87 Käyttäjää paikalla!
0.007519006729126
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: VALTIOPÄIVÄT 2: 1950 3: 4: LIITTEET 5: I-XII 6: 7: A. 8: 9: 10: 11: 12: HELSINKI 1950 13: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 14: A. Valtiopäivien alussa jätetyt laki-) rahaasia- ja 15: toivomusaloitteet. 16: SISÄLLYSLUETTELO. 17: 18: 19: I. Perustuslakivaliokunta. 20: Tasavallan presidentin vaalia, valtion- Siv. 21: tilien tarkastusta, edustajanvaaleja, 7. Myllymäki y. m., toiv. al. N:o 1: Ääni- 22: vuokrasäännöstelyä, äänioikeutta, val- oikeusikärajan alentamisesta valtiolli- 23: tiopäiväjärjestystä, maaylioikeutta ja -sissa vaaleissa • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 24: kansala:iBsllojaa koskevia laki- ja toivo- 8. Salmela-Järrviwen y. m., .toiv. al. N:o 2: 25: musaloitteita. Siv. 26: Toimenpiteistä s•airaaloissa ja hoitolai- 27: 1. Paasio y. m., lak. al. N:o 1: Ehdotus toksissa olevien potilaiden oikeuttami- 28: se,ksi osallistumaan valtiollisiin vaalei- 29: laiksi hallitusmuodon 23 § :n muuttami- 30: hin hoitopa:iJkassaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 31: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 32: 9. Öhman, hemst. mot. N:o 3: Angående 33: 2. RlliU!niO y. m., lak. al. N:o 2: Ehdotus 34: fördelande av statsuts,kQittets åliggan- 35: lailksi halli·tusmuodon 23 §:n muuttami- 36: den mellan två eller f1era ut!skott . . . . 22 37: sesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 38: 9. öhman, toiv. a!l. N:o 3: Valtiovarainva- 39: 3. Jern m. fl., lagmot. N:o 3: Förslag :tili 40: lag om ändring av 71 § regeringsformen 11 liokunnan tehtävien jakamisesta kahdelle 41: tai useammalle valiokunnalle . . . . . . . . . . 23 42: 3. Jern y. m., lak. al. N:o 3: Ehdotus laiksi 43: halli1tusmuodon 71 §:n muuttam]sesta • . 13 10. V. Eskola y. m., toiv. al. N:o _4: Maayli- 44: 4. Rantamaa y. m., Jak. al. N:o 4: Ehdotus oikeuden perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . 24 45: 11. Rosemberg m. fl., hemst. mot. N:o 5: An- 46: laiiksi edUistajanvaaleista annetun lain 47: gående avlåtande av proposition om 48: muuttamisesta . . . . • • . . . . . . . . . . . • . . . . . 15 49: s-kydd för medborgarnas ras och natio- 50: 5. Haapaniemi y. m., lak. al. N:o 5: Ehdo- 51: nalitet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 52: tus laiksi edustajanvaaleista anne,tun 53: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 54: 11. Rosenberg y. m., •toiv. al. N:o 5: Esityk- 55: 6. Stenberg y. m., lak. al. N:o 6: Ehdotus sen antamisesta lkansalaiSiten rodun ja 56: -kansallisuuden suojasta . . . . . . . . . . . . . . . 28 _ 57: laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä 58: annetun lain muntta!misesta . . . . . . . . . . 19 59: 60: II. Lakivaliokunta. 61: Rikoslakia, painovapautta, oikeuslai- Siv. 62: tosta, nuoria rikoksentekijöitä, kaupp~ 3. Kwusinen-Leino y. m., toiv. al. N:o 6: Oi- 63: lakia y. m. koskevia laki- ja toivomus- keuslaitoksen ja hallintokoneiston kan- 64: aloitteita. sanvaltais,t.amisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 65: Siv. 4. Brander-Wallin y. m., toiv. al. N:o 7: Esi- 66: 1. KWU8inen-Leino y.1n., lak. al. N:o 7: Eh- tyiksen antamisesta laiksi nuorista ri- 67: dotus laiksi rikoslain 16 luvun 24 §:n koksentekijöistä annetun lain muuttami- 68: kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 seSita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . . . 43 69: 2. Tervo y. m., lak. al. N:o 8: Ehdotukset 5. Roine y. m., rtoiv. al. N:o 8: Esirty;ksen 70: laei-ksi painovapauslain sekä ri!koslain antamisesta la,iksi nuorista rikoiksen•te- 71: 16 luvun 24 §:n muuttamisesta . . . . . . . 38 Idjöistä annetun lain muuttamise-sta • . 44 72: IV 73: 74: Siv. Siv. 75: 6. Koski y. m., <toiv. al. N:o 9: Esit)'lksen eläinten ja tkoneiden vapauttamiseksi 76: antamisesta yleise[ksi kauppalaiksi . . • . 45 ulosmit.tauk,sesta .. , , . , , , , . , , , ..... , . , 48 77: 7. Saukkonen y. m., toiv. aJ. N:o 10: Toi- 90 Brander-Wallin yo mo, toiv, al. N:o 12: 78: menpiteistä per.iikuntien hallussa olevien Vaivaisprosentin suori-tusvelvollisuuden 79: jakamattomien maatiloj,en silllytrtämi- rajoittamisest·a .. , . , ........ , , ...... , 49 80: seksi elinke1poisina !kokonaisuuksina . , 46 lOo Salmela-Järvinen y. mo, toiv. al. N:o 13: 81: 8. Kullberg m. fl., hemst. mot. N:o 11: An- Lasten elatusapujen suorittamisesta en- 82: gående avlåtande aN proposition om nakikoina valtion tai ikunnan varoista . 0 50 83: jord:brulli:ares husdjurs och mas!k:iners 11. Miikki y. mo, toivo al. N:o 14: Käräjä- 84: fritagande från utmätning ... , , ... , . , 47 ja arMstohuoneiston rakentamisesta 85: 8. Kullberg y. mo, toiv. al. N:o 11: Esit)'lk- Imatran 1tuomiokuntaa varten , , . . . . . . 52 86: sen antamisesta maanviljelijäin ikoti- 87: 88: 89: III. Ulkoasiainvaliokunta. 90: Maatalouden ulkomaanedustusta kos.. Siv. 91: keva 1loivomusaloite. maatalouden ultkomaisesta edustuksesta 92: (Laus. M,tv:lta) .. oo........ oo0...... 55 93: 1. Pakkanen y. m., toiv. al. N:o 15: Suomen 94: 95: 96: 97: IV. Valtiovarainvaliokunta. 98: A. Verotusta, tulleja, kansakoululai- Siv. 99: tosta, rakennustoimintaa, sosialisoimista, 7, Miettunen '!Jo mo, lako aio N:o 15: Ehdotus 100: viran ja toimen haJtijain sekä henkisen lai<ksi toisen omaisuudenluovutusverolain 101: työn palkkausta, sähköistystä. y. m. kos- muuttamisesta ........... 0...... , , , , . 77 102: kevia laki- ja toivomusaloitteita. 8o Riihinen '!Jo mo, lak. al. N:o 16: Ehdotus 103: Siv. laiksi osakeyhtiöiden omaisuudenluovu- 104: 1. Sukselai!nen y. mo, lako aJ. N:o 9: Ehdo- tusverosta . , , .............. o. . . . . . . . . 79 105: tus laiksi tulo- ja omaisuusverolain 9. Eo Pusa yo mo, lak. aio N:o 17: Ehdotus 106: muuttamisesta ......•...... 0o. . . . . . . . 61 laiksi osakeyhtiö·iden lisäverovelvolli- 107: suudesta eräissä tapawksis.sa sekä näi- 108: 2. Mei!nander, lagmot. N:o 10: Förslag till 109: den varojen jakamisesta !k:orvaukseen 110: lag angående ändring av 24 § lagen om 111: oi;keutetuille , . 0.. o.. 0..... o...... o. . . 83 112: inkomst- och förmögenhetsskatt ..... , 66 113: 10. Riihinen y. mo, lak. al. N:o 18: Ehdotus 114: 2. Meinander, lako alo N:o 10: Ehdotus laiksi eräiden mall!Sita vietävien ta varoi- 115: laiksi tulo- ja omaisuusverolain 24 § :n den viell!titulleista .......... o, . . . . . . . 85 116: muuttamisesta . , .... , o...... , , ... o.. , 67 11. Tainio y. mo, lako alo N:o 19: Ehdotus 117: S. Lappi-Seppälä y. m., lako al. N:o 11: Eh- lai'ksi asuntotuotannon edistä-miseksi 118: dotus la·~ksi leimav.erolain 66 § :n muut- myönnettävistä veronhuojennu,ksista an- 119: tamisesta ............. o... 0...... 0o. . 68 netun lain muuttamisesta , . , , . . . . . . . . 87 120: 4. Söderhjelm, lagmot. N:o 12: Förslag tili 12. Hietanen '!Jo mo, lako aio N:o 20: Ehdotus 121: lag om ändring IW 5 § lagen angående laiksi .taloudellisiin vailkeuksiin joutu- 122: omsättningss!k:att ....... o........... o. 70 neiden pienomisrt;ajien tukemiseksi 0. . . 89 123: 4. Söikrhjelm, lak. al. N:o 12: Ehdotus 13. "Vennamo y. m., Jako alo N:o 21: Ehdotus 124: laiksi liitkevaihtoverolain 5 § :n muutta- laiksi varojen varaamisesta pientilalli- 125: misesta ............ o.. o. oo..... o..... 72 sille myönnettäviä säh·köistämislainoja 126: 5. Kilpeläinen yo mo, lak. al. N:o 13: Ehdo- varten .. o.............. o, ..... o.. o. . 91 127: tus laiksi liikevaihtoverolain muuttami- 14. Pyörtänö, lak. al. N:o 22: Ehdotus laiksi 128: sesta . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 ikansakoululaitaksen flmstannutksista an- 129: 6. E. Pusa yo mo, lako al. N:o. 14: Ehdotus netun lain 5 § :n muuttamisesta (Laus. 130: laiksi asuinraik:ennusten tuotantoon käy- .Siv:lta) .. o...... , .... o. o..... o,..... 92 131: tetyn tavaran lii!k:evai'htoveron palautta- 15. Soininen '!Jo m., lak. aio N:o 23: Ehdotus 132: mise.sta ........... o....... o..... o.... 76 laiksi kansakoululaitoksen ikustannuk- 133: SWällyslue1:lte1o 1950. V 134: 135: Siv. Siv. 136: sista annetun lain 5 § :n muUJttamisesta maiden ja luonnonni1ttyjen verotuk- 137: (Laus. ,Siv:lta) .. .. .. .. . .. .. . . .. .. .. . 93 .sessa ...•........•.......•......•..•. 116 138: 16. Niskala, y. m., lak. al. N:o 24: Ehdotus 31. Haapaniemi y. m., ·toiv. al. N:o 28: Maa- 139: lailk.si ik.ansakoulunopettajien lisäpalk- talouskoneiden ja -työvälineiden vapaut- 140: Jdoista eräissä 'kunnissa (Laus. '8iv:lta) 94 tamisesta omaisuusverosta . . . • . • . • . . • . 118 141: 17. M. Leskinen y. m., lak. al. N:o 25: Ehdo- 32. Ikonen y. m., rtoiv. al. N:o 29: Eräiden 142: tukset laeiksi maaseudun raikennustoi- maanhanlkintalain nojalla maata Sl!Anei- 143: minnan edistämisestä, maaseudun ra- den verovapaudesta metsän:naan osalta . • 119 144: .kennustuotannon ,tu:kemisesta valtion 33. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 30: 145: varoilla sekä maaseudun ralkennuslai- 8äästö- •tai karttuvalle talLetustilille tal- 146: noista, -talkuista ja -avustuksista (Laus. letettujen 'säästöjen pääoman ja !korll:o- 147: Työv:lta) . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 95 jen verovapaudesta • . • . • . . . . . • . . . . . • • 120 148: 18. Hietanen y. m., lak. al. N:o 26: Ehdotus 34. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 31: Yalkinai- 149: laiksi syömäviljan ostoon oikeuttavien .sen asuinpaikan uLkopuolella tehdyistä 150: ostokorttien myöntämisestä eräissä ta- kausiluontoisista :töistä saadun tulon 151: pauksissa (Laus. Työv:lta) •..•.•..•• 100 kohtuullisesta vähentämisestä verotuik- 152: 19. Tervo y. m., toiv. al. N:o 16: Vesivoiman sessa ...•......................•..... 121 153: ja voimalaitosten ottamisesta valtion 35. Borg-Swndman y. m., toiv. al. N:o 32: 154: omistu•kseen .· . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . . . . . 102 Eläikkeiden verovapaudesta . . . . . . . . . . 122 155: 20. Tervo y.m., toiv. al. N:o 17: Puhelinlai- 36. KuitUnen y. m., toiv. aJ. N:o 33: Eläke- 156: tolksen olttamisesta valtion omistukseen 104 tulojen verotuksen rajoittamisesta . • • • 123 157: 21. Tervo y. m., toiv. al. N:o 18: TupaMm- 37. öhman m. fl., hemst. mot. N:o 34: An- 158: teollisuuden ot•tamisesta valtion omis- gående åtgärder för införande av sikat- 159: tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . 105 tefrihet för de pensl!oner, som folkpen- 160: 22. Tervo y. m., .toiv. al. N:o 19: Sokeriteol- sionsanstalten utbetalar . . . . . . . . . . . . . . 124 161: lisuuden ottamisesta valtion omistuk- 37. Öhman y. m., toiv. al. N:o 34: Verova- 162: seen ..................•............. 106 pauden myöntämisestä :kansaneläJk.elai- 163: 23. Manninen y. m., toiv. al. N:o 20: Suur- toksen suorittamille eläkkeille • . . . . . . . 125 164: , rpan:klkien ja nii'hin verrat1tavien luotto- 38. Prunnila y. m., toiv. aJ. N:o 35: Toimen- 165: laitos·ten ottamisesta valtion haltuun . . 107 piteistä aiheellisifks·i osoittantuneista 166: 24. Ven'I'UWW y. m., toiv. al. N:o 21: Toimen- verovalituksista johtuneiden ,kustannus- 167: piteistä pääoman liiallisen keskittymi- ten korvaami.selksi . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 126 168: sen ehlkäisemis(llksi ................... 109 39. Kannisto y. m., :toiv. a:l. N:o 36: Tulo- ja 169: 25. Torvi y. m., toiv. al. N:o 22: Toimenpi- omaisuusverolain muuttamisesta eläke-, 170: teistä eri:koisveron säätämiseiksi sellai- leslki- ja orpovakuutusmaksujen vähen- 171: sille suurteollisuuden harjoittajille, jotka ,tän:nisoiikeuteen nähden . . . . . . . . . . . . • . . 127 172: eivrut ylläpidä riittävää ammattikoulu- 40. Heikkilä y. m., toiv. al. N:o 37: Kirjojen 173: tustoimintaa . • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 111 myynnin vapauttamisesta liikevaihtove- 174: 26. Honkala y. m., .toiv. aJ. N:o 23: Verovel- rosta ...............................• 128 175: vollisen oikeuttamisesta vähentämään 41. Het.emäki y. m., toiv. al. N:o 38: Yleis- 176: verotettavista tuloistaan ainakin puo- hyödyllisten lahjoitusten verovapauden 177: let verovuonnlll määrätystä tulo- ja laajentamisesta ...................... 129 178: omaisuusverosta . . • . • . . • . • . . . . . . . . . . . 112 42. Ahmavawra y. m., toiv. al. N:o 39: Toisen 179: 27. Kannisto y. m., toiv. al. N:o 24: Koriko- omaisuudenluovutusveron maksuajan siir- 180: hyvityksen suorittamisesta veronmaksa- tämisestä . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . . • • 130 181: jille veron ennaikkomalksun palautu:ksen 43. Hautala, y. m., .toiv. al. N:o 40: Toimen- 182: yhteydessä .......................... 113 piteistä vuoden 1949 ikadosta kärsinei- 183: 28. Leikola, y. m., :toiv. al. N:o 25: Kuolin- den maanviljelijäin vapaut•tamiseksi vuo- 184: pesän verotuksen huojentamisesta . . . . . 114 delta 1947 llllllksuunpannun toisen omai- 185: 29. Kaukamaa y. m., toiv. al. N:o 26: Kalas· suudenluovutusveron toisen erän suoritta- 186: taj1wäestön. oikeuttamisesta arvonvä- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 132 187: hennyksen tekemiseen pyydystensä osalta 44. Laine y. m., toiv. al. N:o 41: Vuonna 188: tulo- ja omaisuusverotuksessa . . • . . . . . • 115 1950 maksettavan ·toisen omaisuuden- 189: 30. Soininen y. m., toiv. aJ. N:o 27: Toimen- luovutusveron mruksuai1kojen lykkäämi- 190: piteistä veroluokkien lisäämiseksi pelto- ses•tä ..............................•. 133 191: VI SiwllY'sluette1o 1950. 192: 193: Siv. Siv. 194: 45. M. Järvinen y. m., toiv. al. No: 42: Eräi- 58. Vennamo y. m., :toiv. al. N:o 55: Halpa- 195: siin vaaliasiwkirjoihin menkittävien to- :kol'lkoisten lainojen myöntämisestä maa- 196: distusten leimaverovapaudesta ........ 134 seudun väestölle verojen ja muiden 197: 46. Pakkanen y. m., toiv. al. N:o 43: Mehi- ma,ksettavaksi lan1keavien vellkojen suo- 198: läishoidon vapauttamisesta tulo- ja rittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154 199: omaisuusverosta sekä kunnallisverosta 59. Riihinen y. m., toiv. al. N:o 56: Siirto- 200: (Laus. Ltv:lta) ...................... 135 väelle myönne.ttyjen avustuslainojen pe- 201: 47. Rytinlci y. m., toiv. al. N:o 44: Eräiden rimättä jättämisestä eräissä tapauksissa 155 202: luonnonniittyjen vapauttamisesta pinta- 60. Virolainen, toiv. al. N:o 57: Korvauslain 203: alaverotwksesta ja maatalouden työnar- edellyttämän indeksikorotuksen myön- 204: von verotuksesta (Laus. Ltv:lta) ..... 137 tämisestä eräille maansaantiin oi·keute- 205: 48. Wiherheimo y. m., toiv. al. N:o 45: Pa1- tuille ............................... 156 206: 1,annauttijain eläJk~kysymyksen asian- 61. Karvonen y. m., ,toiv. al. N:o 58: Teolli- 207: mukaista järjestelyä vai!keuttav1en tulo- suuden sijoittamisesta lähemmäksi raa- 208: ja omaisuus- se·kä kunnaUisverolaeissa :ka-ainelähte~tä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 157 209: olevien epäkohtien poistamisesta (Laus. 62. Riihim,äJci y. m., toiv. al. N:o 59: Teolli- 210: L<tv:lta) ..........................•.. 138 sen toiminnan laajentamisesta maaseu- 211: 49. Soininen y. m., to1v. al. N:o 46: <Saimaan dulle ................................ 158 212: vesistöalueeseen 1kuuluvien ikuntien mää- 63. Hakala y. m., toiv. al. N:o 60: Määrära- 213: räämisestä eri meneiklkialueeiksi verotuk- ·hasta .tHausten suorittamiseen rrwtimai- 214: seen nähden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 silta metallitehtailta ja J.tonepajoilta . . 159 215: 50. Borg-S'!IIf!dman y. m., toiv. al. N:o 47: 64. Koskinen y. m., toiv. al. N:o 61: Määrä- 216: Henkisen työn tekijäin palkkauksen jär- rahasta !kuoletuslainoiksi pien1tilallisille 217: jestämisestä (Laus. Siv:lta) .......... 142 maaseudun sähköistämisen edistämiseksi 161 218: 51. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 48: Val- 65. MyUymäki y. m., toiv. al. N:o 62: Määrä- 219: tionavun J.isäämisestä kunnille, joissa rahasta lainoi:ksi pientalouiksien sähköis- 220: siirtoväen sijoitus aiheuttaa uusien tämistä varten ...... , .....•.......•. 162 221: kansll!koulutalojen r!likentamista (Laus. 66. Mannila y. m., 'toiv. al. N:o 63: Toimen- 222: Siv:lta) ............................. 144 piteistä maaseudun sähköistämisen edis- 223: 52. Sa!l.iklconen y. m., toiv. al. N:o 49: Otto- tämiseksi ................... , ........ 163 224: lasten rinnas•tamises·ta omiin lapsiin kan- 67. Forss m. fl., hemst. mot. N:o 64: An- 225: sakoulunopettajien palkkauksessa (Laus. gående lån och understöd för mindre- 226: ·Siv: lta) ............................. 146 bemed1ade ipersoner med y:rkeskunskap 227: 53. Oleleo y. m., toiv. al. N:o 50: Kivisten för uppförande av verlkstäder . , ...... 164 228: peltoalueiden verotusperusteiden määrää- 67. Forss y. m., toiv. al. N:o 64: Lainojen 229: misestä (Lau:s. Mtv:lta) .............. 147 ja avustusten myöntämisestä vä.häva- 230: 54. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 51: raisiUe amma.ttitaitoisille henkilöille työ- 231: Toimenpiteistä ennen Aravalainsäädän- pajojen perustamlista varten . . . . . . . . . . 165 232: nön voimaantuloa rakennusvaiheessa ol- 68. Murtomaa y. m., toiv. al. N:o 65: Auto- 233: leiden rakennusten taloudellisen aseman liikennealalla yrksityistä yritteliäisyyttä 234: järje$tämiseksi (Laus. Työv:lta) ...... 148 rajoi!ttavien määräysten poistamisesta . . 166 235: 55. Kannisto y. m., toiv. al. N:o 52: Määrä- 69. Rytinki y. m., toiv. al. No: 66: Yrksityis- 236: rahasta säästäjien rahan arvon alene- ten ·kotitarvepuun tarvitsijain oikeutta- 237: misen johdosta tkärsimien tappioiden misesta ostamaan valtion metsistä !koti- 238: .'lmrvaamis~ksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150 tarvepuUJta puutavarayhtiöiden huuto- 239: 56. K. Eslcola y. m., toiv. al. N:o 53: Määrä- •kauppaleim:Ukoi$ta mruksamiin hintoihin 167 240: rahasta kuoletuslainoiksi työttömyyden 70. Korsbäck m. fl., hemst. mot. N:o 67: An- 241: ja hallantuh(ljen johdosta taloudellisissa gående utarbetande av en plan för 242: va~keuksissa (lleville maalaiskunnille . . 152 bränsleförsörjningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168 243: 57. Ranlcila y. m., toiv. al. N:o 54: Toimen- 70. Kasbäck y. m., toiv. al. N:o 67: Suunni- 244: ·piteistä heikossa taloudellisessa ase- telman laatimisesta poltto!l!inehuoltoa 245: massa olevien maalaiskuntien työttö- varten .............................. 170 246: myysrasitusten lieventämise·ksi tai po·is- 71. Forss m. fl., hemst. mot. N:o 68: An- 247: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153 gående avlägsnande av omsättningsskat- 248: Si&ä1lysluette1o 1950. VII 249: 250: Siv. Siv. 251: ten rpå flytande bränsle, som användes vien naispostiljoonien tointen vaiki- 252: för motorer i jordbrnk.et och pkesfis- naistamisesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190 253: ,ket .•............................... 172 254: 71. Forss y. m., toiv. al. N:o 68: Maanvil- 255: B. Rahaasia-aJ.oitteita, jotka koskevat 256: jelyksessä ja ammatti!kalastuiksessa !Jl:äy- 257: määrärahojen osoittamista sivistykselli- 258: tettyihin moottoreihin tarvittavan juok- 259: siin, maataloudellisiin, terveydenhoidol- 260: sevan .polttoaineen vapauttamisesta lii- 261: Itsiin y. m. tarkOituksiin. 262: kevaihtoverosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173 263: 72. E. Koivisto y. m., ·toiv. al. N:o 69: Syrjä- 85. Heljas y. m., rah. al. N:o 1: Määrära- 264: seuduilla toimiv.ien vaJ.tion viran ja han osoitta:mise&ta J~~;ino:iiksi maaseudun 265: 1toimen haltijain paH~kauksen paranta- sähikönjrukeluyhtiöiden kuluttajain liit- 266: misesta . .. .. .. .. • .. • . .. .. .. .. .. .. . .. 174 rtymis- y, m. maksujen rahoittamiseen • • 193 267: 73. Väyrynen y. m., .toiv. al. N:o 70: Esitylk- 86. Kajala y. m., rah. a,l. N:o 2: Määrära- 268: sen anta-misesta la:iiksi Lapin läänin han osoittamisesta avustu'kseksi Dialko- 269: palkkatyöntekijöille maksettavasta pal- nissalaitos Beetelin rakennustöitä var- 270: ikanlisästä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176 ten (Laus. Tv :lita) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194 271: 74. Tainio y. m., rtoiv. al. N:o 71: EJinkus- 87. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 3: Määrä- 272: tannusten kalleudesta johtuvan rp.alkan- rahan osoittamisesta korottomruks·i lai- 273: lisän maiksamisesta Lapin läänin ja mui- na;ksi Oulun diakoni•ssa•kodin oppilas- ja 274: den vastaavien alueiden työläisille ja hoitajakunnan asunnon rakentamista var- 275: paikannauttijoille .................... 177 ten (Laus. Tv:lta) ................... 195 276: 75. Raunio y. m., toiv. al. N:o 72: Vaition 88. Brander-Wallin y. m., rah. al. N:o 4: 277: maksamien eläikkeiden vähimmäismää- Määrärahan osoittamisesta huokeakor- 278: rän korottamisesta 50,000 mar:k'kaan . . 179 koisiksi lainoiksi heikossa taloudellisessa 279: 76. Hakala y. m., toiv. aJ.. N:o 73: Määrä- asemassa olevill·e kunnille kunnalliskotien 280: rwhasta valtion palvduksessa olevien ra:kentamis·ta ja !korjaamista var,ten 281: henikilöiden t~kemien, työn rationalisoi- (Laus. Ltv:lta) ..................... 197 282: miseen tähtäävien ehdotusten palkitse- 89. Borg-Sundman y. m., rah. a,l. N:o 5: 283: miseiksi ............................. . 180 Määrärahan osoittamisesta yhden a.pu- 284: 77. Kujala y. m., rtoiv. al. N:o 74: Toimen- ·laisop.ettajan ja kahden assistentin vi- 285: piteistä valtionrautateiden tavararukul- ran .perustamise'ksi Helsingin yliopiston 286: jetustariffien ikorot•tamiseoksi ........ . 181 odontologiseen laitoikseen (Laus. Siv:lta) 198 287: 78. Leppihalme y. m., rtoiv. al. N:o 75: Mää- 90. KOJU7camaa y. m., rah. al. N:o 6: Määrä- 288: rärahasta siviili-ilmailun tukemiseksi .• 182 rahan osoittamiseS/ta Suomen koululai- 289: 79. Törngren, hemst. mot. N:o 76: Angående tos·ta esittelevän a·ineiston toimittami- 290: ändring av debiteringen ·av rilkstelefon- seksi Hveitsin kansainvälisiin pedagogi- 291: ·a vgifterna .......................... . 183 siin inst1tuutteihin (Laus. Siv:lta) ...• 200 292: 79. Törngren, toiv. al N:o 76: Valtionpu- 91. KOJU7camaa y. m., rah. al. N:o 7: Määrä- 293: helinmwksujen perimistavan muuttami- rahan osoittamisesta stipendeiksi oppi- 294: sesta ..............................•. 184 'koulun op.ettajille ulkomaisia opinto- 295: 80. Kajala y. m., rtoiv. al. N:o 77: Määrä- matkoja varten (Laus. Siv:lta) .....•. 201 296: rahasta valtion r~~;kennusten peruskor- 92. KOJU7camaa y. m., rah. al. N:o 8: Määrä-· 297: jauksia varten ...................... . 185 rahan osoittamisesta normaalilyseoiden 298: 81. Brander-Wa.Tlm y. m., toiv. al. N:o 78: opettajalkoikelaiden stipendejä varten 299: Huolto-osaston perustamisesta Porin 'po- (Laus. tSiv:.Ua) ...................... 202 300: liisila.~tolkseen ...................... . 186 93. Lampinen y. m., rah. al. N:o 9: Määrä- 301: 82. Borg-Swndman y. m., toiv. al. N:o 79: raha.n osoittamiseS/ta Porvoon yhteisly- 302: Komitean asettamisesta selvittämään seon ·koulutalon rrukentamista varten 303: naispoliisi·kysymystä ................. . 188 (Laus. Siv:lta) ...................... 203 304: 83. Kuusinen-Leino y. m., toiv. al. N:o 80: 94. Kau7camaa y. m., rah. al. N:o 10: Määrä- 305: Maalaiskirj.eenikantajien tointen vaki- rahan osoittamisesta Porin lyseon kou- 306: naistamisesta .....................•.. 189 lutalon !korjaamista ja lisäraikennuksen 307: 84. Kuusmen-Leino y. m., toiv. al. N:o 81: rakentamista varten (Laus. Siv:lta) .. 205 308: Sijais- ja tilapäistyöntekijöinä toimi- 95. Kiiski y. m., rah. al. N:o 11: Määrära- 309: VIII Sisällysluettelo 1950. 310: 311: 312: Siv. Siv. 313: han osoHtamisesta avustukse'ksi Elisen- ja kadon kohtaamille alueille (Laus. 314: vaaran yhteiskoulun päärwkennuksen ra- Mltv:lta) ..........•.....•........... 215 315: >kentamista varten Kyröön (Laus. 104. Hamara y. m., rah. al. N:o 20: Määrä- 316: Siv:lta) .••......•....•...•.......... 206 rahan osoittamisesta .Järvenpään emän- 317: 96. Paavolainen y. m., rah. al. N:o 12: Mää- tiiikoulun uudisrakennusta varten (Laus. 318: rärahan osoittamisesta kansanopistojen Mtv:lta) ...........•..........•....• 216 319: rwkennusavustuiksia ja -lainoja varten 105. Kleemola, rah. al. N:o 21: Määrärahan 320: (Laus. Siv:lta) .....•..•...........•• 208 osoittamisesta maamiesopiston perusta- 321: 97. Kookamaa y. m., rah. al. N:o 13: Määrä- m~seksi Kannu!kseen (Laus. Mtv:lta) .. 217 322: rahan osoilttamisesta Porin •talouskoulun 106. Kaulcamaa y. m., rah. al. N:o 22: Mää- 323: toiminnan tukemiseksi (Laus. Siv:lta) 209 rärahan osoittamisesta kasvinviljelyskoe- 324: 98. Väyrynen y.m., rah. al. N:o 14: Määrä- kentän perustamiseksi Karvian pitäjään 325: rahan osoittamisesta Lapin keskusam- (Laus. Mtv:lta) ..................... 218 326: mattikoulun rakentamista varten (Laus. 107. Simula y. m., rah. al. N:o 23: Määrära- 327: Siv:lta) ...••...•••..•.•..•.........• 210 han osoittamisesta halpakorkoiseksi lai- 328: 99. Saalasti y. m., rah. al. N:o 15: Määrära- naksi Varsinais-Suomen tietopuoliselle 329: han osoittamisesta KeSki- ja Pohjois- karjanhoitokoululle koulurakennuksen ra- 330: Pohjanmaan .peruskuivatussuunnttelman kentamista varten (Laus. Mtv:lta) .... 219 331: toteuttamista varten .(Laus. M.tv:lta) 211 108. Tiitu y. m., rah. al. N:o 24: Määrärahan 332: 100. Soininen y. m., rah. al. N:o 16: Määrä- osoittamisesta Pohjanmaan-Savon yh- 333: rahan osoittamisesta avustu<ks~ksi ja Jai- dysradan tutkimista varten (Laus. 334: noiksi kiviperäisten peltojen raivaamista Kulkv:lta) .......................... 221 335: varten (Laus. Mtv:lta) ............... 212 109. Honka y. m., rah. al. N:o 25: Määrä- 336: 101. Saalasti y. m., rah. al. ;N:o 17: Määrära- rahan osoittamisesta Kärsämäen-Paat- 337: han osoittamisesta Pohjois-·Suomen tut- tisten maantien rakentamiseen (Laus. 338: kimussäätiölle (Laus. Mtv: lta) . . . . . . . . 213 Kulkv:lta) ..•....................... 222 339: 102. Saalasti y. m., rah. al. N:o 18: Määrära- 110. Väyrynen y. m., rah. al. N:o 26: Määrä- 340: han osoittamisesta hallantutkimukoease- rahan osoittamisesta Palojoensuun-Palo- 341: man .perustamiseksi Pelson keskusvankilan järven maantien rakentamiseen (Laus. 342: suovilj.elysalueelle (Laus. Mtv:lta) ....• 214 Kulkv:lta) .......................... 223 343: 103. Saalasti y. m., rah. al. N:o 19: Määrära- 111. Perkonoja y. m., rah. al. N:o 27: Määrä- 344: h~n osoittamisesta kotiteollisuusneuvonta- rahan osoittamisesta Salonjoen sillan 345: asemien perus•tamiseksi maan köyhimmille uusimista varten (Laus. Kulkv:lta) .... 224 346: 347: 348: 349: VI. Talousvaliokunta. 350: Siv. Siv. 351: Terveyden- ja sairaanhoitoa koskevia kustantaman kansan terv,eyspalvelun ai- 352: laki- ja toivomusaloitteita. kaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239 353: 1. Pesonen y. m., lak. al. N:o 27: Ehdotus 7. Stenberg y. m., toiv. al. N:o 86: Reuma- 354: laiksi tuberkuloosilain muuttamisesta . . 229 sairaiden sairaus· ja invaliidihuollon jär- 355: 2. Leikola y. m., lak. al. N:o 28: Ehdotus jestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 241 356: laiksi lääkkeellisten erikoisvalmisteiden 8. Kujanpää y. m., .toiv. al. N:o 87: Mak- 357: kaupasta . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 232 suttoman lääkärin- ja sairaanhoidon an- 358: 3. Leikola y. m., toiv. al. N:o 82: Määrära- tamisesta vähävaraisilla suojarokotetuille 359: hasta Suomen liittymiseksi Pohjoismai- jälkisairaustapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . 242 360: seen Farmakopeatoimikuntaan . . . . . . . . . 235 9. Raunio y. m., toiv. al. N:o 88: Ro'kotuk- 361: 4. Kalavainen y. m., toiv. al. N:o 83: Li- sen aiheut,tamista jälkisairauksista koitu- 362: peän myynnin uudelleen järjestämisestä 237 vien kustannusten korvaamisesta valtion 363: 5. Aattela y. m., toiv. al. N:o 84: Tutki- varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 243 364: muksen toimittamisesta sukupuolitautien 10. Ryömä y. m., toiv. al. N:o 89: Maksut· 365: levinneisyydestä ja niiden syistä . . . . . . 238 toman terveyden- ja sairaanhoidon jär- 366: 6. Aattela y. m., ·toiv. al. N:o 85: Valtion jestämisestä . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244 367: Sisäl1Y'sluettelo 1950. IX 368: 369: Siv. Siv. 370: 11. Brommels m. fl., hemst. mot. N:o 90: 17. Leikola y. m., toiv. al. N:o 96: Inarin ja 371: Angående anslag för anskaffande av Utsjoen aluelääkäripiirin jakamisesta .. 253 372: kostnadsfritt insulin åt personer, som 18. Kaukamaa y. m., toiv. a:l. N:o 97: Mää- 373: lida av sockersjuka . . . . . . . . • . . . . . . . . . 245 rärahasta apulaislääikärin .toimen perus- 374: 11. Brommels y. m., toiv. al. N:o 90: Mllik- tamiseksi Porin yleisen sairaalan kirurgi- 375: sutJtoman insuliinin hankkimisesta sokeri- sille osastoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 254 376: tautisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 246 19. Karvikko y. m., toiv. al. N:o 98: Määrä- 377: 12. Jalas, toiv. al. N:o 91: Oppivelvollisuu- rahasta Turun uuden naistensairaalan ra- 378: ·tensa päättämässä olevan nuoren henki- kennussuunnitelmien ja -piirustusten ~aa 379: lön terveydellisestä tutkimisesta (Laus. timista ·varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 255 380: Työv:lta) .................•......... 247 20. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 99: Sai- 381: 13. Jalas, toiv. al. N:o 92: Valtion viran ja raalan rakentamisesta Kemijärvelle . . . . 256 382: toimen haltijain terveyden suojelemisesta 248 21. Hamara y. m., .toiv. al. N:o 100: Valtion 383: 14. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 93: Toimen- sairaaloiden emäntien palkkauksen paran- 384: piteistä kunnanlääkärien ja kunnansai- ·t!l!misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 257 385: raalain ylläp1tämisestä kunnille aiheutu- 22. Sävelä y. m., toiv. al. N:o 101: Esityk- 386: vien menojen vähentämiseksi ......... . 249 sen antamisesta laiksi syrjäseutujen vä- 387: 15. Larson m. fl., hemst. mot. N:o 94: An- hävaraisten karjanomistajien eläinlääkin- 388: gående sådan ändring av sinnesjukla- tähuollon avustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 258 389: g·en, att kostnaderna för vården av sin- 23. Niskala y. m., toiv. al. N:o 102: Esityk- 390: nessjuka skulle bestridas av staten .... 250 sen antamisesta ~aiksi eläinlääkärien mat- 391: 15. Larson y. m., :toiv. al. N:o 94: Mielisai- kakulujen korvaamisesta .............. 259 392: raslain muuttamisesta siten, että valtio 24. Friman y. m., toiv. al. N:o 103: Eläin- 393: suorittaisi kustannukset mielisairaiden lääkintäitoimen uudelleen järjestämisestä 394: hoidosta ..............•.............. 251 Lapin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 260 395: 16. Ryömä y. m., .toiv. al. N:o 95: Määrä- 25. E. Nurmir~;en y. m., toiv. al. N:o 104: 396: rahasta terveyden- ja sairaanhoidon pal- Toimenpiteistä raittiusravintola- ja -ho- 397: veluksessa työskenteleville ammattilaisille tellitoiminnan tukemiseksi . . . . . . . . . . . . 261 398: jaettavia stipendejä varten ........... . 252 399: 400: 401: 402: VII. Laki- ja talousvaliokunta. 403: Kunnallisha.llintoa, -verotusta ja -vaa- Siv. 404: leja, pakkolunastusta, vesioikeutta, tuksesta yleiseen tarpeeseen annetun lain 405: vuokra-alueita, kalastusta y. m. koske- muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 276 406: via laki- ja toivomusaloitteita. 6. Lampinen y. m., lak. al. N:o 34: Ehdo- 407: Siv. tus laiksi vesioikeuslain muuttamises•ta . . 278 408: 1. E. Pusa y. m., lak al. N:o 29: Ehdotus 7. Kulovaara y. m., lak. al. N:o 35: Ehdo- 409: laiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta •tus laiksi tiheissä asumusryhmissä olevien 410: annetun asetuksen muuttamises·ta ...... 267 vuokra-alueiden Junastamisesta annetun 411: 2. Hautala y. m., lak. al. N:o 30: Ehdotus lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 280 412: laiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta 8. Rosenberg m. fl., lag. mot. N:o 36: För- 413: annetun asetuksen muuttamisesta . . . . . . 269 slag tili lag angående ändring av lagen 414: 3. Meriläinen y. m., lak. al. N:o 31: Ehdo· om temporär fiskerätt . . . . . . . . . . . . . . . . 281 415: tukset laeiksi kunitallishallituksesta kau· 416: 8. Rosenberg y. m., lak. al. N:o 36: Ehdo- 417: pungissa ja maalaiskuntain kunnallishal· 418: tus laiksi väliaikaisesta kalastusoikeu- 419: Iinnosta annettuj·en asetusten muuttami- 420: desta annetun lain muuttamisesta . . . . . . 282 421: sesta ................................ 271 422: 4. V. Eskola y. m., lak. al. N:o 32: Ehdo· 9. Myllymäki y. m., .toiv. al. N:o 105: Ääni- 423: tus laiksi kunnan toimivallan väliaikai- oikeusikärajan alentamisesta kunnallis- 424: sesta laajentamisesta ......•........... 274 vaaleissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 283 425: 5. Pakkanen y. m., lak. al. N:o 33: Ehdotus 10. Kannisto y. m., toiv. al. N:o 106: Vero- 426: laiksi kiinteän omaisuuden pakkolunas- velvollisen oikeuttamisesta kunnallisvero- 427: 428: II 429: X S1sällJ1sluette1o 1950. 430: 431: tuksessa vähentämään kiinnit.ettyjen vei· som vid fly,ttning av gamma! eHer an· 432: kain korot kokonaisuudessaan . . . . . . . . . . 284 läggning av ny väg åsamkas mark·, tomt· 433: 11. Sävelä y. m., toiv. al. N:o 107: Es1t)'1k· eller gårdsägare ...................... 291 434: sen anta,misesta manttaallliuntalaitoksen 16. Korsbäck y. m., toiv. al. N:o 112: Van- 435: lakkauttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 285 han tien siivtiilmisestä tai uuden 'tien ra· 436: 12. L~wstarinen y. m., toiv. al. N:o 108: Val· kentamisesta maan-, 'tontin- tai tilanomis- 437: takunnansuunnittelun aikaansaamisesta . . 286 tajalle aiheutuvan haitan vähentämisestä 292 438: 13. Perkonoja y. m., toiv. al. N:o 109: Las· 17. Jalas, toiv. al. N:o 113: Toimenpiteistä 439: ten esiintymisen ohjelman suorittajina irtolaisten tarkkailu· j.a jaoittelulaitoksen 440: julkisissa huveissa maaseudulla saattami· aikaansaamiseksi erikseen naisia ja erik- 441: sesta riippuma,ttomaksi viranomaisten lu· seen miehiä var,t,en . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 293 442: vasta ................................ 288 18. Niemi y. m., toiv. al. N:o 114: Esityksen 443: 14. V. Järvinen y. m., 'toiv. al. N:o 110: antamisesta hautaustoimistojen järjestä- 444: Vuokra-alueiden lunastusoikeuden laajen- misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 294 445: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 289 19. Ryht.ä y. m., toiv. al. N:o 115: Vesistö- 446: 15. H. Simonen y. m., toiv. al. N:o 111: Uusi- toimikunnan lohi- ja siikapitoisten vesien 447: jaon toimeenpanemisesta Pohjois-Suo- kalastusta koskevien, sodan aikaisten pää- 448: messa ............................... 290 ,tösten ,tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 295 449: 16. Korsbäck m. fl., hemst. mot. N:o 112: 20. Käkd,ii y. m., toiv. al. N:o 116: Urheilu- 450: Angående lindrande av den olägenhet, kalastusoikeuden laaj,entamisesta . . . . . . . 296 451: 452: 453: VIII. Sivistysvaliokunta. 454: Oppivelvollisuutta, korkeakouluja, kou- Siv. 455: lulaitosta, henkistä työtä y. m. koske- 10. Borg-Sundman y. m., toiv. al. N:o 122: 456: via laki- ja toivomusaloitteita. Helsingin yliopis,ton odontologisen laitok- 457: Siv. sen hammaslääketieteen opettajien virko- 458: 1. Kala1.1ainen y. m., lak. al. N:o 37: Ehdo- jen muuttamisesta varsinaisiksi professo· 459: ,tus Jallisi oppivelvollisuudesta annetun rinviroiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 315 460: lain 7 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 301 11. Karvikko y. m., ,toiv. al. N:o 123: Mää- 461: 2. Leppälä, lak. al. N:o 38: Ehdotus laiksi rärahasta lainan myöntämiseksi Turun 462: oppivelvollisuudesta annetun lain 8 § :n Yliopiston Ylioppilaskunnalle ylioppilas- 463: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 303 asuntolan rakentamista var,ten ........ 316 464: 3. Niemi y. m., lak. al. N:o 39: Ehdotus 12. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 124: Opis- 465: laiksi liikuntakasva,tuskorkeakoulusta 304 kelumahdollisuuksien järjestämisestä kor- 466: 4. E. Kilpi y. m., lak. al. N:o 40: Ehdotus keakouluissa ammattikoululinjalta valmis· 467: laiksi korkeakouluja varten annettavista tuneille ilman ylioppilastutkintoa ...... 317 468: stipendeistä ja avustuksista .......... 307 13. Luostarinen y. m., toiv. al. N:o 125: Ko- 469: 5. Kauppi y. m., toiv. al. N:o 117: Henki- ti,talouden ja naisten rkäsityönope,tuksen 470: sen työn tekijäin aseman parantamisesta 308 edustuksen lisäämisestä kouluhallituk- 471: 6. Kauppi y. m., toiv. al. N:o 118: Henki- sessa ......................•......... 318 472: sen työn alan kysymyksiä hoitavan eli- 14. Leppälä y. m., toiv. al. N:o 126: Toimen· 473: men asettamisesta .................... 310 piteistä maatalousammattimiehen h'oita- 474: 7. Karv!bkko y. m., ,toiv. al. N:o 119: Koko- man kouluneuvoksenviran perustamiseksi 475: naissuunnitelman, laatLmisesta kol'kea- ,kouluhallitulksen 'kansanopetusosastolle 476: koulujen kehittämisestä .............. 311 (Laus. Mtv:lta) ...................... 319 477: 8. E. Kilpi y. m., toiv. al. N:o 120: Lisäyk- 15. Leikola y. m., toiv. al. N:o 127: Varttu· 478: sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon neemmille rt~eteenharjoittajille jaeHavien 479: Helsingin yliopiston laitoksissa opiskele· akatemiastipendien lukumäärän lisäämi- 480: viita kannettavien laitosmaksujen poista- sestä ................................ 320 481: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 312 16. Karvikko y. m., ,toiv. al. N:o 128: Nuor· 482: 9. Sa1Jlckonen y. m., ,toiv. al. N:o 121: Li- ten tieteenharjo1ttajain apurahoj,en ko- 483: säyksestä vuoden 1950 ,tulo- ja menoar- rottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 321 484: vioon Helsingin yliopiston laitosmäärära- 17. öhmam m. fl., hemst. mot. N:o 129: An- 485: hojen korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 314 gående anslag för stipendier åt forskare, 486: .S~sällysluettelo 1950. XI 487: 488: Siv. Siv. 489: som ägna sig M studium av folkrepre- 31. Korsbäek 1n. fl., hemst. mot. N:o 143: 490: S•entationens historia . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322 Angående mäjligheten att sammanfära 491: 17. öhman y. m., 1toiv. al. N:o 129: Määrä- lärarutbildningen vid vissa yrkesutbild- 492: rahasta stipendiksi kansanedustuslaitok- ningsanstalter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 344 493: sen historian tutkijoille . . . . . . . . . . . . . . 324 31. Korsb&k y. m., toiv. al. N:o 143: Mah- 494: 18. östenson m. fl., hemst. mot. N:o 130: dollisuudesta yhdistää eräiden ammatti- 495: AnglWnde Mgärder för underlättande av oppilaitosten opettajien valmistus . . . . . . 345 496: skolgången i läroverk för landsbygdens 32. Tauriainen y. m., toiv. al. N:o 144: Lu- 497: ungdom .............................. 326 ·kioaste•tta vastaavien koulujen perusta- 498: 18. östenson y. m., toiv. al. N:o 130: Toi- misesta syrjäseuduille . . . . . . . . . . . . . . . . 346 499: menpiteistä maaseudun nuorison oppikou- 33. Luostarinen y. m., toiv. al. N:o 145: Maa- 500: lunkäynnin helpottamiseksi . . . . . . . . . . . . 327 ja kotitaiouskeskikoulujen aikaansaami- 501: 19. Kauppi y. m., toiv. al. N:o 131: Määrä- sesta (Laus. Mtv:lta) ................ 347 502: rahasta kansansivi&tystyön bibliografian 34. Kannisto y. m., toiv. al. N:o 146: Määrä- 503: aikaansaamista var.ten . . . . . . . . . . . . . . . . 328 raha.sta asuntolarakennuksen rakentami- 504: 20. Nieminen y. m., toiv. al. N:o 132: Kou- seksi Pohjois-Pohjanmaan keskusammat- 505: lutarvikkeiden valmistuksen ja kouluille .tikoululle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349 506: jakelun suorittamisesta valtion toimesta 329 35. Kuittinen y. m., toiv.. al. N:o 147: Kaak- 507: 21. Lappi-Seppälä y. 1n., toiv. al. N:o 133: kois-Suomen keskusammattikoulun perus- 508: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja meno- ·tamisesta Imatran kauppalaan . . . . . . . . 350 509: arvioon puhelevyarkiston perustamista 36. Rantamaa y. m., 'toiv. al. N:o 148: Voi- 510: val'lten .............................. 331 misteluntal'kastajan ja -opettajien ase- 511: 22. Pyörtiinö y. m., .toiv. al. N:o 134: Mää- man parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 351 512: rärahasta ~otimaisten opetuselokuvien 37. Saukkonen y. m., .toiv. al. N:o 149: Eläk- 513: valmistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 333 keiden suorittamisesta valtion varoista 514: 23. Saariaho y. m., toiv. al. N:o 135: Amma- yksityisoppikoulujen päteville vakinaisille 515: tinvalinnan ohjaustoiminnan aloittami- opettajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 352 516: sesta koululaitoksen piirissä . . . . . . . . . . 334 38. Kujanpää y. m., toiv. al. N:o 150: Toi- 517: 24. Kat!kamaa y. m., toiv. al. N:o 136: Toi- menpiteistä keskikoulun rakentamiseksi 518: menpiteistä ylioppilaiden ammatinvalin- Jokioisten kunnan keskukseen . . . . . . . . . . 353 519: nan ohjauben järjestämiseksi ........ 335 39. Kiiski y. m., toiv. al. N:o 151: Suonen- 520: 25. Saukkorwn y. m., toiv. al. N:o 137: Val- joen yhteiskoulun ottamisesta valtion op- 521: vonta- ja ohjaustehtäviä haitavien koulu- pikouluksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 354 522: viranomaisten teknillisluontoisten töiden 40. Wickmwn m. fl., hemst. mot. N:o 152: 523: vähentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 7 Angående anslag fär statens övertagande 524: 26. Leppälä, toiv. al. N:o 138: Komitean av de tre hägsta klasserna vid svenska 525: asettamisesta valmistamaan kansakoulun samskolan i Gamlakarleby ............ 356 526: jatkO-opetuksen opetussuunnitelmaa .... 338 40. Wickman y. m., toiv. al. N:o 152: Mää- 527: 27. Murtomaa y. m., toiv. al. N:o 139: Maa- rärahasta Kokkolan ruotsalaisen yhteis- 528: .talousopetu~sen järjestämisestä 'kansa- 529: koulun kolmen ylimmän luokan ot-tami- 530: koulun jatkoluokilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 339 sesta valtion haltuun ................ 357 531: 41. Saariaho y. m., toiv. al. N:o 153: Raahen 532: 28. Rytinki y. m., toiv. a1. N:o 140: Ilmaisen 533: keskikoulun jatkoluokkien asteittaisesta 534: täysihoidon antamisesta kansakoulun lä- 535: valtion haltuun ottamisesta . . . . . . . . . . . . 358 536: heisyydessä oleviin 'taloihin sijoitetuille 537: 42. Pyörtiinö y. m., toiv. al. N:o 154: Joen- 538: oppilaille harvaanasutuissa kunnissa . . . . 340 539: suun yhteiskoulun ottamisesta valtion 540: 29. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 141: haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 359 541: Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen ra- 43. Lahtela y. m., :toiv. al. N:o 155: Kemi- 542: kennus- ja iämpöt·eknillisen sekä raken- järven yhteiskoulun muuttamisesta kah- 543: nustaloudellisen .tutkimustoiminnan tehos- deksanluokkaiseksi yliopistoon j oMa vaksi 544: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 341 kouluksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 361 545: 30. Borg-Sundman y. m., toiv. al. N:o 142: 44. Kullberg m. fl., hemst. mot. N:o 156: 546: Kotitalouden ja käsityön opetuksen uudis- Angående anslag fär understädjande av 547: tustoimenpiteistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 343 sång- och musiksträvand•ena . . . . . . . . . . 362 548: XII Siisälly:sluoote1o 1950. 549: 550: 551: Siv. Siv. 552: 44. Kullberg y. m., toiv. al. N:o 156: Mää- 46. Pakkanen y. m., toiv. al. N:o 158: Toi- 553: rärahasta laulu- ja musiikkiharrastusten menpiteistä kiertueteatterin aikaansaami- 554: tukemiseksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 363 seksi ..............................•. 365 555: 45. Tor·vi y. m., toiv. al. N:o 157: Toimen- 47. Neva)ladnen y. m., toiv. al. N:o 159: Mää- 556: piteistä nuorten taiteenharjoittajain opin· rärahasta Suomen Rauhanpuolustajat 557: tojen taloudelliseksi avustamiseksi .... 364 r. y :n valistustyön tukemiseksi . . . . . . . . 366 558: 559: 560: 561: IX. Maatalousvaliokunta. 562: Maanhankintalain muuttamista, maa-, Siv. 563: karja- ja metsätaloutta, asutustoimin- 13. Koivuranta y. m., lak. al. N:o 53: Ehdo- 564: taa, kalastusija, kotitaloutta ja -teolli- tus Jaiksi rappiolle joutuneiden asutus- 565: suutta y. m. koskevia laki- ja toivomus- teiden kuntoonpanon rahoittamisesta . . 395 566: aloitteita. 14. K Pusa y. m., lak. al. N:o 54: Ehdotus 567: Siv. laiksi maatalouskerhoneuvojaopistoista 397 568: 1. E. Pusa, lak. al. N:o 41: Ehdotus laiksi 15. E. Pusa y. m., lak, al. N:o 55: E·hdotus 569: maanhankintalain 58 § :n muuttamisesta 373 laiksi pienviljelijäin maataloustuotannon 570: 2. Virolainen, lak. al. N:o 42: Ehdo•tus ja :taloudellisen aseman kohottamisesta •. 400 571: laiksi maanhankintalain 99 § :n muutta· 16. Myllymälci y. m., lak. al. N:o 56: Ehdo- 572: misesta ..•..•..........•............. 374 tus laiksi laidunalueista annetun lain 573: 3. Miettunen y. m., lak. al. N:o 43: Ehdo- 1 §:n muuttamisesta ................•. 402 574: tus laiksi maanhankintalain 104 § : n 17. Vennamo y. m., lak. al. N:o 57: Ehdotus 575: muuttamisesta ........................ 376 laiksi varojen varaamisesta pellon kun- 576: 4. Ilwnen y. m., lak. al. N:o 44: Ehdotus nostamisesta jaettavia palkkioita varten 404 577: laiksi maanhankintalain 105 § :n muutta- 18. Nislcala y. m., la;k. al. N:o 58: Ehdotus 578: misesta .............................. 378 laiksi Pohjois-Suomen karjatalouden tu- 579: 5. Leppälä y. m., lak. al. N:o 45: Ehdotus kemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 406 580: la:iksi maanhanlkintalain 156 § :n muut- 19. Lahtela y. m., lak. al. N:o 59: Ehdotus 581: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 380 laiksi poronhoitoalueena olevien luonnon- 582: 6. Kiislci y. m., lak. al. N:o 46: Ehdotus niittyjen vastikemaim raivauksesta .... 409 583: la~k:si maanhank-intalain 156 § :n muut- 20. Turja y. m., lak. al. N:o 60: Ehdotus 584: tamisesta . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 383 laiksi maanhankintalain mukaan annetta- 585: 7. E. Pusa, lak. al. N:o 47: Ehdotus laiksi vista valtion velkasitoumuksista annetun 586: valtion etuosto-oikeudesta maa;talouskiin- lain muuttamisesta (Laus. Vv:lta) .... 412 587: teimistöjen kaupoista . . . . . . . . . . . . . . . . . 386 21. Luostarinen y. m., lak. al. N:o 61: Ehdo- 588: 8. E. Pusa, lak. al. N:o 48: Ehdotus laiksi tus laiksi kotimaassa tuotetun pellava- ja 589: maan pakkolunastuksesta eräissä tapauk- hamppnkuidun hintojen vakauttamisesta 590: sissa ......•......................... 387 (Laus. Mtv:lta) ...................... 413 591: 9. Leppälä y. 1n., ~ak. al. N:o 49: Ehdo.tus 22. V. EsTeola y. m., lak. al. N:o 62: Ehdo- 592: laiksi maanhankintalain sekä siirtovä,en tus laiksi maalautakunnista (Laus. 593: ja rintamasotilaiden asuttamisen rahoit- Ltv:lta) ............................ 415 594: tamisesta annetun lain muuttamisesta . . 388 23. Ilconen y. m., toiv. al. N:o 160: Maata- 595: 10. Viroladnen y. m., la·k. al. N:o 50: Ehdo- lous- ja metsähallinnon uudistamisesta .. 419 596: tus laiksi eräistä tukitoimenpiteistä rai- 24. Korsbäck m. fl., hemst. mot. N:o 161: 597: vaamattomilla ja niihin verrattavilla Angående utarbetande av ett total- 598: maanhankintatiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 390 program för lantbruket på längre sikt 421 599: 11. E. Pusa y. m., lak. al. N:o 51: Ehdotus 24. Korsbäck y. m., toiv. al. N:o 161: Pitem- 600: laiksi maanhankintalain mukaan maan- piaikaisen kokonaisohjelman laatimisesta 601: saantiin oikeutetun asuttamisesta eräissä maa;taloutta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 422 602: tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 392 25. Ala-Mäyry y. m., toiv. al. N:o 162: Maa- 603: 12. Koiv'lvranta y. m., lak. al. N:o 52: Ehdo- taloustuotteiden hintojen korottamisesta 604: tus laiksi valtion osallistumisesta asutus· tuotantokustannuksia vastaavasti ....•. 423 605: teiden kunnossapitoon . . . . . . . . . . . . . . . . 393 26. J. P~tsa y. m., toiv. al. N:o 163: Tuotan- 606: IS~såUY'sluette1o 1!}50. XIII 607: 608: 609: , Siv. Siv. 610: tokustannuksia vastaavan hintatason .tur· 41. Kalliokoski y. m., .toiv. al. N:o 178: N. s. 611: vaamisesta viljatuotteille .............. 424 katoavustusmiljardin käyttöperusteiden 612: 27. Joukanen y. m., toiv. a:l. N:o 164: Mai· muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 444 613: don hinnan korottamisesta maatalousväes· 42. Hautala y. m., rtoiv. al. N:o 179: Määrä· 614: tön aseman parantamiseksi • . . . . . . . . . . . 426 rahasta hallavahinkojen korvaamiseksi 615: 28. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 165: Li· maanviljelijöille ..•.........•......... 446 616: säyksestä vuoden 1950 tulo· ja menoar· 43. Mustonen y. m., .toiv. al. N:o 180: Esi· 617: vioon maidon hinnan vakauttamispalkkioi· tyksen antamisesta laiksi hallan, raesa· 618: den maksamiseksi Pohjois-Suomessa ta· teiden ja muiden luonnonvitsausten ai· 619: kautuvasti vuoden 1950 alusta luk1en . . 427 heuttamien vahinkojen korvaamisesta .. 447 620: 29. Ranlcila y. m., toiv. al. N:o 166: Halpa· 44. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 181: Toimen· 621: korkoisen luoton järjestämisestä maata· piteistä leipäviljan ja viljatuotteiden ku- 622: louden peruaparannuksia ja tuotannon [uttajahinnan alentamiseksi Pohjois· ja 623: kohottamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 429 Itä-Suomen kato- ja alituotantoalueilla 449 624: 30. K. Eskola y. m., toiv. al. N:o 167: Toi· 45. Rytinki y. m., .toiv. al. N:o 182: Toimen· 625: menpiteistä lainojen saamiseksi kansan· piteistä Pohjois..Suomessa .tuotetun sipu· 626: eläkelaitokselta luottolaitosten väJ.i:tyk· Iin viljelyksen ja kaupan turvaamiseksi .. 450 627: sellä maatalouden perusparannusten suo· 46. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 183: 628: rittamiseksi ja kannattavuuden lisäämi· Toimenpiteistä ka[ataloudellisen tutkimus· 629: seksi ..•............................. 430 ja koetoiminnan kehittämiseksi . . . . . . . . 451 630: 31. Tainio y. m., rtoiv. al. N:o 168: Maa· 47. Kinnunen y. m., toiv. al. N:o 184: Maa· 631: ja karjatalous· sekä rehntuotannon kehit· taloudessa <tarvittavan bensiinin ja pet- 632: tämisestä metsärllikaimmilla alueilla . . . 431 roolin hinnan alentamisesta (Laus. 633: 32. Suntela y. m., .toiv. al. N:o 169: ·Toimen· Vv:lta) ............................. 453 634: piteistä maatalous:koneiden tutkimuslai· 48. Antila y. m., toiv. al. N:o 185: Maata· 635: toksen toiminnan laajentamiseksi • . . • 433 loustraktoreissa käytettävän bensiinin hin· 636: 33. Suntela y. m., toiv. aL N:o 170: Toimen· nan alentamisesta (Laus. Vv:lta) 454 637: piteistä maataloudellisen koneopetuksen 49. Suntela y. m., toiv. al. N:o 186: Maata· 638: ja ·neuvonnan järjestämiseksi .......• 435 Ioustrruktoreissa :käytettävän bensiinin 639: 34. PerlcCYMJja y.m., toiv.al. N:o 171: Pien· hinnan alentami•sesta rtullimalksun palan· 640: viljelijäin maatalouskoneyhtymien tuke· tuksen muodossa (Laus. Vv:lta) •..••. 455 641: ruistoiminnan tehostamisesta . . . . . . . . . . 436 50. Mustonen y. m., .toiv. al. N:o 187: Uudis· 642: 35. Pyörtänö y. m., toiv. al. N:o 172: Määrä· raivauspalkkioiden suorittamisesta enna· 643: rahasta !ainoiksi maalaissepille ajanmu· kolta eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . • . . . 456 644: kaisten työvälineiden ja -koneiden hauk· 51. Friman y. m., toiv. al. N:o 188: Maan· 645: kimi:sta varten . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 43 7 parannusajoavustusten antamisesta 15 646: 36. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 173: Toimen· peltohehtaaria pienempien tilojen omis· 647: piteistä metsien arvon kohottamiseksi . . 438 tajille . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 457 648: 37. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 174: Poh· 52. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 189: Toimen· 649: jois·Suomen maanjako-olojen paranta· piteistä maan hankkimiseksi eräille pien· 650: mista koskevan tutkimuksen suorittami· tilallisten rintamamiespojille sekä heidän 651: sesta ................................ 439 sotaleskilleen ja ·orvoilleen ..........•• 458 652: 38. Luostm·inen y. m., toiv. al. N:o 175: Ruo· 53. Saukktmen y. m., toiv. al. N:o 190: Li· 653: kamullan rtalteenottamises.ta rakennusten säyksestä vuoden 1950 tulo· ja menoar· 654: ja teiden rakentamisen yhteydessä . . . . 440 vioon rintamasotilaiden keskeneräisten 655: 39. E. Pusa y. m., toiv. al. N:o 176: Koti-' rakennushankkeiden toteuttamiseksi . . . . 460 656: voin ja ·juuston valmistuksen neuvon· 54. Saari y. m., toiv. al. N:o 191: Maanhan· 657: nasta ................................ 441 kintalain muuttamisesta siten, että jo pe· 658: 40. Sarjala y. m., toiv. al. N:o 177: LisäY'k· rustetut asuntoviljelystilat voitaisiin muo· 659: sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon dostaa viljelystiloiksi . . . . . . . . . . . . . . . . 461 660: väkilannoitteiden hinrtain säilyttämi· 55. Paavolainen y. m., toiv. al. N:o 192: Siir· 661: seksi tulevana ·lannoitus•kautena nykyi· toväen .tilojen tuotantosuunnan selvittä· 662: sellä tasonaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 442 misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 462 663: XIV ffisii,Uysluettelo 1950. 664: 665: 666: Siv. Siv. 667: 56. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 193: Asu- 70. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 207: 668: tustilallisten aseman parantamisesta . . . . 463 Kuivatusmäärärahojen käyttöperusteiden 669: 57. V. Eskola y. m., toiv. al. N:o 194: Li- muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 483 670: säyksestä vuoden 1950 tulo- ja menoar- 71. Tainio y. m., .toiv. al. N:o 208: Kuivatus- 671: vioon siirtona asutusrahastoon . . . . . . . . 465 ja asutusalueiden valtaviemäreiden aukai- 672: 58. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 195: Val- semisesta . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . 484 673: tion metsämaille Pohjois-Suomeen perus- 72. Brander-Wallin y. m.. , toiv. al. N:o 209: 674: tettujen asutustiiojen viljelysedellytysten Kotitalouden opetuksen keskittämisestä 675: parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466 yhden ministeriön alaiseksi • . . . . . . . . . . . 485 676: 59. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 196: Asutus- 73. Karvikko, toiv. al. N:o 210: Kokonais- 677: alueiden tie-, kuivatus- ja rakennustöiden suunnitelman laatimisesta kotitaloudelli- 678: suorittamisesta työttömyystöinä • . . . . . . . 468 sen o:Petuksen tehostamiseksi . . . . . . . . . . 486 679: 60. Ryhtä y. m., toiv. al. N:o 197: Toimen- 74. Aittaniemi y. m., toiv. al. N:o 211: Maa- 680: piteistä Pohjois-1Suomen asutusalueilla taloudellisell! kouluopetuksen kehittämi- 681: sota-.aikana rikottujen ja rappeutuneiden sestä pienviljelijäväestön ta1·peita sil- 682: asutusteiden kunnostamiseksi . . . . . . . . . . 469 mällä pitäen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 487 683: 61. Rosenberg m. fl., hemst. mot. N:o 198: 75. Palovesi y. m., toiv. al. N:o 212: Esityk- 684: Angående en jord11eform för skapande av sen antamisesta maatalous-, kotitalous- ja 685: livsdugliga odlingslägenheter inom svensk- kotiteollisuusoppilaitosten valtionavun ko- 686: och tvåspråkiga kommuner ............ 470 rottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 488 687: 61. Rosenberg y. m., toiv. al. N:o 198: Maan- 76. Ryhtä y. m., toiv. al. N:o 213: Lisäy,k- 688: omistusolojen uudistamisesta elinkelpois- sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon 689: ten viljelystilojen muodostamiseksi ruot- puu- ja kasvitarhakoeviljelystoiminnan 690: sin- ja kaksikielisissä kunnissa ........ 472 aloittamiseksi Pohjois-Suomessa . . . . . . . 489 691: 62. Linna y. m., .toiv. al. N:o 199: Taimisto- 77. Aittaniemi y. m., toiv. al. N:o 214: Maa- 692: jen 1ta11'ka·stajan viran perustamisesta .• 474 taloudellisille neuvontajärjestöille myön- 693: 63. Hautala y. m., toiv. al. N:o 200: Maata- nettävien valtionavustusten määräämis- 694: loushallituksen insinööriosaston ja sen perusteiden vahvistamisesta lailla . . . . . . 491 695: alaisten piirien uudelleen järjestämisestä 475 78. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o 215: 696: 64. Saalasti y. m., toiv. al. N:o 201: Maan- Angående anslag för inköpande av Fis- 697: viljelysinsinöörien siirtämisestä Kokko- karholms lägenhet i Kronoby socken för 698: lan, Oulun ja Lapin maanviljelysinsinöö- småbrukarskolans behov . . . . . . . . . . . . . . 492 699: ripiireihin työttömyys.töiden kohdistami- 78. Wickman y. m., .toiv. al. N:o 215: Mää- 700: seksi peruakuivatustöihin .............. 476 rärahasta Kruunupyyn pitäjässä sijaitse- 701: 65. Kookamaa y. m., toiv. al. N:o 202: 'Sala- van Fiskarholm nimisen tilan ostami- 702: ojituksen perusteiden selv:ittämisestä .... 477 seksi pienviljelijäkoulua varten ........ 494 703: 79. J. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 216: Pien- 704: 66. Murtomaa y. m., toiv. a:I. N:o 203: Mää- 705: viljelijäkoulun perustamisesta Ylistaron 706: rärahasta Kokemäen maamieskoululle tut- 707: kunnassa olevalle Ruuskalan .tilalle . . . . 496 708: kimuksen suorittamiseksi salaojaverkos- 709: 80. Murtomaa y. m., toiv. al. N:o 217: Mää- 710: ton sopivaisuud·esta vesitysverkos.tona 711: rärahasta Siikaisten pienviljelijäkoulun 712: käytettäväksi ........................ 479 713: rakennuksia varten ................... 497 714: 67. Leino y. m., toiv. al. N:o 204: Riittävän 81. Hautala y. m., toiv. ai. N:o 218: Määrä- 715: valtiontuen antamisesta varsinkin pienem- rahasta Kalajokilaakson maatalousk.ou- 716: mille vilj·elystiloille salaojituksen edistä- ·lulle ................................ 498 717: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 480 82. Rytilnki y. m., toiv. al. N:o 219: Määrä- 718: 68. Leino y. m., :toiv. al. N:o 205: Toimen- rahasta Koillis-Pohjanmaan maamieskou- 719: piteistä viljelyskelpoisten mutasoiden rai- lua var.ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 499 720: vaamiseksi varsinkin Pohjois-Suomessa .. 481 83. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 220: Maamies- 721: 69. Leino y. m., •toiv. al. N:o 206: Peltojen opiston perustamisesta Muhoksella sijait- 722: ja viljelyskelpoisten maiden maaperätut- sevalle Koivikon koulutilalle . . . . . . . . . . 500 723: kimuksen tehostamis·esta varsinkin pie- 84. Ryhtä y. m., toiv. al. N:o 221: Määrära- 724: nemmillä viljelystiloilla . . . . . . . . . . . . . . . 482 hasta Kempeleen kunnassa sijaitsevalle 725: SisällJ"sluettelo 1950. XV 726: 727: Siv. Siv. 728: Pirilän tilalle perustettavan puutarhakou- lastukseuhoidon ja kalanviljely,ksen val- 729: lun opettajien palkkausta varten . . . . • . 501 tionavustuksen lisäämisestä .......... 519 730: 85. V. Simonen y. m., toiv. al. N:o 222: Toi- 97. Pyy y. m., toiv. al. N:o 234: Kalastusta 731: menpiteistä oppilasasuntopaikkojen lisää- varten vuokrattujen vesialueitten lunas- 732: miseksi Pohjois-Karj a:lan tietopuolisella t!l!misesta . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 520 733: karjanhoitokoululla .........•......... 502 98. Leino y. m., toiv. al. N:o 235: Toimen- 734: 86. Sarjala y. m., toiv. al. N:o 223: Kotiteol- piteis,tä sisäjärvikalastusneuvonnan te- 735: lisuuskoulutalon rakentamisesta Mikke- hostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 521 736: liin ................................. 503 99. Kaukamaa y. m., .toiv. al. N:o 236: Mää- 737: 87. Heljas y. m., toiv. al. N:o 224: Kiinteän rärahasta ~alankuivaamoiden perustami- 738: miesteollisuuskoulun perustamisesta Poh- seksi Varsinais-Suomen ja !Satalkunnan 739: jois-Savoon .......................... 504 rannikolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 522 740: 88. Niskala y. m., ,toiv. al. N:o 225: Kiinteän 100. Vilhula y. m., toiv. a.l. N:o 237: Kalas- 741: mieskäsityökoulun perust&misesta Karun- .tuskoulun perustamisesta Tarvaa:lan kou- 742: gin kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 505 lutilaUe Saarijärven pitäjässä . . . . . . . . . 523 743: 89. VUhula y. m., toiv. al. N:o 226: Emäntä- 101. Ahmavaara y. m., toiv. al. N:o 238: Perä- 744: koulun perustamisesta Keski-Suomen koti- Pohjolan ammatti,ka,lastajien elinkeinon- 745: talousopettajaopiston yhteyteen ........ 506 harjoituksen edistämisestä . . . . . . . . . . . . 524 746: 90. Kiiski y. m., toiv. a:l. N:o 227: Määrä- 102. Sormunen y. m., toiv. al. N:o 239: Ka- 747: rahasta rakennusten rakentamiseksi Suo- lanjalostuslaitoksen aikaansaamisesta 748: nenjoelle perustettavalle kotitalousopis- Oulun seudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 525 749: tolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 507 103. E. Pusa y. m., toiv. al. N:o 240: Kalas- 750: 91. Korsbäck m. fl., hemst. mot. N:o 228: tustilojen asukkaiden aseman paranta- 751: Angäende anslag tiU byggnadsundestöd misesta . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 526 752: för Korsholms husmodersskola . . . . . . . . 508 104. Roi;ne y. m., toiv. al. N:o 241: Alasjär- 753: 91. Korsbäck y. m., toiv. al. N:o 228: Mää- ven vesijättöalueen kuivaamisesta . . . . 527 754: rärahasta rakennusavustukseksi Kors- 105. Leino y. m., toiv. al. N:o 242: Riit,tävän 755: ho1man emäntäkoululle ............... 509 valtionavun antamisesta var·sinkin pie- 756: 92. Hamara y. m., toiv. al. N:o 229: Toimen- nemmille viljelystiloille vesiperäisten 757: piteistä Inarin lkotitalouSikoulun ottarui- metsämaiden ojittamista ja kuivaamista 758: seksi valJtion ha,1tuun . . . . . . . . . . . . . . . . 510 varten ............................... 528 759: 93. Saalasti y. m., toiv. al. N:o 230: Koti- 106. Kullberg m. fl., hemst. mot. N:o 243: An- 760: talouskoulun perustamisesta Rovanie- gående utsäittande av vattenståndsmär- 761: men pienviljelijä!koulun yhteyteen . . . . 511 iken i Tammijärvivattnen av KJ1IDmene 762: 94. Brommels m. fl., hemst. mot. N:o 231: älv ..............•..........•........ 529 763: Angående ~tgärder för att främja den 106. Kullberg y. m., toiv. al. N:o 243: Veden- 764: fis·keriekonomis~a och fiskeribio.logiska korkeusme:rik!kien asettamise~si Kymi- 765: forskningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 512 joen Tammijärven vesiin . . . . . . . . . . . . 530 766: 94. Brommels y. m., toiv. al. N:o 231: Toi- 107. Okko y. m., toiv. al. N:o 244: Toimen- 767: menpiteistä :kalataloudellisen ja kala- piteistä Kivijärven vesialueen veden- 768: biologisen tutkimuksen edistämiseksi . . 513 pinnan laskemieshankkeen t(}teuttami- 769: 95. Österholm m. fl., hemst. mot. N:o 232: seksi ....•.......•........•.......... 531 770: Angående avlåtande av proposition om 108. Riihimäki y. m., :toiv. al. N:o 245: Inhot- 771: överlämnande av handeln med färsk tujärven vesialueen vedenpinnan ,laske- 772: strö=ing med ensannrätt åt fiskarbe~ misesta . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 532 773: folkningens ·organisa tioner . . . . . . . . . . . . 514 109. Riihimäki y. m., toiv. al. N:o 246: Hä- 774: 95. Österholm y. m., toiv. al. N:o 232: Esi- meenkyrön Vesajärven vesijättöalueen 775: tylk.sen antamisesta tuoreen silrukan !kau- <käyttämisestä laiduntamistarkoituksiin 533 776: pan jättämisestä J1ksinoikeudella ~alas 110. Pakkanen y. m., toiv. al. N:o 247: Uitto- 777: tajäväestön järjestöjen suoritettavaksi 516 reitin ava!llmisesta Enojärvestä Hiitin- 778: 96. Bromrrnels m. fl., hemst. mot. N:o 233: y. m. järvien ·kautta Paarlahteen .... 534 779: Angående ökat sta,tsunders:töd för fiske- 111. Kinnunen y. m., toiv. al. N:o 248: Toi- 780: vårds- och fis,kodlingsarbetet . . . . . . . . 518 menpiteistä Maaveden vesistöalueen ve- 781: 96. Brommels y. m., toiv. al. N:o 233: Ka- denpinnan lasikemiseksi . . . . . . . . . . . . . . 536 782: XVI 'Sisällysluettelo 1950. 783: 784: 785: Siv. Siv. 786: 112. H. Simonen y. m., toiv. al. N:o 249: Mää- 116. Rankila y. m., toiv. al. N:o 253: Lisäyk- 787: rärahasta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon 788: perus'kuivatustöiden alulle panemista Ähtävänjoen ja Välijoen perkaukseen .• 545 789: vanten ...•.......................... 537 117. Sormunen y. m., toiv. al. N:o 254: Toi- 790: 113. Brander y. m., toiv. al. N:o 250: Perus- menpiteistä Limin:kaojan perkaamiseksi 546 791: lmi vatussunnitelman laatimisesta Pohjois· 118. Rankila y. 1n., toiv. ai. N:o 255: Lisäy.k- 792: Karjalan vesiperäisiä alueita varten .... 538 sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon 793: 114. Wiclcman m. fl., hemst. mot. N:o 251: An- lisäavustuksiksi ja -laino.iksi yksityisten 794: gående anslag för upprensning av Kro- omistamien mestämaiden ikuiva.ttamista 795: noby å ...........................•.•. 539 vanten Lapin, Oulun, Vaasan, Kuopion 796: 114. Wickman y. m., .toiv. al. N:o 251: Määrä- ja Mill&elin lääneissä • . . . . . . . . . . . . . . . 547 797: rahas-ta Krunnupyynjoen perkaamista 119. Rytinki y, m., .toiv. al. N:o 256:. Oijärven 798: varten ............................. . 541 vederupinnan säännöstelytöiden ah>itta- 799: 115. Forss m. fl., hemst. mot. N:o 252: An- misesta . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 548 800: gående anslag för upprensning av Vörå 120. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 257: Lisäyk- 801: ås nedre lopp ...................... . 543 sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon 802: 115. Forss y. m., .toiv. al. N:o 252: Määrä- Iijärven vedenpinnan laskemista varten 549 803: raha.'lta Vöyrinjoen alajuOiksun perkaa- 804: miseen ..................•........••. 544 805: 806: 807: 808: X. Työväenasiainvaliokunta. 809: Sosiaalivakuutusta, vuosilomia, omakoti- Siv. 810: rakennuksia, lapsilisää, kansaneläkelai- 10. Hakala y. m., toiv. al. N:o 259: Selvi- 811: tosta, ammattikasvatusta, eläkkeitä y. m. tyksen hanfkikimisesta sosiaalipoliittisten 812: koskevia laki- ja toivomusaloitteita. etuisuuksien jaikaantumisesta eri yhteis- 813: Siv. ·kuntaryhmien ja ·erilaisten tulojen saa- 814: 1. Pessi y. m., lak. al. N:o 63: Ehdotus j·ien ·kesken . . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 573 815: lai'ksi työt·tömyysrahastosta ja sen va- 11. Puumalainen y. m., toiv. al. N:o 260: Esi- 816: rojen käytöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 555 .tyksen antamisesta työttömyysvakuutuk- 817: 2. Mustonen y. m., lak. al. N:o 64: Ehdotus sesta ...........•.................... 574 818: laiksi työntekijäin vuosi·lomalain 3 § :n 12. Aattela· y. m., toiv. al. N:o 261: Työn- 819: muutt&misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 558 antajain maksuvelvollisuut.een perustu- 820: 3. Turkka y. m., lak. al. N:o 65: Ehdotus van ·työttömyysva•kuutuksen aikaansaa- 821: lai•ksi työntekijäin vuosilomalain 3 ja misesta • • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . 576 822: 6 § :n muuttamisesta • . . . . . . . • • . . . . . . . 559 13. Borg-Sundman y. m., toiv. al. N:o 262: 823: 4. Prunnila y. m., ~ak. al. N:o 66: E·hdotus Lapsilisäjärjestelmän rasitusten helpot- 824: laiksi työntekijäin vuosilomalain 8 § :n tamisesta • . . . • . . . . . • . . . • . . . • • . . . . . • . . 578 825: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 561 14. Stenberg y. m., toiv. al. N:o 263: Lapsi- 826: 5. Hertemäki y. m., lak. al. N:o 67: Ehdo- lisän perimisestä ta&aisin suurten tulo- 827: tus laiksi leipomotyölain muuttami!sesta 562 jen ja omaisuulksien verotuksessa (Laus. 828: 6. E. Pusa y. m., lak. al. N:o 68: Ehdotus Vv:1ta) ...•.....•....•..........•.•. 580 829: laiksi lainansaantioikeudesta oman asun- 15. Aaltonen y. m., toiv. al. N:o 264: Työn- 830: non rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . 564 antajan kieltäytymisestä katkaisemasta 831: 7. Roine y. m., 'lak. al. N:o 69: Ehdotus vakinaiseen palvelukseen kutsutun ase- 832: laiksi asuntolainoista, -takuista ja -avus- velvollisen työsuhdetta (Laus. Puolv:lta) 581 833: tuksista annetun lain muuttamisesta • . 566 16. Jalas, toiv. al. N:o 265: Tutkimuksen 834: 8. Kajala y. m., lak. al. N:o 70: Ehdotus toimittamisesta nais- ja miestyövoiman 835: laiksi asuntorakennustoiminnan kehit- pal·k·kaussuhteista .................... 582 836: tämiseksi myönnettävistä tutkimus- ja 17. öhman, hemst. mot. N:o 266: Angående 837: julkaisumäärärahoista . . . . . . . . . . . . . . . . 569 arbetsgivares befriande från slkyldighe- 838: 9. Hiekkala y. m., .toiv. al. N:o 258: Yhte- ten att erlägga folkpensionspremie för 839: näisen sosiaalisen ohjelman laatimisesta 571 vissa arbetstagare . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 583 840: Sisä1ly:sluei•telo 1950. XVII 841: 842: Siv. Siv. 843: 17. öhman, toiv.al. N:o 266: Työnantajan 30. Bramder-WalUn y. m., toiv. al. N:o 279: 844: vapauttamisesta suorittamasta lkansan- Eläkkeen järjestämisestä kansaneläke- 845: elii;kemwksuja eräiden työntelkijäin rpuo- lain ulkopuolelle jääne.ille vanhuksille • . 599 846: le.sta •.•.•........•...............•.• 584 31. M. Järvinen y. m., toiv. al. N:o 280: 847: 18. Ikonen y. m., toiv. al. N:o 267: Siirto- Eläikikeiden myöntäimisestä lkansanelliike- 848: väelle vuoden '194Ql tuloista määrätyn lain ulkopuolelle jääneille • . . . . • • . . . . • 600 849: ·kansanelälkemruksun perimisen järjeste- 32. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 281: 850: lystä ...•...........•....•.......•.• 585 Toimenpiteistä vanhus.ten eläkekysymyk- 851: 19. Stenberg y. m., toiv. al. N:o 268: Val- sen ja huollon järjestämiseksi ......... 601 852: tion tukeman kunnallisen asuntotuo- 33. Pyy y. m., toiv. al. N:o 282: Esityben 853: tannon kehittämisestä . • . . . . . . . . . . . . . 586 antamisesta la:iJksi :kansaneläkelain mu- 854: 20. Turrkka y. m., toiv. al. N:o 269: Toimen- kaisen vanhuus- ja työkyvyttömyyselä'k- 855: piteistä asuntotalojen rwkentamiseksi tkeen myöntämisestä siirtovä:keen !kuulu- 856: valtion virkamiehille asuntopulasta kär- ville vanhulksille . • • . • . . . . • . . . . . • . . . . . 602 857: siviin asutuskeskulksiin ........•..... 587 34. M. Järvinen y. m., .toiv. al. N:o 283: 858: 21. E. Ko-ivisto y. m., toiv. al. N:o 270: Mää- HuoltoeläJkkeiden myöntiilmisestä .sotilas- 859: rärahasta •halpakol'koisi:ksi Iaino~ksi va.l- vamma1ain uLkopuolelle jääneille . . • • • • 603 860: tion viran !tai toimen ha1tijain omako- 35. östenson m. fl., hemst. mot. N:o 284: An- 861: tien rahoittamiseen • . . . . . . • . . . . . . . . . • 589 gående ve11kställande av en utredning 862: 22. Turrkka y. m., toiv. al. N:o 271: Toimen- av änlkorna·s elkonomiska förh8.llanden .. 604 863: piteistä !kerrostalon r!likent!IJmiseksi rau- 35. östenson y. m., toiv. al. No: 284: Tutki- 864: .tatieläisten asunnoiksi Ouluun . . . . . • . . 590 muksen toimittamisesta leskien talou- 865: 23. Hykkäälä y. m., toiv. al. N:o 272: Van- dellises.ta asemasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 605 866: hainkotien raikentamisesta asutuske.s- 36. Ra'lllnio y. m., ·toiv. a:l. N:o 285: Invalii- 867: lkuksiin kansaneläkelaitoksen toimenpi- dielliiklkeen saajien invaliditeettiprosen- 868: tein ................................. 591 .tin uudelleen määräämisestä . . . . . . . . . . 606 869: 24. Pyy y. m., toiv. al. N:o 273: Lisäy:k· 37. Kujanpää y. m., :toiv. al. N:o 286: Alle 870: sestä vuoden 1950 1tulo- ja menoarvioon 30-prosenttisten invaliidien työtapaturma- 871: Leppävaarassa sijaitsevan Kanna'ksen korvauksien korottamisesta . . . . . . . . . . . . 607 872: amm!IJtt~koulukodin asuntotalon raken- 38. P. Leskinen y. m., toiv. al. N:o 287: N. s. 873: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 592 punainvaliidien ylimääräisten eläkkeiden 874: 25. Friman y. m., .toiv. al. N:o 274: Määrä- perusteiden tarkistamisesta • . . . . . • . . . . . 608 875: rahasta Rovaniemen kauppalan omakoti- 39. Torvi y. m., toiv. al. N:o 288: Avus.tulk- 876: rakentajien lainojen järjestelyä varten . . 593 sen myöntämisestä :työ'kyvyttömien va- 877: jawmielisten huoltajille . . . . . . . . . . . . . . • 609 878: 26. M'!dklcu y. m., .toiv. a:l. N:o 275: Määrä- 879: 40. Kuusinen-Leino y. m., toiv. al. N:o 289: 880: rahasta metsä- ja uittotyöläisten matka- 881: AmmatH1mrssien järjestämisesltä ·työttö- 882: majoituik.sen järjestäm~seksi . . . . . . . . . • 594 883: minä oleville nuorille työntekijöille . • . 610 884: 27. Torvi y. m., toiv. al. N:o 276: Lasten- 41. V. Simonen y. m., toiv. al. N:o 290: Va- 885: sm:>jeluviranomaisten valvontamahdolli- paiden lomaleirimatkojen järjestämisestä 886: suuksien lisäiilmisestä ............ , . . . • 595 suuriperheisille äideille valtionrautateillä 887: 28. Prunnila y. m., toiv. al. N:o 277: Työ- ja postiautoissa ..................•... 611 888: tap!litul"maa ·ko·skevien .säännösten sel- 42. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o 291: An- 889: ventämisestä ja ,täydentämisestä ....• , 597 gående anslag för den sociala oc·h and- 890: 29. P·runnila y. m., toiv. a1. N:o 278: Vahin- liga vården hland zigenarna . . . . . . . . • . 612 891: goDJkorvausva:kuutulksen järjestämisestä 42. Wic7cman y. m., toiv. al. N:o 291: Määrä- 892: työntekijäin työvälineille ja käy:ttöesi- rahasta mustwlaisten sosiaalista ja !hen- 893: neille •. , ... , . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • • . 598 kistä huoltoa varten • . . . . . . . . . . • . . • . . 613 894: 895: 896: XI. Puollustusasiainvaliokunta. 897: Puolustuslaitoksen määrärahoja, palva. ,tuslaitoksen vaatetuksen ja varustuksen 898: IukSesta vapautettuja upseereja, asevel- !kunnossapitoon ja uusintaan osoitetun 899: vollisten päivärahaa y. m. koskevia toi- siirtomäärärahan muuttamisesta arvio- 900: vomusaloitteita. määrär!lihwksi . . . . • . • . • . . . . . . . . . . . . • . . 619 901: 1. Raunio y. m., toiv. al. N:o 292: Puolus- 2. Honka y. m., toiv. al. N:o 293: Välirau- 902: 903: III 904: XVIII Sisällyslue1Jte1o 19<50. 905: 906: Siv. Siv. 907: han- ja rauhalli!op~muksen johdosta va- 4. Kujala y. m., .toiv. al. N:o 295: Toimen- 908: kinaisesta palvelwksesta vapautettujen piteistä värvättyjen rajajää'kärien toin- 909: upseerien kärsimien menetysten !korvaa- ten vruk·inaistamiseksi sekä heidän ja 910: misesta . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 620 merivarti'on toimen haltijain palJkikauk- 911: 3. Kwuppi y. m., toiv. al. N:o 294: Välirau- sen parantamiseksi . • . . . . . . . . . . . . • . • • 623 912: han- ja rauhansopimuUisen johdosta va- 5. T<Wnio y. m., toiv. al. N:o 296: Asevel- 913: kinaisista valtion viroista vapautettu- vollisten päivärahan korottamisesta . . . 624 914: jen upseerien aseman järjeSitelystä . . . . 622 915: 916: 917: XII. Kulkulaitosvaliokunta. 918: Tie- ja vesirakennushallintoa, posti-, Siv. 919: lennä.tin- ja puhelinla.itosta, rautateitä, 11. Kölli y. m., .toiv. al. N:o 307: Määrära- 920: maa.nteitä, siltoja., vesireittejä y. m. hasta Toijalan risteysaseman uudelleen 921: koskevia toivomusaloitteita. ralkentamista va11ten . . . . . . . . . . . . . . . . . 643 922: Siv. 12. Raunio y. m., :toiv,. al. N:o 308: Rauta- 923: 1. NuarsMJri y. m., :toiv. al. N:o 297: Mää- tien rwkentamisesta Helsingistä Kar'lcl!:i- 924: rärahasta Porin tie- ja vesira>kennuspii- lan, Forssan y. m. paikkakuntien :kautta 925: rin perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 629 Kanlkaanpäähän . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 644 926: 2. Luostarinen y. m., toiv. al. N:o 298: Mää- 13. Riihimäki y. m., toiv. al. N:o 309: Rauta- 927: rärahasta Mi,kfkelin tie- ja vesiralkennus- tien Helsinlki-Vihti-LoimM-Peipohja 928: piinn hallinto- ja asuinrakennufksen ton- sekä sen jatkon Kauvatsa-Lavia---Kan- 929: tin ostoa ja rl!lkerutamista var,ten . . • . . • 631 kaanpää---Kauhajo.M ra'kentamises·ta •. 645 930: 3. Kulovaara y. m., toiv. al. N:o 299: Li- 14. Pyörtänö y. m., toiv. al. N:o 310: Rauta- 931: säy,ksestä vuoden 1950 tulo- ja menoar- tien rakentamisesta Tohmajärveltä Pa- 932: vioon Turun uuden lentOikentän saatta- .ri'kfkaiMn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 646 933: miseksi välia1kaiseen lii.lkenne·kuntoon •. 632 15. Hirvensalo y. m., toiv. a1. N:o 311: Tut- 934: 4. H. Simonen y. m., toiv. al. N:o 300: Mää- !kimuksen toimittamisesta rautatien ra- 935: räraha·sta !Kilpisjärven Matkailufkeskulk- kentamiseksi J uan:kosken--tSiilinjärven 936: sen toisen rakennusvaiheen loppuun radalta Syvärin rantaan ......••..... 647 937: saattamista varten . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 633 16. N. Nurminen y. m., toiv. a,l. N:o 312: 938: 5. SMiriaho y. m., toiv. al. N:o 301: Lisäyk- Määrärahasta ·koneellisen tutkimulksen 939: sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarv·ioon suorittamiseksi rautatien rakentamiSita 940: posti- ja poliisitalon rakentamiseksi Myl- varten ratasuunnalla Eskola-Himangan 941: lykoskelie (Laus. Vv:lta) ...••.......•. 635 satama ..............•.............•• 649 942: 6. Raunio y. m., toiv. ai. N:o 302: Eräiden 17. Palovesi y. m., toiv. al. N:o 313: Rauta- 943: posti- ja lennätinlaitoksen Iennätin-, pu- tien ralkentamisesta Kokkolasta Saari- 944: helin- ja radiopuolella työsfkentelevien järvelle . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . • 651 945: virkailijain palkkojen .tar~kistamisesta .. 637 18. Rytinki y. m., .toiv. al. N:o 314: Rauta- 946: 7. Tauriainen y. m., toiv. al. N:o 303: Mää- tien rwkentamisesta Oulun-Vaalan ra- 947: rärahasta syrjäseutujen puheiinolojen dalta Otanmäen malmialueelle ..•....• 653 948: :kehittämistä vanten •.....•......••..• 638 19. Ryhtä y. m., ,toiv. al. N:o 315: Määrä- 949: 8. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 304: Li- raha.sta Oulun---Kuusamon rautatien ra- 950: säyik.sestä vuoden 1950 tulo- ja meno- fkentamiseen . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . 654 951: arvioon Lapin läänin puhelinverikoston 952: 20. Lahtela y. m., toiv. a:l. N:o 316: Rauta- 953: rakentamista ja uusien puhelintoimi- 954: tien rakentamisesta Kemijärven ase- 955: paikkojen perustamista varlten . . . . . . • 639 956: 9. Laitinen y. m., .toi VI. al. N:o 305: Määrä- malta Taivalkoslkelle . . . • . . . • . . . . . • . . • 655 957: rahasta puhelinlinjan ralkentamiseksi 21. Niskala y. m., toiv. al. N:o 317: Kauli- 958: Kuopiosta Karttulan ja Tervon lkuntien rannan--Kolarin rautatien rakentami- 959: kaut·ta Vesanuolie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 641 sesta ..........•..................... 657 960: 10. V. Simonen y. m., .toiv. al. N:o 306: Pu- 22. Brommels m. fl., hemst. mot. N:o 318: 961: heJ.intoimipai·kan perustamisesta Juuan Angående utarbetande program på lång 962: pitäjän Timovaaran asutusalueelle ...• 642 si·kt för vägnätförbättrande . . . . . . . . . . 658 963: f%sälilysluettelo 19·50. XIX 964: 965: Siv. Siv. 966: 22. BrQ11lllnels y. m., toiv. &1. N:o 318: Pi- 36. J. Wirtanen y. m., toiv. al. N:o 332: 967: rtempiai>kaisen ohjelman laatimisesta tie- Maantien rakentamisesta Jalasjärven Kos- 968: verikoston parantamiselk:si • • . . . . . . . . . . 659 kuelta Kauhajoen kirkolle . . . . . . . . . . . • 677 969: 23. Lappi-Seppä;W, y. m., .toiv. al. N:o 319: 37. J. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 333: 970: Ulkomaisen lainan hankkimisesta maan- Maantien rwkentamisesta Kurilkan ase- 971: teiden kunnostamista ja valtakunnani- malta llmajoen-Laihian väliselle maan- 972: .sen tiesuunnitelman toteuttamista var- tielle ......••..........•.•.........•• 678 973: ten .....•..•...•..........••........ 660 38. Vilhula y. m., toiv. al. N:o 334: Maan- 974: 24. H. Sim,.oneln y.1n., .toiv. a,l. N:o 320: Toi- tien rakentamisesta Pengerjoen asutus- 975: menpiteistä maantiepölyn sitomiseiksi alueen .kautta Kulhanjoen asutus- 976: moottoriajoneuvoilla liikennöitävillä ylei- alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . • 67~ 977: sillä teillä . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . 662 39. Forss m. fl., hemst. mot. N:o 335: An- 978: 25. Lappi-Seppälii y. m., toiv. al. N:o 321: gående uträtning av ri>k.svägen Kvev- 979: Lisäyksestä vuoden 1950 ·tulo- ja menoar- lax-Ma:x;mo , .•..•......•....•......• 680 980: vioon työttömyy;stöinä suoritettujen tie- 39. Forss y. m., toiv. al. N:o 335: Koivulah- 981: rrukennus- ja parannustöiden loppuun den-Mwksamaan valtatien oikaisemi- 982: saattamiselksi . • . . • . • . . . . . . • . . . • . . . . . • 663 sesta .•...•.....•...•..•.........•..• 681 983: 26. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 322: Lisäyk- 40. N. Nurminen y. m., toiv·. al. N:o 336: Li- 984: sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon säyksestä vuoden 1950 tulo- ja menoar- 985: eräiden työttömyysvaroilla rakennettujen vioon mantien rrukentamiseksi Kauha- 986: maanteiden ja siltojen kunnostamiselrsi 664 van pitäjästä Kortesjärven pitäjän 987: 27. H. Simonen y. m., toiv. al. N:o 323: Yh- kautta Evijärven ikirkol1e . . . . . • . . . . . • 682 988: tenäisen tierrukennu.s- ja kunnostamiaoh- 41. Riikonen y. m., .toiv. al. N:o 337: Rulillio- 989: jelman laatimisesta Pohjois-Suomea var- tien rl!lkentam·iseeta puutavaran !kulje- 990: ten •................•............•.. 665 tusta varten Pohjois-U{arjalan maanse- 991: 28. Nuorsaari y. m., toiv. al. N:o 324: Mää- lälle ..•.......•..••............••..• 683 992: rärahasta satamatien rakentamise·ksi 42. Riikonen y. m., toiv. al. N:o 338: Tut- 993: Mäntyluodosta Kirrinsannan ikautta Re- ·kimuiksen toimittamisesta maantien ra- 994: .posaareen • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • 666 •kentamiseksi Lieksan-Viekin maan- 995: 29. Pesonen y. m., toiv. al. N:o 325: Maan- tieitä Lieksan-iKuhmon maantielle ... 685 996: tien rakentamisesta .Sysmän .kirkonlry- 43. Kauhanen y. m., toiv. al. N:o 339: Mää- 997: Iästä Luhangan kirlkonkylään . . . . . . . . 668 rärahasta ml!lalltien rakentamiseksi J uuan 998: 30. Pesonen y. m., toiv. al. N:o 326: Yhdys- -Säyneisen tieltä Nurmeksen-Rautavaa- 999: tien rakentamisesta Sysmän Liikolan ran-Kuopion maantielle .............• 687 1000: maantieltä Luhangan Lempääseen • . . . 669 44. Riikonen y. m., toiv. al. N:o 340: Maan- 1001: 31. Joukanen y. m., toiv. al. N:o 327: Tut- tien r&kentamisesta Saramon fkylätieltä 1002: •kimuksen toimittamisesta tiesuunnalla Hiekikalahden---8ivl!lkkavaaran maan- 1003: Ahlainen-Lyttylä-Pori .....•.....•. 670 tielle ........................•..••.• 688 1004: 312. Luostarinen y. m., toiv. al. N:o 328: Maan- 45. Ala-Mäyry y. m., toiv. al. N:o341: Maan- 1005: tien rakentamisesta Säämingin saariston tien rwkentamisesta Kuortaneen kun- 1006: kautta Savonlinnasta Särkilahteen ...... 671 nan Mäyryn !kylästä Lehtimäen maan- 1007: 33. Miilcm y. m., toiv. al. N:o 329: Tutki- tielle ..•..•.......•....•......•...•. 689 1008: muksen toimittamisesta maantien raken- 46. Rönkkö y. m., .toiv. al. N:o 342: Maan- 1009: twmiseksi Puumalan salmelta Ruo·kolah- tien raikentamisesta Soinlahdesta Iijär- 1010: delle ................•.....•..•...... 673 ven vesistön itäpuolitse Oulun maan- 1011: 34. Kinnunen y. m., toiv. al. N:o 330: Maan- tielle .......................•....•••. 690 1012: •tien rrukentamisesta Piek.sämäen-Kan- 47. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 343: Mää- 1013: gasniemen maantieltä Kyyveden asu- rärahasta maantien rakentamiseksi Ra" 1014: tusalueen halki Vuojalahden-Luusnie- nuan kunnan Kuhasta Pohj!lislahteen •• 691 1015: men tielle ...•..•..•.....•.........•. 674 48. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 344: Maan- 1016: 35. Koskinen y. m., toiv. al. N:o 331: Maan- tien r~entamisesta Posion-Kuu.samon 1017: tien rakentwmisesta Laukanaholta Kor- maantieltä Yli<kitkajär"\Cen tu:kinsiirto- 1018: venpäähän 676 laitokse1le . . . • . . • . . . • . . . . • . . • • . . . • . • 692 1019: XX !SisäLlysluettelo 1950. 1020: 1021: Siv. Siv. 1022: 49. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 345: Maan- tien risteyksestä erkanevan .tien kunnos- 1023: tien rllikentamisesta Pudasjärven !Sara- tamisesta ja jatkamisesta Tornion-Muo· 1024: iliylän Lehmisuon asutusalueelta Ra- nion maantielle • . • . . • . . . . • . . . . . . . . . . . 710 1025: nnalle Kuhan-Impiön väliselle maan- 65. E. Koi!Visto y. m., toiv. al. N:o 361: 1026: tielle ..•.........•.......•........... 693 Maantien rakentamisesta Kittilän pitäjän 1027: 50. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 346: Maan- Tepaston kylästä Enontekiön kirkolle . • 711 1028: tien ra•kentamisesta Pudasjärven Myl- 66. Riihimäki y. m., toiv. al. N:o 362: Kivi· 1029: lykankaail:ta Puolangan-Tai vaikosken järven-Haunian tien ottamisesta val- 1030: maantielle .......•.................•. 694 tion hoitoon • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 712 1031: 51. Rytilnki y. m., .toiv. al. N:o 347: Maan- 67. Pakkanen y. m., toiv. al. N:o 363: Keh- 1032: tien rakentamisesta Kipinänlossilta Pu- ron ja Hirsikankaan kyläteiden ottami- 1033: dasjärven-Rovaniemen maantielle . . . . 695 sesta valtion haltuun • . . . . . . . . . . . . . . . 713 1034: 52. Rytilnki y. m., toiv. al. N:o 348: Maan- 68. Riihimäki y. m., toiv. al. N:o 364: Myön- 1035: ·tien ra'kentamisesta Pudasjärven Sär:ki- tään yhdystien ottamisesta valtion hoi- 1036: vaarasta Taivalkosken Virk>kuseen ..•. 696 toon ................................ 714 1037: 53. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 349: Maan- 69. Kinnunen y. m., toiv. al. N:o 365: Piek· 1038: .tien rakentamisesta Pudasjärven pitäjän sämäen kunnassa olevan Mataramäen ky- 1039: Hetekylän Juurikasta Utajärven pitäjän lätien kunnostamisesta ja .tien jatkami- 1040: .Juorkunan ViiniJään ..............•... 697 sesta Rautalammin-Hankasalmen maan- 1041: 54. Tauriainen y. m., toiv. al. N:o 350: Maan- tielle ............•.••....•........... 715 1042: tien rakentamise·sta Ristijärven-Koti- 70. Kinntvnen y. m., toiv. al. N:o 366: Piek- 1043: ·lankylän maantiestä Hepovaaran /kautta sämäen tkunnassa olevien Neuvolan-Kyl- 1044: Hoi'kanvaaran kylätiehen ....•......• 698 mämäen, Heikkolan ja Pyhäjärven kylä- 1045: 55. Tauriailnen y. m., toiv. al. N:o 351: Lin- teitten ottamisesta valtion haltuun . • . . 716 1046: nansalmen---'Tak>kusenkankaan maan tien 71. Kinnunen y. m., toiv. al. N:o 367: Kan· 1047: rakennustöiden loppuunsaattamisesta . . 699 talan-Naarajärven kylätien ottamisesta 1048: 56. Tauriainen y. m., toiv. al. N:o 352: Ta'k- valtion hoitoon . . . . • . . . . . . . . . .. . . . .. . 717 1049: ;kn.sentkanikaan---{Kaunislammen-Hoi'kan- 72. Sarjala y. m., :toiv. al. N:o 368: Leivon- 1050: vaaran tien raJken.tamisesta . . . . . . . . . . . 700 mäen kunnassa olevan Lapin lkylätien 1051: 57. Ryhtä y. m., toiv. al. N:o 353: Maantien ottamisesta valtion halituun . . • . • . . • • • 718 1052: rakentamisesta Kuusamon Kuolionvaaran 73. Hirvensalo y. m., toiv. al. N:o 369: Kiu· 1053: kylästä Murtovaaraan . . . . . . . . . . . . . . . . . 701 ruveden pitäjässä olevan Remeskylän- 1054: 58. Koivuranta y. m., toiv. al. N:o 354: Maan· Murtomäen kylätien ottamisesta valtion 1055: tien rakentamisesta Rovaniemeltä Paa· hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 719 1056: niemen ja Rautiosaaren kautta Koivuun 702 74. Korsbäck m. fl., hemst. mot. N:o 370: 1057: 59. Frima;n y. m., toiv. al. N:o 355: Maan· Angående .övertagande av byvägen Ri- 1058: tien rakentamisesta Vian asemalta Vant· baeka-Viitaniemi i statens vård ...... 720 1059: tausjärven kylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 703 74. Korsbäck y. m., toiv. al. N:o 370: Ri- 1060: 60. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 356: Maan· baekan-Viitaniemen kylätien ottamisesta 1061: .tien rakentamisesta Kemijärven 'kun· valtion haltuun . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . 721 1062: nan Sop.pelan ~kylästä sll!man ·kunnan 1063: 75. Forss m. fl., hemst. mot. N:o 371: An- 1064: Räisälän ·ky<lään . . . . .. .. . .. . . . .. .. . .. 704 gående övertagande av kommunalvägen 1065: 61. Koivuranta y. m., toiv. al. N:o 357: 1066: från Karvsor by tia Kaitsor by i Vörå 1067: Maantien rakentamisesta Sinetän-Raa· kommun av staten .................... 722 1068: nujärven maantiestä Sonkajärven lu()ta 1069: Rattasjärveen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 706 75. Forss y. m., toiv. al. N:o 371: Vöyrin 1070: 62. Lahtela y. m., .toiv. al. N:o 358: Maan- kunnassa olevan Karvsorin ja Kaitsorin 1071: tien rakentamisesta .Javarusvastuun asu· kylien välisen kunnantien ottamisesta val- 1072: .tusalueelta Pelkosenniemen •kirkonkylään 707 tion haltuun • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 723 1073: 63. Niskala y. m., toiv. a.I. N:o 359: Maan· 76. Hykkäälä y. m., .toiv. al. N:o 372: Sillan 1074: tien rakentamisesta Ylitornion kunnan rakentamisesta Kymijoen yli Lammin 1075: Tengeliön kylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 709 lossin kohdalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 724 1076: 64. Tainio y. m., toiv. al. N:o 360: Ylitor- 77. Kaukamaa y. m., toiv. al. N:o 373: Hä- 1077: nion-Rovaniemen maantiestä n. s. neljän meen/kyrön pitäjän Kyröskoskella Pap- 1078: SisäLlysluetteLo 1950. XXI 1079: 1080: Siv. Siv. 1081: pilanjoen yli johtavan maantiesilhm uusi· menpiteistä Lapinlahden yli johtavan sil- 1082: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . 725 lan ja maantien rakentamiseksi ........ 733 1083: 78. Okko y. m., toi'V. al. N:o 374: Toimenpi· 86. Kauhanen, y. m., toiv. al. N:o 382: Mää- 1084: teistä Kirjamoinsillan rakentamiseksi .. 726 räraha8ta maantiealikäytävän rakentami· 1085: 79. Kuittinen y. m., toiv. al. N:o 375: Hal- seksi Outokumpuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 735 1086: IH~kalan sillan rakentamisesta Imatran 87. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 383: Utsjoen 1087: kauppalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127 siilan rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 736 1088: 80. Kuittinen y. m., toiv. al. N:o 376: Suho- 88. Pyörtänö y. m., .toiv. al. N:o 384: Ilo- 1089: sen ylikäy.täväsillan rakentamisesta Vuok- mantsiu-Hattuvaaran tieu talviaurauk- 1090: senniskal.}a .•......................... 728 sesta ................................ 737 1091: 81. Vilhula y. m., toiv. al. N:o 377: Sillan 89. Korsbäok m. fl., hemst. mot. N:o 385: 1092: rakentami~esta Hännilän .salmeen . . . . . . 729 Angående åtgärder för förbättrande av 1093: 82. J. Wirtanen y. m., toiv. al. N:o 378: Harrström fiskhamn . . . . . . . . . . . . . . . . . . 738 1094: Toimenpiteistä Munakan sillan mkennus· 89. Korsbäok y. m., toiv. al. N:o 385: Toi- 1095: työn loppuun saattamiseksi . . . . . . . . . . . . 730 menpiteistä Harrströmin kalasataman pa- 1096: 83. Latitinen y. m., toiv. al. N:o 379: Sillan rantamiseksi . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 739 1097: rakentamisesta Muurutvirran lossipai · 90. Nuorsaari y. m., toiv. al. N:o 386: Koke- 1098: kaJ.le •.••.............•....••........ 731 mäenjoen suun ruoppaamise!lta . . . . . . . . 740 1099: 84. J. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 380: 91. Sormunen y. m., toiv. al. N:o 387: Sään- 1100: Maantiesillan rakentamisesta Kyrönjoen nöllisen lmsä· ja talviliikenteen järjestä- 1101: yli Hmajoen kunnan Pa:lon kylässä 732 misestä Hailuodon ja Oulun välille .... 742 1102: 85. Hirvensalo y. m., toiv. al. N:o 381: Toi- 1103: 1 1104: 1105: 1 1106: 1107: 1108: 1109: 1110: 1 1111: 1112: 1 1113: 1114: 1115: 1116: 1117: 1 1118: 1119: 1 1120: 1121: 1122: 1123: 1124: 1 1125: VALTIOPÄIVÄT 1126: 1950 1127: 1128: LIITTEET 1129: A. VALTIOPÄIVIEN ALUSSA JÄTETYT LAKI-, 1130: RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET 1131: ' 1132: 1133: 1134: 1135: 1136: HELSINKI 1950 1137: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 1138: j 1139: j 1140: j 1141: j 1142: j 1143: j 1144: j 1145: j 1146: j 1147: j 1148: j 1149: j 1150: j 1151: j 1152: j 1153: j 1154: j 1155: j 1156: j 1157: j 1158: j 1159: j 1160: j 1161: j 1162: VALTIOPÄIVÄT 1163: 1930 1164: 1165: LIITTEET 1166: 1 1167: 1168: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 1169: TOIVOMUSALOITTEET 1170: 1171: 1172: 1173: 1174: HELSINKI 1950 1175: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 1176: Tasavallan presidentin vaalia, valtiontilien tarkastusta, edustajan- 1177: vaaleja, vuokrasäännöstelyä, äänioikeutta, valtiopäiväjärjestystä, 1178: maaylioikeutta ja kansalaissuojaa koskevia laki- 1179: ja toivomusaloitteita. 1180: 1181: 1182: 1183: 1184: • 1185: • 1186: 7 1187: 1188: 1,1. - La..k. al. N: o 1. 1189: 1190: 1191: 1192: 1193: Paasio y. m.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon 23 § :n muut- 1194: tamisesta. 1195: 1196: 1197: E d u s k u n n a ll e. 1198: 1199: Se menettelytapa tasavallan presidentin litseminen kuuluu poliittisiin ratkaisuihin, 1200: valitsemiseksi, joka on vahvistettu v. 1919 on luonnollista, että juuri kansanedustajat, 1201: annetun Suomen Hallitusmuodon 23 § : ssä, jotka joutuvat olemaan kiinteästi mukana 1202: on jatkuvasti saanut osakseen arvostelua. poliittisessa elämässä, siihen vaikuttamaan 1203: Voimassa olevan vaalitavan herättämästä ja sitä johtamaan, muodostavat valitsija- 1204: tyytymättömyydestä ovat osoituksena ne mieskunnassa sen aineksen, joka tosiasialli- 1205: monet esitykset, joita eduskunnassa eri ai- sesti määrää presidentin vaalin kulun.- Eh- 1206: koina on tehty muutoksen aikaansaamiseksi dottamamme uusi järjestelmä merkitsee tä- 1207: siihen. Toisaalta on haluttu siirtää presi- män tosiasian tunnustamista. On nähdäk- 1208: dentin valintaoikeus eduskunnalle, toisaalta semme myös edellytettävä, että henkilö, 1209: on tahdottu antaa kansan välittömästi suo- jonka on katsottu olevan kyllin pätevä kan- 1210: rittaa presidentin vaali. Vaalitavan muut- sanedustajan tehtävään, on sovelias toimi- 1211: tamista tarkoittavat aikaisemmat esitykset maan myös presidentin valitsijamiehenä. 1212: eivät kuitenkaan ole tulleet hyväksytyiksi, Mitä tulee mahdolliseen vastaväitteeseen 1213: vaikka onkin tunnustettu nykyisen järjes- siitä, että ehdottamamme uusi järjestelmä 1214: telmän heikkoudet. sulkee valintamahdollisuuden niiltä, jotka 1215: Lähtien siitä, että yleisen käsityksen mu- syystä tai toisesta eivät halua asettua eh- 1216: kaan nykyinen vaalitapa ei ole tyydyttävä, dolle kansanedustajan tehtävään mutta kyl- 1217: olisi vihdoin löydettävä ratkaisu, joka voisi läkin valitsijamieheksi, niin tälle näkökoh- 1218: koota taakseen riittävän enemmistön edus- dalle ei ole kovin suurta painoa pantava 1219: kunnassa. Tämän perusteella ehdotamme niiden etujen rinnalla, joita ehdottamamme 1220: siirtymistä sellaiseen järjestelmään, että järjestelmä suo. 1221: presidentin vaalin suorittavat edelleen kol- Tähän men;nessä toimitetut valitsijamies- 1222: mesataa valitsijamiestä, mutta nämä vali- vaalit osoittavat, että kansan mielenkiinto 1223: taan eduskuntavaalien yhteydessä. Tällöin niitä kohtaan on ollut säännöllisesti valitet- 1224: kansanedustajiksi valitut muodostaisivat tavan heikko. Parhaissakaan tapauksissa ei 1225: kaksi kolmannesta valitsijamiehistä ja yksi äänestysprosentti ole kohonnut yli 60:n, 1226: kolmannes muodostuisi niistä vaalissa eh- kun sen sijaan eduskuntavaaleissa tämä 1227: dolla olleista, jotka äänimäärissä olisivat lä- luku on säännöllisesti ollut huomattavasti 1228: hinnä valituiksi tulleita. Kun ratkaisu näin korkeampi ilmaisten siten paremmin kansan 1229: syntyisi yhdellä äänestyksellä eduskunta- mielialoja. 1230: vaalien yhteydessä, päästäisiin erillisistä va- Valitsijamiesvaalien yhdistämisestä edus- 1231: litsij amiesvaaleista. kuntavaaleihin johtuu, että valitsijamies- 1232: Ehdotuksemme tueksi on esitettävissä kunta on aina olemassa, vaikka sitä ei kaik- 1233: joukko selviä tosiasioita. Tutkittaessa eri kina vaalikausina tarvitsisikaan kutsua teh- 1234: aikoina valitsijamiehiksi valittujen luette- täväänsä suorittamaan. Mitään nähtävää 1235: loa huomataan, että näistä ainakin puolet, haittaa tästä ei kuitenkaan ole, mutta se 1236: eräinä aikoina nähtävästi enemmistö, on ol- etu nykyiseen järjestelmään nähden, että- 1237: lut kansanedustajia. Kun presidentin va- valitsijamieskunta on aina käytettävissä 1238: 8 1,1. - TasaYallan presidentin vaali. 1239: 1240: tarpeen niin vaatieSila ilman eri vaaleja. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme 1241: Poikkeuslainsäädäntöönkään turvautuminen kunnioittavasti, 1242: ei siis vastaisuudessa olisi tarpeen, kuten 1243: nykyisen järjestelmän aikana on useamman että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 1244: kerran tapahtunut. van lakiehdotttksen: 1245: 1246: 1247: Laki 1248: Suomen Hallitusmuodon 23 § :n muuttamisesta. 1249: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä 1250: säädetyllä tavalla, muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitus- 1251: muodon ( 94/19) 23 § näin kuuluvaksi: · 1252: 23 §. toimitetaan heti uusi vaali ja, jollei silloin- 1253: Tasavallan presidentin valitsee Suomen kaan kukaan saa ehdotonta enemmistöä, 1254: kansa syntyperäisten Suomen kansalaisten vieläkin uusi vaali niiden kahden ehdok- 1255: joukosta aina kuudeksi vuodeksi. kaan välillä, jotka toisessa vaalissa ovat 1256: Presidentin vaalin toimittavat valitsija- saaneet suurimmat äänimäärät. Äänten ja- 1257: miehet, joiden lukumäärä on kolmesataa. kaantuessa tasan ratkaisee arpa. 1258: Valitsijamiehinä toimivat viimeksi toimite- Jos eduskunnan jäsen valitaan presiden- 1259: tussa kansanedustajien vaalissa valitut kak- tiksi, lakkaa hänen edustajatoimensa itses- 1260: sisataa kansanedustajaa ja näiden lisäksi tänsä. Valtion virassa oleva henkilö, joka 1261: sata sanotussa kansanedustajien vaalissa eri valitaan presidentiksi, katsotaan virasta 1262: vaalipiireissä ehdokkaana ollutta henkilöä eronneeksi. 1263: sen mukaan, kuin siitä laissa on säädetty. Jos muualla tässä hallitusmuodossa kuin 1264: Vaalivuoden helmikuun 15 päivänä ko- 3 momentissa säädetty määräpäivä sattuu 1265: koontuvat valitsijamiehet pääministerin pu- pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arki- 1266: heenjohdolla valitsemaan presidenttiä. Jos päivä määräpäivänä. 1267: vaalissa, joka toimitetaan umpilipuin, joku 1268: saa enemmän kuin puolet annetuista Tämä laki tulee voimaan päivänä 1269: äänistä, on hän valittu. M:uussa tapauksessa kuuta 195 . 1270: 1271: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 1272: 1273: ltafael Paasio. S&mUli Simula. 1274: Pentti Niemi. Heikki HykltiäJ.ä. 1275: Vilho Väyrynen. 'Yrjö Helenius. 1276: Arvi Turkka.. J~o ~onen. 1277: Påavo Katjala.i.nen. Penna Tervo. 1278: Va,lto Käkelä. 0. Muikku. 1279: 9 1280: 1281: 1,2. - Lak. al. N:o 2. 1282: 1283: 1284: 1285: 1286: Raunio y. m.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon 23 § :n muut- 1287: tamisesta. 1288: 1289: 1290: E d u s k u n n a ll e. 1291: 1292: Hallitusmuotomme 23 § : n mukaan pre- sidentin vaalien merkeissä. Näin paasisi- 1293: sidentinvaalin toimittavat valitsijamiehet, vät valitsijat aivan yhtä ratkaisevasti vai- 1294: joiden lukumäärä on 300. Tätä vaalitapaa kuttamaan presidentin valintaan kuin va- 1295: vastaan on kuitenkin jatkuvasti koko sen litsijamiesvaalienkin kautta. 1296: voimassaoloajan ilmaantunut tyytymättö- Vaikuttavana tekijänä on pidettävä myös- 1297: myyttä, mitä osoittaa sekin, että eri puo- kin sitä, että vältyttäisiin ainakin niin suu- 1298: lueisiin kuuluvien kansanedustajien toi- relta, monasti alhaiseltakin poliittiselta hal- 1299: mesta on useilla valtiopäivillä tehty aloit- ventamiselta, jota persidentinehdokkaisiin 1300: teita mainitun pykälän muuttamiseksi. Vii- nykyään kohdistetaan. Kuluvanakin vuom1a 1301: meksi oli lakialoite eduskunnan käsiteltä- toimitetuissa valitsijamiesvaaleissa harjoi- 1302: vänä vuoden 1948 valtiopäivillä ja tuli sil- tettu propaganda ei ollut kunniaksi kenel- 1303: loin perustuslakivaliokunnassa hyväksytyksi, lekään puolueelle, vaan vahingoittaa sitä 1304: joskaan se ei eduskunnassa saavuttanut riit- arvovaltaa, jota maan tulevan päämiehen 1305: tävää kannatusta. tulee nauttia. 1306: Nykyisen vaalitavan heikkoutena on eri- Lisäksi on otettava huomioon myöskin ne 1307: koisesti se, että milloin presidentinvaali taloudelliset menetykset, joita valitsijamies- 1308: jostakin syystä on toimitettavana muuna vaalit meille aiheuttavat ja joita varoja 1309: kuin säännönmukaisena aikana, valitsija- tarvittaisiin monien muiden menojen peit- 1310: miesten vaalin toimittamisen johdosta tar- tämiseksi. 1311: vitaan verraten pitkä aika, ennenkuin uusi Presidentin vaalin siirtäminen eduskun- 1312: presidentti voi ryhtyä toimeensa. Poik- nalle ei vähentäisi presidentin arvovaltaa, 1313: keuksellisissa ja normaaleissakin oloissa tätä sillä hänen nauttimansa arvonauto ei ole 1314: on pidettävä epäkohtana. V astustettaessa vaalitavasta riippuvainen. 1315: presidentin vaalin siirtämistä eduskunnan Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo- 1316: suoritettavaksi on väitetty, ettei kansan vä- tammekin, 1317: litön mielipide pääse kuuluville. Tätä vas- 1318: taan voidaan esittää, että jos eduskunnalla että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 1319: olisi vaalin toimittaminen niin eduskunta- van lakiehdotttksen: 1320: vaalit tultaisiin suorittamaan myöskin pre- 1321: 1322: 1323: Laki 1324: hallitusl$.odon 23 § :n muuttamisesta. 1325: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä 1326: säädetyllä tavalla, muutetaan hallitusmuodon 23 § näin kuuluvaksi: 1327: 23 §. alkaa. Jos vaalissa, joka toimitetaan umpi- 1328: Tasavallan presidentin valitsee eduskunta lipuin, joku ehdokas saa enemmän kuin 1329: syntyperäisten Suomen kansalaisten jou- puolet annetuista äänistä, on hän valittu. 1330: kosta aina kuudeksi vuodeksi. :Muussa tapauksessa toimitetaan heti uusi 1331: Vaali toimitetaan helmikuun 15 päivänä vaali ja, jollei silloinkaan kukaan saa eh- 1332: sinä vuonna, jona presidentin toimikausi dotonta enemmistöä, vieläkin uusi vaali nii- 1333: 2 1334: 10 I,2. - Tasavallan presidentin vaali. 1335: 1336: den kahden ehdokkaan välillä, jotka toisessa tusmuodossa säädetty määräpäivä sattuu 1337: vaalissa ovat saaneet suurimmat äänimää- pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arki- 1338: rät. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee päivä määräpäivänä. 1339: arpa. 1340: Jos eduskunnan jäsen valitaan presiden- 1341: tiksi, lakkaa hänen edustajatoimensa itses- Tämä laki, jolla kumotaan 19 pa1vana 1342: tänsä. Valtion virassa oleva henkilö, joka joulukuuta· 1922 annettu laki niiden valit- 1343: valitaan presidentiksi, katsotaan virastaan sijamiesten valitsemisesta, jotka toimitta- 1344: cronneeksi. vat tasavallan presidentin vaalin (291/22), 1345: Jos 2 momentissa tai muualla tässä halli- tulee voimaan päivänä kuuta 19 1346: 1347: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950. 1348: 1349: Eino Raunio. Elli Nurminen. 1350: Aino Ma.llmmäki. Martta. Salme1a-Järvinen. 1351: Hilma Koivulahti-Lehto. Valfrid Eskola. 1352: Kaisa Hiilelä. Is9ik: Pentta.la. 1353: Laura. Bran.der-Wallin. Juho Karvonen. 1354: Meeri Ealavainen. Viljo Rante.la. 1355: 11 1356: 1357: I,3.- Lagmot. N:o 3. 1358: 1359: 1360: 1361: 1362: Jern m. fl.: Förslag till lag om ändring ctv 71 § 1·egerings- 1363: formen. 1364: 1365: 1366: T i 11 R i k s d a g e n. 1367: 1368: I regeringsformens 71 paragraf finnes att öka antalet statsrevisorer tili sju kunele 1369: stadgat, att vid varje lagtima riksdag skall en sådan tanke förverkligas. Den s. k. 1370: tillsättas fem statsrevisorer. Sedan denna Minni-kommitten har även uttalat sig. för 1371: Iagbestämmelse tillkom har förhållandena i tanken på en ökning av statsrevisorernas 1372: hög grad förändrats. Statshushållningen antal tili sju. Genom en sådan anordning 1373: omspänner nu vidsträcktare områden och skulle det även beredas större möjligheter 1374: har rent siffermässigt mångdubblats. I och för olikft intressegrupper att bli företrädda 1375: med att statsförvaltningen utvidgats har bland statsrevisorerna, något som i sin tur 1376: den även komplicerats och blivit svårare skulle hos allmänheten öka tilltron tili den 1377: att sköta. Detta medför i sin tur att på offentliga hushållningens soliditet. 1378: kontrollen av den off~ntliga hushållningen Det vore även av vikt att statsrevisorer- 1379: måste ställas större krav än tidigare. Stats- nas mandattid skulle förlängas, en tanke 1380: revisionen mäste göras effektivare. som jämväl förordats av Minni-kommitten. 1381: Erfarenheten har även ådagalagt att Då statsrevisionen är en komplicerad upp- 1382: statsrevisorernas arbete är av mycket stor gift vore det sakenligt att de personer, som 1383: betydelse. Genom deras verksamhet upp- utses för uppgiften, skulle innehava sina 1384: dagas årligen oegentligheter och missförhål- mandat för flere år efter varandra för att 1385: landen, som det ligger i hela folkets intresse bättre kunna sätta sig in i förhållandena. 1386: att få. borteliminerade. Förekomsten av en Det lämpligaste vore att statsrevisorerna 1387: effektiv kontroll är även ägnad att före- skulle utses i början av varje riksdagsval- 1388: bygga felsteg och misshushållning. period och innehava sina mandat för hela 1389: Det kan dock på goda grunder ifrågasät- valperiode:r;t. Härigenom skulle garantier 1390: tas om endast fem statsrevisorer mäktar för en viss kontinuitet i statsrevisionen 1391: med den uppgift statsrevisionen under nu- skapas. 1392: varande förhållanden kräver av dem. Då Med hänvisning tili det ovan anförda fär 1393: statsrevisorerna är så få till antalet kan vi vördsamt föreslå, 1394: de icke uppdelas på mer än två delegatio- 1395: ner. För att kunna utföra ett effektivare att Riksdagen måtte antaga ett 1396: arbete borde de dock vara så många att lagförslag av följande lydelse: 1397: tre- delegationer kunele tillsättas. Genom 1398: 1399: 1400: 1401: Lag 1402: om ändring av 71 § regeringsformen. 1403: I enlighet med Riksdagens beslut, tillkommet på sätt 67 § riksdagsordningen före- 1404: skriver, skall 71 § regeringsformen erhålla följande ändrade lydelse: 1405: 71 §. siffrorna äro riktiga samt inkomsterna och 1406: För granskningen av statsverkets räken- utgifterna lagenliga, så ock om statsförsla- 1407: skaper och bokslut skall finnas ett revi- get iakttagits. 1408: sionsverk, vilket äger utröna, huruvida Vid första efter val vidtagande riksdag 1409: 12 I,3. - Valtiontilien tarkastus. 1410: 1411: väljas sju statsrevisorer för att å riksda- erhålla nödiga- upplysningar och handlin- 1412: gens vägnar utöva tillsyn över statsförsla- gar, skola utses av riksdagens elektorer ge- 1413: gets iakttagande samt statsverkets tillstånd nom proportionella val, och fortgär deras 1414: och förvaltning. Dessa revisorer, för vilka uppdrag under alla riksdagar intill föl- 1415: instruktion fastställes av riksdagen och jande riksdagsmannaval. I samma ordning 1416: vilka böra av vederbörande myndigheter utses även nödigt antal suppleanter. 1417: 1418: 1419: Helsingfors den 7 februari 1950. 1420: 1421: Levi Jern. Ernst von Born. Verner Korsbäck. 1422: John Österholm. Nils Meina.nder. Arno Tuuma. 1423: J. Söderhjelm. Matts Forss. Aarne Honkå.. 1424: H. A. Kannisto. Albin Wickman. L. 0. Hirvensalo. 1425: Irma Karvikko. Albert Brommels. V. J. Sukselainen. 1426: Henrik Kullberg. Ebba östenson. Arthur La.rson. 1427: 0. A. Öhman. 1428: 13 1429: 1430: 1,3. - Lak. al. N:o 3. Huomennos. 1431: 1432: 1433: 1434: 1435: Jern y. m.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon 71 § :n muutta- 1436: misesta. 1437: 1438: 1439: E d u s k u n n a ll e. 1440: 1441: Hallitusmuodon 71 pykälässä on saa- tenkin olla niin monta, että voitaisiin aset- 1442: detty, että jokaisilla varsinaisilla valtiopäi- taa kolme jaostoa. Lisäämällä valtion- 1443: villä on asetettava viisi valtiontilintarkas- tilintarkastajain luku seitsemäksi tällainen 1444: tajaa. Tämän lainsäännöksen syntymisen ajatus voitaisiin toteuttaa. Myös n. s. 1445: jälkeen ovat olot suuressa määrässä muut- Minnin komitea on lausunut ajatuksen val- 1446: tuneet. Valtiontalous ulottuu nyt laajem- tiontilintarkastajain luvun korottamisesta 1447: mille aloille ja on puhtaasti numerollisesti seitsemäksi. Tällaisella järjestelyllä val- 1448: moninkertaistunut. Samalla kun valtion mistettaisiin myös eri eturyhmille suurem- 1449: hallinto on laajentunut, on se myös tullut mat mahdollisuudet saada edustajansa val- 1450: monimutkaisemmaksi ja käynyt vaikeam- tiontilintarkastajistoori, mikä vuorostaan 1451: maksi hoitaa. Tästä seuraa vuorostaan, lisäisi yleisön luottamusta julkisen talou- 1452: että julkisen taloudenpidon vaivonnalle on denhoidon luotettavuuteen. 1453: asetettava suurempia vaatimuksia kuin Tärkeätä olisi myös että valtiontilintar- 1454: ennen. Valtiontilien tarkastus on tehtävä kastajain toimikautta pitennetäisiin, jota 1455: tehokkaammaksi. ajatusta myös Minnin komitea on suositel- 1456: Kokemus on myös osoittanut, että val., lut. Kun valtiontilien tarkastus on moni- 1457: tio:ritilien tarkastajain työllä on hyvin suuri mutkainen tehtävä, olisi asianmukaista, että 1458: merkitys. Heidän toimintansa paljastaa tehtävään valittavien henkilöiden toimi- 1459: vuosittain väärinkäytöksiä ja epäkohtia, kausi kestäisi useamman vuotta perättäin, 1460: joiden poistaminen on koko kansan edun jotta he paremmin voisivat perehtyä asioi- 1461: mukaista. Tehokkaan valvonnan olemassa- hin. Sopivinta olisi, että valtiontilintarkas- 1462: olo on myös omansa estämään harha-aske- tajat valittaisiin: jokaisen valtiopäivävaali- 1463: leita ja huonoa taloudenhoitoa. kauden alussa ja heidän toimiaikansa kes- 1464: Hyvillä perusteilla voidaan kuitenkin tä.isi koko vaalikauden. Näin saataisiin luo- 1465: kysyä, kykeneekö vain viisi valtiontilintar- duksi takeet jonkinlaisesta jatkuvaisuu- 1466: kastajaa suorittamaan tehtävän, jota val- desta valtiontilien tarkastuksessa. 1467: tiontilien tarkastus nykyisissä oloissa heiltä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 1468: vaatii. Kun valtiontilintarkastajia on näin kunnioittavasti, 1469: vähän, ei heitä voida jakaa useampaan 1470: kuin kahteen jaostoon. Voidakseen suorit- että Edttskunta hyväksyisi näin 1471: taa tehokkaampaa työtä pitäisi heitä kui- kuuluvan lakiehdotuksen: 1472: 1473: 1474: Laki 1475: ha;llitusmuodon 71 § :n muuttamisesta. 1476: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka piiätös on syntynyt valtiopäiväjärjestyksen 1477: 67 §: ssä säädetyllä tavalla, hallitusmuodon 71 § saa näin Imuluvan muutetun sana- 1478: muodon: 1479: 71 §. jonka tulee ottaa selville, ovatko numerot 1480: Valtiovaraston tilien ja tilinpäätöksen oikeat sekä tulot ja menot lainmukaiset ja 1481: tarkastusta varten on oleva revisionilaitos, onko tulo- ja menoarviota noudatettu. 1482: 14 1,3. - Valtiontilien tarkastus. 1483: 1484: Ensimmäisillä vaalien jälkeen aikavilla viranomaisilta saada tarpeelliset selvitykset 1485: valtiopäivillä valitaan seitsemän valtion- ja asiakirjat, on eduskunnan valitsijamies- 1486: tilintarkastajaa eduskunnan puolesta pitä- ten valittava suhteellisilla vaaleilla, ja hei- 1487: mään silmiillä tulo- ja menoarvion noudat- dän tehtävänsä jatkuu kaikilla valtiopäi- 1488: tamista sekä valtiovaraston tilaa ja hoitoa. villä seuraaviin edustajanvaaleihin asti. 1489: Nämä tilintarkastajat, joille eduskunta Samassa järjestyksessä valitaan tarpeellinen 1490: vahvistaa johtosäännön ja joiden tulee määrä varamiehiä. 1491: 1492: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950. 1493: 1494: 1495: Levi Jern. V. J. Sukselainen. 1496: John Österholm. Henrik Kullberg. 1497: J. Söderhjelm. Ernst von Born. 1498: H. A. Kannisto. Nils Meinander. 1499: Irma Karvikko. Matts Forss. 1500: Albert BrommelS'. · Albin Wickman. 1501: Ebba östenson. Arthur Larson. 1502: Verner Korsbäck. 0. A. Öhman. 1503: Aarne Honka. Arno Tuurna. 1504: L. 0. Hirvensalo. 1505: 15 1506: 1507: 1,4. - Lak. al. N:o 4. 1508: 1509: 1510: 1511: 1512: Ra.nta.m.aa y. m.: Ehdotus laiksi edustajanvaaleista annetun 1513: lain muuttamisesta. · 1514: 1515: 1516: E d u s k u nn a ll e. 1517: 1518: Suomen Hallitusmuodon 2 §: n ensimmäi- kantuivat sitten niin, että vaalipiirin 1519: sessä momentissa säädetään, että ,valtio- 31: stä edustajasta sai Uudenmaan läänin 1520: valta Suomessa kuuluu kansalle, jota edus- valtava maaseutu vain 5 edustajanpaikkaa 1521: taa valtiopäiville kokoontunut eduskunta". eli 16.1 %, ja Suur-Helsinki valtasi loput 1522: Ja Valtiopäiväjärjestyksen 4 § :ssä sano- eli 26 paikkaa 31 :stä ja siis 83.9 % kai- 1523: taan, että ,edustajat valitaan välittömillä kista paikoista. Kun vielä lisäksi muiste- 1524: ja suhteellisilla vaaleilla; sellaisia vaaleja taan, että mainituista 5: stäkin edustajasta 1525: varten tulee maa olla jaettuna vähintään on kaksi joko kauppalasta taikka taajaväki- 1526: kahteentoista ja enintään kahdeksaantoista sestä yhdyskunnasta, niin jää varsinaisen 1527: vaalipiiriin". Mainittu V J: n pykälä sää- Uudenmaan maaseudun osalle edustajan- 1528: tää edelleen, että ,missä paikallisolot vaa- paikkoja vain kolme, joista sen lisäksi vain 1529: tivat poikkeusta suhteellisesta vaalitavasta, yksi on suomenkieliseltä alueelta ja siis 1530: voidaan kuitenkin mainittujen vaalipiirien ainoa suomenkielinen kansanedustaja koko 1531: lisäksi muodostaa jokin tai joitakin vaali- Uudenmaan laajalta maaseudulta. Nämä 1532: piirejä ainoastaan yhden edustajan valitse- viime vaalien antamat numerotiedot ja tu- 1533: mista varten". Ja pykälän viimeisessä lokset osoittavat, että alussa mainitut HM:n 1534: momentissa sanotaan: ,tarkempia määräyk- ja V J: n määrittelemät päämäärät ovat 1535: siä vaalipiireistä - - - annetaan erityi- Uudenmaan läänin vaalipiirin .laajan maa- 1536: sessä laissa". seudun kohdalta jääneet saavuttamatta, 1537: Näistä perustavaa laatua olevien HM: n vaikka v. 1948 Uudenmaan läänin maaseu- 1538: ja VJ :n määräysten sisällöstä, kirjaimesta dulla ja Helsingissä asuvien välinen väki- 1539: ja hengestä havaitaan tarkoituksena olevan, luvun suhde olisi edellyttänyt läänin maa- 1540: ~ttä suhteellisen vaalitavan edellytyksin on seudun saavan edustajanpaikkoj_a valtiopäi- 1541: varattava ja taattava valtakunnan eri osille ville ainakin 14 tai 15 paikkaa. - Ja niin 1542: mahdollisuus saada valtiopäiville paikallis- onkin päädytty siihen erittäin valitettavaan 1543: edustus, jotta kunkin valtakunnan osan ja suorastaan epäoikeudenmukaiseen loppu- 1544: asioitten valvonta ja hoito jäisi sen oloja tulokseen, että maan pääkaupungin lähim- 1545: ja tarpeita hyvin tuntevien edustajien teh- män maaseutuympäristön, Uudenmaan maa- 1546: täväksi ja käsiin. Tämä päätarkoitus onkin seudun, edustus on jäänyt jatkuvasti pie- 1547: saavutettu kaikkialla muualla, mutta maan nemmäksi ja heikommaksi kuin minkään 1548: pääkaupungin välittömässä läheisyydessä, muun osan tai maakunnan koko valtakun- 1549: sitä ympäröivän maaseudun kohdalta, tar- nassa. Vihdoin on muistettava, että juuri 1550: koitus on päässyt toteutumaan erittäin hei- Uudenmaan läänin maaseudulle on lopulli- 1551: kosti, miltei jäänyt kokonaan saavutta- sesti sijoitettu ja jäänyt asumaan erittäin 1552: matta. Tämä valitettava ja V J: n selvän runsaasti Karjalan maataloussiirtoväkeii, 1553: tarkoituksen vastainen tulos käy ilmi esim. joten maaseudun asukasmäärä on sitenkin 1554: siitä, että viimeksi toimitetuissa edustajan- kasvanut ja sen tarpeet ja tulevaisuuden 1555: vaaleissa v. 1948 muodostui tulos Uuden- tehtävät entisestäänkin monipuolistuneet ja 1556: maan läänin vaalipiirissä sen olosuhteita lisääntyneet. 1557: hyvin kuvastavaksi: vaalipiirissä annettiin Edellä kuvailtujen selvien ja kauan jat- 1558: kaikkiaan ääniä 339,496, joista Helsingin kuneiden epäkohtien pääasiallisin aiheuttaja 1559: kaupungista kokonaista 51.2% ja maaseu- on se, että Suur-Helsinki v. 1946 toimitet- 1560: dulta vain 48.s %, ja edustajanpaikat ja- tuine suurine alueliitoksineen ja niin kohta 1561: 16 1,4. - Edustajanvaalå.t. 1562: 1563: puoleenmiljoonaan nousevine väkilukuineen aloitteita asiasta, ja koko laaja Uudenmaan 1564: on jatkuvasti pidetty samana vaalipiirinä maaseutu asukkaineen - ja puolueisiin 1565: Uudenmaan maaseudun kanssa. Näin ollen katsomatta - saisi siten kauan kaivatun 1566: olisi nykyinen Uudenmaan läänin vaalipiiri ja todellisen parannuksen olosuhteisiinsa 1567: jaettava kahtia siten, että maan' pääkau- tässä erittäin tärkeässä kysymyksessä. Rat- 1568: pungista, Suur-Helsingistä, muodostetaan kaisu olisi sikälikin ajankohtainen, että 1569: oma vaalipiiri, ja muu Uusimaa muodostaisi tänä vuonna 400 vuottaan täyttävä maan 1570: samoin oman vaalipiirinsä. Tätä selvän pääkaupunki, nykyaikaiseksi suurkaupun- 1571: epäkohdan poistavaa jakoa puoltaa vielä giksi kehittynyt Helsinki, olisi täten saa- 1572: sekin, että viime vuoden alusta siirrettiin vuttanut korostetun itsenäisyyden, kun 1573: Uudenmaan läänistä Kymen lääniin viisi ·siitä muodostetaan oma vaalipiiri. 1574: kuntaa, joista neljä on tyypillisiä maaseu- Edellä lausuttuun viitaten kunnioittaen 1575: tukuntia, joten maaseudun suhde Suur- ehdotamme, 1576: Helsinkiin nähden sitenkin vielä heikkeni. 1577: Tämän vuoksi onkin eduskunnalle jo aikai- että Eduskunta hyväksyisi seu·raa- 1578: semminkin jätetty ' ed. Lampisen tekeminä van lakiehdotuksen: 1579: 1580: Laki 1581: edustajanvaaleista annetun lain muuttaJnisiesta. 1582: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan edustajam;aaleista 31 päivänä tammi- 1583: kuuta 1935 annetun lain (66/35) 1 §, sellaisena kuin se on 31 päivänä toukokuuta 1584: 1938 annetussa laissa (215/38), näin kuuluvaksi: 1585: 1 §. 16. Helsingin kaupungin vaalipiiri. 1586: Edustajain valitsemista varten valtiopäi- Helsingin kaupunkia lukuunottamatta 1587: ville on Suomi jaettu seuraaviin vaalipii- kuuluvat kaupunki ja kauppala samaan 1588: reihin: vaalipiiriin kuin sitä ympäröivä maaseutu- 1589: 1. Uudenmaan läänin vaalipiiri, johon kin. 1590: kuuluu sanottu lääni Helsingin kaupunkia 1591: lukuunottamatta; Tämä laki tulee voimaan päivänä 1592: kuuta 195 1593: 1594: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1950. 1595: 1596: Antti J. Rantamaa. Erl. Haapaniemi. Lauri Leppihalme. 1597: J. E. Lampinen. Akseli Brander. Eino Rytinki. 1598: Toivo Ikonen. Heikki Soinine.n. Atte P8lkika.nen. 1599: Toivo H. Kinnunen. Lauri Riikonen. Yrjö Hautala. 1600: Lauri Laine. Matti Miikki. Kusta.a. Tiitu. 1601: Väinö Rankila. Markus Niskala. Johannes Virolaånen. 1602: Veikko v.ennamo. Onni Mannila. Martti Sunte:la.. 1603: T. N. Vilhula. Eino PaJovesi. Anton Suurkonka. 1604: Kusti Eskola. Samuli Simula. J. Koivisto. 1605: Wiljam Sarjala. Janne Koivuranta. Viljami Kalliokoski. 1606: Väinö Okko. Kalle Joukanen. Lennart Helja.s. 1607: Eino Laitinen. Timari Tiainen. Kauno Kleemola. 1608: Yrjö Saari. Juhani Leppälä. Eemil Luukka. 1609: Niilo Ryhtä. V. J. Sukselainen. Kerttu Saalasti. 1610: Pekka. Kiiski. L. 0. Hirvensalo. Vieno Simonen. 1611: Martti Miettunen. Vihtori Vesterinen. Tahvo Rö:nkkö. 1612: S. S. Aittoniemi. Lauri Murtomaa. Aino Luostarinen. 1613: M. 0. Lahtela. Jussi Annala. 1614: 17 1615: 1616: 1,5. - Lak. al. N:o 5. 1617: 1618: 1619: 1620: 1621: Haa.paaiemi y. m.: Ehdotus laiksi edustajanvaaleista anne- 1622: tun latin muuttamisesta. 1623: 1624: 1625: E d u s k u n n a ll e. 1626: 1627: Edustajanvaaleja koskevan lain 19 pykä- rissä, koska käytännössä on jouduttu totea- 1628: län mukaan on valitsijayhdistyksellä oikeus maan, että jonlrnn kwo maassa tunnetun 1629: asettaa enintään kaksi edustajaehdokasta ja ja syystä tai toisesta sues-~iu11 henkilön aset- 1630: yhden varaehdokkaan. Kun tätä oikeutta taminen ehdokkaaksi eri vaalipiireissä ke- 1631: on yhä vähenevässä määrässä käytetty ja rää hänelle jopa valituksi tulemiseen riit- 1632: kun kahden ehdokkaan käyttömahdollisuus tävän äänimäärän useammassa kuin yhdessä 1633: antaa tilaisuuden .ehdokkaiden asetteluun vaalipiirissä. Kun ehdekas voi tulla vali- 1634: sillä tavoin, että äänestäjät joutuvat jaka- tuksi vain yhdestä vaalipiiristä, siirtyvät 1635: maan kannatuksensa kahdelle ehdokkaalle, hänen toisissa vaalipiireissä saamansa äänet 1636: jolloin äänestäjien alkuperäinen tahto ei toisten ehdokkaiden hyväksi, jolloin vali- 1637: aina pääse määrääväksi edustajan valin- tuksi saattaa tulla ehdokkaita, jotka hen- 1638: taan nähden, olisi sekä käytännössä tapah- kilökohtaisesti eivät olisi saaneet riittävää 1639: tuneen kehityksen että äänestäjien oikeuden kannatusta. 1640: mukaista, että pykälään tehtäisiin muutos, Kun edustajanvaalia koskevan lain henki 1641: jonka mukaan kukin valitsijayhdistys saa ja tarkoitus edellyttää, että valitsijain alku- 1642: asettaa vain yhden ehdokkaan ja hänelle peräinen tahto tulisi mahdollisimman sel- 1643: yhden varaehdokkaan lain 22, 23 ja 31 py- västi ja ratkaisevasti toteutetuksi, ehdo- 1644: kälissä mainittujen tapausten varalta. Edel- tamme kunnioittaen, 1645: leen olisi k. o. lain 19 pykälään lisättävä 1646: uusi momentti, jossa määrätään, ettei sa- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 1647: maa henkilöä saa asettaa edustajaehdok- van lakiehdotuksen: 1648: kaaksi useammassa kuin yhdessä vaalipii- 1649: 1650: 1651: Laki 1652: edustajanvaaleista annetun lain muuttamisesta. 1653: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan edustajanvaaleista 31 päivänä tammi- 1654: kuuta 1935 annetun lain 19, 22 ja 23 § :ät näin kuuluviksi: 1655: 19 §. Samaa henkilöä ei saa asettaa ehdok- 1656: Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perus- kaaksi tai varaehdokkaaksi useammassa 1657: tetaan, päivättäköön ja sisältäköön ilmoi- kuin yhdessä vaalipiirissä. 1658: tuksen yhdistyksen kotipaikasta sekä val- Sanotussa asiakirjassa saadaan myös il- 1659: tuutuksen vähintään yhdelle yhdistyksen moittaa se yleispyrintö, jota yhdistys tahtoo 1660: jäsenistä olemaan sen asiamiehenä. Yhdis- saada toteutetuksi. 1661: tyksen ehdokaslistassa tulee selvästi olla 1662: mainittuna sen henkilön nimi, jota edusta- 22 §. 1663: jaksi ehdotetaan, hänen ammattinsa tai toi- Jos valitsijayhdistyksen ehdokaslistaan 1664: mensa ja asuinpaikkansa, ja siinä saa 22, otettu henkilö kuolee, tulee asiamiehen 1665: 23 ja 31 §: ssä mainittujen tapausten va- pyyhkiä hänen nimensä pois ehdokaslis- 1666: ralta olla nimettynä yksi varaehdokas. tasta. 1667: 3 1668: 18 !,5. - Edustajanvaalit. 1669: 1670: 1671: Jos ehdokaslistassa mainitaan myöskin Jos siinä asiakirjassa, jolla yhdistys on 1672: varaehdokas, pankoon asiamies hänet ehdok- perustettu, asiamiestä ei ole nimenomaan 1673: kaaksi. valtuutettu päättämään sellaisesta toimen- 1674: 23 §. piteestä, voidaan se suorittaa ainoastaan 1675: Jos valitsijayhdistys sen johdosta, että sellaisen päivätyn kirjallisen julkilausuman 1676: yhdistyksen ehdokas tai varaehdokas on nojalla, jonka ovat allekirjoittaneet vähin- 1677: myöskin toisen valitsijayhdistyksen ehdo- tään puolet ensimainitun asiakirjan alle- 1678: kaslistassa, tahtoo pyyhkiä pois hänen ni- kirjoittajista. 1679: mensä listastaan taikka panna toisen sen 1680: sijaan, olkoon yhdistyksellä siihen valta. 1681: 1682: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1950. 1683: 1684: Eri. Haapaniemi. Yrjö Hautala. 1685: Onni Mannila. Wilja.m Sa.rjala. 1686: Väinö Okko. Eino Rytiniki. 1687: Ma.tti Miikki. Jalmari Pusa. 1688: Eino Laitinen. Heikki Ala.-Mäyry. 1689: Kustaa Tiitu. Ta.hvo Rönkkö. 1690: Martti Suntela. Anton Suurkonka. 1691: Samuli Simula.. V. J. Sukselainen. 1692: Lauri Laine. Kusti Eskola. 1693: T. N. Vilhula. 1694: 19 1695: 1696: 1,6.- Lak. ·ai. N:o 6. 1697: 1698: Stenberg y. m. : Ehdotus laiksi huoneenvuokrien säännöste- 1699: lystä annetun lain muuttamisesta. 1700: 1701: E d u s k u n n a 11 e. 1702: Sosiaaliministeriön julkaisemien virallis- lapset lastenkoteihin taikka yksityisperhei- 1703: ten tietojen mukåan on asuntotilanne siin, aikuisten viettäessä yönsä työpaikoilla, 1704: maamme kaupungeissa ja kauppaloisaa jat- tuttavien ullakoilla tai kellareissa taikka 1705: kuvasti vaikeutunut ja asunnottomien luku- muualla, mihin yöksi kulloinkin voivat si- 1706: määrä viime vuoden kuluessakin jatkuvasti joittua. Asuintilan jatkuminen tällaisena 1707: kohonnut. Kolmannen neljänneksen päät- on syvästi ristiriidassa yhteiskunnan vel- 1708: tyessä oli asunnontarvitsijoita näiden tilas- vollisuuden kanssa perheiden suojaamisessa. 1709: tojen mukaan 26,579 käsittäen yli · 81,000 Inhimillisesti katsottuna se on epäkohta, 1710: henkeä. Vuokralaisten Keskusliiton anta- jonka poistamiseksi on pantava liikkeelle 1711: mien tietojen mukaan niitä oli vuoden lo- yhteiskunnan voimat nopeasti ja riittävästi. 1712: pussa n. 70,000, mikä käsittää vastaavasti Kun eduskunta viime valtiopäivillä hy- 1713: n. 200,000 henkeä. Tietojen suuri eroavai- väksyi lain huoneenvuokrien säännöstelystä, 1714: suus johtunee siitä, että virallisiin tilastoi- ei asiantila suinkaan korjaantunut, vaan 1715: hin on otettu ainoastaan välttämättömässä tulee se lain säännöksien voimaan tultua 1716: asunnontarpeessa olevat, kuten ainakin Hel- olemaan entistä pahempi. Koska asiantun- 1717: singin osalta on tapahtunut, jos numeroita tijoiden lausuntojen mukaan häätöjen luku- 1718: vertaå vuokralautakunnan antamiin tietoi- määrä tulee suuresti lisääntymään eikä 1719: hin. vuokralautakunnille ole tullut mitään mah- 1720: Mainitussa virallisessa tilastossa osoite- dollisuuksia lisätä niiden kautta osoitetta- 1721: taan asunnontarpeen syynä ,häätö edelli- vien asuntojen määrää, olisi lakiin saatava 1722: sestä asunnosta" 1,586 vuokralaisella. Kes- sellainen lisäys, että irtisanotuille vuokra- 1723: kimäärin oli häädettyjä ilman asuntoa laisille ei saa antaa häätötuomiota, ellei 1724: viime vuoden kolmannen neljänneksen li- huoneenvuokralautakunta voi osoittaa heille 1725: pussa n. 5,000 henkeä. Asunnosta hääde- asuntoa, joka täyttää kohtuullisuuden vaa- 1726: tyn asema on yleensä tukala, sillä yksi- timukset sekä asumiskusannusten että tila- 1727: näistenkin ihmisten asuntovaikeutta käyt- vuuden ja muidenkin näkökohtien puolesta. 1728: tävät hyväkseen kaikenlaiset keinottelijat. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 1729: Erittäin vaikeaksi on muodostunut häädön- 1730: alaiseksi joutuneiden perheellisten kohtalo, että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 1731: sillä tavallisesti on perhe joutunut hajoa- van lakiehdotuksen: 1732: maan. Huoltoviranomaiset ovat sijoittaneet 1733: 1734: Laki 1735: huoneenvuokrien säännöstelystä annetun lain muuttamisesta. 1736: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä 1737: säädetyllä tavalla, lisätään huoneenvuokrien säännöstelystä 3 päivänä tammikuuta 1738: 1950 annettuun lakiin näin kuuluva 2 a §: 1739: 2a §. muuttamaan huoneistosta ennenkuin vuok- 1740: Jos vuokranantaja 2 § :n 1 momentin ralautakunta voi osoittaa hänelle sekä kus- 1741: mukaan on saanut oikeuden irtisanoa tannusten että muiden asumismahdollisuu- 1742: vuokralaisen taikka olla jatkamatta vuokra- den suhteen kohtuulliset vaatimukset täyt- 1743: sopimusta, älköön vuokralaista velvoitettako tävän uuden asunnon. 1744: Helsingissä 11 p: nä helmikuuta 1950. 1745: Elli Stenberg. Eino Tainio. Vilhelm Riihinen. 1746: Eino Roine. Lauri Myllymäki. Irma Torvi. 1747: Hugo Manninen. 1748: 20 1749: 1750: !,7.- Toiv. al. N:o 1. 1751: 1752: 1753: 1754: 1755: Myllymäki y. nJ.. : Äänioikeusikärajan alentamisesta valtiol- 1756: lisissa vaaleissa. 1757: 1758: 1759: E d u s k u n n a ll e. 1760: 1761: Äänioikeusikäraja on eri maissa erilainen. vuotta täyttäneillä on äänioikeus, se on ol- 1762: Aikaisemmin oli vallitseva käsitys, että kan- lu omiaan lisäämään nuorison harras,tus,ta 1763: salaisilla tulee olla verraten v~rttunut ikä, tärkeisiin yhteiskunnallisiin kysymy}\siju. 1764: ennen kuin hän on saavuttanut sellaisen M. m. Neuvostoliitossa on todettu, että, 18 1765: kypsyyden, että pystyy arvioimaan tilan- vuotiaiden ää.nioil,teus on osoittautunut tar- 1766: teen niin, että voi onnistuneesti käyttää koitustaan vastaavaksi. Viimeiset tiedot 1767: äänioikeuttaan ja velvollisuuttaan edu,skun- osoittavat, että muissakin maissa on alen- 1768: nan jäsenten valinnassa. Syksyllä 1944 nettu äänioikeusikärajaa. 1769: meilläkin alennettiin äänioikellSikärajaa 21 ]\oska meilläkin on ryhdyttävä toimen- 1770: vuoteen, ja vaikka lain vastustajat· aikai- piteisiin saadaksemme nuorison m.~ 1771: semmin väittivät äänioikeuden alentami- yhteiskunnallisiin asioihin, on tärkeätä, että 1772: sesta seuraavan, että eduskuntaan tulee va- suuremmalle osalle nuorisoa varataan oi- 1773: littua liian nuoria edustajia, suoritetut vaa- keus ottaa osaa valtiollisiin vaaleihin kqin 1774: lit osoittivat kuitenkin, että epäily ei pitä- tähän asti. Sen vuoksi ehdotamme edus- 1775: nyt paikkaansa. Eduskunnassa.mme on j.o kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 1776: aikaisemmin ollut nuorempia edustajia kuin 1777: nyt onkaan. Kuluneet sotavuodet ovat osoit- että hallitus kiireellisesti valmis- 1778: taneet lisäksi, että nuoriso jo 15-18 vuo- tuttaisi ja Eduskunnalle antaisi. e.si- 1779: den iässäkin on joutunut suorittamaan eri- tyksen laiksi äänioikeusikär-ajan alen- 1780: laisia vaativia tehtäviä, joissa on saavu- tamisesta valtiollisissa vaaleissa 18 1781: tettu kokemusta yleisten asioiden hoidossa. vuoteen. 1782: Kokemus on osoittanut, että missä 18 1783: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 1784: 1785: Lauri Myllymäki Kaarle ~ors. 1786: Martti Leskinen. Eino Kujanpää. 1787: M. Järvinen. Niilo Nieminen. 1788: H. Tauriainen. Paavo Leskinen. 1789: 21 1790: 1791: I,s.- Toiv. al. N:o 2. 1792: 1793: 1794: 1795: 1796: Salmela.-Jä:rvinen. y. m.: Toimenpiteistä sairaaloissa ja 1797: hoitolaitok-sissa ol-evien potilaiden oikeuttamiseksi osal- 1798: listumaan valtiollisiin vaaleihin hoitopaikassaan. 1799: 1800: 1801: E d u s k u n n a ll e. 1802: 1803: Kaikissa eduskuntavaaleissamme samoin- omaiset varustautuisivat vaaliotteella ja 1804: kuin myöskin viimeksi toimitetuissa presi- jonkunlainen kiertävä vaalilautakunta ke- 1805: dentinvalitsijamiesvaaleissa on voitu ha- räisi äänestysliput sinetöidyin uurnin, joka 1806: vaita, että sairaaloissa ja hoitolaitoksissa avattaisiin määrätyssä vaalilautakunnassa 1807: olevia joko kokonaan tai osittain liikunta.- todistajien läsnäollessa. Minkäänlaisiin vää- 1808: kyvyttömiä henkilöitä on tuotu vaaliuur- rinkäytöksiin tuskin on mahdollisuutta, 1809: nille, monasti aivan paareilla kantaen. mutta täten helpotettaisiin niiden kansa- 1810: Nämä kansalaiset ovat tahtoneet vaikeasta laisten osallistumista vaaliin, jotka ilman 1811: tilastaan huolimatta täyttää kansalaisvel- omaa syytään estyvät sitä käyttämästä. 1812: vollisuutensa viimeiseen asti. Kun näkee Tällä tavoin myöskin valtiovallan taholta 1813: miten monenlaisia vaikeuksia potilaiden entistä voimakkaammin tulisi alleviivatuksi 1814: kuljettaminen vaalipaikkoihin tuottaa, tu- äänioikeuden merkitystä, mikä seikka taas 1815: lee ajatelleeksi, eikö olisi mahdollista jol- tehostaisi osanottoa vaaleihin ja kansan 1816: lakin tavalla helpottaa hoitolaitoksiin ja · ääni saataisiin mahdollisimman selvästi ja 1817: sairaaloihin joutuneiden ihmisten osallistu- laajasti kuuluville. 1818: mista vaalitoimitukseen. Onhan kohtuu- Ehdotammekin edellä esitetyn perusteella 1819: tonta, että sen täytyy tuottaa heille niin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 1820: suuria ponnistuksia, ehkä lmstannuksiakin toivomuksen, 1821: ja vielä vaarantaa terveyskin. Tietääk- 1822: semme on Ruotsissa tämä asia järjestetty että hallitus antaisi valmistaa 1823: siten, että sairaaloissa y. m. laitoksissa on vaalilakiin lisäyksen, jonka avulla 1824: tilaisuus antaa äänensä paikan päällä. voitaisiin järjestää sairaaloissa ja 1825: Meidänkin vaalilaissamme kaivattaisiin hoitolaitoksissa oleville potilaille 1826: tämän tapaista erikoissäännöstä. Käsityk- mahdollisuus osallisttta äänestykseen 1827: semme mukaan se ei suinkaan tuottaisi jättämällä lippunsa oleskelupaikas- 1828: voittamattomia vaikeuksia jos esim. asian- saan. 1829: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 1830: 1831: Martta Salmela-Järvinen. Edvard Pesnnen. 1832: Hugo Aatt&la.. Heikki Simonen. 1833: Elli Nurminen. 1834: 22 1835: 1836: 1,9.- Hemst. mot. N:o 3. 1837: 1838: 1839: 1840: 1841: Öhman: Angående fördelande av statsutskottets åligganden 1842: mellan två eller flera utskott. 1843: 1844: 1845: T i ll R i k s d a g e n. 1846: 1847: Fördelningen av arbetsbördan riksdags- komma, skulle fråntagas statsutskottet och 1848: männen emellan är mycket ojämn, beroende hänskjutas till beredning av ett i riksdags- 1849: i hög grad på till medlem av vilka utskott ordningen infört nytt utskott, som enligt 1850: envar blir utsedd. Utskottens arbetsupp- utländskt mönster lmnde kaUas budget- 1851: gif1Jer ä:t~o nämligen långt ifrån jämbör- utskott. Utlåtandena om statsfinansernas 1852: diga. Statsutskottet har otvivelaktigt de tillstånd och statsrevisorernas berättelse 1853: mest tidsödande uppgifterna sig ålagt. Det samt beredningen av skattelagförslag och 1854: förefaller, som om detta utskotts arbete propositioner i andra finansärenden skulle 1855: under årens lopp i icke oavsevärd grad fortfarande ankomma på statsutskottet. Fi- 1856: ökats, och hela riksdagsarbetet har numera nansmotionerna skulle självfallet hänskju- 1857: i många hänseenden blivit beroende av, tas till budgetutskottet. 1858: huru statsutskottets arbete särskilt vid bud- Den rätta fördelningen av arbetet bör 1859: getbehandling-en löper undan. En rationa- naturligtvis i grund undersökas, och härvid 1860: lisering av riksdagsarbetet har länge varit bör också dryftas huruvida namnet stats- 1861: aktuell och en rationaliseringskonunitte utskott alls bör bibehållas eller om nya 1862: existerar. Då det emellertid förefaller som mera betecknande namn böra givas åt de 1863: om de problem denna ik:ommitte brottru:; utskott, mellan vilka det gamla statsut- 1864: m:ed vore så vidlyftiga, att några snara skottets arbete uppdelas. 1865: resultat icke äro att förvänta, synes en viss Med anledning av det ovan anförda före- 1866: förbättring kunna ernås genom att frågan slår jag, att ri1ksdagen vill~ hesluta hem- 1867: om uppdelning av statsutskottets arbets- stä1la, 1868: iböroa, oberoende av den stora rationalise- att regeringen måtte inkomma med 1869: ringen, upptages till avgörande. förslag till sådan ändring av riks- 1870: Förslagsvis kunde arbetet fördelas så- dagordnitngen, att statsutskottets ålig- 1871: lunda, att statsförslaget jämte tilläggen till ganden fördelas emellan två ellet· 1872: detsamma, så länge sådana ännu måste före- flere utskott. 1873: Helsingfors den 3 februari 1950. 1874: 1875: C. A. öbman. 1876: 23 1877: 1878: 1,9. - Toiv. al. N:o 3. Suomennos. 1879: 1880: 1881: 1882: 1883: Öhman: Valtiovarainvaliok-unnan tehtävien jakamisesta 1884: kahdelle tai useammalle valiokunnalle. 1885: 1886: 1887: E c1 u s k u n n a 11 e. 1888: 1889: Työtaakan jakautuminen kansanedusta- vielä täytyy esiintyä, otettaisiin· pois valtio- 1890: jien kesken on sangen epätasainen, ja se varainvaliokunnalta ja siirrettäisiin valmis- 1891: johtuu suuressa määrässä siitä, minkä valio- teltavaksi valtiopäiväjärjestykseen otettuun 1892: kuntain jäseneksi kukin tulee valituksi. uuteen valiokuntaan, jota ulkomaiseen ta- 1893: Valiokuntain tehtävät eivät näet ole lähi- paan voitaisiin nimittää budjettivaliokun- 1894: mainkaan tasavertaisia. Valtiovarainvalio- naksi. Valtiovarainvaliokunnan käsiteltä- 1895: kunnalla on epäilemättä suoritettavanaan väksi jäisivät edelleen valtion raha-asiain 1896: enimmän aikaa vievät tehtävät. Näyttää tilasta ja valtiontilintarkastajain kertomuk- 1897: siltä, että tämän valiokunnan työt ovat vuo- sen johdosta annettavat lausunnot sekä 1898: sien varrella melkoisessa määrässä lisäänty- verolakiehdotusten ja muista raha-asioista 1899: neet, ja eduskunnan koko työskentely on annettavien esitysten valmistelu. R.ahaasia- 1900: nyt monessa suhteessa jäänyt riippuvaksi aloitteet lähetettäisiin tietenkin budjetti- 1901: siitä, kuinka valtiovarainvaliokunnan työt valiokuntaan. 1902: luistavat erittäinkin tulo- ja menoarvion Töiden oikeata jakamista on tietysti pe- 1903: käsittelyssä. Eduskunnan töiden rationali- rusteellisesti tutkittava ja tällöin on myös 1904: soiminen on kauan ollut ajankohtainen ja harkittava, onko valtiovarainvaliokunnan 1905: rationalisoimiskomiteakin on olemassa. Kun nimeä ollenkaan säilytettävä, vai onko 1906: kuitenkin tuntuu siltä, että ne ongelmat, uudet ja tunnusomaisemmat nimet annet- 1907: joiden kanssa komitea kamppailee, ovat tava valiokunnille, joiden kesken vanhan 1908: siksi laaajaperäisiä, että mitään pikaisia valtiovarainvaliokunnan työt jaetaan. 1909: tuloksia ei ole odotettavissa, näyttäisi jon- Edellä esitetyn johdosta ehdotan edus- 1910: kinlainen parannus voitavan saavuttaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 1911: siten, että suuresta rationalisoimisesta riip- 1912: pumatta otetaan ratkaistavaksi kysymys että hallitus antaisi Eduskunnalle 1913: valtiovarainvaliokunnan työtaakan jakami- esityksen valtiopäiväjärjestyksen 1914: sesta. muuttamisesta niin, että valtiova- 1915: Työt voitaisiin esimerkiksi jakaa siten, minvalioknnnan tehtävät jaettaisiin 1916: että tulo- ja. menoarvioehdotus sekä siihen kahdelle tai useammalle valiokun- 1917: tehtävät lisäykset, niin kauan kuin sellaisia nalle. 1918: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1950. 1919: C. A. öhman. 1920: t. 1921: 24 1922: 1923: I,1o.- Toiv. al. N:o 4. 1924: 1925: 1926: V. Eskola y. m.: Maaylioikeuden perustamisesta. 1927: 1928: E d u s kun n a ll e. 1929: Vuoden 1949 valtiopäivillä hyväksyi tältäkin osalta on lisääntynyt. Asianomai- 1930: eduskunta lain korkeimmasta oikeudesta nen jaosto on m. m. jatkuvasti tehnyt tar- 1931: annetun lain. muuttamisesta. kastusmatkoja maastoon usein pitkienkin 1932: Hallituksen esityksen perusteluissa lausu~ matkojen taakse, joka tietenkin on vienyt 1933: taan muun· muassa: runsaasti aikaa. 1934: ,Ne syyt, joista juttujen runsaus aiheu- Eduskunta, säätäessään· maahankintalain 1935: tu~l eivät kuitenkaan ole sen laatuisia, että ja poistaessaan hallituksen esityksestä maa- 1936: voitaisiin odottaa korkeimman oikeuden ylioikeuden ylimpänä tuomioistuimena, ei 1937: työmäärän jatkuvasti pysyvän niin suu- tällaista edellyttänyt, vaan päinvastoin li- 1938: I"€na kuin se tällä hetkellä on. Sen tähden säämällä tarkastusoikeuden pätevyyttä tar- 1939: ei olisi aihetta nykyisten olosuhteiden pe- koitti, että tarkastusoikeus tulisi olemaan 1940: rusteella pysyvästi lisätä korkeimman oi- ylin oikeusaste lukuunottamatta alueen 1941: keuden jäsenten lukumäärää. 'l'oiselta puo- hintaa ja piirirajain määräämistä koskevia 1942: len tuskin on mahdollista tehdä niin olen- asioita, joista voidaan valittaa korkeimpaan 1943: naisia muutoksia säännöksiin muutoksen- oikeuteen. Kun korkeimmalla oikeudella on 1944: hakuoikeudesta tai korkeimman oikeuden valta käyttää vanhastaan hallitsijalle kuu- 1945: työtapoihin, että säännöllistä jäsenmäärää lunutta oikeutta määrätyin edellytyksin 1946: olisi kaikissa oloissa pidettävä riittävänä, purkaa lainvastaisia oikeuksien päätöksiä 1947: vaan on otettava lukuun se mahdollisuus, ja tuomioita, on korkein oikeus itse asiassa 1948: että vastaisuudessakin ilmenee tarvetta kor- muodostunut ainakin osittain ylimmäksi oi- 1949: ln~imman oikeuden jäsenmäärän väliaikai- keusasteeksi maanhankintalain tarkoi tta- 1950: seen lisäämiseen. missa tilojen muodostamista koskevissa 1951: Mainituista syistä olisi korkeimmasta oi- asioissa, mikä ei, kuten edellä mainittiin, 1952: keudesta annettuun lakiin tehtävä sellainen ollut eduskunnan tarkoitus. On itsestään 1953: muutos, että aina milloin ratkaisematta ole- selvää, että tästä on aiheutnut työnlisää 1954: vien asiain lukumäärän enentyessä tai korkeimmalle oikeudelle ja varsinkin asian- 1955: muista vastaavanlaisista syistä, kuten esim. omaiselle jaostolle, jonka työtarmo on tyy- 1956: korkeimman oikeuden jäsenen pitkäaikaisen dytyksellä todettava. 1957: sairauden vuoksi käy tarpeelliseksi lainkäy- Allekirjoittaneilla ei ole vähäisintäkään 1958: tön hidastumisen estämiseksi väliaikaisesti halua arvostella korkeimman oikeuden an- 1959: lisätä korkeimman oikeuden jäsenmäärää, tamien purkupäätösten asiallisuutta, eikä 1960: tasavallan presidentti voisi, korkeimman oi- siihen tiettävästi ole edes aihettakaan, vaan 1961: keuden esityksestä, nimittää korkeimpaan se on asia erikseen. 1962: oikeuteen ylimääräisiä oikeusneuvoksia, joi- Tarkoitus on sen sijaan kiinnittää edus- 1963: den toimikausi kestäisi määräajan, enin- kunnan ja hallituksen huomiota asiaan ylei- 1964: tään kolme vuotta." seltä kannalta, jossa suhteessa näyttää ole- 1965: Tästä ja lain 2 §: n 2 mom. selviää, että van toivomisen varaa. Maa- ja vesioikeus- 1966: kysymyksessä on korkeimman oikeuden jä- asiain käsittely ei ole järjestetty parhaalla 1967: senmäärän väliaikainen lisääminen milloin mahdollisella tavalla. Ylempinä tuomiois- 1968: ratkaisematta olevain asiain lukumäärän tai tuimina niitä käsittelevät sekä korkein oi- 1969: jonkin muun syyn katsotaan sitä vaativan. keus että korkein hallinto-oikeus, joissa 1970: Allekirjoittaneilla ei ole tietoa missä mää- kummassakaan ei ole ainakaan tähän asti 1971: rin korkeimman oikeuden työmäärää ovat ollut riittävästi näiden asiain käytännöllistä 1972: lisänneet sen säännöllisesti käsiteltäviksi tuntemusta. 1973: kuuluneet asiat, mutta kun korkein oikeus Kun varsinkin maa-, mutta samalla myös 1974: on joutunut käsittelemään useita: satoja vesioikeuslainsäädäntää koskevat asiat lähi- 1975: maanhankintalain toimeenpanoa koskevia vuosina varmaan suuresti lisääntyvät ja 1976: purkuhakemuksia on selviö, että työmäärä monipuolistuvat, on luonno]]ista, että myös 1977: 1,10. - V. Eskola y. m. 25 1978: 1979: valitusten lukumäärä lisääntyy ja nykyinen Kysymys maaylioikeuden perustamisesta 1980: tilapäinen asioiden ruuhkautuminen tulee on ollut perusteellisen harkinnan alaisena 1981: vastaisuudessa olemaan säännöllinen ilmiö. myös hallituksen joulukuun 22 päivänä · 1982: Hallituksen olisikin aihetta harkita eikö 1945 asettamassa maankäyttölainsäädäntö- 1983: olisi perustettava erikoistuomioistuin ni- komiteassa ja lausuu komitea hallitukselle 1984: menomaan käsittelemään ylimpänä oikeus- 30 päivänä maaliskuuta 1949 jättämässään 1985: asteena kaikki moninaiset maa- ja vesioi- mietinnön I osassa seuraavaa: 1986: keuslainsäädännön alaan kuuluvat asiat, ,Komitean laatiessa ehdotusta maankäyt- 1987: jolloin sekä korkeimman oikeuden että kor- tölaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi 1988: keimman hallinto-oikeuden työtaakka vas- on sen huomio kiintynyt siihen, että maas- 1989: taavasti keventyisi. Tämä edellyttäen, että samme ei ole tuomioistuinta, jonka toimi- 1990: mainitun tuomioistuimen, olkoon se maaoi- alueena olisi koko maa ja joka olisi sopiva 1991: keus tai maaylioikeus tai minkä niminen käsittelemään maaoikeuden alaan kuuluvia 1992: tahansa, jäseniksi olisi asian luonnosta joh- muutoksenhakuasioista ylimpänä oikeusas- 1993: tuen kutsuttava lainoppineidtJn oikeusneu- teena. Näiden kysymysten erikoislaatu 1994: vosten lisäksi tarpeellinen määrä käytän- edellyttää erityisesti niitä varten perustet- 1995: nöllisen elämän asiantuntijoita. Tämän tua tuomioistuinta, jonka jäsenillä tulisi 1996: näin kokoonpannun maaylioikeuden käsitel- olla näiden asiain edellyttämä erikoinen pä- 1997: täväksi ylimpänä oikeusasteena voitaisiin tevyys. Tällaista ylintä oikeusastetta tar- 1998: siirtää paitsi jakolainsäädännön ja vesioi- vittaisiin yhtä hyvin maan tarkoituksen- 1999: keuslainsäädännön alaan kuuluvia asioita, mukaista käyttöä koskevien toimenpiteiden 2000: valmisteltavana olevan laajakantoisen maan- alalla - joskaan yksistään näitä asioita 2001: käyttölainsäädännön edellyttämät asiat, varten ei voida perustaa tällaista tuomio- 2002: jotka komitean ehdotuksen mukaan jäisivät istuinta - kuin muullakin maaoikeuden 2003: jäämään maanjako-oikeuden lopullisen rat- alalla. Viitattakoon tässä vain maanjako-, 2004: kaisun varaan. Yhdenmukaisuuden aikaan- vesioikeus-, tie- ja yksityismetsälainsäädän- 2005: saamiseksi olisi näin meneteltävä. nön alaan. Kun tällaista tuomioistuinta 2006: Edelleen olisi hallituksen samassa yhtey- koskeva lainsäädäntö jää suurimmaksi 2007: dessä harkittava, eikö eräitä muitakin asia- osaksi komitean toimialan ulkopuolelle, ei 2008: ryhmiä, jotka nykyisin ylimpänä oikeus- komitea ole voinut ryhtyä tekemään siitä 2009: asteena ratkaisee korkein oikeus ja korkein yksityiskohtaista ehdotusta. Asian tärkey- 2010: hallinto-oikeus, voitaisi siirtää perustetta- teen katsoen komitea kunnioittaen kiinnit- 2011: valle maaylioikeudelle. Sellaisina voisi tulla tää valtioneuvoston huomiota kysymyksessä 2012: kysymykseen muun muassa eräät tielain- olevan laatuisen maaylioikeuden tarpeelli- 2013: säädäntöön ja asemakaavalainsäädäntöön suu teen." 2014: kuuluvat asiat. Asian laajakantoisuuden huomioon ottaen 2015: Perustamalla erikoinen ylin oikeusaste vaatii lakiesityksen valmistelu perusteellista 2016: edellä mainittuja asioita käsittelemään voi- asiantuntemusta ja kuuluu sen vuoksi halli- 2017: taisiin keventää sekä korkeimman oikeuden, tukselle. 2018: että korkeimman hallinto-oikeuden työruuh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 2019: kaa ja siten saattaa asiain käsittely ·niissä kunnan päätettäväksi toivomuksen, 2020: entistä joustavammaksi ja nykyistä no- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 2021: peammaksi. tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin 2022: Ei ole vähintäkään epäilystä siitä, etteikö maaylioikeuden perustarniseksi, joka 2023: ehdotetuna uudella ylimmällä tuomioistui- ylimpänä tuQmioistuimena ratkaisisi 2024: mella näin järjestettynä tulisi olemaan riit- kaikki jakolainsäädännön ja vesioi- 2025: tävästi työtä eikä kukaan voine väittää si- keuslainsäädännön alaan kuuluvat 2026: täkään, etteikö tällainen, erikoisesti näiden: sekä mahdollisesti eräät rnuut lä- 2027: asiain tuntemusta omaava oikeusaste olisi hinnä asutustQimintaa, tie- ja aserna- 2028: pätevämpi ratkaisemaan tärkeitä erikoisky- kaavalainsäädäntöä kQskevat asiat, 2029: symyksiä kuin nykyisin korkein oikeus ja sekä. antaisi sitä koskevan esityksen 2030: korkein hallinto-oikeus. Eduskunnalle. 2031: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 2032: Valfrid Eskola. Veikko Vennamo. 2033: Henrik Kullberg. Martti Miettunen. 2034: 26 2035: 2036: I,n.- Hemst. mot. N:o 5. 2037: 2038: 2039: 2040: 2041: Rosenberg m. fl. : Angående avlåtande av 2042: propositwn om 2043: skydd för medborgarnas ras och nationalitet. 2044: 2045: 2046: T i 11 R i k s d a g e n. 2047: 2048: Den svenska språJkminortitetens rättig- land kom bryskt tili synes under det 2049: heter i vårt land är redan i regerings- senast•e !kriget. 2050: formen av år 1919 i olika paragraf.er fast- DyHka organisationers verksamhet inom 2051: slagna, och den vi'ktigaste av dem, näm- vårt samhälle liiksom ovannämnda .pressut- 2052: ligen 14 § lyder: ,Finska och svenska äro talanden · och publikationer är ägnade att 2053: republikens nationalsprå!k". Senare har störa språkfreden, väcka ont blod mellan 2054: även olika speciallagar tillkommit, i vilka landets olika nationaliteter och åstadkomma 2055: lika,berättigandet närmam ikonkretiserats, splittring av landets krafter, vilikas enande 2056: särskilt :på de språJldiga, k·ulturella och eko- är livsviktigt för vårt land och det gemen- 2057: no.miska o.mrådena. samma arbetet för dess bästa. 2058: Trots detta har under olika skeden i Äktfinskheten:, som innebär förföljelse och 2059: vårt lands nyare historia den svensika förtryck av språkliga och nationella 2060: språkmmoritete:n fått utstå förföljelser, i mi.noriteter, är som känt ett av fascismens 2061: det att mer eller mindre öppna anfall från många uttrycksmedel. Som ~ett natuTligt 2062: reaktionäret äktfinskt håll riktats mot den- 11esultat av kriget var fascismen också på 2063: samma i syfte att få dess i lag garanterade ifrågavarande omcråde tvungen att i hög 2064: rättigheter inskrän:kta eller up.phävda. grad upphöra med sin samhällsfientliga 2065: Bland partier och organisationer, vilka ver:ksamh•et. Genom den sålunda utvidgade 2066: t. o. m. i sina p11ogram öppet fö.rlkunnat demdkratin :k:om även den svensika språJk- 2067: kamp mot finlandssvenskarnas grundlags- minoritetens rättighet.er att i en viss ut- 2068: enliga rättigheter kan nämnas AKS (Aka- sträckning återställas och en större säkerhet 2069: demiska KarelSika Sällskapet) och IKIJ (fos- mot anfall från finskspråkigt rea:ktionärt 2070: terländska folkrörelsen). Dessa och andra håll uppnåddes. 2071: lilmande organisationer blev ju sedermera Men reaktionens allmänna frammarsch i 2072: i kraft av vapenstillestånds- och :fredsför- vårt land under den senaste tiden avspeg- 2073: dragen såsom varande fascistiska upplösta lar sig också i den äktfinska och chauvinis- 2074: och förbjudna. Under vårt lands mest reak- tiska ooda som 'P'å nytt, i olitka sammanhang, 2075: tionära period, de s. k. laptpoåren, ik:om dessa gör sig gällande. Nya partier · har uppstått, 2076: organisationers landsskadliga v·erksB!rrihet vilka öppet på sitt program bl. a. övertagit 2077: bäst till synes, och i den finskspräkiga de upplösta fascistiska organisationerna.s 2078: realktionära pressen ingick s. g. s. dagligen mot landets sv·enska språlrminoritet riktade 2079: artiklar, i vilka finlandssvensikarnas ikultur, fientliga politilk. Att utvecklingen i landet, 2080: seder och spmk :förlöjligades och begabba- fredsfördraget till trots, !kunnat taga en 2081: des. Även en mängd i samma stil hållna sådan antidem<&rati~ riktning, utvisar att 2082: böcker och broschyrer utkom under det finnes :uppoobara hristfälligheter i vår 2083: denna tid. lVIot derr finska sp1:1ä!lmnajoriteten regeringsform, hrister som med diet snaraste 2084: riktade smädelser torde även undantags- måste avhjä1pas. 2085: vis ha förekmit på sv·enskna~ionalistiskt Underteciknade, vilka är av den åsikten 2086: håll i vårt land. ChaJUvinisme111 har även att hland de tdemokratiska fri- ooh rättig- 2087: riktat sig mot andra i vårt land boendB heterna inte kan eller får upptagas fri- 2088: nationella :minorit(lter. S!rskilt anfallen mot heten att offentligt i ord eller skrift 2089: medborgare av rysk och judisk börd i vårt angripa finska medborgare med hänsyn till 2090: I,11. - Rosenberg y. m. 27 2091: 2092: deras ras eller språk, ej heller rätten att nationalitet, språk, seclet· och kul- 2093: grunda samfUJDJd, partier eUer andra orga- tur mot hän, begabbelse, ringakt- 2094: nisationer, vilka på sina 1Jrogram upptager ning och hat i offentligt tal, skrift 2095: verksamhet i syfte att inskränka finsika och tryck, enligt vilken samfund, 2096: medborgar€8 grundlagsenliga språ:kliga och parti eller annan organisation ej 2097: nationella rättigheter, får härmed vördsrumt, äger rätt att på sitt program upp- 2098: hänvisande till det ovan anförda, föresla, taga eller annars bedriva verksamhet, 2099: att riksdagen mätte ibesluta hemställa, som syftar till att Wl,skränka finska 2100: tnedborgares fri- och rättigheter på 2101: att 1·egeringen med det s.naraste grund av deras språk, ras eller natio- 2102: måtte till Riksdagen .överlämna pro- t'WJ,litet, samt som stadgar, att brott 2103: position rned förslag till lag, som mot clenna lag är straffbar handling. 2104: skyddm· finska medgorgm·es ms och 2105: Helsingfors den 10 februari 1950. 2106: 2107: G. Rosenberg. Eino Kilpi. 2108: Atos Wirtanen. Aimo Aaltonen. 2109: Mauri Ryömä. Hertta Kuusinen-Leino. 2110: Paavo Leskinen. 2111: 28 2112: 2113: I,n. - Toiv. al. lf:o 5. Stwmennos. 2114: 2115: 2116: 2117: 2118: Rosenberg y. m.: Esityksen antamisestn kansalnisten rodun 2119: jn kctnsallisuuden suojasta. 2120: 2121: 2122: E d u s k u n n a ll e. 2123: 2124: Ruotsalaisen kielivähemmistön oikeudet Sellaisten järjestöj,en toiminta yhteiskun- 2125: ovat vahvistetut jo vuoden 1919 hallitus- nassamme samoinikuiru :edellä mainitut lehti- 2126: muodossa eri pykälissä, ja niistä tärkeim- lausunnot ja julkaisut ovat omansa häiritse- 2127: . mässä, nimittäin 14 § :ssä sanotaan: ,Suomi mään ikielirauhaa, herättämään pahaa verta 2128: ja ruotsi ovat tasavallan kansalliskielet". maan eri kansallisuuksien kesken ja ailkaan- 2129: Sittemmin on syntynyt myrös erilaisia eri- iSaamaan hajaannusta maan voimissa, joiden 2130: ikoislakeja, joissa yhdenvertaisuus on tar- yhdistäminen on elintärkeätä maallemme ja 2131: 'k·emmin määritelty, ·erityisesti kie1ellisillä, yhteiselle työlle sen parhaaksi. 2132: sivistyksellisillä ja taloudellisilla aloilla. Aitosuomalaisuus, joka merkitsee kielel- 2133: Tästä huolimatta on ruotsalainen kielivä- listen ja kansallisten vähemmistöjen vainoa 2134: hemmistö maamme uudemman historian eri ja painostusta, on, kuten tunnettua, eräs 2135: vaiheissa saanut kokea vainoja, kun taau- fasismin monista ilmenemistavoista. Sodan 2136: tumukselliselta aitosuomalaiselta taholta on luonnollisena seurauksena fasismin oli myös 2137: sitä vastaan suunnattu enemmän tai vähem- kysym)'lksessä olevalla alalla prukiko suu- 2138: män avoimia hyökkäyksiä tarkoituksena. ressa määrin luopua yhteiskunnalle viha- 2139: saada supistetuiksi tai lakkautetuiksi sen mielisestä toiminnastaan. Demokratian sit- 2140: laissa taatut oilmudet. Puolueista ja järjes- ten tapahtuneen laaj·entumise111 ka-utta pa- 2141: töistä, jotka vieläpä ohjelmissaan avoim€Sti lautettiin myös ruotsalaisen kielivähemmis- 2142: julistivat taistelua suomenruotsalaisten pe- tön oikeudet määrätyssä laajuudessa ja saa- 2143: rustuslainmuikaisia oikeuksia vastaan, voi- vutettiin suurempi turvallisuus suomenkieli- 2144: daan mainita AKS (Akateeminen Karjala- seitä taantumuikselliselta taholta tapahtuvien 2145: Seura) ja IKL (Isänmaallinen Kansan- hyökkäysten suhteen. 2146: liike). Nämä ja muut samanlaiset järjestöt Mutta taantumuksen yleinen esiinmarssi 2147: lak:kautettiinkin ja kiellettiin sittemmin ase- maassamme viime aikoina kuvastuu myös 2148: lepo- ja rauhansopimusten johdosta fasis- siinä aitosuomalaisessa ja kansalliskiihkoi- 2149: tisina. Maamme taantumuksellisimpana sessa hengessä, joka uudelleen, eri yhteyk- 2150: ajanjaksona, ns. lapuanvuosina, näiden jär- sissä, Qn tullut näikyviin. On syntynyt uusia . 2151: jestöjen maata vahingoittava toiminta il- puolueita, jotka avoimesti ovat o.ttaneet oh- 2152: meni selvimmin, ja suomenkielisessä tarun:tu- jelmaansa mm. laikkautettujen fasististen 2153: muksellisessa lehdistössä oli miltei päivit- järjestöjen maan ruotsalaista kielivähem- 2154: täin artikkeleita, joissa suomenruotsalais- mistöä vastaan suunnatun vihamielisen po- 2155: ten kulttuuria, tapoja ja kieltä pilkattiin liti~kall!. Että kehitys on maassa rauhanso- 2156: ja ivattiin. Myös ilmestyi tänä aikana pimuksesta huolimatta voinut kulkea sellai- 2157: joukko samansävyisiä kirjoja ja lentolehti- seen demokratian vastaiseen suuntaan, osoit- 2158: siä. Suomalaiseen Ikielienemmistöön ikohdis- taa hallitusmuodoosamme olevan ilmeisiä 2159: . tettuja herjauksia lienee myös poiklkeusta- puutteellisuuksia, jotka mitä 1pikimmin olisi 2160: pauksissa esiintynyt ruotsalaisella nationa- korjattava. 2161: listisella taholla maassamme. KansalEskiihko Allekirjoittaneet, jotka ovat sitä mieltä, 2162: on suuntautunut myös muita maassamme että dlemokraattisiin vapauksiin ja oikeuk- 2163: asuvia kansallisia vähemmistöjä vastaan. siin ei voida eikä saa sisällyttää vapruutta 2164: Erityisesti hyökkäykset venäläistä ja juuta- julkisesti .puheessa tai kirjoituksessa hyö- 2165: laista syntyperää olevia kansalaisia vastaan kätä Suomen kansalaisten kimppuun heidän 2166: ilmenivät räikeinä viime sodan ai•kana. rotunsa tai kielensä johdosta, ei myöskään 2167: 1,11. - Rosenberg y. m. 29 2168: 2169: perustaa yhteisöjä, puolueita tai järjestöjä, sim,iselta ja vihalta julkisissa pu- 2170: jotka ~hjelmaansa ottavat toiminnan Suo- heissa, kirjoituksissa .ia painotuot- 2171: men !kansalaisten p~rustusla.inmukaisten !kie- teissa, jonka mukaan yhteisöllä, puo- 2172: lellisten ja !kansallisten oikeuksien rajoitta- lueella tai muulla järjestöllä ei ole 2173: miseksi, ehdottavat edellä esitettyyn viita- oikeutta ottaa ohjelmaansa tai muu- 2174: ten kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä- ten harjoittaa toimintaa, .fonka tar- 2175: väksi toivomuksen, lwitukse.na on Suomen kansalaisten 2176: vapauksien ja oikeuksi-en rajoittami- 2177: että hallitus ensi tilassa antaisi nen heidän kielMtsä, rotunsa tai kan- 2178: Edusk1mnalle esityksen laiksi, joka sallisuutensa perusteella, ja joka sää- 2179: suojaa Suomen kansalaisten rodun tää tämän lain rikkomisen rangaista- 2180: ja kansallisuuden, kielen, tavat ja vaksi teoksi. 2181: sivistyksen ivalta, pilkalta, halvek- 2182: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 2183: 2184: G. Rosenberg. Eino Kilpi. 2185: Atos Wirtanen. Aimo Aaltonen. 2186: Mauri Ryömä. Hertta Kuusinen-Leino. 2187: Paavo Leskinen. 2188: 1 2189: 2190: 1 2191: 2192: 1 2193: 2194: 1 2195: 2196: 1 2197: 2198: 1 2199: 2200: 1 2201: 2202: 1 2203: 2204: 1 2205: 2206: 1 2207: 2208: 1 2209: 2210: 1 2211: 2212: 1 2213: 2214: 1 2215: 2216: 1 2217: 2218: 1 2219: 2220: 1 2221: VALTIOPÄIVÄT 2222: 1950 2223: 2224: LIITTEET 2225: II 2226: 2227: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 2228: TOIVOMUSALOITTEET 2229: 2230: 2231: 2232: 2233: HELSINKI 1950 2234: VALTIONEUVOBTO;N' KIRJAPAINO 2235: Rikoslakia, painovapautta, oikeuslaitosta, nuoria rikoksentekijöitä 2236: kauppalakia y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita. 2237: 2238: 2239: 2240: 2241: 5 2242: 35 2243: 2244: U,t.- ·Lak. al. N:o 7. 2245: 2246: 2247: 2248: 2249: Kuusinen-Leino y. m. : Ehdotus laiksi rikoslain 16 luvun 2250: 24 § :n kumoamisesta, 2251: 2252: 2253: Ed uskunn alle. 2254: 2255: Rikoslain 16 luvun 24 § sellaisena kuin puheenvuorossaan heinäkuun 2 p:nä 1930 2256: se edelleen on voimassa, on saanut nykyi- seuraavasti: ,Nythän ovat yhteiskuntamme 2257: sen muotonsa ylimääräisillä valtiopäivillä porvarillisten piirien laajat joukot, jotka 2258: heinäkuussa 1930, sen jälkeen kun Työväen yleensä ovat rauhallista, vaikeasti liikkeelle 2259: ja pienviljelijäin eduskuntaryhmän jäsenet saatavaa väkeä, nousseet liikehtimään ... 2260: oli lapuanliikkeen vaatimuksesta poistettu Tämä kansanliike on paisunut niin voimak- 2261: eduskunnasta, joka siten oli jäänyt vajaa- kaasti, että se on jo antanut hallitukselle 2262: lukuiseksi. Esitys rikoslain 16 luvun 24 § : n aiheen ryhtyä valmistelemaan toimenpi- 2263: muuttamisesta kuului niihin lapuanliikkeen teitä, joihin se ilman tuollaista aihetta il- 2264: vaatimuksesta tehtyihin lakiesityksiin, jotka meisesti ei olisi ryhtynyt ... liike siis täh- 2265: hallitus kesäkuun 30 p: nä 1930 jätti edus- tää siihen, että lailliset valtioelimet toimi- 2266: kunnalle. Mainitut ylimäaräiset valtiopäi- sivat kommunismin vastustamisessa tehok- 2267: vät oli kutsuttu koolle juuri sanottujen kaammin, kuin mitä ne tähän asti ovat toi- 2268: lakiesitysten kä.sittelyä varten, esitysten, mineet ... " Edelleen lakiesitysten luon- 2269: joiden ·hyväksymistä silloinen hallitus piti netta ja tarkoitusperää selvitteli seikkape- 2270: tarpeellisena, kuten sen pääministeri il- räisesti puheenvuorossaan heinäkuun 12 2271: moitti kirjelmässään eduskunnan puhemie- p:nä 1930 edistyspuolueen edustaja Man- 2272: helle kesäkuun 14 p:nä 1930, ,kommunis- tere, joka aikaisemmassa hallituksessa oli 2273: tisen kiihoituksen" estämiseksi. ollut mukana valmistelemassa painovapau- 2274: Esitellessään heinäkuun 2 p:nä 1930 den kyseistä rajoittamista: , Tarkoituksena 2275: eduskunnalle hallituksen esityksen paino- ei ollut, minä voin vakuuttaa sen, muu 2276: vapauslain eräiden pykälien sekä rikoslain kuin entistä lujemman sulun paneminen 2277: 16 luvun 24 § : n muuttamista oikeusminis- kommunistien valtio- ja yhteiskuntajärjes- 2278: teri El. Kaila lausui: ,Kun juuri kirja- tyksen väkivaltaiseen kumoamiseen tähtää- 2279: painojen sulkemista koskevan lain hylkää- välle rikolliselle kiihoitukselle . . . Ellei 2280: minen on sittemmin aiheuttanut valitetta- tarpeellisiksi havaittuja lainmuutoksia saa- 2281: via kirjapainojen särkemisiä ja osaltaan taisi aikaan jäisivät portit levälleen jatku- 2282: myötävaikuttanut n. s. Lapuan liikkeen valle kommunistiselle kiihoitukselle . . ." 2283: syntymiseen ja kehittymiseen, on hallitus Hallituksen esitys rikoslain 16 luvun 2284: keväällä tekemänsä ilmoituksen mukaisesti 24 § :n muuttamisesta, esitys, jonka vajaa- 2285: valmistuttanut ehdotukset lain muutokseksi lukuisen eduskunnan enemmistö sitten hei- 2286: painovapausrikosten estämiseksi ja tehos- näkuun 12 p: nä 1930 kolmannessa käsit- 2287: tamisek3i. Näillä muutoksilla pyritään es- telyssä hyväksyi, merkitsi sitä, että sanotun 2288: tämään sitä lakien ja tuomioistuinten pää- pykälän ensimmäiseen momenttiin, joka oli 2289: töksien ovelaa ja häikäilemätöntä kiertä- kuulunut näin: ,Joka julkisesti väkijou- 2290: mistä ja tehottomaksi tekemistä ja sen kossa esittää taikka kirjoituksen kautta tai 2291: kautta oikeusjärjestyksen ja sen edustajien muuten levittää perättömiä tietoja, jotka 2292: arvovallan halventamista, johon kommunis- ovat omansa halventamaan hallitusta, 2293: tiset sanomalehden julkaisijat ovat tehneet eduskuntaa tai sen valiokuntaa tahi jul- 2294: itsensä syypäiksi." Hallituksen kyseessä- kista viranomaista taikka saattamaan nii- 2295: olevien lakiesitysten luonnetta tulkitsi ko- den toimenpiteen tahi laillisen yhteiskunta- 2296: koomuspuolueen edustaja prof. Haataja järjestyksen halveksiiDisen alaiseksi taikka 2297: 36 II,1. - Rikoslain 16 l. 24 §. 2298: 2299: aikaansaamaan vaaran yleiselle järjestyk- uuden muodon sisältämä ·laaja tulkintamah- 2300: selle, rangaistakoon sakolla", lisättiin näin dollisuus, tosiaan täydellä syyllä voidaan 2301: kuuluva toinen lause: ,Sama olkoon laki, sanoa makaavan laudalla." 2302: jos joku oleellisia seikkoja salaten tai muu- Edelläsanotun perusteella on päivän sel- 2303: ten vääristellen taikka loukkaavaa tai hal- vää, että rikoslain 16 luvun 24 § siinä muo- 2304: ventavaa sanontaa tai esitystapaa käyttäen, dossa, kuin sillä edelleen on, on tyypillinen 2305: edellämainituin tavoin esittää tai levittää lapualaislaki, joka laadittiin marxilaisten 2306: tietoja tai lausumia, jotka ovat omansa saa- työväenjärjestöjen diskriminoimisen tarkoi- 2307: maan aikaan sellaisen vaikutuksen, kuin tuksessa ja hyväksyttiin eduskunnassa la- 2308: edellä on sanottu." puanliikkeelle ominaisin väkivaltaisin ja 2309: Silloisen eduskunnan useat sosialidemo- lainvastaisin menettelytavoin. 2310: kraattiset ja jotkut porvarillisetkin jäsenet Tämä kuitenkin merkitsee sitä, että sa- 2311: tuomitsivat hallituksen esityksen. Niinpä nottu rikoslain 16 luvun 24 § ainakin so- 2312: ed. K. Hakala ja lakivaliokunnan 6 muuta vellettuna käytäntöön siinä diskriminoivassa 2313: sosialidemokraattista jäsentä lausuivat va- mielessä kuin se vuonna 1930 hyväksyttiin, 2314: liokunnan mietintöön liittämässään vasta- on kiistattomassa ristiriidassa Suomen sekä 2315: lauseessa: ,VaHokunnan rikoslain 16 luvun Liittoutuneiden ja Liittyneiden Valtojen 2316: 24 § : ään hallituksen esityksen mukaisesti välillä solmitun rauhansopimuksen 6 ja 7 2317: hyväksymä lisäys mielestämme laajentaa artiklan kanssa, joista edellinen on tarkoi- 2318: myöskin tämän pykälän jo nykyäänkin san- tettu turvaamaan ,oikeuden nauttia ihmis- 2319: gen laajaa tulkintamahdollisuutta arvelut- oikeuksia ja perusvapauksia, joihin sisälty- 2320: tavalla tavalla . . . " Tehdessään ehdotuk- vät sananvapaus, paino- ja julkaisuvapaus, 2321: sen hallituksen esityksen hylkäämisestä ed. uskonnonvapaus, vapaus poliittisiin mieli- 2322: K. Harvala totesi: ,Tämän pykälän ensim- piteisiin sekä kokoontumisvapaus", ja jäl- 2323: mäisen momentin toinen lause on nyt niin kimmäinen määrää Suomen ,kumoamaan 2324: kirjoitettu, ettei siitä ainakaan tavallinen diskriminatoorisen lainsäädännön ja siitä 2325: sanomalehtimies voi päättää, mistä rangais- johtuvat rajoitukset" sekä ,olemaan vastai- 2326: tukseen tuomitaan . . . Ja kun varsinkin suudessa ryhtymättä toimenpiteimin tai 2327: sanomalehtityössä tässä suhteessa pitäisi saattamatta voimaan lakeja, jotka olisivat 2328: olla mahdollisimman selvät säännökset, en ristiriidassa tässä artiklassa mainittujen 2329: minä puolestani voi yhtyä kannattamaan tarkoitusperien kanssa." 2330: tällaista muutosta, jonka vuoksi minä eh- Eräiden kansanedustajien heinäkuun 30 2331: dotan, että ensimmäisen momentin toinen p:nä 1948 eduskunnalle jättämässä toivo- 2332: lause poistetaan." Kolmannen käsittelyn yh- musaloitteessa todettiin jo, että ,lapuan- 2333: teydessä heinäkuun 2 p: nä ed. V. Komu liikkeen perintönä on maamme lainsäädän- 2334: lausui: , . . . eduskunnasta on tehty tynkä. nössä vielä säännöksiä, joita voidaan tul- 2335: Se on tehty sellaiseksi, että vähemmistöllä kita diskriminoivalla tavalla." Aloitteen 2336: ei enää ole valtiopäiväjärjestyksen myön- johdosta maaliskuun 4 p:nä 1949 antamas- 2337: tämää oikeutta valvoa etujaan, estää vas- saan mietinnössä, perustuslakivaliokunta 2338: tenmielisten lakien laiksi tulemista . . . lausui: 2339: Ettemme siis olisi siunaamassa tätä tekoa ,.Perustuslakivaliokunnan mielestä on sel- · 2340: emmekä vetämässä historian tuomiota pääl- vää, että rauhansopimuksen säännökset on 2341: lemme, meidän täytyy tehdä kuitenkin mikä tinkimättä pantava täytäntöön kaikilta 2342: näissäkin oloissa mahdollista on. Sen vuoksi osiltaan, niin tietenkin myös 6. 7, 8 ja 9 2343: minä ehdotan, että molemmat lakiesitykset artiklan kohdalta, joihin aloitteessa erityi- 2344: . . . hylättäisiin." Samassa istunnossa ed. sesti on viitattu. Rauhansopimuksen hyväk- 2345: G. Schauman totesi, että hallituksen esitys tymisestä 18 päiv-änä huhtikuuta 1947 an- 2346: ,sisältää hyvin vakavan uhkan maan koko netulla lailla (690/47) onkin säädetty, että 2347: sanomalehdistöä vastaan", ja ed. A. Ahl- sopimuksen säärtnökset mikäli ne kuuluvat 2348: ström lal!lSui: , . . . on selvää, että nämä lainsäädännön alaan, ovat voimasså, niin- 2349: lairulää.däntötuotteet on nyt lyöty kiinni. kuin niistä on sovittu, ja rauhansopimuk- 2350: Näissä olosuhteissa olisi tässä kolmannessa sen voimaaMaattamisesta 16 päivänä syys- 2351: käsittelyssä enää jäljellä vain bautauspu- kuuta 1947 annetun asetuksen (691/47) 2352: heen pitäminen painovapaudelle, jonka, kun mukaan sopimus on oleva voimassa, niin 2353: otetaan huomioon rikoslain 16 luvun 24 § : n kuin siitä on sovittu." 2354: 11,1. - Kuusinen-Lein() y. m. 37 2355: 2356: Toteamme, että rikoslain 16 luvun 24 §, västi paljastanut rikoslain 16 luvun 24 § :n 2357: joka alkuaan perustuu tsaarihallituksen diskriminatoorisen luonteen, ja niitä har- 2358: vuonna 1906 tekemään esitykseen, jo siinä voja tapauksia, jolloin sitä sanontansa väl- 2359: muodossa jossa n. s. tynkäeduskunta sen jyyden vuoksi on saatettu käyttää muussa 2360: vuonna 1918 hyväksyi, on luonteeltaan ja kuin diskriminatoorisessa mielessä, voidaan 2361: tarkoitukseltaan diskriminatoorinen ja kan- pitää poikkeuksina, jotka vahvistavat sään- 2362: salaisten perustuslaillisia oikeuksia vaaran- nön. Mainitun pykälän nykyisen muodon 2363: tava. Tämän osoittivat ed. Paasivuori ja diskriminatoorinen luonne on jo aikaisem- 2364: useat maalaisliittolaiset edustajat puheen- min virallisesti todettu silloin, kun eräitä 2365: vuoroissaan joulukuussa 1918. Eduskunnan sen perusteella langetettuja tuomioita syys- 2366: käsitellessä vuoden 1919 valtiopäivillä ed. kuussa 1944 välirauhansopimuksen nojalla 2367: Arhon y. m. aloitetta rikoslain 16 luvun kumottiin. 2368: 24 § :n kumoamisesta osoitettiin, että mai- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh- 2369: nittu säännös on ,erikoisesti sosialisteja dotamme, 2370: varten laadittu" ja ,kohdistettu työväen- 2371: luokkaa kohtaan" - ,luokkalaki, jota mi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 2372: kään arvostaan kiinni pitävä oikeusyhteis- van lakiehdotuksen: 2373: kunta ei voi sietää". Käytäntö on riittä- 2374: 2375: 2376: Laki 2377: rikoslain 16 luvun 24 § :n kumoamisesta. 2378: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain 16 luvun 24 §. 2379: 2380: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 2381: 2382: Hertta. Kuusinen-Leino. Esa Hietanen. Niilo Nieminen. 2383: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Mauri Perkonoja. Arvo BJjbjmäki. 2384: Yrjö Murto. Vilhelm Riihinen. Kaarle Renfors. 2385: Eino Kilpi. Antto Prunnila.. Ma.tti Meriläinen. 2386: Inna Torvi. Lauri Myllymäki. lla.mles Tauriainen. 2387: Toivo Friman. Martti Leskinen. 2388: 38 2389: 2390: U,2. - Lak. al. N:o 8. 2391: 2392: 2393: 2394: 2395: Tervo y. m. : Ehdotukset laeiksi painovapauslain sekä rikos- 2396: lain 16 luvun 24 § :n. muuttamisesta. 2397: 2398: 2399: E d u s k u n n a 11 e. 2400: 2401: Vuoden 1930 valtiopäiville antoi silloi- ranomaisille mahdollisuuden mielivallan 2402: nen Lapuan liikkeelle myötämielinen halli- harjoittamiseen kuten lapualaisvuosien esi- 2403: tus esityksen painovapauslain eräiden pykä- merkit osoittavat. 2404: lien ja rikoslain 16 luvun 24 § :n muutta- Muutettaessa painovapauslain 42 ja 2405: misesta (n : o 56), jonka perusteella sitten 44 §: iä vuonna 1930 siten että poliisipääl- 2406: eduskunta hyväksyi vastoin sosialidemo- likkö ja virallinen syyttäjä oikeutettiin il- 2407: kraattien mielipidettä painovapauslain 37, man oikeusministeriön määräystäkin pane- 2408: 38, 42 ja 44 § :iin sekä rikoslain 16 luvun maan sisällykseltään rikollinen painotuote 2409: 24 § : ään sellaisia muutoksia, joista suurin takavarikkoon jouduttiin hyvin hataralle 2410: osa on luonteeltaan puhtaasti poliittisten pohjalle, sillä tällaisessa asemassa olevalta 2411: tarkoituksenmukaisuusnäkökohtien sanele- viranomaiselta · ei voida edellyttää niin 2412: mia, eikä suinkaan oikeudenhoidon kan- suurta arvostelukykyä kuin sellainen tär- 2413: nalta välttämättömiä. Kun edellämaini- keään oikeuteen ryhtyminen ilman tuo- 2414: tuista muutoksista suurin osa on sellaisia, mioistuimen päätöstä vaatii, kuten lapulais- 2415: jotka lisäksi ovat supistaneet kansalaisille vuosina käytännössäkin · havaittiin. Näin 2416: hallitusmuodossa taattuja oikeuksia, on ollen on ilman muuta selvää, että vuonna 2417: mielestämme syytä palauttaa edellä maini- 1930 tehdyt muutokset olivat vähintäin 2418: tut painovapauslain pykälät sekä rikoslain arveluttavia, niinkuin lainvalmistelukunnan 2419: 16 luvun 24 § muutoksia edeltäneeseen muo- mietinnössä n:o 5/1945 K. J. Ståhlberg ja 2420: toonsa. Paavo Kastarikin ovat todenneet. Kuiten- 2421: Painovapauslain 37 § :n 3 momentin, sel- kin olisi syytä pysyttää v. 1930 laissa tehty 2422: laisena kuin se oli ennen 31. 7. 1930 tehtyä teknillinen parannus siitä, että milloin pai- 2423: muutosta mukaan voitiin aikakautinen pai- novapausrikos on tullut virallisen syyttä- 2424: nokirjoitus, jos sen sisällys käsitti rikoslain jän tai poliisipäällikön tietoon, hänen tulee 2425: 12 luvun tai 16 luvun 8 ja 24 § :issä mai- ilmoittaa se oikeusministeriölle. 2426: nitun rikoksen tuomita lakkautetuksi enin- Säädettäessä aikanaan painovapauslakia 2427: tään kolmeksi kuukaudeksi, joka rangaistus- lisättiin rikoslain 16 lukuun uusi 24 § ja 2428: määrä on katsottava riittäväksi. Myös muut muutettaessa v. 1930 painovapauslain edel- 2429: tähän sekä 38 §: ään 1930 tehdyt muutokset lämainittuja pykäliä, tehtiin tähän pykä- 2430: ovat tarpeettomia. Vaikka myönnämmekin, lään saman hengen mukainen muutos. Van- 2431: että painovapautta on maassamme sodan hassa muodossaan 16 luvun 24 § julisti ran- 2432: jälkeisinä vuosina kommunistisen lehdistön gaistavaksi sellaisten tietojen julkisesti esit- 2433: taholla käytetty väärin, on painovapaus toi- tämisen tai levittämisen, jotka ovat omiaan 2434: saalta niin tärkeä kansalaisille kuuluva halventamaan hallitusta, kansaneduskuntaa 2435: oikeus, että sen käyttöä ei voida jatkuvasti tai sen valiokuntaa tahi julkista viran- 2436: jättää sillä tavalla hallinnollisten viran- omaista taikka saattamaan niiden toimen- 2437: omaisten harkinnasta riippuvaksi kuin nyt piteet tahi laillisen yhteiskuntajärjestyksen 2438: voimassa olevat säännökset edellyttävät. Ne laillisen halveksumisen alaiseksi taikka ai- 2439: antavat nimittäin siihen halukkaille vi- kaan saamaan vaaran yleiselle järjestyk- 2440: 11,2. - Tervo y. m. 39. 2441: 2442: selle. Kun 31 päivänä heinäkuuta 1930 an- tämäkin pykälä on muutettava entiseen 2443: netulla lailla rangaistavaisuus ulotettiin muotoonsa. 2444: myös niihin siten vaikuttaviin tietoihin ja Edellä oleViin perusteluihin viitaten eh- 2445: lausumiin, niinkuin lain sanat kuuluvat, dotamme, 2446: annettiin tuomioistuimille täysin vapaat kä- 2447: det tulkita lakia mielivaltaisesti, mikä oli että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 2448: ilmeisesti silloisen hallituksen tarkoituskin. vat lakiehdotukset: 2449: Näin ollen on ilman muuta selvää, että 2450: 2451: 2452: Laki 2453: painovapauslain muutta.misesta.. 2454: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1919 annetun 2455: painovapauslain 37, 38, 42 ja 44 §, niin kuin ne ovat laissa 31 päivältä heinäkuuta 2456: 1930, näin ·kuuluvaksi: · 2457: 37 §. on tuomittu menetetyksi tai lakkautetuksi, 2458: Jos painokirjoituksen sisällys on rikolli- ei olekaan saanut lainvoimaa. 2459: nen, tuomittakoon kirjoitus menetetyksi 2460: niinkuin rikoslain 2 luvun 17 § :ssä sääde- 42 §. 2461: tään. Jos havaitaan, että ilmestyneet painotuot- 2462: Painokirjoitus, jonka julkaiseminen on teet ovat sisällykseltään rikollisia tai että 2463: aiheuttanut rangaistuksen tämän lain 10, painolakia vastaan muuten on rikottu, on 2464: 11~ 22 tai 30 § : n mukaan, voidaan myöskin 2465: oikeusministeriön annettava määräys syyt- 2466: tuomita menetetyksi. teen nostamisesta asiassa ja siitä kenen se 2467: Jos aikakautisen painokirjoitukse~ sisäl- on tehtävä. Milloin sellainen rikos tulee 2468: lys käsittää rikoslain 12 luvussa tai 16 lu- virallisen syyttäjän tai poliisipäällikön tie- 2469: vun 8 tai 24 § : ssä mainitun rikoksen, voi- toon, ilmoittakoon hän sen oikeusministe- 2470: daan painokirjoitus tuomita lakkautetuksi, riölle. 2471: ei kuitenkaan kolmea kuukautta pitemmäksi Oikeusministeriö määrätköön, jos syytä 2472: ajaksi. siihen on, painokirjoituksen takavarikkoon. 2473: Kun rikos ei ole virallisesti syytteeseen 2474: pantava, saa takavarikkoonpanon toimittaa 2475: 38 §. ainoastaan asianomistajan pyynnöstä. 2476: Joka tietäen, että painokirjoitus on tuo- Sen jälkeen, kun on nostettu syyte, mää- 2477: mittu menetetyksi, sitä myy tahi rimuten rätköön takavarikkoonpanosta ainoastaan 2478: levittää, rangaistakoon sakolla tahi korkein- tuomioistuin. 2479: taan kuuden kuukauden vankeudella. Sama 44 §. 2480: olkoon voimassa siitä, joka jatkaa lakkaute- Takavarikkoonpano on alistettava sen 2481: tuksi tuomitun painokirjoituksen julkaise- oikeuden tutkittavaksi, joka 49 § : n mukaan 2482: mista. on asianomainen käsittelemään pääasiaa, lä- 2483: Jos joku, tietäen että painokirjoitus on himpänä oikeuspäivänä tahi, jos takavarik- 2484: tuomittu menetetyksi, julkaisee siitä uuden koonpano on toimitettu toisessa paikkakun- 2485: painoksen tahi semmoisia osia, joita on kat- nassa, viimeistään kahdeksan päivän ku- 2486: sottu rikollisiksi, . rangaistakoon niinkuin luessa takavarikkoonpanon jälkeen. Jollei 2487: 1 momentissa sanotaan, ja uuteen kirjoituk- takavarikkoonpano ole vastamainitun ajan 2488: seen nähden olkoon voimassa, mitä paino- kuluessa alistettu oikeuden tutkittavaksi, 2489: kirjoituksen kautta tehdystä rikoksesta on tahi jos oikeus neljän päivän kuluessa siitä 2490: säädetty. päivästä, jolloin asia sille ilmoitettiin, ei 2491: Mitä tässä edellä on säädetty, on nouda- · ole vahvistanut tai peruuttanut takavarik- 2492: tettava, vaikka tuomio, jolla painokirjoitus koa, niin takavarikko peräytyköön. 2493: 40 I1,2. - Painovapauslaki. 2494: 2495: 2496: Laki 2497: rikoslain 16 luvun muuttamisesta. 2498: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain 16 luvun 24 §, niinkuin se 2499: on laissa 31 päivältä heinäkuuta 1930, näin kuuluvaksi: 2500: 24 §. tyksen halveksimisen alaiseksi taikka aikaan- 2501: Joka julkisesti väkijoukossa esittää taikka saamaan vaaran yleiselle järjestykselle, ran- 2502: kirjoituksen kautta tai muuten levittää il-' gaistakoon sakolla. 2503: meisesti perättömiä tietoja, jotka ovat Jos esityksen tahi tiedonannon tarkoituk- 2504: omansa halventamaan hallitusta, kansan- . sena oli sellainen halventaminen, kuin edellä 2505: eduskuntaa tai sen valiokuntaa tahi julkista on sanottu, tai vaaran aikaansaaminen ylei- 2506: viranomaista taikka saattamaan niiden toi- selle järjestykselle, olkoon rangaistus sak- 2507: menpiteen tahi laillisen yhteiskuntajärjes- koa· tai vakeutta korkeintaan yksi vuosi. 2508: 2509: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 2510: 2511: Penna. Tervo. E. Pusa. 2512: G. Henriksson. H. Simonen. 2513: A. Turkka. Hugo· .Aa.ttela. 2514: M. SaJ.mela-Järvinen. Y. Kilpeläinen. 2515: 41 2516: 2517: II,s.- Toiv. al. N:o 6. 2518: 2519: 2520: 2521: 2522: Kuusinen-Leino y. m.: Oikeuslaitoksen ja hallintokoneiston 2523: kansanvaltaistamisesta. 2524: 2525: 2526: Eduskunnalle. 2527: 2528: Maamme oikeuslaitos ja hallintokoneisto dellisesta ahdinkotilasta. Varattoman syy- 2529: ovat vanhoillisella ja epädemokraattisella tetyn asiansa selvittämisen mahdollisuudet- 2530: pohjalla. Virkamieslainsäädäntömme perus- kin ovat usein näennäiset, koska meillä ei 2531: tuu Ruotsin vallan ja tsarismin ajoilta pe- ole järjestetty tyydyttävällä tavalla ilmaista 2532: riytyneisiin säännöksiin. Virkamiesten erot- oikeusapua. 2533: taiDattomuudesta ja voimassa olevista nimi- Oikeuslaitoksen taantumuksellinen luokka- 2534: tys- ja virkaylennyssäännöksistä johtuen luonne on näyttäytynyt täysin ilman naa- 2535: virkapaikkojen saaminen ja säilyttäminen miota poliittisluontoisissa jutuissa. Sadis- 2536: eivät riipu kyvystä ja taidosta, vaan virka- tisten sotarikollismurhaajien, vankien ki- 2537: nimitykset tapahtuvat etupäässä synty- duttajien ja pahoinpitelijöiden, natsimie- 2538: perän, suhteiden ja puoluenäkökohtien pe- listen maanpettureiden, tunnottomien ase- 2539: rusteella. Valtion palveluksessa ei yleensä kätkentäsalaliittolaisten ynnä muiden sen- 2540: olekaan paras mahdollinen aines, eivätkä kaltaisten lempeä käsittely ja lain määrää- 2541: todella kyvykkäät henkilöt saa valtion pal- mästä edesvastuusta vapauttaminen osoitta- 2542: veluksessa kykyään ja taitoaan vastaavaa vat, että lapualaisten murhien ja ilkivallan- 2543: asemaa. Vanhoillinen ja epäasiallinen ni- töiden ymmärtäminen ei ollut mikään poik- 2544: mittämis- ja ylennyajärjestelmä on omiaan keuksellinen ilmiö oikeuslaitoksessamme, 2545: vähentämään virkamiesten innostusta ja lai- vaan sen rakenteesta johtuva luonnollinen 2546: mentamaan heidän mielenkiintoaan vir- seuraus. Leipäänsä ja olemassaoloaan lail- 2547: kansa tunnolliseen hoitamiseen. Virkamie- lisin keinoin puolustaneiden työläisten lei- 2548: histö on eristäytynyt kansasta ja virkamie- maaminen (myös virkamiesten taholta) ka- 2549: het unohtavat useasti, että heidän tehtävä- pinallisiksi, työläisten julkisen sanan diskri- 2550: nään on kansansa palveleminen. minatoorinen vainoaminen, työläisten tuo- 2551: Virkavallan työväenluokkaa ja vähävä- mitseminen rangaistuksiin rikkurinimityk- 2552: kistä kansanosaa vastaan tähtäytyvä luokka- sen käyttämisestä jne. osoittaa taasen, että 2553: luonne tulee erikoisen selvästi ilmi oikeus- porvariston etujen ajamiseen sitoutuneet 2554: laitoksen alalla. Kansalaisten kohtelu tuo- virkamiehet löytävät olemattomia rangais- 2555: mioistuimissa oikeusavun ja oikeusturvan tusperusteita silloin, kun on kysymys työ- 2556: saaminen riippuu suuressa määrin heidän väenluokkaan kuuluvista ja vähäväkisten 2557: yhteiskunnallisesta asemastaan ja varalli- etuja ajavista kansalaisista. 2558: suudestaan. Varakkaat ja yleensä porva- Niin oikeuslaitos kuin koko virkakoneis- 2559: rillisiin piireihin kuuluvat välttävät useasti tokin olisi näinollen uudistettava siten, että 2560: rikostensa lainmukaiset seuraamukset sil- ne vastaisivat kansan tarpeita ja ajan vaa- 2561: loinkin, kun he ovat syyllistyneet mitä tör- timuksia. V alinnaisuusperiaate olisi mah- 2562: keimpiin epäsosiaalisiin tekoihin. Jos lakia dollisimman laajassa mitassa otettava ny- 2563: rikkonut taasen lukeutuu vähäväkisiin kan- kyisen nimitysperiaatteen sijaan. Alimpiin 2564: sanluokkiin kohtaa häntä ankara rangaistus oikeusasteisiin olisi lakimiesjäsenten lisäksi 2565: silloinkin, kun hänen hairahduksensa on valittava samoin valtuuksin varustettuja 2566: aiheutunut suoranaisesta hädästä ja talon- maallikkoj äseniä. 2567: 6 2568: 42 11,3. - Oikeuslaitos. 2569: 2570: Edellä olevaan viitaten esitämme kun- toksessa ja hallintokoneistossa ilme- 2571: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi nevien epäkohtien suhteen ja antaisi 2572: toivomuksen, Eduskunnalle mainittujen laitosten 2573: kansanvaltaistamiseksi ja nykyajan 2574: että hallitus ryhtyisi toimenpitei- kehityksen tasolle saattamiseksi tar- 2575: siin kiireellisen ja puolueettoman tut- vittavat lakiesitykset. 2576: kimuksen suorittamiseksi oikeuslai- 2577: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 2578: 2579: 2580: Hertta Kuusinen-Leino. Eino Kujanpää. 2581: Ville Pessi. Eino Roine. 2582: V. Riihinen. Mauri Ryömä. 2583: J. Mustonen. 2584: 43 2585: 11,4.- Toiv. al. N:o 7, 2586: 2587: 2588: 2589: 2590: Bra.nder-Wallin y. m.: Esityksen antamisesta laiksi nuorista 2591: rikoksentekijöistä annetun lain muuttamisesta. 2592: 2593: 2594: Eduskunnalle. 2595: 2596: V. 1940 nuorista rikoksen tekijöistä an- Nuorisovalvoja, sekä muut huoltotyön.: 2597: netun lain 2 ja 3 § mukaan voidaan nuori tekijät ovat usein tulleet siihen tulokseen 2598: rikoksen tekijä jättää tuomitsematta ran- että ylin ikäraja olisi koroitettava 20 vuo- 2599: gaistukseen sellaisesta teosta, jonka hän on teen. He pitävät vieläpä erikoisen tärkeänä. 2600: tehnyt ennenkuin on täyttänyt 18 vuotta. lain muutosta tässä suhteessa. 2601: Nuori henkilö on aina 20 ikävuoteen Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin 2602: saakka jatkuvan henkisen ja fyysillisen kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 2603: kehityksen alaisena ovat todenneet niin toivomuksen, 2604: psykologit kuin muut asiaa tutkineet. 2605: Maalta muutto tapahtuu myös maaseudun että hallitus kiireellisesti antaisi 2606: nuorilla useimmiten vasta 18 ikävuoden jäl- Eduskunnalle esityksen nuorista ri- 2607: keen. TällOin joutuvat nuoret uusiin oloi- koksentekijöistä annetun lain muut- 2608: hin monet kiusaukset astuvat esiin ja niin tamisesta siten, että nuori rikoksen- 2609: voi nuori henkilö joutua aivan tahtomat- tekijä voidaan jättää tuomitsematta, 2610: taankin rikoksen teille. Hän tekee rikok- jos hän ei ole täyttänyt 20 vuotta. 2611: sensa myös useimmin enemmän ymmärtä- 2612: mättömyydestä ja ajattelemattomuudesta 2613: kuin ilkeydestä ja pahansuopaisuudesta. 2614: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 2615: 2616: 2617: Laura Brander-Wallin. Pentti Niemi. 2618: Toivo Pyörtänö. Varma. K. Turunen. 2619: Kalle Kauhanen. Meeri Kalavainen. 2620: 44 2621: 2622: U,o.- Toiv. al. N:o 8. 2623: 2624: 2625: 2626: 2627: Roine y. m.: Esityksen antamisesta laiksi nuorista rikoksen- 2628: tekijöistä annetun lain muuttamisesta. 2629: 2630: 2631: E d u s k u n n a 11 e. 2632: 2633: Voimassa olevan, nuoria rikoksentekijöitä tekijäin jaoittelemista- siten, että vain osa 2634: koskevan lain mukaan alle 21-vuotias hen- joutuu kärsimään rangaistuksensa nuoriso- 2635: kilö, tultuaan tuomituksi alle neljän vuo- vankilassa ja osa yleisessä vankilf!,ssa. 2636: den vapausrangaistukseen, voidaan mää- Koska nuorisovankilaan määrätylle nuo- 2637: rätä kärsimään rangaistuksensa nuoriso- relle rikoksentekijälle tuleva pidennys on 2638: vankilassa, jolloin rangaistus pitenee, kuri- aiheeton ja vahingollinen ja koska kaikki 2639: tushuoneeseen tuomitun kahdella ja van- nuoret rikoksentekijät on pyrittävä pitä- 2640: keuteen tuomitun yhdellä vuodella yli tuo- mään erillään muista vangeista ehdotamme 2641: miossa määrätyn ajan. Tämä alkuaan kas- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 2642: vatusnäkökohtaa silmällä pitäen laadittu 2643: säädös on johtanut moniin epäoikeudenmu- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 2644: kaisuuksiin. Erikoisesti se on käytännössä siin voimassa olevan, nuorista rikok- 2645: johtanut siihen, että nuorisovankilaan mää- sentekijöistä annetun lain muutta- 2646: rätyt nuoret rikoksentekijät joutuvat an- miseksi siten, että laissa määrätty pi- 2647: karampaan rangaistukseen kuin yleiseen dennys poistettaisiin ja että kaikki 2648: vankilaan määrätyt. Mitkään erityiset syyt nuoret rikoksentekijät pidettäisiin 2649: eivät yleensäkään puolla nuorten rikoksen- erillään muista vangeista. 2650: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 195o. 2651: 2652: 2653: Eino Roine. M. Jä.rvinen. 2654: Arvo ,R.fibimä.Jri. Elli Stenberg. 2655: Eino Ta.inio. ![atti Dleriliitnen. 2656: Irma Torvi. J. Mustonen. 2657: 45 2658: 11,6.- Toiv. al. N:o 9. 2659: 2660: 2661: 2662: 2663: Koski y. m.: Esityksen antamisesta yleiseksi kauppalaiksi. 2664: 2665: 2666: E d u s k u n n a ll e. 2667: 2668: Irtaimen omaisuuden kauppaa ja vaihtoa saattavat toimia mitä suurimmassa epävar- 2669: koskeva lainsäädäntö rajoittuu maassamme muudessa. Jo oikeusturvallisuudenkin kan- 2670: edelleenkin pääasiassa vuoden 1734 lain nalta · on arveluttavaa, että tästä johtuen 2671: kauppakaaren perin niukkoihin ja puut. oikeudenkäynnin tulos saattaa alunperin 2672: teellisiin kauppaa ja vaihtoa koskeviin olla epävarmaa ja että alioikeuksien ratkai- 2673: säännöksiin. Nämäkin säännökset olivat sut normien puuttuessa saattavat olla ylim- 2674: tarkoitetut yksinomaan kauppiaan ja ku- män oikeusasteen lopullisen ratkaisun 2675: luttajan välisten asioiden selvittämiseksi, kanssa ristiriitaiset. Tätä epävarmuutta on 2676: mutta sen sijaan puuttuivat kokonaan ollut omiaan lisäämään se, että Korkeim- 2677: , säännökset sellaisia oikeustoimia varten, man _Oikeuden päätöksen saamiseen saattaa 2678: joissa molemmat sopijapuolet olivat kaup- kulua hyvinkin pitkä aika sen jälkeen, kun 2679: piaita. Kahdensadan vuoden aikana tapah- alioikeus on ryhtynyt. asiaa tutkimaan. 2680: tunut valtaisa kehitys on jäänyt miltei Puutteellisen lainsäädännön seurauksena 2681: huomioonottamatta. on ollut se, että on ollut turvauduttava 2682: Tosin on olemassa kaksi irtaimen omai- kauppatapanormeihin, jotka eivät ole oi- 2683: suudenkin kauppaa ja vaihtoa koskevaa keutta. Lainsäädännön puutteellisuudesta 2684: erikoislakia, laki vähittäismaksukaupasta johtuen on jouduttu tuomioistuimissa sel- 2685: vuodelta 1933 ja laki vilpillisen kilpailun laiseen käytäntöön, että kauppaoikeudellisia 2686: ehkäisemiseksi vuodelta 1930. Nämä lait ristiriitoja ratkaistaessa on usein jouduttu 2687: ovat kuitenkin vain erikoislainsäädäntöä turvautumaan Ruotsin kanppalakiin, joka 2688: eivätkä sellaisina pyrikään korvaamaan sekään ei ole maamme erikoisolosuhteisiin 2689: yleisen kauppalainsäädännön puutetta. sopiva. 2690: :Esimerkkinä siitä, minkälaisella pohjalla Kun kaupallisia suhteita koskevan lain- 2691: joudutaan toimimaan, mainittakoon, että säädännön puutteellisuus on osaltaan saat- 2692: Suomessa ei ole oikeusnormeja, jotka sää- tanut synnyttää epäterveitä ja hylättäviä 2693: telisivät kauppamatkustajain, paikallismyy- menettelytapoja ja vähentää oikeusturvalli- 2694: jäin, komissionäärien ja kauppa-agenttien suutta sekä estää kaupallisen toiminnan ke- 2695: välisiä oikeussuhteita, vaan on turvaudut- hitystä, ehdotamme kunnioittaen eduskun- 2696: tava vuoden 1734 lain kauppakaren 18 lu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 2697: vun asiamiehiä koskeviin säännöksiin. 2698: Yleisen kauppalain puutteesta on johtu- että hallitus valmistuttaisi ja an- 2699: nut, että niin hyvin sekä oikeutta hakevat taisi kiireellisesti Eduskunnalle esi- 2700: että asianajajat, joiden puoleen käänny- tyksen yleisestä kauppalaista. 2701: tään, ja ainakin alimmat tuomioistuimet 2702: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 2703: 2704: 2705: Usko Koski. Aarne Honka. 2706: Juho Heitto. Arvi Ahm.avaara. 2707: L. I. Kauka.maa. Bo1f B. Berner. 2708: Hugo Nuorsaari. Johannes Wirtanen. 2709: Arno Tuurna. 2710: 46 2711: 2712: D,1.- Toiv. al. N:o 10. 2713: 2714: 2715: 2716: 2717: Saukkonen y. m. : Toimenpiteistä perikuntien hallussa ole- 2718: vien jakamattomien maatilojen sä-a1yttämiseksi elinkel- 2719: poisina kokonaisuuksina. · 2720: 2721: 2722: E d u s k u n n a 11 e. 2723: 2724: Maaseudulla on nykyisin suuresti sellai- Edellä mainitun epäkohdan poistaminen 2725: sia maatalouskiinteistöjä, jotka kuuluvat ja yleensäkin elinkelpoisten tilakokonai- 2726: monihenkisille perikunnille. Syynä siihen suuksien pirstoutumisen ehkäiseminen on 2727: on osaksi ollut asutustoiminnan aiheuttama maataloutemme vastaisen kehityksen kan- 2728: epävarmuus tilojen kohtalosta ja osaksi nalta hyvin tärkeä toimenpide. V. 1936 2729: lohkomistoimitusten viivästyminen työvoi- asutuslain edellyttämien sisarosuuslainojen 2730: man puutteen vuoksi. Suurimpana syynä tarjoama tuki ei näytä olevan riittävän 2731: on kuitenkin pidettävä sitä, että inflation tehokas toimenpide, koska tähän tarkoituk- 2732: vaikutuksesta ovat sisarosuuksierr markka- seen on varoja liian vähän käytettävänä ja 2733: määräiset arvot kohonneet niin korkeiksi, koska lainojen saaminen on useimmiten hi- 2734: ettei kukaan sisaruksista taikka muista dasta. Sen tähden olisi kysymys sisarosuuk- 2735: perikunnan jäsenistä pysty lunastamaan sien lunastamisesta ja tilojen pirstomisen 2736: toisten osuuksia itselleen, vaikka haluaisi ehkäisemisestä pesäjaon yhteydessä tarkoin 2737: ja vaikka toiset perikunnan jäsenet siihen tutkittava. Edellä esitettyyn viitaten ehdo- 2738: suostuisivat. Seurauksena tällaisesta tilan- tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä- 2739: teesta on ollut maatilojen ja niiden raken- väksi toivomuksen, 2740: nusten huono hoitaminen ja rappeutumi- 2741: nen. Tämän lisäksi pirstotaan monissa ta- että hallitus suorituttaisi tarkan 2742: pauksissa perikuntien hallussa olevat maa- tutkimuksen siitä, miten olisi kansan- 2743: tilat liian pieniksi tiloiksi, joiden hoitami- talouden kannalta edullisimmin jär- 2744: nen käy kannattamattomaksi. Haitallisena jestettävä perikuntien hallussa ole- 2745: taloudellisena vaikutuksena on pidettävä vien, jakamattomien maatilojen säi- 2746: myös sitä, että tilaosuudestaan luopuvat si- lyttäminen elinkelpoisina kokonai- 2747: sarukset eivät saa siitä rahallista korvausta suuksina ja sisarosuuslainojen käyt- 2748: ryhtyäkseen sen turvin toimimaan omalla täminen tähän tarkoitukseen. 2749: . ammattialallaan. 2750: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1950. 2751: 2752: 2753: Jussi Saukkonen. Irma Ba.ma.ra. 2754: Aarne Honka. J'awkko Hakala. 2755: Erkki Koivisto. 2756: 47 2757: 2758: n,s. - Hemst. mot. N:o 11. 2759: 2760: 2761: 2762: 2763: KuRberg m. fl. : Angående avlåtande av proposition om 2764: jordbrukares husdjurs och maskiners fritagande från 2765: utmätning. 2766: 2767: 2768: T i II R i k s d a g e n. 2769: 2770: Av allt att döma går utvecklingen i vårt vidlag skulle tiliämpas, viiken kunde gö- 2771: Iand mot ekonomiskt sämre tider. Detta ras beroende exempelvis av åkerarealen så 2772: framgår bl. a. därav, att på lands:bygden att procentuellt i förhållande tili denna 2773: penningtiligången blivit knappare och ut- endast ett begränsat antal husdjur kunde 2774: mätningar allt allmännare. 1 stor utsträck- tagas i mät för fordran, som förfallit tili 2775: ning drabbas jordbrukare, främst småbru- betalning. Om större delen av en jord- 2776: lmre, av utmätning, oeh deras lösegendom, brukares husdjur eller maskiner tages i 2777: oftast kor och hästar eller maskiner ut- mät så stär han inför samma situation 2778: mätas för att täcka fordringarna. Mången som en arbetare, då man fråntar honom 2779: gång verkställes utmätning också för reste- hans arbetsredskap. Lagstiftningen borde 2780: rande skatter. därför beakta förutom arbetsredskap även 2781: I utsökningslagen finnes stadgat att ar- annan lösegendom, såsom levande inventa- 2782: betsredskap ej få tagas i mät emedan rier, · viiken vederbörande oundgängligen 2783: därigenom utkoms1Jmöjligheterna försäm- behöver för att bedriva sin näring. Dylik 2784: ras. Men likartade bestämmelser finnes ej egendom bordc åtminstone i viss utsträck- 2785: för jordbrukarens levande inventarier. För ning vara skyddad. 2786: jördbrukaren representera husdjuren och Då man har skäl att antaga att tili 2787: maskinerna ungefär detsamma som arbets- följd av det försämrade ekonomiska läget 2788: redskapen för arbetaren. Om en jordbru- utmätningar hos vår jordbrukarbefolkning 2789: kares husdjur eller maskiner tili större lkomma att bliva allt allmännare, borde 2790: delen tagas i mät för utsökta fordringar lagstiftningen i förenämnt avseende ändras 2791: så försvåras även härigeno.Ih hans ut- så att de ekonomiska skadorna av utmät- 2792: komstmöjligheter. Därför borde vissa in- ningsförfarandet bleve så små som möj- 2793: skränkningar göras i rätten att utmäta en ligt. 2794: jordbrukares lösegendom. På grund av det ovan stående få under- 2795: Men då utmätningsförfarandet för jord- tecknade vördsamt · föreslå, att riksdagen 2796: brukarbefolkningen såväl med tanke på ville hemställa, 2797: utkomstmöjligheterna som säkerheten är 2798: betydligt mera invooklat än för många att regeringen måtte utan tids- 2799: andra samhällsklasser, måste ändringar i utdräkt uppgöra förslag Ull sådana 2800: utsökningslagen, som har avseende på jord- ändringar i utsökningslagen att 2801: brukets förhållanden, göras med största jm·dbrukares husdjur och maskiner 2802: möjliga varsamhet så att ej kreditmöjlig- bleve skyddade vid utmätning, och 2803: heterna härigenom försämras. Man kunde till Riksdagen överlåta proposition 2804: tänka sig att en viss glidande skala här- i ärendet. 2805: Helsingfors den 8 februari 1950. 2806: 2807: Henrik Kullberg. Albin Wickman. 2808: Levi Jern. Matts Forss. 2809: Albert Brom.mels. 2810: 48 2811: 2812: ll,s. - .Toiv. al. N:o 11. Suomennos. 2813: 2814: 2815: 2816: 2817: Kullberg y. m.: Esityksen antamisesta maanviljelijäin koti- 2818: eläinten ja koneiden vapauttamiseksi ulosmittauksesta. 2819: 2820: 2821: E d u s k u n n a ll e. 2822: 2823: Kaikesta päättäen kulkee kehitys maas- nonneta. Voitaisiin ajatella, että tällöin so- 2824: samme huonompia taloudellisia aikoja kohti. vellettaisiin jonkinlaista liukuvaa asteikkoa, 2825: Tämä ilmenee m. m. siitä, että rahavarat joka voitaisiin tehdä riippuvaksi esim. pel- 2826: ovat maaseudulla käyneet niukemmiksi ja topinta-alasta niin, että prosenttisuhteessa 2827: ulosotot yhä yleisemmiksi. Suuressa mitassa tähän vain rajoitettu määrä kotieläimiä 2828: joutuvat maanviljelijät, etupäässä pienvil- voitaisiin ulosmitata maksettavaksi eräänty- 2829: jelijät, ulosoton alaisiksi ja heidän irtainta neestä saatavasta. Jos suurin osa maanvil- 2830: omaisuuttaan, useimmiten lehmiä ja hevosia jelijän kotieläimiä tai koneita ulosmitataan, 2831: tai ik:oneita ulo.smitataan saatavien mabuksi. on hän samassa tilanteessa kuin työmies, 2832: Monta kertaa toimitetaan ulosmittaus myös kun häneltä otetaan hänen työkalunsa. Lain- 2833: maksamattomista veroista. säädännön pitäisi näin ollen ottaa huomioon 2834: Ulosottolaissa on säädetty, että työkaluja työkalujen lisäksi myös muu irtain omai- 2835: ei saada panna ulosmittaukseen, koska toi- suus kuten elävät irtaimistot, joita asian- 2836: meentulomahdollisuuksia siten huononne- omainen välttämättä tarvitsee elinkeinoaan 2837: taan. Mutta samanlaisia määräyksiä ei ole harjoittaessaan. Tällaisen omaisuuden pi- 2838: maanviljelijän elävän irtaimiston osalta. täisi ainakin jossain määrin olla suojattu. 2839: Maanviljelijälle merkitsevät kotieläimet ja Kun on syytä olettaa, että huonontuneen 2840: koneet jokseenkin samaa kuin työkalut työ- taloudellisen tilan seurauksena ulosmittauk- 2841: miehelle. Jos maanviljelijän kotieläimet tai set maanviljelijäväestöltämme käyvät yhä 2842: koneet suurimmaksi osaksi ulosmitataan yleisemmiksi, olisi lainsäädäntöä edellä mai- 2843: ulosottoon pantujen saatavien maksuksi, nitussa suhteessa muutettava niin, että 2844: vaikeutetaan siten myös hänen toimeentulo- ulosottotoimen aiheuttamat taloudelliset va- 2845: mahdollisuuksiaan. Sen vuoksi olisi joitakin hingot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. 2846: rajoituksia tehtävä maanviljelijän irtai- Edellä esitetyn nojalla allekirjoittaneet 2847: meen omaisuuteen kohdistuvaan ulosmit- kunnioittavasti ehdottavat eduskunnan hy- 2848: tausoikeuteen. väksyttäväksi toivomuksen, 2849: Mutta kun ulosottotoimi maanviljelijä- 2850: väestön kohdalta on sekä toimeentulomah- että hallitus viipymättä valmistut- 2851: dollisuuksia että vakuutta ajatellen koko taisi ehdotuksen sellaisiksi muutok- 2852: lailla monimutkaisempi kuin monen muun siksi ulosottolakiin, että maanviljeli- 2853: yhteiskuntaluokan, on maanviljelykseen koh- jän kotieläimet ja koneet tulisivat 2854: distuvat ulosottolain muutokset tehtävä suojatuiksi ulosotolta ja antaisi Edus- 2855: mitä suurinta varovaisuutta noudattaen, kunnalle esityksen asiasta. 2856: ettei luotonsaantimahdollisuuksia siten huo- 2857: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 2858: 2859: Henrik Kullberg. Levi Jern. 2860: .Albin Wickman. Matts J!'orss. 2861: Albert Brommels. 2862: 49 2863: :0.9. - Toiv. al. N:o 12. 2864: 2865: 2866: 2867: Bra.nder-Wa.llin y. m.: Vaivaisprosentin suoritusvelvollisuu- 2868: den rajoittamisesta. 2869: 2870: 2871: E d u s k u n n a ll e. 2872: 2873: Perunkirjoituksen yhteydessä tulee sen Otettaessa huomioon nykyisen rahan arvo 2874: toimittajan v. 1879 vaivaishoitoasetuksen olisi jonkinlainen muutos kiireesti saatava 2875: mukaan, sekä perintökaaren 9 luvun 1 § aikaan. Suuremmista omaisuuksista on 2876: 9 mom. nojalla kunnan vaiva.ishoito meno- kylUt tuloa huoltomenoihin jonka vuoksi ei 2877: jen peittämiseksi kaikesta pesän omaisuu- maksua kokonaan voisi poistaa, mutta huo- 2878: desta eli varojen yhteenlasketusta määrästä mioiden edellämainitun työn ja myös pie- 2879: veloittaa % % ja toimittaa sen vaivaiskas- nien maksujen hyödyttömyyden olisi pie-- 2880: san hoitajalle. nemmät kuolinpe8ät vapautettava tämän 2881: Tämä ns. vaivaismaksu eli vaivaisprosen- vaivaisprosentin maksusta. Siksi olisikin 2882: tiksi nimitetty maksu on aiheuttanut var- perintökaaren 9 luvun 1 § 9 momentti sekä 2883: sinkin pienten kuolinpesien ollessa kyseessä muut asiaan 'Vaikuttavat pykälät muutet- 2884: turhia kustannuksia, kuin myöskin niille tava siten, että 400,000 markkaa pienemmät 2885: henkilöille jotka huoltoelimissä joutuvat kuolinpesät vapautettaisiin % % suoritta- 2886: näitä asioita hoitamaan paljon työtä ja misesta, kun sen sijaan sen ylittävät suorit- 2887: vaivaa. Henkilö joka esim. joutuu maksa- taisivat prosentin kuten ennenkin. 2888: maan tätä % kymmenen markkaa joutuu Edellä olevaan viitaten ehdotammekin 2889: useimmissa tapauksissa käyttämään autoa kunnioittaen eduskunnan · hyväksyttäväksi 2890: tai muuta kulkuvälinettä, sen maksaessa jo toivomuksen, 2891: enemmän kuin suoritettava maksu on. Li- 2892: säksi on laskettava se ajanhukka, joka että halUtus kiireellisesti antaisi 2893: kuluu ja mahdollisesti '\Tielä toimesta pois- Edusku-tt:tuslle esityksen ns. vaivais- 2894: saolo. Laskettaessa myös niiden henkilöi- prosentin poistamisesta nii'ltä kuolin- 2895: den aikaa, jotka joutuvat näitä maksuja pesiltä, joiden omaisuus jää alle 2896: kirjaamaan useihin eri papereihin, tulee 400,000 markan. 2897: toimitus kalliimmaksi kuin se maksu joka 2898: tästä köyhäinhoitomenoihin tulee. · 2899: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 2900: 2901: 2902: Laura. Bra.nder~Wallin. Al'Jna.s Tolonen. 2903: Artturi Koskinen. Toivo Pyört.U.nö. 2904: Martta Sabn.ela-Järvinen. Kalle Xs.uha.nen. 2905: Elli .Nurminen. Pentti Niemi. 2906: Heikki Simonen. .Arvo Sivelä.. 2907: lsak Penttala. Kusta.a A.lanko. 2908: Eino Raunio. 2909: 50 2910: U,to. - Toiv. al. N:o 13. 2911: 2912: 2913: 2914: 2915: Salbnela.-J'å.rvinen y. m. : Lasten elatusapujen suorittami- 2916: sesta ennakkoina valtion tai kunnan varoista. 2917: 2918: 2919: E d u s k u n n a ll e. 2920: 2921: Edu8kunnan elokuun 20 p: nä 1948 hy- Äiti voi elatusavun viipyessä tosin saada 2922: väksymä laki lapsen elatusavun turvaami- avustusta huoltolautakunnalta. Monin pai- 2923: sesta eräissä tapauksissa on osoittautunut koin huoltolautakunnat kuitenkin sangen 2924: käytännössä osittain tehottomaksi; monet vastenmielisesti antavat apua ja kun avus- 2925: elatusvelvolliset onnistuvat piileskellen tai tuksen saamiseen liittyy myöskin takaisin- 2926: muulla tavoin asioiden selvitystä pitkittäen maksuvelvollisuus, eivät äidit sitä aina roh- 2927: väistämään vastuutaan. Kun myöskin lain kene pyytääkään, peläten myöhemmin jou- 2928: voimaantullessa tällaisia elatusvelvollisuu- tuvansa sen takia vaikeuksiin. He siis yrit- 2929: tensa laiminlyöneitä oli aika runsaasti ja tävät lapsineen tulla toimeen parhaan 2930: kun lain mukainen menettely on sangen kykynsä ja vointinsa mukaan, mutta on 2931: monimutkainen ja aikaa viepä, on tästä seu- selvää, että alituinen epävarmuus ja asioi- 2932: rauksena asioiden ruuhkautuminen ja py- den sekavuus aiheuttavat henkistä kiusaan- 2933: sähtyminen huoltolautakuntiin ja läänin- tumista, joka aineellisen puutteen ohella 2934: hallituksiin. Niinpä on tällä kertaa vielä vaikuttaa äidin elämään ja ennenkaikkea 2935: sangen huomattava määrä sellaisista elatus- lapsen toimeentuloon ja elämään sangen 2936: avunperimisasioista, jotka on pantu vireille tuhoisasti. 2937: v. 1948 edelleen ratkaisematta. Monasti on- Ruotsissa tämä asia on järjestetty siten, 2938: nistuu maksuvelvollisen päästä poistumaan että samalla kun viranomaisten taholta py- 2939: maasta, ennenkuin poistumiskielto on eh- ritään tavoittamaan maksuvelvollinen ja pe- 2940: ditty saada hankituksi. rimään häneltä elatusavustus, samalla val- 2941: Tästä asiantilasta joutuvat elatusapua tion ja kunnan varoista yhteisesti makse- 2942: tarvitsevat äidit ja lapset kärsimään. Lapsi- taan äidille ennakkoapua, niin että hän 2943: han tarvitsee huoltoa, ruokaa ja vaatteita tulee saamaan avustuksen jatkuvasti. Asia 2944: jokaikinen päivä, eikä taloudellisen toimeen- olisi meilläkin järjestettävä täten, sillä ny- 2945: tulon epävarmuus suinkaan ole hänen elä- kyisen järjestelmän aikana on vielä sekin 2946: mänsä ja tulevaisuutensa kannalta edulli- epäkohta, että esim. maaseudun nimismie- 2947: nen. On myöskin epäoikeudenmukaista, het tilittävät peritytkin elatusavustukset 2948: että äiti, joka eron tapahtuessa on vastuun- neljännesvuosittain. Näin joutuu lasta elät- 2949: tuntoisena kasvattajana halunnut saada tävä äiti saamaan varoja käyttöönsä kovin 2950: lapsen hoitoonsa, joutuu tämän vuoksi kan- epätasaisesti, kun lapsen päivittäinen hoita- 2951: tamaan monin verroin raskaamman taakan minen ja ruokkiminen edellyttäisi säännöl- 2952: kuin mies, joka kokonaan on lyönyt laimin listä, ainakin joka kuukausi tapahtuvaa tili- 2953: isänvelvollisuutensa. Tämä voi, kun oikeu- tystä. Saman menettelytavan mukaisesti 2954: delliset toimenpiteet, jotka pakoittaisivat olisi huolehdittava myöskin avioliiton ulko- 2955: hänet täyttämään velvollisuutensa, viipyvät, puolella syntyneiden lasten elatusapujen 2956: sillä välin solmia uuden avioliiton muka periminen. Valtion ja kunnan elimillä olisi 2957: vapaana ja riippumattomana miehenä, eikä varmaan suuremmat mahdollisuudet tavoit- 2958: uusi aviokumppani useinkaan saa edes tie- taa velvollisuuksiaan pakoileva elatusvelvol- 2959: toa siitä, että miehellä on entisiä velvolli- linen kuin yksinään lapsensa kanssa kamp- 2960: suuksia aikaisempaa perhettään kohtaan pailevalla äidillä. 2961: täyttämättä. 2962: II,Hl. - Salmela-Järvinen y. m. 5i 2963: 2964: Ehdotamme tämän vuoksi kunnioittaen syntyneiden lasten elatusavut, joiden 2965: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, maksamista elatusvelvollinen viivyt- 2966: telee, suoritettaisiin ennakkoina äi- 2967: että hallitus kiireellisesti valmis- deille joko valtion tai kunnan va- 2968: tuttaisi lakiehdotuksen, jonka mu- roista, jolloin niiden edelleen perimi- 2969: kaan oikeuden tuomiolla määrätyt nen elatusvelvollisilta ·jäisi virallis- 2970: eronneiden ja avioliiton ulkopuolella ten huoltoelimien tehtäväksi. 2971: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 2972: 2973: 2974: Martta. SaJmela-Järvinen. Viljo Rantala.. 2975: Pentti ·Niemi. Elli Nurminen. 2976: Laura Bra.nder-Wallin. Meeri Kala.vainen. 2977: Kaisa Hiilelä. G. Henriksson. 2978: Hilma Koivulahti-Lehto. Aino :Malkamäki. 2979: 2980: 2981: 2982: 2983: _'j;.__ 2984: 2985: .. 2986: 62 2987: 2988: U,u.- T~v. al. )J:o 14. 2989: 2990: 2991: 2992: 2993: Miikki y. m. : Käräiä- ja arkistohuoneiston rakentamisesta 2994: Imatran tuomiokuntaa varten. 2995: 2996: 2997: Eduskunnalle. 2998: 2999: Kymen läänin Imatran tuomiokunnan Nykyinen tuomiokunnan tuomari asuu 3000: käräjiä on pidetty aina siellä, mistä on sa- tosin omassa talossaan, johon myöskin tuo- 3001: tuttu saamaan tarkoitukseen sopiva huo- miokunnn arkisto on sijoitettu, mutta kun 3002: neusto. Väliin on niitä pidetty Ruoholah- tuo talo on tiheässä asutusryhmässä oleva 3003: den kirkolla, väliin Vuoksenniskalla ja vä- pieni puutalo, niin on tulipalon vaara hy- 3004: liin Imatralla. Sopivan käräjähuoneuston vin suuri ja tulipalon sattuessa on arkis- 3005: saaminen on vuosi vuodelta yhä enemmän ton tuhoutuminen hyvin ilmeinen. 3006: vaikeutunut. Tähän on syynä se, että Imatran tuomiokunnan varsinaiset kärä- 3007: väestö on huomattavasti lisääntynyt, joten jät kestävät nykyisin n. 3.5 kuukautta vuo- 3008: kaikki tarkoitukseen sopivat yksityistalot dessa. Sitäpaitsi pidetään välikäräjiä aina- 3009: on pitänyt ottaa asuntotarkoituksiin, ja on kin kerran kuukaudessa, joten on ilmeistä, 3010: asuntovajausta edelleen olemassa. Yleisissä että käräjähuoneustoa ei voi käyttää muu- 3011: seurataloissa on taas seuratoiminta sikäli hun tarkoitukseen, vaan on sen oltava aina 3012: vilkastunut, etteivät seurat ole halukkaita tuomiokunnan käytettävissä. 3013: vuokraamaan talojaan käräjiä varten, sillä Kenenkään yksityisen ei kannata raken- 3014: niiden oma toiminta joutuisi siitä kärsi- taa nykyiset vuokrasuhteet huomioonottaen, 3015: mään. Nykyisin on käräjähuoneustoksi saatu käräjä- ja arkistohuoneustoksi sopivaa ta- 3016: eräs yksityistalo, joka on kovin ahdas ja loa ja sen vuoksi olisi se valtion rakennet- 3017: epämukava tähän tarkoitukseen, se kun on tava. Kun asia ei käsittääksemme siedä 3018: rakennettu asunnoksi. viivytystä, niin edellä olevin perusteluin 3019: Tuomiokunnan tuomarit ovat myös asu- ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy- 3020: neet milloin missäkin, missä vain ovat sat- väksyttäväksi toivomuksen, 3021: tuneet asunnon saamaan ja arkisto on usein 3022: ollut pakko sijoittaa useampaan taloon, jopa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 3023: ullakollekin, sopivan arkistohuoneusto{l toimenpiteisiin käräjä- ja arkistohuo- 3024: puutteessa. Mistään tulenkestävästä arkisto- neiston rakentamiseksi Imatran tuo- 3025: huoneesta ei näinollen ole tietenkään voi- miokuntaa varten. 3026: nut olla puhettakaan. 3027: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 3028: 3029: 3030: Matti Miikki. Väinö Okko. 3031: VALTIOPÄIVÄT 3032: 1950 3033: 3034: LIITTEET 3035: 111 3036: 3037: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY MAATALOUDEN 3038: ULKOMAANEDUSTUSTA KOSKEVA TOIVOMUSALOITE 3039: 3040: 3041: 3042: 3043: HELSINKI 1950 3044: VALTIONEUVOSTON KIR.T.APAINO 3045: i . ~-- 3046: 3047: 3048: 3049: 3050: .•. ;f .•. 3051: 55 3052: IU,t. - Toiv. al. N:o 15. 3053: 3054: 3055: 3056: 3057: Pa.kka.nen y. m. : Suomen maatalouden Ulkomaisesta edus- 3058: tuksesta. 3059: 3060: 3061: Eduskunnalle. 3062: 3063: Viitaten vuoden 1949 valtiopäiville jäte- den ulkomaisesta edustuksesta ja an- 3064: tyn rahaasia-aloitteen N: o 20 perusteluihin taisi, mikäli katsoo si·i'hen olevan 3065: ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo- syytä, asiasta esityksen Eduskun- 3066: muksen, naUe. 3067: 3068: että hallitus suorittaisi kiit·eelli- 3069: sesti selvityksen Suomen maatalou- 3070: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1950. 3071: 3072: 3073: Atte Pa.kka.nen. Johannes Virolainen. 3074: VALTIOPÄIVÄT 3075: 19 50 3076: 3077: LIITTEET 3078: IV 3079: 3080: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-, 3081: RAHAASIA-, JA TOIVOMUSALOITTEET 3082: 3083: 3084: 3085: 3086: HELSINKI 1950 3087: VALTIONEUVOSTON Km.TAPAINO 3088: 3089: 8 3090: j 3091: 3092: 3093: 3094: 3095: ·rJ. 3096: " ~·· .1 3097: 3098: 3099: 3100: 3101: •. 3102: '· 3103: A. 3104: Verotusta, tulleja, kansakoululaitosta, rakennustoimintaa, sosialisoi- 3105: mista, viran ja toimen haltijain sekä henkisen työn palkkausta, 3106: sähköistystä y.'m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita. 3107: 61 3108: 3109: IV,1. - Lak. aL N:o 9. 3110: 3111: 3112: 3113: 3114: Suksela.inen y. m. : EhdQtus laiksi tulo- ja omaisuusvero- 3115: lain muuttamisesta. 3116: 3117: 3118: E d u s k u n n a 11 e. 3119: 3120: Vaikka vuoden 1943 tulo- ja omaisuus- Alle 24 vuotiaitten verovelvollisten sijoitta- 3121: verolaki aikanaan merkitsi monessa suh- minen II veroluokkaan antaa kuitenkin 3122: teessa·· parannusta fyysillisten henkilöiden niille, joita itseään verotetaan 1 veroluokan 3123: verotukseen, osoittavat ne monet eduskunta- mukaan, perustellun aiheen käsittää asia 3124: aloitteet, joita viime vuosina esim. vero- niin, että veroluokkajaoituksen tarkoituk- 3125: luokkajaoituksen tai aviopuolisoiden vero- sena on rangaista niitä, jotka ovat sivuut- 3126: tuksen korjaamiseksi, leskien ja vanhusten taneet mainitun ikärajan solmimatta avio- 3127: verotaakan helpottall\iseksi yms. tarkoituk- liittoa. On myös vaikea selittää, minkä 3128: sessa on tehty, että verolakiin on saatava vuoksi lapsettomat aviopuolisot pääsevä~ 3129: eräitä perustavaa laatua olevia korjauksia, huomattavasti huokeammalla verolla kuin 3130: ennenkuin fyysillisten henkilöiden verotus naimattomat henkilöt, vaikka pelkkä yhteis-- 3131: on saatu yleisesti hyväksytyllä ja oikeuden- taloudessa aslllninen ei yleisen käsityksen 3132: mukaiseksi tunnustetulla · tavalla järjeste- mukaan vähennä veronmaksukykyä vaan 3133: tyksi. pikemminkin sitä lisää. 3134: Progressiivinen veroasteikko sopii lähinnä Erityisen selvästi kuvastuu veroluokka- 3135: yksilön verottamiseen. Milloin sitä joudu- jaoituksen epätarkoituksenmukaisuus siinä, 3136: taan käyttämään sellaisen yhteisön kuin että se varsinkin suurtuloisille ja varak~ 3137: perheen verorasituksen määräämiseen on kaille antaa ensimmäisestä lapsesta veron- 3138: oikeudenmukaisuuden vaatimuksia vastaa- alennuksen, joka ei ole missään järjelli- 3139: van tuloksen saavuttamiseksi välttämätöntä sessä suhteessa seuraavista lapsista aiheutu- 3140: täydentää sitä erilaisilla vähennyksillä tai vaan veronhelpotukseen. Jos veronmaksa- 3141: ottaa käytäntoön useampia asteikkoja, ku- jana on 800,000 markan verotettavat tulot, 3142: ten nykyisessä tulo- ja omaisuusverolais- tästä määrästä menee 1 veroluokassa veroa 3143: samme lähinnä Saksasta saadun esikuvan 200,000 mar~kaa ja II1 veroluokassa 140,000 3144: mukaan on menetelty. Tällöin verolaki markkaa. Pelkällä vihkimistodistuksella saa 3145: kuitenkin helposti tulee niin monimutkai- tällainen henkilö kolmeksi vuodeksi 60,000 3146: seksi, että tavallinen veronmaksaja ei voi markan vuotuisen .,lapsilisän" ja jos lapsi 3147: saada. riittävän selvää kuvaa edes lain pää- todella tänä aikana syntyy, huojennus ko- 3148: pyrkimyksistä puhumattakaan sen yksityis- hoaa 62,000 markkaan vuodessa ja jää PY- 3149: kohdista. syväksi. Seuraavasta lapsesta tämä määrä 3150: Paitsi sitä; että veroluokkajaoitus tekee kasvaa vain 3,000 markalla. Kysymys ei 3151: lain monimutkaiseksi, siihen sisältyy erään- voi olla lasten aiheuttaman rasituksen huo- 3152: . Iainen palkitsemisen ja rankaisemisen aja- mioonottamisesta, jos tämän laskelman mu- 3153: tus, joka on vieras meikäläiselle ajatusta- kaisella tavalla yhdestä lapsesta alennetaan 3154: valle. Veroluokkajaoitukseen sisältyviä rat- veroa 62,000 markalla ja 6 lapsesta vain 3155: kaisuja ei läheskään kaikkia voi katsoa ve- 77,000 markalla. Kysymys on kokonaan 3156: ronmaksukyvyn mukaiseen verotukseen pyr~ jostakin muusta. 3157: kimisestä johtuviksi. Nykyinen II veroluokka Veroluokkajaoituksen palkitsemisajatus 3158: on otettu käytäntöön siitä syystä, että taas kuvastuu siinä, että kasvattamalla yh- 3159: aviopuolisoiden yhteisverotus ei aiheuttaisi den lapsen 10 vuoden ikäiseksi voi lopuksi 3160: veron nousua niissä tapauksissa, joissa iäkseen paästä II1 veroluokkaan, vaikka 3161: kaksi verovelvollista solmii avioliiton ja luonnollisempaa olisi, että kaikkia aviopuo- 3162: joutuu senjälkeen yhdessä verotettavaksi. lisoita, jotka eivät verovuoden aikana ole 3163: 62 IV,t. - Tulo- ja omaisuusvero. 3164: 3165: elättäneet alaikäistä lastaan, verotettaisiin lakialaitteessa esitetään lapsi 0~16 ikä- 3166: II veroluokan mukaan. Tämä merkitsee vuoteen, jota ei erikseen veroteta, merkittä- 3167: esim~ 800,000 markan tulojen kohdalla väksi 0.5 kulutusyksiköksi. Vastaavasti tun- 3168: 28,000 markan vuotuista etua. Tätä voisi tuisi luonnolliselta, että aviopuolison koh- 3169: ehkä puoltaa sillä, että vanhemmille useim- dalla suoritettaisiin pyöristys ylöspäin ja 3170: miten aiheutuu lapsistaan kustannuksia perheen äiti merkittäisiin yhdeksi kulutus- 3171: senkin jälkeen, kun nämä ovat sivuutta- ykSiköksi. On kuitenkin pari seikkaa, jotka 3172: neet lapsivähennykseen oikeuttavan iän, tekevät toisenlaisen ratkaisun suositeltavam- 3173: mutta silloin täytyisi vaatia, että saavu- maksi. Kun aviovaimon kotitaloudessa suo- 3174: tettu etu olisi jossakin suhteessa sen edelly- rittama työ nykyisen lainsäädännön mu- 3175: tyksenä olevaan rasitukseen. ' Oikeana ei kaan on verovapaa eikä varmaan oltaisi 3176: voida pitää, että toinen saa tämän edun halukkaita tässäkään yhteydessä lisäämään 3177: kasvattamalla 10 vuotena yhtä lasta, kun perheen verotettavaa tuloa tämän työn ar- 3178: toinen, joka 30 vuoden aikana kasvattaa voa edustavalla summalla, joutuisivat ansio- 3179: 5-6 lasta täysi-ikäisiksi, ehtii pari vuosi- työssä oleva perheenäiti ja kotona oleva 3180: kymmentä lyhemmän ajan nauttia samaa kovin erilaiseen asemaan, jos molempia 3181: etua ilman elatusvelvollisuutta. merkittäisiin yhdellä kulutusyksiköllä, 3182: Nämä muutamat esimerkit osoittavat, että mutta toinen ei ollenkaan lisäisi ·perheen 3183: nykyinen veroluokkajaoitus sisältää niin verotettavan tulon määrää. Kun ero ko- 3184: suuria epäoikeudenmukaisuuksia, että siitä tona olevan ja ansiotyötä tekevän vaimon 3185: olisi luovuttava ja korvattava se tarkoituk- välillä sitäpaitsi saattaa olla kovin vai- 3186: senmukaisemmalla veronmaksukyvyn mit- keasti määrättävissä niissä tapauksissa, 3187: taamistavalla. Tällainen on käsityksemme joissa vaimolla on vähäisiä ansiotuloja, esi- 3188: mukaan elatusvelvollisuuden määrä kulu- tyksessä on päädytty siihen, että vähem- 3189: tusyksikkölaskelmalla mitattuna. Meikäläi- män ansainnutta aviopuolisoa merkitään 3190: sissä kulutututkimuksissa on tavallisimmin aina puolella kulutusyksiköllä. Ansiotyössä 3191: käytetty ns. amerikkalaista asteikkoa, jossa oleva aviovaimo saa samaan tapaan kuin 3192: täysikasvuisen miehen kulutusta merkitään tähänkin asti tehdä vähennyksen ansio- 3193: yhdellä ja täysikasvuisen naisen kulutusta tuloistaan. Kuitenkin on katsottu 100,000 3194: 0.9 kulutusyksiköllä. Alaikäisten kulutus markan enimmäismäärä riittäväksi. Kotona 3195: arvioidaan iästä riippuen seuraavasti: oleva_ aviovaimo saa edelleen pitää kotona 3196: Ikä KulutusykSikkö- tekemänsä työn arvon verovapaana. 3197: vuotta määrä 3198: Aioitteesaa on omaksuttu se kanta, että 3199: 0--3 ............ O.tli 3200: avioliiton solmiminen ei vaikuta mitään 3201: 4-6 ... ......... 0.40 3202: kummankaan aviopuolison verotukseen. 3203: 7-10 . . . . . . . . . . . . 0.75 Molempia verotetaan erikseen, kuten ennen 3204: il-14 . . . . . . . . . . . . 0.90 avioliittoa. Yhteisverotus alkaa vasta sit- 3205: On selvää, että asteikon soveltaminen ten, kun puolisot ovat vastuussa alaikäisten 3206: verotuksessa käytettäväksi pakottaa sitä lastensa elättämisestä. Vasta silloin on ole- 3207: huomattavati yksinkertaistamaan. Ensin- massa yhteisö, johon kulutusyksikköperi- 3208: näkin on jokaista yksinään verotettavaa aatetta voidaan soveltaa. Aviopuolisoiden 3209: henkilöä käsiteltävä kokonaisena kulutus- ja alaikäisten lasten tulot ja omaisuus las- 3210: yksikkönä, koska nainen tai lapsi muuten ketaan yhteen, mikäli lasta ei ansiotulos- 3211: tulisi samasta tulosta raskaammin verote- taan erikseen veroteta. Käytännössä on 3212: tuksi kuin mies. Yksilöä voidaan merkitä vain yksi progressiivinen asteikko, joka on 3213: yhtä pienemmällä luvulla vain yksilöryh- laskettu kulutusyksikköä kohden saatua tu- 3214: mää verotettaessa. loa varten. Perheen yhteinen tulo, sen jäl- 3215: Jos ylläolevan taulukon pohjalla tutki- keen kun lain säätämät vähennykset ori 3216: taan, montako kulutusyksikköä lapsi keski- tehty, jaetaan perheen kulutusyksikkömää- 3217: määrin vastaa 15 ensimmäisen elinvuotensa rällä. Jos meillä esim. on 5-henkinen perhe, 3218: aikana, saadaan tulokseksi 0.6. Kun lapsen mies, vaimo ja 3 lasta, niin edellä esitetyn 3219: merkitseminen puoleksi kulutusyksiköksi perusteella siinä on 3 kulutusyksikköä. Jos 3220: kuitenkin jo merkitsee huomattavaa paran- tällaisella perheellä on ollut verotettavaa 3221: nusta nykyiseen verotukseen ja tekee las- tuloa. 600,000 markkaa, siitä tulee ku- 3222: kelman yksinkertaisemmaksi, esilläolevassa lutusyksikkoä kohden 200,000. Nyt me- 3223: IV,1. - Sukselainen y. m. 63 3224: 3225: nee ·tällaisesta tulosta asteikon mukaan ve- köä; Mikäli kaikki osakkaat olisivat ala- 3226: roa 17,000 markkaa. Jos on kysymyksessä ikäisiä, yhtä olisi merkittävä kokonaisella 3227: yksinäinen henkilö, jolla on 200,000 tulot, yksiköllä. 3228: hän maksaa tämän summan, mutta jos on S~alla kun edelläesitetyllä tavalla fyy- 3229: kysymyksessä perhe, jossa on kolme· kulu- sillisten henkilöiden· verorasituksen jakaan- 3230: tusyksikköä ja jokaista _kulutusyksikköä tumista yleensä Utrkistettaisiin, olisi mieles- 3231: kohden näin suuri tulo, ·se maksaa 3 ker- tämme myös paikallaan korjata vanhusten 3232: taa 17,000' markkaa ~Ii -51,000 markkaa: verotusta. Vanhusten' ·ja- työkykyisessä 3233: Verorasituksen oikeudenmukainen jakaan- iässä olevien henkilöiden veronmaksuky- 3234: tuminen on jokaisen selvästi tajuttavissa. vyn keskinäinen suhde ei ilmene yksin hei- 3235: Oman pulmansa muodostavat vajanaiset dän tulojensa määrästä. Vanhukset joutu- 3236: perheet. Kun lapset sivuuttavat sen iän, vat useasti turvautumaan vieraaseen apuun 3237: jolloin heitä verotetaan vanhempiensa sellaisissa tapauksissa, joissa työkykyinen 3238: kanssa yhdessä, saatettaisiin pitää johdon- ihminen ei apua tarvitse. A viovaimon ko- 3239: mukaisena, että aviopuolisoita tämän jäl- tona suorittaman työn verovapaus ei myös- 3240: keen verotettaisiin erikseen, kuten ennen kään merkitse vanhuksille samaa etua kuin 3241: ensimmäisen lapsen syntymääkin. Kun nuoremmille. Sentähden esitetään, että 65 3242: vanhemmilla kuitenkin on lapsistaan kus- vuotta täyttänyt henkilöt saisi vähentää 3243: tannuksia näiden 16 vuotta täytettyäkin, ei tuloistaan 40,000 markkaa ja että vastaavan 3244: · liene syytä ottaa heiltä pois sitä vähäistä vähennyksen saisi tehdä myös veronmak- 3245: etua, mitä yhdessä verottaminen saattaa sajan aviopuolison kohdalla, jos tämä on 3246: merkitä. Vajanainen perhe syntyy myös täyttänyt 65 vuotta. 3247: toisen aviopuolison kuoleman kautta. Jos Edellä esitettyjen uudistusten toteutta-- 3248: toinen aviopuoliso yksinään joutuu kasvat- miseksi olisi tulo- ja omaisuusverolain 11, 3249: tamaan alaikäisiä lapsia, hänen veron- 28, 46, 47, 48 ja 50 §muutettava edempänä 3250: maksukykynsä suuresti vähenee, mutta per- esitetyllä tavalla. Lain 48 § : ään sisältyvän 3251: heen kulutusyksikkömäärä kuitenkin piene- asteikon olemme laatineet sellaiseksi, että 3252: nee puolella yksiköllä. Tämä haitta esite- veron tuotto muodostuu hiukan pienem- 3253: tään korjattavaksi siten, että leskelle myön- mäksi kuin nykyisen lain pohjalla. Kun 3254: netään ansiotulostaan sama vähennysoikeus, fyysillisten henkilöiden maksettavaksi pan- 3255: mikä vähemmän ansainneella aviopuolisolla nun tulo- ja omaisuusveron nykyisten mää- 3256: on silloin, kun aviopuolisoita verotetaan räysten mukaan laskettuna arvioidaan tuot- 3257: yhdessä. tavan 11.3 miljardia markkaa, se tuottaa 3258: Kuolinpesää, kuten avoimia, komman- esittämiemme muutosten jälkeen 10.3 mil- 3259: diitti- ja laivanisännistöyhtiöitä sekä nii- jardia markkaa. Mikäli fyysillisten henki- 3260: hin verrattavia yhtymiäkin esitetään vero- löiden verotuksen tuotto kuitenkin halut- 3261: tettavaksi peruaasteikon mukaan. Kuiten- taisiin saada tätä suuremmaksi tai pienem- 3262: kin esitetään, että sellaiset kuolinpesät, mäksi se on asteikkoa muuttamalla järjes- 3263: joissa molemmat aviopuolisot ovat kuolleet tettävissä. 3264: ja heiltä on jäänyt alaikäisiä lapsia, käsi- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun- 3265: teltäisiin vajanaisina perheinä ja verotet- nioittavasti, 3266: taisiin siten, että kuolinpesän täysi-ikäiset 3267: osakkaat saisivat yhteiseksi kulutusyksikkö- että Eduskunta hyväksyisi seu- 3268: määräkseen yhden kulutusyksikön ja ala- raavan lakiehdotuksen: 3269: ikäiset osakkaat kukin puoli kulutusyksik- 3270: 3271: Laki 3272: tulo- ja ama.isuusverola.in muuttamisesta. 3273: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 3274: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 11 §, 28 § :n 8 kohta, 46, 47, 48 ja 50 §, kaksi 3275: viimeksimainittua sellaisina kuin ne ovat 30 päivänä joulukuuta 1949 annetussa laissa 3276: (860/49), näin kuuluviksi sekä lisätään saman lain 29 §:än uusi näin kuuluva 2 mo- 3277: mentti: 3278: 11 §. teenlasketun tulonsa ja omaisuutensa pe. 3279: Puolisot ovat verovelvollisia heidän yh· rusteella sen mukaisesti, kuin kumpikin 3280: IV,t. - Ta:lo• ja omaisuusvero. 3281: 3282: heistä niitä vallitaee. Jos aviopuolisot eivät kulutUJYksikön osalle tulevaa tuloa, minkä 3283: verovuoden aikana tai sitä ennen \Tähin- jälkeen näin saatu vero kenotaan perh~n 3284: tään viittätoista vuotta ole elättän.eet aW.- kulutusyksikköluvulla. 3285: ikäistä lastaan tahi j08 avioliitto on pää- Perheen kulutusyksikköluku la$btaan si- 3286: tetty verovuonna taikka jos puolisot välien ten, että verovelvolliselle annet11.an yksi 3287: rikkoutumisen vuoksi jatkuvasti asuvat kulutusyksikkö ja. hänen elätettävänään 3288: erillään, on heitä verotettava erikseen niin- verovuonna olleille alaikii.sille lapsille kulle- 3289: kuin eri verovelvollisia. kin puoli kulutusyksikköä. Milloin puoli- 3290: Kotona olevan alaikäisen lapsen muusta soita verotetaan 11 § :n mukaan heidän 3291: kuin ansiotulosta sekä omaisuudesta verote- yhteenlasketun tulonsa perusteella, anne- 3292: taan hänen vanhempiaan, mikäli lapsen taan toiselle puolisolle puoli kulutusyksik- 3293: tulo tai omaisuus ei nouse määrään, josta köä. Perheen jäsenten kulutusyksikköjen 3294: häntä. itseään voitaisiin verottaa. summa on perheen kulutusyksikköluku. 3295: Milloin molemmat aviopuolisot ovat kuol- 3296: 28 §. leet ja heiltä on jäänyt alaikäisiä lapsia, 3297: verotetaan kuolinpesää 1 momentissa sääde- 3298: 8) mi1.16in puolisot ovat 11 § : n mukaan tyllä tavalla, jolloin täysi-ikäisille osak- 3299: verovelvollisia heidän yhteenlasketun tu- kaille annetaan yhteensä yksi kulutusyksikkö 3300: lonsa perusteella ja heillä kunun.allakin on ja kullekin alaikäiselle lapselle, joka on 3301: ollut ansiotuloa tai aikaisemman virka- tai kuolinpesän. osakas, puoli kulutusyksikköä. 3302: työsuhteen perusteella saatua eläketuloa, Jos kuolinpesän osakkaina on tällaisessa 3303: sen puolison ansio- tai eläketulosta, joka tapauksessa pelkästään alaikäisiä lapsia, 3304: on saanut sellaista tuloa vähemmän, puo- annetaan yhdelle lapselle yksi kulutus- 3305: let, ei kuitenkaan enempää kuin satatuhatta yksikkö ja muille puoli kulutusyksikköä. 3306: markkaa. 3307: 8 a) milloin leski on verovuonna elättä- 3308: nyt alaikäistä lastaan, puolet hänen ansio- 41 §. 3309: tulostaa.n, ei kuitenkaan enempää kuin sata- Avoimet, kommandiitti- ja laivanisän- 3310: tuhatta markkaa. nistöyhtiöt sekä niihin verrattavat yhtymät 3311: suorittavat veroa 48 § :ssä säädetyn astei-. 3312: 29 §. kon mukaan. 3313: Jos verovelvollinen on ennen verovuotta 48 §. 3314: täyttänyt 65 vuotta, on hä.twn verotetta- Veroa tulon perusteella suoritetaan, mic 3315: vasta tulostaan vähennettävä neljäkym- käli 50 § :ssä ei toisin siiädetä seuraavan 3316: mehtätuhatta markkaa. Milloin puolisot asteikon mukaan: 3317: ovat 11 § :n mu.kaan verovelvollisia heidän 3318: Veton vakio- Vero % 3319: yhteenlasketun tulonsa mukaan ja toinen erä tuloa alllrajau 3320: heistä on ennen verovuotta täyttänyt 65 Verot!lttava tulo alarajan 3321: kohdallA 3322: yli mene- 3323: vleili 3324: mli; 3325: vuotta, on heidän yhteenlasketusta tnlos- tu)pn 3326: taan vähennettävä neljäkymmentätuhatta mk osasta 3327: markkaa, ja jos he molemmat ovat täyttä- 70 000- 80 000 200 8 3328: neet ennen verovuotta 65 vuotta, kahdek- 80 000- 100 000 1000 10 3329: sankymmentätuhatta markkaa. 100 000- 150 000. .3000 12 3330: 150 000- 200 000. !)OOO 16 3331: 46 §. 200 000- 300 000 17000 19 3332: Milloin verovelvollinen on verovuonna 800 000- 400 000 36000 24 3333: elättänyt alaikäistä lastaan, määrätään hä- 400 000- 600 000 60000 28 3334: nen tahi, milloin kysymyksessä ovat avio-- 600 000- 800 000 116 000 32 3335: puolisot, joita on verotettava 11 § :n mu- 800 000-1 000 000 180 000 35 3336: kaan heidän yhteenlasketun tulonsa perus- 1 000 000-1 500 000 250000 40 3337: teella, heidän tuloveronsa siten, että vero- 1 500 000-2 000 000 450000 44 3338: tettava tulo jaetaan 2 momentissa tarkoite- 2 000 000-3 000 000 610000 47 3339: tulla perheen kulutusyksikköluvulla ja näin 3 000 000-4 000 000 1140000 50 3340: lasketun tulon osamäärän perusteella mää- 4 000 000-8 000 000 1640 000 53 3341: rätään se vero, joka vastaa perheen yhden 8 000 000 tai enemmän 3 760 000 54 3342: IV,1. - Sukselainen y. m. 65 3343: 3344: 50 §. ja yhtymiä, suorittavat veroa tulon perus- 3345: Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, teella kolmekymmentäkaksi sadalta sekä 3346: laitokset ja säätiöt ynnä muut yhteisöt, lu- omaisuuden perusteella kahdeksan tuhan- 3347: kuunottamatta 47 § :ssä mainittuja yhtiöitä nelta. 3348: 3349: Helsingissä 10 päivänä helmikanta 1950. 3350: 3351: V. J. Sukselainen. Rakel Jalas. 3352: Martta Salmela-Järvinen. Eemil Luukka. 3353: Atte Pakkanen. Aino Malkamäki. 3354: Ebba östensson. 3355: 3356: 3357: 3358: 3359: 9 3360: 66 3361: IV,2. - Lagmot. N:o 10. 3362: 3363: 3364: 3365: 3366: Meinander: Förslag till lag angående ändring av 24 § 3367: lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt. 3368: 3369: 3370: T i ll R i k s d a g e n. 3371: 3372: Åt statens tjänstemän och befattnings- av kommunerna och de privata arbets- 3373: havande betalas enligt nu gällande lagbe- givarna. Under sådana , förhållanden ställs 3374: stämmelser i pension 60 procent av grund- en mycket stor socialgrupp i ett mycket 3375: lönen. Med hänsyn till att ålderstillägg inte svårt läge under en tid, då de efter fullgjort 3376: beaktas vid beräkningen av pensionen stiger arbetspensum borde få åtnjuta en bekym- 3377: inte denna högre än till omkring 40 pro- mersfri vila. Deras anledning till missnöje 3378: cent av den tidigare utmätta lönen. Då är desto större då deras inkomster blir 3379: tjänstemännens reallön sedan tiden före föremål för hård beskattning. Det är där- 3380: kriget kännbart försämrats ställs de nu för påkallat att åtminstone staten beviljar 3381: inför stora försörjningssvårigheter under dem skattefrihet. En sådan åtgärd skulle 3382: sin ålderdom. Deras ställning har ytterli- knappast i allvarlig mån helasta stats- 3383: gare förvärrats genom att inflationen hårt finanserna, men väl för de pensionsberätti- 3384: beskattat de besparingar som eventuellt gade betyda en kännbar lättnad. 3385: tidigare kunnat läggas upp. Beaktas bör Med hänvisning till ovanstående föreslår 3386: också att tjänstemännen som pensionerade jag härmed vördsamt, 3387: i de flesta fall saknar möjligheter att 3388: genom biinkomster förbättra sin ställning. att Riksdagen måtte godkänna föl- 3389: De normer som gäller för statens pensio- jande lagförslag: 3390: ner tillämpas numera mycket allmänt också 3391: 3392: 3393: Lag 3394: angående ändring av 24 § Iagen om inkomst- och förmögenhetsskatt. 3395: 3396: I enlighet med riksdagens beslut fogas till 24 § i lagen om inkomst- och förmögen- 3397: hetsskatt av den 19 nov,ember 1943 (888/43) sådan denna lyder i lagen av den 1 no- 3398: vember 1946 (822/46) en sålydande pun!kt 9 a: 3399: 24 §. arbetsförhållande, ej heller riiksdagsmans 3400: Såsom inkomst anses icke: pension, dock icke till den del pensionens 3401: årliga belo.pp överstiger etthundraåttiotusen 3402: 9 a) sådan pension, som beviljats på mark. 3403: grund av ett förutvarande tjänste- eller 3404: 3405: 3406: Helsingfors den 13 februari 1950. 3407: 3408: Nils Meinander. 3409: 67 3410: 3411: IV,2. - Lak. al. N:o 10. Suomennos. 3412: 3413: 3414: 3415: 3416: Meinander: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain 24 §: n 3417: muuttamisesta. 3418: 3419: 3420: E d u s k u n n a ll e. 3421: 3422: Valtion virkamiehille ja toimenhaitijoille soveltavat nyttemmin hyvin yleisesti val- 3423: maksetaan nyt voimassa olevien lainmää- tion . eläkkeistä voimassa olevia ohjeita. 3424: räysten mukaisesti eläkettä 60 prosenttia Sellaisissa olosuhteissa saatetaan hyvin 3425: peruspalkasta. Siihen nähden, että ikälisää suuri yhteiskunnan ryhmä erittäin vaikeaan 3426: ei oteta huomioon eläkettä laskettaessa, · asemaan aikana, jolloin heidän suoritetun 3427: tämä ei nouse korkeammaksi kuin noin 40 työmäärän jälkeen pitäisi saada nauttia 3428: prosenttiin aikaisemrrnin maksetusta pal- huoletonta lepoa. Heillä on sitäkin enem- 3429: kasta. Kun virkamiesten rcaalipalkka jo män aihetta tyytymättömyyteen, kun hei- 3430: sotaa edeltäneenä aikana oli tuntuvasti dän tulonsa joutuvat ankaran verotuksen 3431: huonontunut, joutuvat he nyt vanhuutensa kohteeksi. Sen vuoksi on aiheellista, että 3432: päivinä suuriin toimeentulovaikewksiin. Hei- ainakin valtio myöntää heille verovapau- 3433: dän asemansa on lisäksi huonontunut sen den. Sellainen toimenpide tuskin rasittaisi 3434: johdosta, että inflatio on verottanut anka- vakavassa määrässä valtiontaloutta, mutta 3435: rasti niitä säästöjä, joita oli mahdollisesti merkitsisi kuitenkin eläkkeeseen oikeute- 3436: aikaisemmin voitu tehdä. Myös on otettava tuille ·tuntuvaa kevennystä. 3437: huomioon, että eläkkeellä olevilla virkamie- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun- 3438: hillä ei useimmissa tapauksissa ole mah- nioittaen, · 3439: dollisuuksia sivutulojen avulla parantaa 3440: asemaansa. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 3441: Myös kunnat ja yksityiset työnantajat van lakiehdotuksen: 3442: 3443: 3444: Laki 3445: tulo- ja omaisuusverolain 24 § :n .muuttamisesta. 3446: 3447: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään tulo- ja omaisuusverosta 19 päivänä 3448: marraskuuta 1943 annetun lain (888/43) 24 § :ään sellaisena kuin se on 1 päivänä 3449: marraskuuta 1946 annetussa laissa (822/46), näin kuuluva 9 a) kohta: 3450: 3451: 24 §. rusteella, ei myöskään kansanedustajan 3452: Tuloksi ei katsota: eläkettä, kuitenkaan ei siltä osalta, jolla 3453: eläkkeen vuotuinen määrä ylittää satakah- 3454: 9 a) sellaista eläkettä, joka on myönnetty deksankymmentätuhatta markkaa. 3455: aikaisemman palvelus- tai työsuhteen pe- 3456: 3457: 3458: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 3459: 3460: Nils Meinander. 3461: 68 3462: 3463: IV,a.- Lak. al. N:o 11. 3464: 3465: 3466: 3467: 3468: Lappi-Seppälä. y:. m.: .Ehdotus laiksi leimaverolain 66 § :n 3469: muuttamisesta. 3470: 3471: 3472: E d u s k u n n a ll e. 3473: 3474: Voimassaolevan leimaverolain 66- § :n mu- hettäminen Suomeen tulee myös - matka- 3475: kaan on ulkolainen, jolle ei ole myönnetty kustannuksista johtuen - varmasti osta- 3476: oikeutta harjoittaa Suomessa elinkenoa tai jalle kalliimmaksi kuin SU(}malaisen agentin 3477: ulkomailla vakituisesti asuva. Suomen kan- käyttäminen, nostaen vaan osaltaan tavaran 3478: salainen, jos hän tahtoo täällä joko omaan hintaa. Vaikeasti arvosteltavissa tavaroissa 3479: lukuunsa taikka toisen nimiin tarjota kau- eivät kaikki ostajat valitettavasti aina tätä 3480: paksi tai myydä tavaroita heti jälkeenpäin huomaa. 3481: toimitettaviksi. velvollinen hänelle annetta- Tuoreessa muistissa on miten huomatta- 3482: vasta todistuksesta su(}rittamaan leimaveroa vasti ulkolaiset matkustajat ennen sotaa 3483: 6,000 mk jokaiselta kalenterikuukaudelta myivät tavaroita maahamme. Tarmokkaina 3484: tai sen osalta, jonka kuluessa hän haluaa ja taitavina kauppiaina varsinkin saksalai- 3485: sellaista tointa harjoittaa. Tällaisesta lei- set kauppamatkustajat, mutta myös ruotsa- 3486: maverosta on vapaa kuitenkin Suomessa py- laiset ja tanskalaiset, saivat vuosittain Suo- 3487: syvästi asuva ulkomaalainen, jos hän toi- meen sijoitetuksi suuret määrät sellaistakin 3488: mii sellaisen liikkeen palveluksessa, jonka tavaraa, jota omassa maassamme samaan 3489: kotipaikka on Suomessa, tai sellaisen haara- hintaan valmistettiin, ja vieläkin enemmän 3490: liikkeen palveluksessa, jonka ulkomaalai- sellaista, jota joko ei ollenkaan tarvittaisi, 3491: nen liike asianomaisella luvalla on Suomeen tai jota huonon laatunsa vuoksi ei olisi kan- 3492: perustanut. Niinikään on verosta vapaa ul- nattanut ostaa ,suoraan" ulkomailta, vaik- 3493: komaisen liikkeen johtaja tai edustaja, jos kakin se oli vähemmän kannattavaa. 3494: liikkeellä on Suomessa elinkeino-oikeuden Nykyisten olojen pakosta on ulkolaisia 3495: saanut edustus, jonka välityksellä myynti kauppamatkustajia viime vuosina saapunut 3496: yksinomaan tapahtuu. Kun edellä mainittu maahamme verrattain vähän, mutta voimme 3497: vero muuttuneen rahanarvon johdosta on olla vakuutettuja siitä, että saksalaiset ja 3498: ilmeisesti aivan liian alhainen, olisi se sen muut ulkolaiset kauppamatkustajat, niin 3499: vuoksi koroitettava tarkoitustaan vastaa- pian kuin olot sen sallivat, sangen mies- 3500: vaan määrään. lukuisesti tulvivat jälleen Suomeel'l. On 3501: Ulkolaisten kauppamatkustajien toimin- syytä luulla, että. varsinkin saksalaiset 3502: taan nähden Su(}messa voidaan mainita kauppamatkustajat silloin kaikin keinoin 3503: eräitä epäkohtia. Ensinnäkin heidän toi- koettavat korvata sen, mitä he sodan jäl- 3504: mintansa on valuuttateknillisesti maalle keen ovat Suomen kaupassa menettäneet. 3505: epäedullinen. Tapahtuu usein, etta kotimai- Entisestä kokemuksesta päättäen on hyvin 3506: set tukku- ja varsinkin vähittäisliikkeet, uskottavaa, että he tässä onnistuvatkin, 3507: etenkin maaseudulla, antavat tilauksensa ellei ajoissa ryhdytä erikoisiin varovaisuus- 3508: jonkun ulkolaisen toiminimen tänne lähet- toimenpiteisiin, esiin. koroittamalla kauppa- 3509: tämälle edustajalle, joka tarjoo kaupaksi matkustajaveroa. 3510: joukon erilaisia tavaroita. Tällaisissa ta- Elinkeinoelämäämme painaa tällä haavaa 3511: pauksissa välittäjän palkkio jää ulkolaiselle raskas vero taakka,. joka haittaa tervettä ke- 3512: edustajalle, eikä sitä saada Suomeen vero- hittymistä ja rasittaa maksukykyä. Yleisön 3513: tettavaksi, niinkuin tapahtuisi, jos asian- ostokyky on huomattavasti rajoittunut, ja 3514: omainen ulkolainen toiminimi käyttäisi suo- kauppiaitten myyntimahdollisuudet vastaa- 3515: malaista agenttia. Ulkolaisen edusajan lä- vasti vähentyneet. On sentähden luonnol- 3516: IV,3.- Lappi-Seppälä y. m. 69 3517: 3518: lista, että talouselämäämme on suojeltava Suomesta ja antavat niiden hoitaa myyn- 3519: sellaisiltakin tekijöiltä, kuin kotimaisia nin maassamme. Kotimainen ulkomaan- 3520: agentteja edullisemmassa asemassa olevien kaupan alalla toimiva järjestäytynyt agent- 3521: ulkolaisten kauppamatkustajien toiminta tikunta on monivuotisen kokemuksensa pe- 3522: käsittää. Ulkolaisten kauppamatkustajien rusteella pätevä huolehtimaan tällaisista 3523: toimintaa Suomessa ei tietenkään voida, tehtävistä, ja se on sitäpaitsi riittävän 3524: eikä tahdotakaan kokonaan estää, mutta suuri, jotta näinkin ulkolaisten tuottajien 3525: olisi tällaisten matkustajien nykyisten sään- välillä syntyy riittävä kilpailu, joka puo- 3526: nösten mukaan maksama vero korotettava lestaan takaa, että maahan saadaan parhaat 3527: sellaiseen määrään, että se edes jossain mää- tavarat mahdollisimman edullisilla hin- 3528: rin vastaa tarkoitustaan ja samalla estää noilla. 3529: tarpeettomien matkustajien lähettämisen ja Edellä esitetyn perusteella esitämme, 3530: tulemisen Suomeen. On maalle ehdotto- 3531: masti edullisempi, että ulkolaiset toimini- että Eduskunta hyväksyisi näin 3532: met hakevat itselleen omat edustajansa kuuluvan lakiehdotuksen: 3533: 3534: 3535: Laki 3536: leimaverolain muuttamisesta. 3537: 3538: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 25 päivänä maaliskuuta 1948 annettu 3539: leimaverolain 66 § näin kuuluvaksi: 3540: 66 §. päin toimitettaviksi, olkoon velvollinen hä- 3541: Jos ulkomaalainen, jolle ei ole myönnetty nelle annettavasta todistuksesta suoritta- 3542: oikeutta harjoittaa Suomessa elinkeinoa, maan leimaveroa 30,000 marklma jokaiselta 3543: tai ulkomailla vakinaisesti asuva Suomen kalenterikuukaudelta tai sen osalta, jonka 3544: kansalainen tahtoo täällä joko omaan lu- kuluessa hän haluaa sellaista tointa harjoit- 3545: kuunsa taikka toisen nimiin tarjota kau- taa. 3546: paksi tahi myydä tavaroita heti tai jälkeen· 3547: 3548: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 3549: 3550: Jussi Lappi-Seppälli.. Jussi Sa.ukikonen. 3551: Rolf B. Berner. Usko Koski. 3552: Juho Heitto. 3553: 70 3554: 3555: IV,4, - Lagmot. N: o 12. 3556: 3557: 3558: 3559: 3560: Söderhjelm: Förslag till lag om ändring av 5 § lagen an- 3561: gående omsättningsskatt. 3562: 3563: 3564: T i 11 R i k s d a g e n. 3565: 3566: Det är uppenbart att vid stiftandet av endast ett större tak. I vissa fall förva- 3567: nugällande lag angående omsättningsskatt ras båtar:na ute, var och en särskilt täckt. 3568: de särskilda förhållanden icke beaktats, Utövarna av detta allmog,ehantverk har 3569: under vilka längs våra kuster, i skärgår- omöjligt kunnat föreställa sig att deras 3570: den och även i inlandet båtbyggeri och verksamhet skulle vara underkastad om- 3571: vinterförvaring av mindre farkoster bedri- sättningsskatt. Lejt folk användes i hu- 3572: ves. Bland småbrukare, fiskare, lotsar, fyr- vudsak ej, och de bodar i vilka båtarna 3573: vaktare och andra av skärgårdens yrkes- byggas motsvarar ej omsättningsskattela- 3574: grupper är båtbyggeriet särskilt vintertid, gens bestämmelse att rörelsen skall bedri- 3575: då isen hindrar fiske och sjöfart, fyrfar- vas i ,handelsbutik, kontor eller annan af- 3576: tygen är indragna och fyrarna släc:kta, en färslokal". Och de som idkar varvsrörelse 3577: mycket utbredd binäring. I någon strand- kan omöjligt ana, att medan båtarnas upp- 3578: boda snickrar man under lediga stunder tagning, förvaring och utskjutning ostri- 3579: ihop rodd- och motorbåtar eller mindre digt är skattefritt, reparations- och änd- 3580: segelslupar. Dels skaffar man sig sålunda ringsarbeten lyder under skattelagens be- 3581: de båtar man för bedrivande av sin huvud- stämmelser. Och vad skall en lekman säga 3582: näring samt för sina förbindelser med yt- om avriggning, putsning, påriggning och 3583: tervärlden själv behöver, dels förvärvar annan vårutrustning, rörande vilkas för- 3584: man sig genom försäljning av båtar de hållande till omsättningsskatten icke den 3585: för livsuppehället nödiga penningmedlen. · bästa jurist kan giva ett säkert svar? 3586: Flerstädes i skärgården tar man dessutom Ända tili helt nyligen har omsättnings- 3587: emot segel- och motorbåtar för vinterför- skatt icke avkrävts hantverksmässigt båt- 3588: varing och skaffar sig vinterarbete genom byggeri och varvsrörelse, men nu har åt- 3589: att på de upptagna båtarna utföra änd- minstone i ett centrum för dessa syssel- 3590: rings-, reparations- och utrustningsarbeten. sättningar, Borgå landslwmmun, en skat- 3591: Samma binäring bedrives även i viss ut- teinspektör ingripit och vederbörande 3592: sträckning i inlandet, speciellt vid de större omsättningsskattebyrå vidtagit åtgärder. 3593: sjösystemen. Retroaktiv beskattning av båtbyggare och 3594: Ifrågakommande arbete utföres mest av varvsägare påyrkas, vilket helt orättvist 3595: en ensam man, kanske med hjälp av min- drabbar skärgårdsborna, då det i efterhand 3596: deråriga söner, någon gång slår sig gran- är omöjligt att inkräva skatten av dem 3597: nar ihop om ett eller flere byggen. Van- som annars haft att betala den. Härmed 3598: liga verktyg användes i allmänhet, men har hela frågan kommit i ett nytt skede 3599: där det finnes elektricitet har man i vissa och omöjligheten att rättvist tillämpa om- 3600: fall skaffat sig några anspråkslösa meka- sättningsskattelagen på dessa verksamhets- 3601: niska verktyg tili hjälp. områden blivit uppenbar. Ett stort antal 3602: exempel kunde nämnas, men här må en- 3603: Varvsrörelsen bedrives också den ute i dast ett par fall relateras. En småbru- 3604: skärgården genomgående som ett en-mans kare i skärgården har en litet större 3605: arbete, utom att för upptagning och ut- strandboda och utför där på sin lediga tid 3606: skjutning av större båtar behöves tillfäl- mindre snickeri- och reparationsarbeten. 3607: lig hjälp. Ett något större skjul erfordras Lagar han en kärra eller snickrar ihop 3608: för båtarnas förvaring, eller egentligen en släde, avkräves han ingen omsättnings- 3609: IV,4. - Söderhjelm. 71 3610: 3611: skatt, men bygger han en roddbåt skall och dess binäringar samt fiske är skatte- 3612: han betala omsättningsskatt. Av en per- fria, ligger det nära tili hands att den 3613: son, till vars uppgifter hör att kontrollera befolkning, som idkar båtbyggeri och varvs- 3614: ledfyrarna i Pellinge skärgård och som rörelse säsom binäring vid sidan av skär- 3615: alltså behöver en stadig motorbåt, har man gårdens karga jordbrnk, fiske och sjöfart, 3616: krävt omsättningsskatt för den båt han i borde härför åtnjuta skattefrihet. Som 3617: detta syfte med egna händer byggt åt sig hjälp åt skärgårdsbefolkningen vore en 3618: själv. Skatten har dessutom i alla dessa sådan befrielse från skatt mycket värde- 3619: fall beräknats icke efter den skala, som full. Den skulle hjälpa det hantverks- 3620: tillämpas på hantverk, utan enligt bestäm- mässiga båtbyggeriet på landet i konkur- 3621: melserna för industriell produktion. Man rensen med den mekaniserade båtvarvsin- 3622: kan tänka sig viiken oklar:p.et och osäker- dustrin i städerna. Statens skärgårds- 3623: het som uppstår, när varvsräkningarna för kommitte torde även gjort en framställ- 3624: båtars vinterförvaring skall utskrivas så, ning i saken till statsrådet. En dylik be- 3625: · att olika skeden i samma arbetsprocess frielse skulle självfallet ur statsfinansiell 3626: skattetekniskt behandlas på olika sätt. synpunkt sakna varje betydelse. 3627: Vad som är uppenbart är att lagens nu- Ett stadgande av denna art placeras 3628: varande bestämmelser icke alls passar in lämpligast såsom en ny punkt i 5 § om- 3629: på de förhållanden som här berörts. Lämp- sättningsskattelagen efter punkt 5), som 3630: liga tilläggsstadganden är därför av nö- handlar om större farkoster. 3631: den. Och någon annan skälig utväg ur Med stöd av det anförda får jag vörd- 3632: svårigheterna än att befria den verksam- samt föreslå, 3633: het, som nu är i fråga, från omsättnings- att Riksdagen måtte antaga föl- 3634: skatt synes ej föreligga. När lantbtuket jande lagförslag: 3635: 3636: 3637: 3638: Lag 3639: om ändring av la.gen angående omsättningsskatt. 3640: I enlighet med Riksdagens beslut skall 5 § lagen den 30 december 1941 om om- 3641: sättningsskatt ( 921/41) erhålla följande ändrade lydelse: 3642: 5 §. övare tillhör småbrukar- eller fiskarbefolk- 3643: Fria från omsättningsskatt äro: ningen eller får sin huvudsakliga utkomst 3644: 1) försäljning av tobakstillverlmingar i sjöfartsförvaltningens tjänst; 3645: och alkoholdrycker; 7) försäljning av bröd, med undantag 3646: 2) försäljning av vatten, lysgas och av bakelser, kex, kakor och med dem jäm- 3647: elektricitet; förliga bageriprodukter, ävensom försälj- 3648: 3) försäljning av brännved och -torv, ning av brödsäd, potatis, saltad strömming 3649: kol, koks, lantbrnkskalk och konstgödning; och saltad mujka, mjölk, grädde, smör, 3650: 4) försäljning av tidningar och tid- margarin, ost, surmjölk, svagdricka, oför- 3651: skrifter samt vetenskapliga publikations- ädlat kött, färsk fisk och hönsägg, såvida 3652: serier och i dessa ingående publikationer; den ej äger rnm i restaurang-, matserve- 3653: 5) försäljning av farkoster av minst tio rings- eller kaferörelse; samt 3654: registertons nettodräktighet; 8) försäljning av förmalningsavfall, strå- 3655: 6) försäljning i första hand av farkos- foder, foderhavre, fodercellulosa, fodermi- 3656: ter av mindre nettodräktighet än tio re- neralämnen, kraftfoder, vid utfodring av 3657: gisterton samt varvsrörelse, ifall farkos- husdjur använda avfallsämnen · frän in- 3658: tens tillverkare eller varvsrörelsens ut- dustrin och AIV-foderblandning. 3659: 3660: Helsingfors den 13 februari 1950. 3661: 3662: J. 0. Söderhjelm. 3663: 72 3664: 3665: IV,4, - Lak. al. N:o 12. SuomennQs. 3666: 3667: 3668: 3669: 3670: Söderhjelm: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 5 · § :n ?nuut- 3671: tamisesta. 3672: 3673: 3674: E d u s k u n n a ll e. 3675: 3676: On ilmeistä että nyt voimassa olevaa sissa veneet säilytetään ulkosalla, jokainen 3677: lii.lrevaihtoverolakia säädettäessä ei otettu erikseen peitettynä. 3678: huomioon niit~ erikoisia oloja, joissa rim- Tällaisen rahvaankäsityön harjoittajat 3679: nikoillamme, saaristossa ja myös sisämaassa eivät mitenkään ole voineet kuvitella, .että 3680: harjoitetaan veneenrakennusta ja pieneh- heidän toimintansa olisi liikevaihtoveron 3681: köjen alusten talvisäilytystä. Pienviljeli- alaista. Palkattua väkeä ei pääasiallisesti 3682: jäin, kalastajain, luotsien, majakkavarti- käytetä, eivätkä vajat, joissa veneet raken- 3683: j.ai:r;t ja saariston muiden ammattiryhmien netaan, vastaa liikevaihtoverolain mää- 3684: keskuudessa on veneenrakennus hyvin laa- räystä, että liikettä on harjoitettava ,kaup- 3685: jalle levinnyt sivuelinkeino varsinkin tal- papuodissa, konttorissa tai muussa liike- 3686: visaikaan, jolloin jäät estävät kalastuksen toimipaikassa". Eivätkä ne, jotka harjoit- 3687: ja merenkulun, majakkalaivat ovat poiste- tavat veistämöliikettä, mitenkään voi aavis- 3688: tut asemapaikoistaan ja majakat suljet- taa, että veneitten maihinnostamisen, säi- 3689: tuina. Jossain ranta-aitassa nikkaroidaan lyttämisen ja vesille työntämisen ollessa 3690: joutohetkinä soutu- ja moottoriveneitä tai kiistattomasti verovapaata, korjaus- ja 3691: pienehköjä purjeveneitä. Toisaalta hanki- muutostyöt ovat verolain määräysten alai- 3692: taan näin ne veneet, joita itse tarvitaan sia. Ja mitä on maallikon sanottava taki- 3693: pääelinkeinon harjoittamisessa sekä yhteyk- lan purkamisesta, veneen siistimisestä, taJd- 3694: sien ylläpitämisessä ulkomaailman kanssa, loimisesta ja muusta ke\tätval'!UStelusta, joi- 3695: toisaalta ansaitaan veneitä myymällä ela- den suP.teesta liikevaihtoveroon pa~kaan 3696: tukseen tarvittavat rahavarat. Monin pai- lakimies ei voi antaa varmaa vastausta? 3697: koin ~~aristossa otetaan sitä paitsi purje- Aina aivan äskettäisiin aikoihin asti lii- 3698: ja m.oott()riveneitä säilytettäväksi talven kevaihtoveroa ei ole vaadittu käsityöu teh- 3699: ylitse ja hankitaan talvityötä talvehtimaan dystä veneenmkennuksesta ja v~istämilliik 3700: nostettujen veneitten muutoo-, 'lt:orjäus- ja keestä, mutta nyt on ainakin ;rdtde8Sä täl- 3701: varustamistöissä. Samaa sivuelinkein~ har- laisen toiminnan keskuksessa, Pot'VO'<:m maa- 3702: joiteta.,u j()SSain mä.äl'~ä myös sisämaassa, laiskunnassa, verontarkastaja puuttunut 3703: erittäinkin isompien vesistöjen varsilla. asiaan ja asianomainen liikevaihtoverotoi- 3704: KysEJi&iä töitä tekee enimmäkseen yksi misto ryhtynyt t'Oi:tirenpiteisiin. Vaaditaan 3705: mies, ehkä ·aJaikä1sten poikainsa -avusta- veneenl'8kenta.jam ja veistämöi'lomista.jain 3706: mana, joskus iyöttäytyvit naapurit yhteen taa.Jinehtivaa verottamista, mikä vallu koh- 3707: suoritt&mai;IB yhtä tai useam'f)8iå reken- t'lllltltolnaSti kob.di.<rt,nu saaristlllaisi~ koska 3708: nusta. Tavallisia työlntiuja käytetään ylei- :jilkee!tpiin on mahdotonta periä veroa 3709: sesti, mutta missä oo. käytettävissä sähk-öä, niiltä, joiden nt'lluten olisi -ollut ·se mak- 3710: sieHä -on eräissä. tapa'iik8issa hanki"'ttll aVUksi settava. Niilin on k.ak-o kysymys joutunut 3711: joitakin. konetyökaluja. uuteen vaiheeseen na käynyt ilmeiseksi, 3712: V ei8tknöHikettäkm harjoitetaan u!lk-ona että liikevaihtovernlam ·oikeudenm~binen 3713: saaristossa kautttta:ltaa'n yhdenmiehen työ- soveltaminen näihin toiminl!lahatoihin on 3714: nä, paitsi että isompia veneitä maihin mahdottomuus. Suuri joukko esimerkkejä 3715: otettaessa ja vesille laskettaessa tarvitaan voitaisiin luetella, mutta. tässä kernrotta- 3716: tilapäistä apua. Veneitten säilyttämistä koon vain pari tapausta. Bräällä saaris- 3717: varten tarvitaan isohko vaja tai oikeas- ton pienviljelijällä on isonpuoleinen ranta- 3718: taan vain isohko katos. Joissakin tapauk- aitta ja hän suorittaa siellä joutoaikanaan 3719: IV,4. - Söderhjelm. 73 3720: 3721: piema puusepän- ja korjaustöitä. Jos hän symyksessä olevan toiminnan vapauttami- 3722: korjaa rattaat tai nikkaroi kokoon reen, nen liikevaihtoverosta. Kun maanviljelys 3723: häneltä ei vaaffita liikevaihtoveroa, ·mutta ja sen sivuelinkeinot sekä kalastus ovat 3724: jos hän rakentaa soutuveneen, on hänen verottomia, on lähellä ajatus, että sen väes- 3725: maksettava liikevaihtoveroa. Eräältä hen- tön, joka harjoittaa veneenrakennusta ja 3726: kilöltä, jonka tehtäviin kuuluu Peliingin veistämöliikettä sivuelinkeinona saariston 3727: saariston johtoloistojen silmälläpito ja joka niukan maanviljelyksen, kalastuksen ja me- 3728: siis tarvitsee vankan mottoriveneen, on vaa- renkulun ohella, pitäisi siitä nauttia vero- 3729: dittu liikevaihtoveroa veneestä, jonka hän vapautta. Avustuksena saaristoväestölle 3730: tässä tarkoituksessa on omin käsin raken- olisi tällainen vapautus verosta sangen ar- 3731: tanut itselleen. V eroa ei kaikissa näissä vokas. Se auttaisi maaseudulla käsityönä 3732: tapauksissa lisäksi ole laskettu käsityöhön harjoitettua veneenrakennusta kilpailussa 3733: sovellettavan asteikon mukaan, vaan teol- kaupunkien koneistetun veneveistämöteolli- 3734: lisuustuotantoa koskevien määräysten mu- suuden kanssa. Valtion saaristokomitea lie- 3735: kaisesti. Voidaan ajatella minkälaista epä- nee myös tehnyt asiasta esityksen valtio- 3736: selvyyttä ja epävarmuutta syntyy, kun · neuvostolle. Tällainen vapautus olisi tieten- 3737: veistämölaskut veneiden talvisäilöstä on kin valtion rahatalouden kannalta koko- 3738: kirjoitettava niin, että saman työkokonai- naan merkityksetön. 3739: suuden eri vaiheet on veroteknillisesti kä- Tämänlaatuinen säännös sijoitetaan oopi- 3740: siteltävä .eri tavalla. vimmin uutena kohtana liikevaihtoverolain 3741: .Aivan ihneistä on, että lain nykyiset 5 § : ään 5) kohdan jillkeen, joka koskee 3742: mää:räykset eivät Qllenkaan sovellu tässä isompia aluksia. 3743: kosketeltuihln oloihin. Sopiv.at lisäsään- Edellä esitetyn nojalla ehdotan· kunni0it- 3744: nökset ovat sen vuoksi tarpeen. Eikä tavasti, 3745: näytä olevan olemassa mitään muuta koh- että Eduskunta .hyväksyisi seuraa- 3746: tuullista pääsyä vaikeuksista kuin nyt ky- van lakiehdotuksen: 3747: 3748: 3749: Laki 3750: liikleva.ihtoverolain muuttamisesta. 3751: Eduskwman päätöksen mukaisesti muutetaan liikevaihtover"sta 30 päivänä joulu- 3752: kuuta 1941 annetun lain 5 § näin kuuluvaksi: 3753: 5 §. kuuluu pienviljelijä- tai kalastajaväestöön 3754: Liikevaihtoverosta on vapaa: taikka saa-pääasiallisen toimeentulonsa me- 3755: 1) tu~kkavalmisteid.en ja väkijuomien renkulkuhallinnon palveluksessa; 3756: myynti; 7) leivän, lukuun ottamatta leivoksia. 3757: 2) veden, valokaasun ja sähkön myynti; keksejä, kaakkuja ja niihin verrattavia lei" 3758: 3) pohtopuiden ja -turpeiden, hiilien, pomotuotteita sekä leipä~iljan, perun~n, 3759: koksien, maanviljelyskalkin ja väkilannoit- suolatun silakan ja suolatun muikun, mai- 3760: teiden myynti; don, kerman, voin, margariinin, juuston, 3761: 4) sanoma- ja aikakauslehtien sekä tie- piimän, talouskaljan, jalostamatt1)man li- 3762: teelliat~ julkaisusarjojen ja niihin sisä:tty- han, tuoreen kalan ja kananmunain myynti, 3763: vien julkaisujen myynti; mikäli se ei tapahdu ravintola-, ruokala- 3764: 5) nettovetomäärältään vähintään kym- tai kahvilaliikkee8sä; sekä 3765: menen rekisteritonnin suuruisten alusten •8) jauhatusjätteiden, korsirehun, rehu- 3766: myynti; ka:uran, rehuselluloosan, rehukivennäisai- 3767: 6) nettovetomäärältään kymmentä rekis- neiden, väkirehujen, kotieläinten ruokin- 3768: teritonnia pienempien alusten myynti ensi- nassa käytettyjen teollisuuden jäteaineiden 3769: kädessä sekä veistämöliike, jos aluksen ra- ja AIV-rehuliuoksen myynti. 3770: kentaja tai veistämöliikkeen harjoittaja 3771: 3772: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 3773: J. 0. Söderhjelm. 3774: 3775: 10 3776: 74 3777: 3778: IV,5. - Lak. al. N:o 13. 3779: 3780: 3781: 3782: 3783: K:i!lpeläinen y. m. : Ehdotus laiksi liikevåihtoverolain muut- 3784: tamisesta. 3785: 3786: 3787: 3788: E d u s k u n n a 11 e. 3789: 3790: Kirjallisuuden alistaminen liikevaihtove- paljon suurempi kuin m1ssaan muualla. 3791: rotukseen on yhä tuntuvammin alkanut vai- Sodan pahoin rasittamassa Norjassa vero on 3792: keuttaa maan kirjallista elämää. Vielä lisä- 7 %, Belgiassa 4%, meillä 17% (= 15% 3793: ten kirjojen muutenkin yhä kallistuvia hin- bruttohinnasta). Ruotsissa on liikevaihto- 3794: toja se on niukentanut erikoisesti vähäva- vero kirjoilta kokonaan poistettu. Englan- 3795: raisen kansanosan mahdollisuutta hankkia nissa, joka on tunnettu korkeasta liikevaih- 3796: tieto- ja kaunokirjallisuutta; vastaavasti se toverotuksestaan, aiottiin se säätää koske- 3797: on heikentänyt kirjastojen hankintakykyä. maan kirjojakin, mutta hanke herätti niin 3798: Oppi- ja ammattikoulujen sekä vastaavasti ankaran vastarinnan kulttuurijärjestöjen 3799: korkeakoulujen oppilaiden opintokustan- taholta, että siitä luovuttiin. 3800: nukset ovat kirjain kallistuessa suuresti Kirjain myynnin liikevaihtoveron poista- 3801: nousseet. Kun opiskelijat ovat meillä läh- minen meillä merkitsisi n. 10,000:n jo kau- 3802: töism pääasiassa työläis- ja talonpoikais- passa olevan kirjan hinnan välitöntä hal- 3803: perheistä, ovat kasvaneet opintokustannuk- penemista n. 15 %: lla. Suuret kansansivis- 3804: set rasittaneet lähinnä näiden taloutta. tysjärjestöt, kuten Työväen Sivistysliitto, 3805: Pyrkimystä levittää hyvää kirjallisuutta Maatalouskerholiitto, Marttaliitto, Opinto- 3806: julkaisemalla niistä halpoja painoksia on kerholiitto jne. saisivat tästä huomattavaa 3807: liikevaihtovero oleellisesti vaikeuttanut. Ny- helpotusta useinkin suurissa taloudellisissa 3808: kyisen menekkipulan yhteydessä se vielä vaikeuksissaan. Kuntien ja yhdistysten kir- 3809: vaikeuttaa kirjailijaimme muutenkin yhä jastoille se merkitsisi mahdollisuutta lisätä 3810: heikontuvaa taloudellista asemaa. Ruotsin- vastaavalla määrällä vuosittain hankki- 3811: kielisten,. kirjain hinnat ovat nousseet eri- miensa kirjojen lukua. Ammatti- ja tiede- 3812: tyisen kork~iksi niiden pienten painosten mies voisi paremmin kuin nyt hankkia ko- 3813: takia. tiinsa työlleen tarpeellisia ammatti- ja ha- 3814: Näihin häittoihin nähden on varsin vä- kuteoksia. 3815: häinen se tulo, jonka valtio on kirjain lii- . Edellä esitetyn perusteella me allekirjoit- 3816: kevaihtoverotuksesta saanut. Vuonna 1949 taneet ehdotamme, 3817: se oli 175 miljoonaa markk~a. Suomi on 3818: ainoita maita, joissa liikevaihtovero .on että Eduskunta hyväksyisi se·uraa- 3819: ulotettu kirjallisuuteen, ja meillä vero on van lakiehdotuksen: 3820: IV,5. - Kilpeläinen y. m. 75 3821: 3822: Laki 3823: liikievaihtoverolain muuttaanisesta. 3824: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1941 annetun 3825: liikevaihtoverolain 5 § näin kuuluvaksi: 3826: 5 §. 4) kirjojen sekä sanoma- ja aikakausleh,. 3827: Liikevaihtoverosta on vapaa: tien myynti; 3828: 3829: 3830: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 3831: 3832: Yrjö Kilpeläinen. Markus Niskala. ArmM Tolonen. 3833: Urho Kulova.ara. Martta Salmela-Järvinen. Heikki Simonen. 3834: Otto Muikku. Varma K. Turunen. Juho Karvonen. 3835: Yrjö Helenius. Arvi Turkka. Yrjö Hautala. 3836: Heikki Hykkäälä.. J. Koivisto. Pekka Kiiski. 3837: Vilho Väyrynen. G. AnderSS'On. Veikko Vennamo. 3838: Valfrid Eskola. Juhani Leppälä. Erkki Koivisto. 3839: Arvi Ahmavaara. Lennart Heljas. Kustaa Alanko. 3840: Johannes Wirtanen. Kalle Joukanen. Pentti Niemi. 3841: Elli Nurminen. Irma Karvikko. Toivo Pyörtänö. 3842: Väinö Rankila. Rolf B. Berner. H. A. Kannisto. 3843: Ja.skko Hakala. Jussi Annala. S. S. Aittoniemi. 3844: Olavi Kajala. Akseli Brander. Edvard Pesonen. 3845: Paavo Karjalainen. J. Söderhjelm. Lauri Laine. 3846: Arvo Sävelä. Päiviö Hetemäki. Kalle Kauppi. 3847: Juho Kuittinen. Meeri Kalavainen. 3848: 76 3849: 3850: IV,6. - Lak. al. N:o 14. 3851: 3852: 3853: E. Pusa y. m.: Ehdotus laiksi asuinrakennusten tuotantoon 3854: käytetyn tavaran liikevaihtoveron palauttamisesta. 3855: 3856: E d u s k u n n a 11 e. 3857: 3858: Ennen kuin asuntopula saadaan loppu- tenkä tärkeä ja kipeä asuntotuotantoa ra- 3859: maan, on maahamme rakennettava uusia rittava liikevaihtoverolain voimassaoleva 3860: asuntoja arviolta noin 20 % ennen sotia ol- saannös on. Asuntorakennustuotannossa 3861: leesta asuntomäärästä. Kun tiedetään, että välttämättömien tavaroiden vapauttamista 3862: rakennuskustannukset ovat nousseet 4-5- liikevaihtoverosta on vastustettu lähinnä 3863: kertaisiksi sodan edellisiin rakennuskustan- sitä tarkoittavan lain toimeenpanosta joh- 3864: nuksiin verraten, niin rakennuskustannus- tuvilla teknillisillä syillä. Tähän hallitus- 3865: ten noususta havaitaan mitenkä paljon suu- ten taholta' tulleeseen vastustukseen onkin 3866: remman pysyväisen rasituksen alaiseksi ne tähän asti rauenneet kaikki rakennustarvik- 3867: perheet joutuvat, joiden on pakko muuttaa keiden liikevaihtoveron vapauttamispyrki- 3868: nyt valmistuneisiin asuntoihin. Senvuoksi mykset. 3869: olisi kaikin mahdollisin ja järkevin keinoin Kun samaan päämäärään voidaan päästä 3870: pyrittävä pienentämään sellaisia kustannuk- myöskin siten, että maksettu liikevaihtovero 3871: sia, jotka nostavat rakennusten rakenta- asuntorakennustoimintaan käytetyistä ra- 3872: miskustannuksia, koska niiden vaikutus jää kennustarvikkeista maksetaan rakennuksen 3873: pysyväiseksi. Tällaisena on mainittava ra- valmistuttua takaisin, olisi tätä käyttökel- 3874: kennusaineille ja tarvikkeille säädetty liike- poista tietä käytettävä sitäkin suuremmalla 3875: vaihtovero. Laki sai nykyisen asuinraken- syyllä, kun sen tapaista menettelyä käyte- 3876: nustoimintaa kohtuuttomasti rasittavan tään monissa muissakin tapauksissa. 3877: muotonsa lakia säädettäessä vain yhden Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 3878: äänen enemmistöllä. Se sekä myöhemmin 3879: kaikilla valtiopäivillä tehdyt lukuisat liike- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 3880: verolain muutosehdotukset osoittavat, mi- van lakiehdotuksen: 3881: 3882: Laki 3883: asuinrakennusten tuotantoon käytetyn tavaran liikevaihtoveron pab.uttamisesta. 3884: Eduskunnan J>äätöksen mukaisesti säädetään: 3885: 3886: 1 §. 3 §. 3887: Liikevaihtoverokonttori on velvollinen Jos Suomen Pankin neljännesvuosittain 3888: tehdyn anomuksen nojalla ja tarpeelliset laskema rakennuskustannusten indeksi nou- 3889: selvitykset saatuaan palauttamaan uusien see tai laskee tämän lain voimaantulon jäl- 3890: asuinrakennusten rakentajille näiden suo- keen, on ne huomioitava 2 § : ssä mainittua 3891: rittaman liikevaihtoveron. kuutiometrin kustannusta laskettaessa. 3892: 2 §. 3893: Jos liikevaihtoveron palauttaminen voi- 3894: daan suorittaa yksinkertaisemmin ja hel- 4 §. 3895: pommin keskimääräisenä kustannuseränä Tarkempia määräyksiä tämän lain sovel- 3896: asuinrakennuksen kuutiometriä kohden, ol- tamisesta annetaan asetuksella. 3897: koon se lain toimeenpanossa sallittu. 3898: 3899: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1950. 3900: 3901: E. Pusa. Toivo Ikonen. Juho Pyy. 3902: IV,7 .. - Lak a.l. N:o 15. 3903: 3904: 3905: 3906: 3907: Miettunen y. m.: Ehdotus laiksi toisen omaisuudenluovutus- 3908: verolain muuttamisesta. 3909: 3910: 3911: E d u s k u n n a 11 e. 3912: 3913: Sen jälkeen, kun laki toisesta omaisuu- miseksi luovutetusta omaisuudesta sen luo- 3914: denluovutusverosta säädettiin, on rahan vuttajalle maksettava hintakin määrätään 3915: arvo muuttunut erittäin suuresti. Kun vuoden 1944 hintatason mukaan. 3916: omaisuuksien markkamääräiset arvot ra- Mutta kysymyksessä olevassa § :ssä mää- 3917: hanarvon huononemisen takia vastaavasti rätään edelleen, että edellä selostettu etu 3918: kohosivat ja kun omaisuudenluovutusvero- koskee vain sellaista verovelvollista, joka on 3919: lain veroasteikko oli jyrkästi progressiivi- sanottuun tarkoitukseen luovuttanut vähin- 3920: nen, oli omaisuudenluovutusveron verosa- tään 8 % maatalouskiinteistöjensä arvosta. 3921: dannes kohonnut hyvin tuntuvasti. Sen Jos hän on luovuttanut maanhankintalain 3922: vuoksi tämä vero muodostui paljon ras- edellyttämiin tarkoituksiin vähemmän kuin 3923: lmammaksi kuin verolakia säädettäessä oli 8%, määrätään hänen omaisuudenluovu- 3924: tarkoitettu. Tästä. syystä säädettiinkin tusveronsa kunakin eri vuotena omaisuus- 3925: vuonna 1949 uusi, huomattavasti lieven- verotuksessa käytettyjen verotusarvojen mu- 3926: netty veroasteikko vuodelta 1948 tapahtu- kaan. Tästä on ollut seurauksena, että sel- 3927: vaa ouiaisuudenluovutusverotusta varten. lainen verovelvollinen, joka on luovuttanut 3928: Näin meneteltilli siitä huolimatta, että lain- puheenaoleviin tarkoituksiin esim. 7 % 3929: muutos saattoi koskea vain viimeistä omai- maatalouskiinteistöstään, on joutunut mak- 3930: suudenluovutusveron vuotuiserää. samaan omaisuudenluovutusveroa kaiken 3931: Edellä puheenaollut lainmuutos koski kaikkiaan vuosilta 1944--48 noin kaksi ker- 3932: kuitenkin vain veroasteikkoa, verovapaiden taa niin paljon kuin sellainen samanarvoic 3933: omaisuuksien määriä ja omaisuudesta teh- sen maatalouskiinteistön omistaja, joka on 3934: täviä vähennyksiä, jota vastoin lain 5 § luovuttanut 8 % kiinteistöstään. 3935: jäi muuttamatta. Tämän § :n eräät mää- Kun erotus omaisuudenluovutusverorasi- 3936: räykset olivat kuitenkin rahanarvon muut- tuksen koko määrästä on näin suuri, on 3937: tumisen takia myös muuttuneet olennaisesti niiden pienempien luovuttajien, eli maata- 3938: toisenlaiseksi kuin miksi ne alunperin oli louskiinteistön omistajain, jotka ovat luo- 3939: tarkoitettu, josta syystä omaisuutta luovut- vuttaneet maanhankintalain edellyttämiin 3940: taneet verovelvolliset joutuivat eri asemaan tarkoituksiin maata vähemmän kuin 8 % 3941: sen mukaan, ovatko he luovuttaneet vähin- maatalouskiinteistöstään, katsottava kärsi- 3942: tään 8% kiinteistöstään vai vähemmän. neen vääryyttä, joka olisi korjattava. Epä- 3943: Toisen omaisuudenluovutusverolain 5 § kohta voidaan vielä poistaa, sillä vähintään 3944: määrää mm., että sellaisen maatalouskiin- 8 %: kin luovuttaneille on 5 § : n edellyt- 3945: teistön arvoa, joka kuuluu maanhankinta- tämä verojärjestely, josta lain 24 § sisältää 3946: lain tai siirtoväen pika-asutuslain nojalla määräyksiä, vielä suurelta osalta suoritta- 3947: omaisuuttaan luovuttaneelle verovelvolli- matta ja veronpalautus toimittamatta. Sää- 3948: selle, ei verovuoden 1944 jälkeisissä omai- tämällä alle 8 % luovuttaneita varten 3949: suudenluovutusverotuksissa ole määrättävä degressiivinen asteikko ja saattamalla nämä 3950: suuremmaksi kuin vuoden 1944 omaisuu- luovuttajat siten samasta edusta osalliseksi 3951: denluovutusverotuksessa. Tältä osalta pu- kuin vähintään 8 % luovuttaneetkin, voi- 3952: heenaolevan § :n määräykset ovat oikeuden- taisiin näiden maanluovuttajain osalta vä- 3953: mukaiset rahanarvon muututtuakin, koska hentää sitä raskasta rasitusta, jota yrityk- 3954: omaisuudenluovutusvelvollisuuden täyttä- sen elimellisen osan pakkoluovuttaminen 3955: 18 IV,7. - Omaisuudenluovutusvero. 3956: 3957: yleensä merkitsee ja jollaista erikoisvelvol- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 3958: lisuutta ei ole muilla kuin maanviljelijöillä. van lakiehdotuksen: 3959: Edellä esitetyin perustein ehdotamme, 3960: 3961: 3962: 3963: Laki 3964: toisen oma.isuudenluovutusVJerola.in muuttamisesta. 3965: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan toisesta omaisuudenluovutusverosta 3966: 6 päivänä toukokuuta 1945 annetun lain 5 § näin kuuluvaksi: 3967: 6 §. päättyessä tai hänen jakamattomalle kuo- 3968: Omaisuudenluovutusverotuksessa omai- linpesälleen. Jos luovutetun omaisuuden 3969: suuden arvo määrätään tulo- ja omaisuus- arvo on vähintään 8% edellä sanotulla ta- 3970: verolain säännösten mukaan. valla määrätystä verovelvollisen kiinteän 3971: Sellaisen maatalouskiinteistön arvoa, joka maatalousomaisuuden arvosta, saadaan maa- 3972: kuuluu maanhankintalain tai siirtoväen talouskiinteistön arvo las~ea enintään sa- 3973: pika-asutuslain nojalla omaisuuttaan luo- maksi, mikä sillä oli verovuonna 1944. Jos 3974: vuttaneelle verovelvolliselle, älköön vero- luovutetun omaisuuden arvo on tätä pie- 3975: vuoden 1944 jälkeen toimitettavissa omai- nempi, vähennettäköön kunkin vuoden 3976: suudenluovutusverotuksissa määrättäkö suu- omaisuudenluovutusverotuksessa maatalous- 3977: remmaksi kuin tässä §: ssä jäljempänä sää- kiinteistölle tulo- ja omaisuusverotuksessa 3978: detään riippuen siitä, kuinka suuren osan noudatettavien säännösten mukaan samana 3979: luovutettu omaisuus käsittää luovuttajan vuonna määrätystä arvosta tämän arvon ja 3980: omistamasta maatalouskiinteistöstä tai, mil- verovuonna 1944 määrätyn arvon välisestä 3981: loin hän omistaa useampia maatalouskiin- erotuksesta 12% jokaista sadaunesta kohti, 3982: teistöjä, niille yhteisesti määrätystä arvosta, jonka luovutettu omaisuus muodostaa maa- 3983: mikäli omaisuus näissä verotuksissa kuuluu talouskiinteistöstä . 3984: .samalle omistajalle kuin verovuoden 1944 3985: 3986: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 3987: 3988: Martti Miettunen. L. 0. Hirvell!SI&lo. 3989: Heikki Soininen. J. E. Lampinen. 3990: Ilmari Tiainen. M. 0. Lahtela 3991: 79 3992: 3993: IV,s.- Lak. al. N:o 16. 3994: 3995: 3996: 3997: 3998: Riihine_n y. m.: Ehdotus laiksi osakeyhtiöiden omaisuuden- 3999: luovutusverosta. 4000: 4001: 4002: E d u s k u n n a ll e. 4003: 4004: Kun toinen korvauslaki aikoinaan hyväk- jälkeen harjoitetun suuntauksen vuoksi on 4005: syttiin, niin hallitus samoin kuin eduskun- jatkuvasti vaikeutunut. 4006: takin edellyttivät, että lain kustannuksiin Nykyinen omaisuudenluovutusvero on 4007: tarvittavat varat saadaan myöhemmin hy- kuitenkin rasittanut kohtuuttomasti muu- 4008: väksyttävän toisen omaisuudenluovutusve- tenkin vaikeassa asemassa olevia pienten 4009: rolain tuottamilla tuloilla. Viimeisen, vuo- omaisuuksien omistajia, samalla kun suu- 4010: den 1948 omaisuuden perusteella suoritet- rehkojen ja suurten omaisuuksien, erityi- 4011: tavan omaisuudenluovutusveron kanto on sesti suuryhtiöiden luovutusvero on ollut 4012: tosin vielä toimittamatta, mutta ja nyt kui- suhteellisen vähäistä. Kaiken lisäksi ovat 4013: tenkin on käynyt selväksi, että veron tuotto suuret yhtiöt ja muutkin suuromistajat 4014: kokonaisuudessaan ei tule muodostumaan voineet kansan suurelle enemmistölle vai- 4015: läheskään niin suureksi kuin korvauslain keasta ajasta ja luovutusverosta huolimatta 4016: mukaiset menot. Se jäänee noin 20,000 mil- lisätä omaisuuttaan. Sen vuoksi omaisuu- 4017: joonaa markkaa sanotun lain mukaisia me- denluovuusveroa edelleen perittäessä sen 4018: noja pienemmäksi. Tämän vuoksi ja kun tulisi. kohdistua vain suurehkoihin ja suu- 4019: mielestämme ei ole mitään aihetta luopua riin omaisuuksiin. Mielestämme olisi koh- 4020: aikoinaan hyväksytystä periaatteesta, että tuullista asettaa veronalaisen omaisuuden 4021: omaisuutensa menettäneille korvataan hei- alarajaksi 5,000,000 markkaa, jonka koh- 4022: dän menetyksensä omaisuutensa säilyttä- dalla veroprosentti olisi määrättävä kol- 4023: neiden omaisuuksien siirrolla, olisi tätä meksi. Asteettain kohoten sen tulisi ko- 4024: tarkoittavaa omaisuudenluovutusveroa edel- hota 10,000,000 markan ja sitä suuremmista 4025: leen perittävä niin paljon, että toisen kor- omaisuuksista 18 prosenttiin. V ero olisi 4026: vauslain mukaiset suoritukset tulevat koko- maksettava vuoden kuluessa. 4027: naan peitettyä. Näin olisi syytä menetellä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 4028: senkin vuoksi, että valtiotalouden ja val- 4029: tion verovelvollisten suuren enemmistön, että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4030: pientuloisten ja pienten omaisuuksien omis- van lakiehdotuksen: 4031: tajien asema viimeisten valtiollisten vaalien 4032: 4033: 4034: Laki 4035: osalreyhtiöiden omaisuudenluovutusverosta. 4036: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä 4037: määrätyllä· tavalla, säädetään: 4038: 1 §. 2 §. 4039: Varojen hankkimiseksi . . päivänä . Tässä laissa tarkoitettu verotus toimite- 4040: kuuta 19. . annetussa toisessa korvauslaissa taan yhtenä vuonna sen omaisuuden perus- 4041: tarkoitettujen korvausten maksamiseksi on teella, joka verovelvollisella oli verovuoden 4042: valtiolle tämän lain mukaan osakeyhtiöiden 1949 päättyessä. 4043: suoritettava omaisuudenluovutusveroa. Veroa ei kuitenkaan suoriteta 1 § : ssä: 4044: 80 IV,s. - Osakeyhtiöiden omaisuudenluovutusvel'O. 4045: 4046: mainitun korvauslain mukaan suoritetta- hyväksymän yksityisen sairaalan tai paran- 4047: vasta korvauksesta. tolan ylläpitämiseen. 4048: 4049: 3 §. 5 §. 4050: V erovelvollisia tämän lain mukaan ovat Omansuudenluovutusverotuksessa omai- 4051: kotimaiset osakeyhtiöt. suuden arvo määrätään tulo- ja omaisuus- 4052: verolam säännösten mukaan. 4053: 4 §. 4054: Tämän lain mukaan verotettava omai- 6 §. 4055: suus määrätään, mikäli jäljempänä tässä Jos verovelvollisella toisessa korvauslaissa 4056: pykälässä ei toisin säädetä, tulo- ja omai- tal'koitetusta vahingosta on jäänyt sanotun 4057: suusverolain säännösten mukaan. lain mukaan korvaamatta vähintään 40,000 4058: Varoi:ksi luetaan niinikään verovelvolli · markkaa, on hän oikeutettu tämän lain mu- 4059: sen oikeus sellaiseen omaisuuteen, josta toi- kaisia verotuksia toimitettaessa veronalai- 4060: nen toistaiseksi saa tuoton. Verovelvollisen sesta omaisuudestaan vähentämään sen mää- 4061: sanotun oikeuden arvona pidetään sitä mää- rän, mikä hi:i.ne.lle siten on jäänyt. k&vaa- 4062: rää, mikä jää jäljelle, kun omaisuuden käy- matta, kuitenkin niin, että sanottujen vä- 4063: vän hinnan mukaisesta arvosta vähenne- hennysten yhteismäärä ei saa. oou.sta kor- 4064: tään tuoton saajanetuuden arvo, laskettuna vaamatta jäävän vahingon: yhteismää:rää 4065: tulo- ja: omaisuusverolain $5 § :n 4 ja 6 suuremmaksi. 4066: kohdassa olevien säännösten ·mukaan. Verovelvollinen on oikeutettu 1 momen- 4067: Verovelvollisen veronalaiseksi omaisuu- tissa mainituin tavoin vähentämään veron- 4068: deksi on myös katsottava se omaisuus, jota alaisesta omaisuudestaan verolautakunnan 4069: tulo- ja omaisuusverotuksessa ei lueta hä- harkinnan mukaan niiden tappioiden mää- 4070: nen veronalaiseksi omaisuudeksoon 6 päi- rän, mitkä hän on kärsinyt sen takia, että 4071: vänä elokuuta 1943 eräiden talletusten ja hänen saamistaan on vähennetty toisen 4072: obligatioiden omistajille myönnettävästä ve- korvauslain 35 § :n n-ojalla. 4073: ronhuojennuksesta annetun lain nojalla. 4074: Milloin verovelvollinen sotavahinkolakien 4075: nojalla tai muutoin muulla kuin korvaus- 7 §. 4076: lain perusteella on oikeutettu saamaan kor- Jos verovelvollisen tämän lain mukaan 4077: vausta tuhoutuneesta, vahingoittuneesta tai määrättävä omaisuus ei nouse 5;000,000 4078: kadonneesta, tämän lain mukaan veronalai- markkaan, ei siitä mene veroa. 4079: sesta omaisuudesta, on sellainen korvaus 4080: luettava verovelvollisen varoiksi. 8 §. 4081: Veronalaiseksi omaisuudeksi ei lueta sel- V eroa suoritetaan, mikäli 2 momentissa 4082: laisia, asetuksella tarkemmin määrättäviä ei toisin määrätä, seuraavan asteikon mu- 4083: varoja, joita käytetään lääkintöhallituksen kaan: 4084: Omaisuus Veron vakioerä Vero % alarajan ylimenevältä 4085: mk mk · omaisuuden osalta 4086: 5,000,000- 8,000,000 ................. . 230,000 12 4087: 8,000,000-10,000,000 ................. . 590,000 18 4088: 10,000,000-15,000,000 ................. . 950,000 24 4089: 15,000,000-20,000,000 ................. . ~,150,000 29 4090: 20,000,000 tai enemmän ................ . 3,600,000 18 4091: Kotimainen asunto-osakeyhtiö, puolikun- män pykälän mukaan lasketusta veromää- 4092: nallinen asuntoyhtiö ja 5 päivänä helmi- rästä sekä 50 sadalta, jos osakasten tai jä- 4093: kuuta 1926 annetun asunto-osakeyhtiölain senten omassa kä.ytössä mainittuna ajan- 4094: 25 §: ssä tarkoitettu osakeyhtiö, jonka omis- kohtana oli enemman kuin puolet lattia- 4095: taman rakennuksen huoneustojen yhteen- pinta-alasta. 4096: lasketusta lattiapinta-alasta oli verovuoden 4097: päättyessä osakkaiden tai jäsenten omassa 9 §. 4098: käytössä vähintään kolmasosaa, mutta enin- V eron määrääminen toimitetaan omaisuuc 4099: tään puolet, suorittaa veroa 65 sadalta tä- desta verovuodelta tulo- ja omaisuusvero- 4100: IV,s. - Riihinen y. m. 81 4101: 4102: tusta varten annettujen veroilmoitusten pe- timuksen ja joka omaisuudenluovutusveroa 4103: rusteella. määrättäessä on otettu huomioon, sittem- 4104: Milloin verovelvollinen ei ole antanut min asianomaisen korvausviranomaisen lain- 4105: omaisuudestaan 1 momentissa tarkoitettua voimaisella päätöksellä muuttuu, on vero- 4106: veroilmoitusta tulo- ja omaisuusverotusta velvollisella oikeus kuuden kuukauden ku- 4107: varten taikka on antanut sen puutteellisena, luessa sen jälkeen hakea verolautakunnalta 4108: tulee hänen verolautakunnan puheenjohta- veronjärjestelyä. 4109: jan kehoituksesta antaa veroilmoitus tai Milloin verovelvollisella 1 momentissa 4110: täydentää se. mainitusta syystä olisi pantava suurempi 4111: 10 §. omaisuudenluovutusvero, kuin mitä hänelle 4112: Omaisuudenluovutusverotuksen toimitta- on määrätty, on hän velvollinen kuuden 4113: vat tulo- ja omaisuusverotusta varten asete- kuukauden kuluessa siitä, kuin hän sai tie- 4114: tut verolautakunnat. don järjestelyn aiheesta, tekemään asiasta 4115: verolautakunnalle ilmoituksen. 4116: 11 §. 4117: V eron määrääminen on toimitettava sinä 17 §. 4118: aikana ja siinä järjestyksessä, kuin siitä Veronjärjestelystä tehdyn hakemuksen 4119: erikseen määrätään. johdosta taikka milloin verolautakunta 4120: tehdystä ilmoituksesta tai muutoin on saa- 4121: 12 §. nut tiedon veronjärjestelyn aiheesta ja kat- 4122: Vero- tai tarkastuslautakunta on oikeu- soo valtion edun järjestelyä vaativan, on 4123: tettu, milloin se katsoo olevan siihen il- omaisuudenluovutusvero saadun selvityksen 4124: meistä. syytä, vaatimaan ilmoitusvelvollisen ja aikaisemman veroilmoituksen perusteella 4125: sopivaksi katsomassaan yleisessä alioikeu- uudelleen määrättävä säädetyssä järjestyk- 4126: dessa vaialiansa vahvistamaan, että vero- sessä. 4127: ilmoituksessa mainitut tiedot ovat oikeat. Se, joka on maksanut suuremman veron, 4128: kuin mitä hänelle veronjärjestelyn mukaan 4129: 13 §. on tuleva, osoitettakoon saamaan läänin- 4130: Vero kannetaan niinä aikoina ja suna konttorista liikamaksu takaisin. Sille, jonka 4131: järjestyksessä kuin valtiovarainministeriö tulee suorittaa lisää veroa tai joka ei en- 4132: määrää. nen ole veroa maksanut, tulee verolauta- 4133: kunnan puheenjohtajan kirjoittaa verolippu 4134: 14 §. hänen suoritettavakseen tulevasta verosta, 4135: Milloin veron tai veroerän suorittaminen ja on vero asianomaisen lääninkonttorin 4136: määräajassa käy verovelvolliselle vaikeaksi, toimesta häneltä kannettava. Valitusaika 4137: voi asianomainen lääninhallitus hakemuk- on näissä tapauksissa luettava verovelvolli- 4138: sesta myöntää hänelle maksuajan piten- selle siitä, kuin verolippu on hänelle todis- 4139: nystä enintään kahden vuoden ajaksi, jos tettavasti annettu, ja valtionasiamiehelle 4140: veron tai veroerän suorittamisesta asete- verolautakunnan päätöksen antamispäi- 4141: taan hyväksyttävä vakuus, ja on verovel- västä. 4142: vollisen tällöin suoritettava korkoa 6 sa- 4143: dalta vuodessa. 18 §. 4144: Omaisuus, johon voidaan vahvistaa kiin- 4145: 15 §. nitys, on koko siihen omaisuuteen kohdistu- 4146: Verovelvollisen tulee, saadakseen tehdä van omaisuudenluovutusveron panttina, ja 4147: 6 § : ssä mainitun vähennyksen, asianomai- otetaan sanottu vero siitä paremmalla oi- 4148: selle verolautakunnalle antaa selvitys sano- keudella kuin muut verot, julkisoikeudelli- 4149: tussa pykälässä tarkoitetusta tappiosta sa- set maksut ja suoritukset sekä saamiset ja 4150: moin kuin siinä mainitusta vahingon koko- etuudet, joista omaisuus on kiinnitetty tai 4151: naismäärästä sekä siitä suoritettavasta ja muutoin panttina. 4152: saamatta jäävästä korvauksesta. 4153: 19 §. 4154: 16 §. Tämän lain edellyttämään verotukseen, 4155: Jos 6 § :ssä mainittu tappio tai saamatta muutoksenhakuun ja ilmoitusvelvollisuu- 4156: jäänyt korvaus, johon nähden verovelvolli- teen sekä kantoon nähden samoin kuin 4157: nen on esittänyt 22 § : ssä tarkoitetun vaa- muutoinkin noudatetaan, mikäli tässä laissa 4158: 11 4159: S2 IV,s. - Osak&yhtiöiden omaisunllen'luovutusvero. 4160: 4161: ei ole toism säädetty, soveltuvin kohdin 20 §. 4162: tulo- ja omaisuusverosta annetun lain sään- Tarkemmat määräykset tämän lain täy- 4163: nöksiä. Valtiovarainministeriöllä on valta täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa tar- 4164: tarpeen mukaaJl antaa v.eronkantoon näh- vittaessa valtiovarainministeriö. 4165: den tulo- ja omaisuusverosta annetun lain 4166: säännöksistä. poikkeavia määräyksiä. 4167: 4168: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 4169: 4170: Vilhelm Riihinen. lYI. Järvinen. 4171: Eino "Tainio. Elli Stenberg. 4172: Irma. Torvi. Esa Hietanen. 4173: Aimo Aaltonen. 4174: 83 4175: 4176: IV,9.- Lak. al. N:o 17. 4177: 4178: 4179: 4180: 4181: E. Pusa y. m. : Ehdotus laiksi osakeyhtiöiden lisäverovd- 4182: vollisuudesta eräissä tapauksissa sekä näiden varojen 4183: jakamisesta kor·vaukseen oikeutetu~?le. 4184: 4185: 4186: 4187: E d u s k u n n a ll e. 4188: 4189: Perustuslain mukaan pitäisi kaikkien rolla. Vastaavasti siirtoväkeen kuuluvat 4190: Suomen kansalaisten olla lain edessä sa- henkilöt ja liikkeet, joiden omaisuudesta on 4191: manarvoiSia. Maassamme on kuitenkin maksettu korvausta jyrkästi alenevan astei- 4192: kaksi ryhmää, joista siirtoväki on jäänyt kon mukaan, jäävät uudelleen tapahtuvan 4193: monessa suhteessa toisia Suomen kansa- korvausalennuksen kohteiksi, ellei suuria 4194: laisia paljon huonompaan asemaan. Niinpä yhtiöitä panna maksamaan saman suuruista 4195: ne siirtoväestä, joiden rakennukset tu- omaisuudenluovutusveroa kuin mitä muut 4196: houtuivat talvisodassa ja jotka ovat saa- omaisuudenluovutusverovelvolliset ovat mak- 4197: neet korvauksensa ensimmäisen korvauslain saneet. 4198: mukaan, ovat ensinnäkin hintatasoon näh- Senvuoksi olisi oikein ja kohtuullista, että 4199: den jääneet huonompaan asemaan koska säädettäisiin laki, jossa n. s. Holding-yhtei- 4200: heidän korvauksensa on maksettu sodan söön 20 % osakepääomastansa luovuttaneet 4201: edellisen ajan hintatason mukaan. Sen li- yhtiöt velvoitettaisiin maksamaan lisäveroa, 4202: säksi heidän korvauksensa maksettiin ilman jonka suuruus määräytyisi sellaiseksi, että 4203: inflatiotakuuta olevilla obligatioilla. Li- Holding-yhteisöön luovutetun osakemäärän 4204: säksi korvausten maksussa noudatettiin jyr- arvo ja nyt säädettävän veron arvo yh- 4205: kästi alenevaa vähennysasteikkoa. Toisen dessä nousisivat muiden omaisuudenluovu- 4206: korvauslain mukaan korvausta saaneiden tusveroa suorittaneiden tasolle. 4207: korvausmääriä myöskin alennettiin jyrkästi Senjohdosta, että huomattava määrä n. s. 4208: alenevan asteikon mukaan ja osa korvauk- Holding-yhteisön osuustodistuksia saaneesta 4209: sista suoritettiin n. s. Holding-yhteistön siirtoväestä on joutunut myymään tai muu- 4210: osuustodistuksilla. Näiden arvo ei ole in- ten luovuttamaan hallussaan olleita kor- 4211: deksiin sidottu, vaikka sellaista tarkoitet- vauksena saamiaan osuustodistuksia muille 4212: tiin mainittua yhteisöä suunniteltaessa. Tä- kansalaispiireille saadakseen varoja raken- 4213: hän asti on käytännössä tapahtunut niin, nus- tai liiketoimintaansa varten ja kun ei 4214: että suuret yhtiöt, jotka ovat luovuttaneet ole aihetta lisäkorvauksia antaa muille kuin 4215: 20 % osakepääomastaan korvauksena n. s. Holding-osuustodistuksia saaneille korvauk- 4216: Holding-yhteisölle, ovat tähän asti voineet seen oikeutetuille olisi nyt tarkoitetusta li- 4217: lunastaa ne ilman rahanarvon huonontu- säverosta saatavat varat jaettava suoraan 4218: misesta johtuvaa korotusta niinkuin in- Holding-osuustodistuksia saaneille siirto- 4219: deksiehtoisten obligatioiden lunastamisessa väkeen kuuluville korvaukseen oikeutetuille 4220: tapahtuu, ja niinkuin omaisuudenluovutus- siinä suhteessa kuin he ovat osuustodistuk- 4221: veron maksajat ovat joutuneet omaisuu- sia toisiinsa verraten saaneet. 4222: tensa korkeammalla hinnalla tapahtuneen Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 4223: arvioimisen johdosta maksamaan. Näin- ehdotamme, 4224: ollen suuret osakeyhtiöt ovat päässeet muita 4225: verovelvollisia huomattavasti pienemmällä että Eduskunta hyväksyisi seu- 4226: omaisuudenluovutusveroksi tarkoitetulla ve- ~·aavan lakiehdotuksen: 4227: 84 IV,9. - Osakeyhtiöiden lisävero. 4228: 4229: 4230: Laki 4231: osakehtiöiden Usäwrovelvollisuudesta eräissä tapauksissa sekä näiden va.rojen 4232: jakamisesta korvaukseen oikeutetuille. 4233: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4234: 1 §. luovutusverolain mukaan muiden verovel- 4235: Osakeyhtiön, joka on osakeyhtiöiden toi- vollisten samansuuruisesta omaisuudesta on 4236: sen omaisuudenluovutusveron suorittami- maksettava. 4237: sessa niiden omilla osakkeilla annetun lain 2 §. 4238: mukaisesti antanut osakkeita omaisuuden- 1 § : ssä säädetystä lisäverosta kertyvät 4239: luovutusveron maksuksi ja jotka sanotut varat on jaettava Holding-osuustodistuksia 4240: osakkeet lunastettuaan jäävät vähäisemmän saaneiden korvaukseen oikeutettujen kesken 4241: verorasituksen alaiseksi kuin muut vero- siinä suhteessa kuin he osuustodistuksia 4242: velvolliset tulee viiden vuoden aikana suori- ovat korvauksina saaneet. 4243: tettavina vuotuisina lisämaksuina suorittaa 4244: lisäveroa sen määrän, joka yhdessä osak- 3 §. 4245: keiden lunastussumman kanssa on saman- Tarkempia määräyksiä tämän lain sovel- 4246: suuruinen kuin minkä toisen omaisuuden- tamisesta annetaan asetuksella. 4247: 4248: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 4249: 4250: E. PuSa.. Juho Pyy. Toivo Ikonen. 4251: 85 4252: 4253: IV,1o. - Lak. al. N:o 18. 4254: 4255: 4256: 4257: Riihinen y. m. : Ehdotus laiksi eräiden maasta vietävien 4258: tavaroiden vientitulleista. 4259: 4260: 4261: E d u s k u n n a ll e. 4262: 4263: Työnantajain Keskusliiton antamien tie- ovat jotenkin olleet kansantalouden kan- 4264: tojen mukaan sai vientiteollisuus v. 1947 nalta ymmärrettävissä. Nyt tätä tarvett"a 4265: ylimääräistä voittoa, jota ei voida sisällyt- siinä mielessä ja niin suuressa määrässä ei 4266: tää kohtuulliseen voittoon, noin 6,000- ole olemassa. Sitävastoin työttömyys on 4267: 9,000 miljoonaa markkaa. Kun kysymyk- muodostunut vakavaksi yhteiskunnalliseksi 4268: seen tulevien tavarain viennin arvo Tilas- ilmiöksi. Tulojen nousun pysähtyessä, 4269: tollisen vuosikirjan mukaan sanottuna mutta menojen edelleen työttömyydenkin 4270: vuonna kohosi vain noin 41,200 miljoonaan vuoksi kohotessa valtion taloudellinen asema 4271: markkaan, niin muodosti eri perustein las- on vakavasti vaikeutunut. Pienten tulojen 4272: kettu ylimääräinen voitto 15-22 prosenttia ja pienten omaisuuksien verotus on edel- 4273: maasta vietyjen tavarain arvosta. Sama leen sietämättömän raskasta. Tämän vuoksi 4274: edullinen suhdanne on jatkunut edelleen. kiintyy huomio vientiteollisuuden saamiin 4275: Tosin eräiden vientitavaroiden maailman- voittoihin. Ainakin osa niistä olisi saatava 4276: markkinahinnat ovat viime vuoden puoli- yleiseen käyttöön. Kun se muilla verotuk- 4277: välin jälkeen hieman laskeneet, mutta ovat sen keinoilla ei ole läheskään siinä määrin 4278: olleet edelleen keskimäärin vuoden 1947 mahdollista, olisi kaikenlaiselle puutava- 4279: hintoja korkeammat. Kun hankinta- ja ralle ja puuvalmisteille, selluloosalle ja pa- 4280: tuotantokustannukset sanotun vuoden jäl- perille ja paperivalmisteille sekä fanerille 4281: keen eivät ole merkittävässä määrässä li- määrättävä vientitulli, joka olisi kohtuulli- 4282: sääntyneet, eräiden tuotannon kustannus- seksi katsottava osa tuotantokustannusten 4283: tekijäin, mm. koron, kantohintojen ja met- ja vientihintojen välisestä erosta. Huo- 4284: sätyöpalkkojen osalta ne ovat laskeneet, mioonottaen ylimääräisen voittoprosentin 4285: mutta vienti jatkuvasti lisääntynyt, niin 15-22 tavaroiden vientihinnoista vuonna 4286: että se vuonna 1948 oli 52,736 miljoonaa 1947, mikä voittoprosentti ei ole pienenty- 4287: ja vuonna 1949 noin 57,750 miljoonaa mark- nyt vuosina 1948-1949, niin on 5 prosen- 4288: kaa, on vientiteollisuuden voitto nimen- tin tullia vientihinnoista lukien pidettävä 4289: omaan valuuttakurssien muuttamisen jäl- vähimmäismääränä, minkä ylittämiseen val- 4290: keen kokonaisuudessaan kasvanut. tioneuvostolla olisi oikeus harkintansa mu- 4291: Sotia seuranneina ensi vuosina suurteolli- kaan. 4292: suuden voitot, sikäli kun ne käytettiin so- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 4293: tien aikana vanhentuneen ja kuluneen teh- ehdotamme, 4294: daskoneiston uusimiseen, keskeytymättömän 4295: ja tehokkaan tuotannon edellyttämien että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4296: raa;ka-aine- ja polttoainevarastojen hankki- van lakiehdotuksen: 4297: miseen sekä teollisuuden laajentamiseen, 4298: 4299: Laki 4300: eräiden maasta. vietävien. tavaroiden vientitulleista. 4301: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4302: 1 §. lakiin liitetyn tullitariffin mainituista ni- 4303: Vientitullia kannetaan 18 päivänä loka- mikkeistä 40-001-40-047, 43-001-44-033. 4304: kuuta vuonna 1938 annettuun tullitariffi- 4305: 86 IV,1o. - Vientitullit. 4306: 4307: 2 §. mikkeessä tarkoitetun tavaran vientihin- 4308: Vientitullin suuruuden määrää valtio- nasta. 4309: neuvosto huomioiden hintasuhdanteet kun- 3 §. 4310: kin tavaralajin kohdalta kuitenkin niin, Lähemmät määräykset tämän lain täy- 4311: että tullin suuruus on vähintään 5% ni- täntöönpanosta antaa valtioneuvosto. 4312: 4313: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 4314: 4315: Vilhelm Riihinen. M. Järvinen. J. Mustonen. 4316: Eino Tainio. Elli Stenberg. Eino Kujanpää. 4317: Irma. Torvi. Matti Meriläinen. Esa. Hietanen. 4318: 87 4319: 4320: Il{,u. - I.a.k aL lf:o- 19. 4321: 4322: 4323: 4324: 4325: Tainio y. m. : Ehdotus laiksi asuntotuotannon edistämiseksi 4326: myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain muut- 4327: tamisesta. 4328: 4329: 4330: E d u s k u n n a 11 e. 4331: 4332: Vuonna 1948 hyväksytyssä laissa asunto- lämainittu epäkohta tulee näkyviin Rova- 4333: tuotannon edistämiseksi myönnettävistä ve- niemen kauppalassa omakotirakentajien koh- 4334: rohuojennuksista on, erikoisesti Pohjois- dalla esiintyvistä rajatapauksista. Ennen 4335: Suomen hävitetyn alueen olosuhteet huo- laissa mainittua verovapausmääräaikaa val- 4336: mioiden, räikeä epäkohta, minkä seurauk- mistui 198 omakotitaloa ja sen jälkeen 271 4337: sena enemmän kuin puolet hävitetyn. alueen omakotitaloa. Viimemainituissa oli kuiten- 4338: jälleen- ym. asuntotalojen rakentajista jou- kin 50 sellaista omakotitaloa joiden raken- 4339: tuu epäoikeutettuun asemaan. K. o. lain taminen oli aloitettu ennen mainittua mää- 4340: mukaan tulon ja omaisuuden perusteella räaikaa, mistä johtuu, ettei niistä, siitä huo- 4341: vuosilta 1948-1958 toimitettavissa valtion limatta vaikka talot valmistuivat tuon mää-- 4342: ja kunnan verotuksessa myönnetään vero- räajan jälkeen, saada verovapautta. Näin 4343: vapaus myös siitä tulosta mikä on saatu siis näistä Rovaniemen kauppalassa raken- 4344: pääasiallisesti asuntotarkoitukseen käyte- netuista 468 omakotitalon omistajasta 221 4345: tystä rakennuksesta, vain sillä nimenomai- pääsee verovapaudesta osalliseksi 248 jää- 4346: sella ehdolla, että rakentaminen on aloi- dessä siitä osattomaksi. 4347: tettu 1 päivänä syyskuuta 1947 jälkeen. Vielä enemmän ristiriitaisuuksia tuottaa 4348: Lakiin, hallituksen esityksestä, vuonna 1949 lakiin tehty edellä mainittu muutos tontin 4349: tehty täsmennys asuntorakennusta varten ja maa-alueen verovapaudesta. Esim. mai- 4350: hankitun tontin ja maa-alueen verovapau- nittujen Rovaniemen kauppalan omakoti- 4351: desta on niinikään epäoikeudenmukainen, rakennusten osalta se eräissä tapauksissa 4352: sillä tässäkin tapauksessa verovapaus voi- johtaa siihen, että joku omakotitalon ra- 4353: daan saada vain sillä ehdolla, että tontti kentajista saa verovapauden asuinrakennuk- 4354: tai maa-alue on hankittu 1 päivänä tammi- sen osalta, mutta ei tontista ja päinvastoin. 4355: kuuta 1947 jälkeen. Lain aikamäärä tässä suhteessa tuottaa mo- 4356: Tarkastettaessa edellä mainittuja lain nia muitakin ristiriitoja. 4357: asettamia määräaikaehtoja Pohjois-Suomen Kuten siis havaitaan johtaa edellä mai- 4358: hävitetyn alueen olosuhteita silmällä pitäen nitun lain verovapauden saannin määräajat 4359: on muistettava, että rakennustoiminta siellä Pohjois-Suomen hävitetyllä alueella moniin 4360: aloitettiin suuressa mittakaavassa jo vuo- ilmeisiin ristiriitoihin ja kohtuuttomuuksiin. 4361: den 1945 alussa. Tähän oltiin pakoitettuja Ne ovat sitäkin suuremmat, jos huomioi- 4362: saksalaisten suorittamien hävitysten jäl- daan siellä hävityksen jälkeen vallinneet 4363: keen. Vuoden 1945 alusta vuoden 1947 olosuhteet. Todistettavasti voidaan nimit- 4364: elökuun loppuun mennessä asuinrakennuk- täin osoittaa, että kaikkien niin myös ra- 4365: sia oli valmistunut hävitetyllä alueella kennuskustannuksien ennen hävitettyjen 4366: 2,873. Kun vuoden 1949 loppuun mennessä kulkuyhteyksien kunnostamista olleen huo- 4367: asuinrakennuksia oli valmistunut kaikkiaan mattavasti korkeammat. Niinpä rahtikus- 4368: 5,489 havaitaan, että enemmän kuin puolet tannusten todettiin tällöin kohonneen niin 4369: tuhottujen alueiden asuinrakennuksista oli korkeiksi, että esim. tiilikiven kuljettaminen 4370: rakennettu ennen lain edellyttämää vero- Sodankylään tuli postitse halvimmaksi. Kun 4371: vapausmääräaikaa. Erikoisen selvästi edel- nyt kuitenkin laissa oleva määräajat jättä- 4372: 88 IV,u. -Asuntotuotannon edistäminen. 4373: 4374: vät tällaisissa olosuhteissa asuinrakennuk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 4375: sen rakentaneet verovapaudesta osattomaksi kunnioittaen, 4376: joka siinä myönnetään paremmissa olosuh~ 4377: teissa rakentaneille, on se niin räikeä epä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4378: oikeudenmukaisuus ja kohtuuttomuus, ettei van lakiehdotuksen: 4379: sen korjaamista voida jättää suorittamatta. 4380: 4381: 4382: Laki 4383: a.suntotuotannon 'edistämiseksi myönnettävistä verohuojennuksista annetun la.in 4384: muuttami~ta. 4385: 4386: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asuntotuotannon edistämiseksi myön- 4387: nettävistä verohuojennuksista 1 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lain (520/48) 4388: 1 § :n 1 ja 2 kohta, sellaisina kuin ne ovat saman lain muuttamisesta kesäkuun 22 päi- 4389: vänä 1949 ( 441/49) annetussa laissa, näin kuuluviksi: 4390: 1 §. 2) tontista ja maa-alueesta, joka on han- 4391: kittu 1 päivänä tammikuuta 1947 tai Poh- 4392: 1) pääasiallisesti asuntotarkoitukseen käy- jois-Suomen hävitetyllä alueella 1 päivänä 4393: tettävästä rakennuksesta, jonka rakentami- tammikuuta 1945 jälkeen ja käytetty 1 koh- 4394: nen on aloitettu 1 päivänä syyskuuta 1947 dassa tarkoitetun rakennuksen tonttimaaksi; 4395: tai Pohjois-Suomen hävitetyllä alueella 4396: 1 päivänä tammikuuta 1945 jälkeen, mutta 4397: ennen 31 päivää joulukuuta 1953; 4398: 4399: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 4400: 4401: Eino Tainio. Toivo Friman. 4402: 89 4403: 4404: IV,12. - Lak. a.l. N:o 20. 4405: 4406: 4407: 4408: Hietanen y. m,. : Ehdotus laiksi taloudellisiin vaikeuksiin 4409: joutuneiden pienomistajien tukemiseksi. 4410: 4411: 4412: E d u s k u n n a II e. 4413: 4414: Viimeksi toimitettujen eduskuntavaalien maksamiseen on naiSsa oloissa suunnilleen 4415: jälkeisenä aikana harjoitetun, suurpääoma- olematon. Arvion mukaan kohoavat noin 4416: piirejä suosivan hallituspolitiikan vuoksi 15,000 pohjois-suomalaisen verovelvollisen 4417: tuntuvat kapitalistisessa maailmassa alka- verorästit jo nyt lähes 130 miljoonaan 4418: neen taloudellisen pulan vaikutukset voi- markkaan. Suurimmaksi osaksi ne ovat 4419: makkaina meidänkin maassamme. Erityi- kunnille kuuluvia veroja. Kuntien vero- 4420: sen selvästi sen seuraukset ovat nähtävänä tulojen tuoton näin vähentyessä niiden 4421: maamme metsärikkailla seuduilla. Metsien asema vastaavasti vaikeutuu. Tilanne on 4422: myyntimahdollisuudet ja metsätyöt ovat muodostumassa sellaiseksi, että ellei kiireel- 4423: suuresti supistuneet. Työttömyys on saa- lisesti ryhdytä riitttävän suurisuuntaisiin 4424: vuttanut ennakolta arvaamattoman suuren toimenpiteisiin vaikeuksiin joutuvien tuke- 4425: laajuuden. Hakkuukautena 1948-49 vä- miseksi, kehitys tulee nyt niin kuin sotia 4426: heni metsätyöpalkkojen määrä 5,000 mil- edeltäneen vuosikymmenen alun pulan ai- 4427: joonaa markkaa ja metsämyyntitulot 2,000 kanakin ennemmin tai myöhemmin johta- 4428: miljoonaa markkaa, hakkuukautena 1949- maan tuhansien pienviljelijäin ja omakodin 4429: 50 ovat vastaavat luvut ainakin 7,000 mil- omistajain pikkuomaisuuksien pakkohuuto- 4430: joonaa markkaa palkkojen kohdalta ja kauppoihin. 4431: 3,000 miljoonaa markkaa metsänmyynti- Valtiovallan velvollisuus tässä tapauk- 4432: tulojen kohdalta. Tämä merkitsee parin sessa on tulla vaikeuksiin joutuvien avuksi. 4433: vuoden aikana 12,000 miljoonan markan Se tulisi tapahtumaan parhaiten siten, että 4434: vähennystä palkkatyöläisten ja pienviljeli- velkojen ja verojen maksuvelvollisuuden 4435: jöiden tuloissa. Tämän lisäksi on laajoilla vuoksi vaikeuksiin joutuvat voisivat saada 4436: alueilla liikkuneen hallan tuhot aiheuttanut valtiolta halpakorkoista ja pitäaikaista lai- 4437: arvion mukaan yhteensä lähes 3,500 mil- naa velkojensa ja verojensa maksuihin. 4438: joonan markan menetyksen. Työttömyys Lainaa olisi hakemuksesta myönnettävä 4439: ei ole rajoittunut ainoastaan vain metsä- jokaiselle sen tarpeessa olevalle omakodin 4440: töihin, vaan on sitä yhä enenevässä mää- ja asunto-osakkeen omistajalle, ja pääasial- 4441: rässä havaittavissa muillakin elinkeinoelä- lisesti omalla ja perheenjäsenten työllä toi- 4442: män aloilla. meentulevalle pienviljelijälle, jonka omis- 4443: Näiden syiden vuoksi useiden · kymme- taman tai ·vuokran nojalla hallitseman vil- 4444: nientuhansien perheiden asema on jo nyt jelmän viljelyspinta-ala on enintään 15 4445: muodostunut sietämättömän vaikeaksi. Tu- hehtaaria ja jolla sen lisäksi ei ole muuta 4446: hansissa tapauksissa se on kestämätön. huomattavasti tuloa tuottavaa omaisuutta. 4447: Eräitä pienten omaisuuksien pakkohuuto- Lainan enimmäismäärä saisi kohota enin- 4448: kauppoja on jo ilmoitettu. Kaiken lisäksi tään sen hakijan omaisuuden arvoon. Se 4449: ei ole millään syillä perusteltavissa olevaa olisi myönnettävä 20 vuodeksi ja saisi sen 4450: aihetta olettaa, että alkanut pula nykyistä korko olla yksi prosentti. Nämä toimen- 4451: talouspoliittista suuntausta noudatettaessa piteet olisi järjestettävä siitä annettavana 4452: muodostuisi nopeasti ohimeneväksi ilmiöksi. lailla. 4453: Kaikki tosiasiat puhuvat päinvastaisen kä- Edellä. esitettyyn viitaten kunnioittaen 4454: sityksen puolesta. Tuhansien pienviljelijäin ehdotamme, 4455: ja omakodin omistajain mahdollisuudet vel- 4456: kojensa ja jo nyt maksukyvyttömyyden että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4457: vuoksi snorittamatta jääneiden verojen van lakiehdot1tksen: 4458: 12 4459: IV,12. - Pienomistajain tukeminen. 4460: 4461: 4462: Laki 4463: taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden pienomistajien tukemiseksi. 4464: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4465: 1 §. suuden arvoa vastaava määrä, joka on kiin- 4466: Valtion varoista voidaan erityisissä ta- nityksen kautta tahi muuten katsottava 4467: pauksissa myöntää halpakorkoista ja pitkä- olevan ensisijaisena vaikeutena erääntynei- 4468: aikaisa lainaa maksuvaikeuksiin joutuneelle den verojen ja velkojen suorittamisesta. 4469: henkilölle verojen ja velkojen suorittamista Lainan korko on yksi prosentti. 4470: varten. Lainan takaisinmaksuaika on kaksikym- 4471: 2 §. mentä vuotta. 4472: Lainaa myönnetään: 4473: 1) omakodin ja yhden asunto-osakkeen 4 §. 4474: omistajalle, ja Lainan myöntää valtiovarainministeriö 4475: 2) pienviljelijälle, joka hankkii paa- sitä varten valtion tulo- ja men<>arvioon 4476: asiallisen toimeentulonsa omalla ja perheen varatuista varoista. 4477: jäsenten työllä, ja jonka omistaman tai Lähemmät ehdot lainan ehdoista ja me- 4478: vuokran nojalla hallitseman viljelmän vil- nettelystä lainaa anottaessa antaa valtio- 4479: jelyspinta-ala on enintään viisitoista heh- neuvosto. 4480: taaria, eikä omista muuta huomattavasti 4481: tuloa tuottavaa omaisuutta. 5 §. 4482: Lähemmät määräykset tämän lain täytän-· 4483: 3 §. töö:npanosta ja soveltamisesta antaa valtio- 4484: Lainaa voidaan antaa enintään sen omai- neuvosto. 4485: 4486: Helsingissä 10 p :nä helmikuuta 1956. 4487: 4488: E. Hietanen. M. Järvinea 4489: V. Puumalaiuen. P. Leskinen. 4490: N. NUl'Dlinen. Toivo Friman. 4491: An.tto Prunnila. Eino Tainio. 4492: Niilo Nieminen. J. Mustonen. 4493: 91 4494: IV,1a. - La.k. al. N: o 21. 4495: 4496: 4497: 4498: 4499: Vennamo y. m.: Ehdotus laiksi varojen varaamisesta pien- 4500: tilallisille myönnettäviä sähköistämislainoja varten. 4501: 4502: 4503: E d u s k u n n a ll e. 4504: 4505: Sähkön saaminen maaseudun pientiloille heinäkuun 12 päivänä 1949 on muutettu 4506: on näiden tilojen kannattavuuden ja kehi- siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttamisen 4507: tyksen välttämätön edellytys. Sähkövirran rahoittamisesta annettua lakia siten, että 4508: hankkimisesta pientilalle aiheutuu kuiten- maanhankintalainsäädännön nojalla asute- 4509: kin sellaisia kustannuksia, etteivät pienvil- tuille tilallisille voidaan myöntää valtion 4510: jelijän omat mahdollisuudet ja varat tähän varoista lainaa sähkön saamiseksi tilalle, 4511: riitä, mistä syystä pienviljelmät ovat eten- olisi valtion tuettava muitakin maaseudun 4512: kin syrjäseuduilla, missä sähkön hankkimi- pientilallisia, myöntämällä heille halpakor- 4513: sesta aiheutuu tavallista suurempia kustan- koisia lainoja sähkövirran saamiseksi ti- 4514: nuksia, yleisesti jääneet ilman sähköä tai lalle. 4515: sähkön ovat saaneet tilalleen vain varak- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehd()- 4516: kaimmat viljelijät, joiden kannettavaksi on tamme kunnioittaen, 4517: jäänyt, vain osan paikkakunnan tiloista 4518: pystyessä hankkimaan sähkövirran, taval- että Eduskunta hyväksyisi seura.a- 4519: lista suuremmat kustannukset. van lakiehdotuksen: 4520: Edellä esitetyistä syistä ja kun toisaalta 4521: 4522: 4523: Laki 4524: varojen varaa.misesta. pientilallisilla myönnettä.viä sähköistämislainoja. varten. 4525: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4526: 1 §. tiin, sekä sähkövirran hankkimista ja jake· 4527: Viitenä vuotena, alkaen vuodesta 1951, lua varten tarvittavien laitteiden rakenta- 4528: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuo- miseen. 4529: sittain tarpeellinen siirtomääräraha halpa- Erityisistä syistä voidaan 2 momentissa 4530: korkoisten sähköistämislainojen myöntämi- tarkoitettua lainaa myöntää viljelijälle, 4531: seksi pientilallisille. vaikka tila käsittäisi peltoa 15 hehtaaria 4532: Tästä määrärahasta voidaan myöntää lai- enemmän, vaan ei yli 30 hehtaaria. 4533: naa viljelijöille, joiden tila on ilman sähkö- 4534: virtaa ja käsittää peltoa enintään 15 heh- 2 §. 4535: taaria, sellaisten osuus- ja liittymismaksu- Tarkemmat määräykset tämän lain sovel- 4536: jen suorittamiseen ja osakkeiden merkitse- tamisesta annetaan asetuksella. 4537: miseen, jotka oikeuttavat sähkövirran saan- 4538: 4539: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 4540: 4541: Veikko Vennamo. Martti Miettunen. 4542: 92 4543: 4544: IV,H. - Lak. al. N:o 22. 4545: 4546: 4547: 4548: 4549: Pyörtänö : Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kustannuk- 4550: sista annetun lain 5 § :n muuttamisesta. 4551: 4552: 4553: E d u s k u n n a 11 e. 4554: 4555: Kansakoululaitoksen ylläpidosta johtuvat -Imatra, Varkaus, Riihimäki, Nokia, Lau- 4556: erilaiset menot näyttelevät kuntain talou- ritsala, Hyvinkää, Valkeakoski, Kouvola, 4557: dessa jatkuvasti varsin huomattavaa osaa. Salo ja Forssa - olivat 1: 17 mk, 693: 34 4558: Näin nimenomaan kaupunkien ja kauppa- mk ja 6,934: 10 mk. 4559: lain kohdalla, koska ne eivät ole tilaisuu- On selviö, että kun tilanne on senlaatui- 4560: dessa saamaan kansakoululaitoksiaan var- nen, kuin mitä edellä on tuotu esiin, ja kun 4561: ten niin suuria avustuksia kuin on asian- tiedetään, että asukasmäärän kaikissa kau- 4562: laita esimerkiksi maalaiskuntain suhteen. pungeissa ja kauppaloissa jatkuvasti voi- 4563: Kun valtionapu on ollut maalaiskunnille ko- makkaasti kasvaessa ollaan pakoitettuja 4564: konaistuloista tavallisesti 22.s-28.1 %, on laajentamaan entisiä ja rakentamaan uusia 4565: se kauppaloille ollut 9.7-11.9% ja kau- kansakouluja, rasitukset kansakoululaitok- 4566: pungeille ainoastaan 3.67-5.7 %. Viime- sen osuudelta muodostuvat kohtuuttoman 4567: mainittujen, niin kauppalain kuin kaupun- suuriksi. On näin ollen kohtuullista ja 4568: kienkin, verotuksella perittävät kansakoulu- paikallaan, että kaupungit ja kauppalat ai- 4569: menot ovatkin näin ollen melkoiset. Ottaen nakin kansakoulurakennustensa rakennus- 4570: perusteeksi joukon keskisuuria ja pieniä kustannusten osuudelta rinnastetaan valtion 4571: kaupunkeja- Jyväskylän, Kemin, Kotkan, avustuksen ja lainan suuruudessa maalais- 4572: Hämeenlinnan, Lappeenrannan, Mikkelin, kuntiin. 4573: Rauman, Kokkolan, Kajaanin ja Porvoon Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu, 4574: - ne muodostuivat esim. vuonna 1948 seu- ehdotetaan kunnioittavasti, 4575: raaviksi: Veroäyriä kohti 1: 76 mk, asu- 4576: kasta kohti 1,099: 05 mk ja oppilasta kohti että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4577: 13,006: 21 mk. Vastaavat luvut kauppalain van lakiehdotuksen: 4578: 4579: 4580: Laki 4581: kansakoululaitoksen kustannuksista. annetun lain muuttamisesta. 4582: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista 8 4583: päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain (180/26) 5 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se 4584: on viimeksi muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1949 annetussa laissa (886/49), näin 4585: kuuluvaksi: 4586: 5 §. mikäli :n-ämä kustannukset eivät nouse yli 4587: Kunta on omien kansakoulurakennusten jäljempänä tässä pykälässä mainittujen nor- 4588: hankkimiseksi oikeutettu saamaan valtiolta maalihintojen. 4589: avustusta 20-50 % ja kuoletuslainaa 40- 4590: 60 % rakennuskustannusten koko määrästä, 4591: 4592: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 4593: 4594: Toivo Pyörtänö. 4595: 93 4596: 4597: IV,15. - Lak. al. N:o 23. 4598: 4599: 4600: 4601: 4602: Soininen y. m. : Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kustan- 4603: tuksista annetun lain 5 § :n muuttamisesta. 4604: 4605: 4606: E d u s kun n a ll e. 4607: 4608: Jos maalaiskunta rakentaa uuden kansa- lämmityksen tai sähkövalon ennestään ra- 4609: koulutalon, se saa valtiolta avustusta 20- kennettuun kansakoulutaloon, se ei saa min- 4610: 50% ja kuoletuslainaa 40-60% hyväksy- käänlaista valtionavustusta siihen. Kun 4611: tyistä normaalihinnoista. Jos tähän uuteen tämä on mielestämme kohtuutonta ja myös 4612: rakennukseen järjestetään keskuslämmitys hidastaa kansakouluhuoneistojen saatta- 4613: ja sähkövalaistus, myös niiden osalta saa- mista nykyaikaiseen ja tarkoituksenmukai- 4614: daan sama valtion tuki. Normaalihinnat seen kuntoon, esitämme, 4615: ovat nimenomaan niin määrätyt, että myös 4616: nama kustannukset otetaan huomioon. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4617: Mutta jos maalaiskunta järjestää keskus- van lakiehdotuksen: 4618: 4619: 4620: Laki 4621: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain 5 § :n muuttamisesta. 4622: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kansakoululaitoksen kustannuksista 8 päi- 4623: vänä kesäkuuta 1926 annetun lain 5 § : ään, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulu- 4624: kuuta 1949 annetussa laissa, näin kuuluva 5 momentti: 4625: 5 §. rannuksen, jota ei ole katsottava huoneis- 4626: ton kunnossapitoon kuuluvaksi, voidaan 4627: Jos aikaisemmin valmistuneeseen kansa- siitä aiheutuvista kustannuksista myöntää 4628: koulurakennukseen maalaiskunta järjestää valtionapua ja kuoletuslainaa samojen pe- 4629: keskuslämmityksen tai sähkövalon tai suo- rusteiden mukaan kuin uuden huoneiston 4630: rittaa siinä muun tarkoituksenmukaisen pa- hankkimiseen. 4631: 4632: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 4633: 4634: Heikki Soininen. Lennart Heljas. Timari Tiainen. 4635: Kalle Joukanen. Eino Kujanpää. Yrjö Saari. 4636: Antti J. Rantamaa. Juho Karvonen. Wiljam Sarjala. 4637: Yrjö Hautala. Toivo Pyörtänö. Tahvo Rönkkö. 4638: Eino Laitinen. Vieno Simonen. Niilo Ryhtä. 4639: Urho Kulovaava. Lauri Riikonen. M. 0. Lahtela. 4640: E. A. Turja. Johannes Virolainen. Martti Miettunen. 4641: Erkki Koivisto. Eemil Luukka. Samuli Simula. 4642: Urho Saariaho. Eino Rytinki. Kusti Eskola. 4643: Matti Miilcld. Jussi Lappi-Seppälä. Aino Luostarinen. 4644: Varma K. Turunen. L. I. Kaukamaa. Lauri Murtomaa. 4645: Jaakko Hakala. Martti Suntela. Atte Pakkanen. 4646: IV,16. - La.k. al. N:o 24. 4647: 4648: 4649: 4650: 4651: Niskaaa. y. m. : Ehdotus laiksi kansakoulunopettajien lisä- 4652: palkkioista eräissä kunnissa. 4653: 4654: 4655: E d u s k u n n a ll e. 4656: 4657: Kansakoululaitoksen kustannuslain muu- tyksenä esitetty, että kansakoulunopetta- 4658: tos, joka annettiin joulukuun 30 päivänä jien palkkauksen kokonaisjärjestely olisi 4659: 1949, poistaa eräiltä rajaseudun kan- suoritettava samalla kertaa, niin ettei ke- 4660: sakoulunopettajilta aikaisemmin vuosikym- nenkään opettajan palkkaus vähentyisi tänä 4661: meniä maksetun rajaseutupalkkion ja vielä aikana, jolloin palkkoja yleisestikin on py- 4662: laajemmassa määrässä alentaa sitä. Tämä ritty korottamaan. Nyt kuitenkin yleinen 4663: johtuu siitä, että entinen rajaseutukunta kansakoulunopettajien palkkojen järjestely 4664: käsite on laissa korvattu syrjäseutukunnan on viivästynyt ja tästä syystä alussa sano- 4665: käsitteenä. Edellä mainitun lainmuutoksen tun lain täytäntöön .paneminen tuottaa koh- 4666: johdosta on eräissä rajaseutukunnissa opet- tuuttoman ja varsin huomattavan palkko- 4667: tajan palkat alentuneet aina 4,300 markalla jen alennuksen, mihin edellä viitattiin ja 4668: kuukautta kohti. Kun tämä tapahtuu ai- mitä ei voida pitää asianmukaisena. Sen- 4669: kana, jolloin harvaanasutuissa ja rajaseutu- tähden mielestämme olisi lailla turvattava 4670: kunnissa vallitsee poikkeuksellisen ankara kyseisten opettajien oikeus saada entinen 4671: puute kansakoulunopettajista, niin siellä lisäpalkkionsa niin kauan, kunnes uusi 4672: toimivien opettajien palkkojen alentaminen palkkauksen järjestely saadaan voimaan. 4673: on kohtalokas ja näillä alueilla se tuntuu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 4674: suorastaan käsittämättömältä toimenpi- kunnioittaen, 4675: teeltä. Tietoomme on lisäksi tullut, että 4676: ainakin kouluhallituksessa asiaa valmistel- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4677: taessa on nimenomaan muutoksen edelly- van lakiehdotuksen: 4678: 4679: Laki 4680: kansakoulunopettajien qisäp9J:kkioista. eräissä kunnissa. 4681: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4682: Niissä kunnissa, joissa kansakoululaitok- sakoululaitoksen kustannuslain 15 § : n 5 mo- 4683: sen kustannuslain 15 §:n 5 momentin mu- mentin nojalla mahdollisesti maksetun paik- 4684: kainen kansakoulunopettajien lisäpalkkio kion kanssa nousee vuonna 1949 makset- 4685: on kuluvan vuoden alusta alkaen alennettu tuun määrään. 4686: tai kokonaan poistettu, suoritetaan tämän Tämä laki on voimassa, kunnes se lailla 4687: lain mukaan kansakoulunopettajille tulevaa kumotaan, kuitenkin enintään elokuun 1 päi- 4688: lisäpalkkiota se määrä, että se yhdessä kan- vään 1952. 4689: 4690: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 4691: 4692: Markus Nisdmla.. Onni Mannila.. To.hvo Rönkkö. Lennart Belja.s. 4693: Erkki Koivisto. Martti Miettunen. Heiklki Soininen. Eino Rytinki. 4694: Aino Luostarinen. Niilo Ryhtä. Väinö Okko. Yrjö Hauta.la. 4695: Kerttu Sa.ala.sti. Väinö Ra.nkila. Matti Miikki. Ilmari Tiainen. 4696: Vieno Simonen. Eino Palovesi. Vilho Väyrynen. M. 0. Lahtela.. 4697: - Atte Paldmri.en. Yrjö Saari. 4698: 95 4699: 4700: IV,17. - Lak. a.L N:o 25. 4701: 4702: 4703: 4704: 4705: M. Leskinen y. m. : Ehdotukset laeiksi maaseudun rakennus- 4706: toiminnan edistämisestä, maaseudun rakennustuotannon 4707: tukemisesta valtion varo{lla sekii maaseudun rakennus- 4708: lainoista, -takuista ja -avustuksista. 4709: 4710: 4711: E d u s k u n n a 11 e. 4712: 4713: Kun eduskunta vuoden 1949 valtiopäi- seen Arava-suunnitelman mukaisesti oo. 4714: ville hyväksyi lain asutuskeskusten asunto- ryhdytty. 4715: rakennustuotannon edistämisestä ja siihen Valtion tuella tapahtuvan asuntorak@l- 4716: liittyvät lait asuntorakennustuotannon tu- nustoiminnan edistämisen niinkin minkä 4717: kemisesta valtion varoilla ja lain asunto- tallansa muun kansalaisten elämän viihtyi- 4718: lainoista, -takuista ja -avustuksista, se syyttä ja turvallisuutta ·edistävän toimen- 4719: samalla lausui hallitukselle toivomuksen, piteen täytyy jakaautua tasapuolisesti kaik- 4720: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen- kien ·tarvitsevien kesken heidän asuinpai- 4721: piteisiin sellaisen asuntorakennussuunnitel- ·kastaan riippumatta. Sen vuoksi cvaltion 4722: man aikaansaamiseksi varsinaista maaseu- toimenpiteiden asuntorakennustu()tannon 4723: tua varten, joka vastaa Aravasuunnitelmaa tukemiseenkin on jakaannuttava 'tasapuoli- 4724: kaupunkeja, kauppaloita ja eräitä muita sesti kaupunkien ja maaseudun kesken. 4725: asutuskeskuksia varten. Hallitus ei kuiten- Uusien toivomusten s.iitä hallitukselle esit- 4726: kaan ole ryhtynyt minkäänlaisiin toimen- täminen ei tapahtuneen jälkeen kuitenkaan 4727: piteisiin tämän eduskunnan vuoden 1949 ole tarpeellista. Mutta kun asuntojen tarve 4728: maaliskuussa lausuman toivomuksen toteut- tunnetusti on olemassa ja kun erityisesti 4729: tamiseksi. Mikäli on saatu tietää, on se maaseudulla työttömyys on muodostunut 4730: päinvastoin päättänyt olla toivottuihin toi- peloittavan suureksi, on maaseudun asunto- 4731: menpiteisiin ryhtymättä. . rttkennustoimintaan kiireellisesti ryhtymi- 4732: Ei ole tiedossa, miksi hallitus on tällä ttt- fien nimen&maan nyt ajankohtainen. 4733: valla suhtautunut eduskunnan selvästi lau- Maaseudun rakennustoiminnan edistämis- 4734: sumaan toivomukseen. Sen ei sanota sel- toimenpiteet eivät voi supistua vain asunto- 4735: viävän edes valtioneuvoston pöytäkirjoista. rakennuksia koskeviksi. Talousrakennusten 4736: Syynä ei voi olla ainakaan se, että varsinai- QSa,lt11. kysymys <m ·vähintään yhtä polttava. 4737: sen maaseudun asunto•olot olisivat hyvät Näiden syiden Vlroksi asutuskeslrusten 4738: tai edes huomattavasti .paremmat kuin kau- asuntorakennustoimintaa edistämään tar- 4739: punkien tai muiden asutuskeskusten. Eri- koitettujen Arava-lakien siten muuttami- 4740: tyisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa ja ns. nen, ~ttä niiden mukaiset toimenpiteet 4741: kartanoalueilla im. hyvin paljon huonoja ulotettaisiin koskemaan myös varsinaista 4742: asuntoja. Siitä, kuinka ·suuri varsinaisen ma;aseutna, ei tulisi kaikissa suhteissa toot- 4743: maaseudun asuntovajaus on ja kuinka pal- tamaan toivottua tulosta. Toisaalta jo tä- 4744: jon asutaan terveydellisistäkin syistä siihen hänastinen käytäntö on varsin vakuuttavasti 4745: kelpaamattomissa asunnoissa, ei ole ole- osoittanut, että ne rajoitukset, jotka asutus- 4746: massa läheskään luotettaviksi ka.ts()ttavia keskusten asuntorakennustoiminnan rahoit- 4747: tietoja. Siitä esitetyt arvioluvut eroavat tamista koskevaan lakiin sisältyvät, (')Vat 4748: hyvin huomattavasti toisistaan. Kunnollis- olleet omiaan suuresti vaikeuttamaan vähä- 4749: ten asuntojen puute maaseudulla ei kuiten- varaisten rakentajain lainansaantimahdolli- 4750: kaan liene sen pienempi kuin kaupun- suutta. Tämä koskee ensi sijassa valti(}n- 4751: geissa ja niissä muissa asutuskeskuksissa, lainojen toissijaisuutta. Asutuskeskusten 4752: jt>iden asuntorakennustuotannon edistäm.i- asuntorakennustoiminnan rahoituslain mu- 4753: 96 IV,17. - Maaseudun ra:kennustoiminta. 4754: 4755: kaan valtion lainoja kaiken lisäksi myönne- oman asumus- tai talousrakennuksen tar- 4756: tään monille sellaisille rakennuttajille, jotka peessa olevien henkilöiden muodostamille 4757: maaseudulla eivät voine tulla kysymykseen. osakeyhtiöille ja osuuskunnille uusien ra- 4758: Maaseudun asunto-oloja voidaan hyvinkin kennusten rakentamiseksi ja nykyisten pe- 4759: huomattavasti parantaa nykyisten asunto- rusteelliseksi korjaamiseksi. Myönnettävän 4760: rakennusten perusteellisen korjauksen lainan suuruus voisi olla enintään viisi- 4761: kautta. Tällaisiin tarkoituksiin asutuskes- kymmentä sadalta hyväksytyistä rakennus- 4762: kusten asuntorakennustoiminnan rahoitus- kustannuksista. Se olisi myönnettävä ensi- 4763: lain mukaan valtion lainoja kuitenkaan ei sijaisena ja saisi se kohota asianomaisten 4764: myönnetä. Näiden kaikkien syiden vuoksi hankkimien muiden lainojen kanssa enin- 4765: varsinaisen maaseudun rakennustoiminnan tään yhdeksäänkymmeneen sadalta raken- 4766: edistämiseksi olisi saatava aikaan erillinen nuskustannuksista. Myönnettävien lainojen 4767: lainsäädäntö. kuoletusaika olisi määrättävä, jos rakennus 4768: Koska maatalousministeriön asutusasiain- on kivestä tai muusta kestävästä rakennus- 4769: osastolla on katsottava olevan riittävästi aineesta, neljäksikymmeneksiviideksi vuo- 4770: kokemusta maaseudun ja maatalouden ra- deksi ja muusta vähemmän kestävästä ra- 4771: kennustoiminnan ohjaamisesta ja valvon- kennusaineesta rakennettavassa kahdeksi- 4772: nasta, olisi myöskin muu kuin maanhankin- kymmeneksiseitsemäksi vuodeksi. Lainojen 4773: talain mukainen rakennustoiminta ilreskitet- koron tulisi olla sama kuin asutuskeskusten 4774: tävä sen johdon ja valvonnan alaiseksi. Sen asuntorakennuksiin myönnettävien ja vah- 4775: tehtävänä olisi suunnitella, ohjata ja valvoa vistaisi niiden suuruuden valtioneuvosto. 4776: koko maaseudun asunto- ja talousrakennus- Muissakin suhteissa lainaehtojen tulisi olla 4777: toimintaa ja käytettävänä olevien varojen samanlaisia kuin asutuskeskusten asunto- 4778: puitteissa huolehtia valtion lainojen myön- rakennuksiin myönnettävien. 4779: tämisestä samoin kuin muistakin tarpeelli- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 4780: siksi osoittautuvista toimenpiteistä raken- ehdotamme, 4781: nustoiminnan turvaamiseksi ja kehittämi- 4782: seksi. Rakennuslainoja olisi myönnettävä että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4783: oman asunto- ja talousrakennustarpeen tyy- vat lakiehdotukset: 4784: dyttämiseksi yksityisille henkilöille sekä 4785: 4786: 4787: Laki 4788: maaseudun rakennustoiminnan 'edistämisestä. 4789: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4790: 1 §. ja avustusten myöntämisestä sekä muista 4791: Asuntopulan poistamiseksi maaseudulla tarpeellisiksi osoittautuvista rahoitustoi- 4792: valtio tukee ja ohjaa sosiaalisesti tarkoituk- menpiteistä maaseudun asunto- ja talous- 4793: senmukaista asunto- ja talousrakennustuo- rakennustuotannon turvaamista ja kehittä- 4794: tantoa lainoilla, takuilla ja avustuksilla, mistä varten; sekä 4795: kuten siitä erityisessä laissa lähemmin sää- 3) ryhtyä muihin toimenpiteisiin asunto- 4796: detään. Tähän valtion tukemistoimintaan ja talousrakennustuotannon edistämiseksi, 4797: liittyvät tehtävät kuuluvat maatalousminis- mikäli niistä huolehtiminen ei kuulu muulle 4798: teriön asu tusasiainosastolle. viranomaiselle. 4799: 2 §. 3 §. 4800: Maatalousministeriön asutusasiainosaston Valtioneuvostolla on valta määrätä, mitä 4801: tehtävänä on: ylimääräisiä toimia on maatalousministe- 4802: 1) suunnitella, ohjata ja valvoa valtion riön asutusasiainosastolle perustettava tässä 4803: varoilla tuettavaa asunto- ja talousraken- laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi. 4804: nustoimintaa; Näihin toimiin on valtioneuvostolla valta 4805: 2) käytettävissä olevien varojen puit- siirtää valtion peruspalkkaisen viran tai 4806: teissa huolehtia valtion lainojen, takuiden toimen haltija, tuomarinviran haltijaa lu- 4807: IV,l 7. - M. Leskinen y. m. 97 4808: 4809: kuun ottamatta, samom kuin ylimääräinen toimihenkilöiden tehtävistä ja toiminnasta. 4810: toimen haltija. Lautakuntien ja toimihenkilöiden toimin- 4811: 4 §. nasta aiheutuvat kustannukset jäävät kun- 4812: Valtioneuvostolla on valta määrätä, nan suoritettaviksi. 4813: minkä viranomaisen on huolehdittava tässä 4814: laissa tarkoitettujen tehtävien paikallisesta 5 §. 4815: hoitamisesta. Valtioneuvosto voi myös vel- Tarkemmat määräykset tämän lain täy- 4816: voittaa kunnan asettamaan tätä varten täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa val- 4817: lautakuntia ja toimihenkilöitä, milloin tä- tioneuvosto. 4818: män lain tarkoituksen toteuttaminen sitä 6 §. 4819: välttämättömästi vaatii, sekä antaa tarvitta- Tämä laki on voimassa vuoden lop- 4820: vat määräykset sellaisten lautakuntien ja puun. 4821: 4822: 4823: 4824: 4825: Laki 4826: maaseiUdun rakennustuotannon tukemisesta valtion varoilla. 4827: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4828: 1 §. asunto- ja talousarkennuspulan poistami- 4829: Maaseudun rakennustuotantoa varten seksi välttämättömän, sosiaalisesti tarkoi- 4830: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuonna tuksenmukaisen rakennustuotannon aikaan- 4831: 1951 vähintään 4,000 miljoonaa sekä vuo- saamiseksi ja ylläpitämiseksi maaseudulla. 4832: sina 1952, 1953 ja 1954 kunakin vähintään 4833: 5,000 miljoonan markan suuruinen siirto- 2 §. 4834: määräraha. Siitä, millä ehdoilla ja missä järjestyk- 4835: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja määrä- sessä 1 § tarkoitettuja lainoja myönnetään, 4836: rahoja käytetään lainojen myöntämiseen säädetään erikseen. 4837: 4838: 4839: 4840: 4841: Laki 4842: maaseudun rakennuslainoista, -takuista ja -avustuksista. 4843: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4844: 1 §. ehdoilla, jotka valtioneuvosto tarkemmin 4845: Sellaisen yleishyödyllisen rakennustoi- määrää. 4846: minnan tukemiseksi, jonka tarkoituksena 4847: on sijainniltaan, pohjaratkaisuiltaan, tek- 2 §. 4848: nillisiltä rakenteiltaan ja varusteiltaan sekä Rakennuslainaa voidaan myöntää oma- 4849: asumiskustannuksiltaan halpojen ja sosiaa- kotitalon ja asunto-osakeyhtiötalon sekä 4850: lisesti tarkoituksenmukaisten uusien asunto- asunnon tarvitsijoiden muodostaman osuus- 4851: ja talousrakennusten aikaansaaminen maa- kunnan asuntotalon rakentamista varten. 4852: seudulla, tai jo valmiiden asunto- ja talous- Rakennuslainaa voidaan myöntää sellai- 4853: rakennusten peruskorjaaminen, myönne- sen tarkoituksenmukaisen talousrakennuk- 4854: tään eduskunnan tarkoitusta varten osoit. sen valmistamista varten, jonka haitijoina 4855: tamista varoista kuoletettavia rakennuslai- on 1 momentissa mainittu rakennuslainan 4856: noja. saaja tahi siihen verrattava. 4857: Rakennuslainoja voidaan myöntää asunto- Rakennuslainaa voidaan myöntää myös 4858: osakeyhtiöille ja osuuskunnille sekä yksi- asunto- ja talousrakennuksen peruskor- 4859: tyisille henkilöille niillä edellytyksillä ja jausta varten. 4860: 13 4861: 98 IV,l 7. - ·Maaseudun rakennustoiminta. 4862: 4863: Rakennuslainan suuruus on enintään suhteettoman suuriksi, voi valtio, asumis- 4864: viisikymmentä sadalta hyväksytyistä han- kustannusten alentamiseksi eduskunnan eri- 4865: kintakustannuksista, ja laina saa sen edellä tyisesti tarkoitusta varten osoittaman mää- 4866: paremmalla oikeudella kiinnitettyjen laino- rärahan puitteissa määräaikana, enintään 4867: jen kanssa nousta enintään yhdeksäänkym- kymmenenä vuotena, suorittaa osan tällai- 4868: meneen sadalta sanotuista kustannuksista. sen lainan korosta, kuitenkin enintään 4869: Rakennuslainan takaisinmaksamisen vakuu- kolme sadalta. 4870: ueksi on vahvistettava kiinnitys. 7 §. 4871: Monilapsiselle vähävaraiselle perheelle, 4872: 3 §. joka asuu omistamassaan ja yksinomaan 4873: Julkisen tarkastuksen alaiselta rahalai- perheen omana asuntona käytettävässä oma- 4874: tokselta saatavalle, rakennuslainaa vastaa- kotitalossa tahi huoneistossa, jonka raken- 4875: valle lainalle voidaan antaa valtion takuu tamiseen on myönnetty tämän lain mu- 4876: siltä osalta, kuin sanottu laina ylittää viisi- kaista lainaa, voidaan myös myöntää per- 4877: kymmentä sadalta hyväksytyistä hankinta- heenasuntoavustusta. Avustuksen suuruus, 4878: kustannuksista. Rakennustakuulla myön- joka voi nousta enintään valtion myöntä- 4879: netystä lainasta on tällöin soveltuvin osin män lainan vuotuiskoron ja kuoletusmak- 4880: voimassa, mitä rakennuslainasta on sää- sun yhteiseen määrään, vahvistetaan laske- 4881: detty. · malla perheen vuotuinen asumiskustannus 4882: Edellä tarkoitettuja voimassa olevien ta- ja vaihtelee huonettavien lasten luvusta 4883: kuiden yhteismäärä saa nousta enintään riippuen kahdestakymmenestä seitsemään- 4884: eduskunnan päättämään määrään. kymmeneen sadalta lasketusta asumiskus- 4885: tannuksesta. 4886: 4 §. 8 §. 4887: Rakennuslainaa omakotitalon rakenta- Monilapsisella perheellä tarkoitetaan tässä 4888: mista varten voidaan myöntää vain kunnan laissa perhettä, jossa on vähintään kolme 4889: välityksellä ja vastuulla. Tästä välitysteh- kotona asuvaa, perheen huollettavana ole- 4890: tävästä kunta ei ole oikeutettu saamaan vaa kuuttatoista vuotta nuorempaa lasta, 4891: palkkiota. leskivaimon ja invaliidin perheelle voidaan 4892: 5 §. harkinnan mukaan myöntää perheavus- 4893: Tämän lain nojalla myönnettyjen laino- tusta, jos perheessä on vähintään kaksi 4894: jen kuoletusaikaa ei saa määrätä neljää- mainitunlaista lasta. 4895: kymmentäviittä vuotta piterrum:äJksi, jos ra- Huollettavaksi lapseksi luetaan myös ot- 4896: kennus on kivestä tai muusta yhtä kestä- tolapsi sekä kasvattilapsi, josta perhe kor- 4897: västä rakennusaineesta, eikä kolmeakym- vauksetta jatkuvasti huolehtii. Tällaisena 4898: mentäviittä vuotta pitemmäksi, jos rakennus lapsena pidetään niinikään kuusitoista 4899: on vähemmän kestävästä aineesta. vuotta täyttänyttä työkyvytöntä lasta sekä 4900: Lainojen korko on kiinteä ja valtioneu- koulunkäyntiä jatkavaa lasta, joka on täyt- 4901: voston määräämän korkokannan mukainen. tänyt kuusitoista, mutta ei kahdeksaatoista 4902: Lainansaajalle voidaan valtioneuvoston vuotta. 4903: päättämin edellytyksin ja ehdoin myöntää Vähävaraiseksi !katsotaan tämän lain mu- 4904: lykkäystä kuoletusmaksujen korkojen tai kaan perhe, jollei sillä ole omaisuusveron 4905: molempien suorittamisesta enintään viisi alaista omaisuutta eikä samassa taloudessa 4906: vuotta kerrallaan, yhteensä kuitenkin enin- asuville perheenjäsenille viimeksi toimi- 4907: tään viisitoista vuotta. Samoin voidaan lai- tetussa kunnallisverotuksessa pantu yhtei- 4908: nan saaja määrävuosina, kuitenkin enintään nen veroäyrimäärä ylitä valtioneuvoston 4909: viitenä vuotena, vapauttaa lainasta määrä- · paikkakunnan kalleuden huomioon ottaen 4910: tyn koron suorittamisesta. vahvistamaa veroäyrien enimmäismäärää. 4911: Perheenasuntoavustusta ei suoriteta per- 4912: 6 §. heelle, joka köyhäinhoidolta jatkuvasti saa 4913: Jos sellaisen lainan, minkä julkisen tar- pääasiallisesti toimeentulonsa. 4914: kastuksen alainen rahalaitos on antanut 4915: valtion tämän lain nojalla myöntämän lai- 9 §. 4916: nan edelle, korko on niin korkea, että asu- Jollei laissa ole toisin säädetty, maaraa 4917: miskustannukset tämän vuoksi muodostuvat valtioneuvosto ne rahalaitokset ja valtion 4918: IV,17. - M. Leskinen y. m. 99 4919: - 4920: viranomaiset, joille tämän lain mukaisten 10 §. 4921: lainojen ja takuiden sekä avustusten myön- Tarkemmat määräykset tämän lain so- 4922: täminen ja hoito kuuluu. veltamisesta antaa valtioneuvosto. 4923: Valtioneuvosto vahvistaa myös edellä 1 11 §. 4924: momentissa mainituista tehtävistä rahalai- Tämä laki tulee voimaan päivänä 4925: toksille suoritettavan palkkion suuruuden. kuuta 1951. 4926: 4927: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 4928: 4929: Martti Lesikinen. J. Mustonen. 4930: Arvo Riihim.ä.ki. Matti Meriläinen. 4931: Aimo Aaltonen. Hugo Manninen. 4932: Antto Prunnila. Nestori Nurminen. 4933: Eino Tainio. Elli Stenberg. 4934: Vilhelm Riihinen. V. Puumalainen. 4935: Toivo Friman. Eino Roine. 4936: Ville Pessi; Eino Kujanpää. 4937: Lauri Myllymäki. Mauri Ryömä. 4938: Pa.avo Leskinen. Toivo I. Sormunen. 4939: Mauri Perkonoja. Ka.arle Renfors. 4940: Esa Hietanen. Hannes Tauriainen. 4941: Irma Torvi. M. Järvinen. 4942: Hertta Kuusinen-Leino. Anna Nevalainen. 4943: Yrjö Murto. 4944: 100 4945: 4946: IV,1s. - Lak. al. N:o 26. 4947: 4948: 4949: 4950: 4951: Hiet.a.nen y. m.: Ehdotus laiksi syömäviljan ostoon oikeut- 4952: tavien ostokorttien myöntämisestä eräissä tapauksissa. 4953: 4954: 4955: E d u s k u n n a II e. 4956: 4957: Viime vuoden heinäkuun alussa tapahtu- viitaten hylkäsi kaksi tätä tarkoittavaa raha- 4958: neen viljatuotteiden kuluttajahintojen ko- asia-aloitetta. On myönnettävä, että valtio- 4959: hoamisen johdosta ovat lapsirikkaiden vähä- talouden asema valtiollisten vaalien jälkeen 4960: varaisten perheiden menot huomattavasti harjoitetun suuntauksen vuoksi on vaikeu- 4961: lisääntyneet. Indeksiperheelle yleisohjelma- tunut. Mutta yhtä totta on, että lapsirik- 4962: komitea aikoinaan arvioi tämän menojen kaiden perheiden asema on tuhansissa ta- 4963: lisäyksen merkitsevän 500-650 markkaa pauksissa työttömyyden, alentuneiden an- 4964: kuukaudessa. Kuusi henkeä käsittävässä sioiden ja yleisen hintojen nousun ja mak- 4965: perheessä se samaa laskuperustetta noudat- sujen, m. m. vuokrien nousun vuoksi muo- 4966: taen on 666-864 markkaa ja kahdeksan dostunut hyvin huolestuttavaksi. Heillä ei 4967: henkeä käsittävässä perheessä 888-1,152 ole sitäpaitsi niitä mahdollisuuksia kuin 4968: markkaa kuukaudessa. Jos perheen jäsen- valtiolla tulojensa lisäämiseen. Ei muuten- 4969: luku on kymmenen, on menojen kuukausit- kaan ole oikein, että valtion taloudellisen 4970: tainen lisäys kohonnut 1,110-1,440 mark- aseman vakavuutta yritetään pitää osittain- 4971: kaan. Näin sillä edellytyksellä, että vilja- kaan yllä kaikista vaikeimmassa asemassa 4972: tuotteiden käyttö kaiken suuruisissa per- olevan väestönosan kustannuksella. Sen 4973: heissä henkilöä kohti on yhtä suuri. Näin vuoksi leipäviljan hinnan kohoamisesta joh- 4974: useinkaan ei ole. Mutta jo tällä edellytyk- tunut menojen lisäys olisi vähävaraisille 4975: sellä lapsirikkaiden perheiden menojen li- palkannauttija- ja pienviljelijäperheille las- 4976: säys on huomattavan suuri. ten, vanhusten ja muiden syystä tai toi- 4977: sesta työkyvyttömien perheenjäsenten osalta 4978: Siitä syystä edellä mainittu yleisohjelma- valtion toimesta palautettava. Osittain sii- 4979: komiteakin aikoinaan valtioneuvostolle an- hen voitaisiin päästä perhelisälakia tai lap- 4980: tamassaan mietinnössä ehdotti vähävarai- silisälakia muuttamalla. Tällöin kuitenkin 4981: sille ja suuriperheisille myönnettäväksi vil- vanhukset ja muut syystä tai toisesta työ- 4982: jatuotteiden ostoon oikeuttavia hinnanalen- kyvyttömät perheenjäsenet jäisivät tarvit- 4983: nuskortteja. Alennuskorttien arvoksi sa- tavaa etua vaille. Kaiken lisäksi lapsilisää 4984: nottu komitea ehdotti 70 markkaa henkeä annetaan kaikille asianomaisten tuloista ja 4985: ja kuukautta kohti, kuitenkin sillä lisäyk- varallisuudesta riippumatta. Tästä syystä 4986: sellä, että alennuskortin ostoarvo lapsirik- asia olisi järjestettävä lainsäädännöllä 4987: kaiden perheiden osalta voisi olla suurempi, suunnilleen samalla tavalla kuin maitota- 4988: esimerkiksi neljännestä lapsesta alkaen 100 loustuotteiden hintojen alentaminen aikoi- 4989: markkaa kuukaudessa. Tällaisesta hinnan- naan oli siitä annetulla valtioneuvoston 4990: alennusjärjestelmästä komitea arvioi olevan päätöksellä järjestetty, myöntämällä laissa 4991: valtiolle menoja vajaan 90 miljoonaa mark- tarkoitetuille henkilöille syömäviljan ostoon 4992: kaa kuukaudessa. oikeuttavat ostokortit. Myönnettävän osto- 4993: Valtioneuvosto ei kuitenkaan ole ryhty- kortin arvon tulisi olla lapsen osalta vähin- 4994: nyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin yleisoh- tään 100 ja muun henkilön osalta vähin- 4995: jelmakomitean tarkoittamien perheiden vai- tään 120 markkaa kuukaudessa. Ainakin 4996: keuksien vähentämiseksi. Kuluvan vuoden nykyisissä oloissa ostokortit olisi annettava 4997: tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä kaiken suuruisiin vähävaraisiin perheisiin 4998: eduskunta valtion rahallisiin vaikeuksiin kuuluville. Vähävaraiseksi olisi katsottava 4999: IV,ts. -Hietanen y. m. 101 5000: 5001: ainakin sellainen perhe, jonka pääasiallisen Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 5002: huoltajan veronalaiset tulot valtion tulo- ehdotamme, 5003: veroa määrättäessä lain saliimien vähen- 5004: nysten jälkeen olisivat enintään 150,000 että Eduskunta hyväksyisi seuraa· 5005: markkaa vuodessa. van lakiehdotuksen: 5006: 5007: 5008: Laki 5009: syömä.viljan ostoon oikeuttavien ostokorttien :myöntämisestä ~eräissä tapauksissa. 5010: 5011: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 5012: 5013: 1 §. hänen ei voida katsoa olevan ostokortin tar- 5014: Suomessa vakinaisesti asuvalle Suomen peessa tai jos hän on sellaiseksi katsotta- 5015: kansalaiselle myönnetään hakemuksesta syö- van perheen jäsen. Ostokorttia ei myöskään 5016: mäviljan ostoon oikeuttava ostokortti. myönnetä syömäviljan tuotantoon nähden 5017: Syömäviljalla tarkoitetaan tässä laissa omavaraiselle henkilölle tai sellaisen per- 5018: kaikkia ihmisravinnoksi käytettäviä vilja- heen jäsenelle. 5019: tuotteita. 3 §. 5020: 2 §. Ostokortin arvo on kuukautta kohden: 5021: Ostokorttien saamiseen oikeutettuja ovat: 1) lapselle sata markkaa ja 5022: 1) kuuttatoista vuotta nuorempi lapsi, 2) muulle henkilölle satakaksikymmentä 5023: 2) invaliidi ja pysyväisesti sairas hen- markkaa. 5024: kilö, ja 5025: 3) kuusikymmentäviisi vuotta täyttänyt 4 §. 5026: henkilö. Tarkemmat määräykset tämän lain sovel- 5027: Edellä 1 momentissa tarkoitetulle henki- tamisesta annetaan asetuksella. 5028: lölle ei myönnetä ostokorttia, jos hänen va- Tämä laki tulee voimaan päivänä 5029: rallisuutensa tai tulonsa ovat sellaiset, että kuuta 195 5030: 5031: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 5032: 5033: Esoa Hietanen. J. Mustonen. 5034: Aimo Aaltonen. E. Tainio. 5035: P. Leskinen. 5036: 102 5037: 5038: IV,t9. - Toiv. al. N:o 16. 5039: 5040: 5041: 5042: 5043: Tervo y. m. : Vesivoiman ja voimalaitosten ottamisesta val- 5044: tion omistukseen. 5045: 5046: 5047: E d u s k u n n a 11 e. 5048: 5049: Voimateollisuutta pidetään yleisesti sel- ja työtä hakevia henkilöitä, mutta joille. 5050: laisena taloudellisen toiminnan alana, minkä yksityiset eivät kykene antamaan tilai- 5051: siirtäminen yhteiskunnan omistukseen ja suutta työvoiman käyttöön. 5052: hallintaan on tarpeellista ja tarkoituksen- Voimatalouden alalla on sosialisoiminen 5053: mukaista. Useissa maissa on toimeenpantu suoritettavissa riittävin perustein jo sen 5054: eräitten voimatalouden alojen sosialisoi- vuoksi, että keskitetyn järjestelmän avulla 5055: minen valtion omistukseen ja hallintaan. saadaan aikaan puhtaasti organisatoorisin 5056: Maamme voimatalous perustuu lähinnä toimenpitein huomattavia kansantaloudelli- 5057: koskivoimaan. Vesivoimien sosialisoimista sia voittoja. Vesistösäännöstely on tällöin 5058: voidaan perustella sekä yleisillä että eri- ilman vaikeuksia toteutettavissa ja samalla 5059: koisilla, voimatalouden alalle ominaisilla eri vesialueilla olevien vesivoimalaitosten ja 5060: teknillisillä ja teknillistaloudellisilla syillä. höyryvoimalaitosten yhteiskäyttö on täysin 5061: Virtaavaa vettä luonuovoimana ei voida tehokkaasti toteutettavissa. On laskettu, 5062: katsoa kenenkään työllä aikaansaaduksi. että yhteiskäytön avulla aikaansaadaan n. 5063: Kun vesivoimien hinnat niitten tarjonnan 65 miljoonan kilovattitunnin vuotuinen 5064: vähentyessä ovat nousseet, saavat yksityiset ensiarvoisen energian lisäys ilman, että ote- 5065: omistajat hintojen nousun muodossa an- taan lukuun vuosi- tai vuorokausisäännöste- 5066: siottomaan arvon nousuun verrattavan hyö- lystä välittömästi saatavaa hyötyä. 5067: dyn, mitä ei voida pitää kohtuullisena ja Sinänsä hyödylliseksi katsottava maaseu- 5068: oikeana. Vesivoimia on usein hankittu puh- dun sähköistäminen on toisen maailman- 5069: taasti keinottelutarkoituksessa, ilman että sodan jälkeen vienyt monessa tapauksessa 5070: on ollut vähintäkään tarkoitusta niitten siihen ,että voiman ja valon tarvitsijat ma- 5071: rakentamiseen. Vesivoimalaitosten rakenta- seudulla ovat joutuneet suuriin rahallisiin 5072: misen tiellä on monia haittoja saman kos- vaikeuksiin kalliitten liittymis- ja vuosi- 5073: ken kuuluessa useille omistajille, jolloin maksujen johdosta. Maaseudun sähkön tar- 5074: omistussuhteitten selvittelyt viivästyttävät vitsijain asemaa voidaan sanotussa suhteessa 5075: suunnitelmia ja estävät joen tarkoituksen- parantaa vain, jos muodostetaan valtakun- 5076: mukaisen porrastuksen. nallinen voimatalousjärjestelmä, missä huo- 5077: Vesivoimien, varavoima-asemien ja voi- nommassa asemassa olevien rasitusta keven- 5078: masiirtojen yleissuunnitelmallinen rakenta- netään tarkoitukenmukaisen tariffipolitii- 5079: minen kohtaa nykyisen järjestelmän valli- kan avulla. Valtion verovaroja ei voida jo 5080: tessa suuria vaikeuksia. Kun voimateolli- periaatteellisistä syistä käyttää huojennus- 5081: suus sosialisoidaan, voidaan maan voima- ten antamiseen, koska se tapahtuu muitten 5082: taloutta kehittää elinkeinoelämän tarpeita väestökerrosten kustannuksella. Tarkoituk- 5083: varten silloinkin, kun yksityiset eivät pysty senmukaisempi menettely on, että kannat- 5084: tai halua voimataloutta kehittää. Vain yh- tavien vesivoimalaitosten tuottoa käytetään 5085: teiskunnan omistuksessa ja hallinnassa sanotun huojennuksen antamiseen. Tämä 5086: ollen voidaan maan voimataloutta kehittää kuitenkin edellyttää, että valtio omistaa 5087: täysityöllisyyspoliittisia näkökohtia seura- sekä vesivoimalaitokset, tarpeellisen määrän 5088: ten, s. o. kriisi- ja lamakansien aikana, jol- höyryvoimalaitoksia, kaukosiirtojohdot ja 5089: loin maassa on runsaasti työhön pystyviä maaseudun jakelulaitoksia. 5090: IV,19. - Tervo y. m. 103 5091: 5092: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme vesivoimalaitosten, höyryvoimalaitos- 5093: kunnioittavimmin eduskunnan päätettä- ten, kaukosiirtojohtojen ja tarpeelli- 5094: väksi toivomuksen, seksi katsottujen sähkölaitosten so- 5095: sialisoimisesta valtion omistukseen ja 5096: että hallitus kiireellisesti antaisi hallintaan. 5097: Eduskunnalle esityksen vesivoimien, 5098: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 5099: 5100: 5101: Penna. Tervo. Olavi Kajala. 5102: Hugo Aattela. E. Pusa. 5103: Yrjö Kilpeläinen. H. Simonen. 5104: Martta Salmela-Järvinen. 5105: 104 5106: 5107: IV,2o. - Toiv. al. N:o 17. 5108: 5109: 5110: 5111: 5112: Tervo y. m.: Puhelinlaitoksen ottamisesta valtion omistuk- 5113: seen. 5114: 5115: 5116: E d u s k u n n a ll e. 5117: 5118: Puhelinliikenne on Euroopassa: keskitetty Puhelinalan ammattimiehet ja järjestöt 5119: yleensä valtion omistukseen ja hallintaan. sekä viranomaisetkin ovat olleet tietoisia 5120: Toisen maailmansodan jälkeen on puhelin- vallitsevista epäkohdista ja useita ehdotuk- 5121: toimi yksityisten omistuksessa enää vain sia parannusten aikaansaamiseksi on tehty. 5122: Espanjassa, Portugalissa, Italiassa ja Krei- Kun kuitenkaan ei ole katsottu voitavan 5123: kassa, joissa kuitenkin valtiolla on osit- etsiä parannusta sosialisoimisen ja siihen 5124: taista vaikutusvaltaa. Yhdysvalloissa on liittyvän keskittämisen avulla, ei tyydyttä- 5125: puhelintoiminta yksityisten käsissä, mutta vää ratkaisua ole löydetty. Ainut huomion- 5126: on se keskittynyt melkein kokonaan yhden arvoinen parannus on saatu hankkimalla 5127: ainoan yrityksen omistukseen, joten siellä- valtiolle kaukopuhelinliikenne, mikä val- 5128: kin on vallalla keskitetty järjestelmä. tiollistamisen jälkeen on kehittynyt paljon 5129: Maamme puhelinjärjestelmä eroaa mel- voimakkaammin kuin aikoinaan yksityisten 5130: kein kaikkien Euroopan maitten järjestel- omistuksessa ollessaan. 5131: mistä siinä, että meillä on vain kaukolii- Nykyinen hajanaisjärjestelmä aiheuttaa 5132: kenne sosialisoitu, mikä on valtion omistuk- sekä kansantaloudellisia tappioita että estää 5133: sessa n. 90-prosenttisesti. Paikallisliikenne puhelinliikenteen hoitamista rationaalisesti 5134: on melkein kokonaisuudessaan n. 700 eri- ja tehokaasti. Riitaisuudet ja kiistat puhe- 5135: muotoisen yksityisen toiminimen hoidossa. linlaitosten välillä, maksujen perimisvai- 5136: Kaikkiin tunnettuihin maihin verraten keudet, puhelujen väärin suuntaami- 5137: eroaa maamme puhelintoiminta siinä, että nen, puhelinpylväsmateriaalin tuhlaaminen 5138: meillä ei ole toimeenpantu keskittämistä. useitten pylväsrivien johdosta, keinoyh- 5139: Kun paikallisliikenne on usean sadan teyksien tuomien etujen menettäminen, 5140: toiminimen hoidossa, on siitä ollut seurauk- automatisoituun järjestelmään siirtymisen 5141: sena puhelinolojen kehittymättömyys, eikä vaikeus ja monet muut haitat ovat ominai- 5142: puhelimenkäyttö ole voinut muodostua niin sia nykyiselle järjestelmälle. Ne ovat pois- 5143: yleseksi kuin olisi ollut toivottavaa. Muissa tettavissa vain sosialisoimiseen liittyvän 5144: pohjoismaissa oli v. 1948 puhelimia 1,000 keskittämisen avulla. 5145: henkeä kohti seuraavasti: Ruotsissa 212, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 5146: Norjassa 120, Tanskassa 148 ja Islannissa kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- 5147: 112. Meillä oli vastaava luku 69. Kun vomuksen, 5148: muissa pohjoismaissa on puhelinliikenne 5149: sosialisoitu ja siellä puhelin on muodostu- että hallitus kiireellisesti antaisi 5150: nut varsin yleiseksi tiedoitusvälineeksi, on Eduskunnalle esityksen maan puhe- 5151: perusteltuja syitä väittää, että sosialisoitu linlaitoksen ottamisesta valtion omis- 5152: järjestelmä on ollut edullinen ja tuloksia tukseen ja hallintaan. 5153: tuottava. 5154: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 5155: 5156: 5157: Penna Tervo. E. Pusa. 5158: Hugo Aattela. H. Simonen. 5159: Yrjö Kilpeläinen. Martta Salmela-Järvinen. 5160: Olavi Kajala. 5161: 105 5162: 5163: IV,21. - Toiv. al. N:o 18. 5164: 5165: 5166: 5167: 5168: Tervo y. m.: Tupakkateollisuuden ottamisesta valtion omis- 5169: tukseen. 5170: 5171: 5172: E d u s k u n n a II e. 5173: 5174: Vaikka tupakkateollisuuden alalla maas- daan tupakkateollisuuden alalla ja muo- 5175: samme toimiikin viisi eri toiminimeä, on dostetaan valtion monopooli, jolla on yk- 5176: sanottua teollisuutta siitä huolimatta pi- sinoikeus tupakkavalmisteitten maahan tuon- 5177: dettävä keskittyneenä teollisuuden alana, tiin ja tuotantoon. 5178: koska kahdella toiminimellä on ratkaiseva Sosialisoimisen avulla voidaan aikaan- 5179: merkitys tupakkavalmisteitten tuotannossa. saada myöskin eräitä kustannussäästöjä, 5180: Useissa maissa, mm. Ruotsissa on tupak- koska keskittyminen ei tupakkateollisuuden 5181: kavalmisteitten tuotanto valtion monopooli. alalla ole vielä täydellinen. Rationalisoi- 5182: Katsotaan yleisesti, ettei tupakkateollisuu- tumista voidaan sosialisoimisen tapahtuessa 5183: den harjoittaminen sovi yksityisille sen aikaansaada mm. sen kautta, että valtion 5184: vuoksi, että tällöin on kysymys nautinto- tupakkateollisuuden saama tulo voidaan tu- 5185: hyödykkeistä, joitten tuottaminen kuuluu louttaa valtiolle nykyistä yksinkertaisem- 5186: yhteiskunnalle. Kun tupakkateollisuuden min menetelmin. 5187: valmisteet nautintohyödykkeinä ovat jos- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 5188: sain määrin rinnastettavissa alkoholival- kunnioittavimmin eduskunnan päätettä- 5189: misteisiin ja kun maassamme on alkoholi- väksi toivomuksen, 5190: juomien maahantuonti ja kauppa valtion 5191: fiskaalinen ja sosiaalinen monopooli, on että hallitus kiireellisesti antaisi 5192: luonnollista, että myöskin tupakkavalmistei- Eduskunnalle esityksen maan tupak- 5193: siin nähden omaksutaan sama näkökanta kateollisuuden sosialisoimisesta val- 5194: ja että yksityinen voiton saanti eliminoi- tion omistukseen ja hallintaan. 5195: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 5196: 5197: 5198: Penna Tervo. Olavi Kajala. 5199: Hugo Aattela. E. Pusa. 5200: Yrjö Kilpeläinen. H. Simonen. 5201: Martta Salmela-Järvinen. 5202: 5203: 5204: 5205: 5206: 14 5207: 106 5208: 5209: IV,22. - Toiv. al. N:o 19. 5210: 5211: 5212: 5213: 5214: Tervo y. m.: Sokeriteollisuuden ottamisesta valtion omis- 5215: tukseen. 5216: 5217: 5218: E d u s k u n n a ll e. 5219: 5220: Sokeriteollisuus on maassamme keskitty- suurempia voittoja kuin olisi ollut tarpeel- 5221: nyt pääasiassa yhden ainoan yhtiön, Suo- lista. Sosialisoimista puolustaa sekin, että 5222: men Sokeri 0/Y:n käsiin. Kun sanottu niin pian kuin maamme sokeriteollisuus on 5223: yhtiö edustaa hallinnollisesti keskittynyttä valtion omistuksessa, voidaan ryhtyä tehok- 5224: yritystoimintaa ja kun se on lisäksi mono- kaisiin toimenpiteisiin kotimaisen raaka- 5225: pooliasemassa, on sitä pidettävä trustiutu- sokerituotannon kehittämiseksi, sikäli kuin 5226: mana, jonka ottaminen yhteikunnan omis- se muuten näyttää tarkoituksenmukaiselta 5227: tukseen ja hallintaan on katsottava luon- sokerihuollon turvaamista silmälläpitäen. 5228: nolliseksi toimenpiteeksi. Monissa maissa, Vaikka raakasokeriteollisuuden sosialisoi- 5229: missä muuten yksityisyritteliäisyyttä pide- mista ei olekaan pidettävä yhtä suuren 5230: tään suuressa arvossa, on ryhdytty erikois- tarpeen sanelemana kuin sokerinpuhdistus- 5231: Iainsäädännöllä ehkäisemään trustien toi- teollisuuden valtion haltuun ottamista, on 5232: mintaa. Kun riittävän tehokkaan valvon- tarkoituksenmukaista .liittää sekin valtion 5233: nan aikaansaamisessa on suuria vaikeuk- sokeriyhtiöön, koska tällöin keskitetyn joh- 5234: sia ja kun varsinaisen yksityisen yritte- don alaisena voidaan saada parhaiten so- 5235: liäisyyden palauttaminen ja keskenään kil- pusointuun valtion, kuluttajain ja sokeri- 5236: pailevien yritysten luominen sokeriteolli- juurikkaiden viljelijäin edut. 5237: suuden alalla ei näytä olevan mahdollista, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 5238: on tarkoituksenmukaista, että se sosialisoi- kunnioittavimmin eduskunnan päätettäväksi 5239: daan ottamalla valtion omistukseen ja hal- toivomuk'len, 5240: lintaan. 5241: Maamme sokeriteollisuus on voinut toi- että hallitus kiireellisesti antaisi 5242: mintansa aikana käyttää hyväkseen mono- Ed'u,skunnalle esityksen maan sokeri- 5243: pooliasemastaan johtuvaa etua, mikä on teollisuuden sosialisoimisesta otta- 5244: koitunut osakkeenomistajien hyödyksi. Ku- malla se valtion omistukseen ja hal- 5245: luttajien etujen vastaisesti on voitu jakaa lintaan. 5246: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 5247: 5248: Penna Tervo. Olavi KajaJa. 5249: Hugo .A:attela. E. Pusa. 5250: Yrjö Kilpeläinen. B. Simonen. 5251: Martta Salmela-Järvinen. 5252: 107 5253: IV,2a. - Toiv. al. N:o 20. 5254: 5255: 5256: 5257: 5258: Ma.nninen y. m. : Suurpankkien ja niihin verrattavien luot- 5259: tolaitosten ottamisesta valtion haltuun. 5260: 5261: 5262: E d u s k u n n a 11 e. 5263: 5264: Meidän maassamme samoinkuin muissa- vuodelta 1949 nousevan 211 miljoonaan 5265: kin kapitalistisissa maissa teollisuus- ja markkaan ja siten lisääntyneen edelliseen 5266: pankkipääoma ovat kietoutuneet yhteen, vuoteen verrattuna 30 %. Pohjoismaiden 5267: mistä on seurauksena, että johtavat liike- Yhdyspankin vuosivoitto oli 342 miljoonaa, 5268: pankit kontrolloivat maan tuotantoelämää mikä merkitsee edelliseen vuoteen lisäystä 5269: pitäen tavoitteenaan yksityiskapitalistisen 36 %. Samalla on huomioitava, etteivät 5270: voiton hankkimista ja jättäen kansantalou- nämä luvut vielä lähimainkaan kuvasta 5271: den kokonaisedut huomioimatta. Viime näiden laitosten todellisia voiton määriä. 5272: aikoina vallinnut poliittinen taantumus on Nämä tulokset on saatu ennenkaikkea siten, 5273: edistänyt finanssipääoman kasvua ja kes- että on ylläpidetty kohtuuttoman suurta 5274: kittymistä sekä sen kautta lisääntyvää vai- antolainauskorkoa verrattuna ottolainaus- 5275: kutustaan maamme talouselämässä. korkoon, siis pankkien eduksi, samanaikai- 5276: Yksityiset liikepankit ovat keränneet hal- sesti kun laajat kansankerrokset elävät li- 5277: lussaan olevat rahavarat yli miljoonalta sääntyvissä taloudellisissa vaikeuksissa. 5278: tallettajalta, ja nämä rahavarat nousevat Kun suurpankkien käytössä olevat varat 5279: yli 120 miljardiin markkaan. Tallettajat ovat valtaosaltaan piensäästäjiltä kerättyjä, 5280: joutuvat siten luovuttamaan säästönsä on oikeudenmukaista, että niitä lainattaessa 5281: pankkien käytettäväksi. Päätösvalta näi- edelleen huomioidaan kansantalouden koko- 5282: den varojen käyttötavasta on vain muuta- naistarve ennen yksityistä voiton tavoitte- 5283: man finanssipääoman johtavan henkilön lua. Otto- ja antolainauskoron erotusta 5284: vallassa. voidaan pienentää, jos suurpankit otetaan 5285: Osoituksena siitä, millä tavoin suurteol- valtion omistukseen ja niiden toiminnassa 5286: lisuus ja pankkipääoma ovat kietoutuneet suunnitelmallisesti huomioidaan kokonai- 5287: yhteen on m.m. se, että osakeyhtiöt ja kon- suuden edut. 5288: sernit, jotka meillä ovat tyypillisiä suur- Tuotannollisen toiminnan määrätietoiselle 5289: pääoman organisatiomuotoja, omistivat v. harjoittamiselle olisi välttämätöntä liike- 5290: 1948 suurten luottolaitosten koko osakepää- pankkien ja muihin siihen verrattavien 5291: oman. Yksistään viisi suurosakeyhtiötä luottolaitosten, suurtuotantolaitosten, ulko- 5292: omisti 81.9 % suurpankkien ja niihin ver- maankaupan, edistyksellisen valtion hal- 5293: rattavien luottolaitosten osakepääomasta, tuun ottaminen sen periaatteen mukaisesti, 5294: loput omistaa 73 muuta osakeyhtiötä. joka on ollut esitettynä edustaja Pessin 5295: Ohjaamalla luottolaitoksien kautta ta- y.m. v. 1948 Valtiopäivilie jätetyssä laki- 5296: pahtuvaa luotonantoa, finanssipääoma aloitteessa. 5297: ohjaa koko maan talouselämää muodostaen Ottaen huomioon ne erikoisen vaikeat 5298: siten esteen sellaisen liike- ja tuotantotoi- olosuhteet, joihin pienviljelijäväestö, oma- 5299: minnan harjoittamiselle, joka saattaisi edis- kodin omistajat ja pienyrittäjät valtiollis- 5300: tää finanssipääoman voittojen pienenty- ten vaalien jälkeen harjoitetun talouspoliit- 5301: mistä. Pienempiä taloudellisia yrityksiä tisen suuntauksen vuoksi ovat joutuneet, 5302: raivataan pois rajoittamalla taikka ehkäi- liikepankkien ja niihin verrattavien luotto- 5303: semällä niiden luotonsaantia. laitosten valtion haltuun ottaminen on kui- 5304: Tiedot suurpankkien taloudellisista tu- tenkin osaratkaisuna nykyisissä oloissa 5305: !oksista kertovat Kansallispankin voiton aivan välttämätöntä. 5306: 108 IV,23. - Suurpankkien sosialiSQiminen. 5307: 5308: Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- den niihin verrattavien luottolai- 5309: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, tosten ottamiseksi valtion omistuk- 5310: seen ja antaisi siitä Eduskunnalle 5311: että hallitus kiireellisesti ryhtyisi tarpeelliset esitykset. 5312: toimenpiteisiin suurpankkien ja mui- 5313: :::Ielsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 5314: 5315: 5316: Hugo Manninen. ·Matti Meriläinen. 5317: ' Hertta. Kuusinen-Leino. Mikko Järvinen. 5318: Ville Pessi. Vilhelm Riihinen. 5319: Yrjö Murto. Elli Stenberg. 5320: Toivo Friman. Eino Tainio. 5321: Eino Roine. Irma Torvi. 5322: Lauri Myllymäki. 5323: 109 5324: 5325: IV,24. - Toiv. al. N:o 21. 5326: 5327: 5328: 5329: 5330: Vennamo y. m.: Toimenpiteistä pääoman liiallisen keskit- 5331: tymisen ehkäisemiseksi. 5332: 5333: 5334: E d u s k u n n a ll e. 5335: 5336: Kansassamme on vapauden rakkaus hy- kentuva työnhalu ja ammattitaito ovat jou- 5337: vin voimakas. Tämä kohdistuu myös talou- tuneet yhä vaikeampaan puristukseen niin 5338: dellisiin kysymyksiin. Voidaan melkeinpä kapitalistisen pääomamuodostuksen kuin 5339: sanoa, että jokainen suomalainen perhe toi- yhteiskunnallistetun pääoman taholta. Ja 5340: voo itselleen ainakin sen verran varalli- kuitenkin pienen kansan voima rakentuu 5341: suutta ja toimeentulomahdollisuutta, että sen laatuun eikä joukkovoimaan, sen vapaa- 5342: perheenhuoltaja voi vapautua pelokkaasta seen yritteliäisyyteen eikä pakkovaltaiseen 5343: riippuvaisuuden tunteesta työnantajaansa. alistussuh teeseen. 5344: Toisin sanoen Suomen kansassa piilee erit- Kun tästä tosiasiasta lähdetään s. o. no- 5345: täin voimakkaana pyrkimys taloudelliseen jaudutaan todelliseen vapauteen rakentu- 5346: kansanvaltaan. vaan taloudelliseen kansanvaltaan ei voi olla 5347: Kansojen taloudellinen historia todistaa, huomioimatta eräitä haitallisia tosiasioita 5348: että liiallisen taloudellisen vallan s. o. pää- liiallisesta pääoman keskittymisestä ja ta- 5349: oman kasaantuminen muutamiin harvoihin loudellisen vallan kasvusta muutamiin mei- 5350: käsiin johtaa vääjäämättömästi taloudelli- käläisissä mittasuhteissa pidettäviin suur- 5351: seen diktatuuriin, joka myös ainakin aikaa yhtymiin nähden. Näin on erityisesti asian- 5352: myöten tappaa muunkin yhteiskunnallisen laita puunjalostus- ja metalliteollisuutemme 5353: vapauden. Lähinnä tästä syystä kansamme suhteen. Sen piirissä on ollut myös havait- 5354: enemmistöllä on varsin voimakas ja terve tavissa epätervettä taloudelliseen valtaan ja 5355: vastenmielisyys kapitalistista pääoman kes- taloudelliseen etuun nojautuvaa heikomman 5356: kittymistä vastaan, joka meillä ilmentyy ja pienemmän yrittäjän n. s. murskaamis- 5357: pääasiassa suomalaisen suurpääoman vas- linjaa. Tällainen keskitys, joka meikäläi- 5358: tustamisen iskulauseessa. Toisaalta Suomen sissäkin olosuhteissa on jo saavuttanut mel- 5359: kansa vaistomaisesti myös kavahtaa talou- koisia mittasuhteita ei voi olla tervettä eikä 5360: dellisen vallan keskittämistä valtiokoneiston yleisen edun mukaista. Onpa kapitalismin 5361: ja sen virkamiesten käsiin, jota tietä laajat nykyinen emämaa Pohjois-Amerikan Yh- 5362: väestökerrokset voivat joutua vähintään dysvallatkin katsonut terveen yhteislrunnal- 5363: suurpääoman pakkovaltaan verrattavan or- lisen kehityksen vuoksi tarpeelliseksi sää- 5364: juuden alaisiksi. Tätä todistaa ennenkaik- tää n. s. trustiutumien vastustamislakeja. 5365: kea se seikka, että kansamme enemmistö, Näyttää siltä, että meilläkin on tultu ta- 5366: köyhyydestään huolimatta, kannattaa n. s. loudellisessa kehityksessä ajankohtaan, jol- 5367: porvarillista maailmankatsomusta. loinka tämänsuuntaiset lait jo nykyi- 5368: Sotien aikaiset ja niiden jälkeiset talou- sen yhteiskuntajärjestyksemme säilyttämi- 5369: delliset kehitysilmiöt ovat selvästi vahvis- sen vuoksi olisivat muodossa tai toisessa 5370: taneet sekä n. s. kapitalistista pääoman kes- tarpeellisia. Katsottiinharr ennen ensim- 5371: kittymistä kuin myös valtiovallan kontrol- mäistä maailmansotaakin asialliseksi ja tar- 5372: loimaa n. s. yhteiskunnallistetun pääoman peelliseksi säätää estolaki puutavarayhtiöi- 5373: muodostusta. Ehkäpä kärjistyneet taloudel- den hillittömän ja yhteiskunnallisesti vaa- 5374: liset vastakohdatkin ovat osaltaan tästä joh- rallisen metsien ja tilojen oston estämiseksi. 5375: tuneet. Joka tapauksessa taloudelliseen Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo- 5376: kansanvaltaan nojautuva laajojen väestö- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt- 5377: kerrosten oma yritteliäisyys ja siihen ra- täväksi toivomuksen, 5378: 110 IV,24. - Pääoman keskittyminen. 5379: 5380: että hallitus vapaan yhteiskunta- taisuudessa tapahtua, sekä ryhtyisi 5381: järjestyksemme ja taloudellisen kan- tämän perusteella tarpeen vaatimiin 5382: sanvallan säilyttämiseksi ja edelleen lainsäädäntötoimenpiteisiin laajojen 5383: kehittämiseksi kiireellisesti selvityt- väestökerrosten taloudellisen oman 5384: täisi, missä määrin ja millä aloilla yritteliäisyyden vahvistamiseksi ja 5385: liiallista ja haitallista pääoman kes- säilyttämiseksi. 5386: kittymistä on tapahtunut tai voi vas- 5387: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950. 5388: 5389: 5390: Veikko Vennamo. Lauri Murtomaa. 5391: Heikki Soininen. Kusti Eskola. 5392: Lauri Riikonen. Eino Rytinki. 5393: Kustaa Tiitu. Yrjö Saari. 5394: Ilmari Tiainen. ' Niilo Ryhtä. 5395: 111 5396: 5397: IV,25. - Toiv. al. N: o 22. 5398: 5399: 5400: 5401: 5402: Torvi y. m.: Toimenpiteistä erikoisveron säätämiseksi sellai- 5403: sille suurteollisuuden harjoittajille, jotka eivät ylläpidä 5404: riittävää ammattikoulutustoimintaa. 5405: 5406: 5407: E d u s k u n n a II e. 5408: 5409: Nuorison ammattikoulutus on jäänyt jäl- Mainittu komitea toteaakin vuoden 1947 5410: keen maamme taloudellisen elämän kehityk- alussa suorittamiensa tutkimusten ja laskel- 5411: sestä. Nykyiset ammattikoulut ja oppisopi- mien perusteella, että tehokkaan ammatti- 5412: muslain alaiset oppilaskoulut eivät kykene kasvatuksen ja ammattivalinnan tuottama 5413: täyttämään kuin vajaan 50% tarvittavasta kansantaloudellinen hyöty olisi varovaisten- 5414: vuotuisesta ammattikoulutetun työvoiman km laskelmien mukaan vähintäin kaksi mil- 5415: lisätarpeesta. Nuorison ja heidän vanhem- jardia markkaa. Koska näin saavutettu 5416: piensa taloudellinen asema on lisäksi usein hyöty tulisi suurelta osalta työnantajille, 5417: sellainen, että se ei anna mahdollisuuksia olisi kohtuullista, että työnantajat lailla 5418: pitempiaikaiseen maksulliseen tai joka ta- velvoitettaisiin osallistumaan ammattikoulu- 5419: pauksessa palkattomaan opiskeluun am- tuksesta ja ammatinvalinnan ohjauksesta 5420: mattikouluissa. Myöskin oppisopimuslain aiheutuviin kustannuksiin mainitun komi- 5421: alaisia oppilaskouluja ovat työnantajat pe- tean esittämällä tavalla. 5422: rustaneet vain vähän ja niissäkin oppilai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 5423: den palkat ensimmäisinä oppivuosina ovat eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 5424: alle toimeentulominimin. 5425: Ammattioppilaiden ja nuorison ammatti- 5426: kasvatuksen edistämiseksi on laadittu suun- että hallitus t·yhtyisi kiireellisiin 5427: nitelma, mutta toimenpiteet sen täytän- toimenpiteisiin erikoisveron säätämi- 5428: töönpanossa ovat olleet varsin puutteelli- seksi sellaisille suurteollisuuden har- 5429: set. Syitä tähän on useitakin, ennenkaik- joittajille, jotka eivät ylläpidä riit- 5430: kea varojen puute. Niinpä vuonna 1947 tävää ammattikoulutustoimintaa, ja 5431: ammattikoulutuskysymystä tutkinut valtion että näin kootuilla varoilla tehoste- 5432: komitea ehdottaakin mietinnössään m. m. taan oppivelvollisuutensa suoritta- 5433: seuraavaa: , Työnantajalle joka ei ylläpidä neiden nuorten ammattivalinnan oh- 5434: työntekijäin määrään nähden riittävän suu- jausta ja helpotetaan vähävaraisen 5435: reksi arvioitavaa ammattikoulutustoimintaa, nuorison opiskelua ammattioppilai- 5436: säädetään erikoisvero. Sen suuruus olisi toksissa antamalla heille maksuton 5437: määrättävä toimessa olevien ammattimies- opetus ja toimeentulo oppiaikana. 5438: ten lukumäärän perusteella." 5439: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 5440: 5441: Inna Torvi. Eino Kujanpää. 5442: Eino Tainio. Ville Pessi. 5443: J. Mustonen. 5444: 112 5445: 5446: IV,26. - Toiv. al. N:o 23. 5447: 5448: 5449: Honkala y. m.: V erovelvollisen oikeuttamisesta vähentä- 5450: rnään verotettavista tuloistaan ainakin puolet vero- 5451: vuonna määrätystä tulo- ja ornaisuusverosta. 5452: 5453: E d u s k u n n a ll e. 5454: Tulo- ja omaisuusverotuksessa lähdetään Kun sodanaikaisia poikkeussäännöksiä 5455: periaatteessa siitä, että verovelvollisen on myös verotuksen alalla on vähitellen voitu 5456: maksettava veroa siitä nettotulosta, joka ryhtyä poiståmaan, olisi näin meneteltävä 5457: todellisuudessa jää hänen vapaasti määrät- myös veron vähennysoikeuden kieltämiseen 5458: täväkseen. Tämän vuoksi sallitaan brutto- nähden palauttamaHa tämä oikeus ainakin 5459: tulosta tehtäväksi vähennyksiä, joista toiset sellaiseksi kuin mitä se oli vuoteen 1943 5460: ovat ns. luonnollisia eli tarkoittavat tulon saakka eli puoleksi tulo- ja omaisuusveron 5461: hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvia määrästä, ellei vielä katsottaisi voitavan 5462: kustannuksia, toisten vähennysten tarkoit- astua täyttä askelta vähennysoikeuden täy- 5463: taessa muita edellisiin tavalla tai toisella delliseen myöntämiseen. Verotusteknilliset 5464: verrattavia menoja, minkä lisäksi eräitä syyt eivät voi olla tällaisen toimenpiteen 5465: vähennyksiä myönnetään sosiaalisista syistä. esteenä, koska järjestehnä on jo aikaisem- 5466: Nykyisin ei tulo- ja omaisuuverotuksessa min ollut meillä voimassa ja koska muissa- 5467: kuitenkaan sallita veronalaisesta tulosta kin maissa, mm. Ruotsissa, otetaan makse- 5468: vähennettäväksi maksettua tulo- ja omai- tut verot ainakin jossain määrin veronalai- 5469: suusveroa, vaikka johdonmukaisuus ja koh- sen tulon vähennyksenä huomioon. Kui- 5470: tuus vaatisi senkin ottamista huomioon tenkin aiheuttanee käytäntöön otettu en- 5471: nettotuloa vahvistettaessa. V erojen vähen- nakkoperintä sen, että olisi käytännöllisem- 5472: tämisoikeus, joka aikaisemmin oli osittain pää myöntää vähennysoikeus ei verovuonna 5473: myönnetty, poistettiin sodan aikana nykyi- maksetun vaan silloin toimitetussa vero- 5474: sen tulo- ja omaisuusverolain säätämisen tuksessa vahvistetun eli siis edellistä vuotta 5475: yhteydessä ja tapahtui se ilmeisesti veron tarkoittavan veromäärän mukaisesti. Koska 5476: tuoton lisäämisen tarkoitwkHessa, vaHlliaJkin tämä määrä on veroviranomaisten tiedossa, 5477: perusteluna käytettiin myös veroteknillisiä olisi heidät määrättävä tekemään vähennys 5478: syitä. Sen jälkeen kun tulo- ja omaisuus- viran puolesta, samoin kuin heidän nykyi- 5479: verotuksessa siirryttiin ennakkoperintään ja sin on esim. vähennettävä verosta ennakko- 5480: nimenomaan veron pidättämiseen tulon perintälipulla maksuun pantujen verojen 5481: ,lähteellä" suoraan palkasta ja eräistä määrä riippumatta siitä, onko ne jo suori- 5482: muista senlaatuisista tuloista, on veron vä- tettu vai ei. 5483: hentämisoikeuden kohtuuttomuus käynyt Edellä ,esitetyn perusteella €hdotamme 5484: entistä ilmeisemmäksi, kun verovelvollinen kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 5485: ei edes tilapäisesti saa haltuunsa niitä va- toivomuksen, 5486: roja, joista hänen kuitenkin on maksettava 5487: veroa niitten todelliselle saajalle eli val- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 5488: tiolle. Veron vähennysoikeuden puuttumi- siin tulo- ja omaisuusverolain muut-. 5489: nen merkitsee siis eräänlaista ketjuvero- tarniseksi siten, että verovelvollisen 5490: tusta eli veron maksamista verosta aikana, veronalaisesta tulosta saataisiin vä- 5491: jolloin verorasitus muutoinkin on kuolet- hentää ainakin puolet verovuonna 5492: tavan raskas. rnäärätystä tulo- ja omaisuusverosta. 5493: Helsingissä 10 päivänä hehnikuuta 1950. 5494: 5495: Niilo Honkala. Rakel Jalas. Päiviö Hetemäki. 5496: E. A. Turja. Aarne Honka. Matti Heiklrilä. 5497: Yrjö I. Antila. Helena Virldd. Margit Borg-Sundma.n. 5498: Martti 0. Kölli. Lauri Laine. Hugo Nuorsa.ari.. 5499: Samuli Simula. Jaakko Hakala.. Jussi Saukkonen. 5500: Irma Karvikko. Heikki Ala-Mäyry. Jalmari Pusa. 5501: Erkld Koivisto. Irma Bamara. Albin Wickman. 5502: 113 5503: 5504: IV,21. - Toiv. al. N:o 24. 5505: 5506: 5507: 5508: 5509: Kannisto y. m.: Korkohyvityksen suorittamisesta veronmak- 5510: sajille veron ennakkomaksun palautuksen yhteydessä. 5511: 5512: 5513: E d u s k u n n a ll e. 5514: 5515: Verojen ennakkoperinnästä lokakuun korkotappiot saattavat nousta noin 50-60 5516: 4 päivänu 1946 annetun lain mukaan ve- miljoonaan markkaan vuodessa. 5517: roja perittäessä tapahtuu varsin usein, että Tällaisten korottomien pakkolainojen 5518: veronmaksajilta ennakkona peritty määrä kantaminen kansalaisilta ei suinkaan ole 5519: on korkeampi kuin lopullinen vero, jolloin ollut lainsäätäjän tarkoituksena eikä se 5520: liikaa peritty osa on maksettava takaisin. myöskään voi olla hallitusmuotomme säätä- 5521: Esimerkkinä tällaisten tapausten lukuisuu- män oikeusturvan mukainen. Käsitys kor- 5522: desta mainittakoon, että yksinomaan kohyvityksen suorittamisen oikeudenmukai- 5523: Uudenmaan läänissä palautetaan tulo- ja suudesta - silloin kuin on kannettu liikaa 5524: omaisuusveroa vuodelta 1948 noin 145,000 veroa - on hyväksytty jo vuoden 1924 5525: veronmaksajalle vastaten rahassa suunnil- tulo- ja omaisuusverosta säädetyn lain 5526: leen 400 miljoonaa markkaa. 7 luvun 64 § :ssä. Mikäli valtio veron en- 5527: Koko nykyisen järjestelmän voimassaolo- nakkomaksun palautuksen yhteydessä mak- 5528: aikana veronmaksajat ovat joutuneet näitä saisi kohtuullisen korkohyvityksen, suorit- 5529: palautuksia odottamaan toista vuotta. taisivat veronmaksajat varmasti nykyistä 5530: Niinpä Uudenmaan läänissä oli yllämaini- kernaammin tarpeellisen suuren veroenna- 5531: tuista palautuksista suoritettu helmikuun kon, jolloin vältyttäisiin ikäviltä jälkikan- 5532: 10 päivään 1950 mennessä vasta noin noilta. 5533: 70,000 yhteismääräitään noin 275 miljoo- Edellä olevan perusteella ehdotamme 5534: naa markkaa. On luonnollista, että tämä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 5535: pääasiassa käytännöllisistä vaikeuksista joh- 5536: tuva palautusten viipyminen herättää tyy- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 5537: tymättömyyttä veronmaksajain keskuu- siin nykyisin voimassaolevan tulo- ja 5538: dessa. Suurimpana epäoikeudenmukaisuu- omaisuusverolain muuttamiseksi si- 5539: tena pidetään tässä yhteydessä sitä, että ten, että veronmaksajille veron en- 5540: valtio ei palautuksen yhteydessä suorita nakkmnaksun palautuksen yhteydessä 5541: korkohyvitystä veronmaksajien täten val- suoritettaisiin kohtnullinen korko- 5542: tiolle tahtomattaan antamasta pakkolai- hyvitys, ja antaisi siitä tarpeelliseksi 5543: nasta. Veronmaksajille näin aiheutetut katsomansa esityksen Ednskunnalle. 5544: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 5545: 5546: 5547: H. A. Kannisto. Lassi Hiekkala.. 5548: Kalle Kauppi. Rolf B. Berner. 5549: Irma Karvikko. 5550: 5551: 5552: 5553: 5554: 15 5555: 114 5556: 5557: IV,2s. - Toiv. al. N:o 25. 5558: 5559: 5560: 5561: 5562: Leikola. y. n:t: Kuolinpesän verotuksen huojentamisesttt. 5563: 5564: E d u s k u n n a ll e. 5565: 5566: Perheen huoltajan kuolema tuo perhee- pesä yht'äkkiä menojen eteen, joiden suo- 5567: seen aina suuria muutoksia. Erikoisen ras- l'ittanlista varten ei olekaan samatnaikaista 5568: kaana kohdistuu jälkeenjääneiden toimeen- ansiotuloa. Tämä on useassa tapauksessa 5569: tuloon verotus. Paitsi vainajan maksamat- aivan kohtuuttoman raskas taloudellinen 5570: tomia tulosta ja omaisuudesta määrättyjä isku. On vaikeata sanoa, missä laajuudessa 5571: veroja perikunnan maksettavaksi tulee myös ja minkälaisissa olosuhteissa verojen unoh- 5572: useassa tapauksessa raskas perintövero. Kun dus voisi tulla kysymykseen, mutta tämä 5573: kuolinpesää kohdannut onnettomuus jo varmaankin selviäisi onnellisesti asiaa tar- 5574: muutenkin on vaikea kestää, olisi yhteis- kemmin tutkittaessa. 5575: kunnan jossakin muodossa otettava osaa Viitaten edellä olevaan ehdotamme kun- 5576: jälkeenjääneiden taloudellisen kantokyvyn nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 5577: ymmärtämiseen. Ei olisi liian paljon yh- vomuksen, 5578: teiskunnalta annettu, jos määrätyt mutta 5579: vielä lankeamattomat tuloverot saataisiin ettii hallitus harkitsisi, missä laa- 5580: jättää maksamata. Verothan maksetaan juudessa kuolinpesän verotusta voi- 5581: niillä tuloilla, jotka maksamisen hetkellä taisiin huojentaa ja antaisi siitä tar- 5582: on ansaittu, vaikka ne on määrättykin edel- peelliseksi katsomansa esityksen 5583: lisen vuoden tuloista. Näin joutuu kuolin- Eduskunnalle. 5584: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 5585: 5586: Eddd Leikola. Niilo Honkala. 5587: Jaakko Haltala. Rakel Jalas. 5588: 115 5589: 5590: IV,29. - Toiv. al. N:o 26. 5591: 5592: 5593: 5594: 5595: Kauka.maa. y. m.: Kalastajaväestön oikeuttamisesta arvon- 5596: vähennyksen tekemiseen pyydystensä osalta tulo- ja 5597: omaisuusverotuksessa. 5598: 5599: 5600: E d u s k u n n a ll e. 5601: 5602: . Merikalastusta joko yksinomaisena tai keätä ja vaarojen ja vaikeuksien täyttämää 5603: tärkeänä elannon lähteenä harjoittavia per- elinkeinoaan harjoittavat kalastajat toivo- 5604: hekuntia oli maassamme viimeksi ilmesty- vat, että he saisivat tehdä vastaavanlaisen 5605: neen tilastollisen vuosikirjan mukaan v. vähennyksen myös pyydysten osalta. Koh- 5606: 1947 kaikkiaan 6,320. Heillä oli käytössään tuullisena olisi pidettävä, että pyydysten 5607: saman lähteen mukaan silakan pyyntiin so- laadusta riippuen kuoletusprosentti vaihte- 5608: veltuvia verkkoja 37,289, isojarysiä 4,69'9 lisi 20-50. Tälläistä tulo- ja omaisuus- 5609: ja nuottia 322. Näiden pyydysten hinta on verotukseen tehtävää korjausta kalastaja- 5610: viimeisenä 10-vuotiskautena tavattomasti väestö odottaa hartaasti. 5611: kohonnut. Silakkaverkot maksavat nykyisin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 5612: 14,000-22,000 mk, pienemmät silakkarysät eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 5613: 60,000-75,000 mk ja isot rysät yli 200,000 5614: mk sekä TUl'llll saariston talvisilakkanuotat että hallitus kiireellisesti valmis- 5615: toista miljoonaa. Naitten kalliitten pyydys- tuttaisi Eduskunnalle esityksen tulo- 5616: ten osalta yleensä vähäväkiset kalastajat ei- ja omaisuusverotusta koskevien sään- 5617: vät valtion verotuksessa ole oikeutettuja nösten muuttamiseksi niin, että maan 5618: tekemään minkäänlaima a:rvonvähennystä. kalastajaväestö saisi oikeuden tietyn 5619: 11. 1. 1944 annetun tulo· ja omaisuusvero- suuruisen arvonvähennyksen tekemi- 5620: asetuksen mukaan I'leillä on oikeus vähen- seen pyydysten OS«lta. 5621: tää 12 % vain p11isten alusten osalta. Tär- 5622: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 5623: 5624: L. 1. Ka.ukamaa.. Verner Kors,bäck. 5625: Antti J. Rantam.aa. Arvo Sävelä.. 5626: Aarne Honka. Irma. Karvikko. 5627: Niilo Honkal&. Lauri Murtomaa. 5628: Samuli: Simula. Albert Brommels. 5629: Jalmari Pusa. 5630: 116 5631: 5632: IV,a.o. - Toiv. &1. N:o 27. 5633: 5634: 5635: 5636: 5637: Soininen y. m.: Toimenpiteistä veroluokkien lisäämiseksi 5638: peltomaiden ja luonnonni-ittyjen verotuksessa. 5639: 5640: 5641: E d u s k u n n a ll e. 5642: 5643: Voimassaolevien lakien ja säännösten mu- V erotuksen epäoikeudenmukaisuudesta on 5644: kaan verotetaan sekä kunnan että valtion aikaisemmin esitetty kyselyjä hallitukselle. 5645: verotuksessa pelto ja luonnonniitty tavalla, Valtion ja kunnan verotus voimassa ole- 5646: joka ei ole oikeudenmukainen valtakunnan vien lakien mukaan on taloudellisesti hei- 5647: syrjäseutujen väestölle. koimmassa asemassa oleville karujen, syrjä- 5648: Peltomaat ja luonnonniityt jaetaan ny- seutujen asukkaille raskaana rasituksena. 5649: kyisten lakien mukaan vain kolmeen luok- Suuri osa siirtolaisista on joutunut pe- 5650: kaan. Luokkien välinen verotusarvo on rustamaan uuden kodin ja vil~lykset ka- 5651: liian pieni. niille syrjäseuduille; heidän asemansa on 5652: Maantieteellisesti on maamme suuresti taloudellisesti vaikeampi kuin niiden, jotka 5653: erilainen maan laadun ja syrjäisten seutu- ovat saaneet sijoituksen viljavammille seu- 5654: jen suhteen. duille. Muuttamalla Veroluokitusta on mah- 5655: dollisuus parantaa heidänkin taloudellista 5656: Huonojen peltomaiden omistajat joutu- asemaansa. 5657: vat maksamaan veroa melkein saman mää- Kun on tunnettua, että pienviljelijä- 5658: rän kuin hedelmällisten ja hyvienkin vil- väestön elintaso syrjäseuduilla on varsin 5659: jelysmaiden omistajat. Jo yksistään työ- alhainen, huomattavasti alempi kuin esim. 5660: kustannukset kiviperäisillä mailla ovat pal- teollisuustyöväestöön kuuluvien väestöryh- 5661: jon suuremmat kuin luokkien ero on, puhu- mien, merkitsee raskaat, epäoikeudenmukai- 5662: mattakaan maan karuudesta ja viljelyksien set verotukset jatkuvaa köyhtymistä ja toi- 5663: etäisyydestä kulutuskeskuksiin nähden. Mo- meentulovaikeuksia; tämä väestön osa on 5664: reenisorakivikkopellolla menee sahra-auralla niin suuri, että valtiovallan taholta on 5665: 1 miehen ja 1 hevospäivän saavutus 10-15 syytä kiirehtiä toimenpiteitä verotuksen 5666: aariin, kun I luokan peltomaalla saavuttaa oikeudenmukaisempaan järjestelyyn. 5667: 1 mies ja 2 hevosta 65-75 aaria, jopa Edellä sanotun lisäksi maan syrjäseutu- 5668: enemmänkin. jen väestölle tuottaa suuria vaikeuksia 5669: I luokan peltomaalla äestää 1 mies ja 2 maantieverkoston harvuus, jopa on paljon 5670: hevosta noin 90 aaria kylvökuntoon, risu- asukkaita tiettömien taipalien takana. Lii- 5671: karhilla saa kylvökuntoon 1 mies ja 1 he- kenneyhteyksien puute olisi verotusluoki- 5672: vonen kivikkopeltoa 40-50 aaria. Epäedul- tuksessa myöskin huomioitava. 5673: lisissa olosuhteissa niittää mies viikatteella Esityksemme pääpyrkimyksenä on se, että 5674: 30 aaria päivässä, kun edullisissa oloissa verotuslainsäädäntöä hallituksen esityksellä 5675: sileällä maalla 1 mies ja 2 hevosta niittää muutetaan sillä tavalla, että' karuilla syrjä- 5676: päivässä 21/2 hehtaaria. Esimerkkejä olisi seuduilla olevat viljelijät saavat helpotusta 5677: paljonkin. verokuormien kantamisessa ja näin heille- 5678: Verotusluokkia olisi lisättävä puolella kin suodaan edellytykset hankkimaan toi- 5679: entisestään pelto- ja luonnonniittyjen suh- meentulomahdollisuus. 5680: teen, jolloin vasta karujen, kivikkoisten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 5681: maiden viljelijät saisivat tasapuolisesti oi- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 5682: keutta. toivomuksen, 5683: IV,3o. - Soininen y. m. 117 5684: 5685: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin tetaan asian vaatima oikeudenmukai- 5686: toimenpiteisiin veroluokkien lisäämi- sttus. 5687: seksi siten, että verotuksessa Saavu- 5688: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1950. 5689: 5690: 5691: Heikki Soininen. Atte Pakkanen. 5692: Lauri Riikonen. Juho Karvonen. 5693: Toivo H. Kinnunen. Paavo Karjalainen. 5694: Tahvo Rönkkö. Kalle Kauhanen. 5695: Yrjö Hautala.. Lennart Helja.s. 5696: Aino Luostarinen. Anton Suurk;onka. 5697: Akseli Brander. Toivo· Pyörtä.nö. 5698: Vieno Simonen. Wiljam Sarjala. 5699: Viljami Kalliokoski. Antti J. Rantamaa. 5700: Pekka. Kiiski. Matti Meriläinen. 5701: Eino Rytinki. O,nni Mannila. 5702: 118 5703: 5704: IV,at. - Toiv. a.t N:o 28. 5705: 5706: 5707: 5708: 5709: Haapaniemi y. m.: Maatalouskoneiden ja -työvälineiden va- 5710: pauttamisesta omaisuusverosta. 5711: 5712: 5713: E d u s k u n n a ll e. 5714: 5715: Voimassa olevan tulo- ja omaisuusvero- koneellistamista etenkin pientiloilla, joilla 5716: lain mukaan joutuvat maataloudenharjoit- koneiden hankinta ja käyttö aiheuttaa kus- 5717: tajat maksamaan omaisuusveroa sekä maa- tannusvaikeuksia ilman niistä maksettavaa 5718: omaisuudestaan että maatalonsirtaimistos- omaisuusveroakin, ehdotamme eduskunnan 5719: taan, vaikka maaomaisuus on viljelijäomis- hyväksyttäväksi toivomuksen, 5720: tajalleen vain työmaa ja vaikka maatalons- 5721: irtaimisto käsittää pääasiassa erilaisia ko- että hallitus valmistuttaisi ja Edus- 5722: neita ja työkaluja, jotka tosin sitovat pää- kunnalle antaisi esityksen sellaiseksi 5723: omaa, mutta jotka käytännössä kuitenkin muutokseksi tulo- ja omaisuusvero- 5724: ovat vain ammatinharjoittamisessa välttä- lakiin, että maanviljelijät vapautui- 5725: mättömiä työvälineitä. Kun työvälineiden sivat maksamasta omaisuusveroa maa- 5726: asettaminen veronalaiseksi omaisuudeksi ei talouden harjoittamisessa tarpeelli- 5727: mielestämme ole oikein ja kohtuullista, ja sista koneistaan ja työvälineistään. 5728: kun se osaltaan vaikeuttaa maatalouden 5729: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 5730: 5731: Tahvo Rönkkö. Lennart Heljas. 5732: Anton Suurkonka. Yrjö Hautala. 5733: Eino Laitinen. Väinö Okko. 5734: Kusti Eskola. Wiljam Sarjala. 5735: Eri. Haapaniemi. Albin Wickman. 5736: Samuli Simula. Jalmari Pusa. 5737: Lauri Laine. Heikki Ala-Mäyry. 5738: 119 5739: 5740: IV,32. - Toiv. a.l. N:o 29. 5741: 5742: 5743: 5744: 5745: Ikonen y. m.: Eräiden maanhankintalain nojalla maata saa- 5746: neiden verovapaudesta metsämaan osalta. 5747: 5748: 5749: E d u s k u n n a ll e. 5750: 5751: Maanhankintalain 9 §: n mukaan vilje- Metsämaan tuoton verotus suoritetaan 5752: lystilaan voidaan hankkia metsämaata enin- meillä nykyisin pinta-alan perusteella. 5753: tään niin paljon, että metsän ollessa sään- Tämä lieneekin parhain menetelmä sään- 5754: nöllisessä kasvukunnossa, kestävä hakkaus- nöllisissä oloissa. Silloinhan metsänomista- 5755: määrä antaa niin hyvin tilan pääasiallisen jasta itsessään tavallisimmin riippuu, mil- 5756: kotitarvepuun kuin kohtuulliseksi katsotta- laisessa tuottokunnossa hänen metsänsä on. 5757: van määrän myyntikelpoista puuta. Asu- Kokonaan toinen on asianlaita edellä selos- 5758: tusviranomaisten ilmoituksen mukaan on- tettujen, useinkin jo vähäpuisilla saatujen 5759: kin yleensä voitu toteuttaa edellä oleva maanhankintalain nojalla muodostettujen 5760: säännös viljelystiloja muodostettaessa. Mil- tilojen kohdalla. Menetettyään . entisen, 5761: loin maan luovuttaja on asutustoimenpitei- ehkä hyvinkin hoidetun metsänsä, saa 5762: den pelosta toimittanut asutukseen tule- uuden tilan omistaja sellaisessa kasvukun- 5763: villa alueilla uudistushakkuita, on tällai- nossa olevan ja sellaisen puuston käsittä- 5764: sesta alueesta muodostettuun tilaan pyritty vän metsälön kuin hänelle annetaan. Siksi 5765: liittämään metsämaata enemmän. on kohtuutonta asettaa useiden vuosien 5766: Huolimatta maanhankintalain oikeaan aikana käytännöllisesti katsoen tuottamat- 5767: osuneista periaatteista ja asutusviranomais- toman metsämaan omistajaa maksamaan 5768: ten hyvistä pyrkimyksistä, muodostuu huo- tällaisesta metsälöstään pinta-alan mukaista 5769: mattava osa maanhankintalain mukaan veroa. Kohtuusnäkökohdat vaativat, että 5770: muodostetuista tiloista kuitenkin sellaisiksi, tällaisen metsälön omistaja vapautetaan 5771: joilta puuttuu kokonaan lain edellyttämää mäåräwosiksi, esim. 10 vuodeksi maksa- 5772: myyntipuuta. Tämä johtuu paitsi maan masta veroa vähän tuottavasta vaikka ken- 5773: luovuttajien suorittamista hakkuista, myös ties laadultaan hyvästä metsämaasta. 5774: siitä, että muodostetun uuden tilan metsä- Koska edellä mainittu toimenpide vaatisi 5775: palstalla löytynyt järeämpi puusto on täy- lainmuutosta, jonka toteuttamiseen halli- 5776: tynyt käyttää kokonaan uuden tilan raken- tuksella on parhaimmat edellytykset, ehdo- 5777: nusten rakentamiseen. Ottaen huomioon tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt- 5778: metsän pitkän kiertoajan, voi muodoste- täväksi toivomuksen, 5779: tulta tilalta puuttua myyntikelpoista puuta 5780: usean vuosikymmenen ajan. Vieläpä koti- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 5781: tarvepuunkin saanti voi eräissä tapauksissa siin maanhankintalain nojalla maata 5782: käydä vaikeaksi. Kun edellä mainitussa saaneiden vapauttamiseksi suoritta- 5783: tapauksessa tilalta todellisuudessa puuttuu masta veroa sellaisen metsämaan 5784: maanhankintalain edellyttämä ja meikäläi- osalta, jonka tuotto maan luovutta- 5785: selle maataloudelle välttämätön metsästä jien suorittamien tai rakennuspui- 5786: saatava tuki, olisi tämä huomioitava silloin den hakkuiden takia ei vastaa maa- 5787: kun määrätään yhteiskunnallisia rasitteita perän edellyttämiä puumääriä. 5788: Uillaiselle tilalle. 5789: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 5790: 5791: Toivo Ikonen. E. Pusa. 5792: Erkki Paavolainen. 5793: 120 5794: 5795: IV,33. - Toiv. al. N:o 30. 5796: 5797: 5798: 5799: 5800: La.ppi-Seppälä y. m.: Säästö- tai karttuvalle talletustilille 5801: talletettujen säästöjen pääoman ja korkojen verovapau- 5802: desta. 5803: 5804: 5805: E d u s k u n n a ll e. 5806: 5807: Säästäjien taloudelliset menetykset infla- on nopeasti saavuttaa takaisin laajojen 5808: tion johdosta ovat erittäin suuret. Samalla säästäjäjoukkojen luottamus, josta merkit- 5809: kun tämä säästäjiä kohdannut menetys on tävällä tavalla riippuu talouselämän käy- 5810: suuri epäoikeudenmukaisuus heitä, usein- tettäväksi keräytyvien pääomien suuruus. 5811: kin varsin vaatimattomissa oloissa eläviä Koska säästämishalun elvyttämisellä myös- 5812: palkannauttijoita ja vanhuksia kohtaan, se kin on yksityisille kansalaisille suuri siveel- 5813: on samanaikaisesti myöskin ollut omiaan linen ja yksityistaloudellinen merkitys, 5814: vähentämään säästämisenhalua ja siten hy- edellyttäen, että heidän säästönsä ovat tur- 5815: vin turmiollisesti vaikuttamaan maan tuo- vatut, olisi välttämätöntä myöntää sääs- 5816: tantoelämälle aivan välttämättömien pää- töille ja niistä saaduille korkotuloilla vero- 5817: omien muodostumiseen. vapaus. 5818: Koska maan teollisuus- ja liike-elämän Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus- 5819: elvyttäminen edellyttää käytettäväkseen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 5820: pääomia, joita juuri säästäjät voivat usein- 5821: kin vaatimattomilla panoksillaan yhteisvoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 5822: min elinkeinoelämän avuksi kerätä, olisi toimenpiteisiin esityksen antamiseksi 5823: mitä tähdellisintä, ettei valtiovallan ta- Eduskunnalle täydellisen verovapau- 5824: holta suoritettaisi toimenpiteitä, jotka hei- den myöntämiseksi säästö- tai kart- 5825: kentävät säästämishalua ja lisäävät säästä- tuvalle talletustilille talletettujen 5826: jien turvattomuudentunnetta. Että näin säästöjen pääomille sekä niistä saa- 5827: kuitenkin on tapahtunut, on valittaen to- duille korlwtuloille. 5828: dettava. Sitä suurempi syy valtiovallalla 5829: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 5830: 5831: Jussi Lappi-Seppälä. Martti 0. Kölli. 5832: Irma Hamara. Ju:ss-1 Sauklmnen. 5833: L. I. Kaukamaa. Usko Koski. 5834: Jaaldto Hakala. Hugo Nuorsaari. 5835: Felix Seppälä.. ·Juho Heitto. 5836: 121 5837: 5838: IV,34. - Toiv. al. N:o 31. 5839: 5840: 5841: 5842: 5843: Rytinki y. m.: Vakinaisen asuinpaikan ulkopuolella teh- 5844: dyistä kausiluontoisista töistä saadun tulon kohtuulli- 5845: sesta vähentämisestä verotuksessa. 5846: 5847: 5848: Eduskunnalle. 5849: 5850: Meidän maassamme nykyisin maksetaan nyksiä, mutta niistä on viime vuosina luo- 5851: päivärahaa melkein kaikille virkailijoille ja vuttu kokonaan. 5852: työntekijöille, jotka joutuvat virkansa tai Käsityksemme mukaan olisi oikeuden- ja 5853: työsuhteensa vuoksi liikkumaan tai työs- kohtuudenmu!;raista, että niilläkin työnteki- 5854: kentelemään ulkopuolella vakinaisen työ-, jöillä, jotka joutuvat siirtymään pois vaki- 5855: toimi- tai asuntopaikan. Nämä päivärahat naisesta asuntopaikasta metsä-, uitto- ja 5856: tarkoittavat peittämään niitä kustannuksia muihin kausiluontoisiin töihin, olisi oikeus 5857: ja menoja, mitkä aiheutuvat liikkumisesta siellä saamistaan tuloista vähentää vero- 5858: tai työskentelystä vakinaisen asuntopaikan tuksessa kohtuullisen määrän työn hankki- 5859: ulkopuolella ja ovat nämä sen vuoksi misesta aiheutuvien menojen osalta. 5860: yleensä verotuksesta vapaat. Edellä olevan perusteella ehdotamme 5861: kunnioittaen · eduskunnan hyväksyttäväksi 5862: Mutta ne pienviljelijät ja metsätyöläiset, toivomuksen, 5863: jotka joutuvat siirtymään vakinaisesta 5864: asuntopaikasta ja hankkimaan tulo- ja että hallitus valmistaisi ja antaisi 5865: metsä-, uitto- tai muista kausiluontoisista Eduskunnalle esityksen sellaisesta 5866: töistä, eivät nykyisten lakien eikä asetusten muutoksesta verolakeihin, että vaki- 5867: mukaan saa verotuksessa vähentää tulois- naisen asuntopaikan ulkopuolelta 5868: taan sitä menoa, mikä aiheuttaa lisäkustan- metsä-, uitto- ja muista kausiluon- 5869: nuksia ja menoja vakinaisen asunnon ja sen toisista töistä saaduista tuloista olisi 5870: ulkopuolella työskentelystä. Aikaisemmin verotuksessa oikeus kohtuullisen vä- 5871: on eräät kunnat antaneet tällaisia vähen- hennyksen tekoon. 5872: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950. 5873: 5874: Eino Rytinki. Niilo Ryhtä. 5875: Janne Koivuranta. Martti Miettunen. 5876: Markus Niskala.. 5877: 5878: 5879: 5880: 5881: 16 5882: 122 5883: 5884: IV,35. - Toiv~ al. N:o 32. 5885: 5886: 5887: 5888: 5889: Borg-Sundman y. m.: Eläkkeiden verovapaudesta. 5890: 5891: 5892: E d u s k u n n a ll e. 5893: 5894: Vanhusten ryhmä on jo liian kauvan sajina keskipäivässään ja työkunnossaan ole- 5895: ollut unohdettu yhteiskunnassa ja heidän viin. Eläkkeelläolevien verotaakan keven- 5896: asemansa vailla tarkoituksenmukaista huo- täminen vaatii jo ripeitä toimenpiteitä. 5897: miota ja järjestelyä. Kansalaiset, jotka Eläkkeiden verovapautta voidaan täydellä 5898: työkykynsä päivinä ovat antaneet par- syyllä puoltaa yleisenä periaatteena, jonka 5899: haansa perheelleen ja yhteiskunnalle, ovat rinnalla korkeimpien eläkkeiden kohdalla 5900: vanhuudessaan joutuneet sosiaalisesti hei- on puollettavissa veroalennus, jonka mu- 5901: kompaan asemaan. Vanhusten ja vanhojen kaan tällainen veronmaksaja saisi 50 % :iin 5902: säästäjien vaikeuksia on lisäksi vielä in- asti alennusta siitä verosta, minkä nuo- 5903: flatio kärjistänyt. Yksi vanhusten, nimen- rempi henkilö suorittaa vastaavassa tapauk- 5904: omaan eläkkeelläolevien kipeitä ongelmia sessa. 5905: on verotuskysymys. Kohtuuttomana painaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 5906: raskas verotus vanhoja harteita. Monet kunnan päätettäväksi toivomuksen, 5907: eläkkeelläolevat lesket, naimattomat ja 5908: muut yksinäiset ovat joutuneet loppuiäk- että kaUitus kii1·eellisesti ryhtyisi 5909: seen jopa kaikkein korkeimpaan veroluok- toimenpiteisiin eläkkeiden verova- 5910: kaan. Kuitenkaan ei vanhuksia, jotka jo pautuksen ja veroalennuksen aikaan- 5911: ovat suorittaneet pitkän päivätyön, pitäisi saamiseksi. 5912: enää elämänsä iltana rinnastaa veronmak- 5913: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950. 5914: 5915: Margit Borg-Sundman. Irm.a Karvikko. 5916: Aarne Honka. Lauri Murtomaa.. 5917: Felix Seppälä.. Lauri Leppihalme. 5918: Laura Brander-Wallin. Toivo Pyörtänö. 5919: 123 5920: 5921: IV,3G. - Toiv. al. N:o 33. 5922: 5923: 5924: 5925: 5926: K:oittinen y. m.: Eläketulojen verotuksen rajoittetmisesta. 5927: 5928: 5929: E d u s k u n n a ll e. 5930: 5931: Vanhuuseläkelain voimassaolo on meidän vitettävä tämä asia siten, että pieneläkkeit- 5932: maassamme vielä kovin nuorta ja siinä ten saajat olisi vapautettava veronmak- 5933: esiintyy vielä paljon puutteellisuuksia. suista. Tämä voi tapahtua määräämällä joku 5934: Eläkkeestä maksettavat summat ovat kovin tuloraja, jonka alla olevat vapautuisivat 5935: pienet. Ja eläkeikärajakin on kovin kor- ilman muuta veron suorituksista. Tätä 5936: kea. Tämä kaikki tietysti johtuu siitä, että asiaa on eri verotuslautakunnissa eri ta- 5937: maa on köyhä ja paljon kärsinyt sodasta valla tulkittu. Eräissä kunnan verotuksissa 5938: y.m. on tämä asia ymmärretty oikein ja vero 5939: Kansaneläkelaitoksemme ei ole myöskään määrätty maksukyvyn mukaan, koska vero- 5940: vielä voinut kovin paljon vaikuttaa asian kanta määrätyissä tapauksissa johtaisi 5941: edistymiseen vaikka huomattavan suuren kunnan takaisinmaksuvelvollisuuteen huol- 5942: parannuksen se on tässä asiassa saanut tolautakunnan kautta. Mutta poikkeuksia 5943: aikaan. Onhan työkyvyttömyyden menet- näissäkin on olemassa. 5944: tämisen kautta saavutettu eläke auttanut Mielestämme tämä asia olisi muutettava 5945: suuren määrän kansalaisia uuteen elämään. siten, että määrätty summa ja määrätyn 5946: Eläkelaitoksen avulla on myös nuoria työ- ikärajan saavuttanut henkilö vapautettai- 5947: kyvyttömiä ihmisiä autettu parantoloihin siin kokonaan kunnan ja valtion veroista. 5948: ja sitä tietä turvattu heidän elämänsä. Periaateharr on, että terveet ja voimakkaat 5949: Uudella ammattiopetuksella y.m. on luotu ihmiset ovat oikeutettuja hallitsemaan ja 5950: heille mahdollisuus uuteen toimeentuloon. pitämään huolta yhteiskunnasta sillä ta- 5951: Huomionarvoinen ja tärkeä tässä eläke- valla, että se pysyy pystyssä ja tuottaa 5952: asiassa on se, että eläkemaksu kunakin onnellisen elämän sen jäsenille. 5953: aikana vastaa eläkkeensaajan todellista Verovapauden saanti määrätyn ikärajan 5954: elintasoa. Sillä ihminen, joka on koko elä- saajille eläkkeellä oleville henkilöille on 5955: mänsä parhaan ikänsä palvellut yhteiskun- mielestämme oikeutettua. 5956: taa, yhteisöä tai yksityistä työnantajaa ja Edellä ~sitettyihin näkökohtiin viitaten 5957: tällä oloajallaan koonnut pääomaa työnan- ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy- 5958: tajan hyväksi, on ilman muuta oikeutettu väksyttäväksi toivomuksen, 5959: saamaan vanhuutensa päivinä siitä hyvi- 5960: tystä ja lepoa. että hallitus antaisi Eduskunnalle 5961: Paitsi eläkkeitten maksusuorituksissa on esityksen siitä, että eläkkeellä olevat 5962: olemassa myös muitakin puutteellisuuksia. henkilöt, joiden eläketulo on alle 5963: Eläkkeellä olevien ihmisten verotus on 150,000 markketa vuodessa, vapautet- 5964: myös suhteeton, josta olisi päästävä ja sel- taisiin kunnan ja valtion veroista. 5965: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 5966: 5967: Juho Kuittinen. Edvard Pesonen. Heiklki Hykkä.ä.lä. 5968: Armas Tolonen. Yrjö Kilpeläinen. Pentti Niemi 5969: G. Henrilmson.. Meeri KaJavainen. 0. Muikku. 5970: Laura Brander-WaJlin. Arvi Turumm. Juho Ka.rV'onen. 5971: Hugo Aattela. Veli Järvinen. Arvo Sävelä. 5972: 124 5973: 5974: IV,37.- Hemst. mot. N:o 34. 5975: 5976: 5977: 5978: 5979: Öhman m. fl.: Angående åtgärder för införande av skatte- 5980: frihet för de pensioner, som folkpensionsanstalten ut- 5981: betalar. 5982: 5983: 5984: T i ll R i k s d a g e n. 5985: 5986: År 1949 begynte folkpensionsanstalten pensioner böra befrias från skatt. Då 5987: första gången utdela ordinarie älderdoms- lagstiftningen emellertid ännu icke synes 5988: pensioner. Deras belopp är åtminstone t.v. vara mogen :för en sådan re:form, torde det 5989: obetydliga, 3,500 mark per är. Pensions- vara skäl att skilt upptaga till avgörande 5990: tagarna ha nu med största förväning ei·- medgivandet av skatte:frihet :för uppburna 5991: farit att pensionsbeloppet båste antecknas folkpensioner. Om det önskvärda i en så- 5992: uti deras skattedeklarationer och kommer dan :förändring borde knappast råda någon 5993: att beskattas, under förutsättning att pen- meningsskiljaktlighet. Härtill kommer att 5994: sionstagarna har andra inkomster till erfor- beviljande av denna Rkatte:frihet måhända 5995: derligt belopp. Staten ger och staten tar i någon mån vore ägnat att minska det 5996: besannas här på lysande sätt. allmänt utbredda missnöje, som vidlåder 5997: Då staten en gång ansett sig ha skäi att hela folkpensionsanstal ten. 5998: in:föra :folkpensionering, har den, om också Med hänvisning till ovanstående föreslå 5999: en del av de medel, som pensionsanstalten vi, att riksdagen viUe besluta hemställa, 6000: inkasserar i premier uttagits av pensions- 6001: tagarna själva och deras :forna eller nu- att regeringen måtte skrida till 6002: varande a:rbetsgivare, allt skäl att själv så- skyndsamma åtgärder för införande 6003: tillvida bidraga till pensionen att densamma av fullständig skattefrihet för de 6004: göres skatte:fri. En rätt utberedd åsikt i pensioner, som folkpensionsanstalten 6005: landet :förefinnes att samtliga ålderdoms- utbetalar. 6006: 6007: Helsingfors den 3 :februari 1950. 6008: 6009: 0. A. öbman. Ebba östenson. 6010: 125 6011: 6012: IV,,37.- Toiv. al. N:o 34. Suomennos. 6013: 6014: 6015: 6016: 6017: Öhman y. m. : V erovapauden myöntämisestä kansaneläkelai- 6018: toksen suorittamille eläkkeille. 6019: 6020: 6021: E d u s k u n n a 11 e. 6022: 6023: Vuonna 1949 kansaneläkelaitos alkoi en- eläkkeet on vapautettava verosta. Kun lain- 6024: simmäisen kerran maksaa varsinaisia van- säädäntö ei kuitenkaan vielä näytä olevan 6025: huuseläkkeitä. Niiden määrä on ainakin kypsä tällaiseen uudistukseen, lienee syytä 6026: toistaiseksi mitätön, 3,500 markkaa vuo- ottaa erikseen ha:vkittavaiksi verovapauden 6027: dessa. Eläkkeensaajat ovat nyt mitä suu- myöntäminen nostetuista kansaneläkkeistä. 6028: rimmaksi hämmästyksekseen kokeneet, että Tällaisen muutoksen suotavuudesta pitäisi 6029: eläkemäärä on merkittävä heidän veroilmoi- tuskin olla olemassa minkäänlaista erimieli- 6030: tuksiinsa ja verotetaan, edellyttäen että syyttä. Lisäksi tällaisen verovapauden 6031: eläkkeensaajilla on muita tuloja vaadittava myöntäminen olisi ehkä omiaan jossain 6032: määrä. Valtio antaa ja valtio ottaa toteu- määrin vähentämään yleisesti levinnyttä 6033: tuu tässä loistavalla tavalla. tyytymättömyyttä koko kansaneläkelaitok- 6034: Kun valtio aikoinaan katsoi itsellään seen. 6035: olevan syytä,. kansaneläkkeiden maksami- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 6036: seen, on sillä, vaikkakin osa varoista, jotka kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 6037: kansaneläkelaitos perii vakuutusmaksuina, 6038: on otettu eläkkeensaajilta itseltään ja hei- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 6039: dän entisiltä tai nykyisiltä työnantajiltaan, toimenpiteisiin täydellisen verova- 6040: täysi syy itse lisätä eläkettä sikäli, että se pauden myöntämiseksi kansaneläke- 6041: vapautetaan verosta. Maassa on aika laa- laitoksen maksamille eläkkeille. 6042: jalle levinnyt käsitys, että kaikki vanhuus- 6043: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1950. 6044: 6045: 6046: C. A. öhman. Ebba. ÖStelliSOn. 6047: 126 6048: 6049: IV,3s. - Toiv. al. N:o 35. 6050: 6051: 6052: 6053: 6054: Prmmila. y. m.: Toime1tpiteistä aiheellisiksi osoittautuneista 6055: verovalituksida johtuneiden kustannusten korvaami- 6056: seksi. 6057: 6058: 6059: Eduskunnalle. 6060: 6061: Verotusvalituk:sissa nykyisin vallitsevan maan verotusviranomaisten virheelliseen, 6062: käytännön mukaan sellaisissa tapauksissa, liian korkeaan verotukseen. 6063: jolloin verovelvollista on verotettu useam- Yleinen käytäntö on, että rikoksen tai 6064: Inassa. kuin yhdessä kunnassa, oikaisusta virheen tehnyt joutuu maksamaan oikeu- 6065: aiheutuneet joskus kohtuuttoman suuriksi- denkäynnistä aiheutuneet kustannukset, tai 6066: km nousseet kustannukset miltei säännölli- jOR oikeudenkäynnissä hävinnyt on vara- 6067: sesti joutuvat verovelvollisen maksettaviksi. ton, kustannukset suoritetaan n.s. yleisistä 6068: Tällainen käytäntö on mielestämme epä- varoista. Tätä periaatetta olisi sovellettava 6069: oikeudenmukainen, sillä eihän ole lasket- myöskin verotuksessa sattuneiden virheelli- 6070: tava verovelvollisen viaksi sitä, että vero- syyksien oikaisusta aiheutuneisiin kustan- 6071: tus- tai muut viranomaiset toimivat vir- nuksiin nähden. Ainakin sellaisissa tapauk- 6072: heeilisesti. Sama epäoikeudenmukaisuus il- sissa, jolloin kysymyksessä OVJlt vähävarai- 6073: menee sellaisissakin tapauksissa, jolloin set veronmaksajat, yksityisen henkilön 6074: verovelvollisen maksettavaksi on asetettu oikeus olisi asetettava juriidisen henkilön 6075: enemmän kunnan tai valtion veroja kuin oikeuden edelle. 6076: hänen tulonsa ja omaisuutensa verotusla- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 6077: kien mukaan edellyttäisivät. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 6078: On lukuisia tapauksia, joll'Oin verovel- 6079: vollinen huomaa ilmeistä liikaverotusta ettii hallitus ryhtyisi toimenpitei- 6080: tapahtuneen, mutta hänen taloudellinen siin verovalituksMte, an'I!Lettujen 6081: asemansa on siksi heikko, ettei hän kykene säännösten niin muuttamiseksi, että 6082: suorittamaan valituksesta aiheutuvia kus- aiheelliseksi osoittautuneesta vali- 6083: tannuksia. Nämä kustannukset muodostu- tuksesta johtuneet kustannukset km·- 6084: vat vielä suuremmiksi sellaisissa tapauk- vattaisim "päätökse'l't antaneen viras- 6085: sissa, jolloin valittajan on turvauduttava ton määräämällä summalla' takaisin 6086: palkatun asiantuntijan apuun. Näin ollen valittajalle kunnan tai valtion va- 6087: vähävarainen veronmaksaja joutuu tyyty- t·oista. 6088: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 6089: 6090: Antto Prunnila. V. Puumalainen. 6091: Mikko Järvinen. H. Tauriainen. 6092: E. Hietanen. Eino Kujanpää. 6093: J. Mustonen. Nestori Nurminen. 6094: Eino Tainio. Toivo 1. Sormunen. 6095: Eino Roine. Aimo Aaltonen. 6096: Vilhelm Riihinen. Irma Torvi. 6097: Toivo Friman. Kaarle Renfors. 6098: Arvo .RiihimäJki. Matti Meriläinen. 6099: 127 6100: 6101: IV,39.- Toiv. al. N:o 36. 6102: 6103: 6104: 6105: 6106: Kannisto y. m.: Tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta 6107: eläke-, leski- ja orpovakuutusmaksujen vähentämisoikeu- 6108: teen nähden. 6109: 6110: 6111: E d u s k u n n a ll e. 6112: 6113: Tulo. ja omaisuusverolain 29 § : n 4- siten, ettei kaksinkertaisella verotuksella 6114: kohdan mulman saa Suomessa asunut vero- aseteta esteitä sellaisissa tapauksissa, joissa 6115: velvollinen henkilö tuloistaan vähentää työ- työnantajien sekä työntekijöiden ja toimi- 6116: suhteestaan johtuvia eläke-, leski- ja orpo- henkilöiden kesken oma-aloitteisesti ja omia 6117: vakuutuksensa maksuja korkeintaan yhdek- kustannuksia säästämättä on asiaa pyritty 6118: säntuhatta markkaa. Sikäli kuin henkilö paremmalle tolalle järjestämään. Eläke- 6119: joutuu suorittamaan vuosittain edellämai- v·akuutuksen todellisen tehon vuoksi olisi 6120: nittua suurempia vakuutusmaksuja, jou- kuitenkin erittäin tärkeätä, että kysymyk- 6121: tuu hän yli menevästä osasta myös suorit- sessäolevan kaltainen vakuutustoiminta en- 6122: tamaan tuloveroa. Toisen kerran joudu- tisestään. yleistyisi. 6123: taan käytännöllisesti katsoen samasta tu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 6124: losta suorittamaan tuloveroa, kun vakuu- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 6125: tuksen perusteella aikanaan saadaan nos- 6126: taa eläkettä. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 6127: Elä1rekysymyksen kehittäminen ei maas- toimenpiteisiin esityksen antamiseksi 6128: samme ole kehittynyt niin pitkälle kuin Eduskunnalle tulo- ja omaisuusvero- 6129: olisi ollut suotavaa. KansaneläkeJaitoksen lain muuttamisesta siten, että vero- 6130: toiminta ei ole saavuttanut riittävää tosi- velvolliset olisivat oikeutetut tulos- 6131: asiallista tehoa. Yksityisoikeudellisessa taan tiiy.simääräisenä vähentämään 6132: työsuhteessa olevien henkilöiden 'eläke- suoritwmansa eläke-, leski- ja orpo- 6133: kysymyksen järjestäminen on kuitenkin vakuutusmaksut tai että aluksimai- 6134: ensiarvoisen tärkeätä. Tämän vuoksi on nittua vähennysmäärän ylirajaa ai- 6135: myös vaUiov:allan syytä tukea asiaa edes nakin huomattavasti korotettaisiin. 6136: Helsi:ngiBsä 9 päivänä helmikuuta 1950. 6137: 6138: H. A. :Kannisto. Lassi Hiekkala. 6139: Kalle Kauppi. Irma Karvikko. 6140: Rolf B. Berner. 6141: 128 6142: 6143: IV,4,{). - Toiv. al. N: o 37. 6144: 6145: 6146: 6147: 6148: Heikkilä y. m.: Kit·jojen myynnin vapauttamisesta liike- 6149: vaihtoverosta. 6150: 6151: 6152: E d u s k u n n a 11 e. 6153: 6154: Viime vuosina on kirjallisuuden, varsin- messa toimivien kirjailijaliittoj.en taholta 6155: kin kaunokirjallisuuden menekki melkeinpä taas on esitetty, ,että kirjojen myynnin liike- 6156: romahdusmaisesti alentunut. Jokapäiväis- vaihtovero loppujen lopuksi suurelta osalta 6157: ten välttämättömyystarvikkeiden entistä joutuu kirjailijoiden menetykseksi. Yksin- 6158: runsaampi saanti on vienyt ostajat pois kertainen · ja tarkoituksenmukainen keino 6159: kirjakaupoista, ja kustantajien myyntitilas- kirjailijoittemme taloudellisen aseman pa- 6160: tot jo sellaisinaan puhuvat kirjailijoit- rantamiseksi olisi siis kirjojen myynnin 6161: temme ansioiden vähenemisestä. Kirjaili- vapauttaminen liikevaihtoverosta, varsinkin 6162: jain taholta osoitetut toistuneet avunpyyn- kun sanoma- ja aikakauslehtien sekä tie- 6163: nöt ja entistä lukuisammiiksi käyneet apu- teellisten julkaisusarjojen ja niihin sisälty- 6164: ra.hahakemukset todistavat :kirjailijoit- vien julkaisujen myynnistäkään ei kanneta 6165: temme kiristyneestä taloudellisesta ase- liikevaihtoveroa. Kirjojen myyntiä koske- 6166: masta. Luova, kulttuurisaavutuksia merkit- van liikevaihtoveron poistaminen olisi myös 6167: sevä kirjallinen työ on kuitenkin laadultaan sikäli kulttuuriamme edistävä toimenpide, 6168: siinä määrin vaativaa ja pitkäjännitteistä että siitä aiheutuva kirjojen vähittäis- 6169: toimintaa, että se menestyäkseen vaatii myyntihinnan huomattava aleneminen koi- 6170: työskentelyolosuhteita, joita eivät taloudel- tuisi osaltaan mm. kirjoja välttämättömästi 6171: liset huo}et ja vaikeudet häiritse. tarvitsevien opiskelijoiden hyväksi, minkä 6172: Äskeisten vuosien kirjallisen noususuh- ohella se niinikään edistäisi laajojen vähä- 6173: danteen aikana kirjallisuusmarkkinoilla varaisten kansankerrosten sivistyspyrki- 6174: vallinneista tekijöistä on jäänyt jäljelle myksiä. 6175: vain raskas verotus, joka aivan erikoisesti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 6176: on omiaan lisäämään kirjallisen toiminnan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 6177: nykyistä kannattamattomuutta ja vaikeutta. 6178: Kerrassaan kohtuuttomuuksiin on menty että haUitus viipymättä ryhtyisi toi- 6179: siinä, että Suomessa kirjoillekin on ase- menpiteisiin liikevaihtoverolain muut- 6180: tettu liikevaihtovero, joka meillä on suu- tamiseksi siten, että kirjojen myynti 6181: rempi kuin muissa Pohjoismaissa ja joka vapautettaisiin liikevaihtovet·osta. 6182: esim. Englannissa puuttuu kokonaan. Suo- 6183: .Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1950. 6184: 6185: Matti Heikkilä. Aarne Honka. 6186: Erkki Paavolainen. Irma Hamara. 6187: Jussi Saukkonen. 6188: 129 6189: IV,41.- Toiv. al. N:o 38. 6190: 6191: 6192: 6193: 6194: Hetemäki y. m.: Ylei8hyöd.yllisten lahjoitusten verovapau- 6195: den laajentamisesta. 6196: 6197: 6198: Eduskunnalle. 6199: 6200: Tulo- ja omaisuusverolain 28 § : n 1 mo- ja reumasair.auksien vastustamiseksi ja pa- 6201: mentin 10 kohdan mukaan verovelvolli- rantamiseksi tehtävä työ. Ei myöskään 6202: sella on oikeus tuloistaan vähentää lahjoi- liene mitään syytä asettaa kansanvalistus- 6203: tukset yleishyödylliseen tarkoitukseen. Tulo- ja opetustarkoituksia puheena olevassa suh- 6204: ja omaisuusveroasetuksen 16 § : ssä on sit- teessa huonompaan asemaan kuin esim. ruu- 6205: ten annettu lainkohdan edellyttämät lähem- miinkulttuurin edistäminen. Tällaisiin ja 6206: mät määräykset asiassa. Vähennyskelpoiset muihinkin sanotussa asetuksessa mainitse- 6207: lahjoitukset on siinä kuitenkin rajoitettu mattomiin tärkeisiin yleishyödyllisiin · tar- 6208: varsin ahtaisiin puitteisiin. Verovapaasti koituksiin, joita valtiovaltakin puolestaan 6209: voidaan varoja lahjoittaa valtiolle joko käy- tukee ja joissa usein vedotaan myös yleisön 6210: tettäväksi maanpuolustuksen edistämiseen auliuteen, esiintyy viimeksi mainitun ja 6211: tai, valtiovarainministeriön kussakin yksi- liikeyritysten taholla lahjoitushalua, minkä 6212: tyistapauksessa antaman päätöksen mukaan, kuitenkin viitattu verotussäännös voi estää 6213: kotimaista elinkeinoelämää tai ruumiin- toteutumasta. Näin ollen jo yleinen etu 6214: kulttuuria edistävään tahi tieteelliseen tar- vaatii yleishyödyllisen lahjoittamisen vero- 6215: koitukseen. Muille kuin valtiolle voi sano- . vapauden nykyisestään laajentamista, eten- 6216: tunlainen' lahjoitus tulla kysymykseen ai- kin kun se puheena olleella asetuksen mää- 6217: noastaan sodasta kärsimään joutuneiden räyksellä on ilmeisesti tehty suppeammaksi 6218: avustamiseen sellaiselle yhteisölle, laitokselle kuin mitä edellä mainitulla lainsäännö~llä 6219: tai säätiölle, jolle valtiovarainministeriö on alunperin tarkoitettiin. 6220: antanut määräajaksi oikeuden tällaisten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 6221: lahjoitusten vastaanottamiseen. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 6222: On kuitenkin olemassa muitakin yleishyö- 6223: dyllisiä tarkoituksia kuin tulo- ja omaisuus- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 6224: veroasetuksessa nykyisin mainitut, joihin, siin tulo- ja omaisuusveroasetuksen 6225: ottaen huomioon niiden merkityksen, pitäisi 16 § :n muuttamiseksi· siten, että 6226: voida saada lahjoittaa varoja ilman, että yleishyödylliseen tarkoitukseen tehty 6227: antajan tulisi näistä varoista vielä suorit- lahjoitus voitaisiin nykyistä huomat- 6228: taa tuloveroa valtiolle. Sellainen on epäile- tavasti useammissa tapauksissa vä- 6229: mättä kansan terveyden- ja sairaanhoidon hentää lahjoittajan veronalaisista 6230: edistäminen, jolta alalta voidaan lähemmin tuloista. 6231: esimerkeiksi mainita tuberkuloosin, syövän 6232: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950. 6233: 6234: Päiviö Hetemälki. J. Söderhjelm. 6235: Felix Seppälä. Nils Meinander. 6236: Martti 0. Kölli. J. Koivisto. 6237: Niilo Honkala. Aino Malkamiki. 6238: Toivo Iikonen. Yrjö Kilpeläinen. 6239: V. J. Sukselainen. Hugo Aattela.. 6240: Vihtori Vesterinen. Urho Kulovaa.ra. 6241: Viljami Kalliokoski H. A. Kannisto. 6242: 17 6243: 130 6244: 6245: IV,42.- Toiv. &1. N:o 39. 6246: 6247: 6248: 6249: 6250: .A.hma.vaa.ra. y. m.: Toisen omaisuudenluovutusveron maksu- 6251: ajan· siirtämisestä. 6252: 6253: 6254: E d u s kun n a 11 e. 6255: 6256: Halla aiheutti kesällä 1949 useissa Poh- veronkannon aikaa niissä kunnissa, joissa 6257: jois-Suomen kunnissa peltokasvien viljelyk- se kadon takia on tarpeellista. Mikäli tämä 6258: sille käytännöllisesti katsoen miltei täydel- tulkinta hyväksytään, antaa se ministeriölle 6259: lisen kadon. Huolimatta osittaisista avus- tehokkaan keinon siirtää veronmaksun ajan 6260: tustoimenpiteistä katoalueen maanviljelijöi- mainitsemissamme kadon pahoin rasitta- 6261: den taloudellinen asema on siinä määrin missa kunnissa tarpeeksi pitkälle. Tämä 6262: vaikeutunut, että monien rahamenojen, keino on sikäli hyvä, että se ei ei edellytä 6263: mutta varsinkin kannettavana olevan omai- erikoisia hakemuksia, erikoisvakuuksien 6264: suudenluovutusveron suorittaminen tuottaa asettamista eikä myöskään sakkokorkojen 6265: monille heistä ja varsinkin vähävaraisille maksamista sinänsä. Pahimmin kadon vai- 6266: pienviljelijöille voittamattomia vaikeuksia. vaamissa kunnissa, joissa jo kahtena peräk- 6267: .Sanotunlaisia kuntia ovat ennen muita seu- käisenä vuotena on ollut kato, on vain hy- 6268: raavat, kadosta pahimmin kärsineet kun- vin harvoja muun elinkeinon harjoittajia 6269: nat: Enontekiö, Inari, Haapavesi, Kestilä, kuin maanviljelijöitä, jonka vuoksi kunnit- 6270: Kolari, Kärsämäki, Kuivaniemi, Merijärvi, tainkin annetusta kantoajan siirrosta ei tu- 6271: Oulainen, Piippola, Pulkkila, Pyhäntä, lisi osalliseksi pääsemään kovinkaan moni 6272: Pello ja Vihanti, mutta myöskin ainakin sellainen verovelvollinen, joka ei siihen to- 6273: seuraavat kunnat ovat kärsineet. raskaita della olisi asiallisestikin oikeutettu. Vuo- 6274: katovahinkoja: Sodankylä, Savukoski, Pel- delta 1948 maksuunpannun II omaisuuden- 6275: kosenniemi, Kemijärvi, Rovaniemen maa- luovutusveron I erä olisi mielestämme saa- 6276: laiskunta, Muonio, Haapajärvi, Nivala, Yli- tava maksaa viimeistään vuoden 1952 tou- 6277: vieska, Sievi, Reisjärvi, Halsua, Perho, kokuussa ja toinen erä saman vuoden loka- 6278: Lestijärvi, Toholampi, Pyhäjärvi 0. 1. ja kuussa. 6279: Kiuruvesi. Kolmannen keinon verovelvollisen aseman 6280: 5 päivänä toukokuuta 1945 annettu laki helpottamiseksi antaa lain 20 §, jonka mu- 6281: toisesta omaisuudenluovutusverosta (n: o kaan, milloin veron tai veroerän suoritta- 6282: 394/1945) jättää valtiovallalle kolme eri minen määräajassa käy verovelvolliselle vai- 6283: keinoa verovelvollisen aseman helpottami- keaksi, lääninhallitus voi hakemuksesta hä- 6284: seksi. nelle myöntää maksuajan lykkäystä enin- 6285: Lain 21 § antaa valtiovarainministeriölle tään kahdeksi vuodeksi. Mutta tämä lmi- 6286: oikeuden, milloin siihen on erikoisia syitä, tenkin edellyttää, että veron tai veroerän 6287: harkintansa mukaan myöntää osittaisen tai suorittamisesta asetetaan hyväksyttävä va- 6288: täydellisen vapautuksen maksuunpannun kuus, ja myös, että verolle on suoritettava 6289: veron ja sille kasvaneen veronlisäyksen suo- lykkäysajalta 6 % korko. Tämä keino on 6290: rittamisesta. Vaikka onkin toivottavaa, että tässä tapauksessa, jolloin suuriin vaikeuk- 6291: tätä keinoa käytetään tarpeen vaatiessa, ei siin on joutunut huomattava osa väestöä ja 6292: se kuitenkaan voine apua tuoda laajemmille ilman omaa syytänsä, aivan liian ankara. 6293: piireille veroveivollisia. Sehän edellyttää jokaiselta kirjallista hake- 6294: Toisen ja yleisluontoisimman keinon an- musta, selvityksiä, erikoisvakuuden asetta- 6295: taa lain 16 §, jonka mukaan vero kanne- mista ja sakkokorkojen maksamista. Mikäli 6296: taan niinä aikoina ja siinä järjestyksessä, tähän keinoon laajemmassa määrässä jou- 6297: kuin valtiovarainministeriö määrää. Tämän duttaisiin turvautumaan, olisi tässä tapauk- 6298: nojalla ministeriö näyttää voivan siirtää sessa syytä valtiovallan tinkiä vaatimuk- 6299: IV,42. - Ahmavaar·a y. m. 131 6300: 6301: siaan. Vakuuden asettaminen näyttää vä- Äskettäin valtiovalta tosin on jo myön- 6302: hemmän välttämättömältä, koskapa lain tänyt kadon takia eräitä helpotuksia veron 6303: 26 § : n mukaan omaisuus, johon voidaan maksussa, mutta epäillä voidaan, ovatko ne 6304: vahvistaa kiinnitys, on koko siihen omai- vielä riittäviä. 6305: suuteen kohdistuvan omaisuudenluovutus- Tämän viloksi kunnioittaen ehdotamme 6306: veron panttina, ja ·otetaan vero siitä pa- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen1 6307: remmalla oikeudella kuin muut verot, jul- 6308: kisoikeudelliset maksut ja suoritukset sekä että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi- 6309: saamiset ja etuudet, joista omaisuus on kiin- menpiteisiin, että vuodelta 1948 mak- 6310: nitetty tai muutoin panttina. Kun siis maa- suunpannun II omaisuudenluovutus- 6311: tila on näin turvatulla ja ensiluokkaisella veron I erä saataisiin pahoin kadosta 6312: oikeudella veron suorittamisesta panttina, kärsineissä kunnissa maksaa viimeis- 6313: valtion tuskin tarvinnee pelätä veromäärän tään vuoden 1952 toukokuussa ja 6314: lopullista menetystä, vaikkei siitä asetettai- II erä saman vuoden lokakuussa, sekä 6315: sikaan muuta vakuutta. Myöskin sakko- että, ellei veronkantoajan siirtämi- 6316: koron vaatimisesta valtio näissä tapauksissa sellä asiaa voida tyydyttävästi hoi- 6317: kohtuudella voisi luopua. taa, hallitus kiireellisesti antaisi 6318: Myöskin muiden sellaisten, toisista kato- Eduskunnalle esityksen sellaisista 6319: alueen kunnista olevien viljelijöiden veron- muutoksista tai poikkeuksista toi- 6320: maksun lykkäysanomuksiin, joiden paikal- sesta omaisuudenluovutusverosta an- 6321: liset viranomaiset katsovat olevan maksu- nettuun lakiin, että maksuajan lyk- 6322: ajan pitennyksen tarpeessa, valtiovarainmi- käys voidaan antaa ilman lain 20 § :n 6323: nisteriön olisi syytä suhtautua suosiollisesti, edellyttämää vakuutta ja ilman ve- 6324: sillä kato tässä laajuudessa on kansallis- ronlisäystä. 6325: onnettomuus, 6326: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 6327: 6328: Arvi Ahmavaara. Erkki Koivisto. 6329: Markus Niskala. 6330: 132 6331: 6332: IV,•s.- Toiv. a.l. N:o 40. 6333: 6334: 6335: lla.utala. y. m.: Toimenpiteistä vuoden 1949 kadosta kärsi- 6336: neideJt maanvt1jeUjäin vapauttamiseksi vuodelta 1947 6337: maksuunpannun toisen omaisuudenluovutusveron toisen 6338: erän suorittamisesta. 6339: 6340: Eduskunnalle. 6341: 6342: Vuonna 1949 kadosta kärsineille maan- vasi noin neljänneksen. Vuoden 1949 hal- 6343: viljelijöille on valtioV'Il.I'aimninisteriö teh- lan Ja pakkasen aiheuttamat tappiot ,tun- 6344: dystä anomuksesta, anomuksien pääosalle netulla katoalueena on arvioitu lähes 3 6345: myöntänyt korottoman :maksulykkäyksen miljardiksi markaksi, josta vain noin kol- 6346: vuodelta 1947 maksuun pannusta II omai- mannes tulee viljelijöille valtiOIIl toimesta 6347: suusverosta II erän suorittamisesta helmi- korvatuksi. 6348: kuun loppuun 1951. Katoalueen viljelijäin Perättäiset kadot vv. 1948-49 ovat koh- 6349: maksuvalmiuden kannalta olisi esim. syksy distuneet alueille, jossa asutus on yleensä 6350: 1951 hyvän sadon toivossa ollut maksu- nuorempaa, joukossa siirtovå!keä, rintama- 6351: ajaksi paremmin paikallaan, mutta kun miehiä j. n. e. ja jossa kan&an varallisuus 6352: niin ei ole tapahtunut j.a kun todella suu- sekä elintaso on todistettav,asti heikompi 6353: ria vaikeuksia k. o. veron suorittamisessa kuin yleensä, mutta sen sijaan m. m. lapsi- 6354: varmasti ilmenee, on harkittava muitakin rikkaus tunnetusti maamme runsain. 6355: toimenpiteitä. Näistä syistä olisi aihetta v:lta 1947 6356: Kyseessä olevia maksulykkäysanomuksia maksuun pannun II omaisuudenluovutus- 6357: on tehty Vaasan, Oulun, Kuopion ja Lapin veron II erän hyväksyttyjen maksulykkäys- 6358: lääneistä yhteensä noin 25000 kpl. vasta- ~anomusten QS<a 1949 kadosta kärsineet 6359: ten yhteensä raha-'arvoltaan 75-100 milj. viljelijät vapaUittaa kokonaankin k. o. veron 6360: mk. Näillä alueilla on jatkuvasti koettu suorittamisesta. 6361: hallan aiheuttamista vahingoista koituvia Kun kadosta kärsimään joutuneiden vil- 6362: vaikeuksia. M. m. sodan kestäessä v. 1942 jelijäin keskimääräinen peltoa1a on vain 6363: ja samoin 1943-44 kärsittiin huomattavat 5.5 ha ja kun edellä ,esitetty veron poisto 6364: menetykset ja oli näille menetyksille var- tarkoittaa juuri samojen pienviljelijäpii- 6365: sin vaikeata saada m. m. viranomaisten rien verokuorman keventämistä ja johon 6366: ymmärtämystä edes luovutushelp.oitusten voimassa olevan lainkin mukaan saattaa 6367: muodossa, puhumattakaan korvauksista. .olla mahdollisuuksia, niin m.äihin syihin 6368: Vuoden 1948 kato muodostui jo kuitenkin viitaten ehdotamme eduskunnan hyväksyt- 6369: p. o. maan pohjoisissa lääneissä siksi kohta- täväksi toivomuksen, 6370: lokkaaksi, että valtioval1an oli tapahtunee- 6371: seen kiinnitettävä huomiota. Raskaat sota- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 6372: vuodet ja pitkälle sen jälkeen jatkunut toimenpiteisiin vuoden 1949 kadosta 6373: säännöstely lukemattomine maatalouteen kärsineiden maanviljelijäin vapaut- 6374: kohdistettuine velvollisuuksineen olf ~op tamiseksi vuodelta 1947 maksuun 6375: puun kuluttanut ne rajoitetut 11autais pannun II omaisuudenluovutusveron 6376: annokset. jotka parempina päivinä, lähinnä II erän suorittamisesta, niissä ta- 6377: sotia edeltäneinä vuosina olivat kadonkin pauksissa, joiss~ valtiovarainminis- 6378: sattuessa viljelijäkotien turvan,a. Hallan teriö on maksulykkäyksen hyväksy- 6379: aiheuttamat katotappiot arvioitiin v. 1948 nyt tai jatkaisi uudelleen maksu- 6380: lähes 500 milj. markaksi, josta valtio kor- aikaa parilla vuodella. 6381: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 6382: 6383: Yrjö Hautala. Antti J. Rantamaa. 6384: Eino Rytinki. Yrjö Saari. 6385: Niilo Ryhtä. 6386: 133 6387: 6388: IV,H. - Toiv. al. N:o 41. 6389: 6390: 6391: 6392: 6393: La.1ne y. m.: Vuonna 1950 maksettavan toisen omaisuuden- 6394: luovutusveron maksuaikojen lykkäämisestä. 6395: 6396: 6397: E d u s k u n n a ll e. 6398: 6399: Toinen omaisuudenluovutusvero määrät- suus muodostaa myös kokonaisuuden, joka 6400: tiin jatkosodan päätyttyä. Näillä varoilla tuotannon jatkuvaisuuden kannalta on vält- 6401: maksetaan toisen korvauslain edellyttämiä tämätön ja jonka rikkominen varsinkin pie- 6402: korvauksia. Laissa määrätty verotus on nemmillä tiloilla tuottaa korvaamattomia 6403: peritty jo neljänä vuotena, vuosien 1944, vahinkoja. 6404: 1945, 1946 ja 1947 omaisuusarvioiden pe- Olisikin mitä tärkeintä, että tänä vuonna 6405: rusteella. Tänä vuonna perittäväkai tuleva maksettavaksi laU'lreavan omaisuudenluovu- 6406: erä on viimeinen ja kannetaan se 1948 ol- tusveron maksussa myönnettäisiin piten- 6407: leen omaisuuden perusteella. nystä niin, että sitä haluavat saisivat mak- 6408: Tämä ylimääräinen, melko heikkoihinkin saa sen sekä tämän, että ensi vuoden ai- 6409: talouksiin koskeva veromuoto, on ollut ku- kana. Tällä toimenpiteellä ei vahingoitet- 6410: luneilla vuosina raskas lisärasitus kannetta- taisi niitä, jotka toisen korvauslain perus- 6411: vana monen muun vaikeuden ohella. Viime teella saavat korvauksia, eikä käsittääk- 6412: vuosi oli jo entistä vaikeampi ja näitä mak- semme tämä ole mahdotonta valtion talou- 6413: suja on jo rästissä ja uloshaussakin. Nyt den järjestelyn kannaltakaan. 6414: on taloudellinen tilanne maaseudulla vielä Edellä sanotun perUsteella ehdotamme 6415: heikontunut. Halla teki tuhojaan aina kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 6416: Etelä-Suomen rannikkoa myöten. Viljan toivomuksen, 6417: myynti on tämän vuoksi vähentynyt, sen 6418: laatu on heikkoa ja perunasta ei ole ollut että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 6419: rahatuloja kuin varsin rajoitetussa mää- toimenpiteisiin viimeisen tänä 6420: rässä. Ensi toukokuussa maksettavaksi lan- vuonna maksettavaksi tulevan toisen 6421: keava erä tuottaa tämän vuoksi usealle vil- omaisuudenluovutusveron maksuaiko- 6422: jelijälle suuria vaikeuksia. Mitään omai- jen siirtämiseksi siten, että vero voi- 6423: suuden myyntiä rahan saamiseksi tätä var- taisiin suorittaa vuosien 1950 ja 1951 6424: ten ei voida ajatella. Tiloilla oleva omai- aikana. 6425: . Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 6426: 6427: Lauri Laine. Eino Rytinki. 6428: Väinö Rankila. Yrjö Hautala. 6429: Wiljam. Sarjala. Väinö Okko. 6430: Lauri Murtomaa. Erl. Haapaniemi. 6431: Lennart Heljas. 6432: 134 6433: 6434: IV,·45. - Toiv. al. N:o 42. 6435: 6436: 6437: 6438: 6439: M. Järvinen y. m.: Eräisiin vaaliasiakirjoihin merkittävien 6440: todistusten leimaverovapaudesta. 6441: 6442: 6443: E d u s kun n a 11 e. 6444: 6445: Leimaverolain 12 § : n 7 kohdan mukaan toimituskirjat ja todistukset saadaan mak- 6446: ovat m. m. eduskunnan jäsenten, kunnan- sutta ja kun niin ei käytännössä kuiten- 6447: valtuutetujen ja tasavallan presidentin kaan tapahdu, on tässä mielestämme sellai- 6448: valitsijamiesten vaalia koskevat toimitus- nen epäkohta, joka olisi kiireellisesti kor- 6449: kirjat vapaat leimaverosta. Käytännössä ou jattava. 6450: kuitenkin huomattavassa määrässä mene- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme 6451: telty niin, etä kun maalla nimismies ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 6452: kaupungissa julkinen notaari antaa todis- 6453: tuksen siitä, että valitsijayhdistyksen asia- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 6454: miehen nimikirjoitus on omakätinen, peri- sellaisiin toimenpiteisiin, että Edus- 6455: tään siitä 150 markan suuruinen leima- kunnan jäsenten, kunnanvaltuutettu- 6456: vero. Saman suuruinen leimavero peritään jen ja tasavallan presidentin valit- 6457: erikseen myöskin vaaliliittoanomusta koske- sijamiesten vaaleissa tarvittavista to- 6458: vasta nimikirjoitustodistuksesta. distuksista ja toimituskirjoista ei 6459: Kun lainsäätäjän tarkoitus ilmeisesti on peritä leimaveroa eikä muutakaan 6460: ollut, että kaikki k. o. vaaleissa tarvittavat maksua. 6461: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 6462: 6463: Mikko Järvinen. Irma Torvi. 6464: Antto Prunnila. Mauri Ryömä. 6465: N. Nurminen. Hertta Kuusinen-Leino. 6466: G. Rosenberg. V. Puumalainen. 6467: J. Mustonen. P. Leskinen. 6468: Hugo Manninen. 6469: 135 6470: 6471: IV,46. - Toiv. al. N:o 43. 6472: 6473: 6474: 6475: 6476: Pakkanen y. m.: Mehiläishoidon vapauttamisesta tulo- ja 6477: omaisuusverosta sekä kunnallisverosta. 6478: 6479: 6480: E d u s k u n n a ll e. 6481: 6482: Mehiläishoitoa on maassamme harjoitettu myöskin välillisesti hyödyttää naapureit- 6483: noin 150 vuotta. Silti ei kyseinen ala ole tensa siemen- ja hedelmäsatoja. Tieteelli- 6484: vielä saavuttanut sellaista levinneisyyttä ja sesti onkin voitu todeta, että mehiläisten 6485: vakiintuneisuutta kuin olisi toivottavaa. näin suorittama välillinen hyöty saattaa 6486: Syyt tähän ovat moninaiset, esim. vanhoil- olla kansantaloudellisesti jopa 10-kertainen- 6487: lisuus ja yritteliäisyyden puute, mutta epäi- kin verrattuna siihen, mikä on mehiläishoi- 6488: lemättä myöskin meidän ilmastollamme on tajan saama välitön hyöty hunajan ja va- 6489: oma osuutensa. Pitkät, epävakaiset talvet han muodossa. 6490: ja lyhyet, monasti verrattain viileät kesät, Meillä lasketaan nykyisin olevan vajaa 6491: määrättyine vaikeuksineen, lyövät alituiseen 25,000 mehiläisyhteiskuntaa. Asiantunti- 6492: lamaan lupaaviakin mehiläishoitoyrityksiä. jain laskelmien mukaan olisi mehiläisyh- 6493: Eräänä varsin painavana syynä mehiläis- teiskuntien luvun lisäännyttävä ainakin 6494: hoidon heikkoon kehitykseen maassamme on 50,000 ennenkuin voidaan taata puutarha- 6495: mainittava vielä se vaatimaton tai oikeas- ja siemenviljelyksen kehittyminen kan- 6496: taan mitätön tuki, jota se on saanut val- samme tarvetta vastaavalle tasolle. Mehi- 6497: tion taholta. Kun valtio eri maissa avus- läishoito olisi näin ollen saatava voimak- 6498: taa mehiläishoitoa monin eri tavoin, rajoit- kaasti lisääntymään. Kun hunajasadot vuo- 6499: tuu meillä vuotuinen valtion tuki vain nii- sittain vaihtelevat paljon jopa samanakin 6500: hin pariin kolmeen sataan tuhanteen mark- vuonna eri tarhoissa ja kun hunajan hin- 6501: kaan, jolla tämän alan neuvontatyötä avus- nat ovat lisäksi tuntuvasti laskeneet, vaih- 6502: tetaan. Voidaankin sanoa; että lähes kaikki, televat myöskin mehiläishoidosta saadut tu- 6503: mitä maassamme on tähän mennessä tehty lot vuosittain melkoisesti, toisinaan niiden 6504: mehiläishoidon edistämiseksi, on tapahtunut jäädessä melkein olemattomiksi. On sen- 6505: yhdistysten ja yksityisten aatteellisesta in- vuoksi ymmärrettävissä, ettei mehiläishoito 6506: nostuksesta sekä yksityisten henkilöiden ole viime aikoina lisääntynyt, mieluummin 6507: ajan, voimien ja varojen merkittävin uh- päinvastoin. Jotta kansantaloudellisesti tär- 6508: rauksin, mutta yhteiskunnan osuus on jää- keä ammattiala saisi tarvittavan laajuuden, 6509: nyt melkein olemattomaksi. olisi myös yhteiskunnan velvollisuus tukea 6510: Valtiovallan osoittama mielenkiinnon sitä nykyistä tehokkaammin. Eräs, ja kä- 6511: puute aiheutunee ehkä tähän asti yleisesti sittääksemme varsin tehokas keino olisi se, 6512: vallalla olevasta yleisestä käsityksestä, että että mehiläishoito vapautettaisiin kokonaan 6513: mehiläishoito on ainoastaan kiitettävä ulko- valtion ja kunnan verotuksesta. Kun nämä 6514: ilma-ajanviete, mutta sen kansantaloudelli- verohelpotukset melkein poikkeuksetta koh- 6515: nen merkitys on hyvin vähäinen. Tällainen distuvat pienmehiläishoitajiin, meillähän on 6516: käsitys on kuitenkin virheellinen, sillä tie- mehiläisyhteiskuntien luku lähes jokaisessa 6517: teellisesti on voitu todeta, että hyönteisten tarhassa alle 10, jotka samalla ovat yleensä 6518: ja nimenomaan mehiläisten merkitys on vähävaraisia pienviljelijöitä, muita pien- 6519: ensiarvoisen tärkeä siementä ja hedelmää yrittäjiä tai työläisiä, saisivat nämä yrit- 6520: kantavien kasvien hedelmöittäjänä. Näin teliäät ihmiset, jotka samalla työskentele- 6521: ollen onkin mehiläishoitaja laskettava eri- vät koko yhteiskunnan hyväksi edes täten 6522: koisasemaan siksi, ettei hän vain korjaa pienen hyvityksen huolellisuutta ja ammat- 6523: hunajaa ja vahaa omaan laskuunsa, vaan titaitoa vaativasta työstään. 6524: 136 IV,46. - Memläishoidon verotus. 6525: 6526: Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- ja omaisuusveron sekä kunnaUisve- 6527: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, ron maksamisesta ja antaisi, jos kat- 6528: soo siihen olevan aihetta, asiasta esi- 6529: että hallitus selvityttäisi, voitai- tyksen Eduskunnalle. 6530: siinko mehiläishoito vapauttaa tulo- 6531: Helsingissä 3 päivänä helmikullta 1950. 6532: 6533: Atte Pakkanen. Johannes Virolainen. 6534: 187 6535: IV,4 1. - Toiv. al. N: o 44. 6536: 6537: 6538: 6539: 6540: Rytinki y. m.: Eräiden luonnonniittyjen vapauttamisesta 6541: pinta--alaverotuksesta ja maatalouden työnarvon vero- 6542: tuksesta. 6543: 6544: 6545: E d u s k u n n a II e. 6546: 6547: Voimassa olevan kunnallis- ja valtion- tua isännänpalkkaa ja vielä lisäksi muut 6548: verolakien mukaan jaetaan viljelysmaan ja perheenjäsenet, perheenjäsenten maatalou- 6549: luonnonniittyjen verotuksen tuoton arvo, den hyväksi tekemän työn arvon kohdalta, 6550: tuottonsa perusteella kolmeen luokkaan. veroa näistä tuloatuottamattomista luon- 6551: Meidän maastamme varsinkin PohjoisSuo- nonniityistä. 6552: mesta löytyy paljon sellaisia kuntia, joissa Verotuksen tarkoitus ja verotuslakien 6553: tuotannon edellytykset ovat eri osissa niin henkihän on se, että veroa on maksettava 6554: erilaiset, että kolmenluokan jaon perus- tuloista mitä veronmaksajilla on. Luonnon- 6555: teella ei saada tasaista verotusta aikaan. niittY.jen kohdalla joutuu nyt suuri määrä 6556: Luonnonniittyjen verotuksessa Pohjois- viljelijöistä maksamaan sellaisesta tulosta 6557: Suomessa on verotus muodostunut kohtuut- ja työn arvosta veroa, joita . tuloja ei ole 6558: tomaksi niille viljelijöille, joille maanjako- olemassakaan. Sen vuoksi olisi saatava kii- 6559: aikana on maarekisteriin merkitty luonnon- reellisesti niin kunnan kuin valtion vero- 6560: niityiksi kaikki ne suot, joissa jakoaikana lakeihin sellainen lainmuutos, että luonnon- 6561: on kasvanut vähänkään heinää. Näitä täl- niityt, joista ei korjata heinää, vapautet- 6562: laisia villejä suoniittyjä ei nykyisin niitetä taisiin pinta-alaverotuksesta ja työnarvon 6563: paljon laisinkaan, eikä viljelijöille niistä verotuksesta kokoonaan. 6564: ole minkäänlaista muutakaan tuloa ja ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme 6565: ne täysin joutomaahan rinnastettavia. Mo- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 6566: nilta vanhoilta tiloilta löytyy myöskin pal- toivomuksen, 6567: jon sellaisia joki- ja ojanvarsiniittyjä, joissa 6568: heinänkasvu on mennyt niin huonoksi, ettei että hallitus antaisi kiireellisesti 6569: niittyjä niitetä ollenkaan, vaan ovat ne Eduskunnalle esityksen sellaisiksi 6570: soistuneet tai muuten muodostuneet tuloa- muutoksiksi niin kunnan- kuin val- 6571: tuottamattomiksi joutomaiksi. Näistä tuloa- tionverolakeihin, että pinta-alavero- 6572: tuottamattomista, maarekisteriin nierki- tuksesta ja maatalouden työnarvon 6573: tyistä niityistä, joutuvat viljelijät maksa- verotuksesta vapautettaisiin kaikki 6574: maan pinta-alan tuoton perusteella veroa ne luonnonniityt, joista ei heinäsatoa 6575: niin kunnille kuin valtioliekin ja samalla korjata. 6576: joutuvat viljelijät maksamaan niin sanot- 6577: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950. 6578: 6579: Eino Rytinki. Heikki Soininen. 6580: Yrjö Saari. Janne Koivuranta. 6581: Niilo R.yhtä. Kerttu Sa.alasti. 6582: Yrjö Hautala. Eri. Haapaniemi. 6583: Väinö Rankila. 6584: 138 6585: 6586: IV,4s.- Toiv. al. N:o 45. 6587: 6588: 6589: 6590: 6591: Wiherheimo y. m..: Palkannauttilain eläkekysymyksen asian- 6592: mukaista järjestelyä vaikeuttavien tulo- ja omaisuus- 6593: sekä kunnallisverolaeissa olevien epäkohtien poistami- 6594: sesta. 6595: 6596: 6597: E d u s k u n n a 11 e. 6598: 6599: Sosiaalisten olojen edistämiseksi on karammin verotettavaksi kuin varsmainen 6600: alettu kiinnittää yhä suurempaa huomiota palkka. Tästä pitäisi seurata, että milloin 6601: palkannauttijain ja heidän perheittensä eläkejärjestelyä hojtMnaan Qn valittu käy- 6602: toimeentulon turvaamisoon työkyvyttömyy- täiD.nöllisistä syistä erityinen kassa tai muu 6603: den, vanhuuden j·a perheenhuoltajam kuo- samantapainen laitos, ei tällaista oTgamisa- 6604: leman varalta. Jo kauan on valtio myön- tiota, sikäli kun sen toiminta yksinomaan 6605: tänyt virkamiehilleen eläkkeen, ja yksityi- kohdistuu kenellekään voittoa tuottamatta 6606: sille on köyhäinhoitolaissa ollut säädettynä eläkejärjestelyn hoitamiseen, olisi p.idettävä 6607: tietynlainen vanharo. työntekijänsä elättä- verovelvollisena vaan pä:invastoin periaat- 6608: misvelvollisuus. KaJD.Saneläkejärjeste1mä on teessa verovapaana. Tällaista verovapautta 6609: toisaalta osoituksena siitä, että yhteiskunta meidän verolakimme ei kuitenkaan, toisin 6610: pyrkii kaikille jäsenilleen antamaan aina- ku:im. esim. Ruotsissa oo 13.Sianlaita, tun- 6611: kin jonkinlaista taloudellista turv·aa van- nusta muille kuin julkisoikeudellisten yh- 6612: huuden tullessa. Näitten lisä:ksi on viime dyskuntien palveluksessa olevien muodos- 6613: aikoina yksityisten työnantajien keskuu- tamille eläkekassoille. Kun yksinomaan 6614: dessa ollut havaittavissa yhä suuremmassa eläkejärjestelyn hoitamisesta huolehtivan 6615: määrin pyrkimystä järjestää henkilökun- elimen vero itse asiassa tietenkin eläkkeen 6616: taansa kuuluville eläketurvaa. Eläkettä on pienentymisen muodossa kohdistuu eläk- 6617: ruvettu pitämään luonteeltaan pa:lkkana, keen saajiin, lakimme asettaa siis tässä 6618: jonka maksaminen on lykätty tapahtuvaksi kohden yksityisten yritysten palveluksessa 6619: vasta varsinaisen työsuhteen päättymisen olevat eläkkeen saajat jo periaatteessa huo- 6620: jälkeen, ja palkan saaj,an katsotaan siis nompaan asemaan kuin valtion, kuntien 6621: ams.aitsev·am ,eläkettä" samalla kun hän an- tai seurakuntien virlmilijat. Toisaalta pi- 6622: saitsee varsinaista paikkaansa. Eläkejär- täisi yritysten 88Jada veronalaisesta tulos. 6623: jestelyä yksityisissä liikkeissä toteutetaan taan väihentää kaikki ne summat, jotlm ne 6624: joko välittömästi siten, että yritys maksaa käyttävät eläkejärjestelynsä hoitamiseen, 6625: eläkkeet suoraan, taikka siten, että eläk- sekä saada veronalaisesta omaisuudestaan 6626: keistä välittömästi vastaa erityinen elä:ke- vähootää v·elkama se kiistaton vastuu, mikä 6627: k.assa, eläkesäätiö tai varsinainen vakuutus- niiUe tietyissä tap·auksissa eläkejärjeste- 6628: laitos, jonka käytettäväksi yritys antaa lystä aiheutuu. Välittömästi eläkkeen saa- 6629: eläkkeitten suorittamiseen tarvittavat varat. jille suoritetut eläkemaksut myönnetäänkin 6630: V erolakien säännökset eivät kuitenkaan yritysten veronalaisesta tulosta vähe:Illlet- 6631: ole seurammeet sitä kehitystä, mikä nimen- täviksi, mutta mikäli elälrejärjestely pe- 6632: omaan yksityiste:p. yritysten palveluksessa rustuu viitatunlaisen väliorganisaation 6633: olevien eläkekysymyksen järjestelyssä on käyttänriseen, ei asioaa kaikissa tapauksissa 6634: viime aikoina tapahtunut ja on edelleen ta- vielä nykyisin ole pidetty aivan selväJnä. 6635: pahtumassa. Kun eläkkeen, kuten sanottu, Milloin yritys suorittaa eläkkeet itse suo- 6636: voidaan katsoa olevan palkkaan rinnastetta- man, ei se taas saa varoistaan vähentää 6637: vissa, ei sen pitäisi matkallaan työnrunta- edes jo myönnettyjen eläkkeitten paaoma- 6638: jalta eläkkeen saajalle joutua ainakaan M- arvoa, vaikka tämä verolakien säännösten 6639: IV,4s. - Wiherheimo y. m. 139 6640: 6641: mukoon voidaan tarkasti laskea, sillä vä- den kaipaisivat verola:kimme uudistusta si- 6642: hennysoikeuden estää tulo- ja omaisuus- ten, että eläkevakuutetuille myönnettäisiin 6643: verolain nimenomainen säämnös. täysi oikeus itse suorittamiensa vakuutus~ 6644: Eläkevakuutetut osallistuvat usein myös maksujen vähentämiseen, tai sitelll, että 6645: itse eläkejärjestelyn aikoo.nsoomiseen ja eläkkeet vastaavalta osalta säädettäisiin ve- 6646: ylläpitämiseen siten, että he suorittamalla rovapaaksi tuloksi. 6647: toimessaoloaikanaan säännöllisiä v;akuutus- Edellä esitettyyn viitaten ja koska pal- 6648: maksuja turvaavat itselleen tai perheelleen kannauttijain eläkekysymyksen järjestämi- 6649: suuremman eläkkeen kuin mitä heille pel- sen yleistyminen ja tehostuminen on sosiaa- 6650: kästään tyÖill:antajan suorittamien maksu- liselta kannalta mitä tärkeintä, ehdotamme 6651: jelll perusteella tulisi. Kun he nykyisen kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 6652: lain p~teella ov;at verovelvolliset eläke- toivomuksen, 6653: tulosta myös siltä osalta, joka perustuu 6654: mainittuihin vakuutetrm itsensä aikaisem- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 6655: min suorittamiin maksuihin, olisi heidiim. toimenpiteisiin niitten tulo- ja omai- 6656: kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi saa- suus- sekä kunnallisverolaeissa ole- 6657: tava vähentää nämä maksut veronalaisesta vien epäkohtien poistamiseksi ja kor- 6658: tulostaan. Kunnallisverotuksessa ei !lmiten- jaamiseksi, jotka nykyisin vaikeut- 6659: koon tällaista vähennysoikeutta ole ,lain- tavat ja ehkäisevät palkannauttijain 6660: kaan ja tulo- ja omaisuusverotuksessakin eläkekysymyksen asianmukaista jär- 6661: ainoostaJan tietyillä edellytyksillä ja melko jestämistä erityisesti yksityisen ta- 6662: alhaiseen ylärajaan saakka. Tässäkin koh- louselämän piirissä. 6663: Helsingissä 13 päiviim.ä helmikuuta 1950. 6664: 6665: T. A. Wiherheimo. Päiviö Hetemäki. Aarne Honka. 6666: 140 6667: IV,u. - Toiv. a.l. N:o 46. 6668: 6669: 6670: 6671: SoiniDen y. m.: Saimaan vesistötJlueeseen kuuluvien kuntien. 6672: määräämisestä eri menekkialueeksi verotukseen nähden. 6673: 6674: 6675: Eduskunnalle. 6676: 6677: Metsän ja metsätalouden merkitys koko nen, jopa korkeampi kuin Saimaan vesistö- 6678: kansakuntamme niin taloudellisessa kuin alueeseen kallistuvissa maan osissa. Onpa 6679: sivistyselämässäkin on suorastaan ratkaise- laajoja alueita varsinkin Kuopion läänin 6680: vaa laatua; sitä on se mitä suurimmassa itä- ja pohjoisosissa, joista puuta ei ole 6681: määrin Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomessa. saatu parina viime vuonna kaupaksi lain- 6682: Monin paikoin talouden tasapaino lepää kaan. Joskin tähän hintojen epäsuhteeseen 6683: suurelta osalta puun varassa. on huomattavana tekijänä Saimaan vesistö- 6684: Kaukana rautateistä syrjäisten seutujen alueella toimivan harvalukuisten suurosta- 6685: metsänomistajat ovat nyt joutuneet talou~ jien voimakas rengastum)nen, on siihen 6686: dellisesti erittäin vaikeaan asemaan. Met- ratkaisevasti vaikuttanut myös Saimaan 6687: sänomistajat ovat yrittäneet metsiään kanavan katkeaminen, minkä seikan on kat- 6688: myydä polttavassa rahantarpeessa, mutta sottava myös pysyvänä jäävän: vaikutta- 6689: ei ole löytynyt ostajia; mikäli kauppoja maan p. o. alueen puun menekkiin ja hin- 6690: vähäisessä määrin on syntynyt, hinnat taan. 6691: ovat olleet peräti alhaiset. Tämä asiaintila Maatalouskiinteistöjen veroperusteita 6692: on vaikuttanut ei ainoastaan metsänomista- esim. v:lta 1949 tarkastellessa saa to- 6693: jain asemaan, vaan se on lisännyt työttö- deta, että edellä sanottua alueen itäis- 6694: myyttä ja kuntien taloudelliseen asemaan ten ja pohjoisten osien epäedullista ase- 6695: sikäli alentavasti, että verotulot kuntien maa ei ole riittävästi huomioitu verotuk- 6696: kipeään tarpeeseen on tyrehtyneet. Monissa sessa käytettävää tuottokuutiometrin hin- 6697: kunnissa m. m. Pohjois-Karjalassa on vero- taa enemmän kuin menekkivyöhykkeitäkään 6698: rästejä kymmenen miljoonaa ja ylikin. määrättäessä. Niinpä vaihtelee esim. Uuden- 6699: V erotus perustuu maan tuottokykyyn, maan läänin eri maalaiskuntiin I: n vyö- 6700: joka, Pielisjärven ja Pietarsaaren sekä osia hykkeen 1 iuokassa puhtaan tuoton arvo 6701: Iisalmen, Viitasaaren ja Kuortaneen kihla- 920 mk-1,452 mk, Turun ·ja Porin lää- 6702: kuntia lukuunottamatta, on kaikkialla Ou- nissä 668 mk-1,460 mk ja Hämeen lää- 6703: lun läänin rajan eteläpuolella määritelty nissä 920 mk-1,336 mk vastaavien arvo- 6704: maapohjan veroluokittain samansuurui- jen yleensä ollessa Mikkelin läänissä 6705: seksi. Alueen eri osissa verotuksen koh- 840 mk-1,168 mk, Kuopion läänissä 6706: teeksi joutuva puhtaan tuoton arvo mää- 600 mk-1,008 mk ja Kymen läänissä 6707: räytyy näin ollen yksinomaan viranomais- 900 mk-1,324 mk välillä. (Vain eräissä 6708: ten asettaman tuottokuutiometrin hinnan aivan syrjäisimmissä kunnissa alittaa puh- 6709: Sanelemalla tavalla. taan tuoton arvo mainitut Mikkelin, Kuo- 6710: Joskin verotuksen perustetta voitaneen pion ja Kymen läänien alarajat). 6711: pitää tasapuoliauuteen pyrkiväksi, sitä ei Edellä selostetun epäkohdan korjaaminen 6712: voida sanoa viranomaisten asettamista on välttämättömyys ja tässä tarkoituksessa 6713: tuottokuutiometrin hinnoista alueen eri olisi 6714: osissa. 1) Saimaan vesistöalueeseen kallistuvat 6715: Jo kahden vuoden ajan on saatu todeta, alueet eroitettava eri menekkialueeksi, ja 6716: että puun hinta on ollut maan lounais-, sen yleinen epäedullisuus maan eteläosan 6717: länsi- ja eteläisimmässä osassa (Turun ja muihin osiin nähden tällöin riittävästi huo- 6718: Porin, Uudenmaan ja Hämeen sekä osassa mioitava. 6719: Vaasan lääniä) keskimäärin kolminkertai- 2) Verotuksessa käytettävä tuotto kuutio- 6720: IV,49. - Soininen y. m. 141 6721: 6722: metrin hinta määrättävä vallitsevan hinta- seen kuuluvien kuntien maaraam-r 6723: tason mukaiseksi. seksi omaksi menekkialueeksi, missä 6724: 3) Paikalliset vyöhykerajat tarkistettava vyöhykerajat verotusta varten olisi 6725: hankintakustannuksia vastaaviksi. tarkistettava ottamalla huomioon 6726: Edellä sanottuun ·viitaten esitämme kun- puutavaran t.odelliset hankintakus- 6727: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- tannukset sekä verotuksen ·perus- 6728: vomuksen, teena käytettävä puun tuottokuutio- 6729: metrin hinta määrättävä alueella val- 6730: että hallitus kiireellisesti ryhtyisi litsevan hintatason mukaiseksi. 6731: toimenpiteisiin Saimaan vesistöaluee- 6732: Helsingissä 7 päivänä helmilrnuta 1950. 6733: 6734: Heikki Soininen. Wilja.m Sarjala. 6735: VieDo Simonen. Eino Laitinen. 6736: Aino Luostarinen. Antti J. Rantamaa. 6737: Lennart Helja.s. Aklseli Brander. 6738: 142 6739: 6740: IV,5o. - Toiv. al. N :o 47. 6741: 6742: 6743: 6744: 6745: Borg-Sundma.n y. m.: Henkisen työn tekijäin palkkauksen 6746: järjestämisestä. 6747: 6748: 6749: E d u s k u n n a ll e. 6750: 6751: Jo kansantalouden alkeet edellyttävät, lisäksi on otettava huomioon ainakin ne ra- 6752: että velkaa ei pitäisi tehdä ellei velkaa kor- halliset kustannukset, jotka opiskeluaikana 6753: koineen voida maksaa kuoletusajan ku- ovat kasvaneet korkoa korolle, on tällaisen 6754: luessa. Samoin olisi myös henkilön, joka on henkisen työntekijän velkataakka laskettava 6755: antautunut henkisen työn alalle ja omistau- kaksinkertaiseksi. Näin ollen on laskettu 6756: tunut luovaan työhön sekä uhrannut siihen edellä oleva huomioon ottaen, että pitkien 6757: joko omia varojaan tai lainavaroja, saatava opintojen tielle astuneet olisi saatava ansio- 6758: sijoituksensa takaisin korkoineen ja kuole- kautenaan vähintään nelinkertainen palkka 6759: tuksineen vähintään elinaikanaan. Näin ei ruumiillisen työn tekijöihin verrattuna, saa- 6760: kuitenkaan enää ole asianlaita maassamme dakseen edes nauttia yhtä suuria tuloja 6761: akateemisen loppututkinnon suorittaneiden kuin k. o. työmies sekä selviytyäkseen velois- 6762: ja tieteen pitemmälle kehittämiseksi uuras- taan elinaikanaan. Tällöinkään ei vielä 6763: tavien henkilöiden kohdalla. Olisi luonnol- päästä täysin oikeaan tulokseen, koska on 6764: lista, että yhteiskunta tällaisille henkilöille myös otettava huomioon verotus ja sen 6765: suorittaisi korvausta heidän palveluksistaan progressiivisuus. Huomioonotettava seikka 6766: edes samanverran suhteellisesti kuin se mak- on myös se riski, että pitkäaikaisen opiske- 6767: saa sellaisille työntekijöille, joiden ei ole lun aikana saattaa ilmaantua ylivoimaisia 6768: pakko ammattiinsa valmistautuakseen uh- esteitä lopputulokseen pääsemiselle, jolloin 6769: rata eliniästään aikaa lähes parikymmentä . jälelle jää velkataakka ja uuden ammatin 6770: vuotta sekä useaan sataantuhanteen mark- etsiminen. Toisaalta ei myöskään ole jätet- 6771: kaan nousevia opiskelukustannuksia. tävä huomioonottamatta erinäisistä amma- 6772: Kuten tunnettua voi monille käytännöl- teista, kuten esim. lääkärinammatista, tun- 6773: lisille aloille aikova ryhtyä ansaitsemaan jo netusti johtuvaa poikkeuksellisen lyhyttä 6774: kansakoulunsa lopetettuaan ja täytettyään elinikää. Ruumiillisen työn alalla on tämä 6775: 15 vuotta. Sen sijaan professorit, lääkärit, huomioon otettu monissa ammateissa m. m. 6776: juristit, monet valtion virkamiehet, oppi- paikassa esim. sukeltajilla. 6777: koulun opettajat jne. voivat aloittaa varsi- Jos edellä olevan mukaisesti otetaan las- 6778: naisen ansiotyönsä vasta noin 15-20 vuotta kuperusteeksi kautta koko elämän ajan an- 6779: myöhemmin ja silloin useinkin vielä sellai- saitut nettotulot, havaitaan, että mainitut 6780: sella palkalla, että ammattityömiehen ansio- henkisen työn alalla työskentelevät ovat 6781: tulot saattavat olla suuremmat. Näiden aka- palkkauksessaan syvässä ,,kuilussa''. Naapu- 6782: teemisten tutkintojen suorittaneiden ansait- rimaassamme Ruotsissa on vastaavissa olo- 6783: semisaika kestää normaaliolosuhteissa keski- suhteissa ryhdytty suorittamaan perusteel- 6784: määrin 20-30 vuotta. Monet heistä joutu- lisia tutkimuksia. Neuvostoliitossa ollaan 6785: vat suorittamaan alallaan sekä johtavia että tässä suhteessa edellä niin, että henkisen 6786: vastuunalaista ja luovaa työtä tänä aikana, työn tekijöitä on palkkauksessakin arvos- 6787: joka samalla on heidän elämänsä varsinai- tettu oikeudenmukaisesti ottamalla huo- 6788: nen ansaitsemiskausi. Tämän lyhyen ansait- mioon myöskin työn vastuunalaisuus. 6789: semiskauden perusteella olisi edellämainit- · Tieteelliselle ja luovalle työlle sekä vas- 6790: tujen henkilöiden siis ensinnäkin ansaittava tuulle olisi yhteiskunnassamme annettava 6791: kaksinkertainen palkka, jotta he pääsisivät niille kuuluva arvo. Muuten voimme lähi- 6792: edes sille tasolle, minkä tavallinen ruumilli- tulevaisuudessa joutua tilanteeseen, jossa ei 6793: sen työn tekijä saavuttaa nykyoloissa. Kun enää uskalleta antaa vuosikausiksi opiskele- 6794: IV,50. - Borg-Sundman y. m. 143 6795: 6796: ville enää velkaa tai mennä edes takaukseen- Edellä olevan· perusteella ehdotamme 6797: kaan sellaiselle, jolla ei ole -tulevaisuudessa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 6798: muuta kuin velkaa ja ehkä vaikeassa talou- 6799: dellisessa asemassa oleva perhe kuolemansa että hallitus suorituttaisi tutkimuk- 6800: jälkeen. Vielä synkemmäksi käy tulevai- sen henkisen työn tekijäin ansaitse- 6801: suus, jos edellä esitettyjen syiden perus- mistasosta huomioon ottaen heidän 6802: teella tärkeissä vastuunalaisissa, johtavissa valmistusaikansa, velkaantumisensa, 6803: ja luovissa työtehtävissä alkaa esiintyä yhtä opiskelukustannuksensa ja vastuunsa 6804: vaikeampaa työntekijäin katoa. Ellei infla- sekä ryhtyisi tämän tutkimuksen pe- 6805: tio olisi puuttunut asiain kulkuun, olisi rusteella asian vaatimiin toimenpitei- 6806: suuri osa nykypolven velkaantuneista siin oikeudenmukaisen palkkauksen 6807: akateemisen loppututkinnon suorittaneista järjestämiseksi. 6808: nääntynyt velkataakkansa alle. 6809: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 6810: 6811: Margit Borg-Sundman. Jussi Lappi-Seppälä. 6812: M. 0. Lahtela. T. A. Wiherheimo. 6813: Erkki Paavolainen. Aarne Honka. 6814: Arno Tuurna. 6815: 144 6816: 6817: IV,u. - Toiv. al. lf:o 48. 6818: 6819: 6820: 6821: 6822: E. Koivisto y. m. : Valtionavun lisäämisestä kunnille, joissa 6823: siirtoväen sijoitus alheuttaa uusien kansakoulutalojen 6824: rakentamista. 6825: 6826: 6827: Eduskunnalle. 6828: 6829: Siirtoväen sijoittuminen eri paikkakun- kunnalle 100 %:sesti. Sensijaan niiden 6830: nille on jakaantunut epätasaisesti.. Useiden kansakoulurakennusten, jotka kunta on 6831: kuntien alueilla saattaa siirtoväkeä olla pakoitettu rakentamaan rajan taakse jää- 6832: jopa yli 1/3 kantaväestöstä. Sellaisia kun- neiden koulutalojen tilalle samojen koulu- 6833: tia ovat esim. Salla, Pihtipudas, Elimäki, piirien väestön nykyisille asuinpaikoille, 6834: Kiuruvesi j.n.e. Tästä johtuen sellaisilla rakentamista ei pidetäkään jälleenraken- 6835: paikkakunnilla on täytynyt ryhtyä raken- nustyönä, vaan kunta saa niihin valtion 6836: tamaan paljon uusia kansakouluja tai laa- avustusta normaalisten perusteiden mu- 6837: jentamaan entisiä koulutaloja. Näihin ra- kaan. Siirtoväen sijoituksesta johtuen uusia 6838: kennustöihin, samoinkuin muihinkin kansa- koulutaloja joudutaan nyt rakentamaan 6839: koululaitoksen ylläpitomenoihin kunnat jopa useampia kuin entisillä väestön sijoi- 6840: ovat yleensä saaneet saman suuruiset val- tuspaikoilla oli tarpeen. Kunnassahan oli 6841: tion avustukset kuin kunnan paikallisen oppivelvollisuus jo vuonna 1938 saatettu 6842: väestön kuolumenoihin. Siirtoväen aiheut- täyteen voimaan. 6843: tamat kansakoulukustannukset ovat siten Tällaisissa tapauksissa Pohjois-Suomen 6844: tulleet monille kunnille ylivoimaisen ras- hävitetyllä alueella, kuten Sanassa ja Kuu- 6845: kaiksi. Tämä asiantila saattaa aiheuttaa samossa sekä Petsamon siirtoväen sijoituk- 6846: kunnan haluttomuutta kansakoululaitok- sesta johtuen mm. Tervolassa ja Inarissa, 6847: sensa kehittämiseen tarpeita vastaavaksi. joissa koulupiirin väestö usein kokonaisuu- 6848: Varsinkin sellaisissa kunnissa, joissa siirto- dessaan on siirtynyt toiseen paikkaan joko 6849: väki on pääasiassa n.s. kylmän tilan halti- saman tai toisen kunnan alueelle, on kaiken 6850: joita, jotka tiloillaan suorittamista töistä kohtuuden mukaan kansakoulujen rakenta- 6851: ovat kunnalle verovapaita 7 vuoden ajan, minen pidettävä jälleenrakennustyönä, josta 6852: voi tällainen olotila aiheuttaa puolin ja kunnille aiheutuvat kustannukset valtion 6853: toisin vaikeuksia mielialan hoidossa. olisi korvattava samojen perusteiden mu- 6854: Niinpä Sallan kunnan väestöstä on 2/5 kaan kuin muidenkin jälleenrakennettujen 6855: siirtoväkeä; Se johtuu siitä, että kunnan koulujen kustannukset. 6856: luovutetun alueen väestö jokseenkin koko- Samoin on kohtuullista, että muuallakin, 6857: naan on asutettu kunnan jälelle jääneeseen missä siirtoväen sijoituksen takia on oltu 6858: puoliskoon rakentamattomille ja raivaamat- tai ollaan pakoitettuja perustamaan uusia 6859: tomille uusille asutusalueille. Luovutetulle koulupiirejä ja rakentamaan lisää koulu- 6860: alueelle jäi 8 suurta koulutaloa ja 2 oppi- taloja ja missä muutoin kansakoulukustan- 6861: lasasuntolaa, joista kunnalla oli enää vain nukset tästä syystä nousevat kohtuullista 6862: vähän velkaa, joistakin ei lainkaan. Kun- suuremmiksi, nämä seikat riittävästi huo- 6863: nan kaikki 18 koulutaloa tuhoutuivat so- mioidaan sellaisten valtionavustusten jaossa, 6864: dissa. Kunnan nykyisellä alueella tuhou- joiden suuruus on harkinnanvarainen. 6865: tuneiden koulutalojen jälleenrakentamisen Edellä esitetyn perusteella esitämme 6866: on valtio, eräiden kuntien talouden tuke- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 6867: misesta annetun lain nojalla korvannut toivomuksen, 6868: IV,51. - E. 1Koivisto y. m. 145 6869: 6870: että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi- kunnille, joissa sii·rtoväen sijoituksen 6871: menpiteisiin, että niitä kansakoulu- takia joudutaan rakentamaan uusia 6872: laitokselle suoritettavia valtion avus- koulutaloja ja joissa kansakoulu- 6873: tuksia, joiden suuruus riippuu har- laitoksen muut kustannukset tästä 6874: kinnanvaraisuudesta, annettaisiin ny- syystä ovat huomattavasti kohonneet. 6875: kyistä suuremmassa määrin niille 6876: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1950. 6877: 6878: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela. 6879: 6880: 6881: 6882: 6883: 19 6884: 146 6885: 6886: IV,112. - Toiv. al. N:o 49. 6887: 6888: 6889: 6890: 6891: Saukkonen y. m. : Ottolasten rinnastamisesta omiin lapsiin 6892: kansakoulunopettajien palkkauksessa. 6893: 6894: 6895: 6896: 6897: Kansakoulunopettajien palkkauksessa on elättävät kansakoulunopettajat rinnastettai- 6898: noudatettu sellaista käytäntöä, että kansa- siin palkkauksessa perheen huoltajiin, 6899: koulujen kustannuslain 7 § : n a-kohdan koska olisi pyrittävä edistämään huoltajaa 6900: edellyttämää korkeampaa peruspalkkaa ei vailla olevien lasten sijoittamista hyvien ja 6901: ole maksettu sellaisille kansakoulunopetta- kasvatustyöhön perehtyneiden henkilöiden 6902: jille eikä opettajapariskunnille, joilla ei ole otto- ja kasvatuslapsiksi. Edellä olevan 6903: omia lapsia, vaikka he elättäisivätkin adop-- perusteella kunnioittaen ehdotamme edus- 6904: toimaansa alaikäistä lasta taikka lapsia. kunnan päätettäväksi toivomuksen, 6905: Tällainen käytäntö tuntuu epäoikeuden- 6906: mukaiselta varsinkin alaikäisten ottolasten että hallitus valmistuttaisi kansa- 6907: huoltajia kohtaan, koska heillä on huoliet- koululaitoksen kustannuksista annet- 6908: tavastaan samanlaiset menot, kuin perheei- tuun lakiin muutosesityksen, jonka 6909: lisillä opettajilla on omista lapsistaan, joten mukaan voitaisiin alaikäistä adop- 6910: tämä epäkohta olisi saatava korjatuksi. toitua lasta huoltavalle kansakoulun- 6911: Yleisen lastenhuoltotyön kannalta olisi opettajalle suorittaa ylemmän palk- 6912: myös suotavaa, että alaikäisiä ottolapsia kausluokan peruspalkka. 6913: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 6914: 6915: Jussi SalElronen. Irma. Karvikko. 6916: Urho Saariaho. Niilo Honkala. 6917: Meeri Kala.vainen. Erkki Koivisto. 6918: Jaakko Hakala. Aarne Honka. 6919: Hugo Nuorsaari. 6920: 147 6921: 6922: IV,53. - Toiv. al. N:o 50. 6923: 6924: 6925: 6926: 6927: Okko y. m.: Kivisten peltoalueiden verotusperusteiden mää-- 6928: räämisestä. 6929: 6930: 6931: E d u s k u n n a 11 e. 6932: 6933: Kuten tunnettua on Suomen pelloista Jossain maarm näitä tutkimuksia on jo 6934: varsin suuri osa kivien pirstomaa. Varsin- aloitettu suorittaa. Mikkelin ja Keski- 6935: kin Mikkelin, Kuopion, Kymen, Oulun lää- Suomen maanviljelysseuran alueella on jo 6936: neissä on suuria alueita, joissa pellot ovat tutkittu 444 tilaa. Tämän lisäksi on 6937: varsin kivisiä. Viime aikoina on monilla Mikkelin maanviljelysseuran alueella toi- 6938: tahoilla kiinnitetty tähän varsin ansaittua mitettu 90 perusteellista tilakuvausta ja 6939: huomiota. V. 1949 valtiopäivät on edustaja 4 erikoistutkimusta kyntötyönmenekkiin, 6940: Soinisen aloitteen pohjalla hyväksynyt toi- niittotyön menekkiin, maatilan sisäisiin 6941: vomuksen, että hallitus kiireellisesti ryh- kuljetuksiin ja maatalouskalustoon kivipe- 6942: tyisi toimenpiteisiin ja laatisi suunnitelman räisillä alueilla. 6943: kiviperäisten peltojen raivaamiseksi valtion Mutta näitä tutkimuksia on joudutet- 6944: varoista myönnettävien avustusten ja lai- tava. Tarkoitus onkin, jos valtiovalta 6945: nojen muodossa. myöntää varat tämän kivisyystutkimuksen 6946: kytkemiseksi ensi kesänä toimitettavaan 6947: Paitsi sitä, että kivisten peltojen omis- maatalouskonelaskentaan. 6948: tajille pelloilla olevat kivet tekevät monen- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 6949: laista haittaa, pellon muokkaus on vaival- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 6950: loista, koneitten käyttö usein mahdoton ja vomuksen, 6951: sadon korjuu vaikeutuu, on kivisten pelto- 6952: jen verotus, kun se tapahtuu pinta-alojen että haUitus toimituttaisi kiireelli- 6953: perusteella, ollut varsin kohtuuton. Ei ole sesti tutkimuksen siitä, missä määrin 6954: meillä vielä olemassa minkäänlaista tutki- peltojen kivisyys nostaa työskustan- 6955: musta siitä, missä määrin haitat, mitkä nuksia ja alentaa satotuloksia ja so- 6956: ovat olemassa kivisten peltojen viljelyk- velluttaisi näiden tutkimusten tulok- 6957: sessä, kohottavat työskustannuksia ja alen- sia kivisten peltoalueitten veroperus- 6958: tavat satotuloksia. teitten määräämisessä. 6959: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 6960: 6961: Väinö Okko. Onni Ma.nnila. 6962: Matti Mi.ik!ki. Lauri Laine. 6963: Eri. Ha.a.paniemi. 6964: 148 6965: 6966: IV, 54. - Toiv. al. N :o 51. 6967: 6968: 6969: 6970: 6971: Lappi-Seppälä y. m.: Toimenpiteistä ennen Arava-lainsää- 6972: dännön voimaantuloa rakennusvaiheessa olleiden raken- 6973: nusten taloudellisen aseman järjestämiseksi. 6974: 6975: 6976: E d u s kun n a 11 e. 6977: 6978: Arava-lainsäädäntöön liittyvässä valtio- ehkä aiheutuviin toimenpiteisiin". Tämän 6979: neuvoston päätöksessä asuntolainojen, ta- jälkeen on eduskunta hyväksynyt lain 6980: kuiden ja avustusten myöntämisestä 30 asutuskeskusten asuntotuotannon edistämi- 6981: päivältä maaliskuuta 1949 sanotaan 3 § :n seksi myönnettyjen omakoti-, perheasunto-, 6982: viimeisessä momentissa seuraavaa: , .... asunto-osakeyhtiö- ja pienasuntolainojen 6983: puolivalmiiden talojen rakentamista varten kuoletusaikojen pidentämisestä ja korkojen 6984: asuntolainaa ei voida myöntää". alentamisesta, jolloin sosiaaliministeriön 6985: Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta aikaisemmin lainoittamat talot on saatettu 6986: on Aravan ollut tulkittava tämän asetuk- yhtä edulliseen asemaan kuin Arava- 6987: sen kohta siten, että uudisrakentajat, joit- talotkin. Työväenasiainvaliokunta on tätä 6988: ten rakennustyöt oli aloitettu ennen 30 lakia koskevassa mietinnössään tuonut kan- 6989: päivää maaliskuuta 1949, eivät tulleet saa- tanaan esiin seuraavaa: ,Valiokunta puo- 6990: maan Aravan lainoja. lestaan yhtyy hallituksen esityksen perus- 6991: Kun Arava-lainsäädäntö täydellisesti teluihin näiden talojen asumiskustannusten 6992: mullisti taloudelliset lait ja olosuhteet ja alentamisesta ja toteaa tyydytyksellä halli- 6993: kun sen soveltaminen aloitettiin aivan tuksen ryhtyneen tältä osin niihin toimen- 6994: yhtäkkiä määräpäivästä lukien, muodostui piteisiin, joiden harkitsemiseen eduskunta 6995: asuntotuotantoon ja vuokramarkkinoille 1949 valtiopäivillä antaessaan vastauksensa 6996: arveluttava keinotekoinen porras, jonka hallituksen esitykseen n:o 69 (1948 vp.) 6997: jyrkkyyttä parhaiten kuvaa se, että asuin- laiksi asuntolainoiksi, -takuista ja -avustuk- 6998: rakennuksissa, jotka valmistuivat keväällä sista kiinnitti hallituksen huomiota. Valio- 6999: 1949, vuokra tuli olemaan jopa 250 mk/m2, kunta puolestaan olisi tosin mielellään näh- 7000: kun sen sijaan sen jälkeen valmistuneissa nyt, että hallitus olisi samanaikaisesti anta- 7001: vuokrataloissa vuokra saadaan painetuksi nut esityksen myös niiden asuinrakennus- 7002: jopa 80 mk/m2. ten taloudellisesti heikon aseman paranta- 7003: Vielä huonompaan asemaan joutuivat ne miseksi, jotka olivat valmistusvaiheessa 7004: omakotirakentajat, joitten työt oli aloitettu Arava-lainsäädännön voimaan tullessa ja 7005: ennen yllämainittua päivämäärää. jotka jäivät ilman valtion edullista lainaa." 7006: Arava-lainsäädännön tarkoitus ei liene Kun hallitus näin on järjestänyt asun- 7007: koskaan ollut luoda asuntoalalle tällaisia totuotannon yleisesti Arava-lainsäädännön 7008: epäterveitä ja mahdollisesti kestämättö- avulla ja poistanut Arava-lainsäädännön 7009: mälle pohjalle perustuvia asuntomuotoja. mukanaan tuomat epäkohdat sosiaaliminis- 7010: Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään teriön aikaisemmin lainoittamien talojen 7011: 3/3 1949 nimenomaan lausunut ,edellyttä- osalta, tuntuisi luonnolliselta, kuten valtio- 7012: vänsä, että hallitus tulee harkitsemaan, varainvaliokunta mietinnössään 3/3 1949 7013: onko valtion tukea annettava vuokrien ja työväenasiainvaliokunta mietinnössään 7014: alentamiseksi myös viime vuosien aikana 22/11 1949 ovat lausuneet, että hallitus 7015: rakennetuissa taloissa sekä ryhtymään tästä ryhtyisi toimenpiteisiin myöskin muiden 7016: IV,54. - Lappi-Seppälä y. m. 149 7017: 7018: ,Aravan kynnykselle" jääneiden talojen toimenpiteisiin esitykse'lt laatimiseksi 7019: epäterveen taloudellisen aseman parantami- laiksi niiden rakennusten taloudelli- 7020: seksi. sen tilan järjestämiseksi, jotka olivat 7021: Edellä olevaan viitaten esitämme edus- rakennustyövaiheessa silloin, kun 7022: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, Arava-lainsäädäntö astui voimaan ja 7023: jotka vain sen takia jäivät ilman 7024: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin Arava-lainoitusta. 7025: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 7026: 7027: JUS'Si Lappi-Seppälä. Jaakko Haikala. 7028: Päiviö Hetemäki. L. I. Ka.ukamaa.. 7029: Margit Borg-Sundman. Hugo Nuorsaa.ri. 7030: 150 7031: 7032: IV,55. - Toiv. al. N:o 52. 7033: 7034: 7035: 7036: 7037: Kannisto y. m.: Määrärakasta säästäjien rahanarvon alene- 7038: misen johdosta kärsimien tappioiden korvaamiseksi. 7039: 7040: 7041: E d u s k u n n a ll e. 7042: 7043: Kun rahan arvo on inflaation takia suu- misv01mm estettävissä, mutta periaatteel- 7044: resti alentunut, ovat ne, joilla on raha- lisesti ei ole mitään epäilystä siitä, että 7045: omaisuutta, talletuksia, henkivakuutuksia niillä, jotka inflaation takia ovat kärsi- 7046: ja obligatioita ja jotka ovat antaneet lai- neet menetyksiä, on täysi oikeus vaatia 7047: noja, joutuneet kärsimään tuntuvia tap- siitä korvausta, sitäkin suuremmalla syyllä, 7048: pioita. Kuinka suuret nämä tappiot ovat, kun valtio on korvannut eräille muille 7049: siitä ei voida esittää tarkkaa laskelmaa. kansalaispiireille sodan johdosta aiheutu- 7050: Esimerkiksi säästäjien rahalaitoksissa ole- neita tappioita. 7051: vat talletukset ovat inflaatiokautena eri On esitetty vaatimus, että säästäjien 7052: ajankohtina huomattavasti vaihdelleet. Jos inflaatiotappiot olisi valtion korvattava. 7053: haluttaisiin toimittaa tutkimus tallettajain Näiden tappioiden arvioiminen niin tar- 7054: inflaatiovahingoista, olisi tarkastettava jo- kasti, että korvaus muodostuisi oikeuden- 7055: kainen talletustili erikseen ottamalla huo- mukaiseksi, ei kuitenkaan ole mahdollista. 7056: mioon talletuksen suuruuden vaihtelu ja Lisäksi on otettava huomioon, että tässä 7057: inflaation kulloinenkin vaihe. Erinäisiä tulisi kysymykseen niin valtava korvaus- 7058: arviointeja voidaan kysymyksessä olevista summa, että valtion talous ei sitä missään 7059: tappioista kuitenkin esittää ja on esitetty- tapauksessa tulisi kestämään. Inflaatiova- 7060: kin. Perusteeliisin niistä on fil. tri T. hinkojen korvaamista suunniteltaessa on- 7061: Junnilan vuoden 1949 alussa esittämä. kin pakko ottaa huomioon sosiaaliset näkö- 7062: Siinä päädytään tulokseen, että joulukuusta kohdat ja pyrkiä rajoittamaan korvaus 7063: 1938 joulukuuhun 1948 rahaomaisuuden in- vain niitä koskevaksi, jotka rahan arvon 7064: flaatiotappiot olivat nykyisinä markkoina alenemisesta ovat kaikkein raskaimmin kär- 7065: seuraavat: sineet. Tällöin tulisi kysymykseen kor- 7066: vauksen suorittaminen sellaisille henki- 7067: Yleisön talletustilit 234 miljardia mk löille, joiden toimeentulo on kokonaan tai 7068: Vakuutusmaksurahastot .. 32 7069: Muiden kuin pankkien ja " " suurimmaksi osaksi riippunut talletuksista 7070: ja niiden korkotuloista, määrätyn iän saa- 7071: henkivakuutusyhtiöiden vutettua nostettavista henkivakuutuksista, 7072: hallussa olevat obliga- kiinteästi määrätyistä eläkemaksuista jne., 7073: tiot .... ·............ . 32 7074: " " siis yleensä vanhoille, sairaille ja työky- 7075: Kaikkiaan 348 miljardia mk vyttömille henkilöille. Sikäli kuin tällaiset 7076: henkilöt ovat inflaation johdosta kärsineet 7077: Inflaatio on suuri yhteiskunnallinen on- niin suuria menetyksiä, että he ovat jou- 7078: nettomuus ja vääryys niitä kohtaan, jotka tuneet tai joutumassa taloudelliseen ah- 7079: sen johdosta joutuvat menettämään omai- dinkoon ja kurjuuteen, olisi valtion korvat- 7080: suuttaan ilman omaa syytään. Rahan ar- tava heille heidän menetyksensä. Tällais- 7081: von vakaana pitäminen kuuluu kaikissa si- ten tapauksen selville ottamisessa ja tutki- 7082: vistyl:'!maissa valtiovallan tehtäviin. Varsin- misessa voitaneen käyttää huoltolautakun- 7083: kin pitkällisten sotien aikana ja niiden tien välitystä. Sikäli kuin on kysymys sen 7084: jälkeen tämä tehtävä tosin saattaa käydä seikan selvittämisestä, miten suuria tap- 7085: valtiolle ylivoimaiseksi, ja tällöin voi syn- pioita kunkin korvausta hakevan on kat- 7086: tyä tilanteita, jolloin inflaatio ei ole ih- sottava kärsineen hänen talletustensa ja 7087: IV,55. - Kannisto y. m. 151 7088: 7089: henkivakuutustensa arvon alenemisen joh- että hallitus kiireellisesti toimitut- 7090: dosta, lienee huoltoviranomaisilla mahdol- taisi tutkimuksen rahan arvon ale- 7091: lisuuksia saada tätä koskevia tietoja kysy- nemisen johdosta hädänalaiseen ti- 7092: myks~ssä olevista raha- ja vakuutuslaitqk- laan joutuneiden säästäjien kärsi- 7093: sista. mien tappioiden korvausmahdolli- 7094: Edellä esittämämme perusteella ehdo- suuksista ja ottaisi näitä korvauksia 7095: tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- varten määrärahan vuoden 1951 7096: muksen, tulo- ja menoarvioesitykseen. 7097: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 7098: 7099: H. A. Kannisto. Lassi Hiekka.la. 7100: Kalle Kauppi. Irma Karvikko. 7101: Rolf B. Berner. 7102: 152 7103: 7104: lV,Ii6. - Toiv. al. lN:o 58. 7105: 7106: 7107: 7108: 7109: K. Eskola y. m.: Määrärahasta kuoletuslainoiksi työttömyy- 7110: den ja hallantuhojen johdosta taloudellisissa vaikeuk- 7111: sissa oleville maalaiskunnille. 7112: 7113: 7114: E d u s k u n n a 11 e. 7115: 7116: Lainsäädännön yleinen kehittyminen aset- 1949 viimeiseen valtion lisämenoarvioon 7117: taa maalaiskunnille lisääntyviä velvoituksia, otettaisiin 250 miljoonan markan määrä- 7118: joiden täyttäminen vaatii yhä enentyvässä raha annettavaksi pitkäaikaisilla kuoletus- 7119: määrin varoja. Valtio osallistuu eräisiin lainoina 2%% korolla eräille Lapin, Ou- 7120: lakimääräisiin menoihin avustuksilla ja lai- lun, Kuopion ja Vaasan läänien kunnille. 7121: noilla, kuten esim. oppivelvollisuuden to- Hallitus ei kuitenkaan ottanut tätä esityk- 7122: teuttamisessa. Samoin on valtion taholta seensä eikä eduskunta voinut sitä lisämeno- 7123: tuettu sellaisia kuntia, jotka ovat joutuneet arvioon ottaa, vaikka yleinen käsitys edus- 7124: sodan rasituksista poikkeuksellisen ras- tajien keskuudessa olikin katokomitean mie- 7125: kaasti kärsimään. Tämä onkin periaatteel- tintöön myös tältä osaltaan myönteinen. 7126: lisesti oikein. Viime vuodet ovat myöskin Kun kuluvan talven työttömyys on muo- 7127: aiheuttaneet eräiden alueiden maalaiskun- dostunut odotettua suuremmaksi ja siten 7128: nille erikoisia lisärasituksia työttömyyden kuntien vaikeudet ovat yhä lisääntyneet, 7129: ja hallantuhojen kautta. Kun työttömyys niin valtion tuki halpakorkoisten lainojen 7130: on jatkuvasti kohdistunut vai määrättylliin järjestämiseksi kyseessä oleville kunnille on 7131: osiin maata, niin tämä todistaa sen, että tullut vieläkin tarpeellisemmaksi ja ajan- 7132: kysymyksessä on rakenteellinen työttömyys, kohtaisemmaksi. 7133: jonka syiden poistaminen on koko yhteis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7134: kunnan tehtävä. Hallantuhojen suuruuteen nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 7135: on taasen vaikuttanut oleellisesti se, ettei muksen, 7136: riittäviä peruskuivauksia ole suoritettu eikä 7137: turvattu tuotanto- ja kannattavaisuusedelly- että hallitus ottaisi vuoden 1951 7138: tyksiä halla-alueilla sopiville maa- ja karja- valtion tulo- ja menoarvioesitykseen 7139: taloustuotteille eikä täten suoritettu tuotan- 250 miljoonan markan määrärahan 7140: non ohjausta kansantaloudellisesti oikeaan annettavaksi pitkäaikaisina, halpa- 7141: suuntaan. Näin ollen työttömyys ja hallan- korkoisina kuoletuslainoina sellaisille 7142: tuhojen suuruus ei johdu mistään laimin- maalaiskunnille, joiden taloudellinen 7143: lyönneistä, joihin näiden seutujen väestö ja asema on työttömyyden ja hallan- 7144: kunnat olisivat syyllistyneet, vaan syistä, tuhojen johdosta huomattavammin 7145: joiden poistaminen on koko yhteiskunnan vaikeutunut. 7146: velvollisuus. Katokomitea ehdotti, että v. 7147: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950. 7148: 7149: Kusti Eskola. Niilo Ryhtä. 7150: Väinö Ra.nkila. Markus Niska.la. 7151: Kerttu Sa.a.lasti. Eino Palovesi. 7152: Yrjö Saari. T. N. Vilhula. 7153: Viljami Kalliokoski Lauri Laine. 7154: Eino Rytinki. Martti Miettunen. 7155: Yrjö Ha.uta.la. M. 0. Lahtela. 7156: S. S. Aittoniemi. 7157: 153 7158: 7159: IV,57. - Toiv. a.l. N:o 54. 7160: 7161: 7162: 7163: 7164: Ra.nkila. y. m.: Toimenpiteistä heikossa taloudellisessa ase- 7165: massa olevien maalaiskuntien työttömyysrasitusten lie- 7166: ventämiseksi tai poistamiseksi. 7167: 7168: 7169: E d u s k u n n a ll e. 7170: 7171: Erikoisesti maaseudulla on jo lähes pari töönpano, joiden aiheuttamiin kustannuk- 7172: vuotta vallinnut huomattavan laaja työttö- siin ,osallistuvat koko maan veronmaksajat. 7173: myys. Työttömyyden painopiste on keskit- Olisi sen vuoksi täysin kohtuullista ja oi- 7174: tynyt etupäässä maan pohjois- ja itäosiin, keudenmukaista, että ainakin heikommassa 7175: sekä syrjäisempiin pienviljelysvaltaisiin taloudellisessa asemassa olevien maalais- 7176: kuntiin. Kun tällaisten kuntien taloudel- kuntien työttömyysrasitusta jaettaisiin en- 7177: linen asema on yleensä muutenkin heikko, tistä enemmän koko yhteiskunnan kannet- 7178: ja näillä seuduilla elävä väestö vähäva- tavaksi ja kaikkein heikoimmassa asemassa 7179: raista, tuottaa jatkuvat työttömyysmenot olevilta kunnilta tämä rasitus kokonaan 7180: tällaisille maalaiskunnille suhteettornia kus- poistettaisiin. 7181: tannuksia. Työttömyystilanteen jatkumi- Edellä olevan perusteella ehdotamme 7182: nen pahentaa yhä asiaa kuntien veron- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 7183: maksajien lukumäärän vähetessä. toivomuksen, 7184: 7185: Vastaavanlaatuista työttömyyttä, joka että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 7186: johtuu etupäässä yhteiskunnan rakenteesta, toimenpiteisiin heikossa taloudelli- 7187: sekä maassa harjoitetusta talouspolitiikasta sessa asemassa olevien maalaiskun- 7188: ei suuremmassa määrin esiinny kaupun- tien työttömyysrasitusten lieventämi- 7189: geissa eikä teollisuuskeskuksissa. On huo- seksi ja kaikkein heikoimmassa ase- 7190: mattava, että näille seuduille antaa jatku- massa olevien kuntien kokonaan va- 7191: vasti työtä mm. Sotevan teollisuus, valtion pauttamiseksi työttömyyden aiheut- 7192: teollisuuslaitokset, sekä Arava-lain täytän- tamista 1·asituksista. 7193: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 7194: 7195: Väinö Rankila.. Niilo Ryhtä. 7196: A.rtturi Koskinen. Eino Rytinki. 7197: Tahvo Rönkkö. Toivo H. Kinnunen. 7198: 7199: 7200: 7201: 7202: 2 7203: 154 7204: 7205: IV,5s. - Toiv. aJl. N :o 55. 7206: 7207: 7208: 7209: 7210: Vennamo y. m.: H alpakorkoisten lainojen myöntämisestä 7211: maaseudun väesto'lle verojen ja muiden maksettavaksi 7212: lankeavien velkojen suorittamiseen. 7213: 7214: 7215: Eduskunnalle. 7216: 7217: Vaitiovalta on katsonut. sotien jälkeoo Ei voida pitää tasapuolisen!a eikä oikeu- 7218: omien kotien ja asrmtojen rakentamisen denmuklaisena puhumattaka.run yhteiskun- 7219: niin tärkeäksi, että viimeksi n. s. Arava- !lliall ja yleisestä edusta, että valtiovalta 7220: laeilla tuetaam asutuskeskuksissa rakoonus- tukoo voimakkaasti kuten Arava-lainojen 7221: toimintoo myöntämällä valtion varoista muodOSS!a määrättyjä yhteiskuntapiirejä 7222: 1 %: n lainoja vuosittain miljardeja mark- samalla kun laa:jat maaseudun väestöker- 7223: koja. Lairnsäädännössämme on myös jo roks:et jäävät tällaista tukea vaille ja jopa 7224: kauan ollut voimassa perioote, että velkoja verojen ja muiden velkojen vuoksi menet- 7225: olipa hän kuka ta:hamsa ei saa riistää pak- tävät kotinsa ja toimeem.tulomahdollisuu- 7226: komyynnin kautta velalliselta hänelle vä:lt- tensa ainakin osittlain oon vuoksi, että vero- 7227: tämättömiä työvälineitä s. o. toimeentulon VIaroja käytetääm. yksipuolisesti. Jos kerran. 7228: sa.amisern mahdollisuuksia. halpakorkoisia iJ.ainoja voidaan edelleen 7229: myöntää kaupungeissa ja kauppruloissa sen. 7230: Virheellisen. j;a yksipuolisesti harjoitetun täytyy myöskim. olla mahdollista mooseu- 7231: talouspolitiilmn vuoksi on taloudellilnern ti- dulla. Äskettäin luvatut verolyikkäykset ei- 7232: lanne suuressa osassa maamme maaseutua vät myöskään riitä, koska ne koskevat vain. 7233: muodostunut ermomaisen vaikeaksi. Todel- vailtion veroja ja niitäkin. rojoitetulla 7234: linen pula ja taloudellinen hätä V;allitsee. alueella. 7235: Tilanne on hu00ll131ttavalta osalta jo muo- Kaiken edellä lausuturn perusteella ehdo- 7236: dostrmut niin. kireäksi, että maksettavaksi tamme kunnioittaen edusku:rman hyväksyt- 7237: lankeavien verojen, olivatpa ne sittem. val- täväksi toivomuksen, 7238: tion., kunnan tai muita veroja, sekä jopa 7239: el3iil!rliOn vuoksi otettujen velkojen suori- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 7240: tukseksi ulosottoviranomaiset joutuvat pak- asian vaatimiin toimenpiteisiin, jatta 7241: kokeinoin myymään. vähävareisemmoo !IllOO- maaseudun väestölle voidaan myön- 7242: talou.s. ja maaseudun. väestön irtaimistoa tää välttämättömässä laajuudessa 7243: ja tiloja eli heidäm. koteja:an. Kuitenkin halpakorkoisia lainoja verojen ja 7244: valtiovalta toisaalta parhailloon edellä sa- muiden maksettavaksi lankeavien 7245: noturn mukaisesti myöntää 1 %: n lainoja velkojen suoritukseen, ettei taloudel- 7246: uusien kotien 11akenta.miseksi kaupungeissa lisissa vaikeuksissa kamppaileva 7247: ja kauppa1oissa sekä tul'VIaia työntekijäin maatalous- ja muu maaseudun väki 7248: työvälineet pakkomyynniltä, mikä ei kui- joudu menettämään omia kotejaan 7249: tenkaan ulotu maatalousväestön toimeen- sekä heidän toimeentulolleen ja elä- 7250: tulolla välttämättömään elävääm. ja elotto- mälleen tarpeellista maatalous. ja 7251: maam. maatalousirtaimistoon. muuta irtaimistoa. 7252: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950. 7253: 7254: Veilmto Vennamo. Lauri Laine. 7255: Heikki Soininen. S. S. Aittoniemi. 7256: Eino Palovesi 7257: 155 7258: 7259: IV,59.- Toiv. a.l. N:o 56. 7260: 7261: 7262: 7263: 7264: Riihinen y. ·m.: Siirtoväelle myönnettyjen avustuslainojen 7265: perimättä jättämisestä eräissä tapauksissa. 7266: 7267: 7268: E d u s k u n n a 11 e. 7269: 7270: Sodasta johtuneen poikkeuksellisen tilan- Kun on kohtuutonta avustuslainojen ta- 7271: teen vallitessa vuosina 1944-1946 myönnet- kaisin perimisellä aiheuttaa siirtolaisper- 7272: tiin valtion varoista siirtoväelle määräsuu- heille uusia vaikeuksia, niin on välttämä- 7273: ruisia n. s. avustuslainoja, jotka on myö- töntä, että hallitus ryhtyy sellaisiin toimen- 7274: hemmin peritty suurelta osalta takaisin. piteisiin, että kohtuuttomat avustuslainojen 7275: Huomattava määrä näistä avustuslainoista perimiset lopetettaisiin. 7276: on kuitenkin edelleen takaisin perimättä, Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme 7277: ja taloudellisen elämän viime aikoina vai- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 7278: keutuessa on siirtolaisille useissa tapauksissa 7279: avustusten takaisinmaksu käynyt yli- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 7280: voimaiseksi. Viranomaiset uhkaavat nyt sellaisiin toimenpiteisiin, että valtion 7281: näistä saatavista ulosmitata vähävaraisten varoista myönnettyjä siirtoväen avus- 7282: siirtolaisperheiden välttämättömiä työväli- tuslainoja ei perittäisi takaisin sil- 7283: neitä ja taloustavaraa. Jos näin menetel- loin, kun periminen vaarantaa per- 7284: lään, johtaa se perheet jälleen taloudelliseen heen toimeentuloa. 7285: ahdinkoon, jonka lieventämiseksi sanotut 7286: avustukset aikoinaan on annettu. 7287: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 7288: 7289: Vilhelm Riihinen. Eino Tainio. 7290: Mauri Perkonoja.. Martti Leskinen. 7291: Antto Prunnila.. M. Järvinen. 7292: Toivo Friman. H. Manninen. 7293: E. Hietanen. 7294: 156 7295: 7296: IV,6o.- Toiv. al. N:o 57. 7297: 7298: 7299: 7300: 7301: Virolaina: Korvauslain edellyttämän indeksikorotuksen 7302: myöntämisestä erät'lZe maansaantiin oikeutetuille. 7303: 7304: 7305: Ed u s kunnalle. 7306: 7307: Suuri joukko karjalaiseen siirtoväkeen ten osaltaan helpottaneet valtion toimen- 7308: kuuluvia maanviljelijöitä hankki itselleen piteitä, joutuvat huomattavasti huonom- 7309: jo ennen maanhankintalain vahvistamista paan asemaan kuin ne, joille hankitaan 7310: vapaaehtoisella kaupalla maatilan. Useissa maata valtiovallan toimesta. Sen vuoksi 7311: tapauksissa ostivat useat viljelijät yhdessä olisi tämä epäkohta korjattava ja saatet- 7312: suurehkon tilan. He saivat tällöin tilanos- tava mainitunlaiset lainojen saajat, aina- 7313: tojen rahoitusta varten lainaa maatalousmi- kin siltä osalta kuin he joutuvat rakenta- 7314: nisteriön asutusasiainosastosta korvauksia maan uusia rakennuksia, osallisiksi kor- 7315: vastaan. Korvausten selvittelyn yhteydessä vausobligatioiden indeksikorotuksesta. 7316: on pidätetyt korvaukset käytetty näiden lai- Edellä olevaan viitaten ehdotan edus- 7317: nojen maksussa nimellisarvostaan. Tällaista kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 7318: menettelyä on pidettävä kohtuuttomana, 7319: sillä niissä tapauksissa, joissa useampi vil- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 7320: jelijä yhdessä on ostanut suurehkon tilan, toimenpiteisiin korvauslain edellyttä- 7321: riittää rakennuksia tavallisesti vain yh- män indeksikorotuksen myöntämiseksi 7322: delle osakkaalle, mutta toiset joutuvat ra- myös niille maansaantiin oikeute- 7323: kentamaan korkein kustannuksin uudet ra- tuille, jotka joutuvat rakentamaan 7324: kennukset. Mikäli asutusasiainosaston nyt vapaalla kaupalla ostamilleen tiloille 7325: noudattamaan käytäntöön ei saada muu- tarpeelliset rakennukset, mutta joi- 7326: tosta, velkaantuvat tällaiset viljelijät erit- den maatalousministeriön asutus- 7327: täin suuressa määrin ja joutuvat useissa asiainosastolta saamien lainojen ta- 7328: tapauksissa taloudellisesti kestämättömään kaisinmaksamisessa korvausobligatiot 7329: asemaan. Samalla he, jotka ovat omatoi- on käytetty nimellisarvoisina. 7330: misesti pyrkineet hankkimaan maata ja si- 7331: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 7332: 7333: Joha.nnes Virolainen. 7334: 157 7335: IV,6L- Toiv. al. N:o 58. 7336: 7337: 7338: 7339: 7340: 'KarvoJUm y. m.: TeoUis-uuden sijoittamisesta lähemmäksi 7341: raaka-ainelähteitli. 7342: 7343: 7344: Eduskunnalle. 7345: 7346: Maamme teollisuus on suurimmalta osal- määrät halvempiarvoista puuta, jota ei 7347: taan keskittynyt maamme etelä- ja lounais- kannata kuljettaa kauvemmaksi halvoilla- 7348: osaan jolloin valtavan suuria alueita on kaan kustannuksilla vaan joka voitaisiin 7349: jäänyt yksinomaan raaka-aineen hankinta- mahdollisesti käyttää edullisesti polttoai- 7350: alueiksi, joissa on hyvin vähän, taikka ei neena jos polttoainetta tarvitsevat teolli- 7351: ollenkaan valmisteteollisuutta. Tällaiseen suudet olisivat lyhemmän kuljetusmatkan 7352: teollisuuden keskitt;ymiseen vain määrä- päässä. Lisäksi kannattaa mainita, että ny- 7353: tyille alueille on tietysti perusteena se, kyään on useimmissa suurissakin teolli- 7354: että kun teollisuutemme valtaosaltaan on suusmaissa pyrkimyksenä teollisuuksien si- 7355: puunjalostusteollisuutta, johon raaka-aine joittaminen mahdollisimman tasapuolisesti 7356: voidaan kuljettaa uittamalla, niin kulje- valtakunnan erialueiden kesken, jota mui- 7357: tus lähelle vientisatamia on tullut verrat- den seikkojen lisäksi perustellaan myöskin 7358: tain halvaksi. Mutta kun teollisuutemme, väestö- ja sosiaalipoliittisilla näkökohdilla. 7359: raaka-aineesta johtuen, on kehitt;ynyt niin Edellä olevan perusteella ehdotamme 7360: yksipuoliseksi, niin se on erittäin herkkä kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 7361: kansainvälisellä kauppamarkkinoilla tapah- toivomuksen, 7362: tuville muutoksille, joka kaikkein pikimmin 7363: ja voimakkaimmin aina kohdistuu raaka- että hallitus toimituttaisi kiirreel- 7364: aineen hankinta-alueisiin ja siis suurimpaan lisesti tutkimuksen, miten ja missä 7365: osaan maatamme, aiheuttaen suurta työttö- määrin teollisuutta voitaisiin sijoit- 7366: myyttä josta meillä on hyvänä esimerkkinä taa entistä tasapuolisemmin maamme 7367: jokaiselta kansainvälisessä kaupassa tapah- eri puolille ja siten lähemmäksi 7368: tuneelta epäedulliselta ajalta. Myöskin raaka-ainelähteitä. 7369: metsärikkailla alueilla pilaantuu suuret 7370: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 7371: 7372: Juho Karvonen. Rafael Paasio. lsak Penttala. 7373: Kalle Kauhanen. J. Pyy. Vilho Väyrynen. 7374: Arvi Turkka. G. Henriksson. Eino Rytinki. 7375: Artturi Koskinen. E. Pusa. Erl Haapaniemi. 7376: 0. Muikku. Armas Tolonen. Tahvo Rönkkö. 7377: H·eikki Hykkäälä. Arvo Sävelä. Niilo Ryhtä. 7378: J. F. Tolonen. Valfrid Eskola. Eino Laitinen. 7379: G. Andersson. Eino Raunio. Martti Suntela. 7380: Edvard Pesonen. Martta Salmela-Järvinen. Lauri Murtomaa. 7381: P. Karjalainen. Meeri Kalavainen. Heikki Simonen. 7382: Elli Nurminen. M. 0. Lahtela. Yrjö Kilpeläinen. 7383: Toivo Pyörtänö. Varma Turunen. J. Kuittinen. 7384: Urho KuLovaara. Heikki Soininen. Veli Järvinen. 7385: Yrjö Helenius. Lennart Heljas. 7386: 158 7387: 7388: IV,a2. - Toiv. al. N:o 59. 7389: 7390: 7391: 7392: 7393: Riihimäki y. m.: Teollisen toiminnan laajentamisesta maa- 7394: seudulle. 7395: 7396: 7397: E d u s k u n n a 11 e. 7398: 7399: Varsin yleisesti pohditaan kysymystä töminä ltohtaa näitä ,maaltapakenijoita" 7400: maaseudun pienviljelijäväen lisäansiomah- useasti yhtä suuret, kenties joskus suurem- 7401: dollisuuksista. Tähän antaa perustellun ai- matkin elämän vaikeudet kuin mitä heillä 7402: heen pienviljelijäväen keskuudessa yhä kas- maaseudulla.. entisillä asuinsijoillaan oli. 7403: vava huolestuneisuus siitä, mihin tämän Kun tosiasiallinen tilanne maaseudulla 7404: väestön nuoriso voisi sijoittautua toimeen- on sellainen, että pienviljelijäväen ja mui- 7405: tuloaan ansaitsemaan. Onhan valtaosa pien- den työläisten lisäansiomahdollisuudet ra- 7406: tiloistamme kääpiöluontoisia pienviljelmiä, joittuvat pääasiallisesti tilapäisluontoisiin 7407: joilla miehuusiän saavuttaneiden lasten metsätöihin, on käyty miettimään keinoja 7408: ajan vaatimia tarpeita ilman lisäansiota ei tämän epäkohdan korjaamiseksi. Eräissä 7409: voida edes alkeellisestikaan tyydyttää, pu- piireissä on väläytetty sellaista käsitystä, 7410: humattakaan, että perheen perustamisesta että teollisuus voisi siirtää eräitten tuottei- 7411: lisähuolet voitaisiin voittaa. Tilannetta pa- den valmistusta osatyönä maaseudulle val- 7412: hentaa lisäksi se seikka, että pienviljelijäin mistettavaksi. Kun tämä nähtävästi on 7413: täysi-ikäisiä lapsia vanhempiensa talouden teknillisesti vaikeata, herää tässä yhteydessä 7414: yhteydessä teoreettisten määritelmien mu- aivan kuin itsestään ajatus, miksei teolli- 7415: kaan verotetaan tulosta, jota nämä lapset suuden sijoittamista maaseudulle toteuteta 7416: eivät tosiasiallisesti ole saaneet. laajemmassa mitassa kuin mitä on nykyään 7417: Näistä maaseudun työläisväestölle epä- asianlaita. 7418: edullisista olosuhteista johtuen n. s. maalta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 7419: pako on saanut laajat mittasuhteet. Nuoriso eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 7420: ensimmäisenä on pyrkimässä teollisuus- 7421: keskuksiin tai sinne, mistä luulee toimeen- että hallitus kiireellisesti asettaisi 7422: tulon paremmin saavansa. Harvinaisia ei- asiantuntijatoimikunnan selvittämään 7423: vät myöskään ole ne tapaukset, jolloin per- kysymystä, minkå'laisia mahdollisuuk- 7424: heellinen asuntotilallinen on myynyt asun- sia on teollisen toiminnan laajentami- 7425: tonsa maaseudulla ja siirtynyt kaupunkiin seksi maaseudulle, tai m~1lä muulla 7426: tai johonkin teollisuuskeskukseen teollisuus- tavalla voitaisiin maaseudun työläis- 7427: laitoksen portin taakse työvuoroaan odotta- ja pienm1jelijäväelle järjestää ansio- 7428: maan. 'Teollisuusammatteihin perehtymät- mahdollisuuksia. 7429: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 7430: 7431: Arvo Riihimäki. Lauri MyllymäJd. 7432: Toivo 1. Sormunen. Lauri Leupihalme. 7433: Hannes Tauriainen. Kaarle Renfors. 7434: Martti Leskinen. Antto Pruimila. 7435: Matti Meriläinen. Irma Torvi. 7436: Lauri Murtomaa. Mauri Perkonoja. 7437: Esa Hietanen. 7438: 159 7439: 7440: IV,aa.- Toiv. ail. N:o 60. 7441: 7442: 7443: 7444: 7445: Hakala y. m.: Määrärahasta tilausten suorittamiseen koti- 7446: maisilta metallitehtailta ja konepajoilta. 7447: 7448: 7449: Eduskunnalle. 7450: 7451: Maamme metalliteollisuus on äskeisten ohjelmaa, jota on jo varmaan ryhdytty 7452: vuosien aikana voimakkaasti laajentunut. laatimaan. Kun otetaan huomioon, että 7453: Pääomat, joita on kiinnitetty koneisiin, sotakorvausten päättyminen v. 1952 mer- 7454: laitteisiin ja kiinteistöihin, ovat huomatta- kitsee kuitenkin jo tulevana vuonna, v. 7455: vat. Niitäkin arvokkaampi on se kokeneit- 1951, metalliteollisuuden eräillä osastoilla 7456: ten ammattimiesten joukko, joka näinä näitten töitten päättymistä ja että uudet 7457: vuosina on saanut koulutuksensa monien tilaukset vaativat oman aikansa raaka- 7458: vaikeiden kysymysten ratkaisussa, olipa ainehankintoja ja suunnittelua varten, on 7459: sitten kysymys johdosta, teknillisestä hen- välttämätöntä, että jo vuoden 1951 valtion 7460: kilökunnasta tai erikoiskoulutuksen saa- tulo- ja menoarvioon merkitään välttämät- 7461: neista metallityöläisistä. tömät määrärahat hankintaohjelman toteut- 7462: Elämme parhaillaan vaihetta, jolloin ta- tamisen alkamiseksi ja että valtion omista- 7463: pahtunut laajennus joutuu sopeutumaan mien liikeyritysten johdon huomiota kiin- 7464: uusiin olosuhteisiin. Selvää on, että rat- nitetään samaan seikkaan. Muiden välttä- 7465: kaisevaa osuutta tässä esittää asianomais- mättömien toimenpiteiden lisäksi on näin- 7466: ten teollisuuslaitosten johto, joka on kulu- kin pyrittävä välttämään sitä vahinkoa, 7467: neiden vuosien aikana joutunut ja joutuu mikä aiheutuisi erikoiskoulutuksen saaneen 7468: aktiivisesti ja määrätietoisesti ratkaisemaan teollisuusväen joutuessa työttömäksi tai 7469: monet vaikeudet. Yhtä selvää on myös, että koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin. 7470: valtiovalta sekä suurten teollisuuslaitosten Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme 7471: omistajana että suurena tilausten antajana kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 7472: omalta osaltaan on velvollinen tekemään toivomuksen, 7473: kaikkensa sopeutumisvaiheen helpottami- 7474: seksi. Kuluneiden vuosien aikana on val- että hallitus ottaisi vuoden 1951 7475: tion liikelaitostenkin kohdalla jouduttu ra- valtion tulo- ja menoarvioesitykseen 7476: joittamaan koneiden ja laitteiden uusintaa, tarpeelliset määrärahat tilausten suo- 7477: joka nyt astuu esille ja osaltaan voidaan rittamiseen kotimaisilta metalliteh- 7478: sijoittaa kotimaisen metalliteollisuuden suo- tailta ja konepajoilta, laadittavan 7479: ritettavaksi. pitkäaikaisen hankintaohjelman puit- 7480: Tämä edellyttää perusteellista ja pitkän teissa. 7481: ajan tähtäimellä valmistettua hankinta- 7482: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 7483: 7484: Jaakko Ha.kala. Kustaa Alanko. 7485: 160 7486: 7487: IV,64. - Toiv. al. N :o 61. 7488: 7489: 7490: 7491: 7492: Koskinen y. m.: Määrärahasta kuoletuslainoiksi pientilalli- 7493: m1le maaseudun sähköistämisen edistämiseksi. 7494: 7495: 7496: E d u s kunnalle. 7497: 7498: Tyydytyksellä on t'Odettava eduskunl1Ml taa. Omia varoja ei ole ja luoronsaanti 7499: ja hallituksen myötämieilinen suhtautumi- on vaikeutU!Il!ut minkä ohella korkea korko- 7500: noo maaseudun sähköistämiseen. Hman kanta estää }ainavarojen käytön silloimkin, 7501: v.alltioval1an voimailrosta taloudellista tukea kun niitä ehkä olisi saatavissa. Jotta hy- 7502: ei tämä tärkeä rakennustyö olisi voinut vään alkurm .saatettua siihköistämistyötä 7503: edistyä sitä vauhtia kuin on tapahtunut. voitaisiin tehokkaasti jatlrna tarvitaan val- 7504: .Sähkövoim3.1It saanti maaseudulle tulee hUiO- tioV'allan tukea ja tällöin iffilSitilassa halpa- 7505: mattavalla tavalla poistamoon niitä vai- ikorkoisten Lainojen myöntämistä. 7506: keuksia, j'Oide.n kanssa siellä on jouduttu Edellä sanottuun viitaten ehdotamme 7507: kamppailemaan. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 7508: Tähänastiset toimenpiteet ovat kuitenkin 7509: ulottuneet vain osaan sähkön puutteessa että hallitus ottaisi vuoden 1951 7510: elävään maaseutuun. Siksi on tärkeätä, talousarvioesitykseensä riittävän 7511: että tätä työtä voidaan edellee!ll voimape- määrärahan halpakorkoisten kuole- 7512: räisesti jatkaa. Taloudelliset 'Olosuhteet tuslainojen myöntämistä varten pien- 7513: maaseudulLa, varsinkin pielllillä tiloilla, tilallisille maaseudun sähköistämis- 7514: ovat siksi kireät, että pelkästään omin työn edistämiseksi. 7515: avuin ei sähköistämiskysymystä voida hoi- 7516: Helsingissä 9 p: nä helmikuuta 1950. 7517: 7518: Artturi Koskinen. Kalle Kauhanen. 7519: Rafael Paasio. E. Pesonen. 7520: Urho Kulovaara. Yrjö Helenius. 7521: Hilma Koivulahti-Lehto. E. PuS'a. 7522: Kustaa Alanko. E. Raunio. 7523: Arvo Sävelä. J. Kuittinen. 7524: Juho Karvonen. J. Pyy. 7525: Armas Tolonen.. Heikki Simonen. 7526: Veli Järvinen. Laura Brander-Wa.llin. 7527: Valfrid Eskola.. Kaisa Hiilelä. 7528: G. Henriksson. Meeri Kalavainen. 7529: Arvi Turkika. Olavi Kajala.. 7530: G. .Andersson. Isak Penttala. 7531: J. F. Tolonen. Pentti Niemi. 7532: Heikki Hykkäälä. Elli Nurminen. 7533: 0. Muikku. Toivo Pyörtänö. 7534: V. Väyrynen. Martta Salmela-Järvinen. 7535: Penna Tervo. Väinö Rankila. 7536: 161 7537: 7538: IV,65.- Toiv. al. N:o 62. 7539: 7540: 7541: 7542: 7543: Myllymäki y. m.: Määrärahasta lainoiksi pientalouksien 7544: sähköistämistä varten. 7545: 7546: 7547: E d u s k u n n a ll e. 7548: 7549: Maaseudun sähköistäminen on käynnissä. työnsuoritus tapahtuisi koko laajuudessaan 7550: Valtio ja kunnat ovat huomattavilla sum- aina siellä, minne runkojohdot tulevat ve- 7551: milla avustaneet maakunnallisia sähköyhty- detyiksi. Kun sähköistäminen läheskään 7552: miä hankkeen toteuttamisessa. Maaseudun kaikkien maatalouksien ja maaseudun oma- 7553: edun ja viihtyisyyden kannalta olisi ensi- kotien ja muiden pienasuntojen omistajien 7554: arvoisen tärkeä saada tämä yritys laajassa kohdalta ilman valtion tukea ei ole mah- 7555: mitassa päätökseen viedyksi. Sähköyhty- dollista, niin tulisi valtion maakunnallisille 7556: mille myönnetyistä valtion avustuksista sähköyhtymille myöntämiensä avustusten li- 7557: huolimatta tulee sähköistäminen kuitenkin säksi erikseen tukea heikossa taloudellisessa 7558: siksi kalliiksi, että suuri joukko maanvilje- asemassa olevia maanviljelijöitä ja maaseu- 7559: lijöitä ja maaseudun omakotien ja muit- dun omakotien ja muiden pienasuntojen 7560: ten pienasuntojen omistajia on ollut pakoi- omistajia heille riittävän edullisilla eh- 7561: tettuja pidättäytymään sähköistämissopi- doilla myönnettävien lainojen avulla. Lai- 7562: muksen tekemisestä. Rahaolojen yhä kiris- noitus voisi tapahtua asutuslautakuntien ja 7563: tyessä monet sopimuksen tehneistä ovat osuuskassojen välityksellä hallituksen anta- 7564: joutuneet maksuvaikeuksiin sopimusten mu- mien ohjeiden mukaisesti. 7565: kaisten tariffiyksikkö- ja muiden sähköistä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 7566: misestä johtuvien maksujen suorittamisessa. noittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 7567: Tämä on ja tulee edelleen vaikuttamaan muksen, 7568: haitallisesti maaseudun sähköistämisen 7569: suunnitelmalliseen toteuttamiseen. Maakun- että hallitus ottaisi vuoden 1951 7570: nalliset sähköyhtiöt yleensä vaativat vähin- tulo- ja menoarvioesitykseensä riit- 7571: tään 70-80% tariffiyksikköjen mukaisen tävän suuren siirtomäärärahan jaet- 7572: liittymisen, ennenkuin työt muuntajapiirin tavaksi pitkäaikaisina ja halpakorkoi- 7573: alueella pannaan käyntiin. Kun siihen ra- sina lainoina vähävaraisille maanvil- 7574: havaikeuksien takia monissa tapauksissa ei jelijöille ja maaseudun omakotien ja 7575: ole päästy, on sähköistäminen siltä alueelta pienasuntojen omistajille heidän ta- 7576: jäänyt toteuttamatta. Rakennuskustannuk- louksiensa sähköistämisestä aiheutu- 7577: sia ja sähköistämisen yleistä toteuttamista vien kustannusten suorittamista var- 7578: ajatellen olisi edullisinta, että liityntä ja ten. 7579: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 7580: 7581: Lauri Myllymäki Kaarle Renfors. 7582: Toivo I. Sonnunen. Niilo Nieminen. 7583: M. Järvinen. Eino Kujanpää. 7584: H. Tauriainen. Arvo Riihimäki. 7585: Paavo Leskinen. 7586: 7587: 7588: 7589: 7590: 21 7591: 162 7592: 7593: IV,66. - Toiv. al. N :o 63. 7594: 7595: 7596: 7597: 7598: Mannila y. m.: Toimenpiteistä maaseudun sähköistämisen 7599: edistämiseksi. 7600: 7601: 7602: Ed u s kunnalle. 7603: 7604: Yhtenä tärkeimmistä toimenpiteistä maa- alue ulotu, siellä ei nautita tämän maara- 7605: talouden rationalisoinnissa on maaseudun rahan suomasta avusta, eikä yhteiskunnan 7606: sähköistys. Sähkön palvellessa maataloutta tarkoittama taloudellinen edistys siellä 7607: tulee monipuolisen voimankäytön ja valon pääse elpymään. Niillä alueilla Suomea, 7608: mukana tarpeellista viihtyisyyttäkin, jota missä toimii ennen muodostettuja sähkö- 7609: maaseudulla kipeästi tarvitaan. yhtiöitä, jotka eivät halua laajentaa toimi- 7610: Yhteiskunnan taholta on eri suuruisilla aluettaan, siellä ei ole paikkakunnan säh- 7611: määrärahoilla tuettu ja avustettu maaseu- köttömillä alueilla mahdollisuutta päästä 7612: dun sähköistystä. Tätä toimenpidettä on sähköistyksestä mukaan. 7613: viime vuosina suuresti vaikeuttanut sähköis- Kun on näinkin tärkeästä asiasta ja suu- 7614: tyksessä tarvittavien tarpeiden puute. Ovat- ren määrärahan jaosta kysymys, on siihen 7615: han kupari ja muukin metallijohto, samoin- kiinnitettävä mahdollisimman suurta huo- 7616: kuin muuntaja ja pienemmätkin tarvikkeet miota. J·akoperusteissa on otettava huo- 7617: olleet tarkan Fäännöstelyn alaisia. Olihan mioon myöskin paikkakunnan ja yksityis- 7618: pari vuotta sitten varsinaisille pienvilje- ten talouksienkin taloudellinen asema ja 7619: lijäseuduille monissa tapauksissa sähköis- varallisuus. Määrärahan jakaminen tuot- 7620: tyksen tie poikki jo sillä vaatimuksena, että taisi suuremman tuloksen ja sillä sähköis- 7621: lupa tarvikkeiden saantiin myönnettiin, jos tettäisiin laajempi alue maaseutua, jos 7622: muuntajapiirissä kertyi 20 ha peltoa jo- sähköistysmääräraha jaettaisiin samalla ta- 7623: kaista linjakilometriä kohden. Nyt kun voin kun monet muutkin apurahat, kuten 7624: tilanne jo alkaa muuttua tarpeiden saan- esim. uudisraivaus- ja salaojituspalkkiot, 7625: nissa, on meidän muutenkin otettava tämä joiden kautta mainitut asiat ovat ripeästi 7626: asia tarkistelun alaiseksi. Valtion myön- menneet eteenpäin ja tuottaneet suuria tu- 7627: tämää määrärahaa on tähän asti tarvinnut loksia, jakautuen joka puolelle maaseutua 7628: käyttää tarvikkeiden saannin rajoittamalla tasan. Jos sähköistysmääräraha samalla ta- 7629: tavalla. Maaseudun sähköistämisen laajuus voin jaettaisiin, että sen jaossa määrätty 7630: on ollut tarvikkeiden saannista täysin riip- prosentti kustannuksista annettaisiin avus- 7631: puvainen. ~itä ei ole määräraha pystynyt tusta, antaisi tämä herätteitä sähköistystä 7632: laajentamaan. Se on vaan määrätyillä kohtaan paljon suuremmilla alueilla maa- 7633: alueilla kustannuksia helpoittamalla edistä- seutua ja juuri sellaisilla alueilla, jotka 7634: nyt ja huojentanut tämän asian toteutta- ovat tällaisen herätyksen ja taloudellisen 7635: mista. Avustusta on annettu vain kustan- avun tarpeessa ja jotka eivät ilman tätä 7636: nuksissa määrätyn rajan ylittävissä tapauk- saisi paikkakuunallaan aloitetta eikä tu- 7637: sissa. On kumminkin huomioitava, että losta sähköistyksessä. Tällä tavoin samalla 7638: tämä ei ole paras menettelytapa laajenta- avustusmäärärahalla tosiaähkin tulisi säh- 7639: maan ja yleistämään maaseudun sähköis- köistys ulotettua paljon laajemmille alueille 7640: tystä. maaseutua ja tasaisemmin koko maaseutu 7641: Tämän määrärahan jako on tapahtunut huomioon ottaen. 7642: muutaman suuren sähköyhtiön kautta ja Edellä olevan perusteella ehdotamme 7643: niiden toiminta-alueille. Siihen osaan maa- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 7644: tamme, mihin ei näiden yhtiöiden toimi- toivomuksen, 7645: IV,66. - Mannila y. m. 163 7646: 7647: että hallittts ryhtyisi toimenpitei- seutua saataisiin sähköistettyä, ja 7648: siin, joilla maaseudun sähköistystä että hallitus kiinnittäisi huomiota 7649: M,istävän määrärahan jakoperusteita siihen epäkohtactn, että kustannukset 7650: uusimalla ja nykyaikaisiksi muutta- sähkön käytöstä esiintyvät maaseu- 7651: malla entistä suuremmat alueet maa- dulla perin erilaisina. 7652: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 7653: 7654: Onni Mannila. Lauri Laine. Heikki Soininen. 7655: Niilo Ryhtä. Eri. Haapaniemi. J. E. Lampinen. 7656: Wiljam Sarjala. Emo Laitinen. Pekka Kiiski. 7657: Martti Miettunen. Kustaa Tiitu. Yrjö Hautala. 7658: Markus Niskala. Väinö Rankila. Lauri Murtomaa. 7659: Vieno Simonen. Toivo Ikonen. Lauri Lepniha.lme. 7660: Kusti Eskola. Dmari Tiainen. EemU Luukka. 7661: Yrjö Saari. Anton Suurkonka. Eino Rytinki. 7662: Martti Suntela. Antti J. Rantamaa. Veikko Vennamo. 7663: Kerttu Saalasti. Kalle Joukanen. Atte Pakkanen. 7664: Aino Luostarinen. Tahvo Rön.k:kö. V. J. Sukselainen. 7665: Matti Miikki. Samuli Simula. T. N. Vilhula. 7666: Väinö Okko. Eino Palovesi. Johann~ Virolainen. 7667: 164 7668: 7669: IV,67, - Hemst. mot. N:o 64. 7670: 7671: 7672: 7673: 7674: Forss m. f1: Angående lån och understöd . för mindre- 7675: bemedlade personer med yrkeskunskap för uppförande 7676: av verkstäder. 7677: 7678: 7679: T i ll R i k s d a g e n. 7680: 7681: Enligt lagen den 10 november 1944 om nas ägare kunnat och kan i fortsättningen 7682: understöd för yrkesstudier beviljas mindre påräkna från statsmaktens sida. Därför 7683: bemedlade unga personer bidrag för an- vore det icke mer än rättvist att de, som 7684: givha yrkesstudi·er från 30 och ;upp till utbildat sig för annat praktiskt yrke, skulle 7685: 60 % och i vissa fall jämväl mera. Många beredas möjlighet till en lika gynnsam ut· 7686: av de mindrebemedlade landsbor, som gångsställning i livet. 7687: skaffat sig yrkesutbildning för trä- eller Understödjandet av enbart yrkesutbild- 7688: metallslöjd eller för annat till industrin ningen får icke anses tillfyllest för en 7689: hörande område, skulle lätt finna syssel- mindre bemedlad, ung person. Honom bör 7690: sättning i sin hembygd, om samhället ge- även beredas möjlighet till produktiv 7691: nom beviljandet av understöd och lån i verksamhet, som gagnar samhället, honom 7692: större utsträckning än hittills kunde under- själv och hans anhöriga. 7693: lätta anskaffandet av verkstäder och andra Med hänvisning till det ovan framhållna 7694: anläggningar samt verktyg och maskiner. föreslår vi vördsamt att RiJksdagen ville 7695: På landsbygden blir avsaknaden av besluta hemställa, 7696: verkstäder för reparation av jordbruks- 7697: och andra maskiner samt fordon allt mera att regeringen måtte vidtaga så- 7698: kännbar. Dessutom skulle underlättandet dana åtgärder, som för mindre be- 7699: av tillkomsten av småindustrier på lands- medlade personer med yrkeskunskap 7700: bygden till någon del förebygga inflytt. innebär större möjligheter än nu att 7701: ningen till städerna och flykten från lands- erhålla billiga lån och understöd för 7702: bygden. uppfömnde av verkstäder och andra 7703: Uppkomsten och skapandet av småbruks- smärre industriella anläggningar 7704: lägenheter har på allt sätt gynnats. Lån samt för anskaffning av verktyg och 7705: på förmånliga villkor och understöd och ntaskiner. · 7706: bidrag i olika former har smålägenheter- 7707: Helsingfors den 9 februari 1950. 7708: 7709: Matts Forss. Albin Wickman. 7710: Albert Brommels. Levi Jern. 7711: Verner Korsbäck. Arthur Larson. 7712: 165 7713: 7714: IV,67. - Toiv. al. N :o 64. Suomennos. 7715: 7716: 7717: 7718: 7719: Forss y. m.: Lainojen ja avustusten myöntärnisestä ·vähä- 7720: varaisille arnrnattitaitoisille henkilöille työpajojen perus- 7721: tamista varten. 7722: 7723: 7724: E d u s k u n n a ll e. 7725: 7726: Ammattiopintojen avustamisesta 10 päi- l}eet ja voivat edelleenkin laskea saavansa 7727: vänä masraskuuta 1944 annetun lain mu- valtiovallan taholta. Näin ollen ei olisi 7728: kaan myönnetään vähävaraisille nuorille muuta kuin oikeudenmukaista, että niille, 7729: henkilöille avustusta ilmoitettuja ammatti- jotka ovat hankkineet itselleen koulutuksen 7730: opintoja varten 30: stä 60: een prosenttiin johonkin muuhun käytännölliseen ammat- 7731: ja eräissä tapauksissa enemmänkin. Monet tiin, valmistettaisiin mahdollisuus yhtä suo- 7732: vähävaraiset maaseudun asukkaat, jotka tuisaan lähtöasemaan elämässään. 7733: ovat hankkineet itselleen ammattiopetusta Ammattiopetuksen saannin avustamista 7734: puu- tai metallikäsiteollisuudessa taikka ei yksistään saada pitää riittävänä vähä- 7735: muulla teollisuuteen kuuluvalla alalla, voi- varaiselle nuo:velle henkilölle. Hänelle on 7736: sivat helposti saada työtä kotiseudullaan, myös valmistettava mahdollisuus tuotta- 7737: jos yhteiskunta myöntämällä avUstusta ja vaan toimintaan, joka hyödyttää yhteis- 7738: lainoja suuremmassa mitassa kuin näihin kuntaa, häntä itseään ja hänen omaisiaan. 7739: asti voisi helpottaa työpajojen ja muiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 7740: laitosten sekä työkalujen ja koneiden hank- kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi 7741: kimista. toivomuksen, 7742: Maaseudulla käy yhä tuntuvammaksi 7743: sellaisten työpajojen puute, joissa voidaan että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi- 7744: korjata maatalous- ja muita koneita sekä menpiteisiin, jotka antavat vähä- 7745: ajoneuvoja. Sitä paitsi pienteollisuuksien varaisille ammattitaitoisille henki- 7746: maaseudulle syntymisen helpottaminen eh- löille nykyistä suuremmat mahdolli- 7747: käisisi jossain määrin muuttoa kaupunkei- suudet halpojen lainojen ja avustus- 7748: hin ja pakoa pois kotiseudulta. ten saarniseen työpajojen ja muiden 7749: Pienviljelystilojen syntymistä ja luomista pienehköjen teollisuuslaitosten ra- 7750: on kaikin tavoin suosittu. Lainoja edulli- -kentamista sekä työkalujen ja konei- 7751: silla ehdoilla sekä tukea ja avustusta eri den hankkirnista va·rten. 7752: muodoissa ovat pientilojen omistajat voi- 7753: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 7754: 7755: Matts Forss. Levi Jern. Albin Wickman. 7756: Verner. Kol'S'bäck. Albert Brommels. Arthur Larson. 7757: 166 7758: 7759: IV,6s. - Toiv. al. N :o 65. 7760: 7761: 7762: 7763: 7764: MurtomaAt y. m.: Autoliikennealalla yksityistä yritteliäi- 7765: syyttä 1·ajoittavien määräysten poistamisesta. 7766: 7767: 7768: E d u s k u n n a 11 e. 7769: 7770: Kuljetustilanne autoliikenteessä on sekä monin paikoin painostamaan yksityisiä 7771: henkilö-, että tavarakuljetusten alalla jäl- yrittäjiä, ryhtymällä itse liikennöimään, 7772: leen saatu sellaiseksi, että se ei enää muo- vaikka tappiollisin tuloksinkin. Todistuk- 7773: dosta estettä tuotannollisen toiminnan kehit- sena tällaisesta valtion liikennöimisen laa- 7774: tymiselle kuin mitä se oli silloin kun oli jentamisesta on kulkulaitosministeriössä 7775: puutetta kalustosta ja polttoaineista. Sitä- 12/1 1950 annettu hylkäyspäätös joka kos- 7776: mukaa kun uusia autoja on saatu hanki- kee tavarakuljetuslinjaa Eura-Helsinki. 7777: tuksi ja yhä suurempi määrä yrittäjiä on Liikennettä on hoitanut noin 20 vuotta 7778: jälleen päässyt antautumaan autoilijoiksi, kuorma-autoliikettä harjoittanut kuljetus- 7779: ovat kuljetustaksatkin, varsinkin tavarakul- liike joka on tähän asti suorittanut kulje- 7780: jetuksissa, useilla paikkakunnilla muodostu- tukset n. s. tilauskuljetuksina, Euran pape- 7781: neet kohtuullisemmiksi kuin mitä ne olivat rin y. m. tavaraa, joskus 12-13 autokuor- 7782: autopulan aikana. Kuljetustilannetta on maa viikossa. Päätöksessä perustellaan hyl- 7783: syytä jatkuvasti tarkkailla koska se on ter- käystä seuraavasti. ,Koska kuljetustarve 7784: veen taloudellisen kehityksen avainkysymys. Helsingin ja Loimaan välillä tulee riittä- 7785: Huolestumista herättää kuitenkin se, että västi tyydytetyksi rautatiehallituksen har- 7786: vapaata yritteliäisyyttä on tällä alalla, val- joittamalla kuorma-autoliikenteellä ja lii- 7787: tiovallan valvontatoimenpiteiden kautta, kenteen järjestäminen Loimaan Kauttuan 7788: mielestämme liiaksi pyritty rajoittamaan, välille on rautatiehallituksessa suunnitteilla 7789: koska liikennelupien myöntäminen on edel- ja koska suunniteltua liikennettä yleisen 7790: leenkin kulkulaitosministeriön autoasiain- edun kannalta ja olevia liikenneyhteyksiä 7791: osaston hallussa. Tuntuu siltä kuin siellä silmälläpitäen ei voida· pitää tarpeellisena 7792: asetuttaisiin ehkäisemään autoliikenteen laa- ja tarkoituksenmukaisena". 7793: jentamista sellaisillekin paikkakunnille joille Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 7794: esim. siirtoväen asuttamisen y. m. kehityk- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 7795: sen vuoksi liikenteen avaaminen paikallisen muksen, 7796: väestön etua ajatellen olisi tarpeellista, jos 7797: ei luvan hakija satu olemaan joku sellaisista että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 7798: liikenteen harjoittajista jotka ovat jo saa- sellaisiin toimenpiteisiin, että autolii- 7799: vuttaneet eräänlaisen valta-aseman. Pie- kennealalla yksityistä yritteUäisyyttä 7800: nemmät yrittäjät tahdotaan useinkin syr- liiaksi rajoittavat määräykset ja toi- 7801: jäyttää. Myöskin valtio itse on ryhtynyt menpiteet poistettaisiin. 7802: Helsingissii 13 päivänä helmikuuta 1950 7803: 7804: Lauri MurtQ:maa.. Erkki Koivisto. 7805: 167 7806: 7807: IV,G9.- Toiv. aJ. N:o 66. 7808: 7809: 7810: 7811: 7812: Rytinki y. m.: Yksityisten kotitarvepuun tarvitsijain oikeut- 7813: tamisesta ostamaan valtion metsistä kotitm·vepuuta puu- 7814: tavar<JYhtiöiden huutokauppaleimikoista maksamiin hin- 7815: toihi'l!-. 7816: 7817: 7818: E d u s k u n n a ll e. 7819: 7820: Pitemmän aikaa on ollut huomattavissa l'!eutujen pienviljelijöissä. He eivät jaksa 7821: se, että sellaiset yksityiset kotitarvepuun ymmärtää miksi heidän on maksettava 7822: tarvitsijat joilla ei ole omaa metsää, taikka korkeampia kantohintoja kuin mitä puu- 7823: metsälöt ovat niin pieniä etteivät ne riitä tavarayhtiöt maksavat ja mitä yksityiset 7824: kotitarpeiksi, eikä metsän puusto ole so- puutavaran omistajat saavat yhtiöiltä kan- 7825: pivaa rakennuspuiksi, joutuvat ostamaan tohintoina. Tällaiseen epäoikeudenmukai- 7826: valtiolta (rakennus ja polttopuut) ja suuteen on saatava korjaus aikaan. 7827: maksamaan korkeamman kantohinnan val- Edellä olevan perusteella saamme kun- 7828: tiolle kuin mitä valtio saa vastaavanlai- nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyt- 7829: sista puista kantohintaa puutavarayhtiöiltä. täväksi toivomuksen, 7830: Tämä hinnan eroavaisuus näyttää jatku- 7831: vasti suurenevan. että hallitus t·yhtyisi sellaisii'!t 7832: Kun Pohjois-Suomen pienviljelijäväestö toimenpiteisiin, että yksityisillä ko- 7833: joutuu ostamaan kotitarvepuita valtiolta titarvepuun tarvitsijoilla olisi oikeus 7834: metsään, ajaa tai ajattaa ne itse kotia, niin saada ostaa valtion metsistä kotitar- 7835: sellainen hinnan ero mikä on Metsähalli- vepuita samoilla hinnQilla kuin mitä 7836: tuksen perimissä kantohinnoissa yksityis- ne puutavarayhtiöille huutokauppa- 7837: ten ja. yhtiöiden hmnan välillä, on he- leimikoissa tulevat maksamaan. 7838: rättänyt katkeruutta vähävaraisten Syrjä- 7839: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 7840: 7841: Eino Rytinki. Markus Niskala. 7842: Niilo Ryhtä. Yrjö Saari. 7843: 168 7844: 7845: IV,1o. - Hemst. mot. N:o 67. 7846: 7847: 7848: 7849: 7850: Korsbäck m. fl.: Angående utarbetande av en plan för 7851: bränsleförsörjningens. 7852: 7853: 7854: T i 11 R i k s d a g e n. 7855: 7856: I sitt svar på ett iill regeringen riktat Då en sådan löshing inte synes kunna upp- 7857: spörsmål av den 13 maj 1949 angående nås på frivillig väg, är det statsmaktens 7858: åtgärder för tryggandet av avsättningen skyldighet att vidtaga nödigbefunna åt- 7859: på de genom tvångsavverkningarna upp- gärder för att på ett opartiskt sätt ut- 7860: komna vedlagren utlovade regeringen att reda frågan och uppdraga riktlinjerna på 7861: ,märkbart inskränka importen av fossilt bränsleförsörjningen. 7862: bränsle" för att därigenom skapa åtgång Härvid kan det inte vara riktigt att av- 7863: på brännved. De åtgärder som eventuellt färda frågan med en sådan motivering, som 7864: vidtagits i detta avseende har inte medfört bl. a. framföres i svaret på ovannämnda 7865: någon större efterfrågan på brännved. spörsmål, nämligen att det i stora delar 7866: Tvärtom har avsättningssvårigheterna med av landet ur bränsleförbrukarnas synpunkt 7867: åtföljande prisfall blivit allt större. Sam- är förmånligare att använda fossilt bränsle 7868: tidigt synes förbruilmingen av stenkoi ooh än att använda ved..Även sådana omstän- 7869: koks ha tilltagit. Ävenså har användningen digheter som vedförbrukningens betydelse 7870: av olja för uppvärmning av bostadshus för skogsvården, för tryggandet av till- 7871: blivit allmännare. gången på arbete, för vårt lands valuta- 7872: Grundorsakerna till denna utveckling problem o.s.v. lbör vinna nödigt beaktande. 7873: står naturligtvis att söka i skillnaden mel- Vår uppfattning är att en opartisk ut- 7874: lan bränslekostnaderna vid användning av redning av dessa frågor skulle ådagalägga 7875: ved respektive fossilt bränsle. En stor del nödvändigheten av att genom lämpligt be- 7876: bränsleförbrukare torde dessutom enbart funna åtgärder inskränka användningen 7877: av bekvämlighetsskäl föredraga fossilt av importerat bränsle till förmån för en 7878: bränsle framom ved, också i det fall att större användning av ved. Med hänsyn till 7879: användning av ved är ekonomiskt fördel- de nuvarande svårigheterna att finna av- 7880: aktigare. sättning för brännved borde med det aUra 7881: Följderna i privatekonomiskt avseende snaraste en sådan utredning med åtföljande 7882: av en minskad vedförbrukning och en sam- förslag till åtgärder åstadkommas. Denna 7883: tidigt skeende ökning av förbrukningen av utredning torde ankomma på den stats- 7884: impo.rterat bränsle är såväl av negativ kommitte, som tillsattes den 28. 10. 1948 7885: som positiv beskaffenhet beroende på ur för utarbetandet av en plan för bränsle- 7886: viiken intressegrupps synpunkt frågan be- frågans lösning. Trots att 1 % år förflutit 7887: dömes. Vedproducenternas och bränsle- sedan dess, har kommitten ännu inte slut- 7888: förbrukarnas intressen står härvid emot fört sitt arbete. Enligt undertecknades 7889: varandra. åsilkt är skogsägarna och ·andra gropper, 7890: Fråga'Th lkan dook inte enbart hedömas för vilka skogsarbetet är av vital betydelse, 7891: på basen av privatekonomiska intressemot- underrepresenterade i denna kommitte. 7892: sättningar. Dessa måste i görligaste mån Med hänvisning till det, som ovan an- 7893: vika för en lösning av bränslefrågan ur förts, föreslår vi vördsamt, att riksdagen 7894: helhetens eller nationalekonomisk synpunkt. ville besluta hemställa, 7895: IV,7o. - Korsbäck y. m. 169 7896: 7897: att regeringen i brådskande ord- senta.nter för skogsägarna och skogs- 7898: ning måtte vidtaga sådana åtgärder arbetarna och att kommissionen med 7899: att statens bränslekommission kom- det snaraste utarbetar en plan för 7900: pletteras med ett skäligt antal repre- bränsleförsörjningen. 7901: Helsingfors den 6 februari 1950. 7902: 7903: Verner Korsbäck. J. E. Lampinen. 7904: Aloert Brommels. Yrjö Hautala. 7905: Levi Jern. Yrjö 1. Antila. 7906: Matts Forss. Heikki Ala-Mäyry. 7907: Albin Wickman. Arthur Larson. 7908: Johannes Virolainen. Jalmari Linna. 7909: 7910: 7911: 7912: 7913: 22 7914: 170 7915: 7916: Suomennos. 7917: IV~1o. - Toiv. al. N:o 67. 7918: 7919: 7920: 7921: 7922: Korsbäck y. m.: Suunnitelman laatimisesta polttoainehuol- 7923: toa varten. 7924: 7925: 7926: E d u s k u n n a ll e. 7927: 7928: Vastauksessaan hallitukselle 13 päivänä suudten eli kansantaloudelliselta näkökan- 7929: toukokuuta 1949 tehtyyn kysymykseen toi- nalta. Kun sellaiseen ratkaisuun ei näytä 7930: menpiteistä pakkohakkuiden kautta synty- V'Oitavan päästä vapaa·ehtoista tietä, on val- 7931: neiden halkovarastojen menekin turvaami- tiovallan velvollisuus ryhtyä tarpeellisiksi 7932: sesta hallitus lupasi ,huomattavasti rajoit- havaittuihin toimenpiteisiin kysymyksen sel- 7933: taa kiinteän polttoaineen tuontia". Toimen- vittämiseksi ja polttoainehuollon suunta- 7934: piteet, joihin tässä tarkoituksessa mahdolli- viivojen laatimiseksi puolueettomalla ta- 7935: sesti on ryhdytty, eivät ole aiheuttaneet valla. 7936: mitään suurempaa polttopuun kysyntää. Tällöin ei voi olla oikein kuitata kysy- 7937: Päinvastoin menekkivaikeudet myötäseu- mystä sellaisin perusteluin, jotka mm. 7938: ranneine hinnanlaskuineen ovat tulleet yhä esitetään vastauksessa edellä mainittuun 7939: suuremmiksi. Samanaikaisesti näyttää kivi- kysymykseen, nimittäin että suurissa osissa 7940: hiilen ja koksin käyttö lisääntyneen. Myös maata on polttoaineen käyttäjäin kannalta 7941: öljyn käyttö asuntotalojen lämmitykseen eduJlisempaa käyttää kiinteätä polttoainetta 7942: on tullut yleisemmäksi. kuin halkoja. Myös sellaisten seikkojen 7943: Tämän kehityksen perussyyt ovat tieten- kuin halkojen käytön merkityksen metsän- 7944: kin haettavissa polttoainekustannusten väli- hoidolle, työnsaannin turvaamiselle, maan 7945: sessä erossa käytettäessä halkoja tai kiin- valuuttaprobleemille jne. on saatava osak- 7946: teätä polttoainetta. Sitäpaitsi suuri osa seen tarpeellista huomiota. 7947: polttoaineen käyttäjistä mukavuussyistä an- Käsityksemme on, että näiden kysymys- 7948: tanee etusijan kiinteälle polttoaineelle, myös ten puolueeton selvittäminen osoittaisi vält- 7949: tapauksissa, joissa halkojen käyttäminen tämättömäks~ sopiviksi katsotuin toimenpi- 7950: on taloudellisesti edullisempaa. tein rajoittaa maahan tuotetun poltto- 7951: Yksityistaloudelliselta kannalta vähenty- aineen käyttöä suuremman halkojen käytön 7952: neen halkoj,en lkäytön ja maahan tuotetun eduksi. Ottaen huomioon nykyiset vaikeu- 7953: polttoaineen käytön samanaikaisesti tapah- det saada menekkiä pohtopuulle olisi mitä 7954: tuvan lisääntymis·en seuraukset ovat laadul- pikimmin saatava aikaan sellainen selvitys 7955: taan sekä negatiivisia että positiivisia riip- toimenpiteitä koskeville ehdotuksineen. Täl- 7956: puen siitä, minkä eturyhmän !kannalta kysy- lainen selvitys kuulunee sille valtion komi- 7957: mystä arvostellaan. Hallkojen tuottajain ja tealle, joka asetettiin 28. 10. 1948 laati- 7958: :polttoaineen kuluttajain edut ovat tässä maan suunnitelmaa polttoainekysymyksen 7959: vastakikaim ratkaisemiseksi. Vaikka tästä on kulunut 7960: Kysymystä ei kuitenkaan voi arvostella 11/2 vuotta, komitea ei ole vielä suorittanut 7961: yksinomaan yksityistaloudellisten etuvasta- työtään loppuun. Mielestämme metsänomis- 7962: kohtien pohjalla. Näiden on mahdollisim- tajat ja muut ryhmät, joille metsätöiden 7963: man suuressa määrin väistyttävä poltto- merkitys on elintärkeä, eivät ole riittävästi 7964: ainekysymyksen ratkaisemiseksi kokonai- edustettuina tässä komiteassa. 7965: IV,7o. - Korsbäck y. m. 171 7966: 7967: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme polttoainetoimikuntaa täydennetään 7968: kunnioittaen .eduskunnan hyväksyttäväksi kohtuullisella määrällä metsänomis- 7969: toivomuksen, tajien ja metsätyöntekijäin edustajia 7970: ja että toimikunta mahdollisimman 7971: että hallit,u.s kiireellisesti ryhtyisi pian laatii suunnitelman polttoaine- 7972: sellaisiin toimenpiteisiin, että valtion huoltoa varten. 7973: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950. 7974: 7975: Verner Korsbäck. J. E. Lampinen. 7976: Albert Brommels. Yrjö Hautala. 7977: Levi Jern. Yrjö I. Antila. 7978: Matts Forss. Heildti Ala-Mäyry. 7979: Albin Wickma.n. Arthur Larson. 7980: Johannes Virolainen. Jalmari Linna. 7981: 172 7982: 7983: IV,71. - Hemst. mot. N:o 68. 7984: 7985: 7986: 7987: 7988: Forss m. fl.: Angående avlägnsnande av omsättningsskatten 7989: på flytande bränsle, som användes för motorer i jord- 7990: bruket och yrkesfisket. 7991: 7992: 7993: Till Riksdagen. 7994: 7995: Allt mer har insetts nödvändigheten av En hämmande faktor för ett allsidigt ut- 7996: en rationalisering av vårt lands produktion nyttjande av en sådan maskin- och red- 7997: både med avseende på lantbruk och vår in- skapsuppsättning utgör det höga priset på 7998: dustri. Främst med tanke på varuutbytet flytande bränsle, i synnerhet om bensin- 7999: med utlandet har denna rationalisering priset ytterligare skall höjas med 2 mark 8000: funnits vara av behovet påkallad. per liter. På grund härav bör omsättnings- 8001: Beträffande vårt jordbruk och dess för- skatten avlägsnas på allt flytande bränsle, 8002: måga att hävda sig är detta icke tänk- som användes för traktorer och andra olje- 8003: bart utan att en rationalisering genom en motorer i jordbrukets och yrkesfiskets 8004: allt mer genomförd mekanisering blir möj- tjänst. 8005: liggjord och underlättad. Statsunderstöd Gen<Jilll tillämpning ooh användning av 8006: till olika ändamäl har år efter år i direkt rabattkort eller ett kupongsystem, som 8007: form krävts i ökad grad och riksdagen skulle handhas t. ex. av arbetskraftsmyndig- 8008: har till allt högre belopp beviljat medlen. heterna, de statliga och kommunala, kunde 8009: Detta i all synnerhet med avseende fäst ett sådant förfarande förverkligas. 8010: på de s. k. småbrukarna. Detta sätt att För bensin erlägger importör 10 % i om- 8011: försöka hålla jordbruksnäringens lönsam- sättningsskatt och distributör 5 %. Därtill 8012: het uppe kan statens tillgångar icke i har i tull erlagts 9 mark per kg. En avse- 8013: längden medge. Den utveclding och den värd fördyring av importpriset, med ca 8 8014: väg landets statsmakt de senare åren slagit och 9 mark, förekommer alltså, utöver vad 8015: in på leder därhän, att småbrukarnas an- affarerna för läclkage, uppbevaring, för- 8016: tal allt framgent ökås på samma gång dunstning m. m. 8017: antalet jordbruk av den storleksklass, som Under hänvisning till vad ovan fram- 8018: har förutsättning för självständig ekono- hållits, får vi v&dsamt förslå, att riks- 8019: misk bärighet, minskar. dagen ville besluta hemställa, 8020: De direkta understöden borde åtminstone 8021: delvis kunna ersättas genom andra åtgär- att regeringen måtte vidtaga 8022: der. skyndsamma åtgärder för avlägsnan- 8023: Antalet traktorer ökar år för år. En- det av omsättningsskatten på fly- 8024: skilda och sammanslutningar bland småbru- tande bränsle, som användes för 8025: karna köper traktorer och för dem behöv- traktorer och andra motorer i jord- 8026: liga redskap. bruket och yrkesfisket. · 8027: Helsingfors den 9 februari 1950. 8028: 8029: Matts Forss. Henrik Kullberg. 8030: Albert Brommels. Verner Korsbäck. 8031: Levi Jern. Albin Wickman. 8032: Arthur Larson. 8033: 173 8034: 8035: Suomennos. 8036: IV,71. - Toiv. al. N:o 68. 8037: 8038: 8039: 8040: 8041: Forss y. m.: Maanviljelyksessä ja ammattikalastuksessa käy- 8042: tettyihin moottoreihin tarvittavan juoksevan poltto- 8043: aineen vapauttamisesta liikevaihtoverosta. 8044: 8045: 8046: E d u s k u n n a ll e. 8047: 8048: Maamme tuotannon rationalisoinnin vält- Sellaisten koneiden ja välineiden kaikin- 8049: tämättömyys sekä maanviljelyksen että teol- puolisen hyväksikäytön eräänä esteenä on 8050: lisuutemme suhteen on oivallettu yhä suu- juoksevan polttoaineen korkea hinta, var- 8051: remmassa määrin. Ennenkaikkea ulko- sinkin jos bensiinin hintaa vielä nostetaan 8052: maista tavaranvaihtoa ajatellen tämä ratio- 2 markalla litralta. Tämän johdosta on 8053: nalisointi on havaittu tarpeelliseksi. liikevaihtoverosta vapautettava kaikki juok- 8054: Mitä tulee maanviljelykseemme ja sen seva polttoaine, joka käytetään traktoreita 8055: mahdollisuuksiin pysyä kannattavana, niin ja muita öljymoottoreita varten maanvilje- 8056: tämä ei ole ajateltavissa ilman yhä suu- lyksessä ja ammattikalastuksessa. 8057: remmassa määrin toteutetun koneellistami- Sellainen menettely voitaisiin toteuttaa 8058: sen tietä tapahtuvan rationalisoinnin mah- sovelluttamalla ja käyttämällä alennuskort- 8059: dollistamista ja helpottamista. Vuosi vuo- tia tai kuponkijärjestelmää, jonka hoito 8060: delta on yhä kasvavassa määrässä vaadittu kuuluisi esim. valtion ja kuntien työvoima- 8061: suoranaisia valtionavustuksia eri tarkoituk- viranomaisille. 8062: siin, ja eduskunta on myöntänyt varoja yhä Bensiinistä suorittaa tuottaja 10 % liike- 8063: suurempia summia. Näin ennenkaikkea n. s. vaihtoveroa ja jakaja 5 %. Sen lisäksi on 8064: pienviljelijäin suhteen. Tätä tapaa koettaa suoritettu tullia 9 markkaa kilolta. Noin 8065: ylläpitää maanviljelyselinkeinon kannatta- 8 ja 9 markan tuontihinta kallistuu siis 8066: vaisuutta eivät valtion varat ajan mittaan huomattavasti sen lisäksi, mitä liikkeet las- 8067: voi sallia. Se kehitys ja se tie, jonka valtio- kuttavat vuodoista, varastoimisesta, haihtu- 8068: valta viime vuosina on omaksunut, johtaa misesta y. m. 8069: siihen, että pienviljelijäin luku yhä edel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 8070: leen kasvaa, samalla kun sen suuruusluokan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 8071: maanviljelys, jolla on edellytykset itsenäi- toivomuksen, 8072: seen taloudelliseen kannattavaisuuteen, vä- 8073: henee. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 8074: Suoranaiset avustukset pitäisi ainakin toimenpiteisiin maanviljelyksessä ja 8075: osittain voida korvata muilla toimenpiteillä. ammattikalastuksessa käytettyihin 8076: Traktorien luku kasvaa vuosi vuodelta. traktoreihin ja muihin moottoreihin 8077: Yksityiset ja pienviljelijäin yhtymät osta- tarvittavan juoksevan polttoaineen 8078: vat traktoreita ja niihin tarvittavaa kalus- vapauttamiseksi liikevaihtoverosta. 8079: toa. 8080: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 8081: 8082: Matts Forss. Henrik Kullberg. 8083: Albert Brommels. Verner Korsbäck. 8084: Levi Jern. Albin Wickm.an. 8085: Arthur Larson. 8086: 174 8087: 8088: lV,7z. - Toiv. al. N:o 69. 8089: 8090: 8091: 8092: 8093: E. Koivisto y. m.: Syrjäseuduilla toimivien valtion viran 8094: ja toimen haltijain palkkauksen parantamisesta. 8095: 8096: 8097: E d u s k u n n a ll e. 8098: 8099: Maantieteelliset tekijät aiheuttavat maas- liisiviranomaisista on sodan jälkeen maa- 8100: samme suuria alueellisia eroavaisuuksia. seudulla eronnut päällystöstä 39.2 %, ali- 8101: Maamme huomattavasta pituudesta etelä- päällystöstä 42.2 %, miehistöstä 50.6% ja 8102: pohjoissuunnassa, pohjoisimpien osien ulot- kansliahenkilökuntaa 88.s %. Vastaavasti 8103: tuessa kauas asutun maailman äärelle, ai- ovat eroaruisprosentit kaupungeissa 33.3 %, 8104: heutuu suuria ilmastollisia ja muita luon- 6.6 %, 51.o % ja 90.o %- Rovaniemen posti- 8105: nonmaantieteellisiä eroavaisuuksia. Niiden ja lennätinkonttorin henkilökunnasta erosi 8106: mukaisesti maamme jakautuminen määräy- vv. 1945-47 keskimäärin 76.2% ja lennä- 8107: tyy kulttuurimaantieteellisesti kahteen ai- tinhenkilökunnasta 47.6 %. Rautatielaitok- 8108: van erilaiseen osaan: n. s. Viljelys- ja Luon- sen palveluksessa on Pohjois-Suomessa ollut 8109: non-Suomeen, joiden välinen raja kulkee epäpätevää henkilökuntaa eri ammattiryh- 8110: suunnilleen Perämeren perukasta Joensuun missä 14-95%- Pohjois-Suomen kannalta 8111: seutuville. Kun taloudelliset ja sivistyksel- tärkeässä metsähallinnossa on pätevyyseh- 8112: liset e"\inkcskukset sijaitsevat aivan valta- dot täyttävästä henkilökunnasta ollut huu- 8113: kunnan eteläosissa, siitä on seurauksena tava puute. Koululaitos, erityisesti kansa- 8114: valtioyksilön sisäisen toiminnan merkittävä koululaitos on syrjäisillä seuduilla joutunut 8115: heikkeneminen koilliseen ja pohjoiseen päin hyvin suurelta osaltaan epäpätevien opet- 8116: mentäessä. tajien varaan. 8117: Syrjäseutujen elämän kohentaminen vaa- Tämä kaikki johtuu Pohjois-Suomen ja 8118: tii jo normaaleissa olosuhteissa osakseen syrjäseutujen puutteellisista ja vaikeista 8119: suurta huomiota, mutta aivan erityisesti olosuhteista, eristyneestä asemasta ja kal- 8120: nyt sotien jälkeen, jolloin koko maata koet- liista elintasosta. Myös lasten kouluttami- 8121: televat vaikeudet tuntuvat raskaimpina nen tulee siellä erittäin vaikeaksi ja kal- 8122: juuri maamme ääriosissa. Erityisesti Poh- liiksi, mikä seikka estää kypsyneeseen 8123: jois-Suomea kohdannut perusteellinen hävi- keski-ikään ehtineitä virkamiehiä hakeutu- 8124: tys on saattanut kaiken inhimillisen toimin- masta sinne tai pysymästä siellä. 8125: nan siellä miltei ylivoimaisiin vaikeuksiin. Puheenaolevien alueiden erikoisolosuh- 8126: Tämä onkin monessa suhteessa otettu huo- teita on pyritty ottamaan huomioon valtion 8127: mioon, ja tyydytyksellä on todettava ne toi- viran- ja toimenhaltijain palkkauksessa kal- 8128: menpiteet, · joilla valtiovallan taholta on liinpaikanlisän ja Pohjois-Suomen hävite- 8129: tuettu Pohjois-Suomen jälleenrakennusta ja tyn alueen päivärahan avulla. Kun kalliin- 8130: normaaleihin olosuhteisiin palautumista. paikanlisä korvaa ainoastaan elinkustannus- 8131: Tätä toimintaa on kuitenkin haitannut ten kalleuden ja senkin vain osittain, ei ti- 8132: ja tulee vastaisuudessakin vaikeuttamaan lanteessa ole odotettavissa minkäänlaista 8133: valtion hallintokoneiston heikkous p. o. paranemista. Näin ollen olisikin k. o. aluei- 8134: alueella. Virkamiesten taso on alipalkkauk- den viran ja toimen haitijoille maksettava 8135: sen takia jatkuvasti sodan jälkeen laske- kalliinpaikanlisän lisäksi erityistä syrjäseu- 8136: nut ja pätevien viran- ja toimenhaltijain tulisää. Samoin olisi harkittava, olisiko täl- 8137: puute on yhä lisääntymässä. Tästä on kär- laiset lisäpalkkiot maksettava verovapaina 8138: sinyt tietenkin koko maa, mutta aivan eri- tai olisiko muutoin annettava erityisiä vero- 8139: tyisesti juuri pohjoiset ja koilliset alueet. helpoituksia. 8140: Mainittakoon m. m., että Lapin läänin po- Ruotsissakin, jossa virkamiehistön palkka- 8141: IV,72. - E. Koivisto y. m. 175 8142: 8143: taso on verrattomasti korkeampi kuin että hallitus kiireellisesti tutkitut- 8144: meillä ja kalliinpaikanlisät paljon suurem- taisi, millä tavalla valtion viran ja 8145: mat, maksetaan pätevän virkamiehistön toimen haltijain palkkaus maamme 8146: saamiseksi syrjäseuduille erityistä n. s. kyl- syrjäseuduilla olisi järjestettävä, 8147: mänvyöhykkeenlisää. Meillä tällainen pal- jotta sinne saataisiin päteviä ja vi- 8148: kanlisä on vieläkin välttämättömämpi. rassaan pysyviä viran ja toimen hal- 8149: Edellä lausutun perusteella esitämme kun- tijoita. 8150: noittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 8151: muksen, 8152: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 8153: 8154: Erkki Koivisto. Heikki Simonen. 8155: Johannes Wirtanen. Aarne Honka. 8156: Irma Bamara. :M. 0. Lahtela. 8157: Vilho Väyrynen. 8158: 176 8159: 8160: IV,73. - Toiv. al. N:o 70. 8161: 8162: 8163: 8164: 8165: Väyrynen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi Lapin läänin 8166: palkkatyöntekijöille maksettavasta palkanlisästä. 8167: 8168: 8169: E d u s k u n n a 11 e. 8170: 8171: Pohjois-Suomessa on sekä palkkatyöväen alueella määrättiin maksettavaksi n. s. hävi- 8172: että henkisen alan toimissa yksinomaan tetyn alueen lisä, jota myöskin on kutsuttu 8173: palkastaan elävien toimeentulo useistakin Lapin lisäksi. 8174: syistä vaikeampaa kuin maan eteläisim- Kun olot ovat tulemassa normaaleiksi, 8175: missä osissa. Kylmän ilmanalan, pitkän ja niin varmaankin lähiaikoina hävitetyn 8176: pimeän talven vuoksi jo asunnon lämpi- alueen lisän maksaminen lakkautetaan. Tä- 8177: mänä pitämisen, valaistuksen, vaatetuksen män vuoksi pitäisi jo ajoissa lailla järjes- 8178: ja ravinnonkin suhteen kulutus on Pohjois- tää asia niin, että sanotulla alueella lisä- 8179: Suomessa suurempi kuin muualla maassa. palkka edellä kerrotuista syistä vakinais- 8180: Vain lämmitysaineitten suhteen voidaan sa- tettaisiin. 8181: nottua aluetta pitää omavaraisena. Kaikki Naapurimaamme Ruotsin pohjoisemmissa 8182: muu on hankittava muualta ja pitkien kul- osissa oleville maksetaan n. s. kylmän vyö- 8183: jetusmatkojen takia tulevat hinnat kor- hykkeen lisää. Kun se on todettu siellä 8184: keiksi muualta hankittaville kulutustarvik- oikeaan osuneeksi ja hyväksi, niin meillä. 8185: keille. Kun palkat yleensä ovat samat kuin on syytä pyrkiä samaan järjestelyyn. 8186: Etelä-Suomessa, menettävät sanotun alueen Tämän vuoksi ehdotamme eduskunnan 8187: asukkaat tulostaan suhteettoman suuren hyväksyttäväksi toivomuksen, 8188: osan sekä pitkän kulutuskauden seurauk- 8189: sina että rahtikustannuksina tarvikkeit- että hallitus kiireellisesti valmis- 8190: tensa hinnoissa. taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk- 8191: Tämä asiantila on saanut vallita ilman sen laiksi palkkatyöntekijöille ja kai- 8192: tuntuvaa parannusta siihen saakka kunnes kille palkannauttijoille Lapin läänin 8193: sodan tuhon jälkeen epäkohta tuli niin il- alueella maksettavasta palkanlisästä. 8194: meiseksi, että Pohjois-Suomen hävitetyllä 8195: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 8196: 8197: Vilho Väyrynen. M. 0. Lahtela. 8198: Heikki Simonen. Toivo Friman. 8199: Hugo Aattela. Otto Muikku. 8200: 177 8201: 8202: IV,74. - Toiv. all. N:o 71. 8203: 8204: 8205: 8206: 8207: Tainio y. m, : Elinkustannusten kalleudesta johtuvan. pal- 8208: kanlisän maksamisesta Lapin läänin ja muiden vastaa- 8209: vien alueiden työläisille ja palkannauttijoille. 8210: 8211: 8212: E d u s k u n n a ll e. 8213: 8214: Lapin läänin ja vastaavien muidenkin ravintomenotkin ovat suuremmat kuin 8215: syrjäisten seutujen erikoisolosuhteista joh- maamme eteläisimmilla seuduilla. Maa- ja 8216: tuva elinkustannusten kalleus maamme karjatalouden takapajuisuudesta ja heikko- 8217: muihin alueisiin verrattuna on osittain tuottoisuudesta taas johtuu, että suurin osa 8218: tunnettua ja tunnustettua. V aitiovallan ta- elintarvikkeista on tuotava näille alueille 8219: holtakin on täl;Ilä ainakin osittain viralli- Keski- ja Etelä-Suomesta. Niiden samoin- 8220: sestikin tunnustettu määräämällä näillä kuin muidenkin kulutustarvikkeiden pitkät 8221: alueilla palkkasäännöstelyn mukaisesti työ- kuljetusmatkat korottavat hintoja. Voidaan 8222: palkat korkeimmiksi kuin muualla Suo- todeta, että rahtikustannukset Etelä-Suo- 8223: messa n. s. kalliinpaikanlisä. Viime vuosina mesta esim. Ivaloon korottavat tavaroiden 8224: on, samanaikaisesti kuin tavaroiden sään- hintoja noin 5: 50-7:- markkaan ki- 8225: nöstelyhintoihin sallittiin lisätä n. s. Lapin- lolta. Valtateistä syrjässä oleville seuduille, 8226: lisä, ollut käytännössä työpaikoissa hävite- joihin ei ole autoyhteyttä, kuljetuskustan- 8227: tyn alueen lisä, poikkeuksellisesti maamme nukset lisäävät tavaroiden hintoja sitäkin 8228: muihin alueisiin. Hävitetyn alueen lisän enemmän. Pitkät matkat ja näiden aluei- 8229: maksamismääräyksessä, kuten nimikin osoit- den kaikinpuolinen takapajuisuus lisää mui- 8230: taa, on lähdetty siitä käsityksestä, että näi- takin kustannuksia, kuten koulutus-, lääkä- 8231: den alueiden elinkustannusten kalleus olisi rin- ja sairashoitomenoja j. n. e. 8232: poikkeuksellista sodan jälkeisistä olosuh- Erikoisesti on vielä syytä huomioida 8233: teista johtuvaa. Tällaiseen käsitykseen ve- Pohjois-Suomessa ja maamme muissakin 8234: doten ovatkin työnantajat nyt esittäneet vastaavanlaisissa alueissa vallitsevat työolo- 8235: hallitukselle vaatimuksen hävitetyn alueen jen erilaisuudet ja niistä palkkatyöläisille 8236: lisän poistamisesta. Julkisuudessa esitetty- aiheutuvat elinkustannuksia kohottavat te- 8237: jen tietojen mUkaan hallitus on jättänyt kijät. Metsä- ja uittotyömaiden sijaitessa 8238: hinta- ja palkkaneuvoston tehtäväksi laatia etäällä väestön asumapaikoilta joutuvat 8239: työnantajain vaatimuksen esityksen. niissä työskentelevät elämään erillään per- 8240: Lapin läänin ja vastaavien muidenkin heistään. Kahdessa paikassa eläminen taas 8241: syrjäisten seutujen elinkustannusten kal- tulee huomattavasti kalliimmaksi. Metsä- 8242: leus maamme muihin alueisiin verraten ei ja uittotyömaiden sijaunista myöskin joh- 8243: kuitenkaan ole sodan jälkeinen ilmiö eikä tuu, että elin- ja kulutustarvikkeiden kul- 8244: sodan aiheuttamien olosuhteiden tulosta, jettaminen näille valtamaanteistä syrjässä 8245: joskin ne ovat lisänneet elinkustannusten oleville työpaikoille tulee huomattavan kal- 8246: kalleuseroa. Tosiasia kuitenkin on, että liiksi kohottaen niiden hintoja. Työ on 8247: näiden alueiden erikoisolosuhteet jo ennen raskasta ja vaatteita kuluttavaa, kun kyl- 8248: sotia kohottivat niissä elinkustannuksia ja myys vielä lisää ruoka- ja vaatemenoja, 8249: samat syyt ovat vieläkin olemassa. Ensiksi elinkustannukset nousevat sitäkin suurem- 8250: on todettava, että nämä alueet ovat maam- miksi. Lisäksi työ- ja työnhakumatkoihin 8251: me kylmimpiä, karuimpia ja takapajuisim- kuluu huomattavasti aikaa ja varoja. Myös- 8252: pia seutuja. Pitkästä ja ankarasta talvesta kin työvälineiden hankinta ja niiden uusi- 8253: johtuu, että valaistus- ja lämmityskustan- minen aiheuttaa huomattavia lisämenoja. 8254: nukset samoin kuin vaatetus- ja vieläpä Ei voi sivuuttaa myöskään sitä tosiasiaa, 8255: 23 8256: 178 IV,74. - Lapin palkat. 8257: 8258: että metsä- ja uittotyöt ovat ammattitaitoa tiin, työnantaji~a t.alwlta. N":r:iiji.än hävite- 8259: vaativia, joten ammattitaidon hankkimi- tyn alueen lisän poistamiseen, olisi aikaan- 8260: nenkin aiheuttaa lisäkustannuksia. Tästä saatava sellainen laki, joka turvaisi näiden 8261: huolimatta metsä- ja uittotyöt palkkauk- alueiden työntekijöille elinkustannusten 8262: sessa rinnastetaan sekatöihin. kalleudesta, johtuvan eron palkkauksessa 8263: Edellä esittämämme, oleviin oloihin pe- ja jossa samalla korjattaisiin edellä maini- 8264: rustuvat tQsiasiat, käsityksemme mukaan tut palkkasäännöstelypäätöksessä . olevat 8265: lcli$attom~i osoittavatl että näiden ahte:i- ptni.t~ell:&mudet. 8266: den erikoi@}oista joht-qvan ~linku~annus :t:)dellä, esittämäämme viitaten ehdotamme 8267: ten kalleuden seurauksena työpalkat niissä eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 8268: pitäisi· myöskin olla vastaavasti korkeam- 8269: mat. Palkkasäännöstelyn mukaiset kalliin- että hallitus kiireellisesti valmis7 8270: paikkalisät ja hävitetyn alueen lisi vain tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi- 8271: osittain korvaa elinkustannusten kalleuden tyksen Lapin läänin ja muiden vas.: 8272: Sf®. ~ n~n ovat liian h;~v~isia taavie'flt alv.e.iden e.litl.ktusta:QII1.usfen 8273: huQ:m,loima.tta olevie;u olo;i® synnyttämiä ktil.~e$ta jqh,tuv«sta, työläist"lle ja 8274: e:rqa,vaiSll•ia ~ri pa.i~iku.nti!m. välillä palkqlni»Jtuttijoille mQ,k$.ettav«Sta pal- 8275: k. o. alueilla. K"l.W!, klltQU edellä jo mainit. kanU.sästä. 8276: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 8277: 8278: Eluo Tainio. M:erilWuen. 8279: l\nl,tti 8280: J. !fustQne:p., Toivo Friman. 8281: 179 8282: 8283: IV,75. Toiv. al. N :o 72. 8284: 8285: 8286: 8287: 8288: ~ y:. m.. : 8289: l{(J~~01A mnk.samien eläkkeiden väkimmäis- 8290: m~ii;Ni(n. l((or~tamiB.qsta. 50,000 markkaan. 8291: 8292: 8293: 8294: E d u s k u n n a ll e. 8295: 8296: Voimassa olevan valtion eläkelain mu- ymmärtääkin valtion vaikean rahataloudel- 8297: k8<W1 va.lwn ~at ~;~;li~~t ~läkk~t l~eJil, tUanteei,t,_ ei se ~;i$~ ol.l~ v~tta 8298: Q.vat sibi mitättt&mil:i-, että niiden v~;r~tl~a :m.~.a ~ijiden el~nik@sä. v~tion hyvä\00 8299: tQWJ.ee.ntu:lo vanln~u®n vu,osma on su,oras.- ~a®E>lden vanhq:uiie.tl päivien tu}'vaa@- 8300: tnn :wahdQt<mtt\, Klirn ::;~at.tM o~ t&pa~k: Sefm.. :Pitäisimme koMuulli!se:na, että al®- 8301: sia. jo]J..Qin eläkkeen määrä ~ohQaa, brkein.- :m~t waksett~;~.vat eläkke~ ~i ~9~oitet.tava. 8302: ta.a.u 2r~50Q ma..l'kkaan ktltlkal:Wes$». ei voida. ainakin 50,()()()- :m.arka~i vuwe~sa.. jpka 8303: J!)Uhua edes. toimeentulomJnimi.ssä olevi$a 8304: s:wwnis&a. Erikoi~n h~ossa ase~ 8305: -m 8306: lella. 8307: o,n toim~nt~imi.Jtajal\ alaPt\~ 8308: (.}vat ne pienten eläkkeiden nal:tttijat, joille :Edellä sanott'UU1ll viit~t~n ~hdotanun.ekin 8309: eläke on määräytynyt nor:m:aaliaikojen tu- eduskunnan :päätettävä~i t®foll)uksen. 8310: lo~ perusteella, sillä eläkkeisiin ntyÖll.Ile- 8311: tyt koroitubet aliuunissa eläkkeissä. ovat ~ttii ,ltallritus ki,ir~ft],li$es~i t•yktyisi 8312: markkamääräisesti olleet niin :mitättömiä, tO<imenpiteis-vin s..elkl.i$,~n. mwutQk$en 8313: ettei niitä voida verrata nykyisin myönnet- aikaansaoim.~e~ 'VOimassa olt!Va~~ 8314: täviin eJ:äkkeisiin. eläk'e:lai'MåiUäflitöiJn,. ettii valiion 8315: Käsityksemme mukaan on juuri näiden maksq,m;ie11, eläkke1tl.efl, alar-aja olisi 8316: eläkk~idtm saajien vaikeaan asemaan kiin- 50_,000 markka(} vuodesSCJ. 8317: nitettävä mitä vakavinta. huomiota. Vaikka 8318: Helsingissä 9 päivänä. helmikuuta 1950. 8319: 8320: Eino Raunio. Heikki Hykikäälä. 8321: Artturi Koskinen. P. lfarjal&Jnen. 8322: Pentti Niemi. Veli Järvinen. 8323: Kalle Xa.uhane:a. J~ Lllma. 8324: Aino lYia.lka.mäki. Kaisa Hiilelä. 8325: Hilma Koivulahti-Lehto. Laura. Bra.nder-Wallin. 8326: Meeri Ka.lava.inen. Rafael Paasio. 8327: Elli Nurminen. Martta Salmela-Järvinen~ 8328: Valfrid Eskola. Isak Pentta.la. 8329: Arvi Turkka. Juho Karvonen. 8330: 180 8331: 8332: IV,76. - Toiv. al. N:o 73. 8333: 8334: 8335: 8336: 8337: Haka;la y. m.: Määrärahasta valtion palveluksessa olevien 8338: henkilöiden tekemien työn rationalisoimiseen tähtäävien 8339: ehdotusten palkitsemiseksi. 8340: 8341: 8342: E d u s k u n n a ll e. 8343: 8344: Yksityisissä liike- ja teollisuuslaitoksissa !käytännöllisimmin järjestettävissä, ettei 8345: on viime aikoina kiinnitetty varsin suurta virkavaltaisuus tee tuloksia mitättömiksi, 8346: huomiota n. s. aloitetoimintaan, joka täh- on harkintaa vaativa asia. Mutta jotta 8347: tää työn rationalisoimiseen työntekijäin toimintaa voitaisiin kehittää, kannattaa val- 8348: omien keksintöjen ja ehdotusten avulla. tion varata tätä tarkoitusta varten jokin 8349: Täten on saavutettu arvokkaitakin tuloksia määräraha korvauksiksi käyttökelpoisista 8350: käytännöllisen kokemuksen ja yksityisen ehdotuksista. Kysymys on tällöin oikeas- 8351: alotekyvyn ansiosta. Tulokset suuntautu- taan säästämisestä, johon laajaksi paisu- 8352: vat sekä työn rationalisointiin, t. s. ajan, neen valtiokoneistomme kohdalla on välttä- 8353: varojen ja työvoiman säästöön, että harras- mätöntä mennä. 8354: , tuksen ja viihtymyksen lisääntymiseen Kaiken yllä olevan perusteella ehdo- 8355: asianomaisen omaa työtä kohtaan. Jokai- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt- 8356: sesta toteutettavaksi hyväksytystä aloitteesta täväksi toivomuksen, 8357: maksetaan kohtuulliseksi harkittu korvaus, 8358: joka on suhteessa saatuun säästöön. että hallitus ottaisi vuoden 1951 8359: On syytä valtion entistä suuremmassa tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel- 8360: määrässä seurata tätä tietä avautuvaa mah- liseksi katsotun määrärahan valtion 8361: dollisuutta viran- ja toimenhaltijainsakin palveluksessa olevien tekemien, ar- 8362: työn rationalisointiin ja saada se !kokemus, vokkaiden, työn rationalisoimiseen 8363: mikä monella pitkäaikaisella työntekijällä tähtäävien ehdotusten palkitsemi- 8364: ,on, palvelemaan yhteistä hyvää. Miten on seksi. 8365: Helsingissä 10 p: nä helmikuuta 1950. 8366: 8367: Jaa.klko Hakala. Johannes Wirtanen. 8368: Jussi Saukkonen. 8369: 181 8370: 8371: IV,77. - Toiv. al. N:o 74. 8372: 8373: 8374: 8375: 8376: Kujala y. m.: Toimenpiteistä valtionrautateiden ·tavaran- 8377: kuljetustariffien korottamiseksi. 8378: 8379: 8380: E d u s k u n n a 11 e. 8381: 8382: Valtion rautateiden taloudellinen tulos Näiden tuotantolaitosten vuosivoitot ovat 8383: on ollut tappiollinen usean vuoden ajan. jatkuvasti lisääntyneet. Erikoisesti näiden 8384: Vaikka rautatielaitosta ei olekaan pidettävä laitosten voittojen lisääntymiseen on viime 8385: varsinaisena valtion liikeyrityksenä, niin aikoina vaikuttanut markan devalvointi. 8386: olisi kuitenkin pidettävä huoli siitä, että Näistä syistä on virhe, että vientitavarain 8387: mainitun laitoksen toiminta muodostuu ta- rahtimaksut rautateillämme ovat niin alhai- 8388: loudellisesti kannattavaksi. V erorasitus set verrattuina vientiteollisuuden kantoky- 8389: maassamme on muistakin syistä kohtuutto- kyyn, jonka vuoksi täytyy vuosittain vero- 8390: man raskas, joten siitäkään syystä ei ole varoilla peittää rautatielaitoksen tappioita. 8391: hyväksyttävää, että rautatielaitoksen tap- Sen lisäksi myöntää rautatiehallitus vienti- 8392: pioita vuodesta toiseen joudutaan peittä- tavaroille vuosittain verrattain huomattavia 8393: mään verovaroilla. . rahtialennuksia, joka on omiaan suurenta- 8394: Valtioneuvosto asetti jo v. 1947 valtio- maan rautateiden tappioita. Tämä asian- 8395: tieteiden kanditaatti Erik Törnqvistin pu- tila on korjattava. Vientitavarain kuljetus- 8396: heenjohdolla toimivan komitean, jonka teh- maksut rautateillä on syytä korottaa sellai- 8397: tä.väksi annettiin tutkia rautateiden kannat- siksi, että rautatielaitoksen toiminta tulee 8398: tavuutta ja organisatiota. Komitean mie- taloudellisesti kannattavaksi kuitenkin siten, 8399: tinnöstä käy selväksi, että rautateiden tap- että etäisimmiltä seuduilta kuljetettavan 8400: pio johtuu m. m. siitä, ettei tariffeja ole pinotavaran ja muiden siihen verrattavien 8401: korotettu läheskään siinä määrin kuin ra- tavaroiden kuljetusmaksut pysyvät oikeu- 8402: hanarvon lasku ja siitä johtuvat rautatie- denmukaisessa suhteessa lähempänä rannik- 8403: laitoksen menot ovat lisääntyneet. Tämä on koa kuljetettavien vastaavanlaisten tavaroi- 8404: ymmärrettävää henkilöliikenteen kohdalla. den kuljetusmaksujen kanssa. 8405: Kun kansalaisten elintaso ei ole kohonnut Edellä olevaan viitaten esitämme edus- 8406: sotia edeltäneelle tasolle, ei henkilöliiken- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 8407: teessä tariffeja korottamalla saavuteta sa- 8408: nottavasti parempaa taloudellista tulosta, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 8409: koska se toisaalta vähentäisi matkustajain toimenpiteisiin valtionrautateiden ta- 8410: lukumäärää. Aivan toisin on asia tavara- varankuljetustariffien järjestämiseksi 8411: liikenteen kohdalla. Varsinkin n. s. raskaan siten, että mainitun laitoksen toi- 8412: tavaran rahtimaksut on pidetty kohtuutto- minta muodostuu taloudellisesti kan- 8413: man alhaisina. Maamme vientiteollisuudella nattavaksi. 8414: on viimeisinä vuosina ollut ,kulta-aika". 8415: Helsingissä 3. päivänä helmikuuta 1950. 8416: 8417: Toivo Kujala. Anna Nevalainen. 8418: E~ Hietanen. Aimo Aaltonen. 8419: J. Mustonen. Elli Stenberg. 8420: Hugo Manninen. Martti Leskinen. 8421: M&ko Järvinen. H. Tauriainen. 8422: Eino Kujanpää. Gösta Rosenberg. 8423: Irma Torvi. 8424: 1S2 8425: 1V,7s. - Toiv. al. N:o 75. 8426: 8427: 8428: Leppihalme y. m. : Määrärahasta siviili-ilmailun tttkemiseksi. 8429: 8430: E'<luskunnall~ 8431: 8432: Saavutetut kokemukset osoittavat, että täjä edullisesti kouliutua moottorilentäjäksi 8433: ilmailuharrastus, kaikissa sen sovelluttamis- ja palvella siviili-ilmailua tällä tulevaisuu- 8434: muodoissa, kehittää nuorison oma-aloittei- den liikennealalla. 8435: suutta, kätevyyttä, rohkeutta ja toverihen- Suomen Ilmailuliiton omistamalla ilmai- 8436: keä. Samalla se vaatii erinomaista fyysil- lukoululla Jämijärvellä annetaan nuorisol- 8437: listä. kuntoa, .jonka yllä.pitäminren on 'erit- lem.me ilmillukouiutu.sta. K<mlutetnt o~at 8438: täin tärkeää. Edellisestä ~htuen pyrki\tät kuuluneet kaikkiin reri yhtEl'islruntaludlrlriin 8439: useimmat mltrot t'likemaan ilmailuharr.as- ja harrastus on etenkin vähävaraisten pii- 8440: tuma mahdoMmmman tehokkaasti. Ompa rissä ollut erittäin suuri - Swtmlla !OOi- 8441: sellaisiakin valtiöita, jotka irustantavat sii- mii koulu monirmolisena urh~ilulroslrnksena 8442: hen liittyvät l'lrenot. käsitilien koko Etclii- jA Länsi-Sutomen 8443: Mitä ilmailuhattll.Stukseen meillä tulee, alueen. Etenkin. hiihtokautena Ol!l. toitnmta 8444: en sitä. pyritty yUäpit'ämiiän yksityisten Jämillii. ollut hyvin vilka-sta. Valitettavasti 8445: lahjoitusvaroj-en turvin, mutta ymmärret- ei täUaiselle laitokselle asetettavia mmimi- 8446: tä'Vistä syiSt'ä. ·ovat n~ yleensä olleet perin vaatimuksiakaan :ole yleensä voitu. täyttää 8447: niukat, josta j0htuen tämän ~lan toiminta varojen puutteessa. 8448: on joutunut erittäin. vaikeaa.:n asemaan ja Suomalainen nuorukainen on mvili-ilmai- 8449: oot1. uhkaavasti ta.an:tunut. Valtio ei ole lain- lun alalla jo päässyt nrerkittä~in tulöksiin. 8450: kaan tnk~ut siviili-ihnaihramme. M. m. V"Oitti suomalainen v. 1949 m~ilman 8451: IlmailuhaH'astuksen :aakkoset annetaan mestaruuskilpailun LO'J1toossa.. PlfU'~täc 8452: nnM'Ukamille lentrokkimkentetun merkeisSä. jämme ov-at ~orittanoot :maa.ihnan lt6rkeim- 8453: Siinä he ~rNJ.t~ät teknillisiin kysyroyk- pia tutkintoja. ja S~mnnitt'elåjat ov-&t pi~r 8454: s.im, työkalujen käyttöön ja orn:aksu'Vat oi- tän(let :erlno:nuti:sia !lroMtyyppejli, joKkm -:ru- 8455: ~a11 lill:paihtnq:i~bm. varttuneempina he kentamisesta on tullut tiedllStehrja. 'Ulkö- 8456: ~ittAvat tm'l'jelentoha'1:1!åStiiksensa, joUMn mailmlrin. Kehitys on kuitenkin 'P'Y1Jib:ty- 8457: val'simtisia letn:mharjoitttbia edeltää pnrje- mässä täydelleen, lmsk~ varoj~ ei nl'e k'3y- 8458: l~tobllieitH!n t'tkenn:flstyö, joka puolestaan tmtävisså. 8459: vaatii suurta kätev-yyttä ·~ huol'ellisu.utta Rd.:eliä olevaftill viitaten ehdötamme ~n& 8460: sekä k~ tekijässäin. a;mmattitaitoa eri lru.nRlll. J>åit~ttiiväksi toivem\uksml, 8461: työmuadoismt lmten piirustusten lukemi- 8462: sessa, suunnittelussa, tarkkuutta kysyvissä ~ ~tus ottm&i v·~ 8463: asennuksissa j. n. e. Näin varttuu nuorukai- !1.951 ttt~;lo- jrJ, meMo!r~siftrgkse'&nisii 8464: nen kiintoisan lmr:ra:stu,ksen puitteissa pys- S/J()01()00 mttrkatt mfiäriiJtaha!l't swtili- 8465: tyväksi ammattimieh:eksi, jota voidaan käyt- il11Vtilutt tukemiseen. 8466: tää eri al.oiU"-. - Myöhemmin voi pnrjelen- 8467: Relsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 8468: 8469: Lauri Leppihalme. L·ennart Heljas. Irma Torvi. Johannes Wirtanen. 8470: Jaakko Hakala. J. E. Lampinen. Pentti Niemi. Hilma Koinlahti~Lehto 8471: Tahvo Rönkkö. Onni Mannila. Antto Prunnila. Viljami Kalliokoski. 8472: ,...;_ 'Pfft;.,..tr; 8473: Kyllikki Pohjala. G.J.UO -:~-...;s.u.. Urho Saariaho. Akseli Brander. 8474: Eino Palovesi. L'Ari Murtomaa. Heikki Soininen. Aino Luostarinen. 8475: Margit Borg- WHjMn &rjala. Eino Laitinen. Antti J. Rantamaa. 8476: Sundman. Arvo Sävelä. Arvi Ahmavaa.ra. J olla.n.nes Virolainen. 8477: Martti 0. Kölli. :Kalle ltauhanen. Matti Miikki. Kalle j oukanen. 8478: Heikki Ala-Mäyry. Kerttu '&alasti. Väinö Rankila. Atte Pa.kkanen. 8479: Felix Seppälä. L. I. Kaukamaa.. Yrjö Saari. Martti Miettunen. 8480: Kauno Kleemola. Jussi Annala. Laura Brander- Pekka Kiisiki. 8481: Väinö Okko. Hugo Nuorsaari. Wallin. V. J. Sukselainen. 8482: Lauri Laine. V:teno Simonen. Veikko Vennamo. Arvo Riihimäki. 8483: 183 8484: 8485: IV,79. - Hemst. mot. N :o 76. 8486: 8487: 8488: 8489: 8490: Törngren: Angående ii'nJdring av debiteringen av rikstele- 8491: fonavgifterna. 8492: 8493: 8494: T i 11 R i k s d a g e n. 8495: 8496: AvgittM för aboonenter vid ~on OO!i.trait bosatta, förefaller oot rnuxara.ade 8497: nätet har ae&n tänge givit nnledning till syslte:tiMt m.ed t~lefunavgif~rmts dehitering 8498: missnöje på landsbygdoo. bland alla -d.em., oskäligt. Till följd birav f~slär ua:umr- 8499: som ej har sin hemvist nära rila!telefon- tecknad vö:rdsamt, att riksda;gen ville be- 8500: centralerna. Säsom känt belastas abonnen- slu.ta Mm:stäUa, 8501: ter, 150m M- -besatt:a på längre .avstånd än 8502: en kiil~~ter flr'ån anknytningscentl'alerna, at't re~rmg(Jfl, sky'lhdsitmt '8'6Ue gti, 8503: f.()rutom med doe vaniJ.iga avgif1Jerna med i författnmg <Om en .såda9! ändring 8504: den 1!. k. tmje:avgi~. Den.na avgift drab- av &biteringen a,v ri/o:$telefonoogif- 8505: bar abonn.tenterna desto tyngre ju längre t61"na att alla, abet'l!Jwnttw i1tvm 8506: från centrum te~ilmehavf.t!rert är bosatt. samn!4 ctJntrals omnl;d,e sktdle · kavg 8507: Då denna befolkning även för övrigt är i lika stor avgift för sina telef()ner. 8508: förfördelad ställning i förhållande tili de 8509: Helsingfors den 11 februari 1950. 8510: 8511: Ralf Törngren. 8512: 184 8513: 8514: IV,79. - Toiv. al. N :o 76. Suomennos. 8515: 8516: 8517: 8518: 8519: Törngren: Valtionpuhelinmaksujen perimistavan muuttami- 8520: sesta. 8521: 8522: 8523: E d u s kun n a 11 e. 8524: 8525: Valtionpuhelinverkon tilaajien maksut sessa asuviin verraten, tuntuu nykyinen pu- 8526: ovat jo kauan aiheuttaneet tyytymättö- helinmaksujen velkomisjärjestelmä kohtuut- 8527: myyttä maaseudulla kaikkien niiden kes- tomalta. Tämän johdosta allekirjoittanut 8528: kuudessa, joiden kotipaikka ei ole lähellä ehdottaa kunnioittavasti eduskunnan pää- 8529: valtionpuhelinkeskuksia. Kuten tiedetään tettäväksi toivomuksen, 8530: joutuvat etäämpänä kuin kilometrin päässä 8531: liittymiskeskuksista asuvat suorittamaan ta- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 8532: vallisten maksujen lisäksi n. s. linjamaksua. sellaisiin toimenpiteisiin valtionpuhe- 8533: Tämä maksu kohtaa tilaajia sitä raskaam- linmaksujen velkomisessa, että kaik- 8534: pana, kuta kauempana keskuksesta puheli- kien saman keskuksen alueella ole- 8535: menomistaja asuu. Kun tämä väestö muu- vien tilaajien maksut puhelimistaan 8536: tenkin on huonommassa asemassa keskuk- olisivat yhtä suuret. 8537: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 8538: 8539: Ralf Törngren. 8540: 185 8541: IV,so. - Toiv. al. N:o 77. 8542: 8543: 8544: 8545: 8546: Kajala y. m. : Määrärahasta valtion rakennusten peruskor- 8547: jauksia varten. 8548: 8549: 8550: E d u s k u n n a ll e. 8551: 8552: Valtiovalta ei koskaankaan itsenäisyy- nuksista koituu lisäksi välitöntä vaaraa 8553: temme aikana ole kiinnittänyt riittävää rakennuksia käyttämään joutuvien tervey- 8554: huomiota valtion kiinteän omaisuuden hoi- delle, eivätkä hatarat ja vetoiset koulura- 8555: toon, mistä johtuen valtion sairaalain, kou- kennuksetkaan ole vaarattornia koulunuo- 8556: lujen, kasarmien jne. kunto on monissa rison terveydelle. 8557: tapauksissa ollut peräti kehno. Sotavuo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 8558: sina monet valtion omistamat rakennukset nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 8559: ovat päässeet entisestäänkin rappeutumaan. vomuksen, 8560: Nyt kun rakennustarvikkeiden ja työvoi- 8561: man puute ei enää ole esteenä rappioiden että hallitus ottaisi vuoden 1951 8562: korjaamiselle, olisi kiireellisesti ryhdyttävä tulo- ja menoarvioesitykseen riittä- 8563: laiminlyöntejä korjaamaan. Korjausten te- vän suuret määrärahat valtion ra- 8564: kemättä jättäminen kysymyksessä olevissa kennusten peruskorjausten suoritta- 8565: tapauksissa on suurta tuhlausta. Nykyi- ·mista varten. 8566: sellään monista sairaala- ja kasarmiraken- 8567: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 8568: 8569: Olavi Kajala. Vilho Väyrynen. 8570: Eino Kilpi. 0. Muikku. 8571: Kalle Kauppi. Aarne Honka. 8572: Juho Kuittinen. Johannes Virolainen. 8573: Jt~Jmari Linna. Juhani Leppälä. 8574: J. Pyy. Gösta Rosenberg. 8575: Paavo Leskinen. 8576: 8577: 8578: 8579: 8580: 24 8581: 186 8582: 8583: IV,s1. - Toiv. al. N:o 78. 8584: 8585: 8586: 8587: 8588: Brander-Wallin y. m.: Huolto-osaston perustamisesta Porin 8589: poliisilaitokseen. 8590: 8591: 8592: E d u s k u n n a 11 e. 8593: 8594: Maan suurimpien kaupunkien poliisilai- Esitetty valV()ntaan . . . . . . . . . . . . . . . . 4 8595: toksissa on erillinen suuruudeltaan mää- S~p'lilolitau<lista epäiltyjä käytetty 8596: rätty huolto-osasto, jonka tehtäviin kuulu- laäk. t. . . . . . . . . . .. • . . . . . . . . . . . . . 49 8597: vat sellaiset toimenpiteet joihin järjestys- Mrel~~:ti~ ?llut kuljetettav. ja toi- 8598: ja rikospoliisin puolesta ei aiemmin ole mit. lää.kärm tarkast. . . . . . . . . . . . . 18 8599: kiinnitetty tarpeellista huomiota. Laadul- Lasten.suojelul.autakun.n.an alaisia tyt- 8600: taan poikkeavatkin nämä huomattavasti sen töjä ja poikia käsitelty . . . . . . . . . . 20 8601: laatuisista tehtävistä, jotka katsotaan kuu- Huoltolautakunnan alaisia alkoholis- 8602: luvan rikos· ja järjestysp0liisille. Näistä teja on kuljetettu ja käsitelty . . . . 89 8603: mainittakoon esim. irtolaisten ja alkoholis- Työlaitoskuljetuksia ym. virka-apua 8604: tien kuljetus, sekä kuulustelu. Swnoin las- m:mt~ttu huolrolautakunnalle . . . . . . 193 8605: tensuojelulautakunnan pyytämä virka-apu Muita virka-apuja . .. . . . . . . . . . . . . . 518 8606: jne. Väkijuomarikoksia käsitelty . . . . . . . . 493 8607: Erillinen huolto-osasto on jo toiminnassa Sakk-oja, korvauksia ja todit~tajapalk- 8608: Poria pienemmissäkin kaupungeissa, kuten kioita peritty . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 365 8609: Vaasassa, Oulussa ja Kuop~a. Näillä ei joista saatu rahaa 667,539: - . 8610: ole ollut vastaavaa tarvetta jo siitäkin Sakkolaisia toimitettu vankilaan . . . . 65 8611: syystä, että niihin ei pi6Mmpinä paikka- Huoltopoliisin telttäviin kuuluu huomat- 8612: kuntina niifi Mlposti kok-oolmll epäsosiaa- tavalta osalta naialin lrohdistuvat toimen- 8613: lista ainesta kuin Poriin. Vftl'Sinkin kun piteet, joihin eräissä tapauksissa ei ole lupa 8614: Porilla on huom.atta'V'an. -suuret ttlkosatamat, käyttää miehiä ja taas toisaalta sellaisia 8615: jotka ovat toiminnassa miltei sään.nelliaesti joihin nainen paremmin soveltuu. Nykyisin 8616: kautta vuoden ja kuten tunnettua ovat sa- on ryhmässä vain yksi nainen, jonka työ- 8617: tamat omiaan keräämään alueelleen eri- ajasta vie huomattavan osan erilaatuiset 8618: laatuista irtolaisainesta. toimistotehtävät. Ulkosatamat ovat jääneet 8619: Nykyisin toimii kaupungissa erillinen naisen kohdalta ajan ja myös henkilövähyy- 8620: huolto-ryhmä, jossa toimii rikos- ja järjes- den takia kokonaan hoitamatta, eikä nykyi- 8621: tyspoliisista komennetut konstaapelit. Tämä sestä vahvuudesta ole sinne miehiäkään 8622: ei kuitenkaan vastaa tarkoitustaan, sillä voitu sijoittaa. 8623: tällöin hyvin helposti sattuu henkilövaih- Ennenkuin asiat voidaan samassa suh- 8624: doksia ja ainakin koulutus on helposti teessa muihin kaupunkeihin hoitaa olis~ 8625: jäävä kokonaan hoitamatta oman erikois- saatava oma erillinen vakinainen huolto- 8626: työn osalta. Tämä ryhmä on kuitenkin osasto ja siihen ainakin seuraavat henkilöt: 8627: työmäärällään jo osoittanut kuinka välttä- 8628: mätöntä on näiden asioiden erillinen hoito. 1 komissari 8629: Vuonna 1949 on mainittu ryhmä käsitel- 4 ylikonstaapelia 8630: lyt mm. seuraavat asiat: 6 nnorempa konstapelia joista 3 naista. 8631: Heidän palkkauksensa tulisi olla samassa 8632: Irtolaisilmoituksia . . . . . . . . . . . . . . . . . 85 suhteessa kuin muidenkin vastavassa tehtä- 8633: Työlaitosesityksiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 vissä olevien. 8634: IV,st. - Brander-Wallin y. m. 18i 8635: 8636: Edellä . esitettyyn viitaten ehdotamme toimenpiteisiitt, jottn, Pmm pol.iisi- 8637: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi laitokseen perustetaan erillinen vaki- 8638: toivomuksen, nainen huolto-osasto ja siihen tar- 8639: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin peellinen määrä viranhoitajia. 8640: Helsinigssä 9 päivänä helmikuuta 1950. 8641: 8642: Laura Bra.nder-Wa.Jiia. L. I. Ka.ukamaa. 8643: Antto Prunnila.. Lauri Murtoma.a.. 8644: Pentti Niemi. Irma. Torvi. 8645: Hugo Nuorsaa.ri. Arvo Sävelä. 8646: 188 8647: 8648: IV,s2.- Toiv. al. N:o 79. 8649: 8650: 8651: 8652: 8653: Borg-Sundman y. m.: Komitean asettamisesta selvittämään 8654: naispoliisikysymystä. 8655: 8656: 8657: E d u s k u Iin a ll e. 8658: 8659: Jo kauan on maamme eri kaupungeissa, Tällainen tutkimus on yhä suorittamatta. 8660: kauppaloissa ja monissa taajaväkisissä yh- Ja niinpä tämän alan järjestämättömyyden 8661: dyskunnissa, jopa useissa maalaiskunnissa- vuoksi ilmenee jatkuvasti huolestuttavaa 8662: kin tunnettu kipeänä naispoliisien tarve. puutetta naispoliiseista ja jopa alalle jo 8663: On myös valittaen todettu, että niissäkin antautuneiden, harjaantuneiden ja sopivien 8664: tapauksissa, missä jo on saatu koulutettu työntekijäin siirtymistä muille aloille. Nais- 8665: naispoliisi kiinnitetyksi, on alan kehitty- poliisien palkkausolot vaativat pikaista tar- 8666: mättömyyden vuoksi tämän tehtävät mo- kistusta. Nykyisin on esim. ylin naiskons- 8667: nessa tapauksessa jääneetkin kirjurin teh- taapelin palkka alempana alinta mieskons- 8668: täviksi. Niinpä esim. kuulustelijaoikeudella taapelin palkkaa sekä naispoliisin palkat 8669: toimii koko maassa anoastaan yksi nais- yleensä neljä palkkaluokkaa alempana vas- 8670: konstaåpeli. Kenttätyössäkin ulkona ka- taavaa miespoliisin palkkaa. Samoin odotta- 8671: dulla on huoltopoliisin tehtävissä vain muu- vat tilapäisvirat vakinaistamista, virkateh- 8672: tama nainen koko maassa. Mitä tämä käy- tävät ja työmahdollisuudet sekä koulutus ja 8673: tännössä merkitsee ja mitä vaaroja tähän virkapukukysymys kehittämistä jne. Jotta 8674: liittyy, on helppo ymmärtää. Alaikäiset naispoliisikysymys saataisiin kehitetyksi 8675: rikoksentekijät, siveellisyysrikosten uhrit, niin, että se todella vastaisi tarkoitustaan 8676: rikollisiin keskenmenoihin syyllistyneet nai- ja kipeää tarvetta, ja että siihen uhratut 8677: set, irtolaisnaiset ym. joutuvat valtaosal- varat myöhemmin saataisiin takaisin sääs- 8678: taan miespuolisten poliisien kuulusteltaviksi tyneiden vankeinhoito-, irtolais- ym. hoito- 8679: ja kuljetettaviksi sairaaloihin, työlaitoksiin menojen kohdalla, olisi asia kokonaisuudes- 8680: ym. Kuitenkin on jo poliisikoulutuksen saan perusteellisesti tutkittava ja sen jäl- 8681: uudelleen järjestämistä aikoinaan suunnit- keen vihdoinkin asiallisesti kehitettävä. 8682: televa komitea mietinnössään lausunut mm. : Tällaisessa tutkimuksessa olisi huomioitava 8683: ,On monia sellaisia poliisitehtäviä, joihin naispoliisien tarve, koulutus, palkkaus, vir- 8684: nainen pystyy yhtä hyvin kuin mies, vie- katehtävät ja käytännölliset työmahdolli- 8685: läpä sellaisiakin, jotka luonteeltaan soveltu- suudet. 8686: vat ainoastaan naisten suoritettaviksi. - Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 8687: Toimikunta pitää suotavana, että mahdolli- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä- 8688: .suuksia menestyksellisesti käyttää naisia po- väksi toivomuksen, 8689: liisityössä tarkoin tutkittaisiin ja naisille 8690: tarkoitettuja toimia perustettaisiin kaikkien että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 8691: sellaisten kaupunkien poliisilaitoksiin sekä toimenpiteisiin asiantuntijakomitean 8692: sellaisiin nimismiespiireihin, joissa naispo- asettamiseksi naispoliisikysymyksen 8693: liisityövoimaa tarvitaan." selvittämistä varten. 8694: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 8695: 8696: Margit Borg-Sundman. Rwkel Jalas. 8697: Irma Bamara. Martta Salmela-Järvinen. 8698: Helena Virkki. Kaisa Biilelä. 8699: Hilma Koivulahti-Lehto. 8700: 189 8701: 8702: IV,s:a. - Toiv. al. N :o 80. 8703: 8704: 8705: 8706: 8707: - Kuusinen-Leino y. m.: Maalaiskirjeenkantajien tlJinten va- 8708: -kinaistamisesta. 8709: 8710: 8711: E d u s k u n n a 11 e. 8712: 8713: Posti- ja lennätinlaitoksen palveluksessa hinkaan niistä eduista, jotka lainsäädäntö 8714: työskentelee noin 3,500 maalaiskirjeenkan- palkannauttijoille turvaa. Vanhuudessaan 8715: tajaa. Heidän palkkauksensa on järjestetty heillä ei ole valtion viran ja toimen haiti- 8716: työkilometrien ja työtuntien perusteella. joille kuuluvia eläke-etuja. 8717: Työssään heitä pidetään itsenäisinä Yrittä- Koska tämä epäkohta kaipaa pikaista 8718: jinä ja heidän työtään työurakkana. Hei- korjausta, ehdotamme eduskunnan hyväk- 8719: dän ei näinollen katsota olevan enempää syttäväksi toivomuksen, 8720: julkisoikeudellisessa kuin yksityisoikeudel- 8721: lisessakaan työsuhteessa valtioon. Tästä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 8722: johtuu, että tällä suurilukuisella, pysyväi- toimenpiteisiin posti- ja lennätinlai- 8723: sesti tarpeellisella valtion toimenhaltija- toksen palveluksessa työskentelevien 8724: ryhmällä ei ole oikeutta paikalliseen lomaan maalaiskirjeenkantajien toimien vaki- 8725: tai loman korvaukseen tahi mihinkään mui- naistamiseksi. 8726: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 8727: 8728: Hertta Kuusinen-Leino. Lauri Murtomaa. 8729: Valfrid Eskola. Kerttu Saalasti. 8730: Arvo Riihimäki. Heikki Simonen. 8731: Toivo Friman. 8732: 190 8733: 8734: IV,s4. - Toiv. al. N :o 81. 8735: 8736: 8737: 8738: 8739: ltll111intm-l.eiao: y. m.: Slijais- ja tilapäistyöntekijöinä toi- 8740: mivien n~WA~en tointen vakinaistamisesta. 8741: 8742: 8743: E d u s k u n R a 11 e. 8744: 8745: Eräällä vuoden 1948 valtiopäiville jäie- tapahtunut ja jatkuvasti tapahtuu, mutta 8746: tyllä toivomusaloitteella on ehdotettu edus- suurimpana syynä siihen on juuri se, ettei- 8747: kunnan hyväksyttäväksi toivomus, että hal- vät he. ole tulleet toimoon slllä liian pienellä 8748: litus ryhtyisi kiireellisesti sellaisiin t•e:n- palkalla, jonka he 0vat raskaasta työstään 8749: piteisiin, e;ttä posti- ja lennätinlaitoksen saaneet. Tosiasia on kuitenkin tOisaalta, 8750: tehtävissä sijais- ja tilapäistyöntekijöinä että joukko naisia edelleen työskentelee pos- 8751: toimivat naispostilj.oonit saisivat nimityksen tillkantajina. Myöskään ei ole olemassa mi- 8752: valtion vakinaisiksi toimenhaltijoiksi. Aloit- tääin syytä, minkä vuoksi sitä haluavien tai 8753: teen perusteluissa viitattiin siihen, että taloudellisten syiden vuoksi siihen pakoitet- 8754: vai.kb. sanotut tyontekijät hoitavat tehtä- tujen naisten pääsy tähän ammattiin olisi 8755: vänsä kaikissa suhteissa kunnollisesti ja suo- ooiäistävä.. Sitä. seikkaa, että työ on paljon 8756: rittavat samanlaista ja yhtä valjon työtä V()imia vaativaa, ei missään tapauksessa ole 8757: kuin heidän miespuoliset työtoverinsa, hei- pidettävä sellaisena tekijänä, jonka vuoksi 8758: dän palkka- ym. etunsa sijais- ja tilapäis- naisten Ql:iai tehtävä työtään pien0IDillillä 8759: työntekijöinä ovat paljon huonommat kuin palkka- ym. eduilla kuin samaa työtä teke- 8760: heidän vakinaisen toimenhaltijan nimityk- vien miesten. 8761: sen saaneiden mie!Wuolisten työtoveriensa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 8762: Eduskunta hylkäsi mainitun aloitteen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 8763: sillä valiokuntamietinn8ssä lausutulla peru&- 8764: teella, että postiljoonien työ yleensä on niin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 8765: raskasta, että naiset, jotka. syystä tai toi- sellaisiin toimenpiteisiin, että posti- 8766: sesta ovat :ryhtyneet hankkimaan toimeen- ja lennätinlaitoksen tehtävissä sijais- 8767: tulonsa postiljooneina, hyvin monissa ta- ja Ulapäistyöntekijöinä toimivat nais- 8768: pauksissa luopuvat tehtävistään ja hakeu- posUljoonit nimitettäisiin valtion va- 8769: tuvat muille aloille. Näin on epäilemättä kinaisiksi toimenhaltijoiksi. 8770: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 8771: 8772: Hertta Kuusinen-Leino. Aino Luostarinen. 8773: Anna Nevalainen. Kaisa Hiilelä.. 8774: Irma Torvi. Kerttu Saalasti 8775: Elli Stenberg. J. Mustonen. 8776: Meeri Kalavainen. V. Riihinen. 8777: Hilma Koivulahti-Lehto. E. Hietanen. 8778: Yrjö Murto. 8779: B. 8780: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista_ 8781: sivistyksellisiin, maataloudellisiin, terveydenhoidollisiin y. m. 8782: tarkoituksiin. 8783: 193 8784: 8785: IV,s5. - Ra.h. 811. N:o 1. 8786: 8787: 8788: 8789: 8790: Heijaa 7· m, : Mäar~ra.Mn osoittamisesta lainoiksi maaseu- 8791: dun säkkcmjakelut~htilJiden kuluttajain liittymis- y. m. 8792: maksujen rahoittamiseen. 8793: 8794: 8795: E d u s k u n n a 11 e. 8796: 8797: Maaseudun sähkönjakeluyhtiöt ovat koon- rittamaan liittymismaksuja ~a liittyneiden- 8798: neet pääosan pääomistaan määräämällä ku- kin joukossa on lukuisasti mitä, jotka pyy- 8799: luttajille liittymismaksuja, joiden osuus tävät maksuajan pidentämistä. Pääomien 8800: pääomista merkitsee 60-70 %. Tämän li- puute uhkaa näin ollen hidastuttaa ripeästi 8801: säksi ovat kuluttajat velvolliset kustanta- alkanutta maaseudun sähköistämistä. 8802: maan pihajohdot ja sisäasennukset, jotka Viitaten edellä olevaan kunnioittaen eh- 8803: nousevat 70-80 % :iin liittymismaksuista. dotamme, 8804: Nykyinen kireä rahatilanne maaseudulla että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 8805: on suuresti vaikeuttanut varojen hankintaa tulo- ja menoarvioon 200,000,000 8806: sekä liittymismaksuihin että muihin säh- markan määrärahan käytettäväksi 8807: köistämisestä aiheutuviin menoihin. Monet halpakorkoisina lainoina maaseudun 8808: pienviljelijät ja maaseudun vähävaraiset sähkönjakeluyhtiöiden kuluttajain 8809: ovat näistä syistä jääneet vaille sähköistä- liittymis- y. m. sähköistämisestä ai- 8810: misestä saatavia etuja, kun eivät pysty Suo- heutuvien maksujen rahoittamiseen., 8811: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 8812: 8813: Lenn&l't Heljas. Erl. Haapaniemi. 8814: Eino Laitinen. Lauri Laine. 8815: Anton Suurkonka. Viljam Sa.rjala.. 8816: Martti Suntela. Markus Niskala. 8817: Antti J. Ra.ntamaa. L. 0. Hirvensalo. 8818: Eino Rytinki. Albert Bromm.els. 8819: Vieno Simonen. Verner Korsbäck. 8820: Väinö Okko. Matts Forss. 8821: Yrjö Hautala. Tahvo Rönkkö. 8822: Samuli Simula. 8823: 8824: 8825: 8826: 8827: 25 8828: 194 8829: 8830: IV,s6. - Rah. aJ. N:o 2. 8831: 8832: 8833: 8834: 8835: Kajala y. m.: Mäl.irärahat~. osoittamisesta avmtukseksi Dia- 8836: kOtl.issalaitos Beetelit~. rakennustöitä varten. 8837: 8838: 8839: E d u s k u n n a 11 e. 8840: 8841: Viitaten eduskunnan viime syyskuun 2 kan määrärahan avustuksen myöntä- 8842: päivänä hyväksymään toivomukseen ehdo- miseksi Diakonissalaitos Beetelin 8843: tamme kunnioittaen, (Viipurin Diakonissalaitoksen) ra- 8844: kennustöiden suorittamista varten. 8845: että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 8846: tulo- ja menoarvioon 30,000,000 mar- 8847: HelsingiSsä 10 päivänä helmikuuta 1950. 8848: 8849: Olavi Ka.ja.la.. Arno Tuuma. 8850: Eemil Luukka. Eino Kilpi. 8851: Kalle Kauppi. 8852: 195 8853: 8854: IV,s1. - Rah. al. N:o 3. 8855: 8856: 8857: 8858: 8859: E. Koivisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta korottomaksi 8860: lainaksi Oulun diakonissakodin oppilas- ja hoitajakun- 8861: nan asunnon rakentamista varten. 8862: 8863: 8864: 8865: 8866: E d u s k u n n a ll e. 8867: 8868: 8869: Neljätoista vuotta sitten myönsi edus- koroitus snna maarm kuin Etelä-Suomen 8870: kunta Oulun Diakonissakodin sairaalan ra- yksityissairaaloissa ei ole mahdollinen. Ny- 8871: kentamista varten 2,000,000 markan korot- kyinen 340 markan hoitopäivämaksu ylei- 8872: toman lainan. Tämä !50-paikkainen sai- sellä osastolla on korkein mahdollinen Poh- 8873: raala, jossa on muun muassa Pohjois-Suo- jois-Suomen oloissa. Tästä johtuu, että 17.5 8874: men ainoa silmäosasto, jota nykyisin hoitaa milj. markan velan korot ovat ylivoimaiset 8875: kaksi erikoistunutta silmälääkäriä, on ollut sairaalan kannettaviksi, koska rakenteilla 8876: ja on tärkeä tekijä Pohjois-Suomen sairaa- oleva asuntorakennus on käytännöllisesti 8877: laoloissa. Työskenteleehän nykyisin Diako- katsoen tuottamaton. 8878: nissakodin sairaalassa 9 erikoistunutta lää- Koska Oulun Diakonissakoti on kasvatta- 8879: käriä. nut sisaria lähinnä Pohjois-Suomen sairaan- 8880: Kun sairaala rakennettiin, jäi silloin to- hoitotarpeita varten jo yli 50 vuoden ajan, 8881: teuttamatta henkilökunnan asuntokysymys. yhteensä lähes 700 sisarta, ja koska myös- 8882: Kahdeksan tunnin työaikalaki, vuokrasään- kin seurakuntasisarten työ Pohjois-Suo- 8883: nöstely ja lisääntyvä oppilasmäärä aiheut- messa tulevaisuudessakin tulee jatkuvasti 8884: tivat sen, että lähes 100 henkilökuntaan olemaan valtaosaltaan .sairaanhoitotyötä, 8885: kuuluvaa joutui asumaan hajallaan eri puo- niin Diakonissakoti toivoo valtion tukea 8886: lilla kaupunkia. Tämä pakoitti Diakonissa- käynnissä olevalle rakennustyölle. 8887: kodin ryhtymään viime kesänä asuntoraken- · Koko olemassaolonsa ajan on Diakonissa- 8888: nuksen rakentamiseen henkilökunnalleen. koti palvellut Pohjois-Suomen terveydenhoi- 8889: Tämän teki mahdolliseksi Amerikasta saatu toa muun muassa siten, että sieltä on kul- 8890: 24,500,000 markan suuruinen lahja sekä kutautien aikana annettu sisaria tilapäisiin 8891: Diakonissakodille vuosien aikana kyseistä kulkutautisairaaloihin. Edelleen osa kun- 8892: tarkoitusta varten tehdyt lahjoitukset, yh- tien sairaaloiden hoitajista on Diakonissa- 8893: teisarvoltaan noin 8,000,000 markkaa. Ra- kodin sisaria, niinikään % osaa Oulun lää- 8894: kenteilla olevan asuntorakennuksen kustan- nin terveyssisarista on Diakonissakodin kas- 8895: nusarvio on 50,000,000 markkaa. Vajaus vatteja. Nyt viimeksi olisi Sallan sairas- 8896: 17,500,000 markkaa on rahoitettava lai- maja ollut suljettava ellei Diakonissakodin 8897: noilla. taholta sinne olisi annettu hoitajaa. 8898: Diakonissakodin talous on viime vuosina Edellä mainituilla perusteilla esitämme 8899: ollut tappiollinen. Potilaspaikkamaksujen kunnioittaen, 8900: 1915 IV,s7. - Oulun diakoni81l18ikoti. 8901: 8902: että Eduskunta ottaisi vuoden korottomana latnana Oulun Diako- 8903: 1951 tulo- ja menoarvioon 15,000,000 nissakodin oppilas- ja hoitajakunnan 8904: markan määrärahan käytettäväksi asuntorakennustyön rahoittamiseen. 8905: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 8906: 8907: 8908: Erkki Koivisto. Irma Hamara.. Rakel Jalas. 8909: Markus NiskaJ.a.. S. S. Aittoniemi. Meeri Kala.vainen. 8910: Arvi Turkka.. Lauri Kaukamaa. Matti Meriläinen. 8911: Arvi Ahmavaa.ra. Juho Heitto. Toivo Pyörtänö. 8912: Eino ltytinki. Väinö ltanldla.. 0. Muildm. 8913: Urho Saariaho. VUja.m. Sa.rja.la.. Yrjö Kilpeläinen. 8914: Martti Miettunen. Lä11ri ldlppiha.hne. Pekka. Kiiski. 8915: M. 0. Lahtela. Atte Paldta.nen. Pentti Niemi. 8916: H. A. Kannisto. Erl. Haapaniemi. Veli Järvinen. 8917: Albin Wickman. Anton Suurkonka. Heikki Hykkäälä. 8918: Viljami Kalliokoski. Heildd Soininen. Arvo Sävelä. 8919: Jussi Annala. Lauri Murtomaa. Usko Koski. 8920: H. Tauriainen. Heikki Simonen. Albert Brommels. 8921: Toivo Frima.n. Juhani LeppäJä. Matts Forss. 8922: Pä.iviö Hetemäki. Helena Virkki. Laura B11ander-Wallin. 8923: Levi Jern. Aino Luostarinen. Artturi Koskinen. 8924: Hugo Nuorsa.Mi. Eino Laitinen. Ilma.ri Tiainen. 8925: Heikki Ala-Mäyry. Niilo Bonkla.la. La.uri Laine. 8926: Ola.vi Kajala. Matti Heikkilä. Toivo Ikonen. 8927: Johannes Wirtanen. Martti 0. Kölli. Yrjö Helenius. 8928: Vilho Väyrynen. Eero M'åkinen. Kaisa Hiilelä. 8929: Yrjö 1. Antila.. Irma Karvikko. Hilma. Koivula.hti-Lehto. 8930: Toivo 1. Sormunen. Rolf B. Berner. L. 0. Hirvensalo. 8931: Niilo ltyhtä. J a.lm.ari Pua. Urho Kulova.a.m. 8932: Yrjö Saa.ri. Kaille Joukanen. Mauri ltyömä. 8933: Kerttu Sa.a.lasti. J. E. Lampinen. Miklko Jäi"Vinen. 8934: Vieno Simone~n. KaJle Kauhanen. Eino Roine. 8935: Samuli Simula. Edva.rd Pesonen. :Paa.vo Leskinen. 8936: Margit :Borg-SundmAn. Mtos Wirtanen. Martti LMldnen. 8937: Jussi Saukkonen. Lauri Myllymä.ki. J. PYJ. 8938: .Jaakko Hakala. Antti J. Ra.nta.ma.a.. Bino Kujanpää.. 8939: ..Jussi Iappi-Seppälä. AkseU Bra.nder. .Y. Koi-risto. 8940: A.mo Ttlttt11&. Lennart Heljas. K.. Al&Db. 8941: :Ebba &tenson, Yrjö Hautala. 8942: 197 8943: IV,ss. - Rah. aJ. N:o 4. 8944: 8945: 8946: 8947: 8948: Brander-Wallin y. m.: Määrärahan osoittamisesta huokea- 8949: korkoisiksi lainoiksi heikossa taloudellisessa · asemassa 8950: oleville k'l!-nnlll~ · kunin~ilUskotien rakentamista ja korjaa- 8951: mista vat'ten. 8952: 8953: 8954: E d u s k u n n a II e. 8955: 8956: Maassamme arvioidaan olevan 65 vuotta mahdollisuutta ei nimittäin kaikissa kun- 8957: täyttäneitä vanhuksia lähemmäs 3001000. nissa ole olemassa. Siitä huolimatta, että v. 8958: Moni näistä vanhuksista elää suurissa 1923 alusta voimaan tulleen köyhäinhoito- 8959: vaikeuksissa. Voimat ovat vuosien mittaan lain mttkaan jokaisella kunnalla olisi tullut 8960: vähenneet. Iän tuomat krooniset sairaudet olla kunnalliskoti tahi osuus sellaiseen, on 8961: ovat varsin yleisiä ja inflation johdosta vielä 546 kunnasta 109 sellaista, jotka eivät 8962: ovat useimpien suurella vaivalla hankkimat ole tätä velvollisuuttaan täyttäneet. Useim- 8963: säästövarat huvenneet miltei olemattomiin. mat kunnat näistä ovat Pohjois- ja Keski- 8964: Vain nuorin ikäluokka heistä saa vuoden Suomessa. 8965: 1949 alusta lukien vanhuuseläkettä kansan- Sen johdosta, että useimpien tällaisten 8966: eläkelaitokselta mutta tämäkin eläke on kuntien talous on heikko ja väestö vähäva- 8967: pieni. Tästä syystä onkin pakosta yhä raista, asiaan ei saatane korjausta ·ilman 8968: useamman vanhuksen 'turvauduttava, var- valtiovallan antamaa tukea, kuten jo aikai- 8969: sinkin niiden, jotka ei't~t voi saada apua semminkin muutamien vuosien aikana huo- 8970: elatusvelvollisilta omaisilta; kunnan järjes- keakorkoisia lainoja sitävarten perustetusta 8971: tämään köyhäinapuun. rahastosta myöntämällä on tapahtunut. Ta- 8972: Hallitus on tosin äskettäin asettanut ko- loudellista tukea ei olisi annettava vain 8973: mitean tutkimaan olosuhteita, joissa van- niille kunnille, joilla ei ole kunnalliskotia 8974: hukset elävät sekä tekemään ehdotuksia hei- laisinkaan, vaan myös harkinnan mukaan 8975: dän toimeentulonsa turvaamiseksi. Tulee niille, joiden laitokset vanhoina ja epätar- 8976: vaatimaan aikansa, ennenkuin tutkimus koituksenmukaisina kaipaavat perusteelli- 8977: joka vastaa tarkoitusta, on suoritettu, jotta sen uusimisen tahi korjaamisen. 8978: saataisiin selville vanhusten tarpeiden laatu Edellä esitettyyn 'Viitaten ehdotammekin 8979: ja määrä erityisesti silmällä pitäen kus- kunnioittaen, 8980: tannuksia1. joita heidän huoltamisestaan yh- 8981: teiskunnalle aiheutuu. Siihen mennessä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 8982: kunn~ lopulliset ehdotukset vanhusten ase- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan 8983: :tnan parantamiseksi ennättävät valmistua, mark(Jhf, määräraMn. huokeakorkoill- 8984: yhteiskunnan olisi kuitenkin ensi tilassa ten lainMit myöntami3eksi heikossa 8985: huole;hditt11va siitä, että täyden huollon va- talouå-elli3essa asemassa oleville k-wn- 8986: ra~n joutuvat vanhuks~t edes kunnallisko- nille · kunnalliskotien rakentamiseksi 8987: deissa saavat asianmukaisen hoidon. Tätä ja kot'jaamiseksi. 8988: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 8989: 8990: !AJ.um Brander-Wallill. Toivo :Pyörtä.nö. 8991: Artturi XO,Skinen,. :Pentti Niemi. 8992: Elli Nurminen. 4l'vi Turkka. 8993: Al1nas Tolonen. !leikki Simonen. 8994: ~uri Kaukamaa. Manta. Salm~åfvinen. 8995: Kustaa. Alanko. 8996: 198 8997: 8998: IV,so. - Ra.h. al. N :o 5. 8999: 9000: 9001: 9002: 9003: Borg-Sundman y. m.: Määrärahan osoittamisesta yhden 9004: apulaisopettajan ja kahden assistentin viran perusta- 9005: miseksi Helsingin yliopiston odontologiseen laitokseen. 9006: 9007: 9008: E d u s k u n n a ll e. 9009: 9010: Koko maan yhteisedulle on tavattoman kärien tarve on kasvanut varsinkin maa- 9011: tärkeää, miten sen ainoa valtion yliopisto seudulla m. m. kouluhammaslääkäritoimin- 9012: kehittyy ja pystyy täyttämään tehtävänsä nan johdosta. Opiskelijain lukumäärä on 9013: korkeimman hengenviljelyn ahjona. Hel- viimeisen 20 vuoden aikana tällä laitoksella 9014: singin yliopiston nykyiset toimintavaikeu- lähes kaksinkertaistunut ollen nyt 160. 9015: det herättävät sen vuoksi laajoissa kansa- Hampaiden tautien merkitys reumatismin, 9016: laispiireissä yhä kasvavaa huolestumista. sydämen tautien ja monien muiden sisä- 9017: Yliopiston viran- ja toimenhaltijain arve- tautien alkusyynä tai lisätekijänä on to- 9018: luttavan alipalkkauksen rinnalla on huomio dettu ja yhä yleisemmin tunnettu. Kaikesta 9019: kiintynyt myös opettajavoimien niukkuu- tästä huolimatta on yliopiston Odontologi- 9020: teen. Yliopiston oppilasmäärä on kasvamis- sen laitoksen opettajamäärä lähes 20 vuo- 9021: taan kasvanut. Tieteellisen tutkimuksen ja den ajan ollut muuttumaton. Laitoksen 9022: opetustyön piiri on laajentunut. Mutta häiriintymätön toiminta onkin viime vuo- 9023: professorien, assistenttien, amanuenssien ja sina ollut mahdollinen vain sen johdosta, 9024: muun opettajakunnan lukumäärä on pysy- että on voitu käyttää vapaaehtoista palka- 9025: nyt monissa tiedekunnissa miltei muuttu- tonta assistenttivoimaa. Tällaista järjeste- 9026: mattomana. Sitä paitsi on apulaisten ja lyä on kuitenkin mahdotonta jatkaa. On 9027: toimistohenkilökunnan puute aiheuttanut kohtuutonta odottaa hammaslääkäreiden il- 9028: opettajakunnalle heille kuulumattomia lisä- maista apua ja asettaa laitoksen toiminta 9029: töitä, jotka vaikuttavat haitallisesti varsi- riippuvaiseksi ulkopuolisten henkilöiden 9030: naiseen opetustehtävään. uhrautumisesta. Sitä paitsi tällainen jär- 9031: Näitä pulmia tutkiessaan päätyy profes- jestely on epävarmaa ja tilapäisluontoista. 9032: sori Erik Lönnrothin puheenjohdolla toi- Opettajavoimien huutava lisätarve on näin 9033: minut toimikunta lukuvuonna 1948-49 ollen ensi tilassa saatava täytetyksi. Muu- 9034: mietinnössään toteamukseen, että Helsingin ten jäävät maan terveydenhoidolliseen toi- 9035: yliopistossa tarvitaan lisää 351 viran- ja mintaan uhratut varat samoinkuin toisaalta 9036: toimenhaltijaa, joista 224 opettajaa. Yli- valtion uhraukset nuorison kouluttamiseksi 9037: opiston Konsistori esitti tämän perusteella yliopistolukuihin asti, oleelliselta osalta toi- 9038: kanslerin puoltamana 91 :nen uuden viran vottua tehoa vaille. 9039: ja toimen perustamista vuodeksi 1950. Lop- Alussa mainitun komitean tutkimuksissa 9040: putuloksena on kuluvan vuoden menoar- on Odontologisen laitoksen toimihenkilöiden 9041: viossa kuitenkin vain 4 näistä. Opettaja- lisätarve todettu seuraavaksi: 1 opettaja 9042: puutteen johdosta on näin ollen nuorille hampaanoikomis- ja lasten hampaidenhoito- 9043: tieteentutkijoille ja yhteiskuntamme tär- opissa, 1 apulaisopettaja röntgenologiassa, 9044: keille käytännöllisille työsaroille valmistu- 1 apulaisopettaja ham:maskirurgiassa, 1 9045: ville annettava opetris joutunut nyt uhkaa- apulaisopettaja hampaantäyttämisopissa, 1 9046: vaan kriisiin. assistentti hammaskirurgiassa, 2 assistent- 9047: Yksi niistä yliopiston laitoksista, joissa tia hampaantäyttämisopissa, 2 assistenttia 9048: tilanne on käynyt kestämättömäksi, on yli- proteesiopissa, 1 toimistoapulainen, 1 kone- 9049: opiston Odontologinen laitos. Hammaslää- kirjoittaja-sihteeri ja 1 sairaanhoitajatar- 9050: IV,s9. - Borg-Sundman "1· m. 199 9051: 9052: laboratorioapulainen. Myöhemmin on yli- opettajapulan poistamiseksi lisättävä syk- 9053: opisto asettanut työtutkimusta varten eri- systä 1950 sen nykyistä opettajakuntaa 9054: tyisen järjestelyvaliokunnan, yhteisymmär- edes seuraavilla lisävoimilla: 1 apulaisopet- 9055: ryksessä valtiovarainministeriön järjestely- taja hammaskirurgiselle osastolle ylimää- 9056: osaston kanssä, mikä toimenpide on tyydy- räisten tointen 25 palkkaluokassa, 1 assis- 9057: tyksellä todettava. Tämä toiminta on kuiten- tentti hampaantäyttämisosastolle ja samoin 9058: kin aloitettu pitkällä; tähtäimellä ja, laajalla 1 assistentti proteesiosastolle, molemmat yli- 9059: kentällä, joten ei tilanteen helpottumista määräisten tointen 24 palkkaluokassa. 9060: edes kireimpien pulmakysymysten kohdalla Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 9061: voida nopeasti odottaa. Sen vuoksi on ki- 9062: peimmät puutteet jo täsmällisesti ja vähim- että Eduskunta ottaisi vuoden 9063: mäismääräisinä todettuina pyrittävä nyt 1951 tulo- ja menoarvioon 648,810 9064: kiireellisesti korjaamaan. Jotta näin ollen markan määrärahan yhden apulais- 9065: edes pieneltä osalta edistettäisiin yliopiston opettajan ja kahden assistentin vi- 9066: Odontologisen laitoksen mahdollisuuksia ran perustamiseksi Helsingin yliopis- 9067: täyttää sille asetettua tehtävää yhteiskun- ton odontologiselle laitokselle. 9068: nan palveluksessa, olisi kohtalokkaimman 9069: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 9070: 9071: Margit Borg-Sundman. V. J. Sukselainen. 9072: Aarne Honka.. Meeri Ka.1ava.inen. 9073: Olavi Ka.jaJa. 9074: IV,t() ....... Bt.h. a.t. lt':o e. 9075: 9076: 9077: 9078: 9079: J[&ulcaDUI& y. m.: Moorärahan osoittamisesta Suomen kouZu- 9080: zmtosta mttelevän aineiston toimittamisek&i StJeitsin. · 9081: kammtwälisiin pedagogisiin instituutte_ihin. 9082: 9083: 9084: E d u s k u n n a 11 e. 9085: 9086: Pitkäaikaisen yhteyksien katkeamisen zianum'ia, jonka kansainväliset näyttelyt ja. 9087: johdosta ei ulkomailla tällä hetkellä ole kokoelmat ovat saavuttaneet laajan yleisö- 9088: mitään käsitystä Suomen koululaitoksesta, menestyksen. 9089: ei sen tasosta enempää kuin uudistusvir- Tällaisen asiaintilan jatkumilieri on 9090: tauksistakaan. Tämän puutteen poistami- oiniansa herättämään kiusallista huomiota 9091: seksi emme sotien jälkeen ole voineet tehdä maatamme kohtaan. Senvuoksi olisi valtion 9092: mitään, kun taas muut maat ovat saa:tta- tuettava niitä pyrintöjä, jotka tähtäävät 9093: neet ylläpitää jatkuvaa kosketusta. Puo- maamme koululaitoksen tunnetuksi tekemi- 9094: lueettomassa Sveitsissä on useita kansain- seen Sveitsin kansainvälisten pedagogisten 9095: välisiä pedagogisia laitoksia, joissa Suomi laitosten välityksellä. Opettajaliittojen yh- 9096: ei ole edustettu, mutta joista käsin meille teistyötoimikunta, jossa maamme kansa- ja 9097: on tarjottu yhteistoimintaa. Niinpä esim. oppikouluväki sekä lastentarhanopettajat 9098: Geneven kansainvälisessä kasvatustoimis- ovat edustettuina, on valmis hoitamaan 9099: tossa (Le Bureau International d'Educa- asian ja toimittamaan Sveitsiin koulutoi- 9100: tion) Euroopan muilla mailla on omat huo- memme kaikkia asteita esittelevää mate- 9101: neensa, joissa niiden kasvatustoimintaa esi- riaalia (kirjallisuutta, valokuvia, havainto- 9102: tellään kaikkien asteitten osalta, mutta mei- välineitä jne.), jos sille siihen myönnetään 9103: dän maamme ei ole saattanut käyttää hy- avustusta. 9104: väkseen sille tarjottua mahdollisuutta. Lai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 9105: toksen kirjastossa on Suomestakin kaksi van- 9106: hentunutta kansakoulun lukukirjaa, siinä että Eduskunta ottaisi vuoden 9107: kaikki. Bernissä sijaitsevassa Sveitsin kas- 1951 tulo- ja menoarvioon kertame- 9108: vatustieteellisessä keskuslaitoksessa Schul- nona 500,000 markkaa Suomen kou- 9109: wartessa järjestetään jatkuvasti vaihtuvia lulaitosta esittelevän aineiston toi- 9110: pedagogisia näyttelyjä ja sinne kootaan mittamiseksi opettajaliittojen yhteis- 9111: kaikkien maiden pedagogiset aikakauskirjat, työtoimikunnan välityksellä Sveitsin 9112: mutta Suomi ei siellä ole edustettuna. kansainvälisiin pedagogisiin insti- 9113: Sama toteamus koskee Ziirichin Pestaloz- tuutteihin. 9114: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 9115: 9116: Lauri Ka.uika.maa. Urho Saariaho. 9117: J'oh. Wirtanen. Jussi Saukkonen. 9118: Margit Borg-Sundman. 9119: 201 9120: 9121: IV,91. - B.ah. a.l. N:o 7. 9122: 9123: 9124: 9125: 9126: Ka.'\Jkti.maa. y. m.: JliUirärwn osoittamisesta stipendeiksi 9127: oppikotdutt optttajille ulkomaisia opintomatkoja varten. 9128: 9129: 9130: Eduskunnalle. 9131: 9132: 1930-luvulla valtion tulo- ja menoar- on yhä pakko sijoittaa runsaasti vieraitten 9133: viossa oli '75,000 markan määräraha oppi- ki(!llten, nimenomaan suurten sivistyskiel- 9134: koulun opettajien ulkomaisten opintomat-; ten, opetusta. Näiden aineiden opettajllle 9135: kojen avustamista varten. Sotien aikana on välttämätöntä jatkuvasti täydentää tie- 9136: tämä määräraha poistettiin eikä sitä sen- tojaan ja käytännöllistä kielitaitoaan. Kir- 9137: jälkeen enää budjettiin ole palautettu. jallisuuden lukeminen voi vain osittain 9138: Tästä samoinkuin -vaikeasta taloudellisesta korvata sen hyödyn, jota elävä kosketus 9139: tilanteesta yleensä johtuen opettajat eivät kieltä puhuviin tarjoaa. Valtiovallan olisi 9140: viime vuosina ole voineet tehdä opintomat- sodan edelliseen tapaan nyt jo vuosittain 9141: koja ulkomaille. Täten ennen kiinteä ja kyettävä avustamaan tätä kasvatukselle 9142: hedelmällinen vuorovaikutus muiden mai- tärkeätä oppikoulUh opettajien jatkokoulu- 9143: den kasvattajien ja koulujen kanssa on tusta. 9144: ollut miltei olematon. Meillä ei näinollen Edellä esitettyYn viitaten ehdotamme, 9145: ole saatettu seurata sitä kehitystä, joka 9146: kuluneena 10-vuotiskautena on muualla että Eduskunta ottaisi vuoden 9147: maailmassa koulutoimen alalla tapahtunut, 1951 tulo- ja menoarvioon 1,000,000 9148: eikä saada uusia virikkeitä opetuksen kehit- markan määrärahan oppikoulun 9149: tämiseksi. Erityisen haitallisesti tämä on opettajien ulkomaisten opintomatko- 9150: ollut vaikuttamassa kieltenopetukseemme. jen avustamiseen stipendien muo- 9151: Oppikoulujemme ohjelmaanhan on ollut ja dossa. 9152: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 9153: 9154: La.mi Ka.uka.ma.a.. Urho Saaria.ho. 9155: Aarne Honlm. Jussi Saukkonen. 9156: Me.rgit Borg-Sund.m&n. 9157: 202 9158: 9159: IV,92. - Rah. al. N:o 8. 9160: 9161: 9162: 9163: 9164: JCa.nkamaa. y. ~: . Määrärahan osoittamisesta normaalily- 9165: seoiden opettajakokelaiden stipendejä varten. 9166: 9167: 9168: Eduskunnalle. 9169: 9170: Maamme oppikoululaitoksen pahimpiin lukumäärän jatkuvan lisääntymisen 9171: epäkohtiin tällä hetkellä 'kuuluu vuosi vuo- opettajia yli 4,000 - ja sen, että maaseu- 9172: delta yhä lisääntynyt pätevien opettajien dun koulut lähinnä joutuvat kärsimään 9173: puute. Syyt tähän ovat moninaiset, mutta pätevien opettajien puutteesta, olisi yleisen 9174: eräänä viime aikoina selvästi havaittavana edun kannalta aivan välttämätöntä vieläkin 9175: on ollut sekin, että yliopistosta valmistu- korottaa tähän tarkoitukseen varattua mää- 9176: neet filosofian kandidaatit, jotka enim- rärahaa. Siten osaltaan poistettaisiin sitä 9177: mältä osalta ovat opiskelleet velaksi, joutu- estettä, minkä taloudelliset syyt oppikou- 9178: vat senjälkeen valmistuakseen oppikoulun lunopettajan uralle aikoville muodostavat, 9179: opettajiksi suorittamaan: vuoden palkat- ja siten saataisiin lahjakkaita nuoria ny- 9180: toman harjoittelun normaalilyseoissa. Moni kyistä enemmän antautumaan tälle alalle. 9181: on tätä välttääkseen hakeutunut ansiotyö- Maan koulutoimen kehittämisen kannalta 9182: hön ja niin jättänyt suunnittelemansa on tämä suorastaan katsottava elinehdoksi, 9183: opettajan uran ehkä ainiaaksi. Yhteiskunta >sillä auskultanttien taso on viime vuosina 9184: ei sanottavasti ole voinut tukea opettajiksi huolestuttavasti laskenut. Entistä tuntu- 9185: aikovia. V :n 1873 laissa oli määrätty, että vampaan opettajakokelaiden taloudelliseen 9186: vuosittain oli heitä varten jaettava 7,200 avustamiseen olisi sitäkin suurempi syy, 9187: silloista markkaa ns. auskultoimisstipen- kun valtiovalta v:n 1950 alusta on ryhty- 9188: deinä. Oppikoululaitoksen laajentumisen nyt tukemaan lahjakkaiden varattomien 9189: takia summa nostettiin v. 1911 16,000: - oppikoulun oppilaidenkin koulunkäyntiä. 9190: markkaan. Tähän verrattuna ja nykyiset Riittävien stipendien saannin toivo turvaisi 9191: olosuhteet huomioon ottaen jaettavissa pi- monelle vähävaraiselle lukuvuoden opetta- 9192: täisi olla 2-3 milj. mk, mutta esim. v:n jaharjoittelun mahdollisuuden. 9193: 1948 valtion tulo- ja menoarviossa tarkoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 9194: tukseen oli varattu vain 28,000 mk ja v:n 9195: 1949 budjetissa 50,000 mk, mistä johtuen että Edmkunta ottaisi vuoden 9196: stipendit ovat olleet vain n. 2,000 mk aus- 1951 tulo- ja menoarvioon 750,000 9197: kultanttia ja lukukautta kohden. Kuluvan markan määrärahan normaalilyseoi- 9198: vuoden talousarviossa summa on 250,000 den opettajakokelaiden stipendejä 9199: mk. Kun ottaa _huomioon oppikoulujen varten. 9200: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 9201: 9202: La.111i. Kau'lmmaa. Jussi Saukkonen. 9203: Urho Saariaho. Margit Borg-Sundman. 9204: 203 9205: 9206: IV,Da. - Rab. al. N :o 9. 9207: 9208: 9209: 9210: 9211: Lampinen y. m. : Määrärahan osoittamisesta Porvoon ykteis- 9212: lyseon koulutalon rakentamista varten; 9213: 9214: 9215: E d u s k u n n a 11 e. 9216: 9217: Valtion omistaman, linjajakoisen Porvoon että pojille ja tytöille yhteinen pieni voi- 9218: yhteislyseon koulutalo on, jo kauan ollut mistelusali, joka samalla on juhlasali, on 9219: poikkeuksellisen puutteellinen. . Se raken- vailla pukuhuoneita sekä muita nykyaikai- 9220: nettiin v. 1896 ajatellen viisiluokkaisen kou- sia varusteita ja siten koulun nykyoloissa 9221: lun tarpeita. Koulun muodostuttua jo alku- eräänlainen terveydenvaara; rakennuksen 9222: vaiheessa (1895/1903) kahdeksanluokkai- heikon perustuksen aiheuttaman jatkuvan 9223: seksi selvittiin siirtämällä osa työskentelyä painumisen vuoksi ei liioin sen pääkäytä- 9224: kellarikerrokseen. V. 1920 oli kuitenkin vään johtavia ovia voida kuin osaksi sul- 9225: pakko rakentaa ullakolle muutamia välttä- kea. Porvoon yhteislyseon koulutalolle on 9226: västi käytettäviä lisähuoneita. Koulun siir- myös luonteenomaista, että opetusvälineis- 9227: ryttyä valtiolle v. 1924 olennaisia muutok- tölle ei ole asianmukaista tilaa, sekä että 9228: sia ei huoneisto-oloissa ole tapahtunut. kirjasto on eräässä vaikeasti käytettävässä 9229: Koulun pihamaa on hyvä. Siellä sijait- ullakon lisäkkeessä, ja että erikoisluokat 9230: sevat m. m. mukavuuslaitokset, jotka ovat luonnonhistoriaa, kieliä, piirustusta, laulua, 9231: alkuperäisintä laatua. Itse rakennuksessa veistoa, käsitöitä ja kotitaloutta varten 9232: käytävät ovat osittain hyvin ahtaat, osit- puuttuvat kokonaan. Myöskään ei kouluta- 9233: tain liian sokkeloiset, joten ne esim. tulipa- lossa ole vähäisintäkään oleskelupaikkaa ko- 9234: lon sattuessa aiheuttaisivat suurta vaaraa. toansa pitemmän matkan päästä jokapäi- 9235: Koulun lattiatkin ovat rappeutuneet, sa- väisesti koulua käyville oppilaille, kerho- 9236: moin suureksi osaksi uunit. Luokkahuo- huoneista y. m. s. puhumattakaan. Maini- 9237: neissa on ahtaus usein luvattoman suuri, tuista olosuhteista riippuen Porvoon yhteis- 9238: ja monet niistä tulevat pakkasilla käyttökel- lyseolla ei myöskään ole läheskään aina 9239: vottomiksi, kun niiden lämpömäärä saattaa mahdollisuutta muodostaa asetusten edellyt- 9240: laskea jopa lähelle nollaa. Viimeksi tammi- tämiä, tarpeellisiksi käyneitä luokkia ja 9241: kuussa tänä vuonna koulun oli kylmyyden linjoja. Veisto ja kotitalous opetetaan kah- 9242: vuoksi keskeytettävä työnsä pääosassa luok- dessa paikassa kaupungilla, ja asianmukai- 9243: kahuoneita - lämpömäärä oli silloin noin sen lukujärjestyksen laatiminen tuottaa 9244: + 5. Koulun oppilasmäärä on nyt 382, kä- opettajille usein voittamattomia vaikeuksia. 9245: sittäen 13 luokkaa. Rinnakkaisluokat käyt- Porvoon yhteislyseon köulutalo vastaa 9246: tävät samoja työhuoneita, joissa niin ollen nykyisin tuskin missään suhteessa opetuk- 9247: luetaan 10 tuntia peräkkäin. Siten on tä- sellisia vähimmäisvaatimuksia. Työarvojen 9248: hän alakuntoiseen kouluhuoneistoon sijoi- hukkaantuminen on tästä johtuen varsin- 9249: tettuna melkein kolmesti se määrä oppi- kin viime vuosikymmeneltä laskettava hy- 9250: laita mikä v. 1896, taloa rakennettaessa, vin suureksi. ·Oppilaista kuului viime ti- 9251: otettiin huomioon. Ymmärettävästi maini- laston mukaan n. 30 % pienviljelijäperhei- 9252: tut olosuhteet aiheuttavat varsin suurta siin, n. 27 % työväestöön, ja n. 30 % heistä 9253: terveydenvaaraa niin oppilaille kuin opetta- on pidettävä varattomina. Siirtolaisia oli 9254: jillekin, sekä monia muitakin työtä häirit- lähes 20 %. Kun paikkakunnalla ei muuta- 9255: seviä tekijöitä, jotka erittäin suuresti ja kaan suomenkielistä oppikoulua ole, on kat- 9256: jatkuvasti ehkäisevät oppilaiden ja koulun sottava, että .tämän vanhan sivistysseudun 9257: edistymistä. Suuri lisävaikeus on sekin, suomeapuhuvat kodit edelleen ovat oppi- 9258: 204 IV,9s. - Porvoon yhteislyseo. 9259: 9260: kouluasioissaan suuresti lapsipuolen ase- Lisättäköön, että · sod&naikai~~et · pommitns- 9261: massa. (Porvoon kaupungissa on suomen- y. m. vaiheet ovat nekin osaltaan rappeut- 9262: kielisiä yli 40 %. ) taneet koulutaloa. 9263: Hallituksen esitykseen v:n 1940 tulo- ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 9264: menoarvioksi oli merkitty 3,750,000 mark- nioittaen, 9265: kaa uuden koulutalon alullepanemiseksi 9266: Porvoon yhteislyseota varten, jolle tätä tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 9267: koitU$ta va~n oli lldellisenä vuonna. jo os- den 1.951 tulo- ja menoarvioon Por- 9268: tettu nykyisen koulu~lon vä.littö~ä lä- VOWI- yhteislyseon uuden koulutalon 9269: heisyydessä oleva hyvin keskeinen tontti. rakentamisen alullepanemiseksi siir- 9270: Mainittu rakennussumma ei sodan syttymi- tomäärärahana 40,000,000 markkaa . 9271: .sen tähden sittemmin tullut talousarvioon. 9272: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 9273: 9274: J. E. Lampinen. s. Aittoniemi. 9275: Antti J. Ra.nta.ma.a.. ,Ailå;eli Bmnder. 9276: Kalle Jouk&nen. AittJ Pakkanen. 9277: Onni Man.ni1a.. NiUo Jt,yhtä, 9278: Anton Suurkonlm. Toivo Ikonen. 9279: Tahvo Rönkkö. Usko Koski. 9280: Samuli Sim.ula.. Jussi Lappi-Seppälä. 9281: Kerttu Saalasti. Margit Borg-Sundman. 9282: Aino Luostarinen. Jalmari Linna.. 9283: Vieno Simonen. ,Ja.Itna.ri Pusa.. 9284: J uha.ni Leppä.lä.. 'Biakel Ja.].a;s, 9285: Heikki Soininen. 9286: 206 9287: 9288: IV,94. - Ra.h. a.l. N:o 10. 9289: 9290: 9291: 9292: 9293: Ka.uka.maa. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Porin lyseon 9294: koulutalon korjaamista ja lisärakennuksen rakentamista 9295: varten. 9296: 9297: 9298: E d u s k u n n a 11 e. 9299: 9300: Satakunnan vanhin oppikoulu Porin ly- ten tehtävien suorittamista varten. Jo 9301: seo tuli viime syksynä toimineeksi 70 usean vuoden ajan on koulun toimesta op- 9302: vuotta. Näihin saakka se on ollut maakun- pilaille järjestetty halpa aamiainen, mutta 9303: nan ainoa poikaoppilaitos, ja tänäkin päi- ruokailun on tapahduttava luokkahuoneissa. 9304: vänä sen oppilaista suuri osa on kaupun- Vanha koulu on lyhyesti sanoen esimerkki 9305: gin lähipitäjistä. Viimeisen 10-vuotiskau- valtion omien oppilaitosten rappeutumisesta 9306: den aikana sen oppilasmäärä on moninker- ja epäajanmukaisuudesta. Sietämätön ah- 9307: taistunut ylittäen nyt 400. Kun koulutalo taus on sitäkin valitettavampaa, kun kou- 9308: aikoinaan on rakennettu normaalimuotoista luun on ollut paljon enemmän pyrkijöitä 9309: 8-luokkaista oppilaitosta varten ja kun kuin mitä sinne on voitu ottaa vastaan. 9310: luokkien lukumäärä nykyisin on 13, on Vuonna 1939 Porin lyseon lisärakennus- 9311: tästä ollut seurauksena tukala tilanahtaus suunnitelma oli ensimmäisellä sijalla ja pe- 9312: ja vuorolukuun turvautuminen. Koulutalo ruskuoppaakin oli jo ehditty kaivaa, mutta 9313: onkin nyt päivittäin käytännössä klo 8-18. muuttuneissa olosuhteissa suunnitelman to- 9314: Juhlasali on niin pieni, että kaikki oppilaat teuttaminen on valitettavasti lykkäytynyt 9315: mahtuvat sinne joten kuten seisomaan, vuodesta toiseen. Kouluhallituksen ja ra- 9316: mutta koko koululle yhteisiä juhlia ei siellä kennushallituksen toimesta on nyt valmiina 9317: voi pitää puhumattakaan tilaisuuksista, piirustukset ja kustannusarvio, jotka ope- 9318: jotka olisivat oppilaille ja heidän vanhem- tusministeriökin on hyväksynyt. Olisi toi- 9319: milleen yhteisiä. Pahinta on, että. sitä on vottavaa, että tämä v-altion oman laitoksen 9320: myös käytettävä voimistelusalina, vaikka se korjaus- ja laajennusohjelma saataisiin en- 9321: ei vähimmässäkään määrin täytä nykyai- sitilassa perille viedyksi. Terveydellisl'lt nä- 9322: kaisen kouluhygienian vaatimuksia, koska kökohdat ja rappeutumisen ehkäiseminen 9323: ei ole pukeutumis- eikä suihkuhuoneita tekevät sen välttämättömäksi. 9324: j. n. e. Koululla ei myöskään ole piirustus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 9325: eikä laulusalia, ei nykyiset vaatimukset tyy- 9326: dyttäv-ää luonnonopillista eikä lu<>nnontie- että Eduskunta ottaisi vuoden 19ti1 9327: teellistä oppisalia. Oppilaitten vapaiden tulo- ja menoarvioon 52,000,000 mar- 9328: harrastusten ohjaamiseen tarpeellista kerho- ka11. määrärahan Porin lyseon koulu- 9329: huonetta ei ole, ei liioin laajan kirjaston talon korjaamista ja lisärakennuksen 9330: yhteydessä lukusalia opiskelua ja kirjallis- rakentamista varten. 9331: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 9332: 9333: Lauri Ka.uka.ma.a.. La.url Leppihallne. Arvo :&iih~mäld. 9334: Antti J. Ba.ntmnaa. Irma Torvi. L&lUi Murtomaa. 9335: La"'im Bmnder-Wa.llin. Antto Prunnila.. Jalmari Pusa.. 9336: Pentti Niemi. · Arvo Sävelä. Hugo Nuors:a.ari. 9337: 206 9338: 9339: IV,95. - Ra.h. &1. N:o 11. 9340: 9341: 9342: 9343: 9344: Kiiski y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Eli- 9345: senvaaran yhteiskoulun päärakennuksen rakentamista 9346: varten Kyröön. 9347: 9348: 9349: E d u s k u n n a ll e. 9350: 9351: Sotien johdosta koki v. 1927 perustettu luokkaa ja pienen voimistelusalin sisältävä 9352: Elisenvaaran yhteiskoulu erittäin suuria me- koulurakennus, mutta pääosa koulusta si- 9353: netyksiä. Talvisodan aikana se menetti kur- jaitsee edelleen vanhassa maalaistalossa, 9354: kijokelaisten yksityisin varoin rakentaman joka on ahdas, kylmä ja kouluksi sopima- 9355: hyvän 8 luokkaisen koulutalon, josta jo oli ton, eikä valtavalla paineella laajenemaan 9356: tullut 5 ylioppilaspolvea. Korvaukseksi pyrkivä koulu voi saada tarpeellista, raken- 9357: saatiin n. 1 milj. mk silloisia obligatioita. nettuun lisärakennukseen liittyvää päära- 9358: Jatkosodan aikana tuhoutui jälleen toinen kennustaan. 9359: koulutalo, joka välirauhan aikana oli suu- Kunkurkijokelaiset ovat kahteen kertaan 9360: rin ponnistuksin saatu kunnostetuksi toi- jo omin voimin pystyttäneet koulun, joka 9361: sen omistamaan rauniotaloon. Vain osa yhteisissä onnettomuuksissa on menetetty, 9362: kalustosta saatiin pelastetuksi. Sodan jäl- toivovat he nyt, että samoin kuin valtio 9363: keen toimi koulu aluksi Suolahdessa, mutta rakentaa omille siirtosivistyslaitoksilleen 9364: siirtyi sitten valtioneuvoston luvalla kurki- suojat ja on auttanut muita yksityisiä 9365: jokelaisten mukana heidän sijoitusalueel- Karjalasta siirtyneitä sivistyslaitoksia, myös 9366: leen Varsinais-Suomeen, Kyröön v. 1948. Elisenvaaran yhteiskoululle nyt annettai- 9367: Täältä koulu vuokrasi koulutaloksi suu- siin apua, jotta tämä Karjalan sivistys- 9368: rehkon maalaistalon. Kun missään ympä- ahjo saisi palvella parhaalla mahdollisella 9369: ristöpitäjistä: Pöytyällä, Mellilässä, Tar- sijoituspaikalleen tälle koululle niin paljon 9370: vasjoella ja Aurassa ei ollut oppikoulua, uhrannutta siirtoväkeä sen nyt ollessa ah- 9371: tuli kouluun erittäin runsaasti oppilaita ja dingossa. Turun ja Loimaan koulut 40 km 9372: oli sen aloitettava toimintansa heti 5-luok- päässä sijaiten ja suurta tilanahtautta kär- 9373: kaisena. Nyt toisena toimintavuotenaan on sien eivät köyhään siirtoväkeen enempää 9374: koulussa jo 259 oppilasta, joista 80 on siir- kuin muuhunkaan paikalliseen asujaimis- 9375: tolaisia. Kahdella alimmalla luokalla on toon nähden voi tätä koulua korvata. 9376: maksimimääräiset rinnakkaisosastot. Pyr- Koulun alkuunsaattaminen uudella sijoi- 9377: kijöitä on kuitenkin ollut runsaammin kuin tuspaikallaan on jo maksanut lähes 7 milj. 9378: on voitu ottaa. Ensi syksystä alkaa kuu- markkaa yksityisvaroja oppilasmaksujen li- 9379: des luokka toimintansa. Koulu on siis sekä säksi. Lahja- ja lainavarojen turvin nykyi- 9380: siirtoväen että paikallisen asujaimiston si- senä maalaisväestölle vaikeana aikana ei 9381: vistystarpeen vaatima. Se on myös äskei- paikallisin voimin ilman valtion tukea pys- 9382: sessä yleistarkastuksessa saanut hyväksy- tytä koulua rahoittamaan pitemmälle. Ensi 9383: vän lausunnon toimintakyvystään. tilassa tarvitaan kuitenkin ·koululle vaati- 9384: Vaikeassa asemassa oleva karjalaisasujai- maton 6,000 ms sisältävä päärakennus, 9385: misto, joka koulun toi mukanaan. ei, yhtä jonka kustannusarvio on.,27 :nrilj. markkaa. 9386: vähän kuin pieni Karinaisten pienviljelijä- Tätä aivan välttämätöntä siirtokoulun kou- 9387: ja työläispitäjäkään, jossa koulu sijaitsee, lurakennusta varten tarvitaan valtion va- 9388: kuitenkaan pysty rakentamaan jälleen voi- roja 20 milj. markkaa, jolloin jäljellä oleva 9389: makkaasti kasvavalle koululle koulutaloa. 7 milj. markkaa hankittaisiin keräyksin ja 9390: Suurin ponnistuksin on yksityisin varoin luotoin. Tätä suurempaa luottoa ei nykyi- 9391: ja kuntien takauksilla aikaansaatu kolme sen 5 milj. markan velan lisäksi pääoma- 9392: IV,95. - Kiiski y. m. 207 9393: 9394: köyhän paikkakunnan koulu, valtaosaltaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 9395: vähävaraisista kodeista olevine oppilaineen, tawusarvioon 20,000,000 markan mää- 9396: voi kantaa. rärahan avustuksena annettavaksi 9397: Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh- Elisenvaaran yhteiskoulun pääraken- 9398: dotamme, nuksen rakentamiseksi Kyröön. 9399: 9400: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1950. 9401: 9402: 9403: Pekka Kiiski. Lauri Laine. 9404: Irma Karvikko. Aarne Honka.. 9405: Urho Kulovaara.. 9406: 208 9407: 9408: IV,9G. - Rah. 111. N:o 12. 9409: 9410: 9411: 9412: 9413: Paavolainen y. Dl.: Määrärahan osoittamisesta kansanopis- 9414: tojen rakennusavustuksia ja -lainoja varten. 9415: 9416: 9417: E d u s kun n a 11 e. 9418: 9419: Kuten sivistysvaliokunnan syyskuun 16 kun eduskunta kuluvan vuoden talousar- 9420: päivänä 1949 valtiovarainvaliokunnalle an- vion perusteluissa on lausunut pitävänsä 9421: tamassa lausunnossa N: o 5 (Liite 1 valtio- oikeudenmukaisena, että valtion avustuk- 9422: varainvaliok. mietinnössä N :o 71 v. 1949) sin ja lainoin tuetaan: Räisälän ja Kannel- 9423: on lausuttu, opetusministeriö Suomen kan- järven kansanopistoja, jotta ne mahdolli- 9424: sanopistoyhdistyksen aloitteesta ja koulu- simman pian voisivat päästä toimimaan 9425: hallituksen myönteiseen lausuntoon nojaten omissa opistorakennuksissa sekä että vuo- 9426: jo kesällä 1949 teki ehdotuksen, että halli- den 1951 tulo- ja menoarviossa myönne- 9427: tus ottaisi vuoden 1950 tulo- ja menoar- tään vastaavaa tukea valtion taholta ni- 9428: vioesitykseensä 40 miljoonan markan mää- menomaan' myöskin Kanneljärven kansan- 9429: rärahan eräille luovutetulla alueella toi- opistolle, olisi vuoden 1951 meno- ja tulo- 9430: mineille kansanopistoille myönnettäviä hal- arvioon otettava edellä mainitusta raken- 9431: pakorkoisia lainoja varten ja 25 miljoonan nussuunnitelmasta vielä toteuttamatta ole- 9432: markan määrärahan näille kansanopistoille van osan avustuksia varten 21 miljoonaa 9433: myönnettäviin rakennusavustuksiin. Halli- markkaa ja lainoja varten 33 miljoonaa 9434: tuksen esitykseen vuoden 1950 tulo- ja me- markkaa. 9435: noarvioksi ei näitä määrärahoja kuiten- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 9436: kaan ollut sisällytetty. Sensijaan edus- ehdotamme, 9437: kunta merkitsi kuluvan vuoden talousar- 9438: vioon Räisälän kansanopistolle rakennus- että Eduskunta ottaisi vuoden 9439: avustuksena 4 miljoonaa markkaa ja hal- 1951 tulo- ja menoarvioon sodissa 9440: pakorkoisena rakennuslainana 7 miljoonaa tuhoutuneiden ja toimintaansa vuok- 9441: markkaa. Edellä mainitusta, luovutetun rahuoneistoissa jatkavien kansan- 9442: alueen kansanopistojen , jälleenrakennuk- opistojen rakennusavustuksia varten 9443: sesta on näinollen vasta vähäinen osa to- 21,000,000 markan ja halpakorkoisia 9444: teutettu. Kun kuitenkin sen loppuunsaat- ja pitkäaikaisia rakennuslainoja var- 9445: taminen on kiirellinen ja välttämätön ja ten 33,000,000 markan määrärahan. 9446: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 9447: 9448: Erklk:i. Paavolainen. Erkki Koivisto. 9449: 209 9450: 9451: IV,97. - Ra.h. al. N:o 13. 9452: 9453: 9454: 9455: 9456: Ka.1Jkam111.a. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Porin talous- 9457: koulun toiminnan tukemiseksi. 9458: 9459: 9460: E d u s k u n n a 11 e. 9461: 9462: Porissa on vuodesta 1945 alkaen toiminut tääkseen tätä maakunnassa ainoalaatuista 9463: Viipurin Marttapiiriliiton ylläpitämä, maa- oppilaitosta, Porin talouskoulu on täysin 9464: taloushallituksen alainen ja asetuksen mu- rinnastettavissa samaan aikaan Lahdessa 9465: kainen talouskoulu. Kesällä 1949 se siir- toimintansa aloittaneeseen ja yhtä suureen 9466: tyi Lappeenrantaan, jossa se oli saanut talouskouluun, jolle kuluvan vuoden tulo- 9467: oman huoneiston. Näin vapautuneessa, ope- ja menoarviossa on varattu sekä perusta- 9468: tustarkoituksia sihnällä pitäen järjestetyssä ruis- että toimintamenot. Lisäksi on muis- 9469: vuokrahuoneistossa ryhtyi Porin talouskou- tettava, että Porin t.alouskoulu sai vv. 1945 9470: lun toimintaa jatkamaan Satakunnan Maan- -49, jolloin se oli Viipurin Marttapiiri- 9471: viljelysseura maatalousnaisten piirijohto- liiton hallussa, eduskunnalta tarpeelliset va- 9472: kunnan välityksellä. Koulun ylläpitäminen rat opettajien palkkaamiseen ja toiminnan 9473: ja kalustaminen on tapahtunut yksinomaan ylläpitämiseen, joten koulun tarpeellisuus 9474: paikallista luottoa ja uhrautuvaisuutta hy- Porissa on todettu. Nyt kuudentena vuo- 9475: väksi käyttäen. Vain kotitalousneuvojille tena 1950 se on jätetty ilman, vaikka kurs- 9476: järjestettyjä kursseja varten on saatu vä- sit ovat asetuksen mukaiset ja oppilaiksi 9477: häinen valtionavustus. Koulun tarpeelli- pyrkiviä enemmän kuin voidaan hyväksyä. 9478: suuden ja sen saaman suosion puolesta pu- Näillä perusteilla ja maan tasapuolista 9479: huu se, että 10 p:nä viime tammikuuta huoltamista silmällä pitäen olisi kysymyk- 9480: alkaneelle talouskoulun kurssille oli haki- sessä olevalle koululle varattava vuoden 9481: joita n. 80, enemmistö Satakunnan eri puo- 1951 tulo- ja menoarviossa yhteensä mk 9482: lilta, mutta osa aina Oulun läänistä saakka. 2,656,800: - , joka jakautuisi seuraavasti: 9483: Tilanpuutteen takia oppilaita voitiin kui- 9484: tenkin ottaa vain 32, ja sittenkin on työs- 11 PI. VIII: 5 palkkauksiin 656,800: -:- 9485: kenneltävä kahdessa vuorossa. Koulussa on 11 PI. VIII: 6 muihin yllä- 9486: kaksi täysin pätevää opettajaa ja emän- pitomenoihin . . . . . . . . . . 500,000: - 9487: nöitsijä sekä neljä tuntiopettajaa. Keväällä 11 PI. VIII: 6 perustaruis- 9488: on ohjelmassa neuvojien jatkokurssi sekä kuluihin . . . . . . . . . . . . . . 1,500,000: - 9489: kaupunkilaisille tarkoitettu kuusiviikkoinen 9490: iltakurssi, ja elokuussa alkaa toinen 4 % Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 9491: kuukautta kestävä talouskoulun kurssi. Sa- 9492: takunnan väestön kotitalouden opetuksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 9493: tyydyttämistä sihnällä pitäen ja ottaen huo- tulo- ja menoarvioon 2,656,800 mar- 9494: mioon sen, että maanviljelysseura ei voi kan määrärahan Porin talouskoulun 9495: jatkuvasti lisätä velkataakkaansa ylläpi- toiminnan tukemiseen. 9496: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 9497: 9498: Lauri Kauka.maa. Arvo Riibimä.ki. Lauri Murtomaa.. 9499: Kalle Joukanen. Irma TorVi. Jalm.a.ri Pusa.. 9500: Laura Bra.nder-WaJilin. Antto Prunnila. Lauri Leppihalme. 9501: Pentti Niemi. Arvo Sävelä. Hugo Nuorsaa.ri. 9502: 9503: 9504: 27 9505: 210. 9506: 9507: IV,9s. - Rah. a.l N :o 14:. 9508: 9509: 9510: 9511: 9512: V.~ycyn.e~ y. m,.: Määrärahan osoittamisseta Lapin keskus- 9513: ~1J1im,aft~~oul'!''flr rakentamista varten. 9514: 9515: 9516: 9517: E d u s k u n n a ll ~· 9518: 9519: Lapin keskusammattikoulu on uusista läänissä on työttömiä asukaslukuunsa verra- 9520: keskusammattikouluista valtiovallan taholta ten enemmän kuin muualla. Tämä vuoksi 9521: asetettu ensimmäiselle sijalle. Tä,mä onkin olisi mitä tärkeintä, että Lapin läänin asuk- 9522: aivan oikein, sillä jos missään, niin Lapin kaille tulisi mahdolliseksi hankkia ammatti- 9523: läänin alueella tämän koulun puuttuminen taito, ettei ammattiväkeä tarvitsisi tulla 9524: tunnetaan kipeänä. Asukaslukuunsa näh-• muualta samalla kun paikallisia asukkaita 9525: den Lapin lääni on lapsirikkaimpiamme, ja on työttöminä. Näin ollen ammattikoulu- 9526: kuitenkaan tämän nuorison ammattiopetuk- tus jatkuvasti lieventäisi työttömyyttä La- 9527: sesta ei ole mitenkään huolehdittu, vaan pin läänissä. 9528: saavat nuoret mennä ammattiinsa valmis- Lapin keskusammattikoulun rakentami-. 9529: tautumattomina ja oppia sen itsestään nen on niin pikaisen ja välttämättömän 9530: työnsä ohella. Näin monikaan ei saavuta tarpeen sanelema, ettei sen rakentamista 9531: ammattipätevyyttä eikä pysyvää työpaik- enää pitäisi viivyttää. 9532: kaa, vaan jää iäkseen sesonkitöitten varaan. Edelläolevaan viitaten kunnioittaen eh- 9533: Kun ammattitaitoista väkeä Lapissa dotamme, 9534: puuttuu sekä maaseudulla että kaupun- 9535: geissa, virtaa sitä vilkkaina työaikoina ete- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 9536: lämpää. Niinpä vieläkin jatkettavan jäl- tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar- 9537: leenrakennuksen aikana ammattiväkeä on kan määrärahan Lapin keskusammat- 9538: tullut runsaasti etelästä, mutta siitä huoli- tikoulun rakentamisen alkuunsaatta- 9539: matta monilla ammattialoilla on S&attanut miseksi. 9540: olla työvoimasta puutetta. Toisaalta Lapin 9541: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 9542: 9543: Vilho Väyrynen. Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela. 9544: IV,9,9. - Ra.h. aJ. N :o 15. 9545: 9546: 9547: 9548: 9549: Saalasti y. m.: Määrärahan osoittamisesta Keski- ja Poh- 9550: jois-Pohjanmaan peruskuivatussuunnitelman toteutta-.· 9551: mista varten. 9552: 9553: 9554: E d u s k u n n a II e. 9555: 9556: Kahden peräkkäisen vuoden ankaria hal- suota, on kuivatus uusien mahdollisuuksien 9557: loja voidaan pitää kansantaloudellisena on- eikä vain entisten viljelmien lisääntyvien 9558: nettomuutena, joka varsin vakavin seu- viljelysedelletysten tähden erittäin merkit- 9559: rauksin on pohjoisosissa maatamme aiheut- tävä. Halla on epäilemättä myös asutuksen 9560: tanut taloudellisen toiminnan pysähtymistä normaalisen etenemisen este, joka on py- 9561: ja myötävaikuttanut työttömien joukon rittävä poistamaan. 9562: kasvamiseen. Vaikean työttömyystilanteen vallitessa 9563: Asiantilan korjaamiseksi eivät hallava- olisi jokien perkaustyö kansantaloudellisesti 9564: hinkojen markkamääräiset korvaamiset ole harkittu työmaa ei vain merkittävän laa- 9565: taloudellisten mahdollisuuksiemme rajoissa, juutensa vaan myös taloudellisen vaiku- 9566: joten on järkevin keinoin pyrittävä niiden tuksensa vuoksi nimenomaan hallaa uhku- 9567: syiden poistamiseen, jotka muodostavat vien soiden kuivatusedellytysten näin avau- 9568: valtavan viljelysesteen maaperäitään kas- . tuessa ja paikallisten runkoviemärikaivu- 9569: vullisella ja viljelyskelpoisella, laajalla töiden tarjotessa työttömille työmahdolli- 9570: Pohjanmaan tasankoalueella. suuksia, joiden arvo ymmärretään. 9571: Tärkeimmäksi ja nopeimmin tuloksia Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 9572: tuottavaksi toimenpiteeksi on katsottava nioittaen, 9573: sen peruskuivatussuunnitelman toteuttami- 9574: nen joka perustuu Keski- ja Pohjois-Poh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 9575: janmaan peruskuivatuskomitean ehdotuk- tulo- ja menoarvioon 400,000,000 9576: seen Kokkolan~Oulun ja Lapin maanvil- markan määrärahan Keski- ja Poh- 9577: jelysinsinööripiirien alueella. Kun kuiva- jois-Pohjanmaan peruskuivatussuun- 9578: tussuunnitelma-alue k;äsittää noin 18,000 nitelman toteuttamiseen. 9579: km2 suota, siitä 8,300 km2 viljelyskelpoista 9580: 9581: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 9582: 9583: Eerttu Sa.aJasti. Vihtori Vesterinen. 9584: Martti Miettunen. M. 0. Lahtela. 9585: Aino Luostarinen. 9586: 212 9587: 9588: IV,too. - Ra.h. al. N :o 16. 9589: 9590: 9591: 9592: 9593: Soininen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja 9594: lainoiksi kiviperäisten peltojen raivaamista varten. 9595: 9596: 9597: E d u s k u n n a 11 e: 9598: 9599: HelmikuUn 11 päivänä 1947 valtiopäivillä toivomuksen mukaisesti toteuttamalla edel- 9600: jätetty toivomusaloite n:o 230 esityksen an- lämainittua toivomusta. 9601: tamista lainojen ja avustusten myöntämistä Kiviperäisten peltojen raivaaminen muo- 9602: kiviperäisten peltojen raivaamista varten dostaa perusparannuksen, jonka saavuttama 9603: johti maatalousvaliokunnassa yksimielisesti hyöty viljelysalan lisääntymisen, työkus- 9604: hyväksyttyyn toivomusponteen. tannusten pienentymisen ja rikkaruohojen 9605: Vuoden 1948 valtiopäivillä tehdyt aloit- torjuntatyön suhteen on suuriarvoinen. 9606: teet n: o 263, 264 ja 262 samasta kysymyk- Kansantaloudellisesti on kysymyksellä edus- 9607: sestä hyväksyivät maatalousvaliokunta ja kunta katsonut olevan merkitystä. 9608: eduskunta yksimielisesti seuraavan toivo- Kiviperäiset alueet ovat tyypillisiä pien- 9609: muksen: ,että Hallitus kiireellisesti toimi- viljeljäseutuja. Näiden seutujen asukkaat 9610: tuttaisi tutkimuksen mahdollisuuksista ki- ovat vaikeimmassa asemassa nyt työttömyy- 9611: vien raivaamiseen kiviperäisiltä pelloilta . den kohdatessa. Tämän vuoksi hallituksen 9612: kiinnittäen erikoisesti huomiota koneellisen taholta olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin ki- 9613: raivaustoiminnan kehittämiseen sekä ryh- visten peltojen raivauksen tukemiseksi. 9614: tyisi toimenpiteisiin raivaustyön edistämi- Kivisten peltojen viljelijät ovat hartaasti 9615: seksi tukemalla viljelijöitä valtion varoista odottaneet jo kuluvaksi vuodeksi hallituk- 9616: myönnettävillä avustuksilla, palkkioilla ja sen toimenpiteitä. 9617: lainoilla". Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 9618: Viime kesä oli suurelle osalle myöskin ki- kunnioittaen, 9619: visten peltojen alueella oleville murheelli- 9620: nen, hallan tuhotessa viljat. Kun hyvinäkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 9621: vuosina elämä Itä-, Pohjois- ja Keski-Suo- tulo- ja menoarvioon 100,000,000 9622: men pienviljelijätalouksissa on heikkoa, on markan määrärahan käytettäväksi 9623: näiden alueiden pienviljelijäväestöllä halu 40,000,000 markkaa avustuksina ja 9624: etsiä keinoja toimeentulonsa helpottami- 60,000,000 markkaa lainoina kivipe- 9625: seen. Yksi keinoista on, että hallitus ryh- räisten peltojen raivaamista varten. 9626: tyisi auttamaan eduskunnan hyväksymän 9627: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1950. 9628: 9629: Heikki Soininen. Eino Rytinki. 9630: Lauri Riikonen. Atte Paldmnen. 9631: Toivo H. Kinnunen. Juho Karvonen. 9632: Ta.hvo Rönkkö. Paavo Karjalainen. 9633: Yrjö Ha.utaJ.a. Kalle Kauhanen. 9634: Aino Luostarinen. Lennart Helja.s. 9635: Vieno Simonen. Anton Suurkonka. 9636: Akseli Brander. Toivo Pyörtänö. 9637: Viljami Ka.lliokoski. Wiljam SMjala. 9638: Pekka. Kiiski. Antti J. Rantamaa. 9639: Eino Laitinen. Onni Mannila.. 9640: Akseli Bra.nder. 9641: 213 9642: 9643: IV,tot. - Rah. al. N:o 17. 9644: 9645: 9646: 9647: 9648: Saalasti y, m.: Määrarahan osoittamisesta Pohjois-Suomen 9649: tutkimussäätiölle. 9650: 9651: 9652: E d u s k u n n a ll e. 9653: 9654: Pohjois-Suomen vaikea taloudellinen ti- edellytykset Pohjois-Suomen talouselämälle 9655: lanne ja sen talouselämän herkkyys jyrkille tärkeiden kysymysten ratkaisemiseksi. Mo- 9656: konjunktuurivaihteluille johtuvat siitä, että net erilaiset laitokset ja virastot ovat jo 9657: sen talouselämän pohja on liian kapea. Esi- tehneet paljon arvokasta työtä Pohjois-Suo- 9658: merkiksi vuoden 1949 lopussa olleista työt- men kysymysten selvittämiseksi. Kuitenkin 9659: tömistä oli noin puolet Oulun ja Lapin lää- nämä tiedot ovat hajallaan ja usein muok- 9660: neissä vaikka asukasmäärä näissä on vain kaamattomina erilaisissa arkistoissa. Jotta 9661: n. 12 % koko maan asukasluvusta. Tämä Pohjois-Suomen talouselämää voitaisiin oi- 9662: sekä Pohjois-Suomessa tuhoisina esiintyvät keilla tuotantoelämää kohottavilla toimen- 9663: hallat ovat vaatineet avustuksina miljar- piteillä mahdollisimman tehokkaasti li- 9664: deja markkoja valtion varoja parin viime sätä, olisi jo tämän kannalta tärkeää, että 9665: vuoden aikana. Kuitenkin Pohjois-Suo- m~initut tiedot olisivat tarpeen vaatiessa 9666: messa on luontaisia mahdollisuuksia kehit- käytettävissä. Samalla voitaisiin selvittää 9667: tää talouselämää niin, että tällaisista epä- ne kysymykset, jotka nyt kiireellisimmin 9668: kohdista vältytään. Pohjois-Suomen talou- vaativat lisätutkimuksia. 9669: dellisten mahdollisuuksien hyväksikäyttö Edellä olevan perusteella esitämme kun- 9670: on koko maankin talouselämän kannalta nioittavasti, 9671: mitä tärkeintä. Jotta voitaisiin tehokkaim- 9672: malla tavalla edistää näiden mahdollisuuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 9673: sien hyväksikäyttöä, ovat tärkeimmät ta- tulo- ja menoarvioon 2,000,000 mar- 9674: lous- ja sivistysjärjestöt Oulun ja Lapin kan määrärahan Pohjois-Suomen tut- 9675: lääneissä sekä Keski-Pohjanmaalla perus- kimussäätiölle Pohjois-Suomen talou- 9676: taneet v. 1949 Pohjois-Suomen tutkimu~ dellisia mahdollisuuksia koskevien eri 9677: säätiön, jonka hallituksessa on myös valtio- tahoilla suoritettujen tutkimusten 9678: vallan edustajia. Tämä säätiö pyrkii tut- kokoamista ja muokkaamista varten. 9679: kimuksilla ja muilla selvittelyillä luomaan 9680: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 9681: 9682: Kerttu Saa.lasti. Martti Miettunen. Erkki Koivisto. 9683: 214 9684: 9685: IV,1o2. - Ra.h. al. N:o 18. 9686: 9687: 9688: 9689: 9690: Saalaati y. m.: Määräraltan osoittamisesta hallantutkimus- 9691: koeasetnån perustamiseksi Pelson keskusvankilan suo- 9692: viljelysalueelle. 9693: 9694: 9695: E d u s k u n n a ll e. 9696: 9697: Kaksi ankaraa hallavuotta peräkkiHn ovat janmaalla, joskaan ei aivan hallanarim- 9698: kypsyttäneet ajatusta kiinteän hallatutki- malla seudulla, etteivät kokeet tuhoutuisi 9699: muskoeaseman perustamisen välttämättö- kokonaan hallan sattuessa. Katokomitea on 9700: myydestä Pohjanmaalle (toiv. al. n: o 277 ehdottanut kiinteän hallantutkimusaseman 9701: vuoden 1948 vp: llä). Kuivatuskysymysten paikaksi Pelson keskusvankilan yhtenäistä 9702: ratkaisemisella ei vapauduta hallasta koko- suoviljelysaluetta, joka tarjoaisi nwnia 9703: naan ja siitä johtuen olisi halla maassamme etuuksia niiden joukossa myös työvoiman 9704: otettava tieteellisen tutkimuksen kohteeksi. saantimahdollisuuksia eikä aiheuttaisi var- 9705: Kiinteillä koekentillä olisi tutkittava niin sinaisia perustaruiskustannuksia valtiolle, 9706: hyvin viljelysteknillisten seikkojen vaiku- vaan rajoittuisi siltä osaltaan laboratorio- 9707: tusta hallailmiöön kuin myös selvitettävä ja asuntotilojen r~kennuttamiseen. 9708: eri kasvien ja kasvilajikkeiden hallan kes- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 9709: tävyys, jotta kyettäisiin kehittämään siinä nioittaen, 9710: suhteessa olosuhteihimme soveltuvia lajik- 9711: keita. Säätutkimusta maataloutta varten että Eduskunta ottaisi vuoden 19!51 9712: olisi kehitettävä myös samalla koeasemalla tulo- ja menoarvioon 26;000,000 mar- 9713: rinnan hallantorjuntamenetelmien kehittä- kan määrärahan pysyvän hallatutki- 9714: mis- ja kokeilutyön kanssa. muskoeaseman perustamiseksi Pelson 9715: Tällaisen yhdistetyn ilma- ja kasvitieteel- keskusvankilan suoviljelysalueelle. 9716: lisen tutkimlislaitoksen tulisi sijaita Poh- 9717: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 9718: 9719: ~erttu Sa.a.lasti. AiDo Luostarinen. 9720: Martti Miettunen. Erkkil. Koivisto. 9721: Vihtori Vesterinen. M. 0. Lahtela.. 9722: ~15 9723: 9724: IV,to3.- Ra.h. al. N:o 19. 9725: 9726: 9727: 9728: 9729: Sa.a.låsti y. m. MiiåräroMn osoittamisesta kotiteollisuusneu- 9730: vonta-asemiMt. perustamiseksi maan köyhimmille ja ka- 9731: don kohtaamille alueille. 9732: 9733: 9734: E d u s k u n n a ll e. 9735: 9736: Etsittäessä täystyöllisyyden luomisetl neuvonta-asemien pertistamiseen. Täten 9737: edellytyksiä maaseudulla bn mielestämme avautuisi myöskin ansiomahdollisuuksien 9738: kotiteollisuuden kehittämisellä avainratkai- saanti koteihin. 9739: sun arvo. Mutta sen edellytyksenä on jo Edellä olevaan viitaten ehdotiUnm.e kUn- 9740: taidon kehittämispyrkimys ja saatavissa nioittaen, 9741: oleva asiantunteva ohjaus. Jotta taloudel- että Eduskunta ottaisi vuoden 9742: lisesti raskaan ajan vakavia seurauksia 1951 tulo- ja menoarvit.~on 2,500,00eJ 9743: maan köyhimmillä ja kadon kohtaamilla markan määrärahan uusien kotiteol- 9744: alueilla voitaisiin tasoittaa, olisi välttäfuä- lisuusneuvonta-asemien perustami- 9745: töntä, että kotiteöllislirtsneuvontaa tehostet- seen kotiteolliSuusjärjestöjen johdon 9746: tais~ih niissä oloissa myöntämällä varojå alaisina maan köyhimmillä ja kadon 9747: sikäläisille kotiteollisuusjärjestöille uusien kohtitatnilla alueilla. 9748: Helsingissä 13 päivänä helfuikuuta 1950. 9749: 9750: Kerttu Saalasti. Aino Luoata.rinen. 9751: 216 9752: 9753: IV,lo4. - Rah. a.l. N:o 20. 9754: 9755: 9756: 9757: 9758: Hama.ra. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Järvenpään 9759: emäntäkoulun uudisrakennusta varten. 9760: 9761: 9762: E d u s k u n n a 11 e. 9763: 9764: Järvenpään kotitalousopettajaopisto on vaan sen irvikuva. Maataloushallitus on 9765: maamme vanhin maataloudellinen kotita- esittänyt vuodesta 1939 alkaen uuden ra- 9766: lousopettajien valmistuslaitos, jonka valtio kennuksen rakentamista, viimeksi vuoden 9767: omistaa. Koulua rakennettaessa sijoitettiin 1950 menoarvioon, samoin maataloushallin- 9768: rakennuskustannusten helpottamiseksi sen non alaisten rakennusten rakentamista 9769: harjoituskouluna toimiva emäntäkoulu Jär- suunnitteleva komitea esitti vuoden 1950 9770: venpään kartanon vanhaan päärakennuk- menoarvioon 75 miljoonaa markkaa koulu- 9771: seen. Puinen päärakennus on vuosien ku- rakennusta, lastenkotia sekä opettaja- ja 9772: luessa niin suuresti rappeutunut ankarasta oppilasasuntoja varten Järvenpään kotita- 9773: käytöstä ettei parhainkaan hoito enää voi lousopettaopistoon. Harjoituskoulun uusi- 9774: peittää puutteita. Talo on laho ja hatara, minen on välttämätöntä opetuksen vuoksi, 9775: ikkunoita ei uskalla avata, jotteivät kehyk- mutta myöskin pääkaupungin vierellä ole- 9776: set putoaisi, pervekkeille ei uskalla astua, vana mallioppilaitoksena, jota sekä koti- 9777: huoneet ovat kylmiä ja lämmittäminen nie- että ulkomalaiset asiantuntijat käyvät kat- 9778: lee kohtuuttomia summia. Tulipalonvaara somassa suunnitellessaan maaseudun tyttö- 9779: on ilmeinen. Palotarkastuksessa onkin huo- jen ammattikasvatusta. 9780: mautettu tästä useampaan kertaan eikä Edellä olevan perusteella ehdotamme, 9781: ylimpään· kerrokseen enää uskalleta panna 9782: ketään asumaan. Rakennus on niin huono että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 9783: ettei siihen enää kannata uhrata korjaus- tulo- ja menoarvioon 75,000,000 mar- 9784: rahoja ja sen puhtaanapito vaatii yliluon- kan määrärahan Järvenpään emän- 9785: nollisia voimia. Se ei suinkaan enää ole täkoulun uudisrakennusta varten. 9786: emäntäkoulun malli, kuten sen tulisi olla, 9787: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 9788: 9789: Irma Ha.ma.ra. Ebba. östenson. .Aarne Honka. 9790: 217 9791: 9792: IV,lo5. - Rah. al. N:o 21. 9793: 9794: 9795: 9796: 9797: Kleemola: Määrärahan osoittamisesta maamiesopiston pe- 9798: rustamiseksi Kannukseen. 9799: 9800: 9801: E d u s k u n n a ll e. 9802: 9803: Kun Kurkijoen maamiesopisto jäi luovu- nukseen, koulutilan rajalla olevaa viljelys- 9804: tetulle alueelle on maataloudellisten keski- maata 15 hehtaaria. Näin olisi 55 peltoheh- 9805: koulujen, maamiesopistojen tarve tullut il- taarin koulutila valmis. Koulutila on hyvin 9806: meiseksi. Niinpä sotien ·jälkeisinä vuosina rakennettu ja koneellistutettu. Keski-Poh- 9807: on opistoihin ollut vuosittain keskimäärin janmaan maamieskoululla on lisäksi ajan- 9808: yli 350 hakijaa,· joista kahteen maamies- mukainen paja ja metallityöverstas sekä 9809: opistoomme on voitu hyväksyä vain viides- puutyöverstas, joita voidaan käyttää kum- 9810: osa. mankin sekä maamiesopiston että koulun 9811: Molemmat maataloudelliset keskikou- tarpeisiin rinnan. 9812: lumme ovat Etelä-Suomessa, pienviljelijä- Perustaruisvaiheesta säästettäisiin näin 9813: neuvojaopisto Hyvinkäällä ja Mustialan valtion varoja useita kymmeniä miljoonia 9814: maamiesopisto Tammelassa. Näiden lisäksi markkoja kun palveluskunnan ja tilan hen- 9815: olisi Pohjois-Suomea varten perustettava kilökunnan asunnot myöskin ovat valmiit 9816: oma maamiesopisto. ja monet opettajat voisivat toimia samalla 9817: Halvimmin kustannuksin tämä maamies- kummassakin koulussa säästyisi valtion va- 9818: opisto olisi perustettavissa jo ennestään ole- roja jatkuvastikin jo palkkauksissa ja asun- 9819: van jonkin koulutilan yhteyteen. Maamies- toruenoissa runsas 1 miljoona markkaa vuo- 9820: opiston tulisi olla vielä niin etelässä, että dessa. 9821: sen havaintotilalla voitaisiin viljellä kaik- Edellä olevan perusteella kunnioittaen 9822: kia oloissamme menestyviä viljelyskasveja. ehdotan, 9823: Keski-Pohjanmaan maamieskoululla, Kan- 9824: nuksessa, on erittäin sopiva tila maamies- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 9825: opistoa varten. Koulun havaintotilalla on tulo- ja menoarvioon 25,000,000 mar- 9826: jo nyt 40 hehtaaria peltoa ja 200 hehtaaria kan määrärahan maamiesopiston pe- 9827: metsämaata. Sen lisäksi Kannuksen kunta rustamiseksi Kannukseen Keski-Poh- 9828: on luvannut lahjoittaa valtiolle sillä edel- janmaan maamieskoulun havaintoti- 9829: lytyksellä, että maamiesopisto saadaan Kan- lalle. 9830: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 9831: 9832: Kauno Bleemola. 9833: 9834: 9835: 9836: 9837: 28 9838: 9839: • 9840: 218 9841: IV,lo6. - Rah. all. N:o 22. 9842: 9843: 9844: 9845: 9846: ltaukama& y. ii1.: MM.rärahan osoittamisseta kasvinviljelys- 9847: koeke'l\tat\ perustamiseksi Karvian pitäjään. 9848: 9849: 9850: Eduskunnalle. 9851: 9852: Pohjois-Satakunnan väestö saa pääasial- tokustaiinukset tUlisivat huokeiksi, koska 9853: lisittunan toimeentulonsa maataloudesta. koekenttää varten ei tarvitsisi palkata lu- 9854: Uudisasutuksen ja -raivauksen tarve on kuisaa henkilökuntaa, vaan ainoastaan yksi 9855: tämän alueen kunnissa jatkuvasti suuri koetoimintaan perehtynyt ja maataloustek- 9856: väestön lisääntymisestä johtuen. Seudun nikon pätevyyden omaava kokeiden hoitaja. 9857: maaperä on yleensä karu. Erityisesti tämä Kokeiden järjestelyssä, hoidossa ja kor- 9858: pitää paikkansa uudisraivausalueisiin näh- juussa tarvittavan tilapäisen aputyövoi- 9859: den, jotka hedelitiällisempien jokirantojen man voisi varavankila vaikeuksitta luovut- 9860: jo . aikaisemmin tultua vallatuiksi viljelyk- taa, varSinkin kun kokeista koituisi sen 9861: selle ovat enimmäkseen vedenjakajaseu- omille viljelyksille huomattava välitön 9862: duille ominaisia rahkarämeitä. Niitä ei hyöty. Koekenttä voisi taloudellisissa suh- 9863: viljavaropien seutujen mittapuun mukaan teissa olla esim. Satakunnan maanviljelys- 9864: pidetä viljelyskelpoisina, mutta niitä on seuran alainen, kun taas kokeiden suun- 9865: PohjoiS-SatakrtnMn väestön paremman nittelu ja kenttien tarkastus samoinkuin 9866: mäan puutteessa toimeen tullaksilen yritet- koetulosten matemaattinen käsittely ja jul- 9867: tä"ä .viljellä. kaiseminen voisi tapahtua Satakunnan kas- 9868: Kokemus on osoittanut, että nykyaikai- vinviljelyskoeaseman toi~esta. Kun kiin- 9869: nen maatalous tarvitsee paremmillakin vil- teään koekenttään ei kuuluisi omaa varsi- 9870: jelysseuduilla sen tuen, jonka maatalou- naista niaatilataloutta, ei se. tarvitsisi maa- 9871: den koe- ja tutkimustoiminta voi tarjota. tilan rakennuksia enempää kuin omia maa- 9872: Karujen vedenjakajaseutujen viljelijöille talouskoneita tai kotieläimiäkään. 9873: tämä tuk\ on vieläkin tärkeämpää. Sata- Kiinteän koekentän perustamiskustan- 9874: kunnan ainoan, Kokemäellä Kokemäenjoen nukset olisi arvioitava seuraavasti: kokei- 9875: hedelmällisessä laaksossa sijåitsevan kasvin- den . hoitajan as!ffito ulkoJmoneineen 9876: viljelyskoeasetnan tulokset ovat kuitenkin 1,200,000 mk:; kQkeiden käsittelylato ja ka- 9877: olosuhteiden erilaisuuden vuoksi hyvin ra- lustosuoja 200,000 mk sekä kaluston .han~ 9878: joitetusti sovellettavissa Pohjois-Satakun- kinta 100,000 . mk,. eli yhteensii 1;500,000 9879: taan, varsinkin tämän alueen laajoihin ja mk. Vuotuiset ylläpitokustannukset taas 9880: yhä kasvaviin rahkasuoviljelyksiin. tekisivät: .. kokeiden. hoitajan (kenttämes- 9881: Tämän puutteen poistamiseksi olisi Poh- tari) palkkio 192,000 mk ja sekalaiset me- 9882: jois-Satakuntaan perustettava vakinaisesti not 85,000 mk, eli yhteensä 277,000 mk. 9883: toimiva kiinteä koekenttä, jonka toiininta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 9884: ohjelma olisi laajempi kuin tavallisten pai- 9885: kalliskokeiden, mutta suppeampi kuin koe- että Eduskunta ottaisi vuoden 9886: asemien. Koekentän paikaksi sopisi hyvin 1951 tulo- ja menoarvioon 1,777,000 9887: Karvian varavankilan alue ns. Alkkian kei- markan määrärahan kiinteän kasvin- 9888: taalla, missä on laajat uudisraivaukset. viljelyskoekentän perustamiseksi Poh- 9889: Tällöin sekä perustamis- että vuotuiset hoi- jois-Satakuntaan Karvian pitäjään. 9890: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 9891: 9892: Lauri LeppihaJ.me. 9893: 9894: 9895: 9896: • 9897: 219 9898: iv,Hl7. :Råb. ål. N:o IJS. 9899: 9900: 9901: 9902: Sim'l1la. y. m.: Määrätakan osoittamisesta halpakorkM&eksi 9903: luittaksi Varsinais-Suomen tietopuoliselle karjanhoito- 9904: koululle koulurakennuksen rakentamista varten. 9905: 9906: 9907: E d u s k u n n a ll e. 9908: 9909: Varsinais-Suomen tietopuolinen karjan- mättömäksi, että varsinaisen ammattikar- 9910: hoitokoulu on, kuten tunnettua, sijoitettu janhoitokoulutuksen rinnalle järjestetään 9911: vuokrahuoneistoon Mietoisten Lehtisiin. pientilojen isäntäväen~ ja maatalousnuori- 9912: Karjanhoitokoulun käytössä nykyisin olevat solle karjanhoitoalan jatkuvaa kurssitoimin- 9913: huoneistot eivät pitkään aikaan enää ole taa. Maahamme on viime vuosikymmeninä 9914: vastanneet tarkoitustaan. Koulupaikka on syntynyt lukuisa määrä pientiloja, jotka 9915: jonkin verran syrjäinen, liikep.nöiminen eivät voi palkata ammattikoulun käynyttä 9916: Mynämäen asemalta kouluun (7 km) ei ole karjanhoitajaa. Näiden tilojen omistajilla 9917: paras mahdollinen. Kun on yleisesti ollut ei liioin ole tilaisuutta uhrata aikaa koko 9918: tiedossa koulun käytössä olleiden vuokra- vuoden käytännölliseen harjoitteluun, eikä 9919: huoneistojen kehnous, oh samalla herännyt sitä seuraavaan tavanmukaiseen tietopuoli- 9920: ajatus, että mikäli päastäisiin pois vuokra- seen opetukseen. Sen sijaan heillä epäile- 9921: huoneistotiloista, karjanhoitokoulu vonai- mättä olisi tilaisuus vähäpätöisimpinä vuo- 9922: siin sijoittaa keskeisempään paikkaan kuin den aikoina kaikillakin suorittaa 6-8 viik- 9923: mitä nykyisin on laita. Tätä varten on koa kestävä tietopuolinen kurssi, jonka kes- 9924: ilmoitettu luovutettavaksi . Varsinais-Suo- täessä myös käytännöllisiin seikkoihin, ku- 9925: men emäntäkoulun kannatusyhdistyksen ten esim. konelypsyyn y. m. s., kiinnitetään 9926: omistamasta Naantalin maalaiskunnan tarpeellista huomiota. Kurssiopetus voitai- 9927: alueella sijaitsevasta Luolalan tilasta, joka siin lisäksi järjestää niin, että jonkun ko- 9928: sijaitsee samannimisen rautatielaiturin var- tieläinhoidonalanopetukselle annetaan taval- 9929: rella ja vieressä, tarpeellinen maa-ala kou- lista suurempi merkitys. Jos tällainen te- 9930: lun käyttöön ja omistukseen. Paikkakin hokas, jatkuva kurssitoiminta tavanmukai- 9931: rakennusta varten on jo määritelty. Se on sen karjanhoitokouluopetuksen ohella saa- 9932: rakennuspohjaksi erittäin hyvin sopiva kal- taisiin käyntiin, merkitsisi se sitä, että mo- 9933: lio, josta tosin tulee vähän louhittavaksi, nien pien- ja suurempienkin tilojen omis- 9934: mutta kivimateriaali voidaan hyvin käyttää tajaväellä tai heidän perheittensä jäsenillä 9935: rakennustyöhön. olisi tilaisuus saada nauttia edes vähäises- 9936: Edellämainittu karjanhoitokouluhanke oli säkin määrässä karjatalohsopetusta, jota 9937: ennen äsken käytyjä sotia niin pitkällä, vaille he nykyisin kokonaan jäävät. Kar- 9938: että periaatteessa asia oli ratkaistu. Kou- janhoitokoulusta olisi tarkoitus saada n. s. 9939: luviranomaiset olivat antaneet ainakin hil- ,Jokamiehen karjanhoitokoulu". Mahdolli- 9940: jaisen hyväksymisen toimenpiteelle ja maa- simman laajoille maatalouspiireille tehtäi- 9941: taloushallitus oli myöntänyt tarkoitukseen siin täten mahdolliseksi päästä osalliseksi 9942: 0.5 miljoonan markan määrärahan. Tämä karj atalousopetuksesta. 9943: on käytetty siten, että arkkitehti J. Pelto- Edellii. esitettyjen tarpeiden toteuttami- 9944: nen, on karjanhoitokoulua varten valmista- nen merkitsisi sitä, että arkkitehti J. Pelto- 9945: nut piirustukset ja rakennuspaikalle on sen suunnitelmaa tulisi suurentaa. Oppi- 9946: hankittu rakennusaiileita, puutavaraa ja lasmäärä oli ·hänen suuniiitelmassaan aja- 9947: poltettuja tiiliä. teltu 30:ksi. Täinä tulisi olemaan vähin- 9948: Sen jälkeen kun edellä mainittu suunni- täin 60. Opetussali ja yhden opettajan 9949: telma oli tehty, on näyttänyt tulevan esille asunto tarvittaisiin lisää. Lisäksi olisi tar- 9950: uusia tarpeita. On osoittautunut välttä- peen ottaa huomioon opetusruokala, sillä 9951: 220 IV,107. - 'Varsinais-Suomen karjanhoitokoulu. 9952: 9953: karjanhoitokoulussakin olisi syytä monipuo- Arkkitehti J. Peltosen rakennussuunni- 9954: listuttaa opetusta nykyisestäänkin, mikä telma käsittää 7,530 ms. Uusi suunnitelma 9955: varsin hyvin kävisi laatuun senkin puo- tulisi käsittämään, olettaen että vaatimuk- 9956: lesta, että välittömässä läheisyydessä ole- sia tiloihin nähden suhteellisesti pienenne- 9957: vasta emäntäkoulusta saataisiin tämän alan tään arkkitehti Peltosen suunnitelmasta, 9958: opettajavoimia käytettäväksi. Lisäksi olisi 10,000 ms. Kokonaisrakennuskustannukset 9959: ruokailuhuonetta ja vastaavasti muitakin on laskettava noin 50 miljoonaksi markaksi. 9960: laajennuksia tehtävä oppilasmäärän lisään- Kustannuslaskelma tulisi olemaan lähi- 9961: tyessä vähintään kaksinkertaiseksi. main seuraava: 9962: On hyvin ymmärrettävää, ettei suunnitel- 9963: tua uusimuotoista karjanhoitokoulua saada Tontti 1.o ha a 150: -/m2 . . 1.5 milj. mk 9964: aikaan, ellei karjanomistajien taholla osoi- Rakennuskustannus .. ·. . . . . . 50 , , 9965: teta palavaa harrastusta ja olla valmiita Sisustaminen ja kalustus . . . . 3.5 , , 9966: uhrauksiinkin tarpeellisen omatoimisuuden Yhteensä 55 milj. mk 9967: osoittamiseksi karjanhoitokoulun aikaansaa- 9968: miseksi. Että laajat karjanomistajapiirit Kun Varsinais-Suomen tietopuolisen kar- 9969: ovat toimenpiteen takana osoittanee parhai- janhoitokoulun toimintamahdollisuuksien 9970: ten se, että Varsinais-Suomen maanviljelys- parantaminen, maakunnan ensimmäisen ti- 9971: seuran johtokunta on pannut hankkeen lan maassamme maidontuottajana huomioi- 9972: alulle ja sen turvin aiotaan koko maakun- den, on kiireellisimpiä niistä tehtävistä, 9973: nasta kerätä 100 markkaa lehmää kohden. joita valtiolla maatalouskoulutuksen alalla 9974: Kun maanviljelysseuran alueella on noin on ja siihen seikkaan viitaten, että maa- 9975: 70,000 lehmää, aiotaan tällä tavalla kar- taloushallitus oli ehdottanut ja maatalous- 9976: janomistajilta saada kokoon 7,000,000 mark- ministeri hyväksynyt 25 miljoonan markan 9977: kaa. Yritys on hyvässä menossa, 3 miljoo- lainan, minkä valtiovarainministeriö oli 9978: naa kerätty ja maanviljelysseura tulee huo- poistanut, esitämme kunnioittaen, 9979: lehtimaan, että edellämainittu määrä va- 9980: roja karjanomistajain taholta tullaan tar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 9981: koitukseen osoittamaan. tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun 9982: Rakentamiseen on aiottu ryhdyttäväksi kohdalle 25,000,000 markan määrära- 9983: niin pian kuin rakennus- ja rahoitussuunni- han halpakorkoisena rakenwu.slainana 9984: telma saadaan valmiiksi. Viimeistään olisi Varsinais-Suomen tietopuoliselle kar- 9985: varsinainen rakentaminen aloitettava ke- janhoitokoululle koulurakennuksen 9986: väällä 1950. V almistelutöihin, kuten tien rakentamista varten Naantalin maa- 9987: tekemiseen rakennuspaikalle ja muihin sii- laiskunnan Luolalan kylässä tarkoi- 9988: hen verrattaviin, voidaan ryhtyä jo tämän tukseen varatulle tontille. 9989: vuoden aikana. 9990: 9991: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 9992: 9993: Samuli Simul.a.. E. Pusa. 9994: Eino Rytinki. Arvi Ahma.vaa.ra. 9995: Kusti Bskola. Irma Bamara. 9996: Yrjö Hautala. Urho Saariaho. 9997: Kerttu &alasti. Eri. Haapaniemi. 9998: Kalle JoWm.nen. Jalma.ri Pusa. 9999: Onni Mannila. Pentti Niemi. 10000: Antti J. Rantamaa. Arvo Sä.velä. 10001: V. J. Sukselainen. Yrjö Helenius. 10002: Vieno Simonen. Eino Roine. 10003: Aino Luostarinen. Martti Suntela. 10004: Martti Miettunen. Lauri Xauka.ma&. 10005: J. E. Lampinen. Irma Karvikko. 10006: Eino Palovesi Lauri La.ine. 10007: 221 10008: 10009: IV,tos. - Rah. al. N:o 24. 10010: 10011: 10012: 10013: 10014: Tiitu y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pohjanmaan-Savon 10015: yhdysradan tutkimista varten. 10016: 10017: 10018: E d u s k u n n a II e. 10019: 10020: Pohjanmaan-Savon-Karjalan poikkira- kunnat monin paikoin ovat maataloustuot- 10021: takysymys on ollut vireillä jo 46 vuotta. teiden alituotantoalueita. Edellä mainittu- 10022: Vuosien 1904-1905 valtiopäivillä tehtiin jen maakuntien jo olemassa oleville ja 10023: anomus radan rakentamisesta Pohjanmaalta vasta perustettaville teollisuuslaitoksille 10024: Savon radalle. Sen jälkeen on samaan tämä poikkirata olisi myöskin ensiarvoisen 10025: päämäärään tähtääviä eduskunta-aloitteita tärkeä. Tämä rata tekisi mahdolliseksi Vim- 10026: tehty m. m. vuosien 1929, 1931, 1932, 1945, pelin huomattavan suurien kalkkialueiden 10027: 1947 ja 1949 valtiopäivillä. Kaikkien hyväksikäytönkin. Ja vielä rautatieverkos- 10028: edellä mainittujen aloitteiden perusteluissa ton karttakin todistaa sen, että kyseeilinen 10029: todistetaan tämän radan kansantaloudelli- ratasuunta-alue on niistä asutuista alueista 10030: nen tarpeellisuus. Tämä poikkirata yhdis- huomattavasti suurin, jossa vielä ei ole rau- 10031: täisi Keski-Suomen, Savon ja Karjalan Poh- tatietä. Tämän ratasuunnan ensimmäinen 10032: janlahden satamakaupunkeihin Vaasaan, tavoite Karjalaa ja Savoa yhdistävä poikki- 10033: Kristiinaan ja Kaskisiin. Täten Keski-Suo- rata on jo toteutumisvaiheessa, joten kysy- 10034: men ja Savon valtavien metsävarojen kan- mys on enää Pohjanmaata ja Savoa yhdis- 10035: nattava kansantaloudellinen hyväksikäyttö tävästä poikkiradasta. 10036: tulisi mahdolliseksi. Tällä poikkiradalla voi- Edellä esitettyyn viitaten · kunnioittaen 10037: taisiin miltei kokonaan välttää kuormaamat- ehdotamme, 10038: tomien vaunujen kuljetus, koska satamiin 10039: puutavaraa tuovat vaunut voivat palates- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 10040: saan sisämaahan viedä ulkomailta tuotet- tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar- 10041: tuja tarvikkeita ja Etelä-Pohjanmaan yli- kan suuruisen siirtomäärärahan Poh- 10042: tuotantoalueen maataloustuotteita. Tällä janmaan-Savon poikkiradan täys- 10043: poikkiradalla olisi suuri kansantaloudelli- koneellista tutkimusta varten, pääte- 10044: nen merkitys siinäkin, että se yhdistäisi asemien Pohjanmaan radalla ollessa 10045: maataloustuotteiden huomattavan ylituotan- joko Härmä, Lapua taikka Seinäjoki 10046: toalueen Etelä-Pohjanmaan Keski-Suomeen ja Savon radalla Alapitkä tai Siilin- 10047: ja Karjalaan, jotka viimeksimainitut maa- järvi. 10048: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 10049: 10050: Kustaa Tiitu. M. Järvinen. 10051: Isak Penttala. Eino Laitinen. 10052: E. A. Turja.. Tahvo Rönkkö. 10053: Lassi Biek:ka.la.. 10054: 10055: 10056: • 10057: IV,lo9. - Rab.. aa. N :o 25. 10058: 10059: 10060: 10061: 10062: H~~ y. n;1. : Määrärahan osoittamisesta Kärsämäen-Paat- 10063: t'I,S~t;n maantien rakentamiseen. 10064: 10065: 10066: E d u s k u n n a ll e. 10067: 10068: Uuden Paattisten-Yläneen maantien Paattisten ja Turun välisen maantien suun- 10069: vuonna 1946 valmistuttua on tälle tielle nitelman, minkä mukaan uusi maantie olisi 10070: muodostunut vilkas liikenne sekä metsä- ja rakennettava uuteen paikkaan, kokonaan 10071: maataloustuotteiden kuljetusten takia että rautatien länsipuolelle. Suunniteltu tie al- 10072: Turun ja Porin välisenä lyhimpänä auto- kaa Turun-Ruskon maantieltä Kärsämäen 10073: tienä. Eritoten puutavaran kuljetus Tur- kylästä Turun kaupungin alueelta, ohittaa 10074: kuun tapahtuu nykyisin Paattisten, Ylä- Turun uuden lentokentän sen itäpuolelta 10075: neen ja Säkylän pitäjistä. Jo mainitun ja yhtyy Turun-Paattisten maantiehen n. 10076: uuden maantien valmistuttua lyheni matka 4 km:n päässä Paattisista. Maasto on ver- 10077: Säkylän ja Euran suunnalta Turkuun yli raten edullista tien rakentamiselle eikä jo- 10078: 10: llä kilometrillä. kia ole ylitettävänä. Matka Paattinen- 10079: Paattisista laajoine takamaineen on näin Turku lyhenisi 1.4 km:llä. 10080: muodostunut tärkeä liikennekeskus, josta Uudesta tiestä on Turun kaupungin 10081: maantiet erkanevat neljään suuntaan. Kui- alueella 1.243 km, Maarian pitäjässä 6.732 10082: tenkin on näistä tärkein n. 15 km:n pitui- km ja Paattisten pitäjässä 5.980 km, ollen 10083: nen liikenneyhteys Paattinen-Turku var- tien koko pituus 13.955 km. Vuoden 1939 10084: sin heikko. Maantie on erityisen mutkai- hintatason mukaan laskettuna on kokonais- 10085: nen ja mäkinen. Tie on rakentamaton, eikä kustannusarvio 7,750,000 markkaa vastaten 10086: se siten keväisin ja syksyisin voi kantaa nyt noin 80,000,000 markkaa. 10087: raskasta liikennettä. Aurausta ei maantien Edellä esitetyyn viitaten ehdotamme kun- 10088: kapeuden vuoksi voida suorittaa kaksipuo- nioittaen, 10089: lista liikennettä tyydyttävään leveyteen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 10090: Jäkärlän aseman kohdalla on vaarallinen tulo- ja menoarvioon 8,000,000 mar- 10091: rautatien tasoylikäytävä. kan määrärahan töiden aloittamiseksi 10092: -Tie- ja vesirakennushallitus on v. 1947 Kärsämäen-Paattiste.n maantien ra- 10093: saanut valmiiksi jo. v.uonna 1938 tutkitun kentamiseksi. 10094: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta' 1950. 10095: 10096: A:arne Honka. 10097: Rafael Paasio. 10098: V. J. ~e~en. 10099: 223 10100: IV,llO. - Rah. al. N:o 26. 10101: 10102: 10103: 10104: 10105: Väyrynen. y. m.: Mii,iiriJ,ra,han osoittamisesta Palojoensuun- 10106: Palojärveu maa.11.tien r.akentamiseen. 10107: 10108: 10109: E d u s k u n n a ll e. 10110: 10111: Yli kymmenen vuotta sitten on Enonte- tieksi, sillä tulisi olemaan yleisempikin mer- 10112: kiön pitäjässä tutkittu tiesuunta Palojoen- kitys. Maantie voitaisiin nimittäin helposti 10113: suu:__Suonttajärvi-Leppäjärvi -Palojärvi. jatkaa Palojärvestä Norjan rajalle, ja kun 10114: Tutkimuksissa on todettu, että maasto olisi saatujen tietojen mukaan Norja olisi ha- 10115: maantien rakentamiseen sopiva ja sora- lukas rakentamaan maantien Koutakeinosta 10116: maat lähellä, joten tien rakentaminen ei ensiksimainitun tien päähän, tulisi tästä 10117: tuottaisi erikoisia vaikeuksia. tiestä Kilpisjärven ja Karikasniemen teit- 10118: Tämän tien kautta saisivat Suonttajär- ten lisäksi erinomainen matkailutie, joka 10119: ven, Leppäjärven ja Palojärven kylien kulkisi jylhän kauniitten seutujen läpi. 10120: noin 250 asukasta yhteyden niin sanottuun Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 10121: käsivarren maantiehen. Tien välttämättö- 10122: myyden seudun asukkaille ymmärtää, kun että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 10123: tietää, että he saavat olla kulkuvaikeuksien tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar- 10124: vuoksi eristettynä muusta yhteiskunnasta kan määrärahan Palo joensuun-Palo- 10125: jopa puoletkin vuodesta. järven maantien rakentamista var- 10126: Paitsi sitä, että maantie tulisi paikallis- ten. 10127: ten asukkaitten välttämättömäksi kulku- 10128: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 10129: 10130: Vilho Väyrynen. M. 0. Lahtela.. 10131: -224 10132: 10133: ~IV,111. - Ra.h. al. N:o 27. 10134: 10135: 10136: 10137: 10138: Perkonoja. y. m. : Määrärahan osoittamisesta Salonjoen sil- 10139: lan uusimista varten. 10140: 10141: Ed u s kunnalle. 10142: 10143: Salon kauppalassa sijaitseva Salonjoen mahdollisimman nopeasti uusittava, ainakin 10144: -silta on rakennettu aikana, jolloin ei tun- Olympialaisiin mennessä. 10145: nettu nykyajan raskasta liikennettä.. Vielä Salon kauppala onkin jo ryhtynyt alu8ta- 10146: senkin jälkeen, kun sillan päällyspalkit v. viin uusimisen vaatimiin toimenpiteisiin, 10147: 1924 uusittiin, on sen nykyinen kantokyky uuden sillan piirustukset ovat valmiina ja 10148: vain noin kuusi tonnia, joka ei suinkaan siltapalkit varatut ja kaikki tarpeelliset 10149: vastaa nykyajan liikenteen vaatimuksia. suunnitelmat tehty, mutta rahoituskysymys 10150: Lisäksi sillan kapeus vielä lisää liikenteen tuottaa vaikeuksia ja estää töiden alkuun- 10151: vaarallisuutta. panoa. Valtion tämän vuoden talousar- 10152: Liikenteen vilkkautta lisää myöskin Tu- viossa on tarkoitukseen varattu 10 milj. 10153: run___..:.Helsingin kauttakulkuliikenne. Syk- markkaa, mutta kun sillan kustannusarvio 10154: syllä v. 1948 suoritettu liikennelaskelma on noin 40 milj. markkaa, pitäisi valtion 10155: osoitti sillan ylitylisiä tapahtuvan vuoro- tuen olla suuremman, koska silta, kuten 10156: kaudessa seuraavasti: edellä mainittiin, olisi Turun-Helsingin 10157: 455 kuorma-autoa liikenteen takia kuitenkin kunnostettava. 10158: 446 tyhjää kuorma-autoa Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 10159: 186 linja-autoa 10160: 608 henkilöautoa että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 10161: 205 hevosajoneuvoa. tulo- ja menoarvioon 30,000,000 mar- 10162: kan määrärahan Salon kauppalan 10163: Edellä mainituista syistä ovatkin asian- Salonjoen sillan uusimiseksi. 10164: -tuntijat yksimielisiä siitä, että silta olisi 10165: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 10166: 10167: Mauri Perkonoja.. Ann& Nevalainen. 10168: Eino Roine. Aimo Aåltonen. 10169: •• •• 10170: VALTIOPAIVAT 10171: 19 50 10172: 10173: LIITTEET 10174: VI 10175: 10176: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 10177: TOIVOMUSALOITTEET 10178: 10179: 10180: 10181: 10182: HELSINKI 1950 10183: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 10184: 10185: 10186: 29 10187: Terveyden- ja sairaanhoitoa koskevia laki- ja 10188: toivomusaloitteita. 10189: 229 10190: 10191: VI,1.- Lak. al. N:o 27. 10192: 10193: 10194: 10195: 10196: Pesonen y. m. : Ehdotus laiksi tuberkuloosilain muuttami~ 10197: sesta. 10198: 10199: 10200: 10201: E d u s k u n n a 11 e. 10202: 10203: Viime vuosikymmeninä on maahamme ra- sanparantoloihimme uhratuista miljardeista 10204: kennettu ilahduttavan suuri määrä uusia parhaimman koron. 10205: suuria tuberkuloosiparantoloita. Niihin on Vaikeuksista huolimatta on tuberkuloot- 10206: käytetty suuria rahamääriä. Mutta tuntuu tisten hoitoa ja jälkihuoltoa tehostettava. 10207: siltä, että samalla kuin tästä suuresta saa- Huonot ajat jo sinänsä edistävät tuberku- 10208: vutuksesta iloitaan, eräs tärkeä tuberkuloo- loosin leviämistä, ja jos lisäksi ei edes yrite- 10209: sin vastustamis- ja hoitomuoto on jäänyt täkään käyttää hyväksi niitä työmuotoja, 10210: syrjään. Tarkoitamme tuberkuloositoipilai- jotka verraten tehokkaasti auttavat taiste- 10211: den jälkihuoltoa, jolle ei ole annettu sitä lussa taudin tuhoja vastaan, niin tehdään 10212: arvoasemaa, mikä sille ehdottomasti kuu- kansanterveyden kannalta vakava virhe. 10213: luu. Vasta jälkihuollon järjestelmällinen Vaikeinakin aikoina on annettava tuberku- 10214: toteuttaminen luo yhdessä tuberkuloosin loosille se erikoisasema, mikä sille kuuluu. 10215: vastustamistyön ja parantolahoidon kanssa Se on todellinen kansantautimme. Sen suuri 10216: järjestelmällisen tuberkuloosityön perustan. levinneisyys, sen pitkällinen kulku, sen 10217: Suurista kansanparantoloistamme ja nii- tuottamien kuolemantapausten suuri luku- 10218: hin uhratuista suurista rahamääristä ei määrä sekä lisäksi se, että se kohdistuu 10219: koskaan voi tulla sitä hyötyä ja siunausta, kaikkiin ikäluokkiin, erikoisesti työkykyi- 10220: mikä niistä voisi tulla, ennenkuin niissä simpään ikäkauteen, asettavat sen sellaiseen 10221: annettu hoito on riittävä ja niiden yh- erikoisasemaan kaikkien tautien joukossa, 10222: teyteen on perustettu työhoito-osastoja sekä että sen hoitoon ja jälkihuoltoon on kiin- 10223: koko maata varten tarpeellinen määrä tu- nitettävä aivan erikoista huolta ja huo- 10224: berkuloosi-invaliidien ammattioppilaitoksia, miota. 10225: joissa tuberkuloositoipilaat voisivat tautias- Kun tuberkuloosilaki, sellaisena kun se 10226: teelleen soveltuvaa työtä tehden lopullisesti on annettu syyskuun 3 päivänä 1948, ei 10227: toipua sairaudestaan ja oppia uuden sopi- velvoita yhteiskuntaa tuberkuloosi-invalii- 10228: vamman ammatinkin. dien jälkihuollon ja ammattiopetuksen jär- 10229: Kun meidän maassamme on tuberkuloot- jestämiseen, ja kun invaliidihuollon laajen- 10230: tisten jälkihuolto miltei kokonaan unoh- tamiskomiteakaan valtioneuvostolle anta- 10231: dettu, on siitä seurauksena, että suuri osa maassaan mietinnössä ei ole tätä kysymystä 10232: tuberkuloositoipilaista ei kestä toipilaskau- ratkaissut jatkuvaa sairautta potevien in- 10233: ten&a vaikeuksia, vaan joutuu ennemmin tai valiidien kohdalta pidämme välttämättö- 10234: myöhemmin uudelleen parantolaan ja usein mänä, että tuberkuloosilakiin tehdään vält- 10235: entistäkin heikommassa kunnossa. Näin ovat tämättömät muutokset. 10236: sekä potilaan omat että yhteiskunnan anta- Tuberkuloosilain 4 § : n 3 mom: ssa sa- 10237: mat uhraukset menneet hukkaan. Sentäh- notaan mm.: ,Keskusparantolaan voi liit- 10238: den kipeästi kaivataan tehokasta jälkihuol- tyä erillisinä parantola-osastoina työhoito- 10239: toa, jonka avulla me saamme suuriin kan- osasto ja tuberkuloosi-invaliidien ammatti- 10240: 230 VI,1. - Tuberkuloosilaki. 10241: 10242: oppilaitos" - Mm. eduskunnan talousvalio- yhteyteen on välttämätöntä. Mainituissa 10243: kunnan kuultavana olleet asiantuntijat pi- työhoito-osastoissa on välttämätöntä tark- 10244: :tivät välttämättömänä, että tässä kohden kailla tuberkuloosi-invaliideja ja heidän 10245: :sanonnan olisi oltava ,keskusparantolaan kestokykyään ennen varsinaisia toimeentu- 10246: · liittyy jne." Eduskunta hyväksyi edelli- lotehtäviä tai ammattiopetusta. Ammatti- 10247: cSen muodon. oppilaitoksia ei liene syytä perustaa maam- 10248: Nykyisin laissa oleva sanonta edellä mai- me kaikkien keskusparantolain yhteyteen, 10249: -nittujen huolto-osastojen perustamisesta mutta kunnat tai kuntain liitot voivat yh- 10250: voidaan tulkita ehdolliseksi. Niitä kuntia teistyössä jonkun toisen tai toisten keskus- 10251: tai kuntain liittoja, jotka eivät katso voi- parantolain kanssa perustaa yhteisiä am- 10252: vansa perustaa asianomaisia työhoito-osas- mattioppilaitoksia, jolloin näidenkin koh- 10253: toja tai tuberkuloosi-invaliidien ammatti- dalla lain määräys tulee hoidetuksi. 10254: oppilaitosta vaikka niitä tarvittaisiinkin ei Edellä olevaan viitaten saamme kun- 10255: voida siihen myöskään velvoittaa. Tämän nioittaen ehdottaa, 10256: vuoksi olisi asiallista, että lain tämä kohta 10257: muutettaisiin velvoittavaksi. On nimittäin että Eduskunta hyväksyisi näin 10258: melko todennäköistä, että työhoito-osaston kuuluvan lakiehdotuksen: 10259: perustaminen ·jokaisen keskusparantolan 10260: 10261: 10262: 10263: 10264: .Laki 10265: tuberkuloosilain muuttamisesta. 10266: 10267: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten syyskuun 3 päivänä 1948 anne- 10268: tun tuberkuloosilain 4, 27, 28 ja 48 § näin kuuluviksi: 10269: 10270: 4 §. ammattioppilaitoksen perustamiakustannuk- 10271: siin annetaan valtionapua kolme neljäsosaa 10272: Tuberkuloosin . vastustamistyön järjestä- kustannusten määrästä. Valtioapu makse- 10273: minen tuberkuloosipiirissä on kuntien asia. taan, sitten kuin sisäasiainministeriö, lää- 10274: Milloin tuberkuloosipiiriin kuuluu useam- kintöhallituksen esityksestä, on hyväksynyt 10275: pia kuntia, huolehtii tuberkuloosin vastus- perustamiatyöt otettaviksi valtioapua kos- 10276: tamistyöstä niiden muodostama kuntain kevaan yleiseen suunnitelmaan, ja siinä jär- 10277: liitto. jestyksessä, kuin rakennustyöt suoritetaan. 10278: Kunnan ja kuntain liiton tulee ylläpitää Perustamiskustannuksina pidetään myös 10279: tuberkuloositoimistoa ja keskusparantolaa, laajentamisesta tai peruskorjauksista ai- 10280: jonka kunta tai kuntain liitto omistaa tai heutuneita kustannuksia. 10281: sitä pysyvän oikeuden nojalla hallitsee. Nii- 10282: ·den osastoja voi olla toisella paikkakun- 10283: nalla. Keskusparantolaan liittyy erillisinä 10284: parantolaosastoina työhoite>-osasto ja tuber- . 10285: kuloosi-invaliidien ammattioppilaitos. 28 §. 10286: · Yliopistollisen ·tuberkuloosiopetuksen jär- 10287: .jestämisestä tuberkuloosipiirissä voidaan Keskusparantolan ja työhoito-osaston vuo- 10288: määrätä asetukselhi. tuisiin kunnossapito- ja käyttökustannuk- 10289: siin annetaan valtionapua hoitopäivää kohti 10290: määrä, joka vastaa puolta kaikkien keskus- 10291: 27 §. parantolain ja työhoito-osastojen hyväksyt- 10292: Keskusparantolan; tuberkuloositoimiston, tävien kunnossapito- ja käyttökustannusten 10293: työhoito-osaston ja tuberkuloosi-invaliidien keskimäärästä. 10294: Vl,l. - Pesonen y. m. 231 10295: 10296: Hoitopäivältä suoritettavan valtioavun ~ §. 10297: määrä vahvistetaan asetuksella. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 10298: Tuberkuloosi-invaliidien ammattioppilai- mikuuta 195 . 10299: toksen ylläpitää valtio. 10300: 10301: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 10302: 10303: Edvard Pesonen. Juho Kuittinen. Toivo Friman. 10304: Hugo Aattela. Rakel Jalas. Antto Prunnila. 10305: KaJ.le Kauhanen. Heikki Hykkäälä. H. Tauriainen. 10306: E. A. Turja. Juho Karvonen. Varma. K. Turunen. 10307: Väinö Ra.nkila. Laura Brander-Wallin. A.rmas Tolonen. 10308: Urho Kulovaa.ra.. Vieno Simonen. Arvi Turkka.. 10309: Aino Luostarinen. Heikki Soininen. ToiV'o :H. Kinnunen. 10310: Viljo lbmtala. Helena Vlrkki. Eino ·Liaitinen. 10311: Wiljam Sarjala. Eino Raunio. Tab.V'o Rönkkö. 10312: Bi.lm& Koivulahti-Lehto. Yrjö Kilpeläinen. Veli J'ärvinen. 10313: J&lmari Linna.. S. S. Aittonietni. Otto Muikkil. 10314: M, Jä.rrinen. Kustaa Almlko. Bino Rytinki. 10315: Lauri Myllymäki. Erkki Koivisto. Anton Suurkonka. 10316: Pentti Niemi. J. F. Tolonen. Irma Ba.ma.ra. 10317: Eino Roine. Isaik: Penttala. Ola.V'i Kajala. 10318: Arvo Sävelä.. J. Pyy. Lauri Laine. 10319: Ma.rlam Niska.Ia. Heikki Simonen. Artturi KoSkinen. 10320: Meeri Kalavainen. Elli Stenberg. Kaarle Ren.fors. 10321: 232 10322: 10323: VI,z. - Lak. al. N:o 28. 10324: 10325: 10326: 10327: 10328: Leikola y. m.: Ehdotus laiksi lääkkeellisten erikoisvalmistei- 10329: den kaupasta. 10330: 10331: 10332: Ed u s k u n n a ll e. 10333: 10334: Lääkeaineiden kaupan alalla on kehitys säädännössä kiintyy siihen, että kaikki 10335: yhä nopeammin siirtymässä ns. erikoisval- myytävät farmaseuttiset erikoisvalmisteet 10336: misteiden toimittamiseen. Lääketeollisuus on rekisteröitävä ja rekisteriviranomaisilla 10337: valtaa nopeassa tahdissa yhä uusia toiminta- on harkintaoikeus siihen nähden, onko 10338: alueita ja vanhat koetut apteekkien val- joku valmiste sen laatuinen taikka hin- 10339: misteet saavat väistyä ns. patenttivalmis- taansa nähden sellainen, että ·sen myynti 10340: teiden tieltä. Tämä kehitys on tuonut voidaan sallia tahi se ·on kiellettävä. Re- 10341: mukanaan paljon vahingollisia ja erityi- kisteriviranomaisilla on tarpeellinen tutki- 10342: sesti kansantaloudellisessa mielessä epäter- mismahdollisuus erikoislaboratoriossa ja 10343: veitä seuraamuksia. Mainonnan avulla yri- heillä on oikeus kantaa, tutkimuksista ja 10344: tetään täysin arvotontakin tavaraa tuoda rekisteröimisestä kohtuullinen korvaus, 10345: markkinoille ilman että suurella yleisöllä joka suureksi osaksi peittää kustannukset. 10346: olisi mahdollisuuksia erottaa hyödyllinen ja Rekisteriviranomaiset seuraavat jatkuvasti 10347: käyttökelpoinen tarpeettomasta. Lainsää- kaupassa olevien rekisteröityjen valmistei- 10348: däntö onkin useassa maassa asettanut den laatua ja huomatessaan laadun alku- 10349: esteitä suoranaisen huijauksen harjoittami- peräisestä muuttuneen, valmisteen myynti 10350: selle tällä alalla. Meilläkin v. 1935 sää- voidaan kieltää ja asianomaiset saattaa 10351: detty apteekkitavaralaki edellyttää mahdol- rangaistusseuraamukseen. 10352: lisuuden myytävien apteekkitavaroiden val- V. 1942 asetettiin valtion komitea, ns. 10353: vontaan, mutta sen sijaan edellytykset tä- Kivikatajan komitea, jonka tehtävänä oli 10354: män valvonnan toimeenpanolle ovat täysin tutkia J,ääkeainekauppaa ja siinä mahdolli- 10355: olemattomat. Huolimatta apteekkitavara- sesti ilmeneviä epäkohtia. Komitea tuli 10356: laista meidän maassamme ei ole mitään mietinnössään siihen käsitykseen, että lääk- 10357: lakiin perustuvaa erikoisvalmisteiden keellisten erikoisvalmisteiden rekisteröimis- 10358: yleistä tarkastusta. Amerikassa ja Euroo- pakko olisi myös Suomessa saatava aikaan. 10359: pan suurissa sivistysmaissa on tähän seik- Joistakin syistä komitean työ ei tässä koh- 10360: kaan kiinnitetty erikoista huomiota. Sa- din ole johtanut minkäänlaisiin tuloksiin 10361: moin kaikissa kolmessa Skandinavian ja tuntuu siltä, kuin koko tämä kysymys 10362: maassa on erikoislainsäädäntö lääkevalmis- olisi asianomaisilta viranomaisilta jäänyt 10363: teiden tarkastusta ja rekisteröimispakkoa unohduksiin. Tämä asia on kuitenkin siksi 10364: varten. Tällainen lainsäädäntö on antanut tärkeä ja laajakantoinen, että se on saa- 10365: erittäin hyviä tuloksia erikoisvalmisteiden tava nopeasti asianmukaiseen päätökseen, 10366: laatua silmällä pitäen ja samalla sen avulla ennenkuin keinottelunluontoinen teollisuus 10367: on voitu estää tarpeeton lääkevalmisteiden lääkevalmisteiden alalla pääsee valtaamaan 10368: tulva. Ruotsissa farmaseuttisista erikois- maamme. Tässä mielessä allekirjoittaneet 10369: valmisteista on hyvin tarkat määräykset ehdottavat eduskunnan hyväksyttäväksi 10370: olleet voimassa jo v: sta 1934 lähtien. Niissä lain lääkkeellisten erikoisvalmisteiden rekis- 10371: määritellään erikoisvalmistekäsite ja anne- teröimisestä sellaisena kuin se jäljempänä 10372: taan määräyksiä siitä, minkälaisilla edelly- on esitetty. 10373: tyksillä erikoisvalmisteita voidaan toimittaa Lakitekstissä on huomioitu voimassa 10374: kauppaan. Erikoinen huomio tässä lain- oleva apteekkitavaralaki, sekä kokemukset, 10375: VI,2. - Leikola y. m. 233 10376: 10377: joita vastaava lainsäädäntö on tuol}.ut esille mielessä, että ostavan yleisön turvallisuus 10378: Ruotsissa sekä muissa Skandinavian maissa. niin hyvin valmisteen laatuun kuin hin- 10379: 1 § : ssä määritellään lääkkeellinen eri- taankin nähden tulee varmennetuksi. Tär- 10380: koisvalmiste lähinnä sellaiseksi, jota teh- keätä on myöskin, että valmisteella on tun- 10381: dasmaisesti valmistetaan määräsuuruisessa nustettu lääkkeellinen käyttöarvo. Erikois- 10382: pakkauksessa kuluttajalle myytäväksi. valmisteiden tutkimista varten ehdotetaan 10383: 2 ·§: n mukaan erikoisvalmistetta ei saataisi perustettavaksi erityinen valtion farma- 10384: myydä ennenkuin se on ilmoitettu asian- seuttinen laboratorio, joka toimisi Sisä- 10385: omaiseen rekisteriin ja sen myynnille on asiainministeriön alaisena, mutta läheisessä 10386: saatu rekisteriviranomaisen lupa. Kun ky- yhteisymmärryksessä korkeimman tieteelli- 10387: seessä on vapaan elinkeinotoiminnan har- sen asiantuntemuksen kanssa. Farmaseut- 10388: joittaminen, on pidetty kohtuullisena, että tinen laboratorio voisi erittäin hyvin toi- 10389: rekisteriviranomaisen antamasta päätök- mia Helsingin Yliopiston farmaseuttisen 10390: sestä voidaan valittaa sisäasiainministe- laitoksen yhteydessä niin kuin sitä suunnit- 10391: rwon. Rekisteröitäessä myytävästä tava- teli jo aikanaan Kivikatajan komitea. Laki- 10392: rasta on toimitettava tarpeelliset näytteet ehdotus sisältää lopuksi säädöksiä . siitä, 10393: ja· tehtävä kaikki ne ilmoitukset, joita ap- millä tavalla rekisteröiminen tehdään tiet- 10394: teekkitavaralaki pitää välttämättöminä. Re- täväksi sekä määräykset siitä, millä tavalla 10395: kisteröimisestä on suorit~ttava sellainen joku lääkevalmista voidaan rekisteristä 10396: korvaus, että se peittää lääkevalmisteen poistaa. Lopuksi lakiehdotus sisältää välit- 10397: tutkimisesta aiheutuneet kustannukset ja täviä määräyksiä voimassa olevaan käytän- 10398: lääkeaineen pysyttämisestä rekisterissä sa- töön nähden. Laki on tarkoitettu astumaan 10399: moin erityinen valvontamaksu, joka tekee voimaan 1 päivästä tammikuuta 1951. 10400: mahdolliseksi konttori- ym. tästä johtuvien Edellä olevan perusteella ehdotamme, 10401: kulujen peittämisen. Erikoisvalmisteen tar- 10402: kastuksessa on tiettyihin näkökohtiin kiin- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 10403: nitettävä erityistä huomiota lähinnä siinä van lakiehdotuksen: 10404: 10405: 10406: 10407: Laki 10408: lääkkeellisten ·erikoisvaJlmisteiden kaupasta. 10409: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 10410: 1 §. daan valittaa 30 päivän kuluessa Sisä- 10411: Lääkkeellisellä erikoisvalmisteella tarkoi- asiainministeriöön, joka lopullisesti päät- 10412: tetaan tässä laissa sellaista apteekkitavaraa, tää, sitä ennen pyydettyään lääkintöhalli- 10413: joka kuluttajalle myydään määräsuurui- tukselta lausunnon, saadaanko ja millä 10414: sessa pakkauksessa. ehdolla kyseessä olevaa valmistetta maassa 10415: Lääkkeellisenä erikoisvalmisteena ei pi- myydä vaiko ei. 10416: detä kutakin yksityistapausta varten erik- 10417: seen valmistettua lääkettä, eikä apteekissa 3 §. 10418: tehtyä farmakopean mukaista valmistetta, Ilmoituksessa rekisteriin merkitsemistä 10419: eikä muutakaan apteekin lääkevalmistetta, varten on mainittava lääkevalmisteen nimi, 10420: jota myydään vain siinä apteekissa, joka kokoonpano, pakkaukset, hinta sekä valmis- 10421: sen on valmistanut. taja ja valmistajan maassa toimiva asia- 10422: mies. 10423: 2 §. Ilmoitukseen on liitettävä tarvittava 10424: Lääkkeellinen erikoisvalmiste on ilmoitet- määrä näytteitä, mainoslehtisiä ym. valmis- 10425: tava erityiseen erikoisvalmisteiden rekiste- teen laatua, merkitystä ja käyttötapaa il- 10426: riin, eikä valmisteen myyntiä saa aloittaa moittavia tietoja. Valmistanäytteiden tulee 10427: ilman rekisteriviranomaisen antamaa lupaa. olla siinä muodossa ja asussa kuin missä 10428: Rekisteriviranomaisen päätöksestä voi- ne on tarkoitettu myytäviksi. 10429: 30 10430: 234 VI,2. - Lääkkeelliset erikoisvalmisteet. 10431: 10432: 4 §. Laboratorion johtajan nimittää toimeensa 10433: Jokaisesta lääkkeellisestä erikoisvalmis- Sisäasiainministeriö pyydettyään asiasta 10434: teesta on suoritettava säädetty maksu lää- Helsingin Yliopiston farmaseuttisen laitok- 10435: kevalmistetta rekisteriin ilmoitettaessa. sen opettajakollegion lausunnon. Tällöin 10436: Kun lääkkeellinen erikoisvalmiste on hy- on erityistä huomiota kiinnitettävä asian- 10437: väksytty valmisterekisteriin, on siitä suori- omaisen henkilön koulutukseen erikoisval- 10438: tettava erityinen valvontamaksu kalenteri- misteiden tutkimista silmällä pitäen. .Asis- 10439: 'Vtlosittain niin kauan kun valmistaja ha- tentit nimittää johtajan esityksestä erikois- 10440: luaa pitää sen rekisterissä tai se viranomai- valmistelautakunta. 10441: sen toimesta siitä poistetaan, ei kuitenkaan 10442: siltä kalenterivuodelta, jolloin erikoisval- 8 §. 10443: miste hyväksyttiin rekisteröitäväksi. Rekis- Valtion farmaseuttisen laboratorion toi- 10444: teröimis- ja valvontamaksujen suuruuden mintaa valvoo erityinen erikoisvalmistelau- 10445: määrää valtioneuvosto rekisteriviranomai- takunta, johon kuuluvat Helsingin Yliopis- 10446: sen esityksestä. ton farmaseuttisen · laitoksen professorit, 10447: 5 §. Helsingin Yliopiston lääketieteellisen tiede- 10448: Lääkkeellisen Qrikoisvalmisteen tarkas- kunnan farmakologian ja kaksi sisätauti- 10449: tuksessa ja valvonnassa on erityistä huo- opin professoria sekä Helsingin Yliopiston 10450: miota kiinnitettävä seuraaviin seikkoihin: apteekin vastunnalainen johtaja. 10451: 1) että erikoisvalmisteen sisältö on oikein 10452: ilmoitettu; 9 §. 10453: 2) että erikoisvalmisteen laatu täyttää Rekisteriviranomaisen on Virallisessa leh- 10454: farmakopean tahi muut yleiset laatuvaati- dessä ilmoitettava erikoisvalmisteen rekiste- 10455: mukset; röimisestä. Jos rekisteriviranomainen ha- 10456: 3) että erikoisvalmisteella on riittävä luaa jo rekisteröidyn valmisteen poistetta- 10457: lääkkeellinen käyttöarvo; vaksi kaupasta, tehköön siitä perustellun 10458: 4) että erikoisvalmisteen hinta ei ole esityksen Sisäasiainministeriölle, joka voi 10459: kohtuuton; sekä määrätä valmisteen myynnin kiellettäväksi. 10460: 5) että erikoisvalmisteen mainonta ei Tästä on samoin ilmoitettava Virallisessa 10461: ylitä sopivaisuuden rajoja. lehdessä. 10462: Ellei lääkkeellistä erikoisvalmistetta hy- 10 §. 10463: väksytä rekisteriin, on päätöksessä valmis- Ne lääkkeelliset erikoisvalmisteet, jotka 10464: tajalle ilmoitettava syyt hylkäämiseen. tämän lain voimaan tullessa ovat kaupassa 10465: ja jotka tämän lain mukaan voidaan muu- 10466: 6 §. ten rekisteriin hyväksyä, on maksutta re- 10467: Lääkkeellisten erikoisvalmisteiden rekis- kisteröitävä, mikäli tällaisen valmisteen 10468: teröimistä varten perustetaan erityinen val- rekisteröiminen tehdään vuoden kuluessa 10469: tion farmaseuttinen laboratorio, jonka teh- tämän lahi voimaan tulosta. Senjälkeen 10470: tävänä on pitää rekisteriä, suorittaa rekis- tehdyt anomukset käsitellään uusina tavalli- 10471: teröimistä varten tarpeelliset tutkimukset sessa järjestyksessä. 10472: sekä valvoa rekisteröityjen erikoisvalmis- 10473: teiden laatua. Valtion farmaseuttinen la- 11 §. 10474: boratorio on Sisäasiainministeriön alainen. Tarkemmat määräykset tämän lain sää- 10475: döksistä annetaan asetuksella. 10476: 7 §. 10477: Valtion farmaseuttisessa laboratoriossa on 12 §. 10478: johtajan virka sekä tarpeellinen määra Tämä laki tule~ voimaan 1 päivänä tam- 10479: asistentin toimia. mikuuta 1951. 10480: 10481: Helsingissä 9 'päivänä helmikuuta 1950. 10482: 10483: Erkki Leikola. Päiviö Hetemäki. 10484: Niilo Honkala. Rakel Jalas. 10485: 235 10486: 10487: Vl,a. - Toiv. al. N :o 82. 10488: 10489: 10490: 10491: 10492: Leikola y. m.: Määrärakasta Suomen liittymiseksi Pohjois- 10493: maiseen Farmakopeatoimikuntaan. · · 10494: 10495: 10496: E d llS k u n n a 11 e. 10497: 10498: Tukholmassa marraskuun 8 ja 9 päivänä Ei ole arvostettava vähäarvoisiksi sitä 10499: 1948 pide~yssä pohjoismaisessa farmakopea- kokemusta ja asiantuntemusta, mikä muissa 10500: konferenssissa perustettiin Pohjoismainen pohjoismaissa on saavutettu, eikä myöskään 10501: Farmakopeatoimikunta. Sen päätarkoituk- niitä tutkimuksia, joita Ruotsin, Tanskan 10502: sena on työskennellä yhteisen farmakopean ja Norjan ajanmukaisissa laboratorioissa 10503: aikaansaamiseksi Ruotsille, Tanskalle, Suo- suoritetaan. Sentähden meidän on osallis- 10504: melle, Norjalle ja Islannille. Tämän lisäksi tuttava muiden pohjoismaiden rinnalla työ- 10505: sen tehtäviin kuuluu muun muassa kaik- hön, josta nimenomaan meidän maallemme 10506: kien tärkeimpien lääkeaineiden valmista- tulee olemaan. erittäin suurta hyötyä. 10507: mista, pitoisuutta, tehoa, puhtautta, säilyt- Suomen farmakopeakomitea on jatku- 10508: tämistä, steriloimista, toimittamista ja vasti ollut kiinteässä yhteistyössä Pohjois- 10509: muuta käsittelyä koskevien määräysten ja maisen Farmakopeatoimikunnan kanssa 10510: ohjeiden laatiminen. sekä ollut edustettuna sen kaikissa kokouk- 10511: Kaikissa pohjoismaissa on ymmärretty, sissa, joita on pidetty neljästi vuodessa, 10512: miten tärkeätä on, että pohjoismaiden far- vuorotellen Tukholmassa, Kööpenhami- 10513: makopeat saadaan mahdollisimman yhden- nassa, Oslossa ja Helsingissä. Vaikka 10514: mukaisiksi ja että uusia kauppaan tulevia maamme ei vielä ole virallisesti liittynyt 10515: lääkeaineita tarkoin seurataan. On pääs- Pohjoismaiseen Farmakopeatoimikuntaan, 10516: tävä nykyisestä tilanteesta, jolloin esimer- on maamme edustajien sallittu täysin tasa- 10517: kiksi eriväkevyisistä lääkeaineliuoksista veroisina muiden kanssa osallistua asioiden 10518: käytetään eri maissa samoja nimityksiä ja käsittelyyn ja päätösten tekoon. 10519: samoista lääkeaineista sitävastoin aivan Suomen farmakopeakomitea on useaan 10520: erilaisia nimityksia ja jolloin saattaa ku- kertaan tehnyt esityksiä valtioneuvostolle, 10521: lua vuosikausia, ennenkuin uusille lääke- jotta Suomi virallisesti liittyisi Pohjois- 10522: aineille asetetaan minkäänlaisia laatuvaati- maiseen Farmakopeatoimikuntaan. Tämä 10523: muksia. Tällöin on pysyvän farmakopea- ei ole kuitenkaan johtanut minkäänlaiseen 10524: toimikunnan perustaminen sopivin ratkaisu. tulokseen. Syyksi siihen, että Suomi ei ole 10525: Nyt kun farmakopeatoimikunta on perus- voinut liittyä mainittuun toimikuntaan, on 10526: tettu, ei ole suotavaa, että maamme jää ilmoitettu varojen puute. Pohjoismaisen 10527: syrjästäkatsojaksi sen ulkopuolelle, vaan Farmakopeatoimikunnan vuotuiset kulut on 10528: on toivottavaa, että farmakopeatoimikun- arvioitu n. 25,000 kruunuksi ja tästä Suo- 10529: nan päätöksiä tehtäessä otettaisiin huo- men osalle tulisi 1/5 eli n. 220,000 mk. 10530: mioon myös meidän maamme viranomaisten Vuosittaisia matkakuluja on arvioitu n. 10531: ja asiantuntijoiden mielipiteet. · Ellemme 150,000 mk. Se hyöty, mikä näistä kustan- 10532: osallistu yhteistyöhön, on meillä valittava- nuksista Suomelle koituisi on huomattavasti 10533: namme joko maamme jatkuva eristäytymi- näitä menoja suurempi. Jo yksin farma- 10534: nen pohjoismaisesta yhteistyöstä tai sellais- kopean painatuskustannuksia voitaisiin 10535: ten valmiiden päätösten omaksuminen, huomattavassa määrässä supistaa ja 10536: joille mahdollisesti olisimme toivoneet toi- maamme säästyisi tulevaisuudessa aivan 10537: senlaisen muodon. Yälttämättömältä laboratoriotutkimukselta. 10538: 236 VI,s. - Farmakopea. 10539: 10540: Suomen ulkomaisia suhteita käsittelevä että hallitus viipymättä ryhtyisi 10541: toimikunta onkin asettunut puoltamaan toimenpiteisiin Suomen liittymiseksi 10542: Suomen liittymistä Pohjoismaiseen Farma- Pohjoismaiseen Farmakopeatoimi- 10543: kopeatoimikuntaan, mutta tämä suositus ei kuntaan ja ottaisi tähän tarkoituk- 10544: vielä ole johtanut suotuisaan tulokseen. seen vuoden 1951 tulo- ja meno- 10545: Jotta tämä asia lopultakin tulisi ratkais- arvioesitykseen 370,000 markan mää- 10546: tuksi, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan rärahan. 10547: hyväksyttäväksi toivomuksen, 10548: Helsingissä 9 · päivänä helmikuuta 1950. 10549: 10550: Erkki Leikola. L. I. Kaukamaa.. 10551: Rakel Jalas. 10552: 237 10553: VI,4. - Toiv. a.l. N:o 83. 10554: 10555: 10556: 10557: 10558: Ka.la.vainen y. m.: Lipeän myynnin uudelleen järjestämi- 10559: sestä. 10560: 10561: 10562: E d u s k u n n a ll e. 10563: 10564: Lipeäkiven käytöstä johtuneet myrkytys- lipeä on ollut liuotettuna joko viinapulloon 10565: ja onnettomuustapaukset ovat aiheuttaneet tai kivennäisvesipulloon. Tällainen huoli- 10566: maassamme paljon onnettomuutta, etenkin mattomuus vaarallisen myrkkyaineen käsit- 10567: lasten keskuudessa. Myrkytyksien seurauk- telyssä on tuomittavaa. 10568: set ilmenevät usein vaikeina ruuansulatus- Lipeäkiven käytöstä aiheutuneiden run- 10569: kanavan korroosiotapaturmina. Onnetto~ saiden tapaturmien estämiseksi, on ilmeistä, 10570: muuksien korkeata lukumäärää todistaa se, että asetuksen määräyksiä on tältä kohden 10571: että meillä sattuu vuosittain noin 700 myr- tiukennettava. Pyykinpesu ei nykyään enää 10572: kytystapausta, siis kaksi onnettomuutta päi- vaadi ehdottomasti lipeäkiveä. Sen vastik- 10573: vää kohden. .Niistä vaatii 350 tapausta eh- keeksi on kauppaan tullut kotimainen tuote 10574: dottomasti sairaalahoitoa. 150 onnettomuus- natrium trifosfaatti ja ulkolainen tuote 10575: tapausta voidaan hoitaa poliklinikan kautta natrium heksametafosfaatti. Mainitut val- 10576: ja 200 hoidetaan yksityislääkäreitten avulla. misteet ovat täysin vaarattornia niin pyy- 10577: Tapaturmista on 85 % yhdistynyt pyykin- kinpesussa kuin myöskin mahdollisesti las- 10578: pesuun, 10 % astioiden ja lattioiden pesuun ten käsiin joutuneena. Saippuankeitoksessa 10579: ja 5 % saippuan keittoon ja maalin puh- voidaan käyttää soodaa, jonka avulla tulee 10580: distamiseen. · yhtä hyvää saippuaa kuin lipeänkin keralla. 10581: Muissa maissa lipeäonnettomuudet ovat Sen vuoksi olisi paras keino onnettomuuk- 10582: paljon vähäisempiä. Niinpä esim. Ruotsissa sien estämiseksi, että lipeän käyttö koko- 10583: sattuu ainoastaan yksi tapaus kahdessa tai naan kiellettäisiin. Mikäli tähän ei void~ 10584: kolmessa vuodessa. Naapurimaassamme käy- mennä, olisi silloin päästävä siihen, että 10585: tetään lipeää ainoastaan navetan lypsyas- lipeän myyntioikeus annettaisiin ainoastaan 10586: tioiden pesussa. apteekeille ja että sitä myytäisiin erikois- · 10587: _ Norjassa ovat myrkytystapaukset sodan pakkauksina, liuokseksi valmistettuna. Pul- 10588: jälkeen huomattavasti laskeneet. Tämä joh- lotettavan liuoksen tulppalaitteeseen olisi 10589: tuu siitä, että siellä myydään lipeä liuok- kiinnitettävä erikoista huomiota, jotta lap- 10590: sena ja pullotettuna. Suomi onkin ainoa set eivät pystyisi sitä helposti avaamaan. 10591: sivistysmaa, jossa tätä tapaa ei noudateta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 10592: Maamme myrkkyasetuksen mukaan lipeä- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10593: kiveä ei saa liuotettuna myydä eikä säilyt- 10594: tää. Käyttöä varten on lipeä kuitenkin aina että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 10595: ensiksi liuotettava. Kun liuote valmiste- toimenpiteisiin lipeän myynnin 10596: taan kotona, on siitä seurauksena, että sen uudelleen järjestämiseksi ja niiden 10597: säilyttämisessä ei noudateta tarpeeksi suurta epäkohtien poistamiseksi, joita voi- 10598: varovaisuutta. Onkin todettu, että 56 % massa olevassa asetuksessa nyt 'l'lme- 10599: onnettomuustapauksista on sellaisia, jolloin nee. 10600: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 10601: 10602: Meeri Ka.lavainen. Margit Borg-Sundman. 10603: 0. Muikku. Toivo Friman. 10604: Olavi Ka.jala.. Hugo Manninen. 10605: Varma. Turunen. 10606: 238. 10607: 10608: Vl,5. - Toiv. al. N:o 84. 10609: 10610: 10611: 10612: 10613: httala. y. m.: Tutkimultun toimittamisesta sukupuolitau- 10614: tien levinneisyydestä jG niiden syistä. 10615: 10616: 10617: Eduskunnalle. 10618: 10619: Sukupuolitautitartuntata:pa.usten lukui- tehtyihin havaintoihin. Tämän vuoksi kat- 10620: suus on eräs sodan jälkeisen siveellisen somme välttämätömäksi,. että piammi:ten toi- 10621: tilanteen rappeutumisiliniöitä. Niiden määrä mitetaan edellä mainittu tutlrimus sukupuo- 10622: on tosin ihan viime .aikoina jonkun verran litautiauudesta ja sen syistä sekä erityisesti 10623: laskenut, mutta ei kuitenkaan vielä. lähes- väkijuomien käytön osuudesta siinä. Tällai- 10624: kää.n niin paljon, että voitaisiin katsoa tä- sen tutkimuksen pohjalla olisi selvitettävä, 10625: män kansan terveydellisen vaaran torju- mihinkä sosiaalisiin ja muihin toimenpitei- 10626: tuksi. On ilmeistä, ettei ratkaiseviin tulok- siin on ryhdyttävä sukupuolitautien vastus- 10627: siin niiden vastustamisessa päästä niin tamiseksi ja varsinkin, minkälaisiin alkoho- 10628: kauan kun niiden syitä ei saada poistetuksi. lipoliittisiin järjestelyihin on ryhdyttävä 10629: Sellainen syy on mm. väkijuomien käyttö. mainittua tarkoitusta silmälläpitäen. 10630: Eri tutkimukset näyttävät osoittavan, että Edellä esitettyyn nojautuen kunnioittaen 10631: suurin osa Helsingissä, jopa 76%, suku- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi 10632: puoliautitartunnoista on saatu väkijuomien toivomuksen, 10633: vaikutuksen alaisina. Jos onnistuttaisiin 10634: tämän tekijän vaikutus poistamaan, niin että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 10635: tartuntatapaukset saataisiin supistetuksi siin koko maan väestön käsittävän 10636: murto-oSaan nykyisestä määrästä. V alitet- tutkimuksen suorittamiseksi suku- 10637: tavasti meillä ei ole koko maata käsittävää, puolitautien levinneisyydestä ja nii- 10638: puheenaolevaa ilmiötä kaikin puolin valai- den syistä, erittäinkin alkoholin 10639: sevaa tutkimusta, joten vielä nytkin joudu- osuudesta niihin, sekä sen pohjalla 10640: taan huomattavassa määrässä käsitykset pe- laadituttaisi suunnitelman toimenpi- 10641: rustamaan otaksumiin ja suppealla alalla teistä näiden tautien vastustamiseksi. 10642: Helsingissä 10 p: nä helmikuuta 1950. 10643: 10644: Hugo Aa.ttela. G. Henriksson. 10645: Elli Nurminen. Veli Järvinen. 10646: Toivo Pyörtänö. Arvi Turkka. 10647: Yrjö Helenius. Heiikiki Hykkäälä. 10648: Laura. Bra.nder-Wallin. Olavi Kajala. 10649: Juho Karvonen. Eino Raunio. 10650: Edvard :Pesonen. Pentti Niemi. 10651: Vilho Väyrynen. J. Kuittinen. 10652: Meeri Kalavainen. Kaisa Biilelä.. 10653: Arvo Sävelä. Kustaa Alanko. 10654: 239 10655: 10656: VI,~. - Toiv. 811. N :o 15. 10657: 10658: 10659: 10660: 10661: A.a.ttela. y. m. : Valtion kustantaman kansan terveyspalvelun 10662: aikaansaamisesta. · 10663: 10664: 10665: Ed u s kuun alle. 10666: 10667: Yhteiskunnan ja valtion eräs kaikkein ohjeiden avulla, mistä kaikesta saattaa. olla 10668: tärkeimpiä velvollisuuksia ja tehtäviä on seurauksena sairauden paheneminen niin, 10669: huolehtiminen kansakunnan jäsenten ter- että lääkärin apukin, mikäli siihen myö- 10670: veyden säilymisestä ja taistelu sairautta hemmin voidaan turvautua, on jo silloin 10671: vastaan, toiminta menetetyn terveyden pa- myöhäistä. Taloudellisista syistä usein myös 10672: lauttamiseksi. Terveyden säilymisen edistä- johtuu, -·että vähävaraiselle kansalaiselle 10673: miseksi tehdään yhteiskunnassamme valtion, tuottaa suuria vaikeuksia tarvittavan sai- 10674: kuntien ja yksityisten tukeman& melko te- raalahoidon saaminen sekä erikoislääkärin 10675: hokasta työtä. On myös annetiu ·useita apuun turvautuminen ja tehokkaiden, mutta 10676: lakisääteisiä määräyksiä terveydenhoidon yleensä varsin kalliiden erikoislääkkeiden 10677: edistämisestä ja terveyttä uhkaavien vaaro- hankkiminen. Maaseudulla asuvien vähäva- 10678: jen torjumisesta. Lääketieteen voimakas ja raisten vaikeuksia lisää vielä se, että heillä 10679: jo· verraten pitkälle päässyt edistyminen, yleensä on pitkä matka lääkäriin, apteek- 10680: uusien tehokkaiden lääkkeiden ja hoitome- kiin ja sairaalaan.. 10681: netelmi(m jatkuva keksiminen, yhä parem- Sairaus sinänsä on jo varsin vakava ja 10682: miksi muodostuneet sairaalat ''ja sairaan- vaikea asia. Hyvin useissa ·tapauksissa se 10683: hoitovälineet, verraten korkeatasoinen lää- vaikeuttaa, jopa kokonaan estää työn teon 10684: kärikunta ja monet maineikkaat ··erikoislää- ja ansaitsemismahdollisuuden. Vähäva:raisen 10685: kärit sekä hyvät ja huolelliset sairaanhoi- kohdalla tämä merkitseE) sitä, että hänen 10686: tajat ovat luoneet hyviä edellytyksiä sai- käy yhä vaikeammaksi hankkia edellä kos- 10687: rauden voittamiseksi käytävän taistelun keteltua lääkärinapua, lääkkeitä ja sairaala- 10688: muodostumiseksi tehokkaaksi ja tulokselli- hoitoa, puhumattakaan siitli, että hän voisi 10689: seksi. varata itselleen riittävän pitkän toipumis- 10690: Terveydenhoidon edistymisestä ja sairau- loman sairaudestaan täysin selviytyäkseen. 10691: den voittamiseksi käytävän taistelun edelly- Näin muodostuu sairaus hänelle ja hänen 10692: tyksien paranemisesta huolimatta on maas- perheelleen syvän huolen ja ankaran mur- 10693: samme yhä edelleen paljon sellaisia teki- heen aiheuttajaksi. 10694: jöitä, estoja ja rajoituksia, jotka vakavasti Kansanvaltaisesti hallitussa ja yhteiskun- 10695: haittaavat tai kokonaan ehkäisevät monen nallista oikeudenmukaisuutta toteuttamaan 10696: monia kansakunnan jäseniä hankkimasta pyrkivässä valtiossa on ehdottomasti ryh- 10697: itselleen tai omaiselleen kaikkea sitä lääkä- dyttävä luomaan edellytyksiä kaikkien kan- 10698: rinapua sekä sairaalahoitoa ja niitä lääk- salaisten elämän turvaamiseksi. Tällöin on 10699: keitä, jota sairauden voittamiseksi välttä- erikoisesti pidettävä huoli siitä, että yhteis- 10700: mättä tarvittaisiin. Erikoisen vaikeassa ase- kunnan jokainen jäsen saa tarvitsemaansa 10701: massa tässä suhteessa ovat vähävaraisen apua, huoltoa ja hoitoa silloin kun hän on 10702: kansanosan suuret joukot niin maaseudulla avuttomassa tilassa kamppaillessaan talou- 10703: kuin asutuskeskuksissi:tkin. Niinpä vähäva- dellisten vaikeuksien keskellä sairauden 10704: rainen kansalainen saattaa olla taloudelli- voittamiseksi. 10705: sesti niin heikossa asemassa, että hän ei heti Yhteiskunnallisia uudistuksia toteuttava 10706: sairauden ensi oireiden ilmetessä katso voi- sosialipolitiikka tarjoaa tehokkaita keinoja, 10707: vansa turvautua lääkärin apuun, vaan yrit- joiden avulla kansalaisten elämää voidaan 10708: tää parantaa sairauttaan erinäisten yleis- turvata. Erään malliesimerkin siitä, millä 10709: lääkkeiden ja muilta kuulemiensa hoito- tavoin oikeaan suuntaan pyrkivän sosiaali- 10710: 240 Vl,6. - Kansan terveyspalvelu. 10711: 10712: politiikan avulla voidaan terveydenhoitoa jerin puheenjohdolla tutkinut komitea 10713: ja sairaiden parantamista edistää, tarjoaa mietinnössään päätynyt Englannissa voi- 10714: Englannin nykyinen terveyspalvelu, joka massa olevan terveyspalvelun kannalle suo- 10715: mm. voimaan tultuaan siirsi valtion omis- sitellen sen käytäntöön ottamista Ruotsissa 10716: tukseen kaikki sairaalat, ja joka antaa jo- lähimmän 10 vuoden aikana. Suomessa on 10717: kaiselle englantilaiselle mahdollisuuden il- sairaalahuoltoa ja eräitä muita sosiaalisia 10718: maiseen lääkärin apuun ja sairaal!thuoltoon kysymyksiä tutkinut hallitusneuvos N. 10719: ym. Noin kolmisen kuukautta sitten voi- Mannion puheenjohodlla toimiva sosiaali- 10720: maan tulleen määräyksen mukaan on lääk- vakriutuskomitea, joka lähitulevaisuudessa 10721: keistä, joita lääkärin antaman lääkemää- tehnee eräitä sosiaalisen lainsäädännön edis- 10722: räyksen perusteella apteekista haetaan, suo- tämistä koskevia ehdotuksia. 10723: ritettava 1 shillingin maksu. Valtaosa Eng- Niinkuin edellä esitetystä käynee ilmi, 10724: lannin kansasta pitää tätä uudistusta erit- voidaan sosiaalipoliittisin toimenpitein te- 10725: täin onnistuneena ja suurena edistysaske- hokkaalla tavalla edistää terveydenhoitoa 10726: leena maansa sosialisen lainsäädännön sekä järjestää jokaiselle kansalaiselle mah- 10727: alalla. Osoituksena Englannin lääkärikun- dollisuus saada sitä tarvitessaan lääkärin 10728: nan suhtautumisesta terveyspalveluun mai- apua, lääkkeitä ja sairaalahuoltoa. On näin 10729: nittakoon, että heistä kuuden kuukauden ollen meidänkin maassamme saatava aikaan 10730: aikana ko. lain voimaan tulosta lukien 90 % Englannin terveyspalvelua vastaava sosiaa- 10731: vapaaehtoisesti liittyi terveyspalveluun, joka linen huoltolaki. 10732: antaa heille suunnilleen yhtä suuret tulot Edellä olevan perusteella kunnioittavasti 10733: kuin mitä he yksityispraktiikkaa harjoit- ehdotallllile eduskunnan päätettäväksi toi- 10734: taessaan olivat saaneet. vomuksen, 10735: Kansan terveyspalvelua koskevan sosiaa~ 10736: lisen lainsäädännön alalta mainittakoon toi- että hallitus ottaisi harkittavak- 10737: nenkin ulkomainen esimerkki: Tanskan sai- seen esityksen antamisen Eduskun- 10738: raskassalaki, joka rakentuu vakuutuspoh- nalle laiksi kansan terveyspalvelun 10739: jalle ja joka myös antaa määrätyn turvan edistämisestä niin, että jokaiselle 10740: mm. sairaustapauksen sattuessa. Mainitta- kansalaiselle varautuisi mahdollisuus 10741: koon myös, että Ruotsissa on kansan ter- · ilmaisen lääkärinavun, lääkkeiden ja 10742: veyspalvelun edistämistä pääjohtaja Hö- sairaalahuollon saantiin. 10743: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 10744: 10745: Hugo Aattt)la.. K . .Alanko. 10746: Olavi Kajala. E. Raunio. 10747: Elli Nurminen. Heikki Simonen. 10748: Veli Järvinen. 'Kaisa Hiilelä. 10749: 241 10750: 10751: VI, 1. - Toiv. al. N :o 86. 10752: 10753: 10754: Stenberg y. m. : Reumasair~iden sairaus- ja invaliidihuollon 10755: järjestämisestä. 10756: 10757: E d u s k u n n a 11 e. 10758: Vuonna 1947 asetti valtioeuvosto komi- Maassamme on sairaanhoitoa koskevassa 10759: tean tutkimaan raumatautien levinneisyyttä lainsäädännössä pyrkimystä erikoisiinjoille 10760: maassamme. Komitea, joka jo viime vuo- eri sairauksien suhteen. Se onkin osoittau- 10761: den alkupuolella sai valmiiksi periaatemie- tunut onnistuneeksi, mikä voidaan todeta 10762: tintönsä, laskee meillä olevan reumaattista esimerkiksi tuberkuloottisiin nähden. Sa- 10763: kuumetta potevia 24,000 henkeä, kroonista maa menettelyä pitäisi noudattaa myös 10764: nivelreumatismia sairastavia 50,000 ja ni- reumasairauksien suhteen, sillä onhan se 10765: velten kulumissairauksia 36,000 tapausta, ehkä eniten levinnyt kansantauti maas- 10766: eli yhteensä raumasairaita 110,000. Näihin samme ja sen tuottama kansantaloudellinen 10767: lukuihin eivät sisälly reumaattisen kuu- menetys on työkyvyttömyyden aiheutumi- 10768: meen aiheuttamat sydänviat, joille erikoi- sen vuoksi huomattavan suuri. 10769: sesti nuoret ovat alttiita, joten sairautta Reumaliitto, joka sairautta potevien 10770: potevien lukumäärä on vielä suurempi. omana järjestönä pyrkii saamaan yhteis- 10771: Kansaneläkelaitos on tilastojensa kautta kunnan tukea taudin tuhojen estämiseksi, 10772: voinut todeta, että 62 % nivelreumatismia yrittää saada reumaatikkojen lääkintähuol- 10773: potevista tulee invaliidiasteelle saamatta lon invaliidihuoltolain 6 § :n 2, 3 ja 4 koh- 10774: lääkärinhoitoa. Suurelle osalle näistä olisi dan mukaiseksi. Siten turvattaisiin reuma- 10775: tyäkyky voitu palautaa, jos he olisivat riit- sairaille jatkuvan käytön vaatimuksesta va- 10776: tävän ajoissa saaneet lääkärinapua. Reuma- rojen kysyvien lääkkeiden saantimahdolli- 10777: sairaus on pääasiassa vähävaraisten ruu- suudet, sillä parantuneen nivelreuman 10778: millista ja henkistä työtä tekevien sairaus. ,kuolleessa tilassa" pitäminenkin vaatii 10779: Heillä ei ole varoja siihen pitkäaikaiseen säännöllistä lääkkeiden käyttöä. 10780: hoitoon, jota reumasairaudet vaativat. Vaikka maassamme on rakenteilla kaksi 10781: Tähän asti on reumatismi joutunut ole- suurta reumasairaalaa, jotka yhdessä käsit- 10782: maan sellaisten tautiryhmien varjossa kuin tävät yli 500 potilaspaikkaa, ja keskussai- 10783: tuberkuloosi, mielisairaudet ja sukupuoli- raaloiden yhteyteenkin on pyritty varaa- 10784: taudit. Tämä on johtunut siitä, että reuma- maan tilaa myös reumaosastoille, ei potilas- 10785: sairas ei aiheuta ympäristölleen tartuntaa paikkojen määrä täytä läheskään tarvetta. 10786: tai muuta vaaraa. Sairauden aiheuttamat Lyhyempikin sairaalahoito tulisi kuitenkin 10787: kivut ja invaliditeetin kantaa yksilö. Siitä monessa tapauksessa tulokselliseksi, jos sen 10788: kärsivät vain hänestä riippuvaisuussuh- lisänä turvattaisiin kotihoito. Taistelu reu- 10789: teessa olevat, ennenkaikkea perhe, talou- masairauksia vastaan on niin alussa maas- 10790: dellisesti. Siksi ei reumasairauksiin ole samme, että alan laajuus ja monipuolisuus 10791: kiinnitetty riittävää huomiota. Se olisi vaa- tekevät siitä oman erikoislaatuisen alansa, 10792: tinut valtiovallalta avarampaa sosialista jossa kipeästi kaivattaisiin valtiovallan toi- 10793: näkemystä. menpiteitä. Sen vuoksi ehdotamme edus- 10794: Vaikka reumakomitean mietintö sisälsi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10795: useita sangen positiivisia ehdotuksia rimma- 10796: sairauden hoidon kehittämiseksi, eivät ne että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 10797: ole aiheuttaneet mitään toimenpiteitä val- menpiteisiin reumasairaiden sairaus- 10798: tiovallan taholta. Komitea ilmoitti odotta- ja invaliidihuollon järjestämiseksi 10799: vansa valtiovallan kannanottoa ehdotuk- lainsäädännön kautta. 10800: siinsa ennenkuin se voi jatkaa toimintaansa. 10801: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 10802: 10803: Elli Stenberg. Lauri Myllymäki 10804: Eino Roine. Hugo Mamrlnen. 10805: Eino Tainio. Vilhelm Riihinen. 10806: Irma Tom. 10807: 31 10808: 242 10809: 10810: VI,s. - Toiv. aa. N:o 87. 10811: 10812: 10813: 10814: 10815: Kujanpää y. m.: Maksuttoman lääkärin- ja sairaanhoidon 10816: antamisesta vähävaraisille suojarokotetuille jälkisairaus- 10817: tapauksissa, 10818: 10819: 10820: E d u s k u n n a ll e. 10821: 10822: Taistelussa erilaisia kulkutauteja vastaan set eivät rokotuksen aiheuttamassa jälki- 10823: on suojarokotus osoittautunut tehokkaaksi sairaustapauksessa voi saada tarvittavaa 10824: ennakolta ehkäiseväksi toimenpiteeksi. Va- hoitoa, olisi asiain hoito järjestettävä siten, 10825: litettavasti on rokotus kuitenkin hyvin mo- että sairastuneet vähävaraiset saisivat tar- 10826: nissa tapauksissa aiheuttanut jälkiseurauk- vittavan lääkärin- ja sairaanhoidon valtion 10827: sia, joiden hoitamiseksi asianomaisen on kustannuksella. 10828: ollut turvauduttava huomattaviakin kus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 10829: tannuksia vaativaan lääkärin- ja sairaala- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10830: hoitoon. Huomattavan monilukuisiksi jäl- 10831: kisairaustapaukset ovat muodostuneet roko- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi- 10832: tettujen pikkulasten keskuudessa. Puutteel- menpiteisiin, että vähävaraiset suoja- 10833: lisesti hoidettuna tai hoitamatta jätettynä rokotetut jälkisairaustapauksissa saa- 10834: siitä on todettu olleen asianomaisille koko vat lääkärin- ja sairaanhoidon val- 10835: eliniän kestäviä sairauksia. tion kustannuksella. 10836: Koska varojen puute hyvin monissa ta- 10837: pauksissa on syynä siihen, että asianomai- 10838: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 10839: 10840: Eino Kujanpää. Arvo B.Hhimä.ki. 10841: J. Mustonen. Eino Roine. 10842: E. Tainio. Hertta. Kuusinen-Leino. 10843: P. Leskinen. Aimo Aaltonen. 10844: Esa Hietanen. 10845: 243 10846: 10847: VI,9. - Toiv. aJ. N :o 88. 10848: 10849: 10850: 10851: 10852: Raunio y. m.: Rokotuksen aiheuttamista jälkisairauksista 10853: koituvien kustannusten korvaamisesta valtion varoilla. 10854: 10855: 10856: E d u s k u n n a ll e. 10857: 10858: Kansalaisten työvoima on kansamme pa- laita esimerkiksi silloin, kun pakollinen 10859: ras rikkaus. Sen vaaliminen kuuluu näin rokotus aiheuttaa jälkisairauksia. Täysin 10860: ollen valtiovallan tärkeimpiin tehtäviin, kohtuutonta on, että esim. vanhemmat, 10861: kuten perustuslaissammekin nimenomaan jotka sjrystä tai toisesta vastustavat roko- 10862: todetaan. Näin ollen pitäisi jokaisella kan- tusta, joutuvat maksamaan lastensa sai- 10863: salaisella olla mahdollisuus lääkärinavun ja rauskustannukset silloin, kun ne ovat ai- 10864: sairaalahoidon saantiin, milloin sitä tarvi- heutuneet rokotuksesta. 10865: taan. Jotta tähän päästäisiin, olisi meillä- Näin ollen ehdotamme edelliseen viitaten 10866: kin saatava aikaan täysin maksuton lääkin- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 10867: tähuolto, kuten jo on asianlaita eräissä so- toivomuksen, 10868: siaalisesti kehittyneimmissä maissa, kuten 10869: esim. Englannissa. Ennen kuin tähän pääs- että hallitus valmistaisi ja antaisi 10870: tään, olisi ainakin huolehdittava siitä, että Eduskunnalle lakiesityksen rokotuk- 10871: valtio korvaa ne kustannukset, jotka aiheu- sen aiheuttamista jälkisairauksista 10872: tuvat siitä, että kansalainen joutuu kärsi- koituvien kustannusten korvaami- 10873: mään valtiovallan määräämien pakollisten sesta valtion varoilla. 10874: toimenpiteiden johdosta. Näin on asian 10875: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 10876: 10877: Eino Raunio. Jalma.ri Linna. 10878: Arvo Sävelä. Aino Malkamäki. . 10879: Arvi Turkka.~ Hilma. Koivulahti-Lehto. 10880: Artturi Koskinen. Kaisa. Hiilelä. 10881: Pentti Niemi. Laura Bra.nder-Wallin. 10882: Heikki Hykkäälä. Meeri Ka.la.vainen. 10883: P. Karjalainen. Raf~Lel Paasio. 10884: Ka.lle Kauhanen. Va.lfrid Eskola. 10885: Veli Järvinen. Juho Karvonen. 10886: 244 10887: 10888: VI,to. - Toiv. al. N :o 89. 10889: 10890: 10891: 10892: 10893: RyÖ$äo "1· m..; Maksuttaman terveyden- ja sairaanhoidon 10894: jä:rjestärn~e$tä. 10895: 10896: 10897: 10898: E d u s k u n n a 11 e. 10899: 10900: Se tosiasia, että maassamme esiintyy pit- suus maksuttomaan terveyden- ja sairaan- 10901: källe kehittyneisSä · asteissa verraten run- hoitoon, ja näin onkin ryhdytty menettele- 10902: saasti sellaisia sairauksia- kuten t.uberku- mään, paitsi Neuvostoliitossa ja kansan- 10903: loosia, reumaattisia sairauksia, sukupuoli- demokraattisissa maissa, myös eräissä kapi- 10904: tauteja, erilaisia naistentauteja ja syöpää talistisissa maissa. 10905: - jotka varhaisessa asteessa olisivat usein Puheenaolevista järjestelyistä aiheutuvia 10906: parannettavissa ja niiden aiheuttama tuho kustannuksia tuskin olisi syytä jättää kun- 10907: supistettavissa, on omiaan osoittamaan, että tien kannettaviksi, vaan olisi valtion niistä 10908: yleisellä terveyden- ja sairaanhoidolla ei vastattava ainakin suurimmaksi osaksi. Tä- 10909: meillä vielä ole riittävän tehokasta organi- ten ilmeisesti tulisi varmimmin· taatuksi 10910: satiota. Tämä käsityskanta on saanut spon- myös järjestelyn yhdenmukaisuus kautta 10911: taanin ilmauksen siinä, että eri kansantau- koko maan. Joka tapauksessa valtiovallalle 10912: tien vastustamisen merkeissä on perustettu kuuluu johtaa kyseessäolevien uudistusten 10913: kansalaisjärjestöjä tai toimeenpantu yleisiä suunnittelua ja toimeenpanoa. 10914: varojenkeräyksiä. Tällaisten järjestöjen työ Näillä perusteilla ehdotamme kunnioit- 10915: .on suuriarvoista varsinkin valistuksen levit- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 10916: täjinä, mutta niiden mahdollisuudet yleensä sen, 10917: eivät ulotu itse terveyden- ja sairaanhoito- että hallitus, ottaen huomioon 10918: organisation kehittämiseen. etenkin tuberkuloosin, reumaattisten 10919: Se seikka, kuinka varhaisella asteella sairauksien, sukupuolitautien, erilais- 10920: esim. edellämainitut sairaudet saadaan pä-. ten naistentautien ja syövän suuren 10921: tevän hoidon ulottuville, riippuu riittävän levinneisyyden kansamme keskuu- 10922: valistuksen lisäksi toisaalta siitä, missä mää- dessa sekä mainittujen sairauksien 10923: rin hoitomahdollisuuksia on olemassa, ja mahdollisimman varhaisessa asteessa 10924: toisaalta siitä, missä määrin väestö kyke- tapahtuvan hoidon edullisuuden, laa- 10925: nee näihin mahdollisuuksiin turvautumaan. tisi suunnitelman asianmukaisen 10926: Puutteellisuuksia ilmenee molemmissa suh- maksuttoman terveyden- ja sairaan- 10927: teissa. Erittäin vakavana on pidettävä sitä hoidon järjestämisestä koko maassa 10928: epäkohtaa, että väestön vähävaraisuus usein sekä jättäisi Eduskunnalle tämän 10929: on esteenä kyllin aikaiselle hoitoon turvau- suunnitelman toimeenpanon vaati- 10930: tumiselle. Tätä epäkohtaa voitaisiin lievit- mat laki- ja muut esitykset. 10931: tää siten, että väestölle järjestettäisiin tilai- 10932: Helsingissä 13 p·:nä helmikuuta 1950. 10933: 10934: Mauri Ryömä. J. Mustonen. 10935: Aimo Aaltonen. Ville Pessi. 10936: Eino Tainio. V. Riihinen. 10937: E. Hietanen. Hertta Kuusinen-Leino. 10938: 24-5 10939: 10940: VI,n. - Hemst. mot. N:o 90. 10941: 10942: 10943: 10944: 10945: Brommels m. fl.: Aagående a.nslag för anskaffande av kost- 10946: nadsfritt insulin at fundets sockersjuka medborgare. 10947: 10948: 10949: T i ll R i k s d a g e n. 10950: 10951: De sockersjukas ställning är svår. På Kajamäki ha uppgjort en kalkyl över de 10952: grund av deras försvagade hälsa är även sockersjukas insulinförbrukning i vårt 10953: arbetsförmågan ofta nedsatt. Beklagligtvis land. I Finland torde finnas cirka 5,000 10954: äro deras möjligheter att erhålla arbete sockersjuka, vilka använda insulin. De 10955: även ofta sämre än fullständigt friska antaga, att varje sockersjuk i medeltal an- 10956: människors. Dessa olyckliga sockersjuka vänder 20 streck insulin i dygnet. Det är 10957: bära ej själva skulden till sin sjukdom: omöjligt att göra ett exakt kostnadsförslag. 10958: Förutsatt att de skrötas väl, äro de liika Dessutom komma dessa kostnader att växla 10959: nyttiga medborgare i samhället som friska något från år till år. 10960: människor. De arbeta och betala skatt. På grund . av ovanstående våga under- 10961: Samhället drar försorg om sina lungsotister teelknadie vördsamt förec;lå, att rilksdagen 10962: samt om sina könssjuka. Det vore av be- ville besluta hemställa, 10963: hovet .påkaillat att även !lromma ihåg de 10964: sockersjuka. De sockersjuka erlägga dess- att regeringen måtte i propositio- 10965: utom en extra skatt i form av det för dem nen angående statsförslaget för år 10966: livsviktiga insulinet. Största delen av de 1951 upptaga ett erforderligt anslag 10967: sockersjuka är medellösa, och kostnaderna att ställas till medicinalstyrelsens 10968: för insulinet äro mycket betungande. förfogande, för att bereda landets 10969: Ordföranden för Sockersjukas · förening, sockersjuka medborgare tillfälle att 10970: dr Yrjö Hintsa samt sekreteraren Eino erhålla kostnadsfritt insulin. 10971: Helsingfors den 7 februari 1950. 10972: 10973: Albert Brommels. Ralf Törngren. Lennart Heljas. 10974: Verner Korsbäck. J. Söderhjelm. L. I. Ka.uka.ma.a. 10975: Levi Jern. Kylliklk:i Pohjala. Atte Pa!kkanen. 10976: John österhobn. Aino Ma.Dmmäki. Väinö :B.a.nkila.. 10977: Matt"S Forss. Arthur Larson. Johflmles Wirtanen. 10978: Albin Wiokma.n. Ebba. östenson. Viljami Kalliokoski. 10979: 0. A. öb.ma.n. EMki Leikola.. G. Henriksson. 10980: Nils Meinander. Martti 0, Kölli. G. Andersson. 10981: Atos Wirtanen. Ville PeSISi. 10982: 246 10983: 10984: VI,u. - Toiv. a.l. N:o 90. Suomennos. 10985: 10986: 10987: 10988: 10989: Brommels y. m.: Maksuttoman insuliinin hankkimisesta so- 10990: keritautisille. 10991: 10992: 10993: Eduskunnalle. 10994: 10995: 'Sokeritautisten asema on tukala. Hei- Sokeritautisten yhdistyksen puheenjoh- 10996: -kentyneen terveytensä vuoksi en heidän taja, tri Yrjö Hintsa ja sihteeri Eino Kaja- 10997: työkykynsä usein alentunut. Valitettavasti mäki ovat laatineet laskelman sokeritautis- 10998: ovat heidän ·työnsaantimahdollisuutensa ten insuliinin kulutuksesta maassamme. 10999: usein myöskin heikommat kuin täysin ter- Suomessa lienee noin 5,000 insuliinia käyt- 11000: veiden ihmisten. Sokeritautiset ovat niitä tävää sokeritautista. He olettavat, että 11001: onnettomia, jotka eivät itse ole syypäitä jokainen heistä käyttää keskimäärin 20 vii- 11002: tautiinsa. Edellyttäen, että heitä huolle- vaa insuliinia vuorokaudessa. Tarkkaa kus- 11003: taan ja hoidetaan hyvin, ovat he aivan tannusarviota ei kuitenkaan voida tehdä. 11004: yhtä hyödyllisiä kansalaisia yhteiskunnassa Sitäpaitsi nämä kustannukset tulevat vuo- 11005: kuin muutkin. He tekevät työtä ja maksa- sittain jonkinverran vaihtelemaan. 11006: vat veroa. Yhteiskunta pitää erinomaista Yllä olevan perusteella l.'ohikenevat allekir- 11007: huolta tuberkuloottisistaan ja sukupuoli- joittaneet kunnioittaen ehdottaa eduskun- 11008: tautisistaan. Olisi jo aika muistaa myös nan hyvälksyttävä:ksi toivomuksen, 11009: sokeritautisia, jotka lisäksi maksavat yli- että hallitus ottaisi vuoden 1951 11010: määräistä veroa, ·heille elintärkeätä insulii- tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel- 11011: nia käyttäessään. Suurin osa sokeritauti- lisen määrämhan lääkintöhallituksen 11012: sista on varattomia, joten heille insuliinista käyttöön, jotta maan sokeritautiset 11013: aiheutuvat kustannukset ovat hyvin raskaat kansalaiset saisivat maksutonta insu- 11014: kantaa. liinia. 11015: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950. 11016: 11017: Albert Brommels. Ebba östenson. 11018: Verner Korsbäck. Erldd. Leikola. 11019: Levi Jern. Martti 0. Kölli. 11020: John_ Österholm. Lennart Beljas. 11021: Matts Forss. L. I. Ka.u:kamaa. 11022: Albin Wiokman. Atte Paikkanen. 11023: 0. A. Öhman. Väinö Ra.nkila. 11024: Ni1s Meinander. Joha.nnes Wirtanen. 11025: Rolf Törngren. Viljami Kalliokoski. 11026: J. Söderhjelm. G. Henriksson. 11027: Kylliildrl Pohjala. G. Andersson. 11028: Aino Malkam.äki. Atos Wirtanen. 11029: Arthur La.rson. Ville Pessi. 11030: 247 11031: 11032: VI,12. - Toiv. a.l. N:o 91. 11033: 11034: 11035: 11036: 11037: Jalas: Oppivelvollisuutensa päättämässä olevan n1Wren 11038: henMlön terveydellisestä tutkimisesta. 11039: 11040: 11041: E d u s k u n n a 11 e. 11042: Katsoen siihen, että oppivelvollisuuslain lukukauden päättyessä on terveydeltään 11043: edellyttämän kouluopetuksen saaneet nuo- sellaisessa kunnossa, että hän voi h~itatta 11044: ret henkilöt useimmiten jo tällä asteella ryhtyä mihin työhön tai opiskeluun haluaa. 11045: hajaantuvat eri aloille eikä heitä ryhminä Tämän epäkohdan poistamiseksi ehdotan 11046: senjälkeen helpolla voida tavoittaa ja koska kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- 11047: he kuitenkin juuri oppivelvollisuutensa vomuksen, 11048: päättämisiässä ovat useimmiten vielä sekä 11049: ruumiillisen että henkisen kehityksen alaisia että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 11050: ja sellaisina terveydellisesti erittäin vaaran- toimenpiteisiin jokaisen oppivelvolli- 11051: nettuja, olisi näiden nuorten yksilöiden ter- suutensa päättämässä olevan nuoren 11052: veen kasvun turvaamiseksi juuri mainit- henkilön sellaiseksi tutkimiseksi, että 11053: tuna ajankohtana ryhdyttävä tarpeellisiin hän sen nojalla tietää hakeutua joko 11054: toimenpiteisiin. Tiedossa on, ettei esim. hoitoon tai on selvillä muuten ter- 11055: viimeisen lukukauden alkupuolella koulussa veytensä hänelle suomista mahdolli- 11056: suoritettu terveystarkastus ole suinkaan ta- suuksista sijoittuessaan ammattiop- 11057: keena siitä, että nuorukainen tai neitonen piin tai elämäntehtävään. 11058: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 11059: 11060: Rakel Jalas. 11061: 2i8 11062: 11063: Vl,13. - Toiv. ail. N :o 92. 11064: 11065: 11066: 11067: 11068: Jalas: Valtion viran ja toimen haltijain terveyden S'lwjele- 11069: misesta. 11070: 11071: 11072: E d u s k u n n a ll e. 11073: 11074: Valtion viran- ja toimenhaltijat ovat ter- Kaikkeen yllä esitettyyn viitaten ehdo- 11075: veydellisessä suhteessa jääneet täysin lapsi- tan kunnioittaen eduskunnan päätetti:i.vä.ksi 11076: puolen asemaan. Heidän terveytensä on toivomuksen, 11077: monessa mielessä vaarannettu, eikä heidän 11078: terveyttään ylläpitäviin, eikä sairauksia että hallitus kiireellisesti asetetta- 11079: ( esim. tuberkuloosia, anemiaa ja heik- van asiantuntijakomitean tutkimuk- 11080: koutta) ehkäiseviin toimenpiteisiin ole hei- sien perusteella laadituttaisi seikka- 11081: dän suojakseen ryhdytty minkäänlaisiin peräisen ehdotuksen toimenpiteiksi 11082: toimenpiteisiin. valtion viran ja toimen haltijoiden 11083: Valtion viran- ja toimenhaltijat edusta- terveyden suojelemiseksi ja tehosta- 11084: vat kuitenkin huomattavaa kansan omai- miseksi. 11085: suusarvoa, jota järkevässä taloudenpidossa 11086: olisi tietoisesti ja taidolla hoidettava. 11087: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 11088: 11089: Rakel Jalas. 11090: 249 11091: 11092: VI,14. - Toiv. a.l. H:o 93. 11093: 11094: 11095: 11096: 11097: Lahtela. y. m. : Toimenpiteistä kunnanlääkärien ja kunnan- 11098: sairaalain ylläpitämisestä kunnille aiheutuvien menojen 11099: vähentämiseksi. 11100: 11101: 11102: Eduskunnalle. 11103: 11104: Maamme sairaala- ja sairashoito-olot ovat tion sairaalan ylläpitomenot vuosittain tule- 11105: aikojen kuluessa muodostuneet sellaisiksi, vat maksamaan. 11106: että siitä johtuvat rasitukset eivät jakaudu Mainitunlainen korjaus. olisi kiireellisesti 11107: tasaisesti eri kunnissa olevien veronmaksa- toteutettava ainakin niihin muutamiin kun- 11108: jain kesken. Toisissa kunnissa on kunnan tiin nähden, jotka ovat mm. Pohjois-Suo- 11109: lääkäri ja kunnansairaala ja kunta joutuu messa ja muuallakin harvaan asutuilla ja 11110: niistä johtuvat menot miltei kokonaisuu- vähävaraisen väestön muodostamissa maa- 11111: dessaan maksamaan kuntalaisiltaan kanta- laiskunnissa erikoisestikin siellä, mitkä oli- 11112: milla verovaroilla. Toisissa kunnissa taas vat viimeisten sotien aikana sotatoimi- 11113: ovat valtion palkkaamat lääkärit sekä ra- alueena ja joissa suoritettiin sodan kes- 11114: kentamat sairaalat ja valtio maksaa kaikki täessä tunnettu hävitys ja siten painettiin 11115: niistä johtuvat menot, joista kuntalaisten niiden kuntien veronmaksajain veronmak- 11116: ei tarvitse vastata. sukyky ja toimeentulomahdollisuudet niin 11117: Esimerkkinä siitä, mihin kohtuuttomuuk- alas, että verorästit vuosittain lisääntyvät. 11118: siin mainitunlainen sairaalaolojen kehitys Näin olisi tehtävä nyt sitäkin suuremmalla 11119: on johtanut, mainittakoon, että mm. Kemi- syyllä, kun mainittujen seikkojen lisäksi 11120: järven kunta, jolla on kunnanlääkäri ja ovat vielä joutuneet kärsimään kahden pe- 11121: kunnansairaala, joutui kunnan veronmak- rättäisen vuoden hallan ja epäedullisten 11122: sajilta kantamillaan verovaroilla maksa- sääsuhteiden vuoksi miltei täydellisen ka- 11123: maan sairaalansa ylläpitomenoja vuonna don ja sen suuren työttömyyden, mikä siellä 11124: 1946 839,740 mk, vuonna 1947 985,452 mk on jo edellisenä talvena ollut ja on edel- 11125: ja vuonna 1948 jo 2,515,921 mk. Vuoden leenkin olemassa. 11126: 1949 ·menot eivät ole vielä tiedossa, mutta Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 11127: nousevat ne vieläkin suuremmaksi kuin ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi 11128: vuoden 1948 menot. · toivomuksen, 11129: Jo edellä esitetty viimeksi mainitun vuo- 11130: den sairaalamenojen täyttämiseksi kunta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 11131: laisilta veroina kannettu määrä osoittaa sel- toimenpiteisiin kunnanlääkärien ja 11132: västi, että ne kunnat, joissa on kunnansai- -sairaaloiden ylläpitämisestä kunnille 11133: raalat, verrattuina niihin kuntiin, joissa aiheutuvien menojen helpoittamiseksi 11134: ovat valtionsairaalat, joutuvat kohtuutto- myöntämällä nykyistä suurempia val- 11135: man rasituksen alaiseksi, joka kaipaa pikai- tionavustuksia, jotka Pohjois-Suo- 11136: sen korjauksen. Korjaus olisi aikaansaata- messa ja muuallakin harvaanasu- 11137: vissa mm. siten, että niille kunnille, joissa tuissa kunnissa maksettaisiin niin 11138: on kunnanlääkäri ja kunnansairaala, annet- suurina kuin vastaavanlaisen valtion- 11139: taisiin vuosittain niin suuri valtionavustus, sairaalan ylläpitomenot vuosittain 11140: mitä kullakin alueella vastaavanlaisen val- kullakin seudulla ovat. 11141: H~lsingiss.ä 11 päivänä helmikuuta 1950. 11142: 11143: 11144: M. 0. Lahtela. Vilho Väyrynen. 11145: Erkki Koivisto. Martti :Miettunen. 11146: Johannes Wirta.nen. Aino Luostarinen. 11147: 250 11148: 11149: Vl,15. - Hemst. mot. N:o 94. 11150: 11151: 11152: La.rson m. fl.: Angående sådan ändring av sinnessjuklagen, 11153: att kostnaderna för vården av sinnessjuka skuUe bestri- 11154: das av staten. 11155: 11156: 11157: Till Riksdagen. 11158: 11159: Enligt gällande sinnessjuklag åligger det annan samhällsvård, i regel inte genom 11160: den, som intagits i sinnessjukhus, att er- förebyggande åtgärder nedbringa sina ut- 11161: lägga betalning för sin vård i sjukhuset. gifter för vården av dem. 11162: V anligen bliva dennes tillgångar därigenom Gällande lagstiftning på området synes 11163: snart utnyttjade och i praktiken är det förutsätta, att vården av sinnessjuka i hela 11164: förty hans närmaste anhöriga, som sedan landet är så likformig som möjligt. Vid 11165: få bära kostnaderna för hans vård. Då tillgodoseendet av de sinnessjukas vård- 11166: sinnessjukdom ofta är en kronisk eller behov äro kommunerna beroende av de 11167: åtminstooo långvarig sjuikdom, medför specialbestämmelser, som utfärdats härom. 11168: denna för den sjukes anhöriga en bety- En enskild kommun har sålunda rätt små 11169: dande utgift, som i alltför hög grad be- möjligheter att ordna denna fråga på ett 11170: tungar de betalandes ekonomi och hringar sätt, som enligt dess egen uppfattning är 11171: denna i ordning samt försvårar deras förmånligast. Vården av sinnessjuka bör 11172: normala livsföring. I många fall har kom- därför anses utgöra en statlig, icke en 11173: munen därför fått lov att övertaga hetal- kommunal uppgift, och staten borde för- 11174: ningen även av nämnda kostnader. denskull svara för samtliga kostnader av 11175: Antalet medellösa, som äro i behov av sinnessj u:khusvården. 11176: vård i sinn€SSjuikhus, har under de senaste I utlandet synes utvecklingen numera gå 11177: åren ökats betydligt. Kommunerna ha där- i den riktningen, att den allmänna sjukhus- 11178: till nödgats för ändamålet upprätthålla vården alltmera övertages av staten, en 11179: särskilda sinnessjukhus. Driftskostnaderna tendens som väl i sinom tid även skall 11180: iÖr sinnessjukhus ha emellertid stigit i hög göra sig gällande hos oss. Därest så blir · 11181: grad och utgöra, trots de bidrag staten be- fallet, är det naturligt, att redan nu och 11182: viljat, en rätt betydande post i kommuner- oberoende av den framtida utvecklingen 11183: nas räkenskaper. I avsaknad av tillförlit- början göres med vården av de sinnessjuka, 11184: liga statistiska uppgifter kunna exakta viiken på grund av sin art och sina kostna- 11185: siffror inte här framläggas. Enligt vad der oskäligt betungar såväl de enskilda som 11186: för ändamålet verkställda stickprov giva kommunerna. 11187: vid handen, ha likväl kommunernas kostna- Med hänvisning till vad här ovan fram- 11188: der för sinnessjukhusvården under år 1948 hållits föreslå undertec!knade vördsamt, att 11189: uppgått till ca 20-40 % av kommunernas riksdagen måtte hemställa, 11190: totala utgifter för samhällsvården. Ifråga- 11191: varande kostnader utgöra sålunda en rela- att regeringen så snart som möj- 11192: tivt stor del av kommunernas totala utgif- ligt måtte överlämna proposition om 11193: ter och äro särskilt kännbara för små och sådan ändring av sinnessjuklagen, 11194: medelstora kommuner. Dessutom kunna att staten helt och hållet skulle 11195: kommunerna, i fråga om sinnessjuka, i bestrida kostnaderna för vården av 11196: motsats till vad fallet ofta är beträffande sinnessjuka. 11197: Helsingfors den 10 · februari 1950. 11198: 11199: Arthur Larson. Ma.tts Forss. G. Henriksson. 11200: Albert Bromme1s. J. 0. Söderhjelm. Olavi Kajala. 11201: Verner Korsbäck, Ebba. östenson. Ernst von Born. 11202: Levi Jern. Jaakko Hakala. Albin Wickman. 11203: Henrik Kullberg. 11204: 251 11205: 11206: VI,15. - Toiv. al. N:o 94. Suomennos. 11207: 11208: 11209: La.rson y. m.: Mielisairaslain muuttamisesta siten, että val- 11210: tio suorittaisi kustannukset mielisairaiden hoidosta. 11211: 11212: 11213: E d u s k u n n a ll e. 11214: 11215: Voimassa olevan mielisairaslain mukaan sesti ennakoltaehkäisevin toimenpitein alen- 11216: on mielisairaalaan otetun velvollisUIUS suo- taa heidän hoitonsa aiheuttamia kustannuk- 11217: rittaa maksu hoidostaan sairaalassa. Ta- sia. 11218: vallisesti hupenevat tämän varat siten pian Tällä alalla voimassa oleva lainsäädäntö 11219: ja käytännössä joutuvat sen vuoksi hänen näyttää edellyttävän, että mielisairaitten 11220: lähimmät omaisensa suorittamaan hänen hoito on koko maassa niin yhdenmukainen 11221: hoidostaan johtuvat kustannukset. Kun kuin mahdollista. Mielisairaiden hoidon- 11222: mielisairaus usein on kroonillinen tai ai- tarvetta tyydytettäessä ovat kunnat riippu- 11223: nakin pitkäaikainen tauti, aiheuttaa se sai- via asiasta annetuista erikoismääräyksistä. 11224: raan omaisille melkoisia menoja, jotka val- Jollakin yksityisellä kunnalla on näin ollen 11225: lan liian suuressa määrässä rasittavat mak- varsin pienet mahdollisuudet tämän kysy- · 11226: sajain taloutta ja tuottavat siihen epäjär- myksen järjestämiseen sellaisella tavalla, 11227: jestystä sekä vaikeuttavat heidän elämänsä joka sen oman käsityksen mukaan on edul- 11228: säännöllistä menoa. Monissa tapauksissa lisin. Mielisairaitten hoidon on sen vuoksi 11229: on kunta sen vuoksi joutunut ottamaan katsottava olevan valtion eikä kunnan teh- 11230: mainitut kustannukset suoritettavakseen. tävä, ja valtion pitäisi tämän takia vastata 11231: Mielisairaalassa hoitoa tarvitsevien va- kaikista mielisairaanhoidon kustannuksista. 11232: rattomien määrä on viime vuosina huo- Ulkomailla näyttää kehitys nyttemmin 11233: mattavasti lisääntynyt. Kuntain on lisäksi käyvän siihen suuntaan, että valtio yhä 11234: ollut pakko ylläpitää tarkoitusta varten enemmän ottaa huostaansa yleisen sairaala- 11235: erityisiä mielisairaaloita. Näitten sairaa- hoidon, mikä pyrkimys kai meilläkin aika~ 11236: Jain käyttökustannukset ovat kuitenkin suu- naan pääsee voimaan. Jos näin käy, on 11237: resti kohonneet ja muodostavat valtion luonnollista, että nyt jo ja vastaisesta kehi- 11238: myöntämistä avustuksista huolimatta var- tyksestä riippumatta asia pannaan alulle 11239: sin huomattavan erän kuntain tileissä. Luo- sellaisten mielisairaitten hoidolla, joka laa- 11240: tettavien tilastojen puuttuessa ei tarkkoja tunsa ja kustannustensa vuoksi kohtuutto- 11241: numeroita tässä voida esittää. Tarkoitusta masti rasittaa sekä yksityisiä että kuntia. 11242: varten tehtyjen pistokokeiden mukaan ovat Edellä esitettyyn viitaten ehdottavat 11243: kuitenkin kuntain menot mielisairaanhoi- allekirjoittaneet kunnioittavasti eduskun- 11244: dosta vuoden 1948 aikana nousseet noin nan päätettäväksi toivomuksen, 11245: 20-40 prosenttiin kuntain kaikista huolto- 11246: menoista. Kyseiset kustannukset ovat näin että hallitus niin pian kuin mah- 11247: ollen suhteellisen suuri osa kuntain koko dollista antaisi Eduskunnalle esityk- 11248: menoista ja ovat erityisen tuntuvia pie- sen mielisairaanhoitolain muuttami- 11249: nille ja keskisuurille kunnille. Sitä paitsi sesta niin, että valtio maksaisi ko- 11250: eivät kunnat voi, mielisairasten ollessa ky- konaisuudessaan mielisairaittBn hoi- 11251: symyksessä, päin vastoin kuin usein on don aiheuttamat kustannukset. 11252: asianlaita muun huollon suhteen, säännölli- 11253: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 11254: 11255: Arthur Larson. Matts Forss. G. Henriksson. 11256: Albert Brommels. J. 0. Söderhjelm. Olavi Kajala. 11257: Verner Korsbäck. Ebba östenson. Ernst von Born. 11258: Levi Jern. Jaakko Hakala. Albin Wickman. 11259: Henrik Kullberg. 11260: 252 11261: 11262: Vl,t6. - Toiv. al N:o 95. 11263: 11264: 11265: 11266: 11267: Ryömä y. m.: Määrärahasta terveyden- ja sairaanhoidon 11268: palveluksessa työskentele1.1ille ammattilaisille jaettavia 11269: stipendejä varten. 11270: 11271: 11272: Eduskunnalle. 11273: 11274: Terveyden- ja sairaanhoidon palveluk- suositeltava toimenpide tässä suhteessa olisi 11275: sessa työskentelee useita ammattiryhmiä - ilmeisesti se, että valtion talousarvioon otet- 11276: kuten sairaanhoitajattaret, mielisairaanhoi- taisiin riittävän suuri määräraha jaetta- 11277: tajat ja -hoitajattaret, kätilöt, farmaseutit vaksi stipendeinä sanottujen ammattialojen 11278: y. m. - joiden työ on luonteeltaan yleis- edustajille, jolloin jaon suorittajana lä- 11279: hyödyllistä ja suorittajilleen verraten ku- hinnä tulisi toimimaan lääkintöhallitus. 11280: luttavaa, mutta joiden palkka- ja muissa Edellä sanottuun viitaten ehdotamme 11281: · oloissa on melkoisesti toivomisen varaa. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 11282: Tämä johtuu osaksi kyseessäolevien ammat- toivomuksen, 11283: tiryhmien ammatillisten järjestöjen suh- 11284: teellisesta heikkoudesta, osaksi taas siitä, että hallitus ottaisi talousarvioesi- 11285: että yhteiskunnan, enempää valtion kuin tykseensä vuodelle 1951 riittävän 11286: kuntienkaan, taholta ei ole omistettu näille suuren määrärahan lääkintöhallituk- 11287: ammattiryhmille riittävää huomiota. Täl- sen jaettavaksi stipendeinä sairaan- 11288: lainen asiaintila olisi saatava korjatuksi. hoitajattan"lle, mielisairaanhoitajille 11289: Puhumattakaan siitä, että edelläviitatut ja -hoitajattarille, kätilöille, farma- 11290: perustavat epäkohdat tulisi mahdollisim- seuteille ja muille terveyden- ja sai- 11291: man pian poistaa, pitäisi valtiovallan muul- raanhoidon palveluksessa työsken- 11292: lakin tavoin osoittaa mainituille ammatti- televille ammattilaisille. 11293: ryhmille tunnustusta ja rohkaisua. Eräs 11294: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 11295: 11296: Mauri Ryömä. J. Mustonen. 11297: . Aimo Aaltonen. Ville Pessi. 11298: Eino Tainio. Vilhelm Riihinen. 11299: E. Hietanen. Hertta Kuusinen-Leino. 11300: 253 11301: VI,11. - Toiv. a.l. N:o 96. 11302: 11303: 11304: 11305: 11306: Leikolf.l, y. m.: Inarin ja Utsjoen aluelääkäripiirin jakami- 11307: sesta. 11308: 11309: 11310: E d u s k u n n a ll e. 11311: 11312: Inarin ja Utsjoen aluelääkäripiiri on tyjä kolttalappalaisia varten. Siinä on muu- 11313: valtakunnan suurin, vähän yli 20,000 km2 tamia paikkoja sairaita ja synnyttäviä var- 11314: laaja, käsittäen Inarin ja Utsjoen pitäjät, ten sekä neuvola. _. 11315: yhteensä yli kaksi kertaa niin suuri kuin 6) Ivalon terveystalo, joka sijaitsee n. s. 11316: koko Uudenmaan lääni. Asukkaita siinä on Ruotsin kuninkaan lahjaparakissa. 11317: n. 5,500, joista lappalaisia n. · 2,200 Petsa- Aluelääkärin on yksinään huolehdittava 11318: mosta evakuoidut koltat mukaanluettuina. kaikista näistä alueella olevista sairaaloista 11319: Saksalaiset tuhosivat alueelta Ivalon alue- ja terveystaloista, vaikka hänen aikansa 11320: sairaalan ja Inarin sairasmajan, vain Uts- kuluisi täysimääräisenä jo yksin Ivalon 11321: joen sairasmaja jäi pystyyn. V. 1946 alkoi aluesairaalan hoitoon. Tämän lisäksi alue- 11322: jälleenrakennus ja alueelle on pystytetty lääkärin on suoritettava piirissään kansa- 11323: sen jälkeen: koulutarkastukset, yleinen rokotus, huoleh- 11324: 1) Ivalon aluesairaala valtion toimesta. dittava tuberkuloositorjunnasta, lasten- ja 11325: (Rakennettiin kahteen kertaan, kun melkein äitiysneuvonnasta, sukupuolitautien torjun- 11326: valmis sairaala paloi 12. 12. 46; uusi pala- nasta, yleisestä terveydenhoidosta ja tervey- 11327: neen tilalle valmistui 12. 12. 47.) Sairaala denhoidon kehittämisestä terveydenhoitolau- 11328: toimii alueen keskussairaalana (24 lasaretti- takunnan puheenjohtajan ominaisuudessa ja 11329: ja 6 synnytyspaikkaa), ja siellä on hoidet- luonnollisesti vielä yksityisestä lääkärinvas- 11330: tava miltei kaikki alueen lääkärinhoitoa taanotostakin. Tämä tilanne on täysin mah- 11331: vaativat tapaukset, koska matka Lapin lää- doton ja sen ovat mahdottomaksi todenneet 11332: ninsairaalaan on n. 300 km. ja kuljetusvai· niin hyvin lääkintäviranomaiset kuin useat 11333: keudet ovat erittäin suuret. valtioneuvoston jäsenetkin, mutta useista 11334: 2) Inarin terveystalo on rakennettu esityksistä ·huolimatta parannusta ei ole 11335: UNRRA:n lahjavaroin. Siinä on nelipaik- saatu aikaan. Peräpohjolan lääkintähuolto 11336: kainen synnytysosasto sekä neuvola. Talo vaatii aivan erityisiä toimenpiteitä ja näyt- 11337: on rakennettu silmällä pitäen sitä,. että tää siltä, että tätä kysymystä ei ole riittä- 11338: Inariin saataisiin aluelääkäri. vällä vakavuudella harkittu. Jotta paran- 11339: 3) Outakosken terveystalo, joka on raken- nus mahdollisimman nopeasti saataisiin ai- 11340: nettu Ruotsin Punaisen Ristin varoilla. kaan ehdotamme kunnioittaen eduskunnan 11341: Siinä on neljä synnytyspaikkaa sekä neu- hyväksyttäväksi toivomuksen, 11342: vola. 11343: 4) Utsjoen sairasmaja, jonka omistaa val- että hallitus viipymättä ryhtyisi 11344: tio .. Siinä on neljä paikkaa sairaita ja syn- tehokkaisiin toimenpiteisiin Inarin ja 11345: nyttäviä varten. Utsjoen aluelääkäripiirin jakamiseksi 11346: · 5) Sevettijärven terveystalo, joka on ra- siten, että useamman lääkärin saami- 11347: kennettu Suomen valtion toimesta siirret- nen tälle alueelle käy mahdolliseksi. 11348: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 11349: 11350: Erlcld Leikola. Felix. Seppälä. 11351: Jaakko Hakala. Rakel Jalas. 11352: Arvi Ahmavaara. Erkki Koivisto. 11353: 254 11354: 11355: VI,18. - Toiv. al.. N :o 97. 11356: 11357: 11358: 11359: 11360: Ka.uka.maa. y. m.: Määrärahasta apulaislääkärin toimen pe- 11361: rustamiseksi Porin yleisen sairaalan kirurgisille osas- 11362: toille. 11363: 11364: 11365: E d u s kun n a 11 e. 11366: 11367: Porin yleisen sairaalan kirurgiset osastot, teen ja arvostelukykyyn, on itsestään sel- 11368: joitten paikkaluku on yhteensä 127, joutu- vää. Tilanteen jatkuminen tällaisena vaa- 11369: vat nykyisin toimimaan ylilääkärin ja kah- rantaa sairaalan yleisönpalvelua. Viime 11370: den alilääkärin varassa. Vapaaehtoisen vuoden lopulla olikin osaksi lääkärien riit- 11371: apulaislääkärijärjestelmän tultua poiste- tämättömyyden vuoksi, osaksi hoitajatar- 11372: tuksi sanottujen osastojen lääkärien luku- puutteen takia yksi kirurginen osasto, 11373: määrä väheni kahdella. Tämän johdosta jossa on 30 paikkaa, pidettävä yhtäjaksoi.: 11374: tilanne on käynyt aivan kestämättömäksi. sesti neljän kuukauden ajan kokonaan 11375: Sairaalan 10-vuotisen toiminnan aikana suljettuna. 11376: työmäärä on kauttaaltaan kaksinkertaistu- Yllä selostetun vakavan epäkohdan pois- 11377: nut ja kirurgisten päivystystapausten koh- tamiseksi Porin yleisen sairaalan kirurgi- 11378: dalta kolminkertaistunut. Tilannetta valai- sille osastoille olisi saatava yksi kolmeksi 11379: sevat seuraavat numerot vuosilta 1938 ja vuodeksi kerrallaan täytettävä apulaislääkä- 11380: 1948. Edellisenä vuonna kirurgisilla osas- rin toimi. Sen pitäisi olla palkattu samalla 11381: toilla oli potilaita kaikkiaan 1,878, leik- tavalla kuin vastaavien toimien Helsingin 11382: kauksia suoritettiin 1,108, kirurgisia päi- yliopiston sairaaloissa, koska Porin yl. sai- 11383: vystystapauksia oli 1,063 ja päivystysleik- raalan kirurginen osasto on hyväksytty kou- 11384: kauksia leikkaussalissa klo 16 ja 8 välillä lutuspaikaksi kirurgian erikoislääkärin oi- 11385: 420. V. 1948 vastaavat luvut olivat 3,254, keuksien saamista ja pakollisen yliopistolli- 11386: 2,740, 3,180 ja 802, jotka siis oli hoidettava sen amanuenssipalvelun suorittamista var- 11387: kahta lääkäriä vähemmällä työvoimalla. ten. Lopuksi on syytä muistaa, että sa- 11388: Päivittäin suoritettavia leikkauksia ei aina mankokoiset Kuopion ja Vaasan lääninsai- 11389: ole saatu kaikkia tehdyksi, koska lääkäreitä raalat sekä Tampereen yleinen sairaala, 11390: ei riitä avustamaan, eikä hoitajatarpulan joissa myös on kaksi alilääkärin tointa, ovat 11391: takia heitäkään ole ollut riittävästi käytet- jo saaneet kirurgisille osastoilleen apulais- 11392: tävissä. Päivystystapauksista taas noin lääkärin toimen. 11393: 80% on kirurgisia, n. 50% niistä sattuu Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 11394: yönaikaan ja näistä n. 25 % on sellaisia, eduskunnan päätettäväksi toivomukseen, 11395: joissa on suoritettava leikkaus leikkaus- 11396: salissa. Näiden tapausten käsittely on kah- että hallitus ottaisi vuoden 1951 11397: den alilääkärin niskoilla, joten heidän on tulo- ja menoarvioesitykseensä 200,400 11398: päivystettävä vuorotellen joka toin~n vuo- markan määrärahan 23 :nteen · yli- 11399: rokausi. Vuorollaan päivystävä lääkäri ei määräisten tointen vuosipalkkioluok- 11400: juuri koskaan jouda nukkumaan, mutta kaan kuuluvan apulaislääkärin toi- 11401: siitä huolimatta seuraava päivä on aina men perustamiseksi Porin yleisen sai- 11402: täysi työpäivä. Mitä haitallisia seurauksia raalan kirurgis~'lle osastoille. 11403: työstä ja valvomisesta on lääkärin tarkkuu- 11404: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 11405: 11406: L. I. Ka.ukamaa. Erkki Leikola. Rakel Jalas. 11407: 255 11408: 11409: VI,19. - Toiv. al. N:o 98. 11410: 11411: 11412: 11413: 11414: Karvikko y. m.: Määrärahasta Turun uuden naistensairaa- 11415: lan rakennussuunnitelmien ja -piirustusten laatimista 11416: varten. 11417: 11418: 11419: E d u s k u n n a ll e. 11420: 11421: Valtiovallan toimenpitein on Turun yli- raalan luonnetta. Pyrkimys päästä synny- 11422: opiston yhteyteen perustettu lääketieteelli- tyslaitoshoitoon samoin kuin naistautisai- 11423: nen tiedekunta valmistamaan rinnan Hel- rauksissa sairaalahoitoon on viime vuosina 11424: singin yliopiston lääketieteellisen tiedekun- suuresti lisääntynyt. Nykyisin tarve on 11425: nan kanssa lääkäreitä, joista maassamme sitäkin suurempi, kun ahtaat asunto-olot ja 11426: on erittäin suuri puute ja joiden tarve muut sosiaaliset syyt tekevät sairaan hoi- 11427: jatkuvasti kasvaa. Ilman riittäviä sairaala" don kodissa suorastaan mahdottomaksi. 11428: tiloja opetus ei kuitenkaan voi muodostua Turkua ympäröi erittäin väkirikas maa- 11429: tehokkaaksi. Turun sairaalaoloja on sen kunta, mikä tekee huomattavasti nykyistä 11430: vuoksi kehitettävä täysin itsenäisesti ja teh- suuremman naistensairaalan pikaisen ai- 11431: dystä keskussairaalasuunnitelmasta riippu- kaansaamisen sitäkin välttämättömäm- 11432: matta, jotta lääketieteelliselle opetukselle mäksi. 11433: turvataan tyydyttävät käytännölliset ope- Uuden naistensairaalan rakentaminen 11434: tus- ja harjoitusmahdollisuudet. Turkuun on ollut jo kauan vireillä ja lää- 11435: Aivan ensi sijassa Turkuun on saatava kintöhallituksen edustajat ovat voimak- 11436: uusi naisten sairaala. Nykyinen sairaala kaasti korostaneet sairaalan pikaisen ra- 11437: on perin vanhanaikainen ja aivan liian ah- kentamisen tarpeellisuutta. Onkin toivot- 11438: das. Niinpä lääketieteen opiskelijoille tar- tavaa, että voidaan nopeasti ryhtyä teke- 11439: koitetut luennot on pidettävä kapeissa, puo- mään yksityiskohtaisia suunnitelmia. Sen 11440: lihämärissä käytävissä. Potil~paikkoja on vuoksi viitaten edellä olevaan, ehdotamme 11441: vain 30-i<), kun niitä tarvittaisiin 250. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11442: On enemmittä sanoitta selvää, minkälaisen 11443: paineen alaisena professori sekä lääkäri- että hallitus ottaisi vuoden 1951 11444: kunta joutuvat tällaisissa olosuhteissa työs- tulo- ja menoarvioesitykseen 5,000,000 11445: kentelemään. markan määrärahan suunnitelmien 11446: Mutta uusi naistensairaala on ehdotto- ja piirustusten laatimista varten Tu- 11447: man välttämätön, vaikkapa asiaa arvostel- run uudeksi naistensairaalaksi. 11448: taisiin ottamatta huomioon sen opetussai- 11449: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 11450: 11451: Irma. Karvikko. Niilo Honkala. 11452: Rafael Paasio. Aarne Honka. 11453: Samuli Simula. 11454: 256 11455: 11456: VI,2o. - Toiv. a.l. N :o 99. 11457: 11458: 11459: 11460: 11461: E. :Koivisto y. m.: Sairaalan rakentamisesta Kemijärvelle. 11462: 11463: 11464: E d u s k u n n a 11 e. 11465: 11466: Kemijärven nykyinen kunnan sairaala ei nustyö, ei ole taloudellisia mahdollisuuksia 11467: täytä kuntonsa, pienuutensa ja soveltuvai- tämän välttämättömäksi katsottavan sairaa- 11468: suutensa puolesta edes niitä vähimpiä vaa- lasuunnitelman toteuttamiseksi, olisi paik- 11469: timuksia, jotka tällaisen seudun sairaala- kakunnalle kiireellisesti valtion varoin ryh- 11470: tarpeen tyydyttämiseksi olisi sairaalalle ase- dyttävä toteuttamaan sitä sairaalasuunnitel- 11471: tettava. Sairaalaan voidaan ottaa vain osa maa, joka tehtiin jo heti sodan jälkeen. 11472: paikkakunnan ja lähiympäristön sairaala~ Edellä lausutun perusteella esitämme 11473: hoitoa tarvitsevista potilaista. Erikoisen kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 11474: suuri puute on synnytyspaikoista. Laajan toivomuksen, 11475: ja väkirikkaan kunnan sairaalatarve olisi 11476: vähintäin oleva 30---40 potilaspaikkaa. Sen että hallitt~s kireellisesti ryhtyisi 11477: lisäksi tarvittaisiin sairaalaan 8-10 syn- toimenpiteisiin riittävän suuren sai- 11478: nytyspaikkaa sekä eristysosasto. raalan rakcn,tQ,miseksi Kemijärvelle. 11479: Kun Kemijärven kunnalla, jolla muuten- 11480: ldn on kannettavanaan raskas jälleenraken- 11481: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 11482: 11483: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela. 11484: Vilho Väyrynen. 11485: 257 11486: 11487: VI,21. - Toiv. al. N:o 100. 11488: 11489: 11490: 11491: 11492: Hamara. y. m. : Valtion sairaaloiden emäntien palkkauksen 11493: parantamisesta. 11494: 11495: 11496: Eduskunnalle. 11497: 11498: Maamme sairaalalaitos on juuri nyt val- vaatimukseksi asetettu nyt korkein koti- 11499: tavan kehityksen edessä. Uusia sairaaloita taloudellinen opinarvo - talousopettajan 11500: perustetaan ja mm. on valtio, kuten tun- pätevyys ja samalla näissä on myös pyritty 11501: nettua, suunnitellut 22 uutta keskussairaa- korjaamaan palkkausta. Valtion sairaa- 11502: laa. loissakin on oivallettu kehityksen vaativan 11503: Tämä kehitys tulee vaatimaan sairaala- kysymyksessä olevien toimien kelpoisuus- 11504: talouden alalla työskenteleviltä entistä vaatimusten korottaminen, mutta palkkaus 11505: enemmän taitoa, tarmoa ja kykeneväi- on kokonaan unohdettu. Valtion sairaaloi- 11506: syyttä. Mm. sairaalan emännät joutuvat den emännät kuuluvat nyt 10 palkkaus- 11507: toiminnassaan käsittelemään valtavia ta- luokkaan ja ovat siis huomattavasti hei- 11508: loudellisia arvoja. Keskisuuressa sairaa- kommassa asemassa kuin saman ammatti- 11509: lassa esimerkiksi kuluu kuukaudessa ruoka- pätevyyden omaavat muissa valtion vi- 11510: aineita n. 1 miljoonan markan arvosta. roissa toimivat henkilöt. Suoranaisena 11511: Sairaalan emännän työ ei kuitenkaan enää seuraamuksena tulee olemaan, että valtion 11512: rajoitu vain rU.oan valmistukseen ja sen sairaaloihin ei voida saada päteviä emäntiä. 11513: valvontaan, vaan häneltä vaaditaan nyt Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 11514: hyvin paljon tilastollisia taulukkoja, ruoka- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11515: kustannuslaskelmia, keittiöhenkilökunnan 11516: työaikataulukkoja ja näiden kehittämistä että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 11517: sekä hyvin tarkkaa työn suunnittelua ja siin ammattipätevyyttä ja työtä vas- 11518: sen järkeistämistä. taavan palkan maksamiseksi valtion. 11519: Kuntayhtymien ja suurempien kaupun- sairaaloiden emänm'lle. 11520: kien sairaaloissa onkin emännän kelpoisuus- 11521: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 11522: 11523: Irma Ham.a.ra. Irma Torvi. 11524: Margit Borg-Sundman. Inna Karvikko. 11525: Elli Stenberg. Helena Virkki. 11526: VI,22. - Toiv. al. N :o 101. 11527: 11528: 11529: 11530: 11531: Sävelä y. m.: Esityksen antamisesta laiksi syrjäseutujen 11532: vähävaraisten karjanomistajien eläinlääkintähuollon 11533: avustamisesta. 11534: 11535: 11536: Eduskunnalle. 11537: 11538: On lausuttava tunnustus valtiovallalle ja sen käyttäminen näissä tapauksissa on 11539: sen pyrkimyksistä järkiperäistää ja nyky- jopa hengenvaarallista. 11540: aikaistaa eläinlääkintähuoltoa, mistä pyrki- Kun nyttemmin näyttää todennäköiseltä, 11541: myksestä on osoituksena esim. eläinlääkintä- että lähitulevaisuudessa saadaan maahamme 11542: korkeak()ulun rakennustöiden aloittaminen riittävästi eläinlääkäreitä, olisi asia järjes- 11543: tänä vuonna. Jotta tehostetusta eläfulää.. tettävä siten, että syrjäseutujenkin vähä- 11544: kintähuollosta pääsisivät kaikki karjanomis- varaiset karjanomistajat voisivat tarpeen 11545: tajat hyötymään ja jotta tämän huollon niin vaatiessa taloudellisten seikkojen estä- 11546: aiheuttamat kustannukset tuottaisivat mah- mättä eläinlääkärin apua käyttää. Jotta 11547: dollisimman hyvän tuloksen, on vähävarai- tähän päästäisiin, olisi eläinlääkärien mat- 11548: sille pienkarjanomistajille varattava mah- kakustannukset suoritettava valtion varoista 11549: dollisuus saada esteettä eläinlääkintäapua, samaan tapaan kuin Ruotsissa ja Norjassa. 11550: milloin sitä tarvitaan. Varsinkin etääm- Näissä maissa avustaa nim. valtio vähiiva- 11551: mällä asutuskeskuksista asuvien pienvilje- raisten karjanomistajien eläinlääkintähuol- 11552: lijäin on nykyään perin vaikeata, useissa toa silloin, kun kysymyksessä ovat hyöty- 11553: tapauksissa miltei mahdotonta, turvautua eläimet, kuten lehmät, hevoset ja siat, mak- 11554: eläinlääkärin apuun silloinkaan, kun se samalla eläinlääkärin matkakustannukset 11555: olisi aivan välttämätöntä. Näin sen vuoksi, eräin edellytyksin. Tähän olisi meilläkin 11556: että eläinlääkärien matkakustannukset muo- päästävä. 11557: dostuvat näissä tapauksissa kohtuuttoman Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 11558: suuriksi. Lukuunottamatta sitä sosiaalista nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 11559: näkökohtaa, että esim. perheen ainoan leh- vomuksen, 11560: män kadottaminen puuttuvan avun vuoksi että hallitus kiireellisesti valmis- 11561: saattaa merkitä monelle vähävaraiselle per- taisi ja antaisi Eduskunnalle lakiesi- 11562: heelle toimeentulon jyrkkää alenemista, tyksen, jonlul mukaan valtion va- 11563: asialla on myöskin huomattava hygieeninen roista korvataan syrjäseutujen vähä- 11564: merkityksensä. Useasti tapahtuu nykyään varaisten karjano.m.lstajien eläinlää- 11565: vielä siten, että sains eläin teurastetaan ja kärin matkakulut, ja heidän eläin- 11566: käytetään ihmisten ravinnoksi silloinkin, lääkintöhuoltoaan muutenkin tarkoi- 11567: kun eläin on sairastanut vaarallista tautia tuksenmukaisella tavalla am,stetaan. 11568: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 11569: 11570: Arvo Sävelä. Artturi Koskinen. 11571: Olavi Kajala. Eino Raunio. 11572: Pentti Niemi. Juho Karvonen. 11573: Arvi Turklka. Valfrid Eskola. 11574: Juho Kuittinen. 11575: 259 11576: 11577: VI,23. - Toiv. ail. N :o 102. 11578: 11579: 11580: 11581: 11582: Nislmla y. m.: Esityksen mttarnisesta laiksi eläinlääkärien 11583: matkakulujen korvaamisesta. 11584: 11585: 11586: E d u s k u n n a ll e. 11587: 11588: Maamme pohjois- ja itäosissa ovat eläin- Kansantalouden kannalta tästä myös ai- 11589: lääkäripiirit erittäin laajat. Tästä aiheu- heutuu huomattavia. menetyksiä kun ar- 11590: tuu, että eläinlääkärin käyttö arvokkait- vokkaita ja käyttökelpoisia kotieläimiä jou- 11591: ten kotieläintenkin sairastuessa joutuu hy- dutaan lopettamaan asiantuntevaa apua 11592: vin harkinnan alaiseksi, onko hankittava saamatta. Edellä mainittujen vaikeuksien 11593: ammattihenkilön apua vaiko eläin lopetet- ja vahinkojen helpottamiseksi ja estämi- 11594: tava. Tämä koskee etupäässä vähävarai- seksi olisi valtion varoista korvattava eläin- 11595: sinta osaa karjanomistajista. Sairausta- lääkärien matkakulut silloin kun matka on 11596: pauksen sattuessa joudutaan asiantuntijan pitempi kuin 25 km yhteen suuntaan yllä- 11597: apuun turvautumatta vuosittain syrjäseu- mainituissa sairaustapauksissa. 11598: duilla ja vähävaraisissa oloissa hävittäni.ään Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 11599: välttämättömiä kotieläimiä, jotka eläinlää- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 11600: kärin toimenpitein voitaisiin pelastaa. Kun toivomuksen, 11601: eläinten sairastuessa on aina lääkärin mat- 11602: kustettava paikan päälle toteamaan tapauk- että hallitus kiireellisesti antaisi 11603: sen laatu, ei hänen kutsumisensa yli 100 Edu,skunnalle lakiesityksen eläinlää- 11604: kilometrinkin päähän ole aivan yksinker- kärien matkakulujen korvaamisesta 11605: tainen asia köyhälle yhden lehmän tai yh- silloin, kun kotieläinten sp,irastumis- 11606: den hevosen omistavalle mökin miehelle, paikkakunnalle on yli 25 kilometrin 11607: niin välttämätön kuin eläimen säilyttämi- pituinen rnatka. 11608: nen hänelle olisikin. 11609: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 11610: 11611: Markus Niskala. Martti Miettunen. 11612: Kauno Klemola. Niilo Ryhti. 11613: M. 0. Lahtela. Eino Palovesi. 11614: Aino Luostarinen. Eino Rytinki. 11615: Vieno Simonen. Tahvo Rönkkö. 11616: Onni Mannila. Yrjö Hautala. 11617: Heiadd Soininen. 11618: 260 11619: 11620: Vl,24. - Toiv. aJ.. N :o 103. 11621: 11622: 11623: 11624: 11625: Friman y. m.: Eläinlääkintätoimen uudelleen järjestämi- 11626: sestä Lapin läänissä. 11627: 11628: 11629: E d u s k u n n a ll e. 11630: 11631: Nykyisen Lapin läänin alueella on eläin- jopa kaksinkertainen vahinko siinä tapauk- 11632: lääkäreitä vain Torniossa, Muoniossa, Ro- sessa, ettei eläintä ole voitu pelastaa. Par- 11633: vaniemellä ja Kemijärvellä, joten eläinlää- haimminkin onnistuneissa tapauksissa eläin- 11634: kintäpiirit ovat tavattoman suuria. Kun ten lääkä.rinhoito näissä oloissa tulee suh- 11635: otetaan huomioon Lapin tieverkoston har- teettoman kalliiksi puhumattakaan siitä, 11636: vuus ja olemassaolevienkin teitten osittai- että varojen puutteessa eläinlääkäriin tur- 11637: nen heikko kunto, voi kuka tahansa käsit- vautumista tapahtuu sangen harvoin ja 11638: tää, ettei tällaisissa olosuhteissa eläinlää- eläinten sairastaessa ja kuollessa hoidon 11639: kintätoimi nykyisin voimin tule kunnolli- puutteessa syntyy taloudellista vahinkoa. 11640: sesti hoidetuksi. Nykyisen järjestelyn val- Kun viime vuosina on monissa suhteissa 11641: litessa ei kuitenkaan ole pahinta vielä se, kiinnitetty huomiota Lapin läänin saatta- 11642: että tämä nykyaikana tärkeä tehtävä tulee miseen muun maan tasolle, olisi mieles- 11643: heikosti hoidettua voimien puutteessa. Pa- tämme korkea aika ryhtyä toimenpiteisiin 11644: hinta on se, että tavalliset kotieläimiä omis- myös eläinlääkintätoimen uudelleen järjes- 11645: tavat köyhät ihmiset eivät varojen puut- tämiseksi Lapin läänissä. 11646: teessa kykene käyttämään hyväkseen eläin- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 11647: lääkäreitä silloinkaan, kun se muuten olisi eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11648: mahdollista. Eläinlääkärin hakeminen, joka 11649: täytyy tapahtua usein nopeasti jopa sato- että hallitus ryhtyisi viipymättä 11650: jen kilometrien päästä, tulee varattomille toimenpiteisiin eläinlääkintätoimen 11651: ihmisille ylivoimaisen kalliiksi. On sattu- uudelleen järjestämiseksi Lapin lää- 11652: nut viime vuosinakin tapauksia, jolloin nissä niin, että eläinlääkärien käyttö 11653: eläinlääkärinpalkkio ja matkakustannukset niitå tarvitseville tuUsi mahdolliseksi 11654: ovat nousseet suuremmiksi kuin sen eläimen vamllis·uudesta ja asuinpaikasta riip- 11655: hinta, jota varten eläinlääkäri haettiin. pumatta. 11656: Köyhälle omistajalle on täten syntynyt 11657: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 11658: 11659: Toivo Pr:ima.n. Eino Tainio. 11660: 261 11661: 11662: VI,2o. - Toiv. al. N:o 104. 11663: 11664: 11665: 11666: E. Nurminen y. m.: Toimenpiteistä mittiusravintola- ja 11667: -hotellitoiminnan tukemiseksi. 11668: 11669: 11670: E d u s k u n n a ll e. 11671: 11672: Jo pitemmän aikaa on meillä valitettu vuosi vuodelta yhä edelleen lisääntymässä. 11673: kunnollisten raittiusravintolain ja -hotel- Käsityksemme mukaan tällainen kehitys 11674: lien puutetta. Sikäli kuin matkailuliike sisältää mitä vakavimman vaaran. Sen kor- 11675: laajenee ja kaikesta päättäen niin tulee jaamiseksi olisi kiireellisesti ryhdyttävä 11676: lähivuosina tapahtumaan, tämä puute tulee toimenpiteisiin. Tietämämme mukaan on 11677: yhä huutavammaksi. Matkailu, joka viime sellaisissa matkailumaissa kuin Sveitsissä 11678: aikoihin saakka pääasiassa on ollut varak- ja Norjassa viime aikoina erityisesti kiin- 11679: kaiden väestökerrosten erikoisharrastuk- nitetty huomiota raittiusravintolain ja -ho- 11680: sena, on nim. kansanomaistunut ja siten tellien aikaansaamiseen ja niiden toiminnan 11681: yleistynyt. Siihen osallistuvat nyt kaikki tukemiseen, koska on paljon matkailijoita, 11682: väestöpiirit. Tämän lisäksi liikennevälinei- jotka asettavat ne etutilalle. Mm. on py- 11683: den kehitys ja entistä vilkkaamman vuoro- ritty siihen, että väkijuomaliikkeen julki- 11684: vaikutuksen tarve ihmisten välillä on li- selle taloudelle tuottamista tuloista käytet- 11685: sännyt ja tulee yhä lisäämään matkusta- täisiin joku määrä niiden kannattamiseksi. 11686: mista. Tästä johtuu kasvava majoitus- ja Mikäli meillä tämänsuuntaisiin toimen- 11687: ravitsemispaikkojen tarve. Myös on muis- piteisiin ryhdyttäisiin, lähinnä tulisi ky- 11688: tettava, että raittiusravintoloilla on suuri symykseen erilaisten osuustoiminnallisten 11689: merkitys nimenomaan nuofison kannalta, yritysten, aatteellisten yhdistysten tai mui- 11690: joka nyt useilla paikkakunnilla, kunnollis- den yleishyödyllisten yritysten ylläpitä- 11691: ten tällaisten paikkain puutteessa, joutuu mien raittiusravintolain ja -hotellien tuke- 11692: oleilemaan anniskeluravintoloissa ja siellä minen. Olisi harkittava, voitaisiinko väki- 11693: totuttautumaan väkijuomien käyttöön. juomaliikkeen vuosiylijäämää käyttää tä- 11694: Anniskelu- ja raittiusravintolain välisessä hän tarkoitukseen. Niinikään olisi selvi- 11695: kilpailussa on ensin mainituilla huomat- tettävä, millä ehdoilla avustuksia myönnet- 11696: tava etumatka sen johdosta, että ne saa- täisiin ja mitä vaatimuksia olisi asetettava 11697: vat hyväkseen lukea ns. anniskelukorvausta, niistä osalliseksi pääseville ravintoloille ja 11698: joka esim. v. 1948 teki noin 1 miljardia hotelleille. 11699: markkaa. Niillä on siten mahdollisuus ra- Edellä esitettyyn nojautuen kunnioittaen 11700: vintolain sisustukseen, musiikkiin yms. näh- esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 11701: den omistaa enemmän huomiota kuin rait- vomuksen, 11702: tiusravintoloilla. V. 1946 mietintönsä an- että hallU.us toimittaisi selvityk- 11703: tanut valtion alkoholikomitea totesi, että sen raittiusravintola- ja -hotellitoi- 11704: nykyisen väkijuomajärjestelmän aikana minnan tilasta ja, mikäli tämä sel- 11705: raittiusravintolat ovat kilpailussa kaikissa vitys antaa siihen aihetta, valmistut- 11706: suhteissa jääneet alakynteen ja että etu- taisi suunnitelmat tämän toiminnan 11707: matka anniskeluravintolain hyväksi on tukemiseksi. 11708: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 11709: 11710: Elli Nurminen. Veli Järvinen. 11711: Hugo Aattela. Heikki Hykkäälä. 11712: Varma Turunen. Johannes Wirtanen. 11713: Olavi Kajala. Eino Raunio. 11714: Pentti Niemi. Meeri Kalavainen. 11715: Martta Salmela..Järvinen. 11716: VALTIOPÄIVÄT 11717: 19 50 11718: 11719: LIITTEET 11720: VII 11721: 11722: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 11723: TOIVOMUSALOITTEET 11724: 11725: 11726: 11727: 11728: HELSINKI 1950 11729: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 11730: Kunnallishallintoa, -verotusta ja -vaaleja, pakkolunastusta, vesi- 11731: oikeutta, vuokra-alueita, kalastusta y. m. koskevia laki- ja 11732: toivomusaloitteita. 11733: 11734: 11735: 11736: 11737: 34 11738: 267 11739: 11740: VII,1. - La.k. aJ. N:o 29. 11741: 11742: 11743: 11744: 11745: E. Pusa y. m..: Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunnallishal- 11746: linnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 11747: 11748: 11749: E d u s k u n n a 11 e. 11750: 11751: Maalaiskunnissa tapahtuu kunnallisvero- verolakien muuttamiseksi, niin on nyt voi- 11752: tus 3 päivänä joulukuuta 1948 muutetun massa olevia lapsi- ja perusvähennyksiä 11753: asetuksen 82 § :n 9 ja 10 momentin mää- maalaiskunnissa pidettävä liian alhaisina 11754: räysten mukaan. 9 momentin mukaan on ottaen huomioon rahan arvossa tapahtuneet 11755: lapsivähennys 10-20,000 markkaan sen muutokset. Senvuoksi on tarpeellista; että 11756: mukaan kun kunnanvaltuusto kunakin siitä aiheutuvaa vähävaraisiin ja lapsirik- 11757: vuonna suoritettavaa taksoitusta varten kaisiin perheisiin nykyään liian ankarana 11758: päättää. Jos tulo ei ole yli 40,000 markan kohdistuvaa kunnallisverotusta on jo ennen 11759: on perusvähennys 10,000 markkaa tai enin- uuden lain säätämistä helpotettava. 11760: tään 20,000 markkaa sen mukaan kuin kun- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 11761: nanvaltuusto kutakin vuotta varten päät- ehdotamme, 11762: tää. 11763: Vaikka parhaillaan työskentelee hallituk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 11764: sen asettama komitea m. m. kunnallisten van lakiehdotuksen: 11765: 11766: 11767: Laki 11768: maalaiskunta.in kun.naJlishaJUnnosta annetun asetuksen muutta.misesta. 11769: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 11770: 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: n 9, 10 ja 10 a kohta, sellaisina 11771: kuin ne ovat saman asetuksen muuttamisesta 3 päivänä joulukuuta 1948 annetussa 11772: laissa (829/48) näin kuuluviksi: 11773: 82 §. tulosta, joka lapsen joko yksin tai pääasial- 11774: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- lisesti on elättänyt. Lapsen osalta, jolla 11775: datettava seuraavia säännöksiä: itsellään on tuloa, saadaan vähennys tehdä 11776: ainoastaan sikäli, kun sanottu tulo on val- 11777: 9) Verovelvollisen henkilön tulosta on tuuston päättämää määrää pienempi. 11778: vielä, sen mukaan kuin kunnanvaltuusto 10) Jos verovelvollisen henkilön tulo 11779: kunakin vuonna toimitettavaa taksoitusta edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei 11780: varten päättää, lapsivähennyksenä vähen- ole yli sadankahdenkymmenentuhannen mar- 11781: nettävä vähintään kuusitoistatuhatta ja kan, tehtäköön siitä vielä seuraava perus- 11782: enintään kaksikymmentäneljätuhatta mark- vähennys: 11783: kaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta, jota kun tulo ei ole yli viidenkymmenentuhan- 11784: hän elatusvelvollisuutensa nojalla vero- nen markan, vähintään kaksikymmentätu- 11785: vuonna on elättänyt ja joka ennen vero- hatta ja enintään kolmekymmentäkuusitu- 11786: vuoden alkua ei ole täyttänyt kuuttatoista hatta markkaa, sen mukaan kuin kunnan- 11787: vuotta. Milloin vaimoa on erikseen verotet- valtuusto kutakin vuotta varten päättää, 11788: tava, tehtäköön vähennys vain sen puolison sekä, kun tulo on 11789: 268 VII,l. - Kunnaillisvero. 11790: 11791: yli 50,000, vaan ei yli 54,000 markan, 95% päätetystä vähennysmäärästä 11792: " 54,000, " " " 58,000 " 90 " 11793: " 58,000, " " " 62,000 " 85 " " " 11794: " 62,000, " " " 66,000 " 80 " " " 11795: " 66,000, " 75 " 11796: " " 11797: " " 70,000 " " 11798: " 70,000, " " " 74,000 " 70 " " 11799: " 74,000, " " " 78,000 " 65 " " " 11800: " 78,000, " " " 82,000 " 60 " " " 11801: " 82,000, " " " 86,000 " 55 " " " 11802: " 86,000, " " " 90,000 " 50 " " " 11803: " 90,000, " " " 94,000 " 45 " " " 11804: " 94,000, " " " 98,000 " 40 " " " 11805: " 98,000, " " " 102,000 " 35 " 11806: " " 11807: " 102,000, " " " 105,000 " 30 " " " 11808: " 105,000, " " " 108,000 " 25 " 11809: " " 11810: " 108,000, " " " 111,000 " 20 " 11811: " " 11812: " 111,000, " " " 114,000 " 15 " 11813: " " 11814: " 114,000, " " " 117,000 " 10 " 11815: " " 11816: . " 117,000, " " " 120,000 " " " 11817: 5 " " " 11818: 10 a) Jos verovelvollisen henkilön veron- markkaa. Kuolleen henkilön tuloa voidaan 11819: maksukyky läheisen omaisen elättämisen harkinnan mukaan vähentää tai hänen kuo- 11820: tahi oman tai läheisen henkilön vanhuuden, linpesänsä kokonaan vapauttaa verosta, jos 11821: sairauden, tapaturman tai invaliditeetin häneltä on jäänyt leski, turvattomia lapsia 11822: tähden, viran tai työpaikan menettämisen tai muita perillisiä, joiden elatus on ollut 11823: takia taikka muusta sellaisesta syystä on hänen ansionsa varassa. 11824: olennaisesti vähentynyt, voidaan tulosta vä- 11825: hentää enintään kuusikymmentäviisituhatta 11826: 11827: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1950. 11828: 11829: E. Pusa. Edvard Pesonen. 11830: 269 11831: VII,2. - Lak. al. N :o 30. 11832: 11833: 11834: 11835: 11836: Hautala. y. m. ~ Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunnallishal- 11837: linnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 11838: 11839: 11840: E d u s k u n n a ll e. 11841: 11842: Velkojen korkojen vähentäminen tapah- maanviljelijät epäoikeudenmukaiseen ase- 11843: tuu voimassa olevien lakien mukaan eri ta- maan. Maatalouden harjoittamisessa tarvi- 11844: valla kunnanverotuksessa kuin valtiovero- taan tulon hankkimiseksi nimittäin verra- 11845: tuksessa. Tulo- ja omaisuusverolain mukaan ten suuret pääomat, mistä syystä vähäva- 11846: verovelvollinen saa nimittäin vähentää ve- raisten ja aikavien maataloudenharjoitta- 11847: rotettavasta tulostaan kaikkien velkojen ko- jien velat muodostuvat hänen tuloihinsa 11848: rot, jota vastoin kesäkuun 15 päivänä 1898 verrattuna useissa tapauksissa varsin suu- 11849: annetun kunnallisasetuksen 82 § : n 7 koh- reksi. Korkomenot vievät senvuoksi varsin 11850: dan mukaan, sellaisena kuin se on joulu- suuren osan hänen kokonaistuloistaan. 11851: kuun 30 päivänä 1947 annetussa laissa on Koska kiinnitystä vastaan saa lainoja 11852: oikeus vähentää vain kiinnittämättömien yleensä tuntuvasti alhaisempaa korkoa vas- 11853: velkojen korot kokonaan ja kiinnitettyjen taan kuin ilman kiinnitystä, on kiinnitys- 11854: velkojen korosta vain osan. velkojen käyttö maataloudessa varsin ylei- 11855: On ilmeistä, että valtion verotuksessa nen. Lyhytaikaista, vakauttamatonta luot- 11856: käytetty tapa, jonka mukaan kaikki velko- toa onkin, milloin tätä· esiintyy suurem- 11857: jen korot saa vähentää verotettavasta tu- massa määrässä, maataloudessa pidetty erit- 11858: losta on oikeudenmukaisempi. Koko vero- täin arveluttavana. Asian laita on sama 11859: tuksen tulisi nimittäin niin suurelta osalta muillakin aloilla kuin maataloudessa, en- 11860: kuin se suinkin on mahdollista perustua ve- nenkaikkea pienyrityksissä ja jopa yksin- 11861: rovelvollisen veronmaksukykyyn. Jos vero- omaan oman asunnonkin hankkineilla. Kor- 11862: velvollinen joutuu maksamaan tulostaan komenojen pienentämiseksi pyritään laina 11863: korkoja, on luonnollista, että tämä vähentää muuttamaan pitkäaikaiseksi kiinnityslai- 11864: vastaavassa määrässä hänen tulojaan ja naksi, mutta tästä koituvan edun kumoaa 11865: siis myös hänen veronmaksukykyään lain- suurelta osalta se, että kunnan- ja kirkon- 11866: kaan riippumatta siitä, ovatko velat kiin- verot lisäytyvät. Kysymyksessä oleva kun- 11867: nittämättömiä vai kiinnitettynä. Velkojen nanverotuksessa käytetty menettely muo- 11868: korkoihin käytetty erä ei nimittäin ole tu- dostaa siten sosiaalisen epäkohdan samalla 11869: loa, vaan se on yleisesti tulon hankkimi- kun se ehkäisee yritteliäisyyttä maaseu- 11870: seksi uhrattua kustannusta, joka jo tälläkin dulla. 11871: perusteella olisi saatava vähentää verotet- Edellä esitetyin perustein esitämme kun- 11872: tavasta tulosta. nioittaen, 11873: Se, että velkojen korkoja saa kovin ra- 11874: joitetusti vähentää verotettavasta tulosta, että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 11875: asettaa erikoisesti vähävaraiset ja alkavat van lakiehdotuksen: 11876: 270 VII,2. - Kunnallisvero. 11877: 11878: Laki 11879: maalaiskuntain ktmnallishallinnosta annetun asetuksen muuttam.isesta. 11880: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 11881: 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 § :n 7 kohta, sellaisena kuin 11882: se on 30 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (181/47) näin kuuluvaksi: 11883: 82 §. kustannuksia, joihin myös luetaan asunnon 11884: 7) Tuloista on oikeus vähentää maasta, vuokra sekä verovelvollisen itseään varten 11885: paitsi valtion omistamasta, suoritetut vuok- pitämän palvelusväen palkkaus ja elatus 11886: ramaksut sekä veikaiu korot, jos niiden ynnä mitä muuta on niihin verrattava. 11887: määrä on enintään satatuhatta (100,000) Älköön luettako pois sitäkään, mitä vero- 11888: markkaa, kokonaisuudessaan ja siitä yli me- velvollinen on sijoittanut uudisrakennuk- 11889: nevältä osalta puolet, ei kuitenkaan yhteensä siin ja uudisviljelyksiin tai liikkeensä laa- 11890: enempää kuin kaksisataatuhatta (200,000) jentamiseksi koneisiin ynnä muuhun sellai- 11891: markkaa. Sitä vastoin ei saa lukea pois seen. 11892: verovelvollisen ja hänen perheensä elanto- 11893: 11894: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 11895: 11896: Yrjö Hautala. Yrjö Kilpeläinen. 11897: Veikko Vennamo. Atte Pakkanen. 11898: Martti Miettunen. Eino Rytinki. 11899: Johannes Virolainen. Antti J. Ran.tamaa. 11900: Kerttu Saalasti Yrjö Saari. 11901: Niilo Ryhtä. 11902: 271 11903: Vll,3. - La.k. al. N :o 81. 11904: 11905: 11906: 11907: 11908: Meriläinen y. m.: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta 11909: kaupungissa ja maalaiskunnissa kunnallishallinnosta 11910: annettujen asetusten muuttamisesta. 11911: 11912: 11913: E d u s k u n n a II e. 11914: 11915: Sen jälkeen kun edusk~nta 3 päivänä niistä verovelvolliseksi siinäkin tapauksessa, 11916: joulukuuta 1948 hyväksyi lain kunnallis- että kunnanvaltuusto on hyväksynyt lain 11917: hallituksesta kaupungissa annetun asetuk- salliman korkeimman vähennyksen, joka 11918: ..sen (828/48) muuttamisesta ja maalaiskun- on 20,000 mk. Voimassa olevan lain mu- 11919: tain kunnallishallinnosta annetun asetuk- kaan siis henkilö, jonka vuositulot saamansa 11920: sen (829/48) muuttamisesta, ovat taloudel- ruuan ja asunnon muodossa nousevat enin- 11921: liset olosuhteet siinä määrin muuttuneet, tään 42,000 mk: aan, joutuu verotettavaksi 11922: että' on välttämätöntä muuttaa myös sään- 22,000 markasta. Merkillinen asiantila. 11923: nöl!iset kunnallistaksoitusta varten. Nykyis- Asianomainen ei ole saanut penniäkään ra- 11924: ten säännösten nojalla taksoitettaessa hei- haa eikä vaatetusta, mutta verorahaa hä- 11925: koimmassa asemassa olevat ihmiset joutu- nellä pitäisi olla 220 veroäyrin maksami- 11926: vat sauidn epäoikeutettuun asemaan. seen n. 2,000-2,500 mk. Tämänlaista 11927: Niinpä e~imerkiksi tilapäistä työtä pie- asiantilaa ei voida pitää oikeudenmukai- 11928: nellä, esim. 6,000 mk kuukausipalkalla suo- sena. Kyllä ihmisellä sentään pitäisi olla 11929: rittavat henkilöt joutuvat kaupunkikun- tuloja edes sikäli, että saa välttämättömät 11930: nissa maksaman veroa 36,000 mk tulosta verot itselleen, ennenkuin veroa hänen 11931: siinäkin tapauksessa, että valtuusto on hy- maksettavakseen pannaan. Voimassa oleva 11932: väksynyt korkeimman lain salliman perus- laki ei sitä kuitenkaan myönnä. 11933: vähenr.tyksen, mikä voimassa olevassa laissa Vuonna 1949 heinä- ja syyskuussa suo- 11934: on 36,000 mk. Tämänlaisissa tapauksissa, ritettujen devalvatioiden ja sen jälkeen 11935: jotka muuten ovat varsin yleisiä, 72,000 välttämättömien kulutustarvikkeiden kallis- 11936: mk vuositulon ansaitsijat saavat makset- tumisen johdosta lain määräämä vähennys- 11937: tavakseen 360 veroäyristä veroa. Kun ku- taulukko kaipaa korjaamista. Niinpä kau- 11938: luvana vuotena veroäyrin keskimääräinen punkikunnissa verovelvollisten 100,000- 11939: hinta ylittänee 10 mk, tietää se sitä, että 240,000 mk verotettavat vuositulot oikeu- 11940: puheena olevien verovelvollisten on yksin- denmukaisuussyistii pitäisi sisällyttää as- 11941: omaan kunnallisveroon varattava yli 3,600 teittain alenevan verovähennyksen piiriin. 11942: mk. On selvää, että tällöin heikoimmassa Samoin on laita maalaiskunnissa, joissa as- 11943: asemassa olevat ihmiset nykyisissä oloissa teittainen vähennys käsittäisi 80,000- 11944: verotuksen takia joutuvat suuriin vaikeuk- 200,000 mk tulot. Tästä ja. ed'ellä esite- 11945: siin. Mutta vieläkin räikeämmäksi muo- tystä johtuen voitaisiin tasata sitäkin epä- 11946: dostuu epäoikeudenmukaisuus maalaiskun- suhdetta, joka nykyisten säännösten takia 11947: nissa, joissa koti- tai muuna apul.aisena vallitsee toisaalta kaupunki- ja toisaalta 11948: asianomainen saa esim. vapaan asunnon maalaiskuntien valtuustojen oikeudesta 11949: ja ruuan:. Säännösten mukaan ja paikkakun- määrätä pienempien tulojen vähennysrajat. 11950: takalleusluokituksesta riippu~n, on henki- On tapauksia, että samassa työpaikassa 11951: lölle työnantajan merkattava 2, 700-3,500 työskentelevät ja samanlaisten vuositulo- 11952: mk kuukausitulot. Viime mainitussa ta- jen ansaitsijat joutuvat varsin erilaiseen 11953: pauksessa nousevat asianomaisen tulot asemaan kunnallistaksoituksessa, riippuen 11954: 42,000 mk: aan vuodessa, ja joutuu hän siitä, asuvatko kaupungissa taikka sen vä- 11955: 272 VII,s. - Kunnalllisvero. 11956: 11957: littömässä läheisyydessä, maalaiskunnassa. taa verovelvollisten mieliä katkeroittavaa 11958: Maalaiskunnassa on valtuustolla oikeus epäsuhdetta. 11959: päättää pienten tulojen alennusmäärästä Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 11960: enintäin 20,000 mk:aan saakka, mutta kau- 11961: punkikunnassa siitä summasta alkaen että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 11962: 36,000 mk: aan saakka. Kunnallisvaltuus- vat lakiehdotukset: 11963: toille olisi varattava mahdollisuus tasoit- 11964: 11965: 11966: 11967: Laki 11968: kunnallishaRituksesta. kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.. 11969: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 11970: 8 päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § :n 4 kohta, sellaisena kuin ne 11971: ovat saman asetuksen muuttamisesta 3 päivänä joulukuuta 1948 annetussa laissa 11972: (828/48), näin kuuluviksi: 11973: 55 §. kan, tehtäköön siitä vielä seuraava perus- 11974: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- vähennys: 11975: datettava seuraavia säännöksiä: kun tulo ei ole yli sadantuhannen mar- 11976: kan, vähintäin seitsemänkymmentätuhritta 11977: ja enintään yhdeksänkymmentätuhatta 11978: 4) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä markkaa, sen mukaan kuin kaupunginval- 11979: mainittujen vähennysten jälkeen ei ole yli tuusto kutakin vuotta varten päättää, sekä 11980: kahdensadanneljänkymmenentuhannen mar- kun tulo on 11981: 11982: 100,000, vaan ei yli 108,000 markan, 95 % päätetystä vähennysmäärästä 11983: 108,000, 116,000 90 11984: 116,000, " " " 124,000 " 85 "" 11985: " " 11986: 124,000, " " " 132,000 " 80 " 11987: " " 11988: 132,000, " " " 140,000 " 75 " " " 11989: 140,000, " " " 148,000 " 70 " " 11990: 148,000, ", " " 156,000 " 65 " " " 11991: 156,000, " " 164,000 " 60 " " " 11992: 164,000, " " " 172,000 " 55 " " " 11993: 172,000, " " " 180,000 " 50 " " " 11994: 180,000, " " " 188,000 " 45 " " 11995: , " 11996: 188,000, " " " 196,000 " 40 " 11997: " " 11998: 196,000, " " 204,000 " 35 " 11999: " " 12000: 204,000, " " " 210,000 " 30 " " 12001: , " 12002: 210,000, " " " 216,000 " 25 " " 12003: 216,000, " " " 222,000 " 20 " " " 12004: 222,000, " " " 228,000 " 15 " " " 12005: 228,000, " " " 234,000 " 10 " " " 12006: 234,000, " " " 240,000 " " ", 12007: " " " " 5 " " 12008: --------------- -------------- 12009: 12010: Tätä lakia sovellettakoon ensi kerran vuoden 1950 tuloista toimitattavassa kunnallis- 12011: verotuksessa. 12012: VII,3. - Meriläinen y. m. 273 12013: 12014: 12015: Laki 12016: maa.la.iskuntain kunna.Jlisba]Unnosta annetun asetuksen muuttamisesta.. 12017: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 12018: 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § : n 10 kohta sellaisina kuin ne 12019: ovat saman asetuksen muuttamisesta 3 päivänä joulukuuta 1948 annetussa laissa 12020: (829/48), näin kuuluviksi: 12021: 82 §. kun tulo ei ole yli kahdeksankymmenen- 12022: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- tuhannen markan, vähintäin viisikymmen- 12023: datettava seuraavia säännöksiä: tätuhatta markkaa ja enintään seitsemän- 12024: kymmentätuhatta markkaa, sen mukaan 12025: 10) Jos verovelvollisen henkilön tulo kuin kunnanvaltuusto kutakin vuotta var- 12026: edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ten päättää sekä kun tulo on 12027: ole yli sadantuhannen markan, tehtäköön 12028: siitä vielä seuraava perusvähennys: 12029: 12030: 80,000, vaan ei yli 88,000 markan 95% päätetystä vähennysmäärästä 12031: 88,000, , , , 96,000 , 90 , , , 12032: 96,000, , , 104,000 , 85 " 12033: 104,000, ", 110,000 , 80 , " ", 12034: 110,000, " 12035: , , " 116,000 , " 12036: 75 " 12037: 116,000, ," 122,000 , 70 " " " 12038: 122,000, ", ," 128,000 , 65 " " " 12039: 128,000, , " 134,000 60 , " " 12040: 134,000, , ", " 140,000 ", 55 , " ," 12041: 140,000, ," 146,000 , 50 , " 12042: 146,000, ," ," , 152,000 , 45 , " ", 12043: 152.,000, , , , 158,000 , 40 " 12044: " 12045: 158,000, , , , 164,000 , 35, " " 12046: 164,000, , , 170,000 30 , ," " 12047: , .. 170;000, , ," 176,000 ", 25 , , " 12048: ~ 176,000, ", , , 182,000 20 " , " 12049: 182,000, , 188,000 " 15 , " 12050: 188,000, " " 194,000 ," 10 " " " 12051: 194,000, " ," ," 200,000 ,., 5 , " " 12052: " " " 12053: Tätä lakia sovellettakoon ensi kerran vuoden 1950 tulosta toitnitettavassa lrnn.nall~ 12054: verotukse8sa. 12055: 12056: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 12057: 12058: 12059: Matti Meriläinen. H. Tauriainen. 12060: Ma.rtti Leskinen. Toivo I. Sormunen. 12061: Esa Hietanen. Niilo Nieminen. 12062: wmmo Järvinen. J. Mustonen. 12063: 12064: 12065: 12066: 12067: 35 12068: 274 12069: 12070: VI1,4. - Lak. al. N:o 32. 12071: 12072: 12073: 12074: 12075: V. Eskola y. m.: Ehdott~,s laiksi kunnan toimivallan väli- 12076: aikaisesta laajentamisesta. 12077: 12078: 12079: E d u s k u n n a ll e. 12080: 12081: Siihen toimintaan, joka on suoritettu so- Vuoden 1949 aikana, jolloin mainittu laki 12082: tainvaliidien ja muiden sodasta kärsimään siis ei enää ollut voimassa, on kuitenkin 12083: joutuneiden avustamiseksi, ovat myös mo- osoittautunut, että sen sisältämät säännök- 12084: net maalaiskunnat, kauppalat ja kaupungit set olisivat edelleen erittäin tarpeelliset. 12085: osaltaan osoittaneet haluavansa vapaaehtoi- Tämä koskee erikoisesti niitä, jotka ovat 12086: sesti osallistua. Tämä kuntien toiminta on saaneet maata asutustoiminnan välityksellä. 12087: ilmennyt useassa eri muodossa, kuten Maanhankintalain mukaan maata saa- 12088: maanluovutuksena, lainoina, korkohelpotuk- neet tai vapaaehtoisella kaupalla sitä osta- 12089: sen myöntämisenä ja takauksina. Kunnal- neet asutettavat voivat saada lainaa touko- 12090: lislainsäädännön mukaan kunta ei kuiten- kuun 5 päivänä 1945 siirtoväen ja rintama- 12091: kaan ole oikeutettu antamaan suoranaista sotilaiden asuttamisen rahoittamisesta anne- 12092: avustusta yksityisille henkilöille muissa tun lain nojalla. Viimemainittu laki sään- 12093: kuin köyhäinhoitolaissa edellytetyissä ta- nöstää myös lainoituksen järjestämisen. 12094: pauksissa. Jotta kysymyksessä oleva kun- Kun lainoja joudutaan monessa tapauksessa 12095: tien toiminta olisi tullut kaikilta osin lail- myöntämään takauksia vastaan, joiden jär- 12096: - lisesti kestävälle pohjalle, on ollut tarpeen jestäminen on tuottanut suuria vaikeuksia 12097: laajentaa kuntien toimivaltaa mainituissa asutettaville, olisi tärkeää, että kunii4'ln toi- 12098: suhteissa. Koska muutosten tekemistä kun- mesta voitaisiin järjestää kysymyksessä ö~ 12099: nallislainsäädäntöön siihen nähden, että pu- via takauksia. Sama koskee myös vuoden 12100: heena oleva avustustoiminta oli luonteel- 1936 asutuslain mukaan asutettujen tuke- 12101: taan tilapäistä, ei katsottu asianmukaiseksi, mista. ~ 12102: annettiin 14 päivänä heinäkuuta 1944 laki Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 4 12103: kunnan toimivallan väliaikaisesta laajenta- kunnioittaen, 12104: misesta eräissä tapauksissa. Tämä laki oli 12105: kuitenkin voimassa vain vuoden 1948 lop- että Eduskunta hyväksyisi seut·aa- 12106: puun. van lakiehdotuksen: 12107: 12108: 12109: 12110: Laki 12111: kunnan toimivallan väliaikaisesta laajentamisesta eräissä tapauksissa. 12112: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 12113: 1 §. paaehtoisen hankkimisen järjestelystä an- 12114: Kunnalla on oikeus kunnallisvaltuuston netun lain ja marraskuun 6 päivänä 1936 12115: harkinnan mukaan antaa taloudellista tukea annetun asutuslain mukaan maansaantiin 12116: toukokuun 5 päivänä 1945 annetun maan- oikeutettujen ja heihin verrattavien asutta- 12117: hankintalain, samana päivänä maan va- miseen. 12118: VII,4. - V. Eskola y. m. 275 12119: 12120: 2 §. 3 §. 12121: Tarkempia määräyksiä tämän lain toi- Tämä laki on voimassa vuoden 1954 lop- 12122: meenpanosta ja soveltamisesta annetaan puun. 12123: asetuksella. 12124: 12125: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950. 12126: 12127: Valfrid Eskola. Kustaa Alanko. 12128: Jalmari Linna. 0. Muikku. 12129: Heikki Hykkäälä. E. Raunio. 12130: Artturi Koskinen. Yrjö . Helenius. 12131: Heikki Simonen. E. Pusa. 12132: J. F. Tolonen. 12133: 12134: 12135: 12136: 12137: \ 12138: 1 12139: 276 12140: 12141: VU,5. - La.k. a.l. N:o 33. 12142: 12143: 12144: 12145: 12146: Pakkanen y. m. : Ehdotus laiksi kiinteän omaisuuden pak- 12147: kolunastuksesta yleiseen tarpeeseen annetun lain muut- 12148: tamisesta. 12149: 12150: 12151: E d u s k u n n a ll e. 12152: 12153: Vuoden 1882 jälkeen rautatien rata- kunnossa, koska muiden eläimet voivat nii- 12154: alueita pakkolunastettaessa jätettiin rauta- den kautta mennä radalle ja maanomistaja 12155: tien varsien maanomistajien velvollisuu- joutuu tällöin maksamaan sakkoja. Täten 12156: deksi eri korvausta vastaan aidan rakenta- on monilla maanomistajilla, verrattain pie- 12157: minen maansa kohdalle molemmin puolin nilläkin, satoja jopa tuhansiakin metrejä 12158: rataa. Tämä aitaamisesta maksettu lisä- tällaisia metsämaita aidattavanaan. 12159: korvaus, siis uuden teosta ja vastaisuudeksi Kun Etelä-Suomen rautateiden varsilla 12160: määrätystä aidan kunnossapidosta, on ollut olevilla maanomistajilla ei ole edellä kerro- 12161: varsin mitätön. Niinpä se on ollut monissa tunlaista aitausvelvollisuutta, vaan valtio 12162: tapauksissa vain noin 15 penniä metriltä. itse vastaa siitä, joten tämä rasitus koskee 12163: Tällainen korvaus ei liene alunperinkään vain muilla alueilla olevia maanomistajia, 12164: ollut riittävä näinkin suuresta ikuisiksi on se epäoikeudenmukainen. Rahanarvon 12165: ajoiksi pannusta rasituksesta, mutta kun aleneminen, puunhinnan ja työkustannus- 12166: otetaan vielä huomioon rahanarvon alene- ten kohoaminen taas tekevät korvauksen 12167: minen sekä puun hinnan ja työkustannus- täysin mitättömäksi kustannuksiin verrat- 12168: ten kohoaminen, on korvaus nykyisin täy- tuna ja vihdoin se on kohtuuton, koska se 12169: sin olematon. vaatii aitausvelvollisuuden ulottamista sel- 12170: Kun tämä aitausvelvollisuus ei kuulu laisiin tapauksiin, joista maanomistajalle 12171: tilaan kiinnitettyihin rasituksiin, joten se itselleen ei ole mitään hyötyä. Jotta vas- 12172: ei näy tilan rasitustodistuksessa, ovat jot- taisuudessa ei maanomistajalle enää tällai- 12173: kut nykyiset maanomistajat jättäneet aidan sia velvoitteita asetettaisi, olisi pakkolunas- 12174: kunnossapitämättä. Rautatiehallituksen ta- tuslakia niin muutettava, että rautatie- 12175: holta on kuitenkin pidetty tiukasti kiinni alueita rata-alueiksi pakkolunastettaessa, 12176: maanomistajien aitausvelvollisuudesta. Useat rautatien omistaja itse olisi velvollinen vas- 12177: maanomistajat ovatkin senvuoksi saaneet taamaan aitausvelvollisuudesta kaikkialla 12178: sakkoja, ettei aita ole ollut kyllin hyvässä siellä, missä se katsotaan tarpeelliseksi ja 12179: kunnossa tai että jonkun kotieläimet, jopa että ne maanomistajat, joille aitausvelvolli- / 12180: vieraidenkin, ovat rikkoneet aidan ja men- suus on jo määrätty pakkolunastuksen yh- t 12181: neet radalle. Useita tällaisia juttuja on teydessä tehdyllä sopimuksella, velvoitettai- ) 12182: ollut vireillä esim. Kangasalan ja Oriveden siin huolehtimaan aitaamisesta vain yleisev: 12183: maanomistajien kohdalla ja nämä ovat aitauslain puitteissa, siis vain siinä tapauli).- 12184: tiettävästi poikkeuksetta hävinneet jut- sessa, milloin he itse tarvitsevat tätä aitia 12185: tunsa, vaikka ovat eräissä tapauksissa ve- kotieläintensä laiduntamiseen. Muussa ta- 12186: donneet hovioikeuteenkin. pauksessa huolehtisi tarvittavan aidan ra- 12187: Tämä aitausvelvollisuus tuntuu erityisen kentamisesta ja kunnossapidosta rautatien 12188: raskaana niiden maanomistajien kohdalla, omistaja. 12189: joilla on metsämaita rautatien varsilla. Edellä olevan perusteella kunnioittaen 12190: Vaikka metsän käyttö laitumeksi yleensäkin ehdotamme, 12191: jo on vähenemässä ja vaikka maanomistaja 12192: ei lainkaan käyttäisi rautatiehen rajoittu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 12193: vaa metsäaluettaan laiduntamiseen, on hä- van lakiehdotuksen: 12194: nen silti pidettävä nämä aidat jatkuvasti 12195: VII,5. - Pakkanen y. m. 277 12196: 12197: Laki 12198: kiinteän omaisuuden paldtolunastuksesta yleiseen ·tarpeeseen annetun lain 12199: muuttamisesta. 12200: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kiinteän omaisuuden pakkolunastuk- 12201: sesta yleiseen tarpeesee~ 14 päivänä heinäkuuta 1898 annetun lain 17 §:n 3 momentti 12202: näin kuuluvaksi: 12203: 17 §. Milloin aitausvelvollisuus on ennen tä- 12204: män lain voimaantuloa tapahtuneessa pak- 12205: kolunastuksessa määrätty maanomistajalle, 12206: Rautatien omistaja olkoon myöskin vel- on hänet, jos rautatien omistaja on valtio, 12207: vollinen rautatien alitse tekemään ja pitä- vapautettava velvollisuudesta pitää aitaa 12208: mään auki laskuojia, joiden tulee olla sel- sellaisten rautatiehen rajoittavien alueiden 12209: laisilla paikoilla sekä niin leveitä ja syviä, kohdalta, joita ei käytetä kotieläinten lai- 12210: etteivät ylempänä asuvat esty johtamasta duntamiseen. Jos aidan pitäminen näillä 12211: vettä tiluksiltaan, niin myös, ellei toisin alueilla katsotaan muusta syystä tarpeelli- 12212: sovita, panemaan ja kunnossa pitämään seksi, olkoon valtio siihen velvollinen. 12213: aitaa, mikäli ja missä sitä ehkä tarvitaan Edellä mainittua aitausvelvollisuudesta 12214: estämään toisten kotieläimiä pääsemästä vapauttamista koskeva vaatimus on kuuden 12215: rautatien alueelle. Jos tarve aitaamisesta kuukauden kuluessa tämän lain voimaantu- 12216: ilmaantuu myöhemmin, olkoon rautatien lemisesta annettava asianomaiselle läänin- 12217: omistaja velvollinen rakentamaan aidan ja hallitukselle, jonka tulee päättää asiasta, 12218: kunnossa pitämään sen. Milloin siitä syn- annettuaan rautatiehallitukselle tilaisuuden 12219: tyy riita, on asia oikeuden ratkaistava. lausunnon antamiseen. Tarkemmat menet- 12220: telyä koskevat määräykset annetaan asetuk- 12221: Tämä laki tulee voimaan päivänä sella. 12222: kuuta 195 . 12223: 12224: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1950. 12225: 12226: Atte Pakkanen. T. N. Vilhula. 12227: Johann·es Virolainen. Kusti Es-kola. 12228: Jaakko Halmla.. Eino Laitinen. 12229: Eino Rytinki. Pekka Kiiski. 12230: Lauri Laine. L. 0. Hirvensalo. 12231: 278 12232: 12233: VII,a. _:... Lak. al. N:o 34. 12234: 12235: 12236: 12237: 12238: Lampinen y. m.: Ehdotus laiksi vesioikeuslain muuttami- 12239: sesta. 12240: 12241: 12242: E d u s k u n n a ll e. 12243: 12244: Salaojitusharrastus oli jo sotia edeltä- osanottovelvollisuus pakolliseksi salaojituk- 12245: neinä vuosina erittäin vilkasta. Niin pian sen vaatimaan syvyyteen. 12246: kun putkiteollisuus pääsee riittävään vauh- Kaivutöiden suorituksen koneistamisen 12247: tiin, on salaojitusten toteuttamisessa odotet- vuoksi tällaisten syvempien valtaojien kai- 12248: tavissa entistä nopeampi, voimakas nousu. vamiseen on nykyoloissa myös taloudelli- 12249: Varsinkin uuden salaojituslain turvin sesti entistä suuremmat edellytykset ja 12250: myönnettävät lainat ja avustukset tulevat ovat tällaiset syvät ojat kuivatuksen tehok- 12251: salaojitustoimintaa elvyttämään. kuuden ja ojituksen kunnossapidon kan- 12252: Tasaisilla mailla, jollaisia meillä pelto- nalta myös suositeltavia. 12253: maat ovat pääasiassa, tuottavat yhteisten Asutus- ja uudisraivaustoiminnan takia 12254: purojen ja valtaojien perkaukset usein pa- joudutaan uusia valtaojia avaamaan tätä 12255: haa haittaa salaojitukselle, kun voimassa nykyä suuressa määrässä. Olisi tärkeätä, 12256: olevan vesioikeuslain vuodelta 1902 heinä- että laki tekisi niiden kaivamisen mahdolli- 12257: kuun 23 päivältä III luvun 7 §: n mukaan seksi peltoviljelyksillä käytetyn salaojituk- 12258: pakollinen osanottovelvollisuus ulottuu vain sen vaatimaan syvyyteen, koska muuten on 12259: yhdeksänkymmenen senttimetrin (90 sm) vaarassa, että ne joudutaan salaojitusten 12260: syvyiseen kuivatukseen, ja kivennäismaiden vuoksi hetimiten uudelleen syventämään. 12261: salaojituksessa syvyyden tulee kuitenkin Sen nojalla mitä edellä olemme esittä- 12262: olla Etelä-Suomessa putken päältä lasket- neet kunnioittaen ehdotamme, 12263: tuna l.2o metriä ja Pohjois-Suomessa 1.40 12264: metriä. Tämän vuoksi olisi säädettävä että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 12265: van lakiehdotuksen: 12266: 12267: 12268: Laki 12269: vesioikeuslain muuttamisesta. 12270: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä heinäkuuta 1902 annetun 12271: vesioikeuslain III luvun 7 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi: 12272: 7 §. vähintään puolta hyötyä edustavat osak- 12273: kaat sitä kuitenkin vastustavat, ojitus on 12274: Jolleivät he yksimielisellä päätöksellä tehtävä niin, että maa voidaan kuivatta' 12275: Jovi ojan suuruudesta, olkoon jokaisella 1.2 metrin syvyyteen, kun otetaan hu~ 12276: oikeus vaatia oja kaivettavaksi niin, että mioon myös kuivatuksesta johtuva maan 12277: hänen maansa saatetaan kuivattaa pelto- painuminen. Kuitenkin voidaan kuivatus- 12278: salaojituksen vaatimaan syvyyteen. Mikäli syvyys määrätä pienemmäksi, jos maan tui- 12279: VII,a. - Lampinen y. m. 279 12280: 12281: vattaminen edellä mainittuun syvyyteen aiheutuneista lisäkustannuksista, elleivät 12282: aiheuttaa hyötyyn nähden suhteettornia muut osakkaat halua käyttää lisättyä sy- 12283: kustannuksia, ja suuremmaksi, jos maan- vyyttä hyväkseen. 12284: omistaja sitä vaatii ja yksin vastaa siitä 12285: 12286: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 12287: 12288: J. E. Lampinen. V. J. Sukselainen. E. A. Turja. 12289: Martti Miettunen. Juhani Leppälä. Verner Korsbäck. 12290: Onni Mannila. Heikki Soininen. Henrik Kullberg. 12291: Eino PaJ.ovesi. S. S. Aittoniemi. Matti Heikkilä. 12292: Antti J. Rantamaa. Eino Rytinki. Helena Virkki. 12293: Kalle Joukanen. Akseli Brander. Rolf B. Berner. 12294: Tahvo Rönkkö. Atte Pakkanen. T. N, Vilhula.. 12295: Samuli Simula. J. Koivisto. Irma Hamara. 12296: Kerttu Saalasti. Anton Suurkonka. E. Pusa. 12297: Vieno Simonen. Niilo Ryhtä. Jalmari Linna. 12298: Aino Luostarinen. Toivo Ikonen. JaJ.mari Pusa. 12299: 12300: 12301: 12302: 12303: \ 12304: vu, i. - I.a.k. al. • :o 8&. 12305: 12306: Kulova.a.ra. y. m.: Ehdotus laiksi tiheissä asumusryhmissä 12307: olevien vuokra-alueiden lunastamisesta annetun . lain 12308: muuttamisesta. 12309: 12310: E d u s k u n n a ll e. 12311: 12312: Tiheissä asumusryhmissä olevien vuokra- töksen lykkääntymisen moniksi vuosiksi. 12313: alueiden lunastustoiminta on kovin hitaasti Momentin sanamuoto näet määrää toimi- 12314: edistynyt. Siitä huolimatta, että laki tuli tukseen yhdenkin tyytymättömyystapauk- 12315: voimaan jo vuonna 1936, on sen toteutta- sen sattuessa alueen kokonaisuudessaan 12316: minen toisin paikoin aivan alkuvaiheissaan. maanjako-oikeuden ratkaistavaksi. Maan- 12317: Melkeinpä jo hallituksen olisi syytä ryhtyä jako-oikeudesta valittaja voi jatkaa vielä 12318: tiukemmin kiirehtimään lain nopeampaa korkeimpaan oikeuteen, jossa asia saattaa 12319: toteuttamista. Sillä sen pitkäaikainen vii- viipyä monia vuosia. Siksi momentti oli- 12320: pyminen aiheuttaa monenlaisia ikävyyksiä sikin asian jouduttamiseksi korjattava. 12321: ja oikeutettua tyytymättömyyttä. Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 12322: Edellisen lisäksi asian toteuttamisen ehdotamme, 12323: viime vaiheessa lain 20 § : n 4 momentin 12324: määräys erimielisyystapauksissa aiheuttaa että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 12325: tarpeettomasti koko alueen lunastuspää- van lakiehdotuksen: 12326: 12327: LaJd 12328: tih:eissä asumusryhmissä olevien vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain 12329: muuttamisesta. 12330: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen· 67 §: ssä 12331: määrätyllä tavalla, muutetaan tiheissä asumusryhmissä olevien vuokra-alueiden lunas- 12332: tamisesta 28 päivänä helmikuuta 1936 annetun lain (120/36) 20 § näin kuuluvaksi: 12333: 20 §. saamiseksi on tarpeen. Jos asemakaava tai 12334: Jos toimitusmiehet vuokra-alueiden jär- rakennussuunnitelma edellyttää, että lunas- 12335: jestelyn ensimmäisessä kokouksessa totea- tettavaan alueeseen on erotettava muiden- 12336: vat, että lunastamisilmoituksen tehneiden kin kuin vuokranantajan tiluksia, saata- 12337: joukossa on tämän lain mukaan lunastami- koon ne siihen lunastaa tässä laissa säädet- 12338: seen oikeutettu vuokramies, ja alueelle jo tyä korvausta vastaan. 12339: on vahvistettu asemakaava tai rakennus- Alue, joka tämän lain mukaan lunaste- 12340: suunnitelma, on toimitusmiesten ratkais- taan vuokramiehen omaksi, on erotettava 12341: tava tehdyt lunastamisvaatimukset, määrät- itsenäiseksi kiinteistöksi; ja on erottaminen 12342: tävä lunastettava alue, lunastushinta sekä toimitettava ilman eri määräystä järjes- 12343: miten se on suoritettava ja kuoletettava telyn yhteydessä sillä tavalla, kuin siitä 12344: ynnä muut lunastamisehdot, noudattaen, on erikseen säädetty. 12345: mitä siitä on tässä laissa säädetty. - Jos asianomainen kieltäytyy hyväksy- 12346: Vuokra-alueiden järjestelyssä olkoon lupa mästä toimitusta, on asia muulta osaltaan 12347: vaihtaa tiluksia sekä toimittaa muidenkin käsiteltävä kiireellisesti loppuun, mutta 12348: kuin tässä laissa tarkoitettujen vuokra- riitaiselta osaltaan jätettävä maanjako- 12349: alueiden siirtoja ja vuokrasuhteiden muu- oikeuden ratkaistavaksi. 12350: toksia, mikäli se sopivan järjestelyn aikaan- 12351: 12352: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1950. 12353: Urho Kulovaara. Eino Roine. Aarne Honka. 12354: Irma Karvikko. Rafael Paasio. Hugo Nuorsaari. 12355: 1 12356: 281 12357: VU,s. - loagmot. N:o 36. 12358: 12359: Rosenberg m. fl. : F'örslag till lag angående ändring av 12360: lagen om t~mPQrär' fiskerätt. 12361: 12362: 12363: T i ll R i k s d a g e n. 12364: 12365: För kretsar som på ett eller annat sätt lag. Enligt förljudande inlämnade denna 12366: kmnmit i beröring med fiskenäringen är det kommitte redan i slutet av år 1948 sitt be- 12367: uppenbart att vår nuvarande fiskelag, som tänkande, men regeringen har inte sett sig 12368: kom tili på 1700-talet, i så gott som alla föranlåten att tills vidare vidtaga några som 12369: aweenden är oändamålsenlig och föråldrad. helst åtgärder för att få denna viktiga 12370: Huvudorsaken härtill är, att i denna lag fråga slutgiltigt ordnad. 12371: fiskerätten sammanförts med äganderätten Då emellertid frågan är av stor social 12372: tili fiskevattnen oavsett om vattenägaren och nationalekonomisk betydelse och då 12373: idkar yrkesfiske eller inte. På så sätt har man har kännedom om vilket grundligt 12374: lagen för majoriteten av våra yrkesfiskare och tidsödande arbete i riksdagen behand- 12375: utgjort ett svårt hinder i deras yrkesut- lingen av en så pass viktig och omfattande 12376: 1 12377: övning samtidigt som icke yrkesfiskande 12378: vattenägare genom höga arrendepris profi- 12379: lag kräver, är det enligt undertecknades 12380: åsikt hödvändigt att en temporär lag stif- 12381: terat på de obesuttnas bekostnad. tas, som ger möjlighet åt yrkesfiskarna att, 12382: Denna orättvisa och dess skadliga verk- tills den nya fiskelagen slutligt utformats 12383: ningar på hela vår folkhushållning fram- och trätt i · kraft, lönsamt och på rättvisa 12384: trädde tydligast under och strax efter våra grunder bedriva sitt yrke. 12385: senaste krig då folkförsörjningsläget var UnderteCiknade anser att den lag om tem~ 12386: hårt beträngt. Med anledning härav fann porär fiskerätt som antogs den 6 maj 1949 12387: sig myndigheterna tvungna att år 1941 kan, med endast en ändring av 1 §, tjäna 12388: stifta lagen om temporär fiskerätt, som detta ändamål och rätta till de värsta miss- 12389: sedan med smärre ändringar var i kraft förhållandena, som nu äro rådande på 12390: till 1948 års rutgång. Reda:n. en tid där- fiskeriområdet, och f,öreslår därför, 12391: förinnan hade en kommitte tillsatts med att Riksdagen ville antaga föl- 12392: uppgift att utarbeta förslag till ny fiske- jande lagförslag: 12393: 12394: Lag 12395: angålende ändring av lagen om temporär fiskerätt. 12396: 1 enlighet med Riksdagens beSlut skall 1 § lagen av den 6 maj 1949 om tempo- 12397: rär fiskerätt erhålla följande ändrade lydelse: 12398: 1 §. område, 1 viiken han är skriven, i av staten, 12399: Envar finsk niedborgare, viiken erhåller kommunen, församling eller bolag tillhörigt 12400: sin huvudsakliga f'örsörjning av fiske, har vatten - dock icke i av yrkesfiskare sam- 12401: rätt att, intill dess en ny fiskerilag trätt fällt ägda fiskeribolags vatten - samt i 12402: i kraft, i enlighet med vad genom förord- av sådana enskilda markägare ägda vatten, 12403: ning närmare bestämmes, utan vederlag vilka erhålla sin huvudsakliga förvärvs- 12404: bedriva yrkesmässigt :fiske på den kommuns inkomst ur annan näring än fiske. 12405: 12406: Helsingfors den 7 februari 1950. 12407: 12408: \ G. Rosenberg. 12409: Atos Wirtanen. 12410: Eino Roine. 12411: V. Riihinen. 12412: Aimo Aal~nen. 12413: Nestori Nurminen. 12414: 12415: 12416: \ 12417: Mauri ByCSmä. M. Järvinen. Mauri Perkonoja. 12418: 86 12419: 12420: 12421: \ 12422: 282 12423: 12424: Vfi,s. - Lak. al. N:o 36. Suomennos. 12425: 12426: 12427: Rosenberg y. m.. : Ehdotus laiksi väliaikaisesta kalastus- 12428: oikeudesta annetun lain muuttamisesta. 12429: 12430: Eduskunnalle. 12431: Kalastuselinkeinon kanssa tavalla tai toi- tuslaiksi. Saadun tiedon mukaan tämä 12432: sella kosketukseen joutuneille piireille on komitea jätti jo vuoden 1948 lopussa mie- 12433: ilmeistä, että nykyinen kalastuslakimme, tintönsä, mutta hallitus ei ole katsonut 12434: joka syntyi 1700-luvulla, on miltei kaikissa toistaiseksi aiheelliseksi ryhtyä mihinkään 12435: suhteissa epätarkoituksenmukainen ja van- toimenpiteisiin, jotta tämä tärkeä kysymys 12436: hentunut. Pääsyynä tähän on se, että saataisiin lopullisesti järjestetyksi. 12437: tässä laissa kalastusoikeus on yhdistetty Kun kysymys kuitenkin on suuresta yh- 12438: kalastusvesien omistusoikeuteen katsomatta teiskunnallisesta ja kansantaloudellisesta 12439: siihen, harjoittaako veden omistaja am- merkityksestä ja kun tiedetään, mitä perus- 12440: mattikalastusta vai ei. Sillä tavoin laki on teellista ja aikaa vievää työtä niin tärkeän ~· 12441: ammattikalastajiemme enemmistölle tullut ja laajakantoisen lain käsittely eduskun- 12442: vaikeaksi esteeksi heidän ammattinsa har- nassa vaatii, on alle:kirjoittaneiden mielestä 12443: joittamiselle, samalla ik:un vedenomistajat, välttämätöntä säätää väliaikainen laki, joka 12444: jotka eivät ole ammattikalastajia, ovat kor- antaa ammattikalastajille, kunnes uusi ka- 12445: keilla vuokrahinnoilla hyötyneet asutta- lastuslaki on lopullisesti valmistunut ja 12446: mattomien kustannuksella. astunrut voimaan, mahdollisuud·en harjoittaa 12447: Tämä epäoikeudenmukaisuus ja sen va- ammattiaan kannattavasti ja oikeudenmu- 12448: hingolliset vaikutukset koko kansantaloudel- kaisin perustein. 12449: 1elllilllle ilmenivät selvimmin viime sotamme Allekirjoittaneet katsovat, että se laki 12450: aikana ja heti sen jälkeen, jolloin kansan- väliaikaisesta kalastusoikeudesta, joka an- 12451: huoltotilanne oli hyvin vaikea. Tämän joh- nettiin 6 päivänä toukokuuta 1949, voi, 12452: dosta katsoivat viranomaiset olevansa pa- tekemällä vain muutos 1 §: ään, soveltua 12453: koitettuja vuonna 1941 säätämään lain tähän tarkoitukseen ja oikaista kalastuksen 12454: väliaikaisesta kalastusoikeudesta, joka sit- alalla nyt vallitsevat pahimmat epäkohdat, 12455: ten pienehköin muutoksin oli voimassa vuo- ja ehdottavat sen vuoksi, 12456: den 1948 loppuun. Jo jonkin aikaa tätä 12457: ennen oli asetettu komitea, jonka tehtä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 12458: vänä oli valmistaa ehdotus uudeksi kalas- van lakiehdotuksen: 12459: 12460: Laki 12461: väliaikaisesta kalastusoikeudesta annetun iain muuttamisesta. 12462: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesta kalastusoikeudesta 6 päi- 12463: vänä toukokuuta 1949 annetun lain 1 § näin kuuluvaksi: 12464: 1 §. tiolle, kunnalle, seurakunnalle tai yhtiölle 12465: Jokaisella Suomen kansalaisella, joka saa kuuluvassa vedessä - ei kuitenkaan aili- 12466: pääasiallisen toimeentulonsa kalastuksesta, mattikalastajien yhteisesti omistaman kalas- 12467: on oikeus, kunnes uusi kalastuslaki on astu- tusyhtiön vedessä - sekä sellaisten yksi- 12468: nut voimaan, sen mukaan kuin asetuksella tyisten maanomistajien, jotka saavat pää- 12469: tarkemmin säädetään, korvauksetta harjoit- asiallisen ansiotulonsa muusta elinkeinosta 12470: taa ammattimaista kalastusta sen kunnan kuin kalastuksesta, omistamassa vedessä. 12471: alueella, missä hän on henkikirjoitettu, val- 12472: 12473: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950. 12474: G. Rosenberg. Eino Roine. Aimo Aaltonen. 12475: 1 12476: Atos Wirtanen. 12477: Mauri Ryömä. 12478: V. Riihinen. 12479: M. Järvinen. 12480: Nestori Nurminen. 12481: Mauri Perkonoja.. 12482: 12483: 1 12484: 1 12485: 283 12486: 12487: Vn,1), - Toiv. al. N:o 105. 12488: 12489: 12490: 12491: 12492: My'liymäki y. m. : Äänioikeusikärajan alentamisesta kunnal- 12493: lisvaaleissa. 12494: 12495: 12496: E d u s k u n n a ll e. 12497: 12498: Kunnallinen äänioikeus oli aikaisemmin kohtaan. Äänioikeus on yksi tapa, jonka 12499: meillä omaisuudesta ja tuloista riippuvai- avulla kansalaiset saadaan kiinnittämään 12500: nen. Kuitenkin se on jo kolme vuosikym- huomiota yhteisiin asioihin. On tunnettua, 12501: mentä ollut yleinen. Yleinen ja yhtäläi- että määrätyn väestöryhmän erikoiskysy- 12502: nen äänioikeus onkin nykyisin tunnustettu myksiä yhteiskunnan eri edustuslaitoksissa 12503: ainoaksi oikeaksi. Ristiriita on siinä, että ajavat parhaiten juuri sen omat edusta- 12504: varsinkin työtätekevä nuoriso joutuu jo jat. Nuorison työ-, asunto-, kasvatus- y. m. 12505: useita vuosia työtä tehtyään maksamaan oloja edistämään tarvitaan siis ennen kaik- 12506: monenlaisia veroja ja siten ottamaan osaa kea heidän omaa osallistumistaan näiden 12507: yhteiskunnallisiin rasituksiin, mutta ääni- laitosten työhön. 12508: oikeusikärajan ollessa 21 vuotta ei suu- Kun varsinkin viime vuosina nuoriso on 12509: rella joukolla nuoria kansalaisia ole mitään muutenkin ottanut osaa monenlaisiin teh- 12510: päätösvaltaa kunnallisissa asioissa. täviin, on luonnollista, että kansalaisille 12511: Kun nykyisin eräissä maissa on valtiol- myönnettäisiin äänioikeus entistä nuorem- 12512: linenkin äänioikeus 18 vuotiailla, voitaisiin pina. Tämän vuoksi olemmekin sitä mieltä, 12513: sitä suuremmalla syyllä kunnallisissa vaa- että on välttämätöntä saada aikaan uudis- 12514: leissa äänioikeusikärajaa alentaa. Varsin- tus äänioikeusoloissamme ja ehdotamme 12515: kin nykyaikana nuoriso on joutunut sel- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12516: laisten huvitusten ja muiden keveiden ajan- 12517: kulujen pariin, jotka ovat kehittäneet nuo- että hallit,us kiireellisesti valmis- 12518: ria ihmisiä väärään ja turmiolliseen suun- tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi- 12519: taan. Täten olisi suurta huomiota kiinni- tyksen äänioikeuden myöntämisestä 12520: tettävä siihen, miten saadaan aikaan suu- kunnallisissa vaaleissa kaikille 18 12521: rempaa harrastusta yhteiskunnallisia asioita vuotta täyttäneille kansalaisille. 12522: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 12523: 12524: Lauri Myllymäki. Kaarle E. Renfors. 12525: Martti Leskinen. Eino Kujanpää. 12526: M. Järvinen. Niilo Nieminen. 12527: H. Tauriainen. Paavo Leskinen. 12528: Arvo Riihimäki. 12529: 12530: 12531: 12532: 12533: \ 12534: 284 12535: 12536: - VII,to. - Toiv. al. N:o 106. 12537: 12538: 12539: 12540: 12541: lta.DDisto y. m.: V erovelvolUsen oikeuttamisesta kunnallis- 12542: verotuksessa vähentämään kiinnitettyjen velkain korot 12543: kokonaisuudessaan. 12544: 12545: 12546: E d u s k u n n a ll e. 12547: . 12548: Voimassa olevan verolainsäädännön mu- tarvitsijat var;,;in yleisesti käyttävät takaus- 12549: kaan saavat kiinteistöt kunnallisverotuk- vakuutta, vaikka heillä kiinteässä omaisuu- 12550: sessa vähentää tuloistaan kiinnittämättö- dessa olisi tarjona ensiluokkainen vakuus. 12551: mäin velkain korot mutta kiinnitettyjen Miten vaarallista takauksien käyttö laa- 12552: velkain koroista, jos niiden määrä on alle jassa mitassa on,. kävi ilmi 1930-luvun pu- 12553: 3,000 markan, enintään 1,500 markkaa, lakautena, jolloin takaussitoumuksiin men- 12554: muussa tapauksessa puolet, kuitenkin enin- neiden tilat joutuivat pakkohuutokaupalla 12555: tään 15,000 mk. Näin ollen ne velalliset, m;y-ytäviksi takausjärjestelmän sitoessa ta- 12556: jotka ovat antaneet kiinnityksen muodossa kaajat velkaisten naapuriensa kanssa sa- 12557: lainansa maksamisesta paremman takuun maan kohtaloon. Taloudelliset turvallisuus- 12558: kuin toiset, joutuvat verotuksessa näitä näkökohdatkin puhuvat siis sen puolesta, 12559: huonompaan, epäoikeudenmukaiseen ase- ettei kiinnitettyjen velkojen korkoja saisi 12560: maan. asettaa verotuksessa muita korkoja huonom- 12561: Oikeudenmukaisuussyistä voidaankin pi- paan asemaan. 12562: tää ainoana hyväksyttävänä menettelynä Erikoisesti rasittavat kiinityslainain ko- 12563: sitä, että kaikki korot saataisiin kokonai- rot sellaisia ensiluokkaisen tärkeitä sosiaa- 12564: suudessaan vähentää tuloista. Muun lisia pyrkimyksiä kuin asutustoimintaa ja 12565: muassa valtion viranomaiset 'ovat yleensä asuntotuotantoa. Jos kiinnityslainojen ko- 12566: tunnustaneet tämän periaatteen. Niinpä rot saataisiin kokonaan vähentää tuloista 12567: hallitus esityksessään vuoden 1921 valtio-, myös kunnallisverotuksessa, se olisi omiaan 12568: päiville 16. 6. 1898 kunnallishallinnosta helpottamaan erilaisten kiinteistöjen ase- 12569: annetun asetuksen muuttamisesta ehdotti, maa ja esim. vuokrien järjestelyä sekä si- 12570: että kiinnitettyjenkin velkain korot koko- ten tukisi vakaannuttamispolitiikkaamme. 12571: naisuudessaan saataisiin vähentää tuloista. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 12572: Laki- ja talousvaliokunnan periaatteellinen eduskunnan hy-väksyttäväksi toivomuksen, 12573: kanta oli myös sama. Samoin vuoden 1934 12574: lainvalmistelukunta ehdotuksessaan vero- ja että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 12575: verotuslaiksi sekä toimeenpanoasetukseksi siin kunnallisverotuksessa voimassa 12576: edusti samaa kantaa. olevan lainsäädännön muuttamiseksi 12577: Kun kiinnityslainojen korot saa ottaa siten, että verovelvolliselle myönnet- 12578: huomioon verotuksessa vain aivan vähäi- täisiin oikeus vähentää tuloistaan 12579: seltä osalta, on siitä ollut seurauksena, että kiinnitettyjen velkojensa korot koko- 12580: kiinteistöjen ja etenkin maatalousluoton na?:suudessaan. 12581: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 12582: 12583: B. A. Kannisto. Lassi Hiekkala.. 12584: Kalle Kauppi. Irma Karvikko. 12585: Rolf B. Berner. 12586: 12587: 12588: 12589: 12590: 1 12591: VII,u. - Toiv. al. N:o 107. 12592: 12593: 12594: 12595: 12596: Sävelä y. m.: Esityksen antamisesta manttaalikuntalaitok- 12597: sen lakkauttamisesta. 12598: 12599: 12600: E d u s ik: u n n a 11 e. 12601: 12602: Manttaalikunta1aitoksella on aikaisemmin on monissa tapauksissa verotettu sellaisten 12603: ollut moninaisia tehtäviä: teitten ja silto- tarkoitusperien hyvä;ksi, joita ei voida pitää 12604: jen huoltarrninen, majataloj,en pito, kyyti- mantroalikunnan yhteisinä eipä edes aina 12605: laitoksesta ja vamkienkuljettamisesta huo- tarkoituksenmukaisilna:kaan. Esimerkkinä 12606: lehtiminen, käräjähuoneitten varaa.minen tällaisesta vähemmän tarkoituksenmukai- 12607: kihlakunnanoikeuksille j. n. e. Lainsäädän-- sesta verotuksesta mainittakoon, että mant- 12608: nön siirryttyä yhä useammat !11äistä tehtä- taalikunnlWll verovaroja on käytetty epäon- 12609: vistä muitten elimien suoritettaviksi, mant- nistuneesta hevoskaupasta raiheutuvien vel- 12610: taalikuntalaitokselle on jäänyt tehtäviä yhä kojen maksuun. 12611: vähemmän. Nyttemmin oo useissa krmnissa Kun vrerotus nyttemmin on. muutenkin 12612: myös lainajyvästöjen ja siemenviljavarasto- ylen ra:skrasta eikä ylimääräsiä veroja niin 12613: joo hoito siirtynyt kunnille, jotka tehtä- ollen olisi syytä tarp,eettomasti periä ja 12614: västä suoriutuivat yhtä hyvin kuin mant- krm manttaaiikuntalaitoksen ylläpitämi- 12615: taaliik:unnat. Tämänkään vuoksi ei siis enää sestä lisäksi aiheutuu kummn _\'irkailijoille 12616: ole tarvetta ylläpitää laitosta, jolla ei enää tarpeetonta työtä, olisi nyt jo lopultakin 12617: ole asiallista olemassaolon oikeutta.. manttaalikuntalaitos lopetettava. 12618: Tehtäviensä vähetessä monet manttaa.li- Edellä esitetYtJ1 perusteella ehdotamme 12619: kunimt ova;t ottaneet itselleen uusia, vapaa- kuil1llioittaen eduskunnan päätettäväiksi toi- 12620: ehtoisia tehtäviä ja velvollisuuksia. Tällöin. vomuksen, 12621: on kuitenkin jou-duttu liukuvalle pinnalle. että hallitus ensi tilassa valmistaisi 12622: Krm päätäutövalta mantta:alikunnissa mää- ja Eduskunnalle jättäisi esityksen 12623: räytyy epäJkansanvaltaiseUa tavalla, on manttaalikuntalaitoksen kumoami• 12624: tästä vapaaehtoisesta tehtävien otosta ollut sesta ja sen tehtävien siirtämisestä- 12625: seurauksema, että manttaalikunnan jäseniä kunnille. 12626: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. • 12627: Arvff Sävelä. Paavo K-a:rjalai.rum. 12628: E. Pa:sa. A.n'o ltiihimäld. 12629: Veli Järvinen. Pentti Niemi. 12630: La.ura Brander-Wallin. Valfrid Eskola. 12631: Artturi Koskinen. Yrjö Welling. 12632: Heikki A!a-Måyry. ll. Pesonen. 12633: Jalmari Linna. Heikki Simonen. 12634: 3. Pyy. 'lGivo L Sorinunen. 12635: Kustaa A.la.nko. V. Ptt'llm.alainen. 12636: 286 12637: 12638: Vl1,12. - Toiv. al. N:o 108. 12639: 12640: 12641: 12642: 12643: Luostarinen y. m.: V altakunnansuunnittelun aikaansaami- 12644: sesta. 12645: 12646: 12647: E d u s k u n n a 11 e. 12648: 12649: Käsitys siitä, että maan käyttö ja ra- avulla voidaan osoittaa tiet kulloinkin 12650: kentaminen voidaan vain järkiperäisen ajankohtaisiksi tulevien kysymysten järki- 12651: suunnitelmallisuuden avulla saada onnelli- peräiseen ratkaisemiseen ja eri pyrkimys- 12652: seksi ja kansamme elämää palvelevaksi, on ten sellajseen yhteen sovitteluun, että syn- 12653: ilahuttavasti saavuttanut vastakaikua tyy mahdollisimman sanmaton ja todella 12654: viime aikoina yleisemmäksi tulleen seutu- kaikkia parhaimmin palveleva järkiperäi- 12655: kaavoituksen muodossa valtakunnassamme. nen kokonaistulos. Tämä saavutetaan par- 12656: Myöskin uutta asemakaavalakia valmistel- haimmin valtakunnansuunnitteluelimen 12657: taessa on omaksuttu tämä näkemys. avulla, joka täysin riippumattomana ja 12658: Jotta laajoja alueita käsittävässä järki- tieteellisiin menetelmiin nojautuen viittoisi 12659: peräisessä suunnittelutyössä päästäisiin sen latuja kehitykselle. Tällainen laitos voisi 12660: tarkoitusta vastaaviin tuloksiin, olisi suun- jo vaatimattomanakin, pienestä alusta al- 12661: nittelun pohjaksi tarvittava tutkimustyö kavana tarjota perusainehistoa mm. seutu- 12662: viipymättä pantava toimeen. Erityisesti kaavoitukselle ja estää sen, että eri seutu- 12663: olisi tutkittava, miten maaseudun väestö kaavoitusyrityksissä joudutaan kustanta- 12664: voisi saavuttaa riittävät elinkeinomahdol- maan samaa tai samanlaista työtä saavut- 12665: lisuudet lähellä koptipaikkaansa, ja miten tamatta kuitenkaan sellaista saumatonta 12666: taajahkoa asutusta olisi ohjattava ja täy- kokonaisnäkemystä, mikä valtakunnallisesti 12667: dennettävä. Tässä mielessä on teollisuu- on välttämätöntä. Harvat käytettävissä ole- 12668: den sijoittumisella kauaskantoinen merki- vat,· tarpeellisen pätevyyden omaavat tut- 12669: tys, samoin kuin henkisten keskusten luo- kijavoimat voidaan silloin myöskin keskit- 12670: misella, jotka olisi toteutettava siten, ettei tää tähän työhön ja välttyä puutteellisen 12671: mikään seutu jäisi kokonaan vaille nyky- kokemuksen mukanaan tuomista haitoista. 12672: ajan kulttuurin tarjoamia etuja. Sama V altakunnansuunnittelua tarkoittavaa 12673: koskee monenlaisten ylei!ften laitosten si- tutkimuselintä luotaessa ei ole tähdättävä 12674: joittamista tarkoituksenmukaisesti valta- mihinkään monopoolilaitokseen, vaan on 12675: kunnan eri osiin. Maaseudun pääelinkei- työ suunniteltava suQritettavaksi käyttä- 12676: non, maanviljelyksen elinmahdollisuuksien mällä hyväksi niitä jo olemassa olevia lai- 12677: parantaminen edellyttää yhtä lailla suun- toksia ja virastoja, jotka kukin alallaan 12678: nitelmallista toimintaa, ja uusien alueiden omaavat pätevyyttä tällaiseen suunnitte- 12679: avaaminen viljelykselle vaatii huolellista luun. Niiden lisäksi tarvitaan kuitenkin 12680: harkintaa asutuksen suunnittelussa. Kaik- koossa pitävä tutkimuselin suorittamaan 12681: kea tätä varten on valtakunnan rautatie- niitä tehtäviä, mitä nykyiset laitokset ei- 12682: ja maantieverkko sekä muut liikenne-elimet vät voi hoitaa sekä ohjaamaan ja yhteen 12683: suunniteltava tarkoituksenmukaisesti ja sulattamaan eri tahoilla syntyviä suunni- 12684: toisiaan täydentävästi, voimansaantia var- telmia. 12685: ten on päävoimaverkko tarkoin suunnitel- Valtakunnallisen suunnittelutyön lyk- 12686: tava jne. Tähän työhön tarvitaan määrä- kääminen tuonnemmaksi ja jatkuvan hapui- 12687: tietoista valtakunnallista suunnittelua. levan toiminnan noudattaminen ei enää 12688: Valtakunnansuunnittelua ei kuitenkaan saane tulla kysymykseen. Velvollisuus omia 12689: ole ohjattava jäykkien kaavojen laatimi- kansalaisiamme sekä heidän tulevaisuut- 12690: seen, vaan jatkuvaan tutkimukseen, jonka taan kohtaan vaatii tieteen suomien keino- 12691: VI1,12. - Luostarinen y. m. 287 12692: 12693: jen käyttämistä tälläkin alalla, emmekä neet esittävät kunnnioittaen eduskunnalle 12694: myöskään saa jättäytyä jälelle kansojen päätettäväksi toivomuksen, 12695: välisessä kehityskilpailussa. 12696: Tässä hahmoiteltuun tutkimus- ja suun- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 12697: nittelutyöhön uhratut varat ovat varmasti siin valtakunnansuunnittelua tarkoit- 12698: tuottavalla tavalla käytettyjä kansamme ta,van tutkimuksen ja sitä varten tar- 12699: tulevaisuuden hyväksi. vittavan elimen aikaansaamiseksi. 12700: Edellä esitetyn perusteella allekirjoitta- 12701: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 12702: 12703: Aino Luostarinen. Juhani· Leppälä. 12704: Kerttu Saalasti. Vihtori Vesterinen. 12705: Margit Borg-Sundman. M. 0. Lahtela. 12706: Martti Miettunen. Arno Tuurna. 12707: 288 12708: 12709: VII,l3. - Toiv. aJ. N:o 109. 12710: 12711: 12712: 12713: 12714: Perkonoja y. m.: Lasten esiintymisen ohjelman suorittajina 12715: julkisissa huveissa maaseudulla saattamisesta riippumat- 12716: tomaksi viranomaisten luvasta. 12717: 12718: 12719: E d u s kunnalle. 12720: 12721: Julkisista huveista annetussa asetuksessa rista esiintyjistä. K. o. asetuksen maarays 12722: on eräitä kohtia, jotka ilmeisesti ovat van- as·ettaa viranomaiset vaikeaan asemaan: 12723: hentuneet ja ristiriidassa nykyisen käytän- noudattaako asetusta vai ei. Eräät nimis- 12724: nön kanssa. Tällainen on m. m. sisäasiain- miehet ovat llloudattaneet, toiset taas eivät 12725: ministeriön julkisista huveista maaseudulla ole. Kun lisäksi varhaisnuorison kehityk- 12726: 5 päiväiDä joulukuuta 1924 antama:n pää- sen takia olisi hyvä, jos heitä yhä enem- 12727: töksen 8 §, jossa samot8J8Jl: ,Viittätoista mälll voitaisiin vanhempien ihmisten hol- 12728: vuotta nuorempien henkilöiden älköön sal- houksen alaisina ikasVill!ttaa vapaisiin rien- 12729: littako ilman erityistä kruununnimismiehen toihin ja esiintymisiin, olisi parempi, että 12730: lup;aa esiintyä julkisissa huveissa ohjelman tämä 8 § nykyaikaan soveltumattomana 12731: suorittajina' '. Käytännössä on kuitenkin ikokonaarn määräyksestä poistettaisiin. 12732: cohjelmarnsuorittajina esHntynyt alle 15 Edellä olevan perusteella ehdotamme 12733: vuotiaita lauluissa, leikeissä, näytelmissä, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12734: jopa Suomen Oopperassa j. n. e. Heidän 12735: esiintymiselleen ,ei ole pyydetty erikoista että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 12736: lupaa. Tästä ei ole ollut mitään haitallisia c siin sisäasiainministeriön julkisista 12737: seuralllksia, kosma joko lasten vanhemmat huveista maaseuduUa 5 päivänä 12738: tai muut vanhemmat henkilöt tällaisissa joulukuuta 1924 antaman päätöksen 12739: tapauksissa ovat huolehtineet näistä nuo- (311/24) 8 § :n ku.moamiseksi. 12740: Helsi'llgissä 10 päiväiDä helmikuuta 1950. 12741: 12742: Mauri Perkonoja. Aimo Aaltonen. 12743: Eino Roine. Arvo Riihimäki. 12744: 289 12745: 12746: VII,t4. ~ Toiv. al. N: o 110. 12747: 12748: 12749: 12750: 12751: V.· .fårv:illleD y. m.: Vuokra-alueiden lunastusoikeuden laa- 12752: jentamisesta. 12753: 12754: 12755: E d u s k u n. n a 11 e. 12756: 12757: Maamme itsenäisyyden aikana säädetty- omistussuhteet parenunin selvittää. Kl1il1 12758: jen vuokra-aJ.ueiden lunastuslaikien turvin kuitenkin ikauprmgit ja !kauppalat toteut- 12759: on suuri joukko vuokramiehiä saanut lu- taessaan asemakaavoitusta:an, voisivat jou- 12760: nastusoikeuden vuokra-alueisiinsa ja siten tua vailreaan asemaan, jos niiden omista- 12761: voinut vapaammin järjestää olonsa ja elä- miillli maihin sovellettaisiin vuokra~alueiden 12762: misensä. .. Kun. ikyseessä olevat lait eivät lunastusoiikeutta samoiHa perusteilla kuin 12763: koske kaikkia myöhemmin tehtyjä vuokra-. yksityisten, olisi mielestämme lunastuslain- 12764: sopimuksia tai muuten SYJlltyneitä vuokra- säädämössä myÖlllnettävä näille eri vapauk- 12765: suhteita, odottaa edelleenkin paljon vuokra. sia esimerkiksi antamalla kaupunkien ja 12766: alueiden vuokraajia l~astusmahdollisuutta. kauppaJoiden itsensä ratkaista, mitkä 12767: Näitä alueita on ympäri maata ja useassa vuokrasuhteet voitaisiin muuttaa omistus- 12768: tapauksessa llliiden vookra-aika lähenee suhteiksi, varantamatta 18Semakaavoituksen 12769: loppuaan. Erikoisesti piellltoo asuintonttien joustavaa toteuttamista. 12770: vuokraajat, jotka suurin uhrauksin ja pon- Edellä olevan perusteella ehdotamme 12771: nisteluin ovat :oo!kentaneet itselleen asun- eduslrurunan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12772: non, trmtevat suurta epävarmuutta vuokra- 12773: ajoo 1päättämisen Iähetessä, kun ,ei lain että hallitus antaisi Eduskunnalle 12774: suomaa lunastusoikeutta ole !käytettävissä. kiireellisesti esityksen sellaisiksi 12775: Olisi suotavaa, että lähitulevaisuudessa voi- uusiksi vuokra-alueiden lunastus- 12776: taisiin lairnsäädäntöä uudistamalla laajen- laeiksi, jotka takaisivat nykyisille 12777: taa vuokra-alueiden lunastusoikeutta ja si- vuok1·amiehille mahdollisuuden vuok- 12778: ten antaa mahdollisuus nykyisille vudkm- ra-alueensa lunastamiseen ja samalla 12779: miehille vuQikra-alueittensa lunastamiseen. myöntäisivät kaupunki- ja kauppala- 12780: Lisäksi on lllykyisin monilla paikkakunnilla kunnille erivapauksia niitä koske- 12781: paljon epämääräisiä vuokrasuhteita, joiden vissa vuokra-alueiden lunastusjär- 12782: järjestely tuottaa monenlaista hankaluutta. jestelyissä, jos asemakaavoituksen 12783: Saattamalla nämäkin tapawkset lun:astus- toteuttaminen sitä vaatii. 12784: lainsäädännön piiriin voitaisiin llliiden 12785: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 12786: 12787: Veli Järvinen. Meeri Kalavainen. 12788: Valto Käkelä. Artturi Koskinen. 12789: Kustaa Alanko. Pentti Niemi. 12790: Paavo Karjalainen. Arvo Sävelä. 12791: Arvi Turkka. Laura Brander-Wallin. 12792: Is:ak Penttala. Heikki Bykkäälä. 12793: 12794: 12795: 12796: 12797: 37 12798: 290 12799: 12800: VU,t5. - Toiv. al. N:o 111. 12801: 12802: 12803: 12804: 12805: H. Simonen y. m.: Uw'jaon toimeenpanemisesta Pohjois- 12806: Suomessa. 12807: 12808: 12809: Eduskunnalle. 12810: 12811: Pohjois-Suomessa. Lapin, Oulun ja Per- Vallitsevat jako-olot ovat peräisin jo 12812: honjoen pohjoispuoleisella osalla Vaasan isonjaon ajoilta ja viljelmien pirstominen 12813: lääniä sijaitsee yli puolet koko valtakun- perinnönjaoissa ym. tavoin on edelleen pa- 12814: nan maa-alasta ja noin 51 6 koko maan vil- hentanut tilannetta. Jako-olojen pikainen 12815: jelyskelpoisen maan määrästä. Väestöä ja laajassa mitassa tapahtuva uudelleen 12816: tällä alueella on 13.4% koko maan asukas- järjestely onkin eräs Pohjois-Suomen maa- 12817: määrästä. Vaikka maatalousväestön osuus taloustuotannon kohottamisen perusedelly- 12818: koko väestöstä on huomattavasti korkeampi tyksiä. 12819: kuin muissa osissa maata ja syntyvaisyys Jako-olojen tarkoituksenmukainen järjes- 12820: korkea, ei viljelyskelpoisten alueiden rai- tely voidaan toteuttaa uusjaon toimeen- 12821: vaamiseen ole voitu kiinnittää riittävää panolla, jota olisi edeltävillä tutkimuksilla 12822: huomiota. Tästäkin johtuen tilat ovat huolellisesti valmisteltava. Uusjaon tärkey- 12823: yleensä pieniä. Niinpä on Oulun ja Lapin den ja sen aiheuttamat suuret kustannuk- 12824: lääneissä esim. alle kolme hehtaaria käsit- set, alueen pienviljelysvaltaisuuden ja väes- 12825: täviä. viljelmiä 53.4 %, kun vastaava luku tön vähävaraisuuden huomioonottaen olisi 12826: koko maassa on 48.5 %. Välttämättömän, valtion: enemmän kuin tähän asti osallis- 12827: tarkoituksenmukaisen uudisraivauksen to- tuttava sen aiheuttamiin kustannuksiin. 12828: teuttaminen edellyttää monissa tapauksissa Kun jako-olojen järjestely nykyisen käy- 12829: esim. jako-olojen uudelleen järjestämistä. tännön mukaan on liian paljon aikaa vie- 12830: Tämä siksi, että suurimmalla osalla Poh- vää ja kun monet ennakkoluulot ehkäise- 12831: jois-Suomea viljelmät ovat useina palstoina, vät sen alullepanoa viljelijöiden toimesta, 12832: monesti talouskeskuksesta hyvinkin pitkien olisi sitä varten säädettävä laki, jonka mu- 12833: etäisyyksien päässä silloinkin, kun palstat kaan jako-olot voidaan nopeasti ja kohtuul- 12834: sijaitsevat samalla viljelysaukeamalla. Li- lisin kustannuksin suorittaa siellä, missä 12835: säksi ovat palstat muodosttmeet useinkin siitä on yleistä ·hyötyä. 12836: kapeiksi ja pitkiksi, vaikeuttaen siten tar- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen 12837: koituksenmukaista lohkojärjestelyä. Kun ehdotamme eduskUnnan päätettäväksi toivo- 12838: useilla tiloilla .on viljelyskelpoisia maita muksen, 12839: jopa 10-20 km päässä talouskeskuksesta, että hallitus ki·ireellisesti valmis- 12840: ei niiden viljeleminen ole kannattavaa, ja tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi- 12841: ne ovatkin siitä syystä useimmiten heikossa tyksen laiksi uusjaon toimeenpane- 12842: tuottokunnossa. misesta Pohjois-Suomessa. 12843: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 12844: 12845: Heikki Simonen. Artturi Koskinen. Yrjö Ha.:utala. 12846: Arvi Turkka.. Eino Raunio. Valfrid Eskola. 12847: Arvo Sävelä. Olavi Kajala. Vilho Väyrynen. 12848: Laura Brander-Wallin. Kustaa Alanko. Urho Saariaho. 12849: G. Henriksson. Pentti Niemi. Erkki Koivisto. 12850: Arvi Ahmavaara. K'usti Eskola. Martti Miettunen. 12851: 291 12852: 12853: VU,u. - Hemst. mot. N:o 112. 12854: 12855: 12856: 12857: 12858: KCII'8bii.å m.. fl.: A•gck•de lindran<U av <kn olägenhet, 12859: soa uåd flytl•&g .av gammal eller anläggning av ny 12860: tJig U..ku mork-., tomt- eller gårdsägare. 12861: 12862: 12863: Tili Riksdagen. 12864: 12865: 1 12, 13, 14 och 15 §§ av gällande väg- lag eller förordning, har vägmyndig- 12866: lag samt i motsvarande delar av lagens heterna dook på anhållan av sakägare i 12867: verkställighetsförordning regleras vägmyn- många fall beaktat tomt- eller gårdsägares 12868: dighets rätt tili inlösen eller nyttjande av önskemäl i berörda avsoonden. För und- 12869: område, som erfordras för anläggning, vikande av misshälligheter borde dessa 12870: flyttning eller utvidgning av allmän väg. genom frivillig överenskommelse :följda 12871: Några mycJket ofta förekommmde speeial- principer göras allmänt giltiga genom 12872: fall av intrång på privatäganderätten vid särskilda bestämmelser i lag ooh förordning. 12873: flyttning av allmän väg är emellertid inte 1 de fall där större bosättning genom 12874: beaktade i gällande bestämmelser. flyttning av allmän väg inte kommer att 12875: Vid flyttning av staten tillhörig väg :för" tangera den nya vägen, borde den gamla 12876: blir den gamla vägen eller väggrunden vägen genom bosättningsområdet förbli 12877: statens egendom. Ofta utnyttjas den gamla orubbad och underhållas säsom tidigare av 12878: väggrunden som byggnadsmaterial för den staten . eller annat organ, på vilket väg- 12879: nya vägen. Sker väguträtningen i närheten underhållsskyldigheten ankommit. Ett för- 12880: av gård .eller gårdsgrupp, förorsakar sön- tydligande av gällande bestämmelser härom 12881: dergrävningen av den gamla vägen, som vore också av behovet påkallat. 12882: tidigare tjänat som uppfartsväg tili gården Under hänvisning tili vad ovan anförts. 12883: eller gårdarna, stort förfång för gårds- föreslår vi vördsamt, att :riksdagen ville he- 12884: ägarna. På egen bekostnad ·måste de an- sluta hemställa, 12885: tingen ånyo bygga upp den gamla vägen 12886: eller anlägga ny utfartsväg. Därtili kan att regeringen i propositionen tt7l 12887: i många :fall dyli!k:a tomt- eller gårdsägare den utlovade nya väglagen måtte 12888: vara tvungna att bygga dyrbara trummor införa sådana bestämmelser, enligt 12889: över den nya vägens dike för att få väg- vilka vid flyttning av gammal eller 12890: :Börbindelse med den nyanlagda vägen. anläggning av ny väg mark-, tomt- 12891: Vidare förekommer fall, då flyttning av eller {Jårdsägare inte åsamkas oskä~ 12892: gammal väg och därav följande anläggning ligt men eller oskälig ekonomisk upp- 12893: av ny utfartsväg från gård innebär oför- offring till följd av söndring av 12894: delaktig söndring av tomt, trädgård eller gammal väg, indragen underhålls- 12895: åkerskifte. skyldigket för sådan väg eller splitt- 12896: Ehuru därom ingenting är fastslaget i ring av tomt, trädgård eller åker. 12897: Helsingfors den 6 februari 1950. 12898: 12899: Verner Korsbäck. Albin Wickman. Arthur Larson. 12900: Albert Brommels. Johannes Virolainen. Yrjö I. Antila. 12901: Levi .Tern. .T. E .. Lampinen; Heikki Ala-Mäyry. 12902: Matts Forss. C. A. öhmaD. Jalmari Linna. 12903: ~92 12904: 12905: VII,16. - Toiv. a.l. N:o 112. Suomennos. 12906: 12907: 12908: 12909: 12910: Korsbäck y. m:.: Vanhan. tien siirtämisestä tai uuden tien 12911: rakentamisesta maan-, tontin- tai tilanomistajalle aiheu- 12912: tuvan haitan vähentämisestä. 12913: 12914: 12915: Eduskunnalle. 12916: 12917: Voimassa olevan tielain 12, 13, 14 ja 15 pyynnöstä ottaneet huomioon tontin- tai 12918: § : ssä sekä lain toimeenpanoasetuksen vas- talonomistajan toivomuksen kosketellussa 12919: taavissa kohdissa säännellään tieviranomai- suhteessa. Riitaisuuksien välttämiseksi olisi 12920: sen oikeus sellaisen alueen lunastamiseen nämä vapaaehtoisen sopimuksen nojalla 12921: tai käyttämiseen, joka .tarvitaan yleisen noudatetut periaatteet tehtävä yleisesti pä- 12922: tien rakentamiseen, siirtämiseen tai leventä- teviksi erityisillä lakiin ja asetukseen ote- 12923: miseen. Voimassa olevissa määräyksissä ei tullia määräyksillä. 12924: kuitenkaan ole otettu huomioon eräitä hy- Niissä tapauksissa, jolloin yleisen tien 12925: vin usein esiintyviä erikoistapauksia, jol- siirtämisen johdosta tehty uusi tie ei sivua 12926: loin loukataan yksityistä omistusoikeutta isohkoa asutusta, pitäisi asutusalueen 12927: yleistä tietä siirrettäessä. kautta kulkevan vanhan tien jäädä koske- 12928: Valtiolle kuuluvaa tietä siirrettäessä mattomaksi, ja valtion tai muun elimen, 12929: vanha tie tai tienpohja jää valtion omistuk- jolle tien kunnossapitovelvollisuus on kuu- 12930: seen. Usein käytetään vanhaa tienpohjaa lunut, olisi .pidettävä se -edelleen kunnossa. 12931: uuden tien rakennusaineeksi. Jos tien le- Voimassa olevien määräysten selventämi- 12932: ventäminen tapahtuu jonkin talon tai talo- nen tässä kohden olisi myös tarpeen vaa- 12933: ryhmän lähistössä, aiheuttaa vanhan, aikai- tima. 12934: semmin taloon tai taloihin vieneen ajotien Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 12935: rikkominen suurta haittaa talonomistajille. kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä- 12936: Omalla kustannuksellaan heidän täytyy väksi toivomuksen, 12937: joko rakentaa vanha tie uudelleen taikka 12938: tehdä uusi. Lisäksi on tällaisten tonttien että hallitus ottaisi luvattuun 12939: tai talojen omistajien useissa tapauksissa uuteen tielakiesitykseensä sellaiset 12940: pakko rakentaa kalliita rumpuja uuden tien määräykset, että vanhaa tietä siir- 12941: ojien ylitse saadakseen yhteyden uudelle rettäessä tai uutta rakennettaessa 12942: tielle. Lisäksi on tapauksia, jolloin vanhan maan-, tontin- tai talonomistajalle 12943: tien siirtäminen ja siitä johtuva uuden ei aiheuteta kohtuutonta haittaa eikä 12944: fl,jotien rakentaminen talosta merkitsee epä- kohtuutonta taloudellista uhrausta 12945: edullista tontin, puutarhan tai peltopalstan seurauksena vanhan tien rikkomi- 12946: pirstomista. sesta, sellaisen tien kunnossapitovel- 12947: Vaikka siitä ei olekaan mitään säädetty vollisuuden lakkauttamisesta sekä 12948: laissa eikä asetuksessa, ovat tieviranomaiset tontin, puutarhan tai pellon pirsto- 12949: kuitenkin monissa tapauksissa asianomaisen misesta. 12950: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950. 12951: 12952: Verner Korsbäck. Albin Wickma.n. Arthur Larson. 12953: Albert Brommels. J oha.nnes Virolainen. Yrjö I. Antila. 12954: Levi Jern. J. E. Lampinen. Heikki Ala-M"å.yry. 12955: Ma.tts Forss. 0. A. Öhman. Jalmari Linna. 12956: 293 12957: 12958: VII,17. - Toiv. al. N:o 113. 12959: 12960: 12961: 12962: 12963: Jalas: TOimenpiteistä irtolaisten tarkkailu- ja jaoittelu~ 12964: laitoksen aikaansaamiseksi erikseen naisia ja erikseen 12965: miehiä varten. 12966: 12967: 12968: E d u s k u n n a ll e. 12969: 12970: Irtolaisten laitoshuoltoa V'arten OlD.' val- kunnallisia laitoksia. Näin ei kuitenkaarn 12971: tiolla ollut vain 11majoon työlaitos nais- ole Mian laita; vaan hoidetaan pakkotyö- 12972: irtolaisia varten. Suurin osa naisirtolaisista hön määrätyt irtolaiset oikeusministeriön 12973: ja kaikki miesirtolaiset on näin ollen jou- alaisissa vankiloissa, jollOin pa:kostadd:n hei· 12974: duttu sijoit~ kuntayhtymäin työlai- dämJ käsittelynsä muodostuu enemmän tai 12975: toksiin. Kun näihin työlaitoksiin on H- vähemmän. vmllkien käsittely.ri. kaltaiseksi. 12976: säksi jouduttu sijoitta:J;OOan köyhäinhoito- Krm irtolaisten huolto, · jonka tulisi olla 12977: lain nojalla työvelvollisia sekä kUillllallisko- asteettain tehostuvaa, sen viimeisemmässä 12978: teihin sopeutumattomia, ja kun lisäksi las- voimakka:ammassa asteessa, ei ole tarkoi- 12979: ten elatusapujen turvaamisesta annetun tuksenmukainen eikä vastaa lainsäätäjän 12980: law noj<alla on niihin sijoitettu myös n. s. tarkoitusta, vaan kulkee· tältä osalta muus- 12981: perhepilllnarit, on mainittujen työlaitosten ta · irtolaishuollosta erillisenä ·eri viran- 12982: huollettava-ames muodostunut varsin seka- omaisten· johdon ja ·valvonn8lll alaisena. 12983: vaksi. Tilanne on huomattavasti vaikeutu- olisi syytä kiireellisesti muuttaa irtolais- 12984: nut viime aikoina sw johdosta, että perhe- l~ia, rn.Urn että pakkotyölaitokset tulisivat 12985: pinnarit ovat allroneet täyttää. työlaitokset. kuulumaan muiden irtOlaishuoltolaitosten 12986: Vastaisuudessa onkin odotettavissa paikka- kainssa saman viranomaisen johtoon ja että 12987: pula työlaitoksi.ssa.. Tämän vuoksi ja jotta lain edellyttämät laitospaikat pakkotyöhön 12988: irtolaisten laitoshuolto saataisiin lajitte- määrättyjä irtolaisia varten jä.Tjestettäisiin. 12989: lurm ja hoitotapaan rnähden tarkoitustaan Yllä olevaan viitaten allekirjoittanut eh· 12990: vastoomaan·, olisi perustettava erilliset tark- dottaa eduskunnan päätettäväksi toivomuk- 12991: kailu- ja lajittelulaitokset erikseen :naisia sen, 12992: ja miehiä varten. Näihin tar>kkailulaitok- ettii hallitus ryhtyisi kiireellisesti 12993: siin olisi sa.tiU;ll1a. var~ttava .vaikeimpia ta- toimenpiteisiin irtolaisten tarkkailu- 12994: pauik:sia varten erikoishoito-osastot. Nykyi- ja jaaittelulaitoksen · aikaansaami~ 12995: nen Ilmajoen työlaitos, joka ei ole tarkoi- seksi erikseen naisia ja erikseen mie- 12996: tuksenmukainen naisirtolaisia varten, voi- hiä varten ja että samalla selvitet- 12997: taisiin tällöin ik:äyttää sopivasti työsiirtol8lll täisiin ja varattaisiin · laitospaikat 12998: luontoisena alik:oholistihuoltolana. muun irtolaishu.ollon yhteyteen myös 12999: VoimW!Sa oleva irtolaisl~imme edellyt- pakkotyölaitokseen määrättyjä irto- 13000: tää, että pakkotyöhörn määrättäviä irtolai- wisia varten. 13001: sia varten olisi oltava erillisiä valtioo tai 13002: Helsingissä 13 päiväiDä helmikuuta 1950. 13003: 13004: Rakel Jalas. · 13005: 294 13006: 13007: VII,ts. - Toiv. al. N: o 114. 13008: 13009: 13010: 13011: 13012: m.d. 7· DL: .Bsif?tksen atamisesta hautaustoimistojen jär- 13013: jelfiimitulii 13014: 13015: 13016: E d u s k u n n a ll e. 13017: 13018: Kansamme keskuudessa on viime aikoina paikan eikä tämä olisi riippuvainen kunkin 13019: monesti mainittu kaikkien kansalaisten kansalaisen varallisuu.ssuhteista. Sillä me 13020: yhteisvastuusta, jonka olisi kohdistuttava siirrymme iäisyyteen yhtä alastomina ja 13021: hädänalaisten ·kotion ja yksityisten kaDBa· köyhinä kuin olemme tänne syntyneetkin. 13022: laisten vaiktiall aseman keventämiseen. Var- Mm. on kirkkopäivillä kiinnitetty huomiota 13023: sinkin tarvitaan tällaista kaikkien kaDBa· hautausm.aille asti ulottuvaan säätyeroon, 13024: laispiirien yhteisvastuuta, kun· jokin koti josta olisi mitä. pikimmin päästävä. 13025: odottamatta joutuu hädänalaiseen tilaan. Lisäksi olisi valtiovallan, kunnan ja 13026: Tällaisen tilanteen aiheuttaa useasti kodin seurakunnan toimesta järjestettävä hau~ 13027: jonkun jäsenen kutsuminen pois elämän taustoimistot, joissa järjestettäisiin kaikki 13028: piiristä kuole:tnaD. kautta.. hautaukseen kuuluvat asiat. On otettava 13029: Tällainen odottamaton tilanne aiheuttaa huomioon, että me tällä järjestelyllä voimme 13030: perheen jäsenille ·tai vainajan läheisille palvella niitä kansalaisiamme, jotka ovat 13031: omaisille useasti suuria taloudellisia kus- saaneet kannettavakseen raskaan taakan ja 13032: tannuksia. Hautapaikkojen hankkiminen, joita murhe· painaa. · 13033: ruumisarkkujen ja kuljetusvälineitten jär- Asian pikainen järjestely kaipaa siis 13034: jestäminen aiheuttavat monille jopa ylivoi- valtiovallan, kuntien ja seurakuntien yhtei- 13035: maisia kustannuksia. Kun maaseudulla siä toimenpiteitä. Tämän vuoksi kunnioit- 13036: lisäksi on hautausmaille useasti pitkät mat- taen ehdotamme eduskunnan päätettäväksi 13037: kat, lisäävät nämä vielä edellämainittuja toivomuksen, 13038: suuria hautauskustannuksia. 13039: Tämän vuoksi a8ia kaipaa pikaista jär- että hallit'Us kiireellisesti valmis- 13040: jestelyä. Valtiovalta, kunnat ja seurakun- tuttaisi ja antaisi Eduskunttalle esi- 13041: nat voisivat järjestää tämän asian yhteis- tyksen laiksi hautaustoimist()jen jär- 13042: vastuullisesti. Ensiksi olisi määrättävä ji$tämiseksi jti hautauskmtannusten 13043: hautapaikkojen hinnat sellaisiksi, että jo- alentamiseTtsi. 13044: kainen kansalainen saisi tasa-arvoisen hauta- 13045: HelSingissä 8 · .päivänä helmikuuta 1950. 13046: 13047: Pentti Niemi~ Kustaa Alanlw. 13048: Arvo Sä.velä. Heikki Hykkää.lä. 13049: Artturi Koskinen. Valto Käkelä. 13050: La.ura Bra.nder-Wallin. Paavo lt&rjala.inen. 13051: Edvard Pesonen. Isak Penttala. 13052: Varm& Turunen. Antto Prunnila. 13053: Arvi Turkka. Toivo Friman. 13054: .Tuho Kuittinen. 13055: 295 13056: 13057: VU,t9. - Toiv. al. N:o llö. 13058: 13059: 13060: Ryhtä y. m. : Vesistötoimikunnan lohi- ja siikapitoisten ve- 13061: sien kalastusta koskevien, sodan aikaisten päätösten tar- 13062: kUt4!mi8esta. 13063: 13064: 13065: Eduskunnalle. 13066: 13067: V esistitoimikunnan huhtikuun 23 päi- Asian oikeudellista jatkokäsittelyä, jo- 13068: vänä ·194:'2 antama päätös, mikä koskoo hon pääWbesti annettu valitusoikeus an- 13069: Ii-joon alajuobun lauttaUSEii.ännön ja lmn- toi moodollisen mahdollisuuden, esti erit- 13070: toonpan~:umnitelman vahvistamista ja täin huomattavalta osalta se, että suuri o.sa 13071: jolla päitökselli cm ratkaistu Ii-joen kos- asianomaisista kalastuskuntain osakkaista 13072: kien kalastuspatojen pakko-ottoa ja siitä oli, kuten jo aikaisemmin on mainittu, es- 13073: aiheutuvia k6rvausstllirituksia koskeva asia, tettyni asepalveluksessa olonsa wobi jät~ 13074: on aiheuttanut kalastuskuntain osakkaissa tämään määräaikana valituksenM. Niinol- 13075: Su.urta tyytymÄttömyyttä senvuoksi, että len sai tämä epåoikeudenmukaioon päätös 13076: sanottu päätös on annettu ajankohtana, .}61- laillisen vahvistuksen niin, ettei asian-osai- 13077: loinka huomattavin osa kalastuskuntain silla ole sittemmin ollut muunlaista mah- 13078: osakkaista oli asepaiveluksessa, eikä heillä dollisuutta vastaväitteisiin kuin se että he 13079: näinollen oHut tilaisuutta määräajan ku- ovat jättäneet heille luvatut mitättömän 13080: luessa tehdä päätöksestä vastaväiteWi. Sa- pienet korvaussmninat nostamatta. 13081: notulla päätöksellä suoritettiin puutavaran K11n edellä mainitun Vesistötoimikunnan 13082: uitossa haitallisiksi katsottujen Pajarin, päätös tässä mainittuine seuraamuksineen 13083: Jängäsputaan, Kierikkiputaan, Purkaja- on selvä todiste siitä, millä tavoin lohi- ja 13084: kosken, Maaliamaan kosken, Ikon, Kortin, siikapitoisten jokivesien kalastusta on 13085: Raasakan y. m. patojen pakkolunastus ja yleensä teollisuuden etuja valvottaessa koh- 13086: tehtiin lopullisesti mahdottomaksi jatkaa deltu ja miten tästä on aiheutettu varsin 13087: tähän saakka verraten tuottoisaa ja seudun tuntuvia taloudellisia tappioita vähävarai- 13088: väestön toimeentulolle sangen ensiarvoista selle Pohjois-Suomen karuissa olosuhteissa 13089: lohen, taimenen ja siian jokikalastnsta. Tä- elivä.Ue pienviljelijäväestölle, ~hdotamme 13090: män ikivanhoista ajoista peririteellisen elin- edu.skunnan päätettäväksi toivomuksen, 13091: keinotoiminnan lopettamisesta aiheutuvat 13092: huomattavat verotulojen vähenemiset, sa- että hallitus S'!Writuttairi tJ~sistö 13093: malla kun tuo e. m. päätös kalastuskunnille toimikunnan sodan aikaisten päätös- 13094: maksettavien korvausten osalta oli aivan ten tutldmulaen, sikäli kuin ne kos- 13095: epäoikeudenmukainen, olematta millään ta- kevat lohi-- ja siikapitoisten vesien 13096: voin verrattavissa Ii-joen Uittoyhdistyksen kalastusta, ja korjaisi niissä ilmen- 13097: vuodesta 1914 lähtien kalastuskunnille mak- neet epäkohdat, niin että Ii-joen kos- 13098: samiin vuotuisvuokriin tai kalastuskuntien kien kalastuspatoja omistaneille ka- 13099: padoista saamiin vuotuisiin kalastustuloihin. lastuskuntien osakkaille maksettaisiin 13100: Senvuoksi olisi oikein ja kohtuullista, että oikedenmukainen ja kohtuullinen 13101: sanottu Vesistötoimikunnan päätös otettai- korvaus heille aiheutuneista mene- 13102: siin uudelleen harkittavaksi ja että pakko- tyksistä. 13103: lunastettujen kalastuspaikkojen hinta mää- 13104: rättäisiin niiden todellista arvoa vastaa- 13105: vaksi. 13106: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 13107: 13108: Niilo Ryhtä.. Emo Rytinki. Yrjö Hautala. 13109: Kerttu SaaJasti. Yrjö Saari. Martti Miettunen. 13110: Kusti Eskola. 13111: 296 13112: 13113: Vfi,2o. - Toiv. al. N:o 116. 13114: 13115: 13116: 13117: 13118: Kälre'lä y. m.: Urheilukalastusoikeuden laajentamisesta. 13119: 13120: 13121: E d u s k u n n a ll e. 13122: 13123: Urheilukalastus on eräs miellyttävimpiä kuuluvan onkimisen, uistimella pyydystä- 13124: urheilumuotoja. Sitä harrastavat hyvin misen ja pitkällä siimalla kalastaiDisen pi- 13125: suuret kansalaispiirit. Urheilukalastus tar- täisi lailla turvata kaikille kansalaisille- 13126: joaa sopivaa virkistystä niin kesä- kuin- maamme kaikissa järvissä, meren rannikolla 13127: talviiomankin viettäjille. Se sopii virkistyk- ja lahdissa sekä muissakin vesistöissä paitsi 13128: seksi sekä ajanvietteeksi niin henkisen kuin sellaisissa, jotka ovat rauhoitettuja kalojen 13129: ruumiillisenkin työn tekijöille. .Urheiluka- kutupaikoiksi tai luonnonsuojelualueiksi. 13130: lastus on erinomainen kiihoke houkuttele- Huomattava osa maamme vesialueiden 13131: maan ihmisiä ulos luontoon. raittiiseen omistajista onkin omaksunut myönteisen 13132: ilmaan. kannan urheilukalastukseen nähden. V ali- 13133: Nykyaikainen kiihkeä työn tahti vaikut- tettavasti vesialueitten haitijoista on vielä 13134: taa työntekijöihin ikävystyttävästi ja sen paljon sellaisia epäsosiaalisesti ajattelevia 13135: vastapainoksi yhteiskunnan on pyrittävä kansalaisia, jotka karkoittavat vesialueiltaan 13136: kehittämään virkistäviä elämäntapoja. Työn onkijat samoinkuin urheilukalastajatkin. 13137: äärestä vapautuneelle työntekijälle on ur- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh- 13138: heilukalastus tervettä liikuntaa raikkaassa dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 13139: ilmassa. vomuksen, 13140: Kalastuslainsäädäntömme ei tarjoa riittä- 13141: västi mahdollisuuksia urheilukalastuksen että hallitus kiireellisesti valmis- 13142: harjoittamiselle. Se on monessa suhteessa taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk- 13143: vanhentunut ja peräisin jo vuosisadan vaih- sen kalastuslain muuttamiseksi siten, 13144: teesta. Voimassa olevaa kalastuslakia olisi- että vesioikeuksia Omistamattomille 13145: kin muutettava siten, että urheilukalastuk- kansalaisille tulisi suurempi oikeus 13146: sen vaatimuksia voitaisiin paren;unin tyy- urheilukalastuksen harjoittamiseen. 13147: dyttää. Urheilukalastus, johon katsoisimme 13148: Helsingissä '10 päivänä helmikuuta 1950. 13149: 13150: Valto Käkelä. E. Pusa.. 13151: Kustaa Alanko. Heikki Bykkää.lä. 13152: 0. Muikku. 13153: VALTIOPÄIVÄT 13154: 1950 13155: 13156: LIITTEET 13157: VIII 13158: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 13159: TOIVOMUSALOITTEET 13160: 13161: 13162: 13163: 13164: HELSINKI 1950 13165: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 13166: 13167: 13168: 88 13169: Oppivelvollisuutta, korkeakouluja, koululaitosta, heukistä työtä,. 13170: y. m. koskevia laki- Ja toivomusaloitteita. 13171: 301 13172: 13173: VDI,t. - Lak. al. H:o 37. 13174: 13175: 13176: 13177: 13178: Kela.vainen y. m. : Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta anne- 13179: tun lain 7 § :n muuttamisesta. 13180: 13181: 13182: E d u s k u n n a 11 e. 13183: 13184: Valtion oppikoulujen luku- ja loma- hyvin kodeille kuin kansakoulutyölle. Nämä 13185: ajoista 8. 12. 1933 annetun asetuksen mu- haitat tuntuvat selvimmin sellaisissa ko- 13186: kaan alkaa oppikoulujen, syyslukukausi deissa, joista käy lapsia kansa-, ammatti- 13187: syyskuun 1 päivänä ja päättyy joulukuun ja oppikouluissa. Vaikka kansakoulu alo- 13188: 20 päivänä, kevätlukukausi alkaa tammi- tetaankin jo elokuussa, päästään säännölli- 13189: kuun 9 päivänä ja päättyy toukokuun 31 seen työhön vasta syyskuun alkupäivinä 13190: päivänä. Jos lukukauden alkamispäivä sat- senjälkeen kuin ammatti- ja oppikoulut 13191: tuu pyhäpäivän edelliseksi arkipäiväksi, al- ovat valinneet oppilaansa. Keväällä ei 13192: kaa lukukausi lähinnä seuraavana arkipäi- myöskään voida kansakoulun työtä jatkaa, 13193: vänä. supistettuja kouluja lukuunottamatta, kesä- 13194: Kunnallisista ammattioppilaitoksista 27. kuulle, koska oppikoulujen pääsytutkinnot 13195: 2. 1942 annetun asetuksen 5 § :n mukaisesti ovat yleisesti 1 päivänä kesäkuuta. J.v.J:yös 13196: on kauppa- ja teollisuusministeriö määrän- useissa kodeissa tarvitaan lasten työtä syk- 13197: nyt valmistavien ammattikoulujen lukuvuo- syllä silloin kuin lasten pitäisi jo olla kou- 13198: den työajan 190 päiväksi, siihen luettuna lussa. Tämä kansakoulun poikkeava työ- 13199: 5 päivän pääsiäisloma. aika voi synnyttää eri koulujen vertailuja 13200: Oppivelvollisuuslain 7 § : n mukaan on lasten keskuudessa ja aiheuttaa kansakou- 13201: kansakoulun työaika 36 viikkoa mikä kou- lun väheksymistä. 13202: luhallituksen antaman selvityksen mukaan Sentähden olisi oppivelvollisuuslain 13203: tulee sisältää vähintään 200 työpäivää. 7 § : ssä oleva kansakoulun työaikaa koskeva 13204: Jotta nämä 200 työpäivää voidaan suorit- säännös muutettava siten, että kansakoulu 13205: taa ja lukuvuosi lopettaa 31 päivänä touko- voitaisiin aloittaa ja lopettaa samanaikai- 13206: kuuta on loma-ajat supistettava oppivelvol- sesti ammatti- ja oppikoulujen kanssa ja 13207: lisuuslain täytäntöönpanoasetuksen 7 § :n että mainittujen koulujen loma-ajat voitai- 13208: säätämiin vähimmäismääriin, ja yläkansa- siin järjestää yhtäpitkiksi ja s'amanaikai- 13209: koulu aloitettava viimeistään elokuun 28 päi- sesti. Tämä järjestely ei vähentäisi kansa- 13210: vänä sekä supistettu koulu elokuun alku- koulun työtehoa, vaikka se tiivistääkin sen 13211: puolella, vaikka tästä ei kansakoulun työs- työaikaa. 13212: kentelylle ole vastaavaa hyötyä, koska koulu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 13213: ei ole saanut vielä kaikkia oppilaitaan. kunnioittaen, 13214: Tästä oppivelvollisuuskoulun, jollaisia 13215: ovat kansa- ja valmistavat ammattikoulut että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 13216: sekä osittain myöskin oppikoulut, eri pit- van lakiehdotuksen: 13217: kästä työajasta on monenlaista haittaa niin 13218: VII1,1. - Kansakoulujen työaika. 13219: 13220: Laki 13221: oppivelvolliauudesta. &'DDie't.1m. lain muuttamisesta.. 13222: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppivelvollisuudesta 15 päivänä huhti- 13223: kuuta 1921 annetun lain 7 §, sellaisena kuin se on 29 päivänä lieinäkuuta 1948 anne- 13224: tussa laissa, näin kuuluvaksi: 13225: 7 §. toista koulutyöpäiväksi. Johtokunnan pää- 13226: Kansakoulu toimii joko täydellisenä kan- töksestä on viipymättä ilmoitettava tarkas- 13227: sakouluna, joka jakautuu ala- ja yläkansa- tajalle. 13228: kouluun, tai supistettuna kouluna. Alakansakoulu on joko kiinteä, jossa ta- 13229: Täydellisessä kansakoulussa on seitsemän pauksessa opettaja toimii joko yhdessä tai 13230: vuosiluokkaa, joista kaksi tai kolme alinta myös vuoroin kahdessa piirissä, taikka kier- 13231: muodostaa ala- ja neljä tai viisi ylempää tävä, jolloin opettaja toimii vuoroin kah- 13232: vuosiluokkaa yläkansakoulun. Supi.Stetussa dessa paikassa koulupiirin sisällä. Oppiaika 13233: kansakoulussa on samoin seitsemän vuosi- on sama kuin yläkansakoulun, jos opettaja 13234: luokkaa, mutta s.e toimii yhden opettajan toimii yhdessä opetuspaikassa sekä puolet 13235: varassa siten, että osa opetusajasta käyte- siitä jos sama opettaja toimii kahdessa ope- 13236: tään kolmen alemman ja toinen osa ylem- tuspaikassa. 13237: män vuosiluokan opettamiseen. Kummassa- Supistettu kansakoulu on aina kiinteä. 13238: kin kansakoulumuodossa annetaan jatko- Sen opetusaika alkaa viidentenätoista · tai 13239: opetusta yhden vuoden aikana. jos se on pyhäpäivä seuraavana arkipäi- 13240: Yläkansakoulu on aina kiinteä. Sen oppi- vänä elokuussa ja päättyy viidentenätoista 13241: aika alkaa ensimmäisenä arkipäivänä syys- tai jos se on pyhäpäivä edellisenä arkipäi- 13242: kuussa ja päättyy viimeisenä arkipäivänä vänä kesäkuussa. 13243: toukokuussa. Kuitenkin voidaan kahden Varsinainen kansakoulu on kuusi vuoti- 13244: ylimmän vuosiluokan oppilaat syksyisin, nen, jos kunta on järjestänyt kaksivuotisen 13245: maatalous- tai muiden väestön vakinaiseen päiväjatko-opetuksen. 13246: elinkeinoon kuuluvien kiireellisten töiden 13247: sitä vaatiessa, johtokunnan päätöksellä va- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- 13248: pauttaa koulunkäynnistä enintään viideksi- kuuta 1950. 13249: 13250: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 13251: 13252: Meeri Ka.lavainen. Veli Järvinen. Hei!ldd Hykkäälä. 13253: Aino Ma1ka.mä.ki. Laura Bra.nder-Wa.llin. Varma. K. Turunen. 13254: Kaisa Hiilelä. Elli Nurminen. Jussi Sa.ukkonen. 13255: Pentti Niemi. Eino Kilpi Aino Luostarinen. 13256: Hilma Koivulahti-Lehto. Margit Borg-Sundman. Rakel Jalas. 13257: Urho Kulova.a.ra.. Kerttu Saa.l.asti. Lassi Hiekkala.. 13258: Albert Brommels. 13259: VIII,2. - Lak. al. N:o 38. 13260: 13261: 13262: 13263: 13264: Leppi1ä: Ekdotus laiksi oppivelvollisuudesta annetun lain 13265: 8 §:n muuttamisesta. 13266: 13267: 13268: Eduskunnalle. 13269: 13270: Sen jälkeen kun kansakoulun jatko- ilmaantuu vähintään kahdeksan oppilasta. 13271: opetus maaseudulla tuli yksivuotiseksi, on Vaikka keskusjatkokoulut ovatkin monin 13272: esiintynyt moniaita vaikeuksia tämän ope- paikoin tulleet niin yleisesti suosituiksi, 13273: tuksen antamisessa. Maaseudulla koulujen ettei kukaan ole ilmoittautunut oman piirin 13274: oppilasmäärät ovat useimmiten niin pienet, iltajatko-opetuksen, ja vaikka täten siis 13275: että yhden vuoden oppilaita ei voida jakaa käytännössä onkin ollut mahdollista saada 13276: esim. maa- ja kotitaloudessa eikä poikien ja kaikki jatkokouluikäiset käymään amma- 13277: tyttöjen käsityössä sukupuolten mukaan eri tillisessa keskuskoulussa, on kokemus kui- 13278: ryhmiin eikä yleensäkään antaa heille täy- tenkin osoittanut, että lain muuttamiseen 13279: sin pätevää ammatillisluontoista opetusta. ja selventämiseen on riittävästi aihetta, 13280: Sen tähden lukuisat kunnat ovat koettaneet . jotta keskusjatkokoulujen toiminta voidaan 13281: järjestää koko jatko-opetuksen keskuskou- pysyvästi vakiinnuttaa. 13282: lussa, jossa se tulee kustannuksiltaan huo- Edellä esitettyyn viitaten esitän kun- 13283: keammaksi ja asiallisesti pätevämmäksi. nioittaen, 13284: Koulujen järjestämisessä nykyinen lain- 13285: säädäntö on kuitenkin haitaksi, koska se että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 13286: edellyttää, että jokaisessa koulupiirissä on van lakiehdotuksen: 13287: jatko-opetus järjestettävä, jos sitä saamaan 13288: 13289: 13290: Laki 13291: oppivelvol!lisuudesta annetun lain muuttamisesta. 13292: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppivelvollisuudesta 15 päivänä huhti- 13293: kuuta 1921 annetun lain (101/21) 8 §, sellaisena kuin se on 29 päivänä heinä- 13294: kuuta 1948 annetussa laissa (568/48), näin kuuluvaksi: 13295: 8 §. sena päiväkouluna taikka vähintään sata 13296: Kaupunkikunnassa, kauppalassa ja taaja- tuntia kestävänä kurssina, ja voi tämä ope- 13297: väkisessä yhdyskunnassa tulee olla riittävä tus olla yhteinen tai erikseen eri koulupii- 13298: määrä kansakouluihin liittyviä, pääasialli- reille, sen mukaan kuin kunta kansakoulu- 13299: sesti käytännölliseen elämään valmistavia, piirijaon yhteydessä siitä määrää .. 13300: päiväkouluiksi järjestettyjä jatkoluokkia. Edellisessä momentissa mainitusta jatko- 13301: . Kouluhallituksen luvalla voidaan erityi- opetuksesta maksettavaan palkkioon nähden 13302: sissä tapauksissa päiväkoulujärjestyksestä katsotaan kahdenkymmenenviiden jatko- 13303: poiketa. opetustunnin vastaavan kansakoululaitok- 13304: Jokaisessa muussa kunnassa jatko-opetus sen kustannuslain 21 § : ssä säädettyä yhtä 13305: on järjestettävä joko yksi- tai kaksivuoti- viikkotuntia. 13306: 13307: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 13308: 13309: Juhani Leppälä. 13310: 304 13311: 13312: VDI,s. - Lak. al. N:o 89. 13313: 13314: 13315: 13316: 13317: Niemi y. m.: Ehdotus laiksi liikuntakasvatus korkeakoulusta. 13318: 13319: E d u s kun n a 11 e. 13320: 13321: Helsingin Yliopiston Voimistelulaitosta muuttamisen korkeakoululuontoiseksi, .on 13322: koskeva nykyinen asetus v:lta 1929 oli al- tullut vielä monia muita seikkoja, jotka 13323: kuaan tarkoitettu väliaikaiseksi. Professori nykyään saattavat vaa'an vielä voimak- 13324: Yrjö Kajavan puheenjohdolla toiminut ko- kaammin kallistumaan voimistelulaitoksen 13325: mitea v. 1925-26 oli saanut tehtäväkseen erottamisen puolelle yliopiston yhteydestä 13326: sovitella yhteen laitoksen uudistamisesta ai- ja sen muodostamiseksi itsenäiseksi korkea- 13327: kaisemmin laaditun n. s. Edv. Hjeltin komi- kouluksi. 13328: tean ehdotuksen v: lta 1921 sekä siitä anne- Monet syyt, m. m. hallinnolliset, taloudel- 13329: tut lausunnot. Mutta samalla komitea oli liset ja ennenkaikkea pedagogiset, puhuvat 13330: kuitenlcin silloisen opetusministerin suostu- tämän uudistuksen puolesta. Yliopiston 13331: muksella laatinut myös kauemmaksi tule- voimistelulaitoksen hallinnollinen järjestely 13332: vaisuuteen tähtäävän ehdotuksen, jonka mu- ei vielä milloinkaan ole ollut voimistelulai- 13333: kaan voimistelulaitos olisi ollut vaihtoehtoi- toksen kannalta katsottuna tyydyttävällä 13334: sesti muutettava joko yliopiston tiedekun- tavalla ratkaistu. V :n 1929 asetus saattoi 13335: naksi tai erityiseksi liikuntatieteelliseksi laitoksen ja konsistorin välisen yhteyden 13336: korkeakouluksi. Silloisten yliopistoviran- entistäänkin höllemmäksi. Hallinnollista 13337: omaisten kanssa käydyissä yksityiskeskus- heikentymista merkitsi nimenomaan se, että 13338: teluissa osoittautui kuitenkin ensinmainittu pedagooginen puoli jäi pois, ja laitoksen 13339: vaihtoehto mahdottomaksi, ja toinenkin tarkastajana toimi lääketieteellisen tiede- 13340: vaihtoehto jäi toistaiseksi avoimeksi, koska kunnan dekaani. 13341: silloinen opetusministeriö ei pyytänyt siitä Koska voimistelulaitoksella ei koko sen 13342: yliopiston virallista lausuntoa. toiminta-aikana ole ollut konsistorissa omaa 13343: Erillinen korkeakoulu liikunnanopetta- edustajaa, ei se myöskään ole saanut toivo- 13344: jain valmistamiseksi ei sinänsä ole mikään muksiaan kuuluville varsinkaan silloin, kun 13345: uusi ilmiö, päinvastoin sellaisia on ollut on ratkaistu kysymyksiä esim. yliopiston 13346: käytännössä jo kauan useimmissa sivistys- uudisrakennusjärjestyksestä sekä suurem- 13347: maissa. Korkeakouluja sanan varsinaisessa mista rakennusmuutoksista. Tämän vuoksi 13348: merkityksessä ne ovat olleet vasta aivan ei yoimistelulaitos nykyisissä suojissaan ole 13349: viime aikoina, kuten Pohjois-Amerikan Yh- voinut tarjota tilaisuutta ylioppilaitten va- 13350: dysvalloissa, Neuvostoliitossa, Saksassa, Itä- paaehtoisilla voimisteluharjoituksille tai 13351: vallassa, Unkarissa ja Romaniassa. Lisäksi muulle liikuntaharrastukselle. Esim. Hel- 13352: on huomattava, että useimmissa maissa voi- singin Yliopiston Urheiluseuran on täyty- 13353: daan suorittaa liikuntatieteitten lisensiaa- nyt etsiä harjoituspaikkoja muualta. 13354: tintutkinto, mutta myöskin koulutetaan Näiden hallinnollisten syiden lisäksi mo- 13355: opettajia, jotka sittemmin kouluissaan lii- net pedagoogiset ja sosiaaliset seikat puol- 13356: kuntakasvatuksen ohella opettavat myös tavat voimistelulaitoksen irtautumista yli- 13357: lukuaineita. Tällainen järjestelmä on osoit- opiston yhteydestä ja sen muodostamista 13358: tautunut useissa maissa erittäin tarkoituk- itsenäiseksi korkeakouluksi. M. m. Suomen 13359: sen mukaiseksi. Voimisteluopettajaliitto on valtioneuvos- 13360: Sen jälkeen kun n. s. Kajavan komitea tolle tekemissään aloitteissa useaan ottee- 13361: oli tehnyt nyt voimassaolevan väliaikaisen seen alleviivaunut sitä, että voimistelun- 13362: asetusehdotuksensa sekä lisäksi edellämaini- opettajilla ei ole ollut mahdollisuuksia hank- 13363: tut rinnakkaisehdotuksensa, joista toinen kia korkeampia yliopistollisia oppiarvoja 13364: tähtäsi voimistelunopettajain valmistuksen muuta kuin kiertoteitse muiden tiedekun- 13365: VIII,3. --. Niemi y. m. 305 13366: 13367: tien kautta. Lisäksi on pantava merkille, joka vaatii tämän alan korkeakouluopetuk- 13368: että voimistelunopettajalla ei ole ollut mah- seen ratkaisevaa muutosta. Liikuntakasva- 13369: dollisuutta päästä edes normaalilyseossa tuksesta on tullut hyvin merkittävä sosiaa- 13370: saatikka sitten muissa valtion oppikouluissa linen tekijä ei ainoastaan yhä kasvaneissa 13371: vanhemman lehtorin asemaan, puhumatta- ja voimistuneissa urheilujärjestöissä, vaan 13372: kaan siitä, että normaalilyseoissa olisi ollut myös kunnallisessa elämässä, teollisuuslai- 13373: tämän kasvatusopillisesti niin tärkeän ai- toksissa y. m. yhteiskunnallisilla aloilla. 13374: neen yliopettajain virkoja. Kaikilla näillä aloilla kaivataan nykyisin 13375: Kuten edellä jo mainittiin, useissa sivis- perusteellisen koulutuksen, yleissivistyksen 13376: tysmaissa on ja kauan menestyksellisesti ko- ja ammattipätevyyden omaavia henkilöitä. 13377: keiltu järjestelmää, jonka mukaan liikun- Tämän vuoksi liikuntakasvatuskoulutuksen 13378: nanopettajat pääaineensa ohella valmistau- ·on laajennettava toimintansa liikuntakasva. 13379: tuvat opettamaan jotakin lukuainetta tai tuksen yhteiskunnallista asemaa ja merki- 13380: lukuaineiden opettajat sivuaineenaan lii- tystä vastaavaksi. 13381: kuntakasvatusta. Tällöin on näiden opetta- Jo edellämainitut syyt osoittavat, että 13382: jain valmistus periaatteessa samanlaista yliopiston voimistelulaitos on eroitettava 13383: kuin kaikkien opettajain yliopistollinen val- yliopiston yhteydestä ja muutettava itse- 13384: mistus yleensä, ja aineryhmät; joihin lii- näiseksi korkeakouluksi, jossa samalla tar- 13385: kuntakasvatus kuuluu, pää- tai sivuaineena, joutuu tilaisuus, osaksi vuorovaikutuksesta 13386: ovat ylioppilaiden vapaasti valittavissa. muiden korkeakoulujen kanssa, suorittaa 13387: Näin valmistunut opettaja voi nuoremmalla akateemisia loppututkintoja ja saada oppi- 13388: iällään opettaa liikuntakasvatusta, mutta arvoja, jotka antavat edellytyksiä muiden- 13389: vanhemmiten hän voi siirtyä lukuaineitten . kin aineiden opettamiseen kouluissamme. 13390: opettajaksi. Samalla tällaisen korkeakoulun tulisi val- 13391: Meikäläisissä oloissa tällaisella opetusjär- mistaa tarpeellisen pätevyyden omaavia 13392: jestelmällä on toinenkin tärkeä merkitys. henkilöitä erilaisille yhteiskunnallisille 13393: Maassamme on runsaasti yksityisiä oppi- aloille, joilla asiantuntevia liikuntakasvat- 13394: kouluja, jotka potevat ankaraa opettajapu- tajia tarvitaan. 13395: laa. Tämä epäkohta voidaan poistaa, jos Edelläolevaan viitaten ehdotamme, 13396: liikuntakasvatuksen opettajat valmistuvat 13397: opettamaan myös muita aineita. että Eduskunta hyväksyisi näin 13398: V :n 1929 jälkeen on liikuntakasvatuksen kuuluvan lakiehdotuksen: 13399: alalla tapahtunut merkittävää kehitystä, 13400: 13401: 13402: 13403: Laki 13404: llikuntakasvatuskorkeakoulusta. 13405: Edsukunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 13406: 1 §. ja kuusi lehtorinvirkaa, joista viimeksi mai- 13407: Helsingin Yliopiston Voimistelulaitos nituista on kaksi ruotsinkielistä. 13408: muutetaan Liikuntakasvatuskorkeakouluksi, Lisäksi korkeakoulussa on peruspalkkai- 13409: jonka tehtävänä on valmistaa urheilun, voi- nen kirjaaja-taloudenhoitajan virka, dosen- 13410: mistelun ja terveysopin opettajia kouluihin tin ja assistentin toimia, sihteerin, kirjas- 13411: sekä liikunnanjohtajia kuntia. ja vapaita tonhoitajan ynnä vahtimestarin ja talon- 13412: liikuntakasvatusjärjestöjä varten. Tämän mies-lämmittäjän toimet. 13413: ohella korkeakoulu suorittaa ja edistää lii- Uusia virkoja ja toimia voidaan perus- 13414: kuntatieteellistä tutkimustyötä. taa, mikäli varoja valtion tulo- ja meno- 13415: Korkeakoulu toimii opetusministeriön arviossa on sitä varten osoitettu tai lahjoi- 13416: alaisena. tuksia saatu. 13417: 2 §. 3 §. 13418: Korkeakoulun opetustoimintaa varten pe- Helsingin Yliopiston Voimistelulaitok- 13419: rustetaan neljä peruspalkkaista professorin sessa palvelevia viran- ja toimenhaltijoita 13420: 39 13421: 306 VIII,s. - Liikuntakas-vatu~korkeakoulu. 13422: 13423: 13424: voidaan virkoja ja toimia haettavak,si ju- 84 § : n mukaan vakinaisesti olemaan opet- 13425: listamatta harkinnan mukaan siirtää 2 § : ssä tajana korkeakoulussa, saa käyttää yksin- 13426: mainittuihin korkeakoulun virkoihin ja toi- omaisenakin opetuskielenä vierasta kieltä. 13427: miin. Korkeakoulun virkakielestä säädetään ase- 13428: tuksella. 13429: 4 §. 5 §. 13430: Korkeakoulun opetuskielillä ovat suomi Tarkemmat määräykset Liikuntakasva- 13431: ja ruotsi tavalla, josta tarkemmin määrä- tuskorkeakoulusta annetaan asetuksella. 13432: tään asetuksella. 13433: Kuulustelukielenä on oppilaan äidinkieli. 6 §. 13434: Ulkomaalainen opettaja, joka on mää- Tämä laki tulee voimaan ........ kuun 13435: rätty joko tilapäisesti tai Hallitusmuodon p. 19 .... 13436: 13437: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 13438: 13439: Pentti Niemi. Hugo Nuorsaari. 13440: Jaakko Ha.ka.la. Johannes Wirtanen. 13441: Laura Brander-Wallin. Edvard Pesonen. 13442: Urho Saariaho. Veli Järvinen. 13443: Meeri Kala.vainen. Antti J. Ra.ntamaa. 13444: Lauri Murtomaa. Olavi Kajala. 13445: Johannes Virolainen. Arvo Sä.velä. 13446: 307 13447: 13448: VIII,4. - Lak. ail. N :o 40. 13449: 13450: 13451: 13452: 13453: E. Kilpi y. m. : Ehdotus laiksi korkeakouluja varten annet- 13454: tavista stipendeistä ja avustuksista. 13455: 13456: 13457: E d u s k u n n a 11 e. 13458: 13459: Vuoden 1947 valtiopäivillä eduskunnassa että lain tarkoittamaa avustusta tarvitse- 13460: hyväksyttiin ,Laki korkeakouluja varten vien korkeakouluissa opiskelevien joukko 13461: annettavista stipendeistä ja avustuksista". oli jo silloin vähintäin yhtä suuri kuin 13462: Sitä ei kuitenkaan saatettu täyteen voimaan miksi se arvioitiin nousevan 10 vuotta 13463: heti, vaan säädettiin se tapahtuvaksi vähi- myöhemminkin, eli lukuvuonna 1958-59. 13464: tellen 10 vuoden kuluessa. Siihen mennessä Oikeudenmukaisinta olisikin, että laki saa- 13465: stipendejä ja avustuksia voidaan myöntää taisiin täyteen voimaan jo ensi syksystä läh- 13466: ainoastaan siinä laajuudessa kuin varoja tien, mutta joka tapauksessa aikaisemmin 13467: valtion tulo- ja menoarvioon on tarkoitusta kuin mitä nyt on säädetty. Mielestämme 13468: varten osoitettu. olisi laissa edellytetty 10-vuotiskausi supis- 13469: Jo lakia valmisteltaessa samaten kuin tettava puolella eli viideksi vuodeksi, niin 13470: sen eduskuntakäsittelyssäkin lausuttiin toi- että lain täysi teho alkaisi lukuvuotena 13471: vomuksia, että lain täydellinen toteutumi- 1954--55. 13472: nen voisi tapahtua lyhyemmässäkin ajassa. Edelläolevan perusteella ehdotamme, 13473: Tämä toivomus ei suinkaan ole menettä- 13474: nyt ajankohtaisuuttaan vaan pikemmin että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 13475: käynyt entistä tärkeämmäksi. Lain laati- van lakiehdotuksen: 13476: misen edellä toimitettu tutkimus osoitti, 13477: 13478: 13479: Laki 13480: korkeakouluja; varten a.nnetta.vista stipendeistä ja. avustuksista.. 13481: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korkeakouluja varten annettavista 13482: stipendeistä ja avustuksista 13 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lain 12 pykälä 13483: näin kuuluvaksi: 13484: 12 §. -55 saakka ainoastaan siinä laajuudessa 13485: Tämä laki tulee voimaan heti, kuiten- kuin varoja valtion tulo- ja menoarviossa 13486: kin niin, että siinä mainittuja stipendejä tarkoitusta varten osoitetaan. · 13487: ja avustuksia myönnetään lukuvuoteen 1954 13488: ----- 13489: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 13490: 13491: Eino Kilpi. Mauri Ryömä. 13492: 308 13493: 13494: Vlll,5. - Toiv. al. N:o 117. 13495: 13496: 13497: 13498: 13499: Kauppi y, m. : Henkisen työn tekijäin aseman parantami- 13500: sesta. 13501: 13502: 13503: Eduskunnalle. 13504: 13505: Se yhteiskuntaryhmä, jota yleisesti sano- pakko verraten tiukasti järjestellä työ- 13506: taan henkisen työn tekijöiksi, on viime vuo, paHclm- y. :m. työmarkikillakysymyiksiä, on 13507: sikymmeninä huomattavasti laajentunut, taa$kin henkisoo työn ryhmä jäänyt syr- 13508: mikä onkirn luonnollista, kos:ka e.ri1aatuis.et jäytettyyn asemaan. Siitä on ollut seu- 13509: oppi- ja ammattikoulut ovat valmistam.eet rauksena, että tämoo ryhmän elinehdot, 13510: ·yhä suurempia määriä nuoria henkilöitä jotka jo ennoo sotaa olivat huomattavasti 13511: heilikisen työn eri aloille. Oman tUJillllettua, heikentyneet, ovat sodan aikana jatkuvasti 13512: että Suomi on niitä maita, joissa varsinkin huonontuneet, jopa siinä määrin, että elin- 13513: korikeaJkouluopisblijain suhteellinen luku, taso suurilla joukoilla henkisen työn teki- 13514: määrä on suurimpia koko maailmassa. jöitä nykyään on noiill kolmannesta alempi 13515: Useimmat valmistuvista henkisen työn te- kuin kymmenen vuotta sitten, samaan ai- 13516: kijöistä joutuvat hMlkkimoon toimeentu- karun kuin työntekijäin y1einen elintaso on 13517: lom~a oosiotyöllä ja tulevat sitoo yhteis- noussut. Tällainen kehitys, jota muissa 13518: kunnallisesti suunnilleen samaan asemaan maissa ei ainakaan tässä laajuudessa ole 13519: kuin muutkin ansiotyön Wkijät. Heidän havaittavissa, muodostuu ajan mittaan yh- 13520: .suhteellinen lukumääränsä näiden työnteki- teiskunnalle mitä turmiollisimmaik:si niin 13521: jäin ikokooaismäärästä muodostaakiill ny- hyvin taloudellisessa kuin asiallisessa suh- 13522: kyään jo noin neljätmen tai viidenn~m teessa. 13523: osan riippuen siitä, mihin henkisen ja ruu- Viime vuosina on yhä useammin kiinni- 13524: miillisen työn raja vedetään. tetty asiaan huomiota varsinkin tämärn aloo 13525: Kun tämä ryhmä ei ole a.lllmatillisesti ja järjestöjen taholta. Asiaa ovat myöskin 13526: poliittisesti järjestynyt yhtä ikiiillteisiin ja eräät valtioo komiteat käsitelleet, mutta 13527: yhdenmukaisiin ryhmiin kuin muut amsio~ kaikki tämä on tapahtunut ilman tulosta. 13528: työn tekijät ja myöskin työnantajat, on Työmarkikinakysymyksiä on hQidettu sil- 13529: tästä ollut seurauksena, että yhteiskun~ mälläpitäen työväestön suurta joukkoa, 13530: nassa, jossa suurilla ryhmityksillä on ;po- eikä edes hinta:- ja palkikaneuvostoon ole 13531: liittisesti määräävä asema, tämä hajanai- sitä äskettäin uudistettaessa 31Setettu henki- 13532: oon ryhmä on· jäänyt ilman sitä tukea, sen työn edustajaa, vaikika eduskunta oli 13533: miillikä valtiovaJ.ta ja järjestötoiminta Oiil maaliskunn 1 p :nä 1949 hyväksynyt siitä 13534: 31ntanut muille Tyhmille. Kysymykseen on toivomuksen. Henkisen työn työmarlkkina- 13535: useita kertoja kiinnitetty huomiota, ja kysymybiä on siten hoidettu vaiill jonkin- 13536: m. m. ylioppilaitten liikatuotantokysymystä moisena sivutuotteena alan muitten kysy- 13537: on aikanaan tutkittu ja sen suhtee:n laa- mysten yhteydessä. Ainoa eriikoiselin, j01ka 13538: dittu eräitä ehdotuksia, mutta asian autta- näitä kysymyksiä käsittelee, on toimikunta, 13539: miseksi on tehty tusikin mitään. On kui- joka sijoittaa työttömiä henkisoo työn te- 13540: tenkin ilmeistä, että kalliisti koulutetun kijöitä lll. s. vimstovaratöihin, joiden palk- 13541: työvoiman valmistus ilman yhteiskunnan kataso on huomattavasti alle vastaavan va- 13542: taholta tulevia suunnitelmia ja ohjausta on Pilillill palk!katasOill. Tämä on ainoa tapa, 13543: tavattoman suurta kamsakunnan voimavaro- jolla yhteiskunnan taholta hoidetaan ny- 13544: jen tuhlausta ja tuottaa paljon pettymyk- kyisen järjesteLmän uhreja. Itse järjestel- 13545: siä ja kärsimystä rasianomaisille itselleen. män parantamiseksi ei toistaiooksi ole tehty 13546: Viime aikoina, jolloin valtiovallan on ollut mitään. 13547: VIII,5. - Kauppi y. m. 309 13548: 13549: Ensimmäisenä tehtävänä olisi perusteel- pahtunut henkisen työn alalla, ja samalla 13550: lisen tutkimuksen toimittaminen henkisen koetettava selvittää, mitä seurauksia tästä 13551: työn asemasta !kokonaisuudessaan, jolloin on ollut yhteiSikunnalle. 13552: sarrnalla selviäisi, mitä menetelmiä on käy- Kun on pidettävä erittäin tähdellisenä, 13553: tettävä tämän kysymyksen onnellisesti rat- että väestöryhmälle, joka sekä suuruudel- 13554: ikais€illliseksi. Tärkeimpiä tehtäviä on ny- taan että varsinkin laadultaa.n on meidän 13555: kyistä parelllllll.an tasapairnoo aik~~nsaami yhteiskrmnallemme erinomaioon tärkeä ja 13556: nen henkisen työvoimam. valmistuksen ja tuJevaisuudessa tulee yhä tärkeämmäksi, 13557: tämälll työvoiman tarpeen välille eri aloilla. järj.estetään !kohtuulliset taloudelliset ja so- 13558: Useissa maissa tehdäiimkin jo tutkimlllksia siaaliset olot, jotka tekevät mahdolliseksi 13559: ja tarkkoja tiLastoja henkisen työvoiman tuon väestöryhmän tehokkaan työskentelyn 13560: valmistuksesta sekä samalla prognooseja koko kansamme elinehtojoo p.aMntamiseksi, 13561: tällaisen työvoiman tarpeesta eri aloilla. ehdotamme edellä esitettyjä näkökohtia 13562: Asettamalla nämä vastakkain, päästään, silmäläpitäen, eduskunnam. päätettäväksi 13563: surmnilleen selville, kuinka paljon yhteis- toivomuksen, 13564: kunta voi tarjota ansiotyötä kullakin alalla. 13565: Siten voidaan tehokkaan neuvonnan avulla että hallitus kiireellisesti toimitut- 13566: jo ennakoltaJ ehkäistä suhteettoman· suuri taisi tutkimuksen henkisen työn 13567: työvoiman valmistus ja ohjailla sitä sel- asemasta koko laajuudessaan ja ryh- 13568: laisille aloille, joilla voidaam. edellyttää ole- tyisi asian vaatimiin lainsäädäntö- 13569: van jatkuvaa työvoiman kysyntää. Tällai · ja muihin toimenpiteisiin henkisen 13570: sessa tutkimuksessa olisi myöskin perus. työn ja sen tekijäin aseman paranta- 13571: teellisesti selvitettävä· se jyrkkä reaalipal- miseksi. 13572: kan ja elinooson alentuminen, mikä on ta- 13573: Helsingissä 12 p:nä helmikuuta 1950. 13574: 13575: Kalle Kauppi. H. A. Kannisto. 13576: Lassi HiekkaJa. Rolf B. Berner. 13577: Irma Karvikko. 13578: 310 13579: 13580: VI1I,6. - Toiv. al. N :o 118. 13581: 13582: 13583: Ka.U!ppi y. m.: H enkisein t'fjön alan kysymyksiä hoitavan 13584: elimen asettamisesta. 13585: 13586: E d u s k u n n a 11 e. 13587: Sen aseman selvittäminen, mihin henkinen käsittääksemme voisi saada järjestetyksi vii- 13588: työ maassamme on varsinkin viimeksi kulu- pymättä ja ilman pitkäaikaisia tutkimuksia 13589: neen vuosikymmenen aikana tapahtuneen korkeakouluissa ja oppikouluissa opiskele- 13590: kehityksen johdosta joutunut, on tehtävä, ville opastusta opintoalan suunnittelussa ja 13591: jonka suorittaminen käsittääksemme on yh- valitulle alalle valmistumisessa, erityisesti 13592: teiskunnan ensiarvoisten etujen vuoksi vält- juuri työmarkkinoilla esiintyviä kysynnän 13593: tämätön ja kiireellinen. Kun tutkimuksen ja tarjonnan suhteita ja niiden vastaista k~ 13594: suorittaminen kuitenkin vaatii aikansa, on hitystä silmälläpitäen. Pitemmälle tähdäten 13595: mielestämme välttämätöntä jo aivan viipy- tuon elimen tulisi jatkuvasti ja järjestelmäl- 13596: mättä ryhtyä toimenpiteisiin, joilla aloite- lisesti seurata henkisen alan työmarkkinain 13597: taan eräiden ilmeisimpien henkisen työn te- kehitystä ja siihen liittyviä kysymyksiä. 13598: kijäin asemassa olevien epäkohtien lieventä- Sen olisi selvitettävä, toimiiko opetuslaitok- 13599: mistä ja joilla samalla voidaan tehokkaasti semme nykyään tarkoituksenmukaisesti hen- 13600: edistää edellämainitun tutkimuksen suorit- kisen työvoiman valmistuksen kannalta ar- 13601: tamista. vostellen. Sen tulisi myös pitää huolta siitä, 13602: Paitsi palkkauksen painumista räikeään että opetuksen yhteydessä ryhdyttäisiin jär- 13603: epäsuhteeseen verrattuna työn laatuun ja jestelmällisesti antamaan riittävän tehokasta 13604: ruumiillisen työn palkkoihin, huonontaa ohjausta elämänuran valinnassa, mikä hen- 13605: henkisen työn asemaa jatkuvasti tällaisen kisen työn alalla on vielä tärkeämpää kuin 13606: työn eri aloille valmistautumisessa esiintyvä muilla. aloilla. Sanotun elimen pitäisi myös 13607: suunnitelmattomuus ja opiskelijain arvelut- niinikään valvoa, että palkkausolot ja työt- 13608: tavan suuri tietämättömyys kullakin alalla tömyyshuolto henkisen työn alalla täyttävät 13609: tarjoutuvista ansiotyön mahdollisuuksista. kohtuulliset vaatimukset. 13610: Tosin siihen, että opiskelulla eri aloille val- Edellä esitetyin perustein ehdotamme 13611: mistuvien määrä on ilmeisesti epäsuhteessa kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi 13612: näillä aloilla todella olevaan työvoiman tar- toivomuksen, 13613: peeseen, vaikuttaa olennaisesti myöskin se, 13614: että opetuslaitoksessamme ei ole voitu jär- että hallitus ryhtyisi henkisen työn 13615: jestää riittävästi tilaisuutta sellaisten opin- alan ammatillisten järjestöjen myötä- 13616: tojen harjoittamiseen, jotka valmistavat vaikutuksin toimenpiteisiin sellaisen 13617: työntekijöitä eräille työvoimaa tarvitseville elimen asettamiseksi, joka järjestel- 13618: käytännöllisille aloille. Mutta joka tapauk- mällisesti seuraisi. henkisen alan työ- 13619: sessa hyvin olennainen syy eri aloille val- markkinain kehitystä, suunnittelisi 13620: mistuvien epäsuhteeseen on heidän edellä- ja hoitaisi näitä koskevia tutkimuk- 13621: mainittu tietämättömyytensä olosuhteista sia, hoitaisi henkisen työvoiman val- 13622: työmarkkinoilla ja siitä johtuva umpimäh- mistusta, palkkausta, työttömyyttä ja 13623: käisyys elämänuran suunnittelussa sekä muita näihin liittyviä kysymyksiä 13624: avuttomuus opintojensa järjestämisessä. sekä viipymättä kävisi järjestämään 13625: Käytännöllisenä toimenpiteenä näyttää korkeakoulujen ja oppikoulujen opis- 13626: näin ollen välttämättömältä, että viipymättä kelijoille sellaista opastusta elämän- 13627: saadaan aikaan erityinen elin hoitamaan uran valinnassa ja st1le valmistautu- 13628: henkisen työn asemaa koskevia, koko yhteis- misessa, kuin nykyisin edellytyksin 13629: kunnalle mitä tärkeimpiä kysymyksiä. Se on mahdollista. 13630: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 13631: Ka.lle Kauppi. H. A. Kannisto. 13632: Lassi Hiekka.la. Rolf B. Bemer. 13633: Irma. Ka.rvikko. 13634: 311 13635: 13636: VUI, 7. - Toiv. al. N :o 119. 13637: 13638: 13639: Karvikko y. m.: Kokonaissuunnitelman laatimisesta korkea- 13640: koulujen kehittämisestä. 13641: 13642: E d u s k u n n ;:t. ll e. 13643: lVIaamme korkeakouluopetus on varsinkin 1950-1954 viisivuotissuunnitelma, jonka 13644: viime vuosikymmenen aikana jäänyt vaille puitteissa yliopistoa on tarkoitus rakennus- 13645: riittävää huomiota lähinnä sotavuosien ja taloudellisesti huomattavasti laajentaa. 13646: siitä johtuneen kireän taloudellisen aseman Nämä Helsingin Yliopistoa koskevat suun- 13647: johdosta. Toisaalta meillä vallitsee aivan nitelmat ovat välttämättömät, mutta ennen 13648: ilmeinen ja yhä voimakkaana jatkuva pyr- kuin ne voidaan ratkaista täysin tarkoi- 13649: kimys opiskeluun korkeakouluissa. Nämä tuksenmukaisesti, on tehtävä myös lähitule- 13650: molemmat tekijät ovat aiheuttaneet sen, vai'muden suunnitelma maamme muita kor- 13651: että korkeakouluihin nähden on pakko ryh- keakouluja varten erityisesti ottaen huo- 13652: tyä laajoihin järjestelyihin lähivuosina. mioon sen väistämättömän pakon, että Hel- 13653: Helsingin Yliopisto on kasvanut jättiläis- singin Yliopiston epäterveen liikakasvun 13654: laitokseksi, jollaisena sitä on perin vaikeaa poistamiseksi on sangen voimakkaasti ja 13655: pitää kauempaa akateemisen opiskelun ja nopeasti ryhdyttävä kehittämään sen rin- 13656: tutkimustyön siitä kärsimättä. Mainitun nalle elinkelpoisiksi ja riittävin monipuoli- 13657: korkeakoulun omalla taholla on viitattu siksi maamme muita korkeakouluja, erityi~ 13658: ajatukseen muodostaa uusi valtion yliopisto sesti Turun Yliopistoa, joka rakenteeltaan 13659: nykyisen rinnalle. Toisaalta Turun Yli: yleisluontoisena korkeakouluna lähinnä vas- 13660: opisto yksityisenä korkeakouluna uhkaa taa Helsingin Yliopistoa. Vain tällaisen 13661: pysähtyä lupaavasti alkaneessa kehitykses- kokonaisratkaisun avulla voidaan myös 13662: sään saamatta tarpeellista laajuutta voi- parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa 13663: dakseen taata opiskelijoille mahdollisuuden Helsingin Yliopiston viisivuotissuunnitelma. 13664: riittävän monipuoliseen ja syvälliseen opin- On kaukonäköisesti ratkaistava maamme 13665: tojen harjoittamiseen. Tilapäisratkaisujen korkeimman sivistyksen vaaliminen niin 13666: varassa on Jyväskylän Kasvatusopillinen opiskelevan nuorison riittäviä ja kyllin 13667: Korkeakoulu niinikään pysähtymässä kehi- syvällisiä akateemisia opintoja kuin myös 13668: tyksessään. Maamme muutkin korkeakou- korkeinta hengenviljelyämme ja tieteellistä 13669: lut kaipaavat suunnitelmallisuutta, jotta tutkimustyötämme silmällä pitäen. Ehdo- 13670: ne voisivat kukin omalla sarallaan määrä- tamme sen vuoksi eduskunnan päätettä- 13671: tietoisesti työskennellä korkeimman hengen- väksi toivomuksen, 13672: viljelyn alalla. 13673: Vaikeudet ovat siis sekä periaatteellisia että hallitus kiireisesti laatisi 13674: että varsinkin taloudellisia. Näitä problee- maamme korkeakouluja varten lähi- 13675: meja ei voida ratkaista yksitellen, koska vuosien kokonaissuunnitelman, jonka 13676: silloin ongelman asettely jää rajoitetuksi ja puitteissa voidaan luoda yhä laaje- 13677: yksipuoliseksi. On sen vuoksi välttämä- nwille ja syveneville korkeakoulu- 13678: töntä löytää korkeakoulukysymyksessä ko- opinnoille ja tutkimustyölle parhaat 13679: konaisratkaisu. Tämä ratkaisu on myös mahdolliset edellytykset sekä tur- 13680: saatava kiireellisesti, ei ainoastaan edellä vata maamme korkeakouluille riittä- 13681: mainituista syistä vaan myös siitä käytän- vät ja tasapuoliset mahdollisuudet 13682: nöllisestä syystä, että Helsingin Yliopis- ke,hittyä elinkelpoisiksi. 13683: tolle on äskettäin valmistunut vuosiksi 13684: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 13685: Irma Ka.rvilmro. Rolf B. Berner. 13686: H. A. Kannisto. Lassi Hieldtala. 13687: Kalle Kauppi. 13688: 312 13689: 13690: VIU,s. - Toiv. al. N :o 120. 13691: 13692: 13693: 13694: 13695: E. Kilpi y. m. : Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja meno- 13696: arvioon Helsingin yliopiston laitoksissa opiskelevilta 13697: kannettavien laitosmaksujen poistamiseksi. 13698: 13699: 13700: E d u s k u n n a 11 e. 13701: 13702: Korkeakouluissa opiskelevien taloudelli- miksi kuin muiden ylioppilaiden. Etenkin 13703: siin vaikeuksiin eduskuntakin on viime vuo- eräissä laitoksissa nämä menot tuntuvat 13704: sina ·kiinnittänyt vakavaa huomiota. Suu- varsin raskailta. Asian valaisemiseksi mai- 13705: riksi kohonneiden opintokustannusten hel- nittakoon, että esimerkiksi kemian laitok- 13706: poittamista on pidetty välttämättömänä. sella opiskelevien ylioppilaiden laitosmaksu, 13707: Siinä tarkoituksessa eduskunta vuoden 1947 joka vuonna 1947 korotettiin 1,620 mark- 13708: valtiopäivillä hyväksyi lain nuorten ja vart- kaan lukuvuodessa, kohosi kuluvan kevät- 13709: tuneiden tieteenharjoittajain apurahoista, lukukauden alusta enemmän kuin kaksin- 13710: samaten. vuotta myöhemmin lain lahjak- kerta-iseksi eli 3,300 markkaan. Yliopistossa 13711: kaille vähävaraisille ylioppilaille jaettavista vastikään suoritettujen laskelmien mukaan 13712: opiskelustipendeistä. Näidenkin lakien vai- nämöikään maksut eivät kuitenkaan salli 13713: kutus rajoittuu kuitenkin vain suppeaan opetuksen jatkamista useimmissa laitoksissa 13714: opiskelijapiiriin , - viimemainitun täysi edes nykyisellään, minkäänlaisesta kehityk- 13715: teho alkaa lisäksi, ellei lakia muuteta, vasta sestä puhumattakaan. Senvuoksi on suun- 13716: syksystä 1958. niteltu mainittujen maksujen korottamista 13717: Mutta tällaisistakaan järjestelyistä huoli- ainakin ensi syyslukukauden alusta juuri 13718: matta opiskelukustannukset eivät nykyisin korotetusta määrästä edelleen kaksinkertai- 13719: jakaannu läheskään tasaisesti opiskelijain siksi eli 6,600 markkaa lukuvuodessa. Sa- 13720: kesken. Opetuksen laadusta riippuen ne mansuuntainen kehitys on todettavissa 13721: ovat päinvastoin eri korkeakouluissa ja nii- useissa muissa yliopiston laitoksissa, minkä 13722: den eri tiedekunnissa suurestikin toisistaan ohessa on huomattavaa, että suuri osa ky- 13723: eroavia. Näin on laita varsinkin Helsingin symyksessä olevista ylioppilaista samanai- 13724: yliopistossa. Vuosikausia jatkunut niuk- kaisesti suorittaa opiskelua useammassakin 13725: kuus valtiomme budjetissa yliopiston n. s. laitoksessa. 13726: laitosten kohdalla ei ole vain estänyt nii- Kun eduskunnan tarkoituksena on ollut, 13727: den tieteelliselle työskentelylle mitä tär- niinkuin edellä jo viittasimme, päinvastoin 13728: keintä kehitystä vaan vaikeuttanut niiden helpoittaa korkeakouluissa opiskelevien ta- 13729: toimintaa yleensä, jopa supistanutkin sitä. loudellisia mahdollisuuksia, joudutaan kui- 13730: Siten eräissä tärkeimmissä laitoksissa voi- tenkin tilanteen edellä selostetulla tavalla 13731: daan nykyisin harjoittaa opiskelua vain kehittyessä siihen, että valtion tuki muut- 13732: neljänä päivänä viikossa kuuden päivän tuukin suurelta osaltaan vain näennäiseksi, 13733: asemesta. Näinkin rajoitettua työskentelyä s. o. että toisella kädellä opiskelevilta ote- 13734: on voitu ylläpitää ainoastaan sen varassa,· taan takaisin mitä toisella kädellä annetaan. 13735: että laitoksissa opiskelevat, useimmiten ai- Päämääränähän on pidettävä sitä, että kor- 13736: van varattomat ylioppilaat on pakoitettu keakouluopetus kaikissa muodoissaan olisi 13737: suorittamaan huomattavan osan siitä talou- täysin maksutonta, minkä ohessa vähäva- 13738: dellisesta tuesta, mikä itsestään pitäisi kuu- raisia ja varattornia opiskelijoita riittävästi 13739: lua valtion velvollisuuksiin. Joutumalla tuettaisiin. Kun tämän tavotteen toteutta- 13740: jatkuvasti suorittamaan n. s. laitosmaksuja minen kokonaisuudessaan ei välittömästi 13741: mainittujen ylioppilaiden opintokustannuk- liene mahdollinen, on mielestämme kuiten- 13742: set kohoavatkin huomattavasti korkeam- kin jo tässä vaihe~a pyrittävä pitämään 13743: VIII,s. - E. Killpi y. m. 313 13744: 13745: huoli siitä, että osaa opiskelevista ylioppi- Edellä olevan perusteella ehdotamme 13746: laista kohtuuttomasti rasittavat maksut eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13747: poistetaan suorittamalla ne valtionvaroista, 13748: ja että niitä ei edes väliai.kaisesti tarvitse että hallitus kiireellisesti antaisi 13749: entisestään korottaa. Viimemainittuun tar- Eduskunnalle esityksen riittävän suu- 13750: koitukseen tarvittaisiin suoritettujen las- ren määrärahan ottamisesta lisäyk- 13751: kelmien mukaan vuodessa 8,580,000 mark- senä kuluvan vuoden tulo- ja meno- 13752: kaa, mikä sopivimmin olisi lisättävä tämän arvioon Helsingin yliopiston laitok- 13753: vuoden valt1on tulo- ja menoarviossa ( 10 sissa opiskelevilta kannettavien lai- 13754: Pl. IV: 5) merkittyyn yliopiston laitosten tosmaksujen kokonaan poistamiseksi 13755: määrärahaan. Laitosmaksujen kokonaan tai ainakin niiden pysyttämiseksi 13756: poistamisen aiheuttamasta menojen lisäyk- sellaisina kuin ne olivat vuoden 1949 13757: sestä ei sensijaan ole täsmällistä lukua ol- aikana. 13758: lut saatavissa. 13759: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 13760: 13761: Eino Kilpi. Mauri Ryömä. 13762: 13763: 13764: 13765: 13766: 40 13767: :314 13768: 13769: VDI,9. - Toiv. a.l. N:o 121. 13770: 13771: 13772: 13773: 13774: Saukkonen y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja meno- 13775: arvioon Helsingin yliopiston laitosmäärärahojen korot- 13776: tamiseksi. 13777: 13778: 13779: E d u s k u n n a ll e. 13780: 13781: Helsingin yliopiston määrärahojen koro- liene myöskään tarkoituksenmukaista, että 13782: tus verrattuna vuoden 1939 määrärahoihin valtion laitos perii korkeita laitosmaksuja 13783: on ollut huomattavasti vähäisempi kuin vähävaraisilta opiskelijoilta samaan aikaan, 13784: rahan arvon aleneminen vastaavana aikana kun yliopisto-opintoja pyritään edistämään 13785: olisi edellyttänyt. Niinpä yliopiston tutki- valtion apurahoja jakamalla, joista toistai- 13786: . muslaitosten määrärahat ovat nykyään noin seksi pääsevät osallisiksi vain suhteellisen 13787: 3-4-kertaiset sotaa edeltäneisiin vuotuisiin harvat opiskelijat. Korkeiden laitosmaksu- 13788: määrärahoihin verrattuna. Tästä on aiheu- jen perimistä ei voitane myöskään pitää 13789: tunut suuria taloudellisia vaikeuksia tutki- yliop~ston laitoksiin pyrkivien opiskelijoi- 13790: muslaitosten toiminnalle, kun lisäksi opis- den karsimiskeinona, koska karsinta suori- 13791: kelijamäärät ovat kasvaneet ja laitokset tetaan monien kuulusteluiden ja kokeiden 13792: ovat sotien aikana rappeutuneet. Sen täh- avulla. Edellä mainitusta ilmeisestä epä- 13793: den on yliopiston laitosten täytynyt tur- kohdasta voidaan päästä vain siten, että 13794: vautua toimintansa ylläpitämiseksi sellai- Helsingin yliopiston laitosten määrärahoja 13795: seen menettelytapaan, että ne ovat korotta- korotetaan siinä määrin, että laitosmaksu- 13796: neet opiskelijoilta perittävät laitosmaksut jen perimisestä voidaan joko kokonaan 13797: huomattavan korkeiksi. Ne vaihtelevat eri luopua taikka alentaa ne mahdollisimman 13798: laitoksissa 150-2,500 markkaan lukukau- alhaisiksi. Edellä esitettyyn viitaten kun- 13799: dessa. Tavallisimmin korvannevat nämä nioittaen ehdotamme eduskunnan päätettä- 13800: laitosmaksut ne kulut, jotka opiskelijat ai- väksi toivomuksen, 13801: heuttavat laitokselle lukuunottamatta opet- 13802: tajien ja henkilökunnan palkkoja. Eräissä että hallitus antaisi esityksen sel- 13803: tapauksissa saattaa laitosmaksuista kertyä laisesta lisäyksestä vuoden 1950 tulo- 13804: tuloja laitokselle enemmänkin kuin mitä ja menoarvioon, että Helsingin yli- 13805: opiskelijat aiheuttavat laitokselle suora- opiston laitosmäärärahat korotettai- 13806: naisia menoja. Korkeiden laitosmaksujen siin siten, että voitaisiin joko koko- 13807: periminen aiheuttaa monien alojen opiske- naan luopua perimästä opiskelijoilta 13808: lijoille varsin huomattavia taloudellisia ra- laitosmaksuja taikka alentaa ne 13809: situksia ja lisää velaksi opiskelevien muu- nykyistä kohtuullisemmiksi. 13810: tenkin suureksi kohoavaa velkataakkaa. Ei 13811: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 13812: 13813: Jussi Saukkonen. Felix Seppälä. 13814: .Ta.almto Hakala. .JUSBi La.ppi-Seppälä. 13815: L. 1. Kaukamaa.. Aarne Honka. 13816: Hugo Nuorsa.a.ri. 13817: 315 13818: VDI,to. - Toiv. a.l. N:o 122. 13819: 13820: 13821: 13822: 13823: Borg-Sundma.n y. m.: Helsingin yliopiston odontologisen 13824: laitoksen hammaslääketieteen opettajien virkojen muut- 13825: tamisesta varsinaisiksi professorinviroiksi. 13826: 13827: 13828: E d u s k u n n a ll e. 13829: 13830: Opetus- ja opintovaatimukset tuleville ranhaltijain henkilökohtaisissa arvonimissä, 13831: hammaslääkäreille Suomessa ovat lähes 60 näiden kantaessa jo henkilökohtaisesti pro- 13832: vuoden ajan olleet tunnustetusti Euroopan fessorin arvonimeä. Kysymyksellä on kui- 13833: korkeimpia ja niitä on käytetty esikuvina tenkin kantava merkitys suurelle, nyt jo 13834: muiden maiden järjestäessä mainittuja 1,200 henkeä käsittävälle hammaslääkäri- 13835: opintoja omissa yliopistoissaan. Kuitenkin kunnalle ja hammaslääkäritoiminnalle 13836: ovat Helsingin yliopiston odontologian maassamme, joten k. o. asetuksen muut- 13837: edustajat asemassa, jota voi verrata alkeis- taminen tältä kohdalta on jo ajan vaati- 13838: opetuksen antajiin. Heidän arvonsa yli- musten mukaista. 13839: opistossa on ,hammaslääketieteen opet- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, että 13840: taja", joskin he antavat aivan samanlaista eduskunta hyväksyisi toivomuksen, 13841: opetusta kuin muutkin professorit lääketie- 13842: teellisessä tiedekunnassa. Helsingin yli- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 13843: opisto onkin ainoa koko Euroopassa, jossa siin Helsingin yliopiston odontologi- 13844: hammaslääkärikoulutusta antavat henkilöt sen laitoksen kolmen nykyisen ham- 13845: eivät ole professoreita. Näiden opettaja- maslääketieteen opettajan viran 13846: virkojen muuttaminen ei Helsingin yliopis- muuttamiseksi varsinaisiksi professo- 13847: tossa enää aiheuta sanottavia muutoksia rin viroiksi. 13848: palkkaukseen eikä myöskään nykyisten vi- 13849: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 13850: 13851: Margit Borg-Sundman. Aarne Honka. 13852: 316 13853: 13854: VIU,u. - Toiv. al. ,N :o 123. 13855: 13856: 13857: 13858: 13859: Ka.rvikko y. m.: Määrärahasta lainan myäntämiseksi Turun 13860: yliopiston ylioppilaskunnalle ylioppilasasuntolan raken- 13861: tamista varten. 13862: 13863: 13864: E d u s k u n n a ll e. 13865: 13866: Ankara asuntopula uhkaa vakavasti kes- kasvavaa painetta ja samalla toisaalta 13867: keyttää opiskelemisen Turun yliopistossa tehdä Turun yliopistolle mahdolliseksi se 13868: - Turussahan vallitsee suhteellisesti kat- lisäkasvu, joka on sen kehitykselle vält- 13869: soen maamme pahin asuntopula. Yksistään tämätöntä. Edellä sanottuun viitaten eh- 13870: jo tästä syystä on välttämätöntä~ että Tur- dotamme sen vuoksi eduskunnan hyväksyt- 13871: kuun saadaan n. s. Domus Academica. Sa- · täväksi toivomuksen, 13872: mat taloudelliset ja sosiaaliset syyt, jotka 13873: ovat puoltaneet tällaisen suunnitelman to- että hallitus ottaisi vuoden 1951 tu- 13874: teuttamista Helsingissä, pätevät myös Tu- lo- ja menoarvioesitykseen 20,000,000 13875: russa opiskeleviin ylioppilaihin nähden. markan määrärahan annettavaksi ko- 13876: Tämän lisäksi on tähdennettävä välttämät- rottomana tai halpakorkoisena lai- 13877: tömyyttä täten helpottaa ylioppilaiden nana Turun yliopiston ylioppilas- 13878: mahdollisuuksia opiskella Turussa, jotta kunnalle ylioppilasasuntolan raken- 13879: voidaan toisaalta vähentää Helsingin yli- tamista varten. 13880: opistoon kohdistuvaa opiskelijamäärän yhä 13881: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 13882: 13883: Irma Karvikko. Aarne Honka. 13884: Rafael Paasio. Sam.uJi Simula. 13885: Niilo Honkaila. V. J. Sukselainen. 13886: 317 13887: VUI,12. - Toiv. al. N:o 124. 13888: 13889: 13890: 13891: 13892: Miettunen y. m.: Opiskelumahdollisuuksien järjestämisestä 13893: korkeakouluissa ammattikoululinjalta valmistuneille il- 13894: man ylioppilastutkintoa. 13895: 13896: 13897: E d u s k u n n a ll e. 13898: 13899: Viime aikoina on usein todettu, että kelusta suuri osa saattaa olla määrätyllä 13900: meidän olisi kehitettävä ammattikoulutus- ammattialalla aivan turhaa. Yliopiston pii- 13901: linjalla nuorison kasvatusta nykyistä· enem- rissä meillä tiettävästi vastustetaan yli- 13902: män ja varottava liian yksipuolista suun- opisto-opiskelun avaamista ammattikoulu- 13903: tautumista oppikoululinjalle. Vaikka lah- linjalta tulleille ilman ylioppilastutkintoa. 13904: jakkaiden nuorten pääsymahdollisuuksia Sanotaan, että meillä on oppikoulutietäkin 13905: oppikouluihin on ennenkaikkea maaseudun tulevia yrittäjiä monilla aloilla aivan liian 13906: osalta entisestään helpotettava, voitanee paljon. Se ei kuitenkaan saisi olla syynä 13907: pitää oikeana ajatusta, että ammattikasva- esteiden rakentamiseen niille opiskelijoille, 13908: tukseen on vastaisuudessa kiinnitettävä jotka ammattikoulutietä haluaisivat pyrkiä 13909: entistä suurempaa huomiota. On kuitenkin eteenpäin. Järjestämällä kullakin ammatti- 13910: eräs epäkohta, joka suuressa määrin ehkäi- alalla tarvittavaa opiskelupätevyyttä var- 13911: see lahjakkaiden nuorten pyrkimistä am- ten riittävän karsinnan, ei voisi olla mitään 13912: mattikouluihin. Meillä ei ole, kuten mo- pelkoa tason alentumisesta. Päinvastoin on 13913: nissa muissa maissa, mahdollista jatkaa todennäköistä, että monille aloille saatai- 13914: ammattikoululinjalta opiskelua yliopistossa, siin juuri ammattikoulutietä lahjakkaimpia 13915: suorittamatta sitä ennen ylioppilastutkin- opiskelijoita ja myöhemmin pätevimpiä 13916: toa. Jos korkeampien oppiarvojen saavut- ammattialan henkilöitä. 13917: taminen tehtäisiin mahdolliseksi myös am- Edellä olevan perusteella ehdotamme 13918: mattikoululinjalla opiskelunsa alottaneille, kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- 13919: lisäisi se ilmeisesti harrastusta tälle alalle. vomuksen, 13920: Sen lisäksi meillä on huomattavan suuri 13921: määrä sellaista maaseutunuorisoa, jolla ei että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi- 13922: ole ollut mahdollisuuksia päästä aikanaan menpiteisiin, jotka tekevät mahdolli- 13923: oppikouluihin, ja jotka ammattikoulutiellä seksi eri alojen ammattikoululin- 13924: vasta :myöhemmin ovat todenneet, että joilla määrätyn asteen saavuttanei- 13925: heillä olisi edellytyksiä ja halua jatkaa den opiskelijain opintojen jatkami- 13926: omalla alallaan pitemmällekin. Se kuiten- sen korkeakouluissa suorittamalla 13927: kin edellyttää vuosia kestävää työtä yli- pääsyvaatimuksena tarvittavat opin- 13928: oppilastutkinnon suorittamiseksi, josta opis- näytteet ilman ylioppilastutkintoa. 13929: Helsingissä 12 päivänä r.elmikuuta 1950. 13930: 13931: Martti Miettunen. M. 0. Lahtela. Markus Niskala. 13932: 318 13933: 13934: Vlll,t'll. - Toiv. a.l. N:o 125. 13935: 13936: 13937: 13938: 13939: Luostarinen y. m. : Kotitalouden ja naisten käsityönopetuk- 13940: sen edustuksen lisäämisestä kouluhallituksessa. 13941: 13942: 13943: E d u s kun n a 11 e. 13944: 13945: Ammatillisen opetuksen ja taloudellisen työn ja kotitaloudellisen opetuksen alalla on 13946: ajattelun, siis yleensä käytännöllisen kasva- puute sitäkin suurempi kun kaikki kansa- 13947: tuksen n. s. perhekasvatuksen tehostamis- koulujen tarkastajat ovat miespuolisia ja 13948: vaatimukset asettavat koululaitoksen rat- e. m. ammatteihin valmistumattomia. 13949: kaistavaksi uusia pulmia. Kansakoulu, pe- Asia käy sitäkin ajankohtaisemmaksi kun 13950: ruskouluna, olisi saatava enemmän käytän- kotitalous on saatettu yliopistoon, mistä sen 13951: nön elämään johtavaksi. Kotitalouden ja suorittaman tutkimustyön olisi mahdollisim- 13952: käsitöiden opetuksen entistä suurempaa man tehokkaasti koiduttava koko kansan 13953: huomioimista kaikissa kansanopetusta koske- hyödyksi. Alan hallinnollinen puoli vaatii 13954: vissa koulumuodoissa kaivataan ja yritetään myöskin kouluhallituksessa tarpeellisen vah- 13955: toteuttaakin. Mutta tämä edellyttää myös vistuksen. 13956: näiden alojen riittävää ohjausta koululai- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme 13957: toksemme hallinnollisissa elimissä. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13958: Kouluhallituksessamme ei ole tietääk- 13959: semme vielä kouluneuvosta enempää koti- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 13960: taloutta kuin kotiteollisuutta edistämässä. siin kotitalouden ja naisten käsityön- 13961: Näin näiden käytännöllisten oppiaineiden opetuksen edustuksen vahvistamiseksi 13962: opetussuunnitelmat eivät tule johtopor- kouluhallituksessa, lisäiimällä näi- 13963: taassa oikeuksiinsa. Voi jäädä liika heikon den alojen johtavaa työvoimaa ja 13964: hallinnollisen ohjauksen takia siihen uhrat- saattaisi niiden opetuksen· hallinnolli- 13965: tuihin valtion varoihin nähden opetus tar- sessa suhteessa tasavertaiseen ase- 13966: koitustaan vastaamattomaksi. Naisten käsi- maan tietopuolisen opetuksen kanssa. 13967: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 13968: 13969: Aino Luostarinen. Vihtori Vesterinen. 13970: Kerttu Saalasti. Juhani Leppälä. 13971: Martti Miettunen. M. 0. Lahtela.. 13972: 319: 13973: 13974: VIU,H. - Toiv. al. N:o 126. 13975: 13976: 13977: 13978: 13979: Leppä,lä y. m.: Toimenpiteistä maatalousammattimiehen hoi-- 13980: taman kouluneuvoksenviran perustamiseksi kouluhalli- 13981: tuksen kansanopetusosastolle. 13982: 13983: 13984: E d u s k u n n a ll e. 13985: 13986: Laissa 10/2 1946 sanotaan: ,Maalais- mattakaan siitä, että erityinen oppikoulu- 13987: kunnilla on oikeus kansakouluunsa järjes- osasto hoitaa oppikoulujen asioita, olemassa 13988: tää päiväkouluna toimiva maa-, metsä- ja erityinen kouluneuvoksen virka. Ei ainoas- 13989: kotitaloudellinen jatkokoulu. Ammatillisen taan ammatillisluontoinen keskusjatko- 13990: jatkokoulun ylläpitämiseen kunta saa val- koulu, vaan koko maaseudun kansanopetuk- 13991: tioapua samojen perusteiden mukaan, kuin sen elämänläheiseksi saattaminen edellyt-- 13992: varsinaisen kansakoulun osalta. Sen lisäksi täisi tämän yleistävän ja laajenevan kas- 13993: kunnalle voidaan suorittaa lisäavustusta vatus- ja opetusmuodon erikoistuntijaa 13994: eduskunnan tarkoitukseen myöntämistä kouluhallituksessa. Tämän pätevän maata- 13995: määrärahoista." lousammattimiehen tehtävänä olisi suunni- 13996: Sekä tämän lain, että 29/8 1948 oppi- tella, ohjata ja valvoa kansakoulujen maa- 13997: velvollisuusaikaa määrittelevän lain turvin, seudun elinkeinoihin suuntautuvaa ja kes- 13998: on maalaiskunnilla nyttemmin siis mahdol- kusjatkokoulun vahvistamaa opetustyötä, 13999: lisuus järjestää kansakouluille kaksivuoti- sekä huolehtia siitä, että mainitulle koululle 14000: nenkin paikkakunnan tarpeet ja mahdolli- valmistetaan alansa hallitseva, pätevä opet- 14001: suudet huomioonottaen keskusjatkokoulu. taja. 14002: Kun pätevän ammattiopetuksen järjestä- Edellä sanottuun viitaten ehdotetaan 14003: minen mahdollisimman monille maatalou- eduskunnan päätettäväksi toivomus, 14004: teen autautuville on epäilemättä eräs par- 14005: haita keinoja yleensä ja varsinkin pienvil- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 14006: jelijätalouksien saamiseksi kannattaviksi, siin maatalousammattimiehen hoita- 14007: olisi kansakoulun keskusjatkokoulujen pe- man kouluneuvoksen viran perusta- 14008: rustamista valtion toimenpitein tuettava. miseksi kouluhallituksen kansanope- 14009: Kouluhallituksessamme on eri aineiden, tusosastolle. 14010: jopa liikuntakasvatustakin varten, puhu- 14011: Helsingissä 13 p: nä helmikuuta 1950. 14012: 14013: Juhani Leppälä. J. Koivisto. Martti Miettunen. 14014: Jussi Lappi-Seppälä. E. Pusa. Vihtori Vesterinen. 14015: Aino Luostarinen. 14016: 320 14017: 14018: VIU,15. - Toiv. 811. N :o 127. 14019: 14020: 14021: 14022: 14023: Leikola. y. m.: Varttuneemmille tieteenharjoittajille jaetta- 14024: vien akatemiastipendien lukumäärän lisäämisestä. 14025: 14026: 14027: E d u s kun n a 11 e. 14028: 14029: Akatemialain mukaan jaetaan korkeim- ne varat, jotka yhteiskunta myöntää eri- 14030: man hengenviljelyksen edistämiseksi vart- tyisesti tieteellisen tutkimustyön edistämi- 14031: tuneemmille tieteellisen työn harjoittajille seen, eivät mene hukkaan, vaan tuottavat 14032: 100 apurahaa. Nämä apurahat on tarkoi. ennemmin tai myöhemmin erilaisissa yh- 14033: tettu lähinnä professoreille ja heihin ver- teyksissä runsaan sadon. 14034: rattaville, kuten apulaispro:fessoreille. Apu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 14035: rahoja on siksi vähän, että niitä riittää nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 14036: ainoastaan vaja~J,lle kolmannelle osalle kor- vomuksen, 14037: keakoulujen opettajistosta, eivätkä lähes- 14038: kään kaikki ne, joille. tämä apuraha olisi että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 14039: tuiki välttämätön heidän voidakseen käyt- siin varttuneemmille tieteenharjoit- 14040: tää täysi työkykynsä tieteellisen tutkimus- tajille jaettavien akatemiastipendien 14041: työn hyväksi, voi sitä saada. Tämä asiain- lukumäärän kaksinkertaistamiseksi 14042: tila vaatii parannusta ja on varmaa, että nykyisestään. 14043: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 14044: 14045: Erldd. Leikola; Jussi Saukkonen. 14046: 321 14047: 14048: VUI,ta. - Toiv. al. N :o 128. 14049: 14050: 14051: 14052: 14053: Karvikko y. m:.: Nuorten tieteenharjoittajain apurahojen 14054: korottamisesta. 14055: 14056: 14057: E d u s k u n n a ll e. 14058: 14059: Laissa Suomen Akatemiasta ja valtion reksi. Tällaiseksi ovat kuitenkin olosuhteet 14060: apurahoista korkeimman hengenviljelyn muodostuneet nykyisin. Erityisesti nuoret 14061: edistämiseksi 3 päivältä lokakuuta 1947 tutkijat, joilla on perhe elätettävänä, ovat 14062: (732/47) on 17 ja 20 § :ssä säädetty annet- joutuneet vaikeuksiin. Apurahan saanti on 14063: tavaksi vuosittain 75 apurahaa nuorille useimmiten merkinnyt joutumista huomat- 14064: tieteenharjoittajille. Apurahan suuruus on tavasti heikompaan taloudelliseen asemaan 14065: lain 20 § :n mukaan 200,000 markkaa. kuin minkä siihenastinen siviilitoimi on 14066: Kun yllä mainittu apuraha hyväksyttiin, heille turvannut. Lainsäätäjän tarkoitus 14067: siihen sisällytettiin aivan oikein ehto, että on sen vuoksi apurahojen riittämättömyy- 14068: apurahan saajan oli kysymyksessä olevaksi den takia jäänyt saavuttamatta. 14069: ajaksi luovuttava kaikista muista tehtä- Edellä esitettyjen näkökohtien perus- 14070: vistä voidakseen keskittyä yksinomaisesti teella ehdotamme kunnioittavasti eduskun- 14071: tarkoitettuun tutkimustyöhön. Kokemus on nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14072: kuitenkin osoittanut nämä apurahat aivan 14073: riittämättömiksi, siitä huolimatta, että nii- että hallitus kiireisesti antaisi 14074: hinkin on myönnetty inflaation edellyttämä Eduskunnalle esityksen akatemialain 14075: indeksilisä. On tietysti luonnollista, että muuttamisesta siten, että ainakin 14076: tieteellisen apurahan saanti velvoittaa tut- nuorten tieteenharjoittajain apura- 14077: kijaa myös henkilökohtaiseen taloudelliseen han maara korotettaisiin 300,000 14078: uhraukseen, mutta tämä henkilökohtainen markkaan. 14079: osuus ei saa muodostua ylivoimaisen suu- 14080: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 14081: 14082: Irma Karvikko. Lassi Hiekkala. 14083: H. A. Kannisto. Kalle Kauppi. 14084: Rolf B. Berner. 14085: 14086: 14087: 14088: 14089: 41 14090: VI~,u. - Hemst. mot. N:o 129. 14091: 14092: 14093: 14094: (' 14095: 14096: 14097: 14098: 14099: öhma.n m. fl.: Angående anslag för stipendier åt forskare, 14100: som ägnar sig åt studittm av folkrepresentationens his- 14101: toria. 14102: 14103: 14104: T i ll Ri k s d a g e n. 14105: 14106: Det nu ingångna halvseklet medför för och vi kunna inte se en förnämligare form 14107: vär folkrepresentation ett flertal märkes- än att till år 1963 skapa ett sammanfat- 14108: dagar, som är värda uppmärksamhet. 1956 tande och allsidigt standardverk över Fin- 14109: har ett halvsekel förflutit från vår repre- lands riksdag från tiden för skilsmässan 14110: sentationsreform och tre år senare 150 år från Sverige. Då något sådant nu icke 14111: sedan Borgå lantdag avhölls. Slutligen in- finnes, kan den som intresserar sig för 14112: tiläffar år 1963 100-års-jubileet av lant- denna väsentliga sida av vår historia en- 14113: dagen 1863-64, det ständermöte, som in- dast ty sig till spridda uppgifter i olika 14114: ledde en ny epok i vår statlig~ utveck- arbeten, av vilka ytterst få är annat än 14115: ling. Utan tvivel är det sistnämnda sekel- populära och i vetenskapligt hänseende yt- 14116: jubilleet på sitt sätt det märkligaste. Helt liga framställningar. 14117: säkert med rätta har lantdagen 1863-64 Till sitt 500 års jubileum 1935 utgav 14118: redan av samtiden betecknats som en vänd- Sveriges riksdag ett digert arbete, som på 14119: punkt för de allmänna tänkesätten i lan- ett utomordentligt sätt belyser denna mäk- 14120: det; efter mer än 50 års Törnrosasömn tiga institution. Och helt nyligen har de 14121: återuppväcktes vårt konstitutionella liv till första banden av det verk, varmed Dan- 14122: en ny blomstring, det intensiva lagstift- marks riksdag hugfäster sin sekelfest, ut- 14123: ningsarbete, som begynte, möjliggjorde kommit. 14124: framsteg på alla områden av samhällelig Underlaget för en sammanfattande skild- 14125: verksamhet och höjde snabbt välståndet i ring hos oss är dock ännu alltför ytligt 14126: landet. Det politiska intresset fann en för att möjliggöra ett omedelbart påbör- 14127: fruiktbar jordmån, och förutsättningar ska- jande av arbetet. Undersökningarna om 14128: pades efterhand för en demokratisk repre- vårt riksdagsskick är ytterst sparsamma. 14129: sentationsreform. Särskilt gäller detta ståndsriksdagarnas 14130: Trots att vår ståndslantdag var en direkt tidevarv. Huru de från gustaviansk tid 14131: arvtagare till den svenska, tryckte våra medärvda formerna anpassades i LO 1869 14132: statliga förhållanden snart sin egen prä- och huru åter denna i praktiken tolkades, 14133: gel på folkrepresentationen och gav den en strävandena att reparera fyrkammarsyste- 14134: utveckling, som skiljer sig .från alla andra mets olägenheter m. fl. frågor är prruktiskt 14135: parlament. Ty fyrkammarinstitutionen taget ännu helt outforskade. Även repre- 14136: existerade hos oss icke blott långt efter sentationsreformen saknar en djuplodande 14137: det man ute i värden övergett ståndsrepre- utredning och undersökningarna om vårt 14138: sensationen utan även infördes under tryeket nuvarande riksdagsskick är blott spora- 14139: av egenartade yttre förhållanden med ett diska. 14140: slag ett representationssystem, mera demo- En orsak härtill måste utan tvivel sökas 14141: kratiskt än något annat samtida. i de ekonomiska svårigheter den vetenskap- 14142: Det synes som om det år, då grunden liga forskningen i vårt land har att kämpa 14143: till denna utveckling av folkrepresentation med och de osäkra framtidsutsikter den 14144: lades, borde hugfästas på ett värdigt sätt lärda hanan erbjuder. Det vore därför an- 14145: VIII,17. - Öhman y. m. 323 14146: 14147: geläget, att unga forskare skulle uppmunt- statsvete-nskGpligt arbele om vår 14148: ras att ägna sitt intresse åt vår riksdags folkrepresentation, ävensom att för 14149: olika skeden och olika sidor. förberedande av detta verk ock ska- 14150: Med anledning av ovanstående föreslår pande av ett tillräckligt vetenskap- 14151: vi, att riksdagen ville besluta hemställa, ligt underlag för detsamma i stats- 14152: förslaget för år 1951 upptaga ett Wl- 14153: att regeringens måtte skrida till räckligt belopp att användas såsom 14154: erforderliga åtgärder för utgivande stipendier åt forskare, som ägna sig 14155: till sekeljubileet av lantdagen 1863- dt st'llilium av folkrepresentationens 14156: 64 av ett uttömmande kistoriskt ock historia. 14157: Helsingfors den 7 februari 1950. 14158: 14159: c .. A. öhman. Arthur La.M)n. 14160: Verner Korsbäck. John Österholm. 14161: Albert Brom.mels. Jussi Lappi-Seppälä. 14162: Albin Wickman. Margit Borg-Sundman. 14163: Jussi Saukkonen. 14164: 324 14165: 14166: VII1,17. - Toiv. a.l. N:o 129. Suomennos. 14167: 14168: 14169: 14170: 14171: Öhman y. m.: Määrärahasta stipendeiksi kansanedttstuslai- 14172: toksen historian tutkijo~'lle. 14173: 14174: 14175: E d u s k u n n a 11 e. 14176: 14177: Alkaneena puolivuosisatana on kansan- laskettiin, olisi säilytettävä muistissa arvok- 14178: edustuslaitoksemme eräitä merkkipäiviä, kaana tavalla, emmekä me voi nähdä arvok- 14179: jotka ovat huomionarvoisia. Vuonna 1956 kaampaa muotoa kuin luoda vuodeksi 1863 14180: on kulunut puoli vuosisataa edustuslaitos- kokoava ja monipuolinen yleisteos Suomen 14181: reformistamme ja kolme vuotta myöhem- eduskunnasta Ruotsista eroamisen jälkeen. 14182: min 150 vuotta Porvoon valtiopäivistä. Kun mitään sellaista ei nyt ole olemassa, 14183: Lopuksi on vuonna 1963 vuoden 1863-64 voi historiamme tästä oleellisesta puolesta 14184: valtiopäivien, jotka aloittivat uuden ajan- kiinnostunut turvautua ainoastaan hajanai- 14185: jakson valtiollisessa kehityksessämme, sata- siin tietoihin eri teoksissa, joista aniharvat 14186: vuotisjuhla. Epäilemättä viimeksi mainittu ovat muuta kuin kansantajuisia ja tieteelli- 14187: satavuotisjuhla on tavallaan merkitykselli- sessä mielessä pintapuolisia esityksiä. 14188: :Sin. Aivan varmasti 1863-64 valtiopäiviä 500-:vuotisjuhlaansa 1935 Ruotsin edus- 14189: pitivät jo aikalaiset täysin syystä käänne- kunta julkaisi suuren teoksen, joka erin- 14190: kohdaksi yleiselle ajattelutavalle maassa; omaisella tavalla valaisee tätä mahtavaa 14191: enemmän kuin 50 vuoden Ruusus-unen jäl- laitosta. Ja aivan äskettäin on ilmestynyt 14192: keen herätettiin perustuslaillinen elä- ensimmäinen nide siitä teoksesta, jolla 14193: mämme jälleen uuteen kuikoistukseen, alka- Tanskan eduskunta muistaa vuosisatais- 14194: nut intensiivinen lainsäädäntötyö teki mah- juhlaansa. 14195: dolliselksi edistymisen !kaikilla yhteislrun- Perusta yhtenäiselle kuvaukselle on 14196: nallisen toiminnan aloilla ja. kohotti no- meillä kuitenkin aivan liian pinnallinen 14197: peasti hyvinvointia maassa. Poliittisella tehdäkseen mahdolliseksi työn välittömän 14198: harrastuksena oli hedelmällinen maaperä ja aloittamisen. Tutkimukset eduskuntamuo- 14199: vähitellen luotiin edellytyksiä demokraatti- dostamme ovat äärimmäisen niukat. Erityi- 14200: selle eduskuntareformille. sesti tämä koskee säätyvaltiopäivien aika- 14201: Vaikka säätyvaltiopäivämme olivat Ruot- kautta. Miten kustaviaaniselta ajalta perit- 14202: sin säätyvaltiopäivien suoranainen perilli- tyjä muotoja sopeutettiin vuoden 1869 val- 14203: nen, painoivat valtiolliset olomme pian tiopäiväjärjestykseen ja miten tätä jäl- 14204: oman leimansa kansanedustuslaitokseen ja leen käytännössä tulkittiin, pyrkimykset 14205: antoivat sille kehityssuunnan, joka erottuu nelikamarijärjestelmän epäkohtien korjaa- 14206: kaikista muista parlamenteista. Sillä neli- miseksi y. m. kysymykset ovat käytännölli- 14207: kamarijärjestelmä ei meillä ainoastaan säi- sesti katsoen vielä ikokonaan tutkimatta. 14208: lynyt kauan sen jälkeen, kun muualla maa- Myös edustuslaitosreformi kaipaa syvälle 14209: ilmassa oli luovuttu säätyedustuksesta, vaan luotavaa selvitystä, ja tutkimukset nykyi- 14210: myös johti omalaatuisten ulkonaisten olo- sestä eduskuntamuodostamme ovat ainoas- 14211: suhteiden painosta yhdellä iskulla edustus- taan satunnaisia. 14212: järjestelmään, joka oll demokraattisampi Eräs syy tähän on epäilemättä haetta- 14213: kuin mikään muu senaikaisista edustus- vissa niistä taloudellisista vaikeuksista, 14214: järjestelmistä. joissa tieteellinen tutkimus maassamme jou- 14215: Näyttää siltä, että se vuosi, jolloin pe- tuu kamppailemaan, ja tiedemiesuran tar- 14216: rustus kansanedustuksen tälle kehitykselle joamista epävarmoista tulevaisuuden näkö- 14217: VIII,17. - Öhman y. m. 325 14218: 14219: aloista. Sen vu~i on paikallaa.n rohkaista tamme 1863--64 valtiopäivien sata- 14220: nuoria tutkijoita kohdistamaan huomiota vuotisjuhlaksi sekä ottaisi tämän 14221: eduskuntamme eri vaiheisiin ja eri puoliin. teoksen valmistamista ja ·riittävän 14222: Edellä olevan johdosta ehdotamme edus- tieteellisen pohjan luomiseksi sitä 14223: kunnan päätettäväksi toivomuksen, varten vuoden 1951 tulo- ja meno- 14224: arvioesitykseen riittävän määrärahan 14225: että hallitus ryhtyisi tarvittaviin käytettäväksi stipendeinä tutkijoille, 14226: toimenpiteisiin tyhjentävän historial- jotka aikovat omistautua kansan- 14227: lisen ja valtiotieteellisen teoksen jul- edustuslaitoksen historian tutkimi- 14228: kaisemiseksi kansanedustuslaitokses- seen. 14229: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950. 14230: 14231: 0. A. Öhman. Arthur La.Mon. 14232: Verner Korsbäck. John Österholm. 14233: Albert Brommels. Jussi Lappi-Seppälä. 14234: Albin Wickman. Margit Borg-Sundman. 14235: Jussi Saukkonen. 14236: 326 14237: 14238: VIU,1s. - KemJt. mot. Jl:o 130. 14239: 14240: 14241: 14242: 14243: östeuon m. :m.: A.ng<Unde åtgärder för underlättande av 14244: skolgången i läroverk för landsbygdens ungdom. 14245: 14246: 14247: T i 11 R i k s d a g e n. 14248: 14249: På tal om landsbygdens svårlösta problem avsikt att avlägga studentexamen, tvlingna 14250: framhålles ofta, att landsbygdens ungdom att · under några år besöka läroverk i stad 14251: inte har samma möjligheter SOU1 stadsung- eller tätort. 14252: domen tili utblldning oeh fortsatta studier. Under sädana :förhållanden synes det 14253: Efter avslutad folkskolegA.ng pä hemorten vara av vikt, att staten uppmärksammar 14254: äro de unga tvungna att söka sig tili sta- denna fråga och i strävan att bereda alla 14255: den för att fortsätta sina studier vid ett barn samma utbildningsmöjligheter under- 14256: läroverk. Detta är dock förenat med stora lättar landsbygdsungdomens skolgång i 14257: ekonomiska uppoffringar från föräldrar- :form av understöd. Detta torde lämpligast 14258: nas sida och många av dessa gå inte heller kunna ske genom inackorderingsbidrag åt 14259: i land därmed. Medan utbildningen i prak- de elever, som vistas hela skolåret på an- 14260: tiska :d.roanstalter DJUmera för mången vä- nan ort, och genom resebidrag åt elever, 14261: sentligen underlättats genom de för yrkes- som dagligen färdas från hemmet tili skol- 14262: utbildning avsedda stipendier, som utdelas orten. Ytterligare borde anslag komma i 14263: genom socialministeriet, åtnjuta elever i fråga för internat, som upprättas i sam- 14264: läroverk inte samma förmåner. De under- band med läroverk eller på enskilt initiativ 14265: stöd, som äro avsedda att tilldelas begå- och i vilka barnen ha goda förutsättningar 14266: vade mindre bemedlade elever i lärover- att erhålla nödig vård och tillsyn. 14267: kens gynmasialklasser, äro alltför få för Med stöd av vad ovan framhållits föreslå 14268: att ha betydelse i detta sammanhang, sär- vi vördsamt, att riksdagen måtte besluta 14269: skilt som de inte äro avsedda enbart för hemställa, 14270: elever från landsbygden. Under de senaste 14271: åren ha visserligen mellanskolor upprättats att regeringen måtte vidtaga åt- 14272: på ett flertal mindre orter, men deras nät gärder för underlättande av skol- 14273: omspinner inte ännu på långt när hela gången i läroverk för landsbygdens 14274: Jandet och i varje fall äro de, som ha för ungdom. 14275: Helsingfors den 6 februari 1950. 14276: 14277: Ebba östenson. Albert Brommels. 14278: Albin Wickman. Matts Forss. 14279: Verner Korsbäck. Henrik Kullberg. 14280: Arthur Larson. Ralf Törngren. 14281: 327 14282: 14283: vm,1s. - Toiv. al. N:o 130. 14284: 14285: 14286: 14287: 14288: Ölteluloll. y. m.: f'Dimen,piteistä maaseudun nuorison oppi- 14289: ko'!Uunkiip•iw. ke'lpottamiseksi. 14290: 14291: 14292: E d u B k u n n a ll e. 14293: 14294: Puhutta-essa maaseudun vaikeasti ratka.:is- taa ylioppilastutkinnon, pakko käydä muu- 14295: taviata pulmiata mainitaan usein, että maa- tama VllOSi oppikoulua kaupungissa taitaa- 14296: seudun nuorisolla ei ole samoja mahdolli- javäkisessä yhdyskunnassa. 14297: suuksia koulunkäyntiin ja opintojen jat- Tällaisten olojen vallitessa näyttää ole- 14298: ka:mlseen kuin. kaupunkilaisnuoriaolla. Lo- van tärkeätä, että valtiovalta kiinnittää 14299: petettuaan kotiseudullaan kansakoulun- huomiota tähän kysymykseen ja, pyrittäessä 14300: käynnin nuorten on pakko hakeutua kau- valmistamaan kaikille lapsill-e samat kou- 14301: punkiin jatkamaan opiskeluaan jossain op- lunkäyntimahdollisuudet, helpottaa maa- 14302: pikoulussa. Tämä vaatii kuitenkin suuria seudun nuorison koulunkäyntiä avustuksen 14303: taloudellisia uhrauiksia vanhemmilta eivätkä muodossa. Tämä saattaisi ehkä sopivimmin 14304: monet sellaiseen pystykään. Kun koulun- tapahtua myöntämällä täysihoitoavustusta 14305: ikäyntiä käytännöllisissä oppilaitoksissa nyt- sellaisille oppilaille, jotka oleskelevat koko 14306: temmin on monelle olennaisesti helpotettu kouluvuoden toisella paikkakunnalla, ja an- 14307: ammattikasvatukseen tarkoitetuilla stipen- tamalla matka-avustusta oppilaille, jotka 14308: deillä, joita .sosiaaliministeriö jakaa, eivät päivittäin kulkevat kotoaan koulupaikka. 14309: oppikoulujen oppilaat pääse nauttimaan kunnalle. Lisäksi pitäisi myöntää määrä- 14310: samoja etuja. Ne avustukset, jotka on tar- rahoja asumalaitoksille, joita perustetaan 14311: koitettu jaettaviksi oppikoulujen lukioluok- oppilaito.crten yhteyteen taikka yksityisten 14312: kien lahjakkaille varattomille oppilaille, aloitteesta ja joissa lapsilla on hyvät ·edel- 14313: ovat vallan liian harvalukuiset, jotta niillä lytykset tarpeellisen hoidon ja silmälläpi- 14314: olisi merkitystä tässä yhteydessä, erittäin- don saamiseen. 14315: kin kun niitä ei ole tarkoitettu yksinomaan Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun- 14316: maaseudulta kotoisin oleville oppilaille. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi 14317: Viime vuosien aikana. on tosin perustettu toivomuksen, 14318: keskikouluja useille pienehköille paikkakun- 14319: nille, mutta niiden verkko ei vielä lähi- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 14320: mainkaan ulotu yli koko maan, ja joka ta- siin maaseudun nuorison oppikoulun- 14321: pauksessa on niiden, jotka aikovat suorit- käynnin helpottamiseksi. 14322: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950. 14323: 14324: Ebba östenson. Albert Brommels. 14325: Albin Wickman. Matts Forss. 14326: Verner Korsbäck. Henrik Kullberg. 14327: Arthur La.rson. Ralf Törngren. 14328: 328 14329: 14330: VII1,19. - Toiv. al. N:o 131. 14331: 14332: 14333: 14334: 14335: Kauppi y. m.: Määrärahasta kansan3ivistystyön bt'bliogra- 14336: fian aikaansaamista varten. 14337: 14338: 14339: E d u s k u n n a 11 e. 14340: 14341: Kysymys kansansivistystason kohottami- on alettu kipeästi lreivata. Kansansivistys- 14342: sesta on antanut aihetta vilkkaiaSeen aja- opillisen yhdistyksen toimesta onkin jo val- 14343: tustenvaihtoon varsinkin siitä lähtien kun mistettu su1ID!Ilite1ma tällaisen bibliografian 14344: Aleksanteri II 1856 määräsi, että senaatin laatimista varten ja työn tekijäkin on tie- 14345: oli ryhdyttävä toimiin kansanopetuksen dossa, mutta mainitulla yhdistyksellä ei 14346: järjestämiseksi. Eri aikoina asiasta anne- ole ollut eikä vieläkään ole varoja aikeoo 14347: tut lausunnot ovat kuitenkin hajallaan mo- toteuttamiseen. Krm tehtävän yhä pitem- 14348: menlaisissa julkaisuissa, sanomalehtien ja mälle tulevaisuuteen lykkäytyminen ehkäi- 14349: aikakaUSikirjojen palstoilla y. m. Tämä see tukevan tieteellisen pohj81Di luomista 14350: tuottaa tutkijoille ja muille sivistyskeskus- sivistystyölle ja tarkoituksenmukaisintoo 14351: teluista kiinnostuneille suuria vaikeuksia, muotajen löytämistä käytärmölliselle sivis- 14352: kun nämä haluavat ja kun heidoo usein on tystoiminnalle, olisi kuitenkin sen suarit- 14353: Yälttämätöntä.k.im. perehtyä sivistyskysymys- tamiseen mahdollisimman pian päästävä. 14354: ten aikaisempaan käsittelyyn. Siksi on si- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 14355: vistystyöntekijäin piirissä jo lmuan aikaa kunnioittaoo edusku!Ilnan päätettäväksi toi- 14356: ollut pohdittavana kysymys bibliografian vamukseln, 14357: aikaansaamisesta, joka antaisi ohjeita, mistä 14358: kansansivistysasiasta esitettyjä !Iläkökohtia että hallitus ottaisi vuoden 1951 14359: ja ajatuksia olisi löydettävissä. Tällainen tulo- ja menoarvioesitykseen 300,000 14360: teos on sitä tarpeellisempi, kun sivistys- mk määrärahan kansansivistystyön 14361: kysymysten tieteellistä käsittelyä nykyääm. bibliografian aikaansaamista varten. 14362: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1950. 14363: 14364: Kalle Kauppi. H. A. Kannisto. 14365: Lassi Hiekkala. Rolf B. Berner. 14366: Irma Karvikko. 14367: 329 14368: 14369: VIU,2o. - Toiv. al. N:o 132. 14370: 14371: 14372: 14373: 14374: Nieminen y. m. : Koulutarvikkeiden valmistuksen ja kou- 14375: luille jakelun suorittamisesta valtion toimesta. 14376: 14377: 14378: E d u s k u n n a ll e. 14379: 14380: Kansakoululaitos maassamme on ollut jat- suuren osan olisi mielestämme mahdollista 14381: kuvan kehityksen alaisena eikä se vieläkään saada aikaan tarpeen vaatimia supistumi- 14382: vastaa niitä vaatimuksia mitä kansanope- sia. Juuri tällä osalla kansakoulumenois- 14383: tuksellemme on asetettava. Sitä on edelleen samme on asiallisella keskittämisellä mah- 14384: kehitettävä ja koetettava saada siitä niin dollista saada huomattavia supistuksia ai- 14385: täydellinen, että kansakoulun yleissivistyk- kaan opetuksen siitä silti kärsimättä. 14386: sellisellä oppimäärällä voi menestyksellisesti Maassamme toimii tällä hetkellä useitakin 14387: tulla toimeen nykyisen ja alati kehittyvän keskusliikkeitä, jotka välittävät kouluille 14388: yhteiskunnan jäsenenä. Kehityksen pyörä kalustoja, havainto- ja opetusvälineitä y. m. 14389: käy lakkaamatta eteenpäin ja kansakoulu- Lisäksi monet kirjakaupat ja muutkin alaa 14390: laitoksemme on pystyttävä seuraamaan sitä, edustavat kauppaliikkeet hoitavat tätä teh- 14391: vieläpä saavuttamaankin asiallinen asema tävää, riippuen siitä mistä kussakin tapauk- 14392: tässä kehityksen voittokulussa. sessa kunnallisvaltuusto on päättänyt kou- 14393: Mutta kansakoululaitoksemme jatkuva ke- lutarvikkeet hankittaviksi. Kuitenkin hin- 14394: hitys tuo myöskin kustannusten nousua. Jo nat ovat samat jopa korkeammatkin, varsin- 14395: nykyinen kansakoululaitoksemme aiheuttaa kin kaluston osalla, kuin mitä yksityinen 14396: valtiolle, kaupungeille, kauppaloille ja kun- kuluttaja tarvitsee maksaa vastaavanlaisista 14397: nille niin suuria kustannuksia, että on he- tarvikkeista. Lisäksi tarvikkeiden kirjava 14398: rännyt kysymys koko kansakoululaitok- erilaisuus aiheuttaa suuria vaikeuksia kou- 14399: semme supistamisesta. Se ei kuitenkaan saa lutyölle, varsinkin milloin oppilas joutuu 14400: tulla tämän taloudellisen kysymyksen rat- siirtymään toisesta koulusta toiseen. 14401: kaisuksi, vaan on löydettävä muita keinoja Kun kysymyksessä on erittäin suuret 14402: kustiUUlusten supistamiseksi. Niitä keinoja hankinnat, koko maamme kansakoulujen 14403: kyllä löytyy kun asia otetaan tarkan tutki- tarve, niin on aikaan saatava keskittyminen, 14404: muksen alaiseksi. jotta päästään tarvikkeiden kirjavuudesta 14405: Varsin huomattavan osan kansakoulume- yhdenmukaisuuteen kaikissa kansakouluis- 14406: noista muodostavat palkkausmenot, mutta samme ja suuren sarjatuotannon kautta 14407: niiden kohdalla ei ole mahdollista eikä asial- huokeimpiin hankintahintoihin. Valtion, 14408: lista lähteä supistuksia suunnittelemaan joka on suurimmalta osalta osallinen näistä 14409: koska kansakoulun opettajien y. m. kansa- kustannuksista, olisi otettava tehtävä koko- 14410: koululaitoksen paikalliseen henkilökuntaan naan hoitoonsa. Olisi muodostettava valtion 14411: kuuluvien palkkaus jo nykyiselläänkin on elin joka kouluhallituksen alaisena hoitaisi 14412: liian alhainen. Myöskään koulurakennusten koulutarvikkeiden valmistuksen ja jakelun 14413: aiheuttamissa kustannuksissa ei liene mah- kouluille. Täten säästyttäisiin monilta kou- 14414: dollisuuksia supistuksiin. Mutta sen sijaan lutyötä haittaaviita hankaluuksilta ja sääs- 14415: koulukalusto, havainto- ja opetusvälineiden tettäisiin huomattavasti valtion ja kuntien 14416: ja muiden tähän ryhmään kuuluvien tar- varoja. 14417: vikkeiden aiheuttamissa menoissa, jotka Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 14418: muodostavat kansakoulumenoista sangen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14419: 42 14420: 330 VIII,2·0. - Koulutarvikkeet. 14421: 14422: että hallitus kiireellisesti tutkitut- kyistä edullisemm.is ja, jos Wlll'i- 14423: taisi, mitä mahdollisuuksia olisi val- muksen tulos on myönteinen, ryhty- 14424: tion toimesta suorittaa koulutarvik- mään toimenpiteisiin tämän tarpeen 14425: keiden valmistus ja kouluille jakelu vaatiman keskittämisen aikaansaami- 14426: taloudellisesti ja käytännöllisesti ny~ seksi. 14427: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 14428: 14429: Niilo Nieminen. B. Tauriainen. 14430: Eino Kilpi. Kaarle Renfors. 14431: .Amt& Nevalainen. Matti Meriläinen. 14432: Irma Torvi. Martti Leskinen. 14433: Eino Tainio. Arvo Riihimäki. 14434: E. Hietanen. Toivo Pyörtänö. 14435: Toivo Friman. Lauri Myllymäki. 14436: 331 14437: 14438: Ym,:u. - ToiY. al. lf :o 133. 14439: 14440: 14441: 14442: 14443: Lappi-Seppälä y. m. : Lisäyksestä vuockn 1950 tulo- ja 14444: mefWQrvwon pu'lwlevyarkiston perustamista, varten. 14445: 14446: 14447: Eduskunnalle. 14448: 14449: Loistavimpienkin puhetaiteen ja -taidon käyttää äänilevyjen lisäksi magnetofonin 14450: luomusten kohtalona on ollut kerran syttyä lankaa ja nauhaa. Jopa filminauhakin voi 14451: ja sammua, jäljelle on jäänyt ehkä vain tulla kysymykseen, jos tahdotaan säilyttää 14452: maine. Sitävastoin kuvaamataitelijoiden ja puhujasta myös visuaalinen talletus. M:ag- 14453: säveltäjien teokset puhuvat sukupolvista netofonit ovat jo nykyisessä muodossaan 14454: toisiin tuoreina ja alkuvoimaisina. On jo hyvin käyttökelpoisia puhearkiston tarkoi- 14455: kauan talletettu äänilevyihin musiikkitai- tusten kannalta. Ne ovat helposti liikutel- 14456: teilijoiden merkittävimmät suoritukset. Sa- tavia ja niiden avulla voidaan tallentaa 14457: moin olisi jo aika ryhtyä nopeasti huolehti- näppärästi sekä lyhyempiä että pitempiä 14458: maan puhetaidollisten suoritusten talteen- esityksiä aina tunnin kestäviin asti. Arkis- 14459: ottamista jälkipolvia silmällä pitäen. Jo tosaa on mahdollista käyttää rinnan mag- 14460: liian moni maineikas puhutun sanan käyt- netofoni- ja äänilevymateriaalia siten, että 14461: täjä toisensa perästä on saanut mennä pääasiallisimpana talletusaineena olisi lanka 14462: suureen hiljaisuuteen, ilman että hänen tai nauha ja vähemmän käytettynä ääni- 14463: äänestään olisi jäänyt minkäänlaista pysy- levy joko kovalevyn tai teräslevyn muo- 14464: vää muistoa. dossa. Jälkimmäiseen aineeseen talletettai- 14465: Nykyinen vanhin ja keski-iässä oleva siin arkistotoiminnan ensimmäisessä vai- 14466: sukupolvemme on omakohtaisesti saanut hesaa vain sellainen puhenäyteaineisto, jota 14467: elää mukana Suomen historian tämän vuo- kipeimmin tarvitaan jatkuvassa julkisessa 14468: sisadan alkupuolella tapahtuneet merkittä- käytössä. Myöhemmässä toimintavaiheessa 14469: vät murrosvaiheet ja itsenäisyysaikamme on tarpeen siirtää - pelkästään säilymis- 14470: ensi vuosikymmenet. Keskuudessamme ovat varmuudenkin vuoksi - tärkein lanka- ja 14471: vielä monet huomattavissa asemissa toimi- nauhamateriaali kestolevyille. 14472: neet tai vieläkin toimivat henkilöt, jotka Jotta ainesten keruussa päästäisiin mah- 14473: näiden merkkiaikojen tapahtumista voivat dollisimman nopeasti alkuun, olisi arkiston 14474: kirjoitettua sanaa monta kertaa elävämmin toiminta heti suunniteltava mahdollisimman 14475: kertoa jälkipolville omakohtaiset vaikutel- laajalle pohjalle siten, että se pyrkisi yh- 14476: mansa ja muistelmansa. Jo tällä perus- teistyöhön eri kulttuurijärjestöjen sekä 14477: teella on kiireellinen aika perustaa yleisval- valtio- ja talouselämän aloja edustavien 14478: takunnallinen puhelevyarkisto. Toiselta yhteisöjen kanssa. Asiantuntevissa piireissä 14479: puolen nykypolvi voisi saada hyvinkin an- asiasta neuvoteltaessa ja perustamiakustan- 14480: karan tuomion jälkipolvilta, ellei tämän nuksia hahmoteltaessa on päädytty seuraa- 14481: hetkenkin johtavien valtiomiesten ja polii- viin arvioihin. Ääniteknillisiin laitteisiin ja 14482: tikkojen, huomattavimpien kulttuuri- ja raakamateriaaliin, toimiston vaatimiin al- 14483: taiteilijapersoonallisuuksien, mainehikkaim- kumenoihin y. m. tarvittaisiin n. 600,000 14484: pien yliopisto- ja koulumiesten sekä tunne- mk. Sen lisäksi tulisi arkistolla olemaan 14485: tuimpien taloudellisen elämän merkkihenki- vakituiset vuosimenot, jotka aiheutuisivat 14486: löiden puhenäytteet säilytettäisiin perus- arkiston johtajan ja välttämättömän hen- 14487: tettavasaa puhearkistossa. kilökunnan paikkaamisesta. Huoneiston 14488: Teknilliset mahdollisuudet ovat tätä ny- vuokramenot kuuluvat niinikään vuosime- 14489: kyä laajentuneet äänen tallettamiseksi jo noihin, jotka ainakin ensimmäisenä vuonna 14490: sellaiseen materiaaliin, jota ajan hammas tulevat kaikkiaan vaatimaan n. 1,400,000 14491: ei pääse huonontamaan. Nykyisin voidaan mk. Puhelevyarkisto pääsisi taloudelliselta 14492: 332 VII1,21. - Puhelevyurkisto. 14493: 14494: kannalta heti aloittamaan toimintansa, jos sen havainnonistuminen tulee lisääntymään 14495: valtio myöntäisi sen perustamista varten aitojen puhenäytteiden ansiosta. Puhetie- 14496: kahden miljoonan markan määrärahan. teen ja -taidon tutkimus saa ensiluokkaista 14497: Arkiston hallinnollista ja toiminnan ja korvaamatonta ainesta. Historian- ja 14498: yleisjärjestelyä koskevaa puolta suunnitte- kielentutkijat löytävät arkistosta ainesta. 14499: lemaan on lähiaikoina pidettävään kokouk- monien kiintoisien ongelmien valaisemiseksi. 14500: seen kutsuttu useita kymmeniä huomattavia Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus- 14501: julkisuuden henkilöitä. Asia on herättänyt kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14502: erittäin suurta kiinnostusta kaikissa niissä 14503: piireissä, jotka henkisen ja aineellisen kult- että hallitus antaisi Eduskunnalle 14504: tuurin edustajina tulevat tässä hankkeessa esityksen 2,000,000 markan määrä- 14505: kysymykseen. rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden 14506: Edellä viitattuun arkiston kulttuurihisto- 1950 tulo- ja menoarvioon puhelevy- 14507: rialliseen merkitykseen ei yksinomaan ole arkiston perustamiskustannuksia ja 14508: kohdistettava huomiota silloin, kun arvioi- ensimmäisen toimintavuoden menoja 14509: daan arkiston tarpeellisuutta. Kouluopetuk- varten. 14510: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1950. 14511: 14512: Jussi Lappi-Seppälä. Nils Meinander. 14513: Atte Pakkanen. Päiviö Hetemäki. 14514: Lassi Hiekka.la. 14515: 333 14516: 14517: VUI,22. - Toiv. al. N :o 134. 14518: 14519: 14520: 14521: 14522: Pyörtänö y. m.: Määrärahasta kotimaisten opetuselokuvien 14523: valmistamiseksi. 14524: 14525: 14526: E d u s k u n n a 11 e. 14527: 14528: Kehitys suuressa maailmassa, m. m. Ame- vyyksien esittelyn muodossa. Todellisia 14529: rikassa, Englannissa ja Neuvostoliitossa, on opetuselokuvia, jotka täyttävät opetuselo- 14530: vääjäämättömästi johtanut opetuselokuvien kuvalle kuuluvat vaatimukset, ei sensijaan 14531: yhä yleistyvämpään käyttöön, mikä onkin ole ollut mahdollisuus valmistaa, kun varo- 14532: luonnollista, koska nähty kuva on monin jen puute tuottaa hankaluutta, eikä ole 14533: verroin opetusarvoltaan parempi ja tulok- toivoa, että elokuvien esityksilUikään voi- 14534: sia antavampi kuin jos jouduttaisiin tur- taisiin taloudellista tukea hankkia. 14535: ~tautumaan painettuun sanaan. Lisäksi on Kun on paikallaan, että valtiovalta on 14536: huomattava, että elokuvaesitys tuo muka- mukana edistämässä· tärkeäksi katsottavan 14537: naan entistä suuremmille ryhmille tilaisuu- opetustoiminnan muotoa, ehdotamme kun- 14538: den saada pätevää ja asiallista ohjausta, nioittaen, eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 14539: mihin muuten ei olisi mitään mahdolli- vomuksen, 14540: suutta. että hallitus ottaisi vuoden 14541: Pienessä määrin on meidänkin maas- 1951 tulo- ja menoarvioesitykseensä 14542: samme kiinnitetty opetuselokuvien valmis- 15,000,000 markan määrärahan koti- 14543: tukseen huomiota, mutta useinkin nimen- maisten opetuselokuvien valmistusta 14544: omaan tehdas- y. m. laitosten sekä nähtä- edistäviin tarkoituksiin. 14545: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 14546: 14547: Toivo Pyörtänö. ·Niilo Nieminen. 14548: Kalle Kauhanen. Irma Hamara. 14549: Yrjö Kilpeläinen. Veli Järvinen. 14550: Yrjö Helenius. Laura Brander-Wallin. 14551: Hugo Aattela. Martti Suntela. 14552: Atte Pakkanen. Eino Rytinki. 14553: Lennart Heljas. Margit Borg-Sundman. 14554: Artturi Koskinen. L. I. Kaukamaa. 14555: 0. Muildm. Erkki Koivisto. 14556: Kaarle Renfors. 14557: VIII,2a. - Toiv. al. N:o 135. 14558: 14559: 14560: 14561: Saariaho y. m. :Ammatinvalinnan ohjaustoiminnan aloitta- 14562: misesta kotJJulmtoksen piirissä. 14563: 14564: 14565: E d u s k u n n a ll e. 14566: 14567: Maassamme on jo pitkän aikaa tunnettu Toiminnan aloittaminen käy hetki het- 14568: järjestetyn ja suunnitelmallisen ammatin- keltä yhä· kiireellisemmäksi, sen ovat ta- 14569: valinnan ohjauksen tarvetta. Tämä on ol- junneet jo koululaiset itse, ryhtyessään yh- 14570: lut huomattavissa erityisesti koululaitoksen, teistyössä ylioppilaiden ja eräiden asiantun- 14571: sekä yleisen että ammatillisen, työvoima- tijain kanssa antamaan ohjausta yliopisto- 14572: viranomaisten, erityisesti sotainvaliidien opintojen aloittamisessa ja siihen liittyvässä 14573: työhönsijoituksen, ja työntekijä- ja työn- alan valinnassa. Ehkä vielä kiireellisem- 14574: antajajärjestöjen taholla. Ammatinvalinnan pänä on ohjausta pidettävä keskikoulun 14575: ohjauksen tarve on kohdistunut niinhyvin päättämisvaiheessa, koska se tehokkaasti 14576: ruumiillisen kuin henkisen työn aloihin. toteutettuna tässä vaiheessa ilmeisesti voisi 14577: Eduskuntakin on jo aikaisemmin toivomus- parhaiten helpottaa painetta akateemisissa 14578: aloitteen muodossa kiinnittänyt hallituk- opinnoissa ja auttaa ns. ylioppilastulvan 14579: sen huomiota asiaan ja myöskin meno- poistamisessa. 14580: arvion käsittelyn yhteydessä myöntänyt Myös kansakoulun päättymisvaiheessa 14581: varoja niihin valmisteleviin toimenpiteisiin, kaivataan suunnitelmallisesti johdettua toi- 14582: joita on tehty kauppa- ja teollisuusminis- mintaa nuorisolle tarjoutuvien eri ammatti- 14583: teriön ammattikasvatusosaston yhteyteen alojen ja niille valmistavien ammattikou- 14584: perustetussa ammatinvalinnan ohjaustoi- lujen tunnetuksitekemisessä ja nuorten 14585: mistossa. omien mahdollisuuksien selvittämisessä. Tä- 14586: Hallitus on myöskin tehnyt eduskun- mänkin yleisessä aloittamisessa on viivy- 14587: nalle tätä asiaa koskevan lakiesityksen esit- telty liian kauan. 14588: täessään uudistettaviksi ehdotetussa työn- Ammattikoulujen taholla taas tarvittai- 14589: välityslainsäädännössä mahdollisuuden am- siin selvitystä oppilaiden valintamenetel- 14590: matinvalinnan ohjauksen kehittämisestä mistä, työvoiman tarpeesta eri ammatti- 14591: työnvälityksen yhteydessä. Tämän esityksen aloilla jne. 14592: käsittely on siirretty yli vaalien. Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 14593: Ammatinvalinnan ohjaustyön tulisi alle- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toi- 14594: kirjoittaneiden käsityksen mukaan ensisi- vomuksen, 14595: jaisesti kohdistua pohjakoulusta juuri pää- 14596: sevään ja muihin kouluihin sekä eri toimi- että hallitus kiireellisesti selvityt- 14597: aloille harjoittelijoikai tai työhön siirtyvään täisi mahdollisuudet yleisen amma- 14598: nuorisoon. Sen tulisi myös pystyä autta- tinvalinnan ohjaustoiminnan aloitta- 14599: maan ·jokaista nuorta oikean toimialan va- misesta kaululaitoksen piirissä ja te- 14600: linnassa ja siihen liittyvän ammattiopin kisi tämän toteuttamiseksi tarpeelli- 14601: hankinnassa, riippumatta asianomaisen het- set esitykset Eduskunnalle. 14602: kellisestä työpaikan tarpeesta. 14603: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 14604: 14605: Urho Saariaho. Rolf B. Berner. Kerttu Saalasti. 14606: Felix Seppälä. Meeri Kalavainen. Vieno Simonen. 14607: Pentti Niemi. Antti J. Rantamaa. Helena Virldti. 14608: Heikld Hyikkäälä. Jussi Saukkonen. Usko Koski. 14609: Jaakko Hakala. 14610: YID,24. - Toiv. al lf :o 136. 14611: 14612: 14613: 14614: 14615: Ka.uka.maa y. m. : Toimenpiteistä ylioppilaiden ammatin- 14616: t~alinna1t. ohjauksen järjestämiseksi. 14617: 14618: 14619: Eduskunnalle. 14620: 14621: Ylioppilastutkinnon suorittaneet henki- Suomen Ylioppilaskuntien Liitto, joka 14622: löt muodostavat sen ryhmän, jonka 8Jlllllat- useassa yhteydessä on ilmaissut huolestu- 14623: tikoulutus vaatii eniten aikaa ja varoja. miseiDsa nykyisen tilanteen johdosta, on 14624: Näin ollen on myös yhteiskunnan kan- oma-aioitteisin toim®pitein pyrkinyt kor- 14625: nalta ensiarvoisen tärkeätä, että ylioppi- jaamaan pahimpia epäkohtia. Sen toi- 14626: laiden jatkokoulutus ja ammatteihin si- mesta annetaan nykyisin kaikille sitä ha- 14627: joittuminen tapahtuu mahdollisimma;n tar- luaville korkeakouluopinnot aloittaville 14628: koituksenmukaisesti. Tällöin on toisaalta maksutonta opintoneuvontaa ja myös eri 14629: huolehdittava siitä, että ylioppiLaiden jat- aloina vallitsevaa työmarkkinatilannetta 14630: kokoulutus tapahtuu hapuilematta sekä koskevia selostuksia. Ylioppilasjärjestöt 14631: mahdollisimman määrätietoisesti. Toisaalta ovat lisäksi ryhtyneet maan oppikoulujen 14632: on luotava takeet sille, että kunkin yli- viimeisen luokam oppilaille järjestämään 14633: oppilaan saama koulutus ja hänen valitse- korkeakouluopintojen luonnetta ja järjes- 14634: mansa ammatti antavat hänelle tilaisuuden telyä kOSikevia tiedoitustilaisuuksia.. Niin 14635: toteuttaa edellytyksensä parhaalla mahdolli- arvokkaita !kuin nämä toimenpiteet ovat- 14636: sella tavalla. kin, ne eivät yksinään kykene poistamaan 14637: Kummaltaki!n. kannalta on nykyinen ti- VJallitsevia epäkohtia. Vasta illiiden rin- 14638: lanne epätyydyttävä. Useilla tahoilla ja nalla toimiva ammatinvalinillall ohjaus, 14639: monissa yhteyksissä on todettu, että so- joka toisaalta selvittää yksilöiden taipu- 14640: pivimman jatkokoulutuksen valitseminen mukset ja edellytyikS"et, toisaalta esittelee 14641: tuottaa ylioppilaille suuria vaikeuksia ja eri ammatteja, niiden rakennetta, luon- 14642: että se huolestuttavan useasti tapahtuu netta ja vaatimuksia, luo perustellulle 14643: suunnitelmattomasti tai summittaisin pe- opintosuunnan ja ammatin valinnalle vält- 14644: rustein. Monet aloittavat ylioppilastutkin- tämättömän pohjan. Ylioppilaihin kohdis- 14645: non jälkeen ikorkeakouluopinm.ot omaamatta tuvan ammatinvalinnan ohjaustoiminnan 14646: niihin vähimmäisedellytyksiä, ja valinta välttämättömyyttä onkin viime aikoina ko- 14647: eri korkeakoulujen sekä saman korkeakou- rostettu sekä ylioppilaiden omassa piirissä 14648: lun eri tiedekuntien ja opintosuuntien kes- että sen ulkopuolella. 14649: ken tapahtuu usein sattumanvaraisesti tai Tälä hetkellä ovat kaikki edellytykset 14650: epäasiallisesti. Seurauksena on, että kor- mainittua toimintamuotoa varten olemassa. 14651: keakouluissa vallitsee tilanahtaus, että l'.faassammre on suoritettu niin perusteellista 14652: opintonsa keskeyttäneiden lukumäärä nou- ja monipuolista ylioppilaiMn kohdistuvaa 14653: see suhteettoman suureksi ja että siirty- psytkologista tutkimustyötä, että ammatin- 14654: misiä tiedekunnasta toiseen tai opintosuun- valinnan ohjaukseen sisältyvät psykologiset 14655: nalta toiselle esiintyy tilastotietojen mu- soveltuvuuskokeet voidaan rakentaa var- 14656: kaan näillä aloilla jopa joka kolmannen ma:lle tosiasiapohjalle. Ne kokemukset ja 14657: opiskelijan kohdalla. Lisäksi esiintyy tulokset, joita ammatinvalinnan ohjauksen 14658: eräillä korkeakouluopintoja edellyttävillä valmistelutyötä suoritettaessa ja rajoitet- 14659: aloilla liikatuotantoa toisten kärsiessä pä- tua ammatinvalinnan ohjaustoimintaa maas- 14660: tevän työvoiman puutetta. Nämä ilmiöt samme harjoitettaessa tähän mennessä on 14661: merkitsevät vakavaa epäkohtaa, joka tulee saatu, am.tavat lisätakeet siitä, että p. o. 14662: sekä asialllomaisille itselleen että yhteiskun- toimintaa nyt jo menestyksellisesti voidaan 14663: nrule erittäin !kalliiksi. suorittaa. 14664: 336 VIII,24. - Yllioppilaiden ammatinvalinta. 14665: 14666: Luonteeltaan ylioppilaita koslreva am- toiminnan pätevyyden ja määrätietoisen 14667: matinvalinnan ohjaus muodostaa itsenäi- jatkumisen vuoksi se olisi järjestettävä 14668: sen kokonaisuuden ja on hoidettavissa koko pysyvän valtion elimen hoitoon, joka voisi 14669: maassa keskitetysti yhdestä ,paikasta ikäsin olla pienen neuvottelukunnllJil valvoDli81lla. 14670: kiertävän toiminnan avulla. Sen kytkemi- Tässä vaiheessa toiminta lienee mukavim- 14671: nen suunniteltuun yleiseen ammatinvalin- min alistettavissa yleisen opetustoimen joh- 14672: nan ohjaukseen ei siten ole välttämätÖlLtä toon, koska se pääosalta.run. tapahtuisi oppi- 14673: ja se voidaan ilmeisesti toteuttaa hyvinkin ikoulun viimeisellä asteella. Eri korkea- 14674: nopeasti odottamatta yleisen ammatinvalin- koulujen edustamat näkökohdat pääsisivät 14675: nan organisaation kehittymistä, johon se silloin vaikuttamaan toimiston työhön 14676: tarvittaessa jälleen on helposti nivellettä- edellämainitun neuvottelukunnam. välityk- 14677: vissä. Sen vaatima orgllJilisaatio jää erit- sellä. 14678: täin vähäiseksi: toiminta on hoidettavissa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 14679: parin ikolmen päätoimisesti työskentelevän, eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 14680: pätevän koulutuksen saaneen ~mmati,tn 14681: valinnan ohjaajan voimin. Myös toimin- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 14682: nasta aiheutuvat menot tulevat siten py- toimenpiteisiin ylioppilaiden amma- 14683: symään varsin pieninä. tinvalinnan ohjauksen järjestämi- 14684: Toteutettrma tämä toimintamuoto luonte- seksi pysyvän valtion elimen avulla; 14685: vasti liittyisi ylioppilasjärjestöjen tähän joka toimisi maan opetustoimen 14686: asti lrehittämiin toimenpiteisiin ja täyden- johdon alaisena. 14687: täisi niitä mtkaisevilta kohdin. Kuitenkin 14688: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 14689: 14690: L. I. Kaukamaa. Arvi Ahmavaa.ra. 14691: Johannes Virolainen. T. A. Wiherheimo. 14692: Atte Pakkanen. Johannes Wirtanen. 14693: Heikki AJ.a..M"åyry. Felix Seppälä. 14694: Jussi Saukkonen. Päiviö Hetemäki. 14695: Jaakko Hakala. Niilo Honkala. 14696: Margit Borg-Sundman. Erkki Leikola. 14697: Pentti Niemi. Eero MäJd.nen. 14698: Martti Suntela. Nils Meinander. 14699: Yrjö Kilpeläinen. T. N. Vilhula. 14700: Toivo Pyörtänö. Olavi Kajala. 14701: Lennart Helj.as. Lassi Biekkala. 14702: Viljami Kalliokoski. Jussi Lappi-Seppälä.. 14703: Usko Koski. Jussi Annala. 14704: Juho Heitto. V. J. Sukselainen. 14705: VIII,25. - Toiv. al. N :o 137. 14706: 14707: 14708: 14709: 14710: Sa.'UkkOllea 7· m.: V alwnta- ja ohjaustehtäviä hoitavien 14711: koulUflir4tWmaisten teknillisluontoisten töiden vähentä- 14712: misestä. 14713: 14714: 14715: E d u s k u n n a II e. 14716: 14717: Suomen oppikoululaitosten uudistussuun- tämällä koululaitoksen palveluksessa teknil- 14718: nitelmien toteuttaminen näyttää edelleen. lislaatuisissa tehtävissä konttori- ja kanslia- 14719: lykkäytyvän tuleviin vuosiin. Samanaikai- koulutuksen saaneita henkilöitä voitaisiin 14720: . sesti kuitenkin oppikoulujen lukumäärä no- päästä oppikoululaitosta myönteisesti kehit- 14721: peasti kasvaa ja pätevien oppikoulunopetta- tävään tulokseen, olisi tällaisen suhteellisen 14722: jien puute lisääntyy. Koulujen palveluk- vähän varoja kysyvään uudistukseen ryh- 14723: seen on jouduttu ottamaan paljon epäpäte- dyttävä ensi tilassa. Samalla olisi pidettävä 14724: vää opettaja-ainesta ja oppikoulutyötä hait- hooli siitä, että yksityiskoulut saisivat val- 14725: taavat monet muutkin suuret puutteellisuu- tion riittävän taloudellisen tuen toteuttaak- 14726: det. Tällaisen tilanteen vallitessa olisi oppi- seen vastaavanlaiset uudistukset omassa pii- 14727: koululaitoksen kehityksen kannalta välttä- rissään. Edellä esitetyn perusteella ehdo- 14728: mätöntä, että ne kouluviranomaiset, joiden. tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä- 14729: tehtäviin kuuluu oppikouluopetuksen ja väksi toivomuksen, 14730: -kasvatuksen valvominen, voisivat hoitaa 14731: valvonta- ja ohjaustehtävänsä mahdollisim- että hallitus ryhtyisi kiireeU.isesti 14732: man tehokkaasti. Tällaisia kouluviranomai- selvittämään, miten voitaisiin parhai- 14733: sia ovat lähinnä kouluhallituksen kouluneu- ten vähentää kouluhallituksen val- 14734: vokset ja tarkastajat sekä kouluje:Q. rehtorit vonta- ja ohjaustehtäviä hoitavien 14735: ja johtajat. Nykyisin kuitenkin vaativat viranomaisten sekä oppikoulujen reh- 14736: vanhan työnjaon mukaan näille henkilöille torien teknillisluontoista työmäärää, 14737: kuuluvat kanslia- ja taloustehtävät heiltä jotta heille jäisi riittävästi aikaa op- 14738: niin paljon aikaa, että päätehtäväh, val- pikoululaitoksen kannalta tärkeän 14739: vonta- ja ohjaustehtävien hoitamiseen ei varsinaisen tehtävänsä hoitamiseen. 14740: heiltä liikene riittävästi aikaa. Kun käyt- 14741: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 14742: 14743: Jussi Sa.ukik:onen. Niilo Honkala. 14744: L. I. Kaulal.maa. Ellkki Koivisto. 14745: Felix Seppälä. Aarne Honka. 14746: Hugo Nuorsaari. 14747: 14748: 14749: 14750: 14751: 43 14752: 338 14753: 14754: VIU,2a. - Toiv. 811. N:o 138. 14755: 14756: 14757: 14758: 14759: Leppä.lä: Komiteatt asettamisesta va~mistamaan kansakou- 14760: lun jatko-opetuksen opetussuunnitelmaa. 14761: 14762: 14763: E d u s kun n a ll e. 14764: 14765: Kansakoulun opetussuunnitelmakomitea alalla. Näitä keskusjatkokouluja on jo syn- 14766: on äsken antanut mietintönsä valtioneuvos- tynyt useita, varsinkin tyttöjen kotitalous- 14767: tolle ja sisältää tämä mietintö varsinaisen opetusta varten. Jotta näiden koulujen työ 14768: kansakoulun opetussuunnitelman. Kun ei joutuisi kauan haparoimaan eri tahoille, 14769: komitean työ lakkautettiin vuodenvaih- olisi kiireellisesti ryhdyttävä toimenpitei- 14770: teessa, jäi sille annetusta tehtävästä jatko- siin malliopetussuunnitelman laatimiseksi 14771: opetuksen osa kokonaan suorittamatta. niille. Sitä varten olisi mielestämme ase- 14772: Tämä opetus kuitenkin kaipaisi erittäin tettava komitea, joka selvittäisi näiden kou- 14773: kipeästi opetussuunnitelmaa, jollaista sille lujen opetustyön järjestämistä nyt haittaa- 14774: ei ole koskaan valmistettu, ellei ota lukuun vat kysymykset ja laatisi ehdotuksen nii- 14775: vuoden 1925 opetussuunnitelmakomitean den opetussuunnitelmaksi. 14776: ehdotusta silloisen iltajatko-opetuksen suun- Edellä sanotun perusteella ehdotan edus- 14777: nitelmaksi. kunnan päätettäväksi toivomuksen, 14778: Maaseudun jatko-opetils pyritään yhä 14779: yleisemmin järjestämään ammatillisina että hallitus asettaisi komitean laa- 14780: keskusjatkokouluina, joissa opetuksen pää- timaan ehdotusta kansakoulun jatko- 14781: paino on maa-, metsä- ja kotitalouden opetuksen opetussuunnitelmaksi. 14782: . Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 14783: 14784: Juhani Leppälä. 14785: 339 14786: 14787: vm,21. - Toiv. al. N:o 139. 14788: 14789: Murtomaa y. m.: Maatalousopetuksen järjestämisestä kansa- 14790: koulun jatkoluokilla. 14791: 14792: Eduskunnalle. 14793: Viime vuosina on tapahtunut varsin run- enempi valtion tukea jotta niihin voitai- 14794: sasta väestön siirtymistä maaseudult-a kau- siin ottaa sellaisetkin opinhaluiset joilla ei 14795: punkeihin ja liikekeskuksiin. Ennen sotia ole varaa itse maksaa opiskelukustannuk- 14796: oli väestöstämme 62% maatalousammatista siaan. Tämä tie on hidas ja tulee valtiolle 14797: toimeentulonsa saavia jotavastoin heitä ny- paljon kalliimmaksi kuin, että tätä asiaa 14798: kyään on vain noin 50%. osittain autettaisiin siten, että jo voimassa 14799: Jos elintarvikkeiden tuotannosta huoleh- olevan oppivelvollisuuden pohjalla annatta- 14800: tivan kansanosan lukumäärä näin huomat- vaan kansakoulukurssiin sisällytetään myös- 14801: tavasti edelleenkin vähenee, niin joudutaan kin maatalousopetusta. Toinen tie olisikin 14802: kysymään, pystyvätkö ne, jotka maatalous- se että kansakoulun jatkoluokilla annettai- 14803: ammattia edelleenkin harjoittavat, turvaa- siin pojille maatalousopetusta samalla ta- 14804: maan kansamme ravitsemustilanteen ja hoi- valla kun nykyään useissa maalaiskunnissa 14805: tamaan maatalouttamme siten, ettei se ny- on alettu antaa tytöille kotitalousopetusta. 14806: kyisestään rappeutuisi, vaan kehittyisi sille Vaikein pulma tämän kysymyksen järjes- 14807: asteelle että elintarvikeomavaraisuus suurin telyssä on pätevien opettajien puute. Tämä 14808: piirtein saavutettaisiin. kysymys voitaisiin kuitenkin hoitaa mie- 14809: Kun lähdetään etsimään keinoja maata- lestämme verrattain hyvin, noudattamalla 14810: loustuotannon kehittämiseksi ja yleensä samaa linjaa mitä on noudatettu tyttöjen 14811: maaseudun väestön elämän parantamiseksi, kotitalousopetuksessa, että palkataan sitä 14812: niin päädytään m. m. siihen, että maata- varten erikseen maatalousopettajia, joiksi 14813: lousväestön ammattiopetusta ja ammattikas- varsin hyvin voitaisiin hyväksyä maatalous- 14814: vatusta olisi nykyisestä huomattavasti te- teknikot ja myöskin maatalouskerhoneuvo- 14815: hostettava. Se olisi saatava niin tehok- jaopiston kautta opetus- ja neuvontatehtä- 14816: kaaksi, että jokainen maaseudulla kasva. viin koulutetut henkilöt. Jos katsottai- 14817: tettu kansalainen saisi välttämättömimmät siin kasvatusopillisen täydennyskurssin suo- 14818: perustiedot maatalousamniatin harjoittami- rittaminen tarpeelliseksi, niin sellaisia olisi 14819: sen edellytyksistä. Silloin hän, ehkä ny- näihin virkoihin aikoville verrattain helppo 14820: kyistä paremmin, löytäisi paikkansa maa- järjestää. 14821: seudun elämän piirissä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 14822: Siitä huolimatta, että tähän päämäärään nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 14823: on monin keinoin jatkuvasti pyritty, jää muksen, 14824: suurin osa maanviljelijäkotienkin lapsista 14825: vaille ammattiopetusta. Tällainen tilanne että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 14826: ei saisi jatkua, vaan parannus olisi saatava toimenpiteisiin kansakouluopetuksen 14827: nopeasti aikaan. Käytettävissä olisi näh- täydentämiseksi siten, että maaseu- 14828: däksemme kaksi tietä. Ensimmäinen olisi dulla toimivien kansakoulujen jatko- 14829: se, että tehostetaan nykyistä maatalousope- luokilla ryhdyttäisiin antamaan maa- 14830: tusta perustamalla lisää uusia maataloudel- talousopetusta,- perustamalla maa- 14831: lisia oppilaitoksia, uudistamalla niiden ope- laiskuntiin kansakoulujen . maatalous- 14832: tusmenetelmiä ja antamalla niille nykyistä opettajien virkoja. ' · 14833: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 14834: Lauri Murtomaa. Samuli Simula. Kalle Joukanen. J. E .. Lampinen. 14835: Martti Suntela. Niilo Ryhtä. Kerttu Saalasti. Arvo Riihimäki. 14836: Tahvo Rönkkö. Lennart Heljas. Kusti Eskola. Yrjö :Hautala. 14837: Johannes Virolainen. T. N. Vilhula. Markus Ni.9kala. Martti Leskinen. 14838: Jalmari Pusa. E. Pusa. Artturi Koskinen. Laura Brander-Wallin. 14839: Wiljam Sarjala. Ilmari Tiainen. Matti Meriläinen. Våinö Rankila. 14840: Heikki Soininen. Yrjö I. Antila. 14841: 340 14842: 14843: VIII,zs. - Toiv. a.l. N:o 140. 14844: 14845: 14846: 14847: 14848: Rytinki y. m. : Ilmaisen täysihoidon antamisesta kansakou- 14849: lutt liikBisgpssii ~Zeviin taloihin sijoitetuille opzn,1aille 14850: harvaanasutuissa kunnissa. 14851: 14852: 14853: E d u s k u n n a 11 e. 14854: 14855: KansakoullUl oppilasasuntoloista annetun asuvat lapset voidaan sijoittaa oppilasasun- 14856: asetuksen 10 § :n toisen momentin mukaan toloihin. 14857: kunnassa, jonka asukasluku neliökilmetriä Kun oppilasasuntolain rakentaminen on 14858: kohti ei nouse kolmeen, on asuntoloissa an- monessakin suhteessa vaikeasti järjestettä- 14859: nettava kaikill~ viittä kilometriä kauempana vissä laajoissa ja harvaan asutuissa kun- 14860: asuvill~ oppilaille ilmainen täysihoito. Sa- nissa sekä vaikeaa vähäva:iaisuuden rajan 14861: man asetuksen 18 § :ssä sanotaan, että asun- määrääminen varsinkin sellaisilla seuduilla· 14862: tolan aiheuttamista kustannuksista suorite- maassamme, joissa väestö on pienviljelijä- 14863: taan valtion apua niinkuin kansakoululai- ja kausiluontoisista töistä toimeentulonsa 14864: toksen kustannuksista annetussa laissa sää- saava. Käsityksemme on, että niin kuntien 14865: detään. kuin myös 'lasten koulunkäyntiä ja kouluun 14866: Meidän maastamme löytyy paljon sellaisia pääsyä silmällä pitäen olisi kuntien annet- 14867: harvaanasuttaja kuntia, joissa ei ole kansa- tava täysihoito ilmaiseksi oppilaille näissä 14868: koulujen yhteyteen rakennettu oppilasastin- harvaan asutuissa kunnissa, joissa ollaan 14869: toloita. Viittä kilometriä kauempana kou- pakotettuja sijoittamaan koulusta kaukana 14870: lusta asuvat lapset ovat koulun johtokunnan olevia lapsia koulun läheisyydessä oleviin 14871: tai lasten vanhempien toimesta sijoitettu taloihin ja että sijoituksesta ja hoidosta ai- 14872: koulun läheisyydessä oleviin taloihin. Näi- heutuvista kustannuksista suoritetaan kun- 14873: den lasten sijoittamis- ja hoitokustannuk- nille valtion apua niin kun kansakoululai- 14874: sista korvaa kunta lasten vanhemtnille ai- toksen kustannuksista annetussa laissa on 14875: noastaan sen määrän, mitä kalliimmaksi säädetty. 14876: lapsen sijoittaminen koulun läheisyyteen Edellä olevan perusteella kunnioittaen 14877: tulee, verrattuna siihen, että lapsi asuisi ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi 14878: kotona. Jos lapsi taasren on niin vähävarai- toivomuksen, 14879: sen perhoon, ·että sen sijoituskustannukset 14880: on maksettava kokonaan kunnasta, joutuu. että kaUitus valmistuttaisi kiireel- 14881: huoltolautakunta . suorittamaan loppuosan lisesti jtz 6tntaisi EduskunnaUe esityk- 14882: sijoitus- ja ooirokustannuksista, joita kus- sen kauakoululaitoksen kustann:us- 14883: tannuksia ei VOida yhdistää koulutileihin, lain muuttamisesta nii'1t, että hM- 14884: vaan jiäl'åt ne hoolto~Mnojen tilille, rasit- 'IJ(I(I,nasu.tuism k'IMnissa kansakoulun. 14885: tamaan hu:ol~aja. Uikeisyydessä taloihin sijoit'llru1."lk op- 14886: Sellaiset harvaanasutut kunnat ja kun- piltl4'lle amttettaisiin täysihoito ilmai- 14887: nissa asuvat l~ vanh~mruat, joissa jou- sl3ksi ja etti ku'1tnille aiheutuvisttJ 14888: dutaan sijtit~ .lapsia kan:salroulujen kustannflksi:sta suoritettaisiin w.Uio'R. 14889: läheisyydessä oleviin taloihin, joutuvat pal- apua samojen peruste~"' mukai- 14890: jon huonompaan asemaan kun ne kunnat ja sesti kuin oppilasasuntolakustannuk- 14891: lasten vanhemmat, joissa kaukana koulusta sista suoritetaan. 14892: HelsiB.gi.isi 3 päivänä helmikuuta 19'50. 14893: 14894: Tahvo Rönkikö. 14895: Yrjö Saari. 14896: Markus Niska.la.. 14897: 341 14898: 14899: '9DI,29. - Toiv. al. • :o 141. 14900: 14901: 14902: 14903: 14904: Lappi-Se:ppii.lä y. m. : Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen 14905: rakennus- ja Uimpöteknillisen sekä rakennustaloudellisen 14906: tutkimustoiminnan tehostamisesta. 14907: 14908: 14909: E d u s k u n n a 11 e. 14910: Asuntojen tuotannossa sotiemme aiheut- jotka voidaan tutkimuksen tulosten perus-. 14911: taman pysähdyksen vuoksi on lähivuosien teella aikaansaada. Tässä jos missään pitää 14912: aikana investoitava aivan jättiläismäinen paikkansa väite, että aika on rahaa. Mitä 14913: rahamäärä asuntorakennustoimintaan edes pikimmin saadaan vastaukset moniin nyky- 14914: siedettävän asuntotilanteen aikaansaami- tärkeisiin rakennusteknillisiin ja rakennus- 14915: seksi. Jos lasketaan 10 vuoden aika nykyi- taloudellisiin kysymyksiin, sen enemmän 14916: sen asuntovajauksen poistamiseksi ja sa- voidaan välttyä tekemästä kohtalokkaita 14917: malla otetaan huomioon vuosittain syntyvä virheitä. Koska millään yksityisellä järjes- 14918: uusien ja kasvavien perheiden asunnon töllä ei ole sellaisia varoja käytettävissään 14919: tarve, on tarvittava rahamäärä noin 150 että riittävän laaja, perusteellinen ja nopea 14920: miljardia markkaa. Tästä summasta voisi tutkimustyö voitaisiin suorittaa, on ainoa 14921: säästää monta prosenttia siis miljardeja keino anoa valtiovallan apua tälle koko 14922: markkoja jos rakennettaisiin parhaalla ta- maan ja kansan hyödyksi koituvalle työlle. 14923: valla s.o. niin, että edullisimmat taloudel- Asiantuntijain käsityksen mukaan olisi 14924: liset ratkaisut olisivat rakentajille selvillä. nopein ja luotettavin tapa sekä lyhyellä 14925: Sitä ne eivät nykyisin ole, vaan todelli- että pitkällä tähtäimellä poistaa rakennus- 14926: suudessa rakennuskustannuksissa tuhlataan toiminnassa nyt esiintyvät virheellisyydet, 14927: mitään asumisetuja voittamatta usein päin- rakennusvirheiden inventoiminen välttä- 14928: vastoin niitä vaikeuttaen. Uusia rakennus- mättömän laboratoriotutkimuksen ohella ra- 14929: aineita ja uusia rakennusmenettelytapoja kennusteknillisen ja -taloudellisen tutki- 14930: esiintyy ja käytetään ilman tarkkoja tie- mustyön avulla. Esimerkkinä edelläesite- 14931: toja niiden sopivaisuudesta ja taloudelli- tystä tutkimusalasta mainittakoon, että 14932: suudesta. On lisäksi huomattava, että näin parhaillaan on valmistumassa tämänlaatui- 14933: tehdyt virheet jäävät pysyviksi eikä niitä nen alustava tutkimus ulkoseinävaurioista, 14934: voida jälkeenpäinkään useissa tapauksissa jossa tutkimuksessa on havaittu mitenkä 14935: poistaa. huomattavia virheellisyyksiä nykyisissä ra- 14936: Riippumatta siitä, mistä lähimmän 10 kennuksissa saattaa nopeasti ilmetä. Ra- 14937: vuoden aikana tapahtuvan asuntorakennus- kennustoimintaan liittyvät kymmenet ja 14938: toiminnan rahoitus, nuo 150 miljardia han- sadat osasuoritukset, joissa kaikissa raken- 14939: kitaan, on selvää, että kansakunnan yhtei- tamistavasta ja rakennusaineista johtuen 14940: nen etu vaatii nopeita toimenpiteitä edellä- tehdään virheitä, olisi samalla tavoin in- 14941: mainittujen rakentamisessa esiintyvien vir- ventoitava ja niistä laadittava helposti käy- 14942: heiden ja epäkohtien poistamiseksi. Jo tettävät ohjeet rakentajain ja teknillisten 14943: joitakin vuosia sitten aloitettua rakennus- opettajain käytettäväksi. 14944: teknillistä ja rakennustaloudellista tutki- Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus- 14945: mustyötä on nykyistä huomattavasti enem- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14946: män tuettava valtion varoilla, sillä tutki- 14947: muksiin käytetyt varat ovat mitättömiä, että hallitus ryhtyisi asumiskus- 14948: niiden suunnattomien säästöjen rinnalla, tllnnusten vähentämiseksi lciireelli- 14949: 342 VIII,29. - Teknillinen tutkimus. 14950: 14951: siin toimenpiteisiin valtion teknilli- miseksi ja tehostamiseksi siten, että 14952: sen tutkimuslaitoksen rakennus- ja tutkimustulosten avulla voitaisiin 14953: lämpöteknillisen sekä rakennustalou- vähentää nyt rakennustoiminnassa 14954: dellisen tutkimustoiminnan laajenta- esiintyviä virheellisyyksiä. 14955: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950. 14956: 14957: Jussi Lappi-Seppälä. Urho Saariaho. 14958: Atte .Pakkanen. J ohan.nes Wirtanen. 14959: Jaakko Hakala. 14960: ·343 14961: 14962: VIII,so. - Toiv. al. N :o 142. 14963: 14964: 14965: 14966: 14967: Borg.Sundm.a.n y~ m.: Kotitalouden ja käsityön opetuksen 14968: uudistustoimenpiteistä. 14969: 14970: 14971: E d u s k u n n a ll e. 14972: 14973: Viime aikoina entistä merkityksellisem- piteitä vieläkä.än, vaikka vuosikymmenet 14974: mäksi käynyt käytännöllinen opetus ja var- yhdistettynä ollut tyttöjen käsityön ja koti- 14975: sinkin koululaitoksessa annettava kotitalou- talouden opetuksen tarkastajan virka on 14976: den ja käsityön opetus on näillä aloilla nyttemmin jaettu kahdeksi eri viraksi. Ver- 14977: maassamme kauan vallinneen hallinnollisen rattaessa maamme koululaitosta mainittu- 14978: työvoiman puutteen y. m. epäkohtien vuoksi jen oppiaineiden kohdalta muiden maiden 14979: jäänyt vähemmän yhteiskuntaa ja koko kan- vastaaviin olosuhteisiin, todetaan monia 14980: santaloutta hyödyttäväkai kuin mitä ne tar- edellä selostettuihin seikkoihin liittyviä epä- 14981: koituksenmukaisemman järjestelyn valli- kohtia, joiden yksityiskohtainen tutkiminen 14982: tessa voisivat olla. ja joihin korjauksen aikaansaaminen edel- 14983: Ensimmäisenä edellytyksenä k. o. opetus- lyttäisi asiantuntijoista kokoonpantavan 14984: alojen tehostamiseksi on sekä niiden hal- pikakomitean työtä. Vasta sitten tulisivat 14985: linnollisen johdon että aloilla toimivien uudistusehdotukset harkiten ja pätevästi 14986: -opettajien työn järjestäminen ajan vaati- laadituiksi. Kun lisäksi maamme taloudel- 14987: musten mukaiselle kannalle. Riittämätön linen tila sekä yksityistalouden että kan- 14988: .alan johtava työvoima kouluhallituksessa, santalouden kannalta pakottaa harkitse- 14989: liian niukka erikoisopettajien koulutus, maan keinoja kasvatusolojen järjestämiseksi 14990: opetussuunnitelmien yksityiskohtainen laa- siihen suuntaan, että entistä voimaperäi- 14991: timinen eri koulumuotoja varten, k. o. ope- semmin opetustyössä kiinnitettäisiin huo- 14992: tusalojen ohjaaminen ja aloilla työskente- miota taloudellisen ajattelun kehittämiseen 14993: levien opettajien aseman järjestäminen ny- ja taloudelliseen toimintaan, olisi kodin ta- 14994: kyistä vakinaisemmalle kannalle, k. o. oppi- louden asemaa koululaitoksessa koko laajuu- 14995: aineiden tuntimäärät eri oppilaitoksissa dessaan perusteellisesti tutkittava ja kehi- 14996: j. n. e. kaipaavat tarkistamista. Samoin tettävä. 14997: olisi pyrittävä niveltämään k. o. opetusalat Edellä sanotun nojalla ehdotamme edus- 14998: muuhun koulujen opetustoimintaan, ennen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14999: kuin lopullisesti ryhdytään kauan vireillä 15000: olleeseen koulunuudistukseen. että hallitus asettaisi asiantuntija- 15001: Kun käytännöllisen opetuksen edustusta komitean tutkimaan kouluhallituk- 15002: kouluasioita käsittelevissä valtion komi- sen valvonnan alaisten oppilaitosten 15003: teoissa on jouduttu laiminlyömään sekä olo- kodin talouden ja käsityön opetuk- 15004: suhteiden pakosta kouluhallituksen nykyi- sen vaatimia uudiStustoimenpiteitä 15005: sen toimintajärjestelmän vallitessa myös erityisesti huomioonottaen taloudelli- 15006: syrjäyttämään käytännöllisen opetuksen sen kasvatuksen sekä tekisi tutki- 15007: edustajien myötävaikutus kouluhallituksessa muksen tuloksen mukaisen esityksen 15008: opetustoimintaa johdettaessa, ei e. m. asiain- asiassa. 15009: tilaan saada korjausta ilman erikoistoimen- 15010: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 15011: 15012: Margit Borg-Sundman. Aino Luostarinen. 15013: E. Pusa. 15014: vm,s1. - Bemst. mot. N:o 143. 15015: 15016: 15017: Konbä.ck lfi. :11.: .Angtiende möjligheten att sammanföra 15018: llirarutbild-ningen vid vissa yrkesutbildningsanstalter. 15019: 15020: 15021: T i II R i k s d a g e n. 15022: 15023: Åtgärdler för utbyg.gandet av yr'lresutbild- vaka utbildningsanstalter, i vilka meddelas 15024: ningsanstalterna i vårt land har en lä.ng:re tln i mänga avseenden Iikabeskaffad yrkes- 15025: tid efterlysts såväl inom som utom Riksda- . undervisning - t. ex. i de förberedande 15026: gen. För närvarande torde man även i ve- y:rkesskolorna, de manliga hemslöjdsskolorna 15027: dei"börande ministerium hålla på med ut- och i vissa praktiska kurser vid f&lkhögsko- 15028: arbetande av förslag tili en reviderad lag- lorna- vore det önskvärt, att en utredning 15029: stiftning om yrkesutbildningsanstalterna, gjordes för att klarlägga i viiken ndln de 15030: viiken lagstiftning skulle innebära en avse- svenska lärarna i dessa yrkesutbildnings- 15031: värt större skyldighet · ·än nu att draga anstalter kunde med avseende på lärarut- 15032: försorg om ungdomens yrkesutbildning bildning{m sammanföras i en kategori och 15033: inom hantverk och industri. Under de se- utbildhingen anordnas gemensamt för 15034: naste åren har också ett flertal yrkesutbild- denna grupp. Grundförutsättningen för att 15035: ningsanstalter tillkommit och flere torde yrkesskickligheten inom Finlands svensk- 15036: kunna väntas inom de närmaste åren. språkiga områden skall kunna utvecldas i 15037: Inom landets svenskspråkiga områden J:ika hög grad som i övriga delar av landet 15038: försvåras emellertid en effektivisering av är att en effektiv utbildning av svenska 15039: yrkesutbildningen på grund av att inga yrkesskollärare fås tili ständ. 15040: svenskspråkiga utbildningsanstalter för Under hänvisning tili vad som ovan an- 15041: manliga yrkesskollärare i harttverk finnas förts anhåller vi vörds&Jmt, att riksdagen 15042: i landet. Detta beror på att de svenska ville besluta hemställa, 15043: yrkesutbildningsanstalterna av olika typer 15044: är få till antalet och. att de dessutom att regetingen måtte låta utreda, i 15045: sorterar under olika ministerier, vilka icke vilken utsträckning lärarutbildnin- 15046: har möjlighet att, för ett ofta ringa antal gen kunde ordnas gemensamt för 15047: lärare, anordna ens tillfälliga lärarutbild- svenska yrkesskollärare i yrkesskolor, 15048: ningskurser. manliga hemslöjdsskf:ilor och vid folk- 15049: Då emellertid såväl lantbruksministeriet, högskolornas praktiska kurser för 15050: handels- och industriministeriet som under- manliga elever. 15051: visningsministeriet vart för sig har att över- 15052: Helsingfors den 10 fehruari 1950. 15053: 15054: Verner Korsbäck. Albin Wickman. Ebba. östenson. 15055: Matts Forss. J. 0. Söderhjelm. Arthur Larson. 15056: Ralf Tömgren. . Albert Brommels. Henrik Kullberg. 15057: Nils Meinander. Levi Jem.· J'olm Österholm. 15058: 345 15059: 15060: VIU,31. - Toiv. aJ. N :o 143. 15061: 15062: 15063: 15064: 15065: XOnibiek y. m.: M4Uol"&iswdesta yhdistää eräiden ammat- 15066: fWppfktRQsten &pettajien valmistus. 15067: 15068: 15069: E d u s k u n n a ll e. 15070: 15071: Toimenpiteitä ammattioppilaitosten la.a- samanlaatuista am:mattiopetusta - esim. 15072: jentamiselui ~sam:me on :pitemmän aikaa valmistavissa ammattikouluissa, miespuoli- 15073: kaivattu sekä eduskunnassa että sen ulko- sissa. kotiteollM!uusko-uhtissa ja eräillä käy- 15074: pool'äla.. Parhaillaan valmisteltaneen myös täni:töllisillä kursseina kansanopistoissa - 15075: asianomaisessa ministeriössä · ammattio:p.p.i- olisi toivottavaa, että ha:nkittaisiin selvitys 15076: }aiwbia koskevan lainsäädännön uud:ista- valaisemaan missä mäål'in näiden ammatti- 15077: m:isehdotlllsta, mikä lainsäädäntö sisältäisi oppilaitosten ruotsalaiset opettajat voitai- 15078: huoma.Ua:ntSiti sunremman velvollisuuden siin ammattiopetukseen nähden yhdistää 15079: kuin nykyään huolehtia nuorison ammatti- yhdeksi ryhmäksi ja opetus järjestää yhtei- 15080: opetuksesta käsityön ja teollisuuden alalla. sesti tätä :ryhmää va:rten. Jotta ammatti- 15081: Viime vuosien aikana onkin syntynyt taito Suomen ruotsinlcie:tisillä alueilla pää- 15082: useita ammattioppilaitoksia ja u~ampia sisi kehittymään yhtä suuressa määrässä 15083: voitaneen odottaa lähivuosien kuluessa. kuin maan muissa osissa, on perusedelly- 15084: Maan ruotsinkielisillä alueilla vaikeutuu tyksenä, että saadaan aikaan tehokas ruot- 15085: kuitenkin ammattiopetuksen tehostaminen salaisten ammattikoulunopettajain kasvatus. 15086: sen vuoksi, ettei maassa ole ollenkaan ruot- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 15087: sinkielisiä oppilaitoksia miespuolisia käsi- lrunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi 15088: työn ammattikoulunopettajia varten. Tämä toivomuksen, 15089: johtuu siitä, että erilaisten ruotsalaisten 15090: ammattioppilaitosten määrä on pieni ja että hallitus toimituttaisi tutki- 15091: että ne lisäksi ovat eri ministeriöiden alai- muksen, missä määrin opettajankas- 15092: sia, joilla ei ole mahdollisuutta edes tila- vatusta voitaisiin järjestää yhteisesti 15093: päisten ammattiopetuskurssien järjestämi- t·uotsalaisia ammattikoulunopettajia 15094: seen usein vähäistä opettajamäärää varten. varten ammattikouluissa, miespuoli- 15095: Kun kuitenkin sekä maatalousministe- sissa kotiteollisuuskouluissa ja kan- 15096: riöllä, kauppa- ja teollisuusministeriöllä että sanopistoissa miespuolisia oppilaita 15097: opetusministeriöllä on valvonnassaan oppi-. varten toimeenpannuilla käytännölli- 15098: laitoksia, joissa annetaan monessa suhteessa s~1lä kursseilla. 15099: 15100: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 15101: 15102: Verner Korsbäck. Albin Wickman. Ebba östenson. 15103: Matts Forss. J. 0. Söderhjelm. Arthur La.rson. 15104: Ralf Törngren. Albert Brommels. Henrik Kullberg. 15105: Nils Meinander. Levi Jern. John Österholm. 15106: 346 15107: 15108: Vlfi,s2. - Toiv. al. N :o 144. 15109: 15110: 15111: 15112: 15113: Tauriainen y. m.: Lukioastetta vastaavien koulujen perus- 15114: tamisesta syr jäseuduille. 15115: 15116: 15117: E d u s kun n alle. 15118: 15119: Yleisenä periaatteena jo nykyisin hyväk- Mutta mitä tulee näistä syrjäseutujen kun- 15120: sytään se, että kaikille ihmisille on luo- nallisista keskikouluista pääsevien koulun 15121: tava samanlaiset mahdollisuudet ikoulu- ja käynnin jatkamiseen, niin siinä ei ole pa- 15122: ammattiopiskeluun varallisuudesta, synty- rannusta tapahtunut. Lukiot ovat kaukana, 15123: perästä ja vanhempien yhteiskunnallisesta samoin varsinaiset ammattikoulut. Tämä 15124: asemasta riippumatta, ja riippumatta myös tekee koulun käynnin vaikeaksi ja kalliiksi. 15125: siitä, missä osassa maatamme hän asuu. Kun kuitenkin kaikille pitäisi luoda sa- 15126: Kuitenkaan tätä oikeaa periaatetta ei mo- manlaiset mahdollisuudet koulunkäyntiin, 15127: nessa suhteessa vielä ole toteutettu. Muun riippumatta siitä asuuko hän maan har- 15128: muassa maamme harvaanasuttujen seutu- vaanasutulla syrjäseudulla vai taajaan asu- 15129: jen ihmisillä on näihin saakka ollut pal- tulla n. s. rintamaalla, olisi mielestämme 15130: jon huonommat mahdollisuudet päästä valtiovallan velvollisuus ryhtyä toimenpi- 15131: oppi- ja ammattikouluihin juuri siksi, että teisiin tämän epäkohdan korjaamiseksi 15132: nämä koulut ovat kaukana ja väestö näillä perustamalla niin lukioita kuin ammatti- 15133: seuduilla hyvin vähävaraista. koulujakin näille seuduille. 15134: Vuotena 1946 tuli voimaan laki kansa- Yllä olevaan viitaten ehdotamme kun- 15135: kouluun kuuluvan keskikoulun ja amma- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 15136: tillisen jatkokoulun perustamisesta kokeilu- muksen, 15137: tarkoituksessa. Näitä n. s. kunnallisia kes- 15138: kikouluja on perustettu myös harvaanasu- että hanitus ryhtyisi kiirellisesti 15139: tuille syrjäseuduille. Näin osalle syrjäseu- toimenpiteisiin lukioiden ja ammat- 15140: tujen lahjakkaimpia lapsia on tullut mah- tikoulujen perustamiseksi maan har- 15141: dolliseksi saada keskikoulun tietomäärä. vaanasutuille syrjäseudu~'lle. 15142: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta l950. 15143: 15144: Hannes Tauriainen. Yrjö Murto. 15145: Toivo Friinan. Toivo 1. Sormunen. 15146: 347 15147: 15148: vm,ss. - Toiv. a.l. N:o 145. 15149: 15150: 15151: 15152: 15153: Luostarinen y. m.: Maa- ja kotitalouskeskikoulujen aikaan- 15154: saamisesta. 15155: 15156: 15157: E d u s k u n n a II e. 15158: 15159: Maaseudun nuorison koulukysymyksen punkiympäristöön. On yhteiskunnan kan- 15160: uudistamisesta puhutaan: paljon, mutta käy- nalta turmiollista maaseudun jättäminen 15161: tännössä ei asian hyväksi tehdä mitään. näin kaupunkien varjoon. Maaseudun eri- 15162: Koulumme ovat rakennetut kaupunkilais- koistarpeet huomioon ottaen olisi oppikoulu 15163: kulttuurin tarpeita palvelemaan, ollen vie- tuotava maaseudulle, jossa teoreettisen ope- 15164: raat maaseutunäkemykselle. Se avara elä- tuksen rinnalla säilyisi ja harjoituksen 15165: män ymmärtämys ja monitahoinen käte- avulla kehittyisi käytännöllinen elämän 15166: vyys, jota maalaiselämä harjoittajaltaan taito. Eikä koulu vieroittaisi lapsia maa- 15167: vaatii, on meidän oppikouluillemme vie- hengestä, kotoisista askareista ja käytännöl- 15168: rasta. lisistä töistä, vaan kehittäisi heitä juuri 15169: tässäkin suhteessa. Varmaan monen nuoren 15170: Toisaalta taas nykyaika maataloudenkin elämän kieroon kasvu jäisi kotoisessa elä- 15171: harjoittajalta vaatii suunnattomasti paljon mänpiirissä tapahtumatta, mikä vieraassa 15172: enemmän pohjatietoja ja soveltamiskykyä ympäristössä on tavallista. 15173: kuin ennen, pysyäkseen kehityksen tasalla. Maassamme on yksi tällainen maalaisten 15174: Yhä kasvavassa määrässä maataloustietei- omaan oppikoulutyyppiin pyrkinyt koulu. 15175: siin perustuva maataloustekniikka ja liike- Se on Aitoon kotitalouskeskikoulu, joka 10 15176: toimi y. m. valtava kehitys vaatii maatalou- vuotta on toiminut hyvällä menestyksellä 15177: den harjoittajalta sellaista yleissivistyksel- ja osaltaan ohjannut nuoria tyttöjä, jotka 15178: listä pohjaa, jonka oppikoulukurssiin teo- ovat sisälle päässeet, käytännölliseen elä- 15179: reettisten aineiden opiskelu voi antaa mutta män toimintaan. Oppikoulun aikana he 15180: tarvitaan teorian ja käytännön vaatimusten saavat osallistua kaikkiin maaseutukodin 15181: yhtymäkohtia. Ei riitä enää yksin perimä-· eri työmuotoihin - ruuanlaittoon, kodin- 15182: tiedot isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle hoitoon, karjanhoitoon, ompeluun ja ku- ' 15183: käytännöllisen elämänopin varassa. Kehi- dontaan, sekä työskentelyyn puutarhassa 15184: tyksen tasapainon saavuttamiseksi maaseu- ja pellolla. Näin ei tytär vieraannu kotoa 15185: tuväestön täytyy pystyä arvioimaan oma peritystä kulttuurista, eikä pyri kaupun- 15186: asemansa. Rohkeasti ja ennakkoluulotto- kiin, vaan kunnioittaen vånhaa pohjaa al- 15187: masti tulee uskaltaa tarttua oloihimme so- kaa sitä kehittämään. Mahdollisuuttaan 15188: veltuviin uudistuksiin. lukioon pääsyyn he eivät myös ole silti 15189: Maaseudun tavoite: tuotannon lisäämi- menettäneet. 15190: nen, tuotantokustannusten aleneminen - Toivoisi, että edes kokeilumielessä ·pojil- 15191: viihtyisyyden lisääminen ja elintason ko- lekin perustettaisiin heille käypiä vastaa- 15192: hoaminen maaseudulla, siis toisin sanoen vanlaisia· oppilaitoksia. Kun meillä perus- 15193: ,maaltapaon" estäminen ei koskaan ta- tetaan uusia kunnallisia keskikouluja maa- 15194: pahdu, ellei maaseutuväestön ajan tarpeita seudulle, niin pidettäköön myöskin huoli, 15195: vastaavaan henkiseen valmennukseen kiin- että ne vastaavat maaseudun väestön oppi- 15196: nitetä enemmän huomiota. Se että lapsi koululle asettamia vaatimuksia. 15197: lähetetään oppikouluun maalta kaupunkiin, Lyhyesti sanoen - vielä puuttuu maas- 15198: irroittaen hänet kasvupaikastaan, jättää tamme maalaisten oma oppikoulutyyppi, 15199: hänet juurettomaksi vieraaseen kau- jonka kehittämiseen ja perustamiseen asian- 15200: VIII,ss. - Maa- ja kotitalouskeskikoll'lut._ 15201: 15202: omaisten virastojen ja hallituksen olisi kii- ~ttii Jtanitus f'11hlytsi toifiiU'Iaptlei- 15203: reellisesti ryhdyttävä. hin maa- ja kotitalouskeskikoulujen 15204: Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ja suunnittelemiseksi ja perustamiseksi 15205: siihen yleiseen toivomukseen, mikä maaseu- maaseudulle ainakin kokeilutarkoi- 15206: dulla vallitsee, ehdotamme eduskunnan hy- tuksessa. 15207: väksyttäväksi toivomuksen, 15208: Helsingissä 1Q päivänä helmikuuta 1950. 15209: 15210: Aino Luostarinen. Lennart Heljas. Eero Mäkinen. 15211: Kerttu Sa.a.lasti S. S. Aittoniemi. Yrjö I. Antilit.. 15212: Vieno Simonen. Atte Pa.kikanen. Jussi Anna.la. 15213: V. J. Sukselainen. Jalmari Pusa. Akseli Bmnder. 15214: Irma Ha.mara. Edvard Pesonen. J. E. Lampinen. 15215: B. SoiDin.en. Juhani Leppiili. Kaiaa Biilelä. 15216: Antti J. B.aatamaa. La.ura Brander-Wa.llin. Hilma Koi'tllla1ni-J.ehte. 15217: Toivo H. Kinnunen. L. 0 .. Hirvemalo. J. 1'. Tolonen. - 15218: Helena Virkki. 15219: VIII,a4. - Toiv. al. N:o 146. 15220: 15221: 15222: 15223: 15224: K&uisto y. m..: MäiiriiroJwst.a asuntolarakennuksen raken- 15225: tamiseksi P()'hjois-Pohjanmaan keskusammattikoululle. 15226: 15227: 15228: Ed usk u.nn alle. 15229: 15230: P-ohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulu oleVien oppilaiden astUJDDksi tarvittalV.an, 15231: aloitti toimintansa .syysku.un 15 päivänä noin 13,000 ma sisältävän rakennuksen ra- 15232: 1947. Se on ainoa koko Pohjois-Suomessa kentamista, johon voitaisiin sijoittaa neljän. 15233: toimiva täydellinen ammattioppilaitos. Am- oppilaan asuinhuoneet 250 oppilaalle, yh- 15234: mattikasvatuksen 10-vuotissuunnitelmassa teismajoitustilat 40 kurssilaiselle ja muut 15235: esitettyjen laskelmien perusteella on pää- tarpeelliset tilat. Sen on laskettu tulevan 15236: dytty siihen, että koulussa tulisi voida maksamaan 54 miljoonaa markkaa. 15237: antaa opetusta 600 vuosioppilaalle ja 600 Pohjois-Suomen taloudellisen aseman pa- 15238: kurssilaiselle, jotta koulun vaikutusalueen rantamisen kannalta on välttämätöntä, että 15239: ammattikasvatustarve tulisi tyydytetyksi. ammattitaito siellä saadaan nousemaan. 15240: KouLutilojen ahtauden vuoksi on kouluun Tämä edellyttää siellä annettavan ammatti- 15241: kuitenkin voitu ottaa oppilaita lukuvuo- opetuksen tehostamista. Kun tätä ei voida 15242: deksi 1947-194-8 ainoastaan 71 oppilasta, saada aikaan ilman edellä kerrottua raken- 15243: lukuvuodeksi 1948-1949 141 oppilasta ja nustoimintaa, olisi valtiovallan ryhdyttävä 15244: lukuvu0deksi 1949-1950 218 oppilasta, kiireellisesti toimenpiteisiin -edellämainitun 15245: joista internaatissa on ollut 118 oppilasta. asuntolarakennuksen rakennust(}iden käyn- 15246: Pyrkijöitä kouluun on aina ollut niin pal- tiinsaattamiseksi. 15247: jon, ettei hyväksytyistä ole voitu puolia- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 15248: kaan l«>uluun 0ttaa. Kaikille osastoille ei nioittaen eduskunnan lausuttava;ksi toivo- 15249: joka vuosi ole voitu -oppilaita ottaa lain- muksen, 15250: kaan. että hallitus Jdireellisesti ryhtyisi 15251: Keskusammattikoulun internaattioppilaat, toimenpiteisiin uuden aswntolaraken- 15252: jotka ovat kotoisin maaseudulta, ovat olleet nuksen rakentamiseksi Pohjois-Po-h-- 15253: sijoitettuina v.äliaikaisesti .opetus- ja työs- janmaan keskusammattikoululite ja 15254: kentelyilloiksi varsinaisesti varattuihin ra- sitä vart-en varaisi ensi vuoden tulo- 15255: ke:r.o:mksiin. Jotta nämät saataisiin vapau- ja menoarvioesity:kseen 54,000,000 15256: tettua vaxsi.naiseen käyttöönsä, 01'1. koulun markan m(i;jj,rärakan. 15257: taholla suunniteltu toisilta p.aikkakunnilta 15258: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950. 15259: 15260: H. A. Kannisto. Arvi Turkka. 15261: Arvi~. B"al1e .Jtsppi. 15262: 350 15263: 15264: VIII,u. - Toiv. al N:o 147. 15265: 15266: 15267: 15268: 15269: Kuittinen y. m. : Kaakkois-Suomen keskusammattikoulun 15270: perustamisesta Imatran kauppalaan. 15271: 15272: 15273: E d u s kun n a 11 e. 15274: 15275: Huolimatta koululaitokseen viime vuosina peen kannalta aivan välttämätöntä. Eri- 15276: kiinnitetystä erityisestä huomiosta eräiden tyisesti kaipaisi Kaakkois-Suomen alue, 15277: koulun uudistamispyrkimysten yhteydessä, jossa ent. Viipurin ammattikoulun toimin- 15278: on tärkein uudistus ammattikoululaitoksen nan päätyttyä ei ole mitään vastaavaa am- 15279: tarkoituksenmukainen ja riittävä laajenta- mattikoulutuskeskusta, monipuolisen teolli- 15280: minen yleisön huomiossa aina jäänyt tois- sen toimintansa ylläpitämistä ja kehittä- 15281: arvoiseen asemaan muiden koulukysymysten mistä ja käsityöläisammattien säilyttämistä 15282: rinnalla. Kuitenkin on meillä olemassa to- varten tällaisen keskusammattikoulun, joka 15283: teuttamiskelpoinen suunnitelma juuri tä- ilmeisesti olisi sijoitettava alueen suurim- 15284: män alan koulutoimen uudistamisesta, nim. paan keskukseen, Imatran kauppalaan. Am- 15285: Ammattikasvatusneuvoston v. 1947 valmis- mattikoulun puuttuminen tältä alueelta on 15286: tama ammattikasvatuksen kehittämisen 10- aiheuttanut nuorison tarpeettoman suuren 15287: vuotissuunnitelma. virtauksen oppikouluihin ja yleisen siirty- 15288: Eräs tämän suunnitelman tärkeimmistä misen suurempiin asutuskeskuksiin muualle 15289: kohdista, jonka toteutuessa vähitellen voi- pois alkuperäisestä ympäristöstään, jossa 15290: taisiin toivoa saavutettavan edes jonkinlai- kuitenkin, sopivan ammattiin valmentumi- 15291: nen tasapaino käytännön aloille koulutetta- sen jälkeen, olisi riittävästi toimipaikkoja 15292: vien ja akateemisiin opintoihin valmistuvien tarjolla. 15293: välillä, on valtion keskusammattikouluver- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 15294: kon luominen pienempien kaupunkien ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi 15295: maaseudun ammattikoulutustarvetta tyydyt- toivomuksen, 15296: tämään. Näistä kouluista, joita suunnitel- 15297: man mukaan olisi perustettava kaikkiaan että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 15298: 18, on nyt toiminnassa 4, nekin vielä vailli- toimenpiteisiin Kaakkois-Suomen kes- 15299: naisesti varustettuina sekä rakennusten että kusammattikoulun perustamiseksi 15300: työvälineiden osalta. Imatran kauppalan alueelle ja antaisi 15301: Suunnitelman toteuttaminen kiireellisesti ensi tilassa siitä Eduskunnalle esi- 15302: on kuitenkin sekä maamme tuotanto- ja tyksen. 15303: elinkeinoelämän että nuorison koulutustar- 15304: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 15305: 15306: Juho Kuittinen. 0. Muikku. 15307: Arvo Sävelä. A. Turkka. 15308: Matti Miikki. Pentti Niemi. 15309: Eemil Luukka. Urho Kulovaara. 15310: Veli Järvinen. 15311: 351 15312: 15313: VID,s6. - Toiv. rul. N:o 148. 15314: 15315: 15316: 15317: Rantamaa y. m. : Voimisteluntarkastajan ja -opettajien ase- 15318: man parantamisesta. 15319: 15320: 15321: E d u s k u n n a II e. 15322: 15323: Voimistelunopettajien, joitten opetusvel- Voimatta aloitteessa yksityiskohtaisesti 15324: vollisuuteen kuuluu myös terveysopin opet- puuttua kuhunkin eri tapaukseen, mainit- 15325: taminen, merkitys oppilaitten kasvattajina, takoon kuitenkin seuraavat esimerkit, jotka 15326: paitsi ruumiinkunnon ja yleensä terveyden osoittavat, missä kohdin korjaukset olisi- 15327: vaalimiseksi, on myös kasvatukselliselta vat tarpeelliset: 15328: kannalta aina todettu erittäin arvokkaaksi 1) kouluhallituksen toisen voimistelun- 15329: ja nuorten elämänkäsityksen muodostami- tarkastajan viran muuttaminen kouluneu- 15330: seen jopa ratkaisevasti vaikuttavaksi. Sekä voksen viraksi, 15331: lasten vanhemmat että ne, jotka itse ovat 2) normaalilyseoitten nuorempien voi- 15332: käyneet oppikoulua, ovat tämän varauk- mistelun lehtoreitten virkojen muuttami- 15333: setta tunnustaneet. Ja kun urheilun ja nen yliopettajien viroiksi ja toisten nuor. 15334: yleensä liikunnan merkitys sekä kouluissa lehtorien virkojen muuttaminen vanhem- 15335: että .kansalaisjärjestöjen toiminnassa yhä man lehtorin viroiksi, 15336: vain kasvaa, on tärkeätä, että opettajina 3) kaksoislyseoitten nuor. voimistelun 15337: voidaan edelleen pitää siihen innostuneet ja lehtorien virkojen muuttaminen vanhem- 15338: siihen edellytykset omaavat ja laajan kou- man lehtorin viroiksi, 15339: lutuksen saaneet opettajat. - Tässä kohdin 4) yhteislyseoitten ym. vastaavien kou- 15340: on kuitenkin eräs epäkohta, jonka korjaa- lujen voimistelun opettajien virkojen muut- 15341: miseen kautta linjan, siis kaikissa kouluissa taminen nuoremman lehtorin viroiksi sekä 15342: ja kaikissa asteissa, olisi viimeinkin ryh- 5) naisseminaarien voimistelunopettajat- 15343: dyttävä. Se on voimistelunopettajien ase- tarien virkojen muuttaminen seminaarin- 15344: man järjestäminen tasavertaiseksi muiden lehtorin viroiksi. 15345: oppikoulunopettajien kanssa. Mainittakoon, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 15346: että kouluhallitus ja opetusministeriökin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 15347: ovat aikoinaan ehdottaneet tässä tarkoi- toivomuksen, 15348: tettuja järjestelyjä, mutta ehdotus on koh- 15349: dannut vastustusta, kun se yhdessä muiden että hallit1ts ryhtyisi toimenpitei- 15350: opettajien palkkausta koskevien järjeste- siin voimisteluntarkastajan ja -opet- 15351: lyitten kanssa esitettynä on näyttänyt lisää- tajien asemaan tehtävien muutosten 15352: vän valtion muutenkin suuria menoja, järjestämiseksi siten, että he tulisi- 15353: vaikka järjestelyitten lopputulos merkitsi- vat tasavertaiseen asemaan muihin 15354: sikin säästöä, kuten ehdotuksen puolustuk- oppikoulunopettajiin nähden. 15355: seksi on voitu esittää. 15356: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 15357: 15358: Antti J. Ra.nta.maa.. Yrjö Hautala. Pentti Niemi. Meeri Kala.vainen. 15359: Lennart Heljas. Heikki Soininen. Eino Raunio. Veikko Vennamo. 15360: Wilja.m Sarjala. Kalle Joukanen. Urho Saariaho. Niilo Honkala. 15361: Tahvo Rönkkö. Akseli Brander. Jaakko Hakala.. Jalmari Pusa. 15362: Olavi Kajala. Yrjö I. Antila. Matti Miikki. Jussi Lappi-Seppälä. 15363: Martti Suntela.. T. N. Vilhula.. Aino Luostarinen. Rolf B. Berner. 15364: Pekka Kiiski. J. E. Lampinen. Toivo H. Kinnunen. Väinö Rankila. 15365: Dmari Tiainen. Yrjö Saari. Erkki Koivisto. 15366: 362 15367: 15368: VIU,s1. - Toiv. a.l. N:o 149. 15369: 15370: 15371: 15372: 15373: Sauklamea y.a..;. Eläkkeiden suorittamisesta valtion va- 15374: roista yksityisoppikoulujen päteville vakinaisille opet- 15375: tajille. 15376: 15377: 15378: E d u s k u n n a 11 e. 15379: 15380: Yksityisoppikoul"lil.jen merkitys oppikou- Seurauksena tällaisesta tilanteesta on Glb.1t, 15381: lulaitoksemme osatta on. nykyisin varsin että vanhemmat pätevät ja kokeneet epet- 15382: tärkeä, koska niiden määrä on jo yli 2/3 ta;jat hakeutuvat valtion palvelukseen, 15383: maan kaikista oppik-ouluista ja oppilas- vaikka heitä kipeästi tarvittaisiin yksityis- 15384: määräkin on 56.7 % koko oppikoululaisten koulujen palveluksessa. Viimeksi mainitun 15385: määrästä. Kuitenkin ovat yksityisoppikou- epäkohdan poistamiseksi olisi valtion ryh- 15386: lujen opettajat, vaikka heillä olisi sama dyttävä maksamaan myös yksityisoppikoo.- 15387: pätevyyskin kuin valtion oppikoulujen lujen päteville vakinaisille opettajille sa- 15388: opettajilla, monessa suhteessa huonommassa mansuuruisia eläkkeitä kuin se maksaa val- 15389: asemassa kuin viimeksi mainitut. Palkkaus tionoppikoulujen vakinaisille eläkeikään 15390: on usein yksityisoppikouluissa alhaisempi ehtineille opettajille. Tällainen menettely 15391: kuin valtion kouluissa. Palkkojen koro- ei muodostuisi poikkeukselliseksi ennakko- 15392: tukset ovat viivästyneet kuluneina inflatio- tapaukseksi, koska valtio jo nykyisin mak- 15393: kausina kovin paljon. Erityisen suurena saa pääasiassa kuntien palkkaamien kansa- 15394: epäkohtana on pidettävä myös sitä, että koulunopettajien eläkkeet. Edellä esitet- 15395: yksityisoppikoulujen vakinaisten opettajien tyyn viitaten ehdotamme kunnioittaen 15396: eläke-edut ovat valtionoppikoulujen opetta- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 15397: jien eläke-etuihin verrattuna paljon huo- 15398: nommat, sillä Yksityisoppikoulujen Eläke- että hallitus valmistaisi Eduskun- 15399: kassan jäsenilleen maksamat eläkkeet jää- nalle esityksen, jonka mukaan voi- 15400: vät huomattavasti pienemmiksi kuin val- taisiin yksityisoppikoulujen p(iit,e- 15401: tion maksamat eläkkeet, vaikka opettajat ville vakinaisille opettajille suorittaa 15402: ovat vuosikausia maksaneet korkeita eläke- eläkkeet valtion varoista. 15403: kassamaksuja mainittuun eläkekassaan. 15404: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 15405: 15406: Ju.esi Saukkonen. .Jussi La.ppi..Beppälä.. 15407: L. I. K.aukamaa. Päiviö Hetemäki. 15408: F~ Seppälä.. Aarne Honka.. 15409: · Erkiki Koivisto. Hugo Nuor.s&ari. 15410: 15411: 15412: 15413: 15414: • 15415: 353 15416: 15417: VIII,3s. - Toiv. al. N:o 150. 15418: 15419: 15420: 15421: 15422: Kujanpää y. m.: Toimenpiteistä keskikoulun rakentamiseksi 15423: Jokioisten kunnan kesk1tkseen. 15424: 15425: 15426: E d u s k u n n a ll e. 15427: 15428: Jokioisten kunnan keskukseen on jo pit- myöhään tapahtuvat koulumatkat. Sen vai- 15429: kähkön aikaa ollut hankkeissa kunnallinen kutuksesta on havaittu sairastapauksien ja 15430: keskikoulu. Koulun paikkakunnalle hankki- ylirasittumistapausten määrän pysyvän 15431: minen on käynyt välttämättömäksi, koska suhteellisen suurena nimenomaan pitkämat- 15432: vastaavaan oppilaitokseen, Forssan Yhteis- kaisten oppilaitten keskuudessa, jopa joh- 15433: kouluun, on Jokioisista matkaa 9-20 km. taneen monissa tapauksissa opiskelun kes- 15434: Nopeasti kehittyneen teollisuus- ja asutus- keytymiseen. 15435: keskuksen oppilasmäärä on muodostunut Koulun rakentaminen J okioisille ei myös- 15436: niin suureksi, että Forssan Yhteiskouluun kään vaadi suhteettoman suuria taloudelli- 15437: ei voida sijoittaa kuin pieni osa siihen sia kustannuksia, sillä kunnan keskukseen 15438: pyrkivistä oppilaista. Jokioisten kunnasta tänä vuonna valmistuva keslruskansakoulu 15439: kotoisin olevien oppilaiden sijoittaminen on yhdessä entisten kouluhuoneustojen 15440: Forssan Yhteiskouluun osaltaan rajoittaa kanssa riittävän suuri esitettyä kunnallista 15441: Forssan, Tammelan ja Koijärven kuntien keskikoulua varten. Päteviä opettajavoimia 15442: oppilaiden kouluun pääsyä, samalla kun on ainakin alussa aivan riittävästi. 15443: matkan pituudesta aiheutuvat ylimääräiset Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 15444: koulutuskustannukset, kuten vaatetus, muo- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15445: nitus ja n. 2,000 mk vuotuinen matka- 15446: kustannus estää vähävaraisten perheiden että hallittts ryhtyis kiireellisesti 15447: lapsien kouluttamisen. Lisäksi oppilaita ra- toimenpiteisiin lceskikoulun rakenta- 15448: sittaa rinnakkaisluokkajärjestelmä ja siitä miseksi Jokioisten k1tnnan keskttk- 15449: johtuvat joko aamulla aikaisin tai illalla seen. 15450: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 15451: 15452: Eino Kujanpää. Eino Roine. 15453: Lauri Laine. Eino Tainio. 15454: Eino Raunio. Toivo Friman. 15455: Inna Torvi. Toivo Kujala. 15456: 15457: 15458: 15459: 15460: 45 15461: 354 15462: 15463: VIII,s9. - Toiv. al. N :o 151. 15464: 15465: 15466: 15467: 15468: Kiiski y. m.: Suonenjoen yhteiskoulun ottamisesta valtion 15469: oppikouluksi. 15470: 15471: 15472: E d u s k u n n a ll e. 15473: 15474: Suonenjoen yhteiskoulu, jonka perusta- muuttuu 8-luokkaiseksi yliopistoon johta- 15475: miseen sen ylläpitämiseksi aikaan saatu vaksi oppilaitokseksi, joutuu se entistä 15476: kannatusyhdistys sai luvan marraskuun enemmän palvelemaan ympäristökuntia. 15477: 21 päivänä 1930, tulee kuluvana vuonna Tämä johtuu siitä, että Suonenjoki on mo- 15478: toimineeksi 20 lukuvuotta. Se perustettiin nelle taholle suuntautuvan vilkkaan liiken- 15479: alkuaan palvelemaan paikkakunnan sivis- teen keskus. Lähimmät valtion koulut ovat 15480: tystarvetta 5-luokkaisena keskikouluna. Kuopiossa, Varkaudessa ja Mikkelissä. Näi- 15481: Alusta alkaen se on ollut kouluhallituksen hin pääsy on ylen vaikeata, koska näissä 15482: tarkastuksen alainen. Helmikuun 22 päi- vallitsee tilanpuute. 15483: vänä 1935 koulu sai oikeuden antaa keski- Oppilasmäärän kasvu on pakottanut kou- 15484: koulun päästötodistuksia. lua ylläpitävän kannatusyhdistyksen ryhty- 15485: Alkuaan paikkakunnan omaa tarvetta mään rakennushankkeeseen. Tämä onkin 15486: tyydyttämään perustettu koulu joutui kui- edistynyt niin pitkälle, että n. 11,200 m3 15487: tenkin ennen pitkää palvelemaan laajem- sisältävä talo valmistuu tämän kevään ku- 15488: piakin alueita. Näin tapahtui varsinkin luessa. Se on kuitenkin aiheuttanut kan- 15489: talvisodan jälkeen. Se ilmenee oppilasmäärän natusyhdistykselle n. 22 miljoonan markan 15490: voimakkaassa kasvussa viimeisten 10 vuo- velkataakan, jonka hoitaminen ajan pit- 15491: den kuluessa. Kun lukuvuonna 1939-1940 kään tulee tuottamaan voittamattomia vai- 15492: koulun oppilasluku oli 118, se nyt on 315. keuksia. On näet otettava huomioon, että 15493: Asia ilmenee seuraavasta taulukosta: paikkakunta on koulun hyväksi jo tähän 15494: mennessä tehnyt suuria uhrauksia: se on 15495: Lukuv. 1940-1941 • 0 0 0 ••• 0 •••••••• 132 20 vuotta pitänyt yllä koulua alimman 15496: 1941-1942 ••• 0 •• 0 ••••• 0 •• 0 133 asteen valtionavun turvin, hankkinut sille 15497: " 1942-1943 0 •••• 0. 0 ••••• 0 •• 134 tarpeellisen kaluston ja opetusvälineet, 15498: " 1943-1944 •••••• 0 0 •••• 0 ••• 146 n. % ha:n suuruisen tontin Suonenjoen 15499: " 1944-1945 •••• 0 •• 0 ......... 164 kirkonkylän keskustasta ja nyt rakentanut 15500: " 1945-1946 ••• 0 ••••••••••• 0 172 koulutalon melkein valmiiksi uhraten siihen 15501: " 1946-1947 •••••• 0. 0 ••••• 0. 185 n. 7 milj. markan pääoman kokoamiansa 15502: " 1947-1948 •• 0 ••• 0 ••••••••• 220 varoja. Suonenjoen kunta kuntana on 15503: " 1948-1949 •• 0. 0 0 ••• 0 ••••• 0 249 myös tehnyt voitavansa: se on viime vuo- 15504: " 1949-1950 (syksyllä) 0 ••••• 313 sina lahjoittanut lh milj. mk vuodessa ja 15505: " 1949-1950 (kevät) ••• 0 •••• 315 suostunut takaamaan rakennuslainaa 20 15506: " milj. mk: n määrään asti. 15507: Tähän oppilasluvun kasvuun on osittain On myös otettava huomioon, että koulu 15508: vaikuttanut luovutetulta alueelta siirtynyt on kahden asutuskeskuksen: Suonenjoen 15509: väestö, osittain naapurikunnista jatkuvasti kirkonkylän ja Iisveden suuren tehdas- ja 15510: lisääntynyt oppilasmäärä. Niinpä luku- lastauskeskuksen välittömässä yhteydessä. 15511: vuonna 1947-1948 luovutetulta alueelta Niiden väkiluku on yhteensä n. 5,500 hen- 15512: kotoisin olevia oppilaita, jotka edelleen oli- keä. Lisäksi koulun toimintapiiriin kuuluu 15513: vat entisen kuntansa kirjoissa, oli 23, laaja maaseutu: Suonenjoen kunta koko- 15514: muista kunnista 40. Kun koulu syksystä naan, osia Vesannon, Karttulan, Tervon, 15515: 1949 valtioneuvoston luvalla asteittain Rautalammin ja Jäppilän kunnasta. Lukio- 15516: VIIl,39. - Kiiski y. m. 355 15517: 15518: luokat tulevat palvelemaan kaikkia näitä nyt ylivoimaiseksi. Kun nyt jo kaikkialla 15519: kuntia. Näin ollen Suonenjoen yhteiskoulu tunnustettaneen että myöskin maaseudun 15520: on eräs niitä maaseutukouluja, jotka tyy- oppikouluasiain kehittämiseen ja tukemi- 15521: dyttävät laajojen kansankerrosten sivistys- seen on valtion entistään enemmän tartut- 15522: tarvetta. tava, niin ehdotamme eduskunnan hyväk- 15523: Kuten kaikesta edellä esitetystä selviää, syttäväksi toivomuksen, 15524: on Suonenjoen yhteiskoulu oppilaitos, jonka 15525: tarpeellisnus on ehdoton. Kun koulun vai- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 15526: kutuspiiri käsittää jo nykyisin n. 25,000- toimenviteisiin Suonenjoen yhteis- 15527: 35,000 kansalaista ja kun seutu yleensä on koulun ottamiseksi valtion oppikou- 15528: taloudellisessa mielessä vähävaraista, on lttksi. 15529: koulun ylläpito kannatusyhdistykselle käy- 15530: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 15531: 15532: Pekka Kiiski. Eino Laitinen. Lennart Heljas. 15533: Vieno Simonen. Elli Nurminen. Sylvi-Kyllikki Kilpi. 15534: Jalmari Pusa. L. 0. Hirvensalo. Tahvo Rönkkö. 15535: Esa Hietanen. Aino Luostarinen. Yrjö Kilpeläinen. 15536: Eri. Haapaniemi. 15537: 356 15538: 15539: VIII,4o. - Hemst. mot. N :o 152. 15540: 15541: 15542: 15543: 15544: Wickman m. fl.: Angående anslag fö1• statens övertagande 15545: av de tre högsta klasserna vid svenska samskolan i 15546: Gamlakarleby. 15547: 15548: 15549: T i ll R i k s d a g e n. 15550: 15551: Svenska samskolan i Gamlakarleby har skolans i Gamlakarleby tre högsta klasser. 15552: en lång och ärorik historia. Beslutet om Staten har ju numera successivt övertagit 15553: skolans grundande fattades år 1858, alltså V asa svenska flickskola och har riksdagen, 15554: :för mer än 90 år sedan. Skolan invigdes omfattande nämnda betänkande av riks- 15555: den 2 september 1861 och kallades Högre dagens ilrulturutskott, uttalat, att den av 15556: elementärskolan i Gamla Karleby. Skolans skolstyrelsen planerade utvidgningen av 15557: byggnader härstamma :från 1866 ocih ha svenska mellanskolan i Gamlakarleby borde 15558: undergått grundliga reparationer 1907-08 påbörjas och 8lutföras efter Vasa svenska 15559: samt tillbyggts 1927 :för att bereda rum. flickskolas övertagande, trots att skolsty- 15560: åt de tre högsta klasserna. Staten hyrde relsen i sin femårsplan tänkt sig en annan 15561: byggnaderna under åren 1886-1924 men ordningsföljd för statens övertagande av 15562: efter tillbyggnaden 1927 överläts den nya denna skola. 15563: delen åt staten på förmånliga villkor. Sta- Med beaktande av, att staten äger den 15564: ten äger sålunda hela den värdefulla skol- skolbyggnad, i vHken den svenska lärdoms- 15565: byggnaden, · i viiken samskolan verkar. Så skolan i Gamlalkarleby ve11kar, och skolans 15566: sent som i februari 1948 har skolrådet långa och framgångsrika verksamhet samt 15567: Milller vid ett besö'k vid skolan i ett visi- de upprepade utfästelserna från vederbö- 15568: tationsprotokoll uttalat sig mycket positivt rande skolmyndigheters sida om statens 15569: om såväl skolan som den byggnad, i viiken övertagande av skolan och den positiva 15570: skolan arbetar. inställningen från riksdagens sida år 1948 15571: Frågan om statens övertagande av gym- till frågan, få undertecknade med ytter- 15572: nasialklasserna i den svenska lärdomsskolan ligare hänvisning till motiveringen i hem- 15573: i Gamlakarleby är mycket gammal. Trots ställningsmotionen n: o 152 år 1948 vörd- 15574: att staten äger skQlbyggnaden och skolan samt föreslå, att riksdagen måtte hemställa, 15575: för övrigt fyller alla de krav man ik:an 15576: ställa på en statsägd lärdomsskola, har au regeringen måtte i propositio- 15577: beslutet om statens övertagande av skolan nen angående statsförslaget för år 15578: i dess helhet framskjutits gång efter annan. 1951 upptaga ett nödigt anslag för 15579: Numera är, enligt vår åsikt, med hänvis- statens övertagande av de tre högsta 15580: ning till lmlturutskottets betänkande n: o 9 klasserna vid svenska samskolan i 15581: av den 17 december 1948, tidpunkten inne Gamlakarleby. 15582: för statens övertagande av svenska Sam- 15583: Helsingfors den 8 februari 1950. 15584: 15585: Albin Wickman. Levi Jern. 15586: Matts Forss. Eino Kilpi. 15587: Albert Brommels. Ralf Törngren. 15588: Verner Korsbäck. Ebba. östenson. 15589: Nils Meinander. 15590: 357 15591: 15592: Vm,4o. - Toiv. al. N :o 152. S1wmennos. 15593: 15594: 15595: 15596: 15597: Wickman y. m.: J.1iäärära1wsta Kokkolan nwtsalaisen yh- 15598: teiskoulun kolmen ylimmän lnokän ottamisesta valtion 15599: haltuun. 15600: 15601: 15602: E d u s k u n n a ll e. 15603: 15604: Kokkolan ruotsalaisella yhteiskoululla on yhteiskoulun kolmen ylimmän luokan otta- 15605: pitkä ja kunniakas historia. Päätös koulun miselle valtion haltuun. V altiohan on nyt- 15606: perustamisesta tehtiin vuonna 1858, siis temmin asteettain ottanut haltuunsa Vaa- 15607: enemmän kuin 90 vuotta sitten. Koulu san ruotsalaisen yhteiskoulun, ja eduskunta 15608: vihittiin 2 päivänä syyskuuta 1861 ja sen on, hyväksyen eduskunnan sivistysvalio- 15609: nimeksi annettiin Kokkolan ylempi alkeis- kunnan mainitun mietinnön, lausunut, että 15610: koulu. Koulun rakennukset ovat peräisin kouluhallituksen suunnittelema Kokkolan 15611: vuodelta 1866 ja niissä on suoritettu perus- ruotsalaisen keskikoulun laajentaminen olisi 15612: teellisia korjauksia 1907-08 sekä raken- aloitettava ja suoritettava loppuun sen jäl- 15613: nettu lisärakennus 1927 tilan järjestämi- keen kuin Vaasan ruotsalainen tyttökoulu 15614: seksi kolmea ylintä luokkaa varten. Valtio on otettu valtion haltuun, vaikka koulu- 15615: vuokrasi rakennukset vuosina 1886-1924, hallitus viisivuotissuunnitelmassaan oli aja- 15616: mutta lisärakennuksen valmistuttua 1927 tellut toisenlaista järjestystä tämän koulun 15617: luovutettiin uusi osa valtiolle edullisin ottamiseksi valtion haltuun. 15618: ehdoin. Valtio omistaa siis koko arvokkaan Ottaen huomioon, että valtio omistaa sen 15619: koulurakennuksen, jossa yhteiskoulu toimii. koulurakennuksen, jossa Kokkolan ruotsa- 15620: Niin myöhään kuin helmiimussa 1948 on lainen oppikoulu työskentelee, ja koulun 15621: kouluneuvos 1\'liiller käydessään koulussa pitkän ja menestyksellisen toiminnan sekä 15622: antanut tarkastuskertomuksessa hyvin posi- asianomaisten kouluviranomaisten taholta 15623: tiivisen lausunnon sekä koulusta että siitä annetut toistuneet Yakuutukset koulun otta- 15624: rakennuksesta, jossa koulu työskentelee. misesta valtion haltuun ja eduskunnan 15625: Kysymys Kokkolan ruotsalaisen oppi- positiivisen asennoitumisen kysymykseen 15626: koulun lukioluokkien ottamisesta valtion vuonna 1948, allekirjoittaneet, viitaten 15627: haltuun on hyvin vanha. Vaikka valtio lisäksi perusteluihin toivomusaloitteessa 15628: omistaa koulurakennuksen ja koulu muuten n: o 152 vuonna 1948, ehdottavat kunnioit- 15629: täyttää kaikki ne vaatimukset, jotka voi- taen eduskunnan päätettäväksi toivomuk- 15630: daan asettaa valtion omistamalle oppikou- sen, 15631: lulle, on päätöstä koulun ottamisesta koko- että hallitus ottaisi vuoden 1951 15632: naisuudessaan valtion haltuun lykätty kerta tulo- j(' menoarvioesitykseensii tar- 15633: toisensa jälkeen. Nyttemmin on mieles- peellisen määrärahan Kokkolan 1'uot- 15634: tämme, viitaten sivistysvaliokunnan mietin- salaisen yhteiskoulun kolmen ylim- 15635: töön n: o 9 17 päivältä joulukuuta 1948, män l1wkan ottamiseksi valtion hal- 15636: käsillä ajankohta Kokkolan ruotsalaisen tu1tn. 15637: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 15638: 15639: Albin Wickman. Levi Jern. 15640: Matts Fors·s. Eino Kilpi 15641: Albert Brommels. Ralf TörngTen. 15642: Verner Korsbäck. Ebba östenson. 15643: Nils Meinander. 15644: 358 15645: 15646: VIU,41. - Toiv. al. N:o 153. 15647: 15648: 15649: 15650: 15651: Sa.ariaho y. m.: Raahen keskikoulun jatkoluokkien asteittai- 15652: sesta valtion haltuun ottamisesta. 15653: 15654: 15655: E d u s k u n n a ll e. 15656: 15657: Raahen keskikoulun jatkoluokkien Kan- Kouluhallitus on jo kaksi kertaa tehnyt 15658: natusyhdistys r. y. on perustettu vuonna valtioneuvostolle esityksen jatkoluokkien ot- 15659: 1915. Kannatusyhdistyksen tehtävänä on tamisesta valtion haltuun. Ensimmäisen 15660: ollut ylläpitää Raahen keskikoulun raken- kerran laatiessaan esityksen yksityiskoulu- 15661: nuksessa yliopistoon johtavia jatkoluok- jen ottamisesta valtiolle viisivuotiskautena 15662: kia. Jatkoluokkien taloudellinen tila on 1936-1940, kouluhallitus esitti, että jat- 15663: ollut koko toiminta-ajan suhteellisen heikko koluokat syyskuun 1 päivästä 1939 asteet- 15664: ja sillä on ainoana omaisuutena luokka- tain otettaisiin valtion huostaan. Alkanut 15665: huoneiden kalustot. Jatkoluokkien oppilas- sota aiheutti kuitenkin sen, että tä- 15666: määrästä mainittakoon, että esim. vuosina män viisivuotissuunnitelman toteuttaminen 15667: 1937-1939 oli oppilaita 37, 1945-1946 jäi kesken. Toisen kerran kouluhallitus 15668: 65 ja vuosina 1948-1949 81. on samanlaisen suunnitelman yhteydessä 15669: Jatkoluokkien oppilasn1äärä tulee tulevai- esittänyt valtioneuvostolle, että jatkoluokat 15670: suudessa entisestäänkin lisääntymään, sillä syyskuun 1 päivästä 1949 samoin asteet- 15671: Raahen keskikoulussa, josta jatkoluokat tain otettaisiin valtiolle. Kuten tästäkin 15672: saavat useimmat oppilaansa, on oppilasluku käy ilmi, on kouluhallitus, jota täytyy pi- 15673: viime vuosina kaupungin ripeästi kasvaessa tää asiaintuntijana kouluasioissa, jo pit- 15674: suuresti lisääntynyt. Tällä hetkellä se on kät ajat oivaltanut, että Raaheen olisi pe- 15675: 321. Vuodesta 1946 lähtien on keskikoulun rustettava täysiluokkainen valtion oppi- 15676: kaikkien luokkien yhteydessä toiminut rin- koulu. 15677: nakkaisosastot. Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 15678: Laaja maakunta Raahen ympärillä on nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toi- 15679: ilman täysiluokkaista valtionoppikoulua. vomuksen, 15680: Lähimmät sellaiset ovat Oulussa, Kajaa- 15681: nissa, Iisalmessa ja Kokkolassa. Kun Raa- että Raahen keskikoulun jatkoluo- 15682: hen ympäristöseutu on vähävaraista, olisi kat otettaisiin valtion haltuun as- 15683: sitäkin suotavampaa, että se saisi täysi- teittain siten, että ltlkuvuonna 1951 15684: luokkaisen valtion ylläpitämän oppikoulun, --52 otettaisiin VI luokka, seuraa- 15685: koska valtion oppikouluissa oppilasmaksut vana myöskin V II luokka ja syys- 15686: ovat pienemmät kuin yksityiskouluissa, 1Ptun 1 päiviistä 19.'53 alkaen kaikki 15687: joissa koulun toimintaa ei voida rahoittaa J:olme 1uokkaa. 15688: ilman korkeampia oppilasmaksuja. 15689: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 15690: 15691: Urho Saariaho. Arvi Turkka. Yrjö HautaJ.a. 15692: Arvi Ahmavaara. H. A. Kannisto. Toivo 1. Sormunen. 15693: Yrjö Saari. Kusti Eskola. Heikki Simonen. 15694: 359 15695: 15696: VIII,42. - Toiv. al. N :o 154. 15697: 15698: 15699: 15700: Pyörtä.uö y. m. : Joensuun yhteiskoulun ottamisesta valtion 15701: haltuun. 15702: 15703: 15704: E d u s k u n n a ll e. 15705: 15706: Joensuun yhteiskoulu lukeutuu oppilas- Vaikkakin vaatimukset kouluun oppilaita 15707: määrältään maan suurimpiin ja laadulli- otettaessa on pidetty melkoisen suurina, on 15708: sesti maan parhaimpiin oppikouluihin, ollen pyrkiviä ollut tavallista runsaammin. Mil- 15709: perustettu jo vuonna 1907. Koulun 4-ker- loinkaan ei läheskään kaikkia ole voitu 15710: roksinen kivirakennus valmistui vuonna ottaa vastaan. Oppilaita oli koulussa 1. 2. 15711: 1912, sijaiten 1/2 kaupunginneliötä käsit- 1950 kaikkiaan 719, joista Joensuusta 188 15712: tävällä tontilla, joka vähäliikenteisellä seu- (26.3 %) ja maaseudulta 531 (73.7 %). 15713: dulla kaupungin luterilaisen kirkon ja sen Ensimmäiselle Iuokalle pyrkiviä on viime 15714: kirkkopuiston naapuruudessa on paras mah- vuosina ollut seuraavasti: 15715: dollinen. 15716: 1945 193 Näistä hyväksytty kouluun 148 Prosenteissa 76.7 15717: 1946 219 137 62.5 15718: 1947 164 " " >' 15719: :.; 110 " 67 15720: 1948 170 " " 114 " 67 15721: 1949 169 " " " 108 " 64 15722: " " " " 15723: Vaikkakin koulu on kärsinyt huomatta- että sen taloudellinen asema on epävarma. 15724: vasti sodan tuottamista vaurioista, joista Useasti ovat opettajat olleet pakotettuja 15725: pahin on ollut - kuten kaikilla yksityis- odottaman paikkojaan ja eritoten kalliin- 15726: kouluilla - taloudellinen ahdinko, on se ajanlisiä, jotka on saatu puolikin vuotta 15727: tehtävistään suoriutunut erittäin hyvin, myöhemmin kuin mitä asianlaita on ollut 15728: mistä eräinä esimerkkeinä ovat ylioppilas- valtion kouluissa. Että opettajat ovat edes 15729: kirjoitusten tulokset. Siitä huolimatta, että siinä määrin, kuin on tapahtunut, pysy- 15730: VIII luokka esim. viime vuosina on ollut neet koulussa, johtuu siitä, että työsken- 15731: suuri, 130-44 oppilasta, jääneiden määrä tely koulussa on ollut miellyttävää sekä 15732: on ollut keskimäärää pienempi, osoittaen ahkeran oppilasaineksen että koulun hen- 15733: tutkintotilasto muutamilta äskeisiltä vuo- gen ansiosta. Luonnollista kuitenkin on, 15734: silta seuraavaa: että muualla maksettavat varmat palkat, 15735: paremmat eläkkeet jne. ovat houkutelleet 15736: Kokelaita 15737: Hyväl>sytty Hyväksytty 15738: syksyllä 15739: siirtymään. Kun pätevyysvaatimukset opet- 15740: keväällä 15741: tajiin nähden valtion ja yksityisten koulu- 15742: 1946 30 22 73.3.% 7 jen kohdalla ovat samat, niinkuin myös 15743: 1947 30 30 100 % opetus- ja kasvatusmäärätkin, tuntuu ny- 15744: 1948 30 24 80 % 6 kyin~n, edellämainittu epäkohta luonnotto- 15745: 1949 44 38 86.4% 6 malta. Varsinkin syrjäseuduilla, joihin 15746: Joensuukin on luettava, se aiheuttaa vai- 15747: Tulokset ovat siis olleet erittäin rohkai- keuksia pätevien opettajien saantiin näh- 15748: sevat - ja näin siitä huolimatta, vaikka den, mistä näin ollen kärsii nimenomaan 15749: valtion koulut ovat olleet jatkuvasti ,ve- laaja maaseutu, joka lapsensa opintielle 15750: rottamassa" koulun opettajistoa, josta mo- lähettää. 15751: net pätevät ja tehtävänsä hyvin suoritta- Valtavin osa oppilaista on pienipalkkais- 15752: neet opettajat ovat siirtyneet valtion koulu- ten ja pienviljelijäin lapsia, kuten tilasto 15753: jen leveämpään leipään vain siksi, että ajalta 1. 2. 1949 oppilaiden vanhempien 15754: Jonesuun yhteiskoulu on yksityiskoulu ja ammateista osoittaa: 15755: 360 VIII,42. - Joensuun yhteiskoulu. 15756: 15757: :Maatalous sivuelinkeinoineen: Mainittu seikka ei ole voinut olla vai- 15758: :Maanviljelijöitä, puutarhureita, met- kuttamatta lukukausimaksun suuruuteen, 15759: sänhoitajia, kalastajia, työnjohtajia . 277 vaan on koulussa jatkuvasti jouduttu peri- 15760: Maataloustyöntekijöitä . . . . . . . . . . . . 3 mään suurempi lukukausimaksu kuin mitä 15761: Teollisuus, käsityö ja rakennustoiminta: on ollut asianlaita valtion oppikouluissa. 15762: Työnantajia, päällystöä, toimistohen- Lukukausimaksun suuruus on tällä kertaa 15763: kilökuntaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 2,000: -, mutta on kyseenalaista, voi- 15764: Itsenäisiä käsityöläisiä . . . . . . . . . . . . 25 daanko maksu pitää mainitussa määrässä, 15765: Liikenne sekä posti-, lennätin- ja puhe- sillä Joensuun kaupunginvaltuustossa on 15766: linlaitos: useahkoon otteeseen ollut kiistaa koululle 15767: Liikenteenharjoittajia, päällystöä, myönnettävästä avustuksesta ja sen suuruu- 15768: toimistohenkilöitä . . . . . . . . . . . . . . 29 desta. Kaupunginvaltuutettujen kannan 15769: Palveluskuntaa ja työntekijöitä . . . . 59 ymmärtää, koska vain 26.3 % oppilaista on 15770: Julkinen toimi: kaupungista ja kokonaista 73.7 %· maaseu- 15771: Valtion, kunnan ja kirkon virkamie- dulta. Kun maaseudulta ei koulua varten 15772: hiä sekä toimistohenkilöitä . . . . . . 42 ole hartaista vetoomuksista huolimatta 15773: Palveluskuntaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 saatu avustusta ja kun kaupungin avus- 15774: Opetustoimi: tuksen, joka kuluvalle vuodelle on 15775: Opettajia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 800,000: -, jatkuvaisuudesta ei ole takeita, 15776: Palveluskuntaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 saattaa olla niin, että lukukausimaksu on 15777: Vapaat ammatit: korotettava 3,000-4,000 markkaan, jolloin 15778: Lääkäreitä, apteekkareita, sairaanhoi- korotus on vähävaraisille liian suuri, kun 15779: tajia ym. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 otetaan huomioon, että maksu jo nyt tuot- 15780: Kirjailijoita, taitelijoita, sanomaleh- taa vaikeuksia. 15781: timiehiä ym. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Koulua on aikaisemmin tarjottu valtiolle, 15782: Yhdistysten, asianajotoimistojen ym. mutta näin ei ole vielä tapahtunut, vaikka 15783: virkailijoita ja toimistohenkilöitä 5 julkisuudessa on useaan otteeseen kiinni- 15784: Kotiapulaisia ja siivoojia . . . . . . . . . . . . 1 tetty epäkohtaan yleistä huomiota. Kun ei 15785: Muut toimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 ole p_aikallaan, että maan suurimpiin, van- 15786: Yhteensä 728 himpiin ja laadullisesti opetustyönsä suh- 15787: teen parhaimpiin kuuluva oppikoulumme 15788: Suurin osa maanviljelijöistä on pienvil- joutuu jatkuvasti työskentelemään yksityi- 15789: jelijöitä. Nämä taas muodostavat enemmis- sen koulun taloudellisista huolista runsaassa 15790: tön ammatista ,Maatalous sivuelinkeinoi- tilanteessa ja ottaen huomioon, että kou- 15791: neen". lulla on tällä kertaa velkaa vain 500,000 mk, 15792: Kun on niin, että suurin osa oppilaista jonka ,Joensuun kaupunki varmaankin kou- 15793: on vähävaraisista kodeista, on jouduttu an- lun valtiolle oton yhteydessä olisi halukas 15794: tamaan vapaaoppilaspaikkoja runsaasti: maksamaan, saamme kunnioittaen eduskun- 15795: Kokonaan Puolet Oppilaita nan hyväksyttäväksi ehdottaa toivomuksen, 15796: vapautettu maksusta koulussa 15797: 1946-1947 162 21.4% 47 6.5% 768 että hallitus ensi tilassa ryhtyisi 15798: 1947-1948 131 17.2% 55 7.2% 762 toimenpitesiin J oens1tun yhteiskott- 15799: 1948-1949 131 17.4% 38 5 % 752 lun ottamiseksi valtion haltnnn. 15800: 1949-1950 125 17.4% 54 7.5% 718 15801: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 15802: 15803: Toivo Pyörtänö. Lauri Riikonen. Juho Karvonen. 15804: Kalle Kauhanen. Eero Mäldnen. Vieno Simonen. 15805: Heikki Soininen. 0. Muikku. Varma K. Turnnen. 15806: 361 15807: 15808: VI11,43. - Toiv. al. N:o 155. 15809: 15810: 15811: 15812: 15813: Lahtela y. m.: Kemijärven yhteiskoulun muuttamisesta kah- 15814: deksanluokkaiseksi yliopistoon johtavaksi kouhtksi. 15815: 15816: 15817: E d u s k u n n a ll e. 15818: 15819: Viisiluokkainen yhteiskoulu on toiminut sieltä tilaa löytyy ja kun se tulee maksa- 15820: Kemijärven taaja väkisessä yhdyskunnassa maan paljon enemmän kuin se, että he 15821: vuodesta 1924 alkaen ja toimii siellä edel- voisivat käydä samassa koulussa siihen asti, 15822: leen valtion kouluna omissa rakennuksis- että pääsevät ylioppilaiksi ja kun se li- 15823: saan. Mainittu koulu on ainoa oppikoulu säksi estää vähävaraisimman kansanlasten, 15824: siinä laajassa maakunnassa, minkä käsittä- joita suurin osa sanotun koulun oppilaista 15825: vät Kemijärven, Pelkosenniemen, Savukos- on, jatkamasta koulunkäyntiään pitem- 15826: ken, Sallan ja Posion kunnat, joissa ei ole mälle, olisi koulu laajennettava mahdolli- 15827: muuta oppikoulua. Oppilaat ovat siinä mai- simman pian kahdeksanluokkaiseksi yli- 15828: nituista kunnista pääasiallisesti ja on niitä opistoon johtavaksi kouluksi lisäämällä sii- 15829: nykyisin yli '300 ja pyrkijöitä olisi ollut hen kolme ylempää luokkaa. 15830: enemmänkin, mutta ei ole voitu ottaa vas- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 15831: taan. Kaiken todennäköisyyden mukaan ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi 15832: vastaisuudessa tulee oppilaiksi pyrkijöitä toiYomuksen, 15833: olemaan vieläkin paljon runsaammin kuin 15834: niitä on tähän asti ollut. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi- 15835: Kun mainittu koulu on laajan ja väestö- menpiteisiin Kemijärven viisiluok- 15836: rikkaan maakunnan ainoa oppikoulu ja kaisen yhteiskoulun muuttamiseksi 15837: siinä olevien oppilaiden on jatkaakseen lu- kahdeksanluokkaiseksi yliopistoon 15838: kujaan mentävä kaikkialle kaukana muilla johtavaksi kottl1tksi. 15839: paikkakunnilla oleviin kouluihin, mikäli 15840: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 15841: 15842: M. 0. Lahtela. Johannes Wirtanen. 15843: Vilho Väyrynen. Margit Borg-Sundman. 15844: Erldti Koivisto. Martti Miettunen. 15845: Aino Luostarinen. 15846: 362 15847: 15848: VIII,44. - Hemst. mot. N:o 156. 15849: 15850: 15851: 15852: 15853: Kuillberg m. fl.: Angående anslag för understödjande av 15854: sång- och musiksträvandena. 15855: 15856: 15857: T i ll R i k s d a g e n. 15858: 15859: Efter kriget har det fria lmlturarbetet Tills vidare har staten offrat mycket små 15860: på landsbygden och i städerna i många summor för sång- och musikintressets främ- 15861: avseenden blivit lidande. Detta har berott jande i vårt land. De ll100el, oom: givits, 15862: på att erforderliga penningmedel ej kunnat ha erhållits ur penninglotteriets vinstmedel, 15863: uppbringas i nödig omfattning. Särskilt men de ha varit alldeles för små och mot- 15864: har detta kommit till synes på sångens och svara på långt när ej behovet. Vår sång- 15865: musikens område, där erforderliga skolade och reselärarinstitution kan inte upprätt- 15866: krafter ej kunnat anställas i den utsträck- hållas, ifall ·ej staten kraftigare bidrager 15867: ning som behovet skulle krävt. Detta gäl- till kostnadernas täckande. På körsångare 15868: ler främst körledare och dirigenter. Tidi- och spelmän få ej fordringar på ekono- 15869: gare utförde vår folkskollärarkär på detta misikt understöd ställas, emedan redan den 15870: område ett utomordentligt stort och frukt- tid, som åtgår till sångövningar och repe- 15871: brin:gande arbete i synnerhet på landsbyg- titioner, är en stor uppoffring från deras 15872: den, men till :l'öljd av inflationen och andra sida. 15873: omständigheter har folkskollärarkårens av- 1\fan har sagt, att Finlands folk är ett 15874: löning blivit så dålig, att den icke mera sjungande folk, och sä:kert är denna lkara:k- 15875: utan skälig ersättning kan ägna sig åt teristiik riktig, men vi böra äwm se rtill att 15876: dylik verksamhet. Även för kulturarbetet sång- och musikintresset hos vårt folk kan 15877: kräves numera avlönad arbetskraft. uppehållas och utvecklas i allt rikare for- 15878: Medges bör att kommunerna på senare mer. I detta avseende får ej staten undan- 15879: tid begynt ägna en större uppmärksamhet draga sång- och musiksträvandena sitt 15880: än tidigare åt kulturlivet och dess olika verksamma stöd. 15881: yttringar, men man kommer nog inte långt Med hänvisning till det ovanstående få 15882: med de kommunala anslagen, emedan de underteclmade vördsamt föreslå, att riks- 15883: äro små. Olika slag av sammanslutningar, dagen ville besluta hemställa, 15884: ungdomsförbund, sång- och musikförbund 15885: mm. göra även sitt bästa för att genom att rege1·ingen måtte i p1·oposi- 15886: insamlingar upphjälpa och hålla vid liv tionen angåcnde statsförslaget för 15887: sång- och musiksträvandena i vårt land, år 1951 upptaga ett anslag av 15888: men deras resurser äro begränsade, då de 5,000,000 mark för understödande 15889: äro hänvisade till allmänhetens offervilja. a1J sång- och musiksträvandena i vårt 15890: Ett kraftigare stöd från statens sida är land. 15891: därför oavvisligen av nöden. 15892: Helsingfors den 8 februari 1950. 15893: 15894: Henrik Kullberg. Matts Forss. 15895: Albin Wickma.n. Albert Brommels. 15896: 363 15897: 15898: VIll,44. - Toiv. al. N :o 156. Suomennos. 15899: 15900: 15901: 15902: 15903: Kullberg y. m.: 1lfäärärahasta lattltt- ja musiikkiharrastus- 15904: ten tukemiseksi. 15905: 15906: 15907: E d u s k u n n a ll e. 15908: 15909: Sodan jälkeen on vapaa sivistystyö maa- makkaampi tuki valtion taholta on sen 15910: seudulla ja kaupungeissa monessa suhteessa vuoksi kiistämättä tarpeen. 15911: joutunut kärsimään. Tämä on ennen kaik- Toistaiseksi valtio on uhrannut hyvin 15912: kea johtunut siitä, että ei ole voitu hankkia pieniä summia laulu- ja musiikkiharras- 15913: vaadittavia rahavaroja tarvittavassa mää- tuksen edistämiseksi maassamme. Myönne- 15914: rässä. Erityisesti tämä on käynyt ilmi lau- tyt varat on saatu raha-arpajaisten voitto- 15915: lun ja musiikin alalla, jossa ei ole voitu varoista, mutta ne ovat olleet aivan liian 15916: kiinnittää tarvittavia koulutettuja voimia pieniä eivätkä läheskään vastaa tarvetta. 15917: siinä määrin kuin tarve olisi edellyttänyt. Laulunopettajiamme ja kiertäviä opetta- 15918: Ensi kädessä tämä koskee kuoronjohtajia ja jiamme ei voida ylläpitää, ellei valtio anna 15919: kapellimestareita. Kansakoulunopettajakun- tehokkaampaa avustusta kustannusten peit- 15920: tamme teki aikaisemmin tällä alalla erin- tämiseksi. Laulajilta ja soittajilta ei voi 15921: omaisen suurta ja hedelmällistä työtä eri- vaatia taloudellista avustusta, koska jo se 15922: koisesti maaseudulla, mutta inflation ja aika, mikä menee harjoituksiin, merkitsee 15923: muiden seikkojen johdosta kansakoulun- suurta uhrausta heidän puoleltaan. 15924: opettajiston palkkaus on käynyt niin huo- Suomen kansaa on sanottu laulavaksi 15925: noksi, ettei se enää ilman kohtuullista kor- kansaksi ja varmasti tämä karakteristiikka 15926: vausta voi omistautua sellaiseen toimintaan. on oikea, mutta on myös muistettava, että 15927: Myös sivistystyöhön tarvitaan nyttemmin laulu- ja musiikkiharrastusta kansassamme 15928: palkattua työvoimaa. voidaan pitää yllä ja kehittää yhä rikkaam- 15929: On myönnettävä, että kunnat ovat viime missa muodoissa. Tässä suhteessa ei valtio 15930: aikoina alkaneet kiinnittää suurempaa huo- saa kieltäytyä antamasta laulu- ja musiikki- 15931: miota sivistyselämään ja sen eri ilmauksiin, harrastuksille tehokasta tukeaan. 15932: mutta kunnallisilla määrärahoilla ei päästä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 15933: kovinkaan pitkälle, koska ne ovat pieniä. nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 15934: Erilaiset yhteenliittymät, nuorisoliitot, muksen, 15935: laulu- ja musiikkiliitot ym. tekevät par- 15936: haansa auttaakseen ja ylläpitääkseen ke- että hallitus ottaisi vuoden 1951 15937: räysten avulla laulu- ja musiikkiharras- tnlo- ja menoarvioesitykseensä 15938: tuksia maassamme, mutta niiden mahdolli- 5,000,000 markan määrärahan laultt- 15939: suudet ovat rajoitetut, koska niiden on .ia musiikkiharrastusten tukemiseksi 15940: pakko turvautua yleisön uhrimieleen. Voi- nutassamme. 15941: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 15942: 15943: Henrik Kullberg. Matts Forss. 15944: Albin Wickm.an. Albert Brommels. 15945: 364 15946: 15947: VIU,4o. - Toiv. al. N :o 157. 15948: 15949: 15950: 15951: 15952: Torvi y. m.: Toimenpiteistä nuorten taiteenharjoittajain 15953: opintojen taloudelliseksi avustamiseksi. 15954: 15955: 15956: E d u s k u n n a ll e. 15957: 15958: :Maassamme on nuorten taideharrastuksen jaetaan yleisesti vanhemmille taiteilijoille, 15959: edistämiseksi tehty varsin vähän valtioval- joten nuorisoa ne eivät käytännöllisesti kat- 15960: lan toimesta. Kuitenkin, ellei heidän opin- soen paljoakaan auta. Jotta taiteen alalle 15961: tojaan ja tulevaa llrehitystään turvata, tyreh- autautuvien nuorten jatkuva koulutus muo- 15962: tyy kansallisen kulttuurimme elinvoimainen dostuisi mahdolliseksi ja siten tulisi taattua 15963: kehitys. Taiteen alalla opiskelevien nuorten nuorten luovan ja esittävän taiteen edusta- 15964: taloudelliset olot ovat vaikeat ja siksi jien jälkikasvu, ehdotamme kunnioittaen 15965: opinto-mahdollisuudet ovat vähäiset. V arat- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 15966: tomilla luovan ja esittävän taiteen harras- 15967: tajilla ei ole suuriakaan mahdollisuuksia että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 15968: menestyksellisesti itsensä kouluttamiselle. siin nuorten luovan ja esittävän tai- 15969: Opintoavustusten ja opintolainojen saanti- teen harjoittajien opintojen talou- 15970: mahdollisuudet ovat miltei olemattomat ja delliseksi avttstamiselcsi. 15971: taiteen edistämiseksi tarkoitetut stipendit 15972: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 15973: 15974: Irma Torvi. Vilhelm Riihinen. 15975: Irma Hamara. Elli Stenberg. 15976: Eino Tainio. M. Järvinen. 15977: 365 15978: 15979: VIII,46. -Toiv. al. N:o 158. 15980: 15981: 15982: 15983: 15984: Pakkanen y. m.: Toimenpiteistä kierttwteatterien aikaan- 15985: saamiseksi. 15986: 15987: 15988: E d u s k u n n a ll e. 15989: 15990: Suomen maaseudulla on näyttämötoi- valtaisen, maaseudun kulttuurielämän edis- 15991: minta saavuttanut henkisen harrasteluu ja tämistä harrastavien sekä näyttämötaidetta 15992: virkistyksen piirissä tärkeän ja tunnustetun edustavien järjestöjen aatteelliseen tukeen 15993: sijan. Paikallisen teatterityön täydentä- pohjautuvan, riittävää valtionavustusta saa- 15994: jänä, vaihtelun ja uusien vaikutteiden an- van kiertueteatterin perustamiseen. 15995: tajana kiertuetoiminnalla on oma, tähdelli- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 15996: nen merkityksensä. Viime aikoina on kui- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 15997: tenkin havaittu, että matka-, vuokra-, vomuksen, 15998: palkka- ym. kustannusten nousun takia 15999: teatterikiertueiden taso on sekä ohjelmis- että hallitus kiireellisesti selvittäisi 16000: ton että esitystaidon osalta laskenut eikä taiteellisesti pätevän ja toimintate- 16001: useassa tapauksessa enää tyydytä kohtuul- hoisen kiertueteatterin perustamis- 16002: lisia vaatimuksia. Kun kuitenkin taiteelli- mahdollisuuden ja ryhtyisi sanotzu~ 16003: sesti pätevän kiertuetoiminnan ylläpitämi- selvityksen perusteella toimenpite·i- 16004: nen on maaseudun kulttuurielämän kan- siin kiertueteattet·in aikaansaami- 16005: nalta erittäin tärkeätä, olisi kiireellisesti seksi. 16006: selvitettävä, mitä mahdollisuuksia on arvo- 16007: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 16008: 16009: Atte Pakkanen. Sylvi-Kyllikki Kilpi. 16010: Toivo Pyörtänö. Jaaadto Hakala. 16011: Lennart Heljas. Johannes Wirtanen. 16012: Erkki Koivisto. Juha.ni. Leppälä. 16013: Lassi Hiekk:ala. Kustaa Alanko. 16014: 366 16015: 16016: VU1,47.- Toiv. a;l. N:o 159. 16017: 16018: 16019: 16020: 16021: Nevalainen y. m.: ]jJäärämhasta Suornen Rauhanpuolustajat 16022: r. y :n valistustyön tukemiseksi. 16023: 16024: 16025: E d u s k u n n a 11 e. 16026: 16027: Yhä kiihtyvätie kolmannen maailmanso- Järjestö osallistuu Rauhanpuolustajien 16028: dan valmistelulle ja kansojen elinvoiman Maailmankongressin komitean työhön sekä 16029: nielevälle asevarustelulle vastapainoksi on pyrkii edistämään rauhan puolesta toimi- 16030: syntynyt laaja kansainvälinen rauhanrin- vien järjestöjen kansainvälistä yhteistyötä." 16031: tama. Se sai alkunsa vuoden 1949 huhti- Rauhanpuolustajat-järjestöön kuuluu mei- 16032: kuussa Pariisissa pidetyssä maailmankong- dän maassamme erilaisia maailmankatso- 16033: ressissa, jonne oli avoin kutsu lähetetty kai- muksia ja poliittisia mielipiteitä edustavia 16034: kille rauhan kannattajille maailmassa ja järjestöjä sekä yksityisia kansalaisia, ollen 16035: johon osallistui 2,000 valtuutettua 72 eri jäsenistön lukumäärä vuoden 1949 lopussa 16036: maasta edustaen yhteensä n. 600 miljoonaa 250,000. 16037: ihmistä. Nämä kansojen valtuutetut perus- Rauhanpuolustajat r. y. tekee maassamme 16038: tivat pysyvän Rauhanpuolustajien Maail- laajaa rauhanaatteellista valistustyötä har- 16039: mankomitean, joka hyväksymänsä päätös- joittamalla julkaisutoimintaa, järjestämällä 16040: lauselman mukaan ,kohdistaa kaikki pon- kokouksia, juhlia ja luentotilaisuuksia. Jär- 16041: nistuksensa rauhan suojelemiseen ja tais- jestön toimesta on pidetty kirjailijailtoja 16042: telun lujittamiseen kaikkia hyökkäyksiä sa- sekä toimeenpantu kirjallisuuskilpailu, jossa 16043: moin kuin kansojen vihollisten propagan- jaettiin 2 palkintoa parhaista rauhanasiaa 16044: daa ja heidän pyrkimyksiään vastaan pro- edistävistä runoista ja novelleista. 16045: vosoida kolmas maailmansota. Suomen Rauhanpuolustajat on vilkkaassa 16046: yhteydessä Pariisissa sijaitsevan Rauhan- 16047: Tämän päämäärän saavuttamiseksi komi- puolustajain Maailmankomiteaan sekä myös 16048: tea kehittää yhteistoimintaa kaikkien rau- kanssakäymisissä useiden maiden rauhan- 16049: han puolustamista kannattavien kansainvä- puolustajain kanssa. Se on lähettänyt edus- 16050: listen, kansallisten tai paikallisten järjes- tajansa ulkomailla pidettyihin Maailman- 16051: töjen kesken samoin kuin kaikkien miesten komitean kokouksiin, vaihtanut kirjalli- 16052: ja naisten kesken, joille rauhan säilyttämi- suutta ja solminut kulttuurisuhteita mui- 16053: nen on kallis." den maiden rauhanpuolustajien kanssa. 16054: Pariisin maailmankongressiin osallistui Lokakuun 2, kansainvälisenä rauhanpäi- 16055: Suomesta 6 eri järjestöjen lähettämää edus- vänä, Helsingissä pidettyyn kansalliseen 16056: tajaa, ja 18. V. 1949 perustettiin Suomen rauhankongressiin osallistui ulkolaisia vie- 16057: Rauhanpuolustajat r. y., jonka säännöissä raita Neuvostoliitosta, Ranskasta, Puolasta 16058: mm. sanotaan: ,Järjestön tarkoituksena ja Ruotsista. Näin Suomen rauhanpuolus- 16059: on työskennellä rauhan säilyttämiseksi sekä tajain toiminta on omiaan tekemään maa- 16060: vastustaa kaikkea hyökkäystoimintaa, sota- tamme tunnetuksi ulkomailla sekä lujitta- 16061: propagandaa ja uuden maailmansodan val- maan kansamme rauhallista yhteistyötä 16062: mistelua. muiden kansojen kanssa. 16063: VIII,47. - Nevalainen y. m. 367 16064: 16065: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 1,000,000 markan määrärahan Suo- 16066: kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä- men Rauhanpuolustajat r. y :n rau- 16067: väksi toivomuksen, hanaatteellisen valistustyön tukemi- 16068: seksi. 16069: että hallitus ottaisi vuoden 16070: 1951 tulo- ja menoarvioesitykseensä 16071: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 16072: 16073: Anna Nevwla.inen. G. Rosenberg. 16074: Mauri Ryömi. E. Hietanen. 16075: Hertta Kuusinen-Leino. Eino Roine. 16076: Eino Kilpi. Eino Kujanpää. 16077: Eino Tainio. J. Mustonen. 16078: Irma Torvi. Yrjö Murto. 16079: Arvo Riihimäki. Niilo Nieminen. 16080: Elli Stenberg. Atos Wirtanen. 16081: Mauri Perkonoja. Aimo Aaltonen. 16082: VALTIOPÄIVÄT • 16083: 16084: 16085: 16086: 1950 16087: 16088: LIITTEET 16089: IX 16090: 16091: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 16092: TOIVOMUSALOITTEET 16093: 16094: 16095: 16096: 16097: HELSINKI 1950 16098: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 16099: 16100: 16101: 47 16102: • 16103: Maanhankintalain muuttamista, maa-, karja- ja metsätaloutta, 16104: asutustoimintaa, kalastusta, kotitaloutta ja -teollisuutta y. m. 16105: koskevia laki- ja toivomusaloitteita. 16106: 1 16107: 1 16108: 1 16109: 1 16110: 1 16111: 1 16112: 1 16113: 1 16114: 1 16115: 1 16116: 1 16117: 1 16118: 1 16119: 1 16120: 1 16121: 1 16122: 1 16123: 1 16124: 1 16125: 1 16126: 1 16127: 1 16128: 1 16129: 1 16130: 1 16131: 1 16132: 373 16133: 16134: IX,1. - J.ak. al. N: o 41. 16135: 16136: 16137: 16138: 16139: B. Pma: Ehdotus laiksi maanhankintalain 58 § :n muut- 16140: tamisesta. 16141: 16142: 16143: E d u s k u n n a 11 e. 16144: 16145: Omakotitalojen rakentaminen tapahtuisi Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen 16146: paljon pienemmillä rahamenoilla, jos ra- ehdotan, 16147: kentajat voisivat saada rakennuspuut luon- 16148: nossa. Senvuoksi olisi maanhankintalain että Eduskunta hyväksyisi seut·aa- 16149: 58 §: ään tehtävä sitä tarkoittava muutos. van lakiehdotuksen: 16150: 16151: 16152: Laki 16153: mMl)ba.'DlrinW&in ~. 16154: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan: 16155: 58 §. maalta. tai pakkolunastaa muunlaatuiselta 16156: - - - - - - - - - - - - - - maalta. 16157: Jollei alueella ole tiloille tarpeellisten ra- Muodostettava.Ue asuntotilalle tai tontille 16158: kennuaten rakentamiseen välttämättömiä on varattava ·l'iittbHsti rakennuspuita. 16159: :rakennuspuita, voidaan niitä ottaa valtion - - - - - - - - - - - - - - 16160: 16161: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 16162: 16163: B. Pusa. 16164: 374 16165: 16166: IX,2. - Lak. al. N: o 42. 16167: 16168: 16169: 16170: 16171: Virolainen: Ehdotus laiksi maanhankintalain 99 §:n muut- 16172: tamisesta. 16173: 16174: 16175: 16176: E d u s k u n n a ll e. 16177: 16178: Jo nyt on käynyt selvästi ilmi, että maan- Tärkeätä kuitenkin olisi, että myöskin 16179: hankintalain toimeenpanon yhteydessä on tälle osalle siirtoväkeä voitaisiin hankkia 16180: muodostettu huomattava määrä kylmiä, mahdollisuus harjoittaa entistä ammattiaan 16181: elinkelvottomia tai muuten siirtoväen asut- itsenäisinä maanViljelijöinä ja omakotipals- 16182: tamiseen soveltumattomia tiloja. Kun näitä tojen omistajina. Tähän asti saadut koke- 16183: tiloja on pakollisesti annettu sellaisille siir- mukset osoittavat kuitenkin, että heidän 16184: toväkeen kuuluville maansaantiin oikeute- mahdollisuutensa hankkia maata tai oma 16185: tuille henkilöille, joilla on ollut vähän omaa koti vapaaehtoisuuden tietä ovat miltei ole- 16186: työvoimaa, joten heillä ei olisi ollut mah- mattomat. Heille pitäisi siis vielä olla mah- 16187: dollisuuksia niiden raivaamiseen ja raken- dollisuus saada maata ja omakoti asutus- 16188: tamiseen, on huomattava määrä heistä ollut viranomaisten toimesta sekä maansaanti- 16189: pakoitettu kieltäytymään tällaisien tilojen oikeuteen liittyvät muut edut. Koska maan- 16190: vastaanottamisesta ja täten menettäneet hankintalain mukaisia tiloja on vapaina ja 16191: maanhankintalain mukaisen maansaanti- niitä jatkuvasti vapautuu hallintasopimuk- 16192: oikeutensa. Samoin on sattunut tapauksia, sista luopumisten johdosta, olisi heidän 16193: että siirtoväkeen kuuluva asukas on kiel- asutuskysymyksensä myös helposti järjes- 16194: täytynyt vastaanottamasta hänelle nimettyä tettävissä ilman maanluovuttajille tulevia 16195: asuntotilaa tai -tonttia, sentakia, että se on uusia lisärasituksia. Kun nykyisten sään- 16196: sijainnut eri kunnassa, missä hänellä on nösten puitteissa ei tällaiseen menettelyyn 16197: vakinainen asuin- ja työpaikka, joten täl- ole mahdollisuutta, olisi maanhankintalakia 16198: laisissakin tapauksissa asukkaan on ollut tässä suhteessa muutettava. 16199: pakko kieltäytyä hallintasopimuksen teosta. Useissa tapauksissa ovat hallintasopimulr- 16200: Asutusviranomaisilta saadun tiedon mu- sesta kieltäytyneet kuitenkin jo ehtineet 16201: kaan oli vuoden 1949 lopussa hallintasopi- nostaa pidätettynä olleen korvaussaatavansa 16202: muksista kieltäytyneitä siirtoväkeen kuulu- kokonaisuudessaan valtiokonttorista. Jotta 16203: via maanhakijoita 3,700 perhettä, joista he tulisivat samaan asemaan muun maata 16204: 2,550 varsinaista maataloussiirtoväkeen kuu- saaneen siirtoväen kanssa, pitäisi maansaa- 16205: luvaa viljelys- tai asuntoviljelystilan saan- misen ehtona olla, että hakija palauttaa 16206: tiin oikeutettua ja 1,150 asuntotontin tai toisen korvauslain nojalla saamiaan kor- 16207: -tilan saantiin oikeutettua. Suoritetun tie- vausobligatioita ja ·hallintoyhteisön osuus- 16208: dustelun mukaan näistä maansaantioikeu- todistuksia maatalousministeriölle sen mää- 16209: tensa menettäneistä siirtolaisista hankkii räyksen mukaisesti. Edellä olevaan viita- 16210: toimeentulonsa noin puolet sekatyömiehinä, ten kunnioittaen ehdotamme, 16211: joten heidän asemansa taloudellisesti ja 16212: sosiaalisesti katsoen oli erittäin epävar- että Eduskunta hyväksyisi sew·aa- 16213: mana pohjalla. van lakiehdotuksen: 16214: IX,2. - Virolainen. 375 16215: 16216: Laki 16217: maanha.nldntalain muuttamisesta. 16218: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä 16219: määrätyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun maanhankintalain 16220: (36/45) 99 § näin kuuluvaksi: 16221: 99 §. myöntää pidennetyn ajan hallintasopimuk- 16222: Asukkaan on kolmenkymmenen pa1van sen tekemiseen. - 16223: kuluessa ilmoituksen saatuaan saavuttava Mikäli tämän lain 18-20 § :ssä tarkoi- 16224: tekemään 98 § :n 1 momentissa mainittu tetulle asukkaalle on annettu elinkelvoton 16225: hallintasopimus, uhalla että hän, jollei hän tija tai tila, johon ei ole liitetty peltoa 16226: voi näyttää pätevää estettä, menettää oikeu- ollenkaan tai vähän tai hänelle muutoin 16227: tensa maan saamiseen tämän lain mukaan sopimaton tila, jonka vastaanottamisesta 16228: sekä on velvollinen, jos hän tekee sen ilman hän on kieltäytynyt, voi maatalousminis- 16229: hyväksyttävää syytä, korvaamaan asiasta teriö palauttaa hakijalle maansaantioikeu- 16230: valtiolle johtuneita kustannuksia enintään den ja siihen liittyvät edut. Maansaanti- 16231: tuhannella markalla, siten kuin siitä ase- oikeuden takaisin saamisen ehtona kuiten- 16232: tuksella määrätään. kin on, että mikäli hakija on nostanut toi- 16233: Asukkaalle, joka 1 momentissa mainit- sen korvauslain mukaisista korvauksistaan 16234: tuna aikana luonnonsuhteitten takia on sen osuuden, mikä siitä on ollut häneltä 16235: estynyt tarkastamaata hänelle annettua pidätettynä, on hänen palautettava toisen 16236: tilaa, voi Maatalousseurojen Keskusliitto, korvauslain nojalla saamiaan korvausobli- 16237: mikäli sitä on pyydetty sanotun ajan ku- gatioita ja hallintoyhteisön osuustodistuk- 16238: luessa tai, jos toimenpiteet, joihin jo on sia tai rahaa maatalousministeriölle sen 16239: ryhdytty, eivät sitä estä, myöhemminkin, määräysten mukaisesti. 16240: 16241: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 16242: 16243: Job.a.nnes Virolainen. 16244: 376 16245: 16246: IX,s. - Lak. al. N:o 43. 16247: 16248: 16249: 16250: 16251: Miettunen y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain 104 § :n 16252: muuttamisesta. 16253: 16254: 16255: E d u s k u n n a ll e. 16256: 16257: Maanhankintalain 104 §: n mukaan asu- tarinpalstoja", joita annettiin nopeasti il- 16258: tettavalle, joka oi;taa vastaan raivaamatto- · man viivytystä. Tällaisia palstoja hankki- 16259: man ja rakentamattoman viljelys- tai asun- neet rintamamiehet ovat useii!Sa tapauksissa 16260: toviljelystilan, suoritetaan uudistilan perus- jättäneet säädettynä aikana MHL:n mukai- 16261: tamiapalkkiota asetuksella säädettävä määrä, sen lisämaansaantihakemuksen, ja ovat saa- 16262: joka vaihtelee sen mukaan, missä osassa neetkin yleensä palstaansa viljelystilaa vas- 16263: maata uudi.stila on ja kuinka vaikeissa olo- taavan lisäalueen valtion metsä.maasta. Täl- 16264: suhteissa tilan perustaminen joudutaan suo- laiset lisäalueen saajat ovat sangen useissa 16265: rittamaan. tapauksissa täysin verrattavissa raivaamat- 16266: Lain toimeenpanossa on käynyt selville, toman ja rakentamattoman uudistilan saa- 16267: että perustamiapalkkiota koskevat edellä- jiin, ja pitäisi heidän välttämättä, jos koh- 16268: mainitut määräykset ovat eräissä tapauk- tuutta ja oikeudenmukaisuutta halutaan 16269: sissa johtaneet sellaisiin kohtuuttomuuksiin, noudattaa, päästä osalliseksi myös perusta- 16270: jotka olisi nopeasti korjattava. Pahimpana mispalkkiosta ja muista MHJ_;: n mukaisista 16271: epäkohta ilmenee siinä, että lisäalueen saa- eduista. Tähän luokkaan kuuluvia lisä- 16272: jat eivät voi päästä perustamispalkkiosta alueen saajia ei ole niin paljon, että oikeu- 16273: osalliseksi sellaisessakaan tapauksessa, jossa den tekeminen heille lisäisi suurestikaan 16274: asianomainen on täysin rinnastettavissa rai- MHL:n toimeenpanosta aiheutuvia kustan- 16275: vaamattoman ja rakentamattoman uudisti- nuksia. Sitä räikeämpänä nämä tapaukset 16276: lan saajaan. erottuvat ja synnyttävät oikeutettua tyyty- 16277: Normaaliajan asutuslainsäädännön mu- mättömyyttä niissä, jotka näin ovat joutu- 16278: kaisten, valtion metsämaihin kohdistuvien neet kohtuuttoman epäedulliseen asemaan. 16279: maansaantihakemusten erittäin hitaan kä- Edelläesitetyin perustein ehdotamme kun- 16280: sittelyn johdosta monet Pohjois-Suomen nioittaen, 16281: maan tarvitsijat hakivat aikanaan asutus- 16282: toimitusten yhteydessä muodostettuja, lw- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 16283: konaispinta-alaltaan 3-15 ha käsittäviä van lakiekdot1tksen: 16284: asunto- ja asuntoviljelyspalstoja, n. s. ,suu- 16285: 16286: 16287: Lak~ 16288: maanha.nkintala.in muuttamisesta. 16289: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan maanhankintalain 104 § näin kuulu- 16290: vaksi: 16291: 104 §. kaan, missä osassa maata uudistila on ja 16292: Asutettavalle, joka ottaa vastaan raivaa- kuinka vaikeissa olosuhteissa tilan perusta- 16293: mattoman ja rakentamattoman viljelys-, minen joudutaan suorittamaan. 16294: asuntoviljelys- tai kalastustilan, suoritetaan Samoin suoritetaan uudistilan perustamis- 16295: uudistilan perustamispalkkiota asetuksella palkkiota asukkaalle, joka ottaa vastaan 16296: säädettävä määrä, joka vaihtelee sen mu- 15 § : ssä tarkoitetun lisäalueen, mikäli tilan 16297: IX,3. - l\liettuuen y. m. 377 16298: 16299: aikaisemmat viljelykset ja rakennukset ovat Uudistilan perustamispalkkiosta voidaan 16300: niin vähäiset tai niin heikossa kunnossa, osa suorittaa asutettavalle raivaus- ja ra- 16301: että perustamispalkkion suorittamisen kat- kentamistöiden kestäessä, ja muu osa suori- 16302: sotaan olevan verrattavissa 1 momentissa tetaan, sitten kun tila on hyväksyttävään 16303: edellytettyihin tapauksiin. kuntoon viljelty ja rakennettu. Perusta- 16304: Edellä 1 momentissa mainittu uudistilan mispalkkiolla on lyhennettävä raivaamista 16305: perustamispalkkio myönnetään myös tämän ja rakentamista varten myönnettyjä lainoja 16306: lain mukaan maan saantiin oikeutetulle enintään sanotun palkkion määrällä. 16307: henkilölle, joka vapaaehtoisella kaupalla on 16308: ostanut sanotussa momentissa tarkoitetun 16309: alueen. 16310: 16311: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1950. 16312: 16313: Martti · Miettunen. M&ritus Ni&kala. 16314: M. 0. Lahtela. Niilo Ryhtä. 16315: 16316: 16317: 16318: 16319: 48 16320: 378 16321: 16322: IX,4. - Lak. al. N:o 44. 16323: 16324: 16325: 16326: 16327: Ikonen y. m.: Ehdotlts laiksi maanhankintalain 105 § :n 16328: muuttamisesta. 16329: 16330: 16331: E d u s k u n n a ll e. 16332: 16333: Maanhankintalakia säädettäessä oli lain- mar1rkaa, ja jos puhdastuotto on ollut 800 16334: laatijan tarkoituksena, että siirtoväkeen markkaa, tulee pellon hinnaksi 12,000 mark- 16335: kuuluvalle maansaajalle myytävälle alueelle kaa jne. Julkaistut tilastot osoittavat, että 16336: määrätään sellainen hinta, mikä vastaa hä- pellon puhdastuotto on menetetyllä alueella 16337: nen luovutetulla alueella menettämästään yleensä arvioitu alhaisemmaksi lmin niillä 16338: kiinteästä omaisuudesta saamaansa kor- alueilla, joihin siirtoväkeä sijoitetaan. Siir- 16339: vausta. Siten olisi esim. viljelysmaa, joka tolainen joutuukin saamastaan peliosta 16340: asemansa ja maanlaatunsa puolesta vastaa useassa tapauksessa maksamaan hehtaaria 16341: menetettyä viljelysmaata, saatava korvaus- kohden 2,000-4,000 markkaa enemmän 16342: hinnalla. kuin mitä hän saa korvausta menettämäs- 16343: Käytäntö on nyt kuitenkin jo osoitta- tään vastaavan laatuisesta pellosta. Siten 16344: _nut, ettei tämä lain Iaatijan tarkoitus asukas, joka saa esim. 10 ha valmista pel- 16345: tule toteutetuksi siirtoväelle luovutettavia toa, joutuu siitä maksamaan 21),000-40,000 16346: alueita hinnoitettaessa. Maanhankintalain markkaa enemmän kuin mitä hän on saa- 16347: 105 § :n 2 momentin säännöstä ,kun aine nut omasta vastaavanlaatuisesta pellostaan 16348: on myytävä siirtoväkeen kuuluvalle henki- korvausta. Kun korvaukset menevät maan 16349: lölle, on maatalousministeriön myyntihin- hinnan maksuiksi ilman inflatiokorotusta, 16350: taa määrätessään otettava huomioon ne tietää nykyinen järjestelmä 10 peltoheh- 16351: perusteet, joiden mukaan sanotulle henki- taarin saajalle noin 70,000-140,000 nyky- 16352: lölle suoritetaan korvausta - - - menet- markan ylihintaa korvaukseen verrattuna. 16353: tämästä:lin kiinteästä omaisuudesta", ei ole Tällaiseen tulokseen johtavan menettely- 16354: sovellettu siten, että maan hinta muodos- tavan noudattaminen on ilmeinen kohtuut- 16355: tuisi kummassakin tapauksessa samansuu- tomtms siirtoväkeen kuuluvaa maansaajaa 16356: ruiseksi. Tämä johtuu siitä menettelyta- kohtaan, koska ei voitane laskea hänen 16357: vasta, millä hinnoittelu viranomaisten toi- viakseen sitä, että veroperusreet ovat ol- 16358: mesta suoritetaan. Valtioneuvoston päätök- leet eri osissa maata erilaiset. Tällainen 16359: sen mukaan ,maatalousmaan arvo määrä- epäkohta ei voinut olla myöskään Iainlaa- 16360: tään keskimääräisen puhtaan tuoton perus- tijan näköpiirissä lakia laadittaessa. J1au- 16361: teella ja perustaksi otetaan valtioneuvos- suihan eduskunta vastauksessaan maanhan- 16362: ton päätöksessä 18 päivältä tammikuuta kintalakiesitykseen, että siirtoväelle luovu- 16363: 1945 maatalouskiinteistöstä vuonna 1944 tettavan maan hinnan pitäisi suurin piir- 16364: saatujen tulojen taksoituksessa eri km1tia tein vastata sitä arvioimisperustetta, minkä 16365: varten vahvistetut veroperusteet. Näitä mukaan siirtoväelle suoritetaan korvausta . 16366: veroperusteita käyttäen ja - - - käyt- menetetystä omaisuudesta. Veropernsteen 16367: tämällä kerrointa 14-15 - - - arvioi- ottaminen lähes ratkaisevaksi tekijäksi 16368: daan maan kohtuullinen käypä hinta Imi- maan hintaa määrättäessä on käynyt siir- 16369: lakin paikkakunnalla 31 päivänä joulu- toväelle varsin kohtalokkaaksi. Erityisesti 16370: kuuta · 1944 siihen tarkoitukseen käytet- on asiaa pahentanut se, ettei maanhankin- 16371: tynä, mihin se luovutetaan." Tämän pää- talain toimeenpanijan, ASO:n, taholta ole 16372: töksen mukaisesti siis, jos peltoalan puh- puututtu tähän epäkohtaan, vaan pikem- 16373: dastuotto on vahvistettu jossakin kmmassa minkin pyritty sitä lisäämään. JVIaanlunas- 16374: esim. 1,000 markaksi hehtaarilta, määräy- tuslautalmnnille ja maanhankintalain toi- 16375: tyy pellon hehtaarialan hinnaksi 15,000 meenpanon tarkastajille lähettämässään 16376: IX,4. - Ikonen y. m. 379 16377: kiertokirjeessä, jossa julkaistaan v. 1944 nan kuin mitä hän on saanut menettä- 16378: verotusarvojen perusteella lasketut keski- mästään vastaavanlaisesta maasta, puhu- 16379: määräiset pellon hhmat, kirjoittaa ASO mattakaan korvauslain alennusasteikon ai- 16380: asiasta mm. ,Taulukkoa tarkastettaessa heuttamasta raskaasta menetyksestä, olisi 16381: voidaan havaita, että sanotut keskihinnat edellä mainittuun peltomaan hinnoitteluun 16382: toisinaan huomattavasti poikkeavat useissa saatava aikaan korjaus. Siinä tarkoituk- 16383: tapauksissa siten, että luovutettm ja vuok- sessa olisi maanhankintalain 105 § :n 2 mo- 16384: ratun alueen kuntien hinnat ovat alempia. menttia niin selvennettävä, että siirtovä- 16385: Tämä seikka on maanlunastuslautakuntien keen kuuluva saisi täällä viljelysmaan 16386: syytä arvioimistoimituksissa asian mukai- markkamääräisesti suurin piirtein samalla 16387: sesti huomioida". Näin asutusviranomaisia · hinnalla, mikä vastaa hänen menettämäs- 16388: vielä erikoisesti kehoitetaan tätä epäonnis- tään peliosta saamaansa korvausta. 16389: tunutta hinnoittelujärjestelmää huomioi- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme 16390: maan. kunnioittaen, 16391: Kun ottaa huomioon sen, että edellisen 16392: lisäksi maan saaja joutuu viljelyskelpoi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 16393: sesta maasta maksamaan korkeamman hin- van lakiehdotuksen: 16394: 16395: 16396: Laki 16397: maanhankinta.la.in. muuttamisesta. 16398: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun 16399: maanhankintalain (396/45) 105 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi: 16400: 105 §. saamisten ja hinnan yhteenlasketu.sta mää- 16401: -------------- ri~. 16402: Kun alue on myytävä siirtoväkeen kuu- 16403: luvalle henkilölle, on maatalousministeriön 16404: myyntihintaa määrätessään otettava huo- 16405: mioon se korvaus, joka sanotulle henki- Jos siirtoväkeen kuuluvalle henkilölle 16406: lölle suoritetaan hänen luovutetulla tai myytävälle alueelle on ennen tämän .lain 16407: vuokratulla alueella menettämästään vas- voimaantuloa määrätty suurempi myynti- 16408: taavanlaatuisesta kiinteästä omaisuudesta, hinta kuin mitä tämän lain mukaan voi- 16409: ja voi ministeriö tällöin sekä erityisistä taisiin määrätä, on myyntihinta oikaistava 16410: syistä muissakin tapauksissa poiketa sille ja ehkä liikaa peritty määrä suoritettava 16411: ilmoitettujen, 1 momentissa tarkoitettujen asianomaisille takaisin. 16412: 16413: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 16414: 16415: Toivo Ikonen. Jalmari Pusa.. 16416: Eemil Luukka. Ilmari Tiainen. 16417: Pekllm Kiiski. Arno Tuuma. 16418: Helena Virkki. Johannes Virolainen. 16419: J. Pyy. E. Pusa. 16420: Erkki Paavolainen. 16421: 380 16422: 16423: lX,ti. - Lak. al. N:o 46. 16424: 16425: 16426: 16427: 16428: Leppilä y. m.: Ehdotus laili;si ntaanhanli:intalain 156 § a~ 16429: muuttamisesta. 16430: 16431: 16432: E d u s kun n a ll e. 16433: 16434: Maanhankintalain nojalla tapahtuvassa . tukemaan, on uudistilan perustamispalkkio. 16435: asutustoiminnassa on lähinnä lain tarkoi- Tämän palkkion suuruus vaihtelee sen mu- 16436: tuksiin käytettävissä olevan peltoalan vä- kaan, missä osassa maata uudistila on ja 16437: hyyden vuoksi jouduttu muodostamaan huo- miten vaikeissa olosuhteissa tilan raivaami- 16438: mattavat määrät raivaamattomia ja raken- nen ja rakentaminen joudutaan suoritta- 16439: tamattomia tiloja. Tällaisten n. s. kylmien maan. Uudistilan perustamispalkkiolla ei 16440: tilojen luku nousee yli kymmenentuhannen kuitenkaan ole kylmän tilan vastaanotta- 16441: joista kuluneen vuoden lopussa oli enem- naelle maansaajalle sellaista merkitystä 16442: män kuin kolmas osa sellaisia, joilla ei käy- kuin mitä sillä on tarkoitettu olevan siitä 16443: tettävissä olleiden määrärahojen riittämät- syystä, että palkkion saaja joutuu suoritta- 16444: tömyyden ja raivauskoneiden vähälukuisuu- maan siitä veroa. Jotta näillä palkkioilla 16445: den vuoksi ollut voitu raivaustöitä sanot- todella tehokkaasti voitaisiin tukea kylmien 16446: tavassa määrin aloittaakaan. Myös kylmien tilojen asukkaita, olisi maanhankintalain 16447: tilojen rakentaminen on edistynyt hitaam- 156 § : ään otettava nimenomainen säännös 16448: min kuin oli alunperin edellytetty. Siihen uudistilan perustamispalkkion verovapau- 16449: saakka, kunnes tila on saatu tuottavaan desta. 16450: kuntoon eivät kylmien tilojen asukkaat, joi- Maanhankintalain ja sitä ennen voimassa 16451: den taloudellinen kantokyky on erittäin olleen siirtoväen pika.asutuslain mukaan 16452: heikko, pysty tilaltaan maksamaan veroja. maata saaneille, näiden lakien nojalla maan- 16453: Tästä syystä on se aika, jonka maanhankin- saantiin oikeutetuille tai maata vapaaehtoi- 16454: talain 156 § :n mukainen verovapaus kyl- sesti hankkineille henkilöille voidaan varo- 16455: män tilan vastaanottaneiden maansaajien jen varaamisesta uudisraivauksista jaettai'ia 16456: osalta kestää, kohtuuttoman lyhyt. Jotta palkkioita varten 20 päivänä heinäkuuta 16457: tällaisen tilan vastaanottaneet eivät joutuisi 1945 annetun lain nojalla myöntää uudis- 16458: muita maansaajia huonompaan asemaan, raivauspalkkioita. Nämä uudisraivauspalk- 16459: olisi kylmien tilojen verovapausaikaa jat- kiot ovat viimeksi mainitun lain mukaan 16460: kettava siksi, kunnes asukkaiden on kohtuu- verosta vapaat. Sen sijaan on maanhankin- 16461: den rp.ukaan katsottava voineen ennättää talain 101 §: n nojalla asukkaille suoritet- 16462: raivata ja rakentaa tilat siihen kuntoon, tavat raivauspalkkiot katsottu verotetta- 16463: että tila voidaan myydä asukkaalle. Tämä vaksi tuloksi. Kun nämä palkkiot makse- 16464: ajankohta voitaisiin todeta esimerkiksi kun- taan samojen perusteiden mukaan kuin 16465: nostamistöitä valvovien viranomaisten to- edellä mainitun lain perusteella suoritetta- 16466: distuksena. Verovapausaika voitaisiin kui- vat uudisraivauspalkkiot, olisi myös näille 16467: tenkin rajoittaa enintään 10 vuodeksi, maanhankintalain mukaisille raivauspalk- 16468: jonka ajan kuluessa kylmät tilat yleensä kioille myönnettävä vastaavanlainen vero- 16469: olisi pystyttävä saamaan tuottavaan kun- vapaus ja otettava maanhankintalain 16470: toon. Verovapauteen nähden samaan ase- 156 §: ään tätä tarkoittava säännös. 16471: maan kuin tila olisi asetettava myös maan- Niillä seuduilla, missä metsämaata on 16472: hankintalain 53 § :n 1 momentin ja 84 § :n ollut niukasti käytettävissä maanhankinta- 16473: 4 momentin mukaan asukkaan käytettä- lain tarkoituksiin eikä lain mukaan perus- 16474: väksi luovutettu viljelys- tai laidunmaa. tettaville tiloille ole voitu antaa tarpeel- 16475: Merkittävimpiä niistä toimenpiteistä, lista metsämaata muiden tilusten yhteyteen, 16476: joilla kylmien tilojen asukkaita on pyritty on tällaisten tilojen asukkaille annettu 16477: IX,5. - LePiliUii y. m. 381 16478: 16479: osuuksia maauhankintalain nojalla perus- rittamaa määrää olisi luettava hänen veron- 16480: tettavista yhteismetsistä 5 päivänä touko- alaiseksi tulokseen. Tämän vuoksi olisi asu- 16481: kuuta 1945 annetun lain mukaan muodos- kas vapautettava suorittamasta veroa sano- 16482: tettuihin yhteismetsiin. Tällaista yhteis- tuista töistä edellä selost~tnlla tavalla saa- 16483: metsää on vallitsevan käytännön mukaan mastaan palkasta. Tässä tarkoituksessa 16484: verotettu yhtymänä. Jotta ne asukkaat, olisi maanhankintalain 156 §: ään lisättävä 16485: jotka paikallisista olosuhteista johtuen ovat tällaisten palkkatulojen verovapautta kos- 16486: saaneet maanhankintalain mukaan heille an- keva uusi momentti. 16487: netun tilan metsämaan osuutena yhteis- Kysymyksessä olevassa maanhankintalain 16488: metsään, ja joille metsän käyttäminen muis- 156 §: ssä ei ole säännöstä sellaisen tapauk- 16489: sakin suhteissa on hankalampaa kuin niille sen varalta, että hallintasopimus tai vapaa- 16490: maansaajille, jotka ovat saaneet metsämaan ehtoisella kaupalla hankittu tila periunön 16491: tilan muiden tilusten yhteyteen, tulisivat tai muun saannon kautta siirtyy asukkaan 16492: verovapauteen nähden samaan asemaan oikendenomistajille. Tämän vuoksi verovi- 16493: kuin muut asutettavat, olisi maanhankinta- ranomaiset ovat tulkinneet lainkohtaa siten, 16494: lain 156 §: ään lisättävä yhteismetsän vero- ettei verovapaus koske asukkaan oikeuden- 16495: vapautta koskeva uusi momentti. omistajia. On kuitenkin pidettävä kohtuul- 16496: Valtion varoilla suoritetaan maanhankin- lisena, että asukkaan kuoltua hänen oikeu- 16497: talain mukaan perustetuilla tiloilla kuiva- denomistajansa ja hänen eläessään hallinta- 16498: tus-, metsänparannus-, tienteko-, raivaus- ja sopimusta siirrettäessä tai tilaa myytäessä 16499: rakennustöitä, joista aiheutuneet kustan- hänen lähimmät perillisensä tulevat vero- 16500: nukset maanhankintalain 105 § : n mukaan vapauteen nähden saamaan saman aseman 16501: on ()tettava huomioon vahvistettaessa sitä kuin missä asukas itse olisi ollut. Tätä kos- 16502: myyntihintaa, joka asukkaan on valtiolle keva säännös on otettu lakiehdotuksen 7 16503: maksettava. Siinä tapauksessa, että asukas momenttiin. 16504: itse osallistuu omalla tilallaan tai sen hy- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 16505: väksi tehtäviin edellä mainittuihin töihin, kunnioittaen, 16506: ei valtion hänelle näiden töiden suorittami- 16507: seen myönnetyistä määrärahoista hänen te- että Edusknnta hyväksyisi settraa- 16508: kemänsä työn perusteella rahoituksessa suo- van lakiehdotttksen: 16509: 16510: 16511: 16512: Laki 16513: maanhankintalain muuttamisesta. 16514: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun 16515: maanhankintalain 156 §, sellaisena kuin se on 17 päivänä joulukuuta 1948 annetussa 16516: laissa (864/48), näin kuuluvaksi: 16517: 156 §. tehty maaliskuun 31 päivän jälkeen, vas- 16518: Valtio on vapaa kunnallis- ja kirkollisve- taavasti kolmelta sitä seuraavalta kalenteri- 16519: rosta tämän lain tarkoituksiin ostetun tai vuodelta tahi, jos asukas on oikeutettu saa- 16520: pakkolunastetun kiinteistön tai alueen tu- maan uudistilan perustamispalkkiota, nel- 16521: loista siltä kalenterivuodelta, jona sanottu jältä tai, jos hallintasopimus on tehty maa- 16522: kiinteä omaisuus on kaupan tai lainvoimai- liskuun 31 päivän jälkeen, viideltä sitä seu- 16523: sen pakkolunastuspäätöksen perusteella jou- raavalta kalenterivuodelta ja, ellei sanot- 16524: tunut valtion hallintaan tai, jos tämä on tuun palkkioon oikeutetun asukkaan tänä 16525: tapahtunut heinäkuun 31 päivän jälkeen, aikana kohtuuden mukaan katsota voineen 16526: samalta ja sitä seuraavalta kalenterivuo- ennättää raivata ja rakentaa aluetta siihen 16527: delta. kuntoon, että se voitaisiin myydä asuk- 16528: Asukas, hänen lapsensa ja muut perheen- kaalle, lisäksi näitä vuosia seuraavilta vuo- 16529: jäsenensä ovat siltä kalenterivuodelta, jonka silta sen kalenterivuoden loppuun asti, 16530: aikana asukas on tehnyt hallintasopimuk- jonka aikana edellä mainitut toimenpiteet 16531: sen, ja kahdelta tai, jos hallintasopimus on on saatettu loppuun, kuitenkin yhteensä 16532: 382 IX,5. - }laanhan:kintala.iu muuttaminen. 16533: 16534: enintään kymmeneltä kalenterivuodelta, va- Tämän lain 101 § :n mukaan jaettu rai- 16535: pautetut suorittamasta valtiolle, kunnalle vauspalkkio ja 104 §: ssä tarkoitettu uudis- 16536: ja kirkolle alueen puhtaasta tuotosta sekä tilan perustamispalkkio ovat vapaat ve- 16537: 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- roista. 16538: ja omaisuusverolain 19 § : ssä, sellaisena Maanhankintalain nojalla perustettavista 16539: kuin sanottu pykälä on 23 päivänä joulu- yhteismetsistä 5 päivänä toukokuuta 1945 16540: kuuta 1947 annetussa laissa (951/47), mai- annetun lain (400/45) mukaan muodostettu 16541: nituista tuloista tuloveroa samoin kuin yhteismetsä on vapautettu suorittamasta 2 16542: alueesta ja sillä olevista rakennuksista omai- momentissa tarkoitettuja veroja siltä kalen- 16543: suuden perusteella suoritettavaa veroa. Sa- terivuodelta, jonka aikana yhteismetsän pe- 16544: moin on verovelvollinen vapautettu suorit- rustamistoimitus on saanut lainvoiman, ja 16545: tamasta veroa tulon ja omaisuuden perus- kolmelta sitä seuraavalta kalenterivuodelta. 16546: teella sellaisesta alueen ulkopuolella ole- Milloin asukas· itse osallistuu omalla ti- 16547: vasta rakennuksesta, joka on ostettu tai lallaan tai sen hyväksi tämän lain nojalla 16548: pakkolunastettu alueen käyttöä varten, suoritettaviin kuivatus-, metsänp~;~.rannus-, 16549: sekä myös sen viljelys- ja laidunmaan tienteko-, raivaus- ja rakennustöihin, on 16550: osalta, minkä hän on saanut viljeltäväk- hän vapaa suorittamasta edellä tarkoitet- 16551: seen tämän lain 53 § : n 1 momentissa ja tuja veroja siitä palkasta, mikä hänelle 16552: 85 § :n 4 momentissa, sellaisena kuin vii- näistä töistä maksetaan. 16553: meksi mainittu lainkohta on 1 päivänä huh- Jos hallintasopimus tai vapaaehtoisella 16554: tikuuta 1949 annetussa laissa (258/49), tar- kaupalla hankittu tila siirtyy asukkaan 16555: koitetuissa tapauksissa. Veroa määrättäessä kuoleman johdosta hänen oikeudenomista- 16556: älköön verovelvollisen muista varoista ja jilleen tahi, jos asukkaan eläessä hallinta- 16557: muistå tuloista kuitenkaan vähennettäkö sopimus siirretään tai tila myydään lähim- 16558: edellä mainittuun omaisuuteen kohdistuvaa pinä perillisinä oleville henkilöille, tai osalle 16559: velkaa. heistä, saavat U!Jdet asukkaat . hyväkseen 16560: Mitä 2 momentissa on säädetty, olkoon edellä säädetyn verovapauden siltä osin 16561: vastaavasti noudatettava, milloin 1 § :ssä kuin 2 momentissa mainittua verovapaus- 16562: tarkoitettu henkilö on vapaaehtoisella kau- aikaa on aikaisemman asukkaan kuollessa 16563: palla ostanut maata, rakennuksen tai ra- tahi siirto- tai myyntihetkellä jäljellä. Mi- 16564: kennuksen vuokraoikeuksineen, mikäli kaup- käli uusi asukas on tämän lain mukaan 16565: pahintå kokonaan tai osaksi voidaan 70 § : n maan saantiin oikeutettu, on hän vapaa ve- 16566: mukaisesti suorittaa valtion varoilla, taikka roista kuten hallintasopimuksen tehnyt 16567: 67 § :n 4 momentissa tarkoitetulla ja maan- asukas. 16568: lunastuslautakunnan hyväksymällä vuokra- 16569: sopimuksella vuokrannut maata. 16570: 16571: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 16572: 16573: Juhani Leppälä. Toivo Ikonen. Arno Tuurna. 16574: 383 16575: IX,a. - Lak. al. N:o 46. 16576: 16577: 16578: 16579: 16580: Kiiski y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain 156 § :n 16581: muttttamisesta. 16582: 16583: 16584: E d u s k u n n a 11 e. 16585: 16586: Toukokuun 5 päivänä 1945 (396/45) lain mukaiset asukkaat pääsivät osallisiksi 16587: annetun maanhankintalain 1&6 § :n mu- johtotyön ja työnarvon veroista vapaiksi 16588: kaan, sellaisena kuin se joulukuun 17 päi- vasta vuonna 1948 toimitetussa verotuk- 16589: v~ä 1948 annetussa laissa (864/48) muu- sessa, vaikka lainsäätäjän tarkoitus epäile- 16590: tettuna kuuluu, asukas, hänen lapsensa ja mättä oli myöntää t@llainen verohelpotus 16591: muut perheenjäsenensä ovat vapautetut maanhankintalain voimaan tulosta lukien. 16592: suorittamasta valtiolle, kunnalle ja seura- Kun voimassaolevan lain mukaan vilje- 16593: kunnalle alueen puhtaasta tuotosta sekä lys. tai asuntoviljelystilan asukas, jolle ei 16594: 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun ole voitu luovuttaa lainkaan peltoa tai sitä 16595: tulo- ja omaisuusverolain 19 § :ssä, sellai- on luovutettu riittämättömästi, on joutunut 16596: sena kuin se on 23 päivänä joulukuuta maksamaan veroa vuokra-alueensa tuloista, 16597: 1947 annetussa laissa (951/47), mainituista olisi verohelpotussäännökset. ulotettava kos- 16598: tuloista tuloveroa samoin kuin alueesta ja kemaan näitäkin viljelys- tai laidunmaan 16599: sillä olevista rakennuksista omaisuuden pe- vuokraajia. 16600: rusteella suoritettavaa veroa. Edellä mai- 16601: nittu verovapaus n. s. valmiilla tiloilla kes- Laissa ei ole myöskään säännöksiä uudis- 16602: tää 3-4 vuoteen ja n. s. kylmillä tiloilla tilan perustamispalkkion verohelpotuksesta. 16603: 5-6 vuoteen hallintasopimuksen tai kau- Maanhankintalain 104 § :n mukaan raivaa- 16604: pan teosta lukien. mattoman ja rakentamattoman viljelys- tai 16605: Kun maanhankintalain toimeenpano asuk- asuntoviljelystilan asukkaalle myöntää val- 16606: kaasta riippumattomista syistä on viipynyt tio eräitä palkkioita. Tällaiseen palkkioon 16607: ja viipyy, kuluvat edellä mainitut vero- oikeutetut henkilöt ovat taloudellisesti suu- 16608: vapausvuodet monen asukkaan kohdalla il- rissa vaikeuksissa eläviä henkilöitä, joita 16609: man, että hän on päässyt edes tilalleen valtio tahtoo tukea. Olisi siis kohtuutonta, 16610: taikka hänellä on ollut niistä sitä hyötyä, jos asukas joutuisi maksamaan veroa myös- 16611: mitä lakia säädettäessä on tarkoitettu, tä- kin tällaisesta avustusluontoisesta palk- 16612: män vuoksi ja kun laissa säädetty jyrkkä kiosta. Samoin perustein olisi verovapaus- 16613: ja kiinteä raja lyhyemmän ja pitemmän säännökset ulotettava koskemaan myöskin 16614: verovapauden kesken johtaa kohtuutto- niitä uudisraivauspa'lkkioita, joita asuk- 16615: muuksiin erikoisesti niissä tapauksissa, jol- kaille myönnetään maanhankintalain 101 16616: loin n. s. valmiimman tilan tuottokunta, § : n nojalla, tämä sitäkin suuremmalla 16617: huomioon ottaen rakennusten puuttumisen syyllä, kun uudisraivauspalkkioista heinä- 16618: ja viljelysten rappion, todellisuudessa on kuun 20 päivänä 1945 annetun lain mu- 16619: katsoUava n. s. kylmäksi tilaksi, olisi la- kaan myönnetyt uudisraivauspalkkiot ovat 16620: kia muutettava jatkamalla verovapausvuo- verovapaat, vaikka kummankin lain mu- 16621: sia sekä ottamalla lakiin säännökset vero- kaan myönnetyt palkkiot ovat luonteeltaan 16622: vapauden joustavammasta soveltamisesta samanlaiset. 16623: riippuen tilan tuottokunnosta. Maanhankintalain mukaisten yhte.ismet- 16624: Verovapausvuosien jatkamisessa olisi sien verottamista on myöskin pidettävä 16625: myöskin kiinnitettävä siihen lainsäädän- vähemmän tarkoitustaan vastaavana. Yh- 16626: nössä tapahtuneesta virheestä johtuneeseen teismetsän asukkaat ovat muutenkin huo- 16627: epäkohtaan huomiota, että maanhankinta- nommassa asemassa kuin ne, joille metsä- 16628: IX,G. - 1\laanhankintalain muuttaminen. 16629: 16630: palsta on myönnetty viljelysten iäheisyy- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 16631: destä omaan käyttöön. Sen vuoksi olisi ve- ehdotamme, 16632: rovapaus ulotettava koskemaan myöskin 16633: maanhankintalain mukaan asukkaille muo- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 16634: dostettuja yhteismetsiä. van lakiehdotuksen: 16635: 16636: 16637: Lak~· 16638: maanhankintalain muuttamisesta. 16639: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun 16640: maanhankin.talain 156 §, sellaisena kuin se on 17 päivänä joulukuuta 1948 anne- 16641: tussa laissa (864/48), näin kuuluvaksi: 16642: 156 §. meksi mainittu lainkohta on 1 päivänä 16643: Valtio on vapaa kunnallis- ja kirkollis- huhtikuuta 1949 aillnetussa laissa (258/49), 16644: ve:rosta tämän lain tarkoituksiin ostetun tarkoitetuissa tapauksissa. Milloin asukaB 16645: tai pakkolunastetun kiinteistön tai alueen e. m. aikana kohtuussyyt huomioon ottaen 16646: tuloista siltä kalenterivuodelta, jona sa- ei ole voinut raivata ja rakentaa tilaansa 16647: nottu kiinteä omaisuus on kaupan tai lain- siinä määrin, että tilan tuottokunto vas- 16648: voimaisen pakkolunastuspäätöksen perus- taa vähintään puolta tilan suunnitellusta 16649: teella joutunut valtion 'hallintaan tai, jos tuottokunnosta, on hän osittain vapautettu 16650: tämä on tapahtunut heinäkuun 31 päivän suorittamasta edellä mainittuja veroja m&i- 16651: jälkeen, samalta ja sitä seuraavalta kalen- nittujen ajankohtien jälkeenkin kuitenkin 16652: terivuodel ta. yhteensä enintään kymmeneltä kalenteri- 16653: Asukas, hänen lapsensa ja muut per- vuodelta siten, että tuottokunnon kasvaessa 16654: heenjäsenet ovat siltä kalenterivuodelta, 60 prosenttiin, asukkaan verovelvollisuus 16655: jonka aikana asukas on tehnyt hallinta- on 20 % täydestä verovelvollisuudesta ja 16656: sopimuksen, ja kahdalta tai, jos hallinta- tuottokunnon lisääntyessä lisääntyy vero- 16657: sopimus on tehty maaliskuun 31 päivän velvollisuus 20 prosentilla kultakin täy- 16658: jälkeen, vastaavasti kolmelta sitä seuraa- deltä kymmeneltä sadannekselta tilan täy- 16659: valta kalenterivuodelta tahi, jos asukas on destä tuottokunnosta, vastaten täyttä vero- 16660: oikeutettu saamaan uudistilan perustamis- velvollisuutta tilan saavuttaessa täyden 16661: palkkiota, neljältä tai, jos hallintasopimus tuottokunnon. Veroa määrättäessä älköön 16662: on tehty maaliskuun 31 päivän jälkeen, verovelvollisen muista varoista ja muista 16663: viideltä sitä seuraavalta kalenterivuodelta, tuloista kuitenkaan vähennettäkö edellä 16664: vapautetut suorittamasta valtiolle, kunnalle mainittuun omaisuuteen kohdistuvaa vel- 16665: ja kirkolle alueen puhtaasta tuotosta sekä kaa tai siitä maksettua korkoa. 16666: 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun Mitä 2 momentissa on säädetty, olkoon 16667: tulo- ja omaisuuverolain 19 §: ssä, sellai- vastaavasti noudatettava, milloin 1 § :ssä 16668: sena kuin swottu pykälä on 23 päivänä tarkoitettu henkilö on 67 § : n 4 momentin 16669: joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), mukaisella vuokrasopimuksella vuokrannut 16670: mainituista tuloista tuloveroa s'amoin kuin maata, taikka milloin hä.n vapaaehtoisella 16671: alueesta ja sillä olevista rakennuksista kaupalla on ostanut maata, rakennuksen 16672: omaisuuden perusteella suoritettavaa ve- tai rakennuksen vuokraoikeuksineen, ei 16673: roa. Samoin on verovelvollinen vapautettu kuitenkaan suuremmalta osalta kuin miltä 16674: suorittamasta veroa tulon ja omaisuuden kauppahinta voidaan 70 §: n mukaisesti 16675: perusteella sellaisesta alueen ulkopuolella suorittaa valtion varoilla. 16676: olevasta rakennuksesta, joka on ostettu tai Tämän lain 101 § :n mukaan jaettu rai- 16677: pakkolunastettu alueen käyttöä varten, vauspalkkio ja 104 § :ssä tarkoitettu uudis- 16678: sekä myös sen viljelys- ja laidunmaan tilan perustamispalkkio ov.at vapaat ve- 16679: osalta, minkä hän on saanut viljeltäväk- roista. . 16680: seen tämän lain 53 § :n 1 momentissa .ia Maanhankintalain nojalla perustettavista 16681: 85 § :n 4 momentissa, S('llaisena kuin vii- yhteismetsistä 5 päivänä toukokuuta 1945 16682: IX,a. - Kiiski y. m. 385 16683: 16684: annetun lain (400/45) mukaan muodos- jilleen tahi, jos asukkaan eläessä hallinta- 16685: tettu yhteismetsä on vapautettu suoritta- sopimus siirretään tai tila myydään lähim- 16686: masta 2 momentissa tarkoitettuja veroja pinä perillisinä oleville henkilöille, tai 16687: siltä kalenterivuodelta, jonka aikana yh- osalle heistä, saavat uudet asukkaat hyväk- 16688: teismetsän perustamistoimitus on saanut seen edellä säädetyn verovapauden siltä 16689: !J.ainvoiman, ja kolmelta sitä seuraavalta osin kuin 2 momentissa mainittua vero- 16690: kalenterivuodelta. vapausaikaa on aikaisemman asukkaal'l. 16691: Jos hallintasopimus tai vapaaehtoisella kuollessa tahi siirto- tai myyntihetkellä 16692: kaupalla hankittu tila siirtyy asukkaan jäljellä. 16693: kuoleman johdosta hänen oikeudenomista- 16694: 16695: 16696: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1950. 16697: 16698: Pekka Kiiski. Eero Mäkinen. 16699: Eemil Luukka. Jalmari Pusa. 16700: Janne Koivuranta. Juhani Leppälä. 16701: Johannes Virolainen. Väinö Okko. 16702: M. 0. Lahtela. Erkki Paavolainen. 16703: Eino Rytinki. Atte Pakkanen. 16704: Eino Laitinen. Yrjö Saari. 16705: Lauri Laine. Niilo Ryhtä. 16706: Kusti Eskola. E. Pusa. 16707: J. Pyy. 16708: 16709: 16710: 16711: 16712: 49 16713: 386 16714: 16715: IX,1. - Lak. al. N:o 47. 16716: 16717: 16718: 16719: 16720: E. Pusa: Ehdotus laiksi valtion etuosto-oikeudesta maa- 16721: talouskiinteistöjen kaupoissa. 16722: 16723: 16724: E d u s k u n n a 11 e. 16725: 16726: Maassamme tehdään joka vuosi melkoi- väen että muiden maan puutteessa olevien 16727: nen määrä maatilojen tai niiden osien henkilöiden asutustarkoituksia varten ilman 16728: kauppoja. Kun ostajien joukossa on usein pakkolunastusta. 16729: henkilöitä, jotka eivät maata tarvitse toi- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 16730: meentulonsa hankkimista varten niin olisi ehdotamme, 16731: paikallaan, että tehtäessä vapaaehtoisia 16732: kauppoja valtiolle annettaisiin etuosto- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 16733: oikeus. Näin saataisiin maata sekä siirto- van lakiehdotuksen: 16734: 16735: 16736: Laki 16737: valtion etuosto-oikeudesta maatalouskiinteistöjen kaupoissa. 16738: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 16739: 1 §. jennös luovutettua kiinteistöä koskevasta 16740: Jos tämän lain voimaantulon jälkeen luo- kauppa- tai muusta luovutuskirjasta. 16741: vutetaan kiinteätä omaisuutta on maata- Jos luovutettu kiinteä omaisuus 1 mo- 16742: lousministeriön asutusasiainosastolla oikeus mentin mukaan lunastetaan valtiolle ja sen 16743: kuukauden kuluessa siitä kun 2 momen- mukana on luovutettu maatalousirtaimistoa 16744: tissa tarkoitettu jäljennös on osastolle saa- voi asutusasiainosasto lunastaa myös sano- 16745: punut lunastaa luovutettu kiinteä omaisuus tun irtaimiston valtiolle hinnasta, joka mää- 16746: valtiolle tämän lain tarkoituksiin käytettä- rätään, niinkuin mainitussa momentissa on 16747: väksi luovutuskirjasta ilmenevästä hinnasta sanottu. 16748: tai, jos siihen sisältyy myös muun samalle Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu 16749: luovutetun omaisuuden hintaa, siitä hin- hinta suoritetaan irtaimiston osalta ja siitä 16750: nasta, mikä asutusasiainosaston harkinnan osasta luovutettua kiinteätä omaisuutta, 16751: mukaan tulee kiinteän omaisuuden osalle, jota ei käytettäisi tämän lain tarkoituksiin 16752: ja olkoon lunastettuun kiinteään omaisuu- rahassa asutusrahaston varoista sekä muulta 16753: teen nähden noudatettavana, mitä 74 § :n osalta 66 § : n 1 momentissa tarkoitetuilla 16754: 1 momentin mukaan valtiolle ostetusta valtion velkasitoumuksilla sen mukaan kuin 16755: alueesta on säädetty. asutusasiainosasto päättää. 16756: Kaupanvahvistajan on kahdeksan päivän 2 §. 16757: kuluessa siitä, kun hän on vahvistanut kau- Tämän lain toimeenpanosta määrätään 16758: pan, toimitettava asutusasiainosastolle jäl- asetuksella. 16759: 16760: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 16761: 16762: E. Pusa. 16763: -387 16764: 16765: IX, s. - Lak. al. N: o 48. 16766: 16767: 16768: 16769: 16770: E. Pusa: Ehdotus laiksi maan pakkolunastuksesta eräissä 16771: tapauksissa. 16772: 16773: 16774: E d u s k u n n a 11 e. 16775: 16776: Riittävän asutustarkoituksiin sopivan ne yli 20 hehtaaria peltoa olevat pelto- 16777: maan hankkiminen on osoittautunut vai- alat tiloilta, jotka ovat jättäneet aikanaan 16778: keaksi nykyisten lainsäännösten avulla. veroviranomaisille ja kansanhuoltoviran- 16779: Senvuoksi on aihetta tehostaa eräiden sel- omaisille niistä ilmoituksen tekemättä ja 16780: laisten maa-alueiden pakkolunastamista asu- senvuoksi ovat välttyneet suorittamasta 16781: tustarkoituksiin, joihin nähden oikeuden- niistä veroa samoin kuin kansanhuollollisia 16782: mukaisuus- ja kohtuusnäkökohdat huo- elintarvikkeiden luovutuksia. 16783: mioonottaen se on paikallaan. Sellaisia Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 16784: ovat e~im. yli 100 peltohehtaaria olevat ehdotamme, 16785: viljelys- ja viljelyskelpoisen maan alat, 16786: jotka ovat saman omistajan käsissä. Sa- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 16787: moin voidaan kohtuudella pakkolunastaa van lakiehdotuksen: 16788: 16789: 16790: Laki 16791: maan pakkolunastuksesta eräissä. tapauksissa. 16792: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 16793: 1 §. huoltoviranomaisille ilmoittaman peltoalan, 16794: Milloin maanomistajan omistuksessa ole- kuitenkin niin, ettei pakkolunastusta tällä 16795: van kiinteistön tai kiinteistöjen yhteenlas- perusteella toimiteta 20 hehtaaria pienem- 16796: kettu peltopinta-ala on suurempi kuin 100 mistä peltoaloista. 16797: hehtaaria, pakkolunastettakoon siitä yli 16798: menevä peltoala kokonaisuudessaan. Sama 2 §. 16799: olkoon laki siitä peltoalasta, joka ylittää Tämän lain toimeenpanosta säädetään 16800: kiinteistön omistajan verotus- tai kansan- asetuksella. 16801: 16802: Helsigissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 16803: 16804: E. Pusa.. 16805: 388 16806: 16807: IX,9. - Lak. al. N:o 49. 16808: 16809: 16810: 16811: 16812: Leppälä y. m..: Ehdotukset laeiksi maanhankintalain sekä 16813: siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttamisen rahoittami- 16814: sesta annetun lain muuttamisesta. 16815: 16816: 16817: E d u s k u n n a 11 e. 16818: 16819: Voimassa olevien säännösten mukaan Näiden asukkaita rasittavien vaikeuksien 16820: hallintasopimuksella luovutettu alue on vii- lieventämiseksi olisi tilojen myyntiä joudu- 16821: meistään viiden vuoden kuluessa hallinta- tettava. Voimassa olevien säännösten mu- 16822: sopimuksen tekemisestä muodostettava itse- kaan on tilan myynti hankalasti toteutetta- 16823: näiseksi tilaksi ja laadittava siitä kauppa- vissa. Jo kaupantekoa edeltävät muodolli- 16824: kirja. Lain tarkoitus on, että asukkaat suudet on tehty siksi monimutkaisiksi, ettei 16825: mahdollisimman nopeasti ja viimeistään lain määräämässä ajassa ole mahdollisuutta 16826: viiden vuoden kuluessa vapautetaan valtion saada kauppakirjoja valmiiksi niillä työ- 16827: holhouksesta. Käytännössä on kauppojen voimilla, jotka nyt on käytettävissä. Osto- 16828: teko edistynyt liian hitaasti. Kun lähes hakemuksen asukkaalle antaa maanviljelys- 16829: viisi vuotta on kulunut ensimmäisten hal- tai talousseura, joka todettuaan, että 16830: lintasopimusten teosta, on todennäköistä, alueen kuivatus-, metsänparannus-, tien- 16831: ettei mainittuja kauppakirjoja saada teh- teko-, raivaus- ja rakennustyöt on loppuun 16832: dyksi lain määräämässä ajassa ja se taas saatettu tai että asukas vakuuttaa tule- 16833: puolestaan tietää vahingollisen holhouksen vansa toimeen ilman valtion apua ja val- 16834: jatkumista ja epäkohtien lisääntymistä. tion lainoja ja arvioituaan, mikä osuus 16835: Hallintasopimus rajoittaa m. m. metsän edellä mainituista kustannuksista on lisät- 16836: käyttöä, maan vuokraamista, luovutusta ja tävä tilan hintaan lähettää asiakirjat Maa- 16837: jakamista. Erityisen suuria hankaluuksia talousseurojen Keskusliitolle, joka nämä 16838: tuottaa hallintasopimus kuolinpesän osak- valtion saamiset puolestaan tarkistaa ja 16839: kaille siinä tapauksessa, kun joku tai jotkut lähettää asiakirjat edelleen maatalousminis- 16840: osakkaista haluavat siirtyä tilalta muihin teriöön tilan hinnan, etuuksien ja raken- 16841: tehtäviin. Minkäälainen alueen jakaminen nusten arvon sekä muiden tilaa koskevien 16842: eikä osakkaan irtaantuminen yhdyspesästä valtion saamisten lopullista vahvistamista 16843: ole voimassa olevien säännösten mukaan varten. Asukkaan vapaaksi pääsyä valtion 16844: mahdollista. Yksi niskoitteleva kuolinpesän holhouksesta on siis rajoitettu kohtuutto- 16845: osakas voi vastaan hangoittelullaan aiheut- man ankarilla ehdoilla. 16846: taa, ettei tilaa saada rakennetuksi eikä rai- Näiden aikaa vievien ja monimutkaisten 16847: vatuksi, eikä toisaalta pesästä poispyrkivä toimenpiteiden lisäksi vaikeuttaa kaupan- 16848: osakas voi saada perintöosaansa omaan tekoa tietoisuus siitä, että kauppakirjan 16849: käyttöönsä. Kun ottaa huomioon, että ku- allekirjoittamisella joutuu hän huomatta- 16850: luneiden vuosien aikana on sattunut suuri vasti huonompaan asemaan kuin ne asuk- 16851: määrä kuolemantapauksia hallintasopimuk- kaat, jotka ovat hankkineet tilansa vapaa- 16852: sen tehneiden keskuudessa eikä aikaisem- ehtoisella kaupalla. 16853: min syntyneiden kuolinpesien osakkailla Vapaaehtoisella kaupalla tilansa hankki- 16854: ollut maansaantianomusta tehdessään tie- neelia on täyden omistusoikeuden ohella 16855: toa niistä vahingollisista seurauksista, mitkä lain mukaan oikeus saada rakennus-, irtai- 16856: yhteisestä maansaantihakemuksesta aiheu- misto-, raivaus- y. m. lainoja. Asukas, joka 16857: tuivat ja kun perillisten elinmahdollisuudet on tehnyt hallintasopimuksen ja sen jälkeen 16858: pienillä ja heikoilla tiloilla eivät ole hyvät, kauppakirjan ennenkuin kaikki alussa mai- 16859: on ymmärrettävää perillisten halu luopua nitut rakennus- ja maanparannustyöt on 16860: tilaosuudestaan siirtyäkseen muille aloille. tehty, menettää oikeutensa näihin lainoihin 16861: IX,9. - Leppälä y. m. 389 16862: 16863: ja avustuksiin. Tämä epäkohta on omiaan valtiopäiväjärjestyksen 32 § : ään kunnioit- 16864: estämään kauppakirjantekoa siitäkin huoli- taen ehdotamme, 16865: matta, että hallintasopimus aiheuttaa asuk- 16866: kaalle huomattavia vaikeuksia. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 16867: Edellä esitetyn perusteella ja viitaten vat lakiehdotukset: 16868: 16869: 16870: Laki 16871: maanhankintalain muuttamisesta. 16872: 16873: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä 16874: määrätyllä tavalla, muutetaan maanhankintalain (396/45) 105 § näin kuuluvaksi: 16875: Asukkaan pyynnöstä ja viimeistään vii- määräämän hinnan kanssa, sitä myyntihin- 16876: den vuoden kuluessa siitä, kuin 98 § : n taa vahvistettaessa, joka asukkaan on val- 16877: 1 momentissa mainittu hallintasopimus on tiolle maksettava. 16878: asukkaan kanssa tehty, lähettäköön Maa- Kun alue on myytävä siirtoväkeen kuu- 16879: talousseurojen Keskusliitto maatalousminis- luvalle henkilölle, on maatalousministeriön 16880: teriöön sanotun hallintasopimuksen, niin myyntihintaa määrättäessä otettava huo- 16881: myös ilmoituksen siitä, kuinka paljon Maa- mioon ne perusteet, joiden mukaan sano- 16882: talousseurojen Keskusliitto on siihen men- tulle henkilölle suoritetaan korvausta hänen 16883: nessä käyttänyt valtion varoja alueen kui- luovutetulla tai vuokratulla alueella menet- 16884: vatus-, metsänparannus-, tienteko-, raivaus- tämästään kiinteästä omaisuudesta, ja voi 16885: ja rakennustöihin ja 81 § :n 2 momentissa ministeriö tällöin sekä erityisistä syistä 16886: mainittuun sadon lunastukseen, sekä muista muissakin tapauksissa poiketa sille ilmoi- 16887: alueeseen liittyvistä valtion saamisista otet- tettujen, 1 momentissa tarkoitettujen saa- 16888: tavaksi huomioon yhdessä maanlunastus- misten ja hinnan yhteenlasketusta mää- 16889: lautakunnan alueelle tai osuudelle etuuksi- rästä. 16890: neen sekä rakennuksille ja rakennuspuille 16891: 16892: 16893: Lakl 16894: siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttamisen rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta. 16895: 16896: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä 16897: määrätyllä tavalla, muutetaan siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttamisen rahoitta- 16898: misesta annetun lain (398/45) 10 § näin kuuluvaksi: 16899: 10 §. mukaisten lainojen saamiseen nähden samat 16900: Raivaus-, rakennus- ja irtaimistolaina, oikeudet kuin sellaisella maahankintalain 16901: joka annetaan hallintasopimuksen tehneelle mukaan maansaantiin oikeutetulla henki- 16902: henkilölle, voidaan ennen kauppakirjan löllä, joka vapaaehtoisella kaupalla on 16903: tekemistä antaa ehdolla, että laina saadaan hankkinut itselleen maanhankintalaissa tar- 16904: lisätä tilan hintaan, mutta kauppakirjan koitetun tilan tai maa-alueen. 16905: tekemisen jälkeen on hänellä tämän lain 16906: 16907: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 16908: 16909: Juhani Leppä.lä. Arno Tuurna. 16910: 390 16911: 16912: IX,1o. - Lak. al. N:o 50. 16913: 16914: 16915: Virolainen y. m. : Ehdotus laiksi eräistä tukitoimenpiteistä 16916: raivaamattomilla ja niihin verrattavilla maanhankinta- 16917: tiloilla. 16918: E d u s k u n n a 11 e. 16919: Julkisuudessa esitettyjen tietojen mu- · laitumet olisi myös kiireellisesti saatava ai- 16920: kaan vuoden 1949 kesäkuun loppuun men- datuiksi. 16921: nessä on maanhankintalakia täytäntöönpan- Raivaamattomien ja niihin verrattavien 16922: taessa muodostettu noin 10,000 raivaama- tilojen asukkailla on monet vaikeudet voi- 16923: tonta maataloustilaa. Sitä paitsi on niistä- tettavana aloittaessaan tilansa asumisen. 16924: kin sanotun lain mukaan muodostetuista Tämän vuoksi olisi valtion ryhdyttävä te- 16925: tiloista, joihin kuuluu jossain määrin pel- hokkaasti edistämään mainittuja toimenpi- 16926: toa, osa pellon heikon tuottokunnon takia teitä. Tätä tarkoitusta varten olisi säädet- 16927: asukkaan vastaanottaessa tilan verratta- tävä laki, jonka mukaan sanotunlaisten 16928: vissa raivaamattomiin tiloihin. Tämä kos- maanhankintatilojen asukkaille tai omista- 16929: kee etenkin niitä tiloja, jotka on muodos- jille suoritettaisiin palkkiota, avustusta ja 16930: tettu rappiotilasta tai luovuttajan tilan korvausta tilan viljelystoimenpiteiden edis- 16931: syrjässä sijaitsevista, heikossa kasvukun- tämiseksi ja sen tuoton kohottamiseksi. 16932: nossa olevista tiluksista. Kunnostamispalkkiota olisi suoritettava 16933: Edellä mainitunlaisten, asutustoimenpi- peltojen ojituksen kunnostamisesta ja uusi- 16934: tein muodostettujen tilojen tyydyttävään misesta, maanparannusaineiden käytöstä 16935: kasvukuntoon saattamisesta aiheutuu var- sekä pellon kalkitsemisesta ja kivien pois- 16936: sinaisten tilan perustamiskustannusten li- tamisesta. Lisäksi olisi palkkiota eräin edel- 16937: säksi huomattavia kustannuksia ja run- lytyksin suoritettava metsänparannustöistä 16938: saasti työtä. Kokemus osoittaa, että tiloille tilan metsässä. Tilusten peruslannoituksen, 16939: raivattujen uudispeltojen luontainen kasvu- nurmien perustamisen ja laitumien aitaa- 16940: kyky on monesti heikko ja että ne samoin- misen edistämiseksi olisi suoritettava avus- 16941: kuin heikossa tuottokunnossa olevat vanhat tusta. Uudispeltojen sekä heikossa kasvu- 16942: pellot vaativat kasvaakseen erityisen perus- kunnossa olevien rappiopeltojen kasvu 16943: lannoituksen. Monissa tapauksissa on näillä usein epäonnistuu viljelijästä riippumatto- 16944: mailla lisäksi käytettävä maanparannus- mista syistä alkuvuosina, ennenkuin kun- 16945: aineita sekä kalkitusta. Uusille tiloille an- nostamistoimenpiteet on saatu suorite- 16946: nettujen vanhojen peltojen ojitus joudu- tuiksi, aiheuttaen viljelijälle huomattavaa 16947: taan myös monessa tapauksessa uusimaan taloudellista tappiota, mistä syystä lakiin 16948: sekä näiltä pelloilta poistamaan kiviä, en- olisi sisällytettävä säännös, jonka mukaan 16949: nenkuin tehokas viljely käy päinsä. edellätarkoitetun tilan asukkaalle tai omis- 16950: Niitto- ja laidunnurmien perustaminen tajalle suoritetaan valtion varoista kor- 16951: raivaamattomilla ja niihin verrattavilla ti- vausta epäonnistuneen sadon johdosta ai- 16952: loilla on niinikään välttämätöntä. Nurmet heutuneesta vahingosta. 16953: olisi saatava tiloille perustetuiksi mahdol- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 16954: lisimman aikaisessa vaiheessa, sillä sopivan 16955: heinämaan ja laitumen vuokralle saanti että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 16956: tuottaa monesti suuria vaikeuksia. Perus- van lakiehdotuksen: 16957: tetut laidunnurmet samoinkuin luonnon- 16958: 16959: Laki 16960: eräistä tukitoimenpiteistä raiva.a.ma.ttomilla ja niihin verrattavilla 16961: maanhankintatiloilla. 16962: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 16963: 1 §. 16964: Raivaamattoman ja siihen verrattavan jalle suoritetaan, sen mukaan kuin täBsä 16965: maanhankintatilan asukkaalle tai omista- laissa säädetään, palkkiota, avustusta ja 16966: IX,to.- Virolainen y. m. 391 16967: korvausta tilan viljelystoimenpiteiden edis- Jos tilan omistajalle tai asukkaalle on 16968: tämiseksi ja tuoton kohottamiseksi. maanhankintalain mukaan myönnetty 16969: uudistilan perustamispalkkiota, on kunnos- 16970: 2 §. 16971: tamispalkkion yläraja kuitenkin kaksikym- 16972: Raivaamattomalla ja siihen verrattavalla mentäviisi sadalta edellämainittua alhai- 16973: manhankintatilalla- tarkoitetaan tässä laissa sempi. 16974: sellaista. maanhankintalain (396/45) toi- Myönnettäessä kunnostamispalkkiota oji- 16975: meenpanon yhteydessä muodostettua tai tuksen uusimisesta on otettava huomioon 16976: hankittua viljelys-, asuntoviljelys- tai ka- myös valtion varoista mahdollisesti myön- 16977: lastustilaa, jonka maatalousmaaksi tarkoi- netty salaojituspalkkio. 16978: tetusta alasta on tilan hallintaanottohet- 16979: kellä viljelykselle raivattuna enintään niin 16980: paljon, että sen tuoton voidaan sanottuna 5 §. 16981: ajankohtana katsoa vastaavan enintään Metsänparannuspalkkiota suoritetaan enin- 16982: kahtakymmentä sadasosaa siitä tuotosta, tään yhdeksänkymmentä sadalta arvioitu- 16983: mikä tilan koko maatalousmaalla tulee ole- jen kustannusten määrästä, jolloin kuiten- 16984: maan sen jälkeen, kun tila on saatettu kin on otettava huomioon metsänparan- 16985: täyteen tuottokuntoon. nuslain (457/48) nojalla mahdollisesti 16986: myönnetty avustus. 16987: 3 §. 16988: Edellä 1 § : ssä tarkoitetulle asukkaalle 16989: tai omistajalle suoritetaan: 6 §. 16990: 1) kunnostamispalkkiota pellon ojituksen Edellä 3 § : n 3 kohdassa tarkoitettua 16991: kunnostamisesta ja uusimisesta, maanpa- avustusta suoritetaan enintään seitsemän- 16992: rannusaineiden käytöstä sekä pellon kalkit- kymmentäviisi sadalta väkilannoitteiden ja 16993: semisesta ja kivien poistamisesta; siementen ostohinnasta sekä aitaamiskus- 16994: 2) metsänparannuspalkkiota metsänpa- tannuksista. 16995: rannustöiden suorittamisesta tilan metsässä, Väkilannoiteavustusta myönnettäessä on 16996: edellyttäen, että metsän tuotto tilan hal- kiinnitettävä huomiota tilan asukkaalle tai 16997: lintaanottohetkellä ei vastaa säännöllisessä omistajalle maanviljelys- tai talousseuran 16998: kasvukunnossa arvioitua määrää ja ettei asutustoimikunnan toimesta väkilannoittei- 16999: tarpeellisia metsänparannustöitä ole pää- den hankintaa varten valtion varoista mah- 17000: tetty suorittaa valtion toimesta; dollisesti annettuun avustukseen. 17001: 3) avustusta väkilannoitteiden hankkimi- 17002: seksi peruslannoituksen suorittamista var- 7 §. 17003: ten, siementen hankkimiseksi nurmien pe- Palkkioiden ja avustusten ylimmistä 17004: rustamista varten sekä laitumien aitaami- markkamääristä tilaa kohden säädetään ase- 17005: sen edistämiseksi; ja tuksella. 17006: 4) korvausta viljelijästä riippumattomien 17007: syiden aiheuttamasta epäonnistuneesta sa- 8 §. 17008: dosta. Korvausta epäonnistuneesta sadosta suo- 17009: 4 §. ritetaan tilan asukkaan tai omistajan ta- 17010: Kunnostamispalkkiota suoritetaan arvioi- loudellisesta asemasta riippuen vähintään 17011: tujen kustannusten määrästä tilan maata- viisikymmentä sadalta aiheutuneesta vahin- 17012: lous- ja maatalouskelpoisen maan pinta- gosta. 17013: alasta riippuen seuraavasti: 17014: Tllan maatalous- ja Kunnostamls- 9 §. 17015: maatalouskelpolsen maan palkklo enintään 17016: yhteenla8kettu pinta- prosenttia kus- Tarkemmat määräykset tämän lain täy- 17017: ala hehtaareissa tannuksista täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa 17018: alle 6.oo 80 maatalousministeriö. 17019: 6.00- 8.99 70 17020: 9.oo-l1.99 60 10 §. 17021: 12.oo-15.,oo 50 Tämä laki on voimassa vuoden 1953 lop- 17022: yli 15.oo 40 puun. 17023: 17024: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950. 17025: Johannes Virolainen. Martti Miettunen. Juhani Leppälä.. Eemil Luukka. 17026: 392 17027: 17028: IX,11.- Lak. al. N:o 51. 17029: 17030: 17031: 17032: E. Pusa y. m. : Ehdotus laiksi maanhankintalain mukaan 17033: maansaantiin oikeutetun asuttamisesta eräissä tapauk- 17034: sissa. 17035: 17036: E d u s kun n a ll e. 17037: 17038: Maanhankintalain nojalla muodostetta- saalta taas sellaisilla seuduilla, joille ei 17039: vien varsinaisten maataloustilojen so. laissa enää voida perustaa elinkelpoisia asunto- 17040: tarkoitettujen viljelys- ja asuntoviljelys- viljelystiloja, usein on muodostettu tai voi- 17041: tilojen tulee asiaa koskevien säännösten daan muodostaa viljelystiloja enemmänkin 17042: mukaan olla kooltaan ja laadultaan maa- kuin on näiden tilojen saantiin oikeu- 17043: talouden harjoittamiseen tarkoituksenmu- tettuja. Yleisen edun mukaista näin ollen 17044: kaisia sekä elinkelpoisia itsenäisinä tiloina. olisi tyydyttaä asuntoviljelystilan saantiin 17045: Lain mukaan asuntoviljelystiloja muodos- oikeutettujen maan tarve antamalla heille 17046: tettaessa on sitäpaitsi huomioon otettava, noissa tapauksissa asuntoviljelystilan ase- 17047: että tällaisia tiloja muodostetaan vain sel- masta suurempi tila. Maanhankintalaissa 17048: laisille paikkakunnille, joilla voimaperäisen tarkoitetut asukkaanottolautakunnat olisi 17049: maatalouden harjoittaminen on tuotteiden tämän vuoksi oikeutettava mainituissa ta- 17050: menekin edullisuuden vuoksi mahdollinen pauksissa ottamaan sanotun lain mukaan 17051: tai joilla on pysyvästi riittäviä sivuansio- muodostetuille viljelystiloille asukkaaksi 17052: mahdollisuuksia taikka joilla maan laatu myös sellaisia asutettavia, jotka ovat oikeu- 17053: ja liikennesuhteet ovat erikoisen hyvät. tetut saamaan asuntoviljelystilan. 17054: Maanhankintalakia täytäntöönpantaessa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 17055: on kuitenkin jo käynyt ilmi, että tarvitta- 17056: vaa määrää asuntoviljelystiloja, kun ote- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 17057: taan huomioon niiden laissa säädetyt pe- van lakiehdotuksen: 17058: rustamisedellytykset, voida muodostaa. Toi- 17059: 17060: Laki 17061: maanhankintalain mukaan maansaantiin oikeutetun asuttamisesta eräissä 17062: ta.pauksissa. 17063: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä 17064: määrätyllä tavalla, säädetään: 17065: 1 §. mainitun lain mukaan muodostetulle vilje- 17066: Jollei maanhankintalain (396/45) mu- lystilalle. 17067: kaan asuntoviljelystilan saantiin oikeute- 17068: tulle henkilölle voida paikkakunnalta hank- 2 §. 17069: kia hänen maansaantioikeuttansa vastaavaa Tarkempia määräyksiä tämän lain täy- 17070: tilaa, voidaan hänet muutoin noudattaen täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa tar- 17071: sanotun lain säännöksiä ottaa asukkaaksi peen vaatiessa maatalousministeriö. 17072: 17073: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950. 17074: 17075: E. Pusa. Edvard Pesonen. 17076: 393 17077: 17078: IX,12. - Lak. al. N:o 52. 17079: 17080: 17081: 17082: 17083: Koivuranta y. m. : Ehdotus laiksi valtion osallistumisesta 17084: asutusteiden kunnossapitoon. 17085: 17086: 17087: E d u s k u n n a 11 e. 17088: 17089: Maanhankintalain toimeenpanon yhtey- taan samanaikaisesti, kuin tilan rakentami- 17090: dessä rakennetaan varsinkin ryhmäasutus- nen ja raivaaminenkin tiloilla suoritetaan, 17091: alueiden tarpeita varten huomattava määrä sitoo tilojen kunnostaminen sekä asutetta- 17092: sellaisia teitä, jotka yleisempääkin paikal- vien varat että heidän aikansa siinä mää- 17093: lista liikennettä palvelevina olisi saatettava rin, etteivät he pysty riittävän tehok- 17094: tielain mukaisessa järjestyksessä kylä- tai kaasti huolehtimaan uusien teiden kun- 17095: kunnanteinä ylläpidettäviksi. Tällaisia teitä nossapidosta. Tilojen kunnostamisvaiheen 17096: on arvioitu olevan noin kaksi kolmasosaa aikana joutuvat vastavalmistuneet tiet sitä- 17097: koko maanhankintalain toteuttamisen yh- paitsi raskaiden rakennustarvikekuljetusten 17098: teydessä rakennettavasta tiemäärästä. Val- vuoksi kestämään huomattavia rasituksia, 17099: mistuneita asutusteitä koskevien kylätie- ja kun uusi tie yleensäkin vaatii tehokasta 17100: päätösten aikaansaaminen tulee useissa ta- kunnossapitoa, ovat vastavalmistuneet tiet 17101: pauksissa kuitenkin viemään huomattavan puutteellisen hoidon vuoksi vaarassa rap- 17102: pitkän ajan. Näin varsinkin niissä tapauk- peutua jo ennenkuin tilat, joiden tarvetta 17103: sissa, joissa tientekovelvollisilla on paitsi varten ne on rakennettu, ovat selviytyneet 17104: maanhankintatilallisia myös muita maan- tilojen perustamisvaiheesta. Kun ko. asu- 17105: omistajia tai tienkäyttäjiä eikä tienteko- tustiet ovat luonteeltaan yksityisiä teitä, 17106: velvollisten kesken saada aikaan tielain eivät asukkaat voi niiden kunnossapitoon 17107: edellyttämää sopimusta tien kunnossapi- saada avustuksia kylä- ja kunnanteiden 17108: dosta. Useissa tapauksissa ei vastavalmistu- kunnossapitoavustuksiin varatuista määrä- 17109: nut asutustie myöskään heti täytä niitä rahoista. 17110: teknillisiä vaatimuksia, joita asetetaan kun- Vastavalmistuneiden asustusteiden rap- 17111: nan- ja kyläteille. peutumisen estämiseksi olisi valtion tehok- 17112: Edelläselostetun laatuiset tiet rakenne- kaasti osallistuttava teiden kunnossapitoon 17113: taan maahankintalain toimeenpanon yhtey- sinä välikautena, joka kuluu teiden val- 17114: dessä maanviljelysinsinööripiirien toimesta, mistumisen ja niiden tielain mukaisessa jär- 17115: jotka teiden valmistuttua luovuttavat ne jestyksessä kunnan- tai kylätienä kunnossa- 17116: maanviljelys- ja talousseurojen asutustoimi- pidettäväksi saattamisen välillä. Edus- 17117: kunnille, joiden on huolehdittava teiden kuntakin on jo vuoden 1948 valtiopäivillä 17118: vastaisen kunnossapidon järjestämisestä. lausunut toivomuksen mainitunlaisen jär- 17119: Teiden kunnossapitorasitus on tällöin jaettu jestelyn toteuttamisesta. 17120: asutettaville maanlunastuslautakunnan laa- Edelläesitetyn perusteella kunnioittaen 17121: timan väliaikaisen kunnossapito-osittelun ehdotamme, 17122: mukaisessa suhteessa, ja tulevat tiet maini- 17123: tulla tavoin kunnossapidettäväksi siihen että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 17124: saakka, kunnes kunnan- tai kylätiepäätös van lakiehdotuksen: 17125: saadaan aikaan. Kun tiet yleensä rakenne- 17126: 17127: 17128: 50 17129: 394 IX,12. - Asutustiet. 17130: 17131: Laki 17132: valtion osallistumisesta. asutusteiden kunnossapitoon. 17133: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 17134: 1 §. 2 §. 17135: Valtio osallistuu tulo- ja menoarviossa Asutustie voidaan 1 § : ssä mainitussa tar- 17136: osoitettujen määrärahojen puitteissa val- koituksessa ottaa valtion toimesta ja kus- 17137: tion toimesta asutustoiminnan yhteydessä tannuksella kunnossa pidettäväksi tai voi- 17138: rakennetun tai rakennettavan tien kun- daan sen kunnossapitoa varten vuosittain 17139: nossapitoon sinä aikana, joka kuuluu, en- suorittaa avustusta valtion varoista. 17140: nenkuin tien kunnossapito saadaan tielain- 17141: säädännön mukaisella tavalla lopullisesti 3 §. 17142: järjestetyksi, kuitenkin enintään kymme- Tarkemmat määräykset tämän lain so- 17143: nen vuoden ajan. veltamisesta annetaan asetuksella. 17144: 17145: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950. 17146: 17147: J'a.nne Koivura.nta.. Viljami Kalliokoski. 17148: Eino Pa.lovesi. J'. E. Lampinen. 17149: Anton Suul'lkonka.. T: N. Vilhula.. 17150: M. 0. Lahtela. L. I. Ka.uka.m.a.a. 17151: Antti J'. Rantamaa.. Eino Rytinki. 17152: Markus Niskala. Niilo Ryhtä. 17153: Lennart Heljes. Tahvo Rönkkö. 17154: Eemil Luukka. Yrjö Saari. 17155: V. J'. Sukselainen. Wilja.m Sarjala.. 17156: Kauno Kleemola. 17157: 395 17158: 17159: IX,1a.- Lruk. al. N:o 53. 17160: 17161: 17162: 17163: 17164: Koivuranta y. m. : Ehdotus laiksi rappiolle joutuneiden 17165: asutusteiden kuntoonpanon rahoittamisesta. 17166: 17167: 17168: E d u s k u n n a II e. 17169: 17170: Asutustoiminnan kautta perustettiin 1920- Kun mainittujen asutusteiden rakenta- 17171: ja 1930-luvuilla varsinkin Pohjois-Suomeen minen on huomattavalta osin jäänyt kes- 17172: huomattava määrä asutustiloja. Kun nämä keneräiseksi ja ne ovat edellämainituista, 17173: tilat useissa tapauksissa jouduttiin perus- asutustilojen asukkaista riippumattomista 17174: tamaan syrjäseuduille etäälle vanhoista lii- syistä joutuneet rappiolle, olisi tiet kunnos- 17175: kenneyhteyksistä, on kunnollisten tieyhteyk- tettava valtion toimesta ja kustannuksella. 17176: sien aikaansaaminen ja ylläpitäminen näille Tähän on sitäkin suuremmassa määrin 17177: uudistiloille alusta pitäen ollut elintärkeä syytä, kun mainitut tiet useissa tapauksissa 17178: kysymys. Tilojen perustamisvaiheessa tai palveLevat paitsi perustettujen uudistilojen 17179: pian sen jälkeen pantiin valtion toimesta asukkaita, myös yleistä paikallista liiken- 17180: suuremmille asutusalueille välttämättömien nettä. Kun nämä vanhat asutustiet pää- 17181: runkoteiden ja niistä erkanevien sivuteiden asiassa on rakennettu Lapin ja Oulun lää- 17182: rakentaminen alulle. Suunniteltujen teiden neissä valtion metsämaille perustetuille asu· 17183: rakentaminen, jota useissa tapauksissa suo- tusalueille, tulisivat ne kuntoon saatet- 17184: ritettiin 1930-luvun suurina työttömyys- tuina huomattavalla tavalla palvelemaan 17185: kausina varatöinä, jäi monin paikoin kes- myös valtion metsätalouden tarpeita. 17186: keneräiseksi. Eräissä tapauksissa suoritet- Ainakin mainittujen alueiden runkotiet 17187: tiin ainoastaan tiealueen raivaus- ja poh- ja tärkeimmät niistä erkanevat sivutiet olisi 17188: jaustyöt. Niissäkin tapauksissa, joissa tie- valtion toimesta korjattava sellaiseen kun- 17189: työ saatettiin päätökseen, rakennettiin tiet toon, että ne kunnostamisen jälkeen voitai- 17190: yleensä verraten heikosti ja vain kevyem- siin saattaa kunnan- tai kyläteinä tielain 17191: pää liikennettä kestäviksi. mukaisessa järjestyksessä kunnossapidettä- 17192: Sotavuosien poikkeuksellisissa oloissa kes- viksi. Tällaisesta järjestelystä on eduskun- 17193: keytyi suunniteltujen ja jo aloitettujenkin takin jo vuoden 1948 valtiopäivillä lausu- 17194: teiden rakentaminen. Valmiiksi rakennetut- nut toivomuksen. Kun mainittuja teitä on 17195: kin tiet jäivät tällöin hoidotta ja rappeu- rakennettu yhteensä yli tuhat kilometriä, 17196: tuivat. Kun näitä teitä sota-aikana kuiten- josta määrästä lähes kuusisataa ldlomet- 17197: kin jouduttiin käyttämään raskaisiin soti- riä on asutusalueiden runkoteitä, arvioi- 17198: laskuljetuksiin ja jälleenrakennuskauden daan teiden kuntoonpanoon tarvittavan 17199: tarvike- y. m. kuljetuksiin ja kun teihin 450,000,000 markan suuruinen määräraha. 17200: n. s. saksalaissodan aikana paikotellen koh- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 17201: distettiin suoranaisia hävitystöitäkin, ovat ehdotamme, 17202: ne nykyisin suurelta osalta erittäin huono- 17203: kuntoisia, jopa monin paikoin aivan liiken- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 17204: n~kelvottomia. van lakiehdotuksen: 17205: 396 IX,1a. - Asutustiet. 17206: 17207: Laki 17208: rappiolle joutuneiden asutusteiden kuntoonpanon rahoittamisesta. 17209: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 17210: 1 §. 1951, vähintään yhdeksänkymmenen mil- 17211: Asutusteillä tarkoitetaan tässä laissa sel- joonan markan suuruinen siirtomääräraha 17212: laisia yksityisiä teitä, jotka valtion toimesta valtion toimesta ja kustannuksella suoritet- 17213: on rakennettu asutustoiminnan yhteydessä tavaa rappiolle joutuneiden asutusteiden 17214: ja joita ei ole saatettu yleisinä teinä kun- kuntoonpanoa varten. 17215: nossapidettäviksi. 17216: 2 §. 3 §. 17217: Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuo- Tarkemmat määräykset tämän lain sovel- 17218: sittain viitenä vuotena, alkaen vuodesta tamisesta annetaaan asetuksella. 17219: 17220: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950. 17221: 17222: Janne Koivuranta. Viljami KaJliokoski. 17223: Eino Palovesi. J. E. Lampinen. 17224: Anton Suurkonka. T. N. Vilhula. 17225: M. '0. Lahtela. L. I. Kaukamaa. 17226: Antti J. Rantamaa. Eino Rytinki. 17227: Markus Niskala. Niilo Ryhtä. 17228: Lennart Helj,as. Ttahvo Rönkikö. 17229: Eemil Luukka. Yrjö Saari. 17230: V. J. Sukselainen. Kauno Kleemola. 17231: 397 17232: 17233: IX,14. - Lak. al. N:o 54. 17234: 17235: 17236: 17237: 17238: E. Pusa y. m.: Ehdotus laiksi maatalouskerhoneuvojaopis- 17239: toista. 17240: 17241: 17242: E d u s k u n n a 11 e. 17243: 17244: Maassamme on kauan puhuttu ja suunni- 1948 68.s miljardia markkaa sotakorvaus- 17245: teltu kaikkien kansakouluikäiseen nuorisoon vienti mukaan laskettuna. Satomme lasket- 17246: kohdistuvan maatalousammatillisen alkeis- tiin olleen vuonna 1948 3,264 ja vuonna 17247: koulutuksen järjestämisestä. Kuitenkin 1949 3,297 miljoonaa rehnyksikköä sen- 17248: ainoaksi käytännössä toteutetuksi opetus- sijaan että sadot olivat vuonna 1945-46 17249: muodoksi on jäänyt maatalouskerholiiton ja 1947 noin 1,000 miljoonaa rehnyksikköä 17250: johdolla suoritettu maatalouskerhotoiminta. pienempiä. Kun tuollainen 1,000 miljoonan 17251: Kun ei ole mitään tietoa sitä tehokkaam- rehnyksikön sadonlisäys on arvoltaan noin 17252: man opetuksen aikaansaamisesta ja toi- 15 miljardia markkaa, niin tästä havai- 17253: meenpanemisesta niin on maatalouskerho- taan, miten suuri sekä kansantaloudellinen 17254: liitto katsonut välttämättömäksi ryhtyä toi- että yksityistaloudellinen merkitys on sato- 17255: menpiteisiin maatalouskerhoneuvojien kou- jemme kohottamisella. 17256: lutuksen tehostamiseksi. Siinä tarkoituk- Satojen kohottamisessa ja muussa ajan- 17257: sessa rakennetaan parhaillaan Paimion mukaisessa maa-, karja- ja kotitaloudessa 17258: kuntaan maatalouskerhoneuvojaopistoa. Se tapahtuvassa edistämistoiminnassa on laajo- 17259: tulee maksamaan arviolta 80 miljoonaa jen viljelijäjoukkojen ammattitaidon no- 17260: markkaa. Valtio on jo myöntänyt sitä pealla kohottamisella tärkeä merkitys. Sen- 17261: varten avustusta 25 miljoonaa markkaa. vuoksi kerhoneuvojien koulutuskin on erin- 17262: Rakennukset valmistuvat syksyyn men- omaisen tärkeätä. 17263: nessä, jonka jälkeen opiston toiminta voi Kun voimassaolevissa maatalouskouluja 17264: alkaa täydellä teholla. koskevissa säännöksissä ei ole mitään sään- 17265: Osoitukseksi siitä, miten tärkeästä asiasta nöksiä maatalouskerhoneuvojaopistoja var- 17266: on kysymys, kun pyritään tehostamaan ten, niin on niiden aikaansaamista pidet- 17267: maatalouskerhoneuvojien koulutusta ja tävä tärkeänä. 17268: pätevyyttä, on mainittava, että satovuo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 17269: den 1947-48 sadon arvon laskettiin olleen 17270: noin 70 miljardia ja vuoden 1948-49 Eduskunnan hyväksyttäväksi seu- 17271: sadon noin 65 miljardia markkaa. Vien- raavan lakiehdotuksen: 17272: timme arvo oli vuonna 1947 55.6 ja vuonna 17273: 17274: 17275: Laki 17276: maatalouskerhoneuvojaopistoista. 17277: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 17278: 1 §. 17279: Maatalouskerhoneuvojaopistolla tarkoite- aloille aikoville antaa tietopuolista ja käy- 17280: taan tässä laissa .oppilaitosta, jonka tehtä- tännöllistä opetusta sekä laajentaa heidän 17281: vänä on maatalouskerhoneuvonnan eri ammatti- ja kansalaistietojaan. 17282: 398 IX,14. - Maatalouskerhot. 17283: 17284: 2 §. myönnetty, sekä että käyttämättä jäänyt 17285: Maatalouskerhoneuvojaopistot ovat joko avustus palautetaan valtiolle. 17286: valtion tai kunnan taikka muun yhteisön 17287: tai yksityisen omistamia yksityisluontoisia 7 §. 17288: oppilaitoksia. Kunnalliset ja muut yksityisluontoiset 17289: Maatalouskerhoneuvojaopistossa voi olla maatalouskerhoneuvojaopistot saavat, mi- 17290: lehtoreita, opettajia, ylimääräisiä opettajia käli ne täyttävät tässä laissa säädetyt eh- 17291: ja muita toimenhaltijoita ja henkilökuntaa. dot, vuotuista valtionavustusta 80% hy- 17292: väksytyistä menoistaan. Hyväksyttäviin 17293: 3 §. menoihin luetaan: 17294: Maatalouskerhoneuvojaopistot saavat val- tarpeellisten toimihenkilöiden palkkiot; 17295: tionavustuksena lehtorin ja opettajan paik- eläkevakuutusmaksut; 17296: kaamista varten, joka päätehtävänään hoi- omien rakennusten vuokra-arvo, määrät- 17297: taa tointa, määrän, joka vastaa samaa pe- tynä valtioneuvoston vahvistaman perus- 17298: ruspalkkaa kuin mitä kulloinkin maksetaan teen mukaan, ottamatta kuitenkin huo- 17299: vastaavasti valtion maatalousopiston leh- mioon tontin arvoa ja muun kuin vuotui- 17300: torin tai saman opiston opettajan virassa, sen ylläpidon osalta sitä osaa rakennusten 17301: ynnä peruspalkan lisäksi tulevaa valtion arvosta, mikä vastaa valtion antamaa ra- 17302: viran ja toimen haltijain palkkauksesta kennnusavustusta; 17303: voimassa olevien säännösten mukaista vuokramäärät vuokratuista huoneistoista, 17304: muuta varsinaista palkkausta. Tätä val- joiden vuokran maksamiseen oppilaitoksen 17305: tionavustusta opistot saavat niin monen omistaja ei muutoin saa avustusta; 17306: lehtorin ja opettajan paikkaamista varten, valaistukseen, lämmitykseen, veteen ja 17307: kuin asetuksella kulloinkin on säädetty. käyttövoimaan käytetyt kustannukset; 17308: Jollei 1 momentissa tarkoitetulla opetta- koneiden, työvälineiden ja kaluston kun- 17309: jalla ole hoitamaansa toimeen säädettyä nossapitoon ja korjaukseen käytetyt kus- 17310: pätevyyttä, suoritetaan sanotun epäpätevän tannukset; 17311: opettajan palkkausta varten valtionavustus kanslia-, ilmoitus- ja painatustöihin, 17312: asetuksella säädetyin tavoin vähennettynä. oppilas- ja opettajakirjaston, opetustarvik- 17313: keiden, raaka-, tarve- ja puhdistusaineiden 17314: 4 §. hankkimiseen sekä yleiseen terveydenhoi- 17315: Maatalouskerhoneuvojaopistossa on johto- toon tarvittavat vuotuiset kustannukset. 17316: kunta, joka lähinnä vastaa oppilaitoksen Omien huoneistojen ja kaluston hankki- 17317: toiminnasta. mista sekä sellaisesta johtuneen velan mak- 17318: sua varten voidaan oppilaitokselle antaa 17319: 5 §. valtionavustusta sen mukaan kuin valtion 17320: Kunnille, yhteisöille ja yksityisille anne- tulo- ja menoarviossa on siihen erikseen 17321: taan maatalouskerhoneuvojaopistojen pe- varoja myönnetty. 17322: rustamista ja ylläpitämistä varten valtion- 17323: avustusta sen mukaan, kuin tässä laissa 8 §. 17324: on säädetty. Kunnallisten ja yksityisluontoisten maa- 17325: talouskerhoneuvojaopistojen toimeenpane- 17326: 6 §. mien, niiden varsinaisiin opetussuunnitel- 17327: Valtionavustuksen saamiseksi vaaditaan: miin kuulumattomien, yleisten täydennys- 17328: 1) että oppilaitosta ei pidetä taloudelli- ja erikoiskurssien aiheuttamiin menoihin 17329: sen voiton saavuttamiseksi; annetaan valtionavustusta tulo- ja meno- 17330: 2) että oppilaitoksella on hyväksytty arvion rajoissa. 17331: opetussuunnitelma; 17332: 3) että oppilaitoksella on tyydyttävä 9 §. 17333: huoneisto ja tarpeelliset työvälineet sekä Jos havaitaan, että valtionavustusta 17334: opetukseen tarvittavat havaintoluokat; saava maatalouskerhoneuvojaopisto ei täytä 17335: 4) että oppilaitoksessa on säädetty määrä säädettyjä ehtoja, taikka jos sen toimin- 17336: oppilaita.; nassa ilmenee epäkohtia, joita ei huomau- 17337: 5) että valtion avustuksena saadut varat tuksista huolimatta korjata, on valtioneu- 17338: käytetään niihin tarkoituksiin, joihin ne on vostolla valta päättää. valtionavustus joko 17339: IX,14. - E. Pusa y. m. 399 17340: 17341: kokonaan lakkautettavaksi oppilaitokselta 11 §. 17342: tai sen tarkoitustaan vastaamattomaksi Maatalouskerhoneuvojaopisto on maata- 17343: osoittautuneelta osalta sekä antaa määräys loushallituksen valvonnan alainen. 17344: siitä, missä järjestyksessä lakkauttaminen 17345: on toimeenpantava ja miten valtionavustuk- 12 §. 17346: sella hankittu omaisuus on käytettävä. Tarkemmat määräykset tämän lain so- 17347: velluttamiseksi annetaan asetuksella. 17348: 10 §. 17349: Maatalouskerhoneuvojaopiston opettajille 13 §. 17350: pidettävien täydennyskurssien järjestämi- Tämä laki tulee voimaan p: nä 17351: seksi sekä näihin tai muil1in ammatillisille kuuta 195 17352: kursseille osallistuville suoritettaviksi apu- Kuitenkin annetaan tämän lain mukai- 17353: rahoiksi samoinkuin ammattikasvatuksen nen valtionavustus ensimmäisen kerran sen 17354: muihinkin tarpeisiin voidaan varata val- lukuvuoden alusta lukien, joka alkaa lain 17355: tion tulo- ja menoarviossa tarpeelliset voimaantulopäivän jälkeisenä kalenteri- 17356: määrärahat. vuonna. 17357: 17358: Helsingissä 10 p: nä helmikuuta 1950. 17359: 17360: E. Pusa. P. Leskinen. 17361: T. Ikonen. Edvard Pesonen. 17362: 400 17363: 17364: IX,15. - Lak. al. N:o 55. 17365: 17366: 17367: 17368: 17369: E. Pusa y. m. : Ehdotus laiksi pienviljelijäin maatalous- 17370: tuotannon ja taloudellisen aseman kohottamisesta. 17371: 17372: 17373: E d u s k u n n a 11 e. 17374: 17375: Maatalousministeriön neuvottelukunnan nankorotusten avulla. Ne aiheuttavat kui- 17376: työvaliokunta laati vuonna 1949 laskelman tenkin vastaavasti palkkojen ja muiden tuo- 17377: maataloustulosta ja siihen kuuluvista sei- tantokustannusten nousua kaikilla tuotanto- 17378: koista satovuosilta 1947--48 ja 1948--49. elämän aloilla. Siksi olisi nykyistä enem- 17379: Edellisen vuoden maataloustuotannon koko- män kiinnitettävä huomiota muihin keinoi- 17380: naisarvo oli lähes 70 miljardia ja jälkim- hin. Niistä tuotannon kohottaminen on tär- 17381: mäisen noin 65 miljardia markkaa. Sen kein ja nopeimmin vaikuttava sekä vähim- 17382: mukaan bruttotulo hehtaaria kohden oli millä kustannuksilla aikaansaatavissa. Toi- 17383: satovuotena 1947--48 noin 28,000 ja sato- nen keino on viljelyskasvien viljelyslaajuu- 17384: vuotena 1948--49 noin 26,000 markkaa. den muuttaminen. Jo aikaisemmin esite- 17385: Sanottujen vuosien sato oli aikaisempiin tyistä hehtaarisadoista havaitaan, että kun 17386: vuosiin verraten lähes 50% suurempi. viljakasvit merkitsevät likipitäen yhden 17387: Edellä esitetyt keskimääräiset bruttotu- rehuyksikön suuruista satoa viljakiloa koh- 17388: lot on saatu noin 1,350 rehuyksikön suurui- den, niin perunat ja juurikasvit merkitse- 17389: sista sadoista. On ilman muuta todettava, vät vastaavasti kaksinkertaista rehuyksikkö- 17390: että väkilannoite- j1a tuotantomiljardien määrää peltohehtaaria kohden. Rehevä 17391: käytöllä saadusta huomattavasta sadonli- apilaheinä voi antaa AIV-rehuksi valmis- 17392: säyksestä huolimatta peltojemme hehtaari- tettuna 30 % suuremman rehnyksikkömää- 17393: sadat ovat luvattoman alhaisia. Niiden va- rän kuin sen säilyttäminen tavallisena hei- 17394: rassa ei ole mitään mahdollisuutta harjoit- nänä. 17395: taa kannattavaa maataloutta, maatalous- Meidän pitäisi monestakin syystä pyrkiä 17396: tuotteiden hinnan ollessa kohtuullisella ta- nopeasti kohottamaan taloudellista ase- 17397: solla. Senvuoksi on aihetta tarkastella, maamme kaikilla mahdollisilla ja tarkoi- 17398: mikä vaikutus tuloksiin olisi jos satomme tusta vastaavilla keinoilla, jotka ovat talou- 17399: pyrittäisiin kohottamaan esim. prof. Tuori- ·dellisesti ja muutenkin helposti toteutetta- 17400: Ian esittämän hyvän sadon määriin: syys- vissa. Taloudellisen jännityksen lieven- 17401: ruista 2,600 kg ha: lta, kevätvehnää, ohraa tyessä voi se vaikuttaa suotuisesti myöskin 17402: ja kauraa 2,500 kg ha: lta ja perunoita poliittisen tilanteen kehittymiseen. Siksi 17403: 28,000 kg ha:lta, sekä heinää noin 5,000 kg pitäisi meillä kerta kaikkiaan luopua sekä 17404: ha:lta. maatalous- että muiden tuotteiden hinnan- 17405: Tällaisten satojen saavuttaminen näyt- korotuslinjasta ja omaksua tuotantokustan- 17406: täisi vaativan väkilannoitteita siinä tapauk- nusten halventamiseen ja tuotteiden hinnan 17407: sessa, että karjanlantaa ei olisi ollenkaan alentamiseen tähtäävä tuotannon kohotta- 17408: käytettävissä seuraavat määrät: Syysruis misen linja, joka on toteutettavissa halvoilla 17409: noin 3 markan, kevätvehnä ja ohra noin kustannuksilla. 17410: 2: 50 markan, kaura noin 2 markan, juuri- Erityisesti on kiinnitettävä huomiota vä- 17411: kasvit ja peruna noin 50 penniä ja heinä häväkisimmän maatalousväestön siis muuta- 17412: noin 1: 20 markan arvosta väkilannoitteita man peltohehtaarin ja lehmän omistavien 17413: tuotetun sadon kiloa kohden. pienviljelijäin tuotannon kohottamiseen ja 17414: Meillä on totuttu siihen, että maatalous- taloudellisen aseman parantamiseen. Edellä 17415: tuotannon kannattavuutta pyritään kohot- esitetyt keskimääräiset bruttotulot hehtaa- 17416: tamaan pääasiassa maataloustuotteiden hin- ria kohden ovat heidän perheittensä toi- 17417: IX,15. - E. P11811 y. m. 401 17418: 17419: meentuloon riittämättömiä. Kun ei näytä kasta. Senvuoksi on pyrittävä siirtymään 17420: {)levan suurempia toiveita lisämaiden saan- asteettain tuotannon palkitsemisen linjalle, 17421: nista eikä muistakaan heidän talouttaan ko- jolloin pienviljelijöitä ei missään tapauk- 17422: hottavista toimenpiteistä, on senvuoksi pää- sessa saa jättää ilman palkkiota, vaan on 17423: huomio kiinnitettävä heidän liian pienten heille annettava jokaista tuotantoyksikköä 17424: peltojensa sadon kohottamiseen ja heidän esim. peltohehtaaria ja lehmää kohden ai- 17425: karjansa lisäämiseen sekä sen tuotannon nakin samansuuruinen palkkio kuin suu- 17426: kohottamiseen. Siihen on käytettävä koh- remmille viljelijöille. 17427: tuullinen määrä valtion varoja ja on niiden Niin kauan kun ei ole päästy kaikkia vil- 17428: saänti järjestettävä lailla vakinaiselle kan- jelijöitä käsittävälle tuotantopalkkiolinjalle, 17429: nalle. Siihen on sitäkin enemmän aihetta joka merkitsee kotimaisiin maataloustuot- 17430: kun nykyisestä maataloustuotteiden kan- teisiin nähden siirtymistä kansainväliseen 17431: sainvälisiä hintoja korkeamman hinnan hintatasoon ja siten hinnan yhteydessä an- 17432: muodossa tapahtuvasta maatalouden tuesta netusta tukimuodosta luopumista, on rajoi- 17433: pääsevät osalliseksi vain myyntituotantoa tuttava ensi vaiheessa tuotannon palkitse- 17434: harjoittavat viljelijät. He saavat erään las- misjärjestelmän toimeenpaneminen vain 17435: kelman mukaan .noi~ 7 miljardia markkaa pienviljelijäin osalta. Se on sitäkin koh- 17436: tuotantotukea tuotteiden korkeamman hin- tuullisempaa kun ei voida pitää oikeuden- 17437: nan .muodossa. Kun väkilannoitemiljar- ja kohtuudenmukaisena sitä, että suurem- 17438: di.sta pääsi osalliseksi noin 312,000 ja tuo- pien tilojen omistajat saavat noin 7 mil- 17439: tantomiljardista noin 250,000 viljelijää, jardia ja valtaosa viljelijöistä pienviljeli- 17440: niin kun viljelmiä on kaikkiaan noin 350,000 jät saa vain tähänastisen tuotantomiljardin. 17441: niin käy näistä luvuista selville, mitenkä Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo- 17442: suhteellisesti pienen· viljelijäryhmän kesken tamme, 17443: jakautuu pääasiallinen hyöty hinnankoro- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 17444: tuksien muodossa järjestetystä maatalouden van lakiehdotuksen: 17445: tuesta, mainitusta noin 7 miljar<)ista mar- 17446: 17447: 17448: Laki 17449: pienvilj,elijij,in maata.loustuo"t4mnon ja taloudellisen aseman kohottamiseksi. 17450: 17451: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 17452: 1 §. syrJaiSen aseman tai muiden olosUhteiden 17453: Pienviljelijäväestön maataloustuotannon vuoksi ovat toisia vaikeammassa asemassa. 17454: ja taloudellisen aseman kohottamiseksi on 17455: · sen peltojen pienuudesta johtuvien vai- 3 §. 17456: keuksien voittamiseksi valtion varoilla han- Avustusta on annettava keskimäärin 2,500 17457: kittava ja sille jaettava väkilannoitteita, mk peltohehtaaria ja 2,500 markkaa lypsy- 17458: väkirehuja y. m. tuotantotarvikkeita. lehmää kohden. 17459: 2 §. . 4 §. 17460: Avustus on runsaammin annettava niille Tarkemmat määräykset annetaan asetuk- 17461: pienviljelijöille, jotka tilansa pienuuden, sella. 17462: 17463: Helsingissä n· päivänä helmikUuta 1950. 17464: 17465: E. Pusa.. Edvard Pesonen. 17466: 17467: 17468: 17469: 17470: 51 17471: IX,t6.- LiLk. al. H:o 56. 17472: 17473: 17474: 17475: 17476: ~ y. m.: Ekt!Z6tm laiksi laidu.nalueista &nfl.*tttt 17477: lein 1 § :n muut-l'åm~s:ta. 17478: 17479: 17480: E d 'tl s k u n n a 11 e. 17481: 17482: LaidllD.olojen kehityksessä on Suollli jäl- neropien talouksien karjan laiduntali'lista 17483: jessä useista muista maista. Esim.. Tans- vartel'l. Tät'ä la'ltia on tulkittu siten., että 17484: kassa ja EnglannisSa ollaan tässä suhteessa sen perusteella. m'llodostetuilla taid'ul'l.- 17485: paljoa pitemmällä. Meillä on pääa:sialli.Sma. alueilla voivat laiduri.ta "Saada 'Vain 1 Ja 2 17486: laitumina käYtetty metsämaita, mutta Vii- lehmåiset ka:rjat. 'rosin. ll"äitäkin lait'Utnia 17487: meaikainen metsäh<>idollinen kehitys on. on muodostettu kovin ra,j'oitetusti cli n.. 17488: johtanut siihen, että metsämaiden laidul'l- 1,500 kpl, joista tåysill valmiina o11 vasta 17489: tamisesta olisi luovuttava. Suuremmilla n. 150 kpl ja kuluvan vuoden aikan.a pi- 17490: viljelmillli oo ollut mahdollisuus karjan täisi niitä valmistua vähän yli .200 k.pl. 17491: laiduntamiseen omilla pelloillaan. Pienvil- Edellä esittämistämroe numeroista ilme- 17492: jelmillä ei ole tätä mahdollisuutta, puhu- nee, että maassamme on 111,000 kpl . 3-5 17493: mattakaan tilattomien karjanomistajien kar- lehmää o'inistavaa taloutta, joiden laidUll- 17494: jan laiduntamisesta. tamisoikeus ei sisälly voimassa olevan lain 17495: Tilastojen mukaan oli tammikuun 1 päi- piiriin. Kun tämä ryhmä on myös erittäin 17496: vänä 1950 sellaisia talouksia joissa oli: " ·· suuressa laitumien puutteessa, olisi lakia 17497: 1 lehmä .............. 100,280 kpl muutettava niin. että tähänastisista suu- 17498: 2 lehmää . . . . . . . . . . . . . . 94,122 , . remmat 'Vil;telmät voivat vuokrata näitä 17499: 3 " . . . . . . . . . . . . . . 57,470 , laitumia. Lain muutos voisi tapahtua edul- 17500: 4 , . . . . . . . . . . . . . . 34,361 , lisimmin siten, että 1 pykälään tehdään 17501: 5 , . . . . . . . . . . . . . . 19,194 , lisäys, jossa mainitaan että myös asunto- 17502: 6-10 , . . . . . . . . . . . . . . 28,270 , viljelystilojen karja pääsee lain eduista 17503: yli 10 " .............. 6,410 " osalliseksi. 17504: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 17505: siis 314,227 taloutta, joissa oli 1-5 lehmää. 17506: Toukokuun 5 päivänä 1945 on hyväk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 17507: sytty laki viljelyslaitumien perustamisesta van lakiehdotu.,tsen: 17508: valtion varoilla asuntotilojen ja niitä pie- 17509: 17510: 17511: Laki 17512: laidunalueista annetun lain 1 § :n muuttamisesta. 17513: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssii 17514: säädetyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 laid~nalueista annetun 17515: lain (399/45) 1 § l'l.ain kuuluvaksi: 17516: 1 §. loin sellaisten muodostaminen katsotaan 17517: Maanhankintalain mukaan muodostetta- tarkoituksenmukaiseksi, niin paljon laidun- 17518: viksi laidunalueiksi voidaan eroittaa, mil- kelpoista maata, kuin samaan asutusryh- 17519: IX,t6. - Myllymäki y. m. 403 17520: 17521: maan perustettavien asuntoviljelystilojen, tava huomioon, että sen sijainti on sopiva 17522: asuntotilojen ja -tonttien sekä jo olemassa ja että sitä voidaan viljellä laitumena. 17523: olevien, niihin verrattavien muiden tilojen Maata hankitaan laidunalueeksi arvioimalla 17524: sekä vähävaraisten tilattomien karjanhalti- kysymykseen tuleva kotieläinmäärä 1/4-- 17525: joiden laiduntarve edellyttää. Erityisistä 1/3 hehtaaria nautayksikköä kohti. 17526: syistä voidaan laidunalue muodostaa suu- Muissa suhteissa olkoon soveltuvilta osin 17527: remm.aksikin. noudatettavana, mitä maanhankintalaissa 17528: Laidunaluetta muodostettaessa on otet- on säädetty. 17529: 17530: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950. 17531: 17532: Lauri Myllymäki. Eino Roine. 17533: Esa Hietanen. Eino Ta.illio. 17534: 404 17535: 17536: IX,n. - Lak. al N:o 57. 17537: 17538: 17539: 17540: Vennamo y. m.: Ehdotus laiksi varojen varaamisesfa pellon 17541: kunnostamisesta jaettavia palkkioita varten. 17542: 17543: 17544: E d u s k u n n a 11 e. 17545: 17546: Maamme viljelmieri peltoalasta on varsin sen vaikeassa asemas8a ovat mainitussa suh- 17547: huomattava määrä heikossa tuottokunnossa teessa alkavat tilalliset. Tämän johdosta ja 17548: olevaa . peltoa. Tämä johtuu myös siitä, kun heikossa kunnossa olevien viljelysten 17549: että sotavuosina ja välittömästi niitä seu- voimaperäistämisestä aiheutuva kansanta- 17550: ranneilla jälleenrakennusvuosina on meillä loudellinen ja yksityistaloudellinen hyöty 17551: ollut viljelysten perusparannusten suoritta- on moninkertainen verrattuna siitä aiheu- 17552: miseen vähäiset mahdollisuudet. Olosuhtei- tuvaan taloudelliseen rasitukseen, olisi val- 17553: den muututtua vähitellen edellä mainitussa tion palkkioiden muodossa tuettava tilojen 17554: suhteessa paremmiksi, olisi viljelijöiden viljelysten kunnostamista samaan tapaan 17555: elintason kohentamiseksi ja heidän toimeen- kuin uudisraivausta ja tätä varten olisi 17556: tulonsa turvaamiseksi kiireellisesti ryhdyt- vuodesta 1950 alkaen viitenä vuotena otet- 17557: tävä kumwstamaan heikkokuntoisia peltoja tava valtion tulo- ja menoarvioihin vuosit- 17558: perusparannustoimenpiteillä ja täten vilje- tain tarpeellinen siirtomääräraha. 17559: lystä voimaperäistämään. Näin voitaisiin Edellä tarkoitettua kunnostaruispalkkiota 17560: myös työttömyyttä torjua maaseudulla hal- olisi annettava enintään 30 hehtaaria peltoa 17561: vimmalla ja käytännöllisimmin, kun vilje- käsittävien viljelmien haitijoille kuitenkin 17562: lijä voisi työskennellä ja järjestää työtä siten, että pika-asutuslain tai maanhankin- 17563: omalla tilallaan sekä kohotettaisiin maamme talain nojalla maata saaneiden tai mainit- 17564: elintarviketuotantoakin. Ensikädessä tulisi tujen lakien nojalla vapaaehtoisella kau- 17565: kysymykseen peltojen ojituksen sekä viemä- palla hankkineiden kohdalta ei, heidän eri- 17566: reiden kunnostaminen ja uusiminen, maan- lmisolosuhteensa huomioon ottaen, olisi ase- 17567: parannusaineiden käyttö, peruskalkitus sekä tettava viljelmän peltoalaan nähden ylä- 17568: kivien poistaminen. rajaa. 17569: Viljelijöille tuottavat tällaisten perus- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 17570: parannusten työ- ja tarvikekustannukset 17571: kuitenkin ylivoimaisia vaikeuksia. Tarvi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 17572: taan siis valtion myötävaikutusta. Erityi- van lakiehdotuksen: 17573: 17574: Laki 17575: varojen varaamisesta. pellon kunnostamisesta. jaetta.via. palkkioita. varten. 17576: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 17577: 1 §. b) peltoalan ylärajaan nähden rajoituk- 17578: Viitenä vuotena, alkaen vuodesta 1950 sitta henkilöille, jotka ovat siirtoväen pika- 17579: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuosit- asutuslain tai maanhankintalain nojalla 17580: tain tarpeellinen siirtomääräraha pellon saaneet maata tai jotka mainittujen lakien 17581: kunnostamispalkkioiden antamista varten. nojalla maansaantiin oikeutettuina ovat 17582: Tästä määrärahasta voidaan myöntää sitä vapaaehtoisesti hankkineet. 17583: palkkiota 17584: a) viljelijöille, joiden peltoala on enin- 2 §. 17585: tään 30 ha, Edellä 1 § : ssä tarkoitettua kunnostamis- 17586: IX,11. - Vennamo y. m. 405 17587: 17588: palkkiota suoritetaan pellon ojituksen sekä 3 §. 17589: viemärien kunnostamisesta ja uusimisesta, Tämän lain nojalla valtion varoista jaet- 17590: maanparannusaineiden käytöstä sekä pellon tavat palkkiot ovat vapaat valtiolle, kun- 17591: peruskalkituksesta ja kivien poistamisesta nalle ja seurakunnalle tulon ja omaisuu- 17592: siten, että palkkiota myönnetään ottamalla den perusteella menevistä veroista. 17593: huomioon viljelmän peltoala, sijainti ja Oikeutta näihin palkkioihin älköön ulos- 17594: kunnostamiakustannukset vähintään 20 ja mitattako.· 17595: enintään 60 sadalta hyväksytyn kustannus- 17596: arvion määrästä. 4 §. 17597: Myönnettäessä kunnostamispalkkiota oji- Tarkemmat määräykset tämän lain täy- 17598: tuksen uusimisesta on otettava huomioon täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan 17599: myös valtion varoista mahdollisesti myön- asetuksella. 17600: netty salaojituspalkkio. 17601: 17602: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1950. 17603: 17604: Veäo Vennamo. Lauri Leppihalme. 17605: Heikiki Soininen. Kusti Eskola. 17606: Lauri Riikonen. Eino B.ytinki. 17607: Dmari Tiainen. ,. Yrjö Saa.ri. 17608: Lauri «'tturtomaa. Niilo B.yhtä. 17609: Matti Miiklki. 17610: 406 17611: 17612: IX,1s.- Lak. al. N:o 58. 17613: 17614: 17615: 17616: 17617: Niska4& y. m. : Ehdotus laiksi Pohjois-Suomen karjattJlou. 17618: den tukemisesta. 17619: 17620: 17621: E d u s k u n n a ll e. 17622: 17623: Kesäkauden lyhyys ja yleisesti liian al- Pohjois-Suomen taloudellisen kehityksen 17624: hainen lämpötila ovat muiden tekijöiden kannalta on erityisen tärkeätä, etteivät elin- 17625: ohella omansa vaikeuttamaan Suomessa kustannukset siellä olisi korkeammat kuin 17626: maataloustuotantoa ja kohottamaan kustan- muualla maassa. Tästä syysti valtion varo- 17627: nuksia tuoteyksikköä kohden. Aivan erikoi- jen käyttö tuotantokUstannuSten korvaami- 17628: sesti tämä koskee Pohjois.Suomea, jossa seen - vaikka se ei yleensä. ole puolletta- 17629: lisäksi harva asutus ja h~lk6t liikenne- vissa - on Pohjois-SuomesSa paikallaan. 17630: yhteydet ehkäisevät monin tavoin maa- Sodan aikana ja sen jälkeen onkin siellä 17631: talouden kehitystä. jo useina vuosina käytetty valtion varoja 17632: Pohjois-Suomen maatalouden pitäminen maidon ja viljan tuottajanhintojen tuke- 17633: elinkelpoisena ja kehityskykyisenä on kui- miseen. Mainittava on myös, että Ruot- 17634: tenkin sekä kansantaloudellisista että väes- sissa on jo 1930-luvulta lähtien käytetty 17635: töpoliittisista ja yhteiskunnallisista syistä runsaasti valtion varoja maidontuotannon 17636: välttämätöntä. Sikäläisen maatalouden pe- tukemiseen maan pohjoisosissa. · 17637: rusedellytysten parantaminen kuivatus-, Ilmastollisista syistä Pohjois-Suomen 17638: raivaus- ja tietöitä avustamana on tästä maatalouden päätuotantona on nurmivilje- 17639: syystä jatkuvasti maan yleisedunkin mu- lys ja siihen perustuva maidontuotanto. 17640: kaista. Mutta ilmastollisten tekijöiden tuo- Sitä mukaa kuin karjatalous siellä voimis- 17641: tantokustannuksia kohottavaa vaikutusta ei tuu, sitä mukaa pellot tulevat paremmin 17642: voida näilläkään toimenpiteillä poistaa. lannoitetuiksi ja sadot kohoavat, mikä taas 17643: Sen vuoksi on tarpeellista antaa maatalou- vuorostaan tulee karjatalouden hyväksi. 17644: den harjoittajille Pohjois-Suomessa jossa- Tästä syystä on tarkoituksenmukaista koh- 17645: kin muodossa korvausta siitä, että tuotanto- distaa Pohjois-Suomen maatalouden avus- 17646: kustannukset siellä ovat keskimäärin kor- taminen nimenomaan karjatalouden tuke- 17647: keammat kuin muualla maassa. miseen. 17648: Niistä keinoista, millä maatalouden 'tuo- Vuodesta 1944 lähtien on maidon tuo- 17649: tantokustannusten korkeus Pohjois-Suo- tantoa Pohjois-Suomessa tuettu siten, että 17650: messa saataisiin korvatuksi, tulee ensim- ns. vakauttamispalkkiot ovat olleet kor- 17651: mäisenä kysymykseen mahdollisuus pitää keammat kuin muualla maassa. Vielä sen- 17652: Pohjois-Suomessa maataloustuotteiden hin- kin jälkeen kun vakauttamispalkkioiden 17653: nat korkeampina kuin muualla. Pohjois- maksaminen muualla lopetettiin 1.11. 1947, 17654: Suomen ollessa yleensä maataloustuotteiden on niitä Pohjois-Suomessa maksettu siten, 17655: alituotantoaluetta tämä olisikin mahdollista että pohjoisimmalla alueella palkkio on 17656: niiden tuotteiden osalta, joiden kuljetus- ollut 4: 25 kilolta, toisella 3: - ja kolman- 17657: kustannukset ovat hintoihin verrattuina nella 2: 50. Nämä palkkiot on maksettu 17658: korkeat, kuten kulutusmaito, perunat ja meijeriin tuodusta maitomäärästä, minkä 17659: heinä. Mahdollisuudet tässä suhteessa ovat lisäksi myydystä kotivoista on maksettu 17660: kuitenkin melko vähäiset nimenomaan niillä vastaava palkkio. 17661: alueilla, joilla kuluttajaväestön määrä on Harkittaessa kysymystä, mille pohjalle 17662: pieni. Lisäksi on otettava huomioon, että · maidon tuotannon tukeminen Pohjois-Suo- 17663: u;,,s.- N.._Nt. J.m. 17664: messa olisi järjestettävä, näyttää tarkoituk- ne vaihtelevat s~l.läklli ~ten, eWi. J;le ovat 17665: senmukaisimmalta se ratkaisu, että palkkio korkQ:m,at ~~inw~n~ p()hjoise~ T$i- 17666: maksetaan lehmählvun p~ella. Tällöin. k~an ehdott~a aJ®Pof~t:it~ ~;tiiJ(tt~~ 17667: pääsewt nekin seudut, joilta ei voida kul- kin sen vuoksi sopivalta. Jos pal~ Ql~ 17668: jettaa maitoa meijeriin, palkkioista osalli- I alueella 4,000 ro.k l~hm,ä.ä ~()hden vqo- 17669: siksi. Samoin tulisi palkituksi omaa ta- dessa, II alueella a,OOO mk, UI alqetJ.~~ 17670: loutta varten tapahtuva maidon tuotant'(), 2,000 mk ~ IV alueeU/1. 1,00() m~~ ve:\da~n 17671: kuten on oikeudenmukaista. Tätä palkit- tarkoitukseen tarvittavien varojen määrä 17672: semisjärjestelmää vastaan voidaan tosin arvioida seuraavasti: 17673: huomauttaa, että. se ei ole tuotantopoliit- Lehmä& kohden YJHe6111iä 17674: tisesti tarkoituksenmukamen, koska. se ei Alue MhllliUIJkll mk ~ 17675: perustu maitomäärään. Huomioon on kum- :( 11,270 4,000 45,080,000 17676: minkin otettava, että ehdotetusta palkkio- II 41,484 3,000. 12,4,45~,000 17677: järjestelmästä huolimatta hyvin tuottavien III 63,831 2,000 1:27,662,000 17678: lehmien pitäminen on edullisempaa kuin IV 79,434 1,000 79,434,000 17679: heikosti tll~I"V~ ~ olisi epäoikeu" Yht. 196,019 S'N)628,000 17680: denmukaista se, että palkkio olisi pienempi 17681: seuduilla, joilla heikko rehun tuotanto ei Jotta Pohjois-Suomen karjatalouden tu- 17682: tee mahdolliseksi korkeata maidon tuotan- keminen saataisiin niin kestävälle pohjalle, 17683: toa. Samoin olisi kohtuutonta, että palk- että sikäläiset viljelijät voisivat sen ottaa 17684: kio alenisi esim. sen perusteella, että jota- huomioon tuotantoaan ja talouttaan suun- 17685: kin seutua on sattunut kohtaamaan rehn- nitellessaan, se olisi järjestettävä pysyvällä 17686: kato. Näistä syistä näyttää lehmämäärään lailla. Kun kuitenkaan maassamme ei ole 17687: perustuva palkitseminen Pohjois-Suomen kokemusta tällaisesta palkkiojärjestelmästä 17688: erikoislaatuisissa olosuhteissa tarkoituksen- ja kun tähänastinen järjestelmä on ollut 17689: mukaisimmalta. käytännössä sodan aiheuttamissa varsin 17690: Ns. Pohjois-Suomen toimikunta on eh- poikkeuksellisissa olosuhteissa, lienee tar- 17691: dottanut karjataloutta tuettavaksi Pohjois- koituksenmukaista säätää laki olemaan voi- 17692: Suomessa ns. ohra-alueella, joka vuoros- massa määräajan, viisi vuotta. 17693: taan olisi jaettava neljään alueeseen. Luon- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 17694: nollista on nimittäin, että samoin kuin tuo- 17695: tantokustannukset Pohjois-Suomessa ovat että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 17696: yleensä korkeammat kuin muualla maassa, van lakiehdotuksen: 17697: 17698: Laki 17699: Pohjois.Suomen karjatalouden tukemisesta. 17700: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 17701: 1 §. Yli-Iin, Pudasjärven, Taivalkosken, Suo- 17702: Vuosina 1951-55 otetaan valtion tulo- mussalmen, Puolangan, Hyrynsalmen, Ris- 17703: ja menoarvioon vuosittain tarpeellinen siir- tijärven ja Kuhmon maalaiskunnissa sekä 17704: tomääräraha karjatalouden tukemiseksi Rovaniemen kauppalassa ja Tornion ja 17705: Pohjois-Suomessa. Tästä määrärahasta Kemin kaupungeissa lehmää kohden 3,000 17706: myönnetään palkkioita karjanhaitijoille mk vuodessa; 17707: seuraavasti: 3) Sotkamon, Kajaanin, Paltamon, Vuo- 17708: 1) Utsjoen, Inarin, Enontekiön, Muo- lijoen, Säräisniemen, Utajärven, Muhoksen, 17709: nion, Kolarin, Kittilän, Sodankylän, Savu- Oulujoen, Ylikiimingin, Kiimingin, Hauki- 17710: kosken, Pelkosenniemen, Sallan, Kuusamon putaan, Iin, Oulunsalon, Hailuodon, Kem- 17711: ja Posion maalaiskunnissa lehmää kohden peleen, Tyrnävän, Temmeksen, Limingan, 17712: 4,000 mk vuodessa; Lumijoen, Siikajoen, Revonlahden, Paavo- 17713: 2) Kemijärven, Rovaniemen, Turtolan, lan, Rantsilan, Vihannin, Pattijoen, Salois- 17714: Ylitornion, Alatornion, Karungin, Tervo- ten, Pyhäjoen, Merijärven, Oulaisten, Haa- 17715: lan, Kemin, Simon, Ranuan, Kuivaniemen, paveden, Pulkkilan, Kestilän, Piippolan, 17716: 408 IX,l8. - Pohjois--Suomen karjatalous. 17717: 17718: Pyhännän, Kärsämäen ja Pyhäjärven maa- Kruunupyyn, Luodon, .Ähtävän, Teerijär- 17719: laiskunnissa sekä Oulun, Raahen ja Kajaa- ven, Purmon, Sonkajärven, Rautavaaran, 17720: nin kaupungeissa ·lehmää kohden 2,000 mk V altimon, Nurmeksen, Pielisjärven, Ilo- 17721: vuodessa; mantsin, Enon ja Tuupovaaran maalais- 17722: 4) Kalajoen, Alavieskan, Raution, Yli- kunnissa, Lieksan ja Nurmeksen kauppa- 17723: vieskan, Sievin, Nivalan, Haapajärven, Joissa sekä Kokkolan kaupungissa lehmää 17724: Reisjärven, Pihtiputaan, Kinnulan, Kivi- kohden 1,000 mk vuodessa. 17725: järven, Kyyjärven, Perhon, Halsuan, Les- 17726: tijärven, Vetelin, Kaustisten, Ullavan, To- 2 §. 17727: holammen, Kannuksen, Himangan, Lohta- Tarkemmat määräykset tämän lain sovel- 17728: jan, Kälviän, Alavetelin, Kaarlelan, Öjan, tamisesta annetaan asetuksella. 17729: 17730: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 17731: 17732: M. 0. La.htela. Martti Miettunen. 17733: 409 17734: 17735: IX,t9. - La.k. aJ.. N:o 59. 17736: 17737: 17738: 17739: 17740: Lahtela y. m.: . Ehdotus laiksi poronhoitoalueella olevien 17741: luonnoniittyjen vastikemaan raivauksesta. 17742: 17743: 17744: E d u s k u n n a II e. 17745: 17746: Poronhoito on maamme pohjoisimpien Kaikki tämä voitaisiin oikeudenmukaisesti 17747: kuntien väestön pääelinkeino ja sillä on ja taloudellisesti parhaiten poistaa siten, 17748: hu-omattava taloudellinen merkitys poron- · että kullekin sellaiselle tilalle, jolla on mai- 17749: hoitoalueen keskisellä ja eteläisellä alueella- nitunlaisia luonnonniittyjä, raivattaisiin ja 17750: kin, varsinkin niiden itäisellä puolen. Maa- viljelyskuntoon laitettaisiin talouskeskuk- 17751: ja karjatalous poronhoitoalueen pohjoisim- sen läheisyyteen niin paljon maata, että 17752: niissa kunnissa on aivan alkeellista ja luon- sen tuotto vastaa niiden luonnonniittyjen 17753: nonvaraista. Siellä m. m. miltei kaikki tuottoa, joiden vastikkeeksi raivaus toi- 17754: kotieläimille tarvittavat .rehut korjataan meenpannaan ja että sen jälkeen kun se 17755: useissa tapauksissa jopa kahdenkymmenen on tehty, lopetetaan niiden niittyjen ja 17756: kilometrin etäisyydellä talosta ja kaukana niiltä korjattujen rehujen . suojelemis- ja 17757: toisistaan olevilta s9ilta, ojan ja jokivar- vahingonkorvausvelvollisuus, joiden vastik- 17758: sissa olevilta suureksi osaksi erittäin huono- keeksi raivaus- ja viljelyskuntoon laittami- 17759: tuottoisilta luonnoniityiltä, joista heinien nen on toteutettu, vaikka niillä ja niiltä 17760: korjuu ·ja kuljetuskustannukset saattavat korjatulle rehulle porot ja hirvet sekä koti- 17761: nousta niin suuriksi, ettei niiden arvo vas- eläimet tekisivätkin vahinkoa. 17762: taa korjuu- ja kuljetuskustannuksia. Sa- Raivaamalla ja viljelyskuntoon saatta- 17763: manlaista on karjanrehun hankinta huo- malla kaukana talouskeskuksista olevien 17764: mattavalta osalta pohjoisimpien kuntien huonotuottoisten luonnonniittyjen vastik- 17765: eteläpuolisella poronhoitoalueena erittäin- keeksi talouskeskuksien läheisyyteen niiden 17766: kin sen itäisellä osalla. Mainitunlaisilla tuottoa vastaavat, lisättäisiin huomatta- 17767: luonuoniityillä tekevät kesällä polkenialla vasti porotalouden tuottoa. Siten saataisiin 17768: ja syksyllä sekä talvella syömällä ja sotke- niidenkin, jotka joko vanhasta totutusta ta- 17769: malla porot ja hirvet sekä metsälaitumella vasta tai taloudellisista vaikeuksista joh- 17770: kulkevat kotieläimet vahinkoa, joista poron- tuen puheena olevanlaisilta luonnonniityiltä 17771: hoitolain edellyttämät poronomistajain k~väävät kotieläimilleen useissa tapauksissa 17772: muodostamat paliskunnat miltei poikkeuk- tnotantorehuiksi ala-arvoista heinää, saa- 17773: setta joutuvat yksin maksamaan vahingon- maan kunnollista tuotantorehua ja karja- 17774: korvauksen, koska on vaikea todeta, mikä taloutensa tuottamaan parempia tuloksia 17775: niistä on muiden kuin porojen tekemä va- omaksi ja koko kansakunnan hyväksi. 17776: hinko ellei niitä vahingonteosta tavata. Tosiuhan nyt jo maksetaan uudisraivaus- 17777: Mainitunlaisten kaukana talouskeskuksista palkkiota ja yritetään niiden avulla lisätä 17778: ja hajallaan olevien luonnonniittyjen ja viljeltyä maata, mutta sen turvin ei kui- 17779: niiltä korjattujen rehujen vahingonteolta tenkaan päästä siihen, ettei porotalouden- 17780: suojeleminen ja lain edellyttämien vahinko- harjoittajain tarvitsisi kantaa sitä liika- 17781: jen arvioimis- ja korvauskustannukset tuot- rasitusta, mikä niille aiheutuu puheena ole- 17782: tavat porotaloudelle jatkuvasti suuria me- vien luonnonniittyjen ja niiltä korjattujen 17783: noja ja alentavat porotalouden tuottoa ja rehujen suojelemisesta ja vahingonkorvauk- 17784: lisäksi aiheuttavat ristiriitoja vahingon kär- sista. Että porotalouden harjoittajat pää- 17785: sineiden ja vahingon maksajan kesken. sisivät suojelu- ja vahingonkorvausvelvolli- 17786: 62 17787: 410 IX,1.9. - Poronhoitoalueen luonnonniityt. 17788: 17789: suudesta olisi säädettävä laki, jonka nojalla säksi senkin, että mitä suUfenunaksi näiden 17790: kyseessä oleva vastikemaan raivaus toteu- tulot saadaan, sitä suuremmaksi nousee hei- 17791: tettaisiin valtion toimesta ja varoilla. Näin dän verotettava tulonsa ja että siten valtio- 17792: olisi tehtävä sitäkin suuremmalla syyllä km saa uhraamistaan varoista vuosittain 17793: kun se edistäisi porotaloutta ja tukisi kaik- osan veroina takaisin, olisi puheena oleva 17794: kein heikoimmassa taloudellisessa asemassa raivaus toimeenpantava. 17795: olevia maataloudenharjoittajia, joilla talon Nykyaikana ja vastaisuudessa maatalou- 17796: kokoon nähden on enimmän ja huonotuot- den tuotantokykyiseksi saamisen perusedel- 17797: toisimpia, kaukana ja hajallaan olevia luon- lytyksiin kuuluu, että viljellyt maat saa- 17798: nonniittyjä ja jotka siis taloudellisen toi- daan lisääntymään ja voidaan käyttää 17799: mintansa elvyttämiseksi ja kohottamiseksi konevoimaa sekä luovutaan huonotuottois- 17800: sosiaaliselta kannalta ajatellen kaikkein ki- ten luonnonniittyjen käytöstä. Mainittu 17801: peimmin taloudellista apua tarvitsevat. Sii- raivaustoiminta on omiaan edistämään ko- 17802: henkin nähden, että poronhoitoalue oli vii- neitten käyttömahdollisuuksia sitä suurem- 17803: meisten sotien ajan sotatoimialueena ja so- massa määrässä mitä voimakkaammin rai- 17804: dan aikana tuhottiin penwteellisesti, olisi vaustoimintaa tuetaan ja saadaan lifilä.tylrsi 17805: mainitunlainen apu erikoisen tarpeellinen, viljeltyä maata. Viljellyn m1,1.an 1~4i.mi~ 17806: että sikäläi~issä alkeellisissa oloissa elävä sellä. saada.an po~tetuksi Pohjois-Suomfllita 17807: ja sodasta enimmän kärsinyt vähävarainen jatkuva. .rehupula. ja lisätyksi lehmistä ~:~aa 17808: väestönosa pääsisi elämisen ~.llrnun. tavaa :t;Il%itotuotantoa. 17809: Mainitunlainan raivaustoiminta tosin tu- Kyseessä olevalla raivaustoUI1inn~la voi- 17810: lee hehtaaria kohden maksamaan enemmän daan myöskin tehostaa. täystyöllisyyttä ja 17811: kuin mitä nykyisen järjestelmän muk&an torjua. työttömyyttä tuloja tuott&valla hyö- 17812: maksetaan uudisraivauspalkkiota. V al.kka dyllisellij. työllä. ja kehittää. samall3 m"-'k 17813: näinkin on, niin huomioonottaen pohjoisim- taloutta niin, etteivät sen harjoittaja.t ole 17814: man Suomen alkeelliset· olot ja väeatön ansiotöi~ä olevi3 kansa.htisia. 17815: vähävaraisuuden ja sen sodan johdosta kär- Edellä esitettyyn viitaten kunn.ioit~en 17816: simät menetykset ja että siitä on poro- ehdotamme 17817: taloudelle ja erikoisestikin alke~llisisaa 17818: oloissa elävälle maatalousväestölle taloud,~l että Ed'U8kunfa hyväksyisi näin 17819: linen tuki, jota molemmat mainitut elinkei- kuuluvan laki~hdotuksen: 17820: non harjoittajat kipeästi kaip~;tavat, ja li- 17821: 17822: 17823: Lakl 17824: poronhoitoallueella. oleviea. luoononniittyjen ~tikemaa.n. nil.i~ 17825: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 17826: 1 §. olevan porotaloudelle ja maataloudelle hyö~ 17827: Niille Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kUfol-~ tyä, vaikka sitä maanomistaja taikka hal- 17828: nissa oleville maanomistajille ja kruununf tija ei pyytäisikään. 17829: tilan haltijoilla, joilla on sellaisia suo- ja 17830: muita luonnonniittyjä., joilla porot ja hir· 2 §. 17831: vet sekä kotieläimet tuattavat kasvavalle Se, mitä 1 § :ssä on säädetty, sovelletta- 17832: tai niistä kootuille rehuille vahinkoa, raiva- koon myöskin muissa poronhoitoalueeseen 17833: taan ja kasvukuntoon laitetaan valtion toi- kuuluvissa kunnissa olevien suo· ja muiden 17834: mesta ja varoilla talouskeskuksen läheisyy- luonnonniittyjen vastikemaan raivaukseen, 17835: teen niin paljon viljeltyä maata, että sen jos maan omistaja tai haltija sitä anoo. 17836: tuotto vastaa niiden luonnonniittyjen tuot- 17837: toa, joiden vastikkeeksi raivaus- ja vilje- 3 §. 17838: lyskuntoon laittaminen toteutetaan. Kun 1 ja 2 § : ssä mainittu vastikemaan 17839: Edellä. 1 momentissa. mainittu vastike- raivaus ja viljelyskuntoon laittaminen on 17840: maan raivaus voidaan toimeenpanna palis- toimeenpantu, ei tilan omistajalla tai hal- 17841: kmlnan hakemuksesta, jos siitä katsotaan tijalla eikä sillä, jolle hänen oikeutensa 17842: IX,l!9. - Lahtela y. m. 411 17843: siirtyy, ole oikeutta vaatia ja saada niiden muiden omistamasta maasta, jos sen katso- 17844: niittyjen ja niiltä korjattujen rehujen suo- taan edistävän porotaloutta ja sitä tilaa, 17845: jelemista eikä niillä kasvavasta ja niiltä johon vastikemaa on raivattava. 17846: korjatusta rehusta vahingonkorvausta, joi- 17847: den vastikkeeksi raivaus on toimeenpantu, 5 §. 17848: vaikka porot tai hirvet taikka kotieläimet Tässä laissa mainittuja toimenpiteitä var- 17849: tekisivätkin vahinkoa. ten otetaan vuosittain valtion tulo- ja meno- 17850: arvioon tarvittava arviomääräraha. 17851: 4 §. 17852: Milloin tilalla ei ole talouskeskuksen lä- 6 §. 17853: hettyvillä viljelykseen soveltuvaa maata, Tarkemmat määräykset tämän lain sovel- 17854: johon vastikemaan raivaus voidaan suorit- tamisesta annetaan asetuksella. 17855: taa, voidaan sitä hankkia asutuslain edel- Tämä laki tulee voimaan ........ kuun 17856: lyttämässä järjestyksessä valtion taikka päivänä 195 ... 17857: 17858: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 17859: 17860: II. 0. Lahtela. Markus .Niska.la. Mvtti Miettunen. 17861: Bino Rytinki. VUho Väyrynen. lfiilo :B.yhtä. 17862: Kustt Eskola. Erkki Koivisto. ~ivo J'riman. 17863: 412 17864: 17865: IX,2o. - Lak. a.l. N :o 60. 17866: 17867: 17868: Turja. y. m.: Ehdotm laiksi maanhankintalain mukaan 17869: annettavista valtion velkasitoumuksista annetun lain 17870: muuttamisesta. 17871: 17872: E d u s kun n a 11 e. 17873: Vuoden 1948 valtiopäivillä jätettiin joissa velkasitoumusten omistajat ovat huo- 17874: eduskunnalle lakialoite n: o 64, jossa ehdo- manneet anoa lääninhallitukselta lykkäystä 17875: tettiin maanhankintalain mukaan annetta- toisen omaisuudenluovutusveronsa suoritta- 17876: vista valtion velkasitoumuksista 5 päivänä miseen. Tästä syystä ja kun maanhankin- 17877: toukokuuta 1945 annettua lakia (401/45) talain mukaisista arvioimistoimituksista 17878: muutettavaksi mm. siten, että velkasitou- vasta noin kolmannes on loppuun suori- 17879: muksia olisi niiden saaja ja se, jolle !jaa- tettu ja pakkolunastetun omaisuuden hin- 17880: minen on siirtynyt perintönä tai testamen- tana annettavien velkasitoumusten saanti 17881: tin nojalla tahi seuraantonsa puolesta nii- on täten viivästynyt, jää ·suuri osa maan 17882: hin verrattavalla saannolla, oikeutettu käyt- luovuttajista kokonaan osattomaksi edusta, 17883: tämään kaikkien tulon ja · omaisuuden pe- jota·· velkasitoumusten puheena oleva käyt- 17884: rusteella valtiolle kannettavien verojensa tömahdollisuus on merkinnyt. Näin synty- 17885: suorittamiseen. Voimassa olevien säännös- neen tilanteen kohtuuttomuutta on omansa 17886: ten mukaan ei kyseisiä velkasitoumuksia lisäämään se seikka, etteivät maan luovut- 17887: ole voitu käyttää muiden verojen kuin toi- tajat tähän mennessä ole saaneet minkään- 17888: sen omaisuudenluovutusveron maksuun. laista hyvitystä maanlunastushintojen in- 17889: Kun tämä vero toisesta omaisuudenluovu- flatiohäviöstä. 17890: tusverosta 5 päivänä toukokuuta 1945 an- Edellä lausutun nojalla ja viitaten alussa 17891: netun lain nojalla on nyt viimeisen ker- mainitun lakialoitteen perusteluihin esi- 17892: ran pantu maksettavaksi, ei maanhankinta- tämme, 17893: velkasitoumuksilla myöhemmin ole mainit- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 17894: tua käyttömahdollisuutta muissa kuin sel- van lakiehdotuksen: 17895: laisissa suhteellisen harvoissa tapauksissa, 17896: 17897: Laki 17898: maanhankinta.la.in muka.a.n a.nnetta.vista. valtion velkasi.toumuksista. a.unetun hLin 17899: muutta.misesta.. 17900: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maanhankintalain mukaan annetta- 17901: vista valtion velkasitoumuksista 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun lain (401/45) 17902: 2 ja 4 § näin kuuluviksi: 17903: 2 §. muiden tulon ja omaisuuden perusteella 17904: Tässä laissa tarkoitettuja valtion velka- valtiolle kannettavien verojensa suorittami- 17905: sitoumuksia on jokainen oikeutettu käyttä- seen. 17906: mään toisen omaisuudenluovutusveronsa 17907: maksamiseen. Velkasitoumuksen saaja ja 4 §. 17908: se, jolle saaminen on siirtynyt perintönä Tässä laissa tarkoitettuja velkasitou- 17909: tai testamentin nojalla tahi seuraantonsa muksia voidaan siirtää sekä nimetylle hen- 17910: puolesta niihin verrattavalla saannolla, on kilölle tai hänen määräämälleen että avoi- 17911: oikeutettu käyttämään niitä myös kaikkien mesti. 17912: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950. 17913: E. A. Turja.. Felix Seppälä. Heildd A.la-Mäyry. Yrjö I. A.nt.ila. 17914: .Aarine Honka. Jaakiko Ha.ka.la.. Matti Heikkilä. Niilo Honbla. 17915: Päiviö Hetemäki. Irma Hamara. 17916: 413 17917: IX,21. - Lak. al. N :o 61. 17918: 17919: 17920: Luostarinen y. m. : Ehdotus laiksi kotimaassa tuotetun pel- 17921: lava- ja hamppukuidun hintojen vakauttamisesta. 17922: 17923: Ed us kunnalle. 17924: 17925: · Hyväksyessään kotimaassa tuotetun pel- teknillisiin tarkoituksiin sellaisina aikoina, 17926: lavan ja hampun hintojen vakauttamisesta jolloin ulkomaisen pellavan ja muiden keh- 17927: joulukuun 22 päivänä 1943 annetun lain, ruuaineiden tuonti vaikeutuu tai tyrehtyy. 17928: jolla mainittujen tuotteiden hinnat koti- Sen turvin voidaan myös säästää huomat- 17929: maisen rukiin hintaan sidottuina vakautet- tavia valuuttamääriä, joita kehruukuidun 17930: tiin v: 'n 1950 loppuun, eduskunta tarkoitti tuonti ulkomailta vaatii, ja joita ei viime 17931: luoda riittävät edellytykset pellava- ja vuosina aina ole riittävästi voitu tarkoi- 17932: hamppukuidun ajanmukaiselle, tehdasmai- tukseen myöntää. Ainakin nykyisen, 17933: sesti tapahtuvalle valmistukselle, sopimus- maamme ainoan pellavan- ja hampunkäsit- 17934: viljelystietä tuotetusta raaka-aineesta: pel- telylaitoksen toiminnan jatkuminen on tär- 17935: lavan ja hampun varsista. keätä myös maassamme suhteellisen run- 17936: Annetun lain pohjalla saatiin meillä saana säilyneen, viljelijäin kotona tapah- 17937: syntymään ja toimimaan vain yksi pella- tuvan kuiduntuotannon kehittämiseksi. Sen 17938: van- ·ja hampunkäsittelylaitos, Kuitukasvi laadussa on paljon parantamisen varaa, 17939: Oy, joka perustettiin v. 1944 yhteisistä, mutta tätä tarkoittavalta opetus- ja neu- 17940: kansanhuollollisista syistä, ja joka on v: !jta vontatyöltä puuttuu suureksi osaksi pohja, 17941: 1945 alkaen valmistanut kuitua yleiseen jos maassa ei ole käynnissä yhtään. alan 17942: kulutukseen. Tämänkään laitoksen toimin- laitosta, joka toimisi, myös kuidtplvalmis- 17943: nalle ei annetusta hintatakuulaista kuiten- tuksen esikuva- ja harj9ittelulaitoksenai ja 17944: kaan ole ollut tarkoitettua hyötyä, kotimai- jonka kokemusten pohjalla voitaisiin me- 17945: sen rukiin hinnan jäätyä suhteellisesti al- nestyksellisesti toimia kotinlaisen kuidun- 17946: haiseksi, sekä palkka- ja hintasuhteissa ta- tuotannon rationalisoimiseksi. 17947: pahtuneiden jyrkkien muutosten takia. Nykyisten hinta- ja palkkasuhdanteiden 17948: Tästä syystä on Kuitukasvi Oy:n toimin- sekä tehdaamaisesta kuidunvalmistuksesta 17949: nan tukemiseksi vuosien 1946 ja 1947 pella- viime vuosina saatujen laskelmien pohjalla 17950: vasadon osalta myönnetty varoja hinnan- asiaa arvostellen, olisi pellavan ja hampun 17951: tasausrahastosta, mutta ei enää .vuosiksi aivinakuidun hinnaksi vahvistettava I laa- 17952: 1948 ja 1949, mistä syystä yhtiö ei ole tuluokassa 250 markkaa kilolta ja rohdm- 17953: mainittuina vuosina enää voinut tehdä vil- kuidun hinnaksi I laatuluokassa 160 mark- 17954: jelyssopimuksia, eikä näin ollen raaka- kaa kilolta, maataloustuotteiden luovutus- 17955: aineen puutteessa v: n 1949 päättyessä enää hintaindeksin ollessa 1000, jotta alan teh- 17956: ole ollut kuin osittaisessa toiminnassa. daslaitos voisi kannattavasti toimia ja mak- 17957: Raaka-aineen sopimusviljelijöiksi haluk- saa sopimusviljelijöilleen pellavan ja ham- 17958: kaita olisi kyllä ollut riittävästi, ja laitok- pun varsista sellaisen hinnan, että nämä 17959: sen uudet, vasta kolme vuotta käytössä ol- olisivat halukkaat tuottamaan niitä riittä- 17960: leet koneet ovat osoittautuneet tarkoituk- västi laitoksen raaka-aineeksi. Tältä kan- 17961: senmukaisiksi, joten p. o. tuotantoala oli nalta on kuidu:nhintojen sitomjnen maa- 17962: teknillisesti jo lupaavassa alussa, mutta· taloustuotteiden luovutushintaindeksiin tar- 17963: riittävät taloudelliset edellytykset puuttu- koituksenmukaisinta, kuten m. m. kotimai- 17964: vat. . sen villan hintatakuulaissa on viliaan näh- 17965: Kotimaisen kuiduntuotannon säilyminen den säädetty. Maataloustuotteiden luovu- 17966: edes viime vuosien laajuisena on yhteisen tushintaindeksin muuttuessa muutettaisiin 17967: edun takia tärkeätä. Sen avulla voidaan myös kuidun takuuhintoja. Jotta kuitu- 17968: varmentaa raaka-aineen saanti edes vält- kasvien viljelys- siis raaka-aineen tuotta- 17969: tämättömimpiin, sekä tekstiili- että moniin minen kuidunvalmistuslaitokselle, varmis- 17970: IX,21. - Pellava- ja bamppukuitu. 17971: 17972: tuisi ja voitaisiin kehittää järkiperäiselle maista, koska sen kilpailukyky muun keh- 17973: kannalle, ja toisaalta kuidun valmistusme- ruuteollisuuden rinnalla muuten heiken- 17974: netelmät tehdaslaitoksessa saataisiin kehite- tyisi. Tämän kysymyksen ratkaisemiseksi 17975: tyiksi tehokkaiksi ja tarkoituksenmukaisiksi, olisi tarpeen valtion varoista suorittaa se 17976: on ·kuidun hintatakuu tarpeellista. vahvis· hinnan ero, joka on ulkomaisen ja vastaa- 17977: taa 10 vuoden ajaksi, v:n 1951 alusta lu- van kotimaisen kuidun välillä. Edellyt- 17978: kien. täen, että yksi kuidunvalmistuslaitoksemme 17979: Pellavakuidun hinta eri maissa vaihtelee tuottaa vuodessa n. 140,000-150,000 kg 17980: huomattavasti. Halvimmalla on sitä viime kehruukuitua, olisi nykyisten hintasuhtei- 17981: vuosina myynyt Hollanti, josta myös meille den vallitessa tarkoitukseen tarvittava raha- 17982: on viime sodan jälkeen kuitu miltei yksin- määrä n. 10 milj. mk vuodessa. Tämän 17983: omaan tuotu. Sieltä saatavan kuidun hinta vastapainoksi säästyisi tällöin kuitenkin 17984: on nykyisin ollut n. puolet edellä tarpeel- kotimaahan valuuttaa n. 10-11 milj. mk. 17985: liseksi esitetystä kotimaisen kuidun hin- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme, 17986: nasta. Tästä johtuen ei pellavankehruu- 17987: teollisuus ole halukas maksama&l kotimai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 17988: sesta kuidusta sanottavasti korkeampaa hin- van lakiehdotuksen: 17989: taa kuin millä se saa ostaa vastaavaa ulko- 17990: Lakl 17991: kotimaa.ssa. tuotetun pella.va.- ja b.amppukuidun hintojen vaka.utta.misesta.. 17992: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä 17993: määrätyllä tavalla, säädetään: 17994: 1 §. neuvoston määräämien perusteiden mu- 17995: · Kotimaisten kuitukasvien ja niistä saa- kaan. 17996: tavan kehruukuidun tuotannon edistämi- 17997: seksi vlikauteta;an tammikuun 1 päivästä 2 §. 17998: 1951 lukien 10 vuoden ajaksi sopimllS'Vilje- Valtion tulo- ja menoarvioon varataan 17999: lystietä hankituist~ pellavan ja hampun vuosittain tarpeellinen määriiraha, josta 18000: varsista valmistettujen pellava- ja hamp- suoritetaan 1 §:ssä mainitulla tavalla tuo- 18001: puaivinain hinta t laatulukossa 250 mar- tetun kotimaisen pellava~ ja hamppukuidun 18002: kaksi kilolta ja pellava- ja 4amppurohti- ja vastaavan ulkomaisen kuidun hinnan 18003: mien hinta I laatuluokassa 160 markaksi erotus, kotimailren oHessa kalliimpaa. 18004: kilolta, maataloustuotteiden luovutushinta- 18005: indeksin ollessa 1000. Muiden laatuluok- 3 §. 18006: kien hinnoista päättää valtioneuvosto. Tarkepunat määräykset tämän lain so- 18007: Maataloustuotteiden luovutushintaindek- veltamiSesta antaa valtioneuvosto. 18008: sin muuttuessa on edellä mainitut vakau- Tämä laki tulee voimaa:ri 18009: 1 päivänä tam- 18010: tetut hinnat vastaavasti muutettava valtio- mikuuta 1951. 18011: Helsingissä 8 p :nä helmikuuta 1950. 18012: Aino Luostarinen. Wiljam Sarjala.. Pekka Kiiski. 18013: Kerttu ·Sa&laSti. Il:mari Tiainen. Eri. lla&pa.niemi. 18014: Vieno Siinonea JUhani Leppälä. Kalle Joukanen. 18015: Antti J. ~. Väinö Ralikila. Anton Stmrkenka. 18016: Ma.rbS NiskaJa.. Eino Laitinen. Ta.hvo Bönkkö. 18017: Onni Mannila. - Samuli Simula. Toivo Ikonen. 18018: L. 0. llil'V'e!lS'alo. V. J. Sukselainen. Matti Milldd. 18019: Heiilclrl Simonen. J. E. Lampinen. M. 0. t.ahtela.. 18020: Jebannes Vli'oJa.inen. M9.rtti Miettunen. Yrjö 'Hal'lta.l&. 18021: T. N. Vllhula.. Eino Palovesi. Irma. Hanmm. 18022: Lauri MurtomM. Lauri Leppilmlme. s. s. Aittooiemi. 18023: Våinö Okko. Le!mart Helja.s. Jalmari Pusa. 18024: Veikko Vennamo. Atte Palklm.nen. Alkseli Bra.nder. 18025: Jussi .Annala. 18026: 415 18027: 18028: IX,22. - La.k. al. N:o 62. 18029: 18030: 18031: 18032: 18033: V. Eskola. y. m.: Ehdotus laiksi maalautakunnista. 18034: 18035: 18036: E d u s k u n n a 11 e. 18037: 18038: Maaseudun rakentamisen alaan kuuluvilla ja kallistuu loppupuolelle jatkuvasti lisään- 18039: tehtävillä on nykyisen asutuslainsäännön tymään. Rakentamisesta maaseudulla voi- 18040: puitteissa erittäin suuri osuus, joka on massa olevan lainsäädännön mukaan ra- 18041: edelleen . jatkuvasti kasvamassa. kennuslautakunnan tehtävät ilmeisesti tule- 18042: Maataloutemme on myös kehittymässä vat ensi sijassa olemaan valvontaluontoisia 18043: yhä pienviljelysvaltaisemmaksi ja muodos- ja niiden toiminta ilman uusia lainsäädän- 18044: tuu rakennuspääoma tämän vuoksi viljel- nöllisiä toimenpiteitä muodostumaan saman 18045: millä olosuhteiden pakosta peltohehtaaria tapaiseksi kuin maistraattien ja järjestö- 18046: kohti suhteellisen korkeaksi. Rakennuspää- oikeuksien toiminta kaupungeissa ja kaup- 18047: oman vuotuinen rasitus vaatiikin pien- paloissa. Koska asutuslautakunnat kuiten- 18048: tiloilla huomattavan osan tilan kokonais- kin joutuvat lainauksen yhteydessä ja muu- 18049: tuotosta. Tästä johtuu, että rakentaminen toinkin käsittelemään samoja asioita kuin 18050: vaikuttaa pientilojen kannattavuuteen rat- rakennuslautalruntakin, on yleiseltä kan- 18051: kaisevasti. Tämän johdosta olisikin paitsi nalta pidettäva tarkoituksenmukaisena, että 18052: varsinaista maatal.ousneuv:ontaa entistä asutuslautakunta ja rakennuslautakunta 18053: enemmän kiinnitettävä huomiota rakennus- yhdistetään ja muodostetaan niistä maa- 18054: neuvontaan ja erityisesti rakentamisen lautakunta, jonka toiminnassa kiinnitettäi- 18055: maataloudelliseen tarkoituksenmukaisuu- siin myös erityistä huomiota maatalous- ja 18056: teen. rakennusneuvontaan. 18057: Voimassa olevassa rakentamisesta maa- Koska maalautakunnan jäsenluvun tehtä- 18058: seudulla 6 päivänä heinäkuuta 1945 anne· vien määrän ja monipuolisuuden takia on 18059: tussa laissa ja sen toimeenpanosta anne- oltava verrattain suuri, on lautakunta 18060: tussa asetuksessa on tämä puoli kuitenkin asiain nopeaa käsittelyä ja joustavaa työs- 18061: jäänyt sivuasiaksi, eikä tämän lainsäädän- kentelyä silmälläpitäen jaettu kahteen jaos- 18062: nön nojalla ilmeisestikään voida rakennus- toon, joita ehdotetaan nimitettäväksi maan- 18063: neuvontaa omakotirakentaji(mkaan osalta käyttö- ja rakennusjaostoiksi. Kummassa- 18064: tyydyttävästi hoitaa. Maatilataloudellisten kin jaostossa olisi puheenjohtaja ja kaksi 18065: tekijöiden huomioon ottamiseen on sillä jäsentä. Lautakuntien tehtävien tärkeyden 18066: ·sitäkin vähemmän mahdollisuuksia. Tämä vuoksi on pidettävä tarpeellisena, että ni- 18067: seikka kuitenkin on perusedellytys talou- menomaan puheenjohtajan ja varapuheen- , 18068: dellisen ja tarkoituksenmukaisen rakenta- johtajan valumassa kiinnitetään erityistä 18069: misen kannalta nimenomaan maaseudulla. huomiota heidän ammatilliseen pätevyy- 18070: Edellä olevasta havaitaan, että rakennus- teensä, joka on välttämätön edellytys heille 18071: toiminta muodostaa erittäin tärkeän tekijän kuuluvien myös lautakunnan kokousten vä- 18072: asutustoiminnassa ja tulee se ilmeisestikin liaikoinakin suoritettavien tehtävien hoita- 18073: välttämättömyyden pakosta entistä laajem- miselle. Tämän vuoksi ehdotetaankin, että 18074: massa määrässä nojautumaan valtion lai- puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ot- 18075: noitukseen. Viime vuosina on lainoitus taisi tehtäviinsä maatalousministeriö. Jäse- 18076: tosin valtaosaltaan- tapahtunut matmhan- net ja heidän varamiehensä valitsisi kun- 18077: kintalainsäädännön mukaan, mutta tulee nanvaltuusto. 'Kun jäsenillä sekä lauta- 18078: as'Utuskassalainauksen osuus sitä mukaa Irnnnissa että jaostoissa olisi lukumääräinen 18079: kun maanhankintalain toimeenpano edistyy enemmistö, jäisi ratkaisuvalta olennaisesti 18080: 416 IX,22. - MaalautaiJmnnat. 18081: 18082: heille ja lautakunta kokonaisuudessaan kennustoiminnan alaan kuuluvissa asioiSSa 18083: säilyisi siten kunnallisena lautakuntana. voivat myös yksityiset ja yhteisöt tarvita 18084: Maalautakunnalle kuuluvien tehtävien asutus- ja rakennusneuvojan apua, jonka 18085: suorittamista varten on tarpeellista, että antaminen ei kuulu maalautakunnan lain 18086: lautakuntien avuksi asetetaan tarpeen mu- mukaisiin tehtäviin. Tällaisesta avusta olisi 18087: kaan asutus- ja rakennusneuvojia. Tällais- maksettava korvausta maatalousministeriön 18088: ten neuvojien ottamisesta tulisi kunnallis- vahvistamien perusteiden mukaan. 18089: valtuuston päättää. Myös maatalousminis- Maalautakunnalle kuuluvien tehtävien 18090: teriön tulisi voida asettaa kuntaan asutus- asianmukainen hoitaminen saattaa vaatia 18091: ja rakennusneuvojia. sen puheenjohtajalta ja varapuheenjohta- 18092: Kun maalautakunnan asettamisesta ja jalta jatkuvasti niin paljon aikaa, että 18093: sille kuuluvien tehtävien suorittamisesta heille olisi kohtuullista maksaa valtion va- 18094: voi aiheutua huomattavia kustannuksia, on roista erityinen palkkio lähinnä kuukausi- 18095: katsottu kohtuulliseksi, että valtio suorit- palkan muodossa. Tämän myöntämisestä 18096: taa puolet lautakunnan menoista. Milloin olisi maatalousministeriön voitava päättää. 18097: lautakunnan avuksi on otettu neuvojia Vähävaraisissa ja harvaan asutuissa kun- 18098: kunnallisvaltuuston päätöksen perusteella, nissa saattaa tarpeellisten neuvojien paik- 18099: tulisi kunnan maksaa näiden palkkiot ja kaaminen tuottaa kunnalle kohtuutonta ra- 18100: matkakustannukset. Jos taas neuvojan on situsta. Tämän vuoksi olisi maatalousmi- 18101: asettanut maatalousministeriö, olisi valtion nisteriön voitava erityisistä syistä päättää, 18102: maksettava sanotut menot. .Koska kunnan että neuvojien palkkiot ja matkakustan- 18103: tulisi voida käyttää maalautakuntaa myös nukset maksetaan kokonaisuudessaankin 18104: kunnan omien rakennusten rakentamisesta valtion varoista. 18105: ja hoidosta aiheutuvien tehtävien suoritta- Sen nojalla, mitä edellä on lausuttu, 18106: miseen, milloin se voi tapahtua tuottamatta kunnioittaen ehdotamme, 18107: haittaa lautakunnan yleisempää laatua ole- 18108: vien tehtävien hoitamiselle, on tästä johtu- että Eduskunta hyväksyisi nä·in 18109: vien menojen suorittamisesta ehdotettu kuuluvan lakiehdotuksen: 18110: säädettäväkai asetuksella. Asutus- ja ra- 18111: 18112: 18113: 18114: Laki 18115: maala.utakunnista. 18116: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 18117: 18118: 1 §. asettamisesta tahi että kaupungin- tai kaup- 18119: Maalaiskuntaan on asetettava maalauta- palan hallitukset toistaiseksi saavat hoitaa 18120: kunta, joka paikalliselimenä hoitaa 6 päi- maalautakunnalle kuuluvia tehtäviä. 18121: vänä marraskuuta 1936 annetun asutuslain Erilliseen maalautakuntaan nähden ol- 18122: ja siihen liittyvän lainsäädännön toimeen- koon soveltuvin osin noudatettavana mitä 18123: panoon liittyviä tehtäviä ja joka suorittaa maalautakunnasta yleensä on säädetty. 18124: ne tehtävät, jotka rakentamisesta maaseu- 18125: dulla 6 päivänä heinäkuuta 1945 annetun 2 §. 18126: lain (683/45) mukaan kuuluvat rakennus- Maalautakunnassa on puheenjohtaja ja 18127: lautakunnalle. varapuheenjohtaja sekä neljä jäsentä. Jo- 18128: Kaupunki- ja kauppalakuntien on asu- kaisella jäsenellä on henkilökohtainen vara- 18129: tuslain toimeenpanoon liittyvien tehtävien mies. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja 18130: hoitamista varten asetettava erityinen maa- otetaan tehtäviinsä toistaiseksi. Jäsenet ja 18131: lautakunta, jollei maatalousministeriö kau- varajäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi ker- 18132: pungin- tai kauppalanvaltuuston esityk- rallaan. Silloin kun varapuheenjohtaja ei 18133: sestä päätä, että kaupunki tai kauppala on toimi puheenjohtajana, on hän jäsenen 18134: toistaiseksi vapautettava maalautakunnan asemassa. 18135: IX,22. - V. Eskola y. m. 417 18136: 18137: 3 §. kunnan rakennusten rakentamisesta tai hoi- 18138: Maalautakunnan puheenjohtajan ja va- dosta, on kunnan suoritettava tästä aiheu- 18139: rapuheenjohtajan ottaa maatalousministe- tuvat menot sen mukaan kuin asetuksella 18140: riö. Jäsenet ja heidän varamiehensä va- säädetään. 18141: litsee kunnallisvaltuusto. Maatalousministeriön asettamien asutus- 18142: Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja rakennusneuvojien palkkiot ja matka- 18143: sekä jäsenten ja heidän varamiestensä tulee kustannukset maksaa valtio. Kunnallisval- 18144: olla asutustoimintaan ja rakennustoimeen tuuston päätöksen perusteella otettujen 18145: sekä maalaiskunnissa myös maatilatalou- neuvojien palkkiota ja matkakustannukset 18146: teen perehtyneitä. Jäsenistä samoinkuin maksaa kunta. 18147: heidän varamiehistäänkin tulee toisen puo- Lautakunnan menot suoritetaan etukä- 18148: len olla asutuslain 1 §: ssä tarkoitettuja tai teen kunnan varoista. Menojen suoritta- 18149: heihin verrattavia henkilöitä. · mista varten voidaan kunnalle tarvittaessa 18150: Muutoin on maalautakunnasta soveltuvin antaa ennakkoa. 18151: kohdin voimassa mitä kunnallishallituksesta Milloin yksityinen tai yhteisö käyttää 18152: on säädetty. asutus- tai rakennustoimen alaan kuulu- 18153: vissa asioissa asutus- tai rakennusneuvojan 18154: 4 §. apua, jonka antaminen ei kuulu laissa sää- 18155: Vaalikelpoisuudesta maalautakunnan Ja- dettylliin maalautakunnan tehtäviin, suorit- 18156: seneksi tai varajäseneksi ja valitun kieltäy- takoon siitä kunnan asutuskassaan maata- 18157: tymisoikeudesta sekä eroamisesta olkoon lousministeriön vahvistamien perusteiden 18158: voimassa, mitä kunnallisvaltuuston jäse- mukaisen korvauksen. 18159: nistä on säädetty. Silloinkin kun vaalista Maatalousministeriö voi päättää, että 18160: tehdään valitus, olkoon valittu velvollinen maalautakunnan puheenjohtajalle ja vara- 18161: heti ryhtymään tehtäväänsä. puheenjohtajalle suoritetaan valtion va- 18162: roista erityinen palkkio. Myös voi minis- 18163: 5 §. teriö erityisistä syistä päättää, että valtio 18164: Maalautakunta voi jakautua maankäyttö- maksaa lautakunnan avuksi otettujen neu- 18165: ja rakennusjaostoihin, joihin kumpaankin vojien palkkaus- ja matkakustannukset ko- 18166: lautakunnan puheenjohtajan tai varapu- konaisuudessaan. 18167: heenjohtajan lisäksi kuuluu kaksi jäsentä. 18168: ,Jaostoille kuuluvista tehtävistä säädetään 8 §. 18169: asetuksella. Milloin puheenjohtaja tai jaos- Maalautakunta on maatalousministeriön 18170: ton jäsen katsoo sen tarpeelliseksi, on jaos- alainen, kuitenkin siten, että hoitaessaan 18171: ton käsiteltävänä oleva asia siirrettävä koko jonkun muun ministeriön tai viranomaisen 18172: lautakunnan käsiteltäväksi. toimialaan kuuluvia tehtäviä saa ohjeensa 18173: Maalautakunta on päätösvaltainen, kun tältä ministeriöitä tai viranomaiselta. Lau- 18174: saapuvilla on puheenjohtaja tai varapu- takunnan toimintaa valvoo lähinnä maata- 18175: heenjohtaja ja vähintään kaksi jäsentä. lousministeriö ja kunnallishallitus. 18176: Lautakunnan jaosto on vain täysilukuisena 18177: päätösvaltainen. 18178: Lautakunnan tai sen jaoston kokoonpa- 9 §. 18179: nosta katselmuksia ja tarkastuksia suori- Maalautakunnan tai kaupungin- tahi 18180: tettaessa ja siitä, miten jaosto näissä tehtä- kauppalanhallituksen, milloin se hoitaa 18181: vissä voi käyttää hyväkseen lautakunnan maalautakunnan tehtäviä, päätöksestä voi- 18182: muita jäseniä, säädetään asetuksella. daan valittaa siinä järjestyksessä kuin siitä 18183: erikseen säädetään. 18184: 6 §. 18185: Kunnallisvaltuusto päättää asutus- ja 10 §. 18186: rakennusneuvojien ottamisesta maalauta- Maalautakunnan toimialaan kuuluvissa 18187: kunnan avuksi. asioissa tulee lautakunnan puheenjohtajan 18188: ja varapuheenjohtajan valvoa valtion etua 18189: 7 §. ja oikeutta. He toimivat myös valtion 18190: Maalautakunnan menoista suorittaa val- asiamiehinä sen mukaan kuin erikseen sää- 18191: tio puolet. Milloin lautakunta huolehtii detään tai määrätään. 18192: 63 18193: 418 IX,z 2. ....... Maalautakunna.t. 18194: 18195: 11 §. tamisesta 13 päivänä lokakuta 1944 annettu 18196: Tarkennnat m.ää.räykset tämän lain täy- laki (699/44) sekä muut tämän lain kanssa 18197: täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan ristiriidassa olevat säännökset, tulee voi- 18198: asetuksella. maan päivänä kuuta 19 . Kun~ 18199: nallisvaltuustojen tulee valita maalauta- 18200: 12 §. kunnan jäsenet sekä varajäsenet niin hy- 18201: Tämä laki, jolla kumotaan asutuslauta- vissä ajoin, ·että lautakunta voi lain voi- 18202: kunnista 16 päivänä maaliskuuta 1934 an- maan tullessa ryhtyä toimeensa. 18203: nettu laki (115/34) ja sanotun lain muut- 18204: 18205: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 18206: 18207: Va.lfrid Eskola. .Ja.Imari Linna.. 18208: 0. Muikku. Yrjö Helenius. 18209: Eino Raunio. Heikki Hykkäälä. 18210: .A.rtturi Koskinen. Heikki Simonen. 18211: J. F. Tolonen. Kustaa Alanko. 18212: Henrik Kullberg. Martti Miettunen. 18213: IX,2a. - Toiv. al. N:o 160. 18214: 18215: 18216: 18217: 18218: Ikonen y. m. : Maatalous· ja metsähallinnon uudistamisesta. 18219: 18220: 18221: Eduskunnalle. 18222: 18223: Maamme maataloustuotanto tapahtuu timiehiä, jotka tekevät mahdolliseksi minis- 18224: luonnon suomien edellytysten takia monessa terin aloitetoiminnan ja yloomä asioiden 18225: suhteessa tuntuvasti epäedullisemmissa olo- asiantuntevan valmistelun sekä pätevän 18226: suhteissa kuin useissa maataloustuotteiden esittelyn valtioneuvostossa. Maatalousminis- 18227: vientiä harjoittavissa maissa. Kun suurissa teriön virkamiehistön kokoonpano sen si· 18228: tuottajamaissa sodan jälkeen tapahtunut jaan ei tässä suhteessa täytä ajan vaati- 18229: maataloustuotannon voimakas nousu edel- muksia. Tämä johtuu siitä, että pätevyys- 18230: leen näyttää jatkuvan, on olemassa vaara, vaatimukset virkoihin ovat perintöä siltä 18231: että jo varsin läheisessä tulevaisuudessa ajalta, jolloin virastoissa käsiteltiin pää- 18232: oma maataloustuotantomme joutuu ulko- asiassa oikeudellisia asioita ja jolloin virka- 18233: maisen kilpailun johdosta nykyistä suurem- miehiltä tietenkin ensi sijassa vaadittiin 18234: piin vaikeuksiin ja maataloudesta toimeen- tuomarin pätevyys. Niin ihmeelliseltä kuin 18235: tulonsa saavan väestömme vaikeudet yhä kuulostaakin, on tosiasia se, ettei maatalous- 18236: lisääntyvät. Tämä vaara on sitäkin suu- ministeriössä, asutusasiainosastoa lukuun- 18237: rempi, kun meillä tilojen koon sekä maasto- ottamatta, ole ainoatakaan vakinaista maa- 18238: ja maalajisuhteet huomioon ottaen ei ole talousammattimiehen virkaa. 18239: samoja mahdollisuuksia maatalouden ratio- Ennen sotaa joutuivat m. m. tärkeitä maa- 18240: nalisoimiseen kuin monissa muissa maata- talouspoliittisia asioita hoitamaan osittain 18241: lousmaissa. Kun maataloutemme selviytymi- maataloushallitus ja osittain eräät virka- 18242: nen uhkaavasta pulasta tulee ilmeisesti ole- miehet sivutehtävinään. On kuitenkin tun- 18243: maan vaikeata, olisi tilanteen kehitystä tar- nettu asia, että maataloushallitusta työvi- 18244: kasti seurattava sekä ajoissa ryhdyttävä rastona rasittavat siinä määrin juoksevat 18245: asian vaatimiin toimenpiteisiin. Tällöin hallintotehtävät, ettei sillä jo tästäkään 18246: olisi otettava huomioon myös ne kokemuk- syystä ole mahdollisuuksia kysymyksessä 18247: set, mitkä on saatu kotimaisesta maatalous- olevien asioiden hoitamiseen. Lisäksi täl- 18248: tuotannosta silloin kun elintarvikkeiden laisten maatalous- ja tuotantopoliittisten 18249: tuonti on ollut vaikeutunut. kysymysten valmistelun pitäisi olla mah- 18250: Edellä mainituista seikoista johtuvien dollisimman lähellä maatalousministeriä, 18251: tehtävien hoitaminen ja maataloustuotan- joka joutuu näitä asioita ratkaisemaan ja 18252: tomme kehittäminen yleensäkin asettaa valtioneuvostossa esittelemään. Muutoinkin 18253: erittäin suuret vaatimukset niille viran- maatalousministeri tarvitsee, voidakseen 18254: omaisille, jotka joutuvat maataloustuotan- riittävän tehokkaasti hoitaa maatalouden 18255: non edellytyksiin vaikuttavia päätöksiä va- kysymyksiä, ammattiapua omassa ministe- 18256: mistelemaan ja tekemään. Näiden asioiden riössään. 18257: tarkoituksenmukaisen valmistelun ja ratkai- Vallinneen järjestelmän tehottomuudesta 18258: sun ehdottomana edellytyksenä on tehtäviä johtuen jouduttiin siitä sota-aikana poik- 18259: hoitavien viranomaisten erityinen ammatil- keamaan ja perustettiin maatalousministe- 18260: linen asiantuntemus. riöön ylimääräinen tuotanto-osasto hoita- 18261: Muiden elinkeinojen hallinnon aloilla on maan mainittuja asioita siinä laajuudessa 18262: meillä jo kiinnitetty huomiota asioiden hoi- kuin ne jäivät maatalousministeriön hoidet- 18263: don tähän puoleen. Niinpä esim. kauppaa taviksi. Valitettavasti kuitenkin tärkeiden 18264: ja teollisuutta hoitavalla ministerillä on maatalouden hinta- ja kauppapoliittisten 18265: omassa virastossaan riittävä määrä ammat- asioiden käsittely siirrettiin samanaikaisesti 18266: 420 IX,2s. - Maatalous- ja metsähallinto. 18267: 18268: pois ammattiministeriöstä. Kun nyt jälleen alalla kysymykseen tulevat asiat ovat har- 18269: ollaan palaamassa tässä suhteessa normaa- valukuisempia, mutta vaativat ne joka ta- 18270: liseen aikaan, olisi tärkeätä, että maatalous- pauksessa, ottaen huomioon niiden suuren 18271: ministeriöön voitaisiin siirtää kaikki ne teh- kansantaloudellisen merkityksen, ammatti- 18272: tävät, mitkä sille ammattiministeriönä kuu- pätevää asioiden esittelyä niitä käsittele- 18273: luvat. Jotta tähän päästäisiin ja samalla vässä ministeriössä. 18274: tulisi ratkaistuksi riittävän ammattipäte- Edellä sanotun perusteella ehdotamme 18275: vyyden kiinnittäminen pysyväisesti maata- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 18276: lousministeriöön, olisi välttämätöntä, että toivomuksen, 18277: siinä yhteydessä kun ratkaistaan, miten 18278: maatalousministeriön tähän asti ylimääräi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 18279: sen tuotanto-osaston kanssa menetellään, toimenpiteisiin maatalous- ja metsä- 18280: käsiteltäisiin koko tämä maataloushallinnon hallinnon uudistamiseksi siten, että 18281: tehostamista koskeva kysymys. mainittujen alojen erikoistuntemus 18282: Ne puutteet, mitkä edellä on esitetty tulisi maatalousministeriössä pysy- 18283: maatalouden k-ohdalta, vallitsevat osittain västi edustetuksi. 18284: myös metsähallinnon alalla. Tosin tällä 18285: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950. 18286: 18287: Toivo Ikonen. J. Koivisto. 18288: Eemil Luukka. Juhani Leppälä. 18289: Vihtori Vesterinen. Viljami Kalliokoski. 18290: 421 18291: 18292: IX,u. - Hemst. mot. N :o 161. 18293: 18294: 18295: Korsbäck m. fl.: .Angående utarbetande av totalprogram 18296: för lantbruket på. lä..ngre sikt. 18297: 18298: 18299: T i 11 R i k s d a g e n. 18300: 18301: Såväl inom Riksdagen som utom den- komma på kommitten att utarbeta detta 18302: samma har under en längre tid efterlysts program. 18303: ett totalprogram för lantbruket. Delvis Ett sådant program bör emellertid inte 18304: på grund härav tillsatte statsrådet den endast omfatta jordbruket utan lantbruket 18305: 4 februari 1949 den s. k. generalplanekom- i sin helhet. Däri bör ingå riktlinjer för 18306: mitten som avgav sitt betänkande i slutet jordbruksproduktionens omfattning och in- 18307: av maj samma. år. Såsom känt omfattar riktning, för skogshushållningen, för jord- 18308: denna generalplan, .i. den mån den berör bruks- och skogsprodukternas prissättning, 18309: Hmtbruket, endast vissa detaljfrågor av för nödvändigt produktionsskydd, för lant- 18310: mer eller mindre temporar natur och vissa brukets rationalisering o. s. v. Då även 18311: mycket kortfattade och synnerligen all- fiskerihushållningen intimt sammanhänger 18312: männa antydningar om lantbrukspolitikens med det egentliga lantbruket och livsme- 18313: framtida mål. delsförsörjningen, borde även riktlinjer för 18314: Förutom vissa reglementeringsfrågor be- fiskerihnshållningen inrymmas i program- 18315: rör generalplanen i fråga om lantbruket met. 18316: sålunda endast frågan om jordbrukets rän- Initiativ till ntredning och planläggning 18317: tabilitet och jordbruksprodukternas tempo- av endel av dessa frågor har i viss ntsträck- 18318: rära prissättning samt vissa riktlinjer för ning redan tagits. Beträffande jord·· 18319: produktionsskyddet och lantbrukets ratio- bruksprodukternas prissättning finnes så- 18320: nalisering. Generalplanekommittens förslag lunda ett förslag, som på basen av enskilda 18321: i dessa frågor gick i huvudsak ut på en initiativ som bäst behandlas i riksdagen. I 18322: justering av för tillfället rådande pris på fråga om skogs- och fiskerihnshållningen, 18323: brödsädesspannmål och en förbättring av kolonisationen m. fl. frågor har likaså. 18324: lantbrukets räntabilitet samt inskränkning särskilda åtgärder vidtagits. Med hänsyn 18325: av stödåtgärderna genom en omfattande till att alla dessa frågor på mångahanda 18326: rationalisering, som bl. a. skulle innebära sätt är beroende av varandra bör de lösas 18327: en gradvis skeende minskning av lantbruks- i ett sammanhang. En dellösning av varje 18328: befolkningens och lantbrukslägenheternas fråga skilt för sig leder inte till ett resnltat, 18329: antal. som ur helhetens synpunkt bör uppställas 18330: Kommitten konstaterade att sistnämnda som mål för lantbrukspolitiken. Alla hithö- 18331: förslag inte är genomförbart utan grund- rande frågor borde därför lösas inom ramen 18332: liga utredningar och utan ett gemensamt för ett totalprogram för lantbruksnärin- 18333: mål för lantbruks- och industriproduktio- garna på lång sikt. 18334: nen. Vidare gavs några korta anvisningar Med hänvisning till det ovananförda och dä 18335: över vilka frågor ett jordbruksprogram på åtgärder tillsvidare icke vidtagits för att 18336: lång sikt bör innefatta. åstadkoonma berörda program anhåller vi 18337: Av allt detta framgår att även general- undertecknade vördsamt att riksdagen ville 18338: planekommitten ansett det nödvändigt att besluta hemställa, 18339: åstadkomma ett. långsiktsprogram för lant- att regeringen med det snaraste 18340: bruket ehuru den i enlighet med av stats- måtte låta utm·beta ett totalprogram 18341: rådet givna direktiv inte ansett det an- för lantbruket på längre sikt. 18342: Helsingfors den 6 februari 1950. 18343: 18344: Verner Korsbäck. · Matts Forss. J. E. Lampinen. Yrjö I. Antila. 18345: Albert Brommels. Albin Wickm.an. Yrjö Hautala. H. Ala-Måyry. 18346: Levi Jern. Johannes Virolainen. Arthur Larson. Jalmari Linna. 18347: 422 18348: 18349: IX,24. - Toiv. aJl. N :o 161. Suomennos. 18350: 18351: 18352: 18353: Korsbäck y. m.: Pitempiaikaisen kokonaisohjelman ·laatimi- 18354: sesta maataloutta varten. 18355: 18356: 18357: E d u s ~ u n n a ll e. 18358: 18359: Sekä eduskunnassa että sen ulkopuolella olekaan katsonut tämän ohjelman valmista- 18360: on pitkähkön aikaa kaivattu maatalouden misen kuuluvan komitealle. 18361: kokonaisohjelmaa. Osittain tämän johdosta Tällaisen ohjelman ei kuitenkaan pidä 18362: valtioneuvosto asetti helmikuun 4 päivänä sisältää vain maanviljelystä, vaan maata- 18363: 1949 n. s. yleissuunnitelmakomitean, joka louden kokonaisuudessaan. Siinä tulee olla 18364: antoi mietintönsä toukokuun · lopussa sa- suuntaviivoja maataloustuotannon laajuu- 18365: mana vuonna. Niin kuin tiedetään sisältyy desta ja suuntauksesta, metsätaloudesta, 18366: tähän yleissuunnitelmaan, mikäli se koskee maanviljelys- ja metsätuotteiden hinnoitte- 18367: maat;:tloutta, ainoastaan eräitä enemmän tai lusta, tarvittavasta tuotantosuojasta, maa- 18368: vähemmän tilapäisluonteisia yksityiskohtia talouden rationalisoimisesta j. n. e. Kun 18369: koskevia kysymyksiä sekä eräitä sangen ly- myös kalatalous läheisesti .liittyy varsinai- 18370: hyitä viittauksia maatalouspolitiikan vastai- seen maatalouteen ja elintarvikehuoltoon, 18371: siin päämääriin. olisi ohjelmaan sisällytettävä suuntaviivoja 18372: Paitsi eräitä säännöstelykysymyksiä kos- myös kalataloutta varten. 18373: kettelee kyseinen yleissuunnitelma maata- Aloitteita eräiden näiden kysymysten sel- 18374: louden osalta siten vain kysymystä maata- vittämistä ja suunnittelua varten on jo 18375: louden kannattavuudesta ja maataloustuot- tehty. Niinpä on maataloustuotteiden hin- 18376: teiden tilapäisestä hinnoittelusta sekä eräitä noittelusta olemassa ehdotus, joka yksityis- 18377: tuotantosuojaa ja maatalouden rationali~ h~n aloitteitten pohjalta on eduskunnassa 18378: sointia koskevia suuntaviivoja. Yleissuun- käsiteltävänä. Metsä- ja kalatalouden, asut- 18379: nitelmakomitean ehdotus näissä kysymyk- tamisen y. m. kysymysten osalta on niin 18380: sissä tarkoitti pääasiallisesti tilapäisesti val- ikään ryhdytty erinäisiin toimenpiteisiin. 18381: litsevan leipäviljanpuutteen korjaamista ja Ottaen huomioon että kaikki nämä kysy- 18382: maatalouden kannattavuuden parantamista mykset ovat moninaisin tavoin toisistaan 18383: sekä tukitoimenpiteiden supistamista laajan riippuvia, on ne ratkaistava samassa yh- 18384: rationalisoimisen avulla, joka m. m. sisäl- teydessä. Osaratkaisu kunkin kysymyksen 18385: täisi asteittain tapahtuvan maatalousväestön kohdalta erikseen ei vie sellaiseen tulokseen, 18386: ja maanviljelystilojen luvun vähentämisen. joka· kokonaisuuden kannalta on asetettava 18387: Komitea totesi, että viimeksimainittu eh- maatalouspolitiikan tavoitteeksi. Kaikki tä- 18388: dotus ei ole toteutettavissa ilman perinpoh- hän kuuluvat kysymykset olisi näin ollen 18389: jaisia selvityksiä ja ilman maatalous- ja ratkaistava maatalouselinkeinojen pitkälle 18390: teollisuustuotannon yhteistä päämäärää. Li- tähtäävän kokonaisohjelman puitteissa. 18391: säksi annettiin joitakin lyhyitä viitteitä Edellä esitettyyn viitaten, ja kun toistai- 18392: siitä, mitä kysymyksiä pitempiaikaisen maa- seksi ei ole ryhdytty toimenpiteisiin koske- 18393: talousohjelman tulee sisältää. telluu ohjelman aikaansaamiseksi, ehdotta- 18394: Kaikesta tästä selviää, että myös yleis- vat allekirjoittaneet kunnioittavasti edus- 18395: suunnitelmakomitea on pitänyt välttämättö- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18396: mänä pitempiaikaisen ohjelman aikaansaa- että hallitus mitä pikimmin val- 18397: mista maataloutta varten, vaikka se valtio- mistuttaisi pitempiaikaisen kokonais- 18398: neuvoston antamien ohjeiden mukaisesti ei ohjelman maataloutta vm·ten. 18399: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950. 18400: 18401: Verner Korsbäck. Matts Forss. J. E. Lampinen. Yrjö I. Antila. 18402: Albert Brommels. Albin Wiokman. Yrjö Hautala. H. Ala-Måyry. 18403: Levi Jern. Joha.nnes Virolainen. Arthur Larsson. Jalmari Linna. 18404: IX,25. - Toiv. rul. N:o 162. 18405: 18406: 18407: 18408: 18409: Ala-Miy:ey y. :m..: Maataloustuotteiden hintojen korottami- 18410: sesta· tuotantokustannuksia vastaavasti. 18411: 18412: 18413: E d u s k u n n a 11 e. 18414: 18415: Nykyiselle maatalouspolitiikallemme on den kohdalla jouduttaisiin liikatuotantoon, 18416: luonteenomaista, että maataloutta tuetaan niin näyttää se nykyhetkellä suuresti liioi- 18417: erilaisin valtion avustuksin ja palkkioin. tellulta. Esiintyihän vielä kuluneena vuo- 18418: Tämä onkin välttämätöntä niin kauan, kuin tena voin tuotannossamme noin 400 tonnin 18419: tuotteiden hinnat säilytetään tuotantokus- vajaus. Mikäli maitotaloustuotteita lähi- 18420: tannuksia vastaamattomaila tasolla. Pit- vuosina kertyisi yli oman tarpeen, on tar- 18421: källä tähtäimellä katsottuna on kuitenkin jona mahdollisuus sijoittaa ylijäämä ulko- 18422: selvää, ettei tällaista järjestelmää orjalli- · maille ~uuston viennin avulla. 18423: sesti noudattava maatalouspolitiikka nojaa Sen Jälkeen kun hallitus teki hinnanalen- 18424: terveelle perustalle. Päinvastoin olisi mitä nuspäätöksensä, joka merkitsi maidon hin- 18425: pikimmin päästävä siihen, että maatalous- nan alenemista markalla ja käytännössä 18426: tuottajat saisivat tuotteistaan hinnan, joka sen ylikin, on tilanne maitotalouden tuo- 18427: todella peittää työ- ja muut tuotantokus- tantokustannuksiin nähden - meijerien 18428: tannukset. kulujen lisääntymisestä ja muista seikoista 18429: Kun hallitus viime kesänä alensi maito- johtuen - kehittynyt yhä epäedullisem- 18430: taloustuotteiden hintoja, oli se nähtävästi paan suuntaan. Mikäli nyttemmin aiotaan 18431: siinä käsityksessä, että sanotut hinnat oli- myös karjatalouden alalla ryhtyä toteutta- 18432: vat päässeet kohtuuttoman korkeiksi. Tämä maan niitä palkankorotuksia, jotka nojau- 18433: käsitys oli kuitenkin erheellinen, kun pide- tuvat hallituksen äskettäin tekemään palk:- 18434: tään silmällä tuotantokustannusten viime kapäätökseen, on ilmeistä, että maitotalou- 18435: vuosina tapahtunutta jatkuvaa kohoamista, den asema . ilman hintatason nousua käy 18436: joka esimerkiksi karjataloudessa maksetta- kestämättömäksi. 18437: vien palkkojen kohdalla on merkinnyt 14- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 18438: 15 kertaista menonlisäystä sotaa edeltänee- eduskunnan hyväksyttyväksi toivomuksen, 18439: seen aikaan verrattuna. Voin hinnat ulko- 18440: mailla olivat hallituksen tehdessä puheena että hallitus viipymättä ryhtyisi 18441: olevaa. päätöstään tosin verraten alhaiset, toimenpiteisiin maitotaloustuotteiden 18442: mutta sittemmin on niissä tapahtunut huo- hintojen korottamiseksi lisääntyneitä 18443: mattavaa nousua, joka on vienyt ne liki- tuotantokustannuksia vastaavalle ta- 18444: main kotimaisten hintojen tasalle. Mitä solle. 18445: taas tulee pelkoon, että maitotaloustuottei- 18446: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 18447: 18448: Heifklki Ala-Mäyry. Helena. Virkki. Irma. Hamara. 18449: Matti Heikkilä. E. A. Turja. Johannes Wirtallen. 18450: Jalmari Pusa.. Yrjö I. Antila.. Erkki Koivisto. 18451: 424 18452: 18453: IX,2a. - Toiv. al. N :o 163. 18454: 18455: 18456: 18457: 18458: J. Pusa y. m.: Tuotantokustannuksia vastaavan hintatason 18459: turvaamisesta viljatuotteille. 18460: 18461: 18462: E d u s k u n n a ll e. 18463: 18464: Viimeisen kymmenen vuoden aikana on keskimääräinen luovutushinta vv. 1937- 18465: maamme maatalous joutunut kantamaan 1939 merkitään 100: lla, saadaan vehnän 18466: raskaamman taakan kuin mikään muu elin- luovutushintoja osoittaviksi luvuiksi v. 18467: keino. Maatalouden tuotantovälineet, pel- 1939 91, V. 1940 126, V. 1944 205, V. 1946 18468: lot, metsät, karja ja hevoskanta olivat ne 416, V. 1947 478, V. 1948 566 ja V. 1949 18469: kulmakivet, joille voitiin ja oli pakko pe- 674. Rukiin osalta ovat luvut vastaavasti 18470: rustaa kansamme elämisen mahdollisuudet seuraavat: v. 1939 100, v. 1940 128, v. 18471: aikana, jo.lloin yhteydet ulkomaille olivat 1944 223, V. 1946 437, V. 1947 566, V. 18472: joko kokonaan poikki tai suuresti rajoite- 1948 617 ja v. 1949 n. 700. Kotimaisten 18473: tut. Sotavuosina saatiin tottua siihen, että tavaroiden tukkuhintaindeksi, kun vertaus- 18474: valtiovallan toimesta vaadittiin maatalou- luvuksi vv. 1937-1939 otetaan 100, nousi 18475: delta kansakunnan toimeentuloksi kaikki samaan aikaan seuraaviin lukuihin: v. 1939 18476: mahdollinen siitä, mitä se omisti tahi ky- 101, V. 1940 135, V. 1944 256, V. 1946 576, 18477: keni tuottamaan. Maatalouden merkitys V. 1947 693, V. 1948 916 ja V. 1949 922. 18478: kansan toimeentulon kannalta tuli täten Maatalouden saarnat keskihinnat kiloa kohti 18479: nama koettelemusten vuosina todetuksi olivat vehnän osalta v. 1948 14 markkaa 18480: äärimmäiseen rajaan saakka. 83 penniä ja v. 1949 18 markkaa sekä 18481: Mainituilta vuosilta jäi kuitenkin perin- rukiin osalta v. 1948 13 markkaa 88 pen- 18482: nöksi eräs ilmiö, jota voidaan kutsua yh- niä ja v. 1949 17 markkaa 65 penniä. 18483: teiskunnalliseksi vääryydeksi. Maatalouden Tuotantokustannusten nousu puolestaan 18484: luovuttamien tuotteiden ja siitä saatujen on ollut niin valtava, että jos maatalous- 18485: tarvikkeiden hinnat jäivät muun hintatason työssä maksettujen palkkojen vertauslu- 18486: alapuolelle. Saattaa vielä ymmärtää sota- vuksi vv. 1937-1939 merkitään 100, on 18487: vuosien ajan, jolloin pakko saneli menet- indeksi nyt 1513. Maatalouden saaman ra- 18488: telytavat. Sen jälkeen ovat muut elinkei- hatulon väheneminen, inflaatio huomioon 18489: noryhmät, henkisen työn alalla työskente- otettuna, on leipäviljan kohdalla todelli- 18490: leviä lukuun ottamatta, kyenneet nostamaan suudessa suurempikin kuin pelkkä hinto- 18491: palkka- ja elintasoaan ajan taloudellisen jen kehitys ilmentää, sillä kokonaissadot 18492: kehityksen mukana, mutta maatalouden ovat nykyisin monista eri syistä huomatta- 18493: harjoittajat on jätetty edelleenkin anta- vasti pienemmät kuin ennen sotia. Kun 18494: vaksi ryhmäksi, jonka työ aina ei ole voi- vuosina 1937-1939 tuotettiin kotimaassa 18495: nut tuottaa edes välttävää palkkaa yrittä- ruista ja vehnää keskimäärin 601 milj. 18496: jälleen. Sellaiset välttämättömyydet kuin kiloa vuodessa, oli vastaava tuotto v. 1949 18497: tuotantovälineiden korjaukset tai niiden vain noin 438 milj. kiloa eli 20% vähem- 18498: uusiminen eivät varojen puutteessa usein- män. Lisäksi on otettava huomioon, ettei 18499: kaan ole voineet tulla kysymykseen. maataloudessa suoritettavan työn määrä sa- 18500: Mitä edellä on väitetty, käy selvästi ilmi nottavasti pienene, vaikka hehtaarisadot su- 18501: ensinnäkin niistä vertailevista tilastolu- pistuvatkin. Tuotantokustannukset yksik- 18502: vuista, jotka osoittavat tärkeimmän leipä- köä kohti ovat tästäkin syystä kohonneet. 18503: viljan, rukiin ja vehnän hintojen sekä ko- Edellä esitetyn nojalla on selvää, että 18504: timaisten tavaroiden tukkuhintaindeksin maataloutemme, jonka viljatuotannolla on 18505: keskinäistä suhdetta. Jos vehnän ja rukiin ollut ratkaiseva merkitys kansamme kesto- 18506: IX,26. - .J. Pusa y. m. 425 18507: 18508: kyvylle kuluneina vaikeina vuosina, on nyt hintataso, jolloin jo tuotetusta työn tulok- 18509: joutunut sellaiseen asemaan, että sen kanto- sesta suoritetaan riittävä hyvitys, voidaan 18510: kyvyn äärimmäinen raja on saavutettu. Ja edellä mainittuun päämäärään päästä. Sa- 18511: kuitenkin on selviö, että jos haluamme vas- malla poistetaan se epäoikeudenmukaisuus, 18512: tuuntuntoisesti huolehtia kansamme tule- jonka kohteeksi maataloutta ammattinaan 18513: vaisuudesta, on meidän vaikeita aikoja sil- harjoittava väestönosa, elinkeinoryhmänä 18514: mällä pitäen pakko luoda edellytykset mah- maamme suurin, on joutunut. 18515: dollisimman laajalle viljan tuotannolle. Esittämämme perusteella ehdotamme 18516: Tämä taas ei ole mahdollista ilman, että eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18517: maataloutta tässä suhteessa riittävästi tue- 18518: taan valtiovallan toimenpitein. Meidän on että hallittts kiireellisesti ryhtyisi 18519: päästävä nykyisistä tilapäisluontoisista sellaisiin toimenpiteisiin, että vilja- 18520: avustusmuodoista, joiden sattumanvarai- tuotteille tulee turvatuksi tuotanto- 18521: suus ja suunnittelemattomuus ovat tehneet k1tstannuksia vastaava kohtuullinen 18522: niiden merkityksen vähäiseksi. Kun sen hintataso. 18523: sijaan taataan viljatuotteille kohtuullinen 18524: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 18525: 18526: Jalmari Pusa. Henrik Kullberg. Yrjö Saari. 18527: Matti Heikkilä. S. S. Aittoniemi. Wiljam Sarjala. 18528: E. A. Turja. Päiviö Hetemäki. Ilmari Tiainen. 18529: Martti 0. Kölli. Rakel Jalas. Verner Korsbäck. 18530: Erkki Eoivisto. Kalle Joukanen. Arno Tuurna. 18531: J ohanaes Wirtanen. Juhani Leppälä. J. E. Lampinen. 18532: Martti Suntela. Antti J. Rantamaa. Aino Luostarinen. 18533: Lauri Murtomaa. L. I. Kaukamaa. Vieno Simonen. 18534: Heikki Ala-M'åyry. Felix Seppälä. Kerttu Saalasti. 18535: Hugo Nuorsaari. Helena Virkki. Jaakko Haikala. 18536: Juho Heitto. Lassi Hiekkala. Jussi Annala. 18537: Yrjö I. Antila. Arvi Ahmavaara. Kusti Eskola. 18538: Pekka Kiiski. Erkki Paavolainen. Lauri Leppihalme. 18539: Eemil Luukka.. Urho Saariaho. Aarne Honka. 18540: Anton Sutwkonka. Eri. Haapaniemi. Margit Borg-Sundman. 18541: Samuli Simula. Toivo Ikonen. Akseli Brander. 18542: Irma Hamara. Niilo Ryhtä. J. Koivisto. 18543: 426 18544: 18545: IX,21. - Toiy. al. N:o 164. 18546: 18547: 18548: 18549: 18550: Joukanen y. m.: Maidon hinnan korottamisesta maatalous- 18551: väestön aseman P_arantamisek$i. 18552: 18553: 18554: E d u s kun n a 11 e. 18555: 18556: Maatalouden palkka- ja hintasuhteissa on loin tuottajat saisivat siitä suunnilleen 18557: viime aikoina tapahtunut epätervettä kehi- saman hinnan kuin heille maksettiin ennen 18558: tystä, jonka tuloksena maataloudenharjoit- viime kesänä tapahtunutta hinnanalennusta. 18559: tajat ovat joutuneet yhä kasvaviin talou- Kun maidon hinnan korottaminen koi- 18560: dellisiin vaikeuksiin. Selvänä todistuksena tuisi tasaisesti koko maataloutemme hyväksi 18561: tästä kehityksestä ovat äskettäin julkisuu- ja kun sen vaikutus voimakkaimmin tun- 18562: teen saatetut indeksilaskelmat, jotka osoit- tuisi erittäin suurissa vaikeuksissa olevan 18563: tavat, että kun maatalouspalkkojen indeksi pienviljelijäväestömme taloudellisen aseman 18564: (1937-39, 100) oli 1616, niin maatalous- turvaamisessa, ehdotamme eduskunnan hy- 18565: tuotteiden vastaava indeksi oli samanaikai- väksyttäväksi toivomuksen, 18566: sesti vain 1096. Tällainen epäsuhde ei voi 18567: jatkua maatalouden asemaa ja maamme ta. että hallitus kiinnittäisi vakavaa 18568: louselämää vaarantamatta. Sen vuoksi olisi huomiota maatalousväestön vaikeaan 18569: löydettävä tehokkaita ja oikeudenmukaisia taloudelliseen asemaan ja ryhtyisi 18570: keinoja asiaintilan korjaamiseksi. Eräs sel- toimenpiteisiin se:n korjaamiseksi ko- 18571: lainen olisi maidon hinnan korottaminen rottamalla maidon hintaa kolmella 18572: nykyisestään noin 3 markalla kilolta, - jol- markalla kilolta. 18573: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 18574: 18575: Ka.lle Joukanen. Antti J. Ra.nta.m.aa. 18576: Erl. Haapaniemi. Anton Suurkonka. 18577: Wiljam Sarjala. J. E. Lampinen. 18578: Lauri Murtomaa. S. S. Aittoniemi. 18579: Kerttu Saalasti. Matti Miikki: 18580: Kusti Eskola. Lauri Leppiha.lme. 18581: Yrjö Hautala. Lauri Laine. 18582: Väinö Ra.nkila. Vieno Simonen. 18583: Atte Pakkanen. T. N. Vilhula. 18584: Martti Suntel:a. Arvo Riihimäki. 18585: Mark"us NiskaJa. Toivo H. Kinnunen. 18586: Heikiki Soininen. Eino Laitinen. 18587: 427 18588: 18589: IX,~s·. - Toiv. a.l. N :o 166. 18590: 18591: 18592: 18593: 18594: Miettunen y. m. : IMäyksestä vuoden 19150 tulo. ja meno- 18595: arvioon maidon hinnan vakauttamispalkkioiden maksa- 18596: miseksi Pohjois-Suomessa takautuvasti vuoden 1950 18597: alusta lukien. 18598: 18599: 18600: E d u s k u n n a ll e. 18601: 18602: Meijereille ja maidon hankintaliikkeille palkkiot. Vuoden 1949 aikana ovat maidon 18603: on maitotaloustuotteiden hintojen vakaut- vakauttaruispalkkiot Pohjois-Suomessa muo- 18604: tamispalkkioita maksettu Pohjois-Suomessa dostaneet noin 40 miljoonan markan meno- 18605: elokuun 1 päivästä 1943 lähtien. Suoritet- erän tämän momentin noin miljardiin 18606: tavan vakauttamispalkkion suuruus on mää- markkaan nousevasta kokonaissummasta. 18607: räytynyt sen mukaisesti, millä alueella mei- Hallituksen esittämään vuoden 1950 tulo- 18608: jeri tai liike on sijainnut. Oulujoen poh- ja menoarvioon ei sisältynyt ollenkaan mää- 18609: joispuolella oleva osa Pohjois-Suomea on rärahaa maidon kuljetusavustuksia, vakaut- 18610: tarkoitusta varten ollut jaettuna kolmeen tamispalkkioita ja voin jakelutukipalkkioita 18611: alueeseen, jotka ovat seuraavat: varten. Edustaja Vilhulan aloitteen poh- 18612: I alue: Enontekiön, Inarin, Kittilän, Ko- jalla eduskunta kuitenkin otti mainitulle 18613: larin, Muonion, Pelkosenniemen, Sallan, momentille maitotaloustuotteiden kauppaan 18614: Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kun- saannin edistämistä varten 700 miljoonan 18615: nat; markan arviomäärärahan, jonka lisäyksen 18616: II alue: muu osa Lapin lääniä sekä Kui- käsitettiin yleisesti eduskunnassa merkitse- 18617: vaniemen, Kuusamon, Pudasjärven, Suo- vän sitä, että määrärahan käyttö jatkuisi 18618: mussalmen, Taivalkosken ja Yli-Iin kun- entiseen tapaan ja samoihin tarkoituksiin. 18619: nat; ja Samassa yhteydessä lausuttu yleisluontoi- 18620: III alue: Haukiputaan, Hyrynsalmen, nen kehoitus säästämismahdollisuuksien tut- 18621: Iin, Kiimingin, Kuhmon, Puolangan, Risti- kimiseen ja soveltamiseen määrärahan käy- 18622: järven ja Ylikiimingin kunnat sekä Oulu- tössä ei kohdistunut erikoisesti johonkin 18623: joen pohjoispuolella oleva osa Utajärven osaan momentin varojen aikaisemmassa 18624: kuntaa. käyttösuunnitelmassa. 18625: V akauttamispalkkioita maksettiin koko Sen johdosta, että momentin ja aloitteen 18626: maassa elokuun 1 päivästä 1943 marras- perusteluissa ei ole puhuttu mitään va- 18627: kuun 1 päivään 1947, jonka jälkeen ne jäi- kauttamispalkkioista, on hallitus tiettävästi 18628: vät voimaan vain edellämainituilla Pohjois: kuitenkin päätynyt siihen yllättävään tu- 18629: Suomen alueilla sen suuruisena, mitä ne lokseen, että momentilta ei voida maksaa 18630: näillä alueilla olivat olleet korkeammat edellämainittuja maidon vakauttamispalk- 18631: kuin muualla maassa.. Sen mukaisesti on kioita Pohjois-Suomessa. Se merkitsee käy- 18632: maidon vakauttaruispalkkion suuruus ollut tännössä sitä, että tuottajan saama maidon 18633: I alueella 4 markkaa 25 penniä, II alueella tilityshinta alenee Oulujoen pohjoispuo- 18634: 3 markkaa ja III alueella 2 markkaa 50 lella vakauttamispalkkiota vastaavalla mää- 18635: penniä litralta. rällä, eli 2: 50-4: 25 litralta. Kun tämä 18636: V akauttamispalkkiot on maksettu maa- tapahtuu alueella, jossa maito on jokseen- 18637: taloustuotteiden kauppaan saannin edistä- kin yksinomainen maatalouden myynti- 18638: mistä varten varatulta 15 Pl. II luvun 49 tuote, ja jossa kahtena vuotena perätysten 18639: momentilta. Samalta momentilta on suori- sattuneen kadon ja erittäin pahanlaatuisen 18640: tettu myös koko maassa maksettavat mai- työttömyyden johdosta viljelijäväestön 18641: don kuljetusavustukset ja voin jakelutuki- asema muutenkin on äärimmäisen vaikea, 18642: 428 IX,2 s. - Pohjois-Suomen maito. 18643: 18644: merkitsee maidon hinnan alentumisena ta- varatun määrärahan k~yttämistä myös mai- 18645: pahtuva tulojen vähennys tähänastisten don hinnan vakauttamispalkkioihin Poh- 18646: vaikeuksien kohtalokasta lisäytymistä. Sa- jois-Suomessa. Parhaiten se tapahtuisi si- 18647: malla se voi merkitä karjataloustuotannon ten, että hallitus antaisi kiireellisesti edus- 18648: alalla tapahtuneen lupaavan kehityksen va- kunnalle esityksen sellaisesta lisäyksestä 18649: litettavaa pysähtymistä. Kun otetaan huo- vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon, että 18650: mioon mikä merkitys karjatalouteen perus- maidon hinnan vakauttamispalkkiot Poh- 18651: tuvalla maataloustuotannon nousulla on jois-Suomessli voitaisiin maksaa, aikaisem- 18652: koko tämän alueen pieneläjäväestölle, ei man käytännön mukaisesti, 15 Pl. II lu- 18653: voi pitää järkevänä, toimenpiteen kohtuut- vun 49 momentille merkitystä 700 miljoo- 18654: tomuudesta puhumattakaan, että tänä ai- nan markan määrärahasta. V akauttamis- 18655: kana käytäisiin valtion tukitoimenpiteitä palkkiot olisi maksettava kuluvan vuoden 18656: vähentämällä kehitystä jarruttamaan ja li- ajalta takautuvasti. Meijeriin maitoa tuo- 18657: säämään entisestäänkin suuria vaikeuksia. vien karjanomistajien viime aikoina tapah- 18658: Se kostautuisi ilmeisesti valtiotaloudellekin tuneen runsaan lisäytymisen johdosta voi- 18659: kysymyksessä olevan alueen entistä suurem- daan arvioida v. 1950 tarvittavan maidon 18660: pana työttömyysmäärärahojen jatkuvana vakauttamispalkkioihin Pohjois-Suomessa 18661: tarpeena. noin 50 miljoonaa markkaa. 18662: Ottamalla huomioon, että maidon rasva- Edellä olevan perusteella ehdotamme 18663: pitoisuus kysymyksessä olevalla alueella on kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- 18664: noin 0.2-0.3 % alhaisempi kuin Etelä-Suo- vomuksen, 18665: messa ja maidon hinta laatumaksuperusteen 18666: mukaan siten noin 85 penniä - 1 markka että hallitus antaisi kiireellisesti 18667: 15 penniä litralta alempi, ei maidon tuot- Eduskunnalle esityksen sellaisesta 18668: tajahinta vakauttamispalkkion kanssakaan lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja 18669: nouse siinä määrin korkeammaksi, kuin menoarvioon, että maidon hinnan va- 18670: alueen korkeammat tuotantokustannukset kauttamispalkkiot Pohjois-Suomessa 18671: edellyttäisivät. olisi maksettava takautuvasti kulu- 18672: Koska eduskunnan tarkoituksena ei ole van vuoden alusta lukien aikaisem- 18673: ollut Pohjois-Suomen viljelijäväestön toi- man käytännön mukaisesti 15 Pl. 18674: meentulomahdollisuuksien vaikeuttaminen, II luvun 49 momentille varatusta 18675: olisi ryhdyttävä kiireellisiin toimenpitei- 700,000,000 markan arviomäärä- 18676: siin niiden muodollisten esteiden poistami- rahasta samansuuruisina kuin v. 18677: seksi, jotka nyt rajoittavat maitotalous- 1949. 18678: tuotteiden kauppaan saannin edistämiseen 18679: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 18680: 18681: Martti Miettunen. Atte Pakkanen. Antti J. Rantamaa. 18682: Onni Mannila. Veilmo Vennamo. Tahvo Rönkkö. 18683: Yrjö Hautala. Lauri Leppihalme. Eino Laitinen. 18684: Eino Rytinki. Kerttu Saalasti. Erl. Haapaniemi. 18685: Väinö Okko. Aino Luostarinen. Lauri Murtomaa. 18686: Kalle Joukanen. Markus Niskala. M. 0. Lahtela. 18687: Wiljam Sarjal&. Niilo Ryhtä. Vieno Simonen. 18688: Samuli Simula. Kusti Eskola. J. E. Lampinen. 18689: Yrjö Saari. 18690: 429 18691: IX,z9. - Toiv. al. N:o 166. 18692: 18693: 18694: 18695: 18696: Rankila y. m.: H alpakorkoisen luoton järjestämisestä maa- 18697: talouden perusparannuksia ja tuotannon kohottamista 18698: varten. 18699: 18700: 18701: E d u s k u n n a 11 e. 18702: 18703: Käsitellessään vuoden 1950 tulo- ja me- Erittäin suuri on tällaisten pääomien puute 18704: noarvion yhteydessä tuotantomiljardin ja- ikadosta kärsineillä, sekä maan köyhemmillä 18705: koperusteita edellytti eduskunta, että tuo- seuduilla, joilla paikkakunnan omat raha- 18706: tantomiljardista käytettäisiin 60 miljoonaa laitokset eivät kykene myöntämään riittä~ 18707: markkaa eri rahalaitosten välityksellä jaet- västi edes lyhytaikaisiakaan luottoja. Tä- 18708: tavan puolentoista miljardin markan suu- män vuoksi olisikin välttämätöntä ryhtyä 18709: ruisen halpakorkoisen, pitkäaikaisen maata- kiireellisesti järjestämään maataloudelle 18710: lousluotan koron alentamiseen ja lainan pitkäaikaista, halpakorkoista luottoa sen- 18711: järjestelyn aiheuttamiin hallintokustannuk- mukaisesti kuin eduskunta vuoden 1950 18712: siin. Rahalaitosten keskinäisen kilpailun tulo- ja menoarvion tuotantomiljardin jako- 18713: vuoksi on koko lainoitussuunnitelma kuiten- perusteluissa on edellyttänyt. 18714: kin eduskunnan edellyttämässä muodossa Edellä olevan perusteella ehdotamme 18715: rauennut. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 18716: Maatalouden halpakorkoisen luoton tarve toivomuksen, 18717: on kuitenkin jatkuvasti suurentunut maa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 18718: seudun rahaolojen kiristyessä. Riittävien ja toimenpiteisiin 1,500,000,000 .markan 18719: kohtuullisen halpakorkoisten pääomien suuruisen halpakorkoisen luoton jär- 18720: puute estää vakavasti tuotannon kohotta- jestämiseksi maatalouden peruspa- 18721: miseen tarvittavien toimenpiteiden ja maa- rannuksiin ja tuotannon kohottami- 18722: talouden perusparannusten suorittamista. seen. 18723: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 18724: 18725: Väinö Rankila. Yrjö Saari. 18726: Lauri Leppihalme. Eino Rytinki. 18727: Niilo Ryhtä. Eino Laitinen. 18728: Toivo H. Kinnunen. Matti Miikki. 18729: Lauri Laine. Martti Suntela. 18730: Onni Mannila. Markus NiskaJa. 18731: 480 18732: IX,ao. - Toiv. al. N :o 167. 18733: 18734: 18735: 18736: 18737: K. Eskola y. m.: Toimenpiteistä lainojen saamiseksi kan- 18738: saneläkelaitokselta luottolaitosten välityksellä maata- 18739: louden perusparannusten suorittamiseksi ja kannatta- 18740: vuuden liSäämiSeksi. 18741: 18742: 18743: E d u s k u n n a ll e. 18744: 18745: Talouselämän viimeaikainen kehitys on Kansaneläkelaitoksen varoja on sodan jäl- 18746: aiheuttanut maatalouden piirissä monia vai- keisinä vuosina käytetty lähinnä sähkövoi- 18747: keuksia. Kannattavaisuuden ratkaiseva hei- malaitosten rakentamiseen. Tämä työ on jo 18748: kentyminen ja rahatulojen vähentyminen kuitenkin pääosaltaan suoritettu ja kansan- 18749: ovat johtaneet maatalouden harjoittajat sel- eläkelaitoksen lisääntyville varoille on etsit- 18750: laiseen tilanteeseen, josta selviäminen on tävä uusia sijoitusmahdollisuuksia. Maata- 18751: hyvin vaikeata. Maatalouden kannattavai- louden luotantarpeen tyydyttäminen olisi 18752: sauden lisäämisen ja vakaannuttamisen kansantaloudellisesti kaikkein tärkeimpiä, 18753: eräitä tärkeimpiä edellytyksiä on, että voi~ mihin Kansaneläkelaitoksen varoja voitai- 18754: daan suorittaa tiloilla sellaisia perusuudis- siin lähiaikoina sijoittaa. Se tekisi myös 18755: . tuksia, joiden avulla tuotantokustannukset oikeutta maaseudun vakuutetuille, jos 18756: pienenevät. Sellaisina mainittakoon koneel- heiltä kerätyt varat saataisiin käytettäväksi 18757: listaminen, salaojitus, talousrakennusten maatalouden ja koko maaseudun talouselä- 18758: uudistaminen, AIV säiliöiden ja vesijohto- män kohottamiseen. 18759: jen rakentaminen sekä sähköistäminen. Edellä olevan perusteella ehdotamme 18760: Näiden toimenpiteiden toteuttamiseen tar- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18761: vittavia tuloja ei nykyisin voida maatila- 18762: talouksista itsestään saada, vaan on ne suo- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 18763: ritettava lainavaroilla. Maaseudun raha- siin maatalouden perusparannuk- 18764: laitdkset eivät kuitenkaan voi enää tyy- sien suorittamiseksi ja kannattavai- 18765: dyttää maatalouden luottotarvetta ja ovat suuden lisäämiseksi tarvittavien hal- 18766: saatavissa olevat lainat yleensä ehdoiltaan- pakorkoisten ja pitkäaikaisten lai- 18767: kin liian raskaita, lähinnä korkean korko- nojen saamiseksi Kansaneläkelaitok- 18768: kannan ja laina-ajan lyhyyden vuoksi. selta luottolaitoksien välityksellä. 18769: Helsingissä 8 päivänä helmilkuuta 1950. 18770: 18771: Kusti Eskola. Yrjö Saari. 18772: Eino Rytinld. Niilo Ryhtä. 18773: Yrjö Hautala. Markus NiSJkala. 18774: Kerttu Saalasti Samuli Simula. 18775: 431 18776: 18777: IX,a1. - Toi'V. aJ.. N:o 168. 18778: 18779: 18780: 18781: 18782: Tainio y. m.: Maa- ja karjatalous· sekä rehutuotannon ke- 18783: hittämisestä metsärikkaimmilla alueilla. 18784: 18785: 18786: E d u s k u n n a II e. 18787: 18788: Vuoden 1948 syksystä lähtien ilmennyt loutta . edistäviä työttömyystöitä järjestä- 18789: joukkotyöttömyys on muun ohella tuonut mällä, on sitä yksipuolisilla toimenpiteillä 18790: erikoisesti esiin Pohjois-Suomen ja maamme ehkäisty ja jarrutettu. 18791: muidenkin metsärikkaimpien alueiden ta- On myöskin huomioitava, että k.o. alueet 18792: louselämän pohjan kapeuden. Puutavara- ovat maa- ja karjataloustuotteisiin, vieläpä 18793: teollisuuden supistaessa puutavarahankin- rehuunkin nähden alituotantoalueita, joten 18794: tojaan, näiden alueiden väestö, joka suu- niiden tuotannon kehittäminen olisi näiden 18795: rimmalta osalta saa pääasiallisen toimeen- maakuntien omaa kulutusta silmälläpitäen 18796: tulonsa metsä- ja uittotöistä, on joutunut välttämätöntä ja kansantaloudenkin kan- 18797: suuriin taloudellisiin vaikeuksiin samalla nalta järkevää. Lisäksi maa- ja karjatalou- 18798: kun koko talous- ja yhteiskuntaelämä on den kehitys näillä alueilla on muutenkin 18799: joutunut erittäin vaikeaan asemaan. Niinpä kaikin puolin jäljessä maamme muiden 18800: esim. kuntien taloudellinen asema on vaka- maakuntien vastaavasta kehityksestä. 18801: vasti huonontunut ja niiden asioiden hoito Niinpä esim. Lapin läänissä alle 5 pelto- 18802: yleensä vaikeutunut. Kun työttömyystöi- hehtaarin viljelmiä on noin 75% kaikista 18803: den järjestelyssä on kaiken lisäksi melkein viljelmistä, kun vastaava luku koko maassa 18804: kokonaan syrjäytetty maataloutta edistä- on noin 52 %. Karjan rehu kootaan suu- 18805: vien töiden järjestely kiinnittämällä pää- ressa määrässä luonnonvaraisilta niityiltä 18806: huomio puutavarateollisuuden kustannuk- ja soilta. Vuoden 1941 yleisen maatalous- 18807: sia alentavien tö.iden järjestelyyn, on maa- laskennan mukaan Lapin läänissä korjat- 18808: talouden kehitys niinikään pysähtynyt ja ti~ niittämällä heinää yli 28,000 ha, vas- 18809: alkanut taantua, tehden tilanteen myöskin taavan luvun ollessa esim. Uudenmaan lää- 18810: vastaisuuteen nähden vaikeammaksi. Onhan nissä noin 3,000 ha. Sikäli kuin heinä- 18811: tunnettua, ettei puutavarateollisuus ole nurmia on, ovat ne yleensä yli-ikäisiä ja 18812: kyennyt eikä kykene edes sen parhaimpina- huonokasvuisia. Peräpohjolan maanvilje- 18813: kaan toimikausina antamaan väestölle koko lysseuran alueella todettiin heinänurmista 18814: vuotuista elinmahdollisuutta, mikä on pa· yli 75 % eli noin 20,000 ha yli-ikäiseksi, 18815: kottanut väestön turvautumaan maa- ja nopeasti uusimisen tarpeessa oleviksi. Sa- 18816: karjatalouden harjoittamiseen. Pulakau- manlainen on tässä suhteessa tilanne myös- 18817: sina, kuten nytkin, niiden merkitys väes- kin Kainuussa ja muissakin Oulun läänin 18818: tölle on ollut sitäkin ratkaisevampaa. pohjoisissa kunnissa. Sitä se on myöskin 18819: Edellä mainituista syistä johtuen olisi Pohjois-Savossa ja muiden metsäalueiden 18820: näiden alueiden maa- ja karjatalouden ke- maakunnissa. Mutta niinpä niihin joudu- 18821: hittäminen sitäkin tärkeämpää, koska siten taankin kuljettamaan maamme muista 18822: laajennettaisiin talouselämän pohjaa. Sen-. maakunnista vuosittain miljooneja kiloja 18823: vuoksi valtiovallan olisi huomioitava tämä rehua. Yksin Lapin lääniin tuotiin vuosina 18824: tosiasia niin työttömyystöiden järjestelyssä 1945-1947 lähes 100 milj. kiloa ja sen kul- 18825: kuten muussakin talouselämää edistävissä jetuksesta johtuviin rahtilrnstannuksiin 18826: toimenpiteissään: Näin ei kuitenkaan ole käytettiin, varovaisestikin arvioiden, noin 18827: tapahtunut. Sensijaan, että valtiovallan 100 milj. markkaa vuosittain. Niinikään 18828: taholta olisi pyritty laajentamaan näiden suoritetaan näillä alueilla laiduntaminen 18829: alueiden talouselämän pohjaa esim. maata- pääasiassa metsälaitumilla, mistä taas seu- 18830: 432 IX,a1. - Metsäseutujen maatalous. 18831: 18832: raa, että karjantuotanto kesän aikana hittää lisääkin näihin oloihin soveltuvia 18833: yleensä kaikille viljelmille laskee. Tällai- kasveja. Maa-, karja- ja rehuntuotannon 18834: silla tuotantoedellytyksillä ei karjatalouden kehittäminen edellyttäisi paitsi viljelyskel- 18835: harjoittaminen tietenkään voi muodostua poisten suoalueiden raivausta, lisämaan ja- 18836: kannattavaksi ja kansantaloudellisestikin se kamista monien omaisuusjakojen yhtey- 18837: on suurta tuhlausta. dessä pirstoutuneille ja muille pienille ti- 18838: Siirtoväen asuttaminen ja maamme loille, uusien tieolojen perustamisia siirto- 18839: muista osista näille alueille tapahtuva väes- väelle, pienviljelijäin lapsille ja muille 18840: tön siirtyminen, samoin kuin väestön lisäänJ maantarvitsijoille, peltopinta-alan lisää- 18841: tyminen niissä ja monet muutkin näkökoh- mistä sellaisille tiloille, joiden viljelysalat 18842: dat osoittavat näiden alueiden maa-, karja- ovat liian pienet, heikossa kasvukunnossa 18843: ja rehntuotannon edistämisen välttämätti} olevien heinänurmien ja peltojen uusimista, 18844: myyden. Petsamon ja Sallan siirtoväen karja- ja kasvilajikkeiden kehittämistä, rai- 18845: asuttaminen sekä muut maanhankintalain vauksen ja muiden maataloustöiden koneel- 18846: mukaiset asutustoimet edellyttäisivät jo listamista j .n.e. 18847: yksin Lapin läänissä 1,600-2,000 uuden Pääasiallisesti palkkatyöstä toimeentu- 18848: viljelystilan perustamista. Enää ei voida lonsa saava väestö ei omatoimisesti voi sel- 18849: myöskään todistettavasti väittää, etteikö viytyä kaikista näistä tehtävistä. Sitäpaitsi 18850: esim. rehuntuotannon ja kannattavan kar- tällaisia tuloksia tuottavan yhtenäisen ja 18851: jatalouden harjoittamiseen näillä alueilla laajakantoisen suunnitelman toteuttami- 18852: olisi mahdollisuuksia. Rehuntuotantoon ja nen vaatii valtiovallan toimenpiteitä ja sen 18853: laitumiin soveltuvia suo- ym. maa-alueita taloudellista tukea, muuten sen toteutumi~ 18854: on miljooneja hehtaareja, jotka nyt eivät sella ei ole mahdollisuuksia. 18855: tuota mitään ja jotka lisäävät luonnon- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 18856: tilassa ollen hallanvaaraa. Kokeellisesti on eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18857: myöskin todettu, että yleensä kaikki rehn- 18858: kasvit antavat paremman sadon siellä, että hallitus kiireellisesti valmis- 18859: missä valoa on runsaammin. Niinpä näissä tuttaisi yleisen yhtenäisen suunnitel- 18860: kokeissa todettiin timotein antavan 17 tun- man avustustoimenpiteineen Pohjois- 18861: tia 19 minuuttia kestävän päivän vallitessa Suomen ja maamme muiden metsä- 18862: yli 60% suuremman sadon kuin 10 tunnin rikkaimpien alueiden maa- ja karja- 18863: pituisen päivän vallitessa. Apilansato oli talous- sekä rehutuotannon kehittä- 18864: noin 50% suurempi j.n.e. Monet muutkin miseksi ja kohottamiseksi ja ryhtyisi 18865: kasvilajikkeet menestyvät näillä alueilla ja suunnitelmasta aiheutuviin toimen- 18866: määrätietoisesti työskennellen voidaan ke- piteisiin. 18867: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 18868: 18869: Eino Tainio. E. Hietanen. Arvo Riihimäki. 18870: J. Mustonen. Nillo Nieminen. Toivo I. Sormunen. 18871: Matti Meriläinen. Yrjö Leino. Yrjö Murto. 18872: Martti Leskinen. Toivo Friman. Hannes Tauriainen. 18873: V. Puumalainen. Mauri Perkonoja. 18874: 433 18875: 18876: IX,3z. - Toiv. al. N:o 169. 18877: 18878: 18879: 18880: 18881: Suntela. y. m.: Toimenpiteistä maatalouskoneiden tutkimus- 18882: laitoksen toiminnan laajentamiseksi. 18883: 18884: 18885: E d u s k u n n a II e. 18886: 18887: Maassamme nykyisin käytössä olevien varsinainen maatalouskoneiden tutkimus- 18888: maatalouskoneiden ja työvälineiden yhtei- laitos, jonka tehtävät ovat huomattavasti 18889: nen arvo - puoleen nykyisestä uudishin- laajemmat kuin entisen koetuslaitoksen. 18890: nasta arvioiden- on n. 25 miljardia mark- Vasta perustetun tutkimuslaitoksen tehtä- 18891: kaa ollen keskimäärin peltohehtaaria koh- vänä on paitsi varsinaisessa maataloudessa 18892: den yli 10,000 mk. Nykyisen maatalous- myös puutarha-, metsä- meijeri- ja kotita- 18893: kone- ja työvälinekantamme uusimiskustan- loudessa sekä kotiteollisuudessa käytettävien 18894: nus (ilman lisäys- ja kunnossapitokustan- koneiden ja työvälineiden tutkiminen, ke- 18895: nusta) voidaan arvioida n. 3.ö miljardiksi hittäminen ja koetteleminen, niiden tar- 18896: markaksi vuodessa eli n. 1,500 markaksi koituksenmukaisuuden ja oloihimme sovel- 18897: keskimäärin peltohehtaaria kohden. Vuonna tuvuuden selvittäminen sekä standardisoin- 18898: 1949 jaettiin valtion varoista suoranaisia nin edistäminen. Toimialan huomattavan 18899: avustuksia maatalouskoneiden hankkimista laajenemisen ohella laitoksen tehtäviä on 18900: varten yhteensä 46 milj. mk. Tämän li- suuresti lisätty myös sen johdosta, että lai- 18901: säksi tulevat vielä pienikorkoiset lainat ja toksen tehtävänä on lain mukaan varsinai- 18902: valtion osakemerkinnät koneosakeyhtiöissä. sen koetustoiminnan rinnalla maatalousko- 18903: Konekustannus on maataloudessamme neiden ja työvälineiden tutkiminen ja ke- 18904: erittäin raskas ja sillä on tuntuva osuus hittäminen. 18905: myös valtion taloudessa. Mutta suurin vai- Tutkimuslaitoksen tehtävät ovat kasva- 18906: keus maataloutemme koneellistamisessa ei neet erittäin nopeasti ja varsin laajassa mi- 18907: ole kuitenkaan sen vaatimissa suurissa kus- tassa erityisesti vielä sen johdosta, että 18908: tannuksissa, vaan siinä, ettei kukaan tässä 1. 12. 49 voimaan tullut asetus tarkastus- 18909: maassa - ei edes koneiden valmistajat tai pakosta velvoittaa maatalouskoneiden ja 18910: maahan tuojat puhumattakaan niiden myy- työvälineiden valmistajat ja maahan tuojat 18911: jistä tai ostajista - tunne niitä koneita ja ilmoittamaan kone- ja työvälinemerkkinsä 18912: työvälineitä, joita maassa valmistetaan tai ennen niiden kauppaan laskemista tutki- 18913: maahan tuodaan ja valtion avustuksella muslaitokselle tarkastettaviksi ja luovutta- 18914: jaetaan käyttäjille eikä kukaan voi osoit- maan ne koeteltaviksi, mikäli laitos pitää 18915: taa niitä toimenpiteitä ja välineitä, joilla sitä tarpeellisena, jolloin valtioneuvosto voi 18916: maatalouttamme on tarkoituksenmukaisinta kieltää niiden koneiden ja työvälineiden 18917: koneellistaa. Maatalouden rationalisointia myynnin ja maahan tuonnin, jotka on tar- 18918: ja koneellistamista tutkitaan maassamme kastuksissa todettu rakennusaineensa, ra- 18919: nykyisin jokaisella tilalla varsin vaihtele- kenteensa tai toimintansa puolesta epätar- 18920: valla menestyksellä ja huomattavin sekä koituksenmukaisiksi tai maamme olosuhtei- 18921: yksityis- että kansantaloudellisin tappioin. siin soveltumattomiksi tai joihin tarvitta- 18922: Maatalouskoneiden virallista koetustoi- vien varaosien saantia ei ole voitu turvata. 18923: mintaa on maassamme tosin harjoitettu jo Vaikka entisen koetuslaitoksen toimintaa 18924: viidettäkymmentä vuotta, mutta aivan on täten huomattavasti laajennettu, ei lai- 18925: riittämättömässä laajuudessa. Tätä koetus- tokselle ole kuitenkaan myönnetty riittä- 18926: toimintaa laajennettiin jonkin verran vuo- västi toimintamahdollisuuksia. Laitoksen 18927: den 1946 lopulla, ja kesäkuun 1 päivänä henkilökunta on vielä aivan riittämätön; joh- 18928: 1949 voimaan tulleella lailla perustettiin tajan lisäksi on kaksi insinööriä, kaksi mes- 18929: 55 18930: 434 IX,s2. - Maatalous·koneet. 18931: 18932: taria, mekaanikko ja toimistoapulainen. Tällä kertaa tarjotaan laitokselle erikoi- 18933: Myös laitoksen rakentaminen on vielä ai- sen runsaasti sekä kotimaisia, että ulkolai- 18934: van alussa, vaikka rakennustyöt pantiin sia koneita koeteltaviksi, mutta laitoksen 18935: käyntiin jo kolme vuotta sitten. Niinikään pienuuden vuoksi ei niitä voida ottaa vas- 18936: kalusto ja tutkimusvälineistö kaipaavat taan. Nykyisessä laajuudessaan ei laitos voi 18937: vielä paljon täydennystä. Vuoden 1949 myöskään ohjata maataloutemme koneope- 18938: alusta lukien, jolloin laitoksen toiminnan tusta ja neuvontaa. 18939: voidaan katsoa päässeen varsinaisesti al- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 18940: kuun, on tähän mennessä julkaistu 34 koe- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 18941: tusselostusta, 87 koetusta on muuten val- toivomuksen, 18942: mista, mutta selostusten kirjoittamiseen ei 18943: ole ollut aikaa, ja 35 koetusta ja tutkimusta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 18944: on keskeneräistä. Tämän - varsinaisesti toimenpiteisiin maatalouskoneiden 18945: viime vuoden - ohjelman loppuun suorit- tutkimuslaitoksen toiminnan laajen- 18946: tamiseen kuluu laitoksen nykyiseltä henkilö- tamiseksi siinä määrin, että se voisi 18947: kunnalta huomattava osa tästä vuodesta. suorittaa kaikki koneiden koetus- ja 18948: Laitos ei voi toistaiseksi pitkään aikaan ot- tutkimustehtävät ja ohjata maatalou- 18949: taa vastaan uusia koetus- ja tutkimustehtä- temme koneopetusta ja neuvontaa. 18950: viä. 18951: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 18952: 18953: l.Yiartti Suntela. Antti J. Rantam.aa. 18954: Erl Haapaniemi. Eino Rytinki. 18955: J. Koivisto. Samuli Simula. 18956: Beildd Ala-Måyry. Väinö Rankila. 18957: Ja.lmari Pusa. L. I. Kaukam.aa. 18958: Verner Korsbäck. Urho Saariaho. 18959: Matts Forss. Toivo B. Kinnunen. 18960: Albert Brommels. Tahvo Rönkkö. 18961: Lauri Laine. Lauri Murtomaa. 18962: Matti Miikki. Wiljam Sarjala. 18963: Markus N:i:s.kala. Niilo Ryhtä. 18964: Dmari Tiainen. Matti Heikkilä. 18965: 435 18966: 18967: IX,33. - Toiv. aJ. N:o 170. 18968: 18969: 18970: 18971: Suntela y. m.: Toimenpiteistä maataloudellisen koneopetuk- 18972: sen ja -neuvonnan järjestämiseksi. 18973: 18974: E d u s k u n n a ll e. 18975: Maassamme on nykyisin käytössä maa- tuu hakeutumaan uusille markkinoille ja 18976: talouskoneita n. 25 miljardin markan ar- tuotannon aloille. Ei voi olla myöskään 18977: vosta. Mutta maatalouskonealan opetus epäilystä, etteikö maatalouslkoneita valanista- 18978: puuttuu kaikista sekä ylemmistä että aiem- van teollisuutemme palveluksessa oleville 18979: mista maataloudellisista ja teknillisistä teknikoille olisi - ainakin ammattinsa al- 18980: oppilaitoksistamme joko kokonaan tai on kuvaiheessa - erittäin hyödyllistä, että he 18981: aivan riittämätöntä. Myös käytännön maan- olisivat saaneet tavanomaisen perusopetuk- 18982: viljelijäin neuvonta tällä alalla on täysin sen lisäksi maatalouskonealan erikoisope- 18983: järjestämättä. tusta lähinnä koneiden arvostelun ja ko- 18984: Maataloutemme on varsin voimakkaasti neille asetettavien vaatimusten sekä yleensä 18985: koneellistumassa, mutta tämä kehitys ta- maataloutemme !koneellistamisen suuntauk- 18986: pahtuu suurelta osalta hyvin hataralla poh- sen selvittämiseksi. On huomattava, että 18987: jalla. Maastamme on tähän saakka puuttu- maatalouskoneet ovat monipuolisen käyt- 18988: nut alan suunnitelmallinen tutkimus- ja tönsä, lujuusvaatimuksensa ja käyttöolo- 18989: kehittämistoiminta, ja konealan opetus- ja suhteidensa vaihtelevuuden puolesta aivan 18990: neuvontatyön voidaan katsoa jatkuvasti ole- eri asemassa kuin yleensä esim. teollisuu- 18991: van kokonaan järjestämättä. Kun äsket- dessa käytettävät koneet. Tästä johtuu, 18992: täin perustetussa maatalouskoneiden tutki- että maatalouskonealaan perehtymiseksi tar- 18993: IllJUSlaitoksessa on saatu alan koetus-, tutki- vitaan teknillisen yleiskoulutuksen lisäksi 18994: mis- ja kehittämistoiminta käyntiin, on tär- melkoisesti sekä teknillistä että taloudellista 18995: keätff ryhtyä kiireellisesti tällä pohjalla alan erikoistuntemusta. 18996: tehostamaan myös alan opetus- ja neuvon- Varsinaisia maanviljelijäpiirejä silmällä 18997: tatyötä. Maatalouskoneopetus olisi saatava pitäen olisi pyrittävä kouluttamaan päteviä 18998: kaikkien eri asteisten sekä maataloudellis- neuvojia. On näet huomattava, että neuvo- 18999: ten (yliopiston, maamiesopiston ja -koulu- jien koulutuksessa samoin kuin itse neu- 19000: jen) että t~knillisen korkeakoulun, t~knil vontatyössä ei yksinomaan riitä koneiden 19001: listen opistojen ja -koulujen) opetusohjel- käytön ja huollon selvittäminen, vaan en- 19002: miin. Maatalouskoneopetuksen tehostami- simmäinen tehtävä on koneiden arvostelun 19003: nen maataloudellisissa oppilaitoksissamme ja tarkoitukseen sopivien koneiden valinnan 19004: luo välttämättömän pohjan paitsi käytän- ohjaus. 19005: nön maatalouden neuvontatyölle myös koko Edellä olevan perusteella ehdotamme 19006: maatalouselinkeinon rationalisoimiselle ja kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- 19007: tuotannon koneellistamiselle. Teknillisten vomuksen, 19008: oppilaitosten opetusohjelmiin otettavana 19009: maatalouskoneopetuksella on huomattava että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 19010: merkitys maatalouskoneteollisuudellemme ja toimenpiteisiin maataloudellisen ko- 19011: metalliteollisuudellemme yleensä erityisesti neopetuksen ja neuvonnan järjestä- 19012: nyt, kun se sotakorvausten loputtua jou- miseksi. 19013: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 19014: Martti Suntela. Yrjö Saari. Antti .T. Rautamaa. Urho Saariaho. 19015: Lauri Laine. Markus Niskala. Eino Rytinki. Toivo H. Kinnunen. 19016: Eri. Haapaniemi. .Johannes Virolainen. Samuli Simula. Tahvo Rönkkö. 19017: .Ta.lmari Pusa. Wiljam Sarjala. Väinö Rankila. Lauri Murtomaa. 19018: Matti Miikki. Timari Tiainen. L. I. Kaukamaa. Niilo Ryhtä. 19019: Matti Heikkilä. 19020: 436 19021: 19022: IX,s4. - Toiv. rul. N:o 171. 19023: 19024: 19025: 19026: 19027: Perkonoja. y. m.: Pienviljelijäin maatalouskoneyhtymien 19028: tukemistoiminnan tehostamisesta. 19029: 19030: 19031: Eduskunnalle. 19032: Eduskunnan aikanaan hyväksymän toivo- riippumatta siitä, millä tavalla osakkaat 19033: muksen mukaisesti ovat pienviljelijät pe- ovat tilansa hankkineet. Tämä on myös- 19034: rustaneet useita osakeyhtiömuotoisia kone- kin niiden viranomaisten käsitys, jotka 19035: asemia, joihin valtio on osallistunut osuuk- ovat valtion puolesta näitä kysymyksiä hoi- 19036: sia merkitsemällä. Tällä hetkellä on niitä taneet ja poikkeuksetta kaikkien pienvilje- 19037: kaikkiaan toiminnassa jo 60. Kokemukset lijöiden kanta. 19038: näistä koneasemista ovat täysin myönteisiä, Valtio on aikaisemmin merkinnyt noiden 19039: ne ovat hyvin täyttäneet tehtävänsä kone- koneosakeyhtiöiden osakepääomasta noin 19040: avun hankinnassa osakkaille ja usein huo- 35-60%. Asianomaisen viraston antaman 19041: mattavasti yhtiön ulkopuolellekin. Tämä tiedon mukaan on viime syksystä alkaen 19042: on selvä osoitus siitä, että koneasematoi- valtion osuutta kuitenkin vähennetty niin, 19043: mintaa on edelleen tehokkaasti jatkettava. että se on ollut korkeintaan 30%. Tällai- 19044: Se ehto, että valtio osallistuu vain maan- nen kehitys ei voi olla oikea. Päinvastoin 19045: hankintalain mukaan tilansa saaneiden tai olisi juuri koneellistamisenkin avulla pyrit- 19046: ainakin suurimmaksi osaksi tällaisten osak- tävä tukemaan pienviljelijäväestöämme sen 19047: kaiden perustarniin yhtymiin, on osoittau- nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilan- 19048: tunut jarruksi tälle toiminnalle. Harras- teessa. Silloin olisi valtion osuutta myös- 19049: tusta koneasemiin on nimittäin muidenkin kin näissä koneyhtymissä mieluummin li- 19050: pienviljelijöiden keskuudessa. Heidän pe- sättävä kuin päinvastoin, mutta ainakin 19051: rustamansa koneyhtymät ovat kuitenkin niin, että se olisi vähintäin 50%. 19052: säännöllisesti pääOman puutteessa rauen- Edellä olevan perusteella ehdotamme 19053: neet, kun valtio ei ole niihin osuuksia mer- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19054: kinnyt. Kun nykyinen yleinen rahanpuute 19055: pienviljelijäin ikeskruud€SSa tekee mahdotto- että hallitus laajentaisi pienviljeli- 19056: maksi uusien koneiden hankinnan sekä jäin maatalouskoneyhtymien tuke- 19057: yksityiselle että yhteisölle ilman valtion tu- mt"stoimintaa siten, että valtio asian- 19058: kea ja jotta tämä sopivaksi osoittautu- omaiste'n pienviljelijäin niin halu- 19059: nut pienmaataloutemme koneellistamis- tessa merkitsisi osuuksia kaikista 19060: muoto pääsisi edelleen suotuisasti kehitty- asianomaisten muodostamista maa- 19061: mään, olisi määräyksiä muutettava niin, talouskoneyhtymistä ja että valtion 19062: että valtio voisi osallistua kaikkiin pien- osuuden alaraja korotettaisiln 50 19063: viljelijöiden perustarniin koneyhtymiin %:iin. 19064: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 19065: 19066: Mauri Perkonoja. Aimo Aaltonen. 19067: Eino Roine. Eino Tainio. 19068: Arv;o Riihimäki. 19069: 437 19070: 19071: IX,a5. - Toiv. at N:o 172. 19072: 19073: 19074: 19075: 19076: Pyörtänö y. m.: Määrärahasta lainoiksi maalaissepille ajan- 19077: mukaisten työvälineiden ja -koneiden hankkimista 19078: varten. 19079: 19080: 19081: Eduskunnalle. 19082: 19083: Maatalouden rationalisoimistoimenpitei- yhteiskuntaryhmän kansantaloudelliselta 19084: den johdosta on erilaisten maatalouskonei- kannalta katsottuna varsin tärkeään työ- 19085: den ja ·Välineiden lukumäärä maassamme hön, sitä tukien ja eteenpäin auttaen, ei 19086: vuosi vuodelta jatkuvasti ·kasvanut ja il- ole kohtuutonta, että myös maalaisseppien 19087: meistä on, että tällainen kehitys tulee edel- osuus huomioidaan. 19088: leenkin jatkumaan. Useimmat maamme yli Edellä olevasta johtuen saavat allekir- 19089: 800: sta maalaissepästä ovat vähävaraisia, joittaneet kunnioittaen ehdottaa eduskun- 19090: puuttuen heiltä taloudellisia edellytyksiä nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19091: uusien työvälineiden ja -koneiden hankin- 19092: taan, ja näin ollen on kansantaloudellista että hallitus ottaisi vuoden 1951 19093: tuhlausta, jos puutteellisilla työvälineillä tulo- ja menoarvioesitykseensä 19094: joudutaan korjaamaan ja kunnostamaan 40,000,000 markan määrärahan käy- 19095: useinkin ensiarvoisia ja kalliita maatalou- tettäväksi halpakorkoisina lainoina 19096: den käytössä olevia koneita ja laitteita. maalaissepille ajanmukaisten työvä- 19097: Kun valtiovalta joutuu useinkin kiinnit- lineiden ja ~koneiden hankkimista 19098: tämään vakavaa huomiota jonkin määrätyn var·ten. 19099: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 19100: 19101: Toivo Pyörtäuö. · Arvo Sä.velä. 19102: Ka.lle Kauh&nen. Veli Järvinen. 19103: Yrjö Kilpeläinen. Artturi Koskinen. 19104: 438 19105: 19106: IX,a6. - Toiv. al. N:o 173. 19107: 19108: Rytinki. y. m.: Toimenpiteistä metsien arvon kohottamiseksi. 19109: 19110: E d u s k u n n a ll e. 19111: Viime vuosina on kantohinnattomien met- kuljetettaessa säästettäisiin rahtimaksuina 19112: säalueiden laajuus kehittynyt niin suureksi, silloin kun puutavara kuljetettaisiin sahat- 19113: ettei se ole koskaan aikaisemmin ollut niin tuna tavarana. Samalla sahateollisuuden 19114: laaja. Kun tämä kantohinnattoman metsä- kehittyessä laajoille alueille, metsälöihin, 19115: alan piiri on laajentunut yhä lähemmäksi antaisi se siellä asuvalle väestölle työmah- 19116: rintamaita, niin tämä on varmaan ollut dollisuuksia, joita näillä alueilla kipeästi 19117: syynä niihin moniin lausuntoihin ja kir- tarvitaan. 19118: joituksiin, joissa on esitetty erilaisia kei- Todistuksena siitä, että metsälöihin pe- 19119: noja tämän kansantaloudenemme suurmer- rustetut piensahat voivat olla kohottamassa 19120: kityksellisen asian korjaamiseksi. anetsien arvoa, osoittaa viime vuonna Lapin 19121: Eräänä suurena ja tärkeänä tekijänä on läänissä kenttäsirkkelisahanomistajain tar- 19122: mainittu kuljetusverkoston luominen ja joamat kantohinnat kuutiojalalta, jotka 19123: kuljetustöiden rationalisoiminen. Tämä aja- hinnat eräissä tapauksissa saattoivat olla 19124: tus on aivan oikea. Ei niillä maamme jopa 10 markkaa kalliimmat kuutiojalalta 19125: metsäalueilla, joissa maantie- ja rautatie- kuin huutokaupassa tarjottiin, ja jotka oli- 19126: verkosto on harva, saada metsiemme arvoa sivat sahanneet sahatavaraa ulosvietäväksi. 19127: muuten kohoamaan kuin rakentamalla riit- Valtio omistaa Pohjois-Suomessa kaikista 19128: tävän tiheä maantie- ja rautatieverkosto, enimmän metsiä ja sellaisiakin metsiä, jotka 19129: eikä väestön toimeentuloa turvatuksi. metsänhoidon kannalta olisi ensi tilassa 19130: Toisena tärkeänä keinona kantohinnatto- hakattava ja tilalle saatava kasvamaan 19131: mien metsäalueiden metsien arvon kohotta- uusi metsä. Koska kuitenkin pitkien uitto- 19132: jana ja siellä asuvan väestön toimeentulon ja muiden kuljetusmatkojen vuoksi metsille 19133: turvaajana, voidaan myöskin pitää pien- ei jää minkäänlaista arvoa, kantohintaa, 19134: sahateollisuuden kehittämistä metsälöihin, niin olisi valtiovallan ryhdyttävä tutkimaan 19135: raaka-ainelähteille. Onhan Ruotsissa sa- ja tukemaan niitä mahdollisuuksia, joita 19136: moin 'kuin meidänkin maassamme kenttä- piensahateollisuuden kehittymisellä raaka- 19137: sirkkelisahaus kehittynyt jo niin pitkälle, ainelähteille, metsälöihin, olisi ja miten se 19138: että voidaan sahata ulosvietäväksi kelpaa- tulisi vaikuttamaan metsien arvon, kanto- 19139: vaa sahatavaraa. Lisäksi on jokiin näillä hinnan, kohoamiseen. 19140: laajoilla metsäalueilla rakennettu pieniä Edellä olevan perusteella ehdotamme 19141: raamisahoja, jotka voivat jalostaa raaka- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 19142: tavaran höylätavaraksi asti ja uusien ra- toivomuksen, 19143: kentamiseen on pienillä kustannuksilla pal- 19144: jon mahdollisuuksia olemassa. että hallitus kiireellisesti tutkitut- 19145: Sahatavaran jalostamisen kautta raaka- taisi, millä mahdollisilla tointen- 19146: ainelähteillä, metsälöissä, säästyttäisiin siitä pite~1lä saataisiin metsiemme arvo 19147: puutavaran hiulkkaan joutumisesta, mitä ta- kohoamaan ennen kaikkea siellä, 19148: pahtuu pitkissä uitoissa hukkumisen ja missä on pitkät uitto- ja muut kul- 19149: muun hukkaan joutumisen kautta. Kaikki jetusmatkat satamiin ja teollisuuslai- 19150: sahatavara saataisiin ensiluokkaiseksi, sitä toksiin, ja ryhtyisi asian vaatimiin 19151: ei turmelisi vesi kuten uitettaessa pitkiä toimenpiteisiin. 19152: matkoja tapahtuu. Autoilla ja rautateitse 19153: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950. 19154: Eino Rytinki. Viljami Kalliokoski. Yrjö Hautala. 19155: Heikki Soininen. Janne Koivuranta. Erl. Haapaniemi. 19156: Atte Pakkanen. Kustaa Tiitu. Niilo Ryhtä. 19157: M. 0. Lahtela. Kerttu Sa.alasti. Väinö Rankila. 19158: Toivo B. Kinnunen. 19159: 439 19160: 19161: IX,s7. - Toiv. al. N:o 174. 19162: 19163: 19164: 19165: 19166: Miettunen y. m.: Pohjois-Suomen maanjako-olojen paran- 19167: tamista koskevan tutkimuksen suorittamisesta. 19168: 19169: 19170: Eduskunnalle. 19171: 19172: Kannattavan maatilatalouden eräs tärkeä kin niin tärkeä, että valmistaviin toimen- 19173: edellytys on se, että tilan maat eivät ole piteisiin tässä suhteessa olisi nopeasti ryh- 19174: haitallisen kaukana talouskeskuksesta, ja dyttävä. Esimerkiksi yhdessä pitäjässä 19175: että viljelyspalstojen muoto ja sijainti te- suoritettu perusteellinen tutkimus siitä, mi- 19176: kee tehokkaan työn käytön mahdolliseksi. ten paljon tarko~tuksenmukaisilla jakotoi- 19177: Pohjois-Suomen maatalousoloissa on tässä menpiteillä voitaisiin maatalouden kannat- 19178: suhteessa erittäin suuria puutteellisuuksia. tavuusedellytyksiä parantaa, olisi omiansa 19179: Ne ovat huomattavalta osalta peräisin jo vaikuttamaan tehokkaalla tavalla viljelijä- 19180: isojaon toimeenpanon ajoilta, jolloin ran- väestön mielipiteisiin ja valmistamaan maa- 19181: nikko- ja jokikalastusmahdollisuudet vai- perää uudistuksen myöhemmin tapahtu- 19182: kuttivat ratkaisevasti siihen, että kaikki ha- valle suorittamiselle. Jakosuunnitelmaa 19183: lusivat saada tilojen tonttipaikat joko ran- koskevan tutkimuksen yhteydessä olisi 19184: nikolle tai 'jokivarteen. Viljelmien pirsto- myöskin selvitettävä missä laajuudessa val- 19185: minen perinnönjakojen yhteydessä on jat- tion toimesta olisi taloudellisesti myötävai- 19186: kuvasti pahentanut tilannetta, koska pals- kutettava kysymyksessä olevan uudistuksen 19187: tat on yleensä halkaistu, talouskeskusten toimeenpanoon, ennenkuin hanke voisi käy- 19188: jäädessä entisille paikoille. Esimerkiksi tännössä tarvittavine siirtoineen onnistua. 19189: Kemi- ja Torniojokilaaksoissa ovat viljelys- Tutkimuksen kohteeksi sopivia pitäjiä on 19190: palstat täten muodostuneet erittäin epätar- Lapin läänissä runsaasti. Tyypillisimpiä 19191: koituksenmukaisiksi, pitkiksi ja kapeiksi. tässä suhteessa olisivat Kemin maalaiskunta 19192: Kun ulompana jokirannasta, jokivarsien ja Tervolan pitäjä. 19193: pituussuunnassa, sijaitsevat yleensä vilje- Edellä olevan perusteella ehdotamme 19194: lysarvoltaan hyvälaatuiset suot, on niiden kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- 19195: kannattava viljelys monissa tapauksissa vomuksen, 19196: suuresti vaikeutunut epätarkoituksenmu- 19197: kaisten jako-olojen vuoksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 19198: Insinöörivoimien puutteen ja viljelijäin toimenpiteisiin Pohjois-Suomen maan- 19199: vanhojen ennakkokäsityksien vuoksi ei ole jako-olojen parantamista koskevan 19200: Qdotettavissa, että nykyisiin jako-oloihin yksityiskohtaisen tutkimuksen suorit- 19201: saataisiin suurisuuntaisten uusjakojen muo- tamiseksi sopivaksi katsottavassa pi- 19202: dossa nopeasti korjauksia. Asia on kuiten- täjässä Lapin läänissä. 19203: a.~ 19204: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1950. 19205: 19206: Martti Miettunen. M. 0. Lahtela. Markus Nisik:ala. 19207: 440 19208: 19209: IX,as. - Toiv. al. N :o 175. 19210: 19211: 19212: 19213: 19214: Luostarinen y. m. : Ruokamullan talteenottamisesta raken- 19215: nusten ja teiden rakentamisen yhteydessä. 19216: 19217: 19218: Eduskunnalle. 19219: 19220: Viittaan vuoden 1947 valtiopäivillä jättä- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 19221: :m.ä.äni toivomusaloitteeseen n:o ~20 toimen- siin tutkimuksen toimittamiseksi siitä, 19222: piteistä ruokamullan hukkaan joutumisen m~'Uä tavoin rakennusten ja teiden 19223: estä.miseksi ra~erunusten ja teiden raken- rakentamisen y}tteydessä voitaisiin 19224: tamisen yhteydessä. trämä aloite jäi maa- estää kansantaloudellisesti ensiarvoi- 19225: talousvaliokunnassa käsittelemättä ennen sen tärkeän ruokamullan joutuminen 19226: vaaleja ja niin ollen raukesi. Kun asia hukkaan, ja ryhtyisi tutkimuksen ai- 19227: tärkeytensä vuoksi ei saisi kokonaan unoh- heuttmniin toimenpiteisiin. 19228: tua, niin edellä mainitun aloitteen perus- 19229: teluihin viitaten ehdotamme eduskunnan 19230: päätettäväksi toivomuksen, 19231: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 19232: 19233: Aino Luostarinen. Kusti Eskola. 19234: Vieno Simonen. Atte Pakkanen. 19235: Kerttu Saalasti Jalmari Pusa. 19236: Antti J. Rantamaa.. Jussi Lappi-Seppälä. 19237: Markus Niskala.. L. 0. Hirvensalo. 19238: Lennart Helja.s. 19239: 441 19240: 19241: IX,s9. - Toiv. al. N:o 176. 19242: 19243: 19244: 19245: 19246: E. Pusa y. m.: Kotivoin ja -juuston valmistuksen neuvon- 19247: nasta. 19248: 19249: 19250: E d u s k u n n a II e. 19251: 19252: Kotivoin ja -juuston valmistus on näiden tuotteiden menekki ja lisätä tuo- 19253: maamme syrjäseuduilla, varsinkin pienvil- tannon kannattavuutta. Kotivoin valmis- 19254: jelmillä, varsin huomattavaa. Ennen sotia tuksen merkitystä arvosteltaessa ei ole syytä 19255: oli kotivoin osuuskoko voin tuotannosta unohtaa että tämän tuotannon sivutuotteet, 19256: miltei puolet; vuonna 1938 esim. nousi koti- kuorittu maito ja kirnupiimä, ovat talou- 19257: voin valmistusmäärä n. 24 milj. kiloon, kun dellisimmin käytettävissä pienviljelmäta- 19258: taas meijerivoita valmistettiin n. 33 milj. louksissa näiden omiin tarpeisiin. 19259: kiloa. Vaikkakin kotivoin valmistus on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 19260: vähentymässä, niin se on edelleen sangen kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- 19261: tärkeä tekijä monen pienviljelijän talou- vomuksen, 19262: dessa. Siitä huolimatta ei kotivoin eikä 19263: myöskään kotijuustojen valmistuksen neu- että hallitus kiireeUisesti tutkitut- 19264: vonnan hyväksi ole tehty mitään. Vain ani taisi, millä tavoin tarkoituksenmukai- 19265: harvan maatalouskoulunkaan ohjelmassa on simmin olisi aikaansaatavissa sellai- 19266: tätä neuvontaa. nen kotivoin ja -juuston valmistuk- 19267: Tiettyä kuitenkin on, että oikein tehtynä sen neuvonta, että se kohottaisi näi- 19268: kotivoi on parasta herkkuvoita ja kotijuus- den tuotteiden laatua ja siten pa- 19269: tot hyvin haluttuja lisiä kaupunkilaistenkin rantaisi pienUlojen omistajien mah- 19270: ruokavaliossa. Ensiluokkaista kotivoita ja dollisuuksia ko. tuotteiden markki- 19271: tarkoituksenmukaisesti valmistettuja koti- noijina. 19272: juustoja tuottamalla voitaisiin varmentaa 19273: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 19274: 19275: E. Pusa. Edvard Pesonen. 19276: Hilma Koivulahti-Lehto. 19277: 19278: 19279: 19280: 19281: 56 19282: 442 19283: 19284: IX,4o. - Toiv. al. N:o 177. 19285: 19286: 19287: 19288: 19289: Sa.rjala. y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja menoar- 19290: vioon väkilannoitteiden hintain säilyttämiseksi tulevana 19291: lannoituskautena nykyisellä tasollaan. 19292: 19293: 19294: E d u s k u n n a 11 e. 19295: 19296: Kaikkein merkittävin tekijä maatalous- oli nykyistä pienempi Ja väkilannoitteiden 19297: tuotantomme nousuun ja kannattavaisuu- !käyttö vähäistä, tuotiin maahan leipäviljaa 19298: teen on väkilannoitteiden käyttö. Tämä sel- keskim. 512.4 milj. kg vuodessa. Ensimmäi- 19299: viää mm. alempana mainituista numerotie- sen maailmansodan aikana ja sen jälkeen- 19300: doista. kin kärsi kansamme suoranaista nälänhätää 19301: Vuosina 1921-26, jolloin väkilannoittei- kun riittävää viljantuontia ei saatu aikaan. 19302: den käyttö oli vielä vähäistä, sato oli maas- Väkilannoitteiden tuonnin ansiosta väheni 19303: samme keskimäärin 970 yksikköä ha: lta. leipäviljan tuonti niin, että se vuonna 1938 19304: Seuraavina vuosina väkilannoitteiden käyttö oli n. 50 milj. kg eli vain 10% vuosien 19305: lisääntyi nopeasti ja saavutti huippuennä- 1911-15 määrästä, vaikka väkiluku oli 19306: tyksen v. 1937, mirikä jälkeen satokin nousi lisääntynyt yli 600,000 hengellä. 19307: 1,585 yksikköön ha. Sato oli siis yli 50 % Kuten edellä on tullut mainituksi, mer- 19308: suurempi kuin keskimäärin 1921-26. Vii- kitsee väkilannoitteiden tuonti, verrattuna 19309: meisten sotavuosien aikana, jolloin fosfori- elintarvikkeiden tuontiin n. 4-6 miljardin 19310: lannoitteita ei saatu juuri ensinkään, mutta markan suuruista ulkolaisen valuutan sääs- 19311: typpi- ja kalilannoitteita eräinä vuosina töä. Tämän, mitä suuriavoisimman edun 19312: melkoisesti, ryöstettiin maasta kasveille ohella lisää väkilannoitteiden käyttö mah- 19313: välttämättömät fosfaattivarat niin tyhjiin, dollisuuksia suurelle osalle kansasta tehdä 19314: että sadot alenivat suureksi osaksi tämän työtä kotona maataloudessa ja parantaa sen 19315: vuoksi alle 1921-26 satojen ja pysyivät kannattavaisuutta. Tällä seikalla on aina, 19316: sellaisina v. 1947, jolloin tilanne alkoi rat- mutta varsinkin nyt, jolloin työttömyys pe- 19317: kaisevasti parantua. loittavasti uhkaa, erittäin huomionarvoinen 19318: Vuodesta 1946 alkaen on väkilannoite- merkitys. 19319: määrät voitu valtion toimenpitein pitää n. Vaikka viime vuosina käytetyt, melko 19320: kaksinkertaisina sodan edellisiin vuosiin suuret fosfaattilannoitemäärät vaikuttavat 19321: verrattuna. Sadot ovat myöskin alkaneet satoja kohottavasti vielä monia vuosia 19322: huomattavasti kohota. Kun vuosina 1941 eteenpäin, olisi edelleen pyrittävä niihin ta- 19323: -45 saatiin maassa 2,546 milj. satoyksik- votteisiin, joita 1945 asetettiin, nimittäin 19324: köä, oli se jo vuosina 1948-49 hallavahin- 75,000 tn fosforihappoa, 19325: goista huolimatta keskim. 3,320 milj. sato- 30,000 tn kalia ja 19326: yksikköä. Merkitsemällä satoyksikön hin- 15,000 tn typpeä, (myöhemmin koroitettu 19327: naksi 15: - mk, saadaan sadon lisäyksen 30,000 tn), 19328: arvoksi 11.6 miljardia markkaa vuodessa. 19329: Väkilannoitteisiin on käytetty ulkolaista jotta välttyisimme rasittavilta elintarvik- 19330: valuuttaa v. 1948 1,545.6 milj. ja v. 1949 keiden tuonnilta ulkomailta. 19331: 1,626.3 milj. markkaa. Tämä osoittaa, ku- Suomen markan huononemisen vuoksi tu- 19332: ten mm. professori Tuorila aikoinaan väitti, levat ulkomailta ostettavat väkilannoitteet 19333: että ostamalla ulkomailta väkilannoitteita ja niiden raaka-aineet nousemaan 20-40%, 19334: päästään vähintäin 4 kertaa pienemmällä joten väkilannoitteiden hintoja on pakko 19335: valuuttamäärällä, kuin tuomalla ulkoa val- melkoisesti koroittaa. Tämä tulisi puoles- 19336: miita elintarvikkeita. Tilastot osoittavat, taan heikentämään niiden menekkiä, kuten 19337: että vuosina 1911-15, jolloin peltoalamme viime vuoden kokemus osoittaa. 19338: IX,4o. - Sarjala y. m. 443 19339: 19340: Kun rahan puute maaseudulla jatkuvasti 1. 7. 1950-30. 6. 1951 käytettäväksi saa- 19341: suurenee, ei maanviljelijöillä ole mahdolli- ava valtion varoja väkilannoitteiden han- 19342: suuksia ostaa väkilannoitteita sellaisia mää- kintahintojen alentamiseksi 1,250 milj. mk. 19343: riä kuin kansamme ravitseminen halvimmin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 19344: keinoin edellyttäisi. Tämä tietäisi lisäänty- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 19345: vää ulkomaisen valuutan käyttöä ja myös vomuksen, 19346: työllisyystilanteen heikkenemistä. Kun yllä- että hallitus antaisi Eduskunnalle 19347: olevassa viitattu kehitys ei ole sen parem- esityksen niin suuren määrärahan 19348: min maatalouden kuin koko kansantalou- ottamisesta lisäyksenä vuoden 1950 19349: denkaan edun mukainen, olisi ryhdyttävä tulo- ja menoarvioon, että väkilan- 19350: toimenpiteisiin väkilannoitteiden hintojen noitteiden hinnat lannoitusvuonna 19351: säilyttämiseksi samalla tasolla kuin kulu- 1. 7. 1950-30. 6. 1951 voidaan säi- 19352: vana lannoitusvuonna. Sitä varten olisi lyttää nykyisellä tasolla. 19353: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 19354: 19355: Wiljam Sarjala. Toivo H. Kinnunen. 19356: Arvo Sävelä. Samuli Simula. 19357: Lauri Leppihalme. Yrjö Hautala. 19358: Viljami Kalliokoski. Lauri Laine. 19359: Akseli Brander. Lauri Murtomaa. 19360: Kerttu Saalasti. Matts Forss. 19361: Heikki Soininen. Heildrl Ala-Mäyry. 19362: Aino Luostarinen. Jalmari PUS'a. 19363: Verner Korsbäck. Lennart Heljas. 19364: Albin Wickman. Jalmari Linna. 19365: Albert Brommels. Väinö Olmto. 19366: Tahvo Rönikkö. Kalle Joukanen. 19367: Eino Laitinen. T. N. Vilhula. 19368: Eino Palovesi. L. 0. Hirvensalo. 19369: Martti Miettunen. J. E. Lampinen. 19370: Heikki Simonen. Yrjö I. Antila. 19371: Martti Suntela. Matti Heikkilä. 19372: 444 19373: 19374: IX,41. - Toiv. a.l. N:o 178. 19375: 19376: 19377: 19378: 19379: Kailliokoski y. m.: N. s. katoavustusmiljardin käyttöperus- 19380: teiden muuttamisesta. 19381: 19382: 19383: E d u s k u n n a 11 e. 19384: 19385: Vuoden 1949 viimeisessä tulo- ja meno- peasti aikaansaada. Avustusten saanti tosin 19386: arviossa osoitettiin 1 miljardin mar!kan varmistaa klevätkylvöjen suorittamismahdol- 19387: suuruinen määräraha käytettäväksi sano- lisuuden, mutta nykyhetken toimeentulo- 19388: tun vuoden aikana sattuneesta kadosta va- vaikeuksiin ei avustuksilla ole suurta vai- 19389: hinkoja kärsimään joutuneiden maanviljeli- kutusta. 19390: jäin avustamiseksi. Avustusmäärärahan Katoseutujen viljelijöiden vaikeudet ovat 19391: jakoperusteet tulivat määrätyiksi sellaisiksi, kuitenkin juuri nyt suurimmillaan varsin- 19392: että avustuksia voidaan käyttää ainoastaan kin siellä, missä metsätöitä ja niiden avulla 19393: siementen, väkilannoitteitten ja väkirehu- saatavia ansiotöitä ei ole, ja sielläkin, missä 19394: jen ostoon. Mainitut jakoperusteet tulivat metsätöitä on, ovat vaikeudet pian edessä, 19395: tällaisiksi sen johdosta, että eduskunnalla koska työt loppuvat nopeasti ja koska niistä 19396: ei ollut mahdollisuutta laajentaa hallituk- saatavat ansiot eivät riitä pitkiksi ajoiksi 19397: sen esittämiä jakoperusteita eikä edusta- töiden päättymisen jälkeen. Juuri tällai- 19398: jilla valtiopäiväjärjestyksen ja työjärjes- sissa oloissa ennen kevättä ja kesää tarvit- 19399: tyksen mukaisesti katsottu olevan oikeutta taisiin kipeästi avustuksia käytettäväksi 19400: tehdä aloitteita lisämenoarvioon sisältyvän myös syömäviljan ja ruokaperunain ostoon 19401: hallituksen esityksen muuttamiseksi. sekä niiden verojen suorittamiseen, joista 19402: Sanomalehdissä esiintyneiden tietojen vaikeuksissa olevia viljelijöitä uhkaa ulos- 19403: mukaan ovat katoavustusten jakamista kos- otto. Järjestämällä avustusten käyttömah- 19404: kevat valmistelutoimenpiteet edistyneet dollisuudet mainituin tavoin voitaisiin avus- 19405: niin pitkälle että avustusten jakamiseen tusten kautta todella tehokkaasti vaikuttaa 19406: katsotaan voitavan ryhtyä jo tämän kuun viljelijäkunnan toimeentuloon. Kylvöjen 19407: lopussa. Kertoessaan jakamisen ajasta ovat tekoakaan ei siten vaarannettaisi, koska 19408: viranomaiset esittäneet sellaisen optimisti- kylvöjen suoritetuksi tulemisen turvaami- 19409: sen käsityksen, että katoavustusten turvin seksi kuitenkin olisi käytettävissä kato- 19410: olisi katoseutujen viljelijäin toimeentulo avusutsten pääosa ja koska miltei kaikki 19411: pääasiassa turvattu uuteen satoon asti. katoalueen viljelijät saavat myös n. s. tuo- 19412: Siten suunnitellulla katoavustukSen jaka- tantomiljardeista aVJUStusta vii>kilannoittei- 19413: misella kuin minkälaisesta nyt on kysymys, den ostoon. 19414: ei kuitenkaan ole suurta vaikutusta vilje- Edellä esitetyillä järjestetyillä olisi aivan 19415: lijäkunnan toimeentuloon. Ainoastaan se erikoisen kiire. Yhtäältä siksi, että avus- 19416: osa avustusmääristä, joka on käytettävissä tuksia on ilmoitettu lähitulevaisuudessa 19417: väkirehujen ostoon, välittömästi edistää ryhdyttävän jakamaan. Olisi tietenkin tar- 19418: viljelijäin toimeentuloa tällä hetkellä. Tä- koituksenmukaista, että avustukset heti 19419: män avustuksen osan vaikutus ei kuiten- niitä jaettaessa annettaisiin sellaisilla pe- 19420: kaan voi olla kovin suuri, koska täten voi- rusteilla, ettei näitä perusteita myöhemmin 19421: daan käyttää vain osa avustuksista ja koska tarvitsisi käydä muuttamaan. Toinen syy 19422: yhtäältä rajoitettu :eläinten lUJkumäärä ja järjestelyn kiireellisyyteen on, kuten edellä 19423: niiden tottumattomuus voimakkaaseen ruo- jo on tullut sanotuksi, ne toimeentulovai- 19424: kintaan vaikuttavat sen, että kovin suuria keudet, joissa katoalueen viljelijäkunta 19425: karjataloustuotannon lisäyksiä ei voida no- parhaillaan elää. 19426: IX,41. - iKalli.,koski y. m. 445 19427: 19428: Edellä olevan perusteella kunnioittaen perusteitten muuttamiseksi siten, että 19429: ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi- osa mainitusta määrärahasta vahin- 19430: muksen, koa kärsineille v~'ljelijöille myönnet- 19431: että hallitus kiireellisesti ryhtyisi tävistä avustuksista voitaisiin käyt- 19432: toimenpiteisiin viime vuoden viimei- tää verojen maksuun sekä syömä- 19433: sessä lisämenoarviossa myönnetyn viljan ja ruokaperunain ostoon. 19434: n. s. katoavustusmilj(J)r'dirn käyttö- 19435: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 19436: 19437: Viljami Kalliokoski. Juhani Leppälä. 19438: Kusti Eskola. Vihtori Vesterinen. 19439: Yrjö Hautala. V. J. Sukselainen. 19440: Eino Palovesi. T. N. Vilhula. 19441: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela. 19442: Matti Mii.kiki. Atte Pakkanen. 19443: L. 0. Hirvensalo. Tahvo Rönkkö. 19444: J. Koivisto. Kauno Kleemola. 19445: 446 19446: 19447: IX,4z. - Toiv. al. N:o 179. 19448: 19449: 19450: 19451: 19452: Hautala. y. m.: Määrärahasta hallavahinkojen korvaamiseksi 19453: maanviljelijöille. 19454: 19455: 19456: E d u s k u n n a ll e. 19457: 19458: Valtion varsinaiseen tulo- ja menoarvioon !kato laajentuessaan harvinaisen al31S ete- 19459: on varattu jatkuvasti määräraha mm. rae- läänkin aiheutti hallan muodossa viljelijä- 19460: sadevahinkojen korvaamiseksi viljelijöille. väestölle noin 3 miljardin markan tap- 19461: Tosin varsin pieni, mutta kuitenkin. Sen piot, josta vain noin kolmannes tullaan 19462: sijaan hallavahinkojen korvaamiseen ei ole valtion toimesta korvaamaan. 19463: koskaan ennakolta kiinnitetty mitään huo- Tällaiset suuret kadot vaativatkin omat 19464: miota. Yleensä on hallakysymyksen hoita- erikoistoimenpiteensä niinkuin 1948-49 19465: misessa ollut hyvin paljon toivomisen va- katojen suhteen on suoritettukin. Mutta 19466: raa. täydellä syyllä olisi varauduttava hoita- 19467: Vaikka lähinnä vv. 1948-49 kokemukset maan myös pienempiä ja rajoitetuimmilla- 19468: pakottavatkin tunnetulla katoalueelia pyr- kin alueilla sattuneita hallan aiheuttamia 19469: kimään ehkä huomattavaankin tuotanto- katolkysymyksiä. Ja kun enirmnissä tapauk- 19470: suunnan tarkistukseen, niin kokonaan luo- sissa halla on juuri syrjäseutujen ja köy- 19471: puminen esim. perunan ja viljan viljelyk- himmän viljelijäväestön vakinaisin vieras, 19472: sestä ei voi tulla edes kysymykseen min- niin erikoisesti tästäkin syystä olisi tarvetta 19473: käänkokoisilla tilatyypeillä edellämainituis- varautua asian hoitamiseen. Vakuuttavim- 19474: sakaan olosuhteissa. min se voisi tapahtua siten, että valtion 19475: On valitettavaa, että oloissamme puuttuu varsinaiseen talousarvioon varattaisiin 19476: tarkat tiedot katotappioista pitemmältä edellä mainittua tarkoitusta varten kohtuul- 19477: ajalta. Mutta sodan aikainen ja sen jäl- linen siirtomääräraha. Sen vuoksi ja edellä 19478: keinen maatalouteen kohdistunut erittäin esitetyn perusteella ehdotamme eduskunnan 19479: moninainen puristus sekä esim. v. 1942 ja hyväksyttäväksi toivomuksen, 19480: 1944 osittaiset kadot johtivat maatalouden 19481: erikoisesti pohjoisissa osissa maata sellai- että hallitus ottaisi vuoden 1951 19482: seen tilanteeseen, että vuoden 1948 kadon valtion tulo- ja menoarvioesitykseen 19483: aiheuttaessa ja noin ,puolen miljardin mar- siirtomäärärahan hallan aiheutta- 19484: kan tappion varsin rajoitetulla alueella, oli mien vahinkojen korvaamista varten. 19485: valtion väliintulo jo vihdoin välttämättö- maanviljelijöille. 19486: myys. Ja sitä enemmän kun vuoden 1949 19487: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 19488: 19489: Yrjö Hautala. Johannes Virolainen. 19490: Väinö Rankila. Atte Pakkanen. 19491: Kusti Eskola. Eino Rytinki. 19492: Veikko Vennamo. Antti J. Ra.ntamaa. 19493: Kerttu Saalasti. Yrjö Saari. 19494: Niilo Ryhtä. 19495: 447 19496: 19497: IX,4a. - Toiv. a.l. N:o 180. 19498: 19499: 19500: 19501: 19502: MU$tonen y. m,.: Esityksen antamisesta laiksi hallan, rae- 19503: sateiden ja muiden luonnonvitsausten aiheuttamien va- 19504: hinkojen korvaamisesta. 19505: 19506: 19507: E d u s k u n n a ll e. 19508: 19509: Jo kahtena perättäisenä kesänä on halla Nykyisten olosuhteiden vallitessa joutuu 19510: aiheuttanut huomattavia vahinkoja laajoilla pienviljelijä, erityisesti pohjois-suomalainen 19511: pohjois-suomalaisilla alueilla. Tämä tästä pienviljelijä elämään ja työskentelemään 19512: syystä maataloutta kohdannut onnettomuus ainaisen epävarmuuden tilassa. Jos hallan, 19513: ei kuitenkaan ole ollut edes nykyisen suku- raesateiden tai jonkun muun syyn aiheut- 19514: polven elinaikana harvinainen muuta kuin tama onnettomuus muodostuu paikalliseksi, 19515: vahinkojen suuruuden ja onnettomuuden niin viljelijällä ei ole olemassa sanottavasti 19516: esiintymisalueen laajuuden vuoksi. Kol- minkäänlaisia toiveita niiden korvaami- 19517: mattakymmentä vuotta sitten halla niin- sesta siinäkään tapauksessa, että vuoden työ 19518: ikään liikkui laajoilla alueilla ja aiheutti on saattanut mennä kokonaan hukkaan. 19519: suuria vahinkoja. Jossain määrin sitä esiin- Asianomainen perheineen joutuu silloin 19520: tyy Pohjois-Suomessa ja muuallakin lähes taistelemaan vaikeuksia vastaan omin puut- 19521: joka vuosi. Kaiken lisäksi halla ei ole ai- teeliisin mahdollisuuksin. 19522: noa maataloudelle vahinkoja aiheuttava te- Maataloutta on pakko pyrkiä harjoitta- 19523: kijä. Muutama vuosi sitten aiheuttivat rae- maan maamme kaikissa osissa. Siihen täh- 19524: sateet esiintymisalueellaan varsin perus- tääviä ovat valtiovallankin toimenpiteet. 19525: teellisen tuhon. Eräinä kuluvan vuosikym- Selvää myös on, että maataloutemme laa- 19526: menen alun kesinä kuivuus osassa maata jentumisen suurimmat mahdollisuudet ovat 19527: vähensi suuresti satoa ja 1939-1940 talven Pohjois-Suomessa. Mutta toimeentulon epä- 19528: pakkaset aiheuttivat suurimmassa osassa varmuutta ja vaikeuksia lisäävänä tekijänä 19529: hedelmäpuutarhojamme melkein täydellisen siellä ainakin toistaiseksi esiintyvät jatku- 19530: tuhon. Poikkeuksellisesti voivat myöskin vasti uhkaamassa olevat hallat. 19531: tulvat, niittymadot ja kasvitaudit aiheut- Valtiovalta edistää ja tukee monin eri 19532: taa hyvinkin tuntuvia vahinkoja. tavoin kaikkiakin elinkeinoja ja niiden har- 19533: Milloin jostain näistä syistä johtuneet joittajia. Markkinoille tuottava maatalous 19534: onnettomuudet ovat muodostuneet huomat- sitä on saanut hyvin runsain määrin. Val- 19535: tavan suuriksi ja kohdanneet huomattavan tiovalta ,raivaa" vientiteollisuudelle mark- 19536: suuria väestöryhmiä, on myöskin valtio- kinat. Se tukee sitä valuuttapolitiikallaan. 19537: valta kiinnittänyt niihin huomiota ja anta- Niinikään valtiovalta turvaa maahantuotta- 19538: nut ainakin jossain määrin apuaan enim- jat mahdollisten valuuttakurssivaihteluiden 19539: min hätään joutuneiden avustamiseksi. tappioilta. Lainsäädännön määrittelemin 19540: Näin on tapahtunut kahtena viime vuonna, toimenpitein on siirtoväelle ja muillekin 19541: jolloin eduskunta myönsi varoja hallan ai- sotien johdosta omaisuutensa menettäneille 19542: heuttamista vahingoista kärsimään joutu- pyritty korvaamaan heidän menetyksensä. 19543: neille. Täten annettavana avulla on kui- Kaiken tämän kanssa yhdenmukaista olisi, 19544: tenkin aina ollut tilapäisen ja köyhäinhoi- että myöskin pääasiallisesti omalla ja per- 19545: dollisen avunarinon luonne ja toimenpiteet- heensä jäsenten työllä toimeentulonsa saa- 19546: kin ovat sen vuoksi olleet enemmän tai vä- valle talonpoikaistolle turvattaisiin toimeen- 19547: hemmän summittaisia ja myöhästyneitä, tulo ja työntulokset siinäkin tapauksessa, 19548: eikä avunanto aina ole ollut täysin oikeaan että halla, raesateet tai joku muu syy on 19549: osuvaa. nämä tulokset turmellut. V aitiovallan olisi 19550: 448 IX,43. - ILdilavahingot. 19551: 19552: tässä suhteessa annettava talonpoikaistolle hetta. Korvaukset olisi tietystikin makset. · 19553: jatkuvasti voimassaoleva varmuus. tava rahassa. 19554: Tällaisen varmuuden voisi antaa vain Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 19555: sellainen pysyväisesti voimassaoleva laki, ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi 19556: jolla pääasiallisesti omalla ja perheensä toivomuksen, 19557: jäsenten työllä toimeentulonsa saavalle ta- 19558: lonpoikaistolle korvattaisiin luonnonvitsaus- että hallitus kiireellisesti valmis- 19559: ten aiheuttamat vahingot ja jolla määri- tuttaisi ja jättäisi EdUskunnalle esi- 19560: teltäisiin siinä suhteessa toteutettavien toi- tyksen pysyväiseksi laiksi hallan, rae- 19561: menpiteiden laatu ja laajuus. Pienten vil- sateiden ja muiden luonnonvitsaus- 19562: jelmien omistajille korvausten tulisi olla ten aiheuttamien vahinkojen korvaa- 19563: täysimääräisiä. Suurten ja suurehkojen miseksi pääasiallisesti omalla ja per- 19564: viljelmien omistajille ja sellaisille, joilla on heensä jäsenten työllä toimeen- 19565: huomattavasti muuta tuloa tuottavaa omai- tulonsa saavalle talonpoikaistolle. 19566: suutta, korvausten maksamiseen ei olisi ai- 19567: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 19568: 19569: J. Mustonen. Antto Pnmnila.. 19570: E. Tainio. Irma. Torvi. 19571: Arvo Riih.imäki. Elli Stenberg. 19572: M. Jäninen. Vilhelm Riihinen. 19573: E. Hietanen. Aimo Aaltonen. 19574: Yrjö Murto. 19575: 449 19576: 19577: IX,44. - Toiv. 811.. N :o 181. 19578: 19579: 19580: 19581: Rytinki y. m. : Toimenpiteistä leipäviljan ja viljatuotteiden 19582: kuluttajahinnan alentamiseksi Pohjois- ja Itä-Suomen 19583: kato- ja alituotantoalueilla. 19584: 19585: 19586: Eduskunnalle. 19587: 19588: Maataviljelevän väestön pyrkimyksenä heinäkuun 1 päivänä 1949, on herättänyt 19589: on aina ollut ja on vielä edelleenkin se, että huomiota. Silloinhan ei ollut vielä kysy- 19590: kaikkien kansalaisten on saatava kohtuulli- myksessä kotimaiselle uudelle viljasadolle 19591: nen korvaus (palkka) siitä työstä, mitä hintojen kohottamisesta, vaan kysymyksessä 19592: työtä itsekukin kansalainen suorittaa. Tämä on kai ollut muut syyt. Tässä yhteydessä 19593: tarkoittaa myöskin sitä, että niillä alueilla, ori huomattava myöskin se, että viljanhin- 19594: missä on mahdollisuus viljellä leipäviljaa, nan kohoamispäätöksen mukaisesti tuotta- 19595: on viljasta saatava sellainen hinta, että vil- jain saama hinnan lisä on ollut 4-5 mark- 19596: jelijät saavat työstään kohtuullisen kor- kaa leipäviljakilolta. Sen sijaan kuluttajat 19597: vauksen ja tuotantokustannuksia vastaavan ovat joutuneet maksamaan 28-30 markkaa 19598: hinnan. Mutta maastamme löytyy sel- leipäjauhokilolta, joten viljakaupassa esiin- 19599: laisia alituotantoalueita, joilla alueilla ei tyvä marginaali, tuottajan saaman ja ku- 19600: luonnonesteiden vuoksi ole mahdollisuutta luttajan maksaman hinnan ero on ihmeel- 19601: kehittää viljan viljelystä edes omassa ta- lisen suuri. 19602: loudessa tarvittavaa määrää, puhumatta- Leipäviljan hinnan alentamisen puolesta 19603: kaan kauppaan tuotettavasta viljasta. Pohjois-Suomen alituotantoalueena puoltaa 19604: Kun näiden alueiden viljelijöille ei ole myöskin se, että näillä alueilla on kahtena 19605: vielä tähän mennessä ryhdytty kehittämään edellisenä vuonna tuhonnut halla kaiken 19606: eikä tukemaan sellaisia viljelystuotteita, viljan ja perunan. Alueella, jossa halla on 19607: jotka menestyisivät näillä viljan alituotan- - vieraillut vähintäin yhden kerran viidessä 19608: toalueilla, niin väestölle olisi korvattava se vuodessa ja jotka hallan aiheuttamat va- 19609: viljan hinnan kohottamisesta aiheutunut hingot jäävät useimmiten korvaamatta ja 19610: hinnan korotus, joka hallituksen 21 päi- milloin korvataan, niin ne silloinkin vahin- 19611: vänä kesäkuuta 1949 antamassa päätöksessä gon todelliseen suuruuteen nähden ovat mi- 19612: on tapahtunut. tättömän pienet. 19613: Maatalousväestöä edustavien piirien ta- Edellä olevan perusteella ja viittaamalla 19614: holta kiinnitettiin viljanhintojen järjeste- ed. Rytingin y. m. vuoden 1949 valtiopäi- 19615: lyn aikana huomiota, että alueilla Pohjois- villä tekemään rahaasia-aloitteen n: o 180 19616: Suomea, jossa leipäviljan tuotannolla ei perusteluihin ehdotamme kunnioittaen 19617: ole riittävä edellytyksiä, että viljanhintojen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19618: nousu erinäisin järjestelyin kiireellisesti että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 19619: korvattaisiin, kuten aikaisemmin sotien toimenpiteisiin leipäviljan ja m'lja- 19620: edellä viljatullin palauttamisen muodossa tuotteiden kuluttajahinnan alentami- 19621: tapahtui. Se, että viljan hintojen kohotta- seksi Pohjois- ja Itä-Suomen kato- ja 19622: mispäätös määrättiin voimaan astuvaksi alituotantoalueilla. 19623: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 19624: 19625: Eino Rytinki. Yrjö Saari. M. 0. Lahtela. Veikko Vennamo. 19626: Yrjö Hautala. Kerttu Saa.la.sti. Lauri Leppihalme. Onni Mannila. 19627: Heikki Soininen. Samuli Simula. Lauri Murtomaa. Eino Pa.lovesi. 19628: Antti J. Rantamaa. Niilo Ryhtä. Atte Pwkkanen. T. N. Vilhula. 19629: Wilja.m Sarja.la. Markus Niskala.. Väinö Rankila. Tahvo Rönldtö. 19630: Kusti Eskola. Martti Miettunen. Ilmari Tiainen. 19631: 57 19632: IX,u. - Toiv. 811. N :o 182. 19633: 19634: 19635: 19636: 19637: Bytinki y. m.: Toimenpiteistä Pohjois-Suomessa tuotetun 19638: sipulin viljelyksen ja kaupan turvaamiseksi. 19639: 19640: 19641: E d u s k u n n a 11 e. 19642: 19643: Viime päivien sanomalehtiuutisista olem- on ollut vaikea saada myydyksi ja hinta 19644: me saaneet huomata, että hallituspiireissä on ollut alhainen. Kun sipulin viljelystä 19645: on suunnitteilla melko huomattavien sipuli- olisi valtiovallan tuettava pohjoisten ja 19646: mää:rien tuonti ulkomailta. Tätä toimen- koillisten seutujen väestön tärkeänä kaup- 19647: pidettä emme voi hyväksyä sillä perus- paan laskettavana, ainoana maataloustuot- 19648: teella, että sipuli on ollut pohjoisten ja teena, niin edellä olevan perusteella ja viit- 19649: koillisten alueiden väestön eräitä tärkeitä taamalla ed. Rytingin y. m. rah. al. n: o 198 19650: viljelyskasveja, joista heille on ollut syk- vuoden 1949 valtiopäiviltä perusteluihin, 19651: syisin kauppaan saatettuina rahatuloja. saamme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan 19652: · Sotien edellä maksettiin sipulinviljeli- hyväksyttaväksi toivomuksen, 19653: jöille valtiovallan toimesta kauppaan laske- 19654: tuista sipuleista palkkiota ja sen kautta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 19655: turvattiin viljelysmahdollisuutta. Viime toimenpiteisiin Pohjois-Suomessa tuo- 19656: vuosina on sipulin viljelys tosin taantunut tetun sipulin viljelyksen ja kaupan 19657: viljelyksessä ilmenneiden vaikeuksien vuoksi, turvaamiseksi. 19658: mutta ennenlkailklrea sen VUI()ksi että sipulia 19659: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950. 19660: 19661: Eino Rytinki. Kusti Eskola. 19662: Yrjö S~ri. Toivo H. Kinnunen. 19663: Niilo Ryhtä. Atte Pakkanen. 19664: Martti Miettunen. M. 0. Lahtela. 19665: Yrjö Hautala. Kerttu Saalasti. 19666: Markus Niskala. Erl. Haapaniemi. 19667: Martti Suntela. Väinö Ra.nkila. 19668: Samuli Simula. 19669: 451 19670: 19671: J:X,.4e. - 'l'oiv. al. H:o 183. 19672: 19673: 19674: 19675: 19676: Lappi..8eppä.1ä. y. m.: Toimmtpiteistä ~ouikllisen tut~ 19677: kimus- j4. koetfJiminftMt kehitfömileleM. 19678: 19679: 19680: E d u s k u n li a ll e. 19681: 19682: Yleinen käsitys on, että kalatalous on linen tutkimuslaitos. Edellisessä on 9 pro- 19683: maassamme varsin vähäpätöinen elinkeino- fessorin johtamaa osastoa, jälkimmäisessä 19684: elämän haara. Käytettävissä olevat nume- niitä on vastaavasti 7. Kaikkiaan on maa- 19685: rotiedot osoittavat kuitenkin toista. Suo- talous- ja metsätieteiden alalla työskentele- 19686: men kansantulosta vuosina 1926-1938 laa- vien professorien luku 40'. Lisäksi tulee 19687: ditun tutkimuksen mukaan (V. Lindberg useihin satoihin nouseva tutkijoiden ja tut- 19688: 1943) olivat maatalouden ja sen sivuelin- kimuksen apuhenkilöstön määrä, mikä on 19689: keinojen tulot keskimäärin 20.23% kaik- miinnitetty näiden alojen tutkimusten pal- 19690: kien elinkeinojen tuloista vastaavan luvun velukseen. Kokemus on jo nyt osoittanut, 19691: ollessa kalastuksen osalta 0.42 %. Tämä että nämä suhteellisen suuret investoinnit 19692: merkitsee, että kalastuksen vaikutus kan- eivät ole olleet hukkaan lie~tettyä pääomaar 19693: santulon muodostumiseen on hiukan yli vaan ovat kansantaloudellisessa mielessä ol- 19694: 2 % maatalouden ja sen sivuelinkeinojen leet järkevää sijoitustoimintaa. 19695: osuudesta. Epäilemättä tätä osuutta voitai- Maamme kalatalous on tässä yleisessä ja 19696: siin huomioonottaen runsaat kalavetemme suhteellisen nopeassa kehityksessä jäänyt 19697: vielä huomattavasti lisätä. Vuodelta 1945 selvästi jälkeen. Meidän erikoislaatuiset 19698: laaditun kalastajaväestöä koskevan tilaston olosuhteemme eivät monastikaan suo tilai- 19699: mukaan (Halme & Artimo 1949) harjoitti suutta käyttää ulkomaisia kalastusalan ko- 19700: maassamme mainittuna vuonna kalastusta kemuksia ja siellä suoritettua tieteellista 19701: kaikkiaan noin 150,000 taloutta eli 18.6 % tutkimus- ja koetoimintaa hyväksi. Kala~ 19702: tutkittujen talouksien kokonaismäärästä. taloudellinen tutkimus- ja koetoiminta on 19703: Sellaisia talouksia, jotka ammattimaisesti, omassa maassamme ollut niin heikosti jär- 19704: joko pää- tai sivuelinkeinona, harjoittavat jestettyä, ~ttei siitä ole· ollut sanottavaa 19705: kalastusta, oli v. 1945 kaikkiaan 48,510. apua kalataloutemme kehitykselle. Maata- 19706: Näistä harjoitti kalastusta pääelinkeinonaan loushallituksessa on tosin toiminut kalata- 19707: 6,383 taloutta ja sivuelinkeinona 42,127 ta- loudellinen tutkimustoimisto, mutta sen 19708: loutta. työskentelymahdollisuudet ovat ·olleet var- 19709: Tunnettua on, että pääelinkeinomme, yh- sin rajoitetut. Mm. laboratorio puuttuu 19710: distetty m~a- ja metsätalous on viime vuo- tutkimustoimistolta kokonaan ellei sellai- 19711: sikymmenien aikana ollut voimakkaassa ke- seksi voida sanoa n. 1.5 m2 suuruista pi:... 19712: hityksessä. Tähän kehitykseen on ollut meätä ··koppia. Tntkimustoimistolla ei ole 19713: osaltaan vaikuttamassa se yleisesti todettu ollut minkäänlaisia koekalastusvälineitä eikä: 19714: ja ulkomaillakin tunnustettu tosiasia, että edes omaa soutu- tai moottorivenettä kent:.- 19715: maa- ja metsätaloutta koskeva opetus- ja tätöiden suorittamista varten. Toimiston 19716: tutkimustoiminta on täällä 4-miljoonaisen vuotuiset käyttömäärärahat on nykyisin ko- 19717: kansan voimavaroihin katsottuna ollut erit- rotettu 100,000: -.- markkaan. Tämä summa. 19718: täin kehittynyttä. Korkeimman opetuksen ei kuitenkaan riitä muuta kuin aivan vält- 19719: tyyssijana on yliopiston maatalous-metsä- tämättömiin juokseviin :menoihin~ .. Esimerk- 19720: tieteellinen tiedekunta, missä 15 maatalous- kinä mainittakoon, että tutkittavien kalojen 19721: ja 6 metsäprofessor.ia huolehtii näiden alo- säilyttämiseksi kului viime vuonna forma- 19722: jen ammattimiesten jälkikasvusta. Tutki- liinia n. · H~,OOO: -'- edestä. Pelkästään 19723: mustoiminnan puolella on kaksikin suurta erään tilastotiedustelun kaavakkeet painet- 19724: laitosta, maatalo:uskoelaitos ja metsätieteel- tuina ·maksoivat yli 17,600: ·- j. n. e. Sata-- 19725: 452 IX,46. - Kalatalous. 19726: 19727: tuhatta markkaa ei nykyisin riitä pitkälle, ja sen rippeet liitettäisiin kalatalouden hal- 19728: kun on kysymyksessä koko maan kalatalou- lintoa hoitavaan maataloushallituksen kala- 19729: den kaikenpuoliseen kehittämiseen tähtäävä talousosastoon suorittamaan lähinnä sellai- 19730: tutkimus- ja koetoiminta. sia tehtäviä, jotka maataloushallituksen me- 19731: Näiden maamme kalataloudellisessa tut- nestyksellisen työskentelyn kannalta ovat 19732: kimustyössä esiintyvien suurten puutteiden tärkeitä. Tutkimus- ja koetoiminnan tar- 19733: korjaamiseksi perustettiin v. 1948 Kalata- peet op_ esityksessä kokonaan syrjäytetty. 19734: loussäätiö - Fiskeristiftelsen-niminen sää- Mm. tutkimustoimiston laborantin virka 19735: tiö, jonka ovat rahoittaneet pääasiassa ka- ehdotetaan · lopetettavaksi sillä perusteella, 19736: lastusasioita harrastavat yksityishenkilöt ja että toimistolla ei ole laboratoriota. Jär- 19737: eräät teollisuus- ja liikelaitokset. Mm. ka- jestelyosaston ehdotuksen toteuttaminen 19738: lataloudellinen tutkimustoimisto on maini- merkitsisi käytännössä valtion toimesta suo- 19739: tulta säätiöltä saanut erilaista tukea työs- ritettavan, nykyisinkin jo täysin riittämät- 19740: kentelylleen mm. koekalastusvälineiden, tömän käytännöllis-tieteellisen kalataloudel- 19741: moottoriveneen ja käyttövarojen muodossa. lisen tutkimus- ja koetoiminnan lopetta- 19742: Kalataloussäätiön taholta on tehty esitys mista ja tutkimustyö jäisi yksinään Kala- 19743: erikoisen kalataloudellisen tutkimuslaitok- taloussäätiön hoitoon. Voitaneen tuskin 19744: sen ja merikalastuskoeaseman perustami- edellyttää, että yksityisten lahjoitusvarojen 19745: seksi Helsinkiin, johon siirtyisivät työsken- turvin toimiva säätiö voisi aikaa myöten 19746: telemään maataloushallituksen kalataloudel- korvata näin syntynyttä menetystä. 19747: linen tutkimustoimisto ja säätiön oma tut- Edelläesitettyjen seikkojen perusteella on 19748: kimustoimisto. Täten saataisiin kalatalou- pidetävä varsin tärkeänä, että kalataloudel- 19749: dellisen tutkimuksen alalle tarpeellinen kes- linen tutkimustoimisto säilytettäisiin työvoi- 19750: kitys, mikä näkyisi mm. tutkimusvälinei- mansa ja tehtäviensä puolesta ainakin en- 19751: den ja kirjastohankintojen kohdalla huo- nallaan ja että sitä mahdollisuuksien mu- 19752: roattavina säästöinä. Tämä ehdotus on ollut kaan pyrittäisiin entisestään laajentamaan 19753: :mm. maatalousministeriössä ja maatalous- ja sen toimintaa tehostamaan järjestämällä 19754: hallituksessa käsiteltävänä ja saanut yleensä toimiston henkilökunnalle kunnolliset työs- 19755: myönteisen vastaanoton. Toteutettuna mer- kentelymahdollisuudet vaativassa tehtäväs- 19756: -kitsisi ehdotus ilmeisesti varsin huomatta- sään. Tällöin olisi suotavaa, että valtion 19757: 'Vaa edistysaskelta nykyiseen tilanteeseen taholta annettaisiin kaikki mahdollinen tuki 19758: verrattuna, joskin tällöinkin oltaisiin vasta edellämainituille suunnitelmille, joiden tar- 19759: hyvässä alussa. Mainittakoon mm., että eri koituksena on aikaansaada meillekin ajan- 19760: Euroopan valtiot omistavat useita kymme- mukainen kalataloudellinen tutkimuslaitos 19761: niä suuria ja ajanmukaisia kalataloudellisia koeasemineen. 19762: tutkimuslaitoksia ja vartavasten rakennet- Yllä olevan johdosta esitetään eduskun- 19763: tuja tutkimuslaivoja. Esim. Ruotsissa toi- nan hyväksyttäv~ksi toivomus, 19764: mii kolme suurta tutkimuslaitosta ja kaksi 19765: kalastustutkimuslaivaa, joista pienempi että hallitus kiinnittäisi riittävää 19766: työskentelee Itämerellä ja suurempi Poh- huomiota kalataloudellisen tutkimus- 19767: janmerellä. Uusi ja näitä vielä suurempi ja koetoiminnan sä~"lyttämiseen ja 19768: ja ajanmukaisempi tutkimuslaiva on par- kehittämiseen maassamme sekä tukisi 19769: haillaan rakenteilla. Tutkimuksen palveluk- niitä maataloushallituksen kalatalou- 19770: sessa olevan henkilöstön määrä nousee siellä dellisen tutkimustoimiston ja kalata- 19771: useihin kymmeniin. :loussäätiön yhteisiä pyrkimyksiä, 19772: Valtiovarainministeriön järjestelyosasto jotka tähtäävät ajanmukaisen kala- 19773: on esittänyt, että nykyistä vaatimatonta taloudellisen tutkimuslaitoksen ja 19774: maataloushallituksen kalataloudellista tutki- siihen liittyvän koeaseman aikaan- 19775: mustoimistoa entisestäänkin supistettaisiin saamiseen. 19776: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 19777: 19778: Jussi Lappi-Seppälä. Arno Tuuma.. 19779: 453 19780: 19781: IX,47. - Toiv. al. N :o 184. 19782: 19783: 19784: 19785: 19786: Kinnunen y. m.: Maataloudessa tarvittavan bensiinin ja. 19787: petroolin hinnan alentamisesta. 19788: 19789: 19790: 19791: 19792: Eduskunnalle. 19793: 19794: Kun maamme maatalous on viime vuo- niin olisi pyrittävä järjestämään asia niin, 19795: sina joutunut entistä vaikeampaan talou- että maataloudessa tarvittavat nestemäiset 19796: delliseen asemaan, niin on valtiovallankin polttoaineet, bensiini ja petrooli, joita ei 19797: taholta useaan otteeseen teroitettu maata- voida ainakaan toistaiseksi korvata millään 19798: louden koneellistamisen välttämättömyyttä ikotimaaJSta saatavalla polttoaineena, pyrit- 19799: yhtenä keinona tilanteen parantamiseksi. täisiin järjestämään mahdollisimman hal- 19800: Niinpä onkin sitten viimeisinä vuosina paan hintaan maatalouden käyttöön ja il- 19801: tuotu maahan m. m. trakto:veita sUJuret mää- man että valtio esim. tullimaksujen muo- 19802: rät maataloutemme käyttöön, ja niiden dossa korottaisi niiden hintaa suhteetto- 19803: hankintaa pientiloillekin pyritään edistä- masti. · 19804: mään m. m. valtion avustusten turvin. Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme 19805: Maataloudessa tarvittavien traktöreitten kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 19806: käytön edullisuutta v!J,ikeuttaa kuitenkin toivomuksen, · 19807: niissä tarvittavan ulkolaisten nestemäisten 19808: polttoaineiden korkea hinta, josta valtion että hallitus ottaisi kiit·eellisesti 19809: ikantama tulli muodostaa huomattavan suu- harkittavakseen, m'ttlä tavoin maa- 19810: ren osan. Kun kuitenkin traktoreiden käy- taloudessa tarvittavan bensiinin ja 19811: tön lisäämisellä pyritään lisäämään maa- petroolin hintaa voitaisiin nykyises- 19812: taloutemme tuotantokykyä ja niitä maa- tään huomattavasti alentaa, ja ryh- 19813: taloudessamme käytetään koko yhteiskuntaa tyisi sen mukaisiin toimenpiteisiin. 19814: hyödyttävään tuotannolliseen toimintaan, 19815: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 19816: 19817: Toivo H. Kinnunen. Wiljam Sarjala. 19818: Eino Rytinki. Samuli Simula. 19819: Antti J. Ranta.maa. 19820: 454 19821: 19822: IX,4s. - Toiv. al. N:o 185. 19823: 19824: 19825: 19826: 19827: • 19828: A.ntil& J. m ..: Jluatcil;uustraktoreissa käytettävän bensiinin 19829: hi1tnan a,Zem,tamises-ta. 19830: 19831: 19832: E d u s k u n n a ll e. 19833: 19834: Sodan jälkeen on maatloustraktorikanta yli 10 markkaa korkeamman hiiman litralta 19835: maassamme huomattavasti lisääntynyt. Tätä kuin petroolitraktorien omistajat. Kun 19836: kehitystä on maatalouden rationalisoimisel;l lisäksi otetaan huomioon, että näin kerty- 19837: näkökulmasta pidettävä tervetulleena ja neitä, maatalustöissä kulutettavasta bensii- 19838: kannatettavana. · Valuuttavaikeuksista joh- nistä saatuja tullituloja käytetään maantei- 19839: tuen. traktorien saanti ulkomailta ei kuiten- den kunnossapitoon ja siis traktorien ajon 19840: kaan täysin ole .vastannut kysyntää, ja kannalta täysin vieraaseen tarkoitukseen, 19841: maanviljelijäin on 1>stoissaan ollut pakko on ilmeistä, että edellä mainittu hintojen 19842: tyytyä niihin merkkeihin, joita kulloinkin ero merkitsee suurta kohtuuttomuutta nii- 19843: on ollut tarjQlla. Täten on käytäntöön tul- hin traktorinomistajiin nähden, jotka jou- 19844: leista traktoreista osa. petrooli-, osa taas tuvat käyttämään bensiiniä polttoaineena. 19845: bensiinikäyttöisiä. · · N.aapurimaissamme Ruotsissa ja Tans- 19846: Bensiinikäyttöisten traktorien omistajat kassa on vastaavan epäkohdan syntymin~n 19847: .ovat tietywtä .syista jout~neet huomatta- vältetty siten, että valt~o maksaa bensiini- 19848: vasti epäedullisempaan asemaan kuin sellai- käyttöisten maataloustraktorien omistajille 19849: 'let traktorien omistajat, joiden koneissa takaisin osan bensiinin hinnasta. Tanskassa 19850: käytetään polttoaineena petroolia. Mainit- tämä takaisinmaksu koskee jopa niitäkin 19851: tujen polttqairieiden arvo voiman kehittä- bensiinieriä, jotka kulutetaan petroolitrak- 19852: jänä on lcyllä suunnilleen sama, niin myös torien käynnistykseen. 19853: niiden hinta maahan tuotaessa. Mutta tun- Edellä. lausutun perusteella esitämme 19854: tuva ero on Siinä, että petrooli myydään eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19855: ilman tull1a ja . liikevaihtoveroa, kun sen 19856: sijaan bensiinistä, jonka litrahinta muutoin että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 19857: olisi vain muutamia kymmeniä pennejä suu- toimenpiteisiin maataloustraktoreissa 19858: rempi, kannetaan sekä tulli että vero. Tästä käytettävän bensiinin hinnan alenta- 19859: .s~uraa, että bensiinitraktorien omistajat jou- miseksi siten, että se vastaisi samaan 19860: tuvat - kun otetaan. huomioon kuluvan tarkoitukseen kiigtettävän petroolin 19861: kuun alusta voimaan tullut bensiinin hin- hintaa. 19862: nan korotus - maksamaan polttoaineesta 19863: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 19864: 19865: Yrjö 1. Antila. Irma Hamara. Johannes Wirtanen. 19866: Heikki Ala-M'åyry. Verner Korsbäck. Arvi Ahmavaara. 19867: Jalmari Pusa. Päiviö Hetemäki. E11kki Paavolainen. 19868: Helena Virkki. Niilo Honkala. Jussi Lappi-Seppälä. 19869: Matti Heikkilä. Felix Seppälä. Arno Tuurna. 19870: E. A. Turja. Aarne Honka. Rakel Jalas. 19871: Martti 0. Kölli. Eero Mäkinen. Hugo Nuorsaari. 19872: E11ldd Koivisto. Henrik Kullberg. 19873: IX,49. - Toiv. al. N :o 186. 19874: 19875: 19876: Suntela. y. m.: Maataloustraktoreissa käytettävän bensiinin 19877: hinnan alentamisesta tUllimaksun palautuksen m'I.W(],Qssa. 19878: 19879: E d u s kun n alle. 19880: Viime vuosina useissa traktoreita valmis- tänä vuonna lasketaan näitten bensiinikäyt- 19881: tavissa maissa maataloustraktorikanta on töisten traktorien määrän nousevan noin 19882: varsin laajassa mittakaavassa siirtynyt pet- 25 % : iin koko traktorikannastamme. 19883: roolista bensiinikäyttöiseksi. Näin on ta- Kun kaupassa olevan bensiinin hintaan 19884: pahtunut erityisesti Amerikassa ja Englan- sisältyy huomattavan korkea tullimaksu, 19885: nissa, joista pääasiallisin traktorituontimme jota pidetään jonkinlaisena ,maantieve- 19886: tapahtuu. Bensiinitraktoreihin siirtyminen rona ", on yleensä kaikissa niissä maissa, 19887: on tapahtunut samanaikaisesti kuin trakto- joi~a bensiinikäyttöiset traktorit ovat val- 19888: rien käyttöä ryhdyttiin monipuolistamaan lanneet alaa, ryhdytty toimenpiteisiin maa- 19889: ja valmistamaan suhteellisen isokokoisti:ln taloustraktoreissa käytettävän bensiinin 19890: muokkaustöihin sopivien rautapyötätrakto- hinnan alentamiseksi. Niinpä esim. naapuri- 19891: reiden tilalLe entisestään pieniikOOffiisempia maissamme Ruotsissa ja Tanskassa bensiini- 19892: ja useisiin eri töihin sopivia kumipyöräisiä käyttöisten traktorien omistajat saavat 19893: yleistraktoreita. Bensiinikäyttöisillä trakto- traktoreissaan käytetystä bensiinistä hin- 19894: reilla on eri maiden koneenkoetuslaitoksissa nanpalautusta. 19895: todettu olleen 14---30 % :in suuremman te- Kun bensiinin hinta maamme satamissa 19896: hon kuin vastaavankokoisilla petroolimoot- on jokseenkin samansuuruinen petroolin 19897: weilla polttoainclrulutuksen ollessa hevos- hinnan kanssa, ei kansantaloudellisesti las- 19898: voimatuntia kohden laskettuna siitä huoli- kien muodostuisi tappiota siirryttäessä ben- 19899: matta bensiinillä. ajettaessa noin 10 % pie- siinin hinnan alentamiseen bensiinikäyttöis- 19900: nempi. Moott~rin tehon nousu kuin myös- ten maataloustraktoreiden osalta tullimak- 19901: kin polttoaineen kulutuksen pieneneminen sun palautuksen osalta. Päinvastoin voitai- 19902: bensiinitraktoreilla. johtuu bensiinin tasa- siin · tällöin säästää ulkolaista valuuttaa. 19903: laatuisuudesta ja petroolia paremmasta kaa- Pienillä viljelmillä ollaan pakoitettuja käyt- 19904: suuntumisesta sekä suuremmasta puristus- tämään kevyitä bensiinikäyttöisiä trakto- 19905: kestävyydestä. Kun tämän lisäksi huomioi- reita. Bensiinitullista johtuen tulee käyttö- 19906: daan bensiinitraktorien voiteluainetaloudel- kustannukset näillä traktoreilla noin 20 % 19907: lisuus sekä sen kätevyys pstyttäessä aja- kalliimmiksi kuin petroolikäyttöisillä. Ei 19908: maan vain yhdellä polttoaillJOOlla, on ymmär- ole oikeudenmukaista, että ne tilat, joilla 19909: rettävissä, miksi kaasuttajatraktoreita val- on muutenkin suuret vaikeudet koneeliis- 19910: :mistavissa maissa ollaan siirtymässä pet- tuttaa maatalouttaan, joutuisivat maksa- 19911: roolikåyttöisestä ben:siinikäyttöisiin trakto- maan polttoaineestaan ylimääräistä veroa. 19912: reihin. Amerikassa lasketaan nykyisin ole- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19913: van käytössä 70--'80 %:isesti ja Englan- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 19914: nissa 35-40 %: isesti bensiinikäyttöisiä muksen, 19915: traktoreita. Näistä maista ne ovat levin- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 19916: neet myös Skandinavian maihin ja Englan- toimenpiteisiin maataloustraktoreissa 19917: nista käsin viime vuoden kuluessa meille- käytettävän bensiinin hinnan alenta- 19918: kin, niin että niitä oli vuoden vaihteessa miseksi tullimaksun palautuksen 19919: jo noin 14% koko traktorikannastamme ja muodossa. 19920: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 19921: Martti Suntela.. Wiljam Sa.rjala. Erl. Haapaniemi. Antti J. Ranta.maa. 19922: Lennart Heljas. Verner Korsbäck. Joha.nnes Virolainen. Våinö Rankil&. 19923: Vieno Simonen. Matts Forss. Niilo Ryhtä. Tahvo Rönkkö. 19924: Yrjö Saari. Matti Miikki. S. Koi'risto. Ma.tti Heikkilä. 19925: Eino Rytinki. Markus Nisbla.. Albert Brommels. Dmari 'ri1Linen. 19926: Yrjö Hautala. Samuli Simula. L&tui Laine. 19927: 456 19928: 19929: IX,5o. - Toiv. al. N:o 187. 19930: 19931: 19932: 19933: 19934: Mustonen y. m.: Uudisraivauspalkkioiden suorittamisesta 19935: ennakolta eräissä tapauksissa. 19936: 19937: 19938: E d u s kunnalle . 19939: 19940: Vuoden 1945 valtiopäivillä eduskunta hy- palkkio maksettaisiin useassa erässä sen mu- 19941: väksyi edelleen voimassaolevan lainavarojen kaan kuin työ edistyy, voisi hän työnsä 19942: varaamisesta uudisraivauksista jaettavista kestäessä saada rahaa ainakin kaikkein 19943: palkkioista. Tämän lain mukaan voidaan välttämättömimpien tarpeiden tyydyttämi- 19944: sanotussa laissa mainituilla viljelijöille seen. Tälläkään tavalla tapahtuva raivaus- 19945: myöntää pellon ja viljelyslaitumen raivaa- palkkion maksutapa ei ole käytännössä 19946: misesta sen suuruisia palkkioita kuin lakiin mahdotonta. Niinpä maanhankintalain no- 19947: liittyvässä asetuksessa edellytetään. Näiden jalla maata saaneelle tai maansaantiin oi- 19948: palkkioiden maksutapa kuitenkin rajoittaa keutetulle henkilölle voidaan maksaa jopa 19949: hyvin huomattavassa määrin vähävaraisten neljäsosa myönnetyn raivauspalkkion koko- 19950: pienviljelijäin raivausmahdollisuuksia. La- naismäärästä silloin, kun hän aloittaa rai- 19951: kiin liittyvän asetuksen 12 § : n ensimmäisen vaustyönsä ja loput palkkiosta kolmessa 19952: momentin mukaan myönnetyt uudisraivaus- erässä sitä mukaa kuin työ edistyy. Mi- 19953: palkkiot tosin voidaan maksaa asianomai- käli muidenkin raivauspalkkion saantiin 19954: selle viljelijälle kahtena eränä. Mutta sil- oikeutettujen· osalta siirryttäisiin tällaiseen 19955: loinkin se tapahtuu siten, että ensimmäinen malksut3!paan, edistäisi se raivausmahdolli- 19956: erä, puolet myönnetyn palkkion kokonais- suuksia kaikista vähävaraisimmankin pien- 19957: määrästä, suoritetaan vasta sitten, kun vä- viljelijäväestön keskuudessa ja siten osal- 19958: hintään puolet raivattavaksi suunnitellusta taan helpottaisi vaikeaksi muodostunutta 19959: pelto- tai laidunpalsta on saatett:Ju täydelli- työttömyystilannetta. 19960: seen viljelyskuntoon ja suunnitelluista rai- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 19961: vaustöistä on suoritettu vähintään puolta ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi 19962: kustannusarvion määrää vastaava osa. Lo- toivomuksen, 19963: put maksetaan sitten kun raivattava alue 19964: on kokonaisuudessaan saatettu hyväksyttä- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 19965: vään viljelyskuntoon. siin varojen varaamisesta uudisrai- 19966: Erittäinkin nyt, jolloin työttömyys ni- vauksista jaettavia palkkioita varten 19967: menomaan maaseudulla on muodostunut annettuun lakiin Uittyvän asetuksen 19968: vakavaksi yhteiskunnalliseksi ilmiöksi, jo asianomaisen kohdan muuttamiseksi 19969: tämän kysymyksen hoidon kannalta olisi sellaiseksi, että jokaiselle uudisrai- 19970: toivottavaa, että pienviljelijöillä olisi en- vauspalkkioiden saantiin oikeutetulle 19971: tistä enemmän mahdollisuuksia työsken- viljelijälle, jonka toimeentulon rai- 19972: nellä viljelystensä laajentamiseksi ja sa- vauksen tekoaikana ei voida katsoa 19973: malla vapautua ansiotöiden saannin tar- olevan turvatun, voidaan raivaus- 19974: peesta. Varattomalla pienviljelijällä siihen työtä aloittaessa suorittaa ennakkona 19975: ei kuitenkaan ole kuin poikkeustapauksessa enintään neljäsosa myönnetyn palk- 19976: mahdollisuutta. Hänellä ei ole varaa tehdä kion kokonaismäärästä ja loput työn 19977: työtä, josta tulot ovat vasta pitkän ajan edistyessä kolmessa erässä. 19978: kuluessa saatavissa. Jos sitävastoin raivaus- 19979: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 19980: J. Mustonen. Eino Tainio. Elli Stenberg. 19981: Arvo Riihimäki. Antto Prunnila. Vilhelm Riihinen. 19982: E. Hietanen. Irma Torvi. Yrjö Murto. 19983: 457 19984: 19985: I:X,5t. - Toiv. al. N:o 188. 19986: 19987: 19988: 19989: 19990: Friman y. m.: Maan parannusajoavustusten antamisesta 15 19991: peltohehtaaria pienempien tt'lojen omistajille. 19992: 19993: 19994: E d u s k u n n a 11 e. 19995: 19996: Erikoisesti Pohjois-Suomessa ja maamme teollisuuden kustannuksia alentaviin työ- 19997: muillakin metsärikkaimmilla alueilla viime kohteisiin, on oikeus odottaa, että myös 19998: vuosina esiintyneestä joukkotyöttömyy- työttömyydestä kärsivien hevosten omista- 19999: destä ovat sen ilmeneruisestä lähtien kär- jien hätää lievennetään ja heidän elinmah- 20000: sineet hevosen omistavat pientilalliset. Sil- dollisuuksiensa parantamista tuetaan näillä 20001: loinkin kun esim. metsätöissä oli vielä hak- varoilla. Niinpä työttömyysvaroilla voitai- 20002: kuumiehille työtä tarjolla, joutui huomat- siin tukea esim. maanparannusajoja. Mu- 20003: tava määrä ajomiehiä hevosineen olemaan dan, saven ja muiden maanparannusainei- 20004: työttömänä. Työttömyystöiden järjestelys- den ajo suoritetaan pääasiassa talvella. 20005: säkin on ilmennyt, ettei ajomiehille ole Siksi nämä maanparannusajot soveltuvat 20006: järjestetty läheskään riittävässä määrässä erittäin hyvin hevosajotyöttömyyttä lieven- 20007: työtilaisuuksia. Valtiovallan taholta on jul- täviksi toimenpiteiksi. Valtiovallan olisikin 20008: kisuudessa puolustettu menettelyä sillä, että edistettävä tällaista toimintaa antamalla 20009: näillä alueilla on hevosia liikaa, joten he- pienviljelijöille avustuksia maanparannus- 20010: vosten vähentämiseen tähtäävät toimen- ajoja varten ainakin työttömyyskausina. 20011: piteet talouselämän kannalta katsoen olisi- Tällainen avustustoiminta muodostuisi sa- 20012: vat suotavia. malla maa- ja karjataloutta edistäväksi 20013: Tällaisen kannanoton ja siitä johtuvien toimenpiteeksi ja vastaisuutta silmällä- 20014: toimenpiteiden seurauksena on ollut se, pitäen työttömyyttä estäväksi. Näin ollen 20015: että hevosten omistajat ovat pakoitettuja se olisi kansan- ja valtiotaloudellisestikin 20016: menemään heille osoitettuihin jalkamiestyö- kannattavaa. 20017: maihin samanaikaisesti kun hevoset ovat Näiden avustusten jakamisessa voitaisiin 20018: seisseet toimettomina talleissa, usein vielä noudattaa samoja periaatteita kuin raivaus- 20019: ostorehulla ruokittuna. Pientilallisetkaan palkkioiden jaossa. Jako olisi vain saatava 20020: eivät ole voineet eivätkä voi hävittää hevo- joustavammaksi ja ennenkaikkea olisi pääs- 20021: siaan, koska ne ovat välttämättömiä heidän tävä siihen, että avustusta annettaisiin sitä 20022: omassa taloudessaankin. Hevosten tarve mukaa kuin työ edistyy. 20023: erikoisesti kiireimpinä maanviljelystyökau- Edellä esittäinäämme viitaten ehdotamme 20024: sina on tietysti sitä suurempi, mitä vähäi- eduskunnan · hyväksyttäväksi toivomuksen, 20025: semmät mahdollisuudet on koneiden käyt- 20026: töön. Valtion ja kansantalouden kannalta että hallitus ryhtyisi hevosajotyöt- 20027: ei edelläkerrotunlaista menettelyä ja sen tömyyden torjuntaa silmälläpitäen 20028: seurauksia voida pitää edullisina. kiireellisiin toimenpiteisiin avustus- 20029: Kun valtiovalta on viime ja nyt kulu- ten jakamiseksi maanparannusajoon 20030: massa olevana vuonna uhrannut satoja alle 15 peltohehtaarin suuruisten ti- 20031: miljoonia markkoja työttömyysvaroja esim. lojen omistajille. 20032: uittoväylien kunnostamisiin ym. puutavara- 20033: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 20034: 20035: Toivo Friman. J. Mustonen. Lauri Myllymäki. 20036: Eino Tainio. Martti Leskinen. Toivo Kujala. 20037: 20038: 58 20039: 468 20040: 20041: IX,112. - Toiv. al. N:o 189. 20042: 20043: 20044: 20045: 20046: Lahtela. y. m.: Toim6npiteistä maan hankkimiseksi eräille 20047: pientt'lallisten rintamamiespojt'lle sekä heidän sotaleskiZ- 20048: leen ja -orvoilleen. 20049: 20050: 20051: E d u s k u n n a 11 e.. 20052: 20053: Sodan aikana ja senkin jälkeen on lu- tuisi entisen maan kanssa asutuslain edel· 20054: vattu järjestää valtion toimesta rintama- lyttämää tilan kokoa vastaava tila. 20055: miehille ja sotaleskille sekä sotaorvoille Kun käsityksemme on sellainen, että sel- 20056: maata, ja sitä onkin annettu ja annetaan laisten pientilallisten rintama-pojilla, joiden 20057: edelleenkin vain sellaisille, joilla itsellään vanhemmilla on niin vähän maata, ettei 20058: ja heidän vanhemmillaan ei ole maata, siitä saa muuta kuin korkeintaan yksi lapsi 20059: mutta jätetään antamatta niillekin pien- tarvittavan maan ja kun toisetkin ovat 20060: tilallisten pojille ja heidän leskilleen sekä yhtä oikeutettuja saamaan ja kun hekin 20061: sotaorvoilleen, jotka ovat asuneet sellaisten tarvitsevat maata perustaakseen oman ko- 20062: vanhempiensa luona, joilla on niin vähän din ja viljelläkseen maata yhtä hyvin kuin- 20063: maata, ettei se vastaa edes viljelystilan ko- nekin, joiden. vanhemmilla ei ole ollut ol- 20064: koa, olkoonpa heillä ollut miten monta hmkaan, niin ei heitä eikä heidän sotales- 20065: poikaa rintamalla ja niistä kaatunut ja kiään ja sotaorpojaan voitane kohtuudella 20066: jii.änyt sotaleski ja sotaorpojakin ja vaikka asettaa maan saantiin ja muihin etuihin ja 20067: on selvää, ettei tila kestä jakaa, vaan se oikeuksiin nähden huonompaan asemaan 20068: on jätettävä yhdelle, jos se aiotaan pitää kuin niitäkään, joille nykyisen järjestelmän 20069: elinkelpoisena tilana. Samoin jäävät ny- mukaan maata annetaan, vaan heidät on 20070: kyisen järjestelmän mukaan maansaanuin -katsottava aivan samanlaisiksi ja järjestet- 20071: ulkopuolelle nekin rintamilla olleet pienten tävä heillekin kaikin puolin samanlaiset 20072: tilojen omistajat ja heidän sotalesket sekä mahdollisuudet siitä huolimatta vaikka 20073: sotaorvot, joiden tilat ovat niin pieniä ovatkin asuneet ja asuisivat edelleenkin 20074: etteivät nekään vastaa viljelysUlan kokoa vanhempiensa luona. 20075: vaikka hekin ovat lisämaan tarpeessa ja Kun Pohjois-Suomessa on riittävästi asu- 20076: vaikka niille, jolla ja joiden vanhemmillr tuskelpoista valtion maata ei vain uusien 20077: ei ole ollenkaan maata, annetaan viljelys- tilojen · perustamiseksi vaan myöskin liian 20078: tilan kokoa olevat maa-alueet. pienten tilojen lisämaiksi ja kun siellä on 20079: Käsityksemme mukaan sellaiset pienten- sellaisiakin joista on ollut isä ja poika rin- 20080: tilojen pojat, joiden vanhempien tilat ovat tamalla ja sellaisiakin, joista on saattanut 20081: niin pieniä, ettei niistä voida heille jakaa olla jopa kuusikin poikaa rintamalla ja 20082: edes osaa tilaa pilaamatta ja myöskin sel- tilat ovat pieniä, voitaisiin .siellä antaa 20083: laisten pienten tilojen omistajat, joilla on maata valtion maasta niin monelle rintama- 20084: niin vähän maata, että tarvitsisivat tilansa miehelle sekä tilojen perustamiseen että 20085: elinkelpoiseksi saamiseksi lisämaata, ovat liian pienten tilojen lisämaiksi kuin maan- 20086: aivan samanlaisia rintamamiehiä kuin ne- tarvitsijoita on. Kun näin on ja kun 20087: kin, joille nykyisen järjestelmän mukaan muutoinkin pitäisi asuttamista entisestään 20088: annetaan viljelystilaa vastaavat maat ja huomattavasti lisätä, olisi maata annettava 20089: kun näin on, olisi heillä myöskin samanlai- rintamamiehille, sotaleskille ja sotaorvoille 20090: nen oikeus saada joko kokonaista viljelys- tilojen perustamiseksi ja liian pienten tilo- 20091: tilaa vastaava maa taikka entiselle tilalleen jen lisämaiksikin mahdollisimman pian ja 20092: niin paljon lisämaata, että siitä muodos- maan eteläisimmissä osissakin siellä missä 20093: IX,52. - Lahtela y. m. 459 20094: siihen on käytettävissä asutukseen soveltu- pieniä, ettei 'lf..iåtä jaeltt1:aa tule kv;l- 20095: vaa valtion maata, ja siellä missä siihen ei lekin lapselle voimassa olevan asu- 20096: ole edeltäpäin tunnettuja mahdollisuuksia tuslain edellyttämää viljelystilaa, ja 20097: tutkittava, mitä mahdollisuuksia siihen on myöskin lisämaata sellaisille pienti- 20098: muiden kuin valtion maalla sen jälkeen loja omistaville rintamamiehille ja 20099: kuin siirtoväen maantarve on tyydytetty ja heidän sotaleskilleen ja sotaorvoil- 20100: mikäli .&tä ei ole jollakin seudulla, C)lisi lun, joiden tilat ovat pienemmät 20101: sitä. .annettava Pohjois-Su-omesta niille, kuU!, asutuslain edellyttämät vilje- 20102: jotka sinne tahtovat siirtyä. lystilat, niin että niistä entisen 20103: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen maan kanssa tulee asutuslain edel- 20104: ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi lyttämän viljelystilan kokoa vastaava 20105: toivomuksen, · tila, ja että niillä seuduilla, missä ei 20106: ole viljelykseen soveltuvia valtion 20107: että hallitus ryhtyisi pikaisesti ·maita, tutkitaan, mitä mahdollisuuk- 20108: Pohjois-Suomessa ja muuallakin, sia on saada maata muiden kuin val- 20109: missä asutukseen soveltuvaa valtion tion maasta sen jälkeen kuin siirto- 20110: maata on, hankkimaan sitä maan- väen asuttaminen on suoritettu, ja, 20111: hankintalain edellyttämässä järjes- mikäli sitä ei ole saatavissa, hanki- 20112: tyksessä sellaisille kotonaan asuville taan sitä Pohjois-Suomessa olevilta 20113: ja asuneille pientilallisten rintama- valtion mailta niille rintamamiehille 20114: miespojille ja heidän sotaleskilleen ja sotaleskille sekä sotaorvoille, jotka 20115: sekä sotaorvoilleen, joiden vanhem- sitä tahtovat sieltä saada. 20116: pien omistamat maatilat ovat niin 20117: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 20118: 20119: M. 0. Lahtela. Martti Miettunen. 20120: Erk!ki Koivisto. Aino Luostarinen. 20121: 460 20122: 20123: IX,e>s,, - Toiv. a.l. N:o 190. 20124: 20125: 20126: 20127: 20128: Saukkonen y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja meno- 20129: arvioon rintamasott"laiden keskeneräisten rakennushank- 20130: keiden toteuttamiseksi. 20131: 20132: 20133: E d u s k u n n a 11 e. 20134: 20135: Maanhankintalain perusteella suoritettu saada, jos kaupunkien, kauppaloiden ja 20136: rakennustoiminta on edistynyt suotuisasti taajaväkiste'n yhdyskuntien rintamasotilai- 20137: siirtoväen osalta, mutta rintamasotilaiden den asutustoiminnan ohjaaminen asemakaa- 20138: asunnonrakennustoiminta maanhankintalain voitetuilla alueilla olisi sosiaaliministeriön 20139: perusteella saaduilla tonteille on kohdan- alaisena, koska se on hoitanut jo vuosi- 20140: nut monia vaikeuksia. Heidän on ollut vai- kymmenien ajan vastaavanlaisia tehtäviä 20141: kea saada valtion lainoja säästöpankkien omakotilinjalla. - Nykyisin vallitseva ti- 20142: ja osuuskassojen välityksellä, kun niitä var- lanne on aiheuttanut maanhankintalain pe- 20143: ten ei ole riittävästi valtion määrärahoja. rusteella asunnonrakentamiseen ryhtyneille 20144: Eräin paikoin maassa on rintamasotilailla rintamasotilaille, sotainvaliideille ja -les- 20145: jo kolmekin vuotta vanhoja hallintasopi- kille pahoja yllätyksiä ja pettymyksiä sekä 20146: muksia asuntotonttejaan varten sekä niillä aineellisia vahinkojakin. Sen tähden olisi 20147: rakennustarpeita, mutta rakennustöiden valtiovallan h.uolehdittava hyväksyttyjen 20148: käyntiin panemiseen ei ole ollut tilaisuutta suunnitelmien toteuttamisesta. Edellä esi- 20149: varojen puutteen vuoksi. Näin ollen pilau- tetyn perusteella ehdotamme kunnioittaen 20150: tuvat rakennustarvikkeet taikka ne on myy- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 20151: tävä pois. Suurta hankaluutta on aiheut- 20152: tanut myös se, että jonkin verran sivussa että hallitus suorituttaisi ensi ti- 20153: oleville isoillekaan sotainvaliidien, -leskien lassa tutkimuksen maanhankintalain 20154: ja rintamasotilaiden asutusalueille ei ole perusteella tapahtuvan rintamasoti- 20155: saatu kunnollisia tieyhteyksiä eikä ole voitu laiden asunnontuotannon nykyisestä 20156: suorittaa välttämättömiäkään kuivaustöitä, tilasta ja esittäisi riittävän suuren 20157: vaikka nämä perustamiatyöt olisi hoidettava lisämäärärahan otettavaksi vuoden 20158: maanhankintalain perusteella saatavilla va- 1950 tulo- ja menoarvioon rintama- 20159: roilla. Jonkinlaista helpotusta töiden jär- sotilaiden keskeneräisten rakennus- 20160: jestelyn jouduttamiseksi voitaisiin ehkä hankkeiden toteuttamiseksi. 20161: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1950. 20162: 20163: Jussi Saukkonen. Erldd Leikola. 20164: Aarne Honka. Jaakko Hakala. 20165: Irma Hamara. Erkki Koivisto. 20166: 461 20167: IX,54. - Toiv. aa. N:o 191. 20168: 20169: 20170: 20171: 20172: Saari y. m.: Maanhankintalain muuttamisesta siten, että jo 20173: perustetut asuntoviljelystilat voitaisiin muodostaa vilje- 20174: lyst'l-"loiksi. 20175: 20176: 20177: E d u s k u n n a ll e. 20178: 20179: Maanhankintalain nojalla on viimeai- tämä väestön osa elinkeinollisesti edelleen- 20180: koina varsin tehokkaasti asutettu maaseu- kin tilattomaan väestöön verrattavissa. 20181: tua perustamalla tilattoman väestön sijoit- Maanhankintalakia muuttamalla voitai- 20182: tamiseksi uusia tiloja. Täten on suuri siin tämä asia korjata siten, että lakiin 20183: joukko maaseudun tilatonta väkeä päässyt tehtäisiin sellainen muutos, joka oi:keuttaisi 20184: oman kodin omistajiksi. jo perustetut asuntoviljelystilat muutta- 20185: Tilattoman väen sijoittamisessa ovat kui- maan viljelystiloiksi. 20186: tenkin asukikaanottolautakunnat ratkaistas- Edellä olevan perusteella ehdotamme 20187: saan maansaantikysymyksiä päätyneet liian kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 20188: usein siihen tulokseen, että maatatarvitse- toivomuksen~ 20189: vat on oikeutettu saamaan n. s. asuntovil- 20190: jelystilan sellaisillakin seuduilla joilla olisi että hallitus viipymättä ryhtyisi toi- 20191: ollut kaikki edellytykset varsinaisen vil- menpiteisiin maanhankintalain muut- 20192: jalystilankin perustamiselle. Näin on syn- tamiseksi siten, että n. s. asuntovilje- 20193: tynyt suuri joukko liian pieniä tiloja joi- lystilat voitaisiin muuttaa m'ljelys- 20194: den omistajilla ei ole mitään mahdollisuutta tiloiksi siellä, missä tällaiseen muu- 20195: saada omalta tilaltansa elinkeinoa, vaan on tokseen on edellytyksiä. 20196: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 20197: 20198: Yrjö Saari. Yrjö Hautala. 20199: Atte Pakkanen. Väinö Rankila. 20200: Martti Miettunen. 20201: IX, 55. - Toiv. all. N :o 192. 20202: 20203: 20204: 20205: 20206: ~ y. m.: Siirttmiien tilojen tuontantosuunnan 20207: sel~~estä. 20208: 20209: 20210: 20211: E d u s k u n n a ll e. 20212: 20213: Kysymys maataloutemme tuotantosuun- tuvat viljelysmuodot, että niiden asujat 20214: nasta on varsinkin heikoimmissa asemissa kykel]:evät niitä hoitamaan. Päämääräbi on 20215: olevissa maatalouksil'!Sa ollut pitkät ajat asetettava omavaraisuuteen pyrkiminen, 20216: pohdinnan alaisena ja on edelleenkin päi- jota on mieluummin tavoiteltava kuin. val- 20217: vän polttava. Mutta erikoisen tärkeänä on tiovallan mahdollisia suoranaisia toimen- 20218: pidettävä, että viime vuosien aikana muo- piteitä, joihin on turvauduttava, jos siirto- 20219: dostettujen siirtoväen tilojen tarkoituksen- väen saarnat tilat osoittautuvat kannatta- 20220: mukaiseen ja taloudelliseen tuotantosuun- mattomiksi. Niiden saattaminen elinkelpoi- 20221: taan kiinnitetään vakavaa huomiota. Olo- siksi on tärkeää ei vain siirtoväen itsensä, 20222: suhteet näillä uusilla tiloilla poikkeavat vaan koko maa- ja kansantalouden kan- 20223: suuresti muilla vastaavankokoisilla tiloilla nalta. Ensisijassa olisi siis pyrittävä löy- 20224: vallitsevista. Ne ovat ja tulevat pitkän tämään sellainen tuotantosuunta, joka so- 20225: aikaa olemaan velkaisimpia, metsäköyhem- veltuisi näille tiloille. Kysymys on kuiten- 20226: piä ja peltoalaltaan pienempiä, suurelta kin niin laaja ja monitahoinen, että sen 20227: osalta niistä puuttuu riittäviä sivuansio- selvittäminen edellyttää pätevää ammatti- 20228: mahdollisuuksia, mutta toiselta puolen on tietoa ja -taitoa ja se olisikin senvuoksi 20229: näillä tiloilla kaikenlaatuisen irtaimiston annettava erityisen asiantuntijatoimikun- 20230: tarve suurempi kuin vanhoilla tiloilla. Nämä nan tehtäväksi. 20231: ja monet muut uusien tilojen kannattavai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 20232: suuteen ja mahdollisuuksiin vaikuttavat kunioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- 20233: tekijät edellyttävät erikoisluontoisia toimen- vomuksen, 20234: piteitä, jotta uudet tilat voisivat muodos- että hallitus mahdollisimman kii- 20235: tua todella elinkelpoisiksi. Ei voida pitää reellisesti antat'si asiantuntijoista ko- 20236: riittävänä sitä, että tilat on saatu valmiiksi koonpannun toimikunnan selvitettä- 20237: ja niille tarpeelliset suojat, on löydettävä väksi siirtoväen Ulojen tuotantosuun- 20238: niin tarkoituksenmukaiseet ja voimaperäi- nan sekä ryhtyisi kaikkiin tutkimuk- 20239: set sekä k. o. tilojen erikoisasemaan sovel- sen aiheuttamiin toimenpiteisiin. 20240: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 20241: 20242: Erkki Paavolainen. Erkki Koivisto. 20243: 463 20244: 20245: IJ(.56. - Toiv. al. N~o 198. 20246: 20247: 20248: 20249: 20250: E. Koivisto y. m.: Asutustilallisten asemun parantamisesta. 20251: 20252: 20253: Eduskunnalle. 20254: 20255: Jo ennen viimeisiä sotia perustettiin vuo- jon voimakkaammin ja koska työ suorite- 20256: den 1936 asutuslain nojalla Oulujoen poh- taan asukkaan omalla vastuulla. Ennen 20257: joispuolelle yli 1,400 asutustilaa pääasial- maanhankintalain toimeenpanoa perustettu- 20258: lisesti valtion metsämaille. Perustamistoi- jen asutustilojen kohottaminen Pohjois- 20259: met, tie-, kuivatus-, raivaus- ja rakennus- Suomessa muodostaal~:in nykyisin oman tär- 20260: työt suoritettiin valtion toimesta ja on nii- keän kysymyksensä, jonka ratkaisuun olisi 20261: den kustannukset suurimmaksi osaksi lii- kiinnitettävä mitä vakavinta huomiota. 20262: tetty tilojen lunastushintaan. Tiloja asuk- Asuuhan näillä tiloilla tuhansia ihmisiä, 20263: kaille luovutettaessa niillä oli vain välttä- joiden toimeentulo on epävarmaa ja joiden 20264: mättömät rakennukset sekä suoritettu rai- elintaso ei täytä kohtuullisia vaatimuksia. 20265: vaustöitä noin 1/2 hehtaarin alueella. Asiantilan korjaamiseksi valtiovallan olisi 20266: Valitettavasti tämä Pohjois-Suomen run- ryhdyttävä ainakin seuraaviin toimenpitei- 20267: saan tilattoman väestön asutustoiminta ei siin: 20268: ole onnistunut ja tuottanut niitä tuloksia, Asutusviranomaisten toimesta teetetyt 20269: joita siltä odotettiin. Perustamistoimenpi- tiet, jotka alunperin rakennettiin vain vä- 20270: teet jäivät monessa suhteessa puolinaisiksi himmät vaatimukset täyttäviksi ja jotka 20271: ja tästä johtuen asutustilallisten taloudelli- myöhemmin m. m. puutavaranajojen takia 20272: nen asema on yleensä hyvin heikko ja olo- ovat käyneet miltei liikennekelvottomiksi, 20273: suhteet, joi~a he elävät, ovat huonot. Vain olisi valtion toimesta kunnostettava ja sen- 20274: harvat ovat pystyneet tilojensa kuntoa siinä jälkeen muodostettava joko paikallis- tai 20275: määrin kohentamaan, että ne antaisivat yleisiksi teiksi. 20276: edes tyydyttävän toimeentulon. Useimmilla Kun soille suunniteltujen viljelysten kui- 20277: asutustiloilla suoritetut perusparannustyöt vatus jo alunperin jäi riittämättömäksi ja 20278: ovat sangen vähäisiä ja eräät tilat ovat viemärit myöhemmin soiden painuessa ovat 20279: suorastaan rappeutuneet. käyneet liian mataliksi tai kokonaan tuk- 20280: Päätekijänä tähän on se, ettei koe-asuk- keutuneet, olisi peruskuivatuksen uusimi- 20281: kaita perustamisvaiheessa ole valtiovallan nen ja täydentäminen useilla asutusalueilla 20282: toimesta riittävästi tuettu. Suurperheisinä välttämätön maataloustuotannon harjoitta- 20283: ja varattomina heidän on ollut pakko misen edellytys. Tähän tarkoitukseen olisi 20284: käydä läpi vuoden ansiotöissä saamatta valtion myönnettävä varoja. Uudisraivaus- 20285: tilaisuutta ja mahdollisuutta tehdä työtä palkkioiden suhteen k. o. asutustilalliset 20286: tiloillaan. Osatekijänä on pidettävä myös olisi rinnastettava manhankintalain mukaan 20287: sitä, että työkuntoiset miehet olivat suu- maata saaneisiin. Raivaustöiden aikana olisi 20288: rimmaksi osaksi sotatoimissa tai työpalve- myönnettävä myös raivauslainaa. 20289: luksessa. Kun raivaus- ja rakennustyöt val- Kun hyvin monissa tapauksissa perhe, 20290: tiovallan puolelta pyrittiin suorittamaan jossa yleensä on 5-10 henkeä, yhä edel- 20291: mahdollisimman halvalla ja kun valvonta leen asuu alkuperäisessä, vain n. 2.5 X 4 20292: oli heikko, oli työn laatu monesti alapuo- metriä suuruisessa ainoassa asuinhuoneessa, 20293: lella arvostelun. Tästä syystä tilojen pe- joka sekin on usein varsin huonosti tehty 20294: rustaminen jäi tavallaan puolinaiseksi. ovat asunto-olot useasti hyvin kurjat. Myös- 20295: Sensijaan maanhankintalain mukaan pe- kin perustamisvaiheessa rakennettu navetta 20296: rustetut tilat tulevat huomattavasti parem- kaipaa jo korjauksia ja sisustuksen uusin- 20297: pia ja elinkelpoisempia, koska niitä perus- taa. Useilta tiloilta puuttuvat vielä muut 20298: tamisvaiheessa tuetaan valtion taholta pal- tiloille tarpeelliset maatalousrakennukset. 20299: 464 IX,Il 6. ___, Åeutustilalliset. 20300: 20301: Asuinrakennuksen laajentamiseen ja paran- melkein tuottamattomia, palvelemaan tuo- 20302: tamiseen sekä muuhun rakennustoimintaan tannollista toimintaa. Samalla tulisi korja- 20303: asutustilallisille olisi myönnettävä paitsi tuksi eräs pahimpia sosiaalisia epäkohtia 20304: rakennuslainaa, myöskin nykyistä suurem- maassamme. 20305: pia rakennusavustuksia. Sen vuoksi ehdotamme kunnioittaen edus- 20306: Kun talvisodan aikana tuhoutuneista ti- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 20307: lallistim itsensäkään rakentamista raken- 20308: nuksista ei vuoden 1942 korvauslain mu- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 20309: kaan ole suoritettu mitään korvausta enem- toimenpiteisiin vuoden 1936 asutus- 20310: pää kuin tiloilla sattuneista metsävahin- lain mukaan asutettujen asutustilal- 20311: goistakaan, olisi nämä menetykset vähen- listen toimeentulon parantamiseksi 20312: nettävä tilojen lunastushinnasta nykyisen m. m siten, että tiloilla suoritettaviin 20313: rahanarvon mukaisina. tie-, kuivatus-, raivaus- ja rakennus- 20314: Viljelysten peruslannoitukseen ja siemen- töihin myönnettäisiin nykyistä huo- 20315: ten hankintaan olisi myönnettävä sekä mattavasti suurempia avustuksia ja 20316: avustusta että lainaa. · halpakorkoisia lainoja, sekä että so- 20317: Jo edellä esitettyjen toimenpiteiden to- dissa tuhoutuneiden, mutta korvauk- 20318: teuttaminen elvyttäisi huomattavasti asu- setta jääneiden rakennusten arvo ny- 20319: tustilallisten toimeentuloa, ja sitä tietä saa- kyisen rahanarvon mukaisena vähen- 20320: taisiin ne sijoitukset, jotka nykyisin ovat nettäisiin Ulojen lunastushinnasta. 20321: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 20322: 20323: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela. 20324: 465 20325: 20326: IX, 57. - Toiv. al. ·N :o 194. 20327: 20328: V. Eskola y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja meno- 20329: arvioon siirtona asutusrahastoon. 20330: 20331: E d u s k u n n a 11 e. 20332: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon on tettyjen varojen määrä yhteensä n. 5,772 20333: 19 Pl. IV: 2 siirto asutusrahastoon mo- milj. markkaa vastaavien lainojen 20334: mentille otettu 3,499,250,000 mk vastaavan vuooma 1948 ollessa 5,345 miljoonaa marik- · 20335: määrärahan vuonna 1949 ollessa kaa - tuhansien lainan tarpeessa olevien 20336: 5,000,000,000 mk. jäädessä ilman, ei mistään rakennustoimin- 20337: Asuntoa vailla olevien maaseudulla asu- nan vähenemisestä voida lainkaan puhua. 20338: vien maansaajien keskuudessa asia on he- Julkisuudessa on mainittu, että lainan- 20339: rättänyt suurta huolestumista. Maanhan- saajista on n. 70 % siirtoväkeen kuuluvia, 20340: kintalain mukaiseen rakennustoimintaan on joiden kohdalta lainan tarve siis vähenee, 20341: aikaisemminkin varattu liian vähän varoja mutta suurin osa niistä lähes 30,000 rinta- 20342: ja siitä johtuen lainan saannin ehdot on masotilaasta ja muista näihin verrattavista, 20343: ollut pakko asettaa niin ahtaiksi että esim. hyväksytyistä maansaajista, ei vielä ole 20344: vain muutamat harvat maata saaneet rin- lainkaan voinut ryhtyä edes suunnittele- 20345: tamasotilaista on kelpoitettu lainansaantiin maan asunnon eli siis oman kodin rakenta- 20346: oikeutetuiksi suurimman osan jäädessä jat- mista syystä, ettei ole ollut saatavissa heille 20347: kuvasti ilman vaikka heille rintamalla välttämättömän tarpeellista valtion lainaa. 20348: ollessaan on annettu siitä lupauksia. ·Niinpä Tämä asunnottomien joukko on siksi suuri, 20349: täihänkään asti ei ole voitu voillllassa olevien ettei sitä ole jätettävä huomiotta sitäkin 20350: ohjeiden mukaan muulle maansaajalle kuin vähemmän kun heillä on maan ja lainan 20351: siirtoväkeen kuuluvalle antaa lainaa, jollei saantiin eräänlainen eikä suinkaan merki- 20352: hänellä ole vähintäänkin kolme alaikäistä tystä vailla oleva saavutettu oikeus. 20353: lasta, mutta kuin ani harvoissa poikkeus- Edelläolevasta käynee selville, että käy- 20354: tapauksissa. Asutusrahastoon ikuluvana tettävissä olevien varojen määrä tulee enti- 20355: vuonna siirretyn määrärahan turvin ei sestään vähenemään sen sijaan, että varo- 20356: voida lainoja myöntää edes tässäkään laa- jen määrää, kuten edellä esitetystä käynee 20357: juudessa. Kaiken lisäksi sellaisia rintama- selville, olisi välttämättä lisättävä. Vähim- 20358: sotilaita, jotka eivät olleet perheeliisiä pana vaatimuksena on pidettävä, että 20359: ennen 1. 10. 1945, ei toistaiseksi oteta lai- maanhankintalain mukaiseen lainoitukseen 20360: nansaajina lainkaan huomioon, mutta val- varataan varoja ainakin samansuuruinen 20361: tion halpakorkoisten rakennuslainojen tarve summa kuin vuoden 1949 tulo- ja menoar- 20362: on siitäkin huolimatta jatkuvasti suuri. viossa jotta maansaantiin oi!keutettujen 20363: Maanhankintalain mukainen rakennus- omaa kotia vailla olevien asuntojen raken- 20364: toiminta ei ole vähentymässä, mikä johtuu tamista voitaisiin lainoilla helpoittaa ja Iai- 20365: myös rakennustarpeiden saannin helpoittu- nansaannin ehtoja nykyisestään lieventää. 20366: misesta ja muutenkin rakentamiselle. suh- Yllä olevaan viitaten ehdotamme kun- 20367: teellisen edulliseksi muuttuneesta tilan- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 20368: teesta. On mahdoton tietää, kuinka suuri vomuksen, 20369: olisi varojen tarve ollut, jos lainoja olisi että hallitus antaisi Eduskunnalle 20370: voitu myöntää vähänkään vapaammin kuin esityksen 1,500,000,000 markan mää- 20371: mitä nykyiset ohjeet edellyttävät, mutta rärahan ottamisesta lisäyksenä vuo- 20372: kun vuonna 1949 myönnettyjen lainojen den 1950 tulo- ja menoarvioon siir- 20373: lukumäärä oli n. 18,000 kpl ja niihin käy- tona asutusrahastoon. 20374: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 20375: Valfrid Esikola. lteikki H~lcltä.älä. Jalmari Linna. Heikki Simonen. 20376: 0. Muildm. Artturi Koskinen. Yrjö Helenius. Arvo Sävelä. 20377: E. Raunio. J. F. Tolonen. E. Pusa. Kustaa .A:lanko. 20378: 59 20379: 466 20380: 20381: IX,os. - Toiv. al. N :o 195. 20382: 20383: 20384: 20385: 20386: Miettunen y. m.: Valtion metsämaille Pohjois-Suomeen pe- 20387: rustettujen asutustilojen viljelysedellytysten parantami- 20388: sesta. 20389: 20390: E d u s k u n n a 11 e. 20391: 20392: Normaaliajan asutuslainsäädännön mu- laaj·entamiseen, edes siedettävät asumisvaa- 20393: kaisesti valtion metsämaille Pohjois-Suo- timukset täyttäviksi, ei läheskään kaiikilla 20394: messa perustettujen asutustilojen viljelijät asutustilallisilla ole ollut taloudellisia edoel- 20395: elävät nykyisin erittäin suurissa vaikeuk- lytyksiä. 20396: sissa. Ne toimenpiteet, joihin valtiovallan Oulujoen pohjoispuolella näitä asutus- 20397: toimesta on ryhdytty aikanaan näiden tilo- tiloja on noin 1,4{)0. Niiden taloudelliBen 20398: jen viljelysedellytysten ja elinmahdolli- aseman ja elinmahdollisuuksien parantami- 20399: suuksien turvaamiseksi, ovat olleet riittä- nen on Pohjois-Suomen maaseudun tämän 20400: mättömiä. Mainituille asutustiloille tehtiin hetkisistä kysymyksistä kipein, ja kaipaisi 20401: asukkaan kustannuksella uudisraivausta kiireellisiä toimenpiteitä. Kun samanaikai- 20402: noin 2.o hehtaaria tilaa kohti ja rakennet- sesti samoilla alueilla 1\IHL: n mukaiset 20403: tiin 1 huoneen käsittävä erittäin vaatimt- asutustilalliset uudistilan perustamispalk- 20404: ton asuinrakennus sekä pieni navetta. Työn kioineen ja muina parempine etuineen pää. 20405: valvonta niin raiva.u,cs- kuin rakennuspuo- sevät elämisen alkuun paljon paremmin, on 20406: lella oli yleensä heikko, josta johtuen .asuk- valtiovallan näin erilainen suhtautuminen 20407: kaat saivat monessa tapauksessa ryhtyä ra- ollut omansa synnyttämään ka.tlreruutta 20408: kennuskorjauksiin jo varsin pian tilalle huonommalle <Osalle jääneiden keskuudessa.. 20409: tultuaan ja viljelyspuolella raivata kannot Toimenpiteet, joihin valtiovallan toimesta 20410: ja kivet raivioilta uudelleen. olisi kiireellisesti ryhdyttävä normaaliajan 20411: Kun näiden vähäisten alkuvalmistelujen asutuslainsäädännön mukaisesti perustettu- 20412: jälkeen. suuriperheinen asutustilallinen sai jen MUtll$tilo;iw viljelysedellytysten ja 20413: mainitunlaisen tilan haltuunsa, tarvittiin elinmahdollisuuksien parantamiseksi Poh· 20414: siinä paljon työtä ja uurastusta, ennenkuin jois-Suomessa olisivat seuraavat: 20415: tilalta voitiin toivoa minkäänlaista satoa. 20416: Suuren perheen toimeentulo vaati saman- Asutusteiden lmnto()l'l saattamiseksi olisi 20417: aikaisesti varattoman yrittäjän työskente- vuosittain myönnettävä riittävät määrä- 20418: lemään lähes yhtäjaksoisesti ansiotöissä ti- rahat lähivuosien aikana. 20419: lan ulkopuolella, joten aikaa jäi perin vä- Samoin asutusalueiden peruslruivatus- 20420: hän parannus- ja laajennustöihin tilalla. kanavat olisi avattava uuddleen ja sitä "Var- 20421: Edellytykset tillruun pääsemiselle olivat si- ten: ·saatava riittävät määrärahat. 20422: ten varattom.ille yrittäjille yleensä kohtuut- ··. Rakennusten htaj{mtamista varten olisi 20423: toman raskaat. Tästä johtuen kehitys näillä valtion myijnnettävli rakennusavu8tuksia 20424: asutustiloilla, eräitä poikkeuksia lukuun- kUtakin tilaa kos'kevan yksityiskohtaisen 20425: ottamatta, on ollut kovin hidasta. su:tmnit~lman mukaan. Samanaikaisesti olisi 20426: Kehitystä. on vaikeuttanut lisäksi se, että erikseen näitä asutustilallisia varten varat- 20427: kulkuyhteyd-et asutustiloille ovat· olleet erit- tava tulQ- ja menoarvioon oma määrä- 20428: täin h~ikot ja peruslmivatukset olisivat rahansa rakentamiseen tarvittavia. asutus- 20429: kaivanneet soid~n painumisen jälk~n täy- kassalainoja varten. Niin voitaisiin turvata 20430: dellisen uusimisen. Teiden ralrefltaminen lainansaantimahdollisu.us samanaikaisesti 20431: kulkukelpoisiksi ja peruskuivatuskanavien rakennusavustuksen antamisen kanssa.. Ra- 20432: uusiminen on ollut kuitenkin, kuten hyvin kennusavustusten ja -lainojen käytön val- 20433: ymmä:rtii, täysin ylivoimainen tehtävi aw- vonta olisi järjestettävä samaan tapaan 20434: tustilallis~ itselieelt. Samoin l"a:kleemumelt kuin MHL: n mukaisilla tilo:ill;akjp. 20435: IX,5s. Miettunen y. m. 467 20436: 20437: Kun uudisraivauspalkkioita koskevan myös rintamamiehiä. Ei ole myöskään koh- 20438: lain yhteydessä asutustilallisten raivaus- tuullista, jos tämän erikoiskysymyksen hoi- 20439: palkkiot saatetaan samaan asemaan kuin taminen jätetään odottamaan kenties vielä 20440: MHL-tiloillakin, saatanee tämä puoli siten useat vuodet kestävää asutuslakien uusi- 20441: asialliseen järjestykseen. mista. 20442: Vasta näiden vähimpien ja välttämättö- Edellä olevan perusteella ehdotamme 20443: mimpien toimenpiteiden jälkeen voisivat kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- 20444: mainitut asutustilaliiset päästä tiloillaan vomuksen, 20445: kohtuullisin edellytyksin elämisen alkuun. 20446: Näin tyydytettäisiin myös edes alkeellisim- että hallitus 1·yhtyisi kiireellisiin 20447: mat oikeudenmukaisuuden vaatimukset eri ja tehokkaisiin toimenpiteisiin nor- 20448: lakien mukaan asutettavien, erilaiseen ase- maaliajan asutuslainsäädännön pe- 20449: maan joutuneiden asukkaiden kesken. Kor- rusteella valtion metsämaille Poh- 20450: jauksen saaminen tässä suhteessa olisi sitä- joi3-Suomeen perustettujen asutus- 20451: kin tärkeämpää, kun aikaisempien asutus- tilojen viljelysedellytysten ja elin- 20452: lakien mukaan maata saaneet ovat yleensä mahdollisuuksien parantamiseksi. 20453: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 20454: 20455: Martti Miettunen. Markus N:iebla. 20456: M. 0. Lahtela. Niilo Ryhtä. 20457: 468 20458: 20459: IX, 59. - Toiv. al. N :o 196. 20460: 20461: 20462: 20463: 20464: Rytinki y. m.: Asutusalueiden tie-, kuivatus- ja rakennus- 20465: töiden suorittamisesta työttömyystöinä. 20466: 20467: 20468: E d u s k u n n a 11 e. 20469: Meille kaikille on tunnettua se tosiasia, niistä on 1,531 maanhankintatilaa. Työt ei- 20470: että Pohjois-Suomen ja yleensä maaseudun vät vielä lähitulevaisuudessa vähene, sillä 20471: työttömyys ei ole kausiluontoista, vaan se arvion mukaan on tie- ja kuivaustöitä suo- 20472: on kehittymässä vakinaiseksi ilmiöksi, ritettava 35,000 tilalla. 20473: minkä vuoksi meillä olisi kehitettävä työttö- Kun me tähän vielä lisäämme rakennus- 20474: myystöiden järjestäminen pääasiassa sellai- työt, niin osoittavat ne sitä, että suunnitel· 20475: siin työkohteisiin, jotka olisivat omiaan vai- mia ja töitä on olemassa, kun vaan toimeksi 20476: kuttamaan ehkäisevästi työttömyyteen. pannaan. 20477: Asutusoiminta ja siihen käytetyt varat Eräänä esimerkkinä mainittakoon vielä 20478: tulisivat varmasti käytettyä ehkäisevään m. m., että Pudasjärven kunnan alueella on 20479: työttömyyden torjumiseen. Meillä odottaa valmiit suunnitelmat Jaalangan ja Nuo- 20480: tuhansia ja kymmeniä tuhansia maan- ja rUJ!likajoen asutusalueella rakentamisesta. 20481: ·1uotontarvitsijoita maata päästäkseen työs- Viime vuonna Nuorunlkajoen asutusalueella 20482: kentelmään omalla tilallaan ja raivaamaan aloitettiin työt, mutta ne lopetettiin ke- 20483: vesiperäisiä soita ja korpia viljelyksille, ja väällä kokonaan eilkä sen jälkeen ole töistä 20484: näin ka:rlkoittamaan hallaa ikauvaJksi pois vil- k.uulunnt mitään. Kunnan asutuslautakun- 20485: jelysalueilta. Meillä on saatava nämä kym- nalle on jätetty maansaantianomuksia yli 50 20486: menettuhannet maantarvitsijat pois nykyi- kappaletta ja uusia jätetään jatkuvasti. 20487: sestä työttömyyskortistosta sillä tavalla, että Nämä tilastot osoittavat, että valtiovallan 20488: järjestetään nykyistä enemmän varoja on ryhdyttävä käyttämään asutusta:rlkoituk- 20489: uusien asutusalueiden rakennus- ja raivaus- seen enemmän työttömyysmäärärahoja, ~uin 20490: töihin. Valmiita työkoneita ja tehtyjä mitä nylkyisin käytetään. 20491: suunnitelmia, jotka odottavat määrärahoja, Edellä olevan perusteella saamme kun- 20492: löytyy paljon. Mainittakoon, että viime nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyttä- 20493: vuoden lopussa julkisuuteen annetun tilas- väksi toivomuksen, 20494: ton mukaan on asutustoimikunnissa viime 20495: syyskuun loppuun mennessä tutkittu ja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 20496: suunniteltu tietöitä noin 1,424 kilometriä, toimenpiteisiin maanteiden rakenta- 20497: joista valmiina noin kolmasosa eli 533 kilo- miseksi uusille asutustiloille ja asu- 20498: metriä ja keskeneräisiä suunnilleen saman tusalueille sekä niiden viemäriojien 20499: verran, koskien 4,000 maanhankintatilaa. kaivamiseksi ja rakennusten raken- 20500: Kuivatustöitä oli asutustoimikuntien laa- tamiseksi, käyttämällä vakinaisten 20501: timina valmiina suunnitelmina 893. Ne mäfirärahojen lisäksi nykyistä run- 20502: koskevat viemäreitä 566 kilometrin pituu- saammin työttömyysmäärärahoja. 20503: delta. Valmiina on vain puolet. Osallisina 20504: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950. 20505: 20506: Eino Rytinki. Yrjö Hautala. 20507: Niilo Ryhtä. Erl. Haapaniemi. 20508: Yrjö Saari. Wiljam Sarjala. 20509: Lauri Laine. Markus N:iskala. 20510: 469 20511: 20512: IX,6·o. - Toiv. al. N :o 197. 20513: 20514: 20515: 20516: 20517: Ryhtä. y. m.: Toimenpiteistä Pohjois-Suomen asutusalueilla 20518: sota-aikana rikottujen ja rappeutuneiden asutusteiden 20519: kunnostamiseksi. 20520: 20521: 20522: E d u s k u n n a ll e. 20523: 20524: Vuoden 1936 asutuslain ja sitä aikaisem- jaamatta, samoin Aneen ja Vuoskan asu- 20525: man asutuslainsäädännön mukaan peruste- tusalueiden tiet Posion kunnassa sekä useat 20526: tuille asutusalueille tehtiin tie- ja kuivatus- asutustiet Pudasjärven kunnan alueella, 20527: työt valtion toimesta. Nämä edellämainitut nä.mä muutamat esimerkit mainitakseni. 20528: asutustoimenpiteet jäivät kuitenkin monessa Nämä rikotut ja sodan takia rappeutu- 20529: suhteessa puolinaisiksi, sillä mm. tietyöt neet asutustiet olisi saatava kiireellisesti 20530: jäivät monella asutusalueella keskeneräi- kunnostetuksi. Sillä huonot tieyhteydet vai- 20531: siksi. Usealla tiellä suoritettiin vain pinta- keuttavat varsin pahoin suuriperheisten ja 20532: raivaus ja kaivettiin tien reunoille pienet vähävaraisten asutustilallisten toimeentuloa 20533: ojat, mutta täytemaan ja pintasoran ajo on näillä asutusalueilla. 20534: jäänyt suorittamatta. Asutusalueilla olevat Koska on tärkeätä, että nämä vuoden 20535: tiet ovat n. s. isännättömiä teitä, jotka tuol- 1936 asutuslain ja sitä aikaisemman asutus- 20536: laisina puolitekoisina on jätetty asukkaiden lainsäädännön nojalla perustetut asutustilat 20537: hoidettavaksi. Kun asukkaat kaikki kui- saadaan mahdollisimman pian viljelyskel- 20538: tenkin ovat erittäin vähävaraisia ja suurin poisiksi ja tuottavaan kuntoon, on näille 20539: osa asutustilallisista oli pitkän sota-ajan tiloille saatava viljelysedellytykset ja niin 20540: asepalveluksessa, eivät he ole taloudelli- myös tieyhteydet. Senvuoksi olisi asutus- 20541: sesti kyenneet viljelysteitä kunnostamaan. alueilla olevat tiet saatava kiireellisesti val- 20542: Huomattava osa Pohjois-Suomen asutus- tion varoilla kunnostetuiksi. · 20543: alueiden teistä tuli syksyllä 1944 käytyjen Edellä oleviin perusteluihin viitaten eh- 20544: sotatoimien aikana rikotuksi, jolloin siltoja dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo- 20545: räjäyttämällä hajoitettiin ja näitä heikosti muksen, 20546: perustettuja teitä raskaan sotakaluston kul- 20547: jetuksessa muutenkin rikottiin. Monin pai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 20548: koin onkin asutusteillä vielä nämä sotavau- toimenpiteisiin Pohjois-Suomen asu- 20549: riot korjaamatta. Niinpä on esim. Koston tusalueilla sota-aikana rikottujen ja 20550: ja Sorsavaaran asutusalueiden tiet Taival- rappeutuneiden asutusteiden kunnos- 20551: kosken kunnassa vielä sodan jälkeen kor- tamiseksi. 20552: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 20553: 20554: Niilo Ryhtä. Kerttu Saalasti. 20555: Eino Rytinki. Kusti Eskola. 20556: Yrjö Saari. Yrjö Hautala. 20557: Markus Niskala. Martti Miettunen. 20558: Tahvo Rönkkö . 20559: 20560: 20561: 20562: 20563: • 20564: 470 20565: IX,61. - Hemst. mot. N:o 198. 20566: 20567: 20568: 20569: 20570: Rosenberg m. fi.: AngåMtde en jordreform för skapande at 20571: livsdugliga odlingslägenheter inom svensk- och två- 20572: språkiga kommuner. 20573: 20574: 20575: T i 11 R i k s d a g e n. 20576: 20577: Under självständighetstiden har vära !kunna nyttjas hättre ur social eller ekono- 20578: jordägoförhällanden reglerats genom flere misk synpunlkt sett. 20579: lagar, vilka åsyftat en rättvisare, delvis Pä grund av stadgandena i grundlagen 20580: ocksä en rationellare jordfördelning. Man och den därpå base:rade språklagstiftningen, 20581: har eftersträvat att höja torpar- och små- liksom ocksä på grund av historiska för- 20582: brukarbefolkningen socialt och ekonomiskt. hällanden, har jordbesittningsproblemet i 20583: Dessa strävanden har hittills endast till en de svenska och tväspräkiga kommunerna en 20584: del krönts med framgång. Torparfrigörel- viss särkaraktär. J ordanskaffningslagens 20585: sen innebar ett steg i rätt riktning. Den språkparagraf, som med rätta tryggar mi- 20586: krigstida och efter.krigstida kolonisations- noritetens rätt, har i viss mån konserverat 20587: lagstiftningen har framtvingats av krigets förhållandena. En speciallagstiftning för 20588: följder. Jordfördelningsproblemet har dock dessa omräden är därför påkallad. 20589: inte genom dessa eller andra likartade lag- Inom de svensk- och tväspråkiga befolk- 20590: stiftningsåtgärder fått en tillfredsställande ningsområdena i södra och sydvästra Fin- 20591: lösning. Delvis har nya problem tillskapats. land råder än i dag mångenstädes utpräg:. 20592: Den internationella utvecklingen ställer lat feodala förhållanden. I Nyland innehas 20593: vårt jordbruk inför nya svårigheter och c. 25 % av den odlade jorden av ägare, 20594: nya uppgifter. vilka besitter 50 hektar eller mera. Knappt 20595: Det sammanlagda antalet jordbrukslägen- 2% av lägenhetsinnehavarna besitter 25% 20596: heter i värt land är enligt senaste upp- av jorden. Den odlingsbara jorden äges 20597: gifter 353,620, av vilket antal 190,000 eller till största delen av storjordägarna. 20598: 53.s% utgöres av lägen_heter med mindre Samtidigt lever i dessa trakter tusentals 20599: än 5 hektar. över hälften av odlingslägen- svenskspråkiga lantarbetarfamiljer, vilka 20600: hteerna är sålunda alls icke livsdugliga. alls int!') har någon jord, och småbrukare 20601: Deras ägare är i de allra flesta fall i be- med mindre än 5 hektar, vilket klart fram- 20602: hov av tillskottsjord. Tiotusentals lantarbe- går av nedannämnda exempel. 20603: tare saknar egen jord helt och hållet. Både I Drags:fjärd är åkerarealen på 61 lägen- 20604: ur social och nationalekonomisk synpunkt heter mindre än 5 hektar. 25 lantarbetar- 20605: är det härvidlag fräga om ett svårt miss- familjer besitter alls ingen jord. I Kimito 20606: förhållande. kommun är antalet lägenheter med mindre 20607: Samtidigt har landet en väldig reserv än 5 hektar 700. I Vestanfjärd räknar 20608: av odlingsbar jord, enligt vissa kalkyler denna lägenhetskategori 186 enheter, i Karis 20609: bortåt fem miljoner hektar. Dessutom finns landskommun 258. I sistnämnda kommun 20610: stora odlade marker i vanhävd eller ligger är antalet lantarbetarfamiljer 43. Bromarf 20611: under svag bebrukning. Bolag, godsägare, räknar 118 lägenheter under 5 hektar och 20612: spekulanter ha mer jord än de nödvändigt 36 lantarbetarfamiljer. I Kyrkslätt kom- 20613: behöver eller jord, som de alls inte behöver, mun finnes 170 lägenheter med mellan 20614: medan den jordbrukande befolkningen del- 1-5 hektar odlad jord, 150 lägenheter 20615: vis har alldeles för litet jord eller ingen under 1 hektar och dessutom 79 lantarbe- 20616: alls. Också församlingar och andra sam- tarfamiljer. I Borgå landskommun finns 20617: manslutningar besitter ,jordar som skulle det 974 lägenheter under 5 hektar och 20618: IX,61. - Rosenberg y. m. 471 20619: 20620: 240 lantarbetarfamiljer, i Sibbo 703 lägen- Enligt denna lag -skulle alla de finlands- 20621: heter under 5 hektar samt 112 lantarbetar- · svenskar, som kan och vill bruka jord, bli 20622: familjer. Sjundeå har 313 lägenheter un- jordberättigade. I tvåspräkiga kommuner 20623: der 5 hektar och 152 lantarbetarfamiljer, skulle. de finskspråkiga inom respektive 20624: Tenala 143 smålägenheter och 140 lant- kommun 1m samma rätt tili jord inom sin 20625: arbetare. Den aUra mest utpräg!at feodala kommun; I den män svenskspråkiga kolo- 20626: karaktären har kanske Pernå kommun, där nister flyttade in i tvåspråkiga kommuner 20627: det finnes 198 lägenheter med mellan 0.5 borde ocksä en kolonisation av finnar vara 20628: och 5 hektar, ett stort antal med mindre än berättigad, dock sä, att proportionen mel- 20629: 0.5 hektar och 388 lantarbetarfamiljer som lan språkgrupperna icke skulle ändras inom 20630: helt saknar jord. kommunen . 20631: Redan av dessa exempel framgår tydligt .Enligt lagen bildade odlingslägenheter 20632: och klart att jordbehovet är betydande bo;rde från början erhålla %-% odlad 20633: bland finlandssvenskarna i södra ach syd- jord, resten odlingsbar. Även på annat sätt 20634: västra delarna av landet. V ad det svensk· borde man sörja fö.r att de nya lägen- 20635: språkiga österbotten beträffar är det all· hete:r:na b1eve livsdugliga. Sä i fråga om 20636: mänt bekant att jardbehovet där är ett jordpriset, som kunde regleras i enlighet 20637: ståe.nde problem. Det finlandssvenska jord· med stadgandena. i jordanskaffningslagen. 20638: fö:rdelningsproblemet kan lösas rationellt Vidare borde räntefria statliga jardinköps- 20639: och rättvist på ett för minoriteten betryg- lån, röjningsl,än, byggnadslån, :redskaps- 20640: gande sätt bara genom en speciallag, som och lösörelån beviljas. Amorter~tiden 20641: på ett genomgripande sät.t reglerar jord- .borde bli åtminstone 20 år med de första 20642: besittningen i de svenska och tvåspråkiga ~7 åren amorterings:fria. - 20643: Immmunerna, varigenoJU skulle tillsk~pas För att undvika spekulation borde i 20644: ett behövligt antal livsdugliga fam:iljejord- lagen stadgas förbud mot försä.ljning av 20645: bruk på mellan 10-30 }tektar odlad och den erhållna jorden till dyrare pris än vad 20646: odlingsbar jord. som erlagts av jordemottagaren. Endast 20647: Som jordöverlåtare enligt denna lag på grund av dödsfall, in.validitet, bortflytt- 20648: borde i främsta rummet ifrågakomma bolag ning från orten eller annan jämförlig orsak 20649: samt icke jordbruksyrket utövande jord- kunde undantag beviljas. 20650: ägare, spekulanter. Vidare staten, kommu- Redan ovan anförda fakta belyser till- 20651: nerna och församlingarna samt särskilda räckligt tydligt missförhållandena i de 20652: sammanslutningar oeh fonder, dock sä att svenska och tvåspråkiga kommunerna, vilka 20653: ägarnas oundgängliga jordbehov skulle missförhållanden, såsom red~n ]låpekats, 20654: beaktas. Dessutom enskilda jordägare med konserveras av jordansk:affningsla.gens 92 §. 20655: mer än 40 hektar odlad jord och vilka icke En jordreform enligt ovan i stora dra.g 20656: huvudsakligen med den egna familjens uppskizzerade riktlinjer borde därför sna- 20657: arbetskraft förmår tillfredsställande b:ruka rast möjligt iörverkligas. 20658: sin jord. Jordbrukare med mindre än Hänvisande tili vad som ovan framförts 20659: 4() bektar odlad jord lkunde helt befrias föreslår undertecknade, att riksdagen ville 20660: frä.n iiverlåtelseplikt, ooh d~n i'SloonomiS'ka besluta hemställa, 20661: helheten oeh ändamålsenligheten borde i att regeringen i brådskande ord- 20662: göl'ligaste mån beaktas vid avstyekning från ning måtte uppgöra och till Riks- 20663: större liigenheter. dagen överlämna förslag till liJg ont 20664: Skog och betesmarker borde i motsva- en sådan jordreform, som, utoo att 20665: rande grad understallas lagen. J ordemot- andamålsenliga jordlägenheter ska- 20666: tagare borde erhålla skogsmark med minst das eller proportionen melloo språk- 20667: 75 kubikmeters årlig tillväxt. grupperna rubbas, skapar nya eller 20668: Lagen skulle beröra alla svenska och omskapar gamla till fullt livsdugliga 20669: tvåspråkiga kommuner utom landskapet odlingslägenheter inom svensk- och 20670: Åland. tvåspråkiga kommwner i landet. 20671: Helsingfors den 13 februari 1950. 20672: 20673: Gösta Rosenberg. Atos Wirtanen. 20674: 472 20675: 20676: IX,61. - Toiv. a.l. N :o 198. Suomennos. 20677: 20678: 20679: Rosenberg y. m.: Maanomi$tusolojen uudistamisesta elin~ 20680: kelpoisten viljelystilojen muodostamiseksi ruotsin~ ja 20681: · kaksikielisissä kunnissa. 20682: 20683: E d u s k u n n a ll e. 20684: · Itsenäisyytemme aikana ovat maanomis~ Perustuslain säännösten ja sille perustu- 20685: tusolomme järjestetyt monilla laeilla, joiden van kielilainsäädännön samoinkuin myös 20686: tarkoituksena on oikeudenmukaisempi, osit- historiallisten olosuhteiden johdosta maan- 20687: tain myös järkiperäisempi maan jakautu- omistusprobleemilla ruotsalaisissa ja kaksi- 20688: minen. On pyritty kohottamaan torppari- kielisissä kunnissa on määrätty erikois- 20689: ja pienviljelijäväestöä sosiaalisesti ja talou- leimansa. Maanhankintalain kielipykälä, 20690: dellisesti. Näillä pyrkimyksillä on tähän joka täysin syystä turvaa vähemmistön oi- 20691: mennessä ollut vain osaksi menestystä. keuden, on määrätyssä suhteessa pysyttä- 20692: Torpparivapautus merkitsi askelta oikeaan nyt olosuhteita vanhoillisilla. Sen vuoksi 20693: suuntaan. Sodanaikainen ja sodanjälkeinen on erikoislainsäädäntö näitä alueita varten 20694: asutuslainsäädäntö oli sodan seurausten tarpeen. 20695: pakottama. Maanjakautumisprobleemi ei Ruotsinkieli'3illä ja kaksikielisillä väestö- 20696: kuitenkaan näillä eikä muilla samantapai- alueilla Etelä- ja Lounais-Suomessa ovat 20697: silla lainsäädäntötoimenpiteillä saanut tyy- tällä hetkellä vallalla monin paikoin ilmei- 20698: dyttävää ratkaisua. Osaksi on luotu uusia set feodaaliset olot.' ·Uudellamaalla omista- 20699: probleemeja. Kansainvälinen kehitys ai- .vat n. 25 % viljelysmaasta maanomistajat, 20700: heuttaa maanviljelyksellemme uusia vai- jotka omistavat 50 hehtaaria tai enemmän. 20701: keuksia ja uusia tehtäviä. Tuskin 2 % maanomistajista omistaa 25 % 20702: Maanviljelystilojen kokonaismäärä maas- maasta. Viljelyskelpoisen maan omistavat 20703: samme on viimeisten tietojen mukaan suurimmaksi osaksi suurmaanomistajat. 20704: 353,620, josta määrästä 190,000 eli 53.s % Samaan aikaan elää näillä seuduilla 20705: tiloja, joissa on vähemmän kuin 5 hehtaa- tuhansittain ruotsinkielisiä maatyöläisper- 20706: ria. Enemmän kuin puolet viljelystilois- heitä, joilla ei ole lainkaan maata, ja pien- 20707: tamme eivät siten ole lainkaan elinkelpoisia. viljelijöitä, joilla on vähemmän kuin 5 heh- 20708: Niiden omistajat ovat kaikkein useimmissa taaria, mikä käy selvästi ilmi seuraavassa 20709: tapauksissa lisämaan tarpeessa. Kymme- mainituista esimerkeistä. 20710: niltä tuhansilta maatyöläisiltä puuttuu oma Dragsfjärdissä on peltopinta-ala 61 tilalla 20711: maa kokonaan. Sekä yhteiskunnalliselta pienempi kuin 5 hehtaaria. 25 maatyöläis- 20712: että kansantaloudelliselta näkökannalta on perhettä ei omista lainkaan maata. Kemiön 20713: tässä kysymys vaikeasta epäkohdasta. kunnassa on vähemmän kuin 5 hehtaarin 20714: Samanaikaisesti on maassamme valtava tilojen luku 700. Vestanfjärdissä kuuluu 20715: reservi viljelyskelpoista maata, eräiden las- tähän tilaluokkaan 186 tilaa, Karjaan maa- 20716: kelmien mukaan aina viisi miljoonaa heh- laiskunnassa 258. Viimeksi mainitussa kun- 20717: taaria. Sitä paitsi on suuria viljeltyjä nassa on maatyöläisperheiden luku 43. 20718: maita rappiolla tai heikosti viljeltyinä. Bromarvissa on 118 alle 5 hehtaarin tilaa 20719: Yhtiöillä, tilanomistajilla, keinottelijoilla ja 36 maatyöläisperhettä. Kirkkonummen 20720: on maata yli välttämättömän tarpeen tai kunnassa on 170 tilaa, joissa on 1-5 heh- 20721: maata, jota eivät tarvitse lainkaan, kun taaria viljelysmaata, 150 tilaa alle 1 heh- 20722: taas maataviljelevällä väestöllä on osittain ! taarin ja sitä paitsi 79 maatyöläisperhettä. 20723: liian vähän maata tai ei ollenkaan. Myös Porvoon maalaiskunnassa on 974 alle 5 20724: seurakunnat ja muut yhtymät omistavat hehtaarin tilaa ja 240 maatyöläisperhettä, 20725: maata, joka voitaisiin käyttää paremmin Sipoossa 703 alle 5 hehtaarin tilaa sekä 20726: yhteiskunnalliselta ja taloudelliselta kan- 112 maatyöläisperhettä, Siuntiossa 313 alle 20727: nalta. 5 hehtaarin tilaa ja 152 maatyöläisperhettä, 20728: IX,61. - Rosenberg y. m. 473 20729: 20730: Tenholassa 143 pientilaa ja 140 maatyö- viljellä maata, maansaantiin oikeutetuiksi. 20731: läistä. Kaikkein selvin feodaalinen luonne Kaksikielisissä kunnissa saisivat suomen- 20732: on ehkä Pernajan kunnalla, jossa on 198 kieliset vastaavasti saman oikeuden maa- 20733: tilaa, joiden suuruus on 0.5 ja 5 hehtaarin han kunnassaan. Siinä määrin kuin ruot- 20734: välillä, suuri määrä alle 0.5 hehtaarin ti- sinkielisiä asutettavia muuttaisi kaksikieli- 20735: loja, ja 388 maatyöläisperhettä on koko- siin kuntiin pitäisi myös suomalaisten asut- 20736: naan ilman maata. taminen olla oikeutettua, kuitenkin siten, 20737: Jo näistä esimerkeistä käy selvästi ilmi, että kieliryhmien suhdetta kunnassa ei 20738: että maan tarve suomenruotsalaisten kes- muutettaisi. 20739: kuudessa maan etelä- ja lounaisosissa on Lain mukaan muodostettujen viljelys- 20740: huomattava. Mitä tulee ruotsinkieliseen tilojen pitäisi alusta alkaen saada lf2-2h 20741: Pohjanmaahan, on yleisesti tunnettua, että viljelysmaata, loput viljelyskelpoista. Myös 20742: maantarve on siellä pysyvä probleemi. muulla tavoin olisi huolehdittava siitä, että 20743: Suomenruotsalaisten maanjakautumisprob- uusista tiloista tulisi elinkelpoisia. Näin 20744: reemi voidaan ratkaista järkiperäisesti ja maanhinnan suhteen, joka voitaisiin järjes- 20745: oikeudenmukaisesti vähemmistöä turvaa- tellä maanhankintalain säännösten· mukai- 20746: valla tavalla vain erikoislain avulla, joka sesti. Edelleen olisi myönnettävä valtion 20747: perinpohjin järjestää maanomistuksen ruot- korottornia maanostolainoja, raivauslainoja, 20748: salaisissa ja kaksikielisissä kunnissa, jolloin rakennuslainoja, välineistö- ja irtaimisto- 20749: olisi muodostettava tarpeellinen määrä elin- lainoja. Kuoletusajan pitäisi olla ainakin 20750: kelpoisia perhetiloja, joissa olisi 10-30 heh- 20 vuotta, joista ensimmäiset 5__;7 vuotta 20751: taaria viljelys- ja viljelyskelpoista maata. vapaat kuoletuksista. , 20752: Tämän lain mukaan pitäisi maanluovut- Keinottelun välttämiseksi olisi laissa kiel- 20753: tajana ensi sijassa tulla kysymykseen yhtiö lettävä saadun maan myynti kalliimmasta · 20754: sekä maanomistaja, keinottelija, joka ei hinnasta kuin minkä maansaaja on suorit- 20755: harjoita ammattinaan maanviljelystä, edel- tanut. Vain kuolemantapauksen, invalidi- 20756: . leen valtio, kunnat ja seurakunnat sekä teetin, paikkakunnalta poismuuton tai muun 20757: erityiset yhteenliittymät ja rahastot, kui- näihin verrattavan syyn perusteella voitai- 20758: tenkin siten, että omistajien välttämätön siin sallia poikkeuksia. 20759: maantarve otettaisiin huomioon, sitä paitsi Jo edellä esitetyt tosiasiat valaisevat riit- 20760: yksityiset maanomistajat, joilla on enem- tävän selvästi ruotsalaisissa ja kaksikieli- 20761: män kuin 40 hehtaaria viljelysmaata ja sissä kunnissa vallitsevia epäkohtia, jotka, 20762: jotka eivät pääasiallisesti oman perheen kuten jo sanottu, maanhankintalain 92 § 20763: työvoimin kykene tyydyttävästi vilj~lemään säilyttää. Edellä suurin piirtein hahmoi- 20764: maataan. Maanviljelijä, jolla on vähemmän teltujen suuntaviivojen mukainen maa- 20765: kuin 40 ha viljelysmaata, voitaisiin koko- reformi olisi sen vuoksi mahdollisimman 20766: naan vapauttaa luovutusvelvollisuudesta ja pian toteutettava. 20767: taloudellinen kokonaisuus ja tarkoituksen- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoitta- 20768: mukaisuus olisi mahdollisimman suuressa neet ehdottavat eduskunnan päätettäväksi 20769: määrässä otettava huomioon suurempia ti- toivomuksen, 20770: loja paloiteltaessa. 20771: että hallitus kiireellisesti valmis- 20772: Metsän ja laidunmaan tulisi vastaavassa taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk- 20773: määrässä olla lain alainen. Maansaajan sen laiksi sellaisesta maanomistus- 20774: pitäisi saada metsämaata vähintään 75 kuu- olojen uudistamisesta, jolla tarkoi- 20775: tiometrin vuotuisen kasvun edestä. tuksenmukaisia maatiloja vahingoit- 20776: Lain tulisi koskea kaikkia ruotsinkielisiä tamatta tai kieliryhmien suhdetta 20777: ja kaksikielisiä kuntia Ahvenanmaan maa- hor.iuttamatta muodostetaan uusia 20778: kuntaa lukuunottamatta. tai entisistä täysin elinkelpoisia vil- 20779: Tämän lain mukaan tulisivat kaikki suo- .ielystiloja maan ruotsin- ja kaksi- 20780: menruotsalaiset, jotka osaavat ja haluavat kiel·isissä kunnissa. 20781: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 20782: 20783: Gösta Rosenberg. Atos Wirtanen. 20784: 60 20785: 474 20786: IX,62. - Toiv. aJ.. N :o 199. 20787: 20788: 20789: Linna y. m.: Taimistojen tarkastajan viran perustamisesta. 20790: 20791: 20792: E d u s k u n n a ll e. 20793: 20794: Se sekaannus ja osittainen huijaus, joka niiden kasvatustapaan ja lajikeaitouteen 20795: aikanaan esiintyi taimistokaup.pa-alalla, nähden sekä että myyntivalmiit taimet täyt- 20796: aiheutti että terveitä ja rehellisiä liikemies- tävät Maatalousministeriön maataloushalli- 20797: periaatteita noudattavat taimistot yhteis- tuksen ehdotuksesta määräämät kauppakel- 20798: toimin ryhtyivät toimenpiteisiin nk. taimis- poisuusvaatimukset. 20799: tokauppalain aikaansaamiseksi, aivan sa- Siitä huolimatta, että laki on ollut voi- 20800: malla tavalla kuin on olemassa siemenkaup· massa jo yli 7 vuotta ei vieläkään ole pe- 20801: palaki, joka määrää kylvösiemenelle laatu- l'!U8tettu: taimistojen tarkastajan virkaa. 20802: aitouden sekä minimi-itäväisyyden, puhtau- Ottaen huomioon, että maassamme on 20803: den ym. vaatimukset. Tämä katsottiin vält- tällä hetkellä 174 taimistoa, joista· suuri osa 20804: tämättömäksi, jotta turvattaisiin hedelmä- hoidetaan hyvin kyseenalaisella· ammattitai· 20805: puu- ja marjapensastaimia ostavan yleisön dolla, ollen voiton tavoittelumielessä perus- 20806: edut ja suojattaisiin heidät hä.ikäiloemät- tettuja ikonjunktuuritaillllistoja ja kun sa- 20807: tömiltä humpuukin harjoittajilta, sa- malla on tiedossa että näissä 17 4 taimis- 20808: malla kun rehellistä taimistokauppaa har· tossa on tällä hetkellä kehityksen alla n. 20809: joittavien kunnia suojattaisiin, ettei kaik- 1,600,000 kpl hedelmäpuun ja 700,000 kpl 20810: kia tuomittaisi samaan tasoon. On luon- marjapensaan taillnia, jotka a:iikanaan tule- 20811: nollista, että vielä tärkeämpää ikiuin kylvö- vat istutettaviksi maamme kymmenien tu- 20812: siementen valvonta, on istutettavien tai- hansien asutustilallisten ym. puutarhoihin 20813: mien kauppakelpoisuuden valvonta, sillä on ilmeistä, että tässä on kysymyksessä ei 20814: niiden kautta syntyneet vahingot ovat jo ainoastaan huomattavat kansantaloudelliset 20815: sinänsä suuremmat ja jatkuvat vieläpä arvot, vaan myöskin mitä tärkeimmät tai- 20816: vuosikymmeniä, jos on saatu huonoja tai- mien ostajien, tulevien pienhedelmävilje- 20817: mia, virheellisiä lajikkeita j.n.e. Tämä laki, lijöiden valvottavat taloudelliset edut. 20818: niin tärkeäksi kun se katsottiinkin, aikaan- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen 20819: saatiin vasta monien ponnistuksien jälkeen ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi- 20820: heinäkuussa v. 1942 ja siihen liittyvä ase- vomuksen, 20821: tus vahvistettiin saman vuoden joulu- 20822: kuussa. Taimistokauppalaki edellyttää, että ettii hallitus kiireellisesti ryhtyisi 20823: maassamme on taimistojen tarkastaja joka toimenpiteisiin taimistokaupan val- 20824: vähintään kerran vuodessa tarkastaa kai- vonnasta annetun lain edellyttämän 20825: kissa maamme taimistoissa kasvatettavat taimistojen tarkastajan viran perus- 20826: hedelmäpuiden ja marjapensaiden taimet tamiseksi. 20827: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 20828: 20829: Jalmari Linna. Eino Raunio. J. Pyy. 20830: Valfrid Eskola.. Juhani Leppilä. Hilma Koivulahti-Lehto. 20831: Wiljami Sarjala. Väinö Okko. MarttA~. Salm&la.-Järviuen. 20832: Lauri Murtoma.a. Yrjö Hautala. J. E. Lampinen. 20833: Yrjö Helenius. Erl. Haapaniemi. Elli Nurminen. 20834: Veli Järvinen. J. Koivisto. S. S. Aitto:Diemi. 20835: 0. Muikku. Heikki Ala.-Mäyry. Kusti Eskola.. 20836: Laura Brander-Wallin. JaJmari Pusa. Vieno Simonen. 20837: Heikki Hyk:käälä. L. 0. Hirvensalo. Aino Luostarinen. 20838: Kalle Kauhanen. Artturi Koskinen. Meeri Kalavainen. 20839: Ola.vi Kaja.la.. Arvo Sävelä. T,ofvo Ikonen. 20840: Helena Virkki. 20841: 47!} 20842: IX,6a. - Toiv. al. N :o 200. 20843: 20844: 20845: 20846: 20847: Ha'lltab. '1· m.: MtUttalo~ttuksen insinööriosaston ja sen 20848: alaisten piirien uudel"tten järjestämisestä. 20849: 20850: 20851: E d u s k u n n a II e. 20852: 20853: Maamme maaperän sisältämillä mine- tii valtion määrätietoista puuttumista 20854: raalirikkauksilla on muiden maiden vastaa- maanparannustoiminnan 'kehittämiseen ja 20855: viin varoihin nähden suhteellisen rajoitettu siinä ilmenevien epäkohtien poistamiseen. 20856: merkitys. Luontainen kansallisomaisuu- Maatalousministeriö asetti kirjelmällään 20857: temme perustuu pääasiassa maapohjan kas- n:o 886/25. 2. 1948 toimikunnan tekemään 20858: vattamaan kasvullisuuteen, jota on pyritty suunnitelman maataloushallituksen insi- 20859: lisäämään vesiperäisten maiden kuivattami- nööriosaston ja sen alaisten piirien uudel- 20860: sella ja muilla maan tuotantokyvyn lisää- leen järjestämisestä lähinnä maanparannus- 20861: mistä tarkoittavilla toimenpiteillä. Tämä toimintaa koskevien epäkohtien korjaami- 20862: maan parannustoiminta on toistaiseksi pe- seksi. 20863: rustunut pääasiassa yksitYisten maanomis- Toimikunnan mietintö on jätetty 30. 6. 20864: tajien vireille panemiin aloitteisiin. Tulok- 1948, mutta siinä esitetyt parannusehdotuk- 20865: sia on ollut aina rajoittamassa käytettävissä set ovat huomattavalta osalta jääneet vielä 20866: olevien varojen niukkuus ja teknillisen työ- toistaiseksi odottamaan toteutumistaan. 20867: voiman puute, mikä on todettu vuosien ku- Pitäen soista • rikkaan ja hallanaran 20868: luessa tapahtuneen maatalouden kehityksen maamme luonnontuotantoedellytysten jat- 20869: yhteydessä yhä yleisemmin. Maanparannus- kuvaa kehittämistä erittäin tärkeänä, ehdo- 20870: toiminnan laiminlyömistä on pidettävä tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 20871: myöskin käytettävissä olevan työvoiman mtlksen, 20872: tuhlauksena, koska saman muokkaus-, 20873: kylvö- ja sadonkorjuutyön tuloksena saa- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 20874: daan usein vain 30-50 % siitä sadosta, toimenpiteisiin maataloushallituksen 20875: mikä voitaisiin saada, jos maanparannus- insinööriosaston ja sen alaisten pii- 20876: työt olisivat suoritetut tarkoituksenmukai- rien uudelleenjärjestämiseksi maa- 20877: sesti. Kun tämä koskee kansamme pääelin- talousministeriön sitä varten asetta- 20878: keinoa ja sen yhteydessä huomattavaa osaa man toimikunnan mietinnön mukai- 20879: maassamme suoritettavasta työstä, on sel- sesti. 20880: vää, että kysymyksessä oleva epäkohta vaa- 20881: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 20882: 20883: Yrjö Hautala. Väinö Rankila. 20884: Veikko Vennamo. Atte Pa.klkanen. 20885: Kusti Esikola. Eino Rytiniki. 20886: Kerttu Saalasti. Yrjö Saari. 20887: Johannes Virolainen. Niilo Ryhtä. 20888: 476 20889: 20890: IX,64. - Toiv. wl. N :o 201. 20891: 20892: 20893: 20894: 20895: Saalasti y. m.: Maanviljelysinsinöörien siirtämisestä Kok- 20896: kolan, Oulun ja Lapin maanm'ljelysinsinööripiireihin 20897: työttömyystöiden kohdistamiseksi peruskuivatustöihin. 20898: 20899: 20900: Eduskunnalle. 20901: 20902: Pohjois-Suomessa vallitseva laaja työttö- alueen maanviljelysinsinööripiireissä. Kun 20903: myys pakottaa valtiovallan työtilaisuuksien kuitenkin maanviljelysinsinööreistä on 20904: järjestämiseen siellä. On tärkeätä, että työt puute, olisi mielestämme toivottavaa, että 20905: ovat kansantalouden kannalta merkittäviä näissä olosuhteissa maan muista insinööri- 20906: ja toteuttamisarvoltaan tärkeitä. Sellaisina piireistä siirrettäisiin insinööriapua kyseel- 20907: on pidettävä peruskuivatustöitä alueella, lisiin piireihin, jotta työttömyystyöt voitå--- 20908: jossa laajat vesiperäiset hallaa huokuvat siin kohdistaa kansantaloudelliselta arvol- 20909: suot aiheuttavat jatkuvasti osaltaan työttö- taan merkittäviin peruskuivatuksiin. 20910: myyttä, veronmaksukyvyttömyyttä sekä ra- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 20911: joittavat kaikin tavoin yrittäjämahdolli- kunnan lausutt(l.vaksi toivomuksen, 20912: suuksia siellä. 20913: Pahimman työttömyysalueen muodostaa- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 20914: kin toistuvista halloista kärsivä Pohjan- siin maanvt'ljelysinsinöörien siirtämi- 20915: maan tasankoalue. Tätä aluetta varten on seksi toisista maanviljelysinsinööri- 20916: Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan peruskuiva- piireistii Kokkolan, Oulun ja Lapin 20917: tuskomitea laatinut kuivatussuunnitelma- maanm'ljelysinsinööripiireihin, jotta 20918: ehdotuksen, jonka toteuttaminen edellyttää työttömyystyöt voitaisiin kohdistaa 20919: lukuisampaa insinöörimäärää kyseellisen peruskuivatustöihin. 20920: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 20921: 20922: Kerttu Saalasti. M. 0. Lahtela. 20923: Martti Miettunen. Erldd. Koivisto. 20924: 477 20925: IX,65. - Toiv. aJ. N:o 202. 20926: 20927: 20928: 20929: 20930: Kaukamaa y. m. : Salaojituksen perusteiden selvittämisestä. 20931: 20932: 20933: Eduskunnalle. 20934: 20935: Suomen viljelyksistä- on ilmastollisista Viime aikoina on maassamme suoritettu 20936: oloistamme ja maaperästämme johtuen vain salaojituksia 4,000-5,000 hehtaaria vuo- 20937: vajaa 10 % sellaisia, joita voidaan viljellä dessa parhaan tähänastisen vuosisaavutuk- 20938: ilman minkäänlaista kuivatusta. Kun sala- sen ollessa 6,681 ha v. 1939. Toteuttamis- 20939: ojitettuna on n. 140,000 hehtaaria eli vajaa määrän kohottamista vähintään 10-kertai- 20940: 6 % peltoalasta, jää avo-ojitettujen vilje- seksi nykyisestään pidetään välttämättö- 20941: lysten osuudeksi 85 % eli hieman yli 2 mil- mänä, jotta tämä toiminta vastaisi maata- 20942: joonaa hehtaaria. Tästä määrästä arvioi- loutemme kehityksen muita edellytyksiä. 20943: daan voitavan taloudellisesti salaojittaa Vaikka näin vuosittain salaojitettaisiin 40- 20944: 1,800,000 hehtaaria eli n. 75 % nykyisestä 50,000 hehtaaria, kuluisi uudisraivaustoi- 20945: kokonaispeltoalastamme. mintakin huomioonottaen, 30-40 vuotta 20946: Salaojitustehtävästämme ei näin ollen ole ennenkuin meillä oltaisiin edes Ruotsin ny- 20947: vielä edes kymmenettä osaa suoritettu. Tä- kyisellä tasolla salaojitettujen peltojen suh- 20948: hänastiset salaojitukset on suurimmaksi teelliseen osuuteen nähden koko viljelys- 20949: osaksi toteutettu viimeisten 25-30 vuoden alastamme, ja edellä mainitun kokonais- 20950: kuluessa ja jakautuivat ne eri tilakokojen urakan 1,800,000 hehtaarin salaojittaminen 20951: kesken siten, että esim. 1-10 peltohehtaa- miespolven aikana edellyttäisi vieläkin suu- 20952: ria käsittävillä viljelmillä on salaojitettu rempaa vuotuissalaojitusta. 20953: alle 3 %, 25-50 ha:n viljelmillä 6 % ja Lähinnä salaojituksen korkeista toteutta- 20954: yli 100 ha:n viljelmillä 22.6 %. Salaojitus miskustannuksista johtuen ei tämä ojitus- 20955: on siis lähiny,ä kuulunut keski- ja suurvil- tapa ole meillä yleistynyt eikä sitä valtion 20956: jelmien omistajain harrastuksiin eikä tä- tukemistoimenpiteidenkään turvin saada 20957: hänastisella salaojitusmäärällämme voida- riittävästi laajenemaan, jollei sen kustan- 20958: kaan vielä katsoa olevan maataloutemme nuksia pystytä oleellisesti alentamaan. Tä- 20959: kokonaisuuden kannalta sanottavaa merki- hän lieneekin mahdollisuuksia, siUä sala- 20960: tystä. Tämä ilmenee jo siitäkin, että sala- ojitus suoritetaan Suomessa aivan eri pe- 20961: ojituksen aikaansaama sadonlisäys, joka rustein kuin muissa tätä ojitustapaa käyt- 20962: vuosittain voidaan arvioida saatavan maas- tävissä maissa. 20963: samme tähän mennessä salaojitetuilta vilje- Tärkein toteuttamiskustannuksiin vaikut- 20964: lyksiltä, on niin häviävän pieni, että meillä tava ero on salaojien syvyydessä. Suomessa 20965: joka vuosi valmistuva uudispeltomäärä jo käytetään edelleen samoja ojasyvyyksiä, 20966: yksin vuosittain tuottaa saman. mitkä olivat muualla maailmassa yleisiä n. 20967: Salaojitustoiminta, niin vähäistä kuin se 25-30 vuotta sitten. Muissa maissa on ke- 20968: tähän mennessä on ollutkin, olisi kuitenkin hitys myöhemmin johtanut yhä matalam- 20969: saatava meilläkii1 yleistymään. Salaojituksen pien ojien käyttöön, ja niinpä esim. Ruot- 20970: tunnettujen etujen lisäksi vaikuttaa tähän sissa käytetään nykyisin samoissa maala- 20971: nykyisin erityisesti koneiden käytön lisään- jeissa ja samoissa ilmastoliisisaa olosuhteissa 20972: tyminen peltoviljelystöissä. Salaojitus on- kuin meillä 30-50 cm matalampaa salaoji- 20973: kin maataloustuotannon tehostamisen perus- tusta. Tämä vaikuttaa luonnollisesti sekä 20974: edellytys, sillä vasta se luo kannattavat varsinaisiin salaoja- että myös valtaoja- eli 20975: edellytykset maanviljelyksen voimaperäistä- viemärikustannuksiin. Meillä käytettyä 20976: miselle ja tehokkaalle koneellistamiselle ko- srmrta syvyyttä, Etelä-Suomessa 125-130 20977: hottaen myös huomattavasti tuotantoa. cm ja esim. Oulun korkeudella 140-150 cm, 20978: 478 IX,65. - Salaojitus. 20979: 20980: perusteltaessa vedotaan yleensä routa- ja ammattitaitoa vaativaksi, ettei maanvilje- 20981: juuritukkeumavaaraan. Sekä Suomessa että· lijäväestö pysty siitä omin voimin selviy- 20982: Ruotsissa suoritetut tutkimukset ovat kui- tymään. Tähän vaikuttaa edellä esitetyn 20983: tenkin osoittaneet, ettei 40-50 cm ma- lisäksi se, että samanaikaisesti kuin muualla. 20984: talampikaan putkisto roudan johdosta va- on siirrYtty käyttämään aikaisemmin yleis- 20985: hingoitu. Kotimaisena todistuksena tästä ten 4 cm:n sisäläpimittaisten salaojaput- 20986: mainittakoon esim., ettei ensimäisiä meillä kien asemasta yhä suurempia putkia, esim. 20987: tiiliputkilla 7.0-80 vuotta sitten toteutet- Amerikassa aina 10-12 cm:n kokoon asti,. 20988: tuja salaojituksia uusittaessa ole löydetty käytetään meillä edelleen pientä kokoa ja 20989: roudan vahingoittamia putkia, vaikka ojien onpa sitä viime vuosina vielä pyritty pie- 20990: syvyys useimmissa tapauksissa on ollut nentämään suosittelemaHa käyttöön otetta- 20991: vain 70-90 cm. Juuritukkeutumavaara vaksi myös 3 cm: n imtkikoko. Tästä on 20992: näyttää myös esim. Ruotsissa suoritettujen seurauksena se, että työ on suoritettava. 20993: havaintojen mukaan olevan pikemminkin erittäin suurella huolella aivan millimetrien 20994: syvää ojitusta käytettäessä suurempi kuin tarkkuudella. Suurempien putkien käyttö, 20995: ojien ollessa matalampia, mikä saattaa joh- joskin ne sinänsä ovat kalliimpia, on 20996: tua siitä, että juuret pyrkiessään löytämään omiansa yksinkertaistamaan ja halvanta- 20997: syvemmissä tiiviissä maakerroksissjt riittä- maan työn suoritusta varsinkin ojan poh- 20998: västi ilmaa hakeutuvat myös salaojaputkis- jan viimeistelyn ja putkien asettelun osalta. 20999: toon. Salaojituksen toteuttamisen laajuus on 21000: Salaojituskustannuksiin korottavasti vai- meillä lähinnä riippuvainen sen toteuttami- 21001: kuttaa myös se, että meillä salaojitetaan sesta aiheutuvien kustannusten suuruu- 21002: yleensä jyrkätkin rinteet miltei yhtä ti- desta. Kun kehitys kaikissa muissa sala- 21003: heätä salaojitusta käyttäen kuin tasaiset- ojitusta käyttävissä maissa on pitkäaikaisen 21004: km maat, kun sitä vastoin ulkomailla on ja laajan kokemuksen seurauksena johta- 21005: kosteussuhteiltaan tasaisen kokonaistuloksen nut entistä halvemman ja työtavoiltaan 21006: saavuttamiseksi katsottu rinteet voitavan yksinkertaisemman salaojitustavan käytän- 21007: ojittaa huomattavasti vähemmän tehok- töön ottamiseen, olisi meilläkin syytä eri- 21008: kaasti. koisesti jurwri tässä vaiheessa, kun toiminta 21009: Salaojien kaivutöiden koneellistamisen on vielä aivan alkuasteellaan, mutta mie- 21010: kannalta aiheuttaa meikäläinen suuri oja- lenkiinto siihen kasvamassa, pyrkiä selvit- 21011: syyyys sen, ettei yksinkertaisilla, keveillä tämään, millä tavoin salaojitus olisi meillä 21012: ja halvoilla koneilla voida päästä tyydyttä- sekä taloudellisesti että teknillisesti edulli- 21013: viin tuloksiin. Koneet, jotka meikäläisissä- simmin sU:oritettavissa. 21014: km oloissa ovat osoittautuneet parhaiten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 21015: tarkoitustaan vastaaviksi, ovat raskaita ja eduskunnan päätettäväksi .toivomuksen, 21016: kalliita maksaen 2-3 miljoonaa markkaa, 21017: eikä niitä kuitenkaan voida talven vuoksi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 21018: käyttää kuin 5-6 kuukauden ajan vuo- toimenpiteisiin maataloudellemme en- 21019: dessa työtuloksen näin ollen jäädessä kesä- siarvoisen tärkeän salaojituksen pe- 21020: kautena konetta kohden Ii. 100 hehtaariin rusteiden selvittämiseksi lähinnä to- 21021: eli 60,000 ojametriin. teuttamiskustannusten alentamista 21022: Suomessa on salaojitustöiden ooteuttami- silmällä pitäen. 21023: nen kehittynyt niin suurta tarkkuutta ja 21024: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 21025: 21026: L. I. Kauk.am.a.a. .Johannes Wirta.nen. Vilja.m.i Ka.lliokoski. 21027: Joh.a.mtu Virola.inen. Samuli Simula.. Kusti Eskola.. 21028: Heikki Ala...Mäyry. Martti 8untela. Verner ltoMbä.ok. 21029: T. A. Wiherl:leimo. I.&url Murtoma.a.. Jussi La.ppi-Seppilä. 21030: Atte Pakkanen. KMtaa Tiitu. Heikki Soininen. 21031: l'tf&rttt 0. Kölli. 21032: 279 21033: IX,66. - Toiv. al. N:o 203. 21034: 21035: 21036: 21037: 21038: Murtomaa y. m.: Määrärakasta Kokemäen maamieskoululle 21039: tutkimuksen suorittamiseksi salaojaverkoston sopivaisuu- 21040: desta vesifiysverkostona käytettäväksi. 21041: 21042: 21043: E d u s k u n n a ll e. 21044: 21045: Sitä mukaa kun sotien aikana .alhaisiksi selvitetyksi, mitenkä salaojitetussa pellossa 21046: painuneet peltojemme hehtaarisadat ovat vesitys voitaisiin toimittaa käyttämällä sa- 21047: väkilantojen saannin parannuttua, sekä laojaverkostoa vesitystarkoitukseen. 21048: muokkaus- ja muun työvoiman tehostuessa Kun Kokemäen maamieskoululla on noin 21049: parin viime vuoden aikana saavuttaneet 10 h.a peltoa käsittävä kotipalsta aivan Kol- 21050: likipitäen entisen tasonsa, on se ollut sin voimalaitoksen padon vieressä, jonka pa- 21051: omiaan vaikuttamaan sen, että kansamme don takana veden pinta on noin 4 metriä 21052: ravisemustilanne on voitu saada niin hy- pellon pintaa ylempänä ja kun tälle pelto- 21053: väksi kuin mitii se nykyään on. alalle on salaojitus suunniteltu toteutetta- 21054: Paitsi väkilantojen runsas käyttö ja teho- vaksi aivan lähitulevaisuudessa, niin tar- 21055: kas muokkaus, vaikuttaa satojen suuruu- joutuu tässä erittäin hyvä tilaisuus raken- 21056: teen hyvin ratkaisevasti myöskin kosteus- taa samalla sellaiset laitteet, joiden avulla 21057: suhteet. salaojaverkosto saadaan toimimaan vesitys- 21058: Valitettavasti meidänkin maassamme liial- verkostona. 21059: linen kuivuus hyvin useasti vaikuttaa sa- Kun tällaiset laitteet aiheuttavat kuiten- 21060: toja alentavasti. Sääsuhteisiin emme voi kin huomattavia lisäkustannuksia siihen 21061: sanottavasti vaikuttaa, mutta erinäisten nähden millä tavallinen salaojitus "oidaan 21062: teknillisten · laitteiden avulla on monissa aikaansaada ja kun koululla ei ole varoja 21063: maissa, joko · vesityksen tai keinotekoisen tähän, kieltämättä tärkeän kokeilun suorit- 21064: kastelun avulla voitu verrattain sunriita- tamiseen. ehdotamme eduskunnan päätettä- 21065: kin alueilta saada huomattavasti parempia väksi toivomuksen. 21066: satoja kuin mitä ne olisivat ilman näitä että hallitus ottaisi vuoden 1951 21067: toimenpiteitä pystyneet antamaan. tulo- ja menoa1'vioesitykseensä 600,(')()(J 21068: Maassamme on kasteinlaitteita jonkun nutrkan mäiirärahoilf, Kokemiren maa- 21069: verran käytännössä jo kokeiltu, mutta mi- mieskoululle tutkimuksen suorittami- 21070: tään vankempaa pohjaa keinotekoisen kas- seksi salaojam3rkoston sopivaisuu- 21071: telun tai vesityksen toteuttamiselle ei ole desta vesitysverkostona käytettä- 21072: luotu. Erittäin mielenkiintoista olisi saada väksi. 21073: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 21074: 21075: Lauri Murtomaa. Lauri Leppihalme. 21076: Eino Rytinki. Martti Miettunen. 21077: Onni Mannila. Marttii Suntela. 21078: Johannes Virolainen. Jalmari Pus.a. 21079: Wiljam Sarjala. Niilo Ryhtä. 21080: L. I. Kaukama.a.. Samuli Simula. 21081: Ka.lle Joukanen. Kerttu Saalasti. 21082: J. E. Lampinen. Arvo RiihimäJti. 21083: Laura Brander-Wallin. Pentti Niemi. 21084: Hugo Nuorsaa.ri. 21085: 480 21086: 21087: IX,67. - Toiv. al. N:o 204. 21088: 21089: 21090: 21091: 21092: Leino y. m. : Riittävän valtiontuen antamisesta varsinkin 21093: pienemm~"lle viljelysUloille salaojituksen edistämiseksi. 21094: 21095: 21096: 21097: Eduskunnalle. 21098: 21099: Sala-ojitus on mennyt liian hitaasti selle. Tosin 1. 1. -50 voimaan tulleen lain 21100: ~teenpäin maassamme. Tällä kertaa on perusteella on sala-ojituspalkkioita lisätty 21101: sala-ojitettua peltoa vain pieni osa koko- ja helpoitettu lainansaantia, mutta se ei 21102: naispeltoalastamme. Sala-ojitus on yksi riitä. Pientiloille suurimmassa osassa maa- 21103: voimaperäisimpiä muotoja viljellyn maan tamme voidaan myöntää korkeintaan 40 % 21104: perusparannuksista. Se lisää pellon pinta- kustannuksista, mutta keskikokoiset tilat 21105: alaa huomattavasti, sen avulla voidaan rik- voivat saada 37 %. Suhde ei ole oikea. 21106: karuohot pitää kurissa, sen avulla päästään Pientilojen sala-ojituskustannuksiin olisi 21107: kylvötöihin keväisin aikaisemmin kuin avo- varauksetta myönnettävä enemmän tukea. 21108: ojitetuilla mailla. Vain näin tehden saadaan järkiperäinen 21109: Mutta sala-ojitus on suoritettava tarkoi- sala-ojitus maassamme lisääntymään. 21110: tustaan vastaavalla tavalla. Tiilitorvisala- Edellä esitettyyn viitaten ja toivoen 21111: ojitus kivennäismailla, jos se on pätevän eduskunnan oivaltavan yllämainitun asian 21112: asiantuntijan laatima, kestää yli miespol- tärkeyden rohkenevat allekirjoittaneet kun- 21113: ven ijän. nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä- 21114: Nykyaikaiseen sala-ojitustekniikkaan pe- väksi toivomuksen, 21115: rustuva työ ei ole mahdollista pienviljeli- 21116: jälle, ellei hän saa apua asiantuntijoilta. että hallitus viipymättä ryhtyisi 21117: Tästä johtuukin, että alle 15 hehtaarin vil- sellaisiin toimenpiteisiin, että varsin- 21118: jelystilat eivät- ole pystyneet tarkoituksen- kin alle 15 peltohehtaarin viljelys- 21119: mukaisesti sala-ojittamaan viljelyksiään. tiloille annettaisiin entistä suurem- 21120: Salaojitusavustusten niukkuus on ollut suu- paa tukea ja huomiota salaojitus- 21121: rimpana esteenä sala-ojituksen lisääntymi- asiassa. 21122: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 21123: 21124: Yrjö Leino. Eino Tainio. 21125: 481 21126: IX,6s. - Toiv. al. N :o 205. 21127: 21128: 21129: 21130: 21131: Leino y. m.: Toimenpiteistä viljelyskelpoisten mutasoiden 21132: raivaamiseksi varsinkin Pohjois-Suomessa. 21133: 21134: 21135: Eduskunnalle. 21136: 21137: Maassamme on mutasoita noin 3.5 mil- karjanrehua. Varsinkin Pohjois-Suomi kär- 21138: joonaa hehtaaria. Se ylittää koko pelto- . sii karjanrehun puutteesta eniten. On epä- 21139: pinta-alamme. Mistä tämä johtuu? Se joh- viisasta kansantalouden näkökannalta kat- 21140: tuu siitä, että valtiovalta ei ole tähän men- soen kuljettaa rehua Keski- jopa Etelä- 21141: nessä kiinnittänyt asiaan riittävää huo- Suomesta Lapin raukoilla perille, kun sa- 21142: miota. Suomi ei ole omavarainen leipäänsä manaikaisesti Suomen parhaimmat muta- 21143: nähden. Meidän tulee lisätä viljelyksiämme suot lepäävät neitseellisessä tilassa pohjoi- 21144: kulkekoon se sitten karjatalouden tai pelto- semmassa osassa maatamme. 21145: kasviviljelyksen merkeissä. Molemmat ovat Edellä esitettyyn viitaten ja toivoen 21146: toisiinsa sidotut ja auttavat toinen toi- eduskunnan käsittävän yllämainittujen nä- 21147: siansa. kökohtien tärkeyden rohkenevat allekirjoit- 21148: Mutasuo ·on mitä parhain viljelysmaa. taneet kunnioittaen ehdottaa eduskunnan 21149: Sen raivaaminen on monin verroin helpom- päätettäväksi toivomuksen, 21150: paa kuin iJriv:ennäismaan uudisviljelys. V ar- 21151: sinkin Pohjois-Suomessa on mitä parhaim- että hallitus viipymättä ryhtyisi 21152: pia viljelyskelpoisia mutasoita. Kansan- sellaisiin toimenpiteisiin, että var- 21153: talouttamme maatalouden kohdalta olisi oh- sinkin Pohjois-Suomen viljel!yskel- 21154: jattava tässä suhteessa oikeaan suuntaan, poisia mutasoita raivattaisiin entistä 21155: eikä vain tyydyttävä lukemaan maatalous- enemmän V'l.1jelykseen, jotta pohjoi- 21156: oppikirjoista mutasoiden arvokasta viljelys- sin osa maatamme saataisiin maa- 21157: kelpoisuutta. talouden merkeissä siihen asemaan 21158: Me tarvitsemme lisää peltoa, me tarvit- kuin ilmastolliset ja kasvutekijät 21159: semme lisää karjaa, mutta se edellyttää suinkin antavat myöten. 21160: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 21161: 21162: Yrjö Leino. Eino Tainio. 21163: 21164: 21165: 21166: 21167: 61 21168: 482 21169: 21170: IX,69. - Toiv. aJ. N :o 206. 21171: 21172: 21173: 21174: 21175: Leino y. m.: Peltojen ja viljelyskelpoisten maiden maaperä- 21176: tutkimuksen tehostamisesta varsinkin pienemmillä vilje- 21177: lystiloilla. 21178: 21179: 21180: E d u s k u n n a ll e. 21181: 21182: Maamme pellot ovat maaperätutkimuk- paitsi valmiita peltojamme, neitseellisessä 21183: siin nähden jääneet sangen vähälle. Mikäli tilassa olevia viljelyskelpoisia maita. 21184: peltomaita on tutkittu on se pääasiassa Edellä esitettyyn viitaten ja toivoen 21185: riippunut viljelijän omasta aloitteesta. eduskunnan oivaltavan yllämainitun asian 21186: Suomen pellot ja viljelyskelpoinen maa tärkeyden rohkenevat allekirjoittaneet kun- 21187: on eri osissa maatamme sangen erilaista. nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä- 21188: Peltojen maanparailllius ja lannoitus perus- väksi toivomuksen, 21189: tuu siihen mitä maa tarvitsee peltokas- 21190: viemme menestykseksi. Pienviljelijät eivät että hallitus viipymättä ryhtyisi 21191: useinkaan maaperätutkimuskustannusten ja sellaisiin toimenpiteisiin, että pelto- 21192: muiden niistä johtuvien toimenpiteiden ta- jemme ja viljelyskelpoisten maiden 21193: kia ryhdy ottamaan selvää peltomaaperän maaperätt,tkimukset entistä suurem- 21194: ominaisuuksista. massa mittakaavassa · saataisiin ai- 21195: Maamme pinta-ala on laaja. Meillä on kaan varsinkin alle 15 peltohehtaarin 21196: viljelysUloilla. 21197: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 21198: 21199: Yrjö Leino. Eino Tainio. 21200: 483 21201: 21202: IX,1o. - Toiv. al. N:o 207. 21203: 21204: 21205: 21206: 21207: Miettunen. y. m.: Kuivatusmäärärahojen käyttöperusteiden 21208: muuttamisesta. 21209: 21210: 21211: E d u s k u n n a 11 e. 21212: 21213: Valtion tulo- ja menoarvion puitteissa määrärahojen käyttöperusteita siten muu- 21214: on myönnetty vuosittain huomattavia määrä- tettava, että kuivatuksen yhteydessä voitai- 21215: rahoja Maataloushallituksen käytettäväksi siin tehdä kulkukelpoinen viljelystie kuiva- 21216: viljelyksille raivattavien alueiden kuivatuk- tettavalle alueelle. Tällöin tiealueen erot- 21217: sia varten. Näitä varoja ei nykyisten mää- taminen voitaisiin tehdä heti selväksi ja 21218: räysten mukaan voida kuitenkaan käyttää kustannukset tien rakentamisesta jakaa sa- 21219: siten, että kuivatetut alueet saataisiin massa suhteessa kuin kuivatuskustannukset- 21220: myös mahdollisimman nopeasti viljelykseen. kin. Valtion osuus tien rakentamiseksi voisi 21221: Näin senvuoksi, että ko. maanparannus- olla sama kuin kuivatuksessakin, koska 21222: määrärahoja ei voida käyttää kuivatuksen kulkuyhteyden aikaansaaminen liittyy ai- 21223: yhteydessä tien rakentamiseen kuivatetta- van oleellisesti kuivatettavan alueen myö- 21224: valle alueelle. Tästä on ollut seurauksena, hempään hyväksikäyttöön. 21225: että kauempana olevat kuivatusalueet ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme 21226: jääneet usein tien puutteessa pitkiksi kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- 21227: ajoiksi hyväksikäyttämättä. Vähävaraiset vomuksen, 21228: kuivatusosalkkaat . eivät ole läheskään aina 21229: kyenneet tien rakentamiseen, kuu tarkoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 21230: tukseen ei voitu antaa avustusta eikä lainaa. toimenpiteisiin valtion myöntämien 21231: Lisäksi on tieosuuksista ja tiealueiden lu- kuivatusmäärärahojen käyttöperus- 21232: nastamisesta usein syntynyt erimielisyyksiä, teiden muuttamiseksi siten, että kui- 21233: jotka ovat huomattavasti hidastaneet kuiva- vatussuunitelmiin ja -kustannuksiin 21234: tetun alueen viljelykseen ottamista. sisällytettäisiin myös tien rakentami- 21235: Epäkohdan korjaamiseksi olisi kuivatus- nen kuivatettavalle alueelle. 21236: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 21237: 21238: Martti Miettunen. Markus Niskala. 21239: M. 0. Lahtela. Niilo Ryhtä. 21240: 484 21241: 21242: IX,11. - Toiv. al. N:o 208. 21243: 21244: 21245: 21246: 21247: 'l'ainlo 1· m. : Kuivatus- ja asut·usalueiden valtaviemäreiden 21248: aukaisemisesta. 21249: 21250: 21251: E d u s k u n n a ll e. 21252: 21253: Valtiolta saatujen avustusten ja halpa- den asutusalueiden asutustilalliset, joissa 21254: korkoisten lainojen turvin toimitettiin en- sodan aikana on tapahtunut kuivatusviec 21255: nen sotia eri paikkakunnilla vesiperäisten märeiden tukkeutumisia. Myöskään asutus- 21256: maiden kuivattamista. Kaivettujen valta- tilallisilta ei voida kohtuudella vaatia, että 21257: viemäreiden kunnossapito jäi valtionapueh- heidän olisi suoritettava tällaisten viemä- 21258: toihin sisältyvän sopimuksen mukaan kui- reiden aukaiseminen eivätkä he siihen vä- 21259: vatukseen osallistuneiden tai heidän perus- hävaraisina kykenekään. Kun kuitenkin 21260: tamiensa kuivatusyhtymäin tehtäväksi. So- kansantaloudenkin kannalta katsoen tällais- 21261: dat kuitenkin keskeyttivät kuivatusalueiden ten viemäreiden aukaiseminen olisi kiireel- 21262: edelleen raivauksen ja hyödyksi käytön, ja lisesti suoritettava, valtiovallan pitäisi avus- 21263: työvoiman puutteen vuoksi ~ miesten jou- tustoimenpitein ja halpakorkoisin lainoin 21264: tuessa sotatoimiin - kaivetut valtaviemä- edistää tätä toimintaa. Ottaen huomioon, 21265: ritkin ovat useissa tapauksissa päässeet että viemäreiden tukkeutuminen on seu- 21266: tukkeutumaan. rausta käydyistä sodista, on valtio suoras- 21267: Voidakseen suorittaa viemäreiden kun- taan velvollinen tähän. Kun valtiovallan 21268: nostamisen eräät kuivatusyhtymät ovat toimesta lisäksi on työttömyystöinä suori- 21269: kääntyneet avustusanomuksella valtiovallan tettu huomattava määrä esim. uittoväylien 21270: puQleen. Ainakin Lapin maanviljelysinsi- kunnostamista, josta ensikädessä hyötyvät 21271: nööripiiri on puoltanut eräitä avustusano- puutavarayhtiöt, on sitäkin suurempi oi- 21272: muksia. Maataloushallitus on kuitenkin keus vaatia, että valtio avustaa myöskin 21273: yleensä ja erittäin selvisSä.kin yksityista- näiden v~märeiden kunnostamista. 21274: pauksissa · ehdottomasti ki~ltäytynyt myön- Valtion avustuksia ja halpakorkoisia lai- 21275: tämästä tällaisia avustuksia perustellen noja tähän tarkoitukBeen vQitaisiin myön- 21276: kieltoaan sillä, ~ettei tarkoitukseen ole varoja tä.ä samoilla perusteilla ja samassa suh- 21277: käytettävissä. Onpa se eräille kuivatusyh- teessa kuin niitä on myönnetty vesiperäis- 21278: tymille lähettänyt uhkavaatimuksiakin, vaa- ten maiden kuivattamiseenkin. 21279: tien niiden täyttimiä.n kiireeati ja viimeis- Edellä .esittämUmme viitaten ehdotamme 21280: tään vuoden 1950 kesän kuluessa valtion- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 21281: apuehtoihin sisältyvät velvollisuudet viemä- 21282: reiden kuntoon saattamiseksi. Edellä esi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 21283: tettyjen syiden vuoksi tällainen uhkavaati- sellaisiin toimenpiteisiin, että sodan 21284: mus käsityksemme mukaan on täysin epä- aikana tukkeutuneiden kuivatus- ja 21285: oikeudenmukainen eikä sillä saavuteta tar- asutusalueiden valtaviemäreiden au- 21286: koitettua tulosta, koska viemäreiden aukai- kaisemiseksi ja kunnostamiseksi myön- 21287: seminen on niin paljon varoja vaativaa, netään valtion avustuksia ja halpa- 21288: etteivät kuivatushankkeeseen osallistuneet korkoisia lainoja samoilla perusteilla 21289: pienviljelijät kykene aukaisua suoritta- ja samassa suhteessa kuin niitä on 21290: maan. annettu vesiperäisten maiden kuiva- 21291: Samanlaisessa asemassa ovat myöskin nii- tuksiin. 21292: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 21293: 21294: Eino Tainio. Toivo Friman. 21295: 485 21296: IX,12. - Toiv. al. N:o 209. 21297: 21298: 21299: 21300: 21301: Brander-Wallin y. m.: Kotital01Lden opetuksen keskittämi- 21302: sestä yhden ministeriön alaiseksi. 21303: 21304: 21305: Eduskunnalle. 21306: 21307: Viime VIUOSien aikana on selvästi käynyt järjestää saman suunnitelman mukaan kuin 21308: ilmi se suuri merkitys, joka kotitalouden ammattikouluissa, se pienentäisi huomatta- 21309: järkiperäisellä hoidolla on kansantalouden· vasti ammattikouluihin pyrkivien määrää 21310: kannalta katsottuna. ja samalla lisäisi kotitalousopetuksen tehok- 21311: Alaa o:p. tutkittu vuosi:kymnreniä. Sitä kuutta. 21312: osoittaa jo sekin, että eduskunta jo v. 1907 Opettajaopistot, jotka vuosikymmeniä 21313: oli päättänyt asettaa komitean valmista- ovat opettajia valmistaneet, kaipaavat uusi- 21314: maan suunnitelmaa tarkoitusperäistä ja mista sillä rakennukset rappeutuvat. Mää- 21315: järjestelmällistä opetusta varten talouden- rärahat eri,"'ministeriöissä eivät riitä tar- 21316: hoidossa. Senjälkeen on vuosina 1924--:-- peellisessa määrässä kotitalouden alan tar- 21317: 1925-1928 annettu mietintöja ammatti- peisiin ja sitä kautta koko kansan ravin- 21318: opetuksesta ja opettajien valmistuksesta non ja hyvinvoinnin edistämiseen. 21319: mutta kiinteämpää suunnitelmaa erikoisesti Tosin on jo yliopistoon perustettu koti- 21320: kotitalousopetuksen keskittämisestä ei ole talouden opetusta varten professorin virka, 21321: esitetty. Kuten tunnettua hoidetaan koti- mutta tämä ei yksin tuo parannusta tilan- 21322: talousopetusasioita maassamme maatalous- teeseen. Siksi olisikin tutkittava mitä mah- 21323: ministeriön, kauppa- ja teollisuusministe- dollisuuksia kotitalouden kehittämiselle 21324: riön ja opetusministeriön alaisissa oppilai- maassamme olisi ja olisiko mahdollisuutta 21325: toksissa. Tämä jo osoittaa miten hajanai- keskittää kotitaloutta ja sen opetusta kos- 21326: sesti on tämä ala maassamme hoidettu. kevat asiat yhden. ministerjön alaisuuteen~ 21327: Opettajien valmistus tapahtuu myös näi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin 21328: den eri alojen opistoissa. Helsingin Kasva- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 21329: tusopillisen talouskoulun valmistamia opet- toivomuksen, 21330: tajia ei pidetä aivan täyttä pätevyyttä 21331: omaavina maaseudun kouluihin kun taas että hallitus kiireellisesti tutkisi, 21332: Järvenpään Kotitalousopiston opettajia va- mitä mahdollisuuksia kotitalouden 21333: litaan kaupunkien ammattikouluihin opet- opetuksen kehittämiseen olisi keskit- 21334: tajiksi. Tämä myös osoittaa, että yhtenäi- tämällä sitä koskevat asiat yhden 21335: syyteen pitäisi päästä. Jos myös kansakou- ministeriön alaisuuteen. 21336: lun jatkoluokilla kotitalousopetus voitaisiin 21337: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 21338: 21339: Laura Brander-Wallin. Helena Virkki. 21340: Irma Hamara. Martta Salmela-Järvinen. 21341: Aino Luostarinen. 21342: 486 21343: 21344: IX,1a. - Toiv. a.l. N:o 210. 21345: 21346: 21347: Karvikko: Kokonaissuunnitelman laatimisesta kotitaloudel- 21348: lisen opetuksen tehostamiseksi. 21349: 21350: E d u s kun n a II e. 21351: Syystä voidaan sanoa; että kotitalouden uusia- kouluja. Erityisesti on valtiovallan 21352: hoito on meillä jatkunut pääasiassa käytän- taholla korostettu ammattikoulujen tär- 21353: nöllisen kokemuksen sekä perimätiedon ja keyttä. Tästä suuntauksesta huolimatta 21354: -taidon varassa. Opetusjärjestelmässämme kotitalousoppilaitokset ovat jääneet vaille 21355: sille on varattu aivan liian vähäinen osa. riittävää huomiota. Uusien kotitaloudellis- 21356: Kun samanaikaisesti tyttöjen koulunkäyn- ten oppilaitosten perustamisesta ei juuri 21357: nin yhä yleistyessä käytännöllinen opetus voida puhua ja käytännössä olevia kouluja 21358: kotona on jäänyt vähäisemmäksi kuin en- ei tueta läheskään riittävästi. Yksityiset 21359: nen, on todettava kotitalouden kärsineen koulut toimivat niin pienten avustusten 21360: jonkinlaisen takaiskun aikaisempiin aikoi- varassa, että hyvin monia niistä uhkaa 21361: hin verrattuna. vararikko. Valtion omien kotitalouskoulu- 21362: Meillä ei ole riittävästi tajuttu, minkä- jen rakennukset ovat pahasti rappeutu- 21363: lainen merkitys kotitaloudella on ei vain - neita, taikka ne toimivat muuten perin al- 21364: yksityiskodeissa vaan kansantaloudessa ja keellisissa oloissa, usein parakkirakennuk- 21365: yleisessä sosiaalisessa mielessä. Suuri osa sissa. Opettajien palkkaus puolestaan on 21366: perheen tuloista kulutetaan kotitalouksissa, niin alhainen, että päteviä opettajia on 21367: joiden hoidossa emännällä apulaisineen on enää vaikea saada. 21368: ratkaiseva osuus. Kansantaloudellisesti ar- Tällaiseen nurjaan olotilaan on mitä 21369: vioiden naisen vastuu on siis erittäin suuri, pikimmin saatava korjaus. Meillä ei ole 21370: mutta siitä huolimatta hän joutuu tähän varaa laiminlyödä niin elintärkeätä opetuk- 21371: tehtäväänsä kouluttamattomana. Erittäin sen ja kasvatuksen alaa, jonka vaikutus 21372: merkittävä on samoin naisen vastuu kodin kansantaloudessamme ja yleisessä elinta- 21373: elintason kohottamisessa. somme kohottamisessa on suorastaan ratkai- 21374: Syntymätilastollisten laskelmien mukaan seva. Voimakkaasti tehostamalla kotitalou- 21375: maassamme on kotitalousopetuksen tar- dellista opetusta helpotetaan useiden mui- 21376: peessa olevia tyttöjä noin 35,000. Näistä den ongelmien ratkaisua. Valtion tulo- ja 21377: vain 2,400 voi saada kuluvan vuoden ai- menoarvioon on siitä syystä varattava vuo- 21378: kana maataloushallituksen alaisissa emäntä- sittain huomattava määräraha uusien koti- 21379: ja talouskouluissa opetusta - maatalous- taloudellisten oppilaitosten aikaansaami- 21380: hallituksen valvonnan ulkopuolella on vain seksi, jo toiminnassa olevien rakennusten 21381: perin harvoja yksityisiä talouskouluja. Ko- korjauksiin sekä yksityisten heikossa talou- 21382: titaloudellisia oppilaitoksia tarvittaisiin dellisessa asemassa olevien koulujen avus- 21383: kaikkiaan yli 400, jotta kaikille tytöille voi- tusten lisäämiseksi. Edellä sanottuun vii- 21384: taisiin antaa opetusta. Meillä on kotitalou- taten, ehdotan sen vuoksi eduskunnan pää- 21385: dellisia oppilaitoksia vain 60, jotka nekin tettäväksi toivomuksen, 21386: kärsivät useimmat tarkoituksenmukaisten että hallitus kiireisesti laatisi koti- 21387: rakennusten ja välineitten sekä käyttövaro- taloudellisen opetuksen tehostamista 21388: jen ja opettajien puutetta. Näihin har- varten kokonaissuunnitelman, jonka 21389: voihin kouluihin on hakijoita erittäin run- puitteissa voidaan ryhtyä järjestel- 21390: saasti. Niinpä kuluvan tammikuun puoli- mällisesti perustamaan uusia koti- 21391: välissä alkaneilta kursseilta jouduttiin tilan taloudellisia oppilaitoksia, kunnosta- 21392: puutteen takia hylkäämään sellainen määrä maan jo toiminnassa olevia ja luo- 21393: hakijoita, että heitä varten olisi tarvittu maan riittävät edellytykset pätevän 21394: 45 uutta emäntäkoulua. opettaja-aineksen ja tarpeeksi moni- 21395: Maassamme perustetaan huomattavasti puolisen opetuksen aikaansaamiseksi. 21396: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 21397: Irma Karvikko. 21398: 487 21399: IX,74. - Toiv. aå. N:o 211. 21400: 21401: 21402: 21403: 21404: A.ittoniemi y. m.: Maattil()Udellisen kouluopetuksen kehit- 21405: tämisestä pienm"Zjelijäväestön tarpeita n"ZmälZä pitäen. 21406: 21407: 21408: Eduskunnalle. 21409: 21410: Pientilojen isännissä alkaa olla jo run- siin muuntamaan saman esikuvan kaltai- 21411: saasti henkilöitä, jotka ovat kansakoulun siksi, tässä ilmeisesti aiheutettaisiin pahaa 21412: käyneitä. Milloin koulussa on ollut etevä hallaa maamme pienviljelyksen vastaiselle 21413: opettaja ja hän on osannut herättää oppi- kehitykselle. 21414: laissaan harrastusta luonnontieteisiin ja nii- Ihmiset ovat erilaisia. Toiset tarvitsevat 21415: den soveltamiseen käytäntöön sekä erilais- ja kaipaavat herätteitä ja varmistusta ole- 21416: ten pulmien selvittelyyn laskuesimerkkien muksensa eräissä puolissa, toiset taasen toi- 21417: avulla, on heistä voinut varttua varsin sissa puolissa. Varsin vakavasti on myös- 21418: taitavia nykyaikaisia isäntiä. Kansakoulu- kin huomioitava se seikka, että maamme 21419: opetuksen kehittämiseen tulevia pientilojen viljelmät ovat varsin erilaisia sisäisiltä ja 21420: isäntiä silmälläpitäen olisikin kiinnitettävä ulkonaisilta tuottoedellytyksiltään. 21421: nykyistä paJjo.a enemmän huomiota. H:yvin merkitsevä osa isännän toimin- 21422: Mutta vaikkakin kansakouluopetus saa- nasta on mittaaminen ja täten saatujen lu- 21423: taisiin meilläkin nykyistä tehokkaammin kujen oikea käsittely. Tämän !käsittelyn opet- 21424: tukemaan tulevien hyvien isäiltien varttu- tamisen pitäisi olla varsin huomattavaa 21425: mista, niin tulevat yhä lisääntyvässä mää- koulussa, jolla pyritään edistämään etevien 21426: rässä monet kaipaamaan lisäopetusta varsi- isäntien saamista varsinkin luonnostaan 21427: naisella nuorukaisiällään. Meillä on maa- erittäin heikoilla tuottoedellytyksillä oleville 21428: seudulla kansanopistoja sekä varsinaisia viljelmille. Ryhtymättä tässä yksityiskoh- 21429: maataloudellisia oppilaitoksia. Kumpaisen- taisemmin selvittelemään, missä kaikessa 21430: kin koulun !käyneitä tapaa etevinä isäntinä päteväksi isännäksi pyrkivän henkilön olisi 21431: viljelmillään. Eräät esimerkit viittaisivat syytä saada erikoisopetusta, toteamme vain, 21432: siihen, että meilläkin olisi saatava synty- että meillä olisi saatava aikaan kouluja, 21433: mään varsinkin pientilojen isäntien kasvat- joiden opetus ja-työtavat vastaisivat mah- 21434: tamista silmälläpitäen kouluja, joiden toi- dollisimman hyvin pienviljelijäväestön ja 21435: minnassa yhdistyisi maamieskoulun ja kan- pienviljelmien erikoistarpeita. 21436: sanopiston työtavoista sellainen mikä on Edellä esitettyyn viitaten, ehdotamme 21437: edistänyt hyvien isäntien varttumista. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 21438: Ehkä olisi myös pientilojen isäntien kas- 21439: vattamista silmälläpitäen perustettava eri- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 21440: koisia opistoja esikuvana käyttäen esim. toimenpiteisiin maataloudellisen kou- 21441: työväenopisto ja. luopetuksen lisäämiseksi ja täyden- 21442: Meillä on pienviljelijäkoulujen nimillä tämiseksi siten, että se vastaisi mah- 21443: toimivia työtavoiltaan erilaisia kouluja. To- dollisimman hyvin pienm"ZjeZijäväes- 21444: dennäköistä on, että jos ne kaikki pyrittäi- tön ja pienviZjelmien erikoistarpeita. 21445: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 21446: 21447: S. S. Aittoniemi. Atte Pakk:a.n.en. 21448: Lauri Laine. Xusti Eskola.. 21449: Yrjö Hautala. 21450: 488 21451: 21452: IX,75. - Toiv. a!. N:o 212. 21453: 21454: 21455: 21456: 21457: Palwsi y. 1n.. : Esilyksen antamisesta maatalous-, kotitalous- 21458: J• k()tit&>lJuumoppilaitosten valtionavun korottamiseksi. 21459: 21460: E d u s k u n n a ll e. 21461: 21462: Maataloudellisten oppilaitostemme talou- hallitus kuitenkaan ole antanut asiasta esi- 21463: dellinen asema on vuosivuodelta jatkuvasti tystä eduskunnalle siitä huolimatta, että 21464: vaik-eutunut. Kuten trmnettua, on näistä eräiden toisten oppilaitosten kohdalla on 21465: kouluista suunnilleen puolet valtion ja toi- vastaava lain muutos tehty. Tästä johtuen 21466: nen puoli yksityisten yhtymien omistamia. ovat maatalouskoulujen valtionavut vuo- 21467: Vaitionkin koulut, joiden asema on jonkiil. delle 1950 niin pienet, että ainakin e:räi- 21468: verran parempi, ovat määrärahojen ·puut- den jatkuvaa olemassaoloa on ·pidettävä 21469: teessa joutumassa rappiolle, uudistuksista uhattuna, ellei valtion lisämenoarviossa 21470: puhumattakaan. Vaikein on tilanne yksi- saada välttämättömiä lisämäärärahoja. Kun 21471: tyiskoulujen kohdalla. Niiden valtionavut tilanteen ei loppumattomiin voida antaa 21472: eivät kaikissa tapauksissa ole riittäneet edes jatkua tällaisena, olisi muuttunutta tilan- 21473: polttopuiden ja valon hankintaan, sillä netta vastaava lainmuutos, viipymättä saa- 21474: inflaatio on syönyt ennen sotia kohtuulli- tava aikaan. Kun lisäksi kaikki muut am- 21475: siksi katsotut avustukset. Kun koulut miltei mattikoulut saavat valtionavustuksensa pro- 21476: yksinomaan toimivat valtiolta saatavan sentuaalisesti ylläpitomenoistaan, niin on 21477: avustuksen turvin - niitä tukemassa ei ole ehdottomasti kohtuutonta jättää maatalou- 21478: kunta, kuten useiinpia muita yksityisiä am- delliset oppilaitokset tässä suhteessa huo- 21479: mattikouluja - eikä oppilasmaksujakaan nompaan asemaan, siis markkamääräisen 21480: voida tarvetta vastaavasti korottaa, on jou- avustuksen varaan. 21481: duttu erittäin vaikeaan tilanteeseen. Edellä olevaan viitaten esitämme kun- 21482: Jo kesäkuussa 1949 teki maataloushalli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 21483: tus esityksen maatalousoppilaitoslain val- vomuksen, 21484: tionavun perusteita koskevien kohtien 21485: muuttamisesta siten, että kouluille myön- että hallitus kiireellisesti valmis- 21486: nettäisiin valtionapua ylläpitomenoihin sa- tuttaisi Eduskunnalle esityksen maa- 21487: manlaisten perusteiden mukaan kuin muil- talous-, kotitalous- ja kotiteollisuus- 21488: lekin anunattikouluille. Tehdyn arviolaskel- oppilaitoksista annettujen lakien 21489: man mukaan olisivat avustukset nousseet muuttamiseksi niin, että nämä oppi- 21490: noin 10-kertaisiksi ennen sotia myönnettyi- laitokset rinnastetaan valtionavun 21491: hin avustuksiin verrattuina, siis indeksin saannissa muihin vastaaviin amma- 21492: nousua vastaavasti. Syystä tai toisesta ei tillisiin oppilaitoksiin. 21493: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 21494: 21495: Eino PaJovesi. Kusti Eskola. Ilmari Tiainen. Samuli Simula. 21496: Wiljam Sarjala. Kalle Joukanen. Onni .Mannila. Eri. Haapaniemi. 21497: Atte Pakkanen. Tahvo Rönkkö. Antti J. Ranta.m.aa. Antton Suurkonka. 21498: Markus Ni:Slkala. Pekka Kiiski. Martti Miettunen. Eino Laitinen. 21499: Lauri Leppihalme. Veikko Vennamo. Matti Miikki. Väinö Rankila. 21500: Eemll Luuldm. Kerttu Saalasti. M. 0. Lahtela. Heikki Soininen. 21501: Yrjö Saari. Aino Luostarlnen. Väinö Okko. Vieno Simonen. 21502: Yrjö Hautala. Johannes Virolainen. Eino Rytinki. Lauri Murtomaa. 21503: J. E. Lampinen. 21504: 489 21505: 21506: IX,7&. - Toiv. &1. N:o il3. 21507: 21508: 21509: 21510: 21511: Ryhti y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon 21512: puu- ja kasvitarhakoeviljelystoiminnan aloittamiseksi 21513: Pohjois-Suomessa. 21514: 21515: 21516: E d u s k u n n a ll e. 21517: 21518: Pohjois-Suomen alueella toimivat, puu- viljelykselle on olemassa samat edellytykset 21519: ja kasvitarhaviljelystä harrastavat henki- kuin etelämpänäkin. 21520: löt, ovat useassa eri tilaisuudessa ki!nnittä- Edellä sanotusta jo selviää, että Pohjois- 21521: neet huomiota siihen, ettei maan pohjois- Suomessa on paljon mahdollisuuksia puu- 21522: osassa ole vielä nykyisin minkäänlaista he- ja kasvitarhaviljelyksen harjoittamiselle_ 21523: delmäpuiden ja marjapensaiden kasvinvil- Mutta nykyisin vallitseva puiden ja pensai- 21524: jelyskoetoimintaa. Puu- ja kasvitarhat on den laatu- ja lajikekirjavuus ei luo vaka- 21525: täällä tavallisesti perustettu ilman tarkem- vaa pohjaa tälle toiminnalle. Viime vuosi- 21526: paa puulajike- ja laatuvalintaa ja senvuoksi nakin on Pohjois-Suomeen istutettu mitä 21527: on puutarhojen perustamisessa jouduttu kirjavinta kokoelmaa niin puita kuin pen- 21528: kokemaan monesti ikäviä pettymyksiä. saitakin, tietämättä ollenkaan niiden me- 21529: Viime aikoina onkin kiinnitetty huomiota nestymismahdollisuuksia, koska Etelä-Suo- 21530: erikoisesti niihin vahinkoihin, joita on messa saatuja koetuloksia ja eri lajikkeille 21531: koettu, ikun kyseeliisiä taimitilauksia on laadittuja kestävyysluokitteluperusteita, ei 21532: umpimähkäisesti ja ilman asiantuntemusta sellaisenaan voida joka paikassa käytän- 21533: jouduttu tekemään maan eteläosassa sijait- töön soveltaa. 21534: sevista taimistoista. Niistä on ihmeteltävän Hedelmäpuiden ja marjapensaiden koe- 21535: usein lähetetty Pohjois-Suomen oloihin ko- viljelystoiminta Oulun läänissä ja Lapin 21536: konaan sopimattomia lajikkeita. läänin eteläisellä osalla voitaisiin hyvin 21537: Käytännön kokemus on jo kuitenkin edullisesti ja halvoilla kustannuksilla hoi- 21538: osoittanut, että Pohjois-Suomen alueella on taa siten, että k. o. alueen eri puolilta va- 21539: kohtalaisen hyvät mahdollisuudet puu- ja littaisiin yhteensä n. 10 viljelmää n. s. tuki- 21540: kasvitarhaviljelyksen harjoittamiselle, kun pisteiksi, joille viljelmille istutettaisiin val- 21541: vain osataan valita sopivat puu- ja pensas- tion myöntämän määrärahan turvin n. 20 21542: lajikkeet sekä niistä kestävät laadut. Niinpä omenapuuta ja 20-30 marjapensasta kul- 21543: aina Torniossa saakka on kylminä sotatal- lekin tilalle. Näissä tukipisteissä olevien 21544: vinakin (1939-42) säilynyt terveitä joka puiden ja pensaiden kasvun tarkkailu mää- 21545: vuosi satoa antavia omenapuita. Ja Oulun rättäisiin koulutetun ja kOtkem'llBta omaa- 21546: korkeudella on useita varsin suuriakin van puutarhakonsulentin tehtäväksi. Koe- 21547: omenapuutarhoja, joista on saatu säännöl- viljelystoiminnan tukipisteiden järjestämi- 21548: lisesti satoa. Tällaisia on mm. Oulun kau- nen sekä niiden valvonta ja kasvun tark- 21549: pungin puutarha sekä Raahen opettajasemi- kailu voitaisiin antaa Oulun l. Talousseuran 21550: naarilla, Haapaveden emäntäkoululla ja ja Oulun Puutarhaseuran tehtäväksi. 21551: maanviljelijä Kaskelalla Oulaisissa. Kun puu- ja kasvitarhwkoeviljelys- 21552: Marjapensaista menestyy Pohjois-Suo- toiminnan aloittamista Pohjois-Suomen 21553: messa karviainen sekä musta- ja punainen alueella pidetään tarpeellisena ja erittäin 21554: herukka, joista on saatu hyviä satoja aina kiireellisenä toimenpiteenä, olisi toiminta 21555: Kuusamossa saaiklka, kun vain osataaUJ va- saatava käyntiin jo kuluvan vuoden aikana 21556: lita sopivat lajikkeet. Vatun ja mansikan ja senvuoksi olisi tähän tarkoitukseen saa- 21557: 62 21558: 490 IX,76. - Pohjois-Suomen puutarhaviljelys. 21559: 21560: tava valtion määrärahana 300,000 markan että hallitus antaisi Eduskunnalle 21561: suuruinen summa, käytettäväksi puiden ja esityksen tarpeellisen määrärahan 21562: pensaiden taimien hankintaa varten sekä ottamisesta lisäyksenä vuoden 1950 21563: niiden istuttamiskustannuksiin ja koevilje- tulo- ja menoarvioon puu- ja kasvi- 21564: lystoiminnan aloittamiseen. tarhakoevt"Zjelystoiminnan aloittami- 21565: Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- seksi Pohjois-Suomen alueella. 21566: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-" 21567: vomuksen, 21568: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 21569: 21570: Niilo Ryhtä. Eino Rytinki. 21571: T&hvo Rönkkö. Yrjö Saari. 21572: Kusti Eskola. 21573: 491 21574: IX,7·7. - Toiv. al. N:o 214. 21575: 21576: 21577: 21578: 21579: Aittoniemi y. m.: Maataloudellisille neuvontajärjestöille 21580: ' myönnettävien valtionavustusten määräämisperusteiden 21581: vahvistamisesta lailla. 21582: 21583: 21584: E d u s k u n n a 11 e. · 21585: 21586: Valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn Määrärahojen tulisi perustua järjestöjen 21587: yhteydessä on yleensä joka vuosi ilmennyt vaikutuspiirin laajuuteen eli jäsenmäärään, 21588: epämääräisyyttä ja vaikeuksia maatalou- niiden omatoimisuuteen omien tulojen hank- 21589: dellisten neuvontajärjestöjen määräraho- kimisessa sekä todella suoritettuun neuvon- 21590: jen myöntämisessä. Eri järjestöille myön- tatyöhön. Jotta jäsenmäärät eri järjes- 21591: nettyjen määrärahojen suuruuteen ovat töissä olisivat vertauskelpoisia, on samalla 21592: päässeet vaikuttamaan enemmän tunneteki- sovittava yhtenäisistä jäsenmaksuperus- 21593: jät kuin todellinen tarve ja asiallinen oi- teista. Suoritetun työn huomioonottaminen 21594: keudenmukaisuus. voisi tapahtua osittain edellisen vuoden 21595: Kun toisaalta neuvontajärjestöjen suorit- työn mukaan perusmäärärahana ja osittain 21596: tama työ on maanviljelijäin opetusmuotona vuoden kuluessa pidettyjen kurssien yms. 21597: maatalouden kehittymisen ja koko maan perusteella. 21598: elintarviketilanteen kannalta .erittäin rat- Edellä olevan perusteella esitämme edus- 21599: kaisevaa, olisi määrärahat saatava myönne- lkunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 21600: tyiksi niin, että niillä saavutettaisiin mah- 21601: dollisimman suuri hyöty. Määrärahojen että hallitus viipymättä laatisi ja 21602: määrittelyyn eri järjestöille olisi lakisää- esittäisi Eduskunnan hyväksyttä- 21603: teisesti laadittava sellaiset perusteet, että väksi lain maataloudellisille neuvon- 21604: ne vuosittain voitaisiin arvioida tasapuoli- tajärjestöille myönnettävien valtion. 21605: sesti matemaattisena laskutoimituksena avustusten määräämisperusteista. 21606: talousarviota laadittaessa. 21607: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 21608: 21609: S. S. Aittoniemi. Atte Pakkanen. 21610: 492 21611: 21612: IX,7s.- Bemst. mot. N:o 215. 21613: 21614: 21615: 21616: 21617: Wickme.n. m. fl.: Angående anslag för inköpande a1J 21618: Fiskarholms lägenhet i Kronoby socken för småbrukar- 21619: skolans behov. 21620: 21621: 21622: T i 11 R i ik s d a g .en. 21623: 21624: Genom beslut av riksdagen år 1948 har jordbruket om någonstans behöver en upp- 21625: det blivit möjligt att å Fiskarholms lägen- ryckning och utveckling. 21626: het i Kronoby socken placera som fast små- Lägenhetens åkerareal är 35 ha, skogens 21627: brukarskola den förut ambulerande lant- areal är 16.69 ha, ängsmark 5.o 1 ha och 21628: manna~ och fiskarskolan, som verkat i de odlingsbar jord 10.31 ha. Av åkrarna äro 21629: svenskspråkiga bygderna i österbotten. innemot 4 ha belägna invid gårdens eko- 21630: • Den fasta smäbrukarskolan har för sin nomiecentral, medan resten ligger mellan 21631: verksamhet erhållit sedvanligt statsunder- ån och landsvägen, 100-200 m från går- 21632: stöd för lärarlönerna och för anskaffande den. J ordmånen är den vanliga i dessa 21633: av inventarier m. m. Men i ett avseende trakter, god sandjord, något muU- och 21634: har skolan icke nått den ställning den lerblandad. 21635: skulle behöva, för att fullt effektivt kunna Karaktärshuset är i gott skick och inne- 21636: förverkliga sina syftemål. Småbrukarsko- håller 11 rum och kök. En nyuppförd 21637: lan i Kronoby har tillsvidare icke förmå- bagarstuga finnes, innehållande badstuga, 21638: nen att äga den jordbrukslägenhet, till vii- tvättstuga samt ver.kstadsrum. På vinden 21639: ken dess arbete är förlagt. Fiskarholms kan därtill inrymmas ett par boningsrum. 21640: lägenhet äges fortfarande av Kronoby Ekonomiebyggnaden är byggd år 1938 av 21641: kommun, som välvilligt och med stora eko- cementtegel. Den innehåller stall med 3 21642: nomiska uppoffringar ställt lägenheten till spiltor o.ch två fölbox, ladugård f,ör 22 21643: småhrukarskolans förfogande. kor jämte !kättar för ikalvar. Dessutom 21644: Då planerna om placerandet av småbru- innehåller den kök och mjölkrum, gödsel- 21645: karskolan till Kronoby väcktes, erbjöd Kro- stad och en stor foderlada. På gården fin- 21646: noby kommun sin Fiskarholm benämnda nes ännu flere andra byggnader." 21647: lägenhet åt staten för inlösning till ett Lantbruksstyrelsen avslutar sitt utlå- 21648: pris, som av sakkunniga fastställts till tande .angående Fiskarholm med följande 21649: 3,688,000 mk. Lantbruksministeriet har an- ord: ,Belägen i norra d'Clen av svenska 21650: sett köpet förmånligt och förty föreslagit, Österbotten med relativt goda trafikför- 21651: att staten skulle köpa lägenheten i fråga. bindelser till angränsande socknar fyller 21652: - Bet:näffande F:iSkarholms lägenhets lämp- platsen ganska stora fordringar. Lägenhe- 21653: lighet som skollägenhet, dess storlek och tens åkerareal fyller minimifordringarna 21654: realvärde må följande fakta anföras: för en småbrukarskolas skollägenhet isyn- 21655: ,Den av Kronoby kommun åt staten er- nerhet då det ännu finnes nyodlingsmöjlig- 21656: bjudna Fiskarholms gårds läge kan, i för- heter. Lägenhetens boningshus kunna na- 21657: hållande till trafilkmöjligheterna - enligt turligtvis icke fylla skolans alla behov, 21658: ett utlåtande av lantbruksstyrelselll- anses men de kunna nog användas för skolända- 21659: vara gott. Ä ven geografiskt ·sett är den mål. Uthusen äro tillfredsställande. På 21660: väl placerad. Den ligger i mitten av ett grund av det ovan anförda anser lantbruks- 21661: område, där stora nyskiftesförrättningar styrelsen lägenheten synnerligen lämplig 21662: antingen redan pågå eller komma att på- för det föreslagna ändamålet." 21663: börjas så snart arbetskraft för dyliika för- Kronoby kommun har, sedan småbrukar- 21664: rättningar kan erhållas, ett område, där skolan kommit i gång med sin verksam- 21665: IX,7s. - Wickman y. m. 493 21666: het, gjort stora ekonomiska uppoffringar dess frll!Dltid är villig att f9mltlja åt ijtiJ.- 21667: för att få såväl byggnaderna som lägen- ten FiskarholmB lä:genhet till det av Mk- 21668: hetens jordbook i ett sådant skick, att kunniga värderade priset, dock med beak- 21669: skolan med framgång kan bedriva sitt ar- tande av penningvärdets förändring sedan 21670: bete som stationär småbrukarskola. Det lägenheten värderad€S, få vi vördsamt före- 21671: har även visat sig, att skolan på sin nya slå, att riksdagen ville hemBtälla, 21672: hemort vunnit en aktad och säkrad position 21673: hos befolkningen och då särskilt hoi$ de att regeringen måtte i proposi- 21674: unga. ;Men mycket vore vunnet o:m skolan tionen angående statsförslaget för 21675: finge en egen lägenhet att bruka och an- år 1951 införa ett nödigt anslag för 21676: vända i undervisningssyfte. · statens inköp av Fiskarholms lägen- 21677: Då vi ha oss bekant, att Kronoby kom- het i Kronoby socken för den där- 21678: mun, som väl skulle behöva lägenheten städes verkande småbrukarskolans 21679: för kommunens egna behov, fortfarande en- behov. 21680: bart av intresse för småbrukarskolan och 21681: Helsingfors den 8 februari 1950. 21682: 21683: Albin Wickm.an. Verner Korsbäck. 21684: Matts Forss. Levi Jern. 21685: Albert Brommehr. Ralf Törngren. 21686: Henrik Kullberg. 21687: 494 21688: 21689: IX,78. - Toiv. a.l. N:o 215. Suomennos. 21690: 21691: 21692: 21693: 21694: Wickma.n y. m..: Määrärahasta Kruunupyyn pitäjässä si- 21695: jaitsevan J!iskarholm nimisen tilan ostamiseksi pienvil- 21696: jelijäkoulua varten. 21697: 21698: 21699: Eduskunnalle. 21700: 21701: Eduskunnan vuonna 1948 tekemän pää- tai tulee aloitettavaksi niin pian kuin työ- 21702: töksen nojalla on käynyt mahdolliseksi si- voimaa voidaan tällaisia toimituksia varten 21703: joittaa Kruunupyyn pitäjässä sijaitsevalle saada, alueella, missä maanviljelys jos mis- 21704: Fiskarholmin tilalle kiinteänä pienviljelijä- sään tarvitsee kohentamista ja kehittä- 21705: koululla aikaisemmin kiertävänä ollut maa- mistä. 21706: mies- ja kalastuskoulu, joka on toiminut Tilan peltoala on 35 ha, metsän pinta- 21707: Pohjanmaan ruotsinkielisillä seuduilla. ala on 16.69 ha, niittymaata 5.o1 ha ja. 21708: Kiinteä pienviljelijäkoulu on toimin- viljelyskelpoista maata 10.31 ha. Pelloista 21709: taansa varten saanut tavanmukaisen val- on lähes 4 ha talon talouskeskuksen vie- 21710: tionavun opettajien palkkoja ja kaluston ressä, kun taas muu osa sijaitsee joen ja 21711: ym. hankkimista varten. Mutta yhdessä maantien välissä, 100-200 metrin päässä. 21712: suhteessa koulu ei ole päässyt sellaiseen talosta. Maaperä on näiden seutujen taval- 21713: asemaan, jonka se tarvitsisi voidalkseen lista, hyvää hiekkamaata, joB~:~ain määrin 21714: täysin tehokkaasti täyttää tarkoituksensa. mullan- ja savensekaista. 21715: Kruunupyyn pienviljelijäkoululla ei tois- Päärakennus on hyvässä kunnossa ja si- 21716: taiseksi ole sitä etua, että se omistaisi maan- sältää 11 huonetta sekä keittiön. Leivin- 21717: viljelystilan, jolle sen toiminta on sijoi- tuparakennus on uusi ja se sisältää sau- 21718: tettu. Fiskarholmin tilan omistaa jatku- nan, pesutuvan ja työhuoneen. Ullalrolle 21719: vasti Kruunupyyn kunta, joka hyväntah- voidaan lisäksi sijoittaa pari asuinhuonetta. 21720: toisesti ja suurin taloudellisin uhrauksin Talousrakennus on rakennettu vuonna 1938 21721: on antanut tilan pienviljelijäkoulun käy- sementtitiilistä. Se sisältää tallin, jossa on 21722: tettäväksi. kolme pilttuuta ja kaksi varsan karsinaa•. 21723: Kun herätettiin suunnitelma pienviljeli- sekä navetan, jossa on tilaa 22 Iehmälie 21724: jäkoulun sijoittamisesta Kruunupyyhyn, sekä vasikkain karsinoita. Lisäksi siinä on 21725: tarjosi Kruunupyyn kunta Fiskarholm ni- keittiö ja maitohuone, lantala ja iso rehn- 21726: mistä tilaansa valtiolle lunastettavaksi hin- lato. Pihalla on vielä useita muita raken- 21727: taan, jonka asiantuntijat olivat vahvista- nuksia." 21728: neet 3,688,000 markaksi. Maatalousminis- Maataloushallitus lopettaa lausuntonsa 21729: teriö on pitänyt kauppaa edullisena ja sen Fiskarholmista seuraavin sanoin: ,Sijaiten 21730: vuoksi ehdottanut, että valtio ostaisi ruotsalaisen Pohjanmaan pohjoisosassa ja 21731: kyseisen .tilan. FiSkarhola:nin tilan sopivai- omaten verraten hyvät liikenneyhteydet 21732: suudesta koulutilaksi, sen koosta ja reaali- naapuripitäjiin paikka täyttää sangen suu- 21733: arvosta mainittakoon seuraavat tosiasiat. ret vaatimukset. Tilan peltopinta-ala täyt- 21734: ,Kruunupyyn kunnan valiolle tarjoamaa tää pienviljelijäkoulun koulutilan minimi- 21735: Fiskarholmin taloa voidaan liikennemahdol- vaatimukset, varsinkin kun vielä on mah- 21736: lisuuksiin katsoen - maataloushallituksen dollisuuksia uudisviljelykseen. Tilan asuin- 21737: lausunnon mukaan- pitää hyvänä. Maan- rakennukset eivät tietysti voi tyydyttää 21738: tieteellisestikin katsoen sen sijainti on koulun kaikkia tarpeita, mutta niitä voi- 21739: hyvä. Se on keskellä aluetta, jossa suuria daan kyllä käyttää koulutarkoituksiin. m- 21740: uusjakotoimituksia joko jo on käynnissä kohuoneet ovat· tyydyttävät. Edellä esite- 21741: IX, 7 8: - Wickman y. m. 49& 21742: 21743: tyn nojalla maataloushallitus pitää tilaa Kun tiedämme, että Kruunupyyn kunta, 21744: erittäin sopivana ehdotettuun tarkoituk- joka hyvinkin tarvitsisi tilan omiin tarpei- 21745: seen." siinsa, . edelleen yksinomaan harrastuksesta 21746: Kruunupyyn kunta on, sen jälkeen kun pienviljelijäkoulua ja sen tulevaisuutta 21747: pienviljelijäkoulu on aloittanut toimin- kohtaan on halukas myymään valtiolle 21748: tansa, tehnyt suuria taloudellisia uhrauk- Fiskarholmin tilan asiantuntijain arvioi- 21749: sia saadakseen: sekä rakennukset että tilan maan hintaan, ottaen kuitenkin huomioon 21750: maanviljelyksen sellaiseen kuntoon, että rahanarvon muuttumisen tilan arvioimisen 21751: koulu voi menestyksellä harjoittaa toimin- jälkeen, ehdotamme kunnioittavasti edus- 21752: taansa kiinteänä pienviljelijäkouluna. On kunnan päätettäväksi toivomuksen, 21753: myös todettu, että koulu on uudella koti- 21754: paikkakunnallaan saavuttanut kunnioitetun että hallitus ottaisi vuoden 1951 21755: ja varman aseman väestön ja erittäinkin tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel- 21756: nuorten keskuudessa. Mutta paljon olisi lisen määrärahan Kruunupyyn kun- 21757: voitettu, jos koulu saisi oman tilan viljel- nassa sijaitsevan Fiskarholmin tilan 21758: täväkseen ja opetustarkoitukseen käytettä- ostamiseksi valtiolle siellä toimivan 21759: vaksi. pienviljelijäkoulun tarpeita varten. 21760: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 21761: 21762: Albin Wickman. Verner Korsbäck. 21763: Matts Forss. Levi Jern. 21764: Albert Brommels. .Ralf Törngren. 21765: Henrik Kullberg. 21766: 496 21767: 21768: IX,79. - Toiv.. al. N :o 216. 21769: 21770: 21771: 21772: 21773: J. Koiviato y. m.: PienviljeZijiikoulun peru.~tamisesta Ylis- 21774: taron kunnassa olevalle Ruuskalan tilalle. 21775: 21776: 21777: Eduskunnalle. 21778: 21779: Jo vuonna 1928 varattiin Ylistaron kun- luessa suoritti seura tilalla huomattavia 21780: nan Lahden kylässä.· sijaitseva Ruuskalan rakennusten korjaustöitä sitä varten, että 21781: sotilasvirkatalo Etelä-Pohjanmaalle peros- tilalla jo tämän vuoden aikana voitaisiin 21782: tettavaa puutarhavaltaista pienviljelijäkou- panna koulutoiminta alulle lyhempiaikais- 21783: lua varten, koska pienviljelysvaltaisella ten maatalous- ja puutarhakurssien muo- 21784: Etelä-Pohjanmaalla tällaisen koulun tarve dossa. Opettajia varten on niinikään asun- 21785: on suuri. Koulun merkitys on entisestään- toja varattu. Kun Etelä-Pohjanmaan laa- 21786: kin kasvanut erityisesti pienviljelijäin toi- jalla maatalousalueella on maatalousam- 21787: meentulon turvaajana maatalouden menek- mattikoulujen tarve suuri, olisi mitä täh- 21788: kis:uhteiden vaikeuduttua ja tuotantokus- dellisintä jo vihdoinkin ottaa Ruuskalan 21789: tannusten noustua. Maanhnkintalain toi- tila käytettäväksi sille varattuun tarkoi- 21790: meenpanon yhteydessä on varaus uudelleen tukseen. 21791: vahvistettu kuitenkin ehdolla, että koulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme 21792: toiminta tilalla aloitetaan ennen vuoden kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 21793: 1950 loppua. Tämän vuoden menoarvioon toivomuksen, 21794: ei saatu määrärahaa koulutoiminnan osit- 21795: taistakaan aloittamista varten. Ruuskalan että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi- 21796: tila on alussa mainitusta vuodesta saakka menpiteisiin pienviljelijäkoulun pe- 21797: ollut Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran rustamiseksi Ylistaron kunnassa ole- 21798: hoidossa ja hallinnassa. Viime vuoden ku- valle Ruuskalan tilalle. 21799: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 21800: 21801: :r. Koivisto. S. S. Aittoniemi. 21802: 497 21803: 21804: IX,so. - Toiv. al. N:o 217. 21805: 21806: 21807: 21808: 21809: Murtomaa y. m.: Määrärahasta Siikaisten pienviljelijäkou- 21810: lun rakennuksia varten. 21811: 21812: 21813: E d u s k u n n a ll e. 21814: 21815: Pienviljelijäväestön elintason nousu on pienviljelijäväestölle valtiovallan tuen 21816: mitä suurimmassa määrin riippuvainen avulla luotava edellytykset pätevän am- 21817: siitä miten tarkoituksenmukaisesti pientilo- mattitaidon hankkimiseen, uudistamalla 21818: jen useissa tapauksissa runsaskin työvoima maataloudellista ammattiopetusta ja raken- 21819: voidaan käyttää tuotannon kehittämiseen ja tamalla uusia ajanmukaisia pienviljelijä- 21820: monipuolistamiseen. kouluja riittävästi. 21821: Yhä pienviljelysval taisemmaksi kehitty- Edellä sanottuun ja rahaasia-aloitteeseen 21822: vassa maassamme maataloudellisen am- N :o 224 (1949 vp.) viitaten ehdotamme 21823: mattiopetuksen pääpaino on pantava pien- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- 21824: maataloudelle ominaisten erikoiskysymysten vomuksen, 21825: selvittelyyn, koska yleisenä syytöksenä kuu- 21826: lee pienmaatalouden tuotantokykyä arvos- että hallit,us ottaisi 1951 vuo- 21827: teltaessa sanottavan, että pienviljelijät ovat den tulo- ja menoarvioesitykseen 21828: liian kaavamaisesti seuranneet suurempien 5,000,000 markan määritrahan ra- 21829: tilojen esimerkkiä viljelystavoissaan ja tuo- kennusten aikaansaamiseksi Siikais- 21830: tantosuuntaa valitessaan. Senvuoksi on ten pienviljelijäkoululle. 21831: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 21832: 21833: Lauri Murtomaa. Kalle Joukanen. 21834: Lauri Leppihalme. Laura Bra.nder-Wallin. 21835: Martti Miettunen. Pentti Niemi. 21836: Onni Mannila. Jalmari Pusa. 21837: L. I. Kaukamaa. Arvo Riihimäki. 21838: Hugo Nuomaari. 21839: 21840: 21841: 21842: 21843: 63 21844: 498 21845: 21846: IX,s1. - Toiv. al. N:o 218. 21847: 21848: 21849: Hautala y. m.: llläärärahasta Kalajokilctctkson maatalous- 21850: koululle. 21851: 21852: 21853: E d u s k u n u a 11 e. 21854: Oulun läänin talousseuran alueella toi- kilä-nimisen tilan, jolla asutustarkoituksiin 21855: mii nykyisin vain yksi kiinteä maamies- erotettujen alueiden jälkeen on koulutilana 21856: koulu Revonlahdella. On luonnollista, ettei käytettäväksi n. 40 ha peltoa, n. 52 ha 21857: tämä yksi koulu läheskään riitä tyydyttä- kasvullista metsämaata ja n. 2 ha muuta 21858: mään koko laajan alueen maatalousopetuk- maata, yhteensä 95 ha sekä kaksi mUJUta 21859: sen tarvetta ja kauan onkin ollut vireillä rakennusta ja suurempi kotieläinrakennus, 21860: U"\'lshm oppilaitosten perustamishankkeita johon on sijoitettu tarvittavat työpajat. 21861: lähinnä Kalajokilaaksoon, Muhokselle ja Maataloushallituksen toimittamassa tarkas- 21862: Pudasjärvelle. Maatalousministeriölle 5. 6. tuksessa on tila havaittu koulutilaksi erit- 21863: 1945 jättämässään mietinnössä on Maata- täin sopivaksi. Vaikeuksista huolimatta 21864: lousopistotoimikunta esittäessään suunnitel- koulu aloitti toimintansa 1948 ja oppilaita 21865: man tarvittavista uusista maatalouskou- riittää. 21866: luista pitänyt ed~llämainittuja oppilaitoksia Tilan hinta on veikana Haapajärven 21867: tarpeen vaatimina ja laskenut, että kun kunnalle, johon tarvittaisiin 4.5 milj. mk. 21868: koko maassa suunnitelman mukaan tulisi Irtaimisto on peräti puutteellinen, koneita 21869: keskimäärin 1 koulu 5,000 yli 1 peltoha: n ja karjaa olisi välttämättä lisättävä sekä 21870: tilaa ja n. 32,500 näillä tiloilla asuvaa hen- sähkö saatava koulun tarpeita palvelemaan. 21871: kilöä kohti, kysymyksessä olevien koulujen Irtaimiston hankintaan tarvittaisiin siis 21872: kohdalla suhdeluvut muodostuisivat seuraa- vähintään 1 milj. m:k. Opettajien palk- 21873: viksi: kaukseen 750,000 markkaa ja koulun yllä- 21874: Yli 1 peltoha:n 21875: tiloja 21876: Näillä asuvia 21877: henkilöitä 21878: pitomenoihin 500,000 markkaa. 21879: Kalajokilaakson maatalouskoulun toi- 21880: Revonlahti ....... . 6,624 40,602 minta- ja tukialueena on keskeisin kato- 21881: Muhos .......... . 3,312 21,826 alue. Ja onkin tärkeätä huomauttaa, että 21882: Pudasjärvi ....... . ~,920 25,865 kaksi peräkkäistä katovuotta, vuodet 1948 21883: Kalajdkilaakso ... . 7,301 47,350 ja 1949 ovat vaikeuttaneet alkavan koulun 21884: asemaa niin vakavasti, että valtion avus- 21885: Kuten näistä numeroista käy ilmi, on tustoimenpiteet ovat välttämättömiä koulun 21886: uuden koulun tarve ilmeisin, ja samalla toiminnan menestykselliselle jatkumiselle. 21887: kiireeliisin verraten hyvät maataloudelliset Varsin toivottavaa olisi, että valtio ottaisi 21888: edellytykset omaavassa Kalajokilaaksossa, koulun kokonaan haltuunsa. Sen vuoksi 21889: jossa kuitenkin eräissä kunnissa tehdyn edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus- 21890: laskelman mukaan vain n. 1 a 1.5% ny- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 21891: kyisistä tilanhaitijoista on käynyt jonkun 21892: maataloudellisen oppilaitoksen. Kalajoki- että hallitus ottaisi vuoden 1951 21893: laakson kuntien, maamiesseurojen, pienvil- valtion tulo- ja menoarvioesitykseen 21894: jelijäyhdistysten y. m. asianharrastajien v. l{ftlajokilaakson maatalouskoulttlle 21895: 1947 · perustama ,Kalajokilaakson Maata- koulutilan hinnan sum·ittamiseen, 21896: louskoulun Kannatusyhdistys r. y" on Haa- irtairniston hankintaan, opettajien 21897: pajärven aseman välittömästä lähDisyydestä palkkaukseen ja ylläpitomenoihin 21898: koulun sijoituspaikaksi ostanut Haapajär- yhteensä 6,750,000 markan määrä- 21899: ven kunnan aikaisemmin omistaman Erk- rahat. 21900: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 21901: Yrjö Hautala. Johannes Virolainen. Eino Rytinki. 21902: Kusti Eskola. Martti Miettunen. Yrjö Saari. 21903: Kerttu Saalasti. Heilclrl Simonen. Niilo Ryhtä. 21904: IX,sz. - Toiv. ail. N :o 219. 21905: 21906: 21907: 21908: Rytinki y. m.: Määrät·ahasta Koillis-Pohjanmaan maamies- 21909: koulua tlftrten. 21910: 21911: 21912: E d u s kun n alle. 21913: 21914: Itsenäisyytemme aikana on uudisasutus sinkin näkyvissä siinä, että nuoria miehiä 21915: asutustoiminnan tQimesta lisääntynyt Koil- pyrkii eri puolille maata maamieskouluihin, 21916: lis-Pohjanmaan laajassa maakunnassa niin mutta sinnekin on vaikeat pääsymahdolli- 21917: paljQn, että tuskin löytyy toista maakun- suud-et. Tämän epäkohdan korjaamiseksi 21918: taa, jossa asutus olisi niin suuresti lisään- on Pudasjärven kunnanvaltuuston toimesta 21919: tynyt. Onhan tällä alueella monien kymme- tehty useita esityksiä valtiovallalle maa- 21920: nien asutusalueiden ja haja-asutustilojen li- mieskoulun aikaansaamisesta. Viimeinen 21921: säksi maamme suurin asutusalue. Pärjän- toimenpide on ollut se, että kunta on luo- 21922: suon asutus-alue. Asutuksen vähentymi- vuttanut koulun käytettäväksi Kynkään ti- 21923: sestä ei näy minkäänlaisia merkkejä, päin- lan maan rakennuksineen ja siirtänyt ra- 21924: vastoin on odotettavissa asutustoiminnan kennuksissa toimineen kansakoulun muualle 21925: entisestään lisääntyvän. Sitä todistaa asu- vuokrahuoneisiin. Oulun läänin talousseu- 21926: tustoimikunnan toimesta suoritettu tutki- ran ja paikallisen maamiesseuraliiton yhtei- 21927: mus koko Koillis-Pohjanmaan maakunnan toiminnan ansiosta onkin knluvan kuun 21928: mahdollisuuksista uudelle asutukselle. alussa aloittanut maamieskoulu toimintansa 21929: Näissä tutkimuksissa on todettu, että yk- mainitulla Kynkään tilalla. 21930: sistään Pudasjärven kunnan alueelta löy- Koulun onnistumisen kannalta katsottmut 21931: tyy noin 150,000 hehtaaria ensiluokkaista on välttämätöntä saada koulu valtion kou- 21932: viljelyskelpoista suota. Tämän lisäksi on luna toimivaksi ja sitä varten varattava 21933: Pudasjärven kunnan alueella jo valmiiksi vuoden 1951 valtion talousarvioon määrä- 21934: tehty suunnitelma kahden suuren asutus- rahaa rakennusten kunnostamiseen 1 mil- 21935: alueen rakennus- ja raivaustöitä varten, joonaa markkaa, maatalousirtaimiston ja 21936: jotka työt pitäisi lähiaikoina aloittaa. Nämä opetusvälineiden hankkimiseen 1 miljoonaa; 21937: tiedot osoittavat, että Koillis-Pohjanmaalla tilan ostoon 500,000 markkaa. Kahden 21938: on suuria mahdollisuuksia muodostua laa- opettajan ja veistonopettajan palkkoihin 21939: jaksi viljelysalueeksi. 750,000 markkaa sekä koulun yläpitomenoja 21940: Mutta elinvoimaisen viljelyksen kehityk- varten 400,000 markkaa. 21941: selle maakunnan oloihin sopivien viljelys- Edellä olevan perusteella ja viittaamalla 21942: kasvien kehittämiselle ja nykyisiä jo kehit- ed. Ryhdän y. m. toivomusaloitteen n: o 150 21943: tyviä viljelystapoja vastaavaa ammattiope- (1949 vp.) perusteluihin kunnioittaen esi- 21944: tusta maakunnan nykyinen ja tuleva vil- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 21945: jelijäväestö kipeästi tarvitsee. muksen, 21946: Koillis-Pohjanmaan maakunnassa, johon että hallitus ottaisi vuoden 1951 21947: voidaan laskea kuuluvaksi mm. Kuusamon, valtion tulo- ja menoarvioesitykseen 21948: Posion, Taivalkosken, Pudasjärven, Yli- 3,700,000 markan määrärahan Pu- 21949: Kiimingin, Kiimingin ja Yli-Iin kunnat, dasjärven ktmnan Kynkään tilalla 21950: väkiluku on noin 47,500 henkeä eikä toimintansa alkaneelle Koillis-Poh- 21951: alueella ole minkäänlaista ammattikoulua janmaan maamieskoululle. 21952: olemassa. Koulun tarpeellisuus on nykyi- 21953: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 21954: 21955: Eino Rytinki. Niilo Ryhtä. 21956: Kerttu Saalasti. Yrjö Hautala. 21957: Yrjö Saari. 21958: 500 21959: 21960: IX,s3. - Toiv. 1111. N :o 220. 21961: 21962: 21963: 21964: 21965: Rytinki y. m.: lllaamiesop-iston perustamisesta Muhoksella 21966: sijaitsevalle Koivikon koulutilalle. 21967: 21968: 21969: E d u s k u n n a ll e. 21970: 21971: Maamiesopiston aikaansaaminen Pohjois- dyttävä, voidaanhan melko pienillä uudis- 21972: Suomeen on muodostunut ajankohtaiseksi tuksilla saada rakennusten tarve niin tyy- 21973: kysymykseksi. Pohjois-Suomen maaseudun dytettyä, että opisto voisi aloittaa toimin- 21974: nuorison keskuudessa on suurta harrastusta tansa lähiaikoina. 21975: maatalouden ammattiopetuksen saamiseen Kun Pohjois-Suomen taloudellisen elä- 21976: olemassa. Sitä osoittaa se, että niistä mo- män kehittymiseen on ryhdytty kiinnittä- 21977: nista maB~mies- ja ikeskikouluista, joita Poh- mään huomiota, niin viimaperäisen ja moni- 21978: jois-Suomen maaseudullakin on, on nuori- puolisen maatalouden onnistuminen kaipaa 21979: solla pyrkimyksenä jatkaa opinm>ita maa- myöskin pätevän ammattiopetuksen saamis- 21980: miesopistoissa, mutta tällä ikertaa siihen on ta. Koivikon koulutilalla on kaikki tarvit- 21981: erittäin rajoitetut mahdollisuudet olemassa, tavat edellytylkset olemassa maamiesopis- 21982: sillä maassamme luovutetulle alueelle jou- tolle ja lisäksi se sijaintinsakin puolesta on 21983: tuneen Kurkijoen opiston lopetettuaan toi- kaikista keskeisin paikka Pohjois-Suomen 21984: mintansa ei ole Qmn yksi maamiesopisto ja maamiesopistolle. 21985: yksi pienviljelysopisto olemassa joihin Edellä olevan peruste:ella ehdotamme kun- 21986: pääsy on hyvin rajoitettua. · nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 21987: Pohj,ois-Suomen maamiesopiston keslreisin vomuksen, 21988: paikka olisi Muhoksella oleva Koivikon 21989: maanviljelys- ja karjanhoidon harjoittelu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 21990: tila. Tilan viljelty pinta-ala joka on noin toimenpiteisiin maamiesopiston ai- 21991: 120 hehtaaria sopisi viljelyspinta-alankin kaansamiseksi Muhoksella sijaitse- 21992: ,puolesta maamiesopiston paikaiksi. Rwken- valle Koivikon koulutilalle. 21993: nusten puolesta se olisi myöskin melko tyy- 21994: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 21995: 21996: Eino Rytinki. Urho Saariaho. 21997: Arvi Ahmavaar~. Niilo Ryhtä. 21998: 501 21999: 22000: IX,s4. - Toiv. al. N:o 221. 22001: 22002: 22003: 22004: 22005: Ryhti y. m.: Määrärakasta Kempeleen kunnassa sijaitse- 22006: valle Pirflibn tilalle pet•tJ,stettavan puutarhakottlun opet- 22007: tajien palkkausta varten. 22008: 22009: 22010: E d u s k u n n a ll e. 22011: 22012: Oulun seudulla on jo pitkän aikaa ollut osuuskunta luovuttaa omistamansa Kempe- 22013: vireillä puutarhakoulun perustamishanke. leen kunnassa sijaitsevan Pirilän tilan väli- 22014: Tähän on ollut vaikuttamassa se, että Poh- aikaisesti puutarhakoulun käyttöön. Osuus- 22015: jois-Pohjanmaalla on viime vuosina yhä kunta Karjapohjola onkin suostunut luo- 22016: lisääntyvässä määrässä alettu kiinnittää va- vuttamaan mainitun tilan toistaiseksi puu- 22017: kavaa huomiota puu- ja kasvitarhaviljelyä tarhakoulun käyttöön. Tilalla on vahniina 22018: kohtaan. Puu- ja kasvitarhaviljelylle on- tarpeelliset rakennukset koulurakennuk- 22019: kin täällä varsin lupaavia mahdollisuuksia, seksi, opettajien ja oppilaiden asunnoiksi, 22020: kun vain saadaan kouluutetuksi sanottuun samoin oppilasruokala, emännän ja talon- 22021: maakuntaan tämän alan ammattihenkilöitä. miehen asunnot. Käytännöllistä opetusta 22022: Ne tulokset, varsin pitkäaikaisistakin koke- varten olisi myös tilalla jo ennestään val- 22023: muksista, joita tähän mennessä on käytet- miina kasvihuoneet, lavaviljelmät ja tai- 22024: tävissä, ovat osoittaneet, että Pohjois-Poh- misto. Pirilän tila on erittäin sopiva puu- 22025: janmaan alueella on mahdollisuus harjoit- tarhakoulutilaksi ja tähän suunniteltuun 22026: taa hyvin · kannattavaa puu- ja kasvi- kouluun voitaisiin ottaa 24 oppilasta. 22027: tarhaviljelystoimintaa. Ammattihenkilöiden Osuuskunta Karjapohjola on lupautunut 22028: puute on tähän saaJklka kuitenkin monessa vastaamaan koulun perustamis- ja ylläpito- 22029: tapauksessa johtanut siihen, että puutarhat kustannuksista muuten, mutta opettajien 22030: on perustettu heikosti. Istutettujen pui- palkkaukseen olisi saatava määräraha val- 22031: den ja pensaiden laatu- ja lajikevalinta on tion va1·oista. Kouluun tarvittaisiin val- 22032: ammattitaidon puutteessa ollut hyvin sat- tionapuna tulevaan palkkaukseen kuuluvina 22033: tumanvaraista. seuraavat toimihenkilöt: 2 vakinaista puu- 22034: Puutarhakoulu muodostaisi kuitenkin tarha-alan ~pettaja, 1 ylimääräinen opet- 22035: Pohjois-Polljanmaallakin sen perustan, taja (käytännön töitä varten), oppilasruo- 22036: janka antamalle opetuspohjalle olisi mah- kalan emäntä ja talonmies. Edellämainit- 22037: dollisuus luoda puu- ja kasvitarhaviljelyk- tujen toimihenkilöiden. palkkausmenot te- 22038: sen tulevaisuus. Oppilaita olisi puutarha- kisivät 1,200,000 markkaa vuodessa. 22039: kouluun runsaasti pyrkimä.ssä, sillä siitä Edellä olevan perusteella ehdotamme 22040: on selvänä merkkinä yhä lisääntyvä har- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 22041: rastus puutarhaviljelystoimintaa kohtaan. 22042: Kun varsinaisen puutarhakoulun tarpei- että hallitus ottaisi vuoden 1951 22043: siin tarvittavan maapohjan hankintaan ja tulo- ja menoa1'vioesitykseensä 22044: tarpeellisten rakennusten rakentamiseen, ei 1,200,000 markan määrärahan käy- 22045: nykyisten niukkojen määrärahojen turvin tettäväksi Kernpeleen kunnassa si~ 22046: liene nyt mahdollisuuksia, on Oulun l. Ta- ja1.tsevalle Pirilän tilalle perustetta- 22047: lousseura kääntynyt Osuuskunta Karjapoh- van pu1ttarhakoul1m opettajien p(tlk- 22048: jolan puoleen tiednstelnlla, voisiko mainittu kansta varten. 22049: HelsingiSsä 9 päivänä helmikuuta 1950. 22050: 22051: Niilo Ryhtä. Martti Suntela. 22052: Yrjö Saari. Lauri Murtomaa. 22053: Eino Rytinki. Wiljam SarjaJa. 22054: 502 22055: 22056: IX,s5. - Toiv. al. N :o 222. 22057: 22058: 22059: 22060: 22061: V. Simonen y. m.: Toimenpiteistä oppilasasuntopaikkojen 22062: lisiiämiseksi Pohjois-Karjalan tietopuolisellct karjanhoito- 22063: koulull.a. 22064: 22065: 22066: E d u s k u n n a ll e. 22067: 22068: Laajan Pohjois-Karjalan maakunnan tie- hakijaa, koulun suojiin mahtuessa vain 35, 22069: topuolinen karjanhoitokoulu on toiminut olisi asiallista, että suunniteltujen korjaus- 22070: vuodesta 1922 lähtien Pohjois-Karjalan töiden yhteydessä lisättäisiin oppilasasun- 22071: Karjanhoitokoulun Talo O.Y :n omista- toja mainitun epäkohdan korjaamiseksi. 22072: massa, maakunnan omatoimisesti, ~uurelta Pohjois-karjalaisissa oloissa on korjavaltai- 22073: osalta taikootyön turvin rakentamassa kou- nen talousmuoto sopiva, joten olisi tohrot- 22074: lutalossa Pyhäselän pitäjän Ha~lah tavaa, että ammattikoulutusta tätä varten 22075: den kylässä. Kuluneiden vuosien aikana on voitaisiin jakaa niin monille kuin mahdol- 22076: talossa tehty joitakin korjauksia Maatalous- lista. Tämän todeten karjanhoitokoulua 22077: hallituksen myöntämien avustuksiin turvin. ylläpitävät elimet toivovat valtiovallan tu- 22078: Kahdenkymmenenseitsemän vuoden ikä puu- kea suUIIDitell-essaan talossa U!htiivien kor- 22079: rakennuksessa aiheuttaa kuitenkin aen, että jaustöiden yhteydessä oppilasasuntotilojen 22080: talossa olisi tällä hetkellä tehtävä perusteel- lisäämistä. 22081: lisia korjauksia. Tehtyjen korjaussuunni- . Tämän johdosta ehdotamme kunnioittaen 22082: telmien yhteydessä on todettu, että verra- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 22083: ten pienin kustannuksin voitaisiin oppilas- 22084: asuntotiloja lisätä sanotussa talossa. Kun että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 22085: tähän kouluun on jatkuvasti ollut oppi- toimenpiteisiin oppilasasuntotilojen 22086: laiksi hakijoita paljon enemmän kuin mitä lisäämiseksi Pohjois-Kat'jalan tieto- 22087: sinne on voitu ottaa, tänä vuoun,akin 85 puoliselle ka1·janhoitolo:oululle. 22088: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 22089: 22090: Vieno Simonen. Eino Laitinen. 22091: Heikki Soininen. Toivo Pyörtänö. 22092: Lauri Riikonen. K. Pusa. 22093: J. E. Lampinen. Irma Karvikko. 22094: Lauri Leppihalme. Kerttu Saalasti. 22095: Kauno Kleemola. Aino Luostarinen. 22096: Lennart Heljas. Markua N.iakala. 22097: Jussi Annala. Kusti Es:kola. 22098: Heikki Ala.-Mäyry. Lauri Laine. 22099: Akseli Brauder. Juho Karvonen. 22100: Matti lfiikki,. 22101: 503 22102: 22103: IX,ss. - Toiv. al. N :o 223. 22104: 22105: 22106: 22107: 22108: SaPjalla. y. m.: Kotiteollisu,uskottlutalon rakentamisesta Mik- 22109: keliin. 22110: 22111: 22112: E d u s k u n n a ll e. 22113: 22114: Kaikille tunnettua on, että aluemenetys- yhdistys on suunnitellut, että ent. Käkisal- 22115: ten ja väestölisäysten johdosta ovat maa- men naiskotiteollisuuskoulua varten, joka 22116: taloustilat viimeisen vuosikymmenen aikana nyt on sijoitettu Mikkeliin, rakennettaisiin 22117: varsin tuntuvasti pienentyneet. Tällaisen oma koulutalo, johon varsinaisen koulun 22118: kehityksen eräs haitta on se, ettei viljelys- ohella tulisi sijoitettavaksi yhdistyksen toi- 22119: ten tulo yksin riitä turvaamaan omistajansa misto, sihteerin ja kahden konsulentin 22120: ja hänen perheensä toimeentuloa tai käyt- asunto sekä kotiteollisuustuotteiden myy- 22121: tämään heidän koko työvoimaansa. Tämän mälä ja välitystoimisto. Edelleen on suun- 22122: vuoksi olisi erikoisen tärkeää saada tällai- niteltu sijoitettavaksi taloon kotiteollisuus- 22123: siin talouksiin sopivaa, kotona suoritetta- tuotteiden, johon kuuluu m. :m. makamuis- 22124: vaa ansiotyötä, johon mahdollisimman usea toesineet, tarkastus ja koetush1itos. Mainit- 22125: perheen jäsenistä voisi osallistua. Erikoisen takoon, että Mikkelin kaupunki on luvan- 22126: hyvin sopii kotiteollisuus lisäansion anta- nut varata tontin edellämainittua kotiteol- 22127: jaksi. Edellytyksenä kuitenkin on, että tä- lisuustaloa varten. 22128: män työmuodon opastamiseksi ja ohjaami- Jos halutaan saada ·elvytetyksi käsi- ja 22129: seksi on riittävä määrä kotiteollisuuskou- yleensä kotiteollisuusharrastusta niin, että 22130: luja pätevine opettajineen. se takaa pienviljelijäperheille oma,n käytön 22131: E.rikoisen suuri on lisäansion tarve puh- ja kulutuksen ohella huomattavaa sivuan- 22132: tailla pienviljelysseuduilla. Mikkelin lääni siotuloa, on kyseellisen alan ammattiope- 22133: kuuluu tämäntapaiseen alueeseen. Täältä tusta, neuvontaa tuotteiden tarkastusta ja 22134: ovat eteellä kosket ja muut voimanlähde- kauppamahdollisuuksia suuresti kehjtettävä. 22135: paikat, samaten kun sellaiset raaka-aineet, Viimeisinä vuosina on hyvin monissa yh- 22136: jotka suurteollisuuden harjoittamiselle ovat teyksissä korostettu ammattiopetuksen te- 22137: välttämättömät. hostamista. Tämän esteenä. ovat kuitenkin 22138: Mikkeliin on v. 1940 sijoittunut Käkisai- opettajapulan ohella myös koulutalojen 22139: mesta siirtynyt na,i&kotiteollisuuskoulu. puute. 22140: Tämä on toiminut koko ajan vuokrahuo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 22141: neistossa. Oppilaita on ollut aina tarjolla nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 22142: runsaammin kuin on voitu sijoittaa, Mikke- vomuksen, 22143: lin läänin ko'titeollisuusyhdistyksellä on 6 22144: kiertävää ja 2 kiinteää kotiteollisuuskoulua. että hallitus t·yhtyisi toimenpitei- 22145: Näiden palveluksessa on 10 opettajaa ja 4 siin kotiteollis1lusk01tlutalon rakenta- 22146: konsulenttia. Yhtään kotiteollisuuskoulua ei miseksi valtion varoilla Mikkeliin. 22147: ole valtiolla. Mikkelin läänin kotiteollisuus- 22148: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950. 22149: 22150: Wiljam Sarjala. Paavo Karjalainen. Tahvo Rönkkö. 22151: Onni Mannila. Irma Ha.ma.ra. Toivo H. Kinnunen. 22152: Heikki Soininen. Helena Virkki. Edvard Pesonen. 22153: Vieno Simonen. Aino Luostarinen. Niilo Nieminen. 22154: Kerttu Saalasti. Antti J. Rantamaa. J. F. Tolonen. 22155: 504 22156: 22157: IX,s7. - Toiv. al. N:o 224. 22158: 22159: 22160: 22161: 22162: Helja.s y. m.: Kiinteän mieskotiteollisuuskoulun perustami- 22163: sesta Pohjois-Savoon. 22164: 22165: 22166: J<J d u s k u n n a ll e. 22167: 22168: :Maaseutuväestön ammattitaidon kehittä- sesti kilpailla sekä koti- että ulkomaan 22169: miseen ei ole valtiovallan taholta kiinni- markkinoil1a. 22170: tetty tarpeeiksi huomiota. Jatkuvasti on Olisi tärkeätä perustaa tällaisia kouluja 22171: puutetta sellaisista kouluista, joissa maa- alueille, joissa pienviljelijäväestö on lisä- 22172: seudun nuoriso voisi saada riittävän tehok- ansioiden tarpeessa ja joissa väestölisäys 22173: kaan valmennuksen maatalouden ja sen on maan keskitasoa suurempi. Sellainen 22174: sivuelinlooinojen pätevään harjoittamiseen. alue on Pohjois-Savo. Tässä maakunnassa 22175: Erikoisen huutava on kuitenkin puute ei vesivoimien vähyyden tähden ole synty- 22176: sopivista kotiteollisuuskouluista. :Maaseu- nyt riittävästi suurteollisuutta, johon väes- 22177: dulla ei nY'kyisin ole riittävästi ammatti- tön ylijäämä olisi voinut sijoittaa. Tule- 22178: taitoisia se:ppiä, k.onemiehiä, sähiköasenta- vaisuus on rakennettava paitsi voimaperäi- 22179: jia y. m. s. Ripeästi edistyvän sähköistymi- sen ja laajerntuvan maatalouden myös koti- 22180: sen runsiosta on myös maaseudun kotiteolli- ja pienteollisuuden varaan. 22181: suudelle ja pienteoHisuudelle avautunut Edellä sanotun perusteella kunnioittaen- 22182: uusia mahdollisuuksia. Pyrkimällä näillä ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi- 22183: aloilla yhä suurempat~.n koneiden käyttöön vomuksen, 22184: voidaan päästä entistä parempiin taloudel- 22185: lisiin tuloksiin. Koti- ja pienteollisuuden että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 22186: perusedellytyksenä on lisäksi korkea am- siin kiinteän rnieskotiteollis'Uuskou- 22187: mattitaito, jotta tuotteet voisivat laadulli- lttn perustamiseksi Pohjois-Savoon. 22188: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950. 22189: 22190: Lennart Heljas. Oiva Turunen. 22191: Elli Nurminen. Esa Hietanen. 22192: Beiklå Soininen. Eino Laitinen. 22193: Martti Leskinen. Tahvo Rönkkö. 22194: Pekka Kiis'ki. 22195: 505 22196: IX,ss. - Toiv. al. N:o 225. 22197: 22198: 22199: 22200: 22201: Niskaola y. m.: Kiinteän mieskäsityökoulun pet·ustantisest(t 22202: Karungin kuntaan. 22203: 22204: 22205: E d u s k u n n a ll e. 22206: 22207: Väestön ammattitaidon kehittämiseen on Mutta kasvavat vaatimukset tuotteiden 22208: valtiovallan puolesta kiinnitetty kuluneina laatuun nähden aiheuttavat sen, ettei isiltä 22209: vuosina vakavaa huomiota. Tämä on koh- opittu ammattipätevyys enää ole riittävä. 22210: distunut enemmän kaupunkeihin ja asutus- Siitä on todistuksena se runsas oppilas- 22211: keskuksiin kuin varsinaiseen maaseutuun. määrä, mikä kiertäviin kotiteollisuuskoului- 22212: Sellaisia vaatimattomia ammattikouluja hin on pyrkinyt. Harrastus ammattitaidon 22213: kuin kiinteitä mieskäsityökouluja on ver- kehittämiseen takaa sen, että käsityötaito 22214: rattain vähän olemassa. Koko Lapin läänin ei tule paikkakunnalta häviämään vielä 22215: läntisessä osassa Tornion ja Muohionjoki- tulevienkaan polvien aikana. 22216: laaksossa ei ole yhtään sanotun alan lmu- .Kyetäkseen valmistamaan tuotteita, jotka 22217: lua. Tältä alueelta, jonka tuotteilla ennen niin laatunsa kuin hintansa puolesta ovat 22218: sotia voitiin tyydyttää rajan toisella puo- kilpailukykyisiä, edellyttää, että kotona 22219: lenkin asuvien kotiteollisuusalan tarpeita ja saadun ammattitaidon lisäksi saadaan päte- 22220: sen kautta hankkia toimeentulolle välttämä- vää ohjausta sanotun alan koulussa. Kun 22221: tön lisäansio, on jäänyt käsityötaidon jat- Karungin kunnassa on eniten nykyisinkin 22222: kuvan kehityksen ohjauksessa ansaitse- kotiteollisuuden harjoittajia ja muutoinkin 22223: maansa huomiota vaille. keskeinen asema jokilaaksoon nähden, olisi- 22224: Tilojen pienuuden takia ei siellä voida vat siellä parhaat edellytykset mieskoti- 22225: tarjota tuottavaa työtä kaikille perheen- teollisuuskoulun sijoituspaikkana. Myöskin 22226: jäsenille. Osan on etsittävä ansiotyötä ko- sopivia vuokrahuoneistoja koulua varten 22227: tinsa ulkopuolelta. Ansiotyöhön ryhdyt- olisi saatavissa. 22228: täessä olisi tietysti edullisin sellainen työ- Edellä sanQtun perusteella kunnioittaen 22229: muoto, jonka kotipiirissä voi suorittaa. ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi- 22230: Silloin tulee kysymykseen juuri käsityö- vomuksen, 22231: taito. Tämän taidon omaavia on Tornion- 22232: jokilaaksossa ollut kautta aikojen. Niinpä että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 22233: sellaisessa pienviljelijäpitäjässä kuin Ka- siin kiinteän mieskäsityökoulun pe- 22234: rungissa noin 25% asukkaista harjoitti rustamiseksi Kanmgin kuntaan. 22235: ennen sotia pientilansa hoidon ohella huo- 22236: mattavaa kotiteollisuutta. 22237: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 22238: 22239: Markus N:iskala. Eino Palovesi. 22240: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. 22241: Martti Miettunen. Tahvo Rönkkö. 22242: Niilo Ryhtä. Yrjö Hautala. 22243: 506 22244: 22245: IX,so. - ToiV'. al. N :o 226. 22246: 22247: 22248: 22249: 22250: Vilhula. y. 'Dl.: Emäntäkoulun perustamisesta Keski-Suomen 22251: kotitalousopettajaopiston yhteyteen. 22252: 22253: 22254: E d u s k u n n a ll e. 22255: 22256: Sotien jälkeen jouduttiin kotitalousalan nen emäntäkoulu aikanaan perustettiin ni- 22257: opettajien puutteen vuoksi valtiovallan toi- menomaan J,reski-Suomen maaseudun tyttä- 22258: menpiteellä muuttama;an Jyväskylän pitä- rien ammattioppilaitokseksi ja kun he ~ou 22259: jän Palokwn kylässä sijaitseva Keski-Suo- lun muuttamisen vuoksi opettajaopia~i 22260: men emäntäkoulu Keski-Suom@ kotitalous- ovat tämän mahdollisuuden menettänee,t, 22261: opettajaopistaksi. Tästä oli seurauksena, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää- 22262: että Keski-Suomessa eivät maaseudun nei- tettäväiksi toivomU'ksen, 22263: toset tule enää saamaan mainitussa opis- 22264: tossa välttämättä tarvits-emaansa emäntä- että hallihts ryhtyisi kiireellisesti 22265: kouluopetusta, koska emäntäkoululinja on toimenpiteisiin emäntäkov,lun tarvit- 22266: täytytllyt supistaa koulussa hyvin vähäi- setnien mkennusten rakentamiseksi 22267: seksi. Mainitulla opistolla on kuitenkin Keski-Suomen kotitalousopettajaopis- 22268: v·altion omistamana kouluna täysin riittä- ton yhteyteen Jyväskylän pitäjän 22269: västi tantti:aluetta emä.ntäkouhmkin opiston Palokan kylässä. 22270: tontille sijoittamista varten. Kun ikyseelli 22271: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 22272: 22273: T. N. VUhula. WUj~tn ~jala. 22274: Lauri Laine. Kusti ~la.. 22275: 507 22276: 22277: IX,9o. - Toiv. al. N:o 227. 22278: 22279: 22280: 22281: Kiiski y. m.: Määrärahasta rakennusten 1·akentamiseksi 22282: Suonenjoelle perustettavalle kotitalousopistolle. 22283: 22284: 22285: E c1 u s k u n n a ll e. 22286: 22287: Kotitalousneuvojien tarpeellisuuden ja mitä sinne on voitu ottaa. Ennen neuvoja- 22288: suuren kysynnän vuoksi on valtion huoleh- kurssin sijoitusta Suonenjoelle voitiin emän- 22289: dittava niiden valmistuksesta. Vuoteen tökouluun ottaa oppilaita 50, hakijoiden 22290: 1947 saakka oli valtiolla kaksi kotitalous- vuosittaisen lukumäärän kasvaessa vuosina 22291: opistoa, uim. Orimattilassa ja Keski-Suo- 1924-31 40-206 ja vuosina 1932-47 230 22292: messa (Jyväskylässä), mutta kun Keski- -532. Kun neuvojakurssilla on oppilaita 22293: Suomen opisto muutettiin opettajien val- 20 on emäntäkouluun voitu ottaa oppilaita 22294: mistuslaitokseksi, lakkautettiin Keski-Suo- vain 32, joista muutamien on täytynyt ti- 22295: men lmtitalousopisto ja Suonenjoen emän- lanpuutteen takia asua koulun ulkopuo- 22296: täkoulussa alotti toimintansa ylimääräinen lella. 22297: neuvojakurssi. Kurssin toiminta ylimääräi- Kun emäntäkoulun suojat ovat käyneet 22298: senä tuottaa koululle ja sen opettajakun- liian ahtaiksi sekä neuvojakurssin että 22299: nalle suuria vaikeuksia. Kurssin lopetta- emäntäkoulun tehokkaalle toiminnalle tär- 22300: minen ei myöskään ole asiallista, sillä koti- keän lastenkodin sijoittamisen ja suuren 22301: talousneuvojista on suuri puute. Suonen- pyrkijämäärän kautta, on lisärakennuksen 22302: joki on koko maahan nähden sopivalla pai- rakentaminen ollut vireillä jo useamman 22303: kalla, koulu sijaitsee keskellä laajaa pai- vuoden ajan. Maataloudellisten laitoston 22304: kallista ja siirtoväen pienasutusta tarjoten rakennussuunnitelmakomitea onkin ottanut 22305: kotien tyttärille sopivan ammattialan, tämän suunnitelmiinsa ensimmäisenä 5-vno- 22306: alueen pienasutuksen ollessa sopiva harjoit- tiskautena, esittäen tarkoitukseen varatta- 22307: telukenttä neuvojaoppilaille. Neuvojakurs- vaksi 25,000,000 markkaa. Tästä syystä eh- 22308: sin vakinaistaminen perustamalla Suonen- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 22309: joen emäntäkoulun yhteyteen Suonenjoen vomuksen, 22310: kotitalousopisto ei tuottaisi valtiolle lisä- 22311: kustannuksia muuta kuin 13,200 mk, koska että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 22312: vuoden 1950 menoarviossa tarkoitukseen on toimenpiteisiin Suonenjoella toimivan 22313: varattu 1,690,500 mk ja nyt tarvittaisiin ylimääräisen kotitctlo1tsneuvojakurs- 22314: 1,703,700 mk. sin mu1tttamiseksi vakinaiseksi Suo- 22315: Suonenjoen emäntäkoulu on ollut koko nenjoen kotitalousopistoksi ja ottaisi 22316: 27 vuotta kestäneen toimiaikansa hyvin pi- tälle tarpeellisten 1·akenmtsten raken- 22317: detty ja tarpeellinen laitos, mitä todistaa tamista vm·ten ensi vuoden talous- 22318: se että kouluun on hakenut viimeisinä 20 arvioon riittiiviin suuren mäiirät·a- 22319: vuotena 5-6 kertainen määrä oppilaita han. 22320: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 22321: 22322: Pekka Kiiski. Lassi Hiekkala. 22323: Vieno Simonen. Elli Nurminen. 22324: Aino Luostarinen. Jalmari Pusa. 22325: Irma Hamara. Esa. Hietanen. 22326: Eri. Haapaniemi. Sylvi-Kyllikki Kilpi. 22327: Lennart Helja.s, Eino Laitinen. 22328: Martti Suntela. Yrjö Kilpeläinen. 22329: Ta.hvo Rönkkö. L. 0. Hirvensalo. 22330: 508 22331: 22332: IX,91. - Hemst. mot. N:o 228. 22333: 22334: 22335: Korsbäck m. fl.: Angående anslag till byggnadsundet·stöd 22336: för Korsholms husmodersskola. 22337: 22338: 22339: 'l'.i ll R i k s d a g e n. 22340: 22341: Korsholms husmodersskola har sedan 1927 del för inrättande av en avdelning för 22342: varit inrymd i Korsholms lantmannaskolas fiskerihushållning vid Korsholms lantman- 22343: lokaler, först med 6 månaders och senare naskola. Anhållan har icke ännu lett till 22344: med 5 månaders sommarkurser. Då lant- positivt resultat men det är väl en tids- 22345: mannaskolan arbetar med 6 månaders vin- fråga, när denna avdelning av finansiella 22346: te:rlkurser, medförde husmoders.skolans kur- skäl kan starta. M:en var skall den avdel- 22347: ser tidigare inte annat men för lantmanna- ningen inlogeras, så länge husmodersskolan 22348: skolan än att den inte sommartid kunde an- fyller större delen av lantmannaskolans ut- 22349: ordna av behovet påkallade kurser i betes- rymmen, köken, matsalarna, ena klassrum- 22350: kultur, täcikdilkning, AIV-foderberedning met, ena elevinternatet (10 elevrum) m. m.r 22351: 0. S. V. På grund av denna brist på utrymme 22352: Från januari 1947 utvidgade emellertid arbetar även husmodersskolan under de 22353: husmodersskolan sin ve11ksanihet att omfatta mest odrä.gliga förhållanden. Skolan för- 22354: hela året. Då byggnaderna på Korsholm fogar över endast en ( 1) lärosal, som sam- 22355: äro avsedda endast för en Sirola, medförde tidigt äver tjänar som väv- och sysal. För 22356: denna utvidgning att såväl lantmanna- som den praktiska undervisningen i trädgärds- 22357: husmodersskolorna kunde emottaga endast skötseln vintertid (ritning, plantering, i lä- 22358: halva antalet elever mot tidigare. dor m. m.) saknas utrymme helt. Samma 22359: Från 9. 1. 1948 utvidgades även lantman- är fallet med undervisningen i praktiska 22360: naskolan med en s. k. jordbruksskolas första hemvårdsarbeten såsom tillverkning av 22361: årskurs. Sålunda har trängseln på Kors- madrasser, stickning av täcken, stoppning, 22362: holm år från år blivit aUt odrägligare. lappning o. s. v. Likaså saknas i brist pä 22363: .Jordbruksskolans elever bo nu i förvalta- rum möjligheter att ge en effektiv under- 22364: rens och biträdande lärarens lokal. Lektio- visning i matlagning och bakning. 22365: nerna för jordbruksskolans elever hållas i För avlägsnandet av alla dessa synner- 22366: elevemas klubbrum (biblioteks-, radio- och ligen svåra förhållanden borde Korsholms 22367: samlingsrum). Husmodersskolans klassrum husmodersskola med det aUra snaraste fä 22368: för 29 elever i detta nu, är till väl % upp- egna byggnader. Ritningar och kostnadsför- 22369: taget av vävstolar, och slaiJlll'et från dem slag för dessa ha även utlovats av lant- 22370: stör hela dagarna lantmannaskolans under- bruksstyrelsen. 22371: visning i klassrummet intill. Med hänvisning tili allt det som ovan 22372: Sedan österbottens svenska lantbruks- anförts anhålla vi vördsamt, att riksdagen 22373: sällskaps ambulerande lantmanna- och fiska- ville besluta hemställa, 22374: reskola ombildats till fast: Fiskarholm lant- 22375: mmmaskola i Kronoby, kan så gott som in- att regeringen i propositionen an- 22376: gen undervisning i fiskerihushållning med- gående statsfö1·slaget {ö1· 1951 måtte 22377: delas svenska österbottens omfattande npptaga 25 miljoner mk som bygg- 22378: fiskarbefolkning. nadsundet·stöd för Korsholms hus- 22379: österbottims svenska lantbrukssällskap modersskola i Korsholms kommun. 22380: har hos lantbruksstyrelsen anhållit om me- 22381: Helsingfors den 10 februari 1950. 22382: 22383: Verner Korsbäck. Albert Brommels. 22384: Levi Jern. Albin Wickman. 22385: Matts Forss. 22386: 509 22387: 22388: IX,o1. - Toiv..al. N:o 228. Stwmennos. 22389: 22390: 22391: Korsbäck y. m.: Määrärahasta rakennusctvustukseksi J[ors- 22392: holrnan emäntäkoulttlle. 22393: 22394: B d u s k u n n a ll e. 22395: Korsholman emäntäkoulu on vuodesta Pohjanmaan ruotsalainen maanviljelys- 22396: 1927 lähtien sijainnut Korsholman maa- seura on anonut maataloushallitukselta va- 22397: mieskoulun huoneistossa, pannen ensin toi- roja kalatalousosaston perustamista varten 22398: meen 6 kuukauden ja myöhemmin 5 kuu- Korsholman maamieskouluun. Anomus ei 22399: kauden kesäkursseja. Kun maamieskoulu ole vielä vienyt myönteiseen tulokseen, 22400: työskentelee 6 kuukauden kesäkurssein, ei- mutta on kai vain ajan kysymys, milloin 22401: vät emäntäkoulun kurssit aikaisemmin tuot- tämä osasto rahallisista syistä voi aloittaa 22402: taneet maamieskoululle muuta haittaa kuin toimintansa. Mutta minne sijoitetaan tämä 22403: ettei se kesäaikana voinut järjestää tarpeen osasto niin kauan kun emäntäkoulu täyt- 22404: vaatimia laidunviljelys-, salaojitus-, AIV- tää suurimman osan maamieskoulun tiloista, 22405: rehun valmistus- y. m. kursseja. keittiöstä, ruokasaleista, toisen luokkahuo- 22406: Vuoden 1947 tammikuusta lähtien laa- neen, toisen oppilasasuntolan (10 oppilas- 22407: jensi emäntäkoulu kuitenkin toimintansa huonetta) j. n. e.? 22408: kokovuotiseksi. Kun rakennukset Korshol- Tällaisen tilanpuutteen johdosta työsken- 22409: massa ovat tarkoitetut vain yhtä koulua telee myös emäntäkoulu mitä sietämättö- 22410: varten, seurasi tästä laajennuksesta, että mimmissä oloissa. Koululla on käytettävä- 22411: sekä maamies- että emäntäkoulu saattoivat nään vain yksi (1) opetussali, joka saman- 22412: ottaa vastaan vain puolet aikaisemmasta op- aikaisesti on myös lmtoma- ja ompelusalina. 22413: pilasmäärästään. Puutarhanhoidon talvisaikaiselta käytännöl- 22414: Vuoden 1948 tammikuun 9 päivästä läh- liseltä opetukselta (piirustus, istutus laatik- 22415: tien laajennettiin myös maamieskoulua kä- koihin j. n. e.) puuttuu kokonaan tiloja. Sa- 22416: sittämään n. s. maanviljelyskoulun ensim- moin on käytännöllisten kodinhoitotöiden 22417: mäisen vuosikurssin. Näin ori ahtaus Kors- opetuksen, kuten patjojen valmistamisen, 22418: holmassa käynyt vuosi vuodelta yhä sietä- peittojen tikkaulk:sen, parsimisen, paikkaa- 22419: mättömämmäksi. Maanviljelyskoulun oppi- misen j. n. e. laita. Samoin ei tilojen puut- 22420: laat asuvat nyt tilanhoitajan ja apulais- tuessa ole mahdollisuuksia antaa tehokasta 22421: opettajan huoneissa. Maanviljelyskoulun opetusta ruoanlaitossa ja leipomisessa. 22422: oppilaille pidetään luennot oppilaitten klu- Kaikkien näiden erittäin tukalien olojen 22423: bihuoneessa (kirjasto-, radio- ja kokoushuo- poistamiseksi pitäisi Korsholman emäntä- 22424: neessa). Emäntäkoulun luokkahuone, tätä koulun mitä pikimmin saada omat raken- 22425: nykyä 29 oppilaalle, on hyvinkin kahdelta nukset. Piirustukset ja kustannusarvio niitä 22426: kolmasosaltaan kangaspuiden täyttämä, ja varten on myös luvattu maataloushallituk- 22427: niiden kolke häiritsee kaiket päivät maa- sesta. 22428: mieskoulun opetusta viereisessä luokkahuo- Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo- 22429: neessa. tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk- 22430: Sen jälkeen kun ruotsalaisen maanvilje- syttäväksi toivomuksen, 22431: lysseuran kiertävä maamies- ja kalastus- että hallitus ottaisi vuoden 1951 22432: koulu on muodostettu kiinteäksi, Kruunu- tulo- ja menoarvioesitykseensä 22433: pyyssä sijaitsevaksi Fiskarholmin maamies- 25,000,000 markan määrärahan ra- 22434: kouluksi, ei ruotsalaisen Pohjanmaan laa- kennusavustttkseksi J[orsholman kttn- 22435: jalle kalastajaväestölle voida antaa juuri nassa sijaitsevalle Kor·sholman ernän- 22436: minkäänlaista opetusta kalataloudessa. täkoululle. 22437: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 22438: Verner Korsbäck. Albert Brommels. 22439: Levi Jern. Albin Wickman. 22440: Matts Forss. 22441: 510 22442: IX,92. - Toiv. aa. N :o 229. 22443: 22444: 22445: 22446: 22447: Hama.ra y. m.: Toimenpiteistä Inarin kotitalouskoulun otta- 22448: miseksi valtion haltuun. 22449: 22450: 22451: E d u s k u n n a 11 e. 22452: Inarin kUll'llassa Riutulassa on vuodesta kuin mitä seitl: ahtaisiin suojiin on voitu si- 22453: 1923 toiminut yksityinen,. valtionapua naut- joittaa ja näiden joukossa huomattava määrä 22454: tiva kotitalouskoulu. Koulun omistaja myöski'lll lappalaistyttöjä. Lapissa matlrus- 22455: N.N.K.Y. ilmoitti 1944, ettei se enää voi- taessa voi nähdä, missä tytär tai emäntä 22456: nut huolehtia koulusta. Tämän jälkeen on on !käynyt Riutulan kotitalousikoulun. 22457: koulu toiminut edelleen ilman omistajaa Korkeamman ko.ti!kulttuurin opettaminen 22458: valtionavun. turvin. Kun koulu oli tarkoi- ja Lapin aidon paikalliskulttuurin säilyttä- 22459: tus siirtää valtion kouluksi, varattiin sille minen ja kehittäminen sekä kotiseuturak- 22460: 1944 Könkäämjärven tila Ivalon läihellä. kauden lujittaminen ja taloudellisen ajat- 22461: Ennenkuin koulu ennätettiin siirtää sinne, telun ja kotitalousteknillisten taitojen opet- 22462: polttivat sa!ksalaiset kaikki tilalla olevat tamilllern ovat täällä yhtä tärkeitä kuin 22463: rakennukset, joissa kotitalouskoulu olisi Etelä-Suomessakin eikä Inarin 27 vuotta 22464: voinut toimia siksi kunl!les emäntäkoulun mitä vaikeimmissa olosuhteissa toimineen 22465: rwkennuk:set olisi saatu: rakennetuksi. Sak- kotitalouskoulun saisi antaa kuolla vain 22466: salaisten tuhottua myöskin suuren osan sentähden, että valtio lykkää sen. laajenta- 22467: koulun irtaimistoa Riutulassa, on koulun mista ja haltuunsa ottamista vuodesta toi- 22468: toiminta ollut sodan jälkeen huomattavasti seen. 22469: vaikeampaa, kunnes kunta lopuksi ilmoitti, Edellä olevan perusteella esitetään, että 22470: ettei se voi antaa ikotitalouskoulum. toimia eduskunta lausuisi hallitukselle toivomuk- 22471: Riutulwn oppilasasuntolassa muuta kuin sen, 22472: kolme kesäkuukautta kansakoulun kasva- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 22473: neen oppilasmäärän vuoksi. Koululle on siin Inarin kotitalouskoulun ottami- 22474: nyt saatu vuoikratulksi tilapäisasunto ensi seksi valtion haltuun ensi tilassa 22475: kesäksi, mutta jo tavaroidenkin sijoitus sekä sen laajentamiseksi emäntäkou· 22476: ensi talv~ksi vaikeutuu. Kouluun on edel- luksi ja sen toiminnalle välttämättö- 22477: leen ollut runsaasti enemmän hakijoita mien opetussuojien 1·akentamiseksi. 22478: Helsingissä 13 päivä,nä helmikuuta 1950. 22479: 22480: 22481: Inna Hamara. Erkki Koivisto. Johannes Wirtanen. 22482: 511 22483: 22484: IX,93. - Toiv. al. N :o 230. 22485: 22486: 22487: 22488: 22489: Saalasti y. m. : Kotitalouskoulun pe1·ustamisesta Rovanie- 22490: men pienviljelijäkoulun yhteyteen. 22491: 22492: 22493: E d u s k u n n a ll e. 22494: 22495: Pohjois-Suomen kotitaloudelliset olot vaa- sillä talousrakennukset voisivat olla yhtei- 22496: tivat asianttmtevaa ja koulutettua ohjausta set, mikä seikka alentaisi perustamiskus- 22497: taloudellisissa, tarveydellisissä ja sosiaali- tannuksia. Pienviljelijäopiston yhteydessä 22498: sissa kysymyksissä. Koulutettujen koti- toimiva kotitalouskoulu voitaisiin muuttaa 22499: talousneuvojien saanti Lapin läänin alueella kotitalousopiston harjoituskouluna toimi- 22500: on kuitenkin tuottanut suuria vaikeuksia vaksi emäntäkouluksi. 22501: kaikille järjestöille, sillä olot siellä ovat Ottaen huomioon Pohjois-Suomen· koti- 22502: monessa suhteessa erilaiset kuin etelässä. talousneuvojien suuren kysynnän ja alan 22503: Sen vuoksi tarvittaisiin Pohjois-Suomeen kehittämisen tarpeen ehdotamme kunnioit- 22504: oma kotitalousneuvojia valmistava koti- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 22505: talousopisto, joka sikäläisistä oloista ja muksen, 22506: oloissa kasvattaisi neuvojia. että hallitus 1·yhtyisi kiireellisiin 22507: Kotitalousneuvojaopiston paikaksi sopisi toimenpiteisiin Rovaniemen pienvil- 22508: Rovaniemen kunnan lahjoittama pienvilje- jelijäkoulun yhteyteen suunnitellun 22509: lijäopiston läheisyydessä sijaitseva tontti, kotitalousopiston pe1'ustamiseksi. 22510: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 22511: 22512: Kerttu Saalasti. Martti Miettunen. 22513: Aino Luostarinen. Vihtori Vesterinen. 22514: Erkki Koivisto. 22515: 512 22516: 22517: IX,94. - Hemst. mot. N:o 231. 22518: 22519: 22520: Brommels m. fl.: Angående åtgärder för att frä,nja den 22521: f1"skeriekonomiska och fiskeribiologiska forskningen. 22522: 22523: 22524: 'rill Riksdagen. 22525: 22526: Fiskerinäring·ens trångmål och fiskar- stånd ett tidsenligt fiskarinstitut med där- 22527: befolkningens prekära ekonomiska läge har till hörande försöksstationer och -inrätt- 22528: under de senaste åren blivit ett både ningar. Med anledning av denna och andra 22529: socialt och nationalekonomiskt problem av motioner beslöt riksdagen hemställa, att 22530: betydande räckvidd. Den av riksdagsman regeringen måtte u,;gpgöra en plan för in- 22531: r_jarson inlämnade hemställningsmotionen rättande av ny.<> · .skodli.ngsanstalter ooh 22532: n: o 286 av den 8 augusti 1948 och den för fiskodlingello systematiska främjande 22533: av riksdagsman Ikonen gjorda hemställ- samt i ärend€t överJämna proposition till 22534: ningsmotionen n: o 285 av den 6 augusti riksdagen. 22535: 1948 samt den av riksdagsman Korsbäck För fiskerinäringens allsidiga utveckling 22536: inlämnade finansmotionen n: o 229 av den är det nödvändigt att snabba åtgärder vid- 22537: 5 oktober 1948 har belyst dessa svårig-heter. tagas för att fylla denna lucka i vår forsk- 22538: Regeringen har även reagerat positivt inför ningsverksamhet på nationalekonomiskt vik- 22539: de framförcla motiven och bl. a. tillsatt den tiga områden. Detta är ej görligt, utan att 22540: s. k. skärgårdskommitten :för att gruncUigt en med statsmedel bekostad intensifierad 22541: dryfta de frågor, som hör samman med forskning på det fiskeriekonomiska och 22542: fiskerinäringen och med tryggandet av fiskeribiologiska området genomföres och 22543: lmst- och skärgårdsbefolkningens utkomst- det då vid ett fiskeriinstitut, där forskare 22544: möjligheter. Kommittens nyligen avgivna med nödig vetenskaplig skolning och med 22545: delutlåtande visar, huru vidlyftigt detta stöd av laboratorier och försöksstationer 22546: utredningsarbete är och huru de direkt och och anläggningar kunde ägna sig åt arbets- 22547: indirekt hör samman med en mängd ekono- uppgifterna. 22548: misk~, tekniska och sociala frågor. Forskningen på fiskerbäringens område 22549: Hittills har inom skärgårdskommitten har i utlandet fått ett stort omfång. I 22550: inte de direkta fiskerifrågorna ingående exempelvis Sverige finns två fiskeriforsk- 22551: behandlats, varför några förslag därom ningsinstitut med försöksstationer, två 22552: ännu inte gjorts. - Vi önskar understryka, undersökningsfartyg och sammanlagt ett 22553: att det säkerligen nu hade sett lyckligare tjugotal forskare och fiskeribiologer. 22554: ut för fiskerinäringen och dess utövare, om På grund av det anförda vågar vi vörd- 22555: den länge saknade fiskeriekonomiska och samt föreslå, att riksdagen ville besluta 22556: fiskeribiologiska forslrningen hos oss fått hemställa, 22557: erforderligt stöd av staten. att 1·egeringen måtte vidtaga 22558: För att fästa uppmärksamheten vid skyndsamma åtgärder för att främja 22559: bristerna på detta område inlämnade riks- den fiskeriekonomiska-fiskeribiolo- 22560: dagsman Rollsten en hemställningsmotion giska forskningen med särskild hän- 22561: n:o 146 av den 8 :februari 1946, vari :före- syn tiU inrättandet av ett fiskeri- 22562: slogs att riksdagen hos regeringen måtte institut med d!irtill hörande försöks- 22563: hemställa, att denna skulle i brådskande stationer samt till Riksdagen över- 22564: ordning vidtaga åtgärder :för · att :få till lämna proposition i ärendet. 22565: Helsingfors den 10 :februari 1950. 22566: 22567: Albert Brommels. Albin Wickman. Arthur Larson. Lassi Hiekkala. 22568: Matts Forss. Verner Korsbäck Urho Kulovaara. J. E. Lampinen. 22569: 513 22570: 22571: IX,94. - Toiv. al. N:o 231. Stwmennos. 22572: 22573: 22574: 22575: Brommels y. m.: Toimenpiteistä kalataloudellisen ja kala- 22576: biologisen tutkimuksen edistämiseksi. 22577: 22578: 22579: E d u s k u n n a 11 e. 22580: 22581: Kalastuselinkeinon ahdinkotila ja kalas- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen- 22582: tajaväestön vaikea taloudellinen asema on piteisiin ajanmukaisen kalastusopiston ja 22583: viime vuosina muodostunut sekä yhteiskun- siihen kuuluvien koeasemien ja -laitosten 22584: nallisesti että kansantaloudellisesti huomat- perustamiseksi. Tämän ja muiden aloittei- 22585: tavan laajakantoiseksi probleemiksi. Kan- den johdosta päätti eduskunta hyväksyä 22586: sanedustaja Larsonin jättämä toivomus- toivomuksen, että hallitus valmistaisi suun- 22587: aloite n: o 286 6 päivältä elokuuta 1948 ja nitelman uusien kalanviljelyslaitosten pe- 22588: kansanedustaja Ikosen tekemä toivomus- rustamiseksi ja kalanviljelyksen järjestel- 22589: aloite n: o 285 6 päivältä elokuuta 1948 mälliseksi edistämiseksi sekä antaisi asiasta 22590: sekä kansanedustaja Korsbäckin jättämä esityksen eduskunnalle. 22591: rahaasia~aloite n:o 229 5 ,päivältä loka- Kalastuselinkeinon kaikinpuoliseksi kehit- 22592: kuuta 1948 ovat valaisseet näitä vaikeuksia. tämiseksi on välttämätöntä ryhtyä pikai- 22593: Hallitus on myös suhtautunut myönteisesti siin toimenpiteisiin tämän aukon täyttämi- 22594: esitettyihin perusteluihin ja mm. asettanut seksi tutkimustoiminnassamme kansantalou- 22595: ns. saaristokomitean selvittämään perus- dellisesti tärkeällä alalla. Tämä ei ole mah- 22596: teellisesti niitä kysymyksiä, jotka liittyvät dollista ilman valtion varoin kustannetun 22597: kalastuselinkeinoon ja rannikko- ja saaristo- tehostetun tutkimuksen toteuttamista kala- 22598: väestön toimeentulomahdollisuuksien tur- taloudellisella ja kalabiologisella alalla ja 22599: vaamiseen. Komitean äskettäin jättämä tällöin kalastusopistossa, jossa tarpeellisen 22600: osalausunto osoittaa, miten laaja tämä sel- tieteellisen koulutuksen saaneet tutkijat 22601: vitystyö on ja miten se suorasti ja epä- voivat laboratorioiden ja koeasemien ja 22602: suorasti liittyy moniin taloudellisiin, tek- -laitosten avulla omistautua työhönsä. 22603: nillisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin. · Tutkimus kalastuselinkeinon alalla on 22604: Tähän mennessä ei saaristokomiteassa ole ulkomailla saanut suuren laajuuden. Esi- 22605: perusteellisesti käsitelty suoranaisia kalas- merkiksi Ruotsissa on kaksi kalastustutki- 22606: tuskysymyksiä, minkä vuoksi niistä ei ole musopistoa koeasemineen, kaksi tutkimus- 22607: tehtv mitään ehdotuksia. - Haluamme ko- alusta ja yhteensä parikymmentä tutkijaa 22608: rost~a, että kalastuselinkeinon ja sen har- ja kalastusbiologia. 22609: joittajien asema olisi näyttänyt varmaan Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun- 22610: onnellisemmalta, jos kauan kaivattu kala- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 22611: taloudellinen ja kalabiologinen tutkimus vomuksen, 22612: olisi saanut meillä tarpeellista tukea val- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 22613: tiolta. toimenpiteisiin kalataloudellis-kala- 22614: Kiinnittääkseen huomiota tällä alalla val- biologisen tutkimuksen edistämiseksi 22615: litseviin puutteellisuuksiin teki kansan- ottamalla erityisesti huomioon kalas- 22616: edustaja Rollsten toivomusaloitteen n: o 146 tusopiston perustamisen siihen kuu- 22617: 8 päivältä helmikuuta 1946, jossa ehdotet- luvine koeasemineen sekä antaisi 22618: tiin eduskunnan päätettäväksi toivomus, asiasta esityksen Eduskunnalle. 22619: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 22620: 22621: Albert Brommels. Albin Wickman. Arthur Larson. Lassi Hiekkala. 22622: Matts Forss. Verner Korsbäck. Urho Kulova.ara. J. E. Lampinen. 22623: 65 22624: 514 22625: 22626: IX,91S. - Hemst. ~ot. N:o 232. 22627: 22628: 22629: 22630: 22631: Österholm m. fl. : A.ngående avlåtande av proposition om 22632: överlämnande av handeln med färsk strömming med 22633: ensamrätt åt fiskarbefolkningens organisationer. 22634: 22635: 22636: Till Riksdagen. 22637: 22638: Redan före kriget var det ett ständigt att handeln med strömming ookså i vårt 22639: äterkommande .problem pä fiskerinäringens land ,bör ordinas i huvudsaklig överensstäm- 22640: omrä.de att särskilt på vären regelbundet melse med det system, som tillämpas i 22641: uppkom ett fångstöverskott av strÖIIlllln.ing, Sverige. Det ·kan nämnas att Nylands fis- 22642: som. tryclrte priset pä mariknaden, inte säl- karförbund enhälligt uttalat sig för infö- 22643: lan tili den grad att det inte lönade sig randet av atllktoriserad fiskhandel. Om 22644: att föra fisken i ihandeln, varför stora denna uppfattning har fö:renat sig de 22645: m.ängder gick förlorade. En tillfällig lätt- svellSikspräkiga fiskarföl'!bundens samarbets- 22646: nad bragte krigstiden, dä hela fångsten delegation och Fiskerifömningens i Finland 22647: fann avsättning. Sedan normala fö:nhällan- havsfiskesektion. Nu senast har den av 22648: den inträtt i livsmedelsförsörjningen, har statsrå.det tillsatta :Skärgårdskommitten i 22649: avsättningssvårigheterna inställt sig änyo sitt nyss överlämnade :betänkande enhälligt 22650: ooh i hög grad bidiragit tili att skärpa det föreslagit att auktoriserad fiskhandel måtte 22651: allvarliga ekonomiska läge, som länge rått införas, tillsvidare dock endast på ett av- 22652: i skängården, ~mkilt i dess yttre delar, och snitt av den öste:nbot~a kusten. 22653: pä.skyndat avfolkningen av densamma. Vidi oohandlingen av frågan om ström- 22654: Alla bemödanden till trots har det ic:ke mingsöverskottet har det ofta påpekats att 22655: varit möjligt att finna en ekonomiSkt lö- en av de främsta orsakerna till anhopnin- 22656: nande användning för den vårströmming, gen av fisk i marknaden på våren är ström- 22657: som icke ikan säljas i färskt tillstånd. Den mingsryssjorna, som främst används i den 22658: lämpar sig icke iför saltning, än mindre inre skärgården och vid vissa tidpunkter 22659: som råvara i konservindustrin. Inte heller ger massfångster, vilka inte finner avsätt- 22660: har beredningen av fiskmjöl nämnvärt !kun- ning. Oli\ka förslag har framställts för 22661: nat millSika avsättningssvårigheterna. Vid begränsning av strömmingsryssjornas an- 22662: sädant förhållande har upopfattningen allt- vändning, vilika också anses skadliga ge- 22663: mera stadgats i den riktningen att frågan nom a tt de fångar annan fisk än strömming 22664: om strömmingsöve:rSkottet lkan lösas endast under lclrtiden, då fiskstammen överihruVi\ld 22665: genom att h.andeln med färsk strömming inte borde över'hövan beskattas. Mrenin- 22666: överlämnas med ensamrätt åt fiskarbefolk- garna har dock varit delade om ändamål- 22667: !llingens Jeglla organisationer, pä samma senligiheten av att införa restriktioner mot 22668: sätt som slrett på Sverige östkust. De användningen av strömmingsryssjorna. Om 22669: erfarenheter, som vunnits i Sverige under auktoriserad fisliliandel sikulle införas, 22670: två årtionden, har visat att den så silrolle problemet med strömmingsryssjorna 22671: !k:alladle auktoriserad:e f.Wkhandeln bragt lösas av sig självt, då jru tillförseln skulle 22672: reda i förhållandena och gjort ström.mings- regleras av fiskarbefolkningens egna han- 22673: fislret lönande genom att fängsten ooh till- delsorganisationer. 22674: förseln reglerats enligt efterfrågan för da- D.et vore av största vikt att åtgärder 22675: gen, varigenom fiskarbefolikningen er- skulle vidtagas för att bringa red.a i de 22676: hållit ett Skäligt pris för sin vara. Flera oefterrättliga föl'lhållanden, som nu råder 22677: av våra f:iska.rorganisationer ihar efter på strömmingsfiskets och ström.mingshan- 22678: grundlig prövning kommit till övertygelsen delns omrä.de. Därvid syns utväg:en att 22679: IX,95. - Österholm y. m. 515 22680: 22681: införa auktoriserad fiskhandel vara den Med stöd av det som ovan framhållitS 22682: enda, som kan leda tili o.rdnade ooh stabila föreslår undertec!lmade vö:rdsamt att Rib- 22683: prisfövhållanden för vårt havsfiske och dagen ville besluta :hemställa, 22684: skä.nka fi.skarbefolllmingen tillfredsställande 22685: lön för arbete ooh driftkostnader vid fi.s. att regeringen med det s-naraste 22686: ketS utövning. Den auktoriserade fiskhan- måtte till Riksdagen överlämna pro- 22687: deln vore också ägnad att minska betydel- position om att handeln med färsk 22688: sen av mellanhänderna i fiskhandeln, vilka · strömm-an,g överlämnas med ensam- 22689: fö:tXeyrar fisken. Skillnaden mellan det pris rätt åt fiskarbefolkningens organisa- 22690: fiskaren erhåller och det som råder i mi- tioner i huvudsaklig överensstäm- 22691: nuthandeln är ofta alltför stor. melse med det system, som tillämpas 22692: på Sveriges östkust. 22693: Helsingfors den 8 febl'IUari 1950. 22694: 22695: John Österholm. Ebba östenson. 22696: Verner Korsbäck. Albin Wickm.an. 22697: J. Söderhjelm. Ma.tts Forss. 22698: Arthur La.rson. Levi Jem. 22699: Henrik Kullberg. 22700: 516 22701: 22702: IX,u. - Toiv. al. N :o 232. StWmennos. 22703: 22704: 22705: 22706: 22707: Österholm y. m.: Esityksen antamisesta tuoreen silakan 22708: kaupan jättiimisestä yksinoikeudella kalastajaviiestön 22709: järjestöjen suoritettavaksi. 22710: 22711: 22712: E d u s k u n n a ll e. 22713: 22714: Jo ennen sotaa oli alituisesti toistuvana keen tulleet siihen vakaumukseen, että si- 22715: pulmana kalastuselinkeinon alalla, että var- lakan kauppa on meidänkin maassamme 22716: sinkin keväisin syntyi säännöllisesti sila- järjestettävä pääasiallisesti saman järjes- 22717: kan pyyntiylijäämää, joka painoi hinnan telmän mukaan, jota sovelletaan Ruotsissa. 22718: markkinoilla usein niin alas, ettei kannat- Mainita voidaan, että Uudenmaan kalasta- 22719: tanut kuljettaa kalaa kaupaksi, minkä jaliitto on yksimielisesti ilmaissut kannat- 22720: vuoksi suuria määriä meni hukkaan. Tila- tavansa auktorisoidun kalakaupan käytän- 22721: päisen kevennyksen toi mukanaan sota- töön ottamista. Tähän käsitykseen ovat yh- 22722: aika, jolloin koko saalis meni kaupaksi. tyneet ruotsinkielisten kalastajaliittojen yh- 22723: Säännöllisten olojen palattua elintarvike- teistoimintavaliokunta ja Suomen Kalas- 22724: huoltoon on uudelleen esiintynyt myynti- tusyhdistyksen merikalastusjaosto. Nyt vii- 22725: vaikeuksia ja ne ovat suuressa määrässä meksi on valtioneuvoston asettama saaristo- 22726: olleet kärjistämässä sitä vakavaa taloudel- komitea äskettäin antamassaan mietinnössä 22727: lista tilaa, joka on kauan vallinnut saa- yksimielisesti ehdottanut, että auktorisoitu 22728: ristossa, erittäinkin sen ulkolaidoilla ja jou- kalakauppa otettaisiin käytäntöön, toistai- 22729: duttanut sen tyhjenemistä väestöstä. seksi kuitenkin vain eräällä Pohjanmaan 22730: Kaikista ponnistuksista huolimatta ei ole rannikon osalla. 22731: ollut mahdollista löytää taloudellisesti kan- Pohdittaessa kysymystä silakanylijää- 22732: nattavaa käyttöä kevätsilakalle, jota ei mästä on usein huomautettu, että yhtenä 22733: voida myydä tuoreena. Se ei sovellu suo- pääsyynä kalan kasaantumiseen keväällä 22734: latavaksi ja vielä vähemmän säilyketeolli- markkinoille ovat silakkarysät, joita etu- 22735: suuden raaka-aineeksi. Eikä kalajauhon päässä käytetään sisemmässä saaristossa ja 22736: valmistaminenkaan ole mainittavasti voi- jotka eräinä aikoina antavat suuria saa- 22737: nut vähentää myyntivaikeuksia. Asiain liita, mille ei löydy ostajia. Eri ehdotuk- 22738: näin ollen on yhä enemmän vakiintunut kä- sia on tehty silakkarysien käytön rajoit- 22739: sitys siihen suuntaan, että kysymys sila- tamiseksi, sillä niitä pidetään vahingolli- 22740: kan ylijäämästä voidaan ratkaista vain jät- sina sen vuoksi, että ne pyytävät muutakin 22741: tämällä tuoreen silakan kauppa yksinoikeu- kalaa kuin silakkaa kutuaikana, jolloin 22742: della kalastajaväestön omille järjestöille, kalakantaa yleensä ei pitäisi kovin paljon 22743: samalla tavalla kuin on tapahtunut Ruot- verottaa. Mielipiteet ovat lruitenkin men- 22744: sin itärannilkolla. Ruotsissa kahden vuosi- neet hajalle siitä, olisiko silakkarysien ikäy- 22745: kymmenen aikana saavutetut lk!dk:emulkset tön rajoitusten voimaan saattaminen tar- 22746: ovat osoittaneet, että ns. auktorisoitu kala- koituksenmukaista. Jos mentäisiin aukto- 22747: kauppa on tuonut oloihin järjestystä, teh- risoituuri kalakauppaan, selviäisi silakka- 22748: nyt silakanpyynnin kannattavaksi siten, rysien pulma itsestään, koska kalastaja- 22749: että pyynti ja kauppaan toimitus on sään- väestön omat kauppajärjestöt hoitaisivat 22750: nöstelty päivän kysynnän mukaan, sekä ka- tavaran kauppaan tulon. 22751: lastajaväestö siten saanut kohtuullisen hin- Erinomaisen tärkeätä olisi, että ryhdyt- 22752: nan tavarastaan. Monet kalastajajärjes- täisiin toimiin järjestyksen aikaansaami- 22753: tömme ovat perinpohjaisen harkinnan jäl- seksi niihin parantumattomiin oloihin, 22754: IX,9o. -.Österholm y. m. 511 22755: 22756: jotka nykyään vallitsevat silakankalastuk- sevan hinnan välillä on usein vallan liian 22757: sen ja silakkakaupan alalla. Tällöin näyt- suuri. 22758: tää auktorisoidun kalakaupan käytäntöön Edellä esitetyn nojalla allekirjoittaneet 22759: ottaminen olevan ainoa keino, joka voi joh- kunnioittavasti ehdottavat eduskunnan pää- 22760: taa järjestyneisiin ja vakaantuneisiin hin- tettäväksi toivomuksen, 22761: taoloihin merikalastuksen osalta ja antaa 22762: kalastajaväestölle tyydyttävän palkan että hallitus mahdollisimman pian 22763: työstä sekä käyttökustannukset kalastuk- antaisi Eduskunnalle esityksen tuo- 22764: sen harjoittamisesta. Auktorisoitu kala- reen silakan kaupan luovuttamisesta 22765: kauppa olisi myös omansa vähentämään yksinoikeudella kalastajaväestön jär- 22766: välikäsien merkitystä kalakaupassa, mikä jestöille pääasiallisesti saman järjes- 22767: tekee kalan kalliimmaksi. Ero kalastajan telmän mukaisesti, jota sovelletaan 22768: sa.alllan hinnan ja vähittäiskaupassa vallit- Ruotsin itärannikolla. 22769: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 22770: 22771: John österhobn. Ebba. östenson. 22772: Verner Korsbäck. Albin Wiokmv.n. 22773: J. Söderhjelm. Ma.tts For&S. 22774: Arthur Larson. Levi Jern. 22775: Henrik Kullberg. 22776: 518 22777: 22778: IX,Da. - Bemst. mot. N:o 233. 22779: 22780: 22781: 22782: 22783: Brommels m. fl.: A.t~.gdende ökat statsunderstöd för fiske- 22784: vdrds- .och fiskodUngsarbetet. 22785: 22786: 22787: T i ll R i k s d a g e n. 22788: 22789: Med hänvisning till riksdagens hem- överbyggande uppkomna synnerligen kri- · 22790: ställan till regeringen av den · 15 okto- tiska situationen för den med fångst av 22791: ber 1946 ooh däri ri:ktad uppmaning laxfisk och sik sig sysselsättande befolk- 22792: till regeringen, att denna måtte uppgöra ningen, väga vi vördsamt föreslå, att riks- 22793: en pian för inrättandet av nya fiskodlings- dagen ville besluta hemstJälla, 22794: anstalter och för fiskodlingens systematiska 22795: främjande, samt på grund av att en nöd- att regeringen i propositionen 22796: vändig rationalisering och intensifiering av angående statsförslaget för dr 1951 22797: det allmännyttiga fiskevårds- och fiskod- måtte beakta fiskevårds- och fisk- 22798: lingsarbetet i landet icke är möjlig utan odlingsarbetets trätJ.gatJ.de behov av 22799: ett vida starkare stöd än hitintills från ökat ekonomiskt stöd från stats- 22800: statsmaktens sida, och detta ingalunda maktens sida. 22801: minst på grund av den genom älvarnas 22802: Helsingfors den 10 februari 1950. 22803: 22804: Albert Brom.mels. Lennart Beljas. 22805: Albin Wickma.n. Toivo Ikonen. 22806: Verner Korsbäck. L. I. Kaukama.a.. 22807: Henrik Kullberg. Jaakko Balmla. 22808: Lassi BiekkaJa. J. E. Lampinen. 22809: 519 22810: 22811: IX,Da.- Toiv. al. N:o 233. Suomennos. 22812: 22813: 22814: 22815: 22816: Brommels y. m;: Kalastuksenhoidon ja kalanviljelyksen val- 22817: tionavustuksen lisäämisestä. 22818: 22819: 22820: E d u s k u n n a ll e. 22821: 22822: Viitaten eduskunnan toivomukseen halli- tilanteen johdosta, johon lohen- ja siian- 22823: tukselle 15 päivältä loka:kuuta 1946 ja kalastusta harjoittava väestö on joutunut 22824: siinä hallitukselle annettuun kehoituk- jokien voimatalouden palvelukseen ottami- 22825: seen valmistaa suunnitelma uusien kalan- sen takia, ehdotamme kunnioittaen edus- 22826: viljelyslaitosten perustamiseksi ja kalan- kunnan päätettäväksi toivomuksen, 22827: viljelyksen järjestelmälliseksi edistämiseksi 22828: sekä sen johdosta, että yleishyödyllisen että hallitus vuoden 1951 tulo- ja 22829: kalanhoito- ja kalanviljelystyön välttämätön menoar·vioesityksessään ottaisi huo- 22830: rationalisoiminen ja tehostaminen maassa mioon kalanhoito- ja kalanviljelys- 22831: ei ole mahdollista ilman tähänastista paljon työn pakottavan tarpeen saada enem- 22832: voimakkaampaa tukea valtiovallan taholta, män taloudellista tukea valtiovallan 22833: ei suinkaan vähiten sen erittäin kriitillisen taholta. 22834: :S:elsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 22835: 22836: Albert Brommels. Lennart Beljas. 22837: Albin Wickman. Toivo Ikonen. 22838: Verner Korsbäck. L. I. Kaukamaa. 22839: Henrik Kullberg. Jaakko Baklala. 22840: Lassi Biekkala.. J. E. Lampinen. 22841: 520 22842: 22843: 1X,97. - Toiv. al. N:o 234. 22844: 22845: 22846: 22847: Pyy y. m.: Kalastusta varten vuokrattujen vesialueitten 22848: lunastamisesta. 22849: 22850: 22851: E d u s k u n n a ll e. 22852: 22853: Ammattikalastajaväestön asema on maas- tämätöntä että tilattoman väestön oikeutta 22854: samme aina ollut ja on nykyisinkin hyvin kalastaa sellaisilla vesillä, joista he saisivat 22855: heikko. Yleensä on ammattikalastajaväes- riittävän toimeentulonsa, laajennettaisiin 22856: tön omistuksessa vain pieni vesialue tai lairnsäädäntöteitse, lroslka maassamme on huo- 22857: pieni osuus yhteisiin, jakamattomiin kala- mattava määrä asutus- ja pienviljelystilalli- 22858: vesiin. Näinollen on vesialue niin vähäinen, sia kuin myös tilatonta väestöä, joka on 22859: että he joutuvat vuokraamaan lisävettä pakoitettu etsimään lisäansiota kalastuk- 22860: voidakseen harjoittaa ammattiaan. Ranni- sesta. Edelläsanottu koskee myös luovute- 22861: koillamme olevat suuret kartanot omistavat tulta alueelta siirtynyttä ammattikalastaja- 22862: nimittäin suurimmaksi osaksi vedet. Lisäksi väestöä, koska maanhankintalain mukaan ei 22863: on hyvin runsaasti keskikokoisia maatiloja, ole voitu muodostaa riittävästi kalastusti- 22864: joilla on hyviäkin kalavesiä. Sisämaan loja tai että muodostetut tilat ovat elinkel- 22865: järvialueella on asianlaita sama kuin ranni- vottomia. Näinollen kalavedet olisi saatava 22866: kollakin. Vesien omistajat eivät itse har- kalastajien käyttöön, jolloin sekä raskaat 22867: joita kalastusammattia ja mikäli harjoitta- vesivuokrat että keinottelu jäisi pois, eikä 22868: vat, niin pääasiassa vain kotitarpeikseen. se olisi nostamassa kalan hintoja fa hyö- 22869: Vesialueiden omistajat ovat vuokranneet dyttämässä ansiottomasti maanomistajia. 22870: vedet tai vain osia niistä, vuosittain huuto- Kaikki kalastusta koskevat säännökset olisi 22871: kaupalla, mutta myös jossain määrin sopi- saatava helposti hoidetuiksi, silloin kalasta- 22872: mustietä käyttäen, silloinkin tavallisesti jat huolehtisivat hallitsemiensa vesialueit- 22873: vain vuodeksi kerrallaan. Tästä johtuen ten hoidosta. Tämä olisi sekä kalastajien 22874: ovat kalavedet joutuneet keinottelun koh- että koko maan etu. 22875: teeksi. Tätä kalavesien keinottelua ei laki Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 22876: kiellä. Tällä keinottelulla on myös toinen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 22877: haitallinen puolensa. Kalavedet ovat jää- 22878: neet hoitamatta, joten niiden tuotto on että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 22879: myös vähentynyt, koska useinkaan ei hoito- toimenpiteisiin sellaisen lain aikaan- 22880: puoleen kiinnitetä huomiota. Lisäksi on saamiseksi, että ammattikalastajat 22881: otettava huomioon, ettei maassamme ole saisivat lunastaa heille kalastusta 22882: mahdollisuuksia harjoittaa kalastusta valta- varten vuokratut vesialueet samalla 22883: merikalastuksen tapaan suurpyydyksillä, tavoin kuin torpparit ja mäkitupa- 22884: vaan ovat maamme rannikot valtaosaltaan alueiden vuokraajat saivat lokakuun 22885: saarien pirtomat ja kalastus on pääasiassa 15 päivänä 1918 annetun lain perus- 22886: näin ollen saaristo- ja sisävesikalastusta. teella lunastaa vuokra-alueensa omik- 22887: Edellä olevista seikoista johtuen olisi vält- seen. 22888: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 22889: 22890: J. Pyy. Toivo Pyörtänö. Pentti Niemi. 22891: Va.lto Käkelä. Kalle Kauhanen Eino Raunio. 22892: Hugo Aattela.. 0. Muikku. Paavo Lesikinen. 22893: Arvo Sävelä. 1frjö HelenitlS. Lauri Myllymäiki. 22894: Kustaa. Ala.nko. Jalmari Linna. Laura Brander-Wallin. 22895: Urho Kulovaara. Juho Karvonen. Kaisa Hiilelä. 22896: E. P11Sa. 22897: 521 22898: 22899: IX,9s. - Toiv. al. N:o 235. 22900: 22901: 22902: 22903: 22904: Leino y. m.: Toimenpiteistä sisäjärvikalastusneuvonnan- 22905: tehostamiseksi. 22906: 22907: 22908: E d u s k u n n a ll e. 22909: 22910: Maamme on vesistörikas. Meillä olisi mitä Edellä esitettyyn viitaten ja toivoen edus- 22911: suurimmat edellytykset kalojen lisäämiseen. kunnan käsittävän yllä mainitun asian tär- 22912: Tässä suhteessa on laiminlyönti ollut mitä keyden rohkenevt allekirjoittaneet kunnioit- 22913: suurin. taen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toi- 22914: Sisävesikalastusneuvonta on heikonlaisella vomuksen, 22915: tasolla ja kalanviljelys jäänyt miltei pape- 22916: rille. että hallitus viipymättä ryhtyisi 22917: Suomen järvissä ja joissa viihtyvät ar- sellaisiin toimenpiteisiin, että sisä- 22918: vokkaat kalalajit. Meillä olisi, paitsi oman järvikalastusneuvonta entisestään li- 22919: tarpeen, mahdollisuuksia myös vientiin sääntyisi ja tehostuisi sekä toiminta 22920: tällä alalla. Me emme voi jättää sivuun kalanviljelyksen aikaansaamiseksi 22921: näitä kansantaloudellisia arvoja, jotka sisä- saatettaisiin vesistöolosuhteitamme 22922: vesistöissämme piilevät. vastaavalle tasolle. 22923: 22924: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 22925: 22926: Yrjö Leino. Eino Tainio. 22927: 22928: 22929: 22930: 22931: 66 22932: 522 22933: 22934: IX,99. - Toiv. &1. N :o 236. 22935: 22936: 22937: 22938: 22939: Ka.uka.maa. y. m.: Määrärahasta kalan kuivaamoiden perus- 22940: tamiseksi Varsinais-Suomen ja ·Satakunnan rannikolle. 22941: 22942: 22943: Eduskunnalle. 22944: 22945: Maamme nykyisestä kalastajaväestöstä niitten hinta yhäti kohoamassa. Viime ke- 22946: .asuu runsas kolm:a.nnes Turun ja Porin lää- väänä Sataikurmassa laslrettiin, että silakan 22947: nissä. Viimeksi ilmestyneen tilastQllisen hinta oli noussut vuoteen 193l3 verrattuna 22948: vuosikirjan mukaan v. 1947 merikalastusta korkeintaan 6-kertaiseksi, mutta pyydysten 22949: joko yksinomaisena tai tärkeänä elannon noin 16~kertaiseksi. Ylituotanto !keväisin 22950: lähteenä harjoittaneita perhekUJlltia oli koko vaarantaa !koko kalastuselinkeinon ikannat- 22951: maassa 6,320, niistä mainitussa läänissä tavuuden. Tästä päästään vain, jos valtio- 22952: 2,360. Sota.. ja ja niitä seuranneina vai- vallan myötävaikutuksella saataisiin perus- 22953: keina vuosina täm.äm. ammatinharjoittaja- tetuksi ja toiminnassa pysytetyksi muu- 22954: kumran panos elintarvikehuollossamme on tama kuivaam.o Varsinais-Suomeen ja yksi 22955: todettu entistä tärkeäDlnläksi. Viime vuo- Satakunnan :vann.ikoille. Niiden tuotanto 22956: mna kalastajien elinkeinonharjoituksessa on laskettu voivan nousta miljoonaan ki- 22957: nimenomaan Turun ja Porin läänin osalta lOOill kalajauhoa vuodessa, mikä vähentäisi 22958: on ilmennyt epäkohtl:!., jonka poistaminen ulkomaista tuontia ja vahvistaisi maan 22959: olisi tähdellinen koko ka.nsantaloutemme omavaraisuutta tällä alalla. Kuivaamoista 22960: ikamnalta. Keväällä silakkasaaliit ovat ol- hyötyisivät myös ainakin osittain Pohjan- 22961: leet niin runsaat, että ne ovat ylittäneet maa, Uusimaa ja Ahvenanmaa, missä meri- 22962: kysynnän, mistä syystä hinta on romahta- kalastajain lukumäärä on suurin Turun ja 22963: nut äkisti ja osa arvokka~asta saaliista on Porin läänin jälkeen (v. 1947 Vaasan l:ssä 22964: :pilaailltunut. Ylituotantoa on pääasiassa 1,060, Uudellamaalla 825 ja Ahvenanmaalla 22965: esiintynyt Varsinais-Suomessa, josta tava- 724). Kalastajaväestö, joka yleensä on 22966: raa on tällöin kuljetettu autoilla :niin vähäväkistä, ei omin avuin pysty kuivaa- 22967: etäälle kuin Poriin, Kokkolaan, Tampe- moita pystyttämään eikä ylläpitämään, 22968: reelle, Jyväskylään j. n. e. Tästä on myös semminkin kun se ei ole päässyt osalliseksi 22969: seurannut, että Satakunnam. :oo.nnikoilla, tuotantomiljardeista eikä muustakaan val- 22970: jossa pyynti alkaa jookin verr.an myöhem- tion tuesta. 22971: min ikuin etelämpänä, se ei ole enää kan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 22972: nattanut. Niinpä keväällä 1949 oli tuotta- edUS'kUilllJ8.!11 'Päätettäväksi toivomuksen, 22973: jien myytävä silakkakilo 2 markalla kun 22974: hinn:an oli l~ettu muodostuvam. 6-10 että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 22975: mk:ksi. Ylijäämää ei parhailla pyynti- toimenpiteisiin kalankuivaamoiden 22976: alueilla myöskään ole ikalliokuivatuksella perustamiseksi Varsinais-Suomeen. ja 22977: pystytty muuttamaan kalajauhoksi, vaan Satakunnan rannikolle ja määrära- 22978: .()Sa 'siitä on pilaantunut. Kal88tajien kan- ham, ottamiseksi vuoden 1951 tuJ,o- 22979: nalta tämä 3Siallltila on ollut sitä valitet- ia menoarvioon niiden tukemista 22980: tavampaa, iknn pyydykset ovat kalliit ja varten. 22981: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 22982: 22983: L. L Ka.ukama.a.. Urho Kulovaara. Irma. Karvikko. 22984: .Antti J. Ra.nta.maa. Verner Korsbäck. Lauri Murtomaa. 22985: Aarne Honka.. Arvo Sävelä. Albert Brommels. 22986: Niilo Honkala.. Samuli Simula. J&lma.ri Pusa. 22987: 52·3 22988: 22989: IX,1oo. - Toiv. a.l. N :o 237. 22990: 22991: 22992: 22993: 22994: Vilhula. y. m. : · Kalastuskoulun perustamisesta Tarvaalan 22995: koulutilalle Saarijärven pitäjässä. 22996: 22997: 22998: Eduskunnalle. 22999: 23000: Kalataloudella · on kansantaloudessamme Monien asiantuntijoiden käsityksen mu- 23001: varsin huomattava merkitys. Kalatalo~ kaan olisi edellä mainittu Tarvaalan koulu- 23002: opetus on kuitenkin meillä jätetty erittäin tila Saarijärven pitäjässä erittäin sopiva 23003: heikkoon asemaan. Sen jälkeen kun Evolla paikka vakinaisen kalastuskoulun sijainti- 23004: sijainnut kalastuskoulun toiminta lopetet- paikaksi. Paitsi sitä, että se on keskellä 23005: tiin, ei meillä ole edes varmaa suunnitel- maata, olisi tämän koulun käytettävissä 23006: maa siitä, mitenkä tämä opetus olisi ennen varsin läheisessä ympäristössä huomattavan 23007: kaikkea sisävesikalastusta silmällä pitäen laajoja erilaisia kaloja sisältäviä vesistöjä, 23008: järjestettävä. Useana vuonna on erikois- jotka myöskin ovat vielä varsin kalarik- 23009: määrärahalla pidetty Saarijärven pitäjässä kaita. Koulupaikan läheisyydessä sijaitsisi 23010: sijaitsevalla valtion omistamalla Tarvaalan myöskin varsin sopiva paikl\a ajanmukaisen 23011: maamieskoululla väliaikaisia kursseja kala- kalanviljelyslaitoksen perustamista varten 23012: talousopetuksen antamista varten. Niin koulun tarpeita silmällä pitäen, kuten 23013: tärkeätä kuin tällaisten kurssien jatkuva asiantuntijat ovat voineet todeta. Kun pi- 23014: pitäminen onkin mainitulla koululla, joka dämme välttämättömänä, että sisävesikalas- 23015: sijaitsee maan eteläisen osan keskellä ja tusopetus maassamme saatetaan ajanmukai- 23016: tyydyttää näin ollen mahdollisimman suu- selle ja vakinaiselle kannalle ja kun edellä 23017: ressa määrässä sijaintinsa puolesta maan mainittu koulutila mielestämme kaikissa 23018: eri osien tarpeen, ei kuitenkaan mieles- suhteissa vastaa tällaiselle koululle asetet- 23019: tämme näin tärkeätä opetusalaa olisi jätet- tavia vaatimuksia, ehdotamme kunnioit- 23020: tävä tilapäisluontoisen toiminnan varaan, taen eduskunnan päätettäväksi toivomuk- 23021: vaan maahamme olisi saatava ajanmukai- sen, 23022: nen sisävesikalastuksen tarvetta tyydyttävä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 23023: kalastusopisto. Huomattava on, että sisä- toimenpiteisiin kalastuskoulun pe- 23024: vesikalastus ja merikalastus eroavat varsin rustamiseksi sisävesikalastusta var- 23025: huomattavassa määrässä toisistaan, joten ten Tarvaalan koulutilalle Saarijär- 23026: molempia niitä varten olisi järjestettävä ven pitäjään. 23027: erikseen myöskin opetus. 23028: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 23029: 23030: T. N. Vilhula.. Väinö Rankila. Päiviö Hetemäki. 23031: 524 23032: 23033: IX,1o1. - Toiv. al. N:o 238. 23034: 23035: 23036: 23037: 23038: Ahmava.(l.r& y. m.: Perä--Pohjolan ammattikalastajien elin- 23039: kemonkarjoituksen edistämisestä. 23040: 23041: 23042: Eduskunnalle. 23043: 23044: Perii-Ponjolassa Pohjanlahden rannikolla Perä-Pohjolan kalastajien toimeentulon 23045: saa huomattava joukko kalastajia pääasial- turvaamiseksi olisi näinollen suunniteltava 23046: lisen toimeentulonsa kalastuksella. Niinpä l'iittävän tehokkaita ja samalla kanaan- 23047: Oulun edustalla sijaitsevassa Hailuodossa taloudellisesti kannattavia toimenpiteitä. 23048: on kunnan n. 1,600 henkeä käsittävästä Eräänä mahdollisuutena voisi tulla kysy- 23049: asujamistosta valtaosa, lähes 90 % kalas- mykseen kalajauho- taikka kalasäilyketeh- 23050: tajia. Heistä saa 3/4 varsinaiset tulonsa taan perustaminen Perä-Pohjolaan. Kun 23051: mainitun elinkeinon harjoittamisesta. Viime tällaisten yritysten toteuttaminen ei ole 23052: vuosina on kalastuksella elävän Hailuodon pelkästään kalastajien omilla varoilla mah- 23053: ja muun rannikkoalueen väestön taloudel- dollista, olisi heidän saatava siihen julki- 23054: linen asema suuresti heikentynyt ja muo- sista varoista tukea. Olisi tarpeellista suun- 23055: dostunut huolestuttavan epävarmaksi, kun nitella myös muunlaisia toimenpiteitä ti- 23056: varsinkin parhaina kalastusaikoina saalii- lanteen helpottamiseksi. 23057: den markkinoiminen on ollut Perä-Pohjo- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 23058: lassa vaikeata. Osaksi siihen on vaikutta- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi 23059: nut kulutuskeskusten harvalukuisuus, osaksi toivomuksen, 23060: saaliiden heikot kuljetusmahdollisuudet. että hallitus selvityttäisi, mihin toi- 23061: Hintavaihtelut ovat olleet jyrkkiä, ja mo- menpiteisiin olisi ryhdyttävä Perä- 23062: nesti on kalastajien täytynyt heittää si- Pohjolan ammattikalastajien elinkei- 23063: lakkasaaliitaan mereen, kun hinnat eivät nonharjoituksen edistämiseksi, jotta 23064: ole vastanneet edes vesikuljetuksen poltto- heidän toimeentulonsa saataisiin tur- 23065: ainekustannuksia. vatuksi. 23066: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 23067: 23068: Arvi Ahmavaara. Arvi Turk.ka. 23069: Erkki Koivisto. Urho Saariaho. 23070: Jussi Saukkonen. 23071: 525 23072: 23073: IX,1o2. - Toiv. 811. N:o 239. 23074: 23075: 23076: 23077: 23078: SormUtlen y. m. : Kalanjalostuslaitoksen aikaansaamisesta 23079: Oulun seudulle. 23080: 23081: 23082: Eduskunnalle. 23083: 23084: Tunnettua on, miten rannikkovesistö- ja energiaansa, vieläpä varojaankin saa- 23085: jemme kalastuselinkeino on epävarmaa alu- matta siitä. muuta kuin vahinkoa. Sellai- 23086: eilla, missä puuttuvat kalanjalostuslaitok- sissa oloissa puheena oleva elinkeino ei voi 23087: set. Varsinkin Oulun seudulla tämä epä- menestyä. Asiantila muuttuisi, jos kalasta- 23088: varmuus tunnetaan. Siellähän kalansaalis jat saisivat saaliinsa kaupaksi kalanjalos- 23089: on ajoittaista, ja ostokykyinen kuluttaja- tuslaitokseen. Sellaista ovatkin Oulun seu- 23090: kunta suhteellisen vähälukuinen. Milloin dun kalastajat haaveilleet, mutta heidän 23091: kalan saalis on runsaampaa, kuten silakan taloudelliset mahdollisuutensa eivät riitä 23092: ja sekalaisen kalan pyyntiaikaan, silloin kalanjalostuslaitosta omin varoin aikaan 23093: muodostuu kalan tarjonta tarvetta ja osto- saamaan. Laskelmat ovat osoittaneet, että 23094: kykyä suuremmaksi. Seurauksena on ka- heidän saalisoloissaan monet heistä saisi- 23095: lan kaupaksi käynnin pysähtyminen ja an- vat koko ikänsä pyydystää kalaa saadak- 23096: toisamman pyynnin pysäyttäminen. Tästä seen sen pääoman, mitä heidän osaltaan tar- 23097: on kalastajille varsin vahingollisia seurauk- vittaisiin k. o. laitoksen aikaansaamiseen. 23098: sia. Kalastajien on merellä pyyntimatkoilla Monet eivät selviäisi kustannusosuuksistaan 23099: ollessaan mahdotonta tietää, onko heidän sittenkään. On selvää, että sellaisissa 23100: pääasiallisessa kalan kauppapaikassaan, oloissa kalastajat omin avuin eivät uskal- 23101: Oulussa, kalan menekkiä taikka ei, eli taudu puheena olevaan yritykseen. Näin 23102: milloin sitä mahdollisesti olisi. He saapu- ollen Oulun seudun kalastajat ovat kuin 23103: vat kalalasteineen kaupungin rantaan etu- noidan kehässä; he eivät voi kalastaa silloin 23104: käteen tietämättä, saavatko saalistaan kau- kun saalis on runsain, eivätkä vähävarai- 23105: paksi eli ei. Hailuotolaiset kalastajat jou- sina ollen voi ryhtyä heidän taloudellisille 23106: tuvat usein suorittamaan vielä rahdin voimilleen ylivoimaiseen kalanjalostuslaitok- 23107: vuorolaivalla Ouluun lähettämistään ka- sen rakentamiseenkaan. Sen vuoksi olisi 23108: loista, saamatta niitä kuitenkaan kaupaksi. valtiovallan tultava heille avuksi. 23109: Viime vuosina parhaiden kalasaaliiden kau- Edellä olevan perusteella kunnioittaen 23110: della on sattunut tapauksia, että kaupun- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi 23111: kiin kaupaksi tuodut kalat on pitänyt viedä toivomuksen, 23112: takaisin merelle ja hävittää ne sinne. Saa- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 23113: liiden suolaaminenkaan ei ole osoittautu- toimenpiteisiin kalanjalostuslaitoksen 23114: nut kannattavaksi. On selvää, mitä se mer- aikaansaamiseksi Oulun seudulle pa~ 23115: kitsee vähävaraiselle väestölle. He ovat kallisen kalastajaväestön elinkeinon 23116: joutuneet kuluttamaan kalastusvälineitään edistämiseksi. 23117: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 23118: 23119: Toivo I. Sormunen. Ma.tti Meriläinen. 23120: Yrjö Murto. H. Ta.uriainen. 23121: 526 23122: 23123: IX,1os. - Toiv. ail. N :o 240. 23124: 23125: 23126: 23127: 23128: E. Pusa. y. m.: Kalastustilojen asukkaiden aseman paranta- 23129: misesta. 23130: 23131: 23132: Eduskunnalle. 23133: 23134: Kalastajasiirtoväen sijoitussuunnitelmassa ryhtyä kaikin käytettävissä olevin keinoin 23135: on ilmennyt pahoja puutteita, sillä on korjaamaan tehtyjä virheitä ja tulrem.aan 23136: ollut pakko muodostaa kalastustiloja, jotka siirtolaiskalastajia heidän pyrkimyksissään 23137: eivät täytä maanhankintalain nimenomaista elinmahdollisuuksien saamiseksi. 23138: määräystä siitä, että keskikokoisen ka- Ede)lä esitettyyn viitaten ehdotamme 23139: lastajaperheen tulee sillä saada riittävä· eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 23140: toimeentulo kalastuksella ja tilan muulla 23141: tuotolla. Lisiifu:si nämä kalastustilat ei- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 23142: vät ole oikeutettuja uudistilan perustamis- toimenpiteisiin sellaisen lainmuutok- 23143: palktkion saamiseen, eivätkä näille tiloille sen aikaansaamiseksi, että myös ka- 23144: asettuneet ole myöskään verovapauteen lastustilat olisivat oikeutettuja uudis- 23145: nähden samassa asemassa kuin toiset maan- tilan perustamiapalkkion saantiin, 23146: hankintalain mukaan muodostetut tilat kuin myös, että maanhankintatilojen 23147: tuottoon nähden. Kalastajasiirtoväen jättä- verovapaus koskisi myös kalastus- 23148: minen näin epävarmaan asemaan olisi suuri tt"lojen asukkaitten kalastuksesta saa- 23149: epäoikeudenmukaisuus tätä siirtoväen ryh- maa tuloa. 23150: mää kohtaan. Näin ollen on välttämätöntä 23151: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1950. 23152: 23153: E. Pusa.. J. Pyy. 23154: 527 23155: 23156: IX,lo4. - Toiv. a.l. N:o 241. 23157: 23158: 23159: 23160: 23161: Roine y. m. : Alasjärven vesijättöalueen kuivaamisesta. 23162: 23163: 23164: Ed uskunn alle. 23165: 23166: Yksistään maanh3Jilkintalain mukainen taisiin huomattavasti lisämaata monelle, 23167: asutussuuniritelma on eräillä paikk:adrun- jotka jo omistavat veden vaivaamia alueita. 23168: m.illa tuottanut vaikeuksia siksi, että on ol- Hanke parantaisi myös huomattavasti vä- 23169: lut puutetta viLjelykseen raivatusta maasta. hemmän. veden vaivaamia maita, jotka jou- 23170: Senpä talkia olisikin kaikki viljelyskelpoi- dutaan otta.maoo asutukseen ja joiden 23171: nen maa, joka olisi vähimmillä kustannuk- alueiden viljelysmahdollisuus siten para- 23172: silla saatavissa viljelyskuntoon, otettava nisi. 23173: viljelykseen. Insinööri Paukkooen maataloushallituk- 23174: Eräs tällainen alue on Muurlan ja Us- sesta lausunnossaan toteaa, että tästä 23175: kelan pitäjien alueilla oleva n. s. Alasjärvi. alueesta tehdyt suunnitelmat ja piirustuk- 23176: Tämä järvialue Olll vesiperäistä matalikkoa, set pitävät vielä täydellisesti paikkansa ja 23177: joka veden laskun ·kautta saataisiin vilje- niiden mlllikaan työ voidaan suorittaa, ai- 23178: lyskelpoiseksi, ja joka olisi hyvälaatuista noastaan sillä erotuksella, että vuoden 1946 23179: maata. ikustaJD.nusaTvio on 4,500,000 mk. Mitään 23180: Tästä jäTvialueesta on Turun Iml:8lllvilje- sellaista ei ole tapahtunut mikä kustannuk- 23181: lysilllsinööripiirin toimesta laadittu täydel- sia vuoden 1946 tasosta nykyiseen tasoon 23182: linen ikuivatussuUillllitelma ja kustannus- huomattavammin olisi muuttanut, jotenka 23183: arvio vuonna 1936, joka silloisen hintata- vuoden 1946 arvio suurin piirtein vielä 23184: son mukaan oli 639,000 mk. Tämän suun- pitää paikkansa. 23185: iritelman mukaam koko hyötyalue on Asetus joka jakaa maan kustannusvyö- 23186: 290.a,o ha, josta peltoa 97 ha, niittyä 4.54 ha hykkeisiin määrää valtion osuudeksi noin 23187: ja vesijättöä 188.76 ha. Professori Aarnio 30 % kustarrunusarviosta. Hehtaaria kohden 23188: maatutkimusosastosta on vuonna 1945 tut- kustannukset eivät tulisi puoltakaan mitä 23189: kinut IIl1lian laadun ja lausUillllossaan toteaa varsinainen uudisraivaus nykyisen hinta- 23190: sen hyväksi, jonka perusteella puoltaa kui- tasoo muka:run maksaa. Tämä kuivaushanke 23191: vaushanketta. tulisi siis olemaan kansantaloudellisesti hy- 23192: Uskelan ja Muurlam. pitäjien maanlunas- vin edullinen. 23193: tuslautakuinnan puheenjohtaja insinööri Edellä olevan perusteella ehdotamme 23194: 0. A. Louhimo on huomioinut tämän eduskunnan hyvålksyttävätksi ·toivomuksen, 23195: alueen ja mainitsee maataloushallitukselle 23196: lähettämässääm. kirjelmässä 9. 2. 1946 seu- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 23197: raavaa: Uskelan ja Muurlan kuntain toimenpiteisiin Muurlan ja Uskelan 23198: alueilla on pienviljelijöitä, jotka ovat ano- rpitäjissä olevan n. s. Alasjärven vesi- 23199: neet lisää maata. Kuivatuksw kautta saa- jättöalueen kuivaamiseksi. 23200: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950. 23201: 23202: Eino Roine. Mauri Perkonoja.. 23203: 528 23204: 23205: IX,to5. - Toiv. al. N:o 242. 23206: 23207: 23208: 23209: 23210: Leino y. m.: Riittävän valtiontuen antamisesta varsinkin 23211: pienemmille v~?jelystiloille vesiperäisten metsämaiden 23212: ojittamista ja kuivattamista varten. 23213: 23214: 23215: Eduskunnalle. 23216: 23217: Vesiperäiset metsämaat ovat puukasvul- tyisivät lisäämään kansantalouden tuottoa 23218: lisuuden surma. N. s. seisovavesi tekee met- nimenomaan alle 15 hehtaarin viljelys- 23219: sissämme vuosittain arvaamattomia vahin- tiloilla. 23220: koja. Varsinkin alle 15 peltohehtaarin Edellä esitettyyn viitaten ja toivoen 23221: viljelystilat eivät useimmissa tapauksissa eduskunnan käsittävä)l ylläolevassa asiassa 23222: jaksa ryhtyä omistamiensa vesiperäisten esitetyt näkökohdat ja niiden tärkeyden 23223: metsämaiden ojitukseen. rohkenevat allekirjoittaneet kunnioittaen 23224: Metsät ovat Suomen rikkaus. Pienvil- ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toivo- 23225: jelmät muodostavat valtaosan viljelijöis- muksen, 23226: tämme ja heidän hallussaan on suuri osa 23227: maamme metsistä. Metsien hoitoon edellä- että hallitus viipymättä ryhtyisi 23228: mainittujen kohdalta olisi enemmän kiin- sellaisiin toimenpiteisiin, että varsin- 23229: nitettävä huomiota kuin tähän asti. kin alle 15 peltohehtaarin viljelys- 23230: Meillä on metsälakeja, mutta metsänhoi- Woille annettaisiin riitävää tukea 23231: donperusteisiin, vesiperäisten metsämaiden vesiperäisten metsämaiden ojittami- 23232: ojitukseen pienemmille tiloille ei ole an- seen ja kuivattamiseen metsänhoidon 23233: nettu lähestulkoonkaan tarpeellista apua edistämiseksi maassamme. 23234: siten, että Suomen metsät edelleenkin pys- 23235: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 23236: 23237: Yrjö Leino. Eino Tainio.· 23238: 529 23239: 23240: IX,1o6. - H,emst. mot. N:o 243. 23241: 23242: 23243: 23244: 23245: Kullberg m. fl.: Angåend~ utsättande av vattenståndsmär- 23246: ken i Tammijärvi vattnen av Kymmene älv. 23247: 23248: 23249: T i 11 R i k s d a g e n. 23250: 23251: Åren 1930-1934 utfördes omfattande äro s1Jängda, för att sedan under veckans 23252: sänkningsarbeten av vattenståndet i Kym- lopp tappas ut. Detta sakförhållande med- 23253: mene älv mellan Ingerois fors i norr och för för jordägarna mångahanda olägenhe- 23254: Klåsarö-Påskoski (Paaskoski) och Ström- ter isynnerhet vintertid, d~ vatten pressas 23255: fors forsar i söder. Sänkningsarbetena ut- ·upp i stränderna till men för trafiken. 23256: fördes i fyra avsnitt eller torrläggnings- Det vore därför nödvändigt att få vatten- 23257: områden av vilka det största omfattade ståndet reglerat, så att dylika stigningar 23258: Tammijärvi bäckenet där cirka 7,000 ha kunde förebyggas oeh vattnet hållas vid 23259: översvämningsmark torrlades genom att den nivå som torrläggningen förutsätter. 23260: medelvattenståndet sänktes med en meter I det syftet borde lätt kontrollerbara vat- 23261: och markerna gjordes odlingsbara. Men tenståndsmärken inhuggas i berg eller på 23262: trots att sedan dess i det närmaste två andra lämpliga platser vid Tammijärvi 23263: årtionden förgått, ha inga vattenstånds- vattnen. helst på flere ställen, så att vat- 23264: märken utsatts i sjöarna, varför jord- tenståndet också av jordbrukarna kunde 23265: ägarna ha svårt att lmntrollera vatten- kontrolleras. Det nuvarande tillståndet kan 23266: nivån. Efter kriget har man nämligen lätt leda till att torrläggningen till väsentlig 23267: gjort den iakttagelsen, att industrierna del äventyras. 23268: småningom sträva till att höja vattenstån- På grund härav .få undertecknade vörd- 23269: det i Tammijärvi sjö, av vilket vatten- samt hemställa, 23270: stånd även de tre andra närliggande 23271: sjöarna äro beroende. Härigenom äventy- att regeringen måtte vidtaga åt- 23272: ras i hög grad den nytta torrläggningen gärder för att vattenståndsmärken 23273: avsåg att åstadkomma. De senare åren har måtle utsättas i Tammijärvi vattnen 23274: vattenståndet i sjöarna stått ungefär 20 av Kymmene älv i syfte att helt för- 23275: cm högr.e än det egentligen borde vara ve.rkliga avsikten med torrläggnings- 23276: och isynnerhet under söndagsdygnet pressas planen. 23277: vattenståndet upp i sjöarna, då fabrikerna 23278: Helsingfors den 7 februari 1950. 23279: 23280: Henrik Kullberg. Levi Jern. 23281: Albin Wickman. 23282: 23283: 23284: 23285: 23286: 67 23287: 530 23288: 23289: IX,1o6. - Toiv. al. N:o 243. StWmennos. 23290: 23291: 23292: 23293: 23294: Kullberg y. m.: Vedenkorkeusmerkkien asettamiseksi Kymi· 23295: joen Tammijärven vesiin. 23296: 23297: 23298: E d u s k u n n a 11 e. 23299: 23300: Vuosina 1930-1934 suoritettiin laajoja mittaan. Tämä asiaintila tuottaa maan- 23301: vedenkorkeuden laskeruistöitä Kymijoessa omistajille monenlaista hankaluutta erit- 23302: Inkeroisten kosken pohjoisessa sekä Loosaa- täinkin talvisaikaan, jolloin vesi nousee 23303: ren-Paaskosken ja Ruotsinpyhtään kos- rannoille haitaten liikennettä. Tämän 23304: kien välillä etelässä. Laskutyöt tehtiin nel- vuoksi olisi välttämätöntä, että vedenkor- 23305: jässä jaksossa eli neljänä kuivatusalueena, keus saadaan säännöstellyksi, niin että täl- 23306: joista suurin käsitti Tammijärven syvän- laiset nousut voitaisiin estää ja vesi pitää 23307: teen, missä noin '7,000 ha tulvanalaista sillä tasolla kuin kuivatus edellyttää. Tässä 23308: maata kuivatettiin laskemalla keskiveden- tarkoituksessa olisi helposti tarkkailtavia 23309: pintaa metrin verran ja maat saatettiin vedenkorkeusmerkkejä hakattava kallioon 23310: viljelyskelpoisiksi. Mutta vailkka sen jäl- tai muihin sopiviin paikkoihin Tammijär- 23311: keen on kulunut lähes kaksi vuosikym- ven vesien varsilla, mieluummin useampiin 23312: mentä, ei minkäänlaisia vedenkorkeusmerk- paikkoihin, niin että myös maanviljelijät 23313: kejä ole asetettu järviin, minkä vuoksi voisivat tarkata vedenkorkeutta. Nykyinen 23314: maanomistajain on vaikeata tarkata veden asiaintila voi helposti viedä siihen, että 23315: korkeutta. Sodan jälkeen on näet tehty kuivatus joutuu olennaiselta osaltaan vaa- 23316: sellainen havainto, että teollisuudet vähi- rannetuksi. 23317: tellen pyrkivät nostamaan vedenpintaa Edellä esitetyn nojalla allekirjoittaneet 23318: Tammijärvessä, jonka vedenkorkeudesta kunnioittavasti ehdottavat eduskunnan pää- 23319: myös kolme muuta lähellä sijaitsevaa jär- tettäväksi toivomuksen, 23320: veä ovat riippuvaisia. Näin vaaraunetaan 23321: suuressa määrässä hyöty, joka kuivattami- että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei- 23322: sella tarkoitettiin saavuttaa. Viime vuosina siin vedenkorkeusmerkkien sijoitta- 23323: on järvien vedenpinta ollut noin 20 sm kor- m·iseksi Kymijoen Tammijärven ve- 23324: keammalla kuin sen oikeastaan pitäisi olla siin siinä mielessä, että kuivatus- 23325: ja varsinkin sunnuntaivuorokauden · aikana sunnnitelman tarkoitus tulisi koko- 23326: järvien vedenpinta nousee, koska tehtaat naisnudessaan toteutetuksi. 23327: ovat pysähdyksissä, ja laskee sitten viikon 23328: Helsingissä '7 päivänä helmikuuta 1950. 23329: 23330: Henrik Kullberg. Levi Jern. 23331: Albin Wickman. 23332: 531 23333: 23334: IX,lo7. - Toiv. al. N:o 244. 23335: 23336: 23337: 23338: 23339: Okko y. m.: Toimenpiteistä Kivijärven vesialueen veden- 23340: pinnan laskemiskankkeen toteuttamiseksi. · 23341: 23342: 23343: E d u s k u n n a ll e. 23344: 23345: Lemin ja· Luumäen pitäjien alueella siviilitehtäviin ja kun seutukunnalla on 23346: oleva suurehkon järvialueen Kivijärven runsaassa määrin pienviljelijäväestön kes- 23347: laskuhanke on pitkän aikaa ollut tutkimuk- kuudessa työn tarvetta, olisi valtiovallan 23348: sen kohteena. Kivijärven laskun kautta kiireellisesti toimitettava lopulliset suunni- 23349: vapautuisi varsin suuret määrät ranta- telmat ja laskuhanketta ryhdyttävä toteut- 23350: alueesta viljelykselle ja metsänkasvulle, tamaan. 23351: jotka alueet nyt ovat veden vaivaamia. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 23352: Vesistötutkimustoimikunta on jo vuonna nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 23353: 1945 määrännyt toimitettavaksi tarkistuk- vomuksen, 23354: sen hyödynarvioon ja mitoitukseen nähden 23355: ja onkin näitä täydennystutkimuksia toi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 23356: mitettu v. 1948-1949. Varsinaiseen suun- toimenpiteisiin Lemin- Luumäen 23357: nitelman laatimiseen ei ole vielä kuitenkaan y. m. pitäjissä olevan Kivijärven ve- 23358: voitu ryhtyä kiireellisten asutustöiden joh- sialueen vedenpinnan laskemiskank- 23359: dosta. keen toteuttamiseksi. 23360: Nyt kun asutustyöt alkavat helpottua 23361: ja insinöörikuntaa vapautuu varsinaisiin 23362: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 23363: 23364: Väinö Okko. Lauri Laine. 23365: Matti Miikki. Erl. Haapaniemi. 23366: 532 23367: 23368: IX,1os. - Toiv. al. N:o 245. 23369: 23370: 23371: 23372: 23373: Riihimäki y. m.: lffJwttujärven vesialueen vedenpinnan las- 23374: kemisesta. 23375: 23376: 23377: E d u s k u n n a ll e. 23378: 23379: Noormarkun pitäjässä olevan Inhottujär- Suunnitelmien tekoa vaikeuttaa suuresti 23380: ven vesialueen ja siitä laskevien jokialuei- se seikka, että Inhottujärvestä laskee kaksi 23381: den kuivatushanke on eräiden asiaa harras- jokihaarautumaa: toinen Noormarkkuun ja 23382: tavien yksityisten aloitteesta ollut vireillä toinen Pomarkkuun. Lainvoimaisten pää- 23383: jo useita vuosia. Tutkimustyötä suoritet- tösten mukaan pitäisi Noormarkun jokive- 23384: tiinkin viime kesänä hyvällä menestyksellä. sistön saada 3/ 5 vedestä ja Pomarkun haa- 23385: Monet vaikeudet ovat kuitenkin vielä es- ran 2j 5 . Jos Längelmäkoski perataan, ai- 23386: teenä tämän tärkeän hankkeen toteuttami- heuttaa se luultavasti häiriöitä tähän ve- 23387: se~le, joten valtiovallan on tarpeen puuttua den säännöstelymääritelmään. 23388: asman. Koska kuitenkin maatalouden kannalta 23389: Hanketta kiirehtii erikoisesti tulvavahin- yleensä, mutta tulvavahinkojen torjumi- 23390: kojen tarjuminen selkä se, että Inhottu- seksi erikoisesti näiden mainittujen vesistö- 23391: järven yhteydessä olevan Riuttajärven ran- jen perkaustyöt olisi saatava kiireellisesti 23392: tamille on perustettu siirtolaistiloja. Ne käyntiin, ehdotamme eduskunnan hyväksyt- 23393: ovat entisellä A. Ahlström 0. Y :n maalla. täväksi toivomuksen, 23394: Sinne on raivattu 40 ha uutta peltoa, joka 23395: maanlaadun puolesta on tyydyttävää, mutta 23396: josta osaa vaivaa kevättulva. Sitä ei estä että hallius ryhtyisi viipymättä 23397: vielä Pomarkun Ylisenjoen perkaus, koska kiireellisiin toimenpiteisiin N oormar- 23398: joki päättyy Längelmäkosken alle. Kun kun pitäjässä olevan Inhottujärven 23399: tämä koski perattaisiin, saataisiin Riuttajär- vesialueen vedenpinnan laskemiseksi. 23400: ven veden pinta laskemaan, joten Inhottu- 23401: järven tulvatkin siten vähenisivät. 23402: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 23403: 23404: Arvo Riihimälki. Inna Torvi. 23405: H. Manninen. Antto Prunnila. 23406: 533 23407: 23408: IX,1o9. - Toiv. aJ. N:o 246. 23409: 23410: 23411: 23412: 23413: Riihimäki y. m. : Hämeenkyrön Vesajärven vesijättöalueen 23414: käyttämisestä laiduntamistarkoituksiin. 23415: 23416: 23417: E d u s k u n n a ll e. 23418: 23419: Niin tärkeätä kuin vesistöjen veden pin- tushyötyalueesta entisten uhrauksiensa pe- 23420: nan laskemiset y. m. kuivatustoimenpiteet rusteella, vaan ainoastaan jotkut harvat 23421: ovatkin tulvavahinkojen torjumisessa ja ylettömän korkeata vuokraa vastaan, vaikka 23422: yleensä maanviljelyksen edellytyksien pa- näiden alueiden nykyiset haltijat eivät itse 23423: rantamisess~, hyöty tästä jakautuu nykyi- aluetta sanottavasti käytä eivätkä veroa 23424: sen vanhentuneen vesioikeuslainsäädännön maksa. Tämä on huutava epäkohta, sem- 23425: puitteissa näiden alueiden väestölle perin minkin, kun paikkakunnan pienvilj~lijä~ 23426: epäoikeudenmukaisestL Tämä tosiasia on väellä on puute laitumista, johon laidunta- 23427: varsin yleinen. Mutta erikoisen reikeänä mistarkoitukseen tätä p. o. vesijättöaluetta 23428: tällainen epäoikeudenmukaisuus ilmenee voitaisiin sopivasti käyttää, jos vaan siihen 23429: Hämeenkyrön Vesajärven vesijättöalueella. olisi laillisuusedellytykset. 23430: Vesajärven veden pinta on ollut lasket- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 23431: tuna noin 35 vuotta. Kuivatustyöhön otti- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 23432: vat aikoinaan osaa entiset torpparit, siis 23433: nykyiset pienviljelijät, huomattavin uh- että hallitus kiireellisesti toimitut- 23434: rauksin. Nyt tämä satojen hehtaarien suu- taisi tutkimuksen, miten voitaisiin 23435: ruinen vesijättöalue on viiden tilallisen Hämeenkyrön V esajärven vesijättö- 23436: hallinnassa eivätkä paikkakunnan pienvil- alue saattaa paikkakunnan laitumen 23437: ~elijät saa näin ollen nauttia tästä kuiva- tarvitsijain käytettäväksi. 23438: Helsingissä 10 p: nä helmikuuta 1950. 23439: 23440: Arvo Riihimäki. Kaarle E. Renfors. 23441: Lauri Myllymäki. Elli Stenberg. 23442: 534 23443: 23444: IX,uo. - Toiv. a.l. N:o 247. 23445: 23446: 23447: 23448: 23449: Paklm.nen y. m.: Uittoreitin avaamisesta Enojärvestä Sii- 23450: tin- y. m. järvien kautta Paarlahteen. 23451: 23452: 23453: E d u s k u n n a ll e. 23454: 23455: Puutavaran kuljetus Enokunnasta ja tön, joka on melkein poikkeuksetta verrat- 23456: muista Oriveden kunnan luoteisosista sekä tain pienet peltoalat omistavaa pienviljeli- 23457: eräiltä alueilta Teiskon puolelta tapahtuu jäväestöä, elämä riippuu aivan ratkaisevalla 23458: nykyisin Valkeakoskelle, Nokialle, Tampe- tavalla siitä, miten vuosittain metsätöitä 23459: reelle ja Kokemäen vesistöön lähinnä n. s. järjestyy, on hyvin ymmärrettävää, että 23460: Oriveden uittoreittiä myöten. Tämä uitto- seutukunnan väestöä suuresti askaruttaa 23461: reitti, joka kulkee alkumatkallaan monien kysymys, miten saadaan turvatuksj riittä- 23462: kaP'eiden ja heikikovetoisten salmien sekä vässä laajuudessa heille niin elintärkeiden 23463: vaikeasti uitettavien koskien kautta, alkaa metsätöiden jatkuvaisuus. Kysymys on siis 23464: Enojärvestä ja jatkuu Sääksjärven, Naara- siitä, miten saataisiin kuljetuskustannuksia 23465: järvien, Myllyjärven, Nihuajärven, Laahus- pienennetyksi, jotta kantohinta pääsisi 23466: järven ja Oriveden kautta Pappilan selälle nousemaan. 23467: (siis Längelmäen vesistöön). Reitin alku- Sopivin ratkaisu lienee tällöin se, että 23468: osa, lähes 25 km, aina Pappilan selälle asti, puutavara saataisiin kuljetetuksi Näsijär- 23469: on siten paljon työtä ja kustannuksia vaa- ven vesistön varteen, koska uittoreitti lyhe- 23470: tiva, koska tällä osalla on melkein kaut- nisi tämän toimenpiteen johdosta esim. 23471: taaltaan uitto suoritettava n. s. puro- tai Tampereelle noin 1,4 nykyisestään. Näsi- 23472: jokiuittona ja vasta Pappilan selältä se voi järven lahtien rantamille tapahtuukin puu- 23473: jatkua yhtämittaisena lauttauksena. On tavaran kuljetus jo monin paikoin Teis- 23474: näinollen ymmärrettävää, että jo Valkea- k-osta, samaten ~uin eräiltä alueilta Orive- 23475: koskelle tapahtuva uitto, johon on matkaa deltäkin, lähinnä autokuljetuksin, mutta 23476: noin 80 km, vaatii melkoisia kustannuksia, jossain määrin myös uittaen. Kumpikaan 23477: joka tietenkin vaikuttaa kantohint;;ta alen- kuljetustapa ei kuitenkaan sovi välittömästi 23478: tavasti. Mutta sahatavaran kohdalla on nyt esittämillemme alueille. Ennenkuin 23479: tilanne vielä paljon epäedullisempi, koska esim. autokuljetukset voivat tulla merkittä- 23480: se on uitettava yleensä ohi Valkeakosken vässä määrin kysymykseen, on alueen har- 23481: joko Tampereelle, Nokialle tai Kokemäen vassa olevat ja heikkokuntoiset tiet vahvis- 23482: vesistöön, sillä Valkeakoski tarvitsee vain tettava sellaiseksi, että ne kestävät raskasta 23483: lähinnä paperipuuta. Tällöin uittomatka autoliikennettä, samaten kun niitä on ra- 23484: nimittäin pitenee tuntuvasti, esim. Tampe- kennettava lisää. Kun maasto on kuitenkin 23485: reelle on lähes 140 km ja Nokialle noin osittain soista osittain mäkistä, vaatii tie- 23486: 125 km, samalla lmn lautat on UBeaan verkoston kuntoonpano niin paljon varoja, 23487: otteeseen purettava välissä olevien salmien ettei se ainakaan toistaiseksi voine tulla 23488: ja koskien takia. Tämä puolestaan painaa riittävässä laajuudessa kysymykseen. Puu- 23489: kantohinnan jo uittoreitin välittömässäkin tavaran uittaminen näiltä seuduilta ei tois- 23490: läheisyydessä yhä pienemmäksi, mutta hie- taiseksi myöskään ole mahdollinen Näsi- 23491: man etäämpänä uittoreitistä ei kantohintaa järven vesistöön, koska sinne johtavaa 23492: jää enaa juuri nimeksikään. Kaikesta uittoreittiä ei ole. Näyttäisi kuitenkin mah- 23493: tästä on se seuraus, että metsäkauppoja, ja dolliselta, että verrattain pienillä kustan- 23494: siis myöskin hakkuita sekä ajoja, syntyy nuksilla olisi mahdollista avata uittoreitti, 23495: verrattain vähän, vaikka alue onkin erit- joka alkaisi Enojärvestä ja kulkisi Siitin- 23496: täin metsärikasta. Kun seutukunnan väes- järven, Musturien, Neejärven, Pukalanjär- 23497: IX,uo. - Pa•kka:nen y. m. 530 23498: 23499: ven ja Rankajärven kautta Paarlahteen nyt samalla. Vihdoin merkitsisi tämän 23500: (Näsijärveen). Tällöin olisi vain avattava uuden uittoreitin avaaminen sitä, että sen 23501: pari kannasta, jolloin esim. Enojärven ja loppupäähän (Paarlahteen) muodostuisi 23502: Siitinjärven vedenpinta alenisi, järvien kaksikin melkoista putousta, joiden hyväksi 23503: välisiä salmia perattava ja siten parannet- käyttö tulisi jokseenkin varmasti tämän 23504: tava kyseistä uittoväylää. Kaikesta tästä jälkeen myös päiväjärjestykseen. 23505: olisi se seuraus, että se osa uittoreittiä, Tietysti olisi tällaisella veden kulkusuun- 23506: jossa ei voida suorittaa jatkuvaa lauttausta, nan muuttamisella myös haitallisia seu- 23507: vähelilisi lähes puoleen entisestään ja koko rauksia. Niinpä se vaikenttaisi erään ny- 23508: uittoreitti esim. Tampereelle lyhenisi lähes kyisen uittoreitin alkupuolella olevan 23509: 100 km. Tämän suunnitellun uuden uitto- mylly- ja sahalaitoksen toimintaa, kun 23510: reitin välittömän vaikutuspiirin arvioidaan veden tulo vähenisi. Edelleen se vähen- 23511: käsittävän yli 10,000 ha metsää, joukossa täisi veden tuloa Längelmäen vesistöön 23512: myös valtion metsää ja siitä pääsisi välittö- jossain määrin. Näistä haitoista huolimatta 23513: mästi hyötymään yli 100 viljelijäperhettä. näyttäisi suunnitellun uittoreitin sekä väli- 23514: Enojärven ja Siitinjärven veden pinnan tön että välillinen hyöty, myös kansanta- 23515: laskemisella olisi myös välillisesti merki- loudellisesti arvosteltaessa, olevan siksi 23516: tystä sikäli, että se hyödyttäisi näiden suuri, että asia olisi lähemmin selvitettävä. 23517: järvien rantamilla olevia viljelijöitä, joiden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 23518: pellot ovat säännöllisesti v--eden vaivaamia. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 23519: Tässä yhteydessä onkin syytä mainita, että toivomuksen, 23520: juuri edellä mainitusta syystä ovat esim. 23521: Enojärven rantamilla olevat viljelijät teh- että hallitus suorituttaisi tutki- 23522: neet anomuksen, että heille myönnettäisiin muksen, mitä mahdollisuuksia on 23523: oikeus Enojärven vedenpinnan laskemiseen. uuden uittoreitin avaamiseen, joka 23524: Tulkoon myös mainituksi, että suunnitellun lähtisi Enojärvestä Siitinjärven, 23525: uuden uittoreitin varrella on monta vilje- llfustureiden, Neejärven, Pukalan ja 23526: lyskelpoista suota, joita ei ole tähän men- H ankajärven kautta Paarlahteen 23527: nessä voitu ottaa viljelykselle, koska niiden lNäs-Vjärveem), ja, jos tutkimuksen 23528: kuivatuskysymystä ei ole saatu järjeste- tulos on myönteinen, ryhtyisi asian 23529: tyksi. Tämäkin vaikea kysymys ratkeaisi vaatimiin toimenpiteisiin. 23530: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 23531: 23532: Atte Pakkanen. Lauri Laine. 23533: Martti Suntela. 23534: 536 23535: 23536: IX,n1. - Toiv. al. N:o 248. 23537: 23538: 23539: 23540: 23541: Kinnunen y. m.: Toimenpiteistä Maaveden vesistöalueen 23542: vedenpinnan laskemiseksi. 23543: 23544: 23545: E d u s k u n n a 11 e. 23546: 23547: Pieksämäen, Virtasalmen, Joroisten ·ja Kun kuitenkin Maaveden vesistön ved~n 23548: Jäppilän pitäjiin kuuluvilla alueilla' on pinnan laskemisella saavutettaisiin huomat- 23549: laaja Maaveden ja siihen yhtyvien pienem- tavia yhteisetuja varsin pienillä kustan- 23550: pien järvien ja jokien muodostama väsesis- nuksilla ja kun seutukunnalla olisi run- 23551: töalue~ Tämän vesistöalueen ympärillä on saasti työvoimaa käytettävissä hankkeen 23552: paljon veden vaivaamia viljelys- ja metsä- toteuttamiseksi, niin olisi mielestämme val- 23553: maita sekä lisäksi viljelyskelposia alueita, tion kiireellisesti ryhdyttävä toteuttamaan 23554: joiden viljelykselle raivaaminen käy kui- jo tutkittua ja kauan vireillä ollutta kui- 23555: tenkin mahdottomaksi vesistön korkean ve- vatus- ja järvenlaskuhanketta kyseessä ole- 23556: denpinnan vuoksi. valla alueella. 23557: Vesistön vedenpinnan laskemishanke on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 23558: jo varsin kauan ollut vireillä ja vuosina nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 23559: 1937-1939 toimitettiin valtion toimesta vomuksen, 23560: tutkimukset k. o. vesistöalueella ja saatiin- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 23561: kin tällöin varsin myönteiset tulokset vesis- toimenpiteisiin Pieksämäen, Virta- 23562: tön laskuhankkeen toteuttamiseen nähden. salmen, Joroisten ja Jäppilän pitä- 23563: Seuranneet sotavuodet keskeyttivät kuiten- jissä olevan Maaveden vesistöalueen 23564: kin enemmät toimenpiteet asiassa, eikä sen- vedenpinnan laskemishankkeen to- 23565: jälkeen ole asiasta mitään kuulunut. teuttamiseksi. 23566: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 23567: 23568: Toivo H. Kinnunen. Antti J. Ranta.maa. Wiljam Sarjala.. 23569: 537 23570: 23571: IX,u2. - Toiv. wl. N :o 249. 23572: 23573: 23574: 23575: 23576: H. Simonen y. m.: Määrärahasta Keski- ja Pohjois-Pohjan- 23577: maan peruskuivatustöiden alulle panemista varten. 23578: 23579: 23580: E d u s k u n n a 11 e. 23581: 23582: Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan pohjave- säilyttää valmistuneet suunnitelmat yhte- 23583: den vaivaaman tasankoalueen peruskuiva- näiseksi työohjelmaksi. Tämä komitea, joka 23584: tuksen toteuttaminen on ollut useaan ker- otti nimekseen Peruskuivatuskomitea, saa- 23585: taan eri elimissä harkittavana. nee työnsä ehdotuksineen valmiiksi lähi- 23586: Maaliskuun 10 p:nä 1938 asetti valtio- aikana. 23587: neuvosto maaherra Pehkosen puheenjoh- Jotta tämä k. o. alueiden sekä maa- että 23588: dolla toimivan toimikunnan, jonka tehtä- metsätaloudelle erittäin välttämätön, laaja 23589: väksi annettiin valmistaa ehdotus Oulun ja monia vuosia kestävä työohjelma saatai- 23590: ja Lapin läänien jokialueiden viemäriver- siin vihdoinkin toteuttamisasteelle olisi sen 23591: kostosta ja sen toteuttamiseksi tarpeelli- alkukustanimksiin merkittävä vuoden 1951 23592: sista perkaustöistä huomioonottaen, että valtion tulo- ja menoarvioon tarvittava 23593: työt voitaisiin suorittaa valtion töinä työt- määräraha. Eräiden laskelmien mukaan 23594: tömyyden torjumista silmälläpitäen. Tämä tarvittaisiin k. o. peruskuivatustöiden tut- 23595: toimikunta sai työnsä valmiiksi 1 p: nä lo- kimista, suunnittelua sekä työn johtoa ja 23596: kakuuta 1938 jättäen mietinnössään ehdo- valvontaa varten kymmenen vuoden aikana 23597: tuksensa valtioneuvostolle. vuosittain yht. 42,000,000 markan määrä- 23598: Vuoden 1939 valtiopäiville jätettiin toi- raha sekä peruskuivatustöiden suorittami- 23599: vomusaloite, jossa ehdotettiin, että runko- seen samalla tavalla 400,000,000 markan 23600: viemäriverkostosuunnitelma ulotettaisiin vuotuinen määräraha. Näinollen tarvittai- 23601: myöskin Vaasan läänin puolelle Keski-Poh- siin, jotta työt voitaisiin aloittaa jo v. 23602: janmaata. Tämän ehdotuksen eduskunta 1951, k. o. vuonna yhteensä 442,000,000 23603: hyväksyi heinäkuun 10 p:nä 1940. markkaa, mikä olisi merkittävä vuoden 23604: Kesäkuun 2 p: nä 1949 asetti valtioneu- 1951 valtion tulo- ja menoarvioon. 23605: vosto maaherra Määtän puheenjohdolla toi- Kaiken edellä sanotun perusteella kun- 23606: mivan komitean antaen sen tehtäväksi laa- nioittaen ehdotamme eduskunnan päätet- 23607: tia kiireellise~ti suunnitelman siitä missä täväksi toivomuksen, 23608: järjestyksessä ja missä laajuudessa olisi 23609: ryhdyttävä toteuttamaan Pohjois-Pohjan- että hallitus ottaisi vuoden 1951 23610: maan viemäritoimikunnan v. 1938 valmis- tulo- ja menoarvioesitykseensä 23611: tuneessa mietinnössä ~dellytettyjen vesipe- 442,000,000 markan määrärahan käy- 23612: räisten maitten kuivatuksia ja yhtä rin- tettäväksi Keski- ja Pohjois-Pohjan- 23613: nan suunnitella p. o. viemäriverkoston ai- maan peruskuivatustöiden alulle pa- 23614: kaansaamista Keski-Pohjanmaalle sekä si- nemiseksi. 23615: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 23616: 23617: Heikki Simonen. Matti Meriläinen. 23618: Kauno Kleemola. Vilho Väyrynen. 23619: Valfrid Eskola. Erkki Koivisto. 23620: Arvi Turkka. Jalmari Linna. 23621: Arvi Ahmavaara. Martti Miettunen. 23622: Yrjö Hautala. Albin Wickman. 23623: 23624: 23625: 68 23626: .538 23627: 23628: IX,113. - Toiv. rul. N :o 250. 23629: 23630: 23631: 23632: 23633: Brander y. m.: Peruskuivatussuunnitelman laatimisesta 23634: Pohjois-Karjalan vesiperäisiä alueita varten. 23635: 23636: 23637: E d u s k u n n a ll e. 23638: 23639: Pohjois-Karjalassa tekee halla maanvil- mista. Luoteisalueilla Kuusjärven, Polvi- 23640: jelijöille vielä suuria vahinkoja. Vuosi- järven ja varsinkin Juuan pitäjissä on hy- 23641: kymmenien kuluessa tehdyt vesiperäisten viäkin viljelyskelpoisia soita, jotka kaipaa- 23642: maiden kuivatukset ovat kuitenkin vähen- vat yhtenäistä laajemmalle alalle ulottuvaa 23643: täneet hallan tuhoja. Peltojen lisäytyessä järjestelmällistä soitten kuivatusta, ennen- 23644: on viljelyksiä siirtynyt myös alavammille kuin saadaan halla huomattavasti vähene- 23645: maille, jossa hallanvaara on lisäytynyt. mään ja viljelys varmenemaan. Vaikein on 23646: Ajan kuluessa suot ovat laskeutuneet ja tilanne pitkin itärajaa, Valtimolta Ilomant- 23647: viemärit madaltuneet huomattavasti. Suu- siin asti. Kokemuksesta voidaan kuitenkin 23648: rin osa Pohjois-Karjalan vesiperäisistä sanoa, että jo tehdyt kuivatukset ·ovat tääl- 23649: maista sijaitsee siksi korkealla, että perus- läkin osoittaneet hyviä tuloksia. Joka pitä- 23650: teellinen kuivatus kohtuullisilla kustannuk- jässä saatetaan samalla suuria vesiperäisiä 23651: silla on mahdollinen. Kansantaloudellisesti metsäalueita kuivatusmahdollisiksi ja hyvät 23652: on järkevää ja kannattavaa saada hallan metsät vähentävät osaltaan hallaa ympäris- 23653: tuhot mahdollisimman pieniksi. Salpaus- töstään. 23654: selän kahta puolta olevat maastot ovat pie- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh- 23655: nimmillä kustannuksilla mahdolliset saada dotamme, eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 23656: perusteellisesti kuivatuiksi. Muutamin pai- vomuksen, 23657: koin, kuten Tohmajärven ja Kiihtelysvaa- että hallitus toimituttaisi ensi ti- 23658: ran sekä Rääkkylän ja Kiteenkin pitäjien lassa peruskuivatussuunitelman Poh- 23659: alueella on vielä suurempia yhtenäisiä vesi- jois-Karjalan vesiperäisillä alueilla 23660: peräisiä maita, joissa kaivataan yhtenäistä ja saattaisi nit'llä työt käyntiin suun- 23661: peruskuivatussuunnitelmaa ja sen toteutta- nitelmien toteuttamiseksi. 23662: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 23663: 23664: Alkseli Brander. Heikki Soininen. 23665: Vieno Simonen. Lauri Riikonen. 23666: 539 23667: 23668: IX,n4. - Hem.st. mot. N:o 251. 23669: 23670: 23671: 23672: 23673: Wickma.n m. fl:. : Angående anslag för upprensning av 23674: Kronoby å. 23675: 23676: 23677: T i ll R i k s d a g e n. 23678: 23679: Upprensningen av Kronoby å (Poras- nedre lopp beträffar. Likaså har grävnin- 23680: joki) har försiggått etappvis sedan 1930- gar försiggått inom åns Övre lopp och 23681: talet. Det är helt naturligt, att detta sätt flere av åns tillflöden inom Vetil m. fl. 23682: att i olika etapper och på olika tider med socknar. Dessa årensningar i vattendra- 23683: längre eller kortare pauser utföra ett så gets Övre lopp har nu i sin tur visat sig 23684: pass vidlyftigt arbete, som upprensningen vara synnerligen ödesdigra för bebyggarna 23685: av en lång å, icke varit det bästa. Det har vid åns mellersta lopp, alltså i Terjärv 23686: visat sig, att då man verkställt årensnin- socken. Därför bör på statens bekostnad, 23687: gen på ett avsnitt av vattendraget, en an- såsom hittills skett, nödiga årensningsarbe- 23688: nan blivit lidande av översvämningar, som ten med det första komma i gång inom 23689: förorsakats av att vattenflödet fått en an- denna kommun och då särskilt i dess södra 23690: nan karaktär i form av ökad massa och del, alltså Kortjärvi by, där särskilt Små- 23691: starkare lopp efter det man rensat en fors bönders marker är vattendränkta efter 23692: eller fördjupat själva ån på något ställe. de årensningar, som skett ovanför denna 23693: Särskilt har underbyggarna blivit lidande, bygd. 23694: då man verkställt rensningar av ån ovan- För att råda bot på här relaterade miss- 23695: för deras marker och bosättningsområden. förhållanden, har av sakkunniga i veder- 23696: På grund härav har många klagomål för- börlig ordning uppgjorts planer och kost- 23697: sports av dem, som under den pågående nadsberäkningar för årensningsarbeten å 23698: upprensningen av Kronoby å (Porasjoki) här nämnda avsnitt av Kronoby å (Poras- 23699: vållats skador på grund av att deras mar- joki). Dessa planer omfattar en stor del 23700: ker blivit vattendränkta, tack vare gräv- av åns mellersta lopp, och har vederbör- 23701: ningarna, som skett ovanför deras ägor. ligt tillstånd för arbetet i tiden utverkats. 23702: Detta var fallet till exempel med jord- Då det numera visat sig nödvändigt att 23703: ägarna i Kronoby socken, som vållades ska- ytterligare komplettera dessa planer för 23704: dor genom grävningarna ovanför deras årensningen inom den sydligasten delen 23705: marker i medlet av 1930-talet. av Terjärv kommun, är nödiga planer och 23706: Genom ett riksdagsbeslut år 1937 fastslogs kostnadsberäkningar för dessa under bered- 23707: den principen beträffande upprensningen ning i lantmäteristyrelsens distriktskontor 23708: av Kronoby å, att då den övre delen av i Gamla Karleby och torde dessa snart vara 23709: åns lopp rensats på statens bekostnad, även slutförda. 23710: den nedre delen av denna skall grävas på För att få strömrensningsarbetet i Kro- 23711: statens bekostnad. Detta beslut måste anses noby ås (Porasjoki) mellersta lopp genom- 23712: principiellt riktigt. Grävningarna gällde fört på sådant sätt och inom sådan tid, 23713: ju botandet av skada, vållad av grävningar, att det även komme att underlätta de vid- 23714: som skett i strid med den hävdvunna prin- lyftiga torrläggningsarbeten, som sker i 23715: cipen, att underbyggarnas marker icke får samband med nyskiftet i Terjärv, och 23716: bli lidande av grävningar, som sker högre vilka delvis är beroende av vattenståndet 23717: upp i vattendraget. i ån, bör enligt vår åsikt årensningsarbetet 23718: Upprensningen av Kronoby å (Poras- med stor skyndsamhet påbörjas. Då dess- 23719: joki) håller på att bli slutförd vad åns utom ett stort antal arbetsbehövande fin- 23720: 540 IX,lM. - Kr.uunupyynjoen perkaus. 23721: 23722: nes i de trakter, som beröres av årensnin- att regeringen må.tte i proposi- 23723: gen, vore detta arbete en hjälp :för lösan- tionen angående statsförslaget för 23724: det av sysselsättningsproblemet i denna år 1951 införa ett belopp om 10 mil- 23725: nejd. joner mark för upprensningen av 23726: På ovanstående grunder :får vi vördsamt Kronoby ås (Porasjoki) mellersta 23727: :föreslå, att riksdagen ville hemställa, lopp. 23728: Helsingfors den 8 :februari 1950. 23729: 23730: 23731: Albin Wickman. H,enrik Kullberg. 23732: Matts Forss. Jalmari Linna. 23733: Albert Brommels. Lennart Heljas. 23734: Verner Korsbäck. Yrjö Hautala. 23735: Heikki Ala-M"åyry. Levi Jern. 23736: Heikki Simonen. 23737: 541 23738: IX,u4. - Toiv. al. N :o 251. Suomennos. 23739: 23740: 23741: 23742: 23743: Wickman y. m.: Määrärahasta Kruunupyynjoen perkaa- 23744: mista varten. 23745: 23746: 23747: E d u s k u n n a ll e. 23748: 23749: Kruunupyynjoen (Porasjoen) perkaami- saa joutua kärsimään niiden kaivausten 23750: nen on tapahtunut jaksottain 1930-luvulta johdosta, jotka tapahtuvat vesistön ylä- 23751: alkaen. On aivan luonnollista, että tällai- osassa. 23752: nen ,tapa suorittaa niin laajakantoinen työ Kruunupyynjoen (Porasjoen) perkaami- 23753: kuin joenperkaus jaksottain ja eri aikoina, nen on päättymässä, mitä tulee joen ala- 23754: pitempine ja lyhempine taukoineen, ei ole juoksuun. Samoin on suoritettu kaivauksia 23755: ollut kaikkein parhain. On osoittautunut, joen yläjuoksussa ja useimmissa sen lisä- 23756: että suoritettaessa joen puhdistus vesistön joissa Vetelin ym. pitäjissä. Nämä joen- 23757: jossakin osassa muut osat ovat joutuneet puhdistukset vesistön yläosassa ovat nyt 23758: kärsimään tulvista, jotka ovat johtuneet vuorostaan osoittautuneet erittäin kohta- 23759: siitä, että veden juoksu on saanut toisen lokkaiksi joen keskijuoksun asukkaille, siis 23760: luonteen vesimassan kasvaessa ja juoksun Teerijärven pitäjässä. Sen vuoksi on val- 23761: voimistuessa sen jälkeen, kun jokin koski on tion kustannuksella, kuten tähän saakka on 23762: puhdistettu tai itse jokea jostakin paikasta tapahtunut, saatava käyntiin tarpeelliset 23763: syvennetty. Erikoisesti ovat alajuoksulla joenpuhdistustyöt ensi tilassa tässä kun- 23764: asuvat joutuneet kärsimään suoritettaessa nassa ja silloin ennen muuta sen etelä- 23765: joenperkauksia heidän maittensa ja asu- osassa, siis Kortjärven kylässä, jossa var- 23766: tusalueittensa yläpuolella. Tämän johdosta sinkin pientalonpoikien maat ovat vesitty- 23767: on esitetty lukuisia valituksia niiden taholta, neet niiden puhdistusten takia, jotka on 23768: joille Kruunupyynjoen (Porasjoen) käyn- suoritettu tämän seudun yläpuolella. 23769: nissä olevan perkaamisen aikana on aiheu- Selostetun epäkohdan korjaamiseksi ovat 23770: tettu vahinkoja sen vuoksi, että heidän asiantuntijat tehneet asianomaisessa järjes- 23771: maansa ovat tulleet vesiperäisiksi niiden tyksessä suunnitelmia ja kustannuslaskel- 23772: yläpuolella tapahtuvien kaivausten joh- mia joenperkaustöitä varten Kruunupyyn- 23773: dosta. Näin on laita esim. Kruunupyyn joen (Porasjoen) mainitulla osalla. Nämä 23774: pitäjän maanomistajien, joille heidän mait- suunnitelmat käsittävät suuren osan joen 23775: tensa yläpuolella 1930-luvun puolivälissä keskijuoksusta ja asianomainen lupa töitä 23776: suoritetut kaivaukset ovat tuottaneet vau- varten on aikanaan hankittu. Kun nyttem- 23777: rioita. min on osoittautunut välttämättömäksi täy- 23778: Eduskunnan päätöksellä vuonna 1937 dentää näitä joenperkaussuunnitelmia vielä 23779: vahvistettiin Kruunupyynjoen perkaami- Teerijärven kunnan eteläisimmän osan koh- 23780: sen suhteen periaate, että joen yläjuoksun dalta, ovat tarpeelliset suunnitelmat ja lms- 23781: tultua puhdistetuksi valtion kustannuksella tannuslaskelmat valmisteilla maanmittaus- 23782: myös sen alajuoksu on kaivettava valtion hallituksen piirikonttorissa Kokkolassa, ja 23783: kustannuksella. Tätä päätöstä on pidettävä ne lienevät pian valmiina. 23784: periaatteessa oikeana. Kaivaukset tarkoit- Jotta Kruunupyynjoen (Porasjoen) kes- 23785: tavat juuri niiden vahinkojen korjaamista, kijuoksun perkaustyöt saataisiin suorite- 23786: jotka ovat johtuneet sen vanhan periaat- tuksi sinä tavoin ja sellaisena aikana, että 23787: teen ristiriidassa olevista kaivauksista, jonka se myös tulisi helpottamaan niitä laajakan- 23788: mukaan alajuoksulla asuvien maat eivät toisia kuivatustöitä, joita suoritetaan uus- 23789: 542 IX,1 14. - Krunnupyynjoen perkaus. 23790: 23791: jaon yhteydessä Teerijärvellä ja jotka osit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 23792: tain ovat riippuvaisia vedenkorkeudesta kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- 23793: joessa, on joen perkaaminen käsityksemme vomuksen, 23794: mukaan aloitettava hyvin kiireellisesti. Kun 23795: paikkakunnilla, joilla joenperkaus tapah- että hallitus ottaisi vuoden 1951 23796: tuu, on sitä paitsi suuri joukko työn tar- tulo- ja menoarvioesitykseen 10 mil- 23797: peessa olevia, helpottaisi tämä työ työlli- joonan markan määrärahan Kruunu- 23798: syysprobleemia tällä seudulla. pyynjoen (Porasjoen) keskijuoksun 23799: perkaamista varten. 23800: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 23801: 23802: Albin Wickman. Henrik Kullberg. 23803: Matts Forss. Jalmari Linna. 23804: Albert Brommels. Lennart Heljas. 23805: Verner Korsbäck. Yrjö Hautala. 23806: Heikki Ala-Mäyry. Levi Jern. 23807: Heikki Simonen. 23808: 543 23809: 23810: IX,115, - Hemst. mot. N:o 252. 23811: 23812: 23813: 23814: Forss m. fl.: Angående anslag för v,pprensning av Vörå 23815: ås nedre lopp. 23816: 23817: 'l' i ll R i k s d a g e n. 23818: 23819: Under år 1902 påbörjades upprensningen nal, upp mot Kaurajärvi booättning upp- 23820: av Vörå ås ned11e lopp. Senaten hade doo rensats och utvidgat.<>. På kolonisations- 23821: 18 juni samma år förordnat att ån skulle styrelsens åtgärd skall nämnda Kaurajärvi 23822: upprensas och för ändamålet beviljat träsk för kolonisationsändamål i närmaste 23823: 81,800 mark. Arbetet utfördes från sagda framtid torrläggas. Innan dessa arbeten, 23824: år till år 1908 då slutlig avsYilling den 30 som omfattar ett vidsträckt nederbörds- 23825: september ägde rum. område, slutförts, bör Vörå ås mynning 23826: Senare, år 1924 anhöll ett flertal jord- och nedre Jopp uppmuddras och uppvensas. 23827: ägare i Vörå socken, ;att Vörå å skulle un- I annat fall försämras läget i åns nedre 23828: dersökas och förslag uppgöras till förnyad del än mer. 23829: upprensning av denna del av ån, emedan Betydliga mängder virke flottas varje 23830: densamma under de förflutna årem. ånyo vår längs Vörå å. Landhöjningen sedan 23831: igengrott. Ansökt nndersökning verkställ- 1902 har gjort att vattenfåran i åns myn- 23832: des, förslag uppgjordes och för upprens- ning uppgrundats och så gott som utplå- 23833: ningsarhetet beviUades åren 1926 och 1927 nats. Till detta har i sin mån bidragit 23834: sammanlagt 380,000 mark. det myckna slam, som g.em.om grävningarna 23835: Genom upprens:ningarna hade 1,375 ha i åns Övre del följer vattnet mot utloppet 23836: ängsmark torrlagts för odling. mot havet. Den ringa fallhöjden, som bör- 23837: I början på 1930 talet utfördes, i sam- jar redan ett par kilometer norr om Vörå 23838: band med nyskifte i södra delen av Vörå, kyrka, gör att vattnet sakta utrinner. 23839: vittomfattande torrläggningsarbeten. Åns Gräsväxten i åns botten är av den orsaken 23840: övre lopp berördes äv·en harvid. Forsarna riklig. Sla:m lagrar sig i detta bottengräs. 23841: i ån ovanför slättlandet i Rekipeldo by F·lottningen har genom 1a:ndhöjningen och 23842: uppgrävdes och utvidgades. Verkan av genom bl. a. dessa påpekade omständighe- 23843: dessa 1arbeten blev bl. a. att vårvattnet, ter i hög grad försvårats. 23844: som tidiga:ve tagit par månader i anspråk Det är en nödvändighet att få till ständ 23845: för att utrinna, numera behöver endast en grundlig upprensning av Vörå å i dess 23846: ett par veckor därtill. Samma är förhål- n:edre lopp. Endast på så sätt kan arealen 23847: landet efter rikliga regn under sommaren om 1,375 ha mallk bevaras för fort- 23848: och hösten. J u hastigare åns Övre lopp satt bebrukning och utnyttjande. 23849: börjat ;avlämna sitt vatten, desto mer om- För den undersölming, som för ända:må- 23850: fattande ha:r översvämningarna blivit i let pågår, har ans1ag redan beviljats. 23851: dess nedve del. Allt som oftast, under På grund av det ovan anförda tillåteY 23852: vårsmältningen, är landsvägen norrut från vi oss föreslå, att riksdagen ville besluta 23853: Vörå kyrka översvämmad, hindrande buss- hemställa, 23854: och annan trafik. Isbildningen höstetid att regeringen måtte i propositio- 23855: på de översvämmade markerna gör, att is- nen angående statsförslaget för år 23856: brålnn:a förstör växtrötterna, förorsak,ande 1951 upptaga ett belopp, stort 23857: missväxt följande växtperiod. 10,000,000 mark, för npprensning av 23858: De senaste åren har den s. k. Vörå ka- Vörå å i dess nedre lopp. 23859: Helsingfors den 7 februari 1950. 23860: 23861: lVIatts Forss. Verner Korsbäck. Levi Jern. Arthur Larson. 23862: Albin Wickman. Albert Brommels. C. A. Öhman. Henrik Kullberg. 23863: {)44 23864: 23865: IX,115. - Toiv. al. N:o 252. Suomennos. 23866: 23867: 23868: 23869: Forss y. m.: Määrärahasta V öyrinjoen alaj1wksun perkaa- 23870: miseen. 23871: 23872: 23873: E d u s k u n n a ll e. 23874: 23875: Vuonna 1902 aloitettiin Vöyrinjoen ala- tettu ja laajennettu. Asutushallituksen 23876: juoksun perkaaminen. Senaatti oli saman toimesta tullaan mainittu Kaurajärven suo 23877: vuoden kesäkuun 18 päivänä määrännyt, lähimmässä tulevaisuudessa kuivattamaan 23878: että joki oli perattava, ja myöntänyt tar- asutustarkoituksiin. Ennenkuin nämä työt, 23879: koitusta varten 81,000 markkaa. Työ suori- • jotka käsittävät laajan sadealueen, on suo- 23880: tettiin sanotusta vuodesta vuoteen 1908, ritettu loppuun, on Vöyrinjoen suu ja ala- 23881: jolloin syyskuun 30 päivänä tapahtui loppu- juoksu ruopattava ja perattava. Muussa 23882: katselmus. Myöhemmin, vuonna 1924, useim- tapauksessa tilanne joen alajuoksulla tulee 23883: mat Vöyrin pitäjän talonomistajat anoivat vielä huonommaksi. 23884: Vöyrinjoen tutkimista ja ehdotuksen teke- Joka kevät' uitetaan huomattavat määrät 23885: mistä joen tämän osan uudeksi perkaami- puuta pitkin Vöyrinjokea. Maan kohoami., 23886: seksi, koska se kuluneiden vuosien aikana nen sitten vuoden 1902 on johtanut siihen, 23887: oli jälleen mennyt umpeen. Anottu tutki- että vesiuoma joen suussa on maatunut ja 23888: mus pantiin toimeen, laadittiin ehdotus, ja miltei hävinnyt. Tähän on osaltaan ollut 23889: perkaustöitä varten · myönnettiin vuosina syynä runsas liete, jota joen yläjuoksun 23890: 1926 ja 1927 yhteensä 380,000 markkaa. kaivausten johdosta kulkee veden mukana 23891: Perkansten avulla oli kuivatettu vilje- joen suuhun. Vähäinen korkeusero, mikä 23892: lykseen 1,375 ha niittymaata. alkaa jo pari kilometriä Vöyrin kirkosta 23893: 1930-luvun alussa suoritettiin, Vöyrin pohjoiseen, aiheuttaa sen, että veden virtaa- 23894: eteläosassa toimeenpannun uusjaon yhtey- minen on hidasta. Ruohokasvillisuus joen 23895: dessä, laajakantoisia kuivatustöitä. Tällöin pohjassa on siitä syystä runsas. Liete ka- 23896: käytiin käsiksi myös joen yläjuoksuun. saantuu tähän pohjaruohoon. Maan kohoa- 23897: Rekipellon kylän tasankomaan yläpuoliset misen ja mm. tässä mainittujen seikkojen 23898: kosket kaivettiin ja laajennettiin. Näiden takia ovat uitot suuressa määrin vaikeu- 23899: töiden seurauksena oli mm., että kevätvesien tuneet. 23900: juoksemiseen, johon oli aikaisemmin tarvittu Vöyrinjoen perusteellinen perkaaminen 23901: pari kuukautta, nyttemmin tarvitaan vain sen alajuoksussa on välttämättömästi saa- 23902: pari viikkoa. Samoin on asianlaita runsai- tava aikaan. Vain siten on tuon 1,375 ha:n 23903: den sateiden jälkeen kesällä ja syksyllä. maa-alan jatkuva viljeleminen ja hyväksi 23904: Mitä pikemmin joen yläjuoksu on alkanut käyttäminen mahdollista. 23905: luovuttaa vettään, sitä laajemmiksi ovat Tarkoitusta varten käynnissä olevaan 23906: käyneet tulvat sen alajuoksussa. Kevät- tutkimukseen on määräraha jo myönnetty. 23907: sulien aikana on maantie Vöyrin kirkolta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 23908: pohjoiseen vähän väliä tulvan vallassa es- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 23909: täen bussi- ym. liikenteen. Syysaikaan ai- 23910: heuttaa jäänmuodostus tulvamailla sen, että että hallitus ottaisi vuoden 1951 23911: jäähile tuhoaa kasvinjuuret tuottaen katoja tulo- ja menoarvioesitykseen 10,000,000 23912: seuraavana kasvukautena. markan määrärahan Vöyrinjoen ala- 23913: Viime vuosina on mm. Vö;yrin kanavaa juoksun perkaamista varten. 23914: Kaurajärven asutuksen suuntaan puhdis- 23915: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950. 23916: 23917: Matts Forss. Verner Korsbäck. Levi Jern. Arthur Larson. 23918: Albin Wickm.an. Albert Brommels. C. A. Öhman. Henrik Kullberg. 23919: 545 23920: 23921: IX,u6. - Toiv. al. N:o 253. 23922: 23923: 23924: 23925: 23926: RMlkilä y. m.: Lisäyksestä · vuoden 1950 tulo- ja meno- 23927: arvioon Ähtävänjoen ja Välijoen perkaukseen. 23928: 23929: 23930: E d u s k u n n a. 11 e. 23931: 23932: Vuonna 1949 on Tie- ja vesirakeimushal- ajatella, että il'e iky.keneisivät suoriutumaan 23933: lituksessa va.lmmturiut suunnitelma Ähtä· niistä rasituksista, joita työttömyystilant~ 23934: vänjoen- ja Välijotm perkausta, sekä siihen hoitaminen niille, kuntien jatko·()BUudet 23935: liittyvää Lappajärven ja EvijäMen veden- huoonioituna, tul€e tmttamaan. Järvi&eudun 23936: pinnan sää.nnöstelyä vartJen. Su11m1itelrrian tyttömyystilanteen takia on kuitenkin vält- 23937: toteuttaminen tulee kustannusarvion mu- tämätöntä, että Ähtävänjoen perkaustyö. 23938: kaan mak:samåä:tl 270 miljoonaa markkaa ja maa pidetään käynnissä jatkuvasti ja että 23939: tulee hankkeesta toteutettuna olemaan suuri sitä yhä laajennetaafi.. 'l'ämän vrudlmi olisi 23940: hyöty mainitl1n vesistöalueen voimatalou- kuluvan vuoden ensimmäiseen lisämenol:lr- 23941: delle, maataloud~lle, sekä uittotaloudelle. vioon varättava tarpeellimm määräraha:, 23942: Työllisyysvarpista on perkaustyön aloitta- jonka avulla työ voitaisiin suorittaa koko- 23943: miSta varten myönnetty viime moden ai- naan valtion varoilla. Kun yleensä kaikki 23944: kana "\Taroja yhtoonsä 15 miljöOfiaa mark- suuret joet .ovat peratut kokon.aan valtion 23945: kaa, joiden ttttvin perkåustyöt ovat aloite- varoilla, niin tuntuisi se tässäkirl kohden 23946: tut Välijoella. kohtuulliselta kun kyseessä lisäksi on "\Tähä- 23947: Smmnitelman toteuttaminen työllisyys- varainen seutu. 23948: varojen avu.lla tuottaa kuitenkin mainitun Kaiken edellä olevan pel'Usteella ehdo- 23949: vesistöalueen kliiulille, joista työttömiä tälle tamme kunnioittaen eduslrnnnan hyväksyt- 23950: siirtotyömaalle. lähetetään, kohtuuttomia täv-äksi toivomuksen, 23951: lrustannuksif!. Mainitut kunnat ovat tyypil- 23952: lisiä pienviljelyspitäjiä, joissa kato on li- että hallitus antaisi Eduskunnalle 23953: säksi tuottanut suurta vahinkoa. Niinpä e$ityksen 40,000,000 markan määtä- 23954: veronn:taksutilaime onkin tullut näissä pitä- rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden 23955: jissä suor88taan kriitilliseksi, verorästit 1950. tulo- ja menoarviotm käytettä- 23956: <JV'&t huole$tuttavän suuret ja kunnilla on väksi Ähtävänjoen- ja Välijoen 23957: su:uret va.ikeud~t selVitäkseen välttämättö- petkOJUkseen ktkli siihen liittyvään 23958: mistä menoistaan. Kun työttömyys on Lappajärven ja Evijärven vedenpin- 23959: näissä pitäjissä suuri, niin tuntuu vaikealta nan säännöstelyyn. 23960: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 23961: 23962: Väinö Ra.nldla. Eino Ryt.inki. 23963: Artturi Koskinen. Mikko Järvinen. 23964: N. Nurminen. 23965: 23966: 23967: 23968: 23969: 69 23970: 546 23971: 23972: IX,117. - Toiv. al. N:o 254. 23973: 23974: 23975: 23976: 23977: Sormunen y. m.: Toimenpiteistä Liminkaujan perkaami- 23978: seksi. 23979: 23980: 23981: Eduskunnalle. 23982: 23983: Noin 50 vuotta sitten suunniteltiin Ou- rustamista. Tiettävästi mainittu neva onkin 23984: lun läänin Pyhäjoen kunnassa sijaitsevan kelvollista viljelysmaata. Kuitenkaan niis- 23985: Limilikaojan perkansta noin 15 ikm pituu- täkään suunnitelmista ei ole tullut val- 23986: delta. Tämän perkaustoimen arvioitiin alen- mista. Sen sijaan joka vuotiset tulvat ai- 23987: tavan Liminkaojaan laskevan Liminkajär- heuttavat asukkaille suurta vahinkoa. Tätä 23988: ven veden pintaa niin, että sen vesijättö- vahinkoa vähävaraiset viljelijät omin va- 23989: alue ja lisäksi Liminkaneva antaisivat aina- roinsa eivät kykene torjumaan, jota paitsi 23990: kin 2,000 ha viljelyskelpoista taikka vesi- tulvista seuraa, etteivät viljelijät voi me- 23991: jättönä satoa tuottavaa heinämaata. Li- nestyksellä viljellä nykyisiä maitaan. Tästä 23992: säksi sen arvioitiin vaikuttavan laajoilla ja ansioiden vähyydestä seutukunnalla jou- 23993: alueilla vesiperäisiin metsämaihin niiden tuu väestön huomattava vähävaraisuus. Sen 23994: kasvukuntoa parantavasti. Hanke silloin torjumiseksi ja Pyhäjoen kunnan asukkai- 23995: kuitenkin pysähtyi siihen, ettei valtiovalta den valtaosan toimeentuloperustan paran- 23996: asiaan riittävän tehoklkaasti ;puuttunut. Sitä tamiseksi sekä seutukunnalla ilmenevän 23997: vastoin metsähallitus kaivatti mailleen Li- työttömyyden torjumiseksi olisi kiireesti 23998: minkaojan yläjuoksulla yli 10 km metsän ryhdyttävä perkaamaan puheena olevaa 23999: kuivatusta varten ojia. Se lisäsi Liminka- Liminkaojaa. Sen vuoksi ehdotamme edus- 24000: järven ja sen jokialueen tulvia, ja niistä kunnan päätettäväksi toivomuksen, 24001: muodostui vakava haitta Liminkaojan var- 24002: silla asuville viljeljöil1e ja maiden oolista- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 24003: jille. TiUlvavedet alkoivat virtaamaan alavia toimenpiteisiin Pyhäjoen kunnassa 24004: metsämaita ja nevoja, nousipa vesi vielä sijaitsevan Liminkaojan perkaami- 24005: viljelyksillekin. seksi siten, että Liminkajärven ve- 24006: Sotien päättymisvaiheessa suunniteltiin denpinta alenisi, Liminkaneva saatai- 24007: Liminkaojan hyötyalueeseen kuuluvalle Li- siin viljelyskelpoiseksi ja puheena 24008: minkanevalle 50-60 asuntoviljelystilan pe- . olevan alueen tulvavaara torjutuksi. 24009: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 24010: 24011: Toivo I. Sormunen. Matti Meriläinen. 24012: Yrjö Murto. H. Tauriainen. 24013: 547 24014: 24015: IX,ns. - Toiv. al. N :o 255. 24016: 24017: 24018: 24019: 24020: Rankila y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja meno- 24021: arvioon lisäavustuksiksi ja -lainoiksi yksityisten omis- 24022: tamien metsämaiden kuivattamista varten Lapin, Oulun, 24023: Vaasan, Kuopion ja Mikkelin lääneissä. 24024: 24025: 24026: E d u s k u n n a ll e. 24027: 24028: Yksityisten metsämaiden kuivatukset ei- jo}ldosta. Oma syynsä on myöskin hallalla 24029: vät ole päässeet vielä käyntiin läheskään joka näissä osissa maata vieraili raskaana. 24030: siinä laajuudessa kuin olisi suotavaa. Maas- Yksityisten metsämaiden kuivatusten laa- 24031: samme on runsaasti hyväpohjaisia metsä- jentamista haittaa kuitenkin metsänomista- 24032: maita joiden metsänkasvua vaivaa liika jien varattomuus. Kantohintojensa alhai- 24033: vesiperäisyys ja suoranainen soistuminen. suudesta johtuen he eivät kykene saata- 24034: Verrattain kohtuullisilla kuivatuskustan- vissa olevan valtionavun turvin toteutta- 24035: nuksilla valloitettaisiin useissa tapauksissa maan huomattavampia kuivatussuunnitel- 24036: runsaasti uutta alaa metsänkasvulle, sillä mia varsinkaan maan köyhemmissä pohjois- 24037: metsätalous tulee jatkuvasti olemaan eräs ja itäosissa. Sen vuoksi olisikin lisätyn 24038: meidän huomattavimmista tuotannonhaa- valtioavustuksen ja -lainoituksen turvin 24039: roistamme. välttämätöntä saada näissä osissa maata yk- 24040: Erittäin suuri merkitys tulisi yksityisten sityisten metsämaiden kuivatukset käyntiin 24041: metsämaiden kuivatuksen tehostamisella ole- entistä laajemmassa mitassa. 24042: maan myöskin työllisyystilanteen paranta- Edellä olevan perusteella esitämmekin 24043: miseksi. Useilla työttömyydestä potevilla eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 24044: 'seuduilla on jatkuvasti puutetta sopivista, 24045: kansantaloudellisesti edullisista työmaista. että hallitus ottaisi vuoden 1950 24046: Yksityisten metsämaiden kuivatustöiden te- ensimmmseen lisämenoarvioesityk- 24047: hostaminen olisi eräs keino jonka avulla seen 80,000,000 markan määrärahan 24048: maaseudun uhkaavaa työttömyystilannetta käytettäväksi lisäavustuksiksi ja -lai- 24049: voitaisiin helpoittaa. Juuri maan pohjoi- noiksi yksityisten omistamien metsä- 24050: set ja itäiset seudut, jotka ovat metsärik- maiden kuivattamista varten Lapin, 24051: kaita, ovat eniten kärsineet työttömyydestä Oulun, Vaasan, Kuopion ja Mikkelin 24052: metsätalouden tämänhetkisen lamatilanteen lääneissä. 24053: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 24054: 24055: Väinö Rankila. Eino Rytinki. 24056: Onni Mannila. Toivo H. Kinnunen. 24057: Niilo Ryhtä. , Eino Laitinen. 24058: Markus NiS'kala. 24059: 548 24060: 24061: IX,11o. - Toiv. al. N :o 256. 24062: 24063: 24064: 24065: 24066: :R.ytinki y. m.: Oijärven vedenpinnan säännöstelytöiden 24067: aloittamisesta. 24068: 24069: 24070: E d u s k u n n a ll e. 24071: 24072: Viitaten ed. Rytingin y. m. rahaasia- toimenpiteisiin Kuivaniemen kun- 24073: aloitteen N :o 261 (1949 vp.) perusteluihin nassa olevan Oijärven vedenpin.nan 24074: saamme kullliioittoon esittää eduskunnan säiinnöstelytöiden aloittamiseksi käyt- 24075: hyväksyttäväksi toivomuksen, tämiiltä tarkoitukseen työttömyys- 24076: muararahoja. 24077: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 24078: 24079: HelsingisSä 10 päivänä helmikuuta 1950. 24080: 24081: Emo Rytinki. Yrjö Saari. 24082: :M. 0. Lahtela.. Niilo Ryhtä. 24083: 549 24084: 24085: IX,t2o. ___, Toiv. al. N:o 257. 24086: 24087: 24088: 24089: 24090: Ryhtä y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja menoat·vioon 24091: lijärven vedenpinnan laskemista varten. 24092: 24093: 24094: E d u s k u n n a ll e. 24095: 24096: Kuusamon kunnan Kurvisen kylässä ole- alueella vanhojakin viljelyksiä ja · estää 24097: van Iijärven vesipinnan laskemista koskeva uudisraivaustoiminnan jatkamisen koko- 24098: kuivatushanke on ollut vireillä lähes 20 naan. Voidaankin sanoa, että kuivatus- 24099: vuotta. Vuonna 1932 laadittiinkin Oulun suunnitelman toteuttaminen on elintärkeä 24100: maanviljelysinsinööripiirin toimesta sanot- koko Iijärven ympäristön asutukselle ja 24101: tua järvenlaskua koskevat suunnitelmat ja siellä harjoitettavalle maataloudelle. Laa- 24102: sodan edellä v. 1939 olikin jo kuivatus- ditun suunnitelman mukaan, tulisi järven- 24103: suunnitelma toteuttamisvaiheessa, mutta sil- laskua koskeva työkustannus nykyisillä hin- 24104: loin alkaneet sotatoimet keskeyttivät :tfåmä noilla olemaan n. 3 milj. mk, jotenka kus- 24105: työt, eikä sen jälkeen ole vielä päästy lmi- tannukset saatavaan hyötyyn verrattuna 24106: vatustöitä toteuttamaan. ovat varsin kortuulliset. - 24107: Laaditun suunnitelman mukaan olisi Kun mainitulla alueella esiintyy suuressä 24108: Iijärven vesipintaa laskettava n. 1 m ja määrässä työttömyyttä, niin senvuoksi sa- 24109: tällä toimenpiteellä saataisiin k. o. järven notun kuivatussuunnitelman toteuttaminen 24110: ympärillä asuvan väkirikkaan Teerirannan voisi osaltaan helpoittaa työttömyystilan- 24111: kyläryhmän talojen nykyisiä peltoviljelyk- nettakin. 24112: siä vaivaava liikamärkyys ja vesiperäisyys Edellä oleviin perusteluihin viitaten eh- 24113: poistetuksi ja sen lisäksi saataisiin uutta dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo- 24114: raivaustoimintaa varten kuivatetuksi 325 muksen, 24115: ha: n laajuinen hyötyalue, josta on 287 ha 24116: viljelyskelpoista maata ja 38 ha niittyä. · että hallitus antaisi Eduskunnalle 24117: Tämän lisäksi saataisiin vesipinnan laskun esityksen tarpeellisen määrärahan 24118: ansiosta 170 ha suuruinen vesijättöalue, ottamisesta lisäyksenä vuoden 1950 24119: josta tulisi hyvää luonnonniittyä. tulo- ja menoarvioon Kuusamon kun- 24120: Iijärven vesipinnan laskua tarkoittava nassa olevan lijärven vedenpinnan 24121: suunnitelma olisi toteutettava kiireellisesti, laskua tarkoittavan kuivatussuunni- 24122: koska vesiperäisyys haittaa suuresti tällä telman toteuttamista varten. 24123: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 24124: 24125: Niilo Ryhtä. Kusti Eskola. 24126: Markus Niskala. Yrjö Hautala. 24127: Kerttu Saalasti. Martti Miettunen. 24128: Yrjö Saari. Ta.b.vo Rönkkö. 24129: Eino Rytinki. 24130: VALTIOPÄIVÄT 24131: 1950 24132: 24133: LIITTEET 24134: X 24135: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 24136: TOIVOMUSALOITTEET 24137: 24138: 24139: 24140: 24141: HELSINKI 1950 24142: VALTIONEUVOSTON KIR.TAPAINO 24143: Sosiaalivakuutusta, vuosilomia, omakotirakennuksia, lapsilisää, 24144: kansaneläkelaitosta, ammattikasvatusta, eläkkeitä y .m. koskevia 24145: laki- ja toivomusaloitteita. 24146: 24147: 24148: 24149: 24150: 70 24151: 555 24152: X,1. - Lak. a.I. N:o 63. 24153: 24154: 24155: 24156: 24157: Pessi y. m. : Ehdotus laiksi työttömyysrahastosta ja sen 24158: varojen käytöstä. 24159: 24160: 24161: E d u s k u n n a ll e. 24162: 24163: Jo talvella 1948-1949 työttömyys maas- säksi jatkuvasti lisääntyy, niin liioittele- 24164: samme muodostui huomattåvan suureksi. matta voidaan sanoa, että yksistään asunto- 24165: Korkeimmillaan ollessaan se kohosi yli rakennustoiminta voisi, ennen kuin koko 24166: 51,000 hengen. Kulumassa olevan talven kansan asunto-olot saataisiin edes osittain 24167: aikana se on kohonnut edellisen työttömyys- tyydyttäviksi, tarjota satatuhantiselle työn- 24168: kauden vastaavien kuukausien lukuja pal- tekijäjoukolle jatkuvaa työtä ja toimeen- 24169: jon suuremmaksi. Niinpä vuosien 1949-50 tuloa vuosikymmeniksi. Tällä hetkellä tar- 24170: vaihteessa työttömiä oli 58,075 henkeä, kun vittaisiin yksistään maaseudulla noin 1,200 24171: se vuotta aikaisemmin oli ainoastaan 13,209 uutta kansakoulua. Eräillä pohjois-suoma- 24172: henkeä. Näin virallisesti. Todellisuudessa laisilla kunnilla on jopa 400-500 miljoo- 24173: työttömyys kaiken aikaa on ollut virallis- naan markkaan kohoavat välttämättömät ra- 24174: ten työttömyyslukujen summaa suurempi. kennussuunnitelmat odottamassa toteutta- 24175: Mutta virallisestikin työttömien luvun on mistaan. Uusien sairaalain rakentaminen on 24176: arvioitu ennen ensi kesää kohoavan 80,000- välttämätöntä. Jo se maantiealoitteiden 24177: 100,000 henkeen. On lisäksi huomattava, runsaus, joka vuosittain eri edustajain toi- 24178: että erityisesti Pohjois-Suomessa työttö- mesta jätetään eduskunnalle, on omiaan 24179: myyttä ilmeni viime kesän kiireisimpänä- osoittamaan maantieverkostomme puutteel- 24180: kin työaikana. Ei liioin ole syytä olettaa, lisuutta. Maanteiden runkoverkoston raken- 24181: mikäli valtiollisten vaalien jälkeen omak- taminen käy vuosi vuodelta yhä välttämät- 24182: suttuasuuntausta ei muuteta, että ensi kesä tömämmäksi. Jo väestön toimeentulon ja 24183: ja sitä seuraava talvi tulisivat olemaan teollisuuden kehityksen kannalta olisi aina- 24184: viime kesää ja nyt kulumassa olevaa tal- kin rautatiekomitean aikoinaan valtioneu- 24185: vea parempia. Kehityssuunta meidän maas- vostolle jättämän rautateiden rakennusoh- 24186: samme tulee olemaan samanlainen kuin jelman toteuttaminen kiireellisesti suori- 24187: kaikissa muissakin kapitalistisissa maissa. tettava. Maaseudun sähköistäminen on 24188: Välttämättämistä ja tarkoitukseen sovel- suuresti kesken. Lähes kolmasosa maamme 24189: tuvista töistä ei ole puutetta. Meillä on pinta-alasta on vesiperäisiä maita. Kahtena 24190: edelleen yksistään kaupungeissa ja muissa viime kesänä laajoilla alueilla liikkunut ja 24191: asutuskeskuksissa arviolta noin 60,000- tuhansien miljoonien markkojen v~hingot 24192: 70,000 asunnon vajaus. Jos otetaan huo- aiheuttanut halla on vakavana osoituksena 24193: mioon asuttavana olevat, mutta terveydel- siitä, mitä vastakin on milloin tahansa odo- 24194: listen tai muiden syiden vuoksi asiallisesti tettavissa, ellei vesiperäisten maiden kui- 24195: asuttavaksi kelpaamatomat asunnot ja huo- vattamista saada suoritettua, puhumatta- 24196: mioidaan se tosiasia, että vähävaraisten suu- kaan siitä, että metsän kasvussa nyt ole- 24197: ren enemmistön asunto-olot ovat aivan liian vien ja siihen soveltuvien vesiperäisten mai- 24198: ahtaat, niin kaupllillcien ja muiden asutus- den kuivattamisen kautta metsiemme lisä- 24199: keskusten asuntovajaus osoittautuu olevan kasvu lähes kaksinkertaistuisi ja turvaisi 24200: edellä mainittuja lukuja paljon suurempi. puuta raaka-aineenaan käyttäville teolli- 24201: Varsinaisella maaseudulla ei tilanne ole sen suuksillemme moninkertaisen laajentumisen 24202: parempi. Erittäinkin Pohjois- ja Itä-Suo- mahdollisuuden. On aivan varmaa, että yk- 24203: messa ja ns. kartanoalueilla asunto-olot sistään näiden ennemmin tai myöhemmin 24204: ovat hyvin huonot. Kun väestö kaiken Ii- välttämättömien tehtävien suorittaminen tu- 24205: 556 X,1. - Työttömyysrahasto. 24206: 24207: lee vaatimaan vuosikymmenien ajan sitkeää malaisissa kunnissa ne kohoavat kymmeniin 24208: ja määrätietoista ja niin paljon työnteki- miljooniin markkoihin. Jo viime vuoden 24209: jöitä vaativaa työta, että yhdenkään työn- lopulla 15,000 pohjois-suomalaisella maksu- 24210: tekijän pakolliseen työttömyyteen ei nyt kyvyttömyyden vuoksi maksamatta jäänei- 24211: tai tulevaisuudessa ole varaa tai tarvetta. den verojen määrä kohosi yhteensä lähes 24212: Nyt niin kuin aikaisemminkin esiinty- 130 miljoonaan markkaan. Verotettavien 24213: nyttä työttömyyttä on pyritty kuntien ja tulojen vähenemisen ja veronmaksukyvyttö- 24214: valtion toimenpitein lievittämään. Siinä ar- myyden vuoksi kuntien veroäyrin hinta ko- 24215: koituksessa on järjestetty erilaisia yleisiä hoaa ja siten osaltaan lisää sellaistenkin 24216: töitä niillä varoilla, joita kunnat ja valtio väestöryhmien vaikeuksia, jotka eivät ole 24217: tähän tarkoitukseen ovat osoittaneet. Viime joutuneet välittömästi työttömyydestä kär- 24218: vuonna valtion tästä välittömästi johtuvat simään. Ajatus kuntien vapauttamiseksi 24219: menot kohosivat 3,750 miljoonaan mark- työttömyystöiden kustannuksista, jonka aja- 24220: kaan. Tälle vuodelle on tulo- ja meno- tuksen SKDL:n edustajat jo kahtena 24221: arviossa osoitettu 2,500 miljoonaa markkaa. vuonna valtion tulo- ja menoarvion käsit- 24222: Lisäksi tulevat niin viime kuin tänäkin telyn yhteydessä ovat esittäneet, on käsi- 24223: vuonna ne tulo- ja menoarvion eri meno- tyksemme mukaan ennemmin tai myöhem- 24224: luokille merkityt, erilaisten enemmän tai min pakko toteuttaa. 24225: vähemmän säännöllisten vuosittaisten teh- Mitä edellä on sanottu kunnista, koskee 24226: tävien suorituksiin osoitetut varat, joiden hyvin suuressa määrin myöskin :valtiota 24227: käyttö omalta osaltaan vähentää työttö- sekä valtion ja sen verovelvollisten suuren 24228: myyttä. Kun kuntien tehtävänä ensisijai- joukon taloudellista asemaa. Työttömyys- 24229: sesti on järjestää työttömyyttä lievittäviä kauden pitkittyessä työttömyystöiden jär- 24230: töitä, niin selvää on, että myös niiden tästä jestäminen kuntien ja valtion varoilla käy 24231: johtuvat menot ovat jo tähän mennessä lopulta mahdottomaksi. 24232: olleet melkoiset. Miten suuriksi ne jo. tähän Työttömyyden ilmeneminen on kapit~lis 24233: mennessä kaikkiaan ovat kohonneet, siitä tisen talousjärjestelmän luonteesta johtuva. 24234: ei julkisuudessa ole esitetty minkäänlaisia Senkään vuoksi enempää kuntien kuin vai- 24235: lukuja. Kuntien työhönsijoitusosuuden pe- tionkaan varojen, viime kädessä työttömyy- 24236: rusteella ne 1948-49 talven aikana voidaan den syntyyn täysin syyttömienkin verovel- 24237: arvioida kohonneen noin 1,000 miljoonaan vollisten suuren enemmistön varojen }täyt- 24238: markkaan. Suunnilleen varmana voidaan täminen ei ole millään syillä perustelta- 24239: kaiken lisäksi pitää, että valtion työttö- vissa. Työttömyydestä aiheutuvien kustan- 24240: myysmenot tänä vuonna eivät tule supistu- nusten asettaminen kapitalististen liikeyhty- 24241: maan tulo- ja menoarviossa osoitettuun mäin maksettavaksi on sitävastoin täysin 24242: 2,500 miljoonaan markkaan ja että kun- oikeudenmukainen toimenpide. Näin siitä- 24243: tien menot viime vuotisesta huomattavasti kin syystä, että yleisinä töinä suoritetta- 24244: lisääntyvät. Voimassaolevien työttömyys- vien töiden, kuten rautatie- ja maantie- 24245: ohjeiden mukaan joutuvat kunnat uhraa- rak:ennusten sekä vesiperäisten maiden kui- 24246: maan varojaan sellaisiin töihin, joista niille vattamisen ja uittoväylien perkauksen tuot- 24247: ei ole minkäänlaista hyötyä ja joka estää tama hyöty niin välillisesti kuin vä.littö- 24248: niille välttämättömien töiden suorittamisen. mästikin koituu sanottujen suuryhtymäin 24249: Suureksi paisuneen työttömyyden tor- hyödyksi. 24250: juntatoimenpiteiden vuoksi kuntain talou- Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi olisi 24251: dellinen asema on suuresti vaikeutunut. muodostettava pysyväinen rahasto, johon 24252: Erityisen vaikeaan asemaan ovat jo nyt tuotantolaitokset velvoitettaisiin suoritta- 24253: joutuneet monet Pohjois-Suomen kunnat. maan määrätyn prosenttimaksun tuotan- 24254: Samaan aikaan kun kuntien menot , ovat tonsa bruttoarvosta josta rahastosta käytet- 24255: lisääntyneet tuhansilla miljoonilla mar- täisiin kulloinkin esiintyvän tarpeen mukai- 24256: koilla, niiden tulot, jotka erittäinkin maa- sesti varoja yleisten välttämättömiksi kat- 24257: laiskunnilla ovat pääasiassa verotuloja, sottavien työttömyystöiden järjestämiseen. 24258: ovat huomattavasti vähentyneet. Maksu- Mikäli rahastolle maksettava prosentti mää- 24259: kyvyttömyyden vuoksi maksamatta jäänei- rättäisiin kahdeksi prosentiksi tuotannon 24260: den verojen määrä on kohonnut huolestusta bruttoarvosta, niin olisi rahastolla vuosit- 24261: herättäviin lukuihin. Eräissä pohjois-suo- tain käytettävissä varoja enemmän kuin 24262: X,1. - Pessi y. m. 557 24263: 24264: mitä vuoden 1950 tulo- ja menoarviossa den rahoittamisen voidaan katsoa kuuluvan 24265: työttömyyden torjuntaan varoja on myön- yleisistä varoista suoritettavaksi. Tuotanto- 24266: netty. Kulloinkin esiintyvän tarpeen tyy- laitoksille asetettava velvollisuus suorittaa 24267: dyttämiseksi suoritettavan prosenttimaksun muutama prosentti tuotantonsa brutto- 24268: määrääminen olisi jätettävä valioneuvoston arvosta perustettavaan työttömyysrahastoon 24269: päätettäväksi, jonka määräysvallan alaisena sitävastoin ei ole sellainen kustannustekijä, 24270: rahasto muutenkin toimisi. Rahaston varoja jonka tarvitseisi millään tavalla vaikuttaa 24271: olisi käytettävä sekä valtion että kuntien hintoihin. Näin jo sen vuoksi, että esimer- 24272: yleisluontoisten töiden ja sijoitustoiminnan kiksi vuonna 1948 suurteollisuuden oman il- 24273: rahoittamiseen. Valtion yleisistä töistä olisi moituksen mukaan sen tilinpäätösten mu- 24274: tällöin ensisijalle asetettava rautatie- ja kaiset voitot kohosivat yhteensä noin 6,000 24275: maantieverkoston laajentaminen, siltaraken- miljoonaan markkaan. Todellisilla ja tilin- 24276: nustyöt ja vesiperäisten maitten kuivatta- päätösten mukaisilla voitoilla ei sitäpaitsi · 24277: minen sekä kuntien töistä koulujen, sairaa- ole sanottavaa tekemist.ä toistensa kanssa. 24278: lain ja kunnallisten tai puolikunnallisten Eräänä osoituksena suurtuottajayhtymien 24279: asuntotalojen rakentaminen. todellisten voittojen suuruudesta kannattaa 24280: Yleisten työttömyyden poistamiseen tar- vieläkin palauttaa mieliin, että ne kykeni- 24281: koitettujen töiden tällä tavalla tapahtuvan vät kolmen vuoden kuluessa sodan jälkeen 24282: rahoitustoiminnan järjestämisellä luotaisiin sijoittamaan raaka-aine- ja polttoainevaras- 24283: edellytykset kuntien ja valtion talouksien toihinsa yli 40,000, miljoonaa markkaa. 24284: tervehtymiselle ja pieniin tuloihin ja pie- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 24285: niin omaisuuksiin kohtuuttoman raskaana ehdotamme, 24286: kohdistuvan verotuksen alentamiselle, sa- 24287: malla kun valtiolta ja kunnilta tulisi en- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 24288: tistä enemmän liikenemään varoja sellais- van lakiehdotuksen : 24289: ten yleisten tarpeiden rahoittamiseen, joi- 24290: 24291: Laki 24292: työttömyysrahastosta ja sen varbjen käytöstä. 24293: Eduslrnnnån päätöksen mukaisesti säädetään: 24294: 1 §. Rahaston varat ovat ulkopuolella valtion 24295: Työttömyystöiden rahoittamista varten tulo- ja menoarvion valtioneuvoston mää- 24296: perustetaan erityinen rahasto, joka toimii rättävissä. 24297: valtiovarainministeriön alaisena. 3 §. 24298: Rahaston varoja käytetään työttömyys- 24299: 2 §. töillä suoritettavien valtion ja kunnan yleis- 24300: Tämän lain tarkoittamaan rahastoon tu- hyödyllisten töiden rahoittamiseen. 24301: lee tuotantolaitoksen, jonka työntekijä- 24302: määrä on vähintään viisikymmentä, suorit- 4 §. 24303: taa vuosineljänneksittäin valtioneuvoston Lähemmät määräykset tämän lain sovel- 24304: määräätnäh prosenttimäärän tuotantonsa tamisesta ja täytäntöönpanosta antaa val- 24305: hruttoarvosta. tioneuvosto. 24306: 24307: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 24308: 24309: Ville Pessi. Esa. Bieta.nen. 24310: Aimo Aaltonen. Mauri Ryömä.. 24311: Hertta Kuusinen-Leino. Arvo Riihimäki. 24312: Eino Kujanpää. V. Riihinen. 24313: Eino Roine. J. Mustonen. 24314: 558 24315: 24316: X,2. - La.k. al. N:o 64. 24317: 24318: 24319: 24320: Mustonen y. m.: Ehdotus laiksi työntekijäin vuosilomalain 24321: 3 § :n muuttamisesta. 24322: 24323: 24324: E d u s k u n n a ll e. 24325: 24326: Voimassa olevan vuosilomalain maarays- alkuun mennessä on kestänyt täyden vuo- 24327: ten mukaan vuosiloma myönnetään loma- den, on joutunut työskentelemään suurim- 24328: kauden alkuun, huhtikuun 30 päivään men- man osan lomaan oikeuttavasta työajastaan 24329: nessä suoritetun palveluksen perusteella, aikana, jolloin hän ei ole ollut edes kuu- 24330: ja on nuorella työntekijällä lomaoikeus dentoista vuoden ikäinen. Kun vuosiloma 24331: puolitoista työpäivää jokaista lomaan oi- lain mukaan myönnetään siitä palvelus- 24332: keuttavaa kuukautta kohti. Nuorella työn- ajasta, joka lomakauden alkuun mennessä 24333: tekijällä, jonka· työsuhde lomakauden al- on suoritettu, olisi oikeudenmukaista että 24334: kuun mennessä on kestänyt yhden vuoden, loman pituus määräytyisi niin paljon kuin 24335: tulisi tämän mukaan olla oikeus kahdek- mahdollista sen mukaan, onko asianomaista 24336: santoista työpäivää kestävään vuosilomaan. työntekijää työn suorituksen aikana pidet- 24337: Tätä oikeutta ei lain mukaan ole kuiten- tävä nuorena työntekijänä vai ei. Kun se 24338: kaan sellaisella nuorella työntekijällä, joka nykyisen lain mukaan ei ole mahdollista, 24339: ennen sen kalenterivuoden loppua, jolloin olisi lakia tässä suhteessa siten muutettava, 24340: vuosiloma annetaan, täyttää seitsemäntoista että nuoreksi työntekijäksi katsotaan sellai- 24341: vuotta. nen työntekijä, joka vuosilomakauden al- 24342: Nuorten työntekijäin huomattavan suurta kuun mennessä ei ole täyttänyt seitsemää- 24343: joukkoa kohtaan tällaista lain määräystä toista vuotta. 24344: on pidettävä epäoikeudenmukaisena. Näin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 24345: siitä syystä, että kalenterivuoden lopulla 24346: seitsemäntoista vuotta täyttävä, jos hänen että Eduskunta hyväksyisi seu- 24347: työsuhteensa sitä edeltäneen lomakauden 1·aavan lakiehdotuksen: 24348: 24349: Laki, 24350: työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta. 24351: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä huhtikuuta 1946 anne- 24352: tlm työntekijäin vuosilomalain (317/46) 3 §:n 1 momentin 2 kohta näin kuulu- 24353: vaksi: 24354: 3 §. koitetulta kuukaudelta, vajaata päivää 24355: loma-aikaan kuitenkaan lukematta; ja 24356: 2) työntekijälle, jonka työsuhde huhti- 24357: kuun 30 päivään mennessä on keskeyty- 24358: mättä jatkunut vähintään viisi vuotta tai 24359: joka on seitsemäätoista vuotta nuorempi, Tätä laki tulee voimaan päivänä 24360: puolitoista työpäivää jokaiselta 2 §: ssä tar- kuuta 195 . 24361: 24362: Helsingissä 10 p:nä helmikuuta 1950. 24363: 24364: J. Mustonen. E. Hietanen. Elli Stenberg. Aimo Aaltonen. 24365: M. Järvinen. E. Tainio. Irma Torvi. Yrjö Murto. 24366: Antto Prunnila. Vilhelm Riihinen. 24367: 559 24368: 24369: X,s. - Lak. al. N:o 65. 24370: 24371: 24372: 24373: 24374: Turkka y. m.: Ehdotus laiksi työntekijäin vuosilomalain 24375: 3 ja 6 § :n muuttamisesta. 24376: 24377: 24378: E d u s k u n n a 11 e. 24379: 24380: Vuoden 1946 valtiopäivillä hyväksytty tilapäistä. Tästä on ollut seurauksena se, 24381: työntekijäin vuosilomalaki toi maahamme että lain 3 § : n mukaan varsinkin pitempiin 24382: kokonaan uuden vuosilomajärjestelmän, lomiin oikeutettuja saman työnantajan pal- 24383: joka tärkeimmissä kohdissaan poikkeaa veluksessa kauemmin olleita työntekijöitä 24384: oleellisesti siitä, mihin aikaisemmin oli to- on tällaisen keskeytyksen jälkeen pidetty 24385: tuttu. Osittain tämän vuoksi sen sovelta- uusina työntekijöinä. Lain 3 § : n tarkoi- 24386: misessa on syntynyt jatkuvasti epäsel- tuksena on ).ruitenkin turvata juuri mainit- 24387: vyyttä ja tulkintakysymyksiä. Näin on tujen työntekijöiden lomaetuja, joita nyt- 24388: ollut laita 3 § : n ja 6 § : n 3 momentin temmin 6 §: n 3 momentin edellä mainitun- 24389: säännöksien kohdalla. Lain 6 § : n 3 mo- laisella tulkinnalla on voitu vähentää siinä 24390: mentin mukaan työntekijällä, jonka työ- määrin, että vanhoja työntekijöitä on työn 24391: suhde on keskeytynyt asevelvollisuuden puutteesta johtuneen yli kuukauden kes- 24392: suorittamisen johdosta tai joka sairauden keytyksen jälkeen katsottu uusiksi työn- 24393: tai synnytyksen taikka muun hänestä riip- tekijöiksi sen jälkeen kun heidät on otettu 24394: pumattoman esteen takia on estynyt ole- uudelleen töihin. Jotta lain tarkoitus tulisi 24395: masta työssä pitemmän ajan kuin kuukau- toteutetuksi ja estettäisiin edellä mainittu 24396: den, on oikeus lukea työsuhteen jatkumis- menettely, olisi tätä koskevat korjaukset 24397: aikaan myöskin se aika, jonka hän on ollut tehtävä lakiin. Korjauks~n avulla saatet- 24398: työssä ennen keskeytystä, jos hän kuukau- taisiin yksityisoikeudellisessa työsuhteessa 24399: den kuluessa asevelvollisuuden päätyttyä olevat työntekijät tasapuoliseen asemaan 24400: tai esteen lakattua on jälleen ryhtynyt en- julkisoikeudellisessa virkasuhteessa oleviin 24401: tisen työnantajansa työhön. viran tai toimen haitijoihin sekä myös val- 24402: Varsinkin tulkinta siitä, milloin esteen tion työntekijöihin nähden, jotka saavat 24403: on katsottava olevan työntekijästä riippu- vuosilomaedut palvelusvuosien perusteella, 24404: maton, on ollut käytännössä horjuva. Tämä jolloin ei virka- tai palvelussuhteen ole tar- 24405: on ilmennyt - varsinkin nyt kun työttö- vinnut olla jatkunut keskeytymättömänä. 24406: myyttä on ilmaantunut - työnantajain Edellä esitetyn perusteella kunnioitta- 24407: taholta työntekijöille epäedullisena menet- vasti ehdotamme, 24408: telynä siten, että työnantaja työn puutteen 24409: vuoksi on katkaissut työsuhteen pitem- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 24410: mäksi ajaksi kuin yhdeksi kuukaudeksi, van lakiehdotuksen: 24411: vaikka työn puute olisi ollut luonteeltaan 24412: 24413: Laki 24414: työntekijäin vuosmomalain muuttamisesta. 24415: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä huhtikuuta 1946 annetun 24416: työntekijäin vuosilomalain (317/46) 3 ja 6 § näin kuuluviksi: 24417: 3 §. 1) kauppaliikkeessä tai toimistossa tahi 24418: Vuosilomaa on jäljempänä mainituin niihin verrattavasaa yrityksessä taikka teol- 24419: poikkeuksin annettava kalenterivuosittain: lisuuslaitoksessa toimistotyössä työskentele- 24420: 560 X,3.- Vuosiloma. 24421: 24422: välle työntekijälle, jonka työsuhde huhti- tai muuta juhlapäivää eikä myöskään va- 24423: kuun 30 päivään mennessä on kestänyt yh- punpäivää, vaikkakin työntekijän tulisi 24424: teensä vähintään kymmenen vuotta, kaksi sinä päivänä olla työssä. 24425: työpäivää jokaiselta 2 § : ssä tarkoitetulta 24426: kuukaudelta, kuitenkin vähintään kuukausi, 6 §. 24427: jos hän on ollut työssä kahdentoista tällai- Jos työntekijä on reservin harjoitusten 24428: sen kuukauden aikana; tai ylimääräiseen palvelukseen kutsumisen 24429: 2) työntekijälle, jonka työsuhde huhti- taikka sellaisen sairauden tai muun hänestä 24430: kuun 30 päivään mennessä on kestänyt yh- riippumattoman esteen vuoksi, joka on kes- 24431: teensä vähintään viisi vuotta tai joka kysy- tänyt kerrallaan kauintaan kuukauden, tahi 24432: myksessä olevan kalenterivuoden päättyessä synnytyksen takia laissa säädetyn ajan 24433: on seitsemäätoista vuotta nuorempi, puoli- ollut estynyt työtä suorittamasta, mutta 24434: toista työpäivää jokaiselta 2 § : ssä tarkoite- esteen lakattua on ryhtynyt jälleen työ- 24435: tulta kuukaudelta, vajaata päivää loma- hönsä, luettakoon poissaolon aika vuosi- 24436: aikaan kuitenkaan lukematta; ja lomaa määrättäessä työssäolon ajaksi. Sama 24437: 3) muulle kuin 1 ja 2 kohdassa maini- koskee aikaa, jonka työntekijä on ollut 24438: tulle työntekijälle yksi työpäivä jokaiselta vuosilomalla. 24439: 2 §: ssä tarkoitetulta kuukaudelta. Työsuhteen älköön katsottako keskeyty- 24440: Vuosilomaa annettaessa älköön työpäi- neen yrityksen omistajan tai haltijan vaih- 24441: väksi luettako sunnuntaita eikä kirkollista tumisen johdosta. 24442: 24443: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 24444: 24445: Arvi Turklko.. Meeri Kal&vainen. 24446: Yrjö HeleniUS'. Eino B.a.v.nio. 24447: Jalm.a.ri Linna. Heikki Bykkäi.lit. 24448: 0. Muikku. Pentti Niemi. 24449: P. Xarja.la.inen. Arvo Sävelä. 24450: Juho Karvonen. Vilho V'å.yrynen. 24451: Urho Kulovaara.. Valto Käkelä.. 24452: K&11e Ka.Ulumen. Kaisa. Biilelä. 24453: K'&IIStaa. Alanko. Edvard Pesonen. 24454: Hugo Aattela. Heikki Simonen. 24455: Juho Kuit~n. Viljo :Baatala. 24456: Penna Tervo. G. Benrik:sson. 24457: G. Andersson. Olan :hjala. 24458: Re.ful Pwio. 24459: 561 24460: 24461: X,4.- Lak. al. N:o 66. 24462: 24463: 24464: Prunnila y. m. : Ehdotus laiksi työntekijäin vuosilomalain 24465: 8 § :-n muuttamisesta. 24466: 24467: E d u s k u n n a 11 e. 24468: 24469: Voimassaolevan vuosilomalain mukaan on sen myöhästymisen tai työssä tapahtuneen 24470: työntekijälle yleensä maksettava työsuhteen satunnaisen huolimattomuuden takiakin 24471: päättyessä vuosilomakorvaus, jollei hän ole työntekijän vuosilomakorvaus jää työnan- 24472: saanut vastaavaa lomaa. Poikkeuksena ovat tajan mielivallasta riippuvaksi. Koska 24473: kuitenkin ne tapaukset, jolloin työsuhde on näissä tapauksissa on kysymys työ~opimus 24474: päättynyt työnantajan purkaessa työsopi- lain tulkinnasta, ei myöskään työneuvosto 24475: muksen työsopimuslain 31 § : n 1 momentin voi antaa tällaisista purkamisista aiheutu- 24476: 1, 3 tai 6 kohdassa mainituista syistä. vista erimielisyyksistä lausuntoaan, eikä 24477: Käytäntö on osoittanut, että vuosilomalaissa näinollen myöskään siitä, onko joku työn- 24478: oleva viittaus työsopimuslakiin antaa työn- tekijä oikeutettu vuosilomakorvaukseen vai 24479: antajille mahdollisuuden mielivaltaisesti ei. Työsopimuslain soveltaminen yllätarkoi- 24480: kieltäytyä vuosilomakorvauksen maksami- tetuissa tapauksissa on johtanut siihen, että 24481: sesta yksinkertaisesti selittämällä työsuh- lomakorvaus on usein jätetty maksamatta, 24482: teen purkamisen syyksi työntekijän ta- vaikka se ei ole voinut olla vuosilomalain 24483: holta tapahtuneen ahkeran ja huolellisen tarkoitus. 24484: työsuorituksen ja täsmällisen työajan nou- Ylläesitetyn perusteella ehdotamtne kun- 24485: dattamisen laiminlyömisen, jotka aivan il- nioittaen, 24486: meisesti olisi katsottava kuuluvaksi sanotun 24487: lain 31 § : n 7 kohdassa eikä 6 kohdassa että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 24488: tarkoitettuihin purkamissyihin. Satunnai- van lakieh<J,otuksen: 24489: 24490: Laki 24491: työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta. 24492: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä huhtikuuta 1946 annetun 24493: työntekijäin vuosilomalain ( 317/46) 8 § : n 3 momentti näin kuuluvaksi: 24494: 8 §. tensä vaaranalaiseksi, taikka tekee itsensä 24495: syypääksi kavaltamiseen, petokseen, näpis- 24496: Loman korvausta ei kuitenkaan ole mak- tämiseen tai rikokseen, jota ei voida sakolla 24497: settava, jos työnantaja on purkanut työ- sovittaa; 24498: sopimuksen seuraavissa tapauksissa: 3) kun työntekijä tahallansa tai tör- 24499: 1) kun työntekijä työsopimusta tehtäessä keästä huolimattomuudesta turmelee ko- 24500: on oleellisessa kohdassa väärillä ilmoituk- neita, työkaluja, työaineita, työn tuotteita 24501: silla saattanut työnantajan harhaan; tai muuta työnantajan omaisuutta, tai lu- 24502: 2) kun työntekijä tekee väkivaltaa työn- vattomasti ilmaisee työnantajan liike- tai 24503: antajalle, tämän perheen jäsenelle tai työn- ammattisalaisuuksia, esiintyy työpaikalla 24504: antajan sijaiselle tai työtoverilleen, uhkaa juopuneena taikka tuo sinne tai siellä naut- 24505: heidän henkeään, herjaa tai törkeästi sol- tii juovutusjuomia. 24506: vaa heitä, tai saattaa heidän siveellisyy- 24507: 24508: Helsingissä 10 p: nä helmikuuta 1950. 24509: A.ntto Prunnila. Nestori Nurminen. Eino Tainio. Eino Roine. 24510: H. Tauriainen. Arvo Riihimä.ki. Irma Torvi. Mikko Järvinen. 24511: E. Hietanen. Toivo I. Sormunen. J. Mustonen. Kaarle Renfors. · 24512: Eino Kujanpää. Aimo Aaltonen. Toivo Friman. Matti Meriläinen. 24513: 71 24514: 562 24515: 24516: X,5. - Lak. al. N:o 67. 24517: 24518: 24519: 24520: 24521: Hetemäki y. m. : Ehdotus laiksi leipomotyölain mttuttami- 24522: sesta. 24523: 24524: 24525: E d u s k u n n a ll e. 24526: 24527: Leipomoalalla olivat työolosuhteet vuo- tämän alan teollisuustöiden m1ssaan suh- 24528: sisadan vaihteessa sellaiset, että voitiin teessa katsoa poikkeavan niistä teollisuus- 24529: työntekijän työolosuhteita tällä alalla pitää töistä, jotka voimassaoleva yleinen työaika- 24530: todellisena sosiaalisena epäkohtana. Sama laki sulkee omaan piiriinsä. Mitä sitten tu- 24531: työntekijä joutui nimittäin vuodesta vuo- lee ·työolosuhteisiin edellämainitunlaisissa 24532: teen joka yö työskentelemään illasta aamuun teollisuuslaitoksissa maassamme, ovat ne 24533: ilman vaihdon mahdollisuuta. Tähän so- myöskin meillä täysin muuta teollisuutta 24534: siaaliseen epäkohtaan kiinnitettiin myöskin vastaavalla tasolla. Voidaanpa vielä sanoa, 24535: kansainvälisessä työjärjestössä huomiota ja että tällä teollisuusalalla on viimeaikoina 24536: ryhdyttiin aikaansaamaan kansainvälistä erikoisesti huomiota kiinnittänyt työn siis- 24537: sopimusta edellämainitun sosiaalisen epä- teyteen, terveydellisiin näkökohtiin sekä 24538: kohdan poistamiseksi. työskentely-ympäristön ajanmukaisuuteen. 24539: V. 1928 annettu, sittemmin v. 1940 Tältä kannalta katsoen ön luonnollista, että 24540: uudiStettu leipomotyölakimme on lähinnä lainsäädäntömme seuraa teknillisen ja so- 24541: syntynyt sen kansainvälisen sopimuksen siaalisen kehityksen mukana eikä aseta 24542: pohjalla, jonka kansainvälisen työjärjestön näinollen muuhun teollisuuteen nähden ta- 24543: yleinen konferenssi 8. 6. 1925 on hyväksy- saveroisessa asemassa olevaa teollisuutta 24544: nyt kansainvälisen työjärjestön jäsenval- työaikakysymykseen nähden eri luokkaan, 24545: tioiden ratifioitavaksi, ja jonka sopimuksen varsinkaan kun sitä ei myöskään kansain- 24546: Suomikin on ratifioinut. Tämän leipomoi- välinen sopimus edellytä. Jo yksistään 24547: den yötyötä koskevan kansainvälisen sopi- näillä teknillisillä ja sosiaalisilla näkökoh- 24548: muksen 1. artiklan mukaan on leivän, so- dilla olisi riittävän perusteltua muuttaa 24549: kerileivosten ja muiden näihin verrattavien voimassaolevaa leipomotyölakiamme tehdas- 24550: jauholeivonnaisten valmistaminen kielletty maisen biskvittin, so. kovanleivän, keksien 24551: leipomoissa yön aikana. Saman artiklan ja niihin verrattavien tuotteiden valmis- 24552: 3. momentin mukaan ei tämä sopimus kui- tuksen osalta. Tässä yhteydessä wdetta- 24553: tenkaan tarkoita biskvittien tehdasmaista koon, että myöskin ns pehmeän leivän teh- 24554: valmistusta, vaan jättää se työaikakysy- dasmainen valmistus on nyttemmin teknilli- 24555: myksen järjestelyn näiden tuotteiden val- sessä ja sosiaalisessa mielessä saatettu sel- 24556: mistuksen osalta kunkin jäsenvaltion it- laiselle tasolle, että voisi olla perusteltua 24557: sensä vapaasti päätettäväksi. tällaisenkin työn osalta muuttaa voimassa- 24558: Kun nyttemmin erikoisesti biskvitti-tuot- olevaa leipomotyölakiamme, mutta kun 24559: teiden, so. kovanleivän, keksien ja niihin kansainvälinen sopimus on tässä suhteessa 24560: verrattavien valmistus on teknillisessä mie- sellainen, ettei niin kauan, kun Suomi tä- 24561: lessä voimassaolevan leipomotyölain voi- hän sopimukseen on· yhtynyt, voida poiketa 24562: maantulon jälkeen teollisuudessamme huo- sanotun sopimuksen määräyksistä, ellei itse 24563: mattavasti kehittynyt, on luonnollista, että tätä sopimusta muuteta, on luonnollista, 24564: myöskin työaikakysymys näiden teollisuus- ettei tältä osalta myöskään niin kauan 24565: laitosten osalta on syytä saattaa muuttu- voida lakiin muutosesitystä tehdä. 24566: nutta kehitystä vastaavalle tasolle. Sanot- Tässä yhteydessä on myöskin kiinnitet- 24567: tujen tuotteiden tehdasmainen valmistus tävä huomiota siihen kansantaloudelliseen 24568: Suomessa on nyttemmin tekilillisessa mie- tappioon, jonka voimassaoleva leipomotyö- 24569: lessä saatettu sellaiselle tasolle, ettei voida laki biskvitti-tuotteiden tehdasmaisen val- 24570: X,ö. - Hetemäki y. m. 563 24571: 24572: mistuksen osalta maallemme aiheuttaa. On alenee. Mikäli sensijaan aikaansaadaan jär- 24573: nimittäin luonnollista, että kun sellaisessa jestely, joka tälle teollisuusalalle antaa sa- 24574: työssä, jossa tuotteiden valmistus kokonaan mat mahdollisuudet kuin muillekin sellai- 24575: on sidottu kuumiin uuneihin, syntyy suuria sille teollisuuksille, joissa työtä teknilli- 24576: lisäkustannuksia tuotteiden valmistuksessa sistä syistä suoritetaan viikottain vaihtu- 24577: siitä, että uunit joutuvat yön aikana jääh- vana vuorotyönä vuorokauden kaikkina ai- 24578: tYm.ään ja on ne uudelleen työn alkaessa koin~:J:, on luonnollista, että tällöin tämän 24579: lämmitettävä tarvittavaan lämpötilaan. teollisuusalan tarvitseman raaka-aineen, so. 24580: Tämä työajan keskeyttäminen on aiheutta- viljan määrä kasvaisi samalla, kun tuo- 24581: nut mm. sen, ettei edes nykyistä työaikaa tantokustannusten alentuessa on mahdolli- 24582: voida käyttää tehokkaasti hyväksi, vaan suus myöskin alentaa tällaisten välttämättö- 24583: siitä menee n. 10-12% sellaisten toimien mien kulutustarvikkeiden hintoja. Onkin 24584: suorittamiseen, jotka ovat välttämättömiä todettava, että ehdotettavalla lainmuutok- 24585: yön ajaksi keskeytyneen tuotannon uudel- sella voidaan palvella sangen laajoja yhteis- 24586: leen käyntiin panemiseksi. Myöskin on kuntamme kansalaispiirejä mm. siten, että 24587: luonnollista, että kun työajasta tällaisessa täten tehostuu maanviljeljöiltä ostettavieri 24588: tyypillisesti teknillisistä syistä kolmivuoro- viljatuotteiden käyttö teollisuudessamme, 24589: työtä vaativassa työssä yksi ·vuoro, ts. kol- sekä alennetaan jokapäiväisen leivän osto- 24590: mannes työajasta jätetään käyttämättä, hintoja kuluttajaväestön osalta. 24591: niin työtilaisuuksien määrä alalla, jossa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 24592: työntekijäin lukumäärä on melko suuri, 24593: vastaavasti· pienenee samoinkuin tuotteiden että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 24594: määrään nähden valmistusmäärä vastaavasti 'l)an lakiehdotuksen: 24595: 24596: 24597: Laki 24598: leipomotyölain muuttamisesta. 24599: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä heinäkuuta 1940 annettu 24600: leipomotyölain (382/40) 1 § näin kuuluvaksi ja kumotaan saman lain 3 §: 24601: 1 §. kodeissa, ravintoloissa ja konditorioissa. 24602: Tämän lain alaista on työ leipomoissa, Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta työhön 24603: joissa tavaraa tuotetaan myytäväksi, ja lei- sellaisissa tehtaissa tai niiden erillisissä 24604: pää sekä siihen verrattavia tuotteita val- osastoissa, joissa valmistetaan yksinomaan 24605: mistavissa tehtaissa kuin myös leipomotuot- kovaa leipää, keksejä· tai muita niihin ver- 24606: teiden valmistus hotelleissa, matkustaja- rattavia biskvittituotteita. 24607: 24608: Helsingissä 13 p:nä helmikuuta 1950. 24609: 24610: Päiviö HetemäJd.. T. A. Wiherheimo.· 24611: Lassi Hiekkala.. · Aarne Honka. 24612: Juhani Leppälä. J. Söderhjelm. 24613: 564 24614: 24615: X,6. - Lak. aJ. N:o 68.. 24616: 24617: 24618: 24619: 24620: E. Pusa. y. m. : Ehdotus laiksi lainansaq,ntioikeudesta oman 24621: asunnon rakentamisla varten. 24622: 24623: 24624: E d u s k u n n a 11 e. 24625: 24626: Oman asunnon saaminen kuuluu jokaisen henkilö on joutunut jättämään noin 80 % 24627: ihmisen perusoikeuksiin. Alueluovutuksen korvauksistaan pidätyksenä rakennus- y. m. 24628: yhteydessä ja muutenkin sodan hävityk- lainojen sekä maanhinnan maksuksi. Sikäli 24629: sestä johtunut asuntojen vajaus yhdessä kun mainittuja pidätyksiä käytetään raken- 24630: väestön normaalin lisääntymisen aiheutta- nus-, raivaus- ja irtaimistolainojen maksa- 24631: man asuntojen tarpeen kanssa on muodos- miseen, saa siirtoväki laskea hyväkseen kor- 24632: tanut tilanteen, jossa asuntojen puute on vausobligatioiden indeksiarvon sen ~J,jankoh 24633: nykyisessä yhteiskunnassamme olevista epä- dan mukaan, jolloinka laina on otettu ja 24634: kohdista suurin. Sen poistamiseksi säädet- käytetty. Sen sijaan muut korvausta Baa- 24635: tiin toisaalta maahankintalaki ja toisaalta neet oman asunnon menettäneet eivät ole 24636: kaupunkeja varten n. s. Arava-lait. Saavu- saaneet lainansaantioikeutta eikä sen mak- 24637: tettu kokemus osoittaa, että asuntokysymys suoikeutta indeksiehdon mukaisesti. Kui- 24638: voidaan ratkaista nopeimmin ja pienim- tenkin antamalla viimeksi mainituille lai- 24639: millä kustannuksilla, jos nykyistä suurem- nansaantioikeus samoin kuin lainojen mak- 24640: massa määrässä noudatetaan oman asun- sussa indeksiehdon hyväksikäyttäminen hel- 24641: non rakantamisen linjaa. Silloin tulee pottaisi sekä valtiota koska siten valtio pää- 24642: asunnon tarvitsijan omayritteliäisyys, hänen see pienemmillä lainavarojen määrillä ja 24643: ja perheensä jäsenten työvoima sekä omat toisaalta siirtoväkeen kuuluvia, koska ·he 24644: varat nopeimmin ja tehokkaimmin käyte- pääsisivät osallisiksi asumuskustannuksia 24645: tyiksi. Senvuoksi pitäisi päästä kaikista helpottavista halpakorkoisista lainoista nii- 24646: nykyään voimassa olevista rajoitusmääräyk- hin liittyvine muine etuineen. Senvuoksi 24647: sistä lainansaantioikeuteen nähden silloin olisi sekä valtion että asunnon puutteesta 24648: kun on kysymyksessä oman asunnon raken- kärsivien kansalaisten, mutta erittäinkin 24649: taminen. siirtoväkeen kuuluvien perheiden edun mu- 24650: Tässä tarkoitettu lainansaantioikeus pi- kaista, että asuntotuotantoa edistettäisiin 24651: täisi olla samanlaisena sekä niille, jotka kaikin mahdollisin keinoin. Niistä lainan 24652: saavat tarvitsemansa rakennusalan maan- saantioikeuden myöntäminen kaikille oman 24653: hankintalain mukaan samoinkuin niillä, asunnonrakentajille on eräs tehokkaimmista. 24654: jotka ostavat sen itse. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 24655: Siirtoväkeen nähden on vielä huomattava, ehdotamme, 24656: (lttä nykyisen käytännön mukaan maan- että Edusk1tnta hyväksyisi seuma- 24657: saantiin oikeutettu siirtoväkeen kuuluva van lakiehdotuksen: 24658: 24659: 24660: Laki 24661: lainansaantioikeudesta oman asunnon rakentamista varten. 24662: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 24663: 1 §. 24664: Jokainen, joka haluaa rakentaa itselleen naa valtion varoista samoilla ehdoilla ja sa- 24665: Qman asunnon, on oikeutettu saamaan lai- massa järjestyksessä kuin maanhankintalain 24666: X,6. - E. Pusa y. m. 565 24667: 24668: ja siihen liittyvien lakien mukaan maan- todistuksia sen ajankohdan indeksiehdon 24669: saantiin oikeutetuille annetaan. hyväkseen laskien, jolloinka asunto raken- 24670: netaan ja laina sitä varten otetaan. 24671: 2 §. 24672: Siirtoväkeen kuuluva korvausta saanut 3 §. 24673: henkilö saa käyttää 1 §: ssä tarkoitetun lai- Tarkemmat määräykset tämän lain toi- 24674: nan takaisinmaksuun saamiaan korvaus- meenpanosta annetaan asetuksella. 24675: obligatioita ja n. s. Holding-yhteisön osuus- 24676: 24677: Helsingissä 12 p: nä helmikuuta 1950. 24678: 24679: E. PU:S&. Juho Pyy. Toivo Ikonen. 24680: 566 24681: 24682: X,1. - La.k. al. N:o 69. 24683: 24684: 24685: 24686: 24687: Roine y. m. : Ehdotus laiksi asuntolainoista, -takuista ja 24688: -avustuksista annetun lain muuttamisesta. 24689: 24690: 24691: E d u s k u n n a ll e. 24692: 24693: Huhtikuun 1 p:nä 1949 astui voimaan riippuu siitä kenen hallussa sellaiset huo- 24694: laki asuntolainoista, -takuista ja avustuk- neistot ovat. Riittävän varmuuden tässä 24695: sista (224/49). Lain eduskuntakäsittelyn suhteessa takaa vain se, että sellaiset huo- 24696: vaiheessa jo todettiin, että jos laki hyväk- neistot ovat joko yhteiskunnan, vähävarais- 24697: sytään siinä muodossa kuin mikä laille hy- ten itsensä, tai heidän muodostamainsa yh- 24698: väksyttynä tuli ei se tyydytä niitä sosiaa- teisöjen hallussa. Siitä syystä olisi valtion 24699: lisia ja asuntorakennustuotantoa edistäviä tuen rajoituttava ainoastaan tämänluontoi- 24700: tavoitteita mitkä laille pitäisi asettaa. sen asuntotuotannon tukemiseen riittävän 24701: Eduskunnan hyväksymässä muodossa tehokkaasti. 24702: ulottuu valtion halpakorkoinen lainoitus ja Kun halpakorkoisten lainojen anto ulo- 24703: takuut käytännöllisesti katsoen kaikkeen tetaan niin laajalle kuin nykyisessä laissa 24704: asutuskeskuksissa tapahtuvaan asuntotuo- on tapahtunut on aina syytä pelätä, että 24705: tantoon. Kun tarkoitukseen vuosittain va- näitä lainoja käytetään keinottelutarkoi- 24706: rattava määräraha ensisijaisluottoineenkaan tuksiin. On luonnollista, että keinottelun 24707: ei läheskään vastaa koko kyseessä olevan esiintymistä pyritään valvonnan avulla eh- 24708: asuntorakennustuotannon pääomatarvetta käisemään, mutta huomioon ottaen raken- 24709: ja kun vapailta markkinoilta hankituilla nusteollisuuden erikoisluontoisuuden ei lä- 24710: varoilla rakennetuissa asunnoissa, lainojen heskään riittävän tehokasta valvontaa voida 24711: korkeasta korosta johtuen, tulisi olemaan aikaansaada. Siksi olisi lainan saantimah- 24712: huomattavasti korkeammat vuokrat kuin dollisuus jo lailla evättävä sellaisilta pii- 24713: valtion tuella rakennetuissa asunnoissa on reiltä, jotka voivat sitä käyttää keinottelu- 24714: tämä johtanut ilman valtion tukea tapah- tarkoituksiin. 24715: tuvan rakennustoiminnan huomattavaan Epäkohdaksi nykyisessä laissa on osoit- 24716: tyrehtymiseen. Näin on tapahtunut toden- tautunut myös se, että keskeneräisiin ra- 24717: näköisesti siitä syystä, että rakennuttajat, kennuksiin ei voida lainaa myöntää. Lakia 24718: jotka eivät saa valtion halpakorkoista lai- olisikin muutettava tässä suhteessa niin, 24719: naa, lykkäävät rakentamistaan lainojen toi- että ainakin sellaisille rakennuksille, joita 24720: vossa ainakin tuonnemmaksi tai peruutta- on alettu rakentaa ennen nyt voimassa 24721: vat koko rakentamisen koska heillä ei ole olevan lain voimaan tuloa ja ovat jääneet 24722: mahdollisuutta kilpailla toisten heihin va- kesken rakentamisen, voitaisiin laina myön- 24723: rallisuus- y.m. suhteissa rionastettavien ra- tää jos ne täyttävät muissa suhteissa laina- 24724: kennuttajien kanssa, jotka ovat saaneet ehdot. Edelleen pitäisi lakiin sisällyttää 24725: halpakorkoisen lainan. mahdollisuus korkoavustusten myöntämi- 24726: Kun näin on, olisi halpakorkoista lainaa seen niissä tapauksissa, joissa asumiskus- 24727: varattava ensisijaisesti suurimmassa hä- tannukset ensisijaisen luoton korkean ko- 24728: dässä olevien asuntotarpeen tyydyttämi- ron vuoksi muodostuisivat asukkaiden kan- 24729: seksi. Suurin on asunnon puute kiistä- tokykyyn nähden kohtuuttoman suuriksi. 24730: mättä vähävaraisilla ja pienituloisilla sekä Ei ole aihetta myöskään omakotitalojen 24731: erikoisesti suuriperheisillä kansalaisilla. Se, kohdalta olla huomioimatta tontin arvoa 24732: että suuriperheiset ja samalla vähävaraiset lainaa myönnettäessä. Valtioneuvostolla on 24733: todella saavat käyttöönsä heille tarkoitetut mahdollisuus valvoa ettei väärinkäytöksiä 24734: asunnot maksukykynsä mukaisilla ehdoilla, tässä suhteessa pääse tapahtumaan määrää- 24735: X,7. - Roine y. m. 567 24736: mällä rajat, joiden puitteissa tontin arvo tua sosiaaliselle linjalle ja olisi sen oltava 24737: voidaan lainaa myönnettäessä huomioida. takeena siitä, että valtion tuella rakenne- 24738: Epävarmuuden tunnetta synnyttää myös se, tuista asunnoista tulisi sellaisia, joissa vä- 24739: että nykyisen lain mukaan korko voi vaih- hävaraisilla, pientuloisilla ja suuriperhei- 24740: della vaikka vuosittain valtioneuvoston sillä olisi taloudellisesti mahdollista asua. 24741: päätösten mukaan. Korko on saatava kiin- Kysymyksessä olevia lainoja, takuita ja 24742: teäksi, että jokainen voi rakentamista avustuksia olisi siis myönnettävä vain alla 24743: suunnitellessaan jo huomioida koron suu- esittämässämme lakiehdotuksessa maini- 24744: ruuden tarvitsematta pelätä sen nousua ja tuilla ehdoilla. 24745: asumiskustannusten kallistumista sen joh- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 24746: dosta. 24747: Käsityksemme mukaan pitäisi lain asun- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 24748: tolainoista, -takuista ja avustuksista raken- van lakiehdotuksen: 24749: 24750: 24751: Laki 24752: asuntolainoista, -takuiSta ja -avustuksista annetun lain muuttamisesta. 24753: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä maaliskuuta 1949 asunto- 24754: lainoista, -takuista ja -avustuksista annetun lain (224/49) 1, 2, 4 ja 5 § näin kuulu- 24755: viksi: 24756: 1 §. set huomioonottaen joko liian suuriksi tai 24757: Sellaisen yleishyödyllisen asuntoraken- pieniksi, voidaan sanottuja jakomääriä 24758: nustoiminnan tukemiseksi, jonka tarkoituk- valtioneuvoston päätöksellä muuttaa. 24759: sena on sijainniltaan, pohjaratkaisultaan, 24760: teknillisiltä rakenteiltaan ja varusteiltaan 2 §. 24761: sekä. asumiskustannuksiltaan halpojen ja Asuntolainan, joka myönnetään kunnille 24762: sosiaalisesti tarkoituksenmukaisten uusien vuokratalojen rakentamista varten, suuruus 24763: · ·asuntorakennusten aikaansaaminen asutus- on enintään 80 sadalta hyväksytyistä ra- 24764: keskuksissa: myönnetään eduskunnan tarkoi- kennuskustannuksista. 24765: tusta varten osoittamista varoista kuoletet- Asuntolainan, joka myönnetään 1 § : n 24766: tavia asuntolainoja. 2 momentissa tarkoitetun kunnan tukeman 24767: Asuntolainoja voidaan myöntää kunnille asunto-osakeyhtiötalon rakentamista var- 24768: vuokratalojen rakentamista varten, asun- ten, suuruus on enintään 60. sadalta hy- 24769: non tarpeessa olevien perustamille asunto- väksytyistä hankintakustannuksista, ja 24770: osakeyhtiöille, kuin myöskin kuntain tuke- laina saa sen edelle paremmalla etuoikeu- 24771: milla tämän kaltaisille osakeyhtiöille, sekä della kiinnitettyjen lainojen kanssa nousta 24772: yksityisille henkilöille omakoti- ja pienra- enintään 80 sadalta sanotuista kustannuk- 24773: kennustoiminnan edistämiseksi niillä edel- sista. 24774: lytyksillä ja ehdoilla, kuin tässä laissa sää- Asuntolainan, joka myönnetään ·1 § :n 24775: detään ja valtioneuvosto tarkemmin mää- 2 momentissa tarkoitetun muun kuin tämän 24776: rää. pykälän 2 momentissa mainitun osakeyhtiö- 24777: Kunakin vuonna· käytettävissä olevista talon rakentamista varten, suuruus on enin- 24778: varoista myönnettäköön lainoja seuraa- tään 50 sadalta hyväksytyistä hankinta- 24779: vasti: kunnallisten vuokratalojen rakenta- kustannuksista, ja laina saa sen edelle pa. 24780: miseen 40 %, edellä 2 momentissa tarkoite- remmalla etuoikeudella kiinnitettyjen lai- 24781: tuille kuntain tukemilla asunto-osakeyh- nojen kanssa nousta enintään 80 sadalta 24782: tiöille 20 % ja yksityisten asunnontarvitsi- sanotuista kustamiuksista. 24783: jain perustamille asunto-osakeyhtiöille 20 % Asuntolainan, joka myönnetään omakoti- 24784: sekä omakoti- ja pienrakennustoiminnan tai pienasuntojen rakentamiseen yksityisille 24785: edistämiseen 20 %. henkilöille, suuruus on enintään 50 sadalta 24786: Jos edellä mainitut jakoperusteet jossa- hyväksytyistä rakennuskustannuksista, ja 24787: kin ryhmässä osoittautuvat laina-anomuk- laina saa sen edelle paremmalla etuoikeu- 24788: 568 X,r. - Asuntolainat. 24789: 24790: della kiinnitettyjen lainojen kanssa nousta kennus on kivestä tai muusta yhtä kestä- 24791: enintään 85 sadalta sanotuista kustannuk- västä rakennusaineesta, eikä kolmeakym- 24792: sista. mentäviittä vuotta pitemmäksi, jos raken- 24793: Asuntolainaa omakotitalon rakentamista nus on vähemmän kestävästä aineesta. 24794: varten voidaan myöntää vain kunnan väli- Lainojen korko on kiinteä ja valtioneu- 24795: tyksellä ja vastuulla, mistä välitystehtä- voston määräämän korkokannan mukainen. 24796: västä kunta ei ole oikeutettu saamaan palk- Lainan saajalle voidaan valtioneuvoston 24797: kiota. päättämin edellytyksin ja ehdoin myöntää 24798: .Asuntolainaa voidaan poikkeustapauk- lykkäystä kuoletusmaksujen, korkojen tai 24799: sissa myöntää myös keskeneräisiksi Jaanei- molempien suorittamisessa enintään viisi 24800: hin rakennuksiin, joihin alkuaan ei ole vuotta kerrallaan, yhteensä kuitenkin enin- 24801: asuntolainaa anottu, jos ne muissa kohdin tään viisitoista vuotta. Samoin voidaan 24802: täyttävät lainan ehdot. lainan saaja määrävuosina, kuitenkin enin- 24803: Jos ensisijaista kiinnityslainaa kohtuulli- tään viitenä vuotena, vapauttaa lainasta 24804: sin hyväksyttävin ehdoin ei voida saada määrätyn koron suorittamisesta. 24805: vapailta pääomamarkkinoilta, voidaan myös 24806: ensisijainen laina joko osaksi tai kokonaan 5 §. 24807: myöntää valtion varoista. Jos sellaisen lainan, minkä julkisen tar- 24808: Asuntolainan tai valtion myöntämän kastuksen alainen rahalaitos on antanut 24809: ensisijaisen lainan asemassa olevan lainan valtion tämän lain nojalla myöntämän lai- 24810: takaisin maksamisen vakuudeksi on vahvis- nan edelle, korko on niin korkea, että asu- 24811: tettäva kiinnitys. Kunnan omistamaan miskustannukset tämän vuoksi muodostu- 24812: vuokra taloon, minkä rakentamista varten vat suhteettoman suuriksi, voi valtio, asu- 24813: lainaa tämän lain nojalla on myönnetty, ei miskustannusten alentamiseksi eduskunnan 24814: kiinnitystä ole vaadittava. erityisesti tarkoitusta varten osoittaman 24815: määrärahan puitteissa määräaikana, enin- 24816: 4 §. tään kymmenenä vuotena, suorittaa osan 24817: Tämän lain nojalla myönnettyjen laino- tällaisen lainan korosta, kuitenkin enintään 24818: jen kuoletusaikaa ei saa määrätä neljää- kolme sadalta. 24819: kymmentäviittä vuotta pitemmäksi, jos ra- 24820: 24821: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 24822: 24823: Eino Roine. Niilo Nieminen. Eino T6inio. 24824: Esa Hietanen. H. Tauriainen. Irma Torvi. 24825: Antto Prunnila. Toivo Friman. Elli Stenberg. 24826: Paa.VIO Leskinen. J. Mustonen. Eino Kuja.npä.ä. 24827: Matti Meriläinen. V. Puumalainen. Martti Leskinen. 24828: 569 24829: 24830: X,s.- Lak. al. N:o 70. 24831: 24832: 24833: 24834: Kajala y. m.: Ehdotus laiksi asuntorakennustoiminnan 24835: kehittämiseksi myönnettävistä tutkimus- ja j1ilkaisu- 24836: määrärahoista. 24837: 24838: 24839: E d u s k u n n a ll e. 24840: 24841: Asuinrakennustoiminta tulee lähiaikoina omakotitalojen tyyppipiirustukset - pitäisi 24842: saamaan niin laajat mittasuhteet, että yk- myös tarpeellisessa laajuudessa saattaa ra- 24843: sistään väestökeskusten asunnontuotanto kennuttajien käyttöön ja siten tehokkaalla 24844: nielee vuosittain mahdollisesti yli 15 mil- tavalla hyödyttämään asunnontuotantoa. · 24845: jardia markkaa. Myöskin maaseudulla ra- Erityisen varteenotettavana pidämme sitä 24846: kennetaan edelleen vilkkaasti sekä siirto- näkökohtaa, että puheenaoleva toiminta pal- 24847: väen että kanta-asukkaiden tarpeiden tyy- velee koko maan, niin väestökeskusten kuin 24848: dyttämiseksi. Julkisiakin varoja - val- maaseudunkin, asuinrakennustuotannon tar- 24849: tion ja kuntien - sijoitetaan lähivuosina peita. 24850: asuinrakennustoimintaan kymmeniä miljar- Erityistä huomiota selvittelytyössä olisi 24851: deja. Niin asunnon tarpeessa olevien kuin kiinnitettävä m. m. alueittain rakentamisen 24852: koko yhteiskunnankin kannalta on mitä tär- edistämiseen, asumistason kohottamiseen, 24853: keintä, että asunnontuotanto saadaan kai- asumismenojen alentamiseen rakennus- ja 24854: kissa suhteissa mahdollisimman tarkoituk- hoitokustannuksia vähentä.villä menetel- 24855: senmukaiseksi. Näin vältytään kohtalok- millä, asunnonhankintamuotojen, kuten 24856: kailta virheiltä ja säästetään sekä yleisiä omakoti- ja kerrostalolinjan, saattamiseen 24857: että yksityisiä varoja missä se suinkin on tarkoituksenmukaiseen suhteeseen keske- 24858: mahdollista. Kehittämällä asunnontuotan- nään, tonttikysymysten selvittämiseen ja 24859: tomenetelmiä saadaan käytettävissä olevilla lapsiperheiden tarpeita vastaavien asunto- 24860: pääomilla syntymään mahdollisimman tyyppien osuuden lisäämiseen kokonais- 24861: monta kohtuulliset vaatimukset täyttävää asuntokannassa. Tähänastista asunnontuo- 24862: asuntoa. tantoa on varsinkin asunnontarvitsijain ta- 24863: Allekirjoittaneiden käsityksen mukaan holta arvosteltu senvuoksi, että rakennet- 24864: olisi perusteellisen ja pätevän, kaikki rat- tuja huoneistoja ja huoneita on pidetty 24865: kaisuun vaikuttavat näkökohdat huomioon perheitten käyttöön liian pieninä, mihin 24866: ottavan tutkimustyön avulla selvitettävä, rakennustapaan vuokratason korkeus on ol- 24867: miten asuntorakennustoimintaa voitaisiin lut eräänä keskeisenä syynä. Tätä pulmaa 24868: siten kehittää, että se pitkää ajanjaksoa harkittaessa on todettu, että meillä on yhä 24869: ajatellen parhaiten tyydyttäisi asunnon- selvittämättä niinkin olennaiset kysymyk- 24870: tarvitsijain tarpeita ja edistäisi yleistä hy- set, kuin mitä huoneen suurentaminen 24871: vinvointia. Kun tavoitteet ja suuntaviivat esim. 10-20 % :lla tai yhden huoneen li- 24872: ovat selvillä, on sopivien menettelytapojen sääminen huoneistoon vaikuttavat asun- 24873: löytäminen asunto-olojen parantamistyössä nosta maksettavaan vuokraan. Myös ra- 24874: huomattavasti helpompaa kuin jos toimi- kennustoiminnan rationalisointi ja standar- 24875: taan umpiniähkäisesti. Allekirjoittaneiden disointi ovat aloja, joilla saavutettavat tu- 24876: käsityksen mukaan olisi tällainen suuntaa lokset nähtävästi voivat huomattavasti vai- 24877: antava ja samalla yksityiskohtiinkin ulot- kuttaa yleiseen elintason nousuun maas- 24878: tuva tutkimus- ja selvittelytyö asunnontuo- samme. Asuinrakennustoiminnan tutkimis- 24879: tantoon liittyvien sosiaalisten, taloudellis- ja kehittämistoiminnan työkenttä on erit- 24880: ten ja teknillisten kysymysten ratkaisemi- täin laaja eikä tässä ole mahdollista esittää 24881: seksi viipymättä saatava aikaan. Selvitte- kuin joitakin viitteitä ensiarvoisista tutki- 24882: lyjan tulokset - kuten esim. sopivimmat muskohteista. 24883: 72 24884: ·570 X,s. - Åsuntoraikennustoiminta. 24885: 24886: Jotta sanotunlainen tutkimus- ja julkai- tuullisuus. On myöskin huomattava, että 24887: sutoiminta vastaisi tehokkuudeltaan ja laa- monet ehdottamistamme tutkimuksista koi- 24888: dultaan vähimmäistarvetta, olisi tähän tar- tuvat paitsi asUiitorakennustuotannon, myös 24889: koitukseen mielestämme vuosina 1951-53 muunkin rakennustoiminnan hyväksi. 24890: käytettävä ainakin 15 miljoona!J. markkaa Edellä olevan perusteella esitämme kun- 24891: vuodessa. Kun mainitun määrärahan suu- nioittavasti, 24892: TUutta verrataan asuinrakennustuotannon 24893: todennäköisesti vaatimiin investointeihin, että EdttSkunta hyväksyisi seuma- 24894: havaitaan ehdottamamme määrärahan koh- van lakiehdotuksen: 24895: 24896: 24897: Laki 24898: asuntorakennustoiminnan kehittämiseksi myön.nettävistä tutkimus- ja 24899: julkaisumäärära.hoista. 24900: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 24901: 1 §. selvittelyyn, erityisesti silmällä pitäen ra- 24902: Asuntorakennustoiminnan kehittämiseksi kennus- ja hoitokustannusten alentamista, 24903: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuo- sekä näiden selvitysten julkaisemiseen. 24904: sina 1951, 1952 ja 1953 kunakin vuotena 24905: vähintään 15 miljoonan markan suuruinen 2 §. 24906: siirtomääräraha. Tarkemmat määräykset 1 §: ssä tarkoi- 24907: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja määrä- tettujen määrärahojen käyttämisestä antaa 24908: rahoja käytetään sosiaalisten, taloudellisten valtioneuvosto. 24909: ja teknillisten asuntotuotantokysymysten 24910: 24911: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 24912: 24913: Olavi Kaja.la. Nils Meinander. 24914: V. J. Sukselainen. Hertta Kuusinen-Leino. 24915: Paavo Leskinen. Arvi Ahm.avaara. 24916: Johannes Virola.tnen. 24917: 571 24918: 24919: X,9. - Toiv. .&. N:o 258. 24920: 24921: 24922: 24923: 24924: Hiekkala y. m.: Yhtenäisen sosiaalisen ohjelman laatimi- 24925: sesta. 24926: 24927: 24928: E d u s k u n n a 11 e. 24929: 24930: Sosiaalisen lainsäädännön alalla on uusia saman suuntaisia lakeja tiedetään 24931: meillä viime aikoina kiirehditty niin no- ilevan valmisteilla. 24932: peasti, että valtion sosiaalisten menojen on Ei saata olla erimielisyyttä siitä, että 24933: laskettu vuodesta 1939 kasvaneen markoissa syystä taikka toisesta avuttomaan asemaan 24934: suunnilleen 400-kertaisiksi, eli rahan arvon joutuneitä perheitä on yhteiskunnan avus- 24935: laskun huomioon ottaen noin 40-kertaisiksi. tettava sekä että varsinkin lasten ja nouse- 24936: Vaikkapa otettaisiinkin huomioon sodan ai- van polven niin aineellisesta kuin henkises- 24937: heuttamat välttämättömät huoltomenojen täkin hyvinvoinnista on huolehdittava, 24938: lisäykset, merkitsee tällainen kehitys vii- mutta kaikessa avustustoiminnassa on va- 24939: meisen vuosikymmenen aikana jo kansan- paissa oloissa lähdettävä siitä, että jokai- 24940: talous- ja yhteiskuntarakenteessa varsin nen on ennen muuta itse velvollinen huo- 24941: merkittävää muutosta sekä siirtymistä- oma- lehtimaan omasta ja perheensä toimeentu- 24942: vastaisuudesta yhteiskunnan avun varaan losta ja että yhteiskunta tulee apuun vain 24943: lukuisissa sellaisissakin tapauksissa, joissa siellä, missä oma apu ei riitä ja missä to- 24944: vapaasa yhteiskunta- ja talousjärjestel- della apua tarvitaan. Viime aikoina meillä 24945: mässä yleensä noudatettavien periaatteiden kuitenkin on oltu perheavustuksissakin oh- 24946: mukaan kansalaisten tulisi selviytyä omin jautumassa epäilyttävälle ,tuotantopalk- 24947: avuin ja omavastuisesti. ldo"-linjalle, joka heikentää kansalaisten 24948: Sosiaalisia lakeja on meillä laadittu ta- omavastuisuutta ja yritteliäisyyttä ja jossa 24949: paus tapaukselta ilman. yhtenäistä suunni- joudutaan ylivoimaisen raskaan välittömän 24950: telmaa ja selvänottoa siitä, mikä niitten to- ja välillisen verotuksen avulla ottamaan 24951: siasiallinen merkitys sosiaalisessa mielessä usein sieltäkin, missä mitään ottamista ei 24952: on edes avunsaajille itselleen, miten eri olisi, ja antamaan sellaisille, jotka todelli- 24953: avustusmuodot jakautuvat eri avunsaaja- suudessa eivåt yhteiskunnan apua tarvitse. 24954: ryhmien kesken je keneltä niitten kustan- Vain avunsaajien piiriä rajoittamalla to- 24955: nukset loppujen lopuksi joudutaan peri- della yhteiskunnan tuen tarpeessa oleviin 24956: mään. Tyyppillisimpänä ja räikeimpänä voidaan sosiaalista huoltoa toteuttaa tehok- 24957: esimerkkinä tässä suhteessa voidaan mai- kaasti. 24958: nita lapsilisälaki varallisuudesta ja tuloista V aitiotaloudessa on hyvin huomattavalta 24959: riippumatta, kaavamaisesti kaikkiin perhei- osaltaan juuri suunnittelematon, kaavamai- 24960: siin ulottuvana ja aivan mahdottomaksi nen sekä usein tunteitten ja puoluetaktil- 24961: osoittautuneine rahoitusjärjestelmineen. listen laskelmienkin varassa suoritettu so- 24962: Muutenkin nimenomaan perheavustusten siaalinen lainsäädäntö johtamassa asiat täy- 24963: alalla meillä jo vallitsee täydellinen seka- delliseen umpikujaan. Valtion talousarvion 24964: sotku summittain ja päällekkäin jaettavine kautta kulkee jo nyt noin kolmannes kan- 24965: avustuksineen. V erohuojennusten ja muit- santulosta sen sijaan, että tämä osuus en- 24966: ten epäsuorasti annettavien perheavustus- nen sotaa oli kuudennes, ja menoarvio on 24967: ten lisäksi jaetaan nykyisin kodinperusta- tullut jäädytetyksi lakisääteisillä menoilla 24968: mislainoja, äitiysavustuksia - niitäkin va- niin, että eduskunnan todellinen harkinta- 24969: rallisuudesta ja tuloista riippumatta kai- oikeus rajoittuu pariinkymmeneen prosent- 24970: kille- lapsilisiä, perhelisiä, perheenasunto- tiin. Perheavustuslinjan soveltaminen vero- 24971: avustuksia, perheenasuntolainoja y. m., ja tukseen on vienyt osaltaan siihen, että suo- 24972: 572 X, 9. - Sosiaaliobjelma. 24973: 24974: ritettujen ennakkolaskelmien mukaan ai- seen tapaan ja ilmeisesti useissa suhteissa 24975: noastaan suunnilleen 35 % vakinaisen vero- väärään suuntaan jatketaan, suorittaa pe- 24976: lain mukaisista verovelvollisista maksaa rusteellinen tutkimus nykyisen sosiaalisen 24977: tulo- ja omaisuusveroa, mutta sen sijaan lainsäädäntömme vaikutuksista tuotanto- 24978: jatkuvasti säilytetään I veroluokkaa, jonka elämään, yritteliäisyyteen ja kansantalou- 24979: mukaan perheettömät, joilla todellisuudessa teen sekä järjestelmän sosiaaliseen tehoon 24980: itsellään saattaa olla hyvinkin raskaita ja sen aiheuttamien rasitusten jakautumi- 24981: huoltovelvollisuuksia, joutuvat maksamaan sesta eri väestöpiirien osalle. 24982: kohtuuttoman suurta ja epäoikeudenmu- Edellä sanotun nojalla kunnioittaen eh- 24983: kaista lisäveroa, ,poikamiesveroa", joka so- dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo- 24984: tii jo sitä perustuslain säännöstä vastaan, muksen, 24985: jonka mukaan kaikkien kansalaisten tulee 24986: olla samanarvoisia lain edessä. Edelleen että hallitus antaisi asiantuntijain 24987: joutuvat näitä avustuksia maksamaan työ- kiireellisesti selvitettäväksi nykyisen 24988: kyvyttömät vanhuksetkin, joitten huolto on sosiaalisen lainsäädäntömme vaiku- 24989: laiminlyöty ja joita verotetaan jopa pie- tuksen eri kansalaisryhmien toimeen- 24990: nistä eläkkeistäänkin. tuloon ottamalla huomioon sekä eri 24991: Edellä mainitut räikeät epäkohdat joh- avunsaajaryhmien todellisen avun- 24992: tuvat siitä, että sosiaalinen tutkimuksemme, tarpeen että avustuksesta aiheutuvan 24993: jolle oikeuden- ja tarkoituksenmukainen rasituksen jakautumisen veronmaksa- 24994: sosiaalipolitiikka voitaisiin käytännössä ra- jien kesken sekä tähän tutkimukseen 24995: kentaa, on aivan puutteellinen nykyaikasen nojautuen laatisi yhtenäisen sosiaa- 24996: käytännön tarpeita silmällä pitäen, ja että lisen ohjelman, jossa otetaan vm·- 24997: meillä liian herkästi sosiaalisessa lainsää- teen vapaan yhteiskunta- ja talous- 24998: dännössäkin seurataan irrallisia ulkolaisia järjestelmämme luonne sekä kan- 24999: esikuvia, jotka kylläkin f!aattavat sopeutua santaloutemme kantokyvyn asettamat 25000: asianomaisten maitten sosiaaliseen järjes- vaatimukset ja joka mahdollisimman 25001: telmään, mutta eivät meidän erikoisiin olo- tehokkaalla tavalla toteuttaa sosiaa- 25002: suhteisiimme. lisen turvallisuuden ja oikeudenmu- 25003: Olisi välttämätöntä, ennen kuin sosiaa- kaisuuden. 25004: lista lainsäädäntöä entiseen umpimähkäi- 25005: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 25006: 25007: Laissi Hiekkala. Usko Koski. 25008: H. A. Kannisto. Kalle Kauppi. 25009: Irma Karvikko. J. Koivisto. 25010: E. A. Turja. Juhani Leppälä. 25011: Päiviö Hetemäki. Ernst von Born. 25012: Kustaa Tiitu. 25013: 573 25014: 25015: X,1o.- Toiv. al. N:o 259. 25016: 25017: 25018: 25019: 25020: Hakala y. ln.: Selvityksen hankkimisesta. sosiaalipoliittisten 25021: etuisuuksien jakaantumisesta eri yhteiskuntaryhmien ja 25022: erilaisten tulojen saajien kesken. 25023: 25024: 25025: E d u s k u n n a ll e. 25026: 25027: Maamme on kuluneina vuosina suoritta- naan toivomuksena lausumalle sosialipoliit- 25028: nut useita suuria sosialipoliittisia uudistuk- tiselle ohjelmalle. Tämän tutkimuksen tulee 25029: sia, jotka merkitsevät pyrkimystä heikoim- lähinnä selvittää, miten sosialipoliittiset 25030: massa asemassa olevien kansalaisryhmien edut tällä hetkellä vaikuttavat erilaisten 25031: elinmahdollisuuksien parantamiseen. On yhteiskuntaryhmien ja erilaisella varalli- 25032: selvää, että nämä uudistukset on pyritty suusasteella olevien yksityistalouteen. Huo- 25033: suorittamaan mahdollisimman tasapuoli- miota on tällöin kiinnitettävä m. m. maa- 25034: sesti ja jakamaan sekä säädetyt edut että seudun ja kaupungin, erilaisissa amma- 25035: niistä aiheutuneet taloudelliset rasitukset teissa olevien, yksityisen ja valtion palve- 25036: oikeudenmukaisesti. Kun kuitenkin viime luksessa olevien ja myöskin eri ikäryhmien 25037: aikoina on eri tahoilta valitettu epäoikeu- kesken vallitseviin suhteisiin. 25038: denmukaisuutta milloin mitäkin yhteiskun- Yllä olevan perusteella ehdotamme kun- 25039: taryhmää kohtaan, eikä saatavissa olevista nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi, 25040: tilastoista voi käydä selville, miten tehty- vomuksen, 25041: jen uudistusten todellinen vaikutus jakaan- 25042: tuu ja millä kohdalla todella epäoikeuden- että hallitus kiireellisesti antaisi 25043: mukaisuudesta voidaan puhua, on nyt selvittää, miten nykyiset sosialipo- 25044: syytä, ennenkuin uusia, suuria uudistuksia liittiset etuisuudet jakaantuvat eri 25045: toimeenpannaan, suorittaa tutkimus, joka yhteiskuntaryhmien ja erilaisten tu- 25046: antaa pohjaa ja suuntaa eduskunnan aika- lojen saajien kesken. 25047: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 25048: 25049: Jaakko Hakala. Atte Pakkanen. 25050: Johannes Virolainen. Jussi Saukkonen. 25051: Johannes Wirtanen. Usko Koski. 25052: Irma Hamara. 25053: 574 25054: 25055: X, 11. - Toiv. al. N: o 260. 25056: 25057: 25058: 25059: 25060: Puumalainen y. m.: Esityksen antarnisesta työttörnyysva- 25061: kuutuksesta. 25062: 25063: 25064: E d u s k u n n a ll e. 25065: 25066: Jo lähes puolen vuosisataa on kapitalisti- maassamme olevan niitä, jotka jatkuvasti 25067: selle perustalle rakentuvaa maamme ta- joutuvat kärsimään. työttömyydestä, kym- 25068: louselämää rasittanut aika-ajoin toistuva ta- mentuhatlukuinen määrä. Muistettava li- 25069: louspula ja joukkotyöttömyys. Kapitalis- säksi on, että kapitalismin luonteesta joh- 25070: min luonteesta johtuen ovat pula- ja työttö- tuen työttömyydestä kärsivien lukumäärä 25071: myyskansien väliset ajanjaksot säännölli- tulee meilläkin jatkuvasti lisääntymään niin 25072: sesti lyhentyneet ja työttömien lukumäärä 'kauan, kuin maamme talous- ja yhteis- 25073: lisääntynyt. Vuonna 1930 ja sitä seuran- kuntaelämä rakentuu kapitalistisen tuo- 25074: neilla vuosina esiintyi tämä ilmiö jo vaka- tanto- ja jakelutavan perustalle. 25075: vana yhteiskuntataloudellisena vaarana. Käsityksemme mukaan ei Suomen kaltai- 25076: Työttömyyden laajoista mittasuhteista joh- sen pienen maan olosuhteissa voida ajatella 25077: tuen syntyi silloin maassamme vakavia yh- työttömyyden torjuntatoimenpiteitä suori- 25078: teiskunnallisia rauhattomuuksia, joista ka- tettavaksi valtion ja kuntien kassoilla koo- 25079: pitalistipiirien organisoima ja johtama La- tuilla verovaroilla. Valtion ja monien kun- 25080: puan liike sekä pulan johdosta pakkohuuto- tien rahataloudellinen tila on jo nyt lähellä 25081: kauppojen ja nälän· kiihoittama Nivalan kestokyvyn loppumisen rajaa. Ei myös- 25082: talonpoikaisliikehtiminen olivat mainitta- kään voitane otaksua, että valtiovalta voisi 25083: vimmat. Viimeaikainen kehitys talouselä- jättää työttömyyden uhrit oman onnensa 25084: mässämme on edelleen lisännyt talouspulan nojaan. V aitiovallan on mielestämme kyet- 25085: vaaraa ja joukkotyöttömyyden määrää. So- tävä löytämlään työttömyysasian hoitamisessa 25086: tien johdosta rappeutunut valtiotaloutemme sellaiset keinot, jotka ensiksikin turvaavat 25087: ja sodista johtuneet muut menetykset ovat jokaiselle kansalaiselle riittävän toimeentu- 25088: kiihoittaneet tätä kehityssuuntaa siinä mää- lon ja toiseksi ovat omiaan kehoittamaan 25089: rin, että työttömyys on muodostunut yh- kapitalisteja huolehtimaan siitä, ettei työt- 25090: teislrnnnassamme pysyväksi, kroonilliseksi tömyyttä ja pulia synny. Sellaisena kei- 25091: ilmiöksi. Tämän tosiasian on todennut mie- nona valtiovallan ja eduskunnan taholta 25092: tinnössään hallituksen asettama n. s. yleis- pidämme sellaisen työttömyysvakuutuksen 25093: ohjelmakomiteakin lausuen m. m., että kau- aikaansaamista, jonka mukaan kapitalisti- 25094: siluontoisen työttömyyden lisäksi meillä set suurtyönantajat veivoitetaan suoritta- 25095: esiintyy nyt jo rakenteellistakin työttö- maan sitä varten perustettavaan työttö- 25096: myyttä. Viime ja kuluvana vuonnahan on, myysrahastoon niin suuren summan, että 25097: kuten tiedetään, työttömien lukumäärä näin kertyvien varojen avulla kyetään mak- 25098: meillä liikkunut 50,000-100,000 välimailla. samaan jokaiselle ilman omaa sytään työt- 25099: Minkäverran näissä luvuissa on n. s. raken- tömäksi joutuneelle ja hänen perheelleen 25100: teellista työttömyyttä, lienee vaikeata täs- sellainen avustus, millaista edellyttää sinä 25101: mälleen todeta. Ottamalla kuitenkin huo- kautena vallitseva, keskimääräinen palkka- 25102: mioon erään toisen virallisestikin todetun taso. 25103: tekijän, nimittäin väestön vuosittaisen li- 25104: sääntymisen, jonka arvellaan olevan 20,000 Edellä sanottuun nojaten ehdotamme 25105: -25,000, voitanee perustellusti väittää eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 25106: X,11. - Pnumalainen y. m. 575 25107: 25108: ettå hallitus kiireellisesti valmis- joutuneelle keskimääräistä palkkata- 25109: tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi- soa vastaava työttömyysavustus ja 25110: tyksen laiksi sellaisesta työttömyys- varat tähän tarkoitukseen otettaisiin 25111: vakuutuksesta, jossa taattaisiin jokai-- kapitalistisilta suurtyönantajilta sitä 25112: selle ilman omaa syytään työttömäksi varten säädettävän lain nojalla. 25113: Helsingissä 10 p: nä helmikuuta 1950. 25114: 25115: V. Puumalainen. Eino Kujanpää. 25116: H. Tauriainen. Kaarle E. Renfors. 25117: Antto Prunnila. Toivo I. Sormunen. 25118: Nestori Nurminen. Eino Roine. 25119: Eino Tainio. Niilo Nieminen. 25120: J. Mustonen. Martti Leskinen. 25121: Matti Meriläinen. Hugo Manninen. 25122: 576 25123: 25124: X,12. - Toiv. al. N:o 261. 25125: 25126: 25127: 25128: 25129: Aat~a y. m.: Työnantajain maksuvelvollisuuteen perustu- 25130: van työttömyysvakuutuksen aikaansaamisesta. 25131: 25132: 25133: E d u s k u n n a 11 e. 25134: 25135: Suomen hallitusmuodon 6 ·§ : n 2 momen- tunteja, jotka voitaisiin käyttää yhteiskun- 25136: tissa sanotaan: ,Kansalaisen työvoima on nalle ja kansantaloudelle tarpeellisten töi- 25137: valtakunnan erikoisessa suojeluksessa". den suorittamiseen. Huomattava myös on, 25138: Tällä hallitusmuodon kohdalla on ilmei- että työttömiksi joutuneiden ostokyky ale- 25139: sesti haluttu suojella kansalaisen työvoimaa nee romahdusmaisesti, mikä vaikuttaa ky- 25140: mm. riistolta ja väärinkäytöltä. Katsomme synnän vähenemiseen ja siten kaupan hilje- 25141: tämän suojelun piiriin sisältyvän myös sen, nemiseen. Tästä asiantilasta johtuvat seu- 25142: että jokaiselle kansalaiselle on varattava raukset ilmenevät melko nopeasti kansan 25143: tilaisuus työvoimansa käyttämiseen ja siten talouselämässä. Maataloudessa ja kotimark- 25144: ansiomahdollisuuksien hankkimiseen. kinateollisuudessa se huomataan mm. tuot- 25145: Kansanvaltaisessa valtiossa, jossa kaikki teiden menekin vähentymisenä ja hintojen 25146: kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, alentumisena. Talouselämä yleensäkin jou- 25147: on ehdottomasti pyrittävä toteuttamaan tuu vaikeaan kriisitilaan, mikä pahenee 25148: yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sitä mukaa kuin työttömyyskausi jatkuu. 25149: huolehtimaan siitä, että jokainen kansalai- Eräänä seurauksena tästä on myös se, että 25150: nen voi tuntea elämänsä ja toimeentulonsa työttömien luku jatkuvasti lisääntyy, mikä 25151: turvatuksi. Tämä on kansanvallan itsensä- taasen pahentaa työttömyyden yleisiä seu- 25152: kin kannalta erittäin tärkeä tehtävä, koska rauksia. Niin joudutaan loputtomalta näyt- 25153: sen suorittamatta jättäminen aiheuttaa täy- tävään pulakierteeseen. 25154: sin oikeutettua arvostelua ja tyytymättö- Edellä esitetystä ilmenee, että kansan- 25155: myyttä, ja koska työttömyyden seuraukset valtaisen yhteiskunnan eräs kaikkein tär- 25156: voivat muodostua kansanvallalle ja yhteis- keimpiä tehtäviä on täystyöllisyyden järjes- 25157: kunnalle kohtalokkaiksi. Aiheuttaahan työt- täminen, sekä huolehtiminen siitä, että jo- 25158: tömyys siitä kärsimään joutuville raskasta kaisen kansala1sen elämä on taloudellisesti 25159: huolta ja murhetta ennenkaikkea siitä, mi- turvattu. Ellei valtakunnassa voida jatku- 25160: ten toimeentulo työttömyysaikana järjes- vasti täystyöllisyyttä säilyttää, varata kai- 25161: tyy. Tämän ohella tuottaa työttömälle hen- kille palkkatyön varassa eläville työtä ja 25162: kistä kärsimystä mm. se, että hän saattaa ansiomahdollisuuksia, niin silloin on valta- 25163: tuntea itsensä ikäänkuin tarpeettomaksi, kunnan ehdottomana sosiaalisena velvoituk- 25164: sekä myös se, että hän katsoo - ja täysin sena pitää huoli siitä, että työttömiksi jou- 25165: oikeutetusti - joutuneensa ilman omaa tuneiden kansalaisten toimeentulo on työt- 25166: syytään tällaisen olotilan uhriksi. Jos työt- tömyysaikana turvattu. 25167: tömänä oleminen venyy pitkäksi, saattaa Se mitä edellä on ·täystyöllisyyden tur- 25168: asianomainen menettää työtottumustaan ja vaamisesta ja työttömyydestä sanottu, ei 25169: ammattitaitoaan. Hänen ruumiillinen ja ole vain teoriaa, sillä todettava on, että 25170: henkinen kuntonsa voi tuona aikana huoles- eräs aikamme pahimpia yhteiskunnallisia 25171: tuttavasti laskea, joten hän työtä saatuaan vitsauksia on hyvin usein varsin laajana ja 25172: ei kenties, ei ehkä ainakaan heti, voi työs- raskaana ilmenevä työttömyys, joka osin 25173: kennellä samalla .teholla kuin aikaisemmin. johtuu määrätyistä kausiluontoisista syistä, 25174: Työttömyys aiheuttaa myös vakavia kan- osin taas niistä rakenteellisista virheelli- 25175: santaloudellisia haittoja ja menetyksiä. syyksistä, joita talouselämässä on. V alta- 25176: Työttömyyskausina menetetään paljon työ- kunnan tehtävänä on näin ollen toisaalta 25177: X,12. - Åattela y.m. 5TJ 25178: se, että määrätietoisin ja ratkaisevin toi- työvoimaa hyväkseen, saavat siitä myös 25179: menpitein poistetaan talouselämässä olevat voittoa itselleen, joten he yksistään jo tä- 25180: virheet ja siten p~·ritään täystyöllisyyden män seikan perusteella ovat velvoitetut 25181: toteuttamiseen, ja toisaalta se, että niin osallistumaan niihin huoltovelvotteisiin, 25182: kauan kuin täystyöllisyyttä ei ole saavu- joita työntekijäin työvoiman suojelu ja 25183: tettu ja työttömyyttä ilmenee, tehokkain työttömyydestä johtuva hädän torjunta 25184: sosiaalisin huoltotoimenpitein huolehditaan aiheuttaa. Huomattava myös on, että työn- 25185: työttömiksi joutuneiden kansalaisten toi- antajat ovat tuottajina osaltaan vastuussa 25186: meentulon turvaamisesta. Se on tehtävä niistä virheistä, joita talouselämässä o:Q., ja 25187: ennenkaikkea työttömien itsensä vuoksi, joista virheistä, kuten edellä on mainittu, 25188: mutta se on tehtävä myös sen vuoksi, että työttömyyskin osin johtuu. Kun näin on, 25189: kansantalous välttyisi niiltä työttömyyden niin sekin seikka lisää työnantajain velvol- 25190: yleisluontoisilta seurauksilta, joihin edellä lisuutta suorittaa työttömyysvakuutuksesta 25191: on viitattu. johtuvat maksut. On siis oikein ja kohtuul- 25192: Harkitessamme keinoja, joiden avulla lista järjestää työttömyysvakuutuksesta 25193: työttömiksi joutuneiden toimeentulo olisi johtuvat maksut työnantajain suoritetta- 25194: työttömyyskautena turvattava, olemme pää- viksi. 25195: tyneet siihen, että se tapahtuisi parhaiten Edellä olevan perusteella kunnioittavasti 25196: tehokkaan ja oikein järjestetyn työttömyys- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo- 25197: vakuutuksen avulla. Työttömyysvakuutus muksen, 25198: olisi ehdottomaSti niin järjestettävä, että 25199: palkkatyöntekijät itse eivät joutuisi vakuu- että hallitus kiireellisesti selvityt- 25200: tusmaksuja suorittamaan, koska he eivät täisi työnantajain maksuvelvollisuu- 25201: ole työttömyyden aiheuttajia, vaan heistä teen perustuvan työttömyysvakuu- 25202: voi tulla sen uhreja. Työttömyysvakuutuk- tuksen toimeenpanoa koskevan kysy- 25203: sesta johtuvat maksut olisi näin oll~m pan- myksen, ja selvityksen valmistuttua 25204: tava työnantajien suoritettaviksi. Työn- antaisi asiasta esityksen Eduskun- 25205: antajain maksuvelvollisuutta perustelemme nalle. 25206: mm.· sillä, että he käyttäessään työntekijän 25207: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 25208: 25209: Hugo .Aattela.. Veli Järvinen. 25210: Olavi Kaja.la. K. Ala.nko. 25211: Heikki Simonen. E. Raunio. 25212: Elli Nurminen. Kaisa Hiilelä. 25213: 25214: 25215: 25216: 25217: 73 25218: 578 25219: 25220: X,1s. - Toiv. aJ. N:o 262. 25221: 25222: 25223: 25224: 25225: Borg.Sundman y. m.: Lapsilisäjärjestelmän rasitusten hel- 25226: pottamisesta. 25227: 25228: 25229: Eduskunnalle. 25230: 25231: Lapsilisälakia säädettäessä pyrittiin per- voitaisiin käyttää verojen alentamiseen, osa 25232: hekustannusten tasaamiseen ja siten tuke- muiden tärkeiden sosiaalisten tarpeiden 25233: maan niitä koteja, jotka hoitavat kansan tyydyttämiseen, kuten esim. vanhusten 25234: jälkikasvua. Kuitenkin on jo nykyisen huoltoon. Samalla on toisaalta otettava 25235: lapsilisäjärjestelmän käytäntöönottamisesta huomioon, ettei valtion viran- ja toimen- 25236: asti ollut yleisesti tunnettua, ettei tätä ky- haltijain jo ennen lapsilisäjärjestelmää saa- 25237: symystä silloin saatu ratkaistuksi parhaalla vuttamia ojkeuksia loukattaisi. Jos taas 25238: mahdollisella ta,valla. Järjestelmän liialli- lapsilisämaksujen perimisjärjestelmä työn- 25239: nen laajuus, sen rahoittamistapa ja muut antajilta muutettaisiin vapauttamaHa pien- 25240: epäkohdat sen soveltamisessa ovat toisaalta työnantajat tästä sekä alentamalla mui- 25241: aiheuttaneet suurta rasitusta valtiontalou- denkin työnantajien lapsilisämaksuosuutta, 25242: delle ja siten veronmaksajille sekä toi- mihin olisi jo edellisen, järjestelmän laa- 25243: saalta lisänneet tuotantokustannuksia ja si- juuden rajoittamisen pohjalla mahdollisuus, 25244: ten painetta hintoihin. Yleisen mielipiteen olisi tämä omiaan alentamaan tuotantokus- 25245: on ymmärrettävästi ollut vaikea tajuta yh- tannuksia koituen siten hintojen alentumi- 25246: teiskunnan kustantaman lapsilisän tarve sen muodossa kaikkien kuluttajien hyväksi. 25247: yksilapsisten perheiden kohdalla, nämä kun Jos edelleen muutettaisiin lapsilisän suori- 25248: ensimmäisen lapsen syntyessä, sikäli kuin tustapa kytkemällä se joustavasti esimer- 25249: vanhemmat ovat olleet naimisissa vähin- kiksi kodinperustamislainajärjestelmään, 25250: tään 3 vuotta, siirtyvät verotuksessa toi- asuntojen rakennuslainahankintoihin tai 25251: sesta luokasta kolmanteen ja saavat siten muuhun sopivaksi katsottuun toimenpitee- 25252: jo yleensä suuremman vähennyksen veroi- seen, voitaisiin aikaansaada sekä säästöä 25253: hin kuin mitä on yhden lapsilisän määrä että kasvatuksellista tehokkuutta, jopa 25254: vuodessa. Samoin on vaikea todistaa yh- asuntotuotannon lisäämistä nuorille pa- 25255: teiskunnan tuen tarve korkeimpien tulo- reille. Näiden ja monien muiden nyt käyt- 25256: ja omaisuusluokkien kohdalla. Edelleen on tämättä jääneiden mahdollisuuksien tutki- 25257: työnantajan, nimenomaan pientyönantajan mista kaivataan. 25258: suoritettava lapsilisämaksu koitunut ras- Kun lapsilisäjärjestelmään liittyvän ra- 25259: kaaksi taakaksi ja tuotantokustannusten hoituslain voimassaoloaika päättyy kuluvan 25260: nostajaksi. vuoden lopussa, joudutaan ensi syksynä 25261: On ilmeistä, että lapsilisää tarvitaan jokatapauksessa päättämään työnantajan 25262: perhekustannusten oikeudenmukaiseksi ta- lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta annetun 25263: saamiseksi. Mutta on myös ilmeistä, että lain mahdollisesta jatkamisesta. Siinä yh- 25264: nykyinen lapsilisäjärjestelmä vaatii kor- teydessä joudutaan myös ratkaisemaan 25265: jausta. Jos esimerkiksi lapsilisäjärjestel- suhtautuminen koko lapsilisäjärjestelmään. 25266: män laajuutta supistettaisiin siten, että Tällaisen järjestelmän uusiminen vaatii pe- 25267: ryhdyttäisiin suorittamaan lapsilisää vasta rusteellista ja asiantuntevaa tutkimusta, 25268: toisesta lapsesta, tietäisi jo pelkästään tämä minkä suorittamiseen olisi kiireellisesti ryh- 25269: toimenpide valtion menojen alenemista yli dyttävä. 25270: 4 miljardilla markalla. Osa tästä säästöstä 25271: X,13. - Borg-Sundmau y. m. 579 25272: 25273: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme suuksia järjestelmän parantamiseksi 25274: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, siten, että yksityisille veronmaksa- 25275: jille ja maan elinkeinoelämälle koi- 25276: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tuvaa rasitusta helpotettaisiin, sekä 25277: tutkimaan lapsilisäjärjestelmässä il- antaisi Eduskunnalle tämän tutki- 25278: menneitä epäkohtia sekä mahdolli- muksen tulosten mukaisen esityksen. 25279: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 25280: 25281: Margit Borg-Sundman. Rakel Jalas. 25282: Irma Hamara. Helena Virk.ki. 25283: Kyllikki Pohjala. 25284: 580 25285: 25286: X, 14. - Toiv. a.i. N: o 263. 25287: 25288: 25289: 25290: 25291: Stenberg y. m.: Lapsilisän perimis.estä takaisin suurten 25292: tulojen ja omaisuuksien verotuksessa. 25293: 25294: 25295: E d u s k u n n a ll e; 25296: 25297: Voimassaolevan lapsilisälain mukaan suo- taholta tuetaan miljoonatuloja nauttivien 25298: ritetaan valtion varoista lapsilisää jokai- ja suurten omaisuulksien haltijoiden per- 25299: sesta Suomessa asuvasta lapsesta riippu- heitä, jotka tätä tukea eivät tarvitse. Sen 25300: matta .huoltajan tulojen ja omaisuuden sijaan esim. yksin perhettään elättävät les- 25301: määrästä. Sosiaalisten periaatteiden mu- ket, samoin muut varattomat, tarvitsisivat 25302: kaan tämä ei ole oikein, sillä onhan kiistat- valtiovallan tukea lapsilleen enemmänkin 25303: tomasti selvää, että suurten tulojen ja kuin lapsilisälaki myöntää. Tätä epäoikeu- 25304: omaisuuksien omistajilla on taloudelliset denmukaisuutta voitaisiin hiukan tasoittaa 25305: mahdollisuudet huolehtia lastensa elatuk- ilman käytännöllisiä vaikeuksia tekemällä 25306: sesta ja kasvattamisesta ilman lapsilisää- tulo- ja omaisuusverolakiin sellainen muu- 25307: kin. Kun vuoden 1947 valtiopäivillä käsi- tos, että suurten tulojen ja omaisuuksien 25308: teltiin hallituksen esitystä lapsilisälaiksi, verotuksen yhteydessä perittäisiin verovel- 25309: todettiin sen :perusteluissa s~kä asiantunti- vollisen perheelle maksettu lapsilisä takai- 25310: jain lausunnoissa, että tulo- ja omaisuus- sin. 25311: rajan asettaminen aiheuttaisi suuria käy- Edellä olevan perusteella ehdotamme 25312: tännöllisiä vaikeuksia ja sen kustannukset eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 25313: tulisivat kalliimmiksi kuin rajoituksen tuot- 25314: tama säästö. Sen vuoksi ei katsottu voita- että hallitus antaisi Eduskunnalle 25315: van ottaa lakiin tuloon ja omaisuuteen pe- esityksen sellaisesta muutoksesta tulo- 25316: perutuvaa rajoittavaa -säännöstä. Kysymyk- ja omaisuusverolakiin, että suurten 25317: sessä oleva epäkohta ·on kuitenkin herättä- tulojen ja omaisuuksien verotuksessa 25318: nyt oikeutettua arvostelua, sillä kansan oi- veron määrään lisättäisiin verovel- 25319: keustaju ei hyväksy sitä, että valtiovallan vollisen perheelle maksettu lapsilisä. 25320: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 25321: 25322: Elli Stenberg. H. Manninen. 25323: Irma. Torvi. Eino Roine. 25324: M. .Järvinen. Lauri Myllym.äki. 25325: Eino Tainio. Vilhelm Riihinen. 25326: 581 25327: 25328: X,t5. - Toiv. al. N:o 264. 25329: 25330: 25331: 25332: 25333: Aaltoaen y. m.: Työnantajan kieltämisestä katkaisemasta 25334: vakinaiseen palvelttkseen kutsutun asevelvollisen työ- 25335: suhdetta. · 25336: 25337: 25338: E d u s k ru n n a 11 e. 25339: 25340: Nykyisin voimassa olevassa a:sevelvolU- pienelllJilliässä maarassa ovat perehtyneet 25341: suuslaissa annetaan asevelvollisille, jQtka työhön tai aa.rnnattiin, nldssä olivat ennen 25342: valtion, ~unnan tai selirakttnnan viroista pal~elulkseen astumistaan (f)ääsisivät sihllen 25343: !kutsutaan asevelvollisuuttaan suorittamaan taka:isin, olisi toivottävaa, että lailla vel- 25344: oikeus säilyttää vimansa ja toimensa ja re- voitettaisiin työnantaja jatkalllil;an asevel- 25345: servin ib.arjtoituksiin tai ylimääräiseen .palve._ vollisen työsuhdetta vakinaisen palvelusajan 25346: llJkseen työstään !kutsutut säilyttävät a. o. jälkeen. Monet työnantajat t-osin teklevät 25347: lain mukaan myös oikeutell$a työsuhteen näin, seuraten valtion ja kuntien viran- ja 25348: jatkamiseen:. Sensijaan ei aseV"elvollisuus- toimenhaitijoihin nälhden lain velvoittamaa 25349: laki velvoita muita kuin edellä llllainittuja ja työntekijöihin nähden noudattamaa ta- 25350: työnantajia jatkamaan työsuhdetta vakinai- paa, mutta eivät kuitenkaan kaikki. 25351: seen palvelukseen ilrntsuttuun w;;evelvolli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 25352: seen nähden, poikkeuksena vain oppisopi- kunnan päätettävälksi toivomulksen, 25353: muslain alaiset aimmattio~ilaat, joista sää- 25354: detään Olppisopilllluslaissa. Knn kuitenkin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 25355: olisi nuorison ja heidän toimeentulostaan toimenpiteisiin asevelvollisuuslain 25356: tarvittaessa lainsäädäntömme mukaan vas- rnuuttam-Meksi siten, että tyonantaja 25357: tuussa olev]en vanhempien, viime kädessä kiellettäisiin katkaisemasta vakinai- 25358: myöskin yhteiskunnan edrun mukaista, että seen palvelukseen kutsutun asevelvol- 25359: nuoret miehet, jotika jo suuremmassa tai lisen tyosuhdetta. 25360: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 25361: 25362: Aimo Aaltonen. Esa Hietanen. 25363: J. Mustonen. IrmP. Torvi. 25364: V. Riihinen. 25365: 582 25366: 25367: X,1o. - Toiv. al. N:o 265. 25368: 25369: 25370: 25371: 25372: Jalas: Tutkimuksen toimittamisesta nais- ja miestyövoiman 25373: palkkaussuhteista. 25374: 25375: 25376: E d u s k u n n a 11 e. 25377: 25378: Maassamme on havaittavissa niin hyvin ylikäytön, joka eräissä tapauksissa, lähinnä 25379: ruumiillisen kuin henkisen työn aloilla huo- valtion viroissa ja toimissa lähentelee riis- 25380: mattava, naisille epäedullinen suhde nais- toa. 25381: ja miestyöntekijöiden palkkauksessa, vaikka Kaikkeen yllä esitettyyn viitaten ehdotan 25382: mainituille työntekijöille samassa työssä kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- 25383: asetetaan samanlaiset pätevyysvaatimukset, vomuksen, 25384: samoin kuin myös samanlaiset työnsuoritus- 25385: velvollisuudet. Koska maassamme kuitenkin että hallitus kiireellisesti tutkitut- 25386: on naistyövoimaa ja maa sitä tarvitsee sekä taisi nais- ja miestyövoiman hyväksi- 25387: aineellisen että henkisen hyvinvoinnin ko- käyttöön sisältyvän epäoikeudenmu- 25388: hottamiseksi, ei tällainen palkkapolitiikka kaisen palkkauksen eri työaloilla, 25389: voi olla oikeaan osunut. Se voi jopa johtaa sekä että tämän tutkimuksen suorit- 25390: työvoiman siirtymiseen muihin maihin. tamisessa olisivat tasapuolisesti edus- 25391: Omassa maassa se on omiaan osoittamaan, tettuina nais- ja miestyöntekijät sa- 25392: että kansamme, joka haluaa kuulua sivis- moin kuin henkisen ja ruumiillisen 25393: tyskansoihin, sallii työvoiman väärin- ja työn edustajat. 25394: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 25395: 25396: Rakel Jalas. 25397: 583 25398: 25399: X,t 7. - Hemst. mot. N: o 266. 25400: 25401: 25402: 25403: 25404: öhma.'n: Angående arbetsgivares befrianile från skyldig- 25405: heten att erlägga folkpensionspremie för vissa arbets- 25406: tagare. 25407: 25408: 25409: T i ll R i k s d a g .e n. 25410: 25411: I lagen av deu 22 juli 1948 0m ar- betsgivare har att erlägga för sin arbetare 25412: ootsgivares barn:bidrags---och folkpensionspre- att överstiga dennes årliga pension i alla 25413: mie föreskrives att arhetsgivare bör erlägga de fall där arbetstagaren har en högre 25414: sådan premie moo ferrn mark för etthundra årslön än 350,000 mark. 25415: marik: eller del därav av hans arhetstagares Det ovan påpekade kan icke vara herätti- · 25416: lön. En femtedel av pensionen användes gat ooh står iclke iheller i någon som helst 25417: såsom arbetsgivarens fo~kpensionspremie på konformitet med de principer, som lågo till 25418: sätt, som är stadgat uti lagen om folkpen- grund för !IJremiehetalningen enligt lagen 25419: sionering. Enligt sistnämnda lag uppbäres om folikpensionering av år 1937. Jag har 25420: emellertid icke någon premie av personer, icke kunnat utreda om denna omständighet 25421: som icke fyllt 18 år eller som äro äldre observerats vid utarbetande av lagen om 25422: än 63 år. Denna sistnämnda omständighet arbetsgivares barnbidrags- och fo~kpensions 25423: observeras alls icke i förstnämnda lag ·av premie, men kan knappast tro att så varit 25424: den 22 juli 1948 utan ålägger den, som fallet. I varje fall synes det mig nödvän- 25425: sagt, arhetsgivarna att oberoende av ar- digt att lagen rättas och arbetsgivarna icike 25426: betstagarnas ålder erlägga premie enligt vidare åläggas att betala sådana premier 25427: ferrn procent av deras lön. En femtedel av tili förmån för sina arbetstagare, av vilka 25428: denna premie går till folkpensionsanstalten, dessa icke hava något om helst gagn. 25429: men tillgodoräiknas alls i0ke den personens Jag föreslår därför, att riksdagen ville 25430: konto, för viiken premien hetalas, enär besluta hemställa, 25431: denna antingen icke ännu har något J.ronto 25432: eller ocikså har hans lkontos tillväxt allara- att regeringen måtte utarbeta och 25433: dan avslutats, utan fogas till anstaltens till riksdagen inkomma med sådant 25434: fond för förhöjning av invaliditets- ocih förslag till ändring av lagen om 25435: ålderdomspensioner. Vederbörande arbets- arbetsgivares barnbidrags- och folk- 25436: tagare har sålunda ingen SOilll helst nytta pensionpremie att arbetsgivare icke 25437: av betalningen, men väl betungas a~betsgi vidare ålägges erlägga folkpensions- 25438: varen med densamma. Då o.rdinarie ålder- premie för arbetstagare, som ännu 25439: domspension t. v. utgår med allenast 3,500 icke fyllt 18 år eller som allaredan 25440: mark i året, kommer den premie en ar- överskridit 63 års ålder. 25441: eHlsingfors den 3 februari 1950. 25442: 25443: 0. A. Öhman. 25444: X, 11. - Toiv. a.I. N: o 266. Suomtrnnos. 25445: 25446: 25447: 25448: 25449: 6~: Työ'll,antajan vapauttamisesta suorittamasta kan- 25450: 8tinelliltet'1Uiksujå eräiden työntekijäin puolesta. 25451: 25452: 25453: E d u s k u n n a ll e. 25454: 25455: Työnantajan lapsilisä- ja kansaneläike- jan työntekijänsä puolesta suoritettava va- 25456: nradtSrttsta heinäkuun 22 päivänä 1948 an- ikuutttsmakisu tämän vuotuisen ~1älklkeen kai- 25457: netussa laissa säädetään, että t)"Örumtajan kisaa niissä tapaurkssisa, joi~a: tyÖntekijällä 25458: on sUoritettava tällaista maksua viisi mark- on 350,000 markkaa smrertrpi vuo-sipa.lkka. 25459: kaa sadalta mal'lkalta tai sen osalta: hänen Edellä huom:autettu menettely ei voi olla 25460: työntekijänsä saamasta palkasta. Yksi oikeudenmukainen eikä se myöskään voi mi- 25461: viidesosa våkim1tusJ:zya;lrsusta ikäytetään työn- tenkään olla sopusoinnussa :trlidan periaat- 25462: antajan kansaneläik'emaksuna kansaneläkkei" teiden ikanssa, jotka olivat maksun suoritta- 25463: den: maksamisesta annetussa laissa sääde- misen perUsteena kansanelärokeestä vuonna 25464: tyllä tavalla. Viimeksimainitun lain mu- 1937 annetun lain mttkaan. En ole voinut 25465: kaan ei malksua iktiitenkaan kanneta 18 saada selville, onko tämä seikka huomattu 25466: vuotta nuoremnrilta eikä 63 vuotta van- laadittaessa lalkia työnantajan lapsilisä- ja 25467: h~ilta he:ttikilöiltä. Viimeksimainittua kansanelä;kemaksusta, mutta voin tuskin us- 25468: seikkaa ei ollen1kaan orWta huomioon ensin- koa asian olleen niin. Joka tapaJUJksessa 25469: mainitussa heinäkuun 22 päivänä 1948 minusta näyttää välttämättömältä, että la- 25470: annetussa laissa, vaan se velvoittaa, niin kia oikaistaan ja että työnantajia ei enää 25471: kuin sanottu, työnantajat työntekijäin ve1voiteta suorittaman työntekijäiru:tä hy- 25472: iästä riippumatta suorittamaan maksua väksi sellaisia vakuntusinalksuja, joista 25473: viiden prosentin mukaan näiden pal- näHlä ei ole mi:nikäänlaista hyötyä. 25474: 'ka:sta. Viidesosa tästä maksusta menee Ehdotan näin ollen eduskunnan hyväk- 25475: kansanelä!kelaitokselle, mutta sillä ei hy- syttävliiksi toivomuksen, 25476: vitetä sen henkilön tiliä, jonka puolesta 25477: maksu suoritetaan, koska tällä jo'ko ei että hall~tus valmistuttaisi ja an- 25478: vielä ole tiliä taikka myös hänen tilinsij, tais-i Eduskunnalle ehdotuksen työn- 25479: kasvattaminen on lopetettu, vaan se liite- antajan ldpsilis~ jd kansaneläkemak- 25480: tään laitoksen työkyvytt0myys- ja vanhuus- swn suorittamista koskevan lain 25481: elä;kkeiden korottamisrahastdon. ·Asianomai- muuttamiseksi siten, että työnantajaa 25482: sella työntekijällä ei näin ollen ole minikään~ ei enää velv&itettattsi suorittd;iliaan 25483: laista hyötyä mruksun suorittamisesta, mutta kansaneläkemaksua sellaisesta työn- 25484: siilä rasitetaan kyllä työnantajaa. K:nn var- tekijästä, joka ei vielä ole täyttänyt 25485: s1nainen vanhuuseläke toiStaiseksi on vain . 18 vuotta taikka on jo ylittänyt 63 25486: 3,500 markkaa vuodessa, ylittää työnanta- vuoden iän. 25487: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1950. 25488: 25489: C. A. öhman. 25490: 585 25491: X,1s. - Toiv. a.l. N:o 267. 25492: 25493: 25494: 25495: 25496: lk6D.e11 y. m. : Siirtoviie'fle vuoden 1942 tuloista määrätyn 25497: kansaniliikemaksun perimisen järjestelystä. 25498: 25499: 25500: ~ d l'l' s k u n n å ll e. 25501: 25502: Kansaneläkelain mukaan vakuutettu hen- rattain vaatimattomia, joten niiden alene- 25503: kilö, jona on ollut asunto ja kotipaikka minen ei ainakaan vielä ma:rik!kamääriiisesti 25504: lttovutetulla alueella, oli vapautettu vakuu~ suuria merkitse. Useimmiten lienee nyt 25505: tttsmaksun suorittamisesta vuosien 193~ mainituissa tapauksissa eläkkeen vähennys 25506: 41 ja 1943-44 tuloista. Naiil myönnetty prosenteissakin vähäinen, nnitta · poikkeus- 25507: vapaut'tls vakuutusmaksuista ei vaikuta tapauksessa. se voi olla· huomattava,· j6pa 25508: vaJmntetun eläkkeel':t. määrään samalla ta- voidaan eläke menettää kokonaankin. 25509: valla alentavasti kuin valrnutuamaksun Ia:i- Kun kansaneläkkeen pienenetninen jdpa 25510: minlyömineil säännöHisissä oloissa. kokonaan menettäminenkin kohdistuu vai- 25511: Sodan: ja poikkeuksellisten olojen joh- keimmissa taloudellisissa oloissa elävään 25512: dosta tapahtuneista kansan:eläkemaksu.ista kansanosaan, olisi tämä epäkohta pyrittä.va 25513: vapauttamisista tekee vuosi 1942 poikkeuk- poistamaan. Asian korjaaminen ei mer- 25514: sen. Sanottuna vttotena saatujen tulojen kinne kansaneläkelaitokselle taloudellisesti 25515: perusteella on myös siirt6väelle asetettu kovinkaan paljon. Asianomainen merkintä 25516: säännönmukaiset . vakuutusmaksut. Tämä kyseeilisten siirtolaisten kortteihin aiheut- 25517: yhden vuoden aikana tapahtunut poikkea- taa tietenkin melkoisen lisätyön. To1saalta 25518: minen vaknutttsmaksuista vapauttamisesta on huomattava, ettei kansaneläkelaitoksella 25519: on johtanut siihen, että noin 70,000 siirto- ole aihetta hankkia eläkkeennauttijoiden 25520: väkeen kuuluvalta vakuutetulta on, kansan- enempää kuin muidenkaan joukkoon sen 25521: eläkelaitoksen ilmoituksen mukaan, jäänyt toimintaa aihe~llisesti arvostelevia kansa- 25522: sanottu vakuutusmaksu suorittamatta. Suu- laisia. 25523: relta osalta tämä lienee johtunut huomaa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 25524: mattmnuudesta, . joskin myös osalta· talou- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 25525: dellisista syistä. "Tämä vakuutusmaksun toivomuksen, 25526: maksamatta jääminen merkitsee nyt sitä, 25527: että kaikilta tällaisilta vakuutetuilta piene- että hallitus valmistuttaisi ja an- 25528: nee myönnettävän eläkkeen määrä myös taisi Eduskunnalle esityksen sellai- 25529: munitakin osalta kuin siltä, mikä muodos- sista muutoksista kansaneläkelakiin, 25530: tuu vakuutusmaksuista. Kansaneläkelain .ettei siirtoväelle vuoden 1942 tuloista 25531: mukaan nimittäin, jos vallmutusmaksun suo. määrätyn kansaneläkemaksun maksa- 25532: rittamisessa on tapahtunut Iaiminlyöntiä matta jääminen aiheuttaisi asian- 25533: ennen eläkkeen myöntämistä, vähennetään omaisille kansaneläkkeen ·vähene- 25534: myös eläkkeen täydennysosaa. mistä. 25535: Kansaneläkkeethän ovat toistaiseksi ver- 25536: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 25537: 25538: Toivo Ikonen. E. Pusa. Erkiki Paavolainen. 25539: 25540: 25541: 25542: 25543: 74 25544: 586 25545: 25546: X,l9. - Toiv. al. N:o 268. 25547: 25548: 25549: 25550: 25551: Stenberg y. m.: Valtion tukeman kunnallisen asuntotuo- 25552: tannon kehittämisestä. 25553: 25554: 25555: E d u s k u n n a ll e. 25556: 25557: Kun eduskunta viime valtiopäivillä hy- vain harvoilla välttämättömässä asunnon- 25558: väksyi lain huoneenvuokrien säännöstelystä, tarpeessa olevista on mahdollisuus asunto- 25559: tuli asuntotilanne maamme kaupungeissa osakkeen ostoon tai omakotitalon rakenta- 25560: ja kauppaloissa entistä vaikeammaksi, sillä miseen. Kuil vuokratalojen . suhteen on 25561: uusi laki laajensi vuokranantajien oikeutta omistajilla vapaat kädet asukkaiden valin- 25562: vuokrasopimusten irtisanomiseen. Jo nyt taan, ei vuokralautakunnilla ole mahdolli- 25563: on asunnontarvitsijoita maassamme Vuokra- suutta asuntojen osoittamiseen Arava- 25564: laisten Keskusliiton antamien tietojen mu- taloista. Elpyvä rakennustuotanto ei siis 25565: kaan noin 74,000, mikä käsittäisi yli koidu ainakaan välittömästi asuntopulasta 25566: 200,000 henkeä. Viime vuoden kolmannen pahimmin 'kärsineiden hyväksi. Senvuoksi 25567: neljänneksen lopussa, josta viralliset tiedot olisi valtiovallan huolehdittava siitä, että 25568: on käytettävissä, oli häädön vuoksi asun- kunnallista asuntotuotantoa valtion tuke- 25569: nottomaksi joutuneita 1,586 vuokralaista mana kiireellisesti laaj.ennettaisiin ja nämä 25570: eli keskimäärin noin 5,000 henkeä. On asunnot varattaisiin vuokralautakuntien 25571: selvää, että uuden lain säännösten voi- välitettäviksi. 25572: maansultua tulee häätöjen lukumäärä enti- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 25573: sestään lisääntymään, ellei valtiovallan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 25574: taholta aseteta sille sulkua, mitä toimen- 25575: pidettä vuokralaisten keskuudessa odote- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 25576: taan. Mutta jo tilanteen nykyisessä vai- valtion tukeman kunnallisen asunto- 25577: heessa kaivataan valtiovallan toimenpiteitä tuotannon riittävän laajaan kehittä- 25578: myös asuntojen hankkimiseksi varattomille miseen ja että täten valmistuneet 25579: asunnontarvitsijoille. asunnot varattaisiin vuokralautakun- 25580: Heikoimmassa taloudellisessa asemassa tien kautta heikossa taloudellisessa 25581: olevien perheiden asunnonsaannin suhteen asemassa ja kipeimmässä asunnon- 25582: on tilanne erikoisen synkkä senvuoksi, että tarpeessa oleville. 25583: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 25584: 25585: Elli Stenberg. Lauri Myllymä;ki. 25586: Eino Roine. Hugo Manninen. 25587: Eino Tainio. Vilhelm Riihinen. 25588: Irma Torvi. 25589: 587 25590: X,2o. - Toiv. aJ.. N:o 269. 25591: 25592: 25593: 25594: 25595: Turkka y. m.: Toimenpiteistä asuntotalojen rakentamiseksi 25596: valtion virkamiehille asuntopulasta kärsiviin asutuskes- 25597: kuksiin. 25598: 25599: 25600: E d u s k u n n a ll e. 25601: 25602: Asuntojen puute on ollut sodanjälkeisen Viran- ja toimenhaltijain asunnonsaanti- 25603: ajan vaikeampia pulmia, ja tämän puut- vaikeuksia helpottaakseen eräät suuret val- 25604: teen poistaminen on eräs tärkeimpiä tehtä- tion laitokset kuten valtion rautatiet, puo- 25605: Yiämme normaaleihin olosuhteisiin pyrit- lustuslaitos ja valtion metallitehtaat ovat- 25606: täessä. V aitiovallan taholta on kuluneena kin jo rakentaneet asuntoja. Suurehkoissa 25607: vuonna kiinnitetty asiaan vakavaa huo- asutuskeskuksissa on kuitenkin useita pie- 25608: miota, ja yleisellä tyydytyksellä onkin to- niä virastoja, joiden virkamiehiä samoin- 25609: dettu ne toimenpiteet, joihin asunnontuo- kuin paikkakunnalla toimivia yksityisiä 25610: tannon kohottamiseksi on ryhdytty. virkamiehiä mainittu rakennustoiminta ei 25611: Asuntokysymys on laajakantoinen kos- lainkaan hyödytä. Asuntopula puristaa 25612: kiessaan kaikkia kansalaispiirejä, ja niin myös heitä, ja nimenomaan moniin pieniin 25613: ollen lähinnä valtiovallankin kannalta kat- virastoihin on vaikea saada uusia virka- 25614: soen ongelma, joka on ratkaistava yleistä miehiä asuntojen puutteen takia. Toivot- 25615: hyötyä ja yleensä elintason kohottamista tavaa on, että kiinnitettäisiin vakavaa huo- 25616: silmälläpitäen. On kuitenkin hauomattava, miota asuntotalojen rakentamiseen myös 25617: että 'asunnontuotannon edistäminen on näitä virkamieryhmiä varten ja että varat- 25618: eräissä suhteissa valtiolle välittömästikin taisiin riittävä määräraha tähän tarkoi- 25619: tärkeätä, vieläpä välttämätöntäkin. tukseen. 25620: Asuntopula on ankarin asuntokeskuk- Käytännössä olisi mainitunlaisten asunto- 25621: sissa, ja kun valtion viran ja toimen haiti- talojen rakentaminen toteutettavissa siten, 25622: joista valtaosa toimii ja asuu niissä, kärsi- että rakennushallitus ottaisi sen huolekseen. 25623: vät he siitä aivan erityisesti. Tilanne on Sitä helpittaisi se, että rakennushallituk- 25624: edelleenkin niin vaikea, että olletikaan per- sessa on valmiita asuntorakennustyyppi- 25625: heelliset virkamiehet eivät voi ajatellakaan suunnitelmia kustannuslaskelmineen, joita 25626: virkojen tai toimien hakemista nykyisen voitaisiin käyttää. 25627: asuinpaikkakuntansa ulkopuolelta, koska Erityisen vaikea on virkamiesten asunto- 25628: asunnon saanti uudella paikkakunnalla on tilanne Oulun ja Kemin kaupungeissa. 25629: epävarmaa ja monesti mahdotontakin. Oulu on maamme eniten pommituksista kär- 25630: Tästä koituu myös valtiolle välitöntä va- sinyt kaupunki. Oulun ankarasta asunto- 25631: hinkoa, kun virkoihin tai toimiin ei voida pulasta on todisteena myös se, että läänin 25632: nimittää niin päteviä henkilöitä kuin muu- maaherra on tehnyt rakennushallitukselle 25633: ten olisi mahdollista. On myös lukuisia ta- esityksen asuintalon rakentamiseksi kau, 25634: pauksia, joissa virkoja tai toimia on asunto- pungissa toimivia valtion virkamiehiä var- 25635: pulan takia täytynyt täyttää epäpäevillä ten. Kemissä taas oli jo ennen sotaa puute 25636: voimilla, joita on ollut kyseisellä paikka- asunnoista, ja tilanne on siellä sitte:nuhin 25637: kunnalla saatavissa. Erityisen vaikeassa yhä pahentunut. On myös huomattava, 25638: asemassa ovat nykyään ne viran- ja toi- että virkamiesten lukumäärä on Kemissä 25639: menhaltijat, joiden on määräyksestä siir- ik:asvanut suhteellisesti enemmän ikJUin mo- 25640: ryttävä paikkakunnalta toiselle. Tällöin ei nissa muissa asutuskeskuksissa. 25641: asianomaisella ole asunnon puutteessa Yksityiset työnantajat ovat jo aikoja sit- 25642: muuta mahdollisuutta kuin erota valtion ten kiinnittäneet vakavaa huomiota tähän 25643: palveluksesta, mitä on tapahtunutkin. työntekijöidensä sosiaalisen huollon puoleen 25644: 588 X,2o. - Virkamiesasl1lltllot. 25645: 25646: rakentamalla heitä varten asuntoja ja saa- että hallitus ryhtyisi viipymiittii 25647: neet sillä tavoin itselleen ensiluokkaista työ- sellaisiin kiireellisiin toimenpiteisiin, 25648: voimaa. Valtio on tällä alalla jäänyt pa- että valtion virkamiehiä varten ra- 25649: hasti jälkeen, vaikka tuntuisi ilmeiseltä, kennettaisiin valtion varm"lla asunto- 25650: että juuri sen tulisi olla esimerkkinä mah- taloja niihin asutuskeskuksiin, joissa 25651: dollisimman suurta voittoa tavoitteleville asuntopula on suurin, sekä että en- 25652: yksityisyrittäjille. simmäiset sanotunlaiset talot raken- 25653: Edellä olevaan viitaten esitänune edus- nettaisiin Oulun ja Kemin kaupun- 25654: kunnan päätettäväksi toivomuksen, kei"hin. 25655: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 25656: 25657: Arvi Turkka. Vilho Väyrynen. 25658: H. A. Kanisto. Erkki Koivisto. 25659: Arvi Ahma.va.ara.. lieikki Hykkäälä. 25660: Urho Kulova.a.ra.. Heikki Simonen. 25661: Lennart Helja.s. 25662: 589 25663: 25664: X,21. - Toiv. aJ. N:o 270. 25665: 25666: 25667: 25668: 25669: E. Kpi'riato -y. m.: Määrärahasta halpakorkoisiksi lainoiksi 25670: valtion ·viran tai toimen haltijain omakotien rahoitta- 25671: miseen. 25672: 25673: 25674: E d u s k u n n a ll e. 25675: 25676: Maassamme vallitseva asuntopula vaikeut- Yksistään Arava-lainoitruksen avuHa eivät 25677: taa suuresti rmyös valtion viran- ja toimen- huonrosti pa1Jkatut virkamiehet tai toimen" 25678: haltijain asemaa ja viranhoitoa. Säännölli- haltijat kylkene perheilleen saamaan omaa 25679: sessä valtion toimessa olevan olisi y;leensä asuntoa. Sen v:uoksi tarvittaisiin Arava- 25680: voitava asua verrattain lähellä toimipaik- lainan lisälksi esim. 40% rakennuslrustan- 25681: !kaansa. Sen vuoksi esim. rautateiden ja rnuksista valtion halprukorkoista lainaa, joka 25682: puolustuslaitoksen palvelruksessa olevine on määräaikana paLkanmaksun yhteydessä voi- 25683: yleensä 'PYritty rakentamaan virka-asunn.ot. taisiin periä takaisin. Puuttuvan erän !kus- 25684: Erittäin suuri rpuut·e asunnoista on pQISti- tannuksista viran- tai toimenhaltijat mo- 25685: ja rlennätinlaitoksen pahrreluik:Siessa olevilla, nissa tapau!ksissa suorittaisivat omalla työl- 25686: !koulujen opettajilla j. n. e. Monissa trup&uk- lää.n. 25687: sissa viran- ja toilmenhaltijat olisivat haluk- Edellä lausutun pe11usteella esitäJnme ~un 25688: kaita rakentamaan o.rnaJkodin; jossa, heillä nioittaen redus~unnan h.yväksyttäväbi tQi- 25689: olisi asunto vielä elälkeiässäkin, jros heillä vomuksen, 25690: siihen olisi maihdollisuutta. Kuluvan v:oo- 25691: den tulo- ja menQarviossa onkin rautateiden että hallitus ottaisi e~ ~fl. 25692: palvelu~~;t oleville varattu pieni määrä- tulo- ja menQO!'I"''.lioe$ityk$een ~ä 25693: r~ha omakotien · ;rakentamiseen. Tä.tä toi- rrihan käytettäväks.i Ar:av:a-lainan li- 25694: mintaa olisi edell#en j~;ttlrettava ja ltta.jen- sitk$i, halpalwrkoiJsina lamoi't'l4 vaJ,.. 25695: nettava se !koskemaan myös ~ta viran.- ja tion viran tai toimen haltijain oma- 25696: toimenhaltijaryhmiä lkäsittäviijmi. kotien rahoittamiseen. 25697: Helsingissä 13 päivänä belm.ilku:l]ta 1950. 25698: 25699: :Jl;rkki ;Koivisto. 25700: 590 25701: 25702: X,22.- Toiv. al. N:o 271. 25703: 25704: 25705: 25706: 25707: Turkka y. m.: Toimenpiteistä kerrostalon rakentamiseksi 25708: rautatieläisten asunnoiksi Ouluun. 25709: 25710: 25711: E d u s k u n n a ll e. 25712: 25713: Yleensähän lienee tunnettua, että Oulun valmistuneeseen (kolmanteen) rautatieläis- 25714: kaupunki kärsi sodanaikaisista ilmapommi- asuntotaloon oli asunnonhalkijoita yksinomai- 25715: tuksista ja niiden aiheuttamista tulipaloista sesti koneosastolta 65, ja liikenneosastolta 25716: suhteellisesti raskaimmin kuin mikään muu 78 perhettä. Tähän tulevat lisäksi Oulussa 25717: maamme kaupunki. Kokonaisia kortteleita asuvien muiden rautatieosastojen (varasto-, 25718: autioitui. Täydelleen tuhoutui 192 taloa, talous- ja rataosastot) asunnontarvitsijat. 25719: ja osittain vaurioituneita taloja oli kymme- Rautatiehallituksen annettua viime kulu- 25720: nittäin. Tuhoutuneissa taloissa oli 484 neen joulukuun 30 päivänä uudet määrä- 25721: asuinhuoneistoa, ja ottaen huomioon ali- ykset uusien, vastaedes valmistuvien asun- 25722: vuokralaiset, on laskettu pommituksessa totalojen asuntojen varaamisesta myös ensi- 25723: menneen noin 700 huonekunnan asunnot. sijaisessa työtärkeysasemassa oleville työn- 25724: Kun näitä menetyksiä ei ole saatu kuin tekijöille päävarikkopaikoilla (m. m. Oulu) 25725: vain pieneltä osalta jälleenrakennetuiksi, 20 %:n osaisesti on anojien lukumäärä tä- 25726: ja kun kaupungin väestölisä on sotien jäl- män jälkeen huomattavasti noussut. Näissä 25727: keen ollut suhteellisesti varsin rohkea, on puitteissa on ensisijaisten anojien luku- 25728: asuntotilanne kaupungissa edelleenkin san- määrä tällä hetkellä laajentunut ja arvioi- 25729: gen vaikea, suorastaan sietämätön. Oulun tava 150-200. rautatieläisperheeksi. 25730: vuokralautakunnalta saadun tiedon mu- Aikaisemmin valmistuneet asuntotalot 72 25731: kaan on asunnon tarvitsijoita itse kau- asuntoineen eivät ole tilannetta - kokonais- 25732: pungissa puolisentoistatuhatta perhettä. Tä- näkökohdallisesti huomioiden sanottavasti 25733: hän lukuun ei vielä sisälly lapsettomien lieventäneet, koska näihin jouduttiin si- 25734: perheiden ja yksityisten henkilöiden asun- joittamaan puretuista parakeista perheitä, 25735: nontarve, jota vuokralautakunta ei voi edes ja samaten tarvittaessa huonetilaa Ouluun 25736: ajatellakaan tyydyttää. valmistuvalle rautatieläispoliklinikalle siir- 25737: Kun tilanne on näin vakava ja lohdu- rettiin eräästä kivirakennuksesta perheitä 25738: ton, on valtion tehokas tuki jälleenraken- viimeksi rakennettuun uuteen asuntotaloon. 25739: nustyössä välttämätön. Tällöin on valtio- Kuvatut näkökohdat huomioon ottaen eh- 25740: vallan lähinnä ajateltava sitä väestönosaa, dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 25741: joka on suoranaisessa työsuhteessa siihen. vomuksen, 25742: Tämä koskee lähinnä rautatieläisiä, joilla 25743: suurelta osalta on määrätty työnantaja- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 25744: laitoksensa taholta asumisvelvollisuus työ- toimenpiteisiin uuden kerrostalon ra- 25745: pakkakunnallaan. Rautatieläiskunnan asun- kentamiseksi rautatieläisten asunto- 25746: nontarvitsijoiden asema Oulussa onkin hy- tarkoitusta varten Oulun kaupun- 25747: vin synkkä, ja heitä on paljon. Viimeksi kiin. 25748: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 25749: 25750: Arvi Turkka. Hugo Aattela. 25751: Arvi Ahmavaara. Vilho Väyrynen. 25752: H. A. Kannisto. Heikki Simonen. 25753: 591 25754: 25755: X,23. - Toiv. al. N:o 272. 25756: 25757: 25758: 25759: 25760: Hykkäälä y. m.: Vanhainkotien rakentamisesta asutuskes- 25761: kuksiin kansaneläkelaitoksen toimenpitein. 25762: 25763: 25764: E d u s k u n n a 11 e. 25765: 25766: V.aJ.tiovallan tuoo turvin on jo ryhdytty Valllhainkoteja, JOISSa kansalaiset saisivat 25767: asuntojen puutetta poistamaan ja odotet- halpaa vuokraa vastaan viettää vanhuu- 25768: tavissa onkin, että tilanne tässä suhteessa tensa päivät. 25769: ellillen pitkää helpottuukin. Mutta vanhus- Kansaneläkelaitos, joika on perustettu 25770: ten osalta tilanne jää !kuitenkin vaikeaksi, turvaamaan vanhuuden päivät, voisi ulot- 25771: koska rnämä pienillä eläketuloillaan ja taa toimintansa niin, että se ryhtyisi ra- 25772: vailla täyttä työkykyä eivät kykene mak- hoittamaaln valllhainkoteja asutuskeskuksiin, 25773: samaan yhä kohoavia vuokria. Erikoisen joissa asuntopula on pahin, sekä myös niin, 25774: tukalassa asemassa ovat sellaiset vanhuk- että se ryhtyisi lainoituksin tukemaan kun- 25775: set, jotka ovat asuneet työnantajiensa tien ja yksityistenkin vanhainkotien raken- 25776: omistamissa huoneistoissa ja jotka eläk- nustoimirntaa. Karnsallleläkelaitoksen tar- 25777: keelle siirtyessään ja työsuhteen näirn ikat- koitusperien mukaista on, että se sijoittaisi 25778: iketessa joutuvat luopumaan asunnoistaan, keräämänsä varat myöskin tällä tavalla 25779: koska voimassa olevan huoneenvuokralain v'anhusten hyväksi. 25780: mukruan erääiDä irtisanomisen perusteena Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 25781: on juuri työsuhteen katkeaminen. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 25782: Sairaita vanhuksia vartoo on jo jok- 25783: seenkin jokaisoon kuntaan perustettu ikun- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 25784: naJ.liskoteja, mutta kaikki pirteät ja kohta- siin kansaneläkelaitoksen velvoitta- 25785: laisen terveinä säilyneet eivät kuitenkaan miseksi rakentamaan vanhainkoteja 25786: ole halukkaita sijoittumaan llläihirn, vaan asutuskeskuksiin ja lainoituksin tu- 25787: heitä varten olisi raikenoottava erikoisia kemaan niitten rakentamista. 25788: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta· 1950. 25789: 25790: Heikki Hyikkäälä. Jalmari Linna. 25791: Toivo Pyörtänö. Eino Raunio. 25792: Yrjö Helenius. Valfrid Eskola. 25793: Artturi Koskinen. Veli Järvinen. 25794: Arvo Sävelä. Valto Käkelä. 25795: 592 25796: 25797: •x,24. -Toiv. al. N:o 273. 25798: 25799: 25800: 25801: Pyy y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon 25802: Leppävaarassa sijaitsevan Kannaksen ammattikouluko- 25803: din asuntotalon rakentamista varten. 25804: 25805: 25806: E d u s k u n n a ll e. 25807: 25808: Vuoden 1945 alussa saatiin Karjalan heuttaisi rakentamattomuus, että koulu- 25809: kannaksella toimii).ut Kann~J,ksen ammatti- kodin oppilasmäärä tulisi supistaa 40, ellei 25810: koulukoti sijoitetuksi Leppävaaraan Mäk- asuntolaa rakenneta. Tällainen koulukodin 25811: kylän virkataloon. Tämän maamiP.e ainoan toiminnan supistaminen olisi erittäin vali- 25812: aiJllll~ttikoulukodin jälleenrakennustyössij, tettavaa, jota päinvastoin pitäisi laajentaa 25813: OIJ päästy lupaavaan alkuun. Maatalous- normaalimäärään. Valtion sosiaalisen huol- 25814: puolen rakennukset on voitu saada kuntoon. lon varaan on joutunut tuhansia sotaorpoja, 25815: Tiilinen saunarakennus valmistunut ka~i joista tyttölasten . ammattiopetus myöskin 25816: vuotta sitten, virkatalon päärakennus kun- tuljsi saattaa siihen normaaliin mihin mai- 25817: nostettu, johon on voitu sijoittaa 16 oppi- nitulla koululla on tarkoitus pyrkiä. Lasten 25818: lasta, osa laitoksen henkilökuntaa ja kanslia. ammattiopetuksen nykyisestään tehostami- 25819: V. 1949 oli tulo- ja menoarviossa määrä- seksi eduskunta . 30. 11. 1948 päätti halli- 25820: raha asuinrakennusta varten, johon voi- tukseUe antaa toivomuksen. Sen on lisäksi 25821: daan sijoittaa 24 oppilasta ja muutamia mainittava, että huolto-ohjelmakomitea si- 25822: toimihenkilöitä. Uudisrakennus oli vuoden joitti ammattikoulukodin jälleenrakentami- 25823: vaihteessa harjannostovaiheessa. Kouluko- sen kiireellisyysluokkaan sosiaalisen huollon 25824: din normaalioppilasmäärä on laskettu 120 edelleen kehittämisessä, Mutta jotta vältet- 25825: tarkoituksena normaaliopetuksen saajiksi täisiin ikävä taikaisku ammatti~oulukodin 25826: 80 poik,a- ja 40 tyttöoppilasta. Tällä kertaa toiminnassa, olisi otettava ikuJ'!lvan vuoden 25827: 70 poikaoppilast;:t. Saad:pn tiedon :pmkaan menoarvioon 16 milj. markan määräraha 25828: 54 orpoa, joista 23 sotaorpoa ja 10 täys- p. o. ammattikoulun asuntolarakennuksen 25829: orpoa, ja oppilaista 61 siirtoväkeen ik.uu- rakentamiseen. 25830: luvaa. Suurin osa oppilaista ja osa henkilö- Edellä · esitettyyn viitaten ehdotamme 25831: kuntaa asuu parakeissa jotka on pystytetty kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- 25832: kesällä 1945, silloinkin ne oli vanhoja vomuksen, ' 25833: muualta siirrettyjä, Voidaan asettaa ky- 25834: seenalaiseksi onko ;qe sopivia asumustarkoi- että hallitus antaisi Eduskunnalle 25835: tukseen. Hallituksen esityksen mukaan olisi esityksen 16,000,000 markan määrä- 25836: välttämättä pitänyt ottaa kuluvan vuoden rahan ottamisesta lisäyksenä kuluvan 25837: menoarvioon 16 milj. markan määräraha vuoden tulo- ja menoarvioon Leppä- 25838: asuntolarake1muksen rakentamiseen p. o. vaa·ran Kannaksen ammattikoulu- 25839: koulukotiin. Valtiovarainvaliokunta oli pois- kodin asuntolatalon rakentamiseen. 25840: tanut määrärahan. Saadun tiedon ai- 25841: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 25842: 25843: J. Pyy. Armas Tolonen. 25844: E. Pusa. Olavi Kajala. 25845: ö93 25846: 25847: X,25.- Toiv. al. N:o 274. 25848: 25849: 25850: 25851: 25852: FrilllllJ1 y. ;Ql.: Määrärahasta Rovaniemen kauppalan oma- 25853: kotirakentajien lai11-oj.en järjestelyä varten. 25854: 25855: 25856: E d u s k u n n a ll e. 25857: 25858: Jl,Qvaniem.en lrimppalan tultua sotatoimien taa, samoin myöskin paLkat ,eivätkä myön- 25859: .w~a v. 1~44 syksyllä hävitetyksi ja >ka,up- l)Jetyt lainat vastanneet ralkennuskustan:ljl.uk- 25860: Pi-J~ asulkikaiden palattua jälleen <kotiseu- sia.. Näin ollen pakoitettiin rakentajat ~~ 25861: Qru.Uoon tuli ensi:rnmäiseksi kysymykseksi l):imaan luottoja, joita 1he joutuivat hoit!>l-- 25862: M®toj~n hankkiminen. Kun kauppl;lla ei maan jo kah<len ina;ksuv~;tpaap. vuo~n ai- 25863: ljllhty~yt eri'k.oisiin toimenpiteisiin asunto- kana, sekä hoitavat niitä edelleen. K,1,1n yar- 25864: j,en h~nklkimiseksi, alkoivat asukkaat oma- sinkin nyt rllihaolo.j.en !kiristyttyä tijllaip!p;~. 25865: wimisesti toimia asuntojen saamis~si. Sil- tilanne on muodQstunut 'k~täm1tttömi1.ksi j~ 25866: .l<>iset <>lq;;uhteet huomioonottaen tultiin sii- OlD1lkotirak~nta~ilJe .ma,hdottomaksi hoita& j~ 25867: hen tulokseen, että nolpein ratkaisu asunto- kun he asiallisesti ovat meruettäneet 'heil.le 25868: jen 4!lnklkimjseksi oli omakotirrukenn:ustoi- t~J1koitetut maksuvapaat vuod€t, ehdotanim.e 25869: minta, sillä siihen ai){aan oli tarkat mää- eduskun"Q.an hyväksyttäväksi toivomuksen, 25870: :rfi.ykset, miten sunri;a rakennuJ.OO~,t sai ra- 25871: ~taa. Näip alkoi oma,kotityyppisten r41ken- että ka.ZJi,t'l.(§ ottaisi vuOllEn 1951. 25872: n:usten rakentaminen. O;makotiraiken!l4jien tulo- ja meMQ,rvioRosity/r.$JJe'f!,sä Bova- 25873: Ui.hetystön kä-ytyä H~lsingi~ä suhtautui val- niemen kaupp.alanhall#uksen käytet- 25874: tiovalta myönteisesti k. o. rakenn:ustQ~min tävij~i määrij,rallp,n, jolla voitaisiirJ. 25875: taan. Jotta rakennustoiminta pääsisi no- r.aJwMtaa Lapin Rakennuspiirin Ro- 25876: p~ti käyntiin, antoi LJ;tpj.n rakennuspiiri vam(}men _lwuppal,an omakotir~ntJJ, 25877: ~~.k~m1uottoa rakentajill,e !kauppalan oma- jilj.e arJ.tq,mat lyhytaikaiset lain-at, j,a 25878: k<»tH~takunniUl ja ~11ppalan hallituksen ryhtyisi kiire.eUise#i- toim~np#.eis#11- 25879: pj,ijitö.l}siin :r;t()jautuen. Sen jälkeen ik:un kus- ()molf,ot-ijij,ll~e'f!,r~nnuslainQjen ly- 25880: t~,t1illU:S!!lrviot olivat laaqjtut, !kohosivat ra- heWf!..Ys~ jq, korkomaksuJen v~paa 25881: ik~n:qstaryikkeidep. hinnat .!lwhne ~ri iker- aja?J. jatkarwiseksi 3 vJ,Wdell4. 25882: Helsingissä 10 päivij.nä hel.mikuuta 1950. 25883: 25884: Toivo Friman. ~Ålo 'l'~jo. 25885: 25886: 25887: 25888: 25889: 75 25890: 694 25891: 25892: X,26. - Toiv. al. N:o 275. 25893: 25894: 25895: 25896: 25897: Muikku y. m.: Määrärahasta metsä- ja uittotyöläisten mat- 25898: kamajoituksen järjestämiseksi. 25899: 25900: 25901: E d u s k u n n a ll e. 25902: 25903: Maassamme on harvaan asuttuja metsä- sille myöskin varattu tarpeen vaatimat 25904: seutuja, joissa vuosittain "jatkuvasti suori- suojat. Samalla on yöpymispaikan välittö- 25905: tetaan laajassa mitassa puutavaran hak- mään piiriin sijoitettu työasiamies, joka 25906: kausta ja uittoa. Näille työmaille hakeutuu huolehtii yhteyden pidosta työntekijäin ja 25907: ajomiehet, kaato- ja uittotyöläiset pitkien työnantajien välillä. Toimenpide on ollut 25908: matkojen takaa ja ovat pakoitetut yöpy- erittäin onnistunut, mutta se on ollut väli- 25909: mään sekä meno- että paluumatkalla jossa- aikainen ja kun ei ole lain velvoitusta eikä 25910: kin väestökeskuksessa. Tällainen yöpymis- tarkoitukseen myönnettyjä varoja, on k. o. 25911: paikka on m. m. Lieksan kauppala, jossa ministeriö saamamme tiedon mukaan päät- 25912: sijaitsee myöskin 9 puutavarayhtiön metsä- tänyt lopettaa majoitustoiminnan. 25913: konttorit. Kun matka ja yöpyminen suu- Kun kysymys on mainittujen työnteki- 25914: rilla työntekijäryhmillä tapahtuu saman- jäin kannalta ensiarvoisen tärkeä, olisi 25915: aikaisesti aih~urttaa se majoitusvaikeuksia, matkamajoitus mainitunlaisissa väestökes- 25916: koska esim. Lieksan kauppalassa on vain kuksissa vakiinnutettava, ja varattava tar- 25917: yleisön käytettävissä yksi ainoa seurahuone, koitukseen tarvittavat varat. 25918: puhumattailman hevosten majoituksesta, Edellä sanotun nojalla ehdotamme edus- 25919: jotka jäävät taivasalle. Lisäksi majoitus kunnan päätettäväksi toivomuksen, 25920: seurahuoneelia likaisissa ja rikkinäisissä 25921: pukimissa on epämieluisaa ja aiheuttaa että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 25922: pienipalkkaisille kohtuuttomia työnhausta toimenpiteisiin metsä- ja uittotyö- 25923: aiheutuvia kustannuksia. läisten matkamajoituksen järjestä- 25924: Mainittujen vaikeuksien poistamiseksi on miseksi Lieksan kauppalassa ja tar- 25925: neljän vuoden ajan pidetty kulkulaitosten peen mukaan vastaavanlaisissa ta- 25926: ja yleisten töiden ministeriön toimesta pauksissa muuallakin sekä ottaisi 25927: Lieksan kauppalassa metsätyöläisten mat- tarkoitukseen tarvittavat määrärahat 25928: kamajoitustoimintaa järjestämällä majoitus vuoden 1951 tulo- ja menoarvioesi- 25929: kohtuullista yöpymismaksua vastaan tar- tykseen. 25930: koitukseen varatuissa parakeissa ollen hevo- 25931: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 25932: 25933: 0. Muilmro. Kalle Kauhanen. 25934: J. Karvonen. Toivo Pyörtänö. 25935: Vilho Väyrynen. 25936: 595 25937: 25938: X,21.- Toiv. al. N:o 276. 25939: 25940: 25941: 25942: 25943: Torvi y. m.: Lastensuojeluviranomaisten valvontamahdolli- 25944: suuksien lisäämisestä. 25945: 25946: 25947: E d u s k u n n a ll e. 25948: 25949: Meidän lakisääteinen lastensuojelutyöm- taan tässä suhteessa, mikä jo ilmenee siitä, 25950: me on lähinnä keskittynyt vrunhempia että lastensuojelulainsäädäntömme ei tUJiliile 25951: vailla olevien tai vrunhempien laiminlyö- käsitettä lasten päiväkoti, ja se mitätön 25952: mien lasten huoltamiseen ja valvomiseen. valtion tuki, joka eräille o1emassaoleville. 25953: Tosin periaatteessa lastensuojelulaissa mai- laitoksille annetaan, tapahtuu momentilla 25954: nitaan, että lasten ja nuorten henkilöi- kotikasvratuksen tukemistyö, miltä jaetaan 25955: den yhteiskUii1I1allinen suoj,elu kuuluu lä- varoja useita eri tarkoituksia varten. Ei 25956: hinnä knnlllalle valtion viranomaisten ja siis sovi ihmetellä, että toisaalta pakoittava 25957: johdon alaisena, sekä sen ohessa valtiolle, tarve, toisaalta ilmeisesti ansaitsemishalu 25958: mutta toiswalta sekä lastensuojelulaissa että- on synnyttänyt tällä alalla muotoja, mitkä 25959: muissa säädöksissä annetut yksityiskohtai- ilmeisesti, ellei ·asiaan puututa, saattavat 25960: set määräykset rajoittavat lastensuojelu- aiheuttaa ikäviäk~n seuraamuksia, 'mihin 25961: vir:allomaisten valvovan tarkkailun verrat- edellä OIIl viitattu. 25962: tain suppealle alalle. Vaikka meillä on Suuremmissa kaupungeissa nimittäin 25963: viime vuosina säädetty eräitä enruakolta ovat eräät yksityiset kodit ryhtyneet am- 25964: ehkäisevän lastem.suojelnn kannalta onnel- mattimaisesti ottamaan alle kouluikäisiä 25965: lisia taloudellisia avustuslakeja, on siitä lapsia päivähoitoon perien usein sangen 25966: huolimatta yhteiskuntamme lastensuojelun kohtuuttomia hoitom&ksuja. Tällaiset kO- 25967: alalla edelleenkin syypää eräisiin laimin- dit, jotka saattavat sanomalehti-ilmoitusten 25968: lyönteihin, joiden seuraukset swattavat mukaan ottaa jopa 10-12lasta, eivät mah- 25969: tehdä tyhjäksi sekä .edellä mainittujen val- dollisesti vastaa edes terveydelliseltä tasol- 25970: tion tukitoimoopiteiden vaikutuksen eräi- toon puhumattakaan muista ympäristölle 25971: den lapsiperheiden talouteelll, että vaa:vrun- asetettavista kohtuullisista vaatimuksista 25972: taa vuosikymmenien työn lasten terveyden- sekä hoitajielll sopivaisuudesta tehtäväänsä, 25973: hoidon a1alla. Meillä nimittäin on jatku- sitä tasoa, mikä olisi lastensuojelun krun- 25974: vasti huutava pula lastenseimistä ja päivä- nalta välttämätöntä. Perhepäivähoito sil- 25975: kodeista, joihin työssäkäyvät äidit voisivat loin, kun se tapahtuu terveydellisesti tyy- 25976: jättää lapsensa. Näyttää siltä, että meillä dyttävissä ja lapsille tarkoituks·enmukai- 25977: periootteessa:kin laissa suhtaudutaan verrat- sessa huoneistossa lastenhoitoon mieltynei- 25978: tain kevyesti tähän vaikeissa olosuhteissa den j.a sopivien henkilöiden toimiessa hoi- 25979: lapsiaan huoltavien perheiden, leskien ja. tajina ja on kustannuksiltaan kohtuullilllelll, 25980: yksinäisten äitien kannalta tärkeään las- on luonnollisesti erinomainen ja kaivattu 25981: tenhuoltomuotoon. Tosin lastensuojelu1ain apu työssä käyville äideille ja heidän lap- 25982: 7 § lievästi velvoittaa kuntia joko itse pe- silleen. Mutta tämän takia ·pitäisi lasten- 25983: rustamaan ja yläpitiimään tai avustamaan suojeluviranomaisilla olla mahdollisuus val- 25984: yksityisten järjestöjelll ja henkilöiden pe- voa ja järjestää edellä selitettyä yksityistä 25985: rustamia laitoksia, jotka tukevat ja täy- lasten päivähoitoa perheissäkin varsinkin, 25986: dentävät kotikasvatusta, mutta lähinnä va- jos se saa ammattimaiselll luonteen, mihin 25987: rojen, todennäköisesti myös mielenkiinnon nykyisten lakien mukaan ei kuitenJ\jaan ole 25988: puutteessa ei tällaisia laitoksia ole lähi- mahdollisuuksia. Niissä tapauksissa, joissa 25989: mainkaan tarv•etta vastaavasti perustettu. lastelllsuojeluviranomaiset voisivat todeta 25990: Ei liioin valtio ole tuntenut velvollisuut- perhepäivähoidon lastensuojelun kannalta 25991: 596 X,27. - Lastensuojelu. 25992: 25993: vastaJavan vaatimukset, pitäisi kunnilla olle että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 25994: mahdollisuus ja velvollisuus lastensuojelu- siin lastensuojelulainsäädännön si- 25995: lain 7 § :n periaatteiden mulkaisesti myös ten muuttamiseksi, että lastensuoje- 25996: taloudellisesti tukea tätä toimintaa siten, luviranomaisilla on mahdollisuus 25997: että se koituisi hoidon ta-rpeessa olevien valvoa ja tarkkailla tarpeen niin 25998: lasten hyväksi. vaatiessa muuallakin kuin varsinai- 25999: Edellä olev,an perusteella . ehdotamme sessa laitoksessa tapahtuvaa maksul- 26000: kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- lista lastenhoitotoimintaa. 26001: vomuksen, 26002: Helsi1lgissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 26003: 26004: Irma Torvi. Vilhelm Riihinen. 26005: Elli Stenberg. Eino Tainio. 26006: 597 26007: 26008: X,2s. - Toiv. al. N:o 277. 26009: 26010: 26011: 26012: 26013: Prunnila y. m.: Työtapaturmaa koskevien säännösten sel- 26014: ventämisestä ja täydentiimilsestä. 26015: 26016: 26017: E d u s k u n n a II e. 26018: 26019: Työntekijäin pakollisesta tapaturmava- mista tai liukastumista. Raskaitten esinei- 26020: kuutuksesta 20 päivänä elokuuta 1948 an- den nostamisesta aiheutuneet vammat vaa- 26021: netun tapaturmavakuutuslain 4 §: n ja sen tisi alkeellisinkin oikeudenmukaisuus kor- 26022: nojalla 10 päivänä joulukuuta 1948 anne- vattavaksi. On väitetty, että samanlaatui- 26023: tun asetuksen soveltamisessa on ilmennyt sia vammoja voi aiheuttaa kehon raken- 26024: epäkohtia, joiden seurauksena työntekijät teellinen heikkous, vaikkei työ sinänsä 26025: eräissä tapauksissa ovat jääneet ilman tapa- normaaliolosuhteissa olisikaan sellaista, että 26026: turmakorvauksia. Vaikka lain 4 §: ssä ni- siitä aiheutuisi vaurioita työntekijän ter· 26027: menomaan säädetään, että tapaturmaksi veydelle. Kuitenkin on sellaisiakin tilan- 26028: katsotaan vamma, jonka työntekijä on saa- teita, joissa työntekijän asiana ei ole har- 26029: nut työstä jobtuvissa olosuhteissa, ei sellai- kita, riittävätkö hänen voimansa jonkun 26030: seksi vammaksi ole katsottu vammaa, jonka raskaan esineen nostamiseen vai ei, kuten 26031: työntekijä on saanut korjatessaan tai kun- selvimmässä tapauksessa silloin, kun on 26032: nostaessaan työssään käyttämiään työka- nostettava raskas esine sen alle jääneen 26033: luja ja työvälineitä asunnossaan. On töitä, työtoverin pelastamiseksi. Selvintä ja asian- 26034: kuten esimerkiksi metsä- ja uittotyöt, joissa mukaisinta olisi yleisesti säätää lihas- ja 26035: nämä työt kuuluvat oleellisena osana varsi- nivelvammat tapaturmina korvattaviksi 26036: naiseen työhön ja useimmin suoritetaan vammoiksi. 26037: lisäksi työnantajan työntekijälle luovutta- Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh- 26038: missa yhteisasunnoissa, joissa työntekijöiltä dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo- 26039: puuttuvat miltei täydellisesti mahdollisuu- muksen, 26040: det käyttää työvälineitä ja -kaluja muihin että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 26041: kuin työstä johtuviin tarkoituksiin. Näyt- siin tapaturmavakuutuslain sovelta- 26042: tää ilmeisen kohtuuttomalta, että esimer- miseksi niin, että työkaluja ja -väli- 26043: kiksi sahan terottamisessa saadun pisto- neitä asunnossa korjattaessa ja kun- 26044: haavan aiheuttamaa verenmyrkytystä ei nostettaessa tapahtuneet tapaturmat 26045: katsota Japaturman aiheuttamaksi, kun se samoin kuin työssä saadut lihas- ja 26046: on saatu asunnossa, mutta työpaikalla saa- nivelvammat saatettaisiin tapaturma- 26047: tuna on sitä ilman muuta. Erikoista huo- vakuutuslain mukaan korvattaviksi 26048: miota on niinikään kiinnitetty mainitun vammoiksi sekä siinä tapauksessa, 26049: pykälän soveltamisessa siihen, että työssä ette·i asian korjaaminen asetusteitse 26050: saatua lihas- tai nivelvenähtymää ei ole tai hallinnollisilla määräyksillä ole 26051: katsottu lain tarkoittamaksi tapaturmaksi, mahdollista, antaisi Eduskunnalle 26052: ellei samanaikaisesti ole sattunut kompastu- siitä tarpeelliset esitykset. 26053: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 26054: 26055: Antto Prunnila. Arvo Riihim.ä.ki. J. Mustonen. 26056: H. Tauriainen. Toivo I. Sonnunen. Toivo Friman. 26057: E. Hietanen. Aimo Aaltonen. • Eino Roine. 26058: Eino Kujanpää. Eino Tainio. Mikko Järvinen. 26059: Nestori Nunninen. Irma Torvi. Kaarle E. Renfors. 26060: Matti Merilä.inen. 26061: 598 26062: 26063: X,z9.- Toiv. al. N:o 278. 26064: 26065: • 26066: Prunnila y. m.: Vahingonkorvausvakuutuksen järjestämi- 26067: sestä työntekijäin työvälineUle ja käyttöesineille. 26068: 26069: 26070: E d u s k u n n a ll e. 26071: 26072: Tapaturmavakuutuslain mukaan tapatur- tehdyn sopimuksen laiminlyönti tai rikko- 26073: man johdosta työntekijälle annetaan ruu- mus, voi työnantaja joutua korvaamaan 26074: miinvammasta vahingonkorvausta sairaan- työntekijälle aiheutuneen vahingon. Yleensä 26075: hoidosta ja ansion menetyksestä tilapäisen kuitenkin tällaiset perusteet puuttuvat tai 26076: ja pysyvän työkyvyttömyyden sattuessa. ovat vaikeasti löydettävissä. Johdonmukai- 26077: Sitävastoin puuttuvat työlainsäädännöstä sin menetelmä tällaisten työstä johtuneiden 26078: kokonaan säännökset siitä, että tapaturman omaisuusvahinkojen korvaamiseksi olisi 26079: yhteydessä sattuneet työntekijän henkilö- lainsäädännöllä velvoittaa työnantaja jär- 26080: kohtaisen omaisuuden menetykset, siihen jestämään työntekijän työssään tai työmat- 26081: luettuna erikoisesti työntekijän vaatetus, kallaan säännöllisesti käyttämille käyttöesi- 26082: omat työkalut, lrulkuvälineet, silmälasit ja neille aiheutuvan vahingoittumisvaaran va- 26083: proteesit ja niille aiheutuneet vahingot olisi kuutus. 26084: korvattava. Niinpä työntekijä, jonka joku Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh- 26085: vaatekappale tai muu käyttöesine tapatur- dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo- 26086: man yhteydessä menee käyttökelvottomaksi, muksen, 26087: saa itse kärsiä sen taloudellisen vahingon, että hallitus toimituttaisi kiireelli- 26088: jonka uuden kappaleen hankkiminen ai- sesti tutkimuksen pakollisen vakuu- 26089: heuttaa. Useasti sattuu myös niin, että sel- tuksen järjestämisestä sellaisen va- 26090: lainen turmeltuu työstä jobtuvissa olosuh- hingon varalta, joka työstä johtuvien 26091: teissa ilman, että työntekijän keholle aiheu- olosuhteiden tai muun syyn vuoksi 26092: tuu mitään vammaa. Tulipalo, räjähdys, saattaa kohdata työntekijän työssään 26093: syövyttävää tai vaatteita ja muita käyttö- tai työmatkalla säännö7lisesti käyt- 26094: esineitä muuten pilaavaa ainetta sisältävän tämiä käyttöesineitä, sekä antaisi 26095: laitteen rikkoontuminen voi niinikään ai- Eduskunnalle sellaiset esitykset, joi- 26096: heuttaa työntekijälle aineellista vahinkoa. hin toimitettu tutkimus antaa ai- 26097: Jos tällaisen vahingon syyksi voidaan kat- hetta. 26098: soa jonkun lakisääteisen määräyksen tai 26099: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 26100: 26101: Antto Prunnila. Kaarle E. Renfors. 26102: H. Tauriainen. Aimo Aaltonen. 26103: E. Hietanen. Eino Tainio. 26104: Eino Kujanpää. Irma Torvi. 26105: Nestori Nurminen. J. Mustonen. 26106: Arvo Riihimäki. Toivo Friman. 26107: Toivo I. Sormunen. Eino Roine. 26108: M. Järvinen. 26109: 599 26110: 26111: X,so. - Toiv. al. N: o 279. 26112: 26113: 26114: 26115: Brander-WaJlin y. m.: Eläkkeen järjestämisestä kansan- 26116: eläkelain ulkopuolelle jääneille vanhuksille. 26117: 26118: 26119: E d u s k u n n a ll e. 26120: 26121: Eduskunnassa on useaan otteeseen to- Vanhukset ovat yhtä oikeutettuja saa- 26122: dettu se heikko asema, johon Kansaneläke- maan tukea itselleen kuin ne monet muu~ 26123: lain ulkopuolelle jääneet varattomat van- ryhmät, jotka nykyisin sitä saavat. He 26124: hukset ovat joutuneet. Ilman minkään- odottavat, että yhteiskunta nopeasti ryh- 26125: laista eläketurvaa, taikka sellaista yhteis- tyisi toimenpiteisiin heidän saattamisekseen 26126: kunnan suomaa tukea, jota monet muut tasa-arvoiseen asemaan muiden sen jäsenten 26127: ryhmät ovat valtion taholta saaneet, he kanssa. Hallituksen asettaman komitean 26128: ovat joutuneet hyvin heikkoon taloudelli- suorittama tutkimus vanhusten oloista tulee 26129: seen asemaan. Heidän lapsensa eivät ky- viemään niin pitkän ajan, että sitä ennen 26130: kene apua antamaan, koska heillä on jo on jotain tehtävä heidän vaikean asemansa 26131: useasti oma perhe huollettavanaan. Yksi- parantamiseksi. Heille olisi myönnettävä 26132: näisten vanhusten asema on vielä heikompi, edes sen suuruinen eläke, että ne menot 26133: sillä heillä on ainoana mahdollisuutena jotka sairaus ja vanhuus heille aiheuttavat 26134: turvautuminen huoltolautakuntien apuun. tulisi korvattua. Ellei valtio voi yksinään 26135: Huoltolautakuntien myöntämillä avustuk- tällaista rasitusta kestää, voitaisiin kunnat 26136: silla on n. s. vaivaishoidon luonne ja li- velvoittaa omalta osaltaan osallistumaan 26137: säksi niihin kytkeytyy se mahdollisuus että eläkkeen maksamiseen ja tämä myös osal- 26138: avustukset voidaan periä takaisin vanhus- taan vähentäisi huoltomenoja kunnissa. 26139: ten lapsilta. Eläkkeen maksaminen olisi järjestettävä 26140: Edellämainituista ja eräistä muistakin postitoimipaikkojen välityksellä, kuten kan- 26141: syistä vanhukset, varsinkin työllään itsensä saneläke- ja lapsilisämaksut, jolloin siitä 26142: elättäneet, mieluimmin elävät äärimmäi- jäisi pois vaivaishoidon tuntu. 26143: sessä hädässä kuin turvautuvat huolto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme- 26144: apuun. Osatyökykyisinä he sensijaan pie- kin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä- 26145: nenkin eläkkeen turvin voisivat jatkuvasti väksi toivomuksen, 26146: tulla toimeen. He ovat tuloistaan maksa- 26147: neet yhteiskunnalle veroa, sekä tehneet että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 26148: työtä voidakseen pienten säästöjensä tur- toimenpiteisiin, jotta ennen vuotta 26149: vin viettää vanhuutensa päivät. Säästöt 1884 syntyneille vanhuksille, jotka 26150: ovat menettäneet merkityksensä ja yhteis- eivät saa kansaneläkettä, järjestet-· 26151: kunta tarjoaa vain sitä apua, jota he täisiin saman suuruinen eläke kuin 26152: ovat tottuneet pitämään vain viimeisenä täysin maksaneilla vanhemmilla kan- 26153: mahdollisuutena, tai väliaikaisena ratkai- saneläkelain alaisilla ikäluokilla on. 26154: suna. 26155: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950. 26156: 26157: Laura Brander-Wallin. Artturi Koskinen. 26158: Kaisa Hiilelä. Hilma Koivulahti-Lehto. 26159: Elli Nurminen. Paavo Karjalainen. 26160: G. Henrilmson. Kustaa Alanko. 26161: G. Andersson. Arvo Sävelä. 26162: Meeri Kalavainen. Yrjö Kilpeläinen. 26163: Armas Tolonen. Veli Järvinen. 26164: Kalle Kauhanen. 26165: 600 26166: 26167: X,s1.- Toiv. al. N:o 280. 26168: 26169: 26170: M. Järvinen y. m.: Eläkkeiden myöntij,misestä kansaneläke- 26171: lain ulkopuolelle jääneille. 26172: 26173: 26174: E d u s k u n n a 11 e. 26175: 26176: Kansalaisten keskuudessa on yleensä oHut myyttä, sillä !pitäisihän juuri heidän jos ke- 26177: sellainen ikäsitys, että Kansaneläkelaitolk:seen nen:kään saooa tukea yhteiskunnan too<olta. 26178: kerätyistä varoista ei ainakaan vä!hävarai- Onhan heistä varsin monet jo nyt sellai- 26179: sille tule olemaan mitäiim apua. Tällainen sessa taloudellisessa asemassa, etteivät he 26180: käsitys on syntynyt pääasiassa siitä syystä itse pysty toimeentulostaan huolehtimaan. 26181: ~un Kansanelälkelaitos ei ole vuoden 1949 Suurimmalla osalla kansanelälroelain ulko- 26182: alilruu.n mennessä suorittanut muuta kuin puolelle jääneistä kansalaisista ei ole oi- 26183: pienen määränl! ty;ökyvyttömyyseläk:keitä ja keutta muuhun lainmukaiseen huoltoon kuin 26184: nekin niin pieniä ettei :niistä ole saajalle kuntien köy;häinhoitoon. Kun :kuntain 26185: ollut juuri mitään iloa. Näin on asianlaita myöntämä apu yleensä on kohtuuttoman 26186: suuremmalta osalta myöskin v. 1949 alusta pieni ja vaikeasti saatavissa ja !kun siihen 26187: maksettaviin vanhuuse'l.äikikeisiin nähden. turvautuminen monen vanhukSien mielestä 26188: Pienuudestaan huolimatta '{)Vat täysimää- on heidän arvoa.nsa alentavaa, niin vasta 26189: räiset vanhuuselWkkeet k:uiten:kin jonkinver- äärimmäisessä hädässä tähän turvaudutaan. 26190: ran tu:rvanneet vä!hävaraisten toimeentulo- Käsityksemme mukaan ei olekkaan oikein, 26191: mahdollisuuksia. Mutta näiden pienten että henkilöt; jotka kolk:o elämänsä ajan ovat 26192: myönteisten puolien ohella on ,esiintynyt työllään hyödyttäneet yhteiskuntaa, pakoitc- 26193: jopa lkatkeraakin arvostelua siitä, että elä- taan työkykynsä menetettyään turvautu- 26194: kettä saavat ja vieläpä sarrnamsuuruisena maan köyhäinhioidan apuun. 26195: n~in, joilla eläkeiästääm. huoilimatta on suu- K!un ennen vuotta 1884 syntyneitten jät- 26196: r.et tulot ja useassa tapauksessa kymmeniin täminen kansaneläkelain ulkopuolelle johtu- 26197: ja jopa satoi.hinkin miljooniin m:J<Usevat nee siitä, että KansaneläJkelaitos on pel':US- 26198: omaisuudet. Jokainen oikeuden ja tasapuoli- tettu vaJkuutuslaitokseksi, muodostunee käsi- 26199: suuden tuntoinen :kansalainen onikin var- teltävänä olevan asian korjaaminen kansan- 26200: ma81n sitä mieltä, että kansaneläkelakia olisi eläkelain puitteissa liian pitikäveteiselksi. 26201: muutettava niin, että varalkikailta eläike pois- Tä:stä syystä olisi k. o. vanhusten ,elä:keasia 26202: tettaisiin ja varattomien :elä.Jkkeet korotettai- järjestettävä kiireellisesti erikoislailla. 26203: siin !kohtuulliseen toimeentuloon riittävälksi. Edellä s81n<otun perusteella ehdotamme 26204: Edelläsanottuj1en · epäikohtien lisäksi on eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 26205: kansaneläkelaissa epäoikeudenmukaisuus 26206: myöskin siinä, että ennen vuotta 1884 syn- että hallitus kiireellisesti valmis- 26207: tyneet on jätetty lain ulk()puoldle eivätkä· taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk- 26208: näin ollen saa edes sitä pientä elälkettä, sen sellaiseksi huoUolaiksi, jolla kan- 26209: minkä heitä nuoremmat saavat. Tämä on saneläkelam ulkopuolelle jääneille 26210: aiheuttanut asianomaisten keskuudessa mie- turvattaisiin kohtuulliseen toimeentu- 26211: lestämme täysin oikeutettua tyytymättö- loon riittävä eläke. 26212: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 26213: 26214: Mikko Järvinen. Eino :Kilpi. Kaarle E. Renfors. Martti Leskinen. 26215: Hugo Manninen. Esa. Hietanen. V. Puumalainen. La.uri Myllymäki. 26216: Irma. Torvi. Arvo Riihimäiki. G. Rosenberg. N. Nurminen. 26217: Antto Prunnila. Hertta Kuusinen-Leino. P. Leskinen. Toivo Friman. 26218: Elli Stenberg. Eino Kujanpää. H. Tauriainen. Mauri Ryömä. 26219: Anna Nevalainen. Niilo Nieminen. Vilhelm Riihinen. J. Mustonen. 26220: Matti Meriläinen. 26221: 601 26222: 26223: X,a2. - Toiv. al. N:o 281. 26224: 26225: 26226: 26227: 26228: Le.ppi-Seppälä y. m.: Toimenpiteistä vanhusten eläkekysy- 26229: myksen ja huollon järjestämiseksi. 26230: 26231: 26232: E d u s k u n n a ll e. 26233: 26234: Vanhusten asema on viimeksi kuluneitten sin ilman tämän laitoksen suomaa muuten- 26235: parin vuosikymmenen aikana käynyt uh- kin laihaa ja niukkaa eläkettä. Vanhainko- 26236: kaavan huon(jksi. Kun: valtiovallalla on ol- teja on maassamme aivan liian vähän ja 26237: lut joukko mitä tärkeimpiä tehtäviä, jotka muutenlkin saattaa havaita, ettei vanhusten 26238: ovat vaatineet siltä suuria uhrauksia, on olemassaoloa riittävästi monissa eriluontoi- 26239: vanhusten huolto ja muut heihin kohdistu- sissa ratkaisuissa huomioonoteta. Koska 26240: vat positiiviset toimenpiteet jääneet varsin vanhusten huolto kuitenkin on eräs sivistys- 26241: vähälle huomiolle. Maamme sadat tuhannet valtion tärkeimpiä, inhimillisiä velvollisuuk- 26242: vanhukset ovat muodostaneet hiljaisen, nöy- sia, esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi 26243: rän ja vaikean tilaansa tyytyneen ryhmän, toivomuksen, 26244: joka ei ole kyennyt puolustamaan omia etu- 26245: jaan ja oikeuiksiaan, koSka sillä ei ole ollut että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 26246: sellaista aktiivista poliittista voimaa kuin toimenpiteisiin vanhusten eläkekysy- 26247: muilla ryhmillä. muksen ratkaisemiseksi ja vanhmten 26248: Tällä hetkellä on maassamme yli 300,000 huollon järjestämiseksi edistämällä · 26249: vanhusta, jotka ovat kokonaan ulkopuolella nykyistä huomattavasti suuremmassa 26250: kansaneläkelaitoksen ja jäävät niinmuodoin, määrässä vanhainkotien perustamista. 26251: ellei asiaa heidän kohdallaan järjestetä, täy- 26252: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1950. 26253: 26254: Jussi Lappi-Seppälä. Verner Korsbäck. 26255: Atte Pakkanen. 0. A. Öhman. 26256: Urho Saariaho. Johannes Wirtanen: 26257: Ja~k:ko Hakala. 26258: 26259: 26260: 26261: 26262: 76 26263: 602 26264: 26265: X,ss.- Toiv. al. N:o 282. 26266: 26267: 26268: 26269: 26270: Pyy y. m.: Esityksen antamisesta laiksi kansaneläkelain 26271: m'l.lkaisen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen myöntä- 26272: misestä siirtoväkeen kuuluville vanhuksille. 26273: 26274: 26275: E d u s k u n n a 11 e. 26276: 26277: Maassamme on eraan laskelman mukaan suorittama, vaikka vaatimatonkin eläke, tai 26278: n. 20,000 siirtoväkeen kuuluvaa sellaista työnantaja on velvollinen varaamaan heille 26279: vanhusta, joilla ei ole omasta takaa min- vanhuudenpäiviksi sopivaa työtä, vaikka 26280: käänlaista vanhuuden turvaa, ei omaa pienentyneellä ansiolla. 26281: kotia, ei työpaikkaa, ei minkäänlaista elä- Karjalaisväestöön nähden asia on aivan 26282: kettä, ei edes vähäistä kansaneläkelaitoksen erilainen. Heiltä on olosuhteitten pakosta 26283: vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkettäkään. katkennut työsuhde. Mikäli he ovat voineet 26284: Kansaneläkkeen puuttuminen johtuu siitä hakeutua uuden työnantajan palvelukseen 26285: yksinkertaisesta syystä, että mainitut hen- nykyisellä asuma-alueellaan, eivät he enää 26286: kilöt olivat saavuttaneet määrätyn ikärajan ehdi saavuttaa vähäisten palvelusvuosiensa 26287: kansaneläkevakuutustoiminnan alkaessa ja perusteella pitkäaikaiselle työntekijälle kuu- 26288: tämä esti heitä pääsemästä mukaan siihen. luvia etuja. 26289: Kun he sotien vuoksi joutuivat siirty- Tästä johtuukin, että n. s. vanhuuden 26290: mään entiseltä asuma-alueelta ja jättämään probleemi on siirtoväkeen kuuluvien kes- 26291: työ- ja toimipaikkansa, niin he samalla kuudessa vaikein. Heidän asemansa on 26292: menettivät oikeutensa vanhoina työnteki- hädänalainen ja säälittävä. 26293: jöinä työnantajan huoltoeläkkeeseenkin. To- Kaiken edellä esitetyn perusteella rohke- 26294: sin samanlaisia, työn ääressä harmaantu- nemme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan 26295: neita vanhuksia, vailla minkäänlaista van- hyväksyttäväksi toivomuksen, 26296: huuden turvaa, on maassa hyvin huomat- 26297: tavasti muitakin kuin siirtoväkeen kuulu- että hallitus kiireellisesti valmis- 26298: via. Kuitenkin näitten paikalliseen väes- taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk- 26299: töön kuuluvien vanhusten asema on sikäli sen sellaisen lain aikaansaamisesta, 26300: erilainen, että heillä monellakin on tilai- jossa turvattaisiin siirtoväkeen kuu- 26301: suus viettää vanhuuden päiviään omassa luville vanhuksille kansaneläkelain 26302: mökissään tai osakehuoneistossaan. Niin- mukainen vanhuus- ja työkyvyttö- 26303: ikään saattaa heillä yhtäjaksoisten palve- myyseläke. 26304: lusvuosien perusteella olla työnantajansa 26305: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 26306: 26307: J. Pyy. Vilho Väyrynen. :E. Pusa. 26308: 603 26309: 26310: X,s4. - Toiv. a.l. N:o 283. 26311: 26312: 26313: 26314: 26315: M. Järvinen y. m.: Huoltoeläkkeiden myöntämisestä sotilas- 26316: vammalain ulkopuolelle jääneille. 26317: 26318: 26319: E d u s k u n n a ll e. 26320: 26321: Sotaleskien, orpojen, kaatuneitten van- sitä mieltä, että tämä räikeä ja epäinhimil- 26322: hempain ja invaliidien huoltoa koskeviin linen epäkohta olisi kiireellisesti korjattava 26323: lakeihin viime aikoina tehtyjen parannus- niin, että kaikilla sodan olosuhteissa huol- 26324: ten johdosta ovat monet aikaisemmin lain tajansa menettäneillä omaisilla on saman- 26325: ulkopuolelle jätetyistä tulleet sen alaisiksi. laiset oikeudet lakisääteiseen huoltoon. 26326: Tästä myönteisestä kehityksestä huolimatta Erittäin valitettava heikkous sotilasvam- 26327: on sotilasvammalain puutteellisuuksista ja malaissa on myöskin siinä, että vanhemmat 26328: sen tulkinnasta johtuen vielä n. 2,000 les- voivat saad~J, pienen huoltoeläkkeen vain 26329: keä, n. 4,000 orpoa ja n. 2,000 vanhempaa siinä tapa-uksessa, että heidän työ- tai an- 26330: jäänyt kokonaan lain ulkopuolelle, mikä siokykynsä ja varallisuutensa lain voimaan- 26331: merkitsee sitä, että he eivät saa minkään- tullessa 29. 5. 194"8 olivat niin vähäiset, että 26332: laista lakisääteistä huoltoapua vaikka heistä he olivat vailla tarpeellista elatusta, eikä 26333: suurin osa elää erittäin vaikeissa olosuh- ollut olemassa muita huoltamiseen kykene- 26334: teissa. 'l'ällainen tilanne on syntynyt sen viä elatusvelvollisia omaisia. Kun huollon 26335: johdosta kun lain ulkopuolelle on jätetty tarpeeseen joutuvien vanhempien luku- 26336: esim. vetyalkohoolin nauttimisesta, itse- määrä ajan mukana lisääntyy, ja kun on 26337: murhasta, sairaudesta, tapaturmasta ja kes- ilmennyt, että kaikki sotilasvammalain mu- 26338: kitysleireissä henkensä menettäneiden sekä kaan avustukseen tai eläkkeeseen oikeutetut 26339: taisteluista kieltäytymisen johdosta ammut- lain määräyksiä tuntematta, eivät ole aika- 26340: tujen omaiset. Suurin osa sotilasvamma- naan tehneet anomusta, pitäisi lakiin vält- 26341: lain ulkopuolelle jätetyistä omaisista on tämättömästi tehdä sellainen muutos, että 26342: kuitenkin niitä joiden huoltajain ei katsota ainakin vanhemmilla olisi jatkuva huolto- 26343: menettäneen henkeänsä taikka saaneen vam- eläkkeen haku- ja saantimahdollisuus. 26344: maansa välittömissä sotataisteluissa vaikka Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme 26345: se onkin tapahtunut välittömästi sotaan eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 26346: liittyvissä olosuhteissa. Huomattava on 26347: myöskin niiden omaisten määrä, joiden että hallitus antaisi Eduskunnalle 26348: omaiset ovat varsinkin peräytymisvaiheissa esityksen sotilasvammalain muutta- 26349: kadonneet, mutta joiden selitetään, taikka misesta niin, että kaikilla vuosina 26350: ainakin oletetaan, karanneen Neuvostoliiton 1939 ja 1941 alkaneiden sotien luo- 26351: puolelle ja joiden omaisia ei tästä syystä missa olosuhteissa h1wltajansa menet- 26352: ole otettu sotilasvammalain piiriin. täneillä omaisilla olisi samanlainen 26353: Puuttumatta lähemmin niihin näkökoh- oikeus hakea ja saada lain edellyt- 26354: tiin, joiden perusteella osa sodassa huolta- tämää huoltoeläkettä tai avustusta ja 26355: jansa menettäneistä omaisista on jätetty että huoltoeläkkeiden sekä elinkorko- 26356: kaikkea lakisääteistä huoltoa vaille, olemme jen hakuaika tulisi jatkuvaksi. 26357: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 26358: 26359: Mikko Järvinen. Irma Torvi. V. Puumalainen. 26360: Lauri Myllymäki. Mauri Ryömä. P. Leskinen. 26361: N. Nurminen. Hertta Kuusinen-Leino. Hugo Manninen. 26362: J. Mustonen. Matti Meriläinen. 26363: 604 26364: 26365: X,s5. - Hemst. mot. N:o 284. 26366: 26367: 26368: 26369: 26370: östetlSOn m. f1: Angdende verkställande av en utredning 26371: av änkornas ekonomiska [ö1·hdllanden. 26372: 26373: 26374: T i 11 R i k s d a g e n. 26375: 26376: Hushållningen i de flesta äktenskap till självhjälp - åt yngre änkor ett under- 26377: bygger på, att hustrun utför ett oavlönat håll för några månader efter mannens död 26378: arbete i hemmet, medan de kontanta pen- för att bereda dem tillfälle att utbilda sig 26379: ningmedlen förvärvas av mannen. En följd eller finna ett lämpligt arbete. Motsva- 26380: härav är, att vid mannens frånfälle änkan rande principer ingå i den s. k. Beveridge- 26381: ställes inför svåra ekonomiska problem planen, vilken som bäst genomföres i Eng- 26382: och har det bekymmersamt att anskaffa land, och i Sverige har helt nyligen in- 26383: nödiga ruedel för sin och sin familjs ut- förts i samband med folkpensioneringen en 26384: komst. Endast försåvitt mannen varit an- änkepension för änkor som fyllt 55 år. 26385: ställd i statens, kommunens eller ett och Frågan Olli hur änkornas ekonomiska svå- 26386: annat större affärsföretags tjänst har righeter bäst skola kunna avhjälpas är 26387: hon möjlighet att uppbära en anspråks- där även föremål för en statlig utredning. 26388: lön pension ur vissa understödskassor; i Hos oss har, som känt, krigsänkornas ställ- 26389: de flesta fall kan hon vid mannens bort- ning på ett tillfredsställande sätt ordnats 26390: gång endast räkna med en gratifikation enligt ett visst system. Vad beträffar civil- 26391: från arbetsgivarens sida. Penningvärdets änkorna avför socialförsäkringskollimitten i 26392: fall och en tung beskattning har under sitt betänkande av år 1947 deras sak, un- 26393: efterkrigsåren tungt drabbat de besparin- der en föga övertygande motivering, t. v. 26394: gar, som möjligen gjorts under mannens från dagordningen. Den enda positiva åt- 26395: livstid, och följden av allt detta är, att gärd, som kan antecknas, är den ändring 26396: ett stort antal änkor nu befinner sig i riksdagen vidtog under senaste session i 26397: ett synnerligen beträngt läge. Det synes lagen om understöd för yrkesstudier, enligt 26398: därför uppenbart, att från sallihällets sida vilken stipendier numera kunna beviljas 26399: åtgärder måste vidtagas för beredande av änkor och frånskilda kvinnor, oberoende 26400: större försörjningsmöjligheter för änkor. av deras ålder. 26401: I flera länder har man inom socialpoli- Med stöd av vad ovan framförts få vi 26402: tiken begynt ägna frågan Olli änkornas vördsamt föreslå, att riksdagen ville be- 26403: trygghet uppmärksamhet. Sålunda upptar sluta hemställa, 26404: lhternationella arbetsorganisa tionen bland 26405: de rekommendationer angående ekonomisk att regeringen ofördröjligen måtte 26406: trygghet, som godkändes vid dess konfe- låta verkställa en utredning av än- 26407: rens i Philadelphia år 1944 åtgärder, för- kornas ekonomiska förhållanden och 26408: anledda av falliiljeförsörjarens frånfälle: vidtaga av utredningen föranledda 26409: dels en änkepension för ålderstigna och till åtgärder. 26410: arbete oförmögna änkor, dels·- solli hjälp 26411: Helsingfors den 5 februari 1950. 26412: 26413: 26414: Ebba östenson. Albin Wickman. 26415: 606 26416: 26417: X,a5.- Toiv. al. N:o 284. Suomennos. 26418: 26419: 26420: 26421: 26422: östenson y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta leskien talou- 26423: dellisesta asemasta. 26424: 26425: 26426: Eduskunnalle. 26427: 26428: Useimmis!l~ avioliitoissa perustuu talmi- miehen kuoleman jälkeen nuorille leskille, 26429: den pito siiheiJ., että vaimo tekee palka- jotta heille järjestettäisiin tilaisuus valmis- 26430: tonta työtä kotona, ko!lka mies hanl5:kii kä- t&u.tua sopivaan työhön tai hankkia sellai- 26431: teiset rahavarat. T~tä on seurauksena, että nen. Vastaavat periaatteet sisältyvät n. s. 26432: mieb.en kuoltua les~i joutuu vaikeisiiiJ. ta- Beveridge-suunnitelmaan, jota parhaillaan 26433: loudellisiin pulmiin j.a hänen on ty(>lijstä toteutetaan Englannissa, ja Ruotsissa on 26434: hankkia tarvittavia varoja oma~:t j~ per- aivan äskettäin otettu kansaneläkkeiden yh- 26435: heensä toimeentuloa vart.en. Vaii,J. sikäli teyteen leskeneläke 55 vuotta täyttäneitä 26436: kl}.in mies on ollut valtion, kunnan tai jon- leskiä varten. Kysymys siitä, miten les- 26437: kip suuremman liikeyrityksen palveluk- kien taloudellisia vaikeuksia parhaiten voi- 26438: sessa, on leskellä mahdollisuus saada vaa- taisiin helpottaa, on siellä myös valtion 26439: timaton eläke eräistä avustuskassoista; toim~enpaneman selvityksen kohteena. 26440: :useirmnisSI:t tapauksissa voi hän miehen Meillä, kuten tunnettua, on sotaleskien 26441: kuoltua odott~:ta saavansa työnantajalta asema järjestetty tyydyttäväitä tavalla 26442: vain rahalahjliJ,n. RahRU~:trvon alep.eminen määrätyn järjestelmän mukaisesti. Mitä 26443: ~a ra.sk~ verotus on !;lodan jällmisinä vuo- siviilihiskiiiJ. tulee, poistaa sosiaalivakuu.- 26444: si.ml kohdaniJ.ut ankarana niitä säästöjä, tuskomitea mietiiJ.nössään vuodelta 1~47 26445: joita mahdollisesti oli tehty miehen eläessä, heidän asiansa vähän vakuuttavilla perus- 26446: ja kaikesta tästä johtuen monet lesket nyt teilla toistaiseksi päiväjärjesty~sestä. Ai- 26447: ovat erittäin vaikeassa asemassa. Sen noak!li positiivisel{si toirnel).piteeksi voidaan 26448: vuoksi näyttää ilmeiseltä, että yhteiskun- merkitä se muutos, jonka eduskunta viime 26449: nan on ryhdyttävä toimenpiteisiin parem- ~tuumbudellaap. teki amm~tt,i.opiill.tojen 26450: pien toimeentulomahdollisuuksien järjestä- avustamista koskevaan lakiin ja jonka mu- 26451: miseksi leskille. kaan nyttemmi;n veidaan myöntää apu- 26452: Useiden maiden sosiaalipoHtiikassa on rahoja lesk.iJl<il ja eror,m.~jlle naisille heidän 26453: alettu kiilmittää huomiota lesk,ien aseman iästään riippumatta. 26454: turvaamiseen. Siteu on kansainvälinen työ- Edellä esitetyn pem!lteella ehdotamme 26455: järjestö ottanut talou~ellista turvalli- kunnioit~en ed:usk:UIJ.llan hyväksyttäväksi 26456: suutta koskieviin suo!j,it~ksiin~ Philadelp- toivomuksen, 26457: hian konferenss;issa perheeiil fuwltajan kuo- 26458: lemasta johtuvia to~pit.eiiä: osaksi les- että hQ,lJit1M viipymättä toimitut- 26459: keneläk~ iäkkäi,Ue j-a ,t~öhf)n kykenemättö- taisi tutkimuksen ~skien taloudelli- 26460: mille leskille, osak$,i - i~e~;Q."!itn auttami- sestq, q,se'mlll$ta jq, ryhtyisi tutkimuk- 26461: seksi - muutaman lmukanden ylläpito sen aiheuttam#n- toimenpiteisiin. 26462: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1950. 26463: 26464: 26465: Ebba. östenaon. Albin Wiclanan. 26466: 606 26467: 26468: X,s6.- Toiv. al. N:o 285. 26469: 26470: 26471: 26472: 26473: Ra1unio y. m.: lnvaliidieläkkeen saajien invaliditeetUprosen- 26474: tin uudelleen määräämisestä. 26475: 26476: 26477: E d u s kun n a 11 e. 26478: 26479: Nykyisen voimassa olevan sotilasvamma- solle kuin missä se oli sotiemme aikana, olisi 26480: lain mukaan invaliidiemme huoltoeläkkeet tällaisistakin epäkohdista päästävä ja asiaan 26481: ovat Sliedettävät, Slililä pffi'US- ja lisähuolto- saatava nopeasti korjaus aikaan. 26482: eläke vaikeimmissakin tapauksissa jotenkin Invaliidimme, jotka vaikeimmissakin ta- 26483: turvaa heidän toimeentulonsa. Epäkohtana pauksissa ovat tyyninä ja luottavaisina 26484: on kuitenkin pidettävä sitä, että hyvin lu- taakkansa kantaneet, odottavat, että asioista 26485: kuisissa tapauksissa eläkettä määrättäessä päättävät virastot suhtautuisivat luottavim- 26486: on saattanut käydä siten ettei lääkärien ar- min lääkäreiden antamiin asiantuntijalau- 26487: vioimaa invaliiditeettiprosenttia ole otettu suntoihin invaliidiprosenttia ratkaistaessa. 26488: huomioon asiaa ratkaistaessa, vaan on hei- Sen vuoksi esitämmekin kaikkeen edellä 26489: dän laskemaansa prosenttia alennettu sanottuun viitaten eduskunnan hyväksyttä- 26490: usealla kymmenellä prosentilla. Kun on väksi toivomuksen, 26491: sattunut sellaisiakin tapauksia, että lääkä- 26492: rin arvioimaa invaliiditeettiprosenttia on että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 26493: laskettu jOtka 30 % : lla henkilön \kohdalla sellaisiin toimenpiteisiin, että ratkais- 26494: joka on ikiellretty suorittamasta .mitään työtä tujen invaliidieläkkeiden saajien in- 26495: vaiilman sairautensa vuoksi, pidämme tätä valiiditeettiprosentti määriteltäisiin 26496: invaliidiemme toim~ntuloa suuresti hait- lääkärinlausuntoihin perustuen uudel- 26497: taavana. leen. 26498: Kun muilta osiltaan invaliidihuoltomme 26499: on saatettu lakisääteisesti paremmalle ta- 26500: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 26501: 26502: Eino Raunio. Kalle Kauhanen. 26503: Arttur Koskinen. Aino Malka:mäiki. 26504: Pentti Niemi. Hilma Koivulahti-Lehto. 26505: Valto Käkelä. Kaisa Hiilelä. 26506: Paavo Karjalainen. Elli Nurminen. 26507: Veli Järvinen. Laura Brander-Wallin. 26508: Jalmari Linna. Meeri Kalavainen. 26509: Arvo Sävelä. Rafael Paasio. 26510: Vilho Väyrynen. Martta Salmela-Järvinen. 26511: Heikki Hyk!käälä. lsak Penttala. 26512: 0. Muikku. Valfrid Eskola. 26513: Juho Karvonen. 26514: 607 26515: 26516: X,a7.- Toiv. aJ. N:o 286. 26517: 26518: 26519: Kujanpää y. m. : Alle BO-prosenttisten invaliidien työtapa- 26520: turmakorvauksien korottamisesta. 26521: 26522: 26523: E d u s k u n n a II e. 26524: 26525: Vuomia 1949 suoritetusta työntekijäin ten invaliidien usein tukala taloudellinen 26526: tapaturmakorvauksien koroituksesta elin- asemakin vaatii näin muodostuneen yhteis- 26527: kustannusindeksin nousua vastaavaksi jäi- kunnallisen epäkohdan korjaamista. Onhan 26528: vät alle 30-prosenttiset invaliidit kokonaan tunnettua kuinka useat alle 30-prosenttiset 26529: osattomaksi. Kun asia oli käsiteltävänä vuo- invaliidit joutuvat käyttämään proteesia. 26530: den 1949 valtiopäivillä perustelivat näin Sellaisia ovat esim. toisen silmänsä menet- 26531: syntyneen yhteiskunnallisen epäkohdan kor- täneet invaliidit, joiden invaliditeetti on 26532: jaamisen vastustajat kielteistä asennettaan 25 %. Silmäproteesi o.n uusittava kolmen 26533: sillä, että invaliiditeetin ollessa alle 30-pro- vuoden kuluttua ja on sen uusiminen ai- 26534: sentiJJ. työkyvyn menetys on niin pieni, ettei nakin eräissä tapauksissa tullut maksamaan 26535: se aiheuta palkkatulojen supistumista. Täl- lähes 20,000 markkaa. Kun lain mukaan 26536: lainen kannanotto on ristiriidassa ja vastoin tapaturmayhtiö ei ole velvollinen kustanta- 26537: aikaisempaa käytäntöä. Kun kerran aikai- maan uutta proteesia, on sen uusiminen in- 26538: semmin tapaturmavakuutuslain mukaankin valiidin itsensä kustannettava. Mainitta- 26539: tällainen invaliiditeetti on katsottu korvauk- koon, että 25 % invaliidi, esim. vuodelta 26540: sen alaiseksi siitä ilman muuta seuraa, että 1927, saa korvausta 1,657 markkaa vuo- 26541: kun yleensä invaliidien korvauksia koroite- dessa. Kun havaitaan saatu tapaturmakor- 26542: taan myöskin alle 30-prosenttisten invalii- vaus ei näin ollen riitä läheskään protee- 26543: dien korvaukset koroitetaan samassa suh- sin uusimiskustannuksiin puhumattakaan 26544: teessa. Sitäpaitsi ·vuonna 1948 hyväksyt:yn muista invaliiditeettiudesta johtuvista me- 26545: tapaturmavakuutuslain mukaan tapaturma- noista. Jo tämä yksi aiiloa esimerkki mo- 26546: korvaukset sen aikana sattuneista tapatur- nien joukosta osoittaa mihin on jouduttu 26547: mista ovat vastaavissa tapauksissa huomat- sen kaavamaisuuden seurauksena, joka ai- 26548: tavasti suuremmat, vastaten markkamme ar- heutti ettei alle 30-prosenttisten inrvaliid~eu 26549: von alentumista. Tässäkin suhteessa ovat korvauksia koroitettu samanaikaisesti kun 26550: siis vanhan tapaturmavakuutuslain alaiset suoritettiin muiden invaliidien korvauksien 26551: alle 30-prosenttiset invaliidit poikkeusase- korotus. 26552: massa korvauksien suuruuteen nähden. Jos Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 26553: kerran tahdotaan noudattaa Hallitusmuo- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi- 26554: tomme 5 § :n säädöstä kansalaisten yhdre.n- vomuksen, 26555: vertaisuutta lain edessä on, kuten edellä 26556: esitetyt esimerkit osoittavat, työntekijäin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 26557: tapaturmakorvauksien koroituksen yhtey- toimenpiteisiin alle BO-prosenttisten 26558: dessä syntynyt epäoikeudenmukaisuus kor invaliidien työtapaturmakorvauksien 26559: jattava. korottamiseksi elinkustannusindeksin 26560: Mutta ei ainoastaan edellä esitetyt oikeu- nousua vastaaviksi. 26561: delliset näkökohdat, vaan alle 30-prosenttis 26562: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 26563: 26564: Eino Kujanpää. Toivo Friman. M. Järvinen. 26565: Paavo Leskinen. Eino Roine. H. Tauriainen. 26566: Kaarle E. Renfors. Martti Leskinen. Eino Kilpi. 26567: Aimo Aaltonen. Yrjö Murto. 26568: 608 26569: 26570: X,ss. - Toiv. al. N:o 287. 26571: 26572: 26573: 26574: 26575: P. Leskinen y. m.: N. s. punainvaliidien ylimääräisten eläk- 26576: keiden perusteiden tarkistamisesta. 26577: 26578: 26579: E d u s k ru. n n a ll e. 26580: 26581: L~äylkseksi vuoden 1941 tulo- ja menoar- vammalain muka3!n h3!ettavien invaliidieläk- 26582: vioon otti oouslmnta 1 miljoonan markan keiden myöntämisen perusteet ovat vailla 26583: a.P.muisen ~:J,rviomääräraJhan ylimääräisten mainits'llmaamme ikansalaisluottamuseh.toiJ,, 26584: eläkkeiden suorjttrumiseksi ,kansalaissodassa on lllliele,stäanme välttämätöntä, että tässä 26585: 1918 puniJ,is~n puolena rhaavoittuneille inv/1- mainitsemamrne valtioneuvoston aikoinaan 26586: liideille. Tii;m.än johdosta a;ntoi valtioneu- antama asetus ylil).lääräisten elä;k!keitten 26587: v~to asetuksen sanottujen eläikkeiden m,a;k.- myöntämisen pe:rmsteista saatetaan yh- 26588: &lWl.isen perusteista hup.tikuun 24 päivänä denmu:kaisiksi sotavarn:mnalai:n säännösten 26589: 1941. 'Asetuksen 3 § a kohta määrää, ettei kallSSia. 26590: eläikettij. ma1kseta sille, joka on ikansalaisluot- Edellä olevan pellUSteella kunnioittaen 26591: tl:lJllu.st&. vailla t11i tuomitaan ehdottomaan .ehdotamme eduskunnan hyväksytt&väbi 26592: varp~usrangaist~een. Asetusta muutettiin toivomuksen, 26593: 9 päivänj:i. elollruru.ta 1945 sanotulta koh~alta 26594: siten, ettej poliittisluontoinen rikos, va~ ettij, hallitus kiireellisesti ta;rkistaisi 26595: se olisikin sisältänyt ika1113alaisluottamuksen ylimääräisten eläkkf!iden myihttiilmi- 26596: menetyksen, ollut ylimääräisen elä;kkeen sen ja suoritt!J,misen perusteita n. s. 26597: myöntämisen estoon.ä. Vastaavaa .ehtoa ei pv/nt,tinvaliideme ko.skevan asetuksMt 26598: ole V'Q.ODJla 1948 hyvij!k;sytyssä sotava.mma- 24 päivältä h'U)!,tikuuta 1941 seltai- 26599: lllissa, jonka lai11 .piiriin tulivat myöskin sena kuin se on muutettuna 9 päi- 26600: vlloQ.en 1918 k~iiyki invalii~it. vänä elokuuta 1945 siten, että Safi,Q- 26601: Yliml.i:lWä~te;n eläklkei4:en myöntäaninen tusta asetuksesta rwistetaan pe-r'U6tei- 26602: kysymy~ssä oleville mvaliideHie saatta11 den kansalaisl'!J;Ottamusta koskeva 26603: tulla viel}i. ikmymykseen tedellä mainits:.a- ehto. 26604: mwmme asetuksen perusteella. Kun Sota- 26605: Helsingissä 13 päivänä ih.elmikuuta 1950. 26606: 26607: P. Leskinen. J.:. Hiemnen. 26608: llertta. :S::l111$'in~n-Leino. Ville Pessi. 26609: J. MustpJ}.eJ!.. Eino Kujallpää. 26610: ~.oi'~. V. Riihinen. 26611: Arvo Riihimäld. 26612: 609 26613: 26614: X,39. - Toiv. a.l. N:o 288. 26615: 26616: 26617: 26618: 26619: Torvi y. m.: Avustuksen myöntämisestä työkyvyttömien va- 26620: jaamielisten huoltajille. 26621: 26622: 26623: E d u s k u n n a 11 e. 26624: 26625: Voimassaolevassa lainsäädännössä ovat on seuraavaksi paras paikka, silloin kuin 26626: vanhemmat velvoitetut pitämään huolta vanhemmat tai omaiset kykenevät sen teke- 26627: lapsistaan paitsi alaikäisinä, myös tarvit- mään. Mutta koska henkisesti vajaakykyi- 26628: taessa heidäJn täytettyään !kuusitoista set eivät voi minkään, eivät edes invaliidi- 26629: vuotta. Toisaalta on lai:nsäädännOOsämme huoltolain nojalla, saada huoltoa valtion 26630: omalksuttu .periaate 1perhekustannusten ta- taholta, jää köyhäinhoito ainoaksi avuksi, 26631: saamisesta, mistä ovat osoituksena perhe- minkä yhteiskunta muiden edellytysten val- 26632: lisä- ja lapsilisälait. Yleensä kuitenkin litessa antaa seitsemäntoista vuotta täyttä- 26633: oo. yhteiskunnan tuki perhclwstannusten neelle kotona hoidettavalle vajaakykyiselle. 26634: tasaa,miseksi annettu va111J kuusitoista Vuonna 1946 on 3,488 yli kuusitoista vuo- 26635: vuotta, erinäisissä tapauksissa seitsemän- tiasta henkilöä saanut köyhäinhoitoa tylsä- 26636: toista vuotta nuorempia lapsia varten, mielisyyden perusteella. Oikeamielisyys 26637: vaikka lapset saattavat eri syistä tarvita kuitenkin vaatisi, että niitä vanhempia, 26638: vanhempiensa joko osittaista tai täydellistä kasvatusvanhempia tai muita omaisia, jotka 26639: apua useita vuosia kauemminkin, ehkä koko huolehtivat yli seitsemäntoistavuotisesta va- 26640: elinikänsä. Ehkä raskaimmaksi muodostuu jaakykyisestä, tuetaan valtion varoin hei- 26641: vanhempien taakka, silloin kun on kysy- dän täyttäessään paitsi taloudellisia kustan- 26642: myksessä henkisesti vajaakykyinen, hoitoa nuksia vaativaa myös henkisesti raskasta 26643: tarvitseva, mutta kulutukseltaan täysikas-- tehtäväänsä. 26644: YUisen veroinen yli seitsemäntoista vuotias Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 26645: lapsi. Olemassa olevissa vajaamielisten kunnioittaen, eduskunnan hyväksyttäväksi 26646: hoitolaitoksissa on paikkoja vain kolman- toivomuksen, 26647: nekselle siitä määrästä, mikä välttämättä että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi- 26648: tarvitsisi laitoshoitoa, kuten äskettäin val- menpiteisiin, että vanhemmille, kas- 26649: mistuneessa vajaamielislaitosten suunnitel- vatusvanhemmille tai muille omai- 26650: makomitean mietinnössäkin on todettu. Jo sille, jotka koitavat työkyvyttömiä 26651: yksistään asianmukaisten laitospaikkojen vajaamielisiä lapsiaan tai omaisiaan, 26652: · puutteen johdosta joudutaan siis useimmat myönnettäisiin vähintään lapsilisä- 26653: henkisesti vajaakykyiset hoitamaan ko- lain mukaiset edut huollettavan hen- 26654: deissa, mikä luonnollisesti asianomaiselle kilön iästä riippumatta. 26655: Helsingissä 11 p: nä helmikuuta 1950. 26656: 26657: Irma ·Torvi. Eino Tainio. 26658: Elli Stenberg. Eino Roine. 26659: Vilhelm Riihinen. 26660: 26661: 26662: 26663: 26664: 77 26665: 610 26666: 26667: X,4o. - Toiv. a.l. N:o 289. 26668: 26669: 26670: 26671: 26672: Kuusinen-Leino y. m.: Ammattikurssien järjestämisestä 26673: työttominä oleville nuorille työntekijö,Ule. 26674: 26675: 26676: Eduskunnalle. 26677: 26678: Parin viime vuoden aikana maassamme samalla tavalla. Useissa tapauksissa ne 26679: ~iintyneestä ja yhä lisääntyvästä joukko- ovat olleet siihen pakoitettujakin heikon 26680: työttömyydestä ovat joutuneet ja joutuvat taloudellisen asemansa johdosta. 26681: vakavasti kärsimään nuoret työntekijät. Tällainen suhtautuminen nuoriin työn- 26682: Työttömyyden seurauksethan heihin näh- tekijöihin ei ole yhteiskunnan etujenkaan 26683: den eivät ole ainoastaan taloudellisia, vaan mukaista. Siksi työttöminä oleville nuorille 26684: myös fyysillisiä ja moraalisia vaurioita työläisille työtilaisuuksien järjestämiseen 26685: tuottavia. Näin ollen työttömyydestä muo- olisi kiinnitettävä vakava huomio. 26686: dostuu pysyviäkin haittoja nuorten kehi- Yhtenä tehokkaana keinona nuorison pe- 26687: tykselle ja tulevaisuudelle. lastamiseksi työttömyyden aiheuttamilta 26688: Yhteiskunnan taholta ei ole kiinnitetty moraalisilta, fyysillisiltä ja. taloudellisilta 26689: läheskään riittävää huomiota tähän nuoria vaaroilta olisi työttömyyskausina järjeste- 26690: työntekijöitä vaarantavaan tosiasiaan. Päin- tyt paikalliset lyhytaikaiset ammattikurssit. 26691: vastoin nuorten työntekijäin sijoittaminen Työttöminä olevien nuorien ammatillisen ja 26692: ns. hätäaputöihin on varsin vähäistä, henkisen kehityksen kannalta vastaisuuskin 26693: vieläpä siihen suhtaudutaan täysin kieltei- huomioiden on varsin tärkeää, että yhteis- 26694: sestikin. Valtioneuvoston antamien työttö- kunta kiinnittää huomiota heidän ammatti- 26695: myysohjeidenkin mukaan työtilaisuuksien koulutuksensa jatkuvaan ·kehittämiseen. 26696: osoittaminen nuorille työntekijöille on .tois- Siitä koituva hyöty muodostuu kansan- 26697: arvoista, koska ensivuoroisiksi työhön sijoi- taloudellisestikin merkitykselliseksi. 26698: tettaviksi on asetettu perheelliset työn- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 26699: tekijät. Sitäpaitsi on myönnettävä, ettei- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 26700: vät esimerkik.~i siirtotyömaat ole erikoisen 26701: sopivia nuorille työntekijöille, ellei mukana että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 26702: ole joku heidän omaisistaan. Nuorille nais- järjestämään työttöminä olev~1le nuo- 26703: puolisille työntekijöille ei sitäpaitsi ole rille työntekijöille lyhytaikaisia am- 26704: yleensä olemassakaan mitään sopivia hätä- mattikursseja, joihin osallistumisesta 26705: aputöitä. Johdonmukaisena seurauksena maksettaisiin kfJhtuullista toimeen- 26706: valtiovallan ottamasta asenteesta on ollut, tuloa vastaava palkka. 26707: että myös kunnat ovat suhtautuneet asiaan 26708: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 26709: 26710: Hertta Kuusinen-Leino. Eino Kujanpää. 26711: Eino Tainio. V. Riihinen. 26712: Aimo Aaltonen. Arvo Riihimäki. 26713: J. Mustonen. Mauri Ryömi. 26714: Eino Roine. 26715: 611 26716: 26717: X,41. - Toiv. al. N:o 290. 26718: 26719: 26720: 26721: 26722: V. Simonen y. m.: Vapaiden lomaleirimatkojen järjestämi- 26723: sestä suuriperheisille äideille valtionrautateillä ja posti- 26724: autoissa. 26725: 26726: 26727: E d u s k u n n a II e. 26728: 26729: Vapaiden koosalaisjärjestöjen taholta on nytystä äideille, joiden lapsiluku on 7 tai 26730: viime aikoina ilahduttavassa määrin kiin- sitä enemmän. Tämä .apu koituisi lllähdäk- 26731: nitetty huomiota suuriperheisten äitien lo- semme täten perusteltuna juuri niiden äi- 26732: manvieton järjestämiseen. Valtio on tuke- tioo hyväksi, jotka kipeimmin sitä tarvitse- 26733: nut näitä järjestöjä osallistumalla loma- vat. 26734: leirikustannuksiin. Lomatoimintaa !'ajoit- Edellä olevaa:n viitaten ehdotamme edus- 26735: taa kuitenkin suuresti se, että pitkien mat- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,-1 26736: kojen takaa on vaikea lahjavaroilla kus- 26737: tBJntaa äitien matkoja. Näin ollen esitäm- että hallitus ryhtyisi toimenp!Ctei- 26738: me, että valtio antaisi suuriperheisille äi- siin 7-lapsisten ja sitä suurempiper- 26739: deille vapaaliput lomaleirimatkoja varten heisten äitien vapaiden lomaleirimat- 26740: valtionrautateillä ja postiautoissa. Kat- kojen järjestämiseksi valtionrauta- 26741: somme asialliseksi ehdottaa tällaista myön- teillä ja postiautoissa. 26742: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1950. 26743: 26744: Vieno Simonen. Kerttu Saalasti. Aino Luostarinen. 26745: 612 26746: 26747: X.42.- Hemst. mot. N:o 291. 26748: 26749: 26750: 26751: Wickm.an m. fl.: Angående anslag föt· den sociala och and- 26752: liga vården bland zigenm·na. 26753: 26754: 26755: T i ll R i k s d a g e n. 26756: 26757: Zigenarfrågan än en av de till social- banbrytande arbete till fromma för saken, 26758: vårdens område hörande frågor, som tills men i brist på medel har resultatet av 26759: vidare i vårt land blivit olösta. denna vel'lksaJmhet blivit anspråkslöst. För 26760: I vårt land finnes i detta nu ca 4,000 att få något reellt till stånd i zigenarfrågan 26761: zigenare. Bland dessa har brottsligheten vore det nödvändigt att i ledningen :för 26762: fått en betydande utbredning, till och med arbetet ställa en kompetent person, som 26763: i en sådan grad, att 33% av männen och kunde ägna hela sin tid och sitt intresse 26764: 10 % av kvinnorna dömts för något brott. åt saken. På denna väg kunde för frågans 26765: Med skäl har sagts, att zigenarfrågan är skötsel erhållas en sådan nödvändig över- 26766: so~,, ett öppet sår i vår samhällskropp. sikt angående läget i landet, som icke er- 26767: I riksdagen har under de senaste åren hållits sedan Thesleffs ikommitte upphörde 26768: gjorts ett par hemställningar om förbätt- med sin verksamhet i början av detta 26769: rande av zigenarnas ställning. Den ena århundrade. 26770: av dessa motioner inlämnades till 1943 års Som ett egentligt mål för arbetet vore 26771: riksdag och den andra år 1945. Men dessa att få zigenarna att avstå från sitt kring- 26772: motioner har beiklagligtvis i0ke lett till flackande liv och bli rotfasta på någon 26773: några praktiska resultat. plats och där Hvnära sig :med något heder- 26774: Nu är emellertid tiden inne, att man ligt yåe. Likaså borde de utan vård 26775: även från statsmaktens sida hörjar ägna all- varande zigenarbarnen fås placerade i 26776: varlig uppmärksamhet åt lösandet av detta barnhem och via detta komma till yrkes- 26777: svåra problem. Det är icke förenligt med läroinrättning. I aUra första hand borde 26778: statsmaktens värdighet att fortsättningsvis dock grundläggas ett barnhem, att börja 26779: skjuta ifrån sig ansvaret för skötseln av med för cirtka 50 av de i den LllJeSt ömkans- 26780: en sak som ovinkorligen ankommer på den- värda ställning varande barnen. Ett trän- 26781: samma. Dessutom är det ju en stor natio- gande behov vore även att åstadkomma för 26782: nalekonoonislk förlust, att samhäUet tillåter zigenarna speciella arbetskolonier. - Den 26783: en så pass stor medborgargrupp leva i dess andliga och sociala vården bland zigenarna 26784: mitt utan att ålägga denna samma skyl- bör naturligtvis stå under statsmaktens 26785: dighe.ter beträffande arbete som andra uppsikt och ansvar. 26786: medborgargrupper. Moo hänvisning till det ovansagda får vi 26787: vördsamt föreslå, att riksdagen ville be- 26788: Visserligen har i vårt land ända sedan sluta hemställa, 26789: år 1904 från en frivillig medborgarorgani- 26790: sations sida försölk gjorts att verka för att regeringen måtte i prop_ositionen 26791: förbättrande av zigenarnas ställning. Inspi- angående statsförslaget för år 1951 26792: rerat ruärunast av från Norge erhållna upptaga ett anslag om 2,000,000 26793: särskilt uppmuntrande erfarenheter, har i mark för den sociala och andliga 26794: all stillhet med frivilliga krafter utförts ett vården bland zigenarna. 26795: Helsingfors den 9 februari 1950. 26796: 26797: Albin Wickman. Lennart Helja.s. Jaakko Hakala. 26798: Albert BrommelB. Matts Forss. Margit Borg-Sundman. 26799: Verner Korsbäck. Erkki Koivisto. Johann.es Wirtanen. 26800: 613 26801: 26802: X 14 2 . - Toiv. a.l. N:o 291. Suomennos. 26803: 26804: 26805: 26806: Wickman y. m.: Määrärahasta mustalaisten sosiaalista ja 26807: henkistä huoltoa varten. 26808: 26809: 26810: E d u s k u n n a ll e. 26811: 26812: ·Mustalaiskysymys on yksi niistä sosiaali- uurtavaa työtä asian hyväksi, mutta varo- 26813: huollon alaan kuuluvista kysymyksistä, jen puutteessa on tämän toiminnan tulos 26814: joita meidän maassamme ei toistaiseksi ole jäänyt vaatimattomaksi. Jotta mustalais- 26815: ratkaistu. kysymyksessä saataisiin aikaan jotain to- 26816: Maassamme on tätä nykyä noin 4,000 dellista, olisi välttämätöntä, että toiminnan 26817: mustalaista. Heidän keskuudessaan on ri- johtoon saataisiin pätevä henkilö, joka saat- 26818: kollisuus saavuttanut huomattavan levin- taisi omistaa koko aikansa ja harrastuk- 26819: neisyyden, jopa siinä määrässä, että 33 % sensa asialle. Tällä tavalla voitaisiin kysy- 26820: miehistä ja 10 % naisista on tuomittu jos- myksen hoitamista varten saada sellainen 26821: tain rikoksesta. Syystä on sanottu, että tarpeellinen yleiskatsaus asemasta koko 26822: mustalaiskysymys on kuin avoin haava maassa, jollaista ei ole saatu sen jälkeen 26823: meidän yhteiskuntaruumiissamme. kun Thesleffin komitea kuluvan vuosisadan 26824: Eduskunnassa on viime vuosien aikana alussa lopetti toimintansa. 26825: tehty pari toivomusaloitetta mustalaisten Työn varsinaisena päämääränä olisi 26826: aseman parantamisesta. Toinen näistä aloit- saada mustalaiset luopumaan kuljeksivasta 26827: teista jätettiin eduskunnalle vuoden 1943 elämästään ja juurtumaan johonkin paik- 26828: valtiopäivillä ja toinen vuonna 1945. Mutta kaan sekä elättämään siellä itseään jollain 26829: valitettavasti näistä aloitteista ei ole ollut kunniallisella ammatilla. Samoin olisi hoi- 26830: mitään käytännöllisiä tuloksia. toa vailla olevat mustalaislapset saatava si- 26831: Mutta nyt on tullut aika ryhtyä valtio- joitetuksi lastenkoteihin ja sitä tietä am- 26832: vallankin taholta kiinnittämään vakavaa mattioppilaitoksiin. Aivan ensi sijassa olisi 26833: huomiota tämän vaikean kysymyksen rat- kuitenkin perustettava lastenkoti, johon 26834: kaisemiseen. V aitiovallan arvon mukaista aluksi voitaisiin ottaa noin 50 kaikkein 26835: ei ole jatkuvasti työntää vastuuta uiskoil- säälittävimmässä asemassa olevaa lasta. Pa- 26836: taan sellaisen asian hoidosta, joka ehdot- kottavan tarpeen vaatima olisi myös eri- 26837: tomasti kuuluu sille. Sitä paitsihan on tyisten työsiirtoloitten aikaansaaminen mus- 26838: suuri kansantaloudellinen menetys, kun yh- talaisia varten. - Mustalaisten henkisen 26839: teiskunta sallii niinkin suuren kansalaisl'yh- ja sosiaalisen huollon on tietenkin oltava 26840: män elää keskuudessaan panematta sille valtiovallan valvonnassa ja vastuulla. 26841: samoja velvollisuuksia työnteon suhtEl,en Edellä sanottuun viitaten ehdotamme 26842: kuin muille kansalaisille. kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi 26843: Maassamme on tosin aina vuodesta 1904 toivomuksen, 26844: lähtien erään vapaaehtoisen kansalaisjär- 26845: jestön taholta yritetty vaikuttaa mustalais- että hallitus ottaisi vuoden 1951 26846: ten aseman parantamiseksi. Lähinnä Nor- tulo- ja menoarvioesitykseen 2,000,000 26847: jasta saatujen erittäin rohkaisevien koke- markan määrärahan mustalaisten 26848: musten innoittamana on kaikessa hiljaisuu- sosiaalista ja henkistä huoltoa var- 26849: dessa suoritettu vapaaehtoisin voimin Uraa- ten. 26850: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 26851: 26852: Albin Wickman. Lennart Heljas. Jaakko Hakala. 26853: Albert Bromm.els. Matts Forss. Margit Borg-Sundman. 26854: Verner Korsbäck. Ezikki Koivisto. Johannes Wirtanen. 26855: 1 26856: 26857: 26858: 1 26859: 26860: 26861: 1 26862: 26863: 26864: 1 26865: 26866: 26867: 1 26868: 26869: 26870: 1 26871: 26872: 26873: 1 26874: 26875: 26876: 1 26877: 26878: 26879: 1 26880: 26881: 26882: 1 26883: 26884: 26885: 1 26886: 26887: 26888: 1 26889: 26890: 26891: 1 26892: VALTIOPÄIVÄT 26893: 1950 26894: 26895: LIITTEET 26896: XI 26897: 26898: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUS- 26899: ALOITTEET 26900: 26901: 26902: 26903: 26904: HELSINKI 1950 26905: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 26906: Puolustuslaitoksen määrärahoja, palveluksesta vapautettuja 26907: upseereja, asevelvollisten päivärahaa y. m. koskevia 26908: toivomusaloitteita. 26909: 26910: 26911: 26912: 26913: 7S 26914: 619 26915: 26916: XI,t. - 'i'oiv. al. N: o 292. 26917: 26918: 26919: Raunio y. m. : Puolustuslaitoksen vaatetuksen ja varustuk- 26920: sen kunnossapitoon ja uusintaan osoitetun siirtomäärä- 26921: rahan muuttamisesta arviomäärärakaksi. 26922: 26923: E d u s k u n n a ll e. 26924: Tulo- ja menarviossa on yhdesännen pää- Kun kerran asevelvollisiamme kutsutaan 26925: luokan (puolustusministeriö ja siihen koh- vakinaista palvelustaan suorittamaan ja täl- 26926: distuvat hallinnonhaarat) taloustarvemeno- löin pidetään luonnollisena, että heitä var- 26927: jen kohdalla vaatetuksen ja varustuksen ten ruuanpitoin silloin tarvittavat varat 26928: kunnossapitoon ja uusintaan (9. Pl. III: 2) osoitetaan todellista tarvetta vastaavina, on 26929: osoitettu määräraha merkitty siirtomäärä- vähintään yhtä luonnollista, että vastaa- 26930: rahaksi. Tämä merkitsee sitä, että määrä- vasti myöskin heidän vaatetustaan ja varus- 26931: rahan käyttöä tosin voidaan siirtää seuraa- tustaan varten osoitetaan varat todellisen 26932: valiekin vuodelle, mutta kiinteänä määrä- tarpeen suuruisina, eikä kuten nyt, 'kiin- 26933: rahana sitä ei missään tapauksessa voida teänä määrärahana, jolloin vakinaiseen pal- 26934: ylittää. Kuitenkin on osoittautunut sään- velukseen tulevan varusmiesmäärän noustua 26935: nöllisesti välttämättömäksi esittää vuosit- mahdollisesti arvioitua suuremmaksi, koete- 26936: tain huomattaviakin muutoksia mainittuun taan tulla toimeen kiinteällä määrärahalla 26937: määrärahaan. Tämä johtuu kunakin tinkimällä varusmiesten oikeudesta saada 26938: vuonna vakinaiseen palvelukseen tulevien myös riittävä vaatetus ja varustus palve- 26939: varusmiesten lukumäärän vaihteluista, joita lusaikanaan. Tulo- ja menoarviossa viime 26940: tulo- ja menoarviota laadittaessa ei tarkal- vuosina vaatetuksen ja varustuksen kunnos- 26941: leen voida arvioida, koska palvelukseen as- sapitoon ja uusintaan osoitetun määrära- 26942: tuvien varusmiesten määrä on riippuvainen han riittämättömyydestä johtuen on varus- 26943: kutsuntain tuloksista. Sitävastoin on kul- tilanne puolustuslaitoksessa nykyään muo- 26944: lekin varusmiehelle kuuluvan varustuksen dostunut jo suorastaan kestämättömäksi. 26945: ylläpitoon päivittäin tarvittava rahamäärä Jos kerran nuorukaisemme määrätään suo- 26946: tarkoin laskettavissa. Huomioonottaen eri rittamaan asepalvelusta, on pidettävä huoli 26947: varusesineiden hankintakustannukset, kes- siitä, että heidät kyetään myös kunnolla 26948: täruisajan ja varusteiden keskimääräiset vaatettamaan kenenkään tarvitsematta pe- 26949: korjauskustannukset onkin puolustuslaitok- lätä puutteellisista varusteista johtuvia jopa 26950: sessa laskettu, paljonko nämä kaikki yh- terveydellisiä vaaroja. Tämän johdosta 26951: dessä varusmiestä ja päivää kohden tekevät. esitämme kunnioittaen eduskunnan hyväk- 26952: Varusmiespäiväraha on siis täysin verratta- syttäväksi toivomuksen, 26953: vissa muonapäivärahaan, joka tarkoittaa 26954: sitä rahamäärää, minkä varusmiehen ruoka että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 26955: päivää kohden maksaa. Tulo- ja menoar- toimenpiteisiin tulo- ja menoarviossa 26956: viossa muonitukseen osoitettu määräraha puolustuslaitoksen vaatetuksen ja va- 26957: onkin merkitty arviomäärärahaksi, koska rustuksen kunnossapitoon ja uusin- 26958: sen suuruus riippuu kunakin vuonna palve- taan (9. Pl. III: 2) nyt siirtomäärä- 26959: luksessa olevien varusmiesten sekä heidän rakaksi merkityn määrärahan muut- 26960: palveluspäiviensä lukumäärästä. tamiseksi arviomäärärakaksi. 26961: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 26962: 26963: Eino Raunio. Hilma Koivulahti-Lehto. Kalle Kauhanen. 26964: Arvi Turkka. Meeri Kalavainen. Olavi Kajala. 26965: Artturi Koskinen. Elli Nurminen. Kaisa Hiilelä. 26966: Pentti Niemi. Juho Karvonen. Laura Brander-Wallin. 26967: Veli J'årvinen. Arvo Sävelä. Rafael Paasio. 26968: Jalmari Linna. Heikki Hykkäälä. Martta Salm.ela.-Järvinen. 26969: Aino Malkam.äki. P. Karjalainen. Valfrid Eskola. 26970: 620 26971: 26972: XI,2. - Toiv. al. N:o 293. 26973: 26974: 26975: 26976: 26977: Honka y. m.: Välirauhan- ja rauhansopimuksen jo,hdosta 26978: vakinaisesta palveluksesta vapautettujen upseerien · kär· 26979: simien menetysten korvaamisesta. 26980: 26981: 26982: Eduskunnalle. 26983: 26984: Vuoden 1944 väliTauhansopimulksen ja ikun SIUuri osa muista sodasta kärsimään 26985: vuoden 1945 rauhansopimuksen johdosta on jootuneista väestöryhmistä on muodossa tai 26986: valtion ollut ryhdyttävä usein seHaisiin toi- toisessa jo tähän mennessä saanut !korvausta 26987: menpiteisiin, jo1Jka hyvin tuntuvastikin ovat menetyiksistään. 26988: horjuttaneet eräiden kansalaisryhmien oi- V apautettujen upseerien asettaminen 26989: keusasemaa, iroun taas toiset ryhmät 'ovat eräissä tapaulksissa ensin laJkkautuspa1kalle 26990: voirueet jäädå sodan seurauiksista verraten ja toisissa suoraan elä:kikoolle ei o1e mitään 26991: koskemattomiksi. Oi~eusnäkökohdat vaati- 'korvausta heille sodassa aiheutuneista me- 26992: vat, että mikäli v;älirauhan- ja rauhansopi- netyksistä. Oikeus määrätyissä tapauksissa 26993: mulksen määräysten noudattaminen aiheut- laklk:autuspalkkaan ja eläkkeeseen ovat 26994: taa menety>ksiä yksityisille !kansalaisille ja osana jokaisen valtion vaJk:inaisen virka- 26995: väestöryhmille, tu~isi valtiovallan !kaikkien miehen palklkaeduista jo rauhan oloissa. 26996: käytettävissä olevi1en mahdollisullk&ien mu- Puheena o1eva upse.erien vapauttaminen ta- 26997: ilman suorittaa niistä korvaus, jotenka nw- pahtui ikuitenkin ,pakkotilan vallitessa ja 26998: netyikset jakautuisivat kaikkien kannetta- .poikkooiksellisesti. Näin ollen ei IJ.rorvausta 26999: viksi. taloudellisten etujen menetylk:sistä olisi si- 27000: Näin onlkin monissa tapauksissa mene- dottava rauhanajan virkamieslainsäädän- 27001: telty sekä talvi- että jatlkosodan jälikeen. On töön jota laadittoossa ei ole edellytetty 27002: kuitenkin olemassa eräs ikansalaisryhmä, tällaisia sod&sta aiheutuvia poikkeuksellisia 27003: joka ~on jäänyt vail1e samanlaista ymmärtä- olosuhteita. 27004: mystä ja myötätuntoa kruin eräät muut Harkittaessa niitä per·usteita, joiden mu- 27005: sotien johdosta poiiklreuksellisia menety>ksiä ilman sodan johdosta ilman omaa syytään 27006: kärsineet väestöryhmät. Sen IDIU(}(}Qstavat vakinaisesta palveluksesta vapautetuille up- 27007: ja välirauhansopimukseen sisältyvien mää- seereille olisi suoritettava korvausta, voi- 27008: räysten johdosta puolustusvoimista valpaute- daan ajatella joko palveltujen vil'lkavuosien 27009: tut aktiivipalveluksessa vakinaisessa valtion luvun tai saaVI\ltetun upseeriarvon mukaan 27010: viroissa ol1eet upseerit. Ilman omaa syytään määräytyvää kertalk:a:ilk:kista korvausta. Kum- 27011: ovat he nwnettäneet toimeentulonsa ja elä.- mankin perusteen Jlllllkaan arvioitu korvaus 27012: mänuransa. Monissa tapauksissa vieläpä vi- johtaisi samantapaiseen tulokseen, koska 27013: rallisesti ,henlkisesti ja ruumiillisesti ala- lrorikeampi upseeriarvo edellyttää useampia 27014: arvoisiksi" leimattuina ovat he joutuneet 27015: 811Uria taloudellisia vaillmulksia vastaan tais- palveltuja virkavuosia. 27016: tellen etsimään itselleen uutta, täysin vie- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 27017: rasta elämänuraa, johon heidän aikaisempi nioittavasti eduskunnan lausuttavaksi toivo- 27018: pitkäaikainen koulutuksensa ei suinkaan muksen, 27019: ole antanut minkäänlaista vohjaa. Olisi näin 27020: ollen luonnollista, että rheillekin poiirokeuk- että hallitus ki<Vreellisesti tmrnitut- 27021: sellisen vapauttamisen johdosta järjestetään twisi tutkimuksen sititä, missä määrin 27022: kohtuullinen korvaus eliilmänuransa menet- välirauhan ja rauhansopim'lllosen joh- 27023: tämisestä. Näin . sitä suuremanana syyllä., dosta vakiJnaisesta palveluksesta va- 27024: XI,2. - Honka y. m. 621 27025: 27026: pautetut upseerit ovat joutuneet kär- piteisiin oikeudenmukaisen korvauk- 27027: simään henkilökohtaisesti epäoikeu- sen suonttamiseksi niille mainituista 27028: denmukaista lwhtelua, ja tämän tut- upseereista, jotka ilman omaa syy- 27029: kimuksen perusteella ryhtyisi toimen- tään ovat menettäneet elämänuransa. 27030: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 27031: 27032: Aarne Honka. Kustaa Tiitu. 27033: J. Koivisto. Juho Heitto. 27034: J. Söderhjelm. Arno Tuurna. 27035: Hugo Nuon!laa.ri. V. J. Sukiselainen. 27036: Helena. Virkki.. Eero lVfåkinen. 27037: Väinö Rankila.. Urho Saariaho. 27038: T. N. Vilhula. Jaakko Hakala. 27039: J. E. Lampinen. L. I. Kaukamaa.. 27040: Päiviö Hetemäki. Irma Hamara. 27041: Yrjö I. Antila. Usko Koski. 27042: Felix Seppälä. Matti lleildd.lä. 27043: Martti 0. Kölli. Pekka Kiiski. 27044: Ernst von Born. E. A. Turja. 27045: Niilo Honkala. 27046: 622 27047: 27048: XI,s. - Toiv. al. N:o 294. 27049: 27050: 27051: 27052: 27053: Kauppi y. m.: Välirauhan- ja rauhansopimuksen johdosta 27054: vakinaisista valtion viroista vapautettujen upseerien ase- 27055: man järjestelystä. 27056: 27057: 27058: E d u s k u n n a ll e. 27059: 27060: On suoritettu laajoja toimenpiteitä, jotta lakkautuspalkalle tai suoraan eläkkeelle. 27061: 19. 9. 1944 tehdyn välirauhansopimuksen Mutta tällaisen joukkovapauttamisen luonne, 27062: ja sittemmin lopullisen rauhansopimuksen, se kun oli välirauhan- ja rauhansopimuksen 27063: samoin kuin sodan aikana tapahtuneiden toimeenpanon aiheuttama poikkeuksellinen 27064: hävitysten johdosta kärsin}.ään joutuneille toimenpide, on siinä määrin erikoinen ja 27065: korvattaisiin heidän kannettavakseen tul- siihen saattaa liittyä niin suurta asiallista 27066: leita vahinkoja ja näitä siten tasattaisiin kohtuuttomuutta asianomaista vapautettua 27067: koko kansan hartioille. Alueluovutusten kohtaan, että on aihetta tutkia, onko syytä 27068: johdosta menetetyn omaisuuden ja ilma- korvauksen muodossa antaa siitä hyvitystä. 27069: pommituksissa tuhoutuneen omaisuuden Tämän tutkimisen tarpeellisuutta ei vä- 27070: korvaukset sekä maanhankintalain puit- hennä se, että nämä valtiota palvelleet 27071: teissa tapahtuva asutustoiminta mainitta- eivät ole nostaneet ääntä asiastaan, vaan 27072: koon vain esimerkkeinä, joihin tässä yhtey- ovat hiljaisuudessaan voimainsa mukaan 27073: dessä lisättäköön asepalveluksesta palannei- pyrkineet joten kuten selviytymään aivan 27074: den opiskelijoiden oppikoulu- ja korkea- uusien olosuhteittensa puitteissa. Tutkimi- 27075: kouluopintojen tukeminen valtion apura- nen näyttää edellyttävän jossakin määrin 27076: hoilla ja lainoilla. yksittäistapauksellista selvittelyä. 27077: Jo välirauhansopimukseen sisältyvien Edellä esitettyjen näkökohtien pohjalla 27078: määräysten johdosta jouduttiin puolustus- ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan pää- 27079: voimista vapauttamaan joukko aktiivipal- tettäväksi toivomulrsen, 27080: veluksessa, siis vakinaisissa valtion viroissa, 27081: silloin olevia upseereja. Kun he, useat siinä että hallitus hankkisi selvityksen 27082: iässä, missä on jo peräti vaikeata siirtyä siitä, onko ja tnissä määrin välirau- 27083: toimialalta toiselle, joutuivat menettämään hansopimuksen ja rauhansopimuksen 27084: elämänuransa ja toimeentulonsa, niin täl- johdosta vakinaisista valtion viroista 27085: lainen elämänmuutos tiesi suuria menetyk- vapautettujen upseerien· vapauttami- 27086: siä ja kärsimyksiä heille itselleen ja heidän nen ja heidän asemansa järjestely 27087: perheilleen. Näin syntyneet vaikeudet ovat sisältänyt sellaista asiallista kohtuut- 27088: ainakin useiden kohdalta jatkuneet. tomuutta, että siitä on aihetta suo- 27089: Kysymyksessä olevat upseerit ovat tosin rittaa korvausta, ja että hallitus sit- 27090: kuuluneet sellaisiin virkamiehiin, jotka ten ryhtyisi sellaisiin toimenpiteisiin, 27091: ,yleisen edun" vuoksi voidaan lain mukaan mihin saatu selvitys ehkä antaa ai- 27092: vapauttaa virastaan. Heidät on asetettu hetta. 27093: Helsingissä 12 p: nä helmiku.uta 1950. 27094: 27095: Kalle Kauppi. Rolf B. Bemer. 27096: Irma. Karvikko. B. A. Kannisto. 27097: 62.3 27098: 27099: XI,4. - Toiv. al. N: o 295. 27100: 27101: 27102: 27103: 27104: Kuja.Ia. y. m.: Toimenpiteistä värvättyjen rajajääkärien. 27105: tointen vakinaistamiseksi sekä heidän ja merivartion 27106: to-Wnen kaltijain palkkauksen parantamiseksi. 27107: 27108: 27109: E d u s k u n n a ll e. 27110: 27111: Valtion VIran ja toimen haltijain palk- taa eläkettä. Valtion muissa VJXOlssa ja 27112: kauksen parantamiseen on kiinnitetty toimissa maksetaan komennt!Sl'ahaa, jos 27113: useissa yhteyksissä huomiota. Tämä on ol- asianomainen komennetaan toiselle ,paikka- 27114: lut aiheellistakin alempiin palkkausluokkiin kunnalle varsinaiselta toimialueeltaan, 27115: kuuluvien kohdalla. On kuitenkin eräs mutta rajavartijoille ei sitä makseta, vaikka 27116: ryhmä, rajavartijat ja merivartiolaitoksen komennus kestäisi useammankin kuukau- 27117: toimen haltijat, joiden palkkauksen paran- den. 27118: tamiseen ei ole kiinnitetty huomiota, vaikka Ei ole myöskään hyväksyttävää se, että 27119: heidän palkkauksensa on ilmeisesti ,kuo- määrätyssä tehtävässä, joka on välttämätön 27120: passa", josta se on pikaisesti nostettava. ja jatkuu vuodesta toiseen, pidetään henki- 27121: Rajavartijat ovat palkkaukseen nähden löitä aina vain ylimääräisinä ja ilman 27122: jaetut kolmeen ryhmään, riippuen palvelus- asianmukaisia oikeuksia. Kun valtio kerran 27123: vuosista. I ryhmässä on värvätyn rajajää- tarvitsee rajavartijoita vaJkinaisesti, niin pi- 27124: kärin palkka luontoisetuineen 11,425 mk tää heidän toimensa myöskin vakinaistaa. 27125: kk: ssa ja rajajääkärikorpraalin palkka Rajavartijoid~Em palikkausta voitaisiin kor- 27126: 11,650 mk kk; II ryhmässä se on 12,025 :-, jata esim. siten, että nykyiset palkat luon- 27127: 12,200 : - ja III ryhmä,ssä 12,475 : - ja toisetuineen muod'OStettaisiin peruspalikoiksi, 27128: 12,675 :-. Kun siitä vähennetään luon- joihin lisäksi maksettaisiin pukuraha sekä 27129: toisetujen raha-arvo 4,100 : - kk ja verot, ikä- ja rajaseutulisä. Vasta silloin raja- 27130: niin saavat värvätyt rajajääkärit ja -korp- vartijat tulisivat suunnilleen tasavertaiseen 27131: raalit kuukausittain rahapalkkaa noin 6,000 asemaan muiden vastaavien valtion viran 27132: -7,000 mk. Lienee ilman muuta selvää, ja toimen haltijain kanssa. 27133: ettei tällä summalla kukaan kykene huo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 27134: lehtimaan perheestään, vaikka siihen tulee- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 27135: kin lisää 300 : - kk: ssa vuokra-avustusta 27136: ja 300 : - perhelisää. että hallitus pikaisesti ryhtyisi vär- 27137: Rajajääkärit ovat myöskin siinä suh- vättyjen rajajääkärien tointen vaki- 27138: teessa huonossa asemassa, että heidät rin- naistamiseen ja heidän sekä rajavar- 27139: nastetaan ylimääräisiin viran ja toimen tioston alemman päällystön ja meri- 27140: haltijoihin, joten heille ei makseta ikälisää vartion vastaavien toimien haltijain 27141: eikä heillä ole eläkeoikeutta. He saavat palkkauksen parantamiseen. 27142: kyllä n. s. erorahan, joka ei suinkaan vas- 27143: Helsingissä 9 p: nä helmikuuta 1950. 27144: 27145: Toivo Kujala.. Matti Meriläinen. 27146: Hertta Kuusinen-Leino. Esa Hietanen. 27147: H. Tauriainen. Vilhelm Riihinen. 27148: N. Nurminen. Eino Tainio. 27149: J. Mustonen. 27150: 624 27151: 27152: XI,5. - Toiv. al. N:o 296. 27153: 27154: 27155: 27156: 27157: Tainio y. m.: Asevelvollisten päivärahan korottamisesta. 27158: 27159: 27160: Eduskunnalle. 27161: 27162: Viimeksi tapahtuneen asevelvollisten päi- sista on työläis- ja pientaJonpoikaisnuori- 27163: väNlihan korotuksen jälkeen on hintwtaso soa, joiden vanhemmat vähävaraisillla eivät 27164: huomattavasti IIloussut. Asevelvollisuuttaw voi ,poikiaw avustaa, on päivärahoo ko- 27165: suorittavien päivämhaa ei ikuitenkwan tästä roittaminen sitäkin välttämättömämpää. 27166: huolimatta ole koroitettu. Tästä johtuu, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 27167: että asevelvollisten päiväraha, joka aina on eduskunnan hyvälksyttävä:ksi toivomuksen, 27168: ollut pieni, on sitä nyt vieläkin enemmän. 27169: Nykyisellä päivä:vahalla ei saa ostettua että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 27170: edes puolta la:atikkoa tup~koo, muista toimenpiteisiin asevelvollisuuttaan 27171: asevelwllisille välttämättömistä tarpeista suorittavien päivärahan koroittami- 27172: puhumattwka:an. Kun valtaosa asevelvolli- seksi 50 markaksi. 27173: Helsingissä helmikmm 11 päivänä 1950. 27174: 27175: Eino Tainio. Vilhelm Riihinen. 27176: Irma Torvi. Paavo Leskinen. 27177: M. Järvinen. Aimo Aaltonen. 27178: Elli Stenberg. E. Hietanen. 27179: Matti Meriläinen. J. Mustonen. 27180: Eino Roine. Ville Pessi. 27181: VALTIOPÄIVÄT 27182: 1950 27183: 27184: LIITTEET 27185: XII 27186: 27187: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT 27188: TOIVOMUSALOITTEET 27189: 27190: 27191: 27192: 27193: HELSINKI 1950 27194: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 27195: • 27196: Tie- ja vesirakennushallintoa, posti-, lennätin- ja puhelinlaitosta, 27197: rautateitä, maanteitä, siltoja, vesireittejä y. m. koskevia 27198: toivomusaloitteita. 27199: 629 27200: 27201: XII,1. - Toiv. al. N:o 297. / 27202: 27203: 27204: 27205: 27206: Nuorsaari y. m.: Määrärahasta Porin tie- ja vesirakennus- 27207: piirin perustamiseksi. 27208: 27209: 27210: E d u s k u n n a 11 e. 27211: 27212: Maamme kulkulaitosten jatkuva kehittä- perustamista Porin kaupunki keskuksena. 27213: minen, mikä kokonaan pysähtyi sotiemme Porin kaupunki on myös liikenteellisesti 27214: johdosta, vaatisi nykyistä huomattavasti muodostunut läänin pohjois- ja keskiosan 27215: suurempia varoja. Tämä on varsin selvästi keskukseksi, joten tuntuu luonnolliselta, 27216: huomattu m. m. siinä, että rautateiden ra- että Turun ja Porin läänin tie- ja vesira- 27217: kennusohjelmasta on ollut suuresti tingit- kennuspiiri jaettaisiin kahtia, Turun ja 27218: tävä, tieverkostoa ei ole voitu riittävästi· Porin tie- ja vesirakennuspiireiksi. Lisä- 27219: kehittää j. n. e. Nykyisin näyttää yleinen perusteluina voitanee vielä mainita, että 27220: kehitys ja meidän mahdollisuutemme viit- Kokemäenjokilaaksossa on viety jo varsin 27221: taavan siihen, että olisi entistä suurempaa pitkälle aluesuunnittelu ja Porissa sijait- 27222: huomiota ruvettava kohdistamaan maantie- seva, 600 hehtaarin laajuinen maamme suu- 27223: verkostomme parantamiseen, jopa rautatei- rin lentokenttä vaatii jatkuvasti tehostettua 27224: den sijasta pikateiden, esim. kestopäällys- huoltoa, hoitamista ja kehittämistä. 27225: teisten, rakentamiseen. Tällä tavoin voi- Tämä Porin tie- ja vesirakennuspiiri, jo- 27226: daan ilmeisesti saavuttaa valtiolle huomat- hon luonnollisimmin kuuluisivat Ikaalisten, 27227: tavia säästöjä m. m. rakennuskustannusten Tyrvään ja Ulvilan kihlakunnat sekä pitä- 27228: ja kalustomenojen kohdalla. Tieverkoston jiä Loimaan kihlakunnasta, olisi perustet- 27229: kunnossapitämisen ja kehittämisen edelly- tava joko vakinaisena tai ylimääräisenä pii- 27230: tyksenä on kuitenkin tie- ja vesirakennus- rinä. Täten jäisi Turun piiri kaksikieli- 27231: hallituksen toiminnan mahdollisuuksien te- seksi, kun taasen Porin piiri olisi yksi- 27232: hostaminen. kielinen. Kustannukset tästä järjestelystä 27233: Niinpä Turnn ja Porin läänin tie- ja vesi- olisivat varsin vähäiset, arviolta noin 3-4 27234: rakennu.spiiri on aivan liian suuri, jotta miljoonaa markkaa vuodessa, mutta siten 27235: Kokemäenjokilaakson teollisuus- ja maata- saavutettavat tulokset olisivat tieverkoston 27236: lousalueen ja Pohjois-Satakunnan yhä li- ja yleensä liikennemahdollisuuksien parane- 27237: sääntyvän liikenteen tieverkostolle asetta- misen kannalta näitä kustannuksia monin 27238: mat vaatimukset voitaisiin tyydyttää. Tu- verroin suuremmat. 27239: run ja Porin läänin vesirakennuspiiri käsit- Kun fohjois-Satakuntaan on suunniteltu 27240: tää kaiken kaikkiaan 17 tiemestaripiiriä, rautatietä ja sellainen suunnitelma jo ker- 27241: joiden tehtävänä on juuri maanteiden kun- ran kuului ratalakiinkin, nimittäin Seinä- 27242: nostaminen. K!UD. vite:lä ot:etaan huomioon, joki-Parkano-Tampere, olisi tämän maa- 27243: että tähän tie- ja vesirakennuspiiriin kuu- kunnan osan kannalta Porin tie- ja vesi- 27244: luu niinkin huomattavasti läänin yleisluon- rakennuspiirin perustaminen hyvin tärkeää, 27245: teesta eroavat osat kuin Ahvenanmaa, saat- koska taloudellisista syistä vielä vuosikau- 27246: taa käsittää että koko läänin tie- y. m. asioi- siksi lienee luovuttava tästä rautatiestä, 27247: den hoito tuottaa hankaluuksia Turusta mikäli yleinen kehitys ei suorastaan ala 27248: käsin. Myös Kokemäenjoen vesistö, joka johtaa koko liikennekysymystä uusia uria 27249: muodostaa jo sinänsä itsenäisen ja yhtei- kohti, mihin alussa viitattiin. 27250: sen alueen, asettaa erikoisvaatimuiksia tie- ja Porin tie- ja vesirakennuspiirin perusta- 27251: vesirakennuspiirin viranomaisille. Samoin misen puolesta on myös omiaan puhumaan 27252: tuleva lääninjako, minkälainen se lieneekin, jatkuva Kokemäenjokilaakson teollistumi- 27253: edellyttää uuden tie- ja vesirakennuspiirin nen, mikä luonnollisesti lisää liikennettä ja 27254: 630 XI1,1. - Porin tie- ja vesirakennuspiiri. 27255: 27256: asettaa entistä suurempia vaatimuksia että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 27257: maanteiden kuunolle ja maantieverkoston toimenpiteisiin Porin tie- ja vesi- 27258: kehittämiselle. rakennuspiirin perustamiseksi ja ot- 27259: Yllä olevan perusteella ehdotamme kun- taisi jo vuoden 1951 tulo- ja meno- 27260: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- arvioesitykseensä riittävän määrära- 27261: vomuksen, han tarkoitukseen. 27262: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 27263: 27264: Hugo Nuorsa.ari. Lauri Murtomaa. 27265: L. I. Kau.ka.ma.a.. Pentti Niemi. 27266: Laura. Brander-Wallin. Antto Prunnila. 27267: Kalle Joukanen. Irma Torvi. 27268: Juho Heitto. Arvo Riihimäki. 27269: Aarne Honk&. Lauri Leppihalme. 27270: Nill.o Honkala. Arvo Sävelä. 27271: Irma Ka.rvikko. Urho Kulovaara. 27272: Jalmari Pusa. L. 0. Hirvensalo. 27273: Heikki Ala-M'å.yry. 27274: 631 27275: 27276: XU,2. - Toiv. al. N:o 298. 27277: 27278: 27279: 27280: 27281: Luosta.ri.n.en y. m.: Määrärahasta Mikkelin tie- ja vesi- 27282: rakennuspiirin hallinto- ja asuinrakennuksen tontin 27283: ostoa ja rakentamista varten. 27284: 27285: 27286: E d u s k u n n a 11 e. 27287: 27288: Mikkeliin on perustettu uusi tie- ja vesi- Kun piirin toiminnan perusedellytyk- 27289: rakennuspiiri joka on jo aloittanut toimin- senä on, että sekä piirikonttorin huoneusto- 27290: tansa. Piirin toiminta-alueeseen kuuluu kysymys että henkilökunnan asuntokysy- 27291: koko Mikkelin lääni ja sijaitsee piirikont- mys saataisiin ensitilassa tyydyttävästi jär- 27292: tori Milclrelissä. Piirikoottorilta puuttuu hal- jestettyä, koska piirin toimintamahdollisuu- 27293: lintoraloonnus ja se on jouduttu väliaikaisesti det riippuvat juuri tästä seikasta, pidämme 27294: sijoittamaan hyvin ahtaisiin tiloihin. Kont- erittäin tarpeellisena, että Mikkelissä ensi 27295: torilla on käytettävissään 2 pientä huonetta tilassa ostettaisiin piirikonttorirakennusta 27296: ja aula, joiden yhteinen lattiapinta-ala on varten tontti sekä sille ryhdyttäisiin ra- 27297: 108 m2. Tämä aula on pahwilla jaettu kentamaan piirin hallintorakennusta, johon 27298: osastoihin ja siellä työskentelee piiri-insi- sijoitettaisiin myös piirin henkilökunnan ja 27299: nöörin ohella 2 muuta insinööriä, 2 raken- työntekijäin asuntoja. 27300: nusmestaria, ikamreeri, varastonhoitaja y. m. Koska sopivia tontteja on keskikaupun- 27301: Piirikonttorin henlkilökunta on yhteensä 20 gilla saatavissa esitämme, että hallitus ryh- 27302: henkilöä. Tilanahtaus on tavaton ja min- tyisi toimenpiteisiin Mikkelin tie- ja vesi- 27303: käänlaista työrauhaa ei ole. Piirikontto- rakennuspiirin hallinto- ja asuinrakennuk- 27304: rin virkailijoilla ei sitäpaitsi ole asuntoja, sen rakentamiseksi. 27305: vaan asuvat he toistaiseksi hotellissa ja Edellä olevaan viitaten esitämme kun- 27306: osittain piirikonttorin aulassa. nioittaen· eduskunnan lausuttavaksi toivo- 27307: Asuntotilanne on Mikkelissä hyvin vai- muksen, 27308: kea, koska kaupunki menetti sodan aikana 27309: suhteellisesti eniten asuntoja maamme !kau- että hallitus ottaisi vuoden 1951 27310: pungeista, eikä piirikonttorin henkilökun- tulo- ja menoarvioesitykseen riittä- 27311: nalla näytä lähitulevaisuudessa olevan mi- vän määrärahan Mikkelin tie- ja 27312: tään mahdollisuuksia asuntojen saantiin vesirakennuspiirin hallinto- sekä vi- 27313: huoneenvuokralautakunnan kautta. Tämä ran- ja toimenhaltijain ja työnteki- 27314: vaikeuttaa suuresti alkavan tie- ja vesi- jäin asuntorakennuksen tontin ostoa 27315: rakennuspiirin toimintaa, sillä pätevän hen- ja rakentamista varten. 27316: kilökunnan saanti ja pysyttäminen piirin 27317: palveluksessa on miltei mahdotonta. 27318: Helsingissä 10 p: nä helmikuuta 1950. 27319: 27320: Aino Luostarinen. L. 0. Hirvensalo. Pekka. Kiiski. 27321: Wiljam Sarjala.. Väinö Okko. Irma. Ha.mara. 27322: Lauri Leppiha.lm.e. Antti J. Rantamaa.. Toivo H. Kinnunen. 27323: Heikki Soininen. Ilmari Tiainen. Jalmari Pusa. 27324: Markus Niskala. Väinö Rankila. Edvard Pesonen. 27325: Kerttu Saala.sti. Eino Laitinen. Niilo Nieminen. 27326: Vieno Simonen. Samuli Simula. J. F. Tolonen. 27327: Onni Mannila. J. E. Lampinen. P. Karjalainen. 27328: Martti Miettunen. 27329: 632 27330: 27331: Xll,s. - Toiv. al. N: o 299. 27332: 27333: 27334: Kulovaa.ra y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja meno- 27335: arvioon Turun uuden lentokentän saattamiseksi väli- 27336: aikaiseen liikennekuntoon. 27337: 27338: E d u s k u n n a ll e. 27339: 27340: Uuden lentokentän rakentaminen Tur- voida käyttää varsinaisen lentokentän ra- 27341: kuun on jo useita vuosia ollut suunnitteilla kentamiseen. Kuluvana työttömyyskautena 27342: siitä syystä, että Turun nykyinen lento- ei töitä ole pantu käyntiin edullisen työttö- 27343: kenttä, jota etelässä, lounaassa ja lännessä myystilanteen takia Turussa ja sen ympä- 27344: ympäröi korkeahko kallioharjanne ja jonka ristössä. 27345: itäpuolella on muodostumassa suurteolli- Työssä on keskitytty pääasiassa itä- 27346: suutta korkeine savupiippuineen, ei täytä länsikiitotien rakentamiseen, joka onkin 27347: nykyajan lentokaluston ja liikenneturvalli- suurimmaksi osaksi käyttökelpoinen väliai- 27348: suuden asettamia vaatimuksia. Kun lento- kaiselle lentoliikenteelle. Näin ollen ja kun 27349: kenttä lisäksi idässä rajoittuu Raision jo- muutkin Etelä-Suomen lentokentät eivät 27350: keen ja koillisessa Turun-Uudenkaupun- täytä nykyajan lentokaluston ja liikenne- 27351: gin rautatiehen, ei lentokenttää nykyisellä turvallisuuden asettamia vaatimuksia, olisi 27352: paikallaan voida riittävässä määrässä laa- Turun uudella lentokentällä ainakin mai- 27353: jentaa. Sitäpaitsi lentokenttä ja sen nousu- nittu itä-länsikiitotie viipymättä asetet- 27354: vyöhykkeet rajoittavat suuresti Turun sy- tava siihen kuntoon, että sitä voidaan käyt- 27355: väsataman teollisuusalueen vapaata käyttöä tää ulkomaisten lentoyht.f.iyksiemme turvaa- 27356: ja täten vaikeuttavat kaupungin taloudel- miseen. Samalla olisi kentälle rakennettava 27357: lista kehitystä. väliaikainen toimistorakennus ja hankit- 27358: Uuden lentokentän rakennustyö tuli ajan- tava välttämättömät laitteet lentoliikenteen 27359: kohtaiseksi syksyllä 1944, kun Turun seu- ylläpitämiseksi. 27360: dulla osoittautui vaikeaksi järjestää riittä- Lisä'Ksi on otettava huomioon, että täl- 27361: vässä määrässä työpaikkoja sotapalveluk- laista suurta työmaata varten on ollut 27362: sesta vapautuville asemiehille, joiden lähet- pakko hankkia huomattavat määrät työko- 27363: tämistä siirtotyömaille kotipaikkakunnan neistoa ja -kalustoa.sekä tarveaineita, jotka 27364: ulkopuolelle ei heti kotiuttamisen jälkeen töiden aina keskeytyessä joutuvat olemaan 27365: pidetty toivottavana. Kulkulaitosten ja käyttämättömiä ja joiden kunnossapito ja 27366: yleisten töiden ministeriön myönnettyä vartiointi tällöinkin aiheuttavat verrattain 27367: työttömyysvaroista tarkoitusta varten mää- suuria kustannuksia. 27368: rärahan voitiinkin Turun uuden lento- Edellä esitetyillä perusteilla ja kun myös 27369: kentän rakennustyöt aloittaa syksyllä 1944. eduskunta on jo v. 1945 sekä uudelleen 27370: Työt keskeytettiin vuonna 1946 erään kyse- v. 1948 lausunut toivomuksen, että hallitus 27371: lyn johdosta ilman syytä, minkä jälkeen kiireellisesti antaisi esityksen määrärahan 27372: ne taas aloitettiin työttömyystyönä talvella myöntämiseksi Turun uuden lentokentän 27373: 1949 ja olivat käynnissä viime toukokuun rakentamista varten, kunnioittaen ehdo- 27374: loppuun saakka. Työttömyysvaroja on käy- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 27375: tetty kaikkiaan 143,000,000 markkaa, minkä muksen, 27376: lisäksi Turun kaupunki on tehdyn sopimuk- että hallitus ottaisi vuoden 1950 27377: sen mukaan myöntänyt 25,000,000 markkaa lisämenoarvioon riittävän määrära- 27378: Turun nykyisellä lentokentällä olevien lait- han Turun uuden lentokentän saat- 27379: teiden ja rakenteiden siirtämistä ja raken- tamiseksi väliaikaiseen liikennekun- 27380: tamista varten uudelle lentokentälle. Vii- toon. 27381: meksi mainittuja varoja ei kuitenkaan 27382: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 27383: Urho Kulovaara. V. J. Sukselainen. Irma. Karvikko. Samuli Simula.. 27384: Niilo Honkala. Yrjö Helenius. Erldti Koivisto. Aarne Honka. 27385: 633 27386: 27387: Xl1,4. - Toiv. aJ. N:o 300. 27388: 27389: 27390: 27391: 27392: H. Simonen y. m.: Määrärahasta Kilpisjärven Matkailukes- 27393: kuksen toisen rakennusvaiheen loppuunsaattamista 27394: varten. 27395: 27396: 27397: E d u s k u n n a ll e. 27398: 27399: Vuosina 1947-48 saavutetut kokemukset olisi kuitenkin välttämättä päästävä jo v. 27400: ovat osoittaneet, että Kilpisjärven valtion 1950, jotta majatalo olisi v. 1952 vastaan- 27401: majataloa varten laadittu rakennussuunni- ottokunnossa. Mikäli rakennusohjelma voi- 27402: telma on saatava alkuperäisessä laajuudes- daan toteuttaa tässä esitetyssä järjestyk- 27403: saan mahdollisimman pian toteutetuksi. sessä, voidaan tänne majoittaa ainakin jo 27404: Kilpisjärvelle ja sen kautta Norjaan suun- vuonna 1952 n. 150 henkilöä. Kustannus- 27405: tautuva liikenne oli jo kesällä 1948 niin arvio majatalon matkustajahuoneet sisältä- 27406: suuri, että yöpymisten keskimääräinen luku vältä osalta on 29 miljoonaa mk. Tästä 27407: oli keskikesällä n. 100 vuorokautta kohti. summasta otti eduskunta v. 1950 valtion 27408: Kun majoitukseen oli käytettävissä vain tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa mark- 27409: Matkailijayhdistyksen pienen retkeilymajan kaa. Samalla eduskunta muutti majatalon 27410: 9 vuodetta ja joukko sotilastelttoja, täytyi nimen kuulumaan: ,Kilpisjärven Matkailu- 27411: esim. Ruotsin valtion rautateiden Kilpis- keskus". 27412: järven kautta kulkevien seuramatkojen Edellämainitulla 29 miljoonalla markalla 27413: osanottajien majoittamisesta Kilpisjärvelle on tarkoitus rakentaa 52 henkilön majoi- 27414: luopua ja kuljettaa heidät Norjan puolelle tustilat selkJä lisälksi a. o. pesu-, WC-, kylpy-, 27415: yöpymään. Kun on varmaa, että niinhyvin kuivaus- ja siivoushuoneet, väliaikainen 27416: kuin muunkin liikentee:Q. aiheuttama majoi- lisäruokasali, kattilahuone, polttoaineva- 27417: tustarve tulee Kilpisjärvellä vain lisäänty- rasto, eteishalli toimistoineen, varastotiloja~ 27418: mään, muod'OStuu tilanne siellä sietämättö- ravintolan WC: t sekä postitoimisto. Koko 27419: mäksi, ellei majoitustiloja voida siellä kii- tätä II: ta rakennusvaihetta varten on tar- 27420: reellisesti lisätä. koitus valmistaa kesällä 1950 paikan päällä 27421: Kilpisjärven majatalon rakennustyön en- kaikki tarvittavat tiilet sementistä ja ra- 27422: simmäistä vaihetta varten myönnettiin 1948 kentaa perustukset sekä muurata rakennus 27423: ns. Pohjois-Suomen jälleenrakennusvaroista niin pitkälle kuin mahdollista, todennäköi- 27424: varoja niin paljon, että niiden turvin voi- sesti vesikattoon. Keväällä 1951 aloitettai- 27425: tiin pystyttää syksyllä 1948 tulevan maja- siin työt jälleen, jolloin rakennus todennä- 27426: talon alueelle tilapäisen ravintolan ja keit- köisesti saataisiin valmiiksi syksyllä 1951 27427: tiöosaston sekä muutamia majoitushuoneita ja voitaisiin avata viimeistään Olympiake- 27428: sisältävä parakki, 4 lautaista kesämajoitus- sän 1952 alussa. 27429: rakennusta ja sauna. Näillä varoilla voi- Tätä työsuunnitelmaa noudatettaessa ei 27430: daan kuluvana vuonna ra!kentaa vielä osa v. 1950 missään tapauksessa tarvitsisi ylit- 27431: suunnitellusta päärakennuksesta siten, että tää budjetissa kiinnilyötyä 20 miljoonan 27432: siihen voidaan sijoittaa v:ksi 1950 ravin- markan määrärahaa. Lisämääräraha 9 mil- 27433: tola, keittiöosasto ja pieni seurusteluhuone. joonaa mk tarvittaisiin vasta 1951 varten. 27434: Sensijaan päärakennuksen matkustajahuo- Kun suunnittelevan arkkitehdin täytyisi jo 27435: neet sisältävää osaa varten ei e. m. jälleen- ·viimeistään maaliskuun lopussa 1950 tietää, 27436: rakennusvaroista voitu enää varoja myön- voidaanko edellä esitettyä ohjelmaa noudat- 27437: tää. Tämän rakennusosan rakentamiseen taa vai onko ryhdyttävä vaikeisiin, aikaa- 27438: 80 27439: 634 XII,4. - Kilpisjärven matkailukeskus. 27440: 27441: vieviin ja epäviisaisiin kokonaissuunnitel- että hallitus ottaisi vuoden 1951 27442: man supistuksiin, olisi ·asiasta saatava ~edus valtion tulo- ja menoarvioesityk- 27443: kunnan päätös kiireellisesti. seensä 9,000,000 markan määrärahan 27444: Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen käytettäväksi Kilpisjärven matkailu- 27445: ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi- keskuksen toisen rakennusvaiheen 27446: vomuksen, loppuunsaattamiseen. 27447: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 27448: 27449: Heikki Simonen. Meeri Ka.lava.inen. 27450: Vilho Väyrynen. Laura Brander-Wallin. 27451: Antti J. Rantamaa. G. Henriksson. 27452: Arvi Ahm.a.va.a.ra.. Erkki Koivisto. 27453: Olavi Kajala. Usko Koski. 27454: Juho Kuittinen. Edvard Pesonen. 27455: Veli Järvinen. Jalmari Linna. 27456: Valfrid Eskola. J. Pyy. 27457: Arvi Turkka. Martti Miettunen. 27458: M. 0. Lahtela. Varma Turunen. 27459: Urho Saariaho. Yrjö Kilpeläinen. 27460: Juho Karvonen. 27461: 635 27462: 27463: XU,5. - Toiv. al. N:o 301. 27464: 27465: 27466: 27467: 27468: Saa.ria.ho y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja meno- 27469: arvioon posti- ja poliisitalon rakentamiseksi Myllykos- 27470: kelle. 27471: 27472: 27473: Eduskunnalle. 27474: 27475: Myllykosken postitoimipaikka ja rauta- on poistuttava toimistosta. Samoin on osa 27476: tieasema Sippolan kunnassa palvelevat asu- lajittelusta suoritettava rautatieaseman odo- 27477: tustiheytymää, jossa on nykyisin noin 7,000 tushuoneessa. Edelleen on täytynyt järjes- 27478: asukasta. Paikkakunnalla on lisäksi Yhty- tää esim. lapsilisämaksujen suoritus yli- 27479: neet Paperitehtaat Osakeyhtiön pääkont- määräisenä ajalla asemapäällikön huoneessa 27480: tori ja paperitehdas, joten mainittu asutus- tapahtuvaksi. Varsinkin joululiikenteen ai- 27481: keskus on monessa suhteessa verrattavissa kana pakettien säilyttäminen ja etsiminen 27482: kaupunki- ja kauppalakuntiin. on tilanpuutteen takia erittäin hankalaa. 27483: Postitoimiston kautta kulkeva liikenne Myös poliisitoimen hoitaminen Myllykos- 27484: on viime vuosina lisääntynyt suuresti. Lii- kella kärsii huoneistotilojen puutteesta. 27485: kenteen kasvua kuvastaa, että kirjattujen Suurehkona asutuskeskuksena Myllykoski 27486: kirjeiden lukumäärä on vuodesta 1938 vuo- muodostaa suhteellisen tiheästi asutun lähi- 27487: teen 1949 noussut 1,733 kpl:sta 3,386 ympäristönkin asukkaiden kokoontumis- ja 27488: kpl:een. Vastaavasti on kirjattujen paket- huvittelupaikan, mikä tietenkin keskittää 27489: tien määrä lisääntynyt 52 kpl: sta 1,592 varsin laajan alueen järjestyksen valvon- 27490: kpl:een. Muu liikenne on kasvanut yhtä nan lähinnä Myllykoskelle. Sippolan ni- 27491: voimakkaasti. mismiespiirin 15,000 asukasmäärästä on yk- 27492: Toimiston kautta kulkeva rahaliike on sinomaan Myllykosken ja sen läheisyydessä 27493: erityisesti postisiirtoliikkeen johdosta pai- sijaitsevan Inkeroisten teollisuuskeskusten 27494: sunut varsin huomattavasti. Tilillepanoja yhteinen asukasmäärä lähes kaksi kolman- 27495: oli v. 1949 kaikkiaan 782,350,343 mk, joista nesta. Myllykosken vaikutuspiiriin kuuluu 27496: yksityisille tileille 454,368,106 mk ja val- lisäksi välittömästi Kymijoen länsirannalla 27497: tion tileille (pääasiallisesti verovaroja) sijaitsevan n. 2,000 asukasta käsittävä An- 27498: 327,982,237 mk. Tileiltä otot nousivat kaik- jalan kunnan Ummeljoen kylä. 27499: kiaan 323,513,804 mk: aan. Tämän lisäksi Myllykosken poliisimiesten, 1 ylik{)nstaa- 27500: toimiston kautta lähetettiin mm. posti- ja pelin ja 2 konstaapelin, käytettävänä on 27501: postiennakko-osoituksia 8,548 kpl 37,945,129 vartiokonttoriksi vuokrattu liikehuoneisto, 27502: mk: n arvosta. jossa on 2 pientä huonetta. Tähän huo- 27503: Kun vuonna 1938 postitoimistoa hoiti neistoon on sijoitettu 2 vankeinhoitolaitok- 27504: ainoastaan 1 ylimääräinen toimistoapulai- sen omistamaa irtoselliä, joissa voidaan sa- 27505: nen, jonka lisäksi oli 7 maalaiskirjeenkan- manaikaisesti säilyttää kahta pidätettyä. 27506: tajaa, toimistossa työskentelee nykyisin 3 Kun. sellien väliseinänä on ollut lautaseinä 27507: vakinaista ja 2 ylimääräistä virkailijaa, ja kattona heikko rautalankaverkko, ei pi- 27508: joiden· lisäksi on 4 ylimääräistä postiljoo- dätettyinä voida kuitenkaan pitää yhtä- 27509: nia ja 10 maalaiskirjeenkantajaa. aikaisesti eri sukupuolta olevia henkilöitä. 27510: Myllykosken postitoimisto toimii erittäin Vuonna 1949 oli mainituissa selleissä pi- 27511: ahtaissa tiloissa rautatieaseman rakennuk- dätettyinä kaikkiaan 137 henkeä, mutta 27512: sessa, jossa sillä on käytettävissään 2 pientä esim. juopumuksesta pidätettyjen määrä 27513: huonetta, joiden pinta-alat ovat 4 X 3 m ja olisi ollut suurempi, mikäli poliisin käytet- 27514: 4 ::lh X 3 m. Tilanahtautta kuvastaa, että tävissä olisi ollut enemmän huoneistotilaa. 27515: lajiteltaessa postia muiden virkailijoiden Sippolan piirin nimismiehen toimipaikka 27516: 636 XII,5. - Myllykosken posti- ja poliisita.lo. 27517: 27518: on nykyisin Inkeroisissa, missä hänen käy- ja poliisivartiokonttoria varten. Käytän- 27519: tettäväkseen ei kuitenkaan ole varattu kont- nöllisimpänä ja taloudellisesti edullisim- 27520: torihuonetta. Poliisiviranomaisen antamien pana ratkaisuna on pidettävä yhteisen 27521: tietojen mukaan poliisitoimi olisi kuitenkin posti- ja poliisitalon rakentamista. Yhty- 27522: luonnollisinta keskittää suurimpaan asu- neet Paperitehtaat Osakeyhtiö on i1moit- 27523: tuskeskukseen, Myllykoskelle. Todennäköi- tanut suostuvansa tähän tarkoitukseen myy- 27524: senä kehityksenä on lisäksi pidettävä, että mään kohtuulliseen hintaan keskeiseltä pai- 27525: luonnollisten liikenne- ja talousyhteyksiensä kalta aivan Myllykosken aseman vieressä 27526: puolesta välittömästi Myllykoskeen liittyvä tontin, mikäli rakentamiseen lähiaikoina 27527: Anjalan kunnan Ummeljoen kylä ja koko ryhdytään. 27528: Anjalan kunta liitetään tulevaisuudessa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 27529: Sippolan nimismiespiiriin sen kuuluessa ny- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 27530: kyisin Elimäen ja Anjalan nimismiespii- 27531: riin, jonka piirin nimismiehen toimipaikka että hallitus antaisi eduskunnalle 27532: on Korialla. esityksen 15,000,000 markan määrä- 27533: Myllykosken asutustiheytymän sekä pos- ra.han ottamisesta lisiiyksenä vuoden 27534: tiliikenteen että postitoimen kannalta olisi 1950 tulo- ja menoarvioon posti- ja 27535: erittäin tärkeätä, että pikaisesti ryhdyttäi- poliisitalon rakentamiseksi Myllykos- 27536: siin· toimenpteisiin riittävien huonetilojen kelle. 27537: hankkimiseksi Myllykosken postitoimistoa 27538: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 27539: 27540: Urho Saariaho. Erl. Haapaniemi. 27541: Toivo Kuja.la.. Johannes Virolainen. 27542: Rolf B. Berner. Heikki Bykikää.lä.. 27543: Meeri Kala.va.inen. Helena Virkild. 27544: Juho Heitto. Anton Suurkonlm. 27545: Jalma.ri Pusa. 27546: 637 27547: XII,a.- Toiv. a.l. N:o 302. 27548: 27549: 27550: 27551: 27552: Ra.U/Dio y. m.: Eräiden posti- ja lennätinlaitoksen lennätin-, 27553: puhelin- ja radiopuolella työskentelevien virkailijain 27554: palkkojen tarkistamisesta. 27555: 27556: 27557: E d u s k u n n a ll e. 27558: 27559: Posti- ja lennätinlaitoksessa palveleva asiassa hoitaa kyseellisen liikenteen, ei kui- 27560: teknillinen henkilökunta joutuu hoitamaan tenkaan ottaen huomioon heidän hoita- 27561: koko kansakunnalle ja sen jokapäiväiselle ruansa tehtävien tärkeyden ole palkkauk- 27562: elämälle välttämätöntä puhelin-, radio- ja sessa siinä asemassa jossa heidän pitäisi 27563: lennätinliikennettä. Valtion hallussa on olla. 27564: paitsi melkein 100% maan kaukopuhelin- Edellä. sanotun huomioon ottaen esi- 27565: verkostoa ja siten yhteydet kaikkialle, tämme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt- 27566: myöskin ulkQIIlaille, samoin k<Jiko Pohjois- täväksi toivomuksen, 27567: Suomen ja huomattava osa muun Suomen 27568: paikallispuhelinverkostosta. Nykyaikaiset että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 27569: teknilliset puhelinlaitteet uudenaikaisine toimenpiteisiin posti- ja lennätinlai- 27570: kantoaaltolaitteineen, eri teknillisine järjes- toksen lennätin-, puhelin- ja radio- 27571: telmineen vaativat niiden hoitajilta erittäin puolella työskentelevien teknikoiden, 27572: perusteellista tietoa ja jatkuvaa itseopiske- asemapäivystäjien, asentajien, piir- 27573: lua. Koko kansantaloudelle on tärkeätä, täjien ja konemestarien palkkojen 27574: että puhelin- ja radioliikenteen palveluk- tarkistamiseksi ja niiden saattami- 27575: sessa on mahdollisimman pätevää teknilli- seksi heidän vastuutaan ja työtään 27576: sen koulutuksen omaavaa henkilökuntaa. vastaavalle tasolle. 27577: Se teknillinen henkilökunta, joka pää- 27578: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950. 27579: 27580: Eino Raunio. Laura Brander-Wallin. 27581: Aino Malkamäld. Meeri Kalavainen. 27582: Hilma Koivulahti-Lehto. Rafael Paasio. 27583: Kaisa Hiilelä. Elli Nurminen. 27584: Juho Karvonen. 27585: 638 27586: 27587: XII,7. - Toiv. al. N:o 303. 27588: 27589: 27590: 27591: 27592: Tauriainen y. m.: Määrärahasta syrjäseutujen puhelinolo- 27593: jen kehittämistä varten. 27594: 27595: 27596: Eduskunnalle. 27597: 27598: Harvaan asuttujen seutujen puhelinolot kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- 27599: ovat huonot. Kun kaukana asutuskeskuk- vomuksen, 27600: sista, kaupoista ja virastoista asuvilla ihmi- 27601: sillä kuluu paljon työaikaa kulkiessa pit- että hallitus ottaisi vuoden 1951 27602: kien matkojen takaa asoitaan toimitta- valtion tulo- ja menoarvioesitykseen 27603: maBSa, olisi jo aika ryhtyä suuremmassa riittävän määrärahan harvaan asut- 27604: mittakaavassa näiden seutujen puhelinoloja tujen syrjäseutujen puhelinolojen 27605: parantamaan. Tämän vuoksi ehdotamme kehittämistä varten. 27606: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 27607: 27608: Hannes Tauriainen. Matti Meriläinen. 27609: Toivo 1. Sormunen. J. Mustonen. 27610: Toivo Friman. Yrjö Murto. 27611: 639 27612: 27613: XII,s. - Toiv. a.l. N:o 304. 27614: 27615: 27616: 27617: 27618: E. Koivisto y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja meno- 27619: arvioon Lapin läänin puhelinverkoston rakentamista ja 27620: uusien puhelintoimipaikkojen perustamista varten. 27621: 27622: 27623: Eduskunnalle. 27624: 27625: Lalpin läänin sotatoimissa tuhoutui sen Lapin läänin kohdalla tarvitaan yhteensä 27626: puhelinverkosto laitteilleen melkein täydel- n. 52 miljoonaa markkaa. 27627: lisesti. Nyttemmin on tärkeimmät linjat Jälleenrakennustöillä olisi kiireellinä ra- 27628: saatu jälleenrakennutuiksi. Sodan jälkeen kennettava tai uusittava seuraavat linja- 27629: suoritettu linjojen rakennustyö jäi kuiten- työt: Ylinampa-Sodankylä, Muonio-Pa- 27630: kin sekä materiaalin laadun että työn kii- lojoensuu, Ylinampa-Alanampa, Karesu- 27631: reellisyyden takia monin paikoin heikoksi. vanto-Kilpisjärvi-Norjan raja, Tornio- 27632: Senvuoksi on jo nyt t~rpeen linjojen uusi- Ylitornio-Pello, Kellijärvi-Pelkosenniemi 27633: minen tai vaihtaminen parempiin johtoihin. -Savukoski; Rovaniemi-Ranua-Pudas- 27634: Lisäksi olisi välttämätöntä puhelinlaitosta järvi, Utsjoki-Nivajoki, Rovaniemi-Pato- 27635: laajentaa sellaisille paikoille, joissa sitä koski, Kolari-Äkäsjoki, Sodankylä-Aska, 27636: ennen ei ole ollut. Tämä on tarpeen senkin Tengeliö - Portimojärvi- Kantomaanpää, 27637: takia, että asutustoiminnan vuoksi asutus Sodankylä-Vaalajärvi, Tervola-Ylipaak- 27638: on sodan jälkeen levinnyt laajoille alueille, kola, Kauliranta-Kuivakangas, Autti- 27639: joissa aikaisemmin ei ketään asunut. Yk- Juujärvi, Karhujärvi-Peräposio, Laurila 27640: sistään sairaustapausten vuoksi puhelin on -Koskenkylä, Pello-Jarhoinen, Kanto-. 27641: välttämätön syrjäisilläkin seuduilla. Li- maampää-Kivilompolo ja Portimojärvi- 27642: sääntyvä turistiliikenne Lappiin asettaa Saukkojärvi. Yhteensä olisi jälleenraken- 27643: myös omat vaatimuksensa puhelinoloissa. nettavia linjatöitä suoritettava n. 900 km 27644: Kun kuluvan vuoden tulo- ja menoar- ja on niiden kustannusarvio n. 28 miljoo- 27645: vioon on varattu koko maan puhelinverkos- naa markkaa. 27646: ton laajentamista ja uusia keskuslaitteita Puhelinverkoston laajentamista koskevilla 27647: varten ainoastaan 300 miljoonan markan töinä olisi seuraavat uusien toimipaikkojen 27648: määräraha ja kun jo yksistään Lapin lää- perustamiset Lapin läänissä välttämättö- 27649: nin kohdalla välttämätön tarve olisi aina- mät. Uudet puhelupaikat: Utsjoen pitäjän 27650: kin 113 miljoonaa markkaa, olisi kuluvan Polmakjärvelle, Inarin kunnan Väylään ja 27651: vuoden ensimäiseen lisämenoarvioon otet- Lismaan, Enontekiön kunnan Suottajär- 27652: tava riittävän suuri määräraha Pohjois- velle, Leppäjärvelle, Palojärvelle, Maunuun, 27653: Suomen hävitetyn alueen puhelinverkoston Kelottijärvelle, Ropinsalmelle ja Saarikos- 27654: jälleenrakentamista, laajentamista ja puhe- kelle. Kittilän kunnassa: Kuusajoelle, Tep- 27655: linolojen parantamista varten. saan, Kelontekemään, Kotakumpuun, Vit- 27656: Seuraavassa esitellään ne välttämättömim- takumpuun, Riikonkumpuun, Raattamaan 27657: mät tarpeet, jotka jo tänä vuonna olisi La- ja Pokkaan. Sodankylän pitäjän Mosku- 27658: pin läänin alueella huomioitava. vaaraan, Ukkolaan, Seipäjärvelle, Kukasjär- 27659: Kun kuluvan vuoden aikana valmistuvat velle, Riestöon, Ruhaan ja Moskuun. Pelko- 27660: Rovaniemen, Sodankylän, Kittilän ja Pel- senniemen Aapajärvelle ja Perälään. Sal- 27661: lon uudet postitalot, olisi välttämätöntä lan kunnassa: Aatsinkiin, Lapajärvelle, Mä- 27662: saada nämä paikkakunnat kaapeloiduiksi lävaaraan, Pahkakumpuun, Ahvenselkään, 27663: keskuksien siirron yhteydessä. Näiden li- Mattilanmäelle, Varvikkoon, Kutrikkoon, 27664: säksi on kaapeloimistöitä suoritettava vielä Vaadinselkään, Kurijoelle, Paloselkään ja 27665: Kemissä ja Torniossa. Kaapeloimistöihin Naruskalle. Posion kunnassa: Luksuaan, 27666: 640 XII,s. - Lapin puhelinverkosto. 27667: 27668: Hämeenniemeen, Karjalaisenniemeen ja ainakin seuraavat uudet puhelinasemat: 27669: Aittoniemeen. Ranuan kunnan Piittis- Ranuan Kelankylään ja Mustavaaraan, So- 27670: joelle, Piittisjärvelle, Pohjaslahteen ja Tai- dankylän Orajärvelle, Ylitornion Armas- 27671: nijoelle. Rovaniemen maalaiskunnan Poi- saareen, Muonion Kätkäsuvantoon ja Enon- 27672: kajärvelle, Norvajärvelle, Mäntyjärvelle, tekiön Kilpisjärvelle, joiden kustannusarvio 27673: Alajärvelle, Vanttausjärvelle, Niesiin, Pe- on n. 1 miljoonaa markkaa. 27674: runkajärvelle, Nampajärvelle ja Auttin asu- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 27675: tusalueelle. Tervolan pitäjän Runkkimk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 27676: seen, Lehmikumpuun, Pahtaojalle ja Roini- vomuksen, 27677: seen. Pellon Teikosuvantoon, Ylitornion 27678: Mellanjärvelle, Jolankiin, Alpuslahteen ja että hallitus antaisi Eduskunnalle 27679: Väystäjään, Alatornion Liak!kaan ja Kou- esityksen riittävästä lisäyksestä ku- 27680: rulehtoon sekä Kemin maalaiskunnan Pykä- . luvan vuoden tulo- ja menoarvioon 27681: lään, Kivaloon ja Viitakosken kylään. Lapin läänin puhelinverkoston jäl- 27682: Uusien puhelinpaikkojen perustamiseen tar- leenrakentamiseen ja parantamiseen 27683: vittaisiin yhteensä n. 32 miljoonaa mark- sekä uusien puhelintoimipaikkojen 27684: kaa. perustamiseen. 27685: Vielä olisi Lapin läänissä perustettava 27686: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 27687: 27688: Erkld. Koivisto. Vilho Väyrynen. M. 0. Lahtela. 27689: 27690: 27691: 27692: 27693: • 27694: 641 27695: 27696: XII,9. - Toiv. al. N:o 305. 27697: 27698: 27699: 27700: 27701: Laitinen y. m. :Määrärahasta puhelinlinjan rakentamiseksi 27702: Kwpiosta Karttulan ja Tervon kuntien kautta Vesan- 27703: nolle. 27704: 27705: 27706: E d u s k u n n a ll e. 27707: 27708: Vesannon kunta Kuopion läänin länti- toakin Kuopioon, mutta pienelle paikalli- 27709: sellä rajalla sijaitsevana on liikenteeseen selle yritykselle ei se taloudellisista syistä 27710: nähden huonossa asemassa oleva kunta. ole mahdollista. 27711: Tämä etäisyys ja syrjäinen asema vaikut- Asian auttamiseksi on neuvoteltu myös- 27712: taa myöskin sen, että puhelinyhteydet maa- kin posti- ja lennätinhallituksen asian- 27713: kunnan keskukseen läänin pääkaupunkiin omaisten elinten kanssa ja on tällä taholla 27714: Kuopioon, jonne pääasiallisesti puhelin- !ku- asiaan suhtauduttu hyvin myönteisesti. 27715: ten muukin liikenne suuntautuu, ovat huo- Posti- ja lennätinhallituksen edustajat ovat 27716: net. Suorin ja luonnollisin puhelinyhteys olleet sitä mieltä, että valtion olisi vedet- 27717: Kuopioon on Tervon ja Karttulan kautta,. tävä oma suora johto Kuopiosta Karttulan 27718: mutta linjojen huonon kunnon ja suuren -Tervon kautta Vesannolle. Tämän toi- 27719: puhelujen tilaajamäärän takia on tilaisuus menpiteen kautta saisi Karttula-Tervo ja 27720: vaan harvoin päästä tätä tietä Kuopioon. Vesanto suoran yhteyden Kuopioon, joten 27721: Suoran johdon puutteessa menevät vesanto- nä~ yhdellä iskulla parantuisi kolmen 27722: laisten puhelut pääasiassa Rautalammin- maakunnan syrjäisen pitäjän puhelinolot. 27723: Suonenjoen O.Y. puhelinlinjoja. Kuopioon Asian toimeenpanon esteenä on ollut kum- 27724: pyrkiessä joudutaan· käyttämään myöskin minkin käyttövarojen puute. 27725: Keiteleen-Pielaveden linjoja. Kun nämä Kun muita käytännöllisiä mahdollisuuk- 27726: viimeäksimainitutkin linjat ovat hyvin ra- sia näiden liikenteestä syrjässä olevien kun- 27727: sitettuja, joudutaan odottamaan Kuopion tien puhelinolojen kuntoon panemiselle ja 27728: puheluja useita tunteja. Tässä tietenkin suoran yhteyden Kuopioon saamiselle ei 27729: kuluu paljon aikaa hukkaan ja koettelee ole,_ olisi epäkohdan poistamiseksi valtion 27730: tämä tilanne sekä puhelujen tilaajan että väliintulo välttämätön. Tämän johdosta 27731: myöskin parhaansa yrittävien keskustenhoi- edellä oleviin perusteluihin nojaten ehdo- 27732: tajien hermoja. Sattuupa monasti niinkin, tamme eduskunnan päätettäväksi - toivo- 27733: että on käytävä kaupungissa noin sadan muksen, 27734: kilometrin takaa sellaistenkin asioiden ta- että hallitus ottaisi ensi vuoden 27735: kia, jotka voitaisiin puheiiroitsekin toimit- talousarvioesitykseen riittävän suu- 27736: taa. Tämä on suureksi haitaksi ja kärsii ren määrärahan puhelinlinjan ra- 27737: siitä erikoisesti liike- kuin myöskin muu kentamista varten Kuopiosta Kart- 27738: talouselämä. tulan ja Tervon kuntien kautta Ve- 27739: Epäkohdan poistamiseksi on Vesannon sannolle. 27740: Puhelin Osuuskunta suunnitellut omaa joh- 27741: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 27742: 27743: Eino Laitinen. Väinö Rankila. 27744: L. 0. Hirvensalo. Eri. Haapaniemi. 27745: Lennart Heljas. Martti Leskinen. 27746: Markus Niskala. Hugo Manninen. 27747: Tahv:a Rönkkö. Heikki Soininen. 27748: 27749: 81 27750: 642 27751: 27752: XII,1o. - Toiv. 1111 N:o 306. 27753: 27754: 27755: 27756: 27757: V. Simonen y. m.: Puhelintoimipaikan perustamisesta 27758: Juuan pitäjän Timovaaran asutusalueelle. 27759: 27760: 27761: E d u s kun 111 a 11 e. 27762: 27763: Puloolinvellkoston puute tunnetaan ki- lastaa elämälle monta sellaista y;ksilöä, jotka 27764: peimmin syrjäseuduilla, joissa, kaukana pikaisen avun puutteessa menehtyvät tus- 27765: pitäjän !keskuksista, eletään ilman puhe- kiinsa. Nykyaikana kiinnitetään suurta 27766: linta. Tällaisilla syrjäseuduilla, nimen- huomiota sosiaaliseen huoltoon. Puhelin- 27767: omarun asutusalueilla, ei ikyetä aikaansaa- yhteyden hankkiminen tällaiselle syrjäseu- 27768: maan puhelinyhteyksiä omatoimisesti, jo- dulle on vaatimattominta sosiaalista huol- 27769: ten on ymmärrettävää että siellä ta'l'vitaan toa, jota tällaisen syrjäseudun asukkaat 27770: valtiovallrun apua. Tällaisen avun tarpeessa odottav;at yhteiskunnalta. 27771: on Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Juuam. Mitä tällaisen puhelintoimipaikan pe- 27772: pitäjän Timovaaran asutusalue. Mai- rustaminen sam.otulle rumtusalueel1e talou- 27773: nitsemallani asutusalueella ja sen lähi- dellisen elämän kehittymisen muodossa 27774: ympäristössä asuu noin 90 perhettä, yh- merkitsisi, sen jokainen ymmarramme. 27775: teensä 650 henkilöä. Voi hyvin käsittää Puhelinaseman saamiseksi olisi rakennet- 27776: sen huolen ja hädän, jota tuolla syrjäisellä tava 20 km uutta johtoa. Pylväslinjat, 27777: asutusalueella tunnetaan esimerkiksi sai- johdot, keskuslaitteet y. m. tulisivat mak- 27778: raus- ja synnytystapauksien sattuessa, samaan Posti- ja ~ennätinhallituksen len- 27779: joissa apua pitäisi saada nopeasti, mutta nätinliikenneosaston tekemän kustannus- 27780: ei ole edes puhelinta käytettävänä, jonka arvion mukaan noin 913,000 mk. 27781: välityksellä voisi neuvotella lääkärin tai Edellä olevaan viitaten ehdotamme koo- 27782: muun. sairaanhoitohenkilön kanssa. Selvää nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 27783: myöskin on, että paikanpäällä tarvittava vomuksen, 27784: sair111anhoitoapu ehtisi paljon nopeammin, 27785: jos siitä puhelimella voitaisiin ilmoittaa että hallitus ryhtyisi ensi tUa.ssa 27786: pitäjän keskuksessa asuville sairaanhoito- toimenpiteisiin puhelintoimipaikan 27787: henkilöille, lääkärille, ikätilöille tai sairaam.- perustamiseksi Juuan pitäjän Timo- 27788: hoitajalle, jotka sitten autolla voisivat vaamn asutusalueelle. 27789: ~ä.stä apua antamaan. Näin voitaisiin pe- 27790: 27791: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 27792: 27793: Vieno Simonen. Heikki Soininen. 27794: Akseli Brander. Kalle Kauhanen. 27795: 0. Muikku. 27796: 643 27797: 27798: xn,u. - Toiv. al. N:o 307. 27799: 27800: 27801: 27802: 27803: Kölli y. m.: Määriirahasta Toijalan risteysaseman uudelleen 27804: rakentamista varten. 27805: 27806: 27807: Eduskunnalle. 27808: 27809: Toijalan risteysasema lienee eräs niistä tiehen ja olotilaan, joka pikemminkin on 27810: asemarakennelmista, jotka vielä ovat alku- ollut haitaksi matkustaja- ja siihen Iiitty- 27811: peräisessä asussaan Hämeenlinna-Tampere välie tavaraliikenteelle kuin sitä edistänyt. 27812: rataosalla. Ainakin sen matkustajille tar- Sen vuoksi kun jatkotöiden vaatimat kus- 27813: joamat mukavuudet tuntuvat sanotunlai- tannukset nyt supistuisivat noin 50 miljoo- 27814: silta huolimatta siitä, että mainittu risteys naan markkaan, olisi aseman uudistamiseen 27815: on liikenteeltään ehkä vilkkain Länsi-Suo- ryhdyttävä, erikoisesti siitä syystä, että toi- 27816: men risteysasemista. menpiteen tulokset takaisivat sen kannatta- 27817: Aseman epämukavuuksiin on vuosikym- vuuden. 27818: menen ajan toivottu parannuksia. Mutta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 27819: yhä edelleenkin joutuvat matkustajat junia kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 27820: vaihtaessaan kulkemaan asemalla yli 500 toivomuksen, 27821: metriä avointa asemasiltaa sekä etsimään 27822: milloin mitäkin laituria, josta junan pitäisi että hallitus ottaisi ensi vuo- 27823: lähteä tarkoitettuun suuntaan useinkin tu- den tulo- ja menoarvioesitykseensä 27824: loksella, että juna jo on ennättänyt lähteä. 30,000,000 markan määrärahan Toi- 27825: Ennen sotavuosia aloitettiin aseman jalan risteysaseman uudelleen raken- 27826: uudistamistyöt. Ne jäivät kuitenkin puoli- tamista varten. 27827: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 27828: 27829: Martti 0. Kölli. Lauri Laine. Felix Seppälä. 27830: 644 27831: 27832: Xll,12. - Toiv. al. N:o 308. 27833: 27834: 27835: 27836: 27837: Raunio y. m.: Rautatien rakentamisesta Helsingistä Kark- 27838: kilan, Forssan y. m. paikkakuntien kautta Kankaan- 27839: päähän. 27840: 27841: 27842: E d u s k u n n a 11 e. 27843: 27844: Jo vuosikymmenen ajan on eri yhteyk- lisi kulkemaan Punkalaitumen ja Lautta- 27845: sissä ollut esillä ratahanke Helsingistä Sa- kylän suurten asutuskeskusten kautta. 27846: takuntaan. Tämä suunnitelma on ollut jo Kun radan Satakunnan puoleiseksi ris- 27847: silmämääräisen tutkimuksen alaisenakin, teysasemaksi tulisi Kokemäki, voitaisiin 27848: joissa tutkimuksissa maastossa on maapohja siitä jatkaa radan rakentamista aikaisem- 27849: tunnettu erittäin edulliseksi rautatien ra- min suunniteltua suuntaa Kankaanpäähän. 27850: kentamisessa. Kun seudut, joiden kautta Vaikka valtiotaloudellinen tilanne onkin 27851: suunnitelttJ. rata tulisi kulkemaan, ovat van- vaikea ja estää monien tärk-eiden suunnitel- 27852: raita sekä maataloutensa että teollisuutensa mien toteuttamista, olisi tässä esitetyllä ra- 27853: vuoksi, olisi radalla myöskin taattu kannat- tasuunnitelmalla kuitenkin mahdollisuuksia 27854: tavaisuus. Tulisihan radan varteen Kark- hoitaa monien seutujen vaikeaa työttömyys- 27855: kilan, Forssan ja Jokioisten teollisuusseu- tilannetta, ja siten siihen uhratut varat tu- 27856: dut, joissa sijaitsee huomattavat teollisuus- lisivat sijoitetuksi tuloa tuottavasti. . 27857: laitokset, mm. Karkkilan ja Jokioisten ras- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin 27858: kaan metalliteollisuuden tehtaat. Lisäksi eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 27859: on otettava huomioon Forssan ja Humppi- 27860: lan välillä jo oleva kapearaiteinen rautatie, että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 27861: jonka pengertä voitaisiin käyttää hyväksi toimenpiteisiin rautatien rakentami- 27862: normaaliraiteista rautatietä rakennettaessa. seksi suunnassa Helsinki- Karkkila 27863: Humppilan asema-alueella olisi myöskin ti- - Forssa -'--- Humppila - Lautta- 27864: laa siihen muodostuvan risteysaseman laa- kylä - Kokemäki - Kankaanpää. 27865: jentamiselle. Satakunnan alueella rata tu- 27866: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 27867: 27868: Eino Raunio. Pentti Niemi. 27869: Olavi Kajala. Arvo Sävelä. 27870: Laura Brander-Wallin. Kalle J ouka.nen. 27871: Lauri Laine. Lauri Murtomaa. 27872: Eino Kujanpää. 27873: 645 27874: 27875: XII,13.- Toiv. al. N:o 309. 27876: 27877: 27878: 27879: 27880: Riihimäki y. m.: Rautatien Helsinki-Vihti-Loimaa-Pei- 27881: pohja sekä sen jatkon Kauvatsa-Lavia-Kankaanpäii--- 27882: Kauhajoki rakentamisesta. 27883: 27884: 27885: E d u s k u n n a ll e. 27886: 27887: Jo pitkähkön ajan ovat yksityiset asian- liseen työhön kotiseuduilleen. Tämä siis 27888: harrastajat, kunnat ja yhteisöt pitäneet olisi ennakkoehkäisevänä keinona maalta- 27889: vireillä ajatusta, että olisi rakennettava paon estämiseksi. Edelleen se auttaisi 27890: rautatie· linjalle Helsinki-Vihti-Loimaa myönteisesti sitä hyväksyttävää kehitystä, 27891: -Peipohja sekä jatkona Kauvatsa-Lavia että kaupunkien ja suurten yhdyskuntien 27892: -Kankaanpää-Kauhajoki. Nämä ajatuk- asuntovaikeudet helpottuisivat . senkin 27893: set ja pyrkimykset heikentyivät sen jäl- vuoksi, että jatkuva maaltapaon paine hei- 27894: keen kun Porin-Kankaanpään-Haapa- kentyisi. 27895: mäen ratahanke alkoi olla toteutumaisil- Rautatieverkoston laajentamisella luo- 27896: laan. Tästä huolimatta laajoissa väestöpii- daan perusedellytykset tälle maalaisväes- 27897: reissä yhä elää se ajatus, että näiden edellä tön, ennenkaikkea työläisväestön elineh- 27898: mainittujen maamme viljaviropien seutujen doille. Tämän vuoksi edellä mainitun rata- 27899: kautta olisi saatava rautatieyhteys maamme hankeen toteuturilista odottavat laajat väes- 27900: rautatieverkostoon mainitun radan rakenta- töpiirit. 27901: misella. Tämä avaisi ensinnäkin suuren Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 27902: määrän työtilaisuuksia, mikä työttömyyden eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 27903: torjumisessa on ensiarvoinen toimenpide ja 27904: toiseksi se edelleen avaisi laajat mahdolli- että hallitus ryhtyisi viipymättä 27905: suudet maatalouden entistä laajemmalle kiireellisiin toimenpiteisiin rautatien 27906: kehitykselle. Todennäköisesti teollinehkin rakentamiseksi linjalle Helsinki- 27907: toiminta vaitaisi maaseudulla enemmän ja- Vihti-Loimaa-Peipohja sekä jat- 27908: lansijaa, mikä olisi omiaan sitomaan ennen- kona Kauvatsa-Lavia-Kankaanpää 27909: kaikkea maalaisnuorisoa tuottavaan hyödyl- -Kauhajoki. 27910: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 27911: 27912: Arvo Riihimäki. Irma Torvi. 27913: Eino Roine. Mauri Perkonoja. 27914: H. Manninen. Antto Prunnila. 27915: 646 27916: 27917: XII,t4. - Toiv. al. N:o 310. 27918: 27919: 27920: 27921: 27922: Pyörtänö y. m.: Rautatien rakentamisesta Tohmajärveltä 27923: Parikkalaan. 27924: 27925: 27926: Eduskunnalle. 27927: 27928: Alueluovutusten ja siitä johtuneen rajan- man tai Onkamon seutuviita ja kulkisi sit- 27929: siirron johdosta katkesi Pohjois-Karjalasta ten väestömäärältään suurten kuntien Ki- 27930: Joensuun-1\fatkaselän kautta Etelä-Suo- teen ja Kesälahden kautta Parikkalaan ja 27931: meen ollut rautatieyhteys, tuottaen piden- jolloin myös laajat metsärikkaat seudut, 27932: tyneitten kulkuyhteyksien ja niistä johtu- joilta Saimaan kanavan liikennemahdolli- 27933: vien kalliimpien kuljetusmaksujen muo- suuksien loputtua puunkuljetus on ollut 27934: dossa tuntuvan haitan sekä suurelle väestö- suoritettava suurelta osalta autokuljetuk- 27935: ryhmälle että nopeasti kehittyneelle teol- sin, tulisivat rautatien merkittävästä avusta 27936: lisuudelle ja kaupalle, joiden on nyt raaka- osallisiksi. 27937: aineensa ja tuotteensa kuljetettava pidem- Ehdotettu kulkusuunta tulisi kulkemaan 27938: pää kiertotietä, joko Viinijärven-Varkau- n. s. Salpausselän harjannetta, joka täällä 27939: den tahi Nurmeksen-Kontiomäen kautta. jatkuu pitkälti itäänpäin ja johon radan 27940: Erikoisen suuri on haitta nimenomaan rakentaminen kävisi hyvin päinsä sekä tu- 27941: puun. ja sen jalostteiden vientiä harjoitta- lisi myös taloudellisessa mielessä mahdolli- 27942: vien osuudella, sillä kohtuuttoman pitkät simman edulliseksi. Varsinaisia vesistöyli- 27943: kul.jetusma.tkat puun hankinta-alueelta ja tyksiä tällä noin 100 km pitkällä osuudella 27944: tuotantolaitoksista laivaussatamiin, eivät tulisi olemaan vain yksi, nk. Syrjäsalmen 27945: voi olla tuottamata haittoja lähinnä tar- seutu Kiteellä. 27946: peettoman suuriksi kohoavien kuljetusmak- Edellä esitetyn perusteella saamme kun- 27947: sujen muodossa. Nykyisestä asiantilasta nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyt- 27948: joutuu kärsimään puun hankinta-alueena täväksi toivomuksen,. · 27949: merkityksellisen Pohjois-Karjalan koko 27950: väestö, joko välittömästi tai välillisesti. että hallitus ensi tilassa t.oimitut- 27951: Asiaan saataisiin ratkaiseva parannus, taisi tutkimuksen rautatien raken- 27952: jos rakennettaisiin rautatie linjalla Tohma- tarniseksi osuudella Tohmajärvi-Pa- 27953: järvi-Parikkala, joka alkaisi Tohmajärven rikkala. 27954: puoleisessa päässä esim. Tohmajärven ase- 27955: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950. 27956: 27957: Toivo Pyörtänö. Toivo Ikonen. 27958: Kalle Kauhanen. 0. Muikku. 27959: J. Pyy. Paavo Leskinen. 27960: Urho Saariaho. H. Soininen. 27961: P·ekka Kiisti. Valto Käkelä. 27962: 647 27963: 27964: XII,15. - Toiv. a.I. N:o 311. 27965: 27966: 27967: 27968: 27969: Hirvensalo y. m. : Tutkimuksen toimittamisesta rautatien 27970: rakentamiseksi Juankosken-Siilinjärven radalta Syvä- 27971: rin rantaan. 27972: 27973: 27974: Eduskunnalle. 27975: 27976: Vuosikymmeniä vireillä ollut Savon ja kaa tai niputtaa, kuten nykyisin täytyy 27977: Karjalan yhdysratahanke sai hyvän sy- tehdä puutavaran kulkiessa Lastukosken 27978: säyksen lopullista toteuttamistaan kohden, kanavan kautta Vuotjärveen. Hinausmat- 27979: kun edUSikunta v: ill 1949 päättY'essä päätti kat täten huomattavasti lyhenisivät ja yh- 27980: työttömyysvarojen turvin ryhtyä rakenta- tiöitten kustannukset supistuisivat siinä 27981: maan Juankosken-Siilinjärven rataa. Ra- määrin, että maamiehen lalliaan kukkaroon 27982: dan päätepistettä Savon radalla eivät kum- kulkeutuvaa kantohintaa voitaisiin samassa 27983: minkaan kaikki pohjoisimman- Savon kun- suhteessa koroittaa. 27984: tien asukkaat pitäneet oikein valittuna, Samoin takaisi pistoradan olemassaolo 27985: koskapa verrattain huolitelluin perusteluin Kinahmin harjuilla toimitettavalle kvartsin- 27986: ja monia taloudellisia näkökohtia huo- louhinnalle säännöllisen jatkuvaisuuden, 27987: mioonottaen Siilinjärven päätepisteen ase- joten päästäisiin vapautumaan nykyisin 27988: mesta olisi päätepisteeksi haluttu Alapitkän vallitsevasta talvi- ja kelirikkojen aikana 27989: asemaa. Jotta kumminkin nuo tulevaisuu- tapahtuvasta töitten seisau:ksesta. Niinpä 27990: dessa hyvin merkitykselliset taloudelliset tulkoon tässä yhteydessä avoimesti maini- 27991: seikat tulisivat edes Juankosken-Alapitkän tuksi, että Nilsiä on työttömyyttä torjut- 27992: suunnan alkutaipaleella kaikkein vaatimat- taessa yksi sangen vaikeasti hoidettavia 27993: tomimmalla tavalla huomioiduiksi, olisi pitäjiä, joten kunnan asioita hoitavien 27994: mielestämme luonnollista, että Juankosken miesten työtaakkaa ja kaikkien kuntalais- 27995: -Siilinjärven radalta rakennettaisiin nor- ten verokuormaa voitaisiin tuntuvasti ke- 27996: maaliraiteinen pistorata Nilsiän kirkonky- ventää, jos kvartsinlouhintatyö ja siihen 27997: lään Syvärinjärven rantaan sekä niille liittyvä paikan päällä tapahtuva jalostus- 27998: kvartsihiekka-alueille joista nytkin tätä työkin voitaisiin keskeytymättä suorittaa 27999: Suomen lastiteollisuudelle erittäin tärkeää ympäri koko vuoden. - Tähän verrattava 28000: raaka-ainetta rajattomasti on saatavissa. työttömyyden poistaja olisi myöskin Syvä- 28001: Tämä olisi tarpeellista siitä syystä, että rin rannassa rautatievaunuihin tapahtuva 28002: kauas pohjoiseen ulottuva Syvärin vesistö puutatavaran lastaus, joten sekin osaltaan 28003: jo Nilsiän kirkonkylän tienoilla saataisiin kehoittaa valtiovaltaa ryhtymään pistorai- 28004: yhdistetyksi rautatiehen, jota pitkin metsä- teen rakentamiseen tähän suhteellisen help- 28005: rikkaudet tämän vesistön kaikilta liepeiltä poon maastoon. 28006: ja ylimpien latvavesien kaukaismmilta salo- Kun tällaisen lyhyen n. 10 km pituisen 28007: seuduilta saakka tulisivat yhteisen kansan pistoradan rakentaminen epäilemättä tulisi 28008: käyttöön saataviksi. halvemmaksi, jos se tehtäisiin yhdenaikai- 28009: Erikoisesti · Sonkajärven, Varpaisjärven sesti suuremman ratatyön kanssa, niin olisi 28010: ja Rautavaaran taloudellinen kehitys riip- luonnollista, että se rakennettaisiin samaan 28011: puu suurelta, ellei suorastaan määräävältä aikaan kuin rakennustyömiehet sekä kaikki 28012: osalta siitä, miten kannattavaksi puuraaka- koneet ja työvälineet ovat Juankosken- 28013: aineen kuljetus sieltä jalostus- ja kulutus- Siilinjärven ratatöitten käytössä. 28014: paikoille järjestyy. Jos pistorata ulottuu Koska kumminkin tämänkin lyhyen rata- 28015: Syvärin rantaan, voidan pohjoissuunnasta pätkän oikea suunta täytyy huolellisesti 28016: uitettava raakapuu jo siellä kuormata rau- tutkia, niin pidämme tuiki tarpeellisena, 28017: tatievaunuihin tarvitsematta lauttoja pur- että tutkimustyö heti suoritettaisiin. Eri- 28018: 648 XII,15. - Syvärin rannan rautatie. 28019: 28020: koisesti puhuu pikaisen tutkimuksen toi- Edellä sanotun perusteella esi.tämme 28021: meenpanon puolesta se, että rautatieinsi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 28022: nööri- ja raikennusmestarivoimaa samoin- 28023: kuin punnitus- ym. tutkimuskoneita olisi että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi- 28024: tavallista helpommin saatavissa jo ensi menpiteisiin radan suunnan tutki- 28025: kesäkautena vieressä olevalta rautatien ra- miseksi Juankosken-Siilinjärven ra- 28026: kennustyömaalta. dalta Nilsiän· kvartsihiekka-alueille 28027: ja Syvärin rantaan. 28028: Helsinigssä 8 päivänä helmikuuta 1950. 28029: 28030: L. 0. Hirvensalo. Aino Luostarinen. 28031: Akseli Brander. Elli Nurminen. 28032: T. N. Vilhula. Esa Hietanen. 28033: Lennart Heljas. Yrjö Kilpeläinen. 28034: Eino Laitinen. Pekka Kiiski. 28035: Tahvo Rönkkö. Martti LeSkinen. 28036: 649 28037: 28038: Xll,16. - Toiv. al. N:o 312. 28039: 28040: 28041: 28042: 28043: N. Nurminen y. m.: Määrärahasta koneellisen tutkimuksen 28044: suorittamiseksi rautatien rakentamista varten ratasuun- 28045: nalla Eskolar-Himangan satama. 28046: 28047: 28048: E d u s k u n n a ll e. 28049: 28050: Keski-Pohjanmaalla on useita jokia ja lella olevista. Että nam on, sen puolesta 28051: syviä satamia, jotka ovat omiaan antamaan puhuvat seuraavat näkökohdat: 28052: suuremmankin teollisuuden syntymiselle 1) Satama on syvä ,tralli", ajettu v. 28053: mahdollisuuksia, jos valtion taholta aute- 1926 28 jalassa, samassa yhteydessä todettu 28054: taan näiden paikkojen sitomista rautatie- luotausmittauksissa, ettei satamaan johta- 28055: liikenteen yhteyteen. valta väylältä löytynyt 6 syitä, siis 36 jal- 28056: Keski-Pohjanmaa on valtaosaltaan pien- kaa matalampaa kohtaa. Edelleen pohjan 28057: viljelysseutua, maatalous ei anna riittäviä muodostus on kivetön ja pitävä maanlaatu 28058: elinmahdollisuuksia, vaan pienviljelijöiden savimutaa. 28059: aikuiset lapset joutuvat muualta työnha- 2) Satamaan merestä johtava väylä on 28060: kuun, samoin kuin pientilalliset joutuvat suora tehden vain yhden noin 20 asteen 28061: kaikki hakemaan sivusta ansiotyötä selviy- mutkan, eli siis paras mahdollinen, niin 28062: tyäkseen menoistaan. Myöskin varsinaisen ettei merenkäynti pääse vaikuttamaan sata- 28063: ansiotyöstä elävän työväestön määrä on maan. Sisääntuloväylä on pienin kustan- 28064: suuri eikä sille ole nykyisin riittävästi nuksin valaistavissa, tarvitaan vain kahdet 28065: työtä, vaan monissa pitäjissä esiintyy ns. linjavalot. 28066: rakenteellista työttömyyttä, on aina ole- 3) Satama on allasmainen eikä suppilo- 28067: massa työttömiä. Keski-Pohjanmaalla täy- . mainen, minkä etu on siinä, että merestä 28068: tyisikin saada syntymään suurempaa teolli- käyvä aallokko häviää satama-altaassa, kun 28069: . suutta, jotta voitaisiin poistaa tämä raken- se suppilomaisessa on vaikeasti torjutta- 28070: teellinen työttömyys. vissa. Sataman allas on kylliksi tilava, li- 28071: Teollisuuden syntymiselle ovat kaikki säksi on suojaisia kohtia aivan välittömässä 28072: edellytykset olemassa, kun niitä vain aute- läheisyydessä, joten esim. puutavaran va- 28073: taan valtiovallan toimenpiteiden avulla. rastoiminen käy hyvin päinsä. 28074: Monen vuosikymmenen ajan on puhuttu 4) Luonto on muodostanut sataman 28075: radan tarpeellisuudesta Himangan sata- suulle luonnollisen aallonmurtajan, joka 28076: maan ja alustavia tutkimuksiakin on suo- voidaan aivan pienin kustannuksin kiviriut- 28077: ritettu radan suunnasta. On esitetty, että tojen välit täyttämällä saada merenkäynnin 28078: rata haarautuisi Ylivieskasta Himangalle täysin kestäväksi. 28079: ja siten yhdistäisi suoraan Savon poikkira- 5) Lestijoen suun suvantoalue muodostaa 28080: dan Himangan satamaan. Myös on esitetty erinomaisen laituripaikan pienemmille aluk- 28081: lähtökohdaksi Eskolaa, joka on myös huo- sille ja hinaajille, ja sen väylä voidaan 28082: mattava puutavaran lastausasema. Esko- pienin kustannuksin ruopata 12 jalkaa, kun 28083: lasta on matkaa Himangan satamaan vain pohjassa ei ole kiviä. 28084: noin 20 km. Maasto on pääasiassa tasaista Kun Himangan satama saataisiin rauta- 28085: hiekkakangasta ja vähin kustannuksin olisi tieyhteyden kautta sisämaan yhteyteen, 28086: rautatie rakennettavissa. olisi se omiaan synnyttämään teollisuutta 28087: Asiantuntijain käsityksen mukaan on Lestijoen varteen ja etenkin Himangalle. 28088: Himangan satama luonnon muodostamista Tällä toimenpiteellä edistettäisiin koko maa- 28089: satamista paras Merenkurkun pohjoispuo- kunnan taloudellista elpymistä. 28090: 82 28091: 650 XII,16. ___,Eskolan-Himangan sataoman rata. 28092: 28093: Satamat ovat niitä taloudellisen elämän Edellä oleviin perusteluihin viitaten eh- 28094: valtasuonia, joista kotimaan teollisuuden dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 28095: tuotteet lähtevät suureen maailmaan ja vuo- vomuksen, 28096: rostaan niiden kautta tuodaan ulkomaan 28097: tuotteita markkinoillemme. että hallitus ottaisi riittävän suu- 28098: Radan rakentaminen avaisi uusia työ- ren määrärahan v. 1951 tulo- ja 28099: mahdollisuuksia monella eri tavalla ja pois- menoarvioesity kseensä koneellisen 28100: taisi puutetta näiltä hallan panemilta tutkimuksen suorittamiseksi rauta- 28101: alueilta samalla kun radan rakennustyö tien rakentamista varten ratasuun- 28102: antaisi työtä työnpuutteessa oleville. nalla Eskola--Himangan satama. 28103: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 28104: 28105: Nestori Nurminen. M. Järvinen. P. Leskinen. 28106: 661 28107: 28108: Xll,11. - Toiv. al. N:o 313. 28109: 28110: 28111: 28112: 28113: Palovesi. y. m.: Rautatien rakentamisesta Kokkolasta Saari- 28114: järvelle. 28115: 28116: 28117: Ed usk:unnalle. 28118: 28119: Kysymys rauta:tioo rakentamisesta Kok- muodossa ·suoranaisesti monin !kerroin !kor- 28120: kolasta Saarijärven kautta Suolahteen on vaa radan rakentamiskustannukset. 28121: ollut vireillä jo n. 55 vuotta. Ensimmäi- Mainittakoon, että metsähallituksesta 28122: sen kerrnn tehtiin siitä anomus talonpoi- saatujen tietojoo pohjalLa suoritettujen 28123: kaissäädyssä v. 1897, sitten v. 1900 :anomus laskelmilen mulman kohoaa radan vaikutus- 28124: uusittiin. Näiden ooomustoo johdosta an- piiriin tulevien valtion metsien arvo radan 28125: toikin rautatievaliokunta jo mainittuna vaikutuksesta jo ennen talvisotaamme val- 28126: vuooma 1900 etusijan puheenaolevalle rau- li.nrn.een rahan arvon mukaisesti 320 milj. 28127: tatielinjalle esittäen sen koneellista tutki- mk: lla. Tämä summa runsaasti kaksin ker- 28128: mista. V. 1901 ja 1902 toimittikin · insi- roin olisi peittänyt sen ajan markan arvo 28129: nööri Robert Thulin mainitun tutkimuk- huomioonotettuna koko radan rakentamis- 28130: sen. Sen jälkeen on rautatiehallitus v. 1925 kustannukset. Jotain arvoa voitaneen panllla 28131: toimittanut varsin perusteellisen laskelman myöskin yksityisten ja puutavarayhtiöiden 28132: radan käytön taloudellisesta kannattavai- omistamien metsien arvon kohoamiselle. 28133: suudesta. Kannattavaisuuslaskelmat ovat Kysymyksessä olevien maa-:alueiden laa- 28134: olleet ja ovat edelleenkin paremmat kuin juudesta saa·mme käsityksen tietäessämme, 28135: minkään muun kilpailevan radan kannatta- että valtion metsien pinJta-ala 257,322 ha 28136: vaisuusl.askelmat ovat. Toteammekin, että on ainoastaan 35% kaikkien radan vai- 28137: kaikista ~istä ratasurmnitelmista, jotka kutuspiiriin tulevien metsien pinta-alasta. 28138: sisältyvät tälle laajalle rautatiettömälle, Varovaisenkin arvion mukaan täytyisi siis 28139: monien kymmenien tuhansien neliökilo- ytksityisten ja yhtiöiden omi.Sitamien met- 28140: metrien l~ajuiselle alueelle, on vamhin ja sien a:rvon kohoaminen Laskea ainakin yhtä 28141: myöskin elinvoimaisin Kokkolan-Saarijär- suureksi kuin valtion metsien arvon kohoa- 28142: ven-Suolahden ratasuunta. Elinvoimai- minen on laskettu. Sanomattakin on sel- 28143: sin tämä suUiilta on m. m. seuraavista syistä: vää, minkälairnen nousu tällaista omaisuus- 28144: 1) Sen kautta saavutetaan suora, siis arvojen lisääntymistä seuraisi koko ma:a- 28145: lyhin yhteys sisäm~an laajojen ja arvok- kunnan elämässä. 28146: kaiden metsien ja meren välillä. Kuten sanottu, kumpaisellaikin alalla 28147: 2) Tämä suurn.ta on ·asutumpi, radan sekä metsä- että maataloudellisella tulee 28148: yhteyteen pääsevät siis suuremmat ihmis- tapahtumaan aivan suurenmoinen arvojen 28149: joukot kuin mikään toinen ratasuunta ik01hoaminen. Erikoisesti maatalouden ke- 28150: puheenaolevalla ·alueella. hitysmahdollisuuksista todistaa se, että 28151: 3) Maasto tällä radailla on parempi ja alue jo nyt,. !kunnollisista lkuNruyhteyksistä 28152: :ookOOIIluskustoonukset siis tulevat huokeam- :erossa ollen on kyennyt kohoamaan Keski- 28153: miksi kuin millään muulla suunnitellulla Suomen ja Keski-Pohjanmaan viljavim- 28154: ·radalla Suomessa. maksi alueeksi, jossa väestötiheys neliö- 28155: 4) Edellämainituista seikoista johtuen kilometriä kohden on sama kuin keskimää- 28156: kannattavaisuuslaskelmat ovat paremmat rin koko .Suomessa. Siitä huolimatta, että 28157: kuin millään kilpaileval1a ratasuunnalla. alueella oo paljon järviä ja valtion sekä 28158: 5) Radan tuottama hyöty viljellysmah- yhtiöiden omistamia ma:a-alweita, joissa 28159: dollisuuksien lisääntymisen, käyttöä vailla asutus on paljon harvempaa kuin yksityis- 28160: olev:iJOO luonnonrikkauksien käyttömahdolli- ten omistamilla mailla. 28161: suuksien •avautumisen j.a arvon nousun .Suunnitellun radan •läheisyyteen tulisi- 28162: 652 XII, 17. - Kokkolan-Saarijärven rata. 28163: 28164: vat myöskin sellaiset toistaiseksi ilwkolliOOn tonttialueen nestemäisten polttoaineiden 28165: käyttämättömät luonrnonrikkaudet kuirn varastorakennusten rakentamista v.artem.. 28166: Viropelin kalkkivuoret ja~ Kaustisten ja Ostetulle tontille on Oy Nobel Strundard 28167: Teerijärven rajamailla olevat erilaisia mal- Ab suunnitellut vuoten 1952 mennessä ra- 28168: meja sisältävät lwajat vuoristot. Mahdolli- kentavaillS.lll säiliöitä, joihin voidaan varas- 28169: suus näidem. luonnonrikk.auksiern. hyväksi- toida yhteensä 50 milj. !litma nesrtemäisiä 28170: käyttöön varmasti arvoklmallru tavalla pal- polttoaineita. Kokkolarn uusi nestemäistern. 28171: velisi sekä ma:an maataloutta että talous- polttoaineiden varasto on tarkoitettu tyy- 28172: elämää yleensä. Mainittakoon edelleen, että dyttämään lll'estepolttoarneiden lkysY!llnän 28173: Kokkolassa olevan rikkihappo- j,a super- Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen lis&ksi 28174: :fosfaattitehta:an tuotantokyky on 24,000 koko Pohjois-Suomen tarpeet. Orn. luonnol- 28175: toil!ll:ia rikkihappoa j'a 60,000 tonnia super- linern. asia, että nestemäistoo polttoaineiden 28176: fosfa:attia vuodessa. Huomattava osa tuo- siirto Kokkolasta sisämaa:ham edellyttää 28177: tannosta tulisi kuUetet:tavruksi Kesiki-Suo- liiloonneoloissakin huomattavia paroonuk- 28178: mern. teollisuuslaitoksiin ja sern. ma,ataloudeill sia ja se orn. hoidettavissa Vlain raikennet- 28179: käyttöön. tavoo rautatien 'avulla. 28180: Kokkolan merikitystä satamakaupunkina Kaiken edellä sanoturn. perusteella kun- 28181: ja rautatien rakentamisern. välttämättö- nioittaen ehdotamme eduskrmnan päätet- 28182: myyttä Korokolasta suorarun sisämaahan oo täväksi toivomuksen, 28183: omiaan lisäämään se tieto, jonka mukaan 28184: Kokkoloo satam~ta Yksipihrajasta muo- että hallitus valmistaisi ja Edus- 28185: dostuu läJhiaikonia huomattava öljysatama. kunnalle antaisi esityksen rautatien 28186: Tämän vuoden aikana on nimittäin Oy rakentamiseksi Kokkolasta Saarijär- 28187: Nobel Strundard Ab ostanut Kokkolan kau- velle. 28188: pungilta Yksipih1ajasta 4 ha:[1 suuruiSien. 28189: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 28190: 28191: Eino Palovesi. Viljami Kalliokosm. 28192: Albin Wickman. Päiviö Hetemäki. 28193: Kusti Eskola. Kauno Kleemola. 28194: Yrjö Hautala. Vihtori Vesterinen. 28195: T. N. Vilhula. Nestori Nunninen. 28196: Artturi Koskinen. V. Puumalainen. 28197: 653 28198: 28199: Xll,ts. - Toiv. al. N:o 314. 28200: 28201: 28202: 28203: 28204: Rytinki y. m.: Rautatien rakentamisesta Oulun-Vaalan ra- 28205: dalta Otanmäen malmialueelle. 28206: 28207: 28208: E d u s k u n n a 11 e. 28209: 28210: OulujokilaaJkso muodostaa Oulun läänin rautatiesuuntien lisäksi on tärkeä rautatien 28211: ikeskeisirrunlän voimanlähteen. Oulujokeen suunta myöskin rautatie Oulun-Vaalan 28212: on rakennettu useita voimalaitoksia, toisia väliseltä rataosalta Otanmäen malmikahnos- 28213: on rakenteilla ja uusista laaditaan raken- alueelle. Mainitun rautatien kauttahan saa- 28214: nussuunnitelmia. Tämä todistaa sen, että taisiin kuljetettua lyhintä tietä Otanmäen 28215: Oulujokilaaksosta muodostuu Pohjois-Suo- kaivoksesta saatava raaka-aine Oulunjoki- 28216: men teollisuuden keskus, joka onkin laajan laaksoon muodostuvalle teollisuudelle ja lä- 28217: maakunnan, mutta myöskin koko maan kan- himpään merisatamaan. Samalla tämän 28218: nalta katsottuna oikein. Mutta teollisuuden kautta saatettaisiin Oulujärven eteläpuo· 28219: kehitykselle, teollisuuden ja maakunnan yh- len laajan maakunnan väestö rautatielii- 28220: teistoiminnalle on välttämätöntä saada suo- kenteen yhteyteen. 28221: rat liikenneyhteydet teollisuuden ja maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme 28222: kunnassa olevien raaka-ainelähteiden ja ku- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 28223: luttajaväestön kanssa. Meillä on ryhdyt- toivomuksen, 28224: tävä kiireellisesti rakentamaan maantie- ja 28225: rautatieverkostoa maakuntaan, niin että että hallitus tutkituttaisi ja ryh- 28226: saadaan suorat liikenneyhteydet maakun- tyisi kiireellisesti toimenpiteisiin rau- 28227: nan ja mainitun jokilaakson välille ja sen tatien rakentamiseksi sopivaksi kat- 28228: kautta merenrantaan ja satamaan. sotulta kohdalta Oulun-Vaalan ra- 28229: Oulun-Kuusamon ja eräiden muidenkin dalta Otanmäen malmialueelle. 28230: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 28231: 28232: Eino Rytinki. Markus Niskala. 28233: Niilo Ryhtä. 28234: 654 28235: 28236: Xll,19. - Toiv. al. N:o 315. 28237: 28238: 28239: 28240: 28241: Ryhtä. y. m.: Määrärahasta Oulun-Kuusamon rautatien 28242: rakentamiseen. 28243: 28244: 28245: Ed u s kun n a 11 e. 28246: 28247: Vuoden 1949 valtiopäivillä eduskunta hy- seksi. Kun lisäksi on tunnettua, että rauta- 28248: väksYi kuluvan vuoden tulo- ja menoar- tien rakennustyöt sopivat erittäin hyvin 28249: vioon määrärahan Oulun-Kuusamon rau- suoritettavaksi kaikkina vuodenaikoina, niin 28250: tatiesuunnan täyskoneellisten tutkimustöi- kesällä kuin talvellakin, niin näin ollen Ou- 28251: de:n aloittamista varten. Nämä ratasuunnan lun-Kuusamon rautatietyömaan aloittami- 28252: tutkimustyöt luovat myös mahdollisuuden nen poistaisi Koillis-Pohjanmaan kuntain 28253: sanotun rautatien varsinaisten rakennustöi- työttömyyden lähivuosien aikana. 28254: den aloittamiselle. Oulun-Kuusamon rau- Kaikkeen edellä olevaan sekä vuoden 28255: tatien rakentamiseen olisikin päästävä vii- 1949 valtiopäivillä jätetyn rahaasia-aloit- 28256: pymättä, sillä radan rakentaminen on mitä teen n: o 323 perusteluihin viitaten ehdo- 28257: tärkein toimenpide koko laajan Koillis-Poh- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt- 28258: janmaan taloudelliselle kehitykselle. täväksi toivomuksen, 28259: Kun kaikissa Koillis-Pohjanmaan kun- 28260: nissa ja laajemmallakin alueella tässä maa- että hallitus ottaisi vuoden 1951 28261: kunnassa on viime vuosina ollut suuressa tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel- 28262: määrin työttömyyttä, tulisi rautatietyömaa lisen määrärahan Oulun-Kuusamon 28263: tällä alueella muodostamaan erittäin sopi- rautatien rakennustöiden aloittamista 28264: van työkohteen työttömyyden vastustami- varten. 28265: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 28266: 28267: Niilo Ryhtä. Eino Rytinlå. 28268: Yrjö Saari. B. A. Kannisto. 28269: 655 28270: XII,2o. - Toiv. al. N:o 316. 28271: 28272: 28273: 28274: 28275: Lahtela y. m.: Rautatien rakentamisesta Kemijärven ase- 28276: malta Taivalkoskelle. 28277: 28278: 28279: E d u s k: u n n a ll e. 28280: 28281: Jo ennen sotia hyväksyttiin ~3Jki, jonika liselta kannalta on välttämätön ja myöskin 28282: nojalla oli rakennetava rautatie Kontio- kansantaloudellisesti edullisin. Kun sopi- 28283: mäeltä Taivalkoskelle ja sitä rakennettiin vimmat puuteollisuuslaitoksen perustamia- 28284: jo ennen sotia ja rakennetaan edelleen. paikat ovat Kemijärven vesistöalueella tut- 28285: Niin ikään <>n ennen sotia tutkittu täys- kitulla Kemijärven-Taivalkosken ratasuun- 28286: ikoneellisesti eduskunnan toivomuiksesta ra- nalla ensimmäisen 15 lmn:n :matkalla Kemi- 28287: tasuunta Taivalkoskelta Kemijärven rauta- ~ärven rautatieasemalta :J.ukien, jossa rata 28288: tieasemalle ja jos sotaa ei olisi tullut, olisi tulisi kulkemaan pitikin K~emijärven rantoja 28289: nähtävästi tämäkin r3Jutatie jo rakennettu. ja ylittämään Kemijärven n. s. Luutsinsal- 28290: Taiva~kosken-Kemijärven rautatien on :rnessa, olisi välttämätöntä, että puheena 28291: myöskin valtioneuvoston marraskuun 21 olevaa rataa alettaisiin mahdollisimman 28292: päivänä 1935 Kainuun ja Perä-Pohjolan pian rakentaa Kemijärven puoleisesta 28293: taloudellisten olojen kehittämistä tutkimaan päästä. Tällä rataosalla voitaisiin radan 28294: asettama komitea, jonka puheenjohtajana välittömään yhteyteen perustaa useampia- 28295: toimi ·eduskunnan kulkulaitosvaliokunnan kin teollisuuslaitoksia hyvien puutavaran 28296: pit'käaikainen puheenjohtaja, rovasti Toiyo säilytyspaiklroj.en läheisyyteen. Rakenta- 28297: Janhonen, ehdottanut rakennettavaksi, niin- malla puheena olevasta radasta vaikkapa 28298: kuin näkyy mainitun komitean mietinnöstä vain ensimmäiset 8 ikilOiilletriä, jo tällä 28299: N :o 8-1938. Mainittu komitea on myöskin osalla olisi :useita hyviä teollisuuslaitoksen 28300: ehdottanut, että plllheena olevaa rataa olisi paikkoja. Pruheena olevan rataosan rakenta- 28301: alettava r3Jkentamaan Kemijärven rautatie- misella luotaisiin 1ensiluo:kikaiset mahdolli- 28302: aseman puoleisesta päästä Taivalkoskea suudet puuteollisuuslaitosten perustamiselle. 28303: kohti. Näin olisikin nyt tehtävä, että voi- Jo mainitun rata'osan rakentaminen ja 28304: taisiin vaikewksitta pel"UStaa puunjalostus- puuteollisuuslaitosten sen varteen perusta- 28305: laitoksia. Kemijärven kuntaan tarkoitustaan minen nostaisi valtion metsien raakapuun 28306: vastaaville paikoille, !koska Kemijärven ve- arvoa !kaikilla Kemijärveen laslkevilla vesis- 28307: sistön ja siihen laskevien ~pitkien jokien töalueilla ja aikaansaisi nykyistä paljon 28308: vesistöalueiden puutavammäJärät ovat niin paremmat tulokset, johon olisi päästävä 28309: suuret, että niiden varaan voidaan perustaa sekä valtion että yksityisten metsiin näh- 28310: ulosvientisahoja ja massatehtaita, ja koslka den. 28311: puiden uitto on Kemijokisuulla oleviin ja- Kun Kontiomäen-Taivalkosken ja Tai- 28312: lostuslaitoksiin kallista ja varsinlkin pien- valkosken-Kemijärven rautatien rakenta- 28313: puutavaran hukkumisprooentti suuri. Uitto minen ik:oko pituudeltaan on jo ailkoja sit- 28314: tulee sitä kalliimmaksi ja hukkumispro- ten !katsottu muun muassa metsätalouden 28315: sentti sitä suuremmaksi, mitä useampi voi- kannalta erikoisen tarpeelliseksi ja kun ky- 28316: malaitos Kemijärvestä laskevaan Kemijo- seessä oleva rataosa on osa puheena ole- 28317: !lmen rakennetaan. vasta radasta ja sen rakentamisella jo teh- 28318: Perustarmalla puunja:J.ostuslaitokset Kemi- täisiin suuria !palveluksia metsätaloudelle 28319: järvelle, voitaisiin niissä jalostettaviksi ot- ja siitä hyötyisivät laajat valtion metsät, 28320: taa lilletsistä varsinkin pienpuutavaraa pal- olisi sen rakennuttaminen toteutettava mah- 28321: jon runsaarrrrmin ja edullisemmin !kuin pit- dollisimman pian. 28322: kän uittomatkan taikana Kemijokisuulla ole- Teollisuuslaitosten sanotun rataosan var- 28323: viiri teollisuuslaitoksiin, mikä metsänhoidol- teen perustamisella lisättäisiin myöskin py- 28324: 656 XI1,2o. - Kemijärven-Taivalkosken rata. 28325: 28326: syviä työmahdollisuuksia sillä seudulla, jo- netaan ja kun sillä nostetaan :huomattavasti 28327: hon p. o. teollisuuslaitokset perustetaan ja seikä valtion että yksityisten metsissä olevaa 28328: myöskin niilä alooilla, joista ne hankkisivat raakapuun arvoa ja Mhdään mahdolliseksi 28329: raaka-aineita. Näin voitaisiin lisätä huomat- pienpuutavarain käyttö, mikä on välttämä- 28330: tavasti pysyvien tyÖrmahdollisuulksien mää- tön edellytys metsänhoidolle ja lisää met- 28331: rää ja poistaa sesonkiluontoinen työ ja sen sien tuottoa seikä samalla iuo jatkuvat työ- 28332: aiheuttama työttömyys. mahdollisuudet, olisi p. o. rataosan rakenta- 28333: Teollisuuslaitosten perustamiselle Kemi- miseen ryhdyttävä mahdollisimman pian 28334: järven kuntaan ovat nyt entistä paremmat alkamalla rakennustyöt Kemijärv:en rauta- 28335: mahdollisuudet siihenkin nähden, että aivan tieaseman puoleisesta päästä. 28336: lälhia:iJkoina valmistuu Kemijokisuulle ralken- Edellä esitettyyn viitaten !kunnioittaen 28337: netusta Isohaaran voimalaitoksesta Kemi- ehdotamme edusikiunnan hyvä:kstyttäväksi 28338: järvelle rakennettavana oleva korkeajänni- toivomuksen, 28339: telinja :muuntajineen, joka alkaa antaa 28340: voima- ja valovirtaa m. m. Kemijäl'VIen kir- että hall~tus ryhtyisi pikaisiin toi- 28341: konkylän seudulla olevaan sähköverkostoon. menpiteisiin rautatien rakentamiseksi 28342: Kun ikaikki edellytykset puunjalostusteol- Kemijärven rautatieasemalta Taival- 28343: lisuuden alkamiselksi Kemijärven kunnassa kaskelle tutkittua suuntaa noin 15 28344: avautuvat heti lkun vain p. o. rata'OSa raken- km:n matlwlle. 28345: Helsingissä 8 päivänä •helmi!kuuta 1950. 28346: 28347: M. 0. Lahtela. Eino Laitinen. 28348: Matti Miikki. Erkki Koivisto. 28349: Niilo Ryhtä. Martti Miettunen. 28350: Eino Rytinki. Vilho Väyrynen. 28351: 657 28352: 28353: XII,21. - Toiv. al. N:o 317. 28354: 28355: 28356: 28357: 28358: Niskala. y. m.: Kaulirannan-Kolarin rantatien mkenta- 28359: misesta. 28360: 28361: 28362: E d u s k u n n a ll e. 28363: 28364: Vuoden 1928 jälkeen, jolloin Tornion- mitean tutkimaan teollisuuden lisäämisen 28365: jokilaakson rata valmistui Kaulirantaan mahdollisuuksia näillä alueilla ja myöskin 28366: asti, on radan jatkamiseksi tehty lukuisia muualla maassa. Luontaisina teollisuus- 28367: aloitteita. Eräs näistä, johon eduskunta aloina I1apissa tulevat kysymykseen vain 28368: antoi vastauksensa viime vuoden valtiopäi- puutavara- ja vuoriteollisuus, joihin mo- 28369: villä, tarkoitti Kaulirannan-Kolarin väli- lempiin täällä on raaka-aineen ja voiman 28370: sen rautatien rakentamista. Näiden aloit- suhteen edell;ytyksiä. On selvää, että nämä 28371: teiden perusteluissa on esitetty, että juuri ovat ne pääalat, joihin edellä mainittu ko- 28372: kuljetuskysymyksen ratkaisulla on avain- mitea tulee kiinnittämään huomiota ja mi- 28373: asema siellä maaperässä piilevien mineraa- hin vastainen työttömyyskysymyksen hoito 28374: lien hyväksi käyttöön. Ammattivirasto, on keskitettävä. Kumpikin teollisuusala 28375: rautatiehallitus, on myö~ antanut myön- päästäkseen kannattavasti käyntiin, vaatii 28376: teisen lausunnon näiden aloitteiden joh- kuljetuskysymyksen myönteistä ratkaisua, 28377: dosta. Eduskunta on kumminkin ollut kiel- rautatien rakentamista. Ne varat, mitä eri 28378: teisenä kannalla radan rakentamiseen näh- puolilla Lappia vuosittain uhrataan työt- 28379: den yksinomaan taloudellisista syistä. Ne tömyystöihin, voitaisiin keskittää yhden 28380: syyt, mihin eduskunta on päätöksensä pe- tärkeän radan rakentamiseen, jolla tulevai- 28381: rustellut, ovat oikeita ja paikkansa pitä- suudessa tulee olemaan ratkaiseva merkitys 28382: via, mutta Pohjois-Suomessa jatkuvasti työttömyyden hoitamisessa Lapin läänissä. 28383: esiintyvä työttömyys ja sen hoitmninen Edellä sanotun perusteella kunnioittaen 28384: ovat myöskin kuluttaneet valtion varoja ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi- 28385: noin 600--700 miljoonaa markkaa vuosit- vomuksen, 28386: tain, millä rahamäärällä on teetetty enem- 28387: män tai vähemmän hyödyllisiä varatöitä. että haUitus ryhtyisi kiireellisesti 28388: Tämän jatkuvan ja vuosittain lisääntyvän toimenpiteisiin Kaulirannan-Kola- 28389: työttömyyden johdosta hallitus asetti ko- 1'in radan rakentam·iseksi. 28390: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 28391: 28392: Markus N:iskala. Niilo Ryhtä. Eino Rytinki. 28393: M. 0. Lahtela. Eino Palovesi. Tahvo Rö:akkö. 28394: Martti Miettunen. Vilho Väyrynen. Yrjö Hautala. 28395: 28396: 28397: 28398: 28399: 83 28400: 658 28401: 28402: XII,22. - Hemst. mot. N:o 318. 28403: 28404: 28405: 28406: 28407: :Brom.mels m. fl.: Angående utarbetande av progt·am på 28408: lång sikt för vägnätets förbättrande. 28409: 28410: 28411: T i ll R i k s d a g e n. 28412: 28413: Vägnätet i Finland är glest och befinner försättas i ett tillnärmelsevis tidsenligt 28414: sig i fl{lra andra avseenden efter den all- skick, är ökade statsanslag ofrånkomliga. 28415: männa utvecklingen. Den ständigt växande Vägbyggen och vägförbättringar samt vä- 28416: trafiken särskilt med tunga fordon har gars övertagande av staten erfordrar ökade 28417: blivit en för stark påfrestning för vä- medel och mer sysselsättning än vad som 28418: garna, som inte erhöll nödig skötsel under kan utföras i form av nödhjälpsarbeten. 28419: ett helt årtionde. Sedan före kriget har Vägutgifterna har sedan 1940 utgjort en- 28420: :från statens sida inte gjorts tillräckligt dast .0.9-2.6 % av statens samtliga utgif- 28421: för byggande och förbättrande av olika ter. För år 1950 utgör procenten 3.1. Åren 28422: slag av vägar på landet. Därför har anta- före kriget var procenten i medeltal 5, 28423: let vägmotioner, som inlämnats till riks utom åren 1932 och 1933, då anslagen för 28424: dagen ökat år efter år. Dylika motioner vägarna överskr~d 7% av statens ut- 28425: har stundom avgjorts i Riksdagen under giftsmedel. Med hänsyn till vägarnas för- 28426: inflytande av tillfälligheternas spel, var- fall under kriget, den ökade trafiken, nö- 28427: för ilödig ordning och enhetlighet inte fullt diga nybyggen och ett fortsatt förstat- 28428: ernåtts vid vägfrågornas lösning. Förden- ligande av vägarna bör statsanslaget för 28429: skull synes det som om ett av sakkunniga vägväsendet bli, uttryckt i procent av 28430: utarbetat viägbyggnads- och vägunderhålls- statsutgifterna, allra minst detsamma soni 28431: prograJIU ,på lång sikt och med fasta :före kriget. Det är nödvändigt att obser- 28432: budgetanslag vore att föredraga framom det vera d~tta vid utarbetandet av förslag till 28433: nuvarande bristfälliga systemet. Ett sådant vägbyggnads- och vägförbättringsprogram 28434: · program borde emellertid av två orsaker på lång sikt. 28435: inte :fastlåsas en gång :för alla: riksdags- På grund av vad ovan anförts vågar vi 28436: mans initiativrätt kan inte upphävas och vördsamt föreslå att Riksdagen ville hem- 28437: framtida :förslag till programmets förbätt- ställa, 28438: rande bör kunna bea:ktas. Men exempelvis att regeringen måtte utarbeta för- 28439: ett 10-årigt vägprogram skulle kunna ge slag till program på lång sikt för 28440: fasthet och större reda åt vägnätets utveck- vägnätets förbättrande ävensom upp- 28441: ling. göra finansieringsplan för program- 28442: För att vägarna på landet skall kunna mets förverkligande. 28443: Helsingfors den 7 februari 1950. 28444: 28445: Albert Brommels. Albin Wickman. Heikki Ala-Mäyry. 28446: Verner Korsbäck. Henrik Kullberg. Atte Pakkanen. 28447: Levi .Tern. Arthur Larson. Väinö Ran.kila. 28448: Matts Forss. Yrjö I. Antila. Viljami Kalliokoski. 28449: 28450: 28451: 28452: 28453: • 28454: 659 28455: 28456: XU,22. - Toiv. al. N:o 318. Suomennos. 28457: 28458: 28459: 28460: 28461: Brommels y. m.: Pitempiaikaisen ohjelman laatimisesta tie- 28462: verkoston parant(lmiseksi. 28463: 28464: 28465: E d u s kun n alle. 28466: 28467: Suomen tieverkko on harva ja se on mo- himain ajanmukaiseen kuntoon, ovat lisätyt 28468: nessa muussakin suhteessa jäljessä yleisestä valtion määrärahat väistämättömiä~ Tie- 28469: kehityksestä. Yhäti kasvava liikenne ja rakennukset ja teiden parannukset sekä 28470: erittäinkin raskaat ajoneuvot ovat muodos- teiden ottaminen valtion haltuun vaativat 28471: tuneet liia11 suureksi rasitukseksi teille, lisättyjä varoja ja enemmän työtä kuin 28472: jotka eivät kokonaisen vuosikymmenen ai- mitä varatöiden muodossa voidaan suorit- 28473: kana saaneet tarvittavaa hoitoa. Sodan taa. Tiemenot ovat vuodesta 1940 lähtien 28474: edellisistä ajoista lähtien ei valtion taholta olleet vain 0.9-2.6% valtion kaikista me- 28475: l()}e tehty tarpe~ksi erilaisten teiden mken- noista. Vuodeksi 1950 tämä prosentti on 28476: taro~seksi ja parantamiseksi maaseudulla. 3.1. Sodan edellisinä vuosina prosentti oli 28477: Tämän vuoksi on eduskunnalle jätettyjen kes~äärin 5, lukuun ottamatta vuosia 28478: tiealoitteiden luku kasvanut vuosi vuodelta. 1932 ja 1933, jolloin tiemäärärahat ylitti- 28479: Tällaisista aloitteista on eduskunnassa toi- vät 7 % valtion menoista. Ottaen huomioon 28480: sinaan tehty päätökset sattumanvaraisesti, sodan aikana tapahtuneen teiden rappeutu- 28481: joten tiekysymysten ratkaisussa ei ole täy- misen, liikenteen lisääntymisen, välttämät- 28482: sin saavutettu tarpeellista järjestystä ja tömät uudisrakennukset ja teiden jatkuvan 28483: yhtenäisyyttä. Näin ollen näyttää siltä, valtion haltuun ottamisen on valtion määrä- 28484: että asiantuntijain valmistamaa pitkälle raha tielaitosta varten saatava, ilmaistuna 28485: tähtäävää teiden rakentamis- ja kunnossa- prosentteina valtion menoista, vähintään- 28486: pito-ohjelmaa, siihen liittyvine kiinteine kin samaksi kuin se oli ennen sotaa. Tämä 28487: budjettimäärärahoineen olisi pidettävä pa- on välttämättä otettava huomioon laadit- 28488: rempana nykyistä puutteellista järjestel- taessa ehdotusta pitkälle tähtääväksi tei- 28489: mää. Tällaista ohjelmaa ei kuitenkaan den rakentamis- ja parantamisohjelmaksi. 28490: olisi kahdesta syystä pantava lukkoon ker- . Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun- 28491: takaikkiaan: kansanedustajan llloiteoikeutta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi 28492: ei voida kumota ja vastaisuudessa tehtä- toivomuksen, 28493: vät ehdotukset ohjelman parantamiseksi on 28494: voitava ottaa huomioon. Mutta esim. 10- että hallitus valmistuttaisi ehdo~ 28495: vuotinen tieohjelma voisi antaa lujuutta ja tttksen pitempiaikaiseksi tieverkon 28496: paremman järjestyksen tieverkon kehittä- parantamisohjelmaksi sekä laatisi ra- 28497: miselle. hoittamissuunnitelman ohjelman to- 28498: Jotta tiet maaseudulla voidaan panna lä- teuttamista varten. 28499: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950. 28500: 28501: Albert Brommels. Albin Wickman, Heikki Ala-Måyry. 28502: Verner Korsbäck. Henrik Kullberg. Atte Pakkanen. 28503: Levi Jern. Arthur Larson. Väinö Rankila. 28504: Matts Forss. Yrjö I. Antila. Viljami Kalliokoski. 28505: 660 28506: 28507: XI1,23. - Toiv. al. N:o 319. 28508: 28509: 28510: 28511: 28512: l.aippi-Seppälä y. m. : Ulkontaisen lainan hankki1nisesta 28513: maanteiden kunnostamista ja valtakunnallisen tiesuun- 28514: nitelman toteuttamista varten. 28515: 28516: 28517: E d u s k u n n a 11 e. 28518: 28519: Moottoriliikenne on kaikkialla maailmassa eräät pikatiet, teiden oikaisemiset ja eniten 28520: sotien jälkeen kasvamistaan kasvanut. liikennöityjen teiden kestopäällystäminen. 28521: Niinpä maailman moottoriajoneuvokannan Sotien johdosta kehitys kuitenkin keskeytyi, 28522: määrä, joka 1945 oli 36 milj., on tällä het- eikä se sotien jälkeenkään ole päässyt vauh- 28523: kellä 54 miljoonaa, joten ·nousu on 50%. tiin, vaikkakin valtioneuvostolle on annet- 28524: Meilläkin autojen lukumäärä on sodan jäl- tava tunnustus siitä, että viime ja tänä 28525: keen osoittanut jatkuvaa nousua ja on nyt vuonna tielaitoksemme parantamiseen on 28526: sama kuin ennen sotia eli noin 53,000. käytetty tuntuvasti työttömyysmäärärahoja. 28527: Moottoriliikenteen kuljetusteho ja merki- Meidän olisi pitänyt, edellyttäen, että ke- 28528: tys meillä on suuresti noussut johtuen hitys vuoden 1939 jälkeen olisi jatkunut 28529: toisaalta siitä, että nykyään käytetään yhä ennen sotia tehdyn suunnitelman mukai- 28530: suurempia ajoneuvoja ja toisaalta siitä, että sesti, vuoden 1949 hintatason mukaan las- 28531: olemme alueluovutusten johdosta entistä kettuna käyttää enemmän varoja kuin mitä 28532: enemmän riippuvaisia autokuljetuksista. on voitu myöntää tielaitoksemme edistämi- 28533: Moottoriliikenteen merkitys meillä niin- seen ja kunnostamiseen· seuraavasti: 28534: kuin muuallakin kasvaa vieläkin päivä päi- 28535: vältä, koska tuotantoelämässä moottorilii- 1) teiden kunnossapitoon ... 2.7 mrd. DJ.k 28536: kenne näyttelee yhä suurempaa osaa. Siitä 2) teiden rakentamiseen ja 28537: huolimatta, että nykyinen tieverkostomme parantamiseen .......... 3.7 , , 28538: on hyvin puutteellinen, on autokuljetus 3) siltojen ja lossien rakenta- 28539: osoittautunut hyvin monessa tapauksessa miseen ................. 4.1 , , 28540: halvemmaksi kuin yhdistetyt vesi-, auto- ja 4) kestopäällyksien rakenta- 28541: rautatiekuljetukset. Epäilemättä kehitys miseen ................. 2.o , , 28542: meillä on menossa samaan suuntaan kuin 5) kunnan- ja kyläteiden ra- 28543: muualla, sillä autokuljetukset ovat usein kentamiseen ja kunnossa- 28544: muita kuljetuksia huomattavasti nopeam- pitoon ................. 1.5 , 28545: mat ja halvemmat. " 28546: Kaikissa taloudelliseen edistymiseen pyr- Kaiken kaikkiaan olisi, jos kehitys olisi 28547: kivissä maissa on kehitetty moottoriliikenne saanut jatkua, ollut käytettävä tielaitoksen 28548: ja tieverkosto mahdollisimman taloudelli- kehittämiseen ja kunnostamiseen kuluneit- 28549: seksi. Kuljetustaloudellisista syistä kuor- ten 9 vuoden aikana 14.o mrd. mk enem- 28550: ma- ja linjavaunut kehittyvät yhä raskaam- män kuin mitä on käytetty. Tielaitoksemme 28551: miksi ja suuremmiksi ja vaativat yhä pa- tähänastinen määrärahan vajaus on siis 28552: remmat tiet. Tieverkoston kehitys on kaik- 14.{) mrd. mk. Tämän johdosta tielaitok- 28553: kialla maailmassa ollut valtava. semme ei ole pystynyt seuraamaan ajoneu- 28554: Ennen sotiamme tielaitostamme kehitet- vojen kehitystä. 28555: tiin sangen määrätietoisesti. Vuosi vuodelta Koska tielaitoksemme nykyisin on jo noin 28556: myönnettiin yhä enemmän määrärahoja tie- 20 vuotta kehityksessä jäljessä muiden poh- 28557: laitoksemme kehittämiseksi. Pyrittiin to- joismaitten teistä ja koska tämä maanteit- 28558: teuttamaan vaadittu valtalnmnan tiesuun- temme alhainen taso estää täydelleen kehi- 28559: nitelma, johon muun muassa sisältyivät tyksen kuljetusalalla, _,_ onhan ollut pakko 28560: XII,23. - Lappi-Seppälä y. m. 661 28561: 28562: harkita autojen sallittujen akselipainojen denmukaista nyt elävää ja verojaan maksa- 28563: pienentämistä aikana, jolloinka niitä suu- vaa sukupolvea kohtaan, että tämä laaja- 28564: reunetaan kuljetuskustannusten alentami- suuntainen rakennustyö suoritettaisiin lai- 28565: seksi kaikkialla maailmassa -, on välttä- navaroilla, kuten suuret rakennustyöt 28566: mätöntä viipymättä ryhtyä tieolojemme pe- yleensäkin, jolloin siitä aiheutuvat kustan- 28567: rinpohjaiseen kohentamiseen. nukset jakaantuisivat laajemmalle alalle ja 28568: Kun teittemme saattaminen tyydyttä- useampien sukupolvien kannettavaksi. 28569: vään kuntoon tulee kysymään kymmeniä Edellä olevaan viitaten esitämme edus- 28570: miljardeja mar!kilroja, ei voitane nyky- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 28571: oloissa ajatella tätä investointia suoritetta- 28572: vaksi verovaroilla. Koska asiantuntijoitten että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 28573: laskelmien ja antamien lausuntojen mukaan siin Ulkomaisen lainan hankkimiseksi 28574: teittemme kunnostamiseen uhratut varat maantieolojemme kunnostamiseen ja 28575: tuottavat yli 10 % koron sijoitetulle pää- valtakunnallisen tiesttunnitelman to- 28576: omalle monella eri alalla tapahtuvan sääs- teuttamiseen. 28577: tön muodossa, olisi kohtuullista ja oikeu- 28578: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 28579: 28580: Jussi Lappi-Seppälä. Ernst von Born. 28581: 662 28582: 28583: XII,24. - Toiv. al. N:o 310. 28584: 28585: 28586: 28587: 28588: H. 8i.ai.oD.en y. m. : T&imenpifeistä mMntitpötyn sitomistksi 28589: m-MttOt"iajonettiv&iua liikMtnoitiivillä yleisillä teiUä. 28590: 28591: 28592: E d u s k u n h a 11 e. 28593: 28594: Viitaten vuoden 1948 valtiopäiville jätet- toimenpiteisiin kiusallisen ja kattsan 28595: tyyn toivomusaloitteeseen n:o 340 kun- terveydeUe vaarallisen maantiepolyn 28596: nioittaen ehdotamme eduskunnan päätettä- sitomiseksi kaikk'illa moottoriajoneu- 28597: väksi toivomuksen, voilla liikennöitävillä yleisillä teilla. 28598: että hallitus ryhtyisi kiireellise~ti 28599: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 28600: 28601: Heiklå. Simonen. Edvard Pesonen. 28602: Kartta Salmela-Järvinen. 28603: 663 28604: 28605: XII,25. - Toiv. al. N:o 321. 28606: 28607: 28608: 28609: 28610: Lappi~ y. m. : Lisiiykssetä vuoden 1950 tulo- ja 28611: menoarvioon työttömyystöinä suoritett1tjen tienraken- 28612: nus- ja parannustöiden loppuun saattamiseksi. 28613: 28614: 28615: E d u s k u n n a 11 e. 28616: 28617: Työttömyystöinä suoritetaan tällä het- luvana vuonna arviolta noin 1 miljardi 28618: kellä tienrakennus- ja parannustöitä varsin markkaa. Nämä työt olisi suoritettava kesä- 28619: laa,jassa mitassa. Kuluvana talvena on tei- aikana ja varsinaisilla työmiiärärahoilla, 28620: den ja siltojen rakentamiseen ja parantami- koska työttömyysvaroja ei todennäköisesti 28621: seen työttömyystöillä jaettu yhteensä noin voida tällöin käyttää. 28622: 1, 700 miljoonaa markkaa. Kun näitä töitä Kun varsin laajat tierakenhustyömaat 28623: pidetään käynnissä vain työttömyyden val- jäisivät muussa tapauksessa keskeneräisiksi 28624: litessa eli talvikuukausina, voidaan sinä eikä niitä voisi suhteellisen vähäisten töi- 28625: aikana suorittaa määrättyjä, lähinnä massa- den takia avata liikenteelle, tai olisivat k. o. 28626: töiden luontoisia töitä. Tästä seuraa, että keskeneräiset tiet liikenneturvallisuuden ja 28627: kun tietyöt joudutaan keväällä työttömyy- ajoradan kunnon puolesta liikenteelle vä- 28628: den paikkakunntllla loppuessa keskeyttä- hemmän tyydyttäviä, tulisi kuluvan vuoden 28629: mään, tietyömaat jäävät osittain kesken- ensimmäiseen lisämenoarvioon 20 Pl. III: 3 28630: eräisiksi. Kaikki viimeistelytyöt, kuten ajo- mömentin kohdalle merkitä lisäystä 1 mil- 28631: radan kulutuskerros, pengerkaiteet ym. ovat jardi mark!kaa lkäytettävä:ksi työttömyys-- 28632: suorittamatta sekä lisäksi mahdollisesti töinä suoritettujen ja viimeistelyvaiheessa 28633: eräät erikoistyöt, kuten salaojitukset ja be- olevien tienrakennus- ja parannustöiden 28634: tonityöt. Näiden töiden kustannukset eivät loptmunsuö'rittatniseksi. 28635: ole varsin suuret verrattuna työmaan koko- Edellä selostettuun viitaten esitämme 28636: naiskustannuksiin ja voitaneen ne arvioida eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 28637: 20-40 % : ksi niistä. Kun on arvioitu, että 28638: kaikkien aikaisemmin työttömyysmäärära- että hallitus antaisi esityksen li- 28639: hoilla rakennettujen ja kuluvana vuonna säyksestä k1tluvan vuoden tulo- ja 28640: rakennettavien, mutta keskeneräisiksi jää- menoarvioon työttömyystöinä suori- 28641: ntJitten tiepätkien kuntoonsaattamiseen tar- tettujen ja viimeistel1Jvaiheessa ole- 28642: vittaisiin n. 4 miljardia mark!kaa, olisi täl- vien tienrakeitnus- ja parannustöi- 28643: laisten töiden suorittamiseen varattava ku- den 1opptwnsuorittamiseen. 28644: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 28645: 28646: Jussi Lappi-Seppälä. Juhani Leppälä. 28647: 664 28648: 28649: XII,26. - Toiv. al N:o 322. 28650: 28651: 28652: 28653: 28654: Lahtela y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja meno- 28655: arvwon eräiden työttömyysvaroilla rakennettujen maan- 28656: teiden ja siltojen kunnostamisel<si. 28657: 28658: 28659: E d u s k u n n a 11 e. 28660: 28661: Niin kuin tmmettua on, on työttömyyden Olisi valitettavaa, jos tiet ja sillat, joi- 28662: torjumiseksi ollut pakko Pohjois-Suomessa den rakentamiseen käytetään suuria määriä 28663: ja muuallakin alkaa rakentaa työttömyys- työttömyysvaroja ja jotka pitäisi saada lii- 28664: varoilla monia sellaisia maanteitä ja siltoja, kennöitävään kuntoon, jäisivät varsinaisten 28665: joiden rakentamiseen ei ole otettu kuluvan rakennusmäärärahojen puutteen vuoksi seu- 28666: vuoden tulo- ja menoarvioon määrärahoja. raavaan vuoteen asti sellaiseksi, ettei niitä 28667: Kun työttömyysvaroja voidaan käyttää voitaisi liikennöidä, vaikka ne voitaisiin vä- 28668: mm. puheena oleviin töihin vain silloin kun hillä kustannuksilla saattaa liikennöitävään 28669: työttömyyttä on ja kun otaksuttavaa on, kuntoon. 28670: ettei työttömyyttä kesän aikana ole kai- Ettei näin kävisi, olisi ta:t~koitukselNJlu 28671: killa niillä seuduilla, joissa näitä tie- ja sil- kaista, että puheena olevaan tarkoitukseen 28672: tarakennustöitä suoritetaan, on niillä raken- otettaisiin kuluvan vuoden ensimmäiseen 28673: nustyöt lopetettava heti työttömyyden lo- lisämenoarvioon asianomaisen ministeriön 28674: putua. Kun näin käy, on siitä ettei niihin käytettäväksi määräraha. 28675: ole varatu tulo- ja menoarviossa varsinaisia Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 28676: rakennusmäärärahoja aivan ilmeisenä seu- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi 28677: rauksena, että tiet ja sillat jäävät siihen toivomuksen, 28678: tilaan, ettei niitä voida liikennöidä, vaikka 28679: ne olisivat miten vähillä kustannuksilla lii- että hallitus antaisi Eduskunnalle 28680: kennöitävään kuntoon saatettavissa. Näin esityksen 50,000,000 markan ottami- 28681: on käynyt talvella rakennettuihin maantei- sesta lisäyksenä kuluvan vuode1~ 28682: hin ja siltoihin nähden tähänkin asti ja käy tulo- .ja menoarvioon kulkulaitosmi- 28683: vastaisuudessakin, jos niissä ei voida rahan nisteriön käytettäväksi sellaiste1~ 28684: puutteen vuoksi roudan sulamjsen jälkeen maanteiden ja siltojen liikennekel- 28685: suorittaa töitä, mikä on hyvin ymmärrettä- poiseen kuntoon saattamiseksi, joita 28686: vää, koska talvella pakkasen aikana ei voida on rakennettu työttömyysvaroilla ja 28687: parhaalla tahdollakaan laittaa tien pintaa joita varten ei ole määrärahaa tulo- 28688: ja siltojen seutua sellaiseksi, ettei niihin ja menoarviossa. 28689: roudan sulattua muodostuisi liikennettä es- 28690: täviä kuoppia. 28691: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 28692: 28693: M. 0. Lahtela. Eino Laitinen. 28694: Matti Miikki. Elitki KOivisto. 28695: Niilo Ryhtä. Ka.lle Joukanen. 28696: Eino Rytinki. Martti Miettunen. 28697: Vilho Väyrynen. 28698: 665 28699: 28700: XU,z7. - Toiv. al. N:o 323. 28701: 28702: 28703: 28704: 28705: H. Simonen y. m.: Yhtenäisen tiemkennu.s- ja kunnostami.s- 28706: oltjelman laatimisestct Pohjois-Sttmnect varten. 28707: 28708: 28709: E d u s k u nn a ll e. 28710: 28711: 1\faassamme on valtion hoidossa olevia Teitä on enemmän sattumanvaraisesti kun- 28712: yleisiä teitä yli 30,000 kilometriä ja kaik- kin tiesuunnan kannattajain aktiivisuudesta 28713: kiaan yleisiä noin 70,000 kilometriä, mutta riippuen tehty ja kunnostettu pätkittäin. 28714: niistä vain pieni osa on nykyiaikaiset lii- Tätä tapaa noudattaen on jouduttu siihen, 28715: kennevaatimukset täyttävässä kunnossa. että työn alla saattaa olla monia teitä, joi- 28716: Kaikkein huonoin on tässä suhteessa ti- den lopullinen valmistuminen kestää määrä- 28717: lanne kuitenkin maan pohjois-osassa ja l'ahojen niukkuudesta johtuen vuosikausia, 28718: yleensä syrjäseuduilla. jopa vuosikymmeniä. Tästä tilanteesta val- 28719: Pohjois-Suomen tieoloja ajatellen ei ai- lankin nyt, jolloin Pohjois-Suomen asutus 28720: nostaan teiden kunto ole heikko, mutta ja talouselämä yleensä kaikilla· aloilla kul- 28721: koko tie- ja liikennekysymys on takapajui- kee voimakkaan edistymisen merkeissä, olisi 28722: nen. Kun Pohjois-Suomessa myöskin rau- päästävä ja liikenne- ja tieoloihin saatava 28723: tatieverkosto on harva, matkat pitkät, asu- johdonmukaista suunnitelmallisuutta. Tätä 28724: tus harvaa ja asujamisto vähävaraista, vaa- vaatii sekä yleinen että valtion etu. 28725: tisi tieolojen kohentaminen siellä aivan eri- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh- 28726: koista valtion huolenpitoa. Ne lukuisat tie- dotamme eduskunnan piiätettäYäksi toivo- 28727: aloitteet, joita jokaiselle valtiopäiville on muksen, 28728: eduskunnassakin tehty, osoittavat nekin, 28729: että valtion auttavaa kättä tämän maaosan että hallit1ts ryhtyisi kiireellisesti 28730: tieolojen järjestelyssä kaivataan. toimenpiteisiin yhtenäisen tieraken- 28731: Tähän asti on Pohjois-Suomen tieoloja ntts- Ja kttnnostusokjelma.n laatimi. 28732: kuitenkin hoidettu vailla oleviin oloihin so- seksi Poh}ois-Sttomeen. 28733: veltuvaa johdonmukaista suunnitelmaa. 28734: Helsingisså 13 päivänä helmikuuta 1950. 28735: 28736: Heikki Simonen. Hugo Aattela. 28737: E:rkki Koivisto. Martta. Salmela-Järvinen. 28738: E. Pusa. Edvard Pesonen. 28739: Ma.rtti Miettunen. 28740: 666 28741: 28742: XII,2s. - Toiv. al. N:o 324. 28743: 28744: 28745: 28746: 28747: Nuorsa.a.ri y. m.: J.lläärärahctsta satamat-ien rakentamiseksi 28748: Mäntyluodosta Kin·insannan hautta Reposaat·een. 28749: 28750: 28751: E d u s k u n n a ll e. 28752: 28753: Sen madaltumisilmiön johdosta, joka ta- varten. Mutta saaren teollisuudelle koituu 28754: pahtuu Kokemäenjoen suulla ja sen maan huonoista yhteyksistä myös suurta vahin- 28755: kohoamisen vuoksi, mikä on tunnettua Poh- koa niistä kaksinkertaisista rahdeista, jotka 28756: janlahden rannikolla, on muodostunut aiheutuvat maayhteyksien puuttumisesta. 28757: melko selväpiirteinen karikko Mäntyluodon Aivan erikoinen merkitys tällä suunni- 28758: niemekkeen · pohjoispuolelta n. s. Kirrinsan- tellulla tiellä olisi Mäntyluodon sataman 28759: nan kautta Tyltynsaareen. Kun Porin kau- kehittämiselle. Rakentamalla k. o. tie sel- 28760: punkiin kuuluva Reposaari on täysin ilman laiseksi, että siihen voitaisiin myös rakentaa 28761: maayhteyksiä mantereeseen, heräsi jo vuo- rautati'C, laajenMttaisiin satama-alueen teho- 28762: sia sitten ajatus maantien rakentamisesta piiriä ja varastoimisalueita huomattavasti, 28763: Reposaareen. Mainitun madaltumisen takia sillä mantitu rautatie toimisi silloin samalla 28764: on viime aikoina kiteytynyt ajatus tuon koko satama-aluetta kiertävänä satama- 28765: maantien rakentamisesta juuri mainittua ratana. Näin ollen ei .tällä tiellä ole vain 28766: Mäntyluodon (Kaanaan)-Kirrinsannan- paikallista merkitystä, koska sataman kapa- 28767: Tyltyn suuntaa Reposaareen. siteetin lisääntyessä kasvaa sen merkitys 28768: Kokemus on osoittanut että vähäinenkin entisestäänkin kautta vuoden avoinna ole- 28769: luonnon auttaminen edistää suuresti maini- vana, samoin kuin sen jatkuvat kehitys- ja 28770: tun prosessin nopeutumista. Niinpä talvi- lajennusmahdollisuudet tämän satamamaan- 28771: sin jäälle ajetut kivet ja puutavaran jät- tie-rautatien avulla lisääntyvät. 28772: teet ovat pohjaan laskeutuessaan meren ja Sunnitelma on siten varsin laajakantoi- 28773: joesta tulevan lietteen avulla nopeasti kas- nen merkitykseltään, mutta se on myös hy- 28774: vattaneet pengertä. Tähänastiset mittauk- vin tarkkaan tutkittava, koska ainakin Ko- 28775: set ja tutkimukset, joita suoritetaan Porin kemäenjoen väylän kahdalle on jätettävä 28776: kaupungin toimesta, ovat osoittaneet, että riittävän suuri silta-attkko virtaa ja laiva- 28777: lahdelma mainitussa kohdassa on hyvin liikennettä varten. Porin kaupunki on 28778: matala ja madaltuu vähänkin apua saades- vuosikymmenien aikana sijoittanut kymme- 28779: saan itsestään. niä miljoonia markkoja Mäntyluodon sata- 28780: Reposaari on noin 3,000 hengen asutus- man kehittämiseen ja siten suorittanut 28781: keskus, jossa on myös sangen merkittävä koko talouselämänemme merkittävän pal- 28782: teollisuus. Kelirikon aikana tämä väestö veluksen, koska Mäntyluoto vientisatamana 28783: on eristettynä myös työpaikoistaan Mänty- ei luonnollisestikaan ole ollut kaupungille 28784: luodosta, kuten mantereesta yleensäkin, mikään arinomainen tulonlähde. Kun nyt 28785: mistä on luonnollisesti suurta haittaa jo jälleen on Mäntyluodon sataman kehittä- 28786: väestön toimeenutlolle. Porin kaupunki on miseksi erittäin mielenkiintoinen ja tule- 28787: uhrannut suuria summia voidakseen vllä- vaisuuteen tähtäävä yritys tekeillä, olisi 28788: pitää yhteyksiä Mäntyluodon sataman ja paikallaan, että valtio osallistui~i tämän 28789: Reposaaren välillä, viimeksi on hankittu Mäntyluodon- Kirrinsannan- Tyltyn-Re- 28790: useita kymmeniä miljoonia markkoja mak- posaaren satamatien tutkimiseen, suunnit- 28791: sava jäänsårkijä-hinaaja talvista liikennettä teluun, kustannusarvion laatimiseen' ja ra- 28792: XI1,2s. - Nuorsaari y. m. 667 28793: 28794: ikentamisee.n yhdessä Porin kaupungin aikaansaamiseksi yhdessii Porin kau- 28795: kanssa. pungin kanssa satamatien Mänty- 28796: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme luoto- Kirrinsanta- Tyltty- Repo- 28797: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi saari rakentamiseksi ja ottaisi tar- 28798: toivomuksen, koitusta varten vuoden 1951 tulo- 28799: ja menoarvioesityksessään 2,000,000 28800: että hallitus ryhtyisi toimen-pitei- markan määrämhan. 28801: siin suunnitelman ja tutkimuksen 28802: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 28803: 28804: Hugo Nuorsa.a.ri. Kalle Joukanen. Antto Pmnnila.. 28805: L. I. Ka.1tkamaa. Le.\Ui Murtemaa. Irma. Tctrvi. 28806: Laura. Brander-Wallin. Pentti Niemi. Lauri ~ppih&lltle. 28807: Arvo Sävelä. Jalmari Pusa.. 28808: 668 28809: 28810: XD,29. - Toiv. a.l. H:o 325. 28811: 28812: 28813: 28814: 28815: Pesonen y. m.: Maantien rakentamisesta Sysmän kirkon- 28816: kylästä Luhangan kirkonkylään. 28817: 28818: 28819: E d u s k u n n a ll e. 28820: 28821: Matkustajalaivaliikenteen käytännöllisesti maankin luonnonihanat näköalat ovat 28822: katsoen .päättyessä, on eräitten Päijän" omiansa edistämään. Siten saataisiin Päi- 28823: "teeseen liittyvien Itä-Hämeen kuntien lii- jänteen itäpuolitse entistä suorempi lii- 28824: kenneoloissa tullut erittäin suuria vaikeuk- kenneyhteys Lahdesta Jyväskylään varsin- 28825: sia. l\fuuttuneet olosuhteet ovat tuoneet kin jos edellisen lisäksi liikenneoloja kehi- 28826: entistä ajankohtaisemmaksi jo tutkitun tie- tetään m. m. linjalla Luhangan Tammijärvi 28827: suunnan Sysmästä Luhangan kirkolle tai -Leivonmäen Rutalahti. 28828: 'l'ammijärvelle sanotussa pitäjässä. Suunni- Viitaten lisäksi siihen, että kyseeilinen 28829: telmien näin ollessa valmiina olisi syytä työmaa soveltuu monessa suhteessa myös- 28830: kiireellisesti päättää maantien rakentami- kin Itä-Hämeen työttömyystyömaaksi, Saam- 28831: sesta. Samalla kun kyseellinen tie halkai- me kaiken edellä esittämämme perusteella 28832: sisi Itä-Hämeen suurimman tiettömän kunnioittaen esittää eduskunnan päätettä- 28833: alueen ja toisi verraten tiheästi asutut väksi toivomuksen, 28834: alueet tien vaikutuspiiriin, se samalla muo- 28835: dostaisi kiinteän ja luonnollisen jatkon val- että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei- 28836: mistaruisvaiheessa olevalle Pulkkilan harju- siin maantien rakentamiseksi Sysmän 28837: tielle ja siten palvelisi erinomaisesti koko kirkonkylästä Luhangan kirkonky- 28838: maakunnan liikennettä puhumattakaan lään tai Tammijä1·ven kylään sano- 28839: mahdollisesta ·turistiliikenteestä, jota var- tussa pitäjässä. 28840: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1950. 28841: 28842: Edvard Pesonen. Kalle Kauppi. 28843: 669 28844: 28845: XU,3o. - Toiv. al. N:o 326. 28846: 28847: 28848: 28849: 28850: Pesonen y.m.: Yhdystien rakentamisesta Sysmän Liikolan 28851: maantieltä Luhangan Lempääseen. 28852: 28853: 28854: E d u s k u n n a ll e. 28855: 28856: Useanunan vuosikymmenen ajan on ollut minen suoritettava yhteiskunnan toimesta. 28857: vireillä maantien rakentaminen Sysmän Lii- Tiehän halkaisisi keskeltä maakunnan suu- 28858: kolasta Luhangan Sydänmaan kautta Tam- rimman tiettömän alueen ja toisi sen suu- 28859: mijärvelle. Vuosien kuluessa on molem- ret metsävarat kuljetusmahdollisuuksien pii- 28860: mista päistä kyläteitä rakennettu yli 20 km, riin. Kun tie· rakennettuna lyhentäisi sa- 28861: mutta näiden teiden välinen osuus, toista- malla välimatkoja m. m. Lnhangan ja Sys- 28862: kymmentä kilometriä, on aivan luonnon ti- män välillä useampia kymmeniä kilomet- 28863: lassa. Silmäys karttaan osoittaa, että tällä rejä nykyisestään, tulisi suunnitellulla 28864: tiettömällä alueella on laaja asutus. Sijait- tiellä olemaan erittäin suuri merkitys myös- 28865: seehansen vaikutuspiirissä m. m. kaksi kan- kin Itä-Hämeen liikenneoloja huomattavasti 28866: sakouluakin. Tien tarpeellisuus on tunnus- parantavana kauttakulkutienä. 28867: tettu yksimielisesti myöskin asianomaisten Kaiken yllä sanotun perusteella pyy- 28868: kuntien kunnanvaltuustoissa, joista Sysmä dämme kunnioittaen esittää eduskunnan 28869: onkin jo myöntänyt tietyön suunnittelua ja päätettäväksi toivomuksen, 28870: jatkamista varten määrärahan. Kyseellinen 28871: tietyö samalla helpottaisi paikkakunnan että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei- 28872: työttömyystilannetta. Kun paikallinen siin tiesuunnan tutkimiseksi ja yh- 28873: väestö vaikeissa oloissa eläneenä on verra- dystien rakentamiseksi Sysmän Lii- 28874: ten vähävaraista eikä sitä näin ollen voi kolan maantieltä Luliangan Lem- 28875: rasittaa tiekustannuksilla enempää kuin pääseen Sydänmaan-Tammijärven 28876: mitä he jo ovat taikoo- y. m. suorituksina maantiellä sanotussa pitäjässä. 28877: uhranneet, olisi tien suunnittelu ja rakenta- 28878: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1950. 28879: 28880: Edvard Pesonen. Kalle Kauppi. 28881: 670 28882: 28883: XII,s1. - Toiv. al..N:o 327. 28884: 28885: 28886: 28887: 28888: Jou.k:&neu. y. m.: T~tkimuksen toimittamisesta tiesuunnalla 28889: Ahlainen-l/yttyM-Pori. 28890: 28891: 28892: Eduskunnalle. 28893: 28894: Ahlainen-Lyttylär-Pori merenrannHrko- mätöntä, että Ahlaisista jatketaan rannik- 28895: seudulle on vuosisatojen aikana muodostu- kotie Lyttylän kautta Poriin. Sen vuoksi 28896: nut hyvin suuri asutusalue, mutta tieolot olisilkin kiireellisesti tutkittava tilesuunta 28897: siitä huolimatta ovat meren läheisyyden Ahlanen-Lyttylä-Pori, niin että voitaisiin 28898: vuoksi erittäin huonot. Ahlaisten kunta kyseellisen seudun työttömät sijoittaa suun- 28899: onkin alueellaan työttömyyttä poistaa;kseen nitelman mulkaiseen ja hyödylliseen työhön 28900: myöntänyt määrärahoja kyseellisen tien omalla kotiseudullaan. 28901: osittaiseen rakentamiseen. J<jkainen käsit- Edellä esitetyn perusteella ehdiotamme 28902: tää sen, mitenkä tien rakentaminen ilman kunnioittaen eduskunnan päätettäviiikai toi- 28903: suunnitelmaa on tul()lksiltaan hyvin heikkoa. vomuksen, 28904: Kun kaiken todennäköisyyden mukaan ran- 28905: nikkotie Siibyy-Merikarvia-.Ahlainen ote- että hallitus kiireellisesti tutkitut- 28906: taan valtion haltuun maakunnan y:htenä taisi tiesuunnan Ahlainen-Lyttylä 28907: suurena liiJkennetienä, on siis aivan välttä- -Pori. 28908: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 28909: 28910: Kalle J ouka.nen. Arvo Riihimäki. 28911: Erl. Haapaniemi. Antti J. Rantamaa. 28912: Wiljam Sarjala. Hugo Nuorsaari. 28913: Lauri Murtomaa. Lauri Leppihalme. 28914: Atte Pa.kka.nen. Matti Miikki. 28915: La-ssi Hiekkala. Anton Suurkonka. 28916: Väinö Rankila. 28917: 671 28918: 28919: :X:U,32. - Toiv. al. N:o 328. 28920: 28921: 28922: 28923: 28924: Luostarin.en y. Jll.: Maantien rakentamisesta Säämingin saa- 28925: riston kautta Savonlinnasta Särkilahteen. 28926: 28927: 28928: E d u s k u n n a ll e. 28929: 28930: Maamme tieolot ovat tunnetusti jäljessä luomaan täystyöllisyyttä näille köyhille seu- 28931: useimmista sivistysmaista. Myös riittävää duille. 28932: suurpiirteisyyttä, koko maan liikenneolo- Pihlajaveden saariston suuren tiettömän 28933: jen kokonaisratkaisuja tehdessä kaivataan. alueen asukkaiden elintärkeät kysymykset 28934: Nykyisin joudutaan kovin usein työttö- ratkaistaisiin tämän tien rakentamisella, 28935: myys- y. m. töinä oikomaan mutkia yksi sillä Saimaan kanavan tukkeuduttua ei 28936: kertanaan karjapoluista kehittyneistä maan- Saimaan vesistön laivaliikenne kykene ta- 28937: teistä, sen sijaan että suunniteltaisiin ja loudellisesti välittämään tavaraliikennettä 28938: rakennettaisiin suoria nykyaikaisia kautta- ja turistiliikenteen lakattua ei paikallinen 28939: kulkuteitä. henkilöliikenne pysty ylläpitämään sään- 28940: On tunnettua Itä-Suomen tieolojen kor- nöllistä laivaliikennettä. Paikallinen väestö, 28941: jaaminen. Varsinkin rajan siirryttyä tar- joka joutuisi tämän tien välittömään yh- 28942: vitaan uusi kokonaisuutta 1paremmin pal- teyteen, käsittää nykyisin noin kolme tu- 28943: veleva tie. Tämlä tie ikul:kisi Savonlinnasta hatta henkeä, kuusi kansakoulupiiriä, joi- 28944: Särkilahteen Säämingin saariston kautta ja den välttämättömien elintarpeiden saantia 28945: siitä edelleen Imatralle n. s. Pohjiin tielle. tämä tie palvelisi. Maataloustuotteiden, lä- 28946: Tämä uusi tie alkaisi Kaartilasta ja jat- hinnä maidon saanti Savonlinnaan, mikä 28947: kuisi Ikoinniemen kautta Ritosaareen ja on karjataloustuotteihin nähden alituotan- 28948: Pahanniemen poikki Kongonsaaren ja Pe- toaluetta, varmistuisi huomattavasti. 28949: solansaaren kautta Saukonsaareen, johon 28950: kylätie on olemassa. Tämä tie lähentäisi Maapohja tällä tiesuunnalla on yleensä 28951: Savonlinnaa ja sen ympäristöä noin 60 kilo- tasaista soramaata, eikä mikään muu kuin 28952: metrillä merenrannikkosatamiin. Yksin salmet ole esteenä tämän tien tekemiselle. 28953: matka jo Savonlinnasta Särkilahteen uutta. Mutta salmen rannoilla on helposti saata- 28954: tiesuuntaa pitkin lyhenisi noin 35 kilomet- vissa pengerrysmaata ja salmien leveys, 28955: rillä, uuden tien ollessa vähän yli 20 kilo- vaikka niitä onkin 8 kpl., eivät kuitelikaan 28956: metriä. yhteensä ole kuin noin yksi kilometri ja 28957: Entinen mutkainen valtatie, jota nyt yri- enimmäkseen matalia. 28958: tetään paikoin oikoakin, pystyisi palvele- Tämä tiesuunta sai maakuntaretkeilyn 28959: maan paikallisliikennettä, mutta tästä aikana yksimielisen kannatuksen, joten 28960: uudesta valtatiestä tulisi varmaan valta- hankkeen takana on paitsi Savonlinna ja 28961: kunnan kaunein turistitie. Sääminki koko Itä-Suomi aina rannikkoa 28962: Itä-Savosta ja Pohjois-Karjalasta voi- myöten. Kokonaisuutena katsoen tämä tie 28963: daan ajatella yhdellä lastauksella puuta- suunniteltuna ja rakennettuna suorana le- 28964: vara kuljettaa jalostuslaitoksiin ja vienti- veänä valtamaantienä tulee olemaan Itä- 28965: satamiin, mikä on omiaan näillä metsä- Suomen eniten käytettynä kauttakulku- ja 28966: alueilla lisäämään puutavaran menekkiä ja turistitienä. 28967: 672 XII,3 2. - Savonlinnan-Särkilahden maantie. 28968: 28969: Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo- valta·rnaantien rakentamisesta Säii- 28970: tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- mingin saariston kautta suunnalla 28971: muksen, Savonlinna-Särl.:ilahti. 28972: että hallitus suorituttaisi kiireel- 28973: lisesti koneellisen tutkimuksen ttuden 28974: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 28975: 28976: Aino Luostarinen. Antti J. Rantamaa. Martti Miettunen. 28977: Vieno Simonen. Wilja.m Sa.rjaJ.a.. Pekka Kiiski. 28978: Marlms Niskala. Ilmari Tiainen. Irma. Hamara. 28979: Våinö Okko. Juha.ni Leppälä.. Toivo H. Kinnunen. 28980: Kerttu Saa.lasti. Våinö Ra.nkila. Jalmari Pusa. 28981: Onni Mannila. Eino Laitinen. Edvard Pesonen. 28982: Joha.nnes Virolainen. Samuli Simula. Niilo Nieminen. 28983: T. N. Vilhula. V. J. Sukselainen. J. F. Tolonen. 28984: Veikko Ven,namo. J. E. Lampinen. P. Karjalainen. 28985: 673 28986: 28987: XU,s3. _..... Toiv. al. N:o 329. 28988: 28989: 28990: 28991: 28992: Miikki y. m. : Tutkimuksen toimittamisesta maantien raken- 28993: tamiseksi Puumalan salmelta Ruokolahdelle. - 28994: 28995: 28996: E d u s k u n n a ll e. 28997: 28998: Puumalan kunnan eteläosassa sekä Ruo- kautta Ruokolahdella olevalle valtion tielle. 28999: kolahden kunnan pohjoisosassa on useita Tien pituus on noin 30 km ja tulisi sen 29000: kyliä, joihin ei ole minkäänlaista tietä ole- vaikutuspiiriin edellämainittujen kylien li- 29001: massa. Teiden rakentamista on ollut vai- . säksi useita muita kyliä ja mm. tervateh- 29002: keuttamassa se, että näiden kylien välissä das. Tien varrella on myös verrattain suu- 29003: on pari salmea, joihin täytyisi rakentaa ret metsävarat, joiden markkinoille saami- 29004: sillat tai ylläpitää lossit, mitkä tulisivat nen tien valmistuttua tulisi huomattavasti 29005: siksi kalliiksi, että näiden kylien asukkaat helpottumaan. 29006: eivät jaksa niitä kustantaa. Kun kummin- Edellä olevan perusteella ehdotamme 29007: kin olisi välttämätöntä, että näillekin kylä- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- 29008: kunnille olisi maantie, jota myöten voisivat vomuksen, 29009: päästä Puumalan ja Ruokolahden kirkon- 29010: kyliin sekä Ylä-Vuoksen alueelle tuottei- että hallitus toimituttaisi tutki- 29011: taan myymään tai muille asioilleen, niin muksen maantien rakentamiseksi 29012: olisi välttämätöntä, että valtiovallan taholta Puumalan salmelta Luukkolan, Ke- 29013: ruvettaisiin toimenpiteisiin maantien ra- kiileenmäen ym. kylien kautta Ruo- 29014: kentamiseksi Puumalan salmelta Luukko- kolahdella ole·valle valtion tielle. 29015: lan, Kekäleenmäen ynnä muitten kylien 29016: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 29017: 29018: Matti ·Miik:ld.. Heikki Soininen. 29019: 29020: 29021: 29022: 29023: 8ö 29024: XIl,34. - Toiv. al. N:o 330. 29025: 29026: 29027: 29028: •, 29029: 29030: 29031: Kinnunen y. iDl.: lJ.iaantien mkentamisesta Pieksämäen- 29032: Kangasniemen maantieltä Kyyveden asutusalueen halki 29033: Vuojalahden-Luusniemen tielle. 29034: 29035: 29036: E d u s k u n n a 11 e. 29037: 29038: Mikkelin läänissä sijaitsevan Haukivuo- tielt,ä tämäntiettömän alueen halki Vuoj~ 29039: ren kunnan lärisiosat ovat varsin pahoin lahden-Luusniemen tiehen ja edelleen lii- 29040: vesistöjen repimää seutua, jossa kulku- himpään kaupunkiin, Mikkeliin. Laaditun 29041: yhteydet ovat kovin vaikeat. Vesistöalueen kustannusarvion mukaan tulisi tien raken- 29042: länsipuolelle jää suuret ah;teet Hliu~ivuo taminen maksamaan Pieksä1näen kunnan 29043: ren kuntaa, joilta alueilta ei ole ,mink~än alueella olevalta osalta 1,743,300:- mk, 29044: laisia tieyhteyksiä muuhun maailmaan. Tä- Haukivuoren kunnan aluetta koskevalta 29045: hän samaan tiettömään alueeseen liittyy osalta 3,942,000:- mk sekä aKngasniemen 29046: vielä Kangasniemen lmnnap. itäosista suu- kuntaa koskevan alueen osalta 1,877,500: - 29047: ret alueet. Näille seuduille on. nyt viime mk. Koko tien kustannusarvio on laskettu 29048: aikoina, perustettu entisen asutuksen lisäksi siis 7,562,500: - markaksi, tehden :kustan- 29049: maarihankintatiloj;t, ja käytetään alueesta nukset tiekilometriä kohden 330,000: - mk. 29050: nimitystä ,Kyyveden asutusaJne ''. Tien Pökkelönlahden puoleisessa päässä on 29051: Tienrakennushanke läpikulkutien aikaan- kyllä kaksi vaihtoehtoista suuntaa, jotka 29052: saamiseksi Kyyveden länsipuolitse on ollut eivät suurestikaan eroa toistensa kustan- 29053: vireillä jo vuodesta 1910 alkaen. Pieksä- nuksista. 29054: mäen-Kangasniemen väliseltä maantieltä Vaikkakin k. o. tien rakentaminen tulee 29055: Halla-ahon kohdalta alkavana onJkin raken- suhteellisen h~lvaksi, niin asettaa se kui- 29056: nettu k. o. alueelle suuntautuva ja Siika- tenkin tämän syrjään jääneen seudun väes- 29057: koskelle asti ulottuva n. 6 km: n pituinen tölle ylivoimaisia vaikeuksia käydä omatoi- 29058: Siikakosken kylätie. Vuojalahden-Luus- misesti tietä rakentamaan. Kun valtion vel- 29059: niemen väliseltä tieltä Pökkelönlahden koh- vollisuus on mielestämme huolehtia myös- 29060: dalta alkavana on taas rakennettu edellistä kin syrjäisempien seutujen väestön elin- 29061: vastaan n. 4.5 km:n pituinen Soukkion mahdollisuuksista ja kulkuyhteyksistä, ja 29062: kylätie. Näiden teitten väliin jäävä osa on lisäksi ottaen huomioon sen yleisluontoi- 29063: kuitenkin rakentamatta, eikä paikallisen sen merkityksen, mikä suunnitellulla tiellä 29064: väestön varat ja voimat ole riittäneet tuon tulee olemaan koko maakunnalle, niin olisi- 29065: kipeästi kaivatun yhdystien rakentamiseen, kin k. o. tie rakennettava valtion toimesta 29066: jolloin olisi saatu koko alueen halki kul- ja valtion hoidossa olevaksi maantieksi. 29067: keva läpikulkuinen tie. Mainittakoon vielä, että tien hyötypiiriin 29068: Paikallisen väestön asettama tietoimi- tulisi kuulumaan Pieksämäen kunnasta 56, 29069: kunta onkin nyttemmin asutus- ja tieviran- Haukivuorelta 70 ja Kangasniemeltä 28 29070: omaisten avustamana teettänyt ammatti- tieosakasta. Näistä on maanhankintatiloja 29071: miehillä täydellisen ja yksityiskohtaisen 30, jotka ovat kaikki suunnitellun tien var- 29072: suunnitelman tämän, n. s. Kyyveden asu- ressa tai aivan sen välittömässä läheisyy- 29073: tusalueen läpikulkutien rakentamiseksi. Tä- dessä. 29074: män mukaan tulisi koko tien pituudeksi 23 Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 29075: km, ja yhdistäisi se samalla liikenteen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 29076: Pieksämäen-Kangasniemen väliseltä maan- vomuksen, 29077: XII,34. - :KiDJlunen y. m. 675 29078: 29079: että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei- zänsipu~lit;e n. s. Kyyveaen asutus- 29080: siin läpikulkuisen maantien rakenta- alueen halki Vuojalahden-Luusnie- 29081: miseksi Pieksämäen-Kangasniemen men tielle. 29082: väliseltä maantieltä Kyyveden 29083: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 29084: 29085: Toivo H. Kinnunen. Wiljam Sarjala. 29086: Antti J. Ranta.ma.a. 29087: 676 29088: 29089: XU,35.- Toiv. al. N:o 331. 29090: 29091: 29092: 29093: 29094: Koskinen y. m.: Maantien rakentamisesta Lauka;~t,aholta 29095: Korvenpäähän. 29096: 29097: 29098: E d u s k u n n a ll e. 29099: 29100: Keski-Suomen pienviljelijät ja asutus- Kiiminki- Laukan-aho-Pääpohja-Pirtti- 29101: tilalliset ovat aikanaan perustaneet kotinsa aho-Korvenpää päättyen Karstulan pitä- 29102: asumattomiin korpiin ja erämaihin kauas jän Kivijärven kylään km:n 12-13 välille. 29103: kulkukelpoisten teiden ulottuvilta. Suurim- Sen rakennettava pituus on n. 15-16 km. 29104: malta os,alta näihin syrjäseutuihin asettu- Tämän tiesuunnitelman läheisessä vaiku- 29105: neet ovat olleet vähävaraisia, jotka sitkeällä tusalueessa asuu lähes 300 henkeä. Lisäksi 29106: työllä ja suomalaisella tarmolla ovat rai- on huomattava, että tällä alueella on mel- 29107: vanneet laajat korvet viljelykselle tuotta- koisen suuret yksityiset ja valtion metsä- 29108: maan leipää ja muuta elämiselle tarpeel- alueet joiden kannattava taloudellinen hy- 29109: lista. Kun taloudellinen tilanne on jatku- väksikäyttö uittoväylien etäisyyden ja teit- 29110: vasti näillä seuduilla erittäin raskas, on ten puutteen vuoksi ei ole mahdollista. Jo 29111: luonnollista, ettei teitten rakentaminen nyt yksistään mainitsemistammekin syistä on 29112: enempää kuin ennenkään ole väestön omin mitä tähdellisintä, että edellä esitetty tie- 29113: varoin ja voimin riittävästi mahdollista. suunnitelma saadaan jo lähitulevaisuudessa 29114: Tämän vuoksi monet asutusalueet ovat yhä toteutetuksi. 29115: sellaisten kullm'reittien takana, joita ei Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo- 29116: juuri teiksi voi kutsua, paremminkin pel- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt- 29117: kiksi kinttupoluiksi. täväksi toivomuksen, 29118: Jotta tämän väestön vaikeata asemaa että hallitus toimituttaisi kiireelli- 29119: voitaisiin tehokkaasti korjata on suunni- sesti tutkimuksen Laukanahon-Pää- 29120: teltu uuden tien rakentamista alueelle, joka pohjan - Pirttiahon - Km·venpäiin 29121: seuraavan tielinjan läheisyydessä: Jyväs- uuden maantien rakentantisesta ja 29122: kylän-Kokkolan maantiestä itä-länsi suun- ryhtyisi sen edellyttämiin muihinkin 29123: nassa, km: llä 108-109 linjana Karstula- toimenpiteisiin. 29124: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 29125: 29126: .Artturi Koskinen. V. Puum.alainen. 29127: Eino Rytinki. Väinö Rankila. 29128: Tahvo Rönkkö. Pentti Niemi. 29129: Heikki Simonen. 29130: 677 29131: 29132: XII,a6. -.- Toiv. al. N:o 332. 29133: 29134: 29135: 29136: 29137: J. Wirtanen y. m.: Maantien rakentamisesta JciWsjän:e:n 29138: Koskuelta Kauhajoen kirkolle. 29139: 29140: 29141: Ed u s kunnalle. 29142: 29143: Voonna 1940 Kauhajoella lkokoontuneilla joidenka kautta suunnitteella oleva tie kul- 29144: valtiopäivillä oli kysymys maantien raken- kisi on etäisyydet rautatiehen pitkät. Paitsi, 29145: tamiSesta Jalasjärven Koskuelta Kau:hajoon että tämä poilkkitie lyhentäisi näiden asu- 29146: lik!kelänjärven kylän !kautta Kauhajoen kir- tusseutujen matkaa rautatien yhteyteen yli 29147: kolle. Asiasta, vaikka se ei. ·ehtinytkään :kymmenellä kilometrillä, se sitoisi näiden 29148: saada virallista vwhvistusta oltiin ed'Wirun-· väkirlklkaiden kylien asukkaiden ikuHrnmah- 29149: tapiireissä · ylksimielisiä ja asia on oHut tie- dollisuudet valtion valtamaanteihin. Tämäil 29150: ja vesira!k.ennusviranomaisten valmistelta- tiesuunnan piirissä on jo käynnissä suuria 29151: vana. Asian ratkaisua on ipidentänyt myös- suonkuivatustöitä ja uusia kuivatustöitä on 29152: kin erilaiset mielipiteet tien lähtökohdasta sUIUnnitteella. Sitäpaitsi tämä tie palvelisi 29153: Jalasjärveltä. Tämän seikan ratkaisevat tie- niitä suuria metsänhakkuita sekä puuteolli- 29154: tysti asiooomaiset kunnat ja valtion viran- suuslaitoksia jotka ovat käynnissä näillä 29155: omaiset. Viimeisten tietojen mukaan asia etäisillä seuduilla. 29156: lieneekin jo saanut ratkaisunsa. Jalasjär- Kaikkeen yllä mainittuun viitaten ehdo- 29157: veltä toiseksi Etelä..Pohjanmaan suurim- tamme oou:'rkunnan hyväksyttäväksi toivo- 29158: masta ja vålkirikkaasta (as. 16,000) ·pitä- .muksen, 29159: jästä on sti Kurikan että :Ka.uha- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 29160: joen rautatieasemille n. 30 km matka ja m'in Jalasjärven Koskuelta Ka'UJw,. 29161: pitäjän eteläosan väkirM!kaista ikylistä yli joen lkkeläjärven kylän kautta Koo,. 29162: 50 ikm matka lähimmälle rautatieasemalle. hajoen kirkolle suuntautuvan maafi- 29163: Myöskin Kauhajoen pitäjän sivukylistä, tie1~ rakennu-stöiden alO'Uttamiseksi. 29164: 29165: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 29166: 29167: Johannes Wirtanen. J. Koivisto. Urho Kulovaara. 29168: 29169: 29170: 29171: 29172: '. 29173: 678 29174: t'l 29175: 29176: XII,37. - Toiv. a.l. N:o 333. 29177: 29178: 29179: 29180: 29181: J. Koivisto y. m.: Maantien rakentamisesta Kurikan ase- 29182: ~a ·• Ilmajoen_:.J';åi'h~an väliselle maantielle. 29183: ~_,.: '·1' ! ' ·;·' . . ', '' .. ; !. i 29184: 29185: 29186: 29187: 29188: E d u s k u n n a 11 e. 29189: 29190: Kuluneiden vuosien aikana on Helsingin Tampereen-Vaasan välisen matkan ly- 29191: -Tampereen-Vaasan våltatien rak6ntåmi- henny9 'ja huomattavampi 'Jfuin ·.e<}eUinen, 29192: seen ''ehditty kiilinittää · J6' · jon:khnverran olisi 'saa'v'ntetbivisså' räkentamalla' ma~1itie 29193: huomiota. Toin1enpi'teet . ovat Irnitenkhi KuHkan asemalta Ilmajo~nt' Laihia:nYlfltii- 29194: to:Jgtaiseksi rajoittun:eet 'siellä· täällii' 'suori- selle . tielle johon' se yht:fisi .Illiuijoeri:' Ci ja 29195: Wttirlhin paikallisiin paräri'liUksiin · ja övat Laihian rajalla, ns. Sahan luoria. Maasto 29196: nämätkin pääasiassa · 'eteUHsten · läänien tällä· suunhalla on tasaiSta,· yleensä k<Wa- 29197: alueella. Vaasan läänin oså:lta . ovat 'pai- pohjaista ja tarvittavat sillat harvalukUisia 29198: kallisetkin parannukset 'jääneet vähäisiksi pienten purojen 'ylityksiä. · Tien tuottama 29199: lukuunottan1atta tieosuutta ; Vaasa:....:.:IJaillia~ påikallinen: hyöty olisi aivan toista luok1hia 29200: Tieosuus Parkanon-J·alasjärven rll.jasta krtih suunhalla Jalasto_:_Koskenkorva.' T'ie 29201: Kurikan asemalle j~ siit"a eteenp'äin ·on 'pa: suuntautuisi Kurikan· kunnan· Kampin ja 29202: rannustöissäkin jäänyt toistaiseksi 'hyvin Viitalankylien ja Ilmajoen 'kunnan ·Nopan- 29203: vähäiselle osalle, eikä tie' tältä· osmidelta ja Huissinkylie:h kautta ja yhdistäisi' näinä 29204: vastaa vielä valtatien· vaativaa nimeä: 'Pa- tiheään· asuttl.t j~ ·elinvoimaiset· s;Yrjä~lät 29205: rantamis- ja koi'jäussttd.n'Il'itehniiikaan' ei ajalititukaisen liikenteen yhteyteert. Esite~ 29206: tälle osuudelle liene sanottavammih' val- tytt'uuden ·tien pituus olisin. 25 km ja:'ly- 29207: miina. Tämä on ·tultu sil:iiotuissa kunnissa heritäisi se Täinpereen-Vaasan väliStä 29208: kip~ästi koke~a.~n edel~iSenii.'~a ,'ti\n~ ~o: matkaan. 5 km.· Sen rakentamisessa voitai~ 29209: tena kun tyottomyyden torJumiSe'lnn ohs1 siin käyttää hyväksi jo olevia kylätiepoh- 29210: järjestettävä yleisiä töi'tä ·eikä niitä varten j~a:. · Tiesmn:n~n suol";tut~a osoittaa· 's~~n, 29211: ole ·edes valmiita ·surirthiteln'lia. · ' etta lentoreitti Flelsmh-Vaasa kliiKee 29212: Kyseessä olevan valtatien tarkoituksen- juuri tätä su,untaa. Kyrönjoen ylitys ta- 29213: mukaisuus vaatisi myöskin sitä oikomalla pahtuisi' Km;ikäh ·kirkolla, · jossa juuri on 29214: lyhentämään välimatkaa Tampereen~Vaa valmistunut nykyisen ja tulevankin suur- 29215: san välillä. Tässä tarkoituksessa on mm. liijtenteen vaatimu}>:sia vastaava teräspalkki- 29216: tutkittu tiesuuntaa' .ralasto-Koskenkorva betoonisilta. 29217: ja todettu, että uuden tien rakentamisella Edellä olevan perusteella esitämme kun- 29218: Jalastosta Koskenkorvalle olisi mahdolli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 29219: suus lyhentää matkaa Tampereen Vaasan vomuksen, 29220: välillä muutamalla kilometrillä. Tällä suun- 29221: nalla on huomattavia maastovaikeuksia lm- että hallit,us tutkituttaisi Tampe- 29222: ten soita, Santavuoren selänne ja sillan ra- 1·een-Vaasan valtatien oikaisumah- 29223: kentaminen Kyrönjoen ylitse pehmeäpoh- dollisuuden maantien mkentamisella 29224: jaiselle paikalle. Tien tuottama hyöty pai- Kurikan asemalta Kampin, Viitalan, 29225: kalliselle väestölle tulisi olemaan vähäinen Nopan ja H uissinkylien kautta ilma- 29226: ja sen yleinen merkitys ei vastaa tieraken- joen-Laihian viiliselle maantielle. 29227: nuksen suuria kustannuksia. 29228: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 29229: 29230: J. Koivisto. Ja.akko Hakala. 29231: lsak Penttala.. Jussi Anna.la. 29232: Johannes Wirtanen. 29233: 679 29234: 29235: XII,as. - Toiv. al. N:o 334. 29236: 29237: 29238: 29239: 29240: VilhW& y. m.: Maantien rakentamisesta Pengerjoen asutus- 29241: alueelta K ulhanjoen as1itusalneelle. 29242: 29243: 29244: E d u s k u n n a 11 e. 29245: 29246: Maanhankintalain nojalla on Petäjäveden kauttakulkutieksi siinä mielessä, että se ly- 29247: pitäjässä sijaitsevan Peng(lrjoen vartMn hentäisi yhteyksiä Pohjanmaalta J;Yväsky- 29248: muodostettu lähemmä 30 viljelystilaa käsit- lään. Pengerjoen Maatniesseu'tan aloitteesta 29249: tävä asutusalue. Samoin muodostetaan ovat sekä Multian että Petäjäveden kun- 29250: Multian pitäjän puolelle Kulhan jokivar- nanvaltuustot antaneet latlsuntonsa · tämäii 29251: teen, mikä sijaitsee melko lähellä· edellä- tjen tarpeellisuudesta ja asettuneet y'ksi" 29252: mainittua asutusaluetta, myöskin asutus- mielisesti · kannattamaan kjseelliSeii tieyhc 29253: il1iie, johonka tulee useampia viljelystiloja. teyden aikaansaamista, mitä kiireelHsim- 29254: :Näitä asutusalueita varten 'on Petäjäveden pänä toimenpiteenä. Luonnollista ,on, että 29255: pitäjän puolella jo toteutettu suurelta osal- kyseellinen tie, johon uutta tietä tarvittai- 29256: taan tien rakennussuunnitelma ja Multian siin siis ·vain 3-4 km, olisi sekä Petäjäve- 29257: pitäjän' puolella tullaan sellainen toteutta- den puolella että Multian puolella raken- 29258: maan. Tämä merkitsee sitä, että Multian nettava läpikulkutielle asetettavia vaati- 29259: pitäjässä Kalliokosken myllylle nyt jo tule- muksia vastaavaksi. Tällä tiellä olisi mai- 29260: vaa tietä tullaan jatkamaan mainitulle asu- nituista syistä varsin tärkeä merkitys lii- 29261: tusalueelle 'ja kun Petäjäveden puolelta kenrieyhtyksien ·parantamiseksi läntisestä 29262: Pengerjoe:n asutusalueelle tehty tie tulee suunnasta Jyväskylään. 29263: lopullisesti valmiiksi, jää näiden asutus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 29264: alueiden välille tietöntä taivalta vain kolme eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 29265: -neljä kilometriä. Pengerjoen Maamies- 29266: seura onkin toiminut tarmokkaasti siihen että hallitns ryhtyisi kiireellisesti 29267: suuntaan, että kyseeiliset tiet saataisiin toimenpiteisiin maantien rakentami- 29268: yhdistetyksi, mikä merkitsisi sitä, että täteri seksi fengerjoen asutusalueen kautta 29269: muodostuisi kauttakulkutie, joka lyhentäisi Petäjäveden pitäjässä Knlhanjoen 29270: matkaa Multian kirkonkylästä Petäjäveden asntusal1teelle .ia edelleen Kalliokos- 29271: kirkolle ja edelleen Jyväskylään n. 12 km ken myllylle Multian pitäjässä. 29272: nykyisestään. Tämä tie tulisi myöskin 29273: Helsingissä 10 päivänä helmikunta 1950. 29274: 29275: T. N. Vilhula. Kusti Eskola. 29276: Lauri Laine. Wiljam Sa.rjala. 29277: 680 29278: 29279: XU,39.- Bemst. mot. N:o 335. 29280: 29281: 29282: 29283: 29284: Forss m. fl. : A.ngående tdrätning av riksvägen K vevlax- 29285: Maxmo. 29286: 29287: 29288: Till Riksdagen. 29289: 29290: Sedan den .nya landsvägen Vörå-Kvev- stället företagen undersökning har konsta- 29291: lax öppnats och är ansluten till riksvägen terats, att V assor fjärden ieke hindrar 29292: Maxmo-Kvevlax har denna fått en syn- byggandet av en ny och rak vägsträckning. 29293: nerligen stark tillökning i trafiken. Fort- D.essutom är det lätt att avleda Larvbäck- 29294: sättningen på riksvägen från det ställe där kens vatten längs södra sidan av den nya 29295: vägarna sammangå mot Kuni i K vevlax vägsträckningen till bäeken som utmynnar 29296: är särdeles krokig oeh svårtrafikerad. i fjärden något längre västerut; härigenom 29297: Betydande uträtningsarbeten måste för behöver endast en ny bro genom riksvägen 29298: undvikande av de många livsfarliga kur- byggas. 29299: vorna utföras förrän vägen förmår till- Med hänvisning till ovanstående få vi 29300: fredställa den stora oeh tunga trafiken. vördsamt föreslå, att Riksdagen ville hem- 29301: Går man en fullkomligt rak linje från ställa, 29302: den punkt där landsvägen från Vörå når att regeringen måtte låta under- 29303: riksvägen, fram till bron över Kuni sund, söka möjligheten av en uträtning av 29304: en sträe.ka på 4 km, är terrängen jämn oeh riksvägen K vevlax-Maxmo från 29305: lämpar sig utmärkt för ny vägsträekning. Larv-vägskäl till bron vid Kuni sund 29306: En sådan sträckning måste anses vara den inont Kvevlax kommun. 29307: naturligaste för framtiden. Genom en på 29308: Helsingfors den 10 februari 1950. 29309: 29310: Matts Forss. Isak Penttala. 29311: Albert Brommels. Levi Jern. 29312: .Albin Wiclamm. Verner Kol'lbäck. 29313: 681 29314: 29315: XU,s9. - Toiv. al. N:o 385. 29316: Suomennos. 29317: 29318: 29319: 29320: 29321: Forss y. m.: Koivulahden-Maksamaan valtatien oikaise- 29322: misesta. 29323: 29324: 29325: E d u s k u n n a 11 e. 29326: 29327: Sen jälkeen kun uusi Vöyrin-Koivulah- Paikalla toimitetussa tutkimuksessa on to- 29328: den maantie on avattu ja yhtyy Maksa- dettu, että V assorin lahti ei estä uuden ja 29329: maan-Koivulahden valtatiehen, on lii- suoran tien rakentamista. Lisäksi on help- 29330: kenne tällä kasvanut erittäin voimakkaasti. poa ohjata Larvbäckin vesi uuden tien 29331: V altatien jatko teiden yhtymäkohdasta Ku- etelipuolitse puroon, jdka laskee lahteen 29332: niin päin Koivulahdella on varsin mutki- vähän kauempana lännessä; näin on tar- 29333: kas ja vaikeasti liikennöitävä. Melkoisia peen rakentaa vain yksi uusi silta valta- 29334: oikaisuja on monien hengenvaarallisten tielle. 29335: mutkien välttämiseksi suoritettava ennen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 29336: kuin tie pystyy tyydyttämään suurta ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi 29337: raskasta liikennettä. toivomuksen, 29338: Jos mennään aivan suoraa linjaa siitä 29339: kohdasta, missä Vöyristä tuleva maantie että hallitus toimituttaisi tutki- 29340: yhtyy valtatiehen, Kunin salmen ylitse vie- muksen Koivulahden-Maksamaan 29341: välle sillalle, noin 4 km: n pituinen matka, valtatien oikaisemisesta Larvin tun- 29342: on maasto tasainen ja sopii mainiosti uuden haarasta K unin salmen ylitse wvän 29343: tien suunnaksi. Tällaista suuntaa on vas- sillan luokse Koivulahden kunnassa. 29344: taisuudessa pidettävä luonnollisimpana. 29345: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 29346: 29347: Matts Porss. Isak Pentta.la. 29348: Albert Brommels. Levl.Tem. 29349: .Albin Wickmau. Verner Korsbäck. 29350: 29351: 29352: 29353: 29354: 86 29355: 682 29356: 29357: XII,4,o. - Toiv. al. N: o 336. 29358: 29359: 29360: 29361: N. Nurminen y. m.: Lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja 29362: menoarvioon maantien rakentamiseksi l1auhavan pitä- 29363: jästä Kortesjärven pitäjiin kantta Evijä1·ven kirkolle. 29364: 29365: 29366: E d u s k u n n a ll e. 29367: 29368: Syrjäisten lh.-ylien asuJdmat joutuvat tie- Kauhava on lähin rautatieaselllla näille 29369: rasitusten muooossa paljon raskaanrman sisämaan pitäjille, joiden 1kautta tie tulisi 29370: taakan alaisiksi kuin valtateiden varsilla kulkemaan. Se lyhentäisi paljon matJkoja 29371: a8uvat. Siksi täytyykin valtion taholta ja edistäisi siten liikennenopeutta tavara-, 29372: Idii:Ulittää huomiota siihen, 'että valtio ottaa posti- ja henkilöliikenteessä. Erikoisesti 29373: raJkootaakseen ikustannulk:sellaan kunnolliset kuitenkin tien varrella asuvat tulisivat oi~ 29374: tiet näihin syrjäisemtpiin kyliin, kun sa- keudellisempaan asemaan, kun pääsisivät 29375: malla teiden ra1kentaminen antaa ansio- kunnolliseen tieyhteyteen ja vapautuisivat 29376: työtä työläisille ja pienviljelijöille, jotka ylimääräisistä tierasituksista, joita ei ole 29377: ovat sen tarpeessa. maantien 'ja liikereittien varsilla asuvilla. 29378: Yksi näistä täiikeimmistä teistä, joka pi- Tehdyt ikustam1sarviot ovat Kauhavan koh- 29379: täisi rakentaa maantieksi, on Kauhavan pi- dalla 6,200,000: - ja Kortesjärven-Lap- 29380: täjässä. Kau:havan asemalta 15 km Lappa- pajärven kohdalla 6,500,000: -, yhteensä 29381: järvelle 1päin e11kanee ns. Viinikan kylätie 12,700,000: - . Ottaen· huomioon, m:iJkä ra- 29382: ildUintyen suunnilleen pohjoista kohti, lkul- situs tällaisista [mstannuksista koituisi yksi- 29383: . kien Mattilan-Jaakkolan ja Viinikankylien tyisten pienviljelijöiden kohdalle, joita 29384: kautta, edelleen Kortesjärven-Purmojär- pääasiassa asun tien varrella, on kohtuul- 29385: ven kylien ik:auta, Evijärven pitäjän Haapa- lista, että valtio rakentaa tien. Etenkin 29386: järven kylän kautta Evijärven kirkolle. nyt, jolloin kaikissa näissä pitäjissä, - 29387: Tätä tietä on valtion avustamana jo tehty joiden kautta tie tulisi rakennettavaksi, - 29388: maantieksi Evijärvdtä Kortesjärven Par- esiintyy rrunsaasti työttömyyttä. Maantien- 29389: mojärven kylään asti. rakennus avaisi työmahdollisuuksia, ja sitä 29390: Nyt tehtäväksi ta1~oitettu tieosa on n. voitaisiin suorittaa myös talven aikana. 29391: 8.5 km Kauhavan pitä.jän kohdalla, jos Edellä oleviin· perusteluihin viitaten esi- 29392: se kulkisi Kortesjärven pitäjän Tyynis- trumme edi:ts1huJ:naii hyvä;ksyttäväksi toivo- 29393: maan kylän kautta ja 12 • kni olisi tien muksen, 29394: ral~ennusosuus Kortesjärven-Lappajärv;en 29395: pitäjien !kohdalla, yhteensä tien .pituus n. ettii hallit1ts antaisi Eduskunnalle 29396: 20.5 1km. Jos tien suunta olisi Viinikasta esityksen 12,700,000 markan suurui- 29397: Kortesjärven Palojärven kylän kautta, olisi sen mäiirärahan ottamisesta lisäyk- 29398: se jonkun kilometrin lyhempi ja tiepohja senä vuoden 1950 tulo- ja meno- 29399: olisi parempaa, mutta ol:iJpa tien lähtösuunta rorm1oon maantien t·al>entamiseksi 29400: kumpi hyvänsä, kulkisi se Kortesjärven Kauhavan pitäjän Mattilan, Jaakko- 29401: Jutilan ikylälll kautta. Tien rakentamisesta lan ja Vi~'nikan kylien, Kortesjärven 29402: koituisi !koko maakunnalle suurta taloudel- pitäjän Purmojärven kylän ja Evi- 29403: lista hyötyä. Siitä tulisi suuri puutavaran jä?·ven pitäjän Haapajärven kylän 29404: knljet11stie, koska se halkoo metsäisiä seu- katttta Evijärven kit·kolle. 29405: tuja. 29406: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 29407: 29408: Nestori Nurminen. M. Järvinen. 29409: V. Puumalainen. P. Leskinen. 29410: 683 29411: 29412: J{II,41. - 'foiv. al. N:o 337. 29413: 29414: 29415: 29416: 29417: Riikonen y. m. : Runkotien rakentamisestq, puutavaran kul- 29418: jetusta varten Pohjois-Karjalan maanselälle. 29419: 29420: 29421: E d u s k u n n a ll e. 29422: 29423: Pohjois-Karjalan väestön toimeentulossa ei ole varaa yhteenkään sellaiseen alueeseen, 29424: näyttelee metsä, siitä maksettava kantohinta jossa teollisuuspuun kantohinta on olema- 29425: ja sen hakkuusta sekä kuljetuksesta saatava ton, koska valtakunnan metsät kokonaisuu- 29426: työpalkka ratkaisevaa osaa. Näin on asian- dessaankaan eivät kykene tuottamaan puuta 29427: laita varsinkin maakunnan pohjoisosissa, teollisuuden jatkuvaa täysitelloista käyttöä 29428: jossa maatalous ei kykene riittävästi tuot- varten. · 29429: tamaan elintarvikkeita edes oman kunnan Kun puutavaran uittokustannukset edellä 29430: väestön tarpe:lsiin. Puuttuvien elintarvik- esitettyyn viitaten saattavat tulevaisuudessa 29431: keiden ostamiseen, verojen maksamiseen ja tulla huomattavastikin nousemaan, on py- 29432: lukuisiin muihin tarpeisiin raha on saatava rittävä etsimään muita kaukokuljetusmuo- 29433: pääasiassa metsästä. l\'Iuittan tulolähteitten toja, jotka voisivat tuoda ratkaisun pulmal- 29434: osuus on aivan vähäinen. Näin ollen met- liseen tilanteeseen. Tällöin kiintyy huomio 29435: sien hyväksikäytön mahdollisuudesta riip- ensi sijassa moottoroituun kuljetukseen ja 29436: puu suuressa määrin väestön koko toimeen- siinä suhteessa lähinnä ;1utokuljetukseen, _ 29437: tulo. joka viime vuosina on muodostunut jo huo- 29438: :f!Jnnen sotia hankittiin puutavaraa kaik- mattavan laajaksi ja josta kokemukset ovat 29439: kiaita Pohjois-Karjalassa. Sotien jälkeen myönteisiä. Puutavaran aut9kuljetuksia toi- 29440: ovat kustannukset ja erittäinkin uittokus- mitetaan nykyisin jo 60 kilometrinkin ~täi 29441: tannukset nousseet varsin voimakkaasti syydeltä ja kuormauksessa ja purkamisessa 29442: niin, että ne Pohjois-Karjalan Uittoyhdis- on saatu aikaan huomattavia parannuksia. 29443: tyksen alueella olivat v. 1948 17-26 ker- Uusien teiden suunnittelussa ja rakentami- 29444: taiset ennen sotia vallhmeisiin tl.ittokustan- sessa olisi siihen seikkaan, miten tie kyke- 29445: nuksiin verrattuna. TäStä on· ollut seurauk- nee palvelemaan ja edistämään puutavaran 29446: sena, että suuri .osa maakunnan metsä- kuljetusta, kiinnitettävä ratkaisevaa huo- 29447: alueista on jäänyt nollarajan taakse, s. o. miota. · 29448: aineiksi, joissa kantohitaa ei jää ollenkaan Pohjois-Karjalassa on seutuja, joissa ei 29449: ja joissa siis puutavaran ottaminen ei voi ole uittomahdollisuuksia eikä teitä. Eräs 29450: tulla kysymykseen. Ammattimiehet ovat tällainen ja ehkä kaikkein laajin yhtenäi- 29451: lisäksi sitä mieltä, ettei uittokusannuksissa nen alue on maakunnan pohjoisimmassa 29452: {)}e odotettavissa tulevaisuudessakaan sanot- osassa n. s. maanselän eli vedenjakajan seu- 29453: tavaa alentumista, vaan päinvastoin ne voi- dulla Nurmeksen, Valtimon, Sotkamon ja 29454: vat nykyisestään kohotakin, jos 8-tunnin Kuhmon kuntain rajamailla. Tämä alue 29455: työaikalaki otetaan käytäntöön uittotöissä- käsittää aivan vähäisiä poikkeuksia lulmml- 29456: kin. Alue, jolta puutavaraa ei kannata ot- ottamatta valtion metsämaita ja sisältyy 29457: taa, tulee todennäköisesti laajenemaan ny- niihin sellaisiakin alueita, joissa kirves ei 29458: kyisestään ja viime ja kuluvan vuoden ver- ole koskaan käynyt. Näitä metsiä on nykyi- 29459: rattain laaja työttömyys, jota lienee pidetty sissä olosuhteissa mahdotonta saada yleiseen 29460: {)himenevänä ilmiönä, tulee nähtävästi jää- käyttöön. Viime vuosina on julkisuudessa 29461: mään Pohjois-Karjalassa pysyväksi ilmiöksi. usein esitetty mielipiteitä, että meidän olisi 29462: Paitsi sitä, että tämä merkitsee vakavaa ryhdyttävä rakentamaan metsäratoja sellai- 29463: vaaraa koko maakunnan toimeentulolle, sille seuduille, joista puutavaraa ei muuten 29464: mainitulla seikalla on yleisvaltakunnallises- saada käyttöön ja ensimäisenä tällaisena 29465: tikin erittäin haitalliset seuraukset. Meillä alueena on tietääksemme esitetty juuri pu- 29466: 684 XII,41. - Pohjois-Karjalan maanselän l'unkotie. 29467: 29468: heenaoleva maanselän alue. Mesärata läh- tion oma etu kysymyksessä. Rautatiet sai- 29469: tisi joltakin V altimon pohjoispuolella ole- sivat pitkiksi ajoiksi työtä ja ansiomahdol- 29470: valta rautatien pysähdyspaikalta ja kulkisi lisuuksia puutavaran kuljetuksessa. Nouse- 29471: itäkoilliseen suunnilleen Kuopion jo Oulun vien kantohintojen muodossa valtio saisi hy- 29472: läänin rajan suuntaan. Näyttää kuitenkin vin pian ja moninkertaisesti takaisin ne 29473: siltä, että valtion mahdollisuudet uusien kustannukset, jotka se tien rakentamiseen 29474: ratojen rakentamiseen tulevat vielä pitkän sijoittaisi. Rakennettava tie antaisi metsä- 29475: aikaa olemaan perin vähäiset. Ja tuskinpa töiden muodossa työtilaisuuksia edellä mai- 29476: rautatien rakentaminen kysymyksessä ole- nittujen kuntien saloseutujen asukkaille 29477: vaa aluetta varten olisi tarpeellista ja tar- ·vuosiksi ja ehkä vuosikymmeniksikin eteen- 29478: koituksenmukaistakaan. Rautatien rakenta- päin ja valtio siten välttyisi panemasta va- 29479: minen tulisi epäilemättä paljonkin kalliim- roja työttömyyden torjumiseen, mikä 29480: maksi kuin maantien rakentaminen. Ja muulla tavoin ilmeisestikään ei ole vältettä- 29481: noin 40 kilometrin pituinen maantie olisi vissä. 29482: nähdäksemme riittävä, jotta se osa alueen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-- 29483: metsistä, joita ei saada uittamalla kuljete- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 29484: tuksi, voitaisiin autoilla kuljettaa V alti- muksen, 29485: mon-Kontiomäen rautatien varteen. Maan- että hallitus kii1·eellisesti toimitut- 29486: tiekuljetus autoilla ei olisi vielä liian pitkä taisi tutkimuksen ja ryhtyisi toimen- 29487: voidakseen muodostua kannattavaksi. Täl- piteisiin noin 40 kilmnett·in pituisen 29488: laista runkotietä voitaisiin tietenkin täy- maantien rakentamiseksi puutavaran 29489: dentää sivuun tehtävillä lyhyillä talvi- tai kuljetusta silmälläpitäen Rumon sei- 29490: kesäautoteillä, ja aivan luonnostaan tarjou- sakkeelta itäkoilliseen Hietajärven 29491: tuu siihen mahdollisuus jatkamalla Valti- kautta ja siitä edelleen Kuopion ja 29492: mon kunnassa oleva Hiekkalahden-Sivak- Oulun läänin mjan suuntaan sekä 29493: kavaaran kunnantie, Sotkamon kunnassa V altimon kttnnassa olevan Sivakka- 29494: oleva Tipasojan tie ja Kuhmon kunnassa vaaran tien, Sotkamon kunnassa ole- 29495: oleva Vepsän tie runkotiehen. van Tipa.sojan tien ja Kuhmon k'Un- 29496: Kysymyksessä olevan puutavaran kulje- nassa olevan Vepsän tien jatkami- 29497: tustien · rakentamisessa on pääasiassa val- seksi ensin mainitt1tun rttnkotiehen_ 29498: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 29499: 29500: Lauri Riikonen. Matti Meriläinen. 29501: .Akseli Brander. Heikki Soininen. 29502: Vieno Simonen. Toivo Pyörtänö. 29503: Vanna K. Turunen. 0. Muikku. 29504: 685 29505: 29506: Xll,42. - Toiv. al. N:o 338. 29507: 29508: 29509: 29510: 29511: Riikonen y. m.: 1'1dkirnttksen toimittamisesta maantien 29512: rakentamiseksi Lieksan-Viekin maantieltä Lieksan- 29513: Kuhmon maantielle. 29514: 29515: 29516: 29517: E d u s k u n n a ll e. 29518: 29519: Pielisjärven pitäjässä on Vieldn ja Nur- nalta katsottuna. Tien vaikutuspiiriin tuli- 29520: mijärven kylien välillä Uusikylä-niminen sivat ei ainoastaan yksityiset metsäalueet, 29521: kylä, joka on muodostunut viime vuosisa- vaan myöskin erittäin laajat ja hakkuu- 29522: dan lopulla ja tämän vuosisadan alussa kypsät valtion metsämaat. Nämä metsä- 29523: valtion maita asuttamalla. Uusikylän kylä alueet ovat pitkien purouittojen päässä 29524: on alueeltaan pitkä ja kapea käsittäen eikä niistä suuresti nousseiden uittokustan- 29525: suuren osan mainittujen Viekin ja Nurmi- nusten vuoksi ainakaan parina viime vuo- 29526: järven kylien välisestä matkasta, joka on tena ole enää kannattanut ottaa metsää 29527: noin 20 kilometriä, ja on siinä asukkaita ollenkaan, vaan ovat ne jääneet ja uittoa 29528: useita kymmeniä. ajatellen tulevat jäämäänkin n.s. nolla- 29529: Vaikka asutus onkin jo vanhaa, ei Uusi- rajan taakse, josta puutavaraa ei yleensä 29530: kylän asukkailla vielä nykyisinkään ole kannata ollenkaan ottaa. Jos kysymyksessä 29531: minkäänlaista tietä, vaan kaikki asiat on oleva tie rakennettaisiin, tulisi puutavaran 29532: toimitettava polkuja pitkin. Selityksenä tä- kuljetus tapahtumaan autoilla Mätäsvaaran 29533: hän on se, että kylän asukkaat ovat perin seisakkeelle ja pisin automatka olemaan n. 29534: köyhiä. Jo v. 1905, kuten kerrotaan, oli 25 kilometriä, mikä nykyään on hyvin ta- 29535: valtio myöntänyt määrärahan tien rakenta- vallinen ja hyvin kannattava puutavaran 29536: miseksi kylään, mutta asukkaat eivät olleet autokuljetuksessa. Mainita tulee, että Poh- 29537: uskaltaneet ottaa sita vastaan, koska olivat jois-Karjalan Metsänhoitajayhdistys, jonka 29538: epäilleet mahdollisuuttaan rakentaa tie val- jäsenistä suuri osa toimii puutavaran hank- 29539: miiseen kuntoon myönnetyllä määrärahalla ldjoina teollisuudelle, on asian harrastuk- 29540: eikä heillä itsellään ollut lisävaroja tien ra- sesta laatinut koko maakuntaa varten suun- 29541: kentamiseksi. Asukkaat eivät ole myöhem- nitelman maanteiden rakentamiseksi puu- 29542: minkään uskaltaneet ryhtyä tietä rakenta- tavaran kuljetusta silmällä pitäen, johon 29543: maan esimerkiksi kylätienä, koska sekin seikkaan ainakin Pohjois-Karjalassa on 29544: edellyttää varojen sijoitusta myöskin tie- kiinnitettävä aivan erikoista huomiota. 29545: osakasten puolelta. Eivätkä asukkaat voi Tässä suunnitelmassaan mainittu yhdistys 29546: ajatella osuutensa maksamista työlläkään, on asettanut kysymyksessä olevan tien tär- 29547: koska jokapäiväinen leipä harvaa poik- keysjärjestyksessä ensimmäiseen ryhmään 29548: Imusta lukuunottamatta on ansiotöiden va- kuuluvaksi. Lisäksi on huomattava, että 29549: rassa, josta ei ole varaa uhrata yhteisiin ja viime toukokuun 1 päivänä aloitti toimin- 29550: yleisiin töihin. Näin ollen ei ole muuta tansa Viekijärven seuraklinta, johon kuu- 29551: mahdollisuutta tien saamiseksi paikkakun- luu, paitsi Uusikylä, sen takana olevia laa- 29552: nalle kuin että se rakennetaan valtion va- joja alueita, joilla asuville puheena oleva 29553: roilla. tie lyhentäisi matkaa seurakunnan keskuk- 29554: Kysymyksessä oleva tie ei palvelisi seen Viekiin noin 60 kilometriä. Epäil~. 29555: ainoastaan paikallista tarvetta, vaan sillä mättä tiellä olisi merkityksensä myöskin 29556: olisi merkityksensä myöskin yleiseltä kan- h:auttakulknliikennettä ajatellen. 29557: 686 XII,42. - Uusikylän maantie. 29558: 29559: Edellä olevaan viitaten ehdotamme ktm- miseksi Lieksan-V i'ekin rnaaintieltä 29560: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- Savolanvaaran kohdalta Uusikylän 29561: muksen, kylän kautta Lieksan-Kuhrnon 29562: että hallitus kiireellisesti toimitut- maantielle Nm·rnijärven kylän koh- 29563: taisi tutkimuksen maantien mkenta- dalle. 29564: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950. 29565: 29566: Lauri Rfik9nen. Akseli Brander. 29567: Juho Karvonen. 0. Muikku. 29568: Heikki Soininen. 29569: 687 29570: XU,43. - Toiv. al. N:o 339. 29571: 29572: 29573: 29574: 29575: :Kaiiliänen y. m.: MiUirärahasta maantien rakentamiseksi 29576: J1tulin-SäyneisMi tieltä N1trmeksen-Ratttavaaran- 29577: Ktwpion maantielle. 29578: 29579: 29580: E d u s k u n n a ll e. 29581: 29582: Ta.rkastamalla kartalta huoma.a, että alkaisi Juuan-Säyneisen maantieltä Vai- 29583: Juui:m ja Rantavaaran kuntien välillä on konkylän kohdalta kulkien V aikon, Laho- 29584: Jaaja tietön alue, jolla kuitenkin on huo- vaaran ja Alaluostan kylien kautta 29585: mattavan suuri asutus. Hnol11attavaa myös Nurmeksen-Rautavaaran-Kuopion maan- 29586: on, että tällä alueella sijaitsee laajat val- tielle. Tästä tiestä on osittainen suunni- 29587: tion _metsäalueet, joista puutavaran kulje- telma Joensuun tie- ja vesirakennuspiirilUi. 29588: tus tuottaa suuria vaikeuksia, kun suurim- Suunnitellun tien val'rella on Vaikonkylä, 29589: malla osalla aluetta ei ole uittokelpoisia jossa on 25 taloa ja Alaluostan kylä,. jossa 29590: vesiväyliä. Sama haitta on myöskin yh- on 50 taloa. Näillä asukkailla ei ole tie- 29591: tiöille ja yksityisille metsänomistajille. yhteyttä kuntansa keskukseen, kirkonky- 29592: On itsestään selvää, että maatalouden lään kuin metsäpolkuja sekä soiden yli 29593: harjoittamiselle tuottaa tieyhteyksien puute johtavia kapulasiltoja, joita myöten asuk 29594: monia vaikeuksia. Rakentamalla maantie kaiden on kuljetettava tarvikkeensa puri- 29595: Juuan-Säyneisen maantieltä Rautavaa- laiden varassa. 29596: ran-Nurmeksen maantielle saatetaan Edellä esitettyyn viitaten ja pitäen tar- 29597: alueen maataloudelle luonnolliset kannat- peellisena, että näidenkin seutujen asuk- 29598: tavaisuusedellytykset. Samoin Kuopion ja kaat pääsisivät nauttimaan niitä etuja ja 29599: Joensuun välinen yhteys lyhenisi huomat- oikeuksia, joita maantie voi kullekin se11- 29600: tavasti. Tästä tiestä on pieni osa työn dulle mukanaan tuoda sekä huomioiden 29601: alåis'Ema työttömyystyönä. työllisyyden turvaamisen elJ.dotamme kun- 29602: Kun Junan ja Rautavaaran kuntain nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 29603: alueella on jo kahtena edellisenä vuotena vamuksen, 29604: esiintynyt erittäin ankarana työttömyys- 29605: ja kun lienee varmaa, että työttömyys tu- että h8llitus . ottaisi vuoden- 19.51 29606: lee näillä alueilla edelleen jatkumaan, on tulo- ja menoarvioesitykseensä 29607: valtiovallan varattava varoja näitten alueit- 15,000,000 markan määrärahan 29608: ten työttömyyden lieventämiseen järjestä- maantien rakentamiseksi J uuan- 29609: mällä työkohteita näissä kunnissa. Asialli- Säyneisen tieltä Nurmeksen-Rauta- 29610: simmin voitaisiin nämä työttömyysvarat vaaran-Kuopion maantielle. 29611: käyttää siten, että rakennettaisiin tie, joka 29612: Helsingissä 10 päivänä helmikunta 1950. 29613: 29614: Kalle Kauhanen. Varma K. Turunen. 29615: Juho Karvonen. Toivo Pyörtänö. 29616: 688 29617: 29618: Xll,H. - Toiv. al. N:o 340. 29619: 29620: 29621: 29622: 29623: Riikonen y. m.: Maantien rakentamisesta Saranwn kylä- 29624: tieltä Hiekkalahden-Sivaklw vaaran maantielle. 29625: 29626: 29627: Eduskunnalle. 29628: 29629: Nurmeksen-Kuhmon maantiestä erkanee dollisuuden puutavaran kuljettamiseksi 29630: Saramon kylän kohdalla n. s. Saramon kylä- autoilla Hiekkalahden tai Nurmeksen ase- 29631: tie, joka kulkee luodetta kohti ja on pituu- malle ja pisin automatka tulisi olemaan 29632: deltaan 12 kilometriä. V altimon kunnassa korkeintaan 25 kilometriä, jolta matkalta 29633: on Hiekkalahden-Sivakkavaaran kunnan- puutavaran autokuljetus on hyvin kannat- 29634: tie, josta eduskunta on muutamia ·vuosia tavaa ja ainakin kysymyksessä olevassa ta- 29635: sitten lausunut toivomuksen, että se olisi pauksessa monin verroin edullisempaa kuin 29636: otettava valtion välittömään hoitoon. Näi- uittokuljetus. Mainittakoon, että Hiekka- 29637: den teiden välimatka Saramon kylätien lahden-Sivakkavaaran tien varrella ole- 29638: päätekohelan korkeudella on vajaa 10 kilo- vista valtion metsistä on viimeisten kymme- 29639: metriä. nen vuoden aikana hakattu tavattoman 29640: Asutus teiden välisellä alueella on harvaa suuret määrät puutavaraa ja kuljetettu 29641: ja asuklkaat köyhiä, minkä vuoksi asukkaat Hiekkalahden asemalle autoilla, ja tiettä- 29642: eivät pysty rakentamaan yhdystictä edes västi tämä on ollut pääperusteena eduslmn- 29643: kylätienä, mikä sekin edellyttää varojen si- nan lausuessa toivomuksen Heikkalahden- 29644: joitusta myöskin asukkaiden itsensä puo- Sivakkavaaran tien ottamiseksi valtion hoi- 29645: lelta. Yhdystie olisikin sen vuoksi raken- toon. 29646: nettava kokonaan valtion toimesta, ja sillä Edellä esitettyyn viitat~tn ehdotamme 29647: tulisikin olemaan erittäin suuri ja ehken kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- 29648: ensisijainen merkitys valtion omalta lmn- vomuksen, 29649: nalta katsottuna. Rakennettava yhdystie että hallitus kiit·eellisesti toimitut- 29650: tulisi kulkemaan valtion metsämaiden halki taisi tutkimuksen ja ryhtyisi toimen- 29651: ja sen molemmille puolille jäisivät erittäin piteisiin maantien rakentamiseksi 29652: laajat ja hakkuukypsät valtion metsäalueet. Nttrmeksen-Kuhmon maantiestä er- 29653: Näille metsille, jotka ovat pitkien uittojen kanevasta Saramon kylätiestä .V alti~ 29654: takana, ei uittamalla otettuna jää nykyään 11ton kunnassa olevaan Hiekkalahden 29655: mitään kantohintaa. Yhdystie avaisi mah- -Sivakkavaaran maantiehen. 29656: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950. 29657: 29658: Lauri Riikonen. Heikki Soininen. Akseli Brander. 29659: 689 29660: 29661: XII,45. - Toiv. al. N:o 341. 29662: 29663: 29664: 29665: 29666: Ala-Mä.yry y. m.: Maantien rakentamisesta Kuortaneen 29667: kunnan ltläyryn kylästä Lehtimäen maantielle. 29668: 29669: 29670: E d u s k u n n a ll e. 29671: 29672: Kun tie- ja vesirakennushallitus v. 1930 tien merkitys on huomattava. Tie tulisi 29673: ja 1931 suoritti tutkimuksen Kuortaneen kulkemaan viljelyskelpoisten maiden halki, 29674: ja Seinäjoen välisen m~antien ralmntami- joilla: alueilla avautuisi uusia viljelys- ja 29675: sesta, lähti se siitä periaatteesta, että mai- asutusmahdollisuuksia. Samoin humnattava 29676: nittu tie jatkuisi Lehtimäen ja Soinin pitä- maantiematkan lyhennys aiheuttaisi soo, 29677: jäin läpi Sisä-Suomeen. Eduskunta myönsi että m. m. pienen puutavaran kuljetus sisä- 29678: v. 1936 määrärahan tämän tien rakenta- maam. metsärikkailta alueilta 'alkaisi !käydä 29679: mista varten. Tietä ehdittiin jo ennen so- kannattavaksi. Kun tien vaikutuspiirissä 29680: tia jonkin verran rakontaa. Työttömyys- asuu useita tuhansia asukkaita, helpottaisi 29681: töillä on sitä useaan otteeseen rakennettu tämä heidiiill kulkumahdollisuuksi<aoo. 29682: ja rakennetaan parastaikaa. Tieviranomais- Ei myöskään ole unohdettava. sitä, että 29683: ten pyrkimyksenä on saada tie mahdolli- Sisä-:Suomen yhteys Seinäjoella oleviin 29684: simman pian valmiiksi tieosalla J\Iäyry- sairaaloihin suuresti helpottuisi. 29685: Nurmon Veneskoski. Jos tämä suunmi- Edellä olevaan viitaten ehdot,amme ~edus 29686: telma - niinikuiln nyt näyttää - toteutuu, kunnaill hyväksyttäväksi toivomuksen, 29687: on suunniteltava tien rakentamista Kuorta.- 29688: neen Mäyrym kylästä Lehtimäen nmantielle, että hallitus toimituttaisi tutki- 29689: joka kulkoo ~a~ra.nkajärven pohjoispäitse. muksen maantien mkentamiseksi 29690: Matka Mäyrystä suoraan maimitulle Lehti- Kuortaneen kttnnan Mäyryn kylästä 29691: mäen tielle '0'11 noin 12 tkm ja Kuortanoon Lehtimäen 'IJWantielle Kaarankajär- 29692: kirkolta on mad:kaa nom 9 km mainitulle ven pohjoispäähän tai vaihtoehtoisesti 29693: tielle. Kun tämä osa rrukennetta.isiin, tulisi Kuortaneen kirkolta sanotttlle tielle. 29694: yhteys Sisä-Suomeen toteutetuksi. Tämän 29695: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 29696: 29697: Heikki Ala-Mäyry. Päiviö Hetemiiiki. 29698: E. A. Turja. Johannes Wirtanen. 29699: Yrjö I. Antila.. Väinö Rankila. 29700: 29701: 29702: 29703: 29704: S7 29705: 690 29706: 29707: Xll,-t6. - Toiv. al. N:o 342. 29708: 29709: 29710: 29711: 29712: Rönkkö y. m.: Jlaantien rakentamisesta Soinl<tkdesta Iijär- 29713: ven vesistön itäpuolitse Oulun maantielle. 29714: 29715: 29716: E d u s k u n n a ll e. 29717: 29718: Iisalmen kaupungista Vieremän kirkolle kohdalla ja kulkisi Kaarteenmäen ja Päre- 29719: johtaa Iijärven länsipuolitse n.s. Oulun kosken seutujen kautta yhtyäkseen lijärven 29720: maantie, jonka ajokuntoisuus on Ylä-Savon vesistön pohjoispäässä Oulun maantiehen. 29721: parhaimpia. Tämä tie kulkee asuttuja rin- Tämän ratkaisun puolesta puhuvat voimak- 29722: tamaita viljelysalueiden halki ja tyydyttää kaasti seuraavat seikat. 29723: hyvin paikallisliikenteen. Pitkänmatkan 1) Matka tätä tietä olisi suunnilleen sama 29724: valtaliikennettä silmällä pitäen ovat tievi- kuin n.s. Oulun tietä; 29725: ranomaiset katsoneet tarpeelliseksi tämän 2) tientekokustannukset tuskin olisivat 29726: tien perusteellisen uusimisen, jolloin uusi suuremmat kuin Oulun tien uusimisessa, 29727: tie tulisi poikkeamaan nykyisen tien pai- koska alkumatka Iisalmesta Soinlahteen, 29728: kalta sivuun paikoin muutaman kymmenen noin 6-7 kilometriä, olisi hyväkuntoista 29729: -sata metriä. Näin tie jouduttaisiin kuin vanhaa Kajaanin maantietä, ja koska 29730: uudestaan tekemään ja kustannukset olisi- maasto vesistön itäpuolella tien tekemiseksi 29731: vat sen mukaiset. Uusittu tie tulisi pahoin on hyvin edullinen; 29732: rikkomaan entiseen tiehen nähden jo va- 3) tien vaikutuspiiriin kuuluvien suhteel- 29733: kiintuneita viljelysalueita, sen tieltä tulisi lisen suurien metsäalueiden puutavaralle 29734: siirrettäväksi rakennuksia tai tulisi se kul- saataisiin kuljetusyhteys rautatielle; 29735: kemaan liian läheltä ja sopimattomasti ta- 4) tämän tiettömän alueen entisen asu- 29736: lojen rakennusryhmiä. Ja kun nykyinen tuksen ja varsinkin suurilukuisen uusien 29737: tie hyvin tyydyttää seutukunnan liikenne- asutustilallisten taloudellisten olojen kehit- 29738: tarpeen, on syytä tämän tien perusteellisen tymiselle tien saaminen olisi välttämätöntä. 29739: kunnostamisen rinnalla vakavasti harkita Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29740: toista vaihtoehtoa. nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 29741: Toinen vaihtoehto, sekä yleiseltä että pai- muksen, 29742: kalliselta kannalta katsoen hyvin edullinen että hallituksen toimesta ryhdyt- 29743: on se, että edellä mainitun Oulun tien an- täisiin kiireellisesti toimenpiteisiin 29744: netaan olla entisellä paikallaan ja sen uusi- maantien rakentamiseksi Soinlah- 29745: misen sijasta rakennetaan Iisalmen ja Vie- desta Iijärven vesistön itäpuolitse, 29746: remän välistä valtaliikennettä varten maan- jolloin tämä tie yhtyisi Oulun maan- 29747: tie Iijärven vesistön itäpuolelle. Tämä tie tiehen mainitun vesistön pohjoispuo- 29748: alkaisi n.s. Kajaanin maantiestä Soinlahden lella. 29749: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 29750: 29751: Ta.hvo Rönkkö. Yrjö Saari. 29752: Lennart Heljas. L. 0. Hirvensalo. 29753: Wiljam Sarjala. 29754: 691 29755: 29756: XII,47. - Toiv. al. N:o 343. 29757: 29758: 29759: 29760: 29761: E. Koivisto y. m. : Määrärahasta maantien rakentamiseksi 29762: Ranuan kunnan Kuhasta Pohjaslahteen. 29763: 29764: 29765: Eduskunnalle. 29766: 29767: Jo vuoden 1946 valtiopäivillä ~duskunta ja Taika-Lappiin tulisi olemaan merkitY~ksel 29768: hyväksyi toivomuksen, että hallitus ryhtyisi linen kauttakulku- ja turistiliikenteelle ja 29769: pikaisiin toimenpiteisiin jo tutkitun maan- koska tien rakentamiseen ei vielä ole ryh- 29770: tien rakentamiseksi Ranuan kunnan Ku- dytty, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan 29771: hasta Pohjaslahteen. Kun tie on mitä tär- päätettäväksi toivomuksen, 29772: kein paikalliselle asutukselle, jonka pohjois- 29773: päästä nyt täytyy kiertää lähes 200 km pi- että hallitus ottaisi vuoden 1951 29774: tempi matka Rovaniemen kautta omalle tulo- ja menoarvioesitykseensä riittä- 29775: kirkolleen, kun sillä on huomattava talou- vän määrärahan maantien rakenta- 29776: dellinen merkitys, kun se suoran tieyhtey- miseksi Ranuan kunnan Kuhasta 29777: den tarjoamalla mm. Oulusta Kemijärvelle Pohjaslahteen. 29778: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 29779: 29780: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela. 29781: 692 29782: 29783: XD,4s. - Toiv. al. N:o 344. 29784: 29785: 29786: La;htela. y. m.: J.I!Iaantien ral,entamisesta Posion-Kuusa1non 29787: maantieltä Ylikitkajärven t1tkinsiirtolaitokselle. 29788: 29789: Ed u skunn a 11 e. 29790: 29791: Kysymys maantien rakootamisesta Po- 111en tiluspalstojen järjestämistä, voidaan 29792: siont-Kuusrumon maantiestä Haata.jan ta- rakentaa mahdollisimmam suora, on valtion 29793: lojen tienoilta Ylikitkajärven eteläpuolelta etujen mukaista;kin, että sen rakentaminen 29794: aina sille tukinsiirtolaitokselle asti, jossa suoritetaa111 heti. 29795: Venäjälle laskevan Kitkan vesistöalueen Kun maaseudun rakentaminenkin on 29796: puut siirretään yli maanselän Pohjanlah- lailla määritelty tapahtuvaksi siten, että 29797: teen lruskeva:an uittorväylääm., on ollut vuosi- kuntien toimesta määrätään talojen paikat 29798: kymmeniä vireillä sen suuren vä,estömäärän, ja raJken:nusten 3semat ~.a !kun p. o. tie- 29799: mikä mainitulla tiesuunnalla asuu ja suunonallll!kin suoritetaan jatkuvasti raken- 29800: myöskin mainitun siirtolaitoksen tieyhtey- lll:ustoimintaa, oli<>i le'rikoisen tarpeelJ.ista, 29801: teen saamiseksi. Tämä tiesuoota on jo en- että tie rakennettaisiin ma:hdollisimmwn 29802: nen sotia Tie- ja vesirakennushallituksen pian, jotta rakennukset voitaisiin asettaa 29803: toimesta tutkittu ja kustannusarvio tien niin, että ne tiehenkilll nähden tulisivat 29804: rakentrumiseksi laadittu. Mainitun tien pi- oikein af!etetuiksi. 29805: tuus tulisi olemaan .n. 17 ~m. Tien ra- Krm nyt pal'haillaan rakennetaa<n kylä- 29806: kentaminen on !kuitenkin siirtynyt vuodesta tietä Taivalkosken-Posion maantiestä alus- 29807: toisoon, vaikka se olisi pitänyt rakenta;a jo samainitulle tUlkinsiirtolaitokselle ja se val~ 29808: vuosikymmeniä sitteln ja viimeistäämkin mistuu ensi ikesänä, avautuisi tästä puheena 29809: heti sen jäl!k!een kun tiesuunta tutkittiin ja olevan maantien rakennettua erikoisen ta•r- 29810: ra:kennuskustannusarvio laadittiin, koska peellinen yhdystie Taivalkosken-Posion ja 29811: se on yksi 111iistä teistä, jotka valtioneuvos- Posi011r--Kuusamon ma:anteidoo välille, jota 29812: ton marraskuun 21 päivänä 1935 rovasti voitaisiin esteettömästi liikennöidä Posion 29813: Toivo Jauhosen puheenjohdolla Kainuun ja Kuusamon kirkonkylien välillä silloin 29814: ja Perä-Pohjolan taloudellisten olojen tutki- kuin Posion-Kuusamon maanteillä oleva 29815: mista ja kehittämistä varten asettama ko- Mourunsalmen lossi kevät- ja syyskelirikko- 29816: mitea on antamassarun mietinnössä rehdot- jen aikana estää moniksi viikoiksi viimeksi 29817: tanut rakennettavaksi (Komitean mietintö mainituu tien liikenteen kokonaisuudessaan. 29818: N:o 8 - 1938). Tämäkin edellyttää, että kyseessä oleva 29819: Tien rakentaminen olisi nyt vihdoinkin nmarutie olisi kiireesti rakennettava, että 29820: toteutettava yksin siitäkin syystä, että päästäisiin vapautumaan siitä liikenteen 29821: isojaossa, joka on Posion kunnassa kesken keskeytymisestä, minkä Mourunsalmi kah- 29822: ja lähenee loppuvaihettaan, voitaisiin ta- desti vuodessa aiheuttaa. 29823: loille jaossa tu1evat tilusp:alstat ja siirret- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 29824: tävien talojen paikat tarlwirtuksenmukai- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi 29825: sesti määrätä käyttämällä rakennettua toivomuksen, 29826: tietä hyväiksi. Onha111 1hyvin ymmärrettä- 29827: vää, että, jos tiluspalstat asetetaan ja siir- että hallitus 1·yhtyisi kiireellisiin 29828: rettävien talojen paikat määrätään ennen toimenpiteisiin maantien rakentmni- 29829: tien rokentamista, on niitä pakko tietä seksi Posion-Kuusamon maantieltä 29830: rakentaessa silpoa tai rakentaa tie mutkai- Haatajan talojen tienoilta etelä- 29831: seksi, jos si1pomista !koetetaan välttää. KU!ll puolta Ylikitkajärven tukinsiirtolai- 29832: näin on ja 'kun tie, joo se rakerun.etaan en- tokselle. 29833: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1950. 29834: 29835: M. 0. La.htela. Niilo Ryhtä.. Erkki Koivisto. 29836: Eino Rytinki. Eino Laitinen. Martti Miettunen. 29837: Vilho Väyrynen. 29838: 693 29839: 29840: XII,49. - Toiv. al. N:o 345. 29841: 29842: 29843: 29844: 29845: Ryttnki y. m.: Maantien raketttamisesta Pudasjärven Sara- 29846: kylän Lehmisuon asutusalueelta Ran ualle K uhan-lm- 29847: piön väliselle maantielle. 29848: 29849: 29850: E d u s k u n n a ll e. 29851: 29852: P&hjois-Soomen ja Karjalan maantie- Pekkalan, Simojärven, Sarajärven ja Pu- 29853: komitea laati aikoinaan suunnitelman dasjärven kautta Ouluun ja Kajaaniin 29854: maanteiden rakentamisesta Pohjois- ja 1tä- sekä päinvastoin. Tällainen suora liikenne- 29855: Suomeen. Tähän suunnitelmaan kuului yhdys asutuskeskusten välillä on omiaan 29856: myöskin maantien rakentaminen Ranuan- kehittämään ja vahvistamaan väestön yh- 29857: Impiöstä Mäntyjärven kautta Posiolle. teistä toimintaa ja kehitystä. 29858: Mainittu tie on parhaanaan rakennuksen Kyseellisen tien kautta pääsisi Simojär- 29859: alaisena. Tähän samaan tieverkooton ra- ven ympärillä oleva väestö kulkemaan Sara- 29860: kennusryhmitelmään kuuluvaksi voidaan järvellä olevaan ensiluokkaiselle myllylle ja 29861: sisällyttää maantien rakentaminen Pu- sahalaitokselle, johon heillä tällä kertaa on 29862: dasjärven-Sarakylän-Lehmisuon asutus- mahdotonta päästä muulloin kuin keskellä 29863: alueelta Rannan-Simojärvelle Saarelan- talvea ja jota laitosta he kokemuksen pe- 29864: talojen seudulle suunniteltu maantie. rusteella välttämättömästi tarvitsevat. 29865: Kyseeilinen tie tulisi kulkemaan tuhan- Kun Sarajärven ja Saarelan talojen vä- 29866: sia hehtaareja käsittävän ensiluokkaisten linen maantie kuuluu samaan tieverkosto- 29867: viljelyskelpoisten suoalueiden läpi ja avaisi suunnitelmaan kuin rakenteilla oleva Im- 29868: mahdollisuuden alueelle, uudelle ja välttä- piön-Posion tie ja suunnitellusta Kuhan- 29869: mättömästi tarvittavalle asutustoiminnan Impiön tiestä lähtevä Simojärven länsi- 29870: kehittymiselle. Samalla sen kautta avau- puolta kulkeva Pohjoislahden tie, niin 29871: tuisi suora liikenne Pudasjärven pohjois- edellä olevan perusteella saamme kunnioit- 29872: kulman väestölle Rannan kautta Rovanie- taen ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi 29873: melle ja nyt uuden maantien valmistuttua toivomuksen, 29874: Impiön ja Mäntyjärven kautta Posiolie 29875: sekä päinvastoin. Ja sen jälkeen kun maan- että hallitus tutkituttaisi ja 1'yh- 29876: tie rakennetaan Kuhan-lmpiön välisestä tyisi toimenpiteisiin maantien raken- 29877: maantiestä Simojärven länsipuolta Pohjois- tamiseksi Pudasjärve1t Sarakylän 29878: lahteen, joka myöskin kuuluu tähän koko- Lehmisuon asutusalueelta Ranualle 29879: naissuunnitelmaan, muodostuu suora lii- Kuhan-lmpiön maantiehen Saare- 29880: kenneyhteys m. m. Kemijärveltä, Luusuan, lan talojen seudulle. 29881: Helsingis.'3ä 6 päivänä helmikuuta 1950. 29882: 29883: Bino RytiDki. Martti Miettunen. 29884: Markus lfiåmla. ~rjö Saari. 29885: Niilo Ryhtä. 29886: 694 29887: 29888: XU1 5o. - Toiv. al. N:o 346. 29889: 29890: 29891: 29892: 29893: Rytinki y. m.: Maantien rakentamisesta Pudasjärven Mylly- 29894: kankaalta Puolangan-Taivalkosken maantielle. 29895: 29896: 29897: E d u s k u n n a 11 e. 29898: 29899: Viitaten vuoden 1949 valtiopäivien syys- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 29900: istuntokaudella jätetyn ed. Rytingin y. m. siin maantien t•akennustöiden aloitta- 29901: rahaasia-aloitteen n: o 318 perusteluihin, miseen työttömyystöinä Pudasjärven 29902: ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy- kunnan Myllykankaalta Puolangan 29903: väksyttäväksi toivomuksen, -Taivalkosken nwantielle. 29904: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1950. 29905: 29906: Eino Rytinki. Niilo Ryhti. 29907: 695 29908: 29909: XIl,51. - Toiv. al. N:o 347. 29910: 29911: 29912: 29913: 29914: Rytin.ki y. m.: Maantien rakentamisesta Kipinän lossilta Pu- 29915: dasjärven,-Rovaniemen maantielle. 29916: 29917: 29918: Eduskunnalle. 29919: 29920: Vaikka meidän maassamme on itsenäi- .l\fainitun vuolasvetisen Iijoen pohjois- 29921: syytemme aikana kiinnitetty huomattavan puolen, Ypyikkäjärven ja Aittojärven ran- 29922: paljon huomiota maantieverkoston kehittä- tamilla oleva väestö on saanut ikdkea 29923: miseen, niin vielä löytyy paljon sellaisia monta miespolvea niitä vaikeuksia mitä on 29924: alueita jossa ei ole minkäänlaista maantietä elää ja asua alueella jossa toisellapuolella 29925: olemassa, vaikka asutus on vanhinta asu- on vuolas virtane11 joki ja toisella puolella 29926: tusta mitä pitäjistä löytyy. Eräs tällainen laaja soinen erämaa. Täällä väestö joutuu 29927: alue sijaitsee Pudasjärven pitäjän Iijoen elämään ja asumaan syksyisin ja keväisin 29928: varrella oleva Kollajankylä, jossa on pitä- joen ja järvien jäiden . heikkona ollessa, 29929: jän ehkä läänin vanhinta asutusta, mutta sekä tulvien aikana pitkijä aikoja täydelli- 29930: johon ei ole muuta maantieyhteyttä ole- sessä motissa, puhumattakaan niistä jatlm- 29931: massa kun kylän toiseen laitaan Iijoen vista vaikeuksista mitä useinkin koko kesän 29932: eteläpuolelle kunnan hallussa oleva pistotie kestävät puutavarauitot 'aiheuttavat joen yli 29933: Oulun-Kuusamon väliseltä maantieltä. kulkemisessa. ,Sen vuoksi olisi tällä alueella 29934: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta asuvan väestön yhdistämiseen maantiever- 29935: on aikoinaan suoritettu tutkimus ja laa- kostoon ja suoran liikenteen saamiseksi pi- 29936: dittu kustannusarvio maantien rakentami- täjän keskukseen viimeinkin ryhdyttävä 29937: seksi Kipinän lossilta Ritvan seudulle Pu- ja rakennettava maantie Kipinän lossilta, 29938: dasjärven-Rovaniemen väliselle tielle. Kollajanniemen, Varpukylän, Ypykkäjär- 29939: Vi.ime vuonna suoritettiin Pudasjlärven kun- ven ja Aittojärven kautta Vanhalan ja 29940: nan toimesta tutkimus ja laadittiin kustan- Kynkään talojen välille Pudasjärven-Ro- 29941: nusarvio maantien rakentamiseksi Kynkään vaniemen väliselle maantielle. Samalla tien 29942: ja Vanhalan talojen väliltä Pudasjärven- rakentaminen antaisi Pudasjärven länsi- 29943: Rovaniemen väliseltä maantieltä Aittojär- alueen väestölle sopivaa työtä ja avaisi 29944: ven ja Ypykkäjärven rantamilla olevalle mahdollisuuden tien vaikutuspiiriin uudelle 29945: asutukselle. Kun Kipinän lossin ja Ritvan asutukselle. 29946: seudun välisestä suunnitellusta tiestä jäte· Edellä olevan perusteella saamme kun- 29947: tään rakentamatta Varpukylän ja Ritvan nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyttä- 29948: seudun välinen erämaan kautta kulkeva osa väksi toivomuksen, 29949: ja jatkettaisiin Varpukylästä, Ypykkä.jär- että hallitns ryhtyisi kiireellisesti 29950: ven ja Aittojärven kautta Vanhalan ja toi'menpiteisiin maantien rakennus- 29951: Kynkään talojen välille Pudasjärven-Ro- töiden aloittamiseksi Pudasjärven 29952: vaniemen väliseen maantiehen, niin silloin Kipinän lossilta Kollajanniemen, Var- 29953: saadaan näiden seutujen asukkaat tien vai- 'frltkylän, Ypykkäjät·ven ja Aittojär- 29954: kutnEq>iiriin. Tätä suuntaa ovat Oulun lää- ven kautta Pudasjärven-Rovanie- 29955: nin hallitus ja Pudasjärven kunta lausun- men maantiehen Vanhalan ja, Kyn- 29956: noissaan esittäneet rakennettavaksi. kään talojen välille. 29957: Helsingissä 10 päivänä helmikuutA 195(' 29958: 29959: Eino Rytinki. Niilo Ryhti. 29960: M. 0. Lahtela. Yrjö Saari. 29961: 696 29962: 29963: XII,5:.?. - Toiv. al. N:o 348. 29964: 29965: 29966: 29967: 29968: Rytinki. y. m.: Maa1ttien rakentamisesta Pudasjärven Särki- 29969: vaarasta Taivalkosken V irkl,useen. 29970: 29971: 29972: E d u s k u n n a 11 e. 29973: 29974: Viittamalla ed. Rytingin y. m. rahaasia- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 29975: aloitteeseen n:o 317 vuoden 1949 va1tiopäi- siin maantien rakennuttamiseksi työt- 29976: viltä, ehdotamme lmnnioittaen eduskunnan tömyysvaroiUa Pudasjärven pitäjän 29977: hyväksyttäväksi toivomuksen, Särkivaarasta Taivalkosken Virkku~ 29978: seen. 29979: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1950. 29980: 29981: Bino Rytinki. Niilo Ryhti. Yrjö Saari. 29982: 69'7 29983: 29984: XII,53. - Toiv. al. N:o 349. 29985: 29986: 29987: 29988: 29989: Rytinki y. m.: lllaantien rakentamisesta P.udasjä1·ven pi- 29990: täjän Il etekylän J uut·ikasta Utajär ven z)itäjän J uor- 29991: kunan V iinilään. 29992: 29993: 29994: E d u s k u n n a ll e. 29995: 29996: Pudasjärven Hetekylän ja Utajärven Kun Pudasjärven ja Utajärven kunnissa 29997: Juorkunan välisestä yhdystiestä on rakenta- näyttelee työttömyys huomattavaa osaa, 29998: matta ainoastaan Juurikan ja Viiniiän niin mainitun maantien rakennustyöt olisi 29999: välinen noin 13 kilometrin pituinen osa. sopivaa työtä työttömyyden ehkäisemiseksi. 30000: Tämän kahden pitäjän välisen yhdystien Tietyö antaisi sopivasti työtä Pudasjärven 30001: rakentamisesta on Pudasjärven kunnan ta- kunnan etelä- ja Utajärventkunnan pohjois- 30002: holta tehty esitys useamman kerran. Tien osassa asuvalle väestölle. Samalla tien 30003: tärkeä merkitys on aina tunnustettu, mutta alueelle avautuisi suuret mahdollisuudet 30004: tien rakentamiseen ei vielä ole ryhdytty. uudelle asutukselle. 30005: Pudasjärven ja Utajärven kuntien väli- Edellä olevan perusteella ehdotamme 30006: sen yhdystien tarpeellisuus pitäjien väli- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 30007: selle mutta myöskin muulle kauttakulkulii- toivomuksen, 30008: kenteelle olisi aina ollut suuri, mutta sen 30009: tarpeellisuus on lisääntynyt huomattavasti että hallitus toimituttaisi kiireelli- 30010: nyt kun Oulujokeen on rakennettu useita sesti tutkimuksen Pudasjärven H ete- 30011: voimalaitoksia ja uusia rakennetaan. Kun kylän-Juurikan ja Utajät·ven Juor- 30012: näiden voimalaitosten läheisyyteen tulee kwoon-Viinilän välisen maantien 30013: varmaan lähiaikoina muodostumaan suu- rakentamisesta sekä ryhtyisi asian 30014: rempaa teollisuutta, niin teollisuuden ja vaatimiin toimenpiteisiin tämän kah- 30015: maakunnan kehitykselle ja hyvinvoinnille den pitäjän välisen yhdystien raken- 30016: on tärkeätä, että saadaan suorat liikenne- tamiseksi. 30017: yhteydet teollisuuden ja maakunnan välille 30018: palvelemaan toinen toistaan. 30019: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 30020: 30021: Eino Rytinki. Niilo Ryhtä. 30022: Yrjö Saari. 30023: 30024: 30025: 30026: 30027: 88 30028: 698 30029: 30030: XII, 54. - Toiv. al. N :o 350. 30031: 30032: 30033: 30034: 30035: Tauriainen y. m.: iliaantien mkentamisesta Ristijär·ven-- 30036: Kotilankylän maantiestä Hepovaaran kautta H oikan- 30037: vaaran kylätiehen. 30038: 30039: 30040: E d u s k u n n a ll e. 30041: 30042: Puolangan kunnan Ristijärven-Kotilan- valtion velvollisuus olisi ensikädessä kiin- 30043: kylän maantiestä Hepovaaran kautta Hoi- nittää huooniota teiden rakentamiseen 30044: kanvaaran kylätiehen suunnitellun maan- näille tiettömille aliUeille. Ja kun suu- 30045: tien tarve ja hyöty on todettu jo valtion ret valtion omistuksessa olevat metsät 30046: viranomaistenkin taholla. Onhan näiltä sijaitsevat juuri näillä alueilla, niin val- 30047: seuduilta l~ydetty rautamalmi- ja kaoliini- tion ,edun mukaista olisi rakentaa· tiet 30048: alueita, joita kuitenkaan ei ole vielä tar- ensitilassa, sillä näiden metsien arv0~1an 30049: kemmin tutkittu. Lisäksi tie tulisi kulke- !kohoaisi ja valtio !kohonneiden metsien hin- 30050: maan myös sellaisten valtion omistuksessa tain muodossa saisi takaisin sen, minkä on 30051: elevien metsämaiden halki, joiden hyödyksi- teihin .pääomia sijoittanut. 30052: käyttö on miltei mahdoton ilman maan- Ylläolevaan viitaten kunnioittaen ehdo- 30053: teitä. tamme eduskum1an hyväksyttäväksi toivo- 30054: Aikaisempina v11osina valtion harjoitta- muksen, 30055: man asutustoiminnan seurauksena on ihmi- 30056: siä joutunut asumaan näihin erämaihin, että hallitHs ryhtyisi kiireeUisesti 30057: kauvas maanteiltä ja muista liiJkenneyhteyk- toimenpiteisiin maantien rakentami- 30058: sistä. Heidän elä:mänmahdollisuutensa ja seksi Puolangan kunnassa Ristijär- 30059: taloutensa kehittämisen edellytykset ovat ven-Kott"lankylän nutantiestä Hepo- 30060: hyvin pienet ellei rakenneta teitä ja vaaran kautta H oikanvaaran kylätie- 30061: paranneta liikenneyhteyksiä. Tämlän vuoksi ken. 30062: Helsingissä 8 p:nä helmikuuta 1950. 30063: 30064: Hannes Tauriainen. Matti Keriläinen. 30065: 30066: 30067: 30068: 30069: ::. 30070: 699 30071: 30072: XII,r>ö. - Toiv. al. N: o 351. 30073: 30074: 30075: 30076: 30077: Tauriainen y. m.: Linnansalmen,-Takkusenkankaan maan- 30078: tien rakennustöiden lopputmsaattamisesta. 30079: 30080: 30081: B d u s k u n n a 11 e. 30082: 30083: Sodan ,edellisinä vuosina aloitettiin maan- siiniu hul\!lma. Lisäksi !kesken jääneen tien 30084: tien rakentaminen Suomussalmen lniDnan varrella olisi huomattavan paljon asutusta, 30085: Piispanjärven maantieltä Kiannanniemen joka nyt on vielä ikaukana maantieyhteyk- 30086: kautta Juntusrantaan. Tie rakennettiin val- sistä. Tämän vuoksi olisi tien rakennustyöt 30087: miilksi aina Linnansalmeen saal{lka ja Hnja loppuunsaatettava. 30088: avattiin ja osittain jo ojatkin luotiin Ket- Yllä olevaan viitaten ehdotamme kun- 30089: rän tienoille. Kuitenlkin sota keskeytti mai- nioittaen eduskunnan päätettäväiksi iloivo- 30090: nitun tien rakentamisen. Nykyinen maan- nmiksen, 30091: tie Suomussalmen kirkonkylästä Juntus- että hallittts ryhtyisi kiireellisesti 30092: rantaan kiertää 1paljon pohjoisempaa ja sen toimenpiteisiin Suomussalmen kun- 30093: kautta jatkuu matka n. 15 km. Kun tiellä nassa olevan Linnan-salmen-Takku- 30094: on melkoisen suuri autoliikenne, aiheutuu senkamJw..an maantien rakennustöiden 30095: 1lästä matkan jatlmmisesta ajan- ja ben- loppuunsaattamiseksi. 30096: Helsingissä 8 ;päivänä helmikuuta 1950. 30097: 30098: Hannes Tauriainen. Matti ·Meriläinen. 30099: 700 30100: 30101: XII,n<L - Toiv. al. N:o 352. 30102: 30103: 30104: 30105: 30106: Tauriainen y. m. : Takkusenkankaan-Kattnislamrnen-H oi- 30107: kanvaaran tien 1·akentwmisesta. 30108: 30109: 30110: E d u s k u n n a ll e. 30111: 30112: Suomussalmen kunnassa olevan Suomus- paleen takana asuvat ihmiset ovat erittäin 30113: salmen-Piispajärven ja Juntusrannan- vaikeassa asemassa. Tien rakentaminen pa- 30114: Hossan maantien välisellä alueella on val- rantaisi heidän elämän mahdollisuuksiaan, 30115: tion omistuksessa suuret metsäalueet. Puu- ja kun alueella on hyviä viljelyskelpoisia 30116: tavaran kuljetus tältä alueelta on ollut maita tulisi asutus varmaan lisääntymään. 30117: mahdotonta pitkien ja muutenkin huono- Lisäksi kun näillä syrjäisillä seuduilla tal- 30118: jen uittoväylien vuoksi. Tietojen mukaan visin esiintyy jatkuvasti työttömyyttä, olisi 30119: alueella riittäisi puutavaraa hakattavaksi hyvin paikallaan, että näiden metsärikkauk- 30120: ainakin kymmenen vuoden aikana. Metsä- sien hyödylks~käytön mahdollisuuksia paran- 30121: hallituksen toimesta on jo ryhdytty suun- nettaisiin. 30122: nittelemaan puutavaran kuljetukseen sopi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 30123: van tien rakentamista tälle metsäalueelle. kunnan päätettäväksi toivomuksen, 30124: Tielinja on viime kesän aikana metsähalli- 30125: tuksen toimesta tutkittu, punnittu ja kus- että hallitus 1·yhtyisi kiireelli- 30126: tannusarvio laadittu, mutta kun ei ole ol- sesti toimenpiteisiin metsähallituksen 30127: lut määrärahaa tien rakentamiseen, on ra- suuwnittelernan Suornmsalmet~ kun- 30128: kentaminen siirtynyt tuonnemmaksi. 1UMSa olevan Hallasenahon--Juntus- 30129: Suunnitellun tien varrella etenkin sen rannan tiestä lähtevän Takkusenkan- 30130: ulommassa päässä on jo huomattavan pal- kaan- Kaunislammen- H.oikanvaa- 30131: jon ihmisasutusta. Tämän tiettömän tai- t'an tien rakentamiseksi. 30132: Helsingissä 8 p: nä helmikuuta 1950. 30133: 30134: Hannes Tauriainen. Matti Meriläinen. 30135: 701 30136: 30137: XII,57. - Toiv. al. N:o 358. 30138: 30139: 30140: 30141: 30142: Ryhtä y; m.: lllaantien rakentamisestct Kttusamon Kuolion- 30143: vaatan kylästä Mtwtovaaraan. 30144: 30145: 30146: E d u s k u n n a ll e. 30147: 30148: Toimenpiteet maantien rakentamiseksi suunnitelmat uusittava kiireellisesti, nykyi- 30149: Kuusamon lkunnan Kuolion kylästä Pentti- siä oloja vastaaviksi. 30150: länvaaran-Vähäjärven-Keron keskiran- Rakennettava maantie tulisi kulkemaan 30151: nan kautta Murtovaaralle, on ollut vireillä pääasiassa kovapohjaisia varsin tasaisia 30152: lähes 50 vuotta. Noin neljä vuosil;:ymmentä maita, missä soran- ja täytemaan ottopai- 30153: sitten laadittiinkin jo !kysoossä olevalle tie- kat ovat lähellä ja näinollen tien rakenta- 30154: suunnalle tie- ja vesirakennushallituksen miskustannukset tulevat olemaan kohtuulli- 30155: to~m~ta maantien rakentamissuunnitelma set. 30156: ~t<ustannusarvioineen, mutta varsinaisen tien Tämän tien rakentaminen on erikoisen 30157: rakentamiseen ei ole vieläikään ryhdytty. tarpeellinen senkin vuoksi, että se muodos- 30158: Mainitulle tie.'lmmnalle on tosin Kuo- taisi yhdystien Murtovaaran-Poussun 30159: liolta Penttilänvaaralle saakka rakennettu tiestä Kuusamon-Oulun tielle ja yhtyisi 30160: kylätie n. 12 km matkalle, mutta loppuosa Kuoliolla Oulun tiehen suunnilleen samalla 30161: ti:estä n. 23 km on rakentamatta, vaikka kohdalla, mistä alkaa Kuolion-Purnuvaa- 30162: sanotun tiesuunnan välittömässii vaikutus- ran-Kynsilän maantie. Näinollen maan- 30163: piirissä asuu suurilukuinen väestömäärä. tieyhteys Kuusamon eteläosista Posiolie 30164: Ra;kennettavan tien vaikutuspiiriin tu- suuressa määrin lyhenisi. 30165: lee 78 viljelmää, joilla tällä hetkellä asuu Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten 30166: yhteensä 663 henkilöä. Ijisä1ksi on tiesuun- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo- 30167: nan varrella 1kaksi kansakoulua. Rakennet- muksen, 30168: tavan maantien välittömään läheis)'--yteen 30169: tulee myös varsin runsaasti viljelyskelpoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 30170: sia asutusalueita, joiden alueiden asuttami- toimenpiteisiin maantiesuunnan tut- 30171: nen tien rakentamisen· jälkeen olisi hel- kimiseksi tien rakentamista varten 30172: pompi toteuttaa. Kuusamon kunnassa K uolionvaaran 30173: Kun aikaisemmin tälle tiesuunnalle laa- hyliistä Penttilänvaarctn, Vähäjärven 30174: ditut rakentamissuunnitelmat ja kustannus- ja Keron kcski1·annan kautta Murto- 30175: arviot ovat nyt vanhentuneet, olisi mainitut vaaralle. 30176: Helsingissä 8 p:nä helmikunta 1950. 30177: 30178: Niilo Ryhtä. Kerttu Saalasti. 30179: Eino Rytinld. Kusti Eskola. 30180: Yrjö Saari. Yrjö Hautala. 30181: Markus Niskala. Martti Miettunen. 30182: Tahvo Rönkkö. 30183: 702 30184: 30185: XII,ös. - Toiv. al. N:o 354. 30186: 30187: 30188: 30189: 30190: Koivuranta y. m.: Maantien mkentamisesta Rovaniemeltä 30191: Paaniernen ja Rautiosaaren kautta Koimmn. 30192: 30193: 30194: E d u s k u n n a ll e. 30195: 30196: 30197: Kauan aikaa on ollut kysymyksessä maata. Varmaa on, että kun tie saadaan_ 30198: maantien aikaansaaminen Kemijoen itäpuo- aikaan, syntyy joen itäpuolelle nopeasti 30199: lelle Rovaniemen-Rannan maantiestä al- uutta asutusta. Joen länsipuolisella ran- 30200: kaen Paaniemen, Rautiosaaren y. m. kylien nalla on ;:~Sutustiheys nykyisin monin pai- 30201: kautta Koivuun Tervolan kunnassa, jossa koin jo niin suuri, että viljelysmahdolli- 30202: tie yhtyisi Kemin-Rovaniemen väliseen suudet on loppuun käytetty. Kemijoen 30203: maantiehen. itäpuolen tie on myöskin kauttakulkutienä 30204: Tämä Kemijoen itäpuolen tien aikaan- erittäin suuren tarpeen vaatima, sillä yli- 30205: saaminen on tullut ajankohtaiseksi monesta- kulku Koivussa olevasta lossista on pitkinä 30206: kin syystä, joista mainitsemme seuraavaa. kelirikkoaikoina aivan mahdoton. Kemi- 30207: Kemijoen itäpuolen asutus on vuosi vuo- joessahan on perin harvassa siltoja ylikulun 30208: delta lisääntynyt siitä huolimatta, että ky- hei pottamiseksi. 30209: seellinen seutu on kulkuyhteyttä vailla, Ei ole tarvis ryhtyä tässä yhteydessä 30210: joten, joen varren asukkaat ovat varsinkin selvittämään sitä, miten suuri yleinen mer- 30211: kelirikkoaikoina syksyin ja keväisin täy- kitys kyseellisellä tiellä tulee olemaan 30212: dellisesti eristettynä milloin pitemmän, toi- enempi kuin sitäkään etua, mitä tästä tiestä 30213: sinaan lyhyemmän ajan muusta maail- koituu esim. puutavaran kuljetukselle ja 30214: masta. Valtava Kemijoki nimittäin muo- yleensä metsätaloudelle ja aivan erityisesti 30215: dostaa kelirikkoaikana ylipääsemättömän valtion metsätaloudelle, samoin kuin maa- 30216: esteen, mutta tavallisinakin aikoina kesäi- taloudelle ja yleensä elinkeinoelämälle. 30217: sin joen ylikulku on perin vaikeaa ja tuot- Nämä edut ovat varsin suuret, ne ovat 30218: taa suurta haittaa joen itäpuolella asu- niin ilmeiset ja huomattavat, ettei niitä 30219: ville. Virtava Kemijoki ei varsinkaan lau- ole tarvis lähteä lähemmin selvittämään. 30220: hoina talvina muodosta läheskään kaikin Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 30221: paikoin kestävää jääpeitettä, joten keli- kunnan päätettävä:ksi toiv011l1uksen, 30222: rikko saattaa jatkua, mitä joen ylikulkuun 30223: tulee, tavallaan koko talven. Tämän vuoksi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 30224: maantien rakentaminen Paaniemen Koivun toimenpiteisiin maantien rakentami- 30225: välille on ainoa keino kyseellisten asukkait- seksi Kemijoen itärannalle Rovanie- 30226: ten elämän ja elinkeinon harjoittamisen meltä Paaniemcn ja Rautiosaaren 30227: elvyttämiseksi ja auttamiseksi. kautta Koivuun, jossa p. o. tie yh- 30228: On huomattava, että Kemijoen laakson tyisi Kemin-Rovaniemen maantie- 30229: itäpuoleinenkin alue Rovaniemeltä alas on ken. 30230: jokseenkin kauttaaltaan asutuskelpoista 30231: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950. 30232: 30233: Janne Koivuranta. Yrjö Saari. 30234: Akseli Brander. Eino Rytinki. 30235: Eri. Haapaniemi. Markus Niskala. 30236: Väinö Rankila. M. 0. Lahtela. 30237: 703 30238: 30239: Xll,59. - Toiv. al. N:o 355. 30240: 30241: 30242: 30243: 30244: Friman y. m.: Maantien rakentamisesta Vian asemalta 30245: V anttausjärven kyliUin. 30246: 30247: 30248: E d u s k u n n a ll e. 30249: 30250: Ennen sotia rakennutti maatalousministe- keskukseen. Myöskin puutavaran kuljetuk- 30251: riön asutusasiainosasto tien Rovaniemen- sen kannalta tulisi tiellä olemaan huomat- 30252: Posioh maantiestä V anttansjärven kylään tava merkitys. Lisäksi tien suunnalla olisi 30253: Rovaniemen maalaiskunnassa. Tarkoituk- asntusmahdollisunksia. 30254: sena oli rakentaa tie edelleen Rovaniemen- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 30255: Kemijärven radalle Vian aseman !kohdalla, kunnan päätettäväksi toivomuksen, 30256: mutta sota keskeytti rakentamisen. Tietä 30257: on valmiina 19 km ja rakentamaton osa on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 30258: noin 10 km: n pituinen. toimenpiteisiin tien rakentamiseksi 30259: Rakenteilla olevan tien piirissä asun huo- Rovaniemen-Kemijärven radalla si- 30260: mattava joukko ensimmäkseen heikossa ta- jaitsevalta Vian asemalta V anttaus- 30261: loudellisessa asemassa olevia asntnstilallisia. järven kylään Rovaniemen maalais- 30262: Näille on välttämätöntä saada yhteys ranta- kunnassa. 30263: tiehen ja samalla suorempi tie kuntansa 30264: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 30265: 30266: Toivo Friman. Eino Tainio. 30267: 704 30268: 30269: XII,6,o. - Toiv. al. N:o 356. 30270: 30271: 30272: 30273: 30274: Lahtela y. m.: Maantien rakentamisesta Kemijärven kun- 30275: nan Soppelan kylästä. saman kunnan Räisälän kyUiän. 30276: 30277: 30278: E d u s k u n n a ll e. 30279: 30280: )\Iaantien rakentaminen Kemijärven- siin mainitun kylätien jatkamiseksi Soppe- 30281: Sallan maantiestä itäpuolta Kemijärveä lan kyläryhmään ja edelleen Lehtolaan, ei 30282: pitkin Kemijärven kuntaan kuuluvaa Iso- hallitus ryhtynyt toimenpiteisiin, on edus- 30283: kylää Soppelan kyläryhmän kautta Kemi- kunta vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon 30284: järven kuntaan kuuluvaan Räisälän ky- ottanut 5 miljoonan markan määrärahan 30285: lään, jossa se yhtyisi Kuusamosta sekä maantien rakentamiseksi mainitusta Jussi- 30286: Posion ja Sallan kuntiin kuuluvasta tie- lan- Kaisanlahden kylätiestä Soppelan 30287: ver!kostosta mainittuun Räisälän kylään kautta Lehtolaan. Viimeksi mainitun edus- 30288: rakennettuun maantiehen, on pidetty jo kunnan päätöksen perusteella tulee siis pu- 30289: vuosikymmeniä sitten aivan välttämättö- heena olevasta Räisälän kylään johtavasta 30290: mänä. Tämän tien rakentamista varten on maantiestäkin rakennettua se osa, mikä on 30291: Kemijärven kunnan isojaon yhteydessä jo mainitun kylätien ja Soppelan kyläryhmän 30292: vuosina 1919-1921 erotettu tarvittava tie- välillä. Nyt on siis kysymys vain Soppelan 30293: maa ja tientekoaineiden ottopaikat valtion kyläryhmän ja Räisälän kylän välisen tie- 30294: maaksi ja tien rakentamista varten jo en- osan rakentamisesta, jonka pituus on ai- 30295: nen vuotta 1928 tie- ja vesirakennushalli- noastaan noin 15 km. 30296: tuksen toimesta laadittu rakennuskustan- Mainitun noin 15 km: n pituisen tieosan 30297: nusarvio, ja tien rakentaminenkin piti al- rakentaminen on erikoisen tarpeellinen sii- 30298: kaa jo määrättynä päivänä elokuussa 1928, henkin nähden, että mainitulla tiesuun- 30299: mutta jäi se silloisen piiri-insinöörin ja nalla on paljon viljelykseen soveltuvaa 30300: eräiden maanomistajain välisen erimieli- maata ja että siitä avautuisi suora tieyhteys 30301: syyden takia toteuttamatta. Kemijärven kunnan keskuksesta Etelä- 30302: Kun tie jätettiin rakentamatta perusti- Sallan ja Pohjois-Kuusamon sekä Pohjois- 30303: vat Kemijärven kuntaan kuuluvan Iso- Posion tieverkostoon, josta on rakennettu 30304: kylän asukkaat ns. Jussilan-Kaisanlahden maantie puheena olevaan Räisälän kylään. 30305: kylätiekunnan ja rakensivat mainittua tie- Rakentamalla puheena oleva tieosa lyhenisi 30306: sumltaa alus.c;;a mainitusta Kemijärven- Räisälän kylän ja Kemijärven kunnan kes- 30307: Sallan maantiestä vuosina 1931-1932 noin kuksen välinen matka noin 21 kilometriä 30308: 6 km:n pituisen osan kylätienä. Tämän sekä Kemijärven kunnan ja Kuusamon 30309: kylätien rakentamiseen valtionavustusta kunnan keskuksen välinen matka noin 30310: myönnettäessä määrättiin, että sivuojat 14 km. Se poistaisi myöskin sen posti- ja 30311: kovilla maillakin oli tehtävä 5.5 metrin linja-autoliikennettä pahasti häiritsevän 30312: etäisyydelle toisistaan. Näin tehtiin sen mutkan, minkä ne joutuvat tekemään lii- 30313: vuoksi, että jo silloin pidettiin täysin sel- kennöidessään ajamalla edestakaisin samaa 30314: vänä, että sitä on lähitulevaisuudessa jat- tietä Räisälän kylään noin 14 km. Sen ra- 30315: kettava maantienä Soppelan kyläryhmään kentamisella poistuisivat myöskin ne huo- 30316: ja edelleen alussamainittuun Räisälän ky- mattavan suuret henkilö- ja tavarankulje- 30317: lään ja Soppelan kyläryhmästä erkaneva tusmaksut, joita Kemijärven kirkonkylän 30318: maantie Lehtolan kautta Posion kuntaan. ja Räisälän kylän välillä olevaa nykyistä 30319: Kun siitä huolimatta, vaikka eduskunta tietä kulkien on maksettava ja se samalla 30320: jo marraskuun 5 päivänä 1946 lausui toivo- vähentäisi suuresti niitä rahtiavustusmak- 30321: muksen, että hallitus ryhtyisi toimenpitei- snja, joita valtio suorittaa ei vain Räisälän 30322: XII,so. - Lahtela f· m. 30323: 30324: kylään kuljetettavasta tavarasta, vaan van suuri ma&llstajamäärä maksamaSta 30325: myöskin siitä tavarasta, jota kuljetetaan niitä liikamaksuja, joita on suoritettava 30326: Sallan kunnan eteläosaan sekä Kuusamon pitkien kiertoteiden vuoksi. 30327: ja Posion kuntiin Kemijärveltä. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 30328: Niinkuin edellä selostetusta käy selville, ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi 30329: on,~..,-~~ ·m~n.tit:m ~ t~e~, 30330: b~. ,~eellws1 ..JO ~·~ 30331: sitten ja sen tarve on sen jälkeen lisään- että hallitus ryhtyisi kiireeutsiin 30332: tynyt ja lisääntyy jatkuvasti. Sen rakenta- toimenpiteisiin maantien rakentami- 30333: misesta olisi myöskin huomattavan .suuri ~ksi Kemijärven kunnassa olevasta 30334: rahtiavustusmaksujen vähentyminen val- 8oppelasta saman kunnan Räisälän 30335: tiollekin ja sillä vapautettaisiin huomatta- kyupjn. 30336: Helsingissä 2 p,äivamä ~imuta ~1950. 30337: 30338: 30339: 30340: 30341: 89 30342: 706 30343: 30344: XU,6t. - Toiv. al N:o 357. 30345: 30346: 30347: 30348: 30349: Koi'Y111'8o1lta. Y~ m.: Maantien rakentamisesta Sinetänr-Raa- 30350: nujärven maantiestä Sonkajärven luota Rattasjärveen. 30351: 30352: 30353: Eduskunnalle. 30354: 30355: Paikallisten asukkaitten aloitteesta ja on kuitenkin ryhdytty verrattain suuressa 30356: toimesta sekä asutusviranomaisten myötä- määrin käyttämään puutavaran kuljetuk- 30357: vaikutuksella valtionavustuksin on useita seen. Tämän tien vaikutuksesta metsätyöt 30358: vuosia sitten . rakennettu kylätie Raanu- ovat seudulla paljon :Usäläntyneet ja uudis- 30359: järven maantiestä Rovaniemellä Sonkajär- asutusta on voitu ~yhtyä panemaan toi- 30360: ven luota Mäntyjärvelle, josta tietä on jat- meen. 30361: kettu asutustienä Nuasjärveen Pellon kun- Kun po. kylätien kunnossapito on paikal- 30362: nassa. Kyseeilinen tie kulkee kauttaaltaan listen asukkaitten ~urena rasituksena, joka 30363: valtion metsämaiden läpi päättyen keskelle ei voi olla oikein, ottaen huomioon, että 30364: suurta erämaata. Tätä tietä olisi välttä- tiestä koituu valtiolle eniten hyötyä, olisi 30365: mättä jatkettava Rattasjärven kylään noin kylätie otettava kiireellisesti valtion hal- 30366: 5-6 kilometrin matka, jossa se yhtyisi tuun ja heti sen jälkeen siinä toimeen- 30367: Meltauksen-Pellon maantiehen. Tällöin pantava ne peruskorjaukset ja uudelleen 30368: tästä tiestä tulee tärkeä ja varmaankin rakentaminen, jollaista tarve ilmeisesti 30369: paljon käytetty kauttakulkutie, joka lyhen- vaatii, jotta kulkuyhteyden puute saadaan 30370: tää Turtolan järvikylien asukkaitten mat- torjutuksi. 30371: kaa liikekeskuksiin ja rautatielle varsin Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme 30372: tuntuvasti. eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 30373: Kyseellisestä tiestä, joka paikallisille 30374: asukkaille on elintärkeä, koituu suurin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 30375: hyöty valtion metsätaloudelle syystä, että toimenpiteisiin yleisen maantien ai- 30376: tie kulkee läpi sellaisia valtion metsä- kaansaamiseksi Sinetän--Raanujär- 30377: alueita, jotka ovat kaukana uittoväylästä. ven maantiestä Sonkajärven luota 30378: Kokemus on selvästi osoittanut, että vaikka Jfäntyjärven ja Nuasjärven kautta 30379: Songasta Nuasjärvelle tehty tie on varojen Rattasjärveen, jossa tie yhtyisi 30380: puutteessa perin heikosti rakennettu, sitä Pellon--M eltauksen maantiehen. 30381: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950. 30382: 30383: J'a.nne Koivura.nta. Yrjö Saari. 30384: .Akseli Bra.nder. Eino Rytinki. 30385: Eri. Haapaniemi. Markus Nislmla.. 30386: Väinö Ra.nkila. M. 0. Lahtela. 30387: 701 30388: 30389: XU,62. - ~oiv. a1. II: o 368. 30390: 30391: 30392: 30393: 30394: Lahtela "1· m..: Maantien fakentamisesta ..,avaritsvastu:u'IJ 30395: asutusalueelta .Pelkosenniemen kirkonkylään.' · · 30396: 30397: 30398: Ed u sk u nn alle. .-·, 30399: 30400: ... 30401: Jo useita vuosikymmeniä sitten pidettiin varteen tiesuunnalla olevan·. Oinaan kylä- 30402: selvänä, et.tä maantie oli rakennettava .Ke- ryhmän pohjoispuolelle . n. s.. Java.rusvas- 30403: mijärven.,-Sallan maantiestä itäpuolta. Ke- tuun asutusalue ja sinne rakennettu tie 30404: mijokea aina Pelkosenniemen kirkonkylän Oinaan kyläryhmän .pohjoispäästä, jätettiin 30405: kohdalle asti. Että p. o. tien rakentaminen eduskunnalle vuoden 1946 valtiopäiville 30406: on pidetty tarpeellisena käy selville siitä- toivomusaloite, että :m.aa.Iltie rak:enne~taisiin 30407: kin, että: isojaon yhteydessä pidetyssä ko- Kalkiaisjoen asutusalueelle rakennettavasta 30408: kouksessa, jossa olivat edustettuina valtion tiffltä mainittuun Ja.varusvastuun tiehen 30409: virastot ja Kemijärven kunnan tilalliset, asti, että viimeksi mainittu tie, jonka knm- 30410: yksimielisesti päätettiin eroittaa p. o. tietä pikaan pää ei liittynyt mihinkään maan- 30411: ja tientekoaineidenottopaikkoja varten tar- tiehen, vaan oli irrallisena palasena, tulisi 30412: vittava maa-alue Kemijärven- Sallan yhdistetyksi tieverkostoon ja. että viimeksi 30413: maantiestä alkaen aina Kemijärven ja Pel- mainitun asutusalueen asukkaat ja myös- 30414: kosenniemen kuntain rajalle asti valtion kin mainittujen asutusalueiden välillä ole- 30415: maaksi ja eroitettiin jo vuosina 1920- van Oinaan kyläryhmän a8llkkaat voisivat 30416: 1921 siinä toivossa, että tie rakennetaan liikennöidä mainittua tietä:-: Kemijärven- 30417: lähiaikoina. Kun p. o. tien rakentamiseen Sallan rautatiellä olevalle Isokylän rauta- 30418: ei ryhdytty, perustivat Kemijärven kun- tieasemalle ja myöskin kuntansa kirkon- 30419: taan kuuluvien Isokylän ja Kostamon ky- kylään: Tämän aloitteen ·pernsieeila ikulku- 30420: län asukkaat kylätiekunn~;~.n ja rakensivat laitosvaliokunta lokakuun 29 päivänä 1946 30421: p. o. tiesuuntaa Kemijär~n-Sallan maan~ antamassaan mietinnössä·. N:o 17; ehdotti 30422: tiestä alkaen n. 14 kilometriä pitkän tien · eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 30423: n. s. Kostamon-V arrion kylätienä vuosina: että mikäli Kalkijaisjoen asutusalueen asut- 30424: 1932-1934. Valtionapua tämän kylätien · taminen toteutetaan, olisi tie rakennettava 30425: rakentamiseen myönnettäessä määrättiin, aina Javarusvastuun asutusalueelle raken- 30426: että tie oli rakennettava siten, että sivu- nettuun tiehen asti ja eduskunta hyväksyi 30427: ojien väli kovilla maillakin oli 5.5 m. Näin yksimielisesti mainitun valiokunnan mie- 30428: tehtiin sen vuoksi, että katsottiin maini- tinnön sellaisenaan mainitun vuoden mar- 30429: tun kylätien lähitulevaisuudessa siirtyvän raskuun 5 päivänä. Tämän eduskunnan 30430: valtion maantieksi. päätöksen mukaisesti rakennettiinkin asu- 30431: Kun mainitulle tiesuunnalle n. 7 kilo- tusviranomaisten toimesta tie vuonna 1948~ 30432: metrin päähän mainitun kylätien pohjoi- aina Javarusvastuun tiehen asti. Näin 30433: siromasta päästä perustettiin v. 1946 n. s. on tullut rakennettua alussamainittua tie- 30434: Kalkiaisjoen asutusalue, johon on muo- suuntaa tietä n. 27 km pitkältä. Että tie 30435: dostettu parikymmentä viljelystilaa, raken- tulisi rakennetuksi Pelkosenniemen kirkon- 30436: nettiin sinne asutusviranomaisten toimesta kylän kohdalle asti, olisi sitä vielä raken-. 30437: maantie mainitun kylätien jatkoksi kesällä nettava n. 23 km pitkältä. Tämän tie- 30438: 1947 sekä tähän yhdistyvät mainitun asu- osan rakentamisesta on siis nyt kysymys~. 30439: tusalueen sivutiet. Kun tämän asutusalueen Maasto tällä rakentamattomalla tieosalla·. 30440: muodostaminen oli tiedossa jo vuonna 1946 tien rakentamiseksi on hyvä eikä sille tie-. 30441: samoin kun sinne rakennettava mainittu osalle tule muuta kuin 3 tai 4 pienen puron· 30442: tien jatkaminenkin ja kun jo aikaisemmin ylittävää siltaa. 30443: oli perustettu alussa mainitun tiesuunnan Kyseessä olevan tien rakentaminen on.: 30444: XII,62. - Javaruswstaaa-PelkoseDDiemea maaatie. 30445: 30446: erikoisen tarpeellinen tällä tiesuunnalla ole- niin pian kuin·imlidtlliem, · • tmt~O 30447: vien talojen ja .kyläryhmien tiyhteyteen alueella oleva väestö voisi harjoittaa menes- 30448: pääsemiseksi. Se on myöskin erikoisen tar- tyksellä maataloutta ja että uusia taloja 30449: peellinen ja kiireellinen siihenkin näh- voitaisiin perustaa ja niissäkin olevan väes- 30450: den, että sen välittömässä yhteydessä mo- tön elinmahdollisuudet turvata niin, ettei- 30451: .lemmin puol._ tiesuuntaa ovat hyvät ja vät ,ne jo"Y.tllisi elämään y!ksinomaan ansio- 30452: laajat VI1je\~lset alueet. joiden_ .~'t t04s\ä . ja lisäämään jatkuvasti työttömien 30453: tamiseen ei pååS\ä' ennen kum p. 0. tie on pelotlavan suurta joukkoa. 30454: rakennettu. Onhan hyvin tunnettua, ettei Mainittakoon vielä, että Kemijärven kun- 30455: uusien talojen perustamista eikä viljelysten nanvaltuusto kokouksessaan viime tammi- 30456: raivausta eikä entisten viljelysten: 'Viljele- ban ~ päivänä on käsitellyt mainitun 30457: mistäkään voida bnnattavasti suorittaa il- tien rakentamiskysymystä ja yksimielisesti 30458: Man vi1UäntitWmil k_.t&. Ku.n tanitta- b~at, etfi p. Q. tie . uUsi ral!ametta.va 30459: vat kolleet on ~va .yb.tiehltoimianassa ~Wmmain. pian -sekä päättänyt tebdi 30460: ja lrun. niid. on.; b.ljetettava t1J.Jmta toi- «<i\ t'abnttlmU!eksi tiela.ia edellyttämän 30461: 5001\, on iliiti· ~-- ~a ilma» U!oll\ubtn. Pelkosenniemen. lmnta -on. saa- 30462: tWW.. Iw..n \ttll ~Uitå .J. ·~ m&'iulte tiedon makaan. myöskin samana. 30463: bmlatta~ ka~ U.rvikbita jo ~ kanaalla bin Kemijärven kwitaltin. 30464: vilM eti ~ ~stetta:ril~ ta- .. EileHä esitettytn viitatel'l kunni&itta.en 30465: l:()ilit, eti Matti tiåretUä ~- kulututt- -.dMa.mme eduskunnan hyvikqttäväbi 30466: keskubiin., ~ t\v&t m&itlitulltt se.dWJ& tei~muksen, 30467: Aim;Jastau. ktmorn.lqtät. B:ua llih.in meijeri 30468: l».aittitlltt · ti•lUliB.Mt 'flaibtuspiirissi •n ettii halUtm ryktytsi kiireellisiin 30469: j{~ijärv.t kil'k~ je. 1mrt tanitta- t6itmien.~teismt nm&?tti~n rakt•t4fllli- 30470: ·nt t-aktldM ·..tW SMÅia"f'e. brje.talo:nstuot- seftsi K~mijiirve~llan rn:tu~ttiieltli 30471: -teista, ·m&id!ae\a· ja. bln ei aitii. "Voida kan- · J lt'Mru'S"iJtJStuun #JSUtusal'a~t mkeft,- 30472: tl&tta"Ve.Sti kltijWttm pitkiä matAm.ja . mu.Uo- . n6Wsta tiestii PelJwte'nn~"' kir· 30473: ·teifl nm utob. ja lnd. nteliikellne kM- ~Ui!n Tro'lt«,all;e. 30474: , . m~ blä ~tu. 'tie rakoo.Mtbl.'ta 30475: Itelaingissl 3 päivänä h~mikuuta 1950. 30476: Xll,63. - Toiv. a1. lf:o 359. 30477: 30478: 30479: 30480: 30481: ~ J,-.: M.,t~~ -,~tamisesta Ylitornion kttnnan> 30482: Te~~. 30483: 30484: 30485: E d u s k u n n a 11 e. 30486: 30487: Tieyhteyksien puute ei ole aina syrJa- tus, josta tie- ja vesirakennushallituksella 30488: &eudun vitaausia, siiti joutuvat kirsimään 30489: myöskin :t'intam.aid~ asukkaatkin, joid~n 30490: aauma.P'\~ o.n sattunut v.e&istQ.jen En'Qt.ta- 30491: <UI. ratlkaistav~ 30492: tämän yhtey~ '*••-- 30493: .~ "Vaihtoehtoja, 30494: tariloit~ksen 30495: mukaiMsti ratkaista iM... ~.taa maantie- 30496: nian a.lu.oou. ~. Tällainen kyliz1hlU. ~n~lUUl:ite.lma. sa.n~tulU. j~ :yli~t)hdalta 30497: on YlitQfllion kunnatn TengElliönjoen lcyli, 'l'ea;~g~liö.n kylään, ;Wka ~m edellä mai- 30498: johon tie Q:U. ollut suunnitteilla yli 20 vuotta, nitaan 011. ol1\l' suunni\teilla. kE!htwttoman 30499: mutta on edelleenkin ~\llkuyhteyttä. vailla. pitkän ajan huomattaiv:an. asukasmäärän 30500: Tämä. noin 3 km: n pituinen tie tulisi pal- suUPeksi vaikeudeksi 30501: v~lemrup:l kyläryhmää, jossa on taloja lähes Edellä esitettyyn viitåtm ehdotamme 30502: 50,· ja asukkaita yli 250 henkeä. Tien var- kunnioittaen edusku:n:wm ~tetti:väksi toi- 30503: teen saataisiin myös 350 ha: n laaiuinen vomnkseB, 30504: ~iluokka.inen, viljelyskelpoinen suoalue. 30505: Sa.Jnoin voisi tien rakentaminen ~täi. ~n eJtit. halUt~ r'JilUtJ.4$i. kwaellisesti 30506: vä.littöm.ässä yhteydessä olevan, valtion toi- toi~npiteisiin ~N1t f"akentami- 30507: mesta lruivatetun Puoniojan alueen vilje- seksi Teng.eliön k~n YlitorniQn 30508: lemistä. Kun nyt on käynyt ajankQhtai- kunnassa. 30509: seksi Portimon väliaikaisen puusillan uudis- 30510: Helsingissä. 9 päivänä helmikUuta 1950. 30511: 30512: Markus Niska.la.. Ta.hvo Rönkkö~ 30513: Eino Rytinki Yrjö Hautala. 30514: 710 30515: .XD,s4. - Toiv. aL lf:ot860. 30516: 30517: 30518: 30519: 30520: Ta.i:nio y. m..! Ylitornion--.:..Rovaniemen maantiestä n. s. nel- 30521: jän tien risteyksestä erkanevan tien kunnostamisesta ja 30522: jatkamisesta Tornion-Muonion maantielle. 30523: 30524: 30525: E d u s k u n n a ll e. 30526: -·'·· 30527: 30528: · Torniojokivarr~n .maantien kunnost~mi . epäkuntOon saattamisesta. Vähävaraisina 30529: sen yhteydessä suoritettujen oikaisujen seu- eivät tien varrella asuvat voisi suoriutua- 30530: rauksena vanha maantie Aavasaksan itä- kaari tien kunnostamisen aiheuttamista kus- 30531: puolella on jään:yt kokonaan hoitamatta ja tannuksista. Käsityksemme mukaan on 30532: rappeutunut. ·Sen rappeutumista · edisti kiistattoman selvää, että tien kunnostami- 30533: viE!lä saksalaisten raskaat kuljetukset · ja nen· kuuluu valtion velvollisuuksiin. 30534: suorittamat tuhoamlset. Kun tämän tien Jos tien kUnnostamisen yhteydessä sen 30535: varrella, joka erkanee' Ylitornion-Rova- nykyisestä päätepisteestä, entisestä Tenge- 30536: niemen maantiestä ns. ,neljäntien risteyk- liön lossista, rakennettaisiin uutta tietä 30537: sestä", on huomattava asutus, olisi tien vajaa kilometri Tengeliöjoen rautatiesillan 30538: kunnostaminen jo tästäkin syystä välttä- luo, saataisiin tieyhteys yleiseen Tornio- 30539: mätön. Lisäksi tien varressa sijaitsee ensi- Muonio maantiehen. Täten tien varrella 30540: luokkainen soranottopaikka, jota tie- ja asuva väestö pääsisi yleisen tieyhteyden 30541: vesirakennushallitus' on jo useiden vuosien piiriin ja lisäksi saavutettaisiin sekin hyöty, 30542: aikana käyttänyt ja joutuu edelleenkin että soranajomatka edellämainittua Tornio 30543: käyttämään. Tällä soranottopaikalla on -Muonio maantietä varten lyhenisi yhdek- 30544: yleisempikin käytäntö, sillä siitä haetaan sällä' kilometrillä. 30545: rakennus- ja muuraussora Ylitornion kir- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 30546: konkylään, Närkkiin, Aavasaksalle, Tenge- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 30547: liöön, Portimojärvelle jne. Edellä esitetyt 30548: ja monet muutkin esimerkit osoittavat ko. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 30549: tiellä olevan yleisen merkityksen, eikä näin toimenpiteisiin Ylito.rnion kunnassa 30550: {)llen voitane vaatia, että tietä tarvitsevien Aavasaksan itäpuolella sijaitsevan 30551: paikallisten asukkaiden olisi tie kunnos- Ylitornion-Rovaniemen maantiestä 30552: tettava ja sen kunnosta huolehdittava. Täl- ns. ,neljäntien risteyksestä" eroavan 30553: lainen vaatimus olisi sitäkin epäoikeute- tien kunnostamiseksi ja sen jatka- 30554: tumpi kun, kuten edellä jo mainittiin, sak- miseksi Tornion-Muonion tiehen. 30555: salaiset ovat suurelta osalta syyllisiä tien 30556: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 30557: 30558: Eino Tainio. Toivo Friman. 30559: 711 30560: ·. ~· : 30561: 30562: XD,65.- Toiv. al. lf:o 361. 30563: 30564: 30565: 30566: 30567: B. Koivisto y. m.: Maantien rakentamisesta Kittilän pitäjän 30568: Tepaston kylästä Enontekiön kirkolle. 30569: 30570: 30571: E d u s k u n n a ll e. 30572: 30573: Lapin tieverkosto on vielä harva. Tästä ja Owrastunturi sekä Ounasjoon mahtavat 30574: aiheutuu huomattavaa haittaa paikalliselle koSket. Tie Kittilän Tepaston kylästä sa- 30575: väestölle, jonka usein suoran tieyhteyden man pitäjän Raattaman kylään ja Enon- 30576: puutteessa täytyy kiertää suunnattoman t~iön pitäjän Ylikyrön, Saajon ja Keto- 30577: pitkiä kiertoteitä jopa oman kuntansa kes- mellan kautta Enontekiön kirlrolle tulisi 30578: kukseen. Taloudellisesti menetetään teiden kulJkemaan suurimmaksi osaksi ikuivia kan- 30579: puutteen takia myös huomattavia arvoja. gasmaita pit'kin, joten sen ·rakentaminen 30580: Matkailun kannalta on Lapin tieverkoston tulisi tavallista halvemmaksi. 30581: laajentaminen eräs kansantaloudellisestikin Edellä esitetyn perusteella · ehdotamme 30582: tärkeimpiä kysymyksiä. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 30583: Eräs tällaisista puuttuvista tieyhteiyk- toivomuksen, 30584: sistä on Kittilän-Enontekiön suora tie- 30585: yhteys. Kun tällä välillä on paikallista että hallitus toimituttaisi tutki- 30586: asutusta useassa kohdassa, merkitsisi maan- muksen maantien rakentamiseksi Kit- 30587: tien saaminen heille erittäin suurta helpo- Ulän pitäjän Tepaston kylästä Raat- 30588: tusta. Matkailua ajatellen tiestä tulisi hy- taman kylän, Ylikyrön, Saajon ja 30589: vin suosittu turistitie, koska se tulisi kul- Ketomellan kautta Enootekiön kir- 30590: kemaan mitä komeimpien Lapin maisemien kolle. 30591: halki. Sijaitsevathan siellä m. m. Pallas- 30592: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1950. 30593: 30594: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela. 30595: '212 30596: 30597: XII,Go. - Toiv. al. B:o 362. . .. 30598: ~· 30599: 30600: 30601: 30602: 30603: :&iibimik:i y. m.: Kivijärven~Haunian tien ottamuesto 30604: valtion hoitoon. 30605: 30606: 30607: 30608: Liikenneolojen parantuessa ovat kunnan- Kansakouluja on tien varrella Pomar- 30609: ja kylätiet käytännössä sidotut yleiseen tie- knssa ja. Noormarkussa kuusi, niistä kaksi 30610: verkostoon. Siitä huolimatta näiden teiden' aldotilua. Opettajia on näissä 12. Po- 30611: rakennus- ja hoitokustannukset ovat edel- m.arkun kunta rakentaa ensi kesänä yhden 30612: ~ 1tu.lltim ja paikallisen ~ kan· ~tta-jaisen kouFun: Haapaltol!keUe siirto- 30613: :r1~tävamt~. SeDaiil:e:A. tre olf mm. :&i.Vi- ~t~åo vm-te:n:, smtoviikeä kun on si~ 30614: ji1ffeA--.;.;Kamta1l tie. Poma~ ym. pi'm- ~tffl KirkcmkyHin j'lt lla-t>jdylän kesl'ci- 30615: ji~. Tie afta~t Lms~n kyliistä Sn~~ Viiline ll:ahddsi :rr,lä.ryhmä.ksf. Niiden li- 30616: ten kun~ ja k'a4ke& Pomarlmn :K~ sält:si on hajallaan yksinäisiä siirtofaistiloja 30617: jilnren, Hwk'»l.kylän. (Pomar~Iiin) ja tie1r val'l'ella. Mlttlten:ltin asutus on tiliene- 30618: Lingel'mäen kylien kmr:tta· jatlriten ~r ~ mm. Kynäsjärven ltuiva"tlBalueeJlla. 30619: markun kunnan ji)uofella Ifa:il'ilan kyi~Iit Puheellaolevan tien pftlund~a mmnitta- 30620: läpi ja edelleen Lavi~n Jrurman puolella ktion: Pomark\'lssa Kivijärven kunnantie 30621: Hånnian kylän läpi päättyen H~paniemen. on 12.o6 km, Harjanti'e 13.161 km ja Noor- 30622: talon kohdalla Lassilan~Lavian valtion- marktrss8: oleva oS'UuS· 1. 719 km. 30623: maantiehen. Mainittu tie on kaikilta osil- Sanotulla tieliä ainakin Pontarkun osalla 30624: taan asianomaisten kuntien hoidossa ja kuJkee päivittäin 30 kuornta~autoa ja 30625: muilta oSiltaan määrätty kunnantieksi 6-10 henkilöautoa vakinaisten Imjavuoro- 30626: paitsi Pomarkuii Kivijärven tieosa, joka jen lisäks:t. l\fttiltakin osin on ffikennöi- 30627: ulottuu Siikaisten rajnsta kirkonkylään, rninen huomattavasti vilkastunut ja tulee 30628: on vm~ta haussa kunnantieksi. jatkuvasti vilkastummm, koska sanottu tie 30629: Kysymyksessä oleva tie on kauttakulku- sivuaa Pomatkun rautatieasemaa Porin- 30630: tie, joka molemmissa päissään liittyy jo Haapamäen radalla, mikä seikka jo yksis- 30631: oleviin valtionmaanteihin. Se on imutienä tään toteaa tämän tien yleisluontoisuuden. 30632: tärkeä puutavaran kuljetuksessa ainakin Näin ollen ei ole oikein, että mainittuja 30633: Pomarkun puolelta alkaen Merikarvian sa- kuntia ja näiden paikkakuntien työläis- ja 30634: tamaan päin, Poroarkun puolella sekä luo- pienviljelijäväestöä rasitetaan sellaisilla 30635: teesta että kaakosta aina Lavian puolelta tiekustannuksilla, mistä hyöty koituu laa- 30636: saakka Poroarkun asemalle ja Pomarkussa jempien piirien hyväksi, vieläpä koko kan- 30637: sijaitseville teollisuuslaitoksille, kaakkois- santaloutemme eduksi. 30638: päässään taas Lavian-Lassilan-Finpyyn Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 30639: maantielle ja edelleen joko Noormarkun kunnan päätettäväksi toivomuksen, 30640: asemalle tai Porin teollisuuslaitoksille. Mat- 30641: kustajaliikennettä välittää nyt jo yksi auto että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 30642: luoteesta päin Pomarkun kautta Poriin ja toimenpiteisiin Siikaisten, Pomarkun, 30643: toinen kaakosta päin Poroarkun kautta Noormarkun ja Lavian kunnissa ole- 30644: myös Poriin. Samalla tavalla kuljetetaan van Kivijärven-Harjan-Haunian 30645: maitoa kummastakin päästä eri autoilla kunnan-. ja kylätien ottamiseksi val- 30646: Porin meijereille. Myös teuraskarjan kulje- tion hoitoon. 30647: tusta tapahtuu tiellä edellämainittuun suun- 30648: taan. 30649: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 30650: 30651: Arvo Riihimäiki. Arvo Sävelä. Irma Torvi. 30652: L. I. Kaukamaa.. Kalle Joukanen. Hugo Nuorsaari. 30653: Antto Prunnila. 30654: XII,67. - Tniv. al. B:o 363. 30655: 30656: 30657: 30658: 30659: Pa.k:lq.uGo7· m..: KtiJJHn ja. Hirsikankaan kyläteiden otta- 30660: miS'esfu valti'o11. kdlt~u?J. 30661: 30662: 30663: Ed uskunn.alle. 30664: 30665: Kehron-Hirsikankaan n. 23.5 km pi- ni~a, että Tie- ja V esirakennwallinnon 30666: tuiset kylätiet, jotka sijäitsevat osittain Hä;meen piiri on, puoltanut tehtyä ano- 30667: l'Jrj'alan osittain Vesitaliden pitäjlsslt~, yh- musta, samaten tufu. lääninhallit'llksenkfu 30668: d'istl'Vät töisimsa kaksi valtion tietit, nim. tausunto on m~önteinen. Kunha.n ncy_Qs 30669: Vrjalälr-l'Ialkivalian ja Punkalaitmnen- korkeimman elimen päätQs olisi myön~ 30670: Viialan tiet. Nämä kylätiet ovat siten nen, olisi asia selvä. · 30671: kah&n valtatien yhdlst"ajitnä, joutuneet pai- Kun on kohtu.utollta, että tallaisten hy- 30672: ka1&liikenteen lisältsi voima.kkaan ja jat- vin suuressa mä;ärfu yfeistä liikennettä pal~ 30673: Ku.vasti lisääntyVän yleisen .liikenteen alai- veievien teiden,, j&laisia ovat Keliron ja 30674: siltsi Niinpä Itla.ito- ja linja-autoliill:enteen Hirsikankaankin Jtylätiet, kunnossapitove1- 30675: lisäksi ova.t tien välittömässa va.ikutuspii- vonisuus sälytet"åän jatkuvasti. eri1koisve- 30676: rissä olevat runsaat metsävarat lisänneet rona näiden varsilla asuvien syrjäkylien 30677: nimenomaan raskasta puutavaraliikennettä. asukkaiden kannettavaksi, ehd.otammekin 30678: Vaikka näillä kyläteillä on jo kauan ollut kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 30679: selvästi yleisen tien luoll.Jl1l, ovat kyseisten toivomuksen; 30680: kyläteiden osakkaat kuit-enkin saaneet lä- 30681: hinnä itse vastata siitä, että tiet on jatku- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 30682: vasti pidetty kunnossa. siin Urjalan ja Vesilahden pitäjissä 30683: Näiden tiehoitokuntien osakkaat, jotka olevien Kehron ja Hirsikankaan ky- 30684: ovat pääosiltaan taloudellisissa vaikeuksissa läteiden ottamiseksi valtion haltuun 30685: ponnistelevaa pienviljelijäväestöä, toivovat nykyisessä kunnossaan, koska nämä 30686: hartaasti, että näiden yleistä tarvetta pal- tiet ovat jo kauan olleet tärkeänä 30687: velevien teiden kunnossapitovelvollisuus kahta valtion tietä yhdistävänä yh- 30688: siirrettäisiin valtion kannettavaksi. Sitä dystienä ja niillä on siten selvästi jo 30689: varten on myöSkin ryhdytty toimenpitei- yleisen tien luonne. 30690: siin. Tässä yhteydessä onkin syytä mai- 30691: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1950. 30692: 30693: Atte Pakkanen. Lauri Laine. Jaaik:ko Hakala. 30694: 30695: 30696: 30697: 30698: 90 30699: 714 30700: .;. 30701: XU,ss. - Toiv. al. N:o 364. 30702: 30703: 30704: 30705: 30706: ltiihimäki '1· m.: Myiintään yhdystien ottamisesta valtion 30707: hoitoon. 30708: 30709: 30710: Eduskunnalle. 30711: 30712: Nykyaikainen käytäntö on johtanut sii- autoliikenteineen, olisi sanottu tie oikeu- 30713: hen, ettei kunnan- ja kyläteiden hyöty- denmukaisuussyistä saatava valtion hoitoon. 30714: perustetta voida enää jakaa tasaisesti ja Edellä olevan perusteella ehdotamme 30715: oikeudenmukaisesti tietä käyttäVien kesken. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 30716: Tämä koskee erikoisesti sellaisia teitä, jotka 30717: yhdistävät kaksi yleistä valtatietä toisiinsa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 30718: Sellainen tie on Lavian Myöntään noin toimenpiteisiin Porin-Tampereen ja 30719: 15 km pituinen tie, joka yhdistää Porin- Lavian-Noormarkun teiden välisen 30720: Tampereen ja Lavian-Noormarkun yleiset Lavian pitäjässä olevan Myöntään 30721: tiet toisiinsa. Koska tämä kyseinen kunnan yhdystien ottamiseksi valtion hoi- 30722: tie on yhdistynyt kauttakulkutieksi Iinja- toon. 30723: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 30724: 30725: Arvo Riihimäki. Irma Torvi. 30726: Hugo Manninen. Antto Prunnila. 30727: 715 30728: XII,oo. - Toiv. &1. H:o 361S. 30729: 30730: 30731: 30732: 30733: XDin..iuen y. m.: .Pi61isäniäen kunnassa olevan Mataramiie'l/, 30734: kylätie'l/, kunMstamisesta ja tie'l/, jatkamisesta Rautalam- 30735: miflr--'-Ha'l/,kasalme'l/, maa'l/,tielle. 30736: 30737: 30738: E d u s k u n n a 11 e. 30739: 30740: Pieksämäeltä Suonenjoelle johtavasta puolella 1 km:n pituudelta aivan tieiöntä 30741: maantiestä eroaa noin 6 km:n päässä Piek- taivalta, jonka jälkeen on 3 km hevosella 30742: sämäeltä Mataramäen kylätie, joka hyväk- ajettavaa tietä sekä kaksi ja puoli km 30743: syttiin kylätieksi jo vuonna 1894, ja on se ·autoilla liikennöitävää tilustietä. Nämä 30744: noin 18 km: n pituinen. Tien välittömässä matkaosuudet· rakentamalla saataisiin suora 30745: hyötypiirissä asuu 424 henkeä. Tilojen läpikulkuyhteys Pieksämäeltä Rautalam- 30746: lukumäärä on 52, joiden viljelty pinta-ala min - Hankasalmen maantielle. Tämän 30747: on 243 ha. Lisäksi asuntotiloja muodoste- uuden tien varrella· asuu 127 henkeä 22 ti- 30748: taan tien varteen 8 kpl. Valtio ja eri puu- lalla, joiden vi,ljelty pinta-ala on n. 151 ha. 30749: tavarayhtiöt omistavat "tien varsilla suuria Kun tällä tiellä jo nykyisellään ja vielä 30750: metsäalueita. suuremmassa määrin läpikulkuiseksi raken- 30751: Varsinaisen henkilö- ym. tavallisen lii- nettuna tulee jatkuvasti olemaan erikoisen 30752: kenteen lisäksi on tälle tielle muodostunut tärkeä merkitys puutavaran kuljetuksessa, 30753: erikoisen suuri puutavaran kuljetus. Eri paikallisessa ja läpikulkuliikenteessä, niin 30754: puutavarayhtiöt ovat vuosittain kuljetta- olisi ko. tie rakennettava valtion toimesta 30755: neet tiellä tavallisesti noin 25,000, jopa valtion hoidossa olevaksi maantieksi. 30756: eräinä vuosina yli 60,000 pinokuutiometriä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 30757: puutavaraa sekä lisäksi huomattavat mää- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 30758: rät tukkeja ja pylväspuita. Tien jatkuva vonmksen, 30759: kunnossapito muodostuu tieosakkaille var- 30760: sin vaikeaksi. että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 30761: Tie palvelisi kuitenkin vielä paljon suu- siin Pieksämäen kunnassa olevan 30762: remmassa merkityksessä yhteiskuntaa, jos Mataramäen kylätien kunnostami- 30763: se olisi läpikulkuinen Hankasalmen-Rau- seksi ja tien jatkamiseksi läpikulkui- 30764: talammin maantielle. Tällöin täytyisi ny- seksi · Rautalammiflr--'-Hankasalmen 30765: kyistä kylätietä jatkaa Pieksämäen kunnan väliselle maantielle saakka. 30766: puolella 3 km 88 metriä sekä Rautalammin 30767: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1950. 30768: 30769: Toivo H. Kinnunen. Wiljam Sa.rjala. 30770: Pekka. Kiiski; Antti J. Rantamaa. 30771: VUt~te~ W,ivom.~oittees.een N: & . 39.3 Neuvolwn-KyZmämiie'ni.~ ll~ 30772: V\W<l~n 1948 valtiqpä,ivill~ (Lii.tt. si'!U 82&) ja Pyhäjärven kyUite.it(f• t'IWQ~fG.. 30773: ~b.do~e kulmfuitt~:a edll!'I:Junnan hy- m.a.n yhtenäis6n tiilinj,qp&. uZ~ 'JI4l. 30774: v.ijpyttävä~ toivomuksen, tu1Ht otta.miseksi. 30775: fitii kaJUt.s f'YktyiSi foime'npitei- 30776: sim :Neltsimäe"" kun"MSsa olevwn 30777: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1~0. 30778: 30779: Toivo B. JUD,nuen. Wiljam Sarjala. 30780: Antti J. Rantamaa. 30781: 1'1V 30782: ·. · ... 30783: m,n.- 'l'oiv. aL lf:o 367. 30784: 30785: 30786: 30787: 30788: Jl'jp • • f'. m.: .l"b.... N aarajiirven kylätien ottami- 30789: HSt&~~. 30790: 30791: 30792: 30793: Eduskunnalle. 30794: 30795: 30796: 'VClrllåen 1MB ~tiopti'rilli {Lätt. •ft 30797: Viitilten toi\l'otnuaioit~ N :.o 395 30798: Btn'} 30799: eMlt1taWne k'Daioittaen ·e«natrunaMt try- 30800: tWt. rA~ tfleiHkn, ~ 30801: f11imutta kvmw~titJökft ~ 30802: ti~si. 30803: 'fifrsyttivibli toi~, 30804: ~'t/j, hal'litus ryhtyisi toimenpitei- 30805: siin Ilantalan---.NMrajarv6f!" ~ 30806: H~ 8 päivänä he1mikuma !:950. 30807: 30808: tfoivo H. ltbmunen. Wiljalll larjala. 30809: Antti J. b:ntunaa. 30810: :ns 30811: XU,12. - Toiv. a1. H:o 368. 30812: 30813: 30814: 30815: 30816: Sarjala y;.m.: Lejv011,mäen kunnassa olevan Lapin kylätien 30817: ottamisesta valtion haltuun. 30818: 30819: 30820: Eduskunnalle. 30821: 30822: Leivonmäen pitäjä Mikkelin läänin luo- kylätien varrelle Leivonmäen puolella ja 30823: teisosassa. o:r;t erittäin metsärikas. Osa pitä- sen jatkotien, joka lähtisi edellisen pääte- 30824: jästä sijaitsee kuitenkin niin kaukana uitto- p_isteestä, varteen Kangasniemen kunnassa 30825: väylistä, että näiden metsärikkauksien hyöty on perustettu useita _maanhankintalain mu- 30826: jää paljon pienemmäksi kuin se parempien kaisia uudistiloja ja annettu lisämaita enti- 30827: kulkuyhteyksien vuoksi olisi. Näin on laita sille tiloille. Paitsi varsinaisen Havumäen 30828: pitäjän itäosaan nähden, jossa mm. isohko kyläkunnan, olisi myös mainittujen maan- 30829: Havumäen kylä sijaitsee. Tosin kyllä kylän hankintalain mukaisten uudistilojen liiken- 30830: lävitse virtaa vähäpätöinen Havujoki, joka netarpeen tyydyttämiseksi saatava ns. La- 30831: laskee Puulaveteen. Joessa on kuitenkin pin kylätiestä maantie, joka johtaisi Havu- 30832: suhteellisen runsaasti pieniä kareja, o.llen mäen kylän keskeWt Kangasniemen pitäjän 30833: lisäksi useina kesinä hyvin vähävesinen .. Äkryntaipaleen kylän kohdalla Puulaveden 30834: Tästä johtuen ovat uitot jääneet jo useina rantaan. Mainittakoon, että uutta tietä 30835: vuosina melkein olemattomiksi. Näin ollen myöten tultaisiin kuljettamaan n. kolman- 30836: kuljetetaan puutavara autokuljetusreittejä, nes Leivonmäen pitäjästä myytävästä puu- 30837: maanteitä myöten. Maanteitä on kuitenkin tavarasta ja että sen vaikutuspiiriin tulisi 30838: vähän ja sijaitsevat ne niin, että puutava- kuulumaan yli 1,000 ha valtion metsä- 30839: ran kuljetus Havumäen ja lähiympäristö- maata ja eräiden yhtiöiden maita saman 30840: jen kylistä joudutaan suorittamaan vesistön verran. 30841: varteen ensin Leivonmäen-Paappalan, sen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 30842: jälkeen Jyväskylän-Mikkelin maantietä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 30843: myöten. Paitsi sitä, että kuljetusmatka pi- vomuksen, 30844: tenee enemmän kuin puolella - mikäli tie 30845: saataisiin suoraan -· on maantiessä useita, että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 30846: kuormausta varsin tuntuvasti vähentäviä siin Leivonmäen kunnan Havumäen 30847: mäkiä. Sanotusta Havumäen kylästä pääs- kylässä sijaitsevan Lapin kylätien 30848: täisiin ns. Lapin kylätietä jatkamalla suo- kunnostamiseksi läpikulkutieksi Puu- 30849: raan Puulaveden rantaan, jolloin matka - laveden rantaan Kangasniemen pitä- 30850: kuten jo edellä mainittiin, lyhenisi n. 14 jässä. 30851: km: llä ja olisi tie täysin mäetön. Lapin 30852: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 30853: 30854: Wiljam Sarjala. Onni Mannila. 30855: Toivo H. Kinnunen. Edvard Pesonen. 30856: Tahvo Rönkkö. Antti J. Rantamaa. 30857: 719 30858: 30859: XU,73.- Toiv. al. H:o 369. 30860: 30861: 30862: 30863: 30864: HirvensaJ.o y. m.: Kiuruved~n pitäjässä olevan .Remeskylän 30865: -.~.Vurtomäen kylätien ottamisesta valtion hoitoon. 30866: 30867: 30868: 30869: E d u s k u n n a ll e. 30870: 30871: Kiuruveden kunnassa on n. s. Remesky- saakka koettanut pitää sitä liikennöitävässä. 30872: län-Murtomäen kylätie, joka lähtee Kiu- kunnossa. Mutta kun lähiaikoina alueella 30873: ruveden-Pyhännän valtatieltä länteen päin olevat ASO:n rakentamat asutustietkin siir- 30874: n. 15 km:n päässä Kiuruveden kirkolta. tyvät paikallisen väestön hoitoon, ja kun 30875: Sen jatkona Oulun läänin· puolella on Py- toisaalta liikenne mainitulla kylätiellä 30876: häjärven kunnan hoidossa oleva n. s. Liit- uudiskyläkuntien ja Kiuruvesi-Pyhäjärvi- 30877: toperän tie. Mainittu kylätie on rakennettu yhdysliikenteen vuoksi on paisunut valtatie• 30878: v. 1928 ja on se 10.6 km:n pituinen. mäiseksi, on tien kunnossapito käynyt hoi~. 30879: Tie rakennettiin alun perin tiehen rajoit- tokunnalle ylivoimaiseksi tehtäväksi. · 30880: tuvien kylien paikallista tarvetta varten. Kun lisäksi on aivan luonnollista, että 30881: Sen alueeseen kuului ennen sotia 85 tilaa, uudisasutustilojen valmistuessa ja vauras- 30882: joista jokseenkin puolet on vanhan asutus- tuessa niiden liikenne Kiuruveden kirkon. 30883: lain perusteella muodostettuja asutustiloja, kylään y. m. asutuskeskuksiin tulee kasva~ 30884: mutta sotien jälkeen koko tiealueen luonne maan moninkertaiseksi ja samoin linja. 30885: on muuttunut perusteellisesti. Valtio on. sekä kuorma-autoliikenne .a~tuskeskuksista 30886: perustanut tien vaikutusalueelle Korpijoen, uudisasutusalueille paisumistaan paisuu. 30887: Lahnajoen ja Remesjoen varteen suuret niin on ilmeistä, etteivät uudisraivauksilla 30888: uudisasutusalueet käsittäen tällä haavaa 156 raatavat viljelijät jaksa uhrata työvoi., 30889: uutta viljelystilaa. Näistä n. 50 tilaa kuu- maansa ja työpäiviänsä teiden kunnossa- 30890: luu aivan välittömästi p. o. Remeskylän- pitoon siinä määrin kuin tiet ehdottomasti 30891: Murtomäen tien alueeseen, ja muittenkin vaatisivat. 30892: tilojen väestö huomattavan paljon käyttää Tämän vuoksi rohkenemme esittää edus. 30893: aina liikennöimiseensä juuri tätä tietä. Se kunnan päätettäväksi toivomuksen, 30894: onkin suorin kulkureitti Kiuruveden kir- 30895: kolle, ja sillä liikennöi säännöllisesti linja- - että hallitus ryhtyisi ripeisiin toi- 30896: auto sekä tilapäisesti kuorma-autot ja lukui- menpiteisiin Kiuruveden pitajässii 30897: sat henkilöautot. olevan Remeskylän-Murtomäen ky. 30898: Huolimatta tiellä vallitsevasta runsaasta lätien ottamiseksi valtion välittö.._ 30899: liikenteestä tien hoitokunta on näihin mään hoitoon. 30900: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 30901: 30902: L. 0. Hirvensalo. Elli Nurminen. 30903: Akseli Brander. Esa Hietanen. 30904: Lennart Beljas. Yrjö Kilpeläinen. 30905: Eino Laitinen. Pekka. Kiiski. 30906: Tahvo Rönkkö. Martti LeS'kinen. 30907: :XU,u. - Bemst. mot. H:o 370. 30908: 30909: 30910: 30911: 30912: Jtl)ribick m."ft.: Jlngdf!nlfe övertagande av byvägen Ri- 30913: backa-'Viit!Jniemi i statens vård. 30914: 30915: 30916: '1' i 11 'ft i k s d a g e n. 30917: -~ ·>e'l'l iill tii.t\My:r.,lsen i Van. Hill ten tm '35~;000 ntk, vara.v 906;006:- kom- 30918: mli1ftml.d mi~ MtftöHo ~mn- mer p! ~gdeligaVta -och ~,000: - _pl 30919: 1nildige 'i 'Petillax, ~. ÖvM"lnark ·ö& ma\len. · ·· 30920: ~is :lflmU'fmller 1ien '21.l6. 191lf, att by- Vägen betjänar i huvu&ak .aRmän trafflt. 30921: ·Vägen ltib~a---'V"Titani~i, ~ägen ·inom Sålunda '11pt>rätthfi.Ues pi 'Vägsttäclran ,Aret 30922: :d'ei!ISI. 'kommutlet', :mitt-e ;ö.verta~ 11.v ~en. om regelbunden 'bm!Sti-afik, .som Jtl. a. 'be- 30923: I 'Sitt utlltan& afböjde läns$tyrel8en :'an- tjäna'r delar av Petalax, 'Pörtom, -överm,ark 30924: sökan .me« ·~t~ ·att .otä~ inte 'haT och Korsnäs ·kommuner. Virkes- ·oeh .v.ed- 30925: sådan &1bnån ;be'tyftelse att sk"ål f'åreligga tral'lSPorten med lastbilar är omfattand~ 30926: för ~ omhlldriing til\ s~. I.sitt bero.ende _på att vägen är ·utfaTtsvii,g 1'rån 30927: utiitande ti:U Vig- 'Oeh va:tterihyggnadssty- relativt stora skogsmnråden. Sårskilt t~-gt 30928: -relserl föroTda~ Vasa 'Viig- 1JclJ. vatten- blir vägen belas:tad ,geYtom .,9tatens . grti,S- 30929: byggna8si:tistrikt ·däremot mtSökan. tran~urter .från stat,ens gt'US'tiikt, iiet. s;k. 30930: Det ftire'fafler :e~Hertid nu 'Sam om .an- Hejgfiet. Dessutom äger staten en annan 30931: 'SÖKafi, ·1tniinstone 'li-elVis·p'å. ·grnnd av Hins- grustikt ,i omedel'ba.r .närhet Av ~~ell., 30932: styreblens ·n~tiva ·_ iclre såidmn:niga - viiken icke kan utnyttjas .:u.tan att .an\".b(la. 30933: utl!ttmde inte -skti:tle :-eiiiålla :Väg- oeh :vat- .denna väg. Vår uppfattning ä~, _a;tt ~~ 30934: tenbyggn:ad~yrelsmm ..föt:ord. 'l liandelse aTinianna tl'Afiken ~ deulla v;lj.g .ir '1lka 30935: .sl ·skeT:, :kommer ansökan Jmappast 'hel'lB onltattande som moisvar@de .tratik på v)i.g- 30936: att godkännas av min1steriet i:Ö'l' komm:ani- str,Mlrorna Ribaeka-Dal~ek.a .i ·.Pet.alax 30937: kationerna. . Med hänsyn härtitl ooh .tl! och Pörtom kommuner och ·~l'8t!lis-:'Bol 30938: .:denna Väg samt trafiiren pA .densamma lm- ba;c'ka-.öv.er.nu.trk i .Korsnäs Jxlh ö~t'k 30939: ligt undetteeknades åSikt äro av sådan 'be- kommllll.er, 'ViJka ,'\fi\gar .även JlD.del'bJT,I,as 30940: skaffenllet att vägande skäl föreligga för av stä"ten. P.A.gnmtl-av &llt detta .anse ,.vj, 30941: .att :v-igen 'öv.ertages .i statens vård, önska att. tiet är ..statens slcyldjghet .att -&-ertaga 30942: vi 'l:trin.ga frågan tiil rikSda.gens 'kännedom ifrågaVaTan'de väg. · 30943: och .beälut. Med hänv:isning till .v--a.d SQJll .QVAU :tm- 30944: 'Iffågavara:ride väg 'bei'ör, såsom nämnts, 'fens .anli.ålles .vötdsamt, att ,r,iksa.agen .ville 30945: fyra kommuner och föroinder statens väg besluta hemstalla, 30946: Petalax-Pörtom och motsvarande väg 30947: Korsnäs-övermark. Vägens längd utgör att regeringen skyndsamt måtte 30948: 12.43 km och dess gen6Blsnittliga bredd vidUI,ga.-4tgiir!der för att som alZmän 30949: .5 meter. Den omby.-ggdes 1:937 och befinner lands-viitg i. ,fftatem .ttård övertaga by- 30950: -sig i gott skick. Enligt 1lt1åtande av V asa vägen B.ikr.Cha-Viitaniemi i Peta- 30951: -väg- och vattenbyg~sdistrikt den 30. 1. lax, PörUwn., Övef't1t11Jrk och Korsnäs 30952: 1950 stiga kostnadema ·för :att .sitta vägen i kontm'U1Wir. 30953: sådant skick att den kan övertagas av sta- 30954: Helsingfors den 8 februari 1950. 30955: 30956: Verner Korsbäck. Albin Wickman. 30957: Levi Jern. Arthur Larson. 30958: Albert Brommels. Ma.tts Forss. 30959: 721 30960: 30961: XII,74. - Toiv. al. N:o 370. Suomennos. 30962: 30963: 30964: 30965: 30966: Korsbäck y. m.: Ribackan-Viitaniemen kylätien ottami- 30967: sesta valtion halt11un. 30968: 30969: 30970: E d u s kun n a II e. 30971: 30972: Vaasan lääninhallitukselle jättämässään tulee tieosakkaiden osalle ja 50,000 mark- 30973: kirjelmässä Petolahden, Pirttikylän, Yli- kaa valtiolle. 30974: markun ja Korsnäsin kunnanvaltuustot Tie palveiee pääasiallisesti yleistä liiken- 30975: anoivat 21. 7. 1947 näissä kunnissa sijait- nettä. Siten on tieosuudella kautta vuoden 30976: sevan Ribackan-Viitaniemen kylätien otta- säännöllinen bussiliikenne, joka mm. pal- 30977: mista valtion haltuun. Lausunnossaan lää- velee Petolahden, Pirttikylän, Ylimarkun ja 30978: ninhallitus hylkäsi anomuksen sillä perus- Korsnäsin kuntia. Puu- ja halkolmljetuk- 30979: teella, ettei tiellä ollut sellaista yleistä mer- set kuorma-autoilla ovat huomattavat joh- 30980: kitystä, että olisi syytä muuttaa se valtion tuen siitä, että tie johtaa suhteellisen 30981: maantieksi. Vaasa~ tie- ja vesirakennus- suurilta metsäalueilta. Erityisesti rasitta- 30982: piiri sitä vastoin puolsi lausunnossaan ano- vat tietä valtion sorankulj~tukset valtion 30983: musta. Hejgdet-nimiseltä soranottopaikalta. Sitii 30984: Nyt näyttää kuitenkin siltä, ettei anomus, paitsi valtiolla on tien välittömässä lähei- 30985: ainakin osaksi lääninhallituksen kielteisen- syydessä toinen soranottopaikka, jota ei 30986: ei asiantuntijain - lausunnon johdosta tu- voida käyttää ilman tätä tietä. Käsityk- 30987: lisi saamaan tie- ja vesirakennushallituksen semme on, että yleinen liikenne tällä tiellä 30988: puoltolausetta. Mikäli näin käy, tulee kul- on yhtä suuri kuin vastaava liikenne mat- 30989: kulaitosministeriökään tuskin hyväksymään kalla Ribacka-Dalbacka Petolahden ja 30990: anomusta. Tämän johdosta ja kun tämä Pirttikylän kunnissa ja Korsnäs-Bod- 30991: tie ja sen liikenne allekirjoittaneiden käsi- backa-Ylimarkku Korsnäsin ja Ylimarkun 30992: tyksen mukaan ovat senlaatuiset, että on kunnissa, jotka tiet ovat myös valtion yllä- 30993: olemassa painavia syitä tien ottamiseksi pitämiä. Kaiken tämän perusteella kat- 30994: valtion hoitoon, halua1mne tuoda asian somme valtion velvoJlisuudeksi ottaa kysy- 30995: €duskunnan tietoon ja päätettäväksi. myksessä oleva tie haltuunsa. 30996: Kysymyksessä oleva tie liittyy, kuten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 30997: sanottu, neljään kuntaan ja yhdistää val- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- 30998: tion maantien Petolahti-Pirttikylä ja vas- vomuksen, 30999: taavan tien Korsnäs-Ylimarkku. Tien pi- 31000: tuus on 12.43 km ja keskimääräinen leveys että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 31001: 5 metriä. Se rakennettiin uudelleen 1937 toimenpiteisiin Petolahden, Pirtti- 31002: ja on hyvässä kunnossa. Vaasan tie- ja kylän, Ylimarkun ja Korsnäsin kun- 31003: >1esirakennuspiirin lausunnon mukaan kus- tiin kuuluvan Ribackan-Viitanie- 31004: tannukset tien saattamisesta sellaiseen kun- men kylätien ottamiseksi valtion 31005: toon, että se voidaan ottaa valtiolle, nouse- haltuun. 31006: vat 350,000 markkaan, josta 300,000 mk 31007: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 31008: 31009: Verner Korsbäck. Albin Wickman. 31010: Levi Jern. Arthur Larson. 31011: Albert Brommels. Matts ForS'S. 31012: 31013: 91 31014: 722 31015: 31016: XII,75. - Hemst. mot. N:o 371. 31017: 31018: 31019: 31020: 31021: Forss m. fl.: .Angående övertagande av kommunalvägen 31022: från Karvsor by till Kaitsor by i V örå kommun · av 31023: staten. 31024: 31025: 31026: s 31027: T i ll R i k d a g e n. 31028: 31029: Landsvägen från Vörå kommun till Ora- utgi:ft för staten, om den i sin vård över- 31030: vais kommun är ytterst krokig och svårtra- tager denna vägsträcka och utför, om så 31031: fikerad. Vägen är dessutom på grund av behövdes, en del arbeten och förbättringar 31032: tät skog svår att uppehålla på vintern. på densamma. Vägen mellan Vörå och 31033: Då mer · säkerhet betydande uträtnings- Oravais kommuner blir förkortad med upp- 31034: arbeten måste utföras på den landsvägsdel skattningsvis 1.5 a 2 km. Trafikvinsten 31035: om 3 km från slättlandet i Karvsor by skulle bliva ännu större än vad kilometer- 31036: tills vägen ansluter sig till riksvägen N: o 8 antalet utvisar. 31037: i Kaitsor by, kommer den att åsamka Med hänvisning till vad ovan anförts an- 31038: statsverket stora kostnader. hålles vördsamt, att riksdagen ville besluta 31039: Karvsor-Kaitsor byväg i Vörå har över- hemställa, 31040: tagits i kommunens vård från ingången 31041: av detta år. Denna väg går över jämn att regeringen måtte vidtaga dt- 31042: och öppen mark, med sammanhä:p.gande gärder för statens (ivertagande av 31043: bebyggelse, till riksvägen i Kaitsor by. Vä- kommunalvägen från landsvägen i 31044: gens längd är endast 1. 5 km. Karvsor by till riksvägen n:o 8 i 31045: Det blir i längden knappast någon mer- Kaitsor by inom Vörå kommun. 31046: Helsingfors den 10 februari 1950. 31047: 31048: 31049: Matts Forss. Albin Wickman. 31050: Albert Brommels. Levi Jern. 31051: Verner Korsbäck. 31052: 723 31053: 31054: XD, 111. - Toiv. a.l. N: o 371. Suomennos. 31055: 31056: 31057: 31058: 31059: Forss y. m.: Vöyrin kunnassa olevan Karvsorin ja Kaitsorin 31060: kylien välisen kunnantien ottamisesta valtion haltuun. 31061: 31062: 31063: E d u s k u n n a 11 e. 31064: 31065: Vöyrin kunnan ja Oravaisten kunnan nuksia valtiolle, jos se ottaa tämän tien 31066: välinen maantie on tavattoman mutkikas ja haltuunsa ja suorittaa, jos niin tarvittai- 31067: vaikeasti liikennöitävissä. Tiheän metsän siin, osan töistä ja parannuksista. Vöyrin 31068: takia on tietä sitäpaitsi vaikeata pitää kun- ja Oravaisten kuntien välinen tie lyhenee 31069: nossa talvella. Kun huomattavia oikaisu- arviolta 1.5-2 km. Liikennevoitto tulisi 31070: töitä varmasti on suoritettava kolmen kilo- vielä suuremmaksi kuin mitä kilometriluku 31071: metrin tieosalla Karvsorin kylän tasangolta osoittaa. 31072: siihen saakka, jossa tie Kaitsorin kylässä Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan 31073: yhtyy valtakunnantiehen n: o 8, tulee se kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 31074: aiheuttamaan valtiolle suuria kustannuksia. toivomus, 31075: Karvsorin-Kaitsorin kylätie Vöyrissä 31076: otettiin kunnan haltuun tämän vuoden että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 31077: alusta lukien. Tämä tie kulkee tasaisen ja siin Vöyrin kunnassa Karvsorin ky- 31078: avoimen maan halki siihen liittyvine asu- lässä olevalta maantieltä valtakun- 31079: tuksineen, valtakunnantiehen Kaitsorin ky- nantielle n:o 8 Kaitsorin kylässä 31080: lässä. Tien pituus on vain 1.5 km. johtavan kunnantien ottamiseksi val- 31081: Ajanmittaan koituu tuskin lisäkustan- tion haltuun. 31082: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 31083: 31084: Matts Forss. Albin Wickman. 31085: Albert Brommels. Levi Jern. 31086: Verner Korsbäck. 31087: 724 31088: 31089: XII,76. - Toiv. al. N:o 372. 31090: 31091: 31092: 31093: 31094: Hykkä.äJä. y. m.: Sillan rakentamisesta Il.ymijoen yli Lam- 31095: min lossin kohdalle. 31096: 31097: 31098: E d u s k u n n a ll e. 31099: 31100: Kymen läänin luoteisosassa Valkealan ja Silta ei tulisi kalliiksikaan, koska joki 31101: Jaalan pitäjien rajalla katkaisee niin sa- mainitulla kohdalla on varsin kapea, noin 31102: nottu Lintukymi Kouvolasta pohjoiseen me- 80 metriä, ja pengerrystyön avulla jäisi 31103: nevän maantien, missä kohdassa liikennettä varsinainen siltaosa hyvinkin lyhyeksi. Kun 31104: välittää Lammin lossi. Liikenne mainitulla näin päästäisiin valtion varoja tuhlaavasta 31105: kohdalla on varsin vilkasta, koska tätä tietä lossin käytöstä, kuolettaisi silta melko no- 31106: päästään sekä Heinolaan että Mäntyharjun peasti rakennuskustannukset. 31107: kautta Mikkeliin. Toimitetun laskelman Lisäksi on huomattava, että tästä muo- 31108: mukaan välittää mainittu lossi keskimäärin dostuisi varsin sopiva työttömyystyömaa, 31109: 150 moottoriajoneuvoa vuorokaudessa. Sen koska sillalle johtavaan pengerrystyöhön 31110: jälkeen kun tämä laskenta on suoritettu, voitaisiin sijoittaa runsaasti ihmistyövoi- 31111: on liikenne yhä vilkastunut sillan valmis- maa. 31112: tuttua Kymijoen yli Kuusankosken koh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 31113: dalla. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 31114: Liikennettä vaikeuttaa vielä lisäksi, kun 31115: lossi on käsikäyttöinen ja pienikokoinen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 31116: niin, ettei siihen mahdu pitkää puutavaraa toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi 31117: kuljettavat autot, vaan täytyy niiden pääs- Kymijoen yli Lammen lossin koh- 31118: täkseen Kotkan ja Haminan satamiin tehdä dalle. 31119: pitkä kiertomatka. 31120: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 31121: 31122: Heikki Hykikäälä. Veli Järvinen. 31123: Urho Saariaho. Valto Käkelä. 31124: Meeri Kalavainen. Anton Suurkonka. 31125: 725 31126: 31127: XII,77. - Toiv. al. N:o 373. 31128: 31129: Ka.uka.maa y. m.: Hämeenkyrön pitäjän Kyröskoskella Pap- 31130: pilanjoen yli johtavan maantiesillan uusimisesta. 31131: 31132: E d u s k u n n a ll e. 31133: 31134: Hämeenkyrön pitäjän Kyröskoskella Pap- leen laajentumassa juuri tälle suunnalle. 31135: pilanjoen yli johtava maantiesilta on kapea Maanlunastuslautakunnan toimesta on jo 31136: ja kevytrakenteinen puusilta sekä nykyisin lohkaistu 50 tonttia Kyröskosken harjun 31137: jo niin rappeutunut, että se on pikaisesti itäpuolelta, ja Hämeenkyrön kunnanval- 31138: uusittava. Sillan yli johtava maantie alkaa tuusto on 28. 12. 1949 päättänyt, että 31139: Tampereen-Ikaalisten valtamaantiestä ja alueelle haetaan asemakaava, joka liittyy 31140: vie Viljakkalan pitäjään. Sillan sijainnin v. 1941 vahvistettuun Kyröskosken raken- 31141: vuoksi tie halkaisee Oy. Kyro Ab: n tehdas- nussuunnitelmaan. Läheisten Turkkilan, 31142: alueen ja kulkee useissa kohdin yhtiön ra- 'fimin ja Uskelan kylien viljelijät samoin- 31143: kennuttaman kapearaiteisen rautatien rai- kuin osa viljakkalaisia tuovat tätä tietä 31144: teiston ylitse. Liik,enne rautatiellä on vil- päivittäin maitonsa Kyröskosken osuusmei- 31145: kas sähköveturien vetäessä vaunuja sata- jeriin ja käyttävät siellä olevia myllyjä, 31146: maan ja vaihtaessa raiteilta toisille, joten kauppoja jne. Tämän paikallisliikenteen 31147: maantien käyttäjien turvallisuus on mo- lisäksi uusi ajanmukainen silta voisi myös 31148: nesti vaarassa. Joen molemmin puolin sil- palvella pitäjien välistä liikennettä, sillä 31149: lalle johtava tie kulkee jyrkässä mäessä ehdotetusta paikasta n. 2 km pohjoiseen 31150: nousun lähennellessä itäpuolella 30 asteen Pappilanjoki laskee suureen Kyrösjärveen, 31151: kulmaa ja tien muodostaessa sillankorvassa jonka itäpuolella sijaitsevat Viljakkalan 31152: vaarallisen kaarteen. Tästä johtuen tietä pitäjä ja toinen puoli Ikaalisten pitäjää. 31153: ei voida liikennöidä kuormatuilla eikä keli- Viimeksimainittujen asujaimien on keli- 31154: rikon aikana millään ajoneuvoilla, vaan on rikkoaikoina kuljettava pitäjän ja seura- 31155: pakko kiertää Hämeenkyrön kirkon kautta kunnan keskukseen Ikaalisten kauppalaan 31156: eli n. 10 km. Joen itäpuolella asuva väestö Hämeenkyrön kirkon kautta, mutta jos eh- 31157: onkin kiertääkseen hankalan sillan alkanut dotettu silta ja tienoikaisu saataisiin ai- 31158: jalan kulkiessaan käyttää Kyröskosken voi- kaan, heidän matkansa lyhenisi 10 km. 31159: malaitoksen patoa myöten johtavaa kapeaa Tämän vuoksi on, paitsi Hämeenkyrön ja 31160: käyntisiltaa. Päivittäin sitä kulkee 40-50 Viljakkalan, myös Ikaalisten kunnanval- 31161: kansakoululaista. Patoa ei kuitenkaan ole tuusto yksimielisesti asettunut puoltamaan 31162: tarkoitettu kulkutieksi ja niinpä sillä onkin hanketta. Paikalla on Turun tie- ja vesi- 31163: sattunut koskeen putoamisia. rakennuspiirin toimesta jo suoritettu tut- 31164: Nämä hankaluudet ja vaarat voitaisiin kimus ja tehty alustava kustannuslaskelma. 31165: välttää, jos uusittava silta rakennettaisiin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 31166: pari sataa metriä pohjoisemmaksi Kyrös- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 31167: kosken putouksen ja padon yläpuolelle, 31168: mikä on sekä maaston että liikenteen suun- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 31169: tauksen kannalta edullisin paikka. Tällä toimenpiteisiin Hämeenkyrön pitä- 31170: kohtaa Pappilanjoen itäpuolella asuu - jän Kyröslwskella Pappilanjoen yli 31171: muusta väestöstä puhumatta - Oy. Kyro johtavan maantiesillan uusimiseksi 31172: Ab:n tehtaiden työväestöä n. 60-70 per- ,ia sen rakentamiseksi ,uuteen paik- 31173: hettä, jotka tarvitsisivat kunnollisen kulku- kaan Oy Kyro Ab :n voimalaitoksen 31174: tien työpaikalleen, kauppoihin, meijeriin, pohjoispuolelle. 31175: pankkeihin, kouluun jne. Asutus on edel- 31176: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 31177: 31178: L. 1. Kauka.ma.a.. Jalmari Pusa. Pentti Niemi. 31179: Jaakko Hakala. Kustaa A.la.nko. Toivo Pyörtänö. 31180: Lauri Murtomaa. Arvo Sävelä. Lauri Leppihalme. 31181: 726 31182: 31183: XII,78. - Toiv. al. N:o 374. 31184: 31185: 31186: 31187: 31188: Okko y. m.: Toimenpiteistä Kirjamoinsillan rakentamiseksi. 31189: 31190: 31191: E d u s k u n n a 11 e. 31192: 31193: Lappeenrannan-Taipalsaaren maantie Lappeenranta-Mikkeli yhä enemmän alka- 31194: kulkee Kirjamoinsalmen yli lossilla, jossa nut siirtyä tälle tielle, sillä matka Mikke- 31195: liike vuosi vuodelta on käynyt yhä vilk- liin tätä tietä käyttäen lyhenee huomatta- 31196: kaammaksi. Kun mainittu maantie 1941 vasti. Kun paikallinen laivaliikenne kan- 31197: valmistui, oli sillan rakentaminen silloin nattamattomana on loppunut, on se kaut- 31198: niissä oloissa mahdoton ja siksi salmen yli taaltaan siirtynyt tälle maantielle, joten tä- 31199: kulku järjestettiin moottorilautalla. mäkin suurelta osalta lisää liikennettä mai- 31200: Tosiasiat ovat kuitenkin osoittaneet, että nitulla tiellä. 31201: lautta nykyisissä oloissa on ollut aivan riit- Lappeenrannan kaupungissa ja Laurit- 31202: tämättömän hidas kulkuväline sanotussa salan kauppalassa sekä lähikunnissa on pal- 31203: salmessa. V. 1949 keskimäärin yksinomaan jon työttömiä, joka työttömyys näyttää tu- 31204: autoja joutui lautta kuljettamaan 100 kpl. levaisuudessakin jatkuvan. Tällöin olisi sil- 31205: päivässä. Molemmille rannoille muodostui tatyöt tällä tärkeällä tiellä saatava käyn- 31206: kiireellisinä aikoina pitkiä kuljetusjonoja tiin. Mutta ennen sitä tarvittaisiin tutkia 31207: odottamaan vuoroaan ja saattoi odotusaika sillan paikka ja tehdä sillan rakentamiseksi 31208: muodostua usein 4-5 tuntiseksi. tarpeelliset suunnitelmat. 31209: Toisinaan leudompina talvina joudutaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 31210: keskisalmi kovan työn avulla pitämään su- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- 31211: lana, mutta kovempina pakkastalvina niin- vomuksen, 31212: kuin nytkin ei !auttaa voida käyttää. Täl- 31213: löin on jäällä kulkemisesta useita haittoja, että hallitus toimittaisi kiireelli- 31214: vesi tulvii jäälle ja lumiesteet ovat myöskin sesti tutkimuksen Lappeenrannan- 31215: varsin haitallisia. Kelirikon aikana niin Taipalsaaren tieosalla olevan Kirja- 31216: gyksyllä kuin keväälläkin väylän pitäminen moinsalmen sillan paikasta ja laatisi 31217: auki on sangen vaikeaa. suunnitelman ja kustannusarvion 31218: Viime aikoina on kauttakulkuliikenne mainitun sillan rakentamiseksi. 31219: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 31220: 31221: Väinö Okko. Dmari Tiainen. 31222: Aino Luostarinen. Eemil Luuldm. 31223: Matti Miikki. 31224: 727 31225: 31226: :XU,79. - Toiv. al. N:o 375. 31227: 31228: 31229: 31230: 31231: Kuittinen y. m.: Hallikkalan sillan rakentamisesta Imatran 31232: kauppalassa. 31233: 31234: 31235: E d u s k u n n a ll e. 31236: 31237: Sodan aikana tuhoutui rajaseutukuntien houtui silta niin, että sen jälkeen on nai- 31238: alueella suhteellisen enemmän omaisuutta den kyläkuntien asukkaiden pakosta pitä- 31239: kuin sisämaassa, mikä on aivan luonnollista. nyt kiertää useita kilometriä joka päivä 31240: Sodan johdosta särkyneitä arvoja on kor- päästäkseen keskukseen toimittamaan asioi- 31241: vattu ja rakennettu eri puolilla maata. taan. Kun sodan johdosta kärsineiden asiat 31242: M. m. Pohjois-Suomi on rakennettu uudel- on toisillakin paikkakunnilla korjattu tai 31243: leen. Meillä itärajalla on vielä suoritukset suoritettu korvaus niistä ja tämä osa on 31244: keskeneräiset. Maantiejatkoja on tosin jäänyt korjaamatta, niin asian näin ollen 31245: eräillä paikoilla tehty, mutta suurin osa on esitämme kunnioittaen eduskunnan hyväk- 31246: vielä tekemättä. Yksi tällainen suuri epä- syttäväksi toivomuksen, 31247: kohta on vielä olemassa siinä, että Hallik- 31248: kalanjoen maantiesilta on vielä korjaa- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 31249: matta. Tämä tie kulkee Räikkälästä N'åträ- Imatran kauppalan alueella sodassa 31250: mälän Hallikkaan ja Mellonkylän kautta särkyneen Hallikkalanjoen s~1lan 31251: Imatralle. · uudelleen rakentamiseen ·työttömyys- 31252: Ennen sotaa tämä tie oli vilkasliikentei- varoilla. 31253: sin tie ja jatkuva läpikulkutie. Sodassa tu- 31254: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 31255: 31256: Juho Kuittinen. ~atti Miikki. 31257: 728 31258: 31259: XII,so. - Toiv. al. N:o 376. 31260: 31261: 31262: 31263: 31264: Kuittinen y. m.: Suhosen ylikäytäväsillan rakentamisesta 31265: V uoksenniskalla. 31266: 31267: 31268: E d u s k u n n a ll e. 31269: 31270: Rautatieliikenne maassamme on vuosi pahtuu alhaalla notkossa, josta on seurauk- 31271: vuodelta lisääntynyt ja tulee näin jatku- sena, että raskaan kuorman aikana on vai- 31272: vasti tapahtumaan. Ylikäytäväonnettomuu- kea pysäyttää autoja alamäessä. Tämä yli- 31273: det ovat samalla moninkertaistuneet liiken- käytävän korjaus ja teko sopii erinomai- 31274: teen lisääntyessä. Tämä useasti johtuu suu- sesti työttömyystyönä tehtäväksi. 31275: relta osalta siitä, että huono näkyväisyys Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 31276: on ollut syynä moneen onnettomuuteen. ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi 31277: Tämän johdosta monet ihmiset ovat menet- toivomuksen, 31278: täneet henkensä. Yksi tällainen varsin vaa- 31279: rallinen paikka on Imatran kauppalan että hallitns tutkituttaisi Vuoksen- 31280: alueella Vuoksenniskan rantaradan ja van- niskalla olevan Suhosen ylikäytävän 31281: han rautatehtaan välillä oleva Suhosen yli- sillan rakentamisen tarpeellisuuden 31282: käytävä. Tässä kohden on kahta puolta ja ryhtyisi tarvittaviin toimenpitei- 31283: korkeat mäennyppylät ja radan ylitys ta- siin mahdollisimman pian. 31284: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 31285: 31286: Juho Kuittinen. 0. Muikku. 31287: 729 31288: 31289: XII,s1. - Toiv. a.l. N:o 377. 31290: 31291: 31292: 31293: 31294: Villiula y. m.: Sillan rakentamisesta Hännilän salmeen. 31295: 31296: 31297: E d u s k u n n a ll e. 31298: 31299: Sotien jälkeen on maamme maantiever- keytyksen tällä mitä tärkeimmällä liikenne- 31300: kostoa ryhdytty mahdollisuuksien mukaan väylällä. Kun sillan rakentaminen Hänni- 31301: parantamaan ja tämä on koskenut erikoi- län salmeen on käsittääksemme ytksi kaik- 31302: sesti myöskin ennen sotia suunniteltujen kein tärkeimpiä ja kiireellisimpiä toimen- 31303: runkoteiden rakentamista. Niinpä on nyt piteitä Helsingin-Oulun valtamaantien 31304: vallitsevan työttömyyden aikana huomatta- kuntoonsaattamiseksi, olisi sillan rakenta- 31305: vat määrät työttömyysvaroja käytetty Jy- miseksi nimenomaan Hännilän salmeen ryh- 31306: väskylän kautta kulkevan Helsingin- dyttävä mitä kiireellisimpiin toimenpitei- 31307: Oulun valtamaantien kuntoonsaattamiseksi. siin. 31308: Tämä tie tulisi kulkemaan Viitasaaren pi- Edellä esitetyn pohjalla esitämme kun- 31309: täjässä niin sanotun Hännilän salmen ylitse, nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 31310: jossa tällä hetkellä liikennettä välittää muksen, 31311: moottorilossi. Kyseelliselläkin kohdalla on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 31312: liikenne tiellä erittäin vilkasta, jota lossin toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi 31313: käyttö hidastuttaa suuressa määrässä ai- Hännilän salmeen Viitasaaren pitä- 31314: heuttaen lossi lisäksi kelirikon aikana mo- jässä Helsingin-Oulun valtamaan- 31315: nien päivien jopa joskus viikkojenkin kes- tiellä. 31316: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 31317: 31318: T. N. Vilhula.. Kusti Eskola. 31319: Lauri Laine. Wiljam Sarjala. 31320: 31321: 31322: 31323: 31324: 92 31325: '730 31326: 31327: XU,s2. - Toiv. al. N:o 378. 31328: 31329: 31330: 31331: 31332: J. Wirtanen y. m;: Toimenpiteistä Munakan sillan raken- 31333: nustyön loppuun saattamiseksi. 31334: 31335: 31336: E d u s k u n n a 11 e. 31337: 31338: Jo vuon:na 1939 aloitettiin Seinäjoki- vastata liikenteen turvallisuudesta. Tällai- 31339: Ylistaro-Vaasan maantien n. k. Munakan nen tilanne on mitä sietämättömin kahden 31340: Sillan rakennustyöt. Työt saatiin viedyksi suuren liikekeskuksen väliselle liikenteelle 31341: niin pitkälle, että sillan kaikki tukiarkut ja herättää syvää tyytymättömyyttä valtio- 31342: valettiin paikoilleen, mutta sillan kansi jäi vallan laiminlyöntiä kohtaan tässä asiassa. 31343: tekemättä sodan aiheuttaman materialipuut- Kaikkeen edellä mainittuun viitaten eh- 31344: teen takia. dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo- 31345: Tällä suuriliikenteisellä maantiellä on muksen, 31346: nyt, yli kymmenen vuoden aikana täytynyt 31347: joenylittämiseen käyttää tilapäisesti raken- ett, hallitus ryhtyisi kiireellisiin 31348: nettua pukkisiltaa joka on nykyisin niin toimenpiteisiin Munakan sillan ra- 31349: huonossa kunnossa etteivät viranomaiset voi kennustyön loppuunsaattamiseksi. 31350: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 31351: 31352: Johannes Wirtanen. Verner Korsbäck. 31353: J. Koivisto. Isa.k Penttala.. 31354: 731 31355: 31356: XU,sa. - Toli.v. al. N:o 379. 31357: 31358: 31359: 31360: 31361: Laitinen. y. m.: Sillan rakentamisesta Muurutvirran lossi- 31362: paikalle. 31363: 31364: 31365: E d u s k u n n a ll e. 31366: 31367: Suurien vesistöjen takaisena kuntana on tämän tien liikennettä hidastuttava ja hait- 31368: Muuruveden kunta liikenteeseen nähden taava Muurutvirran lossi, Jännevirran sil- 31369: . jossain määrin eristetyssä asemassa, sillä lan valmistuttua lähiaikoina. Tämäkin 31370: tästä syystä joudutaan kiertämään useita haitta olisi pyrittävä poistamaan rakenta- 31371: kymmeniä kilometrejä liikennöitäessä maa- malla Muurutvirran ylitse silta. Sillan ra- 31372: kunnan keskukseen Kuopioon. Liikenne tä- kentaminen ei näyttäisi kovinkaan suuria 31373: hän läänin pääkaupunkiin kulkee pää- kustannuksia kysyvältä, sillä sen pituus 31374: asiassa Siilinjärven kautta, mutta on myös- tulisi olemaan ainoastaan kymmenissä met- 31375: kin toinen Melalahden kautta kulkeva tie, reissä ja helpottaisi sen rakentamista kal- 31376: joka ei kuitenkaan ole sanottavasti edel- lioinen perusta ja korkeat rantapenkereet, 31377: listä lyhempi ja kun sillä tiellä on kaksi joten mitään sanottavia pengerrystöitä ei 31378: lossipaikkaa, nim. Muurutvirran ja Jänne- tarvitsisi suorittaa, vaan voitaisiin luonnol- 31379: virran lossipaikat, hidastaa ja harrkaiuut- listen pengerrysten avulla silta rakentaa 31380: taa tämä liikennettä ja on tämä tie ollut niin korkealle, että kesäinen laivaliikenne 31381: vähemmän käytetty. Nyt kumminkin tar- voi esteettä sen alitse tapahtua. 31382: joutuu tämän viimeksi mainitun tiesuun- Edellä olevan perusteella esitämmekin 31383: nan käyttämiselle entistä suuremmat mah- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 31384: dollisuudet ja tulee se lyhentämään Muuru- 31385: veteläisten liikennöimistä Kuopioon huo- että hallitus asianmukaisesti tutki- 31386: mattavalla tavalla sen uuden tieoikaisun tuttaisi sillan rakentamisen Muuru- 31387: kautta, joka alkaa Melalahden tiestä kul- veden kunnassa sijaitsevalle Muurut- 31388: kien vesistön rannikkoaluetta, joten tästä virran lossipaikalle ja myönteisessä 31389: tiestä tämän oikaisun ansiosta tulee kehit- tapauksessa ryhtyisi toimenpiteisiin 31390: tymään muuruveteläisten ja muualtakin mainitun sillan rakentamiseksi. 31391: tulevan liikenteen valtatie. Jälelle jää vain 31392: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 31393: 31394: Eino Laitinen. Aino Luostarinen. 31395: Lennart Heljas. Vieno Simonen. 31396: Ta.hvo Rönkk:ö. Pekka Kiiski. 31397: Wiljam SarjaJ.a. Martti Leskinen. 31398: Heikld Soininen. T. N. Vilhula. 31399: EA Hietanen. 31400: 732 31401: 31402: XII,s4. - Toiv. al. N: o 380. 31403: 31404: 31405: 31406: 31407: J. Koivisto y. m.: Maantiesillan rakentamisesta Kyrönjoen 31408: yli Ilmajoen kunnan Palon kylässä. 31409: 31410: 31411: E d u s k u n n a ll e. 31412: 31413: Suupohjasta Seinäjoelle johtavalla maan- lienee turvallisuustoimenpiteenä harkittu, 31414: tiellä Ilmajoen kunnan Palonkylässä ole- ei voida tehdä, koska silloin jouduttaisiin 31415: vassa Kyrönjoen yli johtava riippusilta on koko vilkas liikenne ohjaamaan Kosken- 31416: aikoinaan toimitetussa tarkastuksessa to- korvan sillan kautta ns. Idänpuolen tielle, 31417: dettu kestävän, silloin toimitetun vahvis- joka heikkopohjaisena ei sitä kestä eikä 31418: tuksen jälkeen korkeintaan 6 tonnin kuor- kapeutensa ja mutkikkuutensa tähdenkään 31419: mituksen. Tarkastuksesta ja korjauksesta siihen sovi. Ainoana keinona on näin ollen 31420: kuluneiden vuosien kuluessa ei kantavuus uuden sil1an nopea rakentaminen kyseessä 31421: liene parantunut, vaan yhä vilkastuneen olevan, liikenteen vaatimuksia vastaamatto- 31422: liikenteen rasituksesta heikontunut. Samaan maa sillan sijaan. 31423: aikaan on liikenteessä oleva linja- ja kuorma- Edellä olevan perusteella ehdotamme 31424: autokanta kuormaustilavuudeltaan suuren- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 31425: tunut. Tästä johtuen on silta jatkuvasti, seuraavan toivomuksen, 31426: varsinkin vilkkaimman soran ja tukinajon 31427: aikoina, jopa kaksinkertaisen sallitun kuor- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 31428: mituksen alaisena. Tämä seikka on herät- toimenpiteisiin 'uuden, liikenteen 31429: tänyt huolestumista tieviranomaisten pii- ·vaatimuksia vastaavan maantiesillan 31430: rissä, koska sillan jatkuvaa ylikuormitusta rakentamiseksi [{yrönjoen yli Ilma- 31431: ei voida tehokkaasti valvoa ja estää. joen "fs,unnan Palonkylässä. 31432: Liikenteen kieltämistä sillan kautta, jota 31433: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 31434: 31435: J. Koivisto. Yrjö I. Antila. 31436: Johannes Wirtanen. Jussi Annala. 31437: 733 31438: 31439: XII,s5. - Toiv. aJ. N:o 381. 31440: 31441: 31442: 31443: 31444: Hirvensalo y. m.: Toimenpiteistä Lapinlahden yli johtavan 31445: sillan ja maantien rakentamiseksi. 31446: 31447: 31448: E d u s k u n n a ll e. 31449: 31450: Maassamme tällä haavaa vallitseva suuri matka Kuopion ja Iisalmen välillä lyhene- 31451: työttömyys on pannut valtiovallan, sen vi- mään noin 5-6 kilometriä. - - Kun tä- 31452: rastot ·ja virkamiehet sekä vastuuntuntoiset män mutkan oikaisu saataisiin tehdä valta- 31453: kunnallismiehet kovalle koetukselle. Aivan valta osaltaan hiekkaperäisessä metsämaas- 31454: luonnollista on, että tällaisena aikana jou- tossa, jossa tien rakennuskustannukset tu- 31455: dutaan puolella jos toisellakin vakavasti lisivat tosihalvoiksi, niin olisi tämä työmaa 31456: pohtimaan kysymystä, mistä on työttömille saatava avatuksi jo tämän vuoden työttö- 31457: saatava työtä. Työmaita vertaillessa koete- myyskauden vallitessa. 31458: taan kyllä yleensä siirtää etualalle sellaiset Vaikeimpana esteenä tämän hankkeen to- 31459: työt, joiden kautta kansantaloudellemme teutumiselle lienee mainittava maantiesillan 31460: saataisiin hyötyä ja joiden toteuttamisen rakentaminen nykyisen rautatiesillan vie- 31461: kautta luotaisiin varmempi pohja elinkeino- reen Lapinlahtea ylitettäessä. Mutta kun 31462: elämällemme. Mutta valitettavan paljon nykyinen ratapenger on niin leveä, että sitä 31463: joudutaan vielä nytkin teettämään sellaisia pitkin jalankulkijat nytkin erinomaisen hy- 31464: töitä, joiden tuottama hyöty rajoittuu vain vin pääsevät lahden toiselta rannalta toi- 31465: siihen, että työmiehet saavat ansaituksi selle liikennöimään, niin ei penkereen mah- 31466: palkkaa perheensä elatusta varten. Raja- dollinen levittäminenkään tuota mitään vai- 31467: tapauksia näiden molempien työmuotojen keuksia. Nämä vaikeudet on laskettava si- 31468: välillä on sangen runsaasti ja erikoisen run- täkin vähäisemmiksi koska valtio omistaa 31469: saasti niitä on sellaisilla hyvin suosituilla suuren soramäen noin 1.5-2 km matkan 31470: ja paljon käytännössä olevilla varatyö- päässä ja on tähän soranottopaikkaan rata- 31471: mailla, jotka aiheutuvat maanteiden oikai- kiskot paikoillaan rautateiden soranottoa 31472: semisesta ja mäkien leikkauksista. Ilman varten. Varsinaisen rautatiesillan jänne- 31473: muuta on selvää, että autoliikenteen yhäti väli on ainoastaan 25.5 metriä, jonka pituu- 31474: lisääntyessä on meidän saatava kaikkein deksi maantiesiHankin jänneväli olisi ra- 31475: suurimmilla valtateillä tällaisia parannuksia kennettava. Kun nyt kumminkin tällä haa- 31476: aikaan. Mutta jos teitten oikaisuja ja vaa elämme jo niin normaalisissa oloissa, 31477: uusien rakentamisia ei voida suorittaa il- että kaikki rakennusaineet näin pientä sil- 31478: man että huomattavan suuria alueita van- taa varten ovat saatavissa, niin ei liene 31479: hoja hyviä peltoja tuhotaan vaikeakäyttöi- syytä tämän hankkeen toteuttamista enää 31480: siksi sipaleiksi ja kunnollisia rakennuksia kauemmaksi lykätä siltateräksenkään puut- 31481: siirretään rakennustonteilla epäkäytännölli- tumisen takia. 31482: siin paikkoihin, niin tehdään tilapäisen hä- Se hyöty, mikä kyseessä olevasta tien oi- 31483: dän pakoittamana raskaita rikoksia tulevan kaisusta tällä maantiellä vallitsevalle suuri- 31484: polven leivänkasvattajia vastaan. merkitykselliselle kaukoliikenteelle koituisi 31485: Sellainen valtamaantien oikaisu, joka on aivan kiistaton, mutta paikallisliiken- 31486: mielestämme kestää sekä nykypolven että teelle sillä olisi vieläkin suurempi merki- 31487: seuraavienkin sukupolvien arvostelun, on tys. Tulisihan silloin Lapinlahden kirkon- 31488: Iisalmen ja Kuopion välisellä maantiellä kylän liikekeskus kauppoineen, meijerei: 31489: Lapinlahden pitäjässä. Kiertäähän siellä neen, myllyineen ynnä muine laitteineen 31490: nykyinen maantie Onkivedestä pistävää La- pohjoisesta suunnasta tuleville talouksille 31491: pinlahtea niin suurella mutkalla, että jos niin edulliseksi, että Lapinlahden rantata- 31492: se oikaistaisiin, niin saataisiin maantie- lot ( esim. Honkaniemi), jotka nykyisin saa- 31493: 734 XII,s5. -Lapinlahden silta ja maantie. 31494: 31495: vat kesäpuolella vuodesta kiertää mylly- ja rakennussuunnitelmat eivät millään tavoin 31496: kermakuormanaan - jos sen maitse jalos- joutuisi ristiriitaan tämän jo kauan suun- 31497: tuspaikkaan vievät - noin 11 km. kun nitteilla olleen maantien oikaisun kanssa, 31498: heille sillan valmistuttua tulisi kirkonky- olisi lopullinen ja virallinen tien suunta 31499: lälle matkaa sensijaan vajaa 1 km. Vähän saatava mahdollisimman pikaisesti määrä- 31500: pohjoisemmassa oleville Nerkoonkylän asuk- tyksi ja siksi rohkenemmekin kaiken edellä 31501: kaille, joita on 1,363 henkeä, lyhenisi matka sanotun perusteella esittää eduskunnan 31502: kirkonkylään 5 kilometrillä. Etelästä päin päätettäväksi toivomuksen, 31503: tuleville lapinlahtelaisille, esim. Alapitkän 31504: ja Mäntylahden y. m. kylien asukkaille, ly- että hallitus laatisi suunnitelman 31505: hentäisi tien oikaisu samoin huomattavasti ja kustannusarvion Lapinlahden yli 31506: matkaa omalle kirkolleen ja kunnanhuo- johtavan sillan ja maantien rakenta- 31507: neelleen. mista varten. 31508: Jotta siirtoväen y. m. lapinlahtelaisten 31509: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 31510: 31511: L. 0. Hirvensalo. Elli Nurminen. 31512: Lennart Heljas. Esa. Hietanen. 31513: Aino Luostarinen. Yrjö Kilpeläinen. 31514: Juhani Leppälä. Pekka Kiiski. 31515: Eino Laitinen. Martti Leskinen. 31516: 73& 31517: 31518: Xll,s6. - To:i.v. al. N:o 382. 31519: 31520: 31521: 31522: 31523: Kauhanen y. m.: Määrärahasta maantiealikäytävän raken- 31524: tamiseksi Outokumpuun. 31525: 31526: 31527: E d u s k u n n a ll e. 31528: 31529: Outokummun tehdasyhdyskunnan kautta tautunut liikenteelle erittäin vaaralliseksi 31530: kulkeva Joensuun-Kuopion välisen maan- vaatien ihmishenkien menetyksiä sekä ajo- 31531: tien ja rautatien yhteyskohtaan on jo en- välineitten rikkoutumisia. 31532: nen sotia laaditun suunnitelman mukaisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme 31533: päätetty rakentaa maantieylikäytävä. So- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 31534: tien johdosta on työ jäänyt suorittamatta. toivomuksen, 31535: Kun alueella on odotettavissa jatkuvaa 31536: työttömyyttä olisi tasoylikäytävän rakenta- että hallitus ottaisi vuoden 1951 31537: minen maantiealikäytäväksi erittäin sopiva tulo- ja menoarvioesitykseensä tar- 31538: työttömyystyökohta. Lisäksi on huomioi- peellisen määt·ärahan maantiealikäy- 31539: tava, että nykyinen tasoylikäytij.vä on osoit-. tät,än rakentamiseksi Outokumpuun. 31540: Helsingissä ·10 päivänä helmikuuta 1950. 31541: 31542: Kalle Kauhanen. Varma K. Turunen. 31543: Juho Karvonen. Toivo Pyörtänö. 31544: 0. Muikku. Vieno Simonen. 31545: Heikki Soininen. 31546: 736 31547: 31548: XII,s7. - Toiv. a.l. N:o 383. 31549: 31550: 31551: 31552: 31553: Lahtela y. m.: Utsjoen sillan rakentamisesta. 31554: 31555: 31556: E d u s k u n n a ll e. 31557: 31558: Utsjoen kunnan keskukseen ei ole edes hallitus tulee kiinnittämään huomiota p. o. 31559: maantietä. Lähin maantie on n. 70 km:n sillan rakentamiseksi sekä mahdollisuuksien 31560: päässä kunnan keskuksesta. Utsjoen kirkon- mukaan saattaa sen rakennushankkeen pää- 31561: kylä on molemmin puolin Utsjokea. Kirkko, tökseen, kuten se näkyy 20 Pl. III: 1 pe- 31562: kansakoulu, sairasmaja, majatalo ja muut rusteluista valtiovarainvaliokunnan mietin- 31563: laitokset ovat toisella puolen mainittua jo- nön sivulla 62. 31564: kea. Kun näin on ja kun Utsjoessa ei ole Saamamme tiedon mukaan Utsjoen kunta 31565: siltaa ja joki on kevät- ja syyskelirikkojen on anonut, että p. o. sillan rakentaminen 31566: aikana, riippuen kesän ja talven tulosta, pantaisiin toimeen työttömyysvaroilla, 31567: useita viikkoja jopa kuukausiakin siinä mutta sitä ei ole tehty, vaikka työttömyyttä 31568: tilassa, ettei sitä voi ylittää, seuraa siitä on mainitussa kunnassakin ollut ja on edel- 31569: mm. se, että kansakoululapset on majoitet- leenkin ja vaikka puheena olevan sillan ra- 31570: tava koulun puolelle jokea, vaikka ne voi- kentaminen siihenkin nähden, että se on 31571: sivat suorittaa koulunkäynnin kotonaan kunnan keskuksessa, olisi sopivin työpaikka 31572: asuen ja kaikkien muiden, jotka tahtovat kunnan alueella. 31573: tai joiden on pakko mennä toiselle puolen Kun näyttää siltä, ettei hallitus ryhdy 31574: jokea, olipa asia miten kiireellinen ja kul- mihinkään toimenpiteisiin p. o. sillan raken- 31575: kija miten huonovoimainen hyvänsä, kul- tamiseksi, on pakko saattaa asia uudelleen 31576: jettava tietöntä jokivartta ylöspäin n. eduskunnan käsiteltäväksi. 31577: 10 km ja siellä olevan järven kautta men- Vaikka p. o. joen leveys onkin n. 40- 31578: tävä joen toiselle puolen ja taas tietöntä 50 m, on sillan rakentaminen siihen maal- 31579: jokivartta alas kirkonkylään n. 10 km. likon käsityksen mukaan verrattain helppo 31580: Tästä syystä onkin Utsjoen kunta jo siihen nähden, että joki on matala ja kova- 31581: kauan aikaa toivonut ja odottanut, että pohjainen ja joen molemmat rannat sillan 31582: vaitiori toimesta rakennettaisiin silta kir- rakennukselle sopivan korkeat. Käsityk- 31583: konkylän kohdalle Utsjokeen, koska kunta, semme mukaan silta olisi rakennettava sitä 31584: jonka väestö on vähävarainen, ei voi omin silmällä pitäen, että se vastaa maantie- 31585: varoinsa sitä ·rakentaa. siltaa. Näin sen vuoksi, että nyt jo on 31586: Sanotun sillan rakentamisen ovat kaikki aikaa ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin 31587: Utsjoella käyneet ja sikäläisiin oloihin tu- ainakin Utsjoen kirkonkylän seudun maan- 31588: tustuneet tunnustaneet yksimielisesti tosi- teiden rakentamiseen ja se on alettava p. o. 31589: tarpeen vaatimaksi. sillan rakentamisella, koska se on kaikkein 31590: Eduskuntakin vuoden 1949 valtiopäiville tärkein ja kiireeliisin ·tehtävä. 31591: jätetyn rahaP.sia-aloitteen n: o 363 perus- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 31592: teella, jossa ehdotettiin, että eduskunta ot- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi 31593: taisi vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon toivomuksen, 31594: 2 miljoonan markan määrärahan puheena että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi- 31595: olevan sillan rakentamiseksi, on hyväksy- menpiteisiin sillan rakentamiseksi 31596: nyt valtiovarainvaliokunnan mietinnön, Utsjokeen Utsjoen kirkonkylän koh- 31597: jossa valiokunta lausuu odottavansa, että dalle. 31598: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 31599: 31600: M. 0. Lahtela. Martti Miettunen. Erkki Koivisto. 31601: 787 31602: XII,ss. - Toiv. a.l. N:o 884. 31603: 31604: 31605: 31606: 31607: Pyörtänö y. m.: llomantsin-Hattuvaaran tien talviaurauk- 31608: sesta. , 31609: 31610: 31611: Ed uskun nalle. 31612: 31613: Tieosuus Ilomantsi kk-Hattuvaara on Kun kohtuussyyt vaativat, että näin elin- 31614: pituudeltaan 40 km ja on tien vaikutuspii- tärkeä tieosuus pidetään aurattuna läpi tal- 31615: rissä yli 2,500 asukasta sekä 9 kauppalii- ven eli vähintäin II: n luokan aurausohjel- 31616: kettä. Metsätyöpitäjistä on Ilomantsin kunta maan kuuluvana, saamme täten kunnioit- 31617: Pohjois-Karjalan suurimpia, jolloin suu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi ehdottaa 31618: rimmat työt on jatkuvasti tehty sanotun toivomuksen, 31619: tieosuuden varsilla ja alueella. Jostain kä- 31620: sittämättömästä syystä on tie pidetty ai- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 31621: noastaan syysaurauksen varassa, yhtä talvi- siin Ilomantsin-Hattuvaaran tien 31622: kautta lukuunottamatta, jolloin tie oli aulki- saattamiseksi nykyistä parempaan 31623: aurattuna Hattuvaaraan saakka. talviauraukseen. 31624: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1950. 31625: 31626: T~oivo Pyörtä.nö. Kalle Kauhanen. 31627: Heiklki Soininen. Lauri Riikonen. 31628: 0. Muikku. Eero M'åkinen. 31629: Vieno Simonen. 31630: 31631: 31632: 31633: 31634: 93 31635: 738 31636: Xll,sg. - Hemst. mot. N:o 886. 31637: 31638: 31639: 31640: 31641: Korsbäck m. fl.: Angående åtgärder för förbättring av 31642: Harrström fiskhamn. 31643: 31644: 31645: Till Riksdagen. 31646: 31647: I en skrivelse tili Statsrådet den 3/3 Den enda hamnplatsen som finns utgöres 31648: 1938 anhöll österbottens Fiskarförbund att av en vik, som är c: a 350 m lång och 31649: åtgärder måtte vidtagas för undersökning 60-80 m bred. På denna hamn har under 31650: av möjligheterna att genom uppmudring tidernas lopp offrats tusentals dagsverken 31651: förbättra Harrström fiskhamn i Harrström för byggande av vågbrytare och båtbryg- 31652: by av Korsnäs kommun. Den 1/6 samma gor. Inloppet till hamnen är såsom nämnts 31653: år beviljade ministeriet för kommunika- mycket grunt. På en sträcka om c: a 300 m 31654: tionsväsendet och allmänna arbetena 4,000 är vattendjupet normalt endast 30-40 cm. 31655: mk för utförandet av undersökningen. Ett Vid fiske är fiskarena på grund härav 31656: par veckor senare förordnade väg- och vat- tvungna att hålla de egentliga fiskarbå- 31657: tenbyggnadsstyrelsen Vasa väg- och vat- tarna utanför det oskyddade hamninlop- 31658: tenbyggnadsdistrikt att utföra undersök- pet. Förbindelse med fiskarbåtarna kan 31659: ningen och uppgöra förslag tili åtgärder i upprätthållas endast med små roddbåtar. 31660: frågan. Enligt meddelande till väg- och Att detta är en mödosam och dyr transport 31661: vattenbyggnadsstyrelsen från V asa väg- av fisknät och fiskfångsten inses lätt. 31662: och vattenbyggnadsdistrikt den 31/8 1949 Bland andra åtgärder, som borde vid- 31663: är undersökningen numera gjord och nö- tagas för förbättring av denna hamn, är 31664: digt förslag till förbättring av ifrågava- uppmuddring av hamninloppet, c: a 300 m 31665: rande hamn utarbetat. Åtgärder för att tili minst 1 m: s djup. Ekonomiska möj- 31666: verkställa detta förslag har emellertid tills- ligheten för ortens fiskar- och arbetarbe- 31667: vidare inte vidtagits, trots att 12 år för- folkning att utföra detta arbete finnes inte. 31668: flutit sedan ovannämnda ansökan gjordes. Ekonomiskt bistånd från statens sida är 31669: Man erinrar sig i detta fall ordspråket: därför i detta fall synnerligen behjärtans- 31670: ,Så länge gräset växer dör kon". Detta värt. Då denna befolkning redan i 12 års 31671: kan i stor utsräckning sägas om utkomst- tid väntat detta bistånd, borde det nu givas 31672: möjligheterna för den talrika fiskar- och med det snaraste. 31673: arbetarbefolkning, som för sitt livsuppe- Med hänvisn:i:ng till vad som ovan an- 31674: hälle är beroende av Harrström fiskhamn .. f.örts anhålles vördsamt, att rilksdagen ville 31675: Havet vid Harrström by, där hamnen är besluta hemställa, 31676: belägen, saknar skyddande skärgård. Kus- 31677: ten är långgrund. V attenståndet vid nor- att t·egeringen skyndsamt måtte 31678: malt läge är c: a 1 fot. Havet utanför vidtaga åtgät·der för den planerade 31679: lmsten är fyllt av undervattensgrund och förbättringen av Harrström fisk- 31680: stenrev, vilket allt i hög grad försvårar hamn i Korsnäs kommun. 31681: möjligheterna att åstadkomma skyddade 31682: och annars lämpliga hamnplatser. 31683: Helsingfors den 8 februari 1950. 31684: 31685: 31686: Verner Korsbäck. .A!lbert Brommels. 31687: Levi Jern. Arthur Larson. 31688: Albin Wickman. Matts Forss. 31689: 739 31690: 31691: XII,sP. - Toiv. al. N:o 385. Suomennos. 31692: 31693: 31694: 31695: 31696: Korsb!l.ck y. m.: Toimenpiteistä Harrströmin kalasataman 31697: parantamiseksi. 31698: 31699: 31700: Eduskunnalle. 31701: 31702: Valtioneuvostolle 3. 3. 1938 lähettämäs- Ainoan sopivan satamapaikan, joka on 31703: sään kirjelmässä Österbottens Fiskarför- olemassa, muodostaa lahti, joka on noin 31704: bund anoi ryhdyttäväksi toimenpiteisiin 350 metriä pitkä ja 68-80 metriä leveä. 31705: tutkimuksen suorittamiseksi mahdollisuuk- Tässä satamassa on aikojen kuluessa uh- 31706: sista parantaa ruoppaamalla Harrströmin rattu tuhansia päivätöitä aallonmurtajien 31707: kalasatamaa Korsnäsin kunnan Harrströmin ja venelaiturien rakentamiseen. Sataman 31708: kylässä. Saman vuoden kesäkuun 1 päivänä suu on, kuten sanottu, hyvin matala. Noin 31709: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö 300 metrin matkalla on veden syvyys nor- 31710: myönsi tutkimuksen toimittamista varten maalisti ainoastaan 30-40 sm. Kalastuk- 31711: 4,000 mk. Viikkoa paria myöhemmin tie- ja sessa on kalastajien pakko pitää varsinaiset 31712: vesirakennushallitus määräsi Vaasan tie- ja kalastusalukset suojaamattoman sataman- 31713: vesirakennuspiirin suorittamaan asiassa tut- suun ulkopuolella. Yhteyttä kalastusaluk- 31714: kimuksen ja tekemään ehdotuksen toimen- siin voidaan pitää vain pienillä soutuve- 31715: pitejksi. Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin neillä. On helposti ymmärrettävissä, että 31716: tie- ja vesirakennushallitukselle 31. 8. 1949 tämä on vaivalloista ja kallistaa kalaverk- 31717: tekemän ilmoituksen mukaan tutkimus on kojen ja kalansaaliiden kuljetusta. Niitä 31718: nyttemmin suoritettu ja tarpeellinen ehdo- toimenpiteitä, joihin olisi ryhdyttävä tämän 31719: tus kysymyksessä olevan sataman paranta- sataman parantamiseksi, on sataman suun 31720: miseksi laadittu. Toistaiseksi ei kuitenkaan ruoppaaminen noin 300 metrin matkalla 31721: ole ryhdytty toimenpiteisiin tämän ehdo- vähintään 1 metrin syvyiseksi. Paikkakun- 31722: tuksen toteuttamiseksi, vaikka edellä maini- nan kalastaja- ja työläisväestöllä ei ole 31723: tusta anomuksesta on kulunut 12 vuotta. taloudellisia mahdollisuuksia tämän työn 31724: Tässä tapauksessa muistuu mieleen sanan- suorittamiseen. Taloudellinen apu valtion 31725: lasku: ,Ennen kurki kuolee kuin suo sulaa". taholta on senvuoksi tässä tapauksessa erit- 31726: Näin voi suuressa määrin sanoa sen lukui- täin toivottavaa. Kun tämä väestö jo 12 31727: san kalastaja- ja työläisväestön toimeen- vuoden ajan on odottanut tätä apua, olisi 31728: tulomahdollisuuksista, jonka elanto on riip- se nyt mitä pikimmin annettava. 31729: puvainen Harrströmin kalasatamasta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan 31730: Harrströmin kylän luona, jossa satama kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 31731: sijaitsee, on meri ilman suojaavaa saaristoa. toivomus, 31732: Rannikko on loivaa. Vedenkorkeus on nor- 31733: maalitilassa noin 1 jalka. Meri on ranni- että hallitus ryhtyisi kii1·eellisesti 31734: kon ulkopuolella täynnä vedenalaisia kareja toimenpiteisiin Korsnäsin kunnassa 31735: ja kiviä, mikä suuressa määrin vaikeuttaa sijaitsevan H arrströmin kalasataman 31736: suojaisten ja muuten sopivien satamapaik- Stt!l.nnitelttta parantamista varten. 31737: kojen saamista. 31738: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1950. 31739: 31740: Verner KorS'bäck. Albin Wickman. 31741: Levi Jern. Arthur Larson. 31742: Albert Brommels. Matts Forss. 31743: 740 31744: 31745: XII,oo. - Toiv. al. N: o 386, 31746: 31747: 31748: 31749: 31750: NuorSMri y. m.: Kokemäenjoen suun ruoppaamisesta. 31751: 31752: 31753: E d u s k u n n a ll e. 31754: 31755: Kuten tunnettua, tapahtuu Pohjanlah- noin 50 metrin pituinen matka Porttikirs- 31756: teen laskevien jokien suilla maan kohoami- tun alapuolella." 31757: sen ja jokien tuoman lietteen johdosta vä- Mainittakoon tämän yhteydessä myös, 31758: hitellen niin suuri väylien madaltll!lilinen, että Kokemäenjoen uittotavaramäärät oli- 31759: että liikennöiminen alkaa niissä käydä mah- vat vuonna 1938 2,421,202 kpl. tukkeja ja 31760: dottomaksi. Täten on laita Kokemäen- 202,807 kpl. pinotavaraa, vuonna 1945 31761: joessa, joka näihin asti on ollut Porin kau- 3,102,936 kappaletta tuk!keja ja 308,984 31762: punkiin saakka laivoille liikennöitävissä. kpl. pinotavaraa sekä vuonna 1946 tukkeja 31763: Tilanne on vuosi vuodelta huonontunut 4,080,382 kpl. ja pinotavaraa 525,405 kpl. 31764: ja on nykyisin sellainen, että sekä uittoja Laivaliikenne joessa tapahtuu n. k. Luot- 31765: että puutavaran laivalwljetu:ksia uhkaa sinmäen juopaa pitkin Porin ulkosatamista 31766: keskeytys. Kun kysymys ei ole mistään Reposaarelta ja Mäntyluodosta. Porista 31767: vähäpätöisistä arvoista, on selvää, että taasen kuljettavat sikäläiset suuret sahat 31768: asiaan on kiinnitettävä huomiota. • sekä Pihlavan saha proomuilla vuosittain 31769: Valtiovallan ja Porin kaupungin taholta noin 45,000-50,000 standarttia sahattua 31770: onkin jo huomattu asian tärkeys. Porin puutavaraa ulkomaille vietäväksi siten, että 31771: kaupunki on jatkuvasti suorittanut ruop- lastaus tapahtuu suoraan proomuista lai- 31772: pausta, ja metsähallitus toimeenpani voihin. Tämän puutavaramäärän kuljetta- 31773: vuonna 1947 kyselyn, joka koski tilannetta minen rautateitse Mäntyluotoon aiheuttaisi 31774: Kokemäenjoen suulla. Kokemäenjoen uitto- suuria lisäkustannuksia sekä selvittämättö- 31775: yhdistykseltä saamiensa tietojen perus- män ruuhkautumisen satama-alueella. 31776: teella se lausuu seuraavaa: ,Kokemäenjoen Muita tavarankuljetuksia ensinkään mai- 31777: suun alempi erottelupaikka on Rauman nitsematta on selvää, että kysymys on suu- 31778: haaran suulla, Kolmihaarassa. Väylä tästä rista kansantaloudellisista arvoista, jotka 31779: Reposaareen madaltuu jatkuvasti ja on se eivät vaikuta vain paikallisiin työllisyys- 31780: sekä meressä että Kolmihaaran erottelu- kysymyksiin, vaan joiden merkitys ulottuu 31781: paikan alapuolella niin matala, ettei nippu- koko Kokemäenjoen vesistön vaikutuspii- 31782: lauttoja, jotka sisältävät noin 100 tukkia, riin, erikoisesti sen metsätalouteen, samalla 31783: voida kuljettaa, koska ne vaativat 12 jalan kuin kysymyksessä on huomattava tekijä 31784: syvyisen väylän, nykyisen väylän ollessa ulkomaankaupassamme. 31785: vain 7.5-8.5 jalkaa syvä. Väylän mataluu- Kun siten Kokemäenjoensuun ruoppauk- 31786: desta on haittaa myöskin Porin kaupunkiin sella ja varsinllrin puutavaran k.uljetuksille 31787: ulottuvalle laivaliikenteelle sekä kalojen avoimena säilyttämisellä on tärkeä kansan- 31788: nousulle jokeen. Tämä epäkohta on ollut taloudellinen ja valtakunnallinen merkitys, 31789: vallitseva jo 7-8 vuoden aikana. Pahimmat on tämän tehtävän suorittaminen myös sen- 31790: es~eet saataisiin poistetuksi ruoppaamalla laatuinen, että siinä tarvitaan valtiovallan 31791: Tyltyn mutka, Pihlavan sahan edusta ja tukea ja kiireellisiä toimenpiteitä. 31792: XII,90. - Nuorsaari y. m. 741 31793: 31794: Kaikkeen edelliseen viitaten ehdotamme mäenjoen suu valtiovallan toimesta 31795: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi voitaisiin ruopata uitoille ja puu- 31796: toivomuksen, tavaran kuljetuksille avoimeksi. 31797: että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 31798: sellaisiin toimenpiteisiin, että Koke- 31799: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 31800: 31801: Hugo Nuorsaa.ri. Antto Prunnila. 31802: L. I. Kaukamaa. Arvo Riihimäki. 31803: Laura Brander-Wallin. Irma Torvi. 31804: Kalle J ouikanen. Lauri Leppihalme. 31805: Lauri Murtomaa. Arvo Sävelä. 31806: Pentti Niemi. Jalmari Pusa. 31807: 742 31808: 31809: xn,o1.- Toiv. al. N:o 387, 31810: 31811: 31812: Sormunen y. m.: Säännöllisen kesä- ja talv~'liikenteen jär- 31813: jestämisestä Hailuodon ja Oulun välillä. 31814: 31815: 31816: E d u s k u n n a 11 e. 31817: 31818: Hailuodon kunta, Oulun läänissä, sijait- Valtion toimesta junat, posti- ja muut au- 31819: see meren saaressa. Sen väestö hankkii tot välittävät liikennettä siten palvellen ja 31820: toimeentulonsa maataloudesta ja kalastuk- edistäen kansalaisten elinmahdollisuuksia. 31821: sesta. Viljelmät ovat pieniä, mistä johtuen Näistä johtuviin yleisiin kustannuksiin Hai- 31822: ansiotuloja on etsittävä kalastuksesta ja luodonkiu kansalaiset saavat valtion veron 31823: luotsitoimesta; muita ansiotulomahdolli- muodossa osallistua pääsemättä itse osalli- 31824: suuksia sanottavasti kunnan alueella ei ole- siksi yleisten teiden ja liikennevälineiden 31825: kaan. tuottamasta edusta. Sen sijaan, kuten 31826: Olosuhteista ja kalastuselinkeinon har- edellä on viitattu, saavat itse kustantaa 31827: joittamisesta j6htuu, että kunnan väestön liikennevälineensä. Tätä ei voida pitää oi- 31828: on pidettävä jaktuvaa liikenneyhteyttä Ou- keuden mukaisena eikä hailuotolaisten elin- 31829: lun kaupunkiin. Matkaa sinne Hailuodosta keinoelämää sillä tavoin edistävänä kuin 31830: on noin 40 kilometriä. Kulkuvälineenä maame monissa pitäjissä on asianlaita. Sen 31831: heillä kesän aikana on ollut milloin purje-, vuoksi olisi valtiovallan kiinnitettävä pu- 31832: milloin moottoriveneet, ja vasta parin vuo- heena olevaan epäkohtan huomiota. Ei 31833: sikymmenen ajan varustuksiltaan puutteel- liene mahdotonta järjestää, eikä valtiolle 31834: linen, pienehkö höyrylaiva. Talvisin kau- suuriakaan kustannuksia tuottavaa, jos 31835: punkimatka on tehty hevosilla, ja vasta hailuotolaisten elinkeinoelämän edistämi- 31836: viime vuonna kuorma-autolla, milloin jää- seksi ryhdytään valtion varoilla ylläpitä- 31837: hän repeytyneet railot taikka lumiesteet mään sekä kesä- että talviliikennettä Hai- 31838: eivät sitä estäneet. Näihin asti ovat ,saari- luodon ja Oulun kaupungin välillä. Kesä- 31839: valtakunnan" asukkaat itse saaneet kus- liikennetarpeen ja mahdollisen turistiliiken- 31840: tantaa matkustamisvälineensä, minkälaiset teen tyydyttämiseen ehkä riittäisi kaksi 31841: ne kulloinkin ovat olleetkaan. Mitä kus- pienehköä, mutta meriliikennekelpoiseksi 31842: tannuksia se vähävaraiselta väestöitä on- varustettua höyrylaivaa, ja talviliikentee- 31843: kaan vaatinut ja edelleen vaatii? Laskel- seen riittävän suuri ja kunnollisesti varus- 31844: mia siitä tuskin on olemassa. Se vain tie- tettu moottorikelkka. Niiden tariffit sekä 31845: detään, että ansioon kykenevien on usein henkilö- että tavaraliikennettä varten eivät 31846: oltava eräinä vuoden aikoina viikkokausia, saisi olla kohtuuttomat. 31847: öisin ja päivin kalastus- tai muissa toi- Edellä viitatuin perustein ehdotamme 31848: missa, jotta selviäisivät liikenne- ja muista eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 31849: menoistaan, sekä yhteiskunnallisista ja val- 31850: tiollisista velvoitteistaan, ja tulisivat toi- että haZZit·us kiireellisesti ryhtyisi 31851: meen pienillä kotitiloillaan karun ja ajoit- toitnenpiteisiin sekä kesä- että talvi- 31852: tain ankaran luonnon keskellä. liikennevälineiden hankkimiseksi ja 31853: Valtion varoilla rakennetut rauta- ja säännöllisen vuoroliikenteen järjestä- 31854: maantiet halkovat monia maamme pitäjiä. miseksi H ailnodon ja Oulun välille. 31855: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1950. 31856: 31857: Toivo I. Sormunen. Matti Meriläinen. 31858: Yrjö Murto. Hannes Tauriainen. 31859: LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUS- 31860: ALOITTEET 31861: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ 31862: j 31863: j 31864: j 31865: j 31866: j 31867: j 31868: j 31869: j 31870: j 31871: j 31872: j 31873: j 31874: j 31875: j 31876: j 31877: j 31878: Lakialoitteet. 31879: (Hakusanat viittaav3;t liitteiden, pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteloihin). 31880: 31881: 31882: Varsinaisena aloiteaikana jätetyt. 31883: 31884: - ru:•o 1, P a a s ~on y. m.: Ehdotus lai<ksi halli- - n:o 12, Söderhjelmin: Ehdotus laiksi 31885: tusmuodon 23 § :n muuttamire:;ta. Liitteet 1,1. li~kevaihtoverolain5 § :n muuttamisesta. Liit- 31886: s. 7_ - Ks. Tasavallan presidentti. teet IV,4. s. 70 ja 72. - Ks_ Liikevaihto'Vero. 31887: - n:o ,2, Rauni,on y.m.: EhdDtus laiksi haHi- - n:o 13, Kii.,lpeläisen y.m.: Ehdatus laiksi 31888: tusmuodon 23 § :n muuttamisesta. Liitteet 1,2. s_ liilkevaihtoverolain muuttami,sesta. Liitteet 1V,5. 31889: 9_ - Ks- Tasa'Vaillan presidentti. s. 74. - Ks. Lirkevaihtovero. 31890: - n:o 3, 1Jernin y.m.: Ehdotus 'la~ksi hallitus- 31891: - n:o 14, E. Pusan y_m,: Ehdotus lailksi asuin- 31892: muodon 71 § :n muuttallllisesta. Liitt•oot 1,3. s. 31893: ra:kennusten tuotantoon käytetyn tavaran liike- 31894: 11 ja 13- - Ks- Valtiontiiintarkastajat_ 31895: vaihtoveron palautt,amises.ta. L:iåt·teet IV,6. s. 31896: - ni:o 4, Rantam,aan y_m,: Ehdotus laiksi 31897: iG_ - Ks. Lirkevaihtovero. 31898: edustajanvaaleista annetun lain muuttamisesta. 31899: Uittoot 1,4. s. 15. - Ks. Edustajanv.aalit. - n:o 15, Miettusen y.m.: Ehdotus laiksi toi- 31900: - n:o :5, Haapaniemen y.m.: Ehdotus laiksi sen ,cmaisuudenluovutusverDlain muuttamisesta. 31901: Liittoet IV,7_ ·S. 77. - Ks. Omaisuudenluovutus- 31902: edustajan'Va!IJl:eista annetun lain muuttamisesta. 31903: ,ver,o. 31904: Liit•teet 1,5. s_ 17. - Ks. Edustajanvaalit. 31905: - n:•o 6, Stenborgin y.m.: Ehdotus laiksi - n:o 16, Riihisen y.m.: Ehdotus laiksi osa:ke- 31906: huonoon'Vuokrien säännöstelystä annetun lain yhtiöiden omaisuudenluovutusveros>ta. Lii·tteet 31907: muuttamisesta. Liitteet 1,6. s. 19. - Ks. Vuok- IV,s. s. 79. - Ks. Omai·suudecluovutusvero_ 31908: rasäännöstely. - n: o 17, E. P u s a n y. m.: Ehdotus laiksi osake- 31909: - n:o 7, Kuusinen-Leinon y.m.: Ehdotus yhtiöiden :lisäverovelvollisuudesta eraiSsa ta- 31910: laiksi rikoslain 1<6 luvun ,24 § :n kUllllo!l;misesta- pauksii.ssa ,sekä näid,en varojen jaikamisesta ikor- 31911: Lmtteet II,1. s..35. - Ks. Paino'Vapaus. vaukseen oikeutetuiHe. Liitteet IV,o. s_ 83. - 31912: - n:~o '8, Te r v on y. m.: Ehdatukset lae:iksi pai- Ks. Verotus. 31913: nov~apauslain sekä ri·kos·lain 16 luvun 24 ,§ :n n:o 1,8, Riihisen y.m.: EhdDtus larksi eräi- 31914: muuttamisesta. Liltteet II,2. s. ,38. - K&. Pai- den maasta vietävien tavar·oiden vientitulleista. 31915: novapaus. Liitteet IV,1o. s. 85. - Ks. Tullit. 31916: - n:o 9, Sukselai,sen y.m.: Ehdotus laiksi - n:·o 19, T a in i on y. m.: Ehdotus laiksi asun- 31917: tulo- ja DmaisuusverolMn muuttami•se&ta. LUt- totuotannon edistämiseksi myönnettävistä veron- 31918: 1leet 1V,1. s. 61. - Ks. Tulo- ja omaisuusverD. huojennuksist,a annetun lain muuttamisesta. - 31919: - n: o 10, Meinanderin: Ehdo,tus lruilksi Liitteet IV,u. s. 87. - Ks. Asuntotuotanto. 31920: tulo- ja omaisuusvero1·ain 24 § :n muuttamise&ta. - n:o 20, Hi.etasen y.m.: Ehdotus laiksi ta- 31921: Liitteet IV,2. s. ·66 ja 67_ - Ks_ Tulo- ja omai- 1oude1lisiin vailk,euksiin joutuneiden pienomista- 31922: ,suusvero. jien .tuJkemiseksi. Liittoot IV,l2_ s. 89. - Ks. 31923: - n:o 11, Lappi-Seppälän y.an.: Ehdotus Va1tionla:inat. 31924: aaiksi leimaverolain ,66 § :n muutt~se&ta. Liit- -n:o 21, Vennamon y.m.: Ehdotus larksi 31925: teet 1V,3. s. '68. - Ks. Leimavero. varojen varaamisesta pientilallisille myönnottä- 31926: 4 Lruki-, rahaaflia- ja toivomu&ruloitteet 1950. 31927: 31928: 31929: viä sähköiE•tämislainoja valiten. Liitt·eet IV,ts. lunastamisesta annetun lain muuttamisesta. 31930: s. 91. - :IDs. Sähkö. Liitteet. VII,7 . .s•. 2·80. - Ks. Vuokra-ruluoot. 31931: - n: o 2i2, P y ö r t ä n ö n: Ehdotus ~ai•ksi ikansa- - n:o 36, R o sen b e r gin y. m.: Ehdortus ~aiiksi 31932: lklo•u1ulaitoksen •kustannulksista annetun lain väiliaikaisesta kalastusoi'k€udcesta annetii.Jll lain 31933: ·5 § :n muuttrumisesta. Lii•tteet IV,14. s. ·92. - muuttamrsesta. Liitteet VII,s. s. 281 ja 282. - 31934: Ks. Kansrukoulut. Ks. Kalastus. 31935: - n<:o .2•3·, Soinisen y. on.: Ehdotus ~ailksi k'an- - n:o il7, Kalavaisen y. m.: Ehdotus laiksi 31936: saJkoululaitokE.en kustannuksista annetun lain oppiwv.olilrsuudesta annetun lain 7 §: n muut- 31937: ·5 §:n muuttamisesta. Liitteet IV,t5, s. 93. - tamisesta. Liitteet VIII,t. s. 301. - Ks. Krun- 31938: Kjg, Kansalkoulut. sakoulut. 31939: - n: o .2,4; N i s k a •l a n y. m.: Ehdotus la.i®si kM!I- - n: o 38, Le p ;p ä 1 ä n: Ehdotus lai!ksi oppr- 31940: :sakoulunopettajien lisäpaliiDkioista eräissä kun- ,velvollisuudesta annetun lain 8 § :n muut- 31941: nissa. Liitteet IV,t6. s. 94. - Ks. Kansrukoulut. tamisesta. Liitteet VIII, 2. s. 303. - Ks. Kan- 31942: - n:o 25, M. LeskiJ,sen y.m.: Ehdotukset sakoulut. 31943: laeilksi maaseudun rruk!ennustoiminnan edistämi- -- n: o ·3·9·, Niemen y. m.: Ehdo·tus larksi liilkun- 31944: sestä, maaseudun rallrennustuo,tannon tukemisesta taikasvatuskoil"k!eakoulusta. Liitteet VIII,3. s. 31945: vrultion varoilla sElkä maas·eudun ralkennruslai- 1304. - K.s. Lirkuntakasvatus. 31946: noi~;~ta, -trukuista ja -avustuksista. Li!Ut,teet IV,t7. - n: o 40, E. K H v en y. m.: Ehdotus laiksi 31947: s. 95. - Ks. Rakennustoiminta. korkeaikouluja varten annettavilsta stipendeistä 31948: - n: o 2·6, H i et a sen y. m.: Ehdotus laiksi syö- ja avustuksista. Liitteet VIII,4. s. 307. - 31949: mävi·l<jan ostoon oikeuttavien ostdkortti€.n unyön- Ks. Korkeakoulut. 31950: tämi•sestä eräissä •tapauksissa. Liittoot IV,ts. s. - n:o 41, E. Pus·an: Ehdotus lailksr maan- 31951: 100. - %s. V.Uja. llanlkintalain ·5~ § : n muuttatmi.sesta. Liitteet 31952: - n:o 2•7, .P e so1sen y.m.: Ehdotus :Lailksi tuber- IX,t. s. 373. - Ks.- Maanillanlkintalaki. 31953: :Jw.loosi'lain muuttamisesta. Liitteet VI,t. s. 229. - n:o 412, Virolais€n: Ehdotus laiksi maan- 31954: - Ks. Tubel1ku1oosi. hankintalain 9.g § :n muuttamisesta. Liit- 31955: -- n:o 2.S, Le i k o 1 a n y. m.: Ehdo•tus laiksi ,teet IX,2. s. 374. - Ks. Ma:anhankintalaki. 31956: lääil"keemsteru €rikoisvalmisteiden kaupasta. Liit- - n :10 43,. M ~et t u sen y. m.: Ehdo·tus J.aiksi 31957: teet VI,2. s. 232. - Ks. Lää:keaineet. maanhankintalain 104 §: n muuttrumisHsta. Liit- 31958: - n:o 2·9, 'E. Pusan y.m.: Ehdotus .l.si maa- teet IX,s. s. 37•6. - Ks. Maanhan:kintalaki. 31959: ~aiskuntain kunna11isha11innosta allill€ tun asetuk- 31960: 1 31961: - n: o· 44, I lk o sen y. m.: Ehdotus laiksi maan- 31962: :sen muuttamisesta. Liitteet VII, 1. s. 1267. - hankintailain 10·5 § :n muuttrumise.sta. Liitteet 31963: Ks. KunnallisV€110, IX,4 s. 37'8'. - Ks. Maanha11kintalaki. 31964: - n: o 30, H a u ;t a 1 a n y. m.: Ehdotus laiksi maa.- - n:o 45, Leprpä•län y.m.: Ehdotus laiksi 31965: laislkuntain kunnallishallinnosta annetun asetulk- maanillanlkint:illain 156 § !n muuttamisesta. Liit- 31966: sen muuttaonrsesta. Liitteet VII,2. s. 269. - oteet IX,5. s. ,3180. ~ 'Ks. Mruanhankintalaki. 31967: Ks. Kunnalllisvero. - n :o 46, K i i IS iki n y. m.: Ehdotus laiksi onaan- 31968: -n:•o31, M€riläis€n y.m.: Ehdotukset han:kintalain 15·5 § :n muuttamiseSta. Liitteet 31969: laeiksi kunnarlishallituiksesta kaupungissa ja IX,6. s. 383. - Ks. Maanhal1kintailaki. 31970: maal~ilskuntain kunna1lisihal1innosta annettuj€n - n:o 47, E. Pusan: Ehd·o,tus lailksi val- 31971: rusetusten muuttamise,sta. Li,itteet VII,s. s. 2'71. ·tion etuo.sto-oilkeudesta mruatalouskiiruteimisrtöjen 31972: - Ks. Kunnallisvel'o. kaupoissa. Liitteet IX,7. s. 38·6. - Ks. Maa- 31973: - n:o 32, V. Eskolan y.m.: Ehdotus lailli:si tilat. 31974: kunnan toimivallan väliaiilmisesta ~aaj€ntami - n:o 48, E. Pusan: Ehdotus laik·si maan 31975: sesta. Liitteet VII,4. s. 274. - Ks. KunnaBis- palkkolunastuklsesta eräissä tapauksissa. Liitt•ee•t 31976: haillinto. IX,s. s. 13-87. - Ks. 'Maati1rut. 31977: -- n:o 3,3, Pakkasen y.m.: Ehdotus lai!k•si kiin- - n :o 49, Le p ,p ä 1 ä n y. m.: Ehdotus laiksi 31978: teän omaisuudoo plllkkolunrustuksesta yleiseen maanhank.intalain .selkä siirtoväen ja rint.ama- 31979: ta:cpeeseen annetun lain muuttamisesta. Liittoo~ soti1aiden asuttamis€n rahoittamisesta annetun 31980: VII,5. s. 276. - Ks. Pakko~unas:tus. lairu muuttrumisesta. Liitt•eet IX,1l. s. 388. - 31981: - n:•o 34, Lampi.sen y.m.: Ehdotus laiksi vesi- Ks. Maanhan'kintalaJki. 31982: oikeuslain onuuttamiJsesta. Liitteet VII,6. s. 2.78. - n:o 50·, Virolaisen y.m.: Ehdotus la~ksi 31983: - Ks. Vesioikeus. e:räi1stä •tulcirtoim€npiteistä rai·vaamattomilla ja 31984: - n:o 35, Kulo!V·aa.ran y.m.: Ehdotus laik!si niihin verrattavina maanhan!kintatiloilla. Liit- 31985: tih€issä asumusrylhmrssä ol€vien ;vuokra-alueiden .teet IX,to. s. •390. - Ks. M·aanhankintalaki. 31986: Laki-, raihaasia- ja toivomuooioirbteet 1<950. 5 31987: - n:o ·51, E. P u s a n y. m.: Erhdortus laiksi ·sitoumuksista annetun lain muuttamisesta. Liit- 31988: maanlrankinta1ain mulkraan maanooan<tiin orkeu- rteet IX,2o. s. 412. - Ks. Maanhankint!l!la:ki. 31989: .tetun •asuttamisesta eräissä ta;pauiiDsissa. Liitteet - n:o 61, Luostar i·s en y.m.: Ehdotus laiksi 31990: IX,u. s. 392. - Ks. Maa;nbJankinrtala;ki. ilwtimarussa tm>tetun pellava- j•a ha;mppulkuidun 31991: - n:·o 52, Koivurannan y. m.: Ehdotus lailkså hintojen vakauttamisesta. Liitteet IX,21. s. 413. 31992: w1Jlrtion ·o·sallistuanisesta asutusteiden kunnossa- - Ks. Pellava. 31993: pitoon. Liititeet IX,12: s. 393. - Ks . .AJsutus- - n: o r6r2·, V. E s 1k o 1 a n y. m.: 'Ehdortus ~ailksi 31994: toinrinta. marulauta'kunuista. Liirtteet IX,22. .s. 41'5. - 31995: -- n:o 53, Koivu r ·annan y. m.: Ehdotus ilaiksi Ks. Maa,lawtaik=at. 31996: rappiolle j-outuneiden asutus,teiden kuntoonpanon - n:.o 63, Pessi n y. m.: Ehdotus laiksi työttö- 31997: .m:hoittamisesta. Li:irtteet IX,13. s. 395. - Ks. myysra;hastosta ja sen varojen käytöstä. Liit- 31998: .AJsutustoiminta. teert X,1. s. 555. - Ks. Työttömyys. 31999: - n:o 54, E. P u.san y. m.: Ehdotus laiksi maa- - n :o ·64, M u s t o sen y. m.: Ehdotus Iairksi 32000: rtalouskerhoneuvojaopistoista. Liitteet IX,14. s. ,työnt€1kijäin vuosi.lomala;in 3 § :n muuttamisesta. 32001: i397. - Ks. Maatalouskerhot. Liitteet X,2. s. ·558. - Ks. Loma. 32002: - n:o 55, E. Pusan y. m.: Ehdotus larksi m!l!a- - n:o ~65, Tu.rkan y.m.: Ehdotus laikisi työn- 32003: truloustuotannon ja rt'<tloudellisen ·asrema;n lkohot- .tekå!jäin vuosilomalain 3 ja '6 § :n muut~ 32004: rtanris·esta. Li:irtteet IX,15. s. 400. - Ks. Maa- sesta. Liirtteet X,3. s. 55·9. - 'Ks. Loma. 32005: talous. - n:o 66, Prunnil·an y.m.: Ehdotus ~aiksi 32006: - n:o ·56, Myllymäen y.m.: Ehdotus la;ilksi työntekijäin vuosilomalain 8 § :n muuttamisesta. 32007: laidunalueista a;nnetun lain 1 §: n muuttami- • Liitteet X,4. s. ~61. - Ks. !Loma. 32008: sesta. Liitteet IX,16. s. 402. - Ks. Laidun. - n:o 67, Hetemäen y.m.: Ehdo·tus laiksi 32009: - n:o 57, Vennamon y.m.: Ehdotus l.aiksi 1eipornotyöla;in muut~tamisesta. Liitteet X,5. s. 32010: 'varojen vrara!l!misesta pellon kunnostanrisel!'ta 5t62. - Ks. Leipomot. 32011: jaettavia pailK'kiiOita val't•en. Liitteet IX,17. s. - n:-o ·68, E. Pusan y. m:: Ehd-otus laiksi lai- 32012: 404. - Ks. Maatalous. nansaantioi:keudesta oman asunnon raikeJlJtaunista 32013: varten. Liitteet X,6. s. 564. - Ks. Ra'kennus- 32014: - n:o 58, Niskalan y.m.: Ehdotus la;irksi 32015: 'fuiminta. 32016: Pohjois-Suomen ·karjatalouden tulkemise,sta. Liä- 32017: - n:o :(}9, Roineren y.m.: Ehdotus ~:airksi asun- 32018: teet IX,1s. s. 406. - Ks. Karj~~;tralous. 32019: tolainoista, -takuista ja -avustuiksista annetun 32020: - n:o r59, Lah,telan y.m.: Ehdotws ~aiksi lain muuttamisesta. Liitteet X,7. s. 566. - 32021: rpomnhoi.to·alueella o1evien luonoonniittyjen vas- Ks. Rakennwstoimint·a. 32022: tilkemaan Taivauksesta. Liitteert IX,19. s. 409. - n:o 7·0, Kajtalan y.rn.: Ehdotus la;iksi 32023: Ks. Pownhoito. .a,suntorrukennus·toiminnan kehi ttämis,eksi myön- 32024: -n:o 60, Turjan y.m.: Ehdotus Ia~ksi maan- nettävistä tutkimus- ja julkaisumäärä.raho?-·scta. 32025: hankintalain mukaan annettavrista valtion velrka- . Liitteet X,s. s. 569. - Ks. Rrukennustoiminta. 32026: 32027: 32028: 32029: 32030: Rahaasia-aloitteet. 32031: Varsinaisena aloiteaikana jätertyt. 32032: 32033: - n:o 1, H el j ak sen y. m.: Määrär!l!han osoit- ikonissrukodin oppilas- ja hoitajakunnan asunnon 32034: tamisesta lainoi'ksi maaseudun sähkönj.aikelu- ra;kootamista varten. Liitteet IV,s7. s. 195. - 32035: yrhtiöiden rkuiluttraja;in liittymis- y. m. ma;ksujen Kg. Sairaa~at. 32036: rahoittamiseen. Liitteet IV,s5. s. 1·93. - Ks. - n:o 4, Brander-WaUinin y.m.: Määrä- 32037: Sähkö. rahan osoittamisesta huokeakoiikoiJsilksi lainoiksi 32038: -n:o2, Kajalan y.m.: M'.äärärrullan osoitta- heikossa, rtaloude11isessa asemassa ol~ille 'kun- 32039: misesta avustukseksi Diakonissala~tos Beetclin nille kunnallisrkotien rakentamista ja korjaa- 32040: rakennustöitä varten. LiciJtteet IV,S6. s. 194. - mista vallten. Liitteet IV,ss. s. 197. - Ks. 32041: KJs. Sa;i11a;alat. Valtionlmn!l!t. 32042: - n:o 3, E. Koivi.ston y.m.: Määrämhan -- iD!:·o 5, Bo .r g-IS u n d rn a n i n y. m.: Määrära- 32043: osoittamisesta iko11ottomaiksi lainaksi Oulun dia- han osoittamisesta yhden apulaitsopetta,jan ja 32044: 6 Laki-, ralha.asia- ja toivomusrulo1tteet 1950. 32045: 32046: kahdoo ru;sistentin viran perustamiseksi Helsin- pcltojen raivallJillista varten. Liitteet IV,too. 32047: gin yliopiston odonto~ogiseen laitokseen. Liit- s. 212. - Ks. MaaJtalous. 32048: teet IV,s9. :s. 198. - Ks. YliopiSJto. - n:o 17, S aa:l·asrtin y. m.: Määrämhan osoit- 32049: -n:o 6, Kaukamaan y.m.: Määrärahan :tamisesta :Pohjois-Suomen tutkimussäätiöl:le. 32050: ·osoittamisesta Suomen ikoululaitosta esittelevän Liitteet IV,tot. s. 213. - Ks. Pohjois-Suomi. 32051: :aineiston toimil!tamiseksi Sveitsin kansainvälisiin - n:o 18, S&alastin y.m.: MiiäräJJahan osoit- 32052: :ped:agogisiin instituutteihin. Liitteet IV,90. s. tamisesta haJ.laDJtutkimuskoeaJSeman perustami- 32053: i200. - Ks. Koululaitos. 'seksi Pelson keskusvankilan suo~ilj,elysalueelle. 32054: - n:o 7, Kaulk3.maan y.m.: Määrärahan Liitteet IV,102. s. 214. - Ks. Halla; 32055: osoitt,amisesta stipendeilksi oppjlkoulun opettajiUe - n:o 19, SaaJ,astin y.m.: Määrärahan osoit- 32056: uitkomaisia opintomatkoja rval'lten. Liitteet IV,91. tamisesta kotiteo1lisuusneuv,onta-asemien perusta- 32057: s. 201. - Ks. Oppi:koulut. miseksi nman iköyhi:mmnle ja ikadon kohtaamille 32058: - n:o 8, K:au·kamaan y.m.: Määrärahan :alueille. Liitteet IV,103. s. 2:15. - Ks. Koti- 32059: osoittamiseBta normaalilyoooiden opettajrukoke- teoHisuus. 32060: laiden stipendejä varten. Liitteet IV,92. s. 202. - n: o 2·0, 'H :a m a r a n y. m.: Määrärahan osoit- 32061: - Ks. Oppikoulut. tamisesta Järvenpään emäntäikoulun uudisraken- 32062: - n:o 9, L,ampisen y.m.: Määrärahan osoit- nusta varten. Liitteet IV,to4. s. 214. - Kl!. 32063: tamisesta Porvoon yhteislysoon ilwulutaJ.on ra- Kotitalous. 32064: ikentami:Sta vaJJten. Liitteet IV,93. s. 203. - - n:o 21, K~eemoJan: Määrärahan osoittaiilli- 32065: Ks. Qppikoullllt. sesta m&llJilliesopiston perustamiseksi Kannuk- 32066: - n:o 10, 'K.auik:amaan y.m.: Määrärahan ,seen. Liitteet IV,105. s. !217. - Ks. Maatalous- 32067: .osoittamisesta Porin ~y.seon !koulutalon korjaa- kcou!J.ut. 32068: mista ja lisärrukennu:ksen raikentamista varten. - n:o 22, Kauikamaan y.m.: Määrärahan 32069: Liitteet IV,9·L s..205. - Ks. Oppikoulut. osoittamisesta :kiasvinviljelyskoekentän perusta- 32070: - n: o H, K i i .s ken y. m.: Määräl'aihan osoitta- miseksi Karrvian pitäjään. Liitteet IV,to6. 32071: misesta avustu!kseksi E'lisenvaaran yhte1skoulun s. 218. - Ks. Maatalous. 32072: päärakennuksen rakentamista varten Kyröön. - n: o 2:3, S imu :ta n y. m.: Määrärahan osoitta- 32073: Liitteet IV,95. s. 20:6. - KJs. Oppi:koulut. misesta halpakorkoiseksi lainaksi Val'sinais-Suo- 32074: - n:o 12, Pa,avo:laisen y.m.: Määrärahan men rtietopuolisel1e ika~rj anhoitllkoululle koulu- 32075: osoittamisesta kansanopistojen rakennusavustuk- rrukennuks~n rakewtamista >"arten. Liitteet 32076: ma ja -JJainoja varten. Liitteet IV,96. s. 20S. IV,t07. s. 219. - Ks. Maatalousikoulut. 32077: - Ks. Kansanopistot. - n:o 24, T i i ,t u n y. m.: Määrärahan osoittami- 32078: - n:o 13, Kaukam,aan y.m.: Määrärahan sesta Pohjanmaan-Savon yhdysradan tutki- 32079: osoittamisesta Porin talouskoulun toiminnan tu- mista val'ten. Liitteet IV,tos. s. 221. - Ks. 32080: kemiseksi. Li:itteet IV,97. s. 209. - Ks. Koti- Rautatiet. 32081: ltalous. - n:o 2,5, H Q n g a n y. m.: Määrärahan osoitta- 32082: - n: o 14, V ä y .r y sen y. m.: MääräJJahan osoit- misesta Kärsämälln-Paattisten maantien ·ralken- 32083: tamisesta Lapin keskusammattikoulun rakenta- taiilliseen. Liitteet IV,to9. s. '222. - Ks. Maan- 32084: mista varten. Liitteet IV,9s. s. 210. - Ks. tiet . 32085: .Amrmruttikoulut. - n:o 26, ·Väyry1sen y.m.: Määrärahan osoit- 32086: -- n:o 15, S:aalastin y.m.: Määrärahan osoit- :f!amisesta Palojoensuun-Palojärven maantien 32087: tamisesta Keski- ·ja Pohjois-Pohj:amnaan perus- rakentamiseen. Liitteet IV,llo. s. 223. - Ks. 32088: !kuivatussuunnitelman toteuttamista vaJrten. Liit- Maantiet. 32089: Iteet IV,99. s. 211. - Ks. Maat!lllous. -n:o .27, Pe,r:kanojan y.m.: Määrärahan 32090: - n:·o 16, 8 o i n i sen y. m.: Määräralhan osoit- osoitta:mises:ta .Salonjoen sillan uusimista varten. 32091: tamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi ikiviperäisten Liitteet IV,111. s. 224. - Ks. Sillat. 32092: 32093: 32094: 32095: Toivomusaloitteet. 32096: -n::o 1, MyHymäen y.m.: Äänioiikeusi:kämjan potilaiden oikeuttamiseiksi osallistumaan valtiol- 32097: ,alentamisesta valtiollisissa vaaleissa. Liitteet lisiin va.aleilllin hoitopaiikas.saan. Llitteet I,s. 32098: 1,7. s. 20. - Ks. Edustajanvaalit. s. 21. - Ks. EdustajanV'aalilt. 32099: - n:o 12, Salmela-Järvisen y.m.: Toimen- - n: o e, ö h m a n i n: Valtiovar.ainvaJ.ioikunnan 32100: piteistä sail'aail:oissa j& hoitolaitoksissa o~evien tehtävien jakamisesta ikahdelle :tai useammalle 32101: Lruki-, raihaas:ia- ja toivomuoo:loitteet 1'950. 7 32102: 32103: v.a;li~kunna!Lle. Liitteet I,9. s. 22 ja 23. - Ks. ottamisesta valtion omisttulkseen. Liitteet IV,21, 32104: Va.1tiopäiväjärjstys. s. 105. - Ks. Sosialisoiminen. 32105: - :n:o 4, V. Eskolan y. m.: Maaylioikeuden - n:o 19, 'Tervon y. m. :_ Sokeriteollisuuden ot- 32106: perustamisesta. Liitteet I,1o. s. 24. - Ks. Maa- .tamisesta valtion omistukseen. Liitteet IV,22. 32107: ylioiikeut>. s. 106. - Ks. Sosialisoiminen. 32108: - n:o '5, Rosenbergin y.m.: Esitykoon anta- - n:o 20·, M'annisen y.m.: Suurpankkien ja 32109: misesta !kansalai,EJten rodun jaikant>allisuuden suo- niihin verraJttavien luotto~aitol!l.ten ottamisesta 32110: jasta. LiiU:'{let 1,11. s. 26 j.a 2S. - Ks. Kan- valtion ha1tuun. Liittee,t IV,23. s. 107. - Ks. 32111: srulaissuoja. 8osialrsoiminen. 32112: - n:o '6, Kuusinen-Leinon y.m.: Oikeus- - n: o 21, V en n a m o n y. an.: Toimenpiteistä 32113: laitoksen j.a hallintoikoneiston kansanvaltaista- pääoman liialllisen keskittymisen ehkäisemiseksi. 32114: misesta. Liitteet II,s. s. 41. - Ks. Oikeus- Liitteet IV,24. s. 109. - Ks. Pää;oma. 32115: laitos. - n:o 22, T ·o ,r v en y. m.: Toimenpiteistä erikois- 32116: - n:o 7, Brander-WaBinin y.m.: Esityksen veron säätämiseksi ISellaisHle suurteollisuuden 32117: antamisesta 'lai:ksi nuorista riilwk,sentekijöistä hrurjoitttajille, jotka eivät yllätpidä riittävää 32118: annetun lain muuttamisesta. Liitteet II,4. s. 4,3, ~amrrnattikoulutustoimint·aa. Liitteet IV,25. s. 111. 32119: - Ks. Nuoret rikoksentekijät. - Ks. .Arrnmattt:iilwulutus. 32120: - n:o 8, Roine e llJ y. m.: Esityili:sen antamisesta - n:o 23, Honkalan y.m.: Verovelvo1lisen oi- 32121: laiksi nuorist~a ri:koiksentekijöistä annetun lain ikeutltarrnisesta vähentämään verotettavista tulois- 32122: muuttamisesta. Liitteet II,5. s. 44. - Ks. taan ainakin puo1et verovuonna määrätystä tulo- 32123: Nuoret r~k<Yksenteikijät. ja omaisuusverosta. Liitteet IV,26. s. 112. - 32124: - n:o 9, Koslken y.m.: Esitykoon antamisesta Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 32125: yleiseksi 'k!auppa;laibi. Liitteet IT,6. s. 45. - - n:o :24, Kanniston y. m.: KDTikohyvityil,sen 32126: Ks. Kauppalaild. suorittamiseSita veronmaksajille veron ennaJkko- 32127: - n:o 10, Sauikikosen y.m.: Toimenpiteistä maiksun palautuksen yhteydessä. Liitteet IV,27. 32128: perikuntien ihallussa olevien jakarrnattomien maa- s. 113. - Ks. Verotus. 32129: ttilojen säi,lyttämiseiksi elinikelpoisina kokonai- - n:o 25, Le i k o 1 a n y. m.: Kuolinpesän vero- 32130: suuksina. Liitteet H,7. s. 46. - Ks. Peri- tuksen huojentamisesta. Liitteet IV,2s. s. 114. 32131: iJmnHen tilat. - Ks. Verotus. 32132: - n:o 26, Kaulk:amaan y.m.: Kalastajaväes- 32133: - n:o 11, K u 11 b e r gin y. m.: Esityksen anta- 32134: tön oikeuMamisesta arvonVähennJ'ksen tekemi- 32135: m.isesta m~J~anvi1Jelijäin kotieläinten ja !koneiden 32136: vapauttamiseiksi ulosmitt,auiksesta. Liitteet II,s. seen pyydystensä osalta tulo- ja omaisuusvero- 32137: tulksessa. Liitteet IV,29. s. 115. - Ks. Tulo- 32138: s. 47 ja 418. - Kis. Ulosmittaus. 32139: ja omaisuusvero. 32140: - n:ol2, Brander-Wallinin y.m.: Vaivais- - n:o 27, Soinisen y.m.: Toimenpiteistä vero- 32141: p.rosentin suoritusvelvollisuuden rajoittamisesta. tluoiktkien ~isäämiseksi pe1tomaiden ja luonnon- 32142: Liitteelt II,9. s. 49. - Ks. Perintö. niittyjen verotuiksessa. Liitteet IV,3o. s. 116.- 32143: - n:o 13, Sahnela-Järvisen y.m.: Lasten Ks. Verotus. 32144: elatusapujen suorittamisesta ennak!koina valtion - n:·o 2S, H~aa.paniemen y.m.: Maatalous- 32145: tai kunnan varoista. Liitteet IT,1o. s. ·50. - koneiden ja -työvälineiden vapauttamisesta 32146: Ks. Ehttusapu. omaisuusverosta. Lii~tteet IV,31. s. 118. - Ks. 32147: - n:o 14, Miikin y.m.: Käräjä- ja wkisto- Tu~o- ja omaisuusvero. 32148: huoneiston raikenmmis·esta Irrnatran tuomiokun- - n:o 29, Iikosen y.m.: Eräiden maanihankinta- 32149: taa varten. Lii·tteet II,ll. s. 52,, - Ks. Oikeus- ~ain nojalla maata saaneiden verovapaudes!ta 32150: laitos. metsämaan osalta. Liitteet IV,32. s. 119. - 32151: -- n:o 15, Pakik,asen y.m.: Suomen maatllilou- Ks. VerotUIS. 32152: den ulkomaisesta edustuksesta. Liitteet III,l. - n:o ;30, Lappi-Seppälän y.m.: Säästö- 32153: s. '55. - Ks. Ulikomaanedustus. tai karttuvalle talletustilille taHetettujen sääs- 32154: - n:o 16, Tervo·n y.m.: Vesivoiman ja voima- ttöjen pääoman ja ko11kojen verovapaudesta. 32155: laitosten otbtamitS'eSta vrultion omistukseen. Liitt- Liitteet IV,33. s. 1120. - Ks. Verotus. 32156: teet IV,19. s. 102. - Ks. Sosialisoiminen. - n:'O 31, Rytingin y.m.: Vakinaisen asuin- 32157: - n:o 1'7, Tervon y.m.: Puhelinlaitoksen otta- pa~kan u~kopuolella tehdyistä ikausiluontoisista 32158: misesta valtion om.istukseen. Liitteet IV,20. töistä saadun tulon kohtuullisesta vähentämi- 32159: s. 10'4. - Ks. Sosialisoiminen. sestä verotuksessa. Liitteet IV,34. s. 121. - 32160: - n: o 18, T e r v on y. m.: Tupruk'kateollisuuden Ks. Verotus. 32161: 8 Laiki-, ralhaasia- ja toivomum~oitteet 1:950. 32162: 32163: 32164: - n:o :32., Borg-Sundmanin y.m.: Eläiklkei- nal'lisve.rolaiJssa olevien epä;koihtien poistamisesta. 32165: den ·ve:rovapaudesta. Liitteet IV,35. s. 122.. - Liitteet IiV,.48. s. 1'3'8. - Ks. Verotus. 32166: iKs. ~erotus. - n: o 46, Soinisen y. m.: Saimaan vesistö- 32167: - n:·o 3:3, K ui tt i sen y. m.: Eläiketulojen vero- alueeseen kuuluvien kuntien määräämisestä eri 32168: :tUJksen mjo1ttamisesta. Liitteet IV,36. s. 12•3. meueiklkialueeksi verotukseen näihden. Lii<tteet 32169: - iKs. Verotus. Irv,49. s. 140•. - Ks. Verotus. 32170: - n :o 34, ö h m a n i n y. m.: Verovapauden myön- --n:o 47, Borg-JSundmanin y.m.: Henkisen 32171: tämisestä kansaneläikelaitoksen suori.ttamiHe .työn te1kijäin palkkauksen järjestämisestä. Liit- 32172: eliiJklkeille. Liitteet lN,37. s. 124 ja 125. - •teet IV,5o. s. 1112. - Ks. Henkinen työ. 32173: - Ks. Verotus·. - n:o 48, E. Koiviston y.m.: Valtionavun 32174: - n: o 35, :P r u n n i 1' a n y. m.: T·oimenpiteistä lisäämisestä ik:unni1le, joissa siir,toväen sijoitus 32175: aihee1lisi:ksi osoi1Jtautuneisba verovalitu:ksis'ta joih- aiheuttaa uusien ikansakouluta:Lojen rruk!e.nta- 32176: .tuneiden ikustannuslten korvaamiseksi. Liitteet mislta. Liitteet IV,51. s. 144. - Ks. Kansa- 32177: IiV,ss. s. 12:6. - ]{js. Ve.rotus. koulut. 32178: - n:o e6, Kanniston y.m.: Tulo- ja omai- -n:·o 49, Saukkosen y.m.: Ottolasten rinnas- 32179: tamisesta omiin lapsiin lkansrukoulunopettajien 32180: ·suusveroJain muuttamisesta e1äke-, leslki- ja 32181: orpovrukuutusmruksujen vähentämisoikeut:een näh- :patkkawk·ses·sa. Lii·t.teet IV,52 .. s. 146. - Ks. 32182: Kansrukoulut. 32183: den. Liititeet IV,s9. s. 1:27. - Ks. Tulo- ja 32184: 10maisuusvero. - n: o :50, 0 ik: o n y. m.: Kivisten pe1toa:lueiden 32185: verotusperusteiden määräämisestä. Liitteet IV,53. 32186: - n:o 37, Hei:kikilän y.m.: Kirjojen myynnin 32187: s. 14 7. - Ks. Verotus. 32188: vapauttamisesta iliikevaihtoverosta. Liititeet 32189: - n:o ·51, L·appi-Swp;pä~än y.un.: Toimen- 32190: [IN,4o. :s. 12'8. - Ks. Liiikevaihtovero. 32191: pi:teistä ennen Arav:l!lainsäädännön voimaan- 32192: - n: o 3S, Hetemäen y. m.: YieishyödyHisten tcloa ra;kennusvaiheessa olleiden rrukennusten 32193: :Lahjoitusten verovapauden laajentamisesta. Liit- taloudellisen •aseman järjestämiseksi. Liit,teet 32194: ,teet IV,41. s. 12:9. - Ks. Vei'otus. :rV,54. s. 1'48. - Ks. Ra:kennustoiminta. 32195: - n:o 39, Ahmavaarany.m.: T·o~senomaisuu - n: o 5:2, K a n n i :s t on y. m.: Määrära.hasta 32196: de.nluovutusveron mruksuajan siirtämiseEitä. Liit- .sääStäjien mhan arvon alenemisen johdosta 32197: teet IV,42. s. 130.. - Ks. Oma;suudeuluovutus- ikärsimien :ta:ppioiden korvarumiseksi. Liitteet 32198: v·ero. IV,55. s. 1:50. - Ks. Säästäjät. 32199: - n :o 40, Hauta 1 a. n y. m.: T:oimenpitei:stä vuo- - n:o 53, K. Eslkolan y.m.: Määrärahasta 32200: den 1'949 :kadosta kärsineiden maanvirjelijäin ikuoletuslainoiJbi työttömyyden ja hallantuhojen 32201: vapaut·tamiseiksi vuodelt.a 11947 unalksuunpannun johdosta ·taloudellisissa vai'k!euiksissa oleville 32202: ,toisen omailsuuden!luovutusveron toisen erän suo- maa.laiskunnille. Liitteet IV,56. · s. 152. - Ks. 32203: rittamisesta. Lii1Jteet IV,43. s. 132. - Ks. M.aalaiskunnat. 32204: Omaisuudenluovutus-vel'o. - n :o ·54, R a n k i 1 a n y. m.: Toimenpiteistä hei- 32205: - n:o 41, Laineen y.m.: Vuonna 1950 m~Vk lklOissa taloudell~sessa asemassa olevien maa;lais- 32206: s·ettavan toisen omaisuudenluovutusv.eron mruksu- :kuntien ·työttömyysrasi>tusten ilieventämiselksi tai 32207: ai:kojen ~.Y'kikääimisestä. Liitteet IV,44. s. 1:33. - poistrumiseiksi. Liitteet IV,57. s. 153. - Ks. 32208: Ks. Omaisuudenluovutusvero. Maalaislkunnat. 32209: - n:o 42, M. J ä r :v i sen y. m.: EI'äisiin vaali· - n:·o .55, 'Vennamon y.m.: Halpalkorikoisten 32210: asiaJkirjoihin menkittävien todistusten 1eimavero- lainojen myöntämisestä maaseudun väestölle 32211: vapaudeslta. Liitteet :rV,45. s. 1:34. - Ks. verojen ja muiden maksettavaksi lan'keavien 32212: Leimavero. velkojen suo.rittamiseen. Liitteet IV,5s. s. 154. 32213: - Ks. Val>tionlain31t. 32214: - n:o 43, P akkasen y. rrn.: M·ehi·läishoidon va- 32215: - n:o 56, Riihisen y.m.: Siirtoväelle myön- 32216: pauttamisesta tulo- ja omaisuusverosta seikä 32217: nettyjen avustus1aiuo~en perianä·ttä jättämisestä 32218: kunna1lisverosta. Liitteet IV,4G. s. 135. - Ks. 32219: •eräiissä tapauksissa. Liitteet IV,59. s. 1.55. - 32220: ~erotus. 32221: Ks. v.altionlainat. 32222: - n: o 44, R y •t i n g i n y. m.: Eräiden luonnon- - n :o 57, Viro 1 a i sen: KoJ'Vauslain edelly;t- 32223: nii:ttyjen vapauttamisesta pinta-alaverotuksesta tämän indeks:ilkorotnksen myöntämisestä eräille 32224: ja ma31talouden työnarvon verotulksesta. Liitteet maansaantiin oiJkeut•etuille. LiitteE;t IV,so. s. 32225: JN,47 ..s. 1·37. - Ks. Verotus. 156. - Ks. Korvausla.ki. 32226: - n:o 45, Wiherheimon y.m.: Pal:kannaut- - n: o 5S, K a r v ·o sen y. m.: T·eollisuuden sijoit- 32227: tijain eläikeikysymylksen asianmuikais:ta järjeste- tamisesta lähe.mmäksi raruka-ainelähteitä. Liit- 32228: lyä va~keuttavien tulo- ja omaisuus- seikä kun- teet IV,61. s. 157. - Ks. 'TeoLlisuus. 32229: Lruki-, raiT1aasia- ja toivomusaloitteet 1950. 9 32230: 32231: n:o 59, Riihimäen y.m.: Teollisen toimin- - n:o 73, Ha~a·lan y.m.: Määrärahasta valtion 32232: nan laajentamisesta maaseudulle. Liitteet IV,62. palveluksessa o•levien henkilöiden ,tekemien, työn 32233: s. 158. - Ks. Teoilisuus. rationalisoimiseen 1täJhtäävien ehdotusten palkit- 32234: - n:o •60, Halka~an y.llll.: Määrärahasta ti- semiseksi. Liitteet IV,76. s. 180. - Ks. Rrurtio- 32235: laUJSten suorittamiseen kot~maisilta metalliteh- nalisoiminen. r 32236: 32237: 32238: rtailta ja ikonepajoilta. Liitteet IV,63. s. 159.- n: o 74, K u j a 1 a n y. rn.: Toimenpiteistä val- 32239: Ks. Teollisuus. tionrautruteiden tavaranikuljetustariffien koroUu- 32240: - n:o 61, KosiiDisen y.m.: Määrärahast·a ikuo- uniseksi. L~itteet IV,77. s. 181. - Ks. Rauta< 32241: letuslainoiiksi pienti:lallisille maaseudun sä:hiköis- tiet. 32242: tämisen edistämiseksi. Liitteet IV,64. s. 161. - - n:o 75, Le!Ppihalmeen y.m.: Määrära- 32243: Ks. Sähkö. .h!llsta siviili-ilmailun tukemiseksi. Liitteet IV,78. 32244: - u:o ·62, MyBymäeu y.m.: Mää.rä.ra:hrust,a s. 182. - Ks. Ilmailu. 32245: lamorksi ,pientalou.ksie!!lJ sähköistämistä varten. - n:·o 7'6, 'Törngren i n: ValtionpuhelinmaJksu- 32246: Liitteert IV,65. s. 1612. - Ks. Sähkö. jen perimistavan muuHami·sesta. Liitteet IV,7D. 32247: - n:o 63, M ann il an y.m.: Toimenpiteistä maa- s. 183 ja 184. - Ks. PostilaHos. 32248: seudun sä,hJköis·tämisen edistäJmise'ksi. LiiJtteet - n:o 77, Kaj a 1 a n y. m.: Määrärahasta valtion 32249: IV,66. 8. }62. - I~s. Sähkö. rakennusten peruskoi'janiksia varten. Liit•teet 32250: n:o 164, F o r s s i n y. m.: Lainojen ja avustus- IV,so. s. 118•5. - Ks. Ra:keunustoiminta. 32251: ten myöntämisestä väJhäv•araisiUe ammattitaitoi- - n:o 78, Br1a.nder-Wallinin y.rn.: Huolto- 32252: sille henkilöille •työpajojeu .perustamist•a var·teu. osaston perustami!Sest•a Porin poliisilaitoikseen. 32253: Liitteet IV,67. s. 164 ja 165. - Ks. Valtion- Lii1Jteet IV,sl. s. 1·86. - K;s. Poliisi. 32254: lainat. - n:o 79, Bo,rg-Sundmanin y.llll.: ~omitean 32255: - n:o 65, Murtomaan y.m.: Autoliiikenne- asettamisesta selvittämään naispo.liisiikysyrnystä. 32256: ala1la Jiksityistä yritteliäisyyttä rajoittavien Liitteet IV,s2. s. 188. - Es. Poliisi. 32257: määrä,ysten .poistamisoo•ta. Liitteet IV,ss. s. 16·6. - n:o ·80, Kuusinen-Leinon y.m.: Maa'lais- 32258: - ~s. Autot. kirjeenkantajien tointen vaikinaiatamisesta. Liit- 32259: - n: o ·66, R y rt i n gin y. m.: Yikisityisten koti- 'teet IV,s3. s. 189. - Ks; Postilaitos. 32260: tar:vepuun ·tar:vitsijain oikeuttamisesta ostamaan - n:o 81, Kuu<Sinen"Leinon y.m.:· Sij.ais- 32261: !Valtion metsistä 'kot.it.ar:vepuuta puutavarayhtiöi- ja tilapäistyönrtekijöinä toimiiVien naispostiilijoo- 32262: den huutolkauppaleimi'lmista malksamiin hintoi- nien 1tointen vrukinaisrtamisesta. Liitteet IV,s4. 32263: hin. Liitteet IV,69. s. 167. - Ks. Puutavara. s. 1<90. - Ks. Postilaitos. 32264: - n:o 67, Kor.sbäckin y.m.: Suunnitelman - n:o 82, Leikolan y. m.: Mää.rärahasta Suo- 32265: ~aatimisesta polt•toainehuoltoa varten. Liitteet men liit•tymiseJksi Pohjoi!Smaiseen Farmaikopea- 32266: IV,7o. •s. 168 ja 170. - Ks. Polttoaineet. toimikurutaan. Li~tteet VI,3. s. 2~35. - Ks. Far- 32267: - n:o 68, Forssin y.m.: MaanvUjelyikseSISä ja ma'kopea. 32268: ammrurt·t~kalastll!ksessa lkäytet.tyihin moottoreihin - n:o ·83, Ka·lavaisen y.m.: Lipeän myynnin 32269: tarvittavan juoksevan po.lt·toaineen vapauttami- uudelleen järjestämisestä. Liitteet VI,4. s. 237. 32270: sesta liikevaihtoverosta. Liitteet IV, 71. s. 172 - Ks. Lipeä. 32271: ja 1173, - Ks. Polttoaineet. - n: o 84, A a t 'te 1 a n y. m.: Tutkimuiksen toi- 32272: - n:o 69, iE. Koiviston y.m.: Syrjäseuduilla mittamisesta suikupuoHtautien levinneisyydestä 32273: toim~vien valtion viran ja toimen haltijain ja niiden syistä. Liirtteet VI,5. s. 238. - Ks. 32274: palik!kauksen parantallllisesta. Liitteet IV,72. Terveyden'h,oito. 32275: s. 174. - Ks. Pa.~kat. - n:o 85, A a ,t te 1 a n y. m.: . Valtion ikustanta- 32276: - n: o 70, Väyrysen y. m.: Esityksen antami- man kansan ter:veyspalvelun aikaansaamis·esta. 32277: sesta biksi Lapin läänin paH!:Ikatyöntakijöille Liitteet VI,G. s. 239. - Ks. Ter:veydenihoito. 32278: ma:ksertrtavast·a palkanlisästä. Liitteet IV,73. - n:o 86, Stenbergin y.m.: Reumasai·raiden 32279: s. 1716. - Es. Pa.lka>t. sairaus- ja invaliidihuol'lon järjestämi•sestä. Liit- 32280: - n:o 71, Tainio n y. m.: Elirukustannusten kal- Iteet VI,7. s. :241. - Ks. Ter:veydenhoito. 32281: leudesta johtuvan palkanlisän maksamisesta La- - n:o 87, Kujan·pään y.llll.: Ma:klsut'toman 32282: pin läänin ja muiden vastaavien alueiden työ- lääikli!rin- ja sairaanhoidon antamise.sta vähäva- 32283: läisnle ja palkannauttijoille. Liitteet IV,74. raisille sUO<jarakotetuille jä1kisairaustapaulksissa. 32284: s. 177. - Ks. Pa'bkat. Liitteet VI,s. s. 242. - Ks. T.erveyderuhoito. 32285: - n: o 72, Ra u n i o n y. m.: Valtion maksamien - n: •o :88, R a u n i o n y. m. : Rokotu.ksen aiheutta- 32286: eläkkeiden vähimmäismäärän ikorot~tamis·esta mista jiHkisairaulksista !koituvien kustannusten 32287: '50:,000 markkaan. Liitteet IV,75. s. 179. - Ks. korvaamisesta valtion varoista. Liitteet VI,9. 32288: El~eet. s. 243. - Ks. Terveydenhoito. 32289: 32290: 2 32291: 10 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1950. 32292: 32293: 32294: n: o• i89, R yö mä n y. m.: Maksutltoman tervey- seks·i. Liitteet VI,25. ·S. 2•61. - Ks. Ravi.tsemis- 32295: den- ja saira;anhoidon järjestämisestä. Liitteet 1iikkeet. 32296: VI,10. s. 1244. - Ks. Terveydenhoi.to. - n: o 105, :M: y 11 y mä en y. m.: Äänioikeusi-kä- 32297: - n:o 90-, Bromme~sin y.m.: Mruksuttomm1 rajan alentamisesta kunnallisvaaleissa. Liitteet 32298: insuliinin hawk!kimisesta sokeritaUJtisille. Liitteet VH,9. s. ·283. - Ks. Kunnallisva&lit. 32299: VI,n. s. 245 ja '246. - Ks. Terveydenhoito. - n:o 106, Kanniston y.m.: VerovelvoHisen 32300: - n: o •91, J a 1 a •k -s en: OppivelvoUisuutensa päät- oikeuttamisesta kunnaUisverotuksessa vähentä- 32301: tämässä olevan nuoren henkilön terveydellisestä mään kiinni•tettyjen velkain ~wrot kokonaisuu- 32302: tutkimiHesta. Liitteet VI,12. s. 247. - Ks. Ter- dessaan. Liitteet VII,1o. s. 284. - Ks. Kun- 32303: veydenhoito. nallisverotus. 32304: n:o •92, Jalaksen: Valtion viran ja toinnen - n: o 107, S ä v e 1 ä n y. m.: Esityksen antami- 32305: haltijain terveyden suojelemisesta. Liitteet VI,13. sesta manttaali'kuntalaitoksen lrukkauttamises-ta. 32306: s. 248. - Ks. Terveydenhoito. Liitteert VII,ll. iS. 2-85. - Ks. Manttaallikunta. 32307: n:o 93, Lahtelan y.m.: Toimenpiteistä kun- n:o 108, Luosta,risen y.an.: Valta;kunnan- 32308: nanlääkärien ja ikunnansairaaJ.ain yHäpitämi- suunnit.telun ai:kaansamnisesta. Liitteet VII,12. 32309: sestä kunnille aiheutuvien menojen vähentämi- s. 286. - Ks. Valtaikunnammunnittelu. 32310: seksi. Liitteet VI,14. s. 24·9. - Ks. Sairaalat. n:o 109, P e .r k on o j a n y.m.: Lasten eaiin- 32311: n:o 94, Lars on i n y. m.: Mielisairaslain tymisen ohjelman suorittajina julikisissa hu- 32312: muuttamisesta siten, että valtio suorittaisi _!kus- veisaa maaseudulla saattamisesta riippumatto- 32313: tannukset mielisairaiden lhoidosta. Liitteet VI,15. maksi viranomaisten luvast•a. Liitteet VII,l ~ 32314: s. 250 ja 251. - Ks. Sairaalat. s. 2-88. - Ks. Julkiset huvit. 32315: 1 32316: 32317: 32318: 32319: 32320: n: o 95, R y ö m ä n y. m.: Määrärahasta tervey- - n:o no, V. Järvisen y.m.: Vuokra-a;lueiden 32321: den- ja sairaanhoidon palveluksessa työskentele- lunastusoikeuden laajentamisesta. Liitteet VII,14. 32322: ville mnmattila]sille jaettavia stipendejä varten. s. 289. - Ks. Vuokra-alueet. - 32323: Liitteet VI,16. s. 252. - Ks. Sairaalat. - n: o 111, H. Simosen y. m.: Uusjaon toimeen- 32324: - n:o 96, Leikolan y.m.: Inarin ja Utsjoen panemisesta Pohjois-Suollllessa. Liitteet VLII,15. 32325: !liluelääJkäripiirin jruiDrumisesta. Liitteet VI,17. s. 2-90. - Ks. Uusj3Jko. 32326: s. 2.53. - Ks. Terveydenhoito. n:o 112, Korsbäckin y.m.: Vanhan tien 32327: - n:o ·97, Kauikamaan y.m.: Määrärahasta siirtämisestä tai uuden tien rakentamisesta 32328: •apulaislää:kärin toimen peru['jtmniseksi Porin maan-, rtontin- tai tilanomistajaJ.le aiheutuvan 32329: yleisen sairaalan kirurgisille osastoille. Liitteet haitan vähentämisestä. Liitrteet VII,16. s. 291 32330: VI,1s. ·s. 254. - Ks. Sairaalat. ja 292. - Ks. Tielaki. 32331: -n:o·98, Karvikon y.m.: Määrärahasta Tu- - n: o 113, Ja 1 a k sen: Toimenpiteistä irto- 32332: run uuden naistensairaalan rakennussuunnitel· laisrten tarJi!kailu- ja jaoittelula1to'ksen ai- 32333: mien ja -piirustusten laatimista varten. Liitteet 'kaansaamiJseksi erikseen naisra ja erikseen mie- 32334: VI,19. s. ·2•55. - Ks. Sairaalat. hiä varten. Liitteet VII,17. s. '2•93. Ks. 32335: - n:o 99, E. Koiviston y.m.: Sairaalan ra- Irtolaiset. 32336: ikentmnisesta Kemijärvelle. Liitteet VI,2o. s. - n:o 114, Niemen y.m.: Esit)'1ksen antanli- 32337: 256. - Ks. Sairaa;lat. sesta hautaustoimistojen järjestämisestä. Liit- 32338: - n:o 100, H a m a r a n y. m.: Val-tion sairaaloi- teet VII,1s. s. 294. - Ks. Hautaus. 32339: den emäntien· p&Th:ikauksen paran•tamisesta. Liit- - n: o 11·5, R y h d ä n y. m.: Vesistötoimikunnan 32340: Iteet VI,21. s. ,2•57. - Ks. Sairaalat. ~ohi- ja si~'kapitoisten vesien kalastusta koske- 32341: 32342: - n:o 101, Sävelän y.m.: Esityksen antami· vien, sodan aikaisten ~päätösten tarkistamisosta. 32343: sesta iai~i syrjäseutujen vä:häv&raisrten !karjan- Liitteet VII,l9, s. 295. ~ Ks. Kalastus. 32344: omistajien eläinlääikintä:huollon avustamisesta. - n:o 116, Käkelän y.m.: Urheilukalast-us- 32345: Liirtrtoot VI,22. s. 25-8. - Ks. Eläinlää;kärit. oikeuden laajentamisesta. Liitrteet VII,20. s. 32346: - n: o 102, Niska 1 a n y. m.: Esityksen antami- 296. - Ks. Kalastus. 32347: sesta laiksi eläinlääkärien matkakulujen korvaa- - n:o 117, Kaupin y.m.: Henkisen työn teki- 32348: misesta. Liitteet VI,23. s. 25•9. - Ks. Eläinlää- jäin ·aseman pamntamisesta. Liitteet VIII,5. s. 32349: kärit. 30-8. - Ks. Henkinen työ. 32350: - n:o 10~, Frimanin y.m.: E.läinlää'kintätoi- -- n: o 118, K a u p i n y. m.: , Henkisen työn alan 32351: men uudelleen järjestämisestä Lapin läänissä. 'kysymyksiä hoitavan elimen asettamisesta. Liit- 32352: Liitteet VI,24. s. 260. - Ks. EläinlääikärH. teet VIII,6. s. 1310. - Ks. Henkinen työ. 32353: - n:o 104, E. Nurmisen y. m.: Toinnenpiteistä - n:o 119, Karvilkon y.m.: Koikonaissuunni- 32354: raittiusravintola- ja -hote1litoiminnan tukemi- telman laat:imlisesta korkeakoulujen !kehittämi- 32355: Laiki-, raJhaaså.a- ja toivomu&ailoitteet 1950. 11 32356: sestä. Liitteet VIII,7. s. 31J. - Kis. Korkea- valtion toimesta. Liitteet VLII,20. s. 329. - 32357: koulut. Ks. Koulutarvikkeet. 32358: n: o 1i20, E. K i l v en y. m.: Lisäyksestä vuo- - n:o 133, Lappi-Seppälän y.m.: Lisäyk- 32359: den 1950 tulo- ja menoarvioon Hel~ingin yli- sestä vuoden 1950 rtulo- ja menoarvioon puhe- 32360: opiston laitoiksiss'a opiskelevilta kannettavien levyankis<ton perustamista varten. Liitteet 32361: ,laitosmaiksujen poistamiseksi. Liitteet VIII,s. VIII,21. s. 331. - Ks. Puhelevyarkisto. 32362: ,s, 312. - Ks. Yliopisto. - n:o 134, P yö r t än ö n y.llll.: Määrärahasta 32363: - n: o 121, '8 a u k k '0 sen y. m.: Lisäyksestä vuo- kotimaisten opetuselokuvien valmistamiset.'l;:si. 32364: den 1950 tulo- ja menoarvioon Helsingin yli- Liitteet VIII,22. s. ,33B. - Ks. Elokuvat. 32365: opiston ,laitosmäärära1wjen ikoro,tta.misci:rsi. Liit- - n: o 135, S a a r i a h o n y. m.: Ammaltinvalinuan 32366: teet VIU,9. ·s. 314. - Ks. Yliopisto. ohjaustoiminnan aloittamisesta koululai<toik:sen 32367: - n:o 122, Borg-Sundmanin y.m.: Helsin- piirissä. Liitteet VIII,23. s. 334. - Ks. Am- 32368: gin yliopiston odont•ologisen laitoksen hammas- matinvalinta. 32369: lääketieteen opettajien vil'kojen muUJttamisesta - n:o 136, Kaukamaan y.m.: Toimenpiteistä 32370: varsinaisiksi professorinviroi,ksi. Liitteet VIII,10. ylioppilaiden ammatinvalinnan ohjauksen järjes- 32371: s. 315. - Ks. Yliopisto. tiiJ::nise'ksi. Liitteet VIII,24. s. i335. - Ks. Am- 32372: - n: o 1~3, K ,a r v i ik o n y. llll.: Määrärahasta lai- matinv,alinta. 32373: nan myöntämiseksi Turun Yliopiston Ylioppilas- - n:o 137, Sau'kkosen y.m.: Valvonta- ja 32374: kunull!lle ylioppilasasuntolan raikentamista var- ohjaustehtäviä hoitavien [-wuluviranomaisten tek- 32375: ten. Liitteet VIII,ll. s. 316. - Ks. Yliopisto. nillisluon<toisten töiden vähentämisestä. Liitteet 32376: - n: o 124, M i e ·t t u sen y. m.: Opiskelumahdolli- VIII,25, s. r337. - Ks. Kouluhallitus. 32377: suuksien järjestämisestä i!wrkea'kouluissa am- - n:o 138, Leppälän: Komitean asettami- 32378: rmattikouh!liThjalta valmistuneille ilman yliop- ·sesta valmistamaan kansakoulun jatko-opetuksen 32379: ,pilastutkintoa. Liitteet VIII,12. s. 317. - Ks. opetussuunni,telmaa. Liitteet VIII,zc. F·. 3:3,8. - 32380: Korkeakoulut. Ks. Kansakoulut. 32381: - n:o 125, Luostarisen y.m.: Kotitalouden 32382: - n :o 139, :M: u r t o m aan y. m.: Maatalous- 32383: ja naisten 1käsityönopetuksen eduSituksen lisäämi- 32384: opetuksen järjestämisestä kansrukoulun jatko- 32385: sestä ikoulu!haHituksessa. Liitteet VIII,13. s. 32386: luokilla. Liitteet VIII,27. s. 339. - Ks. Kan- 32387: 318. - Ks. Kouluhallitus. 32388: sa!koulut. 32389: - n: o 126, Le •P p älä n y. m.: Toimenpiteistä 32390: illl!l!atalous=attimiehen hoitaman kouluneuvok- - n:o 140, Rytingin y.m.: IlmaiJsen täysihoi- 32391: senviran perustamiseiksi 'lwuluhaillituksen kansan- don antamisesta kansrukoulun 'läheisyydessä ole- 32392: ,opetusosastolle. LiiJtteet Vlli,14. s. 319. - Ks. viin taloihin sijoitetui1le oppilaine harvaanll!Su- 32393: Kouluhallitus. ,tuissa 'kunnissa. Liitteet VIN,2s. s. 340. - Ks. 32394: - n:o 127, Leikoian y.m.: Varttuneemmille Kansaikoulut. 32395: tieteenhwrjoittajille jaettavien akatemiastipen- - n:o 141, Lappi-SepiPälän y.m.: Valtion 32396: dien ~u!kumäärän lisäämisestä. Liitteet VIII,15. ,teknillisen tubkimuslaitoiksen rll)kenuus- ja läm- 32397: ,g, 3120. - Ks. 'Suomen .AkatemiH. pöteknilliosen sekä rrukenuusta:loudellisen tultki- 32398: - n:o 128, Karvikon y.m.: Nuorten tieteen- mustoiminnan tehostamisesta. Liitteet VIII,29. 32399: harjoittajain apurahojen korottamisesta. Liitteet s. 341. - Ks. Teknillinen tutkimus. 32400: VLII,16. s. 321. - Ks. Suomen Akatemia. - n:,o 142, f8org-Sundmanin y.m.: Koti- 32401: - n:o 129, öhm anin y.llll.: Määrärahasta sti- rtalouden ja käsityön opetuiksen uudistustoimen- 32402: pendiksi lkansaneduSituslaitoksen historian tubki- piteistä. Liitteet VIII,so. s. ·343. - Ks. Koti- 32403: joille. Lii.tteelt VIU,17. s. 622 ja 324. - Ks. tMous. 32404: Eduskunta. - n:o, 14.3, K•orsbäckin y.m.: MahdoUisuu- 32405: - n:o 130, ö s ·te n so n i n y. m.: ToimenpHeistä desta yhdistää eräiden ammattioppilaitosten 32406: maaseudun nuorison oppilk·oulunkäyrrnin ihelpolt- opettajien va1mistus. Liirtteet VIII,31. s. 344 ja 32407: tamiooksi. Liitteet VIII,1s. s. i326 ja 327. - 345. - Ks. Ammattikoulut. 32408: Ks. Oppikoulut. - n:o 144, Tauriaisen y.llll.: Lu:kioast'Eltta 32409: - n: o 131, K a u p i n y. m.: 'Määrärahasta kan- vastaavien koulujen perustamisesta syrJaseu- 32410: sansivistystyön bibliografian aikaansaamista duiile. Liitteet VIII,32. s. 34'6. - Ks. Oppi- 32411: varlten. Liittoot VIII,19. s. 328. - Ks. Kansan- koulut. 32412: sivistystyö. - n:o 145, Luostarisen y.m.: Maa- ja koti- 32413: - n: o lo32, Niemisen y. m.: KoulutarvHllieiden talouskeskilkoulujen aiJkaansaamisesta. Liitteet 32414: valmistuksen ja kouluille jaik:elun suori·ttamisesta VIII,ss. s. 347. - Ks. MaatalouSlkoulut. 32415: 12 Laiki-, ra;haasia- ja toivomuE•aJoitteet 1950. 32416: 32417: - n:o 146, Kanniston y.m.: Määrärahasta - n:o 161, Korsbäckin y.m.: Pitempiaikaisoo 32418: asuDJtolarrukennuksen raikentamis~ksi- Pohjois- kokonaisohjelman laatimisesta maataloutta var- 32419: Pohjanmaan !keskusammat1Jilwululle. Liitteet ten. Liitteet IX,24. s. 421 ja 4'22. - Ks. Maa- 32420: VIII,34. s..349. - Ks. AmmattiJwulut. talous. 32421: n:o 147, Kui.t·ti•sen y.m.: Karuklkois-Suomen - n: o '1'62, Ala-Mä y r y n y. m.: MoaataJ.oustuot- 32422: kesku&ammatt~koulun perwstamisesta Irrnatran teiden hintojen korottamisesta .tuotantokustan- 32423: IJ.mupp8!laan. Liitteet VIII,35. s. :350. - Ks. nuiksia vastaavasti. Liitteet IX,25, s. 423. - 32424: Ammattiikou:lut. Ks. Maatalous. 32425: - n: o 148, R a n t a m •a a n y. m.: Voimisteluntar- n: o 16·3, J. Pusan y. m.: Tuot·antokustannu:."!;:- 32426: kastajan ja -opettajien aseman parant.amisesta. sia rvast&avan hintatason turvaamisesta vilja- 32427: Liitteet VI[l,s6. s. •351. - Ks. Liikuntaikas- tuotteille. Liitteet IX,26. s. 4124. - Ks. Maa- 32428: vatus. talous. 32429: n:o 149, .Saukkosen y.m.: E.läkikeiden suo- - n:o 164, Joukasen y.m.: Maidon hinnan 32430: rittamisesta valtion varoista ylksityiJsoppi:lroulu- .korottllJIDisesta ma8!talousväestön aseman pa;ran- 32431: jen päteville va:kinaisille opettajille. Liitteet tamiselksi. Liitteet IX,27. s. 426. - Ks. Karja- 32432: VIII,37. s. 3•52. - Ks. Oppikoulut. talous. 32433: - n: o 150, K u j a n pään y. m.: Toimenpiteistä - n: o 165, M i et t u s en y. m.: Lisäylk1sestä vuoden 32434: kesikikoulun rakentamiseksi Jokioisten kunnan 1950 tulo- ja me:naarvioon maidon hinnan va- 32435: kesikukseen. Liitteet VIII,ss. s. 353. - Ks. ikauttamispalkkioiden maksamiseksi Pohj-ois- 32436: Opp~koulut. Suomessa •t:JJkautuvasti vuoden 1•9:50 alusta lu- 32437: n:o 151, Kiisken y.rrn.: Suonenjoen yhrt.eis- kien. Liitteet IX,2s. s. 42•7.- Es. Karjatalous. 32438: koulun ottamisesta valtion 'Oppikouiukisi. LiiJt- - n:o 1•6·6, Ra n 'k i 1 a n y. m.: Halpa:ko11koisen 32439: teet VIII,39. s. '354. - Ks. Oppilkoulut. ~uoton jä:rjestämisesltä maatalouden peruspa;ran- 32440: n: o 1'52, vV i c ·km a n i n y. m.: Määrärahasta nuksia ja tuotannon \kohottamista varten. Liit- 32441: Koklkolan ruotsalaisen yihteiskoulun rkiolmen ylim- teet IX,29. s. 42'9. - Ks. Ma8!ta,lous. 32442: män luoikan ottamisesta valtion haltuun. Liit- 32443: - n:o 167, K. Eskolan ;r.m.: Toimenpiteistä 32444: oteet V1JII,4o. s. ·356 ja 3·57. - Ks. Opp~koulut. 32445: lainoj·en saamiseksi kan,sanelä;kelaito'kse1ta luot- 32446: - n:·o 153, Saariahon y.m.: Raahen ilmski- 32447: tolaitosten välityksellä maatalouden perusparan- 32448: koulun jatkoluo'kHden asteittaisesta v:JJHion hal- 32449: nusten suorittamiseksi ja •kannattavuuden lisää- 32450: t{tun ottamisesta. Liitteet VIII,41. s. 358. - 32451: miseksi. Liiteteet IX,so. s. 430. - Ks. Maa- 32452: Ks. Oppikoulut. 32453: talous. 32454: - n :·o 154, ,p yö r t ä n ö n y. m.: iJoensuun yhteis- 32455: koulun ottamisesta valtion :haltuun. Liitteet - n:<o 1<68, Tainio n y. :m.: Maa- ja karjatalous- 32456: VIII,42. s. 359. - Ks. Opp~koulut. lsekä relmtuotannon !kehittämisestä metsärilclmim- 32457: -- n:o 155, Lahtelan y.m.: Kemijärven yhteis- milla :JJluei.Ua. Liitteet IX, 31. s. 431. - Es. 32458: koulun muuttamisesta kahdeiksanluoikkaisEiksi yli- Ma:JJtalous. 32459: opistoon jdhtavaiksi kouluksi. Liitteet V1JII,43. -n:ol-6·9, Sun.te[an y.m.: Toimenpiteistä 32460: s. 361. - Ks. Oppikoulut. m:JJat:JJlous'koneiden tutkimuslaitoksen toiminnan 32461: - n:o 15·6, Kullbergin y. m.: Määrärahasta laajentamiseksi. Liitteet [X,sz. s. 433. - Ks 32462: laulu- ja mu.siiliikiiharrastusten tuQcemiser'.r•si. Liit- Ma8!talous. 32463: teet VIII,44. ·s. 362 ja 3•63. - Ks. Laulu. - n:o 1.70, Sun:telan y.m.: Toimenpiteistä 32464: - n:o 1.57, Torven y. m.: T·oimenpiteistä nuor- maataloudellisen 'koneo.petuksen ja -neuvonnan 32465: ·ten taiJteenharjoittajain opintojen taloudelliseksi järjestämiseksi. Liitteet IX,33. s. 4r35. - Ks. 32466: avustamiselksi. Liitteet VIII,45. s. 364. - Ks. Maatalous. 32467: Taide. - n :o 171, P .e .riko no j a n y. m.: Pienviljelijäin 32468: - n: o 158, P a k k a s en y. m.: Toimenpiteistä :maa;talouskoneylrtymien turkemistoliminnan tcll:os- 32469: ikiertuete:JJtterin aikaansaamiseksi. Liitteet .tamisesta. Lii.tteet IX,34, s. 436. - Ks. Maa- 32470: VIII,46. s. 365. - Ks. Taide. talous. 32471: - n:'O 15•9, Neva l•a i s •e n y. m.: Määrärahasta - .n:o 172, P yö r t ä n ö n y. m.: Määrämih:JJsta 32472: Suomen Rauhanpuolustajat r. y:n valistustyön •lainoiksi maalaiss·epille ajanmukaisten työväli- 32473: •tukemiseksi. Li~tteet VIII,47. s. 3•66. - Ks. neiden ja -koneiden hankkimista varten. Liitteet 32474: Ratrhaupuolusta;jat. IX,35. s. 437. - Ris. Maatalous. 32475: - n:-o 16-D', Iilc•osen y.m.: Maatalous- ja metsä- - n:o 1j':3, Rytingin y.m.: Toimenpiteistä 32476: hallinnon uudistarrnisesta. Liitteet IX,23. s. 4.19. metsien arvon kohottamiseksi. Liitteet IX,36. 32477: - Ks. Maata1oushallinto. s. 438. - Ks. Metsätalous. 32478: Laiki-, raihaasia- ja toivomuSilliloitteet 1950. 13 32479: - n:o 174, Miettusen y.m.: P·oihj·ois-Suomen ·pienempien tilojen omistajille. Liitteet IX,51. 32480: maanjaiko-olojen pa;rantrumista ko·s'kevan tutki- s. 457. - Ks. Maatalous. 32481: mw~sen suo~ittamisesta. Liitteet IX,37. s. 439. - n: o 189, La h t e ·l a n y. m.: Toimenpi·teis.tä 32482: - Ks. Jakolaitos. maan hankkimiseksi e1·äille pientila;llisten it'in- 32483: n :o 175, L u o s t a r i s en y. m.: RuoikamuHa.n tamamiespojiUe sekä heidän sotale:skilleen ja 32484: talteenottamisesta rakennusten ja teiden mken- -orvoilleen. Liitteet IX,52. s. 45'8. Ks. 32485: ta;rn~sen yhteydessä. Liitteet IX,3s. s. 440. - Asutustoiminta. 32486: Ks. Maatalous. n:o 190, Bautkkosen y.m.: Lisäyksestä vuo- 32487: - n:o 176, E. Pusan y. m.: Kotivoin ja -juuston den 1950' :bulo- ja menoa11vioon rintamasotHaiden 32488: •valmi•stuksen neuvonn:asta. Liitteet IX,39. s. :kes·keneräisten ra:kennushanikikeiden toteutt.ami- 32489: 44'1. - Ks. Kal'jatalous. seksi. Liitteet IX,53. s. 460. - Ks. Maanihan- 32490: n :o 177, .S a r j a l a n y. m.: Lisäyksestä vuoden kinrtalaki. 32491: 1950 tulo- ja menoarvioon V'äikilannoitteiden n:o 1'91, Saaren y.m.: Maanhankinta1&in 32492: hintain sä1ly.ttämiseksi tulevana lannoituskau- muubtamise:sta siten, että jo perus.tetut asunto- 32493: tena ny!kyisellä taso1laan. Liitteet IX,4o. s. viljelystilatt voitaisiin muodostaa viljelystiloiksi. 32494: 442. - Ks. Maatalous. Liitteet IX,54. s. 461. - Ks. Maanhankirutalalki. 32495: - n:o 178, K all i oko sken y. m.: N. ·&. ikato- - n:o 1'92, Paavolai·sen y.m.: .Siirtoväen ti- 32496: avustusmiijardin käyttöperusteiden muuttauni- lojen tuotan:t.osuunnan selvittämisestä. Liitteet 32497: sesta. Lii:tteet IX,41. s. 444. - Ks. Halla. IX,55. s. 462. - Ks . .Siirtoväiki. 32498: n:o 179, Hautalan y.m.: Määrärahasta n:o 193, E. Koiviston y. m.: Asutusti.lal- 32499: hallavalhinikojen korvaamiseksi maanviljelijöille. listen aseman parantam~esta. Liitteet IX,56. 32500: Liitteet IX,42. s. 446. - Ks. Halla. s. 463. - Ks. Asutustoiminta. 32501: - n:o 1-80·, Mustosen y.m.: Esityksen antami- - n: o W4, V. E s :k olan y. m.: Lisäyiksestä vuo- 32502: sesta .laiksi hallan, ra:eS'ateiden ja muiden luon- den 1950 tulo- ja menoa!'Vioon siirtona asutus- 32503: nonv~tsausten aiheuttamien vahinkojen ikorvaa- rahwstoon. Liitteet IX,57. s. 465. - Ks. Asutus- 32504: misesta. LHtteet IX,43. s. 447. - Ks. Halla. toiminta. 32505: - n: o 181, Ryti n g i n y. m.: Toimenpiteistä n:o Hl<5·, Miettusen y.m.: Valtion metsä- 32506: leipäv~ljan ja viljatuotteiden kuluttajahinnan maille Pohjo~-Suomeen perusrtettujen asutus- 32507: .alentamiseiksi Pohjois- ja Itä-Suomen ilmto- ja tilojen viljelysedellytysten parantamisesta. Liit- 32508: alituotanto·alueilla. Liit•t.eet IX,44. s. 449. - ,teet IX,5s. s. 466. - Xs. Asutustoiminta. 32509: Ks. Halla. n: o }!)6, R y t i n g i n y. m.: Asutusalueiden 32510: - n: o 1·82, R y .tingi n y. m.: To:ii.'llenpiteistä tie-, kuivatus- ja rakennustöiden suorittamisesta 32511: P·~hjois-Suomessa tuotetun sipulin vi:ljelYJk·sen 'työ'ttömyystöinä. Liitteet IX,59. s. 468. - Ks. 32512: ja kaupan turvaamiseksi. Liit:teet IX,45. s. 450. Asutus:toiminta. 32513: - Ks. Sipuli. - n:o 1'97, 'Ryhdän y.m.: Toimenpiteistä Poh- 32514: - n:o 183, Lappi-Seppälän y.m.: Toimen- jois-Suomen asutusalueilla sota-aikana riikorttu- 32515: piteistä kailataloudellisen tutkimus- ja koetoi- jen ja rappeutuneiden asutusteiden kunnosta- 32516: minnan kehittämiseksi. Liitteet IX,46. s. 451.- miseksi. Liitteet IX,6o. s. 46'9. - Ks. AusutUJS- 32517: Ks. Kalastus. rtoiminrta. 32518: - n :o 184, K i n n u sen y. m.: Maataloudessa - n:o 198, Rosenberg i n y. an.: Maanomistus- 32519: ta!'Vitt:wan bensiinin ja petroolin hinnan alen- olojen uudistamisesta elinkelpoisten viljclystilo- 32520: rtamiJSesta. Liitteet IX,47. s. 453. Ks. jen muodostamiseksi ruotsin- ja !ka:ksiJkielisissä 32521: Bensiini. kunnissa. Liitteet IX,61. s. 470 ja 472. - Ks. 32522: n: o 18'5, A n t i 1 a n y. m.: Maataloust·ra:kto- Maatalous. 32523: reissa käytettävän bensiinin hinnan alentami- - n: o 199, Li n n a n y. m.: Taimistojen tarkas- 32524: :sesta. Liitteet IX,4s. s. 454. - Ks. Bensiini. tajan viran .perustamisesta. Liittee:t IX,62. s. 32525: - n:'O 18•6, B u n ·te l a n y. m.: Maataloustraikrto-- 474. - Ks. Maata.Ious. 32526: reiS'sa :käJ!tettävän bensiinin hinnan alentami- - n:o 200, Hautalan y.m.: Maataloushalli- 32527: ses.ta tullima:ksun pa.Iautuksen muodos.-:m. Liit- tuksen insinööriosaston ja sen al'aisten .piirien 32528: teet IX,49. s. 455. - Ks. Bensiini. uudelleen järjestämisestä. Liitteet IX,63. s. 32529: n:o 187, •Mustosen y.m.: Uudisraivauspalk- 475. - Ks. Maataloushallinto. 32530: kioiden ,suorittamisesta ennakolta eräissä ta- n: o .201, S a alasti n y. m.: Maanviljelys- 32531: pauksiJs·sa. Lii!tteet IX,5o. s. 456. - Ks. Maa- insinöörien siirltämi:sesrtä Ko~olan, Oulun ja 32532: talous. Lapin maanviljelysinsinööripiireihin työttömyys- 32533: - n:o 188, Frimanin y.m.: · Maanparannus- ·töiden awhdistamiseksi peruskuivatustöihin. Liit- 32534: ajoavus.tus·ten antamisesta 15 peltohehtaaria teet IX,64. s. 476. - Ks. Maataloushallinto. 32535: 14 Lruki-, ra~laaså.a- ja toivomuS1311oitteet 1950. 32536: 32537: 32538: - n:o 2H2, Kaukamaan y.m.: Salaojituiksen - n:o 216, J. Koiviston y.m.: Pienviljelijä- 32539: perusteiden selvittiilmisestä. Liititeet IX,65. s. koulun perustamisesta YHs~aron !kunnassa ole- 32540: 477. - Ks. Maatalows. valle Ruuskalan tilalle. Liitteet IX,79. s. 496. 32541: - n: o 203, M u r t o m a a n y. m.: Määrärahasta - Ks. Maatailouslkoulut. 32542: Kokemäen maamies:koululle tutkimuksen suorit- -- n:o 217,· Murtomaan y.m.: Määrära:hassta 32543: tamiseksi S3:laojaver:koston sopivaisuudesta vesi- Siiliaicssten preiJJViljelijä:koulun rakennuksia var- 32544: tysverkostona 'käy.bettäväksi. Liirt.teet IX,66. s. ten. Liit.teet IX,so. s. 497. - Ks. Maruta1ous- 32545: 479. - Ks. Maatalous. koulut. 32546: n ;'{) 204, Leinon y. m.: Riittävän valtiontuen - n:o 21S, H au t alan y. m.: Määrärahassta Ka- 32547: antamise1sta Vfrrsinkin pienemmiHe viljelystiloille laj~kilaaikson maata1ouslkoululle. Liitt_eet IX.Sl. 32548: salaojitu&<en edis.tämisei:r·si. Liitteet IX,67. s. s. 49'8. - Ks. Maatalouskoulut. 32549: 480. - Ks. Maatalous. - n:o 219, Rytingin y.m.: Määrärahassta 32550: - n: o 205, L e i n o n y. m.: Toimenpiteistä vilje- Koillis-Pohjanmaan maamieskoulua varten. - 32551: lyskelpoiste.n mutasoiden raivaauniseksi varsinkin Liitteet IX,s2. s. 499. - Ks. Maatalouslkoul11>t. 32552: Pohjois-Suomessa. Liitteet IX,6s. s. 481. - Ks. - n: o 220, R y ·tingi n y. m.: Maamiesopiston 32553: Maatalous. perustamisesta Mu'lwksella sijaitseva,lle Koiv1kon 32554: - n: o 2{}6, L ei n o n y. m.: Peltojen ja viljelys- ikoulutilalle. Liitteet IX,ss. s. 500. - Ks. 32555: ikelpoisten maiden maaperätutkimuJ..sen tehosta- Ivl:aatailouskoulut. 32556: misesta varsinkin pienemmillä viljelystiloilla. - n: o 2·21, R y h d ä n y. m.: ~fäärärahasta Kem- 32557: Liitteet IX,69. s. 482. - Ks. Maatalous. peleen kunnassa sijaitsevalle Pirilän tilalle pe- 32558: - n:o 2M, Miettusen y.m.: Kuivatusmäärä- rustettavan puutarha:koulun opettajien palk- 32559: rwhojen käyttöperusteiden muuttaunisesta. Liit- kaust.a varten. Liitteet IX,s4. s. 501. - Ks. 32560: teet IX,70. ·&. 483. - Ks. Maatfrlous. Maata1ouskoulut. 32561: - n:o 208, Tainion y.m.: Kuivatus- ja asutus- - n: o .222, V. Simosen y. m.: Toimenpiteistä 32562: alueiden valtaviemäreiden auikaisemioossta. Liit- oppilasasuntopaikkojen li·säämiseksi Pohjois- 32563: teet IX,71. s. 484. - Ks. Maatalous. Karj3:lan tietopuolisella ilm;rjanhoitoowululla.. 32564: -- n:o 209, Brander-Wallinin y.m.: Koti- Liitrteet IX,s5. s. 5012. - Ks. Maatalouslkoulut. 32565: talouden opetuksen ikesikittämisestä yhden mi- - n: o 223, S a r j a 1 a n y. m.: Kotiteollisuuslkou- 32566: nisteriön alaiseksi. Liititeet IX,72. s. 485. - 1ut3:lon rakentamisesta Mikkeliin. Liitteet IX,S6. 32567: .Ks, Kotitalous. s. 503. - Ks. Kotiteollisuus. 32568: -- n:o 210, Karvikon: Koiko.uaiEJsuunnitelman -n:o 224, Heljaksen y.m.: Kiinteän mies- 32569: laatimisesta .kotitaloudellisen ope,tuiksen .tehosta- kotiteoHisuuslkoU:lun perustamise&ta Pohjois-Sa- 32570: unise,ksi. Liitteet IX, 73. s. 486. - Ks. Kotitalous. v·oon. Lii;tteet IX,s7. s. 504. - Ks. Kotiteol- 32571: - n: o 211, A i t t on i e me n y. m.: MaaJta1oudelli- lisuus. 32572: sen kouluo.petuksen keh:ittämirestä pienviljelijä· - n:o 225, Nis'kalan y.m.: Kiinteän mieslkäsi- 32573: väestön ,;tarpeita silmällä pitäen. Liititeet IX,74. tyokoulun perustaunisesta Karungin kuntaan. 32574: s. 487. - Ks. Maatalouslwulut. Li1tteet IX,ss. s. 505. - Ks. KotiteoUisuus. 32575: n:o 212, Paloveden y. rrn.: Esityksen anta- - n: o 226, V i l h u 1 a n y. m.: E:mäntäikoulun pe- 32576: misesta maatalous-, ikotitalous- ja koti•teo!llisuus- rustamis·essta Keski-Suomen kotitalousopettaja- 32577: oppilaitosten valtionavun koTotrtamiseksi. Liit- opiston yhteyteen. Liit·teet IX,s9. s. 506. - Ks. 32578: teet IX,75. ,s. 488. - Ks. Maatalouslkoulut. Kot1taloUIS. 32579: - n:o 2'13, R y h d ä n y. m.: Lisäyksestä vuoden - n:o 227, Kiisken y.m.: MäärärahaS'ta ra:ken- 32580: 1950 tulo- ja menoarvioon puu- ja kasv,itarha- nusten ra,kentamise!ksi SuonenJoelle perustetta- 32581: ko~viljelystoiminnan aloittamiooksi Pohjois- va1le ,kotitalousopistoRe. Liitteet IX,9o. s. 507. 32582: Suomessa. Lii.Ueet IX,76. s. 489. - Ks. Maa- - Ks. Kotit3:lous. 32583: taloUIS. - n:o 2218, Korsbäc!kin y.m.: Määrärailasta 32584: - n:o 214, Aittaniemen y.m.: Maataloudelli- rakennusavustrrkseksi Korsholman emäntäkou- 32585: sille neuvontajärjestöille myönnettävien valtion- lulle. Li1tteet IX,91. s. 508 ja 509. - Ks. 32586: avustus,ten määräämisperusteiden vahvistami- Kotitalous' 32587: sesta ~ailla. Liitteet IX,77. s. 491. - Ks. Maa- -- n:o 229, Hamaran y.m.: Toimenpiteistä 32588: talous. Inarin ilwtit!l!louslkoulun ottan1iseksi valtion hal- 32589: - n:o 215, \Vic km a n i n y.m.: Määrärahasta tuun. Liitteet IX,92, s. 510. - Ks. Kotitalous. 32590: Kruunupyyn pitäjässä sijaitsevan Fiskarholm n: o 230, :S a a 1 asti n y. m.: Kotitalouskoulun 32591: mm1sen tilan ostamiseksi pienviljelijäkoulua peruskamisessta Rovan~emen pienviljelijäkoulun 32592: va11ten. Liit.teet IX,7s. s. 492 ja 494. - Ks. yhteyteen. :Liitteet IX,93. s. 511. - Ks. Koti- 32593: Maatalouskoulut talous. 32594: Lruki-, rruhaasia- ja toivomuslllloitteet 1'950. 15 32595: - n:o 2>31, Brommelsin y.m.: Toimenpitei,stä - n:o 246, Riihimäen y.m.: Häaneenkyrön 32596: kalataloudellisen ja kalabiologisen tutlrimuiksen Vemjärven vesijättöaluee.n käyttämisestä laidun- 32597: edistämiseksi. Liitteet IX,94. s. 512 ja 513. tamistarlkoituiksiin. Lii<bteet IX,l09. s. 533. - 32598: - ~s. Kalastus. Ks. KuivaJtustyöt. 32599: - n:o 2•32, ösrterholmin y.m.: EsitY'koon an- - n: o 24 7, iP a ik .kas e n y. m.: Uittoreitin avaa- 32600: tamisesta tuoreen silrukan kaupan jättämisestä misesta Enojärvestä Siitin- y. m. järvien kautta 32601: J1ksinoikeudeHa kalastajaväe&tön järjesWjen Paarlahteen. Liitteet IX,uo. s. 534. - Ka. 32602: suoritettavaksi. Liitrteet IX,95. s. 514 ja 516. Uitto. 32603: - Ks. Kalastus. - .n: o 248, Kinnusen y. m.: Toimenpiteistä 32604: - n:o 23i3, Brommelsin y.m.: Kalastuksen- Maaveden vesistöalueen vedenpinnan ~askemi 32605: hoidon ja ikalanvi1jel)'1ksen valrtionavustuks€Il li- s~ksi. Liitteet IX,111. s. 536. - Ks. Kuivatus- 32606: säämisestä. Liitteet IX,9G. s. 518 ja ·519. - työt. 32607: Ks. Kailastus. - n: o 2-49, H. 8 i m o sen y. m.: Määriirruhasta 32608: - n:o 2B4, Pyy n y. m.: Kalastusta varten vuok- Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan peruskuivatus- 32609: rattujen ·vesialueitten lunastamisest·a. Liitteet töiden alulle panemista vmten. Liitteet IX,112. 32610: IX,9 7. s. 52.0. - Ks. Kalastus. :s. •5>37. - Ks. Kuivatustyöt. 32611: - n: o 235, L ·e i no n y. m.: Toimenpiteistä sisä- -· n: o 2>50, B randerin y. m. Peruskuivatus- 32612: järvi>kalastusneuvonnan >tehostamiseksi. Liirtteet suunnitelman laatimisesta Pohjois-KarjaJan vesi- 32613: IX,98. s. 521. - Ks. Kalastus. peräisiä alueilta v·arten. Liitteet IX,l13. s. 53S. 32614: - n:o 2'36, Kaukamaan y.m.: Määrarahasta - Ks. Kuivatustyöt. 32615: 'kalan1kuivaamoiden perustamiseksi Varsinais- - n:o 251, Wickmanin y.m.: Määräral1asta 32616: Suomen ja Satrukunmm rann]ikolle. Liitteet IX,99. Kruunupyynjoen perkaamista varten. Liitteet 32617: 1s. 522. - Ks. Kalastus. IX,114. s. 5>39. - Ks. Kuivatustyöt. 32618: - n:•o 237, V i 1 h u 1 a n y. m.: Kalastus:koulun - n:o :252, Forssirr y.m.: :Määräraha:sta Vöy- 32619: perustamisesta Tarvaalan koulutilrulle Saarijär- rinjoen alajuoksun perkaamiseen. Li.i!tteet IX,ll5. 32620: ven pirtäjässä. Liitteet IX,100. s. 523. - Ks. s. 543 ja 544. - Kz.. Kuivatustyöt. 32621: Kalastus. - n:o 253, ·Rankilan y.m.: LisäJ1ksestä vuo- 32622: - n:o 23S, Ahmavaaran y. m.: Perä-Pohjolan den 1950 tulo- ja menoarvioon Ähtävänjoen ja 32623: ammattikalastajien elin:keinonharj oi tuksen edis- VäJHjoen .perkauklseen. Lii<J:.teet IX,uG. s. ·545. 32624: täanisestä. Liitteet IX,101. s. 524. - Ks. Ka- - Ks. Kuivatustyört. 32625: lastus. - n :o 2·54, 8 o il' m u sen y. m.: Toimenpiteistä 32626: -.n:o239, Sormusen y.m.: Kalanjalostuslai- Liminkaoj an ptli'kaamiseksi. Liirtteet IX,u 7. 32627: .toksen aik&ansaamisesrta Oulun seudulle. Liit- s. :546. - K:s. Kuivatustyöt . 32628: teet IX,102. s. 525. - Ks. Kal&stus. - n:o 255, Ranari~an y.m.: Lisäyksestä vuo- 32629: - n:o 240, E. Pusan y.m.: Kalastustilojen den 1-95-0 tulo- ja menoarvioon lisäavustuJklsiiksi 32630: a;sukkaiden aseman para.nJtamisesta. Liitteet ja -lainoiksi yksi,tyisten omistannien metsämai- 32631: IX,103. s. 526. - Ks. Kala;stus. den ikuiV'attamisrta varten La;pin, Oulun, Vaa- 32632: - n:o 241, Roine en y. m.: Alasjärven vesijättö- san, Kuopion ja Mikkelin ~ääneissä. Liit·teet 32633: alueen kuivaamisesta. Liitteet IX,104. s. 5·27.- IX,us. s. 547. - Ks. Kuivatustyöt. 32634: Ks. Kuivatmfvyöt. - n:o 25·6, Ryrtingin y.m.: Oijärven veden- 32635: - n: o :242, Leinon y. m.: Riittävän va;ltionttuen pinnan säännöstelytöiden aloitta;misesta. Liitteet 32636: antamisesta varsinkin pienimmille viljelystiloille IX,119. s. 548.. - 1K!s. Kuiva;tustyöt. 32637: vesi>peräisten metsämaiden ojittamista ja kui· 32638: - n:o 257, Ryhdän y.m.: Lisäy:ksestä vuoden 32639: vamm]ista .varten. Liitteet IX,105. s. '528. - 32640: 1950 tulo- ja menoarvioon Iijärven vedenpinnan 32641: J:\jg, Kuivatustyöt. 32642: ilaS'kemista varten. Liitteet IX,120. s. 549. 32643: - ill:o 243, Kullbergin y.m.: Vederukorikeus- 32644: Ks. Kuivatustyört. 32645: metikikien a;settamiseksi Kymijoen Tammijärven 32646: vesiin. Liitteet IX,l06. s. 52·9 ja 5·30. - Ks. -n:o2·58, Hielkikalan y.m.: Yhtenäisen so- 32647: Kuivatustyöt. siaalisen ·ohjelman Iaat:innis:esta. Liitteet X,9. 32648: -- n:o 244, oaro:ru y.m.: Toimenpi-teistä Kivijär- s. 571. - Ks. Sosiaaililainsäädäntö. 32649: ven vesiruueen vedenpinnan J.Mkemishankikeen -n:o 259, Hakalan y.m.: 8elvit~sen hank- 32650: toteuttamiseksi. Liitteet IX,l07. s. 531. - Ks. llcimisesta sosiaalipolii!ttisten etuisuuksien jakaan- 32651: Kuivatustyöt. tumisesta eri yhteiSkuntaryihmien ja erilaisten 32652: - n:o 245, Riihimäen y.m.: Inhottujärven rtulojen saajien :kesken. Liitteet X,1o. s. 573.- 32653: vesialueen vedenpinnan las~emisesta. Liitteet K!s. Sosiaalilainsäädäntö. 32654: IX,lOS. s. 53.2. - Ks. Kuivatustyöt. - n:o ,2•60, Puuma[aiisen y.m.: Esityksen an- 32655: 16 Laiki-, raihaasia- ja toivomue,aJloitteet 1950. 32656: 32657: tamisesta työttömyysvaJkuutu'ksesta. Liitteet X,11. - n:o .275, M ui ik u n y. m.: Määrämha;sta me.tsä- 32658: s. 574. - Ks. Työttömyys. ja u1t·totymäisten matkamajoitu.Jisen järjestämi- 32659: - n: o 12&1, A a t te 1 a n y. m.: Työnantajain mak- seksi. Li1tteet X,26. s. 594. - Ks. Metsät.yöt. 32660: suvelvollisuuteen perustuvan työttömyysvakuu- -n:o276, Torven y.m.: L:JJst·ensuojeluviran- 32661: tukE·en a~k.aansaami:sesta.. Liiuteet X,12. s. 576. ·omaisten valvontamahdollisuuksien lisäämi•sestä. 32662: - Ks·. Työttömyys. Lii.tteet X,27. s. 595. - ~·. Lastensuojelu. 32663: - n:o 2·62, Borg-Sundmanin y.m.: Lapsi- - n: o 2717, :P r u n n ii a n y.m.: 'Työtapaturmaa 32664: iisäjärjestelmän rasitusten helpottamisesta. Liit- !lmskevien säännösten selventä;misestä ja täyden- 32665: teet X,13. s. 578. - Ks. Lapsilisä. ltärrnisestä. Liitteet X,2s .•s. 597. - Ks. Tapa- 32666: - n: o 2{}3, Sten b eT gin y.rrn.: Lapsilisän pe- turma. 32667: rimisestä taikaisin ·suurten tulojen ja omaisuuik- - n:o 278, Prunnilan y.m.: Vaohingonllml"Vaus- 32668: sien verotuksessa. Liitteet X,14. s. 5SO. - Ks. vakuutulksen järjestämisestä työntekijäin työvä- 32669: Lapsilisä. lineille ja käyt•töesineille. Liitrteet X,29. s. 5!)8. 32670: - n:o 264, Aaltosen y. m.: Työnantajan kiel- - Ks. Vrukuutus. 32671: tämisestä katkaisemasta vrukinaiseen palvelu!li- - n:o 279, B r a n d eT-W a ll i n i n: ·Elä<kkeen jär- 32672: seen kut·SIUtun asevelvolli<sen rtyösuhdetta. Liit- jestämisestä karusanelä'kelain ulkopuolilll.e jää- 32673: .teet X,15. s. 581. - Ks. Alsevelvol1iset. neille vanhuksille. Liitrteet X,so. s. 5•99. - Ks. 32674: - n:o .265, J a.J ak sen: Tutkimuksen toimittami- EläJkoe. 32675: sesta nais- j•a miestyövoiman palklkaussuhtei•sta. - n:o 2SO·, M. Jä,rvi sen y. m.: Eläkkeiden 32676: Liitteet X,lG. s. 582. - Ks. Pa~klkaws. myöntämisest'å :kan,sanelii;kelain ul:ko.puolelle jää- 32677: - n: o 266·, ö h m a n i n: Työnantajan v.a.paUJtta- neille. Liitteet X,31. s. 600. - Ks. Eläke. 32678: mise-Eta suorittamasta kansaneläikemaksuja eräi- -- n:o 2.S1, Lappi-Seppälän y.m.: Toimen- 32679: den työ.ntekijäin puolesta. Liitteet X,l7. s. 58·3 piteistä vanhusten eläiliekysymyilreen ja !huollon 32680: ja •584. - Ks. KansaneläkeJ.aitos. järjestämiseksi. Liitteet X,32. s. ·601. - Ks. 32681: - n:o 2tl7, Ikosen y.m.: Si,irtoväelle vuoden Elä:ke. 32682: 1<942. tuloista rrnäärliltyn kansaneläJkemaJksun peri- - n: o 2·82, :Pyy n y. m.: Esity[;:sen antamisesta 32683: misen j-ärje:stelystä. Lii.tt.eet X,1s. s. 585. - laikE·i ikansanelä·kelain mukaisen vanihuus- ja 32684: Ks. Kansanelällrelaitos. työkyvyttömyyselli!likeen rrnyön•tämisestä siirtovä- 32685: - n:o 26S, 'Stenbergin y.m.: Valtion tuke- :keen kuuluviHe vanhuksille. Liitteet X,33. s. 002. 32686: man 'kunnallisen asuntotuotannon ikehittämisestä. - Ks. Eläke. 32687: Liitteet X,19. s. 5•8·6. - Ks. Rakennustoiminta. - n: o 283, M. Järvisen y. m.: Huoltoelä:kkei- 32688: - n:o 26·9, Turkan y.m.: Toimenpiteistä asun- den myöntämise·stä sotilasvammalain ulkopuo- 32689: totalojen ra:kerutamiseksi va:ltion virkamiehiHe •lelle jääneil.le. LiiMeet X,34. s. 603. - Ks. 32690: .asuntopulasta •kärs-iviin aJsutuskesilmksiin. Liit- E~äike. 32691: :teet X,zo. s. 587. - Ks. Raikennustoiminta. - n:o 2.S4, östensonin y.m.: TutJkimuikoon 32692: - n:o :270, E. Koivi·s·ton y.m.: Määrärahasta :toimittamis,est·a lel'!kien taloudellisesta asemasta. 32693: halpakoi'kois~ksi 1ainoi•ksi valtion viran tai toi- Liitteet X,35. s. •604 ja 605. - Ks. Lesiket. 32694: men ha1tijain om:JJ'kotien Tahoittamiseen. Liitrteet 32695: - n:o 2t85, Raunion y. m.: Inv.aliidielä:klkeen 32696: X,21. s. '5189. - Ks. Rakennustoiminta. 32697: saajien invaliditeettiprosentin uudelleen määrää- 32698: - n: o 271, 'T u r 1k a n y.rrn.: Toimenpitei,stä ker- 32699: mi•sestä. Liitteet X,36. s. 6016. - Ks. Invaliidit. 32700: rostalon rakentamise~si rauta;tie'läisten asun- 32701: noiksi Ouluun. Liitt.eet X,22. s. 5·90. - Ks. - n: o 2'86, Kujanpää n y. m.: Alle 30-prosent- 32702: RaJkennustoimint.a. ti1lten invaliidien työtapaturrrnakol"Vauilreien ko- 32703: - n:o 272, Hykkää·län y.m.: Vanhainkotien rottamisesta. Li1tteet X,37. s. 607. - Ks. Inva- 32704: ra:kentamiseeta asutuskeskuksiin kan.saneläJkelai- liidit. 32705: rtoilisen toimenpit·ein. Liitteet X,23. s. 591. - - n:o 287, P. Lesiki sen y. m.: N. s. punainva- 32706: Ks. Rakennustoimilllta. liidien ylimääräisten elä:kkeiden peruste~den tar- 32707: - n:o 273, Pyyn y.m.: Lisäyk.sestä vuoden 1950 kistamisesta. Liitteet X,3s. s. 608. - Ks. Inv.a- 32708: tulo- ja menoal"Vioon Leppävaarassa sij.aitsevan liidit. 32709: KannaJksen ammattikoulukodin asuntotalon ra- - n:o 2.88, 'Torven y. m.: Avustulk:sen myöntämi- 32710: kentamista v·al'ten. Liitteet X,24. s. 592. - Ks. sestä työikyvy.ttömien vajaamielisten huoltajille. 32711: Ammattikoulut. Liitteet X,39. 'S. 009. - Ks. Vajaamieliset. 32712: - n:o 274, Frimanin y.m.: Määrärahasta Ro- - n:o 289, Kuusinen-Leinon y.m.: Ammat- 32713: vanicrrnen kauppalan oma;kotiraikentajien laino- tikurssien jäJrjestämisestä työttöminä ole:viUe 32714: jen järjestelyä varten. Liitteet X,25. s. 593.- nuorille työntekijöille. LiiMeet X,4'0. s. 610. - 32715: Ks. Rakennustoiminta. Ks. Työttörrnyys. 32716: Laiki-, rruhaas•ia- ja toivomu:JaJl{)itteet 1'950. 17 32717: - n:{) 2190, V. Simos·en y.m.: Vapaiden loma- tariki'Stami'sesta. Liitteet XII,6. s. ·637. - Ks. 32718: leirimrut>kojen järjestämisestä suuriperheisille äi- PostHaitos·. 32719: deille vaitionrautateillä ja posti·aut{)issa. Liit- n: o 303, T a u r i a i s ·en y. m.: Määräraihasta 32720: teet X,41. s. ·611. - K!s. Loma. syrjäseutujen puhelinolojen :kehittämistä va.:rrten. 32721: - n:o 2•91, Wic•kmanin y.m.: •Määräraiha&ta Liitteet X'II,7. s. 63•8. - Ks. Posti•laito1s. 32722: must·ala:isten sosiawlista ja henkistä huoltoa var- - n: o 304, E. K o i v i s t o n y. un.: Lisäyksestä 32723: ten. Liitteet X,42. s. ·612. - K!s. Mustalaiset. vuoden 1!}150 .tulo- ja menoarvioon La1pin Jääruin 32724: n:o 29•2, Raunion y.m.: Puolustuslaitoksen ·puhelinverkoston rll!k€J1tamista ja uusien puhe- 32725: vaatetuksen ja varustulksen kunnossapitoon ja Iintoimipail>Jkojen perll\Stami•sta varten. Liititeet 32726: uusintaan osoitetun siirtomäärärahan muuttami- X'II,s. ·s. 639. - Ks. Postilaitos. 32727: sesta a:rviomääräTahaiksi. Liitteert; XI,L s. 619. - n: o 305, L a i,t i ·Sen y. m.: Määrärahwsta puhe- 32728: -Ks. Puolustuslaitos. linlinjan r.alkentamiseksi Kuopiosta Karttulan ja 32729: - n:o 2•93, Hong·an y.m.: Välirauhan- ja rau- Tervon lkJUntien kantta Vesannolle. Liitteet 32730: hansopimuksen johdosta vwlcinaisesta palvelu.k- Xll,9. s. 641. - Ks. PostiJaJi,tos. 32731: •sesta vapautettujen upseerien ikärsimien mene- - n:o 3.06, V. Simosen y.m.: Puhelintoimi- 32732: tysten korvaamisesta. Liitteet XI,2. s. 620. - paikan perustamisesta Juuan pitäjän Timocvoo- 32733: Ks. Puolustuslaito·s. .ra:n asutusalneelle. Lii•tteet XII,10. s. <642. - 32734: - n:o 2194, Kaupin y.m.: Välirauhan- j.a; rau- Ks. Bostilaitos. 32735: hansopimulksen johdosta vakinaisista valtion vi- -- n: o 307, K ö .J l i n y. m.: Määrärahasta Toija- 32736: l'oista vapautettujen upseerien aseman järjes- lan ·risteysruseman uudelleen rakent·~mista val'- 32737: telySitä. Liitteet XI,s. s. 622. - K•s. Puolustus- •ten. Liititeet XII,11. s. 643. - !Ks. Rauta<tiet. 32738: laitos. - n: o S018, R a u n i on y. m.: Rautatien raikeruta- 32739: - n:o 2•95, K u j alan y. m.: Toimenpiteisrtä vär- unisesta Helsingistä Kankki'lan, Forssan y. m. 32740: vättyjen rajajää:kärien tointen v·rukinai,sromi- paikkrukuntien kwutta Kankll!anpäähän. Liitteet 32741: seksi sekä heidän ja merivru:rrtion toimen ha1ti- XII,12. s. 644. - Ks. Rauta,tiet. 32742: jain p~k.aulksen parantamiook•si. Liitteert; XI,4. - n: o 3019, Riihimäen y. m.: Rautll!tien Hel- 32743: s. 623. - Ks. PuoJ.ustuslaitos. siniki-Vi'hti-Loimaa-Peipohja sekä "E·en jat- 32744: - n: o 296, T a i n i o n y. m.: Asevelvollisten päi- lk'On Kauvatsa-Lavi·ar-Kan1man pää-Kauhajoki 32745: väraihan korottamils·esta. Liitteet XI,5. s. 624. rll!'keDJtamisesta. Liitteet XII,13. s. 645. - Ks. 32746: - Ks. Puolus•tusJlaHos. RautaMet. 32747: - n: o '219'7, N u o T s a •a .r en y. m.: Määrärahasta - n:o 310, Pyörtänön y.m.: Rauta·tien raken- 32748: Porin tie- ja '\"esira:ikennuspiirin perustwmise>ksi. .tamise.s•ta Tohmajärveltä Parilkkala.an. Liitteet 32749: Liitteet XII,1. s. 6.29. - Ks. Tie- ja vesiraiken- XI[,14. s. 646. - Ks. Rautatiet. 32750: nus. - n:o 311, Hirvensalon y.m.: Tutkimuksen 32751: - n :o :2.9S, Luostari •s en, y. m.: Määräraha,sta toimittamisesta rautatien ra:kentaJmiseksi Juan- 32752: Mi<'kikelin tie- ja vesirakennuspiirin hallinto- ja kosken-Siilinjärven radalta Syvärin rantoon. 32753: rusuinrakennuksen tontin ostoa ja ralkentamista Liititeet XII,15. s. ·647. - K!s. Rauta;tiet. 32754: varten. Liitteet XII,2. s. 631. - Ks. Tie- ja - n:o •312, N. Nurmi •s en y. m.: Määrärahas,ta 32755: vesi rakennus. :koneeUisen tutikimulkisen suorittrumiselksi rauta- 32756: - n:o :299, Kui·ovaaran y.m.: Li·säyksestä tien rakenJta;mi•sta 'Varten .ratasuunnalla EslkoJa 32757: vuoden 195·0 tulo- ja menoarvioon Turun uuden -Himangan satama. Lii1;teet XII,l6. s. 64'9. 32758: lentokentän saat·tamiseksi väliaikaiseen liikenne- - Ks. Rautatiet. 32759: kuntoon. Lii·tteet XII,3. s. •632. - K!s. Lento- - n:o 3'113, Paloveden y.m.: Raut.atien raken- 32760: liikenne. tamisesta Ko,kkola,sta Saarijärwlle. Liitteet 32761: - n: o ,300, H. Simosen y. m.: Määrärahasta XII,11. s. 6·51. - K!s. Raut!l!tiet. 32762: K!i.lpisjärven Matikailuik>esikuksen toisen rakennus- -- n:o .314, Ry.tingin y.m.: Rautatien raiken- 32763: vaiheen IToppuun sa:a:ttamista var.ten. Liitteet •tamisesta OuJ.un-Vaalan rada'lta Otanmäen 32764: XII,4.. s. •613•3. - Ks. Matkailu. malmialueelle. Liittee;t XII,1s. s. •653. - Ks. 32765: - n:o 301, Saariahon y. m.: Lisäylk1se.s•tä vuo- Raut·atiet. 32766: den 1•9•50 1tuJ.o- ja menoarvioon .posti- j·a poliisi- - n:o 31'5, Ryhdän y.m.: Määrärahasta Oulun 32767: tll!lon rwkentamiseksi Mylly!kosk;elle. Liitteet -Kuusamon rautatien rwkentaJmiseen. Liitteet 32768: XII,5. s. 6<15. - Ks. Postilaitos. X·I'I,l9. s. 654. - Ks. Rautatiet. 32769: - n:o :302, !Raunion y.m.: Eräiden posti- ja - n:o 31·6, Lah,telan y.m.: Rautatien raken· 32770: lennätinlaitoksen lennätin-, puhelin- ja radio- ·trumisesta Kemijärven asemalta T·aivalikosllrelle. 32771: puolella työskentelevien virkailijain paiT'klk•ojen Liititeet Xill,2•0. s. ·6M. - Ks. Rautatiet. 32772: 32773: 3 32774: 18 Lruki-, rruhaasia- ja toivomus.ruloitteet 1950. 32775: 32776: - n:o 817, Niskalan y.m.: Kaulirannan-- .Jaillden--Luusniemen tielle. Liitteet XII,34. 32777: Kolarin rautatien rakentamisesta. Liitteet 1>. 674. - 'Ks. Maantiet. 32778: XII,21. s. 657. - Ks. Rautatiet. n:o ·3·31, Koskisen y.m.: Maantien ralklen- 32779: n:o 31S, Brommelsin y.m.: Pitempiailkai- tami&esta Laukana:holta Korvenpäähän. Liitteet 32780: .sen ohjelman ·laatimisesta tieverkoston paranta- XII,s5. s. 676. - Ks. Maantiet. 32781: miseksi. Liirtteet XII,22. s. 658 ja 659. - Ks. -- n:o 3·32, J. 'Wirtasen y.m.: Maantien ra- 32782: Maantiet. kentamisesta Jalasjärven Kofikuelta Kauha- 32783: - n:o 31•9, Lappi-Seppälän y.m.: ffikomai- joen ki11koUe. Liit•t•eet XII,36. s. 677. - Ks. 32784: sen lainan ha:n.kkimisesta maanteiden 'kunnosta- Maantiet. 32785: mista ja vaJ.trukunna;llisen tiesuunnitelman to- - n:o 333, .J. Koi v i s t ·on y. m.: Maantien ra- 32786: .teuttaunista varten. Li1tteet XII,23. s. 660. - •kentamisest.a Kur1kan asemailta Dmajoen-Lai- 32787: Ks. Maantiet. hlan väliselle ma·antielle. Liitteet XII,37. s. 678. 32788: n: o 320, H. 8 i mosen y. m.: Toimenpiteistä - Ks. Maantiet. 32789: maantiepölyn sitomiseksi moottoriajoneuvoilla - n:o 334, Vilhulan y.m.: 1Maantien ra:kenta- 32790: liilkiennöirtävtllä yleisillä rteiHä. Liitteet XH,24. misesta Pengerjoen a;sutusaluoon kautta Kullian- 32791: s. 6&2. - Ks. Maantiet. j·oen, asutUJsalueelle. Lii.t1eet XII,3s. s. 679. - 32792: n:o 321, Lappi-Seppä·län y.m.: Lisäyk- Ks. Maantiet. 32793: sestä vuoden 1•950. tulo- ja menoarvioon työttö- - n: o 335, F o ,r s s i n y. m.: Koivulahderi-Ma;ksa- 32794: myysrtöinä suoritettujen tierakennus- ja paran- rrnaan valtatien o~kaisemisesta. Liitteet XII,39. 32795: nustöiden loppuun saattamiseksi. Liitteet XII,25. ·s. 680 ja ·681. - Ks. Maantiet. 32796: s. 663. - Ks. Maanrtiet. - n: o 33·6, N. N u r m i s e n y. m.: LisäJfr:1sestä 32797: - n:o .322, La:h.telan y.m.: LisäJL-ksestä vuoden vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon maantien ra- 32798: 1950 tulo- ja menoarvioon eräiden työttömyys- kem·ami&eksi Kauhavan pitäjä•stä Korte·sjärven 32799: varoilla 1·a:kennettujen maanteiden ja siltojen pirtäjän kautrtru Evijärven ikil'koHe. Liit.teet 32800: kunnostamiseksi. Liiotteet XII,26. s. 6-64. - Ks. XIT,4o. s. 682. - Ks. Maanti·et. 32801: Mruantiet. - n:·o ,3,37, R i i k o sen y. m.: Runko·tien raken- 32802: n: o 32·3, H. S i m o s e n y. m.: YhtenäiiSen tie- tamisesta puutavaran 'kuljetusta varten Pohjois- 32803: ra:k!enrnus- ja ·kunno:srtamisohj elman laatimisesta KaTjalan mSJanselälle. Liitteet XII,41. s. 6S3. 32804: Pohjois-Suomea varten. Liitteet XII,27. s. 665. - Ks. Maantiet. 32805: - Ks. Maantiet. - n:o 1338, Riilkosen y.m.: 'Tutldmuksen toi- 32806: - n:o 324, Nuo r saaren y. m.: Määrärahasta mittamisesta maantien rrukentamiseksi Lieksan- 32807: satamatien raJmntamiseksi Mäntyluodos•ta Kir- Vi6kin maantieltä Lieksan-Kuhmon maantielle. 32808: rinsannan kautta Reposaareen. Liitteet XII,zs. Liitteet Xll,42. •E·. 685. - Ks. Maantiet. 32809: s. &6·6. - Es. Maantiet. - n:o 3!39, Kauhasen y.m.: Määrärahasta 32810: - n:o .325, Pesosen y.m.: Maantien ralkienta- maantien ,rakentamiseksi Juuan-Säyneis.en tieltä 32811: misesta Sysmän ki11kon>kylästä Lu:hangan kirkon- N urme'ksen-Raut.avaaran-Kuopion maantielle. 32812: kylään. Liittoot XII,29. s. 6·68. - Ks. Maan- Liitteet XII,43. •s. 68·7. - Ks. Maantiet. 32813: tiet. - n: o 340, Riikosen y. m.: Maantien rakenta- 32814: - n: o 3.26, Pesosen y. m.: Yhdystien ra:kenta- misesta .Saramon kylätieltä Hieklklalahden-Si- 32815: misesta Sysmän Lii!ko1an maantieltä Luhangan vakkavaaran maantielle. Liitteet XII,44. s. 68S. 32816: Lempääsoon. Liit·teet ·XII,so. s. 669. - Ks. - fKs. Maanrtiet. 32817: Maantiet. - n:o ·341, Ala-Mäyryn y.m.: Maantien ra- 32818: - n: o ;327, iJ o u kas en y. m.: Tu!Jkimuksen toi- 32819: iken,tamise.sta Kuortaneen kunnan Mäyryn ky- 32820: mittamisesta tiesuunnaJla AhlaineJl-Lyttylä- 32821: 'li:iJstä Lehtimäen maantielle. Liitteet XII,45. 32822: Pori. Liitteet XH,31. s. 670. - Ks. Maantiet. 32823: s. 6S9. - Ks. Maantiet. 32824: - n:o 328, Luostarisen y.m.: Ma;antien ra- 32825: kentamisesta Säämingin saaris·ton llmurtta Sa- - n: o 342, R ö n k ö n y. m.: Maantien ra:kentaimi- 32826: vonlinnasta ~Sä:rkila:hteen. Liitteet XII,32. s. 671. sesta Sainlahdesta Iijärven vesistön itäpuolitse 32827: - Ks. Maantiet. Oulun maantielle. Liitteet :XII,46. s. '690. - 32828: - n:o 329, Miiikin y.m.: Tutkimuksen toimitta- Ks. Maantiet. 32829: misesta maantien ra'kentamisek&i Puumalan sal- - n:o '343, E. Koiviston y. m.: Määränlihasta 32830: melta RuOikolll!hdelle. Liitteet XII,ss. s. 673. - moontien ra;kentamis€1ksi Rannan kunnan. Ku- 32831: Ks. Maantiet. llasta Pohjas1ahteen. Liitteet XIT,47. s. 691.- 32832: - n: o ,330, Kinnusen y. m.: Maantien raJken- Ks. Maantiet. 32833: ..ta;misesta Pieksärrnäen-Kangasniemen maan- - n:o 344, Lahtelan y.m.: Maantien raJken- 32834: tieltä Kyyveden asutusaJueern hal!ki Vuoja- •tamisesta Posion.-Kuusamon maawtieltä Ylildt- 32835: Lruki-, ralha.asia· ja toivomusaloitteet 1950. 19 32836: 32837: kajärven tukinsiir.t(}laitokselle. Liitteet XII,48. niemen !kirkonkylään. Liitteet XII,62. s. 707. 32838: s. 692. - ffis. Maantiet. - ~. Maantiet. 32839: - n: o 345, R y t i n gin y. m.: Maantien rwkenta· - n:o 359, Niskalan y.m.: Maantien rakenta· 32840: mi·sesta Pudasjärven Sarakylän Lehmisuon asu· misesta Ylitornion kunnan Tengeliön kylään. 32841: tusalueelta Rannalle Kuhan-Impiön väliselle Liitteet XII,63. s. 70·9. - Ks. Maantiet. 32842: maantielle. Liitteet XII,49. s. 693. - Ks. -n:o 1360, Tainion y.m.: Ylitornion-Rova· 32843: Maantiet. niemen maantiestä n. s. neljän tien risteykse~>tä 32844: - n:o 346, Rytingin y. m.: Maantien ri!Jkenta· e11kanevan tien kunnostamisest·a ja jrutkrurrrisesta 32845: unisesta Pudasjärven Myllykankaruta Puolangan Tornion-Muonion maantielle. Liitteet XII,64. 32846: -Taiva1koslken ma.arJctielk Liitteet XII,5o. s. 710. - Ks. Maantiet. 32847: s. •694. - Ks. Maantiet. - n:o 361, E. Koiviston y.m.: Maantien 32848: - n:o 347, Rytingin y.m.: Maantien rwken· rallrenta:m:ioosta Kittilän pitäjän Tepaston ky· 32849: tamisesta KipinänlossiJ.ta Pudasjärven-Rovanie· Iästä Enorutekiön kin'koUe. Liirtteet XII,65. s. 32850: men maanti4le. Liitteet XII,51. a. 695. - Ks. 711. - Ks. Maantiet. 32851: Maantiet. - n:o 362, R i ih imä en y. m.: Kivijärven- 32852: n: o 348, Rytingin y. m.: Ma.an,tien raik1enta· Hauni:an tien ottamisesta valtion ho1toon. Liit· 32853: misesta Pudasjärven Särkivaarasta Taivalkosken teet XII,66. s. 712. - Ks. Maantiet. 32854: Virk!kuseen. Liitteet XII,52. s. 69·6. - Ks. - n:o 3163, P akka·sen y. m.:Kehron ja Hirsi· 32855: Maantiet. kan!kaan kyläteiden ottamisesta valtion h!lJ:tuun. 32856: -· n:o 1349, Rytingin y.m.: Maantien raiken· Liitteet XII,67. s. 713. - ~s. Maantiet. 32857: tamiseSita Pud!l!Sjärven pitäjän Hetekylän .Tuuri· -· n: o 364, Riihimäen y. m.: Myöntään yhdys· 32858: ki!Jsta U!tajärven pitäjän Juorkunan Viini[ään. tien ,ottamilsesta vrution hoHoon. Liitteet XII,6s. 32859: Liitteet XII,53. s. 697. - Ks. Maantiet. s. 714. - Es. Maantiet. 32860: - n: o 3·50, T a u ri a i ts e n y. m. : Maantien ri!Jken· -· n:o 365, Kinnusen y.rm.: Pielksämäen kun· 32861: tamisesta Ristijärven-KotilanJkylän maantiestä nassa olevan Mataramäen 'kylätien kunnosta· 32862: Hepovaaran !kautta Hoilkanvaaran kylä.tiehen. mi:sesta ja tien j.a.1Jkiamlisesta Rautalammin - 32863: Liitteet XU,54. s. 698. - Ks. MI!Jalltiet. Hanikasalmen maantielle. Liitteet XII,69. s. 32864: - n: o ~361, T a u .r i a i s e n y. m. : Linnansalmen- 715. - Ks. Maantiet. 32865: Talkkusenkan!k:aan maantien railrennustöiden [op· - n:o 366, Kinnusen y.m.: Pieksämäen kun· 32866: puun:saattrumisesta. Liitteet XII,55. s. 6'99. - nassa olevien Neuvolan-Kylmämäen, Heikikolan 32867: Ks. Maantiet. ja Pyhäjärven kyläteitten ottamisesta vaJtion 32868: - n:o r3•52, T1auriaisen y.:m.: Twkkusenkan· :haltuun. Liitteet XII,7o. s. 716. - Ks. Maan· 32869: !kaan-Kaunislammen--ttloi;kanvaaran tien raken· tiet. 32870: tamisesta. Liitteet XII,56. s. 700. - Ks. Maan· - n:o :367, Kinnusen y.m.: Kantalan-Naara· 32871: ~iet. järven kylätien ottamisesta valtion hoitoon. 32872: - n:o 353, Ryhdän y.m.: Maantien raikenta.mi- Liitteet XII,71. s. 717. - Ks. Maantiet. 32873: :sesta Kuusamon Kuolionvaaran !kylästä Murto· - n:o 3168, Sarjalan y.m.-: Leivonrmäen kun· 32874: vcaaraan. Liitteet XII,57. s. 70'1. - Ks. Maan· nassa ·olevan Lapin kylätien ottamisesta valtion 32875: tiet. haltuun. Liit:teet XII,7~. s. 718. - Ks. Maan· 32876: - n: o (354, K o i ·V u r a n n a n y. m.: Maantien ra· tiet. 32877: ikentamisesta Rovaniemeltä Paaniemen ja Rau· - n:o 3·69, Hirvensalon y.m.: Kiuruveden 32878: tiosaaren kautta Koivuun. Liitteet XII,5s. pitäjässä olevan Remeslkylän-Murtomäen kylä· 32879: 8. 702. - Ks. Maantiet. tien ottamisesrta valtion hoitoon. Liitteet XII,73. 32880: - :n::~o 1355, Frimanin y.m.: Maantien raiken- 32881: s. 719. - Ks. Maantiet. 32882: ·tamisesta Vian a.semaJta Vanttausjärven kylään. 32883: Liitteet XII,59. s. 703. - Ks. Maantiet. - n:o 370, K o r s·b ä c k i n y.m.: RibacJlmn- 32884: - n:o 356, L aihtel an y.m.: Maantien rnlken- Viitaniemen kylätien ottamisesta valtion hal- 32885: rt;amise<Sta Keemijärven kunnan Soppehm !kylästä tuun. Liitteet XII,H. s. 720 ja 721. - Ks. 32886: .saman kunnan Räisälän kylään. Liitteet XU,60. Maantiet. 32887: s. 704. - Ks. M=tiet. - n:o 1371, Forssin y.m.: Vöyrin kunnassa 32888: - n:o 3·57, Koivurannan y.m.: Maantien olevan Karvsorin ja Kaitsorin kylien väli·sen 32889: rakentamisesta Sinetän - Raanujärven maan· kunnantien ottamisesta valtion haltuun. Liitteet 32890: tiestä SoiLkajärven :luota Rattasjärveen. Liitteet XH,75. s. 722 ja 7121.3. - Kes. Maantiet. 32891: XII,61. s. 706. - Ks. Maantiet. - n:o 372, Hykkäälän y.m.: Sillan ri!Jkenta· 32892: - n:o 35r8, Lahtelan y.m.: Maarutien rakenta· mi1sesta Kymijoen yli Lallll.'llin 1ossin kohdalle. 32893: misesta J•avarusvastuun asutusaJueelta Pelkosen· Liitteet XII,76. s. 724. - Ks. Sillat. 32894: 20 Lalki-, ralha.asia- ja toivomusailoitteet 1950. 32895: 32896: - n:o 373, Kauikamaan y.m.: Hämeenkyrön - n:o 380, J. Koiviston y.m.: Maantiesillan 32897: pitäjän KyröSkoSkiella Pappilanjoen yli johta- rrukeDJtamisest·a Kyrönjoen yli Ilmajoen kunnan 32898: van maantiesillan uusimisesta Liitteet XII,77. Palon kylässä. Liitteet XII,s4. s. 732. - Ks. 32899: s. 725. - Ks. Sillat. Sillat. 32900: - n:o 374, O•kon y.m.: Toimenpiteistä Kirja- - n:o 381, Hirvensalon y.m.: Toimenpi- 32901: moinsillan rakentamiseksi. Liitteet XII,7s. s. ·teistä Lapinlahden yli johtavan <&illan ja maan- 32902: 726. - Ks. Sillat. tien rakent3lllliselk.si. Liitteet XII,s5. s. 733. - 32903: - n:o 375. Kuittisen y.m.: Hallikkalan sillan Ks. Silla;t, 32904: raikentamisesta Imatran kauppwlassa. Liittoot - n:o 382, Kauhasen y.m.: Määrärahasta 32905: XII,79. s. 727. - Ks. Sillat. maantieylikäytävän raikentarn.iselk1si Outrykum- 32906: - n: o 37·6, K ui t t i sen y. m.: Suhosen ylikäytä· .puun. Liitteet XII,s6. s. 735. - Ks. Maantiet. 32907: väsillan ra;kentamisesta Vuoksennis'kalla. Liit- - n: o •3813, L a h te 1 a n y. m.: Utsjoen sillan ra- 32908: teet XII,so. s. 728. - Ks. Sill~at. ilrentamisesta. Liitteet XII,87. s. 736. - Ks. 32909: S~llat. 32910: - n:o 377, VHhulan y.m.: Sillan ralkJentami- - n:o 3·84, Pyörtänön y.m.: Homantsin- 32911: sesta Hännilän sailmeen. Liitteet XII,s1. s. 729. Hattuvaaran tien talviaurauklsesta. Liitteet 32912: - Ks. Sillat. XII,ss. s. 737. - Kjs, Maantiet. 32913: - n: o 378, J. Wirtasen y. m.: Toimenpiteistä - n: o 385·, K o r ·s b ä c !k i n y. m,: Toimenpiteistä 32914: Munakan sillan rrukennustyön ~oppuun saatta- Harrströmin ikalasa;taman parantamiseksi. Liit- 32915: miseksi. Liitteet XII,sz. s. 730. - Ks. Sillat. teet XII,s9. s. 738 ja 713·9. - Ks. SaJtamat. 32916: - n:o 379, Laitisen y.m.: Sillan ralkentami- - n:o 3&6, Nuor•sa•aren y.m.: Kok€1llläenjoen 32917: sesta Muurutvirran lossipai•kalle. Liitteet XII,ss. suun ruoppaamisesta. Liitteet XII,9o. s. 740.- 32918: s. 731. - Ks. SiHa;t. Ks. Vesireitit. 32919: ASIALUETTELO. 32920: Asialuettelo. 32921: A. Ammattikoulutus: Ed. Torven y. m. to1v. al. n:o 32922: Aitaus: - Ks. Pakkolunastus. 22 toimenpiteistä erikoisveron säätämiseksi 32923: sellaisille suurteollisuuden harjoittajille, jotka 32924: Akatemia: - Ks. Suomen Akatemia. eivät ylläpidä riittävää ammattikoulutustoi- 32925: min.taa. Liitteet IV,25. s. 111. L. Vv:aan 99. 32926: Alasjärvi: - Ks. Kuivatustyöt. 32927: Ammattikurssit: Ks. Työtromyys. 32928: Alikäytävä: - Ks. Maantiet. 32929: Ammattiopetus: Ks. Valtionlainat. 32930: Aluelää.kärit: - Ks. Terveydenhoito. 32931: 32932: Alukset: - Ks. Liikevaihtovero. Apurahat: - Ks. Suomen Akatemia. Korkea- 32933: koulut. 32934: Ammattikoulut: Ed. Väyrysen y. m. rah. al. n:o 32935: 135 ammatinvalinnan ohjaustoiminnan aloitta- Arava: - Ks. Rakennustoiminta. 32936: misesta koululaitoksen piirissä. Liitteet VIII,2 3. 32937: s. 334. L. Siv:aan 107. Armeija: - Ks. Puolustuslaitos. 32938: - Ed. Kaukamaan y. m. toiv. al. n :o 136 toi- 32939: menpiteistä ylioppilaiden ammatinvalinnan oh- Asevelvolliset: Ed. Aaltosen y. m. toiv. al. n:o 32940: jauksen järjestämiseksi. Liitteet VIII.24, s. 264 työnantajan kieltämisestä katkaisemasta 32941: 335. L. SiJV:aan 1()7. vakinaiseen palvelukseen kutsutun asevelvol- 32942: lisen työsuhdetta. Liitteet X,t5. s. 581. L. 32943: A.mma.ttikoulut: Ed. Väyrysen y. m. rah. al. n: o Työv:aan, jonka tulee pyytää Puolv:n lau- 32944: 14 määrära;han osoittamisesta Lapin keskus- sunto 116. 32945: ammattikoulun rakentamista varten. Liitteet - Ks- Puolustuslaitos. 32946: IV,9s. s. 210. L. Vv:aan, jon:ka tulee pyytää 32947: ·Siv:n lausunto 97. Asunnot: - Ks. Rwkennustoiminta. 32948: - Ed. Korsbäckin y. m. toiv. al. n:o 143 mah- 32949: dollisuudesta yhdistää eräiden ammattioppi- Asuntotuotanto: Ed. Tainion y. m. lak. al. n:o 32950: laitosten opettajien valmistus. Liitteet VIII,st. 19 laiksi asuntotuotannon edistämiseksi myön- 32951: s_ 344 ja 345. L. Siv: aan 108. nettävistä veron.huojennu!ksista annetun lain 32952: - Ed. Kanniston y. m. toiv. al. n:o 146 määrä- muuttamisesta. Liitteet IV,u. s. 87. L. 32953: rahasta asuntolarakennuksen rakentamise.ksi Vv:aan 92. 32954: Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoululle. - Ks. Liikevaihtovero. Rakennustoiminta. 32955: Liitteet VIII,34. s. 349. L. Siv:aan 108. 32956: - Ed. Kuittisen y. m. toiv. al. · n :o 147 Kaakilwis- Asutustiet: - Ks. Asutustoiminta. 32957: Suomen keskusammattikoulun perustamisesta 32958: Imatran kauppalaan. LHtteet VIII,35. s. 350. Asutustoiminta: Ed. Koivurannan y. m. lak. al. 32959: L. Siv:aan 108. n: o 52 laiksi valtion osallistumisesta asutus- 32960: Ed. Pyyn y. m. toiv. al. n:o 273 lisäyksestä teiden kunnossapitoon. Liitteet IX,12. s. 393. 32961: vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon Leppävaa- L. Mtv:aan 94. 32962: rassa sijaitsevan Kannaksen ammattikouluko- - Ed. Koivurannan y. m. lak. al. n:o 53 laiksi 32963: din asuntotalon l'akentamista varten. Liitteet rappiolle joutuneiden asutusteiden kuntoon- 32964: X,24. s. 592. L. Työv:aan 116. panon rahoittamisesta. Liitteet IX,t3. s. 395. 32965: - Ks. Oppikoulut. L. Mtv:aan 94. 32966: 4 Asialuettelo 1950. 32967: 32968: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 189 toimen- dossa. Liitteet IX,49. s. 455. L. Mtv:aan, 32969: piteistä maan hankkimiseksi eräJille pientilal· jonka tulee pyytää Vv:n lausunto 111. 32970: listen rintamamiespojille S€ikä heidän sotales- 32971: killeen ja -orvoilleen. Liitteet IX,52. s. 458. Bibliografia: - Ks. Kansansivistystyö. 32972: L. Mtv:aan 111. 32973: - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 193 asu- 32974: tustilalHsten aseman parantamisesta. Liitteet 32975: IX,56. s. 463. L. Mtv:aan 111. D. 32976: -- Ed. V. Eskolan y. m. toiv. al n:o 194 lisäyk- Diakonissalaitos: - Ks. Sairaalat. 32977: sestä vuoden 1950 tulo. ja menoarvioon eiir- 32978: tona asutusra;hastoon. Liitteet IX,57. s. 465. 32979: L. Mtv :aan 111. 32980: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 195 valtion E. 32981: metsämaille Pohjois-Suomeen perustettujen 32982: Eduskunta: Ed. Öhmanin y.m. toiv.al. n:o 129 32983: asutustilojen viljelysedellytysten parantami- 32984: määrärahasta stipendiksi 'kansanedustuslaitok- 32985: sesta. Liitteet IX,5s. s. 466. L. Mtv:aan 111. 32986: - Ed. Rytingin y. m. toiv. al n:o 196 asutus· sen historian tutkijoille. Liitteet VIII,17. s. 32987: 322 ja 324. L. Siv:aan Hl7. 32988: a:lueiden tie-, ikuiva.tus. ja rakennustöiden suo· 32989: rittami.sesta työttömyystöinä. Liitteet IX,59. 32990: Edustajanvaalit: Ed. Rantamaan y. m. la:k. al. 32991: s. 468. L. Mtv:aan 111. 32992: n:o 4 laiksi edustajanvaaleista annetun lain 32993: - Ed. Ryhdän y. m. toiv. al. n:o 197 toimen- 32994: muuttamisesta. Liitteet 1,4. s. 15. L. Prv:aan 32995: piteistä Pohjois-Suomen asutusalueilla sota- 32996: 91. 32997: aikana rikottujen ja rappeutuneiden asutus· 32998: - Ed. Haapaniemen y. m. lak. al. n:o 5 lai,ksi 32999: teiden kunnostamiseksi. Liitteet IX,6o. s. 469. 33000: edustajanva-aleista annetun lain muuttami- 33001: L. Mtv:a.an 111. 33002: sesta. Liitteet 1,5. a. 17. L. Prv:a.an 91. 33003: - Ks. Ma.anhankintalaki. Siirtoviiki. 33004: - Ed.. Myllymäen y. m. toiv. al. n:o 1 äänioi- 33005: keusikärajan alentamisesta va.ltiollisissa vaa- 33006: Auraus: - Ks. Maantiet. leissa. Liitteet 1,7. s. '20. L. Prv:aan 98. 33007: - Ed. Salmela-Järvisen y. m. toiv. al. n:o 2 33008: Aut~t: Ed. Murtomaan y. m. toiv. al. n:o 65 au· toimenpiteistä sairaaloissa ja. hoit()la.it()ksissa 33009: toliikennealalla yksityistä yritteliäisyyttä ra· olevien potilaiden oikeuttamis&si osallistu- 33010: joittavien määräysten poi<Sta.misesta. Liitteet maan valtiollisiin va-aleihin hoitopaikassaan. 33011: IV,68. s. 166. L. Vv:aan 102. Liitteet 1;8. s. ·21. L. Prv:aan 98. 33012: 33013: Elatusapu: Ed. Salmela-Järvisen y. m. toiv. al. 33014: Avustus: - Ks. Valtionlainat. 33015: n:o 13 la.sten elatusa.pujen suorittamisesta en- 33016: nakkoina valtion tai kunnan varoista. Liitteet 33017: II,t·O. s. 50. L. Lv:aan 98. 33018: B. Elillenva.ara: - Ks. Oppikoulut. 33019: Beetel: - Ks. Saira-alat. 33020: Elokuvat: Ed. Pyörtänön y. m. toiv. al. n:o 134 33021: Bensiini: Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 184 määrärahasta kotimaisttln opetllSe'lokuvien val- 33022: maataloudessa tarvittavan bensiinin ja petroo. mistamiseksi. Liitteet VIII,22. s. 333. L. 33023: lin hinnan alentamisesta. Liitteet IX,4 7. s. Siv:aan 107. 33024: 453. L. Mtv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n 33025: lausunto 110. EläiDlääkli.rit: Ed. S&velän y.m. toiv. al. n:o 101 33026: - Ed. Antilan y. m. toiv. al. n:o 185 maatalous- esityksen antamisesta laiksi syrjäseutujen 33027: traktoreiss& käytettävän bensiinin hinnan vähävaraisten karjanomistajien eläiniääkin tä- 33028: alentamisesta. Liitteet IX,4S. s. 454. L. huollon avustamisesta. Liitteet VI,22. s. ·258. 33029: Mtv:a.an, jonka tulee pyytää Vv:n lausunto L. Tv:aan 105. 33030: llQ. - Ed. Nisikalan y. m. toiv. a.l. n:o 102 esityksen 33031: - Ed. Suntelan y. m. toiv. al. n:o 186 maata- antamisesta laiksi eliinlääkii.rien matkakulu- 33032: loustraktoreissa käytettävän bensiinin hinnan jen korvaamisesta. Liitteet VI,23. s. 259. L. 33033: alentamisesta tullimaksun palautu:ksen muo- Tv:aan 105. 33034: Asialuettelo 1950. 5 33035: 33036: - Ed. Frimanin y. m. toiv. al. n:o 103 eläin- man perustamiseksi Pelson keskusvankilan suo- 33037: lä&kintätoimen uudelleen järjestämisestä La- viljelysalueelle. Liitteet IV,HJ2. s. 214. L. 33038: pin läänissä. Liitteet VI,24. s. 260. L. Tv:aan V:v:aan, · jon:ka tulee pyytää Mtv:n lau- 33039: 105. sunto 97. 33040: -Ed. KaJliokosken y.m. toiv.al. n:o 178 n.s. 33041: Eläke: Ed. Raunion y. m. toiv. al. n:o 72 val- katoavustusmiljardin käyttöperusteiden muut- 33042: tion maksamien eläkkeiden vähimmäism&ärän tamisesta. Liitteet IX,41. s. 444. L. Mtv:aan 33043: korottamisesta 50,000 markkaan. Liitteet 110. 33044: IV,75. s. 179. L. Vv:aan 103. - Ed. Hautalan y. m. toiv. al. n:o 179 m&ärä- 33045: - Ed. Brander-Wallinin y. m. toiv. al. n: o 279 rahasta hallavruMnikojen korvaamise.ksi maan- 33046: eläkkeen järjestämisestä kansaneli11ielain ulko- viljelijöille. Liitteet IX,42. s. 446. L. Mtv.:aan 33047: puolelle jääneille van1huksille. Liitteet X,ao. 110. 33048: s. 599. L. Työv:aan 117. - Ed. Mustosen y. m. toiv. al. n :o 18() esityk- 33049: - Ed. M. Järvisen y. m. toiv. aJ. n:o 280 eläk· sen antamisesta laiksi hallan, raesateiden ja 33050: keiden myöntämisestä kansaneläkelain ulko- muiden luonnonvitsausten aiheuttamien vahin- 33051: puolelle jääneille. Liitteet X,at. s. 600. L. kojen ·korvaamisesta. Liitteet IX,43. ,s. 447. L. 33052: Työv:aan 117. Mtv:aan 110. 33053: - Ed. Lappi-.Seppälän y. m. toiv. al. n:o 281 - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 181 toimen- 33054: toimenpiteistä vanhusten elä:kekysymJiksen ja piteistä leipäviljan ja. viljatuotteiden kulut" 33055: ~huollon järjestämiseksi. Liitteet X,a,2. s. 601. tajahinnan alentamiseksi Pohjois- ja Itä-Suo- 33056: L. Työ·v:aan 117. men kato. ja alituotantoalueilla. Liitteet 33057: -Ed. Pyyn y.m. toiv.al. n:o 282 esityksen an· IX,44. s. 449. L. Mtv:aan 11{). 33058: tamisesta laiks·i kansaneläkelain mukaisen - Ks. Maalaiskunnat. Omaisuudenluovutusvero. 33059: vanhuus- ja· työkyvyttömyyseläkkeen myöntä- 33060: misestä siirtoväkeen kuuluville vanhuksille. Hallintasopimus: - Ks. Maanhankintalaki. 33061: Liitteet X,sa. s. 602. L. Työv:aan 117. 33062: - Ed. M. J"årvisen y. m. toiv. al. n:o 283 huol· Hallintokoneisto: - Ks. Oikeuslaitos. 33063: toeläk!keiden myöntämisestä sotilasvammalain 33064: ulkopuolelle jääneille. Liitteet X,34. s. 603. Hallitusmuoto: - Ks. Tasavallan presidentti. 33065: L. Työv:aan 117. Valtion tilin tarkastaja t. 33066: - Ks. Invaliidit. Oppikoulut. Tulo. ja omaisuus- 33067: vero. Verotus. Halot: - Ks. Poltoaineet. Puutavara. 33068: 33069: Emäntäkoulut: - Ks. Kotitalous. Halventaminen: - Ks. Painovapaus. 33070: 33071: Enojärvi: - Ks. Uitto. Hammaslääketiede: - Ks. Yliopisto. 33072: 33073: Etuosto-oikeus: - Ks. Maatilat. Hamppu: - Ks.. Pellava. 33074: 33075: Harrström: - Ks. Satamat. 33076: F. 33077: Hautaus: Ed. Niemen y. m. toiv. al. n:o 114 esi- 33078: Farma.kopea: Ed. Leikolan y. m. toiv. al. n:o 82 33079: tyksen antamisesta hautausto.imistojen järjes- 33080: määrärahasta .Suomen liittymiseiksi Pohjois- 33081: tämisestä. Liitteet VII,ts. s. 294. L. Ltv:aan 33082: maiseen Farmakopeatoimikuntaan. Liitteet 33083: 105. 33084: VI,s. s. 235. L. Tv: aan 103. 33085: Helsingin yliopisto: - Ks. Yliopisto. 33086: Fiskarholm: - Ks. Maatalouskoulut. 33087: Helsinki: - Ks. Edustajanvaalit. 33088: 33089: H. Henkinen työ: Ed. Borg-Sundmanin y. m. toiv. al. 33090: Ha.iluoto: - Ks. Vesireitit. n:o 47 henkisen työn tekijäin palkkauksen 33091: järjestämisestä. Liitteet IV,50. s. 142. L. 33092: Halla: Ed. Saalastin y. m. raili. al. n :o 18 maa· Vv:aan, jonrka tulee pyytää lausunto Siv:lta 33093: rärahan osoittamisesta hallantutkimuskoease- 101. 33094: 6 · Asialuettelo 1950. 33095: 33096: - Ed. Kaupin y. m. toiv. al. n:o 117 henkisen Irtolaiset: Ed. Jalaksen toiv. al, n:o 113 toimen- 33097: työn tekijäin •aseman parantamisesta. Liit- pitei!!tä irtolaisten tarkkailu- ja ja.oittelulai- 33098: teet VIII, II. s. 308. L. Siv: aan 106. toksen aikaansaamiseksi erikseen na1s1a ja 33099: -Ed. Kaupin y.m. toiv.al. n:o 118 henkisen eTikseen miehiä varten. Liitteet VII,1 1. s. 33100: työn alan :kysymyksiä hoitavan elimen aset- 293. L. Ltv: aan 105. 33101: tamisesta. Liitteet VIII,s. s. 310. L. Siv:aan 33102: 106. 33103: J. 33104: Hinta.: - Ks. Maanhankintalaki. Jakolaitos: Ed. Miettusen y. m. ·toiv. al. n:o 174 33105: Pohjois-Suomen maanjako-olojen parantamista 33106: Hotellit: - Ks. Ravitsemisliikkeet. koskevan tutlkimuksen suorittamisesta. Liit- 33107: teet IX,s7. s. 439. L. Mtv:aan 110. 33108: HuoltoellLke: - Ks. Eläke. Lasket. - Ks. Maaylioi1keus. 33109: 33110: Huoneenvuokra.: - Ks. Vuo'krasäännöettely. Jatko-opetus: - Ks. Kansakoulut. Kouluhallitus. 33111: 33112: Huvitila.isuudet: - Ks. Julkiset huv.it. Joensuu: - Ks. Oppikoulut. 33113: 33114: Hämeenkyrö: - Ks. Kuivatus työt. Jokien perkaus: - Ks. Kuivatustyöt, 33115: 33116: Jokioinen: - Ks. Oppikoulut. 33117: 33118: 1. Julkiset huvit: Ed. Parkonojan y. m. toiv. al. 33119: Iijärvi: - Ks. Kuivatustyöt. n:o 109 lasten esiintymisen ohjelman suoritta- 33120: jina julkisissa huveis·sa maaseudulla saatta- 33121: Ilmailu: Ed. Leppihalmeen y. m. toiv. al. n:o 75 misesta riippumattomaksi viranomaisten lu- 33122: määrärahasta siviili-ilmailun tukemiseksi. Liit- vasta. Liiitteet VII,13, s. 288. L. Lt'V: aan 33123: teet IV,7s. s. 182. L. Vv:aan 103. 105. 33124: 33125: Juusto: - K!!. Karjatwlous. 33126: Imatra: - Ks. Ammattikoulut. Oikeu!!laitos. 33127: Järvenpää: - Ks. Kotitalous. 33128: Inari: - Ks. Kotitalous. Terveydenhoito. 33129: Järvien kuivatus: - Ks. Kuivatustyöt. 33130: Indeksi: - Ks. Korvauslaki. 33131: 33132: Inflatio: - Ks. Säästäjät. K. 33133: Kaksikieliset kunnat: - Ks. Maatalous. 33134: Inhottujärvi: - Ks. Kuivatustyöt. 33135: Kalajokilaakso: - Ks. Maatalouskoulut. 33136: Insinöörit: - Ks. Maataloushallitus. 33137: Kalastus: Ed. Rosenbergin y. m. lak. al. n:o 36 33138: Insuliini: - Ks. •rerveydenhoito. laiksi väliaikaisesta ka1a!!tusoikeudesta anne- 33139: tun lain muuttamisesta. Liitteet VII,s. s. 33140: Invaliidit: Ed. Raunion y. m. :toiv. al. n:o 285 281 ja 282. L. Ltv: aan 93. 33141: invaliidieläkkeen saajien invaliditeettiprosen- - Ed. Ryhdän y. m. toiv. al, n:o 115 vesistö- 33142: tin uudelleen määräämisestä. Liitteet X,ss. toimikunnan •lohi- ja siikapitoisten vesien ka- 33143: s. 606. L. Työv: aan 117. lastusta koskevien, sodan aikaisten päätösten 33144: - Ed. KujaiiiPään y. m. toirv.flll. n:o 286 alle tarkistamisesta. Liitteet VII,HI, s. 295. L. 33145: BO-prosenttisten invaliidien työtapaturmakor- Ltv:aan 106. 33146: V!W;ksien korottamisesta. Liitteet X,s7. s. 607. - Ed. Käkelän y. m. toiv. al. n:o 116 urheilu- 33147: L. Työv:aan 117. kalastusoikeuden laajentamisesta. Liitteet 33148: - Ed. P. Leskisen y. m. toiv. al. n:o 287 n. s. VI1,20, e. 296. L. Ltv:aan 106. 33149: punainva1iidien ylimääräisten eläkkeiden pe- - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 183 33150: rusteiden tarkistamisesta. Liitteet X,s.s. s. .toimenpiteistä ikalataloudellisen tutkimus. ja 33151: 608. L. Työv: aan 1.17. koetoiminnan kehittämiseksi. Liitteet IX,46. 33152: - Ks. Kunnallishallinto. s. 451. L. Mtv:aan 110, 33153: Asia;luettelo 1950. 7 33154: 33155: - Ed. Brommelsin y. m. toiv. al. n:o 231 toimen- - Ed. NiskaJan y. m. lak. al. n:o 24 laiksi kan· 33156: piteistä. kalatwloudellisen ja kalabiologisen sakonluuopettajien lisäpalkkioista eräissä lmn- 33157: tutkimuksen edistämiseksi. Liitteet IX,94. s. nissa. Liitteet IV,t6. s. 94. L. Vv:aan, jonik.a 33158: 51~ ja 513. L. Mtv:aan 114. tulee pyytää lausunto Siv:lta 93. 33159: - Ed. österholmån y. m. toiv. al. n:o 232 esi- - Ed. Kal111vaisen y. m. lak. al. n:o 37 laiksi 33160: tyksen antamisesta tuoreen silakan kaupan oppivelvollisuudesta annetun lain 7 §:n muut· 33161: jättämisestä. yksinoikeudella kalastajaväestön tamisesta. Liitteet VIII,l. s. 301. L. Siv :aan 33162: järjestöjen suoritettavaksi. Liitteet IX,95. s. 93. 33163: 514 ja 516. L. Mtv:oo_n 114. - Ed. Leppäiän lak. al. n:o 38 laiksi oppivel- 33164: - Ed. Brommelsin y. m. toiv. al. n:o 233 lkalas- vollisuudesta annetun Iain 8 § : n muuttami· 33165: tuksenhoidon ja kalanviljelyksen valtionavus- sesta. Liitteet VIII,2. s. 303. L. Siv: aan 93. 33166: twksen lisäämisestä.. Liitteet IX,96. s. 518 ja - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 48 valtion· 33167: 519. L. Mtv:aan 114. avun lisäämisestä kunnille, joissa siirtoväen 33168: - Ed. Pyyn y. m. toiv. al. n :o 234 kalastusta sijoitus aiheuttaa uusien kansakoulutalojen ra. 33169: varten vuokrattujen vesialueitten luna.stami- kentamista. Liitteet IV,51. s. 144. L. Vv:aan, 33170: sesta. Liitteet IX,97. s. 520. L. Mtv:aan 114. jonka tulee pyytää lausunto Siv:lta 101. 33171: ·- Ed. Leinon y. m. toiv. al. n: o 235 toimen- - Ed. Saukkosen y. m. toiv. al. n:o 49 ottolasten 33172: piteistä. sisäjärvikalastusneuvonnan tehostami- rinnastamisesta omi,in lapsiin kansa;koulun· 33173: seksi. Liitteet IX,9,s. s. 52·1. L. Mtv:aan 114. Qpettajien palkkauksessa. Liitteet IV,52. s. 33174: - Ed. Kaukamaan y. m. toiv. al. n:o 236 määrä- 146. L. Vv:a.an, jonik.a tulee pyytää lau· 33175: rahasta kalankuivaamoiden perustamiseksi sunto Siv:lta 101. 33176: Varsinais-Suomen ja Sata-kunnan rannikolle. - Ed. Leppäliin toiv.al. n:o 138 komitean 33177: Liitteet IX,99. s. 522. L. Mw:aan 114. asettamisesta valmistamaan kansakoulun jat· 33178: - Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n:o 237 kalastus- ko-opetuksen opetussuunnitelmaa. Liitteet 33179: koulun perustamisesta Tarvaa:lan koulutilalle VIII,26. s. 338. L. Siv:aan 107. 33180: Saarijärven pitäjässä. Liitteet IX,too. s. 523. -Ed. Murtomaan y.m. toiv.al. n:o 139 maa- 33181: L. Mtv:aan 114. talousopetuksen järjestämisestä kansakoulun 33182: - Ed. Ahmavaaran y. m. toiv. al. n:o 238 Perä- jatkoluo'k.illa. Liitteet Vlllf.l7. s. 339. L. 33183: Pohjolan amm111ttikalastajien elinkeinonharjoi- Siv:aan 107. 33184: tuksen edistämisestä. LHtteet IX,101. s. 524. - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 140 ilmaisen 33185: L. Mtv:aan lH. täysihoidon antamisesta kansakoulun lä.heisyy- 33186: -Ed. Sormusen Y·ll11 toiv.al. n:o ,239 ik8Jlan- dessä oleviin taloihin sijoitetuille oppilaille 33187: jalostuslaitoksen aikaansaamisesta Oulun seu- harvaanMutuissa kunnissa. Liitteet VIII,2s. 33188: dulle. Liitteet IX,102. s. 525. L. Mtv:aan s. 340. L. Siv:aan 107. 33189: 114. 33190: - Ed. E. Pusan y. m. toiv. al. n: o 240 kalastus· Kansala.issuoja.: Ed. Rose!llbergin y. m. toiv. al. 33191: tilojen asukkaiden aseman parantamisesta. n:o 5 esityksen antamisesta kansalaisten ro· 33192: Liitteet IX,ws. s. 526. L. Matv:aan 114. dun ja kansal-lisuuden suojasta. Liitteet 1,11. 33193: - Ks. Polttoaineet. Satamat. Tulo- ja omaisuus. s. 26 ja 28. 'L. Prv:aan 98. 33194: vero. 33195: Kansallistaminen: - Ks. Sosialisoiminen. 33196: Kannas: Ks. Ammattikoulut. 33197: Kansanedustusla.itos: - Ks. Eduskunta. 33198: Kannus: Ks. Maata·louskoulut. 33199: Kansaneläkelaitos: Ed. Öhmanin toiv. al. n:o 266 33200: Kansakoulut: Ed. Pyörtänön lak. al. n:o 22 työnantajan vapauttamisesta suorittamasta 33201: laiksi kansalkoululaitoksen kustannuksista an- kansaneläkemaksuja eräiden työntekijäin puo· 33202: netun lain 5 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,u. lesta. Liitteet X,11. s. 583 ja 584. L. 33203: s. 92. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lau- Työv:aan 116. 33204: sunto Siv:lta 92. ~ Ed. Ikosen y. m. toiv. al. n:o 26·7 siirtoväelle 33205: -Ed. Soinisen y. m. lalk. al. n:o 23 laiksi kan- vuoden 1942 tuloista määrätyn kansaneläJk.e~ · 33206: sakoululaitoksen kustannuksista annetun lain maksun perimisen järjestelystä. Liitteet X,1s. 33207: 5 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,15. s. 93. s. 585. L. Työv: aan 116. 33208: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto - Ks. Elä,ke. Maatalous. Rakennustoiminta. Ve· 33209: Siv:lta 92. rotua. 33210: 8 Asialuettelo 1950. 33211: 33212: KansanopiStOt: Ed. Paavolaisen y. m. rah. al. Kemijärvi: - Ks. Oppikoulut. Sairaalat. 33213: n:o 1,2 määrärailian osoittamiaesta kansanopis- 33214: tojen rakennusavustuksia ja -lainoja varten. Kempele: - Ks. JI.Iaatalouskoulut. 33215: Liitteet IV,96. s. 208. L. Vv:aan, jonka tulee 33216: pyytää Siv:n lausunto 96. Kerhotoiminta: ~ Ks. Maatalouskerhot. 33217: 33218: Kansansivistystyö: Ed. Kaupin y. m. toiv. al. Keskikoulut: - Ks. Maatalouskoulut. Oppikou- 33219: n:o 131 määrärahasta kansansivistystyön lut. 33220: bibliografian aikaansaamista varten. Liitteet 33221: VIII,19. s. 328. L. Siv:aan 107. KesltUSammattikoulut: - Ks. Ammattikoulut. 33222: 33223: Ka.nsa.nva.ltaistaminen: - Ks. Oikeuslaitos. Keuhkotauti: ~ Ks. Tuberkuloosi. 33224: 33225: Kapitaa.li: - Ks. Pääoma. Kieli: - Ks. Kansalaissuoja. 33226: 33227: Karja: - Ks. Eläinlääkärit. Kiinteistöt: Ks. Maatilat. 33228: 33229: Ka.rjaahoitokoulut: - Ks. Maatalouskoulut. Kilpisjärvi: Ks. Matkailu. 33230: 33231: Ka.rjata.lous: Ed. Niskalan y. m. lak. al. n:o 58 Kirjat: - Ks. Liikevaihtovero. 33232: la.illrsi Pohjois-Suomen karjatalouden tukemi- 33233: sesta. Liitteet IX,1s. s. 400. L. Mtv:aan 95. Kirjeenkantajat: - Ks. Postilaitos. 33234: - Ed. Joukasen y. m. toiv. al. n:o 164 maidon 33235: hinnan korottamisesta maatalousväestön ase- Kivijärvi: - Ks. Kuivatustyöt. 33236: man parantamiseksi. Liitteet IX,27. s. 426. 33237: L. Mtv:aan 109. Koetoiminta: - Ks. Maatalous. 33238: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 165 lisäyk· 33239: sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon mai- Koivikko: - Ks. Maatalouskoulut. 33240: don hinnan vakauttamispaLkkioiden maksami- 33241: seksi Pohjois-Suomessa takautuvaati vuoden Kokemäenjoki: - Ks. Vesireitit. 33242: 1950 alusta lukien. Liitteet IX,2s. s. 427. L. 33243: Mtv:aan 109. Kokemäki: - Ks. Maatalous. 33244: ~ Ed. E. Pusan y. m. toiv. al. n:o 176 kotivoin 33245: ja -juuston valmistuksen neuvonnasta. Liit- Kokkola: - Ks. Maataloushallinto. OppiJkoulut. 33246: teet IX,39. s. 441. L. Mtv:aan 110. 33247: - Ks. Laidun. Maatalouskoulut. Kokona.jsohjelma.: - Ks. Maatalous. 33248: 33249: Ka.runki: - Ks'. Kotiteollisuus. Kommunistit: - Ks. Painovapaus. 33250: 33251: Ka.rvia: - Ks. Maatalous. Konepajat: - Ks. Teollisuus. 33252: 33253: Kasvinviljelys: - Ks. Maatalous. Koneyhtymät: - Ks. Maatalous. 33254: 33255: Kasvitarhat: - Ks. Maatalous. Korjaukset: - Ks. Rakennustoiminta. 33256: 33257: Kato: - Ks. Halla. Omaisuudenluovutusvero. Korkeakoulut: Ed. E. Kilven y. m. lwk. aJ. n: o 40 33258: la.illrsi korkeakouluja varten anettavis,ta sti- 33259: Kauppa.la.ki: Ed. Kosken y.m. toiv.al. n:o 9 pendeistä ja avustuksista. Liitteet VIII,4. 33260: esityksen antamisesta yleiseksi kauppalaiksi. s. 307. L. Siv:aan 94. 33261: Liitteet II,G. s. 45. L. Lv: aan 98. - Ed. Karvikon y. m. toiv. al. n:o 119 kokonais- 33262: suunnitelman laatimisesta korkeakoulujen ke- 33263: Kauppalat: - Ks. Kansakoulut. hittämisestä. Liitteet VIII,7. s. 311. L. 33264: Siv:aan 106. 33265: Kaupungit: - Ks. Kansa;koulut. - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 124 opiskelu- 33266: mahdollisuuksien järjestämisestä korkeakou- 33267: Keksimlöt: - Ks. Rationalisoiminen. luissa ammattikoululinjalta valmistuneille il· 33268: Asialuettelo 1950. 9 33269: 33270: man ylioppilMtutkintoa. Liittee·t VITI,12. s. - Ed. Hamaran y. m. toiv. al. n:o 229 toimen- 33271: 317. L. Siv:aan 196. piteistä Inarin kotitaJouskoulun ottamiseksi 33272: - Ks. Liikuntalkasvatus. Yliopisto. valtion haltuun. Liitteet IX,92. s. 510. L. 33273: Mtv:aan 113. 33274: Korkohyvitys: - Ks. Verotus. - Ed. Saalastin y. m. toiv. al. n:o 230 ikotita- 33275: louskoulun perustamise.sta Rovaniemen ·pien- 33276: Xorsholma.: - Ks. Kotitalous. viljelijäkoulun yhteyteen. Liitteet IX,93. s. 33277: 511; L. Mtv:aan 113. 33278: Korvaus: - Ks. Puolustuslaitos. - Ks. Kouluhallitus. Maatalouskoulut. 33279: 33280: Xorvausla.ki: Ed. Virolaisen toiv. al. n:o 57 Kotitarvepuu: - Ks. Puuta vara. 33281: ·korvauslain edellyttämän indeksi.korotuksen 33282: myöntämisestä eräille maansaantiin oikeute· Kotiteollisuus: Ed. Saalastin y. m. rah. al. n:o 19 33283: tuille. Liitteet IV,ao. s. 151). L. Vv:aan 102. määrärahan osoittam~sesta kotiteollisuusneu- 33284: vonta-asemien perustamiseksi maan ·köyhim- 33285: Itoti: - K6. Rakennustoiminta. mille ja kadon kohtaamille alueille. Liitteet 33286: IV,103. s. 215. L. Vv:aan, jonkå tulee pyytää 33287: Xotielä.imet: - Ks. Ulosmittaus. Mtv:n lausunto 97. 33288: - Ed. Sarja;lan y. m. toiv. al. n: o 223 kotiteolli- 33289: Xotijuusto: - Ks. Karjatalous. suuskoulutalon rakentamisesta Mikkeliin. Liit- 33290: teet IX,s6. s. 503. L. Mtv:aan 113. 33291: XotitaJ.ous: Ed. Kaukamaan y. m. rah. al. n:o 13 - Ed. Heljaksen y. m. toiv. al n:o 224 kiinteän 33292: määrärahan osoittamisesta Porin' talouskoulun mieskotiteollisuuslkoulun perustamisesta Poh· 33293: toiminnan tukemiseksi. Liitteet IV,97. s. 209. jois·Savoon. Liitteet IX187. s. 504. L. Mtv:aan 33294: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n Iau· 113. 33295: sunto 00. - Ed. Niskalan y. m. toiv. al. n :o 225 ·kiinteän 33296: -Ed. Hamaran y. m. rah. al. n:o 20 määrä- mieskäsityökoulun perustamisesta Karungin 33297: rruhan osoittamisesta J"årvenpään emäntäkou- kuntaan. Liitteet IX,ss. s. 505. L. Mtv:aan 33298: lun uudisrakennusta. varten. Liitteet IV,104. 113. 33299: s. 216. L. Vv:aan, jonlka tulee pyytää 1\Hv:n - Ks. Ammattikoulut. Maatalouskoulut. 33300: lausunto 97. 33301: - Ed. Borg•Sundmanin y. m. toiv. al. n:o 142 Xotivoi: - Ks. Karjatalous. 33302: kotitalouden ja käsityön opetlllksen uudistus- 33303: toimenpiteistä. Liitteet VIII,3o. s. 343. L. Kouluhallitus: Ed. Luostarisen y. m. toiv. al. 33304: Siv:aan 107. n:o 125 kotitalouden ja naisten käsityönope- 33305: - Ed. Brander-W:allinin y. m. toiv. al. n:o 209 tuksen edustuksen lisäämisestä kouluhallituk- 33306: kotitalouden opetuksen ·keskittämisestä yhden sess·a. Liitteet VIII,1s. e. 318. L. Siv:aan 106. 33307: ministeriön alaiseksi. Liitteet IX, 72. s. 485. - Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n:o 126 toimen- 33308: 'L. Mtv:aan H2. piteistä maatalousammattimiehen hoitaman 33309: - Ed. Kll.rvikon toiv. al. n:o 210 kokonaissuun- kouluneuvoksenviran perustamiseksi kouluhal- 33310: nitelman laatimisesta kotitaloudellisen opetuk. lituksen kansanopetusosastolle. Liitteet 33311: sen tehostamise·ksi. Liitteet IX, 73. s. 486. L. Vill,14. s. 319. L. Siv:aan, jonka tulee pyy· 33312: Mtv:aan 112. tää Mtv:n lausunto 106. 33313: - Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n:o 2·26 emäntä- - Ed. Saukkosen y. m. toiv. al. n:o 137 val- 33314: koulun perustamisesta Kes;ki.Suomen ikotita- vonta- ja ohjaustehtäviä 'hoitavien koulu- 33315: lousopettajaopiston Y'hteyteen. Liitteet IX,s9. viranomaisten teknillisluontoisten töiden vä- 33316: s. 506. L. Mtv:aan 113. hentämisestä. Liitteet VIII,25. s. 337. L. 33317: - Ed. Kiis:ken y. m. toiv. al. n:o 227 määrä- Siv:aan 107. 33318: rahasta rakennusten rakentamiseksi Suonen- 33319: joelle perustettavalle kotitalousopistolle. Liit- Koululaitos: Ed. Kaukamaan y. m. ra.h. al. n:o 6 33320: teet IX,9o. s. 507. L. Mtv:aan 113. määrärahan osoittamisesta Suomen ko)llulai- 33321: - Ed. Korsbäekin y. m. toiv. al. n:o 228 määrä- tosta esittelevän aineiston toimittamiseksi 33322: rahasta rakennusavustukseksi Korsholman Sveitsin kansainvälisiin pedagogisun instituut- 33323: emäntäkoululle. Liitteet IX,91. s. '508 ja 509. teihin. Liitteet IV,90. s. 200. L. Vv:aan, 33324: L. Mtv:aan 113. jonka tulee pyytää Siv:n lausunto 96. 33325: 33326: 2 33327: 10 Asialuettelo 1950. 33328: 33329: - Ks. Ammatinvalinta. Ammattikoulut. Kansa· - Ed. Forssin y. m. toiv. 811. n:o 252 mää-rära· 33330: koulut. Kansanopistot. Kotitalous. Maatalous· hasta Vöyrinjoen alajuoksun perkaam.iseen. 33331: koulut. Oppikoulut. Liittee:t IX,115. a. 543 ja 544. L. Mtv:aan 33332: 115. 33333: Xouluta.rviltkeet: Ed. Niemisen y. m. toiv. al. - Ed. Rankilan y. m. toiv. al. n:o 253 lisäyk· 33334: n:o 132 koulutarvikkeiden valmistuksen ja sestä vuoden 1950' tulo- ja menoaiWioon .Ähtä· 33335: kouluille jakelun suorittamisesta valtion toi· vän~oen ja Välijoen perkankseen. Liitteet 33336: mesta. Liitteet VIII,2o. s. 329. L. Siv:aan IX1116. s. 545. L. Mtv:aan 115. 33337: 107. - Ed. Sormusen y. m. toiv. al. n:o 254 toimen· 33338: piteistä Liminkaojan perkaamiseksi. Liittee.t 33339: Kruunupyy: - Ks. :Maatalouskoulut. IX,tn. s. 546. L. Mtv:aan 115. 33340: - Ed. Rankilan y. m. toiv. al n:o 255 lisäyksestä 33341: Kruunupyynjoki: - Ks. Kuivatustyöt. vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon li.säavutwk- 33342: siksi ja -lainoiksi yksityisten omistamien 33343: Kuivaamot: - Ks. Kalastus. metsämaiden kuivattamista varten Lapin, 33344: Oulun, Vaasan, Kuopion ja. Mikkelin lää- 33345: Xuiva.tustyöt: Ed. Roineen y. m. toiv. al. n:o 241 neissä. Liitteet IX,us. e. 547. L. Mtv:aan 33346: Alasjärven vesijättöalueen kuivaamisesta. 115. 33347: Liitteet IX1 104. s. 527. L. :Mtv:aan 114. - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 256 Oijärven 33348: - Ed. Leinon y. m. toiv. al. n:o ·242 riittävän vedenpinnan säännöstelytöiden aloittamisesta. 33349: valtiorutuen antamisesta varsirukin pienemmille Liitteet IX,tt9. s. 548. L. Mtv:aan 1;15, 33350: ~Ed. Ryhdän y.m. toiv.al n:o 257 lisäyksestä 33351: viljelystiloille vesi,peräisten metsämaiden ojit· 33352: .tamista ja lkuivaamista varten. Liitteet IX,to5. 'Vuoden 1950 tulo. ja menoarvioon Iijärven 33353: s. 528. L. :Mtv:aan 114. vedenpinnan laskemista varten. Liitteet 33354: - Ed. Kullbergin y. m. toiv. al. n:o 243 veden- IX,12o. s. 549. L. Mtv:aan 115. 33355: korkeusmerkkien asettamiseksi Kymijoen Tam- - iKs. Maatalous. Vesioikeus. 33356: mijäiWen vesiin. Liitteet IX,to6. s. 529 ja 530. 33357: L. Mtv: aan 1!14. Kuljetusmaksut: - Ks. Rautatiet. 33358: -Ed. Okon y.m. toiv.a1. n:o 244 toimenpi· 33359: teistä Kivijärven vesialueen vedenpinnan Kunnallisha.lllnto: Ed. V. Eskolan y. m. lak. al. 33360: laskemishankkeen toteuttamiseksi. Liitteet n:o 32 laiksi ·kunnan toimivallan väliailkai- 33361: IX,to7. s. 531. L. Mtv:aan 114. sesta laajentamisesta. Liitteet VII,4. s. 274. 33362: - Ed: Riihimäen y. m. toiv. a:l. n:o 245 Inhottu· L. L.tv: aan 93. 33363: järven vesialueen vedenpinnan laskemisesta. 33364: XUDnalliskodit: - Ks. Valtionlainat. 33365: Liitteet IX,H~S. s. 532. L. Mtv:aan 114. 33366: - Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n: o 246 Hä· Kunnallisvaalit: Ed. Myllymäen y. m. toiv. al. 33367: meenkyrön V esajärven vesijättöalueen •käyttä- n: o 105 äänio~keusikärajan alentamisesta kun- 33368: misestä laiduntamistarkoituksiin. Lii tteet nallisvaaleissa. Liitteet VII,9. s. 283. L. 33369: IX,to9. s. 533. L. :Mtv:aan 114. Ltv:aan 105. 33370: - Ed. :Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 248 .toimen· 33371: piteistä :MaSN·eden vesistöalueen vedenpinnan Kunnallisvero: Ed. E. Pusan y. m. lak. al. -n: o 29 33372: laskemise'ksi. Liitteet IX,111. s. ·536. L. laiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta ·an- 33373: Mtv:aan 115. netun asetuksen muuttamisesta. Liitteet 33374: - Ed. H. Simosen y. m. toiv. al. n: o 249 määrä· VII,t. s. 267. L. Ltv:aan 93. 33375: rahasta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan perus- - Ed. Hautalan y. m. i!ak. al. n:o 30 laiksi maa· 33376: 33377: . kuivatustöiden alulle panemista varten. Liit· 33378: teet IX,112. s. 537. L. :Mtv:aan 115. 33379: laiskuntain kunnallishaHinnosta annetun ase· 33380: tuksen muuttamisesta. Liitteet VII,2. s. 269. 33381: - Ed. Branderin y. m. toiv. al. n:o 250 perus· L. Ltv:aan 93. 33382: kuvaussuunnitelrm.an laatimisesta Pohjois-Kar- - Ed. Meriläisen y. m. lruk. al. n:o 31 laeiksi 33383: jalan vesiperäisiä alueita varten. Liitteet kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalais· 33384: IX,ua. s. 538. L. Mtv:aan 115. kuntain ikunnallishallinnosta annettujen ase- 33385: -Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:o 251 määrä· tusten muuttamisesta. Liitteet VII,a. s. 271. 33386: rahasta Kruunupyynjoen perkaamista varten. L. Lt.v:aan 93. 33387: Liitteet IX,t14. s. 539 ja 541. L. :Mtv: aan - Ed. Kanniston y. m. toiv. al. n:o 106 vero- 33388: 11<5. velvollisen oikeuttamisesta kunnallisverotuk- 33389: Asialuettelo 1950. 11 33390: 33391: sessa vähentämään kiinnitettyjen velka.in ko· 580. L. Työv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n, 33392: rot kokonaisuudessaan. Liitteet VII,lo. s. 284. lausunto H6. 33393: L. Ltv:aan 105. - Ks. Vajaamieliset. 33394: - Ks. Verotus. 33395: Lapsivähennys: - Ks. KunnaHisrvero. 33396: Kunnanlääkärit: - Ks. Sairaalat. 33397: Lastensuojelu: Ed. Torven y. m. toiv. al. n: o 276 33398: Kunnausa.ii-aala.t: - Ks. Sairaalat. lastensuojeluviranomaisten valv:ontama;hdolli- 33399: suukaien lisäämisestä. Liitteet X,27, s. 595. 33400: Xunnantiet: - Ks. Maantiet. L. Työv:aan 117. 33401: 33402: Ktlllll&t: - Ks. Kans111koulut. Maalaislkunnat. Laulu: Ed. Kullbergin y. m. toiv. al. n:o 156 33403: Rakennustoiminta. määrärahasta laulu- ja musiilkkiharrastusten 33404: tukemiseksi. Liitteet VIII,44. s. 362 ja 363. 33405: Xuolinpesät: - Ks. Perintö. Verotus. L. Siv:aan 108. 33406: 33407: Kylätiet: - CKs. Maantiet. Leimavero: Ed. Lappi-Seppwlän y. m. lak. al. 33408: n:o 11 laiksi leimaverolain 66 §:n muuttami· 33409: Kymijoki: - Ks. Kuivatustyöt. sesta. Liitteet IV,s. s. 68. L. Vv:aan 92. 33410: - Ed. M. J'årvisen y. m. toiv. al. n:o 42 eräi· 33411: Kyrö: - Ks. Oppikoulut. siin vaaliasiakirjoihin merkittävien todistus· 33412: ten leimruverovapaudesta. Liitteet IV,45. s. 33413: Käsityö: - Ks. Kotiteollisuus. Kouluhallitus. 134. L. Vv: aan 100. 33414: 33415: Leipomot: Ed. Hetemäen y. m. lak. ·al. n: o 67 33416: L. la.iksi lei[lomotyölain muuttamisesta. Liitteet 33417: X,5. s. 562. L. Työv:aan 95. 33418: Lahjoitukset: - Ks. Verotus. 33419: Leipävilja: - Ks. Vilja. 33420: La.idun: Ed. Myllymäen y. m. lak. al. n:o 56 33421: laiksi la.idunalueista annetun lain 1 § :n muut· Lennätin: - Ks. Postilaitos. 33422: tamisesta. Liitteet IX,16. s. 402. L. Mtv:aan 33423: 95. Lentoliikenne: Ed. Kulovaaran y. m. toiv. al. 33424: - Ks. Kuivatustyöt. n:o 299 lisäyksestä vuoden 1950 tulo- ja 33425: menoarvioon Turun uuden lento(kentän saat· 33426: La.ina.t: - Ks. Rakennustoiminta. tamiseksi väliaikaiseen liikennekuntoon. Liit· 33427: teet XII,s. s. 632. L. Kulkv:aan 118. 33428: Laitosmaksut: - Ks. Yliopisto. - Ks. Ilmailu. 33429: 33430: Laivaliikenne: - Ks. Vesireitit. Leppävaara: - Ks. Ammat.tilkoulut. 33431: 33432: Laivat: - Ks. Liikevaihtovero. Lesket: Ed. östensonin y. m. toiv. al. n:o 284 33433: tutkimuksen toimittamisesta leskien taloudeHi- 33434: Lappi: -- Ks. Ammattikoulut. Asutustoiminta. sesta asemasta. Liitteet X,s5. s. 604 ja 605. 33435: Eläinlääkärit. Maataloushallinto. Palkat. Pos- L. Työv:aan 117. 33436: tilaitos. Sipuli. 33437: Liikenneluvat: - Ks. Autot. 33438: Lapset: - Ks. Elatusapu. Julkiset huvit. 33439: Liikevaihtovero: Ed. Söderhjelmin lak. al. n: o 12 33440: Lapsilisä: Ed. Bogrg·Sundmanin y. m. toiv. al. laiksi liikevaihtoverolain 5 § :n muuttamisesta. 33441: n:o 262 lapsilisäjii!rjestelmän rasitusten hel· Liitteet IV,4. s. 70 ja 72. L. Vv:aan 92. 33442: pottamises•ta. Liitteet X,ta. s. 578. L. Työv:aan - Ed. Kilpeläisen y. m. lak. al. n: o 13 lailksi 33443: 116. liikevaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet 33444: - Ed. Stenbergin y. m. toiv. al. n :o 263 lapsi- IV,5. s. 74. L. Vv:aan 92. 33445: lisän periruisestä takaisin suurten tulojen ja -Ed. E. Pusan y. m. lak. al. n:o 14 Ia.i·ksi 33446: omaisuuksien verotuksessa. Liitteet X,u. s. asuinrakennusten tuotantoon käytetyn tavaran 33447: 12 Asialuettelo 1950. 33448: 33449: li~kevaihtoveron palauttamisesta. Liitteet IV,6. M. 33450: s. 76. L. Vv:aan 92. 33451: - Ed. Heikkilän y. m. toiv. al. n:o 37 kirjojen Maala.iskirjeenkantajat: - Ks. Postilaitos. 33452: myynnin vapauttamisesta liikevaihtoverosta. 33453: Liittoot IV,4o. s. 128. L. Vv:aan 100. Maalaiskunna.t: Ed. K. Eskolan y. m. toiv. al. 33454: - Ks. Polttoaineet. n:o 53 määrärahasta kuoletuslainoibi työttö- 33455: myyden ja hallantuhojen johdosta ,taloudelli- 33456: sissa vailkeuksissa oleville maalaiskunnille. 33457: l.iiikuntalta.svatus: Ed. Niemen y. m. lak. al. 33458: Liitteet IV,56. s. 152. L. Vv:aan 101. 33459: n:o 39 laiksi liikunta!kasvatuskorkeakoulusta. 33460: - Ed. Rankilan y. m. toiv. al. n:o 54 toimen- 33461: Liittoot VIII,3. s. 304. L. Siv:aan 94. 33462: piteistä 'heikossa taloudellisessa asemassa ole· 33463: - Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 148 voimis- 33464: vien maalaiskuntien työttömyysrasitusten lie- 33465: teluntarkastajan ja -opettajien aseman pa- 33466: ventämiseksi tai poistamiseksi. Liitteet IV,5'i'. 33467: rantamis·es,ta. Liitteet VIII,36. s. 351. L. 33468: s. 153. L. Vv:aan 101. 33469: Siv:aan 108. 33470: - Ks. Kansalkoulut. 33471: 33472: Liminkaoja: - Ks. Kuivatustyöt. Maa.la.issepät: - Ks. Maatalous. 33473: 33474: Lipeä.: Ed. Kalavaisen y.m. toiv.al. n:o 83 Maalautakunnat: Ed. V. Eskolan y. m. lak. al. 33475: lipeän myynnin uudelleen järjestämisestä. n:o 62 laiksi maalautakunnista. Liitteet IX,22. 33476: Liitteet VI,4. s. 237. L. Tv:aan 103. s. 41>5. L. Mtv:aan, jonka tulee pyytää 33477: Ltv:n lausunto 95. 33478: Lisä.vero: - Ks. Verotus'. 33479: Maamieskoulut: - Ks. Maatalouskoulut. 33480: Loma: Ed. Mustosen y. m. lak. al. n:o 64 laiksi 33481: työntekijäin vuosilomalain 3 §:n muuttami- Maanha.nkintalak:i: Ed. E. Pusan lak. al. n:o 41 33482: sesta. Liitteet X,2. s. 558. L. Työv:aan 95. Iail•si maan:hankintalain 58 §:n muuttami- 33483: - Ed. Turkan y. m. lak. al. n:o 65 laiksi työn- sesta. Liitteet IX,t. s. 373. L. Mtv:a.a.n 94. 33484: tekijäin vuosilomalain 3 ja 6 §: n muuttami- - Ed. Virolaisen lak. al. n:o 42 laiksi maan- 33485: sesta. Liitteet X,3. s. 559. L. Työv :aan 95. hankintalain 99 §: n muuttamises,ta. Liitteet 33486: - Ed. Prunnilan y. m. lak. al. n:o 66 laiksi työn. IX,2. s. 374. L. Mtv:aan 94. 33487: tekijäin vuosilomalain 8 § :n muuttamisesta. - Ed. Miettusen y. m. llllk. al. n:o 43 laiksi maan. 33488: Liitteet X,4. s. 561. L. Työv:aan 95. hankintalain 104 § :n muuttamisesta. Liitteet 33489: - Ed. V. Simosen y. m. toiv. al. n:o 290 va-pai- IX,s. s. 376. L. Mtv:aan 94. 33490: den lomaleirimatkojen järjestämisestä suuri- - Ed. Ikosen y. m. lak. al. n:o 44 laiksi maan- 33491: perheisille äideille valtionrautateillä ja posti- hankintalain 105 §:n muuttamisesta. Liitteet 33492: autoissa. ·Liitteet X,41. s. 611. L. Työv:aan 117. IX,4. s. 378. L. Mtv:aan 94. 33493: - Ed. Leppäiän y. m. lak. al. n: o 45 laiksi maan- 33494: Lukiot: - Ks. Oppikoulut. hankintalain 156 § :n muuttamisesta. Liitteet 33495: IX,5. s. 380. L. Mtv:aan 94. 33496: Lunastusoikeus: - Ks. Vuokra-alueet. - Ed. Kiiskin y. m. lak. al. n: o 46 laiksi maan- 33497: hankintalain 156 §: n muuttamisesta. Liitteet 33498: Luonnonniityt: - Ks. Poron,hoito. Verotus. IX,6. s. 383. L. Mtv:aan 94. 33499: - Ed. Leppäiän y. m. lak. al. n: o 49 laiksi maan· 33500: Luotto: - Ks'. Maatalous. hankintalain sekä siirtoväen ja rintamasoti- 33501: laiden asuttamisen rahoittamisesta annetun 33502: Lyseot: - Ks. Oppikoulut. lain muuttamisesta. Liitteet IX,9. s. 388. L. 33503: Mtv:aan 94. 33504: Lähetystöt: - Ks. Ulkomaanedustus. - Ed. Virolaisen y. m. lak. al. n:o 5{) laiksi 33505: eräistä tukitoimenpiteistä raivaamattomilla ja. 33506: Lää.keaineet: Ed. Leikolan y. m. lak. al. n:o 28 niihin verruttavilla maanhankintatiloilla. Liit- 33507: laiksi lääkkeellisten erikoisvalmisteiden ,kau- teet IX,to. s. 390. L. Mtv:aan 94. 33508: pasta. Liitteet VI,2. s. 232. L. Tv:aan 93. -Ed. E. Pusan y.m. lak. al. n:o 51 laiksi maan- 33509: - Ks. Farmakopea. hankintalain mukaan maansaantiin oikeutetun 33510: asuttamisesta era1ssa tapauksissa. Liitteet 33511: Lä.IUtä.rit: - Ks. Sairaalat. Terveydenhoito. IX,11. s. 392. L. Mtv:aan 94. 33512: Asialuettelo 1950. 13 33513: 33514: - Ed. Tmjan y. m. lak. al. n:o 60 laiksi maan- den työttömyysvaroilla rakennettujen maan- 33515: hankintalain mukaan annettavista valtion vel- teiden ja siltojen kunnostamiseksi. Liitteet 33516: kasitoumuksista annetun lain muuttamisesta. XII,26. s. 664. L. Kulkv:aan 1'20. 33517: Liitteet IX,2o. s. 412. L. Mtv:aan, jonka tu- - Ed. H. Simosen y. m. toiv. al. n:o 323 yhtenäi- 33518: lee pyytää Vv:n lausunto 95. sen tierakennus- ja kunno.stamisohjelman laa- 33519: - Ed. Saukkosen y. m. toiv. al. n:o J.90 lisäyk- timisesta Pohjois,Suomea varten. Liitteet 33520: sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon rin- XII,27. s. 665. L. Kul!kv:aan 120. 33521: tamasotilaiden keskeneräisten rakennushank- - Ed. Nuorsaaren y. m. :toiv. al. n:o 324 mää- 33522: keiden toteuttamiseksi. Liitteet IX,53. s. 460. rärahasta satamatien rakentamiseksi Mänty- 33523: L. Mtv: aan lll. luodosta Kirrinsannan kautta Reposaareen. 33524: - Ed. Saaren y. m. toiv. al. n:o 19:1 maanhan- Liitteet XII,2s. s. 666. L. Kulkv:aan 120, 33525: kintalain muuttamisesta siten, että jo perus· - Ed. Pesosen y. m. toiv. al. n:o 325 maantien 33526: tetut asuntoviljelystilat voitaisiin muodostaa rakentamisesta Sysmän kirkonkylästä Luhan- 33527: viljelystiloiksi. Liitteet IX,54. s. 461. L. gan kirkonkylään. Liitteet XII,29. s. 668. L. 33528: Mtv:aan 1ll. Kuikv: aan 120. 33529: - Ks. Asutustoiminta. Korvauslaki. Verotus. - Ed. Pesosen y. m.. toiv. al. n:o 326 yhdystien 33530: ra.kentamisesta Sysmän Liikolan maantieltä 33531: 1\tiaanja.ko: - Ks. Jakolaitos. Luhangan Lempääseen. Liitteet XII,so. s. 669. 33532: L. Kulkv: aan 120. 33533: Ma.a.nparannustyöt: - Ks. Kuivatustyöt. Maata- - Ed. Joukas·en y. m. toiv. al .. n:o 327 tutiki- 33534: lous. muksen to.imittamisesta tiesuunnalla A1hlai- 33535: nen-Lyttylä-Pori. Liitteet XII,31. s •.670. 33536: Maa.nsaantifn oikeutetut: - Ks. Ma:mhankinta- L. Kulkv:aan 120. 33537: laki. -Ed. Luostwrisen y.m. toiv.al. n:o 328 maan- 33538: tien rakentamisesta Sääming,in saariston 33539: kautta Savonlinnasta Särkilahteen. Liitteet 33540: Ma.a.ntiet: Ed. Hongan y. m. rah. al. n: o 25 maa- 33541: :Xll,32. s. 671. L. Kulkv:aan 120. 33542: rärahan osoittamisesta Kärsämäen......Paattisten 33543: - Ed. Miikin y. m. toiv. al. n:~ 329 tutkimuksen 33544: maantien rakentamiseen. Liitteet IV,l09. s. 33545: toimittamisesta maantien rakentamiseksi Puu- 33546: 222. L. Vv:aan, jonka :tulee pyytää Kulkv:n 33547: malan salmelta Ruo·k~lahdelle. Liitteet Xll,33. 33548: lausunto 97. 33549: s. 673. L. Kulkv:aan 120. 33550: - Ed. Väyrysen y. m. ra:h. al. n:o 26 määrä- 33551: - Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 330 maan- 33552: rahan osoittamisesta Palojoensliun-PaJ.ojärven 33553: tien rakentamisesta Pieksämäen-Kangasnie- 33554: maantien rakentamiseen. Liitteet IV,ao. s. 33555: men maantieltä Kyyveden asutusalueen halki 33556: 223. L. Vv:aan, jonka ·tulee pyytää Kulkv:n 33557: Vuojalahden- Luusniemen tielle. Liitteet 33558: lausunto 97. 33559: XII,34. s. 674. L. Kulkv:aan 1·20. 33560: - Ed. Broromaisin y. m. toiv. al. n:o 318 pi- 33561: -Ed. Koskisen y.m. toiv.al. n:o ~31 maan- 33562: tempiaikaisen ohjelman laatimisesta tieverkos- 33563: tien rakentamisesta Laukanaholta Korvenpää- 33564: ton parantamiseksi. Liitteet XII,22. s. 658 33565: hän. Liitteet Xll,35. s. 676. L. Kulkv:aan 120. 33566: ja 659. L. Kulkv:aan 119. 33567: - Ed. J. Wirtasen y. m. toiv. al. n:o 332 maan- 33568: - Ed. Lappi..Seppälän y. m. toiv. al. n:o 319 33569: tien rakentamisesta Jalasjärven Koskuelta 33570: ulkomaisen lainan hankkimisesta maanteiden 33571: Kauhajoen kirkolle. Liitteet XII,sG. s. 677. 33572: kunnostamista ja vaitaikunnallisen tiesuunni- 33573: L. Kulkv:aan 100. 33574: telman toteuttamista varten. Liitteet XII,23. 33575: s. 660. L. Kulkv: aan 120. - Ed. J. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 333 maan- 33576: - Ed. H. Simosen y. m. toiv. al. n:o 320 toi- tien rakentamisesta Kurikan asemalta Ilma- 33577: menpiteistä maantiep.ölyn sitomiseksi moot- joen-Laihian väliselle maantielle. Liitteet 33578: toriajoneuvoilla liikennöitävillä yleisillä teillä. Xll,37. s. 678. L. Kulkv:aan 120. 33579: Liitteet XII,24. s. 662. L. Kulkv:aan 120. - Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n :o 334 maantien 33580: - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 321 li- rakentamisesta Pengerjoen asutusalueen kantta 33581: säyksestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon Kulha:njoen asutusalueelle. Liitteet XII,s,s. s. 33582: työttömyystöinä suorite.ttujen tierakennus- ja 679. L. Kulkv:aan 1·21. 33583: parannustöiden loppuun saattamiseksi. Liit- - Ed. Forssin y. m. toiv. al. n:o 335 Koivulah- 33584: teet Xll,25. s. 663. L. Kulkv:aan 1r20. den-Malksamaan valtatien oikaisemisesta. 33585: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 322 lisäyk- Liitteet Xli,39. s. 680 ja 681. L. Kulkv:aan 33586: sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon eräi- 121. 33587: 14 Asialuettelo 1950. 33588: 33589: -Ed. N. Nurmisen y.m. toiv.al. n:o 336 li· Taivalkosken Virkku:seen. Liitteet Xli 152. s. 33590: säyksestä. vuo·den 1950 tulo. ja menoarvioon 696. L. Kulkv:aan 122. 33591: maantien rakentamiseksi Kauhavan pitäjästä - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 349 maantien 33592: Kortesjärven pitäjän· kautta Evijärven kir- rakentamisesta Pudasjärven pitäjän Hetekylän 33593: kolle. Liitteet XII,40. s. 682. L. Kulkv:aan Juurikasta Utajärven pitäjän Juorkunan Vii- 33594: 121. nilään. Liitteet XII,53. s. 697. L. Kulkv:aan 33595: - Ed. Riikosen y. m. toiv. al. n:o 337 runko- 122. 33596: tien rakentamisesta puutavaran kuljetusta var- - Ed. Tauriaisen y. m. toiv. al. n:o 350 maan- 33597: ten Pohjois-Karjalan maanselälle. Liitteet tien rakentamisesta Ristijärven-Kotilankylän 33598: XII,41. s. 683. L. Kulkv:aan 121. maantiestä Hepovaaran kaut.ta Hoilkanvaa- 33599: - Ed. Riikosen y. m. toiv. al. n:o 338 tutkimuik- ran kylätiehen. Liitteet XII,54. s. 698. L. 33600: sen toimittamisesta maantien rakentamiseksi Kulkv: aan 122. · 33601: Lieksan-Viekin maantieltä Lieksan-Kuh- - Ed. Tauriaisen y. m. toiv. al. n:o 351 Lin- 33602: mon maantielle. Liitteet XII,42. s. 685. L. nansalmen-Takkusenkankaan maantien ra- 33603: Kulkv:aan 121. kennustöiden loppuuns·aattamisesta. Liitteet 33604: -Ed. Kauhasen y. m. toiv. al. n:o 339 määrä- Xli,55. s. 699. L. Kulkv:aan 122. 33605: rahasta maantien rakentamiseksi Juuall!-Säy- - Ed. Tauriaisen y. m. toiv. al. n:o 352 Takku- 33606: neisen tieltä Nurmeksen--Rautwvaaran-Kuo· senkankaan - Kaunislammen - Hoikanvaaran 33607: pion maantielle. Liitteet Xli,43. s. 687. L. . tien rakentamisesta. Liitteet :XII,56. s. 700. 33608: Kulkv: aan 121. L. Kulkv: aan 122. 33609: - Ed. Riilkosen y. m. toiv. al. n:o 340 maan- - Ed. Ryhdän y. m. toiv. al. n:o 353 maantien 33610: tien rakentamisesta Saramon kylätieltä Hiek- rakentamisesta Kuusamon Kuolionvaaran ky- 33611: kala.hden-Sivakkavaaran maantielle. Liitteet lästä Murtovaaraan. Liitteet :XII,57. s. 701. 33612: XII,44. s. 688. L. Kulkv:aan J21. L. Kulkv:aan 122. 33613: -Ed. Ala-:Mäyryn y. m. toiv. al. n:o 341 maan- - Ed. Koivurannan y. m. toiv. al. n:o 354 maan- 33614: tien rakentamisesta Kuortaneen kunnan Mäy- tien rakentamisesta Rovaniemeltä Paaniemen 33615: ryn kylästä Lehtimäen maantielle. Liitteet ja Rautiosaaren kautta Koivuun. Liitteet 33616: XII,45. s. 689. L. Kulkv:aan 121. XII, 58. s. 702. L. Kulkv: aan 122. 33617: - Ed. Rönkön y. m. toiv. al. n:o 342 maantien - Ed. Frimanin y. m. toiv. al. n:o 355 maan- 33618: rakentamisesta Sainlahdesta Iijärven vesistön tien rakentamisesta Vian asem111lta Vanttaus- 33619: itäpuolitae Oulun maantielle. Liitteet XII,46. järven kylään. Liitteet XII,59. s. 703. L. 33620: s. 690. L. Kulkv: aan 121. Kulkv:aan 122. 33621: - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 343 mää- - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 356 maan- 33622: rärahasta maantien rakentamiseksi Rannan tien rrukentamisesta Kemijärven kunnan Sop- 33623: kunnan Kuhasta Pohjaslahteen. Liitteet pelan kylästä saman kunnan Räisälän kylään. 33624: XII,47. s. 691. L. Kulkv:aan 121. Liitteet XII16.0. s. 704. L. Kulkv:aan 122. 33625: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 344 maan- -Ed. Koivurannan y.m. toiv. al. n:o 357 maan- 33626: tien rakentamisesta Posion-Kuusamon maan- tien rakentamisesta Sinetän-Raanujärven 33627: tieltä Ylikitkajärven tukinsiirtolaitokselle. maantiestä Sonkajärven luota Rattasjärveen. 33628: Liitteet XII;4:8. s. 692. L. Kulkv:aan 121. Liitteet Xli,61. s. 706. L. Kulkv:aan Hl·2. 33629: - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 345 maan·tien - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 358 maan- 33630: rakentamisesta Pudasjärven Sarakylän Leh- tien rakentamisesta Javarus,vastuun asutus- 33631: misuon asutusalueelta Rannalle Kuhan- alueelta Pelkosenniemen kirkonkylään.- Liit- 33632: Impiön väliselle maantielle. Liitteet XII,49. teet :XII,62. s. 707. L. Kulkv:aan 122. 33633: s. 693. L. Kulkv:aan 121. - Ed. Niskalan y. m. toiv. al. n:o 359 maantien 33634: - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 346 maan- rakentamisesta Ylitornion kunnan Tengeliön 33635: tien rakentamisesta Pudasjärven Myllykan- 'kylään. Liitteet :Xli,63. s·. 709. L. Kulkv:aan 33636: lmalta Puolangan-Taivalkosken maantielle. 122; 33637: Liitteet XII,ao. s. 694. L. Kulkv:aan 121. - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 360 Ylitornion 33638: - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 347 maan- -Rovaniemen maantiestä n. s·. neljän tien 33639: tien raikentamises•ta Kipinänlossilta Pudasjär- risteyksestä er.kanevan tien kunnostamisesta 33640: ven-Rovaniemen maantielle. Liitteet XII,51. ja jatkamisesta Tornion-Muonion maantielle. 33641: s. 695. L. Kulkv:aan 121. Liitteet :Xli,64. s. 710. L. Kulkv:aan 122. 33642: - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 348 maan- - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 361 maan- 33643: tien rakentamisesta Pudasjärven Särkivaarasta tien rakentamisesta Kittilän pitäjän Tepas- 33644: Asialuettelo 1950. 15 33645: 33646: ton kylästä Enontekiön kirkolle. Liitteet Maaperätutkimus: - Ks. Maatalous. 33647: XII,a5. s. 711. L. Kulkv:aan 122. 33648: - Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n:o 362 Kivi- Maaseutu: - Ks. Maalaiskunnat. Oppikoulut. 33649: järven~Haunian tien ottamisesta valtion hoi- Rakennustoiminta. Sähkö. Teollisuus. Valtion- 33650: toon. Liitteet XII.66. s. 712. L. Kulkv: aan 122. lainat. 33651: -Ed. Pakka.Sen y.m. toiv.sl. n:o 363 Kehron 33652: ja. Hirsikankaan ikyläteiden ottamisesta val- Maatalous: Ed. E. Pusan y. m. lak. al. n: o 55 33653: tion haltuun. Liitteet XII,67. s. 713. L. laiksi pienviljelijäin maataloustuotannon ja 33654: Kulk'v:aan 123. taloudellisen aseman kohottamisesta. Liitteet 33655: - Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n:o 364 Myön- IX,15. s. 400. L. Mtv:aan 94. 33656: tään yhdystien ottamisesta valtion hoitoon. - Ed. Vennamon y. m. lak. al. n:o 57 laiksi 33657: Liitteet XII,6s. s. 714. L. Kui.kv:aan 123. varojen varaamisesta pellon ikunnostamisesta 33658: - Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n: o 365 Pieksä- jaettavia palkkioita varten. Liitteet IX,l7. 33659: mäen kunnassa olevan Mataramäen kylätien s. 404. L. Mtv:aan 95. 33660: kunnostamisesta ja tien jatkamisesta Rauta- - Ed. Saalas.tin y. m. rah. al. n: o 15 määrära- 33661: lammin-HankasaJmen ' maantielle. Liitteet han osoittamisesta Kes·ki- ja Pohjois-Pohjan- 33662: XII,69. s. 71'5. L. Kulkv:aan 123. maan peruskuivatussuunnit·elman toteuttamista 33663: -Ed. Kinnusen y.m. toiv.sl. n:o 366 Pieksä- varten. ·Liitteet IV,99. s. 211. L. Vv:aan, 33664: mäen kunnassa olevien Neuvolan-Kylmämäen, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto 97. 33665: He.ikkolan ja Pyhäjärven kyläteitten ottami- - Ed•. Soinisen y. m. rah. al. n:o 16 määrära- 33666: sesta valtion haltuun. Liitteet XII,7o. s. 716. han osoittamisesta :wustuksiksi ja !ainoiksi 33667: L. Ku1kv:aan 123. kiviperäisten peltojen raivaamista varten. 33668: -Ed. Kinnusen y.m. toiv.al. n:o 367 Kanta- Liitteet IV,uw. s. 21•2. L. Vv:aan, jonl'a tulee 33669: lan-Naarajär.ven kylätien ottamisesta valtion pyytää Mtv:n lausunto 97. 33670: hoitoon. Liitteet XII,n. s. 717. L. Kulkv:aan - Ed. Kaukamaan y. m. rah. al. n: o 22 määrä- 33671: 123. raJhan osoittamisesta kasvin viljelyskoekentän 33672: - Ed. SarjaJan y. m. toiv. al. n:o 368 L·eivon- perustamiseksi Karvian pitäjään. Liitteet 33673: mäen kunnassa olevan Lapin kyJ.ätien otta:- IV,lM. s. 2·18. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää 33674: mise&ta valtion haltuun. Liitteet XII,72. s. Mtv:n lausunto 97. 33675: 718. L. Kulkv:.a;an 123. - Ed. Korsbäclk.in y. m. toiv. al. n:o 161 pitem- 33676: - Ed. Hirvensalon y.m. toiv. al. n:o 369· Kiu- piaikaisen kokonaisohjelman laatimisesta maa- 33677: ruveden pitäjässä olevan· Remeskylän-Murto- taloutta varten. Liitteet IX,24. s. 421 ja 422. 33678: mäen kylätien ottamisesta valtion hoitoon. L. :Mtv:aan 109. 33679: Liitteet XII,73. s. 719. L. Kulkv:aan 123. -Ed. Ala-Mäyryn y.m. toiv.al. n:o 162 maa- 33680: -Ed. Korsbäckin y.m. toiv.al. n:o 370 Ri- taloustuotteiden hintojen korottamisesta tuo- 33681: backan-Viitaniemen kylätien ottamisesta val- tantokustannuksia vastaavasti. Liitteet IX,25. 33682: tion haltuun. Liitteet XII,74. s. 720 ja 721. s. 423. L. Mtv:aan 109. 33683: L. Kulkv :aan 123. - Ed . .T. Pusan y. m. toiv, al. n:o 163 tuotan- 33684: - Ed. Forssin y. m. toiv. al. n:o 371 Vöyrin tokustannuksia vastaavan hintatason turvaa- 33685: kunnassa olevan Karvsorin ja Kaitsorin ky- misesta viljatuotteille. Liitteet IX,26. s. 424. 33686: lien välisen .kunnantien ottamisesta valtion L. Mtv:aan 109. 33687: haltuun. Liitteet XII,75. s. 72·2 ja 723. L. - Ed. Rankilan y. m. toiv. al. n:o 166 halpa- 33688: Kulkv:aan 123. korkoisen ,Juoton järjestämisestä maatalouden 33689: -Ed. Kauhasen y.m. toiv.al. n:o 382 määrä- peruaparannuksia ja tuotannon kohottamista 33690: ra;hasta maantiealilkäytiWän rakentamiseksi varten. Liitteet IX,29. s. 429. L. Mtv:aan 109. 33691: Outokumpuun. Liitteet XII,s6. s. 735. L. - Ed. K. Eskolan y. m. toiv. al•. n:o 167 toimen- 33692: Kulkv: aan 124. piteistä lainojen saamiseksi kansanelwkelai- 33693: - Ed. Pyörtänön y. m. toiv. al. n:o 384 Ilo- tokselta luottolaitosten välityksellä maatalou- 33694: mantsiu---Hattuvaaran tien talviaurauksesta. den peru.sparannusten suorit,tamiseksi ja kan- 33695: Liitteet XII,ss. s. 737. L. Kulkv:aan 124. nattavuuden Jisäämiseksi. Liitteet IX,ao. s. 33696: - Ks. Asutustoiminta. Sillat. Tielaki. 430. L. Mtv:aan 109. 33697: - Ed-. Tainion y. m. toiv. al. n:o 168 maa- ja 33698: Ma.anViljelysinsinöörit: - Ks. Maataloushallinto. karjatalous- sekä rehntuotannon kehittämi- 33699: sestä metsärikkaimmma alueilla. Liitteet 33700: Ma.a.nViljely&k:oneet: - Ks. Ulosmittaus. IX,at. s. 431. L. Mtv:an 109. 33701: 16 Asialuettelo 1950. 33702: 33703: - Ed. Suntelan y. m. toiv. al. n:o 169 toimen- miS~eksi varsinkin P()lhjois-Suomessa. Liitteet 33704: piteistä maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen IX,6s. s. 481. L. Mtv:aan 112. 33705: toiminnan laajentamiseksi. Liitteet IX,s2. s. - Ed. Leinon y. m. toiv. al. n:o 206 peltojen ja 33706: 433. L. Mtv:aan 109. viljelyslkelipoisten maiden maaperätutkimuksen 33707: - Ed. Suntelan y. m. toiv. al. n:o 170 toimenpi- tehostamisest:a varsinkin piene=~llä viljelys- 33708: teistä m&ataloudellisen ~koneopetuksen ja -neu- tiloilla. Liitteet IX,69. s. 482. L. M tv: aan 112. 33709: votman järjestämiseksi. Liitteet IX,ss. s. 435. - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 207 kuiva- 33710: L. Mtv:aan 109. tusmäärämhojen käyttöperusteiden muuttami- 33711: - Ed. Perkonojan y. m. toiv. al. n:o 171 pien- sesta. Li:itteet IX,70. s. 483. L. Mtv:aan 112. 33712: >'iljelijäin maatalouskoneyhtymien tukemistoi- - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n: o 208 kuivatus- 33713: minnan tehostamisesta. Liitteet IX,34. s. 436. ja asutusalueiden valtaviemäreiden aukaisemi- 33714: L. Mtv :aan 109. sesta. Liitteet IX,71. s. 484. L. Mtv:a.an 112. 33715: - Ed. Pyörtänön y. m. toiv. al. n:o 172 määrä- -Ed. Ryhdän y.m. toiv.al. n:o 213 lisäyk- 33716: rahasta lainoiksi maalaissepil.le ajanmukaisten sestä vuoden 1950 tulio- ja menoarvioon ·puu- 33717: työvälineiden ja -koneiden hankkimista var- ja kasvitarhakoeviljely:stoiminnan aloittami- 33718: ten. Liitteet IX,35. s. 437. L. Mtv:aan 110. seksi Pohjois-Suomessa. Liitteet IX,76. s. 489. 33719: - Ed. Luostarisen y. m. toiv. al. n:o 175 ruoka- L. Mtv:aan 112. 33720: mullan talteenottamisesta rakennusten ja tei- - Ed. Aittoniemen y. m. toiv. al. n:o 214 maa- 33721: den rrukentami.sen yhteydessä. Liitteet IX,ss. taloudellisille neuvontajärjestöille myönnettä- 33722: s. 440. L. Mtv :~n 110. vien valtionavustusten määräämis.perusteiden 33723: -Ed. Sarjal&n y.m. toiv. al. n:o 177 lisäyk- vwhvistamiresta lailla. Liitteet IX,77. s. 491. 33724: sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon vä- L. Mtv:aan 112. 33725: kilannoitteiden hintain säilyttämiseksi tule- - Ks. Ben!liini. Halla. Karjatalous. Kouluhalli- 33726: vana lannoituskautena nykyisellä tasoJlaan. tus. Laidun. Maatilat. Metsätalous. Pellava. 33727: Liitteet IX,4·0. s. 442. L. Mtv:aan 110. Perikuntien tilat. Siirtoväki. Ulkomaanedus- 33728: - Ed. Mustosen y. m. to.iv. al. n:o 187 uudisrai- tus. Ulosmittaus. 33729: vauspalkkioiden suorittamisesta ennakolta 33730: eräissä tapauksissa. Liitteet IX,5o. s. 456. L. Maa.taJ.ousll.a.llito: Ed. Ikosen y. m. toiv. al. n:o 33731: Mtv:aan 111. 160 maatalous. ja. met:M.hallinnon uudistämi- 33732: - Ed. Frimanin y. m. toiv. al. n:o 188 maan- sesta. Liitteet IX;23. s. 419. L. Mtv :aan 109. 33733: parannusajoavustusten antamisesta 1t5 pelto- - Ed. Rautal·an y. m. toiv. al. n:o 200 maata- 33734: hehtaaria pienempien tilojen omistajille. Liit- loushallituksen insinööriosaston ja sen alais- 33735: teet IX,51. s. 457. L. Mtv:aan 111. ten piirien uudelleen järjestämisestä. Liitteet 33736: - Ed. Rosenbergin y. m. toiv. al. n:o 198 maan- IX,63. s. 475. L. Mtv:aan 111. 33737: omistusolojen uudistamisest& elinkelpoi&ten - Ed. Saalastin y. m: toiv. al:. n:o 201 maan- 33738: vUjelystilojen muodostamis·eksi ruotsin- ja viljelysinsinöörien siirtämisestä Koikkolan, Ou- 33739: kaksikielisissä kunnissa. Liitteet IX,st. s. 470 lun ja Lapin maanviljelysinsinööripiireihin 33740: ja 47•2. L. Mtv:aan 111. • työttömyystöiden kohdistami&eksi pernskuiva- 33741: - Ed. Linnan y. m. toiv. al. n:o 199- rtaimisto- tustöihin. Liitteet IX,64. s. 47.6. L. Mtv:aan 33742: jen tarkastajan viran perustamisesta. Liitteet 112. 33743: IX,s2. !!. 474. L. Mtv:aan 111. 33744: -Ed. Kaulkamaan y.m. toiv.ru. n:o 202 sala- 1\la.a.ta.louskethot: Ed. E. Pusan y. m. lak. a1. 33745: ojituksen perusteiden ,selv1ttämisestä. Liitteet n:o 54 laiksi maatalouskerhoneuvojoopistoista. 33746: IX,G5. s. 477. L. Mtv:aan 112. Liitteet IX;14. s. 397. L. Mtv:&an 94. 33747: -Ed. Murtomaan y.m. toiv.al n:o 203 mää- 33748: rärahasta Kokemäen maamieskoululle tutki- Maatalouskoneet: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 33749: muksen suorittamiseksi salaojaverkoston sopi- 33750: vaisuudesta vesitysverko6tona käytettäväksi. 1\laa.ta.louslroulut: Ed. Kleron<>:lan r·ah. al. n: o 21 33751: Liitteet IX,ss. s. 479. L. Mtv:aan 112. määrärahan osoittamisesta maamiesopiston pe- 33752: -Ed. Leinon y.m. t<>iv.al. n:o 204 riittävän rustamiseksi Kannukseen. Liitteet IV,fo5. s. 33753: valtiontuen antamisesta va.rsinkin pienemmil:le 217. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n 33754: viljelystiloille salaojituksen ed:is.tämiseksi. lausunto 97. 33755: Liitteet IX,s7. s. 480, L. Mtv:aan H2. - Ed:. Simulan y. m. rah:. aJ. n :o 23 määrära" 33756: - Ed. Leinon y. m. toiv. al. n:o 205 toimen- han QSOitta.misesta halpa.lwrkoiseksi lainaksi 33757: piteistä viljelyskelpoisten mutasoiden raivaa~ Varsinais-Suomen tietopuoliselle karjanhoito- 33758: 33759: ... 33760: Asialuettelo 1950. 17 33761: 33762: koululle koulurakennuksen rakentamista var- - Ed. E. Pusan lak. al. n :o 48 ~aik.si maan ,pak- 33763: ten. Liitteet IV,107. s. 219. L. Vv:aan, jonka kolunastuksesta eräissä tapauksissa. Liitteet 33764: tulee pyytää Mtv:n lausunto 97. IX,.s. s. 387. L. Mtv:aan 94. 33765: - Ed. Luosta:dsen y. m. toiv. al. n:o 145 maa- - Ks. Maatalous. Pe:dkuntien tilat. U1osmittaus. 33766: ja kotitalouskeskikoulujen aikaansaamisesta. 33767: Liitteet VIII,33. s. 347. L. Siv:aan, jonka Maavesi: - Ks. Kuivatustyöt. 33768: tulee pyytää Mtv:n lausunto 108. 33769: - Ed. Aittoniemen y. m. toiv. al. n: o 1211 maa- Maaylioikeus: Ed. V. Eskolan y. m. toiv. al. n:o 33770: taloudellisen kouluopetuksen kehittämisestä 4 maaylioikeuden perustamiseata. Liitteet 33771: pienviljelijäväestön tarpeita silmällä pitä.en. 1,10. s. 24. L. Prv:aan 98. 33772: Liitteet IX,74. s. 487. L. Mtv:aan 112. 33773: -Ed. Paloveden y.m. toiv.al. n:o 212 esityik- Maito: - Ks. Karj,ataJous. 33774: sen antamisesta maatalous'-, kotitalous- ja ko- 33775: titeollisuusoppilaitosten vaJtionavun korotta- Manttaalikunta.: Ed. Sävelän y. m. toiv. al. n:o 33776: miseksi. Liitteet IX,75. s. 488. L. Mtv:aan 107 esityksen antamiseata manttaalikuntalai- 33777: 112. toksen lakkauttamisesta. Liitteet VII,u. s. 33778: -Ed. Wiekmanin y.m. toiv.al. n:o 215 mää- 285. L. Ltv:aan 105. 33779: rärahasta Kruunupyyn pitäjässä sijaitsevan 33780: Fiskarholm nimisen tilan o.stamiseksi ,pienvil- Matkailu: Ed. H. Simosen y. m. toiv. al. n:o 300 33781: jelijäkoulua varten. Liitteet IX,78. s. 492 ja määräJmhasta Kilpisjärven Ma'tkailukeskuksen 33782: 494. L. Mtv:aan H3. toisen rakennusvaiheen loppuun saattamista 33783: - Ed. J. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 216 pien- varten. Liitteet XII,4. s. 633. L. Kulkv: aan 33784: viljelijäkoulun perustamisesta Ylis,taron kun- 118. 33785: nassa olevaJle Ruuskalan tilalle. Liitteet 33786: IX,79. s. 496. L. l\Hv:aan 113. Matkakustannukset: - Ks. Eläinlääkä:dt. 33787: -Ed. Murtomaan y. m. toiv.,a;l. n:o 21q mää- 33788: rärahasta Siikaisten pienviljelijäkoulun ra- Mehilä.ishoito: - Ks. Verotus. 33789: kennuksia varten. Liitteet IX,so. s. 497. L. 33790: Mtv:aan 113. Merivartio: - Ks. Puolustuslaitos. 33791: - Ed. Hautalan y. m. toiv. al. n :o 218 määrä- 33792: ra;hasta Kalajokilaarkson maataJouskoululle. Metallitehtaat: - Ks. Teollisuus. 33793: Liitteet IX,.s1. s. 498. L. Mtv:aan 113. 33794: -Ed. Rytingin y.m. toiv.al. n:o 219 määrä- Metsähallinto: - Ks. 11bataloushallinto. 33795: rahasta Koillis-Pohjanmaan maamieskoulua 33796: va.rten. Liitteet IX,s2. s. 499. L. Mtv:aan 113. Metsä.maat: - Ks. Verotus. 33797: - Ed. Rytingin y. m. toiv. a;l. n :o 220 maamies- 33798: opiston ;perustamisesta Muhoksella sijaitse- Metsätalous: Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n :o 173 33799: valle Koivikon koulutilalie. Liitteet IX,a3. toimenpiteistä metsien arvon kohottamissksi. 33800: s. 500. L. Mtv: aan 113. Liitteet IX,36. s. 438. L. Mtv:aan 110. 33801: - Ed. Ryhdän y. m. toiv. al. n:o 221 määrä- - Ks. Kuivatustyöt. 33802: ra;hasta Kempeleen ikunnassa 'sijaitsevalle Pi· 33803: rllän tilalle perustettavan puutarhakoulun Metsätyöt: Ed. Muikun y. m. toiv. a;l. n:o 275 33804: opettajien palkkausta varten. Liitteet IX1s4. määrärahasta metsä- ja uittotyöläisten matka- 33805: s. 501. L. Mtv:aan 113. majoituksen järjestämiseksi. Liitteet X,2s. s. 33806: - Ed. V. Simosen y. m. toiv. ah n:o <222 toimen- 594. L. Työv: aan 117. 33807: piteistä oppilasasuntopaikkojen lisäämiseksi - Ks. Verotus. 33808: Pohjois-Karjalan t.ietopnoliseHa karjanhoito- 33809: koululla. Liitteet IX1s5. 'S. 502. L. Mtv:aan Mielisairaalat: - K.s. Sairaalat. 33810: 113. 33811: - Ks. Maatalonskerhot. MillCk:eli: - Ks. Kotiteollisuus. Tie- ja vesira- 33812: ,kennus. · 33813: Maatilat: Ed. E. ·Pusan Iak. al. n:o 47 laiksi 33814: valtion etuosto-oikeudesta maatalrouskiintei- Muhos: - Ks. Maata,louskoulut. 33815: mistöjen kaupoissa. Liitteet IX,7. s. 386. L. 33816: Mtv:aan 94. Multa: - Ks. Maatalous. 33817: 33818: 33819: 3 33820: 18 Asialuettelo 1950. 33821: 33822: MU8iik:k1: - Ks. Laulu. - Ed. Ahmavaaran y. m. toiv. al. n:o 39 toisen 33823: omaisuudenluovutu>weron maksuajan siirtämi- 33824: Musta.l.a.iset: Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:o sestä. Lii:tteet IV,42. s. 130. L. Vv:aan 100. 33825: 291 määrärahasta mustalaisten sosiaalista ja - Ed. Hau,talan y. m. toiv. 'al. n:o 40 toimenpi- 33826: henkistä huoltoa varten. Liitteet X,42. s. teistä vuoden 1949 kadosta kärsineiden maan- 33827: 612 ja 613. L. Työv:aa~ 118. viljelijäin va.pauttamiseksi vuodelta 1947 mak- 33828: suunpannun toisen omaisuudenluov,utusveron 33829: Myllykoski: - Ks. Postilaitos'. toisen erän suoritt·amisesta. Liitteet IV,43. s. 33830: 132. L. Vv:aan 100. 33831: - Ed. Laineen y. m. toiv. al. n:o 41 vuonna 1950 33832: N. maksettavan toisen omaisuudenluovutusveron 33833: Naiset: - Ks. Palkkaus·. maksuaikojen lykkäämisestä. Liitteet IV,44. 33834: s. 133. L. Vv:aan 100. 33835: Naispoliisi: - Ks. Poliisi. 33836: Omaisuusvero: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 33837: Na.ispostiljoonit: - Ks. Postilaitos. 33838: Omakoti: - Ks. Rakennustoiminta. 33839: Nol"'lla3lilyseot: - Ks. Oppikoulut. 33840: Opettajat: - Ks. Ammattikoulut. Kansakoulut. 33841: Nuoret rikoksentekijät: Ed. Brander-WaJli.nin Liikuntakasvatus. Oppikoulut. 33842: y.m. toiv.al. n:o 7 esityksen antamisesta 33843: laiksi nuorista rilkoksent·ekijöistä annetun lain Opetuselokuvat: - Ks. Elokuvat. 33844: muuttamisesta. Liitteet II,4. s. 43. L. 33845: Lv:aan 98. Oppikoulut: Ed. Kaukamaan y.m. rah.al. n:o 7 33846: - Ed. Roineen y. m. toiv. al. n:o 8 esityksen määrärahan osoittamisesta sti-pendeiksi oppi- 33847: antamisesta laiksi nuorista rikoksentekijöistä koulun opettajille ulkomaisia opintomatkoja 33848: annetun lain muuttamisesta. Liitteet II,5. s. varten. Liitteet IV,91. s. <201. L. Vv:aan, 33849: 44. L. Lv:a.an 48. jonka tulee pyytää ,Siv: n lausun.to 96. 33850: - Ed. Kaukamaan y. m. rah. al. n:o 8 määrä- 33851: Nuoriso: - Ks. Oppikoulut. Taide. Terveyden- rahan osoittamisesta normaalilyseoiden opet- 33852: hoito. tajako!kelaiden stipendejä varten. Liitteet 33853: IV,92. s. 202. L. Vv:a(Ln, jonka tulee !pyytää 33854: 0. Siv:n lausunto 96. 33855: Odontologinen laitos: - Ks. Yliopisto. - Ed. Lampisen y. m. ra.h. al. n:o 9 määrärahan 33856: osoittamisesta Porvoon yhteislyseon koulutalon 33857: Oijä.rvi: - Ks. Kuivatustyöt. rakentamista varten. Liitteet IV,93. s, 203•. L. 33858: Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lausunto 96. 33859: Oikeuslaitos: Ed. Kuusinen-Leinon y. m. toiv. al. - Ed. Kau!kamaan y. m. rah. al. n:o 10 määrä- 33860: n:o 6 oikeuslaitoksen ja hallintokoneiston kan- rahan osoittamisesta Porin lyseon koulutalon 33861: sanvaltaistamisesta. Liitteet II,3. s. 41. L. korjaamista ja lisärakennuksen rakentamista 33862: Lv:aan 98. varten. Liitteet IV,94. s. 205. L. Vv:aan, 33863: - Ed. Miikin y. m. toiv. al. n:o 14 }{äräjä- ja jonka tulee pyytää Siv:n lausunto 96. 33864: arkistohuoneiston rakentamisesta Imatran tuo- -Ed. Kiisken y.m. raih.al. n:o 11 määrärahan 33865: miolkuntaa varten. Liitteet II,ll. s. 52. L. osoittamises,ta avustukseksi Elisenvaaran yh- 33866: Lv:aan 98. teiskoulun päärakennuksen rakentamista var- 33867: ten Kyröön. Liitteet IV,95. 'S. 206. L. Vv:aan, 33868: Ojitus: - Ks. Kuivatustyöt. jonka tulee pyytää Siv:n lausunto 96. 33869: - Ed. östensonin y. m. toiv. al. n:o 130 toimen- 33870: Oma.isuudenluovutusvero: Ed. Miettusen y. m. piteistä maaseudun nuorison oppikoulunkäyn- 33871: lak. al. n:o 15 laiksi toisen omaisuudenluo- nin helpottamiseksi. Liitteet VIII,1s. s. 326 33872: vutusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,7. •S. ja 327. L. Siv:aan 107. 33873: 77. L. Vv:aan 92. - Ed. Tauriaisen y. m. toiv. al. n:o 144 lukio- 33874: - Ed. Riihisen y. m. lak. al. n:o 16 laiksi osa- astetta vastaavien koulujen perustamisesta 33875: keyhtiöid-en omaisuudenluovutusverosta. Liit- syrjäseudui11e. Liitteet VIII,32. s. 346. L. 33876: teet IV,s. s. 79. L. Vv:aan 92. ~siv: aan 108. 33877: Asia;luettelo 1950. 19 33878: 33879: - Ed. Saukkosen y. m. toiv. al. n:o 149 eläkkei- tarpeeseen annetun lain muuttamisesta. Liit- 33880: den suorittamisesta valtion varoista yksityis- teet VII,Il. s. 276. L. Ltv:aan 93. 33881: oppikoulujen pä>teville vakinaisille opettajille. - Ks. Maatilat. 33882: Liitteet VIII,a7. s. 352. L. Siv:aan 108. 33883: - Ed. Kujanpään y. m. toiv. al n:o 150 toimen- Palka.nnauttijat: - Ks. Verotus·. 33884: piteistä keskikoulun rakentamiseksi Jokioisten 33885: kunnan ikeskukseen. Liitteet VIII, 38. s. 353. Palkat: Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 69 33886: L. Siv:aan 108. syrjäseuduilla toimivien valtion viran ja toi- 33887: - Ed Kiisken y. m. toiv. al n:o 151 Suonenjoen men haltijain paLkkauksen parantamisesta. 33888: yhteiskoulun ottamisesta Vll!ltion oppikouluksi. Liitteet IV,7•2. s. 174. L. Vv:aan 102. 33889: Liitteet VIII,39. s. 354. L. Siv: a11.n Hl8. - Ed. Väyrysen y. m. toiv. al. n:o 70 esityksen 33890: - Ed. Wiekmanin y. m. toiv. al. n:o 152 määrära- antamisesta laiksi Lapin ·läänin palkka-työn- 33891: hasta Kokkolan ruotsalaisen yhteiskoulun kol- tekijöille maksettavasta palkanlisästä. Liit- 33892: men ylimmän luokan ottamisesta valtion hal- teet IV,73. s. 176. L. Vv:aan 102. 33893: tuun. Liitteet VIII,4o. s. 356 ja 357. L. - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 71 elinikustan- 33894: Siv:aan 108. nusten kalleudesta johtuvan palkanlisän mak- 33895: _:_ Ed. Saariahon y. m. toiv. al. n:o 153 Raahen samisesta Lapin läänin ja muiden vastaavien 33896: keskikoulun jatkoluok:kien asteittaisesta val- alueiden työläisille ja palkannauttijoille. Liit- 33897: tion haltuun ottamisesta. Liitteet YIII,41. teet IV,74. s. 177. L. Vv:aan 1<02. 33898: s. 358. L. Siv:aan 108. - Ed. Jalaksen toiv. al. n:o 265 tutkimuksen 33899: - Ed. Pyörtänön y. m. toiv. al. n:o 154 Joen- toimittamisesta nais- ja miestyövoiman pallc- 33900: suun yhteiskoulun ottamisesta valtion haltuun. kaussu:hteista. Liitteet X,t6. s. 582. L. 33901: Liitteet VIII,42. s. 359. L. Siv:aan 108. Työv: aan 116. 33902: - Ed. LahteLan y. m. toiv. al. n:o 155 Kemi- - Ks. Henkinen työ. Posti1aitos. Sairaalat. 33903: järven yhteiskoulun muuttamisesta kahdek· 33904: sanluokkaiseksi yliopis:toon johtavaksi kou- Palkkiot: - Ks. Ra.tionalisoiminen. 33905: luksi. Liitteet VIII,43. s. 361., L. Siv:aan 108. 33906: - Ks. Kouluhallitus. LiikuntBJ'kasvatus. Pankit: - Ks. Sosialisoiminen. 33907: 33908: Oppivelvollisuus: - Ks. Kansakoulut. Patenttilää.kk:eet: - Ks. Lääkeaineet. 33909: 33910: Osakeyhtiöt: - Ks. Verotus. Pellava: Ed. Luostarisen y. m. Iak. al. n:o 61 33911: laiksi kotimaassa tuotetun pellava- ja hamppu- 33912: Ostolrortit: - Ks. Vilja. kuidun hintojen vakauttamisesta. Liitteet 33913: IX,21. s. 413. L. Mtv:aan, jonka tulee pyyt~ä 33914: Ottolapset: - Ks. Kansakoulut. Vv:n lausunto 95. 33915: 33916: Oulu: - Ks. Kalastus. Maata,loushallinto. Ra- Pelso: Ks. Halila:. 33917: kennustoiminta. Sairaalat. 33918: Pelto: Ks. Maatalous. 33919: 33920: Perheelliset: - Ks. Lapsilisä. Tulo- ja omaisuus- 33921: P. vero. 33922: Pa.arla.hti: - Ks. Uitto. 33923: Perikuntien tilat: Ed. Saukkosen y. m. toiv. al. 33924: Painova.paus: Ed. Kuusinen-Leinon y. m. lak. al. n: o 10 toimenpiteis,tä perikuntien hallussa 33925: n:o 7 laiksi rikoslain 16 luvun 24 §:n kumoa- olevien jwkamattomien maatilojen säilyttämi- 33926: misesta. Liitteet II,t. s. 35. L. Lv:aan 92. seksi elinke1poisina kokonaisuuksina. Liitteet 33927: -Ed. Tervon y.m. lak.al. n:o 8 Iaei·ksi paino· II,7. s. 46. L. Lv:aan 98. 33928: vapauslain sekä rikoslain 16 luvun 24 § :n 33929: muuttamisesta. Liitteet II,2. s. 38. L. Lv:aan Perintö: Ed. Brander-Wallinin y. m. toiv. al. 33930: 92. n :o 12 vaivaiSipros·entin suoritusvelvollisuuden 33931: - Ed. Pakikasen y. m. lak. al. n:o 33 laiksi kiin· rajoittamisesta. Liitteet II,9. s. 49. L. Lv: aan 33932: teän omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen 98. 33933: 20 Asialuettelo 1950. 33934: 33935: 33936: Perusta.mispalkkio: - Ks. Maanhankintalaki. Porvoo: Ks. Oppikoulut. 33937: 33938: Perättömät tiedot: - K.s. Painovapaus. Postilaitos: Ed. 'förngrenin toiv. al. n:o 76 val- 33939: tionpuhelinmaksujen perimis·tavan muuttami- 33940: Petrooli: - Ks. Bensiini. sesta. Liitteet IV 1 79. s. 183 ja 184. L. Vv:aan 33941: 103. 33942: Pienomi.sta.jat: - Ks. Valtionlainat. -Ed. Kuusinen-Leinon y.m. toiv.al. n:o 80 33943: maalaiskirjeenkanttajien tointen vakinaistami- 33944: Pienviljelys: - Ks. Maatalous. Sähkö. ses,ta. Lriitteet IV,s3. s. 189. L. Vv:aan 103. 33945: -Ed. Kuusinen-Leinon y.m. toiv. al. n:o 81 33946: Piiri-insinöötit: - Ks. Maataloushallinto. 'fie- sijais. ja <tilapäistyöntekijöinä toimivien nais- 33947: ja vesirakennus. postiljoonien .tointen vakinaistamisesta. Liit- 33948: teet IV 7s4. s. 190. L. v,v:aan 103. 33949: Pilkka: - Kansalaissuoja. -Ed. Saariahon y.m. toiv.al. n:o 301 lisäyk- 33950: sestä vuoden 11950 tulo- ja menoarvioon posti- 33951: Pirilä: - Ks. Maatalouskoulnt. ja poliisitalon rakentamiseksi Myllykoskelle. 33952: Liitteet XII,5 ..s. 635. L. Kulkv:aan, jonka 33953: Pirstominen: - Ks. Perikuntien tilat. tulee pyytää Vv:n lausunto 118. 33954: - Ed. Raunion y. m. toiv. al. n:o 302 eräiden 33955: Pohjoisma.inen farmakopea: - Ks. Farmakopea. posti. ja Iennätinlaito.ksen lennätin-1 puhelin· 33956: ja radiopuolella työskentelevien virkailijain 33957: Pohjois-Suomi: Ed. Saalastin y. m. rah. al. palkkojen tarkistamisesta. Liitteet XII,o. s. 33958: n: o 17 määrärahan osoittamisesta Pohjois- 637. L. Kulkv:aan 118. 33959: Suomen tutkimussääl;iölle. Liitteet IV,101. s. 33960: ~Ed. Tauriaisen y.m. toiv. al. n:o 303 määrä- 33961: 213. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n 33962: rahasta syrjäseutujen puhelinolojen kehittä- 33963: lauSunto 97. 33964: mistä varten. Liittet XII1 7. s. 638. L. 33965: - Ks. .A,sutustoiminta. J·akolaito.s. Kalastus. 33966: Kulkv:aan 118. 33967: Karjatalous. Lappi. Sipuli. Uusjako. 33968: - Ed. E. Koiviston y. m. toi v. al. n: o 304 Ii· 33969: Poliisi: Ed. Brander-Wallinin y. m. toiv. al. säykseatä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon 33970: n:o 78 huolto-osaston perustamisesta Porin L!i!pin läänin puhelinverkoston rakentamista 33971: poliisilaitokBeen. Liittoot IV1s1. s. 186. L. ja uusien puhelintoimi;paikkojen perustamista 33972: varten. Liitteet XII1s. ,s, 63·9. L. Kulkv:aan 33973: Vv:aan 103. 33974: - Ed. Borg..Sundmanin y. m. toiv. al. n :o 79 119. 33975: konritea.n a.settamisesta selvittämään naispo- -Ed. Laitisen y.m. toiv.al. n:o 305 määrä· 33976: Hisilkysymystä. Liitteet IV,S2. s. 188. L. rahasta .puhelinlinjan rakentamiseksi Kuo- 33977: piosta Karttulan ja Tervon kuntien kautta 33978: Vv:aan 103. 33979: Vesannolle. Liitteet XII,9. s. 641. L. 33980: - Ks. Postimitos. 33981: Kulkv: aan U9. 33982: Polttoaineet: Ed. Korsbäckin y. m. toiv. al. n:o - Ed. V. Simosen y. m. toiv. al. n:o 306 puhelin- 33983: 67 suunnitelman laatimisesta polttoainehuol- toimipaikan perustamisesta Junan pitäjän 33984: toa va.rten. Lii,tteet IV,To. s. 168 ja 170. Timovaaran asutusalueelle. Liitteet XII,1o. 33985: L. Vv:aan 102. s. 642. L. Ku1kv: aan 119. 33986: - Ed. Forssin y. m. toiv. al. n:o 68 maanviljelyk- 33987: sessä ja ammattikaktstuksessa kä.ytetttyi:hin Presidentti: - Ks. Tasava1lan presidentti. 33988: moottoreihin tarvittavan jU(lksevan poltto- 33989: aineen v&pautta.misesta liikev&iMONerosta. Liit. Puhel.evya.rkisto: Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. 33990: teet IV,u. s. 172 ja 173. L. Vv:a.an 102. al. n:o }33 lisäyksestä vuoden 1950 tulo. ja 33991: menoarvioon puheievyarki1!1ton perustamista 33992: Pori: - Ks. Kotitalous. Oppikoulut. Poliisi. varten. Liitteet VIII,21. s. 331. L. Siv:aan 33993: Sairaalat. Tie- ja vesirakennus. 107. 33994: Poronhoito: Ed. Lahtelan y. m. lak. a1. n: o 59 33995: laiksi poron:hoitoalueella olevien luonnonniit- Puhelin: Ks. Postilaitos. Sosåa.Iisoiminen. 33996: tyjen vastikemaan raivauksesta. Liitteet IX,19. 33997: ti, 409. L. Mtv:aan 95. Pu.na.iset: - Ks. Invaliidit. 33998: Asialuettelo 1950. 21 33999: 34000: Puolustuslaitos: Ed. Raunion y. m. toiv. al. n:o Raesateet: - Ks. Halla. 34001: 292 puolustuslaitoksen vaatetuksen ja varus- 34002: tuksen kunnossrupitoon ja uusintaan osoitetun RaittiusraVintolat: - Ks. Ravits.emi&liukeet. 34003: siirtomäärärwhan muuttamisesta arviomäärä- 34004: rahaksi. Liitteet XI,1. s. &19. L. Puolv:aan Raivaa.mattomat tilat: - Ks. MaanhanJdntalaki. 34005: 118. 34006: - Ed. Hongan y. m. toiv. al. n:o 293 välirauhan- Rajajää.kärit: - Ks. Puolustuslaitos. 34007: ja rauhalllSopimuksen johdosta vakinaisesta 34008: palveluksesta vapautettujen upseerien kärsi- 34009: mien menetysten korvaamisesta. Liitteet XI,2. Rakennuspuut: - Ks. Maanhanikintalaki. 34010: s. 620. L. Puolv:aan 118. 34011: - Ed. Kaupin y. m. toiv. al. n:o 294 välirauhan- Rakennustoiminta: Ed. M. Leskisea y. m. l.ak. al. 34012: ja rauhansopimuksen johdosta va;kinaisista n: o 25 laeiksi maaseudun rakennustoiminnan 34013: valtion viroista vapautettujen upseerien ase- edistämisestä, maa.seudun rakennustuotannon 34014: man järjestelystä. Liitteet XI,a. a·. 622. L. tukemisesta valtion varoilla sekä ma.•tseudun 34015: Puolv:aan 118. rakennuslainoista, -t~~;kuista ja -avustuksista. 34016: - Ed. Kujaian y. m. toiv. al. n:o 295 toimen- Liitteet IV,17. s. 95. L. V v: aan, jonka tulee 34017: piteistä värvättyjen rajajääkärien tointen pyytää lausunto Työv:lta 93. 34018: vakinaistamiseksi sekä heidän ja merivartion - Ed. E. Pusan y. m. lak. al. n:o 68 laiksi lai· 34019: toimen haltijain paJkkauksen parantami.seksi. nansaantioikeudesta oman a.sunnon ra'kenta- 34020: Liitteet XI,4. s·. 623. L. Puolv:aan 1'18. mista varten. Liitteet X,6. s. 564. L. Työv: aan 34021: - Ed. Tainion y. m. toiv. al n:o 296 asevelvol- 95. 34022: listen päivärahan korotta;misesta. Liitteet XI,5. - Ed. Roineen y. m. lak. al. n: o 69 laiksi asunto- 34023: a. 624. L. •Puolv:aan 118. lainoista, -takuista ja -avustuksista annetun 34024: - Ks. Asevelvolliset. lain muuttamisesta. Liit·teet X, 7. a. 566. L. 34025: •ryöv:aan 95. 34026: Puutarhanhoito: - Ks. Maatalous. Maatalous- - Ed. Kajalan y.m. laik. ~~;1. n:o 70 laiksi asun- 34027: koulut. torakennustoiminnan kehittämiseksi myönnet- 34028: tävistä tutkimus- ja julkaisumäärära:hoista. 34029: Puutavara: Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 66 Liitteet X,s. s. 569. L. Työ;v: aan 95. 34030: yksityisten kotitarvepuun tarvitsijain oikeut- - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 51 toi- 34031: tamisesta ostamaan valtion metsistä kotitarve- men,piteistä ennen Aravalainsäädännön voi- 34032: puuta puutavarayhtiöiden huutokauppaleimi- maantuloa rakennus·vaiheessa olleiden raken- 34033: koista maksamiin hintoihin. Liitteet IV,6o. nusten taloudellisen aseman järjestämiseksi. 34034: s. 167. L. Vv:aan 102. Liitteet IV,54. s. 148. L. Vv:aan, jonka tu- 34035: - Ks. Poltoaineet. lee pyytää lausunto Työv:lta 101. 34036: - Ed. Kajalan y. m. toiv. al. n:o 77 määrä- 34037: Päiväraha: - Ks. Puolustuslaitos. rahasta valtion raikennus,ten peruskorjauksia 34038: varten. Liitteet IV1so. s. 185. L. Vv:aan 103. 34039: Pääoma: Ed. Vennamon y. m. toiv. al. n:o 21 Ed. Stenbergin y. m. toiv. al. n:o 268 valtion 34040: toimenpiteistä pääoman liiallisen keskittymi- tukeman kunnallisen asuntotuotannon kehit- 34041: sen ehkäisemiseksi. Liitteet IV,24. s. 109. L. tämisestä. Liitteet X,1o. s. 586. L. Työv:aan 34042: Vv:aan 99. 116. 34043: Ed. Turkan y. m. toiv. al. n:o 26!) toimen- 34044: piteistä asurrtotalojen rakentamisekSii. valtion 34045: Pöly: - Ks. Maantiet. 34046: virkamiehille asuntopulasta kärsiviin asutus- 34047: ·keskuksiin. Liitteet X,2o. s. 587. L. Työv:aan 34048: 116. 34049: - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 270 mää- 34050: R. rärah~~;Sta halpakorkoisiksi !ainoiksi valtion 34051: Raahe: - Ks. Oppikoulut. viran tai toimen haltijain omakotien rahoit- 34052: tamiseen. Liitteet X,21. s. 58-9. L. Työv:aan 34053: Raaka-aineet: - Ks. Teollisuus. 116. 34054: - Ed. Turkan y. m. toiv. al n:o ,271 toimen- 34055: Radio: - Ks. Postilaitos. piteistä kenostalon rakentamiseksi rautatie- 34056: 22 Asia;luettelo 1950. 34057: 34058: läisten asunnoiksi Ouluun. Liitteet X,22. s. muksen toimittamisesta rautatien rakentami- 34059: 590. L. Työv:aan 116. seksi Juankosilwn~Siilinjärven radalta Syvä- 34060: - Ed. Hykkäälän y. m. toiv. al. n:o 272 van- rin rantaan. Liitteet XII,15. s. 647. L. 34061: hainkotien rakentamisesta asutuskeskuksiin Kulkv:aan 1:19. 34062: ckansaneläk.elaitoksen toimenpitein. Liitteet - Ed. N. Nurmisen y. m. toiv. al. n: o 312 mää- 34063: Xi23. s. 591. L. Työv:aan 116. rärahasta koneellisen tutkimuksen suoritta- 34064: -Ed. Frimanin y.m. toiv.al. n:o 274 määrä- miseksi rautatien rakentamista varten rata- 34065: rahasta Rovaniemen kauppalan omakotiraken- suunnaHa Eskola---;Himangan satama. Liit- 34066: tajien Jainojen järjestelyä varten. Liitteet teet XII,16. 8. 649. L. KuJkv:·aan 119. 34067: X;25. s. 593. L. Työv:aan 116. - Ed. Paloveden y. m. toiv. al. n:o 3•13 rauta- 34068: - Ks. MaalaiSkunnat. Maanhankintalaki. Mat- tien rakentamisesta Kokkolasta Saarijärvelle. 34069: kailu. Teknillinen tutkimus. Li1tteet XII,1 7. s. 651. L. Kulkv: aan 119. 34070: - Ed. Rytingin y. m. toiv. a;l. n: o 314 rautatien 34071: Rappio: - Ks. Asutustoiminta. rakentamisesta Oulun-Vaalan radalta Otan- 34072: mäen malmia.lueelle. Liitteet XII,ts. s. 653. 34073: Rational.isoiminen: Ed. Hakalan y. m. toiv. al. L. Kulkv:aan 119. 34074: n:o 73 määrärahasta valtion palveluksessa - Ed. Ryhdän y. m. toiv. al. n:o 315 maara.- 34075: olevien henkilöiden tekemien, työn rationali- rah.asta Oulun-Kuusamon rautatien ra;kenta- 34076: soimi.Been tähtäävien ehdotusten palkitsemi- miseen. Liitteet XII,19. s. 654. L. Kulkv:aan 34077: .seksi. Liitteet IV,76. s. 180. L. Vv:aan 103. 119. 34078: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n: o 316 rautatien 34079: Rauhanpuolustajat: Ed. Nevalaisen y. m. toiv. al. ra•kentamisesta Kemijärven asemalta Taival- 34080: n:o 159 määrärahasta Suomen Rauhanpuolus- kos·kelle. Liitteet XII,2o. s. 6S5. L. Kulkv:aan 34081: tajat r. y:n v·alistustyön tukemiseksi. Liitteet 119. 34082: VIII,47. s. 366. L. Siv:aan Hl9. - Ed. Nis.kalan y. m. toiv. al. n:o 317 Kauli- 34083: rannan-Ko,larin rautatien rakentamisesta. 34084: Rautatieläiset: - Ks. Rakennustoiminta. Liitteet XII,21. s. 657. L. Kulkv:aan 119. 34085: - Ks. Maantiet. Pakkolunastus. Rakennustoi- 34086: Rautatiet: Ed. Tiitun y. m. rah. al. n:o 24 mää- minta. Sillat. 34087: rärahan osoittamisesta Pohjanmaan-f!avon 34088: yhdysradan tutkimista varten. Liitteet IV,l·OS. Ravitsemisliikkeet: Ed. E. Nurmisen y. m. toiv . 34089: .s. 221. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää •al. n:o 104 toimenpiteistä raitttiusravintola- ja 34090: Kulkv:n lausunto 97. -hotellitoiminnan tukemiseksi. Liitteet VI,25. 34091: - Ed. Kujalan y. m. toiv. al. n:o 74 toimen- s. 261. .L. Tv :·aan 105. 34092: piteistä valtionrautateiden tavarankuljetus- 34093: tariffien korottamiseksi. Liitteet IV,77. s. Reumasairaat: - Ks. Terveydenhoito. 34094: 181. L. Vv: aan 103. 34095: - Ed. Köllin y. m. toiv. al. n:o 307 määrära- Revisio: - Ks. VaLtiontilintarkastajat. 34096: hasta Toijruan risteysaseman uudelleen raken- 34097: tamista varten. Liitteet XII,u. s. 643. L. Rikoslaki: - Ks. Painovapaus. 34098: Kulkv:aan 119. 34099: - Ed. Raunion y. m. toiv. al. n: o 308 rautatien Rintamamiehet: - Ks. Asutustoiminta. Maan- 34100: rakentamisesta Helsingistä Karkkilan, Fors- lhankin talaJki. 34101: san y. m. paikkakuntien kautta Kankaanpää- 34102: hän. Liitteet XII,12. s. 644. L. Kulkv:aan Rokotus: - Ks. 'ferveydenhoito. 34103: H9. 34104: - Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n:o 309 rauta- Rotu: - Ks. Kansalaissuoja. 34105: tien Helsinki-Vihti-Loimaa-Peipohja sekä 34106: sen jatkon Kauvat!la~Lavia-Kankaanpää Rovaniemi: - Ks. Kotitalous·. Rakennustoiminta. 34107: Kauhajoki rakentamisesta. Liitteet XII,13. 34108: Ruokamulta: - K·s. Maatalous. 34109: s. 645. ·L. KuJkv:aan 119. 34110: - Ed. Pyörtänön y. m. toiv. al. n: o 310 rauta- Ruoppaus: - Ks. Vesireitit. 34111: tien rakentamisesta Tohmajii;rv•eltä Parikka- 34112: laan. Li1tteet XII,14. s. 646. L. Kulkv:aan Ruotsalaiset: - Ks. Maatalous. 34113: 119. 34114: - Ed. Hirvensalon y. m. toiv. al. n:o 311 tutki- Ruuskala: - Ks. Maatalouskoulut. 34115: Asialuettelo 1950. 23 34116: 34117: 34118: s. .Sepät: - Ks. Maatalous. 34119: Saarijärvi: - Ks. Kalastus. 34120: Siika.inen: - Ks. Maatalouskoulut. 34121: Saimaa.: - Ks. Verotus. 34122: Siirtoväki: Ed. Paavolaisen y.m. toiv. al. n:o 34123: 192 siirtoväen tilojen tuotantosuunnan sel- 34124: Sa.ira.aJ.at: Ed. Kajalan y. m. rah. al. n: o 2 34125: määrärahan osoittamiaesta avnstukseksi Diako- vittämisestä. Liitteet IX,55. 5. 462. L. 34126: Mtv:aan 111. 34127: nissalait08 Beetelin rakennustöitä varten. Liit- 34128: •teet IV,S6. s. 194. L. Vv:aan, jonka tulee - Ks. Eläke. Kansakoulut. Kansaneläkelaitos. 34129: Korvauslaki. 34130: pyytää Tv: n lausunto 00. 34131: - Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n:o 3 määrärahan 34132: osoittamisesta korottomakai lainaksi Oulun Silakka: - Ks. Kalastus. 34133: diakonisaakodin oppilas. ja hoitajrukunnan 34134: asunnon rakentamista varten. Liitteet IV,,s7. Sillat: Ed. Perkonojan y. m. rwh. al. n: o 27 34135: a. 195. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Tv:n määrärahan osoittamisesta Salonjoen sillan 34136: lausunto 96. uusimista varten. Liitteet IV,111. s. 224. L. 34137: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 93 toimenpiteistä Vv:aan, jonka tu1ee pyytää Kulkv:n lau· 34138: kunnanlääkärien ja kunnansairaalain ylläpitä- sunto 97. 34139: misestä •kJinnille aiheutuvien menojen vähim- - Ed. Hykkäälän y. m. toiv. al. n:o 372 sillan 34140: tämiseksi. Liitteet VI,u. s. 249. L. Tv:aan rakentamisesta Kymijoen yli Lammin lossin 34141: 104. :kohdalle. Liitteet XII,76, s. 724. L. Kulkv:aan 34142: -Ed. Larsonin y.m. toiv.al. n:o 94 mielisai- 123. 34143: ra;slain muuttamisesta siten, että va:ltio suo- - Ed. Kaukamaan y. m. toiv. al. n: o 373 Hä- 34144: rittaisi kustannukset mielisairaiden hoidosta. meenkyrön pitiidän Kyröslkoskella Pappilan- 34145: Liitteet Vl,15. s. 250 ja 251. L. Tv:aan 104. joen yli johtavan maantiesillan uusimisesta. 34146: -Ed. 'Ryömän y.m. toiv.·al. n:o 95 määrära- Liitteet XII,77. s. 725. L. Kulkv:aan 123. 34147: hasta terveyden- ja sairaanhoidon palveluk- - Ed, Okon y. m. toiv. al. n:o 374 toimenpiteistä 34148: sessa työskenteleville a-mmattilaisille jaettavia K<irjamoinsillan rakentamiseksi. Liitteet XII, 78. 34149: stipendejä varten. Lii!tteet VI,16. s. 252. L. s. 7,26. L. Kulkv: aan .123. 34150: Tv:a,an 104. - Ed. Kuittisen y. m. toiv. al. n:o 375 Hallik- 34151: -Ed. Kaukamaan y. m. toiv. aJ.. n:o 97 määrä- kalan sillan rakentamisesta Imatran .kauppa· 34152: rahasta a.pulaislääkärin toimen perusta-miseksi la.ssa. Liitteet XII,79. s. 727. L. Kulkv:aan 34153: Porin yleisen sairaalan kirurgisille 08astoille, 123. 34154: Liitteet VI,18. s. 254. L. Tv:aan 104. - Ed. Kuittisen y. m. toiv. al. n:o 376 Suhosen 34155: - Ed. Karvikon y. m. toiv. al. n:o 98· määrä- ylikäytäväsillan rakentamisesta Vuoksennis- 34156: rahasta Turun uuden naistensairaalan raken- kalla. Liitteet XII1so. s. 728. L. Kulkv:aan 34157: nussuunnitelmien ja -piirustooten laatimista 123. 34158: val'lten. Liitteet Vl,19. s. 255. L. Tv:aan 104. - Ed. V.ilhulan y. m. toiv. al. n:o 377 sillan 34159: - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 99 sairaa- rakent.amisesta HänniJän salmeen. Liitteet 34160: lan rakentamise·sta Kemijärvelle. Lii:tteet XII,,sl. s. 721.). L. Kulkv:aan 1128. 34161: VI,2o. s. 256. L. Tv:aan 104. - Ed. J. Wirtasen y. m, toiv. al. n:o 378 toimen- 34162: -Ed. Hamaran y. m. toiv. al. n:o 100 valtion ,piteistä Munakan sillan rakennustyön loppuun 34163: sairaaloiden emäntien palkkauksen parantami- saattamiseksi. Liitteet XII1s2. a. 730. L. 34164: sesta. Liitteet VI,21. s. 2-57. L. Tv :aan 104. Kulkv :aan 124. 34165: - Ed. Laiti-sen y. m. toiv. al. n:o 379 sillan ra- 34166: Sairaanhoito: - Ks. Terveydenhoito. kentamisesta Muurut.virran lossipaikalle. Liit- 34167: teet XII 1s3. s. 731. L. Kulkv:aan 124. 34168: Sairaat: - Ks. Edustajanvaalit. - Ed. J. Ko1vis·ton y. m. toiv. aJ. n:o 380 maan- 34169: tiesillan rakentamisesta Kyrönjoen yli Ilma· 34170: Salaojitus: - Ks. Maatalous. joen kunnan Palon kylässä. Liitteet XII1s4 . 34171: .s, 732. L. Kulkv:aan 124. 34172: Satamat: Ed. Ko~sbäckin y. m. toiv. al. n:o 385 - Ed. Hirv·eusalon y. m. toiv. al. n:o 381 toi- 34173: toimenpiteistä Harrströmin kalasataman pa- menpiteistä Lapinlahden yli johtavan sillan 34174: rantamiseksi. Liitteet XII,s9. s·. 738 ja 739. ja maantien r.akentam.iseksi. Liitteet XII,s5. 34175: L. Kulkv: aan 124. s. 733. L. Ku1itv: aan 124. 34176: 24 Asialuettelo 1950. 34177: 34178: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al n:o 383 Utsjoen Sukupuolitaudit: - Ks. Terveydenhoito. 34179: sillan rakentamisesta. Liitteet XII,.s7. s. 736. 34180: L. Kulkv: aan 124. Suojarokotus: - Ks. Terveydenhoito. 34181: 34182: Sipuli: Ed. Rytingin y. m . .toiv. al. n :o 182 toi- Suomen Akatemia: Ed. Leikolan y. m. toiv. al. 34183: menpiteistä Pohjois~Suomessa tuotetun sipu- n:o 127 varttuneemmille tieteenharjoittajille 34184: lin viljelyksen ja kaupan turvaamiseksi. Liit- jaettavien akatemiastipendien lukumäärän li- 34185: teet IX,45. s. 450. L. Mtv:aan 110. säämisestä. Liitteet VIII,t5. s. 320. L. Siv:aan 34186: 106. 34187: Sisäjärvikalastus: - Ks. Kalastus. - Ed. Karvilkon y. m. toiv. al. n:o 128 nuorten 34188: tieteenharjoittajain apurahojen korottamisesta. 34189: Siviili-ilma.ilu: - Ks. I1mailu. Liitteet VIII,16. s. 321. L. Siv:aan 107. 34190: 34191: Sodasta klirsineet: - Ks. KunnaJ.lishallinto. Suomen Rauhanpuolustajat: - Ks. Rauhanpuo· 34192: lustajat. 34193: Sokeritauti: - Ks. Terveydenhoito. 34194: Suonenjoki: - Ks. Kotitalous. Oppikoulut. 34195: Sokeriteollisuus: - Ks. Sosialisoiminen. 34196: Suot: - Ks. Maatalous. 34197: Sosiaalila.insää.däntö: Ed. HiekkaJan y. m. toiv. 34198: al. n:o 258 yhtenäisen sosiaalisen ohjelman Suurpankit: - Ks. Sosialisoiminen. 34199: laatimises·ta. Liitteet X,9. s. 571. L. Työv:aan 34200: 115. Suuriperheiset: - Ks. Loma. 34201: - Ed. HakaJan y. m. toiv. al. n:o 259 selvityk- 34202: sen hankkimisesta •sosiaalipoliittisten etuisuuk- Suurteollisuus: - Ks. Ammattikoulutus. Sosiali- 34203: sien Jakaantumis•esta eri yhteiskuntaryhmien soiminen. 34204: ja erilaisten tulojen saajien kesken. Liitteet 34205: X,l·O ..s. •573. L. Ty.öv: aan 115. Suurtilat: - Ks. Maatilat. 34206: 34207: Sosialisoiminen: Ed. Tervon y. m. toiv. al. n:o 16 Sveitsi: - Ks. Koululaitos. 34208: vesivoiman ja voimalaitosten ottamisesta val- 34209: tion omistukseen. Liitteet IV,t9. s. 102. L. 34210: Syrjiiseudut: Ks. Palkat. 34211: Vv:aan 99. 34212: Ed. Tervon y. m. toiv. al. n:o 17 puhelinlai- 34213: toksen ottamisesta valtion omistukseen. Liit- Syömä.vilja: - Ks. Vilja. 34214: teet IV,2o. s. 104. L. Vv:aan 00. 34215: - Ed. Tervon y. m. toiv. al. n: o 18 tupakka- Sähkö: Ed. Vennamon y. m. lak. al. n:o 21 laiksi 34216: ·teollisuuden ottamisesta ;vaJtion omi·stu'kseen. varojen varaamisesta pieThtilallisille myönnet- 34217: Liitteet IV,21 . .s. 105. L. Vv:aan 99. täviä sähköistäruislainoja varten. Liitteet 34218: - Ed. Tervon y. m. toiv. al. n:o 19 sokeriteol- IV,t3. s. 91. L. Vv:aan 92. 34219: lisuuden ottamisesta vaition omistukseen. Liit- - Ed. HeJjaksen y. m. rah. al. n:o 1 määrä- 34220: ·teet IV,22. s. 106. L. Vv:aan 99. rahan osoittamisesta }ainoiksi maaseudun 34221: - Ed. Mannisen y. m. toiv. al. n:o 20 suurpank- sähkönjakeluyhtiöiden kuluttajain lj,itty.mis- 34222: kien ja niihin verrattavien luottolaitosten ot- y. m. maksujen rahoittamiseen. Liitteet IV,s5. 34223: tamisesta valtion haltuun. Liitteet IV,23. s. s. 193. L. Vv:aan 06. 34224: 107. L. Vv:aan 99. - Ed. Koslkisen y. m. toiv. al. n:o 61 määrä- 34225: rahasta kuoletuslainoiksi pientiJallisille maa- 34226: Sosialistit: - Ks. P·ainovapaus. seudun sä:hköistämisen edistämiseksi. Liittee·t 34227: IV,64. s. 161. L. Vv:aan 102. 34228: Sota.lesket: Ks. Asutustoiminta. - Ed. Myllymäen y. m. toiv. al. n:o 62 määrä- 34229: rahasta lainoiksi pientalouksien sähköis,tämistä 34230: Sotilasvamma: - Ks. Eläke. Invaliidit. varten. Liitteet IV,65. s. 162. L. Vv:aan 102. 34231: - Ed. Mannilan y. m. toiv. al. n:o 63 toimenpi· 34232: Stipendit: - Ks. Eduskunta. Korkeakoulut. Sai- teistä maaseudun sähköistämisen edistämi- 34233: raaltvt. Suomen Akatemia. seksi. Liitteet IV,66. s. 162. L. Vv:aan 102. 34234: Asialuettelo 1950. 25 34235: 34236: Säännöstely: - Ks. Vuokrasäännös,tely. Teollisuus: Ed. Karvosen y. m. toiv. al. n:o 58 34237: teollisuuden sijoittamisesta lähemmäksi raaka- 34238: Säästäjät: Ed. Kanniston y. m. toiv. al. n:o 52 ain&lähteitä. Liitteet IV,61. s. 157. L. Vv:aan 34239: mä.ärä.rwhasta säästäjien rahan arvon alene- 102. 34240: misen johdosta :kärsimien ta;ppioiden korvaa- - Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n :o 59 teollisen 34241: miseksL Liitteet I'V,55. s. 150. L. Vv:aan 101. toiminnan laajentamisesta maaseudulle. Liit- 34242: - Ks. Valtionlainat. Verotus. teet IV,62. s. 158. L. Vv:aan 102. 34243: - Ed. Halkalan y. m. toiv. al. n :o 60 määrära- 34244: hasta tilausten suorittamiseen kotimaisilta 34245: metallitehtailta ja ,konepajoilta. Liitteet 34246: IV,63. s. 159. L. Vv:aan 102. 34247: T. 34248: Taide: Ed. Torven y. m. toiv. al. n:o 157 toi- Terveydenhoito: Ed. Aattelan y. m. toiv. al. n:o 34249: menpiteistä nuorten taiteenharjoittajain opin- 84 tutkimuksen toimittami,sesta sukupuotitau- 34250: tojen taloudelliseksi avustamiseksi. Liitteet tien levinneisyydestä ja niiden syistä. Liit- 34251: VIII145. s. 3M. L. Siv:aan 108. teet VI,5. s. 238. L. Tv: aan 103. 34252: - Ed. Pakkasen y. m. toiv. al. n:o 158 toimen- - Ed. Aa:ttelan y. m. toiv. al. n :o 85 valtion 34253: piteistä kiertueteatterin aikaansaamiseksi. kustantaman ~ansan terveyspalvelun aikaan- 34254: Liitteet VIII,46. s. 365. L. Siv:aan 109. saamisesta. Liitteet VI,6. s. 239. L. Tv:aan 34255: 103. 34256: TaimiStot: - Ks. Maatalous. - Ed. Stenbergin y. m. toiv. al. n :o 86 reuma- 34257: sairaiden ,sairaus- ja invaliidihuollon järjestä- 34258: Talletta.jat: ...-- Ks. Säästäjät. Verotus. misestä. Liitteet VI,7. s. 241. L. Tv:aan 103. 34259: - Ed. Kujanpään y. m. toiv. al. n:o 87 maksut- 34260: Talouskoulut: - Ks. Kotitalous. toman lääkärin- ja sairaanhoidon antamisesta 34261: vähävara.isiUe suojarokotetuille jiUkisairaus- 34262: Talviaura.us: - Ks. Maantiet. tapauksiSISa. Liitteet VI,s. s. 242. L. Tv:-aan 34263: 104. 34264: Tammijä.rvi: - Ks. Kuivatustyöt. - Ed. Raunion y. m. toiv. al. n :o 88 rokotuk- 34265: sen -aiheuttamista jälkisairauksista Jwituvien 34266: Tapaturma: Ed. Prunnilan y.m. toiv.al. n:o 277 kustannusten korvaamisesta valtion varois,ta. 34267: työtapaturmaa koskevien säännö,sten selventä- Liitteet VI,9. s. 243. L. Tv:.aan 104. 34268: misestä ja täydentämisestä. Liitteet X,2s. s. -Ed. Ryömän y.m. toiv.al. n:o 89 maksutto- 34269: 597. L. Työv:aan 117. man terveyden- ja s,airaanhoidon järjestämi- 34270: - Ks. Invaliidit. sestä. Liitteet VI,w. s. 244. L. Tv:aan 104. 34271: - Ed. Brommelsin y. m. toiv. al. n:o 90 mak· 34272: Tarvaala: - Ks. Kala,stus. suttoman insuliinin han~kimisesta sokeritauti- 34273: sille. Liitteet VI,u. s. 245 ja ~46. L. Tv:aan 34274: Tasavallan presidentti: Ed. Paa.sion y. m. lak. al. 104. 34275: n: o 1 laiksi haLlitusmuodon 23 §: n muutta- - Ed. Jalalrs,en toiv. al. n:o 91 oppivelvolli- 34276: misesta. Liitteet I,l. s. 7. L. Prv:aan !H. suutensa ,päiLttämässä olevan nuoren henkilön 34277: - Ed. Raunion y. m. lak. al. n:o 2 laiksi hal- terveydelliisestä tu~misesta. Liitteet VI,12. 34278: litusmuodon 23 § :n muuttamisesta. Liitteet s. 247. L. Tv:aan, jonka tulee pyytää Työv:n 34279: 1,2. s. 9. L. Prv: aan 91. lausunto 104. 34280: -Ed. Jala.k:sen toiv.al. n:o 92 valtion viran 34281: Tavaratariffit: - Ks. Rautatiet. ja toimen haJtijain terveyden suojelemisesta. 34282: Liitteet VI,13. s. 248. L. Tv:aan 104. 34283: Teattel.i: - Ks. Taide. - Ed. Leikolan y. m. toiv. al. n:o 96 Inarin ja 34284: Utsjoen aluelääkäripiirin jakamisesta. Liit- 34285: Teknillinen tutkimus: Ed. Lappi-Seppälän y. m. teet VI,17. s. 253. L. Tv:aan 104. 34286: toiv. al. n:o 141 valtion teknillisen tutki- 34287: muslaitoksen rakennus- ja lämpöteknillisen Tie- ja vesira.kennus: Ed. Nuorsaaren y. m. toiv. 34288: sekä. rakennustaloudellisen tutkimustoiminnan al. n:o 297 määrärahasta Porin tie- ja vesi· 34289: tehostamisesta. Liitteet VIII,29. s. 341. L. rakennuspiirin :perustamiseksi. Liitteet XII,t. 34290: Siv:aan 107. s. 629. L. Kulkv:aan ll8. 34291: 34292: 4 34293: 26 As:ialuettelo 1950. 34294: 34295: - Ed. Luostarisen y. m. toiv. a.l. n:o 298 mää· sesta omaisuusverosta. Liitteet IV,31. s. 118. 34296: rärahasta Mikkel!in tie. ja vesirakennuspiirin L. Vv:aan 99. 34297: haJlinto- ja a.euinrakennuksen tontin ostoa ja - Ed. Kanniston y. m. toiv. al. n:o 36 tulo· 34298: rakentamista varten. Liitteet XII,2. s. 631. ja omaisuusverolain muuttamisesta eläke·, 34299: L. Kulkv:aan 118. leski· ja orpovakuutusmaksujen väihentämis· 34300: o11wuteen nähden. Liitteet IV,39, s. 127. L. 34301: Tielaki: Ed. Korsbäekin y.m. toiv,,al. n:o 112 Vv:aan 100. 34302: vanhan tien siirtämisestä tai uuden tien ra- - Ks. Verotus. 34303: kentamisesta maan-, tontin- tai tilanomista· 34304: jalle aiheutuvan \b.aitan vähentämisestä. Liit· Tuotantokustannukset: - Ks. Maatalous. 34305: teet VII,16. s. 291 ja 292. L. Ltv:aan 105. 34306: Tupalckateollisuus: - Ks. Sosialisoiminen. 34307: Tiet: - Ks. Asutustoiminta. Maantiet. 34308: Turku: - Ks. Lentoliikenne. Sairaalat. 34309: Tieteenharjoittajat: - Ks. Suomen Akatemia. 34310: Turun yliopisto: - Ks. Yliopisto. 34311: Tila.nka.upat: - Ks. Maanhankint·alaki. Maa- 34312: tilat. Tutldmlussää.tiö: - Ks. Pohjois-Suomi. 34313: 34314: Timova.ara: - Ks. Postilaitos·. Työa.ika.: - Ks. Leipomot. 34315: 34316: Toijala: - Ks. Rautatiet. Työkalut: - Ks. Vakuutus. 34317: 34318: 34319: Traktorit: - Ks. Bensiini. Työkyvyttömä.t: - Ks. Eläke. Vajaamieliset. 34320: 34321: TuberkuloOSi: Ed. Pesosen y. m. 1ak. al. n:o 27 Työntekij!l.t: - Ks. Asevelvolliset. Leipomot. 34322: laiksi tuberkuloosilain muuttamisesta. Liitteet Loma. Sosiaalilainsäädäntö. Tapaturma. Työt- 34323: VI,1. s. ~29. L. Tv: aan 93. tömyys. 34324: 34325: Tukitoimenpiteet: - Ks. Maanhankintalaki. Työpajat: - Ks. Valtionlainat. 34326: 34327: Tullit: Ed. Riihisen y. m. la.k. al. n:o 18 laiksi Työpalka.t: - Ks. Palkat. 34328: eräiden moosta vietävien tavaroiden vienti· 34329: tulleista. Liitteet IV,1o. s. 85. L. Vv:aan 92. Työta.paturma: - Ks. Invaliidit. Ta.paturma. 34330: 34331: Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Sukselaisen y. m. Työteho: - Ks. Rationalisoiminen. 34332: laJk. al. n:o 9 laiksi tulo- ja omaisuusvero· 34333: lain muuttamisesta. Liitteet IV,1. s. 61. L. Työttömyys: Ed. Pessin y. m. laJk. a.l. n:o 63 34334: Vv:aan 92. laiksi työttömyysraha.stosta ja sen varojen 34335: - Ed. Meinanderin lak. al. n:o 10 laiNsi tulo- käytöstä. Liitteet X,1. s. 555. L. Työv: aan 95. 34336: ja omaisuus·verolain 24 §: n muuttamisesta. - Ed. Puumalaisen y. m. toiv. al. n:o 260 esi· 34337: Liitteet IV,2. s. 66 ja 67. L. Vv:aan 92. tyksen antamisesta tyÖittömyysvakuutuksesta. 34338: - Ed. HonkaJan y. m. toiv. al. n: o 23 verovel- Liitteet X,n. s. 574. L. Työv:aan 115. 34339: vollisen oikeuttamisesta vähentämään vero· - Ed. Aattelan y. m. toiv. al. n:o 261 työn- 34340: tettavista tuloistaan ainakin puolet vero· antajain maksuvelvollisuuteen perustuvan työt- 34341: vuonna määrätystä tulo- ja omaisuusverosta. tömyysvakuutuksen aikaansaamisesta. Liit· 34342: LiiJtteet IV,26. s. 112. L. Vv:aan 99. teet X,12. s. 576. L. Työv:aan H5. 34343: -Ed. Kaukamaan y. m. toiv. al. n:o 26 ka· - Ed. Kuusinen-Leinon y. m. toiv, al•. n:o 289 34344: la.etajaväestön oikeuttamisesta arvonvähen· ammattikurssien järjestämisestä työttöminä 34345: nyksen tekemiseen pyydystensä osalta tulo· oleville nuorille työntekijöille. Liitteet X,40. 34346: ja omai!tuusverotuksessa. Liitteet IV,29. s. s. 610. L. Työv:&an 117. 34347: 115. L. Vv :aan 99. - Ks. Asutustoiminta. Maalaiskunnat. Maantiet. 34348: -Ed. Haapaniemen y.m. toiv.al. n:o 28 maa· 34349: talouskoneiden ja ·työvälineiden va,pauttami· Tä.yshoito: - Ks. Kansakoulut. 34350: Asialuettelo 1950. 27 34351: 34352: u. työntekijäin ·työvälineille ja käyttöesineille. 34353: Uitto: Ed. Pakkasen y. m. toiv. al. n:o 247 uit- Liitteet X 129. s. 598. L. Työv:aan 117. 34354: toreitin avaamisesta Enojärvestä Siitin- y. m. - Ks. Työttömyys. 34355: järvien !kautta Paarlah<teen. Liitteet IX,uo. 34356: Valtak.unnansuunnittelu: Ed. Luostarisen y. m. 34357: s. 534. L. Mtv: aan 115, 34358: toiv. al. n:o 108 valtakunnansuunnittelun ai- 34359: - Ks. Metsätyöt. Verotus. 34360: kaansaami.sesta. Liit•teet VII,12. s. 286. L. 34361: Ltv:aan 105. 34362: Ulkoma.anedustus: Ed. Pakkasen y. m. toiv. aJ. 34363: n:o 15 Suomen maatalouden ulkoma:isesta Valtiolliset vaalit: - Ks. Edustajanvaalit. 34364: ediustuksesta. Liitteet III,L s. 55. L. Ulkv:aan, 34365: jonka tulee pyytää lausunto Mtv:lta 9·9. Valtionapu: - Ks. Kansakoulut. 34366: 34367: Ulosmitta.us: Ed, Kullbergin y. m, toiv. al. n:o 11 Valtionla.inat: Ed. Hietasen y. m. lak. al. n:o 20 34368: esityksen antamisesta maanviljelijäin koti- laiksi taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden 34369: eläinten ja koneiden vapauttamiseksi ulosmit- pienomistajien tukemiseksi. Liitteet IV,H!. s. 34370: tauksesta. Liitteet II,s. s. 47 ja 48. L. 89. L. Vv:aan 92. 34371: Lv:aan 98. -Ed. Brander-Wallinin y. m. rah. al. n:o 4 34372: määrärahan osoittamisesta huokeakorkoisiksi 34373: Upseerit: - Ks. Puolustuslaitos. !ainoiksi heikossa taloudellisessa asemassa ole- 34374: ville kunnille kunnaJliskotien rakentamista ja 34375: Urheilukalastus: - Ks. Kalastus, korjaamista varten. Liitteet IV,ss. s. 197. L. 34376: Vv:aan, jonka tu1ee pyytää Ltv:n lau- 34377: Utsjoki: - Ks. Terveydenhoito. sunto 96. 34378: - Ed. Vennamon y. m. toiv. al. n:o 55 halpa- 34379: Uudisraivaus: - Ks. Maatalous. korkoisten lainojen myöntämisestä maaseudun 34380: väestölle verojen ja muiden maksettavaksi 34381: Uusjako: Ed. li. Simosen y. m, toiv. al. n:o 111 lankeavien velkojen suorittamiseen. Liitteet 34382: uusjaon toimeenpanemisesta Pohjois-Suomessa. IV,58. s. 154. L. Vv:aan 101, 34383: Liitteet VII,15. s. 290. L. Ltv:aan 105. - Ed. Riihisen y. m. toiv. al, n:o 56 siirtoväelle 34384: myönnettyjen ·avustuslainojen perimättä jät- 34385: tämisestä eräissä tapauksissa. Liitteet IV,59. 34386: s. 155, L. Vv:aan 101. 34387: V. -Ed. Forssin y.m. toiv. al. n:o 64 lainojen 34388: Vaalipili'it: - Ks. Edustajanvaalit. ja avustusten myöntämisestä väJhävaraisille 34389: ammattitai•tois:ille henkilöille työpajojen pe- 34390: Vaalit: ~ Ks. Edus·tajanvaalit. Leimavero. Ta- rustamista varten. Liitteet IV,67. s. 164 ja 34391: savallan presidentti. 165, L. Vv:aan 102. 34392: - Ks. Rakennustoiminta. 34393: Vaatetus: Ks. Puolustuslaitos. 34394: Valtion rakennukset: - Ks. Rakennustoiminta. 34395: Vahinko: Ks. Tapaturma. Vakuutus. Valtionrautatiet. - Ks. Rautatiet. 34396: 34397: Vaivaisprost>ntti: - Ks. Perintö. Valtion teknillinen tutkimuslaitos: - Ks. Tek- 34398: nillinen tutlkimus. 34399: Vajaamieliset: Ed. Torven y. m. toiv. al. n:o 1288 34400: avustuksen myöntämisestä työkyvyttömien Valtiontilintarkastajat: Ed. Jemin y. m. lak. al. 34401: vajaamielisten huoltajille. Liitteet X 1 39. s. n:o 3 laiksi hallitusmuodon 71 §:n muutta- 34402: 609. L. Työv:aaan 117. misef!ta. Liitteet I,3. s. 11 ja 13. L. Prv :·aan 34403: 91. 34404: Vakauttamispalkkiot: - Ks. Karjatalous. Maa- 34405: talous. Valtiopäiväjärjestys: Ed. Öhmanin toiv. al. n:o 3 34406: valtiovarainvaliokunnan tehtävien jakamisesta 34407: Vakuutus: Ed. Prunnilan y. m. toiv. al. n:o 278 kahdelle tai useammalle valiokunnalle. Liit- 34408: vahingonkorvausvakuutuksen järjestämisestä teet I,9. s. 22 ja 23. L. Prv:aan 98. 34409: 28 Asialuettelo 1950. 34410: 34411: Va.ltiovarainvali<>kunta: - Ks. Valtiopäiväjär· - Ed. Kuittisen y. m. toiv. ai. n:o 33 eläke- 34412: jestys. tulojen verotuksen rajoittamisesta. Liitteet 34413: IV,36. s. 123. L. Vv:aan 100. 34414: Vanhainkodit: - Ks. Rakennustoiminta. - Ed. Öhmanin y. m. toiv. al. n:o 3-! verova- 34415: pauden myöntämisestä kansaneläkelaitoksen 34416: Vanhukset: - Ks. Eläke. Rakennustoiminta. suo.rittamille eläkkeille. Liitteet IV,37. s. 34417: 124 ja 125. L. Vv:aan 100. 34418: Vapaa.matkat: - Ks. Loma. - Ed. Prunnilan y. m. toiv. al. n:o 35 toimen- 34419: piteistä ai>heellisiksi osoittautuneista verova- 34420: Vapautetut upseerit: - Ks. Puolustuslaitos. lituksista johtuneiden kustannusten ~orvaami 34421: seksi. Liitteet IV,ss. s. 12·6. L. Vv:aan 100. 34422: Varsinais-Suomi: - Ks. Maatalouskoulut. - Ed. Hetemäen y. m. toiv. al. n:o 3S yleis- 34423: hyödyllisten lahjoitusten vero.vapauden laa- 34424: Varustus: - Ks. Puolustuslaitos. jentamise.sta. Liitteet IV,41. s. 129. L. Vv:aan 34425: 100. 34426: Vastikemaa: - Ks. Poronhoito. - Ed. Pakkasen y. m. toiv. al. n :o 43 mehi- 34427: läishoidon vapauttamisesta tulo- ja omaisuus- 34428: Velkasitoumukset: - Ks. :Maanhankintalaki. veros·ta sekä kunnallisverosta. Liitteet IV,46. 34429: s. 135. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lau- 34430: Veneet: - Ks. Liikevaihtovero. sunto Ltv:lta 100. 34431: -'Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 44 eräiden 34432: Verotus: Ed. E. Pusan y. m. lak. al. n:o 17 34433: luonnonniittyjen vapauttamisesta pinta-ala- 34434: laiksi osakeyhtiöiden lisäverovelvollisuudesta 34435: verotuksesta ja maatalouden työnarvon vero- 34436: eräissä t~auksissa sekä näiden varojen ja- 34437: tuksesta. Liitteet IV,47. s. 137. L. Vv:aan, 34438: kamisesta korvaukseen oikeutetuille. Liitteet jonka tulee pyytää lausunto Ltv:lta 100. 34439: IV,9. s. 83. L. Vv:aan 92. - Ed. Wiherheimon y. m. toiv. al. n :o 45 pal- 34440: - Ed. Kanniston y. m. toiv. al. n:o 24 korko- 34441: kannauttijain eläkekysymyksen asianmukai!lta 34442: hyvityksen suor~ttamisesta veronmaksajille 34443: järjestelyä vaikeuttavien tulo. ja omaisuus- 34444: -veron ennakkomaksun palautuksen yhteydessä. 34445: se.kä kunnallisverolaeissa olevien epä,kohtien 34446: Liitteet IV,27. s. 113. L. Vv:aan 99. poistami,sesta. LiiHeet IV,48. s. 138. L. 34447: - Ed. Leikolan y. m. toiv, al. n:o 25 liuolin- 34448: Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto Ltv:lta 34449: pesän verotuksen huojentamisesta. Liitteet 34450: 101. 34451: IV,2s. s. 114. L. Vv:aan 99. - Ed. Soinis·en y. m. toiv. al. n: o 46 Saimaan 34452: - Ed. Soinl·sen y. m. toiv. al. n:o 27 toimen- vesistöalueelleen kuuluvien kuntien määrää· 34453: piteistä veroluokkien lisäämiseksi peltomai- 34454: misestä eri menekkialueeksi verotukseen näh- 34455: den ja luonnonnii.ttyjeu verotuksessa. Liit- 34456: den. Liitteet IV,49. s. 140. L. Vv:aan 101. 34457: teet IV,so. s. 116. L. Vv:aan 99. -Ed. Okon y.m. toiv. al. n:o '50 kivisten pelto- 34458: -Ed. Ikosen y.m. toiv.al. n:o 29 eräiden alueiden verotusperusteiden määräämisestä. 34459: maanhankintalain nojalla maata saaneiden Liitteet IV,53. ,s. 147. L. Vv:aan, jonka tulee 34460: verovapaudesta metsämaan osalta. Liitteet 34461: pyytää lausunto 1\Itv:1ta 101. 34462: IV,32. s. 1.19. L. Vv:aan 99. - Ks. Ammattikoulutus. Asuntotuotanto. Leima- 34463: - Ed. Lappi-Seppäl:än y. m. toiv. al. n:o 30 vero Liikevaihtovero. Omaisuudenluovutus- 34464: sää.stö- tai karttuvaTie talletustilille talletet- vero: Tulo- ja omaisuusvero. Valtionlainat. 34465: tujen säästöjen pääoman ja korkojen vero- 34466: vapaudesta. Liitteet IV,s3. s. 120. L. Vv:aan 34467: 100. Verovapaus: - Ks. :Maanhankintala.ki. Tulo- ja 34468: - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 31 vakinai- omaisuusvero. Verotus. 34469: sen asuinpaikan ulkopuolella tehdyistä kausi- 34470: luontoisista töis·tä saadun tu1on kohtuullisesta Vesanto: - Ks. PostilaHos. 34471: vähentämisestä verotuksessa. Liitteet IV,34. 34472: s. 121. L. v,v:aan 100. 34473: Vesialueet: Ks. Kalastus. 34474: - Ed. Borg-Sundmanin y. m. toiv. al. n: o 32 34475: eläkkeiden verovapaudesta. Liitteet IV,s5. s. 34476: 122. L. Vv:aan 100. Vesijärvi: - Ks. Kuivatustyöt. 34477: Asialuettelo 1950. 29 34478: 34479: 34480: Vesioikeus. Ed. Lampisen y. m. lak. al. n:o 3-! Väliaikainen kalastusoikeus: - Ks. Kalastus. 34481: laiksi vesioikeuslain muuttamisesta. Liitteet 34482: VII,6, s. 278. L. Ltv: aan 93. Välijoki: - Ks. Kuivatustyöt. 34483: - Ks. Maayiioikeus. 34484: Vöyrinjoki: - Ks. Kuivatustyöt. 34485: Vesiperäiset maat: - Ks. Kuivatustyöt. 34486: 34487: Vesireitit: Ed. Nuorsaaren y.m. toiv.·al. n:o 386 34488: Kokemä~njoen suun ruoppaamises.ta. Liitteet Y. 34489: XII,9o. s. 740. L. Kullw:aan 1;24. Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut. 34490: - Ed. Sormusen y. m. toiv. a.l. n:o 387 säännöl· 34491: Iisen kesä. ja talviliikenteen järjestämisestä Yksityiskoulut: - Ks. Oppikoulut. 34492: Hailuodon ja Oulun välille. Liitteet XII,91. 34493: s. 742. L. Ku1kv: aan 124. Yliopisto: Ed. Borg-Sundmanin y. m. rah. al. n: o 34494: 5 määrärahan osoittamisesta Y'hden apulais· 34495: Vesivoima: - Ks. Sosialisoiminen. opet•tajan ja kahden assistentin viran perus· 34496: tamiseksi Helsingin yliopiston odontologiseen 34497: Vienti: - Ks. Tullit. laitokseen. Liitteet IV,s9. s, 198. L. Vv:aan, 34498: jonka tuJee pyytää Siv:n lausunto 96. 34499: Vilja: Ed. Hietasen y. m, lak. al. n:o 26 laiksi - Ed, E. Kilven y. m. toiv. a.I. n:o 120 lisäyk· 34500: syömäviljan ostoon oikeuttavien ostokorttien ses·tä vuoden 1950 tulo. ja menoarvioon Hei· 34501: myöntämisestä eräissä ta.pauksissa. Liitteet singin yliopiston laitoksissa opiskelevilta kan· 34502: IV,ts. s. JOO. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää nettavien laitoBIDaksujen poistamiseksi. Liit· 34503: lausunto Työv:lta 93. teet VIII,s. s. 312. L. Siv:·aan 106, 34504: - Ks. Halla. Maatalous. - Ed. Saukkosen y. m. toiv. al. n:o 121 lisäy.k· 34505: sestä vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon Hei· 34506: Virkamiehet: - Ks. Henkinen työ. Palkat. Pos· singin yliopiston laitosmäärämhojen korotta· 34507: tilait()ll. Rakennus·toiminta. Terveydenhoito. miseksi. Liitteet VIII,9, ;s, 314, L. Siv:aan 1(}6. 34508: - Ed. Borg-Sundmanin y. m. toiv. al, n:o 122 34509: Voi: - Ks. Karjatalous. Reisingin yliopiston odontologisen laitoksen 34510: Tiammasl;ääketieteen opettajien virkojen muut· 34511: Voimalaitokset: - Ks. Sosialisoiminen. tamisesta varsinaisiksi professorinviroiksi. 34512: Liitteet VIII,to. s. 315. L. Siv:aan 100. 34513: Voinli$telu: - Ks. Liikuntakasvatus. - Ed. Karvikon y. m. toiv. al. n:o 123 määrä· 34514: rahasta lainan myöntämiseksi Turun Yliopis· 34515: Vuokra-alueet: Ed. Kulovaaran y. m. lak. al. n:o ·ton Ylioppilaskunnalle ylioppilasaeuntolan ra· 34516: 35 laiiks.i tiheissä .asumueryhmissä olevien kentamista varten. Liitteet VIII,u. s. 316. 34517: vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain L. Siv:aan 106. 34518: muuttamis·esta. Liitteet VII,7. 8. 280. L. - Ks. Ammatinvalinta. Korkeakoulut. Liikunta- 34519: Ltv:aan 93. kasvatus. 34520: - Ed. V. Järvisen y. m. toiv. al. n:o 110 vuokra- 34521: alueiden lunastusoikeuden laajentamisesta. Ylistaro: - Ks. Maatalouskoulut. 34522: Liitteet VII,14. s. 289. L. Ltv:aan 105. 34523: 34524: Vuokrasäli.nnöstely: Ed. Stenbel'lgin y. m. 1ak. al. 34525: n: o 6 laiksi huoneeruvuokrien säännöstelystä Ä. 34526: annetun lain muuttamiseB•ta. Liitteet 1,6. s. Ähtävä.njoki: - Ks. Kni•vatustyöt. 34527: 19. L. Prv: aan 91. 34528: Äidit: - Ks, Loma. 34529: Vuosiloma: - Ks. Loma. 34530: Äänioikeus: - Ks. Edustajanvaalit. Kunnallis· 34531: Vä.kilannoitteet: - Ks. Maatalous. vaalit. 34532: j 34533: j 34534: j 34535: j 34536: j 34537: j 34538: j 34539: j 34540: j 34541: j 34542: j 34543: j 34544: j 34545: j 34546: j 34547:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025