1953 lop-
17022: yli 15.oo                            40            puun.
17023: 
17024:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950.
17025:       Johannes Virolainen.    Martti Miettunen.        Juhani Leppälä..      Eemil Luukka.
17026: 392
17027: 
17028: IX,11.- Lak. al. N:o 51.
17029: 
17030: 
17031: 
17032:                                E. Pusa y. m. : Ehdotus laiksi maanhankintalain mukaan
17033:                                   maansaantiin oikeutetun asuttamisesta eräissä tapauk-
17034:                                   sissa.
17035: 
17036:                                     E d u s kun n a ll e.
17037: 
17038:    Maanhankintalain nojalla muodostetta-         saalta taas sellaisilla seuduilla, joille ei
17039: vien varsinaisten maataloustilojen so. laissa    enää voida perustaa elinkelpoisia asunto-
17040: tarkoitettujen viljelys- ja asuntoviljelys-      viljelystiloja, usein on muodostettu tai voi-
17041: tilojen tulee asiaa koskevien säännösten         daan muodostaa viljelystiloja enemmänkin
17042: mukaan olla kooltaan ja laadultaan maa-          kuin on näiden tilojen saantiin oikeu-
17043: talouden harjoittamiseen tarkoituksenmu-         tettuja. Yleisen edun mukaista näin ollen
17044: kaisia sekä elinkelpoisia itsenäisinä tiloina.   olisi tyydyttaä asuntoviljelystilan saantiin
17045: Lain mukaan asuntoviljelystiloja muodos-         oikeutettujen maan tarve antamalla heille
17046: tettaessa on sitäpaitsi huomioon otettava,       noissa tapauksissa asuntoviljelystilan ase-
17047: että tällaisia tiloja muodostetaan vain sel-     masta suurempi tila. Maanhankintalaissa
17048: laisille paikkakunnille, joilla voimaperäisen    tarkoitetut asukkaanottolautakunnat olisi
17049: maatalouden harjoittaminen on tuotteiden         tämän vuoksi oikeutettava mainituissa ta-
17050: menekin edullisuuden vuoksi mahdollinen          pauksissa ottamaan sanotun lain mukaan
17051: tai joilla on pysyvästi riittäviä sivuansio-     muodostetuille viljelystiloille asukkaaksi
17052: mahdollisuuksia taikka joilla maan laatu         myös sellaisia asutettavia, jotka ovat oikeu-
17053: ja liikennesuhteet ovat erikoisen hyvät.         tetut saamaan asuntoviljelystilan.
17054:    Maanhankintalakia täytäntöönpantaessa            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17055: on kuitenkin jo käynyt ilmi, että tarvitta-
17056: vaa määrää asuntoviljelystiloja, kun ote-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17057: taan huomioon niiden laissa säädetyt pe-                van lakiehdotuksen:
17058: rustamisedellytykset, voida muodostaa. Toi-
17059: 
17060:                                           Laki
17061:         maanhankintalain mukaan maansaantiin oikeutetun asuttamisesta eräissä
17062:                                         ta.pauksissa.
17063:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä
17064: määrätyllä tavalla, säädetään:
17065:                      1 §.                        mainitun lain mukaan muodostetulle vilje-
17066:    Jollei maanhankintalain (396/45) mu-          lystilalle.
17067: kaan asuntoviljelystilan saantiin oikeute-
17068: tulle henkilölle voida paikkakunnalta hank-                         2 §.
17069: kia hänen maansaantioikeuttansa vastaavaa          Tarkempia määräyksiä tämän lain täy-
17070: tilaa, voidaan hänet muutoin noudattaen          täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa tar-
17071: sanotun lain säännöksiä ottaa asukkaaksi         peen vaatiessa maatalousministeriö.
17072: 
17073:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950.
17074: 
17075:                  E. Pusa.                                   Edvard Pesonen.
17076:                                                                                       393
17077: 
17078: IX,12. -   Lak. al. N:o 52.
17079: 
17080: 
17081: 
17082: 
17083:                               Koivuranta y. m. : Ehdotus laiksi valtion osallistumisesta
17084:                                  asutusteiden kunnossapitoon.
17085: 
17086: 
17087:                                   E d u s k u n n a 11 e.
17088: 
17089:    Maanhankintalain toimeenpanon yhtey- taan samanaikaisesti, kuin tilan rakentami-
17090: dessä rakennetaan varsinkin ryhmäasutus- nen ja raivaaminenkin tiloilla suoritetaan,
17091: alueiden tarpeita varten huomattava määrä sitoo tilojen kunnostaminen sekä asutetta-
17092: sellaisia teitä, jotka yleisempääkin paikal- vien varat että heidän aikansa siinä mää-
17093: lista liikennettä palvelevina olisi saatettava rin, etteivät he pysty riittävän tehok-
17094: tielain mukaisessa järjestyksessä kylä- tai kaasti huolehtimaan uusien teiden kun-
17095: kunnanteinä ylläpidettäviksi. Tällaisia teitä nossapidosta. Tilojen kunnostamisvaiheen
17096: on arvioitu olevan noin kaksi kolmasosaa aikana joutuvat vastavalmistuneet tiet sitä-
17097: koko maanhankintalain toteuttamisen yh- paitsi raskaiden rakennustarvikekuljetusten
17098: teydessä rakennettavasta tiemäärästä. Val- vuoksi kestämään huomattavia rasituksia,
17099: mistuneita asutusteitä koskevien kylätie- ja kun uusi tie yleensäkin vaatii tehokasta
17100: päätösten aikaansaaminen tulee useissa ta- kunnossapitoa, ovat vastavalmistuneet tiet
17101: pauksissa kuitenkin viemään huomattavan puutteellisen hoidon vuoksi vaarassa rap-
17102: pitkän ajan. Näin varsinkin niissä tapauk- peutua jo ennenkuin tilat, joiden tarvetta
17103: sissa, joissa tientekovelvollisilla on paitsi varten ne on rakennettu, ovat selviytyneet
17104: maanhankintatilallisia myös muita maan- tilojen perustamisvaiheesta. Kun ko. asu-
17105: omistajia tai tienkäyttäjiä eikä tienteko- tustiet ovat luonteeltaan yksityisiä teitä,
17106: velvollisten kesken saada aikaan tielain eivät asukkaat voi niiden kunnossapitoon
17107: edellyttämää sopimusta tien kunnossapi- saada avustuksia kylä- ja kunnanteiden
17108: dosta. Useissa tapauksissa ei vastavalmistu- kunnossapitoavustuksiin varatuista määrä-
17109: nut asutustie myöskään heti täytä niitä rahoista.
17110: teknillisiä vaatimuksia, joita asetetaan kun-     Vastavalmistuneiden asustusteiden rap-
17111: nan- ja kyläteille.                            peutumisen estämiseksi olisi valtion tehok-
17112:    Edelläselostetun laatuiset tiet rakenne- kaasti osallistuttava teiden kunnossapitoon
17113: taan maahankintalain toimeenpanon yhtey- sinä välikautena, joka kuluu teiden val-
17114:  dessä maanviljelysinsinööripiirien toimesta, mistumisen ja niiden tielain mukaisessa jär-
17115:  jotka teiden valmistuttua luovuttavat ne jestyksessä kunnan- tai kylätienä kunnossa-
17116:  maanviljelys- ja talousseurojen asutustoimi- pidettäväksi saattamisen välillä. Edus-
17117:  kunnille, joiden on huolehdittava teiden kuntakin on jo vuoden 1948 valtiopäivillä
17118:  vastaisen kunnossapidon järjestämisestä. lausunut toivomuksen mainitunlaisen jär-
17119:  Teiden kunnossapitorasitus on tällöin jaettu jestelyn toteuttamisesta.
17120:  asutettaville maanlunastuslautakunnan laa-       Edelläesitetyn perusteella kunnioittaen
17121:  timan väliaikaisen kunnossapito-osittelun ehdotamme,
17122:  mukaisessa suhteessa, ja tulevat tiet maini-
17123:  tulla tavoin kunnossapidettäväksi siihen               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17124:  saakka, kunnes kunnan- tai kylätiepäätös             van lakiehdotuksen:
17125:  saadaan aikaan. Kun tiet yleensä rakenne-
17126: 
17127: 
17128:                                                                                         50
17129: 394                                  IX,12. -   Asutustiet.
17130: 
17131:                                           Laki
17132:                  valtion osallistumisesta. asutusteiden kunnossapitoon.
17133:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17134:                     1 §.                                             2 §.
17135:    Valtio osallistuu tulo- ja menoarviossa         Asutustie voidaan 1 § : ssä mainitussa tar-
17136: osoitettujen määrärahojen puitteissa val-        koituksessa ottaa valtion toimesta ja kus-
17137: tion toimesta asutustoiminnan yhteydessä         tannuksella kunnossa pidettäväksi tai voi-
17138: rakennetun tai rakennettavan tien kun-           daan sen kunnossapitoa varten vuosittain
17139: nossapitoon sinä aikana, joka kuuluu, en-        suorittaa avustusta valtion varoista.
17140: nenkuin tien kunnossapito saadaan tielain-
17141: säädännön mukaisella tavalla lopullisesti                           3 §.
17142: järjestetyksi, kuitenkin enintään kymme-           Tarkemmat määräykset tämän lain so-
17143: nen vuoden ajan.                                 veltamisesta annetaan asetuksella.
17144: 
17145:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950.
17146: 
17147:              J'a.nne Koivura.nta..                            Viljami Kalliokoski.
17148:              Eino Pa.lovesi.                                  J'. E. Lampinen.
17149:              Anton Suul'lkonka..                              T: N. Vilhula..
17150:              M. 0. Lahtela.                                   L. I. Ka.uka.m.a.a.
17151:              Antti J'. Rantamaa..                             Eino Rytinki.
17152:              Markus Niskala.                                  Niilo Ryhtä.
17153:              Lennart Heljes.                                  Tahvo Rönkkö.
17154:              Eemil Luukka.                                    Yrjö Saari.
17155:              V. J'. Sukselainen.                              Wilja.m Sarjala..
17156:                                         Kauno Kleemola.
17157:                                                                                             395
17158: 
17159: IX,1a.- Lruk. al. N:o 53.
17160: 
17161: 
17162: 
17163: 
17164:                                 Koivuranta y. m. : Ehdotus laiksi rappiolle joutuneiden
17165:                                    asutusteiden kuntoonpanon rahoittamisesta.
17166: 
17167: 
17168:                                      E d u s k u n n a II e.
17169: 
17170:    Asutustoiminnan kautta perustettiin 1920-         Kun mainittujen asutusteiden rakenta-
17171: ja 1930-luvuilla varsinkin Pohjois-Suomeen        minen on huomattavalta osin jäänyt kes-
17172: huomattava määrä asutustiloja. Kun nämä           keneräiseksi ja ne ovat edellämainituista,
17173: tilat useissa tapauksissa jouduttiin perus-       asutustilojen asukkaista riippumattomista
17174: tamaan syrjäseuduille etäälle vanhoista lii-      syistä joutuneet rappiolle, olisi tiet kunnos-
17175: kenneyhteyksistä, on kunnollisten tieyhteyk-      tettava valtion toimesta ja kustannuksella.
17176: sien aikaansaaminen ja ylläpitäminen näille       Tähän on sitäkin suuremmassa määrin
17177: uudistiloille alusta pitäen ollut elintärkeä      syytä, kun mainitut tiet useissa tapauksissa
17178: kysymys. Tilojen perustamisvaiheessa tai          palveLevat paitsi perustettujen uudistilojen
17179: pian sen jälkeen pantiin valtion toimesta         asukkaita, myös yleistä paikallista liiken-
17180: suuremmille asutusalueille välttämättömien        nettä. Kun nämä vanhat asutustiet pää-
17181: runkoteiden ja niistä erkanevien sivuteiden       asiassa on rakennettu Lapin ja Oulun lää-
17182: rakentaminen alulle. Suunniteltujen teiden        neissä valtion metsämaille perustetuille asu·
17183: rakentaminen, jota useissa tapauksissa suo-       tusalueille, tulisivat ne kuntoon saatet-
17184: ritettiin 1930-luvun suurina työttömyys-          tuina huomattavalla tavalla palvelemaan
17185: kausina varatöinä, jäi monin paikoin kes-         myös valtion metsätalouden tarpeita.
17186: keneräiseksi. Eräissä tapauksissa suoritet-          Ainakin mainittujen alueiden runkotiet
17187: tiin ainoastaan tiealueen raivaus- ja poh-        ja tärkeimmät niistä erkanevat sivutiet olisi
17188: jaustyöt. Niissäkin tapauksissa, joissa tie-      valtion toimesta korjattava sellaiseen kun-
17189: työ saatettiin päätökseen, rakennettiin tiet      toon, että ne kunnostamisen jälkeen voitai-
17190: yleensä verraten heikosti ja vain kevyem-         siin saattaa kunnan- tai kyläteinä tielain
17191: pää liikennettä kestäviksi.                       mukaisessa järjestyksessä kunnossapidettä-
17192:     Sotavuosien poikkeuksellisissa oloissa kes-   viksi. Tällaisesta järjestelystä on eduskun-
17193:  keytyi suunniteltujen ja jo aloitettujenkin      takin jo vuoden 1948 valtiopäivillä lausu-
17194:  teiden rakentaminen. Valmiiksi rakennetut-       nut toivomuksen. Kun mainittuja teitä on
17195:  kin tiet jäivät tällöin hoidotta ja rappeu-      rakennettu yhteensä yli tuhat kilometriä,
17196:  tuivat. Kun näitä teitä sota-aikana kuiten-      josta määrästä lähes kuusisataa ldlomet-
17197:  kin jouduttiin käyttämään raskaisiin soti-       riä on asutusalueiden runkoteitä, arvioi-
17198:  laskuljetuksiin ja jälleenrakennuskauden         daan teiden kuntoonpanoon tarvittavan
17199:  tarvike- y. m. kuljetuksiin ja kun teihin        450,000,000 markan suuruinen määräraha.
17200: n. s. saksalaissodan aikana paikotellen koh-         Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
17201:  distettiin suoranaisia hävitystöitäkin, ovat     ehdotamme,
17202:  ne nykyisin suurelta osalta erittäin huono-
17203:  kuntoisia, jopa monin paikoin aivan liiken-                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17204: n~kelvottomia.                                            van lakiehdotuksen:
17205: 396                                  IX,1a. -     Asutustiet.
17206: 
17207:                                            Laki
17208:            rappiolle joutuneiden asutusteiden kuntoonpanon rahoittamisesta.
17209:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17210:                       1 §.                         1951, vähintään yhdeksänkymmenen mil-
17211:    Asutusteillä tarkoitetaan tässä laissa sel-     joonan markan suuruinen siirtomääräraha
17212: laisia yksityisiä teitä, jotka valtion toimesta    valtion toimesta ja kustannuksella suoritet-
17213: on rakennettu asutustoiminnan yhteydessä           tavaa rappiolle joutuneiden asutusteiden
17214: ja joita ei ole saatettu yleisinä teinä kun-       kuntoonpanoa varten.
17215: nossapidettäviksi.
17216:                      2 §.                                             3 §.
17217:    Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuo-         Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
17218: sittain viitenä vuotena, alkaen vuodesta           tamisesta annetaaan asetuksella.
17219: 
17220:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950.
17221: 
17222:               Janne Koivuranta.                                 Viljami KaJliokoski.
17223:               Eino Palovesi.                                    J. E. Lampinen.
17224:               Anton Suurkonka.                                  T. N. Vilhula.
17225:               M. '0. Lahtela.                                   L. I. Kaukamaa.
17226:               Antti J. Rantamaa.                                Eino Rytinki.
17227:               Markus Niskala.                                   Niilo Ryhtä.
17228:               Lennart Helj,as.                                  Ttahvo Rönkikö.
17229:               Eemil Luukka.                                     Yrjö Saari.
17230:               V. J. Sukselainen.                                Kauno Kleemola.
17231:                                                                                            397
17232: 
17233: IX,14. -   Lak. al. N:o 54.
17234: 
17235: 
17236: 
17237: 
17238:                                E. Pusa y. m.: Ehdotus laiksi maatalouskerhoneuvojaopis-
17239:                                   toista.
17240: 
17241: 
17242:                                      E d u s k u n n a 11 e.
17243: 
17244:    Maassamme on kauan puhuttu ja suunni-         1948 68.s miljardia markkaa sotakorvaus-
17245: teltu kaikkien kansakouluikäiseen nuorisoon      vienti mukaan laskettuna. Satomme lasket-
17246: kohdistuvan maatalousammatillisen alkeis-        tiin olleen vuonna 1948 3,264 ja vuonna
17247: koulutuksen järjestämisestä.       Kuitenkin     1949 3,297 miljoonaa rehnyksikköä sen-
17248: ainoaksi käytännössä toteutetuksi opetus-        sijaan että sadot olivat vuonna 1945-46
17249: muodoksi on jäänyt maatalouskerholiiton          ja 1947 noin 1,000 miljoonaa rehnyksikköä
17250: johdolla suoritettu maatalouskerhotoiminta.      pienempiä. Kun tuollainen 1,000 miljoonan
17251: Kun ei ole mitään tietoa sitä tehokkaam-         rehnyksikön sadonlisäys on arvoltaan noin
17252: man opetuksen aikaansaamisesta ja toi-           15 miljardia markkaa, niin tästä havai-
17253: meenpanemisesta niin on maatalouskerho-          taan, miten suuri sekä kansantaloudellinen
17254: liitto katsonut välttämättömäksi ryhtyä toi-     että yksityistaloudellinen merkitys on sato-
17255: menpiteisiin maatalouskerhoneuvojien kou-        jemme kohottamisella.
17256: lutuksen tehostamiseksi. Siinä tarkoituk-           Satojen kohottamisessa ja muussa ajan-
17257: sessa rakennetaan parhaillaan Paimion            mukaisessa maa-, karja- ja kotitaloudessa
17258: kuntaan maatalouskerhoneuvojaopistoa. Se         tapahtuvassa edistämistoiminnassa on laajo-
17259: tulee maksamaan arviolta 80 miljoonaa            jen viljelijäjoukkojen ammattitaidon no-
17260: markkaa. Valtio on jo myöntänyt sitä             pealla kohottamisella tärkeä merkitys. Sen-
17261: varten avustusta 25 miljoonaa markkaa.           vuoksi kerhoneuvojien koulutuskin on erin-
17262: Rakennukset valmistuvat syksyyn men-             omaisen tärkeätä.
17263: nessä, jonka jälkeen opiston toiminta voi           Kun voimassaolevissa maatalouskouluja
17264: alkaa täydellä teholla.                          koskevissa säännöksissä ei ole mitään sään-
17265:    Osoitukseksi siitä, miten tärkeästä asiasta   nöksiä maatalouskerhoneuvojaopistoja var-
17266: on kysymys, kun pyritään tehostamaan             ten, niin on niiden aikaansaamista pidet-
17267:  maatalouskerhoneuvojien koulutusta ja           tävä tärkeänä.
17268: pätevyyttä, on mainittava, että satovuo-            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17269: den 1947-48 sadon arvon laskettiin olleen
17270: noin 70 miljardia ja vuoden 1948-49                        Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
17271: sadon noin 65 miljardia markkaa. Vien-                   raavan lakiehdotuksen:
17272:  timme arvo oli vuonna 1947 55.6 ja vuonna
17273: 
17274: 
17275:                                            Laki
17276:                               maatalouskerhoneuvojaopistoista.
17277:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17278:                     1 §.
17279:   Maatalouskerhoneuvojaopistolla tarkoite-        aloille aikoville antaa tietopuolista ja käy-
17280: taan tässä laissa .oppilaitosta, jonka tehtä-     tännöllistä opetusta sekä laajentaa heidän
17281: vänä on maatalouskerhoneuvonnan eri               ammatti- ja kansalaistietojaan.
17282: 398                            IX,14. -   Maatalouskerhot.
17283: 
17284:                      2 §.                       myönnetty, sekä että käyttämättä jäänyt
17285:    Maatalouskerhoneuvojaopistot ovat joko       avustus palautetaan valtiolle.
17286: valtion tai kunnan taikka muun yhteisön
17287: tai yksityisen omistamia yksityisluontoisia                         7 §.
17288: oppilaitoksia.                                    Kunnalliset ja muut yksityisluontoiset
17289:    Maatalouskerhoneuvojaopistossa voi olla      maatalouskerhoneuvojaopistot saavat, mi-
17290: lehtoreita, opettajia, ylimääräisiä opettajia   käli ne täyttävät tässä laissa säädetyt eh-
17291: ja muita toimenhaltijoita ja henkilökuntaa.     dot, vuotuista valtionavustusta 80% hy-
17292:                                                 väksytyistä menoistaan. Hyväksyttäviin
17293:                     3 §.                        menoihin luetaan:
17294:    Maatalouskerhoneuvojaopistot saavat val-       tarpeellisten toimihenkilöiden palkkiot;
17295: tionavustuksena lehtorin ja opettajan paik-       eläkevakuutusmaksut;
17296: kaamista varten, joka päätehtävänään hoi-         omien rakennusten vuokra-arvo, määrät-
17297: taa tointa, määrän, joka vastaa samaa pe-       tynä valtioneuvoston vahvistaman perus-
17298: ruspalkkaa kuin mitä kulloinkin maksetaan       teen mukaan, ottamatta kuitenkin huo-
17299: vastaavasti valtion maatalousopiston leh-       mioon tontin arvoa ja muun kuin vuotui-
17300: torin tai saman opiston opettajan virassa,      sen ylläpidon osalta sitä osaa rakennusten
17301: ynnä peruspalkan lisäksi tulevaa valtion        arvosta, mikä vastaa valtion antamaa ra-
17302: viran ja toimen haltijain palkkauksesta         kennnusavustusta;
17303: voimassa olevien säännösten mukaista              vuokramäärät vuokratuista huoneistoista,
17304: muuta varsinaista palkkausta. Tätä val-         joiden vuokran maksamiseen oppilaitoksen
17305: tionavustusta opistot saavat niin monen         omistaja ei muutoin saa avustusta;
17306: lehtorin ja opettajan paikkaamista varten,        valaistukseen, lämmitykseen, veteen ja
17307: kuin asetuksella kulloinkin on säädetty.        käyttövoimaan käytetyt kustannukset;
17308:    Jollei 1 momentissa tarkoitetulla opetta-      koneiden, työvälineiden ja kaluston kun-
17309: jalla ole hoitamaansa toimeen säädettyä         nossapitoon ja korjaukseen käytetyt kus-
17310: pätevyyttä, suoritetaan sanotun epäpätevän      tannukset;
17311: opettajan palkkausta varten valtionavustus         kanslia-, ilmoitus- ja painatustöihin,
17312: asetuksella säädetyin tavoin vähennettynä.      oppilas- ja opettajakirjaston, opetustarvik-
17313:                                                 keiden, raaka-, tarve- ja puhdistusaineiden
17314:                   4 §.                          hankkimiseen sekä yleiseen terveydenhoi-
17315:   Maatalouskerhoneuvojaopistossa on johto-      toon tarvittavat vuotuiset kustannukset.
17316: kunta, joka lähinnä vastaa oppilaitoksen           Omien huoneistojen ja kaluston hankki-
17317: toiminnasta.                                    mista sekä sellaisesta johtuneen velan mak-
17318:                                                 sua varten voidaan oppilaitokselle antaa
17319:                     5 §.                        valtionavustusta sen mukaan kuin valtion
17320:   Kunnille, yhteisöille ja yksityisille anne-   tulo- ja menoarviossa on siihen erikseen
17321: taan maatalouskerhoneuvojaopistojen pe-         varoja myönnetty.
17322: rustamista ja ylläpitämistä varten valtion-
17323: avustusta sen mukaan, kuin tässä laissa                            8 §.
17324: on säädetty.                                       Kunnallisten ja yksityisluontoisten maa-
17325:                                                 talouskerhoneuvojaopistojen toimeenpane-
17326:                     6 §.                        mien, niiden varsinaisiin opetussuunnitel-
17327:   Valtionavustuksen saamiseksi vaaditaan:       miin kuulumattomien, yleisten täydennys-
17328:   1) että oppilaitosta ei pidetä taloudelli-    ja erikoiskurssien aiheuttamiin menoihin
17329: sen voiton saavuttamiseksi;                     annetaan valtionavustusta tulo- ja meno-
17330:   2) että oppilaitoksella on hyväksytty         arvion rajoissa.
17331: opetussuunnitelma;
17332:   3) että oppilaitoksella on tyydyttävä                             9 §.
17333: huoneisto ja tarpeelliset työvälineet sekä        Jos havaitaan, että valtionavustusta
17334: opetukseen tarvittavat havaintoluokat;          saava maatalouskerhoneuvojaopisto ei täytä
17335:   4) että oppilaitoksessa on säädetty määrä     säädettyjä ehtoja, taikka jos sen toimin-
17336: oppilaita.;                                     nassa ilmenee epäkohtia, joita ei huomau-
17337:   5) että valtion avustuksena saadut varat      tuksista huolimatta korjata, on valtioneu-
17338: käytetään niihin tarkoituksiin, joihin ne on    vostolla valta päättää. valtionavustus joko
17339:                                    IX,14. -   E. Pusa y. m.                           399
17340: 
17341: kokonaan lakkautettavaksi oppilaitokselta                           11 §.
17342: tai sen tarkoitustaan vastaamattomaksi             Maatalouskerhoneuvojaopisto on maata-
17343: osoittautuneelta osalta sekä antaa määräys       loushallituksen valvonnan alainen.
17344: siitä, missä järjestyksessä lakkauttaminen
17345: on toimeenpantava ja miten valtionavustuk-                          12 §.
17346: sella hankittu omaisuus on käytettävä.             Tarkemmat määräykset tämän lain so-
17347:                                                  velluttamiseksi annetaan asetuksella.
17348:                      10 §.
17349:   Maatalouskerhoneuvojaopiston opettajille                          13 §.
17350: pidettävien täydennyskurssien järjestämi-          Tämä laki tulee voimaan     p: nä
17351: seksi sekä näihin tai muil1in ammatillisille     kuuta 195
17352: kursseille osallistuville suoritettaviksi apu-     Kuitenkin annetaan tämän lain mukai-
17353: rahoiksi samoinkuin ammattikasvatuksen           nen valtionavustus ensimmäisen kerran sen
17354: muihinkin tarpeisiin voidaan varata val-         lukuvuoden alusta lukien, joka alkaa lain
17355: tion tulo- ja menoarviossa tarpeelliset          voimaantulopäivän jälkeisenä kalenteri-
17356: määrärahat.                                      vuonna.
17357: 
17358:      Helsingissä 10 p: nä helmikuuta 1950.
17359: 
17360:                  E. Pusa.                                     P. Leskinen.
17361:                  T. Ikonen.                                   Edvard Pesonen.
17362: 400
17363: 
17364: IX,15. -   Lak. al. N:o 55.
17365: 
17366: 
17367: 
17368: 
17369:                               E. Pusa y. m. : Ehdotus laiksi pienviljelijäin maatalous-
17370:                                  tuotannon ja taloudellisen aseman kohottamisesta.
17371: 
17372: 
17373:                                   E d u s k u n n a 11 e.
17374: 
17375:    Maatalousministeriön neuvottelukunnan nankorotusten avulla. Ne aiheuttavat kui-
17376: työvaliokunta laati vuonna 1949 laskelman tenkin vastaavasti palkkojen ja muiden tuo-
17377: maataloustulosta ja siihen kuuluvista sei- tantokustannusten nousua kaikilla tuotanto-
17378: koista satovuosilta 1947--48 ja 1948--49. elämän aloilla. Siksi olisi nykyistä enem-
17379: Edellisen vuoden maataloustuotannon koko- män kiinnitettävä huomiota muihin keinoi-
17380: naisarvo oli lähes 70 miljardia ja jälkim- hin. Niistä tuotannon kohottaminen on tär-
17381: mäisen noin 65 miljardia markkaa. Sen kein ja nopeimmin vaikuttava sekä vähim-
17382: mukaan bruttotulo hehtaaria kohden oli millä kustannuksilla aikaansaatavissa. Toi-
17383: satovuotena 1947--48 noin 28,000 ja sato- nen keino on viljelyskasvien viljelyslaajuu-
17384: vuotena 1948--49 noin 26,000 markkaa. den muuttaminen. Jo aikaisemmin esite-
17385: Sanottujen vuosien sato oli aikaisempiin tyistä hehtaarisadoista havaitaan, että kun
17386: vuosiin verraten lähes 50% suurempi.          viljakasvit merkitsevät likipitäen yhden
17387:    Edellä esitetyt keskimääräiset bruttotu- rehuyksikön suuruista satoa viljakiloa koh-
17388: lot on saatu noin 1,350 rehuyksikön suurui- den, niin perunat ja juurikasvit merkitse-
17389: sista sadoista. On ilman muuta todettava, vät vastaavasti kaksinkertaista rehuyksikkö-
17390: että väkilannoite- j1a tuotantomiljardien määrää peltohehtaaria kohden. Rehevä
17391: käytöllä saadusta huomattavasta sadonli- apilaheinä voi antaa AIV-rehuksi valmis-
17392: säyksestä huolimatta peltojemme hehtaari- tettuna 30 % suuremman rehnyksikkömää-
17393: sadat ovat luvattoman alhaisia. Niiden va- rän kuin sen säilyttäminen tavallisena hei-
17394:  rassa ei ole mitään mahdollisuutta harjoit- nänä.
17395: taa kannattavaa maataloutta, maatalous-         Meidän pitäisi monestakin syystä pyrkiä
17396: tuotteiden hinnan ollessa kohtuullisella ta- nopeasti kohottamaan taloudellista ase-
17397: solla. Senvuoksi on aihetta tarkastella, maamme kaikilla mahdollisilla ja tarkoi-
17398:  mikä vaikutus tuloksiin olisi jos satomme tusta vastaavilla keinoilla, jotka ovat talou-
17399:  pyrittäisiin kohottamaan esim. prof. Tuori- ·dellisesti ja muutenkin helposti toteutetta-
17400: Ian esittämän hyvän sadon määriin: syys- vissa. Taloudellisen jännityksen lieven-
17401:  ruista 2,600 kg ha: lta, kevätvehnää, ohraa tyessä voi se vaikuttaa suotuisesti myöskin
17402:  ja kauraa 2,500 kg ha: lta ja perunoita poliittisen tilanteen kehittymiseen. Siksi
17403: 28,000 kg ha:lta, sekä heinää noin 5,000 kg pitäisi meillä kerta kaikkiaan luopua sekä
17404: ha:lta.                                       maatalous- että muiden tuotteiden hinnan-
17405:    Tällaisten satojen saavuttaminen näyt- korotuslinjasta ja omaksua tuotantokustan-
17406: täisi vaativan väkilannoitteita siinä tapauk- nusten halventamiseen ja tuotteiden hinnan
17407: sessa, että karjanlantaa ei olisi ollenkaan alentamiseen tähtäävä tuotannon kohotta-
17408: käytettävissä seuraavat määrät: Syysruis misen linja, joka on toteutettavissa halvoilla
17409:  noin 3 markan, kevätvehnä ja ohra noin kustannuksilla.
17410:  2: 50 markan, kaura noin 2 markan, juuri-       Erityisesti on kiinnitettävä huomiota vä-
17411:  kasvit ja peruna noin 50 penniä ja heinä häväkisimmän maatalousväestön siis muuta-
17412: noin 1: 20 markan arvosta väkilannoitteita man peltohehtaarin ja lehmän omistavien
17413:  tuotetun sadon kiloa kohden.                 pienviljelijäin tuotannon kohottamiseen ja
17414:    Meillä on totuttu siihen, että maatalous- taloudellisen aseman parantamiseen. Edellä
17415:  tuotannon kannattavuutta pyritään kohot- esitetyt keskimääräiset bruttotulot hehtaa-
17416: tamaan pääasiassa maataloustuotteiden hin- ria kohden ovat heidän perheittensä toi-
17417:                                    IX,15. -   E. P11811 y. m.                               401
17418: 
17419: meentuloon riittämättömiä. Kun ei näytä          kasta. Senvuoksi on pyrittävä siirtymään
17420: {)levan suurempia toiveita lisämaiden saan-      asteettain tuotannon palkitsemisen linjalle,
17421: nista eikä muistakaan heidän talouttaan ko-      jolloin pienviljelijöitä ei missään tapauk-
17422: hottavista toimenpiteistä, on senvuoksi pää-     sessa saa jättää ilman palkkiota, vaan on
17423: huomio kiinnitettävä heidän liian pienten        heille annettava jokaista tuotantoyksikköä
17424: peltojensa sadon kohottamiseen ja heidän         esim. peltohehtaaria ja lehmää kohden ai-
17425: karjansa lisäämiseen sekä sen tuotannon          nakin samansuuruinen palkkio kuin suu-
17426: kohottamiseen. Siihen on käytettävä koh-         remmille viljelijöille.
17427: tuullinen määrä valtion varoja ja on niiden         Niin kauan kun ei ole päästy kaikkia vil-
17428: saänti järjestettävä lailla vakinaiselle kan-    jelijöitä käsittävälle tuotantopalkkiolinjalle,
17429: nalle. Siihen on sitäkin enemmän aihetta         joka merkitsee kotimaisiin maataloustuot-
17430: kun nykyisestä maataloustuotteiden kan-          teisiin nähden siirtymistä kansainväliseen
17431: sainvälisiä hintoja korkeamman hinnan            hintatasoon ja siten hinnan yhteydessä an-
17432: muodossa tapahtuvasta maatalouden tuesta         netusta tukimuodosta luopumista, on rajoi-
17433: pääsevät osalliseksi vain myyntituotantoa        tuttava ensi vaiheessa tuotannon palkitse-
17434: harjoittavat viljelijät. He saavat erään las-    misjärjestelmän toimeenpaneminen vain
17435: kelman mukaan .noi~ 7 miljardia markkaa          pienviljelijäin osalta. Se on sitäkin koh-
17436: tuotantotukea tuotteiden korkeamman hin-         tuullisempaa kun ei voida pitää oikeuden-
17437: nan .muodossa. Kun väkilannoitemiljar-           ja kohtuudenmukaisena sitä, että suurem-
17438:  di.sta pääsi osalliseksi noin 312,000 ja tuo-   pien tilojen omistajat saavat noin 7 mil-
17439: tantomiljardista noin 250,000 viljelijää,        jardia ja valtaosa viljelijöistä pienviljeli-
17440:  niin kun viljelmiä on kaikkiaan noin 350,000    jät saa vain tähänastisen tuotantomiljardin.
17441: niin käy näistä luvuista selville, mitenkä          Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo-
17442:  suhteellisesti pienen· viljelijäryhmän kesken   tamme,
17443: jakautuu pääasiallinen hyöty hinnankoro-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17444:  tuksien muodossa järjestetystä maatalouden              van lakiehdotuksen:
17445:  tuesta, mainitusta noin 7 miljar<)ista mar-
17446: 
17447: 
17448:                                           Laki
17449:         pienvilj,elijij,in maata.loustuo"t4mnon ja taloudellisen aseman kohottamiseksi.
17450: 
17451:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17452:                        1 §.                      syrJaiSen aseman tai muiden olosUhteiden
17453:     Pienviljelijäväestön maataloustuotannon      vuoksi ovat toisia vaikeammassa asemassa.
17454:   ja taloudellisen aseman kohottamiseksi on
17455: · sen peltojen pienuudesta johtuvien vai-                           3 §.
17456:   keuksien voittamiseksi valtion varoilla han-     Avustusta on annettava keskimäärin 2,500
17457:   kittava ja sille jaettava väkilannoitteita,    mk peltohehtaaria ja 2,500 markkaa lypsy-
17458:   väkirehuja y. m. tuotantotarvikkeita.          lehmää kohden.
17459:                       2 §.       .                                4 §.
17460:    Avustus on runsaammin annettava niille           Tarkemmat määräykset annetaan asetuk-
17461:  pienviljelijöille, jotka tilansa pienuuden,     sella.
17462: 
17463:       Helsingissä n· päivänä helmikUuta 1950.
17464: 
17465:                   E. Pusa..                                     Edvard Pesonen.
17466: 
17467: 
17468: 
17469: 
17470:                                                                                               51
17471:  IX,t6.- LiLk. al. H:o 56.
17472: 
17473: 
17474: 
17475: 
17476:                                 ~             y. m.: Ekt!Z6tm laiksi laidu.nalueista &nfl.*tttt
17477:                                     lein 1 § :n muut-l'åm~s:ta.
17478: 
17479: 
17480:                                      E d 'tl s k u n n a 11 e.
17481: 
17482:    LaidllD.olojen kehityksessä on Suollli jäl- neropien talouksien karjan laiduntali'lista
17483:  jessä useista muista maista. Esim.. Tans- vartel'l. Tät'ä la'ltia on tulkittu siten., että
17484: kassa ja EnglannisSa ollaan tässä suhteessa sen perusteella. m'llodostetuilla taid'ul'l.-
17485: paljoa pitemmällä. Meillä on pääa:sialli.Sma. alueilla voivat laiduri.ta "Saada 'Vain 1 Ja 2
17486: laitumina käYtetty metsämaita, mutta Vii- lehmåiset ka:rjat. 'rosin. ll"äitäkin lait'Utnia
17487: meaikainen metsäh<>idollinen kehitys on. on muodostettu kovin ra,j'oitetusti cli n..
17488: johtanut siihen, että metsämaiden laidul'l- 1,500 kpl, joista tåysill valmiina o11 vasta
17489: tamisesta olisi luovuttava. Suuremmilla n. 150 kpl ja kuluvan vuoden aikan.a pi-
17490: viljelmillli oo ollut mahdollisuus karjan täisi niitä valmistua vähän yli .200 k.pl.
17491: laiduntamiseen omilla pelloillaan. Pienvil-              Edellä esittämistämroe numeroista ilme-
17492: jelmillä ei ole tätä mahdollisuutta, puhu- nee, että maassamme on 111,000 kpl . 3-5
17493: mattakaan tilattomien karjanomistajien kar- lehmää o'inistavaa taloutta, joiden laidUll-
17494: jan laiduntamisesta.                                  tamisoikeus ei sisälly voimassa olevan lain
17495:    Tilastojen mukaan oli tammikuun 1 päi- piiriin. Kun tämä ryhmä on myös erittäin
17496: vänä 1950 sellaisia talouksia joissa oli: " ·· suuressa laitumien puutteessa, olisi lakia
17497:      1 lehmä     .............. 100,280 kpl muutettava niin. että tähänastisista suu-
17498:      2 lehmää . . . . . . . . . . . . . . 94,122 , . remmat 'Vil;telmät voivat vuokrata näitä
17499:      3     "     . . . . . . . . . . . . . . 57,470 , laitumia. Lain muutos voisi tapahtua edul-
17500:      4     ,     . . . . . . . . . . . . . . 34,361 , lisimmin siten, että 1 pykälään tehdään
17501:      5     ,     . . . . . . . . . . . . . . 19,194 , lisäys, jossa mainitaan että myös asunto-
17502: 6-10       ,     . . . . . . . . . . . . . . 28,270 , viljelystilojen karja pääsee lain eduista
17503: yli 10     "     ..............               6,410 " osalliseksi.
17504:                                                          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17505: siis 314,227 taloutta, joissa oli 1-5 lehmää.
17506:    Toukokuun 5 päivänä 1945 on hyväk-                           että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17507: sytty laki viljelyslaitumien perustamisesta                   van lakiehdotu.,tsen:
17508: valtion varoilla asuntotilojen ja niitä pie-
17509: 
17510: 
17511:                                            Laki
17512:                      laidunalueista annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
17513:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssii
17514:  säädetyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 laid~nalueista annetun
17515:  lain (399/45) 1 § l'l.ain kuuluvaksi:
17516:                     1 §.                          loin sellaisten muodostaminen katsotaan
17517:   Maanhankintalain mukaan muodostetta-            tarkoituksenmukaiseksi, niin paljon laidun-
17518: viksi laidunalueiksi voidaan eroittaa, mil-       kelpoista maata, kuin samaan asutusryh-
17519:                                IX,t6. -   Myllymäki y. m.                            403
17520: 
17521: maan perustettavien asuntoviljelystilojen,    tava huomioon, että sen sijainti on sopiva
17522: asuntotilojen ja -tonttien sekä jo olemassa   ja että sitä voidaan viljellä laitumena.
17523: olevien, niihin verrattavien muiden tilojen   Maata hankitaan laidunalueeksi arvioimalla
17524: sekä vähävaraisten tilattomien karjanhalti-   kysymykseen tuleva kotieläinmäärä 1/4--
17525: joiden laiduntarve edellyttää. Erityisistä    1/3 hehtaaria nautayksikköä kohti.
17526: syistä voidaan laidunalue muodostaa suu-        Muissa suhteissa olkoon soveltuvilta osin
17527: remm.aksikin.                                 noudatettavana, mitä maanhankintalaissa
17528:   Laidunaluetta muodostettaessa on otet-      on säädetty.
17529: 
17530:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950.
17531: 
17532:                 Lauri Myllymäki.                            Eino Roine.
17533:                 Esa Hietanen.                               Eino Ta.illio.
17534: 404
17535: 
17536: IX,n. - Lak. al N:o 57.
17537: 
17538: 
17539: 
17540:                               Vennamo y. m.: Ehdotus laiksi varojen varaamisesfa pellon
17541:                                  kunnostamisesta jaettavia palkkioita varten.
17542: 
17543: 
17544:                                    E d u s k u n n a 11 e.
17545: 
17546:    Maamme viljelmieri peltoalasta on varsin    sen vaikeassa asemas8a ovat mainitussa suh-
17547: huomattava määrä heikossa tuottokunnossa       teessa alkavat tilalliset. Tämän johdosta ja
17548: olevaa . peltoa. Tämä johtuu myös siitä,       kun heikossa kunnossa olevien viljelysten
17549: että sotavuosina ja välittömästi niitä seu-    voimaperäistämisestä aiheutuva kansanta-
17550: ranneilla jälleenrakennusvuosina on meillä     loudellinen ja yksityistaloudellinen hyöty
17551: ollut viljelysten perusparannusten suoritta-   on moninkertainen verrattuna siitä aiheu-
17552: miseen vähäiset mahdollisuudet. Olosuhtei-     tuvaan taloudelliseen rasitukseen, olisi val-
17553: den muututtua vähitellen edellä mainitussa     tion palkkioiden muodossa tuettava tilojen
17554: suhteessa paremmiksi, olisi viljelijöiden      viljelysten kunnostamista samaan tapaan
17555: elintason kohentamiseksi ja heidän toimeen-    kuin uudisraivausta ja tätä varten olisi
17556: tulonsa turvaamiseksi kiireellisesti ryhdyt-   vuodesta 1950 alkaen viitenä vuotena otet-
17557: tävä kumwstamaan heikkokuntoisia peltoja       tava valtion tulo- ja menoarvioihin vuosit-
17558: perusparannustoimenpiteillä ja täten vilje-    tain tarpeellinen siirtomääräraha.
17559: lystä voimaperäistämään. Näin voitaisiin          Edellä tarkoitettua kunnostaruispalkkiota
17560: myös työttömyyttä torjua maaseudulla hal-      olisi annettava enintään 30 hehtaaria peltoa
17561: vimmalla ja käytännöllisimmin, kun vilje-      käsittävien viljelmien haitijoille kuitenkin
17562: lijä voisi työskennellä ja järjestää työtä     siten, että pika-asutuslain tai maanhankin-
17563: omalla tilallaan sekä kohotettaisiin maamme    talain nojalla maata saaneiden tai mainit-
17564: elintarviketuotantoakin. Ensikädessä tulisi    tujen lakien nojalla vapaaehtoisella kau-
17565: kysymykseen peltojen ojituksen sekä viemä-     palla hankkineiden kohdalta ei, heidän eri-
17566: reiden kunnostaminen ja uusiminen, maan-       lmisolosuhteensa huomioon ottaen, olisi ase-
17567: parannusaineiden käyttö, peruskalkitus sekä    tettava viljelmän peltoalaan nähden ylä-
17568: kivien poistaminen.                            rajaa.
17569:    Viljelijöille tuottavat tällaisten perus-      Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
17570: parannusten työ- ja tarvikekustannukset
17571: kuitenkin ylivoimaisia vaikeuksia. Tarvi-                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17572: taan siis valtion myötävaikutusta. Erityi-             van lakiehdotuksen:
17573: 
17574:                                          Laki
17575:       varojen varaamisesta. pellon kunnostamisesta. jaetta.via. palkkioita. varten.
17576:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17577:                       1 §.                        b) peltoalan ylärajaan nähden rajoituk-
17578:   Viitenä vuotena, alkaen vuodesta 1950        sitta henkilöille, jotka ovat siirtoväen pika-
17579: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuosit-   asutuslain tai maanhankintalain nojalla
17580: tain tarpeellinen siirtomääräraha pellon       saaneet maata tai jotka mainittujen lakien
17581: kunnostamispalkkioiden antamista varten.       nojalla maansaantiin oikeutettuina ovat
17582:   Tästä määrärahasta voidaan myöntää           sitä vapaaehtoisesti hankkineet.
17583: palkkiota
17584:   a) viljelijöille, joiden peltoala on enin-                         2 §.
17585: tään 30 ha,                                       Edellä 1 § : ssä tarkoitettua kunnostamis-
17586:                                   IX,11. -   Vennamo y. m.                              405
17587: 
17588: palkkiota suoritetaan pellon ojituksen sekä                        3 §.
17589: viemärien kunnostamisesta ja uusimisesta,         Tämän lain nojalla valtion varoista jaet-
17590: maanparannusaineiden käytöstä sekä pellon       tavat palkkiot ovat vapaat valtiolle, kun-
17591: peruskalkituksesta ja kivien poistamisesta      nalle ja seurakunnalle tulon ja omaisuu-
17592: siten, että palkkiota myönnetään ottamalla      den perusteella menevistä veroista.
17593: huomioon viljelmän peltoala, sijainti ja          Oikeutta näihin palkkioihin älköön ulos-
17594: kunnostamiakustannukset vähintään 20 ja         mitattako.·
17595: enintään 60 sadalta hyväksytyn kustannus-
17596: arvion määrästä.                                                  4 §.
17597:    Myönnettäessä kunnostamispalkkiota oji-        Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
17598: tuksen uusimisesta on otettava huomioon         täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
17599: myös valtion varoista mahdollisesti myön-       asetuksella.
17600: netty salaojituspalkkio.
17601: 
17602:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1950.
17603: 
17604:              Veäo Vennamo.                                 Lauri Leppihalme.
17605:              Heikiki Soininen.                             Kusti Eskola.
17606:              Lauri Riikonen.                               Eino B.ytinki.
17607:              Dmari Tiainen.                             ,. Yrjö Saa.ri.
17608:              Lauri «'tturtomaa.                            Niilo B.yhtä.
17609:                                        Matti Miiklki.
17610: 406
17611: 
17612: IX,1s.- Lak. al. N:o 58.
17613: 
17614: 
17615: 
17616: 
17617:                              Niska4& y. m. : Ehdotus laiksi Pohjois-Suomen karjattJlou.
17618:                                  den tukemisesta.
17619: 
17620: 
17621:                                   E d u s k u n n a ll e.
17622: 
17623:    Kesäkauden lyhyys ja yleisesti liian al- Pohjois-Suomen taloudellisen kehityksen
17624: hainen lämpötila ovat muiden tekijöiden kannalta on erityisen tärkeätä, etteivät elin-
17625: ohella omansa vaikeuttamaan Suomessa kustannukset siellä olisi korkeammat kuin
17626: maataloustuotantoa ja kohottamaan kustan- muualla maassa. Tästä syysti valtion varo-
17627: nuksia tuoteyksikköä kohden. Aivan erikoi- jen käyttö tuotantokUstannuSten korvaami-
17628: sesti tämä koskee Pohjois.Suomea, jossa seen - vaikka se ei yleensä. ole puolletta-
17629: lisäksi harva asutus ja h~lk6t liikenne- vissa - on Pohjois-SuomesSa paikallaan.
17630: yhteydet ehkäisevät monin tavoin maa- Sodan aikana ja sen jälkeen onkin siellä
17631: talouden kehitystä.                           jo useina vuosina käytetty valtion varoja
17632:    Pohjois-Suomen maatalouden pitäminen maidon ja viljan tuottajanhintojen tuke-
17633: elinkelpoisena ja kehityskykyisenä on kui- miseen. Mainittava on myös, että Ruot-
17634: tenkin sekä kansantaloudellisista että väes- sissa on jo 1930-luvulta lähtien käytetty
17635: töpoliittisista ja yhteiskunnallisista syistä runsaasti valtion varoja maidontuotannon
17636: välttämätöntä. Sikäläisen maatalouden pe- tukemiseen maan pohjoisosissa. ·
17637: rusedellytysten parantaminen kuivatus-,         Ilmastollisista syistä Pohjois-Suomen
17638: raivaus- ja tietöitä avustamana on tästä maatalouden päätuotantona on nurmivilje-
17639: syystä jatkuvasti maan yleisedunkin mu- lys ja siihen perustuva maidontuotanto.
17640: kaista. Mutta ilmastollisten tekijöiden tuo- Sitä mukaa kuin karjatalous siellä voimis-
17641: tantokustannuksia kohottavaa vaikutusta ei tuu, sitä mukaa pellot tulevat paremmin
17642: voida näilläkään toimenpiteillä poistaa. lannoitetuiksi ja sadot kohoavat, mikä taas
17643: Sen vuoksi on tarpeellista antaa maatalou- vuorostaan tulee karjatalouden hyväksi.
17644: den harjoittajille Pohjois-Suomessa jossa- Tästä syystä on tarkoituksenmukaista koh-
17645: kin muodossa korvausta siitä, että tuotanto- distaa Pohjois-Suomen maatalouden avus-
17646: kustannukset siellä ovat keskimäärin kor- taminen nimenomaan karjatalouden tuke-
17647: keammat kuin muualla maassa.                  miseen.
17648:    Niistä keinoista, millä maatalouden 'tuo-    Vuodesta 1944 lähtien on maidon tuo-
17649: tantokustannusten korkeus Pohjois-Suo- tantoa Pohjois-Suomessa tuettu siten, että
17650: messa saataisiin korvatuksi, tulee ensim- ns. vakauttamispalkkiot ovat olleet kor-
17651: mäisenä kysymykseen mahdollisuus pitää keammat kuin muualla maassa. Vielä sen-
17652: Pohjois-Suomessa maataloustuotteiden hin- kin jälkeen kun vakauttamispalkkioiden
17653:  nat korkeampina kuin muualla. Pohjois- maksaminen muualla lopetettiin 1.11. 1947,
17654:  Suomen ollessa yleensä maataloustuotteiden on niitä Pohjois-Suomessa maksettu siten,
17655: alituotantoaluetta tämä olisikin mahdollista että pohjoisimmalla alueella palkkio on
17656:  niiden tuotteiden osalta, joiden kuljetus- ollut 4: 25 kilolta, toisella 3: - ja kolman-
17657:  kustannukset ovat hintoihin verrattuina nella 2: 50. Nämä palkkiot on maksettu
17658:  korkeat, kuten kulutusmaito, perunat ja meijeriin tuodusta maitomäärästä, minkä
17659:  heinä. Mahdollisuudet tässä suhteessa ovat lisäksi myydystä kotivoista on maksettu
17660:  kuitenkin melko vähäiset nimenomaan niillä vastaava palkkio.
17661:  alueilla, joilla kuluttajaväestön määrä on     Harkittaessa kysymystä, mille pohjalle
17662:  pieni. Lisäksi on otettava huomioon, että · maidon tuotannon tukeminen Pohjois-Suo-
17663:                                   u;,,s.- N.._Nt. J.m.
17664: messa olisi järjestettävä, näyttää tarkoituk-   ne vaihtelevat s~l.läklli ~ten, eWi. J;le ovat
17665: senmukaisimmalta se ratkaisu, että palkkio      korkQ:m,at ~~inw~n~ p()hjoise~ T$i-
17666: maksetaan lehmählvun p~ella. Tällöin.           k~an ehdott~a aJ®Pof~t:it~ ~;tiiJ(tt~~
17667: pääsewt nekin seudut, joilta ei voida kul-      kin sen vuoksi sopivalta. Jos pal~ Ql~
17668: jettaa maitoa meijeriin, palkkioista osalli-    I alueella 4,000 ro.k l~hm,ä.ä ~()hden vqo-
17669: siksi. Samoin tulisi palkituksi omaa ta-        dessa, II alueella a,OOO mk, UI alqetJ.~~
17670: loutta varten tapahtuva maidon tuotant'(),      2,000 mk ~ IV alueeU/1. 1,00() m~~ ve:\da~n
17671: kuten on oikeudenmukaista. Tätä palkit-         tarkoitukseen tarvittavien varojen määrä
17672: semisjärjestelmää vastaan voidaan tosin         arvioida seuraavasti:
17673: huomauttaa, että. se ei ole tuotantopoliit-                               Lehmä& kohden     YJHe6111iä
17674: tisesti tarkoituksenmukamen, koska. se ei         Alue     MhllliUIJkll        mk              ~
17675: perustu maitomäärään. Huomioon on kum-             :(       11,270           4,000         45,080,000
17676: minkin otettava, että ehdotetusta palkkio-        II        41,484           3,000.       12,4,45~,000
17677: järjestelmästä huolimatta hyvin tuottavien       III        63,831           2,000        1:27,662,000
17678: lehmien pitäminen on edullisempaa kuin           IV         79,434           1,000         79,434,000
17679: heikosti tll~I"V~ ~ olisi epäoikeu"             Yht.       196,019                        S'N)628,000
17680: denmukaista se, että palkkio olisi pienempi
17681: seuduilla, joilla heikko rehun tuotanto ei        Jotta Pohjois-Suomen karjatalouden tu-
17682: tee mahdolliseksi korkeata maidon tuotan-       keminen saataisiin niin kestävälle pohjalle,
17683: toa. Samoin olisi kohtuutonta, että palk-       että sikäläiset viljelijät voisivat sen ottaa
17684: kio alenisi esim. sen perusteella, että jota-   huomioon tuotantoaan ja talouttaan suun-
17685: kin seutua on sattunut kohtaamaan rehn-         nitellessaan, se olisi järjestettävä pysyvällä
17686: kato. Näistä syistä näyttää lehmämäärään        lailla. Kun kuitenkaan maassamme ei ole
17687: perustuva palkitseminen Pohjois-Suomen          kokemusta tällaisesta palkkiojärjestelmästä
17688: erikoislaatuisissa olosuhteissa tarkoituksen-   ja kun tähänastinen järjestelmä on ollut
17689: mukaisimmalta.                                  käytännössä sodan aiheuttamissa varsin
17690:    Ns. Pohjois-Suomen toimikunta on eh-         poikkeuksellisissa olosuhteissa, lienee tar-
17691: dottanut karjataloutta tuettavaksi Pohjois-     koituksenmukaista säätää laki olemaan voi-
17692:  Suomessa ns. ohra-alueella, joka vuoros-       massa määräajan, viisi vuotta.
17693: taan olisi jaettava neljään alueeseen. Luon-       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17694:  nollista on nimittäin, että samoin kuin tuo-
17695: tantokustannukset Pohjois-Suomessa ovat                    että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17696: yleensä korkeammat kuin muualla maassa,                  van lakiehdotuksen:
17697: 
17698:                                          Laki
17699:                        Pohjois.Suomen karjatalouden tukemisesta.
17700:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17701:                     1 §.                        Yli-Iin, Pudasjärven, Taivalkosken, Suo-
17702:    Vuosina 1951-55 otetaan valtion tulo-        mussalmen, Puolangan, Hyrynsalmen, Ris-
17703: ja menoarvioon vuosittain tarpeellinen siir-    tijärven ja Kuhmon maalaiskunnissa sekä
17704: tomääräraha karjatalouden tukemiseksi           Rovaniemen kauppalassa ja Tornion ja
17705: Pohjois-Suomessa.     Tästä määrärahasta        Kemin kaupungeissa lehmää kohden 3,000
17706: myönnetään palkkioita karjanhaitijoille         mk vuodessa;
17707: seuraavasti:                                       3) Sotkamon, Kajaanin, Paltamon, Vuo-
17708:    1) Utsjoen, Inarin, Enontekiön, Muo-         lijoen, Säräisniemen, Utajärven, Muhoksen,
17709: nion, Kolarin, Kittilän, Sodankylän, Savu-      Oulujoen, Ylikiimingin, Kiimingin, Hauki-
17710: kosken, Pelkosenniemen, Sallan, Kuusamon        putaan, Iin, Oulunsalon, Hailuodon, Kem-
17711:  ja Posion maalaiskunnissa lehmää kohden        peleen, Tyrnävän, Temmeksen, Limingan,
17712: 4,000 mk vuodessa;                              Lumijoen, Siikajoen, Revonlahden, Paavo-
17713:    2) Kemijärven, Rovaniemen, Turtolan,         lan, Rantsilan, Vihannin, Pattijoen, Salois-
17714: Ylitornion, Alatornion, Karungin, Tervo-        ten, Pyhäjoen, Merijärven, Oulaisten, Haa-
17715: lan, Kemin, Simon, Ranuan, Kuivaniemen,         paveden, Pulkkilan, Kestilän, Piippolan,
17716: 408                      IX,l8. -   Pohjois--Suomen karjatalous.
17717: 
17718: Pyhännän, Kärsämäen ja Pyhäjärven maa-          Kruunupyyn, Luodon, .Ähtävän, Teerijär-
17719: laiskunnissa sekä Oulun, Raahen ja Kajaa-       ven, Purmon, Sonkajärven, Rautavaaran,
17720: nin kaupungeissa ·lehmää kohden 2,000 mk        V altimon, Nurmeksen, Pielisjärven, Ilo-
17721: vuodessa;                                       mantsin, Enon ja Tuupovaaran maalais-
17722:    4) Kalajoen, Alavieskan, Raution, Yli-       kunnissa, Lieksan ja Nurmeksen kauppa-
17723: vieskan, Sievin, Nivalan, Haapajärven,          Joissa sekä Kokkolan kaupungissa lehmää
17724: Reisjärven, Pihtiputaan, Kinnulan, Kivi-        kohden 1,000 mk vuodessa.
17725: järven, Kyyjärven, Perhon, Halsuan, Les-
17726: tijärven, Vetelin, Kaustisten, Ullavan, To-                        2 §.
17727: holammen, Kannuksen, Himangan, Lohta-             Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
17728: jan, Kälviän, Alavetelin, Kaarlelan, Öjan,      tamisesta annetaan asetuksella.
17729: 
17730:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
17731: 
17732:                                     M. 0. La.htela.            Martti Miettunen.
17733:                                                                                          409
17734: 
17735: IX,t9. -   La.k. aJ.. N:o 59.
17736: 
17737: 
17738: 
17739: 
17740:                                 Lahtela y. m.: . Ehdotus laiksi poronhoitoalueella olevien
17741:                                   luonnoniittyjen vastikemaan raivauksesta.
17742: 
17743: 
17744:                                     E d u s k u n n a II e.
17745: 
17746:    Poronhoito on maamme pohjoisimpien Kaikki tämä voitaisiin oikeudenmukaisesti
17747: kuntien väestön pääelinkeino ja sillä on ja taloudellisesti parhaiten poistaa siten,
17748: hu-omattava taloudellinen merkitys poron- · että kullekin sellaiselle tilalle, jolla on mai-
17749: hoitoalueen keskisellä ja eteläisellä alueella- nitunlaisia luonnonniittyjä, raivattaisiin ja
17750: kin, varsinkin niiden itäisellä puolen. Maa- viljelyskuntoon laitettaisiin talouskeskuk-
17751: ja karjatalous poronhoitoalueen pohjoisim- sen läheisyyteen niin paljon maata, että
17752: niissa kunnissa on aivan alkeellista ja luon- sen tuotto vastaa niiden luonnonniittyjen
17753: nonvaraista. Siellä m. m. miltei kaikki tuottoa, joiden vastikkeeksi raivaus toi-
17754: kotieläimille tarvittavat .rehut korjataan meenpannaan ja että sen jälkeen kun se
17755: useissa tapauksissa jopa kahdenkymmenen on tehty, lopetetaan niiden niittyjen ja
17756: kilometrin etäisyydellä talosta ja kaukana niiltä korjattujen rehujen . suojelemis- ja
17757: toisistaan olevilta s9ilta, ojan ja jokivar- vahingonkorvausvelvollisuus, joiden vastik-
17758: sissa olevilta suureksi osaksi erittäin huono- keeksi raivaus- ja viljelyskuntoon laittami-
17759: tuottoisilta luonnoniityiltä, joista heinien nen on toteutettu, vaikka niillä ja niiltä
17760: korjuu ·ja kuljetuskustannukset saattavat korjatulle rehulle porot ja hirvet sekä koti-
17761: nousta niin suuriksi, ettei niiden arvo vas- eläimet tekisivätkin vahinkoa.
17762: taa korjuu- ja kuljetuskustannuksia. Sa-          Raivaamalla ja viljelyskuntoon saatta-
17763: manlaista on karjanrehun hankinta huo- malla kaukana talouskeskuksista olevien
17764: mattavalta osalta pohjoisimpien kuntien huonotuottoisten luonnonniittyjen vastik-
17765: eteläpuolisella poronhoitoalueena erittäin- keeksi talouskeskuksien läheisyyteen niiden
17766: kin sen itäisellä osalla. Mainitunlaisilla tuottoa vastaavat, lisättäisiin huomatta-
17767: luonuoniityillä tekevät kesällä polkenialla vasti porotalouden tuottoa. Siten saataisiin
17768: ja syksyllä sekä talvella syömällä ja sotke- niidenkin, jotka joko vanhasta totutusta ta-
17769: malla porot ja hirvet sekä metsälaitumella vasta tai taloudellisista vaikeuksista joh-
17770: kulkevat kotieläimet vahinkoa, joista poron- tuen puheena olevanlaisilta luonnonniityiltä
17771: hoitolain     edellyttämät poronomistajain k~väävät kotieläimilleen useissa tapauksissa
17772: muodostamat paliskunnat miltei poikkeuk- tnotantorehuiksi ala-arvoista heinää, saa-
17773: setta joutuvat yksin maksamaan vahingon- maan kunnollista tuotantorehua ja karja-
17774: korvauksen, koska on vaikea todeta, mikä taloutensa tuottamaan parempia tuloksia
17775: niistä on muiden kuin porojen tekemä va- omaksi ja koko kansakunnan hyväksi.
17776:  hinko ellei niitä vahingonteosta tavata.         Tosiuhan nyt jo maksetaan uudisraivaus-
17777: Mainitunlaisten kaukana talouskeskuksista palkkiota ja yritetään niiden avulla lisätä
17778: ja hajallaan olevien luonnonniittyjen ja viljeltyä maata, mutta sen turvin ei kui-
17779: niiltä korjattujen rehujen vahingonteolta tenkaan päästä siihen, ettei porotalouden-
17780: suojeleminen ja lain edellyttämien vahinko- harjoittajain tarvitsisi kantaa sitä liika-
17781:  jen arvioimis- ja korvauskustannukset tuot- rasitusta, mikä niille aiheutuu puheena ole-
17782: tavat porotaloudelle jatkuvasti suuria me- vien luonnonniittyjen ja niiltä korjattujen
17783: noja ja alentavat porotalouden tuottoa ja rehujen suojelemisesta ja vahingonkorvauk-
17784: lisäksi aiheuttavat ristiriitoja vahingon kär- sista. Että porotalouden harjoittajat pää-
17785:  sineiden ja vahingon maksajan kesken. sisivät suojelu- ja vahingonkorvausvelvolli-
17786:                                                                                           62
17787: 410                      IX,1.9. -   Poronhoitoalueen luonnonniityt.
17788: 
17789: suudesta olisi säädettävä laki, jonka nojalla säksi senkin, että mitä suUfenunaksi näiden
17790: kyseessä oleva vastikemaan raivaus toteu- tulot saadaan, sitä suuremmaksi nousee hei-
17791: tettaisiin valtion toimesta ja varoilla. Näin dän verotettava tulonsa ja että siten valtio-
17792: olisi tehtävä sitäkin suuremmalla syyllä km saa uhraamistaan varoista vuosittain
17793: kun se edistäisi porotaloutta ja tukisi kaik- osan veroina takaisin, olisi puheena oleva
17794: kein heikoimmassa taloudellisessa asemassa raivaus toimeenpantava.
17795: olevia maataloudenharjoittajia, joilla talon      Nykyaikana ja vastaisuudessa maatalou-
17796: kokoon nähden on enimmän ja huonotuot- den tuotantokykyiseksi saamisen perusedel-
17797: toisimpia, kaukana ja hajallaan olevia luon- lytyksiin kuuluu, että viljellyt maat saa-
17798: nonniittyjä ja jotka siis taloudellisen toi- daan lisääntymään ja voidaan käyttää
17799: mintansa elvyttämiseksi ja kohottamiseksi konevoimaa sekä luovutaan huonotuottois-
17800: sosiaaliselta kannalta ajatellen kaikkein ki- ten luonnonniittyjen käytöstä. Mainittu
17801: peimmin taloudellista apua tarvitsevat. Sii- raivaustoiminta on omiaan edistämään ko-
17802: henkin nähden, että poronhoitoalue oli vii- neitten käyttömahdollisuuksia sitä suurem-
17803: meisten sotien ajan sotatoimialueena ja so- massa määrässä mitä voimakkaammin rai-
17804: dan aikana tuhottiin penwteellisesti, olisi vaustoimintaa tuetaan ja saadaan lifilä.tylrsi
17805:  mainitunlainen apu erikoisen tarpeellinen, viljeltyä maata. Viljellyn m1,1.an 1~4i.mi~
17806:  että sikäläi~issä alkeellisissa oloissa elävä sellä. saada.an po~tetuksi Pohjois-Suomfllita
17807:  ja sodasta enimmän kärsinyt vähävarainen jatkuva. .rehupula. ja lisätyksi lehmistä ~:~aa­
17808:  väestönosa pääsisi elämisen ~.llrnun.          tavaa :t;Il%itotuotantoa.
17809:     Mainitunlainan raivaustoiminta tosin tu-      Kyseessä olevalla raivaustoUI1inn~la voi-
17810: lee hehtaaria kohden maksamaan enemmän daan myöskin tehostaa. täystyöllisyyttä ja
17811:  kuin mitä nykyisen järjestelmän muk&an torjua. työttömyyttä tuloja tuott&valla hyö-
17812:  maksetaan uudisraivauspalkkiota. V al.kka dyllisellij. työllä. ja kehittää. samall3 m"-'k
17813:  näinkin on, niin huomioonottaen pohjoisim- taloutta niin, etteivät sen harjoittaja.t ole
17814:  man Suomen alkeelliset· olot ja väeatön ansiotöi~ä olevi3 kansa.htisia.
17815:  vähävaraisuuden ja sen sodan johdosta kär-       Edellä esitettyyn viitaten kunn.ioit~en
17816:  simät menetykset ja että siitä on poro- ehdotamme
17817:  taloudelle ja erikoisestikin alke~llisisaa
17818:  oloissa elävälle maatalousväestölle taloud,~l­            että Ed'U8kunfa hyväksyisi näin
17819:  linen tuki, jota molemmat mainitut elinkei-            kuuluvan laki~hdotuksen:
17820:  non harjoittajat kipeästi kaip~;tavat, ja li-
17821: 
17822: 
17823:                                            Lakl
17824:          poronhoitoallueella. oleviea. luoononniittyjen ~tikemaa.n. nil.i~
17825:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17826:                       1 §.                        olevan porotaloudelle ja maataloudelle hyö~
17827:    Niille Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kUfol-~   tyä, vaikka sitä maanomistaja taikka hal-
17828: nissa oleville maanomistajille ja kruununf        tija ei pyytäisikään.
17829: tilan haltijoilla, joilla on sellaisia suo- ja
17830: muita luonnonniittyjä., joilla porot ja hir·                         2 §.
17831: vet sekä kotieläimet tuattavat kasvavalle           Se, mitä 1 § :ssä on säädetty, sovelletta-
17832: tai niistä kootuille rehuille vahinkoa, raiva-    koon myöskin muissa poronhoitoalueeseen
17833: taan ja kasvukuntoon laitetaan valtion toi-       kuuluvissa kunnissa olevien suo· ja muiden
17834: mesta ja varoilla talouskeskuksen läheisyy-       luonnonniittyjen vastikemaan raivaukseen,
17835: teen niin paljon viljeltyä maata, että sen        jos maan omistaja tai haltija sitä anoo.
17836: tuotto vastaa niiden luonnonniittyjen tuot-
17837: toa, joiden vastikkeeksi raivaus- ja vilje-                           3 §.
17838: lyskuntoon laittaminen toteutetaan.                  Kun 1 ja 2 § : ssä mainittu vastikemaan
17839:    Edellä. 1 momentissa. mainittu vastike-        raivaus ja viljelyskuntoon laittaminen on
17840: maan raivaus voidaan toimeenpanna palis-          toimeenpantu, ei tilan omistajalla tai hal-
17841: kmlnan hakemuksesta, jos siitä katsotaan          tijalla eikä sillä, jolle hänen oikeutensa
17842:                                   IX,l!9. -    Lahtela y. m.                              411
17843: siirtyy, ole oikeutta vaatia ja saada niiden     muiden omistamasta maasta, jos sen katso-
17844: niittyjen ja niiltä korjattujen rehujen suo-     taan edistävän porotaloutta ja sitä tilaa,
17845: jelemista eikä niillä kasvavasta ja niiltä       johon vastikemaa on raivattava.
17846: korjatusta rehusta vahingonkorvausta, joi-
17847: den vastikkeeksi raivaus on toimeenpantu,                            5 §.
17848: vaikka porot tai hirvet taikka kotieläimet         Tässä laissa mainittuja toimenpiteitä var-
17849: tekisivätkin vahinkoa.                           ten otetaan vuosittain valtion tulo- ja meno-
17850:                                                  arvioon tarvittava arviomääräraha.
17851:                     4 §.
17852:   Milloin tilalla ei ole talouskeskuksen lä-                          6 §.
17853: hettyvillä viljelykseen soveltuvaa maata,           Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
17854: johon vastikemaan raivaus voidaan suorit-         tamisesta annetaan asetuksella.
17855: taa, voidaan sitä hankkia asutuslain edel-          Tämä laki tulee voimaan ........ kuun
17856: lyttämässä järjestyksessä valtion taikka                päivänä 195 ...
17857: 
17858:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
17859: 
17860:         II. 0. Lahtela.             Markus .Niska.la.            Mvtti Miettunen.
17861:         Bino Rytinki.               VUho Väyrynen.               lfiilo :B.yhtä.
17862:         Kustt Eskola.               Erkki Koivisto.              ~ivo J'riman.
17863: 412
17864: 
17865: IX,2o. -     Lak. a.l. N :o 60.
17866: 
17867: 
17868:                                   Turja. y. m.: Ehdotm laiksi maanhankintalain mukaan
17869:                                     annettavista valtion velkasitoumuksista annetun lain
17870:                                     muuttamisesta.
17871: 
17872:                                       E d u s kun n a 11 e.
17873:   Vuoden 1948 valtiopäivillä jätettiin           joissa velkasitoumusten omistajat ovat huo-
17874: eduskunnalle lakialoite n: o 64, jossa ehdo-     manneet anoa lääninhallitukselta lykkäystä
17875: tettiin maanhankintalain mukaan annetta-         toisen omaisuudenluovutusveronsa suoritta-
17876: vista valtion velkasitoumuksista 5 päivänä       miseen. Tästä syystä ja kun maanhankin-
17877: toukokuuta 1945 annettua lakia (401/45)          talain mukaisista arvioimistoimituksista
17878: muutettavaksi mm. siten, että velkasitou-        vasta noin kolmannes on loppuun suori-
17879: muksia olisi niiden saaja ja se, jolle !jaa-     tettu ja pakkolunastetun omaisuuden hin-
17880: minen on siirtynyt perintönä tai testamen-       tana annettavien velkasitoumusten saanti
17881: tin nojalla tahi seuraantonsa puolesta nii-      on täten viivästynyt, jää ·suuri osa maan
17882: hin verrattavalla saannolla, oikeutettu käyt-    luovuttajista kokonaan osattomaksi edusta,
17883: tämään kaikkien tulon ja · omaisuuden pe-        jota·· velkasitoumusten puheena oleva käyt-
17884: rusteella valtiolle kannettavien verojensa       tömahdollisuus on merkinnyt. Näin synty-
17885: suorittamiseen. Voimassa olevien säännös-        neen tilanteen kohtuuttomuutta on omansa
17886: ten mukaan ei kyseisiä velkasitoumuksia          lisäämään se seikka, etteivät maan luovut-
17887: ole voitu käyttää muiden verojen kuin toi-       tajat tähän mennessä ole saaneet minkään-
17888: sen omaisuudenluovutusveron maksuun.             laista hyvitystä maanlunastushintojen in-
17889: Kun tämä vero toisesta omaisuudenluovu-          flatiohäviöstä.
17890: tusverosta 5 päivänä toukokuuta 1945 an-            Edellä lausutun nojalla ja viitaten alussa
17891: netun lain nojalla on nyt viimeisen ker-         mainitun lakialoitteen perusteluihin esi-
17892: ran pantu maksettavaksi, ei maanhankinta-        tämme,
17893: velkasitoumuksilla myöhemmin ole mainit-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17894: tua käyttömahdollisuutta muissa kuin sel-                van lakiehdotuksen:
17895: laisissa suhteellisen harvoissa tapauksissa,
17896: 
17897:                                            Laki
17898:       maanhankinta.la.in muka.a.n a.nnetta.vista. valtion velkasi.toumuksista. a.unetun hLin
17899:                                          muutta.misesta..
17900:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maanhankintalain mukaan annetta-
17901:  vista valtion velkasitoumuksista 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun lain (401/45)
17902:  2 ja 4 § näin kuuluviksi:
17903:                     2 §.                          muiden tulon ja omaisuuden perusteella
17904:    Tässä laissa tarkoitettuja valtion velka-      valtiolle kannettavien verojensa suorittami-
17905: sitoumuksia on jokainen oikeutettu käyttä-        seen.
17906: mään toisen omaisuudenluovutusveronsa
17907: maksamiseen. Velkasitoumuksen saaja ja                               4 §.
17908: se, jolle saaminen on siirtynyt perintönä            Tässä laissa tarkoitettuja velkasitou-
17909: tai testamentin nojalla tahi seuraantonsa         muksia voidaan siirtää sekä nimetylle hen-
17910: puolesta niihin verrattavalla saannolla, on       kilölle tai hänen määräämälleen että avoi-
17911: oikeutettu käyttämään niitä myös kaikkien         mesti.
17912:        Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950.
17913:         E. A. Turja..       Felix Seppälä.           Heildd A.la-Mäyry.   Yrjö I. A.nt.ila.
17914:         .Aarine Honka.      Jaakiko Ha.ka.la..       Matti Heikkilä.      Niilo Honbla.
17915:                   Päiviö Hetemäki.                             Irma Hamara.
17916:                                                                                              413
17917: IX,21. -   Lak. al. N :o 61.
17918: 
17919: 
17920:                                 Luostarinen y. m. : Ehdotus laiksi kotimaassa tuotetun pel-
17921:                                   lava- ja hamppukuidun hintojen vakauttamisesta.
17922: 
17923:                                       Ed us kunnalle.
17924: 
17925:   · Hyväksyessään kotimaassa tuotetun pel-         teknillisiin tarkoituksiin sellaisina aikoina,
17926: lavan ja hampun hintojen vakauttamisesta           jolloin ulkomaisen pellavan ja muiden keh-
17927: joulukuun 22 päivänä 1943 annetun lain,            ruuaineiden tuonti vaikeutuu tai tyrehtyy.
17928: jolla mainittujen tuotteiden hinnat koti-          Sen turvin voidaan myös säästää huomat-
17929: maisen rukiin hintaan sidottuina vakautet-         tavia valuuttamääriä, joita kehruukuidun
17930: tiin v: 'n 1950 loppuun, eduskunta tarkoitti       tuonti ulkomailta vaatii, ja joita ei viime
17931: luoda riittävät edellytykset pellava- ja           vuosina aina ole riittävästi voitu tarkoi-
17932: hamppukuidun ajanmukaiselle, tehdasmai-            tukseen myöntää.         Ainakin nykyisen,
17933: sesti tapahtuvalle valmistukselle, sopimus-        maamme ainoan pellavan- ja hampunkäsit-
17934: viljelystietä tuotetusta raaka-aineesta: pel-      telylaitoksen toiminnan jatkuminen on tär-
17935: lavan ja hampun varsista.                          keätä myös maassamme suhteellisen run-
17936:     Annetun lain pohjalla saatiin meillä           saana säilyneen, viljelijäin kotona tapah-
17937: syntymään ja toimimaan vain yksi pella-            tuvan kuiduntuotannon kehittämiseksi. Sen
17938: van- ·ja hampunkäsittelylaitos, Kuitukasvi         laadussa on paljon parantamisen varaa,
17939: Oy, joka perustettiin v. 1944 yhteisistä,          mutta tätä tarkoittavalta opetus- ja neu-
17940: kansanhuollollisista syistä, ja joka on v: !jta    vontatyöltä puuttuu suureksi osaksi pohja,
17941: 1945 alkaen valmistanut kuitua yleiseen            jos maassa ei ole käynnissä yhtään. alan
17942: kulutukseen. Tämänkään laitoksen toimin-           laitosta, joka toimisi, myös kuidtplvalmis-
17943: nalle ei annetusta hintatakuulaista kuiten-        tuksen esikuva- ja harj9ittelulaitoksenai ja
17944: kaan ole ollut tarkoitettua hyötyä, kotimai-       jonka kokemusten pohjalla voitaisiin me-
17945: sen rukiin hinnan jäätyä suhteellisesti al-        nestyksellisesti toimia kotinlaisen kuidun-
17946: haiseksi, sekä palkka- ja hintasuhteissa ta-       tuotannon rationalisoimiseksi.
17947:  pahtuneiden jyrkkien muutosten takia.                Nykyisten hinta- ja palkkasuhdanteiden
17948:  Tästä syystä on Kuitukasvi Oy:n toimin-           sekä tehdaamaisesta kuidunvalmistuksesta
17949:  nan tukemiseksi vuosien 1946 ja 1947 pella-       viime vuosina saatujen laskelmien pohjalla
17950:  vasadon osalta myönnetty varoja hinnan-           asiaa arvostellen, olisi pellavan ja hampun
17951: tasausrahastosta, mutta ei enää .vuosiksi          aivinakuidun hinnaksi vahvistettava I laa-
17952:  1948 ja 1949, mistä syystä yhtiö ei ole           tuluokassa 250 markkaa kilolta ja rohdm-
17953:  mainittuina vuosina enää voinut tehdä vil-        kuidun hinnaksi I laatuluokassa 160 mark-
17954:  jelyssopimuksia, eikä näin ollen raaka-           kaa kilolta, maataloustuotteiden luovutus-
17955:  aineen puutteessa v: n 1949 päättyessä enää       hintaindeksin ollessa 1000, jotta alan teh-
17956:  ole ollut kuin osittaisessa toiminnassa.          daslaitos voisi kannattavasti toimia ja mak-
17957:  Raaka-aineen sopimusviljelijöiksi haluk-           saa sopimusviljelijöilleen pellavan ja ham-
17958:  kaita olisi kyllä ollut riittävästi, ja laitok-    pun varsista sellaisen hinnan, että nämä
17959:  sen uudet, vasta kolme vuotta käytössä ol-         olisivat halukkaat tuottamaan niitä riittä-
17960:  leet koneet ovat osoittautuneet tarkoituk-        västi laitoksen raaka-aineeksi. Tältä kan-
17961:  senmukaisiksi, joten p. o. tuotantoala oli         nalta on kuidu:nhintojen sitomjnen maa-
17962:  teknillisesti jo lupaavassa alussa, mutta·         taloustuotteiden luovutushintaindeksiin tar-
17963:  riittävät taloudelliset edellytykset puuttu-      koituksenmukaisinta, kuten m. m. kotimai-
17964:  vat.                                   .           sen villan hintatakuulaissa on viliaan näh-
17965:     Kotimaisen kuiduntuotannon säilyminen           den säädetty. Maataloustuotteiden luovu-
17966:  edes viime vuosien laajuisena on yhteisen          tushintaindeksin muuttuessa muutettaisiin
17967:  edun takia tärkeätä. Sen avulla voidaan            myös kuidun takuuhintoja. Jotta kuitu-
17968:  varmentaa raaka-aineen saanti edes vält-           kasvien viljelys- siis raaka-aineen tuotta-
17969:  tämättömimpiin, sekä tekstiili- että moniin        minen kuidunvalmistuslaitokselle, varmis-
17970:                              IX,21. -    Pellava- ja bamppukuitu.
17971: 
17972: tuisi ja voitaisiin kehittää järkiperäiselle      maista, koska sen kilpailukyky muun keh-
17973: kannalle, ja toisaalta kuidun valmistusme-        ruuteollisuuden rinnalla muuten heiken-
17974: netelmät tehdaslaitoksessa saataisiin kehite-     tyisi. Tämän kysymyksen ratkaisemiseksi
17975: tyiksi tehokkaiksi ja tarkoituksenmukaisiksi,     olisi tarpeen valtion varoista suorittaa se
17976: on ·kuidun hintatakuu tarpeellista. vahvis·       hinnan ero, joka on ulkomaisen ja vastaa-
17977: taa 10 vuoden ajaksi, v:n 1951 alusta lu-         van kotimaisen kuidun välillä. Edellyt-
17978: kien.                                             täen, että yksi kuidunvalmistuslaitoksemme
17979:    Pellavakuidun hinta eri maissa vaihtelee       tuottaa vuodessa n. 140,000-150,000 kg
17980: huomattavasti. Halvimmalla on sitä viime          kehruukuitua, olisi nykyisten hintasuhtei-
17981: vuosina myynyt Hollanti, josta myös meille        den vallitessa tarkoitukseen tarvittava raha-
17982: on viime sodan jälkeen kuitu miltei yksin-        määrä n. 10 milj. mk vuodessa. Tämän
17983: omaan tuotu. Sieltä saatavan kuidun hinta         vastapainoksi säästyisi tällöin kuitenkin
17984: on nykyisin ollut n. puolet edellä tarpeel-       kotimaahan valuuttaa n. 10-11 milj. mk.
17985: liseksi esitetystä kotimaisen kuidun hin-            Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme,
17986: nasta. Tästä johtuen ei pellavankehruu-
17987: teollisuus ole halukas maksama&l kotimai-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17988: sesta kuidusta sanottavasti korkeampaa hin-                van lakiehdotuksen:
17989: taa kuin millä se saa ostaa vastaavaa ulko-
17990:                                             Lakl
17991:      kotimaa.ssa. tuotetun pella.va.- ja b.amppukuidun hintojen vaka.utta.misesta..
17992:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
17993: määrätyllä tavalla, säädetään:
17994:                     1 §.                           neuvoston    määräämien     perusteiden mu-
17995: · Kotimaisten kuitukasvien ja niistä saa-          kaan.
17996: tavan kehruukuidun tuotannon edistämi-
17997: seksi vlikauteta;an tammikuun 1 päivästä                                2 §.
17998: 1951 lukien 10 vuoden ajaksi sopimllS'Vilje-         Valtion tulo- ja menoarvioon varataan
17999: lystietä hankituist~ pellavan ja hampun            vuosittain tarpeellinen määriiraha, josta
18000: varsista valmistettujen pellava- ja hamp-          suoritetaan 1 §:ssä mainitulla tavalla tuo-
18001: puaivinain hinta t laatulukossa 250 mar-           tetun kotimaisen pellava~ ja hamppukuidun
18002: kaksi kilolta ja pellava- ja 4amppurohti-          ja vastaavan ulkomaisen kuidun hinnan
18003: mien hinta I laatuluokassa 160 markaksi            erotus, kotimailren oHessa kalliimpaa.
18004: kilolta, maataloustuotteiden luovutushinta-
18005: indeksin ollessa 1000. Muiden laatuluok-                              3 §.
18006: kien hinnoista päättää valtioneuvosto.               Tarkepunat määräykset tämän lain so-
18007:   Maataloustuotteiden luovutushintaindek-          veltamiSesta antaa valtioneuvosto.
18008: sin muuttuessa on edellä mainitut vakau-             Tämä laki tulee   voimaa:ri
18009:                                                                                1 päivänä tam-
18010: tetut hinnat vastaavasti muutettava valtio-        mikuuta 1951.
18011:      Helsingissä 8 p :nä helmikuuta 1950.
18012:         Aino Luostarinen.               Wiljam Sarjala..            Pekka Kiiski.
18013:         Kerttu ·Sa&laSti.               Il:mari Tiainen.            Eri. lla&pa.niemi.
18014:         Vieno Siinonea                  JUhani Leppälä.             Kalle Joukanen.
18015:         Antti J. ~.                 Väinö Ralikila.                 Anton Stmrkenka.
18016:         Ma.rbS NiskaJa..            Eino Laitinen.                  Ta.hvo Bönkkö.
18017:         Onni Mannila.             - Samuli Simula.                  Toivo Ikonen.
18018:         L. 0. llil'V'e!lS'alo.      V. J. Sukselainen.              Matti Milldd.
18019:         Heiilclrl Simonen.          J. E. Lampinen.                 M. 0. t.ahtela..
18020:         Jebannes Vli'oJa.inen.      M9.rtti Miettunen.              Yrjö 'Hal'lta.l&.
18021:         T. N. Vllhula..             Eino Palovesi.                  Irma. Hanmm.
18022:         Lauri MurtomM.                  Lauri Leppilmlme.           s. s. Aittooiemi.
18023:         Våinö Okko.                     Le!mart Helja.s.            Jalmari Pusa.
18024:         Veikko Vennamo.                 Atte Palklm.nen.            Alkseli Bra.nder.
18025:                                         Jussi .Annala.
18026:                                                                                         415
18027: 
18028: IX,22. -   La.k. al. N:o 62.
18029: 
18030: 
18031: 
18032: 
18033:                                V. Eskola. y. m.: Ehdotus laiksi maalautakunnista.
18034: 
18035: 
18036:                                      E d u s k u n n a 11 e.
18037: 
18038:     Maaseudun rakentamisen alaan kuuluvilla      ja kallistuu loppupuolelle jatkuvasti lisään-
18039:  tehtävillä on nykyisen asutuslainsäännön        tymään. Rakentamisesta maaseudulla voi-
18040:  puitteissa erittäin suuri osuus, joka on        massa olevan lainsäädännön mukaan ra-
18041:  edelleen . jatkuvasti kasvamassa.               kennuslautakunnan tehtävät ilmeisesti tule-
18042:     Maataloutemme on myös kehittymässä           vat ensi sijassa olemaan valvontaluontoisia
18043:  yhä pienviljelysvaltaisemmaksi ja muodos-       ja niiden toiminta ilman uusia lainsäädän-
18044:  tuu rakennuspääoma tämän vuoksi viljel-         nöllisiä toimenpiteitä muodostumaan saman
18045:  millä olosuhteiden pakosta peltohehtaaria       tapaiseksi kuin maistraattien ja järjestö-
18046:  kohti suhteellisen korkeaksi. Rakennuspää-      oikeuksien toiminta kaupungeissa ja kaup-
18047:  oman vuotuinen rasitus vaatiikin pien-          paloissa. Koska asutuslautakunnat kuiten-
18048:  tiloilla huomattavan osan tilan kokonais-       kin joutuvat lainauksen yhteydessä ja muu-
18049:  tuotosta. Tästä johtuu, että rakentaminen       toinkin käsittelemään samoja asioita kuin
18050:  vaikuttaa pientilojen kannattavuuteen rat-      rakennuslautalruntakin, on yleiseltä kan-
18051:  kaisevasti. Tämän johdosta olisikin paitsi      nalta pidettäva tarkoituksenmukaisena, että
18052:  varsinaista     maatal.ousneuv:ontaa entistä    asutuslautakunta ja rakennuslautakunta
18053:  enemmän kiinnitettävä huomiota rakennus-        yhdistetään ja muodostetaan niistä maa-
18054:  neuvontaan ja erityisesti rakentamisen          lautakunta, jonka toiminnassa kiinnitettäi-
18055:  maataloudelliseen       tarkoituksenmukaisuu-   siin myös erityistä huomiota maatalous- ja
18056:  teen.                                           rakennusneuvontaan.
18057:     Voimassa olevassa rakentamisesta maa-           Koska maalautakunnan jäsenluvun tehtä-
18058:  seudulla 6 päivänä heinäkuuta 1945 anne·        vien määrän ja monipuolisuuden takia on
18059:  tussa laissa ja sen toimeenpanosta anne-        oltava verrattain suuri, on lautakunta
18060:  tussa asetuksessa on tämä puoli kuitenkin       asiain nopeaa käsittelyä ja joustavaa työs-
18061:  jäänyt sivuasiaksi, eikä tämän lainsäädän-      kentelyä silmälläpitäen jaettu kahteen jaos-
18062:  nön nojalla ilmeisestikään voida rakennus-      toon, joita ehdotetaan nimitettäväksi maan-
18063:  neuvontaa omakotirakentaji(mkaan osalta         käyttö- ja rakennusjaostoiksi. Kummassa-
18064:  tyydyttävästi hoitaa. Maatilataloudellisten     kin jaostossa olisi puheenjohtaja ja kaksi
18065:  tekijöiden huomioon ottamiseen on sillä         jäsentä. Lautakuntien tehtävien tärkeyden
18066: ·sitäkin vähemmän mahdollisuuksia. Tämä          vuoksi on pidettävä tarpeellisena, että ni-
18067:   seikka kuitenkin on perusedellytys talou-      menomaan puheenjohtajan ja varapuheen- ,
18068:  dellisen ja tarkoituksenmukaisen rakenta-       johtajan valumassa kiinnitetään erityistä
18069:   misen kannalta nimenomaan maaseudulla.         huomiota heidän ammatilliseen pätevyy-
18070:      Edellä olevasta havaitaan, että rakennus-   teensä, joka on välttämätön edellytys heille
18071:   toiminta muodostaa erittäin tärkeän tekijän    kuuluvien myös lautakunnan kokousten vä-
18072:   asutustoiminnassa ja tulee se ilmeisestikin    liaikoinakin suoritettavien tehtävien hoita-
18073:   välttämättömyyden pakosta entistä laajem-      miselle. Tämän vuoksi ehdotetaankin, että
18074:   massa määrässä nojautumaan valtion lai-        puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ot-
18075:   noitukseen. Viime vuosina on lainoitus         taisi tehtäviinsä maatalousministeriö. Jäse-
18076:   tosin valtaosaltaan- tapahtunut matmhan-       net ja heidän varamiehensä valitsisi kun-
18077:  kintalainsäädännön mukaan, mutta tulee          nanvaltuusto. 'Kun jäsenillä sekä lauta-
18078:  as'Utuskassalainauksen osuus sitä mukaa         Irnnnissa että jaostoissa olisi lukumääräinen
18079:  kun maanhankintalain toimeenpano edistyy        enemmistö, jäisi ratkaisuvalta olennaisesti
18080: 416                            IX,22. -   MaalautaiJmnnat.
18081: 
18082: heille ja lautakunta kokonaisuudessaan         kennustoiminnan alaan kuuluvissa asioiSSa
18083: säilyisi siten kunnallisena lautakuntana.      voivat myös yksityiset ja yhteisöt tarvita
18084:    Maalautakunnalle kuuluvien tehtävien        asutus- ja rakennusneuvojan apua, jonka
18085: suorittamista varten on tarpeellista, että     antaminen ei kuulu maalautakunnan lain
18086: lautakuntien avuksi asetetaan tarpeen mu-      mukaisiin tehtäviin. Tällaisesta avusta olisi
18087: kaan asutus- ja rakennusneuvojia. Tällais-     maksettava korvausta maatalousministeriön
18088: ten neuvojien ottamisesta tulisi kunnallis-    vahvistamien perusteiden mukaan.
18089: valtuuston päättää. Myös maatalousminis-          Maalautakunnalle kuuluvien tehtävien
18090: teriön tulisi voida asettaa kuntaan asutus-    asianmukainen hoitaminen saattaa vaatia
18091: ja rakennusneuvojia.                           sen puheenjohtajalta ja varapuheenjohta-
18092:    Kun maalautakunnan asettamisesta ja         jalta jatkuvasti niin paljon aikaa, että
18093: sille kuuluvien tehtävien suorittamisesta      heille olisi kohtuullista maksaa valtion va-
18094: voi aiheutua huomattavia kustannuksia, on      roista erityinen palkkio lähinnä kuukausi-
18095: katsottu kohtuulliseksi, että valtio suorit-   palkan muodossa. Tämän myöntämisestä
18096: taa puolet lautakunnan menoista. Milloin       olisi maatalousministeriön voitava päättää.
18097: lautakunnan avuksi on otettu neuvojia          Vähävaraisissa ja harvaan asutuissa kun-
18098: kunnallisvaltuuston päätöksen perusteella,     nissa saattaa tarpeellisten neuvojien paik-
18099: tulisi kunnan maksaa näiden palkkiot ja        kaaminen tuottaa kunnalle kohtuutonta ra-
18100: matkakustannukset. Jos taas neuvojan on        situsta. Tämän vuoksi olisi maatalousmi-
18101: asettanut maatalousministeriö, olisi valtion   nisteriön voitava erityisistä syistä päättää,
18102: maksettava sanotut menot. .Koska kunnan        että neuvojien palkkiot ja matkakustan-
18103: tulisi voida käyttää maalautakuntaa myös       nukset maksetaan kokonaisuudessaankin
18104: kunnan omien rakennusten rakentamisesta        valtion varoista.
18105: ja hoidosta aiheutuvien tehtävien suoritta-       Sen nojalla, mitä edellä on lausuttu,
18106: miseen, milloin se voi tapahtua tuottamatta    kunnioittaen ehdotamme,
18107: haittaa lautakunnan yleisempää laatua ole-
18108: vien tehtävien hoitamiselle, on tästä johtu-            että Eduskunta hyväksyisi nä·in
18109: vien menojen suorittamisesta ehdotettu                kuuluvan lakiehdotuksen:
18110: säädettäväkai asetuksella. Asutus- ja ra-
18111: 
18112: 
18113: 
18114:                                           Laki
18115:                                     maala.utakunnista.
18116:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18117: 
18118:                     1 §.                       asettamisesta tahi että kaupungin- tai kaup-
18119:    Maalaiskuntaan on asetettava maalauta-      palan hallitukset toistaiseksi saavat hoitaa
18120: kunta, joka paikalliselimenä hoitaa 6 päi-     maalautakunnalle kuuluvia tehtäviä.
18121: vänä marraskuuta 1936 annetun asutuslain         Erilliseen maalautakuntaan nähden ol-
18122: ja siihen liittyvän lainsäädännön toimeen-     koon soveltuvin osin noudatettavana mitä
18123: panoon liittyviä tehtäviä ja joka suorittaa    maalautakunnasta yleensä on säädetty.
18124: ne tehtävät, jotka rakentamisesta maaseu-
18125: dulla 6 päivänä heinäkuuta 1945 annetun                             2 §.
18126: lain (683/45) mukaan kuuluvat rakennus-          Maalautakunnassa on puheenjohtaja ja
18127: lautakunnalle.                                 varapuheenjohtaja sekä neljä jäsentä. Jo-
18128:    Kaupunki- ja kauppalakuntien on asu-        kaisella jäsenellä on henkilökohtainen vara-
18129: tuslain toimeenpanoon liittyvien tehtävien     mies. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
18130: hoitamista varten asetettava erityinen maa-    otetaan tehtäviinsä toistaiseksi. Jäsenet ja
18131: lautakunta, jollei maatalousministeriö kau-    varajäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi ker-
18132: pungin- tai kauppalanvaltuuston esityk-        rallaan. Silloin kun varapuheenjohtaja ei
18133: sestä päätä, että kaupunki tai kauppala on     toimi puheenjohtajana, on hän jäsenen
18134: toistaiseksi vapautettava maalautakunnan       asemassa.
18135:                                   IX,22. -   V. Eskola y. m.                               417
18136: 
18137:                      3 §.                        kunnan rakennusten rakentamisesta tai hoi-
18138:    Maalautakunnan puheenjohtajan ja va-          dosta, on kunnan suoritettava tästä aiheu-
18139: rapuheenjohtajan ottaa maatalousministe-         tuvat menot sen mukaan kuin asetuksella
18140: riö. Jäsenet ja heidän varamiehensä va-          säädetään.
18141: litsee kunnallisvaltuusto.                          Maatalousministeriön asettamien asutus-
18142:    Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan           ja rakennusneuvojien palkkiot ja matka-
18143: sekä jäsenten ja heidän varamiestensä tulee      kustannukset maksaa valtio. Kunnallisval-
18144: olla asutustoimintaan ja rakennustoimeen         tuuston päätöksen perusteella otettujen
18145: sekä maalaiskunnissa myös maatilatalou-          neuvojien palkkiota ja matkakustannukset
18146: teen perehtyneitä. Jäsenistä samoinkuin          maksaa kunta.
18147: heidän varamiehistäänkin tulee toisen puo-          Lautakunnan menot suoritetaan etukä-
18148: len olla asutuslain 1 §: ssä tarkoitettuja tai   teen kunnan varoista. Menojen suoritta-
18149: heihin verrattavia henkilöitä.               ·   mista varten voidaan kunnalle tarvittaessa
18150:    Muutoin on maalautakunnasta soveltuvin        antaa ennakkoa.
18151: kohdin voimassa mitä kunnallishallituksesta         Milloin yksityinen tai yhteisö käyttää
18152: on säädetty.                                     asutus- tai rakennustoimen alaan kuulu-
18153:                                                  vissa asioissa asutus- tai rakennusneuvojan
18154:                     4 §.                         apua, jonka antaminen ei kuulu laissa sää-
18155:   Vaalikelpoisuudesta maalautakunnan Ja-         dettylliin maalautakunnan tehtäviin, suorit-
18156: seneksi tai varajäseneksi ja valitun kieltäy-    takoon siitä kunnan asutuskassaan maata-
18157: tymisoikeudesta sekä eroamisesta olkoon          lousministeriön vahvistamien perusteiden
18158: voimassa, mitä kunnallisvaltuuston jäse-         mukaisen korvauksen.
18159: nistä on säädetty. Silloinkin kun vaalista          Maatalousministeriö voi päättää, että
18160: tehdään valitus, olkoon valittu velvollinen      maalautakunnan puheenjohtajalle ja vara-
18161: heti ryhtymään tehtäväänsä.                      puheenjohtajalle suoritetaan valtion va-
18162:                                                  roista erityinen palkkio. Myös voi minis-
18163:                      5 §.                        teriö erityisistä syistä päättää, että valtio
18164:    Maalautakunta voi jakautua maankäyttö-        maksaa lautakunnan avuksi otettujen neu-
18165: ja rakennusjaostoihin, joihin kumpaankin         vojien palkkaus- ja matkakustannukset ko-
18166: lautakunnan puheenjohtajan tai varapu-           konaisuudessaan.
18167: heenjohtajan lisäksi kuuluu kaksi jäsentä.
18168: ,Jaostoille kuuluvista tehtävistä säädetään                           8 §.
18169: asetuksella. Milloin puheenjohtaja tai jaos-       Maalautakunta on maatalousministeriön
18170: ton jäsen katsoo sen tarpeelliseksi, on jaos-    alainen, kuitenkin siten, että hoitaessaan
18171: ton käsiteltävänä oleva asia siirrettävä koko    jonkun muun ministeriön tai viranomaisen
18172: lautakunnan käsiteltäväksi.                      toimialaan kuuluvia tehtäviä saa ohjeensa
18173:    Maalautakunta on päätösvaltainen, kun         tältä ministeriöitä tai viranomaiselta. Lau-
18174: saapuvilla on puheenjohtaja tai varapu-          takunnan toimintaa valvoo lähinnä maata-
18175: heenjohtaja ja vähintään kaksi jäsentä.          lousministeriö ja kunnallishallitus.
18176: Lautakunnan jaosto on vain täysilukuisena
18177: päätösvaltainen.
18178:    Lautakunnan tai sen jaoston kokoonpa-                             9 §.
18179: nosta katselmuksia ja tarkastuksia suori-           Maalautakunnan tai kaupungin- tahi
18180: tettaessa ja siitä, miten jaosto näissä tehtä-   kauppalanhallituksen, milloin se hoitaa
18181: vissä voi käyttää hyväkseen lautakunnan          maalautakunnan tehtäviä, päätöksestä voi-
18182: muita jäseniä, säädetään asetuksella.            daan valittaa siinä järjestyksessä kuin siitä
18183:                                                  erikseen säädetään.
18184:                     6 §.
18185:   Kunnallisvaltuusto päättää asutus- ja                              10 §.
18186: rakennusneuvojien ottamisesta maalauta-            Maalautakunnan toimialaan kuuluvissa
18187: kunnan avuksi.                                   asioissa tulee lautakunnan puheenjohtajan
18188:                                                  ja varapuheenjohtajan valvoa valtion etua
18189:                   7 §.                           ja oikeutta. He toimivat myös valtion
18190:    Maalautakunnan menoista suorittaa val-        asiamiehinä sen mukaan kuin erikseen sää-
18191: tio puolet. Milloin lautakunta huolehtii         detään tai määrätään.
18192:                                                                                            63
18193: 418                             IX,z 2. ....... Maalautakunna.t.
18194: 
18195:                   11 §.                          tamisesta 13 päivänä lokakuta 1944 annettu
18196:   Tarkennnat m.ää.räykset tämän lain täy-        laki (699/44) sekä muut tämän lain kanssa
18197: täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan        ristiriidassa olevat säännökset, tulee voi-
18198: asetuksella.                                     maan       päivänä       kuuta 19 . Kun~
18199:                                                  nallisvaltuustojen tulee valita maalauta-
18200:                    12 §.                         kunnan jäsenet sekä varajäsenet niin hy-
18201:   Tämä laki, jolla kumotaan asutuslauta-         vissä ajoin, ·että lautakunta voi lain voi-
18202: kunnista 16 päivänä maaliskuuta 1934 an-         maan tullessa ryhtyä toimeensa.
18203: nettu laki (115/34) ja sanotun lain muut-
18204: 
18205:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
18206: 
18207:                 Va.lfrid Eskola.                              .Ja.Imari Linna..
18208:                 0. Muikku.                                    Yrjö Helenius.
18209:                 Eino Raunio.                                  Heikki Hykkäälä.
18210:                 .A.rtturi Koskinen.                           Heikki Simonen.
18211:                 J. F. Tolonen.                                Kustaa Alanko.
18212:                 Henrik Kullberg.                              Martti Miettunen.
18213: IX,2a. -   Toiv. al. N:o 160.
18214: 
18215: 
18216: 
18217: 
18218:                                 Ikonen y. m. : Maatalous· ja metsähallinnon uudistamisesta.
18219: 
18220: 
18221:                                     Eduskunnalle.
18222: 
18223:     Maamme maataloustuotanto tapahtuu timiehiä, jotka tekevät mahdolliseksi minis-
18224: luonnon suomien edellytysten takia monessa terin aloitetoiminnan ja yloomä asioiden
18225: suhteessa tuntuvasti epäedullisemmissa olo- asiantuntevan valmistelun sekä pätevän
18226: suhteissa kuin useissa maataloustuotteiden esittelyn valtioneuvostossa. Maatalousminis-
18227: vientiä harjoittavissa maissa. Kun suurissa teriön virkamiehistön kokoonpano sen si·
18228: tuottajamaissa sodan jälkeen tapahtunut jaan ei tässä suhteessa täytä ajan vaati-
18229: maataloustuotannon voimakas nousu edel- muksia. Tämä johtuu siitä, että pätevyys-
18230: leen näyttää jatkuvan, on olemassa vaara, vaatimukset virkoihin ovat perintöä siltä
18231: että jo varsin läheisessä tulevaisuudessa ajalta, jolloin virastoissa käsiteltiin pää-
18232: oma maataloustuotantomme joutuu ulko- asiassa oikeudellisia asioita ja jolloin virka-
18233: maisen kilpailun johdosta nykyistä suurem- miehiltä tietenkin ensi sijassa vaadittiin
18234: piin vaikeuksiin ja maataloudesta toimeen- tuomarin pätevyys. Niin ihmeelliseltä kuin
18235: tulonsa saavan väestömme vaikeudet yhä kuulostaakin, on tosiasia se, ettei maatalous-
18236:  lisääntyvät. Tämä vaara on sitäkin suu- ministeriössä, asutusasiainosastoa lukuun-
18237:  rempi, kun meillä tilojen koon sekä maasto- ottamatta, ole ainoatakaan vakinaista maa-
18238:  ja maalajisuhteet huomioon ottaen ei ole talousammattimiehen virkaa.
18239:  samoja mahdollisuuksia maatalouden ratio-       Ennen sotaa joutuivat m. m. tärkeitä maa-
18240:  nalisoimiseen kuin monissa muissa maata- talouspoliittisia asioita hoitamaan osittain
18241:  lousmaissa. Kun maataloutemme selviytymi- maataloushallitus ja osittain eräät virka-
18242:  nen uhkaavasta pulasta tulee ilmeisesti ole- miehet sivutehtävinään. On kuitenkin tun-
18243:  maan vaikeata, olisi tilanteen kehitystä tar- nettu asia, että maataloushallitusta työvi-
18244:  kasti seurattava sekä ajoissa ryhdyttävä rastona rasittavat siinä määrin juoksevat
18245:  asian vaatimiin toimenpiteisiin. Tällöin hallintotehtävät, ettei sillä jo tästäkään
18246:  olisi otettava huomioon myös ne kokemuk- syystä ole mahdollisuuksia kysymyksessä
18247:  set, mitkä on saatu kotimaisesta maatalous- olevien asioiden hoitamiseen. Lisäksi täl-
18248:  tuotannosta silloin kun elintarvikkeiden laisten maatalous- ja tuotantopoliittisten
18249:  tuonti on ollut vaikeutunut.                  kysymysten valmistelun pitäisi olla mah-
18250:      Edellä mainituista seikoista johtuvien dollisimman lähellä maatalousministeriä,
18251:   tehtävien hoitaminen ja maataloustuotan- joka joutuu näitä asioita ratkaisemaan ja
18252:   tomme kehittäminen yleensäkin asettaa valtioneuvostossa esittelemään. Muutoinkin
18253:   erittäin suuret vaatimukset niille viran- maatalousministeri tarvitsee, voidakseen
18254:   omaisille, jotka joutuvat maataloustuotan- riittävän tehokkaasti hoitaa maatalouden
18255:   non edellytyksiin vaikuttavia päätöksiä va- kysymyksiä, ammattiapua omassa ministe-
18256:   mistelemaan ja tekemään. Näiden asioiden riössään.
18257:   tarkoituksenmukaisen valmistelun ja ratkai-     Vallinneen järjestelmän tehottomuudesta
18258:   sun ehdottomana edellytyksenä on tehtäviä johtuen jouduttiin siitä sota-aikana poik-
18259:   hoitavien viranomaisten erityinen ammatil- keamaan ja perustettiin maatalousministe-
18260:   linen asiantuntemus.                         riöön ylimääräinen tuotanto-osasto hoita-
18261:      Muiden elinkeinojen hallinnon aloilla on maan mainittuja asioita siinä laajuudessa
18262:   meillä jo kiinnitetty huomiota asioiden hoi- kuin ne jäivät maatalousministeriön hoidet-
18263:   don tähän puoleen. Niinpä esim. kauppaa taviksi. Valitettavasti kuitenkin tärkeiden
18264:    ja teollisuutta hoitavalla ministerillä on maatalouden hinta- ja kauppapoliittisten
18265:    omassa virastossaan riittävä määrä ammat- asioiden käsittely siirrettiin samanaikaisesti
18266: 420                        IX,2s. -   Maatalous- ja metsähallinto.
18267: 
18268: pois ammattiministeriöstä. Kun nyt jälleen       alalla kysymykseen tulevat asiat ovat har-
18269: ollaan palaamassa tässä suhteessa normaa-        valukuisempia, mutta vaativat ne joka ta-
18270: liseen aikaan, olisi tärkeätä, että maatalous-   pauksessa, ottaen huomioon niiden suuren
18271: ministeriöön voitaisiin siirtää kaikki ne teh-   kansantaloudellisen merkityksen, ammatti-
18272: tävät, mitkä sille ammattiministeriönä kuu-      pätevää asioiden esittelyä niitä käsittele-
18273: luvat. Jotta tähän päästäisiin ja samalla        vässä ministeriössä.
18274: tulisi ratkaistuksi riittävän ammattipäte-          Edellä sanotun perusteella ehdotamme
18275: vyyden kiinnittäminen pysyväisesti maata-        kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
18276: lousministeriöön, olisi välttämätöntä, että      toivomuksen,
18277: siinä yhteydessä kun ratkaistaan, miten
18278: maatalousministeriön tähän asti ylimääräi-                että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
18279: sen tuotanto-osaston kanssa menetellään,               toimenpiteisiin maatalous- ja metsä-
18280: käsiteltäisiin koko tämä maataloushallinnon            hallinnon uudistamiseksi siten, että
18281: tehostamista koskeva kysymys.                          mainittujen alojen erikoistuntemus
18282:    Ne puutteet, mitkä edellä on esitetty               tulisi maatalousministeriössä pysy-
18283: maatalouden k-ohdalta, vallitsevat osittain            västi edustetuksi.
18284: myös metsähallinnon alalla. Tosin tällä
18285:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950.
18286: 
18287:                  Toivo Ikonen.                             J. Koivisto.
18288:                  Eemil Luukka.                             Juhani Leppälä.
18289:                  Vihtori Vesterinen.                       Viljami Kalliokoski.
18290:                                                                                            421
18291: 
18292: IX,u. -   Hemst. mot. N :o 161.
18293: 
18294: 
18295:                              Korsbäck m. fl.: .Angående utarbetande av totalprogram
18296:                                 för lantbruket på. lä..ngre sikt.
18297: 
18298: 
18299:                                   T i 11 R i k s d a g e n.
18300: 
18301:    Såväl inom Riksdagen som utom den-          komma på kommitten att utarbeta detta
18302: samma har under en längre tid efterlysts       program.
18303: ett totalprogram för lantbruket. Delvis           Ett sådant program bör emellertid inte
18304: på grund härav tillsatte statsrådet den        endast omfatta jordbruket utan lantbruket
18305: 4 februari 1949 den s. k. generalplanekom-     i sin helhet. Däri bör ingå riktlinjer för
18306: mitten som avgav sitt betänkande i slutet      jordbruksproduktionens omfattning och in-
18307: av maj samma. år. Såsom känt omfattar          riktning, för skogshushållningen, för jord-
18308: denna generalplan, .i. den mån den berör       bruks- och skogsprodukternas prissättning,
18309: Hmtbruket, endast vissa detaljfrågor av        för nödvändigt produktionsskydd, för lant-
18310: mer eller mindre temporar natur och vissa      brukets rationalisering o. s. v. Då även
18311: mycket kortfattade och synnerligen all-        fiskerihushållningen intimt sammanhänger
18312: männa antydningar om lantbrukspolitikens       med det egentliga lantbruket och livsme-
18313: framtida mål.                                  delsförsörjningen, borde även riktlinjer för
18314:    Förutom vissa reglementeringsfrågor be-     fiskerihnshållningen inrymmas i program-
18315: rör generalplanen i fråga om lantbruket        met.
18316: sålunda endast frågan om jordbrukets rän-         Initiativ till ntredning och planläggning
18317: tabilitet och jordbruksprodukternas tempo-     av endel av dessa frågor har i viss ntsträck-
18318: rära prissättning samt vissa riktlinjer för    ning redan tagits. Beträffande jord··
18319: produktionsskyddet och lantbrukets ratio-      bruksprodukternas prissättning finnes så-
18320: nalisering. Generalplanekommittens förslag     lunda ett förslag, som på basen av enskilda
18321: i dessa frågor gick i huvudsak ut på en        initiativ som bäst behandlas i riksdagen. I
18322: justering av för tillfället rådande pris på    fråga om skogs- och fiskerihnshållningen,
18323: brödsädesspannmål och en förbättring av        kolonisationen m. fl. frågor har likaså.
18324: lantbrukets räntabilitet samt inskränkning     särskilda åtgärder vidtagits. Med hänsyn
18325: av stödåtgärderna genom en omfattande          till att alla dessa frågor på mångahanda
18326: rationalisering, som bl. a. skulle innebära    sätt är beroende av varandra bör de lösas
18327: en gradvis skeende minskning av lantbruks-     i ett sammanhang. En dellösning av varje
18328: befolkningens och lantbrukslägenheternas       fråga skilt för sig leder inte till ett resnltat,
18329: antal.                                         som ur helhetens synpunkt bör uppställas
18330:    Kommitten konstaterade att sistnämnda       som mål för lantbrukspolitiken. Alla hithö-
18331: förslag inte är genomförbart utan grund-       rande frågor borde därför lösas inom ramen
18332: liga utredningar och utan ett gemensamt        för ett totalprogram för lantbruksnärin-
18333: mål för lantbruks- och industriproduktio-      garna på lång sikt.
18334: nen. Vidare gavs några korta anvisningar         Med hänvisning till det ovananförda och dä
18335:  över vilka frågor ett jordbruksprogram på     åtgärder tillsvidare icke vidtagits för att
18336:  lång sikt bör innefatta.                      åstadkoonma berörda program anhåller vi
18337:    Av allt detta framgår att även general-     undertecknade vördsamt att riksdagen ville
18338:  planekommitten ansett det nödvändigt att      besluta hemställa,
18339:  åstadkomma ett. långsiktsprogram för lant-              att regeringen med det snaraste
18340: bruket ehuru den i enlighet med av stats-              måtte låta utm·beta ett totalprogram
18341:  rådet givna direktiv inte ansett det an-              för lantbruket på längre sikt.
18342:      Helsingfors den 6 februari 1950.
18343: 
18344:    Verner Korsbäck.    · Matts Forss.         J. E. Lampinen.          Yrjö I. Antila.
18345:    Albert Brommels.      Albin Wickm.an.      Yrjö Hautala.            H. Ala-Måyry.
18346:    Levi Jern.            Johannes Virolainen. Arthur Larson.           Jalmari Linna.
18347: 422
18348: 
18349: IX,24. -   Toiv. aJl. N :o 161.                                                      Suomennos.
18350: 
18351: 
18352: 
18353:                                   Korsbäck y. m.: Pitempiaikaisen kokonaisohjelman ·laatimi-
18354:                                      sesta maataloutta varten.
18355: 
18356: 
18357:                                        E d u s ~ u n n a ll e.
18358: 
18359:    Sekä eduskunnassa että sen ulkopuolella          olekaan katsonut tämän ohjelman valmista-
18360: on pitkähkön aikaa kaivattu maatalouden             misen kuuluvan komitealle.
18361: kokonaisohjelmaa. Osittain tämän johdosta              Tällaisen ohjelman ei kuitenkaan pidä
18362: valtioneuvosto asetti helmikuun 4 päivänä           sisältää vain maanviljelystä, vaan maata-
18363: 1949 n. s. yleissuunnitelmakomitean, joka           louden kokonaisuudessaan. Siinä tulee olla
18364: antoi mietintönsä toukokuun · lopussa sa-           suuntaviivoja maataloustuotannon laajuu-
18365: mana vuonna. Niin kuin tiedetään sisältyy           desta ja suuntauksesta, metsätaloudesta,
18366: tähän yleissuunnitelmaan, mikäli se koskee          maanviljelys- ja metsätuotteiden hinnoitte-
18367: maat;:tloutta, ainoastaan eräitä enemmän tai        lusta, tarvittavasta tuotantosuojasta, maa-
18368: vähemmän tilapäisluonteisia yksityiskohtia          talouden rationalisoimisesta j. n. e. Kun
18369: koskevia kysymyksiä sekä eräitä sangen ly-          myös kalatalous läheisesti .liittyy varsinai-
18370: hyitä viittauksia maatalouspolitiikan vastai-       seen maatalouteen ja elintarvikehuoltoon,
18371: siin päämääriin.                                    olisi ohjelmaan sisällytettävä suuntaviivoja
18372:    Paitsi eräitä säännöstelykysymyksiä kos-         myös kalataloutta varten.
18373: kettelee kyseinen yleissuunnitelma maata-              Aloitteita eräiden näiden kysymysten sel-
18374: louden osalta siten vain kysymystä maata-           vittämistä ja suunnittelua varten on jo
18375: louden kannattavuudesta ja maataloustuot-           tehty. Niinpä on maataloustuotteiden hin-
18376: teiden tilapäisestä hinnoittelusta sekä eräitä      noittelusta olemassa ehdotus, joka yksityis-
18377: tuotantosuojaa ja maatalouden rationali~            h~n aloitteitten pohjalta on eduskunnassa
18378: sointia koskevia suuntaviivoja. Yleissuun-          käsiteltävänä. Metsä- ja kalatalouden, asut-
18379: nitelmakomitean ehdotus näissä kysymyk-             tamisen y. m. kysymysten osalta on niin
18380: sissä tarkoitti pääasiallisesti tilapäisesti val-   ikään ryhdytty erinäisiin toimenpiteisiin.
18381: litsevan leipäviljanpuutteen korjaamista ja         Ottaen huomioon että kaikki nämä kysy-
18382: maatalouden kannattavuuden parantamista             mykset ovat moninaisin tavoin toisistaan
18383: sekä tukitoimenpiteiden supistamista laajan         riippuvia, on ne ratkaistava samassa yh-
18384: rationalisoimisen avulla, joka m. m. sisäl-         teydessä. Osaratkaisu kunkin kysymyksen
18385: täisi asteittain tapahtuvan maatalousväestön        kohdalta erikseen ei vie sellaiseen tulokseen,
18386: ja maanviljelystilojen luvun vähentämisen.          joka· kokonaisuuden kannalta on asetettava
18387:    Komitea totesi, että viimeksimainittu eh-        maatalouspolitiikan tavoitteeksi. Kaikki tä-
18388: dotus ei ole toteutettavissa ilman perinpoh-        hän kuuluvat kysymykset olisi näin ollen
18389: jaisia selvityksiä ja ilman maatalous- ja           ratkaistava maatalouselinkeinojen pitkälle
18390: teollisuustuotannon yhteistä päämäärää. Li-         tähtäävän kokonaisohjelman puitteissa.
18391: säksi annettiin joitakin lyhyitä viitteitä             Edellä esitettyyn viitaten, ja kun toistai-
18392: siitä, mitä kysymyksiä pitempiaikaisen maa-         seksi ei ole ryhdytty toimenpiteisiin koske-
18393: talousohjelman tulee sisältää.                      telluu ohjelman aikaansaamiseksi, ehdotta-
18394:    Kaikesta tästä selviää, että myös yleis-         vat allekirjoittaneet kunnioittavasti edus-
18395: suunnitelmakomitea on pitänyt välttämättö-          kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18396: mänä pitempiaikaisen ohjelman aikaansaa-                      että hallitus mitä pikimmin val-
18397: mista maataloutta varten, vaikka se valtio-                 mistuttaisi pitempiaikaisen kokonais-
18398: neuvoston antamien ohjeiden mukaisesti ei                   ohjelman maataloutta vm·ten.
18399:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950.
18400: 
18401:   Verner Korsbäck.         Matts Forss.          J. E. Lampinen.          Yrjö I. Antila.
18402:   Albert Brommels.         Albin Wiokman.        Yrjö Hautala.            H. Ala-Måyry.
18403:   Levi Jern.               Joha.nnes Virolainen. Arthur Larsson.           Jalmari Linna.
18404: IX,25. -     Toiv. rul. N:o 162.
18405: 
18406: 
18407: 
18408: 
18409:                                    Ala-Miy:ey y. :m..: Maataloustuotteiden hintojen korottami-
18410:                                       sesta· tuotantokustannuksia vastaavasti.
18411: 
18412: 
18413:                                        E d u s k u n n a 11 e.
18414: 
18415:    Nykyiselle maatalouspolitiikallemme on den kohdalla jouduttaisiin liikatuotantoon,
18416: luonteenomaista, että maataloutta tuetaan niin näyttää se nykyhetkellä suuresti liioi-
18417: erilaisin valtion avustuksin ja palkkioin. tellulta. Esiintyihän vielä kuluneena vuo-
18418: Tämä onkin välttämätöntä niin kauan, kuin tena voin tuotannossamme noin 400 tonnin
18419: tuotteiden hinnat säilytetään tuotantokus- vajaus. Mikäli maitotaloustuotteita lähi-
18420: tannuksia vastaamattomaila tasolla. Pit- vuosina kertyisi yli oman tarpeen, on tar-
18421: källä tähtäimellä katsottuna on kuitenkin jona mahdollisuus sijoittaa ylijäämä ulko-
18422: selvää, ettei tällaista järjestelmää orjalli- · maille ~uuston viennin avulla.
18423: sesti noudattava maatalouspolitiikka nojaa        Sen Jälkeen kun hallitus teki hinnanalen-
18424: terveelle perustalle. Päinvastoin olisi mitä nuspäätöksensä, joka merkitsi maidon hin-
18425: pikimmin päästävä siihen, että maatalous- nan alenemista markalla ja käytännössä
18426: tuottajat saisivat tuotteistaan hinnan, joka sen ylikin, on tilanne maitotalouden tuo-
18427: todella peittää työ- ja muut tuotantokus- tantokustannuksiin nähden -              meijerien
18428: tannukset.                                      kulujen lisääntymisestä ja muista seikoista
18429:    Kun hallitus viime kesänä alensi maito- johtuen - kehittynyt yhä epäedullisem-
18430: taloustuotteiden hintoja, oli se nähtävästi paan suuntaan. Mikäli nyttemmin aiotaan
18431: siinä käsityksessä, että sanotut hinnat oli- myös karjatalouden alalla ryhtyä toteutta-
18432: vat päässeet kohtuuttoman korkeiksi. Tämä maan niitä palkankorotuksia, jotka nojau-
18433: käsitys oli kuitenkin erheellinen, kun pide- tuvat hallituksen äskettäin tekemään palk:-
18434: tään silmällä tuotantokustannusten viime kapäätökseen, on ilmeistä, että maitotalou-
18435: vuosina tapahtunutta jatkuvaa kohoamista, den asema . ilman hintatason nousua käy
18436:  joka esimerkiksi karjataloudessa maksetta- kestämättömäksi.
18437: vien palkkojen kohdalla on merkinnyt 14-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
18438: 15 kertaista menonlisäystä sotaa edeltänee- eduskunnan hyväksyttyväksi toivomuksen,
18439: seen aikaan verrattuna. Voin hinnat ulko-
18440: mailla olivat hallituksen tehdessä puheena                että hallitus viipymättä ryhtyisi
18441: olevaa. päätöstään tosin verraten alhaiset,            toimenpiteisiin maitotaloustuotteiden
18442: mutta sittemmin on niissä tapahtunut huo-              hintojen korottamiseksi lisääntyneitä
18443:  mattavaa nousua, joka on vienyt ne liki-              tuotantokustannuksia vastaavalle ta-
18444:  main kotimaisten hintojen tasalle. Mitä               solle.
18445:  taas tulee pelkoon, että maitotaloustuottei-
18446:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
18447: 
18448:            Heifklki Ala-Mäyry.          Helena. Virkki.            Irma. Hamara.
18449:            Matti Heikkilä.              E. A. Turja.               Johannes Wirtallen.
18450:            Jalmari Pusa..               Yrjö I. Antila..           Erkki Koivisto.
18451: 424
18452: 
18453: IX,2a. -   Toiv. al. N :o 163.
18454: 
18455: 
18456: 
18457: 
18458:                                  J. Pusa y. m.: Tuotantokustannuksia vastaavan hintatason
18459:                                     turvaamisesta viljatuotteille.
18460: 
18461: 
18462:                                      E d u s k u n n a ll e.
18463: 
18464:    Viimeisen kymmenen vuoden aikana on           keskimääräinen luovutushinta vv. 1937-
18465: maamme maatalous joutunut kantamaan              1939 merkitään 100: lla, saadaan vehnän
18466: raskaamman taakan kuin mikään muu elin-          luovutushintoja osoittaviksi luvuiksi v.
18467: keino. Maatalouden tuotantovälineet, pel-        1939 91, V. 1940 126, V. 1944 205, V. 1946
18468: lot, metsät, karja ja hevoskanta olivat ne       416, V. 1947 478, V. 1948 566 ja V. 1949
18469: kulmakivet, joille voitiin ja oli pakko pe-      674. Rukiin osalta ovat luvut vastaavasti
18470: rustaa kansamme elämisen mahdollisuudet          seuraavat: v. 1939 100, v. 1940 128, v.
18471: aikana, jo.lloin yhteydet ulkomaille olivat      1944 223, V. 1946 437, V. 1947 566, V.
18472: joko kokonaan poikki tai suuresti rajoite-       1948 617 ja v. 1949 n. 700. Kotimaisten
18473: tut. Sotavuosina saatiin tottua siihen, että     tavaroiden tukkuhintaindeksi, kun vertaus-
18474: valtiovallan toimesta vaadittiin maatalou-       luvuksi vv. 1937-1939 otetaan 100, nousi
18475: delta kansakunnan toimeentuloksi kaikki          samaan aikaan seuraaviin lukuihin: v. 1939
18476: mahdollinen siitä, mitä se omisti tahi ky-       101, V. 1940 135, V. 1944 256, V. 1946 576,
18477: keni tuottamaan. Maatalouden merkitys            V. 1947 693, V. 1948 916 ja V. 1949 922.
18478: kansan toimeentulon kannalta tuli täten          Maatalouden saarnat keskihinnat kiloa kohti
18479: nama koettelemusten vuosina todetuksi            olivat vehnän osalta v. 1948 14 markkaa
18480: äärimmäiseen rajaan saakka.                      83 penniä ja v. 1949 18 markkaa sekä
18481:    Mainituilta vuosilta jäi kuitenkin perin-     rukiin osalta v. 1948 13 markkaa 88 pen-
18482: nöksi eräs ilmiö, jota voidaan kutsua yh-        niä ja v. 1949 17 markkaa 65 penniä.
18483: teiskunnalliseksi vääryydeksi. Maatalouden          Tuotantokustannusten nousu puolestaan
18484: luovuttamien tuotteiden ja siitä saatujen        on ollut niin valtava, että jos maatalous-
18485: tarvikkeiden hinnat jäivät muun hintatason       työssä maksettujen palkkojen vertauslu-
18486: alapuolelle. Saattaa vielä ymmärtää sota-        vuksi vv. 1937-1939 merkitään 100, on
18487: vuosien ajan, jolloin pakko saneli menet-        indeksi nyt 1513. Maatalouden saaman ra-
18488: telytavat. Sen jälkeen ovat muut elinkei-        hatulon väheneminen, inflaatio huomioon
18489: noryhmät, henkisen työn alalla työskente-        otettuna, on leipäviljan kohdalla todelli-
18490: leviä lukuun ottamatta, kyenneet nostamaan       suudessa suurempikin kuin pelkkä hinto-
18491: palkka- ja elintasoaan ajan taloudellisen        jen kehitys ilmentää, sillä kokonaissadot
18492: kehityksen mukana, mutta maatalouden             ovat nykyisin monista eri syistä huomatta-
18493: harjoittajat on jätetty edelleenkin anta-        vasti pienemmät kuin ennen sotia. Kun
18494: vaksi ryhmäksi, jonka työ aina ei ole voi-       vuosina 1937-1939 tuotettiin kotimaassa
18495: nut tuottaa edes välttävää palkkaa yrittä-       ruista ja vehnää keskimäärin 601 milj.
18496: jälleen. Sellaiset välttämättömyydet kuin        kiloa vuodessa, oli vastaava tuotto v. 1949
18497: tuotantovälineiden korjaukset tai niiden         vain noin 438 milj. kiloa eli 20% vähem-
18498: uusiminen eivät varojen puutteessa usein-        män. Lisäksi on otettava huomioon, ettei
18499: kaan ole voineet tulla kysymykseen.              maataloudessa suoritettavan työn määrä sa-
18500:    Mitä edellä on väitetty, käy selvästi ilmi    nottavasti pienene, vaikka hehtaarisadot su-
18501: ensinnäkin niistä vertailevista tilastolu-       pistuvatkin. Tuotantokustannukset yksik-
18502: vuista, jotka osoittavat tärkeimmän leipä-       köä kohti ovat tästäkin syystä kohonneet.
18503: viljan, rukiin ja vehnän hintojen sekä ko-         Edellä esitetyn nojalla on selvää, että
18504: timaisten tavaroiden tukkuhintaindeksin          maataloutemme, jonka viljatuotannolla on
18505: keskinäistä suhdetta. Jos vehnän ja rukiin       ollut ratkaiseva merkitys kansamme kesto-
18506:                                   IX,26. -     .J. Pusa y. m.                                425
18507: 
18508: kyvylle kuluneina vaikeina vuosina, on nyt       hintataso, jolloin jo tuotetusta työn tulok-
18509: joutunut sellaiseen asemaan, että sen kanto-     sesta suoritetaan riittävä hyvitys, voidaan
18510: kyvyn äärimmäinen raja on saavutettu. Ja         edellä mainittuun päämäärään päästä. Sa-
18511: kuitenkin on selviö, että jos haluamme vas-      malla poistetaan se epäoikeudenmukaisuus,
18512: tuuntuntoisesti huolehtia kansamme tule-         jonka kohteeksi maataloutta ammattinaan
18513: vaisuudesta, on meidän vaikeita aikoja sil-      harjoittava väestönosa, elinkeinoryhmänä
18514: mällä pitäen pakko luoda edellytykset mah-       maamme suurin, on joutunut.
18515: dollisimman laajalle viljan tuotannolle.           Esittämämme perusteella ehdotamme
18516: Tämä taas ei ole mahdollista ilman, että         eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18517: maataloutta tässä suhteessa riittävästi tue-
18518: taan valtiovallan toimenpitein. Meidän on                  että hallittts kiireellisesti ryhtyisi
18519: päästävä nykyisistä tilapäisluontoisista                 sellaisiin toimenpiteisiin, että vilja-
18520: avustusmuodoista, joiden sattumanvarai-                  tuotteille tulee turvatuksi tuotanto-
18521: suus ja suunnittelemattomuus ovat tehneet                k1tstannuksia vastaava kohtuullinen
18522: niiden merkityksen vähäiseksi. Kun sen                   hintataso.
18523: sijaan taataan viljatuotteille kohtuullinen
18524:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
18525: 
18526:         Jalmari Pusa.              Henrik Kullberg.                Yrjö Saari.
18527:         Matti Heikkilä.            S. S. Aittoniemi.               Wiljam Sarjala.
18528:         E. A. Turja.               Päiviö Hetemäki.                Ilmari Tiainen.
18529:         Martti 0. Kölli.           Rakel Jalas.                    Verner Korsbäck.
18530:         Erkki Eoivisto.            Kalle Joukanen.                 Arno Tuurna.
18531:         J ohanaes Wirtanen.        Juhani Leppälä.                 J. E. Lampinen.
18532:         Martti Suntela.            Antti J. Rantamaa.              Aino Luostarinen.
18533:         Lauri Murtomaa.            L. I. Kaukamaa.                 Vieno Simonen.
18534:         Heikki Ala-M'åyry.         Felix Seppälä.                  Kerttu Saalasti.
18535:         Hugo Nuorsaari.            Helena Virkki.                  Jaakko Haikala.
18536:         Juho Heitto.               Lassi Hiekkala.                 Jussi Annala.
18537:         Yrjö I. Antila.            Arvi Ahmavaara.                 Kusti Eskola.
18538:         Pekka Kiiski.              Erkki Paavolainen.              Lauri Leppihalme.
18539:         Eemil Luukka..             Urho Saariaho.                  Aarne Honka.
18540:         Anton Sutwkonka.           Eri. Haapaniemi.                Margit Borg-Sundman.
18541:         Samuli Simula.             Toivo Ikonen.                   Akseli Brander.
18542:         Irma Hamara.               Niilo Ryhtä.                    J. Koivisto.
18543: 426
18544: 
18545: IX,21. -   Toiy. al. N:o 164.
18546: 
18547: 
18548: 
18549: 
18550:                                 Joukanen y. m.: Maidon hinnan korottamisesta maatalous-
18551:                                    väestön aseman P_arantamisek$i.
18552: 
18553: 
18554:                                     E d u s kun n a 11 e.
18555: 
18556:    Maatalouden palkka- ja hintasuhteissa on    loin tuottajat saisivat siitä suunnilleen
18557: viime aikoina tapahtunut epätervettä kehi-     saman hinnan kuin heille maksettiin ennen
18558: tystä, jonka tuloksena maataloudenharjoit-     viime kesänä tapahtunutta hinnanalennusta.
18559: tajat ovat joutuneet yhä kasvaviin talou-         Kun maidon hinnan korottaminen koi-
18560: dellisiin vaikeuksiin. Selvänä todistuksena    tuisi tasaisesti koko maataloutemme hyväksi
18561: tästä kehityksestä ovat äskettäin julkisuu-    ja kun sen vaikutus voimakkaimmin tun-
18562: teen saatetut indeksilaskelmat, jotka osoit-   tuisi erittäin suurissa vaikeuksissa olevan
18563: tavat, että kun maatalouspalkkojen indeksi     pienviljelijäväestömme taloudellisen aseman
18564:  (1937-39, 100) oli 1616, niin maatalous-      turvaamisessa, ehdotamme eduskunnan hy-
18565: tuotteiden vastaava indeksi oli samanaikai-    väksyttäväksi toivomuksen,
18566: sesti vain 1096. Tällainen epäsuhde ei voi
18567: jatkua maatalouden asemaa ja maamme ta.                  että hallitus kiinnittäisi vakavaa
18568: louselämää vaarantamatta. Sen vuoksi olisi            huomiota maatalousväestön vaikeaan
18569: löydettävä tehokkaita ja oikeudenmukaisia             taloudelliseen asemaan ja ryhtyisi
18570: keinoja asiaintilan korjaamiseksi. Eräs sel-          toimenpiteisiin se:n korjaamiseksi ko-
18571: lainen olisi maidon hinnan korottaminen               rottamalla maidon hintaa kolmella
18572: nykyisestään noin 3 markalla kilolta, - jol-          markalla kilolta.
18573:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
18574: 
18575:                 Ka.lle Joukanen.                            Antti J. Ra.nta.m.aa.
18576:                 Erl. Haapaniemi.                            Anton Suurkonka.
18577:                 Wiljam Sarjala.                             J. E. Lampinen.
18578:                 Lauri Murtomaa.                             S. S. Aittoniemi.
18579:                 Kerttu Saalasti.                            Matti Miikki:
18580:                 Kusti Eskola.                               Lauri Leppiha.lme.
18581:                 Yrjö Hautala.                               Lauri Laine.
18582:                 Väinö Ra.nkila.                             Vieno Simonen.
18583:                 Atte Pakkanen.                              T. N. Vilhula.
18584:                 Martti Suntel:a.                            Arvo Riihimäki.
18585:                 Mark"us NiskaJa.                            Toivo H. Kinnunen.
18586:                 Heikiki Soininen.                           Eino Laitinen.
18587:                                                                                              427
18588: 
18589: IX,~s·. -   Toiv. a.l. N :o 166.
18590: 
18591: 
18592: 
18593: 
18594:                                    Miettunen y. m. : IMäyksestä vuoden 19150 tulo. ja meno-
18595:                                       arvioon maidon hinnan vakauttamispalkkioiden maksa-
18596:                                       miseksi Pohjois-Suomessa takautuvasti vuoden 1950
18597:                                       alusta lukien.
18598: 
18599: 
18600:                                        E d u s k u n n a ll e.
18601: 
18602:    Meijereille ja maidon hankintaliikkeille         palkkiot. Vuoden 1949 aikana ovat maidon
18603: on maitotaloustuotteiden hintojen vakaut-           vakauttaruispalkkiot Pohjois-Suomessa muo-
18604: tamispalkkioita maksettu Pohjois-Suomessa           dostaneet noin 40 miljoonan markan meno-
18605: elokuun 1 päivästä 1943 lähtien. Suoritet-          erän tämän momentin noin miljardiin
18606: tavan vakauttamispalkkion suuruus on mää-           markkaan nousevasta kokonaissummasta.
18607: räytynyt sen mukaisesti, millä alueella mei-           Hallituksen esittämään vuoden 1950 tulo-
18608: jeri tai liike on sijainnut. Oulujoen poh-          ja menoarvioon ei sisältynyt ollenkaan mää-
18609: joispuolella oleva osa Pohjois-Suomea on            rärahaa maidon kuljetusavustuksia, vakaut-
18610: tarkoitusta varten ollut jaettuna kolmeen           tamispalkkioita ja voin jakelutukipalkkioita
18611: alueeseen, jotka ovat seuraavat:                    varten. Edustaja Vilhulan aloitteen poh-
18612:    I alue: Enontekiön, Inarin, Kittilän, Ko-        jalla eduskunta kuitenkin otti mainitulle
18613: larin, Muonion, Pelkosenniemen, Sallan,             momentille maitotaloustuotteiden kauppaan
18614: Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kun-              saannin edistämistä varten 700 miljoonan
18615: nat;                                                markan arviomäärärahan, jonka lisäyksen
18616:    II alue: muu osa Lapin lääniä sekä Kui-          käsitettiin yleisesti eduskunnassa merkitse-
18617: vaniemen, Kuusamon, Pudasjärven, Suo-               vän sitä, että määrärahan käyttö jatkuisi
18618: mussalmen, Taivalkosken ja Yli-Iin kun-             entiseen tapaan ja samoihin tarkoituksiin.
18619: nat; ja                                             Samassa yhteydessä lausuttu yleisluontoi-
18620:    III alue: Haukiputaan, Hyrynsalmen,              nen kehoitus säästämismahdollisuuksien tut-
18621: Iin, Kiimingin, Kuhmon, Puolangan, Risti-           kimiseen ja soveltamiseen määrärahan käy-
18622:  järven ja Ylikiimingin kunnat sekä Oulu-           tössä ei kohdistunut erikoisesti johonkin
18623:  joen pohjoispuolella oleva osa Utajärven           osaan momentin varojen aikaisemmassa
18624: kuntaa.                                             käyttösuunnitelmassa.
18625:    V akauttamispalkkioita maksettiin koko              Sen johdosta, että momentin ja aloitteen
18626: maassa elokuun 1 päivästä 1943 marras-              perusteluissa ei ole puhuttu mitään va-
18627: kuun 1 päivään 1947, jonka jälkeen ne jäi-          kauttamispalkkioista, on hallitus tiettävästi
18628: vät voimaan vain edellämainituilla Pohjois:         kuitenkin päätynyt siihen yllättävään tu-
18629:  Suomen alueilla sen suuruisena, mitä ne            lokseen, että momentilta ei voida maksaa
18630:  näillä alueilla olivat olleet korkeammat           edellämainittuja maidon vakauttamispalk-
18631:  kuin muualla maassa.. Sen mukaisesti on            kioita Pohjois-Suomessa. Se merkitsee käy-
18632:  maidon vakauttaruispalkkion suuruus ollut          tännössä sitä, että tuottajan saama maidon
18633:  I alueella 4 markkaa 25 penniä, II alueella        tilityshinta alenee Oulujoen pohjoispuo-
18634:  3 markkaa ja III alueella 2 markkaa 50             lella vakauttamispalkkiota vastaavalla mää-
18635:  penniä litralta.                                   rällä, eli 2: 50-4: 25 litralta. Kun tämä
18636:     V akauttamispalkkiot on maksettu maa-           tapahtuu alueella, jossa maito on jokseen-
18637:  taloustuotteiden kauppaan saannin edistä-          kin yksinomainen maatalouden myynti-
18638:  mistä varten varatulta 15 Pl. II luvun 49          tuote, ja jossa kahtena vuotena perätysten
18639:  momentilta. Samalta momentilta on suori-           sattuneen kadon ja erittäin pahanlaatuisen
18640:  tettu myös koko maassa maksettavat mai-            työttömyyden johdosta viljelijäväestön
18641:  don kuljetusavustukset ja voin jakelutuki-         asema muutenkin on äärimmäisen vaikea,
18642: 428                          IX,2 s. -   Pohjois-Suomen maito.
18643: 
18644: merkitsee maidon hinnan alentumisena ta-        varatun määrärahan k~yttämistä myös mai-
18645: pahtuva tulojen vähennys tähänastisten          don hinnan vakauttamispalkkioihin Poh-
18646: vaikeuksien kohtalokasta lisäytymistä. Sa-      jois-Suomessa. Parhaiten se tapahtuisi si-
18647: malla se voi merkitä karjataloustuotannon       ten, että hallitus antaisi kiireellisesti edus-
18648: alalla tapahtuneen lupaavan kehityksen va-      kunnalle esityksen sellaisesta lisäyksestä
18649: litettavaa pysähtymistä. Kun otetaan huo-       vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon, että
18650: mioon mikä merkitys karjatalouteen perus-       maidon hinnan vakauttamispalkkiot Poh-
18651: tuvalla maataloustuotannon nousulla on          jois-Suomessli voitaisiin maksaa, aikaisem-
18652: koko tämän alueen pieneläjäväestölle, ei        man käytännön mukaisesti, 15 Pl. II lu-
18653: voi pitää järkevänä, toimenpiteen kohtuut-      vun 49 momentille merkitystä 700 miljoo-
18654: tomuudesta puhumattakaan, että tänä ai-         nan markan määrärahasta. V akauttamis-
18655: kana käytäisiin valtion tukitoimenpiteitä       palkkiot olisi maksettava kuluvan vuoden
18656: vähentämällä kehitystä jarruttamaan ja li-      ajalta takautuvasti. Meijeriin maitoa tuo-
18657: säämään entisestäänkin suuria vaikeuksia.       vien karjanomistajien viime aikoina tapah-
18658: Se kostautuisi ilmeisesti valtiotaloudellekin   tuneen runsaan lisäytymisen johdosta voi-
18659: kysymyksessä olevan alueen entistä suurem-      daan arvioida v. 1950 tarvittavan maidon
18660: pana työttömyysmäärärahojen jatkuvana           vakauttamispalkkioihin      Pohjois-Suomessa
18661: tarpeena.                                       noin 50 miljoonaa markkaa.
18662:    Ottamalla huomioon, että maidon rasva-          Edellä olevan perusteella ehdotamme
18663: pitoisuus kysymyksessä olevalla alueella on     kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
18664: noin 0.2-0.3 % alhaisempi kuin Etelä-Suo-       vomuksen,
18665: messa ja maidon hinta laatumaksuperusteen
18666: mukaan siten noin 85 penniä - 1 markka                    että hallitus antaisi kiireellisesti
18667: 15 penniä litralta alempi, ei maidon tuot-             Eduskunnalle esityksen sellaisesta
18668: tajahinta vakauttamispalkkion kanssakaan               lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja
18669: nouse siinä määrin korkeammaksi, kuin                  menoarvioon, että maidon hinnan va-
18670: alueen korkeammat tuotantokustannukset                 kauttamispalkkiot Pohjois-Suomessa
18671: edellyttäisivät.                                       olisi maksettava takautuvasti kulu-
18672:    Koska eduskunnan tarkoituksena ei ole               van vuoden alusta lukien aikaisem-
18673: ollut Pohjois-Suomen viljelijäväestön toi-             man käytännön mukaisesti 15 Pl.
18674: meentulomahdollisuuksien vaikeuttaminen,               II luvun 49 momentille varatusta
18675: olisi ryhdyttävä kiireellisiin toimenpitei-            700,000,000 markan arviomäärä-
18676: siin niiden muodollisten esteiden poistami-            rahasta samansuuruisina kuin v.
18677: seksi, jotka nyt rajoittavat maitotalous-              1949.
18678: tuotteiden kauppaan saannin edistämiseen
18679:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
18680: 
18681:         Martti Miettunen.           Atte Pakkanen.               Antti J. Rantamaa.
18682:         Onni Mannila.               Veilmo Vennamo.              Tahvo Rönkkö.
18683:         Yrjö Hautala.               Lauri Leppihalme.            Eino Laitinen.
18684:         Eino Rytinki.               Kerttu Saalasti.             Erl. Haapaniemi.
18685:         Väinö Okko.                 Aino Luostarinen.            Lauri Murtomaa.
18686:         Kalle Joukanen.             Markus Niskala.              M. 0. Lahtela.
18687:         Wiljam Sarjal&.             Niilo Ryhtä.                 Vieno Simonen.
18688:         Samuli Simula.              Kusti Eskola.                J. E. Lampinen.
18689:                                     Yrjö Saari.
18690:                                                                                             429
18691: IX,z9. -   Toiv. al. N:o 166.
18692: 
18693: 
18694: 
18695: 
18696:                                 Rankila y. m.: H alpakorkoisen luoton järjestämisestä maa-
18697:                                   talouden perusparannuksia ja tuotannon kohottamista
18698:                                   varten.
18699: 
18700: 
18701:                                     E d u s k u n n a 11 e.
18702: 
18703:    Käsitellessään vuoden 1950 tulo- ja me-       Erittäin suuri on tällaisten pääomien puute
18704: noarvion yhteydessä tuotantomiljardin ja-        ikadosta kärsineillä, sekä maan köyhemmillä
18705: koperusteita edellytti eduskunta, että tuo-      seuduilla, joilla paikkakunnan omat raha-
18706: tantomiljardista käytettäisiin 60 miljoonaa      laitokset eivät kykene myöntämään riittä~
18707: markkaa eri rahalaitosten välityksellä jaet-     västi edes lyhytaikaisiakaan luottoja. Tä-
18708: tavan puolentoista miljardin markan suu-         män vuoksi olisikin välttämätöntä ryhtyä
18709: ruisen halpakorkoisen, pitkäaikaisen maata-      kiireellisesti järjestämään maataloudelle
18710: lousluotan koron alentamiseen ja lainan          pitkäaikaista, halpakorkoista luottoa sen-
18711: järjestelyn aiheuttamiin hallintokustannuk-      mukaisesti kuin eduskunta vuoden 1950
18712: siin. Rahalaitosten keskinäisen kilpailun        tulo- ja menoarvion tuotantomiljardin jako-
18713: vuoksi on koko lainoitussuunnitelma kuiten-      perusteluissa on edellyttänyt.
18714: kin eduskunnan edellyttämässä muodossa              Edellä olevan perusteella ehdotamme
18715: rauennut.                                        kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
18716:    Maatalouden halpakorkoisen luoton tarve       toivomuksen,
18717: on kuitenkin jatkuvasti suurentunut maa-                    että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
18718: seudun rahaolojen kiristyessä. Riittävien ja             toimenpiteisiin 1,500,000,000 .markan
18719: kohtuullisen    halpakorkoisten   pääomien               suuruisen halpakorkoisen luoton jär-
18720: puute estää vakavasti tuotannon kohotta-                 jestämiseksi maatalouden peruspa-
18721: miseen tarvittavien toimenpiteiden ja maa-               rannuksiin ja tuotannon kohottami-
18722: talouden perusparannusten suorittamista.                 seen.
18723:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
18724: 
18725:                 Väinö Rankila.                                Yrjö Saari.
18726:                 Lauri Leppihalme.                             Eino Rytinki.
18727:                 Niilo Ryhtä.                                  Eino Laitinen.
18728:                 Toivo H. Kinnunen.                            Matti Miikki.
18729:                 Lauri Laine.                                  Martti Suntela.
18730:                 Onni Mannila.                                 Markus NiskaJa.
18731: 480
18732: IX,ao. -   Toiv. al. N :o 167.
18733: 
18734: 
18735: 
18736: 
18737:                                  K. Eskola y. m.: Toimenpiteistä lainojen saamiseksi kan-
18738:                                     saneläkelaitokselta luottolaitosten välityksellä maata-
18739:                                     louden perusparannusten suorittamiseksi ja kannatta-
18740:                                     vuuden liSäämiSeksi.
18741: 
18742: 
18743:                                      E d u s k u n n a ll e.
18744: 
18745:      Talouselämän viimeaikainen kehitys on           Kansaneläkelaitoksen varoja on sodan jäl-
18746:   aiheuttanut maatalouden piirissä monia vai-     keisinä vuosina käytetty lähinnä sähkövoi-
18747:   keuksia. Kannattavaisuuden ratkaiseva hei-      malaitosten rakentamiseen. Tämä työ on jo
18748:   kentyminen ja rahatulojen vähentyminen          kuitenkin pääosaltaan suoritettu ja kansan-
18749:   ovat johtaneet maatalouden harjoittajat sel-    eläkelaitoksen lisääntyville varoille on etsit-
18750:   laiseen tilanteeseen, josta selviäminen on      tävä uusia sijoitusmahdollisuuksia. Maata-
18751:   hyvin vaikeata. Maatalouden kannattavai-        louden luotantarpeen tyydyttäminen olisi
18752:  sauden lisäämisen ja vakaannuttamisen            kansantaloudellisesti kaikkein tärkeimpiä,
18753:   eräitä tärkeimpiä edellytyksiä on, että voi~    mihin Kansaneläkelaitoksen varoja voitai-
18754:   daan suorittaa tiloilla sellaisia perusuudis-   siin lähiaikoina sijoittaa. Se tekisi myös
18755: . tuksia, joiden avulla tuotantokustannukset      oikeutta maaseudun vakuutetuille, jos
18756:   pienenevät. Sellaisina mainittakoon koneel-     heiltä kerätyt varat saataisiin käytettäväksi
18757:   listaminen, salaojitus, talousrakennusten       maatalouden ja koko maaseudun talouselä-
18758:   uudistaminen, AIV säiliöiden ja vesijohto-      män kohottamiseen.
18759:   jen rakentaminen sekä sähköistäminen.              Edellä olevan perusteella ehdotamme
18760:   Näiden toimenpiteiden toteuttamiseen tar-       eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18761:   vittavia tuloja ei nykyisin voida maatila-
18762:   talouksista itsestään saada, vaan on ne suo-               että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
18763:   ritettava lainavaroilla. Maaseudun raha-                siin maatalouden perusparannuk-
18764:   laitdkset eivät kuitenkaan voi enää tyy-                sien suorittamiseksi ja kannattavai-
18765:   dyttää maatalouden luottotarvetta ja ovat               suuden lisäämiseksi tarvittavien hal-
18766:   saatavissa olevat lainat yleensä ehdoiltaan-            pakorkoisten ja pitkäaikaisten lai-
18767:   kin liian raskaita, lähinnä korkean korko-              nojen saamiseksi Kansaneläkelaitok-
18768:   kannan ja laina-ajan lyhyyden vuoksi.                   selta luottolaitoksien välityksellä.
18769:       Helsingissä 8 päivänä helmilkuuta 1950.
18770: 
18771:                  Kusti Eskola.                                 Yrjö Saari.
18772:                  Eino Rytinld.                                 Niilo Ryhtä.
18773:                  Yrjö Hautala.                                 Markus NiSJkala.
18774:                  Kerttu Saalasti                               Samuli Simula.
18775:                                                                                            431
18776: 
18777: IX,a1. -   Toi'V. aJ.. N:o 168.
18778: 
18779: 
18780: 
18781: 
18782:                                   Tainio y. m.: Maa- ja karjatalous· sekä rehutuotannon ke-
18783:                                      hittämisestä metsärikkaimmilla alueilla.
18784: 
18785: 
18786:                                       E d u s k u n n a II e.
18787: 
18788:    Vuoden 1948 syksystä lähtien ilmennyt          loutta . edistäviä työttömyystöitä järjestä-
18789: joukkotyöttömyys on muun ohella tuonut             mällä, on sitä yksipuolisilla toimenpiteillä
18790: erikoisesti esiin Pohjois-Suomen ja maamme         ehkäisty ja jarrutettu.
18791: muidenkin metsärikkaimpien alueiden ta-              On myöskin huomioitava, että k.o. alueet
18792: louselämän pohjan kapeuden. Puutavara-            ovat maa- ja karjataloustuotteisiin, vieläpä
18793: teollisuuden supistaessa puutavarahankin-         rehuunkin nähden alituotantoalueita, joten
18794: tojaan, näiden alueiden väestö, joka suu-         niiden tuotannon kehittäminen olisi näiden
18795: rimmalta osalta saa pääasiallisen toimeen-        maakuntien omaa kulutusta silmälläpitäen
18796: tulonsa metsä- ja uittotöistä, on joutunut        välttämätöntä ja kansantaloudenkin kan-
18797: suuriin taloudellisiin vaikeuksiin samalla        nalta järkevää. Lisäksi maa- ja karjatalou-
18798: kun koko talous- ja yhteiskuntaelämä on           den kehitys näillä alueilla on muutenkin
18799: joutunut erittäin vaikeaan asemaan. Niinpä        kaikin puolin jäljessä maamme muiden
18800: esim. kuntien taloudellinen asema on vaka-        maakuntien       vastaavasta    kehityksestä.
18801: vasti huonontunut ja niiden asioiden hoito        Niinpä esim. Lapin läänissä alle 5 pelto-
18802: yleensä vaikeutunut. Kun työttömyystöi-           hehtaarin viljelmiä on noin 75% kaikista
18803: den järjestelyssä on kaiken lisäksi melkein       viljelmistä, kun vastaava luku koko maassa
18804: kokonaan syrjäytetty maataloutta edistä-          on noin 52 %. Karjan rehu kootaan suu-
18805: vien töiden järjestely kiinnittämällä pää-        ressa määrässä luonnonvaraisilta niityiltä
18806: huomio puutavarateollisuuden kustannuk-           ja soilta. Vuoden 1941 yleisen maatalous-
18807: sia alentavien tö.iden järjestelyyn, on maa-      laskennan mukaan Lapin läänissä korjat-
18808: talouden kehitys niinikään pysähtynyt ja          ti~ niittämällä heinää yli 28,000 ha, vas-
18809: alkanut taantua, tehden tilanteen myöskin         taavan luvun ollessa esim. Uudenmaan lää-
18810: vastaisuuteen nähden vaikeammaksi. Onhan          nissä noin 3,000 ha. Sikäli kuin heinä-
18811: tunnettua, ettei puutavarateollisuus ole          nurmia on, ovat ne yleensä yli-ikäisiä ja
18812: kyennyt eikä kykene edes sen parhaimpina-         huonokasvuisia. Peräpohjolan maanvilje-
18813: kaan toimikausina antamaan väestölle koko         lysseuran alueella todettiin heinänurmista
18814: vuotuista elinmahdollisuutta, mikä on pa·         yli 75 % eli noin 20,000 ha yli-ikäiseksi,
18815: kottanut väestön turvautumaan maa- ja             nopeasti uusimisen tarpeessa oleviksi. Sa-
18816: karjatalouden harjoittamiseen. Pulakau-           manlainen on tässä suhteessa tilanne myös-
18817: sina, kuten nytkin, niiden merkitys väes-         kin Kainuussa ja muissakin Oulun läänin
18818: tölle on ollut sitäkin ratkaisevampaa.            pohjoisissa kunnissa. Sitä se on myöskin
18819:    Edellä mainituista syistä johtuen olisi        Pohjois-Savossa ja muiden metsäalueiden
18820: näiden alueiden maa- ja karjatalouden ke-         maakunnissa. Mutta niinpä niihin joudu-
18821: hittäminen sitäkin tärkeämpää, koska siten        taankin kuljettamaan maamme muista
18822: laajennettaisiin talouselämän pohjaa. Sen-.       maakunnista vuosittain miljooneja kiloja
18823: vuoksi valtiovallan olisi huomioitava tämä        rehua. Yksin Lapin lääniin tuotiin vuosina
18824: tosiasia niin työttömyystöiden järjestelyssä      1945-1947 lähes 100 milj. kiloa ja sen kul-
18825: kuten muussakin talouselämää edistävissä          jetuksesta johtuviin rahtilrnstannuksiin
18826: toimenpiteissään: Näin ei kuitenkaan ole          käytettiin, varovaisestikin arvioiden, noin
18827: tapahtunut. Sensijaan, että valtiovallan          100 milj. markkaa vuosittain. Niinikään
18828: taholta olisi pyritty laajentamaan näiden         suoritetaan näillä alueilla laiduntaminen
18829: alueiden talouselämän pohjaa esim. maata-         pääasiassa metsälaitumilla, mistä taas seu-
18830: 432                         IX,a1. -   Metsäseutujen maatalous.
18831: 
18832: raa, että karjantuotanto kesän aikana           hittää lisääkin näihin oloihin soveltuvia
18833: yleensä kaikille viljelmille laskee. Tällai-    kasveja. Maa-, karja- ja rehuntuotannon
18834: silla tuotantoedellytyksillä ei karjatalouden   kehittäminen edellyttäisi paitsi viljelyskel-
18835: harjoittaminen tietenkään voi muodostua         poisten suoalueiden raivausta, lisämaan ja-
18836: kannattavaksi ja kansantaloudellisestikin se    kamista monien omaisuusjakojen yhtey-
18837: on suurta tuhlausta.                            dessä pirstoutuneille ja muille pienille ti-
18838:    Siirtoväen asuttaminen ja maamme             loille, uusien tieolojen perustamisia siirto-
18839: muista osista näille alueille tapahtuva väes-   väelle, pienviljelijäin lapsille ja muille
18840: tön siirtyminen, samoin kuin väestön lisäänJ    maantarvitsijoille, peltopinta-alan lisää-
18841: tyminen niissä ja monet muutkin näkökoh-        mistä sellaisille tiloille, joiden viljelysalat
18842: dat osoittavat näiden alueiden maa-, karja-     ovat liian pienet, heikossa kasvukunnossa
18843: ja rehntuotannon edistämisen välttämätti}       olevien heinänurmien ja peltojen uusimista,
18844: myyden. Petsamon ja Sallan siirtoväen           karja- ja kasvilajikkeiden kehittämistä, rai-
18845: asuttaminen sekä muut maanhankintalain          vauksen ja muiden maataloustöiden koneel-
18846: mukaiset asutustoimet edellyttäisivät jo        listamista j .n.e.
18847: yksin Lapin läänissä 1,600-2,000 uuden             Pääasiallisesti palkkatyöstä toimeentu-
18848: viljelystilan perustamista. Enää ei voida       lonsa saava väestö ei omatoimisesti voi sel-
18849: myöskään todistettavasti väittää, etteikö       viytyä kaikista näistä tehtävistä. Sitäpaitsi
18850: esim. rehuntuotannon ja kannattavan kar-        tällaisia tuloksia tuottavan yhtenäisen ja
18851: jatalouden harjoittamiseen näillä alueilla      laajakantoisen suunnitelman toteuttami-
18852: olisi mahdollisuuksia. Rehuntuotantoon ja       nen vaatii valtiovallan toimenpiteitä ja sen
18853: laitumiin soveltuvia suo- ym. maa-alueita       taloudellista tukea, muuten sen toteutumi~
18854: on miljooneja hehtaareja, jotka nyt eivät       sella ei ole mahdollisuuksia.
18855: tuota mitään ja jotka lisäävät luonnon-            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
18856: tilassa ollen hallanvaaraa. Kokeellisesti on    eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18857: myöskin todettu, että yleensä kaikki rehn-
18858: kasvit antavat paremman sadon siellä,                    että hallitus kiireellisesti valmis-
18859: missä valoa on runsaammin. Niinpä näissä              tuttaisi yleisen yhtenäisen suunnitel-
18860: kokeissa todettiin timotein antavan 17 tun-           man avustustoimenpiteineen Pohjois-
18861: tia 19 minuuttia kestävän päivän vallitessa           Suomen ja maamme muiden metsä-
18862: yli 60% suuremman sadon kuin 10 tunnin                rikkaimpien alueiden maa- ja karja-
18863: pituisen päivän vallitessa. Apilansato oli            talous- sekä rehutuotannon kehittä-
18864: noin 50% suurempi j.n.e. Monet muutkin                miseksi ja kohottamiseksi ja ryhtyisi
18865: kasvilajikkeet menestyvät näillä alueilla ja          suunnitelmasta aiheutuviin toimen-
18866: määrätietoisesti työskennellen voidaan ke-            piteisiin.
18867:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
18868: 
18869:         Eino Tainio.            E. Hietanen.             Arvo Riihimäki.
18870:         J. Mustonen.            Nillo Nieminen.          Toivo I. Sormunen.
18871:         Matti Meriläinen.       Yrjö Leino.             Yrjö Murto.
18872:         Martti Leskinen.        Toivo Friman.           Hannes Tauriainen.
18873:                    V. Puumalainen.          Mauri Perkonoja.
18874:                                                                                            433
18875: 
18876: IX,3z. -   Toiv. al. N:o 169.
18877: 
18878: 
18879: 
18880: 
18881:                                 Suntela. y. m.: Toimenpiteistä maatalouskoneiden tutkimus-
18882:                                    laitoksen toiminnan laajentamiseksi.
18883: 
18884: 
18885:                                      E d u s k u n n a II e.
18886: 
18887:   Maassamme nykyisin käytössä olevien            varsinainen maatalouskoneiden tutkimus-
18888: maatalouskoneiden ja työvälineiden yhtei-        laitos, jonka tehtävät ovat huomattavasti
18889: nen arvo - puoleen nykyisestä uudishin-          laajemmat kuin entisen koetuslaitoksen.
18890: nasta arvioiden- on n. 25 miljardia mark-        Vasta perustetun tutkimuslaitoksen tehtä-
18891: kaa ollen keskimäärin peltohehtaaria koh-        vänä on paitsi varsinaisessa maataloudessa
18892: den yli 10,000 mk. Nykyisen maatalous-           myös puutarha-, metsä- meijeri- ja kotita-
18893: kone- ja työvälinekantamme uusimiskustan-        loudessa sekä kotiteollisuudessa käytettävien
18894: nus (ilman lisäys- ja kunnossapitokustan-        koneiden ja työvälineiden tutkiminen, ke-
18895: nusta) voidaan arvioida n. 3.ö miljardiksi       hittäminen ja koetteleminen, niiden tar-
18896: markaksi vuodessa eli n. 1,500 markaksi          koituksenmukaisuuden ja oloihimme sovel-
18897: keskimäärin peltohehtaaria kohden. Vuonna        tuvuuden selvittäminen sekä standardisoin-
18898: 1949 jaettiin valtion varoista suoranaisia       nin edistäminen. Toimialan huomattavan
18899: avustuksia maatalouskoneiden hankkimista         laajenemisen ohella laitoksen tehtäviä on
18900: varten yhteensä 46 milj. mk. Tämän li-           suuresti lisätty myös sen johdosta, että lai-
18901: säksi tulevat vielä pienikorkoiset lainat ja     toksen tehtävänä on lain mukaan varsinai-
18902: valtion osakemerkinnät koneosakeyhtiöissä.       sen koetustoiminnan rinnalla maatalousko-
18903:    Konekustannus on maataloudessamme             neiden ja työvälineiden tutkiminen ja ke-
18904: erittäin raskas ja sillä on tuntuva osuus        hittäminen.
18905: myös valtion taloudessa. Mutta suurin vai-          Tutkimuslaitoksen tehtävät ovat kasva-
18906: keus maataloutemme koneellistamisessa ei         neet erittäin nopeasti ja varsin laajassa mi-
18907: ole kuitenkaan sen vaatimissa suurissa kus-      tassa erityisesti vielä sen johdosta, että
18908: tannuksissa, vaan siinä, ettei kukaan tässä      1. 12. 49 voimaan tullut asetus tarkastus-
18909: maassa - ei edes koneiden valmistajat tai        pakosta velvoittaa maatalouskoneiden ja
18910: maahan tuojat puhumattakaan niiden myy-          työvälineiden valmistajat ja maahan tuojat
18911: jistä tai ostajista - tunne niitä koneita ja     ilmoittamaan kone- ja työvälinemerkkinsä
18912: työvälineitä, joita maassa valmistetaan tai      ennen niiden kauppaan laskemista tutki-
18913: maahan tuodaan ja valtion avustuksella           muslaitokselle tarkastettaviksi ja luovutta-
18914: jaetaan käyttäjille eikä kukaan voi osoit-       maan ne koeteltaviksi, mikäli laitos pitää
18915: taa niitä toimenpiteitä ja välineitä, joilla     sitä tarpeellisena, jolloin valtioneuvosto voi
18916: maatalouttamme on tarkoituksenmukaisinta         kieltää niiden koneiden ja työvälineiden
18917: koneellistaa. Maatalouden rationalisointia       myynnin ja maahan tuonnin, jotka on tar-
18918: ja koneellistamista tutkitaan maassamme          kastuksissa todettu rakennusaineensa, ra-
18919: nykyisin jokaisella tilalla varsin vaihtele-     kenteensa tai toimintansa puolesta epätar-
18920: valla menestyksellä ja huomattavin sekä          koituksenmukaisiksi tai maamme olosuhtei-
18921: yksityis- että kansantaloudellisin tappioin.     siin soveltumattomiksi tai joihin tarvitta-
18922:    Maatalouskoneiden virallista koetustoi-       vien varaosien saantia ei ole voitu turvata.
18923: mintaa on maassamme tosin harjoitettu jo            Vaikka entisen koetuslaitoksen toimintaa
18924: viidettäkymmentä vuotta, mutta aivan             on täten huomattavasti laajennettu, ei lai-
18925: riittämättömässä laajuudessa. Tätä koetus-       tokselle ole kuitenkaan myönnetty riittä-
18926: toimintaa laajennettiin jonkin verran vuo-       västi toimintamahdollisuuksia. Laitoksen
18927:  den 1946 lopulla, ja kesäkuun 1 päivänä         henkilökunta on vielä aivan riittämätön; joh-
18928:  1949 voimaan tulleella lailla perustettiin      tajan lisäksi on kaksi insinööriä, kaksi mes-
18929:                                                                                              55
18930: 434                             IX,s2. -   Maatalous·koneet.
18931: 
18932: taria, mekaanikko ja toimistoapulainen.            Tällä kertaa tarjotaan laitokselle erikoi-
18933: Myös laitoksen rakentaminen on vielä ai-        sen runsaasti sekä kotimaisia, että ulkolai-
18934: van alussa, vaikka rakennustyöt pantiin         sia koneita koeteltaviksi, mutta laitoksen
18935: käyntiin jo kolme vuotta sitten. Niinikään      pienuuden vuoksi ei niitä voida ottaa vas-
18936: kalusto ja tutkimusvälineistö kaipaavat         taan. Nykyisessä laajuudessaan ei laitos voi
18937: vielä paljon täydennystä. Vuoden 1949           myöskään ohjata maataloutemme koneope-
18938: alusta lukien, jolloin laitoksen toiminnan      tusta ja neuvontaa.
18939: voidaan katsoa päässeen varsinaisesti al-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
18940: kuun, on tähän mennessä julkaistu 34 koe-       kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
18941: tusselostusta, 87 koetusta on muuten val-       toivomuksen,
18942: mista, mutta selostusten kirjoittamiseen ei
18943: ole ollut aikaa, ja 35 koetusta ja tutkimusta            että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
18944: on keskeneräistä. Tämän - varsinaisesti               toimenpiteisiin    maatalouskoneiden
18945: viime vuoden - ohjelman loppuun suorit-               tutkimuslaitoksen toiminnan laajen-
18946: tamiseen kuluu laitoksen nykyiseltä henkilö-          tamiseksi siinä määrin, että se voisi
18947: kunnalta huomattava osa tästä vuodesta.               suorittaa kaikki koneiden koetus- ja
18948: Laitos ei voi toistaiseksi pitkään aikaan ot-         tutkimustehtävät ja ohjata maatalou-
18949: taa vastaan uusia koetus- ja tutkimustehtä-           temme koneopetusta ja neuvontaa.
18950: viä.
18951:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
18952: 
18953:                 l.Yiartti Suntela.                         Antti J. Rantam.aa.
18954:                 Erl Haapaniemi.                            Eino Rytinki.
18955:                 J. Koivisto.                               Samuli Simula.
18956:                 Beildd Ala-Måyry.                          Väinö Rankila.
18957:                 Ja.lmari Pusa.                             L. I. Kaukam.aa.
18958:                 Verner Korsbäck.                           Urho Saariaho.
18959:                 Matts Forss.                               Toivo B. Kinnunen.
18960:                 Albert Brommels.                           Tahvo Rönkkö.
18961:                 Lauri Laine.                               Lauri Murtomaa.
18962:                 Matti Miikki.                              Wiljam Sarjala.
18963:                 Markus N:i:s.kala.                         Niilo Ryhtä.
18964:                 Dmari Tiainen.                             Matti Heikkilä.
18965:                                                                                              435
18966: 
18967: IX,33. -   Toiv. aJ. N:o 170.
18968: 
18969: 
18970: 
18971:                                 Suntela y. m.: Toimenpiteistä maataloudellisen koneopetuk-
18972:                                    sen ja -neuvonnan järjestämiseksi.
18973: 
18974:                                      E d u s k u n n a ll e.
18975:    Maassamme on nykyisin käytössä maa-            tuu hakeutumaan uusille markkinoille ja
18976: talouskoneita n. 25 miljardin markan ar-          tuotannon aloille. Ei voi olla myöskään
18977: vosta. Mutta maatalouskonealan opetus             epäilystä, etteikö maatalouslkoneita valanista-
18978: puuttuu kaikista sekä ylemmistä että aiem-        van teollisuutemme palveluksessa oleville
18979: mista maataloudellisista ja teknillisistä         teknikoille olisi - ainakin ammattinsa al-
18980: oppilaitoksistamme joko kokonaan tai on           kuvaiheessa - erittäin hyödyllistä, että he
18981: aivan riittämätöntä. Myös käytännön maan-         olisivat saaneet tavanomaisen perusopetuk-
18982: viljelijäin neuvonta tällä alalla on täysin       sen lisäksi maatalouskonealan erikoisope-
18983: järjestämättä.                                    tusta lähinnä koneiden arvostelun ja ko-
18984:     Maataloutemme on varsin voimakkaasti          neille asetettavien vaatimusten sekä yleensä
18985: koneellistumassa, mutta tämä kehitys ta-          maataloutemme !koneellistamisen suuntauk-
18986: pahtuu suurelta osalta hyvin hataralla poh-       sen selvittämiseksi. On huomattava, että
18987: jalla. Maastamme on tähän saakka puuttu-          maatalouskoneet ovat monipuolisen käyt-
18988: nut alan suunnitelmallinen tutkimus- ja           tönsä, lujuusvaatimuksensa ja käyttöolo-
18989: kehittämistoiminta, ja konealan opetus- ja        suhteidensa vaihtelevuuden puolesta aivan
18990: neuvontatyön voidaan katsoa jatkuvasti ole-       eri asemassa kuin yleensä esim. teollisuu-
18991: van kokonaan järjestämättä. Kun äsket-            dessa käytettävät koneet. Tästä johtuu,
18992: täin perustetussa maatalouskoneiden tutki-        että maatalouskonealaan perehtymiseksi tar-
18993: IllJUSlaitoksessa on saatu alan koetus-, tutki-   vitaan teknillisen yleiskoulutuksen lisäksi
18994: mis- ja kehittämistoiminta käyntiin, on tär-      melkoisesti sekä teknillistä että taloudellista
18995: keätff ryhtyä kiireellisesti tällä pohjalla       alan erikoistuntemusta.
18996:  tehostamaan myös alan opetus- ja neuvon-            Varsinaisia maanviljelijäpiirejä silmällä
18997: tatyötä. Maatalouskoneopetus olisi saatava        pitäen olisi pyrittävä kouluttamaan päteviä
18998: kaikkien eri asteisten sekä maataloudellis-       neuvojia. On näet huomattava, että neuvo-
18999: ten (yliopiston, maamiesopiston ja -koulu-         jien koulutuksessa samoin kuin itse neu-
19000: jen) että t~knillisen korkeakoulun, t~knil­       vontatyössä ei yksinomaan riitä koneiden
19001: listen opistojen ja -koulujen) opetusohjel-       käytön ja huollon selvittäminen, vaan en-
19002: miin. Maatalouskoneopetuksen tehostami-           simmäinen tehtävä on koneiden arvostelun
19003: nen maataloudellisissa oppilaitoksissamme         ja tarkoitukseen sopivien koneiden valinnan
19004: luo välttämättömän pohjan paitsi käytän-          ohjaus.
19005:  nön maatalouden neuvontatyölle myös koko             Edellä olevan perusteella ehdotamme
19006:  maatalouselinkeinon rationalisoimiselle ja       kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
19007: tuotannon koneellistamiselle. Teknillisten        vomuksen,
19008:  oppilaitosten opetusohjelmiin otettavana
19009:  maatalouskoneopetuksella on huomattava                     että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
19010:  merkitys maatalouskoneteollisuudellemme ja               toimenpiteisiin maataloudellisen ko-
19011:  metalliteollisuudellemme yleensä erityisesti             neopetuksen ja neuvonnan järjestä-
19012:  nyt, kun se sotakorvausten loputtua jou-                 miseksi.
19013:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
19014:    Martti Suntela.        Yrjö Saari.           Antti .T. Rautamaa. Urho Saariaho.
19015:    Lauri Laine.           Markus Niskala.       Eino Rytinki.       Toivo H. Kinnunen.
19016:    Eri. Haapaniemi.       .Johannes Virolainen. Samuli Simula.      Tahvo Rönkkö.
19017:    .Ta.lmari Pusa.        Wiljam Sarjala.       Väinö Rankila.      Lauri Murtomaa.
19018:    Matti Miikki.          Timari Tiainen.       L. I. Kaukamaa.     Niilo Ryhtä.
19019:                                      Matti Heikkilä.
19020: 436
19021: 
19022: IX,s4. -   Toiv. rul. N:o 171.
19023: 
19024: 
19025: 
19026: 
19027:                                  Perkonoja. y. m.: Pienviljelijäin maatalouskoneyhtymien
19028:                                     tukemistoiminnan tehostamisesta.
19029: 
19030: 
19031:                                      Eduskunnalle.
19032:    Eduskunnan aikanaan hyväksymän toivo-         riippumatta siitä, millä tavalla osakkaat
19033: muksen mukaisesti ovat pienviljelijät pe-        ovat tilansa hankkineet. Tämä on myös-
19034: rustaneet useita osakeyhtiömuotoisia kone-       kin niiden viranomaisten käsitys, jotka
19035: asemia, joihin valtio on osallistunut osuuk-     ovat valtion puolesta näitä kysymyksiä hoi-
19036: sia merkitsemällä. Tällä hetkellä on niitä       taneet ja poikkeuksetta kaikkien pienvilje-
19037: kaikkiaan toiminnassa jo 60. Kokemukset          lijöiden kanta.
19038: näistä koneasemista ovat täysin myönteisiä,         Valtio on aikaisemmin merkinnyt noiden
19039: ne ovat hyvin täyttäneet tehtävänsä kone-        koneosakeyhtiöiden osakepääomasta noin
19040: avun hankinnassa osakkaille ja usein huo-        35-60%. Asianomaisen viraston antaman
19041: mattavasti yhtiön ulkopuolellekin. Tämä          tiedon mukaan on viime syksystä alkaen
19042: on selvä osoitus siitä, että koneasematoi-       valtion osuutta kuitenkin vähennetty niin,
19043: mintaa on edelleen tehokkaasti jatkettava.       että se on ollut korkeintaan 30%. Tällai-
19044:    Se ehto, että valtio osallistuu vain maan-    nen kehitys ei voi olla oikea. Päinvastoin
19045: hankintalain mukaan tilansa saaneiden tai        olisi juuri koneellistamisenkin avulla pyrit-
19046: ainakin suurimmaksi osaksi tällaisten osak-      tävä tukemaan pienviljelijäväestöämme sen
19047: kaiden perustarniin yhtymiin, on osoittau-       nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilan-
19048: tunut jarruksi tälle toiminnalle. Harras-        teessa. Silloin olisi valtion osuutta myös-
19049: tusta koneasemiin on nimittäin muidenkin         kin näissä koneyhtymissä mieluummin li-
19050: pienviljelijöiden keskuudessa. Heidän pe-        sättävä kuin päinvastoin, mutta ainakin
19051: rustamansa koneyhtymät ovat kuitenkin            niin, että se olisi vähintäin 50%.
19052: säännöllisesti pääOman puutteessa rauen-            Edellä olevan perusteella ehdotamme
19053: neet, kun valtio ei ole niihin osuuksia mer-     eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19054: kinnyt. Kun nykyinen yleinen rahanpuute
19055: pienviljelijäin ikeskruud€SSa tekee mahdotto-             että hallitus laajentaisi pienviljeli-
19056: maksi uusien koneiden hankinnan sekä                   jäin maatalouskoneyhtymien tuke-
19057: yksityiselle että yhteisölle ilman valtion tu-         mt"stoimintaa siten, että valtio asian-
19058: kea ja jotta tämä sopivaksi osoittautu-                omaiste'n pienviljelijäin niin halu-
19059: nut pienmaataloutemme koneellistamis-                  tessa merkitsisi osuuksia kaikista
19060: muoto pääsisi edelleen suotuisasti kehitty-            asianomaisten muodostamista maa-
19061: mään, olisi määräyksiä muutettava niin,                talouskoneyhtymistä ja että valtion
19062: että valtio voisi osallistua kaikkiin pien-            osuuden alaraja korotettaisiln 50
19063: viljelijöiden perustarniin koneyhtymiin                %:iin.
19064:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
19065: 
19066:                 Mauri Perkonoja.                            Aimo Aaltonen.
19067:                 Eino Roine.                                 Eino Tainio.
19068:                                        Arv;o Riihimäki.
19069:                                                                                         437
19070: 
19071: IX,a5. -   Toiv. at N:o 172.
19072: 
19073: 
19074: 
19075: 
19076:                                Pyörtänö y. m.: Määrärahasta lainoiksi maalaissepille ajan-
19077:                                   mukaisten     työvälineiden   ja   -koneiden   hankkimista
19078:                                   varten.
19079: 
19080: 
19081:                                     Eduskunnalle.
19082: 
19083:   Maatalouden rationalisoimistoimenpitei-       yhteiskuntaryhmän      kansantaloudelliselta
19084: den johdosta on erilaisten maatalouskonei-      kannalta katsottuna varsin tärkeään työ-
19085: den ja ·Välineiden lukumäärä maassamme          hön, sitä tukien ja eteenpäin auttaen, ei
19086: vuosi vuodelta jatkuvasti ·kasvanut ja il-      ole kohtuutonta, että myös maalaisseppien
19087: meistä on, että tällainen kehitys tulee edel-   osuus huomioidaan.
19088: leenkin jatkumaan. Useimmat maamme yli             Edellä olevasta johtuen saavat allekir-
19089: 800: sta maalaissepästä ovat vähävaraisia,      joittaneet kunnioittaen ehdottaa eduskun-
19090: puuttuen heiltä taloudellisia edellytyksiä      nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19091: uusien työvälineiden ja -koneiden hankin-
19092: taan, ja näin ollen on kansantaloudellista               että hallitus ottaisi vuoden 1951
19093: tuhlausta, jos puutteellisilla työvälineillä          tulo-    ja     menoarvioesitykseensä
19094: joudutaan korjaamaan ja kunnostamaan                  40,000,000 markan määrärahan käy-
19095: useinkin ensiarvoisia ja kalliita maatalou-           tettäväksi halpakorkoisina lainoina
19096: den käytössä olevia koneita ja laitteita.             maalaissepille ajanmukaisten työvä-
19097:    Kun valtiovalta joutuu useinkin kiinnit-           lineiden ja ~koneiden hankkimista
19098: tämään vakavaa huomiota jonkin määrätyn               var·ten.
19099:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
19100: 
19101:                 Toivo Pyörtäuö.                           · Arvo Sä.velä.
19102:                 Ka.lle Kauh&nen.                            Veli Järvinen.
19103:                 Yrjö Kilpeläinen.                           Artturi Koskinen.
19104: 438
19105: 
19106: IX,a6. -     Toiv. al. N:o 173.
19107: 
19108:                                   Rytinki. y. m.: Toimenpiteistä metsien arvon kohottamiseksi.
19109: 
19110:                                        E d u s k u n n a ll e.
19111:   Viime vuosina on kantohinnattomien met- kuljetettaessa säästettäisiin rahtimaksuina
19112: säalueiden laajuus kehittynyt niin suureksi, silloin kun puutavara kuljetettaisiin sahat-
19113: ettei se ole koskaan aikaisemmin ollut niin tuna tavarana. Samalla sahateollisuuden
19114: laaja. Kun tämä kantohinnattoman metsä- kehittyessä laajoille alueille, metsälöihin,
19115: alan piiri on laajentunut yhä lähemmäksi antaisi se siellä asuvalle väestölle työmah-
19116: rintamaita, niin tämä on varmaan ollut dollisuuksia, joita näillä alueilla kipeästi
19117: syynä niihin moniin lausuntoihin ja kir- tarvitaan.
19118: joituksiin, joissa on esitetty erilaisia kei-      Todistuksena siitä, että metsälöihin pe-
19119: noja tämän kansantaloudenemme suurmer- rustetut piensahat voivat olla kohottamassa
19120: kityksellisen asian korjaamiseksi.               anetsien arvoa, osoittaa viime vuonna Lapin
19121:    Eräänä suurena ja tärkeänä tekijänä on läänissä kenttäsirkkelisahanomistajain tar-
19122: mainittu kuljetusverkoston luominen ja joamat kantohinnat kuutiojalalta, jotka
19123: kuljetustöiden rationalisoiminen. Tämä aja- hinnat eräissä tapauksissa saattoivat olla
19124: tus on aivan oikea. Ei niillä maamme jopa 10 markkaa kalliimmat kuutiojalalta
19125: metsäalueilla, joissa maantie- ja rautatie- kuin huutokaupassa tarjottiin, ja jotka oli-
19126: verkosto on harva, saada metsiemme arvoa sivat sahanneet sahatavaraa ulosvietäväksi.
19127: muuten kohoamaan kuin rakentamalla riit-           Valtio omistaa Pohjois-Suomessa kaikista
19128: tävän tiheä maantie- ja rautatieverkosto, enimmän metsiä ja sellaisiakin metsiä, jotka
19129: eikä väestön toimeentuloa turvatuksi.            metsänhoidon kannalta olisi ensi tilassa
19130:    Toisena tärkeänä keinona kantohinnatto- hakattava ja tilalle saatava kasvamaan
19131: mien metsäalueiden metsien arvon kohotta- uusi metsä. Koska kuitenkin pitkien uitto-
19132: jana ja siellä asuvan väestön toimeentulon ja muiden kuljetusmatkojen vuoksi metsille
19133: turvaajana, voidaan myöskin pitää pien- ei jää minkäänlaista arvoa, kantohintaa,
19134: sahateollisuuden kehittämistä metsälöihin, niin olisi valtiovallan ryhdyttävä tutkimaan
19135: raaka-ainelähteille. Onhan Ruotsissa sa- ja tukemaan niitä mahdollisuuksia, joita
19136: moin 'kuin meidänkin maassamme kenttä- piensahateollisuuden kehittymisellä raaka-
19137: sirkkelisahaus kehittynyt jo niin pitkälle, ainelähteille, metsälöihin, olisi ja miten se
19138: että voidaan sahata ulosvietäväksi kelpaa- tulisi vaikuttamaan metsien arvon, kanto-
19139: vaa sahatavaraa. Lisäksi on jokiin näillä hinnan, kohoamiseen.
19140: laajoilla metsäalueilla rakennettu pieniä           Edellä olevan perusteella ehdotamme
19141: raamisahoja, jotka voivat jalostaa raaka- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
19142: tavaran höylätavaraksi asti ja uusien ra- toivomuksen,
19143: kentamiseen on pienillä kustannuksilla pal-
19144: jon mahdollisuuksia olemassa.                               että hallitus kiireellisesti tutkitut-
19145:    Sahatavaran jalostamisen kautta raaka-                taisi, millä mahdollisilla tointen-
19146: ainelähteillä, metsälöissä, säästyttäisiin siitä         pite~1lä saataisiin metsiemme arvo
19147: puutavaran hiulkkaan joutumisesta, mitä ta-              kohoamaan ennen kaikkea siellä,
19148: pahtuu pitkissä uitoissa hukkumisen ja                   missä on pitkät uitto- ja muut kul-
19149: muun hukkaan joutumisen kautta. Kaikki                   jetusmatkat satamiin ja teollisuuslai-
19150: sahatavara saataisiin ensiluokkaiseksi, sitä             toksiin, ja ryhtyisi asian vaatimiin
19151: ei turmelisi vesi kuten uitettaessa pitkiä               toimenpiteisiin.
19152: matkoja tapahtuu. Autoilla ja rautateitse
19153:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950.
19154:            Eino Rytinki.               Viljami Kalliokoski.         Yrjö Hautala.
19155:            Heikki Soininen.            Janne Koivuranta.            Erl. Haapaniemi.
19156:            Atte Pakkanen.              Kustaa Tiitu.                Niilo Ryhtä.
19157:            M. 0. Lahtela.              Kerttu Sa.alasti.            Väinö Rankila.
19158:                                        Toivo B. Kinnunen.
19159:                                                                                           439
19160: 
19161: IX,s7. -     Toiv. al. N:o 174.
19162: 
19163: 
19164: 
19165: 
19166:                                   Miettunen y. m.: Pohjois-Suomen maanjako-olojen paran-
19167:                                     tamista koskevan tutkimuksen suorittamisesta.
19168: 
19169: 
19170:                                       Eduskunnalle.
19171: 
19172:   Kannattavan maatilatalouden eräs tärkeä        kin niin tärkeä, että valmistaviin toimen-
19173: edellytys on se, että tilan maat eivät ole       piteisiin tässä suhteessa olisi nopeasti ryh-
19174: haitallisen kaukana talouskeskuksesta, ja        dyttävä. Esimerkiksi yhdessä pitäjässä
19175: että viljelyspalstojen muoto ja sijainti te-     suoritettu perusteellinen tutkimus siitä, mi-
19176: kee tehokkaan työn käytön mahdolliseksi.         ten paljon tarko~tuksenmukaisilla jakotoi-
19177: Pohjois-Suomen maatalousoloissa on tässä         menpiteillä voitaisiin maatalouden kannat-
19178: suhteessa erittäin suuria puutteellisuuksia.     tavuusedellytyksiä parantaa, olisi omiansa
19179: Ne ovat huomattavalta osalta peräisin jo         vaikuttamaan tehokkaalla tavalla viljelijä-
19180: isojaon toimeenpanon ajoilta, jolloin ran-       väestön mielipiteisiin ja valmistamaan maa-
19181: nikko- ja jokikalastusmahdollisuudet vai-        perää uudistuksen myöhemmin tapahtu-
19182: kuttivat ratkaisevasti siihen, että kaikki ha-   valle suorittamiselle.     Jakosuunnitelmaa
19183: lusivat saada tilojen tonttipaikat joko ran-     koskevan tutkimuksen yhteydessä olisi
19184: nikolle tai 'jokivarteen. Viljelmien pirsto-     myöskin selvitettävä missä laajuudessa val-
19185: minen perinnönjakojen yhteydessä on jat-         tion toimesta olisi taloudellisesti myötävai-
19186: kuvasti pahentanut tilannetta, koska pals-       kutettava kysymyksessä olevan uudistuksen
19187: tat on yleensä halkaistu, talouskeskusten        toimeenpanoon, ennenkuin hanke voisi käy-
19188: jäädessä entisille paikoille. Esimerkiksi        tännössä tarvittavine siirtoineen onnistua.
19189: Kemi- ja Torniojokilaaksoissa ovat viljelys-     Tutkimuksen kohteeksi sopivia pitäjiä on
19190: palstat täten muodostuneet erittäin epätar-      Lapin läänissä runsaasti. Tyypillisimpiä
19191: koituksenmukaisiksi, pitkiksi ja kapeiksi.       tässä suhteessa olisivat Kemin maalaiskunta
19192: Kun ulompana jokirannasta, jokivarsien           ja Tervolan pitäjä.
19193: pituussuunnassa, sijaitsevat yleensä vilje-         Edellä olevan perusteella ehdotamme
19194: lysarvoltaan hyvälaatuiset suot, on niiden       kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
19195: kannattava viljelys monissa tapauksissa          vomuksen,
19196: suuresti vaikeutunut epätarkoituksenmu-
19197: kaisten jako-olojen vuoksi.                               että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
19198:    Insinöörivoimien puutteen ja viljelijäin            toimenpiteisiin Pohjois-Suomen maan-
19199: vanhojen ennakkokäsityksien vuoksi ei ole              jako-olojen parantamista koskevan
19200: Qdotettavissa, että nykyisiin jako-oloihin             yksityiskohtaisen tutkimuksen suorit-
19201: saataisiin suurisuuntaisten uusjakojen muo-            tamiseksi sopivaksi katsottavassa pi-
19202: dossa nopeasti korjauksia. Asia on kuiten-             täjässä Lapin läänissä.
19203: a.~
19204:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1950.
19205: 
19206:            Martti Miettunen.          M. 0. Lahtela.             Markus Nisik:ala.
19207: 440
19208: 
19209: IX,as. -   Toiv. al. N :o 175.
19210: 
19211: 
19212: 
19213: 
19214:                                  Luostarinen y. m. : Ruokamullan talteenottamisesta raken-
19215:                                    nusten ja teiden rakentamisen yhteydessä.
19216: 
19217: 
19218:                                      Eduskunnalle.
19219: 
19220:   Viittaan vuoden 1947 valtiopäivillä jättä-             että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
19221: :m.ä.äni toivomusaloitteeseen n:o ~20 toimen-         siin tutkimuksen toimittamiseksi siitä,
19222: piteistä ruokamullan hukkaan joutumisen               m~'Uä tavoin rakennusten ja teiden
19223: estä.miseksi ra~erunusten ja teiden raken-            rakentamisen y}tteydessä voitaisiin
19224: tamisen yhteydessä. trämä aloite jäi maa-             estää kansantaloudellisesti ensiarvoi-
19225: talousvaliokunnassa käsittelemättä ennen              sen tärkeän ruokamullan joutuminen
19226: vaaleja ja niin ollen raukesi. Kun asia               hukkaan, ja ryhtyisi tutkimuksen ai-
19227: tärkeytensä vuoksi ei saisi kokonaan unoh-            heuttmniin toimenpiteisiin.
19228: tua, niin edellä mainitun aloitteen perus-
19229: teluihin viitaten ehdotamme eduskunnan
19230: päätettäväksi toivomuksen,
19231:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
19232: 
19233:                  Aino Luostarinen.                         Kusti Eskola.
19234:                  Vieno Simonen.                            Atte Pakkanen.
19235:                  Kerttu Saalasti                           Jalmari Pusa.
19236:                  Antti J. Rantamaa..                       Jussi Lappi-Seppälä.
19237:                  Markus Niskala..                          L. 0. Hirvensalo.
19238:                  Lennart Helja.s.
19239:                                                                                            441
19240: 
19241: IX,s9. -   Toiv. al. N:o 176.
19242: 
19243: 
19244: 
19245: 
19246:                                 E. Pusa y. m.: Kotivoin ja -juuston valmistuksen neuvon-
19247:                                    nasta.
19248: 
19249: 
19250:                                     E d u s k u n n a II e.
19251: 
19252:    Kotivoin ja -juuston valmistus on             näiden tuotteiden menekki ja lisätä tuo-
19253: maamme syrjäseuduilla, varsinkin pienvil-        tannon kannattavuutta. Kotivoin valmis-
19254: jelmillä, varsin huomattavaa. Ennen sotia        tuksen merkitystä arvosteltaessa ei ole syytä
19255: oli kotivoin osuuskoko voin tuotannosta          unohtaa että tämän tuotannon sivutuotteet,
19256: miltei puolet; vuonna 1938 esim. nousi koti-     kuorittu maito ja kirnupiimä, ovat talou-
19257: voin valmistusmäärä n. 24 milj. kiloon, kun      dellisimmin käytettävissä pienviljelmäta-
19258: taas meijerivoita valmistettiin n. 33 milj.      louksissa näiden omiin tarpeisiin.
19259: kiloa. Vaikkakin kotivoin valmistus on             Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
19260: vähentymässä, niin se on edelleen sangen         kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
19261: tärkeä tekijä monen pienviljelijän talou-        vomuksen,
19262: dessa. Siitä huolimatta ei kotivoin eikä
19263: myöskään kotijuustojen valmistuksen neu-                   että hallitus kiireeUisesti tutkitut-
19264: vonnan hyväksi ole tehty mitään. Vain ani               taisi, millä tavoin tarkoituksenmukai-
19265: harvan maatalouskoulunkaan ohjelmassa on                simmin olisi aikaansaatavissa sellai-
19266: tätä neuvontaa.                                         nen kotivoin ja -juuston valmistuk-
19267:    Tiettyä kuitenkin on, että oikein tehtynä            sen neuvonta, että se kohottaisi näi-
19268: kotivoi on parasta herkkuvoita ja kotijuus-             den tuotteiden laatua ja siten pa-
19269: tot hyvin haluttuja lisiä kaupunkilaistenkin            rantaisi pienUlojen omistajien mah-
19270: ruokavaliossa. Ensiluokkaista kotivoita ja              dollisuuksia ko. tuotteiden markki-
19271: tarkoituksenmukaisesti valmistettuja koti-              noijina.
19272: juustoja tuottamalla voitaisiin varmentaa
19273:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
19274: 
19275:                 E. Pusa.                                      Edvard Pesonen.
19276:                                  Hilma Koivulahti-Lehto.
19277: 
19278: 
19279: 
19280: 
19281:                                                                                               56
19282: 442
19283: 
19284: IX,4o. -   Toiv. al. N:o 177.
19285: 
19286: 
19287: 
19288: 
19289:                                 Sa.rjala. y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja menoar-
19290:                                     vioon väkilannoitteiden hintain säilyttämiseksi tulevana
19291:                                     lannoituskautena nykyisellä tasollaan.
19292: 
19293: 
19294:                                      E d u s k u n n a 11 e.
19295: 
19296:    Kaikkein merkittävin tekijä maatalous- oli nykyistä pienempi Ja väkilannoitteiden
19297: tuotantomme nousuun ja kannattavaisuu- !käyttö vähäistä, tuotiin maahan leipäviljaa
19298: teen on väkilannoitteiden käyttö. Tämä sel- keskim. 512.4 milj. kg vuodessa. Ensimmäi-
19299: viää mm. alempana mainituista numerotie- sen maailmansodan aikana ja sen jälkeen-
19300: doista.                                        kin kärsi kansamme suoranaista nälänhätää
19301:    Vuosina 1921-26, jolloin väkilannoittei- kun riittävää viljantuontia ei saatu aikaan.
19302: den käyttö oli vielä vähäistä, sato oli maas- Väkilannoitteiden tuonnin ansiosta väheni
19303: samme keskimäärin 970 yksikköä ha: lta. leipäviljan tuonti niin, että se vuonna 1938
19304: Seuraavina vuosina väkilannoitteiden käyttö oli n. 50 milj. kg eli vain 10% vuosien
19305: lisääntyi nopeasti ja saavutti huippuennä- 1911-15 määrästä, vaikka väkiluku oli
19306: tyksen v. 1937, mirikä jälkeen satokin nousi lisääntynyt yli 600,000 hengellä.
19307: 1,585 yksikköön ha. Sato oli siis yli 50 %       Kuten edellä on tullut mainituksi, mer-
19308: suurempi kuin keskimäärin 1921-26. Vii- kitsee väkilannoitteiden tuonti, verrattuna
19309: meisten sotavuosien aikana, jolloin fosfori- elintarvikkeiden tuontiin n. 4-6 miljardin
19310: lannoitteita ei saatu juuri ensinkään, mutta markan suuruista ulkolaisen valuutan sääs-
19311: typpi- ja kalilannoitteita eräinä vuosina töä. Tämän, mitä suuriavoisimman edun
19312: melkoisesti, ryöstettiin maasta kasveille ohella lisää väkilannoitteiden käyttö mah-
19313: välttämättömät fosfaattivarat niin tyhjiin, dollisuuksia suurelle osalle kansasta tehdä
19314: että sadot alenivat suureksi osaksi tämän työtä kotona maataloudessa ja parantaa sen
19315: vuoksi alle 1921-26 satojen ja pysyivät kannattavaisuutta. Tällä seikalla on aina,
19316: sellaisina v. 1947, jolloin tilanne alkoi rat- mutta varsinkin nyt, jolloin työttömyys pe-
19317: kaisevasti parantua.                           loittavasti uhkaa, erittäin huomionarvoinen
19318:    Vuodesta 1946 alkaen on väkilannoite- merkitys.
19319: määrät voitu valtion toimenpitein pitää n.       Vaikka viime vuosina käytetyt, melko
19320: kaksinkertaisina sodan edellisiin vuosiin suuret fosfaattilannoitemäärät vaikuttavat
19321: verrattuna. Sadot ovat myöskin alkaneet satoja kohottavasti vielä monia vuosia
19322: huomattavasti kohota. Kun vuosina 1941 eteenpäin, olisi edelleen pyrittävä niihin ta-
19323: -45 saatiin maassa 2,546 milj. satoyksik- votteisiin, joita 1945 asetettiin, nimittäin
19324: köä, oli se jo vuosina 1948-49 hallavahin-        75,000 tn fosforihappoa,
19325: goista huolimatta keskim. 3,320 milj. sato-       30,000 tn kalia ja
19326: yksikköä. Merkitsemällä satoyksikön hin-         15,000 tn typpeä, (myöhemmin koroitettu
19327: naksi 15: - mk, saadaan sadon lisäyksen             30,000 tn),
19328: arvoksi 11.6 miljardia markkaa vuodessa.
19329: Väkilannoitteisiin on käytetty ulkolaista jotta välttyisimme rasittavilta elintarvik-
19330: valuuttaa v. 1948 1,545.6 milj. ja v. 1949 keiden tuonnilta ulkomailta.
19331: 1,626.3 milj. markkaa. Tämä osoittaa, ku-         Suomen markan huononemisen vuoksi tu-
19332: ten mm. professori Tuorila aikoinaan väitti, levat ulkomailta ostettavat väkilannoitteet
19333: että ostamalla ulkomailta väkilannoitteita ja niiden raaka-aineet nousemaan 20-40%,
19334: päästään vähintäin 4 kertaa pienemmällä joten väkilannoitteiden hintoja on pakko
19335: valuuttamäärällä, kuin tuomalla ulkoa val- melkoisesti koroittaa. Tämä tulisi puoles-
19336: miita elintarvikkeita. Tilastot osoittavat, taan heikentämään niiden menekkiä, kuten
19337: että vuosina 1911-15, jolloin peltoalamme viime vuoden kokemus osoittaa.
19338:                                   IX,4o. -      Sarjala y. m.                             443
19339: 
19340:   Kun rahan puute maaseudulla jatkuvasti          1. 7. 1950-30. 6. 1951 käytettäväksi saa-
19341: suurenee, ei maanviljelijöillä ole mahdolli-      ava valtion varoja väkilannoitteiden han-
19342: suuksia ostaa väkilannoitteita sellaisia mää-     kintahintojen alentamiseksi 1,250 milj. mk.
19343: riä kuin kansamme ravitseminen halvimmin            Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
19344: keinoin edellyttäisi. Tämä tietäisi lisäänty-     nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
19345: vää ulkomaisen valuutan käyttöä ja myös           vomuksen,
19346: työllisyystilanteen heikkenemistä. Kun yllä-                että hallitus antaisi Eduskunnalle
19347: olevassa viitattu kehitys ei ole sen parem-              esityksen niin suuren määrärahan
19348: min maatalouden kuin koko kansantalou-                   ottamisesta lisäyksenä vuoden 1950
19349: denkaan edun mukainen, olisi ryhdyttävä                  tulo- ja menoarvioon, että väkilan-
19350: toimenpiteisiin väkilannoitteiden hintojen               noitteiden hinnat lannoitusvuonna
19351: säilyttämiseksi samalla tasolla kuin kulu-               1. 7. 1950-30. 6. 1951 voidaan säi-
19352: vana lannoitusvuonna. Sitä varten olisi                  lyttää nykyisellä tasolla.
19353:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
19354: 
19355:                 Wiljam Sarjala.                                 Toivo H. Kinnunen.
19356:                 Arvo Sävelä.                                    Samuli Simula.
19357:                 Lauri Leppihalme.                               Yrjö Hautala.
19358:                 Viljami Kalliokoski.                            Lauri Laine.
19359:                 Akseli Brander.                                 Lauri Murtomaa.
19360:                 Kerttu Saalasti.                                Matts Forss.
19361:                 Heikki Soininen.                                Heildrl Ala-Mäyry.
19362:                 Aino Luostarinen.                               Jalmari PUS'a.
19363:                 Verner Korsbäck.                                Lennart Heljas.
19364:                 Albin Wickman.                                  Jalmari Linna.
19365:                 Albert Brommels.                                Väinö Olmto.
19366:                 Tahvo Rönikkö.                                  Kalle Joukanen.
19367:                 Eino Laitinen.                                  T. N. Vilhula.
19368:                 Eino Palovesi.                                  L. 0. Hirvensalo.
19369:                 Martti Miettunen.                               J. E. Lampinen.
19370:                 Heikki Simonen.                                 Yrjö I. Antila.
19371:                 Martti Suntela.                                 Matti Heikkilä.
19372: 444
19373: 
19374: IX,41. -   Toiv. a.l. N:o 178.
19375: 
19376: 
19377: 
19378: 
19379:                                  Kailliokoski y. m.: N. s. katoavustusmiljardin käyttöperus-
19380:                                     teiden muuttamisesta.
19381: 
19382: 
19383:                                      E d u s k u n n a 11 e.
19384: 
19385:    Vuoden 1949 viimeisessä tulo- ja meno-        peasti aikaansaada. Avustusten saanti tosin
19386: arviossa osoitettiin 1 miljardin mar!kan         varmistaa klevätkylvöjen suorittamismahdol-
19387: suuruinen määräraha käytettäväksi sano-          lisuuden, mutta nykyhetken toimeentulo-
19388: tun vuoden aikana sattuneesta kadosta va-        vaikeuksiin ei avustuksilla ole suurta vai-
19389: hinkoja kärsimään joutuneiden maanviljeli-       kutusta.
19390: jäin avustamiseksi. Avustusmäärärahan               Katoseutujen viljelijöiden vaikeudet ovat
19391: jakoperusteet tulivat määrätyiksi sellaisiksi,   kuitenkin juuri nyt suurimmillaan varsin-
19392: että avustuksia voidaan käyttää ainoastaan       kin siellä, missä metsätöitä ja niiden avulla
19393: siementen, väkilannoitteitten ja väkirehu-       saatavia ansiotöitä ei ole, ja sielläkin, missä
19394: jen ostoon. Mainitut jakoperusteet tulivat       metsätöitä on, ovat vaikeudet pian edessä,
19395: tällaisiksi sen johdosta, että eduskunnalla      koska työt loppuvat nopeasti ja koska niistä
19396: ei ollut mahdollisuutta laajentaa hallituk-      saatavat ansiot eivät riitä pitkiksi ajoiksi
19397: sen esittämiä jakoperusteita eikä edusta-        töiden päättymisen jälkeen. Juuri tällai-
19398: jilla valtiopäiväjärjestyksen ja työjärjes-      sissa oloissa ennen kevättä ja kesää tarvit-
19399: tyksen mukaisesti katsottu olevan oikeutta       taisiin kipeästi avustuksia käytettäväksi
19400: tehdä aloitteita lisämenoarvioon sisältyvän      myös syömäviljan ja ruokaperunain ostoon
19401: hallituksen esityksen muuttamiseksi.             sekä niiden verojen suorittamiseen, joista
19402:    Sanomalehdissä esiintyneiden tietojen         vaikeuksissa olevia viljelijöitä uhkaa ulos-
19403: mukaan ovat katoavustusten jakamista kos-        otto. Järjestämällä avustusten käyttömah-
19404: kevat valmistelutoimenpiteet edistyneet          dollisuudet mainituin tavoin voitaisiin avus-
19405: niin pitkälle että avustusten jakamiseen         tusten kautta todella tehokkaasti vaikuttaa
19406: katsotaan voitavan ryhtyä jo tämän kuun          viljelijäkunnan toimeentuloon. Kylvöjen
19407: lopussa. Kertoessaan jakamisen ajasta ovat       tekoakaan ei siten vaarannettaisi, koska
19408: viranomaiset esittäneet sellaisen optimisti-     kylvöjen suoritetuksi tulemisen turvaami-
19409: sen käsityksen, että katoavustusten turvin       seksi kuitenkin olisi käytettävissä kato-
19410: olisi katoseutujen viljelijäin toimeentulo       avusutsten pääosa ja koska miltei kaikki
19411: pääasiassa turvattu uuteen satoon asti.          katoalueen viljelijät saavat myös n. s. tuo-
19412:    Siten suunnitellulla katoavustukSen jaka-     tantomiljardeista aVJUStusta vii>kilannoittei-
19413: misella kuin minkälaisesta nyt on kysymys,       den ostoon.
19414: ei kuitenkaan ole suurta vaikutusta vilje-          Edellä esitetyillä järjestetyillä olisi aivan
19415: lijäkunnan toimeentuloon. Ainoastaan se          erikoisen kiire. Yhtäältä siksi, että avus-
19416: osa avustusmääristä, joka on käytettävissä       tuksia on ilmoitettu lähitulevaisuudessa
19417: väkirehujen ostoon, välittömästi edistää         ryhdyttävän jakamaan. Olisi tietenkin tar-
19418: viljelijäin toimeentuloa tällä hetkellä. Tä-     koituksenmukaista, että avustukset heti
19419: män avustuksen osan vaikutus ei kuiten-          niitä jaettaessa annettaisiin sellaisilla pe-
19420: kaan voi olla kovin suuri, koska täten voi-      rusteilla, ettei näitä perusteita myöhemmin
19421: daan käyttää vain osa avustuksista ja koska      tarvitsisi käydä muuttamaan. Toinen syy
19422: yhtäältä rajoitettu :eläinten lUJkumäärä ja      järjestelyn kiireellisyyteen on, kuten edellä
19423: niiden tottumattomuus voimakkaaseen ruo-         jo on tullut sanotuksi, ne toimeentulovai-
19424: kintaan vaikuttavat sen, että kovin suuria       keudet, joissa katoalueen viljelijäkunta
19425: karjataloustuotannon lisäyksiä ei voida no-      parhaillaan elää.
19426:                                  IX,41. -   iKalli.,koski y. m.                             445
19427: 
19428:   Edellä olevan perusteella kunnioittaen                 perusteitten muuttamiseksi siten, että
19429: ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-                  osa mainitusta määrärahasta vahin-
19430: muksen,                                                  koa kärsineille v~'ljelijöille myönnet-
19431:          että hallitus kiireellisesti ryhtyisi           tävistä avustuksista voitaisiin käyt-
19432:       toimenpiteisiin viime vuoden viimei-               tää verojen maksuun sekä syömä-
19433:       sessä lisämenoarviossa myönnetyn                   viljan ja ruokaperunain ostoon.
19434:       n. s. katoavustusmilj(J)r'dirn käyttö-
19435:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
19436: 
19437:                  Viljami Kalliokoski.                        Juhani Leppälä.
19438:                  Kusti Eskola.                               Vihtori Vesterinen.
19439:                  Yrjö Hautala.                               V. J. Sukselainen.
19440:                  Eino Palovesi.                              T. N. Vilhula.
19441:                  Eino Rytinki.                               M. 0. Lahtela.
19442:                  Matti Mii.kiki.                             Atte Pakkanen.
19443:                  L. 0. Hirvensalo.                           Tahvo Rönkkö.
19444:                  J. Koivisto.                                Kauno Kleemola.
19445: 446
19446: 
19447: IX,4z. -   Toiv. al. N:o 179.
19448: 
19449: 
19450: 
19451: 
19452:                                 Hautala. y. m.: Määrärahasta hallavahinkojen korvaamiseksi
19453:                                   maanviljelijöille.
19454: 
19455: 
19456:                                     E d u s k u n n a ll e.
19457: 
19458:    Valtion varsinaiseen tulo- ja menoarvioon    !kato laajentuessaan harvinaisen al31S ete-
19459: on varattu jatkuvasti määräraha mm. rae-        läänkin aiheutti hallan muodossa viljelijä-
19460: sadevahinkojen korvaamiseksi viljelijöille.     väestölle noin 3 miljardin markan tap-
19461:  Tosin varsin pieni, mutta kuitenkin. Sen       piot, josta vain noin kolmannes tullaan
19462: sijaan hallavahinkojen korvaamiseen ei ole      valtion toimesta korvaamaan.
19463: koskaan ennakolta kiinnitetty mitään huo-          Tällaiset suuret kadot vaativatkin omat
19464: miota. Yleensä on hallakysymyksen hoita-        erikoistoimenpiteensä niinkuin 1948-49
19465: misessa ollut hyvin paljon toivomisen va-       katojen suhteen on suoritettukin. Mutta
19466: raa.                                            täydellä syyllä olisi varauduttava hoita-
19467:    Vaikka lähinnä vv. 1948-49 kokemukset        maan myös pienempiä ja rajoitetuimmilla-
19468: pakottavatkin tunnetulla katoalueelia pyr-      kin alueilla sattuneita hallan aiheuttamia
19469: kimään ehkä huomattavaankin tuotanto-           katolkysymyksiä. Ja kun enirmnissä tapauk-
19470: suunnan tarkistukseen, niin kokonaan luo-       sissa halla on juuri syrjäseutujen ja köy-
19471: puminen esim. perunan ja viljan viljelyk-       himmän viljelijäväestön vakinaisin vieras,
19472: sestä ei voi tulla edes kysymykseen min-        niin erikoisesti tästäkin syystä olisi tarvetta
19473: käänkokoisilla tilatyypeillä edellämainituis-   varautua asian hoitamiseen. Vakuuttavim-
19474: sakaan olosuhteissa.                            min se voisi tapahtua siten, että valtion
19475:    On valitettavaa, että oloissamme puuttuu     varsinaiseen     talousarvioon    varattaisiin
19476: tarkat tiedot katotappioista pitemmältä         edellä mainittua tarkoitusta varten kohtuul-
19477: ajalta. Mutta sodan aikainen ja sen jäl-        linen siirtomääräraha. Sen vuoksi ja edellä
19478: keinen maatalouteen kohdistunut erittäin        esitetyn perusteella ehdotamme eduskunnan
19479: moninainen puristus sekä esim. v. 1942 ja       hyväksyttäväksi toivomuksen,
19480: 1944 osittaiset kadot johtivat maatalouden
19481: erikoisesti pohjoisissa osissa maata sellai-               että hallitus ottaisi vuoden 1951
19482: seen tilanteeseen, että vuoden 1948 kadon               valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
19483: aiheuttaessa ja noin ,puolen miljardin mar-             siirtomäärärahan hallan aiheutta-
19484: kan tappion varsin rajoitetulla alueella, oli           mien vahinkojen korvaamista varten.
19485: valtion väliintulo jo vihdoin välttämättö-              maanviljelijöille.
19486: myys. Ja sitä enemmän kun vuoden 1949
19487:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
19488: 
19489:                 Yrjö Hautala.                                 Johannes Virolainen.
19490:                 Väinö Rankila.                                Atte Pakkanen.
19491:                 Kusti Eskola.                                 Eino Rytinki.
19492:                 Veikko Vennamo.                               Antti J. Ra.ntamaa.
19493:                 Kerttu Saalasti.                              Yrjö Saari.
19494:                                         Niilo Ryhtä.
19495:                                                                                            447
19496: 
19497: IX,4a. -   Toiv. a.l. N:o 180.
19498: 
19499: 
19500: 
19501: 
19502:                                  MU$tonen y. m,.: Esityksen antamisesta laiksi hallan, rae-
19503:                                    sateiden ja muiden luonnonvitsausten aiheuttamien va-
19504:                                    hinkojen korvaamisesta.
19505: 
19506: 
19507:                                      E d u s k u n n a ll e.
19508: 
19509:    Jo kahtena perättäisenä kesänä on halla          Nykyisten olosuhteiden vallitessa joutuu
19510: aiheuttanut huomattavia vahinkoja laajoilla      pienviljelijä, erityisesti pohjois-suomalainen
19511: pohjois-suomalaisilla alueilla. Tämä tästä       pienviljelijä elämään ja työskentelemään
19512: syystä maataloutta kohdannut onnettomuus         ainaisen epävarmuuden tilassa. Jos hallan,
19513: ei kuitenkaan ole ollut edes nykyisen suku-      raesateiden tai jonkun muun syyn aiheut-
19514: polven elinaikana harvinainen muuta kuin         tama onnettomuus muodostuu paikalliseksi,
19515: vahinkojen suuruuden ja onnettomuuden            niin viljelijällä ei ole olemassa sanottavasti
19516: esiintymisalueen laajuuden vuoksi. Kol-          minkäänlaisia toiveita niiden korvaami-
19517: mattakymmentä vuotta sitten halla niin-          sesta siinäkään tapauksessa, että vuoden työ
19518: ikään liikkui laajoilla alueilla ja aiheutti     on saattanut mennä kokonaan hukkaan.
19519: suuria vahinkoja. Jossain määrin sitä esiin-     Asianomainen perheineen joutuu silloin
19520: tyy Pohjois-Suomessa ja muuallakin lähes         taistelemaan vaikeuksia vastaan omin puut-
19521: joka vuosi. Kaiken lisäksi halla ei ole ai-      teeliisin mahdollisuuksin.
19522: noa maataloudelle vahinkoja aiheuttava te-          Maataloutta on pakko pyrkiä harjoitta-
19523: kijä. Muutama vuosi sitten aiheuttivat rae-      maan maamme kaikissa osissa. Siihen täh-
19524: sateet esiintymisalueellaan varsin perus-        tääviä ovat valtiovallankin toimenpiteet.
19525: teellisen tuhon. Eräinä kuluvan vuosikym-        Selvää myös on, että maataloutemme laa-
19526: menen alun kesinä kuivuus osassa maata           jentumisen suurimmat mahdollisuudet ovat
19527: vähensi suuresti satoa ja 1939-1940 talven       Pohjois-Suomessa. Mutta toimeentulon epä-
19528: pakkaset aiheuttivat suurimmassa osassa          varmuutta ja vaikeuksia lisäävänä tekijänä
19529: hedelmäpuutarhojamme melkein täydellisen         siellä ainakin toistaiseksi esiintyvät jatku-
19530: tuhon. Poikkeuksellisesti voivat myöskin         vasti uhkaamassa olevat hallat.
19531: tulvat, niittymadot ja kasvitaudit aiheut-          Valtiovalta edistää ja tukee monin eri
19532: taa hyvinkin tuntuvia vahinkoja.                 tavoin kaikkiakin elinkeinoja ja niiden har-
19533:    Milloin jostain näistä syistä johtuneet       joittajia. Markkinoille tuottava maatalous
19534: onnettomuudet ovat muodostuneet huomat-          sitä on saanut hyvin runsain määrin. Val-
19535: tavan suuriksi ja kohdanneet huomattavan         tiovalta ,raivaa" vientiteollisuudelle mark-
19536: suuria väestöryhmiä, on myöskin valtio-          kinat. Se tukee sitä valuuttapolitiikallaan.
19537: valta kiinnittänyt niihin huomiota ja anta-      Niinikään valtiovalta turvaa maahantuotta-
19538: nut ainakin jossain määrin apuaan enim-          jat mahdollisten valuuttakurssivaihteluiden
19539: min hätään joutuneiden avustamiseksi.            tappioilta. Lainsäädännön määrittelemin
19540: Näin on tapahtunut kahtena viime vuonna,         toimenpitein on siirtoväelle ja muillekin
19541: jolloin eduskunta myönsi varoja hallan ai-       sotien johdosta omaisuutensa menettäneille
19542: heuttamista vahingoista kärsimään joutu-         pyritty korvaamaan heidän menetyksensä.
19543: neille. Täten annettavana avulla on kui-         Kaiken tämän kanssa yhdenmukaista olisi,
19544: tenkin aina ollut tilapäisen ja köyhäinhoi-      että myöskin pääasiallisesti omalla ja per-
19545: dollisen avunarinon luonne ja toimenpiteet-      heensä jäsenten työllä toimeentulonsa saa-
19546: kin ovat sen vuoksi olleet enemmän tai vä-       valle talonpoikaistolle turvattaisiin toimeen-
19547: hemmän summittaisia ja myöhästyneitä,            tulo ja työntulokset siinäkin tapauksessa,
19548: eikä avunanto aina ole ollut täysin oikeaan      että halla, raesateet tai joku muu syy on
19549: osuvaa.                                          nämä tulokset turmellut. V aitiovallan olisi
19550: 448                                IX,43. -    ILdilavahingot.
19551: 
19552: tässä suhteessa annettava talonpoikaistolle        hetta. Korvaukset olisi tietystikin makset. ·
19553: jatkuvasti voimassaoleva varmuus.                  tava rahassa.
19554:    Tällaisen varmuuden voisi antaa vain               Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
19555: sellainen pysyväisesti voimassaoleva laki,         ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
19556: jolla pääasiallisesti omalla ja perheensä          toivomuksen,
19557: jäsenten työllä toimeentulonsa saavalle ta-
19558: lonpoikaistolle korvattaisiin luonnonvitsaus-              että hallitus kiireellisesti valmis-
19559: ten aiheuttamat vahingot ja jolla määri-                 tuttaisi ja jättäisi EdUskunnalle esi-
19560: teltäisiin siinä suhteessa toteutettavien toi-           tyksen pysyväiseksi laiksi hallan, rae-
19561: menpiteiden laatu ja laajuus. Pienten vil-               sateiden ja muiden luonnonvitsaus-
19562: jelmien omistajille korvausten tulisi olla               ten aiheuttamien vahinkojen korvaa-
19563: täysimääräisiä. Suurten ja suurehkojen                   miseksi pääasiallisesti omalla ja per-
19564: viljelmien omistajille ja sellaisille, joilla on         heensä jäsenten työllä toimeen-
19565: huomattavasti muuta tuloa tuottavaa omai-                tulonsa saavalle talonpoikaistolle.
19566: suutta, korvausten maksamiseen ei olisi ai-
19567:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
19568: 
19569:                   J. Mustonen.                                   Antto Pnmnila..
19570:                   E. Tainio.                                     Irma. Torvi.
19571:                   Arvo Riih.imäki.                               Elli Stenberg.
19572:                   M. Jäninen.                                    Vilhelm Riihinen.
19573:                   E. Hietanen.                                   Aimo Aaltonen.
19574:                                               Yrjö Murto.
19575:                                                                                             449
19576: 
19577: IX,44. -   Toiv. 811.. N :o 181.
19578: 
19579: 
19580: 
19581:                                    Rytinki y. m. : Toimenpiteistä leipäviljan ja viljatuotteiden
19582:                                       kuluttajahinnan alentamiseksi Pohjois- ja Itä-Suomen
19583:                                       kato- ja alituotantoalueilla.
19584: 
19585: 
19586:                                         Eduskunnalle.
19587: 
19588:   Maataviljelevän väestön pyrkimyksenä heinäkuun 1 päivänä 1949, on herättänyt
19589: on aina ollut ja on vielä edelleenkin se, että huomiota. Silloinhan ei ollut vielä kysy-
19590: kaikkien kansalaisten on saatava kohtuulli- myksessä kotimaiselle uudelle viljasadolle
19591: nen korvaus (palkka) siitä työstä, mitä hintojen kohottamisesta, vaan kysymyksessä
19592: työtä itsekukin kansalainen suorittaa. Tämä on kai ollut muut syyt. Tässä yhteydessä
19593: tarkoittaa myöskin sitä, että niillä alueilla, ori huomattava myöskin se, että viljanhin-
19594: missä on mahdollisuus viljellä leipäviljaa, nan kohoamispäätöksen mukaisesti tuotta-
19595: on viljasta saatava sellainen hinta, että vil- jain saama hinnan lisä on ollut 4-5 mark-
19596: jelijät saavat työstään kohtuullisen kor- kaa leipäviljakilolta. Sen sijaan kuluttajat
19597: vauksen ja tuotantokustannuksia vastaavan ovat joutuneet maksamaan 28-30 markkaa
19598: hinnan. Mutta maastamme löytyy sel- leipäjauhokilolta, joten viljakaupassa esiin-
19599: laisia alituotantoalueita, joilla alueilla ei tyvä marginaali, tuottajan saaman ja ku-
19600: luonnonesteiden vuoksi ole mahdollisuutta luttajan maksaman hinnan ero on ihmeel-
19601: kehittää viljan viljelystä edes omassa ta- lisen suuri.
19602: loudessa tarvittavaa määrää, puhumatta-           Leipäviljan hinnan alentamisen puolesta
19603: kaan kauppaan tuotettavasta viljasta.          Pohjois-Suomen alituotantoalueena puoltaa
19604:    Kun näiden alueiden viljelijöille ei ole myöskin se, että näillä alueilla on kahtena
19605: vielä tähän mennessä ryhdytty kehittämään edellisenä vuonna tuhonnut halla kaiken
19606: eikä tukemaan sellaisia viljelystuotteita, viljan ja perunan. Alueella, jossa halla on
19607: jotka menestyisivät näillä viljan alituotan- - vieraillut vähintäin yhden kerran viidessä
19608: toalueilla, niin väestölle olisi korvattava se vuodessa ja jotka hallan aiheuttamat va-
19609: viljan hinnan kohottamisesta aiheutunut hingot jäävät useimmiten korvaamatta ja
19610: hinnan korotus, joka hallituksen 21 päi- milloin korvataan, niin ne silloinkin vahin-
19611: vänä kesäkuuta 1949 antamassa päätöksessä gon todelliseen suuruuteen nähden ovat mi-
19612: on tapahtunut.                                 tättömän pienet.
19613:    Maatalousväestöä edustavien piirien ta-        Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
19614: holta kiinnitettiin viljanhintojen järjeste- ed. Rytingin y. m. vuoden 1949 valtiopäi-
19615: lyn aikana huomiota, että alueilla Pohjois- villä tekemään rahaasia-aloitteen n: o 180
19616: Suomea, jossa leipäviljan tuotannolla ei perusteluihin           ehdotamme     kunnioittaen
19617: ole riittävä edellytyksiä, että viljanhintojen eduskunnan     hyväksyttäväksi  toivomuksen,
19618: nousu erinäisin järjestelyin kiireellisesti              että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19619: korvattaisiin, kuten aikaisemmin sotien               toimenpiteisiin leipäviljan ja m'lja-
19620: edellä viljatullin palauttamisen muodossa             tuotteiden kuluttajahinnan alentami-
19621: tapahtui. Se, että viljan hintojen kohotta-           seksi Pohjois- ja Itä-Suomen kato- ja
19622: mispäätös määrättiin voimaan astuvaksi                alituotantoalueilla.
19623:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
19624: 
19625:   Eino Rytinki.      Yrjö Saari.                   M. 0. Lahtela.        Veikko Vennamo.
19626:   Yrjö Hautala.      Kerttu Saa.la.sti.            Lauri Leppihalme.     Onni Mannila.
19627:   Heikki Soininen.   Samuli Simula.                Lauri Murtomaa.       Eino Pa.lovesi.
19628:   Antti J. Rantamaa. Niilo Ryhtä.                  Atte Pwkkanen.        T. N. Vilhula.
19629:   Wilja.m Sarja.la.  Markus Niskala..              Väinö Rankila.        Tahvo Rönldtö.
19630:   Kusti Eskola.      Martti Miettunen.             Ilmari Tiainen.
19631:                                                                                               57
19632: IX,u. -    Toiv. 811. N :o 182.
19633: 
19634: 
19635: 
19636: 
19637:                                   Bytinki y. m.: Toimenpiteistä Pohjois-Suomessa tuotetun
19638:                                      sipulin viljelyksen ja kaupan turvaamiseksi.
19639: 
19640: 
19641:                                       E d u s k u n n a 11 e.
19642: 
19643:     Viime päivien sanomalehtiuutisista olem-       on ollut vaikea saada myydyksi ja hinta
19644: me saaneet huomata, että hallituspiireissä         on ollut alhainen. Kun sipulin viljelystä
19645: on suunnitteilla melko huomattavien sipuli-        olisi valtiovallan tuettava pohjoisten ja
19646: mää:rien tuonti ulkomailta. Tätä toimen-           koillisten seutujen väestön tärkeänä kaup-
19647: pidettä emme voi hyväksyä sillä perus-             paan laskettavana, ainoana maataloustuot-
19648: teella, että sipuli on ollut pohjoisten ja         teena, niin edellä olevan perusteella ja viit-
19649: koillisten alueiden väestön eräitä tärkeitä        taamalla ed. Rytingin y. m. rah. al. n: o 198
19650: viljelyskasveja, joista heille on ollut syk-       vuoden 1949 valtiopäiviltä perusteluihin,
19651: syisin kauppaan saatettuina rahatuloja.            saamme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
19652:   · Sotien edellä maksettiin sipulinviljeli-       hyväksyttaväksi toivomuksen,
19653: jöille valtiovallan toimesta kauppaan laske-
19654: tuista sipuleista palkkiota ja sen kautta                    että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
19655: turvattiin viljelysmahdollisuutta. Viime                  toimenpiteisiin Pohjois-Suomessa tuo-
19656: vuosina on sipulin viljelys tosin taantunut               tetun sipulin viljelyksen ja kaupan
19657: viljelyksessä ilmenneiden vaikeuksien vuoksi,             turvaamiseksi.
19658: mutta ennenlkailklrea sen VUI()ksi että sipulia
19659:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950.
19660: 
19661:                  Eino Rytinki.                                  Kusti Eskola.
19662:                  Yrjö S~ri.                                     Toivo H. Kinnunen.
19663:                  Niilo Ryhtä.                                   Atte Pakkanen.
19664:                  Martti Miettunen.                              M. 0. Lahtela.
19665:                  Yrjö Hautala.                                  Kerttu Saalasti.
19666:                  Markus Niskala.                                Erl. Haapaniemi.
19667:                  Martti Suntela.                                Väinö Ra.nkila.
19668:                  Samuli Simula.
19669:                                                                                                 451
19670: 
19671: J:X,.4e. -   'l'oiv. al. H:o 183.
19672: 
19673: 
19674: 
19675: 
19676:                                     Lappi..8eppä.1ä. y. m.: Toimmtpiteistä ~ouikllisen tut~
19677:                                        kimus- j4. koetfJiminftMt kehitfömileleM.
19678: 
19679: 
19680:                                         E d u s k u n li a ll e.
19681: 
19682:     Yleinen käsitys on, että kalatalous on            linen tutkimuslaitos. Edellisessä on 9 pro-
19683: maassamme varsin vähäpätöinen elinkeino-              fessorin johtamaa osastoa, jälkimmäisessä
19684: elämän haara. Käytettävissä olevat nume-              niitä on vastaavasti 7. Kaikkiaan on maa-
19685: rotiedot osoittavat kuitenkin toista. Suo-            talous- ja metsätieteiden alalla työskentele-
19686: men kansantulosta vuosina 1926-1938 laa-              vien professorien luku 40'. Lisäksi tulee
19687: ditun tutkimuksen mukaan (V. Lindberg                 useihin satoihin nouseva tutkijoiden ja tut-
19688: 1943) olivat maatalouden ja sen sivuelin-             kimuksen apuhenkilöstön määrä, mikä on
19689: keinojen tulot keskimäärin 20.23% kaik-               miinnitetty näiden alojen tutkimusten pal-
19690: kien elinkeinojen tuloista vastaavan luvun            velukseen. Kokemus on jo nyt osoittanut,
19691: ollessa kalastuksen osalta 0.42 %. Tämä               että nämä suhteellisen suuret investoinnit
19692: merkitsee, että kalastuksen vaikutus kan-             eivät ole olleet hukkaan lie~tettyä pääomaar
19693: santulon muodostumiseen on hiukan yli                 vaan ovat kansantaloudellisessa mielessä ol-
19694: 2 % maatalouden ja sen sivuelinkeinojen               leet järkevää sijoitustoimintaa.
19695: osuudesta. Epäilemättä tätä osuutta voitai-               Maamme kalatalous on tässä yleisessä ja
19696: siin huomioonottaen runsaat kalavetemme               suhteellisen nopeassa kehityksessä jäänyt
19697: vielä huomattavasti lisätä. Vuodelta 1945             selvästi jälkeen. Meidän erikoislaatuiset
19698: laaditun kalastajaväestöä koskevan tilaston           olosuhteemme eivät monastikaan suo tilai-
19699: mukaan (Halme & Artimo 1949) harjoitti                suutta käyttää ulkomaisia kalastusalan ko-
19700:  maassamme mainittuna vuonna kalastusta                kemuksia ja siellä suoritettua tieteellista
19701:  kaikkiaan noin 150,000 taloutta eli 18.6 %           tutkimus- ja koetoimintaa hyväksi. Kala~
19702: tutkittujen talouksien kokonaismäärästä.               taloudellinen tutkimus- ja koetoiminta on
19703:  Sellaisia talouksia, jotka ammattimaisesti,           omassa maassamme ollut niin heikosti jär-
19704:  joko pää- tai sivuelinkeinona, harjoittavat           jestettyä, ~ttei siitä ole· ollut sanottavaa
19705:  kalastusta, oli v. 1945 kaikkiaan 48,510.             apua kalataloutemme kehitykselle. Maata-
19706:  Näistä harjoitti kalastusta pääelinkeinonaan          loushallituksessa on tosin toiminut kalata-
19707:  6,383 taloutta ja sivuelinkeinona 42,127 ta-          loudellinen tutkimustoimisto, mutta sen
19708:  loutta.                                               työskentelymahdollisuudet ovat ·olleet var-
19709:      Tunnettua on, että pääelinkeinomme, yh-           sin rajoitetut. Mm. laboratorio puuttuu
19710:  distetty m~a- ja metsätalous on viime vuo-            tutkimustoimistolta kokonaan ellei sellai-
19711:  sikymmenien aikana ollut voimakkaassa ke-             seksi voida sanoa n. 1.5 m2 suuruista pi:...
19712:  hityksessä. Tähän kehitykseen on ollut                meätä ··koppia. Tntkimustoimistolla ei ole
19713:  osaltaan vaikuttamassa se yleisesti todettu           ollut minkäänlaisia koekalastusvälineitä eikä:
19714:  ja ulkomaillakin tunnustettu tosiasia, että           edes omaa soutu- tai moottorivenettä kent:.-
19715:  maa- ja metsätaloutta koskeva opetus- ja              tätöiden suorittamista varten. Toimiston
19716:  tutkimustoiminta on täällä 4-miljoonaisen             vuotuiset käyttömäärärahat on nykyisin ko-
19717:  kansan voimavaroihin katsottuna ollut erit-           rotettu 100,000: -.- markkaan. Tämä summa.
19718:  täin kehittynyttä. Korkeimman opetuksen               ei kuitenkaan riitä muuta kuin aivan vält-
19719:  tyyssijana on yliopiston maatalous-metsä-             tämättömiin juokseviin :menoihin~ .. Esimerk-
19720:   tieteellinen tiedekunta, missä 15 maatalous-         kinä mainittakoon, että tutkittavien kalojen
19721:   ja 6 metsäprofessor.ia huolehtii näiden alo-         säilyttämiseksi kului viime vuonna forma-
19722:   jen ammattimiesten jälkikasvusta. Tutki-             liinia n. · H~,OOO: -'- edestä. Pelkästään
19723:   mustoiminnan puolella on kaksikin suurta             erään tilastotiedustelun kaavakkeet painet-
19724:   laitosta, maatalo:uskoelaitos ja metsätieteel-       tuina ·maksoivat yli 17,600: ·- j. n. e. Sata--
19725: 452                                IX,46. -   Kalatalous.
19726: 
19727:  tuhatta markkaa ei nykyisin riitä pitkälle, ja sen rippeet liitettäisiin kalatalouden hal-
19728:  kun on kysymyksessä koko maan kalatalou- lintoa hoitavaan maataloushallituksen kala-
19729:  den kaikenpuoliseen kehittämiseen tähtäävä talousosastoon suorittamaan lähinnä sellai-
19730:  tutkimus- ja koetoiminta.                     sia tehtäviä, jotka maataloushallituksen me-
19731:     Näiden maamme kalataloudellisessa tut- nestyksellisen työskentelyn kannalta ovat
19732:  kimustyössä esiintyvien suurten puutteiden tärkeitä. Tutkimus- ja koetoiminnan tar-
19733:  korjaamiseksi perustettiin v. 1948 Kalata- peet op_ esityksessä kokonaan syrjäytetty.
19734:  loussäätiö - Fiskeristiftelsen-niminen sää- Mm. tutkimustoimiston laborantin virka
19735:  tiö, jonka ovat rahoittaneet pääasiassa ka- ehdotetaan · lopetettavaksi sillä perusteella,
19736:  lastusasioita harrastavat yksityishenkilöt ja että toimistolla ei ole laboratoriota. Jär-
19737:  eräät teollisuus- ja liikelaitokset. Mm. ka- jestelyosaston ehdotuksen toteuttaminen
19738:  lataloudellinen tutkimustoimisto on maini- merkitsisi käytännössä valtion toimesta suo-
19739:  tulta säätiöltä saanut erilaista tukea työs- ritettavan, nykyisinkin jo täysin riittämät-
19740:  kentelylleen mm. koekalastusvälineiden, tömän käytännöllis-tieteellisen kalataloudel-
19741:  moottoriveneen ja käyttövarojen muodossa. lisen tutkimus- ja koetoiminnan lopetta-
19742:     Kalataloussäätiön taholta on tehty esitys mista ja tutkimustyö jäisi yksinään Kala-
19743:  erikoisen kalataloudellisen tutkimuslaitok- taloussäätiön hoitoon. Voitaneen tuskin
19744:  sen ja merikalastuskoeaseman perustami- edellyttää, että yksityisten lahjoitusvarojen
19745:  seksi Helsinkiin, johon siirtyisivät työsken- turvin toimiva säätiö voisi aikaa myöten
19746:  telemään maataloushallituksen kalataloudel- korvata näin syntynyttä menetystä.
19747:  linen tutkimustoimisto ja säätiön oma tut-       Edelläesitettyjen seikkojen perusteella on
19748:  kimustoimisto. Täten saataisiin kalatalou- pidetävä varsin tärkeänä, että kalataloudel-
19749:  dellisen tutkimuksen alalle tarpeellinen kes- linen tutkimustoimisto säilytettäisiin työvoi-
19750:  kitys, mikä näkyisi mm. tutkimusvälinei- mansa ja tehtäviensä puolesta ainakin en-
19751:  den ja kirjastohankintojen kohdalla huo- nallaan ja että sitä mahdollisuuksien mu-
19752:  roattavina säästöinä. Tämä ehdotus on ollut kaan pyrittäisiin entisestään laajentamaan
19753: :mm. maatalousministeriössä ja maatalous- ja sen toimintaa tehostamaan järjestämällä
19754: hallituksessa käsiteltävänä ja saanut yleensä toimiston henkilökunnalle kunnolliset työs-
19755:  myönteisen vastaanoton. Toteutettuna mer- kentelymahdollisuudet vaativassa tehtäväs-
19756: -kitsisi ehdotus ilmeisesti varsin huomatta- sään. Tällöin olisi suotavaa, että valtion
19757: 'Vaa edistysaskelta nykyiseen tilanteeseen taholta annettaisiin kaikki mahdollinen tuki
19758: verrattuna, joskin tällöinkin oltaisiin vasta edellämainituille suunnitelmille, joiden tar-
19759: hyvässä alussa. Mainittakoon mm., että eri koituksena on aikaansaada meillekin ajan-
19760:  Euroopan valtiot omistavat useita kymme- mukainen kalataloudellinen tutkimuslaitos
19761: niä suuria ja ajanmukaisia kalataloudellisia koeasemineen.
19762: tutkimuslaitoksia ja vartavasten rakennet-        Yllä olevan johdosta esitetään eduskun-
19763: tuja tutkimuslaivoja. Esim. Ruotsissa toi- nan hyväksyttäv~ksi toivomus,
19764:  mii kolme suurta tutkimuslaitosta ja kaksi
19765: kalastustutkimuslaivaa, joista pienempi                  että hallitus kiinnittäisi riittävää
19766: työskentelee Itämerellä ja suurempi Poh-              huomiota kalataloudellisen tutkimus-
19767: janmerellä. Uusi ja näitä vielä suurempi              ja koetoiminnan sä~"lyttämiseen ja
19768:  ja ajanmukaisempi tutkimuslaiva on par-              kehittämiseen maassamme sekä tukisi
19769: haillaan rakenteilla. Tutkimuksen palveluk-           niitä maataloushallituksen kalatalou-
19770:  sessa olevan henkilöstön määrä nousee siellä         dellisen tutkimustoimiston ja kalata-
19771:  useihin kymmeniin.                                   :loussäätiön yhteisiä pyrkimyksiä,
19772:    Valtiovarainministeriön järjestelyosasto           jotka tähtäävät ajanmukaisen kala-
19773:  on esittänyt, että nykyistä vaatimatonta             taloudellisen tutkimuslaitoksen ja
19774:  maataloushallituksen kalataloudellista tutki-        siihen liittyvän koeaseman aikaan-
19775:  mustoimistoa entisestäänkin supistettaisiin          saamiseen.
19776:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
19777: 
19778:                 Jussi Lappi-Seppälä.                            Arno Tuuma..
19779:                                                                                           453
19780: 
19781: IX,47. -   Toiv. al. N :o 184.
19782: 
19783: 
19784: 
19785: 
19786:                                  Kinnunen y. m.: Maataloudessa tarvittavan bensiinin ja.
19787:                                     petroolin hinnan alentamisesta.
19788: 
19789: 
19790: 
19791: 
19792:                                      Eduskunnalle.
19793: 
19794:    Kun maamme maatalous on viime vuo-           niin olisi pyrittävä järjestämään asia niin,
19795: sina joutunut entistä vaikeampaan talou-        että maataloudessa tarvittavat nestemäiset
19796: delliseen asemaan, niin on valtiovallankin      polttoaineet, bensiini ja petrooli, joita ei
19797: taholta useaan otteeseen teroitettu maata-      voida ainakaan toistaiseksi korvata millään
19798: louden koneellistamisen välttämättömyyttä       ikotimaaJSta saatavalla polttoaineena, pyrit-
19799: yhtenä keinona tilanteen parantamiseksi.        täisiin järjestämään mahdollisimman hal-
19800: Niinpä onkin sitten viimeisinä vuosina          paan hintaan maatalouden käyttöön ja il-
19801: tuotu maahan m. m. trakto:veita sUJuret mää-    man että valtio esim. tullimaksujen muo-
19802: rät maataloutemme käyttöön, ja niiden           dossa korottaisi niiden hintaa suhteetto-
19803: hankintaa pientiloillekin pyritään edistä-      masti.                          ·
19804: mään m. m. valtion avustusten turvin.              Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme
19805:    Maataloudessa tarvittavien traktöreitten     kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
19806: käytön edullisuutta v!J,ikeuttaa kuitenkin      toivomuksen,         ·
19807: niissä tarvittavan ulkolaisten nestemäisten
19808: polttoaineiden korkea hinta, josta valtion               että hallitus ottaisi kiit·eellisesti
19809: ikantama tulli muodostaa huomattavan suu-              harkittavakseen, m'ttlä tavoin maa-
19810: ren osan. Kun kuitenkin traktoreiden käy-              taloudessa tarvittavan bensiinin ja
19811: tön lisäämisellä pyritään lisäämään maa-               petroolin hintaa voitaisiin nykyises-
19812: taloutemme tuotantokykyä ja niitä maa-                 tään huomattavasti alentaa, ja ryh-
19813: taloudessamme käytetään koko yhteiskuntaa              tyisi sen mukaisiin toimenpiteisiin.
19814: hyödyttävään tuotannolliseen toimintaan,
19815:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
19816: 
19817:                 Toivo H. Kinnunen.                         Wiljam Sarjala.
19818:                 Eino Rytinki.                              Samuli Simula.
19819:                                      Antti J. Ranta.maa.
19820: 454
19821: 
19822: IX,4s. -   Toiv. al. N:o 185.
19823: 
19824: 
19825: 
19826: 
19827:                                   •
19828:                                 A.ntil& J. m ..: Jluatcil;uustraktoreissa käytettävän bensiinin
19829:                                    hi1tnan a,Zem,tamises-ta.
19830: 
19831: 
19832:                                       E d u s k u n n a ll e.
19833: 
19834:    Sodan jälkeen on maatloustraktorikanta          yli 10 markkaa korkeamman hiiman litralta
19835: maassamme huomattavasti lisääntynyt. Tätä          kuin petroolitraktorien omistajat. Kun
19836: kehitystä on maatalouden rationalisoimisel;l       lisäksi otetaan huomioon, että näin kerty-
19837: näkökulmasta pidettävä tervetulleena ja            neitä, maatalustöissä kulutettavasta bensii-
19838: kannatettavana. · Valuuttavaikeuksista joh-        nistä saatuja tullituloja käytetään maantei-
19839: tuen. traktorien saanti ulkomailta ei kuiten-      den kunnossapitoon ja siis traktorien ajon
19840: kaan täysin ole .vastannut kysyntää, ja            kannalta täysin vieraaseen tarkoitukseen,
19841: maanviljelijäin on 1>stoissaan ollut pakko         on ilmeistä, että edellä mainittu hintojen
19842: tyytyä niihin merkkeihin, joita kulloinkin         ero merkitsee suurta kohtuuttomuutta nii-
19843: on ollut tarjQlla. Täten on käytäntöön tul-        hin traktorinomistajiin nähden, jotka jou-
19844: leista traktoreista osa. petrooli-, osa taas       tuvat käyttämään bensiiniä polttoaineena.
19845: bensiinikäyttöisiä.       ·    ·                      N.aapurimaissamme Ruotsissa ja Tans-
19846:    Bensiinikäyttöisten traktorien omistajat        kassa on vastaavan epäkohdan syntymin~n
19847: .ovat tietywtä .syista jout~neet huomatta-         vältetty siten, että valt~o maksaa bensiini-
19848: vasti epäedullisempaan asemaan kuin sellai-        käyttöisten maataloustraktorien omistajille
19849: 'let traktorien omistajat, joiden koneissa         takaisin osan bensiinin hinnasta. Tanskassa
19850:  käytetään polttoaineena petroolia. Mainit-        tämä takaisinmaksu koskee jopa niitäkin
19851:  tujen polttqairieiden arvo voiman kehittä-        bensiinieriä, jotka kulutetaan petroolitrak-
19852:  jänä on lcyllä suunnilleen sama, niin myös        torien käynnistykseen.
19853:  niiden hinta maahan tuotaessa. Mutta tun-            Edellä. lausutun perusteella esitämme
19854:  tuva ero on Siinä, että petrooli myydään          eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19855:  ilman tull1a ja . liikevaihtoveroa, kun sen
19856: sijaan bensiinistä, jonka litrahinta muutoin                 että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
19857: olisi vain muutamia kymmeniä pennejä suu-                  toimenpiteisiin maataloustraktoreissa
19858:  rempi, kannetaan sekä tulli että vero. Tästä              käytettävän bensiinin hinnan alenta-
19859: .s~uraa, että bensiinitraktorien omistajat jou-            miseksi siten, että se vastaisi samaan
19860:  tuvat - kun otetaan. huomioon kuluvan                     tarkoitukseen kiigtettävän petroolin
19861:  kuun alusta voimaan tullut bensiinin hin-                 hintaa.
19862:  nan korotus - maksamaan polttoaineesta
19863:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
19864: 
19865:         Yrjö 1. Antila.               Irma Hamara.                  Johannes Wirtanen.
19866:         Heikki Ala-M'åyry.            Verner Korsbäck.              Arvi Ahmavaara.
19867:         Jalmari Pusa.                 Päiviö Hetemäki.              E11kki Paavolainen.
19868:         Helena Virkki.                Niilo Honkala.                Jussi Lappi-Seppälä.
19869:         Matti Heikkilä.               Felix Seppälä.                 Arno Tuurna.
19870:         E. A. Turja.                  Aarne Honka.                   Rakel Jalas.
19871:         Martti 0. Kölli.              Eero Mäkinen.                  Hugo Nuorsaari.
19872:         E11ldd Koivisto.              Henrik Kullberg.
19873: IX,49. -   Toiv. al. N :o 186.
19874: 
19875: 
19876:                                  Suntela. y. m.: Maataloustraktoreissa käytettävän bensiinin
19877:                                     hinnan alentamisesta tUllimaksun palautuksen m'I.W(],Qssa.
19878: 
19879:                                      E d u s kun n alle.
19880:    Viime vuosina useissa traktoreita valmis- tänä vuonna lasketaan näitten bensiinikäyt-
19881: tavissa maissa maataloustraktorikanta on töisten traktorien määrän nousevan noin
19882:  varsin laajassa mittakaavassa siirtynyt pet- 25 % : iin koko traktorikannastamme.
19883: roolista bensiinikäyttöiseksi. Näin on ta-        Kun kaupassa olevan bensiinin hintaan
19884: pahtunut erityisesti Amerikassa ja Englan- sisältyy huomattavan korkea tullimaksu,
19885: nissa, joista pääasiallisin traktorituontimme jota pidetään jonkinlaisena ,maantieve-
19886: tapahtuu. Bensiinitraktoreihin siirtyminen rona ", on yleensä kaikissa niissä maissa,
19887: on tapahtunut samanaikaisesti kuin trakto- joi~a bensiinikäyttöiset traktorit ovat val-
19888: rien käyttöä ryhdyttiin monipuolistamaan lanneet alaa, ryhdytty toimenpiteisiin maa-
19889: ja valmistamaan suhteellisen isokokoisti:ln taloustraktoreissa käytettävän bensiinin
19890: muokkaustöihin sopivien rautapyötätrakto- hinnan alentamiseksi. Niinpä esim. naapuri-
19891: reiden tilalLe entisestään pieniikOOffiisempia maissamme Ruotsissa ja Tanskassa bensiini-
19892:  ja useisiin eri töihin sopivia kumipyöräisiä käyttöisten traktorien omistajat saavat
19893: yleistraktoreita. Bensiinikäyttöisillä trakto- traktoreissaan käytetystä bensiinistä hin-
19894: reilla on eri maiden koneenkoetuslaitoksissa nanpalautusta.
19895: todettu olleen 14---30 % :in suuremman te-        Kun bensiinin hinta maamme satamissa
19896: hon kuin vastaavankokoisilla petroolimoot- on jokseenkin samansuuruinen petroolin
19897: weilla polttoainclrulutuksen ollessa hevos- hinnan kanssa, ei kansantaloudellisesti las-
19898: voimatuntia kohden laskettuna siitä huoli- kien muodostuisi tappiota siirryttäessä ben-
19899: matta bensiinillä. ajettaessa noin 10 % pie- siinin hinnan alentamiseen bensiinikäyttöis-
19900: nempi. Moott~rin tehon nousu kuin myös- ten maataloustraktoreiden osalta tullimak-
19901: kin polttoaineen kulutuksen pieneneminen sun palautuksen osalta. Päinvastoin voitai-
19902: bensiinitraktoreilla. johtuu bensiinin tasa- siin · tällöin säästää ulkolaista valuuttaa.
19903: laatuisuudesta ja petroolia paremmasta kaa- Pienillä viljelmillä ollaan pakoitettuja käyt-
19904: suuntumisesta sekä suuremmasta puristus- tämään kevyitä bensiinikäyttöisiä trakto-
19905: kestävyydestä. Kun tämän lisäksi huomioi- reita. Bensiinitullista johtuen tulee käyttö-
19906: daan bensiinitraktorien voiteluainetaloudel- kustannukset näillä traktoreilla noin 20 %
19907: lisuus sekä sen kätevyys pstyttäessä aja- kalliimmiksi kuin petroolikäyttöisillä. Ei
19908: maan vain yhdellä polttoaillJOOlla, on ymmär- ole oikeudenmukaista, että ne tilat, joilla
19909: rettävissä, miksi kaasuttajatraktoreita val- on muutenkin suuret vaikeudet koneeliis-
19910: :mistavissa maissa ollaan siirtymässä pet- tuttaa maatalouttaan, joutuisivat maksa-
19911: roolikåyttöisestä ben:siinikäyttöisiin trakto- maan polttoaineestaan ylimääräistä veroa.
19912: reihin. Amerikassa lasketaan nykyisin ole-       Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19913: van käytössä 70--'80 %:isesti ja Englan- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
19914: nissa 35-40 %: isesti bensiinikäyttöisiä muksen,
19915: traktoreita. Näistä maista ne ovat levin-                että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
19916: neet myös Skandinavian maihin ja Englan-              toimenpiteisiin maataloustraktoreissa
19917: nista käsin viime vuoden kuluessa meille-             käytettävän bensiinin hinnan alenta-
19918: kin, niin että niitä oli vuoden vaihteessa            miseksi    tullimaksun palautuksen
19919: jo noin 14% koko traktorikannastamme ja               muodossa.
19920:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
19921: Martti Suntela..      Wiljam Sa.rjala.        Erl. Haapaniemi.         Antti J. Ranta.maa.
19922: Lennart Heljas.       Verner Korsbäck.        Joha.nnes Virolainen.    Våinö Rankil&.
19923: Vieno Simonen.        Matts Forss.            Niilo Ryhtä.             Tahvo Rönkkö.
19924: Yrjö Saari.           Matti Miikki.           S. Koi'risto.           Ma.tti Heikkilä.
19925: Eino Rytinki.         Markus Nisbla..         Albert Brommels.        Dmari 'ri1Linen.
19926: Yrjö Hautala.         Samuli Simula.          L&tui Laine.
19927: 456
19928: 
19929: IX,5o. -   Toiv. al. N:o 187.
19930: 
19931: 
19932: 
19933: 
19934:                                 Mustonen y. m.: Uudisraivauspalkkioiden suorittamisesta
19935:                                   ennakolta eräissä tapauksissa.
19936: 
19937: 
19938:                                     E d u s kunnalle .
19939: 
19940:    Vuoden 1945 valtiopäivillä eduskunta hy- palkkio maksettaisiin useassa erässä sen mu-
19941: väksyi edelleen voimassaolevan lainavarojen kaan kuin työ edistyy, voisi hän työnsä
19942: varaamisesta uudisraivauksista jaettavista kestäessä saada rahaa ainakin kaikkein
19943: palkkioista. Tämän lain mukaan voidaan välttämättömimpien tarpeiden tyydyttämi-
19944: sanotussa laissa mainituilla viljelijöille seen. Tälläkään tavalla tapahtuva raivaus-
19945: myöntää pellon ja viljelyslaitumen raivaa- palkkion maksutapa ei ole käytännössä
19946: misesta sen suuruisia palkkioita kuin lakiin mahdotonta. Niinpä maanhankintalain no-
19947: liittyvässä asetuksessa edellytetään. Näiden jalla maata saaneelle tai maansaantiin oi-
19948: palkkioiden maksutapa kuitenkin rajoittaa keutetulle henkilölle voidaan maksaa jopa
19949: hyvin huomattavassa määrin vähävaraisten neljäsosa myönnetyn raivauspalkkion koko-
19950: pienviljelijäin raivausmahdollisuuksia. La- naismäärästä silloin, kun hän aloittaa rai-
19951: kiin liittyvän asetuksen 12 § : n ensimmäisen vaustyönsä ja loput palkkiosta kolmessa
19952: momentin mukaan myönnetyt uudisraivaus- erässä sitä mukaa kuin työ edistyy. Mi-
19953: palkkiot tosin voidaan maksaa asianomai- käli muidenkin raivauspalkkion saantiin
19954: selle viljelijälle kahtena eränä. Mutta sil- oikeutettujen· osalta siirryttäisiin tällaiseen
19955: loinkin se tapahtuu siten, että ensimmäinen malksut3!paan, edistäisi se raivausmahdolli-
19956: erä, puolet myönnetyn palkkion kokonais- suuksia kaikista vähävaraisimmankin pien-
19957: määrästä, suoritetaan vasta sitten, kun vä- viljelijäväestön keskuudessa ja siten osal-
19958: hintään puolet raivattavaksi suunnitellusta taan helpottaisi vaikeaksi muodostunutta
19959: pelto- tai laidunpalsta on saatett:Ju täydelli- työttömyystilannetta.
19960: seen viljelyskuntoon ja suunnitelluista rai-      Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
19961: vaustöistä on suoritettu vähintään puolta ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
19962: kustannusarvion määrää vastaava osa. Lo- toivomuksen,
19963: put maksetaan sitten kun raivattava alue
19964: on kokonaisuudessaan saatettu hyväksyttä-                että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
19965: vään viljelyskuntoon.                                 siin varojen varaamisesta uudisrai-
19966:    Erittäinkin nyt, jolloin työttömyys ni-            vauksista jaettavia palkkioita varten
19967: menomaan maaseudulla on muodostunut                   annettuun lakiin Uittyvän asetuksen
19968: vakavaksi yhteiskunnalliseksi ilmiöksi, jo            asianomaisen kohdan muuttamiseksi
19969: tämän kysymyksen hoidon kannalta olisi                sellaiseksi, että jokaiselle uudisrai-
19970: toivottavaa, että pienviljelijöillä olisi en-         vauspalkkioiden saantiin oikeutetulle
19971: tistä enemmän mahdollisuuksia työsken-                viljelijälle, jonka toimeentulon rai-
19972: nellä viljelystensä laajentamiseksi ja sa-             vauksen tekoaikana ei voida katsoa
19973: malla vapautua ansiotöiden saannin tar-               olevan turvatun, voidaan raivaus-
19974: peesta. Varattomalla pienviljelijällä siihen          työtä aloittaessa suorittaa ennakkona
19975: ei kuitenkaan ole kuin poikkeustapauksessa             enintään neljäsosa myönnetyn palk-
19976: mahdollisuutta. Hänellä ei ole varaa tehdä             kion kokonaismäärästä ja loput työn
19977: työtä, josta tulot ovat vasta pitkän ajan              edistyessä kolmessa erässä.
19978: kuluessa saatavissa. Jos sitävastoin raivaus-
19979:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
19980:         J. Mustonen.                 Eino Tainio.              Elli Stenberg.
19981:         Arvo Riihimäki.              Antto Prunnila.           Vilhelm Riihinen.
19982:         E. Hietanen.                 Irma Torvi.               Yrjö Murto.
19983:                                                                                               457
19984: 
19985: I:X,5t. -    Toiv. al. N:o 188.
19986: 
19987: 
19988: 
19989: 
19990:                                   Friman y. m.: Maan parannusajoavustusten antamisesta 15
19991:                                      peltohehtaaria pienempien tt'lojen omistajille.
19992: 
19993: 
19994:                                       E d u s k u n n a 11 e.
19995: 
19996:    Erikoisesti Pohjois-Suomessa ja maamme          teollisuuden kustannuksia alentaviin työ-
19997: muillakin metsärikkaimmilla alueilla viime         kohteisiin, on oikeus odottaa, että myös
19998: vuosina esiintyneestä joukkotyöttömyy-             työttömyydestä kärsivien hevosten omista-
19999: destä ovat sen ilmeneruisestä lähtien kär-         jien hätää lievennetään ja heidän elinmah-
20000: sineet hevosen omistavat pientilalliset. Sil-      dollisuuksiensa parantamista tuetaan näillä
20001: loinkin kun esim. metsätöissä oli vielä hak-       varoilla. Niinpä työttömyysvaroilla voitai-
20002: kuumiehille työtä tarjolla, joutui huomat-         siin tukea esim. maanparannusajoja. Mu-
20003: tava määrä ajomiehiä hevosineen olemaan            dan, saven ja muiden maanparannusainei-
20004: työttömänä. Työttömyystöiden järjestelys-          den ajo suoritetaan pääasiassa talvella.
20005: säkin on ilmennyt, ettei ajomiehille ole           Siksi nämä maanparannusajot soveltuvat
20006: järjestetty läheskään riittävässä määrässä         erittäin hyvin hevosajotyöttömyyttä lieven-
20007: työtilaisuuksia. Valtiovallan taholta on jul-      täviksi toimenpiteiksi. Valtiovallan olisikin
20008: kisuudessa puolustettu menettelyä sillä, että      edistettävä tällaista toimintaa antamalla
20009: näillä alueilla on hevosia liikaa, joten he-       pienviljelijöille avustuksia maanparannus-
20010: vosten vähentämiseen tähtäävät toimen-             ajoja varten ainakin työttömyyskausina.
20011: piteet talouselämän kannalta katsoen olisi-        Tällainen avustustoiminta muodostuisi sa-
20012: vat suotavia.                                      malla maa- ja karjataloutta edistäväksi
20013:     Tällaisen kannanoton ja siitä johtuvien        toimenpiteeksi ja vastaisuutta silmällä-
20014: toimenpiteiden seurauksena on ollut se,            pitäen työttömyyttä estäväksi. Näin ollen
20015: että hevosten omistajat ovat pakoitettuja          se olisi kansan- ja valtiotaloudellisestikin
20016: menemään heille osoitettuihin jalkamiestyö-        kannattavaa.
20017: maihin samanaikaisesti kun hevoset ovat               Näiden avustusten jakamisessa voitaisiin
20018: seisseet toimettomina talleissa, usein vielä       noudattaa samoja periaatteita kuin raivaus-
20019: ostorehulla ruokittuna. Pientilallisetkaan         palkkioiden jaossa. Jako olisi vain saatava
20020:  eivät ole voineet eivätkä voi hävittää hevo-      joustavammaksi ja ennenkaikkea olisi pääs-
20021: siaan, koska ne ovat välttämättömiä heidän         tävä siihen, että avustusta annettaisiin sitä
20022:  omassa taloudessaankin. Hevosten tarve            mukaa kuin työ edistyy.
20023:  erikoisesti kiireimpinä maanviljelystyökau-          Edellä esittäinäämme viitaten ehdotamme
20024:  sina on tietysti sitä suurempi, mitä vähäi-       eduskunnan · hyväksyttäväksi toivomuksen,
20025:  semmät mahdollisuudet on koneiden käyt-
20026:  töön. Valtion ja kansantalouden kannalta                     että hallitus ryhtyisi hevosajotyöt-
20027:  ei edelläkerrotunlaista menettelyä ja sen                 tömyyden torjuntaa silmälläpitäen
20028:  seurauksia voida pitää edullisina.                        kiireellisiin toimenpiteisiin avustus-
20029:     Kun valtiovalta on viime ja nyt kulu-                  ten jakamiseksi maanparannusajoon
20030:  massa olevana vuonna uhrannut satoja                      alle 15 peltohehtaarin suuruisten ti-
20031:  miljoonia markkoja työttömyysvaroja esim.                 lojen omistajille.
20032:  uittoväylien kunnostamisiin ym. puutavara-
20033:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
20034: 
20035:             Toivo Friman.              J. Mustonen.                  Lauri Myllymäki.
20036:             Eino Tainio.               Martti Leskinen.              Toivo Kujala.
20037: 
20038:                                                                                                 58
20039: 468
20040: 
20041: IX,112. -   Toiv. al. N:o 189.
20042: 
20043: 
20044: 
20045: 
20046:                                  Lahtela. y. m.: Toim6npiteistä maan hankkimiseksi eräille
20047:                                     pientt'lallisten rintamamiespojt'lle sekä heidän sotaleskiZ-
20048:                                     leen ja -orvoilleen.
20049: 
20050: 
20051:                                      E d u s k u n n a 11 e..
20052: 
20053:     Sodan aikana ja senkin jälkeen on lu-          tuisi entisen maan kanssa asutuslain edel·
20054: vattu järjestää valtion toimesta rintama-          lyttämää tilan kokoa vastaava tila.
20055: miehille ja sotaleskille sekä sotaorvoille            Kun käsityksemme on sellainen, että sel-
20056: maata, ja sitä onkin annettu ja annetaan          laisten pientilallisten rintama-pojilla, joiden
20057: edelleenkin vain sellaisille, joilla itsellään    vanhemmilla on niin vähän maata, ettei
20058: ja heidän vanhemmillaan ei ole maata,              siitä saa muuta kuin korkeintaan yksi lapsi
20059: mutta jätetään antamatta niillekin pien-           tarvittavan maan ja kun toisetkin ovat
20060: tilallisten pojille ja heidän leskilleen sekä     yhtä oikeutettuja saamaan ja kun hekin
20061: sotaorvoilleen, jotka ovat asuneet sellaisten      tarvitsevat maata perustaakseen oman ko-
20062: vanhempiensa luona, joilla on niin vähän           din ja viljelläkseen maata yhtä hyvin kuin-
20063: maata, ettei se vastaa edes viljelystilan ko-      nekin, joiden. vanhemmilla ei ole ollut ol-
20064: koa, olkoonpa heillä ollut miten monta             hmkaan, niin ei heitä eikä heidän sotales-
20065: poikaa rintamalla ja niistä kaatunut ja           kiään ja sotaorpojaan voitane kohtuudella
20066: jii.änyt sotaleski ja sotaorpojakin ja vaikka      asettaa maan saantiin ja muihin etuihin ja
20067: on selvää, ettei tila kestä jakaa, vaan se         oikeuksiin nähden huonompaan asemaan
20068: on jätettävä yhdelle, jos se aiotaan pitää        kuin niitäkään, joille nykyisen järjestelmän
20069: elinkelpoisena tilana. Samoin jäävät ny-          mukaan maata annetaan, vaan heidät on
20070: kyisen järjestelmän mukaan maansaanuin            -katsottava aivan samanlaisiksi ja järjestet-
20071: ulkopuolelle nekin rintamilla olleet pienten      tävä heillekin kaikin puolin samanlaiset
20072: tilojen omistajat ja heidän sotalesket sekä       mahdollisuudet siitä huolimatta vaikka
20073: sotaorvot, joiden tilat ovat niin pieniä          ovatkin asuneet ja asuisivat edelleenkin
20074: etteivät nekään vastaa viljelysUlan kokoa         vanhempiensa luona.
20075: vaikka hekin ovat lisämaan tarpeessa ja              Kun Pohjois-Suomessa on riittävästi asu-
20076: vaikka niille, jolla ja joiden vanhemmillr        tuskelpoista valtion maata ei vain uusien
20077: ei ole ollenkaan maata, annetaan viljelys-        tilojen · perustamiseksi vaan myöskin liian
20078: tilan kokoa olevat maa-alueet.                    pienten tilojen lisämaiksi ja kun siellä on
20079:    Käsityksemme mukaan sellaiset pienten-         sellaisiakin joista on ollut isä ja poika rin-
20080: tilojen pojat, joiden vanhempien tilat ovat       tamalla ja sellaisiakin, joista on saattanut
20081: niin pieniä, ettei niistä voida heille jakaa      olla jopa kuusikin poikaa rintamalla ja
20082: edes osaa tilaa pilaamatta ja myöskin sel-        tilat ovat pieniä, voitaisiin .siellä antaa
20083: laisten pienten tilojen omistajat, joilla on      maata valtion maasta niin monelle rintama-
20084: niin vähän maata, että tarvitsisivat tilansa      miehelle sekä tilojen perustamiseen että
20085: elinkelpoiseksi saamiseksi lisämaata, ovat        liian pienten tilojen lisämaiksi kuin maan-
20086: aivan samanlaisia rintamamiehiä kuin ne-          tarvitsijoita on. Kun näin on ja kun
20087: kin, joille nykyisen järjestelmän mukaan          muutoinkin pitäisi asuttamista entisestään
20088: annetaan viljelystilaa vastaavat maat ja          huomattavasti lisätä, olisi maata annettava
20089: kun näin on, olisi heillä myöskin samanlai-       rintamamiehille, sotaleskille ja sotaorvoille
20090: nen oikeus saada joko kokonaista viljelys-        tilojen perustamiseksi ja liian pienten tilo-
20091: tilaa vastaava maa taikka entiselle tilalleen     jen lisämaiksikin mahdollisimman pian ja
20092: niin paljon lisämaata, että siitä muodos-         maan eteläisimmissä osissakin siellä missä
20093:                                    IX,52. -    Lahtela y. m.                                    459
20094: siihen on käytettävissä asutukseen soveltu-             pieniä, ettei 'lf..iåtä jaeltt1:aa tule kv;l-
20095: vaa valtion maata, ja siellä missä siihen ei            lekin lapselle voimassa olevan asu-
20096: ole edeltäpäin tunnettuja mahdollisuuksia               tuslain edellyttämää viljelystilaa, ja
20097: tutkittava, mitä mahdollisuuksia siihen on              myöskin lisämaata sellaisille pienti-
20098: muiden kuin valtion maalla sen jälkeen                  loja omistaville rintamamiehille ja
20099: kuin siirtoväen maantarve on tyydytetty ja              heidän sotaleskilleen ja sotaorvoil-
20100: mikäli .&tä ei ole jollakin seudulla, C)lisi            lun, joiden tilat ovat pienemmät
20101: sitä. .annettava Pohjois-Su-omesta niille,              kuU!, asutuslain edellyttämät vilje-
20102: jotka sinne tahtovat siirtyä.                           lystilat, niin että niistä entisen
20103:    Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen              maan kanssa tulee asutuslain edel-
20104: ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi                    lyttämän viljelystilan kokoa vastaava
20105: toivomuksen,                                ·           tila, ja että niillä seuduilla, missä ei
20106:                                                         ole viljelykseen soveltuvia valtion
20107:          että hallitus ryhtyisi pikaisesti             ·maita, tutkitaan, mitä mahdollisuuk-
20108:       Pohjois-Suomessa ja muuallakin,                   sia on saada maata muiden kuin val-
20109:       missä asutukseen soveltuvaa valtion               tion maasta sen jälkeen kuin siirto-
20110:       maata on, hankkimaan sitä maan-                   väen asuttaminen on suoritettu, ja,
20111:       hankintalain edellyttämässä järjes-               mikäli sitä ei ole saatavissa, hanki-
20112:       tyksessä sellaisille kotonaan asuville            taan sitä Pohjois-Suomessa olevilta
20113:       ja asuneille pientilallisten rintama-             valtion mailta niille rintamamiehille
20114:       miespojille ja heidän sotaleskilleen              ja sotaleskille sekä sotaorvoille, jotka
20115:       sekä sotaorvoilleen, joiden vanhem-               sitä tahtovat sieltä saada.
20116:        pien omistamat maatilat ovat niin
20117:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
20118: 
20119:                 M. 0. Lahtela.                                 Martti Miettunen.
20120:                 Erk!ki Koivisto.                               Aino Luostarinen.
20121: 460
20122: 
20123: IX,e>s,, -   Toiv. a.l. N:o 190.
20124: 
20125: 
20126: 
20127: 
20128:                                    Saukkonen y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja meno-
20129:                                      arvioon rintamasott"laiden keskeneräisten rakennushank-
20130:                                      keiden toteuttamiseksi.
20131: 
20132: 
20133:                                        E d u s k u n n a 11 e.
20134: 
20135:    Maanhankintalain perusteella suoritettu          saada, jos kaupunkien, kauppaloiden ja
20136: rakennustoiminta on edistynyt suotuisasti           taajaväkiste'n yhdyskuntien rintamasotilai-
20137: siirtoväen osalta, mutta rintamasotilaiden          den asutustoiminnan ohjaaminen asemakaa-
20138: asunnonrakennustoiminta maanhankintalain            voitetuilla alueilla olisi sosiaaliministeriön
20139: perusteella saaduilla tonteille on kohdan-          alaisena, koska se on hoitanut jo vuosi-
20140: nut monia vaikeuksia. Heidän on ollut vai-          kymmenien ajan vastaavanlaisia tehtäviä
20141: kea saada valtion lainoja säästöpankkien            omakotilinjalla. - Nykyisin vallitseva ti-
20142: ja osuuskassojen välityksellä, kun niitä var-       lanne on aiheuttanut maanhankintalain pe-
20143: ten ei ole riittävästi valtion määrärahoja.         rusteella asunnonrakentamiseen ryhtyneille
20144: Eräin paikoin maassa on rintamasotilailla           rintamasotilaille, sotainvaliideille ja -les-
20145: jo kolmekin vuotta vanhoja hallintasopi-            kille pahoja yllätyksiä ja pettymyksiä sekä
20146: muksia asuntotonttejaan varten sekä niillä          aineellisia vahinkojakin. Sen tähden olisi
20147: rakennustarpeita, mutta rakennustöiden              valtiovallan h.uolehdittava hyväksyttyjen
20148: käyntiin panemiseen ei ole ollut tilaisuutta        suunnitelmien toteuttamisesta. Edellä esi-
20149: varojen puutteen vuoksi. Näin ollen pilau-          tetyn perusteella ehdotamme kunnioittaen
20150: tuvat rakennustarvikkeet taikka ne on myy-          eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20151: tävä pois. Suurta hankaluutta on aiheut-
20152: tanut myös se, että jonkin verran sivussa                      että hallitus suorituttaisi ensi ti-
20153: oleville isoillekaan sotainvaliidien, -leskien              lassa tutkimuksen maanhankintalain
20154: ja rintamasotilaiden asutusalueille ei ole                  perusteella tapahtuvan rintamasoti-
20155: saatu kunnollisia tieyhteyksiä eikä ole voitu               laiden asunnontuotannon nykyisestä
20156: suorittaa välttämättömiäkään kuivaustöitä,                  tilasta ja esittäisi riittävän suuren
20157: vaikka nämä perustamiatyöt olisi hoidettava                 lisämäärärahan otettavaksi vuoden
20158: maanhankintalain perusteella saatavilla va-                 1950 tulo- ja menoarvioon rintama-
20159: roilla. Jonkinlaista helpotusta töiden jär-                 sotilaiden keskeneräisten rakennus-
20160: jestelyn jouduttamiseksi voitaisiin ehkä                    hankkeiden toteuttamiseksi.
20161:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1950.
20162: 
20163:                   Jussi Saukkonen.                               Erldd Leikola.
20164:                   Aarne Honka.                                   Jaakko Hakala.
20165:                   Irma Hamara.                                   Erkki Koivisto.
20166:                                                                                               461
20167: IX,54. -   Toiv. aa. N:o 191.
20168: 
20169: 
20170: 
20171: 
20172:                                  Saari y. m.: Maanhankintalain muuttamisesta siten, että jo
20173:                                     perustetut asuntoviljelystilat voitaisiin muodostaa vilje-
20174:                                     lyst'l-"loiksi.
20175: 
20176: 
20177:                                       E d u s k u n n a ll e.
20178: 
20179:   Maanhankintalain nojalla on viimeai-             tämä väestön osa elinkeinollisesti edelleen-
20180: koina varsin tehokkaasti asutettu maaseu-          kin tilattomaan väestöön verrattavissa.
20181: tua perustamalla tilattoman väestön sijoit-           Maanhankintalakia muuttamalla voitai-
20182: tamiseksi uusia tiloja. Täten on suuri             siin tämä asia korjata siten, että lakiin
20183: joukko maaseudun tilatonta väkeä päässyt           tehtäisiin sellainen muutos, joka oi:keuttaisi
20184: oman kodin omistajiksi.                            jo perustetut asuntoviljelystilat muutta-
20185:    Tilattoman väen sijoittamisessa ovat kui-       maan viljelystiloiksi.
20186: tenkin asukikaanottolautakunnat ratkaistas-           Edellä olevan perusteella ehdotamme
20187: saan maansaantikysymyksiä päätyneet liian          kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
20188: usein siihen tulokseen, että maatatarvitse-        toivomuksen~
20189: vat on oikeutettu saamaan n. s. asuntovil-
20190: jelystilan sellaisillakin seuduilla joilla olisi            että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
20191: ollut kaikki edellytykset varsinaisen vil-                menpiteisiin maanhankintalain muut-
20192: jalystilankin perustamiselle. Näin on syn-                tamiseksi siten, että n. s. asuntovilje-
20193: tynyt suuri joukko liian pieniä tiloja joi-               lystilat voitaisiin muuttaa m'ljelys-
20194: den omistajilla ei ole mitään mahdollisuutta              tiloiksi siellä, missä tällaiseen muu-
20195: saada omalta tilaltansa elinkeinoa, vaan on               tokseen on edellytyksiä.
20196:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
20197: 
20198:                  Yrjö Saari.                                    Yrjö Hautala.
20199:                  Atte Pakkanen.                                 Väinö Rankila.
20200:                                       Martti Miettunen.
20201: IX, 55. -   Toiv. all. N :o 192.
20202: 
20203: 
20204: 
20205: 
20206:                                    ~ y. m.:             Siirttmiien tilojen tuontantosuunnan
20207:                                    sel~~estä.
20208: 
20209: 
20210: 
20211:                                      E d u s k u n n a ll e.
20212: 
20213:   Kysymys maataloutemme tuotantosuun-             tuvat viljelysmuodot, että niiden asujat
20214: nasta on varsinkin heikoimmissa asemissa          kykel]:evät niitä hoitamaan. Päämääräbi on
20215: olevissa maatalouksil'!Sa ollut pitkät ajat       asetettava omavaraisuuteen pyrkiminen,
20216: pohdinnan alaisena ja on edelleenkin päi-         jota on mieluummin tavoiteltava kuin. val-
20217: vän polttava. Mutta erikoisen tärkeänä on         tiovallan mahdollisia suoranaisia toimen-
20218: pidettävä, että viime vuosien aikana muo-         piteitä, joihin on turvauduttava, jos siirto-
20219: dostettujen siirtoväen tilojen tarkoituksen-      väen saarnat tilat osoittautuvat kannatta-
20220: mukaiseen ja taloudelliseen tuotantosuun-         mattomiksi. Niiden saattaminen elinkelpoi-
20221: taan kiinnitetään vakavaa huomiota. Olo-          siksi on tärkeää ei vain siirtoväen itsensä,
20222: suhteet näillä uusilla tiloilla poikkeavat        vaan koko maa- ja kansantalouden kan-
20223: suuresti muilla vastaavankokoisilla tiloilla      nalta. Ensisijassa olisi siis pyrittävä löy-
20224: vallitsevista. Ne ovat ja tulevat pitkän          tämään sellainen tuotantosuunta, joka so-
20225: aikaa olemaan velkaisimpia, metsäköyhem-          veltuisi näille tiloille. Kysymys on kuiten-
20226: piä ja peltoalaltaan pienempiä, suurelta          kin niin laaja ja monitahoinen, että sen
20227: osalta niistä puuttuu riittäviä sivuansio-        selvittäminen edellyttää pätevää ammatti-
20228: mahdollisuuksia, mutta toiselta puolen on         tietoa ja -taitoa ja se olisikin senvuoksi
20229: näillä tiloilla kaikenlaatuisen irtaimiston       annettava erityisen asiantuntijatoimikun-
20230: tarve suurempi kuin vanhoilla tiloilla. Nämä      nan tehtäväksi.
20231: ja monet muut uusien tilojen kannattavai-            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
20232: suuteen ja mahdollisuuksiin vaikuttavat           kunioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
20233: tekijät edellyttävät erikoisluontoisia toimen-    vomuksen,
20234: piteitä, jotta uudet tilat voisivat muodos-                 että hallitus mahdollisimman kii-
20235: tua todella elinkelpoisiksi. Ei voida pitää               reellisesti antat'si asiantuntijoista ko-
20236: riittävänä sitä, että tilat on saatu valmiiksi            koonpannun toimikunnan selvitettä-
20237: ja niille tarpeelliset suojat, on löydettävä              väksi siirtoväen Ulojen tuotantosuun-
20238: niin tarkoituksenmukaiseet ja voimaperäi-                 nan sekä ryhtyisi kaikkiin tutkimuk-
20239: set sekä k. o. tilojen erikoisasemaan sovel-              sen aiheuttamiin toimenpiteisiin.
20240:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
20241: 
20242:                   Erkki Paavolainen.                           Erkki Koivisto.
20243:                                                                                           463
20244: 
20245: IJ(.56. -   Toiv. al. N~o 198.
20246: 
20247: 
20248: 
20249: 
20250:                                  E. Koivisto y. m.: Asutustilallisten asemun parantamisesta.
20251: 
20252: 
20253:                                      Eduskunnalle.
20254: 
20255:    Jo ennen viimeisiä sotia perustettiin vuo-    jon voimakkaammin ja koska työ suorite-
20256: den 1936 asutuslain nojalla Oulujoen poh-        taan asukkaan omalla vastuulla. Ennen
20257: joispuolelle yli 1,400 asutustilaa pääasial-     maanhankintalain toimeenpanoa perustettu-
20258: lisesti valtion metsämaille. Perustamistoi-      jen asutustilojen kohottaminen Pohjois-
20259: met, tie-, kuivatus-, raivaus- ja rakennus-      Suomessa muodostaal~:in nykyisin oman tär-
20260: työt suoritettiin valtion toimesta ja on nii-    keän kysymyksensä, jonka ratkaisuun olisi
20261: den kustannukset suurimmaksi osaksi lii-         kiinnitettävä mitä vakavinta huomiota.
20262: tetty tilojen lunastushintaan. Tiloja asuk-      Asuuhan näillä tiloilla tuhansia ihmisiä,
20263: kaille luovutettaessa niillä oli vain välttä-    joiden toimeentulo on epävarmaa ja joiden
20264: mättömät rakennukset sekä suoritettu rai-        elintaso ei täytä kohtuullisia vaatimuksia.
20265: vaustöitä noin 1/2 hehtaarin alueella.              Asiantilan korjaamiseksi valtiovallan olisi
20266:    Valitettavasti tämä Pohjois-Suomen run-       ryhdyttävä ainakin seuraaviin toimenpitei-
20267: saan tilattoman väestön asutustoiminta ei        siin:
20268: ole onnistunut ja tuottanut niitä tuloksia,         Asutusviranomaisten toimesta teetetyt
20269: joita siltä odotettiin. Perustamistoimenpi-      tiet, jotka alunperin rakennettiin vain vä-
20270: teet jäivät monessa suhteessa puolinaisiksi      himmät vaatimukset täyttäviksi ja jotka
20271: ja tästä johtuen asutustilallisten taloudelli-   myöhemmin m. m. puutavaranajojen takia
20272: nen asema on yleensä hyvin heikko ja olo-        ovat käyneet miltei liikennekelvottomiksi,
20273: suhteet, joi~a he elävät, ovat huonot. Vain      olisi valtion toimesta kunnostettava ja sen-
20274: harvat ovat pystyneet tilojensa kuntoa siinä     jälkeen muodostettava joko paikallis- tai
20275: määrin kohentamaan, että ne antaisivat           yleisiksi teiksi.
20276: edes tyydyttävän toimeentulon. Useimmilla           Kun soille suunniteltujen viljelysten kui-
20277: asutustiloilla suoritetut perusparannustyöt      vatus jo alunperin jäi riittämättömäksi ja
20278: ovat sangen vähäisiä ja eräät tilat ovat         viemärit myöhemmin soiden painuessa ovat
20279: suorastaan rappeutuneet.                         käyneet liian mataliksi tai kokonaan tuk-
20280:     Päätekijänä tähän on se, ettei koe-asuk-     keutuneet, olisi peruskuivatuksen uusimi-
20281: kaita perustamisvaiheessa ole valtiovallan       nen ja täydentäminen useilla asutusalueilla
20282: toimesta riittävästi tuettu. Suurperheisinä      välttämätön maataloustuotannon harjoitta-
20283:  ja varattomina heidän on ollut pakko            misen edellytys. Tähän tarkoitukseen olisi
20284: käydä läpi vuoden ansiotöissä saamatta           valtion myönnettävä varoja. Uudisraivaus-
20285: tilaisuutta ja mahdollisuutta tehdä työtä        palkkioiden suhteen k. o. asutustilalliset
20286: tiloillaan. Osatekijänä on pidettävä myös        olisi rinnastettava manhankintalain mukaan
20287: sitä, että työkuntoiset miehet olivat suu-       maata saaneisiin. Raivaustöiden aikana olisi
20288: rimmaksi osaksi sotatoimissa tai työpalve-       myönnettävä myös raivauslainaa.
20289: luksessa. Kun raivaus- ja rakennustyöt val-         Kun hyvin monissa tapauksissa perhe,
20290: tiovallan puolelta pyrittiin suorittamaan        jossa yleensä on 5-10 henkeä, yhä edel-
20291:  mahdollisimman halvalla ja kun valvonta         leen asuu alkuperäisessä, vain n. 2.5 X 4
20292:  oli heikko, oli työn laatu monesti alapuo-      metriä suuruisessa ainoassa asuinhuoneessa,
20293:  lella arvostelun. Tästä syystä tilojen pe-      joka sekin on usein varsin huonosti tehty
20294:  rustaminen jäi tavallaan puolinaiseksi.         ovat asunto-olot useasti hyvin kurjat. Myös-
20295:     Sensijaan maanhankintalain mukaan pe-        kin perustamisvaiheessa rakennettu navetta
20296:  rustetut tilat tulevat huomattavasti parem-     kaipaa jo korjauksia ja sisustuksen uusin-
20297:  pia ja elinkelpoisempia, koska niitä perus-     taa. Useilta tiloilta puuttuvat vielä muut
20298:  tamisvaiheessa tuetaan valtion taholta pal-     tiloille tarpeelliset maatalousrakennukset.
20299: 464                               IX,Il 6. ___, Åeutustilalliset.
20300: 
20301: Asuinrakennuksen laajentamiseen ja paran-          melkein tuottamattomia, palvelemaan tuo-
20302: tamiseen sekä muuhun rakennustoimintaan            tannollista toimintaa. Samalla tulisi korja-
20303: asutustilallisille olisi myönnettävä paitsi        tuksi eräs pahimpia sosiaalisia epäkohtia
20304: rakennuslainaa, myöskin nykyistä suurem-           maassamme.
20305: pia rakennusavustuksia.                              Sen vuoksi ehdotamme kunnioittaen edus-
20306:    Kun talvisodan aikana tuhoutuneista ti-         kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20307: lallistim itsensäkään rakentamista raken-
20308: nuksista ei vuoden 1942 korvauslain mu-                       että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
20309: kaan ole suoritettu mitään korvausta enem-                 toimenpiteisiin vuoden 1936 asutus-
20310: pää kuin tiloilla sattuneista metsävahin-                  lain mukaan asutettujen asutustilal-
20311: goistakaan, olisi nämä menetykset vähen-                   listen toimeentulon parantamiseksi
20312: nettävä tilojen lunastushinnasta nykyisen                  m. m siten, että tiloilla suoritettaviin
20313: rahanarvon mukaisina.                                      tie-, kuivatus-, raivaus- ja rakennus-
20314:    Viljelysten peruslannoitukseen ja siemen-               töihin myönnettäisiin nykyistä huo-
20315: ten hankintaan olisi myönnettävä sekä                      mattavasti suurempia avustuksia ja
20316:  avustusta että lainaa.                      ·             halpakorkoisia lainoja, sekä että so-
20317:    Jo edellä esitettyjen toimenpiteiden to-                dissa tuhoutuneiden, mutta korvauk-
20318: teuttaminen elvyttäisi huomattavasti asu-                  setta jääneiden rakennusten arvo ny-
20319: tustilallisten toimeentuloa, ja sitä tietä saa-            kyisen rahanarvon mukaisena vähen-
20320: taisiin ne sijoitukset, jotka nykyisin ovat                nettäisiin Ulojen lunastushinnasta.
20321:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
20322: 
20323:                  Erkki Koivisto.                                    M. 0. Lahtela.
20324:                                                                                               465
20325: 
20326: IX, 57. -   Toiv. al. ·N :o 194.
20327: 
20328:                                    V. Eskola y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja meno-
20329:                                       arvioon siirtona asutusrahastoon.
20330: 
20331:                                        E d u s k u n n a 11 e.
20332:    Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon on            tettyjen varojen määrä yhteensä n. 5,772
20333: 19 Pl. IV: 2 siirto asutusrahastoon mo-              milj. markkaa           vastaavien lainojen
20334: mentille otettu 3,499,250,000 mk vastaavan          vuooma 1948 ollessa 5,345 miljoonaa marik- ·
20335: määrärahan       vuonna       1949        ollessa    kaa - tuhansien lainan tarpeessa olevien
20336: 5,000,000,000 mk.                                    jäädessä ilman, ei mistään rakennustoimin-
20337:    Asuntoa vailla olevien maaseudulla asu-          nan vähenemisestä voida lainkaan puhua.
20338: vien maansaajien keskuudessa asia on he-               Julkisuudessa on mainittu, että lainan-
20339: rättänyt suurta huolestumista. Maanhan-             saajista on n. 70 % siirtoväkeen kuuluvia,
20340: kintalain mukaiseen rakennustoimintaan on            joiden kohdalta lainan tarve siis vähenee,
20341: aikaisemminkin varattu liian vähän varoja           mutta suurin osa niistä lähes 30,000 rinta-
20342: ja siitä johtuen lainan saannin ehdot on            masotilaasta ja muista näihin verrattavista,
20343: ollut pakko asettaa niin ahtaiksi että esim.        hyväksytyistä maansaajista, ei vielä ole
20344: vain muutamat harvat maata saaneet rin-             lainkaan voinut ryhtyä edes suunnittele-
20345: tamasotilaista on kelpoitettu lainansaantiin        maan asunnon eli siis oman kodin rakenta-
20346: oikeutetuiksi suurimman osan jäädessä jat-          mista syystä, ettei ole ollut saatavissa heille
20347: kuvasti ilman vaikka heille rintamalla              välttämättömän tarpeellista valtion lainaa.
20348: ollessaan on annettu siitä lupauksia. ·Niinpä       Tämä asunnottomien joukko on siksi suuri,
20349: täihänkään asti ei ole voitu voillllassa olevien    ettei sitä ole jätettävä huomiotta sitäkin
20350: ohjeiden mukaan muulle maansaajalle kuin            vähemmän kun heillä on maan ja lainan
20351: siirtoväkeen kuuluvalle antaa lainaa, jollei        saantiin eräänlainen eikä suinkaan merki-
20352: hänellä ole vähintäänkin kolme alaikäistä           tystä vailla oleva saavutettu oikeus.
20353: lasta, mutta kuin ani harvoissa poikkeus-              Edelläolevasta käynee selville, että käy-
20354: tapauksissa.    Asutusrahastoon ikuluvana           tettävissä olevien varojen määrä tulee enti-
20355: vuonna siirretyn määrärahan turvin ei               sestään vähenemään sen sijaan, että varo-
20356: voida lainoja myöntää edes tässäkään laa-           jen määrää, kuten edellä esitetystä käynee
20357: juudessa. Kaiken lisäksi sellaisia rintama-         selville, olisi välttämättä lisättävä. Vähim-
20358: sotilaita, jotka eivät olleet perheeliisiä          pana vaatimuksena on pidettävä, että
20359: ennen 1. 10. 1945, ei toistaiseksi oteta lai-       maanhankintalain mukaiseen lainoitukseen
20360: nansaajina lainkaan huomioon, mutta val-            varataan varoja ainakin samansuuruinen
20361: tion halpakorkoisten rakennuslainojen tarve         summa kuin vuoden 1949 tulo- ja menoar-
20362: on siitäkin huolimatta jatkuvasti suuri.            viossa jotta maansaantiin oi!keutettujen
20363:    Maanhankintalain mukainen rakennus-              omaa kotia vailla olevien asuntojen raken-
20364: toiminta ei ole vähentymässä, mikä johtuu           tamista voitaisiin lainoilla helpoittaa ja Iai-
20365: myös rakennustarpeiden saannin helpoittu-           nansaannin ehtoja nykyisestään lieventää.
20366: misesta ja muutenkin rakentamiselle. suh-              Yllä olevaan viitaten ehdotamme kun-
20367: teellisen edulliseksi muuttuneesta tilan-           nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
20368: teesta. On mahdoton tietää, kuinka suuri            vomuksen,
20369: olisi varojen tarve ollut, jos lainoja olisi                 että hallitus antaisi Eduskunnalle
20370: voitu myöntää vähänkään vapaammin kuin                     esityksen 1,500,000,000 markan mää-
20371: mitä nykyiset ohjeet edellyttävät, mutta                   rärahan ottamisesta lisäyksenä vuo-
20372: kun vuonna 1949 myönnettyjen lainojen                      den 1950 tulo- ja menoarvioon siir-
20373: lukumäärä oli n. 18,000 kpl ja niihin käy-                 tona asutusrahastoon.
20374:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
20375:    Valfrid Esikola.        lteikki H~lcltä.älä.     Jalmari Linna.        Heikki Simonen.
20376:    0. Muildm.              Artturi Koskinen.        Yrjö Helenius.        Arvo Sävelä.
20377:    E. Raunio.              J. F. Tolonen.           E. Pusa.              Kustaa .A:lanko.
20378:                                                                                               59
20379: 466
20380: 
20381: IX,os. -   Toiv. al. N :o 195.
20382: 
20383: 
20384: 
20385: 
20386:                                  Miettunen y. m.: Valtion metsämaille Pohjois-Suomeen pe-
20387:                                    rustettujen asutustilojen viljelysedellytysten parantami-
20388:                                    sesta.
20389: 
20390:                                       E d u s k u n n a 11 e.
20391: 
20392:    Normaaliajan asutuslainsäädännön mu-            laaj·entamiseen, edes siedettävät asumisvaa-
20393: kaisesti valtion metsämaille Pohjois-Suo-          timukset täyttäviksi, ei läheskään kaiikilla
20394: messa perustettujen asutustilojen viljelijät       asutustilallisilla ole ollut taloudellisia edoel-
20395: elävät nykyisin erittäin suurissa vaikeuk-         lytyksiä.
20396: sissa. Ne toimenpiteet, joihin valtiovallan              Oulujoen pohjoispuolella näitä asutus-
20397: toimesta on ryhdytty aikanaan näiden tilo-         tiloja on noin 1,4{)0. Niiden taloudelliBen
20398: jen viljelysedellytysten ja elinmahdolli-          aseman ja elinmahdollisuuksien parantami-
20399: suuksien turvaamiseksi, ovat olleet riittä-        nen on Pohjois-Suomen maaseudun tämän
20400: mättömiä. Mainituille asutustiloille tehtiin       hetkisistä kysymyksistä kipein, ja kaipaisi
20401: asukkaan kustannuksella uudisraivausta             kiireellisiä toimenpiteitä. Kun samanaikai-
20402: noin 2.o hehtaaria tilaa kohti ja rakennet-        sesti samoilla alueilla 1\IHL: n mukaiset
20403: tiin 1 huoneen käsittävä erittäin vaatimt-         asutustilalliset uudistilan perustamispalk-
20404: ton asuinrakennus sekä pieni navetta. Työn         kioineen ja muina parempine etuineen pää.
20405: valvonta niin raiva.u,cs- kuin rakennuspuo-        sevät elämisen alkuun paljon paremmin, on
20406: lella oli yleensä heikko, josta johtuen .asuk-     valtiovallan näin erilainen suhtautuminen
20407: kaat saivat monessa tapauksessa ryhtyä ra-         ollut omansa synnyttämään ka.tlreruutta
20408: kennuskorjauksiin jo varsin pian tilalle           huonommalle <Osalle jääneiden keskuudessa..
20409: tultuaan ja viljelyspuolella raivata kannot              Toimenpiteet, joihin valtiovallan toimesta
20410: ja kivet raivioilta uudelleen.                     olisi kiireellisesti ryhdyttävä normaaliajan
20411:    Kun näiden vähäisten alkuvalmistelujen          asutuslainsäädännön mukaisesti perustettu-
20412: jälkeen. suuriperheinen asutustilallinen sai        jen MUtll$tilo;iw viljelysedellytysten ja
20413: mainitunlaisen tilan haltuunsa, tarvittiin          elinmahdollisuuksien parantamiseksi Poh·
20414: siinä paljon työtä ja uurastusta, ennenkuin         jois-Suomessa olisivat seuraavat:
20415: tilalta voitiin toivoa minkäänlaista satoa.
20416: Suuren perheen toimeentulo vaati saman-                  Asutusteiden lmnto()l'l saattamiseksi olisi
20417: aikaisesti varattoman yrittäjän työskente-          vuosittain myönnettävä riittävät määrä-
20418: lemään lähes yhtäjaksoisesti ansiotöissä ti-        rahat lähivuosien aikana.
20419: lan ulkopuolella, joten aikaa jäi perin vä-              Samoin asutusalueiden peruslruivatus-
20420: hän parannus- ja laajennustöihin tilalla.           kanavat olisi avattava uuddleen ja sitä "Var-
20421: Edellytykset tillruun pääsemiselle olivat si-       ten: ·saatava riittävät määrärahat.
20422: ten varattom.ille yrittäjille yleensä kohtuut-       ··. Rakennusten htaj{mtamista varten olisi
20423: toman raskaat. Tästä johtuen kehitys näillä         valtion myijnnettävli rakennusavu8tuksia
20424: asutustiloilla, eräitä poikkeuksia lukuun-          kUtakin tilaa kos'kevan yksityiskohtaisen
20425: ottamatta, on ollut kovin hidasta.                  su:tmnit~lman mukaan. Samanaikaisesti olisi
20426:    Kehitystä. on vaikeuttanut lisäksi se, että      erikseen näitä asutustilallisia varten varat-
20427: kulkuyhteyd-et asutustiloille ovat· olleet erit-    tava tulQ- ja menoarvioon oma määrä-
20428: täin h~ikot ja peruslmivatukset olisivat            rahansa rakentamiseen tarvittavia. asutus-
20429: kaivanneet soid~n painumisen jälk~n täy-            kassalainoja varten. Niin voitaisiin turvata
20430: dellisen uusimisen. Teiden ralrefltaminen          lainansaantimahdollisu.us        samanaikaisesti
20431: kulkukelpoisiksi ja peruskuivatuskanavien           rakennusavustuksen antamisen kanssa.. Ra-
20432: uusiminen on ollut kuitenkin, kuten hyvin          kennusavustusten ja -lainojen käytön val-
20433: ymmä:rtii, täysin ylivoimainen tehtävi aw-          vonta olisi järjestettävä samaan tapaan
20434: tustilallis~ itselieelt. Samoin l"a:kleemumelt      kuin MHL: n mukaisilla tilo:ill;akjp.
20435:                                 IX,5s.    Miettunen y. m.                                467
20436: 
20437:    Kun uudisraivauspalkkioita koskevan         myös rintamamiehiä. Ei ole myöskään koh-
20438: lain yhteydessä asutustilallisten raivaus-     tuullista, jos tämän erikoiskysymyksen hoi-
20439: palkkiot saatetaan samaan asemaan kuin         taminen jätetään odottamaan kenties vielä
20440: MHL-tiloillakin, saatanee tämä puoli siten     useat vuodet kestävää asutuslakien uusi-
20441: asialliseen järjestykseen.                     mista.
20442:   Vasta näiden vähimpien ja välttämättö-         Edellä olevan perusteella ehdotamme
20443: mimpien toimenpiteiden jälkeen voisivat        kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
20444: mainitut asutustilaliiset päästä tiloillaan    vomuksen,
20445: kohtuullisin edellytyksin elämisen alkuun.
20446: Näin tyydytettäisiin myös edes alkeellisim-             että hallitus 1·yhtyisi kiireellisiin
20447: mat oikeudenmukaisuuden vaatimukset eri               ja tehokkaisiin toimenpiteisiin nor-
20448: lakien mukaan asutettavien, erilaiseen ase-          maaliajan asutuslainsäädännön pe-
20449: maan joutuneiden asukkaiden kesken. Kor-             rusteella valtion metsämaille Poh-
20450: jauksen saaminen tässä suhteessa olisi sitä-         joi3-Suomeen perustettujen asutus-
20451: kin tärkeämpää, kun aikaisempien asutus-             tilojen viljelysedellytysten ja elin-
20452: lakien mukaan maata saaneet ovat yleensä             mahdollisuuksien parantamiseksi.
20453:   Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
20454: 
20455:                 Martti Miettunen.                        Markus N:iebla.
20456:                 M. 0. Lahtela.                           Niilo Ryhtä.
20457: 468
20458: 
20459: IX, 59. -   Toiv. al. N :o 196.
20460: 
20461: 
20462: 
20463: 
20464:                                   Rytinki y. m.: Asutusalueiden tie-, kuivatus- ja rakennus-
20465:                                      töiden suorittamisesta työttömyystöinä.
20466: 
20467: 
20468:                                       E d u s k u n n a 11 e.
20469:     Meille kaikille on tunnettua se tosiasia, niistä on 1,531 maanhankintatilaa. Työt ei-
20470:  että Pohjois-Suomen ja yleensä maaseudun vät vielä lähitulevaisuudessa vähene, sillä
20471:  työttömyys ei ole kausiluontoista, vaan se arvion mukaan on tie- ja kuivaustöitä suo-
20472:  on kehittymässä vakinaiseksi ilmiöksi, ritettava 35,000 tilalla.
20473:  minkä vuoksi meillä olisi kehitettävä työttö-      Kun me tähän vielä lisäämme rakennus-
20474:  myystöiden järjestäminen pääasiassa sellai- työt, niin osoittavat ne sitä, että suunnitel·
20475:  siin työkohteisiin, jotka olisivat omiaan vai- mia ja töitä on olemassa, kun vaan toimeksi
20476:  kuttamaan ehkäisevästi työttömyyteen.            pannaan.
20477:     Asutusoiminta ja siihen käytetyt varat          Eräänä esimerkkinä mainittakoon vielä
20478:  tulisivat varmasti käytettyä ehkäisevään m. m., että Pudasjärven kunnan alueella on
20479:  työttömyyden torjumiseen. Meillä odottaa valmiit suunnitelmat Jaalangan ja Nuo-
20480:  tuhansia ja kymmeniä tuhansia maan- ja rUJ!likajoen asutusalueella rakentamisesta.
20481: ·1uotontarvitsijoita maata päästäkseen työs- Viime vuonna Nuorunlkajoen asutusalueella
20482:  kentelmään omalla tilallaan ja raivaamaan aloitettiin työt, mutta ne lopetettiin ke-
20483:  vesiperäisiä soita ja korpia viljelyksille, ja väällä kokonaan eilkä sen jälkeen ole töistä
20484:  näin ka:rlkoittamaan hallaa ikauvaJksi pois vil- k.uulunnt mitään. Kunnan asutuslautakun-
20485:  jelysalueilta. Meillä on saatava nämä kym- nalle on jätetty maansaantianomuksia yli 50
20486:  menettuhannet maantarvitsijat pois nykyi- kappaletta ja uusia jätetään jatkuvasti.
20487:  sestä työttömyyskortistosta sillä tavalla, että Nämä tilastot osoittavat, että valtiovallan
20488:  järjestetään nykyistä enemmän varoja on ryhdyttävä käyttämään asutusta:rlkoituk-
20489:  uusien asutusalueiden rakennus- ja raivaus- seen enemmän työttömyysmäärärahoja, ~uin
20490:  töihin. Valmiita työkoneita ja tehtyjä mitä nylkyisin käytetään.
20491:  suunnitelmia, jotka odottavat määrärahoja,          Edellä olevan perusteella saamme kun-
20492:  löytyy paljon. Mainittakoon, että viime nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyttä-
20493:  vuoden lopussa julkisuuteen annetun tilas- väksi toivomuksen,
20494:  ton mukaan on asutustoimikunnissa viime
20495:  syyskuun loppuun mennessä tutkittu ja                      että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
20496:  suunniteltu tietöitä noin 1,424 kilometriä,             toimenpiteisiin maanteiden rakenta-
20497:   joista valmiina noin kolmasosa eli 533 kilo-           miseksi uusille asutustiloille ja asu-
20498:  metriä ja keskeneräisiä suunnilleen saman               tusalueille sekä niiden viemäriojien
20499:  verran, koskien 4,000 maanhankintatilaa.                kaivamiseksi ja rakennusten raken-
20500:     Kuivatustöitä oli asutustoimikuntien laa-            tamiseksi, käyttämällä vakinaisten
20501:  timina valmiina suunnitelmina 893. Ne                   mäfirärahojen lisäksi nykyistä run-
20502:  koskevat viemäreitä 566 kilometrin pituu-               saammin työttömyysmäärärahoja.
20503:   delta. Valmiina on vain puolet. Osallisina
20504:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950.
20505: 
20506:                   Eino Rytinki.                                 Yrjö Hautala.
20507:                   Niilo Ryhtä.                                  Erl. Haapaniemi.
20508:                   Yrjö Saari.                                   Wiljam Sarjala.
20509:                   Lauri Laine.                                  Markus N:iskala.
20510:                                                                                                469
20511: 
20512: IX,6·o. -   Toiv. al. N :o 197.
20513: 
20514: 
20515: 
20516: 
20517:                                   Ryhtä. y. m.: Toimenpiteistä Pohjois-Suomen asutusalueilla
20518:                                     sota-aikana rikottujen ja rappeutuneiden asutusteiden
20519:                                     kunnostamiseksi.
20520: 
20521: 
20522:                                       E d u s k u n n a ll e.
20523: 
20524:    Vuoden 1936 asutuslain ja sitä aikaisem-        jaamatta, samoin Aneen ja Vuoskan asu-
20525: man asutuslainsäädännön mukaan peruste-            tusalueiden tiet Posion kunnassa sekä useat
20526: tuille asutusalueille tehtiin tie- ja kuivatus-    asutustiet Pudasjärven kunnan alueella,
20527: työt valtion toimesta. Nämä edellämainitut         nä.mä muutamat esimerkit mainitakseni.
20528: asutustoimenpiteet jäivät kuitenkin monessa        Nämä rikotut ja sodan takia rappeutu-
20529: suhteessa puolinaisiksi, sillä mm. tietyöt         neet asutustiet olisi saatava kiireellisesti
20530: jäivät monella asutusalueella keskeneräi-          kunnostetuksi. Sillä huonot tieyhteydet vai-
20531: siksi. Usealla tiellä suoritettiin vain pinta-     keuttavat varsin pahoin suuriperheisten ja
20532: raivaus ja kaivettiin tien reunoille pienet        vähävaraisten asutustilallisten toimeentuloa
20533: ojat, mutta täytemaan ja pintasoran ajo on         näillä asutusalueilla.
20534: jäänyt suorittamatta. Asutusalueilla olevat           Koska on tärkeätä, että nämä vuoden
20535: tiet ovat n. s. isännättömiä teitä, jotka tuol-    1936 asutuslain ja sitä aikaisemman asutus-
20536: laisina puolitekoisina on jätetty asukkaiden       lainsäädännön nojalla perustetut asutustilat
20537: hoidettavaksi. Kun asukkaat kaikki kui-            saadaan mahdollisimman pian viljelyskel-
20538: tenkin ovat erittäin vähävaraisia ja suurin        poisiksi ja tuottavaan kuntoon, on näille
20539:  osa asutustilallisista oli pitkän sota-ajan       tiloille saatava viljelysedellytykset ja niin
20540:  asepalveluksessa, eivät he ole taloudelli-        myös tieyhteydet. Senvuoksi olisi asutus-
20541:  sesti kyenneet viljelysteitä kunnostamaan.         alueilla olevat tiet saatava kiireellisesti val-
20542:    Huomattava osa Pohjois-Suomen asutus-           tion varoilla kunnostetuiksi. ·
20543:  alueiden teistä tuli syksyllä 1944 käytyjen          Edellä oleviin perusteluihin viitaten eh-
20544:  sotatoimien aikana rikotuksi, jolloin siltoja      dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
20545:  räjäyttämällä hajoitettiin ja näitä heikosti       muksen,
20546:  perustettuja teitä raskaan sotakaluston kul-
20547:  jetuksessa muutenkin rikottiin. Monin pai-                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
20548:  koin onkin asutusteillä vielä nämä sotavau-               toimenpiteisiin Pohjois-Suomen asu-
20549:  riot korjaamatta. Niinpä on esim. Koston                  tusalueilla sota-aikana rikottujen ja
20550:  ja Sorsavaaran asutusalueiden tiet Taival-                rappeutuneiden asutusteiden kunnos-
20551:  kosken kunnassa vielä sodan jälkeen kor-                  tamiseksi.
20552:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
20553: 
20554:                   Niilo Ryhtä.                                  Kerttu Saalasti.
20555:                   Eino Rytinki.                                 Kusti Eskola.
20556:                   Yrjö Saari.                                   Yrjö Hautala.
20557:                   Markus Niskala.                               Martti Miettunen.
20558:                                           Tahvo Rönkkö .
20559: 
20560: 
20561: 
20562: 
20563:                                           •
20564: 470
20565: IX,61. -   Hemst. mot. N:o 198.
20566: 
20567: 
20568: 
20569: 
20570:                               Rosenberg m. fi.: AngåMtde en jordreform för skapande at
20571:                                   livsdugliga odlingslägenheter inom svensk- och två-
20572:                                   språkiga kommuner.
20573: 
20574: 
20575:                                    T i 11 R i k s d a g e n.
20576: 
20577:    Under självständighetstiden har vära         !kunna nyttjas hättre ur social eller ekono-
20578: jordägoförhällanden reglerats genom flere       misk synpunlkt sett.
20579: lagar, vilka åsyftat en rättvisare, delvis          Pä grund av stadgandena i grundlagen
20580: ocksä en rationellare jordfördelning. Man       och den därpå base:rade språklagstiftningen,
20581: har eftersträvat att höja torpar- och små-      liksom ocksä på grund av historiska för-
20582: brukarbefolkningen socialt och ekonomiskt.       hällanden, har jordbesittningsproblemet i
20583: Dessa strävanden har hittills endast till en    de svenska och tväspräkiga kommunerna en
20584: del krönts med framgång. Torparfrigörel-        viss särkaraktär. J ordanskaffningslagens
20585: sen innebar ett steg i rätt riktning. Den       språkparagraf, som med rätta tryggar mi-
20586: krigstida och efter.krigstida kolonisations-     noritetens rätt, har i viss mån konserverat
20587: lagstiftningen har framtvingats av krigets      förhållandena. En speciallagstiftning för
20588: följder. Jordfördelningsproblemet har dock      dessa omräden är därför påkallad.
20589: inte genom dessa eller andra likartade lag-         Inom de svensk- och tväspråkiga befolk-
20590: stiftningsåtgärder fått en tillfredsställande   ningsområdena i södra och sydvästra Fin-
20591: lösning. Delvis har nya problem tillskapats.    land råder än i dag mångenstädes utpräg:.
20592: Den internationella utvecklingen ställer        lat feodala förhållanden. I Nyland innehas
20593: vårt jordbruk inför nya svårigheter och          c. 25 % av den odlade jorden av ägare,
20594: nya uppgifter.                                   vilka besitter 50 hektar eller mera. Knappt
20595:    Det sammanlagda antalet jordbrukslägen-       2% av lägenhetsinnehavarna besitter 25%
20596: heter i värt land är enligt senaste upp-         av jorden. Den odlingsbara jorden äges
20597: gifter 353,620, av vilket antal 190,000 eller    till största delen av storjordägarna.
20598: 53.s% utgöres av lägen_heter med mindre             Samtidigt lever i dessa trakter tusentals
20599: än 5 hektar. över hälften av odlingslägen-      svenskspråkiga lantarbetarfamiljer, vilka
20600: hteerna är sålunda alls icke livsdugliga.        alls int!') har någon jord, och småbrukare
20601: Deras ägare är i de allra flesta fall i be-      med mindre än 5 hektar, vilket klart fram-
20602: hov av tillskottsjord. Tiotusentals lantarbe-   går av nedannämnda exempel.
20603: tare saknar egen jord helt och hållet. Både         I Drags:fjärd är åkerarealen på 61 lägen-
20604: ur social och nationalekonomisk synpunkt         heter mindre än 5 hektar. 25 lantarbetar-
20605: är det härvidlag fräga om ett svårt miss-       familjer besitter alls ingen jord. I Kimito
20606: förhållande.                                    kommun är antalet lägenheter med mindre
20607:    Samtidigt har landet en väldig reserv        än 5 hektar 700. I Vestanfjärd räknar
20608: av odlingsbar jord, enligt vissa kalkyler       denna lägenhetskategori 186 enheter, i Karis
20609: bortåt fem miljoner hektar. Dessutom finns      landskommun 258. I sistnämnda kommun
20610: stora odlade marker i vanhävd eller ligger      är antalet lantarbetarfamiljer 43. Bromarf
20611: under svag bebrukning. Bolag, godsägare,        räknar 118 lägenheter under 5 hektar och
20612: spekulanter ha mer jord än de nödvändigt        36 lantarbetarfamiljer. I Kyrkslätt kom-
20613: behöver eller jord, som de alls inte behöver,   mun finnes 170 lägenheter med mellan
20614: medan den jordbrukande befolkningen del-        1-5 hektar odlad jord, 150 lägenheter
20615: vis har alldeles för litet jord eller ingen     under 1 hektar och dessutom 79 lantarbe-
20616: alls. Också församlingar och andra sam-         tarfamiljer. I Borgå landskommun finns
20617: manslutningar besitter ,jordar som skulle       det 974 lägenheter under 5 hektar och
20618:                                  IX,61. -   Rosenberg y. m.                              471
20619: 
20620: 240 lantarbetarfamiljer, i Sibbo 703 lägen-        Enligt denna lag -skulle alla de finlands-
20621: heter under 5 hektar samt 112 lantarbetar- · svenskar, som kan och vill bruka jord, bli
20622: familjer. Sjundeå har 313 lägenheter un- jordberättigade. I tvåspräkiga kommuner
20623: der 5 hektar och 152 lantarbetarfamiljer, skulle. de finskspråkiga inom respektive
20624: Tenala 143 smålägenheter och 140 lant- kommun 1m samma rätt tili jord inom sin
20625: arbetare. Den aUra mest utpräg!at feodala kommun; I den män svenskspråkiga kolo-
20626: karaktären har kanske Pernå kommun, där nister flyttade in i tvåspråkiga kommuner
20627: det finnes 198 lägenheter med mellan 0.5 borde ocksä en kolonisation av finnar vara
20628: och 5 hektar, ett stort antal med mindre än berättigad, dock sä, att proportionen mel-
20629: 0.5 hektar och 388 lantarbetarfamiljer som lan språkgrupperna icke skulle ändras inom
20630: helt saknar jord.                               kommunen .
20631:    Redan av dessa exempel framgår tydligt         .Enligt lagen bildade odlingslägenheter
20632: och klart att jordbehovet är betydande bo;rde från början erhålla %-% odlad
20633: bland finlandssvenskarna i södra ach syd- jord, resten odlingsbar. Även på annat sätt
20634: västra delarna av landet. V ad det svensk· borde man sörja fö.r att de nya lägen-
20635: språkiga österbotten beträffar är det all· hete:r:na b1eve livsdugliga. Sä i fråga om
20636: mänt bekant att jardbehovet där är ett jordpriset, som kunde regleras i enlighet
20637: ståe.nde problem. Det finlandssvenska jord· med stadgandena. i jordanskaffningslagen.
20638: fö:rdelningsproblemet kan lösas rationellt Vidare borde räntefria statliga jardinköps-
20639: och rättvist på ett för minoriteten betryg- lån, röjningsl,än, byggnadslån, :redskaps-
20640: gande sätt bara genom en speciallag, som och lösörelån beviljas. Amorter~tiden
20641: på ett genomgripande sät.t reglerar jord- .borde bli åtminstone 20 år med de första
20642: besittningen i de svenska och tvåspråkiga ~7 åren amorterings:fria.                       -
20643: Immmunerna, varigenoJU skulle tillsk~pas           För att undvika spekulation borde i
20644: ett behövligt antal livsdugliga fam:iljejord- lagen stadgas förbud mot försä.ljning av
20645: bruk på mellan 10-30 }tektar odlad och den erhållna jorden till dyrare pris än vad
20646: odlingsbar jord.                                som erlagts av jordemottagaren. Endast
20647:    Som jordöverlåtare enligt denna lag på grund av dödsfall, in.validitet, bortflytt-
20648: borde i främsta rummet ifrågakomma bolag ning från orten eller annan jämförlig orsak
20649: samt icke jordbruksyrket utövande jord- kunde undantag beviljas.
20650: ägare, spekulanter. Vidare staten, kommu-          Redan ovan anförda fakta belyser till-
20651: nerna och församlingarna samt särskilda räckligt tydligt missförhållandena i de
20652: sammanslutningar oeh fonder, dock sä att svenska och tvåspråkiga kommunerna, vilka
20653:  ägarnas oundgängliga jordbehov skulle missförhållanden, såsom red~n ]låpekats,
20654: beaktas. Dessutom enskilda jordägare med konserveras av jordansk:affningsla.gens 92 §.
20655:  mer än 40 hektar odlad jord och vilka icke En jordreform enligt ovan i stora dra.g
20656:  huvudsakligen med den egna familjens uppskizzerade riktlinjer borde därför sna-
20657:  arbetskraft förmår tillfredsställande b:ruka rast möjligt iörverkligas.
20658:  sin jord. Jordbrukare med mindre än               Hänvisande tili vad som ovan framförts
20659: 4() bektar odlad jord lkunde helt befrias       föreslår undertecknade, att riksdagen ville
20660: frä.n iiverlåtelseplikt, ooh d~n i'SloonomiS'ka besluta hemställa,
20661:  helheten oeh ändamålsenligheten borde i                  att regeringen i brådskande ord-
20662:  göl'ligaste mån beaktas vid avstyekning från          ning måtte uppgöra och till Riks-
20663: större liigenheter.                                    dagen överlämna förslag till liJg ont
20664:     Skog och betesmarker borde i motsva-               en sådan jordreform, som, utoo att
20665:  rande grad understallas lagen. J ordemot-             andamålsenliga jordlägenheter ska-
20666:  tagare borde erhålla skogsmark med minst              das eller proportionen melloo språk-
20667:  75 kubikmeters årlig tillväxt.                        grupperna rubbas, skapar nya eller
20668:     Lagen skulle beröra alla svenska och               omskapar gamla till fullt livsdugliga
20669:  tvåspråkiga kommuner utom landskapet                  odlingslägenheter inom svensk- och
20670:  Åland.                                                tvåspråkiga kommwner i landet.
20671:      Helsingfors den 13 februari 1950.
20672: 
20673:                  Gösta Rosenberg.                             Atos Wirtanen.
20674: 472
20675: 
20676: IX,61. -   Toiv. a.l. N :o 198.                                                     Suomennos.
20677: 
20678: 
20679:                                   Rosenberg y. m.: Maanomi$tusolojen uudistamisesta elin~
20680:                                      kelpoisten viljelystilojen muodostamiseksi ruotsin~ ja
20681:                                    · kaksikielisissä kunnissa.
20682: 
20683:                                       E d u s k u n n a ll e.
20684:   · Itsenäisyytemme aikana ovat maanomis~           Perustuslain säännösten ja sille perustu-
20685:  tusolomme järjestetyt monilla laeilla, joiden van kielilainsäädännön samoinkuin myös
20686:  tarkoituksena on oikeudenmukaisempi, osit- historiallisten olosuhteiden johdosta maan-
20687: tain myös järkiperäisempi maan jakautu- omistusprobleemilla ruotsalaisissa ja kaksi-
20688: minen. On pyritty kohottamaan torppari- kielisissä kunnissa on määrätty erikois-
20689:  ja pienviljelijäväestöä sosiaalisesti ja talou- leimansa. Maanhankintalain kielipykälä,
20690: dellisesti. Näillä pyrkimyksillä on tähän joka täysin syystä turvaa vähemmistön oi-
20691: mennessä ollut vain osaksi menestystä. keuden, on määrätyssä suhteessa pysyttä-
20692: Torpparivapautus merkitsi askelta oikeaan nyt olosuhteita vanhoillisilla. Sen vuoksi
20693: suuntaan. Sodanaikainen ja sodanjälkeinen on erikoislainsäädäntö näitä alueita varten
20694:  asutuslainsäädäntö oli sodan seurausten tarpeen.
20695: pakottama. Maanjakautumisprobleemi ei               Ruotsinkieli'3illä ja kaksikielisillä väestö-
20696: kuitenkaan näillä eikä muilla samantapai- alueilla Etelä- ja Lounais-Suomessa ovat
20697: silla lainsäädäntötoimenpiteillä saanut tyy- tällä hetkellä vallalla monin paikoin ilmei-
20698:  dyttävää ratkaisua. Osaksi on luotu uusia set feodaaliset olot.' ·Uudellamaalla omista-
20699: probleemeja. Kansainvälinen kehitys ai- .vat n. 25 % viljelysmaasta maanomistajat,
20700: heuttaa maanviljelyksellemme uusia vai- jotka omistavat 50 hehtaaria tai enemmän.
20701: keuksia ja uusia tehtäviä.                       Tuskin 2 % maanomistajista omistaa 25 %
20702:     Maanviljelystilojen kokonaismäärä maas- maasta. Viljelyskelpoisen maan omistavat
20703: samme on viimeisten tietojen mukaan suurimmaksi osaksi suurmaanomistajat.
20704: 353,620, josta määrästä 190,000 eli 53.s %          Samaan aikaan elää näillä seuduilla
20705: tiloja, joissa on vähemmän kuin 5 hehtaa- tuhansittain ruotsinkielisiä maatyöläisper-
20706: ria. Enemmän kuin puolet viljelystilois- heitä, joilla ei ole lainkaan maata, ja pien-
20707: tamme eivät siten ole lainkaan elinkelpoisia. viljelijöitä, joilla on vähemmän kuin 5 heh-
20708: Niiden omistajat ovat kaikkein useimmissa taaria, mikä käy selvästi ilmi seuraavassa
20709: tapauksissa lisämaan tarpeessa. Kymme- mainituista esimerkeistä.
20710: niltä tuhansilta maatyöläisiltä puuttuu oma         Dragsfjärdissä on peltopinta-ala 61 tilalla
20711: maa kokonaan. Sekä yhteiskunnalliselta pienempi kuin 5 hehtaaria. 25 maatyöläis-
20712: että kansantaloudelliselta näkökannalta on perhettä ei omista lainkaan maata. Kemiön
20713: tässä kysymys vaikeasta epäkohdasta.             kunnassa on vähemmän kuin 5 hehtaarin
20714:     Samanaikaisesti on maassamme valtava tilojen luku 700. Vestanfjärdissä kuuluu
20715: reservi viljelyskelpoista maata, eräiden las- tähän tilaluokkaan 186 tilaa, Karjaan maa-
20716: kelmien mukaan aina viisi miljoonaa heh- laiskunnassa 258. Viimeksi mainitussa kun-
20717: taaria. Sitä paitsi on suuria viljeltyjä nassa on maatyöläisperheiden luku 43.
20718: maita rappiolla tai heikosti viljeltyinä. Bromarvissa on 118 alle 5 hehtaarin tilaa
20719: Yhtiöillä, tilanomistajilla, keinottelijoilla ja 36 maatyöläisperhettä. Kirkkonummen
20720: on maata yli välttämättömän tarpeen tai kunnassa on 170 tilaa, joissa on 1-5 heh-
20721: maata, jota eivät tarvitse lainkaan, kun taaria viljelysmaata, 150 tilaa alle 1 heh-
20722: taas maataviljelevällä väestöllä on osittain ! taarin ja sitä paitsi 79 maatyöläisperhettä.
20723: liian vähän maata tai ei ollenkaan. Myös Porvoon maalaiskunnassa on 974 alle 5
20724: seurakunnat ja muut yhtymät omistavat hehtaarin tilaa ja 240 maatyöläisperhettä,
20725: maata, joka voitaisiin käyttää paremmin Sipoossa 703 alle 5 hehtaarin tilaa sekä
20726: yhteiskunnalliselta ja taloudelliselta kan- 112 maatyöläisperhettä, Siuntiossa 313 alle
20727: nalta.                                           5 hehtaarin tilaa ja 152 maatyöläisperhettä,
20728:                                     IX,61. -   Rosenberg y. m.                                 473
20729: 
20730:   Tenholassa 143 pientilaa ja 140 maatyö-           viljellä maata, maansaantiin oikeutetuiksi.
20731:   läistä. Kaikkein selvin feodaalinen luonne        Kaksikielisissä kunnissa saisivat suomen-
20732:   on ehkä Pernajan kunnalla, jossa on 198           kieliset vastaavasti saman oikeuden maa-
20733:   tilaa, joiden suuruus on 0.5 ja 5 hehtaarin       han kunnassaan. Siinä määrin kuin ruot-
20734:   välillä, suuri määrä alle 0.5 hehtaarin ti-       sinkielisiä asutettavia muuttaisi kaksikieli-
20735:   loja, ja 388 maatyöläisperhettä on koko-          siin kuntiin pitäisi myös suomalaisten asut-
20736:   naan ilman maata.                                 taminen olla oikeutettua, kuitenkin siten,
20737:      Jo näistä esimerkeistä käy selvästi ilmi,      että kieliryhmien suhdetta kunnassa ei
20738:   että maan tarve suomenruotsalaisten kes-          muutettaisi.
20739:   kuudessa maan etelä- ja lounaisosissa on             Lain mukaan muodostettujen viljelys-
20740:   huomattava. Mitä tulee ruotsinkieliseen           tilojen pitäisi alusta alkaen saada lf2-2h
20741:   Pohjanmaahan, on yleisesti tunnettua, että        viljelysmaata, loput viljelyskelpoista. Myös
20742:   maantarve on siellä pysyvä probleemi.             muulla tavoin olisi huolehdittava siitä, että
20743:   Suomenruotsalaisten maanjakautumisprob-           uusista tiloista tulisi elinkelpoisia. Näin
20744:   reemi voidaan ratkaista järkiperäisesti ja        maanhinnan suhteen, joka voitaisiin järjes-
20745:   oikeudenmukaisesti vähemmistöä turvaa-            tellä maanhankintalain säännösten· mukai-
20746:   valla tavalla vain erikoislain avulla, joka       sesti. Edelleen olisi myönnettävä valtion
20747:   perinpohjin järjestää maanomistuksen ruot-        korottornia maanostolainoja, raivauslainoja,
20748:   salaisissa ja kaksikielisissä kunnissa, jolloin   rakennuslainoja, välineistö- ja irtaimisto-
20749:   olisi muodostettava tarpeellinen määrä elin-      lainoja. Kuoletusajan pitäisi olla ainakin
20750:   kelpoisia perhetiloja, joissa olisi 10-30 heh-    20 vuotta, joista ensimmäiset 5__;7 vuotta
20751:   taaria viljelys- ja viljelyskelpoista maata.      vapaat kuoletuksista. ,
20752:       Tämän lain mukaan pitäisi maanluovut-            Keinottelun välttämiseksi olisi laissa kiel-
20753:   tajana ensi sijassa tulla kysymykseen yhtiö       lettävä saadun maan myynti kalliimmasta ·
20754:   sekä maanomistaja, keinottelija, joka ei          hinnasta kuin minkä maansaaja on suorit-
20755:   harjoita ammattinaan maanviljelystä, edel-        tanut. Vain kuolemantapauksen, invalidi-
20756: . leen valtio, kunnat ja seurakunnat sekä           teetin, paikkakunnalta poismuuton tai muun
20757:    erityiset yhteenliittymät ja rahastot, kui-      näihin verrattavan syyn perusteella voitai-
20758:   tenkin siten, että omistajien välttämätön         siin sallia poikkeuksia.
20759:   maantarve otettaisiin huomioon, sitä paitsi          Jo edellä esitetyt tosiasiat valaisevat riit-
20760:   yksityiset maanomistajat, joilla on enem-         tävän selvästi ruotsalaisissa ja kaksikieli-
20761:    män kuin 40 hehtaaria viljelysmaata ja           sissä kunnissa vallitsevia epäkohtia, jotka,
20762:    jotka eivät pääasiallisesti oman perheen         kuten jo sanottu, maanhankintalain 92 §
20763:   työvoimin kykene tyydyttävästi vilj~lemään        säilyttää. Edellä suurin piirtein hahmoi-
20764:   maataan. Maanviljelijä, jolla on vähemmän         teltujen suuntaviivojen mukainen maa-
20765:   kuin 40 ha viljelysmaata, voitaisiin koko-        reformi olisi sen vuoksi mahdollisimman
20766:   naan vapauttaa luovutusvelvollisuudesta ja        pian toteutettava.
20767:   taloudellinen kokonaisuus ja tarkoituksen-           Edellä esitettyyn viitaten allekirjoitta-
20768:    mukaisuus olisi mahdollisimman suuressa          neet ehdottavat eduskunnan päätettäväksi
20769:   määrässä otettava huomioon suurempia ti-          toivomuksen,
20770:   loja paloiteltaessa.
20771:                                                               että hallitus kiireellisesti valmis-
20772:       Metsän ja laidunmaan tulisi vastaavassa              taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
20773:    määrässä olla lain alainen. Maansaajan                  sen laiksi sellaisesta maanomistus-
20774:    pitäisi saada metsämaata vähintään 75 kuu-              olojen uudistamisesta, jolla tarkoi-
20775:    tiometrin vuotuisen kasvun edestä.                      tuksenmukaisia maatiloja vahingoit-
20776:       Lain tulisi koskea kaikkia ruotsinkielisiä           tamatta tai kieliryhmien suhdetta
20777:    ja kaksikielisiä kuntia Ahvenanmaan maa-                hor.iuttamatta muodostetaan uusia
20778:    kuntaa lukuunottamatta.                                 tai entisistä täysin elinkelpoisia vil-
20779:       Tämän lain mukaan tulisivat kaikki suo-              .ielystiloja maan ruotsin- ja kaksi-
20780:    menruotsalaiset, jotka osaavat ja haluavat              kiel·isissä kunnissa.
20781:        Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
20782: 
20783:                    Gösta Rosenberg.                               Atos Wirtanen.
20784:                                                                                                  60
20785: 474
20786: IX,62. -   Toiv. aJ.. N :o 199.
20787: 
20788: 
20789:                                   Linna y. m.: Taimistojen tarkastajan viran perustamisesta.
20790: 
20791: 
20792:                                       E d u s k u n n a ll e.
20793: 
20794:    Se sekaannus ja osittainen huijaus, joka niiden kasvatustapaan ja lajikeaitouteen
20795: aikanaan esiintyi taimistokaup.pa-alalla, nähden sekä että myyntivalmiit taimet täyt-
20796: aiheutti että terveitä ja rehellisiä liikemies- tävät Maatalousministeriön maataloushalli-
20797: periaatteita noudattavat taimistot yhteis- tuksen ehdotuksesta määräämät kauppakel-
20798: toimin ryhtyivät toimenpiteisiin nk. taimis- poisuusvaatimukset.
20799: tokauppalain aikaansaamiseksi, aivan sa-          Siitä huolimatta, että laki on ollut voi-
20800: malla tavalla kuin on olemassa siemenkaup· massa jo yli 7 vuotta ei vieläkään ole pe-
20801: palaki, joka määrää kylvösiemenelle laatu- l'!U8tettu: taimistojen tarkastajan virkaa.
20802: aitouden sekä minimi-itäväisyyden, puhtau-        Ottaen huomioon, että maassamme on
20803: den ym. vaatimukset. Tämä katsottiin vält- tällä hetkellä 174 taimistoa, joista· suuri osa
20804: tämättömäksi, jotta turvattaisiin hedelmä- hoidetaan hyvin kyseenalaisella· ammattitai·
20805: puu- ja marjapensastaimia ostavan yleisön dolla, ollen voiton tavoittelumielessä perus-
20806: edut ja suojattaisiin heidät hä.ikäiloemät- tettuja ikonjunktuuritaillllistoja ja kun sa-
20807: tömiltä humpuukin harjoittajilta, sa- malla on tiedossa että näissä 17 4 taimis-
20808: malla kun rehellistä taimistokauppaa har· tossa on tällä hetkellä kehityksen alla n.
20809: joittavien kunnia suojattaisiin, ettei kaik- 1,600,000 kpl hedelmäpuun ja 700,000 kpl
20810: kia tuomittaisi samaan tasoon. On luon- marjapensaan taillnia, jotka a:iikanaan tule-
20811: nollista, että vielä tärkeämpää ikiuin kylvö- vat istutettaviksi maamme kymmenien tu-
20812: siementen valvonta, on istutettavien tai- hansien asutustilallisten ym. puutarhoihin
20813: mien kauppakelpoisuuden valvonta, sillä on ilmeistä, että tässä on kysymyksessä ei
20814: niiden kautta syntyneet vahingot ovat jo ainoastaan huomattavat kansantaloudelliset
20815: sinänsä suuremmat ja jatkuvat vieläpä arvot, vaan myöskin mitä tärkeimmät tai-
20816: vuosikymmeniä, jos on saatu huonoja tai- mien ostajien, tulevien pienhedelmävilje-
20817: mia, virheellisiä lajikkeita j.n.e. Tämä laki, lijöiden valvottavat taloudelliset edut.
20818: niin tärkeäksi kun se katsottiinkin, aikaan-      Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
20819: saatiin vasta monien ponnistuksien jälkeen ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
20820: heinäkuussa v. 1942 ja siihen liittyvä ase- vomuksen,
20821: tus vahvistettiin saman vuoden joulu-
20822: kuussa. Taimistokauppalaki edellyttää, että               ettii hallitus kiireellisesti ryhtyisi
20823: maassamme on taimistojen tarkastaja joka               toimenpiteisiin taimistokaupan val-
20824: vähintään kerran vuodessa tarkastaa kai-               vonnasta annetun lain edellyttämän
20825: kissa maamme taimistoissa kasvatettavat                taimistojen tarkastajan viran perus-
20826: hedelmäpuiden ja marjapensaiden taimet                 tamiseksi.
20827:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
20828: 
20829:         Jalmari Linna.                 Eino Raunio.               J. Pyy.
20830:         Valfrid Eskola..               Juhani Leppilä.            Hilma Koivulahti-Lehto.
20831:         Wiljami Sarjala.               Väinö Okko.                MarttA~. Salm&la.-Järviuen.
20832:         Lauri Murtoma.a.               Yrjö Hautala.              J. E. Lampinen.
20833:         Yrjö Helenius.                 Erl. Haapaniemi.           Elli Nurminen.
20834:         Veli Järvinen.                 J. Koivisto.               S. S. Aitto:Diemi.
20835:         0. Muikku.                     Heikki Ala.-Mäyry.         Kusti Eskola..
20836:         Laura Brander-Wallin.          JaJmari Pusa.              Vieno Simonen.
20837:         Heikki Hyk:käälä.              L. 0. Hirvensalo.          Aino Luostarinen.
20838:         Kalle Kauhanen.                Artturi Koskinen.          Meeri Kalavainen.
20839:         Ola.vi Kaja.la..               Arvo Sävelä.               T,ofvo Ikonen.
20840:                                        Helena Virkki.
20841:                                                                                               47!}
20842: IX,6a. -   Toiv. al. N :o 200.
20843: 
20844: 
20845: 
20846: 
20847:                                  Ha'lltab. '1· m.: MtUttalo~ttuksen insinööriosaston ja sen
20848:                                     alaisten piirien uudel"tten järjestämisestä.
20849: 
20850: 
20851:                                      E d u s k u n n a II e.
20852: 
20853:    Maamme maaperän sisältämillä mine-             tii valtion määrätietoista puuttumista
20854: raalirikkauksilla on muiden maiden vastaa-        maanparannustoiminnan 'kehittämiseen ja
20855: viin varoihin nähden suhteellisen rajoitettu      siinä ilmenevien epäkohtien poistamiseen.
20856: merkitys.    Luontainen kansallisomaisuu-            Maatalousministeriö asetti kirjelmällään
20857: temme perustuu pääasiassa maapohjan kas-          n:o 886/25. 2. 1948 toimikunnan tekemään
20858: vattamaan kasvullisuuteen, jota on pyritty        suunnitelman maataloushallituksen insi-
20859: lisäämään vesiperäisten maiden kuivattami-        nööriosaston ja sen alaisten piirien uudel-
20860: sella ja muilla maan tuotantokyvyn lisää-         leen järjestämisestä lähinnä maanparannus-
20861: mistä tarkoittavilla toimenpiteillä. Tämä         toimintaa koskevien epäkohtien korjaami-
20862: maan parannustoiminta on toistaiseksi pe-         seksi.
20863: rustunut pääasiassa yksitYisten maanomis-            Toimikunnan mietintö on jätetty 30. 6.
20864: tajien vireille panemiin aloitteisiin. Tulok-     1948, mutta siinä esitetyt parannusehdotuk-
20865: sia on ollut aina rajoittamassa käytettävissä     set ovat huomattavalta osalta jääneet vielä
20866: olevien varojen niukkuus ja teknillisen työ-      toistaiseksi odottamaan toteutumistaan.
20867: voiman puute, mikä on todettu vuosien ku-            Pitäen soista • rikkaan ja hallanaran
20868: luessa tapahtuneen maatalouden kehityksen         maamme luonnontuotantoedellytysten jat-
20869: yhteydessä yhä yleisemmin. Maanparannus-          kuvaa kehittämistä erittäin tärkeänä, ehdo-
20870: toiminnan laiminlyömistä on pidettävä             tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20871: myöskin käytettävissä olevan työvoiman            mtlksen,
20872: tuhlauksena, koska saman muokkaus-,
20873: kylvö- ja sadonkorjuutyön tuloksena saa-                     että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
20874: daan usein vain 30-50 % siitä sadosta,                    toimenpiteisiin maataloushallituksen
20875: mikä voitaisiin saada, jos maanparannus-                  insinööriosaston ja sen alaisten pii-
20876: työt olisivat suoritetut tarkoituksenmukai-               rien uudelleenjärjestämiseksi maa-
20877: sesti. Kun tämä koskee kansamme pääelin-                  talousministeriön sitä varten asetta-
20878: keinoa ja sen yhteydessä huomattavaa osaa                 man toimikunnan mietinnön mukai-
20879: maassamme suoritettavasta työstä, on sel-                 sesti.
20880: vää, että kysymyksessä oleva epäkohta vaa-
20881:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
20882: 
20883:                 Yrjö Hautala.                                  Väinö Rankila.
20884:                 Veikko Vennamo.                                Atte Pa.klkanen.
20885:                 Kusti Esikola.                                 Eino Rytiniki.
20886:                 Kerttu Saalasti.                               Yrjö Saari.
20887:                 Johannes Virolainen.                           Niilo Ryhtä.
20888: 476
20889: 
20890: IX,64. -   Toiv. wl. N :o 201.
20891: 
20892: 
20893: 
20894: 
20895:                                  Saalasti y. m.: Maanviljelysinsinöörien siirtämisestä Kok-
20896:                                     kolan, Oulun ja Lapin maanm'ljelysinsinööripiireihin
20897:                                     työttömyystöiden kohdistamiseksi peruskuivatustöihin.
20898: 
20899: 
20900:                                      Eduskunnalle.
20901: 
20902:   Pohjois-Suomessa vallitseva laaja työttö-     alueen maanviljelysinsinööripiireissä. Kun
20903: myys pakottaa valtiovallan työtilaisuuksien     kuitenkin      maanviljelysinsinööreistä   on
20904: järjestämiseen siellä. On tärkeätä, että työt   puute, olisi mielestämme toivottavaa, että
20905: ovat kansantalouden kannalta merkittäviä        näissä olosuhteissa maan muista insinööri-
20906: ja toteuttamisarvoltaan tärkeitä. Sellaisina    piireistä siirrettäisiin insinööriapua kyseel-
20907: on pidettävä peruskuivatustöitä alueella,       lisiin piireihin, jotta työttömyystyöt voitå---
20908: jossa laajat vesiperäiset hallaa huokuvat       siin kohdistaa kansantaloudelliselta arvol-
20909: suot aiheuttavat jatkuvasti osaltaan työttö-    taan merkittäviin peruskuivatuksiin.
20910: myyttä, veronmaksukyvyttömyyttä sekä ra-           Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
20911: joittavat kaikin tavoin yrittäjämahdolli-       kunnan lausutt(l.vaksi toivomuksen,
20912: suuksia siellä.
20913:    Pahimman työttömyysalueen muodostaa-                   että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
20914: kin toistuvista halloista kärsivä Pohjan-              siin maanvt'ljelysinsinöörien siirtämi-
20915: maan tasankoalue. Tätä aluetta varten on               seksi toisista maanviljelysinsinööri-
20916: Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan peruskuiva-               piireistii Kokkolan, Oulun ja Lapin
20917: tuskomitea laatinut kuivatussuunnitelma-               maanm'ljelysinsinööripiireihin, jotta
20918: ehdotuksen, jonka toteuttaminen edellyttää             työttömyystyöt voitaisiin kohdistaa
20919: lukuisampaa insinöörimäärää kyseellisen                peruskuivatustöihin.
20920:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
20921: 
20922:                 Kerttu Saalasti.                           M. 0. Lahtela.
20923:                 Martti Miettunen.                          Erldd. Koivisto.
20924:                                                                                             477
20925: IX,65. -   Toiv. aJ. N:o 202.
20926: 
20927: 
20928: 
20929: 
20930:                                 Kaukamaa y. m. : Salaojituksen perusteiden selvittämisestä.
20931: 
20932: 
20933:                                     Eduskunnalle.
20934: 
20935:    Suomen viljelyksistä- on ilmastollisista         Viime aikoina on maassamme suoritettu
20936: oloistamme ja maaperästämme johtuen vain         salaojituksia 4,000-5,000 hehtaaria vuo-
20937: vajaa 10 % sellaisia, joita voidaan viljellä     dessa parhaan tähänastisen vuosisaavutuk-
20938: ilman minkäänlaista kuivatusta. Kun sala-        sen ollessa 6,681 ha v. 1939. Toteuttamis-
20939: ojitettuna on n. 140,000 hehtaaria eli vajaa     määrän kohottamista vähintään 10-kertai-
20940: 6 % peltoalasta, jää avo-ojitettujen vilje-      seksi nykyisestään pidetään välttämättö-
20941: lysten osuudeksi 85 % eli hieman yli 2 mil-      mänä, jotta tämä toiminta vastaisi maata-
20942: joonaa hehtaaria. Tästä määrästä arvioi-         loutemme kehityksen muita edellytyksiä.
20943: daan voitavan taloudellisesti salaojittaa        Vaikka näin vuosittain salaojitettaisiin 40-
20944: 1,800,000 hehtaaria eli n. 75 % nykyisestä       50,000 hehtaaria, kuluisi uudisraivaustoi-
20945: kokonaispeltoalastamme.                          mintakin huomioonottaen, 30-40 vuotta
20946:    Salaojitustehtävästämme ei näin ollen ole     ennenkuin meillä oltaisiin edes Ruotsin ny-
20947: vielä edes kymmenettä osaa suoritettu. Tä-       kyisellä tasolla salaojitettujen peltojen suh-
20948: hänastiset salaojitukset on suurimmaksi          teelliseen osuuteen nähden koko viljelys-
20949: osaksi toteutettu viimeisten 25-30 vuoden        alastamme, ja edellä mainitun kokonais-
20950: kuluessa ja jakautuivat ne eri tilakokojen       urakan 1,800,000 hehtaarin salaojittaminen
20951: kesken siten, että esim. 1-10 peltohehtaa-       miespolven aikana edellyttäisi vieläkin suu-
20952: ria käsittävillä viljelmillä on salaojitettu     rempaa vuotuissalaojitusta.
20953: alle 3 %, 25-50 ha:n viljelmillä 6 % ja             Lähinnä salaojituksen korkeista toteutta-
20954: yli 100 ha:n viljelmillä 22.6 %. Salaojitus      miskustannuksista johtuen ei tämä ojitus-
20955: on siis lähiny,ä kuulunut keski- ja suurvil-     tapa ole meillä yleistynyt eikä sitä valtion
20956: jelmien omistajain harrastuksiin eikä tä-        tukemistoimenpiteidenkään turvin saada
20957: hänastisella salaojitusmäärällämme voida-        riittävästi laajenemaan, jollei sen kustan-
20958: kaan vielä katsoa olevan maataloutemme           nuksia pystytä oleellisesti alentamaan. Tä-
20959: kokonaisuuden kannalta sanottavaa merki-         hän lieneekin mahdollisuuksia, siUä sala-
20960: tystä. Tämä ilmenee jo siitäkin, että sala-      ojitus suoritetaan Suomessa aivan eri pe-
20961: ojituksen aikaansaama sadonlisäys, joka          rustein kuin muissa tätä ojitustapaa käyt-
20962: vuosittain voidaan arvioida saatavan maas-       tävissä maissa.
20963: samme tähän mennessä salaojitetuilta vilje-         Tärkein toteuttamiskustannuksiin vaikut-
20964: lyksiltä, on niin häviävän pieni, että meillä    tava ero on salaojien syvyydessä. Suomessa
20965: joka vuosi valmistuva uudispeltomäärä jo         käytetään edelleen samoja ojasyvyyksiä,
20966: yksin vuosittain tuottaa saman.                  mitkä olivat muualla maailmassa yleisiä n.
20967:    Salaojitustoiminta, niin vähäistä kuin se     25-30 vuotta sitten. Muissa maissa on ke-
20968:  tähän mennessä on ollutkin, olisi kuitenkin     hitys myöhemmin johtanut yhä matalam-
20969: saatava meilläkii1 yleistymään. Salaojituksen    pien ojien käyttöön, ja niinpä esim. Ruot-
20970: tunnettujen etujen lisäksi vaikuttaa tähän       sissa käytetään nykyisin samoissa maala-
20971: nykyisin erityisesti koneiden käytön lisään-     jeissa ja samoissa ilmastoliisisaa olosuhteissa
20972: tyminen peltoviljelystöissä. Salaojitus on-      kuin meillä 30-50 cm matalampaa salaoji-
20973: kin maataloustuotannon tehostamisen perus-       tusta. Tämä vaikuttaa luonnollisesti sekä
20974: edellytys, sillä vasta se luo kannattavat        varsinaisiin salaoja- että myös valtaoja- eli
20975: edellytykset maanviljelyksen voimaperäistä-      viemärikustannuksiin.      Meillä käytettyä
20976:  miselle ja tehokkaalle koneellistamiselle ko-   srmrta syvyyttä, Etelä-Suomessa 125-130
20977: hottaen myös huomattavasti tuotantoa.            cm ja esim. Oulun korkeudella 140-150 cm,
20978: 478                                IX,65. -     Salaojitus.
20979: 
20980: perusteltaessa vedotaan yleensä routa- ja        ammattitaitoa vaativaksi, ettei maanvilje-
20981: juuritukkeumavaaraan. Sekä Suomessa että·        lijäväestö pysty siitä omin voimin selviy-
20982: Ruotsissa suoritetut tutkimukset ovat kui-       tymään. Tähän vaikuttaa edellä esitetyn
20983: tenkin osoittaneet, ettei 40-50 cm ma-           lisäksi se, että samanaikaisesti kuin muualla.
20984: talampikaan putkisto roudan johdosta va-         on siirrYtty käyttämään aikaisemmin yleis-
20985: hingoitu. Kotimaisena todistuksena tästä         ten 4 cm:n sisäläpimittaisten salaojaput-
20986: mainittakoon esim., ettei ensimäisiä meillä      kien asemasta yhä suurempia putkia, esim.
20987: tiiliputkilla 7.0-80 vuotta sitten toteutet-     Amerikassa aina 10-12 cm:n kokoon asti,.
20988: tuja salaojituksia uusittaessa ole löydetty      käytetään meillä edelleen pientä kokoa ja
20989: roudan vahingoittamia putkia, vaikka ojien       onpa sitä viime vuosina vielä pyritty pie-
20990: syvyys useimmissa tapauksissa on ollut           nentämään suosittelemaHa käyttöön otetta-
20991: vain 70-90 cm. Juuritukkeutumavaara              vaksi myös 3 cm: n imtkikoko. Tästä on
20992: näyttää myös esim. Ruotsissa suoritettujen       seurauksena se, että työ on suoritettava.
20993: havaintojen mukaan olevan pikemminkin            erittäin suurella huolella aivan millimetrien
20994: syvää ojitusta käytettäessä suurempi kuin        tarkkuudella. Suurempien putkien käyttö,
20995: ojien ollessa matalampia, mikä saattaa joh-       joskin ne sinänsä ovat kalliimpia, on
20996: tua siitä, että juuret pyrkiessään löytämään      omiansa yksinkertaistamaan ja halvanta-
20997: syvemmissä tiiviissä maakerroksissjt riittä-     maan työn suoritusta varsinkin ojan poh-
20998: västi ilmaa hakeutuvat myös salaojaputkis-        jan viimeistelyn ja putkien asettelun osalta.
20999: toon.                                                Salaojituksen toteuttamisen laajuus on
21000:    Salaojituskustannuksiin korottavasti vai-      meillä lähinnä riippuvainen sen toteuttami-
21001:  kuttaa myös se, että meillä salaojitetaan        sesta aiheutuvien kustannusten suuruu-
21002:  yleensä jyrkätkin rinteet miltei yhtä ti-        desta. Kun kehitys kaikissa muissa sala-
21003:  heätä salaojitusta käyttäen kuin tasaiset-       ojitusta käyttävissä maissa on pitkäaikaisen
21004:  km maat, kun sitä vastoin ulkomailla on          ja laajan kokemuksen seurauksena johta-
21005: kosteussuhteiltaan tasaisen kokonaistuloksen      nut entistä halvemman ja työtavoiltaan
21006: saavuttamiseksi katsottu rinteet voitavan         yksinkertaisemman salaojitustavan käytän-
21007:  ojittaa huomattavasti vähemmän tehok-            töön ottamiseen, olisi meilläkin syytä eri-
21008: kaasti.                                           koisesti jurwri tässä vaiheessa, kun toiminta
21009:     Salaojien kaivutöiden koneellistamisen        on vielä aivan alkuasteellaan, mutta mie-
21010:  kannalta aiheuttaa meikäläinen suuri oja-        lenkiinto siihen kasvamassa, pyrkiä selvit-
21011:  syyyys sen, ettei yksinkertaisilla, keveillä     tämään, millä tavoin salaojitus olisi meillä
21012:  ja halvoilla koneilla voida päästä tyydyttä-     sekä taloudellisesti että teknillisesti edulli-
21013:  viin tuloksiin. Koneet, jotka meikäläisissä-     simmin sU:oritettavissa.
21014:  km oloissa ovat osoittautuneet parhaiten            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
21015:  tarkoitustaan vastaaviksi, ovat raskaita ja      eduskunnan päätettäväksi .toivomuksen,
21016:  kalliita maksaen 2-3 miljoonaa markkaa,
21017:  eikä niitä kuitenkaan voida talven vuoksi                  että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
21018:  käyttää kuin 5-6 kuukauden ajan vuo-                    toimenpiteisiin maataloudellemme en-
21019:  dessa työtuloksen näin ollen jäädessä kesä-             siarvoisen tärkeän salaojituksen pe-
21020:  kautena konetta kohden Ii. 100 hehtaariin               rusteiden selvittämiseksi lähinnä to-
21021:  eli 60,000 ojametriin.                                  teuttamiskustannusten     alentamista
21022:     Suomessa on salaojitustöiden ooteuttami-             silmällä pitäen.
21023:  nen kehittynyt niin suurta tarkkuutta ja
21024:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
21025: 
21026:         L. I. Kauk.am.a.a.          .Johannes Wirta.nen.           Vilja.m.i Ka.lliokoski.
21027:         Joh.a.mtu Virola.inen.      Samuli Simula..                Kusti Eskola..
21028:         Heikki Ala...Mäyry.         Martti 8untela.                Verner ltoMbä.ok.
21029:         T. A. Wiherl:leimo.         I.&url Murtoma.a..             Jussi La.ppi-Seppilä.
21030:         Atte Pakkanen.              KMtaa Tiitu.                   Heikki Soininen.
21031:                                     l'tf&rttt 0. Kölli.
21032:                                                                                                 279
21033: IX,66. -   Toiv. al. N:o 203.
21034: 
21035: 
21036: 
21037: 
21038:                                 Murtomaa y. m.: Määrärakasta Kokemäen maamieskoululle
21039:                                     tutkimuksen suorittamiseksi salaojaverkoston sopivaisuu-
21040:                                     desta vesifiysverkostona käytettäväksi.
21041: 
21042: 
21043:                                      E d u s k u n n a ll e.
21044: 
21045:    Sitä mukaa kun sotien aikana .alhaisiksi       selvitetyksi, mitenkä salaojitetussa pellossa
21046: painuneet peltojemme hehtaarisadat ovat           vesitys voitaisiin toimittaa käyttämällä sa-
21047: väkilantojen saannin parannuttua, sekä            laojaverkostoa vesitystarkoitukseen.
21048: muokkaus- ja muun työvoiman tehostuessa             Kun Kokemäen maamieskoululla on noin
21049: parin viime vuoden aikana saavuttaneet            10 h.a peltoa käsittävä kotipalsta aivan Kol-
21050: likipitäen entisen tasonsa, on se ollut           sin voimalaitoksen padon vieressä, jonka pa-
21051: omiaan vaikuttamaan sen, että kansamme            don takana veden pinta on noin 4 metriä
21052: ravisemustilanne on voitu saada niin hy-          pellon pintaa ylempänä ja kun tälle pelto-
21053: väksi kuin mitii se nykyään on.                   alalle on salaojitus suunniteltu toteutetta-
21054:    Paitsi väkilantojen runsas käyttö ja teho-     vaksi aivan lähitulevaisuudessa, niin tar-
21055: kas muokkaus, vaikuttaa satojen suuruu-           joutuu tässä erittäin hyvä tilaisuus raken-
21056: teen hyvin ratkaisevasti myöskin kosteus-         taa samalla sellaiset laitteet, joiden avulla
21057: suhteet.                                          salaojaverkosto saadaan toimimaan vesitys-
21058:    Valitettavasti meidänkin maassamme liial-      verkostona.
21059: linen kuivuus hyvin useasti vaikuttaa sa-            Kun tällaiset laitteet aiheuttavat kuiten-
21060: toja alentavasti. Sääsuhteisiin emme voi          kin huomattavia lisäkustannuksia siihen
21061: sanottavasti vaikuttaa, mutta erinäisten          nähden millä tavallinen salaojitus "oidaan
21062: teknillisten · laitteiden avulla on monissa       aikaansaada ja kun koululla ei ole varoja
21063: maissa, joko · vesityksen tai keinotekoisen       tähän, kieltämättä tärkeän kokeilun suorit-
21064: kastelun avulla voitu verrattain sunriita-        tamiseen. ehdotamme eduskunnan päätettä-
21065: kin alueilta saada huomattavasti parempia         väksi toivomuksen.
21066: satoja kuin mitä ne olisivat ilman näitä                     että hallitus ottaisi vuoden 1951
21067: toimenpiteitä pystyneet antamaan.                         tulo- ja menoa1'vioesitykseensä 600,(')()(J
21068:    Maassamme on kasteinlaitteita jonkun                   nutrkan mäiirärahoilf, Kokemiren maa-
21069:  verran käytännössä jo kokeiltu, mutta mi-                mieskoululle tutkimuksen suorittami-
21070: tään vankempaa pohjaa keinotekoisen kas-                  seksi salaojam3rkoston sopivaisuu-
21071: telun tai vesityksen toteuttamiselle ei ole               desta     vesitysverkostona käytettä-
21072: luotu. Erittäin mielenkiintoista olisi saada              väksi.
21073:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
21074: 
21075:                 Lauri Murtomaa.                                Lauri Leppihalme.
21076:                 Eino Rytinki.                                  Martti Miettunen.
21077:                 Onni Mannila.                                  Marttii Suntela.
21078:                 Johannes Virolainen.                           Jalmari Pus.a.
21079:                 Wiljam Sarjala.                                Niilo Ryhtä.
21080:                 L. I. Kaukama.a..                              Samuli Simula.
21081:                 Ka.lle Joukanen.                               Kerttu Saalasti.
21082:                 J. E. Lampinen.                                Arvo RiihimäJti.
21083:                 Laura Brander-Wallin.                          Pentti Niemi.
21084:                                  Hugo Nuorsaa.ri.
21085: 480
21086: 
21087: IX,67. -    Toiv. al. N:o 204.
21088: 
21089: 
21090: 
21091: 
21092:                                  Leino y. m. : Riittävän valtiontuen antamisesta varsinkin
21093:                                     pienemm~"lle viljelysUloille salaojituksen edistämiseksi.
21094: 
21095: 
21096: 
21097:                                      Eduskunnalle.
21098: 
21099:    Sala-ojitus on mennyt liian hitaasti          selle. Tosin 1. 1. -50 voimaan tulleen lain
21100: ~teenpäin    maassamme. Tällä kertaa on          perusteella on sala-ojituspalkkioita lisätty
21101: sala-ojitettua peltoa vain pieni osa koko-       ja helpoitettu lainansaantia, mutta se ei
21102: naispeltoalastamme. Sala-ojitus on yksi          riitä. Pientiloille suurimmassa osassa maa-
21103: voimaperäisimpiä muotoja viljellyn maan          tamme voidaan myöntää korkeintaan 40 %
21104: perusparannuksista. Se lisää pellon pinta-       kustannuksista, mutta keskikokoiset tilat
21105: alaa huomattavasti, sen avulla voidaan rik-      voivat saada 37 %. Suhde ei ole oikea.
21106: karuohot pitää kurissa, sen avulla päästään      Pientilojen sala-ojituskustannuksiin olisi
21107: kylvötöihin keväisin aikaisemmin kuin avo-       varauksetta myönnettävä enemmän tukea.
21108: ojitetuilla mailla.                              Vain näin tehden saadaan järkiperäinen
21109:    Mutta sala-ojitus on suoritettava tarkoi-     sala-ojitus maassamme lisääntymään.
21110: tustaan vastaavalla tavalla. Tiilitorvisala-        Edellä esitettyyn viitaten ja toivoen
21111: ojitus kivennäismailla, jos se on pätevän        eduskunnan oivaltavan yllämainitun asian
21112: asiantuntijan laatima, kestää yli miespol-       tärkeyden rohkenevat allekirjoittaneet kun-
21113: ven ijän.                                        nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
21114:    Nykyaikaiseen sala-ojitustekniikkaan pe-      väksi toivomuksen,
21115: rustuva työ ei ole mahdollista pienviljeli-
21116: jälle, ellei hän saa apua asiantuntijoilta.               että hallitus viipymättä ryhtyisi
21117: Tästä johtuukin, että alle 15 hehtaarin vil-           sellaisiin toimenpiteisiin, että varsin-
21118: jelystilat eivät- ole pystyneet tarkoituksen-          kin alle 15 peltohehtaarin viljelys-
21119: mukaisesti sala-ojittamaan viljelyksiään.              tiloille annettaisiin entistä suurem-
21120: Salaojitusavustusten niukkuus on ollut suu-            paa tukea ja huomiota salaojitus-
21121: rimpana esteenä sala-ojituksen lisääntymi-             asiassa.
21122:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
21123: 
21124:                  Yrjö Leino.                                Eino Tainio.
21125:                                                                                        481
21126: IX,6s. -   Toiv. al. N :o 205.
21127: 
21128: 
21129: 
21130: 
21131:                                  Leino y. m.: Toimenpiteistä viljelyskelpoisten mutasoiden
21132:                                     raivaamiseksi varsinkin Pohjois-Suomessa.
21133: 
21134: 
21135:                                      Eduskunnalle.
21136: 
21137:    Maassamme on mutasoita noin 3.5 mil- karjanrehua. Varsinkin Pohjois-Suomi kär-
21138: joonaa hehtaaria. Se ylittää koko pelto- . sii karjanrehun puutteesta eniten. On epä-
21139: pinta-alamme. Mistä tämä johtuu? Se joh- viisasta kansantalouden näkökannalta kat-
21140: tuu siitä, että valtiovalta ei ole tähän men- soen kuljettaa rehua Keski- jopa Etelä-
21141: nessä kiinnittänyt asiaan riittävää huo- Suomesta Lapin raukoilla perille, kun sa-
21142: miota. Suomi ei ole omavarainen leipäänsä manaikaisesti Suomen parhaimmat muta-
21143: nähden. Meidän tulee lisätä viljelyksiämme suot lepäävät neitseellisessä tilassa pohjoi-
21144: kulkekoon se sitten karjatalouden tai pelto- semmassa osassa maatamme.
21145: kasviviljelyksen merkeissä. Molemmat ovat        Edellä esitettyyn viitaten ja toivoen
21146: toisiinsa sidotut ja auttavat toinen toi- eduskunnan käsittävän yllämainittujen nä-
21147: siansa.                                        kökohtien tärkeyden rohkenevat allekirjoit-
21148:    Mutasuo ·on mitä parhain viljelysmaa. taneet kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
21149: Sen raivaaminen on monin verroin helpom- päätettäväksi toivomuksen,
21150: paa kuin iJriv:ennäismaan uudisviljelys. V ar-
21151: sinkin Pohjois-Suomessa on mitä parhaim-                että hallitus viipymättä ryhtyisi
21152: pia viljelyskelpoisia mutasoita. Kansan-             sellaisiin toimenpiteisiin, että var-
21153: talouttamme maatalouden kohdalta olisi oh-           sinkin Pohjois-Suomen viljel!yskel-
21154: jattava tässä suhteessa oikeaan suuntaan,            poisia mutasoita raivattaisiin entistä
21155: eikä vain tyydyttävä lukemaan maatalous-             enemmän V'l.1jelykseen, jotta pohjoi-
21156: oppikirjoista mutasoiden arvokasta viljelys-         sin osa maatamme saataisiin maa-
21157: kelpoisuutta.                                        talouden merkeissä siihen asemaan
21158:    Me tarvitsemme lisää peltoa, me tarvit-           kuin ilmastolliset ja kasvutekijät
21159: semme lisää karjaa, mutta se edellyttää              suinkin antavat myöten.
21160:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
21161: 
21162:                 Yrjö Leino.                               Eino Tainio.
21163: 
21164: 
21165: 
21166: 
21167:                                                                                          61
21168: 482
21169: 
21170: IX,69. -   Toiv. aJ. N :o 206.
21171: 
21172: 
21173: 
21174: 
21175:                                  Leino y. m.: Peltojen ja viljelyskelpoisten maiden maaperä-
21176:                                     tutkimuksen tehostamisesta varsinkin pienemmillä vilje-
21177:                                     lystiloilla.
21178: 
21179: 
21180:                                      E d u s k u n n a ll e.
21181: 
21182:    Maamme pellot ovat maaperätutkimuk-            paitsi valmiita peltojamme, neitseellisessä
21183: siin nähden jääneet sangen vähälle. Mikäli        tilassa olevia viljelyskelpoisia maita.
21184: peltomaita on tutkittu on se pääasiassa              Edellä esitettyyn viitaten ja toivoen
21185: riippunut viljelijän omasta aloitteesta.          eduskunnan oivaltavan yllämainitun asian
21186:    Suomen pellot ja viljelyskelpoinen maa         tärkeyden rohkenevat allekirjoittaneet kun-
21187: on eri osissa maatamme sangen erilaista.          nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
21188: Peltojen maanparailllius ja lannoitus perus-      väksi toivomuksen,
21189: tuu siihen mitä maa tarvitsee peltokas-
21190: viemme menestykseksi. Pienviljelijät eivät                   että hallitus viipymättä ryhtyisi
21191: useinkaan maaperätutkimuskustannusten ja                  sellaisiin toimenpiteisiin, että pelto-
21192: muiden niistä johtuvien toimenpiteiden ta-                jemme ja viljelyskelpoisten maiden
21193: kia ryhdy ottamaan selvää peltomaaperän                   maaperätt,tkimukset entistä suurem-
21194: ominaisuuksista.                                          massa mittakaavassa · saataisiin ai-
21195:    Maamme pinta-ala on laaja. Meillä on                   kaan varsinkin alle 15 peltohehtaarin
21196:                                                           viljelysUloilla.
21197:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
21198: 
21199:                  Yrjö Leino.                                   Eino Tainio.
21200:                                                                                             483
21201: 
21202: IX,1o. -   Toiv. al. N:o 207.
21203: 
21204: 
21205: 
21206: 
21207:                                 Miettunen. y. m.: Kuivatusmäärärahojen käyttöperusteiden
21208:                                   muuttamisesta.
21209: 
21210: 
21211:                                      E d u s k u n n a 11 e.
21212: 
21213:    Valtion tulo- ja menoarvion puitteissa         määrärahojen käyttöperusteita siten muu-
21214: on myönnetty vuosittain huomattavia määrä-        tettava, että kuivatuksen yhteydessä voitai-
21215: rahoja Maataloushallituksen käytettäväksi         siin tehdä kulkukelpoinen viljelystie kuiva-
21216: viljelyksille raivattavien alueiden kuivatuk-     tettavalle alueelle. Tällöin tiealueen erot-
21217: sia varten. Näitä varoja ei nykyisten mää-        taminen voitaisiin tehdä heti selväksi ja
21218: räysten mukaan voida kuitenkaan käyttää           kustannukset tien rakentamisesta jakaa sa-
21219: siten, että kuivatetut alueet saataisiin          massa suhteessa kuin kuivatuskustannukset-
21220: myös mahdollisimman nopeasti viljelykseen.        kin. Valtion osuus tien rakentamiseksi voisi
21221: Näin senvuoksi, että ko. maanparannus-            olla sama kuin kuivatuksessakin, koska
21222: määrärahoja ei voida käyttää kuivatuksen          kulkuyhteyden aikaansaaminen liittyy ai-
21223: yhteydessä tien rakentamiseen kuivatetta-         van oleellisesti kuivatettavan alueen myö-
21224:  valle alueelle. Tästä on ollut seurauksena,      hempään hyväksikäyttöön.
21225:  että kauempana olevat kuivatusalueet ovat           Edellä olevan perusteella ehdotamme
21226:  jääneet usein tien puutteessa pitkiksi           kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
21227: ajoiksi hyväksikäyttämättä. Vähävaraiset          vomuksen,
21228: kuivatusosalkkaat . eivät ole läheskään aina
21229:  kyenneet tien rakentamiseen, kuu tarkoi-                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
21230: tukseen ei voitu antaa avustusta eikä lainaa.            toimenpiteisiin valtion myöntämien
21231:  Lisäksi on tieosuuksista ja tiealueiden lu-             kuivatusmäärärahojen käyttöperus-
21232:  nastamisesta usein syntynyt erimielisyyksiä,            teiden muuttamiseksi siten, että kui-
21233: jotka ovat huomattavasti hidastaneet kuiva-              vatussuunitelmiin ja -kustannuksiin
21234: tetun alueen viljelykseen ottamista.                     sisällytettäisiin myös tien rakentami-
21235:     Epäkohdan korjaamiseksi olisi kuivatus-              nen kuivatettavalle alueelle.
21236:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
21237: 
21238:                  Martti Miettunen.                             Markus Niskala.
21239:                  M. 0. Lahtela.                                Niilo Ryhtä.
21240: 484
21241: 
21242: IX,11. -   Toiv. al. N:o 208.
21243: 
21244: 
21245: 
21246: 
21247:                                 'l'ainlo 1· m. : Kuivatus- ja asut·usalueiden valtaviemäreiden
21248:                                     aukaisemisesta.
21249: 
21250: 
21251:                                       E d u s k u n n a ll e.
21252: 
21253:   Valtiolta saatujen avustusten ja halpa-          den asutusalueiden asutustilalliset, joissa
21254: korkoisten lainojen turvin toimitettiin en-        sodan aikana on tapahtunut kuivatusviec
21255: nen sotia eri paikkakunnilla vesiperäisten         märeiden tukkeutumisia. Myöskään asutus-
21256: maiden kuivattamista. Kaivettujen valta-           tilallisilta ei voida kohtuudella vaatia, että
21257: viemäreiden kunnossapito jäi valtionapueh-         heidän olisi suoritettava tällaisten viemä-
21258: toihin sisältyvän sopimuksen mukaan kui-           reiden aukaiseminen eivätkä he siihen vä-
21259: vatukseen osallistuneiden tai heidän perus-        hävaraisina kykenekään. Kun kuitenkin
21260: tamiensa kuivatusyhtymäin tehtäväksi. So-          kansantaloudenkin kannalta katsoen tällais-
21261: dat kuitenkin keskeyttivät kuivatusalueiden        ten viemäreiden aukaiseminen olisi kiireel-
21262: edelleen raivauksen ja hyödyksi käytön, ja         lisesti suoritettava, valtiovallan pitäisi avus-
21263: työvoiman puutteen vuoksi ~ miesten jou-           tustoimenpitein ja halpakorkoisin lainoin
21264: tuessa sotatoimiin - kaivetut valtaviemä-          edistää tätä toimintaa. Ottaen huomioon,
21265: ritkin ovat useissa tapauksissa päässeet           että viemäreiden tukkeutuminen on seu-
21266: tukkeutumaan.                                      rausta käydyistä sodista, on valtio suoras-
21267:    Voidakseen suorittaa viemäreiden kun-           taan velvollinen tähän. Kun valtiovallan
21268: nostamisen eräät kuivatusyhtymät ovat              toimesta lisäksi on työttömyystöinä suori-
21269: kääntyneet avustusanomuksella valtiovallan         tettu huomattava määrä esim. uittoväylien
21270: puQleen. Ainakin Lapin maanviljelysinsi-           kunnostamista, josta ensikädessä hyötyvät
21271: nööripiiri on puoltanut eräitä avustusano-         puutavarayhtiöt, on sitäkin suurempi oi-
21272: muksia. Maataloushallitus on kuitenkin             keus vaatia, että valtio avustaa myöskin
21273: yleensä ja erittäin selvisSä.kin yksityista-       näiden v~märeiden kunnostamista.
21274: pauksissa · ehdottomasti ki~ltäytynyt myön-           Valtion avustuksia ja halpakorkoisia lai-
21275: tämästä tällaisia avustuksia perustellen           noja tähän tarkoitukBeen vQitaisiin myön-
21276: kieltoaan sillä, ~ettei tarkoitukseen ole varoja   tä.ä samoilla perusteilla ja samassa suh-
21277: käytettävissä. Onpa se eräille kuivatusyh-         teessa kuin niitä on myönnetty vesiperäis-
21278: tymille lähettänyt uhkavaatimuksiakin, vaa-        ten maiden kuivattamiseenkin.
21279: tien niiden täyttimiä.n kiireeati ja viimeis-         Edellä .esittämUmme viitaten ehdotamme
21280: tään vuoden 1950 kesän kuluessa valtion-           eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21281: apuehtoihin sisältyvät velvollisuudet viemä-
21282: reiden kuntoon saattamiseksi. Edellä esi-                    että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21283: tettyjen syiden vuoksi tällainen uhkavaati-               sellaisiin toimenpiteisiin, että sodan
21284: mus käsityksemme mukaan on täysin epä-                    aikana tukkeutuneiden kuivatus- ja
21285: oikeudenmukainen eikä sillä saavuteta tar-                asutusalueiden valtaviemäreiden au-
21286: koitettua tulosta, koska viemäreiden aukai-               kaisemiseksi ja kunnostamiseksi myön-
21287: seminen on niin paljon varoja vaativaa,                   netään valtion avustuksia ja halpa-
21288: etteivät kuivatushankkeeseen osallistuneet                korkoisia lainoja samoilla perusteilla
21289: pienviljelijät kykene aukaisua suoritta-                  ja samassa suhteessa kuin niitä on
21290: maan.                                                     annettu vesiperäisten maiden kuiva-
21291:    Samanlaisessa asemassa ovat myöskin nii-               tuksiin.
21292:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
21293: 
21294:                  Eino Tainio.                                   Toivo Friman.
21295:                                                                                          485
21296: IX,12. -   Toiv. al. N:o 209.
21297: 
21298: 
21299: 
21300: 
21301:                                 Brander-Wallin y. m.: Kotital01Lden opetuksen keskittämi-
21302:                                    sestä yhden ministeriön alaiseksi.
21303: 
21304: 
21305:                                     Eduskunnalle.
21306: 
21307:    Viime VIUOSien aikana on selvästi käynyt     järjestää saman suunnitelman mukaan kuin
21308: ilmi se suuri merkitys, joka kotitalouden       ammattikouluissa, se pienentäisi huomatta-
21309: järkiperäisellä hoidolla on kansantalouden·     vasti ammattikouluihin pyrkivien määrää
21310: kannalta katsottuna.                            ja samalla lisäisi kotitalousopetuksen tehok-
21311:    Alaa o:p. tutkittu vuosi:kymnreniä. Sitä     kuutta.
21312: osoittaa jo sekin, että eduskunta jo v. 1907       Opettajaopistot, jotka vuosikymmeniä
21313: oli päättänyt asettaa komitean valmista-        ovat opettajia valmistaneet, kaipaavat uusi-
21314: maan suunnitelmaa tarkoitusperäistä ja          mista sillä rakennukset rappeutuvat. Mää-
21315: järjestelmällistä opetusta varten talouden-     rärahat eri,"'ministeriöissä eivät riitä tar-
21316: hoidossa. Senjälkeen on vuosina 1924--:--       peellisessa määrässä kotitalouden alan tar-
21317: 1925-1928 annettu mietintöja ammatti-           peisiin ja sitä kautta koko kansan ravin-
21318: opetuksesta ja opettajien valmistuksesta        non ja hyvinvoinnin edistämiseen.
21319: mutta kiinteämpää suunnitelmaa erikoisesti         Tosin on jo yliopistoon perustettu koti-
21320: kotitalousopetuksen keskittämisestä ei ole      talouden opetusta varten professorin virka,
21321: esitetty. Kuten tunnettua hoidetaan koti-       mutta tämä ei yksin tuo parannusta tilan-
21322: talousopetusasioita maassamme maatalous-        teeseen. Siksi olisikin tutkittava mitä mah-
21323: ministeriön, kauppa- ja teollisuusministe-      dollisuuksia kotitalouden kehittämiselle
21324: riön ja opetusministeriön alaisissa oppilai-    maassamme olisi ja olisiko mahdollisuutta
21325: toksissa. Tämä jo osoittaa miten hajanai-       keskittää kotitaloutta ja sen opetusta kos-
21326: sesti on tämä ala maassamme hoidettu.           kevat asiat yhden. ministerjön alaisuuteen~
21327: Opettajien valmistus tapahtuu myös näi-            Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin
21328: den eri alojen opistoissa. Helsingin Kasva-     kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
21329: tusopillisen talouskoulun valmistamia opet-     toivomuksen,
21330: tajia ei pidetä aivan täyttä pätevyyttä
21331: omaavina maaseudun kouluihin kun taas                   että hallitus kiireellisesti tutkisi,
21332: Järvenpään Kotitalousopiston opettajia va-            mitä mahdollisuuksia kotitalouden
21333: litaan kaupunkien ammattikouluihin opet-              opetuksen kehittämiseen olisi keskit-
21334: tajiksi. Tämä myös osoittaa, että yhtenäi-            tämällä sitä koskevat asiat yhden
21335: syyteen pitäisi päästä. Jos myös kansakou-            ministeriön alaisuuteen.
21336: lun jatkoluokilla kotitalousopetus voitaisiin
21337:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
21338: 
21339:                 Laura Brander-Wallin.                      Helena Virkki.
21340:                 Irma Hamara.                               Martta Salmela-Järvinen.
21341:                                        Aino Luostarinen.
21342: 486
21343: 
21344: IX,1a. -   Toiv. a.l. N:o 210.
21345: 
21346: 
21347:                                  Karvikko: Kokonaissuunnitelman laatimisesta kotitaloudel-
21348:                                    lisen opetuksen tehostamiseksi.
21349: 
21350:                                      E d u s kun n a II e.
21351:    Syystä voidaan sanoa; että kotitalouden uusia- kouluja. Erityisesti on valtiovallan
21352: hoito on meillä jatkunut pääasiassa käytän- taholla korostettu ammattikoulujen tär-
21353: nöllisen kokemuksen sekä perimätiedon ja keyttä. Tästä suuntauksesta huolimatta
21354: -taidon varassa. Opetusjärjestelmässämme kotitalousoppilaitokset ovat jääneet vaille
21355: sille on varattu aivan liian vähäinen osa. riittävää huomiota. Uusien kotitaloudellis-
21356: Kun samanaikaisesti tyttöjen koulunkäyn- ten oppilaitosten perustamisesta ei juuri
21357: nin yhä yleistyessä käytännöllinen opetus voida puhua ja käytännössä olevia kouluja
21358: kotona on jäänyt vähäisemmäksi kuin en- ei tueta läheskään riittävästi. Yksityiset
21359: nen, on todettava kotitalouden kärsineen koulut toimivat niin pienten avustusten
21360: jonkinlaisen takaiskun aikaisempiin aikoi- varassa, että hyvin monia niistä uhkaa
21361: hin verrattuna.                                 vararikko. Valtion omien kotitalouskoulu-
21362:    Meillä ei ole riittävästi tajuttu, minkä- jen rakennukset ovat pahasti rappeutu-
21363: lainen merkitys kotitaloudella on ei vain - neita, taikka ne toimivat muuten perin al-
21364: yksityiskodeissa vaan kansantaloudessa ja keellisissa oloissa, usein parakkirakennuk-
21365: yleisessä sosiaalisessa mielessä. Suuri osa sissa. Opettajien palkkaus puolestaan on
21366: perheen tuloista kulutetaan kotitalouksissa, niin alhainen, että päteviä opettajia on
21367: joiden hoidossa emännällä apulaisineen on enää vaikea saada.
21368: ratkaiseva osuus. Kansantaloudellisesti ar-       Tällaiseen nurjaan olotilaan on mitä
21369: vioiden naisen vastuu on siis erittäin suuri,   pikimmin    saatava korjaus. Meillä ei ole
21370: mutta siitä huolimatta hän joutuu tähän varaa laiminlyödä niin elintärkeätä opetuk-
21371: tehtäväänsä kouluttamattomana. Erittäin sen ja kasvatuksen alaa, jonka vaikutus
21372: merkittävä on samoin naisen vastuu kodin kansantaloudessamme ja yleisessä elinta-
21373: elintason kohottamisessa.                       somme kohottamisessa on suorastaan ratkai-
21374:    Syntymätilastollisten laskelmien mukaan seva. Voimakkaasti tehostamalla kotitalou-
21375: maassamme on kotitalousopetuksen tar- dellista opetusta helpotetaan useiden mui-
21376: peessa olevia tyttöjä noin 35,000. Näistä den ongelmien ratkaisua. Valtion tulo- ja
21377: vain 2,400 voi saada kuluvan vuoden ai- menoarvioon on siitä syystä varattava vuo-
21378: kana maataloushallituksen alaisissa emäntä- sittain huomattava määräraha uusien koti-
21379: ja talouskouluissa opetusta - maatalous- taloudellisten oppilaitosten aikaansaami-
21380: hallituksen valvonnan ulkopuolella on vain seksi, jo toiminnassa olevien rakennusten
21381: perin harvoja yksityisiä talouskouluja. Ko- korjauksiin sekä yksityisten heikossa talou-
21382: titaloudellisia oppilaitoksia tarvittaisiin dellisessa asemassa olevien koulujen avus-
21383: kaikkiaan yli 400, jotta kaikille tytöille voi- tusten lisäämiseksi. Edellä sanottuun vii-
21384: taisiin antaa opetusta. Meillä on kotitalou- taten, ehdotan sen vuoksi eduskunnan pää-
21385: dellisia oppilaitoksia vain 60, jotka nekin tettäväksi toivomuksen,
21386: kärsivät useimmat tarkoituksenmukaisten                   että hallitus kiireisesti laatisi koti-
21387: rakennusten ja välineitten sekä käyttövaro-            taloudellisen opetuksen tehostamista
21388: jen ja opettajien puutetta. Näihin har-                varten kokonaissuunnitelman, jonka
21389: voihin kouluihin on hakijoita erittäin run-            puitteissa voidaan ryhtyä järjestel-
21390: saasti. Niinpä kuluvan tammikuun puoli-                mällisesti perustamaan uusia koti-
21391: välissä alkaneilta kursseilta jouduttiin tilan         taloudellisia oppilaitoksia, kunnosta-
21392: puutteen takia hylkäämään sellainen määrä              maan jo toiminnassa olevia ja luo-
21393: hakijoita, että heitä varten olisi tarvittu            maan riittävät edellytykset pätevän
21394: 45 uutta emäntäkoulua.                                 opettaja-aineksen ja tarpeeksi moni-
21395:    Maassamme perustetaan huomattavasti                 puolisen opetuksen aikaansaamiseksi.
21396:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
21397:                                                                    Irma Karvikko.
21398:                                                                                         487
21399: IX,74. -   Toiv. aå. N:o 211.
21400: 
21401: 
21402: 
21403: 
21404:                                 A.ittoniemi y. m.: Maattil()Udellisen kouluopetuksen kehit-
21405:                                     tämisestä pienm"Zjelijäväestön tarpeita n"ZmälZä pitäen.
21406: 
21407: 
21408:                                      Eduskunnalle.
21409: 
21410:    Pientilojen isännissä alkaa olla jo run- siin muuntamaan saman esikuvan kaltai-
21411: saasti henkilöitä, jotka ovat kansakoulun siksi, tässä ilmeisesti aiheutettaisiin pahaa
21412: käyneitä. Milloin koulussa on ollut etevä hallaa maamme pienviljelyksen vastaiselle
21413: opettaja ja hän on osannut herättää oppi- kehitykselle.
21414: laissaan harrastusta luonnontieteisiin ja nii-  Ihmiset ovat erilaisia. Toiset tarvitsevat
21415: den soveltamiseen käytäntöön sekä erilais- ja kaipaavat herätteitä ja varmistusta ole-
21416: ten pulmien selvittelyyn laskuesimerkkien muksensa eräissä puolissa, toiset taasen toi-
21417: avulla, on heistä voinut varttua varsin sissa puolissa. Varsin vakavasti on myös-
21418: taitavia nykyaikaisia isäntiä. Kansakoulu- kin huomioitava se seikka, että maamme
21419: opetuksen kehittämiseen tulevia pientilojen viljelmät ovat varsin erilaisia sisäisiltä ja
21420: isäntiä silmälläpitäen olisikin kiinnitettävä ulkonaisilta tuottoedellytyksiltään.
21421: nykyistä paJjo.a enemmän huomiota.              H:yvin merkitsevä osa isännän toimin-
21422:    Mutta vaikkakin kansakouluopetus saa- nasta on mittaaminen ja täten saatujen lu-
21423: taisiin meilläkin nykyistä tehokkaammin kujen oikea käsittely. Tämän !käsittelyn opet-
21424: tukemaan tulevien hyvien isäiltien varttu- tamisen pitäisi olla varsin huomattavaa
21425: mista, niin tulevat yhä lisääntyvässä mää- koulussa, jolla pyritään edistämään etevien
21426: rässä monet kaipaamaan lisäopetusta varsi- isäntien saamista varsinkin luonnostaan
21427: naisella nuorukaisiällään. Meillä on maa- erittäin heikoilla tuottoedellytyksillä oleville
21428: seudulla kansanopistoja sekä varsinaisia viljelmille. Ryhtymättä tässä yksityiskoh-
21429: maataloudellisia oppilaitoksia. Kumpaisen- taisemmin selvittelemään, missä kaikessa
21430: kin koulun !käyneitä tapaa etevinä isäntinä päteväksi isännäksi pyrkivän henkilön olisi
21431: viljelmillään. Eräät esimerkit viittaisivat syytä saada erikoisopetusta, toteamme vain,
21432: siihen, että meilläkin olisi saatava synty- että meillä olisi saatava aikaan kouluja,
21433: mään varsinkin pientilojen isäntien kasvat- joiden opetus ja-työtavat vastaisivat mah-
21434: tamista silmälläpitäen kouluja, joiden toi- dollisimman hyvin pienviljelijäväestön ja
21435: minnassa yhdistyisi maamieskoulun ja kan- pienviljelmien erikoistarpeita.
21436: sanopiston työtavoista sellainen mikä on        Edellä esitettyyn viitaten, ehdotamme
21437: edistänyt hyvien isäntien varttumista. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21438: Ehkä olisi myös pientilojen isäntien kas-
21439: vattamista silmälläpitäen perustettava eri-            että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21440: koisia opistoja esikuvana käyttäen esim.            toimenpiteisiin maataloudellisen kou-
21441: työväenopisto ja.                                   luopetuksen lisäämiseksi ja täyden-
21442:    Meillä on pienviljelijäkoulujen nimillä          tämiseksi siten, että se vastaisi mah-
21443: toimivia työtavoiltaan erilaisia kouluja. To-       dollisimman hyvin pienm"ZjeZijäväes-
21444: dennäköistä on, että jos ne kaikki pyrittäi-        tön ja pienviZjelmien erikoistarpeita.
21445:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
21446: 
21447:                 S. S. Aittoniemi.                          Atte Pakk:a.n.en.
21448:                 Lauri Laine.                               Xusti Eskola..
21449:                                            Yrjö Hautala.
21450: 488
21451: 
21452: IX,75. -   Toiv. a!. N:o 212.
21453: 
21454: 
21455: 
21456: 
21457:                                 Palwsi y. 1n.. : Esilyksen antamisesta maatalous-, kotitalous-
21458:                                   J• k()tit&>lJuumoppilaitosten valtionavun korottamiseksi.
21459: 
21460:                                      E d u s k u n n a ll e.
21461: 
21462:    Maataloudellisten oppilaitostemme talou-       hallitus kuitenkaan ole antanut asiasta esi-
21463: dellinen asema on vuosivuodelta jatkuvasti        tystä eduskunnalle siitä huolimatta, että
21464: vaik-eutunut. Kuten trmnettua, on näistä          eräiden toisten oppilaitosten kohdalla on
21465: kouluista suunnilleen puolet valtion ja toi-      vastaava lain muutos tehty. Tästä johtuen
21466: nen puoli yksityisten yhtymien omistamia.         ovat maatalouskoulujen valtionavut vuo-
21467: Vaitionkin koulut, joiden asema on jonkiil.       delle 1950 niin pienet, että ainakin e:räi-
21468: verran parempi, ovat määrärahojen ·puut-          den jatkuvaa olemassaoloa on ·pidettävä
21469: teessa joutumassa rappiolle, uudistuksista        uhattuna, ellei valtion lisämenoarviossa
21470: puhumattakaan. Vaikein on tilanne yksi-           saada välttämättömiä lisämäärärahoja. Kun
21471: tyiskoulujen kohdalla. Niiden valtionavut         tilanteen ei loppumattomiin voida antaa
21472: eivät kaikissa tapauksissa ole riittäneet edes    jatkua tällaisena, olisi muuttunutta tilan-
21473: polttopuiden ja valon hankintaan, sillä           netta vastaava lainmuutos, viipymättä saa-
21474: inflaatio on syönyt ennen sotia kohtuulli-        tava aikaan. Kun lisäksi kaikki muut am-
21475: siksi katsotut avustukset. Kun koulut miltei      mattikoulut saavat valtionavustuksensa pro-
21476: yksinomaan toimivat valtiolta saatavan            sentuaalisesti ylläpitomenoistaan, niin on
21477: avustuksen turvin - niitä tukemassa ei ole        ehdottomasti kohtuutonta jättää maatalou-
21478: kunta, kuten useiinpia muita yksityisiä am-       delliset oppilaitokset tässä suhteessa huo-
21479: mattikouluja - eikä oppilasmaksujakaan            nompaan asemaan, siis markkamääräisen
21480: voida tarvetta vastaavasti korottaa, on jou-      avustuksen varaan.
21481: duttu erittäin vaikeaan tilanteeseen.                Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
21482:    Jo kesäkuussa 1949 teki maataloushalli-        nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
21483: tus esityksen maatalousoppilaitoslain val-        vomuksen,
21484: tionavun perusteita koskevien kohtien
21485: muuttamisesta siten, että kouluille myön-                   että hallitus kiireellisesti valmis-
21486: nettäisiin valtionapua ylläpitomenoihin sa-              tuttaisi Eduskunnalle esityksen maa-
21487: manlaisten perusteiden mukaan kuin muil-                 talous-, kotitalous- ja kotiteollisuus-
21488: lekin anunattikouluille. Tehdyn arviolaskel-             oppilaitoksista annettujen lakien
21489: man mukaan olisivat avustukset nousseet                  muuttamiseksi niin, että nämä oppi-
21490: noin 10-kertaisiksi ennen sotia myönnettyi-              laitokset rinnastetaan valtionavun
21491: hin avustuksiin verrattuina, siis indeksin               saannissa muihin vastaaviin amma-
21492: nousua vastaavasti. Syystä tai toisesta ei               tillisiin oppilaitoksiin.
21493:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
21494: 
21495:   Eino PaJovesi.         Kusti Eskola.        Ilmari Tiainen.           Samuli Simula.
21496:   Wiljam Sarjala.        Kalle Joukanen.      Onni .Mannila.            Eri. Haapaniemi.
21497:   Atte Pakkanen.         Tahvo Rönkkö.        Antti J. Ranta.m.aa.      Antton Suurkonka.
21498:   Markus Ni:Slkala.      Pekka Kiiski.        Martti Miettunen.         Eino Laitinen.
21499:   Lauri Leppihalme.      Veikko Vennamo.      Matti Miikki.             Väinö Rankila.
21500:   Eemll Luuldm.          Kerttu Saalasti.     M. 0. Lahtela.            Heikki Soininen.
21501:   Yrjö Saari.            Aino Luostarlnen.    Väinö Okko.               Vieno Simonen.
21502:   Yrjö Hautala.          Johannes Virolainen. Eino Rytinki.             Lauri Murtomaa.
21503:                                    J. E. Lampinen.
21504:                                                                                               489
21505: 
21506: IX,7&. -   Toiv. &1. N:o il3.
21507: 
21508: 
21509: 
21510: 
21511:                                 Ryhti y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon
21512:                                   puu- ja kasvitarhakoeviljelystoiminnan aloittamiseksi
21513:                                   Pohjois-Suomessa.
21514: 
21515: 
21516:                                     E d u s k u n n a ll e.
21517: 
21518:    Pohjois-Suomen alueella toimivat, puu-        viljelykselle on olemassa samat edellytykset
21519: ja kasvitarhaviljelystä harrastavat henki-       kuin etelämpänäkin.
21520: löt, ovat useassa eri tilaisuudessa ki!nnittä-      Edellä sanotusta jo selviää, että Pohjois-
21521: neet huomiota siihen, ettei maan pohjois-        Suomessa on paljon mahdollisuuksia puu-
21522: osassa ole vielä nykyisin minkäänlaista he-      ja kasvitarhaviljelyksen harjoittamiselle_
21523: delmäpuiden ja marjapensaiden kasvinvil-         Mutta nykyisin vallitseva puiden ja pensai-
21524: jelyskoetoimintaa. Puu- ja kasvitarhat on        den laatu- ja lajikekirjavuus ei luo vaka-
21525: täällä tavallisesti perustettu ilman tarkem-     vaa pohjaa tälle toiminnalle. Viime vuosi-
21526: paa puulajike- ja laatuvalintaa ja senvuoksi     nakin on Pohjois-Suomeen istutettu mitä
21527: on puutarhojen perustamisessa jouduttu           kirjavinta kokoelmaa niin puita kuin pen-
21528: kokemaan monesti ikäviä pettymyksiä.             saitakin, tietämättä ollenkaan niiden me-
21529: Viime aikoina onkin kiinnitetty huomiota         nestymismahdollisuuksia, koska Etelä-Suo-
21530: erikoisesti niihin vahinkoihin, joita on         messa saatuja koetuloksia ja eri lajikkeille
21531: koettu, ikun kyseeliisiä taimitilauksia on       laadittuja kestävyysluokitteluperusteita, ei
21532: umpimähkäisesti ja ilman asiantuntemusta         sellaisenaan voida joka paikassa käytän-
21533: jouduttu tekemään maan eteläosassa sijait-       töön soveltaa.
21534: sevista taimistoista. Niistä on ihmeteltävän        Hedelmäpuiden ja marjapensaiden koe-
21535: usein lähetetty Pohjois-Suomen oloihin ko-       viljelystoiminta Oulun läänissä ja Lapin
21536: konaan sopimattomia lajikkeita.                  läänin eteläisellä osalla voitaisiin hyvin
21537:    Käytännön kokemus on jo kuitenkin             edullisesti ja halvoilla kustannuksilla hoi-
21538: osoittanut, että Pohjois-Suomen alueella on      taa siten, että k. o. alueen eri puolilta va-
21539: kohtalaisen hyvät mahdollisuudet puu- ja         littaisiin yhteensä n. 10 viljelmää n. s. tuki-
21540: kasvitarhaviljelyksen harjoittamiselle, kun      pisteiksi, joille viljelmille istutettaisiin val-
21541: vain osataan valita sopivat puu- ja pensas-      tion myöntämän määrärahan turvin n. 20
21542: lajikkeet sekä niistä kestävät laadut. Niinpä    omenapuuta ja 20-30 marjapensasta kul-
21543: aina Torniossa saakka on kylminä sotatal-        lekin tilalle. Näissä tukipisteissä olevien
21544: vinakin (1939-42) säilynyt terveitä joka         puiden ja pensaiden kasvun tarkkailu mää-
21545: vuosi satoa antavia omenapuita. Ja Oulun         rättäisiin koulutetun ja kOtkem'llBta omaa-
21546: korkeudella on useita varsin suuriakin           van puutarhakonsulentin tehtäväksi. Koe-
21547: omenapuutarhoja, joista on saatu säännöl-        viljelystoiminnan tukipisteiden järjestämi-
21548: lisesti satoa. Tällaisia on mm. Oulun kau-       nen sekä niiden valvonta ja kasvun tark-
21549: pungin puutarha sekä Raahen opettajasemi-        kailu voitaisiin antaa Oulun l. Talousseuran
21550: naarilla, Haapaveden emäntäkoululla ja           ja Oulun Puutarhaseuran tehtäväksi.
21551: maanviljelijä Kaskelalla Oulaisissa.                Kun puu- ja kasvitarhwkoeviljelys-
21552:    Marjapensaista menestyy Pohjois-Suo-          toiminnan aloittamista Pohjois-Suomen
21553: messa karviainen sekä musta- ja punainen         alueella pidetään tarpeellisena ja erittäin
21554: herukka, joista on saatu hyviä satoja aina       kiireellisenä toimenpiteenä, olisi toiminta
21555: Kuusamossa saaiklka, kun vain osataaUJ va-       saatava käyntiin jo kuluvan vuoden aikana
21556: lita sopivat lajikkeet. Vatun ja mansikan        ja senvuoksi olisi tähän tarkoitukseen saa-
21557:                                                                                                62
21558: 490                    IX,76. -   Pohjois-Suomen puutarhaviljelys.
21559: 
21560: tava valtion määrärahana 300,000 markan                  että hallitus antaisi Eduskunnalle
21561: suuruinen summa, käytettäväksi puiden ja              esityksen tarpeellisen määrärahan
21562: pensaiden taimien hankintaa varten sekä               ottamisesta lisäyksenä vuoden 1950
21563: niiden istuttamiskustannuksiin ja koevilje-           tulo- ja menoarvioon puu- ja kasvi-
21564: lystoiminnan aloittamiseen.                           tarhakoevt"Zjelystoiminnan aloittami-
21565:    Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-          seksi Pohjois-Suomen alueella.
21566: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-"
21567: vomuksen,
21568:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
21569: 
21570:                 Niilo Ryhtä.                              Eino Rytinki.
21571:                 T&hvo Rönkkö.                             Yrjö Saari.
21572:                                       Kusti Eskola.
21573:                                                                                             491
21574: IX,7·7. -   Toiv. al. N:o 214.
21575: 
21576: 
21577: 
21578: 
21579:                                  Aittoniemi y. m.: Maataloudellisille neuvontajärjestöille
21580:                                  ' myönnettävien valtionavustusten määräämisperusteiden
21581:                                     vahvistamisesta lailla.
21582: 
21583: 
21584:                                      E d u s k u n n a 11 e. ·
21585: 
21586:    Valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn            Määrärahojen tulisi perustua järjestöjen
21587: yhteydessä on yleensä joka vuosi ilmennyt         vaikutuspiirin laajuuteen eli jäsenmäärään,
21588: epämääräisyyttä ja vaikeuksia maatalou-           niiden omatoimisuuteen omien tulojen hank-
21589: dellisten neuvontajärjestöjen määräraho-          kimisessa sekä todella suoritettuun neuvon-
21590: jen myöntämisessä. Eri järjestöille myön-         tatyöhön. Jotta jäsenmäärät eri järjes-
21591: nettyjen määrärahojen suuruuteen ovat             töissä olisivat vertauskelpoisia, on samalla
21592: päässeet vaikuttamaan enemmän tunneteki-          sovittava yhtenäisistä jäsenmaksuperus-
21593: jät kuin todellinen tarve ja asiallinen oi-       teista. Suoritetun työn huomioonottaminen
21594: keudenmukaisuus.                                  voisi tapahtua osittain edellisen vuoden
21595:    Kun toisaalta neuvontajärjestöjen suorit-      työn mukaan perusmäärärahana ja osittain
21596: tama työ on maanviljelijäin opetusmuotona         vuoden kuluessa pidettyjen kurssien yms.
21597: maatalouden kehittymisen ja koko maan             perusteella.
21598: elintarviketilanteen kannalta .erittäin rat-         Edellä olevan perusteella esitämme edus-
21599: kaisevaa, olisi määrärahat saatava myönne-        lkunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21600: tyiksi niin, että niillä saavutettaisiin mah-
21601: dollisimman suuri hyöty. Määrärahojen                        että hallitus viipymättä laatisi ja
21602: määrittelyyn eri järjestöille olisi lakisää-              esittäisi Eduskunnan hyväksyttä-
21603: teisesti laadittava sellaiset perusteet, että             väksi lain maataloudellisille neuvon-
21604: ne vuosittain voitaisiin arvioida tasapuoli-              tajärjestöille myönnettävien valtion.
21605: sesti matemaattisena laskutoimituksena                    avustusten määräämisperusteista.
21606: talousarviota laadittaessa.
21607:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
21608: 
21609:                  S. S. Aittoniemi.                               Atte Pakkanen.
21610: 492
21611: 
21612: IX,7s.- Bemst. mot. N:o 215.
21613: 
21614: 
21615: 
21616: 
21617:                                Wickme.n. m. fl.: Angående anslag för inköpande a1J
21618:                                   Fiskarholms lägenhet i Kronoby socken för småbrukar-
21619:                                   skolans behov.
21620: 
21621: 
21622:                                    T i 11 R i ik s d a g .en.
21623: 
21624:     Genom beslut av riksdagen år 1948 har        jordbruket om någonstans behöver en upp-
21625:  det blivit möjligt att å Fiskarholms lägen-     ryckning och utveckling.
21626:  het i Kronoby socken placera som fast små-         Lägenhetens åkerareal är 35 ha, skogens
21627:  brukarskola den förut ambulerande lant-         areal är 16.69 ha, ängsmark 5.o 1 ha och
21628:  manna~ och fiskarskolan, som verkat i de        odlingsbar jord 10.31 ha. Av åkrarna äro
21629: svenskspråkiga bygderna i österbotten.           innemot 4 ha belägna invid gårdens eko-
21630: • Den fasta smäbrukarskolan har för sin          nomiecentral, medan resten ligger mellan
21631:  verksamhet erhållit sedvanligt statsunder-      ån och landsvägen, 100-200 m från går-
21632: stöd för lärarlönerna och för anskaffande        den. J ordmånen är den vanliga i dessa
21633:  av inventarier m. m. Men i ett avseende         trakter, god sandjord, något muU- och
21634:  har skolan icke nått den ställning den          lerblandad.
21635:  skulle behöva, för att fullt effektivt kunna       Karaktärshuset är i gott skick och inne-
21636:  förverkliga sina syftemål. Småbrukarsko-        håller 11 rum och kök. En nyuppförd
21637:  lan i Kronoby har tillsvidare icke förmå-       bagarstuga finnes, innehållande badstuga,
21638: nen att äga den jordbrukslägenhet, till vii-     tvättstuga samt ver.kstadsrum. På vinden
21639: ken dess arbete är förlagt. Fiskarholms          kan därtill inrymmas ett par boningsrum.
21640: lägenhet äges fortfarande av Kronoby             Ekonomiebyggnaden är byggd år 1938 av
21641:  kommun, som välvilligt och med stora eko-       cementtegel. Den innehåller stall med 3
21642:  nomiska uppoffringar ställt lägenheten till     spiltor o.ch två fölbox, ladugård f,ör 22
21643: småhrukarskolans förfogande.                     kor jämte !kättar för ikalvar. Dessutom
21644:     Då planerna om placerandet av småbru-        innehåller den kök och mjölkrum, gödsel-
21645:  karskolan till Kronoby väcktes, erbjöd Kro-     stad och en stor foderlada. På gården fin-
21646:  noby kommun sin Fiskarholm benämnda             nes ännu flere andra byggnader."
21647:  lägenhet åt staten för inlösning till ett          Lantbruksstyrelsen avslutar sitt utlå-
21648:  pris, som av sakkunniga fastställts till        tande .angående Fiskarholm med följande
21649: 3,688,000 mk. Lantbruksministeriet har an-       ord: ,Belägen i norra d'Clen av svenska
21650: sett köpet förmånligt och förty föreslagit,      Österbotten med relativt goda trafikför-
21651: att staten skulle köpa lägenheten i fråga.       bindelser till angränsande socknar fyller
21652: - Bet:näffande F:iSkarholms lägenhets lämp-      platsen ganska stora fordringar. Lägenhe-
21653:  lighet som skollägenhet, dess storlek och       tens åkerareal fyller minimifordringarna
21654: realvärde må följande fakta anföras:             för en småbrukarskolas skollägenhet isyn-
21655:     ,Den av Kronoby kommun åt staten er-         nerhet då det ännu finnes nyodlingsmöjlig-
21656: bjudna Fiskarholms gårds läge kan, i för-        heter. Lägenhetens boningshus kunna na-
21657: hållande till trafilkmöjligheterna - enligt      turligtvis icke fylla skolans alla behov,
21658: ett utlåtande av lantbruksstyrelselll- anses     men de kunna nog användas för skolända-
21659: vara gott. Ä ven geografiskt ·sett är den        mål. Uthusen äro tillfredsställande. På
21660: väl placerad. Den ligger i mitten av ett         grund av det ovan anförda anser lantbruks-
21661: område, där stora nyskiftesförrättningar         styrelsen lägenheten synnerligen lämplig
21662: antingen redan pågå eller komma att på-          för det föreslagna ändamålet."
21663: börjas så snart arbetskraft för dyliika för-       Kronoby kommun har, sedan småbrukar-
21664: rättningar kan erhållas, ett område, där         skolan kommit i gång med sin verksam-
21665:                                IX,7s. -   Wickman y. m.                                   493
21666: het, gjort stora ekonomiska uppoffringar     dess frll!Dltid är villig att f9mltlja åt ijtiJ.-
21667: för att få såväl byggnaderna som lägen-      ten FiskarholmB lä:genhet till det av Mk-
21668: hetens jordbook i ett sådant skick, att      kunniga värderade priset, dock med beak-
21669: skolan med framgång kan bedriva sitt ar-     tande av penningvärdets förändring sedan
21670: bete som stationär småbrukarskola. Det       lägenheten värderad€S, få vi vördsamt före-
21671: har även visat sig, att skolan på sin nya    slå, att riksdagen ville hemBtälla,
21672: hemort vunnit en aktad och säkrad position
21673: hos befolkningen och då särskilt hoi$ de               att regeringen måtte i proposi-
21674: unga. ;Men mycket vore vunnet o:m skolan            tionen angående statsförslaget för
21675: finge en egen lägenhet att bruka och an-            år 1951 införa ett nödigt anslag för
21676: vända i undervisningssyfte.     ·                   statens inköp av Fiskarholms lägen-
21677:    Då vi ha oss bekant, att Kronoby kom-            het i Kronoby socken för den där-
21678: mun, som väl skulle behöva lägenheten               städes verkande småbrukarskolans
21679: för kommunens egna behov, fortfarande en-           behov.
21680: bart av intresse för småbrukarskolan och
21681:   Helsingfors den 8 februari 1950.
21682: 
21683:                 Albin Wickm.an.                           Verner Korsbäck.
21684:                 Matts Forss.                              Levi Jern.
21685:                 Albert Brommehr.                          Ralf Törngren.
21686:                                    Henrik Kullberg.
21687: 494
21688: 
21689: IX,78. -   Toiv. a.l. N:o 215.                                                     Suomennos.
21690: 
21691: 
21692: 
21693: 
21694:                                  Wickma.n y. m..: Määrärahasta Kruunupyyn pitäjässä si-
21695:                                     jaitsevan J!iskarholm nimisen tilan ostamiseksi pienvil-
21696:                                     jelijäkoulua varten.
21697: 
21698: 
21699:                                      Eduskunnalle.
21700: 
21701:    Eduskunnan vuonna 1948 tekemän pää-            tai tulee aloitettavaksi niin pian kuin työ-
21702: töksen nojalla on käynyt mahdolliseksi si-        voimaa voidaan tällaisia toimituksia varten
21703: joittaa Kruunupyyn pitäjässä sijaitsevalle        saada, alueella, missä maanviljelys jos mis-
21704: Fiskarholmin tilalle kiinteänä pienviljelijä-     sään tarvitsee kohentamista ja kehittä-
21705: koululla aikaisemmin kiertävänä ollut maa-        mistä.
21706: mies- ja kalastuskoulu, joka on toiminut             Tilan peltoala on 35 ha, metsän pinta-
21707: Pohjanmaan ruotsinkielisillä seuduilla.           ala on 16.69 ha, niittymaata 5.o1 ha ja.
21708:    Kiinteä pienviljelijäkoulu on toimin-          viljelyskelpoista maata 10.31 ha. Pelloista
21709: taansa varten saanut tavanmukaisen val-           on lähes 4 ha talon talouskeskuksen vie-
21710: tionavun opettajien palkkoja ja kaluston          ressä, kun taas muu osa sijaitsee joen ja
21711: ym. hankkimista varten. Mutta yhdessä             maantien välissä, 100-200 metrin päässä.
21712: suhteessa koulu ei ole päässyt sellaiseen         talosta. Maaperä on näiden seutujen taval-
21713: asemaan, jonka se tarvitsisi voidalkseen          lista, hyvää hiekkamaata, joB~:~ain määrin
21714: täysin tehokkaasti täyttää tarkoituksensa.        mullan- ja savensekaista.
21715: Kruunupyyn pienviljelijäkoululla ei tois-            Päärakennus on hyvässä kunnossa ja si-
21716: taiseksi ole sitä etua, että se omistaisi maan-   sältää 11 huonetta sekä keittiön. Leivin-
21717: viljelystilan, jolle sen toiminta on sijoi-       tuparakennus on uusi ja se sisältää sau-
21718: tettu. Fiskarholmin tilan omistaa jatku-          nan, pesutuvan ja työhuoneen. Ullalrolle
21719: vasti Kruunupyyn kunta, joka hyväntah-            voidaan lisäksi sijoittaa pari asuinhuonetta.
21720: toisesti ja suurin taloudellisin uhrauksin        Talousrakennus on rakennettu vuonna 1938
21721: on antanut tilan pienviljelijäkoulun käy-         sementtitiilistä. Se sisältää tallin, jossa on
21722: tettäväksi.                                       kolme pilttuuta ja kaksi varsan karsinaa•.
21723:    Kun herätettiin suunnitelma pienviljeli-       sekä navetan, jossa on tilaa 22 Iehmälie
21724: jäkoulun sijoittamisesta Kruunupyyhyn,            sekä vasikkain karsinoita. Lisäksi siinä on
21725: tarjosi Kruunupyyn kunta Fiskarholm ni-           keittiö ja maitohuone, lantala ja iso rehn-
21726: mistä tilaansa valtiolle lunastettavaksi hin-     lato. Pihalla on vielä useita muita raken-
21727: taan, jonka asiantuntijat olivat vahvista-        nuksia."
21728: neet 3,688,000 markaksi. Maatalousminis-             Maataloushallitus lopettaa lausuntonsa
21729: teriö on pitänyt kauppaa edullisena ja sen        Fiskarholmista seuraavin sanoin: ,Sijaiten
21730: vuoksi ehdottanut, että valtio ostaisi            ruotsalaisen Pohjanmaan pohjoisosassa ja
21731: kyseisen .tilan. FiSkarhola:nin tilan sopivai-    omaten verraten hyvät liikenneyhteydet
21732: suudesta koulutilaksi, sen koosta ja reaali-      naapuripitäjiin paikka täyttää sangen suu-
21733: arvosta mainittakoon seuraavat tosiasiat.         ret vaatimukset. Tilan peltopinta-ala täyt-
21734:    ,Kruunupyyn kunnan valiolle tarjoamaa          tää pienviljelijäkoulun koulutilan minimi-
21735: Fiskarholmin taloa voidaan liikennemahdol-        vaatimukset, varsinkin kun vielä on mah-
21736: lisuuksiin katsoen - maataloushallituksen         dollisuuksia uudisviljelykseen. Tilan asuin-
21737: lausunnon mukaan- pitää hyvänä. Maan-             rakennukset eivät tietysti voi tyydyttää
21738: tieteellisestikin katsoen sen sijainti on         koulun kaikkia tarpeita, mutta niitä voi-
21739: hyvä. Se on keskellä aluetta, jossa suuria        daan kyllä käyttää koulutarkoituksiin. m-
21740: uusjakotoimituksia joko jo on käynnissä           kohuoneet ovat· tyydyttävät. Edellä esite-
21741:                                 IX, 7 8: -   Wickman y. m.                              49&
21742: 
21743: tyn nojalla maataloushallitus pitää tilaa          Kun tiedämme, että Kruunupyyn kunta,
21744: erittäin sopivana ehdotettuun tarkoituk-        joka hyvinkin tarvitsisi tilan omiin tarpei-
21745: seen."                                          siinsa, . edelleen yksinomaan harrastuksesta
21746:    Kruunupyyn kunta on, sen jälkeen kun         pienviljelijäkoulua ja sen tulevaisuutta
21747: pienviljelijäkoulu on aloittanut toimin-        kohtaan on halukas myymään valtiolle
21748: tansa, tehnyt suuria taloudellisia uhrauk-      Fiskarholmin tilan asiantuntijain arvioi-
21749: sia saadakseen: sekä rakennukset että tilan     maan hintaan, ottaen kuitenkin huomioon
21750: maanviljelyksen sellaiseen kuntoon, että        rahanarvon muuttumisen tilan arvioimisen
21751: koulu voi menestyksellä harjoittaa toimin-      jälkeen, ehdotamme kunnioittavasti edus-
21752: taansa kiinteänä pienviljelijäkouluna. On       kunnan päätettäväksi toivomuksen,
21753: myös todettu, että koulu on uudella koti-
21754: paikkakunnallaan saavuttanut kunnioitetun                että hallitus ottaisi vuoden 1951
21755:  ja varman aseman väestön ja erittäinkin              tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
21756: nuorten keskuudessa. Mutta paljon olisi               lisen määrärahan Kruunupyyn kun-
21757: voitettu, jos koulu saisi oman tilan viljel-          nassa sijaitsevan Fiskarholmin tilan
21758: täväkseen ja opetustarkoitukseen käytettä-            ostamiseksi valtiolle siellä toimivan
21759: vaksi.                                                pienviljelijäkoulun tarpeita varten.
21760:   Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
21761: 
21762:                 Albin Wickman.                               Verner Korsbäck.
21763:                 Matts Forss.                                 Levi Jern.
21764:                 Albert Brommels.                             .Ralf Törngren.
21765:                                    Henrik Kullberg.
21766: 496
21767: 
21768: IX,79. -   Toiv.. al. N :o 216.
21769: 
21770: 
21771: 
21772: 
21773:                                   J. Koiviato y. m.: PienviljeZijiikoulun peru.~tamisesta Ylis-
21774:                                      taron kunnassa olevalle Ruuskalan tilalle.
21775: 
21776: 
21777:                                        Eduskunnalle.
21778: 
21779:    Jo vuonna 1928 varattiin Ylistaron kun-        luessa suoritti seura tilalla huomattavia
21780: nan Lahden kylässä.· sijaitseva Ruuskalan         rakennusten korjaustöitä sitä varten, että
21781: sotilasvirkatalo Etelä-Pohjanmaalle peros-        tilalla jo tämän vuoden aikana voitaisiin
21782: tettavaa puutarhavaltaista pienviljelijäkou-      panna koulutoiminta alulle lyhempiaikais-
21783: lua varten, koska pienviljelysvaltaisella         ten maatalous- ja puutarhakurssien muo-
21784: Etelä-Pohjanmaalla tällaisen koulun tarve         dossa. Opettajia varten on niinikään asun-
21785: on suuri. Koulun merkitys on entisestään-         toja varattu. Kun Etelä-Pohjanmaan laa-
21786: kin kasvanut erityisesti pienviljelijäin toi-     jalla maatalousalueella on maatalousam-
21787: meentulon turvaajana maatalouden menek-           mattikoulujen tarve suuri, olisi mitä täh-
21788: kis:uhteiden vaikeuduttua ja tuotantokus-         dellisintä jo vihdoinkin ottaa Ruuskalan
21789: tannusten noustua. Maanhnkintalain toi-           tila käytettäväksi sille varattuun tarkoi-
21790: meenpanon yhteydessä on varaus uudelleen          tukseen.
21791: vahvistettu kuitenkin ehdolla, että koulu-           Edellä olevan perusteella ehdotamme
21792: toiminta tilalla aloitetaan ennen vuoden          kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
21793: 1950 loppua. Tämän vuoden menoarvioon             toivomuksen,
21794: ei saatu määrärahaa koulutoiminnan osit-
21795: taistakaan aloittamista varten. Ruuskalan                  että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
21796: tila on alussa mainitusta vuodesta saakka                menpiteisiin pienviljelijäkoulun pe-
21797: ollut Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran                rustamiseksi Ylistaron kunnassa ole-
21798: hoidossa ja hallinnassa. Viime vuoden ku-                valle Ruuskalan tilalle.
21799:   Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
21800: 
21801:                 :r. Koivisto.                                S. S. Aittoniemi.
21802:                                                                                          497
21803: 
21804: IX,so. -   Toiv. al. N:o 217.
21805: 
21806: 
21807: 
21808: 
21809:                                 Murtomaa y. m.: Määrärahasta Siikaisten pienviljelijäkou-
21810:                                   lun rakennuksia varten.
21811: 
21812: 
21813:                                      E d u s k u n n a ll e.
21814: 
21815:    Pienviljelijäväestön elintason nousu on        pienviljelijäväestölle valtiovallan    tuen
21816: mitä suurimmassa määrin riippuvainen              avulla luotava edellytykset pätevän am-
21817: siitä miten tarkoituksenmukaisesti pientilo-      mattitaidon hankkimiseen, uudistamalla
21818: jen useissa tapauksissa runsaskin työvoima        maataloudellista ammattiopetusta ja raken-
21819: voidaan käyttää tuotannon kehittämiseen ja        tamalla uusia ajanmukaisia pienviljelijä-
21820: monipuolistamiseen.                               kouluja riittävästi.
21821:    Yhä pienviljelysval taisemmaksi kehitty-         Edellä sanottuun ja rahaasia-aloitteeseen
21822: vassa maassamme maataloudellisen am-              N :o 224 (1949 vp.) viitaten ehdotamme
21823: mattiopetuksen pääpaino on pantava pien-          kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
21824: maataloudelle ominaisten erikoiskysymysten        vomuksen,
21825: selvittelyyn, koska yleisenä syytöksenä kuu-
21826: lee pienmaatalouden tuotantokykyä arvos-                    että hallit,us ottaisi 1951 vuo-
21827: teltaessa sanottavan, että pienviljelijät ovat           den tulo- ja menoarvioesitykseen
21828: liian kaavamaisesti seuranneet suurempien                5,000,000 markan määritrahan ra-
21829: tilojen esimerkkiä viljelystavoissaan ja tuo-            kennusten aikaansaamiseksi Siikais-
21830: tantosuuntaa valitessaan. Senvuoksi on                   ten pienviljelijäkoululle.
21831:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
21832: 
21833:                  Lauri Murtomaa.                               Kalle Joukanen.
21834:                  Lauri Leppihalme.                             Laura Bra.nder-Wallin.
21835:                  Martti Miettunen.                             Pentti Niemi.
21836:                  Onni Mannila.                                 Jalmari Pusa.
21837:                  L. I. Kaukamaa.                               Arvo Riihimäki.
21838:                                        Hugo Nuomaari.
21839: 
21840: 
21841: 
21842: 
21843:                                                                                            63
21844: 498
21845: 
21846: IX,s1. -   Toiv. al. N:o 218.
21847: 
21848: 
21849:                                   Hautala y. m.: llläärärahasta Kalajokilctctkson maatalous-
21850:                                     koululle.
21851: 
21852: 
21853:                                         E d u s k u n u a 11 e.
21854:    Oulun läänin talousseuran alueella toi-            kilä-nimisen tilan, jolla asutustarkoituksiin
21855: mii nykyisin vain yksi kiinteä maamies-               erotettujen alueiden jälkeen on koulutilana
21856: koulu Revonlahdella. On luonnollista, ettei           käytettäväksi n. 40 ha peltoa, n. 52 ha
21857: tämä yksi koulu läheskään riitä tyydyttä-             kasvullista metsämaata ja n. 2 ha muuta
21858: mään koko laajan alueen maatalousopetuk-              maata, yhteensä 95 ha sekä kaksi mUJUta
21859: sen tarvetta ja kauan onkin ollut vireillä            rakennusta ja suurempi kotieläinrakennus,
21860: U"\'lshm oppilaitosten perustamishankkeita            johon on sijoitettu tarvittavat työpajat.
21861: lähinnä Kalajokilaaksoon, Muhokselle ja               Maataloushallituksen toimittamassa tarkas-
21862: Pudasjärvelle. Maatalousministeriölle 5. 6.           tuksessa on tila havaittu koulutilaksi erit-
21863: 1945 jättämässään mietinnössä on Maata-               täin sopivaksi. Vaikeuksista huolimatta
21864: lousopistotoimikunta esittäessään suunnitel-          koulu aloitti toimintansa 1948 ja oppilaita
21865: man tarvittavista uusista maatalouskou-               riittää.
21866: luista pitänyt ed~llämainittuja oppilaitoksia            Tilan hinta on veikana Haapajärven
21867: tarpeen vaatimina ja laskenut, että kun               kunnalle, johon tarvittaisiin 4.5 milj. mk.
21868: koko maassa suunnitelman mukaan tulisi                Irtaimisto on peräti puutteellinen, koneita
21869: keskimäärin 1 koulu 5,000 yli 1 peltoha: n            ja karjaa olisi välttämättä lisättävä sekä
21870: tilaa ja n. 32,500 näillä tiloilla asuvaa hen-        sähkö saatava koulun tarpeita palvelemaan.
21871: kilöä kohti, kysymyksessä olevien koulujen            Irtaimiston hankintaan tarvittaisiin siis
21872: kohdalla suhdeluvut muodostuisivat seuraa-            vähintään 1 milj. m:k. Opettajien palk-
21873: viksi:                                                kaukseen 750,000 markkaa ja koulun yllä-
21874:                     Yli 1 peltoha:n
21875:                         tiloja
21876:                                       Näillä asuvia
21877:                                        henkilöitä
21878:                                                       pitomenoihin 500,000 markkaa.
21879:                                                          Kalajokilaakson maatalouskoulun toi-
21880: Revonlahti ....... .    6,624          40,602         minta- ja tukialueena on keskeisin kato-
21881: Muhos .......... .      3,312          21,826         alue. Ja onkin tärkeätä huomauttaa, että
21882: Pudasjärvi ....... .    ~,920          25,865         kaksi peräkkäistä katovuotta, vuodet 1948
21883: Kalajdkilaakso ... .    7,301          47,350         ja 1949 ovat vaikeuttaneet alkavan koulun
21884:                                                       asemaa niin vakavasti, että valtion avus-
21885:    Kuten näistä numeroista käy ilmi, on               tustoimenpiteet ovat välttämättömiä koulun
21886: uuden koulun tarve ilmeisin, ja samalla               toiminnan menestykselliselle jatkumiselle.
21887: kiireeliisin verraten hyvät maataloudelliset          Varsin toivottavaa olisi, että valtio ottaisi
21888: edellytykset omaavassa Kalajokilaaksossa,             koulun kokonaan haltuunsa. Sen vuoksi
21889: jossa kuitenkin eräissä kunnissa tehdyn               edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
21890: laskelman mukaan vain n. 1 a 1.5% ny-                 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21891: kyisistä tilanhaitijoista on käynyt jonkun
21892: maataloudellisen oppilaitoksen. Kalajoki-                       että hallitus ottaisi vuoden 1951
21893: laakson kuntien, maamiesseurojen, pienvil-                   valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
21894: jelijäyhdistysten y. m. asianharrastajien v.                 l{ftlajokilaakson   maatalouskoulttlle
21895: 1947 · perustama ,Kalajokilaakson Maata-                     koulutilan hinnan sum·ittamiseen,
21896: louskoulun Kannatusyhdistys r. y" on Haa-                    irtairniston hankintaan, opettajien
21897: pajärven aseman välittömästä lähDisyydestä                   palkkaukseen ja ylläpitomenoihin
21898: koulun sijoituspaikaksi ostanut Haapajär-                    yhteensä 6,750,000 markan määrä-
21899: ven kunnan aikaisemmin omistaman Erk-                        rahat.
21900:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
21901:         Yrjö Hautala.                    Johannes Virolainen.         Eino Rytinki.
21902:         Kusti Eskola.                    Martti Miettunen.            Yrjö Saari.
21903:         Kerttu Saalasti.                 Heilclrl Simonen.            Niilo Ryhtä.
21904: IX,sz. -   Toiv. ail. N :o 219.
21905: 
21906: 
21907: 
21908:                                   Rytinki y. m.: Määrät·ahasta Koillis-Pohjanmaan maamies-
21909:                                      koulua tlftrten.
21910: 
21911: 
21912:                                       E d u s kun n alle.
21913: 
21914:    Itsenäisyytemme aikana on uudisasutus          sinkin näkyvissä siinä, että nuoria miehiä
21915: asutustoiminnan tQimesta lisääntynyt Koil-        pyrkii eri puolille maata maamieskouluihin,
21916: lis-Pohjanmaan laajassa maakunnassa niin          mutta sinnekin on vaikeat pääsymahdolli-
21917: paljQn, että tuskin löytyy toista maakun-         suud-et. Tämän epäkohdan korjaamiseksi
21918: taa, jossa asutus olisi niin suuresti lisään-     on Pudasjärven kunnanvaltuuston toimesta
21919: tynyt. Onhan tällä alueella monien kymme-         tehty useita esityksiä valtiovallalle maa-
21920: nien asutusalueiden ja haja-asutustilojen li-     mieskoulun aikaansaamisesta. Viimeinen
21921: säksi maamme suurin asutusalue. Pärjän-           toimenpide on ollut se, että kunta on luo-
21922: suon asutus-alue. Asutuksen vähentymi-            vuttanut koulun käytettäväksi Kynkään ti-
21923: sestä ei näy minkäänlaisia merkkejä, päin-        lan maan rakennuksineen ja siirtänyt ra-
21924: vastoin on odotettavissa asutustoiminnan          kennuksissa toimineen kansakoulun muualle
21925: entisestään lisääntyvän. Sitä todistaa asu-       vuokrahuoneisiin. Oulun läänin talousseu-
21926: tustoimikunnan toimesta suoritettu tutki-         ran ja paikallisen maamiesseuraliiton yhtei-
21927: mus koko Koillis-Pohjanmaan maakunnan             toiminnan ansiosta onkin knluvan kuun
21928: mahdollisuuksista        uudelle   asutukselle.   alussa aloittanut maamieskoulu toimintansa
21929: Näissä tutkimuksissa on todettu, että yk-         mainitulla Kynkään tilalla.
21930: sistään Pudasjärven kunnan alueelta löy-             Koulun onnistumisen kannalta katsottmut
21931: tyy noin 150,000 hehtaaria ensiluokkaista         on välttämätöntä saada koulu valtion kou-
21932: viljelyskelpoista suota. Tämän lisäksi on         luna toimivaksi ja sitä varten varattava
21933: Pudasjärven kunnan alueella jo valmiiksi          vuoden 1951 valtion talousarvioon määrä-
21934: tehty suunnitelma kahden suuren asutus-           rahaa rakennusten kunnostamiseen 1 mil-
21935:  alueen rakennus- ja raivaustöitä varten,         joonaa markkaa, maatalousirtaimiston ja
21936:  jotka työt pitäisi lähiaikoina aloittaa. Nämä    opetusvälineiden hankkimiseen 1 miljoonaa;
21937: tiedot osoittavat, että Koillis-Pohjanmaalla      tilan ostoon 500,000 markkaa. Kahden
21938: on suuria mahdollisuuksia muodostua laa-          opettajan ja veistonopettajan palkkoihin
21939:  jaksi viljelysalueeksi.                          750,000 markkaa sekä koulun yläpitomenoja
21940:    Mutta elinvoimaisen viljelyksen kehityk-       varten 400,000 markkaa.
21941: selle maakunnan oloihin sopivien viljelys-           Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
21942: kasvien kehittämiselle ja nykyisiä jo kehit-      ed. Ryhdän y. m. toivomusaloitteen n: o 150
21943:  tyviä viljelystapoja vastaavaa ammattiope-        (1949 vp.) perusteluihin kunnioittaen esi-
21944: tusta maakunnan nykyinen ja tuleva vil-           tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21945:  jelijäväestö kipeästi tarvitsee.                 muksen,
21946:    Koillis-Pohjanmaan maakunnassa, johon                    että hallitus ottaisi vuoden 1951
21947:  voidaan laskea kuuluvaksi mm. Kuusamon,                  valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
21948:  Posion, Taivalkosken, Pudasjärven, Yli-                  3,700,000 markan määrärahan Pu-
21949:  Kiimingin, Kiimingin ja Yli-Iin kunnat,                  dasjärven ktmnan Kynkään tilalla
21950:  väkiluku on noin 47,500 henkeä eikä                      toimintansa alkaneelle Koillis-Poh-
21951:  alueella ole minkäänlaista ammattikoulua                 janmaan maamieskoululle.
21952:  olemassa. Koulun tarpeellisuus on nykyi-
21953:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
21954: 
21955:                  Eino Rytinki.                              Niilo Ryhtä.
21956:                  Kerttu Saalasti.                           Yrjö Hautala.
21957:                                       Yrjö Saari.
21958: 500
21959: 
21960: IX,s3. -   Toiv. 1111. N :o 220.
21961: 
21962: 
21963: 
21964: 
21965:                                    Rytinki y. m.: lllaamiesop-iston perustamisesta Muhoksella
21966:                                      sijaitsevalle Koivikon koulutilalle.
21967: 
21968: 
21969:                                        E d u s k u n n a ll e.
21970: 
21971:    Maamiesopiston aikaansaaminen Pohjois-          dyttävä, voidaanhan melko pienillä uudis-
21972: Suomeen on muodostunut ajankohtaiseksi             tuksilla saada rakennusten tarve niin tyy-
21973: kysymykseksi. Pohjois-Suomen maaseudun             dytettyä, että opisto voisi aloittaa toimin-
21974: nuorison keskuudessa on suurta harrastusta         tansa lähiaikoina.
21975: maatalouden ammattiopetuksen saamiseen                Kun Pohjois-Suomen taloudellisen elä-
21976: olemassa. Sitä osoittaa se, että niistä mo-        män kehittymiseen on ryhdytty kiinnittä-
21977: nista maB~mies- ja ikeskikouluista, joita Poh-     mään huomiota, niin viimaperäisen ja moni-
21978: jois-Suomen maaseudullakin on, on nuori-           puolisen maatalouden onnistuminen kaipaa
21979: solla pyrkimyksenä jatkaa opinm>ita maa-           myöskin pätevän ammattiopetuksen saamis-
21980: miesopistoissa, mutta tällä ikertaa siihen on      ta. Koivikon koulutilalla on kaikki tarvit-
21981: erittäin rajoitetut mahdollisuudet olemassa,       tavat edellytylkset olemassa maamiesopis-
21982: sillä maassamme luovutetulle alueelle jou-         tolle ja lisäksi se sijaintinsakin puolesta on
21983: tuneen Kurkijoen opiston lopetettuaan toi-         kaikista keskeisin paikka Pohjois-Suomen
21984: mintansa ei ole Qmn yksi maamiesopisto ja          maamiesopistolle.
21985: yksi pienviljelysopisto olemassa joihin               Edellä olevan peruste:ella ehdotamme kun-
21986: pääsy on hyvin rajoitettua.             ·          nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
21987:    Pohj,ois-Suomen maamiesopiston keslreisin       vomuksen,
21988: paikka olisi Muhoksella oleva Koivikon
21989: maanviljelys- ja karjanhoidon harjoittelu-                    että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21990: tila. Tilan viljelty pinta-ala joka on noin                toimenpiteisiin maamiesopiston ai-
21991: 120 hehtaaria sopisi viljelyspinta-alankin                 kaansamiseksi Muhoksella sijaitse-
21992: ,puolesta maamiesopiston paikaiksi. Rwken-                 valle Koivikon koulutilalle.
21993: nusten puolesta se olisi myöskin melko tyy-
21994:   Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
21995: 
21996:                  Eino Rytinki.                                   Urho Saariaho.
21997:                  Arvi Ahmavaar~.                                 Niilo Ryhtä.
21998:                                                                                              501
21999: 
22000: IX,s4. -   Toiv. al. N:o 221.
22001: 
22002: 
22003: 
22004: 
22005:                                 Ryhti y. m.: Määrärakasta Kempeleen kunnassa sijaitse-
22006:                                   valle Pirflibn tilalle pet•tJ,stettavan puutarhakottlun opet-
22007:                                   tajien palkkausta varten.
22008: 
22009: 
22010:                                     E d u s k u n n a ll e.
22011: 
22012:    Oulun seudulla on jo pitkän aikaa ollut       osuuskunta luovuttaa omistamansa Kempe-
22013: vireillä puutarhakoulun perustamishanke.         leen kunnassa sijaitsevan Pirilän tilan väli-
22014: Tähän on ollut vaikuttamassa se, että Poh-       aikaisesti puutarhakoulun käyttöön. Osuus-
22015: jois-Pohjanmaalla on viime vuosina yhä           kunta Karjapohjola onkin suostunut luo-
22016: lisääntyvässä määrässä alettu kiinnittää va-     vuttamaan mainitun tilan toistaiseksi puu-
22017: kavaa huomiota puu- ja kasvitarhaviljelyä        tarhakoulun käyttöön. Tilalla on vahniina
22018: kohtaan. Puu- ja kasvitarhaviljelylle on-        tarpeelliset rakennukset koulurakennuk-
22019: kin täällä varsin lupaavia mahdollisuuksia,      seksi, opettajien ja oppilaiden asunnoiksi,
22020: kun vain saadaan kouluutetuksi sanottuun         samoin oppilasruokala, emännän ja talon-
22021: maakuntaan tämän alan ammattihenkilöitä.         miehen asunnot. Käytännöllistä opetusta
22022: Ne tulokset, varsin pitkäaikaisistakin koke-     varten olisi myös tilalla jo ennestään val-
22023: muksista, joita tähän mennessä on käytet-        miina kasvihuoneet, lavaviljelmät ja tai-
22024: tävissä, ovat osoittaneet, että Pohjois-Poh-     misto. Pirilän tila on erittäin sopiva puu-
22025: janmaan alueella on mahdollisuus harjoit-        tarhakoulutilaksi ja tähän suunniteltuun
22026: taa hyvin · kannattavaa puu- ja kasvi-           kouluun voitaisiin ottaa 24 oppilasta.
22027: tarhaviljelystoimintaa. Ammattihenkilöiden          Osuuskunta Karjapohjola on lupautunut
22028: puute on tähän saaJklka kuitenkin monessa        vastaamaan koulun perustamis- ja ylläpito-
22029: tapauksessa johtanut siihen, että puutarhat      kustannuksista muuten, mutta opettajien
22030: on perustettu heikosti. Istutettujen pui-        palkkaukseen olisi saatava määräraha val-
22031: den ja pensaiden laatu- ja lajikevalinta on      tion va1·oista. Kouluun tarvittaisiin val-
22032: ammattitaidon puutteessa ollut hyvin sat-        tionapuna tulevaan palkkaukseen kuuluvina
22033: tumanvaraista.                                   seuraavat toimihenkilöt: 2 vakinaista puu-
22034:    Puutarhakoulu muodostaisi kuitenkin           tarha-alan ~pettaja, 1 ylimääräinen opet-
22035: Pohjois-Polljanmaallakin     sen    perustan,    taja (käytännön töitä varten), oppilasruo-
22036: janka antamalle opetuspohjalle olisi mah-        kalan emäntä ja talonmies. Edellämainit-
22037: dollisuus luoda puu- ja kasvitarhaviljelyk-      tujen toimihenkilöiden. palkkausmenot te-
22038: sen tulevaisuus. Oppilaita olisi puutarha-       kisivät 1,200,000 markkaa vuodessa.
22039: kouluun runsaasti pyrkimä.ssä, sillä siitä          Edellä olevan perusteella ehdotamme
22040: on selvänä merkkinä yhä lisääntyvä har-          eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22041: rastus puutarhaviljelystoimintaa kohtaan.
22042:    Kun varsinaisen puutarhakoulun tarpei-                   että hallitus ottaisi vuoden 1951
22043: siin tarvittavan maapohjan hankintaan ja                 tulo-      ja    menoa1'vioesitykseensä
22044: tarpeellisten rakennusten rakentamiseen, ei              1,200,000 markan määrärahan käy-
22045: nykyisten niukkojen määrärahojen turvin                  tettäväksi Kernpeleen kunnassa si~
22046: liene nyt mahdollisuuksia, on Oulun l. Ta-               ja1.tsevalle Pirilän tilalle perustetta-
22047: lousseura kääntynyt Osuuskunta Karjapoh-                 van pu1ttarhakoul1m opettajien p(tlk-
22048: jolan puoleen tiednstelnlla, voisiko mainittu            kansta varten.
22049:      HelsingiSsä 9 päivänä helmikuuta 1950.
22050: 
22051:                 Niilo Ryhtä.                                  Martti Suntela.
22052:                 Yrjö Saari.                                   Lauri Murtomaa.
22053:                 Eino Rytinki.                                 Wiljam SarjaJa.
22054: 502
22055: 
22056: IX,s5. -   Toiv. al. N :o 222.
22057: 
22058: 
22059: 
22060: 
22061:                                  V. Simonen y. m.: Toimenpiteistä oppilasasuntopaikkojen
22062:                                     lisiiämiseksi Pohjois-Karjalan tietopuolisellct karjanhoito-
22063:                                     koulull.a.
22064: 
22065: 
22066:                                       E d u s k u n n a ll e.
22067: 
22068:    Laajan Pohjois-Karjalan maakunnan tie- hakijaa, koulun suojiin mahtuessa vain 35,
22069: topuolinen karjanhoitokoulu on toiminut olisi asiallista, että suunniteltujen korjaus-
22070: vuodesta 1922 lähtien Pohjois-Karjalan töiden yhteydessä lisättäisiin oppilasasun-
22071: Karjanhoitokoulun Talo O.Y :n omista- toja mainitun epäkohdan korjaamiseksi.
22072: massa, maakunnan omatoimisesti, ~uurelta Pohjois-karjalaisissa oloissa on korjavaltai-
22073: osalta taikootyön turvin rakentamassa kou- nen talousmuoto sopiva, joten olisi tohrot-
22074: lutalossa Pyhäselän pitäjän Ha~lah­ tavaa, että ammattikoulutusta tätä varten
22075: den kylässä. Kuluneiden vuosien aikana on voitaisiin jakaa niin monille kuin mahdol-
22076: talossa tehty joitakin korjauksia Maatalous- lista. Tämän todeten karjanhoitokoulua
22077: hallituksen myöntämien avustuksiin turvin. ylläpitävät elimet toivovat valtiovallan tu-
22078: Kahdenkymmenenseitsemän vuoden ikä puu- kea suUIIDitell-essaan talossa U!htiivien kor-
22079: rakennuksessa aiheuttaa kuitenkin aen, että jaustöiden yhteydessä oppilasasuntotilojen
22080: talossa olisi tällä hetkellä tehtävä perusteel- lisäämistä.
22081: lisia korjauksia. Tehtyjen korjaussuunni- . Tämän johdosta ehdotamme kunnioittaen
22082: telmien yhteydessä on todettu, että verra- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22083: ten pienin kustannuksin voitaisiin oppilas-
22084: asuntotiloja lisätä sanotussa talossa. Kun                että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
22085: tähän kouluun on jatkuvasti ollut oppi-                toimenpiteisiin oppilasasuntotilojen
22086: laiksi hakijoita paljon enemmän kuin mitä              lisäämiseksi Pohjois-Kat'jalan tieto-
22087: sinne on voitu ottaa, tänä vuoun,akin 85               puoliselle ka1·janhoitolo:oululle.
22088:   Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
22089: 
22090:                  Vieno Simonen.                                 Eino Laitinen.
22091:                  Heikki Soininen.                               Toivo Pyörtänö.
22092:                  Lauri Riikonen.                                K. Pusa.
22093:                  J. E. Lampinen.                                Irma Karvikko.
22094:                  Lauri Leppihalme.                              Kerttu Saalasti.
22095:                  Kauno Kleemola.                                Aino Luostarinen.
22096:                  Lennart Heljas.                                Markua N.iakala.
22097:                  Jussi Annala.                                  Kusti Es:kola.
22098:                  Heikki Ala.-Mäyry.                             Lauri Laine.
22099:                  Akseli Brauder.                                Juho Karvonen.
22100:                                            Matti lfiikki,.
22101:                                                                                                  503
22102: 
22103: IX,ss. -     Toiv. al. N :o 223.
22104: 
22105: 
22106: 
22107: 
22108:                                    SaPjalla. y. m.: Kotiteollisu,uskottlutalon rakentamisesta Mik-
22109:                                       keliin.
22110: 
22111: 
22112:                                         E d u s k u n n a ll e.
22113: 
22114:    Kaikille tunnettua on, että aluemenetys-          yhdistys on suunnitellut, että ent. Käkisal-
22115: ten ja väestölisäysten johdosta ovat maa-            men naiskotiteollisuuskoulua varten, joka
22116: taloustilat viimeisen vuosikymmenen aikana           nyt on sijoitettu Mikkeliin, rakennettaisiin
22117: varsin tuntuvasti pienentyneet. Tällaisen            oma koulutalo, johon varsinaisen koulun
22118: kehityksen eräs haitta on se, ettei viljelys-        ohella tulisi sijoitettavaksi yhdistyksen toi-
22119: ten tulo yksin riitä turvaamaan omistajansa          misto, sihteerin ja kahden konsulentin
22120: ja hänen perheensä toimeentuloa tai käyt-            asunto sekä kotiteollisuustuotteiden myy-
22121: tämään heidän koko työvoimaansa. Tämän               mälä ja välitystoimisto. Edelleen on suun-
22122: vuoksi olisi erikoisen tärkeää saada tällai-         niteltu sijoitettavaksi taloon kotiteollisuus-
22123: siin talouksiin sopivaa, kotona suoritetta-          tuotteiden, johon kuuluu m. :m. makamuis-
22124: vaa ansiotyötä, johon mahdollisimman usea            toesineet, tarkastus ja koetush1itos. Mainit-
22125: perheen jäsenistä voisi osallistua. Erikoisen        takoon, että Mikkelin kaupunki on luvan-
22126: hyvin sopii kotiteollisuus lisäansion anta-          nut varata tontin edellämainittua kotiteol-
22127: jaksi. Edellytyksenä kuitenkin on, että tä-          lisuustaloa varten.
22128: män työmuodon opastamiseksi ja ohjaami-                 Jos halutaan saada ·elvytetyksi käsi- ja
22129: seksi on riittävä määrä kotiteollisuuskou-           yleensä kotiteollisuusharrastusta niin, että
22130: luja pätevine opettajineen.                          se takaa pienviljelijäperheille oma,n käytön
22131:     E.rikoisen suuri on lisäansion tarve puh-        ja kulutuksen ohella huomattavaa sivuan-
22132: tailla pienviljelysseuduilla. Mikkelin lääni         siotuloa, on kyseellisen alan ammattiope-
22133: kuuluu tämäntapaiseen alueeseen. Täältä              tusta, neuvontaa tuotteiden tarkastusta ja
22134: ovat eteellä kosket ja muut voimanlähde-             kauppamahdollisuuksia suuresti kehjtettävä.
22135:  paikat, samaten kun sellaiset raaka-aineet,         Viimeisinä vuosina on hyvin monissa yh-
22136:  jotka suurteollisuuden harjoittamiselle ovat        teyksissä korostettu ammattiopetuksen te-
22137: välttämättömät.                                      hostamista. Tämän esteenä. ovat kuitenkin
22138:     Mikkeliin on v. 1940 sijoittunut Käkisai-        opettajapulan ohella myös koulutalojen
22139: mesta      siirtynyt na,i&kotiteollisuuskoulu.       puute.
22140: Tämä on toiminut koko ajan vuokrahuo-                   Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
22141:  neistossa. Oppilaita on ollut aina tarjolla         nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22142:  runsaammin kuin on voitu sijoittaa, Mikke-          vomuksen,
22143:  lin läänin ko'titeollisuusyhdistyksellä on 6
22144:  kiertävää ja 2 kiinteää kotiteollisuuskoulua.                  että hallitus t·yhtyisi toimenpitei-
22145:  Näiden palveluksessa on 10 opettajaa ja 4                   siin kotiteollis1lusk01tlutalon rakenta-
22146:  konsulenttia. Yhtään kotiteollisuuskoulua ei                miseksi valtion varoilla Mikkeliin.
22147:  ole valtiolla. Mikkelin läänin kotiteollisuus-
22148:   Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950.
22149: 
22150:            Wiljam Sarjala.              Paavo Karjalainen.             Tahvo Rönkkö.
22151:            Onni Mannila.                Irma Ha.ma.ra.                 Toivo H. Kinnunen.
22152:            Heikki Soininen.             Helena Virkki.                 Edvard Pesonen.
22153:            Vieno Simonen.               Aino Luostarinen.              Niilo Nieminen.
22154:            Kerttu Saalasti.             Antti J. Rantamaa.             J. F. Tolonen.
22155: 504
22156: 
22157: IX,s7. -   Toiv. al. N:o 224.
22158: 
22159: 
22160: 
22161: 
22162:                                 Helja.s y. m.: Kiinteän mieskotiteollisuuskoulun perustami-
22163:                                    sesta Pohjois-Savoon.
22164: 
22165: 
22166:                                     J<J d u s k u n n a ll e.
22167: 
22168:    :Maaseutuväestön ammattitaidon kehittä-        sesti kilpailla sekä koti- että ulkomaan
22169: miseen ei ole valtiovallan taholta kiinni-        markkinoil1a.
22170: tetty tarpeeiksi huomiota. Jatkuvasti on             Olisi tärkeätä perustaa tällaisia kouluja
22171: puutetta sellaisista kouluista, joissa maa-       alueille, joissa pienviljelijäväestö on lisä-
22172: seudun nuoriso voisi saada riittävän tehok-       ansioiden tarpeessa ja joissa väestölisäys
22173: kaan valmennuksen maatalouden ja sen              on maan keskitasoa suurempi. Sellainen
22174: sivuelinlooinojen pätevään harjoittamiseen.       alue on Pohjois-Savo. Tässä maakunnassa
22175:    Erikoisen huutava on kuitenkin puute           ei vesivoimien vähyyden tähden ole synty-
22176: sopivista kotiteollisuuskouluista. :Maaseu-       nyt riittävästi suurteollisuutta, johon väes-
22177: dulla ei nY'kyisin ole riittävästi ammatti-       tön ylijäämä olisi voinut sijoittaa. Tule-
22178: taitoisia se:ppiä, k.onemiehiä, sähiköasenta-     vaisuus on rakennettava paitsi voimaperäi-
22179: jia y. m. s. Ripeästi edistyvän sähköistymi-      sen ja laajerntuvan maatalouden myös koti-
22180: sen runsiosta on myös maaseudun kotiteolli-       ja pienteollisuuden varaan.
22181: suudelle ja pienteoHisuudelle avautunut              Edellä sanotun perusteella kunnioittaen-
22182: uusia mahdollisuuksia. Pyrkimällä näillä          ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
22183: aloilla yhä suurempat~.n koneiden käyttöön        vomuksen,
22184: voidaan päästä entistä parempiin taloudel-
22185: lisiin tuloksiin. Koti- ja pienteollisuuden                  että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
22186: perusedellytyksenä on lisäksi korkea am-                  siin kiinteän rnieskotiteollis'Uuskou-
22187: mattitaito, jotta tuotteet voisivat laadulli-             lttn perustamiseksi Pohjois-Savoon.
22188:   Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950.
22189: 
22190:                 Lennart Heljas.                                 Oiva Turunen.
22191:                 Elli Nurminen.                                  Esa Hietanen.
22192:                 Beiklå Soininen.                                Eino Laitinen.
22193:                 Martti Leskinen.                                Tahvo Rönkkö.
22194:                                          Pekka Kiis'ki.
22195:                                                                                             505
22196: IX,ss. -   Toiv. al. N:o 225.
22197: 
22198: 
22199: 
22200: 
22201:                                 Niskaola y. m.: Kiinteän mieskäsityökoulun pet·ustantisest(t
22202:                                    Karungin kuntaan.
22203: 
22204: 
22205:                                      E d u s k u n n a ll e.
22206: 
22207:    Väestön ammattitaidon kehittämiseen on           Mutta kasvavat vaatimukset tuotteiden
22208: valtiovallan puolesta kiinnitetty kuluneina      laatuun nähden aiheuttavat sen, ettei isiltä
22209: vuosina vakavaa huomiota. Tämä on koh-           opittu ammattipätevyys enää ole riittävä.
22210: distunut enemmän kaupunkeihin ja asutus-         Siitä on todistuksena se runsas oppilas-
22211: keskuksiin kuin varsinaiseen maaseutuun.         määrä, mikä kiertäviin kotiteollisuuskoului-
22212: Sellaisia vaatimattomia ammattikouluja           hin on pyrkinyt. Harrastus ammattitaidon
22213: kuin kiinteitä mieskäsityökouluja on ver-        kehittämiseen takaa sen, että käsityötaito
22214: rattain vähän olemassa. Koko Lapin läänin        ei tule paikkakunnalta häviämään vielä
22215: läntisessä osassa Tornion ja Muohionjoki-        tulevienkaan polvien aikana.
22216: laaksossa ei ole yhtään sanotun alan lmu-          .Kyetäkseen valmistamaan tuotteita, jotka
22217: lua. Tältä alueelta, jonka tuotteilla ennen      niin laatunsa kuin hintansa puolesta ovat
22218: sotia voitiin tyydyttää rajan toisella puo-      kilpailukykyisiä, edellyttää, että kotona
22219: lenkin asuvien kotiteollisuusalan tarpeita ja    saadun ammattitaidon lisäksi saadaan päte-
22220: sen kautta hankkia toimeentulolle välttämä-      vää ohjausta sanotun alan koulussa. Kun
22221: tön lisäansio, on jäänyt käsityötaidon jat-      Karungin kunnassa on eniten nykyisinkin
22222: kuvan kehityksen ohjauksessa ansaitse-           kotiteollisuuden harjoittajia ja muutoinkin
22223: maansa huomiota vaille.                          keskeinen asema jokilaaksoon nähden, olisi-
22224:    Tilojen pienuuden takia ei siellä voida       vat siellä parhaat edellytykset mieskoti-
22225: tarjota tuottavaa työtä kaikille perheen-        teollisuuskoulun sijoituspaikkana. Myöskin
22226: jäsenille. Osan on etsittävä ansiotyötä ko-      sopivia vuokrahuoneistoja koulua varten
22227: tinsa ulkopuolelta. Ansiotyöhön ryhdyt-          olisi saatavissa.
22228: täessä olisi tietysti edullisin sellainen työ-      Edellä sanQtun perusteella kunnioittaen
22229: muoto, jonka kotipiirissä voi suorittaa.         ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
22230: Silloin tulee kysymykseen juuri käsityö-         vomuksen,
22231: taito. Tämän taidon omaavia on Tornion-
22232: jokilaaksossa ollut kautta aikojen. Niinpä                  että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
22233: sellaisessa pienviljelijäpitäjässä kuin Ka-              siin kiinteän mieskäsityökoulun pe-
22234: rungissa noin 25% asukkaista harjoitti                   rustamiseksi Kanmgin kuntaan.
22235: ennen sotia pientilansa hoidon ohella huo-
22236: mattavaa kotiteollisuutta.
22237:   Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
22238: 
22239:                 Markus N:iskala.                               Eino Palovesi.
22240:                 M. 0. Lahtela.                                 Eino Rytinki.
22241:                 Martti Miettunen.                              Tahvo Rönkkö.
22242:                 Niilo Ryhtä.                                   Yrjö Hautala.
22243: 506
22244: 
22245: IX,so. -   ToiV'. al. N :o 226.
22246: 
22247: 
22248: 
22249: 
22250:                                   Vilhula. y. 'Dl.: Emäntäkoulun perustamisesta Keski-Suomen
22251:                                      kotitalousopettajaopiston yhteyteen.
22252: 
22253: 
22254:                                       E d u s k u n n a ll e.
22255: 
22256:   Sotien jälkeen jouduttiin kotitalousalan         nen emäntäkoulu aikanaan perustettiin ni-
22257: opettajien puutteen vuoksi valtiovallan toi-       menomaan J,reski-Suomen maaseudun tyttä-
22258: menpiteellä muuttama;an Jyväskylän pitä-           rien ammattioppilaitokseksi ja kun he ~ou­
22259: jän Palokwn kylässä sijaitseva Keski-Suo-          lun muuttamisen vuoksi opettajaopia~i
22260: men emäntäkoulu Keski-Suom@ kotitalous-            ovat tämän mahdollisuuden menettänee,t,
22261: opettajaopistaksi. Tästä oli seurauksena,          ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
22262: että Keski-Suomessa eivät maaseudun nei-           tettäväiksi toivomU'ksen,
22263: toset tule enää saamaan mainitussa opis-
22264: tossa välttämättä tarvits-emaansa emäntä-                    että hallihts ryhtyisi kiireellisesti
22265: kouluopetusta, koska emäntäkoululinja on                  toimenpiteisiin emäntäkov,lun tarvit-
22266: täytytllyt supistaa koulussa hyvin vähäi-                 setnien mkennusten rakentamiseksi
22267: seksi. Mainitulla opistolla on kuitenkin                  Keski-Suomen kotitalousopettajaopis-
22268: v·altion omistamana kouluna täysin riittä-                ton yhteyteen Jyväskylän pitäjän
22269: västi tantti:aluetta emä.ntäkouhmkin opiston              Palokan kylässä.
22270: tontille sijoittamista varten. Kun ikyseelli
22271:   Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
22272: 
22273:                  T. N. VUhula.                                  WUj~tn ~jala.
22274:                  Lauri Laine.                                   Kusti ~la..
22275:                                                                                                507
22276: 
22277: IX,9o. -   Toiv. al. N:o 227.
22278: 
22279: 
22280: 
22281:                                 Kiiski y. m.: Määrärahasta rakennusten 1·akentamiseksi
22282:                                    Suonenjoelle perustettavalle kotitalousopistolle.
22283: 
22284: 
22285:                                      E c1 u s k u n n a ll e.
22286: 
22287:    Kotitalousneuvojien tarpeellisuuden ja         mitä sinne on voitu ottaa. Ennen neuvoja-
22288: suuren kysynnän vuoksi on valtion huoleh-         kurssin sijoitusta Suonenjoelle voitiin emän-
22289: dittava niiden valmistuksesta. Vuoteen            tökouluun ottaa oppilaita 50, hakijoiden
22290: 1947 saakka oli valtiolla kaksi kotitalous-       vuosittaisen lukumäärän kasvaessa vuosina
22291: opistoa, uim. Orimattilassa ja Keski-Suo-         1924-31 40-206 ja vuosina 1932-47 230
22292: messa (Jyväskylässä), mutta kun Keski-            -532. Kun neuvojakurssilla on oppilaita
22293: Suomen opisto muutettiin opettajien val-          20 on emäntäkouluun voitu ottaa oppilaita
22294: mistuslaitokseksi, lakkautettiin Keski-Suo-       vain 32, joista muutamien on täytynyt ti-
22295: men lmtitalousopisto ja Suonenjoen emän-          lanpuutteen takia asua koulun ulkopuo-
22296: täkoulussa alotti toimintansa ylimääräinen        lella.
22297: neuvojakurssi. Kurssin toiminta ylimääräi-           Kun emäntäkoulun suojat ovat käyneet
22298: senä tuottaa koululle ja sen opettajakun-         liian ahtaiksi sekä neuvojakurssin että
22299: nalle suuria vaikeuksia. Kurssin lopetta-         emäntäkoulun tehokkaalle toiminnalle tär-
22300: minen ei myöskään ole asiallista, sillä koti-     keän lastenkodin sijoittamisen ja suuren
22301: talousneuvojista on suuri puute. Suonen-          pyrkijämäärän kautta, on lisärakennuksen
22302: joki on koko maahan nähden sopivalla pai-         rakentaminen ollut vireillä jo useamman
22303: kalla, koulu sijaitsee keskellä laajaa pai-       vuoden ajan. Maataloudellisten laitoston
22304: kallista ja siirtoväen pienasutusta tarjoten      rakennussuunnitelmakomitea onkin ottanut
22305: kotien tyttärille sopivan ammattialan,            tämän suunnitelmiinsa ensimmäisenä 5-vno-
22306: alueen pienasutuksen ollessa sopiva harjoit-      tiskautena, esittäen tarkoitukseen varatta-
22307: telukenttä neuvojaoppilaille. Neuvojakurs-        vaksi 25,000,000 markkaa. Tästä syystä eh-
22308: sin vakinaistaminen perustamalla Suonen-          dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22309: joen emäntäkoulun yhteyteen Suonenjoen            vomuksen,
22310: kotitalousopisto ei tuottaisi valtiolle lisä-
22311:  kustannuksia muuta kuin 13,200 mk, koska                     että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
22312: vuoden 1950 menoarviossa tarkoitukseen on                  toimenpiteisiin Suonenjoella toimivan
22313:  varattu 1,690,500 mk ja nyt tarvittaisiin                 ylimääräisen kotitctlo1tsneuvojakurs-
22314:  1,703,700 mk.                                             sin mu1tttamiseksi vakinaiseksi Suo-
22315:    Suonenjoen emäntäkoulu on ollut koko                    nenjoen kotitalousopistoksi ja ottaisi
22316:  27 vuotta kestäneen toimiaikansa hyvin pi-                tälle tarpeellisten 1·akenmtsten raken-
22317:  detty ja tarpeellinen laitos, mitä todistaa               tamista vm·ten ensi vuoden talous-
22318:  se että kouluun on hakenut viimeisinä 20                  arvioon riittiiviin suuren mäiirät·a-
22319:  vuotena 5-6 kertainen määrä oppilaita                     han.
22320:   Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
22321: 
22322:                  Pekka Kiiski.                                  Lassi Hiekkala.
22323:                 Vieno Simonen.                                  Elli Nurminen.
22324:                  Aino Luostarinen.                              Jalmari Pusa.
22325:                  Irma Hamara.                                   Esa. Hietanen.
22326:                  Eri. Haapaniemi.                               Sylvi-Kyllikki Kilpi.
22327:                  Lennart Helja.s,                               Eino Laitinen.
22328:                  Martti Suntela.                                Yrjö Kilpeläinen.
22329:                  Ta.hvo Rönkkö.                                 L. 0. Hirvensalo.
22330: 508
22331: 
22332: IX,91. -    Hemst. mot. N:o 228.
22333: 
22334: 
22335:                                Korsbäck m. fl.: Angående anslag till byggnadsundet·stöd
22336:                                    för Korsholms husmodersskola.
22337: 
22338: 
22339:                                    'l'.i ll R i k s d a g e n.
22340: 
22341:    Korsholms husmodersskola har sedan 1927        del för inrättande av en avdelning för
22342: varit inrymd i Korsholms lantmannaskolas          fiskerihushållning vid Korsholms lantman-
22343: lokaler, först med 6 månaders och senare          naskola. Anhållan har icke ännu lett till
22344: med 5 månaders sommarkurser. Då lant-             positivt resultat men det är väl en tids-
22345: mannaskolan arbetar med 6 månaders vin-           fråga, när denna avdelning av finansiella
22346: te:rlkurser, medförde husmoders.skolans kur-      skäl kan starta. M:en var skall den avdel-
22347: ser tidigare inte annat men för lantmanna-        ningen inlogeras, så länge husmodersskolan
22348: skolan än att den inte sommartid kunde an-        fyller större delen av lantmannaskolans ut-
22349: ordna av behovet påkallade kurser i betes-        rymmen, köken, matsalarna, ena klassrum-
22350: kultur, täcikdilkning, AIV-foderberedning         met, ena elevinternatet (10 elevrum) m. m.r
22351: 0. S. V.                                             På grund av denna brist på utrymme
22352:    Från januari 1947 utvidgade emellertid         arbetar även husmodersskolan under de
22353: husmodersskolan sin ve11ksanihet att omfatta      mest odrä.gliga förhållanden. Skolan för-
22354: hela året. Då byggnaderna på Korsholm             fogar över endast en ( 1) lärosal, som sam-
22355: äro avsedda endast för en Sirola, medförde        tidigt äver tjänar som väv- och sysal. För
22356: denna utvidgning att såväl lantmanna- som         den praktiska undervisningen i trädgärds-
22357: husmodersskolorna kunde emottaga endast           skötseln vintertid (ritning, plantering, i lä-
22358: halva antalet elever mot tidigare.                dor m. m.) saknas utrymme helt. Samma
22359:    Från 9. 1. 1948 utvidgades även lantman-       är fallet med undervisningen i praktiska
22360: naskolan med en s. k. jordbruksskolas första      hemvårdsarbeten såsom tillverkning av
22361: årskurs. Sålunda har trängseln på Kors-           madrasser, stickning av täcken, stoppning,
22362: holm år från år blivit aUt odrägligare.           lappning o. s. v. Likaså saknas i brist pä
22363: .Jordbruksskolans elever bo nu i förvalta-        rum möjligheter att ge en effektiv under-
22364: rens och biträdande lärarens lokal. Lektio-       visning i matlagning och bakning.
22365: nerna för jordbruksskolans elever hållas i           För avlägsnandet av alla dessa synner-
22366: elevemas klubbrum (biblioteks-, radio- och        ligen svåra förhållanden borde Korsholms
22367: samlingsrum). Husmodersskolans klassrum           husmodersskola med det aUra snaraste fä
22368: för 29 elever i detta nu, är till väl % upp-      egna byggnader. Ritningar och kostnadsför-
22369: taget av vävstolar, och slaiJlll'et från dem      slag för dessa ha även utlovats av lant-
22370: stör hela dagarna lantmannaskolans under-         bruksstyrelsen.
22371: visning i klassrummet intill.                        Med hänvisning tili allt det som ovan
22372:    Sedan österbottens svenska lantbruks-          anförts anhålla vi vördsamt, att riksdagen
22373: sällskaps ambulerande lantmanna- och fiska-       ville besluta hemställa,
22374: reskola ombildats till fast: Fiskarholm lant-
22375: mmmaskola i Kronoby, kan så gott som in-                    att regeringen i propositionen an-
22376: gen undervisning i fiskerihushållning med-                gående statsfö1·slaget {ö1· 1951 måtte
22377: delas svenska österbottens omfattande                     npptaga 25 miljoner mk som bygg-
22378: fiskarbefolkning.                                         nadsundet·stöd för Korsholms hus-
22379:    österbottims svenska lantbrukssällskap                 modersskola i Korsholms kommun.
22380: har hos lantbruksstyrelsen anhållit om me-
22381:        Helsingfors den 10 februari 1950.
22382: 
22383:                  Verner Korsbäck.                                Albert Brommels.
22384:                  Levi Jern.                                      Albin Wickman.
22385:                                            Matts Forss.
22386:                                                                                            509
22387: 
22388: IX,o1. -   Toiv..al. N:o 228.                                                      Stwmennos.
22389: 
22390: 
22391:                                 Korsbäck y. m.: Määrärahasta rakennusctvustukseksi J[ors-
22392:                                   holrnan emäntäkoulttlle.
22393: 
22394:                                     B d u s k u n n a ll e.
22395:     Korsholman emäntäkoulu on vuodesta              Pohjanmaan ruotsalainen maanviljelys-
22396: 1927 lähtien sijainnut Korsholman maa-           seura on anonut maataloushallitukselta va-
22397: mieskoulun huoneistossa, pannen ensin toi-       roja kalatalousosaston perustamista varten
22398: meen 6 kuukauden ja myöhemmin 5 kuu-             Korsholman maamieskouluun. Anomus ei
22399: kauden kesäkursseja. Kun maamieskoulu            ole vielä vienyt myönteiseen tulokseen,
22400: työskentelee 6 kuukauden kesäkurssein, ei-       mutta on kai vain ajan kysymys, milloin
22401: vät emäntäkoulun kurssit aikaisemmin tuot-       tämä osasto rahallisista syistä voi aloittaa
22402: taneet maamieskoululle muuta haittaa kuin        toimintansa. Mutta minne sijoitetaan tämä
22403: ettei se kesäaikana voinut järjestää tarpeen     osasto niin kauan kun emäntäkoulu täyt-
22404: vaatimia laidunviljelys-, salaojitus-, AIV-      tää suurimman osan maamieskoulun tiloista,
22405: rehun valmistus- y. m. kursseja.                 keittiöstä, ruokasaleista, toisen luokkahuo-
22406:     Vuoden 1947 tammikuusta lähtien laa-         neen, toisen oppilasasuntolan (10 oppilas-
22407: jensi emäntäkoulu kuitenkin toimintansa          huonetta) j. n. e.?
22408: kokovuotiseksi. Kun rakennukset Korshol-            Tällaisen tilanpuutteen johdosta työsken-
22409: massa ovat tarkoitetut vain yhtä koulua          telee myös emäntäkoulu mitä sietämättö-
22410: varten, seurasi tästä laajennuksesta, että       mimmissä oloissa. Koululla on käytettävä-
22411: sekä maamies- että emäntäkoulu saattoivat        nään vain yksi (1) opetussali, joka saman-
22412: ottaa vastaan vain puolet aikaisemmasta op-      aikaisesti on myös lmtoma- ja ompelusalina.
22413:  pilasmäärästään.                                Puutarhanhoidon talvisaikaiselta käytännöl-
22414:     Vuoden 1948 tammikuun 9 päivästä läh-        liseltä opetukselta (piirustus, istutus laatik-
22415:  tien laajennettiin myös maamieskoulua kä-       koihin j. n. e.) puuttuu kokonaan tiloja. Sa-
22416: sittämään n. s. maanviljelyskoulun ensim-        moin on käytännöllisten kodinhoitotöiden
22417:  mäisen vuosikurssin. Näin ori ahtaus Kors-      opetuksen, kuten patjojen valmistamisen,
22418:  holmassa käynyt vuosi vuodelta yhä sietä-       peittojen tikkaulk:sen, parsimisen, paikkaa-
22419:  mättömämmäksi. Maanviljelyskoulun oppi-         misen j. n. e. laita. Samoin ei tilojen puut-
22420:  laat asuvat nyt tilanhoitajan ja apulais-       tuessa ole mahdollisuuksia antaa tehokasta
22421:  opettajan huoneissa. Maanviljelyskoulun         opetusta ruoanlaitossa ja leipomisessa.
22422:  oppilaille pidetään luennot oppilaitten klu-       Kaikkien näiden erittäin tukalien olojen
22423:  bihuoneessa (kirjasto-, radio- ja kokoushuo-    poistamiseksi pitäisi Korsholman emäntä-
22424:  neessa). Emäntäkoulun luokkahuone, tätä         koulun mitä pikimmin saada omat raken-
22425:  nykyä 29 oppilaalle, on hyvinkin kahdelta       nukset. Piirustukset ja kustannusarvio niitä
22426:  kolmasosaltaan kangaspuiden täyttämä, ja        varten on myös luvattu maataloushallituk-
22427:  niiden kolke häiritsee kaiket päivät maa-       sesta.
22428:  mieskoulun opetusta viereisessä luokkahuo-         Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-
22429:  neessa.                                         tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
22430:     Sen jälkeen kun ruotsalaisen maanvilje-      syttäväksi toivomuksen,
22431:  lysseuran kiertävä maamies- ja kalastus-                   että hallitus ottaisi vuoden 1951
22432:  koulu on muodostettu kiinteäksi, Kruunu-                tulo-     ja    menoarvioesitykseensä
22433:  pyyssä sijaitsevaksi Fiskarholmin maamies-              25,000,000 markan määrärahan ra-
22434:  kouluksi, ei ruotsalaisen Pohjanmaan laa-               kennusavustttkseksi J[orsholman kttn-
22435:   jalle kalastajaväestölle voida antaa juuri             nassa sijaitsevalle Kor·sholman ernän-
22436:  minkäänlaista opetusta kalataloudessa.                  täkoululle.
22437:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
22438:                  Verner Korsbäck.                             Albert Brommels.
22439:                  Levi Jern.                                   Albin Wickman.
22440:                                            Matts Forss.
22441: 510
22442: IX,92. -   Toiv. aa. N :o 229.
22443: 
22444: 
22445: 
22446: 
22447:                                  Hama.ra y. m.: Toimenpiteistä Inarin kotitalouskoulun otta-
22448:                                    miseksi valtion haltuun.
22449: 
22450: 
22451:                                      E d u s k u n n a 11 e.
22452:    Inarin kUll'llassa Riutulassa on vuodesta     kuin mitä seitl: ahtaisiin suojiin on voitu si-
22453: 1923 toiminut yksityinen,. valtionapua naut-     joittaa ja näiden joukossa huomattava määrä
22454: tiva kotitalouskoulu. Koulun omistaja            myöski'lll lappalaistyttöjä. Lapissa matlrus-
22455: N.N.K.Y. ilmoitti 1944, ettei se enää voi-       taessa voi nähdä, missä tytär tai emäntä
22456: nut huolehtia koulusta. Tämän jälkeen on         on !käynyt Riutulan kotitalousikoulun.
22457: koulu toiminut edelleen ilman omistajaa          Korkeamman ko.ti!kulttuurin opettaminen
22458: valtionavun. turvin. Kun koulu oli tarkoi-        ja Lapin aidon paikalliskulttuurin säilyttä-
22459: tus siirtää valtion kouluksi, varattiin sille    minen ja kehittäminen sekä kotiseuturak-
22460: 1944 Könkäämjärven tila Ivalon läihellä.         kauden lujittaminen ja taloudellisen ajat-
22461: Ennenkuin koulu ennätettiin siirtää sinne,       telun ja kotitalousteknillisten taitojen opet-
22462: polttivat sa!ksalaiset kaikki tilalla olevat     tamilllern ovat täällä yhtä tärkeitä kuin
22463: rakennukset, joissa kotitalouskoulu olisi        Etelä-Suomessakin eikä Inarin 27 vuotta
22464: voinut toimia siksi kunl!les emäntäkoulun        mitä vaikeimmissa olosuhteissa toimineen
22465: rwkennuk:set olisi saatu: rakennetuksi. Sak-     kotitalouskoulun saisi antaa kuolla vain
22466: salaisten tuhottua myöskin suuren osan           sentähden, että valtio lykkää sen. laajenta-
22467: koulun irtaimistoa Riutulassa, on koulun         mista ja haltuunsa ottamista vuodesta toi-
22468: toiminta ollut sodan jälkeen huomattavasti       seen.
22469: vaikeampaa, kunnes kunta lopuksi ilmoitti,          Edellä olevan perusteella esitetään, että
22470: ettei se voi antaa ikotitalouskoulum. toimia     eduskunta lausuisi hallitukselle toivomuk-
22471: Riutulwn oppilasasuntolassa muuta kuin           sen,
22472: kolme kesäkuukautta kansakoulun kasva-                      että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
22473: neen oppilasmäärän vuoksi. Koululle on                   siin Inarin kotitalouskoulun ottami-
22474: nyt saatu vuoikratulksi tilapäisasunto ensi               seksi valtion haltuun ensi tilassa
22475: kesäksi, mutta jo tavaroidenkin sijoitus                 sekä sen laajentamiseksi emäntäkou·
22476: ensi talv~ksi vaikeutuu. Kouluun on edel-                luksi ja sen toiminnalle välttämättö-
22477: leen ollut runsaasti enemmän hakijoita                   mien opetussuojien 1·akentamiseksi.
22478:       Helsingissä 13 päivä,nä helmikuuta 1950.
22479: 
22480: 
22481:         Inna Hamara.                 Erkki Koivisto.              Johannes Wirtanen.
22482:                                                                                             511
22483: 
22484: IX,93. -   Toiv. al. N :o 230.
22485: 
22486: 
22487: 
22488: 
22489:                                  Saalasti y. m. : Kotitalouskoulun pe1·ustamisesta Rovanie-
22490:                                     men pienviljelijäkoulun yhteyteen.
22491: 
22492: 
22493:                                      E d u s k u n n a ll e.
22494: 
22495:    Pohjois-Suomen kotitaloudelliset olot vaa-    sillä talousrakennukset voisivat olla yhtei-
22496: tivat asianttmtevaa ja koulutettua ohjausta      set, mikä seikka alentaisi perustamiskus-
22497: taloudellisissa, tarveydellisissä ja sosiaali-   tannuksia. Pienviljelijäopiston yhteydessä
22498: sissa kysymyksissä. Koulutettujen koti-          toimiva kotitalouskoulu voitaisiin muuttaa
22499: talousneuvojien saanti Lapin läänin alueella     kotitalousopiston harjoituskouluna toimi-
22500: on kuitenkin tuottanut suuria vaikeuksia         vaksi emäntäkouluksi.
22501: kaikille järjestöille, sillä olot siellä ovat       Ottaen huomioon Pohjois-Suomen· koti-
22502: monessa suhteessa erilaiset kuin etelässä.       talousneuvojien suuren kysynnän ja alan
22503: Sen vuoksi tarvittaisiin Pohjois-Suomeen         kehittämisen tarpeen ehdotamme kunnioit-
22504: oma kotitalousneuvojia valmistava koti-          taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22505: talousopisto, joka sikäläisistä oloista ja       muksen,
22506: oloissa kasvattaisi neuvojia.                              että hallitus 1·yhtyisi kiireellisiin
22507:    Kotitalousneuvojaopiston paikaksi sopisi             toimenpiteisiin Rovaniemen pienvil-
22508: Rovaniemen kunnan lahjoittama pienvilje-                jelijäkoulun yhteyteen suunnitellun
22509: lijäopiston läheisyydessä sijaitseva tontti,            kotitalousopiston pe1'ustamiseksi.
22510:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
22511: 
22512:                  Kerttu Saalasti.                              Martti Miettunen.
22513:                  Aino Luostarinen.                             Vihtori Vesterinen.
22514:                                         Erkki Koivisto.
22515: 512
22516: 
22517: IX,94. -   Hemst. mot. N:o 231.
22518: 
22519: 
22520:                                Brommels m. fl.: Angående åtgärder för att frä,nja den
22521:                                   f1"skeriekonomiska och fiskeribiologiska forskningen.
22522: 
22523: 
22524:                                    'rill Riksdagen.
22525: 
22526:    Fiskerinäring·ens trångmål och fiskar-       stånd ett tidsenligt fiskarinstitut med där-
22527: befolkningens prekära ekonomiska läge har       till hörande försöksstationer och -inrätt-
22528: under de senaste åren blivit ett både           ningar. Med anledning av denna och andra
22529: socialt och nationalekonomiskt problem av       motioner beslöt riksdagen hemställa, att
22530: betydande räckvidd. Den av riksdagsman          regeringen måtte u,;gpgöra en plan för in-
22531: r_jarson inlämnade hemställningsmotionen        rättande av ny.<> · .skodli.ngsanstalter ooh
22532: n: o 286 av den 8 augusti 1948 och den          för fiskodlingello systematiska främjande
22533: av riksdagsman Ikonen gjorda hemställ-          samt i ärend€t överJämna proposition till
22534: ningsmotionen n: o 285 av den 6 augusti         riksdagen.
22535: 1948 samt den av riksdagsman Korsbäck              För fiskerinäringens allsidiga utveckling
22536: inlämnade finansmotionen n: o 229 av den        är det nödvändigt att snabba åtgärder vid-
22537: 5 oktober 1948 har belyst dessa svårig-heter.   tagas för att fylla denna lucka i vår forsk-
22538: Regeringen har även reagerat positivt inför     ningsverksamhet på nationalekonomiskt vik-
22539: de framförcla motiven och bl. a. tillsatt den   tiga områden. Detta är ej görligt, utan att
22540: s. k. skärgårdskommitten :för att gruncUigt     en med statsmedel bekostad intensifierad
22541: dryfta de frågor, som hör samman med            forskning på det fiskeriekonomiska och
22542: fiskerinäringen och med tryggandet av           fiskeribiologiska området genomföres och
22543: lmst- och skärgårdsbefolkningens utkomst-       det då vid ett fiskeriinstitut, där forskare
22544: möjligheter. Kommittens nyligen avgivna         med nödig vetenskaplig skolning och med
22545: delutlåtande visar, huru vidlyftigt detta       stöd av laboratorier och försöksstationer
22546: utredningsarbete är och huru de direkt och      och anläggningar kunde ägna sig åt arbets-
22547: indirekt hör samman med en mängd ekono-         uppgifterna.
22548: misk~, tekniska och sociala frågor.                Forskningen på fiskerbäringens område
22549:    Hittills har inom skärgårdskommitten         har i utlandet fått ett stort omfång. I
22550: inte de direkta fiskerifrågorna ingående        exempelvis Sverige finns två fiskeriforsk-
22551: behandlats, varför några förslag därom          ningsinstitut med försöksstationer, två
22552: ännu inte gjorts. - Vi önskar understryka,      undersökningsfartyg och sammanlagt ett
22553: att det säkerligen nu hade sett lyckligare      tjugotal forskare och fiskeribiologer.
22554: ut för fiskerinäringen och dess utövare, om        På grund av det anförda vågar vi vörd-
22555: den länge saknade fiskeriekonomiska och         samt föreslå, att riksdagen ville besluta
22556: fiskeribiologiska forslrningen hos oss fått     hemställa,
22557: erforderligt stöd av staten.                              att 1·egeringen måtte vidtaga
22558:    För att fästa uppmärksamheten vid                    skyndsamma åtgärder för att främja
22559: bristerna på detta område inlämnade riks-              den fiskeriekonomiska-fiskeribiolo-
22560: dagsman Rollsten en hemställningsmotion                 giska forskningen med särskild hän-
22561: n:o 146 av den 8 :februari 1946, vari :före-            syn tiU inrättandet av ett fiskeri-
22562: slogs att riksdagen hos regeringen måtte               institut med d!irtill hörande försöks-
22563: hemställa, att denna skulle i brådskande                stationer samt till Riksdagen över-
22564: ordning vidtaga åtgärder :för · att :få till            lämna proposition i ärendet.
22565:       Helsingfors den 10 :februari 1950.
22566: 
22567:    Albert Brommels.      Albin Wickman.         Arthur Larson.        Lassi Hiekkala.
22568:    Matts Forss.          Verner Korsbäck        Urho Kulovaara.       J. E. Lampinen.
22569:                                                                                               513
22570: 
22571: IX,94. -   Toiv. al. N:o 231.                                                        Stwmennos.
22572: 
22573: 
22574: 
22575:                                 Brommels y. m.: Toimenpiteistä kalataloudellisen ja kala-
22576:                                    biologisen tutkimuksen edistämiseksi.
22577: 
22578: 
22579:                                      E d u s k u n n a 11 e.
22580: 
22581:    Kalastuselinkeinon ahdinkotila ja kalas-        että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
22582: tajaväestön vaikea taloudellinen asema on          piteisiin ajanmukaisen kalastusopiston ja
22583: viime vuosina muodostunut sekä yhteiskun-          siihen kuuluvien koeasemien ja -laitosten
22584: nallisesti että kansantaloudellisesti huomat-      perustamiseksi. Tämän ja muiden aloittei-
22585: tavan laajakantoiseksi probleemiksi. Kan-          den johdosta päätti eduskunta hyväksyä
22586: sanedustaja Larsonin jättämä toivomus-             toivomuksen, että hallitus valmistaisi suun-
22587: aloite n: o 286 6 päivältä elokuuta 1948 ja        nitelman uusien kalanviljelyslaitosten pe-
22588: kansanedustaja Ikosen tekemä toivomus-             rustamiseksi ja kalanviljelyksen järjestel-
22589: aloite n: o 285 6 päivältä elokuuta 1948           mälliseksi edistämiseksi sekä antaisi asiasta
22590: sekä kansanedustaja Korsbäckin jättämä             esityksen eduskunnalle.
22591: rahaasia~aloite n:o 229 5 ,päivältä loka-             Kalastuselinkeinon kaikinpuoliseksi kehit-
22592: kuuta 1948 ovat valaisseet näitä vaikeuksia.       tämiseksi on välttämätöntä ryhtyä pikai-
22593: Hallitus on myös suhtautunut myönteisesti          siin toimenpiteisiin tämän aukon täyttämi-
22594: esitettyihin perusteluihin ja mm. asettanut        seksi tutkimustoiminnassamme kansantalou-
22595: ns. saaristokomitean selvittämään perus-           dellisesti tärkeällä alalla. Tämä ei ole mah-
22596: teellisesti niitä kysymyksiä, jotka liittyvät      dollista ilman valtion varoin kustannetun
22597: kalastuselinkeinoon ja rannikko- ja saaristo-      tehostetun tutkimuksen toteuttamista kala-
22598: väestön toimeentulomahdollisuuksien tur-           taloudellisella ja kalabiologisella alalla ja
22599:  vaamiseen. Komitean äskettäin jättämä             tällöin kalastusopistossa, jossa tarpeellisen
22600:  osalausunto osoittaa, miten laaja tämä sel-       tieteellisen koulutuksen saaneet tutkijat
22601:  vitystyö on ja miten se suorasti ja epä-          voivat laboratorioiden ja koeasemien ja
22602:  suorasti liittyy moniin taloudellisiin, tek-      -laitosten avulla omistautua työhönsä.
22603:  nillisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin.        ·      Tutkimus kalastuselinkeinon alalla on
22604:     Tähän mennessä ei saaristokomiteassa ole       ulkomailla saanut suuren laajuuden. Esi-
22605:  perusteellisesti käsitelty suoranaisia kalas-     merkiksi Ruotsissa on kaksi kalastustutki-
22606:  tuskysymyksiä, minkä vuoksi niistä ei ole         musopistoa koeasemineen, kaksi tutkimus-
22607:  tehtv mitään ehdotuksia. - Haluamme ko-           alusta ja yhteensä parikymmentä tutkijaa
22608:  rost~a, että kalastuselinkeinon ja sen har-       ja kalastusbiologia.
22609:  joittajien asema olisi näyttänyt varmaan             Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
22610:  onnellisemmalta, jos kauan kaivattu kala-         nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22611:  taloudellinen ja kalabiologinen tutkimus          vomuksen,
22612:  olisi saanut meillä tarpeellista tukea val-                  että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
22613:  tiolta.                                                   toimenpiteisiin kalataloudellis-kala-
22614:     Kiinnittääkseen huomiota tällä alalla val-             biologisen tutkimuksen edistämiseksi
22615:  litseviin puutteellisuuksiin teki kansan-                  ottamalla erityisesti huomioon kalas-
22616:  edustaja Rollsten toivomusaloitteen n: o 146              tusopiston perustamisen siihen kuu-
22617:  8 päivältä helmikuuta 1946, jossa ehdotet-                 luvine koeasemineen sekä antaisi
22618:  tiin eduskunnan päätettäväksi toivomus,                   asiasta esityksen Eduskunnalle.
22619:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
22620: 
22621:     Albert Brommels.       Albin Wickman.          Arthur Larson.         Lassi Hiekkala.
22622:     Matts Forss.           Verner Korsbäck.        Urho Kulova.ara.       J. E. Lampinen.
22623:                                                                                                 65
22624: 514
22625: 
22626:  IX,91S. - Hemst. ~ot. N:o 232.
22627: 
22628: 
22629: 
22630: 
22631:                                 Österholm m. fl. : A.ngående avlåtande av proposition om
22632:                                    överlämnande av handeln med färsk strömming med
22633:                                    ensamrätt åt fiskarbefolkningens organisationer.
22634: 
22635: 
22636:                                     Till Riksdagen.
22637: 
22638:       Redan före kriget var det ett ständigt       att handeln med strömming ookså i vårt
22639:  äterkommande .problem pä fiskerinäringens         land ,bör ordinas i huvudsaklig överensstäm-
22640:  omrä.de att särskilt på vären regelbundet         melse med det system, som tillämpas i
22641:  uppkom ett fångstöverskott av strÖIIlllln.ing,    Sverige. Det ·kan nämnas att Nylands fis-
22642:  som. tryclrte priset pä mariknaden, inte säl-     karförbund enhälligt uttalat sig för infö-
22643:  lan tili den grad att det inte lönade sig         randet av atllktoriserad fiskhandel. Om
22644:  att föra fisken i ihandeln, varför stora         denna uppfattning har fö:renat sig de
22645:  m.ängder gick förlorade. En tillfällig lätt-     svellSikspräkiga fiskarföl'!bundens samarbets-
22646:  nad bragte krigstiden, dä hela fångsten          delegation och Fiskerifömningens i Finland
22647:  fann avsättning. Sedan normala fö:nhällan-        havsfiskesektion. Nu senast har den av
22648:  den inträtt i livsmedelsförsörjningen, har       statsrå.det tillsatta :Skärgårdskommitten i
22649:  avsättningssvårigheterna inställt sig änyo       sitt nyss överlämnade :betänkande enhälligt
22650:  ooh i hög grad bidiragit tili att skärpa det     föreslagit att auktoriserad fiskhandel måtte
22651:  allvarliga ekonomiska läge, som länge rått       införas, tillsvidare dock endast på ett av-
22652:  i skängården, ~mkilt i dess yttre delar, och     snitt av den öste:nbot~a kusten.
22653:  pä.skyndat avfolkningen av densamma.                 Vidi oohandlingen av frågan om ström-
22654:     Alla bemödanden till trots har det ic:ke      mingsöverskottet har det ofta påpekats att
22655:  varit möjligt att finna en ekonomiSkt lö-        en av de främsta orsakerna till anhopnin-
22656:  nande användning för den vårströmming,           gen av fisk i marknaden på våren är ström-
22657:  som icke ikan säljas i färskt tillstånd. Den     mingsryssjorna, som främst används i den
22658:  lämpar sig icke iför saltning, än mindre         inre skärgården och vid vissa tidpunkter
22659:  som råvara i konservindustrin. Inte heller       ger massfångster, vilka inte finner avsätt-
22660:  har beredningen av fiskmjöl nämnvärt !kun-       ning. Oli\ka förslag har framställts för
22661:  nat millSika avsättningssvårigheterna. Vid       begränsning av strömmingsryssjornas an-
22662: sädant förhållande har upopfattningen allt-       vändning, vilika också anses skadliga ge-
22663:  mera stadgats i den riktningen att frågan        nom a tt de fångar annan fisk än strömming
22664: om strömmingsöve:rSkottet lkan lösas endast       under lclrtiden, då fiskstammen överihruVi\ld
22665: genom att h.andeln med färsk strömming            inte borde över'hövan beskattas. Mrenin-
22666: överlämnas med ensamrätt åt fiskarbefolk-         garna har dock varit delade om ändamål-
22667: !llingens Jeglla organisationer, pä samma         senligiheten av att införa restriktioner mot
22668: sätt som slrett på Sverige östkust. De            användningen av strömmingsryssjorna. Om
22669: erfarenheter, som vunnits i Sverige under         auktoriserad fisliliandel sikulle införas,
22670: två årtionden, har visat att den så               silrolle problemet med strömmingsryssjorna
22671: !k:alladle auktoriserad:e f.Wkhandeln bragt       lösas av sig självt, då jru tillförseln skulle
22672: reda i förhållandena och gjort ström.mings-       regleras av fiskarbefolkningens egna han-
22673: fislret lönande genom att fängsten ooh till-      delsorganisationer.
22674: förseln reglerats enligt efterfrågan för da-         D.et vore av största vikt att åtgärder
22675: gen, varigenom fiskarbefolikningen er-            skulle vidtagas för att bringa red.a i de
22676: hållit ett Skäligt pris för sin vara. Flera       oefterrättliga föl'lhållanden, som nu råder
22677: av våra f:iska.rorganisationer ihar efter         på strömmingsfiskets och ström.mingshan-
22678: grundlig prövning kommit till övertygelsen        delns omrä.de. Därvid syns utväg:en att
22679:                                 IX,95. -   Österholm y. m.                           515
22680: 
22681: införa auktoriserad fiskhandel vara den         Med stöd av det som ovan framhållitS
22682: enda, som kan leda tili o.rdnade ooh stabila föreslår undertec!lmade vö:rdsamt att Rib-
22683: prisfövhållanden för vårt havsfiske och dagen ville besluta :hemställa,
22684: skä.nka fi.skarbefolllmingen tillfredsställande
22685: lön för arbete ooh driftkostnader vid fi.s.            att regeringen med det s-naraste
22686: ketS utövning. Den auktoriserade fiskhan-           måtte  till Riksdagen överlämna pro-
22687: deln vore också ägnad att minska betydel-           position om att handeln med färsk
22688: sen av mellanhänderna i fiskhandeln, vilka ·        strömm-an,g överlämnas med ensam-
22689: fö:tXeyrar fisken. Skillnaden mellan det pris       rätt åt fiskarbefolkningens organisa-
22690: fiskaren erhåller och det som råder i mi-           tioner i huvudsaklig överensstäm-
22691: nuthandeln är ofta alltför stor.                    melse  med det system, som tillämpas
22692:                                                     på Sveriges östkust.
22693:    Helsingfors den 8 febl'IUari 1950.
22694: 
22695:                 John Österholm.                          Ebba östenson.
22696:                 Verner Korsbäck.                         Albin Wickm.an.
22697:                 J. Söderhjelm.                           Ma.tts Forss.
22698:                 Arthur La.rson.                          Levi Jem.
22699:                                    Henrik Kullberg.
22700: 516
22701: 
22702: IX,u. - Toiv. al. N :o 232.                                                         StWmennos.
22703: 
22704: 
22705: 
22706: 
22707:                                 Österholm y. m.: Esityksen antamisesta tuoreen silakan
22708:                                    kaupan jättiimisestä yksinoikeudella kalastajaviiestön
22709:                                    järjestöjen suoritettavaksi.
22710: 
22711: 
22712:                                      E d u s k u n n a ll e.
22713: 
22714:    Jo ennen sotaa oli alituisesti toistuvana      keen tulleet siihen vakaumukseen, että si-
22715: pulmana kalastuselinkeinon alalla, että var-      lakan kauppa on meidänkin maassamme
22716: sinkin keväisin syntyi säännöllisesti sila-       järjestettävä pääasiallisesti saman järjes-
22717: kan pyyntiylijäämää, joka painoi hinnan           telmän mukaan, jota sovelletaan Ruotsissa.
22718: markkinoilla usein niin alas, ettei kannat-       Mainita voidaan, että Uudenmaan kalasta-
22719: tanut kuljettaa kalaa kaupaksi, minkä             jaliitto on yksimielisesti ilmaissut kannat-
22720: vuoksi suuria määriä meni hukkaan. Tila-          tavansa auktorisoidun kalakaupan käytän-
22721: päisen kevennyksen toi mukanaan sota-             töön ottamista. Tähän käsitykseen ovat yh-
22722: aika, jolloin koko saalis meni kaupaksi.          tyneet ruotsinkielisten kalastajaliittojen yh-
22723: Säännöllisten olojen palattua elintarvike-        teistoimintavaliokunta ja Suomen Kalas-
22724: huoltoon on uudelleen esiintynyt myynti-          tusyhdistyksen merikalastusjaosto. Nyt vii-
22725: vaikeuksia ja ne ovat suuressa määrässä           meksi on valtioneuvoston asettama saaristo-
22726: olleet kärjistämässä sitä vakavaa taloudel-       komitea äskettäin antamassaan mietinnössä
22727: lista tilaa, joka on kauan vallinnut saa-         yksimielisesti ehdottanut, että auktorisoitu
22728: ristossa, erittäinkin sen ulkolaidoilla ja jou-   kalakauppa otettaisiin käytäntöön, toistai-
22729: duttanut sen tyhjenemistä väestöstä.              seksi kuitenkin vain eräällä Pohjanmaan
22730:    Kaikista ponnistuksista huolimatta ei ole      rannikon osalla.
22731: ollut mahdollista löytää taloudellisesti kan-        Pohdittaessa kysymystä silakanylijää-
22732: nattavaa käyttöä kevätsilakalle, jota ei          mästä on usein huomautettu, että yhtenä
22733: voida myydä tuoreena. Se ei sovellu suo-          pääsyynä kalan kasaantumiseen keväällä
22734: latavaksi ja vielä vähemmän säilyketeolli-        markkinoille ovat silakkarysät, joita etu-
22735: suuden raaka-aineeksi. Eikä kalajauhon            päässä käytetään sisemmässä saaristossa ja
22736: valmistaminenkaan ole mainittavasti voi-          jotka eräinä aikoina antavat suuria saa-
22737: nut vähentää myyntivaikeuksia. Asiain             liita, mille ei löydy ostajia. Eri ehdotuk-
22738: näin ollen on yhä enemmän vakiintunut kä-         sia on tehty silakkarysien käytön rajoit-
22739: sitys siihen suuntaan, että kysymys sila-         tamiseksi, sillä niitä pidetään vahingolli-
22740: kan ylijäämästä voidaan ratkaista vain jät-       sina sen vuoksi, että ne pyytävät muutakin
22741: tämällä tuoreen silakan kauppa yksinoikeu-        kalaa kuin silakkaa kutuaikana, jolloin
22742: della kalastajaväestön omille järjestöille,       kalakantaa yleensä ei pitäisi kovin paljon
22743: samalla tavalla kuin on tapahtunut Ruot-          verottaa. Mielipiteet ovat lruitenkin men-
22744: sin itärannilkolla. Ruotsissa kahden vuosi-       neet hajalle siitä, olisiko silakkarysien ikäy-
22745: kymmenen aikana saavutetut lk!dk:emulkset         tön rajoitusten voimaan saattaminen tar-
22746: ovat osoittaneet, että ns. auktorisoitu kala-     koituksenmukaista. Jos mentäisiin aukto-
22747: kauppa on tuonut oloihin järjestystä, teh-        risoituuri kalakauppaan, selviäisi silakka-
22748: nyt silakanpyynnin kannattavaksi siten,           rysien pulma itsestään, koska kalastaja-
22749: että pyynti ja kauppaan toimitus on sään-         väestön omat kauppajärjestöt hoitaisivat
22750: nöstelty päivän kysynnän mukaan, sekä ka-         tavaran kauppaan tulon.
22751: lastajaväestö siten saanut kohtuullisen hin-         Erinomaisen tärkeätä olisi, että ryhdyt-
22752: nan tavarastaan. Monet kalastajajärjes-           täisiin toimiin järjestyksen aikaansaami-
22753: tömme ovat perinpohjaisen harkinnan jäl-          seksi niihin parantumattomiin oloihin,
22754:                                  IX,9o. -.Österholm y. m.                                 511
22755: 
22756: jotka nykyään vallitsevat silakankalastuk-      sevan hinnan välillä on usein vallan liian
22757: sen ja silakkakaupan alalla. Tällöin näyt-      suuri.
22758: tää auktorisoidun kalakaupan käytäntöön            Edellä esitetyn nojalla allekirjoittaneet
22759: ottaminen olevan ainoa keino, joka voi joh-     kunnioittavasti ehdottavat eduskunnan pää-
22760: taa järjestyneisiin ja vakaantuneisiin hin-     tettäväksi toivomuksen,
22761: taoloihin merikalastuksen osalta ja antaa
22762: kalastajaväestölle   tyydyttävän     palkan               että hallitus mahdollisimman pian
22763: työstä sekä käyttökustannukset kalastuk-               antaisi Eduskunnalle esityksen tuo-
22764: sen harjoittamisesta. Auktorisoitu kala-               reen silakan kaupan luovuttamisesta
22765: kauppa olisi myös omansa vähentämään                   yksinoikeudella kalastajaväestön jär-
22766: välikäsien merkitystä kalakaupassa, mikä               jestöille pääasiallisesti saman järjes-
22767: tekee kalan kalliimmaksi. Ero kalastajan               telmän mukaisesti, jota sovelletaan
22768: sa.alllan hinnan ja vähittäiskaupassa vallit-          Ruotsin itärannikolla.
22769:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
22770: 
22771:                 John österhobn.                            Ebba. östenson.
22772:                 Verner Korsbäck.                           Albin Wiokmv.n.
22773:                 J. Söderhjelm.                             Ma.tts For&S.
22774:                 Arthur Larson.                             Levi Jern.
22775:                                     Henrik Kullberg.
22776: 518
22777: 
22778: IX,Da. -   Bemst. mot. N:o 233.
22779: 
22780: 
22781: 
22782: 
22783:                               Brommels m. fl.: A.t~.gdende ökat statsunderstöd för fiske-
22784:                                   vdrds- .och fiskodUngsarbetet.
22785: 
22786: 
22787:                                   T i ll R i k s d a g e n.
22788: 
22789:    Med hänvisning till riksdagens hem-          överbyggande uppkomna synnerligen kri- ·
22790: ställan till regeringen av den · 15 okto-       tiska situationen för den med fångst av
22791: ber 1946 ooh däri ri:ktad uppmaning             laxfisk och sik sig sysselsättande befolk-
22792: till regeringen, att denna måtte uppgöra        ningen, väga vi vördsamt föreslå, att riks-
22793: en pian för inrättandet av nya fiskodlings-     dagen ville besluta hemstJälla,
22794: anstalter och för fiskodlingens systematiska
22795: främjande, samt på grund av att en nöd-                  att regeringen i propositionen
22796: vändig rationalisering och intensifiering av           angående statsförslaget för dr 1951
22797: det allmännyttiga fiskevårds- och fiskod-              måtte beakta fiskevårds- och fisk-
22798: lingsarbetet i landet icke är möjlig utan              odlingsarbetets trätJ.gatJ.de behov av
22799: ett vida starkare stöd än hitintills från              ökat ekonomiskt stöd från stats-
22800: statsmaktens sida, och detta ingalunda                 maktens sida.
22801: minst på grund av den genom älvarnas
22802:       Helsingfors den 10 februari 1950.
22803: 
22804:                 Albert Brom.mels.                             Lennart Beljas.
22805:                 Albin Wickma.n.                               Toivo Ikonen.
22806:                 Verner Korsbäck.                              L. I. Kaukama.a..
22807:                 Henrik Kullberg.                              Jaakko Balmla.
22808:                 Lassi BiekkaJa.                               J. E. Lampinen.
22809:                                                                                         519
22810: 
22811: IX,Da.- Toiv. al. N:o 233.                                                      Suomennos.
22812: 
22813: 
22814: 
22815: 
22816:                               Brommels y. m;: Kalastuksenhoidon ja kalanviljelyksen val-
22817:                                    tionavustuksen lisäämisestä.
22818: 
22819: 
22820:                                     E d u s k u n n a ll e.
22821: 
22822:    Viitaten eduskunnan toivomukseen halli-       tilanteen johdosta, johon lohen- ja siian-
22823: tukselle 15 päivältä loka:kuuta 1946 ja          kalastusta harjoittava väestö on joutunut
22824: siinä hallitukselle annettuun kehoituk-          jokien voimatalouden palvelukseen ottami-
22825: seen valmistaa suunnitelma uusien kalan-         sen takia, ehdotamme kunnioittaen edus-
22826: viljelyslaitosten perustamiseksi ja kalan-       kunnan päätettäväksi toivomuksen,
22827: viljelyksen järjestelmälliseksi edistämiseksi
22828: sekä sen johdosta, että yleishyödyllisen                  että hallitus vuoden 1951 tulo- ja
22829: kalanhoito- ja kalanviljelystyön välttämätön            menoar·vioesityksessään ottaisi huo-
22830: rationalisoiminen ja tehostaminen maassa                mioon kalanhoito- ja kalanviljelys-
22831: ei ole mahdollista ilman tähänastista paljon            työn pakottavan tarpeen saada enem-
22832: voimakkaampaa tukea valtiovallan taholta,               män taloudellista tukea valtiovallan
22833: ei suinkaan vähiten sen erittäin kriitillisen           taholta.
22834:      :S:elsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
22835: 
22836:                  Albert Brommels.                             Lennart Beljas.
22837:                  Albin Wickman.                               Toivo Ikonen.
22838:                  Verner Korsbäck.                             L. I. Kaukamaa.
22839:                  Henrik Kullberg.                             Jaakko Baklala.
22840:                 Lassi Biekkala..                              J. E. Lampinen.
22841: 520
22842: 
22843: 1X,97. -   Toiv. al. N:o 234.
22844: 
22845: 
22846: 
22847:                                 Pyy y. m.: Kalastusta varten vuokrattujen vesialueitten
22848:                                   lunastamisesta.
22849: 
22850: 
22851:                                      E d u s k u n n a ll e.
22852: 
22853:    Ammattikalastajaväestön asema on maas-         tämätöntä että tilattoman väestön oikeutta
22854: samme aina ollut ja on nykyisinkin hyvin          kalastaa sellaisilla vesillä, joista he saisivat
22855: heikko. Yleensä on ammattikalastajaväes-          riittävän toimeentulonsa, laajennettaisiin
22856: tön omistuksessa vain pieni vesialue tai          lairnsäädäntöteitse, lroslka maassamme on huo-
22857: pieni osuus yhteisiin, jakamattomiin kala-        mattava määrä asutus- ja pienviljelystilalli-
22858: vesiin. Näinollen on vesialue niin vähäinen,      sia kuin myös tilatonta väestöä, joka on
22859: että he joutuvat vuokraamaan lisävettä            pakoitettu etsimään lisäansiota kalastuk-
22860: voidakseen harjoittaa ammattiaan. Ranni-          sesta. Edelläsanottu koskee myös luovute-
22861: koillamme olevat suuret kartanot omistavat        tulta alueelta siirtynyttä ammattikalastaja-
22862: nimittäin suurimmaksi osaksi vedet. Lisäksi       väestöä, koska maanhankintalain mukaan ei
22863: on hyvin runsaasti keskikokoisia maatiloja,       ole voitu muodostaa riittävästi kalastusti-
22864: joilla on hyviäkin kalavesiä. Sisämaan            loja tai että muodostetut tilat ovat elinkel-
22865: järvialueella on asianlaita sama kuin ranni-      vottomia. Näinollen kalavedet olisi saatava
22866: kollakin. Vesien omistajat eivät itse har-        kalastajien käyttöön, jolloin sekä raskaat
22867: joita kalastusammattia ja mikäli harjoitta-       vesivuokrat että keinottelu jäisi pois, eikä
22868: vat, niin pääasiassa vain kotitarpeikseen.        se olisi nostamassa kalan hintoja fa hyö-
22869: Vesialueiden omistajat ovat vuokranneet           dyttämässä ansiottomasti maanomistajia.
22870: vedet tai vain osia niistä, vuosittain huuto-     Kaikki kalastusta koskevat säännökset olisi
22871: kaupalla, mutta myös jossain määrin sopi-         saatava helposti hoidetuiksi, silloin kalasta-
22872: mustietä käyttäen, silloinkin tavallisesti        jat huolehtisivat hallitsemiensa vesialueit-
22873: vain vuodeksi kerrallaan. Tästä johtuen           ten hoidosta. Tämä olisi sekä kalastajien
22874: ovat kalavedet joutuneet keinottelun koh-         että koko maan etu.
22875: teeksi. Tätä kalavesien keinottelua ei laki          Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
22876: kiellä. Tällä keinottelulla on myös toinen        eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
22877: haitallinen puolensa. Kalavedet ovat jää-
22878: neet hoitamatta, joten niiden tuotto on                     että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
22879: myös vähentynyt, koska useinkaan ei hoito-               toimenpiteisiin sellaisen lain aikaan-
22880: puoleen kiinnitetä huomiota. Lisäksi on                  saamiseksi, että ammattikalastajat
22881: otettava huomioon, ettei maassamme ole                   saisivat lunastaa heille kalastusta
22882: mahdollisuuksia harjoittaa kalastusta valta-             varten vuokratut vesialueet samalla
22883: merikalastuksen tapaan suurpyydyksillä,                  tavoin kuin torpparit ja mäkitupa-
22884: vaan ovat maamme rannikot valtaosaltaan                  alueiden vuokraajat saivat lokakuun
22885: saarien pirtomat ja kalastus on pääasiassa               15 päivänä 1918 annetun lain perus-
22886: näin ollen saaristo- ja sisävesikalastusta.              teella lunastaa vuokra-alueensa omik-
22887:   Edellä olevista seikoista johtuen olisi vält-          seen.
22888:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
22889: 
22890:       J. Pyy.                        Toivo Pyörtänö.               Pentti Niemi.
22891:       Va.lto Käkelä.                 Kalle Kauhanen                Eino Raunio.
22892:       Hugo Aattela..                 0. Muikku.                    Paavo Lesikinen.
22893:       Arvo Sävelä.                   1frjö HelenitlS.              Lauri Myllymäiki.
22894:       Kustaa. Ala.nko.               Jalmari Linna.                Laura Brander-Wallin.
22895:       Urho Kulovaara.                Juho Karvonen.                Kaisa Hiilelä.
22896:                                      E. P11Sa.
22897:                                                                                            521
22898: 
22899: IX,9s. -   Toiv. al. N:o 235.
22900: 
22901: 
22902: 
22903: 
22904:                                 Leino   y. m.: Toimenpiteistä      sisäjärvikalastusneuvonnan-
22905:                                    tehostamiseksi.
22906: 
22907: 
22908:                                     E d u s k u n n a ll e.
22909: 
22910:    Maamme on vesistörikas. Meillä olisi mitä       Edellä esitettyyn viitaten ja toivoen edus-
22911: suurimmat edellytykset kalojen lisäämiseen.      kunnan käsittävän yllä mainitun asian tär-
22912: Tässä suhteessa on laiminlyönti ollut mitä       keyden rohkenevt allekirjoittaneet kunnioit-
22913: suurin.                                          taen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toi-
22914:    Sisävesikalastusneuvonta on heikonlaisella    vomuksen,
22915: tasolla ja kalanviljelys jäänyt miltei pape-
22916: rille.                                                      että hallitus viipymättä ryhtyisi
22917:    Suomen järvissä ja joissa viihtyvät ar-               sellaisiin toimenpiteisiin, että sisä-
22918: vokkaat kalalajit. Meillä olisi, paitsi oman             järvikalastusneuvonta entisestään li-
22919: tarpeen, mahdollisuuksia myös vientiin                   sääntyisi ja tehostuisi sekä toiminta
22920: tällä alalla. Me emme voi jättää sivuun                  kalanviljelyksen      aikaansaamiseksi
22921: näitä kansantaloudellisia arvoja, jotka sisä-            saatettaisiin   vesistöolosuhteitamme
22922: vesistöissämme piilevät.                                 vastaavalle tasolle.
22923: 
22924:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
22925: 
22926:                 Yrjö Leino.                                       Eino Tainio.
22927: 
22928: 
22929: 
22930: 
22931:                                                                                             66
22932: 522
22933: 
22934: IX,99. -   Toiv. &1. N :o 236.
22935: 
22936: 
22937: 
22938: 
22939:                                  Ka.uka.maa. y. m.: Määrärahasta kalan kuivaamoiden perus-
22940:                                     tamiseksi Varsinais-Suomen ja ·Satakunnan rannikolle.
22941: 
22942: 
22943:                                      Eduskunnalle.
22944: 
22945:     Maamme nykyisestä kalastajaväestöstä          niitten hinta yhäti kohoamassa. Viime ke-
22946:  .asuu runsas kolm:a.nnes Turun ja Porin lää-     väänä Sataikurmassa laslrettiin, että silakan
22947:  nissä. Viimeksi ilmestyneen tilastQllisen        hinta oli noussut vuoteen 193l3 verrattuna
22948:  vuosikirjan mukaan v. 1947 merikalastusta        korkeintaan 6-kertaiseksi, mutta pyydysten
22949:  joko yksinomaisena tai tärkeänä elannon          noin 16~kertaiseksi. Ylituotanto !keväisin
22950:  lähteenä harjoittaneita perhekUJlltia oli koko   vaarantaa !koko kalastuselinkeinon ikannat-
22951:  maassa 6,320, niistä mainitussa läänissä         tavuuden. Tästä päästään vain, jos valtio-
22952:  2,360. Sota.. ja ja niitä seuranneina vai-       vallan myötävaikutuksella saataisiin perus-
22953: keina vuosina täm.äm. ammatinharjoittaja-         tetuksi ja toiminnassa pysytetyksi muu-
22954:  kumran panos elintarvikehuollossamme on          tama kuivaam.o Varsinais-Suomeen ja yksi
22955:  todettu entistä tärkeäDlnläksi. Viime vuo-       Satakunnan :vann.ikoille. Niiden tuotanto
22956: mna kalastajien elinkeinonharjoituksessa          on laskettu voivan nousta miljoonaan ki-
22957:  nimenomaan Turun ja Porin läänin osalta          lOOill kalajauhoa vuodessa, mikä vähentäisi
22958:  on ilmennyt epäkohtl:!., jonka poistaminen       ulkomaista tuontia ja vahvistaisi maan
22959: olisi tähdellinen koko ka.nsantaloutemme          omavaraisuutta tällä alalla. Kuivaamoista
22960:  ikamnalta. Keväällä silakkasaaliit ovat ol-      hyötyisivät myös ainakin osittain Pohjan-
22961:  leet niin runsaat, että ne ovat ylittäneet       maa, Uusimaa ja Ahvenanmaa, missä meri-
22962: kysynnän, mistä syystä hinta on romahta-          kalastajain lukumäärä on suurin Turun ja
22963:  nut äkisti ja osa arvokka~asta saaliista on      Porin läänin jälkeen (v. 1947 Vaasan l:ssä
22964: :pilaailltunut. Ylituotantoa on pääasiassa        1,060, Uudellamaalla 825 ja Ahvenanmaalla
22965: esiintynyt Varsinais-Suomessa, josta tava-        724). Kalastajaväestö, joka yleensä on
22966:  raa on tällöin kuljetettu autoilla :niin         vähäväkistä, ei omin avuin pysty kuivaa-
22967:  etäälle kuin Poriin, Kokkolaan, Tampe-           moita pystyttämään eikä ylläpitämään,
22968:  reelle, Jyväskylään j. n. e. Tästä on myös       semminkin kun se ei ole päässyt osalliseksi
22969: seurannut, että Satakunnam. :oo.nnikoilla,        tuotantomiljardeista eikä muustakaan val-
22970: jossa pyynti alkaa jookin verr.an myöhem-         tion tuesta.
22971: min ikuin etelämpänä, se ei ole enää kan-            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
22972:  nattanut. Niinpä keväällä 1949 oli tuotta-       edUS'kUilllJ8.!11 'Päätettäväksi toivomuksen,
22973:  jien myytävä silakkakilo 2 markalla kun
22974:  hinn:an oli l~ettu muodostuvam. 6-10                     että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
22975:  mk:ksi. Ylijäämää ei parhailla pyynti-                 toimenpiteisiin kalankuivaamoiden
22976:  alueilla myöskään ole ikalliokuivatuksella             perustamiseksi Varsinais-Suomeen. ja
22977:  pystytty muuttamaan kalajauhoksi, vaan                 Satakunnan rannikolle ja määrära-
22978: .()Sa 'siitä on pilaantunut. Kal88tajien kan-           ham, ottamiseksi vuoden 1951 tuJ,o-
22979: nalta tämä 3Siallltila on ollut sitä valitet-           ia menoarvioon niiden tukemista
22980: tavampaa, iknn pyydykset ovat kalliit ja                varten.
22981:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
22982: 
22983:         L. L Ka.ukama.a..            Urho Kulovaara.              Irma. Karvikko.
22984:         .Antti J. Ra.nta.maa.        Verner Korsbäck.             Lauri Murtomaa.
22985:         Aarne Honka..                Arvo Sävelä.                 Albert Brommels.
22986:         Niilo Honkala..              Samuli Simula.               J&lma.ri Pusa.
22987:                                                                                               52·3
22988: 
22989: IX,1oo. -   Toiv. a.l. N :o 237.
22990: 
22991: 
22992: 
22993: 
22994:                                    Vilhula. y. m. : · Kalastuskoulun perustamisesta Tarvaalan
22995:                                       koulutilalle Saarijärven pitäjässä.
22996: 
22997: 
22998:                                        Eduskunnalle.
22999: 
23000:    Kalataloudella · on kansantaloudessamme            Monien asiantuntijoiden käsityksen mu-
23001: varsin huomattava merkitys. Kalatalo~­             kaan olisi edellä mainittu Tarvaalan koulu-
23002: opetus on kuitenkin meillä jätetty erittäin        tila Saarijärven pitäjässä erittäin sopiva
23003: heikkoon asemaan. Sen jälkeen kun Evolla           paikka vakinaisen kalastuskoulun sijainti-
23004: sijainnut kalastuskoulun toiminta lopetet-         paikaksi. Paitsi sitä, että se on keskellä
23005: tiin, ei meillä ole edes varmaa suunnitel-         maata, olisi tämän koulun käytettävissä
23006: maa siitä, mitenkä tämä opetus olisi ennen         varsin läheisessä ympäristössä huomattavan
23007: kaikkea sisävesikalastusta silmällä pitäen         laajoja erilaisia kaloja sisältäviä vesistöjä,
23008: järjestettävä. Useana vuonna on erikois-           jotka myöskin ovat vielä varsin kalarik-
23009: määrärahalla pidetty Saarijärven pitäjässä         kaita. Koulupaikan läheisyydessä sijaitsisi
23010: sijaitsevalla valtion omistamalla Tarvaalan        myöskin varsin sopiva paikl\a ajanmukaisen
23011: maamieskoululla väliaikaisia kursseja kala-        kalanviljelyslaitoksen perustamista varten
23012: talousopetuksen antamista varten. Niin             koulun tarpeita silmällä pitäen, kuten
23013: tärkeätä kuin tällaisten kurssien jatkuva          asiantuntijat ovat voineet todeta. Kun pi-
23014: pitäminen onkin mainitulla koululla, joka          dämme välttämättömänä, että sisävesikalas-
23015: sijaitsee maan eteläisen osan keskellä ja          tusopetus maassamme saatetaan ajanmukai-
23016: tyydyttää näin ollen mahdollisimman suu-           selle ja vakinaiselle kannalle ja kun edellä
23017: ressa määrässä sijaintinsa puolesta maan           mainittu koulutila mielestämme kaikissa
23018: eri osien tarpeen, ei kuitenkaan mieles-           suhteissa vastaa tällaiselle koululle asetet-
23019: tämme näin tärkeätä opetusalaa olisi jätet-        tavia vaatimuksia, ehdotamme kunnioit-
23020: tävä tilapäisluontoisen toiminnan varaan,          taen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
23021: vaan maahamme olisi saatava ajanmukai-             sen,
23022: nen sisävesikalastuksen tarvetta tyydyttävä                  että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23023: kalastusopisto. Huomattava on, että sisä-                 toimenpiteisiin kalastuskoulun pe-
23024: vesikalastus ja merikalastus eroavat varsin               rustamiseksi sisävesikalastusta var-
23025: huomattavassa määrässä toisistaan, joten                  ten Tarvaalan koulutilalle Saarijär-
23026: molempia niitä varten olisi järjestettävä                 ven pitäjään.
23027: erikseen myöskin opetus.
23028:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
23029: 
23030:        T. N. Vilhula..                 Väinö Rankila.               Päiviö Hetemäki.
23031: 524
23032: 
23033: IX,1o1. -   Toiv. al. N:o 238.
23034: 
23035: 
23036: 
23037: 
23038:                                  Ahmava.(l.r& y. m.: Perä--Pohjolan ammattikalastajien elin-
23039:                                    kemonkarjoituksen edistämisestä.
23040: 
23041: 
23042:                                      Eduskunnalle.
23043: 
23044:    Perii-Ponjolassa Pohjanlahden rannikolla         Perä-Pohjolan kalastajien toimeentulon
23045: saa huomattava joukko kalastajia pääasial-       turvaamiseksi olisi näinollen suunniteltava
23046: lisen toimeentulonsa kalastuksella. Niinpä       l'iittävän tehokkaita ja samalla kanaan-
23047: Oulun edustalla sijaitsevassa Hailuodossa        taloudellisesti kannattavia toimenpiteitä.
23048: on kunnan n. 1,600 henkeä käsittävästä           Eräänä mahdollisuutena voisi tulla kysy-
23049: asujamistosta valtaosa, lähes 90 % kalas-        mykseen kalajauho- taikka kalasäilyketeh-
23050: tajia. Heistä saa 3/4 varsinaiset tulonsa        taan perustaminen Perä-Pohjolaan. Kun
23051: mainitun elinkeinon harjoittamisesta. Viime      tällaisten yritysten toteuttaminen ei ole
23052: vuosina on kalastuksella elävän Hailuodon        pelkästään kalastajien omilla varoilla mah-
23053: ja muun rannikkoalueen väestön taloudel-         dollista, olisi heidän saatava siihen julki-
23054: linen asema suuresti heikentynyt ja muo-         sista varoista tukea. Olisi tarpeellista suun-
23055: dostunut huolestuttavan epävarmaksi, kun         nitella myös muunlaisia toimenpiteitä ti-
23056: varsinkin parhaina kalastusaikoina saalii-       lanteen helpottamiseksi.
23057: den markkinoiminen on ollut Perä-Pohjo-              Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
23058: lassa vaikeata. Osaksi siihen on vaikutta-       ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
23059: nut kulutuskeskusten harvalukuisuus, osaksi      toivomuksen,
23060: saaliiden heikot kuljetusmahdollisuudet.                    että hallitus selvityttäisi, mihin toi-
23061: Hintavaihtelut ovat olleet jyrkkiä, ja mo-               menpiteisiin olisi ryhdyttävä Perä-
23062: nesti on kalastajien täytynyt heittää si-                Pohjolan ammattikalastajien elinkei-
23063: lakkasaaliitaan mereen, kun hinnat eivät                 nonharjoituksen edistämiseksi, jotta
23064: ole vastanneet edes vesikuljetuksen poltto-              heidän toimeentulonsa saataisiin tur-
23065: ainekustannuksia.                                         vatuksi.
23066:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
23067: 
23068:                 Arvi Ahmavaara.                              Arvi Turk.ka.
23069:                 Erkki Koivisto.                              Urho Saariaho.
23070:                                       Jussi Saukkonen.
23071:                                                                                             525
23072: 
23073: IX,1o2. -   Toiv. 811. N:o 239.
23074: 
23075: 
23076: 
23077: 
23078:                                SormUtlen y. m. : Kalanjalostuslaitoksen aikaansaamisesta
23079:                                   Oulun seudulle.
23080: 
23081: 
23082:                                    Eduskunnalle.
23083: 
23084:    Tunnettua on, miten rannikkovesistö-         ja energiaansa, vieläpä varojaankin saa-
23085: jemme kalastuselinkeino on epävarmaa alu-       matta siitä. muuta kuin vahinkoa. Sellai-
23086: eilla, missä puuttuvat kalanjalostuslaitok-     sissa oloissa puheena oleva elinkeino ei voi
23087: set. Varsinkin Oulun seudulla tämä epä-         menestyä. Asiantila muuttuisi, jos kalasta-
23088: varmuus tunnetaan. Siellähän kalansaalis        jat saisivat saaliinsa kaupaksi kalanjalos-
23089: on ajoittaista, ja ostokykyinen kuluttaja-      tuslaitokseen. Sellaista ovatkin Oulun seu-
23090: kunta suhteellisen vähälukuinen. Milloin        dun kalastajat haaveilleet, mutta heidän
23091: kalan saalis on runsaampaa, kuten silakan       taloudelliset mahdollisuutensa eivät riitä
23092: ja sekalaisen kalan pyyntiaikaan, silloin       kalanjalostuslaitosta omin varoin aikaan
23093: muodostuu kalan tarjonta tarvetta ja osto-      saamaan. Laskelmat ovat osoittaneet, että
23094: kykyä suuremmaksi. Seurauksena on ka-           heidän saalisoloissaan monet heistä saisi-
23095: lan kaupaksi käynnin pysähtyminen ja an-        vat koko ikänsä pyydystää kalaa saadak-
23096: toisamman pyynnin pysäyttäminen. Tästä          seen sen pääoman, mitä heidän osaltaan tar-
23097: on kalastajille varsin vahingollisia seurauk-   vittaisiin k. o. laitoksen aikaansaamiseen.
23098: sia. Kalastajien on merellä pyyntimatkoilla     Monet eivät selviäisi kustannusosuuksistaan
23099: ollessaan mahdotonta tietää, onko heidän        sittenkään. On selvää, että sellaisissa
23100: pääasiallisessa kalan kauppapaikassaan,         oloissa kalastajat omin avuin eivät uskal-
23101: Oulussa, kalan menekkiä taikka ei, eli          taudu puheena olevaan yritykseen. Näin
23102: milloin sitä mahdollisesti olisi. He saapu-     ollen Oulun seudun kalastajat ovat kuin
23103: vat kalalasteineen kaupungin rantaan etu-       noidan kehässä; he eivät voi kalastaa silloin
23104: käteen tietämättä, saavatko saalistaan kau-     kun saalis on runsain, eivätkä vähävarai-
23105: paksi eli ei. Hailuotolaiset kalastajat jou-    sina ollen voi ryhtyä heidän taloudellisille
23106: tuvat usein suorittamaan vielä rahdin           voimilleen ylivoimaiseen kalanjalostuslaitok-
23107: vuorolaivalla Ouluun lähettämistään ka-         sen rakentamiseenkaan. Sen vuoksi olisi
23108: loista, saamatta niitä kuitenkaan kaupaksi.     valtiovallan tultava heille avuksi.
23109: Viime vuosina parhaiden kalasaaliiden kau-         Edellä olevan perusteella kunnioittaen
23110: della on sattunut tapauksia, että kaupun-       ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
23111: kiin kaupaksi tuodut kalat on pitänyt viedä     toivomuksen,
23112: takaisin merelle ja hävittää ne sinne. Saa-                että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
23113: liiden suolaaminenkaan ei ole osoittautu-               toimenpiteisiin kalanjalostuslaitoksen
23114: nut kannattavaksi. On selvää, mitä se mer-              aikaansaamiseksi Oulun seudulle pa~
23115: kitsee vähävaraiselle väestölle. He ovat                kallisen kalastajaväestön elinkeinon
23116: joutuneet kuluttamaan kalastusvälineitään               edistämiseksi.
23117:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
23118: 
23119:                 Toivo I. Sormunen.                         Ma.tti Meriläinen.
23120:                 Yrjö Murto.                                H. Ta.uriainen.
23121: 526
23122: 
23123: IX,1os. -   Toiv. ail. N :o 240.
23124: 
23125: 
23126: 
23127: 
23128:                                    E. Pusa. y. m.: Kalastustilojen asukkaiden aseman paranta-
23129:                                       misesta.
23130: 
23131: 
23132:                                        Eduskunnalle.
23133: 
23134:   Kalastajasiirtoväen sijoitussuunnitelmassa      ryhtyä kaikin käytettävissä olevin keinoin
23135: on ilmennyt pahoja puutteita, sillä on            korjaamaan tehtyjä virheitä ja tulrem.aan
23136: ollut pakko muodostaa kalastustiloja, jotka       siirtolaiskalastajia heidän pyrkimyksissään
23137: eivät täytä maanhankintalain nimenomaista         elinmahdollisuuksien saamiseksi.
23138: määräystä siitä, että keskikokoisen ka-              Ede)lä esitettyyn viitaten ehdotamme
23139: lastajaperheen tulee sillä saada riittävä·        eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
23140: toimeentulo kalastuksella ja tilan muulla
23141: tuotolla. Lisiifu:si nämä kalastustilat ei-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
23142: vät ole oikeutettuja uudistilan perustamis-              toimenpiteisiin sellaisen lainmuutok-
23143: palktkion saamiseen, eivätkä näille tiloille             sen aikaansaamiseksi, että myös ka-
23144: asettuneet ole myöskään verovapauteen                    lastustilat olisivat oikeutettuja uudis-
23145: nähden samassa asemassa kuin toiset maan-                tilan perustamiapalkkion saantiin,
23146: hankintalain mukaan muodostetut tilat                    kuin myös, että maanhankintatilojen
23147: tuottoon nähden. Kalastajasiirtoväen jättä-              verovapaus koskisi myös kalastus-
23148: minen näin epävarmaan asemaan olisi suuri                tt"lojen asukkaitten kalastuksesta saa-
23149: epäoikeudenmukaisuus tätä siirtoväen ryh-                maa tuloa.
23150: mää kohtaan. Näin ollen on välttämätöntä
23151:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1950.
23152: 
23153:                 E. Pusa..                                          J. Pyy.
23154:                                                                                              527
23155: 
23156: IX,lo4. -   Toiv. a.l. N:o 241.
23157: 
23158: 
23159: 
23160: 
23161:                                  Roine y. m. : Alasjärven vesijättöalueen kuivaamisesta.
23162: 
23163: 
23164:                                       Ed uskunn alle.
23165: 
23166:    Yksistään maanh3Jilkintalain mukainen           taisiin huomattavasti lisämaata monelle,
23167: asutussuuniritelma on eräillä paikk:adrun-         jotka jo omistavat veden vaivaamia alueita.
23168: m.illa tuottanut vaikeuksia siksi, että on ol-     Hanke parantaisi myös huomattavasti vä-
23169: lut puutetta viLjelykseen raivatusta maasta.       hemmän. veden vaivaamia maita, jotka jou-
23170: Senpä talkia olisikin kaikki viljelyskelpoi-       dutaan otta.maoo asutukseen ja joiden
23171: nen maa, joka olisi vähimmillä kustannuk-          alueiden viljelysmahdollisuus siten para-
23172: silla saatavissa viljelyskuntoon, otettava         nisi.
23173: viljelykseen.                                         Insinööri Paukkooen maataloushallituk-
23174:    Eräs tällainen alue on Muurlan ja Us-           sesta lausunnossaan toteaa, että tästä
23175: kelan pitäjien alueilla oleva n. s. Alasjärvi.     alueesta tehdyt suunnitelmat ja piirustuk-
23176: Tämä järvialue Olll vesiperäistä matalikkoa,       set pitävät vielä täydellisesti paikkansa ja
23177: joka veden laskun ·kautta saataisiin vilje-        niiden mlllikaan työ voidaan suorittaa, ai-
23178: lyskelpoiseksi, ja joka olisi hyvälaatuista        noastaan sillä erotuksella, että vuoden 1946
23179: maata.                                             ikustaJD.nusaTvio on 4,500,000 mk. Mitään
23180:    Tästä jäTvialueesta on Turun Iml:8lllvilje-     sellaista ei ole tapahtunut mikä kustannuk-
23181: lysilllsinööripiirin toimesta laadittu täydel-     sia vuoden 1946 tasosta nykyiseen tasoon
23182: linen ikuivatussuUillllitelma ja kustannus-        huomattavammin olisi muuttanut, jotenka
23183: arvio vuonna 1936, joka silloisen hintata-         vuoden 1946 arvio suurin piirtein vielä
23184: son mukaan oli 639,000 mk. Tämän suun-             pitää paikkansa.
23185: iritelman mukaam koko hyötyalue on                    Asetus joka jakaa maan kustannusvyö-
23186: 290.a,o ha, josta peltoa 97 ha, niittyä 4.54 ha     hykkeisiin määrää valtion osuudeksi noin
23187: ja vesijättöä 188.76 ha. Professori Aarnio         30 % kustarrunusarviosta. Hehtaaria kohden
23188: maatutkimusosastosta on vuonna 1945 tut-           kustannukset eivät tulisi puoltakaan mitä
23189: kinut IIl1lian laadun ja lausUillllossaan toteaa   varsinainen uudisraivaus nykyisen hinta-
23190: sen hyväksi, jonka perusteella puoltaa kui-        tasoo muka:run maksaa. Tämä kuivaushanke
23191: vaushanketta.                                      tulisi siis olemaan kansantaloudellisesti hy-
23192:    Uskelan ja Muurlam. pitäjien maanlunas-         vin edullinen.
23193: tuslautakuinnan puheenjohtaja insinööri               Edellä olevan perusteella ehdotamme
23194: 0. A. Louhimo on huomioinut tämän                  eduskunnan hyvålksyttävätksi ·toivomuksen,
23195: alueen ja mainitsee maataloushallitukselle
23196: lähettämässääm. kirjelmässä 9. 2. 1946 seu-                 että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
23197: raavaa: Uskelan ja Muurlan kuntain                        toimenpiteisiin Muurlan ja Uskelan
23198: alueilla on pienviljelijöitä, jotka ovat ano-             rpitäjissä olevan n. s. Alasjärven vesi-
23199: neet lisää maata. Kuivatuksw kautta saa-                  jättöalueen kuivaamiseksi.
23200:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950.
23201: 
23202:                   Eino Roine.                                    Mauri Perkonoja..
23203: 528
23204: 
23205: IX,to5. -   Toiv. al. N:o 242.
23206: 
23207: 
23208: 
23209: 
23210:                                  Leino y. m.: Riittävän valtiontuen antamisesta varsinkin
23211:                                     pienemmille v~?jelystiloille vesiperäisten metsämaiden
23212:                                     ojittamista ja kuivattamista varten.
23213: 
23214: 
23215:                                      Eduskunnalle.
23216: 
23217:    Vesiperäiset metsämaat ovat puukasvul-       tyisivät lisäämään kansantalouden tuottoa
23218: lisuuden surma. N. s. seisovavesi tekee met-    nimenomaan alle 15 hehtaarin viljelys-
23219: sissämme vuosittain arvaamattomia vahin-        tiloilla.
23220: koja. Varsinkin alle 15 peltohehtaarin             Edellä esitettyyn viitaten ja toivoen
23221: viljelystilat eivät useimmissa tapauksissa      eduskunnan käsittävä)l ylläolevassa asiassa
23222: jaksa ryhtyä omistamiensa vesiperäisten         esitetyt näkökohdat ja niiden tärkeyden
23223: metsämaiden ojitukseen.                         rohkenevat allekirjoittaneet kunnioittaen
23224:    Metsät ovat Suomen rikkaus. Pienvil-         ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toivo-
23225: jelmät muodostavat valtaosan viljelijöis-       muksen,
23226: tämme ja heidän hallussaan on suuri osa
23227: maamme metsistä. Metsien hoitoon edellä-                että hallitus viipymättä ryhtyisi
23228: mainittujen kohdalta olisi enemmän kiin-              sellaisiin toimenpiteisiin, että varsin-
23229: nitettävä huomiota kuin tähän asti.                   kin alle 15 peltohehtaarin viljelys-
23230:    Meillä on metsälakeja, mutta metsänhoi-            Woille annettaisiin riitävää tukea
23231: donperusteisiin, vesiperäisten metsämaiden            vesiperäisten metsämaiden ojittami-
23232: ojitukseen pienemmille tiloille ei ole an-            seen ja kuivattamiseen metsänhoidon
23233: nettu lähestulkoonkaan tarpeellista apua              edistämiseksi maassamme.
23234: siten, että Suomen metsät edelleenkin pys-
23235:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
23236: 
23237:                 Yrjö Leino.                                     Eino Tainio.·
23238:                                                                                               529
23239: 
23240: IX,1o6. -   H,emst. mot. N:o 243.
23241: 
23242: 
23243: 
23244: 
23245:                              Kullberg m. fl.: Angåend~ utsättande av vattenståndsmär-
23246:                                ken i Tammijärvi vattnen av Kymmene älv.
23247: 
23248: 
23249:                                     T i 11 R i k s d a g e n.
23250: 
23251:    Åren 1930-1934 utfördes omfattande            äro s1Jängda, för att sedan under veckans
23252: sänkningsarbeten av vattenståndet i Kym-          lopp tappas ut. Detta sakförhållande med-
23253: mene älv mellan Ingerois fors i norr och          för för jordägarna mångahanda olägenhe-
23254: Klåsarö-Påskoski (Paaskoski) och Ström-           ter isynnerhet vintertid, d~ vatten pressas
23255: fors forsar i söder. Sänkningsarbetena ut-       ·upp i stränderna till men för trafiken.
23256: fördes i fyra avsnitt eller torrläggnings-        Det vore därför nödvändigt att få vatten-
23257: områden av vilka det största omfattade            ståndet reglerat, så att dylika stigningar
23258: Tammijärvi bäckenet där cirka 7,000 ha            kunde förebyggas oeh vattnet hållas vid
23259: översvämningsmark torrlades genom att             den nivå som torrläggningen förutsätter.
23260: medelvattenståndet sänktes med en meter           I det syftet borde lätt kontrollerbara vat-
23261: och markerna gjordes odlingsbara. Men             tenståndsmärken inhuggas i berg eller på
23262: trots att sedan dess i det närmaste två           andra lämpliga platser vid Tammijärvi
23263: årtionden förgått, ha inga vattenstånds-          vattnen. helst på flere ställen, så att vat-
23264: märken utsatts i sjöarna, varför jord-            tenståndet också av jordbrukarna kunde
23265: ägarna ha svårt att lmntrollera vatten-           kontrolleras. Det nuvarande tillståndet kan
23266: nivån. Efter kriget har man nämligen              lätt leda till att torrläggningen till väsentlig
23267: gjort den iakttagelsen, att industrierna          del äventyras.
23268: småningom sträva till att höja vattenstån-           På grund härav .få undertecknade vörd-
23269: det i Tammijärvi sjö, av vilket vatten-           samt hemställa,
23270: stånd även de tre andra närliggande
23271: sjöarna äro beroende. Härigenom äventy-                     att regeringen måtte vidtaga åt-
23272: ras i hög grad den nytta torrläggningen                   gärder för att vattenståndsmärken
23273:  avsåg att åstadkomma. De senare åren har                 måtle utsättas i Tammijärvi vattnen
23274:  vattenståndet i sjöarna stått ungefär 20                 av Kymmene älv i syfte att helt för-
23275: cm högr.e än det egentligen borde vara                    ve.rkliga avsikten med torrläggnings-
23276: och isynnerhet under söndagsdygnet pressas                planen.
23277:  vattenståndet upp i sjöarna, då fabrikerna
23278:   Helsingfors den 7 februari 1950.
23279: 
23280:                 Henrik Kullberg.                                Levi Jern.
23281:                                      Albin Wickman.
23282: 
23283: 
23284: 
23285: 
23286:                                                                                                 67
23287: 530
23288: 
23289: IX,1o6. -   Toiv. al. N:o 243.                                                      StWmennos.
23290: 
23291: 
23292: 
23293: 
23294:                                  Kullberg y. m.: Vedenkorkeusmerkkien asettamiseksi Kymi·
23295:                                     joen Tammijärven vesiin.
23296: 
23297: 
23298:                                      E d u s k u n n a 11 e.
23299: 
23300:    Vuosina 1930-1934 suoritettiin laajoja         mittaan. Tämä asiaintila tuottaa maan-
23301: vedenkorkeuden laskeruistöitä Kymijoessa          omistajille monenlaista hankaluutta erit-
23302: Inkeroisten kosken pohjoisessa sekä Loosaa-       täinkin talvisaikaan, jolloin vesi nousee
23303: ren-Paaskosken ja Ruotsinpyhtään kos-             rannoille haitaten liikennettä.        Tämän
23304: kien välillä etelässä. Laskutyöt tehtiin nel-     vuoksi olisi välttämätöntä, että vedenkor-
23305: jässä jaksossa eli neljänä kuivatusalueena,       keus saadaan säännöstellyksi, niin että täl-
23306: joista suurin käsitti Tammijärven syvän-          laiset nousut voitaisiin estää ja vesi pitää
23307: teen, missä noin '7,000 ha tulvanalaista          sillä tasolla kuin kuivatus edellyttää. Tässä
23308: maata kuivatettiin laskemalla keskiveden-         tarkoituksessa olisi helposti tarkkailtavia
23309: pintaa metrin verran ja maat saatettiin           vedenkorkeusmerkkejä hakattava kallioon
23310: viljelyskelpoisiksi. Mutta vailkka sen jäl-       tai muihin sopiviin paikkoihin Tammijär-
23311: keen on kulunut lähes kaksi vuosikym-             ven vesien varsilla, mieluummin useampiin
23312: mentä, ei minkäänlaisia vedenkorkeusmerk-         paikkoihin, niin että myös maanviljelijät
23313: kejä ole asetettu järviin, minkä vuoksi           voisivat tarkata vedenkorkeutta. Nykyinen
23314: maanomistajain on vaikeata tarkata veden          asiaintila voi helposti viedä siihen, että
23315: korkeutta. Sodan jälkeen on näet tehty            kuivatus joutuu olennaiselta osaltaan vaa-
23316: sellainen havainto, että teollisuudet vähi-       rannetuksi.
23317: tellen pyrkivät nostamaan vedenpintaa                Edellä esitetyn nojalla allekirjoittaneet
23318: Tammijärvessä, jonka vedenkorkeudesta             kunnioittavasti ehdottavat eduskunnan pää-
23319: myös kolme muuta lähellä sijaitsevaa jär-         tettäväksi toivomuksen,
23320: veä ovat riippuvaisia. Näin vaaraunetaan
23321: suuressa määrässä hyöty, joka kuivattami-                   että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
23322: sella tarkoitettiin saavuttaa. Viime vuosina             siin vedenkorkeusmerkkien sijoitta-
23323: on järvien vedenpinta ollut noin 20 sm kor-              m·iseksi Kymijoen Tammijärven ve-
23324: keammalla kuin sen oikeastaan pitäisi olla               siin siinä mielessä, että kuivatus-
23325: ja varsinkin sunnuntaivuorokauden · aikana               sunnnitelman tarkoitus tulisi koko-
23326: järvien vedenpinta nousee, koska tehtaat                 naisnudessaan toteutetuksi.
23327: ovat pysähdyksissä, ja laskee sitten viikon
23328:   Helsingissä '7 päivänä helmikuuta 1950.
23329: 
23330:                 Henrik Kullberg.                               Levi Jern.
23331:                                      Albin Wickman.
23332:                                                                                             531
23333: 
23334: IX,lo7. -   Toiv. al. N:o 244.
23335: 
23336: 
23337: 
23338: 
23339:                                 Okko y. m.: Toimenpiteistä Kivijärven vesialueen veden-
23340:                                   pinnan laskemiskankkeen toteuttamiseksi. ·
23341: 
23342: 
23343:                                     E d u s k u n n a ll e.
23344: 
23345:    Lemin ja· Luumäen pitäjien alueella           siviilitehtäviin ja kun seutukunnalla on
23346: oleva suurehkon järvialueen Kivijärven           runsaassa määrin pienviljelijäväestön kes-
23347: laskuhanke on pitkän aikaa ollut tutkimuk-       kuudessa työn tarvetta, olisi valtiovallan
23348: sen kohteena. Kivijärven laskun kautta           kiireellisesti toimitettava lopulliset suunni-
23349: vapautuisi varsin suuret määrät ranta-           telmat ja laskuhanketta ryhdyttävä toteut-
23350: alueesta viljelykselle ja metsänkasvulle,        tamaan.
23351: jotka alueet nyt ovat veden vaivaamia.              Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
23352:    Vesistötutkimustoimikunta on jo vuonna        nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23353: 1945 määrännyt toimitettavaksi tarkistuk-        vomuksen,
23354: sen hyödynarvioon ja mitoitukseen nähden
23355: ja onkin näitä täydennystutkimuksia toi-                    että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
23356: mitettu v. 1948-1949. Varsinaiseen suun-                 toimenpiteisiin    Lemin- Luumäen
23357: nitelman laatimiseen ei ole vielä kuitenkaan             y. m. pitäjissä olevan Kivijärven ve-
23358: voitu ryhtyä kiireellisten asutustöiden joh-             sialueen vedenpinnan laskemiskank-
23359: dosta.                                                   keen toteuttamiseksi.
23360:    Nyt kun asutustyöt alkavat helpottua
23361: ja insinöörikuntaa vapautuu varsinaisiin
23362:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
23363: 
23364:                 Väinö Okko.                                   Lauri Laine.
23365:                 Matti Miikki.                                 Erl. Haapaniemi.
23366: 532
23367: 
23368: IX,1os. -   Toiv. al. N:o 245.
23369: 
23370: 
23371: 
23372: 
23373:                                Riihimäki y. m.: lffJwttujärven vesialueen vedenpinnan las-
23374:                                   kemisesta.
23375: 
23376: 
23377:                                     E d u s k u n n a ll e.
23378: 
23379:    Noormarkun pitäjässä olevan Inhottujär-          Suunnitelmien tekoa vaikeuttaa suuresti
23380: ven vesialueen ja siitä laskevien jokialuei-     se seikka, että Inhottujärvestä laskee kaksi
23381: den kuivatushanke on eräiden asiaa harras-       jokihaarautumaa: toinen Noormarkkuun ja
23382: tavien yksityisten aloitteesta ollut vireillä    toinen Pomarkkuun. Lainvoimaisten pää-
23383: jo useita vuosia. Tutkimustyötä suoritet-        tösten mukaan pitäisi Noormarkun jokive-
23384: tiinkin viime kesänä hyvällä menestyksellä.      sistön saada 3/ 5 vedestä ja Pomarkun haa-
23385: Monet vaikeudet ovat kuitenkin vielä es-         ran 2j 5 . Jos Längelmäkoski perataan, ai-
23386: teenä tämän tärkeän hankkeen toteuttami-         heuttaa se luultavasti häiriöitä tähän ve-
23387: se~le, joten valtiovallan on tarpeen puuttua     den säännöstelymääritelmään.
23388: asman.                                              Koska kuitenkin maatalouden kannalta
23389:    Hanketta kiirehtii erikoisesti tulvavahin-    yleensä, mutta tulvavahinkojen torjumi-
23390: kojen tarjuminen selkä se, että Inhottu-         seksi erikoisesti näiden mainittujen vesistö-
23391: järven yhteydessä olevan Riuttajärven ran-       jen perkaustyöt olisi saatava kiireellisesti
23392: tamille on perustettu siirtolaistiloja. Ne       käyntiin, ehdotamme eduskunnan hyväksyt-
23393: ovat entisellä A. Ahlström 0. Y :n maalla.       täväksi toivomuksen,
23394: Sinne on raivattu 40 ha uutta peltoa, joka
23395: maanlaadun puolesta on tyydyttävää, mutta
23396: josta osaa vaivaa kevättulva. Sitä ei estä                 että hallius ryhtyisi viipymättä
23397: vielä Pomarkun Ylisenjoen perkaus, koska                kiireellisiin toimenpiteisiin N oormar-
23398: joki päättyy Längelmäkosken alle. Kun                   kun pitäjässä olevan Inhottujärven
23399: tämä koski perattaisiin, saataisiin Riuttajär-          vesialueen vedenpinnan laskemiseksi.
23400: ven veden pinta laskemaan, joten Inhottu-
23401: järven tulvatkin siten vähenisivät.
23402:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
23403: 
23404:                  Arvo Riihimälki.                             Inna Torvi.
23405:                  H. Manninen.                                 Antto Prunnila.
23406:                                                                                             533
23407: 
23408: IX,1o9. -   Toiv. aJ. N:o 246.
23409: 
23410: 
23411: 
23412: 
23413:                              Riihimäki y. m. : Hämeenkyrön Vesajärven vesijättöalueen
23414:                                 käyttämisestä laiduntamistarkoituksiin.
23415: 
23416: 
23417:                                    E d u s k u n n a ll e.
23418: 
23419:    Niin tärkeätä kuin vesistöjen veden pin-     tushyötyalueesta entisten uhrauksiensa pe-
23420: nan laskemiset y. m. kuivatustoimenpiteet       rusteella, vaan ainoastaan jotkut harvat
23421: ovatkin tulvavahinkojen torjumisessa ja         ylettömän korkeata vuokraa vastaan, vaikka
23422: yleensä maanviljelyksen edellytyksien pa-       näiden alueiden nykyiset haltijat eivät itse
23423: rantamisess~, hyöty tästä jakautuu nykyi-       aluetta sanottavasti käytä eivätkä veroa
23424: sen vanhentuneen vesioikeuslainsäädännön        maksa. Tämä on huutava epäkohta, sem-
23425: puitteissa näiden alueiden väestölle perin      minkin, kun paikkakunnan pienvilj~lijä~
23426: epäoikeudenmukaisestL Tämä tosiasia on          väellä on puute laitumista, johon laidunta-
23427: varsin yleinen. Mutta erikoisen reikeänä        mistarkoitukseen tätä p. o. vesijättöaluetta
23428: tällainen epäoikeudenmukaisuus ilmenee          voitaisiin sopivasti käyttää, jos vaan siihen
23429: Hämeenkyrön Vesajärven vesijättöalueella.       olisi laillisuusedellytykset.
23430:   Vesajärven veden pinta on ollut lasket-          Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
23431: tuna noin 35 vuotta. Kuivatustyöhön otti-       eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23432: vat aikoinaan osaa entiset torpparit, siis
23433: nykyiset pienviljelijät, huomattavin uh-                  että hallitus kiireellisesti toimitut-
23434: rauksin. Nyt tämä satojen hehtaarien suu-              taisi tutkimuksen, miten voitaisiin
23435: ruinen vesijättöalue on viiden tilallisen              Hämeenkyrön V esajärven vesijättö-
23436: hallinnassa eivätkä paikkakunnan pienvil-              alue saattaa paikkakunnan laitumen
23437: ~elijät saa näin ollen nauttia tästä kuiva-            tarvitsijain käytettäväksi.
23438:      Helsingissä 10 p: nä helmikuuta 1950.
23439: 
23440:                 Arvo Riihimäki.                              Kaarle E. Renfors.
23441:                 Lauri Myllymäki.                             Elli Stenberg.
23442: 534
23443: 
23444: IX,uo. -    Toiv. a.l. N:o 247.
23445: 
23446: 
23447: 
23448: 
23449:                               Paklm.nen y. m.: Uittoreitin avaamisesta Enojärvestä Sii-
23450:                                  tin- y. m. järvien kautta Paarlahteen.
23451: 
23452: 
23453:                                     E d u s k u n n a ll e.
23454: 
23455:    Puutavaran kuljetus Enokunnasta ja           tön, joka on melkein poikkeuksetta verrat-
23456: muista Oriveden kunnan luoteisosista sekä       tain pienet peltoalat omistavaa pienviljeli-
23457: eräiltä alueilta Teiskon puolelta tapahtuu      jäväestöä, elämä riippuu aivan ratkaisevalla
23458: nykyisin Valkeakoskelle, Nokialle, Tampe-       tavalla siitä, miten vuosittain metsätöitä
23459: reelle ja Kokemäen vesistöön lähinnä n. s.      järjestyy, on hyvin ymmärrettävää, että
23460: Oriveden uittoreittiä myöten. Tämä uitto-       seutukunnan väestöä suuresti askaruttaa
23461: reitti, joka kulkee alkumatkallaan monien       kysymys, miten saadaan turvatuksj riittä-
23462: kaP'eiden ja heikikovetoisten salmien sekä      vässä laajuudessa heille niin elintärkeiden
23463: vaikeasti uitettavien koskien kautta, alkaa     metsätöiden jatkuvaisuus. Kysymys on siis
23464: Enojärvestä ja jatkuu Sääksjärven, Naara-       siitä, miten saataisiin kuljetuskustannuksia
23465: järvien, Myllyjärven, Nihuajärven, Laahus-      pienennetyksi, jotta kantohinta pääsisi
23466: järven ja Oriveden kautta Pappilan selälle      nousemaan.
23467:  (siis Längelmäen vesistöön). Reitin alku-         Sopivin ratkaisu lienee tällöin se, että
23468: osa, lähes 25 km, aina Pappilan selälle asti,   puutavara saataisiin kuljetetuksi Näsijär-
23469: on siten paljon työtä ja kustannuksia vaa-      ven vesistön varteen, koska uittoreitti lyhe-
23470: tiva, koska tällä osalla on melkein kaut-       nisi tämän toimenpiteen johdosta esim.
23471: taaltaan uitto suoritettava n. s. puro- tai     Tampereelle noin 1,4 nykyisestään. Näsi-
23472: jokiuittona ja vasta Pappilan selältä se voi    järven lahtien rantamille tapahtuukin puu-
23473: jatkua yhtämittaisena lauttauksena. On          tavaran kuljetus jo monin paikoin Teis-
23474: näinollen ymmärrettävää, että jo Valkea-        k-osta, samaten ~uin eräiltä alueilta Orive-
23475: koskelle tapahtuva uitto, johon on matkaa       deltäkin, lähinnä autokuljetuksin, mutta
23476: noin 80 km, vaatii melkoisia kustannuksia,      jossain määrin myös uittaen. Kumpikaan
23477: joka tietenkin vaikuttaa kantohint;;ta alen-    kuljetustapa ei kuitenkaan sovi välittömästi
23478: tavasti. Mutta sahatavaran kohdalla on          nyt esittämillemme alueille. Ennenkuin
23479: tilanne vielä paljon epäedullisempi, koska      esim. autokuljetukset voivat tulla merkittä-
23480: se on uitettava yleensä ohi Valkeakosken        vässä määrin kysymykseen, on alueen har-
23481: joko Tampereelle, Nokialle tai Kokemäen         vassa olevat ja heikkokuntoiset tiet vahvis-
23482: vesistöön, sillä Valkeakoski tarvitsee vain     tettava sellaiseksi, että ne kestävät raskasta
23483: lähinnä paperipuuta. Tällöin uittomatka         autoliikennettä, samaten kun niitä on ra-
23484: nimittäin pitenee tuntuvasti, esim. Tampe-      kennettava lisää. Kun maasto on kuitenkin
23485: reelle on lähes 140 km ja Nokialle noin         osittain soista osittain mäkistä, vaatii tie-
23486: 125 km, samalla lmn lautat on UBeaan            verkoston kuntoonpano niin paljon varoja,
23487: otteeseen purettava välissä olevien salmien     ettei se ainakaan toistaiseksi voine tulla
23488: ja koskien takia. Tämä puolestaan painaa        riittävässä laajuudessa kysymykseen. Puu-
23489: kantohinnan jo uittoreitin välittömässäkin      tavaran uittaminen näiltä seuduilta ei tois-
23490: läheisyydessä yhä pienemmäksi, mutta hie-       taiseksi myöskään ole mahdollinen Näsi-
23491: man etäämpänä uittoreitistä ei kantohintaa      järven vesistöön, koska sinne johtavaa
23492: jää enaa juuri nimeksikään. Kaikesta            uittoreittiä ei ole. Näyttäisi kuitenkin mah-
23493: tästä on se seuraus, että metsäkauppoja, ja     dolliselta, että verrattain pienillä kustan-
23494: siis myöskin hakkuita sekä ajoja, syntyy        nuksilla olisi mahdollista avata uittoreitti,
23495: verrattain vähän, vaikka alue onkin erit-       joka alkaisi Enojärvestä ja kulkisi Siitin-
23496: täin metsärikasta. Kun seutukunnan väes-        järven, Musturien, Neejärven, Pukalanjär-
23497:                                  IX,uo. -    Pa•kka:nen y. m.                              530
23498: 
23499: ven ja Rankajärven kautta Paarlahteen            nyt samalla. Vihdoin merkitsisi tämän
23500: (Näsijärveen). Tällöin olisi vain avattava       uuden uittoreitin avaaminen sitä, että sen
23501: pari kannasta, jolloin esim. Enojärven ja        loppupäähän (Paarlahteen) muodostuisi
23502: Siitinjärven vedenpinta alenisi, järvien         kaksikin melkoista putousta, joiden hyväksi
23503: välisiä salmia perattava ja siten parannet-      käyttö tulisi jokseenkin varmasti tämän
23504: tava kyseistä uittoväylää. Kaikesta tästä        jälkeen myös päiväjärjestykseen.
23505: olisi se seuraus, että se osa uittoreittiä,         Tietysti olisi tällaisella veden kulkusuun-
23506: jossa ei voida suorittaa jatkuvaa lauttausta,    nan muuttamisella myös haitallisia seu-
23507: vähelilisi lähes puoleen entisestään ja koko     rauksia. Niinpä se vaikenttaisi erään ny-
23508: uittoreitti esim. Tampereelle lyhenisi lähes     kyisen uittoreitin alkupuolella olevan
23509: 100 km. Tämän suunnitellun uuden uitto-          mylly- ja sahalaitoksen toimintaa, kun
23510: reitin välittömän vaikutuspiirin arvioidaan      veden tulo vähenisi. Edelleen se vähen-
23511: käsittävän yli 10,000 ha metsää, joukossa        täisi veden tuloa Längelmäen vesistöön
23512: myös valtion metsää ja siitä pääsisi välittö-    jossain määrin. Näistä haitoista huolimatta
23513: mästi hyötymään yli 100 viljelijäperhettä.       näyttäisi suunnitellun uittoreitin sekä väli-
23514:    Enojärven ja Siitinjärven veden pinnan        tön että välillinen hyöty, myös kansanta-
23515: laskemisella olisi myös välillisesti merki-      loudellisesti arvosteltaessa, olevan siksi
23516: tystä sikäli, että se hyödyttäisi näiden         suuri, että asia olisi lähemmin selvitettävä.
23517: järvien rantamilla olevia viljelijöitä, joiden      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
23518: pellot ovat säännöllisesti v--eden vaivaamia.    kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
23519: Tässä yhteydessä onkin syytä mainita, että       toivomuksen,
23520: juuri edellä mainitusta syystä ovat esim.
23521: Enojärven rantamilla olevat viljelijät teh-                että hallitus suorituttaisi tutki-
23522: neet anomuksen, että heille myönnettäisiin              muksen, mitä mahdollisuuksia on
23523: oikeus Enojärven vedenpinnan laskemiseen.               uuden uittoreitin avaamiseen, joka
23524: Tulkoon myös mainituksi, että suunnitellun              lähtisi Enojärvestä Siitinjärven,
23525: uuden uittoreitin varrella on monta vilje-              llfustureiden, Neejärven, Pukalan ja
23526: lyskelpoista suota, joita ei ole tähän men-             H ankajärven kautta Paarlahteen
23527: nessä voitu ottaa viljelykselle, koska niiden           lNäs-Vjärveem), ja, jos tutkimuksen
23528: kuivatuskysymystä ei ole saatu järjeste-                tulos on myönteinen, ryhtyisi asian
23529: tyksi. Tämäkin vaikea kysymys ratkeaisi                 vaatimiin toimenpiteisiin.
23530:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
23531: 
23532:                  Atte Pakkanen.                             Lauri Laine.
23533:                                       Martti Suntela.
23534: 536
23535: 
23536: IX,n1. -    Toiv. al. N:o 248.
23537: 
23538: 
23539: 
23540: 
23541:                                  Kinnunen y. m.: Toimenpiteistä Maaveden vesistöalueen
23542:                                     vedenpinnan laskemiseksi.
23543: 
23544: 
23545:                                      E d u s k u n n a 11 e.
23546: 
23547:   Pieksämäen, Virtasalmen, Joroisten ·ja             Kun kuitenkin Maaveden vesistön ved~n­
23548: Jäppilän pitäjiin kuuluvilla alueilla' on         pinnan laskemisella saavutettaisiin huomat-
23549: laaja Maaveden ja siihen yhtyvien pienem-         tavia yhteisetuja varsin pienillä kustan-
23550: pien järvien ja jokien muodostama väsesis-        nuksilla ja kun seutukunnalla olisi run-
23551: töalue~ Tämän vesistöalueen ympärillä on          saasti työvoimaa käytettävissä hankkeen
23552: paljon veden vaivaamia viljelys- ja metsä-        toteuttamiseksi, niin olisi mielestämme val-
23553: maita sekä lisäksi viljelyskelposia alueita,      tion kiireellisesti ryhdyttävä toteuttamaan
23554: joiden viljelykselle raivaaminen käy kui-         jo tutkittua ja kauan vireillä ollutta kui-
23555: tenkin mahdottomaksi vesistön korkean ve-         vatus- ja järvenlaskuhanketta kyseessä ole-
23556: denpinnan vuoksi.                                 valla alueella.
23557:   Vesistön vedenpinnan laskemishanke on              Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
23558: jo varsin kauan ollut vireillä ja vuosina         nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23559: 1937-1939 toimitettiin valtion toimesta           vomuksen,
23560: tutkimukset k. o. vesistöalueella ja saatiin-                että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
23561: kin tällöin varsin myönteiset tulokset vesis-            toimenpiteisiin Pieksämäen, Virta-
23562: tön laskuhankkeen toteuttamiseen nähden.                 salmen, Joroisten ja Jäppilän pitä-
23563: Seuranneet sotavuodet keskeyttivät kuiten-                jissä olevan Maaveden vesistöalueen
23564: kin enemmät toimenpiteet asiassa, eikä sen-              vedenpinnan laskemishankkeen to-
23565: jälkeen ole asiasta mitään kuulunut.                     teuttamiseksi.
23566:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
23567: 
23568:         Toivo H. Kinnunen.           Antti J. Ranta.maa.           Wiljam Sarjala..
23569:                                                                                           537
23570: 
23571: IX,u2. -    Toiv. wl. N :o 249.
23572: 
23573: 
23574: 
23575: 
23576:                                H. Simonen y. m.: Määrärahasta Keski- ja Pohjois-Pohjan-
23577:                                    maan peruskuivatustöiden alulle panemista varten.
23578: 
23579: 
23580:                                     E d u s k u n n a 11 e.
23581: 
23582:    Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan pohjave-         säilyttää valmistuneet suunnitelmat yhte-
23583: den vaivaaman tasankoalueen peruskuiva-          näiseksi työohjelmaksi. Tämä komitea, joka
23584: tuksen toteuttaminen on ollut useaan ker-        otti nimekseen Peruskuivatuskomitea, saa-
23585: taan eri elimissä harkittavana.                  nee työnsä ehdotuksineen valmiiksi lähi-
23586:    Maaliskuun 10 p:nä 1938 asetti valtio-        aikana.
23587: neuvosto maaherra Pehkosen puheenjoh-               Jotta tämä k. o. alueiden sekä maa- että
23588: dolla toimivan toimikunnan, jonka tehtä-         metsätaloudelle erittäin välttämätön, laaja
23589: väksi annettiin valmistaa ehdotus Oulun          ja monia vuosia kestävä työohjelma saatai-
23590: ja Lapin läänien jokialueiden viemäriver-        siin vihdoinkin toteuttamisasteelle olisi sen
23591: kostosta ja sen toteuttamiseksi tarpeelli-       alkukustanimksiin merkittävä vuoden 1951
23592: sista perkaustöistä huomioonottaen, että         valtion tulo- ja menoarvioon tarvittava
23593: työt voitaisiin suorittaa valtion töinä työt-    määräraha. Eräiden laskelmien mukaan
23594: tömyyden torjumista silmälläpitäen. Tämä         tarvittaisiin k. o. peruskuivatustöiden tut-
23595: toimikunta sai työnsä valmiiksi 1 p: nä lo-      kimista, suunnittelua sekä työn johtoa ja
23596: kakuuta 1938 jättäen mietinnössään ehdo-         valvontaa varten kymmenen vuoden aikana
23597: tuksensa valtioneuvostolle.                      vuosittain yht. 42,000,000 markan määrä-
23598:    Vuoden 1939 valtiopäiville jätettiin toi-     raha sekä peruskuivatustöiden suorittami-
23599: vomusaloite, jossa ehdotettiin, että runko-      seen samalla tavalla 400,000,000 markan
23600: viemäriverkostosuunnitelma       ulotettaisiin   vuotuinen määräraha. Näinollen tarvittai-
23601: myöskin Vaasan läänin puolelle Keski-Poh-        siin, jotta työt voitaisiin aloittaa jo v.
23602: janmaata. Tämän ehdotuksen eduskunta             1951, k. o. vuonna yhteensä 442,000,000
23603: hyväksyi heinäkuun 10 p:nä 1940.                 markkaa, mikä olisi merkittävä vuoden
23604:    Kesäkuun 2 p: nä 1949 asetti valtioneu-       1951 valtion tulo- ja menoarvioon.
23605: vosto maaherra Määtän puheenjohdolla toi-           Kaiken edellä sanotun perusteella kun-
23606: mivan komitean antaen sen tehtäväksi laa-        nioittaen ehdotamme eduskunnan päätet-
23607: tia kiireellise~ti suunnitelman siitä missä      täväksi toivomuksen,
23608:  järjestyksessä ja missä laajuudessa olisi
23609: ryhdyttävä toteuttamaan Pohjois-Pohjan-                    että hallitus ottaisi vuoden 1951
23610: maan viemäritoimikunnan v. 1938 valmis-                 tulo-    ja     menoarvioesitykseensä
23611: tuneessa mietinnössä ~dellytettyjen vesipe-             442,000,000 markan määrärahan käy-
23612:  räisten maitten kuivatuksia ja yhtä rin-               tettäväksi Keski- ja Pohjois-Pohjan-
23613: nan suunnitella p. o. viemäriverkoston ai-              maan peruskuivatustöiden alulle pa-
23614: kaansaamista Keski-Pohjanmaalle sekä si-                nemiseksi.
23615:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
23616: 
23617:                 Heikki Simonen.                               Matti Meriläinen.
23618:                 Kauno Kleemola.                               Vilho Väyrynen.
23619:                 Valfrid Eskola.                               Erkki Koivisto.
23620:                 Arvi Turkka.                                  Jalmari Linna.
23621:                 Arvi Ahmavaara.                               Martti Miettunen.
23622:                 Yrjö Hautala.                                 Albin Wickman.
23623: 
23624: 
23625:                                                                                             68
23626: .538
23627: 
23628: IX,113. -    Toiv. rul. N :o 250.
23629: 
23630: 
23631: 
23632: 
23633:                                     Brander  y. m.: Peruskuivatussuunnitelman laatimisesta
23634:                                       Pohjois-Karjalan vesiperäisiä alueita varten.
23635: 
23636: 
23637:                                         E d u s k u n n a ll e.
23638: 
23639:    Pohjois-Karjalassa tekee halla maanvil-           mista. Luoteisalueilla Kuusjärven, Polvi-
23640: jelijöille vielä suuria vahinkoja. Vuosi-            järven ja varsinkin Juuan pitäjissä on hy-
23641: kymmenien kuluessa tehdyt vesiperäisten              viäkin viljelyskelpoisia soita, jotka kaipaa-
23642: maiden kuivatukset ovat kuitenkin vähen-             vat yhtenäistä laajemmalle alalle ulottuvaa
23643: täneet hallan tuhoja. Peltojen lisäytyessä           järjestelmällistä soitten kuivatusta, ennen-
23644: on viljelyksiä siirtynyt myös alavammille            kuin saadaan halla huomattavasti vähene-
23645: maille, jossa hallanvaara on lisäytynyt.             mään ja viljelys varmenemaan. Vaikein on
23646: Ajan kuluessa suot ovat laskeutuneet ja              tilanne pitkin itärajaa, Valtimolta Ilomant-
23647: viemärit madaltuneet huomattavasti. Suu-             siin asti. Kokemuksesta voidaan kuitenkin
23648: rin osa Pohjois-Karjalan vesiperäisistä              sanoa, että jo tehdyt kuivatukset ·ovat tääl-
23649: maista sijaitsee siksi korkealla, että perus-        läkin osoittaneet hyviä tuloksia. Joka pitä-
23650: teellinen kuivatus kohtuullisilla kustannuk-         jässä saatetaan samalla suuria vesiperäisiä
23651: silla on mahdollinen. Kansantaloudellisesti          metsäalueita kuivatusmahdollisiksi ja hyvät
23652: on järkevää ja kannattavaa saada hallan              metsät vähentävät osaltaan hallaa ympäris-
23653: tuhot mahdollisimman pieniksi. Salpaus-              töstään.
23654: selän kahta puolta olevat maastot ovat pie-             Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
23655: nimmillä kustannuksilla mahdolliset saada            dotamme, eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23656: perusteellisesti kuivatuiksi. Muutamin pai-          vomuksen,
23657: koin, kuten Tohmajärven ja Kiihtelysvaa-                       että hallitus toimituttaisi ensi ti-
23658: ran sekä Rääkkylän ja Kiteenkin pitäjien                    lassa peruskuivatussuunitelman Poh-
23659: alueella on vielä suurempia yhtenäisiä vesi-                 jois-Karjalan vesiperäisillä alueilla
23660: peräisiä maita, joissa kaivataan yhtenäistä                  ja saattaisi nit'llä työt käyntiin suun-
23661: peruskuivatussuunnitelmaa ja sen toteutta-                  nitelmien toteuttamiseksi.
23662:        Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
23663: 
23664:                  Alkseli Brander.                                 Heikki Soininen.
23665:                  Vieno Simonen.                                   Lauri Riikonen.
23666:                                                                                            539
23667: 
23668: IX,n4. -    Hem.st. mot. N:o 251.
23669: 
23670: 
23671: 
23672: 
23673:                                Wickma.n m. fl:. : Angående anslag för upprensning av
23674:                                  Kronoby å.
23675: 
23676: 
23677:                                     T i ll R i k s d a g e n.
23678: 
23679:    Upprensningen av Kronoby å (Poras-             nedre lopp beträffar. Likaså har grävnin-
23680: joki) har försiggått etappvis sedan 1930-         gar försiggått inom åns Övre lopp och
23681: talet. Det är helt naturligt, att detta sätt      flere av åns tillflöden inom Vetil m. fl.
23682: att i olika etapper och på olika tider med        socknar. Dessa årensningar i vattendra-
23683: längre eller kortare pauser utföra ett så         gets Övre lopp har nu i sin tur visat sig
23684: pass vidlyftigt arbete, som upprensningen         vara synnerligen ödesdigra för bebyggarna
23685: av en lång å, icke varit det bästa. Det har       vid åns mellersta lopp, alltså i Terjärv
23686: visat sig, att då man verkställt årensnin-        socken. Därför bör på statens bekostnad,
23687: gen på ett avsnitt av vattendraget, en an-        såsom hittills skett, nödiga årensningsarbe-
23688: nan blivit lidande av översvämningar, som         ten med det första komma i gång inom
23689: förorsakats av att vattenflödet fått en an-       denna kommun och då särskilt i dess södra
23690: nan karaktär i form av ökad massa och             del, alltså Kortjärvi by, där särskilt Små-
23691: starkare lopp efter det man rensat en fors        bönders marker är vattendränkta efter
23692:  eller fördjupat själva ån på något ställe.       de årensningar, som skett ovanför denna
23693: Särskilt har underbyggarna blivit lidande,        bygd.
23694: då man verkställt rensningar av ån ovan-             För att råda bot på här relaterade miss-
23695: för deras marker och bosättningsområden.          förhållanden, har av sakkunniga i veder-
23696: På grund härav har många klagomål för-            börlig ordning uppgjorts planer och kost-
23697: sports av dem, som under den pågående             nadsberäkningar för årensningsarbeten å
23698: upprensningen av Kronoby å (Porasjoki)            här nämnda avsnitt av Kronoby å (Poras-
23699: vållats skador på grund av att deras mar-         joki). Dessa planer omfattar en stor del
23700:  ker blivit vattendränkta, tack vare gräv-        av åns mellersta lopp, och har vederbör-
23701:  ningarna, som skett ovanför deras ägor.          ligt tillstånd för arbetet i tiden utverkats.
23702: Detta var fallet till exempel med jord-           Då det numera visat sig nödvändigt att
23703:  ägarna i Kronoby socken, som vållades ska-       ytterligare komplettera dessa planer för
23704:  dor genom grävningarna ovanför deras             årensningen inom den sydligasten delen
23705: marker i medlet av 1930-talet.                    av Terjärv kommun, är nödiga planer och
23706:     Genom ett riksdagsbeslut år 1937 fastslogs    kostnadsberäkningar för dessa under bered-
23707:  den principen beträffande upprensningen          ning i lantmäteristyrelsens distriktskontor
23708:  av Kronoby å, att då den övre delen av           i Gamla Karleby och torde dessa snart vara
23709:  åns lopp rensats på statens bekostnad, även      slutförda.
23710:  den nedre delen av denna skall grävas på            För att få strömrensningsarbetet i Kro-
23711:  statens bekostnad. Detta beslut måste anses      noby ås (Porasjoki) mellersta lopp genom-
23712:  principiellt riktigt. Grävningarna gällde        fört på sådant sätt och inom sådan tid,
23713:  ju botandet av skada, vållad av grävningar,      att det även komme att underlätta de vid-
23714:  som skett i strid med den hävdvunna prin-        lyftiga torrläggningsarbeten, som sker i
23715:  cipen, att underbyggarnas marker icke får        samband med nyskiftet i Terjärv, och
23716:  bli lidande av grävningar, som sker högre        vilka delvis är beroende av vattenståndet
23717:  upp i vattendraget.                              i ån, bör enligt vår åsikt årensningsarbetet
23718:     Upprensningen av Kronoby å (Poras-            med stor skyndsamhet påbörjas. Då dess-
23719:  joki) håller på att bli slutförd vad åns         utom ett stort antal arbetsbehövande fin-
23720: 540                       IX,lM. -    Kr.uunupyynjoen perkaus.
23721: 
23722: nes i de trakter, som beröres av årensnin-              att regeringen må.tte i proposi-
23723: gen, vore detta arbete en hjälp :för lösan-          tionen angående statsförslaget för
23724: det av sysselsättningsproblemet i denna              år 1951 införa ett belopp om 10 mil-
23725: nejd.                                                joner mark för upprensningen av
23726:    På ovanstående grunder :får vi vördsamt           Kronoby ås (Porasjoki) mellersta
23727: :föreslå, att riksdagen ville hemställa,             lopp.
23728:       Helsingfors den 8 :februari 1950.
23729: 
23730: 
23731:               Albin Wickman.                          H,enrik Kullberg.
23732:               Matts Forss.                            Jalmari Linna.
23733:               Albert Brommels.                        Lennart Heljas.
23734:               Verner Korsbäck.                        Yrjö Hautala.
23735:               Heikki Ala-M"åyry.                      Levi Jern.
23736:                                    Heikki Simonen.
23737:                                                                                            541
23738: IX,u4. -    Toiv. al. N :o 251.                                                    Suomennos.
23739: 
23740: 
23741: 
23742: 
23743:                                 Wickman y. m.: Määrärahasta Kruunupyynjoen perkaa-
23744:                                     mista varten.
23745: 
23746: 
23747:                                      E d u s k u n n a ll e.
23748: 
23749:    Kruunupyynjoen (Porasjoen) perkaami-            saa joutua kärsimään niiden kaivausten
23750: nen on tapahtunut jaksottain 1930-luvulta          johdosta, jotka tapahtuvat vesistön ylä-
23751: alkaen. On aivan luonnollista, että tällai-        osassa.
23752: nen ,tapa suorittaa niin laajakantoinen työ          Kruunupyynjoen (Porasjoen) perkaami-
23753: kuin joenperkaus jaksottain ja eri aikoina,        nen on päättymässä, mitä tulee joen ala-
23754: pitempine ja lyhempine taukoineen, ei ole         juoksuun. Samoin on suoritettu kaivauksia
23755: ollut kaikkein parhain. On osoittautunut,          joen yläjuoksussa ja useimmissa sen lisä-
23756: että suoritettaessa joen puhdistus vesistön        joissa Vetelin ym. pitäjissä. Nämä joen-
23757: jossakin osassa muut osat ovat joutuneet           puhdistukset vesistön yläosassa ovat nyt
23758: kärsimään tulvista, jotka ovat johtuneet          vuorostaan osoittautuneet erittäin kohta-
23759: siitä, että veden juoksu on saanut toisen         lokkaiksi joen keskijuoksun asukkaille, siis
23760: luonteen vesimassan kasvaessa ja juoksun           Teerijärven pitäjässä. Sen vuoksi on val-
23761: voimistuessa sen jälkeen, kun jokin koski on      tion kustannuksella, kuten tähän saakka on
23762: puhdistettu tai itse jokea jostakin paikasta      tapahtunut, saatava käyntiin tarpeelliset
23763: syvennetty. Erikoisesti ovat alajuoksulla          joenpuhdistustyöt ensi tilassa tässä kun-
23764: asuvat joutuneet kärsimään suoritettaessa         nassa ja silloin ennen muuta sen etelä-
23765: joenperkauksia heidän maittensa ja asu-           osassa, siis Kortjärven kylässä, jossa var-
23766: tusalueittensa yläpuolella. Tämän johdosta        sinkin pientalonpoikien maat ovat vesitty-
23767: on esitetty lukuisia valituksia niiden taholta,   neet niiden puhdistusten takia, jotka on
23768: joille Kruunupyynjoen (Porasjoen) käyn-           suoritettu tämän seudun yläpuolella.
23769: nissä olevan perkaamisen aikana on aiheu-            Selostetun epäkohdan korjaamiseksi ovat
23770: tettu vahinkoja sen vuoksi, että heidän           asiantuntijat tehneet asianomaisessa järjes-
23771: maansa ovat tulleet vesiperäisiksi niiden         tyksessä suunnitelmia ja kustannuslaskel-
23772: yläpuolella tapahtuvien kaivausten joh-           mia joenperkaustöitä varten Kruunupyyn-
23773: dosta. Näin on laita esim. Kruunupyyn             joen (Porasjoen) mainitulla osalla. Nämä
23774: pitäjän maanomistajien, joille heidän mait-       suunnitelmat käsittävät suuren osan joen
23775: tensa yläpuolella 1930-luvun puolivälissä         keskijuoksusta ja asianomainen lupa töitä
23776: suoritetut kaivaukset ovat tuottaneet vau-        varten on aikanaan hankittu. Kun nyttem-
23777: rioita.                                           min on osoittautunut välttämättömäksi täy-
23778:    Eduskunnan päätöksellä vuonna 1937             dentää näitä joenperkaussuunnitelmia vielä
23779: vahvistettiin Kruunupyynjoen perkaami-            Teerijärven kunnan eteläisimmän osan koh-
23780: sen suhteen periaate, että joen yläjuoksun        dalta, ovat tarpeelliset suunnitelmat ja lms-
23781: tultua puhdistetuksi valtion kustannuksella       tannuslaskelmat valmisteilla maanmittaus-
23782: myös sen alajuoksu on kaivettava valtion          hallituksen piirikonttorissa Kokkolassa, ja
23783: kustannuksella. Tätä päätöstä on pidettävä        ne lienevät pian valmiina.
23784: periaatteessa oikeana. Kaivaukset tarkoit-           Jotta Kruunupyynjoen (Porasjoen) kes-
23785: tavat juuri niiden vahinkojen korjaamista,        kijuoksun perkaustyöt saataisiin suorite-
23786: jotka ovat johtuneet sen vanhan periaat-          tuksi sinä tavoin ja sellaisena aikana, että
23787: teen ristiriidassa olevista kaivauksista, jonka   se myös tulisi helpottamaan niitä laajakan-
23788: mukaan alajuoksulla asuvien maat eivät            toisia kuivatustöitä, joita suoritetaan uus-
23789: 542                        IX,1 14. -   Krunnupyynjoen perkaus.
23790: 
23791: jaon yhteydessä Teerijärvellä ja jotka osit-     Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
23792: tain ovat riippuvaisia vedenkorkeudesta        kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
23793: joessa, on joen perkaaminen käsityksemme       vomuksen,
23794: mukaan aloitettava hyvin kiireellisesti. Kun
23795: paikkakunnilla, joilla joenperkaus tapah-               että hallitus ottaisi vuoden 1951
23796: tuu, on sitä paitsi suuri joukko työn tar-           tulo- ja menoarvioesitykseen 10 mil-
23797: peessa olevia, helpottaisi tämä työ työlli-          joonan markan määrärahan Kruunu-
23798: syysprobleemia tällä seudulla.                       pyynjoen (Porasjoen) keskijuoksun
23799:                                                      perkaamista varten.
23800:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
23801: 
23802:                 Albin Wickman.                              Henrik Kullberg.
23803:                 Matts Forss.                                Jalmari Linna.
23804:                 Albert Brommels.                            Lennart Heljas.
23805:                 Verner Korsbäck.                            Yrjö Hautala.
23806:                 Heikki Ala-Mäyry.                           Levi Jern.
23807:                                           Heikki Simonen.
23808:                                                                                           543
23809: 
23810: IX,115, -    Hemst. mot. N:o 252.
23811: 
23812: 
23813: 
23814:                               Forss m. fl.: Angående anslag för v,pprensning av Vörå
23815:                                  ås nedre lopp.
23816: 
23817:                                     'l' i ll R i k s d a g e n.
23818: 
23819:    Under år 1902 påbörjades upprensningen         nal, upp mot Kaurajärvi booättning upp-
23820: av Vörå ås ned11e lopp. Senaten hade doo           rensats och utvidgat.<>. På kolonisations-
23821: 18 juni samma år förordnat att ån skulle          styrelsens åtgärd skall nämnda Kaurajärvi
23822: upprensas och för ändamålet beviljat               träsk för kolonisationsändamål i närmaste
23823: 81,800 mark. Arbetet utfördes från sagda           framtid torrläggas. Innan dessa arbeten,
23824: år till år 1908 då slutlig avsYilling den 30      som omfattar ett vidsträckt nederbörds-
23825: september ägde rum.                                område, slutförts, bör Vörå ås mynning
23826:    Senare, år 1924 anhöll ett flertal jord-       och nedre Jopp uppmuddras och uppvensas.
23827: ägare i Vörå socken, ;att Vörå å skulle un-        I annat fall försämras läget i åns nedre
23828: dersökas och förslag uppgöras till förnyad         del än mer.
23829: upprensning av denna del av ån, emedan                Betydliga mängder virke flottas varje
23830: densamma under de förflutna årem. ånyo            vår längs Vörå å. Landhöjningen sedan
23831: igengrott. Ansökt nndersökning verkställ-         1902 har gjort att vattenfåran i åns myn-
23832: des, förslag uppgjordes och för upprens-          ning uppgrundats och så gott som utplå-
23833: ningsarhetet beviUades åren 1926 och 1927         nats. Till detta har i sin mån bidragit
23834: sammanlagt 380,000 mark.                           det myckna slam, som g.em.om grävningarna
23835:    Genom upprens:ningarna hade 1,375 ha           i åns Övre del följer vattnet mot utloppet
23836: ängsmark torrlagts för odling.                    mot havet. Den ringa fallhöjden, som bör-
23837:    I början på 1930 talet utfördes, i sam-        jar redan ett par kilometer norr om Vörå
23838: band med nyskifte i södra delen av Vörå,          kyrka, gör att vattnet sakta utrinner.
23839: vittomfattande torrläggningsarbeten. Åns           Gräsväxten i åns botten är av den orsaken
23840: övre lopp berördes äv·en harvid. Forsarna         riklig. Sla:m lagrar sig i detta bottengräs.
23841: i ån ovanför slättlandet i Rekipeldo by           F·lottningen har genom 1a:ndhöjningen och
23842: uppgrävdes och utvidgades. Verkan av              genom bl. a. dessa påpekade omständighe-
23843:  dessa 1arbeten blev bl. a. att vårvattnet,       ter i hög grad försvårats.
23844: som tidiga:ve tagit par månader i anspråk            Det är en nödvändighet att få till ständ
23845: för att utrinna, numera behöver endast            en grundlig upprensning av Vörå å i dess
23846: ett par veckor därtill. Samma är förhål-          n:edre lopp. Endast på så sätt kan arealen
23847: landet efter rikliga regn under sommaren          om 1,375 ha mallk bevaras för fort-
23848: och hösten. J u hastigare åns Övre lopp           satt bebrukning och utnyttjande.
23849: börjat ;avlämna sitt vatten, desto mer om-           För den undersölming, som för ända:må-
23850: fattande ha:r översvämningarna blivit i           let pågår, har ans1ag redan beviljats.
23851:  dess nedve del. Allt som oftast, under              På grund av det ovan anförda tillåteY
23852: vårsmältningen, är landsvägen norrut från         vi oss föreslå, att riksdagen ville besluta
23853: Vörå kyrka översvämmad, hindrande buss-           hemställa,
23854: och annan trafik. Isbildningen höstetid                     att regeringen måtte i propositio-
23855: på de översvämmade markerna gör, att is-                  nen angående statsförslaget för år
23856: brålnn:a förstör växtrötterna, förorsak,ande             1951 upptaga ett belopp, stort
23857: missväxt följande växtperiod.                             10,000,000 mark, för npprensning av
23858:    De senaste åren har den s. k. Vörå ka-                 Vörå å i dess nedre lopp.
23859:      Helsingfors den 7 februari 1950.
23860: 
23861:             lVIatts Forss.   Verner Korsbäck.            Levi Jern.       Arthur Larson.
23862:             Albin Wickman.   Albert Brommels.            C. A. Öhman.     Henrik Kullberg.
23863: {)44
23864: 
23865: IX,115. -    Toiv. al. N:o 252.                                                     Suomennos.
23866: 
23867: 
23868: 
23869:                                   Forss y. m.: Määrärahasta V öyrinjoen alaj1wksun perkaa-
23870:                                      miseen.
23871: 
23872: 
23873:                                       E d u s k u n n a ll e.
23874: 
23875:    Vuonna 1902 aloitettiin Vöyrinjoen ala-         tettu ja laajennettu. Asutushallituksen
23876: juoksun perkaaminen. Senaatti oli saman            toimesta tullaan mainittu Kaurajärven suo
23877: vuoden kesäkuun 18 päivänä määrännyt,              lähimmässä tulevaisuudessa kuivattamaan
23878: että joki oli perattava, ja myöntänyt tar-         asutustarkoituksiin. Ennenkuin nämä työt,
23879: koitusta varten 81,000 markkaa. Työ suori- •       jotka käsittävät laajan sadealueen, on suo-
23880: tettiin sanotusta vuodesta vuoteen 1908,           ritettu loppuun, on Vöyrinjoen suu ja ala-
23881:  jolloin syyskuun 30 päivänä tapahtui loppu-       juoksu ruopattava ja perattava. Muussa
23882: katselmus. Myöhemmin, vuonna 1924, useim-          tapauksessa tilanne joen alajuoksulla tulee
23883: mat Vöyrin pitäjän talonomistajat anoivat          vielä huonommaksi.
23884: Vöyrinjoen tutkimista ja ehdotuksen teke-             Joka kevät' uitetaan huomattavat määrät
23885:  mistä joen tämän osan uudeksi perkaami-           puuta pitkin Vöyrinjokea. Maan kohoami.,
23886:  seksi, koska se kuluneiden vuosien aikana         nen sitten vuoden 1902 on johtanut siihen,
23887: oli jälleen mennyt umpeen. Anottu tutki-           että vesiuoma joen suussa on maatunut ja
23888:  mus pantiin toimeen, laadittiin ehdotus, ja       miltei hävinnyt. Tähän on osaltaan ollut
23889: perkaustöitä varten · myönnettiin vuosina          syynä runsas liete, jota joen yläjuoksun
23890:  1926 ja 1927 yhteensä 380,000 markkaa.            kaivausten johdosta kulkee veden mukana
23891:     Perkansten avulla oli kuivatettu vilje-        joen suuhun. Vähäinen korkeusero, mikä
23892:  lykseen 1,375 ha niittymaata.                     alkaa jo pari kilometriä Vöyrin kirkosta
23893:     1930-luvun alussa suoritettiin, Vöyrin         pohjoiseen, aiheuttaa sen, että veden virtaa-
23894:  eteläosassa toimeenpannun uusjaon yhtey-          minen on hidasta. Ruohokasvillisuus joen
23895: dessä, laajakantoisia kuivatustöitä. Tällöin       pohjassa on siitä syystä runsas. Liete ka-
23896:  käytiin käsiksi myös joen yläjuoksuun.            saantuu tähän pohjaruohoon. Maan kohoa-
23897: Rekipellon kylän tasankomaan yläpuoliset           misen ja mm. tässä mainittujen seikkojen
23898:  kosket kaivettiin ja laajennettiin. Näiden        takia ovat uitot suuressa määrin vaikeu-
23899: töiden seurauksena oli mm., että kevätvesien       tuneet.
23900: juoksemiseen, johon oli aikaisemmin tarvittu          Vöyrinjoen perusteellinen perkaaminen
23901: pari kuukautta, nyttemmin tarvitaan vain           sen alajuoksussa on välttämättömästi saa-
23902: pari viikkoa. Samoin on asianlaita runsai-         tava aikaan. Vain siten on tuon 1,375 ha:n
23903: den sateiden jälkeen kesällä ja syksyllä.          maa-alan jatkuva viljeleminen ja hyväksi
23904: Mitä pikemmin joen yläjuoksu on alkanut            käyttäminen mahdollista.
23905: luovuttaa vettään, sitä laajemmiksi ovat              Tarkoitusta varten käynnissä olevaan
23906: käyneet tulvat sen alajuoksussa. Kevät-            tutkimukseen on määräraha jo myönnetty.
23907: sulien aikana on maantie Vöyrin kirkolta              Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
23908: pohjoiseen vähän väliä tulvan vallassa es-         eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
23909: täen bussi- ym. liikenteen. Syysaikaan ai-
23910: heuttaa jäänmuodostus tulvamailla sen, että                 että hallitus ottaisi vuoden 1951
23911: jäähile tuhoaa kasvinjuuret tuottaen katoja              tulo- ja menoarvioesitykseen 10,000,000
23912: seuraavana kasvukautena.                                 markan määrärahan Vöyrinjoen ala-
23913:    Viime vuosina on mm. Vö;yrin kanavaa                  juoksun perkaamista varten.
23914: Kaurajärven asutuksen suuntaan puhdis-
23915:        Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950.
23916: 
23917:        Matts Forss.         Verner Korsbäck.          Levi Jern.            Arthur Larson.
23918:        Albin Wickm.an.      Albert Brommels.          C. A. Öhman.          Henrik Kullberg.
23919:                                                                                               545
23920: 
23921: IX,u6. -     Toiv. al. N:o 253.
23922: 
23923: 
23924: 
23925: 
23926:                                  RMlkilä y. m.: Lisäyksestä · vuoden 1950 tulo- ja meno-
23927:                                     arvioon Ähtävänjoen ja Välijoen perkaukseen.
23928: 
23929: 
23930:                                       E d u s k u n n a. 11 e.
23931: 
23932:    Vuonna 1949 on Tie- ja vesirakeimushal-         ajatella, että il'e iky.keneisivät suoriutumaan
23933: lituksessa va.lmmturiut suunnitelma Ähtä·          niistä rasituksista, joita työttömyystilant~
23934: vänjoen- ja Välijotm perkausta, sekä siihen        hoitaminen niille, kuntien jatko·()BUudet
23935: liittyvää Lappajärven ja EvijäMen veden-           huoonioituna, tul€e tmttamaan. Järvi&eudun
23936: pinnan sää.nnöstelyä vartJen. Su11m1itelrrian      tyttömyystilanteen takia on kuitenkin vält-
23937: toteuttaminen tulee kustannusarvion mu-            tämätöntä, että Ähtävänjoen perkaustyö.
23938: kaan mak:samåä:tl 270 miljoonaa markkaa ja         maa pidetään käynnissä jatkuvasti ja että
23939: tulee hankkeesta toteutettuna olemaan suuri        sitä yhä laajennetaafi.. 'l'ämän vrudlmi olisi
23940: hyöty mainitl1n vesistöalueen voimatalou-          kuluvan vuoden ensimmäiseen lisämenol:lr-
23941: delle, maataloud~lle, sekä uittotaloudelle.        vioon varättava tarpeellimm määräraha:,
23942: Työllisyysvarpista on perkaustyön aloitta-         jonka avulla työ voitaisiin suorittaa koko-
23943: miSta varten myönnetty viime moden ai-             naan valtion varoilla. Kun yleensä kaikki
23944: kana "\Taroja yhtoonsä 15 miljöOfiaa mark-         suuret joet .ovat peratut kokon.aan valtion
23945: kaa, joiden ttttvin perkåustyöt ovat aloite-       varoilla, niin tuntuisi se tässäkirl kohden
23946: tut Välijoella.                                    kohtuulliselta kun kyseessä lisäksi on "\Tähä-
23947:    Smmnitelman toteuttaminen työllisyys-           varainen seutu.
23948: varojen avu.lla tuottaa kuitenkin mainitun            Kaiken edellä olevan pel'Usteella ehdo-
23949: vesistöalueen kliiulille, joista työttömiä tälle   tamme kunnioittaen eduslrnnnan hyväksyt-
23950: siirtotyömaalle. lähetetään, kohtuuttomia          täv-äksi toivomuksen,
23951: lrustannuksif!. Mainitut kunnat ovat tyypil-
23952: lisiä pienviljelyspitäjiä, joissa kato on li-                 että hallitus antaisi Eduskunnalle
23953: säksi tuottanut suurta vahinkoa. Niinpä                    e$ityksen 40,000,000 markan määtä-
23954: veronn:taksutilaime onkin tullut näissä pitä-              rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
23955: jissä suor88taan kriitilliseksi, verorästit                1950. tulo- ja menoarviotm käytettä-
23956: <JV'&t huole$tuttavän suuret ja kunnilla on                väksi Ähtävänjoen- ja Välijoen
23957: su:uret va.ikeud~t selVitäkseen välttämättö-               petkOJUkseen ktkli siihen liittyvään
23958: mistä menoistaan. Kun työttömyys on                        Lappajärven ja Evijärven vedenpin-
23959: näissä pitäjissä suuri, niin tuntuu vaikealta              nan säännöstelyyn.
23960:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
23961: 
23962:                  Väinö Ra.nldla.                                 Eino Ryt.inki.
23963:                  Artturi Koskinen.                               Mikko Järvinen.
23964:                                          N. Nurminen.
23965: 
23966: 
23967: 
23968: 
23969:                                                                                                69
23970: 546
23971: 
23972: IX,117. -   Toiv. al. N:o 254.
23973: 
23974: 
23975: 
23976: 
23977:                                Sormunen y. m.: Toimenpiteistä Liminkaujan perkaami-
23978:                                    seksi.
23979: 
23980: 
23981:                                      Eduskunnalle.
23982: 
23983:     Noin 50 vuotta sitten suunniteltiin Ou-      rustamista. Tiettävästi mainittu neva onkin
23984: lun läänin Pyhäjoen kunnassa sijaitsevan         kelvollista viljelysmaata. Kuitenkaan niis-
23985: Limilikaojan perkansta noin 15 ikm pituu-        täkään suunnitelmista ei ole tullut val-
23986: delta. Tämän perkaustoimen arvioitiin alen-      mista. Sen sijaan joka vuotiset tulvat ai-
23987: tavan Liminkaojaan laskevan Liminkajär-          heuttavat asukkaille suurta vahinkoa. Tätä
23988: ven veden pintaa niin, että sen vesijättö-       vahinkoa vähävaraiset viljelijät omin va-
23989: alue ja lisäksi Liminkaneva antaisivat aina-     roinsa eivät kykene torjumaan, jota paitsi
23990: kin 2,000 ha viljelyskelpoista taikka vesi-      tulvista seuraa, etteivät viljelijät voi me-
23991: jättönä satoa tuottavaa heinämaata. Li-          nestyksellä viljellä nykyisiä maitaan. Tästä
23992: säksi sen arvioitiin vaikuttavan laajoilla       ja ansioiden vähyydestä seutukunnalla jou-
23993: alueilla vesiperäisiin metsämaihin niiden        tuu väestön huomattava vähävaraisuus. Sen
23994: kasvukuntoa parantavasti. Hanke silloin          torjumiseksi ja Pyhäjoen kunnan asukkai-
23995: kuitenkin pysähtyi siihen, ettei valtiovalta     den valtaosan toimeentuloperustan paran-
23996: asiaan riittävän tehoklkaasti ;puuttunut. Sitä   tamiseksi sekä seutukunnalla ilmenevän
23997: vastoin metsähallitus kaivatti mailleen Li-      työttömyyden torjumiseksi olisi kiireesti
23998: minkaojan yläjuoksulla yli 10 km metsän          ryhdyttävä perkaamaan puheena olevaa
23999: kuivatusta varten ojia. Se lisäsi Liminka-       Liminkaojaa. Sen vuoksi ehdotamme edus-
24000: järven ja sen jokialueen tulvia, ja niistä       kunnan päätettäväksi toivomuksen,
24001: muodostui vakava haitta Liminkaojan var-
24002: silla asuville viljeljöil1e ja maiden oolista-             että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
24003: jille. TiUlvavedet alkoivat virtaamaan alavia           toimenpiteisiin Pyhäjoen kunnassa
24004: metsämaita ja nevoja, nousipa vesi vielä                sijaitsevan Liminkaojan perkaami-
24005: viljelyksillekin.                                       seksi siten, että Liminkajärven ve-
24006:    Sotien päättymisvaiheessa suunniteltiin              denpinta alenisi, Liminkaneva saatai-
24007: Liminkaojan hyötyalueeseen kuuluvalle Li-               siin viljelyskelpoiseksi ja puheena
24008: minkanevalle 50-60 asuntoviljelystilan pe-            . olevan alueen tulvavaara torjutuksi.
24009:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
24010: 
24011:                 Toivo I. Sormunen.                         Matti Meriläinen.
24012:                 Yrjö Murto.                                H. Tauriainen.
24013:                                                                                              547
24014: 
24015: IX,ns. -    Toiv. al. N :o 255.
24016: 
24017: 
24018: 
24019: 
24020:                                   Rankila y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja meno-
24021:                                     arvioon lisäavustuksiksi ja -lainoiksi yksityisten omis-
24022:                                     tamien metsämaiden kuivattamista varten Lapin, Oulun,
24023:                                     Vaasan, Kuopion ja Mikkelin lääneissä.
24024: 
24025: 
24026:                                       E d u s k u n n a ll e.
24027: 
24028:     Yksityisten metsämaiden kuivatukset ei-       jo}ldosta. Oma syynsä on myöskin hallalla
24029:  vät ole päässeet vielä käyntiin läheskään        joka näissä osissa maata vieraili raskaana.
24030:  siinä laajuudessa kuin olisi suotavaa. Maas-        Yksityisten metsämaiden kuivatusten laa-
24031:  samme on runsaasti hyväpohjaisia metsä-          jentamista haittaa kuitenkin metsänomista-
24032:  maita joiden metsänkasvua vaivaa liika           jien varattomuus. Kantohintojensa alhai-
24033:  vesiperäisyys ja suoranainen soistuminen.        suudesta johtuen he eivät kykene saata-
24034:  Verrattain kohtuullisilla kuivatuskustan-        vissa olevan valtionavun turvin toteutta-
24035:  nuksilla valloitettaisiin useissa tapauksissa    maan huomattavampia kuivatussuunnitel-
24036:  runsaasti uutta alaa metsänkasvulle, sillä       mia varsinkaan maan köyhemmissä pohjois-
24037:  metsätalous tulee jatkuvasti olemaan eräs        ja itäosissa. Sen vuoksi olisikin lisätyn
24038:  meidän huomattavimmista tuotannonhaa-            valtioavustuksen ja -lainoituksen turvin
24039:  roistamme.                                       välttämätöntä saada näissä osissa maata yk-
24040:     Erittäin suuri merkitys tulisi yksityisten    sityisten metsämaiden kuivatukset käyntiin
24041:  metsämaiden kuivatuksen tehostamisella ole-      entistä laajemmassa mitassa.
24042:  maan myöskin työllisyystilanteen paranta-           Edellä olevan perusteella esitämmekin
24043:  miseksi. Useilla työttömyydestä potevilla        eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24044: 'seuduilla on jatkuvasti puutetta sopivista,
24045:  kansantaloudellisesti edullisista työmaista.               että hallitus ottaisi vuoden 1950
24046:  Yksityisten metsämaiden kuivatustöiden te-               ensimmmseen       lisämenoarvioesityk-
24047:  hostaminen olisi eräs keino jonka avulla                 seen 80,000,000 markan määrärahan
24048:  maaseudun uhkaavaa työttömyystilannetta                  käytettäväksi lisäavustuksiksi ja -lai-
24049:  voitaisiin helpoittaa. Juuri maan pohjoi-                noiksi yksityisten omistamien metsä-
24050:  set ja itäiset seudut, jotka ovat metsärik-              maiden kuivattamista varten Lapin,
24051:  kaita, ovat eniten kärsineet työttömyydestä              Oulun, Vaasan, Kuopion ja Mikkelin
24052:  metsätalouden tämänhetkisen lamatilanteen                lääneissä.
24053:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
24054: 
24055:                  Väinö Rankila.                                 Eino Rytinki.
24056:                  Onni Mannila.                                  Toivo H. Kinnunen.
24057:                  Niilo Ryhtä. ,                                 Eino Laitinen.
24058:                                       Markus NiS'kala.
24059: 548
24060: 
24061: IX,11o. -   Toiv. al. N :o 256.
24062: 
24063: 
24064: 
24065: 
24066:                                :R.ytinki y. m.: Oijärven vedenpinnan säännöstelytöiden
24067:                                    aloittamisesta.
24068: 
24069: 
24070:                                     E d u s k u n n a ll e.
24071: 
24072:   Viitaten ed. Rytingin y. m. rahaasia-                 toimenpiteisiin Kuivaniemen kun-
24073: aloitteen N :o 261 (1949 vp.) perusteluihin             nassa olevan Oijärven vedenpin.nan
24074: saamme kullliioittoon esittää eduskunnan                säiinnöstelytöiden aloittamiseksi käyt-
24075: hyväksyttäväksi toivomuksen,                            tämiiltä tarkoitukseen työttömyys-
24076:                                                         muararahoja.
24077:          että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
24078: 
24079:       HelsingisSä 10 päivänä helmikuuta 1950.
24080: 
24081:                 Emo Rytinki.                                  Yrjö Saari.
24082:                 :M. 0. Lahtela..                              Niilo Ryhtä.
24083:                                                                                           549
24084: 
24085: IX,t2o. ___, Toiv. al. N:o 257.
24086: 
24087: 
24088: 
24089: 
24090:                                Ryhtä y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja menoat·vioon
24091:                                  lijärven vedenpinnan laskemista varten.
24092: 
24093: 
24094:                                     E d u s k u n n a ll e.
24095: 
24096:    Kuusamon kunnan Kurvisen kylässä ole-         alueella vanhojakin viljelyksiä ja · estää
24097: van Iijärven vesipinnan laskemista koskeva       uudisraivaustoiminnan jatkamisen koko-
24098: kuivatushanke on ollut vireillä lähes 20         naan. Voidaankin sanoa, että kuivatus-
24099: vuotta. Vuonna 1932 laadittiinkin Oulun          suunnitelman toteuttaminen on elintärkeä
24100: maanviljelysinsinööripiirin toimesta sanot-      koko Iijärven ympäristön asutukselle ja
24101: tua järvenlaskua koskevat suunnitelmat ja        siellä harjoitettavalle maataloudelle. Laa-
24102: sodan edellä v. 1939 olikin jo kuivatus-         ditun suunnitelman mukaan, tulisi järven-
24103: suunnitelma toteuttamisvaiheessa, mutta sil-     laskua koskeva työkustannus nykyisillä hin-
24104: loin alkaneet sotatoimet keskeyttivät :tfåmä     noilla olemaan n. 3 milj. mk, jotenka kus-
24105: työt, eikä sen jälkeen ole vielä päästy lmi-     tannukset saatavaan hyötyyn verrattuna
24106: vatustöitä toteuttamaan.                         ovat varsin kortuulliset.       -
24107:    Laaditun suunnitelman mukaan olisi               Kun mainitulla alueella esiintyy suuressä
24108: Iijärven vesipintaa laskettava n. 1 m ja         määrässä työttömyyttä, niin senvuoksi sa-
24109: tällä toimenpiteellä saataisiin k. o. järven     notun kuivatussuunnitelman toteuttaminen
24110: ympärillä asuvan väkirikkaan Teerirannan         voisi osaltaan helpoittaa työttömyystilan-
24111: kyläryhmän talojen nykyisiä peltoviljelyk-       nettakin.
24112: siä vaivaava liikamärkyys ja vesiperäisyys          Edellä oleviin perusteluihin viitaten eh-
24113: poistetuksi ja sen lisäksi saataisiin uutta      dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
24114: raivaustoimintaa varten kuivatetuksi 325         muksen,
24115: ha: n laajuinen hyötyalue, josta on 287 ha
24116: viljelyskelpoista maata ja 38 ha niittyä.                 · että hallitus antaisi Eduskunnalle
24117: Tämän lisäksi saataisiin vesipinnan laskun              esityksen tarpeellisen määrärahan
24118: ansiosta 170 ha suuruinen vesijättöalue,                ottamisesta lisäyksenä vuoden 1950
24119: josta tulisi hyvää luonnonniittyä.                      tulo- ja menoarvioon Kuusamon kun-
24120:    Iijärven vesipinnan laskua tarkoittava               nassa olevan lijärven vedenpinnan
24121: suunnitelma olisi toteutettava kiireellisesti,          laskua tarkoittavan kuivatussuunni-
24122: koska vesiperäisyys haittaa suuresti tällä              telman toteuttamista varten.
24123:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
24124: 
24125:                  Niilo Ryhtä.                                 Kusti Eskola.
24126:                  Markus Niskala.                              Yrjö Hautala.
24127:                  Kerttu Saalasti.                             Martti Miettunen.
24128:                  Yrjö Saari.                                  Ta.b.vo Rönkkö.
24129:                                      Eino Rytinki.
24130:    VALTIOPÄIVÄT
24131:                      1950
24132: 
24133:              LIITTEET
24134:                         X
24135: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
24136:              TOIVOMUSALOITTEET
24137: 
24138: 
24139: 
24140: 
24141:                   HELSINKI 1950
24142:             VALTIONEUVOSTON KIR.TAPAINO
24143: Sosiaalivakuutusta, vuosilomia, omakotirakennuksia, lapsilisää,
24144: kansaneläkelaitosta, ammattikasvatusta, eläkkeitä y .m. koskevia
24145:                    laki- ja toivomusaloitteita.
24146: 
24147: 
24148: 
24149: 
24150:                                                                    70
24151:                                                                                          555
24152: X,1. -   Lak. a.I. N:o 63.
24153: 
24154: 
24155: 
24156: 
24157:                                Pessi y. m. : Ehdotus laiksi työttömyysrahastosta ja sen
24158:                                   varojen käytöstä.
24159: 
24160: 
24161:                                     E d u s k u n n a ll e.
24162: 
24163:   Jo talvella 1948-1949 työttömyys maas-        säksi jatkuvasti lisääntyy, niin liioittele-
24164: samme muodostui huomattåvan suureksi.           matta voidaan sanoa, että yksistään asunto-
24165: Korkeimmillaan ollessaan se kohosi yli          rakennustoiminta voisi, ennen kuin koko
24166: 51,000 hengen. Kulumassa olevan talven          kansan asunto-olot saataisiin edes osittain
24167: aikana se on kohonnut edellisen työttömyys-     tyydyttäviksi, tarjota satatuhantiselle työn-
24168: kauden vastaavien kuukausien lukuja pal-        tekijäjoukolle jatkuvaa työtä ja toimeen-
24169: jon suuremmaksi. Niinpä vuosien 1949-50         tuloa vuosikymmeniksi. Tällä hetkellä tar-
24170: vaihteessa työttömiä oli 58,075 henkeä, kun     vittaisiin yksistään maaseudulla noin 1,200
24171: se vuotta aikaisemmin oli ainoastaan 13,209     uutta kansakoulua. Eräillä pohjois-suoma-
24172: henkeä. Näin virallisesti. Todellisuudessa      laisilla kunnilla on jopa 400-500 miljoo-
24173: työttömyys kaiken aikaa on ollut virallis-      naan markkaan kohoavat välttämättömät ra-
24174: ten työttömyyslukujen summaa suurempi.          kennussuunnitelmat odottamassa toteutta-
24175: Mutta virallisestikin työttömien luvun on       mistaan. Uusien sairaalain rakentaminen on
24176: arvioitu ennen ensi kesää kohoavan 80,000-      välttämätöntä. Jo se maantiealoitteiden
24177: 100,000 henkeen. On lisäksi huomattava,         runsaus, joka vuosittain eri edustajain toi-
24178: että erityisesti Pohjois-Suomessa työttö-       mesta jätetään eduskunnalle, on omiaan
24179: myyttä ilmeni viime kesän kiireisimpänä-        osoittamaan maantieverkostomme puutteel-
24180: kin työaikana. Ei liioin ole syytä olettaa,     lisuutta. Maanteiden runkoverkoston raken-
24181: mikäli valtiollisten vaalien jälkeen omak-      taminen käy vuosi vuodelta yhä välttämät-
24182: suttuasuuntausta ei muuteta, että ensi kesä     tömämmäksi. Jo väestön toimeentulon ja
24183: ja sitä seuraava talvi tulisivat olemaan        teollisuuden kehityksen kannalta olisi aina-
24184: viime kesää ja nyt kulumassa olevaa tal-        kin rautatiekomitean aikoinaan valtioneu-
24185: vea parempia. Kehityssuunta meidän maas-        vostolle jättämän rautateiden rakennusoh-
24186: samme tulee olemaan samanlainen kuin            jelman toteuttaminen kiireellisesti suori-
24187: kaikissa muissakin kapitalistisissa maissa.     tettava. Maaseudun sähköistäminen on
24188:    Välttämättämistä ja tarkoitukseen sovel-     suuresti kesken. Lähes kolmasosa maamme
24189: tuvista töistä ei ole puutetta. Meillä on       pinta-alasta on vesiperäisiä maita. Kahtena
24190: edelleen yksistään kaupungeissa ja muissa       viime kesänä laajoilla alueilla liikkunut ja
24191: asutuskeskuksissa arviolta noin 60,000-         tuhansien miljoonien markkojen v~hingot
24192: 70,000 asunnon vajaus. Jos otetaan huo-         aiheuttanut halla on vakavana osoituksena
24193: mioon asuttavana olevat, mutta terveydel-       siitä, mitä vastakin on milloin tahansa odo-
24194: listen tai muiden syiden vuoksi asiallisesti    tettavissa, ellei vesiperäisten maiden kui-
24195: asuttavaksi kelpaamatomat asunnot ja huo-       vattamista saada suoritettua, puhumatta-
24196: mioidaan se tosiasia, että vähävaraisten suu-   kaan siitä, että metsän kasvussa nyt ole-
24197: ren enemmistön asunto-olot ovat aivan liian     vien ja siihen soveltuvien vesiperäisten mai-
24198:  ahtaat, niin kaupllillcien ja muiden asutus-   den kuivattamisen kautta metsiemme lisä-
24199:  keskusten asuntovajaus osoittautuu olevan      kasvu lähes kaksinkertaistuisi ja turvaisi
24200:  edellä mainittuja lukuja paljon suurempi.      puuta raaka-aineenaan käyttäville teolli-
24201: Varsinaisella maaseudulla ei tilanne ole sen    suuksillemme moninkertaisen laajentumisen
24202:  parempi. Erittäinkin Pohjois- ja Itä-Suo-      mahdollisuuden. On aivan varmaa, että yk-
24203:  messa ja ns. kartanoalueilla asunto-olot       sistään näiden ennemmin tai myöhemmin
24204:  ovat hyvin huonot. Kun väestö kaiken Ii-       välttämättömien tehtävien suorittaminen tu-
24205: 556                              X,1. -   Työttömyysrahasto.
24206: 
24207: lee vaatimaan vuosikymmenien ajan sitkeää         malaisissa kunnissa ne kohoavat kymmeniin
24208: ja määrätietoista ja niin paljon työnteki-        miljooniin markkoihin. Jo viime vuoden
24209: jöitä vaativaa työta, että yhdenkään työn-        lopulla 15,000 pohjois-suomalaisella maksu-
24210: tekijän pakolliseen työttömyyteen ei nyt          kyvyttömyyden vuoksi maksamatta jäänei-
24211: tai tulevaisuudessa ole varaa tai tarvetta.       den verojen määrä kohosi yhteensä lähes
24212:    Nyt niin kuin aikaisemminkin esiinty-          130 miljoonaan markkaan. Verotettavien
24213: nyttä työttömyyttä on pyritty kuntien ja          tulojen vähenemisen ja veronmaksukyvyttö-
24214: valtion toimenpitein lievittämään. Siinä ar-      myyden vuoksi kuntien veroäyrin hinta ko-
24215: koituksessa on järjestetty erilaisia yleisiä      hoaa ja siten osaltaan lisää sellaistenkin
24216: töitä niillä varoilla, joita kunnat ja valtio     väestöryhmien vaikeuksia, jotka eivät ole
24217: tähän tarkoitukseen ovat osoittaneet. Viime       joutuneet välittömästi työttömyydestä kär-
24218: vuonna valtion tästä välittömästi johtuvat        simään. Ajatus kuntien vapauttamiseksi
24219: menot kohosivat 3,750 miljoonaan mark-            työttömyystöiden kustannuksista, jonka aja-
24220: kaan. Tälle vuodelle on tulo- ja meno-            tuksen SKDL:n edustajat jo kahtena
24221:  arviossa osoitettu 2,500 miljoonaa markkaa.      vuonna valtion tulo- ja menoarvion käsit-
24222: Lisäksi tulevat niin viime kuin tänäkin           telyn yhteydessä ovat esittäneet, on käsi-
24223:  vuonna ne tulo- ja menoarvion eri meno-          tyksemme mukaan ennemmin tai myöhem-
24224:  luokille merkityt, erilaisten enemmän tai        min pakko toteuttaa.
24225: vähemmän säännöllisten vuosittaisten teh-            Mitä edellä on sanottu kunnista, koskee
24226:  tävien suorituksiin osoitetut varat, joiden      hyvin suuressa määrin myöskin :valtiota
24227:  käyttö omalta osaltaan vähentää työttö-           sekä valtion ja sen verovelvollisten suuren
24228:  myyttä. Kun kuntien tehtävänä ensisijai-         joukon taloudellista asemaa. Työttömyys-
24229:  sesti on järjestää työttömyyttä lievittäviä      kauden pitkittyessä työttömyystöiden jär-
24230:  töitä, niin selvää on, että myös niiden tästä     jestäminen kuntien ja valtion varoilla käy
24231:  johtuvat menot ovat jo tähän mennessä            lopulta mahdottomaksi.
24232:  olleet melkoiset. Miten suuriksi ne jo. tähän       Työttömyyden ilmeneminen on kapit~lis­
24233:  mennessä kaikkiaan ovat kohonneet, siitä         tisen talousjärjestelmän luonteesta johtuva.
24234:  ei julkisuudessa ole esitetty minkäänlaisia       Senkään vuoksi enempää kuntien kuin vai-
24235:  lukuja. Kuntien työhönsijoitusosuuden pe-        tionkaan varojen, viime kädessä työttömyy-
24236:  rusteella ne 1948-49 talven aikana voidaan        den syntyyn täysin syyttömienkin verovel-
24237:  arvioida kohonneen noin 1,000 miljoonaan         vollisten suuren enemmistön varojen }täyt-
24238:  markkaan. Suunnilleen varmana voidaan             täminen ei ole millään syillä perustelta-
24239:  kaiken lisäksi pitää, että valtion työttö-        vissa. Työttömyydestä aiheutuvien kustan-
24240:  myysmenot tänä vuonna eivät tule supistu-         nusten asettaminen kapitalististen liikeyhty-
24241:  maan tulo- ja menoarviossa osoitettuun            mäin maksettavaksi on sitävastoin täysin
24242:  2,500 miljoonaan markkaan ja että kun-            oikeudenmukainen toimenpide. Näin siitä-
24243:  tien menot viime vuotisesta huomattavasti         kin syystä, että yleisinä töinä suoritetta-
24244:  lisääntyvät. Voimassaolevien työttömyys-          vien töiden, kuten rautatie- ja maantie-
24245:  ohjeiden mukaan joutuvat kunnat uhraa-            rak:ennusten sekä vesiperäisten maiden kui-
24246:  maan varojaan sellaisiin töihin, joista niille    vattamisen ja uittoväylien perkauksen tuot-
24247:  ei ole minkäänlaista hyötyä ja joka estää         tama hyöty niin välillisesti kuin vä.littö-
24248:  niille välttämättömien töiden suorittamisen.      mästikin koituu sanottujen suuryhtymäin
24249:     Suureksi paisuneen työttömyyden tor-           hyödyksi.
24250:  juntatoimenpiteiden vuoksi kuntain talou-            Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi olisi
24251:  dellinen asema on suuresti vaikeutunut.           muodostettava pysyväinen rahasto, johon
24252:  Erityisen vaikeaan asemaan ovat jo nyt            tuotantolaitokset velvoitettaisiin suoritta-
24253:  joutuneet monet Pohjois-Suomen kunnat.            maan määrätyn prosenttimaksun tuotan-
24254:  Samaan aikaan kun kuntien menot , ovat            tonsa bruttoarvosta josta rahastosta käytet-
24255:  lisääntyneet tuhansilla miljoonilla mar-          täisiin kulloinkin esiintyvän tarpeen mukai-
24256:  koilla, niiden tulot, jotka erittäinkin maa-      sesti varoja yleisten välttämättömiksi kat-
24257:  laiskunnilla ovat pääasiassa verotuloja,          sottavien työttömyystöiden järjestämiseen.
24258:  ovat huomattavasti vähentyneet. Maksu-            Mikäli rahastolle maksettava prosentti mää-
24259:  kyvyttömyyden vuoksi maksamatta jäänei-           rättäisiin kahdeksi prosentiksi tuotannon
24260:  den verojen määrä on kohonnut huolestusta         bruttoarvosta, niin olisi rahastolla vuosit-
24261:  herättäviin lukuihin. Eräissä pohjois-suo-        tain käytettävissä varoja enemmän kuin
24262:                                      X,1. -   Pessi y. m.                                 557
24263: 
24264: mitä vuoden 1950 tulo- ja menoarviossa           den rahoittamisen voidaan katsoa kuuluvan
24265: työttömyyden torjuntaan varoja on myön-          yleisistä varoista suoritettavaksi. Tuotanto-
24266: netty. Kulloinkin esiintyvän tarpeen tyy-        laitoksille asetettava velvollisuus suorittaa
24267: dyttämiseksi suoritettavan prosenttimaksun       muutama prosentti tuotantonsa brutto-
24268: määrääminen olisi jätettävä valioneuvoston       arvosta perustettavaan työttömyysrahastoon
24269: päätettäväksi, jonka määräysvallan alaisena      sitävastoin ei ole sellainen kustannustekijä,
24270: rahasto muutenkin toimisi. Rahaston varoja       jonka tarvitseisi millään tavalla vaikuttaa
24271: olisi käytettävä sekä valtion että kuntien       hintoihin. Näin jo sen vuoksi, että esimer-
24272: yleisluontoisten töiden ja sijoitustoiminnan     kiksi vuonna 1948 suurteollisuuden oman il-
24273: rahoittamiseen. Valtion yleisistä töistä olisi   moituksen mukaan sen tilinpäätösten mu-
24274: tällöin ensisijalle asetettava rautatie- ja      kaiset voitot kohosivat yhteensä noin 6,000
24275: maantieverkoston laajentaminen, siltaraken-      miljoonaan markkaan. Todellisilla ja tilin-
24276: nustyöt ja vesiperäisten maitten kuivatta-       päätösten mukaisilla voitoilla ei sitäpaitsi ·
24277: minen sekä kuntien töistä koulujen, sairaa-      ole sanottavaa tekemist.ä toistensa kanssa.
24278: lain ja kunnallisten tai puolikunnallisten       Eräänä osoituksena suurtuottajayhtymien
24279: asuntotalojen rakentaminen.                      todellisten voittojen suuruudesta kannattaa
24280:     Yleisten työttömyyden poistamiseen tar-       vieläkin palauttaa mieliin, että ne kykeni-
24281: koitettujen töiden tällä tavalla tapahtuvan       vät kolmen vuoden kuluessa sodan jälkeen
24282: rahoitustoiminnan järjestämisellä luotaisiin     sijoittamaan raaka-aine- ja polttoainevaras-
24283:  edellytykset kuntien ja valtion talouksien      toihinsa yli 40,000, miljoonaa markkaa.
24284:  tervehtymiselle ja pieniin tuloihin ja pie-        Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
24285:  niin omaisuuksiin kohtuuttoman raskaana         ehdotamme,
24286:  kohdistuvan verotuksen alentamiselle, sa-
24287:  malla kun valtiolta ja kunnilta tulisi en-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24288:  tistä enemmän liikenemään varoja sellais-              van lakiehdotuksen :
24289:  ten yleisten tarpeiden rahoittamiseen, joi-
24290: 
24291:                                           Laki
24292:                       työttömyysrahastosta ja sen varbjen käytöstä.
24293:      Eduslrnnnån päätöksen mukaisesti säädetään:
24294:                     1 §.                            Rahaston varat ovat ulkopuolella valtion
24295:   Työttömyystöiden rahoittamista varten          tulo- ja menoarvion valtioneuvoston mää-
24296: perustetaan erityinen rahasto, joka toimii       rättävissä.
24297: valtiovarainministeriön alaisena.                                      3 §.
24298:                                                     Rahaston varoja käytetään työttömyys-
24299:                    2 §.                          töillä suoritettavien valtion ja kunnan yleis-
24300:    Tämän lain tarkoittamaan rahastoon tu-        hyödyllisten töiden rahoittamiseen.
24301: lee tuotantolaitoksen, jonka työntekijä-
24302: määrä on vähintään viisikymmentä, suorit-                           4 §.
24303: taa vuosineljänneksittäin valtioneuvoston           Lähemmät määräykset tämän lain sovel-
24304: määräätnäh prosenttimäärän tuotantonsa           tamisesta ja täytäntöönpanosta antaa val-
24305: hruttoarvosta.                                   tioneuvosto.
24306: 
24307:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
24308: 
24309:                  Ville Pessi.                               Esa. Bieta.nen.
24310:                  Aimo Aaltonen.                             Mauri Ryömä..
24311:                  Hertta Kuusinen-Leino.                     Arvo Riihimäki.
24312:                  Eino Kujanpää.                             V. Riihinen.
24313:                  Eino Roine.                                J. Mustonen.
24314: 558
24315: 
24316: X,2. -   La.k. al. N:o 64.
24317: 
24318: 
24319: 
24320:                                  Mustonen y. m.: Ehdotus laiksi työntekijäin vuosilomalain
24321:                                    3 § :n muuttamisesta.
24322: 
24323: 
24324:                                       E d u s k u n n a ll e.
24325: 
24326:    Voimassa olevan vuosilomalain maarays-         alkuun mennessä on kestänyt täyden vuo-
24327: ten mukaan vuosiloma myönnetään loma-             den, on joutunut työskentelemään suurim-
24328: kauden alkuun, huhtikuun 30 päivään men-          man osan lomaan oikeuttavasta työajastaan
24329: nessä suoritetun palveluksen perusteella,         aikana, jolloin hän ei ole ollut edes kuu-
24330: ja on nuorella työntekijällä lomaoikeus           dentoista vuoden ikäinen. Kun vuosiloma
24331: puolitoista työpäivää jokaista lomaan oi-         lain mukaan myönnetään siitä palvelus-
24332: keuttavaa kuukautta kohti. Nuorella työn-         ajasta, joka lomakauden alkuun mennessä
24333: tekijällä, jonka· työsuhde lomakauden al-         on suoritettu, olisi oikeudenmukaista että
24334: kuun mennessä on kestänyt yhden vuoden,           loman pituus määräytyisi niin paljon kuin
24335: tulisi tämän mukaan olla oikeus kahdek-           mahdollista sen mukaan, onko asianomaista
24336: santoista työpäivää kestävään vuosilomaan.        työntekijää työn suorituksen aikana pidet-
24337: Tätä oikeutta ei lain mukaan ole kuiten-          tävä nuorena työntekijänä vai ei. Kun se
24338: kaan sellaisella nuorella työntekijällä, joka     nykyisen lain mukaan ei ole mahdollista,
24339: ennen sen kalenterivuoden loppua, jolloin         olisi lakia tässä suhteessa siten muutettava,
24340: vuosiloma annetaan, täyttää seitsemäntoista       että nuoreksi työntekijäksi katsotaan sellai-
24341: vuotta.                                           nen työntekijä, joka vuosilomakauden al-
24342:    Nuorten työntekijäin huomattavan suurta        kuun mennessä ei ole täyttänyt seitsemää-
24343: joukkoa kohtaan tällaista lain määräystä          toista vuotta.
24344: on pidettävä epäoikeudenmukaisena. Näin              Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
24345: siitä syystä, että kalenterivuoden lopulla
24346: seitsemäntoista vuotta täyttävä, jos hänen                   että Eduskunta hyväksyisi seu-
24347: työsuhteensa sitä edeltäneen lomakauden                   1·aavan lakiehdotuksen:
24348: 
24349:                                               Laki,
24350:                         työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta.
24351:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä huhtikuuta 1946 anne-
24352:  tlm työntekijäin vuosilomalain (317/46) 3 §:n 1 momentin 2 kohta näin kuulu-
24353:  vaksi:
24354:                      3 §.                          koitetulta kuukaudelta, vajaata päivää
24355:                                                    loma-aikaan kuitenkaan lukematta; ja
24356:   2) työntekijälle, jonka työsuhde huhti-
24357: kuun 30 päivään mennessä on keskeyty-
24358: mättä jatkunut vähintään viisi vuotta tai
24359: joka on seitsemäätoista vuotta nuorempi,             Tätä laki tulee voimaan     päivänä
24360: puolitoista työpäivää jokaiselta 2 §: ssä tar-     kuuta 195 .
24361: 
24362:       Helsingissä 10 p:nä helmikuuta 1950.
24363: 
24364:       J. Mustonen.          E. Hietanen.          Elli Stenberg.        Aimo Aaltonen.
24365:       M. Järvinen.          E. Tainio.            Irma Torvi.           Yrjö Murto.
24366:                             Antto Prunnila.       Vilhelm Riihinen.
24367:                                                                                           559
24368: 
24369: X,s. -   Lak. al. N:o 65.
24370: 
24371: 
24372: 
24373: 
24374:                               Turkka y. m.: Ehdotus laiksi työntekijäin vuosilomalain
24375:                                  3 ja 6 § :n muuttamisesta.
24376: 
24377: 
24378:                                    E d u s k u n n a 11 e.
24379: 
24380:    Vuoden 1946 valtiopäivillä hyväksytty        tilapäistä. Tästä on ollut seurauksena se,
24381: työntekijäin vuosilomalaki toi maahamme         että lain 3 § : n mukaan varsinkin pitempiin
24382: kokonaan uuden vuosilomajärjestelmän,           lomiin oikeutettuja saman työnantajan pal-
24383: joka tärkeimmissä kohdissaan poikkeaa           veluksessa kauemmin olleita työntekijöitä
24384: oleellisesti siitä, mihin aikaisemmin oli to-   on tällaisen keskeytyksen jälkeen pidetty
24385: tuttu. Osittain tämän vuoksi sen sovelta-       uusina työntekijöinä. Lain 3 § : n tarkoi-
24386: misessa on syntynyt jatkuvasti epäsel-          tuksena on ).ruitenkin turvata juuri mainit-
24387: vyyttä ja tulkintakysymyksiä. Näin on           tujen työntekijöiden lomaetuja, joita nyt-
24388: ollut laita 3 § : n ja 6 § : n 3 momentin       temmin 6 §: n 3 momentin edellä mainitun-
24389: säännöksien kohdalla. Lain 6 § : n 3 mo-        laisella tulkinnalla on voitu vähentää siinä
24390: mentin mukaan työntekijällä, jonka työ-         määrin, että vanhoja työntekijöitä on työn
24391: suhde on keskeytynyt asevelvollisuuden          puutteesta johtuneen yli kuukauden kes-
24392: suorittamisen johdosta tai joka sairauden       keytyksen jälkeen katsottu uusiksi työn-
24393: tai synnytyksen taikka muun hänestä riip-       tekijöiksi sen jälkeen kun heidät on otettu
24394: pumattoman esteen takia on estynyt ole-         uudelleen töihin. Jotta lain tarkoitus tulisi
24395: masta työssä pitemmän ajan kuin kuukau-         toteutetuksi ja estettäisiin edellä mainittu
24396: den, on oikeus lukea työsuhteen jatkumis-       menettely, olisi tätä koskevat korjaukset
24397: aikaan myöskin se aika, jonka hän on ollut      tehtävä lakiin. Korjauks~n avulla saatet-
24398: työssä ennen keskeytystä, jos hän kuukau-       taisiin yksityisoikeudellisessa työsuhteessa
24399: den kuluessa asevelvollisuuden päätyttyä        olevat työntekijät tasapuoliseen asemaan
24400: tai esteen lakattua on jälleen ryhtynyt en-     julkisoikeudellisessa virkasuhteessa oleviin
24401: tisen työnantajansa työhön.                     viran tai toimen haitijoihin sekä myös val-
24402:    Varsinkin tulkinta siitä, milloin esteen     tion työntekijöihin nähden, jotka saavat
24403: on katsottava olevan työntekijästä riippu-      vuosilomaedut palvelusvuosien perusteella,
24404: maton, on ollut käytännössä horjuva. Tämä       jolloin ei virka- tai palvelussuhteen ole tar-
24405: on ilmennyt - varsinkin nyt kun työttö-         vinnut olla jatkunut keskeytymättömänä.
24406: myyttä on ilmaantunut - työnantajain               Edellä esitetyn perusteella kunnioitta-
24407: taholta työntekijöille epäedullisena menet-     vasti ehdotamme,
24408: telynä siten, että työnantaja työn puutteen
24409: vuoksi on katkaissut työsuhteen pitem-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24410: mäksi ajaksi kuin yhdeksi kuukaudeksi,                 van lakiehdotuksen:
24411: vaikka työn puute olisi ollut luonteeltaan
24412: 
24413:                                          Laki
24414:                        työntekijäin vuosmomalain muuttamisesta.
24415:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä huhtikuuta 1946 annetun
24416: työntekijäin vuosilomalain (317/46) 3 ja 6 § näin kuuluviksi:
24417:                    3 §.                            1) kauppaliikkeessä tai toimistossa tahi
24418:   Vuosilomaa on jäljempänä mainituin            niihin verrattavasaa yrityksessä taikka teol-
24419: poikkeuksin annettava kalenterivuosittain:      lisuuslaitoksessa toimistotyössä työskentele-
24420: 560                                   X,3.- Vuosiloma.
24421: 
24422: välle työntekijälle, jonka työsuhde huhti-        tai muuta juhlapäivää eikä myöskään va-
24423: kuun 30 päivään mennessä on kestänyt yh-          punpäivää, vaikkakin työntekijän tulisi
24424: teensä vähintään kymmenen vuotta, kaksi           sinä päivänä olla työssä.
24425: työpäivää jokaiselta 2 § : ssä tarkoitetulta
24426: kuukaudelta, kuitenkin vähintään kuukausi,                           6 §.
24427: jos hän on ollut työssä kahdentoista tällai-         Jos työntekijä on reservin harjoitusten
24428: sen kuukauden aikana;                             tai ylimääräiseen palvelukseen kutsumisen
24429:    2) työntekijälle, jonka työsuhde huhti-        taikka sellaisen sairauden tai muun hänestä
24430: kuun 30 päivään mennessä on kestänyt yh-          riippumattoman esteen vuoksi, joka on kes-
24431: teensä vähintään viisi vuotta tai joka kysy-      tänyt kerrallaan kauintaan kuukauden, tahi
24432: myksessä olevan kalenterivuoden päättyessä        synnytyksen takia laissa säädetyn ajan
24433: on seitsemäätoista vuotta nuorempi, puoli-        ollut estynyt työtä suorittamasta, mutta
24434: toista työpäivää jokaiselta 2 § : ssä tarkoite-   esteen lakattua on ryhtynyt jälleen työ-
24435: tulta kuukaudelta, vajaata päivää loma-           hönsä, luettakoon poissaolon aika vuosi-
24436: aikaan kuitenkaan lukematta; ja                   lomaa määrättäessä työssäolon ajaksi. Sama
24437:    3) muulle kuin 1 ja 2 kohdassa maini-          koskee aikaa, jonka työntekijä on ollut
24438: tulle työntekijälle yksi työpäivä jokaiselta      vuosilomalla.
24439: 2 §: ssä tarkoitetulta kuukaudelta.                  Työsuhteen älköön katsottako keskeyty-
24440:    Vuosilomaa annettaessa älköön työpäi-          neen yrityksen omistajan tai haltijan vaih-
24441: väksi luettako sunnuntaita eikä kirkollista       tumisen johdosta.
24442: 
24443:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
24444: 
24445:                  Arvi Turklko..                             Meeri Kal&vainen.
24446:                  Yrjö HeleniUS'.                            Eino B.a.v.nio.
24447:                  Jalm.a.ri Linna.                           Heikki Bykkäi.lit.
24448:                  0. Muikku.                                 Pentti Niemi.
24449:                  P. Xarja.la.inen.                          Arvo Sävelä.
24450:                  Juho Karvonen.                             Vilho V'å.yrynen.
24451:                  Urho Kulovaara..                           Valto Käkelä..
24452:                  K&11e Ka.Ulumen.                           Kaisa. Biilelä.
24453:                  K'&IIStaa. Alanko.                         Edvard Pesonen.
24454:                  Hugo Aattela.                              Heikki Simonen.
24455:                  Juho Kuit~n.                               Viljo :Baatala.
24456:                  Penna Tervo.                               G. Benrik:sson.
24457:                  G. Andersson.                              Olan :hjala.
24458:                                         Re.ful Pwio.
24459:                                                                                             561
24460: 
24461: X,4.- Lak. al. N:o 66.
24462: 
24463: 
24464:                                   Prunnila y. m. : Ehdotus laiksi työntekijäin vuosilomalain
24465:                                      8 § :-n muuttamisesta.
24466: 
24467:                                       E d u s k u n n a 11 e.
24468: 
24469:    Voimassaolevan vuosilomalain mukaan on         sen myöhästymisen tai työssä tapahtuneen
24470: työntekijälle yleensä maksettava työsuhteen       satunnaisen huolimattomuuden takiakin
24471: päättyessä vuosilomakorvaus, jollei hän ole       työntekijän vuosilomakorvaus jää työnan-
24472: saanut vastaavaa lomaa. Poikkeuksena ovat         tajan mielivallasta riippuvaksi. Koska
24473: kuitenkin ne tapaukset, jolloin työsuhde on       näissä tapauksissa on kysymys työ~opimus­
24474: päättynyt työnantajan purkaessa työsopi-          lain tulkinnasta, ei myöskään työneuvosto
24475: muksen työsopimuslain 31 § : n 1 momentin         voi antaa tällaisista purkamisista aiheutu-
24476: 1, 3 tai 6 kohdassa mainituista syistä.           vista erimielisyyksistä lausuntoaan, eikä
24477: Käytäntö on osoittanut, että vuosilomalaissa      näinollen myöskään siitä, onko joku työn-
24478: oleva viittaus työsopimuslakiin antaa työn-       tekijä oikeutettu vuosilomakorvaukseen vai
24479: antajille mahdollisuuden mielivaltaisesti         ei. Työsopimuslain soveltaminen yllätarkoi-
24480: kieltäytyä vuosilomakorvauksen maksami-           tetuissa tapauksissa on johtanut siihen, että
24481: sesta yksinkertaisesti selittämällä työsuh-       lomakorvaus on usein jätetty maksamatta,
24482: teen purkamisen syyksi työntekijän ta-            vaikka se ei ole voinut olla vuosilomalain
24483: holta tapahtuneen ahkeran ja huolellisen          tarkoitus.
24484: työsuorituksen ja täsmällisen työajan nou-           Ylläesitetyn perusteella ehdotamtne kun-
24485: dattamisen laiminlyömisen, jotka aivan il-        nioittaen,
24486: meisesti olisi katsottava kuuluvaksi sanotun
24487: lain 31 § : n 7 kohdassa eikä 6 kohdassa                    että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24488: tarkoitettuihin purkamissyihin. Satunnai-                 van lakieh<J,otuksen:
24489: 
24490:                                            Laki
24491:                         työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta.
24492:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä huhtikuuta 1946 annetun
24493: työntekijäin vuosilomalain ( 317/46) 8 § : n 3 momentti näin kuuluvaksi:
24494:                      8 §.                         tensä vaaranalaiseksi, taikka tekee itsensä
24495:                                                   syypääksi kavaltamiseen, petokseen, näpis-
24496:    Loman korvausta ei kuitenkaan ole mak-         tämiseen tai rikokseen, jota ei voida sakolla
24497: settava, jos työnantaja on purkanut työ-          sovittaa;
24498: sopimuksen seuraavissa tapauksissa:                  3) kun työntekijä tahallansa tai tör-
24499:    1) kun työntekijä työsopimusta tehtäessä       keästä huolimattomuudesta turmelee ko-
24500: on oleellisessa kohdassa väärillä ilmoituk-       neita, työkaluja, työaineita, työn tuotteita
24501: silla saattanut työnantajan harhaan;              tai muuta työnantajan omaisuutta, tai lu-
24502:    2) kun työntekijä tekee väkivaltaa työn-       vattomasti ilmaisee työnantajan liike- tai
24503: antajalle, tämän perheen jäsenelle tai työn-      ammattisalaisuuksia, esiintyy työpaikalla
24504: antajan sijaiselle tai työtoverilleen, uhkaa      juopuneena taikka tuo sinne tai siellä naut-
24505: heidän henkeään, herjaa tai törkeästi sol-        tii juovutusjuomia.
24506: vaa heitä, tai saattaa heidän siveellisyy-
24507: 
24508:     Helsingissä 10 p: nä helmikuuta 1950.
24509:   A.ntto Prunnila.          Nestori Nurminen.    Eino Tainio.           Eino Roine.
24510:   H. Tauriainen.            Arvo Riihimä.ki.     Irma Torvi.            Mikko Järvinen.
24511:   E. Hietanen.              Toivo I. Sormunen.   J. Mustonen.           Kaarle Renfors. ·
24512:   Eino Kujanpää.            Aimo Aaltonen.       Toivo Friman.          Matti Meriläinen.
24513:                                                                                             71
24514: 562
24515: 
24516: X,5. -   Lak. al. N:o 67.
24517: 
24518: 
24519: 
24520: 
24521:                                 Hetemäki y. m. : Ehdotus laiksi leipomotyölain mttuttami-
24522:                                    sesta.
24523: 
24524: 
24525:                                      E d u s k u n n a ll e.
24526: 
24527:    Leipomoalalla olivat työolosuhteet vuo-        tämän alan teollisuustöiden m1ssaan suh-
24528: sisadan vaihteessa sellaiset, että voitiin        teessa katsoa poikkeavan niistä teollisuus-
24529: työntekijän työolosuhteita tällä alalla pitää     töistä, jotka voimassaoleva yleinen työaika-
24530: todellisena sosiaalisena epäkohtana. Sama         laki sulkee omaan piiriinsä. Mitä sitten tu-
24531: työntekijä joutui nimittäin vuodesta vuo-         lee ·työolosuhteisiin edellämainitunlaisissa
24532: teen joka yö työskentelemään illasta aamuun       teollisuuslaitoksissa maassamme, ovat ne
24533: ilman vaihdon mahdollisuuta. Tähän so-            myöskin meillä täysin muuta teollisuutta
24534: siaaliseen epäkohtaan kiinnitettiin myöskin       vastaavalla tasolla. Voidaanpa vielä sanoa,
24535: kansainvälisessä työjärjestössä huomiota ja       että tällä teollisuusalalla on viimeaikoina
24536: ryhdyttiin aikaansaamaan kansainvälistä           erikoisesti huomiota kiinnittänyt työn siis-
24537: sopimusta edellämainitun sosiaalisen epä-         teyteen, terveydellisiin näkökohtiin sekä
24538: kohdan poistamiseksi.                             työskentely-ympäristön ajanmukaisuuteen.
24539:    V. 1928 annettu, sittemmin v. 1940             Tältä kannalta katsoen ön luonnollista, että
24540: uudiStettu leipomotyölakimme on lähinnä           lainsäädäntömme seuraa teknillisen ja so-
24541: syntynyt sen kansainvälisen sopimuksen            siaalisen kehityksen mukana eikä aseta
24542: pohjalla, jonka kansainvälisen työjärjestön       näinollen muuhun teollisuuteen nähden ta-
24543: yleinen konferenssi 8. 6. 1925 on hyväksy-        saveroisessa asemassa olevaa teollisuutta
24544: nyt kansainvälisen työjärjestön jäsenval-         työaikakysymykseen nähden eri luokkaan,
24545: tioiden ratifioitavaksi, ja jonka sopimuksen      varsinkaan kun sitä ei myöskään kansain-
24546: Suomikin on ratifioinut. Tämän leipomoi-           välinen sopimus edellytä. Jo yksistään
24547: den yötyötä koskevan kansainvälisen sopi-         näillä teknillisillä ja sosiaalisilla näkökoh-
24548: muksen 1. artiklan mukaan on leivän, so-           dilla olisi riittävän perusteltua muuttaa
24549: kerileivosten ja muiden näihin verrattavien       voimassaolevaa leipomotyölakiamme tehdas-
24550: jauholeivonnaisten valmistaminen kielletty        maisen biskvittin, so. kovanleivän, keksien
24551: leipomoissa yön aikana. Saman artiklan             ja niihin verrattavien tuotteiden valmis-
24552: 3. momentin mukaan ei tämä sopimus kui-           tuksen osalta. Tässä yhteydessä wdetta-
24553: tenkaan tarkoita biskvittien tehdasmaista          koon, että myöskin ns pehmeän leivän teh-
24554: valmistusta, vaan jättää se työaikakysy-           dasmainen valmistus on nyttemmin teknilli-
24555: myksen järjestelyn näiden tuotteiden val-          sessä ja sosiaalisessa mielessä saatettu sel-
24556: mistuksen osalta kunkin jäsenvaltion it-          laiselle tasolle, että voisi olla perusteltua
24557: sensä vapaasti päätettäväksi.                     tällaisenkin työn osalta muuttaa voimassa-
24558:    Kun nyttemmin erikoisesti biskvitti-tuot-      olevaa leipomotyölakiamme, mutta kun
24559: teiden, so. kovanleivän, keksien ja niihin         kansainvälinen sopimus on tässä suhteessa
24560: verrattavien valmistus on teknillisessä mie-       sellainen, ettei niin kauan, kun Suomi tä-
24561: lessä voimassaolevan leipomotyölain voi-           hän sopimukseen on· yhtynyt, voida poiketa
24562: maantulon jälkeen teollisuudessamme huo-           sanotun sopimuksen määräyksistä, ellei itse
24563: mattavasti kehittynyt, on luonnollista, että       tätä sopimusta muuteta, on luonnollista,
24564: myöskin työaikakysymys näiden teollisuus-          ettei tältä osalta myöskään niin kauan
24565: laitosten osalta on syytä saattaa muuttu-          voida lakiin muutosesitystä tehdä.
24566: nutta kehitystä vastaavalle tasolle. Sanot-           Tässä yhteydessä on myöskin kiinnitet-
24567: tujen tuotteiden tehdasmainen valmistus           tävä huomiota siihen kansantaloudelliseen
24568: Suomessa on nyttemmin tekilillisessa mie-          tappioon, jonka voimassaoleva leipomotyö-
24569: lessä saatettu sellaiselle tasolle, ettei voida    laki biskvitti-tuotteiden tehdasmaisen val-
24570:                                     X,ö. -   Hetemäki y. m.                                 563
24571: 
24572: mistuksen osalta maallemme aiheuttaa. On          alenee. Mikäli sensijaan aikaansaadaan jär-
24573: nimittäin luonnollista, että kun sellaisessa      jestely, joka tälle teollisuusalalle antaa sa-
24574: työssä, jossa tuotteiden valmistus kokonaan       mat mahdollisuudet kuin muillekin sellai-
24575: on sidottu kuumiin uuneihin, syntyy suuria        sille teollisuuksille, joissa työtä teknilli-
24576: lisäkustannuksia tuotteiden valmistuksessa        sistä syistä suoritetaan viikottain vaihtu-
24577: siitä, että uunit joutuvat yön aikana jääh-       vana vuorotyönä vuorokauden kaikkina ai-
24578: tYm.ään ja on ne uudelleen työn alkaessa          koin~:J:, on luonnollista, että tällöin tämän
24579: lämmitettävä      tarvittavaan     lämpötilaan.   teollisuusalan tarvitseman raaka-aineen, so.
24580: Tämä työajan keskeyttäminen on aiheutta-          viljan määrä kasvaisi samalla, kun tuo-
24581: nut mm. sen, ettei edes nykyistä työaikaa         tantokustannusten alentuessa on mahdolli-
24582: voida käyttää tehokkaasti hyväksi, vaan           suus myöskin alentaa tällaisten välttämättö-
24583: siitä menee n. 10-12% sellaisten toimien          mien kulutustarvikkeiden hintoja. Onkin
24584: suorittamiseen, jotka ovat välttämättömiä         todettava, että ehdotettavalla lainmuutok-
24585: yön ajaksi keskeytyneen tuotannon uudel-          sella voidaan palvella sangen laajoja yhteis-
24586: leen käyntiin panemiseksi. Myöskin on             kuntamme kansalaispiirejä mm. siten, että
24587: luonnollista, että kun työajasta tällaisessa      täten tehostuu maanviljeljöiltä ostettavieri
24588: tyypillisesti teknillisistä syistä kolmivuoro-    viljatuotteiden käyttö teollisuudessamme,
24589:  työtä vaativassa työssä yksi ·vuoro, ts. kol-    sekä alennetaan jokapäiväisen leivän osto-
24590: mannes työajasta jätetään käyttämättä,            hintoja kuluttajaväestön osalta.
24591:  niin työtilaisuuksien määrä alalla, jossa            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
24592:  työntekijäin lukumäärä on melko suuri,
24593:  vastaavasti· pienenee samoinkuin tuotteiden                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24594: määrään nähden valmistusmäärä vastaavasti                'l)an lakiehdotuksen:
24595: 
24596: 
24597:                                              Laki
24598:                                leipomotyölain muuttamisesta.
24599:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä heinäkuuta 1940 annettu
24600:   leipomotyölain (382/40) 1 § näin kuuluvaksi ja kumotaan saman lain 3 §:
24601:                      1 §.                         kodeissa, ravintoloissa ja konditorioissa.
24602:    Tämän lain alaista on työ leipomoissa,            Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta työhön
24603: joissa tavaraa tuotetaan myytäväksi, ja lei-      sellaisissa tehtaissa tai niiden erillisissä
24604: pää sekä siihen verrattavia tuotteita val-        osastoissa, joissa valmistetaan yksinomaan
24605: mistavissa tehtaissa kuin myös leipomotuot-       kovaa leipää, keksejä· tai muita niihin ver-
24606: teiden valmistus hotelleissa, matkustaja-         rattavia biskvittituotteita.
24607: 
24608:       Helsingissä 13 p:nä helmikuuta 1950.
24609: 
24610:                   Päiviö HetemäJd..                           T. A. Wiherheimo.·
24611:                   Lassi Hiekkala.. ·                          Aarne Honka.
24612:                   Juhani Leppälä.                             J. Söderhjelm.
24613: 564
24614: 
24615: X,6. -   Lak. aJ. N:o 68..
24616: 
24617: 
24618: 
24619: 
24620:                               E. Pusa. y. m. : Ehdotus laiksi lainansaq,ntioikeudesta oman
24621:                                  asunnon rakentamisla varten.
24622: 
24623: 
24624:                                    E d u s k u n n a 11 e.
24625: 
24626:    Oman asunnon saaminen kuuluu jokaisen        henkilö on joutunut jättämään noin 80 %
24627: ihmisen perusoikeuksiin. Alueluovutuksen        korvauksistaan pidätyksenä rakennus- y. m.
24628: yhteydessä ja muutenkin sodan hävityk-          lainojen sekä maanhinnan maksuksi. Sikäli
24629: sestä johtunut asuntojen vajaus yhdessä         kun mainittuja pidätyksiä käytetään raken-
24630: väestön normaalin lisääntymisen aiheutta-       nus-, raivaus- ja irtaimistolainojen maksa-
24631: man asuntojen tarpeen kanssa on muodos-         miseen, saa siirtoväki laskea hyväkseen kor-
24632: tanut tilanteen, jossa asuntojen puute on       vausobligatioiden indeksiarvon sen ~J,jankoh­
24633: nykyisessä yhteiskunnassamme olevista epä-      dan mukaan, jolloinka laina on otettu ja
24634: kohdista suurin. Sen poistamiseksi säädet-      käytetty. Sen sijaan muut korvausta Baa-
24635: tiin toisaalta maahankintalaki ja toisaalta     neet oman asunnon menettäneet eivät ole
24636: kaupunkeja varten n. s. Arava-lait. Saavu-      saaneet lainansaantioikeutta eikä sen mak-
24637: tettu kokemus osoittaa, että asuntokysymys      suoikeutta indeksiehdon mukaisesti. Kui-
24638: voidaan ratkaista nopeimmin ja pienim-          tenkin antamalla viimeksi mainituille lai-
24639: millä kustannuksilla, jos nykyistä suurem-      nansaantioikeus samoin kuin lainojen mak-
24640: massa määrässä noudatetaan oman asun-           sussa indeksiehdon hyväksikäyttäminen hel-
24641: non rakantamisen linjaa. Silloin tulee          pottaisi sekä valtiota koska siten valtio pää-
24642: asunnon tarvitsijan omayritteliäisyys, hänen    see pienemmillä lainavarojen määrillä ja
24643: ja perheensä jäsenten työvoima sekä omat        toisaalta siirtoväkeen kuuluvia, koska ·he
24644: varat nopeimmin ja tehokkaimmin käyte-          pääsisivät osallisiksi asumuskustannuksia
24645: tyiksi. Senvuoksi pitäisi päästä kaikista       helpottavista halpakorkoisista lainoista nii-
24646: nykyään voimassa olevista rajoitusmääräyk-      hin liittyvine muine etuineen. Senvuoksi
24647: sistä lainansaantioikeuteen nähden silloin      olisi sekä valtion että asunnon puutteesta
24648: kun on kysymyksessä oman asunnon raken-         kärsivien kansalaisten, mutta erittäinkin
24649: taminen.                                        siirtoväkeen kuuluvien perheiden edun mu-
24650:    Tässä tarkoitettu lainansaantioikeus pi-     kaista, että asuntotuotantoa edistettäisiin
24651: täisi olla samanlaisena sekä niille, jotka      kaikin mahdollisin keinoin. Niistä lainan
24652: saavat tarvitsemansa rakennusalan maan-         saantioikeuden myöntäminen kaikille oman
24653: hankintalain mukaan samoinkuin niillä,          asunnonrakentajille on eräs tehokkaimmista.
24654: jotka ostavat sen itse.                            Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
24655:    Siirtoväkeen nähden on vielä huomattava,     ehdotamme,
24656: (lttä nykyisen käytännön mukaan maan-                     että Edusk1tnta hyväksyisi seuma-
24657: saantiin oikeutettu siirtoväkeen kuuluva               van lakiehdotuksen:
24658: 
24659: 
24660:                                          Laki
24661:                lainansaantioikeudesta oman asunnon rakentamista varten.
24662:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24663:                  1 §.
24664:  Jokainen, joka haluaa rakentaa itselleen      naa valtion varoista samoilla ehdoilla ja sa-
24665: Qman asunnon, on oikeutettu saamaan lai-       massa järjestyksessä kuin maanhankintalain
24666:                                    X,6. -   E. Pusa y. m.                             565
24667: 
24668: ja siihen liittyvien lakien mukaan maan-        todistuksia sen ajankohdan indeksiehdon
24669: saantiin oikeutetuille annetaan.                hyväkseen laskien, jolloinka asunto raken-
24670:                                                 netaan ja laina sitä varten otetaan.
24671:                       2 §.
24672:   Siirtoväkeen kuuluva korvausta saanut                           3 §.
24673: henkilö saa käyttää 1 §: ssä tarkoitetun lai-    Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
24674: nan takaisinmaksuun saamiaan korvaus-           meenpanosta annetaan asetuksella.
24675: obligatioita ja n. s. Holding-yhteisön osuus-
24676: 
24677:      Helsingissä 12 p: nä helmikuuta 1950.
24678: 
24679:            E. PU:S&.                   Juho Pyy.                  Toivo Ikonen.
24680: 566
24681: 
24682: X,1. -   La.k. al. N:o 69.
24683: 
24684: 
24685: 
24686: 
24687:                                 Roine y. m. : Ehdotus laiksi asuntolainoista, -takuista ja
24688:                                    -avustuksista annetun lain muuttamisesta.
24689: 
24690: 
24691:                                      E d u s k u n n a ll e.
24692: 
24693:    Huhtikuun 1 p:nä 1949 astui voimaan            riippuu siitä kenen hallussa sellaiset huo-
24694: laki asuntolainoista, -takuista ja avustuk-       neistot ovat. Riittävän varmuuden tässä
24695: sista (224/49). Lain eduskuntakäsittelyn          suhteessa takaa vain se, että sellaiset huo-
24696: vaiheessa jo todettiin, että jos laki hyväk-      neistot ovat joko yhteiskunnan, vähävarais-
24697: sytään siinä muodossa kuin mikä laille hy-        ten itsensä, tai heidän muodostamainsa yh-
24698: väksyttynä tuli ei se tyydytä niitä sosiaa-       teisöjen hallussa. Siitä syystä olisi valtion
24699: lisia ja asuntorakennustuotantoa edistäviä        tuen rajoituttava ainoastaan tämänluontoi-
24700: tavoitteita mitkä laille pitäisi asettaa.         sen asuntotuotannon tukemiseen riittävän
24701:    Eduskunnan hyväksymässä muodossa               tehokkaasti.
24702: ulottuu valtion halpakorkoinen lainoitus ja          Kun halpakorkoisten lainojen anto ulo-
24703: takuut käytännöllisesti katsoen kaikkeen          tetaan niin laajalle kuin nykyisessä laissa
24704: asutuskeskuksissa tapahtuvaan asuntotuo-          on tapahtunut on aina syytä pelätä, että
24705: tantoon. Kun tarkoitukseen vuosittain va-         näitä lainoja käytetään keinottelutarkoi-
24706: rattava määräraha ensisijaisluottoineenkaan       tuksiin. On luonnollista, että keinottelun
24707: ei läheskään vastaa koko kyseessä olevan          esiintymistä pyritään valvonnan avulla eh-
24708: asuntorakennustuotannon        pääomatarvetta     käisemään, mutta huomioon ottaen raken-
24709: ja kun vapailta markkinoilta hankituilla          nusteollisuuden erikoisluontoisuuden ei lä-
24710: varoilla rakennetuissa asunnoissa, lainojen       heskään riittävän tehokasta valvontaa voida
24711: korkeasta korosta johtuen, tulisi olemaan         aikaansaada. Siksi olisi lainan saantimah-
24712: huomattavasti korkeammat vuokrat kuin             dollisuus jo lailla evättävä sellaisilta pii-
24713: valtion tuella rakennetuissa asunnoissa on        reiltä, jotka voivat sitä käyttää keinottelu-
24714: tämä johtanut ilman valtion tukea tapah-          tarkoituksiin.
24715: tuvan rakennustoiminnan huomattavaan                 Epäkohdaksi nykyisessä laissa on osoit-
24716: tyrehtymiseen. Näin on tapahtunut toden-          tautunut myös se, että keskeneräisiin ra-
24717: näköisesti siitä syystä, että rakennuttajat,      kennuksiin ei voida lainaa myöntää. Lakia
24718: jotka eivät saa valtion halpakorkoista lai-       olisikin muutettava tässä suhteessa niin,
24719: naa, lykkäävät rakentamistaan lainojen toi-       että ainakin sellaisille rakennuksille, joita
24720: vossa ainakin tuonnemmaksi tai peruutta-          on alettu rakentaa ennen nyt voimassa
24721: vat koko rakentamisen koska heillä ei ole         olevan lain voimaan tuloa ja ovat jääneet
24722: mahdollisuutta kilpailla toisten heihin va-       kesken rakentamisen, voitaisiin laina myön-
24723: rallisuus- y.m. suhteissa rionastettavien ra-     tää jos ne täyttävät muissa suhteissa laina-
24724: kennuttajien kanssa, jotka ovat saaneet           ehdot. Edelleen pitäisi lakiin sisällyttää
24725: halpakorkoisen lainan.                            mahdollisuus korkoavustusten myöntämi-
24726:    Kun näin on, olisi halpakorkoista lainaa       seen niissä tapauksissa, joissa asumiskus-
24727: varattava ensisijaisesti suurimmassa hä-          tannukset ensisijaisen luoton korkean ko-
24728: dässä olevien asuntotarpeen tyydyttämi-           ron vuoksi muodostuisivat asukkaiden kan-
24729: seksi. Suurin on asunnon puute kiistä-            tokykyyn nähden kohtuuttoman suuriksi.
24730: mättä vähävaraisilla ja pienituloisilla sekä      Ei ole aihetta myöskään omakotitalojen
24731: erikoisesti suuriperheisillä kansalaisilla. Se,   kohdalta olla huomioimatta tontin arvoa
24732: että suuriperheiset ja samalla vähävaraiset       lainaa myönnettäessä. Valtioneuvostolla on
24733: todella saavat käyttöönsä heille tarkoitetut      mahdollisuus valvoa ettei väärinkäytöksiä
24734: asunnot maksukykynsä mukaisilla ehdoilla,         tässä suhteessa pääse tapahtumaan määrää-
24735:                                         X,7. -      Roine y. m.                                 567
24736:  mällä rajat, joiden puitteissa tontin arvo           tua sosiaaliselle linjalle ja olisi sen oltava
24737:  voidaan lainaa myönnettäessä huomioida.              takeena siitä, että valtion tuella rakenne-
24738:  Epävarmuuden tunnetta synnyttää myös se,             tuista asunnoista tulisi sellaisia, joissa vä-
24739:  että nykyisen lain mukaan korko voi vaih-            hävaraisilla, pientuloisilla ja suuriperhei-
24740:  della vaikka vuosittain valtioneuvoston              sillä olisi taloudellisesti mahdollista asua.
24741:  päätösten mukaan. Korko on saatava kiin-             Kysymyksessä olevia lainoja, takuita ja
24742:  teäksi, että jokainen voi rakentamista               avustuksia olisi siis myönnettävä vain alla
24743:  suunnitellessaan jo huomioida koron suu-             esittämässämme lakiehdotuksessa maini-
24744:  ruuden tarvitsematta pelätä sen nousua ja            tuilla ehdoilla.
24745:  asumiskustannusten kallistumista sen joh-               Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24746:  dosta.
24747:    Käsityksemme mukaan pitäisi lain asun-                      että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24748:  tolainoista, -takuista ja avustuksista raken-               van lakiehdotuksen:
24749: 
24750: 
24751:                                              Laki
24752:        asuntolainoista, -takuiSta ja -avustuksista annetun lain            muuttamisesta.
24753:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä maaliskuuta 1949 asunto-
24754:    lainoista, -takuista ja -avustuksista annetun lain (224/49) 1, 2, 4 ja 5 § näin kuulu-
24755:    viksi:
24756:                          1 §.                         set huomioonottaen joko liian suuriksi tai
24757:       Sellaisen yleishyödyllisen asuntoraken-         pieniksi, voidaan sanottuja jakomääriä
24758:    nustoiminnan tukemiseksi, jonka tarkoituk-         valtioneuvoston päätöksellä muuttaa.
24759:    sena on sijainniltaan, pohjaratkaisultaan,
24760:    teknillisiltä rakenteiltaan ja varusteiltaan                           2 §.
24761:    sekä. asumiskustannuksiltaan halpojen ja             Asuntolainan, joka myönnetään kunnille
24762:    sosiaalisesti tarkoituksenmukaisten uusien        vuokratalojen rakentamista varten, suuruus
24763: · ·asuntorakennusten aikaansaaminen asutus-           on enintään 80 sadalta hyväksytyistä ra-
24764:    keskuksissa: myönnetään eduskunnan tarkoi-        kennuskustannuksista.
24765:    tusta varten osoittamista varoista kuoletet-         Asuntolainan, joka myönnetään 1 § : n
24766:    tavia asuntolainoja.                              2 momentissa tarkoitetun kunnan tukeman
24767:       Asuntolainoja voidaan myöntää kunnille         asunto-osakeyhtiötalon rakentamista var-
24768:    vuokratalojen rakentamista varten, asun-          ten, suuruus on enintään 60. sadalta hy-
24769:    non tarpeessa olevien perustamille asunto-        väksytyistä     hankintakustannuksista,   ja
24770:    osakeyhtiöille, kuin myöskin kuntain tuke-        laina saa sen edelle paremmalla etuoikeu-
24771:    milla tämän kaltaisille osakeyhtiöille, sekä      della kiinnitettyjen lainojen kanssa nousta
24772:    yksityisille henkilöille omakoti- ja pienra-      enintään 80 sadalta sanotuista kustannuk-
24773:    kennustoiminnan edistämiseksi niillä edel-        sista.
24774:    lytyksillä ja ehdoilla, kuin tässä laissa sää-       Asuntolainan, joka myönnetään ·1 § :n
24775:    detään ja valtioneuvosto tarkemmin mää-           2 momentissa tarkoitetun muun kuin tämän
24776:    rää.                                              pykälän 2 momentissa mainitun osakeyhtiö-
24777:       Kunakin vuonna· käytettävissä olevista         talon rakentamista varten, suuruus on enin-
24778:    varoista myönnettäköön lainoja seuraa-            tään 50 sadalta hyväksytyistä hankinta-
24779:    vasti: kunnallisten vuokratalojen rakenta-        kustannuksista, ja laina saa sen edelle pa.
24780:    miseen 40 %, edellä 2 momentissa tarkoite-        remmalla etuoikeudella kiinnitettyjen lai-
24781:    tuille kuntain tukemilla asunto-osakeyh-          nojen kanssa nousta enintään 80 sadalta
24782:    tiöille 20 % ja yksityisten asunnontarvitsi-      sanotuista kustamiuksista.
24783:    jain perustamille asunto-osakeyhtiöille 20 %         Asuntolainan, joka myönnetään omakoti-
24784:    sekä omakoti- ja pienrakennustoiminnan            tai pienasuntojen rakentamiseen yksityisille
24785:    edistämiseen 20 %.                                henkilöille, suuruus on enintään 50 sadalta
24786:       Jos edellä mainitut jakoperusteet jossa-       hyväksytyistä rakennuskustannuksista, ja
24787:    kin ryhmässä osoittautuvat laina-anomuk-          laina saa sen edelle paremmalla etuoikeu-
24788: 568                                 X,r. -   Asuntolainat.
24789: 
24790: della kiinnitettyjen lainojen kanssa nousta      kennus on kivestä tai muusta yhtä kestä-
24791: enintään 85 sadalta sanotuista kustannuk-        västä rakennusaineesta, eikä kolmeakym-
24792: sista.                                           mentäviittä vuotta pitemmäksi, jos raken-
24793:    Asuntolainaa omakotitalon rakentamista        nus on vähemmän kestävästä aineesta.
24794: varten voidaan myöntää vain kunnan väli-            Lainojen korko on kiinteä ja valtioneu-
24795: tyksellä ja vastuulla, mistä välitystehtä-       voston määräämän korkokannan mukainen.
24796: västä kunta ei ole oikeutettu saamaan palk-         Lainan saajalle voidaan valtioneuvoston
24797: kiota.                                           päättämin edellytyksin ja ehdoin myöntää
24798:    .Asuntolainaa voidaan poikkeustapauk-         lykkäystä kuoletusmaksujen, korkojen tai
24799: sissa myöntää myös keskeneräisiksi Jaanei-       molempien suorittamisessa enintään viisi
24800: hin rakennuksiin, joihin alkuaan ei ole          vuotta kerrallaan, yhteensä kuitenkin enin-
24801: asuntolainaa anottu, jos ne muissa kohdin        tään viisitoista vuotta. Samoin voidaan
24802: täyttävät lainan ehdot.                          lainan saaja määrävuosina, kuitenkin enin-
24803:    Jos ensisijaista kiinnityslainaa kohtuulli-   tään viitenä vuotena, vapauttaa lainasta
24804: sin hyväksyttävin ehdoin ei voida saada          määrätyn koron suorittamisesta.
24805: vapailta pääomamarkkinoilta, voidaan myös
24806: ensisijainen laina joko osaksi tai kokonaan                          5 §.
24807: myöntää valtion varoista.                           Jos sellaisen lainan, minkä julkisen tar-
24808:    Asuntolainan tai valtion myöntämän            kastuksen alainen rahalaitos on antanut
24809: ensisijaisen lainan asemassa olevan lainan       valtion tämän lain nojalla myöntämän lai-
24810: takaisin maksamisen vakuudeksi on vahvis-        nan edelle, korko on niin korkea, että asu-
24811: tettäva kiinnitys. Kunnan omistamaan             miskustannukset tämän vuoksi muodostu-
24812: vuokra taloon, minkä rakentamista varten         vat suhteettoman suuriksi, voi valtio, asu-
24813: lainaa tämän lain nojalla on myönnetty, ei       miskustannusten alentamiseksi eduskunnan
24814: kiinnitystä ole vaadittava.                      erityisesti tarkoitusta varten osoittaman
24815:                                                  määrärahan puitteissa määräaikana, enin-
24816:                   4 §.                           tään kymmenenä vuotena, suorittaa osan
24817:   Tämän lain nojalla myönnettyjen laino-         tällaisen lainan korosta, kuitenkin enintään
24818: jen kuoletusaikaa ei saa määrätä neljää-         kolme sadalta.
24819: kymmentäviittä vuotta pitemmäksi, jos ra-
24820: 
24821:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
24822: 
24823:         Eino Roine.                  Niilo Nieminen.             Eino T6inio.
24824:         Esa Hietanen.                H. Tauriainen.              Irma Torvi.
24825:         Antto Prunnila.              Toivo Friman.               Elli Stenberg.
24826:         Paa.VIO Leskinen.            J. Mustonen.                Eino Kuja.npä.ä.
24827:         Matti Meriläinen.            V. Puumalainen.             Martti Leskinen.
24828:                                                                                          569
24829: 
24830: X,s.- Lak. al. N:o 70.
24831: 
24832: 
24833: 
24834:                                Kajala y. m.: Ehdotus laiksi asuntorakennustoiminnan
24835:                                   kehittämiseksi myönnettävistä tutkimus- ja j1ilkaisu-
24836:                                   määrärahoista.
24837: 
24838: 
24839:                                      E d u s k u n n a ll e.
24840: 
24841:    Asuinrakennustoiminta tulee lähiaikoina       omakotitalojen tyyppipiirustukset - pitäisi
24842: saamaan niin laajat mittasuhteet, että yk-       myös tarpeellisessa laajuudessa saattaa ra-
24843: sistään väestökeskusten asunnontuotanto          kennuttajien käyttöön ja siten tehokkaalla
24844: nielee vuosittain mahdollisesti yli 15 mil-      tavalla hyödyttämään asunnontuotantoa. ·
24845: jardia markkaa. Myöskin maaseudulla ra-          Erityisen varteenotettavana pidämme sitä
24846: kennetaan edelleen vilkkaasti sekä siirto-       näkökohtaa, että puheenaoleva toiminta pal-
24847: väen että kanta-asukkaiden tarpeiden tyy-        velee koko maan, niin väestökeskusten kuin
24848: dyttämiseksi. Julkisiakin varoja - val-          maaseudunkin, asuinrakennustuotannon tar-
24849: tion ja kuntien - sijoitetaan lähivuosina        peita.
24850: asuinrakennustoimintaan kymmeniä miljar-            Erityistä huomiota selvittelytyössä olisi
24851: deja. Niin asunnon tarpeessa olevien kuin        kiinnitettävä m. m. alueittain rakentamisen
24852: koko yhteiskunnankin kannalta on mitä tär-       edistämiseen, asumistason kohottamiseen,
24853: keintä, että asunnontuotanto saadaan kai-        asumismenojen alentamiseen rakennus- ja
24854: kissa suhteissa mahdollisimman tarkoituk-        hoitokustannuksia vähentä.villä menetel-
24855: senmukaiseksi. Näin vältytään kohtalok-          millä, asunnonhankintamuotojen, kuten
24856: kailta virheiltä ja säästetään sekä yleisiä      omakoti- ja kerrostalolinjan, saattamiseen
24857: että yksityisiä varoja missä se suinkin on       tarkoituksenmukaiseen suhteeseen keske-
24858: mahdollista. Kehittämällä asunnontuotan-         nään, tonttikysymysten selvittämiseen ja
24859: tomenetelmiä saadaan käytettävissä olevilla      lapsiperheiden tarpeita vastaavien asunto-
24860: pääomilla      syntymään     mahdollisimman      tyyppien osuuden lisäämiseen kokonais-
24861: monta kohtuulliset vaatimukset täyttävää         asuntokannassa. Tähänastista asunnontuo-
24862: asuntoa.                                         tantoa on varsinkin asunnontarvitsijain ta-
24863:    Allekirjoittaneiden käsityksen mukaan         holta arvosteltu senvuoksi, että rakennet-
24864: olisi perusteellisen ja pätevän, kaikki rat-     tuja huoneistoja ja huoneita on pidetty
24865: kaisuun vaikuttavat näkökohdat huomioon          perheitten käyttöön liian pieninä, mihin
24866: ottavan tutkimustyön avulla selvitettävä,        rakennustapaan vuokratason korkeus on ol-
24867: miten asuntorakennustoimintaa voitaisiin         lut eräänä keskeisenä syynä. Tätä pulmaa
24868: siten kehittää, että se pitkää ajanjaksoa        harkittaessa on todettu, että meillä on yhä
24869: ajatellen parhaiten tyydyttäisi asunnon-         selvittämättä niinkin olennaiset kysymyk-
24870: tarvitsijain tarpeita ja edistäisi yleistä hy-   set, kuin mitä huoneen suurentaminen
24871: vinvointia. Kun tavoitteet ja suuntaviivat       esim. 10-20 % :lla tai yhden huoneen li-
24872: ovat selvillä, on sopivien menettelytapojen      sääminen huoneistoon vaikuttavat asun-
24873: löytäminen asunto-olojen parantamistyössä        nosta maksettavaan vuokraan. Myös ra-
24874: huomattavasti helpompaa kuin jos toimi-          kennustoiminnan rationalisointi ja standar-
24875: taan umpiniähkäisesti. Allekirjoittaneiden       disointi ovat aloja, joilla saavutettavat tu-
24876: käsityksen mukaan olisi tällainen suuntaa        lokset nähtävästi voivat huomattavasti vai-
24877: antava ja samalla yksityiskohtiinkin ulot-       kuttaa yleiseen elintason nousuun maas-
24878: tuva tutkimus- ja selvittelytyö asunnontuo-      samme. Asuinrakennustoiminnan tutkimis-
24879: tantoon liittyvien sosiaalisten, taloudellis-    ja kehittämistoiminnan työkenttä on erit-
24880: ten ja teknillisten kysymysten ratkaisemi-       täin laaja eikä tässä ole mahdollista esittää
24881: seksi viipymättä saatava aikaan. Selvitte-       kuin joitakin viitteitä ensiarvoisista tutki-
24882: lyjan tulokset - kuten esim. sopivimmat          muskohteista.
24883:                                                                                           72
24884: ·570                         X,s. -    Åsuntoraikennustoiminta.
24885: 
24886:   Jotta sanotunlainen tutkimus- ja julkai-       tuullisuus. On myöskin huomattava, että
24887: sutoiminta vastaisi tehokkuudeltaan ja laa-      monet ehdottamistamme tutkimuksista koi-
24888: dultaan vähimmäistarvetta, olisi tähän tar-      tuvat paitsi asUiitorakennustuotannon, myös
24889: koitukseen mielestämme vuosina 1951-53           muunkin rakennustoiminnan hyväksi.
24890: käytettävä ainakin 15 miljoona!J. markkaa          Edellä olevan perusteella esitämme kun-
24891: vuodessa. Kun mainitun määrärahan suu-           nioittavasti,
24892: TUutta verrataan asuinrakennustuotannon
24893: todennäköisesti vaatimiin investointeihin,                että EdttSkunta hyväksyisi seuma-
24894: havaitaan ehdottamamme määrärahan koh-                  van lakiehdotuksen:
24895: 
24896: 
24897:                                            Laki
24898:           asuntorakennustoiminnan kehittämiseksi myön.nettävistä tutkimus- ja
24899:                                     julkaisumäärära.hoista.
24900:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24901:                     1 §.                         selvittelyyn, erityisesti silmällä pitäen ra-
24902:    Asuntorakennustoiminnan kehittämiseksi        kennus- ja hoitokustannusten alentamista,
24903: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuo-        sekä näiden selvitysten julkaisemiseen.
24904: sina 1951, 1952 ja 1953 kunakin vuotena
24905: vähintään 15 miljoonan markan suuruinen                            2 §.
24906: siirtomääräraha.                                    Tarkemmat määräykset 1 §: ssä tarkoi-
24907:    Edellä 1 momentissa tarkoitettuja määrä-      tettujen määrärahojen käyttämisestä antaa
24908: rahoja käytetään sosiaalisten, taloudellisten    valtioneuvosto.
24909: ja teknillisten asuntotuotantokysymysten
24910: 
24911:        Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
24912: 
24913:               Olavi Kaja.la.                                  Nils Meinander.
24914:               V. J. Sukselainen.                              Hertta Kuusinen-Leino.
24915:               Paavo Leskinen.                                 Arvi Ahm.avaara.
24916:                                    Johannes Virola.tnen.
24917:                                                                                            571
24918: 
24919: X,9. -   Toiv. .&. N:o 258.
24920: 
24921: 
24922: 
24923: 
24924:                                Hiekkala y. m.: Yhtenäisen sosiaalisen ohjelman laatimi-
24925:                                   sesta.
24926: 
24927: 
24928:                                     E d u s k u n n a 11 e.
24929: 
24930:    Sosiaalisen lainsäädännön alalla on           uusia saman suuntaisia lakeja tiedetään
24931: meillä viime aikoina kiirehditty niin no-        ilevan valmisteilla.
24932: peasti, että valtion sosiaalisten menojen on        Ei saata olla erimielisyyttä siitä, että
24933: laskettu vuodesta 1939 kasvaneen markoissa       syystä taikka toisesta avuttomaan asemaan
24934: suunnilleen 400-kertaisiksi, eli rahan arvon     joutuneitä perheitä on yhteiskunnan avus-
24935: laskun huomioon ottaen noin 40-kertaisiksi.      tettava sekä että varsinkin lasten ja nouse-
24936: Vaikkapa otettaisiinkin huomioon sodan ai-       van polven niin aineellisesta kuin henkises-
24937: heuttamat välttämättömät huoltomenojen           täkin hyvinvoinnista on huolehdittava,
24938: lisäykset, merkitsee tällainen kehitys vii-      mutta kaikessa avustustoiminnassa on va-
24939: meisen vuosikymmenen aikana jo kansan-           paissa oloissa lähdettävä siitä, että jokai-
24940: talous- ja yhteiskuntarakenteessa varsin         nen on ennen muuta itse velvollinen huo-
24941: merkittävää muutosta sekä siirtymistä- oma-      lehtimaan omasta ja perheensä toimeentu-
24942: vastaisuudesta yhteiskunnan avun varaan          losta ja että yhteiskunta tulee apuun vain
24943: lukuisissa sellaisissakin tapauksissa, joissa    siellä, missä oma apu ei riitä ja missä to-
24944: vapaasa yhteiskunta- ja talousjärjestel-         della apua tarvitaan. Viime aikoina meillä
24945: mässä yleensä noudatettavien periaatteiden       kuitenkin on oltu perheavustuksissakin oh-
24946: mukaan kansalaisten tulisi selviytyä omin        jautumassa epäilyttävälle ,tuotantopalk-
24947: avuin ja omavastuisesti.                         ldo"-linjalle, joka heikentää kansalaisten
24948:    Sosiaalisia lakeja on meillä laadittu ta-     omavastuisuutta ja yritteliäisyyttä ja jossa
24949: paus tapaukselta ilman. yhtenäistä suunni-       joudutaan ylivoimaisen raskaan välittömän
24950: telmaa ja selvänottoa siitä, mikä niitten to-    ja välillisen verotuksen avulla ottamaan
24951: siasiallinen merkitys sosiaalisessa mielessä     usein sieltäkin, missä mitään ottamista ei
24952: on edes avunsaajille itselleen, miten eri        olisi, ja antamaan sellaisille, jotka todelli-
24953: avustusmuodot jakautuvat eri avunsaaja-          suudessa eivåt yhteiskunnan apua tarvitse.
24954: ryhmien kesken je keneltä niitten kustan-        Vain avunsaajien piiriä rajoittamalla to-
24955: nukset loppujen lopuksi joudutaan peri-          della yhteiskunnan tuen tarpeessa oleviin
24956: mään. Tyyppillisimpänä ja räikeimpänä            voidaan sosiaalista huoltoa toteuttaa tehok-
24957: esimerkkinä tässä suhteessa voidaan mai-         kaasti.
24958: nita lapsilisälaki varallisuudesta ja tuloista      V aitiotaloudessa on hyvin huomattavalta
24959: riippumatta, kaavamaisesti kaikkiin perhei-      osaltaan juuri suunnittelematon, kaavamai-
24960: siin ulottuvana ja aivan mahdottomaksi           nen sekä usein tunteitten ja puoluetaktil-
24961: osoittautuneine       rahoitusjärjestelmineen.   listen laskelmienkin varassa suoritettu so-
24962: Muutenkin nimenomaan perheavustusten             siaalinen lainsäädäntö johtamassa asiat täy-
24963: alalla meillä jo vallitsee täydellinen seka-     delliseen umpikujaan. Valtion talousarvion
24964: sotku summittain ja päällekkäin jaettavine       kautta kulkee jo nyt noin kolmannes kan-
24965: avustuksineen. V erohuojennusten ja muit-        santulosta sen sijaan, että tämä osuus en-
24966: ten epäsuorasti annettavien perheavustus-        nen sotaa oli kuudennes, ja menoarvio on
24967: ten lisäksi jaetaan nykyisin kodinperusta-       tullut jäädytetyksi lakisääteisillä menoilla
24968: mislainoja, äitiysavustuksia - niitäkin va-      niin, että eduskunnan todellinen harkinta-
24969: rallisuudesta ja tuloista riippumatta kai-       oikeus rajoittuu pariinkymmeneen prosent-
24970: kille- lapsilisiä, perhelisiä, perheenasunto-    tiin. Perheavustuslinjan soveltaminen vero-
24971: avustuksia, perheenasuntolainoja y. m., ja       tukseen on vienyt osaltaan siihen, että suo-
24972: 572                              X, 9. -   Sosiaaliobjelma.
24973: 
24974: ritettujen ennakkolaskelmien mukaan ai-         seen tapaan ja ilmeisesti useissa suhteissa
24975: noastaan suunnilleen 35 % vakinaisen vero-      väärään suuntaan jatketaan, suorittaa pe-
24976: lain mukaisista verovelvollisista maksaa        rusteellinen tutkimus nykyisen sosiaalisen
24977: tulo- ja omaisuusveroa, mutta sen sijaan        lainsäädäntömme vaikutuksista tuotanto-
24978: jatkuvasti säilytetään I veroluokkaa, jonka     elämään, yritteliäisyyteen ja kansantalou-
24979: mukaan perheettömät, joilla todellisuudessa     teen sekä järjestelmän sosiaaliseen tehoon
24980: itsellään saattaa olla hyvinkin raskaita        ja sen aiheuttamien rasitusten jakautumi-
24981: huoltovelvollisuuksia, joutuvat maksamaan       sesta eri väestöpiirien osalle.
24982: kohtuuttoman suurta ja epäoikeudenmu-              Edellä sanotun nojalla kunnioittaen eh-
24983: kaista lisäveroa, ,poikamiesveroa", joka so-    dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
24984: tii jo sitä perustuslain säännöstä vastaan,     muksen,
24985: jonka mukaan kaikkien kansalaisten tulee
24986: olla samanarvoisia lain edessä. Edelleen                  että hallitus antaisi asiantuntijain
24987: joutuvat näitä avustuksia maksamaan työ-               kiireellisesti selvitettäväksi nykyisen
24988: kyvyttömät vanhuksetkin, joitten huolto on             sosiaalisen lainsäädäntömme vaiku-
24989: laiminlyöty ja joita verotetaan jopa pie-              tuksen eri kansalaisryhmien toimeen-
24990: nistä eläkkeistäänkin.                                 tuloon ottamalla huomioon sekä eri
24991:    Edellä mainitut räikeät epäkohdat joh-              avunsaajaryhmien todellisen avun-
24992: tuvat siitä, että sosiaalinen tutkimuksemme,           tarpeen että avustuksesta aiheutuvan
24993: jolle oikeuden- ja tarkoituksenmukainen                rasituksen jakautumisen veronmaksa-
24994: sosiaalipolitiikka voitaisiin käytännössä ra-          jien kesken sekä tähän tutkimukseen
24995: kentaa, on aivan puutteellinen nykyaikasen             nojautuen laatisi yhtenäisen sosiaa-
24996: käytännön tarpeita silmällä pitäen, ja että            lisen ohjelman, jossa otetaan vm·-
24997: meillä liian herkästi sosiaalisessa lainsää-           teen vapaan yhteiskunta- ja talous-
24998: dännössäkin seurataan irrallisia ulkolaisia            järjestelmämme luonne sekä kan-
24999: esikuvia, jotka kylläkin f!aattavat sopeutua           santaloutemme kantokyvyn asettamat
25000: asianomaisten maitten sosiaaliseen järjes-             vaatimukset ja joka mahdollisimman
25001: telmään, mutta eivät meidän erikoisiin olo-            tehokkaalla tavalla toteuttaa sosiaa-
25002: suhteisiimme.                                          lisen turvallisuuden ja oikeudenmu-
25003:    Olisi välttämätöntä, ennen kuin sosiaa-             kaisuuden.
25004: lista lainsäädäntöä entiseen umpimähkäi-
25005:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
25006: 
25007:                 Laissi Hiekkala.                              Usko Koski.
25008:                 H. A. Kannisto.                               Kalle Kauppi.
25009:                 Irma Karvikko.                                J. Koivisto.
25010:                 E. A. Turja.                                  Juhani Leppälä.
25011:                 Päiviö Hetemäki.                              Ernst von Born.
25012:                                        Kustaa Tiitu.
25013:                                                                                            573
25014: 
25015: X,1o.- Toiv. al. N:o 259.
25016: 
25017: 
25018: 
25019: 
25020:                                Hakala y. ln.: Selvityksen hankkimisesta. sosiaalipoliittisten
25021:                                  etuisuuksien jakaantumisesta eri yhteiskuntaryhmien ja
25022:                                  erilaisten tulojen saajien kesken.
25023: 
25024: 
25025:                                     E d u s k u n n a ll e.
25026: 
25027:    Maamme on kuluneina vuosina suoritta-         naan toivomuksena lausumalle sosialipoliit-
25028: nut useita suuria sosialipoliittisia uudistuk-   tiselle ohjelmalle. Tämän tutkimuksen tulee
25029: sia, jotka merkitsevät pyrkimystä heikoim-       lähinnä selvittää, miten sosialipoliittiset
25030: massa asemassa olevien kansalaisryhmien          edut tällä hetkellä vaikuttavat erilaisten
25031: elinmahdollisuuksien parantamiseen.        On    yhteiskuntaryhmien ja erilaisella varalli-
25032: selvää, että nämä uudistukset on pyritty         suusasteella olevien yksityistalouteen. Huo-
25033: suorittamaan mahdollisimman tasapuoli-           miota on tällöin kiinnitettävä m. m. maa-
25034: sesti ja jakamaan sekä säädetyt edut että        seudun ja kaupungin, erilaisissa amma-
25035: niistä aiheutuneet taloudelliset rasitukset      teissa olevien, yksityisen ja valtion palve-
25036: oikeudenmukaisesti. Kun kuitenkin viime          luksessa olevien ja myöskin eri ikäryhmien
25037: aikoina on eri tahoilta valitettu epäoikeu-      kesken vallitseviin suhteisiin.
25038: denmukaisuutta milloin mitäkin yhteiskun-           Yllä olevan perusteella ehdotamme kun-
25039: taryhmää kohtaan, eikä saatavissa olevista       nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi,
25040: tilastoista voi käydä selville, miten tehty-     vomuksen,
25041: jen uudistusten todellinen vaikutus jakaan-
25042: tuu ja millä kohdalla todella epäoikeuden-                 että hallitus kiireellisesti antaisi
25043: mukaisuudesta voidaan puhua, on nyt                     selvittää, miten nykyiset sosialipo-
25044: syytä, ennenkuin uusia, suuria uudistuksia              liittiset etuisuudet jakaantuvat eri
25045: toimeenpannaan, suorittaa tutkimus, joka                yhteiskuntaryhmien ja erilaisten tu-
25046: antaa pohjaa ja suuntaa eduskunnan aika-                lojen saajien kesken.
25047:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
25048: 
25049:                  Jaakko Hakala.                               Atte Pakkanen.
25050:                  Johannes Virolainen.                         Jussi Saukkonen.
25051:                  Johannes Wirtanen.                           Usko Koski.
25052:                                          Irma Hamara.
25053: 574
25054: 
25055: X, 11. -   Toiv. al. N: o 260.
25056: 
25057: 
25058: 
25059: 
25060:                                  Puumalainen y. m.: Esityksen antarnisesta työttörnyysva-
25061:                                     kuutuksesta.
25062: 
25063: 
25064:                                      E d u s k u n n a ll e.
25065: 
25066:    Jo lähes puolen vuosisataa on kapitalisti- maassamme olevan niitä, jotka jatkuvasti
25067: selle perustalle rakentuvaa maamme ta- joutuvat kärsimään. työttömyydestä, kym-
25068: louselämää rasittanut aika-ajoin toistuva ta- mentuhatlukuinen määrä. Muistettava li-
25069: louspula ja joukkotyöttömyys. Kapitalis- säksi on, että kapitalismin luonteesta joh-
25070: min luonteesta johtuen ovat pula- ja työttö- tuen työttömyydestä kärsivien lukumäärä
25071: myyskansien väliset ajanjaksot säännölli- tulee meilläkin jatkuvasti lisääntymään niin
25072: sesti lyhentyneet ja työttömien lukumäärä 'kauan, kuin maamme talous- ja yhteis-
25073: lisääntynyt. Vuonna 1930 ja sitä seuran- kuntaelämä rakentuu kapitalistisen tuo-
25074: neilla vuosina esiintyi tämä ilmiö jo vaka- tanto- ja jakelutavan perustalle.
25075: vana yhteiskuntataloudellisena vaarana.         Käsityksemme mukaan ei Suomen kaltai-
25076: Työttömyyden laajoista mittasuhteista joh- sen pienen maan olosuhteissa voida ajatella
25077: tuen syntyi silloin maassamme vakavia yh- työttömyyden torjuntatoimenpiteitä suori-
25078: teiskunnallisia rauhattomuuksia, joista ka- tettavaksi valtion ja kuntien kassoilla koo-
25079: pitalistipiirien organisoima ja johtama La- tuilla verovaroilla. Valtion ja monien kun-
25080: puan liike sekä pulan johdosta pakkohuuto- tien rahataloudellinen tila on jo nyt lähellä
25081: kauppojen ja nälän· kiihoittama Nivalan kestokyvyn loppumisen rajaa. Ei myös-
25082: talonpoikaisliikehtiminen olivat mainitta- kään voitane otaksua, että valtiovalta voisi
25083: vimmat. Viimeaikainen kehitys talouselä- jättää työttömyyden uhrit oman onnensa
25084: mässämme on edelleen lisännyt talouspulan nojaan. V aitiovallan on mielestämme kyet-
25085: vaaraa ja joukkotyöttömyyden määrää. So- tävä löytämlään työttömyysasian hoitamisessa
25086: tien johdosta rappeutunut valtiotaloutemme sellaiset keinot, jotka ensiksikin turvaavat
25087: ja sodista johtuneet muut menetykset ovat jokaiselle kansalaiselle riittävän toimeentu-
25088: kiihoittaneet tätä kehityssuuntaa siinä mää- lon ja toiseksi ovat omiaan kehoittamaan
25089: rin, että työttömyys on muodostunut yh- kapitalisteja huolehtimaan siitä, ettei työt-
25090: teislrnnnassamme pysyväksi, kroonilliseksi tömyyttä ja pulia synny. Sellaisena kei-
25091: ilmiöksi. Tämän tosiasian on todennut mie- nona valtiovallan ja eduskunnan taholta
25092: tinnössään hallituksen asettama n. s. yleis- pidämme sellaisen työttömyysvakuutuksen
25093: ohjelmakomiteakin lausuen m. m., että kau- aikaansaamista, jonka mukaan kapitalisti-
25094:  siluontoisen työttömyyden lisäksi meillä set suurtyönantajat veivoitetaan suoritta-
25095: esiintyy nyt jo rakenteellistakin työttö- maan sitä varten perustettavaan työttö-
25096: myyttä. Viime ja kuluvana vuonnahan on, myysrahastoon niin suuren summan, että
25097: kuten tiedetään, työttömien lukumäärä näin kertyvien varojen avulla kyetään mak-
25098: meillä liikkunut 50,000-100,000 välimailla. samaan jokaiselle ilman omaa sytään työt-
25099: Minkäverran näissä luvuissa on n. s. raken- tömäksi joutuneelle ja hänen perheelleen
25100: teellista työttömyyttä, lienee vaikeata täs- sellainen avustus, millaista edellyttää sinä
25101: mälleen todeta. Ottamalla kuitenkin huo- kautena vallitseva, keskimääräinen palkka-
25102: mioon erään toisen virallisestikin todetun taso.
25103: tekijän, nimittäin väestön vuosittaisen li-
25104: sääntymisen, jonka arvellaan olevan 20,000      Edellä sanottuun nojaten ehdotamme
25105: -25,000, voitanee perustellusti väittää eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25106:                             X,11. -   Pnumalainen y. m.                              575
25107: 
25108:    ettå hallitus kiireellisesti valmis-           joutuneelle keskimääräistä palkkata-
25109:  tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-            soa vastaava työttömyysavustus ja
25110:  tyksen laiksi sellaisesta työttömyys-            varat tähän tarkoitukseen otettaisiin
25111:  vakuutuksesta, jossa taattaisiin jokai--         kapitalistisilta suurtyönantajilta sitä
25112:  selle ilman omaa syytään työttömäksi             varten säädettävän lain nojalla.
25113: Helsingissä 10 p: nä helmikuuta 1950.
25114: 
25115:            V. Puumalainen.                            Eino Kujanpää.
25116:            H. Tauriainen.                             Kaarle E. Renfors.
25117:            Antto Prunnila.                            Toivo I. Sormunen.
25118:            Nestori Nurminen.                          Eino Roine.
25119:            Eino Tainio.                               Niilo Nieminen.
25120:            J. Mustonen.                               Martti Leskinen.
25121:            Matti Meriläinen.                          Hugo Manninen.
25122:  576
25123: 
25124:  X,12. - Toiv. al. N:o 261.
25125: 
25126: 
25127: 
25128: 
25129:                                Aat~a y. m.:  Työnantajain maksuvelvollisuuteen perustu-
25130:                                   van työttömyysvakuutuksen aikaansaamisesta.
25131: 
25132: 
25133:                                     E d u s k u n n a 11 e.
25134: 
25135:     Suomen hallitusmuodon 6 ·§ : n 2 momen-      tunteja, jotka voitaisiin käyttää yhteiskun-
25136:  tissa sanotaan: ,Kansalaisen työvoima on        nalle ja kansantaloudelle tarpeellisten töi-
25137:  valtakunnan erikoisessa suojeluksessa".         den suorittamiseen. Huomattava myös on,
25138:   Tällä hallitusmuodon kohdalla on ilmei-        että työttömiksi joutuneiden ostokyky ale-
25139:  sesti haluttu suojella kansalaisen työvoimaa    nee romahdusmaisesti, mikä vaikuttaa ky-
25140:  mm. riistolta ja väärinkäytöltä. Katsomme       synnän vähenemiseen ja siten kaupan hilje-
25141:  tämän suojelun piiriin sisältyvän myös sen,     nemiseen. Tästä asiantilasta johtuvat seu-
25142:  että jokaiselle kansalaiselle on varattava      raukset ilmenevät melko nopeasti kansan
25143:  tilaisuus työvoimansa käyttämiseen ja siten     talouselämässä. Maataloudessa ja kotimark-
25144:  ansiomahdollisuuksien hankkimiseen.             kinateollisuudessa se huomataan mm. tuot-
25145:     Kansanvaltaisessa valtiossa, jossa kaikki    teiden menekin vähentymisenä ja hintojen
25146:  kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä,    alentumisena. Talouselämä yleensäkin jou-
25147:  on ehdottomasti pyrittävä toteuttamaan          tuu vaikeaan kriisitilaan, mikä pahenee
25148:  yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja        sitä mukaa kuin työttömyyskausi jatkuu.
25149:  huolehtimaan siitä, että jokainen kansalai-     Eräänä seurauksena tästä on myös se, että
25150:  nen voi tuntea elämänsä ja toimeentulonsa       työttömien luku jatkuvasti lisääntyy, mikä
25151:  turvatuksi. Tämä on kansanvallan itsensä-       taasen pahentaa työttömyyden yleisiä seu-
25152:  kin kannalta erittäin tärkeä tehtävä, koska     rauksia. Niin joudutaan loputtomalta näyt-
25153:  sen suorittamatta jättäminen aiheuttaa täy-    tävään pulakierteeseen.
25154:  sin oikeutettua arvostelua ja tyytymättö-          Edellä esitetystä ilmenee, että kansan-
25155:  myyttä, ja koska työttömyyden seuraukset       valtaisen yhteiskunnan eräs kaikkein tär-
25156:  voivat muodostua kansanvallalle ja yhteis-     keimpiä tehtäviä on täystyöllisyyden järjes-
25157:  kunnalle kohtalokkaiksi. Aiheuttaahan työt-    täminen, sekä huolehtiminen siitä, että jo-
25158:  tömyys siitä kärsimään joutuville raskasta     kaisen kansala1sen elämä on taloudellisesti
25159:  huolta ja murhetta ennenkaikkea siitä, mi-     turvattu. Ellei valtakunnassa voida jatku-
25160: ten toimeentulo työttömyysaikana järjes-        vasti täystyöllisyyttä säilyttää, varata kai-
25161: tyy. Tämän ohella tuottaa työttömälle hen-      kille palkkatyön varassa eläville työtä ja
25162: kistä kärsimystä mm. se, että hän saattaa       ansiomahdollisuuksia, niin silloin on valta-
25163: tuntea itsensä ikäänkuin tarpeettomaksi,        kunnan ehdottomana sosiaalisena velvoituk-
25164:  sekä myös se, että hän katsoo - ja täysin      sena pitää huoli siitä, että työttömiksi jou-
25165: oikeutetusti -     joutuneensa ilman omaa       tuneiden kansalaisten toimeentulo on työt-
25166: syytään tällaisen olotilan uhriksi. Jos työt-   tömyysaikana turvattu.
25167: tömänä oleminen venyy pitkäksi, saattaa            Se mitä edellä on ·täystyöllisyyden tur-
25168: asianomainen menettää työtottumustaan ja        vaamisesta ja työttömyydestä sanottu, ei
25169: ammattitaitoaan. Hänen ruumiillinen ja          ole vain teoriaa, sillä todettava on, että
25170: henkinen kuntonsa voi tuona aikana huoles-      eräs aikamme pahimpia yhteiskunnallisia
25171: tuttavasti laskea, joten hän työtä saatuaan     vitsauksia on hyvin usein varsin laajana ja
25172: ei kenties, ei ehkä ainakaan heti, voi työs-    raskaana ilmenevä työttömyys, joka osin
25173: kennellä samalla .teholla kuin aikaisemmin.     johtuu määrätyistä kausiluontoisista syistä,
25174:    Työttömyys aiheuttaa myös vakavia kan-       osin taas niistä rakenteellisista virheelli-
25175: santaloudellisia haittoja ja menetyksiä.        syyksistä, joita talouselämässä on. V alta-
25176: Työttömyyskausina menetetään paljon työ-        kunnan tehtävänä on näin ollen toisaalta
25177:                                    X,12. -   Åattela y.m.                                   5TJ
25178: se, että määrätietoisin ja ratkaisevin toi-     työvoimaa hyväkseen, saavat siitä myös
25179: menpitein poistetaan talouselämässä olevat      voittoa itselleen, joten he yksistään jo tä-
25180: virheet ja siten p~·ritään täystyöllisyyden     män seikan perusteella ovat velvoitetut
25181: toteuttamiseen, ja toisaalta se, että niin      osallistumaan niihin huoltovelvotteisiin,
25182: kauan kuin täystyöllisyyttä ei ole saavu-       joita työntekijäin työvoiman suojelu ja
25183: tettu ja työttömyyttä ilmenee, tehokkain        työttömyydestä johtuva hädän torjunta
25184: sosiaalisin huoltotoimenpitein huolehditaan     aiheuttaa. Huomattava myös on, että työn-
25185: työttömiksi joutuneiden kansalaisten toi-       antajat ovat tuottajina osaltaan vastuussa
25186: meentulon turvaamisesta. Se on tehtävä          niistä virheistä, joita talouselämässä o:Q., ja
25187: ennenkaikkea työttömien itsensä vuoksi,         joista virheistä, kuten edellä on mainittu,
25188: mutta se on tehtävä myös sen vuoksi, että       työttömyyskin osin johtuu. Kun näin on,
25189: kansantalous välttyisi niiltä työttömyyden      niin sekin seikka lisää työnantajain velvol-
25190: yleisluontoisilta seurauksilta, joihin edellä   lisuutta suorittaa työttömyysvakuutuksesta
25191: on viitattu.                                    johtuvat maksut. On siis oikein ja kohtuul-
25192:    Harkitessamme keinoja, joiden avulla         lista järjestää työttömyysvakuutuksesta
25193: työttömiksi joutuneiden toimeentulo olisi       johtuvat maksut työnantajain suoritetta-
25194: työttömyyskautena turvattava, olemme pää-       viksi.
25195:  tyneet siihen, että se tapahtuisi parhaiten       Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
25196: tehokkaan ja oikein järjestetyn työttömyys-     ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
25197:  vakuutuksen avulla. Työttömyysvakuutus         muksen,
25198:  olisi ehdottomaSti niin järjestettävä, että
25199:  palkkatyöntekijät itse eivät joutuisi vakuu-             että hallitus kiireellisesti selvityt-
25200:  tusmaksuja suorittamaan, koska he eivät               täisi työnantajain maksuvelvollisuu-
25201:  ole työttömyyden aiheuttajia, vaan heistä             teen perustuvan työttömyysvakuu-
25202:  voi tulla sen uhreja. Työttömyysvakuutuk-             tuksen toimeenpanoa koskevan kysy-
25203:  sesta johtuvat maksut olisi näin oll~m pan-           myksen, ja selvityksen valmistuttua
25204:  tava työnantajien suoritettaviksi. Työn-              antaisi asiasta esityksen Eduskun-
25205:  antajain maksuvelvollisuutta perustelemme             nalle.
25206:  mm.· sillä, että he käyttäessään työntekijän
25207:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
25208: 
25209:                  Hugo .Aattela..                            Veli Järvinen.
25210:                  Olavi Kaja.la.                             K. Ala.nko.
25211:                  Heikki Simonen.                            E. Raunio.
25212:                  Elli Nurminen.                             Kaisa Hiilelä.
25213: 
25214: 
25215: 
25216: 
25217:                                                                                               73
25218: 578
25219: 
25220: X,1s. -   Toiv. aJ. N:o 262.
25221: 
25222: 
25223: 
25224: 
25225:                                Borg.Sundman y. m.: Lapsilisäjärjestelmän rasitusten hel-
25226:                                    pottamisesta.
25227: 
25228: 
25229:                                     Eduskunnalle.
25230: 
25231:    Lapsilisälakia säädettäessä pyrittiin per-      voitaisiin käyttää verojen alentamiseen, osa
25232: hekustannusten tasaamiseen ja siten tuke-          muiden tärkeiden sosiaalisten tarpeiden
25233: maan niitä koteja, jotka hoitavat kansan           tyydyttämiseen, kuten esim. vanhusten
25234: jälkikasvua. Kuitenkin on jo nykyisen              huoltoon. Samalla on toisaalta otettava
25235: lapsilisäjärjestelmän käytäntöönottamisesta        huomioon, ettei valtion viran- ja toimen-
25236: asti ollut yleisesti tunnettua, ettei tätä ky-     haltijain jo ennen lapsilisäjärjestelmää saa-
25237: symystä silloin saatu ratkaistuksi parhaalla       vuttamia ojkeuksia loukattaisi. Jos taas
25238: mahdollisella ta,valla. Järjestelmän liialli-      lapsilisämaksujen perimisjärjestelmä työn-
25239: nen laajuus, sen rahoittamistapa ja muut           antajilta muutettaisiin vapauttamaHa pien-
25240: epäkohdat sen soveltamisessa ovat toisaalta        työnantajat tästä sekä alentamalla mui-
25241: aiheuttaneet suurta rasitusta valtiontalou-        denkin työnantajien lapsilisämaksuosuutta,
25242: delle ja siten veronmaksajille sekä toi-           mihin olisi jo edellisen, järjestelmän laa-
25243: saalta lisänneet tuotantokustannuksia ja si-       juuden rajoittamisen pohjalla mahdollisuus,
25244: ten painetta hintoihin. Yleisen mielipiteen        olisi tämä omiaan alentamaan tuotantokus-
25245: on ymmärrettävästi ollut vaikea tajuta yh-         tannuksia koituen siten hintojen alentumi-
25246: teiskunnan kustantaman lapsilisän tarve            sen muodossa kaikkien kuluttajien hyväksi.
25247: yksilapsisten perheiden kohdalla, nämä kun         Jos edelleen muutettaisiin lapsilisän suori-
25248: ensimmäisen lapsen syntyessä, sikäli kuin          tustapa kytkemällä se joustavasti esimer-
25249: vanhemmat ovat olleet naimisissa vähin-            kiksi     kodinperustamislainajärjestelmään,
25250: tään 3 vuotta, siirtyvät verotuksessa toi-         asuntojen rakennuslainahankintoihin tai
25251: sesta luokasta kolmanteen ja saavat siten          muuhun sopivaksi katsottuun toimenpitee-
25252: jo yleensä suuremman vähennyksen veroi-            seen, voitaisiin aikaansaada sekä säästöä
25253: hin kuin mitä on yhden lapsilisän määrä            että kasvatuksellista tehokkuutta, jopa
25254: vuodessa. Samoin on vaikea todistaa yh-            asuntotuotannon lisäämistä nuorille pa-
25255: teiskunnan tuen tarve korkeimpien tulo-            reille. Näiden ja monien muiden nyt käyt-
25256: ja omaisuusluokkien kohdalla. Edelleen on          tämättä jääneiden mahdollisuuksien tutki-
25257: työnantajan, nimenomaan pientyönantajan            mista kaivataan.
25258: suoritettava lapsilisämaksu koitunut ras-             Kun lapsilisäjärjestelmään liittyvän ra-
25259: kaaksi taakaksi ja tuotantokustannusten            hoituslain voimassaoloaika päättyy kuluvan
25260: nostajaksi.                                        vuoden lopussa, joudutaan ensi syksynä
25261:    On ilmeistä, että lapsilisää tarvitaan           jokatapauksessa päättämään työnantajan
25262: perhekustannusten oikeudenmukaiseksi ta-           lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta annetun
25263: saamiseksi. Mutta on myös ilmeistä, että           lain mahdollisesta jatkamisesta. Siinä yh-
25264: nykyinen lapsilisäjärjestelmä vaatii kor-          teydessä joudutaan myös ratkaisemaan
25265: jausta. Jos esimerkiksi lapsilisäjärjestel-        suhtautuminen koko lapsilisäjärjestelmään.
25266: män laajuutta supistettaisiin siten, että          Tällaisen järjestelmän uusiminen vaatii pe-
25267: ryhdyttäisiin suorittamaan lapsilisää vasta        rusteellista ja asiantuntevaa tutkimusta,
25268: toisesta lapsesta, tietäisi jo pelkästään tämä     minkä suorittamiseen olisi kiireellisesti ryh-
25269: toimenpide valtion menojen alenemista yli          dyttävä.
25270: 4 miljardilla markalla. Osa tästä säästöstä
25271:                                X,13. -   Borg-Sundmau y. m.                           579
25272: 
25273:   Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme               suuksia järjestelmän parantamiseksi
25274: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,                siten, että yksityisille veronmaksa-
25275:                                                      jille ja maan elinkeinoelämälle koi-
25276:         että hallitus ryhtyisi kiireellisesti        tuvaa rasitusta helpotettaisiin, sekä
25277:       tutkimaan lapsilisäjärjestelmässä il-          antaisi Eduskunnalle tämän tutki-
25278:       menneitä epäkohtia sekä mahdolli-              muksen tulosten mukaisen esityksen.
25279:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
25280: 
25281:                Margit Borg-Sundman.                      Rakel Jalas.
25282:                Irma Hamara.                              Helena Virk.ki.
25283:                                     Kyllikki Pohjala.
25284: 580
25285: 
25286: X, 14. -   Toiv. a.i. N: o 263.
25287: 
25288: 
25289: 
25290: 
25291:                                   Stenberg y. m.: Lapsilisän perimis.estä takaisin suurten
25292:                                      tulojen ja omaisuuksien verotuksessa.
25293: 
25294: 
25295:                                       E d u s k u n n a ll e;
25296: 
25297:    Voimassaolevan lapsilisälain mukaan suo-       taholta tuetaan miljoonatuloja nauttivien
25298: ritetaan valtion varoista lapsilisää jokai-       ja suurten omaisuulksien haltijoiden per-
25299: sesta Suomessa asuvasta lapsesta riippu-          heitä, jotka tätä tukea eivät tarvitse. Sen
25300: matta .huoltajan tulojen ja omaisuuden            sijaan esim. yksin perhettään elättävät les-
25301: määrästä. Sosiaalisten periaatteiden mu-          ket, samoin muut varattomat, tarvitsisivat
25302: kaan tämä ei ole oikein, sillä onhan kiistat-     valtiovallan tukea lapsilleen enemmänkin
25303: tomasti selvää, että suurten tulojen ja           kuin lapsilisälaki myöntää. Tätä epäoikeu-
25304: omaisuuksien omistajilla on taloudelliset         denmukaisuutta voitaisiin hiukan tasoittaa
25305: mahdollisuudet huolehtia lastensa elatuk-         ilman käytännöllisiä vaikeuksia tekemällä
25306: sesta ja kasvattamisesta ilman lapsilisää-        tulo- ja omaisuusverolakiin sellainen muu-
25307: kin. Kun vuoden 1947 valtiopäivillä käsi-         tos, että suurten tulojen ja omaisuuksien
25308: teltiin hallituksen esitystä lapsilisälaiksi,     verotuksen yhteydessä perittäisiin verovel-
25309: todettiin sen :perusteluissa s~kä asiantunti-     vollisen perheelle maksettu lapsilisä takai-
25310: jain lausunnoissa, että tulo- ja omaisuus-        sin.
25311: rajan asettaminen aiheuttaisi suuria käy-            Edellä olevan perusteella ehdotamme
25312: tännöllisiä vaikeuksia ja sen kustannukset        eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25313: tulisivat kalliimmiksi kuin rajoituksen tuot-
25314: tama säästö. Sen vuoksi ei katsottu voita-                   että hallitus antaisi Eduskunnalle
25315: van ottaa lakiin tuloon ja omaisuuteen pe-                esityksen sellaisesta muutoksesta tulo-
25316: perutuvaa rajoittavaa -säännöstä. Kysymyk-                ja omaisuusverolakiin, että suurten
25317: sessä oleva epäkohta ·on kuitenkin herättä-               tulojen ja omaisuuksien verotuksessa
25318: nyt oikeutettua arvostelua, sillä kansan oi-              veron määrään lisättäisiin verovel-
25319: keustaju ei hyväksy sitä, että valtiovallan               vollisen perheelle maksettu lapsilisä.
25320:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
25321: 
25322:                  Elli Stenberg.                                 H. Manninen.
25323:                  Irma. Torvi.                                   Eino Roine.
25324:                  M. .Järvinen.                                  Lauri Myllym.äki.
25325:                  Eino Tainio.                                   Vilhelm Riihinen.
25326:                                                                                                 581
25327: 
25328: X,t5. -    Toiv. al. N:o 264.
25329: 
25330: 
25331: 
25332: 
25333:                                   Aaltoaen y. m.: Työnantajan kieltämisestä katkaisemasta
25334:                                     vakinaiseen palvelttkseen kutsutun asevelvollisen työ-
25335:                                      suhdetta.                             ·
25336: 
25337: 
25338:                                         E d u s k ru n n a 11 e.
25339: 
25340:    Nykyisin voimassa olevassa a:sevelvolU-           pienelllJilliässä maarassa ovat perehtyneet
25341: suuslaissa annetaan asevelvollisille, jQtka          työhön tai aa.rnnattiin, nldssä olivat ennen
25342: valtion, ~unnan tai selirakttnnan viroista           pal~elulkseen astumistaan (f)ääsisivät sihllen
25343: !kutsutaan asevelvollisuuttaan suorittamaan          taka:isin, olisi toivottävaa, että lailla vel-
25344: oikeus säilyttää vimansa ja toimensa ja re-          voitettaisiin työnantaja jatkalllil;an asevel-
25345: servin ib.arjtoituksiin tai ylimääräiseen .palve._   vollisen työsuhdetta vakinaisen palvelusajan
25346: llJkseen työstään !kutsutut säilyttävät a. o.        jälkeen. Monet työnantajat t-osin teklevät
25347: lain mukaan myös oikeutell$a työsuhteen              näin, seuraten valtion ja kuntien viran- ja
25348: jatkamiseen:. Sensijaan ei aseV"elvollisuus-         toimenhaitijoihin nälhden lain velvoittamaa
25349: laki velvoita muita kuin edellä llllainittuja        ja työntekijöihin nähden noudattamaa ta-
25350: työnantajia jatkamaan työsuhdetta vakinai-           paa, mutta eivät kuitenkaan kaikki.
25351: seen palvelukseen ilrntsuttuun w;;evelvolli-            Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
25352: seen nähden, poikkeuksena vain oppisopi-             kunnan päätettävälksi toivomulksen,
25353: muslain alaiset aimmattio~ilaat, joista sää-
25354: detään Olppisopilllluslaissa. Knn kuitenkin                     että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
25355: olisi nuorison ja heidän toimeentulostaan                    toimenpiteisiin     asevelvollisuuslain
25356: tarvittaessa lainsäädäntömme mukaan vas-                     rnuuttam-Meksi siten, että tyonantaja
25357: tuussa olev]en vanhempien, viime kädessä                     kiellettäisiin katkaisemasta vakinai-
25358: myöskin yhteiskunnan edrun mukaista, että                    seen palvelukseen kutsutun asevelvol-
25359: nuoret miehet, jotika jo suuremmassa tai                     lisen tyosuhdetta.
25360:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
25361: 
25362:                   Aimo Aaltonen.                                   Esa Hietanen.
25363:                   J. Mustonen.                                     IrmP. Torvi.
25364:                                            V. Riihinen.
25365: 582
25366: 
25367: X,1o. -   Toiv. al. N:o 265.
25368: 
25369: 
25370: 
25371: 
25372:                                Jalas: Tutkimuksen toimittamisesta nais- ja miestyövoiman
25373:                                   palkkaussuhteista.
25374: 
25375: 
25376:                                    E d u s k u n n a 11 e.
25377: 
25378:   Maassamme on havaittavissa niin hyvin         ylikäytön, joka eräissä tapauksissa, lähinnä
25379: ruumiillisen kuin henkisen työn aloilla huo-    valtion viroissa ja toimissa lähentelee riis-
25380: mattava, naisille epäedullinen suhde nais-      toa.
25381: ja miestyöntekijöiden palkkauksessa, vaikka        Kaikkeen yllä esitettyyn viitaten ehdotan
25382: mainituille työntekijöille samassa työssä       kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
25383: asetetaan samanlaiset pätevyysvaatimukset,      vomuksen,
25384: samoin kuin myös samanlaiset työnsuoritus-
25385: velvollisuudet. Koska maassamme kuitenkin                että hallitus kiireellisesti tutkitut-
25386: on naistyövoimaa ja maa sitä tarvitsee sekä            taisi nais- ja miestyövoiman hyväksi-
25387: aineellisen että henkisen hyvinvoinnin ko-             käyttöön sisältyvän epäoikeudenmu-
25388: hottamiseksi, ei tällainen palkkapolitiikka            kaisen palkkauksen eri työaloilla,
25389: voi olla oikeaan osunut. Se voi jopa johtaa            sekä että tämän tutkimuksen suorit-
25390: työvoiman siirtymiseen muihin maihin.                  tamisessa olisivat tasapuolisesti edus-
25391: Omassa maassa se on omiaan osoittamaan,                tettuina nais- ja miestyöntekijät sa-
25392: että kansamme, joka haluaa kuulua sivis-               moin kuin henkisen ja ruumiillisen
25393: tyskansoihin, sallii työvoiman väärin- ja              työn edustajat.
25394:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
25395: 
25396:                                                                  Rakel Jalas.
25397:                                                                                           583
25398: 
25399: X,t 7. -   Hemst. mot. N: o 266.
25400: 
25401: 
25402: 
25403: 
25404:                                 öhma.'n: Angående arbetsgivares befrianile från skyldig-
25405:                                    heten att erlägga folkpensionspremie för vissa arbets-
25406:                                    tagare.
25407: 
25408: 
25409:                                     T i ll R i k s d a g .e n.
25410: 
25411:     I lagen av deu 22 juli 1948 0m ar-            betsgivare har att erlägga för sin arbetare
25412: ootsgivares barn:bidrags---och folkpensionspre-   att överstiga dennes årliga pension i alla
25413: mie föreskrives att arhetsgivare bör erlägga      de fall där arbetstagaren har en högre
25414: sådan premie moo ferrn mark för etthundra         årslön än 350,000 mark.
25415: marik: eller del därav av hans arhetstagares         Det ovan påpekade kan icke vara herätti- ·
25416: lön. En femtedel av pensionen användes            gat ooh står iclke iheller i någon som helst
25417: såsom arbetsgivarens fo~kpensionspremie på        konformitet med de principer, som lågo till
25418: sätt, som är stadgat uti lagen om folkpen-        grund för !IJremiehetalningen enligt lagen
25419: sionering. Enligt sistnämnda lag uppbäres         om folikpensionering av år 1937. Jag har
25420: emellertid icke någon premie av personer,         icke kunnat utreda om denna omständighet
25421: som icke fyllt 18 år eller som äro äldre          observerats vid utarbetande av lagen om
25422: än 63 år. Denna sistnämnda omständighet           arbetsgivares barnbidrags- och fo~kpensions­
25423: observeras alls icke i förstnämnda lag ·av        premie, men kan knappast tro att så varit
25424: den 22 juli 1948 utan ålägger den, som            fallet. I varje fall synes det mig nödvän-
25425: sagt, arhetsgivarna att oberoende av ar-          digt att lagen rättas och arbetsgivarna icike
25426: betstagarnas ålder erlägga premie enligt          vidare åläggas att betala sådana premier
25427: ferrn procent av deras lön. En femtedel av        tili förmån för sina arbetstagare, av vilka
25428: denna premie går till folkpensionsanstalten,      dessa icke hava något om helst gagn.
25429: men tillgodoräiknas alls i0ke den personens          Jag föreslår därför, att riksdagen ville
25430: konto, för viiken premien hetalas, enär           besluta hemställa,
25431: denna antingen icke ännu har något J.ronto
25432: eller ocikså har hans lkontos tillväxt allara-               att regeringen måtte utarbeta och
25433: dan avslutats, utan fogas till anstaltens                 till riksdagen inkomma med sådant
25434: fond för förhöjning av invaliditets- ocih                 förslag till ändring av lagen om
25435: ålderdomspensioner. Vederbörande arbets-                  arbetsgivares barnbidrags- och folk-
25436: tagare har sålunda ingen SOilll helst nytta               pensionpremie att arbetsgivare icke
25437: av betalningen, men väl betungas a~betsgi­                vidare ålägges erlägga folkpensions-
25438: varen med densamma. Då o.rdinarie ålder-                  premie för arbetstagare, som ännu
25439: domspension t. v. utgår med allenast 3,500                icke fyllt 18 år eller som allaredan
25440: mark i året, kommer den premie en ar-                     överskridit 63 års ålder.
25441:      eHlsingfors den 3 februari 1950.
25442: 
25443:                                                                    0. A. Öhman.
25444: X, 11. -   Toiv. a.I. N: o 266.                                                       Suomtrnnos.
25445: 
25446: 
25447: 
25448: 
25449:                                   6~:         Työ'll,antajan vapauttamisesta suorittamasta kan-
25450:                                      8tinelliltet'1Uiksujå eräiden työntekijäin puolesta.
25451: 
25452: 
25453:                                       E d u s k u n n a ll e.
25454: 
25455:    Työnantajan lapsilisä- ja kansaneläike-          jan työntekijänsä puolesta suoritettava va-
25456: nradtSrttsta heinäkuun 22 päivänä 1948 an-          ikuutttsmakisu tämän vuotuisen ~1älklkeen kai-
25457: netussa laissa säädetään, että t)"Örumtajan         kisaa niissä tapaurkssisa, joi~a: tyÖntekijällä
25458: on sUoritettava tällaista maksua viisi mark-        on 350,000 markkaa smrertrpi vuo-sipa.lkka.
25459: kaa sadalta mal'lkalta tai sen osalta: hänen           Edellä huom:autettu menettely ei voi olla
25460: työntekijänsä saamasta palkasta. Yksi               oikeudenmukainen eikä se myöskään voi mi-
25461: viidesosa våkim1tusJ:zya;lrsusta ikäytetään työn-   tenkään olla sopusoinnussa :trlidan periaat-
25462: antajan kansaneläik'emaksuna kansaneläkkei"         teiden ikanssa, jotka olivat maksun suoritta-
25463: den: maksamisesta annetussa laissa sääde-           misen perUsteena kansanelärokeestä vuonna
25464: tyllä tavalla. Viimeksimainitun lain mu-            1937 annetun lain mttkaan. En ole voinut
25465: kaan ei malksua iktiitenkaan kanneta 18             saada selville, onko tämä seikka huomattu
25466: vuotta nuoremnrilta eikä 63 vuotta van-             laadittaessa lalkia työnantajan lapsilisä- ja
25467: h~ilta        he:ttikilöiltä. Viimeksimainittua     kansanelä;kemaksusta, mutta voin tuskin us-
25468: seikkaa ei ollen1kaan orWta huomioon ensin-         koa asian olleen niin. Joka tapaJUJksessa
25469: mainitussa heinäkuun 22 päivänä 1948                minusta näyttää välttämättömältä, että la-
25470: annetussa laissa, vaan se velvoittaa, niin          kia oikaistaan ja että työnantajia ei enää
25471: kuin sanottu, työnantajat työntekijäin              ve1voiteta suorittaman työntekijäiru:tä hy-
25472: iästä riippumatta suorittamaan maksua               väksi sellaisia vakuntusinalksuja, joista
25473: viiden prosentin mukaan näiden pal-                 näHlä ei ole mi:nikäänlaista hyötyä.
25474: 'ka:sta. Viidesosa tästä maksusta menee                Ehdotan näin ollen eduskunnan hyväk-
25475: kansanelä!kelaitokselle, mutta sillä ei hy-         syttävliiksi toivomuksen,
25476: vitetä sen henkilön tiliä, jonka puolesta
25477: maksu suoritetaan, koska tällä jo'ko ei                        että hall~tus valmistuttaisi ja an-
25478: vielä ole tiliä taikka myös hänen tilinsij,                 tais-i Eduskunnalle ehdotuksen työn-
25479: kasvattaminen on lopetettu, vaan se liite-                  antajan ldpsilis~ jd kansaneläkemak-
25480: tään laitoksen työkyvytt0myys- ja vanhuus-                  swn suorittamista koskevan lain
25481: elä;kkeiden korottamisrahastdon. ·Asianomai-                muuttamiseksi siten, että työnantajaa
25482: sella työntekijällä ei näin ollen ole minikään~­            ei enää velv&itettattsi suorittd;iliaan
25483: laista hyötyä mruksun suorittamisesta, mutta                kansaneläkemaksua sellaisesta työn-
25484: siilä rasitetaan kyllä työnantajaa. K:nn var-               tekijästä, joka ei vielä ole täyttänyt
25485: s1nainen vanhuuseläke toiStaiseksi on vain                . 18 vuotta taikka on jo ylittänyt 63
25486: 3,500 markkaa vuodessa, ylittää työnanta-                   vuoden iän.
25487:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1950.
25488: 
25489:                                                                      C. A. öhman.
25490:                                                                                                585
25491: X,1s. -   Toiv. a.l. N:o 267.
25492: 
25493: 
25494: 
25495: 
25496:                                 lk6D.e11 y. m. : Siirtoviie'fle vuoden 1942 tuloista määrätyn
25497:                                    kansaniliikemaksun perimisen järjestelystä.
25498: 
25499: 
25500:                                     ~ d l'l' s k u n n å ll e.
25501: 
25502:    Kansaneläkelain mukaan vakuutettu hen-         rattain vaatimattomia, joten niiden alene-
25503: kilö, jona on ollut asunto ja kotipaikka          minen ei ainakaan vielä ma:rik!kamääriiisesti
25504: lttovutetulla alueella, oli vapautettu vakuu~     suuria merkitse. Useimmiten lienee nyt
25505: tttsmaksun suorittamisesta vuosien 193~           mainituissa tapauksissa eläkkeen vähennys
25506: 41 ja 1943-44 tuloista. Naiil myönnetty           prosenteissakin vähäinen, nnitta · poikkeus-
25507: vapaut'tls vakuutusmaksuista ei vaikuta           tapauksessa. se voi olla· huomattava,· j6pa
25508: vaJmntetun eläkkeel':t. määrään samalla ta-       voidaan eläke menettää kokonaankin.
25509: valla alentavasti kuin valrnutuamaksun Ia:i-        Kun kansaneläkkeen pienenetninen jdpa
25510: minlyömineil säännöHisissä oloissa.               kokonaan menettäminenkin kohdistuu vai-
25511:     Sodan: ja poikkeuksellisten olojen joh-       keimmissa taloudellisissa oloissa elävään
25512: dosta tapahtuneista kansan:eläkemaksu.ista        kansanosaan, olisi tämä epäkohta pyrittä.va
25513: vapauttamisista tekee vuosi 1942 poikkeuk-        poistamaan. Asian korjaaminen ei mer-
25514: sen. Sanottuna vttotena saatujen tulojen          kinne kansaneläkelaitokselle taloudellisesti
25515: perusteella on myös siirt6väelle asetettu         kovinkaan paljon. Asianomainen merkintä
25516: säännönmukaiset . vakuutusmaksut. Tämä            kyseeilisten siirtolaisten kortteihin aiheut-
25517: yhden vuoden aikana tapahtunut poikkea-           taa tietenkin melkoisen lisätyön. To1saalta
25518: minen vaknutttsmaksuista vapauttamisesta          on huomattava, ettei kansaneläkelaitoksella
25519: on johtanut siihen, että noin 70,000 siirto-      ole aihetta hankkia eläkkeennauttijoiden
25520: väkeen kuuluvalta vakuutetulta on, kansan-        enempää kuin muidenkaan joukkoon sen
25521: eläkelaitoksen ilmoituksen mukaan, jäänyt         toimintaa aihe~llisesti arvostelevia kansa-
25522: sanottu vakuutusmaksu suorittamatta. Suu-         laisia.
25523: relta osalta tämä lienee johtunut huomaa-            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
25524:  mattmnuudesta, . joskin myös osalta· talou-      kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
25525: dellisista syistä. "Tämä vakuutusmaksun           toivomuksen,
25526: maksamatta jääminen merkitsee nyt sitä,
25527: että kaikilta tällaisilta vakuutetuilta piene-                että hallitus valmistuttaisi ja an-
25528: nee myönnettävän eläkkeen määrä myös                       taisi Eduskunnalle esityksen sellai-
25529:  munitakin osalta kuin siltä, mikä muodos-                 sista muutoksista kansaneläkelakiin,
25530:  tuu vakuutusmaksuista. Kansaneläkelain                    .ettei siirtoväelle vuoden 1942 tuloista
25531: mukaan nimittäin, jos vallmutusmaksun suo.                 määrätyn kansaneläkemaksun maksa-
25532:  rittamisessa on tapahtunut Iaiminlyöntiä                   matta jääminen aiheuttaisi asian-
25533:  ennen eläkkeen myöntämistä, vähennetään                   omaisille kansaneläkkeen ·vähene-
25534:  myös eläkkeen täydennysosaa.                               mistä.
25535:     Kansaneläkkeethän ovat toistaiseksi ver-
25536:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
25537: 
25538:           Toivo Ikonen.              E. Pusa.                        Erkiki Paavolainen.
25539: 
25540: 
25541: 
25542: 
25543:                                                                                                  74
25544: 586
25545: 
25546: X,l9. -   Toiv. al. N:o 268.
25547: 
25548: 
25549: 
25550: 
25551:                                Stenberg y. m.: Valtion tukeman kunnallisen asuntotuo-
25552:                                   tannon kehittämisestä.
25553: 
25554: 
25555:                                     E d u s k u n n a ll e.
25556: 
25557:    Kun eduskunta viime valtiopäivillä hy-       vain harvoilla välttämättömässä asunnon-
25558: väksyi lain huoneenvuokrien säännöstelystä,     tarpeessa olevista on mahdollisuus asunto-
25559: tuli asuntotilanne maamme kaupungeissa          osakkeen ostoon tai omakotitalon rakenta-
25560: ja kauppaloissa entistä vaikeammaksi, sillä     miseen. Kuil vuokratalojen . suhteen on
25561: uusi laki laajensi vuokranantajien oikeutta     omistajilla vapaat kädet asukkaiden valin-
25562: vuokrasopimusten irtisanomiseen. Jo nyt         taan, ei vuokralautakunnilla ole mahdolli-
25563: on asunnontarvitsijoita maassamme Vuokra-       suutta asuntojen osoittamiseen Arava-
25564: laisten Keskusliiton antamien tietojen mu-      taloista. Elpyvä rakennustuotanto ei siis
25565: kaan noin 74,000, mikä käsittäisi yli           koidu ainakaan välittömästi asuntopulasta
25566: 200,000 henkeä. Viime vuoden kolmannen          pahimmin 'kärsineiden hyväksi. Senvuoksi
25567: neljänneksen lopussa, josta viralliset tiedot   olisi valtiovallan huolehdittava siitä, että
25568: on käytettävissä, oli häädön vuoksi asun-       kunnallista asuntotuotantoa valtion tuke-
25569: nottomaksi joutuneita 1,586 vuokralaista        mana kiireellisesti laaj.ennettaisiin ja nämä
25570: eli keskimäärin noin 5,000 henkeä. On           asunnot varattaisiin vuokralautakuntien
25571: selvää, että uuden lain säännösten voi-         välitettäviksi.
25572: maansultua tulee häätöjen lukumäärä enti-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
25573: sestään lisääntymään, ellei valtiovallan        eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25574: taholta aseteta sille sulkua, mitä toimen-
25575: pidettä vuokralaisten keskuudessa odote-                   että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25576: taan. Mutta jo tilanteen nykyisessä vai-                valtion tukeman kunnallisen asunto-
25577: heessa kaivataan valtiovallan toimenpiteitä             tuotannon riittävän laajaan kehittä-
25578: myös asuntojen hankkimiseksi varattomille               miseen ja että täten valmistuneet
25579: asunnontarvitsijoille.                                  asunnot varattaisiin vuokralautakun-
25580:    Heikoimmassa taloudellisessa asemassa                tien kautta heikossa taloudellisessa
25581: olevien perheiden asunnonsaannin suhteen                asemassa ja kipeimmässä asunnon-
25582: on tilanne erikoisen synkkä senvuoksi, että             tarpeessa oleville.
25583:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
25584: 
25585:                 Elli Stenberg.                                Lauri Myllymä;ki.
25586:                 Eino Roine.                                   Hugo Manninen.
25587:                 Eino Tainio.                                  Vilhelm Riihinen.
25588:                                          Irma Torvi.
25589:                                                                                          587
25590: X,2o. -   Toiv. aJ.. N:o 269.
25591: 
25592: 
25593: 
25594: 
25595:                                 Turkka y. m.: Toimenpiteistä asuntotalojen rakentamiseksi
25596:                                    valtion virkamiehille asuntopulasta kärsiviin asutuskes-
25597:                                    kuksiin.
25598: 
25599: 
25600:                                     E d u s k u n n a ll e.
25601: 
25602:    Asuntojen puute on ollut sodanjälkeisen          Viran- ja toimenhaltijain asunnonsaanti-
25603: ajan vaikeampia pulmia, ja tämän puut-           vaikeuksia helpottaakseen eräät suuret val-
25604: teen poistaminen on eräs tärkeimpiä tehtä-       tion laitokset kuten valtion rautatiet, puo-
25605: Yiämme normaaleihin olosuhteisiin pyrit-         lustuslaitos ja valtion metallitehtaat ovat-
25606: täessä. V aitiovallan taholta on kuluneena       kin jo rakentaneet asuntoja. Suurehkoissa
25607: vuonna kiinnitetty asiaan vakavaa huo-           asutuskeskuksissa on kuitenkin useita pie-
25608: miota, ja yleisellä tyydytyksellä onkin to-      niä virastoja, joiden virkamiehiä samoin-
25609: dettu ne toimenpiteet, joihin asunnontuo-        kuin paikkakunnalla toimivia yksityisiä
25610: tannon kohottamiseksi on ryhdytty.               virkamiehiä mainittu rakennustoiminta ei
25611:    Asuntokysymys on laajakantoinen kos-          lainkaan hyödytä. Asuntopula puristaa
25612: kiessaan kaikkia kansalaispiirejä, ja niin       myös heitä, ja nimenomaan moniin pieniin
25613: ollen lähinnä valtiovallankin kannalta kat-      virastoihin on vaikea saada uusia virka-
25614: soen ongelma, joka on ratkaistava yleistä        miehiä asuntojen puutteen takia. Toivot-
25615: hyötyä ja yleensä elintason kohottamista         tavaa on, että kiinnitettäisiin vakavaa huo-
25616: silmälläpitäen. On kuitenkin hauomattava,       miota asuntotalojen rakentamiseen myös
25617: että 'asunnontuotannon edistäminen on           näitä virkamieryhmiä varten ja että varat-
25618: eräissä suhteissa valtiolle välittömästikin      taisiin riittävä määräraha tähän tarkoi-
25619: tärkeätä, vieläpä välttämätöntäkin.             tukseen.
25620:    Asuntopula on ankarin asuntokeskuk-              Käytännössä olisi mainitunlaisten asunto-
25621: sissa, ja kun valtion viran ja toimen haiti-    talojen rakentaminen toteutettavissa siten,
25622: joista valtaosa toimii ja asuu niissä, kärsi-   että rakennushallitus ottaisi sen huolekseen.
25623: vät he siitä aivan erityisesti. Tilanne on       Sitä helpittaisi se, että rakennushallituk-
25624: edelleenkin niin vaikea, että olletikaan per-   sessa on valmiita asuntorakennustyyppi-
25625: heelliset virkamiehet eivät voi ajatellakaan    suunnitelmia kustannuslaskelmineen, joita
25626: virkojen tai toimien hakemista nykyisen         voitaisiin käyttää.
25627: asuinpaikkakuntansa ulkopuolelta, koska             Erityisen vaikea on virkamiesten asunto-
25628: asunnon saanti uudella paikkakunnalla on        tilanne Oulun ja Kemin kaupungeissa.
25629: epävarmaa ja monesti mahdotontakin.              Oulu on maamme eniten pommituksista kär-
25630: Tästä koituu myös valtiolle välitöntä va-       sinyt kaupunki. Oulun ankarasta asunto-
25631: hinkoa, kun virkoihin tai toimiin ei voida       pulasta on todisteena myös se, että läänin
25632: nimittää niin päteviä henkilöitä kuin muu-      maaherra on tehnyt rakennushallitukselle
25633: ten olisi mahdollista. On myös lukuisia ta-     esityksen asuintalon rakentamiseksi kau,
25634: pauksia, joissa virkoja tai toimia on asunto-   pungissa toimivia valtion virkamiehiä var-
25635: pulan takia täytynyt täyttää epäpäevillä        ten. Kemissä taas oli jo ennen sotaa puute
25636: voimilla, joita on ollut kyseisellä paikka-     asunnoista, ja tilanne on siellä sitte:nuhin
25637: kunnalla saatavissa. Erityisen vaikeassa        yhä pahentunut. On myös huomattava,
25638: asemassa ovat nykyään ne viran- ja toi-         että virkamiesten lukumäärä on Kemissä
25639: menhaltijat, joiden on määräyksestä siir-       ik:asvanut suhteellisesti enemmän ikJUin mo-
25640: ryttävä paikkakunnalta toiselle. Tällöin ei     nissa muissa asutuskeskuksissa.
25641: asianomaisella ole asunnon puutteessa              Yksityiset työnantajat ovat jo aikoja sit-
25642: muuta mahdollisuutta kuin erota valtion         ten kiinnittäneet vakavaa huomiota tähän
25643:  palveluksesta, mitä on tapahtunutkin.          työntekijöidensä sosiaalisen huollon puoleen
25644: 588                                X,2o. -   Virkamiesasl1lltllot.
25645: 
25646: rakentamalla heitä varten asuntoja ja saa-                    että hallitus ryhtyisi viipymiittii
25647: neet sillä tavoin itselleen ensiluokkaista työ-            sellaisiin kiireellisiin toimenpiteisiin,
25648: voimaa. Valtio on tällä alalla jäänyt pa-                  että valtion virkamiehiä varten ra-
25649: hasti jälkeen, vaikka tuntuisi ilmeiseltä,                 kennettaisiin valtion varm"lla asunto-
25650: että juuri sen tulisi olla esimerkkinä mah-                taloja niihin asutuskeskuksiin, joissa
25651: dollisimman suurta voittoa tavoitteleville                 asuntopula on suurin, sekä että en-
25652: yksityisyrittäjille.                                       simmäiset sanotunlaiset talot raken-
25653:   Edellä olevaan viitaten esitänune edus-                  nettaisiin Oulun ja Kemin kaupun-
25654: kunnan päätettäväksi toivomuksen,                          kei"hin.
25655:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
25656: 
25657:               Arvi Turkka.                                      Vilho Väyrynen.
25658:               H. A. Kanisto.                                    Erkki Koivisto.
25659:               Arvi Ahma.va.ara..                                lieikki Hykkäälä.
25660:               Urho Kulova.a.ra..                                Heikki Simonen.
25661:                                         Lennart Helja.s.
25662:                                                                                                      589
25663: 
25664: X,21. -   Toiv. aJ. N:o 270.
25665: 
25666: 
25667: 
25668: 
25669:                                   E. Kpi'riato -y. m.: Määrärahasta halpakorkoisiksi lainoiksi
25670:                                         valtion ·viran tai toimen haltijain omakotien rahoitta-
25671:                                         miseen.
25672: 
25673: 
25674:                                          E d u s k u n n a ll e.
25675: 
25676:    Maassamme vallitseva asuntopula vaikeut-             Yksistään Arava-lainoitruksen avuHa eivät
25677: taa suuresti rmyös valtion viran- ja toimen-          huonrosti pa1Jkatut virkamiehet tai toimen"
25678: haltijain asemaa ja viranhoitoa. Säännölli-           haltijat kylkene perheilleen saamaan omaa
25679: sessä valtion toimessa olevan olisi y;leensä          asuntoa. Sen v:uoksi tarvittaisiin Arava-
25680: voitava asua verrattain lähellä toimipaik-            lainan lisälksi esim. 40% rakennuslrustan-
25681: !kaansa. Sen vuoksi esim. rautateiden ja              rnuksista valtion halprukorkoista lainaa, joka
25682: puolustuslaitoksen palvelruksessa olevine on          määräaikana paLkanmaksun yhteydessä voi-
25683: yleensä 'PYritty rakentamaan virka-asunn.ot.          taisiin periä takaisin. Puuttuvan erän !kus-
25684: Erittäin suuri rpuut·e asunnoista on pQISti-          tannuksista viran- tai toimenhaltijat mo-
25685: ja rlennätinlaitoksen pahrreluik:Siessa olevilla,     nissa tapau!ksissa suorittaisivat omalla työl-
25686: !koulujen opettajilla j. n. e. Monissa trup&uk-       lää.n.
25687: sissa viran- ja toilmenhaltijat olisivat haluk-         Edellä lausutun pe11usteella esitäJnme ~un­
25688: kaita rakentamaan o.rnaJkodin; jossa, heillä          nioittaen redus~unnan h.yväksyttäväbi tQi-
25689: olisi asunto vielä elälkeiässäkin, jros heillä        vomuksen,
25690: siihen olisi maihdollisuutta. Kuluvan v:oo-
25691: den tulo- ja menQarviossa onkin rautateiden                        että hallitus ottaisi   e~    ~fl.
25692: palvelu~~;t oleville varattu pieni määrä-                      tulo- ja menQO!'I"''.lioe$ityk$een ~ä­
25693: r~ha omakotien · ;rakentamiseen. Tä.tä toi-                    rrihan käytettäväks.i Ar:av:a-lainan li-
25694: mintaa olisi edell#en j~;ttlrettava ja ltta.jen-               sitk$i, halpalwrkoiJsina lamoi't'l4 vaJ,..
25695: nettava se !koskemaan myös ~ta viran.- ja                      tion viran tai toimen haltijain oma-
25696: toimenhaltijaryhmiä lkäsittäviijmi.                            kotien rahoittamiseen.
25697:     Helsingissä 13 päivänä belm.ilku:l]ta 1950.
25698: 
25699:                   :Jl;rkki ;Koivisto.
25700: 590
25701: 
25702: X,22.- Toiv. al. N:o 271.
25703: 
25704: 
25705: 
25706: 
25707:                               Turkka y. m.: Toimenpiteistä kerrostalon rakentamiseksi
25708:                                 rautatieläisten asunnoiksi Ouluun.
25709: 
25710: 
25711:                                    E d u s k u n n a ll e.
25712: 
25713:    Yleensähän lienee tunnettua, että Oulun valmistuneeseen (kolmanteen) rautatieläis-
25714: kaupunki kärsi sodanaikaisista ilmapommi- asuntotaloon oli asunnonhalkijoita yksinomai-
25715: tuksista ja niiden aiheuttamista tulipaloista sesti koneosastolta 65, ja liikenneosastolta
25716: suhteellisesti raskaimmin kuin mikään muu 78 perhettä. Tähän tulevat lisäksi Oulussa
25717: maamme kaupunki. Kokonaisia kortteleita asuvien muiden rautatieosastojen (varasto-,
25718: autioitui. Täydelleen tuhoutui 192 taloa, talous- ja rataosastot) asunnontarvitsijat.
25719: ja osittain vaurioituneita taloja oli kymme- Rautatiehallituksen annettua viime kulu-
25720: nittäin. Tuhoutuneissa taloissa oli 484 neen joulukuun 30 päivänä uudet määrä-
25721: asuinhuoneistoa, ja ottaen huomioon ali- ykset uusien, vastaedes valmistuvien asun-
25722:  vuokralaiset, on laskettu pommituksessa totalojen asuntojen varaamisesta myös ensi-
25723: menneen noin 700 huonekunnan asunnot. sijaisessa työtärkeysasemassa oleville työn-
25724: Kun näitä menetyksiä ei ole saatu kuin tekijöille päävarikkopaikoilla (m. m. Oulu)
25725: vain pieneltä osalta jälleenrakennetuiksi, 20 %:n osaisesti on anojien lukumäärä tä-
25726: ja kun kaupungin väestölisä on sotien jäl- män jälkeen huomattavasti noussut. Näissä
25727: keen ollut suhteellisesti varsin rohkea, on puitteissa on ensisijaisten anojien luku-
25728: asuntotilanne kaupungissa edelleenkin san- määrä tällä hetkellä laajentunut ja arvioi-
25729: gen vaikea, suorastaan sietämätön. Oulun tava 150-200. rautatieläisperheeksi.
25730:  vuokralautakunnalta saadun tiedon mu-          Aikaisemmin valmistuneet asuntotalot 72
25731: kaan on asunnon tarvitsijoita itse kau- asuntoineen eivät ole tilannetta - kokonais-
25732: pungissa puolisentoistatuhatta perhettä. Tä- näkökohdallisesti huomioiden sanottavasti
25733: hän lukuun ei vielä sisälly lapsettomien lieventäneet, koska näihin jouduttiin si-
25734: perheiden ja yksityisten henkilöiden asun- joittamaan puretuista parakeista perheitä,
25735: nontarve, jota vuokralautakunta ei voi edes ja samaten tarvittaessa huonetilaa Ouluun
25736: ajatellakaan tyydyttää.                       valmistuvalle rautatieläispoliklinikalle siir-
25737:    Kun tilanne on näin vakava ja lohdu- rettiin eräästä kivirakennuksesta perheitä
25738: ton, on valtion tehokas tuki jälleenraken- viimeksi rakennettuun uuteen asuntotaloon.
25739: nustyössä välttämätön. Tällöin on valtio-       Kuvatut näkökohdat huomioon ottaen eh-
25740: vallan lähinnä ajateltava sitä väestönosaa, dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25741: joka on suoranaisessa työsuhteessa siihen. vomuksen,
25742: Tämä koskee lähinnä rautatieläisiä, joilla
25743: suurelta osalta on määrätty työnantaja-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
25744: laitoksensa taholta asumisvelvollisuus työ-          toimenpiteisiin uuden kerrostalon ra-
25745: pakkakunnallaan. Rautatieläiskunnan asun-            kentamiseksi rautatieläisten asunto-
25746: nontarvitsijoiden asema Oulussa onkin hy-            tarkoitusta varten Oulun kaupun-
25747: vin synkkä, ja heitä on paljon. Viimeksi             kiin.
25748:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
25749: 
25750:                 Arvi Turkka.                                 Hugo Aattela.
25751:                 Arvi Ahmavaara.                              Vilho Väyrynen.
25752:                 H. A. Kannisto.                              Heikki Simonen.
25753:                                                                                            591
25754: 
25755: X,23. -   Toiv. al. N:o 272.
25756: 
25757: 
25758: 
25759: 
25760:                                Hykkäälä y. m.: Vanhainkotien rakentamisesta asutuskes-
25761:                                    kuksiin kansaneläkelaitoksen toimenpitein.
25762: 
25763: 
25764:                                      E d u s k u n n a 11 e.
25765: 
25766:    V.aJ.tiovallan tuoo turvin on jo ryhdytty      Valllhainkoteja, JOISSa kansalaiset saisivat
25767: asuntojen puutetta poistamaan ja odotet-          halpaa vuokraa vastaan viettää vanhuu-
25768: tavissa onkin, että tilanne tässä suhteessa       tensa päivät.
25769: ellillen pitkää helpottuukin. Mutta vanhus-          Kansaneläkelaitos, joika on perustettu
25770: ten osalta tilanne jää !kuitenkin vaikeaksi,      turvaamaan vanhuuden päivät, voisi ulot-
25771: koska rnämä pienillä eläketuloillaan ja           taa toimintansa niin, että se ryhtyisi ra-
25772: vailla täyttä työkykyä eivät kykene mak-          hoittamaaln valllhainkoteja asutuskeskuksiin,
25773: samaan yhä kohoavia vuokria. Erikoisen            joissa asuntopula on pahin, sekä myös niin,
25774: tukalassa asemassa ovat sellaiset vanhuk-         että se ryhtyisi lainoituksin tukemaan kun-
25775: set, jotka ovat asuneet työnantajiensa            tien ja yksityistenkin vanhainkotien raken-
25776: omistamissa huoneistoissa ja jotka eläk-          nustoimirntaa. Karnsallleläkelaitoksen tar-
25777: keelle siirtyessään ja työsuhteen näirn ikat-     koitusperien mukaista on, että se sijoittaisi
25778: iketessa joutuvat luopumaan asunnoistaan,         keräämänsä varat myöskin tällä tavalla
25779: koska voimassa olevan huoneenvuokralain           v'anhusten hyväksi.
25780: mukruan erääiDä irtisanomisen perusteena             Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
25781: on juuri työsuhteen katkeaminen.                  kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25782:     Sairaita vanhuksia vartoo on jo jok-
25783: seenkin jokaisoon kuntaan perustettu ikun-                  että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
25784:  naJ.liskoteja, mutta kaikki pirteät ja kohta-           siin kansaneläkelaitoksen velvoitta-
25785: laisen terveinä säilyneet eivät kuitenkaan               miseksi rakentamaan vanhainkoteja
25786:  ole halukkaita sijoittumaan llläihirn, vaan             asutuskeskuksiin ja lainoituksin tu-
25787: heitä varten olisi raikenoottava erikoisia               kemaan niitten rakentamista.
25788:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta· 1950.
25789: 
25790:                  Heikki Hyikkäälä.                             Jalmari Linna.
25791:                  Toivo Pyörtänö.                               Eino Raunio.
25792:                  Yrjö Helenius.                                Valfrid Eskola.
25793:                  Artturi Koskinen.                             Veli Järvinen.
25794:                  Arvo Sävelä.                                  Valto Käkelä.
25795: 592
25796: 
25797: •x,24. -Toiv. al. N:o 273.
25798: 
25799: 
25800: 
25801:                                 Pyy y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon
25802:                                   Leppävaarassa sijaitsevan Kannaksen ammattikouluko-
25803:                                   din asuntotalon rakentamista varten.
25804: 
25805: 
25806:                                      E d u s k u n n a ll e.
25807: 
25808:    Vuoden 1945 alussa saatiin Karjalan            heuttaisi rakentamattomuus, että koulu-
25809: kannaksella toimii).ut Kann~J,ksen ammatti-       kodin oppilasmäärä tulisi supistaa 40, ellei
25810: koulukoti sijoitetuksi Leppävaaraan Mäk-          asuntolaa rakenneta. Tällainen koulukodin
25811: kylän virkataloon. Tämän maamiP.e ainoan          toiminnan supistaminen olisi erittäin vali-
25812: aiJllll~ttikoulukodin   jälleenrakennustyössij,   tettavaa, jota päinvastoin pitäisi laajentaa
25813: OIJ päästy lupaavaan alkuun. Maatalous-           normaalimäärään. Valtion sosiaalisen huol-
25814: puolen rakennukset on voitu saada kuntoon.        lon varaan on joutunut tuhansia sotaorpoja,
25815: Tiilinen saunarakennus valmistunut ka~i           joista tyttölasten . ammattiopetus myöskin
25816: vuotta sitten, virkatalon päärakennus kun-        tuljsi saattaa siihen normaaliin mihin mai-
25817: nostettu, johon on voitu sijoittaa 16 oppi-       nitulla koululla on tarkoitus pyrkiä. Lasten
25818: lasta, osa laitoksen henkilökuntaa ja kanslia.    ammattiopetuksen nykyisestään tehostami-
25819: V. 1949 oli tulo- ja menoarviossa määrä-          seksi eduskunta . 30. 11. 1948 päätti halli-
25820: raha asuinrakennusta varten, johon voi-           tukseUe antaa toivomuksen. Sen on lisäksi
25821: daan sijoittaa 24 oppilasta ja muutamia           mainittava, että huolto-ohjelmakomitea si-
25822: toimihenkilöitä. Uudisrakennus oli vuoden         joitti ammattikoulukodin jälleenrakentami-
25823: vaihteessa harjannostovaiheessa. Kouluko-         sen kiireellisyysluokkaan sosiaalisen huollon
25824: din normaalioppilasmäärä on laskettu 120          edelleen kehittämisessä, Mutta jotta vältet-
25825: tarkoituksena normaaliopetuksen saajiksi          täisiin ikävä taikaisku ammatti~oulukodin
25826: 80 poik,a- ja 40 tyttöoppilasta. Tällä kertaa     toiminnassa, olisi otettava ikuJ'!lvan vuoden
25827: 70 poikaoppilast;:t. Saad:pn tiedon :pmkaan       menoarvioon 16 milj. markan määräraha
25828: 54 orpoa, joista 23 sotaorpoa ja 10 täys-         p. o. ammattikoulun asuntolarakennuksen
25829: orpoa, ja oppilaista 61 siirtoväkeen ik.uu-       rakentamiseen.
25830: luvaa. Suurin osa oppilaista ja osa henkilö-         Edellä · esitettyyn viitaten ehdotamme
25831: kuntaa asuu parakeissa jotka on pystytetty        kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
25832: kesällä 1945, silloinkin ne oli vanhoja           vomuksen, '
25833: muualta siirrettyjä, Voidaan asettaa ky-
25834: seenalaiseksi onko ;qe sopivia asumustarkoi-                että hallitus antaisi Eduskunnalle
25835: tukseen. Hallituksen esityksen mukaan olisi               esityksen 16,000,000 markan määrä-
25836: välttämättä pitänyt ottaa kuluvan vuoden                  rahan ottamisesta lisäyksenä kuluvan
25837: menoarvioon 16 milj. markan määräraha                     vuoden tulo- ja menoarvioon Leppä-
25838: asuntolarake1muksen rakentamiseen p. o.                   vaa·ran Kannaksen ammattikoulu-
25839: koulukotiin. Valtiovarainvaliokunta oli pois-             kodin asuntolatalon rakentamiseen.
25840: tanut määrärahan. Saadun tiedon ai-
25841:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
25842: 
25843:                        J. Pyy.                                     Armas Tolonen.
25844:                        E. Pusa.                                    Olavi Kajala.
25845:                                                                                                          ö93
25846: 
25847: X,25.- Toiv. al. N:o 274.
25848: 
25849: 
25850: 
25851: 
25852:                                      FrilllllJ1 y. ;Ql.: Määrärahasta Rovaniemen kauppalan oma-
25853:                                          kotirakentajien lai11-oj.en järjestelyä varten.
25854: 
25855: 
25856:                                            E d u s k u n n a ll e.
25857: 
25858:   Jl,Qvaniem.en lrimppalan tultua sotatoimien            taa, samoin myöskin paLkat ,eivätkä myön-
25859: .w~a v. 1~44 syksyllä hävitetyksi ja >ka,up-             l)Jetyt lainat vastanneet ralkennuskustan:ljl.uk-
25860: Pi-J~ asulkikaiden palattua jälleen <kotiseu-            sia.. Näin ollen pakoitettiin rakentajat ~~­
25861: Qru.Uoon tuli ensi:rnmäiseksi kysymykseksi               l):imaan luottoja, joita 1he joutuivat hoit!>l--
25862: M®toj~n      hankkiminen. Kun kauppl;lla ei              maan jo kah<len ina;ksuv~;tpaap. vuo~n ai-
25863: ljllhty~yt eri'k.oisiin toimenpiteisiin asunto-          kana, sekä hoitavat niitä edelleen. K,1,1n yar-
25864: j,en h~nklkimiseksi, alkoivat asukkaat oma-              sinkin nyt rllihaolo.j.en !kiristyttyä tijllaip!p;~.
25865: wimisesti toimia asuntojen saamis~si. Sil-               tilanne on muodQstunut 'k~täm1tttömi1.ksi j~
25866: .l<>iset <>lq;;uhteet huomioonottaen tultiin sii-        OlD1lkotirak~nta~ilJe .ma,hdottomaksi hoita& j~
25867: hen tulokseen, että nolpein ratkaisu asunto-             kun he asiallisesti ovat meruettäneet 'heil.le
25868:  jen 4!lnklkimjseksi oli omakotirrukenn:ustoi-           t~J1koitetut maksuvapaat vuod€t, ehdotanim.e
25869: minta, sillä siihen ai){aan oli tarkat mää-              eduskun"Q.an hyväksyttäväksi toivomuksen,
25870: :rfi.ykset, miten sunri;a rakennuJ.OO~,t sai ra-
25871: ~taa. Näip alkoi oma,kotityyppisten r41ken-                         että ka.ZJi,t'l.(§ ottaisi vuOllEn 1951.
25872: n:usten rakentaminen. O;makotiraiken!l4jien                     tulo- ja meMQ,rvioRosity/r.$JJe'f!,sä Bova-
25873: Ui.hetystön kä-ytyä H~lsingi~ä suhtautui val-                   niemen kaupp.alanhall#uksen käytet-
25874:  tiovalta myönteisesti k. o. rakenn:ustQ~min­                   tävij~i määrij,rallp,n, jolla voitaisiirJ.
25875:  taan. Jotta rakennustoiminta pääsisi no-                       r.aJwMtaa Lapin Rakennuspiirin Ro-
25876: p~ti käyntiin, antoi LJ;tpj.n rakennuspiiri                     vam(}men _lwuppal,an omakotir~ntJJ,­
25877: ~~.k~m1uottoa rakentajill,e !kauppalan oma-                     jilj.e arJ.tq,mat lyhytaikaiset lain-at, j,a
25878: k<»tH~takunniUl ja ~11ppalan hallituksen                        ryhtyisi kiire.eUise#i- toim~np#.eis#11-
25879:  pj,ijitö.l}siin :r;t()jautuen. Sen jälkeen ik:un kus-          ()molf,ot-ijij,ll~e'f!,r~nnuslainQjen    ly-
25880:  t~,t1illU:S!!lrviot olivat laaqjtut, !kohosivat ra-            heWf!..Ys~ jq, korkomaksuJen v~paa­
25881:  ik~n:qstaryikkeidep. hinnat .!lwhne ~ri iker-                  aja?J. jatkarwiseksi 3 vJ,Wdell4.
25882:       Helsingissä 10 päivij.nä hel.mikuuta 1950.
25883: 
25884:                     Toivo Friman.                                     ~Ålo 'l'~jo.
25885: 
25886: 
25887: 
25888: 
25889:                                                                                                            75
25890: 694
25891: 
25892: X,26. -   Toiv. al. N:o 275.
25893: 
25894: 
25895: 
25896: 
25897:                                Muikku y. m.: Määrärahasta metsä- ja uittotyöläisten mat-
25898:                                   kamajoituksen järjestämiseksi.
25899: 
25900: 
25901:                                     E d u s k u n n a ll e.
25902: 
25903:    Maassamme on harvaan asuttuja metsä-         sille myöskin varattu tarpeen vaatimat
25904: seutuja, joissa vuosittain "jatkuvasti suori-   suojat. Samalla on yöpymispaikan välittö-
25905: tetaan laajassa mitassa puutavaran hak-         mään piiriin sijoitettu työasiamies, joka
25906: kausta ja uittoa. Näille työmaille hakeutuu     huolehtii yhteyden pidosta työntekijäin ja
25907: ajomiehet, kaato- ja uittotyöläiset pitkien     työnantajien välillä. Toimenpide on ollut
25908: matkojen takaa ja ovat pakoitetut yöpy-         erittäin onnistunut, mutta se on ollut väli-
25909: mään sekä meno- että paluumatkalla jossa-       aikainen ja kun ei ole lain velvoitusta eikä
25910: kin väestökeskuksessa. Tällainen yöpymis-       tarkoitukseen myönnettyjä varoja, on k. o.
25911: paikka on m. m. Lieksan kauppala, jossa         ministeriö saamamme tiedon mukaan päät-
25912: sijaitsee myöskin 9 puutavarayhtiön metsä-      tänyt lopettaa majoitustoiminnan.
25913: konttorit. Kun matka ja yöpyminen suu-             Kun kysymys on mainittujen työnteki-
25914: rilla työntekijäryhmillä tapahtuu saman-        jäin kannalta ensiarvoisen tärkeä, olisi
25915: aikaisesti aih~urttaa se majoitusvaikeuksia,    matkamajoitus mainitunlaisissa väestökes-
25916: koska esim. Lieksan kauppalassa on vain         kuksissa vakiinnutettava, ja varattava tar-
25917: yleisön käytettävissä yksi ainoa seurahuone,    koitukseen tarvittavat varat.
25918: puhumattailman hevosten majoituksesta,             Edellä sanotun nojalla ehdotamme edus-
25919: jotka jäävät taivasalle. Lisäksi majoitus       kunnan päätettäväksi toivomuksen,
25920: seurahuoneelia likaisissa ja rikkinäisissä
25921: pukimissa on epämieluisaa ja aiheuttaa                     että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
25922: pienipalkkaisille kohtuuttomia työnhausta               toimenpiteisiin metsä- ja uittotyö-
25923: aiheutuvia kustannuksia.                                läisten matkamajoituksen järjestä-
25924:    Mainittujen vaikeuksien poistamiseksi on             miseksi Lieksan kauppalassa ja tar-
25925: neljän vuoden ajan pidetty kulkulaitosten               peen mukaan vastaavanlaisissa ta-
25926: ja yleisten töiden ministeriön toimesta                 pauksissa muuallakin sekä ottaisi
25927: Lieksan kauppalassa metsätyöläisten mat-                tarkoitukseen tarvittavat määrärahat
25928: kamajoitustoimintaa järjestämällä majoitus              vuoden 1951 tulo- ja menoarvioesi-
25929: kohtuullista yöpymismaksua vastaan tar-                 tykseen.
25930: koitukseen varatuissa parakeissa ollen hevo-
25931:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
25932: 
25933:              0. Muilmro.                                      Kalle Kauhanen.
25934:              J. Karvonen.                                     Toivo Pyörtänö.
25935:                                     Vilho Väyrynen.
25936:                                                                                             595
25937: 
25938: X,21.- Toiv. al. N:o 276.
25939: 
25940: 
25941: 
25942: 
25943:                                Torvi y. m.: Lastensuojeluviranomaisten valvontamahdolli-
25944:                                   suuksien lisäämisestä.
25945: 
25946: 
25947:                                     E d u s k u n n a ll e.
25948: 
25949:   Meidän lakisääteinen lastensuojelutyöm-        taan tässä suhteessa, mikä jo ilmenee siitä,
25950: me on lähinnä keskittynyt vrunhempia             että lastensuojelulainsäädäntömme ei tUJiliile
25951: vailla olevien tai vrunhempien laiminlyö-        käsitettä lasten päiväkoti, ja se mitätön
25952: mien lasten huoltamiseen ja valvomiseen.         valtion tuki, joka eräille o1emassaoleville.
25953: Tosin periaatteessa lastensuojelulaissa mai-     laitoksille annetaan, tapahtuu momentilla
25954: nitaan, että lasten ja nuorten henkilöi-         kotikasvratuksen tukemistyö, miltä jaetaan
25955: den yhteiskUii1I1allinen suoj,elu kuuluu lä-     varoja useita eri tarkoituksia varten. Ei
25956: hinnä knnlllalle valtion viranomaisten ja        siis sovi ihmetellä, että toisaalta pakoittava
25957: johdon alaisena, sekä sen ohessa valtiolle,      tarve, toisaalta ilmeisesti ansaitsemishalu
25958: mutta toiswalta sekä lastensuojelulaissa että-   on synnyttänyt tällä alalla muotoja, mitkä
25959: muissa säädöksissä annetut yksityiskohtai-       ilmeisesti, ellei ·asiaan puututa, saattavat
25960: set määräykset rajoittavat lastensuojelu-        aiheuttaa ikäviäk~n seuraamuksia, 'mihin
25961: vir:allomaisten valvovan tarkkailun verrat-      edellä OIIl viitattu.
25962: tain suppealle alalle. Vaikka meillä on             Suuremmissa kaupungeissa nimittäin
25963: viime vuosina säädetty eräitä enruakolta         ovat eräät yksityiset kodit ryhtyneet am-
25964: ehkäisevän lastem.suojelnn kannalta onnel-       mattimaisesti ottamaan alle kouluikäisiä
25965: lisia taloudellisia avustuslakeja, on siitä      lapsia päivähoitoon perien usein sangen
25966: huolimatta yhteiskuntamme lastensuojelun         kohtuuttomia hoitom&ksuja. Tällaiset kO-
25967: alalla edelleenkin syypää eräisiin laimin-       dit, jotka saattavat sanomalehti-ilmoitusten
25968: lyönteihin, joiden seuraukset swattavat          mukaan ottaa jopa 10-12lasta, eivät mah-
25969: tehdä tyhjäksi sekä .edellä mainittujen val-     dollisesti vastaa edes terveydelliseltä tasol-
25970: tion tukitoimoopiteiden vaikutuksen eräi-        toon puhumattakaan muista ympäristölle
25971: den lapsiperheiden talouteelll, että vaa:vrun-   asetettavista kohtuullisista vaatimuksista
25972: taa vuosikymmenien työn lasten terveyden-        sekä hoitajielll sopivaisuudesta tehtäväänsä,
25973: hoidon a1alla. Meillä nimittäin on jatku-        sitä tasoa, mikä olisi lastensuojelun krun-
25974: vasti huutava pula lastenseimistä ja päivä-      nalta välttämätöntä. Perhepäivähoito sil-
25975: kodeista, joihin työssäkäyvät äidit voisivat     loin, kun se tapahtuu terveydellisesti tyy-
25976: jättää lapsensa. Näyttää siltä, että meillä      dyttävissä ja lapsille tarkoituks·enmukai-
25977: periootteessa:kin laissa suhtaudutaan verrat-    sessa huoneistossa lastenhoitoon mieltynei-
25978: tain kevyesti tähän vaikeissa olosuhteissa       den j.a sopivien henkilöiden toimiessa hoi-
25979: lapsiaan huoltavien perheiden, leskien ja.       tajina ja on kustannuksiltaan kohtuullilllelll,
25980: yksinäisten äitien kannalta tärkeään las-        on luonnollisesti erinomainen ja kaivattu
25981: tenhuoltomuotoon. Tosin lastensuojelu1ain        apu työssä käyville äideille ja heidän lap-
25982: 7 § lievästi velvoittaa kuntia joko itse pe-     silleen. Mutta tämän takia ·pitäisi lasten-
25983: rustamaan ja yläpitiimään tai avustamaan         suojeluviranomaisilla olla mahdollisuus val-
25984: yksityisten järjestöjelll ja henkilöiden pe-     voa ja järjestää edellä selitettyä yksityistä
25985: rustamia laitoksia, jotka tukevat ja täy-        lasten päivähoitoa perheissäkin varsinkin,
25986: dentävät kotikasvatusta, mutta lähinnä va-       jos se saa ammattimaiselll luonteen, mihin
25987: rojen, todennäköisesti myös mielenkiinnon        nykyisten lakien mukaan ei kuitenJ\jaan ole
25988: puutteessa ei tällaisia laitoksia ole lähi-      mahdollisuuksia. Niissä tapauksissa, joissa
25989: mainkaan tarv•etta vastaavasti perustettu.       lastelllsuojeluviranomaiset voisivat todeta
25990: Ei liioin valtio ole tuntenut velvollisuut-      perhepäivähoidon lastensuojelun kannalta
25991: 596                               X,27. -   Lastensuojelu.
25992: 
25993: vastaJavan vaatimukset, pitäisi kunnilla olle            että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
25994: mahdollisuus ja velvollisuus lastensuojelu-           siin lastensuojelulainsäädännön si-
25995: lain 7 § :n periaatteiden mulkaisesti myös            ten muuttamiseksi, että lastensuoje-
25996: taloudellisesti tukea tätä toimintaa siten,           luviranomaisilla on mahdollisuus
25997: että se koituisi hoidon ta-rpeessa olevien            valvoa ja tarkkailla tarpeen niin
25998: lasten hyväksi.                                       vaatiessa muuallakin kuin varsinai-
25999:    Edellä olev,an perusteella . ehdotamme             sessa laitoksessa tapahtuvaa maksul-
26000: kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-            lista lastenhoitotoimintaa.
26001:  vomuksen,
26002:       Helsi1lgissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
26003: 
26004:                 Irma Torvi.                                  Vilhelm Riihinen.
26005:                 Elli Stenberg.                               Eino Tainio.
26006:                                                                                             597
26007: 
26008: X,2s. -    Toiv. al. N:o 277.
26009: 
26010: 
26011: 
26012: 
26013:                                 Prunnila y. m.: Työtapaturmaa koskevien säännösten sel-
26014:                                    ventämisestä ja täydentiimilsestä.
26015: 
26016: 
26017:                                      E d u s k u n n a II e.
26018: 
26019:    Työntekijäin pakollisesta tapaturmava-         mista tai liukastumista. Raskaitten esinei-
26020: kuutuksesta 20 päivänä elokuuta 1948 an-          den nostamisesta aiheutuneet vammat vaa-
26021: netun tapaturmavakuutuslain 4 §: n ja sen         tisi alkeellisinkin oikeudenmukaisuus kor-
26022: nojalla 10 päivänä joulukuuta 1948 anne-          vattavaksi. On väitetty, että samanlaatui-
26023: tun asetuksen soveltamisessa on ilmennyt          sia vammoja voi aiheuttaa kehon raken-
26024: epäkohtia, joiden seurauksena työntekijät         teellinen heikkous, vaikkei työ sinänsä
26025: eräissä tapauksissa ovat jääneet ilman tapa-      normaaliolosuhteissa olisikaan sellaista, että
26026: turmakorvauksia. Vaikka lain 4 §: ssä ni-         siitä aiheutuisi vaurioita työntekijän ter·
26027: menomaan säädetään, että tapaturmaksi             veydelle. Kuitenkin on sellaisiakin tilan-
26028: katsotaan vamma, jonka työntekijä on saa-         teita, joissa työntekijän asiana ei ole har-
26029: nut työstä jobtuvissa olosuhteissa, ei sellai-    kita, riittävätkö hänen voimansa jonkun
26030: seksi vammaksi ole katsottu vammaa, jonka         raskaan esineen nostamiseen vai ei, kuten
26031: työntekijä on saanut korjatessaan tai kun-        selvimmässä tapauksessa silloin, kun on
26032: nostaessaan työssään käyttämiään työka-           nostettava raskas esine sen alle jääneen
26033: luja ja työvälineitä asunnossaan. On töitä,       työtoverin pelastamiseksi. Selvintä ja asian-
26034: kuten esimerkiksi metsä- ja uittotyöt, joissa     mukaisinta olisi yleisesti säätää lihas- ja
26035: nämä työt kuuluvat oleellisena osana varsi-       nivelvammat tapaturmina korvattaviksi
26036: naiseen työhön ja useimmin suoritetaan            vammoiksi.
26037: lisäksi työnantajan työntekijälle luovutta-          Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
26038: missa yhteisasunnoissa, joissa työntekijöiltä     dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
26039: puuttuvat miltei täydellisesti mahdollisuu-       muksen,
26040: det käyttää työvälineitä ja -kaluja muihin                  että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
26041: kuin työstä johtuviin tarkoituksiin. Näyt-               siin tapaturmavakuutuslain sovelta-
26042: tää ilmeisen kohtuuttomalta, että esimer-                miseksi niin, että työkaluja ja -väli-
26043: kiksi sahan terottamisessa saadun pisto-                 neitä asunnossa korjattaessa ja kun-
26044: haavan aiheuttamaa verenmyrkytystä ei                    nostettaessa tapahtuneet tapaturmat
26045: katsota Japaturman aiheuttamaksi, kun se                 samoin kuin työssä saadut lihas- ja
26046: on saatu asunnossa, mutta työpaikalla saa-               nivelvammat saatettaisiin tapaturma-
26047: tuna on sitä ilman muuta. Erikoista huo-                 vakuutuslain mukaan korvattaviksi
26048: miota on niinikään kiinnitetty mainitun                  vammoiksi sekä siinä tapauksessa,
26049: pykälän soveltamisessa siihen, että työssä               ette·i asian korjaaminen asetusteitse
26050: saatua lihas- tai nivelvenähtymää ei ole                 tai hallinnollisilla määräyksillä ole
26051: katsottu lain tarkoittamaksi tapaturmaksi,               mahdollista, antaisi Eduskunnalle
26052: ellei samanaikaisesti ole sattunut kompastu-             siitä tarpeelliset esitykset.
26053:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
26054: 
26055:           Antto Prunnila.            Arvo Riihim.ä.ki.            J. Mustonen.
26056:           H. Tauriainen.             Toivo I. Sonnunen.           Toivo Friman.
26057:           E. Hietanen.               Aimo Aaltonen.             • Eino Roine.
26058:           Eino Kujanpää.             Eino Tainio.                 Mikko Järvinen.
26059:           Nestori Nunninen.          Irma Torvi.                  Kaarle E. Renfors.
26060:                                      Matti Merilä.inen.
26061: 598
26062: 
26063: X,z9.- Toiv. al. N:o 278.
26064: 
26065:                           •
26066:                                Prunnila y. m.: Vahingonkorvausvakuutuksen järjestämi-
26067:                                   sestä työntekijäin työvälineUle ja käyttöesineille.
26068: 
26069: 
26070:                                     E d u s k u n n a ll e.
26071: 
26072:   Tapaturmavakuutuslain mukaan tapatur-          tehdyn sopimuksen laiminlyönti tai rikko-
26073: man johdosta työntekijälle annetaan ruu-         mus, voi työnantaja joutua korvaamaan
26074: miinvammasta vahingonkorvausta sairaan-          työntekijälle aiheutuneen vahingon. Yleensä
26075: hoidosta ja ansion menetyksestä tilapäisen       kuitenkin tällaiset perusteet puuttuvat tai
26076: ja pysyvän työkyvyttömyyden sattuessa.           ovat vaikeasti löydettävissä. Johdonmukai-
26077: Sitävastoin puuttuvat työlainsäädännöstä         sin menetelmä tällaisten työstä johtuneiden
26078: kokonaan säännökset siitä, että tapaturman       omaisuusvahinkojen korvaamiseksi olisi
26079: yhteydessä sattuneet työntekijän henkilö-        lainsäädännöllä velvoittaa työnantaja jär-
26080: kohtaisen omaisuuden menetykset, siihen          jestämään työntekijän työssään tai työmat-
26081: luettuna erikoisesti työntekijän vaatetus,       kallaan säännöllisesti käyttämille käyttöesi-
26082: omat työkalut, lrulkuvälineet, silmälasit ja     neille aiheutuvan vahingoittumisvaaran va-
26083: proteesit ja niille aiheutuneet vahingot olisi   kuutus.
26084: korvattava. Niinpä työntekijä, jonka joku           Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
26085: vaatekappale tai muu käyttöesine tapatur-        dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
26086: man yhteydessä menee käyttökelvottomaksi,        muksen,
26087: saa itse kärsiä sen taloudellisen vahingon,                että hallitus toimituttaisi kiireelli-
26088: jonka uuden kappaleen hankkiminen ai-                    sesti tutkimuksen pakollisen vakuu-
26089: heuttaa. Useasti sattuu myös niin, että sel-             tuksen järjestämisestä sellaisen va-
26090: lainen turmeltuu työstä jobtuvissa olosuh-               hingon varalta, joka työstä johtuvien
26091: teissa ilman, että työntekijän keholle aiheu-            olosuhteiden tai muun syyn vuoksi
26092: tuu mitään vammaa. Tulipalo, räjähdys,                   saattaa kohdata työntekijän työssään
26093: syövyttävää tai vaatteita ja muita käyttö-               tai työmatkalla säännö7lisesti käyt-
26094: esineitä muuten pilaavaa ainetta sisältävän              tämiä käyttöesineitä, sekä antaisi
26095: laitteen rikkoontuminen voi niinikään ai-                Eduskunnalle sellaiset esitykset, joi-
26096: heuttaa työntekijälle aineellista vahinkoa.              hin toimitettu tutkimus antaa ai-
26097: Jos tällaisen vahingon syyksi voidaan kat-               hetta.
26098: soa jonkun lakisääteisen määräyksen tai
26099:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
26100: 
26101:               Antto Prunnila.                                 Kaarle E. Renfors.
26102:               H. Tauriainen.                                  Aimo Aaltonen.
26103:               E. Hietanen.                                    Eino Tainio.
26104:               Eino Kujanpää.                                  Irma Torvi.
26105:               Nestori Nurminen.                               J. Mustonen.
26106:               Arvo Riihimäki.                                 Toivo Friman.
26107:               Toivo I. Sormunen.                              Eino Roine.
26108:                                       M. Järvinen.
26109:                                                                                             599
26110: 
26111: X,so. -   Toiv. al. N: o 279.
26112: 
26113: 
26114: 
26115:                                 Brander-WaJlin y. m.: Eläkkeen järjestämisestä kansan-
26116:                                    eläkelain ulkopuolelle jääneille vanhuksille.
26117: 
26118: 
26119:                                     E d u s k u n n a ll e.
26120: 
26121:    Eduskunnassa on useaan otteeseen to-            Vanhukset ovat yhtä oikeutettuja saa-
26122: dettu se heikko asema, johon Kansaneläke-        maan tukea itselleen kuin ne monet muu~
26123: lain ulkopuolelle jääneet varattomat van-        ryhmät, jotka nykyisin sitä saavat. He
26124: hukset ovat joutuneet. Ilman minkään-            odottavat, että yhteiskunta nopeasti ryh-
26125: laista eläketurvaa, taikka sellaista yhteis-     tyisi toimenpiteisiin heidän saattamisekseen
26126: kunnan suomaa tukea, jota monet muut             tasa-arvoiseen asemaan muiden sen jäsenten
26127: ryhmät ovat valtion taholta saaneet, he          kanssa. Hallituksen asettaman komitean
26128: ovat joutuneet hyvin heikkoon taloudelli-        suorittama tutkimus vanhusten oloista tulee
26129: seen asemaan. Heidän lapsensa eivät ky-          viemään niin pitkän ajan, että sitä ennen
26130: kene apua antamaan, koska heillä on jo           on jotain tehtävä heidän vaikean asemansa
26131: useasti oma perhe huollettavanaan. Yksi-         parantamiseksi. Heille olisi myönnettävä
26132: näisten vanhusten asema on vielä heikompi,       edes sen suuruinen eläke, että ne menot
26133: sillä heillä on ainoana mahdollisuutena          jotka sairaus ja vanhuus heille aiheuttavat
26134: turvautuminen huoltolautakuntien apuun.          tulisi korvattua. Ellei valtio voi yksinään
26135: Huoltolautakuntien myöntämillä avustuk-          tällaista rasitusta kestää, voitaisiin kunnat
26136: silla on n. s. vaivaishoidon luonne ja li-       velvoittaa omalta osaltaan osallistumaan
26137: säksi niihin kytkeytyy se mahdollisuus että      eläkkeen maksamiseen ja tämä myös osal-
26138: avustukset voidaan periä takaisin vanhus-        taan vähentäisi huoltomenoja kunnissa.
26139: ten lapsilta.                                       Eläkkeen maksaminen olisi järjestettävä
26140:    Edellämainituista ja eräistä muistakin        postitoimipaikkojen välityksellä, kuten kan-
26141: syistä vanhukset, varsinkin työllään itsensä     saneläke- ja lapsilisämaksut, jolloin siitä
26142:  elättäneet, mieluimmin elävät äärimmäi-         jäisi pois vaivaishoidon tuntu.
26143: sessä hädässä kuin turvautuvat huolto-              Edellä esitetyn perusteella ehdotamme-
26144:  apuun. Osatyökykyisinä he sensijaan pie-        kin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
26145: nenkin eläkkeen turvin voisivat jatkuvasti       väksi toivomuksen,
26146: tulla toimeen. He ovat tuloistaan maksa-
26147:  neet yhteiskunnalle veroa, sekä tehneet                    että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
26148: työtä voidakseen pienten säästöjensä tur-                toimenpiteisiin, jotta ennen vuotta
26149:  vin viettää vanhuutensa päivät. Säästöt                 1884 syntyneille vanhuksille, jotka
26150: ovat menettäneet merkityksensä ja yhteis-                eivät saa kansaneläkettä, järjestet-·
26151:  kunta tarjoaa vain sitä apua, jota he                   täisiin saman suuruinen eläke kuin
26152:  ovat tottuneet pitämään vain viimeisenä                 täysin maksaneilla vanhemmilla kan-
26153:  mahdollisuutena, tai väliaikaisena ratkai-              saneläkelain alaisilla ikäluokilla on.
26154:  suna.
26155:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950.
26156: 
26157:                 Laura Brander-Wallin.                         Artturi Koskinen.
26158:                 Kaisa Hiilelä.                                Hilma Koivulahti-Lehto.
26159:                 Elli Nurminen.                                Paavo Karjalainen.
26160:                 G. Henrilmson.                                Kustaa Alanko.
26161:                 G. Andersson.                                 Arvo Sävelä.
26162:                 Meeri Kalavainen.                             Yrjö Kilpeläinen.
26163:                 Armas Tolonen.                                Veli Järvinen.
26164:                                   Kalle Kauhanen.
26165: 600
26166: 
26167: X,s1.- Toiv. al. N:o 280.
26168: 
26169: 
26170:                                 M. Järvinen y. m.: Eläkkeiden myöntij,misestä kansaneläke-
26171:                                    lain ulkopuolelle jääneille.
26172: 
26173: 
26174:                                      E d u s k u n n a 11 e.
26175: 
26176:    Kansalaisten keskuudessa on yleensä oHut myyttä, sillä !pitäisihän juuri heidän jos ke-
26177: sellainen ikäsitys, että Kansaneläkelaitolk:seen nen:kään saooa tukea yhteiskunnan too<olta.
26178: kerätyistä varoista ei ainakaan vä!hävarai- Onhan heistä varsin monet jo nyt sellai-
26179: sille tule olemaan mitäiim apua. Tällainen sessa taloudellisessa asemassa, etteivät he
26180: käsitys on syntynyt pääasiassa siitä syystä itse pysty toimeentulostaan huolehtimaan.
26181: ~un Kansanelälkelaitos ei ole vuoden 1949           Suurimmalla osalla kansanelälroelain ulko-
26182: alilruu.n mennessä suorittanut muuta kuin puolelle jääneistä kansalaisista ei ole oi-
26183: pienen määränl! ty;ökyvyttömyyseläk:keitä ja keutta muuhun lainmukaiseen huoltoon kuin
26184: nekin niin pieniä ettei :niistä ole saajalle kuntien köy;häinhoitoon. Kun :kuntain
26185: ollut juuri mitään iloa. Näin on asianlaita myöntämä apu yleensä on kohtuuttoman
26186: suuremmalta osalta myöskin v. 1949 alusta pieni ja vaikeasti saatavissa ja !kun siihen
26187: maksettaviin vanhuuse'l.äikikeisiin nähden.       turvautuminen monen vanhukSien mielestä
26188:    Pienuudestaan huolimatta '{)Vat täysimää- on heidän arvoa.nsa alentavaa, niin vasta
26189: räiset vanhuuselWkkeet k:uiten:kin jonkinver- äärimmäisessä hädässä tähän turvaudutaan.
26190: ran tu:rvanneet vä!hävaraisten toimeentulo- Käsityksemme mukaan ei olekkaan oikein,
26191: mahdollisuuksia. Mutta näiden pienten että henkilöt; jotka kolk:o elämänsä ajan ovat
26192: myönteisten puolien ohella on ,esiintynyt työllään hyödyttäneet yhteiskuntaa, pakoitc-
26193: jopa lkatkeraakin arvostelua siitä, että elä- taan työkykynsä menetettyään turvautu-
26194: kettä saavat ja vieläpä sarrnamsuuruisena maan köyhäinhioidan apuun.
26195: n~in, joilla eläkeiästääm. huoilimatta on suu-      K!un ennen vuotta 1884 syntyneitten jät-
26196: r.et tulot ja useassa tapauksessa kymmeniin täminen kansaneläkelain ulkopuolelle johtu-
26197: ja jopa satoi.hinkin miljooniin m:J<Usevat nee siitä, että KansaneläJkelaitos on pel':US-
26198: omaisuudet. Jokainen oikeuden ja tasapuoli- tettu vaJkuutuslaitokseksi, muodostunee käsi-
26199: suuden tuntoinen :kansalainen onikin var- teltävänä olevan asian korjaaminen kansan-
26200: ma81n sitä mieltä, että kansaneläkelakia olisi eläkelain puitteissa liian pitikäveteiselksi.
26201: muutettava niin, että varalkikailta eläike pois- Tä:stä syystä olisi k. o. vanhusten ,elä:keasia
26202: tettaisiin ja varattomien :elä.Jkkeet korotettai- järjestettävä kiireellisesti erikoislailla.
26203: siin !kohtuulliseen toimeentuloon riittävälksi.     Edellä s81n<otun perusteella ehdotamme
26204:     Edelläsanottuj1en · epäikohtien lisäksi on eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26205: kansaneläkelaissa        epäoikeudenmukaisuus
26206: myöskin siinä, että ennen vuotta 1884 syn-                  että hallitus kiireellisesti valmis-
26207: tyneet on jätetty lain ulk()puoldle eivätkä·             taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
26208: näin ollen saa edes sitä pientä elälkettä,               sen sellaiseksi huoUolaiksi, jolla kan-
26209: minkä heitä nuoremmat saavat. Tämä on                    saneläkelam ulkopuolelle jääneille
26210: aiheuttanut asianomaisten keskuudessa mie-               turvattaisiin kohtuulliseen toimeentu-
26211: lestämme täysin oikeutettua tyytymättö-                  loon riittävä eläke.
26212:        Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
26213: 
26214: Mikko Järvinen.        Eino :Kilpi.           Kaarle E. Renfors.           Martti Leskinen.
26215: Hugo Manninen.         Esa. Hietanen.         V. Puumalainen.              La.uri Myllymäki.
26216: Irma. Torvi.           Arvo Riihimäiki.       G. Rosenberg.                N. Nurminen.
26217: Antto Prunnila.        Hertta Kuusinen-Leino. P. Leskinen.                 Toivo Friman.
26218: Elli Stenberg.         Eino Kujanpää.         H. Tauriainen.               Mauri Ryömä.
26219: Anna Nevalainen.       Niilo Nieminen.        Vilhelm Riihinen.            J. Mustonen.
26220:                                       Matti Meriläinen.
26221:                                                                                               601
26222: 
26223: X,a2. -   Toiv. al. N:o 281.
26224: 
26225: 
26226: 
26227: 
26228:                                Le.ppi-Seppälä y. m.: Toimenpiteistä vanhusten eläkekysy-
26229:                                   myksen ja huollon järjestämiseksi.
26230: 
26231: 
26232:                                     E d u s k u n n a ll e.
26233: 
26234:    Vanhusten asema on viimeksi kuluneitten         sin ilman tämän laitoksen suomaa muuten-
26235: parin vuosikymmenen aikana käynyt uh-              kin laihaa ja niukkaa eläkettä. Vanhainko-
26236: kaavan huon(jksi. Kun: valtiovallalla on ol-       teja on maassamme aivan liian vähän ja
26237: lut joukko mitä tärkeimpiä tehtäviä, jotka         muutenlkin saattaa havaita, ettei vanhusten
26238: ovat vaatineet siltä suuria uhrauksia, on          olemassaoloa riittävästi monissa eriluontoi-
26239: vanhusten huolto ja muut heihin kohdistu-          sissa ratkaisuissa huomioonoteta. Koska
26240: vat positiiviset toimenpiteet jääneet varsin       vanhusten huolto kuitenkin on eräs sivistys-
26241: vähälle huomiolle. Maamme sadat tuhannet           valtion tärkeimpiä, inhimillisiä velvollisuuk-
26242: vanhukset ovat muodostaneet hiljaisen, nöy-        sia, esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi
26243: rän ja vaikean tilaansa tyytyneen ryhmän,          toivomuksen,
26244: joka ei ole kyennyt puolustamaan omia etu-
26245: jaan ja oikeuiksiaan, koSka sillä ei ole ollut                että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
26246: sellaista aktiivista poliittista voimaa kuin               toimenpiteisiin vanhusten eläkekysy-
26247: muilla ryhmillä.                                           muksen ratkaisemiseksi ja vanhmten
26248:    Tällä hetkellä on maassamme yli 300,000                 huollon järjestämiseksi edistämällä ·
26249: vanhusta, jotka ovat kokonaan ulkopuolella                 nykyistä huomattavasti suuremmassa
26250: kansaneläkelaitoksen ja jäävät niinmuodoin,                määrässä vanhainkotien perustamista.
26251: ellei asiaa heidän kohdallaan järjestetä, täy-
26252:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1950.
26253: 
26254:                  Jussi Lappi-Seppälä.                          Verner Korsbäck.
26255:                  Atte Pakkanen.                                0. A. Öhman.
26256:                  Urho Saariaho.                                Johannes Wirtanen:
26257:                                      Ja~k:ko     Hakala.
26258: 
26259: 
26260: 
26261: 
26262:                                                                                                76
26263: 602
26264: 
26265: X,ss.- Toiv. al. N:o 282.
26266: 
26267: 
26268: 
26269: 
26270:                               Pyy y. m.: Esityksen antamisesta laiksi kansaneläkelain
26271:                                 m'l.lkaisen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen myöntä-
26272:                                 misestä siirtoväkeen kuuluville vanhuksille.
26273: 
26274: 
26275:                                    E d u s k u n n a 11 e.
26276: 
26277:   Maassamme on eraan laskelman mukaan           suorittama, vaikka vaatimatonkin eläke, tai
26278: n. 20,000 siirtoväkeen kuuluvaa sellaista       työnantaja on velvollinen varaamaan heille
26279: vanhusta, joilla ei ole omasta takaa min-       vanhuudenpäiviksi sopivaa työtä, vaikka
26280: käänlaista vanhuuden turvaa, ei omaa            pienentyneellä ansiolla.
26281: kotia, ei työpaikkaa, ei minkäänlaista elä-        Karjalaisväestöön nähden asia on aivan
26282: kettä, ei edes vähäistä kansaneläkelaitoksen    erilainen. Heiltä on olosuhteitten pakosta
26283: vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkettäkään.         katkennut työsuhde. Mikäli he ovat voineet
26284: Kansaneläkkeen puuttuminen johtuu siitä         hakeutua uuden työnantajan palvelukseen
26285: yksinkertaisesta syystä, että mainitut hen-     nykyisellä asuma-alueellaan, eivät he enää
26286: kilöt olivat saavuttaneet määrätyn ikärajan     ehdi saavuttaa vähäisten palvelusvuosiensa
26287: kansaneläkevakuutustoiminnan alkaessa ja        perusteella pitkäaikaiselle työntekijälle kuu-
26288: tämä esti heitä pääsemästä mukaan siihen.       luvia etuja.
26289:    Kun he sotien vuoksi joutuivat siirty-          Tästä johtuukin, että n. s. vanhuuden
26290: mään entiseltä asuma-alueelta ja jättämään      probleemi on siirtoväkeen kuuluvien kes-
26291: työ- ja toimipaikkansa, niin he samalla         kuudessa vaikein. Heidän asemansa on
26292: menettivät oikeutensa vanhoina työnteki-        hädänalainen ja säälittävä.
26293: jöinä työnantajan huoltoeläkkeeseenkin. To-        Kaiken edellä esitetyn perusteella rohke-
26294: sin samanlaisia, työn ääressä harmaantu-        nemme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
26295: neita vanhuksia, vailla minkäänlaista van-      hyväksyttäväksi toivomuksen,
26296: huuden turvaa, on maassa hyvin huomat-
26297: tavasti muitakin kuin siirtoväkeen kuulu-                 että hallitus kiireellisesti valmis-
26298: via. Kuitenkin näitten paikalliseen väes-              taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
26299: töön kuuluvien vanhusten asema on sikäli               sen sellaisen lain aikaansaamisesta,
26300: erilainen, että heillä monellakin on tilai-            jossa turvattaisiin siirtoväkeen kuu-
26301: suus viettää vanhuuden päiviään omassa                 luville vanhuksille kansaneläkelain
26302: mökissään tai osakehuoneistossaan. Niin-               mukainen vanhuus- ja työkyvyttö-
26303: ikään saattaa heillä yhtäjaksoisten palve-             myyseläke.
26304: lusvuosien perusteella olla työnantajansa
26305:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
26306: 
26307:         J. Pyy.                    Vilho Väyrynen.               :E. Pusa.
26308:                                                                                               603
26309: 
26310: X,s4. -    Toiv. a.l. N:o 283.
26311: 
26312: 
26313: 
26314: 
26315:                                  M. Järvinen y. m.: Huoltoeläkkeiden myöntämisestä sotilas-
26316:                                     vammalain ulkopuolelle jääneille.
26317: 
26318: 
26319:                                      E d u s k u n n a ll e.
26320: 
26321:    Sotaleskien, orpojen, kaatuneitten van-        sitä mieltä, että tämä räikeä ja epäinhimil-
26322: hempain ja invaliidien huoltoa koskeviin          linen epäkohta olisi kiireellisesti korjattava
26323: lakeihin viime aikoina tehtyjen parannus-         niin, että kaikilla sodan olosuhteissa huol-
26324: ten johdosta ovat monet aikaisemmin lain          tajansa menettäneillä omaisilla on saman-
26325: ulkopuolelle jätetyistä tulleet sen alaisiksi.    laiset oikeudet lakisääteiseen huoltoon.
26326: Tästä myönteisestä kehityksestä huolimatta           Erittäin valitettava heikkous sotilasvam-
26327: on sotilasvammalain puutteellisuuksista ja        malaissa on myöskin siinä, että vanhemmat
26328: sen tulkinnasta johtuen vielä n. 2,000 les-       voivat saad~J, pienen huoltoeläkkeen vain
26329: keä, n. 4,000 orpoa ja n. 2,000 vanhempaa         siinä tapa-uksessa, että heidän työ- tai an-
26330: jäänyt kokonaan lain ulkopuolelle, mikä           siokykynsä ja varallisuutensa lain voimaan-
26331: merkitsee sitä, että he eivät saa minkään-        tullessa 29. 5. 194"8 olivat niin vähäiset, että
26332: laista lakisääteistä huoltoapua vaikka heistä     he olivat vailla tarpeellista elatusta, eikä
26333: suurin osa elää erittäin vaikeissa olosuh-        ollut olemassa muita huoltamiseen kykene-
26334: teissa. 'l'ällainen tilanne on syntynyt sen       viä elatusvelvollisia omaisia. Kun huollon
26335: johdosta kun lain ulkopuolelle on jätetty         tarpeeseen joutuvien vanhempien luku-
26336: esim. vetyalkohoolin nauttimisesta, itse-         määrä ajan mukana lisääntyy, ja kun on
26337: murhasta, sairaudesta, tapaturmasta ja kes-       ilmennyt, että kaikki sotilasvammalain mu-
26338: kitysleireissä henkensä menettäneiden sekä        kaan avustukseen tai eläkkeeseen oikeutetut
26339: taisteluista kieltäytymisen johdosta ammut-       lain määräyksiä tuntematta, eivät ole aika-
26340: tujen omaiset. Suurin osa sotilasvamma-           naan tehneet anomusta, pitäisi lakiin vält-
26341: lain ulkopuolelle jätetyistä omaisista on         tämättömästi tehdä sellainen muutos, että
26342: kuitenkin niitä joiden huoltajain ei katsota      ainakin vanhemmilla olisi jatkuva huolto-
26343: menettäneen henkeänsä taikka saaneen vam-         eläkkeen haku- ja saantimahdollisuus.
26344: maansa välittömissä sotataisteluissa vaikka          Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
26345: se onkin tapahtunut välittömästi sotaan           eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
26346: liittyvissä olosuhteissa. Huomattava on
26347: myöskin niiden omaisten määrä, joiden                       että hallitus antaisi Eduskunnalle
26348: omaiset ovat varsinkin peräytymisvaiheissa                esityksen sotilasvammalain muutta-
26349: kadonneet, mutta joiden selitetään, taikka                misesta niin, että kaikilla vuosina
26350: ainakin oletetaan, karanneen Neuvostoliiton               1939 ja 1941 alkaneiden sotien luo-
26351: puolelle ja joiden omaisia ei tästä syystä                missa olosuhteissa h1wltajansa menet-
26352: ole otettu sotilasvammalain piiriin.                      täneillä omaisilla olisi samanlainen
26353:    Puuttumatta lähemmin niihin näkökoh-                   oikeus hakea ja saada lain edellyt-
26354: tiin, joiden perusteella osa sodassa huolta-              tämää huoltoeläkettä tai avustusta ja
26355:  jansa menettäneistä omaisista on jätetty                 että huoltoeläkkeiden sekä elinkorko-
26356: kaikkea lakisääteistä huoltoa vaille, olemme              jen hakuaika tulisi jatkuvaksi.
26357:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
26358: 
26359:           Mikko Järvinen.            Irma Torvi.                   V. Puumalainen.
26360:           Lauri Myllymäki.           Mauri Ryömä.                  P. Leskinen.
26361:           N. Nurminen.               Hertta Kuusinen-Leino.        Hugo Manninen.
26362:           J. Mustonen.               Matti Meriläinen.
26363: 604
26364: 
26365: X,s5. -   Hemst. mot. N:o 284.
26366: 
26367: 
26368: 
26369: 
26370:                                östetlSOn m. f1: Angdende verkställande av en utredning
26371:                                    av änkornas ekonomiska [ö1·hdllanden.
26372: 
26373: 
26374:                                   T i 11 R i k s d a g e n.
26375: 
26376:    Hushållningen i de flesta äktenskap          till självhjälp - åt yngre änkor ett under-
26377:  bygger på, att hustrun utför ett oavlönat     håll för några månader efter mannens död
26378:  arbete i hemmet, medan de kontanta pen-       för att bereda dem tillfälle att utbilda sig
26379: ningmedlen förvärvas av mannen. En följd       eller finna ett lämpligt arbete. Motsva-
26380: härav är, att vid mannens frånfälle änkan      rande principer ingå i den s. k. Beveridge-
26381:  ställes inför svåra ekonomiska problem        planen, vilken som bäst genomföres i Eng-
26382: och har det bekymmersamt att anskaffa          land, och i Sverige har helt nyligen in-
26383: nödiga ruedel för sin och sin familjs ut-      förts i samband med folkpensioneringen en
26384: komst. Endast försåvitt mannen varit an-       änkepension för änkor som fyllt 55 år.
26385: ställd i statens, kommunens eller ett och      Frågan Olli hur änkornas ekonomiska svå-
26386:  annat större affärsföretags tjänst har        righeter bäst skola kunna avhjälpas är
26387:  hon möjlighet att uppbära en anspråks-        där även föremål för en statlig utredning.
26388:  lön pension ur vissa understödskassor; i      Hos oss har, som känt, krigsänkornas ställ-
26389: de flesta fall kan hon vid mannens bort-       ning på ett tillfredsställande sätt ordnats
26390: gång endast räkna med en gratifikation         enligt ett visst system. Vad beträffar civil-
26391: från arbetsgivarens sida. Penningvärdets       änkorna avför socialförsäkringskollimitten i
26392: fall och en tung beskattning har under         sitt betänkande av år 1947 deras sak, un-
26393: efterkrigsåren tungt drabbat de besparin-       der en föga övertygande motivering, t. v.
26394: gar, som möjligen gjorts under mannens         från dagordningen. Den enda positiva åt-
26395: livstid, och följden av allt detta är, att     gärd, som kan antecknas, är den ändring
26396: ett stort antal änkor nu befinner sig i        riksdagen vidtog under senaste session i
26397: ett synnerligen beträngt läge. Det synes       lagen om understöd för yrkesstudier, enligt
26398: därför uppenbart, att från sallihällets sida   vilken stipendier numera kunna beviljas
26399: åtgärder måste vidtagas för beredande av       änkor och frånskilda kvinnor, oberoende
26400: större försörjningsmöjligheter för änkor.      av deras ålder.
26401:    I flera länder har man inom socialpoli-        Med stöd av vad ovan framförts få vi
26402: tiken begynt ägna frågan Olli änkornas         vördsamt föreslå, att riksdagen ville be-
26403: trygghet uppmärksamhet. Sålunda upptar         sluta hemställa,
26404: lhternationella arbetsorganisa tionen bland
26405: de rekommendationer angående ekonomisk                    att regeringen ofördröjligen måtte
26406: trygghet, som godkändes vid dess konfe-                låta verkställa en utredning av än-
26407: rens i Philadelphia år 1944 åtgärder, för-             kornas ekonomiska förhållanden och
26408: anledda av falliiljeförsörjarens frånfälle:            vidtaga av utredningen föranledda
26409: dels en änkepension för ålderstigna och till           åtgärder.
26410: arbete oförmögna änkor, dels·- solli hjälp
26411:       Helsingfors den 5 februari 1950.
26412: 
26413: 
26414:               Ebba östenson.                             Albin Wickman.
26415:                                                                                                  606
26416: 
26417: X,a5.- Toiv. al. N:o 284.                                                              Suomennos.
26418: 
26419: 
26420: 
26421: 
26422:                                 östenson y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta leskien talou-
26423:                                    dellisesta asemasta.
26424: 
26425: 
26426:                                      Eduskunnalle.
26427: 
26428:    Useimmis!l~ avioliitoissa perustuu talmi-      miehen kuoleman jälkeen nuorille leskille,
26429: den pito siiheiJ., että vaimo tekee palka-         jotta heille järjestettäisiin tilaisuus valmis-
26430: tonta työtä kotona, ko!lka mies hanl5:kii kä-     t&u.tua sopivaan työhön tai hankkia sellai-
26431: teiset rahavarat. T~tä on seurauksena, että       nen. Vastaavat periaatteet sisältyvät n. s.
26432: mieb.en kuoltua les~i joutuu vaikeisiiiJ. ta-     Beveridge-suunnitelmaan, jota parhaillaan
26433: loudellisiin pulmiin j.a hänen on ty(>lijstä      toteutetaan Englannissa, ja Ruotsissa on
26434: hankkia tarvittavia varoja oma~:t j~ per-         aivan äskettäin otettu kansaneläkkeiden yh-
26435: heensä toimeentuloa vart.en. Vaii,J. sikäli       teyteen leskeneläke 55 vuotta täyttäneitä
26436: kl}.in mies on ollut valtion, kunnan tai jon-     leskiä varten. Kysymys siitä, miten les-
26437: kip suuremman liikeyrityksen palveluk-            kien taloudellisia vaikeuksia parhaiten voi-
26438: sessa, on leskellä mahdollisuus saada vaa-        taisiin helpottaa, on siellä myös valtion
26439: timaton eläke eräistä avustuskassoista;           toim~enpaneman          selvityksen       kohteena.
26440: :useirmnisSI:t tapauksissa voi hän miehen         Meillä, kuten tunnettua, on sotaleskien
26441: kuoltua odott~:ta saavansa työnantajalta          asema järjestetty tyydyttäväitä tavalla
26442: vain rahalahjliJ,n. RahRU~:trvon alep.eminen      määrätyn järjestelmän mukaisesti. Mitä
26443: ~a ra.sk~ verotus on !;lodan jällmisinä vuo-      siviilihiskiiiJ. tulee, poistaa sosiaalivakuu.-
26444: si.ml kohdaniJ.ut ankarana niitä säästöjä,        tuskomitea mietiiJ.nössään vuodelta 1~47
26445: joita mahdollisesti oli tehty miehen eläessä,     heidän asiansa vähän vakuuttavilla perus-
26446: ja kaikesta tästä johtuen monet lesket nyt        teilla toistaiseksi päiväjärjesty~sestä. Ai-
26447: ovat erittäin vaikeassa asemassa. Sen             noak!li positiivisel{si toirnel).piteeksi voidaan
26448: vuoksi näyttää ilmeiseltä, että yhteiskun-        merkitä se muutos, jonka eduskunta viime
26449: nan on ryhdyttävä toimenpiteisiin parem-          ~tuumbudellaap.         teki amm~tt,i.opiill.tojen
26450: pien toimeentulomahdollisuuksien järjestä-        avustamista koskevaan lakiin ja jonka mu-
26451: miseksi leskille.                                 kaan nyttemmi;n veidaan myöntää apu-
26452:    Useiden maiden sosiaalipoHtiikassa on          rahoja lesk.iJl<il ja eror,m.~jlle naisille heidän
26453: alettu kiilmittää huomiota lesk,ien aseman        iästään riippumatta.
26454: turvaamiseen. Siteu on kansainvälinen työ-           Edellä esitetyn pem!lteella ehdotamme
26455: järjestö ottanut talou~ellista turvalli-          kunnioit~en ed:usk:UIJ.llan hyväksyttäväksi
26456: suutta koskieviin suo!j,it~ksiin~ Philadelp-      toivomuksen,
26457: hian konferenss;issa perheeiil fuwltajan kuo-
26458: lemasta johtuvia to~pit.eiiä: osaksi les-                   että hQ,lJit1M viipymättä toimitut-
26459: keneläk~ iäkkäi,Ue j-a ,t~öhf)n kykenemättö-             taisi tutkimuksen ~skien taloudelli-
26460: mille leskille, osak$,i - i~e~;Q."!itn auttami-          sestq, q,se'mlll$ta jq, ryhtyisi tutkimuk-
26461: seksi -       muutaman lmukanden ylläpito                sen aiheuttam#n- toimenpiteisiin.
26462:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1950.
26463: 
26464: 
26465:               Ebba. östenaon.                              Albin Wiclanan.
26466: 606
26467: 
26468: X,s6.- Toiv. al. N:o 285.
26469: 
26470: 
26471: 
26472: 
26473:                                   Ra1unio y. m.: lnvaliidieläkkeen saajien invaliditeetUprosen-
26474:                                      tin uudelleen määräämisestä.
26475: 
26476: 
26477:                                        E d u s kun n a 11 e.
26478: 
26479:    Nykyisen voimassa olevan sotilasvamma-            solle kuin missä se oli sotiemme aikana, olisi
26480: lain mukaan invaliidiemme huoltoeläkkeet             tällaisistakin epäkohdista päästävä ja asiaan
26481: ovat Sliedettävät, Slililä pffi'US- ja lisähuolto-   saatava nopeasti korjaus aikaan.
26482: eläke vaikeimmissakin tapauksissa jotenkin              Invaliidimme, jotka vaikeimmissakin ta-
26483: turvaa heidän toimeentulonsa. Epäkohtana             pauksissa ovat tyyninä ja luottavaisina
26484: on kuitenkin pidettävä sitä, että hyvin lu-          taakkansa kantaneet, odottavat, että asioista
26485: kuisissa tapauksissa eläkettä määrättäessä           päättävät virastot suhtautuisivat luottavim-
26486: on saattanut käydä siten ettei lääkärien ar-         min lääkäreiden antamiin asiantuntijalau-
26487: vioimaa invaliiditeettiprosenttia ole otettu         suntoihin invaliidiprosenttia ratkaistaessa.
26488: huomioon asiaa ratkaistaessa, vaan on hei-              Sen vuoksi esitämmekin kaikkeen edellä
26489: dän laskemaansa prosenttia alennettu                 sanottuun viitaten eduskunnan hyväksyttä-
26490: usealla kymmenellä prosentilla. Kun on               väksi toivomuksen,
26491: sattunut sellaisiakin tapauksia, että lääkä-
26492: rin arvioimaa invaliiditeettiprosenttia on                     että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26493: laskettu jOtka 30 % : lla henkilön \kohdalla                sellaisiin toimenpiteisiin, että ratkais-
26494: joka on ikiellretty suorittamasta .mitään työtä             tujen invaliidieläkkeiden saajien in-
26495: vaiilman sairautensa vuoksi, pidämme tätä                   valiiditeettiprosentti määriteltäisiin
26496: invaliidiemme toim~ntuloa suuresti hait-                    lääkärinlausuntoihin perustuen uudel-
26497: taavana.                                                    leen.
26498:   Kun muilta osiltaan invaliidihuoltomme
26499: on saatettu lakisääteisesti paremmalle ta-
26500:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
26501: 
26502:                   Eino Raunio.                                  Kalle Kauhanen.
26503:                   Arttur Koskinen.                              Aino Malka:mäiki.
26504:                   Pentti Niemi.                                 Hilma Koivulahti-Lehto.
26505:                   Valto Käkelä.                                 Kaisa Hiilelä.
26506:                   Paavo Karjalainen.                            Elli Nurminen.
26507:                   Veli Järvinen.                                Laura Brander-Wallin.
26508:                   Jalmari Linna.                                Meeri Kalavainen.
26509:                   Arvo Sävelä.                                  Rafael Paasio.
26510:                   Vilho Väyrynen.                               Martta Salmela-Järvinen.
26511:                   Heikki Hyk!käälä.                             lsak Penttala.
26512:                   0. Muikku.                                    Valfrid Eskola.
26513:                                     Juho Karvonen.
26514:                                                                                           607
26515: 
26516: X,a7.- Toiv. aJ. N:o 286.
26517: 
26518: 
26519:                                 Kujanpää y. m. : Alle BO-prosenttisten invaliidien työtapa-
26520:                                   turmakorvauksien korottamisesta.
26521: 
26522: 
26523:                                     E d u s k u n n a II e.
26524: 
26525:    Vuomia 1949 suoritetusta työntekijäin ten invaliidien usein tukala taloudellinen
26526: tapaturmakorvauksien koroituksesta elin- asemakin vaatii näin muodostuneen yhteis-
26527: kustannusindeksin nousua vastaavaksi jäi- kunnallisen epäkohdan korjaamista. Onhan
26528: vät alle 30-prosenttiset invaliidit kokonaan tunnettua kuinka useat alle 30-prosenttiset
26529: osattomaksi. Kun asia oli käsiteltävänä vuo- invaliidit joutuvat käyttämään proteesia.
26530: den 1949 valtiopäivillä perustelivat näin Sellaisia ovat esim. toisen silmänsä menet-
26531: syntyneen yhteiskunnallisen epäkohdan kor- täneet invaliidit, joiden invaliditeetti on
26532: jaamisen vastustajat kielteistä asennettaan 25 %. Silmäproteesi o.n uusittava kolmen
26533: sillä, että invaliiditeetin ollessa alle 30-pro- vuoden kuluttua ja on sen uusiminen ai-
26534: sentiJJ. työkyvyn menetys on niin pieni, ettei nakin eräissä tapauksissa tullut maksamaan
26535: se aiheuta palkkatulojen supistumista. Täl- lähes 20,000 markkaa. Kun lain mukaan
26536: lainen kannanotto on ristiriidassa ja vastoin tapaturmayhtiö ei ole velvollinen kustanta-
26537: aikaisempaa käytäntöä. Kun kerran aikai- maan uutta proteesia, on sen uusiminen in-
26538: semmin tapaturmavakuutuslain mukaankin valiidin itsensä kustannettava. Mainitta-
26539: tällainen invaliiditeetti on katsottu korvauk- koon, että 25 % invaliidi, esim. vuodelta
26540: sen alaiseksi siitä ilman muuta seuraa, että 1927, saa korvausta 1,657 markkaa vuo-
26541: kun yleensä invaliidien korvauksia koroite- dessa. Kun havaitaan saatu tapaturmakor-
26542: taan myöskin alle 30-prosenttisten invalii- vaus ei näin ollen riitä läheskään protee-
26543: dien korvaukset koroitetaan samassa suh- sin uusimiskustannuksiin puhumattakaan
26544: teessa. Sitäpaitsi ·vuonna 1948 hyväksyt:yn muista invaliiditeettiudesta johtuvista me-
26545: tapaturmavakuutuslain mukaan tapaturma- noista. Jo tämä yksi aiiloa esimerkki mo-
26546: korvaukset sen aikana sattuneista tapatur- nien joukosta osoittaa mihin on jouduttu
26547: mista ovat vastaavissa tapauksissa huomat- sen kaavamaisuuden seurauksena, joka ai-
26548: tavasti suuremmat, vastaten markkamme ar- heutti ettei alle 30-prosenttisten inrvaliid~eu
26549: von alentumista. Tässäkin suhteessa ovat korvauksia koroitettu samanaikaisesti kun
26550: siis vanhan tapaturmavakuutuslain alaiset suoritettiin muiden invaliidien korvauksien
26551: alle 30-prosenttiset invaliidit poikkeusase- korotus.
26552: massa korvauksien suuruuteen nähden. Jos           Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
26553: kerran tahdotaan noudattaa Hallitusmuo- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
26554: tomme 5 § :n säädöstä kansalaisten yhdre.n- vomuksen,
26555: vertaisuutta lain edessä on, kuten edellä
26556: esitetyt esimerkit osoittavat, työntekijäin               että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
26557: tapaturmakorvauksien koroituksen yhtey-                toimenpiteisiin alle BO-prosenttisten
26558: dessä syntynyt epäoikeudenmukaisuus kor               invaliidien työtapaturmakorvauksien
26559: jattava.                                               korottamiseksi elinkustannusindeksin
26560:    Mutta ei ainoastaan edellä esitetyt oikeu-         nousua vastaaviksi.
26561: delliset näkökohdat, vaan alle 30-prosenttis
26562:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
26563: 
26564:         Eino Kujanpää.           Toivo Friman.           M. Järvinen.
26565:         Paavo Leskinen.          Eino Roine.             H. Tauriainen.
26566:         Kaarle E. Renfors.       Martti Leskinen.        Eino Kilpi.
26567:                         Aimo Aaltonen.          Yrjö Murto.
26568: 608
26569: 
26570: X,ss. -    Toiv. al. N:o 287.
26571: 
26572: 
26573: 
26574: 
26575:                                       P. Leskinen y. m.: N. s. punainvaliidien ylimääräisten eläk-
26576:                                          keiden perusteiden tarkistamisesta.
26577: 
26578: 
26579:                                           E d u s k ru. n n a ll e.
26580: 
26581:      L~äylkseksi vuoden 1941 tulo- ja menoar-       vammalain muka3!n h3!ettavien invaliidieläk-
26582: vioon otti oouslmnta 1 miljoonan markan keiden myöntämisen perusteet ovat vailla
26583: a.P.muisen ~:J,rviomääräraJhan ylimääräisten mainits'llmaamme ikansalaisluottamuseh.toiJ,,
26584: eläkkeiden suorjttrumiseksi ,kansalaissodassa on lllliele,stäanme välttämätöntä, että tässä
26585: 1918 puniJ,is~n puolena rhaavoittuneille inv/1- mainitsemamrne valtioneuvoston aikoinaan
26586: liideille. Tii;m.än johdosta a;ntoi valtioneu- antama asetus ylil).lääräisten elä;k!keitten
26587: v~to asetuksen sanottujen eläikkeiden m,a;k.-       myöntämisen pe:rmsteista saatetaan yh-
26588: &lWl.isen perusteista hup.tikuun 24 päivänä denmu:kaisiksi sotavarn:mnalai:n säännösten
26589: 1941. 'Asetuksen 3 § a kohta määrää, ettei kallSSia.
26590: eläikettij. ma1kseta sille, joka on ikansalaisluot-    Edellä olevan pellUSteella kunnioittaen
26591: tl:lJllu.st&. vailla t11i tuomitaan ehdottomaan .ehdotamme eduskunnan hyväksytt&väbi
26592: varp~usrangaist~een. Asetusta muutettiin            toivomuksen,
26593: 9 päivänj:i. elollruru.ta 1945 sanotulta koh~alta
26594: siten, ettej poliittisluontoinen rikos, va~                   ettij, hallitus kiireellisesti ta;rkistaisi
26595: se olisikin sisältänyt ika1113alaisluottamuksen            ylimääräisten eläkkf!iden myihttiilmi-
26596: menetyksen, ollut ylimääräisen elä;kkeen                   sen ja suoritt!J,misen perusteita n. s.
26597: myöntämisen estoon.ä. Vastaavaa .ehtoa ei                  pv/nt,tinvaliideme ko.skevan asetuksMt
26598: ole V'Q.ODJla 1948 hyvij!k;sytyssä sotava.mma-             24 päivältä h'U)!,tikuuta 1941 seltai-
26599: lllissa, jonka lai11 .piiriin tulivat myöskin              sena kuin se on muutettuna 9 päi-
26600: vlloQ.en 1918 k~iiyki invalii~it.                          vänä elokuuta 1945 siten, että Safi,Q-
26601:     Yliml.i:lWä~te;n eläklkei4:en myöntäaninen             tusta asetuksesta rwistetaan pe-r'U6tei-
26602: kysymy~ssä oleville mvaliideHie saatta11                   den kansalaisl'!J;Ottamusta koskeva
26603: tulla viel}i. ikmymykseen tedellä mainits:.a-              ehto.
26604: mwmme asetuksen perusteella. Kun Sota-
26605:       Helsingissä 13 päivänä ih.elmikuuta 1950.
26606: 
26607:                    P. Leskinen.                                    J.:. Hiemnen.
26608:                    llertta. :S::l111$'in~n-Leino.                  Ville Pessi.
26609:                    J. MustpJ}.eJ!..                                Eino Kujallpää.
26610:                    ~.oi'~.                                         V. Riihinen.
26611:                                                     Arvo Riihimäld.
26612:                                                                                               609
26613: 
26614: X,39. -   Toiv. a.l. N:o 288.
26615: 
26616: 
26617: 
26618: 
26619:                                  Torvi y. m.: Avustuksen myöntämisestä työkyvyttömien va-
26620:                                     jaamielisten huoltajille.
26621: 
26622: 
26623:                                      E d u s k u n n a 11 e.
26624: 
26625:     Voimassaolevassa lainsäädännössä ovat         on seuraavaksi paras paikka, silloin kuin
26626:  vanhemmat velvoitetut pitämään huolta            vanhemmat tai omaiset kykenevät sen teke-
26627: lapsistaan paitsi alaikäisinä, myös tarvit-       mään. Mutta koska henkisesti vajaakykyi-
26628: taessa      heidäJn täytettyään !kuusitoista      set eivät voi minkään, eivät edes invaliidi-
26629: vuotta. Toisaalta on lai:nsäädännOOsämme          huoltolain nojalla, saada huoltoa valtion
26630: omalksuttu .periaate 1perhekustannusten ta-       taholta, jää köyhäinhoito ainoaksi avuksi,
26631: saamisesta, mistä ovat osoituksena perhe-         minkä yhteiskunta muiden edellytysten val-
26632: lisä- ja lapsilisälait. Yleensä kuitenkin         litessa antaa seitsemäntoista vuotta täyttä-
26633: oo. yhteiskunnan tuki perhclwstannusten           neelle kotona hoidettavalle vajaakykyiselle.
26634:  tasaa,miseksi annettu va111J kuusitoista         Vuonna 1946 on 3,488 yli kuusitoista vuo-
26635:  vuotta, erinäisissä tapauksissa seitsemän-       tiasta henkilöä saanut köyhäinhoitoa tylsä-
26636: toista vuotta nuorempia lapsia varten,            mielisyyden perusteella.        Oikeamielisyys
26637:  vaikka lapset saattavat eri syistä tarvita       kuitenkin vaatisi, että niitä vanhempia,
26638:  vanhempiensa joko osittaista tai täydellistä     kasvatusvanhempia tai muita omaisia, jotka
26639:  apua useita vuosia kauemminkin, ehkä koko        huolehtivat yli seitsemäntoistavuotisesta va-
26640:  elinikänsä. Ehkä raskaimmaksi muodostuu          jaakykyisestä, tuetaan valtion varoin hei-
26641:   vanhempien taakka, silloin kun on kysy-         dän täyttäessään paitsi taloudellisia kustan-
26642:  myksessä henkisesti vajaakykyinen, hoitoa        nuksia vaativaa myös henkisesti raskasta
26643:  tarvitseva, mutta kulutukseltaan täysikas--      tehtäväänsä.
26644:  YUisen veroinen yli seitsemäntoista vuotias         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
26645:   lapsi. Olemassa olevissa vajaamielisten         kunnioittaen, eduskunnan hyväksyttäväksi
26646:   hoitolaitoksissa on paikkoja vain kolman-       toivomuksen,
26647:   nekselle siitä määrästä, mikä välttämättä                  että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
26648:   tarvitsisi laitoshoitoa, kuten äskettäin val-           menpiteisiin, että vanhemmille, kas-
26649:   mistuneessa vajaamielislaitosten suunnitel-             vatusvanhemmille tai muille omai-
26650:   makomitean mietinnössäkin on todettu. Jo                sille, jotka koitavat työkyvyttömiä
26651:   yksistään asianmukaisten laitospaikkojen                vajaamielisiä lapsiaan tai omaisiaan,
26652: · puutteen johdosta joudutaan siis useimmat               myönnettäisiin vähintään lapsilisä-
26653:   henkisesti vajaakykyiset hoitamaan ko-                  lain mukaiset edut huollettavan hen-
26654:   deissa, mikä luonnollisesti asianomaiselle              kilön iästä riippumatta.
26655:       Helsingissä 11 p: nä helmikuuta 1950.
26656: 
26657:                   Irma ·Torvi.                                  Eino Tainio.
26658:                   Elli Stenberg.                                Eino Roine.
26659:                                       Vilhelm Riihinen.
26660: 
26661: 
26662: 
26663: 
26664:                                                                                                  77
26665: 610
26666: 
26667: X,4o. -   Toiv. a.l. N:o 289.
26668: 
26669: 
26670: 
26671: 
26672:                                 Kuusinen-Leino y. m.: Ammattikurssien järjestämisestä
26673:                                   työttominä oleville nuorille työntekijö,Ule.
26674: 
26675: 
26676:                                     Eduskunnalle.
26677: 
26678:    Parin viime vuoden aikana maassamme           samalla tavalla. Useissa tapauksissa ne
26679: ~iintyneestä   ja yhä lisääntyvästä joukko-      ovat olleet siihen pakoitettujakin heikon
26680: työttömyydestä ovat joutuneet ja joutuvat        taloudellisen asemansa johdosta.
26681: vakavasti kärsimään nuoret työntekijät.             Tällainen suhtautuminen nuoriin työn-
26682: Työttömyyden seurauksethan heihin näh-           tekijöihin ei ole yhteiskunnan etujenkaan
26683: den eivät ole ainoastaan taloudellisia, vaan     mukaista. Siksi työttöminä oleville nuorille
26684: myös fyysillisiä ja moraalisia vaurioita         työläisille työtilaisuuksien järjestämiseen
26685: tuottavia. Näin ollen työttömyydestä muo-        olisi kiinnitettävä vakava huomio.
26686: dostuu pysyviäkin haittoja nuorten kehi-            Yhtenä tehokkaana keinona nuorison pe-
26687: tykselle ja tulevaisuudelle.                     lastamiseksi työttömyyden aiheuttamilta
26688:    Yhteiskunnan taholta ei ole kiinnitetty       moraalisilta, fyysillisiltä ja. taloudellisilta
26689: läheskään riittävää huomiota tähän nuoria        vaaroilta olisi työttömyyskausina järjeste-
26690: työntekijöitä vaarantavaan tosiasiaan. Päin-     tyt paikalliset lyhytaikaiset ammattikurssit.
26691: vastoin nuorten työntekijäin sijoittaminen       Työttöminä olevien nuorien ammatillisen ja
26692: ns. hätäaputöihin on varsin vähäistä,            henkisen kehityksen kannalta vastaisuuskin
26693: vieläpä siihen suhtaudutaan täysin kieltei-      huomioiden on varsin tärkeää, että yhteis-
26694: sestikin. Valtioneuvoston antamien työttö-       kunta kiinnittää huomiota heidän ammatti-
26695: myysohjeidenkin mukaan työtilaisuuksien          koulutuksensa jatkuvaan ·kehittämiseen.
26696: osoittaminen nuorille työntekijöille on .tois-   Siitä koituva hyöty muodostuu kansan-
26697: arvoista, koska ensivuoroisiksi työhön sijoi-    taloudellisestikin merkitykselliseksi.
26698: tettaviksi on asetettu perheelliset työn-           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
26699: tekijät. Sitäpaitsi on myönnettävä, ettei-       eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
26700: vät esimerkik.~i siirtotyömaat ole erikoisen
26701: sopivia nuorille työntekijöille, ellei mukana              että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26702: ole joku heidän omaisistaan. Nuorille nais-             järjestämään työttöminä olev~1le nuo-
26703: puolisille työntekijöille ei sitäpaitsi ole             rille työntekijöille lyhytaikaisia am-
26704: yleensä olemassakaan mitään sopivia hätä-               mattikursseja, joihin osallistumisesta
26705: aputöitä. Johdonmukaisena seurauksena                   maksettaisiin kfJhtuullista toimeen-
26706: valtiovallan ottamasta asenteesta on ollut,             tuloa vastaava palkka.
26707: että myös kunnat ovat suhtautuneet asiaan
26708:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
26709: 
26710:                 Hertta Kuusinen-Leino.                      Eino Kujanpää.
26711:                 Eino Tainio.                                V. Riihinen.
26712:                 Aimo Aaltonen.                              Arvo Riihimäki.
26713:                 J. Mustonen.                                Mauri Ryömi.
26714:                                              Eino Roine.
26715:                                                                                             611
26716: 
26717: X,41. -    Toiv. al. N:o 290.
26718: 
26719: 
26720: 
26721: 
26722:                                 V. Simonen y. m.: Vapaiden lomaleirimatkojen järjestämi-
26723:                                    sestä suuriperheisille äideille valtionrautateillä ja posti-
26724:                                    autoissa.
26725: 
26726: 
26727:                                      E d u s k u n n a II e.
26728: 
26729:    Vapaiden koosalaisjärjestöjen taholta on       nytystä äideille, joiden lapsiluku on 7 tai
26730: viime aikoina ilahduttavassa määrin kiin-         sitä enemmän. Tämä .apu koituisi lllähdäk-
26731: nitetty huomiota suuriperheisten äitien lo-       semme täten perusteltuna juuri niiden äi-
26732: manvieton järjestämiseen. Valtio on tuke-         tioo hyväksi, jotka kipeimmin sitä tarvitse-
26733: nut näitä järjestöjä osallistumalla loma-         vat.
26734: leirikustannuksiin. Lomatoimintaa !'ajoit-           Edellä olevaa:n viitaten ehdotamme edus-
26735: taa kuitenkin suuresti se, että pitkien mat-      kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,-1
26736: kojen takaa on vaikea lahjavaroilla kus-
26737: tBJntaa äitien matkoja. Näin ollen esitäm-                  että hallitus ryhtyisi toimenp!Ctei-
26738: me, että valtio antaisi suuriperheisille äi-             siin 7-lapsisten ja sitä suurempiper-
26739: deille vapaaliput lomaleirimatkoja varten                heisten äitien vapaiden lomaleirimat-
26740: valtionrautateillä ja postiautoissa. Kat-                kojen järjestämiseksi valtionrauta-
26741: somme asialliseksi ehdottaa tällaista myön-              teillä ja postiautoissa.
26742:      Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1950.
26743: 
26744:           Vieno Simonen.             Kerttu Saalasti.              Aino Luostarinen.
26745: 612
26746: 
26747: X.42.- Hemst. mot. N:o 291.
26748: 
26749: 
26750: 
26751:                                 Wickm.an m. fl.: Angående anslag föt· den sociala och and-
26752:                                    liga vården bland zigenm·na.
26753: 
26754: 
26755:                                     T i ll R i k s d a g e n.
26756: 
26757:    Zigenarfrågan än en av de till social-         banbrytande arbete till fromma för saken,
26758: vårdens område hörande frågor, som tills          men i brist på medel har resultatet av
26759: vidare i vårt land blivit olösta.                 denna vel'lksaJmhet blivit anspråkslöst. För
26760:    I vårt land finnes i detta nu ca 4,000         att få något reellt till stånd i zigenarfrågan
26761: zigenare. Bland dessa har brottsligheten          vore det nödvändigt att i ledningen :för
26762: fått en betydande utbredning, till och med        arbetet ställa en kompetent person, som
26763: i en sådan grad, att 33% av männen och            kunde ägna hela sin tid och sitt intresse
26764: 10 % av kvinnorna dömts för något brott.          åt saken. På denna väg kunde för frågans
26765: Med skäl har sagts, att zigenarfrågan är          skötsel erhållas en sådan nödvändig över-
26766: so~,, ett öppet sår i vår samhällskropp.          sikt angående läget i landet, som icke er-
26767:    I riksdagen har under de senaste åren          hållits sedan Thesleffs ikommitte upphörde
26768: gjorts ett par hemställningar om förbätt-         med sin verksamhet i början av detta
26769: rande av zigenarnas ställning. Den ena            århundrade.
26770: av dessa motioner inlämnades till 1943 års           Som ett egentligt mål för arbetet vore
26771: riksdag och den andra år 1945. Men dessa          att få zigenarna att avstå från sitt kring-
26772: motioner har beiklagligtvis i0ke lett till        flackande liv och bli rotfasta på någon
26773: några praktiska resultat.                         plats och där Hvnära sig :med något heder-
26774:    Nu är emellertid tiden inne, att man           ligt yåe. Likaså borde de utan vård
26775: även från statsmaktens sida hörjar ägna all-      varande zigenarbarnen fås placerade i
26776:  varlig uppmärksamhet åt lösandet av detta        barnhem och via detta komma till yrkes-
26777: svåra problem. Det är icke förenligt med          läroinrättning. I aUra första hand borde
26778: statsmaktens värdighet att fortsättningsvis       dock grundläggas ett barnhem, att börja
26779: skjuta ifrån sig ansvaret för skötseln av         med för cirtka 50 av de i den LllJeSt ömkans-
26780: en sak som ovinkorligen ankommer på den-          värda ställning varande barnen. Ett trän-
26781: samma. Dessutom är det ju en stor natio-          gande behov vore även att åstadkomma för
26782: nalekonoonislk förlust, att samhäUet tillåter     zigenarna speciella arbetskolonier. - Den
26783: en så pass stor medborgargrupp leva i dess        andliga och sociala vården bland zigenarna
26784: mitt utan att ålägga denna samma skyl-            bör naturligtvis stå under statsmaktens
26785: dighe.ter beträffande arbete som andra            uppsikt och ansvar.
26786: medborgargrupper.                                    Moo hänvisning till det ovansagda får vi
26787:                                                   vördsamt föreslå, att riksdagen ville be-
26788:    Visserligen har i vårt land ända sedan         sluta hemställa,
26789: år 1904 från en frivillig medborgarorgani-
26790: sations sida försölk gjorts att verka för                  att regeringen måtte i prop_ositionen
26791: förbättrande av zigenarnas ställning. Inspi-             angående statsförslaget för år 1951
26792: rerat ruärunast av från Norge erhållna                   upptaga ett anslag om 2,000,000
26793: särskilt uppmuntrande erfarenheter, har i                mark för den sociala och andliga
26794: all stillhet med frivilliga krafter utförts ett          vården bland zigenarna.
26795:       Helsingfors den 9 februari 1950.
26796: 
26797:         Albin Wickman.                Lennart Helja.s.             Jaakko Hakala.
26798:         Albert BrommelB.              Matts Forss.                 Margit Borg-Sundman.
26799:         Verner Korsbäck.              Erkki Koivisto.              Johann.es Wirtanen.
26800:                                                                                            613
26801: 
26802: X 14 2 . - Toiv. a.l. N:o 291.                                                     Suomennos.
26803: 
26804: 
26805: 
26806:                                  Wickman y. m.: Määrärahasta mustalaisten sosiaalista ja
26807:                                     henkistä huoltoa varten.
26808: 
26809: 
26810:                                      E d u s k u n n a ll e.
26811: 
26812:   ·Mustalaiskysymys on yksi niistä sosiaali-      uurtavaa työtä asian hyväksi, mutta varo-
26813: huollon alaan kuuluvista kysymyksistä,            jen puutteessa on tämän toiminnan tulos
26814: joita meidän maassamme ei toistaiseksi ole        jäänyt vaatimattomaksi. Jotta mustalais-
26815: ratkaistu.                                        kysymyksessä saataisiin aikaan jotain to-
26816:    Maassamme on tätä nykyä noin 4,000             dellista, olisi välttämätöntä, että toiminnan
26817: mustalaista. Heidän keskuudessaan on ri-          johtoon saataisiin pätevä henkilö, joka saat-
26818: kollisuus saavuttanut huomattavan levin-          taisi omistaa koko aikansa ja harrastuk-
26819: neisyyden, jopa siinä määrässä, että 33 %         sensa asialle. Tällä tavalla voitaisiin kysy-
26820: miehistä ja 10 % naisista on tuomittu jos-        myksen hoitamista varten saada sellainen
26821: tain rikoksesta. Syystä on sanottu, että          tarpeellinen yleiskatsaus asemasta koko
26822: mustalaiskysymys on kuin avoin haava              maassa, jollaista ei ole saatu sen jälkeen
26823: meidän yhteiskuntaruumiissamme.                   kun Thesleffin komitea kuluvan vuosisadan
26824:    Eduskunnassa on viime vuosien aikana           alussa lopetti toimintansa.
26825: tehty pari toivomusaloitetta mustalaisten            Työn varsinaisena päämääränä olisi
26826: aseman parantamisesta. Toinen näistä aloit-       saada mustalaiset luopumaan kuljeksivasta
26827: teista jätettiin eduskunnalle vuoden 1943         elämästään ja juurtumaan johonkin paik-
26828: valtiopäivillä ja toinen vuonna 1945. Mutta       kaan sekä elättämään siellä itseään jollain
26829: valitettavasti näistä aloitteista ei ole ollut    kunniallisella ammatilla. Samoin olisi hoi-
26830: mitään käytännöllisiä tuloksia.                   toa vailla olevat mustalaislapset saatava si-
26831:    Mutta nyt on tullut aika ryhtyä valtio-        joitetuksi lastenkoteihin ja sitä tietä am-
26832: vallankin taholta kiinnittämään vakavaa           mattioppilaitoksiin. Aivan ensi sijassa olisi
26833: huomiota tämän vaikean kysymyksen rat-            kuitenkin perustettava lastenkoti, johon
26834: kaisemiseen. V aitiovallan arvon mukaista         aluksi voitaisiin ottaa noin 50 kaikkein
26835: ei ole jatkuvasti työntää vastuuta uiskoil-       säälittävimmässä asemassa olevaa lasta. Pa-
26836: taan sellaisen asian hoidosta, joka ehdot-        kottavan tarpeen vaatima olisi myös eri-
26837: tomasti kuuluu sille. Sitä paitsihan on           tyisten työsiirtoloitten aikaansaaminen mus-
26838: suuri kansantaloudellinen menetys, kun yh-        talaisia varten. - Mustalaisten henkisen
26839: teiskunta sallii niinkin suuren kansalaisl'yh-    ja sosiaalisen huollon on tietenkin oltava
26840: män elää keskuudessaan panematta sille            valtiovallan valvonnassa ja vastuulla.
26841: samoja velvollisuuksia työnteon suhtEl,en            Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
26842: kuin muille kansalaisille.                        kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi
26843:    Maassamme on tosin aina vuodesta 1904          toivomuksen,
26844: lähtien erään vapaaehtoisen kansalaisjär-
26845: jestön taholta yritetty vaikuttaa mustalais-                että hallitus ottaisi vuoden 1951
26846: ten aseman parantamiseksi. Lähinnä Nor-                  tulo- ja menoarvioesitykseen 2,000,000
26847: jasta saatujen erittäin rohkaisevien koke-               markan määrärahan mustalaisten
26848: musten innoittamana on kaikessa hiljaisuu-               sosiaalista ja henkistä huoltoa var-
26849: dessa suoritettu vapaaehtoisin voimin Uraa-              ten.
26850:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
26851: 
26852:         Albin Wickman.               Lennart Heljas.              Jaakko Hakala.
26853:         Albert Bromm.els.            Matts Forss.                 Margit Borg-Sundman.
26854:         Verner Korsbäck.             Ezikki Koivisto.             Johannes Wirtanen.
26855: 1
26856: 
26857: 
26858: 1
26859: 
26860: 
26861: 1
26862: 
26863: 
26864:     1
26865: 
26866: 
26867:     1
26868: 
26869: 
26870:     1
26871: 
26872: 
26873:         1
26874: 
26875: 
26876:         1
26877: 
26878: 
26879:         1
26880: 
26881: 
26882:             1
26883: 
26884: 
26885:             1
26886: 
26887: 
26888:             1
26889: 
26890: 
26891:                 1
26892:       VALTIOPÄIVÄT
26893:                        1950
26894: 
26895:                LIITTEET
26896:                           XI
26897: 
26898: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUS-
26899:                     ALOITTEET
26900: 
26901: 
26902: 
26903: 
26904:                     HELSINKI 1950
26905:               VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
26906: Puolustuslaitoksen määrärahoja, palveluksesta vapautettuja
26907:     upseereja, asevelvollisten päivärahaa y. m. koskevia
26908:                     toivomusaloitteita.
26909: 
26910: 
26911: 
26912: 
26913:                                                              7S
26914:                                                                                                619
26915: 
26916: XI,t. -    'i'oiv. al. N: o 292.
26917: 
26918: 
26919:                                    Raunio y. m. : Puolustuslaitoksen vaatetuksen ja varustuk-
26920:                                      sen kunnossapitoon ja uusintaan osoitetun siirtomäärä-
26921:                                      rahan muuttamisesta arviomäärärakaksi.
26922: 
26923:                                        E d u s k u n n a ll e.
26924:    Tulo- ja menarviossa on yhdesännen pää-            Kun kerran asevelvollisiamme kutsutaan
26925: luokan (puolustusministeriö ja siihen koh-         vakinaista palvelustaan suorittamaan ja täl-
26926: distuvat hallinnonhaarat) taloustarvemeno-         löin pidetään luonnollisena, että heitä var-
26927: jen kohdalla vaatetuksen ja varustuksen            ten ruuanpitoin silloin tarvittavat varat
26928: kunnossapitoon ja uusintaan (9. Pl. III: 2)        osoitetaan todellista tarvetta vastaavina, on
26929: osoitettu määräraha merkitty siirtomäärä-          vähintään yhtä luonnollista, että vastaa-
26930: rahaksi. Tämä merkitsee sitä, että määrä-          vasti myöskin heidän vaatetustaan ja varus-
26931: rahan käyttöä tosin voidaan siirtää seuraa-        tustaan varten osoitetaan varat todellisen
26932: valiekin vuodelle, mutta kiinteänä määrä-          tarpeen suuruisina, eikä kuten nyt, 'kiin-
26933: rahana sitä ei missään tapauksessa voida           teänä määrärahana, jolloin vakinaiseen pal-
26934: ylittää. Kuitenkin on osoittautunut sään-          velukseen tulevan varusmiesmäärän noustua
26935: nöllisesti välttämättömäksi esittää vuosit-        mahdollisesti arvioitua suuremmaksi, koete-
26936: tain huomattaviakin muutoksia mainittuun           taan tulla toimeen kiinteällä määrärahalla
26937: määrärahaan.      Tämä johtuu kunakin              tinkimällä varusmiesten oikeudesta saada
26938: vuonna vakinaiseen palvelukseen tulevien           myös riittävä vaatetus ja varustus palve-
26939: varusmiesten lukumäärän vaihteluista, joita        lusaikanaan. Tulo- ja menoarviossa viime
26940: tulo- ja menoarviota laadittaessa ei tarkal-       vuosina vaatetuksen ja varustuksen kunnos-
26941: leen voida arvioida, koska palvelukseen as-        sapitoon ja uusintaan osoitetun määrära-
26942: tuvien varusmiesten määrä on riippuvainen          han riittämättömyydestä johtuen on varus-
26943: kutsuntain tuloksista. Sitävastoin on kul-         tilanne puolustuslaitoksessa nykyään muo-
26944: lekin varusmiehelle kuuluvan varustuksen           dostunut jo suorastaan kestämättömäksi.
26945: ylläpitoon päivittäin tarvittava rahamäärä         Jos kerran nuorukaisemme määrätään suo-
26946: tarkoin laskettavissa. Huomioonottaen eri          rittamaan asepalvelusta, on pidettävä huoli
26947: varusesineiden hankintakustannukset, kes-          siitä, että heidät kyetään myös kunnolla
26948: täruisajan ja varusteiden keskimääräiset           vaatettamaan kenenkään tarvitsematta pe-
26949: korjauskustannukset onkin puolustuslaitok-         lätä puutteellisista varusteista johtuvia jopa
26950: sessa laskettu, paljonko nämä kaikki yh-           terveydellisiä vaaroja. Tämän johdosta
26951: dessä varusmiestä ja päivää kohden tekevät.        esitämme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
26952: Varusmiespäiväraha on siis täysin verratta-        syttäväksi toivomuksen,
26953: vissa muonapäivärahaan, joka tarkoittaa
26954: sitä rahamäärää, minkä varusmiehen ruoka                      että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
26955: päivää kohden maksaa. Tulo- ja menoar-                     toimenpiteisiin tulo- ja menoarviossa
26956: viossa muonitukseen osoitettu määräraha                    puolustuslaitoksen vaatetuksen ja va-
26957:  onkin merkitty arviomäärärahaksi, koska                   rustuksen kunnossapitoon ja uusin-
26958:  sen suuruus riippuu kunakin vuonna palve-                 taan (9. Pl. III: 2) nyt siirtomäärä-
26959:  luksessa olevien varusmiesten sekä heidän                 rakaksi merkityn määrärahan muut-
26960:  palveluspäiviensä lukumäärästä.                           tamiseksi arviomäärärakaksi.
26961:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
26962: 
26963:           Eino Raunio.                 Hilma Koivulahti-Lehto.       Kalle Kauhanen.
26964:           Arvi Turkka.                 Meeri Kalavainen.             Olavi Kajala.
26965:           Artturi Koskinen.            Elli Nurminen.                Kaisa Hiilelä.
26966:           Pentti Niemi.                Juho Karvonen.                Laura Brander-Wallin.
26967:           Veli J'årvinen.              Arvo Sävelä.                  Rafael Paasio.
26968:           Jalmari Linna.               Heikki Hykkäälä.              Martta Salm.ela.-Järvinen.
26969:           Aino Malkam.äki.             P. Karjalainen.               Valfrid Eskola.
26970: 620
26971: 
26972: XI,2. -   Toiv. al. N:o 293.
26973: 
26974: 
26975: 
26976: 
26977:                                 Honka y. m.: Välirauhan- ja rauhansopimuksen jo,hdosta
26978:                                   vakinaisesta palveluksesta vapautettujen upseerien · kär·
26979:                                   simien menetysten korvaamisesta.
26980: 
26981: 
26982:                                       Eduskunnalle.
26983: 
26984:    Vuoden 1944 väliTauhansopimulksen ja            ikun SIUuri osa muista sodasta kärsimään
26985: vuoden 1945 rauhansopimuksen johdosta on           jootuneista väestöryhmistä on muodossa tai
26986: valtion ollut ryhdyttävä usein seHaisiin toi-      toisessa jo tähän mennessä saanut !korvausta
26987: menpiteisiin, jo1Jka hyvin tuntuvastikin ovat      menetyiksistään.
26988: horjuttaneet eräiden kansalaisryhmien oi-              V apautettujen upseerien asettaminen
26989: keusasemaa, iroun taas toiset ryhmät 'ovat         eräissä tapaulksissa ensin laJkkautuspa1kalle
26990: voirueet jäädå sodan seurauiksista verraten         ja toisissa suoraan elä:kikoolle ei o1e mitään
26991: koskemattomiksi. Oi~eusnäkökohdat vaati-           'korvausta heille sodassa aiheutuneista me-
26992: vat, että mikäli v;älirauhan- ja rauhansopi-       netyksistä. Oikeus määrätyissä tapauksissa
26993: mulksen määräysten noudattaminen aiheut-           laklk:autuspalkkaan ja eläkkeeseen ovat
26994: taa menety>ksiä yksityisille !kansalaisille ja     osana jokaisen valtion vaJk:inaisen virka-
26995: väestöryhmille, tu~isi valtiovallan !kaikkien      miehen palklkaeduista jo rauhan oloissa.
26996: käytettävissä olevi1en mahdollisullk&ien mu-       Puheena o1eva upse.erien vapauttaminen ta-
26997: ilman suorittaa niistä korvaus, jotenka nw-         pahtui ikuitenkin ,pakkotilan vallitessa ja
26998: netyikset jakautuisivat kaikkien kannetta-         .poikkooiksellisesti. Näin ollen ei IJ.rorvausta
26999: viksi.                                              taloudellisten etujen menetylk:sistä olisi si-
27000:    Näin onlkin monissa tapauksissa mene-           dottava rauhanajan virkamieslainsäädän-
27001: telty sekä talvi- että jatlkosodan jälikeen. On     töön jota laadittoossa ei ole edellytetty
27002: kuitenkin olemassa eräs ikansalaisryhmä,           tällaisia sod&sta aiheutuvia poikkeuksellisia
27003: joka ~on jäänyt vail1e samanlaista ymmärtä-         olosuhteita.
27004: mystä ja myötätuntoa kruin eräät muut                  Harkittaessa niitä per·usteita, joiden mu-
27005: sotien johdosta poiiklreuksellisia menety>ksiä     ilman sodan johdosta ilman omaa syytään
27006: kärsineet väestöryhmät. Sen IDIU(}(}Qstavat         vakinaisesta palveluksesta vapautetuille up-
27007: ja välirauhansopimukseen sisältyvien mää-          seereille olisi suoritettava korvausta, voi-
27008: räysten johdosta puolustusvoimista valpaute-       daan ajatella joko palveltujen vil'lkavuosien
27009: tut aktiivipalveluksessa vakinaisessa valtion       luvun tai saaVI\ltetun upseeriarvon mukaan
27010: viroissa ol1eet upseerit. Ilman omaa syytään       määräytyvää kertalk:a:ilk:kista korvausta. Kum-
27011: ovat he nwnettäneet toimeentulonsa ja elä.-        mankin perusteen Jlllllkaan arvioitu korvaus
27012: mänuransa. Monissa tapauksissa vieläpä vi-          johtaisi samantapaiseen tulokseen, koska
27013: rallisesti ,henlkisesti ja ruumiillisesti ala-     lrorikeampi upseeriarvo edellyttää useampia
27014: arvoisiksi" leimattuina ovat he joutuneet
27015: 811Uria taloudellisia vaillmulksia vastaan tais-    palveltuja virkavuosia.
27016: tellen etsimään itselleen uutta, täysin vie-           Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27017: rasta elämänuraa, johon heidän aikaisempi           nioittavasti eduskunnan lausuttavaksi toivo-
27018: pitkäaikainen koulutuksensa ei suinkaan             muksen,
27019: ole antanut minkäänlaista vohjaa. Olisi näin
27020: ollen luonnollista, että rheillekin poiirokeuk-             että hallitus ki<Vreellisesti tmrnitut-
27021: sellisen vapauttamisen johdosta järjestetään              twisi tutkimuksen sititä, missä määrin
27022: kohtuullinen korvaus eliilmänuransa menet-                välirauhan ja rauhansopim'lllosen joh-
27023: tämisestä. Näin . sitä suuremanana syyllä.,               dosta vakiJnaisesta palveluksesta va-
27024:                               XI,2. -   Honka y. m.                               621
27025: 
27026:  pautetut upseerit ovat joutuneet kär-           piteisiin oikeudenmukaisen korvauk-
27027:  simään henkilökohtaisesti epäoikeu-             sen suonttamiseksi niille mainituista
27028:  denmukaista lwhtelua, ja tämän tut-             upseereista, jotka ilman omaa syy-
27029:  kimuksen perusteella ryhtyisi toimen-           tään ovat menettäneet elämänuransa.
27030: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
27031: 
27032:           Aarne Honka.                                Kustaa Tiitu.
27033:           J. Koivisto.                                Juho Heitto.
27034:           J. Söderhjelm.                              Arno Tuurna.
27035:           Hugo Nuon!laa.ri.                           V. J. Sukiselainen.
27036:           Helena. Virkki..                            Eero lVfåkinen.
27037:           Väinö Rankila..                             Urho Saariaho.
27038:           T. N. Vilhula.                              Jaakko Hakala.
27039:           J. E. Lampinen.                             L. I. Kaukamaa..
27040:           Päiviö Hetemäki.                            Irma Hamara.
27041:           Yrjö I. Antila.                             Usko Koski.
27042:           Felix Seppälä.                              Matti lleildd.lä.
27043:           Martti 0. Kölli.                            Pekka Kiiski.
27044:           Ernst von Born.                             E. A. Turja.
27045:                                   Niilo Honkala.
27046: 622
27047: 
27048: XI,s. -   Toiv. al. N:o 294.
27049: 
27050: 
27051: 
27052: 
27053:                                 Kauppi y. m.: Välirauhan- ja rauhansopimuksen johdosta
27054:                                   vakinaisista valtion viroista vapautettujen upseerien ase-
27055:                                   man järjestelystä.
27056: 
27057: 
27058:                                      E d u s k u n n a ll e.
27059: 
27060:    On suoritettu laajoja toimenpiteitä, jotta     lakkautuspalkalle tai suoraan eläkkeelle.
27061: 19. 9. 1944 tehdyn välirauhansopimuksen           Mutta tällaisen joukkovapauttamisen luonne,
27062: ja sittemmin lopullisen rauhansopimuksen,         se kun oli välirauhan- ja rauhansopimuksen
27063: samoin kuin sodan aikana tapahtuneiden            toimeenpanon aiheuttama poikkeuksellinen
27064: hävitysten johdosta kärsin}.ään joutuneille       toimenpide, on siinä määrin erikoinen ja
27065: korvattaisiin heidän kannettavakseen tul-         siihen saattaa liittyä niin suurta asiallista
27066: leita vahinkoja ja näitä siten tasattaisiin       kohtuuttomuutta asianomaista vapautettua
27067: koko kansan hartioille. Alueluovutusten           kohtaan, että on aihetta tutkia, onko syytä
27068: johdosta menetetyn omaisuuden ja ilma-            korvauksen muodossa antaa siitä hyvitystä.
27069: pommituksissa tuhoutuneen omaisuuden              Tämän tutkimisen tarpeellisuutta ei vä-
27070: korvaukset sekä maanhankintalain puit-            hennä se, että nämä valtiota palvelleet
27071: teissa tapahtuva asutustoiminta mainitta-         eivät ole nostaneet ääntä asiastaan, vaan
27072: koon vain esimerkkeinä, joihin tässä yhtey-       ovat hiljaisuudessaan voimainsa mukaan
27073: dessä lisättäköön asepalveluksesta palannei-      pyrkineet joten kuten selviytymään aivan
27074: den opiskelijoiden oppikoulu- ja korkea-          uusien olosuhteittensa puitteissa. Tutkimi-
27075: kouluopintojen tukeminen valtion apura-           nen näyttää edellyttävän jossakin määrin
27076: hoilla ja lainoilla.                              yksittäistapauksellista selvittelyä.
27077:    Jo välirauhansopimukseen sisältyvien              Edellä esitettyjen näkökohtien pohjalla
27078: määräysten johdosta jouduttiin puolustus-         ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan pää-
27079: voimista vapauttamaan joukko aktiivipal-          tettäväksi toivomulrsen,
27080: veluksessa, siis vakinaisissa valtion viroissa,
27081: silloin olevia upseereja. Kun he, useat siinä               että hallitus hankkisi selvityksen
27082: iässä, missä on jo peräti vaikeata siirtyä               siitä, onko ja tnissä määrin välirau-
27083: toimialalta toiselle, joutuivat menettämään              hansopimuksen ja rauhansopimuksen
27084: elämänuransa ja toimeentulonsa, niin täl-                johdosta vakinaisista valtion viroista
27085: lainen elämänmuutos tiesi suuria menetyk-                vapautettujen upseerien· vapauttami-
27086: siä ja kärsimyksiä heille itselleen ja heidän            nen ja heidän asemansa järjestely
27087: perheilleen. Näin syntyneet vaikeudet ovat               sisältänyt sellaista asiallista kohtuut-
27088: ainakin useiden kohdalta jatkuneet.                      tomuutta, että siitä on aihetta suo-
27089:    Kysymyksessä olevat upseerit ovat tosin               rittaa korvausta, ja että hallitus sit-
27090: kuuluneet sellaisiin virkamiehiin, jotka                 ten ryhtyisi sellaisiin toimenpiteisiin,
27091: ,yleisen edun" vuoksi voidaan lain mukaan                mihin saatu selvitys ehkä antaa ai-
27092: vapauttaa virastaan. Heidät on asetettu                  hetta.
27093:       Helsingissä 12 p: nä helmiku.uta 1950.
27094: 
27095:               Kalle Kauppi.                                    Rolf B. Bemer.
27096:               Irma. Karvikko.                                  B. A. Kannisto.
27097:                                                                                              62.3
27098: 
27099: XI,4. -   Toiv. al. N: o 295.
27100: 
27101: 
27102: 
27103: 
27104:                                 Kuja.Ia. y. m.: Toimenpiteistä värvättyjen rajajääkärien.
27105:                                    tointen vakinaistamiseksi sekä heidän ja merivartion
27106:                                    to-Wnen kaltijain palkkauksen parantamiseksi.
27107: 
27108: 
27109:                                     E d u s k u n n a ll e.
27110: 
27111:    Valtion VIran ja toimen haltijain palk-      taa eläkettä. Valtion muissa VJXOlssa ja
27112: kauksen parantamiseen on kiinnitetty            toimissa maksetaan komennt!Sl'ahaa, jos
27113: useissa yhteyksissä huomiota. Tämä on ol-       asianomainen komennetaan toiselle ,paikka-
27114: lut aiheellistakin alempiin palkkausluokkiin    kunnalle     varsinaiselta    toimialueeltaan,
27115: kuuluvien kohdalla. On kuitenkin eräs           mutta rajavartijoille ei sitä makseta, vaikka
27116: ryhmä, rajavartijat ja merivartiolaitoksen      komennus kestäisi useammankin kuukau-
27117: toimen haltijat, joiden palkkauksen paran-      den.
27118: tamiseen ei ole kiinnitetty huomiota, vaikka       Ei ole myöskään hyväksyttävää se, että
27119: heidän palkkauksensa on ilmeisesti ,kuo-        määrätyssä tehtävässä, joka on välttämätön
27120: passa", josta se on pikaisesti nostettava.      ja jatkuu vuodesta toiseen, pidetään henki-
27121: Rajavartijat ovat palkkaukseen nähden           löitä aina vain ylimääräisinä ja ilman
27122: jaetut kolmeen ryhmään, riippuen palvelus-      asianmukaisia oikeuksia. Kun valtio kerran
27123: vuosista. I ryhmässä on värvätyn rajajää-       tarvitsee rajavartijoita vaJkinaisesti, niin pi-
27124: kärin palkka luontoisetuineen 11,425 mk         tää heidän toimensa myöskin vakinaistaa.
27125: kk: ssa ja rajajääkärikorpraalin palkka            Rajavartijoid~Em palikkausta voitaisiin kor-
27126: 11,650 mk kk; II ryhmässä se on 12,025 :-,      jata esim. siten, että nykyiset palkat luon-
27127: 12,200 : - ja III ryhmä,ssä 12,475 : - ja       toisetuineen muod'OStettaisiin peruspalikoiksi,
27128: 12,675 :-. Kun siitä vähennetään luon-          joihin lisäksi maksettaisiin pukuraha sekä
27129: toisetujen raha-arvo 4,100 : - kk ja verot,     ikä- ja rajaseutulisä. Vasta silloin raja-
27130: niin saavat värvätyt rajajääkärit ja -korp-     vartijat tulisivat suunnilleen tasavertaiseen
27131: raalit kuukausittain rahapalkkaa noin 6,000     asemaan muiden vastaavien valtion viran
27132: -7,000 mk. Lienee ilman muuta selvää,           ja toimen haltijain kanssa.
27133: ettei tällä summalla kukaan kykene huo-            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
27134: lehtimaan perheestään, vaikka siihen tulee-     eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27135: kin lisää 300 : - kk: ssa vuokra-avustusta
27136: ja 300 : - perhelisää.                                     että hallitus pikaisesti ryhtyisi vär-
27137:    Rajajääkärit ovat myöskin siinä suh-                 vättyjen rajajääkärien tointen vaki-
27138: teessa huonossa asemassa, että heidät rin-              naistamiseen ja heidän sekä rajavar-
27139: nastetaan ylimääräisiin viran ja toimen                 tioston alemman päällystön ja meri-
27140: haltijoihin, joten heille ei makseta ikälisää           vartion vastaavien toimien haltijain
27141: eikä heillä ole eläkeoikeutta. He saavat                palkkauksen parantamiseen.
27142: kyllä n. s. erorahan, joka ei suinkaan vas-
27143:      Helsingissä 9 p: nä helmikuuta 1950.
27144: 
27145:               Toivo Kujala..                                  Matti Meriläinen.
27146:               Hertta Kuusinen-Leino.                          Esa Hietanen.
27147:               H. Tauriainen.                                  Vilhelm Riihinen.
27148:               N. Nurminen.                                    Eino Tainio.
27149:                                        J. Mustonen.
27150: 624
27151: 
27152: XI,5. -   Toiv. al. N:o 296.
27153: 
27154: 
27155: 
27156: 
27157:                                Tainio y. m.: Asevelvollisten päivärahan korottamisesta.
27158: 
27159: 
27160:                                     Eduskunnalle.
27161: 
27162:   Viimeksi tapahtuneen asevelvollisten päi-    sista on työläis- ja pientaJonpoikaisnuori-
27163: väNlihan korotuksen jälkeen on hintwtaso       soa, joiden vanhemmat vähävaraisillla eivät
27164: huomattavasti IIloussut. Asevelvollisuuttaw    voi ,poikiaw avustaa, on päivärahoo ko-
27165: suorittavien päivämhaa ei ikuitenkwan tästä    roittaminen sitäkin välttämättömämpää.
27166: huolimatta ole koroitettu. Tästä johtuu,          Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
27167: että asevelvollisten päiväraha, joka aina on   eduskunnan hyvälksyttävä:ksi toivomuksen,
27168: ollut pieni, on sitä nyt vieläkin enemmän.
27169: Nykyisellä päivä:vahalla ei saa ostettua               että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
27170: edes puolta la:atikkoa tup~koo, muista               toimenpiteisiin   asevelvollisuuttaan
27171: asevelwllisille välttämättömistä tarpeista           suorittavien päivärahan koroittami-
27172: puhumattwka:an. Kun valtaosa asevelvolli-            seksi 50 markaksi.
27173:       Helsingissä helmikmm 11 päivänä 1950.
27174: 
27175:                 Eino Tainio.                             Vilhelm Riihinen.
27176:                 Irma Torvi.                              Paavo Leskinen.
27177:                 M. Järvinen.                             Aimo Aaltonen.
27178:                 Elli Stenberg.                           E. Hietanen.
27179:                 Matti Meriläinen.                        J. Mustonen.
27180:                 Eino Roine.                              Ville Pessi.
27181: VALTIOPÄIVÄT
27182:                 1950
27183: 
27184:         LIITTEET
27185:                  XII
27186: 
27187: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
27188:         TOIVOMUSALOITTEET
27189: 
27190: 
27191: 
27192: 
27193:               HELSINKI 1950
27194:        VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
27195: •
27196: Tie- ja vesirakennushallintoa, posti-, lennätin- ja puhelinlaitosta,
27197:      rautateitä, maanteitä, siltoja, vesireittejä y. m. koskevia
27198:                         toivomusaloitteita.
27199:                                                                                            629
27200: 
27201: XII,1. -   Toiv. al. N:o 297.                          /
27202: 
27203: 
27204: 
27205: 
27206:                                 Nuorsaari y. m.: Määrärahasta Porin tie- ja vesirakennus-
27207:                                    piirin perustamiseksi.
27208: 
27209: 
27210:                                     E d u s k u n n a 11 e.
27211: 
27212:    Maamme kulkulaitosten jatkuva kehittä-         perustamista Porin kaupunki keskuksena.
27213: minen, mikä kokonaan pysähtyi sotiemme            Porin kaupunki on myös liikenteellisesti
27214: johdosta, vaatisi nykyistä huomattavasti          muodostunut läänin pohjois- ja keskiosan
27215: suurempia varoja. Tämä on varsin selvästi         keskukseksi, joten tuntuu luonnolliselta,
27216: huomattu m. m. siinä, että rautateiden ra-        että Turun ja Porin läänin tie- ja vesira-
27217: kennusohjelmasta on ollut suuresti tingit-        kennuspiiri jaettaisiin kahtia, Turun ja
27218: tävä, tieverkostoa ei ole voitu riittävästi·      Porin tie- ja vesirakennuspiireiksi. Lisä-
27219: kehittää j. n. e. Nykyisin näyttää yleinen        perusteluina voitanee vielä mainita, että
27220: kehitys ja meidän mahdollisuutemme viit-          Kokemäenjokilaaksossa on viety jo varsin
27221: taavan siihen, että olisi entistä suurempaa       pitkälle aluesuunnittelu ja Porissa sijait-
27222: huomiota ruvettava kohdistamaan maantie-          seva, 600 hehtaarin laajuinen maamme suu-
27223: verkostomme parantamiseen, jopa rautatei-         rin lentokenttä vaatii jatkuvasti tehostettua
27224: den sijasta pikateiden, esim. kestopäällys-       huoltoa, hoitamista ja kehittämistä.
27225: teisten, rakentamiseen. Tällä tavoin voi-            Tämä Porin tie- ja vesirakennuspiiri, jo-
27226: daan ilmeisesti saavuttaa valtiolle huomat-       hon luonnollisimmin kuuluisivat Ikaalisten,
27227: tavia säästöjä m. m. rakennuskustannusten         Tyrvään ja Ulvilan kihlakunnat sekä pitä-
27228: ja kalustomenojen kohdalla. Tieverkoston          jiä Loimaan kihlakunnasta, olisi perustet-
27229: kunnossapitämisen ja kehittämisen edelly-         tava joko vakinaisena tai ylimääräisenä pii-
27230: tyksenä on kuitenkin tie- ja vesirakennus-        rinä. Täten jäisi Turun piiri kaksikieli-
27231: hallituksen toiminnan mahdollisuuksien te-        seksi, kun taasen Porin piiri olisi yksi-
27232: hostaminen.                                       kielinen. Kustannukset tästä järjestelystä
27233:    Niinpä Turnn ja Porin läänin tie- ja vesi-     olisivat varsin vähäiset, arviolta noin 3-4
27234: rakennu.spiiri on aivan liian suuri, jotta        miljoonaa markkaa vuodessa, mutta siten
27235: Kokemäenjokilaakson teollisuus- ja maata-         saavutettavat tulokset olisivat tieverkoston
27236: lousalueen ja Pohjois-Satakunnan yhä li-          ja yleensä liikennemahdollisuuksien parane-
27237: sääntyvän liikenteen tieverkostolle asetta-       misen kannalta näitä kustannuksia monin
27238: mat vaatimukset voitaisiin tyydyttää. Tu-         verroin suuremmat.
27239: run ja Porin läänin vesirakennuspiiri käsit-         Kun fohjois-Satakuntaan on suunniteltu
27240: tää kaiken kaikkiaan 17 tiemestaripiiriä,         rautatietä ja sellainen suunnitelma jo ker-
27241: joiden tehtävänä on juuri maanteiden kun-         ran kuului ratalakiinkin, nimittäin Seinä-
27242: nostaminen. K!UD. vite:lä ot:etaan huomioon,      joki-Parkano-Tampere, olisi tämän maa-
27243: että tähän tie- ja vesirakennuspiiriin kuu-       kunnan osan kannalta Porin tie- ja vesi-
27244: luu niinkin huomattavasti läänin yleisluon-       rakennuspiirin perustaminen hyvin tärkeää,
27245: teesta eroavat osat kuin Ahvenanmaa, saat-        koska taloudellisista syistä vielä vuosikau-
27246: taa käsittää että koko läänin tie- y. m. asioi-   siksi lienee luovuttava tästä rautatiestä,
27247: den hoito tuottaa hankaluuksia Turusta            mikäli yleinen kehitys ei suorastaan ala
27248: käsin. Myös Kokemäenjoen vesistö, joka            johtaa koko liikennekysymystä uusia uria
27249: muodostaa jo sinänsä itsenäisen ja yhtei-         kohti, mihin alussa viitattiin.
27250: sen alueen, asettaa erikoisvaatimuiksia tie- ja      Porin tie- ja vesirakennuspiirin perusta-
27251: vesirakennuspiirin viranomaisille. Samoin         misen puolesta on myös omiaan puhumaan
27252: tuleva lääninjako, minkälainen se lieneekin,      jatkuva Kokemäenjokilaakson teollistumi-
27253: edellyttää uuden tie- ja vesirakennuspiirin       nen, mikä luonnollisesti lisää liikennettä ja
27254: 630                      XI1,1. -     Porin tie- ja vesirakennuspiiri.
27255: 
27256: asettaa entistä suurempia vaatimuksia                       että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
27257: maanteiden kuunolle ja maantieverkoston                  toimenpiteisiin Porin tie- ja vesi-
27258: kehittämiselle.                                          rakennuspiirin perustamiseksi ja ot-
27259:   Yllä olevan perusteella ehdotamme kun-                 taisi jo vuoden 1951 tulo- ja meno-
27260: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-                arvioesitykseensä riittävän määrära-
27261: vomuksen,                                                han tarkoitukseen.
27262:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
27263: 
27264:                 Hugo Nuorsa.ari.                             Lauri Murtomaa.
27265:                 L. I. Kau.ka.ma.a..                          Pentti Niemi.
27266:                 Laura. Brander-Wallin.                       Antto Prunnila.
27267:                 Kalle Joukanen.                              Irma Torvi.
27268:                 Juho Heitto.                                 Arvo Riihimäki.
27269:                 Aarne Honk&.                                 Lauri Leppihalme.
27270:                 Nill.o Honkala.                              Arvo Sävelä.
27271:                 Irma Ka.rvikko.                              Urho Kulovaara.
27272:                 Jalmari Pusa.                                L. 0. Hirvensalo.
27273:                                  Heikki Ala-M'å.yry.
27274:                                                                                             631
27275: 
27276: XU,2. -     Toiv. al. N:o 298.
27277: 
27278: 
27279: 
27280: 
27281:                                  Luosta.ri.n.en y. m.: Määrärahasta Mikkelin tie- ja vesi-
27282:                                     rakennuspiirin hallinto- ja asuinrakennuksen tontin
27283:                                     ostoa ja rakentamista varten.
27284: 
27285: 
27286:                                       E d u s k u n n a 11 e.
27287: 
27288:    Mikkeliin on perustettu uusi tie- ja vesi-         Kun piirin toiminnan perusedellytyk-
27289: rakennuspiiri joka on jo aloittanut toimin-        senä on, että sekä piirikonttorin huoneusto-
27290: tansa. Piirin toiminta-alueeseen kuuluu            kysymys että henkilökunnan asuntokysy-
27291: koko Mikkelin lääni ja sijaitsee piirikont-        mys saataisiin ensitilassa tyydyttävästi jär-
27292: tori Milclrelissä. Piirikoottorilta puuttuu hal-   jestettyä, koska piirin toimintamahdollisuu-
27293: lintoraloonnus ja se on jouduttu väliaikaisesti    det riippuvat juuri tästä seikasta, pidämme
27294: sijoittamaan hyvin ahtaisiin tiloihin. Kont-       erittäin tarpeellisena, että Mikkelissä ensi
27295: torilla on käytettävissään 2 pientä huonetta       tilassa ostettaisiin piirikonttorirakennusta
27296:  ja aula, joiden yhteinen lattiapinta-ala on       varten tontti sekä sille ryhdyttäisiin ra-
27297: 108 m2. Tämä aula on pahwilla jaettu               kentamaan piirin hallintorakennusta, johon
27298:  osastoihin ja siellä työskentelee piiri-insi-     sijoitettaisiin myös piirin henkilökunnan ja
27299:  nöörin ohella 2 muuta insinööriä, 2 raken-        työntekijäin asuntoja.
27300: nusmestaria, ikamreeri, varastonhoitaja y. m.         Koska sopivia tontteja on keskikaupun-
27301: Piirikonttorin henlkilökunta on yhteensä 20        gilla saatavissa esitämme, että hallitus ryh-
27302:  henkilöä. Tilanahtaus on tavaton ja min-          tyisi toimenpiteisiin Mikkelin tie- ja vesi-
27303:  käänlaista työrauhaa ei ole. Piirikontto-         rakennuspiirin hallinto- ja asuinrakennuk-
27304:  rin virkailijoilla ei sitäpaitsi ole asuntoja,    sen rakentamiseksi.
27305:  vaan asuvat he toistaiseksi hotellissa ja            Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
27306:  osittain piirikonttorin aulassa.                  nioittaen· eduskunnan lausuttavaksi toivo-
27307:    Asuntotilanne on Mikkelissä hyvin vai-          muksen,
27308:  kea, koska kaupunki menetti sodan aikana
27309: suhteellisesti eniten asuntoja maamme !kau-                  että hallitus ottaisi vuoden 1951
27310:  pungeista, eikä piirikonttorin henkilökun-               tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
27311:  nalla näytä lähitulevaisuudessa olevan mi-               vän määrärahan Mikkelin tie- ja
27312:  tään mahdollisuuksia asuntojen saantiin                  vesirakennuspiirin hallinto- sekä vi-
27313:  huoneenvuokralautakunnan kautta. Tämä                    ran- ja toimenhaltijain ja työnteki-
27314:  vaikeuttaa suuresti alkavan tie- ja vesi-                jäin asuntorakennuksen tontin ostoa
27315:  rakennuspiirin toimintaa, sillä pätevän hen-             ja rakentamista varten.
27316:  kilökunnan saanti ja pysyttäminen piirin
27317:  palveluksessa on miltei mahdotonta.
27318:      Helsingissä 10 p: nä helmikuuta 1950.
27319: 
27320:           Aino Luostarinen.           L. 0. Hirvensalo.            Pekka. Kiiski.
27321:           Wiljam Sarjala..            Väinö Okko.                  Irma. Ha.mara.
27322:           Lauri Leppiha.lm.e.         Antti J. Rantamaa..          Toivo H. Kinnunen.
27323:           Heikki Soininen.            Ilmari Tiainen.              Jalmari Pusa.
27324:           Markus Niskala.             Väinö Rankila.               Edvard Pesonen.
27325:           Kerttu Saala.sti.           Eino Laitinen.               Niilo Nieminen.
27326:           Vieno Simonen.              Samuli Simula.               J. F. Tolonen.
27327:           Onni Mannila.               J. E. Lampinen.              P. Karjalainen.
27328:                                       Martti Miettunen.
27329: 632
27330: 
27331: Xll,s. -   Toiv. al. N: o 299.
27332: 
27333: 
27334:                                  Kulovaa.ra y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja meno-
27335:                                     arvioon Turun uuden lentokentän saattamiseksi väli-
27336:                                     aikaiseen liikennekuntoon.
27337: 
27338:                                      E d u s k u n n a ll e.
27339: 
27340:     Uuden lentokentän rakentaminen Tur-          voida käyttää varsinaisen lentokentän ra-
27341:  kuun on jo useita vuosia ollut suunnitteilla    kentamiseen. Kuluvana työttömyyskautena
27342:  siitä syystä, että Turun nykyinen lento-        ei töitä ole pantu käyntiin edullisen työttö-
27343:  kenttä, jota etelässä, lounaassa ja lännessä    myystilanteen takia Turussa ja sen ympä-
27344:  ympäröi korkeahko kallioharjanne ja jonka       ristössä.
27345:  itäpuolella on muodostumassa suurteolli-           Työssä on keskitytty pääasiassa itä-
27346: suutta korkeine savupiippuineen, ei täytä        länsikiitotien rakentamiseen, joka onkin
27347:  nykyajan lentokaluston ja liikenneturvalli-     suurimmaksi osaksi käyttökelpoinen väliai-
27348: suuden asettamia vaatimuksia. Kun lento-         kaiselle lentoliikenteelle. Näin ollen ja kun
27349: kenttä lisäksi idässä rajoittuu Raision jo-      muutkin Etelä-Suomen lentokentät eivät
27350:  keen ja koillisessa Turun-Uudenkaupun-          täytä nykyajan lentokaluston ja liikenne-
27351:  gin rautatiehen, ei lentokenttää nykyisellä     turvallisuuden asettamia vaatimuksia, olisi
27352:  paikallaan voida riittävässä määrässä laa-      Turun uudella lentokentällä ainakin mai-
27353:  jentaa. Sitäpaitsi lentokenttä ja sen nousu-    nittu itä-länsikiitotie viipymättä asetet-
27354: vyöhykkeet rajoittavat suuresti Turun sy-        tava siihen kuntoon, että sitä voidaan käyt-
27355: väsataman teollisuusalueen vapaata käyttöä       tää ulkomaisten lentoyht.f.iyksiemme turvaa-
27356:  ja täten vaikeuttavat kaupungin taloudel-       miseen. Samalla olisi kentälle rakennettava
27357: lista kehitystä.                                 väliaikainen toimistorakennus ja hankit-
27358:     Uuden lentokentän rakennustyö tuli ajan-     tava välttämättömät laitteet lentoliikenteen
27359: kohtaiseksi syksyllä 1944, kun Turun seu-        ylläpitämiseksi.
27360: dulla osoittautui vaikeaksi järjestää riittä-       Lisä'Ksi on otettava huomioon, että täl-
27361: vässä määrässä työpaikkoja sotapalveluk-         laista suurta työmaata varten on ollut
27362: sesta vapautuville asemiehille, joiden lähet-    pakko hankkia huomattavat määrät työko-
27363: tämistä siirtotyömaille kotipaikkakunnan         neistoa ja -kalustoa.sekä tarveaineita, jotka
27364: ulkopuolelle ei heti kotiuttamisen jälkeen       töiden aina keskeytyessä joutuvat olemaan
27365: pidetty toivottavana. Kulkulaitosten ja          käyttämättömiä ja joiden kunnossapito ja
27366: yleisten töiden ministeriön myönnettyä           vartiointi tällöinkin aiheuttavat verrattain
27367: työttömyysvaroista tarkoitusta varten mää-       suuria kustannuksia.
27368: rärahan voitiinkin Turun uuden lento-               Edellä esitetyillä perusteilla ja kun myös
27369: kentän rakennustyöt aloittaa syksyllä 1944.      eduskunta on jo v. 1945 sekä uudelleen
27370: Työt keskeytettiin vuonna 1946 erään kyse-       v. 1948 lausunut toivomuksen, että hallitus
27371: lyn johdosta ilman syytä, minkä jälkeen          kiireellisesti antaisi esityksen määrärahan
27372: ne taas aloitettiin työttömyystyönä talvella     myöntämiseksi Turun uuden lentokentän
27373: 1949 ja olivat käynnissä viime toukokuun         rakentamista varten, kunnioittaen ehdo-
27374: loppuun saakka. Työttömyysvaroja on käy-         tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27375: tetty kaikkiaan 143,000,000 markkaa, minkä       muksen,
27376: lisäksi Turun kaupunki on tehdyn sopimuk-                   että hallitus ottaisi vuoden 1950
27377: sen mukaan myöntänyt 25,000,000 markkaa                  lisämenoarvioon riittävän määrära-
27378: Turun nykyisellä lentokentällä olevien lait-             han Turun uuden lentokentän saat-
27379: teiden ja rakenteiden siirtämistä ja raken-              tamiseksi väliaikaiseen liikennekun-
27380: tamista varten uudelle lentokentälle. Vii-               toon.
27381: meksi mainittuja varoja ei kuitenkaan
27382:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
27383:       Urho Kulovaara.       V. J. Sukselainen.      Irma. Karvikko.       Samuli Simula..
27384:       Niilo Honkala.        Yrjö Helenius.          Erldti Koivisto.      Aarne Honka.
27385:                                                                                          633
27386: 
27387: Xl1,4. -   Toiv. aJ. N:o 300.
27388: 
27389: 
27390: 
27391: 
27392:                                H. Simonen y. m.: Määrärahasta Kilpisjärven Matkailukes-
27393:                                   kuksen toisen rakennusvaiheen loppuunsaattamista
27394:                                   varten.
27395: 
27396: 
27397:                                     E d u s k u n n a ll e.
27398: 
27399:    Vuosina 1947-48 saavutetut kokemukset olisi kuitenkin välttämättä päästävä jo v.
27400: ovat osoittaneet, että Kilpisjärven valtion 1950, jotta majatalo olisi v. 1952 vastaan-
27401: majataloa varten laadittu rakennussuunni- ottokunnossa. Mikäli rakennusohjelma voi-
27402: telma on saatava alkuperäisessä laajuudes- daan toteuttaa tässä esitetyssä järjestyk-
27403: saan mahdollisimman pian toteutetuksi. sessä, voidaan tänne majoittaa ainakin jo
27404: Kilpisjärvelle ja sen kautta Norjaan suun- vuonna 1952 n. 150 henkilöä. Kustannus-
27405: tautuva liikenne oli jo kesällä 1948 niin arvio majatalon matkustajahuoneet sisältä-
27406: suuri, että yöpymisten keskimääräinen luku vältä osalta on 29 miljoonaa mk. Tästä
27407: oli keskikesällä n. 100 vuorokautta kohti. summasta otti eduskunta v. 1950 valtion
27408: Kun majoitukseen oli käytettävissä vain tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa mark-
27409: Matkailijayhdistyksen pienen retkeilymajan kaa. Samalla eduskunta muutti majatalon
27410: 9 vuodetta ja joukko sotilastelttoja, täytyi nimen kuulumaan: ,Kilpisjärven Matkailu-
27411: esim. Ruotsin valtion rautateiden Kilpis- keskus".
27412: järven kautta kulkevien seuramatkojen             Edellämainitulla 29 miljoonalla markalla
27413: osanottajien majoittamisesta Kilpisjärvelle on tarkoitus rakentaa 52 henkilön majoi-
27414: luopua ja kuljettaa heidät Norjan puolelle tustilat selkJä lisälksi a. o. pesu-, WC-, kylpy-,
27415: yöpymään. Kun on varmaa, että niinhyvin kuivaus- ja siivoushuoneet, väliaikainen
27416: kuin muunkin liikentee:Q. aiheuttama majoi- lisäruokasali, kattilahuone, polttoaineva-
27417: tustarve tulee Kilpisjärvellä vain lisäänty- rasto, eteishalli toimistoineen, varastotiloja~
27418: mään, muod'OStuu tilanne siellä sietämättö- ravintolan WC: t sekä postitoimisto. Koko
27419: mäksi, ellei majoitustiloja voida siellä kii- tätä II: ta rakennusvaihetta varten on tar-
27420: reellisesti lisätä.                             koitus valmistaa kesällä 1950 paikan päällä
27421:     Kilpisjärven majatalon rakennustyön en- kaikki tarvittavat tiilet sementistä ja ra-
27422: simmäistä vaihetta varten myönnettiin 1948 kentaa perustukset sekä muurata rakennus
27423: ns. Pohjois-Suomen jälleenrakennusvaroista niin pitkälle kuin mahdollista, todennäköi-
27424:  varoja niin paljon, että niiden turvin voi- sesti vesikattoon. Keväällä 1951 aloitettai-
27425: tiin pystyttää syksyllä 1948 tulevan maja- siin työt jälleen, jolloin rakennus todennä-
27426:  talon alueelle tilapäisen ravintolan ja keit- köisesti saataisiin valmiiksi syksyllä 1951
27427:  tiöosaston sekä muutamia majoitushuoneita ja voitaisiin avata viimeistään Olympiake-
27428: sisältävä parakki, 4 lautaista kesämajoitus- sän 1952 alussa.
27429:  rakennusta ja sauna. Näillä varoilla voi-         Tätä työsuunnitelmaa noudatettaessa ei
27430: daan kuluvana vuonna ra!kentaa vielä osa v. 1950 missään tapauksessa tarvitsisi ylit-
27431: suunnitellusta päärakennuksesta siten, että tää budjetissa kiinnilyötyä 20 miljoonan
27432:  siihen voidaan sijoittaa v:ksi 1950 ravin- markan määrärahaa. Lisämääräraha 9 mil-
27433:  tola, keittiöosasto ja pieni seurusteluhuone. joonaa mk tarvittaisiin vasta 1951 varten.
27434:  Sensijaan päärakennuksen matkustajahuo- Kun suunnittelevan arkkitehdin täytyisi jo
27435:  neet sisältävää osaa varten ei e. m. jälleen- ·viimeistään maaliskuun lopussa 1950 tietää,
27436:  rakennusvaroista voitu enää varoja myön- voidaanko edellä esitettyä ohjelmaa noudat-
27437:  tää. Tämän rakennusosan rakentamiseen taa vai onko ryhdyttävä vaikeisiin, aikaa-
27438:                                                                                           80
27439: 634                        XII,4. -   Kilpisjärven matkailukeskus.
27440: 
27441: vieviin ja epäviisaisiin kokonaissuunnitel-              että hallitus ottaisi vuoden 1951
27442: man supistuksiin, olisi ·asiasta saatava ~edus­        valtion tulo- ja menoarvioesityk-
27443: kunnan päätös kiireellisesti.                          seensä 9,000,000 markan määrärahan
27444:   Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen               käytettäväksi Kilpisjärven matkailu-
27445: ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-                keskuksen toisen rakennusvaiheen
27446: vomuksen,                                              loppuunsaattamiseen.
27447:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
27448: 
27449:                  Heikki Simonen.                          Meeri Ka.lava.inen.
27450:                  Vilho Väyrynen.                          Laura Brander-Wallin.
27451:                  Antti J. Rantamaa.                       G. Henriksson.
27452:                  Arvi Ahm.a.va.a.ra..                     Erkki Koivisto.
27453:                  Olavi Kajala.                            Usko Koski.
27454:                  Juho Kuittinen.                          Edvard Pesonen.
27455:                  Veli Järvinen.                           Jalmari Linna.
27456:                  Valfrid Eskola.                          J. Pyy.
27457:                  Arvi Turkka.                             Martti Miettunen.
27458:                  M. 0. Lahtela.                           Varma Turunen.
27459:                  Urho Saariaho.                           Yrjö Kilpeläinen.
27460:                                       Juho Karvonen.
27461:                                                                                           635
27462: 
27463: XU,5. -   Toiv. al. N:o 301.
27464: 
27465: 
27466: 
27467: 
27468:                                Saa.ria.ho y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja meno-
27469:                                   arvioon posti- ja poliisitalon rakentamiseksi Myllykos-
27470:                                   kelle.
27471: 
27472: 
27473:                                     Eduskunnalle.
27474: 
27475:     Myllykosken postitoimipaikka ja rauta-       on poistuttava toimistosta. Samoin on osa
27476: tieasema Sippolan kunnassa palvelevat asu-       lajittelusta suoritettava rautatieaseman odo-
27477: tustiheytymää, jossa on nykyisin noin 7,000      tushuoneessa. Edelleen on täytynyt järjes-
27478: asukasta. Paikkakunnalla on lisäksi Yhty-        tää esim. lapsilisämaksujen suoritus yli-
27479: neet Paperitehtaat Osakeyhtiön pääkont-          määräisenä ajalla asemapäällikön huoneessa
27480: tori ja paperitehdas, joten mainittu asutus-     tapahtuvaksi. Varsinkin joululiikenteen ai-
27481: keskus on monessa suhteessa verrattavissa        kana pakettien säilyttäminen ja etsiminen
27482: kaupunki- ja kauppalakuntiin.                    on tilanpuutteen takia erittäin hankalaa.
27483:     Postitoimiston kautta kulkeva liikenne          Myös poliisitoimen hoitaminen Myllykos-
27484: on viime vuosina lisääntynyt suuresti. Lii-      kella kärsii huoneistotilojen puutteesta.
27485: kenteen kasvua kuvastaa, että kirjattujen        Suurehkona asutuskeskuksena Myllykoski
27486: kirjeiden lukumäärä on vuodesta 1938 vuo-        muodostaa suhteellisen tiheästi asutun lähi-
27487: teen 1949 noussut 1,733 kpl:sta 3,386            ympäristönkin asukkaiden kokoontumis- ja
27488: kpl:een. Vastaavasti on kirjattujen paket-       huvittelupaikan, mikä tietenkin keskittää
27489: tien määrä lisääntynyt 52 kpl: sta 1,592         varsin laajan alueen järjestyksen valvon-
27490: kpl:een. Muu liikenne on kasvanut yhtä           nan lähinnä Myllykoskelle. Sippolan ni-
27491: voimakkaasti.                                    mismiespiirin 15,000 asukasmäärästä on yk-
27492:     Toimiston kautta kulkeva rahaliike on        sinomaan Myllykosken ja sen läheisyydessä
27493: erityisesti postisiirtoliikkeen johdosta pai-    sijaitsevan Inkeroisten teollisuuskeskusten
27494: sunut varsin huomattavasti. Tilillepanoja        yhteinen asukasmäärä lähes kaksi kolman-
27495: oli v. 1949 kaikkiaan 782,350,343 mk, joista     nesta. Myllykosken vaikutuspiiriin kuuluu
27496: yksityisille tileille 454,368,106 mk ja val-     lisäksi välittömästi Kymijoen länsirannalla
27497: tion tileille (pääasiallisesti verovaroja)       sijaitsevan n. 2,000 asukasta käsittävä An-
27498: 327,982,237 mk. Tileiltä otot nousivat kaik-     jalan kunnan Ummeljoen kylä.
27499: kiaan 323,513,804 mk: aan. Tämän lisäksi            Myllykosken poliisimiesten, 1 ylik{)nstaa-
27500: toimiston kautta lähetettiin mm. posti- ja       pelin ja 2 konstaapelin, käytettävänä on
27501: postiennakko-osoituksia 8,548 kpl 37,945,129     vartiokonttoriksi vuokrattu liikehuoneisto,
27502: mk: n arvosta.                                    jossa on 2 pientä huonetta. Tähän huo-
27503:     Kun vuonna 1938 postitoimistoa hoiti         neistoon on sijoitettu 2 vankeinhoitolaitok-
27504: ainoastaan 1 ylimääräinen toimistoapulai-        sen omistamaa irtoselliä, joissa voidaan sa-
27505: nen, jonka lisäksi oli 7 maalaiskirjeenkan-      manaikaisesti säilyttää kahta pidätettyä.
27506: tajaa, toimistossa työskentelee nykyisin 3       Kun. sellien väliseinänä on ollut lautaseinä
27507: vakinaista ja 2 ylimääräistä virkailijaa,        ja kattona heikko rautalankaverkko, ei pi-
27508:  joiden· lisäksi on 4 ylimääräistä postiljoo-    dätettyinä voida kuitenkaan pitää yhtä-
27509: nia ja 10 maalaiskirjeenkantajaa.                aikaisesti eri sukupuolta olevia henkilöitä.
27510:     Myllykosken postitoimisto toimii erittäin       Vuonna 1949 oli mainituissa selleissä pi-
27511:  ahtaissa tiloissa rautatieaseman rakennuk-      dätettyinä kaikkiaan 137 henkeä, mutta
27512: sessa, jossa sillä on käytettävissään 2 pientä   esim. juopumuksesta pidätettyjen määrä
27513:  huonetta, joiden pinta-alat ovat 4 X 3 m ja     olisi ollut suurempi, mikäli poliisin käytet-
27514:  4 ::lh X 3 m. Tilanahtautta kuvastaa, että      tävissä olisi ollut enemmän huoneistotilaa.
27515:  lajiteltaessa postia muiden virkailijoiden         Sippolan piirin nimismiehen toimipaikka
27516: 636                     XII,5. -   Myllykosken posti- ja poliisita.lo.
27517: 
27518: on nykyisin Inkeroisissa, missä hänen käy-      ja poliisivartiokonttoria varten. Käytän-
27519: tettäväkseen ei kuitenkaan ole varattu kont-    nöllisimpänä ja taloudellisesti edullisim-
27520: torihuonetta. Poliisiviranomaisen antamien      pana ratkaisuna on pidettävä yhteisen
27521: tietojen mukaan poliisitoimi olisi kuitenkin    posti- ja poliisitalon rakentamista. Yhty-
27522: luonnollisinta keskittää suurimpaan asu-        neet Paperitehtaat Osakeyhtiö on i1moit-
27523: tuskeskukseen, Myllykoskelle. Todennäköi-       tanut suostuvansa tähän tarkoitukseen myy-
27524: senä kehityksenä on lisäksi pidettävä, että     mään kohtuulliseen hintaan keskeiseltä pai-
27525: luonnollisten liikenne- ja talousyhteyksiensä   kalta aivan Myllykosken aseman vieressä
27526: puolesta välittömästi Myllykoskeen liittyvä     tontin, mikäli rakentamiseen lähiaikoina
27527: Anjalan kunnan Ummeljoen kylä ja koko           ryhdytään.
27528: Anjalan kunta liitetään tulevaisuudessa           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
27529: Sippolan nimismiespiiriin sen kuuluessa ny-     eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
27530: kyisin Elimäen ja Anjalan nimismiespii-
27531: riin, jonka piirin nimismiehen toimipaikka                että hallitus antaisi eduskunnalle
27532: on Korialla.                                           esityksen 15,000,000 markan määrä-
27533:    Myllykosken asutustiheytymän sekä pos-              ra.han ottamisesta lisiiyksenä vuoden
27534: tiliikenteen että postitoimen kannalta olisi           1950 tulo- ja menoarvioon posti- ja
27535: erittäin tärkeätä, että pikaisesti ryhdyttäi-          poliisitalon rakentamiseksi Myllykos-
27536: siin· toimenpteisiin riittävien huonetilojen           kelle.
27537: hankkimiseksi Myllykosken postitoimistoa
27538:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
27539: 
27540:                 Urho Saariaho.                             Erl. Haapaniemi.
27541:                 Toivo Kuja.la..                            Johannes Virolainen.
27542:                 Rolf B. Berner.                            Heikki Bykikää.lä..
27543:                 Meeri Kala.va.inen.                        Helena Virkild.
27544:                 Juho Heitto.                               Anton Suurkonlm.
27545:                                          Jalma.ri Pusa.
27546:                                                                                             637
27547: XII,a.- Toiv. a.l. N:o 302.
27548: 
27549: 
27550: 
27551: 
27552:                                 Ra.U/Dio y. m.: Eräiden posti- ja lennätinlaitoksen lennätin-,
27553:                                     puhelin- ja radiopuolella työskentelevien virkailijain
27554:                                     palkkojen tarkistamisesta.
27555: 
27556: 
27557:                                      E d u s k u n n a ll e.
27558: 
27559:   Posti- ja lennätinlaitoksessa palveleva         asiassa hoitaa kyseellisen liikenteen, ei kui-
27560: teknillinen henkilökunta joutuu hoitamaan         tenkaan ottaen huomioon heidän hoita-
27561: koko kansakunnalle ja sen jokapäiväiselle         ruansa tehtävien tärkeyden ole palkkauk-
27562: elämälle välttämätöntä puhelin-, radio- ja        sessa siinä asemassa jossa heidän pitäisi
27563: lennätinliikennettä. Valtion hallussa on          olla.
27564: paitsi melkein 100% maan kaukopuhelin-               Edellä. sanotun huomioon ottaen esi-
27565: verkostoa ja siten yhteydet kaikkialle,           tämme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
27566: myöskin ulkQIIlaille, samoin k<Jiko Pohjois-      täväksi toivomuksen,
27567: Suomen ja huomattava osa muun Suomen
27568: paikallispuhelinverkostosta.     Nykyaikaiset              että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
27569: teknilliset puhelinlaitteet uudenaikaisine               toimenpiteisiin posti- ja lennätinlai-
27570: kantoaaltolaitteineen, eri teknillisine järjes-          toksen lennätin-, puhelin- ja radio-
27571: telmineen vaativat niiden hoitajilta erittäin            puolella työskentelevien teknikoiden,
27572: perusteellista tietoa ja jatkuvaa itseopiske-            asemapäivystäjien, asentajien, piir-
27573: lua. Koko kansantaloudelle on tärkeätä,                  täjien ja konemestarien palkkojen
27574: että puhelin- ja radioliikenteen palveluk-               tarkistamiseksi ja niiden saattami-
27575: sessa on mahdollisimman pätevää teknilli-                seksi heidän vastuutaan ja työtään
27576: sen koulutuksen omaavaa henkilökuntaa.                   vastaavalle tasolle.
27577:    Se teknillinen henkilökunta, joka pää-
27578:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950.
27579: 
27580:                  Eino Raunio.                                  Laura Brander-Wallin.
27581:                  Aino Malkamäld.                               Meeri Kalavainen.
27582:                  Hilma Koivulahti-Lehto.                       Rafael Paasio.
27583:                  Kaisa Hiilelä.                                Elli Nurminen.
27584:                                   Juho Karvonen.
27585: 638
27586: 
27587: XII,7. -   Toiv. al. N:o 303.
27588: 
27589: 
27590: 
27591: 
27592:                                 Tauriainen y. m.: Määrärahasta syrjäseutujen puhelinolo-
27593:                                    jen kehittämistä varten.
27594: 
27595: 
27596:                                     Eduskunnalle.
27597: 
27598:    Harvaan asuttujen seutujen puhelinolot        kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
27599: ovat huonot. Kun kaukana asutuskeskuk-           vomuksen,
27600: sista, kaupoista ja virastoista asuvilla ihmi-
27601: sillä kuluu paljon työaikaa kulkiessa pit-                että hallitus ottaisi vuoden 1951
27602: kien matkojen takaa asoitaan toimitta-                 valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
27603: maBSa, olisi jo aika ryhtyä suuremmassa                riittävän määrärahan harvaan asut-
27604: mittakaavassa näiden seutujen puhelinoloja             tujen syrjäseutujen puhelinolojen
27605: parantamaan. Tämän vuoksi ehdotamme                    kehittämistä varten.
27606:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
27607: 
27608:                  Hannes Tauriainen.                        Matti Meriläinen.
27609:                  Toivo 1. Sormunen.                        J. Mustonen.
27610:                  Toivo Friman.                             Yrjö Murto.
27611:                                                                                         639
27612: 
27613: XII,s. -   Toiv. a.l. N:o 304.
27614: 
27615: 
27616: 
27617: 
27618:                                  E. Koivisto y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja meno-
27619:                                     arvioon Lapin läänin puhelinverkoston rakentamista ja
27620:                                     uusien puhelintoimipaikkojen perustamista varten.
27621: 
27622: 
27623:                                      Eduskunnalle.
27624: 
27625:    Lalpin läänin sotatoimissa tuhoutui sen Lapin läänin kohdalla tarvitaan yhteensä
27626: puhelinverkosto laitteilleen melkein täydel- n. 52 miljoonaa markkaa.
27627: lisesti. Nyttemmin on tärkeimmät linjat          Jälleenrakennustöillä olisi kiireellinä ra-
27628: saatu jälleenrakennutuiksi. Sodan jälkeen kennettava tai uusittava seuraavat linja-
27629: suoritettu linjojen rakennustyö jäi kuiten- työt: Ylinampa-Sodankylä, Muonio-Pa-
27630: kin sekä materiaalin laadun että työn kii- lojoensuu, Ylinampa-Alanampa, Karesu-
27631: reellisyyden takia monin paikoin heikoksi. vanto-Kilpisjärvi-Norjan raja, Tornio-
27632: Senvuoksi on jo nyt t~rpeen linjojen uusi- Ylitornio-Pello, Kellijärvi-Pelkosenniemi
27633: minen tai vaihtaminen parempiin johtoihin. -Savukoski; Rovaniemi-Ranua-Pudas-
27634: Lisäksi olisi välttämätöntä puhelinlaitosta järvi, Utsjoki-Nivajoki, Rovaniemi-Pato-
27635: laajentaa sellaisille paikoille, joissa sitä koski, Kolari-Äkäsjoki, Sodankylä-Aska,
27636: ennen ei ole ollut. Tämä on tarpeen senkin Tengeliö - Portimojärvi- Kantomaanpää,
27637: takia, että asutustoiminnan vuoksi asutus Sodankylä-Vaalajärvi, Tervola-Ylipaak-
27638: on sodan jälkeen levinnyt laajoille alueille, kola, Kauliranta-Kuivakangas, Autti-
27639: joissa aikaisemmin ei ketään asunut. Yk- Juujärvi, Karhujärvi-Peräposio, Laurila
27640: sistään sairaustapausten vuoksi puhelin on -Koskenkylä, Pello-Jarhoinen, Kanto-.
27641: välttämätön syrjäisilläkin seuduilla. Li- maampää-Kivilompolo ja Portimojärvi-
27642: sääntyvä turistiliikenne Lappiin asettaa Saukkojärvi. Yhteensä olisi jälleenraken-
27643: myös omat vaatimuksensa puhelinoloissa.       nettavia linjatöitä suoritettava n. 900 km
27644:    Kun kuluvan vuoden tulo- ja menoar- ja on niiden kustannusarvio n. 28 miljoo-
27645: vioon on varattu koko maan puhelinverkos- naa markkaa.
27646: ton laajentamista ja uusia keskuslaitteita      Puhelinverkoston laajentamista koskevilla
27647: varten ainoastaan 300 miljoonan markan töinä olisi seuraavat uusien toimipaikkojen
27648: määräraha ja kun jo yksistään Lapin lää- perustamiset Lapin läänissä välttämättö-
27649: nin kohdalla välttämätön tarve olisi aina- mät. Uudet puhelupaikat: Utsjoen pitäjän
27650: kin 113 miljoonaa markkaa, olisi kuluvan Polmakjärvelle, Inarin kunnan Väylään ja
27651: vuoden ensimäiseen lisämenoarvioon otet- Lismaan, Enontekiön kunnan Suottajär-
27652: tava riittävän suuri määräraha Pohjois- velle, Leppäjärvelle, Palojärvelle, Maunuun,
27653: Suomen hävitetyn alueen puhelinverkoston Kelottijärvelle, Ropinsalmelle ja Saarikos-
27654: jälleenrakentamista, laajentamista ja puhe- kelle. Kittilän kunnassa: Kuusajoelle, Tep-
27655: linolojen parantamista varten.                saan, Kelontekemään, Kotakumpuun, Vit-
27656:    Seuraavassa esitellään ne välttämättömim- takumpuun, Riikonkumpuun, Raattamaan
27657: mät tarpeet, jotka jo tänä vuonna olisi La- ja Pokkaan. Sodankylän pitäjän Mosku-
27658: pin läänin alueella huomioitava.              vaaraan, Ukkolaan, Seipäjärvelle, Kukasjär-
27659:    Kun kuluvan vuoden aikana valmistuvat velle, Riestöon, Ruhaan ja Moskuun. Pelko-
27660: Rovaniemen, Sodankylän, Kittilän ja Pel- senniemen Aapajärvelle ja Perälään. Sal-
27661: lon uudet postitalot, olisi välttämätöntä lan kunnassa: Aatsinkiin, Lapajärvelle, Mä-
27662: saada nämä paikkakunnat kaapeloiduiksi lävaaraan, Pahkakumpuun, Ahvenselkään,
27663: keskuksien siirron yhteydessä. Näiden li- Mattilanmäelle, Varvikkoon, Kutrikkoon,
27664: säksi on kaapeloimistöitä suoritettava vielä Vaadinselkään, Kurijoelle, Paloselkään ja
27665: Kemissä ja Torniossa. Kaapeloimistöihin Naruskalle. Posion kunnassa: Luksuaan,
27666: 640                         XII,s. -   Lapin puhelinverkosto.
27667: 
27668: Hämeenniemeen, Karjalaisenniemeen ja ainakin seuraavat uudet puhelinasemat:
27669: Aittoniemeen.       Ranuan kunnan Piittis- Ranuan Kelankylään ja Mustavaaraan, So-
27670: joelle, Piittisjärvelle, Pohjaslahteen ja Tai- dankylän Orajärvelle, Ylitornion Armas-
27671: nijoelle. Rovaniemen maalaiskunnan Poi- saareen, Muonion Kätkäsuvantoon ja Enon-
27672: kajärvelle, Norvajärvelle, Mäntyjärvelle, tekiön Kilpisjärvelle, joiden kustannusarvio
27673: Alajärvelle, Vanttausjärvelle, Niesiin, Pe- on n. 1 miljoonaa markkaa.
27674: runkajärvelle, Nampajärvelle ja Auttin asu-      Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
27675: tusalueelle. Tervolan pitäjän Runkkimk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27676: seen, Lehmikumpuun, Pahtaojalle ja Roini- vomuksen,
27677: seen. Pellon Teikosuvantoon, Ylitornion
27678: Mellanjärvelle, Jolankiin, Alpuslahteen ja             että hallitus antaisi Eduskunnalle
27679: Väystäjään, Alatornion Liak!kaan ja Kou-             esityksen riittävästä lisäyksestä ku-
27680: rulehtoon sekä Kemin maalaiskunnan Pykä- .           luvan vuoden tulo- ja menoarvioon
27681: lään, Kivaloon ja Viitakosken kylään.                Lapin läänin puhelinverkoston jäl-
27682: Uusien puhelinpaikkojen perustamiseen tar-           leenrakentamiseen ja parantamiseen
27683: vittaisiin yhteensä n. 32 miljoonaa mark-            sekä uusien puhelintoimipaikkojen
27684: kaa.                                                 perustamiseen.
27685:    Vielä olisi Lapin läänissä perustettava
27686:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
27687: 
27688:         Erkld. Koivisto.           Vilho Väyrynen.              M. 0. Lahtela.
27689: 
27690: 
27691: 
27692: 
27693: •
27694:                                                                                            641
27695: 
27696: XII,9. -   Toiv. al. N:o 305.
27697: 
27698: 
27699: 
27700: 
27701:                                 Laitinen y. m. :Määrärahasta puhelinlinjan rakentamiseksi
27702:                                    Kwpiosta Karttulan ja Tervon kuntien kautta Vesan-
27703:                                    nolle.
27704: 
27705: 
27706:                                     E d u s k u n n a ll e.
27707: 
27708:   Vesannon kunta Kuopion läänin länti-           toakin Kuopioon, mutta pienelle paikalli-
27709: sellä rajalla sijaitsevana on liikenteeseen      selle yritykselle ei se taloudellisista syistä
27710: nähden huonossa asemassa oleva kunta.            ole mahdollista.
27711: Tämä etäisyys ja syrjäinen asema vaikut-            Asian auttamiseksi on neuvoteltu myös-
27712: taa myöskin sen, että puhelinyhteydet maa-       kin posti- ja lennätinhallituksen asian-
27713: kunnan keskukseen läänin pääkaupunkiin           omaisten elinten kanssa ja on tällä taholla
27714: Kuopioon, jonne pääasiallisesti puhelin- !ku-    asiaan suhtauduttu hyvin myönteisesti.
27715: ten muukin liikenne suuntautuu, ovat huo-        Posti- ja lennätinhallituksen edustajat ovat
27716: net. Suorin ja luonnollisin puhelinyhteys        olleet sitä mieltä, että valtion olisi vedet-
27717: Kuopioon on Tervon ja Karttulan kautta,.         tävä oma suora johto Kuopiosta Karttulan
27718: mutta linjojen huonon kunnon ja suuren           -Tervon kautta Vesannolle. Tämän toi-
27719: puhelujen tilaajamäärän takia on tilaisuus       menpiteen kautta saisi Karttula-Tervo ja
27720: vaan harvoin päästä tätä tietä Kuopioon.         Vesanto suoran yhteyden Kuopioon, joten
27721: Suoran johdon puutteessa menevät vesanto-        nä~ yhdellä iskulla parantuisi kolmen
27722: laisten puhelut pääasiassa Rautalammin-          maakunnan syrjäisen pitäjän puhelinolot.
27723: Suonenjoen O.Y. puhelinlinjoja. Kuopioon         Asian toimeenpanon esteenä on ollut kum-
27724: pyrkiessä joudutaan· käyttämään myöskin          minkin käyttövarojen puute.
27725: Keiteleen-Pielaveden linjoja. Kun nämä              Kun muita käytännöllisiä mahdollisuuk-
27726: viimeäksimainitutkin linjat ovat hyvin ra-       sia näiden liikenteestä syrjässä olevien kun-
27727: sitettuja, joudutaan odottamaan Kuopion          tien puhelinolojen kuntoon panemiselle ja
27728: puheluja useita tunteja. Tässä tietenkin         suoran yhteyden Kuopioon saamiselle ei
27729: kuluu paljon aikaa hukkaan ja koettelee          ole,_ olisi epäkohdan poistamiseksi valtion
27730: tämä tilanne sekä puhelujen tilaajan että        väliintulo välttämätön. Tämän johdosta
27731: myöskin parhaansa yrittävien keskustenhoi-       edellä oleviin perusteluihin nojaten ehdo-
27732: tajien hermoja. Sattuupa monasti niinkin,        tamme eduskunnan päätettäväksi - toivo-
27733: että on käytävä kaupungissa noin sadan           muksen,
27734: kilometrin takaa sellaistenkin asioiden ta-                 että hallitus ottaisi ensi vuoden
27735: kia, jotka voitaisiin puheiiroitsekin toimit-           talousarvioesitykseen riittävän suu-
27736: taa. Tämä on suureksi haitaksi ja kärsii                ren määrärahan puhelinlinjan ra-
27737: siitä erikoisesti liike- kuin myöskin muu                kentamista varten Kuopiosta Kart-
27738: talouselämä.                                            tulan ja Tervon kuntien kautta Ve-
27739:    Epäkohdan poistamiseksi on Vesannon                  sannolle.
27740: Puhelin Osuuskunta suunnitellut omaa joh-
27741:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
27742: 
27743:                 Eino Laitinen.                                Väinö Rankila.
27744:                 L. 0. Hirvensalo.                             Eri. Haapaniemi.
27745:                 Lennart Heljas.                               Martti Leskinen.
27746:                 Markus Niskala.                               Hugo Manninen.
27747:                 Tahv:a Rönkkö.                                Heikki Soininen.
27748: 
27749:                                                                                              81
27750: 642
27751: 
27752: XII,1o. -    Toiv. 1111 N:o 306.
27753: 
27754: 
27755: 
27756: 
27757:                                    V. Simonen y. m.: Puhelintoimipaikan perustamisesta
27758:                                       Juuan pitäjän Timovaaran asutusalueelle.
27759: 
27760: 
27761:                                         E d u s kun 111 a 11 e.
27762: 
27763:    Puloolinvellkoston puute tunnetaan ki-            lastaa elämälle monta sellaista y;ksilöä, jotka
27764: peimmin syrjäseuduilla, joissa, kaukana              pikaisen avun puutteessa menehtyvät tus-
27765: pitäjän !keskuksista, eletään ilman puhe-            kiinsa. Nykyaikana kiinnitetään suurta
27766: linta. Tällaisilla syrjäseuduilla, nimen-            huomiota sosiaaliseen huoltoon. Puhelin-
27767: omarun asutusalueilla, ei ikyetä aikaansaa-          yhteyden hankkiminen tällaiselle syrjäseu-
27768: maan puhelinyhteyksiä omatoimisesti, jo-             dulle on vaatimattominta sosiaalista huol-
27769: ten on ymmärrettävää että siellä ta'l'vitaan         toa, jota tällaisen syrjäseudun asukkaat
27770: valtiovallrun apua. Tällaisen avun tarpeessa         odottav;at yhteiskunnalta.
27771: on Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Juuam.               Mitä tällaisen puhelintoimipaikan pe-
27772: pitäjän Timovaaran asutusalue. Mai-                  rustaminen sam.otulle rumtusalueel1e talou-
27773: nitsemallani asutusalueella ja sen lähi-             dellisen elämän kehittymisen muodossa
27774: ympäristössä asuu noin 90 perhettä, yh-              merkitsisi, sen jokainen ymmarramme.
27775: teensä 650 henkilöä. Voi hyvin käsittää              Puhelinaseman saamiseksi olisi rakennet-
27776: sen huolen ja hädän, jota tuolla syrjäisellä         tava 20 km uutta johtoa. Pylväslinjat,
27777: asutusalueella tunnetaan esimerkiksi sai-            johdot, keskuslaitteet y. m. tulisivat mak-
27778: raus- ja synnytystapauksien sattuessa,               samaan Posti- ja ~ennätinhallituksen len-
27779: joissa apua pitäisi saada nopeasti, mutta            nätinliikenneosaston tekemän kustannus-
27780: ei ole edes puhelinta käytettävänä, jonka            arvion mukaan noin 913,000 mk.
27781: välityksellä voisi neuvotella lääkärin tai             Edellä olevaan viitaten ehdotamme koo-
27782: muun. sairaanhoitohenkilön kanssa. Selvää            nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27783: myöskin on, että paikanpäällä tarvittava             vomuksen,
27784: sair111anhoitoapu ehtisi paljon nopeammin,
27785: jos siitä puhelimella voitaisiin ilmoittaa                     että hallitus ryhtyisi ensi tUa.ssa
27786: pitäjän keskuksessa asuville sairaanhoito-                  toimenpiteisiin puhelintoimipaikan
27787: henkilöille, lääkärille, ikätilöille tai sairaam.-          perustamiseksi Juuan pitäjän Timo-
27788: hoitajalle, jotka sitten autolla voisivat                   vaamn asutusalueelle.
27789: ~ä.stä apua antamaan. Näin voitaisiin pe-
27790: 
27791:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
27792: 
27793:                   Vieno Simonen.                                  Heikki Soininen.
27794:                   Akseli Brander.                                 Kalle Kauhanen.
27795:                                               0. Muikku.
27796:                                                                                            643
27797: 
27798: xn,u. -    Toiv. al. N:o 307.
27799: 
27800: 
27801: 
27802: 
27803:                                 Kölli y. m.: Määriirahasta Toijalan risteysaseman uudelleen
27804:                                    rakentamista varten.
27805: 
27806: 
27807:                                     Eduskunnalle.
27808: 
27809:    Toijalan risteysasema lienee eräs niistä     tiehen ja olotilaan, joka pikemminkin on
27810: asemarakennelmista, jotka vielä ovat alku-      ollut haitaksi matkustaja- ja siihen Iiitty-
27811: peräisessä asussaan Hämeenlinna-Tampere         välie tavaraliikenteelle kuin sitä edistänyt.
27812: rataosalla. Ainakin sen matkustajille tar-      Sen vuoksi kun jatkotöiden vaatimat kus-
27813: joamat mukavuudet tuntuvat sanotunlai-          tannukset nyt supistuisivat noin 50 miljoo-
27814: silta huolimatta siitä, että mainittu risteys   naan markkaan, olisi aseman uudistamiseen
27815: on liikenteeltään ehkä vilkkain Länsi-Suo-      ryhdyttävä, erikoisesti siitä syystä, että toi-
27816: men risteysasemista.                            menpiteen tulokset takaisivat sen kannatta-
27817:    Aseman epämukavuuksiin on vuosikym-          vuuden.
27818: menen ajan toivottu parannuksia. Mutta             Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
27819: yhä edelleenkin joutuvat matkustajat junia      kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
27820: vaihtaessaan kulkemaan asemalla yli 500         toivomuksen,
27821: metriä avointa asemasiltaa sekä etsimään
27822: milloin mitäkin laituria, josta junan pitäisi             että hallitus ottaisi ensi vuo-
27823: lähteä tarkoitettuun suuntaan useinkin tu-             den tulo- ja menoarvioesitykseensä
27824: loksella, että juna jo on ennättänyt lähteä.           30,000,000 markan määrärahan Toi-
27825:    Ennen sotavuosia aloitettiin aseman                 jalan risteysaseman uudelleen raken-
27826: uudistamistyöt. Ne jäivät kuitenkin puoli-             tamista varten.
27827:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
27828: 
27829:            Martti 0. Kölli.            Lauri Laine.                 Felix Seppälä.
27830: 644
27831: 
27832: Xll,12. -   Toiv. al. N:o 308.
27833: 
27834: 
27835: 
27836: 
27837:                                  Raunio y. m.: Rautatien rakentamisesta Helsingistä Kark-
27838:                                     kilan, Forssan y. m. paikkakuntien kautta Kankaan-
27839:                                     päähän.
27840: 
27841: 
27842:                                      E d u s k u n n a 11 e.
27843: 
27844:    Jo vuosikymmenen ajan on eri yhteyk-           lisi kulkemaan Punkalaitumen ja Lautta-
27845: sissä ollut esillä ratahanke Helsingistä Sa-      kylän suurten asutuskeskusten kautta.
27846: takuntaan. Tämä suunnitelma on ollut jo              Kun radan Satakunnan puoleiseksi ris-
27847: silmämääräisen tutkimuksen alaisenakin,           teysasemaksi tulisi Kokemäki, voitaisiin
27848: joissa tutkimuksissa maastossa on maapohja        siitä jatkaa radan rakentamista aikaisem-
27849: tunnettu erittäin edulliseksi rautatien ra-       min suunniteltua suuntaa Kankaanpäähän.
27850: kentamisessa. Kun seudut, joiden kautta              Vaikka valtiotaloudellinen tilanne onkin
27851: suunnitelttJ. rata tulisi kulkemaan, ovat van-    vaikea ja estää monien tärk-eiden suunnitel-
27852: raita sekä maataloutensa että teollisuutensa      mien toteuttamista, olisi tässä esitetyllä ra-
27853: vuoksi, olisi radalla myöskin taattu kannat-      tasuunnitelmalla kuitenkin mahdollisuuksia
27854: tavaisuus. Tulisihan radan varteen Kark-          hoitaa monien seutujen vaikeaa työttömyys-
27855: kilan, Forssan ja Jokioisten teollisuusseu-       tilannetta, ja siten siihen uhratut varat tu-
27856: dut, joissa sijaitsee huomattavat teollisuus-     lisivat sijoitetuksi tuloa tuottavasti. .
27857: laitokset, mm. Karkkilan ja Jokioisten ras-          Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
27858: kaan metalliteollisuuden tehtaat. Lisäksi         eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
27859: on otettava huomioon Forssan ja Humppi-
27860: lan välillä jo oleva kapearaiteinen rautatie,                että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
27861: jonka pengertä voitaisiin käyttää hyväksi                 toimenpiteisiin rautatien rakentami-
27862: normaaliraiteista rautatietä rakennettaessa.              seksi suunnassa Helsinki- Karkkila
27863: Humppilan asema-alueella olisi myöskin ti-                - Forssa -'--- Humppila - Lautta-
27864: laa siihen muodostuvan risteysaseman laa-                 kylä - Kokemäki - Kankaanpää.
27865:  jentamiselle. Satakunnan alueella rata tu-
27866:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
27867: 
27868:                  Eino Raunio.                                  Pentti Niemi.
27869:                  Olavi Kajala.                                 Arvo Sävelä.
27870:                  Laura Brander-Wallin.                         Kalle J ouka.nen.
27871:                  Lauri Laine.                                  Lauri Murtomaa.
27872:                                  Eino Kujanpää.
27873:                                                                                            645
27874: 
27875: XII,13.- Toiv. al. N:o 309.
27876: 
27877: 
27878: 
27879: 
27880:                                Riihimäki y. m.: Rautatien Helsinki-Vihti-Loimaa-Pei-
27881:                                   pohja sekä sen jatkon Kauvatsa-Lavia-Kankaanpäii---
27882:                                   Kauhajoki rakentamisesta.
27883: 
27884: 
27885:                                     E d u s k u n n a ll e.
27886: 
27887:   Jo pitkähkön ajan ovat yksityiset asian-      liseen työhön kotiseuduilleen. Tämä siis
27888: harrastajat, kunnat ja yhteisöt pitäneet        olisi ennakkoehkäisevänä keinona maalta-
27889: vireillä ajatusta, että olisi rakennettava      paon estämiseksi. Edelleen se auttaisi
27890: rautatie· linjalle Helsinki-Vihti-Loimaa        myönteisesti sitä hyväksyttävää kehitystä,
27891: -Peipohja sekä jatkona Kauvatsa-Lavia           että kaupunkien ja suurten yhdyskuntien
27892: -Kankaanpää-Kauhajoki. Nämä ajatuk-             asuntovaikeudet     helpottuisivat . senkin
27893: set ja pyrkimykset heikentyivät sen jäl-        vuoksi, että jatkuva maaltapaon paine hei-
27894: keen kun Porin-Kankaanpään-Haapa-               kentyisi.
27895: mäen ratahanke alkoi olla toteutumaisil-           Rautatieverkoston laajentamisella luo-
27896: laan. Tästä huolimatta laajoissa väestöpii-     daan perusedellytykset tälle maalaisväes-
27897: reissä yhä elää se ajatus, että näiden edellä   tön, ennenkaikkea työläisväestön elineh-
27898: mainittujen maamme viljaviropien seutujen       doille. Tämän vuoksi edellä mainitun rata-
27899: kautta olisi saatava rautatieyhteys maamme      hankeen toteuturilista odottavat laajat väes-
27900: rautatieverkostoon mainitun radan rakenta-      töpiirit.
27901: misella. Tämä avaisi ensinnäkin suuren             Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
27902: määrän työtilaisuuksia, mikä työttömyyden       eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27903: torjumisessa on ensiarvoinen toimenpide ja
27904: toiseksi se edelleen avaisi laajat mahdolli-               että hallitus ryhtyisi viipymättä
27905: suudet maatalouden entistä laajemmalle                  kiireellisiin toimenpiteisiin rautatien
27906: kehitykselle. Todennäköisesti teollinehkin              rakentamiseksi linjalle Helsinki-
27907: toiminta vaitaisi maaseudulla enemmän ja-               Vihti-Loimaa-Peipohja sekä jat-
27908: lansijaa, mikä olisi omiaan sitomaan ennen-             kona Kauvatsa-Lavia-Kankaanpää
27909: kaikkea maalaisnuorisoa tuottavaan hyödyl-              -Kauhajoki.
27910:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
27911: 
27912:                 Arvo Riihimäki.                               Irma Torvi.
27913:                 Eino Roine.                                   Mauri Perkonoja.
27914:                 H. Manninen.                                  Antto Prunnila.
27915: 646
27916: 
27917: XII,t4. -   Toiv. al. N:o 310.
27918: 
27919: 
27920: 
27921: 
27922:                                  Pyörtänö y. m.: Rautatien rakentamisesta Tohmajärveltä
27923:                                    Parikkalaan.
27924: 
27925: 
27926:                                      Eduskunnalle.
27927: 
27928:    Alueluovutusten ja siitä johtuneen rajan-   man tai Onkamon seutuviita ja kulkisi sit-
27929: siirron johdosta katkesi Pohjois-Karjalasta    ten väestömäärältään suurten kuntien Ki-
27930: Joensuun-1\fatkaselän kautta Etelä-Suo-        teen ja Kesälahden kautta Parikkalaan ja
27931: meen ollut rautatieyhteys, tuottaen piden-     jolloin myös laajat metsärikkaat seudut,
27932: tyneitten kulkuyhteyksien ja niistä johtu-     joilta Saimaan kanavan liikennemahdolli-
27933: vien kalliimpien kuljetusmaksujen muo-         suuksien loputtua puunkuljetus on ollut
27934: dossa tuntuvan haitan sekä suurelle väestö-    suoritettava suurelta osalta autokuljetuk-
27935: ryhmälle että nopeasti kehittyneelle teol-     sin, tulisivat rautatien merkittävästä avusta
27936: lisuudelle ja kaupalle, joiden on nyt raaka-   osallisiksi.
27937: aineensa ja tuotteensa kuljetettava pidem-        Ehdotettu kulkusuunta tulisi kulkemaan
27938: pää kiertotietä, joko Viinijärven-Varkau-      n. s. Salpausselän harjannetta, joka täällä
27939: den tahi Nurmeksen-Kontiomäen kautta.          jatkuu pitkälti itäänpäin ja johon radan
27940: Erikoisen suuri on haitta nimenomaan           rakentaminen kävisi hyvin päinsä sekä tu-
27941: puun. ja sen jalostteiden vientiä harjoitta-   lisi myös taloudellisessa mielessä mahdolli-
27942: vien osuudella, sillä kohtuuttoman pitkät      simman edulliseksi. Varsinaisia vesistöyli-
27943: kul.jetusma.tkat puun hankinta-alueelta ja     tyksiä tällä noin 100 km pitkällä osuudella
27944: tuotantolaitoksista laivaussatamiin, eivät     tulisi olemaan vain yksi, nk. Syrjäsalmen
27945: voi olla tuottamata haittoja lähinnä tar-      seutu Kiteellä.
27946: peettoman suuriksi kohoavien kuljetusmak-         Edellä esitetyn perusteella saamme kun-
27947: sujen muodossa. Nykyisestä asiantilasta        nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyt-
27948: joutuu kärsimään puun hankinta-alueena         täväksi toivomuksen,.        ·
27949: merkityksellisen Pohjois-Karjalan koko
27950: väestö, joko välittömästi tai välillisesti.              että hallitus ensi tilassa t.oimitut-
27951:    Asiaan saataisiin ratkaiseva parannus,             taisi tutkimuksen rautatien raken-
27952: jos rakennettaisiin rautatie linjalla Tohma-          tarniseksi osuudella Tohmajärvi-Pa-
27953: järvi-Parikkala, joka alkaisi Tohmajärven             rikkala.
27954: puoleisessa päässä esim. Tohmajärven ase-
27955:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950.
27956: 
27957:                 Toivo Pyörtänö.                           Toivo Ikonen.
27958:                 Kalle Kauhanen.                           0. Muikku.
27959:                 J. Pyy.                                   Paavo Leskinen.
27960:                 Urho Saariaho.                            H. Soininen.
27961:                 P·ekka Kiisti.                            Valto Käkelä.
27962:                                                                                     647
27963: 
27964: XII,15. -   Toiv. a.I. N:o 311.
27965: 
27966: 
27967: 
27968: 
27969:                               Hirvensalo y. m. : Tutkimuksen toimittamisesta rautatien
27970:                                   rakentamiseksi Juankosken-Siilinjärven radalta Syvä-
27971:                                   rin rantaan.
27972: 
27973: 
27974:                                    Eduskunnalle.
27975: 
27976:    Vuosikymmeniä vireillä ollut Savon ja kaa tai niputtaa, kuten nykyisin täytyy
27977: Karjalan yhdysratahanke sai hyvän sy- tehdä puutavaran kulkiessa Lastukosken
27978: säyksen lopullista toteuttamistaan kohden, kanavan kautta Vuotjärveen. Hinausmat-
27979: kun edUSikunta v: ill 1949 päättY'essä päätti kat täten huomattavasti lyhenisivät ja yh-
27980: työttömyysvarojen turvin ryhtyä rakenta- tiöitten kustannukset supistuisivat siinä
27981: maan Juankosken-Siilinjärven rataa. Ra- määrin, että maamiehen lalliaan kukkaroon
27982: dan päätepistettä Savon radalla eivät kum- kulkeutuvaa kantohintaa voitaisiin samassa
27983: minkaan kaikki pohjoisimman- Savon kun- suhteessa koroittaa.
27984: tien asukkaat pitäneet oikein valittuna,        Samoin takaisi pistoradan olemassaolo
27985: koskapa verrattain huolitelluin perusteluin Kinahmin harjuilla toimitettavalle kvartsin-
27986: ja monia taloudellisia näkökohtia huo- louhinnalle säännöllisen jatkuvaisuuden,
27987: mioonottaen Siilinjärven päätepisteen ase- joten päästäisiin vapautumaan nykyisin
27988: mesta olisi päätepisteeksi haluttu Alapitkän vallitsevasta talvi- ja kelirikkojen aikana
27989: asemaa. Jotta kumminkin nuo tulevaisuu- tapahtuvasta töitten seisau:ksesta. Niinpä
27990: dessa hyvin merkitykselliset taloudelliset tulkoon tässä yhteydessä avoimesti maini-
27991: seikat tulisivat edes Juankosken-Alapitkän tuksi, että Nilsiä on työttömyyttä torjut-
27992: suunnan alkutaipaleella kaikkein vaatimat- taessa yksi sangen vaikeasti hoidettavia
27993: tomimmalla tavalla huomioiduiksi, olisi pitäjiä, joten kunnan asioita hoitavien
27994: mielestämme luonnollista, että Juankosken miesten työtaakkaa ja kaikkien kuntalais-
27995: -Siilinjärven radalta rakennettaisiin nor- ten verokuormaa voitaisiin tuntuvasti ke-
27996: maaliraiteinen pistorata Nilsiän kirkonky- ventää, jos kvartsinlouhintatyö ja siihen
27997: lään Syvärinjärven rantaan sekä niille liittyvä paikan päällä tapahtuva jalostus-
27998: kvartsihiekka-alueille joista nytkin tätä työkin voitaisiin keskeytymättä suorittaa
27999: Suomen lastiteollisuudelle erittäin tärkeää ympäri koko vuoden. - Tähän verrattava
28000: raaka-ainetta rajattomasti on saatavissa. työttömyyden poistaja olisi myöskin Syvä-
28001: Tämä olisi tarpeellista siitä syystä, että rin rannassa rautatievaunuihin tapahtuva
28002: kauas pohjoiseen ulottuva Syvärin vesistö puutatavaran lastaus, joten sekin osaltaan
28003: jo Nilsiän kirkonkylän tienoilla saataisiin kehoittaa valtiovaltaa ryhtymään pistorai-
28004: yhdistetyksi rautatiehen, jota pitkin metsä- teen rakentamiseen tähän suhteellisen help-
28005: rikkaudet tämän vesistön kaikilta liepeiltä poon maastoon.
28006: ja ylimpien latvavesien kaukaismmilta salo-     Kun tällaisen lyhyen n. 10 km pituisen
28007: seuduilta saakka tulisivat yhteisen kansan pistoradan rakentaminen epäilemättä tulisi
28008: käyttöön saataviksi.                          halvemmaksi, jos se tehtäisiin yhdenaikai-
28009:    Erikoisesti · Sonkajärven, Varpaisjärven sesti suuremman ratatyön kanssa, niin olisi
28010: ja Rautavaaran taloudellinen kehitys riip- luonnollista, että se rakennettaisiin samaan
28011: puu suurelta, ellei suorastaan määräävältä aikaan kuin rakennustyömiehet sekä kaikki
28012: osalta siitä, miten kannattavaksi puuraaka- koneet ja työvälineet ovat Juankosken-
28013: aineen kuljetus sieltä jalostus- ja kulutus- Siilinjärven ratatöitten käytössä.
28014: paikoille järjestyy. Jos pistorata ulottuu      Koska kumminkin tämänkin lyhyen rata-
28015: Syvärin rantaan, voidan pohjoissuunnasta pätkän oikea suunta täytyy huolellisesti
28016: uitettava raakapuu jo siellä kuormata rau- tutkia, niin pidämme tuiki tarpeellisena,
28017: tatievaunuihin tarvitsematta lauttoja pur- että tutkimustyö heti suoritettaisiin. Eri-
28018: 648                        XII,15. -   Syvärin rannan rautatie.
28019: 
28020: koisesti puhuu pikaisen tutkimuksen toi-         Edellä sanotun perusteella esi.tämme
28021: meenpanon puolesta se, että rautatieinsi-      eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28022: nööri- ja raikennusmestarivoimaa samoin-
28023: kuin punnitus- ym. tutkimuskoneita olisi               että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
28024: tavallista helpommin saatavissa jo ensi              menpiteisiin radan suunnan tutki-
28025: kesäkautena vieressä olevalta rautatien ra-          miseksi Juankosken-Siilinjärven ra-
28026: kennustyömaalta.                                     dalta Nilsiän· kvartsihiekka-alueille
28027:                                                      ja Syvärin rantaan.
28028:       Helsinigssä 8 päivänä helmikuuta 1950.
28029: 
28030:                 L. 0. Hirvensalo.                        Aino Luostarinen.
28031:                 Akseli Brander.                          Elli Nurminen.
28032:                 T. N. Vilhula.                           Esa Hietanen.
28033:                 Lennart Heljas.                          Yrjö Kilpeläinen.
28034:                 Eino Laitinen.                           Pekka Kiiski.
28035:                 Tahvo Rönkkö.                            Martti LeSkinen.
28036:                                                                                         649
28037: 
28038: Xll,16. -   Toiv. al. N:o 312.
28039: 
28040: 
28041: 
28042: 
28043:                                  N. Nurminen y. m.: Määrärahasta koneellisen tutkimuksen
28044:                                     suorittamiseksi rautatien rakentamista varten ratasuun-
28045:                                     nalla Eskolar-Himangan satama.
28046: 
28047: 
28048:                                       E d u s k u n n a ll e.
28049: 
28050:      Keski-Pohjanmaalla on useita jokia ja lella olevista. Että nam on, sen puolesta
28051:  syviä satamia, jotka ovat omiaan antamaan puhuvat seuraavat näkökohdat:
28052:  suuremmankin teollisuuden syntymiselle          1) Satama on syvä ,tralli", ajettu v.
28053:  mahdollisuuksia, jos valtion taholta aute- 1926 28 jalassa, samassa yhteydessä todettu
28054:  taan näiden paikkojen sitomista rautatie- luotausmittauksissa, ettei satamaan johta-
28055:  liikenteen yhteyteen.                         valta väylältä löytynyt 6 syitä, siis 36 jal-
28056:      Keski-Pohjanmaa on valtaosaltaan pien- kaa matalampaa kohtaa. Edelleen pohjan
28057:  viljelysseutua, maatalous ei anna riittäviä muodostus on kivetön ja pitävä maanlaatu
28058:  elinmahdollisuuksia, vaan pienviljelijöiden savimutaa.
28059:  aikuiset lapset joutuvat muualta työnha-        2) Satamaan merestä johtava väylä on
28060:   kuun, samoin kuin pientilalliset joutuvat suora tehden vain yhden noin 20 asteen
28061:  kaikki hakemaan sivusta ansiotyötä selviy- mutkan, eli siis paras mahdollinen, niin
28062:   tyäkseen menoistaan. Myöskin varsinaisen ettei merenkäynti pääse vaikuttamaan sata-
28063:   ansiotyöstä elävän työväestön määrä on maan. Sisääntuloväylä on pienin kustan-
28064:   suuri eikä sille ole nykyisin riittävästi nuksin valaistavissa, tarvitaan vain kahdet
28065:   työtä, vaan monissa pitäjissä esiintyy ns. linjavalot.
28066:   rakenteellista työttömyyttä, on aina ole-       3) Satama on allasmainen eikä suppilo-
28067:   massa työttömiä. Keski-Pohjanmaalla täy- . mainen, minkä etu on siinä, että merestä
28068:   tyisikin saada syntymään suurempaa teolli- käyvä aallokko häviää satama-altaassa, kun
28069: . suutta, jotta voitaisiin poistaa tämä raken- se suppilomaisessa on vaikeasti torjutta-
28070:   teellinen työttömyys.                        vissa. Sataman allas on kylliksi tilava, li-
28071:      Teollisuuden syntymiselle ovat kaikki säksi on suojaisia kohtia aivan välittömässä
28072:   edellytykset olemassa, kun niitä vain aute- läheisyydessä, joten esim. puutavaran va-
28073:   taan valtiovallan toimenpiteiden avulla. rastoiminen käy hyvin päinsä.
28074:   Monen vuosikymmenen ajan on puhuttu             4) Luonto on muodostanut sataman
28075:   radan tarpeellisuudesta Himangan sata- suulle luonnollisen aallonmurtajan, joka
28076:   maan ja alustavia tutkimuksiakin on suo- voidaan aivan pienin kustannuksin kiviriut-
28077:   ritettu radan suunnasta. On esitetty, että tojen välit täyttämällä saada merenkäynnin
28078:   rata haarautuisi Ylivieskasta Himangalle täysin kestäväksi.
28079:    ja siten yhdistäisi suoraan Savon poikkira-    5) Lestijoen suun suvantoalue muodostaa
28080:    dan Himangan satamaan. Myös on esitetty erinomaisen laituripaikan pienemmille aluk-
28081:    lähtökohdaksi Eskolaa, joka on myös huo- sille ja hinaajille, ja sen väylä voidaan
28082:    mattava puutavaran lastausasema. Esko- pienin kustannuksin ruopata 12 jalkaa, kun
28083:    lasta on matkaa Himangan satamaan vain pohjassa ei ole kiviä.
28084:    noin 20 km. Maasto on pääasiassa tasaista      Kun Himangan satama saataisiin rauta-
28085:    hiekkakangasta ja vähin kustannuksin olisi tieyhteyden kautta sisämaan yhteyteen,
28086:    rautatie rakennettavissa.                   olisi se omiaan synnyttämään teollisuutta
28087:      Asiantuntijain käsityksen mukaan on Lestijoen varteen ja etenkin Himangalle.
28088:    Himangan satama luonnon muodostamista Tällä toimenpiteellä edistettäisiin koko maa-
28089:    satamista paras Merenkurkun pohjoispuo- kunnan taloudellista elpymistä.
28090:                                                                                           82
28091: 650                    XII,16. ___,Eskolan-Himangan sataoman rata.
28092: 
28093:    Satamat ovat niitä taloudellisen elämän        Edellä oleviin perusteluihin viitaten eh-
28094: valtasuonia, joista kotimaan teollisuuden       dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28095: tuotteet lähtevät suureen maailmaan ja vuo-     vomuksen,
28096: rostaan niiden kautta tuodaan ulkomaan
28097: tuotteita markkinoillemme.                               että hallitus ottaisi riittävän suu-
28098:    Radan rakentaminen avaisi uusia työ-               ren määrärahan v. 1951 tulo- ja
28099: mahdollisuuksia monella eri tavalla ja pois-          menoarvioesity kseensä        koneellisen
28100: taisi puutetta näiltä hallan panemilta                tutkimuksen suorittamiseksi rauta-
28101: alueilta samalla kun radan rakennustyö                tien rakentamista varten ratasuun-
28102: antaisi työtä työnpuutteessa oleville.                nalla Eskola--Himangan satama.
28103:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
28104: 
28105:         Nestori Nurminen.          M. Järvinen.                 P. Leskinen.
28106:                                                                                            661
28107: 
28108: Xll,11. -   Toiv. al. N:o 313.
28109: 
28110: 
28111: 
28112: 
28113:                                  Palovesi. y. m.: Rautatien rakentamisesta Kokkolasta Saari-
28114:                                     järvelle.
28115: 
28116: 
28117:                                      Ed usk:unnalle.
28118: 
28119:    Kysymys rauta:tioo rakentamisesta Kok-        muodossa ·suoranaisesti monin !kerroin !kor-
28120: kolasta Saarijärven kautta Suolahteen on         vaa radan rakentamiskustannukset.
28121: ollut vireillä jo n. 55 vuotta. Ensimmäi-            Mainittakoon, että metsähallituksesta
28122: sen kerrnn tehtiin siitä anomus talonpoi-        saatujen tietojoo pohjalLa suoritettujen
28123: kaissäädyssä v. 1897, sitten v. 1900 :anomus     laskelmilen mulman kohoaa radan vaikutus-
28124: uusittiin. Näiden ooomustoo johdosta an-         piiriin tulevien valtion metsien arvo radan
28125: toikin rautatievaliokunta jo mainittuna          vaikutuksesta jo ennen talvisotaamme val-
28126: vuooma 1900 etusijan puheenaolevalle rau-        li.nrn.een rahan arvon mukaisesti 320 milj.
28127: tatielinjalle esittäen sen koneellista tutki-    mk: lla. Tämä summa runsaasti kaksin ker-
28128: mista. V. 1901 ja 1902 toimittikin · insi-       roin olisi peittänyt sen ajan markan arvo
28129: nööri Robert Thulin mainitun tutkimuk-           huomioonotettuna koko radan rakentamis-
28130: sen. Sen jälkeen on rautatiehallitus v. 1925     kustannukset. Jotain arvoa voitaneen panllla
28131: toimittanut varsin perusteellisen laskelman      myöskin yksityisten ja puutavarayhtiöiden
28132: radan käytön taloudellisesta kannattavai-        omistamien metsien arvon kohoamiselle.
28133: suudesta. Kannattavaisuuslaskelmat ovat              Kysymyksessä olevien maa-:alueiden laa-
28134: olleet ja ovat edelleenkin paremmat kuin         juudesta saa·mme käsityksen tietäessämme,
28135: minkään muun kilpailevan radan kannatta-         että valtion metsien pinJta-ala 257,322 ha
28136: vaisuusl.askelmat ovat. Toteammekin, että        on ainoastaan 35% kaikkien radan vai-
28137: kaikista ~istä ratasurmnitelmista, jotka         kutuspiiriin tulevien metsien pinta-alasta.
28138: sisältyvät tälle laajalle rautatiettömälle,      Varovaisenkin arvion mukaan täytyisi siis
28139: monien kymmenien tuhansien neliökilo-            ytksityisten ja yhtiöiden omi.Sitamien met-
28140: metrien l~ajuiselle alueelle, on vamhin ja       sien a:rvon kohoaminen Laskea ainakin yhtä
28141: myöskin elinvoimaisin Kokkolan-Saarijär-         suureksi kuin valtion metsien arvon kohoa-
28142: ven-Suolahden ratasuunta. Elinvoimai-            minen on laskettu. Sanomattakin on sel-
28143: sin tämä suUiilta on m. m. seuraavista syistä:   vää, minkälairnen nousu tällaista omaisuus-
28144:    1) Sen kautta saavutetaan suora, siis         arvojen lisääntymistä seuraisi koko ma:a-
28145: lyhin yhteys sisäm~an laajojen ja arvok-         kunnan elämässä.
28146: kaiden metsien ja meren välillä.                     Kuten sanottu, kumpaisellaikin alalla
28147:    2) Tämä suurn.ta on ·asutumpi, radan          sekä metsä- että maataloudellisella tulee
28148: yhteyteen pääsevät siis suuremmat ihmis-         tapahtumaan aivan suurenmoinen arvojen
28149: joukot kuin mikään toinen ratasuunta             ik01hoaminen. Erikoisesti maatalouden ke-
28150: puheenaolevalla ·alueella.                       hitysmahdollisuuksista todistaa se, että
28151:    3) Maasto tällä radailla on parempi ja        alue jo nyt,. !kunnollisista lkuNruyhteyksistä
28152: :ookOOIIluskustoonukset siis tulevat huokeam-    :erossa ollen on kyennyt kohoamaan Keski-
28153: miksi kuin millään muulla suunnitellulla         Suomen ja Keski-Pohjanmaan viljavim-
28154: ·radalla Suomessa.                               maksi alueeksi, jossa väestötiheys neliö-
28155:    4) Edellämainituista seikoista johtuen        kilometriä kohden on sama kuin keskimää-
28156: kannattavaisuuslaskelmat ovat paremmat           rin koko .Suomessa. Siitä huolimatta, että
28157: kuin millään kilpaileval1a ratasuunnalla.        alueella oo paljon järviä ja valtion sekä
28158:    5) Radan tuottama hyöty viljellysmah-         yhtiöiden omistamia ma:a-alweita, joissa
28159:  dollisuuksien lisääntymisen, käyttöä vailla     asutus on paljon harvempaa kuin yksityis-
28160: olev:iJOO luonnonrikkauksien käyttömahdolli-     ten omistamilla mailla.
28161: suuksien •avautumisen j.a arvon nousun               .Suunnitellun radan •läheisyyteen tulisi-
28162: 652                         XII, 17. -   Kokkolan-Saarijärven rata.
28163: 
28164: vat myöskin sellaiset toistaiseksi ilwkolliOOn       tonttialueen nestemäisten polttoaineiden
28165: käyttämättömät luonrnonrikkaudet kuirn               varastorakennusten rakentamista v.artem..
28166: Viropelin kalkkivuoret ja~ Kaustisten ja             Ostetulle tontille on Oy Nobel Strundard
28167: Teerijärven rajamailla olevat erilaisia mal-         Ab suunnitellut vuoten 1952 mennessä ra-
28168: meja sisältävät lwajat vuoristot. Mahdolli-          kentavaillS.lll säiliöitä, joihin voidaan varas-
28169: suus näidem. luonnonrikk.auksiern. hyväksi-          toida yhteensä 50 milj. !litma nesrtemäisiä
28170: käyttöön varmasti arvoklmallru tavalla pal-          polttoaineita. Kokkolarn uusi nestemäistern.
28171: velisi sekä ma:an maataloutta että talous-           polttoaineiden varasto on tarkoitettu tyy-
28172: elämää yleensä. Mainittakoon edelleen, että          dyttämään lll'estepolttoarneiden lkysY!llnän
28173: Kokkolassa olevan rikkihappo- j,a super-             Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen lis&ksi
28174: :fosfaattitehta:an tuotantokyky on 24,000            koko Pohjois-Suomen tarpeet. Orn. luonnol-
28175: toil!ll:ia rikkihappoa j'a 60,000 tonnia super-      linern. asia, että nestemäistoo polttoaineiden
28176: fosfa:attia vuodessa. Huomattava osa tuo-            siirto Kokkolasta sisämaa:ham edellyttää
28177: tannosta tulisi kuUetet:tavruksi Kesiki-Suo-         liiloonneoloissakin huomattavia paroonuk-
28178: mern. teollisuuslaitoksiin ja sern. ma,ataloudeill   sia ja se orn. hoidettavissa Vlain raikennet-
28179: käyttöön.                                            tavoo rautatien 'avulla.
28180:    Kokkolan merikitystä satamakaupunkina                Kaiken edellä sanoturn. perusteella kun-
28181: ja rautatien rakentamisern. välttämättö-             nioittaen ehdotamme eduskrmnan päätet-
28182: myyttä Korokolasta suorarun sisämaahan oo            täväksi toivomuksen,
28183: omiaan lisäämään se tieto, jonka mukaan
28184: Kokkoloo satam~ta Yksipihrajasta muo-                         että hallitus valmistaisi ja Edus-
28185: dostuu läJhiaikonia huomattava öljysatama.                  kunnalle antaisi esityksen rautatien
28186: Tämän vuoden aikana on nimittäin Oy                         rakentamiseksi Kokkolasta Saarijär-
28187: Nobel Strundard Ab ostanut Kokkolan kau-                    velle.
28188: pungilta Yksipih1ajasta 4 ha:[1 suuruiSien.
28189:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
28190: 
28191:                   Eino Palovesi.                                Viljami Kalliokosm.
28192:                   Albin Wickman.                                Päiviö Hetemäki.
28193:                   Kusti Eskola.                                 Kauno Kleemola.
28194:                   Yrjö Hautala.                                 Vihtori Vesterinen.
28195:                   T. N. Vilhula.                                Nestori Nunninen.
28196:                   Artturi Koskinen.                             V. Puumalainen.
28197:                                                                                              653
28198: 
28199: Xll,ts. -   Toiv. al. N:o 314.
28200: 
28201: 
28202: 
28203: 
28204:                               Rytinki y. m.: Rautatien rakentamisesta Oulun-Vaalan ra-
28205:                                  dalta Otanmäen malmialueelle.
28206: 
28207: 
28208:                                    E d u s k u n n a 11 e.
28209: 
28210:    OulujokilaaJkso muodostaa Oulun läänin       rautatiesuuntien lisäksi on tärkeä rautatien
28211: ikeskeisirrunlän voimanlähteen. Oulujokeen      suunta myöskin rautatie Oulun-Vaalan
28212:  on rakennettu useita voimalaitoksia, toisia    väliseltä rataosalta Otanmäen malmikahnos-
28213:  on rakenteilla ja uusista laaditaan raken-     alueelle. Mainitun rautatien kauttahan saa-
28214:  nussuunnitelmia. Tämä todistaa sen, että       taisiin kuljetettua lyhintä tietä Otanmäen
28215: Oulujokilaaksosta muodostuu Pohjois-Suo-        kaivoksesta saatava raaka-aine Oulunjoki-
28216:  men teollisuuden keskus, joka onkin laajan     laaksoon muodostuvalle teollisuudelle ja lä-
28217:  maakunnan, mutta myöskin koko maan kan-        himpään merisatamaan. Samalla tämän
28218:  nalta katsottuna oikein. Mutta teollisuuden    kautta saatettaisiin Oulujärven eteläpuo·
28219:  kehitykselle, teollisuuden ja maakunnan yh-    len laajan maakunnan väestö rautatielii-
28220: teistoiminnalle on välttämätöntä saada suo-     kenteen yhteyteen.
28221:  rat liikenneyhteydet teollisuuden ja maa-         Edellä olevan perusteella ehdotamme
28222:  kunnassa olevien raaka-ainelähteiden ja ku-    kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
28223:  luttajaväestön kanssa. Meillä on ryhdyt-       toivomuksen,
28224:  tävä kiireellisesti rakentamaan maantie- ja
28225:  rautatieverkostoa maakuntaan, niin että                  että hallitus tutkituttaisi ja ryh-
28226:  saadaan suorat liikenneyhteydet maakun-                tyisi kiireellisesti toimenpiteisiin rau-
28227:  nan ja mainitun jokilaakson välille ja sen             tatien rakentamiseksi sopivaksi kat-
28228:  kautta merenrantaan ja satamaan.                       sotulta kohdalta Oulun-Vaalan ra-
28229:     Oulun-Kuusamon ja eräiden muidenkin                 dalta Otanmäen malmialueelle.
28230:   Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
28231: 
28232:                 Eino Rytinki.                                Markus Niskala.
28233:                                      Niilo Ryhtä.
28234: 654
28235: 
28236: Xll,19. -   Toiv. al. N:o 315.
28237: 
28238: 
28239: 
28240: 
28241:                                Ryhtä. y. m.: Määrärahasta Oulun-Kuusamon rautatien
28242:                                   rakentamiseen.
28243: 
28244: 
28245:                                    Ed u s kun n a 11 e.
28246: 
28247:    Vuoden 1949 valtiopäivillä eduskunta hy-   seksi. Kun lisäksi on tunnettua, että rauta-
28248: väksYi kuluvan vuoden tulo- ja menoar-        tien rakennustyöt sopivat erittäin hyvin
28249: vioon määrärahan Oulun-Kuusamon rau-          suoritettavaksi kaikkina vuodenaikoina, niin
28250: tatiesuunnan täyskoneellisten tutkimustöi-    kesällä kuin talvellakin, niin näin ollen Ou-
28251: de:n aloittamista varten. Nämä ratasuunnan    lun-Kuusamon rautatietyömaan aloittami-
28252: tutkimustyöt luovat myös mahdollisuuden       nen poistaisi Koillis-Pohjanmaan kuntain
28253: sanotun rautatien varsinaisten rakennustöi-   työttömyyden lähivuosien aikana.
28254: den aloittamiselle. Oulun-Kuusamon rau-          Kaikkeen edellä olevaan sekä vuoden
28255: tatien rakentamiseen olisikin päästävä vii-   1949 valtiopäivillä jätetyn rahaasia-aloit-
28256: pymättä, sillä radan rakentaminen on mitä     teen n: o 323 perusteluihin viitaten ehdo-
28257: tärkein toimenpide koko laajan Koillis-Poh-   tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
28258: janmaan taloudelliselle kehitykselle.         täväksi toivomuksen,
28259:    Kun kaikissa Koillis-Pohjanmaan kun-
28260: nissa ja laajemmallakin alueella tässä maa-             että hallitus ottaisi vuoden 1951
28261: kunnassa on viime vuosina ollut suuressa             tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
28262: määrin työttömyyttä, tulisi rautatietyömaa           lisen määrärahan Oulun-Kuusamon
28263: tällä alueella muodostamaan erittäin sopi-           rautatien rakennustöiden aloittamista
28264: van työkohteen työttömyyden vastustami-              varten.
28265:   Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
28266: 
28267:                 Niilo Ryhtä.                              Eino Rytinlå.
28268:                 Yrjö Saari.                               B. A. Kannisto.
28269:                                                                                             655
28270: XII,2o. -    Toiv. al. N:o 316.
28271: 
28272: 
28273: 
28274: 
28275:                                 Lahtela y. m.: Rautatien rakentamisesta Kemijärven ase-
28276:                                   malta Taivalkoskelle.
28277: 
28278: 
28279:                                      E d u s k: u n n a ll e.
28280: 
28281:    Jo ennen sotia hyväksyttiin ~3Jki, jonika       liselta kannalta on välttämätön ja myöskin
28282: nojalla oli rakennetava rautatie Kontio-           kansantaloudellisesti edullisin. Kun sopi-
28283: mäeltä Taivalkoskelle ja sitä rakennettiin         vimmat puuteollisuuslaitoksen perustamia-
28284: jo ennen sotia ja rakennetaan edelleen.            paikat ovat Kemijärven vesistöalueella tut-
28285: Niin ikään <>n ennen sotia tutkittu täys-         kitulla Kemijärven-Taivalkosken ratasuun-
28286: ikoneellisesti eduskunnan toivomuiksesta ra-       nalla ensimmäisen 15 lmn:n :matkalla Kemi-
28287: tasuunta Taivalkoskelta Kemijärven rauta-          ~ärven rautatieasemalta :J.ukien, jossa rata
28288: tieasemalle ja jos sotaa ei olisi tullut, olisi    tulisi kulkemaan pitikin K~emijärven rantoja
28289: nähtävästi tämäkin r3Jutatie jo rakennettu.        ja ylittämään Kemijärven n. s. Luutsinsal-
28290: Taiva~kosken-Kemijärven         rautatien on      :rnessa, olisi välttämätöntä, että puheena
28291: myöskin valtioneuvoston marraskuun 21              olevaa rataa alettaisiin mahdollisimman
28292: päivänä 1935 Kainuun ja Perä-Pohjolan              pian rakentaa Kemijärven puoleisesta
28293: taloudellisten olojen kehittämistä tutkimaan      päästä. Tällä rataosalla voitaisiin radan
28294: asettama komitea, jonka puheenjohtajana           välittömään yhteyteen perustaa useampia-
28295: toimi ·eduskunnan kulkulaitosvaliokunnan           kin teollisuuslaitoksia hyvien puutavaran
28296: pit'käaikainen puheenjohtaja, rovasti Toiyo       säilytyspaiklroj.en läheisyyteen. Rakenta-
28297: Janhonen, ehdottanut rakennettavaksi, niin-       malla puheena olevasta radasta vaikkapa
28298: kuin näkyy mainitun komitean mietinnöstä          vain ensimmäiset 8 ikilOiilletriä, jo tällä
28299: N :o 8-1938. Mainittu komitea on myöskin          osalla olisi :useita hyviä teollisuuslaitoksen
28300: ehdottanut, että plllheena olevaa rataa olisi     paikkoja. Pruheena olevan rataosan rakenta-
28301: alettava r3Jkentamaan Kemijärven rautatie-        misella luotaisiin 1ensiluo:kikaiset mahdolli-
28302: aseman puoleisesta päästä Taivalkoskea            suudet puuteollisuuslaitosten perustamiselle.
28303: kohti. Näin olisikin nyt tehtävä, että voi-           Jo mainitun rata'osan rakentaminen ja
28304: taisiin vaikewksitta pel"UStaa puunjalostus-      puuteollisuuslaitosten sen varteen perusta-
28305: laitoksia. Kemijärven kuntaan tarkoitustaan       minen nostaisi valtion metsien raakapuun
28306: vastaaville paikoille, !koska Kemijärven ve-      arvoa !kaikilla Kemijärveen laslkevilla vesis-
28307: sistön ja siihen laskevien ~pitkien jokien        töalueilla ja aikaansaisi nykyistä paljon
28308: vesistöalueiden puutavammäJärät ovat niin         paremmat tulokset, johon olisi päästävä
28309: suuret, että niiden varaan voidaan perustaa       sekä valtion että yksityisten metsiin näh-
28310: ulosvientisahoja ja massatehtaita, ja koslka      den.
28311: puiden uitto on Kemijokisuulla oleviin ja-           Kun Kontiomäen-Taivalkosken ja Tai-
28312: lostuslaitoksiin kallista ja varsinlkin pien-     valkosken-Kemijärven rautatien rakenta-
28313: puutavaran hukkumisprooentti suuri. Uitto         minen ik:oko pituudeltaan on jo ailkoja sit-
28314: tulee sitä kalliimmaksi ja hukkumispro-           ten !katsottu muun muassa metsätalouden
28315: sentti sitä suuremmaksi, mitä useampi voi-        kannalta erikoisen tarpeelliseksi ja kun ky-
28316: malaitos Kemijärvestä laskevaan Kemijo-           seessä oleva rataosa on osa puheena ole-
28317: !lmen rakennetaan.                                vasta radasta ja sen rakentamisella jo teh-
28318:    Perustarmalla puunja:J.ostuslaitokset Kemi-    täisiin suuria !palveluksia metsätaloudelle
28319: järvelle, voitaisiin niissä jalostettaviksi ot-   ja siitä hyötyisivät laajat valtion metsät,
28320: taa lilletsistä varsinkin pienpuutavaraa pal-     olisi sen rakennuttaminen toteutettava mah-
28321: jon runsaarrrrmin ja edullisemmin !kuin pit-      dollisimman pian.
28322: kän uittomatkan taikana Kemijokisuulla ole-          Teollisuuslaitosten sanotun rataosan var-
28323: viiri teollisuuslaitoksiin, mikä metsänhoidol-    teen perustamisella lisättäisiin myöskin py-
28324: 656                     XI1,2o. -    Kemijärven-Taivalkosken rata.
28325: 
28326: syviä työmahdollisuuksia sillä seudulla, jo-      netaan ja kun sillä nostetaan :huomattavasti
28327: hon p. o. teollisuuslaitokset perustetaan ja      seikä valtion että yksityisten metsissä olevaa
28328: myöskin niilä alooilla, joista ne hankkisivat     raakapuun arvoa ja Mhdään mahdolliseksi
28329: raaka-aineita. Näin voitaisiin lisätä huomat-     pienpuutavarain käyttö, mikä on välttämä-
28330: tavasti pysyvien tyÖrmahdollisuulksien mää-       tön edellytys metsänhoidolle ja lisää met-
28331: rää ja poistaa sesonkiluontoinen työ ja sen       sien tuottoa seikä samalla iuo jatkuvat työ-
28332: aiheuttama työttömyys.                            mahdollisuudet, olisi p. o. rataosan rakenta-
28333:    Teollisuuslaitosten perustamiselle Kemi-       miseen ryhdyttävä mahdollisimman pian
28334: järven kuntaan ovat nyt entistä paremmat          alkamalla rakennustyöt Kemijärv:en rauta-
28335: mahdollisuudet siihenkin nähden, että aivan       tieaseman puoleisesta päästä.
28336: lälhia:iJkoina valmistuu Kemijokisuulle ralken-      Edellä esitettyyn viitaten !kunnioittaen
28337: netusta Isohaaran voimalaitoksesta Kemi-          ehdotamme edusikiunnan hyvä:kstyttäväksi
28338: järvelle rakennettavana oleva korkeajänni-        toivomuksen,
28339: telinja :muuntajineen, joka alkaa antaa
28340: voima- ja valovirtaa m. m. Kemijäl'VIen kir-               että hall~tus ryhtyisi pikaisiin toi-
28341: konkylän seudulla olevaan sähköverkostoon.               menpiteisiin rautatien rakentamiseksi
28342:    Kun ikaikki edellytykset puunjalostusteol-            Kemijärven rautatieasemalta Taival-
28343: lisuuden alkamiselksi Kemijärven kunnassa                kaskelle tutkittua suuntaa noin 15
28344: avautuvat heti lkun vain p. o. rata'OSa raken-           km:n matlwlle.
28345:       Helsingissä 8 päivänä •helmi!kuuta 1950.
28346: 
28347:                  M. 0. Lahtela.                              Eino Laitinen.
28348:                  Matti Miikki.                               Erkki Koivisto.
28349:                  Niilo Ryhtä.                                Martti Miettunen.
28350:                  Eino Rytinki.                               Vilho Väyrynen.
28351:                                                                                             657
28352: 
28353: XII,21. -   Toiv. al. N:o 317.
28354: 
28355: 
28356: 
28357: 
28358:                                  Niskala. y. m.: Kaulirannan-Kolarin rantatien mkenta-
28359:                                     misesta.
28360: 
28361: 
28362:                                      E d u s k u n n a ll e.
28363: 
28364:    Vuoden 1928 jälkeen, jolloin Tornion-          mitean tutkimaan teollisuuden lisäämisen
28365: jokilaakson rata valmistui Kaulirantaan           mahdollisuuksia näillä alueilla ja myöskin
28366: asti, on radan jatkamiseksi tehty lukuisia        muualla maassa. Luontaisina teollisuus-
28367: aloitteita. Eräs näistä, johon eduskunta          aloina I1apissa tulevat kysymykseen vain
28368: antoi vastauksensa viime vuoden valtiopäi-        puutavara- ja vuoriteollisuus, joihin mo-
28369: villä, tarkoitti Kaulirannan-Kolarin väli-        lempiin täällä on raaka-aineen ja voiman
28370: sen rautatien rakentamista. Näiden aloit-         suhteen edell;ytyksiä. On selvää, että nämä
28371: teiden perusteluissa on esitetty, että juuri      ovat ne pääalat, joihin edellä mainittu ko-
28372: kuljetuskysymyksen ratkaisulla on avain-          mitea tulee kiinnittämään huomiota ja mi-
28373: asema siellä maaperässä piilevien mineraa-        hin vastainen työttömyyskysymyksen hoito
28374: lien hyväksi käyttöön. Ammattivirasto,            on keskitettävä. Kumpikin teollisuusala
28375: rautatiehallitus, on myö~ antanut myön-           päästäkseen kannattavasti käyntiin, vaatii
28376: teisen lausunnon näiden aloitteiden joh-          kuljetuskysymyksen myönteistä ratkaisua,
28377: dosta. Eduskunta on kumminkin ollut kiel-         rautatien rakentamista. Ne varat, mitä eri
28378: teisenä kannalla radan rakentamiseen näh-         puolilla Lappia vuosittain uhrataan työt-
28379: den yksinomaan taloudellisista syistä. Ne         tömyystöihin, voitaisiin keskittää yhden
28380: syyt, mihin eduskunta on päätöksensä pe-          tärkeän radan rakentamiseen, jolla tulevai-
28381: rustellut, ovat oikeita ja paikkansa pitä-        suudessa tulee olemaan ratkaiseva merkitys
28382: via, mutta Pohjois-Suomessa jatkuvasti            työttömyyden hoitamisessa Lapin läänissä.
28383: esiintyvä työttömyys ja sen hoitmninen              Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
28384: ovat myöskin kuluttaneet valtion varoja           ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
28385: noin 600--700 miljoonaa markkaa vuosit-           vomuksen,
28386: tain, millä rahamäärällä on teetetty enem-
28387: män tai vähemmän hyödyllisiä varatöitä.                     että haUitus ryhtyisi kiireellisesti
28388: Tämän jatkuvan ja vuosittain lisääntyvän                 toimenpiteisiin Kaulirannan-Kola-
28389: työttömyyden johdosta hallitus asetti ko-                1'in radan rakentam·iseksi.
28390:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
28391: 
28392:         Markus N:iskala.             Niilo Ryhtä.                  Eino Rytinki.
28393:         M. 0. Lahtela.               Eino Palovesi.                Tahvo Rö:akkö.
28394:         Martti Miettunen.            Vilho Väyrynen.               Yrjö Hautala.
28395: 
28396: 
28397: 
28398: 
28399:                                                                                               83
28400: 658
28401: 
28402:  XII,22. -   Hemst. mot. N:o 318.
28403: 
28404: 
28405: 
28406: 
28407:                                 :Brom.mels m. fl.: Angående utarbetande av progt·am på
28408:                                     lång sikt för vägnätets förbättrande.
28409: 
28410: 
28411:                                     T i ll R i k s d a g e n.
28412: 
28413:      Vägnätet i Finland är glest och befinner     försättas i ett tillnärmelsevis tidsenligt
28414:   sig i fl{lra andra avseenden efter den all-     skick, är ökade statsanslag ofrånkomliga.
28415:   männa utvecklingen. Den ständigt växande        Vägbyggen och vägförbättringar samt vä-
28416:   trafiken särskilt med tunga fordon har          gars övertagande av staten erfordrar ökade
28417:   blivit en för stark påfrestning för vä-         medel och mer sysselsättning än vad som
28418:   garna, som inte erhöll nödig skötsel under      kan utföras i form av nödhjälpsarbeten.
28419:   ett helt årtionde. Sedan före kriget har        Vägutgifterna har sedan 1940 utgjort en-
28420:   :från statens sida inte gjorts tillräckligt     dast .0.9-2.6 % av statens samtliga utgif-
28421:   för byggande och förbättrande av olika          ter. För år 1950 utgör procenten 3.1. Åren
28422:   slag av vägar på landet. Därför har anta-       före kriget var procenten i medeltal 5,
28423:   let vägmotioner, som inlämnats till riks        utom åren 1932 och 1933, då anslagen för
28424:   dagen ökat år efter år. Dylika motioner         vägarna överskr~d 7% av statens ut-
28425:   har stundom avgjorts i Riksdagen under          giftsmedel. Med hänsyn till vägarnas för-
28426:   inflytande av tillfälligheternas spel, var-     fall under kriget, den ökade trafiken, nö-
28427:   för ilödig ordning och enhetlighet inte fullt   diga nybyggen och ett fortsatt förstat-
28428:   ernåtts vid vägfrågornas lösning. Förden-       ligande av vägarna bör statsanslaget för
28429:   skull synes det som om ett av sakkunniga        vägväsendet bli, uttryckt i procent av
28430:   utarbetat viägbyggnads- och vägunderhålls-      statsutgifterna, allra minst detsamma soni
28431:   prograJIU ,på lång sikt och med fasta           :före kriget. Det är nödvändigt att obser-
28432:   budgetanslag vore att föredraga framom det      vera d~tta vid utarbetandet av förslag till
28433:   nuvarande bristfälliga systemet. Ett sådant     vägbyggnads- och vägförbättringsprogram
28434: · program borde emellertid av två orsaker         på lång sikt.
28435:   inte :fastlåsas en gång :för alla: riksdags-       På grund av vad ovan anförts vågar vi
28436:   mans initiativrätt kan inte upphävas och        vördsamt föreslå att Riksdagen ville hem-
28437:   framtida :förslag till programmets förbätt-     ställa,
28438:  rande bör kunna bea:ktas. Men exempelvis                    att regeringen måtte utarbeta för-
28439:   ett 10-årigt vägprogram skulle kunna ge                 slag till program på lång sikt för
28440:   fasthet och större reda åt vägnätets utveck-            vägnätets förbättrande ävensom upp-
28441:   ling.                                                   göra finansieringsplan för program-
28442:      För att vägarna på landet skall kunna                mets förverkligande.
28443:       Helsingfors den 7 februari 1950.
28444: 
28445:          Albert Brommels.             Albin Wickman.              Heikki Ala-Mäyry.
28446:          Verner Korsbäck.             Henrik Kullberg.            Atte Pakkanen.
28447:          Levi .Tern.                  Arthur Larson.              Väinö Ran.kila.
28448:          Matts Forss.                 Yrjö I. Antila.             Viljami Kalliokoski.
28449: 
28450: 
28451: 
28452: 
28453:                                                                                    •
28454:                                                                                          659
28455: 
28456: XU,22. -    Toiv. al. N:o 318.                                                   Suomennos.
28457: 
28458: 
28459: 
28460: 
28461:                                  Brommels y. m.: Pitempiaikaisen ohjelman laatimisesta tie-
28462:                                     verkoston parant(lmiseksi.
28463: 
28464: 
28465:                                      E d u s kun n alle.
28466: 
28467:      Suomen tieverkko on harva ja se on mo-       himain ajanmukaiseen kuntoon, ovat lisätyt
28468: nessa muussakin suhteessa jäljessä yleisestä      valtion määrärahat väistämättömiä~ Tie-
28469:  kehityksestä. Yhäti kasvava liikenne ja          rakennukset ja teiden parannukset sekä
28470:  erittäinkin raskaat ajoneuvot ovat muodos-       teiden ottaminen valtion haltuun vaativat
28471:  tuneet liia11 suureksi rasitukseksi teille,      lisättyjä varoja ja enemmän työtä kuin
28472:  jotka eivät kokonaisen vuosikymmenen ai-         mitä varatöiden muodossa voidaan suorit-
28473:  kana saaneet tarvittavaa hoitoa. Sodan           taa. Tiemenot ovat vuodesta 1940 lähtien
28474:  edellisistä ajoista lähtien ei valtion taholta   olleet vain 0.9-2.6% valtion kaikista me-
28475: l()}e tehty tarpe~ksi erilaisten teiden mken-     noista. Vuodeksi 1950 tämä prosentti on
28476:  taro~seksi ja parantamiseksi maaseudulla.        3.1. Sodan edellisinä vuosina prosentti oli
28477:  Tämän vuoksi on eduskunnalle jätettyjen          kes~äärin 5, lukuun ottamatta vuosia
28478:  tiealoitteiden luku kasvanut vuosi vuodelta.     1932 ja 1933, jolloin tiemäärärahat ylitti-
28479: Tällaisista aloitteista on eduskunnassa toi-      vät 7 % valtion menoista. Ottaen huomioon
28480: sinaan tehty päätökset sattumanvaraisesti,        sodan aikana tapahtuneen teiden rappeutu-
28481:  joten tiekysymysten ratkaisussa ei ole täy-      misen, liikenteen lisääntymisen, välttämät-
28482:  sin saavutettu tarpeellista järjestystä ja       tömät uudisrakennukset ja teiden jatkuvan
28483:  yhtenäisyyttä. Näin ollen näyttää siltä,         valtion haltuun ottamisen on valtion määrä-
28484:  että asiantuntijain valmistamaa pitkälle         raha tielaitosta varten saatava, ilmaistuna
28485:  tähtäävää teiden rakentamis- ja kunnossa-        prosentteina valtion menoista, vähintään-
28486:  pito-ohjelmaa, siihen liittyvine kiinteine       kin samaksi kuin se oli ennen sotaa. Tämä
28487:  budjettimäärärahoineen olisi pidettävä pa-       on välttämättä otettava huomioon laadit-
28488:  rempana nykyistä puutteellista järjestel-        taessa ehdotusta pitkälle tähtääväksi tei-
28489:  mää. Tällaista ohjelmaa ei kuitenkaan            den rakentamis- ja parantamisohjelmaksi.
28490:  olisi kahdesta syystä pantava lukkoon ker-        . Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
28491: takaikkiaan: kansanedustajan llloiteoikeutta      nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
28492: ei voida kumota ja vastaisuudessa tehtä-          toivomuksen,
28493:  vät ehdotukset ohjelman parantamiseksi on
28494:  voitava ottaa huomioon. Mutta esim. 10-                   että hallitus valmistuttaisi ehdo~
28495:  vuotinen tieohjelma voisi antaa lujuutta ja            tttksen pitempiaikaiseksi tieverkon
28496:  paremman järjestyksen tieverkon kehittä-               parantamisohjelmaksi sekä laatisi ra-
28497:  miselle.                                               hoittamissuunnitelman ohjelman to-
28498:     Jotta tiet maaseudulla voidaan panna lä-            teuttamista varten.
28499:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950.
28500: 
28501:         Albert Brommels.             Albin Wickman,              Heikki Ala-Måyry.
28502:         Verner Korsbäck.             Henrik Kullberg.            Atte Pakkanen.
28503:         Levi Jern.                   Arthur Larson.              Väinö Rankila.
28504:         Matts Forss.                 Yrjö I. Antila.             Viljami Kalliokoski.
28505: 660
28506: 
28507: XI1,23. -   Toiv. al. N:o 319.
28508: 
28509: 
28510: 
28511: 
28512:                                  l.aippi-Seppälä y. m. : Ulkontaisen lainan hankki1nisesta
28513:                                      maanteiden kunnostamista ja valtakunnallisen tiesuun-
28514:                                      nitelman toteuttamista varten.
28515: 
28516: 
28517:                                      E d u s k u n n a 11 e.
28518: 
28519:    Moottoriliikenne on kaikkialla maailmassa      eräät pikatiet, teiden oikaisemiset ja eniten
28520: sotien jälkeen kasvamistaan kasvanut.             liikennöityjen teiden kestopäällystäminen.
28521: Niinpä maailman moottoriajoneuvokannan            Sotien johdosta kehitys kuitenkin keskeytyi,
28522: määrä, joka 1945 oli 36 milj., on tällä het-      eikä se sotien jälkeenkään ole päässyt vauh-
28523: kellä 54 miljoonaa, joten ·nousu on 50%.          tiin, vaikkakin valtioneuvostolle on annet-
28524: Meilläkin autojen lukumäärä on sodan jäl-         tava tunnustus siitä, että viime ja tänä
28525: keen osoittanut jatkuvaa nousua ja on nyt         vuonna tielaitoksemme parantamiseen on
28526: sama kuin ennen sotia eli noin 53,000.            käytetty tuntuvasti työttömyysmäärärahoja.
28527:    Moottoriliikenteen kuljetusteho ja merki-         Meidän olisi pitänyt, edellyttäen, että ke-
28528: tys meillä on suuresti noussut johtuen            hitys vuoden 1939 jälkeen olisi jatkunut
28529: toisaalta siitä, että nykyään käytetään yhä       ennen sotia tehdyn suunnitelman mukai-
28530: suurempia ajoneuvoja ja toisaalta siitä, että     sesti, vuoden 1949 hintatason mukaan las-
28531: olemme alueluovutusten johdosta entistä           kettuna käyttää enemmän varoja kuin mitä
28532: enemmän riippuvaisia autokuljetuksista.           on voitu myöntää tielaitoksemme edistämi-
28533:    Moottoriliikenteen merkitys meillä niin-       seen ja kunnostamiseen· seuraavasti:
28534: kuin muuallakin kasvaa vieläkin päivä päi-
28535: vältä, koska tuotantoelämässä moottorilii-        1) teiden kunnossapitoon ... 2.7 mrd. DJ.k
28536: kenne näyttelee yhä suurempaa osaa. Siitä         2) teiden rakentamiseen ja
28537: huolimatta, että nykyinen tieverkostomme             parantamiseen .......... 3.7 ,      ,
28538: on hyvin puutteellinen, on autokuljetus           3) siltojen ja lossien rakenta-
28539: osoittautunut hyvin monessa tapauksessa              miseen ................. 4.1       ,    ,
28540: halvemmaksi kuin yhdistetyt vesi-, auto- ja       4) kestopäällyksien rakenta-
28541: rautatiekuljetukset. Epäilemättä kehitys             miseen ................. 2.o       ,    ,
28542: meillä on menossa samaan suuntaan kuin            5) kunnan- ja kyläteiden ra-
28543: muualla, sillä autokuljetukset ovat usein            kentamiseen ja kunnossa-
28544: muita kuljetuksia huomattavasti nopeam-              pitoon ................. 1.5            ,
28545:  mat ja halvemmat.                                                                      "
28546:    Kaikissa taloudelliseen edistymiseen pyr-         Kaiken kaikkiaan olisi, jos kehitys olisi
28547: kivissä maissa on kehitetty moottoriliikenne      saanut jatkua, ollut käytettävä tielaitoksen
28548: ja tieverkosto mahdollisimman taloudelli-         kehittämiseen ja kunnostamiseen kuluneit-
28549: seksi. Kuljetustaloudellisista syistä kuor-       ten 9 vuoden aikana 14.o mrd. mk enem-
28550: ma- ja linjavaunut kehittyvät yhä raskaam-        män kuin mitä on käytetty. Tielaitoksemme
28551: miksi ja suuremmiksi ja vaativat yhä pa-          tähänastinen määrärahan vajaus on siis
28552: remmat tiet. Tieverkoston kehitys on kaik-        14.{) mrd. mk. Tämän johdosta tielaitok-
28553: kialla maailmassa ollut valtava.                  semme ei ole pystynyt seuraamaan ajoneu-
28554:    Ennen sotiamme tielaitostamme kehitet-         vojen kehitystä.
28555: tiin sangen määrätietoisesti. Vuosi vuodelta         Koska tielaitoksemme nykyisin on jo noin
28556: myönnettiin yhä enemmän määrärahoja tie-          20 vuotta kehityksessä jäljessä muiden poh-
28557: laitoksemme kehittämiseksi. Pyrittiin to-         joismaitten teistä ja koska tämä maanteit-
28558: teuttamaan vaadittu valtalnmnan tiesuun-          temme alhainen taso estää täydelleen kehi-
28559: nitelma, johon muun muassa sisältyivät            tyksen kuljetusalalla, _,_ onhan ollut pakko
28560:                               XII,23. -   Lappi-Seppälä y. m.                            661
28561: 
28562: harkita autojen sallittujen akselipainojen       denmukaista nyt elävää ja verojaan maksa-
28563: pienentämistä aikana, jolloinka niitä suu-       vaa sukupolvea kohtaan, että tämä laaja-
28564: reunetaan kuljetuskustannusten alentami-         suuntainen rakennustyö suoritettaisiin lai-
28565: seksi kaikkialla maailmassa -, on välttä-        navaroilla, kuten suuret rakennustyöt
28566: mätöntä viipymättä ryhtyä tieolojemme pe-        yleensäkin, jolloin siitä aiheutuvat kustan-
28567: rinpohjaiseen kohentamiseen.                     nukset jakaantuisivat laajemmalle alalle ja
28568:    Kun teittemme saattaminen tyydyttä-           useampien sukupolvien kannettavaksi.
28569: vään kuntoon tulee kysymään kymmeniä               Edellä olevaan viitaten esitämme edus-
28570: miljardeja mar!kilroja, ei voitane nyky-         kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28571: oloissa ajatella tätä investointia suoritetta-
28572: vaksi verovaroilla. Koska asiantuntijoitten               että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
28573: laskelmien ja antamien lausuntojen mukaan              siin Ulkomaisen lainan hankkimiseksi
28574: teittemme kunnostamiseen uhratut varat                 maantieolojemme kunnostamiseen ja
28575: tuottavat yli 10 % koron sijoitetulle pää-             valtakunnallisen tiesttunnitelman to-
28576: omalle monella eri alalla tapahtuvan sääs-             teuttamiseen.
28577: tön muodossa, olisi kohtuullista ja oikeu-
28578:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
28579: 
28580:                  Jussi Lappi-Seppälä.                      Ernst von Born.
28581: 662
28582: 
28583: XII,24. -     Toiv. al. N:o 310.
28584: 
28585: 
28586: 
28587: 
28588:                                    H. 8i.ai.oD.en y. m. : T&imenpifeistä mMntitpötyn sitomistksi
28589:                                       m-MttOt"iajonettiv&iua liikMtnoitiivillä yleisillä teiUä.
28590: 
28591: 
28592:                                         E d u s k u n h a 11 e.
28593: 
28594:   Viitaten vuoden 1948 valtiopäiville jätet-                toimenpiteisiin kiusallisen ja kattsan
28595: tyyn toivomusaloitteeseen n:o    340 kun-                   terveydeUe vaarallisen maantiepolyn
28596: nioittaen ehdotamme eduskunnan päätettä-                    sitomiseksi kaikk'illa moottoriajoneu-
28597: väksi toivomuksen,                                          voilla liikennöitävillä yleisillä teilla.
28598:             että hallitus ryhtyisi kiireellise~ti
28599:   Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
28600: 
28601:                    Heiklå. Simonen.                     Edvard Pesonen.
28602:                                  Kartta Salmela-Järvinen.
28603:                                                                                              663
28604: 
28605: XII,25. -   Toiv. al. N:o 321.
28606: 
28607: 
28608: 
28609: 
28610:                                Lappi~         y. m. : Lisiiykssetä vuoden 1950 tulo- ja
28611:                                    menoarvioon työttömyystöinä suoritett1tjen tienraken-
28612:                                    nus- ja parannustöiden loppuun saattamiseksi.
28613: 
28614: 
28615:                                     E d u s k u n n a 11 e.
28616: 
28617:    Työttömyystöinä suoritetaan tällä het-        luvana vuonna arviolta noin 1 miljardi
28618: kellä tienrakennus- ja parannustöitä varsin      markkaa. Nämä työt olisi suoritettava kesä-
28619: laa,jassa mitassa. Kuluvana talvena on tei-      aikana ja varsinaisilla työmiiärärahoilla,
28620: den ja siltojen rakentamiseen ja parantami-      koska työttömyysvaroja ei todennäköisesti
28621: seen työttömyystöillä jaettu yhteensä noin       voida tällöin käyttää.
28622: 1, 700 miljoonaa markkaa. Kun näitä töitä           Kun varsin laajat tierakenhustyömaat
28623: pidetään käynnissä vain työttömyyden val-        jäisivät muussa tapauksessa keskeneräisiksi
28624: litessa eli talvikuukausina, voidaan sinä        eikä niitä voisi suhteellisen vähäisten töi-
28625: aikana suorittaa määrättyjä, lähinnä massa-      den takia avata liikenteelle, tai olisivat k. o.
28626: töiden luontoisia töitä. Tästä seuraa, että      keskeneräiset tiet liikenneturvallisuuden ja
28627: kun tietyöt joudutaan keväällä työttömyy-        ajoradan kunnon puolesta liikenteelle vä-
28628: den paikkakunntllla loppuessa keskeyttä-         hemmän tyydyttäviä, tulisi kuluvan vuoden
28629: mään, tietyömaat jäävät osittain kesken-         ensimmäiseen lisämenoarvioon 20 Pl. III: 3
28630: eräisiksi. Kaikki viimeistelytyöt, kuten ajo-    mömentin kohdalle merkitä lisäystä 1 mil-
28631: radan kulutuskerros, pengerkaiteet ym. ovat      jardi mark!kaa lkäytettävä:ksi työttömyys--
28632: suorittamatta sekä lisäksi mahdollisesti         töinä suoritettujen ja viimeistelyvaiheessa
28633: eräät erikoistyöt, kuten salaojitukset ja be-    olevien tienrakennus- ja parannustöiden
28634: tonityöt. Näiden töiden kustannukset eivät        loptmunsuö'rittatniseksi.
28635: ole varsin suuret verrattuna työmaan koko-          Edellä selostettuun viitaten esitämme
28636:  naiskustannuksiin ja voitaneen ne arvioida      eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28637:  20-40 % : ksi niistä. Kun on arvioitu, että
28638: kaikkien aikaisemmin työttömyysmäärära-                    että hallitus antaisi esityksen li-
28639: hoilla rakennettujen ja kuluvana vuonna                  säyksestä k1tluvan vuoden tulo- ja
28640:  rakennettavien, mutta keskeneräisiksi jää-              menoarvioon työttömyystöinä suori-
28641: ntJitten tiepätkien kuntoonsaattamiseen tar-             tettujen ja viimeistel1Jvaiheessa ole-
28642: vittaisiin n. 4 miljardia mark!kaa, olisi täl-           vien tienrakeitnus- ja parannustöi-
28643:  laisten töiden suorittamiseen varattava ku-             den 1opptwnsuorittamiseen.
28644:   Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
28645: 
28646:                  Jussi Lappi-Seppälä.                         Juhani Leppälä.
28647: 664
28648: 
28649: XII,26. -   Toiv. al N:o 322.
28650: 
28651: 
28652: 
28653: 
28654:                                  Lahtela y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja meno-
28655:                                      arvwon eräiden työttömyysvaroilla rakennettujen maan-
28656:                                      teiden ja siltojen kunnostamisel<si.
28657: 
28658: 
28659:                                        E d u s k u n n a 11 e.
28660: 
28661:    Niin kuin tmmettua on, on työttömyyden              Olisi valitettavaa, jos tiet ja sillat, joi-
28662: torjumiseksi ollut pakko Pohjois-Suomessa           den rakentamiseen käytetään suuria määriä
28663: ja muuallakin alkaa rakentaa työttömyys-            työttömyysvaroja ja jotka pitäisi saada lii-
28664: varoilla monia sellaisia maanteitä ja siltoja,      kennöitävään kuntoon, jäisivät varsinaisten
28665: joiden rakentamiseen ei ole otettu kuluvan          rakennusmäärärahojen puutteen vuoksi seu-
28666: vuoden tulo- ja menoarvioon määrärahoja.            raavaan vuoteen asti sellaiseksi, ettei niitä
28667: Kun työttömyysvaroja voidaan käyttää                voitaisi liikennöidä, vaikka ne voitaisiin vä-
28668: mm. puheena oleviin töihin vain silloin kun         hillä kustannuksilla saattaa liikennöitävään
28669: työttömyyttä on ja kun otaksuttavaa on,             kuntoon.
28670: ettei työttömyyttä kesän aikana ole kai-               Ettei näin kävisi, olisi ta:t~koitukselNJlu­
28671: killa niillä seuduilla, joissa näitä tie- ja sil-   kaista, että puheena olevaan tarkoitukseen
28672: tarakennustöitä suoritetaan, on niillä raken-       otettaisiin kuluvan vuoden ensimmäiseen
28673: nustyöt lopetettava heti työttömyyden lo-           lisämenoarvioon asianomaisen ministeriön
28674: putua. Kun näin käy, on siitä ettei niihin          käytettäväksi määräraha.
28675: ole varatu tulo- ja menoarviossa varsinaisia           Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
28676: rakennusmäärärahoja aivan ilmeisenä seu-            ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
28677: rauksena, että tiet ja sillat jäävät siihen         toivomuksen,
28678: tilaan, ettei niitä voida liikennöidä, vaikka
28679: ne olisivat miten vähillä kustannuksilla lii-                  että hallitus antaisi Eduskunnalle
28680: kennöitävään kuntoon saatettavissa. Näin                    esityksen 50,000,000 markan ottami-
28681: on käynyt talvella rakennettuihin maantei-                  sesta lisäyksenä kuluvan vuode1~
28682: hin ja siltoihin nähden tähänkin asti ja käy                tulo- .ja menoarvioon kulkulaitosmi-
28683: vastaisuudessakin, jos niissä ei voida rahan                nisteriön käytettäväksi sellaiste1~
28684: puutteen vuoksi roudan sulamjsen jälkeen                    maanteiden ja siltojen liikennekel-
28685: suorittaa töitä, mikä on hyvin ymmärrettä-                  poiseen kuntoon saattamiseksi, joita
28686: vää, koska talvella pakkasen aikana ei voida                on rakennettu työttömyysvaroilla ja
28687: parhaalla tahdollakaan laittaa tien pintaa                  joita varten ei ole määrärahaa tulo-
28688: ja siltojen seutua sellaiseksi, ettei niihin                ja menoarviossa.
28689: roudan sulattua muodostuisi liikennettä es-
28690: täviä kuoppia.
28691:   Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
28692: 
28693:                   M. 0. Lahtela.                                 Eino Laitinen.
28694:                   Matti Miikki.                                  Elitki KOivisto.
28695:                   Niilo Ryhtä.                                   Ka.lle Joukanen.
28696:                   Eino Rytinki.                                  Martti Miettunen.
28697:                                        Vilho Väyrynen.
28698:                                                                                              665
28699: 
28700: XU,z7. -    Toiv. al. N:o 323.
28701: 
28702: 
28703: 
28704: 
28705:                                  H. Simonen y. m.: Yhtenäisen tiemkennu.s- ja kunnostami.s-
28706:                                     oltjelman laatimisestct Pohjois-Sttmnect varten.
28707: 
28708: 
28709:                                      E d u s k u nn a ll e.
28710: 
28711:   1\faassamme on valtion hoidossa olevia         Teitä on enemmän sattumanvaraisesti kun-
28712: yleisiä teitä yli 30,000 kilometriä ja kaik-     kin tiesuunnan kannattajain aktiivisuudesta
28713: kiaan yleisiä noin 70,000 kilometriä, mutta      riippuen tehty ja kunnostettu pätkittäin.
28714: niistä vain pieni osa on nykyiaikaiset lii-      Tätä tapaa noudattaen on jouduttu siihen,
28715: kennevaatimukset täyttävässä kunnossa.           että työn alla saattaa olla monia teitä, joi-
28716: Kaikkein huonoin on tässä suhteessa ti-          den lopullinen valmistuminen kestää määrä-
28717: lanne kuitenkin maan pohjois-osassa ja           l'ahojen niukkuudesta johtuen vuosikausia,
28718: yleensä syrjäseuduilla.                          jopa vuosikymmeniä. Tästä tilanteesta val-
28719:    Pohjois-Suomen tieoloja ajatellen ei ai-      lankin nyt, jolloin Pohjois-Suomen asutus
28720: nostaan teiden kunto ole heikko, mutta           ja talouselämä yleensä kaikilla· aloilla kul-
28721: koko tie- ja liikennekysymys on takapajui-       kee voimakkaan edistymisen merkeissä, olisi
28722: nen. Kun Pohjois-Suomessa myöskin rau-           päästävä ja liikenne- ja tieoloihin saatava
28723: tatieverkosto on harva, matkat pitkät, asu-      johdonmukaista suunnitelmallisuutta. Tätä
28724: tus harvaa ja asujamisto vähävaraista, vaa-      vaatii sekä yleinen että valtion etu.
28725: tisi tieolojen kohentaminen siellä aivan eri-       Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
28726: koista valtion huolenpitoa. Ne lukuisat tie-     dotamme eduskunnan piiätettäYäksi toivo-
28727: aloitteet, joita jokaiselle valtiopäiville on    muksen,
28728: eduskunnassakin tehty, osoittavat nekin,
28729: että valtion auttavaa kättä tämän maaosan                   että hallit1ts ryhtyisi kiireellisesti
28730: tieolojen järjestelyssä kaivataan.                       toimenpiteisiin yhtenäisen tieraken-
28731:    Tähän asti on Pohjois-Suomen tieoloja                 ntts- Ja kttnnostusokjelma.n laatimi.
28732:  kuitenkin hoidettu vailla oleviin oloihin so-           seksi Poh}ois-Sttomeen.
28733:  veltuvaa johdonmukaista suunnitelmaa.
28734:    Helsingisså 13 päivänä helmikuuta 1950.
28735: 
28736:                  Heikki Simonen.                              Hugo Aattela.
28737:                  E:rkki Koivisto.                             Martta. Salmela-Järvinen.
28738:                  E. Pusa.                                     Edvard Pesonen.
28739:                                       Ma.rtti Miettunen.
28740: 666
28741: 
28742: XII,2s. -   Toiv. al. N:o 324.
28743: 
28744: 
28745: 
28746: 
28747:                                  Nuorsa.a.ri y. m.: J.lläärärahctsta satamat-ien rakentamiseksi
28748:                                     Mäntyluodosta Kin·insannan hautta Reposaat·een.
28749: 
28750: 
28751:                                       E d u s k u n n a ll e.
28752: 
28753:    Sen madaltumisilmiön johdosta, joka ta-        varten. Mutta saaren teollisuudelle koituu
28754: pahtuu Kokemäenjoen suulla ja sen maan            huonoista yhteyksistä myös suurta vahin-
28755: kohoamisen vuoksi, mikä on tunnettua Poh-         koa niistä kaksinkertaisista rahdeista, jotka
28756: janlahden rannikolla, on muodostunut              aiheutuvat maayhteyksien puuttumisesta.
28757: melko selväpiirteinen karikko Mäntyluodon             Aivan erikoinen merkitys tällä suunni-
28758: niemekkeen · pohjoispuolelta n. s. Kirrinsan-     tellulla tiellä olisi Mäntyluodon sataman
28759: nan kautta Tyltynsaareen. Kun Porin kau-          kehittämiselle. Rakentamalla k. o. tie sel-
28760: punkiin kuuluva Reposaari on täysin ilman         laiseksi, että siihen voitaisiin myös rakentaa
28761: maayhteyksiä mantereeseen, heräsi jo vuo-         rautati'C, laajenMttaisiin satama-alueen teho-
28762: sia sitten ajatus maantien rakentamisesta         piiriä ja varastoimisalueita huomattavasti,
28763: Reposaareen. Mainitun madaltumisen takia          sillä mantitu rautatie toimisi silloin samalla
28764: on viime aikoina kiteytynyt ajatus tuon           koko satama-aluetta kiertävänä satama-
28765: maantien rakentamisesta juuri mainittua            ratana. Näin ollen ei .tällä tiellä ole vain
28766: Mäntyluodon (Kaanaan)-Kirrinsannan-               paikallista merkitystä, koska sataman kapa-
28767: Tyltyn suuntaa Reposaareen.                       siteetin lisääntyessä kasvaa sen merkitys
28768:    Kokemus on osoittanut että vähäinenkin         entisestäänkin kautta vuoden avoinna ole-
28769: luonnon auttaminen edistää suuresti maini-         vana, samoin kuin sen jatkuvat kehitys- ja
28770: tun prosessin nopeutumista. Niinpä talvi-         lajennusmahdollisuudet tämän satamamaan-
28771: sin jäälle ajetut kivet ja puutavaran jät-        tie-rautatien avulla lisääntyvät.
28772: teet ovat pohjaan laskeutuessaan meren ja             Sunnitelma on siten varsin laajakantoi-
28773: joesta tulevan lietteen avulla nopeasti kas-      nen merkitykseltään, mutta se on myös hy-
28774: vattaneet pengertä. Tähänastiset mittauk-         vin tarkkaan tutkittava, koska ainakin Ko-
28775: set ja tutkimukset, joita suoritetaan Porin       kemäenjoen väylän kahdalle on jätettävä
28776: kaupungin toimesta, ovat osoittaneet, että         riittävän suuri silta-attkko virtaa ja laiva-
28777: lahdelma mainitussa kohdassa on hyvin             liikennettä varten. Porin kaupunki on
28778: matala ja madaltuu vähänkin apua saades-          vuosikymmenien aikana sijoittanut kymme-
28779: saan itsestään.                                   niä miljoonia markkoja Mäntyluodon sata-
28780:    Reposaari on noin 3,000 hengen asutus-         man kehittämiseen ja siten suorittanut
28781: keskus, jossa on myös sangen merkittävä           koko talouselämänemme merkittävän pal-
28782: teollisuus. Kelirikon aikana tämä väestö          veluksen, koska Mäntyluoto vientisatamana
28783: on eristettynä myös työpaikoistaan Mänty-         ei luonnollisestikaan ole ollut kaupungille
28784: luodosta, kuten mantereesta yleensäkin,            mikään arinomainen tulonlähde. Kun nyt
28785: mistä on luonnollisesti suurta haittaa jo          jälleen on Mäntyluodon sataman kehittä-
28786: väestön toimeenutlolle. Porin kaupunki on         miseksi erittäin mielenkiintoinen ja tule-
28787: uhrannut suuria summia voidakseen vllä-            vaisuuteen tähtäävä yritys tekeillä, olisi
28788: pitää yhteyksiä Mäntyluodon sataman ja             paikallaan, että valtio osallistui~i tämän
28789: Reposaaren välillä, viimeksi on hankittu          Mäntyluodon- Kirrinsannan- Tyltyn-Re-
28790: useita kymmeniä miljoonia markkoja mak-            posaaren satamatien tutkimiseen, suunnit-
28791: sava jäänsårkijä-hinaaja talvista liikennettä     teluun, kustannusarvion laatimiseen' ja ra-
28792:                                 XI1,2s. -   Nuorsaari y. m.                           667
28793: 
28794: ikentamisee.n yhdessä Porin kaupungin                 aikaansaamiseksi yhdessii Porin kau-
28795: kanssa.                                               pungin kanssa satamatien Mänty-
28796:    Edellä esitetyn perusteella ehdotamme              luoto- Kirrinsanta- Tyltty- Repo-
28797: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi               saari rakentamiseksi ja ottaisi tar-
28798: toivomuksen,                                          koitusta varten vuoden 1951 tulo-
28799:                                                       ja menoarvioesityksessään 2,000,000
28800:          että hallitus ryhtyisi toimen-pitei-         markan määrämhan.
28801:       siin suunnitelman ja tutkimuksen
28802:     Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
28803: 
28804:        Hugo Nuorsa.a.ri.         Kalle Joukanen.          Antto Pmnnila..
28805:        L. I. Ka.1tkamaa.         Le.\Ui Murtemaa.         Irma. Tctrvi.
28806:        Laura. Brander-Wallin.    Pentti Niemi.            Lauri ~ppih&lltle.
28807:                         Arvo Sävelä.            Jalmari Pusa..
28808: 668
28809: 
28810: XD,29. -    Toiv. a.l. H:o 325.
28811: 
28812: 
28813: 
28814: 
28815:                                   Pesonen y. m.: Maantien rakentamisesta Sysmän kirkon-
28816:                                      kylästä Luhangan kirkonkylään.
28817: 
28818: 
28819:                                       E d u s k u n n a ll e.
28820: 
28821:     Matkustajalaivaliikenteen käytännöllisesti     maankin luonnonihanat näköalat ovat
28822:  katsoen .päättyessä, on eräitten Päijän"          omiansa edistämään. Siten saataisiin Päi-
28823: "teeseen liittyvien Itä-Hämeen kuntien lii-        jänteen itäpuolitse entistä suorempi lii-
28824:  kenneoloissa tullut erittäin suuria vaikeuk-      kenneyhteys Lahdesta Jyväskylään varsin-
28825:  sia. l\fuuttuneet olosuhteet ovat tuoneet         kin jos edellisen lisäksi liikenneoloja kehi-
28826:  entistä ajankohtaisemmaksi jo tutkitun tie-       tetään m. m. linjalla Luhangan Tammijärvi
28827:  suunnan Sysmästä Luhangan kirkolle tai            -Leivonmäen Rutalahti.
28828:  'l'ammijärvelle sanotussa pitäjässä. Suunni-        Viitaten lisäksi siihen, että kyseeilinen
28829:  telmien näin ollessa valmiina olisi syytä         työmaa soveltuu monessa suhteessa myös-
28830:  kiireellisesti päättää maantien rakentami-        kin Itä-Hämeen työttömyystyömaaksi, Saam-
28831:  sesta. Samalla kun kyseellinen tie halkai-        me kaiken edellä esittämämme perusteella
28832:  sisi Itä-Hämeen suurimman tiettömän               kunnioittaen esittää eduskunnan päätettä-
28833:  alueen ja toisi verraten tiheästi asutut          väksi toivomuksen,
28834:  alueet tien vaikutuspiiriin, se samalla muo-
28835:  dostaisi kiinteän ja luonnollisen jatkon val-                että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
28836:  mistaruisvaiheessa olevalle Pulkkilan harju-              siin maantien rakentamiseksi Sysmän
28837:  tielle ja siten palvelisi erinomaisesti koko              kirkonkylästä Luhangan kirkonky-
28838:  maakunnan       liikennettä puhumattakaan                 lään tai Tammijä1·ven kylään sano-
28839:  mahdollisesta ·turistiliikenteestä, jota var-             tussa pitäjässä.
28840:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1950.
28841: 
28842:                  Edvard Pesonen.                                Kalle Kauppi.
28843:                                                                                            669
28844: 
28845: XU,3o. -    Toiv. al. N:o 326.
28846: 
28847: 
28848: 
28849: 
28850:                               Pesonen y.m.: Yhdystien rakentamisesta Sysmän Liikolan
28851:                                  maantieltä Luhangan Lempääseen.
28852: 
28853: 
28854:                                     E d u s k u n n a ll e.
28855: 
28856:    Useanunan vuosikymmenen ajan on ollut         minen suoritettava yhteiskunnan toimesta.
28857: vireillä maantien rakentaminen Sysmän Lii-       Tiehän halkaisisi keskeltä maakunnan suu-
28858: kolasta Luhangan Sydänmaan kautta Tam-           rimman tiettömän alueen ja toisi sen suu-
28859: mijärvelle. Vuosien kuluessa on molem-           ret metsävarat kuljetusmahdollisuuksien pii-
28860: mista päistä kyläteitä rakennettu yli 20 km,     riin. Kun tie· rakennettuna lyhentäisi sa-
28861: mutta näiden teiden välinen osuus, toista-       malla välimatkoja m. m. Lnhangan ja Sys-
28862: kymmentä kilometriä, on aivan luonnon ti-        män välillä useampia kymmeniä kilomet-
28863: lassa. Silmäys karttaan osoittaa, että tällä     rejä nykyisestään, tulisi suunnitellulla
28864: tiettömällä alueella on laaja asutus. Sijait-    tiellä olemaan erittäin suuri merkitys myös-
28865: seehansen vaikutuspiirissä m. m. kaksi kan-      kin Itä-Hämeen liikenneoloja huomattavasti
28866: sakouluakin. Tien tarpeellisuus on tunnus-       parantavana kauttakulkutienä.
28867: tettu yksimielisesti myöskin asianomaisten          Kaiken yllä sanotun perusteella pyy-
28868: kuntien kunnanvaltuustoissa, joista Sysmä        dämme kunnioittaen esittää eduskunnan
28869: onkin jo myöntänyt tietyön suunnittelua ja       päätettäväksi toivomuksen,
28870: jatkamista varten määrärahan. Kyseellinen
28871: tietyö samalla helpottaisi paikkakunnan                    että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
28872: työttömyystilannetta.     Kun     paikallinen           siin tiesuunnan tutkimiseksi ja yh-
28873: väestö vaikeissa oloissa eläneenä on verra-             dystien rakentamiseksi Sysmän Lii-
28874: ten vähävaraista eikä sitä näin ollen voi               kolan maantieltä Luliangan Lem-
28875: rasittaa tiekustannuksilla enempää kuin                 pääseen Sydänmaan-Tammijärven
28876: mitä he jo ovat taikoo- y. m. suorituksina              maantiellä sanotussa pitäjässä.
28877: uhranneet, olisi tien suunnittelu ja rakenta-
28878:   Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950.
28879: 
28880:                 Edvard Pesonen.                               Kalle Kauppi.
28881: 670
28882: 
28883: XII,s1. -   Toiv. al..N:o 327.
28884: 
28885: 
28886: 
28887: 
28888:                               Jou.k:&neu. y. m.: T~tkimuksen toimittamisesta tiesuunnalla
28889:                                   Ahlainen-l/yttyM-Pori.
28890: 
28891: 
28892:                                     Eduskunnalle.
28893: 
28894:   Ahlainen-Lyttylär-Pori merenrannHrko-         mätöntä, että Ahlaisista jatketaan rannik-
28895: seudulle on vuosisatojen aikana muodostu-       kotie Lyttylän kautta Poriin. Sen vuoksi
28896: nut hyvin suuri asutusalue, mutta tieolot       olisilkin kiireellisesti tutkittava tilesuunta
28897: siitä huolimatta ovat meren läheisyyden         Ahlanen-Lyttylä-Pori, niin että voitaisiin
28898: vuoksi erittäin huonot. Ahlaisten kunta         kyseellisen seudun työttömät sijoittaa suun-
28899: onkin alueellaan työttömyyttä poistaa;kseen     nitelman mulkaiseen ja hyödylliseen työhön
28900: myöntänyt määrärahoja kyseellisen tien          omalla kotiseudullaan.
28901: osittaiseen rakentamiseen. J<jkainen käsit-        Edellä esitetyn perusteella ehdiotamme
28902: tää sen, mitenkä tien rakentaminen ilman        kunnioittaen eduskunnan päätettäviiikai toi-
28903: suunnitelmaa on tul()lksiltaan hyvin heikkoa.   vomuksen,
28904: Kun kaiken todennäköisyyden mukaan ran-
28905: nikkotie Siibyy-Merikarvia-.Ahlainen ote-                 että hallitus kiireellisesti tutkitut-
28906: taan valtion haltuun maakunnan y:htenä                 taisi tiesuunnan Ahlainen-Lyttylä
28907: suurena liiJkennetienä, on siis aivan välttä-          -Pori.
28908:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
28909: 
28910:                 Kalle J ouka.nen.                          Arvo Riihimäki.
28911:                 Erl. Haapaniemi.                           Antti J. Rantamaa.
28912:                 Wiljam Sarjala.                            Hugo Nuorsaari.
28913:                 Lauri Murtomaa.                            Lauri Leppihalme.
28914:                 Atte Pa.kka.nen.                           Matti Miikki.
28915:                 La-ssi Hiekkala.                           Anton Suurkonka.
28916:                                     Väinö Rankila.
28917:                                                                                              671
28918: 
28919: :X:U,32. -   Toiv. al. N:o 328.
28920: 
28921: 
28922: 
28923: 
28924:                                   Luostarin.en y. Jll.: Maantien rakentamisesta Säämingin saa-
28925:                                      riston kautta Savonlinnasta Särkilahteen.
28926: 
28927: 
28928:                                       E d u s k u n n a ll e.
28929: 
28930:    Maamme tieolot ovat tunnetusti jäljessä        luomaan täystyöllisyyttä näille köyhille seu-
28931: useimmista sivistysmaista. Myös riittävää         duille.
28932: suurpiirteisyyttä, koko maan liikenneolo-            Pihlajaveden saariston suuren tiettömän
28933: jen kokonaisratkaisuja tehdessä kaivataan.        alueen asukkaiden elintärkeät kysymykset
28934: Nykyisin joudutaan kovin usein työttö-            ratkaistaisiin tämän tien rakentamisella,
28935: myys- y. m. töinä oikomaan mutkia yksi            sillä Saimaan kanavan tukkeuduttua ei
28936: kertanaan karjapoluista kehittyneistä maan-       Saimaan vesistön laivaliikenne kykene ta-
28937: teistä, sen sijaan että suunniteltaisiin ja       loudellisesti välittämään tavaraliikennettä
28938: rakennettaisiin suoria nykyaikaisia kautta-       ja turistiliikenteen lakattua ei paikallinen
28939: kulkuteitä.                                       henkilöliikenne pysty ylläpitämään sään-
28940:    On tunnettua Itä-Suomen tieolojen kor-         nöllistä laivaliikennettä. Paikallinen väestö,
28941: jaaminen. Varsinkin rajan siirryttyä tar-          joka joutuisi tämän tien välittömään yh-
28942: vitaan uusi kokonaisuutta 1paremmin pal-          teyteen, käsittää nykyisin noin kolme tu-
28943: veleva tie. Tämlä tie ikul:kisi Savonlinnasta     hatta henkeä, kuusi kansakoulupiiriä, joi-
28944: Särkilahteen Säämingin saariston kautta ja        den välttämättömien elintarpeiden saantia
28945: siitä edelleen Imatralle n. s. Pohjiin tielle.    tämä tie palvelisi. Maataloustuotteiden, lä-
28946: Tämä uusi tie alkaisi Kaartilasta ja jat-         hinnä maidon saanti Savonlinnaan, mikä
28947: kuisi Ikoinniemen kautta Ritosaareen ja           on karjataloustuotteihin nähden alituotan-
28948: Pahanniemen poikki Kongonsaaren ja Pe-            toaluetta, varmistuisi huomattavasti.
28949: solansaaren kautta Saukonsaareen, johon
28950: kylätie on olemassa. Tämä tie lähentäisi             Maapohja tällä tiesuunnalla on yleensä
28951: Savonlinnaa ja sen ympäristöä noin 60 kilo-       tasaista soramaata, eikä mikään muu kuin
28952: metrillä merenrannikkosatamiin.        Yksin      salmet ole esteenä tämän tien tekemiselle.
28953: matka jo Savonlinnasta Särkilahteen uutta.        Mutta salmen rannoilla on helposti saata-
28954: tiesuuntaa pitkin lyhenisi noin 35 kilomet-       vissa pengerrysmaata ja salmien leveys,
28955: rillä, uuden tien ollessa vähän yli 20 kilo-      vaikka niitä onkin 8 kpl., eivät kuitelikaan
28956: metriä.                                           yhteensä ole kuin noin yksi kilometri ja
28957:    Entinen mutkainen valtatie, jota nyt yri-      enimmäkseen matalia.
28958: tetään paikoin oikoakin, pystyisi palvele-           Tämä tiesuunta sai maakuntaretkeilyn
28959: maan paikallisliikennettä, mutta tästä            aikana yksimielisen kannatuksen, joten
28960: uudesta valtatiestä tulisi varmaan valta-         hankkeen takana on paitsi Savonlinna ja
28961: kunnan kaunein turistitie.                        Sääminki koko Itä-Suomi aina rannikkoa
28962:    Itä-Savosta ja Pohjois-Karjalasta voi-         myöten. Kokonaisuutena katsoen tämä tie
28963: daan ajatella yhdellä lastauksella puuta-         suunniteltuna ja rakennettuna suorana le-
28964: vara kuljettaa jalostuslaitoksiin ja vienti-      veänä valtamaantienä tulee olemaan Itä-
28965: satamiin, mikä on omiaan näillä metsä-            Suomen eniten käytettynä kauttakulku- ja
28966: alueilla lisäämään puutavaran menekkiä ja         turistitienä.
28967: 672                    XII,3 2. -   Savonlinnan-Särkilahden maantie.
28968: 
28969:   Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo-              valta·rnaantien rakentamisesta Säii-
28970: tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-               mingin saariston kautta suunnalla
28971: muksen,                                               Savonlinna-Särl.:ilahti.
28972:          että hallitus suorituttaisi kiireel-
28973:       lisesti koneellisen tutkimuksen ttuden
28974:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
28975: 
28976:         Aino Luostarinen.            Antti J. Rantamaa.        Martti Miettunen.
28977:         Vieno Simonen.               Wilja.m Sa.rjaJ.a..       Pekka Kiiski.
28978:         Marlms Niskala.              Ilmari Tiainen.           Irma. Hamara.
28979:         Våinö Okko.                  Juha.ni Leppälä..         Toivo H. Kinnunen.
28980:         Kerttu Saa.lasti.            Våinö Ra.nkila.           Jalmari Pusa.
28981:         Onni Mannila.                Eino Laitinen.            Edvard Pesonen.
28982:         Joha.nnes Virolainen.        Samuli Simula.            Niilo Nieminen.
28983:         T. N. Vilhula.               V. J. Sukselainen.        J. F. Tolonen.
28984:         Veikko Ven,namo.             J. E. Lampinen.           P. Karjalainen.
28985:                                                                                          673
28986: 
28987: XU,s3. _..... Toiv. al. N:o 329.
28988: 
28989: 
28990: 
28991: 
28992:                                    Miikki y. m. : Tutkimuksen toimittamisesta maantien raken-
28993:                                       tamiseksi Puumalan salmelta Ruokolahdelle. -
28994: 
28995: 
28996:                                        E d u s k u n n a ll e.
28997: 
28998:    Puumalan kunnan eteläosassa sekä Ruo- kautta Ruokolahdella olevalle valtion tielle.
28999: kolahden kunnan pohjoisosassa on useita Tien pituus on noin 30 km ja tulisi sen
29000: kyliä, joihin ei ole minkäänlaista tietä ole- vaikutuspiiriin edellämainittujen kylien li-
29001: massa. Teiden rakentamista on ollut vai- . säksi useita muita kyliä ja mm. tervateh-
29002: keuttamassa se, että näiden kylien välissä das. Tien varrella on myös verrattain suu-
29003: on pari salmea, joihin täytyisi rakentaa ret metsävarat, joiden markkinoille saami-
29004: sillat tai ylläpitää lossit, mitkä tulisivat nen tien valmistuttua tulisi huomattavasti
29005: siksi kalliiksi, että näiden kylien asukkaat helpottumaan.
29006: eivät jaksa niitä kustantaa. Kun kummin-        Edellä olevan perusteella ehdotamme
29007: kin olisi välttämätöntä, että näillekin kylä- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
29008: kunnille olisi maantie, jota myöten voisivat vomuksen,
29009: päästä Puumalan ja Ruokolahden kirkon-
29010: kyliin sekä Ylä-Vuoksen alueelle tuottei-               että hallitus toimituttaisi tutki-
29011: taan myymään tai muille asioilleen, niin            muksen maantien rakentamiseksi
29012: olisi välttämätöntä, että valtiovallan taholta      Puumalan salmelta Luukkolan, Ke-
29013: ruvettaisiin toimenpiteisiin maantien ra-            kiileenmäen ym. kylien kautta Ruo-
29014: kentamiseksi Puumalan salmelta Luukko-               kolahdella ole·valle valtion tielle.
29015: lan, Kekäleenmäen ynnä muitten kylien
29016:   Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
29017: 
29018:                  Matti ·Miik:ld..                                Heikki Soininen.
29019: 
29020: 
29021: 
29022: 
29023:                                                                                            8ö
29024: XIl,34. -   Toiv. al. N:o 330.
29025: 
29026: 
29027: 
29028:                              •,
29029: 
29030: 
29031:                                   Kinnunen y. iDl.: lJ.iaantien mkentamisesta Pieksämäen-
29032:                                     Kangasniemen maantieltä Kyyveden asutusalueen halki
29033:                                     Vuojalahden-Luusniemen tielle.
29034: 
29035: 
29036:                                       E d u s k u n n a 11 e.
29037: 
29038:    Mikkelin läänissä sijaitsevan Haukivuo-        tielt,ä tämäntiettömän alueen halki Vuoj~­
29039: ren kunnan lärisiosat ovat varsin pahoin          lahden-Luusniemen tiehen ja edelleen lii-
29040: vesistöjen repimää seutua, jossa kulku-           himpään kaupunkiin, Mikkeliin. Laaditun
29041: yhteydet ovat kovin vaikeat. Vesistöalueen        kustannusarvion mukaan tulisi tien raken-
29042: länsipuolelle jää suuret ah;teet Hliu~ivuo­       taminen maksamaan Pieksä1näen kunnan
29043: ren kuntaa, joilta alueilta ei ole ,mink~än­      alueella olevalta osalta 1,743,300:- mk,
29044: laisia tieyhteyksiä muuhun maailmaan. Tä-         Haukivuoren kunnan aluetta koskevalta
29045: hän samaan tiettömään alueeseen liittyy           osalta 3,942,000:- mk sekä aKngasniemen
29046: vielä Kangasniemen lmnnap. itäosista suu-         kuntaa koskevan alueen osalta 1,877,500: -
29047: ret alueet. Näille seuduille on. nyt viime        mk. Koko tien kustannusarvio on laskettu
29048: aikoina, perustettu entisen asutuksen lisäksi     siis 7,562,500: - markaksi, tehden :kustan-
29049: maarihankintatiloj;t, ja käytetään alueesta       nukset tiekilometriä kohden 330,000: - mk.
29050: nimitystä ,Kyyveden asutusaJne ''.                Tien Pökkelönlahden puoleisessa päässä on
29051:    Tienrakennushanke läpikulkutien aikaan-        kyllä kaksi vaihtoehtoista suuntaa, jotka
29052: saamiseksi Kyyveden länsipuolitse on ollut        eivät suurestikaan eroa toistensa kustan-
29053: vireillä jo vuodesta 1910 alkaen. Pieksä-         nuksista.
29054: mäen-Kangasniemen väliseltä maantieltä               Vaikkakin k. o. tien rakentaminen tulee
29055: Halla-ahon kohdalta alkavana onJkin raken-        suhteellisen h~lvaksi, niin asettaa se kui-
29056: nettu k. o. alueelle suuntautuva ja Siika-        tenkin tämän syrjään jääneen seudun väes-
29057: koskelle asti ulottuva n. 6 km: n pituinen        tölle ylivoimaisia vaikeuksia käydä omatoi-
29058: Siikakosken kylätie. Vuojalahden-Luus-            misesti tietä rakentamaan. Kun valtion vel-
29059: niemen väliseltä tieltä Pökkelönlahden koh-       vollisuus on mielestämme huolehtia myös-
29060: dalta alkavana on taas rakennettu edellistä       kin syrjäisempien seutujen väestön elin-
29061: vastaan n. 4.5 km:n pituinen Soukkion             mahdollisuuksista ja kulkuyhteyksistä, ja
29062: kylätie. Näiden teitten väliin jäävä osa on       lisäksi ottaen huomioon sen yleisluontoi-
29063: kuitenkin rakentamatta, eikä paikallisen          sen merkityksen, mikä suunnitellulla tiellä
29064: väestön varat ja voimat ole riittäneet tuon       tulee olemaan koko maakunnalle, niin olisi-
29065: kipeästi kaivatun yhdystien rakentamiseen,        kin k. o. tie rakennettava valtion toimesta
29066: jolloin olisi saatu koko alueen halki kul-        ja valtion hoidossa olevaksi maantieksi.
29067: keva läpikulkuinen tie.                           Mainittakoon vielä, että tien hyötypiiriin
29068:    Paikallisen väestön asettama tietoimi-         tulisi kuulumaan Pieksämäen kunnasta 56,
29069: kunta onkin nyttemmin asutus- ja tieviran-        Haukivuorelta 70 ja Kangasniemeltä 28
29070: omaisten avustamana teettänyt ammatti-            tieosakasta. Näistä on maanhankintatiloja
29071: miehillä täydellisen ja yksityiskohtaisen         30, jotka ovat kaikki suunnitellun tien var-
29072: suunnitelman tämän, n. s. Kyyveden asu-           ressa tai aivan sen välittömässä läheisyy-
29073: tusalueen läpikulkutien rakentamiseksi. Tä-       dessä.
29074: män mukaan tulisi koko tien pituudeksi 23            Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
29075: km, ja yhdistäisi se samalla liikenteen           nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
29076: Pieksämäen-Kangasniemen väliseltä maan-           vomuksen,
29077:                            XII,34. -   :KiDJlunen y. m.                          675
29078: 
29079:     että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-         zänsipu~lit;e n. s. Kyyveaen asutus-
29080:  siin läpikulkuisen maantien rakenta-            alueen halki Vuojalahden-Luusnie-
29081:  miseksi Pieksämäen-Kangasniemen                 men tielle.
29082:  väliseltä     maantieltä     Kyyveden
29083: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
29084: 
29085:            Toivo H. Kinnunen.                       Wiljam Sarjala.
29086:                                   Antti J. Ranta.ma.a.
29087: 676
29088: 
29089: XU,35.- Toiv. al. N:o 331.
29090: 
29091: 
29092: 
29093: 
29094:                                Koskinen y. m.: Maantien rakentamisesta             Lauka;~t,aholta
29095:                                  Korvenpäähän.
29096: 
29097: 
29098:                                       E d u s k u n n a ll e.
29099: 
29100:    Keski-Suomen pienviljelijät ja asutus- Kiiminki- Laukan-aho-Pääpohja-Pirtti-
29101: tilalliset ovat aikanaan perustaneet kotinsa aho-Korvenpää päättyen Karstulan pitä-
29102: asumattomiin korpiin ja erämaihin kauas jän Kivijärven kylään km:n 12-13 välille.
29103: kulkukelpoisten teiden ulottuvilta. Suurim- Sen rakennettava pituus on n. 15-16 km.
29104: malta os,alta näihin syrjäseutuihin asettu- Tämän tiesuunnitelman läheisessä vaiku-
29105: neet ovat olleet vähävaraisia, jotka sitkeällä tusalueessa asuu lähes 300 henkeä. Lisäksi
29106: työllä ja suomalaisella tarmolla ovat rai- on huomattava, että tällä alueella on mel-
29107: vanneet laajat korvet viljelykselle tuotta- koisen suuret yksityiset ja valtion metsä-
29108: maan leipää ja muuta elämiselle tarpeel- alueet joiden kannattava taloudellinen hy-
29109: lista. Kun taloudellinen tilanne on jatku- väksikäyttö uittoväylien etäisyyden ja teit-
29110: vasti näillä seuduilla erittäin raskas, on ten puutteen vuoksi ei ole mahdollista. Jo
29111: luonnollista, ettei teitten rakentaminen nyt yksistään mainitsemistammekin syistä on
29112: enempää kuin ennenkään ole väestön omin mitä tähdellisintä, että edellä esitetty tie-
29113: varoin ja voimin riittävästi mahdollista. suunnitelma saadaan jo lähitulevaisuudessa
29114: Tämän vuoksi monet asutusalueet ovat yhä toteutetuksi.
29115: sellaisten kullm'reittien takana, joita ei        Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
29116: juuri teiksi voi kutsua, paremminkin pel- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
29117: kiksi kinttupoluiksi.                          täväksi toivomuksen,
29118:    Jotta tämän väestön vaikeata asemaa                  että hallitus toimituttaisi kiireelli-
29119: voitaisiin tehokkaasti korjata on suunni-             sesti tutkimuksen Laukanahon-Pää-
29120: teltu uuden tien rakentamista alueelle, joka          pohjan - Pirttiahon - Km·venpäiin
29121: seuraavan tielinjan läheisyydessä: Jyväs-             uuden maantien rakentantisesta ja
29122: kylän-Kokkolan maantiestä itä-länsi suun-             ryhtyisi sen edellyttämiin muihinkin
29123: nassa, km: llä 108-109 linjana Karstula-              toimenpiteisiin.
29124:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
29125: 
29126:                  .Artturi Koskinen.                             V. Puum.alainen.
29127:                  Eino Rytinki.                                  Väinö Rankila.
29128:                  Tahvo Rönkkö.                                  Pentti Niemi.
29129:                                       Heikki Simonen.
29130:                                                                                              677
29131: 
29132: XII,a6. -.- Toiv. al. N:o 332.
29133: 
29134: 
29135: 
29136: 
29137:                                  J. Wirtanen y. m.: Maantien rakentamisesta JciWsjän:e:n
29138:                                     Koskuelta Kauhajoen kirkolle.
29139: 
29140: 
29141:                                      Ed u s kunnalle.
29142: 
29143:    Voonna 1940 Kauhajoella lkokoontuneilla         joidenka kautta suunnitteella oleva tie kul-
29144: valtiopäivillä oli kysymys maantien raken-         kisi on etäisyydet rautatiehen pitkät. Paitsi,
29145: tamiSesta Jalasjärven Koskuelta Kau:hajoon         että tämä poilkkitie lyhentäisi näiden asu-
29146: lik!kelänjärven kylän !kautta Kauhajoen kir-       tusseutujen matkaa rautatien yhteyteen yli
29147: kolle. Asiasta, vaikka se ei. ·ehtinytkään         :kymmenellä kilometrillä, se sitoisi näiden
29148: saada virallista vwhvistusta oltiin ed'Wirun-·     väkirlklkaiden kylien asukkaiden ikuHrnmah-
29149: tapiireissä · ylksimielisiä ja asia on oHut tie-   dollisuudet valtion valtamaanteihin. Tämäil
29150: ja vesira!k.ennusviranomaisten valmistelta-        tiesuunnan piirissä on jo käynnissä suuria
29151: vana. Asian ratkaisua on ipidentänyt myös-         suonkuivatustöitä ja uusia kuivatustöitä on
29152: kin erilaiset mielipiteet tien lähtökohdasta       sUIUnnitteella. Sitäpaitsi tämä tie palvelisi
29153: Jalasjärveltä. Tämän seikan ratkaisevat tie-       niitä suuria metsänhakkuita sekä puuteolli-
29154: tysti asiooomaiset kunnat ja valtion viran-        suuslaitoksia jotka ovat käynnissä näillä
29155: omaiset. Viimeisten tietojen mukaan asia           etäisillä seuduilla.
29156: lieneekin jo saanut ratkaisunsa. Jalasjär-            Kaikkeen yllä mainittuun viitaten ehdo-
29157: veltä toiseksi Etelä..Pohjanmaan suurim-           tamme oou:'rkunnan hyväksyttäväksi toivo-
29158: masta ja vålkirikkaasta (as. 16,000) ·pitä-        .muksen,
29159:  jästä on sti Kurikan että :Ka.uha-                           että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
29160:  joen rautatieasemille n. 30 km matka ja                   m'in Jalasjärven Koskuelta Ka'UJw,.
29161: pitäjän eteläosan väkirM!kaista ikylistä yli               joen lkkeläjärven kylän kautta Koo,.
29162:  50 ikm matka lähimmälle rautatieasemalle.                 hajoen kirkolle suuntautuvan maafi-
29163: Myöskin Kauhajoen pitäjän sivukylistä,                     tie1~ rakennu-stöiden alO'Uttamiseksi.
29164: 
29165:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
29166: 
29167:          Johannes Wirtanen.           J. Koivisto.                  Urho Kulovaara.
29168: 
29169: 
29170: 
29171: 
29172:                                                          '.
29173: 678
29174: t'l
29175: 
29176: XII,37. -    Toiv. a.l. N:o 333.
29177: 
29178: 
29179: 
29180: 
29181:                                     J. Koivisto y. m.: Maantien rakentamisesta Kurikan ase-
29182:                                        ~a ·• Ilmajoen_:.J';åi'h~an väliselle maantielle.
29183:                                           ~_,.:   '·1' ! ' ·;·' . . ',   ''    .. ;   !.   i
29184: 
29185: 
29186: 
29187: 
29188:                                           E d u s k u n n a 11 e.
29189: 
29190:    Kuluneiden vuosien aikana on Helsingin                                   Tampereen-Vaasan välisen matkan ly-
29191: -Tampereen-Vaasan våltatien rak6ntåmi-                                   henny9 'ja huomattavampi 'Jfuin ·.e<}eUinen,
29192: seen ''ehditty kiilinittää · J6' · jon:khnverran                         olisi 'saa'v'ntetbivisså' räkentamalla' ma~1itie
29193: huomiota. Toin1enpi'teet . ovat Irnitenkhi                               KuHkan asemalta Ilmajo~nt' Laihia:nYlfltii-
29194: to:Jgtaiseksi rajoittun:eet 'siellä· täällii' 'suori-                    selle . tielle johon' se yht:fisi .Illiuijoeri:' Ci ja
29195: Wttirlhin paikallisiin paräri'liUksiin · ja övat                         Laihian rajalla, ns. Sahan luoria. Maasto
29196: nämätkin pääasiassa · 'eteUHsten · läänien                               tällä· suunhalla on tasaiSta,· yleensä k<Wa-
29197: alueella. Vaasan läänin oså:lta . ovat 'pai-                             pohjaista ja tarvittavat sillat harvalukUisia
29198: kallisetkin parannukset 'jääneet vähäisiksi                              pienten purojen 'ylityksiä. · Tien tuottama
29199: lukuunottan1atta tieosuutta ; Vaasa:....:.:IJaillia~                     påikallinen: hyöty olisi aivan toista luok1hia
29200: Tieosuus Parkanon-J·alasjärven rll.jasta                                 krtih suunhalla Jalasto_:_Koskenkorva.' T'ie
29201: Kurikan asemalle j~ siit"a eteenp'äin ·on 'pa:                           suuntautuisi Kurikan· kunnan· Kampin ja
29202: rannustöissäkin jäänyt toistaiseksi 'hyvin                               Viitalankylien ja Ilmajoen 'kunnan ·Nopan-
29203: vähäiselle osalle, eikä tie' tältä· osmidelta                            ja Huissinkylie:h kautta ja yhdistäisi' näinä
29204: vastaa vielä valtatien· vaativaa nimeä: 'Pa-                             tiheään· asuttl.t j~ ·elinvoimaiset· s;Yrjä~lät
29205: rantamis- ja koi'jäussttd.n'Il'itehniiikaan' ei                          ajalititukaisen liikenteen yhteyteert. Esite~
29206: tälle osuudelle liene sanottavammih' val-                                tytt'uuden ·tien pituus olisin. 25 km ja:'ly-
29207: miina. Tämä on ·tultu sil:iiotuissa kunnissa                             heritäisi se Täinpereen-Vaasan väliStä
29208: kip~ästi koke~a.~n edel~iSenii.'~a ,'ti\n~ ~o:                           matkaan. 5 km.· Sen rakentamisessa voitai~
29209: tena kun tyottomyyden torJumiSe'lnn ohs1                                 siin käyttää hyväksi jo olevia kylätiepoh-
29210: järjestettävä yleisiä töi'tä ·eikä niitä varten                          j~a:. · Tiesmn:n~n suol";tut~a osoittaa· 's~~n,
29211: ole ·edes valmiita ·surirthiteln'lia. · '                                etta lentoreitti Flelsmh-Vaasa kliiKee
29212:    Kyseessä olevan valtatien tarkoituksen-                               juuri tätä su,untaa. Kyrönjoen ylitys ta-
29213: mukaisuus vaatisi myöskin sitä oikomalla                                 pahtuisi' Km;ikäh ·kirkolla, · jossa juuri on
29214: lyhentämään välimatkaa Tampereen~Vaa­                                    valmistunut nykyisen ja tulevankin suur-
29215: san välillä. Tässä tarkoituksessa on mm.                                 liijtenteen vaatimu}>:sia vastaava teräspalkki-
29216: tutkittu tiesuuntaa' .ralasto-Koskenkorva                                betoonisilta.
29217:  ja todettu, että uuden tien rakentamisella                                 Edellä olevan perusteella esitämme kun-
29218:  Jalastosta Koskenkorvalle olisi mahdolli-                               nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
29219: suus lyhentää matkaa Tampereen Vaasan                                    vomuksen,
29220: välillä muutamalla kilometrillä. Tällä suun-
29221: nalla on huomattavia maastovaikeuksia lm-                                           että hallit,us tutkituttaisi Tampe-
29222: ten soita, Santavuoren selänne ja sillan ra-                                      1·een-Vaasan valtatien oikaisumah-
29223: kentaminen Kyrönjoen ylitse pehmeäpoh-                                            dollisuuden maantien mkentamisella
29224: jaiselle paikalle. Tien tuottama hyöty pai-                                       Kurikan asemalta Kampin, Viitalan,
29225: kalliselle väestölle tulisi olemaan vähäinen                                      Nopan ja H uissinkylien kautta ilma-
29226:  ja sen yleinen merkitys ei vastaa tieraken-                                      joen-Laihian viiliselle maantielle.
29227:  nuksen suuria kustannuksia.
29228:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
29229: 
29230:                    J. Koivisto.                                                                Ja.akko Hakala.
29231:                    lsak Penttala..                                                             Jussi Anna.la.
29232:                                            Johannes Wirtanen.
29233:                                                                                              679
29234: 
29235: XII,as. -   Toiv. al. N:o 334.
29236: 
29237: 
29238: 
29239: 
29240:                                  VilhW& y. m.: Maantien rakentamisesta Pengerjoen asutus-
29241:                                      alueelta K ulhanjoen as1itusalneelle.
29242: 
29243: 
29244:                                      E d u s k u n n a 11 e.
29245: 
29246:    Maanhankintalain nojalla on Petäjäveden        kauttakulkutieksi siinä mielessä, että se ly-
29247: pitäjässä sijaitsevan Peng(lrjoen vartMn          hentäisi yhteyksiä Pohjanmaalta J;Yväsky-
29248: muodostettu lähemmä 30 viljelystilaa käsit-       lään. Pengerjoen Maatniesseu'tan aloitteesta
29249: tävä asutusalue. Samoin muodostetaan              ovat sekä Multian että Petäjäveden kun-
29250: Multian pitäjän puolelle Kulhan jokivar-          nanvaltuustot antaneet latlsuntonsa · tämäii
29251: teen, mikä sijaitsee melko lähellä· edellä-       tjen tarpeellisuudesta ja asettuneet y'ksi"
29252: mainittua asutusaluetta, myöskin asutus-          mielisesti · kannattamaan kjseelliSeii tieyhc
29253: il1iie, johonka tulee useampia viljelystiloja.    teyden aikaansaamista, mitä kiireelHsim-
29254: :Näitä asutusalueita varten 'on Petäjäveden       pänä toimenpiteenä. Luonnollista ,on, että
29255: pitäjän puolella jo toteutettu suurelta osal-     kyseellinen tie, johon uutta tietä tarvittai-
29256: taan tien rakennussuunnitelma ja Multian          siin siis ·vain 3-4 km, olisi sekä Petäjäve-
29257: pitäjän' puolella tullaan sellainen toteutta-     den puolella että Multian puolella raken-
29258: maan. Tämä merkitsee sitä, että Multian           nettava läpikulkutielle asetettavia vaati-
29259: pitäjässä Kalliokosken myllylle nyt jo tule-      muksia vastaavaksi. Tällä tiellä olisi mai-
29260: vaa tietä tullaan jatkamaan mainitulle asu-       nituista syistä varsin tärkeä merkitys lii-
29261: tusalueelle 'ja kun Petäjäveden puolelta          kenrieyhtyksien ·parantamiseksi läntisestä
29262: Pengerjoe:n asutusalueelle tehty tie tulee        suunnasta Jyväskylään.
29263: lopullisesti valmiiksi, jää näiden asutus-           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
29264: alueiden välille tietöntä taivalta vain kolme     eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
29265: -neljä kilometriä. Pengerjoen Maamies-
29266: seura onkin toiminut tarmokkaasti siihen                    että hallitns ryhtyisi kiireellisesti
29267: suuntaan, että kyseeiliset tiet saataisiin               toimenpiteisiin maantien rakentami-
29268: yhdistetyksi, mikä merkitsisi sitä, että täteri          seksi fengerjoen asutusalueen kautta
29269: muodostuisi kauttakulkutie, joka lyhentäisi              Petäjäveden pitäjässä Knlhanjoen
29270: matkaa Multian kirkonkylästä Petäjäveden                 asntusal1teelle .ia edelleen Kalliokos-
29271: kirkolle ja edelleen Jyväskylään n. 12 km                ken myllylle Multian pitäjässä.
29272: nykyisestään. Tämä tie tulisi myöskin
29273:      Helsingissä 10 päivänä helmikunta 1950.
29274: 
29275:                  T. N. Vilhula.                                Kusti Eskola.
29276:                  Lauri Laine.                                  Wiljam Sa.rjala.
29277: 680
29278: 
29279: XU,39.- Bemst. mot. N:o 335.
29280: 
29281: 
29282: 
29283: 
29284:                               Forss m. fl. : A.ngående tdrätning av riksvägen K vevlax-
29285:                                  Maxmo.
29286: 
29287: 
29288:                                    Till Riksdagen.
29289: 
29290:    Sedan den .nya landsvägen Vörå-Kvev-       stället företagen undersökning har konsta-
29291: lax öppnats och är ansluten till riksvägen    terats, att V assor fjärden ieke hindrar
29292: Maxmo-Kvevlax har denna fått en syn-          byggandet av en ny och rak vägsträckning.
29293: nerligen stark tillökning i trafiken. Fort-   D.essutom är det lätt att avleda Larvbäck-
29294: sättningen på riksvägen från det ställe där   kens vatten längs södra sidan av den nya
29295: vägarna sammangå mot Kuni i K vevlax          vägsträckningen till bäeken som utmynnar
29296: är särdeles krokig oeh svårtrafikerad.        i fjärden något längre västerut; härigenom
29297: Betydande uträtningsarbeten måste för         behöver endast en ny bro genom riksvägen
29298: undvikande av de många livsfarliga kur-       byggas.
29299: vorna utföras förrän vägen förmår till-         Med hänvisning till ovanstående få vi
29300: fredställa den stora oeh tunga trafiken.      vördsamt föreslå, att Riksdagen ville hem-
29301:    Går man en fullkomligt rak linje från      ställa,
29302: den punkt där landsvägen från Vörå når                  att regeringen måtte låta under-
29303: riksvägen, fram till bron över Kuni sund,             söka möjligheten av en uträtning av
29304: en sträe.ka på 4 km, är terrängen jämn oeh            riksvägen K vevlax-Maxmo från
29305: lämpar sig utmärkt för ny vägsträekning.              Larv-vägskäl till bron vid Kuni sund
29306: En sådan sträckning måste anses vara den              inont Kvevlax kommun.
29307: naturligaste för framtiden. Genom en på
29308:   Helsingfors den 10 februari 1950.
29309: 
29310:                Matts Forss.                             Isak Penttala.
29311:                 Albert Brommels.                        Levi Jern.
29312:                 .Albin Wiclamm.                         Verner Kol'lbäck.
29313:                                                                                          681
29314: 
29315: XU,s9. -   Toiv. al. N:o 385.
29316:                                                                                  Suomennos.
29317: 
29318: 
29319: 
29320: 
29321:                                 Forss y. m.: Koivulahden-Maksamaan valtatien oikaise-
29322:                                    misesta.
29323: 
29324: 
29325:                                     E d u s k u n n a 11 e.
29326: 
29327:    Sen jälkeen kun uusi Vöyrin-Koivulah-        Paikalla toimitetussa tutkimuksessa on to-
29328: den maantie on avattu ja yhtyy Maksa-           dettu, että V assorin lahti ei estä uuden ja
29329: maan-Koivulahden valtatiehen, on lii-           suoran tien rakentamista. Lisäksi on help-
29330: kenne tällä kasvanut erittäin voimakkaasti.     poa ohjata Larvbäckin vesi uuden tien
29331: V altatien jatko teiden yhtymäkohdasta Ku-      etelipuolitse puroon, jdka laskee lahteen
29332: niin päin Koivulahdella on varsin mutki-        vähän kauempana lännessä; näin on tar-
29333: kas ja vaikeasti liikennöitävä. Melkoisia       peen rakentaa vain yksi uusi silta valta-
29334: oikaisuja on monien hengenvaarallisten          tielle.
29335: mutkien välttämiseksi suoritettava ennen           Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
29336: kuin tie pystyy tyydyttämään suurta ja          nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
29337: raskasta liikennettä.                           toivomuksen,
29338:    Jos mennään aivan suoraa linjaa siitä
29339: kohdasta, missä Vöyristä tuleva maantie                    että hallitus toimituttaisi tutki-
29340: yhtyy valtatiehen, Kunin salmen ylitse vie-             muksen Koivulahden-Maksamaan
29341: välle sillalle, noin 4 km: n pituinen matka,            valtatien oikaisemisesta Larvin tun-
29342: on maasto tasainen ja sopii mainiosti uuden             haarasta K unin salmen ylitse wvän
29343: tien suunnaksi. Tällaista suuntaa on vas-               sillan luokse Koivulahden kunnassa.
29344: taisuudessa pidettävä luonnollisimpana.
29345:   Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
29346: 
29347:                 Matts Porss.                                  Isak Pentta.la.
29348:                 Albert Brommels.                              Levl.Tem.
29349:                 .Albin Wickmau.                               Verner Korsbäck.
29350: 
29351: 
29352: 
29353: 
29354:                                                                                            86
29355: 682
29356: 
29357:  XII,4,o. -   Toiv. al. N: o 336.
29358: 
29359: 
29360: 
29361:                                     N. Nurminen y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja
29362:                                        menoarvioon maantien rakentamiseksi l1auhavan pitä-
29363:                                        jästä Kortesjärven pitäjiin kantta Evijä1·ven kirkolle.
29364: 
29365: 
29366:                                         E d u s k u n n a ll e.
29367: 
29368:      Syrjäisten lh.-ylien asuJdmat joutuvat tie-        Kauhava on lähin rautatieaselllla näille
29369:   rasitusten muooossa paljon raskaanrman             sisämaan pitäjille, joiden 1kautta tie tulisi
29370:   taakan alaisiksi kuin valtateiden varsilla         kulkemaan. Se lyhentäisi paljon matJkoja
29371:   a8uvat. Siksi täytyykin valtion taholta            ja edistäisi siten liikennenopeutta tavara-,
29372:   Idii:Ulittää huomiota siihen, 'että valtio ottaa   posti- ja henkilöliikenteessä. Erikoisesti
29373:   raJkootaakseen ikustannulk:sellaan kunnolliset     kuitenkin tien varrella asuvat tulisivat oi~
29374:   tiet näihin syrjäisemtpiin kyliin, kun sa-         keudellisempaan asemaan, kun pääsisivät
29375:   malla teiden ra1kentaminen antaa ansio-            kunnolliseen tieyhteyteen ja vapautuisivat
29376:   työtä työläisille ja pienviljelijöille, jotka      ylimääräisistä tierasituksista, joita ei ole
29377:   ovat sen tarpeessa.                                maantien 'ja liikereittien varsilla asuvilla.
29378:      Yksi näistä täiikeimmistä teistä, joka pi-      Tehdyt ikustam1sarviot ovat Kauhavan koh-
29379:   täisi rakentaa maantieksi, on Kauhavan pi-         dalla 6,200,000: - ja Kortesjärven-Lap-
29380:   täjässä. Kau:havan asemalta 15 km Lappa-           pajärven kohdalla 6,500,000: -, yhteensä
29381:   järvelle 1päin e11kanee ns. Viinikan kylätie       12,700,000: - . Ottaen· huomioon, m:iJkä ra-
29382:   ildUintyen suunnilleen pohjoista kohti, lkul-      situs tällaisista [mstannuksista koituisi yksi-
29383: . kien Mattilan-Jaakkolan ja Viinikankylien          tyisten pienviljelijöiden kohdalle, joita
29384:   kautta, edelleen Kortesjärven-Purmojär-            pääasiassa asun tien varrella, on kohtuul-
29385:   ven kylien ik:auta, Evijärven pitäjän Haapa-       lista, että valtio rakentaa tien. Etenkin
29386:   järven kylän kautta Evijärven kirkolle.            nyt, jolloin kaikissa näissä pitäjissä, -
29387:   Tätä tietä on valtion avustamana jo tehty          joiden kautta tie tulisi rakennettavaksi, -
29388:   maantieksi Evijärvdtä Kortesjärven Par-            esiintyy rrunsaasti työttömyyttä. Maantien-
29389:   mojärven kylään asti.                              rakennus avaisi työmahdollisuuksia, ja sitä
29390:       Nyt tehtäväksi ta1~oitettu tieosa on n.        voitaisiin suorittaa myös talven aikana.
29391:    8.5 km Kauhavan pitä.jän kohdalla, jos               Edellä oleviin· perusteluihin viitaten esi-
29392:   se kulkisi Kortesjärven pitäjän Tyynis-            trumme edi:ts1huJ:naii hyvä;ksyttäväksi toivo-
29393:   maan kylän kautta ja 12 • kni olisi tien           muksen,
29394:   ral~ennusosuus Kortesjärven-Lappajärv;en
29395:   pitäjien !kohdalla, yhteensä tien .pituus n.                  ettii hallit1ts antaisi Eduskunnalle
29396:   20.5 1km. Jos tien suunta olisi Viinikasta                 esityksen 12,700,000 markan suurui-
29397:   Kortesjärven Palojärven kylän kautta, olisi                sen mäiirärahan ottamisesta lisäyk-
29398:   se jonkun kilometrin lyhempi ja tiepohja                   senä vuoden 1950 tulo- ja meno-
29399:   olisi parempaa, mutta ol:iJpa tien lähtösuunta             rorm1oon maantien t·al>entamiseksi
29400:   kumpi hyvänsä, kulkisi se Kortesjärven                     Kauhavan pitäjän Mattilan, Jaakko-
29401:   Jutilan ikylälll kautta. Tien rakentamisesta               lan ja Vi~'nikan kylien, Kortesjärven
29402:   koituisi !koko maakunnalle suurta taloudel-                pitäjän Purmojärven kylän ja Evi-
29403:   lista hyötyä. Siitä tulisi suuri puutavaran                jä?·ven pitäjän Haapajärven kylän
29404:   knljet11stie, koska se halkoo metsäisiä seu-               katttta Evijärven kit·kolle.
29405:   tuja.
29406:     Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
29407: 
29408:                    Nestori Nurminen.                              M. Järvinen.
29409:                    V. Puumalainen.                                P. Leskinen.
29410:                                                                                          683
29411: 
29412: J{II,41. -   'foiv. al. N:o 337.
29413: 
29414: 
29415: 
29416: 
29417:                                Riikonen y. m. : Runkotien rakentamisestq, puutavaran kul-
29418:                                   jetusta varten Pohjois-Karjalan maanselälle.
29419: 
29420: 
29421:                                     E d u s k u n n a ll e.
29422: 
29423:     Pohjois-Karjalan väestön toimeentulossa      ei ole varaa yhteenkään sellaiseen alueeseen,
29424: näyttelee metsä, siitä maksettava kantohinta     jossa teollisuuspuun kantohinta on olema-
29425: ja sen hakkuusta sekä kuljetuksesta saatava      ton, koska valtakunnan metsät kokonaisuu-
29426: työpalkka ratkaisevaa osaa. Näin on asian-       dessaankaan eivät kykene tuottamaan puuta
29427: laita varsinkin maakunnan pohjoisosissa,         teollisuuden jatkuvaa täysitelloista käyttöä
29428: jossa maatalous ei kykene riittävästi tuot-      varten.           ·
29429: tamaan elintarvikkeita edes oman kunnan             Kun puutavaran uittokustannukset edellä
29430: väestön tarpe:lsiin. Puuttuvien elintarvik-      esitettyyn viitaten saattavat tulevaisuudessa
29431: keiden ostamiseen, verojen maksamiseen ja        tulla huomattavastikin nousemaan, on py-
29432: lukuisiin muihin tarpeisiin raha on saatava      rittävä etsimään muita kaukokuljetusmuo-
29433: pääasiassa metsästä. l\'Iuittan tulolähteitten   toja, jotka voisivat tuoda ratkaisun pulmal-
29434: osuus on aivan vähäinen. Näin ollen met-         liseen tilanteeseen. Tällöin kiintyy huomio
29435: sien hyväksikäytön mahdollisuudesta riip-        ensi sijassa moottoroituun kuljetukseen ja
29436: puu suuressa määrin väestön koko toimeen-        siinä suhteessa lähinnä ;1utokuljetukseen, _
29437: tulo.                                            joka viime vuosina on muodostunut jo huo-
29438:     :f!Jnnen sotia hankittiin puutavaraa kaik-   mattavan laajaksi ja josta kokemukset ovat
29439: kiaita Pohjois-Karjalassa. Sotien jälkeen        myönteisiä. Puutavaran aut9kuljetuksia toi-
29440: ovat kustannukset ja erittäinkin uittokus-       mitetaan nykyisin jo 60 kilometrinkin ~täi­
29441: tannukset nousseet varsin voimakkaasti           syydeltä ja kuormauksessa ja purkamisessa
29442: niin, että ne Pohjois-Karjalan Uittoyhdis-       on saatu aikaan huomattavia parannuksia.
29443: tyksen alueella olivat v. 1948 17-26 ker-        Uusien teiden suunnittelussa ja rakentami-
29444: taiset ennen sotia vallhmeisiin tl.ittokustan-   sessa olisi siihen seikkaan, miten tie kyke-
29445:  nuksiin verrattuna. TäStä on· ollut seurauk-    nee palvelemaan ja edistämään puutavaran
29446: sena, että suuri .osa maakunnan metsä-           kuljetusta, kiinnitettävä ratkaisevaa huo-
29447:  alueista on jäänyt nollarajan taakse, s. o.     miota.               ·
29448:  aineiksi, joissa kantohitaa ei jää ollenkaan       Pohjois-Karjalassa on seutuja, joissa ei
29449:  ja joissa siis puutavaran ottaminen ei voi      ole uittomahdollisuuksia eikä teitä. Eräs
29450:  tulla kysymykseen. Ammattimiehet ovat           tällainen ja ehkä kaikkein laajin yhtenäi-
29451:  lisäksi sitä mieltä, ettei uittokusannuksissa   nen alue on maakunnan pohjoisimmassa
29452: {)}e odotettavissa tulevaisuudessakaan sanot-    osassa n. s. maanselän eli vedenjakajan seu-
29453:  tavaa alentumista, vaan päinvastoin ne voi-     dulla Nurmeksen, Valtimon, Sotkamon ja
29454:  vat nykyisestään kohotakin, jos 8-tunnin        Kuhmon kuntain rajamailla. Tämä alue
29455:  työaikalaki otetaan käytäntöön uittotöissä-     käsittää aivan vähäisiä poikkeuksia lulmml-
29456:  kin. Alue, jolta puutavaraa ei kannata ot-      ottamatta valtion metsämaita ja sisältyy
29457:  taa, tulee todennäköisesti laajenemaan ny-      niihin sellaisiakin alueita, joissa kirves ei
29458:  kyisestään ja viime ja kuluvan vuoden ver-      ole koskaan käynyt. Näitä metsiä on nykyi-
29459:  rattain laaja työttömyys, jota lienee pidetty   sissä olosuhteissa mahdotonta saada yleiseen
29460:  {)himenevänä ilmiönä, tulee nähtävästi jää-     käyttöön. Viime vuosina on julkisuudessa
29461:  mään Pohjois-Karjalassa pysyväksi ilmiöksi.     usein esitetty mielipiteitä, että meidän olisi
29462:  Paitsi sitä, että tämä merkitsee vakavaa        ryhdyttävä rakentamaan metsäratoja sellai-
29463:  vaaraa koko maakunnan toimeentulolle,           sille seuduille, joista puutavaraa ei muuten
29464:  mainitulla seikalla on yleisvaltakunnallises-   saada käyttöön ja ensimäisenä tällaisena
29465:  tikin erittäin haitalliset seuraukset. Meillä   alueena on tietääksemme esitetty juuri pu-
29466: 684                   XII,41. -   Pohjois-Karjalan maanselän l'unkotie.
29467: 
29468: heenaoleva maanselän alue. Mesärata läh-          tion oma etu kysymyksessä. Rautatiet sai-
29469: tisi joltakin V altimon pohjoispuolella ole-      sivat pitkiksi ajoiksi työtä ja ansiomahdol-
29470: valta rautatien pysähdyspaikalta ja kulkisi       lisuuksia puutavaran kuljetuksessa. Nouse-
29471: itäkoilliseen suunnilleen Kuopion jo Oulun        vien kantohintojen muodossa valtio saisi hy-
29472: läänin rajan suuntaan. Näyttää kuitenkin          vin pian ja moninkertaisesti takaisin ne
29473: siltä, että valtion mahdollisuudet uusien         kustannukset, jotka se tien rakentamiseen
29474: ratojen rakentamiseen tulevat vielä pitkän        sijoittaisi. Rakennettava tie antaisi metsä-
29475: aikaa olemaan perin vähäiset. Ja tuskinpa         töiden muodossa työtilaisuuksia edellä mai-
29476: rautatien rakentaminen kysymyksessä ole-          nittujen kuntien saloseutujen asukkaille
29477: vaa aluetta varten olisi tarpeellista ja tar-     ·vuosiksi ja ehkä vuosikymmeniksikin eteen-
29478: koituksenmukaistakaan. Rautatien rakenta-         päin ja valtio siten välttyisi panemasta va-
29479: minen tulisi epäilemättä paljonkin kalliim-       roja työttömyyden torjumiseen, mikä
29480: maksi kuin maantien rakentaminen. Ja              muulla tavoin ilmeisestikään ei ole vältettä-
29481: noin 40 kilometrin pituinen maantie olisi         vissä.
29482: nähdäksemme riittävä, jotta se osa alueen            Edellä olevan perusteella ehdotamme kun--
29483: metsistä, joita ei saada uittamalla kuljete-      nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
29484: tuksi, voitaisiin autoilla kuljettaa V alti-      muksen,
29485: mon-Kontiomäen rautatien varteen. Maan-                      että hallitus kii1·eellisesti toimitut-
29486: tiekuljetus autoilla ei olisi vielä liian pitkä           taisi tutkimuksen ja ryhtyisi toimen-
29487: voidakseen muodostua kannattavaksi. Täl-                  piteisiin noin 40 kilmnett·in pituisen
29488: laista runkotietä voitaisiin tietenkin täy-               maantien rakentamiseksi puutavaran
29489: dentää sivuun tehtävillä lyhyillä talvi- tai              kuljetusta silmälläpitäen Rumon sei-
29490: kesäautoteillä, ja aivan luonnostaan tarjou-              sakkeelta itäkoilliseen Hietajärven
29491: tuu siihen mahdollisuus jatkamalla Valti-                 kautta ja siitä edelleen Kuopion ja
29492: mon kunnassa oleva Hiekkalahden-Sivak-                    Oulun läänin mjan suuntaan sekä
29493: kavaaran kunnantie, Sotkamon kunnassa                     V altimon kttnnassa olevan Sivakka-
29494: oleva Tipasojan tie ja Kuhmon kunnassa                    vaaran tien, Sotkamon kunnassa ole-
29495: oleva Vepsän tie runkotiehen.                             van Tipa.sojan tien ja Kuhmon k'Un-
29496:    Kysymyksessä olevan puutavaran kulje-                  nassa olevan Vepsän tien jatkami-
29497: tustien · rakentamisessa on pääasiassa val-               seksi ensin mainitt1tun rttnkotiehen_
29498:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
29499: 
29500:                  Lauri Riikonen.                              Matti Meriläinen.
29501:                  .Akseli Brander.                             Heikki Soininen.
29502:                  Vieno Simonen.                               Toivo Pyörtänö.
29503:                  Vanna K. Turunen.                            0. Muikku.
29504:                                                                                            685
29505: 
29506: Xll,42. -    Toiv. al. N:o 338.
29507: 
29508: 
29509: 
29510: 
29511:                                 Riikonen y. m.:    1'1dkirnttksen toimittamisesta maantien
29512:                                     rakentamiseksi Lieksan-Viekin maantieltä Lieksan-
29513:                                     Kuhmon maantielle.
29514: 
29515: 
29516: 
29517:                                      E d u s k u n n a ll e.
29518: 
29519:    Pielisjärven pitäjässä on Vieldn ja Nur-        nalta katsottuna. Tien vaikutuspiiriin tuli-
29520: mijärven kylien välillä Uusikylä-niminen           sivat ei ainoastaan yksityiset metsäalueet,
29521: kylä, joka on muodostunut viime vuosisa-           vaan myöskin erittäin laajat ja hakkuu-
29522: dan lopulla ja tämän vuosisadan alussa             kypsät valtion metsämaat. Nämä metsä-
29523: valtion maita asuttamalla. Uusikylän kylä          alueet ovat pitkien purouittojen päässä
29524: on alueeltaan pitkä ja kapea käsittäen             eikä niistä suuresti nousseiden uittokustan-
29525: suuren osan mainittujen Viekin ja Nurmi-           nusten vuoksi ainakaan parina viime vuo-
29526: järven kylien välisestä matkasta, joka on          tena ole enää kannattanut ottaa metsää
29527: noin 20 kilometriä, ja on siinä asukkaita          ollenkaan, vaan ovat ne jääneet ja uittoa
29528: useita kymmeniä.                                   ajatellen tulevat jäämäänkin n.s. nolla-
29529:    Vaikka asutus onkin jo vanhaa, ei Uusi-         rajan taakse, josta puutavaraa ei yleensä
29530: kylän asukkailla vielä nykyisinkään ole            kannata ollenkaan ottaa. Jos kysymyksessä
29531: minkäänlaista tietä, vaan kaikki asiat on          oleva tie rakennettaisiin, tulisi puutavaran
29532: toimitettava polkuja pitkin. Selityksenä tä-       kuljetus tapahtumaan autoilla Mätäsvaaran
29533: hän on se, että kylän asukkaat ovat perin          seisakkeelle ja pisin automatka olemaan n.
29534: köyhiä. Jo v. 1905, kuten kerrotaan, oli           25 kilometriä, mikä nykyään on hyvin ta-
29535: valtio myöntänyt määrärahan tien rakenta-          vallinen ja hyvin kannattava puutavaran
29536: miseksi kylään, mutta asukkaat eivät olleet        autokuljetuksessa. Mainita tulee, että Poh-
29537: uskaltaneet ottaa sita vastaan, koska olivat       jois-Karjalan Metsänhoitajayhdistys, jonka
29538: epäilleet mahdollisuuttaan rakentaa tie val-       jäsenistä suuri osa toimii puutavaran hank-
29539: miiseen kuntoon myönnetyllä määrärahalla           ldjoina teollisuudelle, on asian harrastuk-
29540:  eikä heillä itsellään ollut lisävaroja tien ra-   sesta laatinut koko maakuntaa varten suun-
29541: kentamiseksi. Asukkaat eivät ole myöhem-           nitelman maanteiden rakentamiseksi puu-
29542:  minkään uskaltaneet ryhtyä tietä rakenta-         tavaran kuljetusta silmällä pitäen, johon
29543:  maan esimerkiksi kylätienä, koska sekin           seikkaan ainakin Pohjois-Karjalassa on
29544:  edellyttää varojen sijoitusta myöskin tie-        kiinnitettävä aivan erikoista huomiota.
29545:  osakasten puolelta. Eivätkä asukkaat voi          Tässä suunnitelmassaan mainittu yhdistys
29546:  ajatella osuutensa maksamista työlläkään,         on asettanut kysymyksessä olevan tien tär-
29547:  koska jokapäiväinen leipä harvaa poik-            keysjärjestyksessä ensimmäiseen ryhmään
29548:  Imusta lukuunottamatta on ansiotöiden va-         kuuluvaksi. Lisäksi on huomattava, että
29549:  rassa, josta ei ole varaa uhrata yhteisiin ja      viime toukokuun 1 päivänä aloitti toimin-
29550:  yleisiin töihin. Näin ollen ei ole muuta           tansa Viekijärven seuraklinta, johon kuu-
29551:  mahdollisuutta tien saamiseksi paikkakun-          luu, paitsi Uusikylä, sen takana olevia laa-
29552:  nalle kuin että se rakennetaan valtion va-         joja alueita, joilla asuville puheena oleva
29553:  roilla.                                            tie lyhentäisi matkaa seurakunnan keskuk-
29554:     Kysymyksessä oleva tie ei palvelisi             seen Viekiin noin 60 kilometriä. Epäil~.­
29555:  ainoastaan paikallista tarvetta, vaan sillä        mättä tiellä olisi merkityksensä myöskin
29556:  olisi merkityksensä myöskin yleiseltä kan-         h:auttakulknliikennettä ajatellen.
29557: 686                             XII,42. -    Uusikylän maantie.
29558: 
29559:   Edellä olevaan viitaten ehdotamme ktm-                 miseksi Lieksan-V i'ekin rnaaintieltä
29560: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-                Savolanvaaran kohdalta Uusikylän
29561: muksen,                                                  kylän    kautta   Lieksan-Kuhrnon
29562:           että hallitus kiireellisesti toimitut-         maantielle Nm·rnijärven kylän koh-
29563:        taisi tutkimuksen maantien mkenta-                dalle.
29564:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950.
29565: 
29566:                   Lauri Rfik9nen.                            Akseli Brander.
29567:                   Juho Karvonen.                             0. Muikku.
29568:                                       Heikki Soininen.
29569:                                                                                                   687
29570: XU,43. -        Toiv. al. N:o 339.
29571: 
29572: 
29573: 
29574: 
29575:                                      :Kaiiliänen y. m.: MiUirärahasta maantien rakentamiseksi
29576:                                         J1tulin-SäyneisMi tieltä N1trmeksen-Ratttavaaran-
29577:                                         Ktwpion maantielle.
29578: 
29579: 
29580:                                          E d u s k u n n a ll e.
29581: 
29582:    Ta.rkastamalla kartalta huoma.a, että              alkaisi Juuan-Säyneisen maantieltä Vai-
29583: Juui:m ja Rantavaaran kuntien välillä on              konkylän kohdalta kulkien V aikon, Laho-
29584: Jaaja tietön alue, jolla kuitenkin on huo-            vaaran ja Alaluostan kylien kautta
29585: mattavan suuri asutus. Hnol11attavaa myös             Nurmeksen-Rautavaaran-Kuopion            maan-
29586: on, että tällä alueella sijaitsee laajat val-         tielle. Tästä tiestä on osittainen suunni-
29587: tion _metsäalueet, joista puutavaran kulje-           telma Joensuun tie- ja vesirakennuspiirilUi.
29588: tus tuottaa suuria vaikeuksia, kun suurim-            Suunnitellun tien val'rella on Vaikonkylä,
29589: malla osalla aluetta ei ole uittokelpoisia            jossa on 25 taloa ja Alaluostan kylä,. jossa
29590: vesiväyliä. Sama haitta on myöskin yh-                on 50 taloa. Näillä asukkailla ei ole tie-
29591: tiöille ja yksityisille metsänomistajille.            yhteyttä kuntansa keskukseen, kirkonky-
29592:    On itsestään selvää, että maatalouden              lään kuin metsäpolkuja sekä soiden yli
29593: harjoittamiselle tuottaa tieyhteyksien puute          johtavia kapulasiltoja, joita myöten asuk
29594: monia vaikeuksia. Rakentamalla maantie                kaiden on kuljetettava tarvikkeensa puri-
29595: Juuan-Säyneisen maantieltä Rautavaa-                  laiden varassa.
29596: ran-Nurmeksen          maantielle   saatetaan            Edellä esitettyyn viitaten ja pitäen tar-
29597: alueen maataloudelle luonnolliset kannat-             peellisena, että näidenkin seutujen asuk-
29598: tavaisuusedellytykset. Samoin Kuopion ja              kaat pääsisivät nauttimaan niitä etuja ja
29599: Joensuun välinen yhteys lyhenisi huomat-              oikeuksia, joita maantie voi kullekin se11-
29600: tavasti. Tästä tiestä on pieni osa työn               dulle mukanaan tuoda sekä huomioiden
29601: alåis'Ema työttömyystyönä.                            työllisyyden turvaamisen elJ.dotamme kun-
29602:    Kun Junan ja Rautavaaran kuntain                   nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
29603:  alueella  on jo kahtena edellisenä vuotena           vamuksen,
29604:  esiintynyt erittäin ankarana työttömyys-
29605:  ja kun lienee varmaa, että työttömyys tu-                       että h8llitus . ottaisi vuoden- 19.51
29606:  lee näillä alueilla edelleen jatkumaan, on                   tulo-    ja     menoarvioesitykseensä
29607:  valtiovallan varattava varoja näitten alueit-                15,000,000     markan       määrärahan
29608:  ten työttömyyden lieventämiseen järjestä-                    maantien rakentamiseksi J uuan-
29609:  mällä työkohteita näissä kunnissa. Asialli-                  Säyneisen tieltä Nurmeksen-Rauta-
29610:  simmin voitaisiin nämä työttömyysvarat                       vaaran-Kuopion maantielle.
29611:  käyttää siten, että rakennettaisiin tie, joka
29612:      Helsingissä 10 päivänä helmikunta 1950.
29613: 
29614:                     Kalle Kauhanen.                                Varma K. Turunen.
29615:                     Juho Karvonen.                                 Toivo Pyörtänö.
29616: 688
29617: 
29618: Xll,H. -   Toiv. al. N:o 340.
29619: 
29620: 
29621: 
29622: 
29623:                                 Riikonen y. m.: Maantien rakentamisesta Saranwn kylä-
29624:                                    tieltä Hiekkalahden-Sivaklw vaaran maantielle.
29625: 
29626: 
29627:                                     Eduskunnalle.
29628: 
29629:    Nurmeksen-Kuhmon maantiestä erkanee          dollisuuden puutavaran kuljettamiseksi
29630: Saramon kylän kohdalla n. s. Saramon kylä-      autoilla Hiekkalahden tai Nurmeksen ase-
29631: tie, joka kulkee luodetta kohti ja on pituu-    malle ja pisin automatka tulisi olemaan
29632: deltaan 12 kilometriä. V altimon kunnassa       korkeintaan 25 kilometriä, jolta matkalta
29633: on Hiekkalahden-Sivakkavaaran kunnan-           puutavaran autokuljetus on hyvin kannat-
29634: tie, josta eduskunta on muutamia ·vuosia        tavaa ja ainakin kysymyksessä olevassa ta-
29635: sitten lausunut toivomuksen, että se olisi      pauksessa monin verroin edullisempaa kuin
29636: otettava valtion välittömään hoitoon. Näi-      uittokuljetus. Mainittakoon, että Hiekka-
29637: den teiden välimatka Saramon kylätien           lahden-Sivakkavaaran tien varrella ole-
29638: päätekohelan korkeudella on vajaa 10 kilo-      vista valtion metsistä on viimeisten kymme-
29639: metriä.                                         nen vuoden aikana hakattu tavattoman
29640:    Asutus teiden välisellä alueella on harvaa   suuret määrät puutavaraa ja kuljetettu
29641: ja asuklkaat köyhiä, minkä vuoksi asukkaat      Hiekkalahden asemalle autoilla, ja tiettä-
29642: eivät pysty rakentamaan yhdystictä edes         västi tämä on ollut pääperusteena eduslmn-
29643: kylätienä, mikä sekin edellyttää varojen si-    nan lausuessa toivomuksen Heikkalahden-
29644: joitusta myöskin asukkaiden itsensä puo-        Sivakkavaaran tien ottamiseksi valtion hoi-
29645: lelta. Yhdystie olisikin sen vuoksi raken-      toon.
29646: nettava kokonaan valtion toimesta, ja sillä        Edellä esitettyyn viitat~tn ehdotamme
29647: tulisikin olemaan erittäin suuri ja ehken       kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
29648: ensisijainen merkitys valtion omalta lmn-       vomuksen,
29649: nalta katsottuna. Rakennettava yhdystie                   että hallitus kiit·eellisesti toimitut-
29650: tulisi kulkemaan valtion metsämaiden halki             taisi tutkimuksen ja ryhtyisi toimen-
29651: ja sen molemmille puolille jäisivät erittäin            piteisiin maantien rakentamiseksi
29652: laajat ja hakkuukypsät valtion metsäalueet.            Nttrmeksen-Kuhmon maantiestä er-
29653: Näille metsille, jotka ovat pitkien uittojen            kanevasta Saramon kylätiestä .V alti~
29654: takana, ei uittamalla otettuna jää nykyään             11ton kunnassa olevaan Hiekkalahden
29655: mitään kantohintaa. Yhdystie avaisi mah-               -Sivakkavaaran maantiehen.
29656:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950.
29657: 
29658:         Lauri Riikonen.             Heikki Soininen.              Akseli Brander.
29659:                                                                                            689
29660: 
29661: XII,45. -   Toiv. al. N:o 341.
29662: 
29663: 
29664: 
29665: 
29666:                                  Ala-Mä.yry y. m.:  Maantien rakentamisesta Kuortaneen
29667:                                     kunnan ltläyryn kylästä Lehtimäen maantielle.
29668: 
29669: 
29670:                                      E d u s k u n n a ll e.
29671: 
29672:    Kun tie- ja vesirakennushallitus v. 1930       tien merkitys on huomattava. Tie tulisi
29673: ja 1931 suoritti tutkimuksen Kuortaneen           kulkemaan viljelyskelpoisten maiden halki,
29674: ja Seinäjoen välisen m~antien ralmntami-          joilla: alueilla avautuisi uusia viljelys- ja
29675: sesta, lähti se siitä periaatteesta, että mai-    asutusmahdollisuuksia. Samoin humnattava
29676: nittu tie jatkuisi Lehtimäen ja Soinin pitä-      maantiematkan lyhennys aiheuttaisi soo,
29677: jäin läpi Sisä-Suomeen. Eduskunta myönsi          että m. m. pienen puutavaran kuljetus sisä-
29678: v. 1936 määrärahan tämän tien rakenta-            maam. metsärikkailta alueilta 'alkaisi !käydä
29679: mista varten. Tietä ehdittiin jo ennen so-        kannattavaksi. Kun tien vaikutuspiirissä
29680: tia jonkin verran rakontaa. Työttömyys-           asuu useita tuhansia asukkaita, helpottaisi
29681: töillä on sitä useaan otteeseen rakennettu        tämä heidiiill kulkumahdollisuuksi<aoo.
29682: ja rakennetaan parastaikaa. Tieviranomais-           Ei myöskään ole unohdettava. sitä, että
29683: ten pyrkimyksenä on saada tie mahdolli-           Sisä-:Suomen yhteys Seinäjoella oleviin
29684: simman pian valmiiksi tieosalla J\Iäyry-          sairaaloihin suuresti helpottuisi.
29685: Nurmon Veneskoski. Jos tämä suunmi-                  Edellä olevaan viitaten ehdot,amme ~edus­
29686: telma - niinikuiln nyt näyttää - toteutuu,        kunnaill hyväksyttäväksi toivomuksen,
29687: on suunniteltava tien rakentamista Kuorta.-
29688: neen Mäyrym kylästä Lehtimäen nmantielle,                  että hallitus toimituttaisi tutki-
29689: joka kulkoo ~a~ra.nkajärven pohjoispäitse.               muksen maantien mkentamiseksi
29690: Matka Mäyrystä suoraan maimitulle Lehti-                 Kuortaneen kttnnan Mäyryn kylästä
29691: mäen tielle '0'11 noin 12 tkm ja Kuortanoon              Lehtimäen 'IJWantielle Kaarankajär-
29692: kirkolta on mad:kaa nom 9 km mainitulle                  ven pohjoispäähän tai vaihtoehtoisesti
29693: tielle. Kun tämä osa rrukennetta.isiin, tulisi           Kuortaneen kirkolta sanotttlle tielle.
29694: yhteys Sisä-Suomeen toteutetuksi. Tämän
29695:   Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
29696: 
29697:                  Heikki Ala-Mäyry.                             Päiviö Hetemiiiki.
29698:                  E. A. Turja.                                  Johannes Wirtanen.
29699:                  Yrjö I. Antila..                              Väinö Rankila.
29700: 
29701: 
29702: 
29703: 
29704:                                                                                              S7
29705: 690
29706: 
29707: Xll,-t6. -   Toiv. al. N:o 342.
29708: 
29709: 
29710: 
29711: 
29712:                                   Rönkkö y. m.: Jlaantien rakentamisesta Soinl<tkdesta Iijär-
29713:                                     ven vesistön itäpuolitse Oulun maantielle.
29714: 
29715: 
29716:                                       E d u s k u n n a ll e.
29717: 
29718:    Iisalmen kaupungista Vieremän kirkolle          kohdalla ja kulkisi Kaarteenmäen ja Päre-
29719: johtaa Iijärven länsipuolitse n.s. Oulun           kosken seutujen kautta yhtyäkseen lijärven
29720: maantie, jonka ajokuntoisuus on Ylä-Savon          vesistön pohjoispäässä Oulun maantiehen.
29721: parhaimpia. Tämä tie kulkee asuttuja rin-          Tämän ratkaisun puolesta puhuvat voimak-
29722: tamaita viljelysalueiden halki ja tyydyttää        kaasti seuraavat seikat.
29723: hyvin paikallisliikenteen. Pitkänmatkan               1) Matka tätä tietä olisi suunnilleen sama
29724: valtaliikennettä silmällä pitäen ovat tievi-       kuin n.s. Oulun tietä;
29725: ranomaiset katsoneet tarpeelliseksi tämän             2) tientekokustannukset tuskin olisivat
29726: tien perusteellisen uusimisen, jolloin uusi        suuremmat kuin Oulun tien uusimisessa,
29727: tie tulisi poikkeamaan nykyisen tien pai-          koska alkumatka Iisalmesta Soinlahteen,
29728: kalta sivuun paikoin muutaman kymmenen             noin 6-7 kilometriä, olisi hyväkuntoista
29729: -sata metriä. Näin tie jouduttaisiin kuin          vanhaa Kajaanin maantietä, ja koska
29730: uudestaan tekemään ja kustannukset olisi-          maasto vesistön itäpuolella tien tekemiseksi
29731: vat sen mukaiset. Uusittu tie tulisi pahoin        on hyvin edullinen;
29732: rikkomaan entiseen tiehen nähden jo va-               3) tien vaikutuspiiriin kuuluvien suhteel-
29733: kiintuneita viljelysalueita, sen tieltä tulisi     lisen suurien metsäalueiden puutavaralle
29734: siirrettäväksi rakennuksia tai tulisi se kul-      saataisiin kuljetusyhteys rautatielle;
29735: kemaan liian läheltä ja sopimattomasti ta-            4) tämän tiettömän alueen entisen asu-
29736: lojen rakennusryhmiä. Ja kun nykyinen              tuksen ja varsinkin suurilukuisen uusien
29737: tie hyvin tyydyttää seutukunnan liikenne-          asutustilallisten taloudellisten olojen kehit-
29738: tarpeen, on syytä tämän tien perusteellisen        tymiselle tien saaminen olisi välttämätöntä.
29739: kunnostamisen rinnalla vakavasti harkita              Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29740: toista vaihtoehtoa.                                nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
29741:    Toinen vaihtoehto, sekä yleiseltä että pai-     muksen,
29742: kalliselta kannalta katsoen hyvin edullinen                   että hallituksen toimesta ryhdyt-
29743: on se, että edellä mainitun Oulun tien an-                 täisiin kiireellisesti toimenpiteisiin
29744: netaan olla entisellä paikallaan ja sen uusi-             maantien rakentamiseksi Soinlah-
29745: misen sijasta rakennetaan Iisalmen ja Vie-                 desta Iijärven vesistön itäpuolitse,
29746: remän välistä valtaliikennettä varten maan-                jolloin tämä tie yhtyisi Oulun maan-
29747: tie Iijärven vesistön itäpuolelle. Tämä tie                tiehen mainitun vesistön pohjoispuo-
29748: alkaisi n.s. Kajaanin maantiestä Soinlahden                lella.
29749:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
29750: 
29751:                  Ta.hvo Rönkkö.                                 Yrjö Saari.
29752:                  Lennart Heljas.                                L. 0. Hirvensalo.
29753:                                        Wiljam Sarjala.
29754:                                                                                           691
29755: 
29756: XII,47. -   Toiv. al. N:o 343.
29757: 
29758: 
29759: 
29760: 
29761:                                  E. Koivisto y. m. : Määrärahasta maantien rakentamiseksi
29762:                                     Ranuan kunnan Kuhasta Pohjaslahteen.
29763: 
29764: 
29765:                                      Eduskunnalle.
29766: 
29767:    Jo vuoden 1946 valtiopäivillä ~duskunta       ja Taika-Lappiin tulisi olemaan merkitY~ksel­
29768: hyväksyi toivomuksen, että hallitus ryhtyisi     linen kauttakulku- ja turistiliikenteelle ja
29769: pikaisiin toimenpiteisiin jo tutkitun maan-      koska tien rakentamiseen ei vielä ole ryh-
29770: tien rakentamiseksi Ranuan kunnan Ku-            dytty, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
29771: hasta Pohjaslahteen. Kun tie on mitä tär-        päätettäväksi toivomuksen,
29772: kein paikalliselle asutukselle, jonka pohjois-
29773: päästä nyt täytyy kiertää lähes 200 km pi-                 että hallitus ottaisi vuoden 1951
29774: tempi matka Rovaniemen kautta omalle                    tulo- ja menoarvioesitykseensä riittä-
29775: kirkolleen, kun sillä on huomattava talou-              vän määrärahan maantien rakenta-
29776: dellinen merkitys, kun se suoran tieyhtey-              miseksi Ranuan kunnan Kuhasta
29777: den tarjoamalla mm. Oulusta Kemijärvelle                Pohjaslahteen.
29778:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
29779: 
29780:                  Erkki Koivisto.                            M. 0. Lahtela.
29781: 692
29782: 
29783: XD,4s. -    Toiv. al. N:o 344.
29784: 
29785: 
29786:                                  La;htela. y. m.: J.I!Iaantien ral,entamisesta Posion-Kuusa1non
29787:                                     maantieltä Ylikitkajärven t1tkinsiirtolaitokselle.
29788: 
29789:                                       Ed u skunn a 11 e.
29790: 
29791:     Kysymys maantien rakootamisesta Po- 111en tiluspalstojen järjestämistä, voidaan
29792: siont-Kuusrumon maantiestä Haata.jan ta- rakentaa mahdollisimmam suora, on valtion
29793: lojen tienoilta Ylikitkajärven eteläpuolelta etujen mukaista;kin, että sen rakentaminen
29794:  aina sille tukinsiirtolaitokselle asti, jossa suoritetaa111 heti.
29795: Venäjälle laskevan Kitkan vesistöalueen            Kun maaseudun rakentaminenkin on
29796: puut siirretään yli maanselän Pohjanlah- lailla määritelty tapahtuvaksi siten, että
29797: teen lruskeva:an uittorväylääm., on ollut vuosi- kuntien toimesta määrätään talojen paikat
29798: kymmeniä vireillä sen suuren vä,estömäärän, ja raJken:nusten 3semat ~.a !kun p. o. tie-
29799: mikä mainitulla tiesuunnalla asuu ja suunonallll!kin suoritetaan jatkuvasti raken-
29800: myöskin mainitun siirtolaitoksen tieyhtey- lll:ustoimintaa, oli<>i le'rikoisen tarpeelJ.ista,
29801: teen saamiseksi. Tämä tiesuoota on jo en- että tie rakennettaisiin ma:hdollisimmwn
29802: nen sotia Tie- ja vesirakennushallituksen pian, jotta rakennukset voitaisiin asettaa
29803:  toimesta tutkittu ja kustannusarvio tien niin, että ne tiehenkilll nähden tulisivat
29804:  rakentrumiseksi laadittu. Mainitun tien pi- oikein af!etetuiksi.
29805:  tuus tulisi olemaan .n. 17 ~m. Tien ra-           Krm nyt pal'haillaan rakennetaa<n kylä-
29806:  kentaminen on !kuitenkin siirtynyt vuodesta tietä Taivalkosken-Posion maantiestä alus-
29807:  toisoon, vaikka se olisi pitänyt rakenta;a jo samainitulle tUlkinsiirtolaitokselle ja se val~
29808:  vuosikymmeniä sitteln ja viimeistäämkin mistuu ensi ikesänä, avautuisi tästä puheena
29809:  heti sen jäl!k!een kun tiesuunta tutkittiin ja olevan maantien rakennettua erikoisen ta•r-
29810:  ra:kennuskustannusarvio laadittiin, koska peellinen yhdystie Taivalkosken-Posion ja
29811:  se on yksi 111iistä teistä, jotka valtioneuvos- Posi011r--Kuusamon ma:anteidoo välille, jota
29812:  ton marraskuun 21 päivänä 1935 rovasti voitaisiin esteettömästi liikennöidä Posion
29813:  Toivo Jauhosen puheenjohdolla Kainuun ja Kuusamon kirkonkylien välillä silloin
29814:  ja Perä-Pohjolan taloudellisten olojen tutki- kuin Posion-Kuusamon maanteillä oleva
29815:  mista ja kehittämistä varten asettama ko- Mourunsalmen lossi kevät- ja syyskelirikko-
29816:  mitea on antamassarun mietinnössä rehdot- jen aikana estää moniksi viikoiksi viimeksi
29817:  tanut rakennettavaksi (Komitean mietintö mainituu tien liikenteen kokonaisuudessaan.
29818:  N:o 8 - 1938).                                  Tämäkin edellyttää, että kyseessä oleva
29819:     Tien rakentaminen olisi nyt vihdoinkin nmarutie olisi kiireesti rakennettava, että
29820:  toteutettava yksin siitäkin syystä, että päästäisiin vapautumaan siitä liikenteen
29821:  isojaossa, joka on Posion kunnassa kesken keskeytymisestä, minkä Mourunsalmi kah-
29822:   ja lähenee loppuvaihettaan, voitaisiin ta- desti vuodessa aiheuttaa.
29823:  loille jaossa tu1evat tilusp:alstat ja siirret-   Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
29824:  tävien talojen paikat tarlwirtuksenmukai- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
29825:  sesti määrätä käyttämällä rakennettua toivomuksen,
29826:  tietä hyväiksi. Onha111 1hyvin ymmärrettä-
29827:  vää, että, jos tiluspalstat asetetaan ja siir-            että hallitus 1·yhtyisi kiireellisiin
29828:   rettävien talojen paikat määrätään ennen              toimenpiteisiin maantien rakentmni-
29829:  tien rokentamista, on niitä pakko tietä                seksi Posion-Kuusamon maantieltä
29830:   rakentaessa silpoa tai rakentaa tie mutkai-           Haatajan talojen tienoilta etelä-
29831:  seksi, jos si1pomista !koetetaan välttää. KU!ll        puolta Ylikitkajärven tukinsiirtolai-
29832:  näin on ja 'kun tie, joo se rakerun.etaan en-          tokselle.
29833:    Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1950.
29834: 
29835:          M. 0. La.htela.               Niilo Ryhtä..               Erkki Koivisto.
29836:          Eino Rytinki.                 Eino Laitinen.              Martti Miettunen.
29837:                                        Vilho Väyrynen.
29838:                                                                                            693
29839: 
29840: XII,49. -   Toiv. al. N:o 345.
29841: 
29842: 
29843: 
29844: 
29845:                                Ryttnki y. m.: Maantien raketttamisesta Pudasjärven Sara-
29846:                                   kylän Lehmisuon asutusalueelta Ran ualle K uhan-lm-
29847:                                  piön väliselle maantielle.
29848: 
29849: 
29850:                                     E d u s k u n n a ll e.
29851: 
29852:    P&hjois-Soomen ja Karjalan maantie-           Pekkalan, Simojärven, Sarajärven ja Pu-
29853: komitea laati aikoinaan suunnitelman             dasjärven kautta Ouluun ja Kajaaniin
29854: maanteiden rakentamisesta Pohjois- ja 1tä-       sekä päinvastoin. Tällainen suora liikenne-
29855: Suomeen. Tähän suunnitelmaan kuului              yhdys asutuskeskusten välillä on omiaan
29856: myöskin maantien rakentaminen Ranuan-            kehittämään ja vahvistamaan väestön yh-
29857: Impiöstä Mäntyjärven kautta Posiolle.            teistä toimintaa ja kehitystä.
29858: Mainittu tie on parhaanaan rakennuksen              Kyseellisen tien kautta pääsisi Simojär-
29859: alaisena. Tähän samaan tieverkooton ra-          ven ympärillä oleva väestö kulkemaan Sara-
29860: kennusryhmitelmään kuuluvaksi voidaan            järvellä olevaan ensiluokkaiselle myllylle ja
29861: sisällyttää maantien rakentaminen Pu-            sahalaitokselle, johon heillä tällä kertaa on
29862: dasjärven-Sarakylän-Lehmisuon asutus-            mahdotonta päästä muulloin kuin keskellä
29863: alueelta Rannan-Simojärvelle Saarelan-           talvea ja jota laitosta he kokemuksen pe-
29864: talojen seudulle suunniteltu maantie.            rusteella välttämättömästi tarvitsevat.
29865:     Kyseeilinen tie tulisi kulkemaan tuhan-         Kun Sarajärven ja Saarelan talojen vä-
29866: sia hehtaareja käsittävän ensiluokkaisten        linen maantie kuuluu samaan tieverkosto-
29867: viljelyskelpoisten suoalueiden läpi ja avaisi    suunnitelmaan kuin rakenteilla oleva Im-
29868: mahdollisuuden alueelle, uudelle ja välttä-      piön-Posion tie ja suunnitellusta Kuhan-
29869: mättömästi tarvittavalle asutustoiminnan         Impiön tiestä lähtevä Simojärven länsi-
29870: kehittymiselle. Samalla sen kautta avau-         puolta kulkeva Pohjoislahden tie, niin
29871: tuisi suora liikenne Pudasjärven pohjois-        edellä olevan perusteella saamme kunnioit-
29872: kulman väestölle Rannan kautta Rovanie-          taen ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi
29873: melle ja nyt uuden maantien valmistuttua         toivomuksen,
29874: Impiön ja Mäntyjärven kautta Posiolie
29875: sekä päinvastoin. Ja sen jälkeen kun maan-                 että hallitus tutkituttaisi ja 1'yh-
29876:  tie rakennetaan Kuhan-lmpiön välisestä                 tyisi toimenpiteisiin maantien raken-
29877:  maantiestä Simojärven länsipuolta Pohjois-             tamiseksi Pudasjärve1t Sarakylän
29878: lahteen, joka myöskin kuuluu tähän koko-                Lehmisuon asutusalueelta Ranualle
29879:  naissuunnitelmaan, muodostuu suora lii-                Kuhan-lmpiön maantiehen Saare-
29880:  kenneyhteys m. m. Kemijärveltä, Luusuan,               lan talojen seudulle.
29881:   Helsingis.'3ä 6 päivänä helmikuuta 1950.
29882: 
29883:                  Bino RytiDki.                                Martti Miettunen.
29884:                 Markus lfiåmla.                               ~rjö Saari.
29885:                                        Niilo Ryhtä.
29886: 694
29887: 
29888: XU1 5o. -   Toiv. al. N:o 346.
29889: 
29890: 
29891: 
29892: 
29893:                                  Rytinki y. m.: Maantien rakentamisesta Pudasjärven Mylly-
29894:                                     kankaalta Puolangan-Taivalkosken maantielle.
29895: 
29896: 
29897:                                      E d u s k u n n a 11 e.
29898: 
29899:    Viitaten vuoden 1949 valtiopäivien syys-                 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
29900: istuntokaudella jätetyn ed. Rytingin y. m.               siin maantien t•akennustöiden aloitta-
29901: rahaasia-aloitteen n: o 318 perusteluihin,               miseen työttömyystöinä Pudasjärven
29902: ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy-                    kunnan Myllykankaalta Puolangan
29903: väksyttäväksi toivomuksen,                               -Taivalkosken nwantielle.
29904:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950.
29905: 
29906:                 Eino Rytinki.                                  Niilo Ryhti.
29907:                                                                                             695
29908: 
29909: XIl,51. -   Toiv. al. N:o 347.
29910: 
29911: 
29912: 
29913: 
29914:                                  Rytin.ki y. m.: Maantien rakentamisesta Kipinän lossilta Pu-
29915:                                     dasjärven,-Rovaniemen maantielle.
29916: 
29917: 
29918:                                      Eduskunnalle.
29919: 
29920:   Vaikka meidän maassamme on itsenäi-              .l\fainitun vuolasvetisen Iijoen pohjois-
29921: syytemme aikana kiinnitetty huomattavan          puolen, Ypyikkäjärven ja Aittojärven ran-
29922: paljon huomiota maantieverkoston kehittä-        tamilla oleva väestö on saanut ikdkea
29923: miseen, niin vielä löytyy paljon sellaisia       monta miespolvea niitä vaikeuksia mitä on
29924: alueita jossa ei ole minkäänlaista maantietä     elää ja asua alueella jossa toisellapuolella
29925: olemassa, vaikka asutus on vanhinta asu-         on vuolas virtane11 joki ja toisella puolella
29926: tusta mitä pitäjistä löytyy. Eräs tällainen      laaja soinen erämaa. Täällä väestö joutuu
29927: alue sijaitsee Pudasjärven pitäjän Iijoen        elämään ja asumaan syksyisin ja keväisin
29928: varrella oleva Kollajankylä, jossa on pitä-      joen ja järvien jäiden . heikkona ollessa,
29929: jän ehkä läänin vanhinta asutusta, mutta         sekä tulvien aikana pitkijä aikoja täydelli-
29930: johon ei ole muuta maantieyhteyttä ole-          sessä motissa, puhumattakaan niistä jatlm-
29931: massa kun kylän toiseen laitaan Iijoen           vista vaikeuksista mitä useinkin koko kesän
29932: eteläpuolelle kunnan hallussa oleva pistotie     kestävät puutavarauitot 'aiheuttavat joen yli
29933: Oulun-Kuusamon väliseltä maantieltä.             kulkemisessa. ,Sen vuoksi olisi tällä alueella
29934:    Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta      asuvan väestön yhdistämiseen maantiever-
29935: on aikoinaan suoritettu tutkimus ja laa-         kostoon ja suoran liikenteen saamiseksi pi-
29936: dittu kustannusarvio maantien rakentami-         täjän keskukseen viimeinkin ryhdyttävä
29937: seksi Kipinän lossilta Ritvan seudulle Pu-       ja rakennettava maantie Kipinän lossilta,
29938: dasjärven-Rovaniemen        väliselle  tielle.   Kollajanniemen, Varpukylän, Ypykkäjär-
29939: Vi.ime vuonna suoritettiin Pudasjlärven kun-     ven ja Aittojärven kautta Vanhalan ja
29940: nan toimesta tutkimus ja laadittiin kustan-      Kynkään talojen välille Pudasjärven-Ro-
29941: nusarvio maantien rakentamiseksi Kynkään         vaniemen väliselle maantielle. Samalla tien
29942: ja Vanhalan talojen väliltä Pudasjärven-         rakentaminen antaisi Pudasjärven länsi-
29943: Rovaniemen väliseltä maantieltä Aittojär-        alueen väestölle sopivaa työtä ja avaisi
29944: ven ja Ypykkäjärven rantamilla olevalle          mahdollisuuden tien vaikutuspiiriin uudelle
29945: asutukselle. Kun Kipinän lossin ja Ritvan        asutukselle.
29946: seudun välisestä suunnitellusta tiestä jäte·        Edellä olevan perusteella saamme kun-
29947: tään rakentamatta Varpukylän ja Ritvan           nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyttä-
29948: seudun välinen erämaan kautta kulkeva osa        väksi toivomuksen,
29949: ja jatkettaisiin Varpukylästä, Ypykkä.jär-                 että hallitns ryhtyisi kiireellisesti
29950: ven ja Aittojärven kautta Vanhalan ja                  toi'menpiteisiin maantien rakennus-
29951: Kynkään talojen välille Pudasjärven-Ro-                töiden aloittamiseksi Pudasjärven
29952: vaniemen väliseen maantiehen, niin silloin             Kipinän lossilta Kollajanniemen, Var-
29953: saadaan näiden seutujen asukkaat tien vai-             'frltkylän, Ypykkäjät·ven ja Aittojär-
29954: kutnEq>iiriin. Tätä suuntaa ovat Oulun lää-            ven kautta Pudasjärven-Rovanie-
29955: nin hallitus ja Pudasjärven kunta lausun-              men maantiehen Vanhalan ja, Kyn-
29956: noissaan esittäneet rakennettavaksi.                   kään talojen välille.
29957:      Helsingissä 10 päivänä helmikuutA 195('
29958: 
29959:                  Eino Rytinki.                              Niilo Ryhti.
29960:                  M. 0. Lahtela.                             Yrjö Saari.
29961: 696
29962: 
29963: XII,5:.?. -   Toiv. al. N:o 348.
29964: 
29965: 
29966: 
29967: 
29968:                                    Rytinki. y. m.: Maa1ttien rakentamisesta Pudasjärven Särki-
29969:                                       vaarasta Taivalkosken V irkl,useen.
29970: 
29971: 
29972:                                        E d u s k u n n a 11 e.
29973: 
29974:   Viittamalla ed. Rytingin y. m. rahaasia-                     että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
29975: aloitteeseen n:o 317 vuoden 1949 va1tiopäi-                 siin maantien rakennuttamiseksi työt-
29976: viltä, ehdotamme lmnnioittaen eduskunnan                    tömyysvaroiUa Pudasjärven pitäjän
29977: hyväksyttäväksi toivomuksen,                                Särkivaarasta Taivalkosken Virkku~
29978:                                                             seen.
29979:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1950.
29980: 
29981:          Bino Rytinki.                  Niilo Ryhti.                 Yrjö Saari.
29982:                                                                                             69'7
29983: 
29984: XII,53. -   Toiv. al. N:o 349.
29985: 
29986: 
29987: 
29988: 
29989:                                 Rytinki y. m.: lllaantien rakentamisesta P.udasjä1·ven pi-
29990:                                    täjän Il etekylän J uut·ikasta Utajär ven z)itäjän J uor-
29991:                                    kunan V iinilään.
29992: 
29993: 
29994:                                     E d u s k u n n a ll e.
29995: 
29996:    Pudasjärven Hetekylän ja Utajärven               Kun Pudasjärven ja Utajärven kunnissa
29997: Juorkunan välisestä yhdystiestä on rakenta-      näyttelee työttömyys huomattavaa osaa,
29998:  matta ainoastaan Juurikan ja Viiniiän           niin mainitun maantien rakennustyöt olisi
29999: välinen noin 13 kilometrin pituinen osa.         sopivaa työtä työttömyyden ehkäisemiseksi.
30000: Tämän kahden pitäjän välisen yhdystien           Tietyö antaisi sopivasti työtä Pudasjärven
30001: rakentamisesta on Pudasjärven kunnan ta-         kunnan etelä- ja Utajärventkunnan pohjois-
30002: holta tehty esitys useamman kerran. Tien         osassa asuvalle väestölle. Samalla tien
30003: tärkeä merkitys on aina tunnustettu, mutta       alueelle avautuisi suuret mahdollisuudet
30004: tien rakentamiseen ei vielä ole ryhdytty.        uudelle asutukselle.
30005:    Pudasjärven ja Utajärven kuntien väli-           Edellä olevan perusteella ehdotamme
30006: sen yhdystien tarpeellisuus pitäjien väli-       kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
30007: selle mutta myöskin muulle kauttakulkulii-       toivomuksen,
30008: kenteelle olisi aina ollut suuri, mutta sen
30009: tarpeellisuus on lisääntynyt huomattavasti                että hallitus toimituttaisi kiireelli-
30010: nyt kun Oulujokeen on rakennettu useita                 sesti tutkimuksen Pudasjärven H ete-
30011: voimalaitoksia ja uusia rakennetaan. Kun                kylän-Juurikan ja Utajät·ven Juor-
30012:  näiden voimalaitosten läheisyyteen tulee               kwoon-Viinilän välisen maantien
30013:  varmaan lähiaikoina muodostumaan suu-                  rakentamisesta sekä ryhtyisi asian
30014: rempaa teollisuutta, niin teollisuuden ja               vaatimiin toimenpiteisiin tämän kah-
30015: maakunnan kehitykselle ja hyvinvoinnille                den pitäjän välisen yhdystien raken-
30016: on tärkeätä, että saadaan suorat liikenne-              tamiseksi.
30017: yhteydet teollisuuden ja maakunnan välille
30018:  palvelemaan toinen toistaan.
30019:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
30020: 
30021:                 Eino Rytinki.                                 Niilo Ryhtä.
30022:                                       Yrjö Saari.
30023: 
30024: 
30025: 
30026: 
30027:                                                                                              88
30028: 698
30029: 
30030: XII, 54. -   Toiv. al. N :o 350.
30031: 
30032: 
30033: 
30034: 
30035:                                    Tauriainen y. m.: iliaantien mkentamisesta Ristijär·ven--
30036:                                       Kotilankylän maantiestä Hepovaaran kautta H oikan-
30037:                                       vaaran kylätiehen.
30038: 
30039: 
30040:                                        E d u s k u n n a ll e.
30041: 
30042:    Puolangan kunnan Ristijärven-Kotilan-            valtion velvollisuus olisi ensikädessä kiin-
30043: kylän maantiestä Hepovaaran kautta Hoi-             nittää huooniota teiden rakentamiseen
30044: kanvaaran kylätiehen suunnitellun maan-             näille tiettömille aliUeille. Ja kun suu-
30045: tien tarve ja hyöty on todettu jo valtion           ret valtion omistuksessa olevat metsät
30046: viranomaistenkin taholla. Onhan näiltä              sijaitsevat juuri näillä alueilla, niin val-
30047: seuduilta l~ydetty rautamalmi- ja kaoliini-         tion ,edun mukaista olisi rakentaa· tiet
30048: alueita, joita kuitenkaan ei ole vielä tar-         ensitilassa, sillä näiden metsien arv0~1an
30049: kemmin tutkittu. Lisäksi tie tulisi kulke-          !kohoaisi ja valtio !kohonneiden metsien hin-
30050: maan myös sellaisten valtion omistuksessa           tain muodossa saisi takaisin sen, minkä on
30051: elevien metsämaiden halki, joiden hyödyksi-         teihin .pääomia sijoittanut.
30052: käyttö on miltei mahdoton ilman maan-                  Ylläolevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
30053: teitä.                                              tamme eduskum1an hyväksyttäväksi toivo-
30054:    Aikaisempina v11osina valtion harjoitta-          muksen,
30055: man asutustoiminnan seurauksena on ihmi-
30056: siä joutunut asumaan näihin erämaihin,                        että hallitHs ryhtyisi kiireeUisesti
30057: kauvas maanteiltä ja muista liiJkenneyhteyk-                toimenpiteisiin maantien rakentami-
30058: sistä. Heidän elä:mänmahdollisuutensa ja                    seksi Puolangan kunnassa Ristijär-
30059: taloutensa kehittämisen edellytykset ovat                   ven-Kott"lankylän nutantiestä Hepo-
30060: hyvin pienet ellei rakenneta teitä ja                       vaaran kautta H oikanvaaran kylätie-
30061: paranneta liikenneyhteyksiä. Tämlän vuoksi                  ken.
30062:       Helsingissä 8 p:nä helmikuuta 1950.
30063: 
30064:                   Hannes Tauriainen.                             Matti Keriläinen.
30065: 
30066: 
30067: 
30068: 
30069: ::.
30070:                                                                                              699
30071: 
30072: XII,r>ö. -   Toiv. al. N: o 351.
30073: 
30074: 
30075: 
30076: 
30077:                                 Tauriainen y. m.: Linnansalmen,-Takkusenkankaan maan-
30078:                                    tien rakennustöiden lopputmsaattamisesta.
30079: 
30080: 
30081:                                     B d u s k u n n a 11 e.
30082: 
30083:    Sodan ,edellisinä vuosina aloitettiin maan-   siiniu hul\!lma. Lisäksi !kesken jääneen tien
30084: tien rakentaminen Suomussalmen lniDnan           varrella olisi huomattavan paljon asutusta,
30085: Piispanjärven maantieltä Kiannanniemen           joka nyt on vielä ikaukana maantieyhteyk-
30086: kautta Juntusrantaan. Tie rakennettiin val-      sistä. Tämän vuoksi olisi tien rakennustyöt
30087: miilksi aina Linnansalmeen saal{lka ja Hnja      loppuunsaatettava.
30088: avattiin ja osittain jo ojatkin luotiin Ket-        Yllä olevaan viitaten ehdotamme kun-
30089: rän tienoille. Kuitenlkin sota keskeytti mai-    nioittaen eduskunnan päätettäväiksi iloivo-
30090: nitun tien rakentamisen. Nykyinen maan-          nmiksen,
30091: tie Suomussalmen kirkonkylästä Juntus-                     että hallittts ryhtyisi kiireellisesti
30092: rantaan kiertää 1paljon pohjoisempaa ja sen             toimenpiteisiin Suomussalmen kun-
30093: kautta jatkuu matka n. 15 km. Kun tiellä                nassa olevan Linnan-salmen-Takku-
30094: on melkoisen suuri autoliikenne, aiheutuu               senkamJw..an maantien rakennustöiden
30095: 1lästä matkan jatlmmisesta ajan- ja ben-                loppuunsaattamiseksi.
30096:   Helsingissä 8 ;päivänä helmikuuta 1950.
30097: 
30098:                  Hannes Tauriainen.                           Matti ·Meriläinen.
30099: 700
30100: 
30101: XII,n<L -   Toiv. al. N:o 352.
30102: 
30103: 
30104: 
30105: 
30106:                                  Tauriainen y. m. : Takkusenkankaan-Kattnislamrnen-H oi-
30107:                                     kanvaaran tien 1·akentwmisesta.
30108: 
30109: 
30110:                                      E d u s k u n n a ll e.
30111: 
30112:    Suomussalmen kunnassa olevan Suomus-           paleen takana asuvat ihmiset ovat erittäin
30113: salmen-Piispajärven ja Juntusrannan-              vaikeassa asemassa. Tien rakentaminen pa-
30114: Hossan maantien välisellä alueella on val-        rantaisi heidän elämän mahdollisuuksiaan,
30115: tion omistuksessa suuret metsäalueet. Puu-        ja kun alueella on hyviä viljelyskelpoisia
30116: tavaran kuljetus tältä alueelta on ollut          maita tulisi asutus varmaan lisääntymään.
30117: mahdotonta pitkien ja muutenkin huono-            Lisäksi kun näillä syrjäisillä seuduilla tal-
30118: jen uittoväylien vuoksi. Tietojen mukaan          visin esiintyy jatkuvasti työttömyyttä, olisi
30119: alueella riittäisi puutavaraa hakattavaksi        hyvin paikallaan, että näiden metsärikkauk-
30120: ainakin kymmenen vuoden aikana. Metsä-            sien hyödylks~käytön mahdollisuuksia paran-
30121: hallituksen toimesta on jo ryhdytty suun-         nettaisiin.
30122: nittelemaan puutavaran kuljetukseen sopi-            Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
30123: van tien rakentamista tälle metsäalueelle.        kunnan päätettäväksi toivomuksen,
30124: Tielinja on viime kesän aikana metsähalli-
30125: tuksen toimesta tutkittu, punnittu ja kus-                  että hallitus 1·yhtyisi kiireelli-
30126: tannusarvio laadittu, mutta kun ei ole ol-               sesti toimenpiteisiin metsähallituksen
30127: lut määrärahaa tien rakentamiseen, on ra-                suuwnittelernan Suornmsalmet~ kun-
30128: kentaminen siirtynyt tuonnemmaksi.                       1UMSa olevan Hallasenahon--Juntus-
30129:    Suunnitellun tien varrella etenkin sen                rannan tiestä lähtevän Takkusenkan-
30130: ulommassa päässä on jo huomattavan pal-                  kaan- Kaunislammen- H.oikanvaa-
30131: jon ihmisasutusta. Tämän tiettömän tai-                  t'an tien rakentamiseksi.
30132:       Helsingissä 8 p: nä helmikuuta 1950.
30133: 
30134:                 Hannes Tauriainen.                             Matti Meriläinen.
30135:                                                                                              701
30136: 
30137: XII,57. -   Toiv. al. N:o 358.
30138: 
30139: 
30140: 
30141: 
30142:                                  Ryhtä y; m.: lllaantien rakentamisestct Kttusamon Kuolion-
30143:                                    vaatan kylästä Mtwtovaaraan.
30144: 
30145: 
30146:                                      E d u s k u n n a ll e.
30147: 
30148:     Toimenpiteet maantien rakentamiseksi          suunnitelmat uusittava kiireellisesti, nykyi-
30149: Kuusamon lkunnan Kuolion kylästä Pentti-          siä oloja vastaaviksi.
30150: länvaaran-Vähäjärven-Keron keskiran-                 Rakennettava maantie tulisi kulkemaan
30151: nan kautta Murtovaaralle, on ollut vireillä       pääasiassa kovapohjaisia varsin tasaisia
30152: lähes 50 vuotta. Noin neljä vuosil;:ymmentä       maita, missä soran- ja täytemaan ottopai-
30153: sitten laadittiinkin jo !kysoossä olevalle tie-   kat ovat lähellä ja näinollen tien rakenta-
30154: suunnalle tie- ja vesirakennushallituksen         miskustannukset tulevat olemaan kohtuulli-
30155: to~m~ta maantien rakentamissuunnitelma            set.
30156: ~t<ustannusarvioineen, mutta varsinaisen tien        Tämän tien rakentaminen on erikoisen
30157:  rakentamiseen ei ole vieläikään ryhdytty.        tarpeellinen senkin vuoksi, että se muodos-
30158:     Mainitulle tie.'lmmnalle on tosin Kuo-        taisi yhdystien        Murtovaaran-Poussun
30159: liolta Penttilänvaaralle saakka rakennettu        tiestä Kuusamon-Oulun tielle ja yhtyisi
30160:  kylätie n. 12 km matkalle, mutta loppuosa        Kuoliolla Oulun tiehen suunnilleen samalla
30161:  ti:estä n. 23 km on rakentamatta, vaikka         kohdalla, mistä alkaa Kuolion-Purnuvaa-
30162: sanotun tiesuunnan välittömässii vaikutus-        ran-Kynsilän maantie. Näinollen maan-
30163:  piirissä asuu suurilukuinen väestömäärä.         tieyhteys Kuusamon eteläosista Posiolie
30164:  Ra;kennettavan tien vaikutuspiiriin tu-          suuressa määrin lyhenisi.
30165:  lee 78 viljelmää, joilla tällä hetkellä asuu        Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
30166:  yhteensä 663 henkilöä. Ijisä1ksi on tiesuun-     ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
30167:  nan varrella 1kaksi kansakoulua. Rakennet-       muksen,
30168:  tavan maantien välittömään läheis)'--yteen
30169:  tulee myös varsin runsaasti viljelyskelpoi-                että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
30170:  sia asutusalueita, joiden alueiden asuttami-             toimenpiteisiin maantiesuunnan tut-
30171:  nen tien rakentamisen· jälkeen olisi hel-                kimiseksi tien rakentamista varten
30172:  pompi toteuttaa.                                         Kuusamon kunnassa K uolionvaaran
30173:      Kun aikaisemmin tälle tiesuunnalle laa-              hyliistä Penttilänvaarctn, Vähäjärven
30174:   ditut rakentamissuunnitelmat ja kustannus-              ja Keron kcski1·annan kautta Murto-
30175:  arviot ovat nyt vanhentuneet, olisi mainitut             vaaralle.
30176:    Helsingissä 8 p:nä helmikunta 1950.
30177: 
30178:                   Niilo Ryhtä.                                 Kerttu Saalasti.
30179:                   Eino Rytinld.                                Kusti Eskola.
30180:                   Yrjö Saari.                                  Yrjö Hautala.
30181:                   Markus Niskala.                              Martti Miettunen.
30182:                                          Tahvo Rönkkö.
30183: 702
30184: 
30185: XII,ös. -   Toiv. al. N:o 354.
30186: 
30187: 
30188: 
30189: 
30190:                                  Koivuranta y. m.: Maantien mkentamisesta Rovaniemeltä
30191:                                    Paaniernen ja Rautiosaaren kautta Koimmn.
30192: 
30193: 
30194:                                      E d u s k u n n a ll e.
30195: 
30196: 
30197:    Kauan aikaa on ollut kysymyksessä              maata. Varmaa on, että kun tie saadaan_
30198: maantien aikaansaaminen Kemijoen itäpuo-          aikaan, syntyy joen itäpuolelle nopeasti
30199: lelle Rovaniemen-Rannan maantiestä al-            uutta asutusta. Joen länsipuolisella ran-
30200: kaen Paaniemen, Rautiosaaren y. m. kylien         nalla on ;:~Sutustiheys nykyisin monin pai-
30201: kautta Koivuun Tervolan kunnassa, jossa           koin jo niin suuri, että viljelysmahdolli-
30202: tie yhtyisi Kemin-Rovaniemen väliseen             suudet on loppuun käytetty. Kemijoen
30203: maantiehen.                                       itäpuolen tie on myöskin kauttakulkutienä
30204:    Tämä Kemijoen itäpuolen tien aikaan-           erittäin suuren tarpeen vaatima, sillä yli-
30205: saaminen on tullut ajankohtaiseksi monesta-       kulku Koivussa olevasta lossista on pitkinä
30206: kin syystä, joista mainitsemme seuraavaa.         kelirikkoaikoina aivan mahdoton. Kemi-
30207:    Kemijoen itäpuolen asutus on vuosi vuo-        joessahan on perin harvassa siltoja ylikulun
30208: delta lisääntynyt siitä huolimatta, että ky-      hei pottamiseksi.
30209: seellinen seutu on kulkuyhteyttä vailla,             Ei ole tarvis ryhtyä tässä yhteydessä
30210: joten, joen varren asukkaat ovat varsinkin        selvittämään sitä, miten suuri yleinen mer-
30211: kelirikkoaikoina syksyin ja keväisin täy-         kitys kyseellisellä tiellä tulee olemaan
30212: dellisesti eristettynä milloin pitemmän, toi-     enempi kuin sitäkään etua, mitä tästä tiestä
30213: sinaan lyhyemmän ajan muusta maail-               koituu esim. puutavaran kuljetukselle ja
30214: masta. Valtava Kemijoki nimittäin muo-            yleensä metsätaloudelle ja aivan erityisesti
30215:  dostaa kelirikkoaikana ylipääsemättömän          valtion metsätaloudelle, samoin kuin maa-
30216: esteen, mutta tavallisinakin aikoina kesäi-       taloudelle ja yleensä elinkeinoelämälle.
30217: sin joen ylikulku on perin vaikeaa ja tuot-       Nämä edut ovat varsin suuret, ne ovat
30218: taa suurta haittaa joen itäpuolella asu-          niin ilmeiset ja huomattavat, ettei niitä
30219: ville. Virtava Kemijoki ei varsinkaan lau-        ole tarvis lähteä lähemmin selvittämään.
30220: hoina talvina muodosta läheskään kaikin              Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
30221: paikoin kestävää jääpeitettä, joten keli-         kunnan päätettävä:ksi toiv011l1uksen,
30222: rikko saattaa jatkua, mitä joen ylikulkuun
30223: tulee, tavallaan koko talven. Tämän vuoksi                 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
30224: maantien rakentaminen Paaniemen Koivun                   toimenpiteisiin maantien rakentami-
30225: välille on ainoa keino kyseellisten asukkait-            seksi Kemijoen itärannalle Rovanie-
30226: ten elämän ja elinkeinon harjoittamisen                  meltä Paaniemcn ja Rautiosaaren
30227: elvyttämiseksi ja auttamiseksi.                          kautta Koivuun, jossa p. o. tie yh-
30228:    On huomattava, että Kemijoen laakson                  tyisi Kemin-Rovaniemen maantie-
30229: itäpuoleinenkin alue Rovaniemeltä alas on                ken.
30230: jokseenkin kauttaaltaan asutuskelpoista
30231:   Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950.
30232: 
30233:                 Janne Koivuranta.                              Yrjö Saari.
30234:                 Akseli Brander.                                Eino Rytinki.
30235:                 Eri. Haapaniemi.                               Markus Niskala.
30236:                 Väinö Rankila.                                 M. 0. Lahtela.
30237:                                                                                            703
30238: 
30239: Xll,59. -   Toiv. al. N:o 355.
30240: 
30241: 
30242: 
30243: 
30244:                                  Friman y. m.: Maantien rakentamisesta Vian           asemalta
30245:                                    V anttausjärven kyliUin.
30246: 
30247: 
30248:                                      E d u s k u n n a ll e.
30249: 
30250:    Ennen sotia rakennutti maatalousministe-       keskukseen. Myöskin puutavaran kuljetuk-
30251: riön asutusasiainosasto tien Rovaniemen-          sen kannalta tulisi tiellä olemaan huomat-
30252: Posioh maantiestä V anttansjärven kylään          tava merkitys. Lisäksi tien suunnalla olisi
30253: Rovaniemen maalaiskunnassa. Tarkoituk-            asntusmahdollisunksia.
30254: sena oli rakentaa tie edelleen Rovaniemen-          Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
30255: Kemijärven radalle Vian aseman !kohdalla,         kunnan päätettäväksi toivomuksen,
30256: mutta sota keskeytti rakentamisen. Tietä
30257: on valmiina 19 km ja rakentamaton osa on                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
30258: noin 10 km: n pituinen.                                  toimenpiteisiin tien rakentamiseksi
30259:    Rakenteilla olevan tien piirissä asun huo-            Rovaniemen-Kemijärven radalla si-
30260: mattava joukko ensimmäkseen heikossa ta-                 jaitsevalta Vian asemalta V anttaus-
30261: loudellisessa asemassa olevia asntnstilallisia.          järven kylään Rovaniemen maalais-
30262: Näille on välttämätöntä saada yhteys ranta-              kunnassa.
30263: tiehen ja samalla suorempi tie kuntansa
30264:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
30265: 
30266:                  Toivo Friman.                                 Eino Tainio.
30267: 704
30268: 
30269: XII,6,o. -   Toiv. al. N:o 356.
30270: 
30271: 
30272: 
30273: 
30274:                                   Lahtela y. m.: Maantien rakentamisesta Kemijärven kun-
30275:                                     nan Soppelan kylästä. saman kunnan Räisälän kyUiän.
30276: 
30277: 
30278:                                       E d u s k u n n a ll e.
30279: 
30280:   )\Iaantien rakentaminen Kemijärven-              siin mainitun kylätien jatkamiseksi Soppe-
30281: Sallan maantiestä itäpuolta Kemijärveä             lan kyläryhmään ja edelleen Lehtolaan, ei
30282: pitkin Kemijärven kuntaan kuuluvaa Iso-            hallitus ryhtynyt toimenpiteisiin, on edus-
30283: kylää Soppelan kyläryhmän kautta Kemi-             kunta vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon
30284: järven kuntaan kuuluvaan Räisälän ky-              ottanut 5 miljoonan markan määrärahan
30285: lään, jossa se yhtyisi Kuusamosta sekä             maantien rakentamiseksi mainitusta Jussi-
30286: Posion ja Sallan kuntiin kuuluvasta tie-           lan- Kaisanlahden kylätiestä Soppelan
30287: ver!kostosta mainittuun Räisälän kylään            kautta Lehtolaan. Viimeksi mainitun edus-
30288: rakennettuun maantiehen, on pidetty jo             kunnan päätöksen perusteella tulee siis pu-
30289: vuosikymmeniä sitten aivan välttämättö-            heena olevasta Räisälän kylään johtavasta
30290: mänä. Tämän tien rakentamista varten on            maantiestäkin rakennettua se osa, mikä on
30291: Kemijärven kunnan isojaon yhteydessä jo            mainitun kylätien ja Soppelan kyläryhmän
30292: vuosina 1919-1921 erotettu tarvittava tie-         välillä. Nyt on siis kysymys vain Soppelan
30293: maa ja tientekoaineiden ottopaikat valtion         kyläryhmän ja Räisälän kylän välisen tie-
30294: maaksi ja tien rakentamista varten jo en-          osan rakentamisesta, jonka pituus on ai-
30295: nen vuotta 1928 tie- ja vesirakennushalli-         noastaan noin 15 km.
30296: tuksen toimesta laadittu rakennuskustan-              Mainitun noin 15 km: n pituisen tieosan
30297: nusarvio, ja tien rakentaminenkin piti al-         rakentaminen on erikoisen tarpeellinen sii-
30298: kaa jo määrättynä päivänä elokuussa 1928,          henkin nähden, että mainitulla tiesuun-
30299: mutta jäi se silloisen piiri-insinöörin ja         nalla on paljon viljelykseen soveltuvaa
30300: eräiden maanomistajain välisen erimieli-           maata ja että siitä avautuisi suora tieyhteys
30301: syyden takia toteuttamatta.                        Kemijärven kunnan keskuksesta Etelä-
30302:    Kun tie jätettiin rakentamatta perusti-         Sallan ja Pohjois-Kuusamon sekä Pohjois-
30303: vat Kemijärven kuntaan kuuluvan Iso-               Posion tieverkostoon, josta on rakennettu
30304: kylän asukkaat ns. Jussilan-Kaisanlahden           maantie puheena olevaan Räisälän kylään.
30305: kylätiekunnan ja rakensivat mainittua tie-         Rakentamalla puheena oleva tieosa lyhenisi
30306: sumltaa alus.c;;a mainitusta Kemijärven-           Räisälän kylän ja Kemijärven kunnan kes-
30307: Sallan maantiestä vuosina 1931-1932 noin           kuksen välinen matka noin 21 kilometriä
30308: 6 km:n pituisen osan kylätienä. Tämän              sekä Kemijärven kunnan ja Kuusamon
30309: kylätien rakentamiseen valtionavustusta            kunnan keskuksen välinen matka noin
30310: myönnettäessä määrättiin, että sivuojat            14 km. Se poistaisi myöskin sen posti- ja
30311: kovilla maillakin oli tehtävä 5.5 metrin           linja-autoliikennettä pahasti häiritsevän
30312: etäisyydelle toisistaan. Näin tehtiin sen          mutkan, minkä ne joutuvat tekemään lii-
30313: vuoksi, että jo silloin pidettiin täysin sel-      kennöidessään ajamalla edestakaisin samaa
30314: vänä, että sitä on lähitulevaisuudessa jat-        tietä Räisälän kylään noin 14 km. Sen ra-
30315: kettava maantienä Soppelan kyläryhmään             kentamisella poistuisivat myöskin ne huo-
30316: ja edelleen alussamainittuun Räisälän ky-          mattavan suuret henkilö- ja tavarankulje-
30317: lään ja Soppelan kyläryhmästä erkaneva             tusmaksut, joita Kemijärven kirkonkylän
30318: maantie Lehtolan kautta Posion kuntaan.            ja Räisälän kylän välillä olevaa nykyistä
30319:   Kun siitä huolimatta, vaikka eduskunta           tietä kulkien on maksettava ja se samalla
30320: jo marraskuun 5 päivänä 1946 lausui toivo-         vähentäisi suuresti niitä rahtiavustusmak-
30321: muksen, että hallitus ryhtyisi toimenpitei-        snja, joita valtio suorittaa ei vain Räisälän
30322:                                  XII,so. -     Lahtela f· m.
30323: 
30324: kylään kuljetettavasta tavarasta, vaan           van suuri ma&llstajamäärä maksamaSta
30325: myöskin siitä tavarasta, jota kuljetetaan        niitä liikamaksuja, joita on suoritettava
30326: Sallan kunnan eteläosaan sekä Kuusamon           pitkien kiertoteiden vuoksi.
30327: ja Posion kuntiin Kemijärveltä.                    Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
30328:   Niinkuin edellä selostetusta käy selville,     ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
30329: on,~..,-~~ ·m~n.tit:m ~                          t~e~,
30330: b~. ,~eellws1 ..JO ~·~
30331: sitten ja sen tarve on sen jälkeen lisään-                 että hallitus ryhtyisi kiireeutsiin
30332: tynyt ja lisääntyy jatkuvasti. Sen rakenta-             toimenpiteisiin maantien rakentami-
30333: misesta olisi myöskin huomattavan .suuri                ~ksi Kemijärven kunnassa olevasta
30334: rahtiavustusmaksujen vähentyminen val-                  8oppelasta saman kunnan Räisälän
30335: tiollekin ja sillä vapautettaisiin huomatta-            kyupjn.
30336:      Helsingissä 2 p,äivamä ~imuta ~1950.
30337: 
30338: 
30339: 
30340: 
30341:                                                                                             89
30342: 706
30343: 
30344: XU,6t. -   Toiv. al N:o 357.
30345: 
30346: 
30347: 
30348: 
30349:                               Koi'Y111'8o1lta. Y~ m.: Maantien rakentamisesta Sinetänr-Raa-
30350:                                   nujärven maantiestä Sonkajärven luota Rattasjärveen.
30351: 
30352: 
30353:                                     Eduskunnalle.
30354: 
30355:    Paikallisten asukkaitten aloitteesta ja     on kuitenkin ryhdytty verrattain suuressa
30356: toimesta sekä asutusviranomaisten myötä-       määrin käyttämään puutavaran kuljetuk-
30357: vaikutuksella valtionavustuksin on useita      seen. Tämän tien vaikutuksesta metsätyöt
30358: vuosia sitten . rakennettu kylätie Raanu-      ovat seudulla paljon :Usäläntyneet ja uudis-
30359: järven maantiestä Rovaniemellä Sonkajär-       asutusta on voitu ~yhtyä panemaan toi-
30360: ven luota Mäntyjärvelle, josta tietä on jat-   meen.
30361: kettu asutustienä Nuasjärveen Pellon kun-         Kun po. kylätien kunnossapito on paikal-
30362: nassa. Kyseeilinen tie kulkee kauttaaltaan     listen asukkaitten ~urena rasituksena, joka
30363: valtion metsämaiden läpi päättyen keskelle     ei voi olla oikein, ottaen huomioon, että
30364: suurta erämaata. Tätä tietä olisi välttä-      tiestä koituu valtiolle eniten hyötyä, olisi
30365: mättä jatkettava Rattasjärven kylään noin      kylätie otettava kiireellisesti valtion hal-
30366: 5-6 kilometrin matka, jossa se yhtyisi         tuun ja heti sen jälkeen siinä toimeen-
30367: Meltauksen-Pellon maantiehen. Tällöin          pantava ne peruskorjaukset ja uudelleen
30368: tästä tiestä tulee tärkeä ja varmaankin        rakentaminen, jollaista tarve ilmeisesti
30369: paljon käytetty kauttakulkutie, joka lyhen-    vaatii, jotta kulkuyhteyden puute saadaan
30370: tää Turtolan järvikylien asukkaitten mat-      torjutuksi.
30371: kaa liikekeskuksiin ja rautatielle varsin         Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
30372: tuntuvasti.                                    eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
30373:    Kyseellisestä tiestä, joka paikallisille
30374: asukkaille on elintärkeä, koituu suurin                 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
30375: hyöty valtion metsätaloudelle syystä, että           toimenpiteisiin yleisen maantien ai-
30376: tie kulkee läpi sellaisia valtion metsä-             kaansaamiseksi Sinetän--Raanujär-
30377: alueita, jotka ovat kaukana uittoväylästä.           ven maantiestä Sonkajärven luota
30378: Kokemus on selvästi osoittanut, että vaikka          Jfäntyjärven ja Nuasjärven kautta
30379: Songasta Nuasjärvelle tehty tie on varojen           Rattasjärveen, jossa tie yhtyisi
30380: puutteessa perin heikosti rakennettu, sitä           Pellon--M eltauksen maantiehen.
30381:   Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950.
30382: 
30383:                 J'a.nne Koivura.nta.                     Yrjö Saari.
30384:                 .Akseli Bra.nder.                        Eino Rytinki.
30385:                 Eri. Haapaniemi.                         Markus Nislmla..
30386:                 Väinö Ra.nkila.                          M. 0. Lahtela.
30387:                                                                                            701
30388: 
30389: XU,62. -   ~oiv. a1. II: o 368.
30390: 
30391: 
30392: 
30393: 
30394:                                   Lahtela "1· m..: Maantien fakentamisesta ..,avaritsvastu:u'IJ
30395:                                      asutusalueelta .Pelkosenniemen kirkonkylään.' · ·
30396: 
30397: 
30398:                                        Ed u sk u nn alle.                   .-·,
30399: 
30400:                                                                                    ...
30401:    Jo useita vuosikymmeniä sitten pidettiin varteen tiesuunnalla olevan·. Oinaan kylä-
30402: selvänä, et.tä maantie oli rakennettava .Ke- ryhmän pohjoispuolelle . n. s.. Java.rusvas-
30403: mijärven.,-Sallan maantiestä itäpuolta. Ke- tuun asutusalue ja sinne rakennettu tie
30404: mijokea aina Pelkosenniemen kirkonkylän Oinaan kyläryhmän .pohjoispäästä, jätettiin
30405: kohdalle asti. Että p. o. tien rakentaminen eduskunnalle vuoden 1946 valtiopäiville
30406: on pidetty tarpeellisena käy selville siitä- toivomusaloite, että :m.aa.Iltie rak:enne~taisiin
30407: kin, että: isojaon yhteydessä pidetyssä ko- Kalkiaisjoen asutusalueelle rakennettavasta
30408: kouksessa, jossa olivat edustettuina valtion tiffltä mainittuun Ja.varusvastuun tiehen
30409: virastot ja Kemijärven kunnan tilalliset, asti, että viimeksi mainittu tie, jonka knm-
30410: yksimielisesti päätettiin eroittaa p. o. tietä pikaan pää ei liittynyt mihinkään maan-
30411: ja tientekoaineidenottopaikkoja varten tar- tiehen, vaan oli irrallisena palasena, tulisi
30412: vittava     maa-alue Kemijärven- Sallan yhdistetyksi tieverkostoon ja. että viimeksi
30413: maantiestä alkaen aina Kemijärven ja Pel- mainitun asutusalueen asukkaat ja myös-
30414: kosenniemen kuntain rajalle asti valtion kin mainittujen asutusalueiden välillä ole-
30415: maaksi ja eroitettiin jo vuosina 1920- van Oinaan kyläryhmän a8llkkaat voisivat
30416: 1921 siinä toivossa, että tie rakennetaan liikennöidä mainittua tietä:-: Kemijärven-
30417: lähiaikoina. Kun p. o. tien rakentamiseen Sallan rautatiellä olevalle Isokylän rauta-
30418: ei ryhdytty, perustivat Kemijärven kun- tieasemalle ja myöskin kuntansa kirkon-
30419:  taan kuuluvien Isokylän ja Kostamon ky- kylään: Tämän aloitteen ·pernsieeila ikulku-
30420: län asukkaat kylätiekunn~;~.n ja rakensivat laitosvaliokunta lokakuun 29 päivänä 1946
30421: p. o. tiesuuntaa Kemijär~n-Sallan maan~ antamassaan mietinnössä·. N:o 17; ehdotti
30422:  tiestä alkaen n. 14 kilometriä pitkän tien · eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30423: n. s. Kostamon-V arrion kylätienä vuosina: että mikäli Kalkijaisjoen asutusalueen asut-
30424:  1932-1934. Valtionapua tämän kylätien · taminen toteutetaan, olisi tie rakennettava
30425:  rakentamiseen myönnettäessä määrättiin, aina Javarusvastuun asutusalueelle raken-
30426:  että tie oli rakennettava siten, että sivu- nettuun tiehen asti ja eduskunta hyväksyi
30427:  ojien väli kovilla maillakin oli 5.5 m. Näin yksimielisesti mainitun valiokunnan mie-
30428:  tehtiin sen vuoksi, että katsottiin maini- tinnön sellaisenaan mainitun vuoden mar-
30429:  tun kylätien lähitulevaisuudessa siirtyvän raskuun 5 päivänä. Tämän eduskunnan
30430:  valtion maantieksi.                           päätöksen mukaisesti rakennettiinkin asu-
30431:     Kun mainitulle tiesuunnalle n. 7 kilo- tusviranomaisten toimesta tie vuonna 1948~
30432:  metrin päähän mainitun kylätien pohjoi- aina Javarusvastuun tiehen asti. Näin
30433:  siromasta päästä perustettiin v. 1946 n. s. on tullut rakennettua alussamainittua tie-
30434:  Kalkiaisjoen asutusalue, johon on muo- suuntaa tietä n. 27 km pitkältä. Että tie
30435:  dostettu parikymmentä viljelystilaa, raken- tulisi rakennetuksi Pelkosenniemen kirkon-
30436:  nettiin sinne asutusviranomaisten toimesta kylän kohdalle asti, olisi sitä vielä raken-.
30437:  maantie mainitun kylätien jatkoksi kesällä nettava n. 23 km pitkältä. Tämän tie-
30438:  1947 sekä tähän yhdistyvät mainitun asu- osan rakentamisesta on siis nyt kysymys~.
30439:  tusalueen sivutiet. Kun tämän asutusalueen      Maasto tällä rakentamattomalla tieosalla·.
30440:  muodostaminen oli tiedossa jo vuonna 1946 tien rakentamiseksi on hyvä eikä sille tie-.
30441:  samoin kun sinne rakennettava mainittu osalle tule muuta kuin 3 tai 4 pienen puron·
30442:  tien jatkaminenkin ja kun jo aikaisemmin ylittävää siltaa.
30443:  oli perustettu alussa mainitun tiesuunnan       Kyseessä olevan tien rakentaminen on.:
30444:                       XII,62. -    Javaruswstaaa-PelkoseDDiemea maaatie.
30445: 
30446: erikoisen tarpeellinen tällä tiesuunnalla ole-       niin pian kuin·imlidtlliem, · • tmt~O
30447:  vien talojen ja .kyläryhmien tiyhteyteen            alueella oleva väestö voisi harjoittaa menes-
30448:  pääsemiseksi. Se on myöskin erikoisen tar-          tyksellä maataloutta ja että uusia taloja
30449:  peellinen ja kiireellinen siihenkin näh-            voitaisiin perustaa ja niissäkin olevan väes-
30450: den, että sen välittömässä yhteydessä mo-            tön elinmahdollisuudet turvata niin, ettei-
30451: .lemmin puol._ tiesuuntaa ovat hyvät ja              vät ,ne jo"Y.tllisi elämään y!ksinomaan ansio-
30452: laajat VI1je\~lset alueet. joiden_ .~'t­             t04s\ä . ja lisäämään jatkuvasti työttömien
30453:  tamiseen ei pååS\ä' ennen kum p. 0. tie on          pelotlavan suurta joukkoa.
30454:  rakennettu. Onhan hyvin tunnettua, ettei                Mainittakoon vielä, että Kemijärven kun-
30455:  uusien talojen perustamista eikä viljelysten        nanvaltuusto kokouksessaan viime tammi-
30456:  raivausta eikä entisten viljelysten: 'Viljele-      ban ~ päivänä on käsitellyt mainitun
30457: mistäkään voida bnnattavasti suorittaa il-           tien rakentamiskysymystä ja yksimielisesti
30458: Man vi1UäntitWmil k_.t&. Ku.n tanitta-               b~at, etfi p. Q. tie . uUsi ral!ametta.va
30459:  vat kolleet on ~va .yb.tiehltoimianassa             ~Wmmain. pian -sekä päättänyt tebdi
30460:  ja lrun. niid. on.; b.ljetettava t1J.Jmta toi-      «<i\ t'abnttlmU!eksi tiela.ia edellyttämän
30461: 5001\, on iliiti· ~-- ~a ilma»                       U!oll\ubtn. Pelkosenniemen. lmnta -on. saa-
30462:  tWW.. Iw..n \ttll ~Uitå .J. ·~                      m&'iulte tiedon makaan. myöskin samana.
30463: bmlatta~ ka~ U.rvikbita jo ~­                        kanaalla bin Kemijärven kwitaltin.
30464: vilM eti ~ ~stetta:ril~ ta-                           .. EileHä esitettytn viitatel'l kunni&itta.en
30465: l:()ilit, eti Matti tiåretUä ~- kulututt-            -.dMa.mme eduskunnan hyvikqttäväbi
30466: keskubiin., ~ t\v&t m&itlitulltt se.dWJ&             tei~muksen,
30467:  Aim;Jastau. ktmorn.lqtät. B:ua llih.in meijeri
30468:  l».aittitlltt · ti•lUliB.Mt 'flaibtuspiirissi •n             ettii halUtm ryktytsi kiireellisiin
30469:  j{~ijärv.t kil'k~ je. 1mrt tanitta-                        t6itmien.~teismt nm&?tti~n rakt•t4fllli-
30470: ·nt t-aktldM ·..tW SMÅia"f'e. brje.talo:nstuot-             seftsi K~mijiirve~llan rn:tu~ttiieltli
30471: -teista, ·m&id!ae\a· ja. bln ei aitii. "Voida kan-        · J lt'Mru'S"iJtJStuun #JSUtusal'a~t mkeft,-
30472:  tl&tta"Ve.Sti kltijWttm pitkiä matAm.ja . mu.Uo-         . n6Wsta tiestii PelJwte'nn~"' kir·
30473: ·teifl nm utob. ja lnd. nteliikellne kM-                    ~Ui!n Tro'lt«,all;e.
30474: , . m~ blä ~tu. 'tie rakoo.Mtbl.'ta
30475:       Itelaingissl 3 päivänä h~mikuuta 1950.
30476: Xll,63. -    Toiv. a1. lf:o 359.
30477: 
30478: 
30479: 
30480: 
30481:                                  ~ J,-.: M.,t~~ -,~tamisesta Ylitornion kttnnan>
30482:                                       Te~~.
30483: 
30484: 
30485:                                        E d u s k u n n a 11 e.
30486: 
30487:   Tieyhteyksien puute ei ole aina syrJa-            tus, josta tie- ja vesirakennushallituksella
30488: &eudun vitaausia, siiti joutuvat kirsimään
30489: myöskin :t'intam.aid~ asukkaatkin, joid~n
30490: aauma.P'\~ o.n sattunut v.e&istQ.jen En'Qt.ta-
30491:                                                     <UI.   ratlkaistav~
30492:                                                     tämän yhtey~           '*••--
30493:                                                                            .~           "Vaihtoehtoja,
30494:                                                                                  tariloit~ksen­
30495:                                                     mukaiMsti ratkaista iM... ~.taa maantie-
30496: nian a.lu.oou. ~. Tällainen kyliz1hlU.              ~n~lUUl:ite.lma. sa.n~tulU. j~ :yli~t)hdalta
30497: on YlitQfllion kunnatn TengElliönjoen lcyli,        'l'ea;~g~liö.n kylään, ;Wka ~m edellä mai-
30498: johon tie Q:U. ollut suunnitteilla yli 20 vuotta,   nitaan 011. ol1\l' suunni\teilla. kE!htwttoman
30499: mutta on edelleenkin ~\llkuyhteyttä. vailla.        pitkän ajan huomattaiv:an. asukasmäärän
30500: Tämä. noin 3 km: n pituinen tie tulisi pal-         suUPeksi vaikeudeksi
30501: v~lemrup:l kyläryhmää, jossa on taloja lähes           Edellä esitettyyn viitåtm ehdotamme
30502: 50,· ja asukkaita yli 250 henkeä. Tien var-         kunnioittaen edusku:n:wm ~tetti:väksi toi-
30503: teen saataisiin myös 350 ha: n laaiuinen            vomnkseB,
30504: ~iluokka.inen, viljelyskelpoinen suoalue.
30505: Sa.Jnoin voisi tien rakentaminen ~täi. ~n                      eJtit. halUt~ r'JilUtJ.4$i. kwaellisesti
30506: vä.littöm.ässä yhteydessä olevan, valtion toi-               toi~npiteisiin ~N1t f"akentami-
30507: mesta lruivatetun Puoniojan alueen vilje-                    seksi Teng.eliön k~n YlitorniQn
30508: lemistä. Kun nyt on käynyt ajankQhtai-                       kunnassa.
30509: seksi Portimon väliaikaisen puusillan uudis-
30510:      Helsingissä. 9 päivänä helmikUuta 1950.
30511: 
30512:                   Markus Niska.la..                              Ta.hvo Rönkkö~
30513:                   Eino Rytinki                                   Yrjö Hautala.
30514: 710
30515: .XD,s4. -   Toiv. aL lf:ot860.
30516: 
30517: 
30518: 
30519: 
30520:                                  Ta.i:nio y. m..! Ylitornion--.:..Rovaniemen maantiestä n. s. nel-
30521:                                       jän tien risteyksestä erkanevan tien kunnostamisesta ja
30522:                                       jatkamisesta Tornion-Muonion maantielle.
30523: 
30524: 
30525:                                       E d u s k u n n a ll e.
30526:                  -·'··
30527: 
30528:   · Torniojokivarr~n .maantien kunnost~mi­ . epäkuntOon saattamisesta. Vähävaraisina
30529: sen yhteydessä suoritettujen oikaisujen seu- eivät tien varrella asuvat voisi suoriutua-
30530: rauksena vanha maantie Aavasaksan itä- kaari tien kunnostamisen aiheuttamista kus-
30531: puolella on jään:yt kokonaan hoitamatta ja tannuksista. Käsityksemme mukaan on
30532: rappeutunut. ·Sen rappeutumista · edisti kiistattoman selvää, että tien kunnostami-
30533: viE!lä saksalaisten raskaat kuljetukset · ja nen· kuuluu valtion velvollisuuksiin.
30534: suorittamat tuhoamlset. Kun tämän tien         Jos tien kUnnostamisen yhteydessä sen
30535: varrella, joka erkanee' Ylitornion-Rova- nykyisestä päätepisteestä, entisestä Tenge-
30536: niemen maantiestä ns. ,neljäntien risteyk- liön lossista, rakennettaisiin uutta tietä
30537: sestä", on huomattava asutus, olisi tien vajaa kilometri Tengeliöjoen rautatiesillan
30538: kunnostaminen jo tästäkin syystä välttä- luo, saataisiin tieyhteys yleiseen Tornio-
30539: mätön. Lisäksi tien varressa sijaitsee ensi- Muonio maantiehen. Täten tien varrella
30540: luokkainen soranottopaikka, jota tie- ja asuva väestö pääsisi yleisen tieyhteyden
30541: vesirakennushallitus' on jo useiden vuosien piiriin ja lisäksi saavutettaisiin sekin hyöty,
30542: aikana käyttänyt ja joutuu edelleenkin että soranajomatka edellämainittua Tornio
30543: käyttämään. Tällä soranottopaikalla on -Muonio maantietä varten lyhenisi yhdek-
30544: yleisempikin käytäntö, sillä siitä haetaan sällä' kilometrillä.
30545: rakennus- ja muuraussora Ylitornion kir-       Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
30546: konkylään, Närkkiin, Aavasaksalle, Tenge- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30547: liöön, Portimojärvelle jne. Edellä esitetyt
30548: ja monet muutkin esimerkit osoittavat ko.              että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
30549: tiellä olevan yleisen merkityksen, eikä näin        toimenpiteisiin Ylito.rnion kunnassa
30550: {)llen voitane vaatia, että tietä tarvitsevien      Aavasaksan itäpuolella sijaitsevan
30551: paikallisten asukkaiden olisi tie kunnos-           Ylitornion-Rovaniemen maantiestä
30552: tettava ja sen kunnosta huolehdittava. Täl-         ns. ,neljäntien risteyksestä" eroavan
30553: lainen vaatimus olisi sitäkin epäoikeute-           tien kunnostamiseksi ja sen jatka-
30554: tumpi kun, kuten edellä jo mainittiin, sak-         miseksi Tornion-Muonion tiehen.
30555: salaiset ovat suurelta osalta syyllisiä tien
30556:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
30557: 
30558:                  Eino Tainio.                                   Toivo Friman.
30559:                                                                                         711
30560:                                                                                         ·.   ~·   :
30561: 
30562: XD,65.- Toiv. al. lf:o 361.
30563: 
30564: 
30565: 
30566: 
30567:                                B. Koivisto y. m.: Maantien rakentamisesta Kittilän pitäjän
30568:                                   Tepaston kylästä Enontekiön kirkolle.
30569: 
30570: 
30571:                                     E d u s k u n n a ll e.
30572: 
30573:   Lapin tieverkosto on vielä harva. Tästä       ja Owrastunturi sekä Ounasjoon mahtavat
30574: aiheutuu huomattavaa haittaa paikalliselle      koSket. Tie Kittilän Tepaston kylästä sa-
30575: väestölle, jonka usein suoran tieyhteyden       man pitäjän Raattaman kylään ja Enon-
30576: puutteessa täytyy kiertää suunnattoman          t~iön pitäjän Ylikyrön, Saajon ja Keto-
30577: pitkiä kiertoteitä jopa oman kuntansa kes-      mellan kautta Enontekiön kirlrolle tulisi
30578: kukseen. Taloudellisesti menetetään teiden      kulJkemaan suurimmaksi osaksi ikuivia kan-
30579: puutteen takia myös huomattavia arvoja.         gasmaita pit'kin, joten sen ·rakentaminen
30580: Matkailun kannalta on Lapin tieverkoston        tulisi tavallista halvemmaksi.
30581: laajentaminen eräs kansantaloudellisestikin        Edellä esitetyn perusteella · ehdotamme
30582: tärkeimpiä kysymyksiä.                          kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
30583:    Eräs tällaisista puuttuvista tieyhteiyk-     toivomuksen,
30584: sistä on Kittilän-Enontekiön suora tie-
30585: yhteys. Kun tällä välillä on paikallista                  että hallitus toimituttaisi tutki-
30586: asutusta useassa kohdassa, merkitsisi maan-             muksen maantien rakentamiseksi Kit-
30587: tien saaminen heille erittäin suurta helpo-             Ulän pitäjän Tepaston kylästä Raat-
30588: tusta. Matkailua ajatellen tiestä tulisi hy-            taman kylän, Ylikyrön, Saajon ja
30589: vin suosittu turistitie, koska se tulisi kul-           Ketomellan kautta Enootekiön kir-
30590: kemaan mitä komeimpien Lapin maisemien                  kolle.
30591: halki. Sijaitsevathan siellä m. m. Pallas-
30592:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950.
30593: 
30594:                  Erkki Koivisto.                              M. 0. Lahtela.
30595: '212
30596: 
30597: XII,Go. -   Toiv. al. B:o 362.                                                                    . ..
30598:                                                                                                      ~·
30599: 
30600: 
30601: 
30602: 
30603:                                 :&iibimik:i y. m.: Kivijärven~Haunian tien ottamuesto
30604:                                    valtion hoitoon.
30605: 
30606: 
30607: 
30608:    Liikenneolojen parantuessa ovat kunnan-           Kansakouluja on tien varrella Pomar-
30609: ja kylätiet käytännössä sidotut yleiseen tie-     knssa ja. Noormarkussa kuusi, niistä kaksi
30610: verkostoon. Siitä huolimatta näiden teiden'       aldotilua. Opettajia on näissä 12. Po-
30611: rakennus- ja hoitokustannukset ovat edel-         m.arkun kunta rakentaa ensi kesänä yhden
30612: ~ 1tu.lltim ja paikallisen ~ kan·                 ~tta-jaisen kouFun: Haapaltol!keUe siirto-
30613: :r1~tävamt~.   SeDaiil:e:A. tre olf mm. :&i.Vi-   ~t~åo vm-te:n:, smtoviikeä kun on si~
30614: ji1ffeA--.;.;Kamta1l tie. Poma~ ym. pi'm-         ~tffl KirkcmkyHin j'lt lla-t>jdylän kesl'ci-
30615: ji~. Tie afta~t Lms~n kyliistä Sn~~­              Viiline ll:ahddsi :rr,lä.ryhmä.ksf. Niiden li-
30616: ten kun~ ja k'a4ke& Pomarlmn :K~                  sält:si on hajallaan yksinäisiä siirtofaistiloja
30617: jilnren, Hwk'»l.kylän. (Pomar~Iiin) ja            tie1r val'l'ella. Mlttlten:ltin asutus on tiliene-
30618: Lingel'mäen kylien kmr:tta· jatlriten ~r­         ~ mm. Kynäsjärven ltuiva"tlBalueeJlla.
30619: markun kunnan ji)uofella Ifa:il'ilan kyi~Iit         Puheellaolevan tien pftlund~a mmnitta-
30620: läpi ja edelleen Lavi~n Jrurman puolella          ktion: Pomark\'lssa Kivijärven kunnantie
30621: Hånnian kylän läpi päättyen H~paniemen.           on 12.o6 km, Harjanti'e 13.161 km ja Noor-
30622: talon kohdalla Lassilan~Lavian valtion-           marktrss8: oleva oS'UuS· 1. 719 km.
30623: maantiehen. Mainittu tie on kaikilta osil-           Sanotulla tieliä ainakin Pontarkun osalla
30624: taan asianomaisten kuntien hoidossa ja            kuJkee päivittäin 30 kuornta~autoa ja
30625: muilta oSiltaan määrätty kunnantieksi             6-10 henkilöautoa vakinaisten Imjavuoro-
30626: paitsi Pomarkuii Kivijärven tieosa, joka           jen lisäks:t. l\fttiltakin osin on ffikennöi-
30627: ulottuu Siikaisten rajnsta kirkonkylään,          rninen huomattavasti vilkastunut ja tulee
30628: on vm~ta haussa kunnantieksi.                     jatkuvasti vilkastummm, koska sanottu tie
30629:    Kysymyksessä oleva tie on kauttakulku-         sivuaa Pomatkun rautatieasemaa Porin-
30630: tie, joka molemmissa päissään liittyy jo          Haapamäen radalla, mikä seikka jo yksis-
30631: oleviin valtionmaanteihin. Se on imutienä         tään toteaa tämän tien yleisluontoisuuden.
30632: tärkeä puutavaran kuljetuksessa ainakin            Näin ollen ei ole oikein, että mainittuja
30633: Pomarkun puolelta alkaen Merikarvian sa-          kuntia ja näiden paikkakuntien työläis- ja
30634: tamaan päin, Poroarkun puolella sekä luo-         pienviljelijäväestöä rasitetaan sellaisilla
30635: teesta että kaakosta aina Lavian puolelta         tiekustannuksilla, mistä hyöty koituu laa-
30636: saakka Poroarkun asemalle ja Pomarkussa           jempien piirien hyväksi, vieläpä koko kan-
30637: sijaitseville teollisuuslaitoksille, kaakkois-    santaloutemme eduksi.
30638: päässään taas Lavian-Lassilan-Finpyyn                Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
30639: maantielle ja edelleen joko Noormarkun            kunnan päätettäväksi toivomuksen,
30640: asemalle tai Porin teollisuuslaitoksille. Mat-
30641: kustajaliikennettä välittää nyt jo yksi auto                että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
30642: luoteesta päin Pomarkun kautta Poriin ja                 toimenpiteisiin Siikaisten, Pomarkun,
30643: toinen kaakosta päin Poroarkun kautta                    Noormarkun ja Lavian kunnissa ole-
30644: myös Poriin. Samalla tavalla kuljetetaan                 van Kivijärven-Harjan-Haunian
30645: maitoa kummastakin päästä eri autoilla                   kunnan-. ja kylätien ottamiseksi val-
30646: Porin meijereille. Myös teuraskarjan kulje-              tion hoitoon.
30647: tusta tapahtuu tiellä edellämainittuun suun-
30648: taan.
30649:        Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
30650: 
30651:          Arvo Riihimäiki.             Arvo Sävelä.                  Irma Torvi.
30652:          L. I. Kaukamaa..             Kalle Joukanen.               Hugo Nuorsaari.
30653:                                       Antto Prunnila.
30654: XII,67. -   Tniv. al. B:o 363.
30655: 
30656: 
30657: 
30658: 
30659:                                  Pa.k:lq.uGo7· m..: KtiJJHn ja. Hirsikankaan kyläteiden otta-
30660:                                     miS'esfu valti'o11. kdlt~u?J.
30661: 
30662: 
30663:                                        Ed uskunn.alle.
30664: 
30665:    Kehron-Hirsikankaan n. 23.5 km pi-               ni~a,  että Tie- ja V esirakennwallinnon
30666: tuiset kylätiet, jotka sijäitsevat osittain         Hä;meen piiri on, puoltanut tehtyä ano-
30667: l'Jrj'alan osittain Vesitaliden pitäjlsslt~, yh-    musta, samaten tufu. lääninhallit'llksenkfu
30668: d'istl'Vät töisimsa kaksi valtion tietit, nim.      tausunto on m~önteinen. Kunha.n ncy_Qs
30669: Vrjalälr-l'Ialkivalian ja Punkalaitmnen-            korkeimman elimen päätQs olisi myön~
30670: Viialan tiet. Nämä kylätiet ovat siten              nen, olisi asia selvä.                ·
30671: kah&n valtatien yhdlst"ajitnä, joutuneet pai-          Kun on kohtu.utollta, että tallaisten hy-
30672: ka1&liikenteen lisältsi voima.kkaan ja jat-         vin suuressa mä;ärfu yfeistä liikennettä pal~
30673: Ku.vasti lisääntyVän yleisen .liikenteen alai-      veievien teiden,, j&laisia ovat Keliron ja
30674: siltsi Niinpä Itla.ito- ja linja-autoliill:enteen   Hirsikankaankin Jtylätiet, kunnossapitove1-
30675: lisäksi ova.t tien välittömässa va.ikutuspii-       vonisuus sälytet"åän jatkuvasti. eri1koisve-
30676: rissä olevat runsaat metsävarat lisänneet           rona näiden varsilla asuvien syrjäkylien
30677: nimenomaan raskasta puutavaraliikennettä.           asukkaiden kannettavaksi, ehd.otammekin
30678: Vaikka näillä kyläteillä on jo kauan ollut          kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
30679: selvästi yleisen tien luoll.Jl1l, ovat kyseisten    toivomuksen;
30680: kyläteiden osakkaat kuit-enkin saaneet lä-
30681: hinnä itse vastata siitä, että tiet on jatku-                  että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
30682: vasti pidetty kunnossa.                                     siin Urjalan ja Vesilahden pitäjissä
30683:     Näiden tiehoitokuntien osakkaat, jotka                  olevien Kehron ja Hirsikankaan ky-
30684: ovat pääosiltaan taloudellisissa vaikeuksissa               läteiden ottamiseksi valtion haltuun
30685: ponnistelevaa pienviljelijäväestöä, toivovat                nykyisessä kunnossaan, koska nämä
30686: hartaasti, että näiden yleistä tarvetta pal-                tiet ovat jo kauan olleet tärkeänä
30687: velevien teiden kunnossapitovelvollisuus                    kahta valtion tietä yhdistävänä yh-
30688: siirrettäisiin valtion kannettavaksi. Sitä                  dystienä ja niillä on siten selvästi jo
30689:  varten on myöSkin ryhdytty toimenpitei-                    yleisen tien luonne.
30690: siin. Tässä yhteydessä onkin syytä mai-
30691:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1950.
30692: 
30693:          Atte Pakkanen.                Lauri Laine.                   Jaaik:ko Hakala.
30694: 
30695: 
30696: 
30697: 
30698:                                                                                                  90
30699: 714
30700:                                                                .;.
30701: XU,ss. - Toiv. al. N:o 364.
30702: 
30703: 
30704: 
30705: 
30706:                                ltiihimäki '1· m.: Myiintään yhdystien ottamisesta valtion
30707:                                    hoitoon.
30708: 
30709: 
30710:                                     Eduskunnalle.
30711: 
30712:    Nykyaikainen käytäntö on johtanut sii-        autoliikenteineen, olisi sanottu tie oikeu-
30713: hen, ettei kunnan- ja kyläteiden hyöty-          denmukaisuussyistä saatava valtion hoitoon.
30714: perustetta voida enää jakaa tasaisesti ja          Edellä olevan perusteella ehdotamme
30715: oikeudenmukaisesti tietä käyttäVien kesken.      eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30716: Tämä koskee erikoisesti sellaisia teitä, jotka
30717: yhdistävät kaksi yleistä valtatietä toisiinsa.            että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
30718: Sellainen tie on Lavian Myöntään noin                  toimenpiteisiin Porin-Tampereen ja
30719: 15 km pituinen tie, joka yhdistää Porin-               Lavian-Noormarkun teiden välisen
30720: Tampereen ja Lavian-Noormarkun yleiset                 Lavian pitäjässä olevan Myöntään
30721: tiet toisiinsa. Koska tämä kyseinen kunnan             yhdystien ottamiseksi valtion hoi-
30722: tie on yhdistynyt kauttakulkutieksi Iinja-             toon.
30723:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
30724: 
30725:                  Arvo Riihimäki.                           Irma Torvi.
30726:                  Hugo Manninen.                            Antto Prunnila.
30727:                                                                                             715
30728: XII,oo. -   Toiv. &1. H:o 361S.
30729: 
30730: 
30731: 
30732: 
30733:                                XDin..iuen y. m.: .Pi61isäniäen kunnassa olevan Mataramiie'l/,
30734:                                   kylätie'l/, kunMstamisesta ja tie'l/, jatkamisesta Rautalam-
30735:                                   miflr--'-Ha'l/,kasalme'l/, maa'l/,tielle.
30736: 
30737: 
30738:                                     E d u s k u n n a 11 e.
30739: 
30740:    Pieksämäeltä Suonenjoelle johtavasta          puolella 1 km:n pituudelta aivan tieiöntä
30741: maantiestä eroaa noin 6 km:n päässä Piek-        taivalta, jonka jälkeen on 3 km hevosella
30742: sämäeltä Mataramäen kylätie, joka hyväk-         ajettavaa tietä sekä kaksi ja puoli km
30743: syttiin kylätieksi jo vuonna 1894, ja on se     ·autoilla liikennöitävää tilustietä. Nämä
30744: noin 18 km: n pituinen. Tien välittömässä        matkaosuudet· rakentamalla saataisiin suora
30745: hyötypiirissä asuu 424 henkeä. Tilojen           läpikulkuyhteys Pieksämäeltä Rautalam-
30746: lukumäärä on 52, joiden viljelty pinta-ala       min - Hankasalmen maantielle. Tämän
30747: on 243 ha. Lisäksi asuntotiloja muodoste-        uuden tien varrella· asuu 127 henkeä 22 ti-
30748: taan tien varteen 8 kpl. Valtio ja eri puu-      lalla, joiden vi,ljelty pinta-ala on n. 151 ha.
30749: tavarayhtiöt omistavat "tien varsilla suuria        Kun tällä tiellä jo nykyisellään ja vielä
30750: metsäalueita.                                    suuremmassa määrin läpikulkuiseksi raken-
30751:    Varsinaisen henkilö- ym. tavallisen lii-      nettuna tulee jatkuvasti olemaan erikoisen
30752: kenteen lisäksi on tälle tielle muodostunut      tärkeä merkitys puutavaran kuljetuksessa,
30753: erikoisen suuri puutavaran kuljetus. Eri         paikallisessa ja läpikulkuliikenteessä, niin
30754: puutavarayhtiöt ovat vuosittain kuljetta-        olisi ko. tie rakennettava valtion toimesta
30755: neet tiellä tavallisesti noin 25,000, jopa       valtion hoidossa olevaksi maantieksi.
30756: eräinä vuosina yli 60,000 pinokuutiometriä          Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
30757: puutavaraa sekä lisäksi huomattavat mää-         nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30758: rät tukkeja ja pylväspuita. Tien jatkuva         vonmksen,
30759: kunnossapito muodostuu tieosakkaille var-
30760: sin vaikeaksi.                                              että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
30761:     Tie palvelisi kuitenkin vielä paljon suu-            siin Pieksämäen kunnassa olevan
30762:  remmassa merkityksessä yhteiskuntaa, jos                Mataramäen kylätien kunnostami-
30763: se olisi läpikulkuinen Hankasalmen-Rau-                  seksi ja tien jatkamiseksi läpikulkui-
30764:  talammin maantielle. Tällöin täytyisi ny-               seksi · Rautalammiflr--'-Hankasalmen
30765:  kyistä kylätietä jatkaa Pieksämäen kunnan               väliselle maantielle saakka.
30766:  puolella 3 km 88 metriä sekä Rautalammin
30767:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950.
30768: 
30769:                  Toivo H. Kinnunen.                           Wiljam Sa.rjala.
30770:                  Pekka. Kiiski;                               Antti J. Rantamaa.
30771:   VUt~te~ W,ivom.~oittees.een N: & . 39.3             Neuvolwn-KyZmämiie'ni.~      ll~
30772: V\W<l~n 1948 valtiqpä,ivill~ (Lii.tt. si'!U 82&)      ja Pyhäjärven kyUite.it(f• t'IWQ~fG..
30773: ~b.do~e kulmfuitt~:a         edll!'I:Junnan hy-       m.a.n yhtenäis6n tiilinj,qp&. uZ~ 'JI4l.
30774: v.ijpyttävä~ toivomuksen,                             tu1Ht   otta.miseksi.
30775:          fitii kaJUt.s f'YktyiSi foime'npitei-
30776:        sim :Neltsimäe"" kun"MSsa olevwn
30777:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1~0.
30778: 
30779:                  Toivo B. JUD,nuen.                       Wiljam Sarjala.
30780:                                          Antti J. Rantamaa.
30781:                                                                                        1'1V
30782:                                                                   ·.   · ...
30783: m,n.- 'l'oiv. aL lf:o 367.
30784: 
30785: 
30786: 
30787: 
30788:                                Jl'jp • • f'. m.:    .l"b.... N aarajiirven kylätien ottami-
30789:                                    HSt&~~.
30790: 
30791: 
30792: 
30793:                                      Eduskunnalle.
30794: 
30795: 
30796: 'VClrllåen 1MB ~tiopti'rilli {Lätt. •ft
30797:   Viitilten toi\l'otnuaioit~ N :.o 395
30798:                                     Btn'}
30799: eMlt1taWne k'Daioittaen ·e«natrunaMt try-
30800:                                                         tWt. rA~ tfleiHkn, ~
30801:                                                         f11imutta kvmw~titJökft ~­
30802:                                                         ti~si.
30803: 'fifrsyttivibli toi~,
30804:          ~'t/j, hal'litus ryhtyisi toimenpitei-
30805:       siin Ilantalan---.NMrajarv6f!" ~
30806:     H~            8 päivänä he1mikuma !:950.
30807: 
30808:                 tfoivo H. ltbmunen.                        Wiljalll larjala.
30809:                                           Antti J. b:ntunaa.
30810: :ns
30811: XU,12. -    Toiv. a1. H:o 368.
30812: 
30813: 
30814: 
30815: 
30816:                                 Sarjala y;.m.: Lejv011,mäen kunnassa olevan Lapin kylätien
30817:                                    ottamisesta valtion haltuun.
30818: 
30819: 
30820:                                       Eduskunnalle.
30821: 
30822:    Leivonmäen pitäjä Mikkelin läänin luo-          kylätien varrelle Leivonmäen puolella ja
30823: teisosassa. o:r;t erittäin metsärikas. Osa pitä-   sen jatkotien, joka lähtisi edellisen pääte-
30824: jästä sijaitsee kuitenkin niin kaukana uitto-      p_isteestä, varteen Kangasniemen kunnassa
30825: väylistä, että näiden metsärikkauksien hyöty       on perustettu useita _maanhankintalain mu-
30826: jää paljon pienemmäksi kuin se parempien           kaisia uudistiloja ja annettu lisämaita enti-
30827: kulkuyhteyksien vuoksi olisi. Näin on laita        sille tiloille. Paitsi varsinaisen Havumäen
30828: pitäjän itäosaan nähden, jossa mm. isohko          kyläkunnan, olisi myös mainittujen maan-
30829: Havumäen kylä sijaitsee. Tosin kyllä kylän         hankintalain mukaisten uudistilojen liiken-
30830: lävitse virtaa vähäpätöinen Havujoki, joka         netarpeen tyydyttämiseksi saatava ns. La-
30831: laskee Puulaveteen. Joessa on kuitenkin            pin kylätiestä maantie, joka johtaisi Havu-
30832: suhteellisen runsaasti pieniä kareja, o.llen       mäen kylän keskeWt Kangasniemen pitäjän
30833: lisäksi useina kesinä hyvin vähävesinen ..         Äkryntaipaleen kylän kohdalla Puulaveden
30834: Tästä johtuen ovat uitot jääneet jo useina         rantaan. Mainittakoon, että uutta tietä
30835: vuosina melkein olemattomiksi. Näin ollen          myöten tultaisiin kuljettamaan n. kolman-
30836: kuljetetaan puutavara autokuljetusreittejä,        nes Leivonmäen pitäjästä myytävästä puu-
30837: maanteitä myöten. Maanteitä on kuitenkin           tavarasta ja että sen vaikutuspiiriin tulisi
30838: vähän ja sijaitsevat ne niin, että puutava-        kuulumaan yli 1,000 ha valtion metsä-
30839: ran kuljetus Havumäen ja lähiympäristö-            maata ja eräiden yhtiöiden maita saman
30840: jen kylistä joudutaan suorittamaan vesistön        verran.
30841:  varteen ensin Leivonmäen-Paappalan, sen              Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
30842:  jälkeen Jyväskylän-Mikkelin maantietä             nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30843: myöten. Paitsi sitä, että kuljetusmatka pi-        vomuksen,
30844: tenee enemmän kuin puolella - mikäli tie
30845: saataisiin suoraan -· on maantiessä useita,                  että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
30846: kuormausta varsin tuntuvasti vähentäviä                   siin Leivonmäen kunnan Havumäen
30847: mäkiä. Sanotusta Havumäen kylästä pääs-                   kylässä sijaitsevan Lapin kylätien
30848: täisiin ns. Lapin kylätietä jatkamalla suo-               kunnostamiseksi läpikulkutieksi Puu-
30849: raan Puulaveden rantaan, jolloin matka -                  laveden rantaan Kangasniemen pitä-
30850: kuten jo edellä mainittiin, lyhenisi n. 14                jässä.
30851: km: llä ja olisi tie täysin mäetön. Lapin
30852:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
30853: 
30854:                  Wiljam Sarjala.                              Onni Mannila.
30855:                  Toivo H. Kinnunen.                           Edvard Pesonen.
30856:                  Tahvo Rönkkö.                                Antti J. Rantamaa.
30857:                                                                                              719
30858: 
30859: XU,73.- Toiv. al. H:o 369.
30860: 
30861: 
30862: 
30863: 
30864:                                 HirvensaJ.o y. m.: Kiuruved~n pitäjässä olevan .Remeskylän
30865:                                    -.~.Vurtomäen kylätien ottamisesta valtion hoitoon.
30866: 
30867: 
30868: 
30869:                                      E d u s k u n n a ll e.
30870: 
30871:    Kiuruveden kunnassa on n. s. Remesky-          saakka koettanut pitää sitä liikennöitävässä.
30872: län-Murtomäen kylätie, joka lähtee Kiu-           kunnossa. Mutta kun lähiaikoina alueella
30873: ruveden-Pyhännän valtatieltä länteen päin         olevat ASO:n rakentamat asutustietkin siir-
30874: n. 15 km:n päässä Kiuruveden kirkolta.            tyvät paikallisen väestön hoitoon, ja kun
30875: Sen jatkona Oulun läänin· puolella on Py-         toisaalta liikenne mainitulla kylätiellä
30876: häjärven kunnan hoidossa oleva n. s. Liit-        uudiskyläkuntien ja Kiuruvesi-Pyhäjärvi-
30877: toperän tie. Mainittu kylätie on rakennettu       yhdysliikenteen vuoksi on paisunut valtatie•
30878: v. 1928 ja on se 10.6 km:n pituinen.              mäiseksi, on tien kunnossapito käynyt hoi~.
30879:    Tie rakennettiin alun perin tiehen rajoit-     tokunnalle ylivoimaiseksi tehtäväksi. ·
30880: tuvien kylien paikallista tarvetta varten.           Kun lisäksi on aivan luonnollista, että
30881: Sen alueeseen kuului ennen sotia 85 tilaa,        uudisasutustilojen valmistuessa ja vauras-
30882: joista jokseenkin puolet on vanhan asutus-        tuessa niiden liikenne Kiuruveden kirkon.
30883: lain perusteella muodostettuja asutustiloja,      kylään y. m. asutuskeskuksiin tulee kasva~
30884: mutta sotien jälkeen koko tiealueen luonne        maan moninkertaiseksi ja samoin linja.
30885: on muuttunut perusteellisesti. Valtio on.         sekä kuorma-autoliikenne .a~tuskeskuksista
30886: perustanut tien vaikutusalueelle Korpijoen,       uudisasutusalueille paisumistaan paisuu.
30887: Lahnajoen ja Remesjoen varteen suuret             niin on ilmeistä, etteivät uudisraivauksilla
30888: uudisasutusalueet käsittäen tällä haavaa 156      raatavat viljelijät jaksa uhrata työvoi.,
30889: uutta viljelystilaa. Näistä n. 50 tilaa kuu-      maansa ja työpäiviänsä teiden kunnossa-
30890: luu aivan välittömästi p. o. Remeskylän-          pitoon siinä määrin kuin tiet ehdottomasti
30891: Murtomäen tien alueeseen, ja muittenkin           vaatisivat.
30892: tilojen väestö huomattavan paljon käyttää            Tämän vuoksi rohkenemme esittää edus.
30893: aina liikennöimiseensä juuri tätä tietä. Se       kunnan päätettäväksi toivomuksen,
30894: onkin suorin kulkureitti Kiuruveden kir-
30895: kolle, ja sillä liikennöi säännöllisesti linja-           - että hallitus ryhtyisi ripeisiin toi-
30896: auto sekä tilapäisesti kuorma-autot ja lukui-            menpiteisiin Kiuruveden pitajässii
30897: sat henkilöautot.                                        olevan Remeskylän-Murtomäen ky.
30898:    Huolimatta tiellä vallitsevasta runsaasta             lätien ottamiseksi valtion välittö.._
30899: liikenteestä tien hoitokunta on näihin                   mään hoitoon.
30900:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
30901: 
30902:                  L. 0. Hirvensalo.                             Elli Nurminen.
30903:                  Akseli Brander.                               Esa Hietanen.
30904:                  Lennart Beljas.                               Yrjö Kilpeläinen.
30905:                  Eino Laitinen.                                Pekka. Kiiski.
30906:                  Tahvo Rönkkö.                                 Martti LeS'kinen.
30907: :XU,u. -     Bemst. mot. H:o 370.
30908: 
30909: 
30910: 
30911: 
30912:                                   Jtl)ribick m."ft.: Jlngdf!nlfe övertagande av byvägen Ri-
30913:                                        backa-'Viit!Jniemi i statens vård.
30914: 
30915: 
30916:                                        '1' i 11 'ft i k s d a g e n.
30917:   -~ ·>e'l'l iill tii.t\My:r.,lsen i   Van. Hill       ten tm '35~;000 ntk, vara.v 906;006:- kom-
30918: mli1ftml.d mi~ MtftöHo ~mn-                            mer p! ~gdeligaVta -och ~,000: - _pl
30919: 1nildige 'i 'Petillax, ~. ÖvM"lnark ·ö& ma\len. ·                       ··
30920: ~is :lflmU'fmller 1ien '21.l6. 191lf, att by-          Vägen betjänar i huvu&ak .aRmän trafflt.
30921: ·Vägen ltib~a---'V"Titani~i, ~ägen ·inom Sålunda '11pt>rätthfi.Ues pi 'Vägsttäclran ,Aret
30922: :d'ei!ISI. 'kommutlet', :mitt-e ;ö.verta~ 11.v ~en. om regelbunden 'bm!Sti-afik, .som Jtl. a. 'be-
30923: I 'Sitt utlltan& afböjde läns$tyrel8en :'an- tjäna'r delar av Petalax, 'Pörtom, -överm,ark
30924:  sökan .me« ·~t~ ·att .otä~ inte 'haT och Korsnäs ·kommuner. Virkes- ·oeh .v.ed-
30925: sådan &1bnån ;be'tyftelse att sk"ål f'åreligga tral'lSPorten med lastbilar är omfattand~
30926:  för ~ omhlldriing til\ s~. I.sitt bero.ende _på att vägen är ·utfaTtsvii,g 1'rån
30927: utiitande ti:U Vig- 'Oeh va:tterihyggnadssty- relativt stora skogsmnråden. Sårskilt t~-gt
30928:  -relserl föroTda~ Vasa 'Viig- 1JclJ. vatten- blir vägen belas:tad ,geYtom .,9tatens . grti,S-
30929: byggna8si:tistrikt ·däremot mtSökan.                 tran~urter .från stat,ens gt'US'tiikt, iiet. s;k.
30930:      Det ftire'fafler :e~Hertid nu 'Sam om .an- Hejgfiet. Dessutom äger staten en annan
30931: 'SÖKafi, ·1tniinstone 'li-elVis·p'å. ·grnnd av Hins- grustikt ,i omedel'ba.r .närhet Av ~~ell.,
30932: styreblens ·n~tiva ·_ iclre såidmn:niga -            viiken icke kan utnyttjas .:u.tan att .an\".b(la.
30933:  utl!ttmde inte -skti:tle :-eiiiålla :Väg- oeh :vat- .denna väg. Vår uppfattning ä~, _a;tt ~~
30934: tenbyggn:ad~yrelsmm ..föt:ord. 'l liandelse          aTinianna tl'Afiken ~ deulla v;lj.g .ir '1lka
30935: .sl ·skeT:, :kommer ansökan Jmappast 'hel'lB onltattande som moisvar@de .tratik på v)i.g-
30936: att godkännas av min1steriet i:Ö'l' komm:ani- str,Mlrorna Ribaeka-Dal~ek.a .i ·.Pet.alax
30937:  kationerna. . Med hänsyn härtitl ooh .tl! och Pörtom kommuner och ·~l'8t!lis-:'Bol­
30938: .:denna Väg samt trafiiren pA .densamma lm- ba;c'ka-.öv.er.nu.trk i .Korsnäs Jxlh ö~t'k
30939:  ligt undetteeknades åSikt äro av sådan 'be- kommllll.er, 'ViJka ,'\fi\gar .även JlD.del'bJT,I,as
30940:  skaffenllet att vägande skäl föreligga för av stä"ten. P.A.gnmtl-av &llt detta .anse ,.vj,
30941: .att :v-igen 'öv.ertages .i statens vård, önska att. tiet är ..statens slcyldjghet .att -&-ertaga
30942:   vi 'l:trin.ga frågan tiil rikSda.gens 'kännedom ifrågaVaTan'de väg.               ·
30943: och .beälut.                                            Med hänv:isning till .v--a.d SQJll .QVAU :tm-
30944:     'Iffågavara:ride väg 'bei'ör, såsom nämnts, 'fens .anli.ålles .vötdsamt, att ,r,iksa.agen .ville
30945:  fyra kommuner och föroinder statens väg besluta hemstalla,
30946:  Petalax-Pörtom och motsvarande väg
30947:  Korsnäs-övermark. Vägens längd utgör                          att regeringen skyndsamt måtte
30948:   12.43 km och dess gen6Blsnittliga bredd                   vidUI,ga.-4tgiir!der för att som alZmän
30949:  .5 meter. Den omby.-ggdes 1:937 och befinner               lands-viitg i. ,fftatem .ttård övertaga by-
30950:  -sig i gott skick. Enligt 1lt1åtande av V asa              vägen B.ikr.Cha-Viitaniemi i Peta-
30951: -väg- och vattenbyg~sdistrikt den 30. 1.                    lax, PörUwn., Övef't1t11Jrk och Korsnäs
30952:   1950 stiga kostnadema ·för :att .sitta vägen i            kontm'U1Wir.
30953:  sådant skick att den kan övertagas av sta-
30954:       Helsingfors den 8 februari 1950.
30955: 
30956:                    Verner Korsbäck.                                    Albin Wickman.
30957:                    Levi Jern.                                          Arthur Larson.
30958:                    Albert Brommels.                                    Ma.tts Forss.
30959:                                                                                                 721
30960: 
30961: XII,74. -    Toiv. al. N:o 370.                                                        Suomennos.
30962: 
30963: 
30964: 
30965: 
30966:                                   Korsbäck y. m.: Ribackan-Viitaniemen kylätien ottami-
30967:                                     sesta valtion halt11un.
30968: 
30969: 
30970:                                        E d u s kun n a II e.
30971: 
30972:    Vaasan lääninhallitukselle jättämässään          tulee tieosakkaiden osalle ja 50,000 mark-
30973: kirjelmässä Petolahden, Pirttikylän, Yli-           kaa valtiolle.
30974: markun ja Korsnäsin kunnanvaltuustot                   Tie palveiee pääasiallisesti yleistä liiken-
30975: anoivat 21. 7. 1947 näissä kunnissa sijait-         nettä. Siten on tieosuudella kautta vuoden
30976: sevan Ribackan-Viitaniemen kylätien otta-           säännöllinen bussiliikenne, joka mm. pal-
30977: mista valtion haltuun. Lausunnossaan lää-           velee Petolahden, Pirttikylän, Ylimarkun ja
30978: ninhallitus hylkäsi anomuksen sillä perus-          Korsnäsin kuntia. Puu- ja halkolmljetuk-
30979: teella, ettei tiellä ollut sellaista yleistä mer-   set kuorma-autoilla ovat huomattavat joh-
30980: kitystä, että olisi syytä muuttaa se valtion        tuen siitä, että tie johtaa suhteellisen
30981: maantieksi. Vaasa~ tie- ja vesirakennus-            suurilta metsäalueilta. Erityisesti rasitta-
30982: piiri sitä vastoin puolsi lausunnossaan ano-        vat tietä valtion sorankulj~tukset valtion
30983: musta.                                              Hejgdet-nimiseltä soranottopaikalta. Sitii
30984:    Nyt näyttää kuitenkin siltä, ettei anomus,       paitsi valtiolla on tien välittömässä lähei-
30985: ainakin osaksi lääninhallituksen kielteisen-        syydessä toinen soranottopaikka, jota ei
30986: ei asiantuntijain - lausunnon johdosta tu-          voida käyttää ilman tätä tietä. Käsityk-
30987: lisi saamaan tie- ja vesirakennushallituksen        semme on, että yleinen liikenne tällä tiellä
30988: puoltolausetta. Mikäli näin käy, tulee kul-         on yhtä suuri kuin vastaava liikenne mat-
30989: kulaitosministeriökään tuskin hyväksymään           kalla Ribacka-Dalbacka Petolahden ja
30990: anomusta. Tämän johdosta ja kun tämä                Pirttikylän kunnissa ja Korsnäs-Bod-
30991: tie ja sen liikenne allekirjoittaneiden käsi-       backa-Ylimarkku Korsnäsin ja Ylimarkun
30992: tyksen mukaan ovat senlaatuiset, että on            kunnissa, jotka tiet ovat myös valtion yllä-
30993: olemassa painavia syitä tien ottamiseksi            pitämiä. Kaiken tämän perusteella kat-
30994: valtion hoitoon, halua1mne tuoda asian              somme valtion velvoJlisuudeksi ottaa kysy-
30995: €duskunnan tietoon ja päätettäväksi.                myksessä oleva tie haltuunsa.
30996:    Kysymyksessä oleva tie liittyy, kuten              Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
30997: sanottu, neljään kuntaan ja yhdistää val-           kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
30998: tion maantien Petolahti-Pirttikylä ja vas-          vomuksen,
30999: taavan tien Korsnäs-Ylimarkku. Tien pi-
31000: tuus on 12.43 km ja keskimääräinen leveys                     että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
31001: 5 metriä. Se rakennettiin uudelleen 1937                   toimenpiteisiin Petolahden, Pirtti-
31002: ja on hyvässä kunnossa. Vaasan tie- ja                     kylän, Ylimarkun ja Korsnäsin kun-
31003: >1esirakennuspiirin lausunnon mukaan kus-                  tiin kuuluvan Ribackan-Viitanie-
31004: tannukset tien saattamisesta sellaiseen kun-               men kylätien ottamiseksi valtion
31005: toon, että se voidaan ottaa valtiolle, nouse-              haltuun.
31006: vat 350,000 markkaan, josta 300,000 mk
31007:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
31008: 
31009:                   Verner Korsbäck.                                Albin Wickman.
31010:                   Levi Jern.                                      Arthur Larson.
31011:                   Albert Brommels.                                Matts ForS'S.
31012: 
31013:                                                                                                  91
31014: 722
31015: 
31016: XII,75. -   Hemst. mot. N:o 371.
31017: 
31018: 
31019: 
31020: 
31021:                                Forss m. fl.: .Angående övertagande av kommunalvägen
31022:                                   från Karvsor by till Kaitsor by i V örå kommun · av
31023:                                    staten.
31024: 
31025: 
31026:                                                  s
31027:                                    T i ll R i k d a g e n.
31028: 
31029:    Landsvägen från Vörå kommun till Ora-         utgi:ft för staten, om den i sin vård över-
31030: vais kommun är ytterst krokig och svårtra-       tager denna vägsträcka och utför, om så
31031: fikerad. Vägen är dessutom på grund av           behövdes, en del arbeten och förbättringar
31032: tät skog svår att uppehålla på vintern.          på densamma. Vägen mellan Vörå och
31033: Då mer · säkerhet betydande uträtnings-          Oravais kommuner blir förkortad med upp-
31034: arbeten måste utföras på den landsvägsdel        skattningsvis 1.5 a 2 km. Trafikvinsten
31035: om 3 km från slättlandet i Karvsor by            skulle bliva ännu större än vad kilometer-
31036: tills vägen ansluter sig till riksvägen N: o 8   antalet utvisar.
31037: i Kaitsor by, kommer den att åsamka                Med hänvisning till vad ovan anförts an-
31038: statsverket stora kostnader.                     hålles vördsamt, att riksdagen ville besluta
31039:    Karvsor-Kaitsor byväg i Vörå har över-        hemställa,
31040: tagits i kommunens vård från ingången
31041: av detta år. Denna väg går över jämn                     att regeringen måtte vidtaga dt-
31042: och öppen mark, med sammanhä:p.gande                   gärder för statens (ivertagande av
31043: bebyggelse, till riksvägen i Kaitsor by. Vä-           kommunalvägen från landsvägen i
31044: gens längd är endast 1. 5 km.                          Karvsor by till riksvägen n:o 8 i
31045:    Det blir i längden knappast någon mer-              Kaitsor by inom Vörå kommun.
31046:       Helsingfors den 10 februari 1950.
31047: 
31048: 
31049:               Matts Forss.                               Albin Wickman.
31050:               Albert Brommels.                           Levi Jern.
31051:                                      Verner Korsbäck.
31052:                                                                                                723
31053: 
31054: XD, 111. -   Toiv. a.l. N: o 371.                                                     Suomennos.
31055: 
31056: 
31057: 
31058: 
31059:                                     Forss y. m.: Vöyrin kunnassa olevan Karvsorin ja Kaitsorin
31060:                                        kylien välisen kunnantien ottamisesta valtion haltuun.
31061: 
31062: 
31063:                                         E d u s k u n n a 11 e.
31064: 
31065:    Vöyrin kunnan ja Oravaisten kunnan                nuksia valtiolle, jos se ottaa tämän tien
31066: välinen maantie on tavattoman mutkikas ja            haltuunsa ja suorittaa, jos niin tarvittai-
31067: vaikeasti liikennöitävissä. Tiheän metsän            siin, osan töistä ja parannuksista. Vöyrin
31068: takia on tietä sitäpaitsi vaikeata pitää kun-        ja Oravaisten kuntien välinen tie lyhenee
31069: nossa talvella. Kun huomattavia oikaisu-             arviolta 1.5-2 km. Liikennevoitto tulisi
31070: töitä varmasti on suoritettava kolmen kilo-          vielä suuremmaksi kuin mitä kilometriluku
31071: metrin tieosalla Karvsorin kylän tasangolta          osoittaa.
31072: siihen saakka, jossa tie Kaitsorin kylässä              Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan
31073: yhtyy valtakunnantiehen n: o 8, tulee se             kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
31074: aiheuttamaan valtiolle suuria kustannuksia.          toivomus,
31075:    Karvsorin-Kaitsorin kylätie Vöyrissä
31076: otettiin kunnan haltuun tämän vuoden                            että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
31077: alusta lukien. Tämä tie kulkee tasaisen ja                   siin Vöyrin kunnassa Karvsorin ky-
31078: avoimen maan halki siihen liittyvine asu-                    lässä olevalta maantieltä valtakun-
31079: tuksineen, valtakunnantiehen Kaitsorin ky-                   nantielle n:o 8 Kaitsorin kylässä
31080:  lässä. Tien pituus on vain 1.5 km.                          johtavan kunnantien ottamiseksi val-
31081:     Ajanmittaan koituu tuskin lisäkustan-                    tion haltuun.
31082:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
31083: 
31084:                   Matts Forss.                                      Albin Wickman.
31085:                   Albert Brommels.                                  Levi Jern.
31086:                                             Verner Korsbäck.
31087: 724
31088: 
31089: XII,76. -   Toiv. al. N:o 372.
31090: 
31091: 
31092: 
31093: 
31094:                                  Hykkä.äJä. y. m.: Sillan rakentamisesta Il.ymijoen yli Lam-
31095:                                     min lossin kohdalle.
31096: 
31097: 
31098:                                       E d u s k u n n a ll e.
31099: 
31100:   Kymen läänin luoteisosassa Valkealan ja            Silta ei tulisi kalliiksikaan, koska joki
31101: Jaalan pitäjien rajalla katkaisee niin sa-        mainitulla kohdalla on varsin kapea, noin
31102: nottu Lintukymi Kouvolasta pohjoiseen me-         80 metriä, ja pengerrystyön avulla jäisi
31103: nevän maantien, missä kohdassa liikennettä        varsinainen siltaosa hyvinkin lyhyeksi. Kun
31104: välittää Lammin lossi. Liikenne mainitulla        näin päästäisiin valtion varoja tuhlaavasta
31105: kohdalla on varsin vilkasta, koska tätä tietä     lossin käytöstä, kuolettaisi silta melko no-
31106: päästään sekä Heinolaan että Mäntyharjun          peasti rakennuskustannukset.
31107: kautta Mikkeliin. Toimitetun laskelman               Lisäksi on huomattava, että tästä muo-
31108: mukaan välittää mainittu lossi keskimäärin        dostuisi varsin sopiva työttömyystyömaa,
31109: 150 moottoriajoneuvoa vuorokaudessa. Sen          koska sillalle johtavaan pengerrystyöhön
31110: jälkeen kun tämä laskenta on suoritettu,          voitaisiin sijoittaa runsaasti ihmistyövoi-
31111: on liikenne yhä vilkastunut sillan valmis-        maa.
31112: tuttua Kymijoen yli Kuusankosken koh-                Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
31113: dalla.                                            kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31114:   Liikennettä vaikeuttaa vielä lisäksi, kun
31115: lossi on käsikäyttöinen ja pienikokoinen                     että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
31116: niin, ettei siihen mahdu pitkää puutavaraa                toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi
31117: kuljettavat autot, vaan täytyy niiden pääs-               Kymijoen yli Lammen lossin koh-
31118: täkseen Kotkan ja Haminan satamiin tehdä                  dalle.
31119: pitkä kiertomatka.
31120:   Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
31121: 
31122:                  Heikki Hykikäälä.                              Veli Järvinen.
31123:                  Urho Saariaho.                                 Valto Käkelä.
31124:                  Meeri Kalavainen.                              Anton Suurkonka.
31125:                                                                                               725
31126: 
31127: XII,77. -   Toiv. al. N:o 373.
31128: 
31129:                                  Ka.uka.maa y. m.: Hämeenkyrön pitäjän Kyröskoskella Pap-
31130:                                     pilanjoen yli johtavan maantiesillan uusimisesta.
31131: 
31132:                                       E d u s k u n n a ll e.
31133: 
31134:     Hämeenkyrön pitäjän Kyröskoskella Pap-        leen laajentumassa juuri tälle suunnalle.
31135: pilanjoen yli johtava maantiesilta on kapea       Maanlunastuslautakunnan toimesta on jo
31136: ja kevytrakenteinen puusilta sekä nykyisin        lohkaistu 50 tonttia Kyröskosken harjun
31137: jo niin rappeutunut, että se on pikaisesti        itäpuolelta, ja Hämeenkyrön kunnanval-
31138: uusittava. Sillan yli johtava maantie alkaa       tuusto on 28. 12. 1949 päättänyt, että
31139: Tampereen-Ikaalisten valtamaantiestä ja           alueelle haetaan asemakaava, joka liittyy
31140: vie Viljakkalan pitäjään. Sillan sijainnin        v. 1941 vahvistettuun Kyröskosken raken-
31141: vuoksi tie halkaisee Oy. Kyro Ab: n tehdas-       nussuunnitelmaan. Läheisten Turkkilan,
31142: alueen ja kulkee useissa kohdin yhtiön ra-        'fimin ja Uskelan kylien viljelijät samoin-
31143:  kennuttaman kapearaiteisen rautatien rai-        kuin osa viljakkalaisia tuovat tätä tietä
31144: teiston ylitse. Liik,enne rautatiellä on vil-     päivittäin maitonsa Kyröskosken osuusmei-
31145:  kas sähköveturien vetäessä vaunuja sata-         jeriin ja käyttävät siellä olevia myllyjä,
31146:  maan ja vaihtaessa raiteilta toisille, joten     kauppoja jne. Tämän paikallisliikenteen
31147:  maantien käyttäjien turvallisuus on mo-          lisäksi uusi ajanmukainen silta voisi myös
31148:  nesti vaarassa. Joen molemmin puolin sil-        palvella pitäjien välistä liikennettä, sillä
31149:  lalle johtava tie kulkee jyrkässä mäessä         ehdotetusta paikasta n. 2 km pohjoiseen
31150:  nousun lähennellessä itäpuolella 30 asteen       Pappilanjoki laskee suureen Kyrösjärveen,
31151:  kulmaa ja tien muodostaessa sillankorvassa       jonka itäpuolella sijaitsevat Viljakkalan
31152:  vaarallisen kaarteen. Tästä johtuen tietä        pitäjä ja toinen puoli Ikaalisten pitäjää.
31153:  ei voida liikennöidä kuormatuilla eikä keli-     Viimeksimainittujen asujaimien on keli-
31154:  rikon aikana millään ajoneuvoilla, vaan on       rikkoaikoina kuljettava pitäjän ja seura-
31155:  pakko kiertää Hämeenkyrön kirkon kautta          kunnan keskukseen Ikaalisten kauppalaan
31156:  eli n. 10 km. Joen itäpuolella asuva väestö      Hämeenkyrön kirkon kautta, mutta jos eh-
31157:  onkin kiertääkseen hankalan sillan alkanut       dotettu silta ja tienoikaisu saataisiin ai-
31158:  jalan kulkiessaan käyttää Kyröskosken voi-       kaan, heidän matkansa lyhenisi 10 km.
31159:  malaitoksen patoa myöten johtavaa kapeaa         Tämän vuoksi on, paitsi Hämeenkyrön ja
31160:  käyntisiltaa. Päivittäin sitä kulkee 40-50       Viljakkalan, myös Ikaalisten kunnanval-
31161:  kansakoululaista. Patoa ei kuitenkaan ole        tuusto yksimielisesti asettunut puoltamaan
31162:  tarkoitettu kulkutieksi ja niinpä sillä onkin    hanketta. Paikalla on Turun tie- ja vesi-
31163:  sattunut koskeen putoamisia.                     rakennuspiirin toimesta jo suoritettu tut-
31164:     Nämä hankaluudet ja vaarat voitaisiin         kimus ja tehty alustava kustannuslaskelma.
31165:  välttää, jos uusittava silta rakennettaisiin        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
31166:  pari sataa metriä pohjoisemmaksi Kyrös-          eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31167:  kosken putouksen ja padon yläpuolelle,
31168:   mikä on sekä maaston että liikenteen suun-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
31169:  tauksen kannalta edullisin paikka. Tällä                 toimenpiteisiin Hämeenkyrön pitä-
31170:   kohtaa Pappilanjoen itäpuolella asuu -                  jän Kyröslwskella Pappilanjoen yli
31171:   muusta väestöstä puhumatta - Oy. Kyro                   johtavan maantiesillan uusimiseksi
31172:   Ab:n tehtaiden työväestöä n. 60-70 per-                 ,ia sen rakentamiseksi ,uuteen paik-
31173:   hettä, jotka tarvitsisivat kunnollisen kulku-           kaan Oy Kyro Ab :n voimalaitoksen
31174:   tien työpaikalleen, kauppoihin, meijeriin,              pohjoispuolelle.
31175:   pankkeihin, kouluun jne. Asutus on edel-
31176:    Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
31177: 
31178:          L. 1. Kauka.ma.a..           Jalmari Pusa.                 Pentti Niemi.
31179:          Jaakko Hakala.               Kustaa A.la.nko.              Toivo Pyörtänö.
31180:          Lauri Murtomaa.              Arvo Sävelä.                  Lauri Leppihalme.
31181: 726
31182: 
31183: XII,78. -   Toiv. al. N:o 374.
31184: 
31185: 
31186: 
31187: 
31188:                                  Okko y. m.: Toimenpiteistä Kirjamoinsillan rakentamiseksi.
31189: 
31190: 
31191:                                      E d u s k u n n a 11 e.
31192: 
31193:    Lappeenrannan-Taipalsaaren         maantie     Lappeenranta-Mikkeli yhä enemmän alka-
31194: kulkee Kirjamoinsalmen yli lossilla, jossa        nut siirtyä tälle tielle, sillä matka Mikke-
31195: liike vuosi vuodelta on käynyt yhä vilk-          liin tätä tietä käyttäen lyhenee huomatta-
31196: kaammaksi. Kun mainittu maantie 1941              vasti. Kun paikallinen laivaliikenne kan-
31197: valmistui, oli sillan rakentaminen silloin        nattamattomana on loppunut, on se kaut-
31198: niissä oloissa mahdoton ja siksi salmen yli       taaltaan siirtynyt tälle maantielle, joten tä-
31199: kulku järjestettiin moottorilautalla.             mäkin suurelta osalta lisää liikennettä mai-
31200:    Tosiasiat ovat kuitenkin osoittaneet, että     nitulla tiellä.
31201: lautta nykyisissä oloissa on ollut aivan riit-       Lappeenrannan kaupungissa ja Laurit-
31202: tämättömän hidas kulkuväline sanotussa            salan kauppalassa sekä lähikunnissa on pal-
31203: salmessa. V. 1949 keskimäärin yksinomaan          jon työttömiä, joka työttömyys näyttää tu-
31204: autoja joutui lautta kuljettamaan 100 kpl.        levaisuudessakin jatkuvan. Tällöin olisi sil-
31205: päivässä. Molemmille rannoille muodostui          tatyöt tällä tärkeällä tiellä saatava käyn-
31206: kiireellisinä aikoina pitkiä kuljetusjonoja       tiin. Mutta ennen sitä tarvittaisiin tutkia
31207: odottamaan vuoroaan ja saattoi odotusaika         sillan paikka ja tehdä sillan rakentamiseksi
31208: muodostua usein 4-5 tuntiseksi.                   tarpeelliset suunnitelmat.
31209:    Toisinaan leudompina talvina joudutaan            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
31210: keskisalmi kovan työn avulla pitämään su-         kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
31211: lana, mutta kovempina pakkastalvina niin-          vomuksen,
31212: kuin nytkin ei !auttaa voida käyttää. Täl-
31213: löin on jäällä kulkemisesta useita haittoja,                että hallitus toimittaisi kiireelli-
31214: vesi tulvii jäälle ja lumiesteet ovat myöskin             sesti tutkimuksen Lappeenrannan-
31215: varsin haitallisia. Kelirikon aikana niin                 Taipalsaaren tieosalla olevan Kirja-
31216: gyksyllä kuin keväälläkin väylän pitäminen                moinsalmen sillan paikasta ja laatisi
31217: auki on sangen vaikeaa.                                   suunnitelman ja kustannusarvion
31218:    Viime aikoina on kauttakulkuliikenne                   mainitun sillan rakentamiseksi.
31219:   Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
31220: 
31221:                  Väinö Okko.                                   Dmari Tiainen.
31222:                  Aino Luostarinen.                             Eemil Luuldm.
31223:                                         Matti Miikki.
31224:                                                                                             727
31225: 
31226: :XU,79. -   Toiv. al. N:o 375.
31227: 
31228: 
31229: 
31230: 
31231:                                  Kuittinen y. m.: Hallikkalan sillan rakentamisesta Imatran
31232:                                     kauppalassa.
31233: 
31234: 
31235:                                      E d u s k u n n a ll e.
31236: 
31237:   Sodan aikana tuhoutui rajaseutukuntien           houtui silta niin, että sen jälkeen on nai-
31238: alueella suhteellisen enemmän omaisuutta           den kyläkuntien asukkaiden pakosta pitä-
31239: kuin sisämaassa, mikä on aivan luonnollista.       nyt kiertää useita kilometriä joka päivä
31240: Sodan johdosta särkyneitä arvoja on kor-           päästäkseen keskukseen toimittamaan asioi-
31241: vattu ja rakennettu eri puolilla maata.            taan. Kun sodan johdosta kärsineiden asiat
31242: M. m. Pohjois-Suomi on rakennettu uudel-           on toisillakin paikkakunnilla korjattu tai
31243: leen. Meillä itärajalla on vielä suoritukset       suoritettu korvaus niistä ja tämä osa on
31244: keskeneräiset. Maantiejatkoja on tosin             jäänyt korjaamatta, niin asian näin ollen
31245: eräillä paikoilla tehty, mutta suurin osa on       esitämme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
31246: vielä tekemättä. Yksi tällainen suuri epä-         syttäväksi toivomuksen,
31247: kohta on vielä olemassa siinä, että Hallik-
31248: kalanjoen maantiesilta on vielä korjaa-                    että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
31249: matta. Tämä tie kulkee Räikkälästä N'åträ-               Imatran kauppalan alueella sodassa
31250: mälän Hallikkaan ja Mellonkylän kautta                   särkyneen Hallikkalanjoen s~1lan
31251: Imatralle.       ·                                       uudelleen rakentamiseen ·työttömyys-
31252:    Ennen sotaa tämä tie oli vilkasliikentei-             varoilla.
31253: sin tie ja jatkuva läpikulkutie. Sodassa tu-
31254:   Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
31255: 
31256:                 Juho Kuittinen.                                ~atti Miikki.
31257: 728
31258: 
31259: XII,so. -   Toiv. al. N:o 376.
31260: 
31261: 
31262: 
31263: 
31264:                                  Kuittinen y. m.: Suhosen ylikäytäväsillan rakentamisesta
31265:                                    V uoksenniskalla.
31266: 
31267: 
31268:                                      E d u s k u n n a ll e.
31269: 
31270:    Rautatieliikenne maassamme on vuosi            pahtuu alhaalla notkossa, josta on seurauk-
31271: vuodelta lisääntynyt ja tulee näin jatku-         sena, että raskaan kuorman aikana on vai-
31272: vasti tapahtumaan. Ylikäytäväonnettomuu-          kea pysäyttää autoja alamäessä. Tämä yli-
31273: det ovat samalla moninkertaistuneet liiken-       käytävän korjaus ja teko sopii erinomai-
31274: teen lisääntyessä. Tämä useasti johtuu suu-       sesti työttömyystyönä tehtäväksi.
31275: relta osalta siitä, että huono näkyväisyys          Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
31276: on ollut syynä moneen onnettomuuteen.             ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
31277: Tämän johdosta monet ihmiset ovat menet-          toivomuksen,
31278: täneet henkensä. Yksi tällainen varsin vaa-
31279: rallinen paikka on Imatran kauppalan                        että hallitns tutkituttaisi Vuoksen-
31280: alueella Vuoksenniskan rantaradan ja van-                niskalla olevan Suhosen ylikäytävän
31281: han rautatehtaan välillä oleva Suhosen yli-              sillan rakentamisen tarpeellisuuden
31282: käytävä. Tässä kohden on kahta puolta                    ja ryhtyisi tarvittaviin toimenpitei-
31283: korkeat mäennyppylät ja radan ylitys ta-                 siin mahdollisimman pian.
31284:   Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
31285: 
31286:                 Juho Kuittinen.                                0. Muikku.
31287:                                                                                               729
31288: 
31289: XII,s1. -   Toiv. a.l. N:o 377.
31290: 
31291: 
31292: 
31293: 
31294:                                    Villiula y. m.: Sillan rakentamisesta Hännilän salmeen.
31295: 
31296: 
31297:                                         E d u s k u n n a ll e.
31298: 
31299:    Sotien jälkeen on maamme maantiever-             keytyksen tällä mitä tärkeimmällä liikenne-
31300: kostoa ryhdytty mahdollisuuksien mukaan             väylällä. Kun sillan rakentaminen Hänni-
31301: parantamaan ja tämä on koskenut erikoi-             län salmeen on käsittääksemme ytksi kaik-
31302: sesti myöskin ennen sotia suunniteltujen            kein tärkeimpiä ja kiireellisimpiä toimen-
31303: runkoteiden rakentamista. Niinpä on nyt             piteitä Helsingin-Oulun valtamaantien
31304: vallitsevan työttömyyden aikana huomatta-           kuntoonsaattamiseksi, olisi sillan rakenta-
31305: vat määrät työttömyysvaroja käytetty Jy-            miseksi nimenomaan Hännilän salmeen ryh-
31306: väskylän kautta kulkevan Helsingin-                 dyttävä mitä kiireellisimpiin toimenpitei-
31307: Oulun valtamaantien kuntoonsaattamiseksi.           siin.
31308: Tämä tie tulisi kulkemaan Viitasaaren pi-              Edellä esitetyn pohjalla esitämme kun-
31309: täjässä niin sanotun Hännilän salmen ylitse,        nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
31310: jossa tällä hetkellä liikennettä välittää           muksen,
31311: moottorilossi. Kyseelliselläkin kohdalla on                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
31312: liikenne tiellä erittäin vilkasta, jota lossin             toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi
31313: käyttö hidastuttaa suuressa määrässä ai-                   Hännilän salmeen Viitasaaren pitä-
31314: heuttaen lossi lisäksi kelirikon aikana mo-                jässä Helsingin-Oulun valtamaan-
31315: nien päivien jopa joskus viikkojenkin kes-                 tiellä.
31316:   Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
31317: 
31318:                  T. N. Vilhula..                                  Kusti Eskola.
31319:                  Lauri Laine.                                     Wiljam Sarjala.
31320: 
31321: 
31322: 
31323: 
31324:                                                                                                 92
31325: '730
31326: 
31327: XU,s2. -    Toiv. al. N:o 378.
31328: 
31329: 
31330: 
31331: 
31332:                                J. Wirtanen y. m;: Toimenpiteistä Munakan sillan raken-
31333:                                   nustyön loppuun saattamiseksi.
31334: 
31335: 
31336:                                     E d u s k u n n a 11 e.
31337: 
31338:   Jo vuon:na 1939 aloitettiin Seinäjoki-         vastata liikenteen turvallisuudesta. Tällai-
31339: Ylistaro-Vaasan maantien n. k. Munakan           nen tilanne on mitä sietämättömin kahden
31340: Sillan rakennustyöt. Työt saatiin viedyksi       suuren liikekeskuksen väliselle liikenteelle
31341: niin pitkälle, että sillan kaikki tukiarkut      ja herättää syvää tyytymättömyyttä valtio-
31342: valettiin paikoilleen, mutta sillan kansi jäi    vallan laiminlyöntiä kohtaan tässä asiassa.
31343: tekemättä sodan aiheuttaman materialipuut-         Kaikkeen edellä mainittuun viitaten eh-
31344: teen takia.                                      dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
31345:   Tällä suuriliikenteisellä maantiellä on        muksen,
31346: nyt, yli kymmenen vuoden aikana täytynyt
31347: joenylittämiseen käyttää tilapäisesti raken-               ett, hallitus ryhtyisi kiireellisiin
31348: nettua pukkisiltaa joka on nykyisin niin                 toimenpiteisiin Munakan sillan ra-
31349: huonossa kunnossa etteivät viranomaiset voi              kennustyön loppuunsaattamiseksi.
31350:    Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
31351: 
31352:                 Johannes Wirtanen.                            Verner Korsbäck.
31353:                 J. Koivisto.                                  Isa.k Penttala..
31354:                                                                                                731
31355: 
31356:  XU,sa. -    Toli.v. al. N:o 379.
31357: 
31358: 
31359: 
31360: 
31361:                                     Laitinen. y. m.: Sillan rakentamisesta Muurutvirran lossi-
31362:                                        paikalle.
31363: 
31364: 
31365:                                         E d u s k u n n a ll e.
31366: 
31367:      Suurien vesistöjen takaisena kuntana on         tämän tien liikennettä hidastuttava ja hait-
31368:   Muuruveden kunta liikenteeseen nähden              taava Muurutvirran lossi, Jännevirran sil-
31369: . jossain määrin eristetyssä asemassa, sillä         lan valmistuttua lähiaikoina. Tämäkin
31370:   tästä syystä joudutaan kiertämään useita           haitta olisi pyrittävä poistamaan rakenta-
31371:   kymmeniä kilometrejä liikennöitäessä maa-          malla Muurutvirran ylitse silta. Sillan ra-
31372:   kunnan keskukseen Kuopioon. Liikenne tä-           kentaminen ei näyttäisi kovinkaan suuria
31373:   hän läänin pääkaupunkiin kulkee pää-               kustannuksia kysyvältä, sillä sen pituus
31374:   asiassa Siilinjärven kautta, mutta on myös-        tulisi olemaan ainoastaan kymmenissä met-
31375:   kin toinen Melalahden kautta kulkeva tie,          reissä ja helpottaisi sen rakentamista kal-
31376:   joka ei kuitenkaan ole sanottavasti edel-          lioinen perusta ja korkeat rantapenkereet,
31377:   listä lyhempi ja kun sillä tiellä on kaksi         joten mitään sanottavia pengerrystöitä ei
31378:   lossipaikkaa, nim. Muurutvirran ja Jänne-          tarvitsisi suorittaa, vaan voitaisiin luonnol-
31379:   virran lossipaikat, hidastaa ja harrkaiuut-        listen pengerrysten avulla silta rakentaa
31380:   taa tämä liikennettä ja on tämä tie ollut          niin korkealle, että kesäinen laivaliikenne
31381:   vähemmän käytetty. Nyt kumminkin tar-              voi esteettä sen alitse tapahtua.
31382:   joutuu tämän viimeksi mainitun tiesuun-               Edellä olevan perusteella esitämmekin
31383:   nan käyttämiselle entistä suuremmat mah-           eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31384:   dollisuudet ja tulee se lyhentämään Muuru-
31385:   veteläisten liikennöimistä Kuopioon huo-                    että hallitus asianmukaisesti tutki-
31386:   mattavalla tavalla sen uuden tieoikaisun                  tuttaisi sillan rakentamisen Muuru-
31387:   kautta, joka alkaa Melalahden tiestä kul-                 veden kunnassa sijaitsevalle Muurut-
31388:   kien vesistön rannikkoaluetta, joten tästä                virran lossipaikalle ja myönteisessä
31389:   tiestä tämän oikaisun ansiosta tulee kehit-               tapauksessa ryhtyisi toimenpiteisiin
31390:   tymään muuruveteläisten ja muualtakin                     mainitun sillan rakentamiseksi.
31391:   tulevan liikenteen valtatie. Jälelle jää vain
31392:    Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
31393: 
31394:                   Eino Laitinen.                                  Aino Luostarinen.
31395:                   Lennart Heljas.                                 Vieno Simonen.
31396:                   Ta.hvo Rönkk:ö.                                 Pekka Kiiski.
31397:                   Wiljam SarjaJ.a.                                Martti Leskinen.
31398:                   Heikld Soininen.                                T. N. Vilhula.
31399:                                         EA Hietanen.
31400: 732
31401: 
31402: XII,s4. -   Toiv. al. N: o 380.
31403: 
31404: 
31405: 
31406: 
31407:                                   J. Koivisto y. m.: Maantiesillan rakentamisesta Kyrönjoen
31408:                                      yli Ilmajoen kunnan Palon kylässä.
31409: 
31410: 
31411:                                       E d u s k u n n a ll e.
31412: 
31413:    Suupohjasta Seinäjoelle johtavalla maan-        lienee turvallisuustoimenpiteenä harkittu,
31414: tiellä Ilmajoen kunnan Palonkylässä ole-           ei voida tehdä, koska silloin jouduttaisiin
31415: vassa Kyrönjoen yli johtava riippusilta on         koko vilkas liikenne ohjaamaan Kosken-
31416: aikoinaan toimitetussa tarkastuksessa to-          korvan sillan kautta ns. Idänpuolen tielle,
31417: dettu kestävän, silloin toimitetun vahvis-         joka heikkopohjaisena ei sitä kestä eikä
31418: tuksen jälkeen korkeintaan 6 tonnin kuor-          kapeutensa ja mutkikkuutensa tähdenkään
31419: mituksen. Tarkastuksesta ja korjauksesta           siihen sovi. Ainoana keinona on näin ollen
31420: kuluneiden vuosien kuluessa ei kantavuus           uuden sil1an nopea rakentaminen kyseessä
31421: liene parantunut, vaan yhä vilkastuneen            olevan, liikenteen vaatimuksia vastaamatto-
31422: liikenteen rasituksesta heikontunut. Samaan        maa sillan sijaan.
31423: aikaan on liikenteessä oleva linja- ja kuorma-        Edellä olevan perusteella ehdotamme
31424: autokanta kuormaustilavuudeltaan suuren-           kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
31425: tunut. Tästä johtuen on silta jatkuvasti,          seuraavan toivomuksen,
31426: varsinkin vilkkaimman soran ja tukinajon
31427: aikoina, jopa kaksinkertaisen sallitun kuor-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
31428: mituksen alaisena. Tämä seikka on herät-                  toimenpiteisiin 'uuden, liikenteen
31429: tänyt huolestumista tieviranomaisten pii-                 ·vaatimuksia vastaavan maantiesillan
31430: rissä, koska sillan jatkuvaa ylikuormitusta               rakentamiseksi [{yrönjoen yli Ilma-
31431: ei voida tehokkaasti valvoa ja estää.                     joen "fs,unnan Palonkylässä.
31432:    Liikenteen kieltämistä sillan kautta, jota
31433:   Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
31434: 
31435:                  J. Koivisto.                                   Yrjö I. Antila.
31436:                  Johannes Wirtanen.                             Jussi Annala.
31437:                                                                                            733
31438: 
31439: XII,s5. -   Toiv. aJ. N:o 381.
31440: 
31441: 
31442: 
31443: 
31444:                                  Hirvensalo y. m.: Toimenpiteistä Lapinlahden yli johtavan
31445:                                     sillan ja maantien rakentamiseksi.
31446: 
31447: 
31448:                                      E d u s k u n n a ll e.
31449: 
31450:    Maassamme tällä haavaa vallitseva suuri       matka Kuopion ja Iisalmen välillä lyhene-
31451: työttömyys on pannut valtiovallan, sen vi-       mään noin 5-6 kilometriä. - - Kun tä-
31452: rastot ·ja virkamiehet sekä vastuuntuntoiset     män mutkan oikaisu saataisiin tehdä valta-
31453: kunnallismiehet kovalle koetukselle. Aivan       valta osaltaan hiekkaperäisessä metsämaas-
31454: luonnollista on, että tällaisena aikana jou-     tossa, jossa tien rakennuskustannukset tu-
31455: dutaan puolella jos toisellakin vakavasti        lisivat tosihalvoiksi, niin olisi tämä työmaa
31456: pohtimaan kysymystä, mistä on työttömille        saatava avatuksi jo tämän vuoden työttö-
31457: saatava työtä. Työmaita vertaillessa koete-      myyskauden vallitessa.
31458: taan kyllä yleensä siirtää etualalle sellaiset      Vaikeimpana esteenä tämän hankkeen to-
31459: työt, joiden kautta kansantaloudellemme          teutumiselle lienee mainittava maantiesillan
31460: saataisiin hyötyä ja joiden toteuttamisen        rakentaminen nykyisen rautatiesillan vie-
31461: kautta luotaisiin varmempi pohja elinkeino-      reen Lapinlahtea ylitettäessä. Mutta kun
31462: elämällemme. Mutta valitettavan paljon           nykyinen ratapenger on niin leveä, että sitä
31463: joudutaan vielä nytkin teettämään sellaisia      pitkin jalankulkijat nytkin erinomaisen hy-
31464: töitä, joiden tuottama hyöty rajoittuu vain      vin pääsevät lahden toiselta rannalta toi-
31465: siihen, että työmiehet saavat ansaituksi         selle liikennöimään, niin ei penkereen mah-
31466: palkkaa perheensä elatusta varten. Raja-         dollinen levittäminenkään tuota mitään vai-
31467: tapauksia näiden molempien työmuotojen           keuksia. Nämä vaikeudet on laskettava si-
31468: välillä on sangen runsaasti ja erikoisen run-    täkin vähäisemmiksi koska valtio omistaa
31469: saasti niitä on sellaisilla hyvin suosituilla    suuren soramäen noin 1.5-2 km matkan
31470: ja paljon käytännössä olevilla varatyö-          päässä ja on tähän soranottopaikkaan rata-
31471: mailla, jotka aiheutuvat maanteiden oikai-       kiskot paikoillaan rautateiden soranottoa
31472: semisesta ja mäkien leikkauksista. Ilman         varten. Varsinaisen rautatiesillan jänne-
31473: muuta on selvää, että autoliikenteen yhäti       väli on ainoastaan 25.5 metriä, jonka pituu-
31474: lisääntyessä on meidän saatava kaikkein          deksi maantiesiHankin jänneväli olisi ra-
31475: suurimmilla valtateillä tällaisia parannuksia    kennettava. Kun nyt kumminkin tällä haa-
31476: aikaan. Mutta jos teitten oikaisuja ja           vaa elämme jo niin normaalisissa oloissa,
31477: uusien rakentamisia ei voida suorittaa il-       että kaikki rakennusaineet näin pientä sil-
31478: man että huomattavan suuria alueita van-         taa varten ovat saatavissa, niin ei liene
31479: hoja hyviä peltoja tuhotaan vaikeakäyttöi-       syytä tämän hankkeen toteuttamista enää
31480: siksi sipaleiksi ja kunnollisia rakennuksia      kauemmaksi lykätä siltateräksenkään puut-
31481: siirretään rakennustonteilla epäkäytännölli-     tumisen takia.
31482: siin paikkoihin, niin tehdään tilapäisen hä-        Se hyöty, mikä kyseessä olevasta tien oi-
31483: dän pakoittamana raskaita rikoksia tulevan       kaisusta tällä maantiellä vallitsevalle suuri-
31484: polven leivänkasvattajia vastaan.                merkitykselliselle kaukoliikenteelle koituisi
31485:    Sellainen valtamaantien oikaisu, joka         on aivan kiistaton, mutta paikallisliiken-
31486: mielestämme kestää sekä nykypolven että          teelle sillä olisi vieläkin suurempi merki-
31487: seuraavienkin sukupolvien arvostelun, on         tys. Tulisihan silloin Lapinlahden kirkon-
31488: Iisalmen ja Kuopion välisellä maantiellä         kylän liikekeskus kauppoineen, meijerei:
31489: Lapinlahden pitäjässä. Kiertäähän siellä         neen, myllyineen ynnä muine laitteineen
31490: nykyinen maantie Onkivedestä pistävää La-        pohjoisesta suunnasta tuleville talouksille
31491: pinlahtea niin suurella mutkalla, että jos       niin edulliseksi, että Lapinlahden rantata-
31492: se oikaistaisiin, niin saataisiin maantie-       lot ( esim. Honkaniemi), jotka nykyisin saa-
31493: 734                       XII,s5. -Lapinlahden silta ja maantie.
31494: 
31495: vat kesäpuolella vuodesta kiertää mylly- ja     rakennussuunnitelmat eivät millään tavoin
31496: kermakuormanaan - jos sen maitse jalos-         joutuisi ristiriitaan tämän jo kauan suun-
31497: tuspaikkaan vievät - noin 11 km. kun            nitteilla olleen maantien oikaisun kanssa,
31498: heille sillan valmistuttua tulisi kirkonky-     olisi lopullinen ja virallinen tien suunta
31499: lälle matkaa sensijaan vajaa 1 km. Vähän        saatava mahdollisimman pikaisesti määrä-
31500: pohjoisemmassa oleville Nerkoonkylän asuk-      tyksi ja siksi rohkenemmekin kaiken edellä
31501: kaille, joita on 1,363 henkeä, lyhenisi matka   sanotun perusteella esittää eduskunnan
31502: kirkonkylään 5 kilometrillä. Etelästä päin      päätettäväksi toivomuksen,
31503: tuleville lapinlahtelaisille, esim. Alapitkän
31504: ja Mäntylahden y. m. kylien asukkaille, ly-             että hallitus laatisi suunnitelman
31505: hentäisi tien oikaisu samoin huomattavasti            ja kustannusarvion Lapinlahden yli
31506: matkaa omalle kirkolleen ja kunnanhuo-                johtavan sillan ja maantien rakenta-
31507: neelleen.                                             mista varten.
31508:    Jotta siirtoväen y. m. lapinlahtelaisten
31509:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
31510: 
31511:                 L. 0. Hirvensalo.                         Elli Nurminen.
31512:                 Lennart Heljas.                           Esa. Hietanen.
31513:                 Aino Luostarinen.                         Yrjö Kilpeläinen.
31514:                 Juhani Leppälä.                           Pekka Kiiski.
31515:                 Eino Laitinen.                            Martti Leskinen.
31516:                                                                                             73&
31517: 
31518: Xll,s6. -   To:i.v. al. N:o 382.
31519: 
31520: 
31521: 
31522: 
31523:                                    Kauhanen y. m.: Määrärahasta maantiealikäytävän raken-
31524:                                      tamiseksi Outokumpuun.
31525: 
31526: 
31527:                                       E d u s k u n n a ll e.
31528: 
31529:    Outokummun tehdasyhdyskunnan kautta              tautunut liikenteelle erittäin vaaralliseksi
31530: kulkeva Joensuun-Kuopion välisen maan-              vaatien ihmishenkien menetyksiä sekä ajo-
31531: tien ja rautatien yhteyskohtaan on jo en-           välineitten rikkoutumisia.
31532: nen sotia laaditun suunnitelman mukaisesti             Edellä olevan perusteella ehdotamme
31533: päätetty rakentaa maantieylikäytävä. So-            kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
31534: tien johdosta on työ jäänyt suorittamatta.          toivomuksen,
31535: Kun alueella on odotettavissa jatkuvaa
31536: työttömyyttä olisi tasoylikäytävän rakenta-                    että hallitus ottaisi vuoden 1951
31537: minen maantiealikäytäväksi erittäin sopiva                  tulo- ja menoarvioesitykseensä tar-
31538: työttömyystyökohta. Lisäksi on huomioi-                     peellisen määt·ärahan maantiealikäy-
31539: tava, että nykyinen tasoylikäytij.vä on osoit-.             tät,än rakentamiseksi Outokumpuun.
31540:      Helsingissä ·10 päivänä helmikuuta 1950.
31541: 
31542:                  Kalle Kauhanen.                                Varma K. Turunen.
31543:                  Juho Karvonen.                                 Toivo Pyörtänö.
31544:                  0. Muikku.                                     Vieno Simonen.
31545:                                        Heikki Soininen.
31546: 736
31547: 
31548: XII,s7. -   Toiv. a.l. N:o 383.
31549: 
31550: 
31551: 
31552: 
31553:                                   Lahtela y. m.: Utsjoen sillan rakentamisesta.
31554: 
31555: 
31556:                                        E d u s k u n n a ll e.
31557: 
31558:    Utsjoen kunnan keskukseen ei ole edes           hallitus tulee kiinnittämään huomiota p. o.
31559: maantietä. Lähin maantie on n. 70 km:n             sillan rakentamiseksi sekä mahdollisuuksien
31560: päässä kunnan keskuksesta. Utsjoen kirkon-         mukaan saattaa sen rakennushankkeen pää-
31561: kylä on molemmin puolin Utsjokea. Kirkko,          tökseen, kuten se näkyy 20 Pl. III: 1 pe-
31562: kansakoulu, sairasmaja, majatalo ja muut           rusteluista valtiovarainvaliokunnan mietin-
31563: laitokset ovat toisella puolen mainittua jo-       nön sivulla 62.
31564: kea. Kun näin on ja kun Utsjoessa ei ole              Saamamme tiedon mukaan Utsjoen kunta
31565: siltaa ja joki on kevät- ja syyskelirikkojen       on anonut, että p. o. sillan rakentaminen
31566: aikana, riippuen kesän ja talven tulosta,          pantaisiin    toimeen      työttömyysvaroilla,
31567: useita viikkoja jopa kuukausiakin siinä            mutta sitä ei ole tehty, vaikka työttömyyttä
31568: tilassa, ettei sitä voi ylittää, seuraa siitä      on mainitussa kunnassakin ollut ja on edel-
31569: mm. se, että kansakoululapset on majoitet-         leenkin ja vaikka puheena olevan sillan ra-
31570: tava koulun puolelle jokea, vaikka ne voi-         kentaminen siihenkin nähden, että se on
31571: sivat suorittaa koulunkäynnin kotonaan             kunnan keskuksessa, olisi sopivin työpaikka
31572: asuen ja kaikkien muiden, jotka tahtovat           kunnan alueella.
31573: tai joiden on pakko mennä toiselle puolen             Kun näyttää siltä, ettei hallitus ryhdy
31574: jokea, olipa asia miten kiireellinen ja kul-       mihinkään toimenpiteisiin p. o. sillan raken-
31575: kija miten huonovoimainen hyvänsä, kul-            tamiseksi, on pakko saattaa asia uudelleen
31576: jettava tietöntä jokivartta ylöspäin n.            eduskunnan käsiteltäväksi.
31577: 10 km ja siellä olevan järven kautta men-             Vaikka p. o. joen leveys onkin n. 40-
31578: tävä joen toiselle puolen ja taas tietöntä         50 m, on sillan rakentaminen siihen maal-
31579: jokivartta alas kirkonkylään n. 10 km.             likon käsityksen mukaan verrattain helppo
31580:    Tästä syystä onkin Utsjoen kunta jo             siihen nähden, että joki on matala ja kova-
31581: kauan aikaa toivonut ja odottanut, että            pohjainen ja joen molemmat rannat sillan
31582: vaitiori toimesta rakennettaisiin silta kir-       rakennukselle sopivan korkeat. Käsityk-
31583: konkylän kohdalle Utsjokeen, koska kunta,          semme mukaan silta olisi rakennettava sitä
31584: jonka väestö on vähävarainen, ei voi omin          silmällä pitäen, että se vastaa maantie-
31585: varoinsa sitä ·rakentaa.                           siltaa. Näin sen vuoksi, että nyt jo on
31586:    Sanotun sillan rakentamisen ovat kaikki         aikaa ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin
31587: Utsjoella käyneet ja sikäläisiin oloihin tu-       ainakin Utsjoen kirkonkylän seudun maan-
31588: tustuneet tunnustaneet yksimielisesti tosi-        teiden rakentamiseen ja se on alettava p. o.
31589: tarpeen vaatimaksi.                                sillan rakentamisella, koska se on kaikkein
31590:    Eduskuntakin vuoden 1949 valtiopäiville         tärkein ja kiireeliisin ·tehtävä.
31591: jätetyn rahaP.sia-aloitteen n: o 363 perus-           Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
31592: teella, jossa ehdotettiin, että eduskunta ot-      ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
31593: taisi vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon             toivomuksen,
31594: 2 miljoonan markan määrärahan puheena                        että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
31595: olevan sillan rakentamiseksi, on hyväksy-                  menpiteisiin sillan rakentamiseksi
31596: nyt valtiovarainvaliokunnan mietinnön,                     Utsjokeen Utsjoen kirkonkylän koh-
31597: jossa valiokunta lausuu odottavansa, että                  dalle.
31598:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
31599: 
31600:         M. 0. Lahtela.                 Martti Miettunen.             Erkki Koivisto.
31601:                                                                                          787
31602: XII,ss. -   Toiv. a.l. N:o 884.
31603: 
31604: 
31605: 
31606: 
31607:                                  Pyörtänö y. m.: llomantsin-Hattuvaaran tien talviaurauk-
31608:                                    sesta.                                                ,
31609: 
31610: 
31611:                                        Ed uskun nalle.
31612: 
31613:    Tieosuus Ilomantsi kk-Hattuvaara on              Kun kohtuussyyt vaativat, että näin elin-
31614: pituudeltaan 40 km ja on tien vaikutuspii-       tärkeä tieosuus pidetään aurattuna läpi tal-
31615: rissä yli 2,500 asukasta sekä 9 kauppalii-       ven eli vähintäin II: n luokan aurausohjel-
31616: kettä. Metsätyöpitäjistä on Ilomantsin kunta     maan kuuluvana, saamme täten kunnioit-
31617: Pohjois-Karjalan suurimpia, jolloin suu-         taen eduskunnan hyväksyttäväksi ehdottaa
31618: rimmat työt on jatkuvasti tehty sanotun          toivomuksen,
31619: tieosuuden varsilla ja alueella. Jostain kä-
31620: sittämättömästä syystä on tie pidetty ai-                 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
31621: noastaan syysaurauksen varassa, yhtä talvi-            siin Ilomantsin-Hattuvaaran tien
31622: kautta lukuunottamatta, jolloin tie oli aulki-         saattamiseksi nykyistä parempaan
31623: aurattuna Hattuvaaraan saakka.                         talviauraukseen.
31624:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950.
31625: 
31626:                  T~oivo   Pyörtä.nö.                       Kalle Kauhanen.
31627:                  Heiklki Soininen.                         Lauri Riikonen.
31628:                  0. Muikku.                                Eero M'åkinen.
31629:                                          Vieno Simonen.
31630: 
31631: 
31632: 
31633: 
31634:                                                                                           93
31635: 738
31636: Xll,sg. -   Hemst. mot. N:o 886.
31637: 
31638: 
31639: 
31640: 
31641:                                Korsbäck m. fl.: Angående åtgärder för förbättring av
31642:                                  Harrström fiskhamn.
31643: 
31644: 
31645:                                    Till Riksdagen.
31646: 
31647:    I en skrivelse tili Statsrådet den 3/3           Den enda hamnplatsen som finns utgöres
31648: 1938 anhöll österbottens Fiskarförbund att       av en vik, som är c: a 350 m lång och
31649: åtgärder måtte vidtagas för undersökning         60-80 m bred. På denna hamn har under
31650: av möjligheterna att genom uppmudring            tidernas lopp offrats tusentals dagsverken
31651: förbättra Harrström fiskhamn i Harrström         för byggande av vågbrytare och båtbryg-
31652: by av Korsnäs kommun. Den 1/6 samma              gor. Inloppet till hamnen är såsom nämnts
31653: år beviljade ministeriet för kommunika-          mycket grunt. På en sträcka om c: a 300 m
31654: tionsväsendet och allmänna arbetena 4,000        är vattendjupet normalt endast 30-40 cm.
31655: mk för utförandet av undersökningen. Ett         Vid fiske är fiskarena på grund härav
31656: par veckor senare förordnade väg- och vat-       tvungna att hålla de egentliga fiskarbå-
31657: tenbyggnadsstyrelsen Vasa väg- och vat-          tarna utanför det oskyddade hamninlop-
31658: tenbyggnadsdistrikt att utföra undersök-         pet. Förbindelse med fiskarbåtarna kan
31659: ningen och uppgöra förslag tili åtgärder i       upprätthållas endast med små roddbåtar.
31660: frågan. Enligt meddelande till väg- och          Att detta är en mödosam och dyr transport
31661: vattenbyggnadsstyrelsen från V asa väg-          av fisknät och fiskfångsten inses lätt.
31662: och vattenbyggnadsdistrikt den 31/8 1949            Bland andra åtgärder, som borde vid-
31663: är undersökningen numera gjord och nö-           tagas för förbättring av denna hamn, är
31664: digt förslag till förbättring av ifrågava-       uppmuddring av hamninloppet, c: a 300 m
31665: rande hamn utarbetat. Åtgärder för att           tili minst 1 m: s djup. Ekonomiska möj-
31666: verkställa detta förslag har emellertid tills-   ligheten för ortens fiskar- och arbetarbe-
31667: vidare inte vidtagits, trots att 12 år för-      folkning att utföra detta arbete finnes inte.
31668: flutit sedan ovannämnda ansökan gjordes.         Ekonomiskt bistånd från statens sida är
31669:    Man erinrar sig i detta fall ordspråket:      därför i detta fall synnerligen behjärtans-
31670: ,Så länge gräset växer dör kon". Detta           värt. Då denna befolkning redan i 12 års
31671: kan i stor utsräckning sägas om utkomst-         tid väntat detta bistånd, borde det nu givas
31672: möjligheterna för den talrika fiskar- och        med det snaraste.
31673: arbetarbefolkning, som för sitt livsuppe-           Med hänvisn:i:ng till vad som ovan an-
31674: hälle är beroende av Harrström fiskhamn ..       f.örts anhålles vördsamt, att rilksdagen ville
31675:    Havet vid Harrström by, där hamnen är         besluta hemställa,
31676: belägen, saknar skyddande skärgård. Kus-
31677: ten är långgrund. V attenståndet vid nor-                 att t·egeringen skyndsamt måtte
31678: malt läge är c: a 1 fot. Havet utanför                  vidtaga åtgät·der för den planerade
31679: lmsten är fyllt av undervattensgrund och                förbättringen av Harrström fisk-
31680: stenrev, vilket allt i hög grad försvårar               hamn i Korsnäs kommun.
31681: möjligheterna att åstadkomma skyddade
31682: och annars lämpliga hamnplatser.
31683:       Helsingfors den 8 februari 1950.
31684: 
31685: 
31686:               Verner Korsbäck.                           .A!lbert Brommels.
31687:               Levi Jern.                                 Arthur Larson.
31688:               Albin Wickman.                             Matts Forss.
31689:                                                                                            739
31690: 
31691: XII,sP. -   Toiv. al. N:o 385.                                                    Suomennos.
31692: 
31693: 
31694: 
31695: 
31696:                                  Korsb!l.ck y. m.: Toimenpiteistä Harrströmin kalasataman
31697:                                     parantamiseksi.
31698: 
31699: 
31700:                                      Eduskunnalle.
31701: 
31702:    Valtioneuvostolle 3. 3. 1938 lähettämäs-        Ainoan sopivan satamapaikan, joka on
31703: sään kirjelmässä Österbottens Fiskarför-        olemassa, muodostaa lahti, joka on noin
31704: bund anoi ryhdyttäväksi toimenpiteisiin         350 metriä pitkä ja 68-80 metriä leveä.
31705: tutkimuksen suorittamiseksi mahdollisuuk-       Tässä satamassa on aikojen kuluessa uh-
31706: sista parantaa ruoppaamalla Harrströmin         rattu tuhansia päivätöitä aallonmurtajien
31707: kalasatamaa Korsnäsin kunnan Harrströmin         ja venelaiturien rakentamiseen. Sataman
31708: kylässä. Saman vuoden kesäkuun 1 päivänä        suu on, kuten sanottu, hyvin matala. Noin
31709: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö    300 metrin matkalla on veden syvyys nor-
31710: myönsi tutkimuksen toimittamista varten         maalisti ainoastaan 30-40 sm. Kalastuk-
31711: 4,000 mk. Viikkoa paria myöhemmin tie- ja       sessa on kalastajien pakko pitää varsinaiset
31712: vesirakennushallitus määräsi Vaasan tie- ja     kalastusalukset suojaamattoman sataman-
31713: vesirakennuspiirin suorittamaan asiassa tut-    suun ulkopuolella. Yhteyttä kalastusaluk-
31714: kimuksen ja tekemään ehdotuksen toimen-         siin voidaan pitää vain pienillä soutuve-
31715: pitejksi. Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin     neillä. On helposti ymmärrettävissä, että
31716: tie- ja vesirakennushallitukselle 31. 8. 1949   tämä on vaivalloista ja kallistaa kalaverk-
31717: tekemän ilmoituksen mukaan tutkimus on          kojen ja kalansaaliiden kuljetusta. Niitä
31718: nyttemmin suoritettu ja tarpeellinen ehdo-      toimenpiteitä, joihin olisi ryhdyttävä tämän
31719: tus kysymyksessä olevan sataman paranta-        sataman parantamiseksi, on sataman suun
31720: miseksi laadittu. Toistaiseksi ei kuitenkaan    ruoppaaminen noin 300 metrin matkalla
31721: ole ryhdytty toimenpiteisiin tämän ehdo-        vähintään 1 metrin syvyiseksi. Paikkakun-
31722: tuksen toteuttamiseksi, vaikka edellä maini-    nan kalastaja- ja työläisväestöllä ei ole
31723: tusta anomuksesta on kulunut 12 vuotta.         taloudellisia mahdollisuuksia tämän työn
31724:    Tässä tapauksessa muistuu mieleen sanan-     suorittamiseen. Taloudellinen apu valtion
31725: lasku: ,Ennen kurki kuolee kuin suo sulaa".     taholta on senvuoksi tässä tapauksessa erit-
31726: Näin voi suuressa määrin sanoa sen lukui-       täin toivottavaa. Kun tämä väestö jo 12
31727: san kalastaja- ja työläisväestön toimeen-       vuoden ajan on odottanut tätä apua, olisi
31728: tulomahdollisuuksista, jonka elanto on riip-    se nyt mitä pikimmin annettava.
31729: puvainen Harrströmin kalasatamasta.                Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan
31730:    Harrströmin kylän luona, jossa satama        kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
31731: sijaitsee, on meri ilman suojaavaa saaristoa.   toivomus,
31732: Rannikko on loivaa. Vedenkorkeus on nor-
31733: maalitilassa noin 1 jalka. Meri on ranni-                että hallitus ryhtyisi kii1·eellisesti
31734: kon ulkopuolella täynnä vedenalaisia kareja           toimenpiteisiin Korsnäsin kunnassa
31735: ja kiviä, mikä suuressa määrin vaikeuttaa             sijaitsevan H arrströmin kalasataman
31736: suojaisten ja muuten sopivien satamapaik-             Stt!l.nnitelttta parantamista varten.
31737: kojen saamista.
31738:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950.
31739: 
31740:                 Verner KorS'bäck.                            Albin Wickman.
31741:                 Levi Jern.                                   Arthur Larson.
31742:                 Albert Brommels.                             Matts Forss.
31743: 740
31744: 
31745: XII,oo. -   Toiv. al. N: o 386,
31746: 
31747: 
31748: 
31749: 
31750:                                   NuorSMri y. m.: Kokemäenjoen suun ruoppaamisesta.
31751: 
31752: 
31753:                                       E d u s k u n n a ll e.
31754: 
31755:    Kuten tunnettua, tapahtuu Pohjanlah- noin 50 metrin pituinen matka Porttikirs-
31756:  teen laskevien jokien suilla maan kohoami- tun alapuolella."
31757:  sen ja jokien tuoman lietteen johdosta vä-       Mainittakoon tämän yhteydessä myös,
31758: hitellen niin suuri väylien madaltll!lilinen, että Kokemäenjoen uittotavaramäärät oli-
31759: että liikennöiminen alkaa niissä käydä mah- vat vuonna 1938 2,421,202 kpl. tukkeja ja
31760:  dottomaksi. Täten on laita Kokemäen- 202,807 kpl. pinotavaraa, vuonna 1945
31761:  joessa, joka näihin asti on ollut Porin kau- 3,102,936 kappaletta tuk!keja ja 308,984
31762: punkiin saakka laivoille liikennöitävissä.      kpl. pinotavaraa sekä vuonna 1946 tukkeja
31763:    Tilanne on vuosi vuodelta huonontunut 4,080,382 kpl. ja pinotavaraa 525,405 kpl.
31764:  ja on nykyisin sellainen, että sekä uittoja      Laivaliikenne joessa tapahtuu n. k. Luot-
31765: että puutavaran laivalwljetu:ksia uhkaa sinmäen juopaa pitkin Porin ulkosatamista
31766: keskeytys. Kun kysymys ei ole mistään Reposaarelta ja Mäntyluodosta. Porista
31767: vähäpätöisistä arvoista, on selvää, että taasen kuljettavat sikäläiset suuret sahat
31768: asiaan on kiinnitettävä huomiota.             • sekä Pihlavan saha proomuilla vuosittain
31769:    Valtiovallan ja Porin kaupungin taholta noin 45,000-50,000 standarttia sahattua
31770: onkin jo huomattu asian tärkeys. Porin puutavaraa ulkomaille vietäväksi siten, että
31771: kaupunki on jatkuvasti suorittanut ruop- lastaus tapahtuu suoraan proomuista lai-
31772: pausta, ja metsähallitus toimeenpani voihin. Tämän puutavaramäärän kuljetta-
31773: vuonna 1947 kyselyn, joka koski tilannetta minen rautateitse Mäntyluotoon aiheuttaisi
31774: Kokemäenjoen suulla. Kokemäenjoen uitto- suuria lisäkustannuksia sekä selvittämättö-
31775: yhdistykseltä saamiensa tietojen perus- män             ruuhkautumisen      satama-alueella.
31776: teella se lausuu seuraavaa: ,Kokemäenjoen Muita tavarankuljetuksia ensinkään mai-
31777: suun alempi erottelupaikka on Rauman nitsematta on selvää, että kysymys on suu-
31778: haaran suulla, Kolmihaarassa. Väylä tästä rista kansantaloudellisista arvoista, jotka
31779: Reposaareen madaltuu jatkuvasti ja on se eivät vaikuta vain paikallisiin työllisyys-
31780: sekä meressä että Kolmihaaran erottelu- kysymyksiin, vaan joiden merkitys ulottuu
31781: paikan alapuolella niin matala, ettei nippu- koko Kokemäenjoen vesistön vaikutuspii-
31782: lauttoja, jotka sisältävät noin 100 tukkia, riin, erikoisesti sen metsätalouteen, samalla
31783: voida kuljettaa, koska ne vaativat 12 jalan kuin kysymyksessä on huomattava tekijä
31784: syvyisen väylän, nykyisen väylän ollessa ulkomaankaupassamme.
31785: vain 7.5-8.5 jalkaa syvä. Väylän mataluu-         Kun siten Kokemäenjoensuun ruoppauk-
31786: desta on haittaa myöskin Porin kaupunkiin sella ja varsinllrin puutavaran k.uljetuksille
31787: ulottuvalle laivaliikenteelle sekä kalojen avoimena säilyttämisellä on tärkeä kansan-
31788: nousulle jokeen. Tämä epäkohta on ollut taloudellinen ja valtakunnallinen merkitys,
31789: vallitseva jo 7-8 vuoden aikana. Pahimmat on tämän tehtävän suorittaminen myös sen-
31790: es~eet saataisiin poistetuksi ruoppaamalla     laatuinen, että siinä tarvitaan valtiovallan
31791: Tyltyn mutka, Pihlavan sahan edusta ja tukea ja kiireellisiä toimenpiteitä.
31792:                                   XII,90. -   Nuorsaari y. m.                          741
31793: 
31794:    Kaikkeen edelliseen viitaten ehdotamme              mäenjoen suu valtiovallan toimesta
31795: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi                voitaisiin ruopata uitoille ja puu-
31796: toivomuksen,                                           tavaran kuljetuksille avoimeksi.
31797:           että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
31798:        sellaisiin toimenpiteisiin, että Koke-
31799:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
31800: 
31801:                  Hugo Nuorsaa.ri.                          Antto Prunnila.
31802:                  L. I. Kaukamaa.                           Arvo Riihimäki.
31803:                  Laura Brander-Wallin.                     Irma Torvi.
31804:                  Kalle J ouikanen.                         Lauri Leppihalme.
31805:                  Lauri Murtomaa.                           Arvo Sävelä.
31806:                  Pentti Niemi.                             Jalmari Pusa.
31807: 742
31808: 
31809: xn,o1.- Toiv. al. N:o 387,
31810: 
31811: 
31812:                                Sormunen y. m.: Säännöllisen kesä- ja talv~'liikenteen jär-
31813:                                    jestämisestä Hailuodon ja Oulun välillä.
31814: 
31815: 
31816:                                      E d u s k u n n a 11 e.
31817: 
31818:    Hailuodon kunta, Oulun läänissä, sijait-      Valtion toimesta junat, posti- ja muut au-
31819: see meren saaressa. Sen väestö hankkii           tot välittävät liikennettä siten palvellen ja
31820: toimeentulonsa maataloudesta ja kalastuk-        edistäen kansalaisten elinmahdollisuuksia.
31821: sesta. Viljelmät ovat pieniä, mistä johtuen      Näistä johtuviin yleisiin kustannuksiin Hai-
31822: ansiotuloja on etsittävä kalastuksesta ja        luodonkiu kansalaiset saavat valtion veron
31823: luotsitoimesta; muita ansiotulomahdolli-         muodossa osallistua pääsemättä itse osalli-
31824: suuksia sanottavasti kunnan alueella ei ole-     siksi yleisten teiden ja liikennevälineiden
31825: kaan.                                            tuottamasta edusta. Sen sijaan, kuten
31826:    Olosuhteista ja kalastuselinkeinon har-       edellä on viitattu, saavat itse kustantaa
31827: joittamisesta j6htuu, että kunnan väestön        liikennevälineensä. Tätä ei voida pitää oi-
31828: on pidettävä jaktuvaa liikenneyhteyttä Ou-       keuden mukaisena eikä hailuotolaisten elin-
31829: lun kaupunkiin. Matkaa sinne Hailuodosta         keinoelämää sillä tavoin edistävänä kuin
31830: on noin 40 kilometriä. Kulkuvälineenä            maame monissa pitäjissä on asianlaita. Sen
31831: heillä kesän aikana on ollut milloin purje-,     vuoksi olisi valtiovallan kiinnitettävä pu-
31832: milloin moottoriveneet, ja vasta parin vuo-      heena olevaan epäkohtan huomiota. Ei
31833: sikymmenen ajan varustuksiltaan puutteel-        liene mahdotonta järjestää, eikä valtiolle
31834: linen, pienehkö höyrylaiva. Talvisin kau-        suuriakaan kustannuksia tuottavaa, jos
31835: punkimatka on tehty hevosilla, ja vasta          hailuotolaisten elinkeinoelämän edistämi-
31836: viime vuonna kuorma-autolla, milloin jää-        seksi ryhdytään valtion varoilla ylläpitä-
31837: hän repeytyneet railot taikka lumiesteet         mään sekä kesä- että talviliikennettä Hai-
31838: eivät sitä estäneet. Näihin asti ovat ,saari-    luodon ja Oulun kaupungin välillä. Kesä-
31839: valtakunnan" asukkaat itse saaneet kus-          liikennetarpeen ja mahdollisen turistiliiken-
31840: tantaa matkustamisvälineensä, minkälaiset        teen tyydyttämiseen ehkä riittäisi kaksi
31841: ne kulloinkin ovat olleetkaan. Mitä kus-         pienehköä, mutta meriliikennekelpoiseksi
31842: tannuksia se vähävaraiselta väestöitä on-        varustettua höyrylaivaa, ja talviliikentee-
31843: kaan vaatinut ja edelleen vaatii? Laskel-        seen riittävän suuri ja kunnollisesti varus-
31844: mia siitä tuskin on olemassa. Se vain tie-       tettu moottorikelkka. Niiden tariffit sekä
31845: detään, että ansioon kykenevien on usein         henkilö- että tavaraliikennettä varten eivät
31846: oltava eräinä vuoden aikoina viikkokausia,       saisi olla kohtuuttomat.
31847: öisin ja päivin kalastus- tai muissa toi-           Edellä viitatuin perustein ehdotamme
31848: missa, jotta selviäisivät liikenne- ja muista    eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31849: menoistaan, sekä yhteiskunnallisista ja val-
31850: tiollisista velvoitteistaan, ja tulisivat toi-              että haZZit·us kiireellisesti ryhtyisi
31851: meen pienillä kotitiloillaan karun ja ajoit-             toitnenpiteisiin sekä kesä- että talvi-
31852: tain ankaran luonnon keskellä.                           liikennevälineiden hankkimiseksi ja
31853:    Valtion varoilla rakennetut rauta- ja                 säännöllisen vuoroliikenteen järjestä-
31854: maantiet halkovat monia maamme pitäjiä.                  miseksi H ailnodon ja Oulun välille.
31855:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950.
31856: 
31857:                  Toivo I. Sormunen.                            Matti Meriläinen.
31858:                  Yrjö Murto.                                   Hannes Tauriainen.
31859: LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUS-
31860:           ALOITTEET
31861:      NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
31862:                j
31863:               j
31864:              j
31865:             j
31866:            j
31867:           j
31868:          j
31869:         j
31870:        j
31871:       j
31872:      j
31873:     j
31874:    j
31875:   j
31876:  j
31877: j
31878:                                                      Lakialoitteet.
31879:                      (Hakusanat viittaav3;t liitteiden, pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteloihin).
31880: 
31881: 
31882:                                             Varsinaisena aloiteaikana jätetyt.
31883: 
31884: -       ru:•o 1, P a a s ~on y. m.: Ehdotus lai<ksi halli-        -   n:o 12,   Söderhjelmin: Ehdotus laiksi
31885:         tusmuodon 23 § :n muuttamire:;ta. Liitteet 1,1.               li~kevaihtoverolain5 § :n muuttamisesta. Liit-
31886:         s. 7_ - Ks. Tasavallan presidentti.                           teet IV,4. s. 70 ja 72. - Ks_ Liikevaihto'Vero.
31887: -       n:o ,2, Rauni,on y.m.: EhdDtus laiksi haHi-               -   n:o 13, Kii.,lpeläisen y.m.: Ehdatus laiksi
31888:         tusmuodon 23 § :n muuttamisesta. Liitteet 1,2. s_             liilkevaihtoverolain muuttami,sesta. Liitteet 1V,5.
31889:         9_ - Ks- Tasa'Vaillan presidentti.                            s. 74. - Ks. Lirkevaihtovero.
31890: -       n:o 3, 1Jernin y.m.: Ehdotus 'la~ksi hallitus-
31891:                                                                   -   n:o 14, E. Pusan y_m,: Ehdotus lailksi asuin-
31892:         muodon 71 § :n muuttallllisesta. Liitt•oot 1,3. s.
31893:                                                                       ra:kennusten tuotantoon käytetyn tavaran liike-
31894:         11 ja 13- - Ks- Valtiontiiintarkastajat_
31895:                                                                       vaihtoveron palautt,amises.ta. L:iåt·teet IV,6. s.
31896: -       ni:o 4, Rantam,aan y_m,: Ehdotus laiksi
31897:                                                                        iG_ - Ks. Lirkevaihtovero.
31898:          edustajanvaaleista annetun lain muuttamisesta.
31899:         Uittoot 1,4. s. 15. - Ks. Edustajanv.aalit.               -   n:o 15, Miettusen y.m.: Ehdotus laiksi toi-
31900: -       n:o :5, Haapaniemen y.m.: Ehdotus laiksi                      sen ,cmaisuudenluovutusverDlain muuttamisesta.
31901:                                                                       Liittoet IV,7_ ·S. 77. - Ks. Omaisuudenluovutus-
31902:         edustajan'Va!IJl:eista annetun lain muuttamisesta.
31903:                                                                       ,ver,o.
31904:         Liit•teet 1,5. s_ 17. - Ks. Edustajanvaalit.
31905: -        n:•o 6, Stenborgin y.m.: Ehdotus laiksi                  -   n:o 16, Riihisen y.m.: Ehdotus laiksi osa:ke-
31906:          huonoon'Vuokrien säännöstelystä annetun lain                 yhtiöiden omaisuudenluovutusveros>ta. Lii·tteet
31907:          muuttamisesta. Liitteet 1,6. s. 19. - Ks. Vuok-              IV,s. s. 79. - Ks. Omai·suudecluovutusvero_
31908:          rasäännöstely.                                           -   n: o 17, E. P u s a n y. m.: Ehdotus laiksi osake-
31909: -        n:o 7, Kuusinen-Leinon y.m.: Ehdotus                         yhtiöiden :lisäverovelvollisuudesta eraiSsa ta-
31910:          laiksi rikoslain 1<6 luvun ,24 § :n kUllllo!l;misesta-       pauksii.ssa ,sekä näid,en varojen jaikamisesta ikor-
31911:          Lmtteet II,1. s..35. - Ks. Paino'Vapaus.                     vaukseen oikeutetuiHe. Liitteet IV,o. s_ 83. -
31912: -       n:~o   '8, Te r v on y. m.: Ehdatukset lae:iksi pai-          Ks. Verotus.
31913:         nov~apauslain  sekä ri·kos·lain 16 luvun 24 ,§ :n             n:o 1,8, Riihisen y.m.: EhdDtus larksi eräi-
31914:         muuttamisesta. Liltteet II,2. s. ,38. - K&. Pai-              den maasta vietävien tavar·oiden vientitulleista.
31915:         novapaus.                                                     Liitteet IV,1o. s. 85. - Ks. Tullit.
31916: -       n:o 9, Sukselai,sen y.m.: Ehdotus laiksi                  -   n:·o 19, T a in i on y. m.: Ehdotus laiksi asun-
31917:         tulo- ja DmaisuusverolMn muuttami•se&ta. LUt-                 totuotannon edistämiseksi myönnettävistä veron-
31918:         1leet 1V,1. s. 61. - Ks. Tulo- ja omaisuusverD.               huojennuksist,a annetun lain muuttamisesta. -
31919:     -   n: o 10, Meinanderin:             Ehdo,tus lruilksi           Liitteet IV,u. s. 87. - Ks. Asuntotuotanto.
31920:         tulo- ja omaisuusvero1·ain 24 § :n muuttamise&ta.         -   n:o 20, Hi.etasen y.m.: Ehdotus laiksi ta-
31921:         Liitteet IV,2. s. ·66 ja 67_ - Ks_ Tulo- ja omai-             1oude1lisiin vailk,euksiin joutuneiden pienomista-
31922:         ,suusvero.                                                    jien .tuJkemiseksi. Liittoot IV,l2_ s. 89. - Ks.
31923:     -   n:o 11, Lappi-Seppälän y.an.: Ehdotus                         Va1tionla:inat.
31924:         aaiksi leimaverolain ,66 § :n muutt~se&ta. Liit-          -n:o 21,    Vennamon y.m.: Ehdotus larksi
31925:         teet 1V,3. s. '68. - Ks. Leimavero.                           varojen varaamisesta pientilallisille myönnottä-
31926: 4                                    Lruki-, rahaaflia- ja toivomu&ruloitteet 1950.
31927: 
31928: 
31929:     viä sähköiE•tämislainoja valiten. Liitt·eet IV,ts.             lunastamisesta annetun lain muuttamisesta.
31930:     s. 91. - :IDs. Sähkö.                                          Liitteet. VII,7 . .s•. 2·80. - Ks. Vuokra-ruluoot.
31931: - n: o 2i2, P y ö r t ä n ö n: Ehdotus ~ai•ksi ikansa-          - n:o 36, R o sen b e r gin y. m.: Ehdortus ~aiiksi
31932:     lklo•u1ulaitoksen •kustannulksista annetun lain                väiliaikaisesta kalastusoi'k€udcesta annetii.Jll lain
31933:     ·5 § :n muuttrumisesta. Lii•tteet IV,14. s. ·92. -             muuttamrsesta. Liitteet VII,s. s. 281 ja 282. -
31934:     Ks. Kansrukoulut.                                              Ks. Kalastus.
31935: - n<:o .2•3·, Soinisen y. on.: Ehdotus ~ailksi k'an-            - n:o il7, Kalavaisen y. m.: Ehdotus laiksi
31936:     saJkoululaitokE.en kustannuksista annetun lain                 oppiwv.olilrsuudesta annetun lain 7 §: n muut-
31937:     ·5 §:n muuttamisesta. Liitteet IV,t5, s. 93. -                 tamisesta. Liitteet VIII,t. s. 301. - Ks. Krun-
31938:     Kjg, Kansalkoulut.                                             sakoulut.
31939: - n: o .2,4; N i s k a •l a n y. m.: Ehdotus la.i®si kM!I-      - n: o 38, Le p ;p ä 1 ä n: Ehdotus lai!ksi oppr-
31940:     :sakoulunopettajien lisäpaliiDkioista eräissä kun-             ,velvollisuudesta annetun lain 8 § :n muut-
31941:     nissa. Liitteet IV,t6. s. 94. - Ks. Kansrukoulut.              tamisesta. Liitteet VIII, 2. s. 303. - Ks. Kan-
31942: - n:o 25, M. LeskiJ,sen y.m.: Ehdotukset                            sakoulut.
31943:     laeilksi maaseudun rruk!ennustoiminnan edistämi-            -- n: o ·3·9·, Niemen y. m.: Ehdo·tus larksi liilkun-
31944:      sestä, maaseudun rallrennustuo,tannon tukemisesta              taikasvatuskoil"k!eakoulusta. Liitteet VIII,3. s.
31945:      vrultion varoilla sElkä maas·eudun ralkennruslai-             1304. - K.s. Lirkuntakasvatus.
31946:      noi~;~ta, -trukuista ja -avustuksista. Li!Ut,teet IV,t7.   - n: o 40, E. K H v en y. m.: Ehdotus laiksi
31947:      s. 95. - Ks. Rakennustoiminta.                                korkeaikouluja varten annettavilsta stipendeistä
31948: - n: o 2·6, H i et a sen y. m.: Ehdotus laiksi syö-                 ja avustuksista. Liitteet VIII,4. s. 307. -
31949:      mävi·l<jan ostoon oikeuttavien ostdkortti€.n unyön-            Ks. Korkeakoulut.
31950:      tämi•sestä eräissä •tapauksissa. Liittoot IV,ts. s.        - n:o 41, E. Pus·an: Ehdotus lailksr maan-
31951:      100. - %s. V.Uja.                                             llanlkintalain ·5~ § : n muuttatmi.sesta. Liitteet
31952: - n:o 2•7, .P e so1sen y.m.: Ehdotus :Lailksi tuber-               IX,t. s. 373. - Ks.- Maanillanlkintalaki.
31953:      :Jw.loosi'lain muuttamisesta. Liitteet VI,t. s. 229.       - n:o 412, Virolais€n: Ehdotus laiksi maan-
31954:      - Ks. Tubel1ku1oosi.                                          hankintalain        9.g § :n   muuttamisesta.    Liit-
31955:  -- n:o 2.S, Le i k o 1 a n y. m.: Ehdo•tus laiksi                  ,teet IX,2. s. 374. - Ks. Ma:anhankintalaki.
31956:      lääil"keemsteru €rikoisvalmisteiden kaupasta. Liit-        - n :10 43,. M ~et t u sen y. m.: Ehdo·tus J.aiksi
31957:      teet VI,2. s. 232. - Ks. Lää:keaineet.                        maanhankintalain 104 §: n muuttrumisHsta. Liit-
31958:  - n:o 2·9, 'E. Pusan y.m.: Ehdotus .l.si maa-                      teet IX,s. s. 37•6. - Ks. Maanhan:kintalaki.
31959:      ~aiskuntain kunna11isha11innosta allill€ tun asetuk-
31960:                                                1
31961:                                                                  - n: o· 44, I lk o sen y. m.: Ehdotus laiksi maan-
31962:      :sen muuttamisesta. Liitteet VII, 1. s. 1267. -               hankintailain 10·5 § :n muuttrumise.sta. Liitteet
31963:      Ks. KunnallisV€110,                                            IX,4 s. 37'8'. - Ks. Maanha11kintalaki.
31964:  - n: o 30, H a u ;t a 1 a n y. m.: Ehdotus laiksi maa.-        - n:o 45, Leprpä•län y.m.: Ehdotus laiksi
31965:      laislkuntain kunnallishallinnosta annetun asetulk-             maanillanlkint:illain 156 § !n muuttamisesta. Liit-
31966:      sen muuttaonrsesta. Liitteet VII,2. s. 269. -                  oteet IX,5. s. ,3180. ~ 'Ks. Mruanhankintalaki.
31967:      Ks. Kunnalllisvero.                                         - n :o 46, K i i IS iki n y. m.: Ehdotus laiksi onaan-
31968:  -n:•o31,          M€riläis€n         y.m.:     Ehdotukset          han:kintalain 15·5 § :n muuttamiseSta. Liitteet
31969:      laeiksi kunnarlishallituiksesta kaupungissa ja                 IX,6. s. 383. - Ks. Maanhal1kintailaki.
31970:      maal~ilskuntain kunna1lisihal1innosta annettuj€n           - n:o 47, E. Pusan: Ehd·o,tus lailksi val-
31971:       rusetusten muuttamise,sta. Li,itteet VII,s. s. 2'71.          ·tion etuo.sto-oilkeudesta mruatalouskiiruteimisrtöjen
31972:      - Ks. Kunnallisvel'o.                                          kaupoissa. Liitteet IX,7. s. 38·6. - Ks. Maa-
31973:  - n:o 32, V. Eskolan y.m.: Ehdotus lailli:si                       tilat.
31974:      kunnan toimivallan väliaiilmisesta ~aaj€ntami­             - n:o 48, E. Pusan: Ehdotus laik·si maan
31975:      sesta. Liitteet VII,4. s. 274. - Ks. KunnaBis-                 palkkolunastuklsesta eräissä tapauksissa. Liitt•ee•t
31976:      haillinto.                                                     IX,s. s. 13-87. - Ks. 'Maati1rut.
31977:  -- n:o 3,3, Pakkasen y.m.: Ehdotus lai!k•si kiin-               - n :o 49, Le p ,p ä 1 ä n y. m.: Ehdotus laiksi
31978:      teän omaisuudoo plllkkolunrustuksesta yleiseen                 maanhank.intalain .selkä siirtoväen ja rint.ama-
31979:      ta:cpeeseen annetun lain muuttamisesta. Liittoo~               soti1aiden asuttamis€n rahoittamisesta annetun
31980:      VII,5. s. 276. - Ks. Pakko~unas:tus.                           lairu muuttrumisesta. Liitt•eet IX,1l. s. 388. -
31981:  - n:•o 34, Lampi.sen y.m.: Ehdotus laiksi vesi-                    Ks. Maanhan'kintalaJki.
31982:       oikeuslain onuuttamiJsesta. Liitteet VII,6. s. 2.78.       - n:o 50·, Virolaisen y.m.: Ehdotus la~ksi
31983:      - Ks. Vesioikeus.                                              e:räi1stä •tulcirtoim€npiteistä rai·vaamattomilla ja
31984:  - n:o 35, Kulo!V·aa.ran y.m.: Ehdotus laik!si                      niihin verrattavina maanhan!kintatiloilla. Liit-
31985:      tih€issä asumusrylhmrssä ol€vien ;vuokra-alueiden              .teet IX,to. s. •390. - Ks. M·aanhankintalaki.
31986:                                   Laki-, raihaasia- ja toivomuooioirbteet 1<950.                                  5
31987: -  n:o ·51, E. P u s a n y. m.: Erhdortus laiksi               ·sitoumuksista annetun lain muuttamisesta. Liit-
31988:    maanlrankinta1ain mulkraan maanooan<tiin orkeu-              rteet IX,2o. s. 412. - Ks. Maanhankint!l!la:ki.
31989:    .tetun •asuttamisesta eräissä ta;pauiiDsissa. Liitteet   - n:o 61, Luostar i·s en y.m.: Ehdotus laiksi
31990:     IX,u. s. 392. - Ks. Maa;nbJankinrtala;ki.                  ilwtimarussa tm>tetun pellava- j•a ha;mppulkuidun
31991: - n:·o 52, Koivurannan y. m.: Ehdotus lailkså                   hintojen vakauttamisesta. Liitteet IX,21. s. 413.
31992:    w1Jlrtion ·o·sallistuanisesta asutusteiden kunnossa-        - Ks. Pellava.
31993:     pitoon. Liititeet IX,12: s. 393. - Ks . .AJsutus-       - n: o r6r2·, V. E s 1k o 1 a n y. m.: 'Ehdortus ~ailksi
31994:    toinrinta.                                                  marulauta'kunuista. Liirtteet IX,22. .s. 41'5. -
31995: -- n:o 53, Koivu r ·annan y. m.: Ehdotus ilaiksi                Ks. Maa,lawtaik=at.
31996:    rappiolle j-outuneiden asutus,teiden kuntoonpanon        - n:.o 63, Pessi n y. m.: Ehdotus laiksi työttö-
31997:    .m:hoittamisesta. Li:irtteet IX,13. s. 395. - Ks.           myysra;hastosta ja sen varojen käytöstä. Liit-
31998:    .AJsutustoiminta.                                           teert X,1. s. 555. - Ks. Työttömyys.
31999: - n:o 54, E. P u.san y. m.: Ehdotus laiksi maa-             - n :o ·64, M u s t o sen y. m.: Ehdotus Iairksi
32000:   rtalouskerhoneuvojaopistoista. Liitteet IX,14. s.            ,työnt€1kijäin vuosi.lomala;in 3 § :n muuttamisesta.
32001:    i397. - Ks. Maatalouskerhot.                                 Liitteet X,2. s. ·558. - Ks. Loma.
32002: - n:o 55, E. Pusan y. m.: Ehdotus larksi m!l!a-             - n:o ~65, Tu.rkan y.m.: Ehdotus laikisi työn-
32003:    truloustuotannon ja rt'<tloudellisen ·asrema;n lkohot-      .tekå!jäin vuosilomalain 3 ja '6 § :n muut~
32004:    rtanris·esta. Li:irtteet IX,15. s. 400. - Ks. Maa-           sesta. Liirtteet X,3. s. 55·9. - 'Ks. Loma.
32005:    talous.                                                  - n:o 66, Prunnil·an y.m.: Ehdotus ~aiksi
32006: - n:o ·56, Myllymäen y.m.: Ehdotus la;ilksi                    työntekijäin vuosilomalain 8 § :n muuttamisesta.
32007:    laidunalueista a;nnetun lain 1 §: n muuttami-             • Liitteet X,4. s. ~61. - Ks. !Loma.
32008:     sesta. Liitteet IX,16. s. 402. - Ks. Laidun.            - n:o 67, Hetemäen y.m.: Ehdo·tus laiksi
32009: - n:o 57, Vennamon y.m.: Ehdotus l.aiksi                       1eipornotyöla;in muut~tamisesta. Liitteet X,5. s.
32010:    'varojen vrara!l!misesta pellon kunnostanrisel!'ta          5t62. - Ks. Leipomot.
32011:     jaettavia pailK'kiiOita val't•en. Liitteet IX,17. s.    - n:-o ·68, E. Pusan y. m:: Ehd-otus laiksi lai-
32012:     404. - Ks. Maatalous.                                      nansaantioi:keudesta oman asunnon raikeJlJtaunista
32013:                                                                varten. Liitteet X,6. s. 564. - Ks. Ra'kennus-
32014: - n:o 58, Niskalan y.m.: Ehdotus la;irksi
32015:                                                                'fuiminta.
32016:     Pohjois-Suomen ·karjatalouden tulkemise,sta. Liä-
32017:                                                             - n:o :(}9, Roineren y.m.: Ehdotus ~:airksi asun-
32018:     teet IX,1s. s. 406. - Ks. Karj~~;tralous.
32019:                                                                tolainoista, -takuista ja -avustuiksista annetun
32020: - n:o r59, Lah,telan y.m.: Ehdotws ~aiksi                      lain muuttamisesta. Liitteet X,7. s. 566. -
32021:    rpomnhoi.to·alueella o1evien luonoonniittyjen vas-          Ks. Rakennwstoimint·a.
32022:    tilkemaan Taivauksesta. Liitteert IX,19. s. 409.         - n:o 7·0, Kajtalan y.rn.: Ehdotus la;iksi
32023:     Ks. Pownhoito.                                             .a,suntorrukennus·toiminnan kehi ttämis,eksi myön-
32024: -n:o 60, Turjan y.m.: Ehdotus Ia~ksi maan-                     nettävistä tutkimus- ja julkaisumäärä.raho?-·scta.
32025:     hankintalain mukaan annettavrista valtion velrka- .        Liitteet X,s. s. 569. - Ks. Rrukennustoiminta.
32026: 
32027: 
32028: 
32029: 
32030:                                         Rahaasia-aloitteet.
32031:                                      Varsinaisena aloiteaikana jätertyt.
32032: 
32033: - n:o 1, H el j ak sen y. m.: Määrär!l!han osoit-               ikonissrukodin oppilas- ja hoitajakunnan asunnon
32034:   tamisesta lainoi'ksi maaseudun sähkönj.aikelu-                ra;kootamista varten. Liitteet IV,s7. s. 195. -
32035:   yrhtiöiden rkuiluttraja;in liittymis- y. m. ma;ksujen         Kg.   Sairaa~at.
32036:   rahoittamiseen. Liitteet IV,s5. s. 1·93. - Ks.            -  n:o 4, Brander-WaUinin y.m.: Määrä-
32037:   Sähkö.                                                       rahan osoittamisesta huokeakoiikoiJsilksi lainoiksi
32038: -n:o2, Kajalan y.m.: M'.äärärrullan osoitta-                   heikossa, rtaloude11isessa asemassa ol~ille 'kun-
32039:   misesta avustukseksi Diakonissala~tos Beetclin               nille kunnallisrkotien rakentamista ja korjaa-
32040:   rakennustöitä varten. LiciJtteet IV,S6. s. 194. -            mista vallten. Liitteet IV,ss. s. 197. - Ks.
32041:   KJs. Sa;i11a;alat.                                           Valtionlmn!l!t.
32042: - n:o 3, E. Koivi.ston y.m.: Määrämhan                      -- iD!:·o 5, Bo .r g-IS u n d rn a n i n y. m.: Määrära-
32043:   osoittamisesta iko11ottomaiksi lainaksi Oulun dia-           han osoittamisesta yhden apulaitsopetta,jan ja
32044: 6                                Laki-, ralha.asia- ja toivomusrulo1tteet 1950.
32045: 
32046:    kahdoo ru;sistentin viran perustamiseksi Helsin-          pcltojen raivallJillista varten. Liitteet IV,too.
32047:    gin yliopiston odonto~ogiseen laitokseen. Liit-           s. 212. - Ks. MaaJtalous.
32048:    teet IV,s9. :s. 198. - Ks. YliopiSJto.                 - n:o 17, S aa:l·asrtin y. m.: Määrämhan osoit-
32049: -n:o 6, Kaukamaan y.m.:                    Määrärahan        :tamisesta     :Pohjois-Suomen      tutkimussäätiöl:le.
32050:    ·osoittamisesta Suomen ikoululaitosta esittelevän         Liitteet IV,tot. s. 213. - Ks. Pohjois-Suomi.
32051:    :aineiston toimil!tamiseksi Sveitsin kansainvälisiin   - n:o 18, S&alastin y.m.: MiiäräJJahan osoit-
32052:    :ped:agogisiin instituutteihin. Liitteet IV,90. s.        tamisesta haJ.laDJtutkimuskoeaJSeman perustami-
32053:    i200. - Ks. Koululaitos.                                  'seksi Pelson keskusvankilan suo~ilj,elysalueelle.
32054: - n:o 7, Kaulk3.maan y.m.:                 Määrärahan        Liitteet IV,102. s. 214. - Ks. Halla;
32055:    osoitt,amisesta stipendeilksi oppjlkoulun opettajiUe   - n:o 19, SaaJ,astin y.m.: Määrärahan osoit-
32056:    uitkomaisia opintomatkoja rval'lten. Liitteet IV,91.      tamisesta kotiteo1lisuusneuv,onta-asemien perusta-
32057:    s. 201. - Ks. Oppi:koulut.                                miseksi nman iköyhi:mmnle ja ikadon kohtaamille
32058: - n:o 8, K:au·kamaan y.m.:                 Määrärahan        :alueille. Liitteet IV,103. s. 2:15. -     Ks. Koti-
32059:    osoittamiseBta normaalilyoooiden opettajrukoke-           teoHisuus.
32060:    laiden stipendejä varten. Liitteet IV,92. s. 202.      - n: o 2·0, 'H :a m a r a n y. m.: Määrärahan osoit-
32061:    - Ks. Oppikoulut.                                         tamisesta Järvenpään emäntäikoulun uudisraken-
32062: - n:o 9, L,ampisen y.m.: Määrärahan osoit-                    nusta varten. Liitteet IV,to4. s. 214. - Kl!.
32063:    tamisesta Porvoon yhteislysoon ilwulutaJ.on ra-            Kotitalous.
32064:    ikentami:Sta vaJJten. Liitteet IV,93. s. 203. -        - n:o 21, K~eemoJan: Määrärahan osoittaiilli-
32065:     Ks. Qppikoullllt.                                         sesta m&llJilliesopiston perustamiseksi Kannuk-
32066: - n:o 10, 'K.auik:amaan y.m.: Määrärahan                     ,seen. Liitteet IV,105. s. !217. - Ks. Maatalous-
32067:    .osoittamisesta Porin ~y.seon !koulutalon korjaa-          kcou!J.ut.
32068:    mista ja lisärrukennu:ksen raikentamista varten.        - n:o 22, Kauikamaan y.m.: Määrärahan
32069:     Liitteet IV,9·L s..205. - Ks. Oppikoulut.                 osoittamisesta :kiasvinviljelyskoekentän perusta-
32070: - n: o H, K i i .s ken y. m.: Määräl'aihan osoitta-           miseksi Karrvian pitäjään. Liitteet IV,to6.
32071:     misesta avustu!kseksi E'lisenvaaran yhte1skoulun          s. 218. - Ks. Maatalous.
32072:     päärakennuksen rakentamista varten Kyröön.            - n: o 2:3, S imu :ta n y. m.: Määrärahan osoitta-
32073:     Liitteet IV,95. s. 20:6. - KJs. Oppi:koulut.              misesta halpakorkoiseksi lainaksi Val'sinais-Suo-
32074: - n:o 12, Pa,avo:laisen y.m.: Määrärahan                      men rtietopuolisel1e ika~rj anhoitllkoululle koulu-
32075:     osoittamisesta kansanopistojen rakennusavustuk-           rrukennuks~n      rakewtamista >"arten.      Liitteet
32076:     ma ja -JJainoja varten. Liitteet IV,96. s. 20S.           IV,t07. s. 219. - Ks. Maatalousikoulut.
32077:     - Ks. Kansanopistot.                                  - n:o 24, T i i ,t u n y. m.: Määrärahan osoittami-
32078: - n:o 13, Kaukam,aan y.m.:                 Määrärahan         sesta Pohjanmaan-Savon yhdysradan tutki-
32079:     osoittamisesta Porin talouskoulun toiminnan tu-           mista val'ten. Liitteet IV,tos. s. 221. - Ks.
32080:     kemiseksi. Li:itteet IV,97. s. 209. - Ks. Koti-           Rautatiet.
32081:    ltalous.                                                - n:o 2,5, H Q n g a n y. m.: Määrärahan osoitta-
32082: - n: o 14, V ä y .r y sen y. m.: MääräJJahan osoit-           misesta Kärsämälln-Paattisten maantien ·ralken-
32083:     tamisesta Lapin keskusammattikoulun rakenta-              taiilliseen. Liitteet IV,to9. s. '222. - Ks. Maan-
32084:     mista varten. Liitteet IV,9s. s. 210. - Ks.               tiet .
32085:     .Amrmruttikoulut.                                      - n:o 26, ·Väyry1sen y.m.: Määrärahan osoit-
32086: -- n:o 15, S:aalastin y.m.: Määrärahan osoit-                 :f!amisesta Palojoensuun-Palojärven maantien
32087:     tamisesta Keski- ·ja Pohjois-Pohj:amnaan perus-            rakentamiseen. Liitteet IV,llo. s. 223. - Ks.
32088:    !kuivatussuunnitelman toteuttamista vaJrten. Liit-         Maantiet.
32089:     Iteet IV,99. s. 211. - Ks. Maat!lllous.                -n:o .27, Pe,r:kanojan y.m.: Määrärahan
32090: - n:·o 16, 8 o i n i sen y. m.: Määräralhan osoit-            osoitta:mises:ta .Salonjoen sillan uusimista varten.
32091:     tamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi ikiviperäisten        Liitteet IV,111. s. 224. - Ks. Sillat.
32092: 
32093: 
32094: 
32095:                                         Toivomusaloitteet.
32096: -n::o 1, MyHymäen y.m.: Äänioiikeusi:kämjan                   potilaiden oikeuttamiseiksi osallistumaan valtiol-
32097:    ,alentamisesta valtiollisissa vaaleissa. Liitteet          lisiin va.aleilllin hoitopaiikas.saan. Llitteet I,s.
32098:    1,7. s. 20. - Ks. Edustajanvaalit.                         s. 21. - Ks. EdustajanV'aalilt.
32099: - n:o 12, Salmela-Järvisen y.m.: Toimen-                  -   n: o e, ö h m a n i n: Valtiovar.ainvaJ.ioikunnan
32100:    piteistä sail'aail:oissa j& hoitolaitoksissa o~evien       tehtävien jakamisesta ikahdelle :tai useammalle
32101:                                    Lruki-, raihaas:ia- ja toivomuoo:loitteet 1'950.                                 7
32102: 
32103:     v.a;li~kunna!Lle. Liitteet I,9. s. 22 ja 23. -    Ks.        ottamisesta valtion omisttulkseen. Liitteet IV,21,
32104:     Va.1tiopäiväjärjstys.                                        s. 105. - Ks. Sosialisoiminen.
32105: - :n:o 4, V. Eskolan y. m.: Maaylioikeuden                   -   n:o 19, 'Tervon y. m. :_ Sokeriteollisuuden ot-
32106:     perustamisesta. Liitteet I,1o. s. 24. - Ks. Maa-             .tamisesta valtion omistukseen. Liitteet IV,22.
32107:     ylioiikeut>.                                                 s. 106. - Ks. Sosialisoiminen.
32108: - n:o '5, Rosenbergin y.m.: Esitykoon anta-                  -   n:o 20·, M'annisen y.m.: Suurpankkien ja
32109:     misesta !kansalai,EJten rodun jaikant>allisuuden suo-        niihin verraJttavien luotto~aitol!l.ten ottamisesta
32110:     jasta. LiiU:'{let 1,11. s. 26 j.a 2S. - Ks. Kan-             valtion ha1tuun. Liittee,t IV,23. s. 107. - Ks.
32111:     srulaissuoja.                                                8osialrsoiminen.
32112: - n:o '6, Kuusinen-Leinon y.m.: Oikeus-                      -   n: o 21, V en n a m o n y. an.: Toimenpiteistä
32113:     laitoksen j.a hallintoikoneiston kansanvaltaista-            pääoman liialllisen keskittymisen ehkäisemiseksi.
32114:     misesta. Liitteet II,s. s. 41. - Ks. Oikeus-                 Liitteet IV,24. s. 109. - Ks. Pää;oma.
32115:     laitos.                                                  -   n:o 22, T ·o ,r v en y. m.: Toimenpiteistä erikois-
32116: - n:o 7, Brander-WaBinin y.m.: Esityksen                         veron säätämiseksi ISellaisHle suurteollisuuden
32117:     antamisesta 'lai:ksi nuorista riilwk,sentekijöistä           hrurjoitttajille, jotka eivät yllätpidä riittävää
32118:     annetun lain muuttamisesta. Liitteet II,4. s. 4,3,           ~amrrnattikoulutustoimint·aa. Liitteet IV,25. s. 111.
32119:     - Ks. Nuoret rikoksentekijät.                                - Ks. .Arrnmattt:iilwulutus.
32120: - n:o 8, Roine e llJ y. m.: Esityili:sen antamisesta         -   n:o 23, Honkalan y.m.: Verovelvo1lisen oi-
32121:     laiksi nuorist~a ri:koiksentekijöistä annetun lain           ikeutltarrnisesta vähentämään verotettavista tulois-
32122:     muuttamisesta. Liitteet II,5. s. 44. -            Ks.        taan ainakin puo1et verovuonna määrätystä tulo-
32123:     Nuoret r~k<Yksenteikijät.                                     ja omaisuusverosta. Liitteet IV,26. s. 112. -
32124: - n:o 9, Koslken y.m.: Esitykoon antamisesta                     Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
32125:     yleiseksi 'k!auppa;laibi. Liitteet IT,6. s. 45. -        -   n:o :24, Kanniston y. m.: KDTikohyvityil,sen
32126:      Ks. Kauppalaild.                                            suorittamiseSita veronmaksajille veron ennaJkko-
32127:  - n:o 10, Sauikikosen y.m.: Toimenpiteistä                      maiksun palautuksen yhteydessä. Liitteet IV,27.
32128:      perikuntien ihallussa olevien jakarrnattomien maa-          s. 113. - Ks. Verotus.
32129:     ttilojen säi,lyttämiseiksi elinikelpoisina kokonai-      -   n:o 25, Le i k o 1 a n y. m.: Kuolinpesän vero-
32130:      suuksina. Liitteet H,7. s. 46. -          Ks. Peri-         tuksen huojentamisesta. Liitteet IV,2s. s. 114.
32131:     iJmnHen tilat.                                               - Ks. Verotus.
32132:                                                              -   n:o 26, Kaulk:amaan y.m.: Kalastajaväes-
32133:  - n:o 11, K u 11 b e r gin y. m.: Esityksen anta-
32134:                                                                  tön oikeuMamisesta arvonVähennJ'ksen tekemi-
32135:      m.isesta m~J~anvi1Jelijäin kotieläinten ja !koneiden
32136:      vapauttamiseiksi ulosmitt,auiksesta. Liitteet II,s.          seen pyydystensä osalta tulo- ja omaisuusvero-
32137:                                                                  tulksessa. Liitteet IV,29. s. 115. - Ks. Tulo-
32138:      s. 47 ja 418. - Kis. Ulosmittaus.
32139:                                                                   ja omaisuusvero.
32140:  - n:ol2, Brander-Wallinin y.m.: Vaivais-                    -   n:o 27, Soinisen y.m.: Toimenpiteistä vero-
32141:      p.rosentin suoritusvelvollisuuden rajoittamisesta.          tluoiktkien ~isäämiseksi pe1tomaiden ja luonnon-
32142:      Liitteelt II,9. s. 49. - Ks. Perintö.                       niittyjen verotuiksessa. Liitteet IV,3o. s. 116.-
32143:  - n:o 13, Sahnela-Järvisen y.m.: Lasten                         Ks. Verotus.
32144:      elatusapujen suorittamisesta ennak!koina valtion        -   n:·o 2S, H~aa.paniemen y.m.: Maatalous-
32145:      tai kunnan varoista. Liitteet IT,1o. s. ·50. -              koneiden ja -työvälineiden vapauttamisesta
32146:      Ks. Ehttusapu.                                              omaisuusverosta. Lii~tteet IV,31. s. 118. - Ks.
32147:  - n:o 14, Miikin y.m.: Käräjä- ja wkisto-                       Tu~o- ja omaisuusvero.
32148:      huoneiston raikenmmis·esta Irrnatran tuomiokun-         -   n:o 29, Iikosen y.m.: Eräiden maanihankinta-
32149:      taa varten. Lii·tteet II,ll. s. 52,, - Ks. Oikeus-          ~ain nojalla maata saaneiden verovapaudes!ta
32150:      laitos.                                                     metsämaan osalta. Liitteet IV,32. s. 119. -
32151:  -- n:o 15, Pakik,asen y.m.: Suomen maatllilou-                  Ks. VerotUIS.
32152:      den ulkomaisesta edustuksesta. Liitteet III,l.          -    n:o ;30, Lappi-Seppälän y.m.: Säästö-
32153:      s. '55. - Ks. Ulikomaanedustus.                             tai karttuvalle talletustilille taHetettujen sääs-
32154:   - n:o 16, Tervo·n y.m.: Vesivoiman ja voima-                   ttöjen pääoman ja ko11kojen verovapaudesta.
32155:      laitosten otbtamitS'eSta vrultion omistukseen. Liitt-       Liitteet IV,33. s. 1120. - Ks. Verotus.
32156:      teet IV,19. s. 102. - Ks. Sosialisoiminen.              -   n:'O 31, Rytingin y.m.: Vakinaisen asuin-
32157:   - n:o 1'7, Tervon y.m.: Puhelinlaitoksen otta-                 pa~kan u~kopuolella tehdyistä ikausiluontoisista
32158:      misesta valtion om.istukseen. Liitteet IV,20.               töistä saadun tulon kohtuullisesta vähentämi-
32159:       s. 10'4. - Ks. Sosialisoiminen.                            sestä verotuksessa. Liitteet IV,34. s. 121. -
32160:   - n: o 18, T e r v on y. m.: Tupruk'kateollisuuden             Ks. Verotus.
32161: 8                                     Laiki-, ralhaasia- ja toivomum~oitteet 1:950.
32162: 
32163: 
32164: -   n:o :32., Borg-Sundmanin y.m.: Eläiklkei-                       nal'lisve.rolaiJssa olevien epä;koihtien poistamisesta.
32165:     den ·ve:rovapaudesta. Liitteet IV,35. s. 122.. -                Liitteet IiV,.48. s. 1'3'8. - Ks. Verotus.
32166:     iKs. ~erotus.                                                - n: o 46, Soinisen y. m.: Saimaan vesistö-
32167: -   n:·o 3:3, K ui tt i sen y. m.: Eläiketulojen vero-              alueeseen kuuluvien kuntien määräämisestä eri
32168:     :tUJksen mjo1ttamisesta. Liitteet IV,36. s. 12•3.               meueiklkialueeksi verotukseen näihden. Lii<tteet
32169:     - iKs. Verotus.                                                 Irv,49. s. 140•. - Ks. Verotus.
32170: -   n :o 34, ö h m a n i n y. m.: Verovapauden myön-             --n:o 47, Borg-JSundmanin y.m.: Henkisen
32171:     tämisestä       kansaneläikelaitoksen     suori.ttamiHe         .työn te1kijäin palkkauksen järjestämisestä. Liit-
32172:     eliiJklkeille. Liitteet lN,37. s. 124 ja 125. -                 •teet IV,5o. s. 1112. - Ks. Henkinen työ.
32173:     - Ks. Verotus·.                                              - n:o 48, E. Koiviston y.m.: Valtionavun
32174: -   n: o 35, :P r u n n i 1' a n y. m.: T·oimenpiteistä             lisäämisestä ik:unni1le, joissa siir,toväen sijoitus
32175:      aihee1lisi:ksi osoi1Jtautuneisba verovalitu:ksis'ta joih-       aiheuttaa uusien ikansakouluta:Lojen rruk!e.nta-
32176:     .tuneiden ikustannuslten korvaamiseksi. Liitteet                mislta. Liitteet IV,51. s. 144. - Ks. Kansa-
32177:      IiV,ss. s. 12:6. - ]{js. Ve.rotus.                             koulut.
32178: -   n:o e6, Kanniston y.m.: Tulo- ja omai-                       -n:·o 49, Saukkosen y.m.: Ottolasten rinnas-
32179:                                                                     tamisesta omiin lapsiin lkansrukoulunopettajien
32180:     ·suusveroJain muuttamisesta e1äke-, leslki- ja
32181:     orpovrukuutusmruksujen vähentämisoikeut:een näh-                :patkkawk·ses·sa. Lii·t.teet IV,52 .. s. 146. - Ks.
32182:                                                                     Kansrukoulut.
32183:     den. Liititeet IV,s9. s. 1:27. -      Ks. Tulo- ja
32184:     10maisuusvero.                                               - n: o :50, 0 ik: o n y. m.: Kivisten pe1toa:lueiden
32185:                                                                     verotusperusteiden määräämisestä. Liitteet IV,53.
32186: -   n:o 37, Hei:kikilän y.m.: Kirjojen myynnin
32187:                                                                     s. 14 7. - Ks. Verotus.
32188:     vapauttamisesta     iliikevaihtoverosta.   Liititeet
32189:                                                                  - n:o ·51, L·appi-Swp;pä~än y.un.: Toimen-
32190:     [IN,4o. :s. 12'8. - Ks. Liiikevaihtovero.
32191:                                                                     pi:teistä ennen Arav:l!lainsäädännön voimaan-
32192: -   n: o 3S, Hetemäen y. m.: YieishyödyHisten                       tcloa ra;kennusvaiheessa olleiden rrukennusten
32193:     :Lahjoitusten verovapauden laajentamisesta. Liit-               taloudellisen •aseman järjestämiseksi. Liit,teet
32194:     ,teet IV,41. s. 12:9. - Ks. Vei'otus.                           :rV,54. s. 1'48. - Ks. Ra:kennustoiminta.
32195: -   n:o 39, Ahmavaarany.m.: T·o~senomaisuu­                       - n: o 5:2, K a n n i :s t on y. m.: Määrära.hasta
32196:     de.nluovutusveron mruksuajan siirtämiseEitä. Liit-              .sääStäjien mhan arvon alenemisen johdosta
32197:     teet IV,42. s. 130.. - Ks. Oma;suudeuluovutus-                  ikärsimien :ta:ppioiden korvarumiseksi. Liitteet
32198:     v·ero.                                                          IV,55. s. 1:50. - Ks. Säästäjät.
32199: -   n :o 40, Hauta 1 a. n y. m.: T:oimenpitei:stä vuo-           - n:o 53, K. Eslkolan y.m.: Määrärahasta
32200:     den 1'949 :kadosta kärsineiden maanvirjelijäin                  ikuoletuslainoiJbi työttömyyden ja hallantuhojen
32201:     vapaut·tamiseiksi vuodelt.a 11947 unalksuunpannun                johdosta ·taloudellisissa vai'k!euiksissa oleville
32202:     ,toisen omailsuuden!luovutusveron toisen erän suo-              maa.laiskunnille. Liitteet IV,56. · s. 152. - Ks.
32203:      rittamisesta. Lii1Jteet IV,43. s. 132. -           Ks.         M.aalaiskunnat.
32204:     Omaisuudenluovutus-vel'o.                                    - n :o ·54, R a n k i 1 a n y. m.: Toimenpiteistä hei-
32205: -   n:o 41, Laineen y.m.: Vuonna 1950 m~Vk­                         lklOissa taloudell~sessa asemassa olevien maa;lais-
32206:     s·ettavan toisen omaisuudenluovutusv.eron mruksu-               :kuntien ·työttömyysrasi>tusten ilieventämiselksi tai
32207:     ai:kojen ~.Y'kikääimisestä. Liitteet IV,44. s. 1:33. -           poistrumiseiksi. Liitteet IV,57. s. 153. -        Ks.
32208:     Ks. Omaisuudenluovutusvero.                                     Maalaislkunnat.
32209: -   n:o 42, M. J ä r :v i sen y. m.: EI'äisiin vaali·            - n:·o .55, 'Vennamon y.m.: Halpalkorikoisten
32210:     asiaJkirjoihin menkittävien todistusten 1eimavero-              lainojen myöntämisestä maaseudun väestölle
32211:     vapaudeslta. Liitteet :rV,45. s. 1:34. -      Ks.               verojen ja muiden maksettavaksi lan'keavien
32212:     Leimavero.                                                      velkojen suo.rittamiseen. Liitteet IV,5s. s. 154.
32213:                                                                     - Ks. Val>tionlain31t.
32214: -   n:o 43, P akkasen y. rrn.: M·ehi·läishoidon va-
32215:                                                                  - n:o 56, Riihisen y.m.: Siirtoväelle myön-
32216:     pauttamisesta tulo- ja omaisuusverosta seikä
32217:                                                                     nettyjen avustus1aiuo~en perianä·ttä jättämisestä
32218:     kunna1lisverosta. Liitteet IV,4G. s. 135. - Ks.
32219:                                                                     •eräiissä tapauksissa. Liitteet IV,59. s. 1.55. -
32220:     ~erotus.
32221:                                                                     Ks. v.altionlainat.
32222: -   n: o 44, R y •t i n g i n y. m.: Eräiden luonnon-            - n :o 57, Viro 1 a i sen: KoJ'Vauslain edelly;t-
32223:     nii:ttyjen vapauttamisesta pinta-alaverotuksesta                tämän indeks:ilkorotnksen myöntämisestä eräille
32224:     ja ma31talouden työnarvon verotulksesta. Liitteet               maansaantiin oiJkeut•etuille. LiitteE;t IV,so. s.
32225:     JN,47 ..s. 1·37. - Ks. Verotus.                                  156. - Ks. Korvausla.ki.
32226: -   n:o 45, Wiherheimon y.m.: Pal:kannaut-                       - n: o 5S, K a r v ·o sen y. m.: T·eollisuuden sijoit-
32227:     tijain eläikeikysymylksen asianmuikais:ta järjeste-             tamisesta lähe.mmäksi raruka-ainelähteitä. Liit-
32228:     lyä va~keuttavien tulo- ja omaisuus- seikä kun-                 teet IV,61. s. 157. - Ks. 'TeoLlisuus.
32229:                                      Lruki-, raiT1aasia- ja toivomusaloitteet 1950.                                      9
32230: 
32231:    n:o 59, Riihimäen y.m.: Teollisen toimin-                    -   n:o 73, Ha~a·lan y.m.: Määrärahasta valtion
32232:    nan laajentamisesta maaseudulle. Liitteet IV,62.                 palveluksessa o•levien henkilöiden ,tekemien, työn
32233:    s. 158. - Ks. Teoilisuus.                                        rationalisoimiseen 1täJhtäävien ehdotusten palkit-
32234: - n:o •60, Halka~an y.llll.: Määrärahasta ti-                       semiseksi. Liitteet IV,76. s. 180. - Ks. Rrurtio-
32235:    laUJSten suorittamiseen kot~maisilta metalliteh-                 nalisoiminen.                                    r
32236: 
32237: 
32238:    rtailta ja ikonepajoilta. Liitteet IV,63. s. 159.-               n: o 74, K u j a 1 a n y. rn.: Toimenpiteistä val-
32239:    Ks. Teollisuus.                                                  tionrautruteiden tavaranikuljetustariffien koroUu-
32240: - n:o 61, KosiiDisen y.m.: Määrärahast·a ikuo-                      uniseksi. L~itteet IV,77. s. 181. - Ks. Rauta<
32241:    letuslainoiiksi pienti:lallisille maaseudun sä:hiköis-           tiet.
32242:    tämisen edistämiseksi. Liitteet IV,64. s. 161. -             -   n:o 75, Le!Ppihalmeen y.m.: Määrära-
32243:    Ks. Sähkö.                                                       .h!llsta siviili-ilmailun tukemiseksi. Liitteet IV,78.
32244: - u:o ·62, MyBymäeu y.m.: Mää.rä.ra:hrust,a                         s. 182. - Ks. Ilmailu.
32245:    lamorksi ,pientalou.ksie!!lJ sähköistämistä varten.          -   n:·o 7'6, 'Törngren i n: ValtionpuhelinmaJksu-
32246:    Liitteert IV,65. s. 1612. - Ks. Sähkö.                           jen perimistavan muuHami·sesta. Liitteet IV,7D.
32247: - n:o 63, M ann il an y.m.: Toimenpiteistä maa-                     s. 183 ja 184. - Ks. PostilaHos.
32248:    seudun sä,hJköis·tämisen edistäJmise'ksi. LiiJtteet          -   n:o 77, Kaj a 1 a n y. m.: Määrärahasta valtion
32249:     IV,66. 8. }62. - I~s. Sähkö.                                    rakennusten peruskoi'janiksia varten. Liit•teet
32250:    n:o 164, F o r s s i n y. m.: Lainojen ja avustus-               IV,so. s. 118•5. - Ks. Ra:keunustoiminta.
32251:    ten myöntämisestä väJhäv•araisiUe ammattitaitoi-             -   n:o 78, Br1a.nder-Wallinin y.rn.: Huolto-
32252:     sille henkilöille •työpajojeu .perustamist•a var·teu.           osaston perustami!Sest•a Porin poliisilaitoikseen.
32253:     Liitteet IV,67. s. 164 ja 165. - Ks. Valtion-                   Lii1Jteet IV,sl. s. 1·86. - K;s. Poliisi.
32254:     lainat.                                                     -   n:o 79, Bo,rg-Sundmanin y.llll.: ~omitean
32255: - n:o 65, Murtomaan y.m.: Autoliiikenne-                            asettamisesta selvittämään naispo.liisiikysyrnystä.
32256:     ala1la Jiksityistä yritteliäisyyttä rajoittavien                Liitteet IV,s2. s. 188. - Es. Poliisi.
32257:     määrä,ysten .poistamisoo•ta. Liitteet IV,ss. s. 16·6.       -   n:o ·80, Kuusinen-Leinon y.m.: Maa'lais-
32258:     - ~s. Autot.                                                    kirjeenkantajien tointen vaikinaiatamisesta. Liit-
32259:  - n: o ·66, R y rt i n gin y. m.: Yikisityisten koti-              'teet IV,s3. s. 189. - Ks; Postilaitos.
32260:     tar:vepuun ·tar:vitsijain oikeuttamisesta ostamaan          -   n:o 81, Kuu<Sinen"Leinon y.m.:· Sij.ais-
32261:    !Valtion metsistä 'kot.it.ar:vepuuta puutavarayhtiöi-            ja tilapäistyönrtekijöinä toimiiVien naispostiilijoo-
32262:     den huutolkauppaleimi'lmista malksamiin hintoi-                 nien 1tointen vrukinaisrtamisesta. Liitteet IV,s4.
32263:     hin. Liitteet IV,69. s. 167. - Ks. Puutavara.                   s. 1<90. - Ks. Postilaitos.
32264:  - n:o 67, Kor.sbäckin y.m.: Suunnitelman                       -   n:o 82, Leikolan y. m.: Mää.rärahasta Suo-
32265:     ~aatimisesta polt•toainehuoltoa varten.         Liitteet        men liit•tymiseJksi Pohjoi!Smaiseen Farmaikopea-
32266:     IV,7o. •s. 168 ja 170. - Ks. Polttoaineet.                      toimikurutaan. Li~tteet VI,3. s. 2~35. - Ks. Far-
32267:  - n:o 68, Forssin y.m.: MaanvUjelyikseSISä ja                      ma'kopea.
32268:     ammrurt·t~kalastll!ksessa lkäytet.tyihin moottoreihin       -   n:o ·83, Ka·lavaisen y.m.: Lipeän myynnin
32269:     tarvittavan juoksevan po.lt·toaineen vapauttami-                uudelleen järjestämisestä. Liitteet VI,4. s. 237.
32270:      sesta liikevaihtoverosta. Liitteet IV, 71. s. 172              - Ks. Lipeä.
32271:      ja 1173, - Ks. Polttoaineet.                               -   n: o 84, A a t 'te 1 a n y. m.: Tutkimuiksen toi-
32272:  - n:o 69, iE. Koiviston y.m.: Syrjäseuduilla                       mittamisesta suikupuoHtautien levinneisyydestä
32273:     toim~vien valtion viran ja toimen haltijain                      ja niiden syistä. Liirtteet VI,5. s. 238. - Ks.
32274:      palik!kauksen parantallllisesta.     Liitteet IV,72.           Terveyden'h,oito.
32275:     s. 174. - Ks. Pa.~kat.                                      -   n:o 85, A a ,t te 1 a n y. m.: . Valtion ikustanta-
32276:  - n: o 70, Väyrysen y. m.: Esityksen antami-                       man kansan ter:veyspalvelun aikaansaamis·esta.
32277:      sesta biksi Lapin läänin paH!:Ikatyöntakijöille                 Liitteet VI,G. s. 239. - Ks. Ter:veydenihoito.
32278:      ma:ksertrtavast·a palkanlisästä.     Liitteet IV,73.       -   n:o 86, Stenbergin y.m.: Reumasai·raiden
32279:      s. 1716. - Es. Pa.lka>t.                                        sairaus- ja invaliidihuol'lon järjestämi•sestä. Liit-
32280:  - n:o 71, Tainio n y. m.: Elirukustannusten kal-                   Iteet VI,7. s. :241. - Ks. Ter:veydenhoito.
32281:      leudesta johtuvan palkanlisän maksamisesta La-             -   n:o 87, Kujan·pään y.llll.: Ma:klsut'toman
32282:      pin läänin ja muiden vastaavien alueiden työ-                  lääikli!rin- ja sairaanhoidon antamise.sta vähäva-
32283:      läisnle ja palkannauttijoille. Liitteet IV,74.                  raisille sUO<jarakotetuille jä1kisairaustapaulksissa.
32284:      s. 177. - Ks. Pa'bkat.                                          Liitteet VI,s. s. 242. - Ks. T.erveyderuhoito.
32285:  - n: o 72, Ra u n i o n y. m.: Valtion maksamien               -    n: •o :88, R a u n i o n y. m. : Rokotu.ksen aiheutta-
32286:      eläkkeiden       vähimmäismäärän       ikorot~tamis·esta       mista jiHkisairaulksista !koituvien kustannusten
32287:      '50:,000 markkaan. Liitteet IV,75. s. 179. - Ks.               korvaamisesta valtion varoista. Liitteet VI,9.
32288:     El~eet.                                                          s. 243. - Ks. Terveydenhoito.
32289: 
32290:                                                                                                                           2
32291: 10                                 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1950.
32292: 
32293: 
32294:    n: o• i89, R yö mä n y. m.: Maksutltoman tervey-              seks·i. Liitteet VI,25. ·S. 2•61. - Ks. Ravi.tsemis-
32295:    den- ja saira;anhoidon järjestämisestä. Liitteet              1iikkeet.
32296:    VI,10. s. 1244. - Ks. Terveydenhoi.to.                    -   n: o 105, :M: y 11 y mä en y. m.: Äänioikeusi-kä-
32297: - n:o 90-, Bromme~sin y.m.: Mruksuttomm1                         rajan alentamisesta kunnallisvaaleissa. Liitteet
32298:    insuliinin hawk!kimisesta sokeritaUJtisille. Liitteet         VH,9. s. ·283. - Ks. Kunnallisva&lit.
32299:    VI,n. s. 245 ja '246. - Ks. Terveydenhoito.               -   n:o 106, Kanniston y.m.: VerovelvoHisen
32300: - n: o •91, J a 1 a •k -s en: OppivelvoUisuutensa päät-          oikeuttamisesta kunnaUisverotuksessa vähentä-
32301:    tämässä olevan nuoren henkilön terveydellisestä               mään kiinni•tettyjen velkain ~wrot kokonaisuu-
32302:    tutkimiHesta. Liitteet VI,12. s. 247. - Ks. Ter-              dessaan. Liitteet VII,1o. s. 284. - Ks. Kun-
32303:    veydenhoito.                                                  nallisverotus.
32304:    n:o •92, Jalaksen: Valtion viran ja toinnen               -   n: o 107, S ä v e 1 ä n y. m.: Esityksen antami-
32305:    haltijain terveyden suojelemisesta. Liitteet VI,13.           sesta manttaali'kuntalaitoksen lrukkauttamises-ta.
32306:    s. 248. - Ks. Terveydenhoito.                                 Liitteert VII,ll. iS. 2-85. - Ks. Manttaallikunta.
32307:    n:o 93, Lahtelan y.m.: Toimenpiteistä kun-                    n:o 108, Luosta,risen y.an.: Valta;kunnan-
32308:    nanlääkärien ja ikunnansairaaJ.ain yHäpitämi-                 suunnit.telun ai:kaansamnisesta. Liitteet VII,12.
32309:    sestä kunnille aiheutuvien menojen vähentämi-                 s. 286. - Ks. Valtaikunnammunnittelu.
32310:     seksi. Liitteet VI,14. s. 24·9. - Ks. Sairaalat.             n:o 109, P e .r k on o j a n y.m.: Lasten eaiin-
32311:    n:o 94, Lars on i n y. m.:              Mielisairaslain       tymisen ohjelman suorittajina julikisissa hu-
32312:    muuttamisesta siten, että valtio suorittaisi _!kus-            veisaa maaseudulla saattamisesta riippumatto-
32313:    tannukset mielisairaiden lhoidosta. Liitteet VI,15.           maksi viranomaisten luvast•a. Liitteet VII,l ~­
32314:    s. 250 ja 251. -         Ks. Sairaalat.                       s. 2-88. - Ks. Julkiset huvit.
32315:                                                                     1
32316: 
32317: 
32318: 
32319: 
32320:    n: o 95, R y ö m ä n y. m.: Määrärahasta tervey-          -   n:o no, V. Järvisen y.m.: Vuokra-a;lueiden
32321:     den- ja sairaanhoidon palveluksessa työskentele-             lunastusoikeuden laajentamisesta. Liitteet VII,14.
32322:    ville mnmattila]sille jaettavia stipendejä varten.            s. 289. - Ks. Vuokra-alueet. -
32323:     Liitteet VI,16. s. 252. - Ks. Sairaalat.                 -   n: o 111, H. Simosen y. m.: Uusjaon toimeen-
32324:  - n:o 96, Leikolan y.m.: Inarin ja Utsjoen                      panemisesta Pohjois-Suollllessa. Liitteet VLII,15.
32325:     !liluelääJkäripiirin jruiDrumisesta. Liitteet VI,17.          s. 2-90. - Ks. Uusj3Jko.
32326:     s. 2.53. - Ks. Terveydenhoito.                                n:o 112, Korsbäckin y.m.: Vanhan tien
32327:  - n:o ·97, Kauikamaan y.m.: Määrärahasta                         siirtämisestä tai uuden tien rakentamisesta
32328:    •apulaislää:kärin toimen peru['jtmniseksi Porin               maan-, rtontin- tai tilanomistajaJ.le aiheutuvan
32329:     yleisen sairaalan kirurgisille osastoille. Liitteet           haitan vähentämisestä. Liitrteet VII,16. s. 291
32330:     VI,1s. ·s. 254. - Ks. Sairaalat.                              ja 292. - Ks. Tielaki.
32331:  -n:o·98, Karvikon y.m.: Määrärahasta Tu-                    -    n: o 113, Ja 1 a k sen:        Toimenpiteistä irto-
32332:     run uuden naistensairaalan rakennussuunnitel·                 laisrten tarJi!kailu- ja jaoittelula1to'ksen ai-
32333:     mien ja -piirustusten laatimista varten. Liitteet            'kaansaamiJseksi erikseen naisra ja erikseen mie-
32334:     VI,19. s. ·2•55. - Ks. Sairaalat.                             hiä varten. Liitteet VII,17. s. '2•93.          Ks.
32335:  - n:o 99, E. Koiviston y.m.: Sairaalan ra-                       Irtolaiset.
32336:     ikentmnisesta Kemijärvelle. Liitteet VI,2o. s.           -    n:o 114, Niemen y.m.: Esit)'1ksen antanli-
32337:     256. - Ks. Sairaa;lat.                                        sesta hautaustoimistojen järjestämisestä. Liit-
32338:  - n:o 100, H a m a r a n y. m.: Val-tion sairaaloi-              teet VII,1s. s. 294. - Ks. Hautaus.
32339:     den emäntien· p&Th:ikauksen paran•tamisesta. Liit-       -    n: o 11·5, R y h d ä n y. m.: Vesistötoimikunnan
32340:     Iteet VI,21. s. ,2•57. - Ks. Sairaalat.                       ~ohi- ja si~'kapitoisten vesien kalastusta koske-
32341: 
32342: -    n:o 101, Sävelän y.m.: Esityksen antami·                     vien, sodan aikaisten ~päätösten tarkistamisosta.
32343:      sesta iai~i syrjäseutujen vä:häv&raisrten !karjan-           Liitteet VII,l9, s. 295. ~ Ks. Kalastus.
32344:      omistajien eläinlääikintä:huollon avustamisesta.        -  n:o 116, Käkelän y.m.: Urheilukalast-us-
32345:      Liirtrtoot VI,22. s. 25-8. - Ks. Eläinlää;kärit.           oikeuden laajentamisesta. Liitrteet VII,20. s.
32346: -    n: o 102, Niska 1 a n y. m.: Esityksen antami-             296. - Ks. Kalastus.
32347:      sesta laiksi eläinlääkärien matkakulujen korvaa-        - n:o 117, Kaupin y.m.: Henkisen työn teki-
32348:      misesta. Liitteet VI,23. s. 25•9. - Ks. Eläinlää-          jäin ·aseman pamntamisesta. Liitteet VIII,5. s.
32349:      kärit.                                                     30-8. - Ks. Henkinen työ.
32350: -    n:o 10~, Frimanin y.m.: E.läinlää'kintätoi-             -- n: o 118, K a u p i n y. m.: , Henkisen työn alan
32351:      men uudelleen järjestämisestä Lapin läänissä.              'kysymyksiä hoitavan elimen asettamisesta. Liit-
32352:      Liitteet VI,24. s. 260. - Ks. EläinlääikärH.               teet VIII,6. s. 1310. - Ks. Henkinen työ.
32353: -    n:o 104, E. Nurmisen y. m.: Toinnenpiteistä             - n:o 119, Karvilkon y.m.: Koikonaissuunni-
32354:      raittiusravintola- ja -hote1litoiminnan tukemi-            telman laat:imlisesta korkeakoulujen !kehittämi-
32355:                                     Laiki-, raJhaaså.a- ja toivomu&ailoitteet 1950.                                  11
32356:     sestä. Liitteet VIII,7. s. 31J. - Kis. Korkea-               valtion toimesta. Liitteet VLII,20. s. 329. -
32357:     koulut.                                                      Ks. Koulutarvikkeet.
32358:     n: o 1i20, E. K i l v en y. m.: Lisäyksestä vuo-          - n:o 133, Lappi-Seppälän y.m.: Lisäyk-
32359:     den 1950 tulo- ja menoarvioon Hel~ingin yli-                 sestä vuoden 1950 rtulo- ja menoarvioon puhe-
32360:     opiston laitoiksiss'a opiskelevilta kannettavien             levyankis<ton perustamista varten.            Liitteet
32361:     ,laitosmaiksujen poistamiseksi. Liitteet VIII,s.             VIII,21. s. 331. - Ks. Puhelevyarkisto.
32362:     ,s, 312. - Ks. Yliopisto.                                 - n:o 134, P yö r t än ö n y.llll.: Määrärahasta
32363: - n: o 121, '8 a u k k '0 sen y. m.: Lisäyksestä vuo-            kotimaisten        opetuselokuvien valmistamiset.'l;:si.
32364:     den 1950 tulo- ja menoarvioon Helsingin yli-                 Liitteet VIII,22. s. ,33B. - Ks. Elokuvat.
32365:      opiston ,laitosmäärära1wjen ikoro,tta.misci:rsi. Liit-   - n: o 135, S a a r i a h o n y. m.: Ammaltinvalinuan
32366:     teet VIU,9. ·s. 314. - Ks. Yliopisto.                        ohjaustoiminnan aloittamisesta koululai<toik:sen
32367: - n:o 122, Borg-Sundmanin y.m.: Helsin-                          piirissä. Liitteet VIII,23. s. 334. - Ks. Am-
32368:      gin yliopiston odont•ologisen laitoksen hammas-             matinvalinta.
32369:     lääketieteen opettajien vil'kojen muUJttamisesta          - n:o 136, Kaukamaan y.m.: Toimenpiteistä
32370:     varsinaisiksi professorinviroi,ksi. Liitteet VIII,10.        ylioppilaiden ammatinvalinnan ohjauksen järjes-
32371:     s. 315. - Ks. Yliopisto.                                     tiiJ::nise'ksi. Liitteet VIII,24. s. i335. - Ks. Am-
32372: - n: o 1~3, K ,a r v i ik o n y. llll.: Määrärahasta lai-        matinv,alinta.
32373:      nan myöntämiseksi Turun Yliopiston Ylioppilas-           - n:o 137, Sau'kkosen y.m.: Valvonta- ja
32374:      kunull!lle ylioppilasasuntolan raikentamista var-           ohjaustehtäviä hoitavien [-wuluviranomaisten tek-
32375:      ten. Liitteet VIII,ll. s. 316. - Ks. Yliopisto.             nillisluon<toisten töiden vähentämisestä. Liitteet
32376: - n: o 124, M i e ·t t u sen y. m.: Opiskelumahdolli-            VIII,25, s. r337. - Ks. Kouluhallitus.
32377:      suuksien järjestämisestä i!wrkea'kouluissa am-           - n:o 138, Leppälän: Komitean asettami-
32378:      rmattikouh!liThjalta valmistuneille ilman yliop-            ·sesta valmistamaan kansakoulun jatko-opetuksen
32379:      ,pilastutkintoa. Liitteet VIII,12. s. 317. - Ks.            opetussuunni,telmaa. Liitteet VIII,zc. F·. 3:3,8. -
32380:      Korkeakoulut.                                               Ks. Kansakoulut.
32381:  - n:o 125, Luostarisen y.m.: Kotitalouden
32382:                                                               - n :o 139, :M: u r t o m aan y. m.: Maatalous-
32383:      ja naisten 1käsityönopetuksen eduSituksen lisäämi-
32384:                                                                  opetuksen järjestämisestä kansrukoulun jatko-
32385:      sestä ikoulu!haHituksessa. Liitteet VIII,13. s.
32386:                                                                  luokilla. Liitteet VIII,27. s. 339. - Ks. Kan-
32387:      318. - Ks. Kouluhallitus.
32388:                                                                  sa!koulut.
32389:  - n: o 126, Le •P p älä n y. m.: Toimenpiteistä
32390:      illl!l!atalous=attimiehen hoitaman kouluneuvok-          - n:o 140, Rytingin y.m.: IlmaiJsen täysihoi-
32391:      senviran perustamiseiksi 'lwuluhaillituksen kansan-         don antamisesta kansrukoulun 'läheisyydessä ole-
32392:      ,opetusosastolle. LiiJtteet Vlli,14. s. 319. - Ks.          viin taloihin sijoitetui1le oppilaine harvaanll!Su-
32393:       Kouluhallitus.                                             ,tuissa 'kunnissa. Liitteet VIN,2s. s. 340. - Ks.
32394:  - n:o 127, Leikoian y.m.: Varttuneemmille                        Kansaikoulut.
32395:      tieteenhwrjoittajille jaettavien akatemiastipen-         - n:o 141, Lappi-SepiPälän y.m.: Valtion
32396:       dien ~u!kumäärän lisäämisestä. Liitteet VIII,15.           ,teknillisen tubkimuslaitoiksen rll)kenuus- ja läm-
32397:       ,g, 3120. -   Ks. 'Suomen .AkatemiH.                       pöteknilliosen sekä rrukenuusta:loudellisen tultki-
32398:  - n:o 128, Karvikon y.m.: Nuorten tieteen-                      mustoiminnan tehostamisesta. Liitteet VIII,29.
32399:       harjoittajain apurahojen korottamisesta. Liitteet          s. 341. - Ks. Teknillinen tutkimus.
32400:       VLII,16. s. 321. - Ks. Suomen Akatemia.                 - n:,o 142, f8org-Sundmanin y.m.: Koti-
32401:  - n:o 129, öhm anin y.llll.: Määrärahasta sti-                  rtalouden ja käsityön opetuiksen uudistustoimen-
32402:       pendiksi lkansaneduSituslaitoksen historian tubki-         piteistä. Liitteet VIII,so. s. ·343. - Ks. Koti-
32403:        joille. Lii.tteelt VIU,17. s. 622 ja 324. - Ks.           tMous.
32404:        Eduskunta.                                             - n:o, 14.3, K•orsbäckin y.m.: MahdoUisuu-
32405:   - n:o 130, ö s ·te n so n i n y. m.: ToimenpHeistä              desta yhdistää eräiden ammattioppilaitosten
32406:        maaseudun nuorison oppilk·oulunkäyrrnin ihelpolt-         opettajien va1mistus. Liirtteet VIII,31. s. 344 ja
32407:        tamiooksi. Liitteet VIII,1s. s. i326 ja 327. -             345. - Ks. Ammattikoulut.
32408:        Ks. Oppikoulut.                                        - n:o 144, Tauriaisen y.llll.: Lu:kioast'Eltta
32409:   - n: o 131, K a u p i n y. m.: 'Määrärahasta kan-              vastaavien koulujen perustamisesta syrJaseu-
32410:        sansivistystyön bibliografian aikaansaamista               duiile. Liitteet VIII,32. s. 34'6. - Ks. Oppi-
32411:        varlten. Liittoot VIII,19. s. 328. - Ks. Kansan-          koulut.
32412:        sivistystyö.                                            - n:o 145, Luostarisen y.m.: Maa- ja koti-
32413:   - n: o lo32, Niemisen y. m.: KoulutarvHllieiden                 talouskeskilkoulujen aiJkaansaamisesta. Liitteet
32414:     valmistuksen ja kouluille jaik:elun suori·ttamisesta          VIII,ss. s. 347. - Ks. MaatalouSlkoulut.
32415: 12                                    Laiki-, ra;haasia- ja toivomuE•aJoitteet 1950.
32416: 
32417: -    n:o 146, Kanniston y.m.: Määrärahasta                        -   n:o 161, Korsbäckin y.m.: Pitempiaikaisoo
32418:      asuDJtolarrukennuksen     raikentamis~ksi- Pohjois-              kokonaisohjelman laatimisesta maataloutta var-
32419:      Pohjanmaan !keskusammat1Jilwululle.         Liitteet             ten. Liitteet IX,24. s. 421 ja 4'22. - Ks. Maa-
32420:      VIII,34. s..349. - Ks. AmmattiJwulut.                            talous.
32421:      n:o 147, Kui.t·ti•sen y.m.: Karuklkois-Suomen                -   n: o '1'62, Ala-Mä y r y n y. m.: MoaataJ.oustuot-
32422:      kesku&ammatt~koulun       perwstamisesta Irrnatran               teiden hintojen korottamisesta .tuotantokustan-
32423:      IJ.mupp8!laan. Liitteet VIII,35. s. :350. - Ks.                  nuiksia vastaavasti. Liitteet IX,25, s. 423. -
32424:      Ammattiikou:lut.                                                 Ks. Maatalous.
32425: -    n: o 148, R a n t a m •a a n y. m.: Voimisteluntar-              n: o 16·3, J. Pusan y. m.: Tuot·antokustannu:."!;:-
32426:      kastajan ja -opettajien aseman parant.amisesta.                  sia rvast&avan hintatason turvaamisesta vilja-
32427:      Liitteet VI[l,s6. s. •351. -       Ks. Liikuntaikas-             tuotteille. Liitteet IX,26. s. 4124. - Ks. Maa-
32428:      vatus.                                                           talous.
32429:      n:o 149, .Saukkosen y.m.: E.läkikeiden suo-                  -   n:o 164, Joukasen y.m.: Maidon hinnan
32430:      rittamisesta valtion varoista ylksityiJsoppi:lroulu-             .korottllJIDisesta ma8!talousväestön aseman pa;ran-
32431:      jen päteville va:kinaisille opettajille. Liitteet                tamiselksi. Liitteet IX,27. s. 426. - Ks. Karja-
32432:      VIII,37. s. 3•52. - Ks. Oppikoulut.                              talous.
32433: -    n: o 150, K u j a n pään y. m.: Toimenpiteistä               -   n: o 165, M i et t u s en y. m.: Lisäylk1sestä vuoden
32434:      kesikikoulun rakentamiseksi Jokioisten kunnan                     1950 tulo- ja me:naarvioon maidon hinnan va-
32435:      kesikukseen. Liitteet VIII,ss. s. 353. -         Ks.             ikauttamispalkkioiden      maksamiseksi      Pohj-ois-
32436:      Opp~koulut.                                                      Suomessa •t:JJkautuvasti vuoden 1•9:50 alusta lu-
32437:    n:o 151, Kiisken y.rrn.: Suonenjoen yhrt.eis-                       kien. Liitteet IX,2s. s. 42•7.- Es. Karjatalous.
32438:    koulun ottamisesta valtion 'Oppikouiukisi. LiiJt-              -   n:o 1•6·6, Ra n 'k i 1 a n y. m.: Halpa:ko11koisen
32439:    teet VIII,39. s. '354. - Ks. Oppilkoulut.                          ~uoton   jä:rjestämisesltä maatalouden peruspa;ran-
32440:    n: o 1'52, vV i c ·km a n i n y. m.: Määrärahasta                  nuksia ja tuotannon \kohottamista varten. Liit-
32441:    Koklkolan ruotsalaisen yihteiskoulun rkiolmen ylim-                teet IX,29. s. 42'9. - Ks. Ma8!ta,lous.
32442:    män luoikan ottamisesta valtion haltuun. Liit-
32443:                                                                   -   n:o 167, K. Eskolan ;r.m.: Toimenpiteistä
32444:    oteet V1JII,4o. s. ·356 ja 3·57. - Ks. Opp~koulut.
32445:                                                                       lainoj·en saamiseksi kan,sanelä;kelaito'kse1ta luot-
32446: - n:·o 153, Saariahon y.m.: Raahen ilmski-
32447:                                                                       tolaitosten välityksellä maatalouden perusparan-
32448:    koulun jatkoluo'kHden asteittaisesta v:JJHion hal-
32449:                                                                       nusten suorittamiseksi ja •kannattavuuden lisää-
32450:    t{tun ottamisesta. Liitteet VIII,41. s. 358. -
32451:                                                                       miseksi. Liiteteet IX,so. s. 430. - Ks. Maa-
32452:    Ks. Oppikoulut.
32453:                                                                       talous.
32454: - n :·o 154, ,p yö r t ä n ö n y. m.: iJoensuun yhteis-
32455:    koulun ottamisesta valtion :haltuun. Liitteet                  -   n:<o 1<68, Tainio n y. :m.: Maa- ja karjatalous-
32456:    VIII,42. s. 359. - Ks. Opp~koulut.                                 lsekä relmtuotannon !kehittämisestä metsärilclmim-
32457: -- n:o 155, Lahtelan y.m.: Kemijärven yhteis-                         milla :JJluei.Ua. Liitteet IX, 31. s. 431. - Es.
32458:    koulun muuttamisesta kahdeiksanluoikkaisEiksi yli-                 Ma:JJtalous.
32459:    opistoon jdhtavaiksi kouluksi. Liitteet V1JII,43.              -n:ol-6·9, Sun.te[an y.m.: Toimenpiteistä
32460:    s. 361. - Ks. Oppikoulut.                                         m:JJat:JJlous'koneiden tutkimuslaitoksen toiminnan
32461: -    n:o 15·6, Kullbergin y. m.: Määrärahasta                        laajentamiseksi. Liitteet [X,sz. s. 433. - Ks
32462:      laulu- ja mu.siiliikiiharrastusten tuQcemiser'.r•si. Liit-      Ma8!talous.
32463:      teet VIII,44. ·s. 362 ja 3•63. - Ks. Laulu.                  -   n:o 1.70, Sun:telan y.m.: Toimenpiteistä
32464: -    n:o 1.57, Torven y. m.: T·oimenpiteistä nuor-                    maataloudellisen 'koneo.petuksen ja -neuvonnan
32465:      ·ten taiJteenharjoittajain opintojen taloudelliseksi             järjestämiseksi. Liitteet IX,33. s. 4r35. - Ks.
32466:       avustamiselksi. Liitteet VIII,45. s. 364. - Ks.                 Maatalous.
32467:      Taide.                                                       -   n :o 171, P .e .riko no j a n y. m.: Pienviljelijäin
32468: -    n: o 158, P a k k a s en y. m.: Toimenpiteistä                   :maa;talouskoneylrtymien turkemistoliminnan tcll:os-
32469:      ikiertuete:JJtterin   aikaansaamiseksi.           Liitteet       .tamisesta. Lii.tteet IX,34, s. 436. - Ks. Maa-
32470:      VIII,46. s. 365. - Ks. Taide.                                    talous.
32471: -    n:'O 15•9, Neva l•a i s •e n y. m.: Määrärahasta             -   .n:o 172, P yö r t ä n ö n y. m.: Määrämih:JJsta
32472:      Suomen Rauhanpuolustajat r. y:n valistustyön                     •lainoiksi maalaiss·epille ajanmukaisten työväli-
32473:      •tukemiseksi. Li~tteet VIII,47. s. 3•66. -  Ks.                  neiden ja -koneiden hankkimista varten. Liitteet
32474:      Ratrhaupuolusta;jat.                                             IX,35. s. 437. - Ris. Maatalous.
32475: -    n:-o 16-D', Iilc•osen y.m.: Maatalous- ja metsä-             -   n:o 1j':3, Rytingin y.m.: Toimenpiteistä
32476:      hallinnon uudistarrnisesta. Liitteet IX,23. s. 4.19.             metsien arvon kohottamiseksi. Liitteet IX,36.
32477:      - Ks. Maata1oushallinto.                                         s. 438. - Ks. Metsätalous.
32478:                                   Laiki-, raihaasia- ja toivomuSilliloitteet 1950.                               13
32479: -  n:o 174, Miettusen y.m.: P·oihj·ois-Suomen                   ·pienempien tilojen omistajille. Liitteet IX,51.
32480:    maanjaiko-olojen pa;rantrumista ko·s'kevan tutki-            s. 457. - Ks. Maatalous.
32481:    mw~sen suo~ittamisesta. Liitteet IX,37. s. 439.          -   n: o 189, La h t e ·l a n y. m.: Toimenpi·teis.tä
32482:    - Ks. Jakolaitos.                                            maan hankkimiseksi e1·äille pientila;llisten it'in-
32483:    n :o 175, L u o s t a r i s en y. m.: RuoikamuHa.n           tamamiespojiUe sekä heidän sotale:skilleen ja
32484:    talteenottamisesta rakennusten ja teiden mken-                -orvoilleen. Liitteet IX,52. s. 45'8.           Ks.
32485:    ta;rn~sen yhteydessä. Liitteet IX,3s. s. 440. -              Asutustoiminta.
32486:    Ks. Maatalous.                                               n:o 190, Bautkkosen y.m.: Lisäyksestä vuo-
32487: - n:o 176, E. Pusan y. m.: Kotivoin ja -juuston                 den 1950' :bulo- ja menoa11vioon rintamasotHaiden
32488:    •valmi•stuksen neuvonn:asta. Liitteet IX,39. s.              :kes·keneräisten ra:kennushanikikeiden toteutt.ami-
32489:    44'1. - Ks. Kal'jatalous.                                    seksi. Liitteet IX,53. s. 460. - Ks. Maanihan-
32490:    n :o 177, .S a r j a l a n y. m.: Lisäyksestä vuoden         kinrtalaki.
32491:    1950 tulo- ja menoarvioon V'äikilannoitteiden                n:o 1'91, Saaren y.m.: Maanhankinta1&in
32492:    hintain sä1ly.ttämiseksi tulevana lannoituskau-              muubtamise:sta siten, että jo perus.tetut asunto-
32493:    tena ny!kyisellä taso1laan. Liitteet IX,4o. s.               viljelystilatt voitaisiin muodostaa viljelystiloiksi.
32494:    442. - Ks. Maatalous.                                        Liitteet IX,54. s. 461. - Ks. Maanhankirutalalki.
32495: - n:o 178, K all i oko sken y. m.: N. ·&. ikato-            -   n:o 1'92, Paavolai·sen y.m.: .Siirtoväen ti-
32496:    avustusmiijardin käyttöperusteiden muuttauni-                lojen tuotan:t.osuunnan selvittämisestä. Liitteet
32497:    sesta. Lii:tteet IX,41. s. 444. - Ks. Halla.                 IX,55. s. 462. - Ks . .Siirtoväiki.
32498:    n:o 179, Hautalan y.m.: Määrärahasta                         n:o 193, E. Koiviston y. m.: Asutusti.lal-
32499:    hallavalhinikojen korvaamiseksi maanviljelijöille.           listen aseman parantam~esta. Liitteet IX,56.
32500:    Liitteet IX,42. s. 446. - Ks. Halla.                         s. 463. - Ks. Asutustoiminta.
32501: - n:o 1-80·, Mustosen y.m.: Esityksen antami-               -   n: o W4, V. E s :k olan y. m.: Lisäyiksestä vuo-
32502:     sesta .laiksi hallan, ra:eS'ateiden ja muiden luon-         den 1950 tulo- ja menoa!'Vioon siirtona asutus-
32503:    nonv~tsausten aiheuttamien vahinkojen ikorvaa-                rahwstoon. Liitteet IX,57. s. 465. - Ks. Asutus-
32504:    misesta. LHtteet IX,43. s. 447. - Ks. Halla.                 toiminta.
32505: - n: o 181, Ryti n g i n y. m.: Toimenpiteistä                  n:o Hl<5·, Miettusen y.m.: Valtion metsä-
32506:    leipäv~ljan ja viljatuotteiden kuluttajahinnan               maille Pohjo~-Suomeen perusrtettujen asutus-
32507:    .alentamiseiksi Pohjois- ja Itä-Suomen ilmto- ja             tilojen viljelysedellytysten parantamisesta. Liit-
32508:     alituotanto·alueilla. Liit•t.eet IX,44. s. 449. -           ,teet IX,5s. s. 466. - Xs. Asutustoiminta.
32509:    Ks. Halla.                                                    n: o }!)6, R y t i n g i n y. m.: Asutusalueiden
32510: - n: o 1·82, R y .tingi n y. m.: To:ii.'llenpiteistä            tie-, kuivatus- ja rakennustöiden suorittamisesta
32511:    P·~hjois-Suomessa tuotetun sipulin vi:ljelYJk·sen            'työ'ttömyystöinä. Liitteet IX,59. s. 468. - Ks.
32512:     ja kaupan turvaamiseksi. Liit:teet IX,45. s. 450.           Asutus:toiminta.
32513:    - Ks. Sipuli.                                            -   n:o 1'97, 'Ryhdän y.m.: Toimenpiteistä Poh-
32514:  - n:o 183, Lappi-Seppälän y.m.: Toimen-                        jois-Suomen asutusalueilla sota-aikana riikorttu-
32515:     piteistä kailataloudellisen tutkimus- ja koetoi-            jen ja rappeutuneiden asutusteiden kunnosta-
32516:    minnan kehittämiseksi. Liitteet IX,46. s. 451.-              miseksi. Liitteet IX,6o. s. 46'9. - Ks. AusutUJS-
32517:    Ks. Kalastus.                                                rtoiminrta.
32518: - n :o 184, K i n n u sen y. m.: Maataloudessa              -   n:o 198, Rosenberg i n y. an.: Maanomistus-
32519:    ta!'Vitt:wan bensiinin ja petroolin hinnan alen-              olojen uudistamisesta elinkelpoisten viljclystilo-
32520:    rtamiJSesta. Liitteet IX,47. s. 453.             Ks.         jen muodostamiseksi ruotsin- ja !ka:ksiJkielisissä
32521:     Bensiini.                                                   kunnissa. Liitteet IX,61. s. 470 ja 472. - Ks.
32522:     n: o 18'5, A n t i 1 a n y. m.: Maataloust·ra:kto-          Maatalous.
32523:     reissa käytettävän bensiinin hinnan alentami-           -   n: o 199, Li n n a n y. m.: Taimistojen tarkas-
32524:     :sesta. Liitteet IX,4s. s. 454. - Ks. Bensiini.             tajan viran .perustamisesta. Liittee:t IX,62. s.
32525:  - n:'O 18•6, B u n ·te l a n y. m.: Maataloustraikrto--         474. - Ks. Maata.Ious.
32526:     reiS'sa :käJ!tettävän bensiinin hinnan alentami-        -    n:o 200, Hautalan y.m.: Maataloushalli-
32527:     ses.ta tullima:ksun pa.Iautuksen muodos.-:m. Liit-          tuksen insinööriosaston ja sen al'aisten .piirien
32528:     teet IX,49. s. 455. - Ks. Bensiini.                          uudelleen järjestämisestä. Liitteet IX,63. s.
32529:     n:o 187, •Mustosen y.m.: Uudisraivauspalk-                   475. - Ks. Maataloushallinto.
32530:     kioiden ,suorittamisesta ennakolta eräissä ta-               n: o .201, S a alasti n y. m.: Maanviljelys-
32531:     pauksiJs·sa. Lii!tteet IX,5o. s. 456. - Ks. Maa-            insinöörien siirltämi:sesrtä Ko~olan, Oulun ja
32532:     talous.                                                      Lapin maanviljelysinsinööripiireihin työttömyys-
32533:  - n:o 188, Frimanin y.m.: · Maanparannus-                      ·töiden awhdistamiseksi peruskuivatustöihin. Liit-
32534:     ajoavus.tus·ten antamisesta 15 peltohehtaaria                teet IX,64. s. 476. - Ks. Maataloushallinto.
32535: 14                                Lruki-, ra~laaså.a- ja toivomuS1311oitteet 1950.
32536: 
32537: 
32538: -  n:o 2H2, Kaukamaan y.m.: Salaojituiksen                  -  n:o 216, J. Koiviston y.m.: Pienviljelijä-
32539:    perusteiden selvittiilmisestä. Liititeet IX,65. s.          koulun perustamisesta YHs~aron !kunnassa ole-
32540:    477. - Ks. Maatalows.                                       valle Ruuskalan tilalle. Liitteet IX,79. s. 496.
32541: - n: o 203, M u r t o m a a n y. m.: Määrärahasta              - Ks. Maatailouslkoulut.
32542:    Kokemäen maamies:koululle tutkimuksen suorit-            -- n:o 217,· Murtomaan y.m.: Määrära:hassta
32543:    tamiseksi S3:laojaver:koston sopivaisuudesta vesi-           Siiliaicssten preiJJViljelijä:koulun rakennuksia var-
32544:    tysverkostona 'käy.bettäväksi. Liirt.teet IX,66. s.          ten. Liit.teet IX,so. s. 497. - Ks. Maruta1ous-
32545:    479. - Ks. Maatalous.                                        koulut.
32546:    n ;'{) 204, Leinon y. m.: Riittävän valtiontuen          - n:o 21S, H au t alan y. m.: Määrärahassta Ka-
32547:     antamise1sta Vfrrsinkin pienemmiHe viljelystiloille         laj~kilaaikson maata1ouslkoululle. Liitt_eet IX.Sl.
32548:     salaojitu&<en edis.tämisei:r·si. Liitteet IX,67. s.         s. 49'8. - Ks. Maatalouskoulut.
32549:     480. - Ks. Maatalous.                                   - n:o 219, Rytingin y.m.:                    Määrärahassta
32550: - n: o 205, L e i n o n y. m.: Toimenpiteistä vilje-            Koillis-Pohjanmaan maamieskoulua varten. -
32551:     lyskelpoiste.n mutasoiden raivaauniseksi varsinkin          Liitteet IX,s2. s. 499. - Ks. Maatalouslkoul11>t.
32552:     Pohjois-Suomessa. Liitteet IX,6s. s. 481. - Ks.         - n: o 220, R y ·tingi n y. m.: Maamiesopiston
32553:     Maatalous.                                                  perustamisesta Mu'lwksella sijaitseva,lle Koiv1kon
32554: - n: o 2{}6, L ei n o n y. m.: Peltojen ja viljelys-            ikoulutilalle. Liitteet IX,ss. s. 500. -          Ks.
32555:     ikelpoisten maiden maaperätutkimuJ..sen tehosta-            Ivl:aatailouskoulut.
32556:     misesta varsinkin pienemmillä viljelystiloilla.         - n: o 2·21, R y h d ä n y. m.: ~fäärärahasta Kem-
32557:     Liitteet IX,69. s. 482. - Ks. Maatalous.                    peleen kunnassa sijaitsevalle Pirilän tilalle pe-
32558: - n:o 2M, Miettusen y.m.: Kuivatusmäärä-                        rustettavan puutarha:koulun opettajien palk-
32559:     rwhojen käyttöperusteiden muuttaunisesta. Liit-             kaust.a varten. Liitteet IX,s4. s. 501. - Ks.
32560:     teet IX,70. ·&. 483. - Ks. Maatfrlous.                      Maata1ouskoulut.
32561: - n:o 208, Tainion y.m.: Kuivatus- ja asutus-               - n: o .222, V. Simosen y. m.: Toimenpiteistä
32562:     alueiden valtaviemäreiden auikaisemioossta. Liit-           oppilasasuntopaikkojen li·säämiseksi          Pohjois-
32563:     teet IX,71. s. 484. - Ks. Maatalous.                        Karj3:lan      tietopuolisella ilm;rjanhoitoowululla..
32564: -- n:o 209, Brander-Wallinin y.m.: Koti-                        Liitrteet IX,s5. s. 5012. - Ks. Maatalouslkoulut.
32565:     talouden opetuksen ikesikittämisestä yhden mi-          - n: o 223, S a r j a 1 a n y. m.: Kotiteollisuuslkou-
32566:     nisteriön alaiseksi. Liititeet IX,72. s. 485. -             1ut3:lon rakentamisesta Mikkeliin. Liitteet IX,S6.
32567:    .Ks, Kotitalous.                                              s. 503. - Ks. Kotiteollisuus.
32568: -- n:o 210, Karvikon: Koiko.uaiEJsuunnitelman               -n:o 224, Heljaksen y.m.: Kiinteän mies-
32569:     laatimisesta .kotitaloudellisen ope,tuiksen .tehosta-       kotiteoHisuuslkoU:lun perustamise&ta Pohjois-Sa-
32570:     unise,ksi. Liitteet IX, 73. s. 486. - Ks. Kotitalous.        v·oon. Lii;tteet IX,s7. s. 504. - Ks. Kotiteol-
32571:  - n: o 211, A i t t on i e me n y. m.: MaaJta1oudelli-         lisuus.
32572:      sen kouluo.petuksen keh:ittämirestä pienviljelijä·     - n:o 225, Nis'kalan y.m.: Kiinteän mieslkäsi-
32573:     väestön ,;tarpeita silmällä pitäen. Liititeet IX,74.        tyokoulun perustaunisesta Karungin kuntaan.
32574:     s. 487. - Ks. Maatalouslwulut.                               Li1tteet IX,ss. s. 505. - Ks. KotiteoUisuus.
32575:     n:o 212, Paloveden y. rrn.: Esityksen anta-             - n: o 226, V i l h u 1 a n y. m.: E:mäntäikoulun pe-
32576:     misesta maatalous-, ikotitalous- ja koti•teo!llisuus-        rustamis·essta Keski-Suomen kotitalousopettaja-
32577:      oppilaitosten valtionavun koTotrtamiseksi. Liit-            opiston yhteyteen. Liit·teet IX,s9. s. 506. - Ks.
32578:     teet IX,75. ,s. 488. - Ks. Maatalouslkoulut.                 Kot1taloUIS.
32579:  - n:o 2'13, R y h d ä n y. m.: Lisäyksestä vuoden          - n:o 227, Kiisken y.m.: MäärärahaS'ta ra:ken-
32580:     1950 tulo- ja menoarvioon puu- ja kasv,itarha-              nusten ra,kentamise!ksi SuonenJoelle perustetta-
32581:     ko~viljelystoiminnan       aloittamiooksi   Pohjois-        va1le ,kotitalousopistoRe. Liitteet IX,9o. s. 507.
32582:      Suomessa. Lii.Ueet IX,76. s. 489. - Ks. Maa-               - Ks. Kotit3:lous.
32583:     taloUIS.                                                - n:o 2218, Korsbäc!kin y.m.: Määrärailasta
32584:  - n:o 214, Aittaniemen y.m.: Maataloudelli-                    rakennusavustrrkseksi Korsholman emäntäkou-
32585:     sille neuvontajärjestöille myönnettävien valtion-           lulle. Li1tteet IX,91. s. 508 ja 509. -           Ks.
32586:     avustus,ten määräämisperusteiden vahvistami-                Kotitalous'
32587:     sesta ~ailla. Liitteet IX,77. s. 491. - Ks. Maa-         -- n:o 229, Hamaran y.m.: Toimenpiteistä
32588:     talous.                                                      Inarin ilwtit!l!louslkoulun ottan1iseksi valtion hal-
32589: - n:o 215, \Vic km a n i n y.m.: Määrärahasta                   tuun. Liitteet IX,92, s. 510. - Ks. Kotitalous.
32590:     Kruunupyyn pitäjässä sijaitsevan Fiskarholm                 n: o 230, :S a a 1 asti n y. m.: Kotitalouskoulun
32591:     mm1sen tilan ostamiseksi pienviljelijäkoulua                peruskamisessta Rovan~emen pienviljelijäkoulun
32592:     va11ten. Liit.teet IX,7s. s. 492 ja 494. - Ks.              yhteyteen. :Liitteet IX,93. s. 511. - Ks. Koti-
32593:     Maatalouskoulut                                             talous.
32594:                                    Lruki-, rruhaasia- ja toivomuslllloitteet 1'950.                               15
32595: -   n:o 2>31, Brommelsin y.m.: Toimenpitei,stä              -  n:o 246, Riihimäen y.m.: Häaneenkyrön
32596:    kalataloudellisen ja kalabiologisen tutlrimuiksen           Vemjärven vesijättöaluee.n käyttämisestä laidun-
32597:     edistämiseksi. Liitteet IX,94. s. 512 ja 513.              tamistarlkoituiksiin. Lii<bteet IX,l09. s. 533. -
32598:     -       ~s. Kalastus.                                      Ks. KuivaJtustyöt.
32599: - n:o 2•32, ösrterholmin y.m.: EsitY'koon an-               - n: o 24 7, iP a ik .kas e n y. m.: Uittoreitin avaa-
32600:     tamisesta tuoreen silrukan kaupan jättämisestä             misesta Enojärvestä Siitin- y. m. järvien kautta
32601:     J1ksinoikeudeHa       kalastajaväe&tön   järjesWjen        Paarlahteen. Liitteet IX,uo. s. 534. -          Ka.
32602:     suoritettavaksi. Liitrteet IX,95. s. 514 ja 516.           Uitto.
32603:     - Ks. Kalastus.                                         - .n: o 248, Kinnusen y. m.: Toimenpiteistä
32604: - n:o 23i3, Brommelsin y.m.: Kalastuksen-                      Maaveden vesistöalueen vedenpinnan ~askemi­
32605:     hoidon ja ikalanvi1jel)'1ksen valrtionavustuks€Il li-      s~ksi. Liitteet IX,111. s. 536. -    Ks. Kuivatus-
32606:     säämisestä. Liitteet IX,9G. s. 518 ja ·519. -              työt.
32607:     Ks. Kailastus.                                          - n: o 2-49, H. 8 i m o sen y. m.: Määriirruhasta
32608: - n:o 2B4, Pyy n y. m.: Kalastusta varten vuok-                Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan peruskuivatus-
32609:     rattujen ·vesialueitten lunastamisest·a. Liitteet          töiden alulle panemista vmten. Liitteet IX,112.
32610:     IX,9 7. s. 52.0. - Ks. Kalastus.                           :s. •5>37. - Ks. Kuivatustyöt.
32611: - n: o 235, L ·e i no n y. m.: Toimenpiteistä sisä-         -· n: o 2>50, B randerin y. m. Peruskuivatus-
32612:     järvi>kalastusneuvonnan >tehostamiseksi. Liirtteet         suunnitelman laatimisesta Pohjois-KarjaJan vesi-
32613:     IX,98. s. 521. - Ks. Kalastus.                             peräisiä alueilta v·arten. Liitteet IX,l13. s. 53S.
32614: - n:o 2'36, Kaukamaan y.m.: Määrarahasta                       - Ks. Kuivatustyöt.
32615:     'kalan1kuivaamoiden perustamiseksi Varsinais-           - n:o 251, Wickmanin y.m.: Määräral1asta
32616:     Suomen ja Satrukunmm rann]ikolle. Liitteet IX,99.          Kruunupyynjoen perkaamista varten. Liitteet
32617:     1s. 522. - Ks. Kalastus.                                   IX,114. s. 5>39. - Ks. Kuivatustyöt.
32618: - n:•o 237, V i 1 h u 1 a n y. m.: Kalastus:koulun          - n:o :252, Forssirr y.m.: :Määräraha:sta Vöy-
32619:     perustamisesta Tarvaalan koulutilrulle Saarijär-           rinjoen alajuoksun perkaamiseen. Li.i!tteet IX,ll5.
32620:     ven pirtäjässä. Liitteet IX,100. s. 523. - Ks.             s. 543 ja 544. - Kz.. Kuivatustyöt.
32621:      Kalastus.                                              - n:o 253, ·Rankilan y.m.: LisäJ1ksestä vuo-
32622: - n:o 23S, Ahmavaaran y. m.: Perä-Pohjolan                      den 1950 tulo- ja menoarvioon Ähtävänjoen ja
32623:      ammattikalastajien elin:keinonharj oi tuksen edis-        VäJHjoen .perkauklseen. Lii<J:.teet IX,uG. s. ·545.
32624:     täanisestä. Liitteet IX,101. s. 524. - Ks. Ka-             - Ks. Kuivatustyört.
32625:     lastus.                                                 - n :o 2·54, 8 o il' m u sen y. m.: Toimenpiteistä
32626: -.n:o239, Sormusen y.m.: Kalanjalostuslai-                     Liminkaoj an ptli'kaamiseksi. Liirtteet IX,u 7.
32627:     .toksen aik&ansaamisesrta Oulun seudulle. Liit-            s. :546. - K:s. Kuivatustyöt .
32628:      teet IX,102. s. 525. - Ks. Kal&stus.                   -   n:o 255, Ranari~an y.m.: Lisäyksestä vuo-
32629:  - n:o 240, E. Pusan y.m.: Kalastustilojen                      den 1-95-0 tulo- ja menoarvioon lisäavustuJklsiiksi
32630:      a;sukkaiden aseman para.nJtamisesta. Liitteet              ja -lainoiksi yksi,tyisten omistannien metsämai-
32631:      IX,103. s. 526. - Ks. Kala;stus.                           den ikuiV'attamisrta varten La;pin, Oulun, Vaa-
32632: - n:o 241, Roine en y. m.: Alasjärven vesijättö-                san, Kuopion ja Mikkelin ~ääneissä. Liit·teet
32633:      alueen kuivaamisesta. Liitteet IX,104. s. 5·27.-           IX,us. s. 547. - Ks. Kuivatustyöt.
32634:      Ks. Kuivatmfvyöt.                                      -   n:o 25·6, Ryrtingin y.m.: Oijärven veden-
32635:  - n: o :242, Leinon y. m.: Riittävän va;ltionttuen             pinnan säännöstelytöiden aloitta;misesta. Liitteet
32636:      antamisesta varsinkin pienimmille viljelystiloille         IX,119. s. 548.. - 1K!s. Kuiva;tustyöt.
32637:      vesi>peräisten metsämaiden ojittamista ja kui·
32638:                                                             -  n:o 257, Ryhdän y.m.: Lisäy:ksestä vuoden
32639:      vamm]ista .varten. Liitteet IX,105. s. '528. -
32640:                                                                1950 tulo- ja menoarvioon Iijärven vedenpinnan
32641:      J:\jg, Kuivatustyöt.
32642:                                                                ilaS'kemista varten. Liitteet IX,120. s. 549.
32643:  - ill:o 243, Kullbergin y.m.: Vederukorikeus-
32644:                                                                Ks. Kuivatustyört.
32645:      metikikien a;settamiseksi Kymijoen Tammijärven
32646:      vesiin. Liitteet IX,l06. s. 52·9 ja 5·30. - Ks.        -n:o2·58, Hielkikalan y.m.: Yhtenäisen so-
32647:      Kuivatustyöt.                                             siaalisen ·ohjelman Iaat:innis:esta. Liitteet X,9.
32648:  -- n:o 244, oaro:ru y.m.: Toimenpi-teistä Kivijär-            s. 571. - Ks. Sosiaaililainsäädäntö.
32649:      ven vesiruueen vedenpinnan J.Mkemishankikeen           -n:o 259, Hakalan y.m.: 8elvit~sen hank-
32650:      toteuttamiseksi. Liitteet IX,l07. s. 531. - Ks.           llcimisesta sosiaalipolii!ttisten etuisuuksien jakaan-
32651:      Kuivatustyöt.                                             tumisesta eri yhteiSkuntaryihmien ja erilaisten
32652:  - n:o 245, Riihimäen y.m.: Inhottujärven                      rtulojen saajien :kesken. Liitteet X,1o. s. 573.-
32653:      vesialueen vedenpinnan las~emisesta. Liitteet             K!s. Sosiaalilainsäädäntö.
32654:      IX,lOS. s. 53.2. - Ks. Kuivatustyöt.                   - n:o ,2•60, Puuma[aiisen y.m.: Esityksen an-
32655: 16                                    Laiki-, raihaasia- ja toivomue,aJloitteet 1950.
32656: 
32657:      tamisesta työttömyysvaJkuutu'ksesta. Liitteet X,11.        -  n:o .275, M ui ik u n y. m.: Määrämha;sta me.tsä-
32658:      s. 574. - Ks. Työttömyys.                                     ja u1t·totymäisten matkamajoitu.Jisen järjestämi-
32659: -    n: o 12&1, A a t te 1 a n y. m.: Työnantajain mak-            seksi. Li1tteet X,26. s. 594. - Ks. Metsät.yöt.
32660:      suvelvollisuuteen perustuvan työttömyysvakuu-              -n:o276, Torven y.m.: L:JJst·ensuojeluviran-
32661:       tukE·en a~k.aansaami:sesta.. Liiuteet X,12. s. 576.          ·omaisten valvontamahdollisuuksien lisäämi•sestä.
32662:      - Ks·. Työttömyys.                                            Lii.tteet X,27. s. 595. - ~·. Lastensuojelu.
32663: -    n:o 2·62, Borg-Sundmanin y.m.: Lapsi-                      - n: o 2717, :P r u n n ii a n y.m.: 'Työtapaturmaa
32664:      iisäjärjestelmän rasitusten helpottamisesta. Liit-            !lmskevien säännösten selventä;misestä ja täyden-
32665:      teet X,13. s. 578. - Ks. Lapsilisä.                           ltärrnisestä. Liitteet X,2s .•s. 597. - Ks. Tapa-
32666: -     n: o 2{}3, Sten b eT gin y.rrn.: Lapsilisän pe-              turma.
32667:       rimisestä taikaisin ·suurten tulojen ja omaisuuik-        - n:o 278, Prunnilan y.m.: Vaohingonllml"Vaus-
32668:       sien verotuksessa. Liitteet X,14. s. 5SO. - Ks.              vakuutulksen järjestämisestä työntekijäin työvä-
32669:       Lapsilisä.                                                   lineille ja käyt•töesineille. Liitrteet X,29. s. 5!)8.
32670: -     n:o 264, Aaltosen y. m.: Työnantajan kiel-                   - Ks. Vrukuutus.
32671:       tämisestä katkaisemasta vrukinaiseen palvelu!li-          - n:o 279, B r a n d eT-W a ll i n i n: ·Elä<kkeen jär-
32672:        seen kut·SIUtun asevelvolli<sen rtyösuhdetta. Liit-          jestämisestä karusanelä'kelain ulkopuolilll.e jää-
32673:       .teet X,15. s. 581. - Ks. Alsevelvol1iset.                    neille vanhuksille. Liitrteet X,so. s. 5•99. - Ks.
32674: -     n:o .265, J a.J ak sen: Tutkimuksen toimittami-              EläJkoe.
32675:       sesta nais- j•a miestyövoiman palklkaussuhtei•sta.        - n:o 2SO·, M. Jä,rvi sen y. m.: Eläkkeiden
32676:       Liitteet X,lG. s. 582. - Ks. Pa~klkaws.                      myöntämisest'å :kan,sanelii;kelain ul:ko.puolelle jää-
32677: -     n: o 266·, ö h m a n i n: Työnantajan v.a.paUJtta-            neille. Liitteet X,31. s. 600. - Ks. Eläke.
32678:       mise-Eta suorittamasta kansaneläikemaksuja eräi-          -- n:o 2.S1, Lappi-Seppälän y.m.: Toimen-
32679:        den työ.ntekijäin puolesta. Liitteet X,l7. s. 58·3          piteistä vanhusten eläiliekysymyilreen ja !huollon
32680:        ja •584. - Ks. KansaneläkeJ.aitos.                           järjestämiseksi. Liitteet X,32. s. ·601. - Ks.
32681: -     n:o 2tl7, Ikosen y.m.: Si,irtoväelle vuoden                   Elä:ke.
32682:        1<942. tuloista rrnäärliltyn kansaneläJkemaJksun peri-   - n: o 2·82, :Pyy n y. m.: Esity[;:sen antamisesta
32683:        misen j-ärje:stelystä. Lii.tt.eet X,1s. s. 585. -            laikE·i ikansanelä·kelain mukaisen vanihuus- ja
32684:        Ks. Kansanelällrelaitos.                                    työkyvyttömyyselli!likeen rrnyön•tämisestä siirtovä-
32685: -     n:o 26S, 'Stenbergin y.m.: Valtion tuke-                     :keen kuuluviHe vanhuksille. Liitteet X,33. s. 002.
32686:        man 'kunnallisen asuntotuotannon ikehittämisestä.           - Ks. Eläke.
32687:       Liitteet X,19. s. 5•8·6. - Ks. Rakennustoiminta.          - n: o 283, M. Järvisen y. m.: Huoltoelä:kkei-
32688: -     n:o 26·9, Turkan y.m.: Toimenpiteistä asun-                   den myöntämise·stä sotilasvammalain ulkopuo-
32689:       totalojen ra:kerutamiseksi va:ltion virkamiehiHe              •lelle jääneil.le. LiiMeet X,34. s. 603. - Ks.
32690:       .asuntopulasta •kärs-iviin aJsutuskesilmksiin. Liit-          E~äike.
32691:      :teet X,zo. s. 587. - Ks. Raikennustoiminta.               -   n:o 2.S4, östensonin y.m.: TutJkimuikoon
32692: -     n:o :270, E. Koivi·s·ton y.m.: Määrärahasta                   :toimittamis,est·a lel'!kien taloudellisesta asemasta.
32693:       halpakoi'kois~ksi 1ainoi•ksi valtion viran tai toi-           Liitteet X,35. s. •604 ja 605. - Ks. Lesiket.
32694:       men ha1tijain om:JJ'kotien Tahoittamiseen. Liitrteet
32695:                                                                 -   n:o 2t85, Raunion y. m.: Inv.aliidielä:klkeen
32696:        X,21. s. '5189. - Ks. Rakennustoiminta.
32697:                                                                     saajien invaliditeettiprosentin uudelleen määrää-
32698: -     n: o 271, 'T u r 1k a n y.rrn.: Toimenpitei,stä ker-
32699:                                                                     mi•sestä. Liitteet X,36. s. 6016. - Ks. Invaliidit.
32700:       rostalon rakentamise~si rauta;tie'läisten asun-
32701:       noiksi Ouluun. Liitt.eet X,22. s. 5·90. - Ks.             -   n: o 2'86, Kujanpää n y. m.: Alle 30-prosent-
32702:       RaJkennustoimint.a.                                           ti1lten invaliidien työtapaturrrnakol"Vauilreien ko-
32703: -     n:o 272, Hykkää·län y.m.: Vanhainkotien                       rottamisesta. Li1tteet X,37. s. 607. - Ks. Inva-
32704:       ra:kentamiseeta asutuskeskuksiin kan.saneläJkelai-            liidit.
32705:       rtoilisen toimenpit·ein. Liitteet X,23. s. 591. -         -   n:o 287, P. Lesiki sen y. m.: N. s. punainva-
32706:       Ks. Rakennustoimilllta.                                       liidien ylimääräisten elä:kkeiden peruste~den tar-
32707: -    n:o 273, Pyyn y.m.: Lisäyk.sestä vuoden 1950                   kistamisesta. Liitteet X,3s. s. 608. - Ks. Inv.a-
32708:      tulo- ja menoal"Vioon Leppävaarassa sij.aitsevan               liidit.
32709:      KannaJksen ammattikoulukodin asuntotalon ra-               -   n:o 2.88, 'Torven y. m.: Avustulk:sen myöntämi-
32710:      kentamista v·al'ten. Liitteet X,24. s. 592. - Ks.              sestä työikyvy.ttömien vajaamielisten huoltajille.
32711:       Ammattikoulut.                                                Liitteet X,39. 'S. 009. - Ks. Vajaamieliset.
32712: -    n:o 274, Frimanin y.m.: Määrärahasta Ro-                   -   n:o 289, Kuusinen-Leinon y.m.: Ammat-
32713:      vanicrrnen kauppalan oma;kotiraikentajien laino-               tikurssien jäJrjestämisestä työttöminä ole:viUe
32714:       jen järjestelyä varten. Liitteet X,25. s. 593.-               nuorille työntekijöille. LiiMeet X,4'0. s. 610. -
32715:       Ks. Rakennustoiminta.                                         Ks. Työttörrnyys.
32716:                                    Laiki-, rruhaas•ia- ja toivomu:JaJl{)itteet 1'950.                               17
32717: -    n:{) 2190, V. Simos·en y.m.: Vapaiden loma-                   tariki'Stami'sesta. Liitteet XII,6. s. ·637. - Ks.
32718:      leirimrut>kojen järjestämisestä suuriperheisille äi-          PostHaitos·.
32719:      deille vaitionrautateillä ja posti·aut{)issa. Liit-           n: o 303, T a u r i a i s ·en y. m.: Määräraihasta
32720:      teet X,41. s. ·611. - K!s. Loma.                              syrjäseutujen puhelinolojen :kehittämistä va.:rrten.
32721: - n:o 2•91, Wic•kmanin y.m.: •Määräraiha&ta                        Liitteet X'II,7. s. 63•8. - Ks. Posti•laito1s.
32722:      must·ala:isten sosiawlista ja henkistä huoltoa var- - n: o 304, E. K o i v i s t o n y. un.: Lisäyksestä
32723:      ten. Liitteet X,42. s. ·612. - K!s. Mustalaiset.              vuoden 1!}150 .tulo- ja menoarvioon La1pin Jääruin
32724:       n:o 29•2, Raunion y.m.: Puolustuslaitoksen                   ·puhelinverkoston rll!k€J1tamista ja uusien puhe-
32725:       vaatetuksen ja varustulksen kunnossapitoon ja                Iintoimipail>Jkojen perll\Stami•sta varten. Liititeet
32726:       uusintaan osoitetun siirtomäärärahan muuttami-               X'II,s. ·s. 639. - Ks. Postilaitos.
32727:       sesta a:rviomääräTahaiksi. Liitteert; XI,L s. 619.        - n: o 305, L a i,t i ·Sen y. m.: Määrärahwsta puhe-
32728:       -Ks. Puolustuslaitos.                                        linlinjan r.alkentamiseksi Kuopiosta Karttulan ja
32729: - n:o 2•93, Hong·an y.m.: Välirauhan- ja rau-                       Tervon lkJUntien kantta Vesannolle. Liitteet
32730:       hansopimuksen johdosta vwlcinaisesta palvelu.k-               Xll,9. s. 641. - Ks. PostiJaJi,tos.
32731:       •sesta vapautettujen upseerien ikärsimien mene- - n:o 3.06, V. Simosen y.m.: Puhelintoimi-
32732:       tysten korvaamisesta. Liitteet XI,2. s. 620. -                paikan perustamisesta Juuan pitäjän Timocvoo-
32733:       Ks. Puolustuslaito·s.                                        .ra:n asutusalneelle. Lii•tteet XII,10. s. <642. -
32734:  - n:o 2194, Kaupin y.m.: Välirauhan- j.a; rau-                     Ks. Bostilaitos.
32735:       hansopimulksen johdosta vakinaisista valtion vi-          -- n: o 307, K ö .J l i n y. m.: Määrärahasta Toija-
32736:        l'oista vapautettujen upseerien aseman järjes-               lan ·risteysruseman uudelleen rakent·~mista val'-
32737:       telySitä. Liitteet XI,s. s. 622. - K•s. Puolustus-            •ten. Liititeet XII,11. s. 643. - !Ks. Rauta<tiet.
32738:       laitos.                                                   - n: o S018, R a u n i on y. m.: Rautatien raikeruta-
32739:  - n:o 2•95, K u j alan y. m.: Toimenpiteisrtä vär-                 unisesta Helsingistä Kankki'lan, Forssan y. m.
32740:        vättyjen rajajää:kärien tointen v·rukinai,sromi-             paikkrukuntien kwutta Kankll!anpäähän. Liitteet
32741:        seksi sekä heidän ja merivru:rrtion toimen ha1ti-            XII,12. s. 644. - Ks. Rauta,tiet.
32742:        jain p~k.aulksen parantamiook•si. Liitteert; XI,4.        - n: o 3019, Riihimäen y. m.: Rautll!tien Hel-
32743:        s. 623. - Ks. PuoJ.ustuslaitos.                              siniki-Vi'hti-Loimaa-Peipohja sekä "E·en jat-
32744:   - n: o 296, T a i n i o n y. m.: Asevelvollisten päi-             lk'On Kauvatsa-Lavi·ar-Kan1man pää-Kauhajoki
32745:        väraihan korottamils·esta. Liitteet XI,5. s. 624.             rll!'keDJtamisesta. Liitteet XII,13. s. 645. - Ks.
32746:        - Ks. Puolus•tusJlaHos.                                       RautaMet.
32747:   - n: o '219'7, N u o T s a •a .r en y. m.: Määrärahasta - n:o 310, Pyörtänön y.m.: Rauta·tien raken-
32748:         Porin tie- ja '\"esira:ikennuspiirin perustwmise>ksi.       .tamise.s•ta Tohmajärveltä Parilkkala.an. Liitteet
32749:         Liitteet XII,1. s. 6.29. - Ks. Tie- ja vesiraiken-           XI[,14. s. 646. - Ks. Rautatiet.
32750:         nus.                                                     - n:o 311, Hirvensalon y.m.: Tutkimuksen
32751:   - n :o :2.9S, Luostari •s en, y. m.: Määräraha,sta                 toimittamisesta rautatien ra:kentaJmiseksi Juan-
32752:         Mi<'kikelin tie- ja vesirakennuspiirin hallinto- ja          kosken-Siilinjärven radalta Syvärin rantoon.
32753:         rusuinrakennuksen tontin ostoa ja ralkentamista              Liititeet XII,15. s. ·647. - K!s. Rauta;tiet.
32754:         varten. Liitteet XII,2. s. 631. - Ks. Tie- ja - n:o •312, N. Nurmi •s en y. m.: Määrärahas,ta
32755:         vesi rakennus.                                               :koneeUisen tutikimulkisen suorittrumiselksi rauta-
32756:    - n:o :299, Kui·ovaaran y.m.: Li·säyksestä                        tien rakenJta;mi•sta 'Varten .ratasuunnalla EslkoJa
32757:         vuoden 195·0 tulo- ja menoarvioon Turun uuden                -Himangan satama. Lii1;teet XII,l6. s. 64'9.
32758:         lentokentän saat·tamiseksi väliaikaiseen liikenne-           - Ks. Rautatiet.
32759:         kuntoon. Lii·tteet XII,3. s. •632. - K!s. Lento- - n:o 3'113, Paloveden y.m.: Raut.atien raken-
32760:         liikenne.                                                    tamisesta Ko,kkola,sta Saarijärwlle. Liitteet
32761:    - n: o ,300, H. Simosen y. m.: Määrärahasta                        XII,11. s. 6·51. - K!s. Raut!l!tiet.
32762:          K!i.lpisjärven Matikailuik>esikuksen toisen rakennus- -- n:o .314, Ry.tingin y.m.: Rautatien raiken-
32763:         vaiheen IToppuun sa:a:ttamista var.ten. Liitteet             •tamisesta OuJ.un-Vaalan rada'lta Otanmäen
32764:          XII,4.. s. •613•3. - Ks. Matkailu.                           malmialueelle. Liittee;t XII,1s. s. •653. - Ks.
32765:     - n:o 301, Saariahon y. m.: Lisäylk1se.s•tä vuo-                  Raut·atiet.
32766:          den 1•9•50 1tuJ.o- ja menoarvioon .posti- j·a poliisi- - n:o 31'5, Ryhdän y.m.: Määrärahasta Oulun
32767:          tll!lon rwkentamiseksi Mylly!kosk;elle. Liitteet             -Kuusamon rautatien rwkentaJmiseen. Liitteet
32768:          XII,5. s. 6<15. - Ks. Postilaitos.                           X·I'I,l9. s. 654. - Ks. Rautatiet.
32769:     - n:o :302, !Raunion y.m.: Eräiden posti- ja - n:o 31·6, Lah,telan y.m.: Rautatien raken·
32770:          lennätinlaitoksen lennätin-, puhelin- ja radio-              ·trumisesta Kemijärven asemalta T·aivalikosllrelle.
32771:          puolella työskentelevien virkailijain paiT'klk•ojen          Liititeet Xill,2•0. s. ·6M. - Ks. Rautatiet.
32772: 
32773:                                                                                                                          3
32774: 18                                  Lruki-, rruhaasia- ja toivomus.ruloitteet 1950.
32775: 
32776: -    n:o 817, Niskalan y.m.: Kaulirannan--                        .Jaillden--Luusniemen tielle.        Liitteet XII,34.
32777:      Kolarin        rautatien rakentamisesta.        Liitteet      1>. 674. -       'Ks. Maantiet.
32778:      XII,21. s. 657. - Ks. Rautatiet.                              n:o ·3·31, Koskisen y.m.: Maantien ralklen-
32779:      n:o 31S, Brommelsin y.m.: Pitempiailkai-                      tami&esta Laukana:holta Korvenpäähän. Liitteet
32780:      .sen ohjelman ·laatimisesta tieverkoston paranta-             XII,s5. s. 676. - Ks. Maantiet.
32781:      miseksi. Liirtteet XII,22. s. 658 ja 659. - Ks. -- n:o 3·32, J. 'Wirtasen y.m.: Maantien ra-
32782:      Maantiet.                                                     kentamisesta Jalasjärven Kofikuelta Kauha-
32783: - n:o 31•9, Lappi-Seppälän y.m.: ffikomai-                          joen ki11koUe. Liit•t•eet XII,36. s. 677. - Ks.
32784:      sen lainan ha:n.kkimisesta maanteiden 'kunnosta-              Maantiet.
32785:      mista ja vaJ.trukunna;llisen tiesuunnitelman to- - n:o 333, .J. Koi v i s t ·on y. m.: Maantien ra-
32786:      .teuttaunista varten. Li1tteet XII,23. s. 660. -              •kentamisest.a Kur1kan asemailta Dmajoen-Lai-
32787:       Ks. Maantiet.                                                hlan väliselle ma·antielle. Liitteet XII,37. s. 678.
32788:       n: o 320, H. 8 i mosen y. m.: Toimenpiteistä                  - Ks. Maantiet.
32789:       maantiepölyn sitomiseksi moottoriajoneuvoilla - n:o 334, Vilhulan y.m.: 1Maantien ra:kenta-
32790:       liilkiennöirtävtllä yleisillä rteiHä. Liitteet XH,24.         misesta Pengerjoen a;sutusaluoon kautta Kullian-
32791:       s. 6&2. - Ks. Maantiet.                                       j·oen, asutUJsalueelle. Lii.t1eet XII,3s. s. 679. -
32792:       n:o 321, Lappi-Seppä·län y.m.: Lisäyk-                        Ks. Maantiet.
32793:       sestä vuoden 1•950. tulo- ja menoarvioon työttö- - n: o 335, F o ,r s s i n y. m.: Koivulahderi-Ma;ksa-
32794:       myysrtöinä suoritettujen tierakennus- ja paran-               rrnaan valtatien o~kaisemisesta. Liitteet XII,39.
32795:       nustöiden loppuun saattamiseksi. Liitteet XII,25.             ·s. 680 ja ·681. - Ks. Maantiet.
32796:       s. 663. - Ks. Maanrtiet.                                 - n: o 33·6, N. N u r m i s e n y. m.: LisäJfr:1sestä
32797:  - n:o .322, La:h.telan y.m.: LisäJL-ksestä vuoden                  vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon maantien ra-
32798:       1950 tulo- ja menoarvioon eräiden työttömyys-                 kem·ami&eksi Kauhavan pitäjä•stä Korte·sjärven
32799:       varoilla 1·a:kennettujen maanteiden ja siltojen               pirtäjän kautrtru Evijärven ikil'koHe. Liit.teet
32800:       kunnostamiseksi. Liiotteet XII,26. s. 6-64. - Ks.              XIT,4o. s. 682. - Ks. Maanti·et.
32801:        Mruantiet.                                              - n:·o ,3,37, R i i k o sen y. m.: Runko·tien raken-
32802:        n: o 32·3, H. S i m o s e n y. m.: YhtenäiiSen tie-           tamisesta puutavaran 'kuljetusta varten Pohjois-
32803:        ra:k!enrnus- ja ·kunno:srtamisohj elman laatimisesta          KaTjalan mSJanselälle. Liitteet XII,41. s. 6S3.
32804:        Pohjois-Suomea varten. Liitteet XII,27. s. 665.               - Ks. Maantiet.
32805:        - Ks. Maantiet.                                         - n:o 1338, Riilkosen y.m.: 'Tutldmuksen toi-
32806:  - n:o 324, Nuo r saaren y. m.: Määrärahasta                         mittamisesta maantien rrukentamiseksi Lieksan-
32807:        satamatien raJmntamiseksi Mäntyluodos•ta Kir-                 Vi6kin maantieltä Lieksan-Kuhmon maantielle.
32808:        rinsannan kautta Reposaareen. Liitteet XII,zs.                Liitteet Xll,42. •E·. 685. - Ks. Maantiet.
32809:        s. &6·6. - Es. Maantiet.                                 - n:o 3!39, Kauhasen y.m.: Määrärahasta
32810:   - n:o .325, Pesosen y.m.: Maantien ralkienta-                      maantien ,rakentamiseksi Juuan-Säyneis.en tieltä
32811:        misesta Sysmän ki11kon>kylästä Lu:hangan kirkon-              N urme'ksen-Raut.avaaran-Kuopion maantielle.
32812:        kylään. Liittoot XII,29. s. 6·68. - Ks. Maan-                 Liitteet XII,43. •s. 68·7. - Ks. Maantiet.
32813:        tiet.                                                    - n: o 340, Riikosen y. m.: Maantien rakenta-
32814:   - n: o 3.26, Pesosen y. m.: Yhdystien ra:kenta-                    misesta .Saramon kylätieltä Hieklklalahden-Si-
32815:        misesta Sysmän Lii!ko1an maantieltä Luhangan                  vakkavaaran maantielle. Liitteet XII,44. s. 68S.
32816:        Lempääsoon. Liit·teet ·XII,so. s. 669. -            Ks.       - fKs. Maanrtiet.
32817:        Maantiet.                                                - n:o ·341, Ala-Mäyryn y.m.: Maantien ra-
32818:   - n: o ;327, iJ o u kas en y. m.: Tu!Jkimuksen toi-
32819:                                                                      iken,tamise.sta Kuortaneen kunnan Mäyryn ky-
32820:        mittamisesta tiesuunnaJla AhlaineJl-Lyttylä-
32821:                                                                       'li:iJstä Lehtimäen maantielle. Liitteet XII,45.
32822:         Pori. Liitteet XH,31. s. 670. - Ks. Maantiet.
32823:                                                                        s. 6S9. - Ks. Maantiet.
32824:   - n:o 328, Luostarisen y.m.: Ma;antien ra-
32825:         kentamisesta Säämingin saaris·ton llmurtta Sa-          -     n:    o 342, R ö n k ö n y. m.: Maantien ra:kentaimi-
32826:         vonlinnasta ~Sä:rkila:hteen. Liitteet XII,32. s. 671.         sesta     Sainlahdesta Iijärven vesistön itäpuolitse
32827:        - Ks. Maantiet.                                                Oulun maantielle. Liitteet :XII,46. s. '690. -
32828:    - n:o 329, Miiikin y.m.: Tutkimuksen toimitta-                     Ks. Maantiet.
32829:         misesta maantien ra'kentamisek&i Puumalan sal-           - n:o '343, E. Koiviston y. m.: Määränlihasta
32830:         melta RuOikolll!hdelle. Liitteet XII,ss. s. 673. -             moontien ra;kentamis€1ksi Rannan kunnan. Ku-
32831:         Ks. Maantiet.                                                  llasta Pohjas1ahteen. Liitteet XIT,47. s. 691.-
32832:    - n: o ,330, Kinnusen y. m.: Maantien raJken-                       Ks. Maantiet.
32833:     ..ta;misesta Pieksärrnäen-Kangasniemen maan-                 - n:o 344, Lahtelan y.m.: Maantien raJken-
32834:         tieltä Kyyveden asutusaJueern hal!ki Vuoja-                    •tamisesta Posion.-Kuusamon maawtieltä Ylildt-
32835:                                    Lruki-, ralha.asia· ja toivomusaloitteet 1950.                                  19
32836: 
32837:    kajärven tukinsiir.t(}laitokselle. Liitteet XII,48.            niemen !kirkonkylään. Liitteet XII,62. s. 707.
32838:    s. 692. - ffis. Maantiet.                                      - ~. Maantiet.
32839: - n: o 345, R y t i n gin y. m.: Maantien rwkenta·            - n:o 359, Niskalan y.m.: Maantien rakenta·
32840:     mi·sesta Pudasjärven Sarakylän Lehmisuon asu·                 misesta Ylitornion kunnan Tengeliön kylään.
32841:     tusalueelta Rannalle Kuhan-Impiön väliselle                   Liitteet XII,63. s. 70·9. - Ks. Maantiet.
32842:     maantielle. Liitteet XII,49. s. 693. -             Ks.    -n:o 1360, Tainion y.m.: Ylitornion-Rova·
32843:     Maantiet.                                                     niemen maantiestä n. s. neljän tien risteykse~>tä
32844: - n:o 346, Rytingin y. m.: Maantien ri!Jkenta·                    e11kanevan tien kunnostamisest·a ja jrutkrurrrisesta
32845:     unisesta Pudasjärven Myllykankaruta Puolangan                 Tornion-Muonion maantielle. Liitteet XII,64.
32846:     -Taiva1koslken ma.arJctielk          Liitteet XII,5o.         s. 710. - Ks. Maantiet.
32847:     s. •694. - Ks. Maantiet.                                  - n:o 361, E. Koiviston y.m.: Maantien
32848: - n:o 347, Rytingin y.m.: Maantien rwken·                         rallrenta:m:ioosta Kittilän pitäjän Tepaston ky·
32849:     tamisesta KipinänlossiJ.ta Pudasjärven-Rovanie·               Iästä Enorutekiön kin'koUe. Liirtteet XII,65. s.
32850:      men maanti4le. Liitteet XII,51. a. 695. - Ks.                 711. - Ks. Maantiet.
32851:      Maantiet.                                                - n:o 362, R i ih imä en y. m.: Kivijärven-
32852:      n: o 348, Rytingin y. m.: Ma.an,tien raik1enta·              Hauni:an tien ottamisesta valtion ho1toon. Liit·
32853:      misesta Pudasjärven Särkivaarasta Taivalkosken                teet XII,66. s. 712. - Ks. Maantiet.
32854:      Virk!kuseen. Liitteet XII,52. s. 69·6. -          Ks.    - n:o 3163, P akka·sen y. m.:Kehron ja Hirsi·
32855:      Maantiet.                                                    kan!kaan kyläteiden ottamisesta valtion h!lJ:tuun.
32856:  -· n:o 1349, Rytingin y.m.: Maantien raiken·                      Liitteet XII,67. s. 713. - ~s. Maantiet.
32857:      tamiseSita Pud!l!Sjärven pitäjän Hetekylän .Tuuri·       -· n: o 364, Riihimäen y. m.: Myöntään yhdys·
32858:      ki!Jsta U!tajärven pitäjän Juorkunan Viini[ään.               tien ,ottamilsesta vrution hoHoon. Liitteet XII,6s.
32859:      Liitteet XII,53. s. 697. - Ks. Maantiet.                      s. 714. - Es. Maantiet.
32860:  - n: o 3·50, T a u ri a i ts e n y. m. : Maantien ri!Jken·   -· n:o 365, Kinnusen y.rm.: Pielksämäen kun·
32861:      tamisesta Ristijärven-KotilanJkylän maantiestä                nassa olevan Mataramäen 'kylätien kunnosta·
32862:      Hepovaaran !kautta Hoilkanvaaran kylä.tiehen.                 mi:sesta ja tien j.a.1Jkiamlisesta Rautalammin -
32863:      Liitteet XU,54. s. 698. - Ks. MI!Jalltiet.                    Hanikasalmen maantielle. Liitteet XII,69. s.
32864:  - n: o ~361, T a u .r i a i s e n y. m. : Linnansalmen-            715. - Ks. Maantiet.
32865:      Talkkusenkan!k:aan maantien railrennustöiden [op·         - n:o 366, Kinnusen y.m.: Pieksämäen kun·
32866:      puun:saattrumisesta. Liitteet XII,55. s. 6'99. -              nassa olevien Neuvolan-Kylmämäen, Heikikolan
32867:      Ks. Maantiet.                                                  ja Pyhäjärven kyläteitten ottamisesta vaJtion
32868:  - n:o r3•52, T1auriaisen y.:m.: Twkkusenkan·                      :haltuun. Liitteet XII,7o. s. 716. - Ks. Maan·
32869:      !kaan-Kaunislammen--ttloi;kanvaaran tien raken·               tiet.
32870:      tamisesta. Liitteet XII,56. s. 700. - Ks. Maan·           - n:o :367, Kinnusen y.m.: Kantalan-Naara·
32871:      ~iet.                                                          järven kylätien ottamisesta valtion hoitoon.
32872:  -  n:o 353, Ryhdän y.m.: Maantien raikenta.mi-                    Liitteet XII,71. s. 717. - Ks. Maantiet.
32873:     :sesta Kuusamon Kuolionvaaran !kylästä Murto·              - n:o 3168, Sarjalan y.m.-: Leivonrmäen kun·
32874:     vcaaraan. Liitteet XII,57. s. 70'1. - Ks. Maan·                 nassa ·olevan Lapin kylätien ottamisesta valtion
32875:     tiet.                                                           haltuun. Liit:teet XII,7~. s. 718. - Ks. Maan·
32876:  - n: o (354, K o i ·V u r a n n a n y. m.: Maantien ra·            tiet.
32877:     ikentamisesta Rovaniemeltä Paaniemen ja Rau·               - n:o 3·69, Hirvensalon y.m.: Kiuruveden
32878:     tiosaaren kautta Koivuun. Liitteet XII,5s.                      pitäjässä olevan Remeslkylän-Murtomäen kylä·
32879:     8. 702. -      Ks. Maantiet.                                    tien ottamisesrta valtion hoitoon. Liitteet XII,73.
32880:  - :n::~o 1355, Frimanin y.m.: Maantien raiken-
32881:                                                                     s. 719. - Ks. Maantiet.
32882:     ·tamisesta Vian a.semaJta Vanttausjärven kylään.
32883:     Liitteet XII,59. s. 703. - Ks. Maantiet.                   - n:o 370, K o r s·b ä c k i n y.m.: RibacJlmn-
32884:  - n:o 356, L aihtel an y.m.: Maantien rnlken-                      Viitaniemen kylätien ottamisesta valtion hal-
32885:      rt;amise<Sta Keemijärven kunnan Soppehm !kylästä               tuun. Liitteet XII,H. s. 720 ja 721. - Ks.
32886:      .saman kunnan Räisälän kylään. Liitteet XU,60.                 Maantiet.
32887:       s. 704. - Ks. M=tiet.                                     - n:o 1371, Forssin y.m.: Vöyrin kunnassa
32888:   - n:o 3·57, Koivurannan y.m.: Maantien                             olevan Karvsorin ja Kaitsorin kylien väli·sen
32889:       rakentamisesta Sinetän - Raanujärven maan·                    kunnantien ottamisesta valtion haltuun. Liitteet
32890:       tiestä SoiLkajärven :luota Rattasjärveen. Liitteet            XH,75. s. 722 ja 7121.3. - Kes. Maantiet.
32891:       XII,61. s. 706. - Ks. Maantiet.                           - n:o 372, Hykkäälän y.m.: Sillan ri!Jkenta·
32892:   - n:o 35r8, Lahtelan y.m.: Maarutien rakenta·                     mi1sesta Kymijoen yli Lallll.'llin 1ossin kohdalle.
32893:       misesta J•avarusvastuun asutusaJueelta Pelkosen·               Liitteet XII,76. s. 724. - Ks. Sillat.
32894: 20                                 Lalki-, ralha.asia- ja toivomusailoitteet 1950.
32895: 
32896: -    n:o 373, Kauikamaan y.m.: Hämeenkyrön                  -   n:o 380, J. Koiviston y.m.: Maantiesillan
32897:      pitäjän KyröSkoSkiella Pappilanjoen yli johta-             rrukeDJtamisest·a Kyrönjoen yli Ilmajoen kunnan
32898:      van maantiesillan uusimisesta Liitteet XII,77.             Palon kylässä. Liitteet XII,s4. s. 732. - Ks.
32899:      s. 725. - Ks. Sillat.                                      Sillat.
32900: -    n:o 374, O•kon y.m.: Toimenpiteistä Kirja-             -   n:o 381, Hirvensalon y.m.: Toimenpi-
32901:      moinsillan rakentamiseksi. Liitteet XII,7s. s.             ·teistä Lapinlahden yli johtavan <&illan ja maan-
32902:      726. - Ks. Sillat.                                         tien rakent3lllliselk.si. Liitteet XII,s5. s. 733. -
32903: -    n:o 375. Kuittisen y.m.: Hallikkalan sillan                Ks. Silla;t,
32904:      raikentamisesta Imatran kauppwlassa. Liittoot          -   n:o 382, Kauhasen y.m.: Määrärahasta
32905:      XII,79. s. 727. - Ks. Sillat.                              maantieylikäytävän raikentarn.iselk1si Outrykum-
32906: -    n: o 37·6, K ui t t i sen y. m.: Suhosen ylikäytä·         .puun. Liitteet XII,s6. s. 735. - Ks. Maantiet.
32907:      väsillan ra;kentamisesta Vuoksennis'kalla. Liit-       -   n: o •3813, L a h te 1 a n y. m.: Utsjoen sillan ra-
32908:      teet XII,so. s. 728. - Ks. Sill~at.                        ilrentamisesta. Liitteet XII,87. s. 736. - Ks.
32909:                                                                 S~llat.
32910: -    n:o 377, VHhulan y.m.: Sillan ralkJentami-             -   n:o 3·84, Pyörtänön y.m.: Homantsin-
32911:      sesta Hännilän sailmeen. Liitteet XII,s1. s. 729.          Hattuvaaran tien talviaurauklsesta. Liitteet
32912:      - Ks. Sillat.                                              XII,ss. s. 737. - Kjs, Maantiet.
32913: -    n: o 378, J. Wirtasen y. m.: Toimenpiteistä            -   n: o 385·, K o r ·s b ä c !k i n y. m,: Toimenpiteistä
32914:      Munakan sillan rrukennustyön ~oppuun saatta-               Harrströmin ikalasa;taman parantamiseksi. Liit-
32915:      miseksi. Liitteet XII,sz. s. 730. - Ks. Sillat.            teet XII,s9. s. 738 ja 713·9. - Ks. SaJtamat.
32916: -    n:o 379, Laitisen y.m.: Sillan ralkentami-             -   n:o 3&6, Nuor•sa•aren y.m.: Kok€1llläenjoen
32917:      sesta Muurutvirran lossipai•kalle. Liitteet XII,ss.        suun ruoppaamisesta. Liitteet XII,9o. s. 740.-
32918:      s. 731. - Ks. SiHa;t.                                      Ks. Vesireitit.
32919: ASIALUETTELO.
32920:                                            Asialuettelo.
32921:                           A.                            Ammattikoulutus: Ed. Torven y. m. to1v. al. n:o
32922: Aitaus: -      Ks. Pakkolunastus.                         22 toimenpiteistä erikoisveron säätämiseksi
32923:                                                           sellaisille suurteollisuuden harjoittajille, jotka
32924: Akatemia: -        Ks. Suomen Akatemia.                   eivät ylläpidä riittävää ammattikoulutustoi-
32925:                                                           min.taa. Liitteet IV,25. s. 111. L. Vv:aan 99.
32926: Alasjärvi: -     Ks. Kuivatustyöt.
32927:                                                         Ammattikurssit:       Ks. Työtromyys.
32928: Alikäytävä: -       Ks. Maantiet.
32929:                                                         Ammattiopetus:         Ks. Valtionlainat.
32930: Aluelää.kärit: -     Ks. Terveydenhoito.
32931: 
32932: Alukset: -      Ks. Liikevaihtovero.                    Apurahat: -      Ks. Suomen Akatemia. Korkea-
32933:                                                           koulut.
32934: Ammattikoulut: Ed. Väyrysen y. m. rah. al. n:o
32935:   135 ammatinvalinnan ohjaustoiminnan aloitta-          Arava: -     Ks. Rakennustoiminta.
32936:   misesta koululaitoksen piirissä. Liitteet VIII,2 3.
32937:   s. 334. L. Siv:aan 107.                               Armeija: -      Ks. Puolustuslaitos.
32938: - Ed. Kaukamaan y. m. toiv. al. n :o 136 toi-
32939:   menpiteistä ylioppilaiden ammatinvalinnan oh-         Asevelvolliset: Ed. Aaltosen y. m. toiv. al. n:o
32940:   jauksen järjestämiseksi. Liitteet VIII.24, s.            264 työnantajan kieltämisestä katkaisemasta
32941:   335. L. SiJV:aan 1()7.                                   vakinaiseen palvelukseen kutsutun asevelvol-
32942:                                                            lisen työsuhdetta. Liitteet X,t5. s. 581. L.
32943: A.mma.ttikoulut: Ed. Väyrysen y. m. rah. al. n: o          Työv:aan, jonka tulee pyytää Puolv:n lau-
32944:    14 määrära;han osoittamisesta Lapin keskus-             sunto 116.
32945:    ammattikoulun rakentamista varten. Liitteet          - Ks- Puolustuslaitos.
32946:    IV,9s. s. 210. L. Vv:aan, jon:ka tulee pyytää
32947:    ·Siv:n lausunto 97.                                  Asunnot: -      Ks. Rwkennustoiminta.
32948: - Ed. Korsbäckin y. m. toiv. al. n:o 143 mah-
32949:    dollisuudesta yhdistää eräiden ammattioppi-          Asuntotuotanto: Ed. Tainion y. m. lak. al. n:o
32950:    laitosten opettajien valmistus. Liitteet VIII,st.      19 laiksi asuntotuotannon edistämiseksi myön-
32951:    s_ 344 ja 345. L. Siv: aan 108.                        nettävistä veron.huojennu!ksista annetun lain
32952: - Ed. Kanniston y. m. toiv. al. n:o 146 määrä-            muuttamisesta. Liitteet IV,u. s. 87. L.
32953:    rahasta asuntolarakennuksen rakentamise.ksi            Vv:aan 92.
32954:    Pohjois-Pohjanmaan       keskusammattikoululle.      - Ks. Liikevaihtovero. Rakennustoiminta.
32955:    Liitteet VIII,34. s. 349. L. Siv:aan 108.
32956: - Ed. Kuittisen y. m. toiv. al. · n :o 147 Kaakilwis-   Asutustiet: -     Ks. Asutustoiminta.
32957:    Suomen keskusammattikoulun perustamisesta
32958:    Imatran kauppalaan. LHtteet VIII,35. s. 350.         Asutustoiminta: Ed. Koivurannan y. m. lak. al.
32959:     L. Siv:aan 108.                                        n: o 52 laiksi valtion osallistumisesta asutus-
32960:     Ed. Pyyn y. m. toiv. al. n:o 273 lisäyksestä           teiden kunnossapitoon. Liitteet IX,12. s. 393.
32961:     vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon Leppävaa-             L. Mtv:aan 94.
32962:     rassa sijaitsevan Kannaksen ammattikouluko-         - Ed. Koivurannan y. m. lak. al. n:o 53 laiksi
32963:     din asuntotalon l'akentamista varten. Liitteet         rappiolle joutuneiden asutusteiden kuntoon-
32964:     X,24. s. 592. L. Työv:aan 116.                         panon rahoittamisesta. Liitteet IX,t3. s. 395.
32965:  - Ks. Oppikoulut.                                         L. Mtv:aan 94.
32966:  4                                            Asialuettelo 1950.
32967: 
32968:  -   Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 189 toimen-             dossa. Liitteet IX,49. s. 455. L. Mtv:aan,
32969:      piteistä maan hankkimiseksi eräJille pientilal·          jonka tulee pyytää Vv:n lausunto 111.
32970:      listen rintamamiespojille S€ikä heidän sotales-
32971:      killeen ja -orvoilleen. Liitteet IX,52. s. 458.      Bibliografia: -    Ks. Kansansivistystyö.
32972:      L. Mtv:aan 111.
32973:   - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 193 asu-
32974:      tustilalHsten aseman parantamisesta. Liitteet
32975:      IX,56. s. 463. L. Mtv:aan 111.                                                D.
32976:  -- Ed. V. Eskolan y. m. toiv. al n:o 194 lisäyk-         Diakonissalaitos: -    Ks. Sairaalat.
32977:      sestä vuoden 1950 tulo. ja menoarvioon eiir-
32978:     tona asutusra;hastoon. Liitteet IX,57. s. 465.
32979:      L. Mtv :aan 111.
32980:  - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 195 valtion                                  E.
32981:     metsämaille      Pohjois-Suomeen perustettujen
32982:                                                           Eduskunta: Ed. Öhmanin y.m. toiv.al. n:o 129
32983:     asutustilojen viljelysedellytysten parantami-
32984:                                                             määrärahasta stipendiksi 'kansanedustuslaitok-
32985:     sesta. Liitteet IX,5s. s. 466. L. Mtv:aan 111.
32986:  - Ed. Rytingin y. m. toiv. al n:o 196 asutus·              sen historian tutkijoille. Liitteet VIII,17. s.
32987:                                                             322 ja 324. L. Siv:aan Hl7.
32988:     a:lueiden tie-, ikuiva.tus. ja rakennustöiden suo·
32989:     rittami.sesta työttömyystöinä. Liitteet IX,59.
32990:                                                          Edustajanvaalit: Ed. Rantamaan y. m. la:k. al.
32991:     s. 468. L. Mtv:aan 111.
32992:                                                             n:o 4 laiksi edustajanvaaleista annetun lain
32993: - Ed. Ryhdän y. m. toiv. al. n:o 197 toimen-
32994:                                                            muuttamisesta. Liitteet 1,4. s. 15. L. Prv:aan
32995:     piteistä Pohjois-Suomen asutusalueilla sota-
32996:                                                            91.
32997:     aikana rikottujen ja rappeutuneiden asutus·
32998:                                                          - Ed. Haapaniemen y. m. lak. al. n:o 5 lai,ksi
32999:     teiden kunnostamiseksi. Liitteet IX,6o. s. 469.
33000:                                                            edustajanva-aleista annetun lain muuttami-
33001:     L. Mtv:a.an 111.
33002:                                                            sesta. Liitteet 1,5. a. 17. L. Prv:a.an 91.
33003: - Ks. Ma.anhankintalaki. Siirtoviiki.
33004:                                                          - Ed.. Myllymäen y. m. toiv. al. n:o 1 äänioi-
33005:                                                            keusikärajan alentamisesta va.ltiollisissa vaa-
33006:  Auraus: -     Ks. Maantiet.                               leissa. Liitteet 1,7. s. '20. L. Prv:aan 98.
33007:                                                          - Ed. Salmela-Järvisen y. m. toiv. al. n:o 2
33008: Aut~t:     Ed. Murtomaan y. m. toiv. al. n:o 65 au·        toimenpiteistä sairaaloissa ja. hoit()la.it()ksissa
33009:      toliikennealalla yksityistä yritteliäisyyttä ra·      olevien potilaiden oikeuttamis&si osallistu-
33010:      joittavien määräysten poi<Sta.misesta. Liitteet       maan valtiollisiin va-aleihin hoitopaikassaan.
33011:      IV,68. s. 166. L. Vv:aan 102.                         Liitteet 1;8. s. ·21. L. Prv:aan 98.
33012: 
33013:                                                          Elatusapu: Ed. Salmela-Järvisen y. m. toiv. al.
33014: Avustus: -     Ks. Valtionlainat.
33015:                                                             n:o 13 la.sten elatusa.pujen suorittamisesta en-
33016:                                                             nakkoina valtion tai kunnan varoista. Liitteet
33017:                                                             II,t·O. s. 50. L. Lv:aan 98.
33018:                          B.                              Elillenva.ara: -   Ks. Oppikoulut.
33019: Beetel: -     Ks. Saira-alat.
33020:                                                          Elokuvat: Ed. Pyörtänön y. m. toiv. al. n:o 134
33021:  Bensiini: Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 184             määrärahasta kotimaisttln opetllSe'lokuvien val-
33022:     maataloudessa tarvittavan bensiinin ja petroo.          mistamiseksi. Liitteet VIII,22. s. 333. L.
33023:    lin hinnan alentamisesta. Liitteet IX,4 7. s.            Siv:aan 107.
33024:     453. L. Mtv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n
33025:    lausunto 110.                                         EläiDlääkli.rit: Ed. S&velän y.m. toiv. al. n:o 101
33026: - Ed. Antilan y. m. toiv. al. n:o 185 maatalous-            esityksen antamisesta laiksi syrjäseutujen
33027:    traktoreiss& käytettävän bensiinin hinnan                vähävaraisten karjanomistajien eläiniääkin tä-
33028:    alentamisesta. Liitteet IX,4S. s. 454. L.                huollon avustamisesta. Liitteet VI,22. s. ·258.
33029:    Mtv:a.an, jonka tulee pyytää Vv:n lausunto               L. Tv:aan 105.
33030:    llQ.                                                  - Ed. Nisikalan y. m. toiv. a.l. n:o 102 esityksen
33031: - Ed. Suntelan y. m. toiv. al. n:o 186 maata-               antamisesta laiksi eliinlääkii.rien matkakulu-
33032:    loustraktoreissa käytettävän bensiinin hinnan            jen korvaamisesta. Liitteet VI,23. s. 259. L.
33033:    alentamisesta tullimaksun palautu:ksen muo-              Tv:aan 105.
33034:                                               Asialuettelo 1950.                                           5
33035: 
33036: -     Ed. Frimanin y. m. toiv. al. n:o 103 eläin-          man perustamiseksi Pelson keskusvankilan suo-
33037:       lä&kintätoimen uudelleen järjestämisestä La-         viljelysalueelle. Liitteet IV,HJ2. s. 214. L.
33038:       pin läänissä. Liitteet VI,24. s. 260. L. Tv:aan      V:v:aan, · jon:ka tulee pyytää Mtv:n lau-
33039:       105.                                                 sunto 97.
33040:                                                          -Ed. KaJliokosken y.m. toiv.al. n:o 178 n.s.
33041: Eläke: Ed. Raunion y. m. toiv. al. n:o 72 val-             katoavustusmiljardin käyttöperusteiden muut-
33042:    tion maksamien eläkkeiden vähimmäism&ärän               tamisesta. Liitteet IX,41. s. 444. L. Mtv:aan
33043:    korottamisesta 50,000 markkaan. Liitteet                110.
33044:    IV,75. s. 179. L. Vv:aan 103.                         - Ed. Hautalan y. m. toiv. al. n:o 179 m&ärä-
33045: - Ed. Brander-Wallinin y. m. toiv. al. n: o 279            rahasta hallavruMnikojen korvaamise.ksi maan-
33046:    eläkkeen järjestämisestä kansaneli11ielain ulko-        viljelijöille. Liitteet IX,42. s. 446. L. Mtv.:aan
33047:    puolelle jääneille van1huksille. Liitteet X,ao.         110.
33048:    s. 599. L. Työv:aan 117.                              - Ed. Mustosen y. m. toiv. al. n :o 18() esityk-
33049: - Ed. M. Järvisen y. m. toiv. aJ. n:o 280 eläk·            sen antamisesta laiksi hallan, raesateiden ja
33050:    keiden myöntämisestä kansaneläkelain ulko-              muiden luonnonvitsausten aiheuttamien vahin-
33051:    puolelle jääneille. Liitteet X,at. s. 600. L.           kojen ·korvaamisesta. Liitteet IX,43. ,s. 447. L.
33052:    Työv:aan 117.                                           Mtv:aan 110.
33053: - Ed. Lappi-.Seppälän y. m. toiv. al. n:o 281            - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 181 toimen-
33054:    toimenpiteistä vanhusten elä:kekysymJiksen ja           piteistä leipäviljan ja. viljatuotteiden kulut"
33055:    ~huollon järjestämiseksi. Liitteet X,a,2. s. 601.       tajahinnan alentamiseksi Pohjois- ja Itä-Suo-
33056:    L. Työ·v:aan 117.                                       men kato. ja alituotantoalueilla. Liitteet
33057: -Ed. Pyyn y.m. toiv.al. n:o 282 esityksen an·              IX,44. s. 449. L. Mtv:aan 11{).
33058:    tamisesta laiks·i kansaneläkelain mukaisen            - Ks. Maalaiskunnat. Omaisuudenluovutusvero.
33059:    vanhuus- ja· työkyvyttömyyseläkkeen myöntä-
33060:    misestä siirtoväkeen kuuluville vanhuksille.          Hallintasopimus: -    Ks. Maanhankintalaki.
33061:    Liitteet X,sa. s. 602. L. Työv:aan 117.
33062: - Ed. M. J"årvisen y. m. toiv. al. n:o 283 huol·         Hallintokoneisto: -      Ks. Oikeuslaitos.
33063:    toeläk!keiden myöntämisestä sotilasvammalain
33064:    ulkopuolelle jääneille. Liitteet X,34. s. 603.        Hallitusmuoto: -       Ks. Tasavallan presidentti.
33065:    L. Työv:aan 117.                                         Valtion tilin tarkastaja t.
33066: - Ks. Invaliidit. Oppikoulut. Tulo. ja omaisuus-
33067:    vero. Verotus.                                        Halot: -    Ks. Poltoaineet. Puutavara.
33068: 
33069: Emäntäkoulut: -         Ks. Kotitalous.                  Halventaminen: -      Ks. Painovapaus.
33070: 
33071: Enojärvi: -        Ks. Uitto.                            Hammaslääketiede: -       Ks. Yliopisto.
33072: 
33073: Etuosto-oikeus: -       Ks. Maatilat.                    Hamppu: -      Ks.. Pellava.
33074: 
33075:                                                          Harrström: -     Ks. Satamat.
33076:                             F.
33077:                                                          Hautaus: Ed. Niemen y. m. toiv. al. n:o 114 esi-
33078: Farma.kopea: Ed. Leikolan y. m. toiv. al. n:o 82
33079:                                                            tyksen antamisesta hautausto.imistojen järjes-
33080:    määrärahasta .Suomen liittymiseiksi Pohjois-
33081:                                                            tämisestä. Liitteet VII,ts. s. 294. L. Ltv:aan
33082:    maiseen Farmakopeatoimikuntaan.       Liitteet
33083:                                                            105.
33084:    VI,s. s. 235. L. Tv: aan 103.
33085:                                                          Helsingin yliopisto: -     Ks. Yliopisto.
33086: Fiskarholm: -        Ks. Maatalouskoulut.
33087:                                                          Helsinki: -    Ks. Edustajanvaalit.
33088: 
33089:                             H.                           Henkinen työ: Ed. Borg-Sundmanin y. m. toiv. al.
33090:     Ha.iluoto: -   Ks. Vesireitit.                         n:o 47 henkisen työn tekijäin palkkauksen
33091:                                                            järjestämisestä. Liitteet IV,50. s. 142. L.
33092:     Halla: Ed. Saalastin y. m. raili. al. n :o 18 maa·     Vv:aan, jonrka tulee pyytää lausunto Siv:lta
33093:        rärahan osoittamisesta hallantutkimuskoease-        101.
33094: 6                                              · Asialuettelo 1950.
33095: 
33096: - Ed. Kaupin y. m. toiv. al. n:o 117 henkisen              Irtolaiset: Ed. Jalaksen toiv. al, n:o 113 toimen-
33097:   työn tekijäin •aseman parantamisesta. Liit-                  pitei!!tä irtolaisten tarkkailu- ja ja.oittelulai-
33098:   teet VIII, II. s. 308. L. Siv: aan 106.                      toksen aikaansaamiseksi erikseen na1s1a ja
33099: -Ed. Kaupin y.m. toiv.al. n:o 118 henkisen                     eTikseen miehiä varten. Liitteet VII,1 1. s.
33100:   työn alan :kysymyksiä hoitavan elimen aset-                  293. L. Ltv: aan 105.
33101:   tamisesta. Liitteet VIII,s. s. 310. L. Siv:aan
33102:   106.
33103:                                                                                      J.
33104: Hinta.: -     Ks. Maanhankintalaki.                        Jakolaitos: Ed. Miettusen y. m. ·toiv. al. n:o 174
33105:                                                               Pohjois-Suomen maanjako-olojen parantamista
33106: Hotellit: -     Ks. Ravitsemisliikkeet.                       koskevan tutlkimuksen suorittamisesta. Liit-
33107:                                                               teet IX,s7. s. 439. L. Mtv:aan 110.
33108: HuoltoellLke: -     Ks. Eläke. Lasket.                     - Ks. Maaylioi1keus.
33109: 
33110: Huoneenvuokra.: -       Ks. Vuo'krasäännöettely.           Jatko-opetus: -    Ks. Kansakoulut. Kouluhallitus.
33111: 
33112: Huvitila.isuudet: -     Ks. Julkiset huv.it.               Joensuu: -     Ks. Oppikoulut.
33113: 
33114: Hämeenkyrö: -         Ks. Kuivatus työt.                   Jokien perkaus: -     Ks. Kuivatustyöt,
33115: 
33116:                                                            Jokioinen: -    Ks. Oppikoulut.
33117: 
33118:                            1.                              Julkiset huvit: Ed. Parkonojan y. m. toiv. al.
33119: Iijärvi: -     Ks. Kuivatustyöt.                              n:o 109 lasten esiintymisen ohjelman suoritta-
33120:                                                               jina julkisissa huveis·sa maaseudulla saatta-
33121: Ilmailu: Ed. Leppihalmeen y. m. toiv. al. n:o 75              misesta riippumattomaksi viranomaisten lu-
33122:    määrärahasta siviili-ilmailun tukemiseksi. Liit-           vasta. Liiitteet VII,13, s. 288. L. Lt'V: aan
33123:    teet IV,7s. s. 182. L. Vv:aan 103.                         105.
33124: 
33125:                                                            Juusto: -    K!!. Karjatwlous.
33126: Imatra: -      Ks. Ammattikoulut. Oikeu!!laitos.
33127:                                                            Järvenpää: -      Ks. Kotitalous.
33128: Inari: -     Ks. Kotitalous. Terveydenhoito.
33129:                                                            Järvien kuivatus: -     Ks. Kuivatustyöt.
33130: Indeksi: -      Ks. Korvauslaki.
33131: 
33132: Inflatio: -     Ks. Säästäjät.                                                      K.
33133:                                                            Kaksikieliset kunnat: -        Ks. Maatalous.
33134: Inhottujärvi: -     Ks. Kuivatustyöt.
33135:                                                            Kalajokilaakso: -     Ks. Maatalouskoulut.
33136: Insinöörit: -     Ks. Maataloushallitus.
33137:                                                            Kalastus: Ed. Rosenbergin y. m. lak. al. n:o 36
33138: Insuliini: -     Ks. •rerveydenhoito.                        laiksi väliaikaisesta ka1a!!tusoikeudesta anne-
33139:                                                              tun lain muuttamisesta. Liitteet VII,s. s.
33140: Invaliidit: Ed. Raunion y. m. :toiv. al. n:o 285              281 ja 282. L. Ltv: aan 93.
33141:    invaliidieläkkeen saajien invaliditeettiprosen-         - Ed. Ryhdän y. m. toiv. al, n:o 115 vesistö-
33142:    tin uudelleen määräämisestä. Liitteet X,ss.                toimikunnan •lohi- ja siikapitoisten vesien ka-
33143:    s. 606. L. Työv: aan 117.                                 lastusta koskevien, sodan aikaisten päätösten
33144: - Ed. KujaiiiPään y. m. toirv.flll. n:o 286 alle             tarkistamisesta. Liitteet VII,HI, s. 295. L.
33145:    BO-prosenttisten invaliidien työtapaturmakor-             Ltv:aan 106.
33146:    V!W;ksien korottamisesta. Liitteet X,s7. s. 607.        - Ed. Käkelän y. m. toiv. al. n:o 116 urheilu-
33147:    L. Työv:aan 117.                                          kalastusoikeuden laajentamisesta.        Liitteet
33148: - Ed. P. Leskisen y. m. toiv. al. n:o 287 n. s.               VI1,20, e. 296. L. Ltv:aan 106.
33149:    punainva1iidien ylimääräisten eläkkeiden pe-            - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 183
33150:    rusteiden tarkistamisesta. Liitteet X,s.s. s.             .toimenpiteistä ikalataloudellisen tutkimus. ja
33151:    608. L. Työv: aan 1.17.                                   koetoiminnan kehittämiseksi. Liitteet IX,46.
33152: - Ks. Kunnallishallinto.                                     s. 451. L. Mtv:aan 110,
33153:                                            Asia;luettelo 1950.                                         7
33154: 
33155: -  Ed. Brommelsin y. m. toiv. al. n:o 231 toimen-     - Ed. NiskaJan y. m. lak. al. n:o 24 laiksi kan·
33156:    piteistä. kalatwloudellisen ja kalabiologisen        sakonluuopettajien lisäpalkkioista eräissä lmn-
33157:    tutkimuksen edistämiseksi. Liitteet IX,94. s.        nissa. Liitteet IV,t6. s. 94. L. Vv:aan, jonik.a
33158:    51~ ja 513. L. Mtv:aan 114.                          tulee pyytää lausunto Siv:lta 93.
33159: - Ed. österholmån y. m. toiv. al. n:o 232 esi-        - Ed. Kal111vaisen y. m. lak. al. n:o 37 laiksi
33160:    tyksen antamisesta tuoreen silakan kaupan            oppivelvollisuudesta annetun lain 7 §:n muut·
33161:    jättämisestä. yksinoikeudella kalastajaväestön       tamisesta. Liitteet VIII,l. s. 301. L. Siv :aan
33162:    järjestöjen suoritettavaksi. Liitteet IX,95. s.      93.
33163:    514 ja 516. L. Mtv:oo_n 114.                       - Ed. Leppäiän lak. al. n:o 38 laiksi oppivel-
33164: - Ed. Brommelsin y. m. toiv. al. n:o 233 lkalas-        vollisuudesta annetun Iain 8 § : n muuttami·
33165:    tuksenhoidon ja kalanviljelyksen valtionavus-        sesta. Liitteet VIII,2. s. 303. L. Siv: aan 93.
33166:    twksen lisäämisestä.. Liitteet IX,96. s. 518 ja    - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 48 valtion·
33167:    519. L. Mtv:aan 114.                                 avun lisäämisestä kunnille, joissa siirtoväen
33168: - Ed. Pyyn y. m. toiv. al. n :o 234 kalastusta          sijoitus aiheuttaa uusien kansakoulutalojen ra.
33169:    varten vuokrattujen vesialueitten luna.stami-        kentamista. Liitteet IV,51. s. 144. L. Vv:aan,
33170:    sesta. Liitteet IX,97. s. 520. L. Mtv:aan 114.       jonka tulee pyytää lausunto Siv:lta 101.
33171: ·- Ed. Leinon y. m. toiv. al. n: o 235 toimen-        - Ed. Saukkosen y. m. toiv. al. n:o 49 ottolasten
33172:    piteistä. sisäjärvikalastusneuvonnan tehostami-      rinnastamisesta omi,in lapsiin kansa;koulun·
33173:    seksi. Liitteet IX,9,s. s. 52·1. L. Mtv:aan 114.     Qpettajien palkkauksessa. Liitteet IV,52. s.
33174: - Ed. Kaukamaan y. m. toiv. al. n:o 236 määrä-          146. L. Vv:a.an, jonik.a tulee pyytää lau·
33175:    rahasta kalankuivaamoiden perustamiseksi             sunto Siv:lta 101.
33176:    Varsinais-Suomen ja Sata-kunnan rannikolle.        - Ed. Leppäliin toiv.al. n:o 138 komitean
33177:    Liitteet IX,99. s. 522. L. Mw:aan 114.               asettamisesta valmistamaan kansakoulun jat·
33178: - Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n:o 237 kalastus-        ko-opetuksen     opetussuunnitelmaa.    Liitteet
33179:    koulun perustamisesta Tarvaa:lan koulutilalle        VIII,26. s. 338. L. Siv:aan 107.
33180:    Saarijärven pitäjässä. Liitteet IX,too. s. 523.    -Ed. Murtomaan y.m. toiv.al. n:o 139 maa-
33181:    L. Mtv:aan 114.                                      talousopetuksen järjestämisestä kansakoulun
33182:  - Ed. Ahmavaaran y. m. toiv. al. n:o 238 Perä-         jatkoluo'k.illa. Liitteet Vlllf.l7. s. 339. L.
33183:    Pohjolan amm111ttikalastajien elinkeinonharjoi-      Siv:aan 107.
33184:    tuksen edistämisestä. LHtteet IX,101. s. 524.      - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 140 ilmaisen
33185:     L. Mtv:aan lH.                                      täysihoidon antamisesta kansakoulun lä.heisyy-
33186:  -Ed. Sormusen Y·ll11 toiv.al. n:o ,239 ik8Jlan-        dessä oleviin taloihin sijoitetuille oppilaille
33187:     jalostuslaitoksen aikaansaamisesta Oulun seu-       harvaanMutuissa kunnissa. Liitteet VIII,2s.
33188:     dulle. Liitteet IX,102. s. 525. L. Mtv:aan          s. 340. L. Siv:aan 107.
33189:     114.
33190:  - Ed. E. Pusan y. m. toiv. al. n: o 240 kalastus·    Kansala.issuoja.: Ed. Rose!llbergin y. m. toiv. al.
33191:     tilojen asukkaiden aseman parantamisesta.            n:o 5 esityksen antamisesta kansalaisten ro·
33192:     Liitteet IX,ws. s. 526. L. Matv:aan 114.             dun ja kansal-lisuuden suojasta. Liitteet 1,11.
33193:  - Ks. Polttoaineet. Satamat. Tulo- ja omaisuus.         s. 26 ja 28. 'L. Prv:aan 98.
33194:     vero.
33195:                                                       Kansallistaminen: -    Ks. Sosialisoiminen.
33196: Kannas:      Ks. Ammattikoulut.
33197:                                                       Kansanedustusla.itos: -   Ks. Eduskunta.
33198: Kannus:      Ks. Maata·louskoulut.
33199:                                                       Kansaneläkelaitos: Ed. Öhmanin toiv. al. n:o 266
33200: Kansakoulut: Ed. Pyörtänön lak. al. n:o 22              työnantajan vapauttamisesta suorittamasta
33201:   laiksi kansalkoululaitoksen kustannuksista an-        kansaneläkemaksuja eräiden työntekijäin puo·
33202:   netun lain 5 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,u.       lesta. Liitteet X,11. s. 583 ja 584. L.
33203:   s. 92. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lau-             Työv:aan 116.
33204:   sunto Siv:lta 92.                                   ~ Ed. Ikosen y. m. toiv. al. n:o 26·7 siirtoväelle
33205: -Ed. Soinisen y. m. lalk. al. n:o 23 laiksi kan-        vuoden 1942 tuloista määrätyn kansaneläJk.e~ ·
33206:   sakoululaitoksen kustannuksista annetun lain          maksun perimisen järjestelystä. Liitteet X,1s.
33207:   5 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,15. s. 93.          s. 585. L. Työv: aan 116.
33208:    L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto             - Ks. Elä,ke. Maatalous. Rakennustoiminta. Ve·
33209:   Siv:lta 92.                                           rotua.
33210: 8                                            Asialuettelo 1950.
33211: 
33212: KansanopiStOt: Ed. Paavolaisen y. m. rah. al.          Kemijärvi: -      Ks. Oppikoulut. Sairaalat.
33213:   n:o 1,2 määrärailian osoittamiaesta kansanopis-
33214:   tojen rakennusavustuksia ja -lainoja varten.         Kempele: -       Ks. JI.Iaatalouskoulut.
33215:    Liitteet IV,96. s. 208. L. Vv:aan, jonka tulee
33216:   pyytää Siv:n lausunto 96.                            Kerhotoiminta: ~ Ks. Maatalouskerhot.
33217: 
33218: Kansansivistystyö: Ed. Kaupin y. m. toiv. al.          Keskikoulut: -      Ks. Maatalouskoulut. Oppikou-
33219:   n:o 131 määrärahasta kansansivistystyön                 lut.
33220:   bibliografian aikaansaamista varten. Liitteet
33221:   VIII,19. s. 328. L. Siv:aan 107.                     KesltUSammattikoulut: -       Ks. Ammattikoulut.
33222: 
33223: Ka.nsa.nva.ltaistaminen: -     Ks. Oikeuslaitos.       Keuhkotauti: ~ Ks. Tuberkuloosi.
33224: 
33225: Kapitaa.li: -    Ks. Pääoma.                           Kieli: -    Ks. Kansalaissuoja.
33226: 
33227: Karja: -      Ks. Eläinlääkärit.                       Kiinteistöt:       Ks. Maatilat.
33228: 
33229: Ka.rjaahoitokoulut: -     Ks. Maatalouskoulut.         Kilpisjärvi:        Ks. Matkailu.
33230: 
33231: Ka.rjata.lous: Ed. Niskalan y. m. lak. al. n:o 58      Kirjat: -      Ks. Liikevaihtovero.
33232:    la.illrsi Pohjois-Suomen karjatalouden tukemi-
33233:    sesta. Liitteet IX,1s. s. 400. L. Mtv:aan 95.       Kirjeenkantajat: -      Ks. Postilaitos.
33234: - Ed. Joukasen y. m. toiv. al. n:o 164 maidon
33235:    hinnan korottamisesta maatalousväestön ase-         Kivijärvi: -      Ks. Kuivatustyöt.
33236:    man parantamiseksi. Liitteet IX,27. s. 426.
33237:    L. Mtv:aan 109.                                     Koetoiminta: -       Ks. Maatalous.
33238: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 165 lisäyk·
33239:    sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon mai-         Koivikko: -      Ks. Maatalouskoulut.
33240:    don hinnan vakauttamispaLkkioiden maksami-
33241:    seksi Pohjois-Suomessa takautuvaati vuoden          Kokemäenjoki: -        Ks. Vesireitit.
33242:    1950 alusta lukien. Liitteet IX,2s. s. 427. L.
33243:    Mtv:aan 109.                                        Kokemäki: -        Ks. Maatalous.
33244: ~ Ed. E. Pusan y. m. toiv. al. n:o 176 kotivoin
33245:    ja -juuston valmistuksen neuvonnasta. Liit-         Kokkola: -       Ks. Maataloushallinto. OppiJkoulut.
33246:     teet IX,39. s. 441. L. Mtv:aan 110.
33247: - Ks. Laidun. Maatalouskoulut.                         Kokona.jsohjelma.: -     Ks. Maatalous.
33248: 
33249: Ka.runki: -     Ks'. Kotiteollisuus.                   Kommunistit: -       Ks. Painovapaus.
33250: 
33251: Ka.rvia: -      Ks. Maatalous.                         Konepajat: -       Ks. Teollisuus.
33252: 
33253: Kasvinviljelys: -     Ks. Maatalous.                   Koneyhtymät: -        Ks. Maatalous.
33254: 
33255: Kasvitarhat: -      Ks. Maatalous.                     Korjaukset: -       Ks. Rakennustoiminta.
33256: 
33257: Kato: -      Ks. Halla. Omaisuudenluovutusvero.        Korkeakoulut: Ed. E. Kilven y. m. lwk. aJ. n: o 40
33258:                                                          la.illrsi korkeakouluja varten anettavis,ta sti-
33259: Kauppa.la.ki: Ed. Kosken y.m. toiv.al. n:o 9             pendeistä ja avustuksista. Liitteet VIII,4.
33260:   esityksen antamisesta yleiseksi kauppalaiksi.          s. 307. L. Siv:aan 94.
33261:   Liitteet II,G. s. 45. L. Lv: aan 98.                 - Ed. Karvikon y. m. toiv. al. n:o 119 kokonais-
33262:                                                          suunnitelman laatimisesta korkeakoulujen ke-
33263: Kauppalat: -      Ks. Kansakoulut.                       hittämisestä. Liitteet VIII,7. s. 311. L.
33264:                                                          Siv:aan 106.
33265: Kaupungit: -       Ks. Kansa;koulut.                   - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 124 opiskelu-
33266:                                                          mahdollisuuksien järjestämisestä korkeakou-
33267: Keksimlöt: -      Ks. Rationalisoiminen.                 luissa ammattikoululinjalta valmistuneille il·
33268:                                              Asialuettelo 1950.                                            9
33269: 
33270:     man ylioppilMtutkintoa. Liittee·t VITI,12. s.       -   Ed. Hamaran y. m. toiv. al. n:o 229 toimen-
33271:     317. L. Siv:aan 196.                                    piteistä Inarin kotitaJouskoulun ottamiseksi
33272: -   Ks. Liikuntalkasvatus. Yliopisto.                       valtion haltuun. Liitteet IX,92. s. 510. L.
33273:                                                             Mtv:aan 113.
33274: Korkohyvitys: -      Ks. Verotus.                       -   Ed. Saalastin y. m. toiv. al. n:o 230 ikotita-
33275:                                                             louskoulun perustamise.sta Rovaniemen ·pien-
33276: Xorsholma.: -     Ks. Kotitalous.                           viljelijäkoulun yhteyteen. Liitteet IX,93. s.
33277:                                                             511; L. Mtv:aan 113.
33278: Korvaus: -      Ks. Puolustuslaitos.                    -   Ks. Kouluhallitus. Maatalouskoulut.
33279: 
33280: Xorvausla.ki: Ed. Virolaisen toiv. al. n:o 57           Kotitarvepuu: -    Ks. Puuta vara.
33281:   ·korvauslain edellyttämän indeksi.korotuksen
33282:   myöntämisestä eräille maansaantiin oikeute·           Kotiteollisuus: Ed. Saalastin y. m. rah. al. n:o 19
33283:   tuille. Liitteet IV,ao. s. 151). L. Vv:aan 102.          määrärahan osoittam~sesta kotiteollisuusneu-
33284:                                                            vonta-asemien perustamiseksi maan ·köyhim-
33285: Itoti: -   K6. Rakennustoiminta.                           mille ja kadon kohtaamille alueille. Liitteet
33286:                                                            IV,103. s. 215. L. Vv:aan, jonkå tulee pyytää
33287: Xotielä.imet: -    Ks. Ulosmittaus.                       Mtv:n lausunto 97.
33288:                                                         - Ed. Sarja;lan y. m. toiv. al. n: o 223 kotiteolli-
33289: Xotijuusto: -     Ks. Karjatalous.                        suuskoulutalon rakentamisesta Mikkeliin. Liit-
33290:                                                            teet IX,s6. s. 503. L. Mtv:aan 113.
33291: XotitaJ.ous: Ed. Kaukamaan y. m. rah. al. n:o 13        - Ed. Heljaksen y. m. toiv. al n:o 224 kiinteän
33292:    määrärahan osoittamisesta Porin' talouskoulun          mieskotiteollisuuslkoulun perustamisesta Poh·
33293:    toiminnan tukemiseksi. Liitteet IV,97. s. 209.         jois·Savoon. Liitteet IX187. s. 504. L. Mtv:aan
33294:    L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n Iau·                 113.
33295:    sunto 00.                                            -   Ed. Niskalan y. m. toiv. al. n :o 225 ·kiinteän
33296: -Ed. Hamaran y. m. rah. al. n:o 20 määrä-                   mieskäsityökoulun perustamisesta Karungin
33297:    rruhan osoittamisesta J"årvenpään emäntäkou-             kuntaan. Liitteet IX,ss. s. 505. L. Mtv:aan
33298:    lun uudisrakennusta. varten. Liitteet IV,104.            113.
33299:    s. 216. L. Vv:aan, jonlka tulee pyytää 1\Hv:n        -   Ks. Ammattikoulut. Maatalouskoulut.
33300:    lausunto 97.
33301: - Ed. Borg•Sundmanin y. m. toiv. al. n:o 142            Xotivoi: -    Ks. Karjatalous.
33302:    kotitalouden ja käsityön opetlllksen uudistus-
33303:    toimenpiteistä. Liitteet VIII,3o. s. 343. L.         Kouluhallitus: Ed. Luostarisen y. m. toiv. al.
33304:    Siv:aan 107.                                           n:o 125 kotitalouden ja naisten käsityönope-
33305: - Ed. Brander-W:allinin y. m. toiv. al. n:o 209           tuksen edustuksen lisäämisestä kouluhallituk-
33306:    kotitalouden opetuksen ·keskittämisestä yhden          sess·a. Liitteet VIII,1s. e. 318. L. Siv:aan 106.
33307:    ministeriön alaiseksi. Liitteet IX, 72. s. 485.      - Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n:o 126 toimen-
33308:    'L. Mtv:aan H2.                                        piteistä maatalousammattimiehen hoitaman
33309: - Ed. Kll.rvikon toiv. al. n:o 210 kokonaissuun-          kouluneuvoksenviran perustamiseksi kouluhal-
33310:    nitelman laatimisesta kotitaloudellisen opetuk.        lituksen      kansanopetusosastolle.      Liitteet
33311:     sen tehostamise·ksi. Liitteet IX, 73. s. 486. L.       Vill,14. s. 319. L. Siv:aan, jonka tulee pyy·
33312:    Mtv:aan 112.                                           tää Mtv:n lausunto 106.
33313: - Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n:o 2·26 emäntä-         - Ed. Saukkosen y. m. toiv. al. n:o 137 val-
33314:    koulun perustamisesta Kes;ki.Suomen ikotita-           vonta- ja ohjaustehtäviä 'hoitavien koulu-
33315:    lousopettajaopiston Y'hteyteen. Liitteet IX,s9.        viranomaisten teknillisluontoisten töiden vä-
33316:     s. 506. L. Mtv:aan 113.                               hentämisestä. Liitteet VIII,25. s. 337. L.
33317: - Ed. Kiis:ken y. m. toiv. al. n:o 227 määrä-             Siv:aan 107.
33318:     rahasta rakennusten rakentamiseksi Suonen-
33319:     joelle perustettavalle kotitalousopistolle. Liit-   Koululaitos: Ed. Kaukamaan y. m. ra.h. al. n:o 6
33320:     teet IX,9o. s. 507. L. Mtv:aan 113.                   määrärahan osoittamisesta Suomen ko)llulai-
33321: - Ed. Korsbäekin y. m. toiv. al. n:o 228 määrä-           tosta esittelevän aineiston toimittamiseksi
33322:     rahasta    rakennusavustukseksi     Korsholman        Sveitsin kansainvälisiin pedagogisun instituut-
33323:     emäntäkoululle. Liitteet IX,91. s. '508 ja 509.       teihin. Liitteet IV,90. s. 200. L. Vv:aan,
33324:     L. Mtv:aan 113.                                       jonka tulee pyytää Siv:n lausunto 96.
33325: 
33326:                                                                                                           2
33327:     10                                          Asialuettelo 1950.
33328: 
33329:     -    Ks. Ammatinvalinta. Ammattikoulut. Kansa·         - Ed. Forssin y. m. toiv. 811. n:o 252 mää-rära·
33330:          koulut. Kansanopistot. Kotitalous. Maatalous·       hasta Vöyrinjoen alajuoksun perkaam.iseen.
33331:          koulut. Oppikoulut.                                 Liittee:t IX,115. a. 543 ja 544. L. Mtv:aan
33332:                                                              115.
33333:     Xouluta.rviltkeet: Ed. Niemisen y. m. toiv. al.        - Ed. Rankilan y. m. toiv. al. n:o 253 lisäyk·
33334:       n:o 132 koulutarvikkeiden valmistuksen ja              sestä vuoden 1950' tulo- ja menoaiWioon .Ähtä·
33335:       kouluille jakelun suorittamisesta valtion toi·          vän~oen ja Välijoen perkankseen.       Liitteet
33336:       mesta. Liitteet VIII,2o. s. 329. L. Siv:aan            IX1116. s. 545. L. Mtv:aan 115.
33337:       107.                                                 - Ed. Sormusen y. m. toiv. al. n:o 254 toimen·
33338:                                                              piteistä Liminkaojan perkaamiseksi. Liittee.t
33339:     Kruunupyy: -      Ks. :Maatalouskoulut.                   IX,tn. s. 546. L. Mtv:aan 115.
33340:                                                            - Ed. Rankilan y. m. toiv. al n:o 255 lisäyksestä
33341:     Kruunupyynjoki: -     Ks. Kuivatustyöt.                   vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon li.säavutwk-
33342:                                                              siksi ja -lainoiksi yksityisten omistamien
33343:     Kuivaamot: -      Ks. Kalastus.                          metsämaiden kuivattamista varten Lapin,
33344:                                                              Oulun, Vaasan, Kuopion ja. Mikkelin lää-
33345:     Xuiva.tustyöt: Ed. Roineen y. m. toiv. al. n:o 241       neissä. Liitteet IX,us. e. 547. L. Mtv:aan
33346:       Alasjärven      vesijättöalueen    kuivaamisesta.       115.
33347:       Liitteet IX1 104. s. 527. L. :Mtv:aan 114.           - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 256 Oijärven
33348:     - Ed. Leinon y. m. toiv. al. n:o ·242 riittävän          vedenpinnan säännöstelytöiden aloittamisesta.
33349:        valtiorutuen antamisesta varsirukin pienemmille       Liitteet IX,tt9. s. 548. L. Mtv:aan 1;15,
33350:                                                            ~Ed. Ryhdän y.m. toiv.al n:o 257 lisäyksestä
33351:       viljelystiloille vesi,peräisten metsämaiden ojit·
33352:       .tamista ja lkuivaamista varten. Liitteet IX,to5.      'Vuoden 1950 tulo. ja menoarvioon Iijärven
33353:        s. 528. L. :Mtv:aan 114.                              vedenpinnan laskemista varten.          Liitteet
33354:     - Ed. Kullbergin y. m. toiv. al. n:o 243 veden-           IX,12o. s. 549. L. Mtv:aan 115.
33355:       korkeusmerkkien asettamiseksi Kymijoen Tam-          - iKs. Maatalous. Vesioikeus.
33356:       mijäiWen vesiin. Liitteet IX,to6. s. 529 ja 530.
33357:        L. Mtv: aan 1!14.                                   Kuljetusmaksut: -    Ks. Rautatiet.
33358:     -Ed. Okon y.m. toiv.a1. n:o 244 toimenpi·
33359:       teistä Kivijärven vesialueen vedenpinnan             Kunnallisha.lllnto: Ed. V. Eskolan y. m. lak. al.
33360:       laskemishankkeen toteuttamiseksi.        Liitteet      n:o 32 laiksi ·kunnan toimivallan väliailkai-
33361:        IX,to7. s. 531. L. Mtv:aan 114.                       sesta laajentamisesta. Liitteet VII,4. s. 274.
33362:     - Ed: Riihimäen y. m. toiv. a:l. n:o 245 Inhottu·        L. L.tv: aan 93.
33363:        järven vesialueen vedenpinnan laskemisesta.
33364:                                                            XUDnalliskodit: -   Ks. Valtionlainat.
33365:       Liitteet IX,H~S. s. 532. L. Mtv:aan 114.
33366:     - Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n: o 246 Hä·           Kunnallisvaalit: Ed. Myllymäen y. m. toiv. al.
33367:       meenkyrön V esajärven vesijättöalueen •käyttä-         n: o 105 äänio~keusikärajan alentamisesta kun-
33368:       misestä     laiduntamistarkoituksiin.    Lii tteet     nallisvaaleissa. Liitteet VII,9. s. 283. L.
33369:        IX,to9. s. 533. L. :Mtv:aan 114.                      Ltv:aan 105.
33370:     - Ed. :Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 248 .toimen·
33371:       piteistä :MaSN·eden vesistöalueen vedenpinnan        Kunnallisvero: Ed. E. Pusan y. m. lak. al. -n: o 29
33372:        laskemise'ksi. Liitteet IX,111. s. ·536. L.           laiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta ·an-
33373:       Mtv:aan 115.                                           netun asetuksen muuttamisesta.          Liitteet
33374:     - Ed. H. Simosen y. m. toiv. al. n: o 249 määrä·         VII,t. s. 267. L. Ltv:aan 93.
33375:       rahasta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan perus-          - Ed. Hautalan y. m. i!ak. al. n:o 30 laiksi maa·
33376: 
33377: .     kuivatustöiden alulle panemista varten. Liit·
33378:        teet IX,112. s. 537. L. :Mtv:aan 115.
33379:                                                              laiskuntain kunnallishaHinnosta annetun ase·
33380:                                                              tuksen muuttamisesta. Liitteet VII,2. s. 269.
33381:     - Ed. Branderin y. m. toiv. al. n:o 250 perus·           L. Ltv:aan 93.
33382:       kuvaussuunnitelrm.an laatimisesta Pohjois-Kar-       - Ed. Meriläisen y. m. lruk. al. n:o 31 laeiksi
33383:       jalan vesiperäisiä alueita varten. Liitteet            kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalais·
33384:       IX,ua. s. 538. L. Mtv:aan 115.                         kuntain ikunnallishallinnosta annettujen ase-
33385:     -Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:o 251 määrä·            tusten muuttamisesta. Liitteet VII,a. s. 271.
33386:       rahasta Kruunupyynjoen perkaamista varten.             L. Lt.v:aan 93.
33387:       Liitteet IX,t14. s. 539 ja 541. L. :Mtv: aan         - Ed. Kanniston y. m. toiv. al. n:o 106 vero-
33388:       11<5.                                                  velvollisen oikeuttamisesta kunnallisverotuk-
33389:                                               Asialuettelo 1950.                                         11
33390: 
33391:     sessa vähentämään kiinnitettyjen velka.in ko·            580. L. Työv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n,
33392:     rot kokonaisuudessaan. Liitteet VII,lo. s. 284.          lausunto H6.
33393:     L. Ltv:aan 105.                                      -   Ks. Vajaamieliset.
33394: -   Ks. Verotus.
33395:                                                          Lapsivähennys: -     Ks. KunnaHisrvero.
33396: Kunnanlääkärit: -       Ks. Sairaalat.
33397:                                                          Lastensuojelu: Ed. Torven y. m. toiv. al. n: o 276
33398: Kunnausa.ii-aala.t: -   Ks. Sairaalat.                      lastensuojeluviranomaisten valv:ontama;hdolli-
33399:                                                             suukaien lisäämisestä. Liitteet X,27, s. 595.
33400: Xunnantiet: -      Ks. Maantiet.                            L. Työv:aan 117.
33401: 
33402: Ktlllll&t: -  Ks. Kans111koulut.       Maalaislkunnat.   Laulu: Ed. Kullbergin y. m. toiv. al. n:o 156
33403:     Rakennustoiminta.                                      määrärahasta laulu- ja musiilkkiharrastusten
33404:                                                            tukemiseksi. Liitteet VIII,44. s. 362 ja 363.
33405: Xuolinpesät: -      Ks. Perintö. Verotus.                   L. Siv:aan 108.
33406: 
33407: Kylätiet: -     CKs. Maantiet.                           Leimavero: Ed. Lappi-Seppwlän y. m. lak. al.
33408:                                                             n:o 11 laiksi leimaverolain 66 §:n muuttami·
33409: Kymijoki: -      Ks. Kuivatustyöt.                          sesta. Liitteet IV,s. s. 68. L. Vv:aan 92.
33410:                                                          - Ed. M. J'årvisen y. m. toiv. al. n:o 42 eräi·
33411: Kyrö: -       Ks. Oppikoulut.                               siin vaaliasiakirjoihin merkittävien todistus·
33412:                                                             ten leimruverovapaudesta. Liitteet IV,45. s.
33413: Käsityö: -      Ks. Kotiteollisuus. Kouluhallitus.          134. L. Vv: aan 100.
33414: 
33415:                                                          Leipomot: Ed. Hetemäen y. m. lak. ·al. n: o 67
33416:                           L.                                la.iksi lei[lomotyölain muuttamisesta. Liitteet
33417:                                                             X,5. s. 562. L. Työv:aan 95.
33418: Lahjoitukset: -      Ks. Verotus.
33419:                                                          Leipävilja: -   Ks. Vilja.
33420: La.idun: Ed. Myllymäen y. m. lak. al. n:o 56
33421:    laiksi la.idunalueista annetun lain 1 § :n muut·      Lennätin: -     Ks. Postilaitos.
33422:    tamisesta. Liitteet IX,16. s. 402. L. Mtv:aan
33423:     95.                                                  Lentoliikenne: Ed. Kulovaaran y. m. toiv. al.
33424: -   Ks. Kuivatustyöt.                                       n:o 299 lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja
33425:                                                             menoarvioon Turun uuden lento(kentän saat·
33426: La.ina.t: -    Ks. Rakennustoiminta.                        tamiseksi väliaikaiseen liikennekuntoon. Liit·
33427:                                                             teet XII,s. s. 632. L. Kulkv:aan 118.
33428: Laitosmaksut: -      Ks. Yliopisto.                      - Ks. Ilmailu.
33429: 
33430: Laivaliikenne: -     Ks. Vesireitit.                     Leppävaara: -      Ks. Ammat.tilkoulut.
33431: 
33432: Laivat: -      Ks. Liikevaihtovero.                      Lesket: Ed. östensonin y. m. toiv. al. n:o 284
33433:                                                             tutkimuksen toimittamisesta leskien taloudeHi-
33434: Lappi: -- Ks. Ammattikoulut. Asutustoiminta.                sesta asemasta. Liitteet X,s5. s. 604 ja 605.
33435:   Eläinlääkärit. Maataloushallinto. Palkat. Pos-            L. Työv:aan 117.
33436:    tilaitos. Sipuli.
33437:                                                          Liikenneluvat: -     Ks. Autot.
33438: Lapset: -      Ks. Elatusapu. Julkiset huvit.
33439:                                                          Liikevaihtovero: Ed. Söderhjelmin lak. al. n: o 12
33440: Lapsilisä: Ed. Bogrg·Sundmanin y. m. toiv. al.              laiksi liikevaihtoverolain 5 § :n muuttamisesta.
33441:    n:o 262 lapsilisäjii!rjestelmän rasitusten hel·          Liitteet IV,4. s. 70 ja 72. L. Vv:aan 92.
33442:    pottamises•ta. Liitteet X,ta. s. 578. L. Työv:aan     - Ed. Kilpeläisen y. m. lak. al. n: o 13 lailksi
33443:     116.                                                    liikevaihtoverolain muuttamisesta.      Liitteet
33444: -   Ed. Stenbergin y. m. toiv. al. n :o 263 lapsi-          IV,5. s. 74. L. Vv:aan 92.
33445:     lisän periruisestä takaisin suurten tulojen ja       -Ed. E. Pusan y. m. lak. al. n:o 14 Ia.i·ksi
33446:     omaisuuksien verotuksessa. Liitteet X,u. s.             asuinrakennusten tuotantoon käytetyn tavaran
33447: 12                                             Asialuettelo 1950.
33448: 
33449:      li~kevaihtoveron  palauttamisesta. Liitteet IV,6.                          M.
33450:      s. 76. L. Vv:aan 92.
33451: -    Ed. Heikkilän y. m. toiv. al. n:o 37 kirjojen       Maala.iskirjeenkantajat: -    Ks. Postilaitos.
33452:      myynnin vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
33453:      Liittoot IV,4o. s. 128. L. Vv:aan 100.              Maalaiskunna.t: Ed. K. Eskolan y. m. toiv. al.
33454: -    Ks. Polttoaineet.                                     n:o 53 määrärahasta kuoletuslainoibi työttö-
33455:                                                            myyden ja hallantuhojen johdosta ,taloudelli-
33456:                                                            sissa vailkeuksissa oleville maalaiskunnille.
33457: l.iiikuntalta.svatus:  Ed. Niemen y. m. lak. al.
33458:                                                            Liitteet IV,56. s. 152. L. Vv:aan 101.
33459:      n:o 39 laiksi liikunta!kasvatuskorkeakoulusta.
33460:                                                          - Ed. Rankilan y. m. toiv. al. n:o 54 toimen-
33461:      Liittoot VIII,3. s. 304. L. Siv:aan 94.
33462:                                                            piteistä 'heikossa taloudellisessa asemassa ole·
33463: - Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 148 voimis-
33464:                                                            vien maalaiskuntien työttömyysrasitusten lie-
33465:      teluntarkastajan ja -opettajien aseman pa-
33466:                                                            ventämiseksi tai poistamiseksi. Liitteet IV,5'i'.
33467:      rantamis·es,ta. Liitteet VIII,36. s. 351. L.
33468:                                                            s. 153. L. Vv:aan 101.
33469:      Siv:aan 108.
33470:                                                          - Ks. Kansalkoulut.
33471: 
33472: Liminkaoja: -         Ks. Kuivatustyöt.                  Maa.la.issepät: -   Ks. Maatalous.
33473: 
33474: Lipeä.: Ed. Kalavaisen y.m. toiv.al. n:o 83              Maalautakunnat: Ed. V. Eskolan y. m. lak. al.
33475:    lipeän myynnin uudelleen järjestämisestä.               n:o 62 laiksi maalautakunnista. Liitteet IX,22.
33476:    Liitteet VI,4. s. 237. L. Tv:aan 103.                   s. 41>5. L. Mtv:aan, jonka tulee pyytää
33477:                                                            Ltv:n lausunto 95.
33478: Lisä.vero: -       Ks. Verotus'.
33479:                                                          Maamieskoulut: -     Ks. Maatalouskoulut.
33480: Loma: Ed. Mustosen y. m. lak. al. n:o 64 laiksi
33481:   työntekijäin vuosilomalain 3 §:n muuttami-             Maanha.nkintalak:i: Ed. E. Pusan lak. al. n:o 41
33482:   sesta. Liitteet X,2. s. 558. L. Työv:aan 95.             Iail•si maan:hankintalain 58 §:n muuttami-
33483: - Ed. Turkan y. m. lak. al. n:o 65 laiksi työn-            sesta. Liitteet IX,t. s. 373. L. Mtv:a.a.n 94.
33484:   tekijäin vuosilomalain 3 ja 6 §: n muuttami-           - Ed. Virolaisen lak. al. n:o 42 laiksi maan-
33485:   sesta. Liitteet X,3. s. 559. L. Työv :aan 95.            hankintalain 99 §: n muuttamises,ta. Liitteet
33486: - Ed. Prunnilan y. m. lak. al. n:o 66 laiksi työn.         IX,2. s. 374. L. Mtv:aan 94.
33487:   tekijäin vuosilomalain 8 § :n muuttamisesta.           - Ed. Miettusen y. m. llllk. al. n:o 43 laiksi maan.
33488:   Liitteet X,4. s. 561. L. Työv:aan 95.                    hankintalain 104 § :n muuttamisesta. Liitteet
33489: - Ed. V. Simosen y. m. toiv. al. n:o 290 va-pai-           IX,s. s. 376. L. Mtv:aan 94.
33490:   den lomaleirimatkojen järjestämisestä suuri-           - Ed. Ikosen y. m. lak. al. n:o 44 laiksi maan-
33491:   perheisille äideille valtionrautateillä ja posti-        hankintalain 105 §:n muuttamisesta. Liitteet
33492:   autoissa. ·Liitteet X,41. s. 611. L. Työv:aan 117.       IX,4. s. 378. L. Mtv:aan 94.
33493:                                                          - Ed. Leppäiän y. m. lak. al. n: o 45 laiksi maan-
33494: Lukiot: -        Ks. Oppikoulut.                           hankintalain 156 § :n muuttamisesta. Liitteet
33495:                                                            IX,5. s. 380. L. Mtv:aan 94.
33496: Lunastusoikeus: -        Ks. Vuokra-alueet.              - Ed. Kiiskin y. m. lak. al. n: o 46 laiksi maan-
33497:                                                            hankintalain 156 §: n muuttamisesta. Liitteet
33498: Luonnonniityt: -        Ks. Poron,hoito. Verotus.          IX,6. s. 383. L. Mtv:aan 94.
33499:                                                          - Ed. Leppäiän y. m. lak. al. n: o 49 laiksi maan·
33500: Luotto: -        Ks'. Maatalous.                           hankintalain sekä siirtoväen ja rintamasoti-
33501:                                                            laiden asuttamisen rahoittamisesta annetun
33502: Lyseot: -        Ks. Oppikoulut.                           lain muuttamisesta. Liitteet IX,9. s. 388. L.
33503:                                                            Mtv:aan 94.
33504: Lähetystöt: -       Ks. Ulkomaanedustus.                 - Ed. Virolaisen y. m. lak. al. n:o 5{) laiksi
33505:                                                            eräistä tukitoimenpiteistä raivaamattomilla ja.
33506: Lää.keaineet: Ed. Leikolan y. m. lak. al. n:o 28           niihin verruttavilla maanhankintatiloilla. Liit-
33507:    laiksi lääkkeellisten erikoisvalmisteiden ,kau-         teet IX,to. s. 390. L. Mtv:aan 94.
33508:    pasta. Liitteet VI,2. s. 232. L. Tv:aan 93.           -Ed. E. Pusan y.m. lak. al. n:o 51 laiksi maan-
33509: - Ks. Farmakopea.                                          hankintalain mukaan maansaantiin oikeutetun
33510:                                                            asuttamisesta era1ssa tapauksissa. Liitteet
33511: Lä.IUtä.rit: -    Ks. Sairaalat. Terveydenhoito.           IX,11. s. 392. L. Mtv:aan 94.
33512:                                               Asialuettelo 1950.                                         13
33513: 
33514: -   Ed. Tmjan y. m. lak. al. n:o 60 laiksi maan-           den työttömyysvaroilla rakennettujen maan-
33515:     hankintalain mukaan annettavista valtion vel-           teiden ja siltojen kunnostamiseksi. Liitteet
33516:     kasitoumuksista annetun lain muuttamisesta.            XII,26. s. 664. L. Kulkv:aan 1'20.
33517:     Liitteet IX,2o. s. 412. L. Mtv:aan, jonka tu-        - Ed. H. Simosen y. m. toiv. al. n:o 323 yhtenäi-
33518:     lee pyytää Vv:n lausunto 95.                           sen tierakennus- ja kunno.stamisohjelman laa-
33519: -   Ed. Saukkosen y. m. toiv. al. n:o J.90 lisäyk-         timisesta Pohjois,Suomea varten.        Liitteet
33520:     sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon rin-            XII,27. s. 665. L. Kul!kv:aan 120.
33521:     tamasotilaiden keskeneräisten rakennushank-          - Ed. Nuorsaaren y. m. :toiv. al. n:o 324 mää-
33522:     keiden toteuttamiseksi. Liitteet IX,53. s. 460.        rärahasta satamatien rakentamiseksi Mänty-
33523:     L. Mtv: aan lll.                                       luodosta Kirrinsannan kautta Reposaareen.
33524: -   Ed. Saaren y. m. toiv. al. n:o 19:1 maanhan-           Liitteet XII,2s. s. 666. L. Kulkv:aan 120,
33525:     kintalain muuttamisesta siten, että jo perus·        - Ed. Pesosen y. m. toiv. al. n:o 325 maantien
33526:     tetut asuntoviljelystilat voitaisiin muodostaa         rakentamisesta Sysmän kirkonkylästä Luhan-
33527:     viljelystiloiksi. Liitteet IX,54. s. 461. L.           gan kirkonkylään. Liitteet XII,29. s. 668. L.
33528:     Mtv:aan 1ll.                                           Kuikv: aan 120.
33529: -   Ks. Asutustoiminta. Korvauslaki. Verotus.            - Ed. Pesosen y. m.. toiv. al. n:o 326 yhdystien
33530:                                                            ra.kentamisesta Sysmän Liikolan maantieltä
33531: 1\tiaanja.ko: -   Ks. Jakolaitos.                          Luhangan Lempääseen. Liitteet XII,so. s. 669.
33532:                                                            L. Kulkv: aan 120.
33533: Ma.a.nparannustyöt: -     Ks. Kuivatustyöt. Maata-       - Ed. Joukas·en y. m. toiv. al .. n:o 327 tutiki-
33534:   lous.                                                    muksen to.imittamisesta tiesuunnalla A1hlai-
33535:                                                            nen-Lyttylä-Pori. Liitteet XII,31. s •.670.
33536: Maa.nsaantifn oikeutetut: -      Ks. Ma:mhankinta-         L. Kulkv:aan 120.
33537:   laki.                                                  -Ed. Luostwrisen y.m. toiv.al. n:o 328 maan-
33538:                                                            tien    rakentamisesta Sääming,in saariston
33539:                                                            kautta Savonlinnasta Särkilahteen. Liitteet
33540: Ma.a.ntiet: Ed. Hongan y. m. rah. al. n: o 25 maa-
33541:                                                            :Xll,32. s. 671. L. Kulkv:aan 120.
33542:   rärahan osoittamisesta Kärsämäen......Paattisten
33543:                                                          - Ed. Miikin y. m. toiv. al. n:~ 329 tutkimuksen
33544:   maantien rakentamiseen. Liitteet IV,l09. s.
33545:                                                            toimittamisesta maantien rakentamiseksi Puu-
33546:   222. L. Vv:aan, jonka :tulee pyytää Kulkv:n
33547:                                                            malan salmelta Ruo·k~lahdelle. Liitteet Xll,33.
33548:   lausunto 97.
33549:                                                            s. 673. L. Kulkv:aan 120.
33550: - Ed. Väyrysen y. m. ra:h. al. n:o 26 määrä-
33551:                                                          - Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 330 maan-
33552:   rahan osoittamisesta Palojoensliun-PaJ.ojärven
33553:                                                            tien rakentamisesta Pieksämäen-Kangasnie-
33554:   maantien rakentamiseen. Liitteet IV,ao. s.
33555:                                                            men maantieltä Kyyveden asutusalueen halki
33556:   223. L. Vv:aan, jonka ·tulee pyytää Kulkv:n
33557:                                                            Vuojalahden- Luusniemen tielle.         Liitteet
33558:   lausunto 97.
33559:                                                            XII,34. s. 674. L. Kulkv:aan 1·20.
33560: - Ed. Broromaisin y. m. toiv. al. n:o 318 pi-
33561:                                                          -Ed. Koskisen y.m. toiv.al. n:o ~31 maan-
33562:   tempiaikaisen ohjelman laatimisesta tieverkos-
33563:                                                            tien rakentamisesta Laukanaholta Korvenpää-
33564:   ton parantamiseksi. Liitteet XII,22. s. 658
33565:                                                            hän. Liitteet Xll,35. s. 676. L. Kulkv:aan 120.
33566:    ja 659. L. Kulkv:aan 119.
33567:                                                          - Ed. J. Wirtasen y. m. toiv. al. n:o 332 maan-
33568: - Ed. Lappi..Seppälän y. m. toiv. al. n:o 319
33569:                                                            tien rakentamisesta Jalasjärven Koskuelta
33570:   ulkomaisen lainan hankkimisesta maanteiden
33571:                                                            Kauhajoen kirkolle. Liitteet XII,sG. s. 677.
33572:   kunnostamista ja vaitaikunnallisen tiesuunni-
33573:                                                            L. Kulkv:aan 100.
33574:    telman toteuttamista varten. Liitteet XII,23.
33575:    s. 660. L. Kulkv: aan 120.                            - Ed. J. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 333 maan-
33576: - Ed. H. Simosen y. m. toiv. al. n:o 320 toi-              tien rakentamisesta Kurikan asemalta Ilma-
33577:   menpiteistä maantiep.ölyn sitomiseksi moot-              joen-Laihian väliselle maantielle. Liitteet
33578:    toriajoneuvoilla liikennöitävillä yleisillä teillä.     Xll,37. s. 678. L. Kulkv:aan 120.
33579:    Liitteet XII,24. s. 662. L. Kulkv:aan 120.            - Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n :o 334 maantien
33580: - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 321 li-           rakentamisesta Pengerjoen asutusalueen kantta
33581:    säyksestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon              Kulha:njoen asutusalueelle. Liitteet XII,s,s. s.
33582:    työttömyystöinä suorite.ttujen tierakennus- ja          679. L. Kulkv:aan 1·21.
33583:    parannustöiden loppuun saattamiseksi. Liit-           - Ed. Forssin y. m. toiv. al. n:o 335 Koivulah-
33584:    teet Xll,25. s. 663. L. Kulkv:aan 1r20.                 den-Malksamaan       valtatien   oikaisemisesta.
33585: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 322 lisäyk-             Liitteet Xli,39. s. 680 ja 681. L. Kulkv:aan
33586:    sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon eräi-            121.
33587: 14                                          Asialuettelo 1950.
33588: 
33589:   -Ed. N. Nurmisen y.m. toiv.al. n:o 336 li·                 Taivalkosken Virkku:seen. Liitteet Xli 152. s.
33590:      säyksestä. vuo·den 1950 tulo. ja menoarvioon            696. L. Kulkv:aan 122.
33591:      maantien rakentamiseksi Kauhavan pitäjästä          - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 349 maantien
33592:      Kortesjärven pitäjän· kautta Evijärven kir-             rakentamisesta Pudasjärven pitäjän Hetekylän
33593:       kolle. Liitteet XII,40. s. 682. L. Kulkv:aan           Juurikasta Utajärven pitäjän Juorkunan Vii-
33594:       121.                                                   nilään. Liitteet XII,53. s. 697. L. Kulkv:aan
33595:   - Ed. Riikosen y. m. toiv. al. n:o 337 runko-              122.
33596:      tien rakentamisesta puutavaran kuljetusta var-     - Ed. Tauriaisen y. m. toiv. al. n:o 350 maan-
33597:      ten Pohjois-Karjalan maanselälle. Liitteet              tien rakentamisesta Ristijärven-Kotilankylän
33598:      XII,41. s. 683. L. Kulkv:aan 121.                       maantiestä Hepovaaran kaut.ta Hoilkanvaa-
33599:  - Ed. Riikosen y. m. toiv. al. n:o 338 tutkimuik-           ran kylätiehen. Liitteet XII,54. s. 698. L.
33600:      sen toimittamisesta maantien rakentamiseksi             Kulkv: aan 122. ·
33601:      Lieksan-Viekin maantieltä Lieksan-Kuh-             - Ed. Tauriaisen y. m. toiv. al. n:o 351 Lin-
33602:      mon maantielle. Liitteet XII,42. s. 685. L.             nansalmen-Takkusenkankaan maantien ra-
33603:      Kulkv:aan 121.                                          kennustöiden loppuuns·aattamisesta. Liitteet
33604:  -Ed. Kauhasen y. m. toiv. al. n:o 339 määrä-                Xli,55. s. 699. L. Kulkv:aan 122.
33605:      rahasta maantien rakentamiseksi Juuall!-Säy-       - Ed. Tauriaisen y. m. toiv. al. n:o 352 Takku-
33606:      neisen tieltä Nurmeksen--Rautwvaaran-Kuo·              senkankaan - Kaunislammen - Hoikanvaaran
33607:      pion maantielle. Liitteet Xli,43. s. 687. L.         . tien rakentamisesta. Liitteet :XII,56. s. 700.
33608:      Kulkv: aan 121.                                        L. Kulkv: aan 122.
33609:  - Ed. Riilkosen y. m. toiv. al. n:o 340 maan-          - Ed. Ryhdän y. m. toiv. al. n:o 353 maantien
33610:      tien rakentamisesta Saramon kylätieltä Hiek-           rakentamisesta Kuusamon Kuolionvaaran ky-
33611:      kala.hden-Sivakkavaaran maantielle. Liitteet           lästä Murtovaaraan. Liitteet :XII,57. s. 701.
33612:      XII,44. s. 688. L. Kulkv:aan J21.                      L. Kulkv:aan 122.
33613:  -Ed. Ala-:Mäyryn y. m. toiv. al. n:o 341 maan-         - Ed. Koivurannan y. m. toiv. al. n:o 354 maan-
33614:      tien rakentamisesta Kuortaneen kunnan Mäy-             tien rakentamisesta Rovaniemeltä Paaniemen
33615:      ryn kylästä Lehtimäen maantielle. Liitteet             ja Rautiosaaren kautta Koivuun. Liitteet
33616:      XII,45. s. 689. L. Kulkv:aan 121.                      XII, 58. s. 702. L. Kulkv: aan 122.
33617:  - Ed. Rönkön y. m. toiv. al. n:o 342 maantien          - Ed. Frimanin y. m. toiv. al. n:o 355 maan-
33618:      rakentamisesta Sainlahdesta Iijärven vesistön          tien rakentamisesta Vian asem111lta Vanttaus-
33619:      itäpuolitae Oulun maantielle. Liitteet XII,46.         järven kylään. Liitteet XII,59. s. 703. L.
33620:      s. 690. L. Kulkv: aan 121.                             Kulkv:aan 122.
33621:  - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 343 mää-       - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 356 maan-
33622:      rärahasta maantien rakentamiseksi Rannan               tien rrukentamisesta Kemijärven kunnan Sop-
33623:     kunnan Kuhasta Pohjaslahteen.           Liitteet        pelan kylästä saman kunnan Räisälän kylään.
33624:      XII,47. s. 691. L. Kulkv:aan 121.                      Liitteet XII16.0. s. 704. L. Kulkv:aan 122.
33625:  - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 344 maan-          -Ed. Koivurannan y.m. toiv. al. n:o 357 maan-
33626:     tien rakentamisesta Posion-Kuusamon maan-               tien rakentamisesta       Sinetän-Raanujärven
33627:     tieltä    Ylikitkajärven tukinsiirtolaitokselle.        maantiestä Sonkajärven luota Rattasjärveen.
33628:     Liitteet XII;4:8. s. 692. L. Kulkv:aan 121.             Liitteet Xli,61. s. 706. L. Kulkv:aan Hl·2.
33629: - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 345 maan·tien       - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 358 maan-
33630:     rakentamisesta Pudasjärven Sarakylän Leh-               tien rakentamisesta Javarus,vastuun asutus-
33631:     misuon asutusalueelta Rannalle Kuhan-                   alueelta Pelkosenniemen kirkonkylään.- Liit-
33632:     Impiön väliselle maantielle. Liitteet XII,49.           teet :XII,62. s. 707. L. Kulkv:aan 122.
33633:     s. 693. L. Kulkv:aan 121.                          - Ed. Niskalan y. m. toiv. al. n:o 359 maantien
33634: - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 346 maan-                rakentamisesta Ylitornion kunnan Tengeliön
33635:     tien rakentamisesta Pudasjärven Myllykan-              'kylään. Liitteet :Xli,63. s·. 709. L. Kulkv:aan
33636:     lmalta Puolangan-Taivalkosken maantielle.              122;
33637:     Liitteet XII,ao. s. 694. L. Kulkv:aan 121.         -   Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 360 Ylitornion
33638: - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 347 maan-               -Rovaniemen maantiestä n. s·. neljän tien
33639:     tien raikentamises•ta Kipinänlossilta Pudasjär-        risteyksestä er.kanevan tien kunnostamisesta
33640:     ven-Rovaniemen maantielle. Liitteet XII,51.            ja jatkamisesta Tornion-Muonion maantielle.
33641:     s. 695. L. Kulkv:aan 121.                              Liitteet :Xli,64. s. 710. L. Kulkv:aan 122.
33642: - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 348 maan-           -   Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 361 maan-
33643:     tien rakentamisesta Pudasjärven Särkivaarasta          tien rakentamisesta Kittilän pitäjän Tepas-
33644:                                                 Asialuettelo 1950.                                        15
33645: 
33646:    ton kylästä Enontekiön kirkolle. Liitteet              Maaperätutkimus: -    Ks. Maatalous.
33647:    XII,a5. s. 711. L. Kulkv:aan 122.
33648: - Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n:o 362 Kivi-             Maaseutu: -   Ks. Maalaiskunnat. Oppikoulut.
33649:    järven~Haunian tien ottamisesta valtion hoi-             Rakennustoiminta. Sähkö. Teollisuus. Valtion-
33650:    toon. Liitteet XII.66. s. 712. L. Kulkv: aan 122.        lainat.
33651: -Ed. Pakka.Sen y.m. toiv.sl. n:o 363 Kehron
33652:    ja. Hirsikankaan ikyläteiden ottamisesta val-          Maatalous: Ed. E. Pusan y. m. lak. al. n: o 55
33653:    tion haltuun. Liitteet XII,67. s. 713. L.                laiksi pienviljelijäin maataloustuotannon ja
33654:    Kulk'v:aan 123.                                          taloudellisen aseman kohottamisesta. Liitteet
33655: - Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n:o 364 Myön-               IX,15. s. 400. L. Mtv:aan 94.
33656:    tään yhdystien ottamisesta valtion hoitoon.            - Ed. Vennamon y. m. lak. al. n:o 57 laiksi
33657:    Liitteet XII,6s. s. 714. L. Kui.kv:aan 123.              varojen varaamisesta pellon ikunnostamisesta
33658: - Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n: o 365 Pieksä-             jaettavia palkkioita varten. Liitteet IX,l7.
33659:    mäen kunnassa olevan Mataramäen kylätien                 s. 404. L. Mtv:aan 95.
33660:    kunnostamisesta ja tien jatkamisesta Rauta-            - Ed. Saalas.tin y. m. rah. al. n: o 15 määrära-
33661:    lammin-HankasaJmen ' maantielle.         Liitteet        han osoittamisesta Kes·ki- ja Pohjois-Pohjan-
33662:    XII,69. s. 71'5. L. Kulkv:aan 123.                       maan peruskuivatussuunnit·elman toteuttamista
33663: -Ed. Kinnusen y.m. toiv.sl. n:o 366 Pieksä-                 varten. ·Liitteet IV,99. s. 211. L. Vv:aan,
33664:    mäen kunnassa olevien Neuvolan-Kylmämäen,                jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto 97.
33665:    He.ikkolan ja Pyhäjärven kyläteitten ottami-           - Ed•. Soinisen y. m. rah. al. n:o 16 määrära-
33666:    sesta valtion haltuun. Liitteet XII,7o. s. 716.          han osoittamisesta :wustuksiksi ja !ainoiksi
33667:    L. Ku1kv:aan 123.                                        kiviperäisten peltojen raivaamista varten.
33668: -Ed. Kinnusen y.m. toiv.al. n:o 367 Kanta-                  Liitteet IV,uw. s. 21•2. L. Vv:aan, jonl'a tulee
33669:    lan-Naarajär.ven kylätien ottamisesta valtion            pyytää Mtv:n lausunto 97.
33670:    hoitoon. Liitteet XII,n. s. 717. L. Kulkv:aan          - Ed. Kaukamaan y. m. rah. al. n: o 22 määrä-
33671:    123.                                                     raJhan osoittamisesta kasvin viljelyskoekentän
33672: - Ed. SarjaJan y. m. toiv. al. n:o 368 L·eivon-             perustamiseksi Karvian pitäjään. Liitteet
33673:    mäen kunnassa olevan Lapin kyJ.ätien otta:-              IV,lM. s. 2·18. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
33674:    mise&ta valtion haltuun. Liitteet XII,72. s.             Mtv:n lausunto 97.
33675:     718. L. Kulkv:.a;an 123.                              - Ed. Korsbäclk.in y. m. toiv. al. n:o 161 pitem-
33676: - Ed. Hirvensalon y.m. toiv. al. n:o 369· Kiu-              piaikaisen kokonaisohjelman laatimisesta maa-
33677:     ruveden pitäjässä olevan· Remeskylän-Murto-             taloutta varten. Liitteet IX,24. s. 421 ja 422.
33678:    mäen kylätien ottamisesta valtion hoitoon.               L. :Mtv:aan 109.
33679:    Liitteet XII,73. s. 719. L. Kulkv:aan 123.             -Ed. Ala-Mäyryn y.m. toiv.al. n:o 162 maa-
33680: -Ed. Korsbäckin y.m. toiv.al. n:o 370 Ri-                   taloustuotteiden hintojen korottamisesta tuo-
33681:     backan-Viitaniemen kylätien ottamisesta val-            tantokustannuksia vastaavasti. Liitteet IX,25.
33682:    tion haltuun. Liitteet XII,74. s. 720 ja 721.            s. 423. L. Mtv:aan 109.
33683:     L. Kulkv :aan 123.                                    - Ed . .T. Pusan y. m. toiv, al. n:o 163 tuotan-
33684:  - Ed. Forssin y. m. toiv. al. n:o 371 Vöyrin               tokustannuksia vastaavan hintatason turvaa-
33685:    kunnassa olevan Karvsorin ja Kaitsorin ky-               misesta viljatuotteille. Liitteet IX,26. s. 424.
33686:     lien välisen .kunnantien ottamisesta valtion            L. Mtv:aan 109.
33687:     haltuun. Liitteet XII,75. s. 72·2 ja 723. L.          - Ed. Rankilan y. m. toiv. al. n:o 166 halpa-
33688:     Kulkv:aan 123.                                          korkoisen ,Juoton järjestämisestä maatalouden
33689:  -Ed. Kauhasen y.m. toiv.al. n:o 382 määrä-                 peruaparannuksia ja tuotannon kohottamista
33690:     ra;hasta maantiealilkäytiWän rakentamiseksi             varten. Liitteet IX,29. s. 429. L. Mtv:aan 109.
33691:     Outokumpuun. Liitteet XII,s6. s. 735. L.              - Ed. K. Eskolan y. m. toiv. al•. n:o 167 toimen-
33692:     Kulkv: aan 124.                                         piteistä lainojen saamiseksi kansanelwkelai-
33693:  - Ed. Pyörtänön y. m. toiv. al. n:o 384 Ilo-               tokselta luottolaitosten välityksellä maatalou-
33694:     mantsiu---Hattuvaaran tien talviaurauksesta.            den peru.sparannusten suorit,tamiseksi ja kan-
33695:     Liitteet XII,ss. s. 737. L. Kulkv:aan 124.              nattavuuden Jisäämiseksi. Liitteet IX,ao. s.
33696:  - Ks. Asutustoiminta. Sillat. Tielaki.                     430. L. Mtv:aan 109.
33697:                                                           - Ed-. Tainion y. m. toiv. al. n:o 168 maa- ja
33698: Ma.anViljelysinsinöörit: -     Ks. Maataloushallinto.       karjatalous- sekä rehntuotannon kehittämi-
33699:                                                             sestä metsärikkaimmma alueilla.         Liitteet
33700: Ma.a.nViljely&k:oneet: -     Ks. Ulosmittaus.               IX,at. s. 431. L. Mtv:an 109.
33701:  16                                             Asialuettelo 1950.
33702: 
33703:  -    Ed. Suntelan y. m. toiv. al. n:o 169 toimen-             miS~eksi varsinkin P()lhjois-Suomessa. Liitteet
33704:       piteistä maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen             IX,6s. s. 481. L. Mtv:aan 112.
33705:       toiminnan laajentamiseksi. Liitteet IX,s2. s. - Ed. Leinon y. m. toiv. al. n:o 206 peltojen ja
33706:       433. L. Mtv:aan 109.                                    viljelyslkelipoisten maiden maaperätutkimuksen
33707:   - Ed. Suntelan y. m. toiv. al. n:o 170 toimenpi-             tehostamisest:a varsinkin piene=~llä viljelys-
33708:       teistä m&ataloudellisen ~koneopetuksen ja -neu-          tiloilla. Liitteet IX,69. s. 482. L. M tv: aan 112.
33709:       votman järjestämiseksi. Liitteet IX,ss. s. 435.    - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 207 kuiva-
33710:       L. Mtv:aan 109.                                         tusmäärämhojen käyttöperusteiden muuttami-
33711:   - Ed. Perkonojan y. m. toiv. al. n:o 171 pien-              sesta. Li:itteet IX,70. s. 483. L. Mtv:aan 112.
33712:      >'iljelijäin maatalouskoneyhtymien tukemistoi-      - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n: o 208 kuivatus-
33713:      minnan tehostamisesta. Liitteet IX,34. s. 436.           ja asutusalueiden valtaviemäreiden aukaisemi-
33714:       L. Mtv :aan 109.                                        sesta. Liitteet IX,71. s. 484. L. Mtv:a.an 112.
33715:   - Ed. Pyörtänön y. m. toiv. al. n:o 172 määrä-         -Ed. Ryhdän y.m. toiv.al. n:o 213 lisäyk-
33716:      rahasta lainoiksi maalaissepil.le ajanmukaisten          sestä vuoden 1950 tulio- ja menoarvioon ·puu-
33717:      työvälineiden ja -koneiden hankkimista var-              ja kasvitarhakoeviljely:stoiminnan aloittami-
33718:      ten. Liitteet IX,35. s. 437. L. Mtv:aan 110.             seksi Pohjois-Suomessa. Liitteet IX,76. s. 489.
33719:   - Ed. Luostarisen y. m. toiv. al. n:o 175 ruoka-            L. Mtv:aan 112.
33720:      mullan talteenottamisesta rakennusten ja tei- - Ed. Aittoniemen y. m. toiv. al. n:o 214 maa-
33721:      den rrukentami.sen yhteydessä. Liitteet IX,ss.           taloudellisille neuvontajärjestöille myönnettä-
33722:      s. 440. L. Mtv :~n 110.                                  vien valtionavustusten määräämis.perusteiden
33723:   -Ed. Sarjal&n y.m. toiv. al. n:o 177 lisäyk-               vwhvistamiresta lailla. Liitteet IX,77. s. 491.
33724:      sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon vä-               L. Mtv:aan 112.
33725:      kilannoitteiden hintain säilyttämiseksi tule-       - Ks. Ben!liini. Halla. Karjatalous. Kouluhalli-
33726:      vana lannoituskautena nykyisellä tasoJlaan.              tus. Laidun. Maatilat. Metsätalous. Pellava.
33727:      Liitteet IX,4·0. s. 442. L. Mtv:aan 110.                Perikuntien tilat. Siirtoväki. Ulkomaanedus-
33728:   - Ed. Mustosen y. m. to.iv. al. n:o 187 uudisrai-           tus. Ulosmittaus.
33729:      vauspalkkioiden     suorittamisesta     ennakolta
33730:      eräissä tapauksissa. Liitteet IX,5o. s. 456. L.     Maa.taJ.ousll.a.llito: Ed. Ikosen y. m. toiv. al. n:o
33731:      Mtv:aan 111.                                            160 maatalous. ja. met:M.hallinnon uudistämi-
33732:  - Ed. Frimanin y. m. toiv. al. n:o 188 maan-                sesta. Liitteet IX;23. s. 419. L. Mtv :aan 109.
33733:     parannusajoavustusten antamisesta 1t5 pelto- - Ed. Rautal·an y. m. toiv. al. n:o 200 maata-
33734:      hehtaaria pienempien tilojen omistajille. Liit-         loushallituksen insinööriosaston ja sen alais-
33735:      teet IX,51. s. 457. L. Mtv:aan 111.                     ten piirien uudelleen järjestämisestä. Liitteet
33736:  - Ed. Rosenbergin y. m. toiv. al. n:o 198 maan-             IX,63. s. 475. L. Mtv:aan 111.
33737:     omistusolojen uudistamisest& elinkelpoi&ten - Ed. Saalastin y.               m:    toiv. al:. n:o 201 maan-
33738:     vUjelystilojen muodostamis·eksi ruotsin- ja              viljelysinsinöörien siirtämisestä Koikkolan, Ou-
33739:     kaksikielisissä kunnissa. Liitteet IX,st. s. 470         lun ja Lapin maanviljelysinsinööripiireihin
33740:      ja 47•2. L. Mtv:aan 111.                    •          työttömyystöiden kohdistami&eksi pernskuiva-
33741:  - Ed. Linnan y. m. toiv. al. n:o 199- rtaimisto-           tustöihin. Liitteet IX,64. s. 47.6. L. Mtv:aan
33742:     jen tarkastajan viran perustamisesta. Liitteet           112.
33743:     IX,s2. !!. 474. L. Mtv:aan 111.
33744: -Ed. Kaulkamaan y.m. toiv.ru. n:o 202 sala-             1\la.a.ta.louskethot: Ed. E. Pusan y. m. lak. a1.
33745:     ojituksen perusteiden ,selv1ttämisestä. Liitteet        n:o 54 laiksi maatalouskerhoneuvojoopistoista.
33746:     IX,G5. s. 477. L. Mtv:aan 112.                          Liitteet IX;14. s. 397. L. Mtv:&an 94.
33747: -Ed. Murtomaan y.m. toiv.al n:o 203 mää-
33748:     rärahasta Kokemäen maamieskoululle tutki-           Maatalouskoneet: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
33749:     muksen suorittamiseksi salaojaverkoston sopi-
33750:     vaisuudesta vesitysverko6tona käytettäväksi. 1\laa.ta.louslroulut: Ed. Kleron<>:lan r·ah. al. n: o 21
33751:     Liitteet IX,ss. s. 479. L. Mtv:aan 112.                 määrärahan osoittamisesta maamiesopiston pe-
33752: -Ed. Leinon y.m. t<>iv.al. n:o 204 riittävän                rustamiseksi Kannukseen. Liitteet IV,fo5. s.
33753:     valtiontuen antamisesta va.rsinkin pienemmil:le         217. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n
33754:     viljelystiloille  salaojituksen    ed:is.tämiseksi.     lausunto 97.
33755:     Liitteet IX,s7. s. 480, L. Mtv:aan H2.              - Ed:. Simulan y. m. rah:. aJ. n :o 23 määrära"
33756: - Ed. Leinon y. m. toiv. al. n:o 205 toimen-                han QSOitta.misesta halpa.lwrkoiseksi lainaksi
33757:     piteistä viljelyskelpoisten mutasoiden raivaa~          Varsinais-Suomen tietopuoliselle karjanhoito-
33758: 
33759:                                                                                                         ...
33760:                                            Asialuettelo 1950.                                             17
33761: 
33762:    koululle koulurakennuksen rakentamista var-        -   Ed. E. Pusan lak. al. n :o 48 ~aik.si maan ,pak-
33763:    ten. Liitteet IV,107. s. 219. L. Vv:aan, jonka         kolunastuksesta eräissä tapauksissa. Liitteet
33764:    tulee pyytää Mtv:n lausunto 97.                        IX,.s. s. 387. L. Mtv:aan 94.
33765: - Ed. Luosta:dsen y. m. toiv. al. n:o 145 maa-        -   Ks. Maatalous. Pe:dkuntien tilat. U1osmittaus.
33766:    ja kotitalouskeskikoulujen aikaansaamisesta.
33767:    Liitteet VIII,33. s. 347. L. Siv:aan, jonka        Maavesi: -         Ks. Kuivatustyöt.
33768:    tulee pyytää Mtv:n lausunto 108.
33769: - Ed. Aittoniemen y. m. toiv. al. n: o 1211 maa-      Maaylioikeus: Ed. V. Eskolan y. m. toiv. al. n:o
33770:    taloudellisen kouluopetuksen kehittämisestä          4 maaylioikeuden perustamiseata.      Liitteet
33771:    pienviljelijäväestön tarpeita silmällä pitä.en.      1,10. s. 24. L. Prv:aan 98.
33772:    Liitteet IX,74. s. 487. L. Mtv:aan 112.
33773: -Ed. Paloveden y.m. toiv.al. n:o 212 esityik-         Maito: -         Ks. Karj,ataJous.
33774:    sen antamisesta maatalous'-, kotitalous- ja ko-
33775:    titeollisuusoppilaitosten vaJtionavun korotta-     Manttaalikunta.: Ed. Sävelän y. m. toiv. al. n:o
33776:    miseksi. Liitteet IX,75. s. 488. L. Mtv:aan          107 esityksen antamiseata manttaalikuntalai-
33777:    112.                                                 toksen lakkauttamisesta. Liitteet VII,u. s.
33778: -Ed. Wiekmanin y.m. toiv.al. n:o 215 mää-               285. L. Ltv:aan 105.
33779:    rärahasta Kruunupyyn pitäjässä sijaitsevan
33780:    Fiskarholm nimisen tilan o.stamiseksi ,pienvil-    Matkailu: Ed. H. Simosen y. m. toiv. al. n:o 300
33781:    jelijäkoulua varten. Liitteet IX,78. s. 492 ja       määräJmhasta Kilpisjärven Ma'tkailukeskuksen
33782:    494. L. Mtv:aan H3.                                  toisen rakennusvaiheen loppuun saattamista
33783:  - Ed. J. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 216 pien-       varten. Liitteet XII,4. s. 633. L. Kulkv: aan
33784:    viljelijäkoulun perustamisesta Ylis,taron kun-       118.
33785:    nassa olevaJle Ruuskalan tilalle. Liitteet
33786:    IX,79. s. 496. L. l\Hv:aan 113.                    Matkakustannukset: -          Ks. Eläinlääkä:dt.
33787: -Ed. Murtomaan y. m. toiv.,a;l. n:o 21q mää-
33788:    rärahasta Siikaisten pienviljelijäkoulun ra-       Mehilä.ishoito: -       Ks. Verotus.
33789:    kennuksia varten. Liitteet IX,so. s. 497. L.
33790:    Mtv:aan 113.                                       Merivartio: -        Ks. Puolustuslaitos.
33791: - Ed. Hautalan y. m. toiv. al. n :o 218 määrä-
33792:    ra;hasta Kalajokilaarkson maataJouskoululle.       Metallitehtaat: -       Ks. Teollisuus.
33793:    Liitteet IX,.s1. s. 498. L. Mtv:aan 113.
33794: -Ed. Rytingin y.m. toiv.al. n:o 219 määrä-            Metsähallinto: -        Ks. 11bataloushallinto.
33795:    rahasta Koillis-Pohjanmaan maamieskoulua
33796:    va.rten. Liitteet IX,s2. s. 499. L. Mtv:aan 113.   Metsä.maat: -        Ks. Verotus.
33797: - Ed. Rytingin y. m. toiv. a;l. n :o 220 maamies-
33798:    opiston ;perustamisesta Muhoksella sijaitse-       Metsätalous: Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n :o 173
33799:    valle Koivikon koulutilalie. Liitteet IX,a3.         toimenpiteistä metsien arvon kohottamissksi.
33800:    s. 500. L. Mtv: aan 113.                             Liitteet IX,36. s. 438. L. Mtv:aan 110.
33801: - Ed. Ryhdän y. m. toiv. al. n:o 221 määrä-           - Ks. Kuivatustyöt.
33802:    ra;hasta Kempeleen ikunnassa 'sijaitsevalle Pi·
33803:    rllän tilalle perustettavan puutarhakoulun         Metsätyöt: Ed. Muikun y. m. toiv. a;l. n:o 275
33804:    opettajien palkkausta varten. Liitteet IX1s4.        määrärahasta metsä- ja uittotyöläisten matka-
33805:    s. 501. L. Mtv:aan 113.                              majoituksen järjestämiseksi. Liitteet X,2s. s.
33806: - Ed. V. Simosen y. m. toiv. ah n:o <222 toimen-        594. L. Työv: aan 117.
33807:    piteistä oppilasasuntopaikkojen lisäämiseksi       - Ks. Verotus.
33808:    Pohjois-Karjalan t.ietopnoliseHa karjanhoito-
33809:    koululla. Liitteet IX1s5. 'S. 502. L. Mtv:aan      Mielisairaalat: -       K.s. Sairaalat.
33810:    113.
33811:  - Ks. Maatalonskerhot.                               MillCk:eli: -      Ks. Kotiteollisuus. Tie- ja vesira-
33812:                                                           ,kennus. ·
33813: Maatilat: Ed. E. ·Pusan Iak. al. n:o 47 laiksi
33814:   valtion etuosto-oikeudesta maatalrouskiintei-       Muhos: -         Ks. Maata,louskoulut.
33815:   mistöjen kaupoissa. Liitteet IX,7. s. 386. L.
33816:   Mtv:aan 94.                                         Multa: -         Ks. Maatalous.
33817: 
33818: 
33819:                                                                                                           3
33820: 18                                               Asialuettelo 1950.
33821: 
33822: MU8iik:k1: -     Ks. Laulu.                                -   Ed. Ahmavaaran y. m. toiv. al. n:o 39 toisen
33823:                                                                omaisuudenluovutu>weron maksuajan siirtämi-
33824: Musta.l.a.iset: Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:o              sestä. Lii:tteet IV,42. s. 130. L. Vv:aan 100.
33825:      291 määrärahasta mustalaisten sosiaalista ja          -   Ed. Hau,talan y. m. toiv. 'al. n:o 40 toimenpi-
33826:      henkistä huoltoa varten. Liitteet X,42. s.                teistä vuoden 1949 kadosta kärsineiden maan-
33827:      612 ja 613. L. Työv:aa~ 118.                              viljelijäin va.pauttamiseksi vuodelta 1947 mak-
33828:                                                                suunpannun toisen omaisuudenluov,utusveron
33829: Myllykoski: -      Ks. Postilaitos'.                           toisen erän suoritt·amisesta. Liitteet IV,43. s.
33830:                                                                132. L. Vv:aan 100.
33831:                                                            -   Ed. Laineen y. m. toiv. al. n:o 41 vuonna 1950
33832:                           N.                                   maksettavan toisen omaisuudenluovutusveron
33833: Naiset: -      Ks. Palkkaus·.                                  maksuaikojen lykkäämisestä. Liitteet IV,44.
33834:                                                                s. 133. L. Vv:aan 100.
33835: Naispoliisi: -     Ks. Poliisi.
33836:                                                            Omaisuusvero: -     Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
33837: Na.ispostiljoonit: -   Ks. Postilaitos.
33838:                                                            Omakoti: -     Ks. Rakennustoiminta.
33839: Nol"'lla3lilyseot: -   Ks. Oppikoulut.
33840:                                                            Opettajat: - Ks. Ammattikoulut. Kansakoulut.
33841: Nuoret rikoksentekijät: Ed. Brander-WaJli.nin                Liikuntakasvatus. Oppikoulut.
33842:   y.m. toiv.al. n:o 7 esityksen antamisesta
33843:   laiksi nuorista rilkoksent·ekijöistä annetun lain        Opetuselokuvat: -    Ks. Elokuvat.
33844:   muuttamisesta.     Liitteet II,4. s. 43.       L.
33845:   Lv:aan 98.                                               Oppikoulut: Ed. Kaukamaan y.m. rah.al. n:o 7
33846: - Ed. Roineen y. m. toiv. al. n:o 8 esityksen                määrärahan osoittamisesta sti-pendeiksi oppi-
33847:   antamisesta laiksi nuorista rikoksentekijöistä             koulun opettajille ulkomaisia opintomatkoja
33848:   annetun lain muuttamisesta. Liitteet II,5. s.              varten. Liitteet IV,91. s. <201. L. Vv:aan,
33849:   44. L. Lv:a.an 48.                                         jonka tulee pyytää ,Siv: n lausun.to 96.
33850:                                                            - Ed. Kaukamaan y. m. rah. al. n:o 8 määrä-
33851: Nuoriso: -       Ks. Oppikoulut. Taide. Terveyden-           rahan osoittamisesta normaalilyseoiden opet-
33852:   hoito.                                                     tajako!kelaiden stipendejä varten. Liitteet
33853:                                                              IV,92. s. 202. L. Vv:a(Ln, jonka tulee !pyytää
33854:                            0.                                Siv:n lausunto 96.
33855: Odontologinen laitos: -         Ks. Yliopisto.             - Ed. Lampisen y. m. ra.h. al. n:o 9 määrärahan
33856:                                                              osoittamisesta Porvoon yhteislyseon koulutalon
33857: Oijä.rvi: -     Ks. Kuivatustyöt.                            rakentamista varten. Liitteet IV,93. s, 203•. L.
33858:                                                              Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lausunto 96.
33859: Oikeuslaitos: Ed. Kuusinen-Leinon y. m. toiv. al.          - Ed. Kau!kamaan y. m. rah. al. n:o 10 määrä-
33860:    n:o 6 oikeuslaitoksen ja hallintokoneiston kan-           rahan osoittamisesta Porin lyseon koulutalon
33861:    sanvaltaistamisesta. Liitteet II,3. s. 41. L.             korjaamista ja lisärakennuksen rakentamista
33862:    Lv:aan 98.                                                varten. Liitteet IV,94. s. 205. L. Vv:aan,
33863: - Ed. Miikin y. m. toiv. al. n:o 14 }{äräjä- ja              jonka tulee pyytää Siv:n lausunto 96.
33864:    arkistohuoneiston rakentamisesta Imatran tuo-           -Ed. Kiisken y.m. raih.al. n:o 11 määrärahan
33865:    miolkuntaa varten. Liitteet II,ll. s. 52. L.              osoittamises,ta avustukseksi Elisenvaaran yh-
33866:    Lv:aan 98.                                                teiskoulun päärakennuksen rakentamista var-
33867:                                                              ten Kyröön. Liitteet IV,95. 'S. 206. L. Vv:aan,
33868: Ojitus: -      Ks. Kuivatustyöt.                             jonka tulee pyytää Siv:n lausunto 96.
33869:                                                            - Ed. östensonin y. m. toiv. al. n:o 130 toimen-
33870: Oma.isuudenluovutusvero: Ed. Miettusen y. m.                 piteistä maaseudun nuorison oppikoulunkäyn-
33871:   lak. al. n:o 15 laiksi toisen omaisuudenluo-               nin helpottamiseksi. Liitteet VIII,1s. s. 326
33872:   vutusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,7. •S.            ja 327. L. Siv:aan 107.
33873:   77. L. Vv:aan 92.                                        - Ed. Tauriaisen y. m. toiv. al. n:o 144 lukio-
33874: - Ed. Riihisen y. m. lak. al. n:o 16 laiksi osa-             astetta vastaavien koulujen perustamisesta
33875:   keyhtiöid-en omaisuudenluovutusverosta. Liit-              syrjäseudui11e. Liitteet VIII,32. s. 346. L.
33876:   teet IV,s. s. 79. L. Vv:aan 92.                            ~siv: aan 108.
33877:                                                Asia;luettelo 1950.                                            19
33878: 
33879: -    Ed. Saukkosen y. m. toiv. al. n:o 149 eläkkei-             tarpeeseen annetun lain muuttamisesta. Liit-
33880:      den suorittamisesta valtion varoista yksityis-             teet VII,Il. s. 276. L. Ltv:aan 93.
33881:      oppikoulujen pä>teville vakinaisille opettajille.    -     Ks. Maatilat.
33882:      Liitteet VIII,a7. s. 352. L. Siv:aan 108.
33883: - Ed. Kujanpään y. m. toiv. al n:o 150 toimen-            Palka.nnauttijat: -       Ks. Verotus·.
33884:      piteistä keskikoulun rakentamiseksi Jokioisten
33885:      kunnan ikeskukseen. Liitteet VIII, 38. s. 353.       Palkat: Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 69
33886:      L. Siv:aan 108.                                         syrjäseuduilla toimivien valtion viran ja toi-
33887: - Ed Kiisken y. m. toiv. al n:o 151 Suonenjoen               men haltijain paLkkauksen parantamisesta.
33888:      yhteiskoulun ottamisesta Vll!ltion oppikouluksi.        Liitteet IV,7•2. s. 174. L. Vv:aan 102.
33889:      Liitteet VIII,39. s. 354. L. Siv: a11.n Hl8.         - Ed. Väyrysen y. m. toiv. al. n:o 70 esityksen
33890: - Ed. Wiekmanin y. m. toiv. al. n:o 152 määrära-             antamisesta laiksi Lapin ·läänin palkka-työn-
33891:      hasta Kokkolan ruotsalaisen yhteiskoulun kol-           tekijöille maksettavasta palkanlisästä. Liit-
33892:      men ylimmän luokan ottamisesta valtion hal-             teet IV,73. s. 176. L. Vv:aan 102.
33893:      tuun. Liitteet VIII,4o. s. 356 ja 357. L.            - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 71 elinikustan-
33894:      Siv:aan 108.                                            nusten kalleudesta johtuvan palkanlisän mak-
33895:  _:_ Ed. Saariahon y. m. toiv. al. n:o 153 Raahen            samisesta Lapin läänin ja muiden vastaavien
33896:      keskikoulun jatkoluok:kien asteittaisesta val-          alueiden työläisille ja palkannauttijoille. Liit-
33897:       tion haltuun ottamisesta. Liitteet YIII,41.            teet IV,74. s. 177. L. Vv:aan 1<02.
33898:       s. 358. L. Siv:aan 108.                             - Ed. Jalaksen toiv. al. n:o 265 tutkimuksen
33899:  - Ed. Pyörtänön y. m. toiv. al. n:o 154 Joen-               toimittamisesta nais- ja miestyövoiman pallc-
33900:       suun yhteiskoulun ottamisesta valtion haltuun.         kaussu:hteista. Liitteet X,t6. s. 582. L.
33901:       Liitteet VIII,42. s. 359. L. Siv:aan 108.              Työv: aan 116.
33902:  - Ed. LahteLan y. m. toiv. al. n:o 155 Kemi-             - Ks. Henkinen työ. Posti1aitos. Sairaalat.
33903:       järven yhteiskoulun muuttamisesta kahdek·
33904:       sanluokkaiseksi yliopis:toon johtavaksi kou-        Palkkiot: -       Ks. Ra.tionalisoiminen.
33905:       luksi. Liitteet VIII,43. s. 361., L. Siv:aan 108.
33906:  - Ks. Kouluhallitus. LiikuntBJ'kasvatus.                 Pankit: -       Ks. Sosialisoiminen.
33907: 
33908:     Oppivelvollisuus: -     Ks. Kansakoulut.              Patenttilää.kk:eet: -         Ks. Lääkeaineet.
33909: 
33910:     Osakeyhtiöt: -     Ks. Verotus.                       Pellava: Ed. Luostarisen y. m. Iak. al. n:o 61
33911:                                                              laiksi kotimaassa tuotetun pellava- ja hamppu-
33912:     Ostolrortit: -   Ks. Vilja.                              kuidun hintojen vakauttamisesta. Liitteet
33913:                                                              IX,21. s. 413. L. Mtv:aan, jonka tulee pyyt~ä
33914:     Ottolapset: -    Ks. Kansakoulut.                        Vv:n lausunto 95.
33915: 
33916:     Oulu: - Ks. Kalastus. Maata,loushallinto.       Ra-       Pelso:     Ks. Halila:.
33917:        kennustoiminta. Sairaalat.
33918:                                                           Pelto:         Ks. Maatalous.
33919: 
33920:                                                               Perheelliset: -   Ks. Lapsilisä. Tulo- ja omaisuus-
33921:                              P.                                  vero.
33922:     Pa.arla.hti: -   Ks. Uitto.
33923:                                                               Perikuntien tilat: Ed. Saukkosen y. m. toiv. al.
33924:     Painova.paus: Ed. Kuusinen-Leinon y. m. lak. al.             n: o 10 toimenpiteis,tä perikuntien hallussa
33925:        n:o 7 laiksi rikoslain 16 luvun 24 §:n kumoa-             olevien jwkamattomien maatilojen säilyttämi-
33926:        misesta. Liitteet II,t. s. 35. L. Lv:aan 92.              seksi elinke1poisina kokonaisuuksina. Liitteet
33927:     -Ed. Tervon y.m. lak.al. n:o 8 Iaei·ksi paino·               II,7. s. 46. L. Lv:aan 98.
33928:        vapauslain sekä rikoslain 16 luvun 24 § :n
33929:        muuttamisesta. Liitteet II,2. s. 38. L. Lv:aan         Perintö: Ed. Brander-Wallinin y. m. toiv. al.
33930:        92.                                                       n :o 12 vaivaiSipros·entin suoritusvelvollisuuden
33931:     - Ed. Pakikasen y. m. lak. al. n:o 33 laiksi kiin·           rajoittamisesta. Liitteet II,9. s. 49. L. Lv: aan
33932:        teän omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen               98.
33933: 20                                             Asialuettelo 1950.
33934: 
33935: 
33936: Perusta.mispalkkio: -     Ks. Maanhankintalaki.            Porvoo:         Ks. Oppikoulut.
33937: 
33938: Perättömät tiedot: -       K.s. Painovapaus.               Postilaitos: Ed. 'förngrenin toiv. al. n:o 76 val-
33939:                                                               tionpuhelinmaksujen perimis·tavan muuttami-
33940: Petrooli: -    Ks. Bensiini.                                  sesta. Liitteet IV 1 79. s. 183 ja 184. L. Vv:aan
33941:                                                               103.
33942: Pienomi.sta.jat: -    Ks. Valtionlainat.                   -Ed. Kuusinen-Leinon y.m. toiv.al. n:o 80
33943:                                                               maalaiskirjeenkanttajien tointen vakinaistami-
33944: Pienviljelys: -      Ks. Maatalous. Sähkö.                    ses,ta. Lriitteet IV,s3. s. 189. L. Vv:aan 103.
33945:                                                            -Ed. Kuusinen-Leinon y.m. toiv. al. n:o 81
33946: Piiri-insinöötit: -  Ks. Maataloushallinto.       'fie-       sijais. ja <tilapäistyöntekijöinä toimivien nais-
33947:     ja vesirakennus.                                          postiljoonien .tointen vakinaistamisesta. Liit-
33948:                                                               teet IV 7s4. s. 190. L. v,v:aan 103.
33949: Pilkka: -     Kansalaissuoja.                              -Ed. Saariahon y.m. toiv.al. n:o 301 lisäyk-
33950:                                                               sestä vuoden 11950 tulo- ja menoarvioon posti-
33951: Pirilä: -     Ks. Maatalouskoulnt.                            ja poliisitalon rakentamiseksi Myllykoskelle.
33952:                                                               Liitteet XII,5 ..s. 635. L. Kulkv:aan, jonka
33953: Pirstominen: -       Ks. Perikuntien tilat.                   tulee pyytää Vv:n lausunto 118.
33954:                                                            - Ed. Raunion y. m. toiv. al. n:o 302 eräiden
33955: Pohjoisma.inen farmakopea: -         Ks. Farmakopea.          posti. ja Iennätinlaito.ksen lennätin-1 puhelin·
33956:                                                               ja radiopuolella työskentelevien virkailijain
33957: Pohjois-Suomi:  Ed. Saalastin y. m. rah. al.                  palkkojen tarkistamisesta. Liitteet XII,o. s.
33958:    n: o 17 määrärahan osoittamisesta Pohjois-                  637. L. Kulkv:aan 118.
33959:    Suomen tutkimussääl;iölle. Liitteet IV,101. s.
33960:                                                            ~Ed. Tauriaisen y.m. toiv. al. n:o 303 määrä-
33961:    213. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n
33962:                                                               rahasta syrjäseutujen puhelinolojen kehittä-
33963:    lauSunto 97.
33964:                                                                mistä varten. Liittet XII1 7. s. 638. L.
33965: - Ks. .A,sutustoiminta. J·akolaito.s. Kalastus.
33966:                                                               Kulkv:aan 118.
33967:    Karjatalous. Lappi. Sipuli. Uusjako.
33968:                                                            - Ed. E. Koiviston y. m. toi v. al. n: o 304 Ii·
33969: Poliisi:    Ed. Brander-Wallinin y. m. toiv. al.               säykseatä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon
33970:    n:o 78 huolto-osaston perustamisesta Porin                 L!i!pin läänin puhelinverkoston rakentamista
33971:    poliisilaitokBeen. Liittoot IV1s1. s. 186. L.               ja uusien puhelintoimi;paikkojen perustamista
33972:                                                                varten. Liitteet XII1s. ,s, 63·9. L. Kulkv:aan
33973:    Vv:aan 103.
33974: - Ed. Borg..Sundmanin y. m. toiv. al. n :o 79                  119.
33975:    konritea.n a.settamisesta selvittämään naispo-          -Ed. Laitisen y.m. toiv.al. n:o 305 määrä·
33976:    Hisilkysymystä. Liitteet IV,S2. s. 188. L.                  rahasta .puhelinlinjan rakentamiseksi Kuo-
33977:                                                                piosta Karttulan ja Tervon kuntien kautta
33978:    Vv:aan 103.
33979:                                                                Vesannolle.     Liitteet XII,9. s. 641.        L.
33980: - Ks. Postimitos.
33981:                                                                Kulkv: aan U9.
33982: Polttoaineet: Ed. Korsbäckin y. m. toiv. al. n:o            - Ed. V. Simosen y. m. toiv. al. n:o 306 puhelin-
33983:    67 suunnitelman laatimisesta polttoainehuol-                toimipaikan perustamisesta Junan pitäjän
33984:    toa va.rten. Lii,tteet IV,To. s. 168 ja 170.                Timovaaran asutusalueelle. Liitteet XII,1o.
33985:    L. Vv:aan 102.                                              s. 642. L. Ku1kv: aan 119.
33986: - Ed. Forssin y. m. toiv. al. n:o 68 maanviljelyk-
33987:    sessä ja ammattikaktstuksessa kä.ytetttyi:hin           Presidentti: -      Ks. Tasava1lan presidentti.
33988:    moottoreihin tarvittavan jU(lksevan poltto-
33989:    aineen v&pautta.misesta liikev&iMONerosta. Liit.        Puhel.evya.rkisto: Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv.
33990:    teet IV,u. s. 172 ja 173. L. Vv:a.an 102.                  al. n:o }33 lisäyksestä vuoden 1950 tulo. ja
33991:                                                               menoarvioon puheievyarki1!1ton perustamista
33992: Pori: -    Ks. Kotitalous. Oppikoulut.          Poliisi.      varten. Liitteet VIII,21. s. 331. L. Siv:aan
33993:    Sairaalat. Tie- ja vesirakennus.                           107.
33994: Poronhoito: Ed. Lahtelan y. m. lak. a1. n: o 59
33995:    laiksi poron:hoitoalueella olevien luonnonniit-         Puhelin:         Ks. Postilaitos. Sosåa.Iisoiminen.
33996:    tyjen vastikemaan raivauksesta. Liitteet IX,19.
33997:    ti, 409. L. Mtv:aan 95.                                 Pu.na.iset: -     Ks. Invaliidit.
33998:                                             Asialuettelo 1950.                                           21
33999: 
34000: Puolustuslaitos: Ed. Raunion y. m. toiv. al. n:o       Raesateet: -   Ks. Halla.
34001:    292 puolustuslaitoksen vaatetuksen ja varus-
34002:    tuksen kunnossrupitoon ja uusintaan osoitetun       RaittiusraVintolat: -   Ks. Ravits.emi&liukeet.
34003:    siirtomäärärwhan muuttamisesta arviomäärä-
34004:    rahaksi. Liitteet XI,1. s. &19. L. Puolv:aan        Raivaa.mattomat tilat: -    Ks. MaanhanJdntalaki.
34005:    118.
34006: - Ed. Hongan y. m. toiv. al. n:o 293 välirauhan-       Rajajää.kärit: -   Ks. Puolustuslaitos.
34007:    ja rauhalllSopimuksen johdosta vakinaisesta
34008:    palveluksesta vapautettujen upseerien kärsi-
34009:    mien menetysten korvaamisesta. Liitteet XI,2.       Rakennuspuut: -     Ks. Maanhanikintalaki.
34010:    s. 620. L. Puolv:aan 118.
34011: - Ed. Kaupin y. m. toiv. al. n:o 294 välirauhan-       Rakennustoiminta: Ed. M. Leskisea y. m. l.ak. al.
34012:    ja rauhansopimuksen johdosta va;kinaisista             n: o 25 laeiksi maaseudun rakennustoiminnan
34013:    valtion viroista vapautettujen upseerien ase-          edistämisestä, maa.seudun rakennustuotannon
34014:    man järjestelystä. Liitteet XI,a. a·. 622. L.          tukemisesta valtion varoilla sekä ma.•tseudun
34015:    Puolv:aan 118.                                         rakennuslainoista, -t~~;kuista ja -avustuksista.
34016: - Ed. Kujaian y. m. toiv. al. n:o 295 toimen-            Liitteet IV,17. s. 95. L. V v: aan, jonka tulee
34017:    piteistä värvättyjen rajajääkärien tointen            pyytää lausunto Työv:lta 93.
34018:    vakinaistamiseksi sekä heidän ja merivartion        - Ed. E. Pusan y. m. lak. al. n:o 68 laiksi lai·
34019:    toimen haltijain paJkkauksen parantami.seksi.          nansaantioikeudesta oman a.sunnon ra'kenta-
34020:    Liitteet XI,4. s·. 623. L. Puolv:aan 1'18.             mista varten. Liitteet X,6. s. 564. L. Työv: aan
34021: - Ed. Tainion y. m. toiv. al n:o 296 asevelvol-           95.
34022:    listen päivärahan korotta;misesta. Liitteet XI,5.   - Ed. Roineen y. m. lak. al. n: o 69 laiksi asunto-
34023:    a. 624. L. •Puolv:aan 118.                            lainoista, -takuista ja -avustuksista annetun
34024: - Ks. Asevelvolliset.                                    lain muuttamisesta. Liit·teet X, 7. a. 566. L.
34025:                                                           •ryöv:aan 95.
34026: Puutarhanhoito: -     Ks. Maatalous.    Maatalous-     - Ed. Kajalan y.m. laik. ~~;1. n:o 70 laiksi asun-
34027:   koulut.                                                 torakennustoiminnan kehittämiseksi myönnet-
34028:                                                           tävistä tutkimus- ja julkaisumäärära:hoista.
34029: Puutavara: Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 66            Liitteet X,s. s. 569. L. Työ;v: aan 95.
34030:   yksityisten kotitarvepuun tarvitsijain oikeut-       - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 51 toi-
34031:   tamisesta ostamaan valtion metsistä kotitarve-          men,piteistä ennen Aravalainsäädännön voi-
34032:   puuta puutavarayhtiöiden huutokauppaleimi-              maantuloa rakennus·vaiheessa olleiden raken-
34033:   koista maksamiin hintoihin. Liitteet IV,6o.             nusten taloudellisen aseman järjestämiseksi.
34034:    s. 167. L. Vv:aan 102.                                 Liitteet IV,54. s. 148. L. Vv:aan, jonka tu-
34035: - Ks. Poltoaineet.                                       lee pyytää lausunto Työv:lta 101.
34036:                                                        - Ed. Kajalan y. m. toiv. al. n:o 77 määrä-
34037: Päiväraha: -    Ks. Puolustuslaitos.                      rahasta valtion raikennus,ten peruskorjauksia
34038:                                                           varten. Liitteet IV1so. s. 185. L. Vv:aan 103.
34039: Pääoma: Ed. Vennamon y. m. toiv. al. n:o 21               Ed. Stenbergin y. m. toiv. al. n:o 268 valtion
34040:    toimenpiteistä pääoman liiallisen keskittymi-          tukeman kunnallisen asuntotuotannon kehit-
34041:    sen ehkäisemiseksi. Liitteet IV,24. s. 109. L.         tämisestä. Liitteet X,1o. s. 586. L. Työv:aan
34042:    Vv:aan 99.                                             116.
34043:                                                           Ed. Turkan y. m. toiv. al. n:o 26!) toimen-
34044:                                                           piteistä asurrtotalojen rakentamisekSii. valtion
34045: Pöly: -    Ks. Maantiet.
34046:                                                           virkamiehille asuntopulasta kärsiviin asutus-
34047:                                                          ·keskuksiin. Liitteet X,2o. s. 587. L. Työv:aan
34048:                                                           116.
34049:                                                        - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 270 mää-
34050:                         R.                                rärah~~;Sta halpakorkoisiksi !ainoiksi valtion
34051: Raahe: -    Ks. Oppikoulut.                               viran tai toimen haltijain omakotien rahoit-
34052:                                                           tamiseen. Liitteet X,21. s. 58-9. L. Työv:aan
34053: Raaka-aineet: -    Ks. Teollisuus.                        116.
34054:                                                        - Ed. Turkan y. m. toiv. al n:o ,271 toimen-
34055: Radio: -    Ks. Postilaitos.                              piteistä kenostalon rakentamiseksi rautatie-
34056: 22                                          Asia;luettelo 1950.
34057: 
34058:   läisten asunnoiksi Ouluun. Liitteet X,22. s.            muksen toimittamisesta rautatien rakentami-
34059:   590. L. Työv:aan 116.                                   seksi Juankosilwn~Siilinjärven radalta Syvä-
34060: - Ed. Hykkäälän y. m. toiv. al. n:o 272 van-              rin rantaan. Liitteet XII,15. s. 647. L.
34061:   hainkotien rakentamisesta asutuskeskuksiin              Kulkv:aan 1:19.
34062:   ckansaneläk.elaitoksen toimenpitein. Liitteet        - Ed. N. Nurmisen y. m. toiv. al. n: o 312 mää-
34063:   Xi23. s. 591. L. Työv:aan 116.                          rärahasta koneellisen tutkimuksen suoritta-
34064: -Ed. Frimanin y.m. toiv.al. n:o 274 määrä-                miseksi rautatien rakentamista varten rata-
34065:   rahasta Rovaniemen kauppalan omakotiraken-              suunnaHa Eskola---;Himangan satama. Liit-
34066:   tajien Jainojen järjestelyä varten. Liitteet            teet XII,16. 8. 649. L. KuJkv:·aan 119.
34067:   X;25. s. 593. L. Työv:aan 116.                       - Ed. Paloveden y. m. toiv. al. n:o 3•13 rauta-
34068: - Ks. MaalaiSkunnat. Maanhankintalaki. Mat-               tien rakentamisesta Kokkolasta Saarijärvelle.
34069:   kailu. Teknillinen tutkimus.                            Li1tteet XII,1 7. s. 651. L. Kulkv: aan 119.
34070:                                                        - Ed. Rytingin y. m. toiv. a;l. n: o 314 rautatien
34071: Rappio: -    Ks. Asutustoiminta.                          rakentamisesta Oulun-Vaalan radalta Otan-
34072:                                                           mäen malmia.lueelle. Liitteet XII,ts. s. 653.
34073: Rational.isoiminen: Ed. Hakalan y. m. toiv. al.           L. Kulkv:aan 119.
34074:    n:o 73 määrärahasta valtion palveluksessa           - Ed. Ryhdän y. m. toiv. al. n:o 315 maara.-
34075:    olevien henkilöiden tekemien, työn rationali-          rah.asta Oulun-Kuusamon rautatien ra;kenta-
34076:    soimi.Been tähtäävien ehdotusten palkitsemi-           miseen. Liitteet XII,19. s. 654. L. Kulkv:aan
34077:    .seksi. Liitteet IV,76. s. 180. L. Vv:aan 103.         119.
34078:                                                        - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n: o 316 rautatien
34079: Rauhanpuolustajat: Ed. Nevalaisen y. m. toiv. al.         ra•kentamisesta Kemijärven asemalta Taival-
34080:   n:o 159 määrärahasta Suomen Rauhanpuolus-               kos·kelle. Liitteet XII,2o. s. 6S5. L. Kulkv:aan
34081:   tajat r. y:n v·alistustyön tukemiseksi. Liitteet         119.
34082:    VIII,47. s. 366. L. Siv:aan Hl9.                     - Ed. Nis.kalan y. m. toiv. al. n:o 317 Kauli-
34083:                                                           rannan-Ko,larin rautatien rakentamisesta.
34084: Rautatieläiset: -   Ks. Rakennustoiminta.                  Liitteet XII,21. s. 657. L. Kulkv:aan 119.
34085:                                                         - Ks. Maantiet. Pakkolunastus. Rakennustoi-
34086: Rautatiet: Ed. Tiitun y. m. rah. al. n:o 24 mää-          minta. Sillat.
34087:   rärahan osoittamisesta Pohjanmaan-f!avon
34088:   yhdysradan tutkimista varten. Liitteet IV,l·OS.      Ravitsemisliikkeet: Ed. E. Nurmisen y. m. toiv .
34089:   .s. 221. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää                 •al. n:o 104 toimenpiteistä raitttiusravintola- ja
34090:   Kulkv:n lausunto 97.                                   -hotellitoiminnan tukemiseksi. Liitteet VI,25.
34091: - Ed. Kujalan y. m. toiv. al. n:o 74 toimen-              s. 261. .L. Tv :·aan 105.
34092:   piteistä valtionrautateiden tavarankuljetus-
34093:   tariffien korottamiseksi. Liitteet IV,77. s.         Reumasairaat: -       Ks. Terveydenhoito.
34094:   181. L. Vv: aan 103.
34095: - Ed. Köllin y. m. toiv. al. n:o 307 määrära-          Revisio: -     Ks. VaLtiontilintarkastajat.
34096:   hasta Toijruan risteysaseman uudelleen raken-
34097:    tamista varten. Liitteet XII,u. s. 643. L.          Rikoslaki: -     Ks. Painovapaus.
34098:   Kulkv:aan 119.
34099: - Ed. Raunion y. m. toiv. al. n: o 308 rautatien       Rintamamiehet: -        Ks. Asutustoiminta.   Maan-
34100:   rakentamisesta Helsingistä Karkkilan, Fors-             lhankin talaJki.
34101:    san y. m. paikkakuntien kautta Kankaanpää-
34102:   hän. Liitteet XII,12. s. 644. L. Kulkv:aan           Rokotus: -     Ks. 'ferveydenhoito.
34103:    H9.
34104: - Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n:o 309 rauta-         Rotu: -      Ks. Kansalaissuoja.
34105:    tien Helsinki-Vihti-Loimaa-Peipohja sekä
34106:   sen jatkon Kauvat!la~Lavia-Kankaanpää­               Rovaniemi: -      Ks. Kotitalous·. Rakennustoiminta.
34107:   Kauhajoki rakentamisesta. Liitteet XII,13.
34108:                                                        Ruokamulta: -       K·s. Maatalous.
34109:   s. 645. ·L. KuJkv:aan 119.
34110: - Ed. Pyörtänön y. m. toiv. al. n: o 310 rauta-        Ruoppaus: -      Ks. Vesireitit.
34111:    tien rakentamisesta Tohmajii;rv•eltä Parikka-
34112:    laan. Li1tteet XII,14. s. 646. L. Kulkv:aan         Ruotsalaiset: -     Ks. Maatalous.
34113:    119.
34114: - Ed. Hirvensalon y. m. toiv. al. n:o 311 tutki-       Ruuskala: -      Ks. Maatalouskoulut.
34115:                                              Asialuettelo 1950.                                            23
34116: 
34117: 
34118:                           s.                            .Sepät: -    Ks. Maatalous.
34119: Saarijärvi: -     Ks. Kalastus.
34120:                                                         Siika.inen: -    Ks. Maatalouskoulut.
34121: Saimaa.: -      Ks. Verotus.
34122:                                                         Siirtoväki: Ed. Paavolaisen y.m. toiv. al. n:o
34123:                                                            192 siirtoväen tilojen tuotantosuunnan sel-
34124: Sa.ira.aJ.at: Ed. Kajalan y. m. rah. al. n: o 2
34125:     määrärahan osoittamiaesta avnstukseksi Diako-           vittämisestä. Liitteet IX,55. 5. 462. L.
34126:                                                            Mtv:aan 111.
34127:     nissalait08 Beetelin rakennustöitä varten. Liit-
34128:     •teet IV,S6. s. 194. L. Vv:aan, jonka tulee         - Ks. Eläke. Kansakoulut. Kansaneläkelaitos.
34129:                                                            Korvauslaki.
34130:     pyytää Tv: n lausunto 00.
34131: - Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n:o 3 määrärahan
34132:     osoittamisesta korottomakai lainaksi Oulun          Silakka: -      Ks. Kalastus.
34133:     diakonisaakodin oppilas. ja hoitajrukunnan
34134:     asunnon rakentamista varten. Liitteet IV,,s7.       Sillat: Ed. Perkonojan y. m. rwh. al. n: o 27
34135:     a. 195. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Tv:n              määrärahan osoittamisesta Salonjoen sillan
34136:     lausunto 96.                                            uusimista varten. Liitteet IV,111. s. 224. L.
34137: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 93 toimenpiteistä        Vv:aan, jonka tu1ee pyytää Kulkv:n lau·
34138:     kunnanlääkärien ja kunnansairaalain ylläpitä-           sunto 97.
34139:     misestä •kJinnille aiheutuvien menojen vähim-       - Ed. Hykkäälän y. m. toiv. al. n:o 372 sillan
34140:     tämiseksi. Liitteet VI,u. s. 249. L. Tv:aan             rakentamisesta Kymijoen yli Lammin lossin
34141:     104.                                                   :kohdalle. Liitteet XII,76, s. 724. L. Kulkv:aan
34142: -Ed. Larsonin y.m. toiv.al. n:o 94 mielisai-                123.
34143:     ra;slain muuttamisesta siten, että va:ltio suo-     - Ed. Kaukamaan y. m. toiv. al. n: o 373 Hä-
34144:     rittaisi kustannukset mielisairaiden hoidosta.          meenkyrön pitiidän Kyröslkoskella Pappilan-
34145:     Liitteet Vl,15. s. 250 ja 251. L. Tv:aan 104.           joen yli johtavan maantiesillan uusimisesta.
34146: -Ed. 'Ryömän y.m. toiv.·al. n:o 95 määrära-                 Liitteet XII,77. s. 725. L. Kulkv:aan 123.
34147:     hasta terveyden- ja sairaanhoidon palveluk-         - Ed, Okon y. m. toiv. al. n:o 374 toimenpiteistä
34148:     sessa työskenteleville a-mmattilaisille jaettavia       K<irjamoinsillan rakentamiseksi. Liitteet XII, 78.
34149:     stipendejä varten. Lii!tteet VI,16. s. 252. L.          s. 7,26. L. Kulkv: aan .123.
34150:     Tv:a,an 104.                                        - Ed. Kuittisen y. m. toiv. al. n:o 375 Hallik-
34151: -Ed. Kaukamaan y. m. toiv. aJ.. n:o 97 määrä-               kalan sillan rakentamisesta Imatran .kauppa·
34152:     rahasta a.pulaislääkärin toimen perusta-miseksi         la.ssa. Liitteet XII,79. s. 727. L. Kulkv:aan
34153:     Porin yleisen sairaalan kirurgisille 08astoille,        123.
34154:     Liitteet VI,18. s. 254. L. Tv:aan 104.              - Ed. Kuittisen y. m. toiv. al. n:o 376 Suhosen
34155: - Ed. Karvikon y. m. toiv. al. n:o 98· määrä-               ylikäytäväsillan rakentamisesta Vuoksennis-
34156:     rahasta Turun uuden naistensairaalan raken-            kalla. Liitteet XII1so. s. 728. L. Kulkv:aan
34157:     nussuunnitelmien ja -piirustooten laatimista            123.
34158:     val'lten. Liitteet Vl,19. s. 255. L. Tv:aan 104.    - Ed. V.ilhulan y. m. toiv. al. n:o 377 sillan
34159: - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 99 sairaa-          rakent.amisesta HänniJän salmeen. Liitteet
34160:     lan rakentamise·sta Kemijärvelle. Lii:tteet             XII,,sl. s. 721.). L. Kulkv:aan 1128.
34161:     VI,2o. s. 256. L. Tv:aan 104.                       - Ed. J. Wirtasen y. m, toiv. al. n:o 378 toimen-
34162: -Ed. Hamaran y. m. toiv. al. n:o 100 valtion               ,piteistä Munakan sillan rakennustyön loppuun
34163:     sairaaloiden emäntien palkkauksen parantami-           saattamiseksi. Liitteet XII1s2. a. 730. L.
34164:     sesta. Liitteet VI,21. s. 2-57. L. Tv :aan 104.        Kulkv :aan 124.
34165:                                                         - Ed. Laiti-sen y. m. toiv. al. n:o 379 sillan ra-
34166: Sairaanhoito: -     Ks. Terveydenhoito.                    kentamisesta Muurut.virran lossipaikalle. Liit-
34167:                                                            teet XII 1s3. s. 731. L. Kulkv:aan 124.
34168: Sairaat: -      Ks. Edustajanvaalit.                    - Ed. J. Ko1vis·ton y. m. toiv. aJ. n:o 380 maan-
34169:                                                            tiesillan rakentamisesta Kyrönjoen yli Ilma·
34170: Salaojitus: -     Ks. Maatalous.                            joen kunnan Palon kylässä. Liitteet XII1s4 .
34171:                                                            .s, 732. L. Kulkv:aan 124.
34172: Satamat: Ed. Ko~sbäckin y. m. toiv. al. n:o 385         - Ed. Hirv·eusalon y. m. toiv. al. n:o 381 toi-
34173:    toimenpiteistä Harrströmin kalasataman pa-              menpiteistä Lapinlahden yli johtavan sillan
34174:    rantamiseksi. Liitteet XII,s9. s·. 738 ja 739.          ja maantien r.akentam.iseksi. Liitteet XII,s5.
34175:    L. Kulkv: aan 124.                                      s. 733. L. Ku1itv: aan 124.
34176: 24                                              Asialuettelo 1950.
34177: 
34178: -    Ed. Lahtelan y. m. toiv. al n:o 383 Utsjoen          Sukupuolitaudit: -      Ks. Terveydenhoito.
34179:      sillan rakentamisesta. Liitteet XII,.s7. s. 736.
34180:      L. Kulkv: aan 124.                                   Suojarokotus: -      Ks. Terveydenhoito.
34181: 
34182: Sipuli: Ed. Rytingin y. m . .toiv. al. n :o 182 toi-      Suomen Akatemia: Ed. Leikolan y. m. toiv. al.
34183:    menpiteistä Pohjois~Suomessa tuotetun sipu-               n:o 127 varttuneemmille tieteenharjoittajille
34184:    lin viljelyksen ja kaupan turvaamiseksi. Liit-            jaettavien akatemiastipendien lukumäärän li-
34185:    teet IX,45. s. 450. L. Mtv:aan 110.                       säämisestä. Liitteet VIII,t5. s. 320. L. Siv:aan
34186:                                                              106.
34187: Sisäjärvikalastus: -       Ks. Kalastus.                  - Ed. Karvilkon y. m. toiv. al. n:o 128 nuorten
34188:                                                              tieteenharjoittajain apurahojen korottamisesta.
34189: Siviili-ilma.ilu: -     Ks. I1mailu.                         Liitteet VIII,16. s. 321. L. Siv:aan 107.
34190: 
34191: Sodasta klirsineet: -       Ks. KunnaJ.lishallinto.       Suomen Rauhanpuolustajat: -         Ks. Rauhanpuo·
34192:                                                              lustajat.
34193: Sokeritauti: -        Ks. Terveydenhoito.
34194:                                                           Suonenjoki: -       Ks. Kotitalous. Oppikoulut.
34195: Sokeriteollisuus: -      Ks. Sosialisoiminen.
34196:                                                           Suot: -      Ks. Maatalous.
34197: Sosiaalila.insää.däntö: Ed. HiekkaJan y. m. toiv.
34198:    al. n:o 258 yhtenäisen sosiaalisen ohjelman            Suurpankit: -       Ks. Sosialisoiminen.
34199:    laatimises·ta. Liitteet X,9. s. 571. L. Työv:aan
34200:    115.                                                   Suuriperheiset: -      Ks. Loma.
34201: - Ed. HakaJan y. m. toiv. al. n:o 259 selvityk-
34202:    sen hankkimisesta •sosiaalipoliittisten etuisuuk-      Suurteollisuus: -     Ks. Ammattikoulutus. Sosiali-
34203:    sien Jakaantumis•esta eri yhteiskuntaryhmien              soiminen.
34204:    ja erilaisten tulojen saajien kesken. Liitteet
34205:    X,l·O ..s. •573. L. Ty.öv: aan 115.                    Suurtilat: -     Ks. Maatilat.
34206: 
34207: Sosialisoiminen: Ed. Tervon y. m. toiv. al. n:o 16        Sveitsi: -      Ks. Koululaitos.
34208:    vesivoiman ja voimalaitosten ottamisesta val-
34209:    tion omistukseen. Liitteet IV,t9. s. 102. L.
34210:                                                           Syrjiiseudut:       Ks. Palkat.
34211:    Vv:aan 99.
34212:    Ed. Tervon y. m. toiv. al. n:o 17 puhelinlai-
34213:    toksen ottamisesta valtion omistukseen. Liit-          Syömä.vilja: -      Ks. Vilja.
34214:    teet IV,2o. s. 104. L. Vv:aan 00.
34215: - Ed. Tervon y. m. toiv. al. n: o 18 tupakka-             Sähkö: Ed. Vennamon y. m. lak. al. n:o 21 laiksi
34216:    ·teollisuuden ottamisesta ;vaJtion omi·stu'kseen.         varojen varaamisesta pieThtilallisille myönnet-
34217:    Liitteet IV,21 . .s. 105. L. Vv:aan 99.                   täviä sähköistäruislainoja varten.       Liitteet
34218: - Ed. Tervon y. m. toiv. al. n:o 19 sokeriteol-              IV,t3. s. 91. L. Vv:aan 92.
34219:    lisuuden ottamisesta vaition omistukseen. Liit-        - Ed. HeJjaksen y. m. rah. al. n:o 1 määrä-
34220:    ·teet IV,22. s. 106. L. Vv:aan 99.                        rahan osoittamisesta }ainoiksi maaseudun
34221: - Ed. Mannisen y. m. toiv. al. n:o 20 suurpank-              sähkönjakeluyhtiöiden kuluttajain lj,itty.mis-
34222:    kien ja niihin verrattavien luottolaitosten ot-           y. m. maksujen rahoittamiseen. Liitteet IV,s5.
34223:    tamisesta valtion haltuun. Liitteet IV,23. s.             s. 193. L. Vv:aan 06.
34224:    107. L. Vv:aan 99.                                     - Ed. Koslkisen y. m. toiv. al. n:o 61 määrä-
34225:                                                              rahasta kuoletuslainoiksi pientiJallisille maa-
34226: Sosialistit: -   Ks. P·ainovapaus.                           seudun sä:hköistämisen edistämiseksi. Liittee·t
34227:                                                              IV,64. s. 161. L. Vv:aan 102.
34228: Sota.lesket:      Ks. Asutustoiminta.                     - Ed. Myllymäen y. m. toiv. al. n:o 62 määrä-
34229:                                                              rahasta lainoiksi pientalouksien sähköis,tämistä
34230: Sotilasvamma: -        Ks. Eläke. Invaliidit.                varten. Liitteet IV,65. s. 162. L. Vv:aan 102.
34231:                                                           - Ed. Mannilan y. m. toiv. al. n:o 63 toimenpi·
34232: Stipendit: - Ks. Eduskunta. Korkeakoulut. Sai-               teistä maaseudun sähköistämisen edistämi-
34233:    raaltvt. Suomen Akatemia.                                 seksi. Liitteet IV,66. s. 162. L. Vv:aan 102.
34234:                                               Asialuettelo 1950.                                          25
34235: 
34236: Säännöstely: -      Ks. Vuokrasäännös,tely.             Teollisuus: Ed. Karvosen y. m. toiv. al. n:o 58
34237:                                                            teollisuuden sijoittamisesta lähemmäksi raaka-
34238: Säästäjät: Ed. Kanniston y. m. toiv. al. n:o 52            ain&lähteitä. Liitteet IV,61. s. 157. L. Vv:aan
34239:    mä.ärä.rwhasta säästäjien rahan arvon alene-             102.
34240:    misen johdosta :kärsimien ta;ppioiden korvaa-        -  Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n :o 59 teollisen
34241:    miseksL Liitteet I'V,55. s. 150. L. Vv:aan 101.        toiminnan laajentamisesta maaseudulle. Liit-
34242: - Ks. Valtionlainat. Verotus.                              teet IV,62. s. 158. L. Vv:aan 102.
34243:                                                         - Ed. Halkalan y. m. toiv. al. n :o 60 määrära-
34244:                                                            hasta tilausten suorittamiseen kotimaisilta
34245:                                                            metallitehtailta ja ,konepajoilta.     Liitteet
34246:                                                            IV,63. s. 159. L. Vv:aan 102.
34247:                           T.
34248: Taide: Ed. Torven y. m. toiv. al. n:o 157 toi-          Terveydenhoito: Ed. Aattelan y. m. toiv. al. n:o
34249:    menpiteistä nuorten taiteenharjoittajain opin-          84 tutkimuksen toimittami,sesta sukupuotitau-
34250:    tojen taloudelliseksi avustamiseksi. Liitteet           tien levinneisyydestä ja niiden syistä. Liit-
34251:    VIII145. s. 3M. L. Siv:aan 108.                         teet VI,5. s. 238. L. Tv: aan 103.
34252: - Ed. Pakkasen y. m. toiv. al. n:o 158 toimen-          - Ed. Aa:ttelan y. m. toiv. al. n :o 85 valtion
34253:    piteistä kiertueteatterin    aikaansaamiseksi.          kustantaman ~ansan terveyspalvelun aikaan-
34254:    Liitteet VIII,46. s. 365. L. Siv:aan 109.               saamisesta. Liitteet VI,6. s. 239. L. Tv:aan
34255:                                                             103.
34256: TaimiStot: -      Ks. Maatalous.                        -   Ed. Stenbergin y. m. toiv. al. n :o 86 reuma-
34257:                                                             sairaiden ,sairaus- ja invaliidihuollon järjestä-
34258: Talletta.jat: ...-- Ks. Säästäjät. Verotus.                 misestä. Liitteet VI,7. s. 241. L. Tv:aan 103.
34259:                                                         -   Ed. Kujanpään y. m. toiv. al. n:o 87 maksut-
34260: Talouskoulut: -      Ks. Kotitalous.                        toman lääkärin- ja sairaanhoidon antamisesta
34261:                                                             vähävara.isiUe suojarokotetuille jiUkisairaus-
34262: Talviaura.us: -     Ks. Maantiet.                           tapauksiSISa. Liitteet VI,s. s. 242. L. Tv:-aan
34263:                                                             104.
34264: Tammijä.rvi: -      Ks. Kuivatustyöt.                   - Ed. Raunion y. m. toiv. al. n :o 88 rokotuk-
34265:                                                           sen -aiheuttamista jälkisairauksista Jwituvien
34266: Tapaturma: Ed. Prunnilan y.m. toiv.al. n:o 277            kustannusten korvaamisesta valtion varois,ta.
34267:    työtapaturmaa koskevien säännö,sten selventä-          Liitteet VI,9. s. 243. L. Tv:.aan 104.
34268:   misestä ja täydentämisestä. Liitteet X,2s. s.         -Ed. Ryömän y.m. toiv.al. n:o 89 maksutto-
34269:    597. L. Työv:aan 117.                                  man terveyden- ja s,airaanhoidon järjestämi-
34270: - Ks. Invaliidit.                                         sestä. Liitteet VI,w. s. 244. L. Tv:aan 104.
34271:                                                         - Ed. Brommelsin y. m. toiv. al. n:o 90 mak·
34272: Tarvaala: -      Ks. Kala,stus.                           suttoman insuliinin han~kimisesta sokeritauti-
34273:                                                           sille. Liitteet VI,u. s. 245 ja ~46. L. Tv:aan
34274: Tasavallan presidentti: Ed. Paa.sion y. m. lak. al.         104.
34275:    n: o 1 laiksi haLlitusmuodon 23 §: n muutta-         - Ed. Jalalrs,en toiv. al. n:o 91 oppivelvolli-
34276:    misesta. Liitteet I,l. s. 7. L. Prv:aan !H.            suutensa ,päiLttämässä olevan nuoren henkilön
34277: - Ed. Raunion y. m. lak. al. n:o 2 laiksi hal-            terveydelliisestä tu~misesta. Liitteet VI,12.
34278:    litusmuodon 23 § :n muuttamisesta. Liitteet            s. 247. L. Tv:aan, jonka tulee pyytää Työv:n
34279:    1,2. s. 9. L. Prv: aan 91.                             lausunto 104.
34280:                                                         -Ed. Jala.k:sen toiv.al. n:o 92 valtion viran
34281: Tavaratariffit: -     Ks. Rautatiet.                      ja toimen haJtijain terveyden suojelemisesta.
34282:                                                           Liitteet VI,13. s. 248. L. Tv:aan 104.
34283: Teattel.i: -   Ks. Taide.                               - Ed. Leikolan y. m. toiv. al. n:o 96 Inarin ja
34284:                                                           Utsjoen aluelääkäripiirin jakamisesta. Liit-
34285: Teknillinen tutkimus: Ed. Lappi-Seppälän y. m.            teet VI,17. s. 253. L. Tv:aan 104.
34286:    toiv. al. n:o 141 valtion teknillisen tutki-
34287:    muslaitoksen rakennus- ja lämpöteknillisen           Tie- ja vesira.kennus: Ed. Nuorsaaren y. m. toiv.
34288:    sekä. rakennustaloudellisen tutkimustoiminnan           al. n:o 297 määrärahasta Porin tie- ja vesi·
34289:    tehostamisesta. Liitteet VIII,29. s. 341. L.            rakennuspiirin :perustamiseksi. Liitteet XII,t.
34290:    Siv:aan 107.                                            s. 629. L. Kulkv:aan ll8.
34291: 
34292:                                                                                                            4
34293: 26                                             As:ialuettelo 1950.
34294: 
34295: -    Ed. Luostarisen y. m. toiv. a.l. n:o 298 mää·            sesta omaisuusverosta. Liitteet IV,31. s. 118.
34296:      rärahasta Mikkel!in tie. ja vesirakennuspiirin           L. Vv:aan 99.
34297:      haJlinto- ja a.euinrakennuksen tontin ostoa ja       -   Ed. Kanniston y. m. toiv. al. n:o 36 tulo·
34298:      rakentamista varten. Liitteet XII,2. s. 631.             ja omaisuusverolain muuttamisesta eläke·,
34299:      L. Kulkv:aan 118.                                        leski· ja orpovakuutusmaksujen väihentämis·
34300:                                                               o11wuteen nähden. Liitteet IV,39, s. 127. L.
34301: Tielaki: Ed. Korsbäekin y.m. toiv,,al. n:o 112                Vv:aan 100.
34302:    vanhan tien siirtämisestä tai uuden tien ra-           -   Ks. Verotus.
34303:    kentamisesta maan-, tontin- tai tilanomista·
34304:    jalle aiheutuvan \b.aitan vähentämisestä. Liit·        Tuotantokustannukset: -         Ks. Maatalous.
34305:    teet VII,16. s. 291 ja 292. L. Ltv:aan 105.
34306:                                                           Tupalckateollisuus: -     Ks. Sosialisoiminen.
34307: Tiet: -    Ks. Asutustoiminta. Maantiet.
34308:                                                           Turku: -       Ks. Lentoliikenne. Sairaalat.
34309: Tieteenharjoittajat: -         Ks. Suomen Akatemia.
34310:                                                           Turun yliopisto: -      Ks. Yliopisto.
34311: Tila.nka.upat:     -      Ks. Maanhankint·alaki. Maa-
34312:     tilat.                                                Tutldmlussää.tiö: -    Ks. Pohjois-Suomi.
34313: 
34314: Timova.ara: -          Ks. Postilaitos·.                  Työa.ika.: -    Ks. Leipomot.
34315: 
34316: Toijala: -       Ks. Rautatiet.                           Työkalut: -       Ks. Vakuutus.
34317: 
34318: 
34319: Traktorit: -       Ks. Bensiini.                          Työkyvyttömä.t: -      Ks. Eläke. Vajaamieliset.
34320: 
34321: TuberkuloOSi: Ed. Pesosen y. m. 1ak. al. n:o 27           Työntekij!l.t: -  Ks. Asevelvolliset. Leipomot.
34322:    laiksi tuberkuloosilain muuttamisesta. Liitteet           Loma. Sosiaalilainsäädäntö. Tapaturma. Työt-
34323:    VI,1. s. ~29. L. Tv: aan 93.                              tömyys.
34324: 
34325: Tukitoimenpiteet: -           Ks. Maanhankintalaki.       Työpajat: -      Ks. Valtionlainat.
34326: 
34327: Tullit: Ed. Riihisen y. m. la.k. al. n:o 18 laiksi        Työpalka.t: -     Ks. Palkat.
34328:    eräiden moosta vietävien tavaroiden vienti·
34329:    tulleista. Liitteet IV,1o. s. 85. L. Vv:aan 92.        Työta.paturma: -      Ks. Invaliidit. Ta.paturma.
34330: 
34331: Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Sukselaisen y. m.              Työteho: -      Ks. Rationalisoiminen.
34332:    laJk. al. n:o 9 laiksi tulo- ja omaisuusvero·
34333:    lain muuttamisesta. Liitteet IV,1. s. 61. L.          Työttömyys: Ed. Pessin y. m. laJk. a.l. n:o 63
34334:    Vv:aan 92.                                              laiksi työttömyysraha.stosta ja sen varojen
34335: - Ed. Meinanderin lak. al. n:o 10 laiNsi tulo-             käytöstä. Liitteet X,1. s. 555. L. Työv: aan 95.
34336:    ja omaisuus·verolain 24 §: n muuttamisesta.           - Ed. Puumalaisen y. m. toiv. al. n:o 260 esi·
34337:    Liitteet IV,2. s. 66 ja 67. L. Vv:aan 92.               tyksen antamisesta tyÖittömyysvakuutuksesta.
34338: - Ed. HonkaJan y. m. toiv. al. n: o 23 verovel-            Liitteet X,n. s. 574. L. Työv:aan 115.
34339:    vollisen oikeuttamisesta vähentämään vero·            - Ed. Aattelan y. m. toiv. al. n:o 261 työn-
34340:    tettavista tuloistaan ainakin puolet vero·              antajain maksuvelvollisuuteen perustuvan työt-
34341:    vuonna määrätystä tulo- ja omaisuusverosta.             tömyysvakuutuksen aikaansaamisesta. Liit·
34342:    LiiJtteet IV,26. s. 112. L. Vv:aan 99.                  teet X,12. s. 576. L. Työv:aan H5.
34343: -Ed. Kaukamaan y. m. toiv. al. n:o 26 ka·                - Ed. Kuusinen-Leinon y. m. toiv, al•. n:o 289
34344:    la.etajaväestön oikeuttamisesta arvonvähen·             ammattikurssien järjestämisestä työttöminä
34345:    nyksen tekemiseen pyydystensä osalta tulo·              oleville nuorille työntekijöille. Liitteet X,40.
34346:    ja omai!tuusverotuksessa. Liitteet IV,29. s.            s. 610. L. Työv:&an 117.
34347:    115. L. Vv :aan 99.                                   - Ks. Asutustoiminta. Maalaiskunnat. Maantiet.
34348: -Ed. Haapaniemen y.m. toiv.al. n:o 28 maa·
34349:    talouskoneiden ja ·työvälineiden va,pauttami·          Tä.yshoito: -     Ks. Kansakoulut.
34350:                                                Asialuettelo 1950.                                            27
34351: 
34352:                             u.                               työntekijäin ·työvälineille ja käyttöesineille.
34353: Uitto: Ed. Pakkasen y. m. toiv. al. n:o 247 uit-             Liitteet X 129. s. 598. L. Työv:aan 117.
34354:    toreitin avaamisesta Enojärvestä Siitin- y. m.        -   Ks. Työttömyys.
34355:    järvien !kautta Paarlah<teen. Liitteet IX,uo.
34356:                                                          Valtak.unnansuunnittelu: Ed. Luostarisen y. m.
34357:    s. 534. L. Mtv: aan 115,
34358:                                                             toiv. al. n:o 108 valtakunnansuunnittelun ai-
34359: - Ks. Metsätyöt. Verotus.
34360:                                                             kaansaami.sesta. Liit•teet VII,12. s. 286. L.
34361:                                                             Ltv:aan 105.
34362: Ulkoma.anedustus: Ed. Pakkasen y. m. toiv. aJ.
34363:    n:o 15 Suomen maatalouden ulkoma:isesta               Valtiolliset vaalit: -     Ks. Edustajanvaalit.
34364:    ediustuksesta. Liitteet III,L s. 55. L. Ulkv:aan,
34365:    jonka tulee pyytää lausunto Mtv:lta 9·9.              Valtionapu: -    Ks. Kansakoulut.
34366: 
34367: Ulosmitta.us: Ed, Kullbergin y. m, toiv. al. n:o 11      Valtionla.inat: Ed. Hietasen y. m. lak. al. n:o 20
34368:    esityksen antamisesta maanviljelijäin koti-              laiksi taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden
34369:    eläinten ja koneiden vapauttamiseksi ulosmit-            pienomistajien tukemiseksi. Liitteet IV,H!. s.
34370:    tauksesta. Liitteet II,s. s. 47 ja 48. L.                89. L. Vv:aan 92.
34371:    Lv:aan 98.                                            -Ed. Brander-Wallinin y. m. rah. al. n:o 4
34372:                                                             määrärahan osoittamisesta huokeakorkoisiksi
34373: Upseerit: -       Ks. Puolustuslaitos.                      !ainoiksi heikossa taloudellisessa asemassa ole-
34374:                                                             ville kunnille kunnaJliskotien rakentamista ja
34375: Urheilukalastus: -       Ks. Kalastus,                      korjaamista varten. Liitteet IV,ss. s. 197. L.
34376:                                                             Vv:aan, jonka tu1ee pyytää Ltv:n lau-
34377: Utsjoki: -        Ks. Terveydenhoito.                       sunto 96.
34378:                                                          - Ed. Vennamon y. m. toiv. al. n:o 55 halpa-
34379: Uudisraivaus: -        Ks. Maatalous.                       korkoisten lainojen myöntämisestä maaseudun
34380:                                                             väestölle verojen ja muiden maksettavaksi
34381: Uusjako: Ed. li. Simosen y. m, toiv. al. n:o 111            lankeavien velkojen suorittamiseen. Liitteet
34382:   uusjaon toimeenpanemisesta Pohjois-Suomessa.              IV,58. s. 154. L. Vv:aan 101,
34383:   Liitteet VII,15. s. 290. L. Ltv:aan 105.               - Ed. Riihisen y. m. toiv. al, n:o 56 siirtoväelle
34384:                                                             myönnettyjen ·avustuslainojen perimättä jät-
34385:                                                             tämisestä eräissä tapauksissa. Liitteet IV,59.
34386:                                                             s. 155, L. Vv:aan 101.
34387:                            V.                            -Ed. Forssin y.m. toiv. al. n:o 64 lainojen
34388: Vaalipili'it: -     Ks. Edustajanvaalit.                    ja avustusten myöntämisestä väJhävaraisille
34389:                                                             ammattitai•tois:ille henkilöille työpajojen pe-
34390: Vaalit: ~ Ks. Edus·tajanvaalit. Leimavero. Ta-              rustamista varten. Liitteet IV,67. s. 164 ja
34391:   savallan presidentti.                                     165, L. Vv:aan 102.
34392:                                                          - Ks. Rakennustoiminta.
34393: Vaatetus:          Ks. Puolustuslaitos.
34394:                                                          Valtion rakennukset: -      Ks. Rakennustoiminta.
34395: Vahinko:           Ks. Tapaturma. Vakuutus.              Valtionrautatiet. -      Ks. Rautatiet.
34396: 
34397: Vaivaisprost>ntti: -      Ks. Perintö.                   Valtion teknillinen tutkimuslaitos: -      Ks. Tek-
34398:                                                             nillinen tutlkimus.
34399: Vajaamieliset: Ed. Torven y. m. toiv. al. n:o 1288
34400:    avustuksen    myöntämisestä työkyvyttömien            Valtiontilintarkastajat: Ed. Jemin y. m. lak. al.
34401:    vajaamielisten huoltajille. Liitteet X 1 39. s.         n:o 3 laiksi hallitusmuodon 71 §:n muutta-
34402:    609. L. Työv:aaan 117.                                  misef!ta. Liitteet I,3. s. 11 ja 13. L. Prv :·aan
34403:                                                            91.
34404: Vakauttamispalkkiot: -           Ks. Karjatalous. Maa-
34405:   talous.                                                Valtiopäiväjärjestys: Ed. Öhmanin toiv. al. n:o 3
34406:                                                             valtiovarainvaliokunnan tehtävien jakamisesta
34407: Vakuutus: Ed. Prunnilan y. m. toiv. al. n:o 278            kahdelle tai useammalle valiokunnalle. Liit-
34408:   vahingonkorvausvakuutuksen    järjestämisestä             teet I,9. s. 22 ja 23. L. Prv:aan 98.
34409: 28                                           Asialuettelo 1950.
34410: 
34411: Va.ltiovarainvali<>kunta: -      Ks. Valtiopäiväjär·    -  Ed. Kuittisen y. m. toiv. ai. n:o 33 eläke-
34412:    jestys.                                                 tulojen verotuksen rajoittamisesta. Liitteet
34413:                                                            IV,36. s. 123. L. Vv:aan 100.
34414: Vanhainkodit: -      Ks. Rakennustoiminta.              - Ed. Öhmanin y. m. toiv. al. n:o 3-! verova-
34415:                                                            pauden myöntämisestä kansaneläkelaitoksen
34416: Vanhukset: -     Ks. Eläke. Rakennustoiminta.              suo.rittamille eläkkeille. Liitteet IV,37. s.
34417:                                                            124 ja 125. L. Vv:aan 100.
34418: Vapaa.matkat: -      Ks. Loma.                          - Ed. Prunnilan y. m. toiv. al. n:o 35 toimen-
34419:                                                            piteistä ai>heellisiksi osoittautuneista verova-
34420: Vapautetut upseerit: -     Ks. Puolustuslaitos.            lituksista johtuneiden kustannusten ~orvaami­
34421:                                                            seksi. Liitteet IV,ss. s. 12·6. L. Vv:aan 100.
34422: Varsinais-Suomi: -     Ks. Maatalouskoulut.             - Ed. Hetemäen y. m. toiv. al. n:o 3S yleis-
34423:                                                            hyödyllisten lahjoitusten vero.vapauden laa-
34424: Varustus: -    Ks. Puolustuslaitos.                        jentamise.sta. Liitteet IV,41. s. 129. L. Vv:aan
34425:                                                            100.
34426: Vastikemaa: -      Ks. Poronhoito.                      - Ed. Pakkasen y. m. toiv. al. n :o 43 mehi-
34427:                                                            läishoidon vapauttamisesta tulo- ja omaisuus-
34428: Velkasitoumukset: -      Ks. :Maanhankintalaki.            veros·ta sekä kunnallisverosta. Liitteet IV,46.
34429:                                                            s. 135. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lau-
34430: Veneet: -     Ks. Liikevaihtovero.                         sunto Ltv:lta 100.
34431:                                                         -'Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 44 eräiden
34432: Verotus: Ed. E. Pusan y. m. lak. al. n:o 17
34433:                                                            luonnonniittyjen vapauttamisesta pinta-ala-
34434:    laiksi osakeyhtiöiden lisäverovelvollisuudesta
34435:                                                            verotuksesta ja maatalouden työnarvon vero-
34436:    eräissä t~auksissa sekä näiden varojen ja-
34437:                                                            tuksesta. Liitteet IV,47. s. 137. L. Vv:aan,
34438:    kamisesta korvaukseen oikeutetuille. Liitteet           jonka tulee pyytää lausunto Ltv:lta 100.
34439:    IV,9. s. 83. L. Vv:aan 92.                           - Ed. Wiherheimon y. m. toiv. al. n :o 45 pal-
34440: - Ed. Kanniston y. m. toiv. al. n:o 24 korko-
34441:                                                            kannauttijain eläkekysymyksen asianmukai!lta
34442:    hyvityksen suor~ttamisesta veronmaksajille
34443:                                                            järjestelyä vaikeuttavien tulo. ja omaisuus-
34444:   -veron ennakkomaksun palautuksen yhteydessä.
34445:                                                            se.kä kunnallisverolaeissa olevien epä,kohtien
34446:    Liitteet IV,27. s. 113. L. Vv:aan 99.                   poistami,sesta.   LiiHeet IV,48. s. 138. L.
34447: - Ed. Leikolan y. m. toiv, al. n:o 25 liuolin-
34448:                                                            Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto Ltv:lta
34449:    pesän verotuksen huojentamisesta. Liitteet
34450:                                                            101.
34451:    IV,2s. s. 114. L. Vv:aan 99.                         - Ed. Soinis·en y. m. toiv. al. n: o 46 Saimaan
34452: - Ed. Soinl·sen y. m. toiv. al. n:o 27 toimen-             vesistöalueelleen kuuluvien kuntien määrää·
34453:    piteistä veroluokkien lisäämiseksi peltomai-
34454:                                                            misestä eri menekkialueeksi verotukseen näh-
34455:    den ja luonnonnii.ttyjeu verotuksessa. Liit-
34456:                                                            den. Liitteet IV,49. s. 140. L. Vv:aan 101.
34457:    teet IV,so. s. 116. L. Vv:aan 99.                    -Ed. Okon y.m. toiv. al. n:o '50 kivisten pelto-
34458: -Ed. Ikosen y.m. toiv.al. n:o 29 eräiden                   alueiden verotusperusteiden määräämisestä.
34459:    maanhankintalain nojalla maata saaneiden                Liitteet IV,53. ,s. 147. L. Vv:aan, jonka tulee
34460:    verovapaudesta metsämaan osalta. Liitteet
34461:                                                            pyytää lausunto 1\Itv:1ta 101.
34462:    IV,32. s. 1.19. L. Vv:aan 99.                        - Ks. Ammattikoulutus. Asuntotuotanto. Leima-
34463: - Ed. Lappi-Seppäl:än y. m. toiv. al. n:o 30               vero     Liikevaihtovero. Omaisuudenluovutus-
34464:    sää.stö- tai karttuvaTie talletustilille talletet-      vero: Tulo- ja omaisuusvero. Valtionlainat.
34465:    tujen säästöjen pääoman ja korkojen vero-
34466:    vapaudesta. Liitteet IV,s3. s. 120. L. Vv:aan
34467:    100.                                                 Verovapaus: - Ks. :Maanhankintala.ki. Tulo- ja
34468: - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 31 vakinai-             omaisuusvero. Verotus.
34469:    sen asuinpaikan ulkopuolella tehdyistä kausi-
34470:    luontoisista töis·tä saadun tu1on kohtuullisesta     Vesanto: -     Ks. PostilaHos.
34471:    vähentämisestä verotuksessa. Liitteet IV,34.
34472:    s. 121. L. v,v:aan 100.
34473:                                                         Vesialueet:      Ks. Kalastus.
34474: - Ed. Borg-Sundmanin y. m. toiv. al. n: o 32
34475:    eläkkeiden verovapaudesta. Liitteet IV,s5. s.
34476:    122. L. Vv:aan 100.                                  Vesijärvi: -   Ks. Kuivatustyöt.
34477:                                                 Asialuettelo 1950.                                            29
34478: 
34479: 
34480: Vesioikeus. Ed. Lampisen y. m. lak. al. n:o 3-!           Väliaikainen kalastusoikeus: -      Ks. Kalastus.
34481:    laiksi vesioikeuslain muuttamisesta. Liitteet
34482:    VII,6, s. 278. L. Ltv: aan 93.                         Välijoki: -     Ks. Kuivatustyöt.
34483: - Ks. Maayiioikeus.
34484:                                                           Vöyrinjoki: -     Ks. Kuivatustyöt.
34485: Vesiperäiset maat: -        Ks. Kuivatustyöt.
34486: 
34487: Vesireitit: Ed. Nuorsaaren y.m. toiv.·al. n:o 386
34488:   Kokemä~njoen suun ruoppaamises.ta. Liitteet                                       Y.
34489:   XII,9o. s. 740. L. Kullw:aan 1;24.                      Yhteiskoulut: -     Ks. Oppikoulut.
34490: - Ed. Sormusen y. m. toiv. a.l. n:o 387 säännöl·
34491:    Iisen kesä. ja talviliikenteen järjestämisestä         Yksityiskoulut: -    Ks. Oppikoulut.
34492:    Hailuodon ja Oulun välille. Liitteet XII,91.
34493:    s. 742. L. Ku1kv: aan 124.                             Yliopisto: Ed. Borg-Sundmanin y. m. rah. al. n: o
34494:                                                              5 määrärahan osoittamisesta Y'hden apulais·
34495: Vesivoima: -      Ks. Sosialisoiminen.                       opet•tajan ja kahden assistentin viran perus·
34496:                                                              tamiseksi Helsingin yliopiston odontologiseen
34497: Vienti: -     Ks. Tullit.                                    laitokseen. Liitteet IV,s9. s, 198. L. Vv:aan,
34498:                                                              jonka tuJee pyytää Siv:n lausunto 96.
34499: Vilja: Ed. Hietasen y. m, lak. al. n:o 26 laiksi          - Ed, E. Kilven y. m. toiv. a.I. n:o 120 lisäyk·
34500:    syömäviljan ostoon oikeuttavien ostokorttien              ses·tä vuoden 1950 tulo. ja menoarvioon Hei·
34501:    myöntämisestä eräissä ta.pauksissa. Liitteet              singin yliopiston laitoksissa opiskelevilta kan·
34502:    IV,ts. s. JOO. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää              nettavien laitoBIDaksujen poistamiseksi. Liit·
34503:    lausunto Työv:lta 93.                                     teet VIII,s. s. 312. L. Siv:·aan 106,
34504: - Ks. Halla. Maatalous.                                   - Ed. Saukkosen y. m. toiv. al. n:o 121 lisäy.k·
34505:                                                              sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon Hei·
34506: Virkamiehet: - Ks. Henkinen työ. Palkat. Pos·                singin yliopiston laitosmäärämhojen korotta·
34507:    tilait()ll. Rakennus·toiminta. Terveydenhoito.            miseksi. Liitteet VIII,9, ;s, 314, L. Siv:aan 1(}6.
34508:                                                           - Ed. Borg-Sundmanin y. m. toiv. al, n:o 122
34509: Voi: -      Ks. Karjatalous.                                 Reisingin yliopiston odontologisen laitoksen
34510:                                                              Tiammasl;ääketieteen opettajien virkojen muut·
34511: Voimalaitokset: -     Ks. Sosialisoiminen.                   tamisesta    varsinaisiksi     professorinviroiksi.
34512:                                                              Liitteet VIII,to. s. 315. L. Siv:aan 100.
34513: Voinli$telu: -    Ks. Liikuntakasvatus.                   - Ed. Karvikon y. m. toiv. al. n:o 123 määrä·
34514:                                                              rahasta lainan myöntämiseksi Turun Yliopis·
34515: Vuokra-alueet: Ed. Kulovaaran y. m. lak. al. n:o             ·ton Ylioppilaskunnalle ylioppilasaeuntolan ra·
34516:   35 laiiks.i tiheissä .asumueryhmissä olevien               kentamista varten. Liitteet VIII,u. s. 316.
34517:   vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain                L. Siv:aan 106.
34518:   muuttamis·esta. Liitteet VII,7. 8. 280. L.              - Ks. Ammatinvalinta. Korkeakoulut. Liikunta-
34519:   Ltv:aan 93.                                                kasvatus.
34520: - Ed. V. Järvisen y. m. toiv. al. n:o 110 vuokra-
34521:   alueiden    lunastusoikeuden laajentamisesta.           Ylistaro: -     Ks. Maatalouskoulut.
34522:   Liitteet VII,14. s. 289. L. Ltv:aan 105.
34523: 
34524: Vuokrasäli.nnöstely: Ed. Stenbel'lgin y. m. 1ak. al.
34525:   n: o 6 laiksi huoneeruvuokrien säännöstelystä                                     Ä.
34526:   annetun lain muuttamiseB•ta. Liitteet 1,6. s.           Ähtävä.njoki: -     Ks. Kni•vatustyöt.
34527:   19. L. Prv: aan 91.
34528:                                                           Äidit: -      Ks, Loma.
34529: Vuosiloma: -      Ks. Loma.
34530:                                                           Äänioikeus: -      Ks. Edustajanvaalit. Kunnallis·
34531: Vä.kilannoitteet: -    Ks. Maatalous.                        vaalit.
34532:               j
34533:              j
34534:             j
34535:            j
34536:           j
34537:          j
34538:         j
34539:        j
34540:       j
34541:      j
34542:     j
34543:    j
34544:   j
34545:  j
34546: j
34547:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025