<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
128 Käyttäjää paikalla!
0.0061228275299072
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950 1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1950_III_I | ASK_1950_III_II_III | ASK_1950_IV | ASK_1950_I_II | ASK_1950_V | HAK_1950 | Liite_1950_I_XII_A | Liite_1950_I_XII_B | PTK_1950_I | PTK_1950_II | PTK_1950_III | PTK_1950_IV |
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 195 0
3:
4: LIITTEET
5: I-XII
6:
7: B.
8:
9:
10:
11:
12: HELSINKI 1950
13: VALTJJONEUVOSTON KIRJAPAINO
14: B. Varsinaisen aloiteajan jälkeen jätetyt rahaasia- ja
15: lakialoitteet.
16:
17: SISÄLLYSLUETTELO
18:
19:
20: IV. Valtiovarainvaliokunta.
21: B. Rahaasi.a-aloitteita, jotka koskevat Siv.
22: määrärahojen osoittamista hallinnolli- 120. Kajala y. m., rah.al. N:o 36: Korote-
23: siin, terveydenhoidollisiin, sivistykselli- ·tun määrärahan osoittamisesta valtion-
24: siin, maataloudellisiin, sosiaalisiin y. m. avuksi kunnallisten mielisairaalain ra-
25: tarkoituksiin. kentamiseen ...........•...........•. 760
26: Siv. 121. Ryömä y. m., rah. al. N:o 37: Määrä-
27: 112. Borg-Swndmatn y. m., rah. al. N:o 28: rahan osoittamisesta stipendeiksi eräille
28: Määrärahan osoittamisesta korkeimman terveyden- ja sairaanhoidon palveluk-
29: oikeuden kirjaajan palkkauksen korot- sessa työskenteleville ammattilaisille •. 761
30: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . . . . . 749 122. Leikola, rah.al. N:o 38: Määrärahan
31: 113. Lehtone'/1 y. m., rah. al. N:o 29: Määrä- osoittamisesta Pohjoismaisen farmako-
32: rahan osoittamisesta ylimääräisen jaos- peatoimikunnan jäsenmaksua ja muita
33: ton asettaruisaksi korkeimpaan oikeuteen 750 menoja varten •..........•.....•...• 762
34: 114. Borg-Sundman y. m., rah. al. N:o 30: 123. Jalas y. m., rah. al. N:o 39: Määrära-
35: Määrärahan osoittamisesta korkeimman han osoittamisesta reumatautien levin-
36: hallinto-oikeuden kirjaajan palkkauksen neisyyttä ja laatua koskevan tutkimuk-
37: korottamiseksi . . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . • 751 sen suorittamiseksi •.•••.............. 763
38: 115. Lehtonen y. m., rah. al. N:o 31: Määrä- 124. Jalas y. m., rah. al. N:o 40: Määrä-
39: rahan osoittamisesta kansliatien palk- rahan osoittamisesta tuberkuloottisten
40: kaamiseen nimismiehille ja apulaisnimis- jälkihuoltoa varten ......•.•......... 765
41: miehille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 752 125. Pesonen y. m., rah. al. N:o 41: Määrä-
42: 116. Jalas y. m., rah. al. N:o 32: Määrä- rahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto
43: rahan osoittamisesta Helsingin poliisi- r. y:lle tuberkuloottisten toipilaaopiston
44: laitoksen liikennetoimiston johtajan •toi- perustamista varten .................• 766
45: men muuttamiseksi liikenneosaston joh- 126. PyörtäM y. m., rah. al. N:o 42: Määrä-
46: tajan toimeksi . . . ... . . . • . . . . . • . • . . . • . 753 rahan osoittamisesta astmasairaiden hoi-
47: 117. T11!1'kka y. m., rah. al. N:o 33: Määrä- don tehostamiseen •.....•.•.•....... 768
48: rahan ilSoittamisesta Suomen Punaisen 127. Öhman, rah. al. N:o 43: Määrärahan
49: R·istin Suomussalmen lastensairaalaa osoittamisesta väestösuojelun lakkautet-
50: varten . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 755 taviksi ehdotettujen päällikön, toimisto-
51: 118. Ahmavaara y. m., rah. al. N:o 34: Mää- .päällikön ja kanslia-apulaisen virkain
52: rärahan osoittamisesta ylimääräisen apu- pysyttämiseksi •...•...............•• 769
53: laislääkärin toimen perustamiseksi Ou- 128. Kujanpää y. m., rah. al. N:o 44: Mää-
54: lun lääninsairaalan synnytys- ja nais- rärahan osoittamisesta asevelvollisten
55: .tautiosastolle . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . 757 päivärahan korottamiseen ........... . 77()
56: 119. 0. T11!1'unen y. m., rah. al. N:o 35: Ko- 129. Kajala y. m., rah. aL N:o 45: Määrä-
57: rotetun määrärahan osoittamisesta kaa- rahan osoittamisesta Hennalan kasarmi-
58: tumatautisten hoitolaitosten avustami- alueen kasarmi- ja muiden rakennusten
59: seksi . . . • . . . . . . . . . • . • . . • . • . . . . . . • . . • 758 vuosikorjauksiin 771
60: IV SisäLlysluettelo 1950.
61:
62: Siv. Siv.
63: 130. V. Turwnen, rah. al. N:o 46: Määrära- 143. Jokinen y. m., rah. al. N:o 59: !Määrä-
64: han osoittamisesta opetusministeriön rahan osoittamisesta rakennusavnstuk-
65: nuorisoas1am ylimääräisen esittelijän seksi Salon seudun evankeliselle kansa;n-
66: toimen vakinaistamista varten . . . . . • • • 772 opistolle • . . . . . • . . . • • . . • . • • • . • . • . . . • . 787
67: 131. Annala y. m., rah. al. N:o 47: Määrä- 144. von Born m. fl., fin. mot. N:o 60: An-
68: rahan osoittamisesta luterilaisen kirkon gående anvisande av anslag för utgi-
69: asessorien palkkion korottamista varten 774 vande av understöd åt SvelllSka Med-
70: 132. Kilpeläimen y. m., rah. al. N:o 48: Mää- borgarhögskolan . . • . • . • • • • . . . . . . . . . . 788
71: rärahan osoittamisesta Helsingin yliopis- 144. von Born y. m., rah. al. N:o 60: Määrä-
72: ton kirjaston kotimaisen sanomalehtiko- rahan osoittamisesta avustukseksi Ruot-
73: koelman osittaista mikrovalokuvaamista salaiselle Kansalaiskorkeakoulu1le 789
74: varten • . • . . . • . . . . . • • . . • • • • . . • . . . • • • • 775 145. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 61: Mää-
75: 133. Honka y. m., rah. al. N:o 49: Määrä- rärahan osoittamisesta avustukseksi Saa-
76: rahan osoittamisesta Helsingin ja Tu- mien kristilliselle kansanopistoyhdistyk-
77: run lyseoiden voimistelun, urheilun ja selle kansanopiston rak·entamiseksi Ina-
78: terveysopin opettajan virkojen muutta- riin . . . . . • • . . . . . . • . . . • • . • . . . . • • . . ... . 790
79: miseksi vanhe=an lehtorin viroiksi . • 776 146. Kalavainen y. m., rah. al. N:o 62: Mää-
80: 134. Koski y. m., rah. al. N:o 50: Määrära- rärahan osoittamiseiSita Hämeen Työ-
81: han osoittamiseksi Hyvinkään yhteiskou- ~äisnuoriso·opiston rakennustyötä varten 791
82: lun ottamiseksi valtion haltuun • . . . . • 777 147. E. Nurminen y. m., rah. al. N:o 63: Ko-
83: 135. Saariaho y. m., rah. al. N:o 51: Määrä- rotetun määrärahan osoittamisesta val-
84: rahan osoittamisesta Raahen keskikou- rt;wkunnan syrjäseutujen sivistystyön
85: lun jatkoluokkien ottamiseksi valtion ohjausta ja ylimääräistä avustusta
86: haltuun • • . . • • . . . • • . • • • . . . . • • • • • . . • • 778 val'lten . • . • . . . . . . • . . . . • . • • . . . . . • . . • • 792
87: 136. Borg-Sundman y. m., rah. al. N:o 52: 148. E. Nurminen y. m., rah. al. N:o 64: Ko-
88: Määrärahan osoittamisesta kansakoulun- rotetun määrärahan osoittamisesta avus-
89: opettajien valmistuslai<tosten harjoitus- tuksiksi erinäisille sivistysjärjestöiLle . • 793
90: koulujen opettajien palkkojen korotta- 149. E. Nurminen y. m., rah. al. N:o 65: Ko-
91: mista varten . • . • . . . . . . . . . . . . . • • • • . . 779 rotetun määrärahan osoittamisesta ka;n-
92: 137. V. Turwn&n y. m., rah. al. N:o 53: Ko- santajuisten tieteellisten luentojen avus-
93: rotetun määrärahan osoittamisesta oppi- ,tamiseen • • . . • • • ... . . • . . . • . . . . . . • . . . • • 794
94: koulun oppilaiden koulunkäynnin avus- 150. E. Nurmimen y. m., rah. al N:o 66: Ko-
95: ,tamiseen • • . • . . . . . . . . . • . . . . . . . • • . • • . 780 rotetun määrärahan osoittamisesta si-
96: 138. Luostarinen y. m., rah. al. N:o 54: Mää- vistystyön järjestämiseksi metsä- ja uit-
97: rärahan osoittamisesta Helsingin käsi- totyömailla . . • . . . . • . • . . . • . . . . . . • . . • • 795
98: työnopettajaopiston opetusvälineistön pe- 151. Honka y. m., rah. al. N:o 67: Määrära·
99: rustäydennykseen • • . . . . . . . . . •.. . . . • • . . 781 1han OISO~ttamisesta röntgenologian pro-
100:
101:
102: 139. Rytinki y. m., rah. al. N:o 55: Määrä- fessorinviran perustamista varten Tu-
103: rahan osoittamisesta kunnallisen keski- run yliopistoon . . • . . • . . . • . . . . . . . . . . • 796
104: koulun perustamiseksi Taivalkoskelie . . 782 152. Honka y. m., ra.h. al. N:o 68: Määrära-
105: 140. Nieminen y. m., rah. al. N:o 56: Koro- han osoittamisesta Turun yliopiston apu-
106: tetun määrära;han osoittamisesta maa- laislääkärien palkan korottamista var.ten 797
107: laiskansakoulujen rakennusavustuksiin.. 783 153. Honka y. m., rah. a1. N:o 69: Määrära-
108: 141. Hakkila y. m., rah. al. N:o 57: Määrä- han osoittamisesta foniatrian apulais-
109: rahan osoittamisesta runoilija Eino Lei- opetta.jan pall~kaamiseksi Turun yli-
110: non muistopatsaan hankkimista varten 784 opistoon . . . . . • . . • . • • • • . . . . . . . . . • . • • • 798
111: 142. Wickman m. fl., d:in. mot. N:o 58: An- 154. Borg-Sundman y. m., rah. al. N:o 70:
112: gående anvisande av anslag för upp- Määrärahan osoittamisesta Suomalaisen
113: förande av en internatsbyggnad vid KirjaLlisuuden Seuran hallussa olevien
114: Houtakärs ikyilldiga fo1khög.skola . . • • 785 kansanrunouskokoelmien arkistoa varten 799
115: 142. Wickman y. m., rah. al. N:o 58: Mää- 155. S.-K. Kilpi y. m., rah. al. N:o 71: K{lro-
116: rärahan osoittamisesta sisäoppilasraken- ltetun määrärahan osoittamisesta näyt-
117: nuksen rakentamista varten Houtskarin ltämöta~en ja näyttämötaiteellisten
118: kirkolliselle kansanopistolle • . • • . . . . . . 786 harrastusten tukemiseen . . . . . . . . • • . . • 801
119: Sisä1lyeluettelo 1950.
120:
121: Siv. Siv.
122: 156. Paasio y. m., rah. al. N:o 72: Korotetun 170. Ryhtä y. m.,
123: rah. al. N:o 86: Korortetun
124: määrärahan osoittamisesta valtionavuksi määrärahan osoittamisesta palkinnoiksi
125: Suomen Sanomalehtimiesten Liitolle . • • 803 kirjanpitotiloille . .. .. • .. .. .. . .. .. .. . • 821
126: 157. Hietanen y. m.,
127: rah. al. N:o 73: Koro- 171. Suntela y. m., rah. al. N:o 87: Määrä-
128: tertun määrärahan oooitrtamisesta sano- rwhan osoittamisesta eräiden ylimääräis-
129: malehtimiesten matkarahoja ja sanoma- ten toimien perustamiseksi maatalousko-
130: lehtimiesten liiton valtionapua varten • . 804 neiden tutkimuslaitokseen • . • • . . . . • . . • 822
131: 158. S.-K. Kilpi, rah. al. N:o 74: Korotetun 172. Muikku y. m., ra;h, al. N:o 88: Määrä-
132: määrärahan osoittamisesta avustukseksi ra;han oroittamisesta eräiden maata-
133: Suomi-Neuvostoliitto-Seuralle . . . • . . . • 805 louskoneiden tutkimusl.aitoksen tilapäis-
134: 159. Henriksson y. m.,
135: rah. al. N:o 75: Koro- ten toimien muuttamiseksi vastaaviksi
136: tetun määrärahan osoittamisesta Suo- ylimääräisiksi toimiksi . • . . . . . . . . . . • . . 823
137: men Rauhanliitto YK-yhdistyksen toi- 173. Tainio y. m., rah. al. N:o 89: Määrä-
138: minnan tukemiseen • . . . .. . • . • . . . • . . . . • 806 rahan osoittamisesta pientilallisille maan-
139: 160. N&va'lainen y. m., rah. al. N:o 76: Mää- parannusajoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 825
140: rärahan osodittamisesta Suomen Rau- 174. Koskinen y. m., rah. al. N:o 90: Määrä-
141: hanpuolustajat r. y:1le rauhanaatteellisen rahan osoittamisesta avustuksiksi ja }ai-
142: valistustyön tukemiseksi . . • . . . . • . . . . . . 807 noiksi pienviljelijöille kiviperäisten pel-
143: 161. Leivo-LMsson y. m., rah. al. N:o 77: Ko- tojen raivaamista varten . . . • • . . . . . . . . 826
144: rotetun määrärahan osoittamisesta avus- 175. H. Simonen y. m., rah. al. N:o 91: Ko-
145: tukseksi Pohjola-Norden yhdistykselle 808 kotetun määrärahan osoittami,sesta
146: 162. Penttala y. m., rah. al. N:o 78: Koro- Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan perua-
147: tetun määrärahan osoittamisesta avus- kuivatussuunnitelman •toteuttamista var-
148: tukseksi Suomi-Seuralle ulkosuomalais- ·ten . . . . . • . . . • • • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 827
149: toimintaa varten . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 810 176. Hootala y. m., rah. al. N:o 92: Mää-
150: 163. Saukkonen y. m., rah. al. N:o 79: Mää- rärahan osoittamisesta Keski- ja Poh-
151: rärahan osoilttamisesta avustukseksi Suo- jois-Pohjanmaan peruakuivatustöitä var-
152: men Puheopiston työn tukemiseksi . • 811 ten . . . . . . . . . • . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 828
153: 164. Rantamaa. y. m., rah. al. N:o 80: Koro- 177. Riihimälc'i y. m., rah. al. N:o 93: Määrä-
154: tetun määrärahan oooittamisesta sti- rahan osoittamisesta avustuksiksi pien-
155: pendeiksi ulkomaalaisille tutkijoille Suo- viJ.jelijöille lasku- ja viemäriojien kai-
156: men oloihin tutustumista varten • . • . . . 812 vuukustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . 829
157: 165. Ryömii y. m., rah. al. N:o 81: Korote- 178. RViJI,inen y. m., rah. al. N:o 94: Määrä-
158: tun määrärahan osoittamisesta stipen- ra;han osoittamise,sta avustuksilksi ja
159: deiksi ja avustuksiksi korkeakouluopin- lainoi!ksi pienviljelijöille kiviperäisten
160: toja varten . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 813 peltojen raivaamista varten • . . . . . . . . • 830
161: 166. J. Wirtanen y. m., rah. al. N:o 82: Mää- 179. Vennamo y. m., rah. al. N:o 95: Määrä-
162: rärahan osoittamisesta stipend·eiksi Yh- rahan osoittamisesta palkkioiksi heikko-
163: dysva-ltain ja Kanadan suomalaissyntyi- kuntoisten peltojen kunnostamiseksi pe-
164: sille opiskelijoille opintojen harjoit•ta- rusparannustoimenp1teillä . . . . . . . . . . . • . 831
165: mista varten Suomessa . . . . . • . . . • • . . . . 814 180. Pakkanen y. m., rah. al. N:o 96: Koro-
166: 167·. Rantamaa y. m., rah. al. N:o 83: Mää- tetun määrärahan osoilt.tamisesta sala-
167: rärahan osoittamisesta Amerikan suoma- ojituslainoja ja -avustuksia varten . • 832
168: laisten lasten Suomeen tehtävää opis- 181. Okko y. m., rah. al. N:o 97: Määrära-
169: kelu- ja tutustumismatkaa varten . .. . . . 816 han osoittamisesta Etelä-Saimaan maa·
170: 168. Honka y. m.,
171: rah. al. N:o 84: Määrära- mieskoulun ottamiseksi valtion haltuun 833
172: han osoittamisesta avustukseksi Ylioppi- 182. Saalasti y. m., rah. al. N:o 98: Määrä-
173: laskunnan Laulajille Amerikan Yhdys- rahan osoittamisesta avustukseksi Suo-
174: valtoihin ja Kanadaan tehtävää kon- mussaJmen emäntäkouluUe • . • . . . . . . . . . 834'
175: serttimatkaa varten . . • • . . • . . . . . . . . . . . 818 183. Brander y. m., rah. al. N:o 99: Määrä-
176: 169. V. Eskola y. m., rah. al. N:o 85: Koro- rahan osoittami!sesta Kiteen mieskoti-
177: tetun määrärahan osoittamisesta ylimää- teollisuukoulun rakentamista val'ten . . . 835
178: räisten maanmittausinsinöörien ja maan- 184. Lampinen y. m., rah. al. N:o 100: Mää-
179: mittausauskultanttien palkkauksia varten 819 rärahan osoi!ttamisesta eräisiin uudistus-
180: VI Sisä1Iysluettelo 1950.
181:
182:
183: Siv. Siv.
184: ja korjaustöihin Uudenmaan maamies· 195. Hirvensalo y. m., rah. at N:o 111: Ko-
185: koululla pienviljelijäkurssitoiminnan ai- rotetun määrärahan osoittamise3ta maa-,
186: kaansaamista silmällä pitäen . • . . . • • • • 836 metsä- ja kotitalouden edistämistyötä
187: 185. Pyy y. m., rah. al. N:o 101: Määrära- suorittavien neuvontajärjestöjen val-
188: han osoittamisesta avustukseksi Pai- tionavustuksiin . . . . . • • • . . • . . ... . . • • . . . 851
189: mion Maatalouskerho-opiston saunara- 196. Riihimäki y. m., rah. al. N:o 112: Ko·
190: kennuksen rakentamista varten • . . • . • • 838 rotetun määrärahan osoittamisesta avus-
191: 186. Hiltwnen y. m., rah. al. N:o 102: Määrä- tukseksi Pienviljelijäin Liitto r. y:lle . . 854
192: rahan osoittamisesta avustukseksi ja 197. Koskinen y. m.,rah. al. N:o 113: Mää-
193: lainruk.si Varkauden ~talouskoulun kou- räl'ahan osoittamisesta avustukseksi Suo-
194: lutalon rrukennustöiden loppuun saat- men pienviljelijäin liitolle kotitalous-
195: tami·sta vavten . . . . • • . . . • . . . . . • • . • . • • 839 neuV'ojain pal!kkaamista varten . • . . . • 855
196: 187. Ikonen y. m., rah. al. N:o 103: Määärä- 198. Hirvensalo y. m., rah. al. N:o 114: Mää·
197: rahan osoittamisesta avustukseksi ja lai- rärahan osoittamisesta eräitä laidun-
198: naksi Etelä-Hämeen maamieskoulun kou- kokeita ja -tutkimuksia varten • . . . . • . . 856
199: lurakennuksen rakentamiseen . . . . • . . . • • 840 199. Perkonoja y. m., rah. al. N:o 115: Ko-
200: 188. Pyörtänö y. m., rah. al. N:o 104: Mää- rotetun määrärahan osoittamisesta avus-
201: rärahan osoittamisesta Joensuun nais- tuksiksi maataJ.ouskoueiden hankkimi-
202: ~kotitoollisuuskoulun opetus:kalust·on seksi pienviljelijäväestölle . . . • . • . . • . . . 857
203: uusiiiltaa varten . • . . . • • • . . . • . • . . . • • . . 841 200. Perkonoja y. m., rah. al. N:o 116: Ko-
204: 189. Kullberg m. fl., fin. mot. N:o 105: An- rotetun määrärahan osoittamisesta avus-
205: gående anvisande av anslag för upp- tuksiksi ja !ainoiksi AIV-rehusäiliöiden
206: förande av ett skol.hus för överby skola rakentamiseksi pientiloille . • . . . . . . . • • . 858
207: för landsbygdens yrken . . . . . . . . . . . . . . 842 201. Riihinen y. m., rah. al. N:o 117: Koro-
208: 189. Kullberg y. m., rah. al. N:o 105: Kou- lte.tun määrärahan osoittamisesta v&ki-
209: lurakennuksen rwke'ILtami·sek,si överby lann;oitteiden hintojen alentamista var-
210: skola för landsbygdens yrken nimiselle ·ten • • . • • . • • . . . . . . . . • . • . • • • . . . . . . . . • 859
211: ~oululle . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . • . . . 843 ·202. Luostarinen y. m., rah. al. N:o 118:
212: 190. Murto y. m., rah. aJ.. N:o 106: Määrä- Määrärahan osoittamisesta maatila-
213: rahan osoittamisesta kasvinjalostuksen talouk.sien vesi- ja viemärijoMojen ra-
214: aloittamiseksi Ruukin ja Apukan koe- kentamisen tukemiseen • • . . • . . . . . . . . . 860
215: asemilla Pohjois-Suomen pienviljelijöitä 203. E. Nurminen y. m., rah. al. N:o 119:
216: varten . • . . . • . . . . . . • • . ... . • . • . . . . . . . . • 844 Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
217: 191. Hirvensalo y. m., rah. al. N:o 107: Mää- ja !ainoiksi vesijohto- ja viemäritöiden
218: rärahan osoittamisesta Juomataudin vas- alkuunsaattamiseksi maaseudulla . • • . . . 861
219: tustamiseen . . . • . . • . . . . . . . . . . . . . . • . . • 845 204. Prunnila y. m., rah. al. N:o 120: Mää-
220: 192. Ilosenberg m. fl., fin. mot. N:o 108: An- rärahan osoittamisesta pienviljelijöille
221: gående anvisande av ans1ag för utgi- vesijohtojen rakentamista varten 862
222: vande av understöd åt yrkesfiskare, vil- 205. Torvi y. m., rah. al. N:o 121: Määrä-
223: kas fiskebåtar eller storbragder gått rahan osoittamisesta kaivojen rakenta-
224: förlorade . . . • . . . . . . . • . . . . . • . . . . . . ... . 846 miseksi vähävaraisilla perheille ja pien-
225: 192. Ilosenberg y. m., rah. al. N:o 108: Mää- viljelijätalouksille . . . . . . . . . . . . . . . • . . • 863
226: rärahan osoittami.seslta avustusten an- 206. Rytinki, rah. al. N:o 122: Määrärahan
227: tamisea~si ammaktiikalwstajille mene- osoittamisesta avustuksiksi harvaan asu-
228: tetyistä kalastusveneistä tai pyydy.k- tun maaseudun sähköistämistä varten 864
229: s~stä . . . • . • . . • . . • . • • . . . . • . . . . • • . • . . . 847 207. Riihimäki y. m., rah. al. N:o 123: Mää-
230: 193. llyhtä y. m., rah. al. N:o 109: Korote- rärahan osoittamises:ta avustuksiksi pien-
231: tun määrärahan osoittamisesta Poh- vhljelijöiRe lautaloiden rakentamista
232: jois-8uomen ja itäisen rajaseudun maa- varten . . . . . . . . . . • . . • . . . . . • . . . . . . . . • 865
233: talouskirjanpitotoiminnan tehostami- 208. lliihimälci y. m., rah. al. N:o 124: Mää-
234: seksi . • . . • • • . . . • . • • . . . • • . • . . • • . . . • • . 848 rärahan osoittamisesta avustuksiksi pien-
235: 194. Linna y. m., rah. al. N:o 110: Määrä- viljelijöille jalostetuista karjoista ·pol-
236: rahan osoittamisesta puutarhaneuvon- veutuvien lehmävasikoiden hankkimista
237: nan yh'teistoimi:kunnan <työtä va"tten • . 849 var.ten . . . . • . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 866
238: Sisällysluettelo 1950. VII
239:
240: Siv. Siv.
241: 209. E. Koivisto, rah. al. N:o 125: Määrä- 222. Raatikainen y. m., rah. al. N:o 138:
242: rahan osoittamisesta avustuksiksi eräille Määrärahan osoittamsesta Pohjois-Suo-
243: siirtoväkeen kuuluville heinän hankki· men soiden raivaamista varten • • • . • • • • 880
244: mista ja kuljettamista varten . • . . • • • • 867 223. Friman y. m., rah. al. N:o 139: Määrä-
245: 210. Vennamo y. m., rah. al. N:o 126: M'åä· rahan osoittamisesta Inarin kunnassa
246: rärahan osoittamisesta avustuksiksi sijaitsevien Musta-, Harppi- ja lKsit-
247: eräille maanhanlcintatilojen asukkaille ta.järven ikuivatu~.töiden aloittamista
248: heinänhankintaa varten • . • • . . • • . . • • • • 868 varten • . . • • • • • • • . . . • . • . . . . • • • • • • • . • 881
249: 211. E. Pusa y. m.,rah. al. N:o 127: Mää- 224. Friman y. m., rah. al. N:o 140: Määrä-
250: rärwhan osoittamisesta vwkirehujen rahan ol!oittamisesta Inarin kunnassa
251: hinnan,kor:otuksen estämis6lksi . . • • • . • • 869 olevan Neitiaavan suoalueen 'kuivatus-
252: 212. E. Pusa y. m., rah. al. N:o 128: Mää- töiden aloittamista var,ten . . • • . . • • . • 882
253: rärahan oso1ttamisesta väkilannoittei- 225. Tainio y. m., rah. al. N:o 141: Määrä-
254: den hinnan säilyttämiseksi entisellä ta- rahan osoi,ttamisesta Pohjois-Suomen
255: solla . • • • • . . . • • • • . . . • • . . • • . . . . • • • • • . 870 soiden raivaamista var.ten . . • • . . • . • . . 883
256: 213. Väyrynen y. m., rah. al. N:o 129: Mää- 226. Friman y. m., rah. al. N:o 142: Määrä-
257: rärahan osoittamisesta eräiden Rova- ra:han osoitltamisest·a Portimojärven
258: niemen ikauppaloosa sijaitsevien vuok· kuivattamiseksi • . . . • • • . • . • • . • . • • • . • • 884
259: ra-alueiden itsenäisiksi ton:teiksi lunas- 227. Ryhtä y. m., rah. al. N:o 143: Määrä-
260: ltamiseen . • • . . . . . . . . . . . • • • • . . • • . • • • • 8 71 rahan osoittamisesta Pohjois-Suomen ra-
261: 214. Koivuranta y.m., rah.al. N:o 130: Mää- jaseutukunnissa suori-tettavia pienten
262: rärahan osoittamisesta rappiolle joutu- uudisraivausalueitten kuivatustutkiniuk-
263: neiden asutusteiden kuntoonpanoa var- sia varten . • • . . . . • . . • . . . • . • . • • . . . • • • 885
264: ten . • . . . . . • • . . . . . • . • • • . • . . • . . . . • • . . . 872 228. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 144:
265: 215. M. Leskilnen y. m.,rah. al. N:o 131: Ko· Määrärahan osoittamisest•a Petsamon
266: rotetun määrärahan osoittamisesta avus- sii~toväern sosiaaliseen avustamiseen • . 886
267: tuksiksi maaseudun asunto-olojen paran· 229, E. Koivisto, rah. al. N:o 145: Määrä-
268: itamista varten • . . . • • • . . . • . . • • • • . • • . . 873 rahan osoittll!m~sesta Pohjois-Suomen
269: 216. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 132: häv~tetyn alueen sosiaalisen rwkennus-
270: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi toiminnan ,tuJkemis~k:si • . . . . . . . • • • • • • 887
271: Pohjois-Suomen jälleenrakentajille väli· 230. Riihimäki y. m., rah. al. N:o 146: Mää-
272: aikaisten asumusten rakentamisesta . . • . 874 rärahan osoi:tltamisesta suojametsien ja
273: 217. Pyörtänö y. m., rah. al. N:o 133: Mää- -puistojen istuttamiJseksi Porin kaupun-
274: rärahan osoittamisesta lähinnä ~täisen gin Latt·omeren asutusalueelle . . • • • . . 888
275: rajaseudun pieneläjäperheitten asunto- 231. Vennamo y. m., rah. al. N:o 147: Mää-
276: olojen parantamiseen . . . . . . . . . . • . . . . . 875 rärahan osoittamisesta epäonnistuneen
277: 218. Koivuranta y. m., rah. al. N:o 134: Mää- sadon korvaamiseksi maanhankintrulain
278: rärahan osoittamisesta avustuksiksi eräi- nojalla maata .saaneille • . . . . . . . . . . . • • 889
279: den asutuslainsäädännön nojalla perus- 232. Koivuranta y. m., rah. al. N:o 148: Mää-
280: tettujen tilojen rakennusten paranta- rärahan osoittamisesta Koi1lis-Suomen
281: mista var.ten • . . . • • • • . . . . . . • . . . • • • . . • 876 metsänhoitolautwkunnan perustamiseksi 890
282: 219. Riihimälci y. m., rah. al. No: 135: Mää- 233. Lepistö y. m., rah. al. N:o 149: Korote-
283: rärahan osoittamisesta tiinateiden ra· tun määrärahan osoittamisesta avustuk-
284: kennusavustuksiksi pienviljelijöille . . . . 877 siksi metsänparannustöiden kustantami-
285: 220. Rytinki y. m., rah. al. N:o 136: Määrä- seksi • . ... . . . . . . . . . . . • • • . . . • . . . . . . . . . 892
286: rahan osoittamisesta asutustoiminnan 234. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 150: Mää-
287: yhteydessä rakennettujen teiden ja kui· rärahan osoittamisesta .porojen hankki-
288: vatuskanavien kunnostamiseksi . • . . . . 878 miseksi koltille • • • .. • • .. • . . • .. .. . . • • • 894
289: 221. J. Pusa y. m., rah. aJ.. N:o 137: Koro· 235. Lepistö y. m., rah. al. N:o 151: !Wro:te-
290: tetun määrärahan osoittamisesta tie- ja tun määrärahan osoittamisesta maata-
291: kuivatustöiden rahoittamiseksi vapaaeh- louden tuotantokustannusten tasoitta-
292: toisin kaupoin hankituilla tiloilla . • • • • 879 mista varten • . . . . . . . • • • . • • . . . . . • . . . . 895
293: vm Sisällysluettelo 1950.
294:
295: Siv. Siv.
296: 236. Bitihimäki y. m., rah. al. N:o 152: Koro- maankauppatoi..miaton henkilökunnan
297: tetun määrärahan osoittamisesta maito- palkkausta; varten ....••.•... , •• , • • • 914
298: taloustuotannon tukemiseen . . . . . . • • . • • 897 251. B01Ut111io y. m., rah. al. N:o 167: Määrä-
299: 237. Paasio y. m., rah. al. N:o 153: Määrä- rahan usoittamisesta kauppa- ja ·tool-
300: rahan osoittamisesta kalajäähdyttämön l:isuusministeriön 8!llmatinvalinnan oh-
301: perustamiseksi Turun saaristoon • . • . . . 898 jausroimis:ton virtkailijain palkkauksiin 915
302: 238. Lahtela y. m., rah. al. N:o 154: Määrä- 252. Väyrynen y. m., rah. al. N:o 168: Mää-
303: rahan OiSOittamisesta avustwkseksi ja rärahan osoittamisesta kauppa- ja teol-
304: lainruksi Poro ja Riista Oy:lle jäädyt- lisuusministeriön taloudellisen tutkimus-
305: tämön rakentamista varten Rovanie- .toimiston palkkauksiin . . . • • . • . . • . • . • • 916
306: melle • . • • . • . • • • • • • • . . • . • • • . • . . . • . . • 899 253. Niskala y. m., rah. al, N:o 169: Määrä-
307: 239. Säve.lä y. m., rah. al, N:o 155: Määrä- rahan ·osoittamisesta ~öytöpalkkioiden
308: rahan osoittamise·sta avustukseksi Länsi- maksamista varten malmin etsijöill.e • • 917
309: Suomen Sokeritehdas Oy:n tehtaan ra- 254. Kaukamaa y. m., rah. ai. N:o 170: Ko-
310: kentamista varten . . . . . . • • • . . . . . . . . . . 901 rotetun määrärahan osoittamisesta Rau-
311: 240. Byhtä y. m., rah. al. N:o 156: Korote- man Kauppaoppilaitoksen Kannatusosa-
312: tun määrärahan osoiJttamisesta kunnan- keyhtiön ylläpitämän kauppaoppilaitok-
313: ja kyläiteiden rakentamisen avustami- sen lisärakennushankkeen rahoittamista
314: seen • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . 903 varten . • • • . . . . . • . . . . . . . • . . • . . . . • • . • • 918
315: 241. Bytilnki, rah. al. N:o 157: Määrära;han 255. Kajala y. m.,
316: rah. al. N:o 171: Korote-
317: osoittamisesta Pudasjärven kunnassa ole- tun määrärahan 'Osoittamisesta ra:ken-
318: van Korpisen ikyläJtien kunnostamiseksi 904 nusavustuksiksi kuunailisille ja yksi-
319: 242. N. Nwrmilnen y. m., rah. al. N:o 158: tyisille teknillishlle, ammatti- ja kaup-
320: M'åärärahan osoittamisesta Särkikylän- paoppilaitoksille .. .. .. . . . . .. .. .. .. . • 919
321: Pitkäsalon kylätien kunnostamiseen . . . 905 256. Luostarinen y. m., rah. al. N:o 172:
322: 243. LeppihaZme y. m., rah. al. N:o 159: Mää- Määrärahan osoittamisesta tutkimus-
323: rärahan osoittamisesta Jämin ilmailu- ja opetuspesulan rakentamiseen . . • . • 920
324: koulun ja urheilukeskuksen toiminnan 257. TaM!.io y. m., rah. al. N:o 173: Määrä-
325: tukemiseksi . • . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . . . 906 rahan osoittamisesta suunnitelman laa-
326: 244. NiskaZa y. m., rah. al, N:o 160: Määrä- ,timiseen Koillis-Lap:in puunjalostusteol-
327: rahan osoittamisesta Kaulinrannan-Ko- lisuuden kehittämiseksi • . . . . . • . . . . . • • 921
328: larin rautatiesuunnan tutkimista varten 907 258. Aattela y. m., rah. al. N:o 174: Määrä-
329: 245. J. Wirtanen, rah. al, N:o 161: Määrä- rahan osoiJttamisesta Käsiteollisuus-
330: rahan osoittamisesta Tampereen-Ikaa- 'lii1lto r. y:lle ikäsi- ja pie111teolli:suuden
331: listen-Seinäjoen rautatien maastotut- ammattiteknillisen ra.tionalisoimis- ja
332: kimuksia varten • • . . . . • . • . . . . . . . • . . . 908 neuvoutatyön tukemiseksi . . . . . . . . • • • 923
333: 246. E. Koivisto y. m., rah. a:l. N:o 162: 259. V. Turunen y. m., rah. al. N:o 175:
334: Määrärahan osoittamisesta Kemin kau- Määrärahan osoittamisesta työväensuo-
335: pungille Ajoksen syväsataman rakenta- jelu- ja huoltonäyttelyn uusimista ja
336: mista varten . . . . • . . . . . . . • • . . . . . . . . . . 909 kiertävää sosiaalinäyttelyä varten . . . . • 924
337: 247. TaM!.io y. m., rah. al. N:o 163: Määrä-
338: 260. KauhuJnen y.m., rah.al. N:o 176: Mää-
339: rahan osoittamisesta Kemin syväsata-
340: rärahan osoittamisesta sokeanavustuk-
341: man rakennustyön jatkwmista varten • • 910 sen korottamista varten . . • . . . . . . . . . . . 925
342: 248. Leikola y. m., rah. al. N:o 164: Määrä-
343: rahan osoittamisesta Porin lyhytaalto- 261. KoohuJnen y. m., rah. al. N:o 177: Mää-
344: ll!seman ikäyttämiseksi ulkomaiseen tie- rärahan osoittamisesta invaliidirahan
345: doitustoiminta:an • . • • . . • . • • . • • • . . • • • • 912 ilwrorttam:ista varten • . . • . . . . . . • . • . • . 927
346: 249. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 165: 262. K0111thanen y. m., rah. aL N:o 178: Mää-
347: Määrärahan osoittamisesta tie- ja vesi- rärahan osoittamisesta avustuksiksi in-
348: rakennushallinnon !insinöörien ulkomai- valiidiavustuksista osatttomiksi jääneille
349: sia opintoja varten ...••...•......•.. 913 tuberkuloosi-invaliideille • . . . . . . . . . . . . . 928
350: 250. K0111tppi y. m., rah. al. N:o 166: Määrä- 263. Perkanoja y. m., rah. al. N:o 179: Mää-
351: rahan osoittamisesta kauppa- ja teol- rärahan osoittamisesta korvausten mak-
352: lisuusministeriön kauppaosaston ulko- samiseksi punaisilla invaJ.iideille . . . . . . 929
353: SiJsä1lyslueltotelo 1950. IX
354:
355: Siv. Siv.
356: 264. Pyörtänö y. m., rah. al. N:o 180: 'Mää- rärahan osoittamisesta varattomien van-
357: rärahan osoittamisesta avustuik.seksi husten avustamiseksi . . . • . • • . . . . • . • . • • 947
358: Sokeain Huo1to r. y:lle virhlstysilwdin 279. M. Järvinen y. m., rah. al. N:o 195: Bto-
359: hankkimiseksi sokeiJle . . . • . . . . . . . . . . . 930 rotetun määrärahan osoittamisesta rait-
360: 265. J. Wirtanen y. m., rah. al. No: 181: tiustyön tukemiseen . . • . . . • • . • . . . . . . . . 948
361: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi 280. Aattela y. m., ra;h. al. N:o 196: Korote-
362: ja lainaksi Suomen Kirkon Sisäläili.etys- rtun määrärahan osoittamisesta raittius-
363: seuralle Vaalijalan holtolarakennusta työn kannwttamiseen • • . • . • • . . . • . . . . • 949
364: varten • . • . • • • . • • . • • . • • • . • . • . • . • . • . • • 931
365: 281. Torvi y. m., rah. al. N:o 197: Määrära-
366: 266. Torvi y. m., rah. al. N:o 182: Määrä- han osoittamisesta maksuttomien m~~;t
367: raha.n osoittamisesta lastenseimien ja kojen järjestämiseksi lomaansa viettä-
368: päiväkotien perustamista varten • • • • 932 ville vähävaraiJsille äideille . • . • • . . . . • 950
369: 267. M. Järvinen y. m., rah. al. N:o 183: Ko-
370: 282. Friman y. m., rah. al. N:o 198: Korote-
371: rotetun määrärahan osoittamisesta avus- tun määrärahan osoi:ttamisEliBta raJlLti-
372: tuksiksi lastenkotien ylläpito- ja raken- avustukaiin . • . • . • . . . . . • • . . . . . . . . . . • • 951
373: nusmenoihin ..•.•.••..•.•.•...• , • • . • 933 283. Tervo y. m., rah. al. N:o 199: Määrära-
374: 268. Balmela-Järvilnen y. m., rah. aJ. N:o 184: han os'OittamiseSJta lisäikorvauksen suo-
375: Korotetun määrärahan osoittamisesta rittamiseksi eräille ensimmäisen kor-
376: lastenkortien perustamiakustannuksiin • • 934 vauslain mukaan korvausta saaneille 952
377: 269. Borg-Bwndman y. m., rah. al. N:o 185: 284. Mustonen y. m., rah. al. N:o 200: Mää-
378: Korotetun määrärahan osoittamisesta rärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
379: Ebeneser-kodin lastentarhaopettaj atar- nille niiden suunnittelemien ensitärkei-
380: seminaarin ylläpitämiseksi • . . . . • • • . • • 935 den töiden teettämiseksi . . • . • . . . . . . . . . 954
381: 270. Jalas y. m., rah. al. N:o 186: Määrära- 285. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 201:
382: han osoittamisesta väestölHton sosiaali· Määrärahan osoittamisesta a vustuksiksi
383: neuvolan :toiminnan •turvaamiseksi • . . • 936 vaikeuksiin joutuneille kunnille • . • . . . 955
384: 271. M. Järvinen y. m., rah. al. N:o 187: 286. :Rytillllci y. m., rah. al. N:o 202: Määrä-
385: Määrära;han osoittamisesta lasten maalle rahan osoittamisesta 11vustuksiiksi v~~;i
386: smrron tukenrlseen .......•.•.....••.. 938 ikeuk.siin joutuneille kunnille . . . . . . • . 956
387: 272. M. JÖJI'vinen y. m., rah. al. N:o 188: 287. Tauriainen y. m., rah. al. N:o 203: Mää-
388: Määrärahan osoittamisesta kesävirkis- rärahan osoittamisesta avustuksiksi ta-
389: tyksen antamiseksi ilapsille, jotka eivät loudellisiin vaikeuksiin joutuneille kun-
390: ole kansa;koululapsia . . . • . • . • • . . . . . . • . 939 nille . . . . . . . . . • . • . . . . . • . • . . . . • . . . . . . 957
391: 273. Brander-Wallin y. m., rah. al. N:o 189: 288. Kauhanen y. m., rah. al. N:o 204: Mää-
392: Määrärahan osoittamisesta kesävirkis- rärahan osoittamisesta vaikeuksiin jou-
393: tyksen antamiseksi lapsille, j!l'tka ei ole tuneiden kuntien talouden tukemiseksi 958
394: kansakoululapsia • . • . • • • . • . . . . . . . . . • . 940 289. Ahmavaara y. m., rah. al. N:o 205: Mää-
395: 274. Leivo-Larsson y. m., rah. al. N:o 190: rärahan oa!l'ittamisesta korvauksen
396: Määrärahan osoittamisesta lasten maal- myöntämiseksi vapauden menetY'ks,estä
397: ~esfuron ja äitien lomamatkojen tukemi- eräiiBsä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 959
398: seksi . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 941 290. Honka y. m., rah. al. N:o 206: Määrä-
399: 275. Aattela y. m., rah. al. N:o 191: Määrä- rahan osoittamisesta korvauksen suorit-
400: rahan osoittamisesta vähävaraisten van· tamiseksi eräille rauhansopimuksen joh-
401: husten asunto-olojen parantamiseen • • . . 942 dosta vakinaisesta palveluksesta vapau-
402: 276. .Aattela y. m., rah. al. N:o 192: Määrä- :tetuille up.seereiUe .. • • . • . • . . . . . . . • . . 960
403: rahan osoittamiJsesta avustuksilksi ikan· 291. lMerholm y. m., rah. al. N:o 207: Mää-
404: sanelä~elain ulkopuolella oleville vähä- riilrahan osoilttamisesta korvauksiksi
405: varailllille van·hu~sille • . • • . • . . . . • . • • • • 944 erä.iden sodan aikana meripalveluk-
406: 277. Pyy y. m., rah. al. N:o 193: (Määrära- sessa kuolleiden tai kadonneiden ·hen-
407: han osoittamisesta eläkkeiden myöntämi- lk.ilöiden om~~;isille • • . . • . . . . . • . • • . . . . 9&1
408: seksi hädänalaisessa asemassa oleville 292. Riihimäki y. m., rah. al. N:o 208: Mää-
409: vanhuksille .. . • • . • . . . . • • • • . . . . • • . • • . . 946 rärahan osoittamisesta korvauksiksi vuo-
410: 278. Stenberg y. m., rah. al. N:o 194: Mää- den 1918 kansalaissotaan punaisella puo-
411:
412: 2
413: X SiJSällly'Slu.OOJtelo 1950.
414:
415: Siv. Siv.
416: ~ellaosallistuneille ja siitä vahinkoja rärahan osoittamisesta junanlähetyspalk-
417: kärsineille • . . . . . . . . . • . . . . . • . • . • • • • . • 963 kion korottamista varten • • . • . . . • . . . . 982
418: 293. Väyrynen y. m., rah. aJ. N:o 209: Mää- 307. SaUkkonen y. m., rah. al. N:o 223: Mää-
419: rärahan osoittamisesta päivärahan mak- rärahan osoittamisesta eräiden ylimää-
420: sami'seksi Pohjois-Suomen hävitetyn räisten ,tointen perustamiseksi posti- ja
421: alueen viran ja <toimen haltijoille • . • • 964 lennätinla,i,tokseen . • . • . . . . . • . • . . . . . . . 983
422: 294. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 210: 308. Hykk<iälä y. m., rah. al. N:o 224: Mää-
423: Määrärahan osaittamisesta Pohjois-Suo- rärahan osoittamisesta Kouvolan asema-
424: men hävitetyn alueen viran ja toimen rakennuksen rakentamista varten • . . • 985
425: haltijain päivärahan maksamista varten 966 309. T'lllllffna y. m., rah. al. N:o 225: M'åärä-
426: 295. Prunnila y. m., rah. al. N:o 211: Koro- rahan osoittamisesta Helsingin ratapi-
427: tetun määrärahan osoittamisesta syömä- han laajentamista varten . • . . . . . . . . . . 986
428: viljan hinnan aJentamiseksi koko maassa 967 310. Tauri/Wnen y. m., rah. al. N:o 226: Ko-
429: 296. Olcko y. m., rah. al. N:o 212: Korote- rotetun määrärahan osoittamisesta Hy-
430: tun määrärahan osoittamisesta koti- rynsalmen-Pesiön-Kiantajärven rata-
431: maisten maitotaloustuotteiden kaup- osan rakennustöihin •.....•......... 988
432: paansaannin edistämiseksi suoritettavia 311. Peltonen y. m.,rah. al. N:o 227: Mää-
433: palkkioita ja avustuksia varten . . • . • . 968 rärahan osoittamisesta töiden jatkami-
434: 297. E. Pusa y. m., rah. al. N:o 213: Määrä- seksi Suolahden-Haapajärven radalla 989
435: rahan osoittamisesta maataloustuotan- 312. Peltonen y. m., rah. al. N:o 228: Mää-
436: non tukipalkkiai.ksi peruute<ttavien hin- rärahan osoittamisesta töiden j&tkami-
437: nankorotusten asemesta • . . . . . . . • . • • • • 970 seksi Joensuun-Koveron radalla • . . . 991
438: 298. Twurna y. m., rah. al. N:o 214: Määrä- 313. Koivuranta, rah. al. N:o 229: Määrä-
439: rahan osoittamisesta n. s. korvauseläk- rahan osoittamisesta Rovaniemen-So-
440: keiden suorittamista varten . . . . • . . . . • 972 dankylän-Pahtavaaran rautatien raken-
441: 299. Väyrynen y. m., rah. al. N:o 215: Mää- .tamista val'ten . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 992
442: rärahan osoitt·amise,sta eräiden asema- 314. Lahtela y. m., rah. al. N:o 230: Määrä-
443: päämkön ja konttorinhoitajan vil'ko- rahan osoittamisesta rautllltien rakenta-
444: jen palkkauksen kor{)1;1ta:Ilili:!een . • . . • . 973 miseksi Kemijärven asemalta Taivalkos-
445: 300. Peltonen y. m., rah. al. N:o 216: Mää- kelie . • . . . . . . . . . • . • . . . . . • . . . • . . . . . . . 994
446: rärahan osoittamisesta eräiden virkojen 315. P~•umalainen y. m., rah. al. N:o 231:
447: ja. toimien perustamiseksi valtionrauta- Määrärahan osoittamisesta Suolahden-
448: teille Rauman rautatietä varten . . • . • • 97 4 Haapajärven radan rakennustöiden jat-
449: 301. Peltonen y. m., rah. al. N:o 217: Mää- kamista varten • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 996
450: rärahan osoittamisesta liikennetaloudel- 316. PeUonen y. m., rah. al. N:o 232: Määrä-
451: lisen tutkimuslaitoksen perustamiseksi rahan osoittamisesta Siilinjärven-Juan-
452: rautatiehallitukseen . . . . . . . . . . • . . . . . . . 976 tehtaan rautatien rakentamiseen • . . . . . 997
453: 302. Tervo y. m., rah. al. N:o 218: Määrä- 317. Saariaho y. m., rah. al. N:o 233: Mää-
454: rahan osoittamisesta uusien asemestarin rärahan osoittamisesta rataosan Kou-
455: virkojen perustamista varten . . . . . • • • 977 vola-Inkeroinen muuttamiseksi kaksi·
456: 303. Tainio y. m., rah. rul. N:o 219: Määrä- raiteiseksi • . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 998
457: rahan osoittamisesta Kemin aseman toi- 318. Kuittinen y. m., rah. al. N:o 234: M'åä-
458: sen luokan vaihdemiehen tointen muut- rärahan osoittamisesta Suhos·en ylikäy-
459: tamiseksi ensimmäisen luokan ~vaihde tävän rakentamiseen • . . • . . . . . . . . . . . • 999
460: miehen toimiksi . .. • . . . . . . . . . . . . . . • • 979 319. Hakkila y. m., rah. al. N:o 235: Määrä-
461: 304. .Aattela y. m., rah. al. N:o 220: Määrä- rahan osoittamisesta uusien makuu- ja
462: rahan osoittamisesta pukuavustuksen päivävaunujen rakentamista val'ten • . . . 1000
463: maksamiseksi erittäin likaista työtä te· 320. Kajala y. m., rah. al. N:o 236: Määrä-
464: keville rautaticlä-isille • • . . • • . . • . . . • . • • 980 rahan osoittamisesta postitalon rakenta-
465: 305. M. Järvinen y. m., rah. al. N:o 221: miseksi Lahden kaupunkiin . . • . • . . . • • 1001
466: Määrärahan osoittamisesta pukuavustuk- 321. Okko y. m., rah. al. N:o 237: Määrä-
467: sen maksamiseksi eräille valtionrauta- rahan osoittamisesta Lappeenrannan
468: teitten toimenhaltijaryhmille • • . . . . . . . . 981 postitalon rakennustöiden aloittamista
469: 306. Väyrynen y. m., rah. al. N:o 222: Mää- varten .•..........................•• 1002
470: Sisä.Ny<Siluelltelo 1950. XI
471:
472: Siv. Siv.
473: 322. Lap-pi-Seppälä y. m., rah. al. N:o 238: mintaa varten kiinnitystä vastaan Lipe-
474: Korotetun määrärahan osoittamisesta rin ammattioppilaitokseen . . . • . . . . . . • • 1019
475: postitalojen ja posti- ja lennätinlaitok- 336. Saukkonen y. m., rah. al. N:o 252: Mää-
476: sen henkilökunnan asuintalojen rakenta- rärahan osoittamisesta !ainoiksi yksityis-
477: mista varten . . . . • • • • . • . . . . . • . . . . . . . • 1003 'ten oppikoulujen koulutalojen rakenta-
478: 323. Pyy y. m., rah. al. N:o 239: ir.fåärära- mista varten •.•.............•••.•..• 1021
479: han osoittamisesta posti- ja lennätinlai- 337. öhman m. fl., fin. mot. N:o 253: An-
480: toksen kaukoverkoston parantamista gående anvisande av anslag för utgi-
481: varten 1004 vande av ett lån åt studentkåren vid
482: 324. Mwrto y. m., rah. al. N:o 240: Määrä- Åbo Akadblni för dess studenthem •... 1022
483: rahan osoittamisesta puhelimen saami- 337. öhman y. m.,
484: rah. al. N:o 253: Määrä-
485: seksi eräisiin Pyhännän kunnan ky- rahan osoittamisesta ~ainan antamista
486: liin ......••........................ 1005 varten Åbo Akademin ylioppilaskunnan
487: 325 • .A.attela y. m., rah. al. N:o 241: Määrä- ylioppilaskotia var,ten • • . • . . . • • . . . . . • . 1023
488: rahan osoittamisesta postiautovarikon 338. Miikki y. m., rah. al. N:o 254: Määrä-
489: rakentamista varten Tampereelle . . . . . . 1006 rahan osoittamisesta halpakorkoiseksi
490: 326. Twrkka y. m., rah. al. N:o 242: Määrä- lainaksi Etelä-Saimaan maamieskoulun
491: rahan osoittamisesta postiautovarikon kannatusyhdistykselle koulutalon raken-
492: rakentamiseksi Ouluun . . • . • • . . . . . . • . 1007 tamista varten . . • • . . . . . . . . . . • . • • . . . . 1024
493: 327. Pyy y. m., rah. al. N:o 243: Määrära- 339. Jalas y. m., rah. al. N:o 255: Määrära-
494: han osoittamisesta asuntojen rakentami- han osoittamisesta lainaksi Raajarikko-
495: seksi valtion sähköpajaTie Mäkkylään .. 1008 jen Koulusää:tiön koulurakennuksen ra-
496: 328. Riihimäki y. m., rah. al. N:o 244: M'åä- kennustöiden jatkamista varten .....• 1025
497: rärahan osoittamisesta valtion osuuksien 340. Öhman, fin. mot. N:o 256: Angående
498: merkitsemiseksi pienviljelijäin maata- anvisande av anslag för utgivande av
499: louskoneyhtymien osakepääomista 1009 ett understödslån för Svenska Handels-
500: 329. V. Eskola y. m., rah. al. N:o 245: Mää- högskolans nybygge •.......•.•...•... 1026
501: rärahan osoitt:vmisesta rakennuslainoiksi 340. Öhman, rah. al. N:o 256: Määrärahan
502: maanhankintalain mukaan maansaantiin osoittamisesta. avustuslainan antamista
503: oikeutetuille . . . • . . • . . . . . . . . . • • . . • • . . 1010 varten Svenska Handelshögskolan nimi-
504: 330. Väyrynen y. m., rah. al. N:o 246: Ko- sen korkeakoulun uudisrakennusta var-
505: rotetun määrärahan osoittamisesta lai- ten •.............•...............•. 1027
506: naksi Rovaniemen kauppaJalle asemakaa- 341. Karvikko y. m., rah. al. N:o 257: Mää-
507: vapakkolunastuksiin .................• 1012 rärahan osoittamisesta lainan myöntä-
508: 331. Pyy y. m., rah. al. N:o 247: Määrära- miseksi Turun yliopiston ylioppilaskun-
509: han osoittamisesta avustuksiksi ja !ai- na1le ylioppilasasuntolan rakentamista
510: noiksi vähävaraiselle kalastajaväestölle varten . . . . . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1028
511: pyyntivälineiden hankkimista varten .. 1013 342. Aattela y. m., rah. at N:o 258: Määrä-
512: 332. E. Pusa y. m., rah. al. N:o 248: Määrä- rahan osoittamisesta !ainoiksi rautatie-
513: rahan osoittamisesta !ainoiksi korvaus- ~äisille omakotitonttien ostoa val"ten . . 1029
514: lahlen epätasaisuuksien takia kärsimään 343. Leivo-Larsson y. m., rah. al. N:o 259:
515: joutuneille siirtoväkeen kuuluville henki- Määrärahan osoittamisesta kodinperus-
516: löille ..........•.•.................. 1014 tamislainojen myöntämistä varten .... 1030
517: 333. Brander-Wallin y. m., rah. al. N:o 249: 344. Leppihalme y. m., rah. al. N:o 260:
518: Määrärahan osoittamisesta lainan myön- Määrärahan osoittamisesta kodinperus-
519: tämiseksi Porin d<iakonissalaitokselle •• 1016 ,tamislainoiksi ...••.................. 1032
520: 334. Leivo-Larsson y. m., rah. al. N:o 250: 345. Roine y. m., rah. al. N:o 261: Määrä-
521: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Suo- rahan osoittamisesta kodinperustamislai-
522: men Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle noiksi • • • • • • • . . • • • • . . . . . • . . . . . . . . . . . 1034
523: ammattioppilaitosten rakentamista var- 346. Vennamo y. m., rah. al. N:o 262: Mää-
524: ten ............................... . 1017 rärahan osoittamisesta lainoiksi sähkö-
525: 335. Smbkkonen y. m., rah. al. N:o 251: Mää- virran saamiseksi etenkin pientiloille . . 1035
526: rärahan osoittamisesta avustuslainaksi 347. Palovesi y. m., rah.llil. N:o 263: !Määrä-
527: Sotainvaliidien Veljesmtolle huoltotoi- rahan osoittamisesta !ainoiksi vähävarai-
528: xu Sisä1lysluettelo 1950.
529:
530: Siv. Siv.
531: selle pienviljelijäväelle maaseudun säh- ton ja koneiden hankkimiseksi ma!llta-
532: köistämistä varten • . . . . . • • • • . . . . . . . • 1036 louskoneiden tutkimuslaitokselle . . . . . . 1052
533: 348. Koskinen y. m., rah. al. N:o 264: Mää- 362. Suntela y. m., rah. al. N:o 278: Koro-
534: rärahan osoittamisesta !ainoiksi maaseu- tetun määräralu:m osoittamisesta kalus-
535: dun ,pientalouksien sähköistämiskustan- ton ja koneiden hankkimiseksi maata-
536: nuksia varten .....•........•.....•. 1037 louskoneiden tutkimuslaitokselle . . . . . . 1053
537: 349. Myllymäki y. m., rah. al. N:o 265: Mää- 363. Lappi-Seppälä y. m., rah. al. N:o 279:
538: rärahan osoittamisesta !ainoiksi maaseu- Määrärahan osoittamisesta tietyökonei-
539: tutalouksien sähköistämistä varten •..• 1038 den hankkimiseen rtie- ja vesirakennus-
540: 350. Vennamo y. m., rah. al. N:o 266: Mää- hallituksen käyttöön ....••.........• 1054
541: rärahan osoittamisesta !ainoiksi pien-
542: 364. Kalliokoski y. m., rah. al. N:o 280:
543: yrittäjiJlle • . • . • . . • • . . . . . . . . • . • . . . . . . 1039
544: Määrärahan osoittamisesta vuoden 1952
545: 351. Kajala y. m., rah. al. N:o 267: Koro.te-
546: olympiakisojen ulkomaisen radioinnin
547: tun määrärahan osoittamisesta ~ainoiksi
548: yleishyödyllistä asuntotuotantoa varten 1040 järjestämistä varten • . . . . . . . . • . . . . • • 1055
549: 352. V. Järvinen y. m., rah. al. N:o 268: 365. Mäkinen y. m., rah. al. N:o 281: Mää-
550: Korotetun määrärahan osoittamisesta rärahan osoittamisesta valtion teknilli·
551: Jainoiksi yleishyödyllistä asun.totuotantoa sen tutkimuslaitoksen kojeistojen ja ko-
552: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . 1041 neistojen hanlcintoihin . . . . . . . . . . . . . . . 1059
553: 353. H. Simonen y. m., rah. al. N:o 269: Ko- 366. Hiltunen y. m., rah. al. N:o 282: Mää-
554: rotetun määrärahan osoittamisesta ra- rärahan osoittamisesta Savonlinnan kes-
555: kennuslainoiksi maaseudun asunto-olojen kussairaalan rakennustöiden jatkamista
556: parantamiseen • . . . • . • . . . . . . . . . • • . . . . 1042 varten . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . HJ60
557: 354. M. Leskinen y. m., rah. al. N:o 270: 367. Niukkanen y. m., rah. al. N:o 283: Mää-
558: Korotetun määrärahan osoittamisesta rärahan osoittamisesta Etelä,Saimaan
559: rakennuslainoiksi maaseudun asunto-olo- keskussairaalan rakennustöiden aloitta-
560: jen pararutamista varten . . . . . . . . . . . . 1043 mista varten ........................ 1061
561: 355. Väyrynen y. m., rah. al. N:o 271: Ko- 368. Alanleo y. m., rah. al. N:o 284: Määrä-
562: rotetun määrärahan osoittamisesta !ai- rahan osoittamisesta Mäntän sairaalan
563: noiksi Pohjois-Suomen asutuskeskusten rakennustöiden loppuunsuorittamista var-
564: jälleenrakentamisen loppuun saattamista ten ......••........................ 1062
565: varten . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . 1044 369. Alanleo y. m., rah. al. N:o 285: Määrä-
566: 356. N. Nurminen y. m., rah. al. N:o 272: rahan osoittamisesta valtion virastotalon
567: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi rakentamiseksi Nokian kauppalaan .... 1064
568: maksuvaikeuksiin joutuneille henkilöille 370. Brommels m. fl., fin. mo·t. N:o 286: An-
569: verojen ja velkojen suorittamista var- gående anvisande av anslag för bygg-
570: ten ........•...•.•...••.....••..... 1045 nadsarbeten:a på en kombinerad kommu-
571: 357. Raatikainen y. m., rah. al. N:o 273: nal-statlig svenskspråkig eentralyrkes-
572: Korotetun määrärahan osoittamisesta skola i Vasa ........................ 1065
573: siirtona asutusrahastoon ............ 1047 370. Brommels y. m., rah. al. N:o 286: Mää-
574: 358. Hietanen y. m., rah. aJ. N:o 274: Koro- rärahan osoittamisesta yhdistetyn kun-
575: rtetun määrärahan osoittamisesta siir- nallis-valtiollisen ruotsinkielisen keskus-
576: tona asutusrahastoon • • . . . . . . . . . . . . • . 1049 ammattikoulun rakentamista varten
577: 359. Vennamo y. m., rah. al. N:o 275: Mää- Vaasaan ..•..•.•...................• 1066
578: rärahan osoittamisesta siir.tona asutus- 371. Karjalainen y. m., rah. al. N:o 287:
579: rahastoon kuntien asutuslautakuntien Määrärahan osoittamisesta asuintalon
580: asutuskassalainoitusta varten . . . . . . . . 1050 rakentamiseksi Mikkelin lääninvankilan
581: 360. Vennamo y. m., rah. al. N:o 276: Mää- virkaiHjoita varten . .. . . .. .. .. . . .. .. . 1067
582: rärahan osoittamisesta slirtona asutus- 372. Paasio y. m., ra;h. al. N:o 288: Määrä-
583: rahastoon toissijaisten maansaajien rahan osoittamisesta asuntora;kennuksen
584: maanhankintalain mukaista lainoitusta rakentamiseksi Turun keskusvankilan vi-
585: varten . • . • . • . . . . . . . . . • • • . . . • • . . • . . • 1051 ran ja toimen iha;ltijoille . . . . . . . . . . . . 1068
586: 361. Muikku y. m., rah. al. N:o 277: Koro- 373. S'II/U,rkonka y. m., rah. al. N:o 289: Mää-
587: tetun määrärahan osoittamisesta kalus- rärahan osoittamisesta Kymen läänin
588: S1säLlyaluettelo 1950. XIII
589:
590: Siv. Siv.
591: lääninhallituksen virastotalon rakennus· 387. Muikku y. m., rah. al. N:o 303: Määrä-
592: töiden jatkamiseen •.......•......... 1069 rahan osoittamisesta maatalouskoneiden
593: 374. Aattela y. m., rah. al. N:o 290: Määrä- tutkim~aitoksen rakennustöitä varten 1086
594: rahan osoittamisesta Helsingin läänin· 388. Suntela y. m., rah. al. N:o 304: Määrä-
595: vankilan virkailijain asuinrakennusta rahan osoi,ttamisesta maatalouskoneiden
596: varten .................... 0 ........ 0 1070 tutkimuslaitoksen rakennustöiden jatka·
597: 375. Lepistö y. m., rah. al. N:o 291: Määrä- mista var,ten •.•. o •••• o . o • • • • • • . . • • . • 1088
598: rahan osoittamisesta eläinlääketieteelli· 389. Lampimen y. m., rah. al. N:o 305: Mää-
599: sen korkeakoulun rakentamiseksi ...• o •1071 rärahan osoittamisesta valtion mieskoti·
600: 376. Salmela-Järvimen y. m., rah. a;}, N:o 292: teollisuusopistolle talon rakentamiseksi 1089
601: Määrärahan oso~ttamisesta uuden kätilö- 390. Hamara y. m., rah. al. N:o 306: Määrä-
602: opiston rakentamista varten o • • • • • . • • • 1073 rahan osoittamisesta uuden kouluraken·
603: 377. Borg-Sundman, rah. al. N:o 293: Mää- nuksen rakentamiseksi Järvenpään emän-
604: rärahan osoittamisesta Helsingin kätilö- täkoululle o ••••••••••••••••••• o • o • • • 1090
605: opiston uudisrakennusta varten o ••••• 1074
606: 391. Hamara y. m., rah. al. N:o 307: Määrä-
607: 378. Lerl,kola, rah. al. N:o 294: Määrärahan
608: rahan osoittamisesta Sääruingin emäntä-
609: osoittamisesta hygienisen laitoksen Mei-
610: kouilun työväen asuinrakennuksen raken-
611: ~ahteen tulevaa uudisrakennusta varten 1075
612: tamista varten o • • • • • • • • • • • • • . . • . . . • • 1091
613: 379. Kulovoora y. m., rah. al. N:o 295: Mää-
614: rär!lihan osoittamisesta Turun yliopiston 392. Laitimen y. m., rah. al. N:o 308: Määrä-
615: lääketieteellisen tiedekunnan laboratorio- rahan osoittamisesta metsänhoitokouilun
616: rakennusta varten ...•••.. o • o•••.•. o • 1076 rakentamiseksi Pohjois-Savoon ...•.... 1092
617: 380. Sooriaho y. m., rah. al. N:o 296: Mää- 393. Kullberg m. fi., fin. mot. N:o 309: An·
618: rärahan osoittamisesta Kouvolan varus· gående a.nvisande av anslag för slut-
619: kunna.n kantahenkhlökunnan asuintalon förande ,av byggnadsarbetena å Sjökulla
620: rakentamista varten o••...•..• o oo .•• o o 1078 skollägenhet o • • . • • • . • • • • • • • • • • • • . • • • 1094
621: 381o Kau,ka'TYW,(J,, rah. al. N:o 297: Määrära· 393. Kulberg y. m., rah. al. N:o 309: Mää-
622: han osoittamisesta valtionarkiston ra- rärahan osoittamisesta Sjökullan koulu-
623: kennuksen korjaamista varten o o •• o o • . 1079 tilan rakennustöiden loppuun saattami·
624: 382. Hakala y. m., rah. al. N:o 298: Määrä- seksi •..• o••••••.•••••••••.• o •• o •. o. 1095
625: rahan osoittamisesta Tampereen klassil- 394. Aattela y. m., rah. al. N:o 310: Määrä-
626: lisen lyseon koulutMon laajennus- ja pe· rahan osoittamisesta rautrutieläisten
627: ruskorjaustöiden toteuttamiseksi o o o o • o 1080 asuinrakennuksen rakentamiseksi Tampe·
628: 383. Leikola, rah. al. N:o 299: Korotetun reelle o o •. o ••• o •• o• • • • • • • . . . • . • • • • • • 1096
629: määrärahan osoittamisesta Helsingin 395. Koskimen y. m., rah. al. N:o 311: Mää-
630: yliopiston iinstituutin uudisrakennusta rärahan osoittamisesta asuntojen raken-
631: varten ... o •• oo • o .•• o o.... o o . o o..• o 1081
632: 0 tamiseksi Keski-suomen tiepiirin hen·
633: 384. Lampimen y. m., rah. al. N:o 300: Mää- kilökuntaa varten .•.•.. o • • • • • • • • • • • 1098
634: rärahan osoittamisesta Helsingin yliopis- 396. M. Järvinen y. m., rah. &1. N:o 312:
635: ton maatalous-metsiiltieteellisen ,tiedekun· Määrärahan osoittamisesta virll!Btohuo-
636: nan Viikin alueelle rakennettavien neiston rakentamiseksi Vaasan tie· ja
637: uusien maatalouslaitosten tie- ja perus· vesirakennuspiirin henkiHikuntaa varten 1{)99
638: tustöiden aloittamista varten . . . . . . • • 1082 397. Väyrynen y. m., rah. al. N:o 313: Mää-
639: 385. E. Kilpi y. m., rah. aJ. N:o 301: Mää- rärahan osoittamisesta Lapin keskusam-
640: rärahan osoittamisesta Ateneumin ra- mattikoulun suunn.ittelytöitä ja raken·
641: kennuksen laajentamis- ja korjaustöitä tamisen aloittamista varten . . . . • . • . • . 1100
642: varten o •••••••••.••••. o • . . • • . • • • • . • • 1083 398. Raunio y. m., rah. al. N:o 314: Määrä-
643: 386. {)stenson m. fl., fin. mot. N:o 302: An· rahan osoittamisesta Keski-Suomen kes·
644: gående a.nvisande av anslag för repara- kusa=attikoulun koulurakennustöiden
645: tion och ombyggnad av Borgå lyceum 1084 jatkamista varten . o .•••.•••.•..• o..• 1101
646: 386. i)stenson y. m., rah. al. N:o 302: M'åä- 399. Pyörtänö y. m., rah. al. N:o 315: Mää-
647: rärahan osoittamisesta Porvoon lyseon rärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
648: korjaustöitä ja uudelleenrakentamista keskusammattikoulun rakennuskunnos-
649: varten •.•...•••••........••.....•. o • 1085 tuksia varten o.••..•.•••..••••..••• 1102
650: Sisä1lyslue<ttelo 195v.
651:
652: Siv. Siv.
653: 400. Raunio y. m., rah. al. N:o 316: Määrä- 415. Lahtela y. m., rah. al. N:o 331: Määrä-
654: rahan osoittamisesta Etelä-Hämeen kes· rahan osoittamisesta maantien rakenta-
655: kusa=attikoulun työpajarakennuksen miseksi Kemijärven kunnassa <llevasta
656: rakennustöiden jatkamista varten • • • • 1103 Jusshlan-Kaisanlahden kylätiestä Leh-
657: 401. Pwwmalaine-n y. m., rah. al. N:o 317: tolaan • . . • . • . . . . • . . • . . . . • • . . . . . . . . . . 1122
658: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suo- 416. Lappi-Seppälä y. m., rah. al. N:o 332:
659: men keskusammattikoulun rakennustöi- Korotetun määrärahan osoittamisesta
660: den jatkam.i&een .••••.......•.••.•.. 1104 maanteiden rakennustöitä varten . . . . 1124
661: 402. T'IIIT'kka y. m., rah. al. N:o 318: Mää- 417. Friman y. m., rah. al. N:o 333: Määrä-
662: rärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjan- rahan osoittamisesta maantien rakenta-
663: maan keskusammattikoulun internaatti- miseksi Inarin kunnan Kaamasen ky-
664: rakennuksen töiden aloittamista varten 1105 lästä Sevettijärvelle . • . . . . . . • . . . . . . . . . 1126
665: 403. Leppälä y. m., rah. al. N:o 319: Määrä- 418. Pwwmalainen y. m., rah. al. N:o 334:
666: rahan oaoittamisesta Espoon pitäjän Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
667: Leppävaaran kylässä toimivan valtion kentamiseksi Laukaan-Koiviston-Ron-
668: ammattikoulukodin rakennustöitä var- kalan maantieltä Suolahden kauppalaan 1127
669: ten •....•......••.....•...........• 1106 419. Friman y. m., rah. al. N:o 335: Mää-
670: 404. Hakala y. m., rah. al. N:o 320: Mää- rärahan osoittamisesta maantien raken-
671: rärahan osoittamisesta Tampereen tek- tamiseksi Syyrakkiharjusta Veskoniemen
672: nillisen oppilaitoksen uudisrakeonnusten kylään . • . . . . . . . . . . . • . • . • • . . . . . . . . . . 1128
673: pErustust·en valmistamiseksi ja raken- 420. Riihinen y. m., rah. al. N:o 336: Mää-
674: nustöiden aloittamiseksi . • • . • . . . • . . . . . 1108 rärahan osoittamisesta Rasirunäen ja
675: 405. Kalliokoski y. m., rah. al N:o 321: Unimäen välisen maantien rakentamista
676: Määrärahan osoittamisesta Helsingin varten ..........•.................•. 1129
677: uuden lentokentän rakentamista varten 1110 421. Tainio y. m., rah. al. N:o 337: Määrä-
678: 406. Rytinki y. m., rah. al. N:o 322: Mää- rahan osoittamisesta maantieylikäytä-
679: rärahan owittamisesta Kienasjärven vän rakentamiseksi Kemin kaupungin
680: kuivattamistöiden aloittamista varten .. 1112 eteläpäähän .......•................. 1130
681: 407. Tainio y. m., rah. al. N:o 323: Määrä- 422. Tainio y. m., rah. aJ. N:o 338: Määrä-
682: rahan osoittamisesta Ylä- ja Alasuoli- rahan osoittamisesta Sodankylän kirkon-
683: järven veden korkeuden alentamiseksi • . 1113 kylän kohdalla olevan Kitisenjoen maan-
684: 408. Rytinki y. m., rah. al. N:o 324: Määrä- tiesiltatöiden loppuun saattamiseksi . . . . 1131
685: rahan osoittamisesta Oijärven kuivatta- 423. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 339:
686: ruistyötä varten ....•••............. 1114 Määrärahan osoittamisesta Markkasu-
687: 409. Laine y. m., rah. al. N:o 325: Määrä- vannon ja Korintteen lossin välisen
688: rahan osoittamisesta Puu- ja Teurojoen maantien rakennustöitä var.ten . . . . . . . . 1132
689: kuivatushankkeen toteuttamista varten 1115 424. Tainio y. m., rah. al. N:o 340: Määrä-
690: 410. E. Koivisto, rah. al. N:o 326: Määrä- railan osoittamisesta maantien rakenta-
691: rahan osoittamisesta R<lvasuvannon- miseksi Simojoen eteläpuolitae Simo-
692: Outakosken maantien rakentamiseksi . • 1116 joen rautatiesillalta Alaniemen lossille 1133
693: 411. Ta'IIIT'iainen, rah. al. N:o 327: Määrä- 425. E. Koivisto y. m., rah. 311. N:o 341:
694: rahan osoittamisesta maantien rakenta- Määrärahan osoittamisesta työttömyys-
695: miseksi Hyrynsalmen Moiaiovaarasta töinä käyntiin pantujen tienrakennus-
696: JumaliskyUUin ...................... 1117 ja parannustöiden viimeistelyä varten 1134
697: 412. Lahtela y. m., rah. al. N:o 328: Määrä- 426. Tainio y. m., rah. aJ.. N:o 342: Määrä-
698: rahan osoittamisesta Javaruksen-Vuo- r&han osoittamisesta Oravavuoman ja
699: järven maantien rakentamiseksi . . . • . . 1118 Taapajärven välisen tieosuuden raken-
700: 413. Tainio y. m., rah. al. N:o 329: Määrä- tamiseksi . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • 1135
701: rahan osoittamisesta Piittisjärven-8aa- 427. Honka y. m., rah. al. N:o 343·: Määrä-
702: rijärven maantien rakentamista varten 1120 rahan osoittamisesta töiden alo.ittami-
703: 414. Lahtela y. m., rah. al. N:o 330: Määrä- seksi Kärsämäen-Paat,tisten maantiellä 1136
704: rahan osoittamisesta Pelkosenniemen- 428. Kuittinen y. m., rah. al. N:o 344: Mää-
705: Sadankylän maantien rakentamiseksi 1121 rärahan osoittamisesta raja-alueiden tie-
706: S1sälilysluettelo 1950. XV
707:
708: Siv. Siv.
709: yhteyksien. rakentamiseksi Joutsenon 442. T~, rah. al. N:o 358: Määrära-
710: kunnan ja Imatran kauppalan alueella 1137 han osoittamisesta maantien rakenta-
711: 429. M. Järvinen, 11· m., rah. al. N:o 345: miseklsi Suommsalmen !kirkon!kylästä
712: Määrärahan osoittamisesta Vaasan- Kiannan vesistön itäpuolitse Juntus-
713: Laihian maantien oikaisutyötä varten 1138 rantaan • . • • . • • . . • • • • . • • • • . • • . • . . . . . 1153
714: 430. Ok'Tro y. m., roo. al. N:o 346: Määrä- 443. Tauriainen, rah. al. N:o 359: Määrära-
715: rahan osoittamisesta maantien. rakenta- han osoittamisesta maantien rakenta-
716: miseksi Taipalsaaren Ampujalasta Lau- miseksi Suomussalmen-Kuhmon maan-
717: ritsailaan •..••••....••••..•...•.••.. 1139 tiestä K~:mttilan-Karhuil\.ankaan •kylä-
718: 431. Jokinen y. m., rah. al. N:o 347: Määrä- ryhmiin •.•.•..•.••.••......•.••••.• 1154
719: rahan osoittamisesta Muurlan kirk~lta 444. Tauriainen, rah. al. N:o 360: Määrära-
720: Turun-Helsingin valtatielle johtavan han osoittamisesta Linnansalmen-Tak-
721: tien korjaustöiden •suorHtamista varten 1140 kusenkankaan ma;antien. rakennustöiJtä
722: 432. Lahtela y. m., rah. al. N:o 348: Mää- varten . . . . • • . • • • • • • • . . . . . . • . . . . . . • . . 1155
723: rärahan osoittamisesta maantien raken- 445. Tauriainen, rah. al. N:o 361: Määrära-
724: tamiseksi Viam. aseman ja Vanttausjär- han osoittamisesta maantien rakentami-
725: ven maantien välille ....•...•....... 1141 seksi Ristijärven-Kotilankylän maan-
726: 433. Lahtela y. m., rah. al. N:o 349: Määrä- tiestä Hoikanvaaran kylätiehen . . . . . . 1156
727: rahan osoittamisesta Aholan-Maurujär- 446. Rytinki, rah. al. N:o 362: Määrärahan
728: ven----Maaninkavaaran maantien ra;ken· osoittamisesta maantien. rakentamiseksi
729: tamiseksi .•...•.•.•...•.••.•.......• 1143 Pudasjärven----Sarajärven maantieltä
730: 434. Lahtela y. m., rah. al. N:o 350: Määrä- Nuuil\.avaaran !kyläryhmään • . . . . . . . . • 1157
731: rahan osoittamisesta Simojärven-Rais- 447. Friman y. m., rah. al. N:o 363: Määrä-
732: takan maantien rakentamiseksi ...•.• 1144 han osoittamisesta Könkään-Tepaston
733: 435. E. Koivisto, rah. al. N:o 351: Määrä- maantierakennustyön loppuunsaattami-
734: rahMl. osoittamisesta Pellon-Raanujär- seksi .•....•................•.•.•.•• 1158
735: ven maantien parantamiseen ........ 1145 448. Friman y. m., rah. al. N:o 364: Määrä-
736: 436. Koivuranta y. m., rah. al N:o 352: Mää- rahan osoittamisesta Kallon-Kur.takon
737: rärahan osoittamisesta maanteiden ra- ma;antien rakennustyön loppuunsaattami-
738: kentamiseksi etupäässä Pohjois-Suomeen 1146 seksi •.••......•....•.........••.... 1159
739: 437. Lahtela y. m., rah. al. N:o 353: Mää- 449. Friman y. m., rah. al. N:o 365: Määrä-
740: rärahan osoittamisesta maantien raken- rahan osoittamisesta tien rakentamiseksi
741: tamiseksi Posion-Kuusamon maan- Vian asemalta Vanttausjärven kylään
742: tieltä Kemijärven.-Kuusamon maan- Rovaniemen maalaiskmLll.assa •........ 1160
743: tielle 1148 450. Friman y. m., rah. al. N:o 366: Määrä-
744: 438. Mwrto y. m., ra:h. al. N:o 354: Määrä- rahan osoittam~sesta Sodankylän-Kit-
745: rahan osoittamisesta maantien raken- tilän maan·tietöiden loppuunsaattami-
746: tamiseksi Oulaisista Kärsämäen Vanet- se.kSli. ••.••••.•..•.••••.....••••.•.•. 1161
747: paloon Pyhäjoen eteläpuo1itse 1149 451. Ryhtä y. m., rah. al. N:o 367: Määrä-
748: rahan oso~trtamisesta maantien ralken-
749: 439. M'l1ffto y. m., rah. al. N:o 355: Määrä-
750: rahan osoittamisesta Vasamanevantien ·tamiseksi Irukeeltä Soudunnivaan . . . . 1162
751: 452·. Rytinki y. m., rah. al. N:o 368: Määrä-
752: rakennustöiden aloittamiseksi . . . • • • • • 1150
753: rahan osoittamisesta maantien rakenta-
754: 440. Penttala y. m., rah. al. N:o 356: Määrä- miseksi Kipinän ilossilta Pudasjärven.-
755: rahan osoittamisesta Seinäjoen.-Kuor- Rovaniemen maantielle •....•..••..... 1163
756: taneen maantien rakennustöiden jatka- 453. Rytinki, rah. al. N:o 369: Määrära;han
757: mista varten • . . . • • . . . . . . . . • . . . • . . . . • 1151 osoittamisesta Kiimingin ja Y1i-Iin vä-
758: 441. K'll!ittinen y. m., rah. al. N:o 357: Mää- lisen maantien rakentamista varten .•. 1164
759: rärahan osoittamisesta Kaukopäästä Vi- 454. Hautala y. m., rah. al. N:o 370: Mää-
760: rasojan aseman kautta Imatralle johta- rärahan ·osoittamisesta maantien raken·
761: van pikatien kuntoon saattamiseksi . . 1152 tamisekSli. Pielavedeltä Pihtiputaalle . • • 1165
762: XVI Sisäl!lyiSluettelo 1950.
763:
764: Siv. Siv.
765: 455. Tawrminen, rah. al. N:o 371: Määrära- 468. Honka y. m., rah. al. N:o 384: Määrä-
766: han osoittamisesta maantien rakentami- rahan osoilttamisesta Kirjalan pont-
767: seksi Puolangan Lylykylän kunnantiestä toonisillan lunastamiseksi valtrolle . . • 1180
768: Suomussalmen Laajan kylätiehen .••.. 1166 469. Sarjala y. m., rah. al. N:o 385: Määrä-
769: 456. Bytimlci, rah. al. N:o 372: Määrärahan rahan osoittamisesta Lapaasalmen sil-
770: osoittamisesta Puhoksen-Näljängän lan rakentamista varten •..•......•••. 1181
771: maantien rakennustöiden aloittamiseksi 1167 470. Hautala y. m., rah. al. N:o 386: Mää-
772: 457. Bytinki, rah. al. N:o 373: Määrärahan rärahan osoirl;tamisesta sillan rakenta-
773: osoittamisesta maantien rakentamiseksi miseksi Siikajoen yli Paavolan kirkon-
774: Pudasjärven Särkivaarasta Taivalkosken kylän kohdalla ...................... 1182
775: Virkkuseen . • • • . • • . . . . . . • . • . . . . . • • • • 1168 471. Paasio y. m., rah. al. N:o 387: Korote-
776: 458. Mwrtomaa y. m., ra:h. al. N:o 374: Mää- tun määrärahan osoittamisesta valtion-
777: rärahan osoittamisesta Lauttakylän- avustuseksi Salon kauppalalle Salon-
778: Rauman maallJtien rakentamiseksi • • . • • 1169 joen sillan uudelleen rakentamiseksi • . 1183
779: 459. BiihirrUiki y. m., rah. al. N:o 375: Koro- 472. Mannimen y. m., rah. al. N:o 388: Mää-
780: tetun määrärahan osoittamisesta kun- rära;han osoittamisesta sillan rakentami-
781: nan- ja kyläteiden valtion haltuun ot- seksi Iisalmen ma;alaiskunnassa Itik3iill
782: ,tamisesta johtuvlin. menoihin .•.•....• 1170 salmen yli • • . . . . • . • . • • . . • . . . . • • • • • . • 1184
783: 460. KoWu,ranta y. m., rah. al. N:o 376: 473. Bytinlci y. m., rah. al. N:o 389: Määrä-
784: Määrärahan osoittamisesta valtionmaalla rahan osoittamisesta Iijoen perkaustöi-
785: ainakin osaksi sijaitsevien kyläteiden den aloittamista varten . • . . . . . . . . . . . • 1185
786: ottamisek:si valtion valtuun • . . • . . . . . . . 1171 474. Bankila y. m., rah. al. N:o 390: Määrä-
787: 461. E. Koivisto, rah. al. N:o 377: Määrä- r81han o.so1ttamise~sta Ähtävänjoen per-
788: rahan osoittamisesta kelirikkateiden ra- kansta varten • . • • • • . • • • • • • . • • . . . • • . 1186
789: kentamiseksi Utsjoen kuntaan ........ 1172 475. Jokimen y. m., rah. al. N:o 391: Määrä-
790: 462. E. Koivisto, rah. al. N:o 378: Määrä- rahan osoittamisesta Salon ~aivaväylän
791: rahan osoittamisesta polkuteiden kun- ruoppaustöiden loppuun suorittamista
792: nostamiseen ja rakentamiseen Taka-La- varten ...•...•....•....•••....••... 1187
793: pissa .•.............•••..•....•.•••. 1173 476. Wickman m. fl., fin. mot. N:o 392: An-
794: 463. Byhtä y. m., rah. al. N:o 379: Määrä- gående anvisande av anslag för upp-
795: r!lihan osoittamisesta Oulankajoen puk- rensning av Kronoby ås mellersta 'lopp 1188
796: kisillan rakentamista varten . . . . . • . . . 1174 476. Wickman y. m., rah. al. N:o 392: Kruu-
797: 464. Lahtela y. m., rah. al. N:o 380: Määrä- nupyyjoen :keskijuoksun pel'kaamista
798: rahan osoittamisesta sillan rakentami- vllirten . • • • • • • . • • • • • . • . . . • . . . . . . . . • • 1189
799: seksi Utsjoen yli Utsjoen kirkonkylän 477. Mwrto y. m., rah. al. N:o 393: Määrä-
800: kohdalla . . • . • • . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . 1175 rllihan osoittamisesta Lamujärvien ve-
801: 465. Pyörtänö y. m., rah. al. N:o 381: Mää- denpoistokanavan perkaamista varten .• 1190
802: Tärahan oso1ttamisesta Oinassalmen sil-
803: 478. (Jsterholm m. fl., fin. mot. N:o 294: An-
804: lan rakentamista varten • . . . • • • • . . . . • • 1177
805: gående anvisande av anslag för upp-
806: 466. Lahtela y. m., Tah. rul. N:o 382: Määrä- muddring av linloppelt Wl Ingå hamn 1191
807: rahan osoittamisesta Kitisenjoen sillan
808: rakentamiseen . • . . . • . • • • . . . . . . • • . . . • • 1178 478. lJsterholm y. m., rah. al. N:o 394: Mää-
809: rärahan osoittamisesta Inkoon sata-
810: 467. Prunnila y. m., rah. al. N:o 383: Mää-
811: man suun ruoppll!amista varten . • . . . • 1192
812: rärahan osoittamisesta Kokemäenjoen
813: yli Kiik:an kiTko:o:kylän awhdwlla joh- 479. Pyörtänö y. m., rah. al. N:o 395: Koro-
814: ,tavan siUan rakennustyön loppuun saat- tetun määrärahan osoittam1sesta 'työt-
815: tamiseksi ........................... 1179 tömyyden lieventämiseksi Itä-Suomessa 1193
816: xvu
817: 1. Perustuslakiftliokunta.
818: ~llW\!Milj~ TllolJJtJ~ tJiiDWki• te~Jsa!l. olevie~ tyiint~jim clmtajlgn tu:r-
819: Jäj.n. lillnt!W!~P tl\fV'ai!.Jrli!lt~t ja huQI}eeJl- v~mis~ta. •.. , •.•• , .•... , • , . . . . . . . . 1199
820: Vl\QJsriell säännöstelfä kpskevia llj.~- :t4. J.-~ppi·Seppälij, y. m.~ lak. al. N:o ~tli
821: aloitteita. lilhdotus l~k~ lnwi\eenvqgk:rien l!ii.älmij~·
822: Siv. Wlyl!ti , • , , ..• , , , , , , • , , , . , .. , .. , , • • . 1202
823: 12. Mti.M y. "'·· l!lJc, ;4, N;Q 78: :{j;h!}~~\lS :tfi. ~a~pi~e~ y, '!'!\., 1~, al, l\T:Q !!9; lilhllll·
824: lrP,I\SAAedust{l.j3ti\ vl\4\li!ltll •. ' • t 1197
825: la.,~si ~ ~ tus }ailq!i ka.,nsa.uedq~tajWl V!l.l!lilltll , . l!Wii
826: 13. Roine y.m., lak. al. N:o 95: Ehdotus 16. Haapaniemi y. m.,
827: lak. al. N:o 100: Eh-
828: laiksi yksityisoikeudellisessa työsuh· dotus laiksi kansanedustajain vaalista 1207
829:
830: II. LakivaliokUB.ta..
831: Maakaaren I luvun 3 § :n muuttamista
832: koskeva lakialoite.
833: Siv.
834: 12. Vennamo y. m., lak. al. N:o 106: Ehdo·
835: tus laiksi maakaaren 1 luvun 3 § : n
836: muuttamisesta 1213
837:
838: IV. Valtiovarainvaliokunta.
839: Liikev;t~Mqv~r<lat kaDSaJ!.~qstaJain elä,- Siv.
840: keoikeutta, ka.JM!a~qul'gllJ,itoltseu ku3- 120. Hetemä"{fi U· rn., lak. al. }i:o 88: Ehdq·
841: t~qPi~ tllJ!l:' ja o~u~eroa, poU~ tus liikevaihtoverolaiksi ... , .... , . . • . . 1242
842: keu~iiänn.öltsiä, verola.,keillip, korva.u• 121. Kilpeläinen y. rn., 1!1.~· a.,l, :tf:o 89: Ehdo-
843: hakeJp.y.qt~~ u1,1tta. kil.mtt~lfä ja autl)- tus liikevaihtoverolaiksi . . . . . . . . . . . . . . 1244
844: v~o~ ~psk;evi!ll la]p.aloitte~t~~o, 122· Korsbäck m. fl., lag. mot. N:o 90: För-
845: slag till lag lj.llgP,ende omsättningss!rl!.tt 1g4;6
846: Siv. 122. Korsbäc~ 1!· rn., lak. al, ~:o QO; Ehdo-
847: 112. Ut~~(!miiki U· m.; lq,k. :M. N:o 79: Eh<lo· tus liikevaihtover()lai}{si , . . . . . . . . . . . . . 1248
848: t.~ Il!!tk~i liikevl!,i4toverola.:jn, muuttami- 123. Jrorsbäck m. f!., lag, :q10t. N: o 91: FQr·
849: ~!lill. •• , •.. , . , .....•.... , . , . , , .... , . llU7 slag tili lag augående OIJlsättning~skatt 1250
850: 113. JH!~1H!(!'4 y, ~" l11,4, a,l, N:Q 80: E4d<Jt1JS Ua. Korsbäck y. m., lak. al. N:o 91; Ehdo-
851: laiksi kansanedustajan oikeudesta e}il,l\:· t-qs liijrevmhtover()lailrsi ......... , , . , . 1251
852: keeseen annetun lain muuttamisesta . . 1219 124. Heikkilä y. m., lak. al. N:o 93: Ehdotus
853: 114. Kulovaara y. m., lak. al. N:o 81: Ehdo· laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään-
854: tus laiksi kansakoululaitoksen ki\IitAA• ~ök!}istä verolakeihin . . . . . . . . . . . . . . . . 1252
855: nuksista annetun lain muuttamisesta 125. Tuurna y. m., lak. al. N:o 94: Ehdotus
856: (t.<!J.us. Siv:lta) ..................... 1220 laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus·
857: 11:1. Käkelä y. m, }ak. al. N:o 8~: Ehgotqs säännöksistä verolakeihin .......... ·. . 1254
858: liikevaihtoverolaiksi 1223 126. E. Koivisto y. m., lak. al. N:o 97: Ehdo·
859: 116. Hiltunen y. m., lak. al. N:o 84: Ehdo- tus laiksi eräitten toisen korvauslain mu·
860: tus liikevaihtoverolaiksi . . . . . . . . . . . . . . 1224 kaan ratkaistujen korvaushakemusten
861: 117. Söderhjelm m.fl., lag.mot. N:o 85: uudesta käsittelystä ja uuden määräajan
862: Förslag till lag angående omsitt~inglih \ll}'Öntiimiaestä l\onap.~hltke.ll\\lllten teke·
863: skatt .............................. 1ll2'i' :qristä. varten eräille saman korvauslain
864: mukaan korvaukseen oikeutetuille . . . . 1256
865: 1:!7. Söderhjelm y. m., lak. al. N:o 85: Eh-
866: 1!!7. Pyy y. m., lak. al. N:o 98: Ehdotus
867: (lotll.s Hi~ev~ihtov~9la,ik!!i , ... , •.•... , 1227 laiksi toisen kor-vauslain mukaan ratkil,is·
868: 118. Wiherheimo, lak.al. N:o ifll Ehdotus tujen hakemusten uudesta käsittelystä
869: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta 1232 ja uuden määräajan myöntämis811tä kor·
870: 119. Kuusinen y. m., lak. al. N:o 87: Ehdotus vaushakemusten tekemistä varten eräille
871: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai· saman korvauslain mukaan korvaukseen
872: kaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 1237 oikeutetuille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1258
873: XVIII Sisällysluettelo 1950.
874:
875: Siv. Siv.
876: 128. lJsterhoZm m. fZ, lag. mot. N:o 101: För- dotus laiksi kansakoululaitoksen kustan-
877: slag till lag om ändring av lagen an- nuksista annetun lain muuttamisesta . . 1262
878: gående kostnaderna för folkskoleväsen·
879: 130. Koski y. m., lak. al. N:o 108: Ehdotus
880: det .............................. : .. 1260
881: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai-
882: 128. lJsterhoZm y. m., lak. al. N:o 101: Eh-
883: kaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 1263
884: dotus laiksi kansakoululaitoksen kustan-
885: nuksista annetun lain muuttamisesta· . . 1261 131. AatteZa y. m., lak. al. N:o 109: Ehdotus
886: 129. KuZovaara y. m., lak. al. N:o 102: Eh- autoverolaiksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1265
887:
888:
889: VIII. Sivistysvaliokunta.
890: Kansanopistojen valtionapua koskeva Siv.
891: lakialoite. 48. Jern y. m., lak. al. N:o 77: Ehdotus
892: Siv. laiksi kansanopistojen valtionavusta
893: 48. Jern m. fZ., lag. mot. N:o 77: Förslag (Laus. Vv:lta) ..................... 1272
894: tili lag om statsunderstöd åt folkhög-
895: skolor (Laus. Vv:lta) ...........••. 1269
896:
897:
898: IX. Maatalousvaliokunta.
899: :Maatalous-, kotitalous- ja kotiteolli- Siv.
900: suusoppilaitoksia, maataloustuotannon laiksi kotiteollisuusoppilaitoksista anne-
901: kannattavuuden turvaamista ja maan- tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 1281
902: hankintalain muuttamista koskevia 124. E. Pusa y. m., lak. al. N:o 82: Ehdotus
903: lakialoitteita. laiksi maataloustuotannon kannattavuu-
904: den turvaamisesta (Laus. Vv:lta) . . . • 1283
905: Siv. 125. V. EskoZa y. m., lak. al. N:o 103: Eh-
906: 121. Pakkanen y. m., lak. al. N:o 71: Ehdo· dotus laiksi maanhankintalain muuttami-
907: tus laiksi maatalousoppilaitoksista anne· sesta ............•.................. 1286
908: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 1277 126. T. Ikonen, lak. al. N:o 104: Ehdotus
909: 122. Pakkanen y. m., lak. al. N:o 72: Ehdo- laiksi maanhankintalain muuttamisesta. 1287
910: tus laiksi kotitalousoppilaitoksista anne· 127. HautaZa y. m., lak. al. N:o 105: Ehdo-
911: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 1279 tus laiksi maanhankintalain muuttami-
912: 123. Pakkanen y. m., lak. al. N:o 73: Ehdotus sesta •.......•......••....•...•..... 1289
913:
914:
915: X. Työväenasiainvaliokunta.
916: Lapsilisälain muuttamista ja invaliidi- Siv.
917: raha.a koskevia lakialoitteita. 44. Leivo-Larsson y. m., lak. al. N:o 107:
918: Siv. Ehdotus invaliidirahalaiksi . . . . . . . . . . 1297
919: 43. Hetemäki y. m., lak. al. N:o 92: Ehdo·
920: tus laiksi lapsilisälain muuttamisesta . . 1295
921:
922:
923: Lakialoitteita, jotka puhemies on kieltäytynyt esittelemästä
924: valiokuntaan lähetettäväksi.
925: Siv. Siv.
926: Söderhjelm m. fZ., lag. mot. N:o 74: Förslag Pohjala y. m., lak. a.l. N:o 75: Ehdotus laiksi
927: till la.g om ändring a.v la.gen angående om- liikevaihtoverolain muuttamisesta . . . . . . 1305
928: sättningsskatt • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1301 Lampinen y. m., lak. al. N: o 76: Ehdotus
929: Söderhjelm y. m., lak. al. N:o 74: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta . . 1306
930: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta . . 1303
931: VALTIOPÄIVÄT
932: 1950
933:
934: LIITTEET
935: B. VARSINAISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
936: RAHAASIA-JA LAKIALOITTEET
937:
938:
939:
940:
941: HELSINKI 1950
942: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
943: VALTIOPÄIVÄT
944: 1950
945:
946: LIITTEET
947: IV
948:
949: VALTIOVARATh."VALIOKUNTAAN LÄHETETYT~ VARSINAISEN
950: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT RAHAASIA-ALOITTEET
951:
952:
953:
954:
955: HEJ.JSINKI 1950
956: VALTIONEUVOSTON KIRJAP.AINO
957: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista hal-
958: linnollisiin, terveydenhoidollisiin, sivistyksellisiin, maataloudellisiin,
959: sosiaalisiin y. m. tarkoituksiin.
960: 1
961:
962:
963: 1
964:
965:
966: 1
967:
968:
969: 1
970:
971:
972: 1
973:
974:
975: 1
976:
977:
978: 1
979:
980:
981: 1
982:
983:
984: 1
985:
986:
987: 1
988:
989:
990: 1
991:
992:
993: 1
994: 749
995:
996: IV,112.- Rah. al. N:o 28.
997:
998:
999:
1000:
1001: Borg-SUllldman y. m.: Määrärahan osoittamisesta korkeim-
1002: man oikeuden kirjaajan palkkauksen korottamiseksi.
1003:
1004:
1005: E d u s k u n n a 11 e.
1006:
1007: Senaatin oikeusosaston ja talousosaston keimman hallinto-oikeuden kirjaajain pal-
1008: kirjaajanvirat olivat aikoinaan viime vuosi- kat ovat jääneet työn vaativuuteen, vas-
1009: sadalta alkaen palkkaukseen nähden sa- tuunalaisuuteen ja määrään verrattuna epä-
1010: manarvoisia. Kun vuonna 1918 oikeusosas- oikeudenmukaiseen asemaan ja kun ne ai-
1011: tosta muodostettiin korkein oikeus ja ta- kaisemmin ovat vuosikymmenet olleet rin-
1012: lousosaston valitusasiat samaan aikaan siir- nastettuja valtioneuvoston ylikirjaajan ja
1013: rettiin 'korkeimpaan hallinto-oikeuteen, tu- sitä vastaavan aikaisemmin toisennimiseen
1014: livat näin muodostuneiden virastojen kir- toimeen, on ilmeinen epäkohta korjattava.
1015: jaajat kuulumaan samaan palkkaluokkaan Kysymyksessä ei näin ollen ole mikään
1016: kuin samalla valtioneuvostaksi muodostu- uusi palkankorotusasia, vaan ainoastaan
1017: neen senaatin kirjaajatkin. Vuonna 1943 mainittujen kirjaajain virkojen palautta-
1018: tapahtui sitten kuitenkin käsittämätön muu- minen vuosikymmenet oikeina pidetyn käy-
1019: tos todennäköisesti erehdy;ksestä, jolloin tännön mukaiselle palkkatasolle.
1020: korkeimman oikeuden ja korkeimman hal- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
1021: linto-oikeuden kirjaajain virat jäivät yhtä kunnioittaen,
1022: palkkaluokkaa alemmaksi kuin valtioneuvos-
1023: ton ylikirjaajain virat ilman, että työn- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
1024: laadussa, vastuussa ja pätevyysehdoissa den 1951 tulo- ja menoarvion 6 Pl.
1025: olisi tehty muutosta. Tätä epäkohtaa ei II luvun 1 momentin kohdalle 16,000
1026: sittemmin ole korjattu huolimatta korkeim- markan lisäyksen korkeimman oikeu-
1027: man oikeuden toistuvista esityksistä. Kun den kirjaajan palkkauksen korotta-
1028: näin ollen korkeimman oikeuden ja kor- miseksi yhdellä palkkaluokalla.
1029: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
1030:
1031: Margit Borg-Sundman. Johannes Wirtanen.
1032: Laura Brander-Wal1in. Albin Wickman.
1033: 750
1034:
1035: IV,11s. - Rah. aJ. N:o 29.
1036:
1037:
1038:
1039:
1040: Lehtonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen,
1041: jaoston asettamiseksi korkeimpaan oikeuteen.
1042:
1043:
1044: E d u s k u n n a ll e.
1045:
1046: Tulevan vuoden tulo- ja menoarviota Korkeimman oikeuden työmäärän vähen-
1047: laadittaessa on korkeimman oikeuden mo- tämistä suunnittelemaan asetettu komitea
1048: lemmat ylimääräiset jaostot pyyhitty pois, tullee esittämään lain muutoksia, joiden
1049: vaikka vireilläolevien asiain lukumäärä hyväksyminen tulisi tuntuvasti helpotta-
1050: vaatisi niiden säilyttämistä ainakin vielä maan tilannetta korkeimmassa oikeudessa,
1051: ensi vuonna. Viime vuosina on korkeim- mutta siihen saakka kuin nämä uudet suun-
1052: paan oikeuteen saapuneiden asiain luku- nitelmat ehtivät toteutettuina vaikuttaa ti-
1053: määrä jatkuvasti kasvanut, ollen v. 1946 lanteeseen, olisi ylimääräistä työvoimaa
1054: 3,131, V. 1947 3,657, V. 1948 3,648 ja V. 1949 käytettävä asiain hoitamiseen, jotta vältyt-
1055: 4,550. Mainittuina vuo~>ina ratkaistiin täisiin haitalliselta asiain ruuhkautumiselta.
1056: asioita v. 194·6 2,754, v. 1947 3,171, v. 1948, Näin ollen näyttää välttämättömältä vielä
1057: jonka loppupuolella nuo ylimääräiset jaos- ensi vuonna säilyttää korkeimmassa oikeu-
1058: tot olivat toiminnassa, 3,360, sekä viime dessa ainakin yksi ylimääräinen jaosto,
1059: vuonna, jolloin nuo ylimääräiset jaostot toi- jonka aiheuttamat menot koko vuodelta
1060: mivat koko vuoden, 4,680. Viime vuonna nousisivat 12,800,420 markkaan. Tosiasialli-
1061: saavutettiin juuri ylimääräisten jaostojen sesti nuo menot nousisivat vain 9,049,400
1062: ansiosta asiain keskinäisessä suhteessa markkaan sen takia, että ylimääräisinä
1063: eräänlainen tasapaino, kun vuodelle 1950 oikeusneuvoksina toimivien hovioikeuden
1064: siirtyi 1, 708 asiaa, vastaavan luvun edelli- jäsenten palkka heidän vakinaisista virois-
1065: senä vuonna oltua 1,838. Kuluvan vuoden taan siltä ajalta säästyisi valtiolle.
1066: alkupuoliskolla on korkeimpaan oikeuteen Kaiken tämän vuoksi esitämme,
1067: saapunut uusia asioita 2,876, mikä luku
1068: ennakoi saapuneiden asiain ennätysmäärää että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
1069: koko vuodelle. Ylimääräisten jaostojen tulo- ja menoarvioon 12,800,420
1070: avulla on kuitenkin ratkaisemattomien markkaa yhden ylimääräisen jaoston
1071: asiain lukumäärä saatu pidetyksi kohtuul- asettamiseksi korkeimpaan oikeuteen
1072: lisena, ollen niiden määrä juuri kuluneen vuonna 1951.
1073: elokuun lopussa 2,026, mikä luku on suu-
1074: rempi 'kuin v:lta 1949 v:lle 1950 siirty-
1075: neiden asiain luku.
1076: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
1077:
1078: Oskari Lehtonen. Vilho Väyrynen. Arno Tuuma.
1079: Väinö Hakkila. Arvi Ahmavaara. Usko Koski.
1080: 751
1081:
1082: IV,114. - Rah. al. N:o 30.
1083:
1084:
1085:
1086:
1087: Borg..Sundman y. m.: "Mää1·ärahan osoittamisesta km·keim-
1088: man hallinto-oikeuden kirjaajan palkkauksen korottami-
1089: seksi.
1090:
1091:
1092: E d u s k u n n a ll e.
1093:
1094: Viitaten perusteluihin rahaasia-aloitteessa 6 Pääluokan II luvun 2 momentin
1095: n: o 28 ehdotamme, kohdalle 16,000 markan lisäyksen
1096: korkeimman hallinto-oikeuden kirjaa-
1097: että Eduskunta ottaisi valtion jan palkkauksen korottamiseksi yh-
1098: vuoden 1951 tulo- ja menoarvioon dellä palkkaluokalla.
1099: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1950.
1100:
1101: Margit Borg-Sundman. Johannes Wirtanen.
1102: Laura Brander-Wallin. Albin Wickman.
1103:
1104:
1105:
1106:
1107: 2
1108: 752
1109:
1110: IV,115. - Rah. al. N :o 31.
1111:
1112:
1113:
1114:
1115: Lehtonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta kanslistien
1116: palkkaamiseen nimismiehille ja apulaisnimismiehille.
1117:
1118:
1119: E d u s k u n n a ll e.
1120:
1121: Eduskunta on vuosi vuodelta lisännyt hoidetuksi ja sille saattaa koitua taloudel-
1122: nimismiesten ja apulaisnimismiesten työ- listakin vahinkoa asioiden hoitamatta jättä-
1123: määrää. Kun heidän tehtäviinsä, piirinsä misestä, puhumattakaan turhasta vaivasta
1124: ainoina valtiovallan edustajina, hallinto- ja ajankulusta.
1125: viranomaisilla ja poliisipäällikköinä, kuuluu Mielestämme on niin hyvin valtiovallan
1126: monia tärkeitä ja vastuunalaisia, kanslian kuin suuren yleisönkin edun mukaista, että
1127: ulkopuolella hoidettavia virkatoimia, kuten nimismiehillä ja apulaisnimismiehillä on
1128: poliisitutkinnot törkeissä rikosasioissa, vi- tilaisuus pitää kanslia-apulaista ja että
1129: rallisen syyttäjän tehtävät käräjillä ja ulos- määräaikaiset tehtävät ja yleisön vastaan-
1130: mittausmatkat, joista varsinkin rikostutki- otto tulevat täten joustavasti ja säännöl-
1131: mukset ja käräjät saattavat vaatia viikko- lisesti suoritetuksi. Tämän mukaisesti ehdo-
1132: kaudenkin poissaolon varsinaisesta kanslia- tamme kunnioittaen,
1133: työstä, jäävät kansliatehtävät ja yleisön
1134: vastaanotto asetetuista määräajoista ja ylei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
1135: sön kiireellisistä tarpeista huolimatta noina tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
1136: aikoina ilman kanslistia kokonaan hoita- kan määrärahan kanslistien palkkaa-
1137: matta. Tämä herättää hyvin ymmärrettä- miseen nimismiehille ja apulaisnimis-
1138: vää tyytymättömyyttä suuren yleisön kes- mieht1le.
1139: kuudessa, koska se ei saa asioitaan ajoissa
1140: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
1141:
1142: Oskari Lehtonen. Olavi Kajala.
1143: Erkki Koivisto. Martti Suntela.
1144: 753
1145:
1146: IV,n6. - Rah. rul. N :o 32.
1147:
1148:
1149:
1150:
1151: Jalas y. m.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin poliisi-
1152: faitoksen liikennetoimiston johtajan toimen muuttami-
1153: seksi liikenneosaston johtajan toimeksi.
1154:
1155:
1156: E d u s k u n n a ll e.
1157:
1158: Autoliikenteen erinomaisen vilkas kasvu on muodostunut vaikea pulma. Liikennettä
1159: ja laajentuminen ennen kokemattamaan ja liikenteen järjestelyä koskevat asiat kuu-
1160: määrään on tuonut mukanaan kyseessäole- luvat lähinnä poliisin toimialaan.
1161: van elämäna~an poliisihoidollisen puolen Kun liikenneasiain suunnittelu Suur-Hel-
1162: tehokkaan uudestijärjestelytarpeen. Se ke- singin alueella, ammattimaisen linja- ja
1163: hitys, joka tällä alalla ehdittiin läpikäydä alueliikenteen valvonta (n. 300 linja- +
1164: ennen vuotta 1939, oli vasta alkua niin laa- 2,000 alueliikennöitsijää), liikenteen tehokas
1165: tuunsa kuin laajuuteensakin nähden. Kym- valvonta ja ohjaus, liikenneturvalliuuden
1166: menvuotiskautena 1928-38 moottoriajo- tehostaminen, syytteiden hoito liikennerik-
1167: neuvokanta valtakunnassa suunnilleen kak- komusasioissa sekä valtavasti kasvanut
1168: sinkertaistui. Sodan jälkeen on kehitys jat- kansliatyö (leimaveroa perittiin v. 1938
1169: kunut ripeästi edelleen ollen moottoriajo- 215,000 mk, v. 1949 6.43 milj. mk) asetta-
1170: neuvokanta nykyisin Helsingissä n. 13,000 vat yhä suurempia vaatimuksia poliisiviran-
1171: eli yli 20 % koko maan moottoriajoneuvo- omaiselle, niin ovatkin poliisiviranomaiset
1172: kannasta. Kun vastaava luku v. 1938 oli jo useaan otteeseen esittäneet keskitetyn lii-
1173: 8,990 niin havaitaan lisäyksen olleen lähes kennepoliisin perustamista. Liikennepoliisi-
1174: 50%. Samassa suhteessa on kasvanut myös osaston johtajan toimen perustaminen onkin
1175: ajokorttien haltijain lukumäärä. Tämä on sisältynyt myös sisäasiainministeriön bud-
1176: puolestaan kohottanut sekä liikenneonnetto- jettiesitykseen tänä vuonna ja on esitys
1177: muus- että rikkomustilastojen lukuja. Lii- valtiovarainministeriössä tiettävästi hyväk-
1178: kenneonnettomuuksien lukumäärä Helsin- sytty, mutta jäänyt sittemmin kuitenkin
1179: gissä onkin sodan jälkeen jatkuvasti kohon- valtioneuvoston budjettiesityksestä pois.
1180: nut ollen vuosina 1945-49 seuråava: 1,075 Kysymys keskitetyn liikennepoliisin perus-
1181: -1,295-1,433-1,536-1,681. Vieläkin jyr- tamisesta - mikä tiettävästi voitaisiin po-
1182: kemmin on kohonnut liikennerikkomusten liisilaitaksessa suorittaa sisäisin järjestelyin,
1183: määrä, niistä varsinkin juopuneena ajot siirtämällä jo nyt liikennepoliisityössä,
1184: suorastaan huolestuttavassa määrässä. Tämä mutta eri osastojen alaisena olevat toimen-
1185: on johtanut siihen, että myöskin lainsäätä- haltijat yhtenäisen johdon alaiseksi - vaa-
1186: jän on ollut pakko puuttua asiaan huomat- tii ehdottomasti mahdollisuuden todella ky-
1187: tavasti koventamalla juopuneena ajosta ja vykkään toimenhaltijan kiinnittämiseksi
1188: toisen kuoleman tuottamisesta säädettyjä osaston johtoon. Tästä syystä olisi liikenne-
1189: rangaistuksia. Tämä on johtanut myös sii- poliisiosaston päällikkö sijoitettava sellai-
1190: hen, että poliisin on ollut koetettava keskit- seen palkkausluokkaan, että toimeen pyrki-
1191: tää voimansa tämän vastuuttoman leväpe- vät parhaat miehet ja että virkaan voitai-
1192: räisyyden ja välinpitämättömyyden hillit- siin asettaa riittävät pätevyysvaatimukset.
1193: semiseen. Ajokorttien peruutusmäärä onkin Vaikeiden liikennejärjestelyjen öhella, elin-
1194: sodanedelliseen aikaan verrattuna kolmin- keinoasiain käsitteleminen sekä elinkeinojen
1195: kertainen. Liikennerikkomuksista tehtyjen ja ajokorttien peruutukset, liikenneasioita
1196: ilmoitusten luku oli v. 1949 yli 10,000. koskevien pöytäkirjojen tarkastus ja lau-
1197: Myös Helsingin kaupunki on yhä suu- sunnot jokaiseen vaikeampaan liikenne-
1198: remmassa määrin ryhtynyt kiinnittämään onnettomuuspöytäkirjaan asettavat kysei-
1199: huomiota liikennekysymyksiin, joista todella sen toimenhaltijan laintuntemukselle ja lain
1200: 754 IV,116. - Helsingin poliisilaitos.
1201:
1202: säännösten oikealle soveltamiselle huomatta- lukumäärässä sekä katsoo liikenneturvalli-
1203: via vaatimuksia. Kun liikennepoliisin pääl- suuden tehostamisessa olevan paljon kohen-
1204: likön toimialaan kuuluisi myös liikenne- tamista. Näin on kysymys tuHut koko kan-
1205: valvonnan ja -ohjauksen johto, t. s. tehok- san yhteiseksi.
1206: kaan liikennepoliisin kasvatus ja valvonta, Koska tämä kaikki vaatii- kaiken muun
1207: niin olisi hänelle voitava asettaa myös tässä ohella - ennenkaikkea ajan tasalla olevaa
1208: suhteessa korkeat vaatimukset. Tämä on ja tehok~aasti toimivaa poliisivoimaa ja
1209: oivallettu jo kauan sitten m. m. Tukhol- koska poliisiviranomaisten tekemien esitys-
1210: massa ja Köpenhaminassa, joissa liikenne- ten mukaan vain keskitetty liikennepoliisi
1211: poliisin päällikkö rinnastetaan rikos- ja jär- kykenee tyydyttävästi suoriutumaan edessä-
1212: jestyspoliisin päällikköön. olevista laajoista tehtävistä, olisi tällainen
1213: Yleinen mielipide ja sanomalehdistö puo- mitä pikimmin aikaansaatava. Olisi nimen-
1214: luekannasta riippumatta vaatii tehokkaasti omaan tärkeätä, että liikennepoliisi Helsin-
1215: voimakkaita toimenpiteitä liikennevalvon- gissä olisi kaikkine työmenetelmineen ajan
1216: nan parantamiseksi, liikenneonnettomuuk- tasalla, jotta se samalla voisi olla mahdolli-
1217: sien vähentämiseksi ja autohurjastelun hil- simman suureksi avuksi liikenneasioita jär-
1218: litsemiseksi. M. m. ,Maakansa" pääkirjoi- jesteltäessä muualla maassamme. Edellä
1219: tuksessaan 28. 7. 50 lausuu liikennekulttuu- esitetty järjestely edellyttää nykyisen lii-
1220: rimme takapajuisnuden heittävän varjon kennetoimiston johtajan toimen muutta-
1221: jopa monien muiden saavutustemme ylle mista 27 pl. liikenneosaston johtajan toi-
1222: sekä esittää, ettemme kustannusten suuruu- meksi. Tämä vaatisi lisäystä palkkauksessa
1223: teenkaan vedoten voi pitkää aikaa siirtää peruspalkkana 133,800 mk, kalliinpaikanli-
1224: ratkaisun tekoa. ,Uusi Suomi" lausuu 22. sänä 10,800 mk ja ikälisinä (a 5,520 mk)
1225: 8. 50, että nopeasti lisääntynyt moottori- 16,560 mk, eli yhteensä 161,160 mk vuo-
1226: ajoneuvoliikenne ja tunnetusti alhainen dessa. Muut henkilökysymykset tultaisiin
1227: automoraalimme asettaa liikenteen tarkkai- hoitamaan sisäisin järjestelyin ja siirroin.
1228: lulle lisättyjä vaatimuksia, mikä edellyttää Keskitetty toiminta luonnollisesti antaa
1229: riittävää miehistöä ja ajanmukaista liiken- mahdollisuuden sekä työvoimah että mate-
1230: nekalustoa. ,Iltasanomat" vaatii 15. 8. 50, riaalin ja kaluston tehokkaampaan käyttöön
1231: että autohurjastelu on lopetettava ja esittää ja säästöä tuottaviin ratsionalisoimistoimen-
1232: m. m. poliisipartioiden lisäämistä ja teho- piteisiin.
1233: kasta liikennekulttuurin edistämistä. ,Va- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
1234: paa Sana" toteaa 4. 9. 50 meillä sattuvien nioittaen,
1235: kuolemantapausten runsauden auto-onnet-
1236: tomuuksissa, minkä seikan tulisi olla ai- että Eduskunta ottaisi vnoden 1951
1237: heena valtiovallalle vakavaan suhtautumi- tulo- ja menoarvioon 161,160 markan
1238: seen liikenneturvallisuuden tehostamiseksi. määrärahan Helsingin poliisilaitok-
1239: ,Suomen Sosiaalidemokraatti" otsikoi 6. 9. sen liikennetoimiston johtajan toimen
1240: 50 Helsingin olevan toisella tilalla maail- rnttuttamiseksi 27 pl: n liikenneosas-
1241: mantilastossa rattijuoppojen suhteellisessa ton johtajan toimeksi.
1242: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1950.
1243:
1244: Rake'l Jalas. Arno Tuuma.
1245: Aarne Honka. Hugo Aattela.
1246: Margit Borg-Sundman. Kalle Kauhanen.
1247: Laura Brander-Wallin. Edvard Pesonen.
1248: Olavi Kajala. Jussi Saukkonen.
1249: 755
1250:
1251: IV,11 1. - Rah. al. N :o 33.
1252:
1253:
1254:
1255:
1256: Turkka y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Punaisen
1257: Ristin Suomussalmen lastensairaalaa varten. ·
1258:
1259:
1260: E d u s k u n n a ll e.
1261:
1262: Kuluvan vuoden huhtikuun 4 päivänä sen naistoimikunta, joka tehtävässään onnis-
1263: pitivätyllä kirjelmällään kääntyi Suomen tuikin siinä määrin, että rakennustöihin
1264: Punaisen Ristin keskushallit11s sisäasiain- voitiin ryhtyä jo v. 1946. Seuraavan vuo-
1265: ministeriön puoleen anoen, että valtion ku- den päättyessä varsinainen sairaalaraken-
1266: luvan vuoden lisämenoarvioon otettaisiin nus oli miltei valmis. Vuoden 1948 alku-
1267: 5 milj. markkaa Suomen Punaisen Ristin puolella suoritettiin sairaalan sisustustyöt
1268: Suomussalmen lastensairaalan tukemiseksi. sekä rakennettiin eräitä talousrakennuksia
1269: Anomusta perusteltiin mm. seuraavilla sei- ja kaivo. Suomussalmen lastensairaala voi-
1270: koilla: ,Suomussalmen lastensairaala, jossa tiin jälleen avata marraskuun 1 p: nä 1948.
1271: oli 25 hoitopaikkaa, aloitti toimintansa vuo- Tällöin tämä 25-paikkainen sairaala oli va-
1272: den 1943 lopulla ja se ehti toimia vain seu- rusteiltaan entistäkin täydellisempi: sillä
1273: raavan vuoden syyskuuhun, jolloin se sota- oli mm. röntgenkone ja muut ajanmukaiset
1274: toimien vuoksi oli suljettava ja potilaat hoito- ja tutkimusvälineet. A vajaisista läh-
1275: siirrettävä muualle. Jatkosodan loppuvai- tien sairaala on toiminut täydellä tehollaan.
1276: heessa saksalaiset tuhosivat rakennuksen. Niinpä v. 1949 sairaalassa hoidettiin 292
1277: Tänä aikana sairaalassa hoidettiin 173 poti- potilasta. Hoitopäiviä oli 7,877 eli keski-
1278: lasta hoitopäivien luvun ollessa 6,009. Siir- määrin n. 28 päivää potilasta kohti. Hoito-
1279: ryttyään Suomussalmelta sairaala toimi ajan pituus on lähinnä riippunut siitä, että
1280: jonkin aikaa Paavolassa ja samoin jonkin potilaiden joukossa oli keuhkokuume- ja
1281: aikaa Ykspihlajassa, tällöin etupäässä siir- tuberkuloositapali:ksia, jotka vaativat varsin
1282: toväen lastensairaalana. Lyhyenä toimikau- pitkää sairaalassa oloa. Vuoden kuluessa
1283: tenaan Suomussalmen lastensairaala oli sairaalassa kuoli 18 lasta eli n. 6 % koko
1284: osoittautunut erittäin tarpeen vaatimaksi. potilasmäärästä. Sairaala oli koko ajan
1285: Sen toimintapiiriin kuuluivat ensinnäkin täynnä ja ylimalkaan oli aina n. 10 poti-
1286: paitsi Suomussalmen myös Hyrynsalmen, lasta odotuslistalla. Suomussalmen lasten-
1287: Ristijärven ja Puolangan kunnat, joissa sairaalan jatkuva ylläpitäminen on nyt
1288: sairaalan lääkäri suoritti lasten hoidon neu- käynyt Suomen Punaiselle Ristille ylivoi-
1289: vontatyötä. Toiseksi sairaalan tehtävänä maiseksi. Vuoden 1949 aikana yhdistyksellä
1290: oli lastenhoidon tehostaminen ja tässä tar- oli vielä tarkoitukseen varta vasten kerät-
1291: koituksessa sairaalaan otettiin lastenhoito- tyjä varoja, mutta ne ovat nyt ehtyneet
1292: harjoittelijoita. Kolmas ja tärkein tehtävä eikä yhdistys enää voi sairaalaa varten
1293: oli kuitenkin tarjota ajanmukaista sairaala- saada tukea muulta taholta. Sen vuoksi
1294: hoitoa rajaseudun pienokaisilla, jotka ken- sen on vedottava valtiovaltaan. Kun sai-
1295: ties enemmän kuin muut Suomen lapset raala on suurin uhrauksin rakennettu raja-
1296: olivat joutuneet kärsimään sodan seurauk- seudulle ja kun sen toiminta on osoittau-
1297: sista. Sairaalan suuren merkityksen taju- tunut aivan välttämättömäksi, Suomen Pu-
1298: ten Suomen Punainen Risti, laatiessaan so- nainen Risti rohkenee toivoa, että yhdistys
1299: dan päätyttyä jälleenrakennusohjelmaansa, saisi sairaalan ylläpitoa varten tarvitse-
1300: asetti yhdeksi ensimmäisiä tavoitteitaan mansa valtioavun. Tyydyttäähän sairaala
1301: Suomussalmen lastensairaalan pystyttämi- lastensairaalatarpeen varsin laajalla alu-
1302: sen entiselle paikalleen. Tähän tarvittavat eella, ja lisäksi sen toimesta harjoitettavalla
1303: varat sitoutui hankkimaan keslmshallituk- lastenhoidon neuvonnalla on mitä suurin
1304: 756 IV,l17. - Suomussalmen Jastensairaala.
1305:
1306: merkitys rajapitäjissä, joissa lastenhoito den kustannusten vuoksi on odotettavissa,
1307: usein on varsin alkeellista. Sairaalan tulo- että tämän vuoden tappio kohoaa huomatta-
1308: ja menoarviosta vuodelle 1950 ilmenee, että vasti yli anotun 5 milj. markan.
1309: sairaala kuluvana vuonna tuottaa tappiota Jotta sikäläisiin rajaseutuoloihin tuiki
1310: m.k 6,254,000 siitäkin huolimatta, että sai- tarpeellinen lastensairaala voitaisiin pitää
1311: raalan potilasmaksut on korotettu valtion yllä ensi vuodenkin ajan, on valtion tuki
1312: sairaaloissa suoritettavia maksuja vastaa- välttämätön. Muussa tapauksessa on sairaa-
1313: vaksi." lan toiminta lakkautettava. Ensi vuotta
1314: Vaikka asia on joka suhteessa tärkeä ja varten lasketaan tarvittavan tällaista val-
1315: vaikka mainitun määrärahan ottaminen li- tion tukea 10 milj. markkaa.
1316: sätalousarvioon olisi ollut ehdottoman tar- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
1317: peen vaatima, ei Suomen Punaisen Ristin
1318: keskushallituksen esitys tullut huomioon että Eduskunta ottaisi vuoden
1319: otetuksi. Tarkistettujen laskelmien mukai- 1951 valtion tulo- ja menoarvioon
1320: sesti on sairaalan tappio tämän vuoden 10,000,000 markkaa Suomen Punai-
1321: ensipuoliskolta, ajalta 1. 1. -50-30. 6. -50 sen Ristin Suomussalmen lastensai-
1322: mk 3,557,081. Näin ollen ja yhä kasvanei- raalan tukemiseksi.
1323: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
1324:
1325: Arvi Turkka. Toivo Pyörtänö.
1326: T. Leivo-Larsson. Kwlle Kauhanen.
1327: Vilho Väyrynen. Jussi Raatikainen.
1328: Heikki Hykkäälä. Jalmari Linna.
1329: Arvi Ahmavaara. Isak Penttala.
1330: Hugo Aattela. E. Raunio.
1331: 0. Muikku. Rafael Paasio.
1332: Artturi Koskinen. Juho Karvonen.
1333: 757
1334:
1335: IV,11s. - Rah. al. N:o 34.
1336:
1337:
1338:
1339:
1340: Ahmavaara y. m.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen-
1341: apuluislääkärin toimen perustamiseksi Oulun lääninsai-
1342: raalan synnytys- ja naistautiosastolle..
1343:
1344:
1345: Eduskunnalle.
1346:
1347: V aitioneuvoston asettama sairaalalääkäri- 1949 synnytysosastolla hoidettiin 1,273 syn-
1348: komitea, n.s. Tähkän komitea, on 17/12 nytystä. Synnytysoperatioita jouduttiin
1349: 1946 antamassaan mietinnössä m.m. toden- suorittamaan 185 tapauksessa (keisarileik-
1350: nut, että Oulun lääninsairaalassa, joka sil- kaus 65, sisäkäännös ja ulosveto 5, pään-
1351: loin käsitti 307 sairassijaa, lääkärinpuutos murskaus 3, perätilan ulosveto 4, perätilan
1352: oli suurin kaikista yleisistä sairaaloista eli ulosautto 80, istukan käsinirroitus 13,
1353: neljä. Senjälkeen on tosin sinne perustettu pihdit 15); ymmärrettävistä syistä nämä
1354: yksi apulaislääkärinvirka lisää, mutta syn- joudutaan tekemään mihin vuorokauden
1355: nytys- ja naistautiosaston 1948 tapahtuneen aikaan hyvänsä. Kun lisäksi otetaan huo-
1356: avaamisen jälkeen tilanne on entistäkin mioon gynekoloogisella osastolla tehdyt
1357: huonompi, sillä mainittu uusi osasto antaa leikkaukset, joita 1949 suoritettiin 279 isoa
1358: työtä enemmän kuin yhdelle apulaislääkä- ja 492 pientä leikkausta eli yhteensä 771
1359: rille. leikkausta, niin todetaan, että tavallisen
1360: Synnytys- ja naistautiosaston virallinen osastotyön lisäksi (potilaitten tutkiminen,
1361: paikkaluku on 60 (26 synnytyspotilaan ja sairaskertomusten kirjoittaminen, kierrot,
1362: 34 naistautipotilaan paikkaa). Mainittu yhtämittainen päivystys) tulee yhden lää-
1363: paikkaluku on sekin käytännössä jouduttu kärin osalle yli 900 leikkausta vuodessa -
1364: ylittämään, sillä synnytysosastolla on jat- vuonna 1949 niitä tuli 956 - eli 3-4 leik-
1365: kuvasti ja naistautiosastolla ajoittain poti- kausta jokaista vuoden arkipäivää kohden.
1366: laita ylipaikoilla. Niinpä 1949 oli 26 pai- Edellisestä jo käynee selville, että lääkä-
1367: kan synnytysosastolla keskimääräinen po- rityövoimatilanne Oulun lääninsairaalan
1368: lasluku päivää kohden 33.2, joten siis käy- synnytys- ja naistautiosastolla sellaisena
1369: tännössä koko synnytys- ja naistautiosaston kuin se nykyisin on, osastolääJkäri yksinään,
1370: paikkaluku lähentelee 70. Edellä mainitun on kestämätön. Yhden ylimääräisen apu-
1371: komitean mietinnön mukaan tulisi kirurgi- laislääkärintoimen perustaminen vaatisi 18
1372: sissa ja obstetrisissa sairaaloissa olla yksi vuosipalkkioluokan mukaan 291,000 mk
1373: lääkäri 30 sairassijaa kohden. Kuinka voi- palkkionaja 21,480 mk kalliinpaikan lisänä,
1374: daan ajatella, että osastolääkäri yksinään laskettuna ilman indeksikorotusta.
1375: ilman apulaislääkäriä voisi hoitaa 60 (käy- Ehdotamme tämän vuoksi,
1376: tännössä lähes 70) paikkaa käsittävän osas-
1377: ton1 että Eduskunta ottaisi Oulun lää-
1378: Lisäksi on huomattava, että mainitun ninsairaalan synnytys- ja naistauti-
1379: synnytysosaston potilasaineistoon sisältyy osastolle perustettavaan yhden apu-
1380: suhteellisen ·paljon patoloogisia tapauksia, luislääkärin ylimääräistä tointa var-
1381: koska sairaalaan synnyttämään pyrkivistä ten vuoden 1951 menoarvioon 7 pää-
1382: yleensä voidaan ottaa vain sellaiset syn- luokan 15 luvun 1 momentille li-
1383: nyttäjät, joitten synnytyksen kulussa on säystä 312,480 mk.
1384: jotakin erikoista odotettavissa. Vuonna
1385: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
1386:
1387: Arvi Ahmavaam. Arvi Turkka.
1388: 758
1389:
1390: IV,119. - Rah. al. N:o 35.
1391:
1392:
1393:
1394:
1395: 0. Tqrunen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
1396: kaatumatautisten hoitolaitosten avustamiseksi.
1397:
1398:
1399: E d u s k u n n a ll e.
1400:
1401: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosit- että hallituksen esitys kaatumatautisten
1402: tain merkitty 7 Pl. XXI : 2 kohdalle mää- hoitolaitosten valtionavustuksesta tehtäisiin
1403: räraha kaatumatautisten hoitolaitosten avus- mahdollisimman pian. · .
1404: tami&ta varten. Tästä määrärahasta ovat Hallituksen esityksessä eduskunnalle val-
1405: ainoat maas&amm~ nykyisin toimivat varsi- tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 19fj1 on
1406: naiset kaatumatautisten hoitolaitokset, nim. alussamainittu 7 Pl. XXI: 2 kohdalle mer-
1407: Kaatumatautisten Hoitoyhdistys r. y:n kitty kaatumatautisten hoitolaitosten vuo-
1408: Kuopion maalaiskunnassa ylläpitämät Vaa- tuisavustus esitettv 'korotettavaksi aikaisem-
1409: jasalon-Kortejoen hoitolaitokset, joissa ny- masta 10 miljoon~sta markasta 13 miljoo-
1410: t:yisin on potilaanpaikkoja 131, sekä Nuor- naan markkaan. Esitystä on perusteltu ai-
1411: t~Jn Ystävät r. y:n Oulussa ylläpitämä kaa- van oikein sillä, että laitosten toiminta on
1412: tqmatautisten hoitokoti, jossa on potilaan- kohonneiden hoitokustannusten vuoksi tuot-
1413: paikkoja 14, saaneet avlfstusta vuotuisten tanut tappiota, jonka vuoksi avustusta olisi
1414: ylläpitokustannustensa suorittamista varten. korotettava. Esitetty korotus tietää kuiten-
1415: Avustus, jota ei laitosten vuosikymmeniä kin vain sitä, että aikaisemmin maksettu
1416: kestäneestä toiminnasta huolimatta ole vie- liian pieni avustus korotetaan rahan arvon
1417: läkään lakisääteisesti turvattu, on viime alentumista ja laitosten ylläpitokustannus-
1418: vuosina vaihdellut 23 % : sta vajaaseen 40 ten viimeaikaista nousua vastaavalla mää-
1419: % :iin laitosten todellisista menoista. Kun rällä, joten avustus edelleenkin jää liian
1420: otetaan huomioon se, ettei valtiolla ole lai- pieneksi. , Esitystä tehtäessä on lisäksi jää-
1421: toksissaan yhtään ainoata hoitopaikkaa kaa- nyt kokonaan huomioonottamatta se, että
1422: tumatautia sairastavia henkilöitä varten, Kaatumatautisten Hoitoyhdistys r. y:n par-
1423: eikä kuntien tai kuntayhtymienkään yllä- haillaan eduskunnan myötämielisellä avus-
1424: pitämiä hoitolaitoksia ole lähinnä valtion- tuksella rakennuttama Vaajas11lon naispa-
1425: avustuksen epämääräisyyden takia ollen- rantolan uudisrakennus, johon tulee 92
1426: kaan syntynyt, vaan on näiden vaikealaa- uutta potilaanpaikkaa, valmistuu vuoden
1427: tuisten ja säälittävässä asemassa olevien vaihteessa ja voidaan ensi vuoden alussa
1428: sairaiden hoito jäänyt maassamme koko- ottaa käytäntöön. Tällöin hoitopai)rkaluku
1429: naan edellämainittujen hyväntekeväisyysyh- Vaajasalon-Kortejoen hoitolaitoksissa nou-
1430: distysten varaan, olisi paikallaan, että val- see aikaisemmasta 131 : stä paikasta 223: een
1431: tion taholta ainakin tuntuvamman avustuk- ja laitosten ylläpitokustannukset entisestään
1432: sen muodossa tätä armeliaisuustyötä tuet- lisääntyvät hoitopaikkojen lisäystä vastaa-
1433: taisiin. Tällöin olisi syytä y~J,hvistaa val- valla määrällä. Kun jo ennestään olevien
1434: tionavustuksen suuruus lakisääteisesti, ku- hoitopaikkojen ylläpito, kuten edellä on
1435: ten esim. vajaamielisten ja mielisairaiden pyritty selvittämään, on hallituksen esittä-
1436: hoidon osalta on jo tehty, ja määrätä vuo- män korotetunkin vuotuisavustuksen turvin
1437: tuisavustus ainakin 50% :ksi hoitolaitosten kyseenalaista, ei uusien hoitopaikkojen käy-
1438: todellisista vuotuismenoista. Kun lääkintö- täntöönottaminen ja ylläpito ilman mitään
1439: hallitus tietämämme mukaan onkin kuluvan valtionavustusta ole ollenkaan mahdollista.
1440: vuoden alkupuolella tehnyt edellämainitun- Tämän vuoksi, ja kun uuden parantolara-
1441: kaltaisen esityksen sisäasiainministeriölle ja kennuksen, jonka rakennuskustannukset lä-
1442: tämä esitys lienee sisäasiainministeriössä hentelevät 100 miljoonaa markkaa, kylmil-
1443: edelleen valmisteltavana, olisi toivottavaa, leenjättämistäkään ei voitane pitää oikeaan
1444: IV,119. __, 0. Turunen y. m. 759
1445:
1446: osuneena toimenpiteenä, varsinkin kun kaa- Edelläolevan perusteella rohkenemme
1447: tumatautisten hoitopaikoista on maassamme kunnioittaen ehdottaa,
1448: huutava puute, olisi hoitolaitosten vuotuista
1449: valtionavustusta korotettava hallituksen eh- että Eduskunta korottaisi valtion
1450: dottamasta määrästä ainakin hoitopaikkojen tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle
1451: lisäystä vastaavalla määrällä. Tällöin olisi 1951 merkittyä 7 Pl. XXI: 2 koh-
1452: valtionavustusta, jos uusien hoitopaikkojen dalla olevaa kaatumatautisten hoito-
1453: kohdalle lasketaan edes samansuuruinen laitosten avustusmäärärahaa 8 mil-
1454: valtionavustus kuin hallituksen esityksen joonalla markalla, jolloin avustuksen
1455: mukaan entisille hoitopaikoille aijotaan kokonaissummaksi tulisi 21 miljoonaa
1456: maksaa, lisättävä 8 miljoonalla markalla. markkaa.
1457: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
1458:
1459: Oiva Turunen. Atte Pakkanen.
1460: Martti Leskinen. Olavi Kajala.
1461: Helena Virkki. L. 0. Hirvensalo.
1462:
1463:
1464:
1465:
1466: 3
1467: 760
1468:
1469: IV,12o. - Rah. al. N:o 36.
1470:
1471:
1472:
1473:
1474: Kajala y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
1475: avuksi kunnallisten mielisairaalain rakentamiseen.
1476:
1477:
1478: E d u s k u n n a ll e.
1479:
1480: Hallitus ehdottaa talousarvioehdotu:kses- tämästä lain määräämiä sitoumuksiaan.
1481: saan, että 7 Pl:n XXI luvun 4 momentilta Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
1482: (valtionapu kunnallisten mielisairaalain ra-
1483: kentamiseksi) vähennettäisiin tämän vuoti- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
1484: sesta määrästä 145 milj. markasta 70 milj. vuoden 1951 tulo- ja menoarvioon
1485: markkaan. Kun kuitenkin valtio on tällä 7 Pl. XXI luvun 4 momentille
1486: hetkellä velkaa kuntien mielisairaaloille 70,000,000 markkaa valtionavuksi
1487: paljon enemmän kuin tuon määrän, niin ei kunnallisten mielisairaalain rakenta-
1488: ole asianmukaista, että valtiovalta kieltäy- miseksi.
1489: tyy tunnustamasta velvoituksiaan ja täyt-
1490: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
1491:
1492: Olavi Kajala. Oskari Lehtonen.
1493: 761
1494:
1495: IV,121. - Rah. al. N:o 37.
1496:
1497:
1498:
1499:
1500: Ryömä. y. m.: Määrärahan osoittamisesta stipendeiksi eräille
1501: terveyden- ja sairaanhoidon palveluksessa työskentele-
1502: ville ammatWaisille.
1503:
1504:
1505: E d u s k u n n a ll e.
1506:
1507: Vuoden 1950 valtiopäiville jätetyssä toi- pian poistaa, pitäisi valtiovallan muullakin
1508: vomusaloitteessa n: o 95, joka koski stipen- tavoin osoittaa mainituille ammattiryhmille
1509: dien myöntämistä terveyden- ja sairaanhoi- tunnustusta ja rohkaisua. Eräs suositeltava
1510: don palveluksessa työskenteleville ammatti- toimenpide tässä suhteessa olisi ilmeisesti
1511: laisille, lausuttiin perusteluina seuraavaa: se, että valtion talousarvioon otettaisiin riit-
1512: Terveyden- ja sairaanhoidon palveluk- tävän suuri määräraha jaettavaksi stipen-
1513: sessa työskentelee useita ammattiryhmiä - deinä sanottujen ammattialojen edustajille,
1514: kuten sairaanhoitajattaret, mielisairaanhoi- jolloin jaon suorittajana lähinnä tulisi toi-
1515: tajat ja -hoitajattaret, kätilöt, farmaseutit mimaan lääkintöhallitus.
1516: y.m. - joiden työ on luonteeltaan yleishyö- Koska katsomme näiden perustelujen
1517: dyllistä ja suorittajilleen verraten kulutta- edelleenkin pitävän paikkansa, niin ehdo-
1518: vaa, mutta joiden palkka- ja muissa oloissa tamme,
1519: on melkoisesti toivomisen varaa. Tämä
1520: johtuu osaksi kyseessäolevien ammattiryh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
1521: mien ammatiHisten järjestöjen suhteelli- tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan
1522: sesta heikkoudesta, osaksi taas siitä, että markan määrärahan lääkintöhallituk-
1523: yhteiskunnan, enempää valtion kuin kun- sen jaettavaksi stipendeinä sairaan-
1524: tienkaan, taholta ei ole omistettu näille hoitajattarille, mielisairaanhoitajille
1525: ammattiryhmille riittävää huomiota. Täl- ja -hoitajattarille, kätilöille, farma-
1526: lainen asiaintila olisi saatava korjatuksi. seuteille ja mu2?le terveyden- ja sai-
1527: Puhumattakaan siitä, että edelläviitatut raanhoidon palveluksessa työskente-
1528: perustavat epäkohdat tulisi mahdollisimman leville ammattilaisille.
1529: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
1530:
1531: Mauri Ryömä. Eino Tainio. G. Rosenberg.
1532: Eino Kilpi. J. Mustonen. Eino Kujanpää.
1533: Irma Torvi.
1534: 762
1535:
1536: IV,122.- Rah. al. N:o 38.
1537:
1538:
1539:
1540:
1541: Leikola: Määrärahan osoittamisesta Pohjoismaisen farma-
1542: kopeatoimikunnan jäsenmaksua ja muita menoja var-
1543: ten.
1544:
1545:
1546: E d u s k u n n a 11 e.
1547:
1548: Viime keväänä eduskunta hyväksyi toi- siirtyisi tulevaisuuteen ja kun viranomaiset
1549: vomuksen, että hallitus ryhtyisi toimenpitei- kaikissa asteissa ovat liittymistä puoltaneet,
1550: siin Suomen liittymiseksi Pohjoismaiseen olen pitänyt asianmukaisena ehdottaa tule-
1551: .Farmakopeatoimikuntaan. Pohjoismaisen valle vuodelle määrärahaa tähän tarkoituk-
1552: Farmakopeatoimikunnan perustaminen on seen, vaikka tavallisesti tämäntapaiset esi-
1553: lääkintäviranomaisten aloitteesta ollut jo tykset tulevatkin hallituksen taholta. Mää-
1554: yli 10 vuotta vireillä ja vihdoin v. 1948 rärahaesityksen olen tehnyt mahdollisim-
1555: tämä toimikunta perustettiin Tukholmassa. man pieneksi, jotta se ei vaikuttaisi val-
1556: Suomi on koko ajan seurannut virallisten tion talouteen millään tavoin haitallisesti.
1557: edustajiensa kautta toimikunnan työtä ole- Sovittu vuosimaksu Suomen osalta on 5,000
1558: matta varsinainen jäsen. Yksi toimikunnan ruotsinkruunua = 222,500 mk ja muita
1559: kokouskin on pidetty jo Suomessa ja toinen kustannuksia varten voidaan ajatella tarvit-
1560: Suomessa pidettävä kokous on ensi marras- tavan n. 180,000 mk.
1561: kuussa. Eduskunnan toivomuksen mukai- Ehdotan edelliseen viitaten kunnioittaen,
1562: sesti hallitus onkin ryhtynyt valmistele-
1563: maan Suomen liittymistä tähän toimikun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
1564: taan, mutta kesälomien ja muiden syiden tulo- ja menoarvioon 400,000 markan
1565: vuoksi määrärahaesitys ei ole ennättänyt arviomäärärahan Pohjoismaisen Far-
1566: vielä tulevan vuoden . budjettiesitykseen. makopeatoimikunnan jäsenmaksua ja
1567: Jotta toimenpide ei aiheettomasti jälleen muita menoja varten.
1568: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
1569:
1570: Erkki Leikola.
1571: 763
1572:
1573: IV,t23. - Ra.h. al. N:o 39.
1574:
1575:
1576:
1577:
1578: Jalas y. m.: Määrärahan osoittamisesta reumatautien levin-
1579: neisyyttä ja laatua koskevan tutkimuksen suorittami-
1580: seksi.
1581:
1582:
1583: E d u s k u n n a 11 e.
1584:
1585: Vaikkakaan reumatautien levinneisyyttä sesti kuin mitä meillä on nyt tehty tuber-
1586: ja laatua maassamme ei tähän mennessä ole kuloosin suhteen, ollen reumapotilaiden
1587: perusteellisemmin selvitetty, osoittaa puut- käytettävissä jokseenkin sama määrä hoito-
1588: teellisempikin tutkimus, että reumatautien paikkoja kuin tuberkuloottisillakin. Tässä
1589: aiheuttamat menetykset ovat meillä ainakin suhteessa on kehitys meillä jäänyt ratkaise-
1590: yhtä suuret kuin muissa pohjoismaissa ja vasti jälkeen muista maista, jopa siinä mää-
1591: Suomessa hyvin verrattavat tuberkuloosin rin, että Suomessa valtavasti suurin osa
1592: meillä aiheuttamiin menetyksiin. Reuma- reumapotilaista joutuu olemaan yksinomaan
1593: sairauksia potevien henkilöiden lukumäärä kotihoidon varassa. Tämän seikan täytyy
1594: voidaan maassamme hyvinkin arvioida olla jokaiselle selviön kun tietää, että maas-
1595: 110,000 hengeksi ilman, että tähän lukuun samme nykyisin on huutava puute lasaretti-
1596: vielä voitaisiin laskea sisältyvän k. o. sai- paikoistakin, joilla ei senkään vuoksi voida
1597: rauksien aiheuttamat jälkitautitapaukset, ainakaan merkittävämmässä määrässä hoi-
1598: kuten esim. reumaattisen kuumeen jälkeen- taa pitkäaikaisia nivelreumatapauksia, joi-
1599: jättämät sydänviat y.m. Näinollen on syytä den hoitoon varattuja sairaspaikkoja tois-
1600: olettaa reumasairauksien aiheuttaman työ- taiseksi on aivan mitättömän pieni määrä.
1601: ansioiden menetyksen nousevan useihin Ylläesitetyillä seikoUla on ollut toinenkin
1602: miljardeihin nykyma11kkoihin, jolla sei- erittäin merkityksellinen varjopuoli. Ni-
1603: kalla puolestaan on katsottava olevan erit- mittäin se, että koko reumasairauksien tut-
1604: täin huomattavan merkityksen sosiaalisessa- kimustyö on jäänyt suurimmalle osalle lää-
1605: ja kansantaloudellisessakin mielessä. kärikuntaamme melko vieraaksi ja tämän
1606: Edellisestä huolimatta ei maassamme ole vuoksi sairaalan ulkopuolellakin annettu
1607: ollut minkäänlaista suunnitelmallista toi- lääkärinhoito puutteelliseksi. Viimeaikaisen
1608: mintaa reumasairauksien vastustamiseksi, tuberkuloosihoidon sekä käytettyjen erikois-
1609: jotavastoin näihin rinnastettavan tuberku- lääkkeiden voimakas kehitys meidänkin
1610: loosin suhteen asia on aivan toisin. Se kun maassamme on selvästi riittävän hoitopaik-
1611: on järjestetty täysin tyydyttävälle kan- kojen luvun ja ajanmukaisten parantoloi-
1612: nalle riittävine hoitomahdollisuuksineen ja den ansioksi luettava ainakin suurimmalta
1613: hyvin järjestettyine vastustamisyhdistyk- osaltaan. Lukuisten parantoloiden ansiosta
1614: sineen. Myös kalliiden erikoislääkkeiden on myös riittävästi alaansa perehtyneitä
1615: saantimahdollisuudet ovat vähävaraisillekin erikoislääkäreitä. Näinhän voisi ja pitäisi
1616: hyvät. Vastaavan tehon omaavia lääkkei- olla reumatautienkin suhteen asia.
1617: tähän nykyisin on olemassa myös reumasai- Reumasairauksia sekä niiden levinnei-
1618: rauksia varten. Tuberkuloosin vastustamis- syyttä koskevien tutkimusten toimeenpane-
1619: yhdistyksen toiminta on nyttemmin uuden miseksi maassamme on jo aikanaan edes-
1620: erikoislain puitteissa järjestetty vieläkin mennyt edustaja Lehtokoski y. m. tehneet
1621: voimaperäisemmäksi sen siirryttyä valtion raha-asianaloitteen v. 1948, mutta se ei saa-
1622: ja kuntien yhteiseksi elimeksi muodostettu- vuttanut eduskunnan hyväksymistä. Ku-
1623: jen tuberkuloosipiirien toiminnan yhtey- ten v. 1947 valtioneuvoston asettama reu-
1624: teen. Useissa muissa maissa on reumatau- makomitea, on nyttemmin myös invaliidi-
1625: tien vastustamistoiminta ollut organisoitu huoltolain kehittämistä tutkimaan asetettu
1626: suunnilleen samojen periaatteiden mukai- komitea 8. 12. 1949 ilmestyneen mietintönsä
1627: 764 IV,123. - Reumatutkimus.
1628:
1629: I osassa kiinnittänyt huomiota edelläesitet- nuorempia ,lääkäreitä sekä sairaanhoitajat-
1630: tyihin seikkoihin. Tutkimusta reumatautien taria.
1631: levinneisyydestä ja laadusta onkin pidet- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1632: tävä välttämättömänä edellytyksenä tarvit- nioittaen,
1633: tavan reumatautisten hoitopaikkaluvun ar-
1634: vioimiselle, sekä näinollen perustavana että Eduskunta ottaisi vuoden
1635: työnä koko reumahoidon järjestämiselle 1951 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
1636: tyydyttävälle kannalle. Perusedellytyksenä markan määrärahan reumatautien le-
1637: tällaiselle tutkimustyölle on pidettävä sitä, vinneisyyttä ja laatua koskevan tut-
1638: että reumasairauksiin perehtynyt lääkäri kimuksen suorittamiseksi.
1639: on sen johdossa, apunaan riittävä määrä
1640: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
1641:
1642: R~el Jalas. Laurn Brander-Wwllin.
1643: Aarne Honka. Hugo Aattela.
1644: Heikki Ala-Mäyry. Isak Penttala.
1645: Erkki Leikola. Edvard Pesonen.
1646: 765
1647:
1648: IV,124. - Rah. al. N :o 40.
1649:
1650:
1651:
1652:
1653: Jalas y. m.: Määrärahan osoittamisesta tuberkuloottisten
1654: jälkihuoltoa varten.
1655:
1656:
1657: E d u s !k u n n a 11 e.
1658:
1659: Sen jälkeen kun invaliidihuoltolaki tuli tiset harkinnan varaisesti joutuneet saa-
1660: voimaan 30 p. joulukuuta 1946 ja jossa maan invaJliidihuoltoa, vaikka ·esim. sel:laista
1661: laissa myöskin erikoisesti määriteltiin en- hoitoa ovat oikeutetut saamaan kailiiki tu-
1662: simmäisen kerran maassamme :käsite inva- berkuloottiset sotainvaliidit.
1663: liidi m. m. 2 § :ssä sanoilla: ,Jollei sai- Yllä viitatun tulkinnan epämääräisyy-
1664: rautta voida katsoa pysähtyneeksi - - - teen, joka usein johtaa jo pitkälle hoide-
1665: - " jäi epäselväksi, miten m. m. tuberku- tun, parantumassa olevan henikilön jälki-
1666: loosia sairastavien suhteen tämä kohta oli huollon ja avustuksen puutteesta vaaran-
1667: tulkittava. Täanön johdosta valtioneuvosto netuik:si ja usein lopullisesti sortumaan sai-
1668: asettikin 31. 3. 1946 komitean suorittamaan rauteensa, on järkiperäinen invaliidihuolto
1669: ,tutlrirrnuksia ja sen perusteella tekemään maassamme saatava, nykyiset uudet lääk-
1670: tarpeelliseksi katsomiaan ·lainsäädäntö- ja keet ja leik!kausmenetelmät huoonioon ot-
1671: muita ehdotuksia invaliidihuollosta osatto- taen sellaiselle tasolle, että mainitut inva-
1672: milksi jäävien, pitkäaikaista sairautta pote- liidit oikean jäilikihuollon turvin pääsevät
1673: vien, s. o. ennen :kaikkea reumaattisten ja ,omilla jaJloi1la seisoviksi ik:ansalaisiksi".
1674: tuberlmloottisten henikilöiden 1ääJk:intä- ja KoSka tätä ta11koittavan tuberkuloottis-
1675: työhuollon sekä ammattiopetuksen järjes- ten jälkihuolto on jäänyt menoarviossa
1676: tämiseksi - - - -". ' huomiotta, ehdotamme,
1677: ·Työssään on !komitea päätynyt m. m. sii-
1678: hen, että invaliidihuoltolain 3 §: n nojalla että Eduskunta ottaisi vuoden
1679: on yksityistapauksissa invaliidihuoltoa 1951 tulo- ja menoarvioon 5,000,000
1680: myönnettävä m. m. eräille ilmarintapoti- markan määrärahan tuberkuloottis-
1681: laille. ten jälkihuoltoa sekä siviilituberku-
1682: Komitean mietintöön liittyy ed. Kauha- loottisten jatkohuoltoa ja ammatti-
1683: sen vasta:Iause. opetusta varten n. k. Liperin sota-
1684: Komitean mietinnön mukaisesti ovat siis tuberkuloottisten ammattioppilaitok-
1685: vain ilmarintahoitoa saaneet tuberkuloot- sessa.
1686: Helsingissä 11 ·päivänä syyskuuta 1950.
1687:
1688: Rakel Jalas. Kalle Kauhanen.
1689: taura Brander-Wallin. Edvard Pesonen.
1690: Hugo Aattela. Isak Penttala.
1691: 766
1692:
1693: IV,125. - Ra.h. al. N:o 41.
1694:
1695:
1696:
1697:
1698: Pesonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosi-
1699: liitto r. y: lle tuberkuloottisten toipilasopiston perusta·
1700: mista varten.
1701:
1702:
1703: E d u s k u n n a 11 e.
1704:
1705: Maamme huoltotoimintaa on viime vuo- kanssa loisi tuberkuloottisille mahdollisuu-
1706: sina yhteiskunnan taholta huomattavasti te- den uuden, sopivamman ammatin opiske-
1707: hostettu, mutta nykyisessä järjestelmässä luun, jotta nämä koulutuksen jälkeen voisi-
1708: on kuitenkin vielä melkoisia epäkohtia, vat huolehtia omasta ja mahdollisen per-
1709: joista ehkä suurin on se, ettei kaikkia huol- heensäkin toimeentulosta. Tuberkuloottisten
1710: lon tarpeessa olevia vajaatyökykyisiä ole työkykyhän palaa vähitellen ja siksi heille
1711: edes pyritty huoltamaan samojen periaat- olisi järjestettävä mahdollisisuuksia täydel-
1712: teiden mukaan. Ymmärrämme hyvin, että lisesti toipua sairaudestaan. Oikealla ajan-
1713: sotavammaisille on ollut pakko antaa yh- kohdalla annettu apu on täysin yhteiskun-
1714: teiskunnan tukea poikkeuksellisen tehok- nan etujen mukaista. Koko tuberkuloosi-
1715: kaasti, mutta että siviiliolosuhteissa työky- huolto on pahasti ontuvaa, ellei kalliin pa-
1716: vyttömiksi tulleiden eri ryhmiä tuetaan ai- rantolahoidon lisäksi ryhdytä tarmokkai-
1717: van jyrkästi toisistaan poikkeavin perus- siin toimenpiteisiin parantoloissa saavutet-
1718: tein, sitä emme missään tapauksessa voi tujen tulosten varmentamiseksi. Käsittääk-
1719: pitää oikeudenmukaisena. On monia vajaa- semme suuret kansantaloudelliset tappiot,
1720: kykyisten ryhmiä - niistä kenties suurin joita yhteiskuntamme nuorten jäsenten me-
1721: on tuberkuloottiset - joiden sosiaalinen netys tuberkuloosin uhreina maallemme
1722: huolto on vielä miltei kokonaan vapaan aiheuttaa, velvoittaa tarttumaan ripeästi
1723: järjestötyön varassa ja kaiken lisäksi ilman käsiksi asiaan. Lääkintähuollon lisäksi on
1724: sanottavampaa valtion tukea. Tuberkuloosi- välttämätöntä sairauden ja sitä seuraavan
1725: liittokaan, vaikka sen suorittama sosiaalinen työkyvyttömyyden aikaisen taloudellisen
1726: työ on ehdottomasti katsottava mitä suu- avustuksen, koulutuksen ja työhuollon ai-
1727: rimmassa määrin yleishyödylliseksi, ei tä- kaansaaminen.
1728: hän saa:kka ole saanut kuin 500,000 mark- Useimmissa naapurimaissamme on tällä
1729: kaa valtionapua. Itse hankkimiensa varojen alalla päästy erinomaisiin tuloksiin ja siellä
1730: turvin on se voinut viime vuosina suorittaa on todettu, että tuberkuloottisten auttami-
1731: merkityksellistä huoltotyötä kymmeniin tu- nen oikeana ajankohtana on koitunut yh-
1732: hansiin nousevien tuberkuloottisten keskuu- teiskunnalle kannattavaksi. Tarkoituksen-
1733: dessa, jakanut vaikeuksiin joutuneille jäse- mukaisella toipilashoidolla voidaan huomat-
1734: nilleen ja heidän perheilleen perus- ym. tavasti vähentää juuri niitä kustannuksia,
1735: avustuksina useita miljoonia markkoja, joita yhteiskunnalle koituu työkyvyttömien
1736: avustanut heidän ammattikoulutustaan, hoidosta, koska työkyvyttömien lukua voi-
1737: hankkinut mahdollisuuksien mukaan sopi- daan juuri asianmukaisen toipilashoidon vä-
1738: via työpalkkoja niitä tarvitseville ja kiin- lityksellä huomattavasti pienentää. Tuber-
1739: nittänyt yhteiskunnan huomiota tuberku- kuloosiliitto on tämän oivaltanut ja niinpä
1740: loottisten kannalta ensiarvoiseen jälkihuol- se on ryhtynyt toimenpiteisiin lähinnä
1741: tokysymykseen. Liitto on myöskin hankki- maamme siviilituberkuloottisille tarkoitetun
1742: nut huomattavan alkupääoman oman toi- toipilasopiston aikaansaamiseen ja kun sillä
1743: pilasopiston perustamiseksi, joka laitos yh- toteutuneena on huomattava yhteiskunnalli-
1744: teistyössä Liperin ammattioppilaitoksen nen merkitys, rohkenemme esittää, että vai-
1745: IV,125. -Pesonen y. m. 767
1746:
1747: tio antaisi tähän tarkoitukseen tuberkuloosi- että Eduskunta ottaisi vuoden
1748: lain edellyttämän avustuksen tai avustus- 1951 tulo- ja menoarvioon 10 mil-
1749: lainan. joonan markan määrärahan Tuber-
1750: Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh- kuloosiliitto r. y :lle tuberkuloottisten
1751: dotamme, toipilasopiston perustamista varten.
1752: Helsingissä i1 päivänä syyskuuta 1950.
1753:
1754: Edvard Pesonen. Eino Kujanpää.
1755: Irma Ha.mara.. Rakel Jalas.
1756: Lauri Myllymäki. Emil Huunonen.
1757: Kalle Kauhanen. J. Pyy.
1758: Toivo Pyörtänö. Antto Prunnila.
1759: ll~o Jlattela. Varma K. Turunen.
1760: E. Pusa. Jalmari Linna.
1761: Martta Salmela-Järvinen. Laura Brander-Wallin.
1762: Olavi Xajala. Eino Raunio.
1763: Elli Stenberg. Artturi Koskinen.
1764: J. F. Tolonen. Paavo Karjalainen.
1765: Armas Tolonen. Valfrid Eskola.
1766: Toivo ll. Kinnunen. Jlrvi Turkka.
1767: K. Jllanko. Pentti Niemi.
1768: Heikki Hykkä.älä.
1769: '768
1770:
1771: 1V,t2&. - Rah. al. N:o 42.
1772:
1773:
1774:
1775:
1776: Pyörtänö y. m. : Määrärahan osoittamisesta astmasairaiden
1777: hoidon tehostamiseen.
1778:
1779:
1780: E d u s k u n n a ll e.
1781:
1782: Vaikka astmasairauden eli keuhkoahdis- tukset varsinaisen kenttätyön orgamsoimi-
1783: tuksen sosiaalista merkitystä ei maassamme seksi aikaansaataisiin, tulisi asia saattaa
1784: ole juuri nimeksikään selvitetty, osoittavat päätökseen edustavaa tutkimustapaa käyt-
1785: jokapäiväisessä elämässä todettavat yksityis- täen. Jotta sairauden yleisyys tulisi riittä-
1786: tapaukset, että k. o. sairauden aiheuttamat vän suuressa määrin selvitetyksi, pitäisi tut-
1787: menetykset ovat inhimillisesti katsoen suh- kittavien alueiden asukasluvun nousta aina-
1788: teellisen suuret ja menetetyt työansiot voi- kin 5 prosenttiin maan asukasluvusta ja
1789: daan arvioida melkoisiksi. tulisi tutkimuksesta vastaavan lääkärin jo
1790: Huolimatta astmasairauden merkityksestä ennen varsinaisen kenttätyön alkamista
1791: puuttuu suunnitelmallinen toiminta sairau- huolehtia yksityiskohtaisesta suunnittelusta
1792: den vastustamiseksi. Ensi tilassa olisi ylei- ja tarpeellisista esivalmisteluista.
1793: sen, astmasairauden levinneisyyttä selvittä- Edellä esille tuotuun vedoten ehdotamme,
1794: vän tutkimuksen ohella, tutkittava mahdol-
1795: lisuudet astmasairaiden hoidon tehostami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
1796: seksi sekä laadittava yhtenäinen suunni- tulo- ja menoarvioon 1.5 miljoonaa
1797: telma astmasairaiden sairaalahoidon ja ast- markkaa astmasairauden levinnei-
1798: mataudin vastustamistyön järjestämiseksi. syyttä selvittävän tutkimuksen ja
1799: Jotta nykyistä tarkemmat tiedot astma- hoidon järjestelyä koskevan suunni-
1800: sairauden levinneisyydestä kuin myös ehdo- telman toimittamiseksi.
1801: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
1802:
1803: Toivo Pyörtänö. Heikki Hykkäälä. Juho Kuittinen.
1804: 769
1805:
1806: IV,121. - Rah. al. N:o 43.
1807:
1808:
1809:
1810:
1811: Öhman: J!fä~rärahan osoittamisesta väestönsuojelun lakkau-
1812: tettav~ks~ eh~otettujen päällikön, toimistopäällikön ja
1813: kansl~a-apula~sen virkain pysyttämiseksi.
1814:
1815:
1816:
1817: E d u s k u n n a 11 e.
1818:
1819: Väestönsuojelun rauhanaikaiset valmiste- - toimistopäällikön virka,
1820: lutyöt ovat maassamme olleet pysähdyksissä peruspalkka ............ 430,800:-
1821: viime sodan päättymisestä _alkaen. V a1tio- - kanslia-apulaisen toimi,
1822: neuvosto asetti syyskuun 8 päivänä 1949 peruspalkka . . . . . . . . . . . . 203,400: -
1823: komitean suunnittelemaan maan väestön-
1824: suojelun uudelleenjärjestämistä. Komitean Tämän jälkeen jäisi mainittuun osastoon
1825: työ on vielä osittain kesken, mutta komitea vain kaksi virkaa: jaostopäällikön ja toi-
1826: on kuitenkin jo määritellyt kantansa eräi- mistosihteerin virat.
1827: siin periaatteellisiin kysymyksiin jotka rat- Koska allekirjoittanut edellämainitun ko-
1828: kaisevasti vaikuttavat väestön~uojelumme mitean jäsenenä on tullut vakuutetuksi siitä
1829: rauhanaikaiseen organisatioon. Muun muassa että väestönsuojelun rauhanaikaisia valmis~
1830: komitea on yksimielisesti omaksunut sen tel:utöitä ~i voida suorittaa silläkään työ-
1831: kannan, että väestönsuojelun valvonta olisi VOimalla, Joka nykyisten virkojen puitteissa
1832: pysytettävä edelleenkin sisäasiainministe- olisi käytettävissä, allekirjoittanut on sitä
1833: m~e~tä, että jos esitetty väestönsuojelu-
1834: riössä, jossa sen aiheuttamista toimenpi-
1835: teistä lähinnä huolehtisi väestönsuojelu- asiamosaston virkojen lakkauttaminen to-
1836: asiainosasto. Tässä osastossa oli ennen viime teutetaan, ei väestönsuojelua voida maas-
1837: sotaa n. 40 henkilöä. Sodan jälkeen on osas- samme järkiperäisesti hoitaa.
1838: ton viroista lakkautettu 35, joten siinä on Edellä esitetyn perusteella allekirjoitta-
1839: nyt vain 5 virkaa. Näistä viroista on halli- nut esittää,
1840: tuksen esityksessä vuoden 1951 tulo- ja että Eduskunta ottaisi valtion
1841: menoarvioksi poistettu vielä seuraavat: vuoden 1951 talousarvioon 7 Pl.
1842: XXIII: 1 :n kohdalle 1,288,200 mar-
1843: - maan väestönsuojelupäälli- kan lisäyksen edellä mainituista vi-
1844: kön virka, peruspalkka . . 654,000: - roista aiheutuviin palkkauksiin.
1845: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
1846:
1847: C. A. Öhman.
1848: 770
1849:
1850: 1V,12s. - Rah. al. N:o 44.
1851:
1852:
1853:
1854:
1855: Kujanpää y. m.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten
1856: päivärahan korottamiseen.
1857:
1858:
1859: E d u s k u n n a ll e.
1860:
1861: Viimeksi tapahtuneen asevelvollisten päi- huononee. Lisäksi on muistettava, että val-
1862: värahakorotuksen jälkeen on hintataso huo- taosa asevelvollisista on työläis- ja talon-
1863: mattavasti noussut. Niinpä hallitus esittää poikaisnuorisoa, joiden vanhemmatkaan vä-
1864: vuoden 1951 tulo- ja menoarviossa tähän hävaraisina ja toimeentulonsa jatkuvasti
1865: hintatason nousuun perustuen puolustusmi- alentuessa eivät voi poikiaan avustaa. Kun
1866: nisteriössä ja puolustusvoimain pääesikun- valtio pakottaa nuorison asevelvollisuutta
1867: nassa palvelevien palkkauksen parantami- suorittamaan, olisi sen jo siitäkin syystä
1868: seen 76,802,800 markkaa enemmän kuin ku- velvollisuus huolehtia heitä kohdanneiden
1869: lumassa olevana vuonna. Lisäys on noin pahimpien epäkohtien poistamisesta. Ase-
1870: 44.4 %. Puolustuslaitoksen joukkoyhtymien velvollisten päivärahan korotusta ei enää
1871: esikunnissa ja joukko-osastoissa sekä kou- saisi lykätä, ja siksi olisi vuoden 1951 tulo-
1872: lussa palvelevien kdhdalla lisäys on ja menoarvioon otettava tätä varten määrä-
1873: 1,012,690,300 markkaa eli noin 44 %. raha, niin että asevelvollisten päiväraha voi-
1874: Asevelvollisuuttaan suorittavien päivära- taisiin korottaa 60 markkaan.
1875: haa ei kuitenkaan samanaikaisesti ole koro- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1876: tettu. Tämä on ilmeinen epäkohta, joka
1877: olisi korjattava. Ei ole oikein, että parem- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
1878: massa taloudellisessa asemassa olevien elin- tulo- ja menoarvioon 211,000,000
1879: ehtoja korjataan samanaikaisesti kun huo- markan arviomäärärahan asevelvol-
1880: nommassa asemassa olevain, tässä tapauk- listen päivärahan korottamiseksi.
1881: sessa asevelvollisten, asema entisestäänkin
1882: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
1883:
1884: Eino Kujanpää. Varma K. Turunen.
1885: Eino Tainio. Edvard Pesonen.
1886: Mauri Ryömä. Yrjö Kilpeläinen.
1887: Elli Stenberg. G. Rosenberg.
1888: 771
1889:
1890: IV,129. - R&h. al. N:o 45.
1891:
1892:
1893:
1894:
1895: Kajala y. m.: Määrärahan osoittamisesta H ennalan kasar-
1896: mialueen kasarmi- ja muiden rakennusten vuosikorjauk-
1897: siin.
1898:
1899:
1900: Eduskunnalle.
1901:
1902: Armeijamme kasarmien ja muiden kiin- Näissä viimeksimainituissa joutuvat lähinnä
1903: teistöjen kunto on tunnetusti ylen kehno. asumaan kantahenkilökuntaan kuuluvat
1904: Tämä johtuu nykyään siitäkin, että sodan perheineen. Nimenomaan lasten kannalta
1905: aikana ei ollut tilaisuutta suorittaa edes on mitä valitettavinta, ettei valtiovalta
1906: välttämättömimpiä vuosikorjauksia. Kun li- pysty kunnolla huolehtimaan palvelukses-
1907: säksi sotien jälkeenkin tarpeelliset perus- saan olevien toimenhaitijoitten kohtuulli-
1908: korjaukset ovat jääneet suorittamatta, jou- sistakaan asunnontarpeista. Asiantuntijain
1909: tuvat asevelvollisemnie suorittamaan asepal- arvion mukaan tarvittaisiin Bennalan va-
1910: velunsa kasarmeissa sellaisissa olosuhteissa, ruskunnan kiinteistöjen kuntoonsaattami-
1911: jotka monissa tapauksissa ovat terveydelle seen yhteensä 180 miljoonaa markkaa. Kun
1912: vaaralliset. Kun lisäksi yhteiskunnan omai- näin suurta määrärahaa ei voitane saada
1913: suuden hoidotta jättäminen, mistä tässä yh- mahtumaan yhden vuoden talousarvioon,
1914: teydessä on kysymys, on mitä epätaloudelli- niin olisi kyseisten kiinteistöjen kunnosta-
1915: sinta, niin on mielestämme tällainen menet- minen jaettava useamman vuoden, esim.
1916: tely lopetettava ja näitä kiinteistöjä ryh- kuuden vuoden osalle, ja tämän mukaisesti
1917: dyttävä ainakin siinä määrin kunnosta- ehdotammekin kunnioittaen,
1918: maan, että niiden jatkuva rappeutuminen
1919: saadaan estetyksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
1920: Erittäin kehnossa kunnossa ovat Benna- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. X luvun
1921: lan varuskunnan kiinteistöt, mikä johtuu 1 momentille 30,000,000 markkaa
1922: siitä, että rakennukset ovat vanhoja tai H ennalan kasarmialueen kasarmi- ja
1923: aivan tilapäisluontoisia parakkirakennelmia. muiden rakennusten vuosikorjauksiin.
1924: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
1925:
1926: Olavi Kajala. Eino Raunio.
1927: Martti Suntela. Oskari Lehtonen.
1928: 772
1929:
1930: IV,130. - Rah. al. N:o 46.
1931:
1932:
1933:
1934:
1935: V. Turunen: Määrärahan osoittamisesta opetusministeriön
1936: nuorisoasiain ylimääräisen esittelijän toimen vakinais-
1937: tamista varten.
1938:
1939:
1940: E d u s k u n n a ll e.
1941:
1942: Viime vuosikymmeninä tekniikan kehitty- koulujen ja huoltolaitosten tarpeita varten.
1943: misen ja teollistumisen vaikutuksesta yh- - Kotien, koulujen ja järjestöjen kasva-
1944: teiskuntaelämässä tapahtuneitten muutosten tuksellisen yhteistoiminnan tehostamiseksi
1945: kautta on nuorisonkasvatus ja nuorison, kehoitettiin kuntia perustamaan kunnallisia
1946: samoin kuin vanhemman polven vapaa-ajan nuorisotyölautakuntia paikallisiksi nuoriso-
1947: viettokysymys muodostunut meillä kuten kasvatuksen yhteistoiminta- ja keskuseli-
1948: muuallakin ensiarvoisen tärkeäksi yhteis- miksi. Lautakuntia on tähän mennessä pe-
1949: kunnalliseksi pulmaksi, minkä ratkaisemi- rustettu yli 250 kuntaan, minkä lisäksi on
1950: sen on katsottu kaikkialla vaativan myös jo yli 40 kuntaan perustettu päätoimiset
1951: valtion toimenpiteitä ja tukea. On todettu, nuorison vapaan harrastustoiminnan ohjaa-
1952: että nuorison vapaa harrastustoiminnan tu- jan virat, joko erillisinä nuorisonohjaajan
1953: keminen on 'ainoa todella tehokas keino tahi yhdistettyinä nuoriso-, raittius- ja ur-
1954: nuorisorikollisuuden, alkoholinkäytön, si- heiluohjaajan toimina, ja saatu siten vi-
1955: veellisen rappeutumisen ja kaupallistetun reille huomattavaa kasvatuksellista toimin-
1956: huvitteluelämän vaaroja vastaan. Näiden taa kautta maan.
1957: näkökohtien ja kodin, koulun ja kasvatus- - Asuntopulaan kytkeytyvän nuoriso- ja
1958: järjestöjen yhteistoiminnan tehostamisen kokoustalokysymyksen ratkaisemiseksi on
1959: merkeissä perustettiin laajojen kansalaispii- järjestetty nuorisotalojen tyyppipiirustus-
1960: rien esitysten nojalla opetusministeriöön kilpailu, suunniteltu ja jaettu kentälle tä-
1961: vuonna 1944 ylimääräinen nuorisoasiain män kilpailun tulosten pohjalla laaditut
1962: esittelijän virka, jota vastaavia toimia on tyyppipiirustukset, saatu painoon nämä
1963: perustettu myös monissa muissa maissa, tyyppipiirustukset ja rakennusohjeita sisäl-
1964: kuten esim. Tanskassa, Englannissa, Itä- tävä opaskirja ja valmistettu esitys laiksi
1965: vallassa, Belgiassa ja Norjassa. taloudellisen tuen antamisesta kunnille nuo-
1966: Kuluneina vuosina on tämän viran halti- riso- ja sivistystalojen rakennustoimintaa
1967: jan ja hänen apunaan toimivan valtion varten.
1968: nuorisotyölautakunnan toimesta saatu sekä - Maassamme toistaiseksi laiminlyödyn
1969: koti- ja koulu- että vapaan nuorisokasva- nuorison perhekasvatuksellisen ohjauksen
1970: tuksen työsaroilla varsin merkittäviä tulok- järjestämiseksi on asetettu nuorisoasiain
1971: sia, josta tässä kiinnitettäköön huomiota esittelijän puheenjohdolla toimiva laaja
1972: vain tärkeimpiin. asiantuntijaelin laatimaan tämän tärkeän
1973: - Todettakoon ensinnäkin toimenpiteet kasvatuksenalan ohjelmistoa sekä koulua
1974: nuorisotyötä tekevien järjestöjen yhteistoi- että koteja varten. Koulunsa . päättäneelle
1975: minnan tehostamiseksi ja sen merkeissä ta- nuorisolle tarkoitettu esitelmäsarja on pai-
1976: pahtunut Suomen Nuorisojärjestöjen Edus- natettu ja jaettu kouluille, järjestöille, lää-
1977: tajiston perustaminen vuonna 1946. käreille ja papistolle. Työnalaisena ovat
1978: - Nuorisonohjaajien koulutuksen syven- opettajille ja kasvattajille tarkoitettu suku-
1979: tämiseksi perustettiin Yhteiskunnalliseen puolikasvatuksen eri puolia selvittävä käsi-
1980: Korkeakouluun vuonna 1945 nuorisonohjaa- kirja ja eri koulumuotoja varten tarvitta-
1981: jien opintolinja korkeampaa pätevyystasoa vat opetusopilliset ohjeet.
1982: edustavien nuorisonohjaajien kouluttami- - Koulukasvatuksen alalta viitattakoon
1983: seksi kuntien, seurakuntien, järjestöjen, niihin toimenpiteisiin ja säännöksiin, joilla
1984: IV,130. ___, V. Tul'IUnen. 773
1985:
1986: kansakoulun ja järjestöjen yhteistoimintaa dollisuuksia ylläpitää yhtä kasvatusalaa,
1987: on kehitetty ja kansakouluhuoneistot avattu raittiustyötä varten laajaa osastoa, jossa jo
1988: nuorisojärjestöjen käytettäväksi. yksin kunnallista raittiuslautakuntatoimin-
1989: - Nuorison käytännöllistä taitoa ja kä- taa varten on monia toimihenkilöitä, tuntuu
1990: tevyyttä edistävän askartelun kehittämiseksi yllättävältä ja vähemmän harkitulta, että
1991: on järjestetty askartelukursseja, ohjausta hallitus esittää supistuksia tehtäväksi ope-
1992: ja perustettu malliaskartelupajoja, mm. tusministeriössä, jossa työmäärän ja työ-
1993: Kymiin, Valkeakoskelle ja Helsinkiin. alojen jatkuvasta lisääntymisestä huolimatta
1994: - Nuorisotyön taloudellista tukemista juuri säästäväisyyssyistä ei ole perustettu
1995: koskevista toimenpiteistä viitattakoon vain hyvinkin tarpeellisiksi katsottavia toimi-
1996: niihin opetusministeriön esityksiin, joitten paikkoja. Lisäksi tämä supistusesitys on
1997: tuloksena kunnille jaettavista väkijuoma- kohdistettu hallintoalaan, jota varten on
1998: liikkeen voittovaroista voidaan nyt käyttää vain yksi työntekijä ja joka kuitenkin
1999: varsin huomattava osa nuorisokasvatusta edustaa jatkuvaa huoltoa ja kehittämistä
2000: edistäviin tarkoituksiin. kaipaavaa laajaa järjestelmää. Kaiken
2001: - Viitattakoon vielä nuorisokasvatuksen edellä esitetyn nojalla on todettava, että
2002: julkaisutoiminnan edistämistä ja nuoriso- nykyisissä yhteiskunnallisissa oloissa tär-
2003: kasvatuksellisen esitelmätoimiston perusta- keäksi muodostunut nuorisokasvatus tarvit-
2004: mista koskeviin toimenpiteisiin, laajaa tar- see myös korkeimmassa hallintoportaassa
2005: vetta palvelevan nuorisotyövälineitten lai- tämän alan asiantuntemusta edustavan
2006: navaraston perustamiseen, muonitusavun työntekijän ja että työn jatkuvaa kehittä-
2007: järjestämiseen nuorisoleireille, eräitten kurs- mistä varten toimi olisi opetusministeriön
2008: sien ja hiihtokeskusten perustamiseen ja jo kaksi vuotta sitten tekemien esitysten
2009: retkeilytoiminnan keskittämistä ja tehosta- mukaisesti vakinaistettava. Siksi allekirjoit--
2010: mista koskeviin toimenpiteisiin. tanut kunnioittaen esi.ttää,
2011: Kun hallitus lähinnä säästäväisyyssyistä
2012: n. s. Teurastuskomitean esitysten mukaisesti että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
2013: on ensi vuoden talousarvioesityksessä eh- tulo- ja menoarvion 10 pääluokan
2014: dottanut lakkautettavaksi opetusministe- I luvun 1 momentille lakkautetta-
2015: riössä nuorisoasiain esittelijän viran, on vaksi esitetyn nuorisoasiain ylimää-
2016: edellä esitetyn hedelmällisen ja tuloksia räisen esittelijän toimen pysyttä-
2017: tuottaneen kasvatuksellisen toiminnan jat- mistä ja vakinaistamista varten
2018: kuvuus vakavalla tavalla vaarannettu. Kun 635,000 marka'f!, määrärahan, niin
2019: valtiolla on a. o. ministeriössä säästäväisyys- että palkkaus vastaisi vanhemman
2020: ja supistuspyrkimyksistä huolimatta mah- hallitussihteerin palkkausta.
2021: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
2022:
2023: Varma K. Turunen.
2024: 774
2025:
2026: IV,131. - Rah. al. N:o 47.
2027:
2028:
2029:
2030:
2031: Annala. y. m.: Määrärahan osoittamisesta luterilaisen kir-
2032: kon asessorien palkkion korottamista varten.
2033:
2034:
2035: E d u s k u n n a ll e.
2036:
2037: Valtion menoarviossa luterilaisen kirkon asessori joutuu tämän matkan tekemään
2038: tarpeisiin varatut palkkaukset ovat yleensä vuodessa noin 40 kertaa, tulee matkakus-
2039: nousseet rinnan kaikkien- muitten viran- ja tannusten yhteismääräksi noin 50,000 mark-
2040: toimenhaltijain palkkausten kanssa. Mutta kaa. Apulaisen palkkaamiseen siinäkin ta-
2041: tuomiokapitulien asessoreitten palkkiot ovat pauksessa, että asessori antaa apulaiselleen
2042: nähtävästi epähuomiossa jääneet tavatto- vapaan asunnon ja ruoan pappilassa, ku-
2043: maan kuoppaan. Tämä asessorin palkkio luu vuosittain noin 120,000-150,000 mark-
2044: -on nykyisin seuraava: asessori, jonka vaki- kaa. Vaikka asunnon vuokraksi laskettai-
2045: nainen virka on siinä kaupungissa, missä siin vain 12,000 markkaa vuodessa, tekisivät
2046: tuomiokapituli sijaitsee, tai sen rajaseura- edellä mainitut menot jo yhteensä noin
2047: kunnassa, saa vuotuista palkkiota 84,000 180,000-200,000 markkaa vuodessa.
2048: markkaa, muut asesorit saavat 123,000 Edellä olevasta selviää, että asessorien
2049: markkaa vuodessa. Sotaa edeltäneinä vuo- toimen hoitamisesta koituu nykyisin asian-
2050: sina vastaava palkkio oli niille asessoreille, omaisille tuntuvaa tappiota, puhumatta-
2051: jotka asuivat hiippakuntakaupungissa tai kaan siitä, että heille jäisi mitään palk-
2052: sen naapuriseurakunnassa, 27,000 markkaa kiota siitä rasittavasta ja vastuunalaisesta
2053: ja muilla asessoreilla 39,000 markkaa. työstä, jota he suorittavat.
2054: Ennen sotiamme tuomiokapitulin asesso- Edellisestä selvinnee, että kaiken koh-
2055: rin palkkio vastasi suunnilleen keskikokoi- tuuden vuoksi pitäisi asessorien palkkio
2056: sen seurakunnan kirkkoherran palkkaa, olla 390,000 ja 270,000 markkaa vuodessa.
2057: joka silloin oli noin 40,000 markkaa. Ny- Kun maassa on kaikkiaan 12 asessorinvir-
2058: kyisin on k. o. kirkkoherran palkka ilman kaa, joiden hoitajat asuvat toisella paikka-
2059: ikä- ja indeksilisiä (25 pl.) 411,000 mark- kunnalla, tarvittaisiin tarkoitukseen kaik-
2060: kaa. kiaan 4,680,000 markkaa eli lisäystä halli-
2061: Asessorin menot tuomiokapitulin asesso- tuksen esitykseen 3,184,000 markkaa.
2062: rientoimen hoitamisesta ovat 1) apulaisen Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
2063: paikkaaminen omaan seurakuntaan, 2) ehdotamme,
2064: asuntomenot hiippakuntakaupungissa ja 3)
2065: matkat omasta seurakunnasta hiippakunta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
2066: kaupunkiin. Vertailun vuoksi mainitta- tulo- ja menoarvioon 3,184,000 mark-
2067: koon, että junalippu Helsinki-Tampere kaa luterilaisen kirkon 12 asessorin
2068: maksaa edestakaisin 1,240 markkaa. Kun palkkion korotusta varten.
2069: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
2070:
2071: Jussi Anna.la. Heikki Ala-Mäyry.
2072: Albin Wickman. Jaakko Hakala.
2073: Johannes Wirtanen. Erkki Koivisto.
2074: Antti J. Rantamaa. Väinö Okko.
2075: 775
2076:
2077: IV,1s2. - Rah. al. N :o 48.
2078:
2079: Kilpeläinen y. m. : Määrärahan osoittamisesta Helsingin
2080: yliopiston kirjaston kotimaisen sanomalehtikokoelman
2081: osittaista mikrovalokuvausta varten.
2082: E d u s kun n a 11 e.
2083: Maamme kansalliskirjastona Helsingin paleet maamme vanhemmista sanomaleh-
2084: yliopiston kirjaston tärkeimpiä tehtäviä on distä pian tuhoutuvat korvaamattomaksi
2085: jälkimaailmalle säilyttää Suomessa ilmesty- vahingoksi tutkimustyölle. Tämän vaaran
2086: neet painotuotteet. Näistä muodostavat sa- estämiseksi olisi syytä ryhtyä pikaisiin toi-
2087: nomalehdet huomattavan osan. Yliopiston menpiteisiin Helsingin Yliopiston kirjaston
2088: kirjasto omistaakin maamme ainoan täy- sanomalehtikokoelman mikrovalokuvaami-
2089: dellisen kokoelman Suomessa ilmestyneitä seksi, mihin menetelmään on ulkomailla jo
2090: sanomalehtiä. Tätä kokoelmaa ovat tutki- yleisesti turvauduttu.
2091: jat aina ahkerasti käyttäneet; niinpä kir- Mikrovalokuvaamisen avulla saadaan sa-
2092: jaston lukusalissa vuonna 1949 tehdyistä nomalehtien sisältö pelastetuksi jälkimaail-
2093: noin 20,000 tilauksesta lähes 4,000 eli 20% malle. Tosin ei vielä tarkoin tiedetä, miten
2094: oli sanomalehtitilauksia. Kun voidaan las- kauan mikrofilmi säilyy, mutta Amerikassa
2095: kea, että jokainen sanomalehtitilaus käsitti on suoritettu kokeita, joiden perusteella on
2096: keskimäärin 3 nidettä, käytettiin kirjaston voitu todeta filmin ikä ainakin yhtä pit-
2097: lukusalissa mainittuna vuonna pyörein lu- käksi kuin paraslaatuisen paperin. Lisäksi
2098: vuin 12,000 sanomalehtinidettä. on otettava huomioon, että filmistä voidaan
2099: Tästä ahkerasta käytöstä ovat sanomaleh- tarpeen vaatiessa ottaa helposti ja pienin
2100: det vuosien kuluessa pahasti kärsineet. kustannuksin uusi kopio. Sanomalehtien
2101: Isokokoisten ja painavien niteitten - sa- mikrovalokuvaamisesta on vielä se tutki-
2102: nomalehdet on sidottu vuosineljänneksit- mustyötä helpottava etu, että filmi voidaan
2103: täin, puolivuosittain ja vuosittain - kul- postitse toimittaa muihin kirjastoihin tutki-
2104: jettaminen niiden säilytyspaikoista, kirjas- joiden käytettäväksi, jolloin heiltä säästyy
2105: ton kellareista, lukusaliin ja takaisin on kallis ja aikaavievä matka Helsinkiin.
2106: ollut omiaan suuresti kuluttamaan niitä. On laskettu, että Helsingin yliopiston
2107: Sen lisäksi on otettava huomioon, että sa- kirjaston kotimainen sanomalehtikokoelma
2108: nomalehdet 1870-luvulta lähtien on pai- käsittää n. 12,000,000 sivua. Tästä mää-
2109: nettu huonolle puumassasta valmistetulle rästä on n. 1,000,000 sivua sellaisessa kun-
2110: paperille, joka hyvin nopeasti kellastuu ja nossa, että niiden mikrovalokuvaamiseen
2111: käy niin hauraaksi, että se vähäisestäkin olisi ryhdyttävä aivan ensi tilassa. Tämä
2112: käytöstä repeytyy tai murtuu. työ voidaan saatujen tietojen mukaan suo-
2113: Kaikki nämä seikat ovat saaneet aikaan rittaa yhdessä vuodessa. Koska yhden si-
2114: sen, että kirjaston sanomalehdet ovat ny- vun kuvaus tulee maksamaan n. 7 mark-
2115: kyään sangen huonossa kunnossa. Eniten kaa, tarvittaisiin tähän tarkoitukseen näin
2116: luetut lehdet, kuten Helsingissä, Turussa ollen 7,000,000 markkaa.
2117: ja Viipurissa ilmestyneet, ovat osittain jou- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
2118: tuneet niin surkeaan kuntoon, että niiden kunnioittaen,
2119: jatkuva käyttö on ennen pitkää pakko kiel- että Eduskunta ottaisi vuoden
2120: tää. Reunukset ovat risaiset ja sivuja on 1951 tulo- ja menoarvioon 7,000,000
2121: pahasti repeytynyt tai kokonaan murtunut. markan määrärahan Helsingin yli-
2122: Kun otetaan huomioon, että vanhoja sano- opiston kirjaston kotimaisen sanoma-
2123: malehtiä ei enää voida korvata uusilla, uh- lehtikokoelman osittaista mikrovalo-
2124: kaa se vaara, että ainoat jäliP.llä olevat kap- kuvaamista varten.
2125: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
2126: Yrjö Kilpeläinen. Varma K. Turunen. Irma Hamara.
2127: Jussi Saukkonen. Atte Pakkanen. Johannes Virolainen.
2128: Lassi Biekka.la. Juho Heitto. Antti J. Rantamaa.
2129: Päiviö Hetemäki. L. I. Kaukamaa. C. A. Öhman.
2130: 5
2131: 776
2132:
2133: IV,1,33, - Rah. al. N:o 49.
2134:
2135:
2136:
2137:
2138: Honka y. m.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin ja Tu-
2139: run lyseoiden voimistelun, urheilun ja terveysopin opet-
2140: tajan virkojen muuttamiseksi vanhemman lehtorin vi-
2141: roiksi. ! ..•l:.,..~
2142:
2143:
2144:
2145:
2146: Eduskunnalle.
2147:
2148: Eduskunta on jo vuonna 1944 lausunut olevat opettajavirat ovat avomna ja jäte-
2149: toivomuksen, että voimistelun, urheilun ja tyt valtioneuvoston antamalla suostumuk-
2150: terveysopin opettajat maan oppikouluissa sella täyttämättä siksi kunnes kysymys nii-
2151: asetettaisiin samaan asemaan kuin luku- den muuttamisesta vanhemman lehtorin vi-
2152: aineiden opettajat. Tämä toivomus on tois- roiksi tulee ratkaistuksi. Valtioneuvosto on
2153: taiseksi jäänyt melkein kokonaan toteutta- periaatteessa ratkaissut asian myönteisesti.
2154: matta. Valtioneuvosto ei kuitenkaan ole vuoden
2155: Kuten jo aikaisemmin kouluhallitus esitti 1951 menoarviota laatiessaankaan ottanut
2156: myöskin ensi vuoden talousarvioon otetta- kouluhallituksen tekemää esitystä huomioon,
2157: vaksi määrärahan, jolla Helsingin ja Turun vaikka asian järjestely aiheuttaisi valtiolle
2158: lyseoiden (kaksoislyseoiden) voimistelun- ainoastaan 43,336 markan lisämenon.
2159: opettajavirat muutettaisiin vanhemman leh- Kaikkeen yllä olevaan viitaten ehdo-
2160: torin viroiksi, jolloin näissä lyseoissa tulisi tamme kunnioittaen,
2161: olemaan Y'ksi nuoremman ja yksi vanhem-
2162: man lehtorin virka. että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
2163: Vanhemman lehtorin virkoja on valtion tulo- ja menoarvioon 43,336 markan
2164: oppikouluissa lukuaineissa lähes 500, mutta määrärahan Helsingin ja Turun ly-
2165: voimistelussa, urheilussa ja terveysopissa seoiden voimistelun, urheilun ja ter-
2166: ainoastaan 3. veysopin opettajan virkojen muutta-
2167: Tilanne esitetyn parannuksen aikaansaa- miseksi vanhemman lehtorin viroiksi
2168: miseksi on mainituissa kouluissa tällä het- syyskuun 1 pä.ivästä 1951.
2169: kellä erittäin edullinen, koska kysymyksessä
2170: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
2171:
2172: Aarne Honka.. Ra.kel Ja.las.
2173: 777
2174:
2175: IV,ls4. - Rah. al. N:o 50.
2176:
2177:
2178:
2179:
2180: Koski y. m.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään yhteis·
2181: koulun ottamiseksi valtion haltuun.
2182:
2183:
2184: E d u s k u n n a ll e.
2185:
2186: Hyvinkään yhteiskoulu aloitti toimin- kakunnalle asettuva useihin tuhansiin nou-
2187: tansa 5 luokkaisena syksyllä 1918laajentuen seva pääasiassa valtion palveluksessa oleva
2188: 1937 yliopistoon johtavaksi oppilaitokseksi. konepajatyöväestö ja muu asujamisto jou-
2189: Koulun oppilasmäärä on viimeisten kymme- tuu kouluttamaan lapsensa toisilla paikka-
2190: nen vuoden aikana vaihdellut 450-480 kunnilla suhteettoman suurin kustannuksin
2191: mitä suurempaa määrää tämä kauppalan ja saamatta nauttia niitä .etuja, joita valtion
2192: sen välittömän ympäristön ainoa oppikoulu oppikoulu voi tarjota erittäinkin huomioon-
2193: ei voi nykyisiin suojiinsa vastaanottaa. Vii- ottaen, että suuri osa heistä on olosuhtei-
2194: meksi kuluneiden viiden vuoden aikana den pakosta joutunut paikkakunnalle siir-
2195: kauppalan asukasluku on - osittain siirto- tyessään luopumaan vastaavista eduista ai-
2196: väen ja osittain voimakkaan teollistumi- kaisemmilla asuinpaikoillaan. Kohtuutonta
2197: sen seurauksena noussut 7,147:stä on myöskin jatkuvasti sälyttää voimak-
2198: 12,021: teen ollen nykyisin noin 12,500. kaasti kehittyvän asutuskeskuksen oppikou-
2199: Kun asukasluku tulee lähivuosina teolli- luolosuhteista huolehtiminen nykyisen kan-
2200: suustyöväestön - lähinnä valtion rautateit- natusyhdistyksen varaan. Näinollen tämä
2201: ten keskuskonepajan työläisten - lisäänty- kauppalan kaikissa kansalaispiireissä vaka-
2202: misen vuoksi voimakkaasti kasvamaan, niin vaa huolestumista herättänyt epäkohta on
2203: on ilmeistä, että oppikouluun pyrkijöitten korjattavissa vain siten, että Hyvinkään
2204: paine tulee myös vastaavasti yhä lisäänty- yhteiskoulu suunniteltua ehkä aikaisemmin
2205: mään. Hyvinkään yhteiskoulun kannatus- jo ensi tilassa otetaan valtion haltuun.
2206: yhdistyksellä, joka jo yli miespolven ajan Huomattavana etuna, joka koituisi val-
2207: on joutunut ylläpitämään Hyvinkään seu- tion hyödyksi, on mainittava, että koululla
2208: dun ainoata oppikoulua, ei näin nopeasti on varsin edullisella paikalla omalla ton-
2209: ja perinpohjaisesti muuttuneissa olosuh- tilla tarkoituksenmukainen koulutalo.
2210: teissa ole taloudellisia edellytyksiä koulun Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
2211: välttämättömään laajentamiseen. Koulun ehdotamme,
2212: ylläpitäminen nykyisessäkin laajuudessaan
2213: ori jo vaatinut lukukausimaksujen korotta- että Eduskunta ottaisi vuoden
2214: misen 5,000 ja 6,000:teen markkaan val- 1951 tulo- ja menoarvioon 10 mil-
2215: tion oppikoulujen lukukausimaksujen ol- joonan markan arviomäärärahan Hy-
2216: lessa vielä tämän syksyisen korotuksenkin vinkään yhteiskoulun ottamiseksi val-
2217: jälkeen vain 2,500 mk. tion haltuun lukuvuoden 1951-1952
2218: On kohtuutonta, että siirtoväki ja paik- alusta lukien.
2219: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
2220:
2221: Usko Koski. Margit Borg-Sundman.
2222: Jussi Saukkonen. J. Pyy.
2223: 778
2224:
2225: IV,tsö. - Ra.h. al. N:o 51.
2226:
2227:
2228:
2229:
2230: Saa.ria.ho y. m.: Määrärahan osoittamisesta Raahen keski-
2231: koulun jatkoluokkien ottamiseksi valtion haltuun.
2232:
2233:
2234: E d u s k u n n a ll e.
2235:
2236: Raahen keskikoulussa, joka on valtion Vaikka eduskunta on viime toukokuun
2237: oppikoulu, on lukuvuonna 1949-50 10 23 päivänä lausunut toivomukset, että Raa-
2238: luokkaa ja 324 oppilasta. Ainoa koulu paik- hen keskikoulun jatkoluokat otettaisiin val-
2239: kakunnalla ylioppilaiksi aikoville on yksi- tion haltuun kouluhallituksen viisivuotis-
2240: tyinen Raahen keskikoulu jatkoluokat-nimi- suunnitelman mukaisesti, ei hallituksen
2241: nen oppikoulu, joka on perustettu jo ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen
2242: vuonna 1915 ja jossa lukuvuonna 1949-50 sisälly tätä varten tarvittavaa määrärahaa,
2243: on 3 luokkaa ja 76 oppilasta. Lähimmät vaikka tietääksemme opetusministeriökin
2244: yliopistoon johtavat valtion oppikoulut oli esittänyt mainitun koulun ottamista val-
2245: ovat Oulun ja Kokkolan kaupungeissa. tion haltuun.
2246: Raahen keskikoulun jatkoluokat sisälty- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
2247: vät siihen kouluhallituksessa laadittuun vii-
2248: sivuotissuunnitelmaan, jonka mukaan yksi- että Eduskunta ottaisi vuoden
2249: tyiset oppikoulut otetaan valtion haltuun. 1951 tulo- ja menoarvioon 600,000
2250: Tämän suunnitelman mukaan jatkoluokat markan määrärahan Raahen keski-
2251: piti ottaa yhdellä kertaa valtion haltuun koulun jatkoluokkien ottamiseksi 1.
2252: jo vuonna 1949, mutta tarkoitukseen ei ole 9. 51 alkaen valtion haltuun.
2253: yielä saatu määrärahaa.
2254: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
2255:
2256: Urho Saariaho. Arvi Ahmavaara.
2257: Arvi Turkka. Toivo I. Sormunen.
2258: Yrjö Saari. Kerttu Saalasti.
2259: 779
2260:
2261: IV,tsa. - Rah. al. N:o 52.
2262:
2263:
2264:
2265:
2266: Borg..Sund.m&n y. m.: Määrärahan osoittamisesta kansakou-
2267: lunopettajien valmistuslaitosten harjoituskoulujen opet-
2268: tajien palkkojen korottamista varten.
2269:
2270:
2271: Ed u s ku nn alle.
2272:
2273: Harjoituskoulujen opettajien palkkaus- nollisesti ollut, että näihin virkoihin ei enää
2274: tilanne on maassamme jäänyt arveluttavasti ole ilmaantunut päteviä hakijoita. Tästä
2275: korjaamatta. Nämä kansakoulunopettaja- taas on seurauksena seminaarien oppilaiden,
2276: seminaarien ja muiden kansakoulunopetta- tulevien opettajien valmennustason arve-
2277: jien valmistuslaitosten harjoituskouluina luttava aleneminen, kun päinvastoin näihin,
2278: toimivien kansakoulujen opettajat, jotka maan uutta opettajapolvea kouluttaviin vir-
2279: tavallisen kansakouluopettajatyön lisäksi koihin tulisi saada kansakoulunopettajien
2280: ovat osaltaan vastuussa myös opettajakoke- parhaimmisto. Kansakoulunopettajien val-
2281: laiden, tulevien opettajien kasvatuksesta ja mistuslaitosten yhteydessä toimivien har-
2282: opetuksesta, ovat jääneet jopa alempaan joituskoulujen opettajia on koko maassa
2283: palkkaryhmään kuin paikkakunnan muut vain vajaat 70, joten mainitun epäoikeuden-
2284: opettajat. Kuitenkin on näiden opettajien mukaisuuden ja epätarkoituksenmukaisuu-
2285: erikoisasema huomioitu pätevyysvaatimuk- den korjaaminen ei ole nykyisissäkään
2286: sissa, joissa heiltä vaaditaan sekä opettaja- oloissa taloudellisesti ylivoimaista.
2287: kokemusta että tutkintoja enemmän kuin Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2288: muihin, tavallisiin kansakouluopettajavir-
2289: koihin. Aikaisemmin olikin heidän palk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
2290: kansa järjestetty työn laatua ja siihen vaa- valtion tulo- ja menoarvioon 1,750,000
2291: dittavaa pätevyyttä vastaavaksi. Mutta vii- markan määrärahan kansakouluopet-
2292: meisten vuosien kuluessa on tilanne käy- tajien valmistuslaitosten harjoitus-
2293: nyt yhä suhteettomammaksi harjoituskou- koulujen opettajien palkkojen nosta-
2294: lujen opettajien palkkatason jatkuvasti jää- miseksi 2 palkkausluokalla nykyises-
2295: dessä jälkeen kansakoulujen opettajien tään.
2296: palkkauksesta. Seurauksena tästä on luon-
2297: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
2298:
2299: Margit Borg-Sundman. Eino Raunio.
2300: Onni HiUunen. Rakel Jalas.
2301: Helena Virkki. Jussi Saukkonen.
2302: Olavi Kajala. Johannes Wirtanen.
2303: Kalle Kauhanen. Kalle Jokinen.
2304: '780
2305:
2306: IV,ts7. - Ra.h. al. N:o 53.
2307:
2308:
2309:
2310:
2311: V. Turun~n 1· m.: Km·otetun määrärahan osoittamisesta
2312: oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin avustamiseen.
2313:
2314:
2315: E d u s k u n n a 11 e.
2316:
2317: Vähävaraisten opiskelijoiden aseman tu- van lähes 9 milj. markkaa. Jotta vähäva-
2318: kemiseksi varatut määrärahat eivät ole tulo- raisten opiskelijoiden asema voitaisiin edes
2319: ja menoarviossa esitettyjen määrärahojen jossakin määrin turvata, on v:n 1951 ta-
2320: puitteissa 22. 6. 49 annetun lain määräys- lousarvioon otettava lain edellyttämä mää-
2321: ten mukaisia. Hallituksen esityksessä on räraha.
2322: tarkoitukseen varattu ainoastaan 7 milj. Edellä esitetyyn viitaten allekirjoittaneet
2323: markkaa, kun sensijaan lain mukaan v: n kunnioittavasti esittävät,
2324: 1951 aikana edellytettäisiin käytettäväksi
2325: ilman erikoiskorotuksiakin 15,750,000 mark- että Eduskunta päättäisi lisätä
2326: kaa. Kuluvan vuoden talousarvioon ote- vuoden 1951 tulo- ja menoarvioon
2327: tuista määrärahoista suoritetaan opiskelija- 8,750,000 markkaa käytettäväksi op-
2328: avustuksia opiskeluvuotta 1951-52 varten. pikoulun oppilaiden koulunkäynnin
2329: Nyt jo on tiedossa, että ensi vuotta varten avustamisesta 22. 6. 49 annetun lain
2330: esitetyt määrärahat eivät ole riittäviä tä- edellyttämään tarkoitukseen.
2331: hän tarkoitukseen. Vajausta lasketaan ole-
2332: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
2333:
2334: Varma, K. Turunen. K.aMe Kauhanen. Laura. Bra.nder-Wa.Uin.
2335: 781
2336: IV,1as. - Rah. al. N:o 54.
2337:
2338:
2339:
2340:
2341: Luostarinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin
2342: käsityönopettajaopiston opetusvälineistön perustäyden-
2343: nykseen. ·
2344:
2345:
2346: E d u s k u n n a 11 e.
2347:
2348: Helsingin käsityönopettajaopisto on 1~ 1951 tulo- ja menoarvioon 2 miljoonaa
2349: des 70 vuoden ajan, yksityisen säätiön yllä- markkaa, mutta on tämä myöhemmässä vai-
2350: pitämänä, valmistanut maamme kouluj~n heessa pyyhitty pois.
2351: tarvitsemat käsityönopettajat. Inflation Käsityönopettajista on kouluissamme
2352: vaikutuksesta menetti säätiö taloudelliset huutava puute, m. m. niinkin huomattavan
2353: mahdollisuutensa ylläpitää laitosta ja sen- laitoksen kuin Heinolan seminaarin käsi-
2354: vuoksi turvasi valtio opettajavalmistuksen työnopettajan paikka on hakijain puut-
2355: ja opiston toiminnan vuotuisella avustuk- teessa vielä täyttämättä. Tosin pyrkijöitä
2356: sella elokuun 1 päivänä 1949 voimaanastu- alalle on runsaasti, m. m. syksyllä 1950 al-
2357: neen lain kautta, ja määräsi sen toiminnan kavalle opettajakurssille oli 120 hakijaa
2358: lähemmin 24 päivänä helmikuuta 1950 an- määräajan kuluessa ja myöhemmin tiedus-
2359: netulla asetuksella. telleiden määrä on kohonnut lähes sataan,
2360: Viimeisen 10 vuoden aikana on säätiö näistä suunnilleen kymmenes on päässyt
2361: kyennyt huolehtimaan vain välttämättö- opistoon.
2362: mistä ylläpitomenoista ja senvuoksi on opis- Koska opettajavalmistuslaitos ei tarkoi-
2363: ton nyt ruvetessa saamaan valtionavustusta tuksenmukaisen välineistön puutteessa voi
2364: ja joutuessa noudattamaan lain ja asetuk- toimia lain ja asetuksen edellyttämiä vaa-
2365: sen määräämiä velvollisuuksia tilanne muo- timuksia noudattaen ehdotamme,
2366: dostunut vaikeaksi erikoisesti opetusväli-
2367: neistön kohdalta, joka käytännöllisen alan että Eduskunta ottaisi vuoden
2368: kouluissa joutuu suuren kulutuksen alai- 1951 tulo- ja menoarvioon 10 Pl.
2369: seksi ja on ollut täydentämättä ja ajan- VIII: 80 2 miljoonan markan mää-
2370: mukaistamatta kymmenen vuotta. Opiston rärahan Helsingin käsityönopettaja-
2371: anomuksesta, johon liittyi yksityiskohtainen opisttm opetusvälineistön peruståy-
2372: luettelo hintoineen välttämättömistä perua- dennystä varten.
2373: hankinnoista otti opetusministeriö vuoden
2374: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
2375:
2376: Aino Luostarinen. Onni Hiltunen.
2377: Helena. Virkkl. Vieno Bim.C)D.en.
2378: Kerttu Saalasti.
2379: 782
2380:
2381: IV,t\3'9. - :Rah. a1. N :o 55.
2382:
2383:
2384:
2385:
2386: Rytinld. y. m.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen kes-
2387: kikoulun perustamiseksi Taivalkoskelle.
2388:
2389:
2390: Eduskunnalle.
2391:
2392: Viime vuosina on perustettu kunnallisia on rakennustoimintaan uhrattu huomatta-
2393: keskikouluja kokeilutarkoituksessa eri puo- vasti yleisiä varoja, niin ellei kouluja saada
2394: lilla maata. Kokemus on osoittanut, että käyntiin, joutuvat jo uhratut varat huk-
2395: koulut ovat vastanneet tarkoitustansa ja kaan heitettyä. Näiltä alueilta, joista on
2396: maaseutunuorisolle on avautunut mahdolli- pitkät matkat entisiin oppikouluihin ja
2397: suus päästä opin tielle, johon ilman kunnal- ahtaudenkaan vuoksi ei ole pääsymahdolli-
2398: lisia keskikouluja ei olisi ollut mahdolli- suutta olemassa, olisi ensi vuoden valtion
2399: suutta. talousarviossa varattava määräraha. Saa-
2400: Viime vuonna valtion tulo- ja meno- mamme tiedon mukaan kunnat olisivat val-
2401: arviossa oli varattu varoja viiden koulun miit koulut vastaanottamaan.
2402: perustamista varten. Hakijoita oli useita Koska koulut voisivat toimintansa alkaa
2403: kymmeniä, mikä osoittaa, että kunnilla on vasta ensi syksynä syyslukukauden alussa,
2404: harrastusta olla tukemassa nuorisoa opin niin saamamme tiedon perusteella ensi vuo-
2405: tielle pääsemisessä. Hakijoiden joukossa den valtion talousarviossa tarvittaisiin noin
2406: oli Oulun läänistä m. m. Taivalkosken ja 800,000 markan suuruinen määräraha.
2407: Hyrynsalmen kunnat, jotka todettiin tarvit- Edellä olevat näkökohdat huomioon otta-.
2408: sevan mainitunlaiset koulut, mutta määrä- malla sekä että pohjoisten rajaseutujen
2409: rahojen pienuuden vuoksi ei vielä voitu nuoriso tarvitsee välttämättömästi lisää
2410: hyväksyä. Kuntien taholta on keskuskansa- opinahjoja oman maakuntansa taloudellisen
2411: koulujen rakennusten yhteydessä huomioitu ja sivistyksellisen elämän kohottamiseksi,
2412: keskikoulukysymyskin ja varattu keski- ehdotamme kunnioittaen,
2413: koululle tarvittavat huoneistot opettajan
2414: asuntoineen, jotka valmistuvat lopullisesti että Eduskunta ottaisi vuoden
2415: kuluvan syksyn aikana. Näihin rakennuk- 1951 tulo- ja menoarvioon 800,000
2416: siin on kunnat uhranneet miljoonia mark- markan määrärahan kunnallisen kes- .
2417: koja omia varoja ja myös käytetty huomat- kikoulun perustamista varten Oulun
2418: tavia määriä valtion varoja. läänissä sijaitseviin Taivalkosken ja·
2419: Kun keskikoulun saantia silmällä pitäen Hyrynsalmen kuntiin.
2420: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
2421:
2422: Eino Rytinki. K·erttu Saalasti.
2423: Yrjö Hautala. Samuli Simula.
2424: Markus Niskala. Yrjö Saari.
2425: Niilo Ryhtä. Atte Pakkanen.
2426: 783
2427:
2428: IV,Ho. - Rall. al. N :o 56.
2429:
2430:
2431:
2432:
2433: Nieminen y. m. : Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
2434: laiskansakoulujen rakennusav'ltStuksiin.
2435:
2436:
2437: Eduskunnalle.
2438:
2439: Kansakoululaitos maassamme työskentelee jonka toteuttaminen voi palauttaa kansa-
2440: vaikeissa olosuhteissa, erityisesti maalais- kouluolomme normaaliseksi. Mutta se edel-
2441: kansakoulut. Tarkoitukseen soveltuvien lyttää myöskin valtion tukea sangen huo-
2442: koulutalojen puute on monin paikoin niin mattavassa määrässä. Kouluhallituksesta
2443: suuri, että oppivelvollisuuslakia ei voida saatujen tietojen mukaan pitäisi vuosittain
2444: täydellisesti soveltaa. Uusien koulutalojen rakentaa yli 200 koulutaloa ja lisäksi suo-
2445: tarve on tällä hetkellä noin 1,200, joista rittaa korjauksia ja täydennyksiä, joten
2446: ainakin 80 % on Itä- ja Koillis-Suomen so- näiden valtioavut tekevät yli 2 miljardia
2447: dasta kärsimään joutuneilla alueilla. Kun markkaa. Kun vuoden 1951 menoarvioon
2448: sotien aikana ruuhkautunut rakennusvelvol- on otettu tarkoitusta varten vain 1 mil-
2449: lisuus ja siirtoväen tuoma väestölisäys ovat jardi on se aivan riittämätön. Ehdotam-
2450: aiheuttaneet normaalia suuremman raken- mekin sen vuoksi,
2451: nustarpeen kansakoulutalojen osalla ja kun
2452: se ei ole vuokrahuoneustojenkaan avulla että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
2453: autettavissa on uusien kansakoulutalojen tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
2454: rakentaminen välttämättömyys. 1,000,000,000 markkaa maalaiskansa-
2455: Maalaiskunnat ovatkin laatineet useam- koulujen rakennusavustuksia varten.
2456: paa vuotta käsittävän rakennusohjelman,
2457: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
2458:
2459: Niilo Nieminen. E. Hietanen.
2460: Eino Kujanpää. Toivo Friman.
2461: Mikko Järvinen. H. Tauriainen.
2462: Mauri Ryömä. Antto Prunnila.
2463:
2464:
2465:
2466:
2467: 6
2468: 784
2469:
2470: IV,141. - Ra.h. a.l. N:o 57.
2471:
2472:
2473:
2474:
2475: Ba.klriita. y. m. : Maärärahan osoittamisesta runoilija Eino
2476: Leinon muistopatsaan hankkimista varten.
2477:
2478:
2479: E d u s k u n n a 11 e.
2480:
2481: Ensi tammikuun 10 päivänä tulee kulu- sen vuoksi, että Eino Leino runoilijana on
2482: neeksi neljännesvuosisata runoilija Eino edellä sanotun lisäksi enemmän kuin kukaan
2483: Leinon kuolemasta ja heinäkuun 6 päivänä muu aikalaisistaan kantanut korkealla va-
2484: 1953 75 vuotta hänen syntymästään. Vaikka pauden ja yhteiskunnallisen oikeudenmu-
2485: kirjallisuushistoriallinen tutkimus on osoit- kaisuuden lippua, ollut itsenäisyysajatuksen
2486: tanut hänen olevan suurimman suomen- julistajana ja pohjoismaisen demokratiamme
2487: kielisen runoilijan, hänellä ei vielä ole tulisieluisena puolustajana. Kun hänen
2488: muistomerkkiä valtakunnan pääkaupun- arvoasemansa Suomen kirjaliisuushisto-
2489: gissa. Kun nyt Eino Leinon Seuran ja riassa on tullut yhä kiistattomammaksi,
2490: Suomen Kulttuurirahaston toimesta on ryh- toistamme edellä esittämämme,
2491: dytty hankkeen toteuttamiseen, jonka ar-
2492: vioidaan vievän varoja n. 6,000,000 mark- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
2493: kaa, esittävät allekirjoittaneet, että meno- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV lu-
2494: arvioon otettaisiin 2,500,000 markan määrä- vun 1 momentin kohdalle 2,500,000
2495: raha eduskunnan osuutena Leinon patsaan markan määrärahan Helsinkiin pys-
2496: pystyttämiseen. tytettävää runoilija Eino Leinon
2497: Tällaiseen kunnianosoitukseen Suomen muistopatsasta varten.
2498: eduskunnalla on nähdäksemme velvollisuus
2499: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
2500:
2501: Väinö Hakkila.. T. Leivo-La.rsson.
2502: J. Koivisto. Kalle Kauppi.
2503: Jussi Saukkonen. Arno Tuuma..
2504: Arvi Ahmava.ara.
2505: 785
2506:
2507: 1V,u2.- Fin. mot. N:o 58.
2508:
2509:
2510:
2511:
2512: Wickma.u. m. ft: Angtleftde anvisande av anslag för 'Upp-
2513: förande av en mternatsbyggnad vid H outskärs kyrkliga
2514: folkMgakola.
2515:
2516:
2517: Till Riksdagen.
2518:
2519: byggnad, utgjorde skolans egna byggn.ader disponeras, saknas alltjämt internat för
2520: sin verksamhet den 1 november 1939 under flickorna samt vävsal och föreståndarinne-
2521: mycket primitiva förhållanden. Denna skola lokal. Behovet av detta bygge är så trän-
2522: skulle doek bli en den bortglömda skär- gande, att det icke längre kan uppskjutas.
2523: gårdens samlande kulturhärd. Trots ekono- Redan har erhållits cement och spik, och
2524: miska svårigheter uppfördes en ny rektors- skolan vill färdigbygga grunden i år för
2525: bostad, som, jämte en äldre liten trerums- att slutföra bygget under nästa vår. Emel-
2526: byggnad, utgjorde skolans egna byggnader lertid kan icke nybygget, som av arkitekten
2527: vid starten. beräknats till 8 lf2 miljon mark, finansieras
2528: övriga lokaler för skolans verksamhet utan statens hjälp. Mot inteckning får
2529: voro hyrda. Sålunda tjänade församlings- skolan 2.5-3 milj. i lån av Houtskärs
2530: hemmet som skollokal, internat för en del Sparbank, men behöver minst 4 miljoner
2531: av eleverna samt lokal för föreståndarinna ,utan säkerhet" för att få bygget så långt
2532: och husmor. Däremot nödgades biträdande att nytt inteckningslån på det resterande
2533: läraren bo på andra sidan va.ttnet till stort beloppet kunde erhållas. Undervisningsmi-
2534: men för skolarbetet. Likaså voro en del nisteriet hade på Skoistyrelsens vädjan
2535: elever spridda ute i byn och bodde trångt i disponerat 3,700,000 mk statsmedel i 1951
2536: tillfälligt hyrda lokaler. På samma sätt års budget eller 1,700,000 mk i statsbidrag
2537: var handarbetsundervisningen för :flickor och 2 milj. i statslån. Denna summa blev
2538: och gossar hänvisad till hyrda lokaler i emellertid av statsrådet struken ur budge-
2539: byn. ten.
2540: De hyrda lokalema, förutom församlings- På grund av det ovan anförda få vi
2541: hemmet och prästgårdens arrendators- vördsamt föreslå,
2542: bostad, har skolan varit tVll,tlgen att nt-
2543: rymma, men i stället med tillhjälp av ut- att Riksdagen i statsförslaget för
2544: ländska medel fått en byggnad för gossar- dr 1951 mdtte införa ett belopp om
2545: nu internat och arbetsstuga samt bostad 3,700,000 mk för uppförande av en
2546: för biträdande läraren. i:nternatsbyggnad vid Houtskärs
2547: Trots att församlingshemmet ännu får kyrkliga folkkögskola.
2548: Helsingfors den 12 september 1950.
2549:
2550: Albin Wickma.n. G. Rosenberg. Joha.nnes Wirtanen.
2551: Verner Korsbick. G. Henriksson. Ma.rgi' Borg-Sundman.
2552: Erkki. Koivisto.
2553: 786
2554:
2555: IV,t42. - Ra.h. a.l. N:o 58. Suomennos.
2556:
2557:
2558:
2559:
2560: Wickma.n y. m.: Määrärahan osoittamisesta sisäoprn1as-
2561: rakennuksen rakentamista varten H outskarin kirkolli-
2562: selle kansanopistolle.
2563:
2564:
2565: E d u s k u n n a ll e.
2566:
2567: Houtskarin kirkollinen kansanopisto käyttää, puuttuu yhä edelleen tyttöjen
2568: aloitti toimintansa 1 päivänä marraskuuta asuntola sekä kutomosali ja johtajattaren
2569: 1939 varsin alkeellisissa oloissa. Tästä opis- huoneisto. Jo on saatu sementtiä ja nau-
2570: tosta oli kuitenkin kehittyvä tämän unoh- loja, ja opisto haluaa rakentaa perustuksen
2571: detun saariston kokoava sivistysahjo. Talou- valmiiksi tänä vuonna saattaakseen raken-
2572: dellisista vaikeuksista huolimatta rakennet- nustyöt loppuun ensi keväänä. Uudisraken-
2573: tiin uusi johtajanasunto, joka, ja eräs van- nusta, jonka kustannukset arkkitehti on
2574: hempi, pieni, kolme huonetta sisältävä ra- arvioinut 8.5 miljoonaksi markaksi, ei kui-
2575: kennus, olivat opiston omat rakennukset tenkaan voida rahoittaa ilman valtion apua.
2576: toimintaa aloitettaessa. Kiinnitystä vastaan opisto saa Houtskarin
2577: Muut opiston toimintaa palvelevat raken- säästöpankilta lainana 2.5-3 miljoonaa
2578: nukset olivat vuokrattuja. Niinpä oli seura- markkaa, mutta tarvitsee vähintään 4 mil-
2579: kuntakoti opiston kouluhuoneistona, eräi- joonaa ,ilman vakuutta" viedäkseen raken-
2580: den oppilaiden asuntolana, sekä johtajat- nuksen niin pitkälle, että voidaan saada
2581: taren ja emännän huoneistona. Sen sijaan uusi kiinnityslaina loppusummalle. Opetus-
2582: täytyi apulaisopettajan asua toisella puo- ministeriö oli kouluhallituksen vetoomuk-
2583: lella vettä suureksi haitaksi koulutyölle. sesta varannut vuoden 1951 tulo- ja meno-
2584: Samaten oli osa oppilaista hajallaan ky- arvioon valtion varoja 3,700,000 markkaa
2585: lässä, ja he asuivat ahtaasti tilapäisesti eli 1,700,000 markkaa valtionapuna ja val-
2586: vuokratuissa huoneissa. Samalla tavalla oli tion lainana 2,000,000 markkaa. Tämän
2587: pal{ko vuokrata tyttöjen ja poikain käsi- summan valtioneuvosto kuitenkin on pois-
2588: työnopetusta varten huoneet kylältä. tanut tulo- ja menoarvioesityksestä.
2589: Vuokrahuoneet, lukuun ottamatta seura- Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
2590: kuntakotia ja pappilan vuokraajan huo- dotamme,
2591: neistoa, opiston on ollut pakko luovuttaa
2592: pois, mutta sen sijaan se on saanut ulko- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
2593: maisten varojen turvin rakennuksen poi- tulo- ja menoarvioon 3,700,000 mar-
2594: kain asuntoiaksi ja apulaisopettajan asun- kan määrärahan H outskarin kirkol-
2595: noksi. lisen kansanopiston sisäoppilasraken-
2596: Vaikka seurakuntakotia vielä saadaankin nuksen rakentamista varten.
2597: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950,
2598:
2599: Albin Wickma.n. G. Rosenberg~ Johannes Wirtanen.
2600: Verner Korsbäck. G. Henriksson. Margit Borg-Sundman.
2601: Erkld Koivisto.
2602: 787
2603: IV,us. - Ra.h. al. N :o 59.
2604:
2605:
2606:
2607:
2608: Jokinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavus-
2609: tukseksi Salon seudun evankeliselle kansanopistolle.
2610:
2611:
2612: Eduskunnalle.
2613:
2614: Salon seudun evall'ke'lisen kansanopiston kuussa ja sen jälkeen työ on nopeasti edis-
2615: kannatusyhdistys perustettiin vuonna 1939. tynyt. Jos se saa häiriöttä jatkua, voidaan
2616: Opisto aloitti toimintansa syksyllä 1942 osa talosta saada käyttökuntoon tämän vuo-
2617: Muurlan kirkonkylässä, missä oli saatu os- den loppuun mennessä. Nyt on kuitenkin
2618: taa Isotalo niminen tila vanhoine raken- rakennustyön rahoittamisessa jouduttu um-
2619: nuksineen. Oppilaita on opistossa ollut pikujaan. Kun toiveet valtionavustuksen
2620: kaikkiaan 290, joista 60 % varattomina on saamisesta raukesivat jo toisen kerran, ke-
2621: opiskellut valtiolta ja eri järjestöiltä saa- väällä 1949 oli kouluhallitukselle jätetty
2622: tujen apurahojen turvin. Viime työkau- kirjelmä, jossa opetusministeriöltä anottiin
2623: tena oli oppilaita 35. KevääHä 1949 opisto rrukennusavustusta vuoden 1951 tulo- ja
2624: joutui menettämään työmahdollisuutensa, menoarvioon. Sitä ei kuitenkaan otettu
2625: kun oikosulun aiheuttama tulipalo tuhosi huomioon ja huhtikuussa 1950 opetusmiis-
2626: sen päärakennuksen ja osan irtaimistoa teriöltä anottiin uudelleen 5 milj. valtio-
2627: huhtikuun 6 päivän vastaisena yönä. Seu- lainaa ja 3 milj. rakennusavustusta. Kou-
2628: raavana sy<ksynä saatiin kuitenkin naapu- luhallitus puolusti tätä samoinkuin edellis-
2629: reista vuokrata muutamia huoneita, ja kun täkin anomusta. Kaikesta hualimatta sitä
2630: osa opiston omista rakennuksista oli pelas- ei atettu huomioon tulo- ja menoarviossa.
2631: tunut tulipalosta, voitiin työ aloittaa taval- Opiston omat varat rakennusyritykseen
2632: !l.iseen aikaan, vaikka sangen ahtaissa ja ryhdyttäessä olivat 3 milj. markkaa ja
2633: puutteellisissa oloissa. Suuri osa oppilaista avustuksina on saatu noin 1 miljoonaa
2634: asui opiston ulkopuo1ella ja työskentely markkaa, joten töiden suorittamista on jat-
2635: tapahtui 7: ssä eri rakennuksessa, jotka oli- kettu kannatusyhdistyksen hankkimain lai-
2636: vat kaukana toisistaan. Oli selvää, ettei nain turvin, jotka ylittävät jo 10 milj.
2637: toimintaa voinut jatkaa pitemmälle ilman markkaa. Lisälainojen saanti näyttää tuot-
2638: omaa taloa. tavan voittaiDattornia vaikeuksia ja uhkaa
2639: Kouluhallituksen kehoituksesta ryhdyt- keskeyttää kokonaan rakennustöiden jatka-
2640: tiinkin jo keväällä 1949 uutta opistoraken- misen.
2641: nusta suunnittelemaan ja varoja kerää- Edellä ollevaan viitaten ehdotamme kun-
2642: mään sitä varten. Suunnitteluvaihe vei nioittaen,
2643: kuitenkin pitkän ajan, kun oli pyrittävä
2644: tarkoituksenmukaiseen tulokseen mahdolli- että Eduskunta ottaisi vuoden
2645: simman pienin kustannuksin. Kun raken- 1951 tulo- ja menoarvioon 5,000,000
2646: nustyö sitten arkkitehti Märtha Lilius- markan määrärahan rakennusavus-
2647: Talirothin piirtämänä annettiin urakalle, tukseksi Salon seudun evankeliselle
2648: nousi kustannusarvio 26 miljoonaan mark- kansanopistolle.
2649: kaan. Rakentamiseen on ryhdytty huhti-
2650: He~lsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
2651:
2652: Kalle Jokinen. Margit Borg-Sundman. Jussi Saukkonen.
2653: 'i88
2654:
2655: IV,144. - Fin. mot. N :o 60.
2656:
2657:
2658:
2659:
2660: von Born m. fl.: .Angcie'ltde anvisaruk av anslag för utgi-
2661: vande. o.v 11.nders:töd åt Svenska Medborgarhögskolan.
2662:
2663:
2664: Till Riksdagen.
2665:
2666: Svenska Medborgarhögskolan, som sedan fullt tillfredsställande skollokal för Med-
2667: 1943 arbetat som en motsvarighet tili Yh- borgarhögskolan, viiken därmed finge sin
2668: teiskunnallinen Kmkeakoulu för utbildan- svårlösta lokalfråga för framtiden ordnad,
2669: det av social- och vårdledare, disponerar utgör jämte värmekostnader omkring
2670: icke egna medel för bestridande av denna 700,000 mark. Det gäller därutöver för
2671: verksamhet, som enbart avser betjänande skolan nu att för undervisningen anskaffa
2672: av det allmänna. Förutom statshjälp kan nödiga inventarier, pulpeter m. rn., som sko-
2673: skolan icke påräkna bistånd av andra än lan hittilis icke ägt, vilket allt enligt beräk-
2674: kommunerna, vilkas årliga bidrag uppgå ning drar en kostnad av e. 900,000 mark.
2675: till några hundratusen mark. Skolan har Det bör ligga i statens intresse att genom
2676: hittills varit inhyst i Privata Svenska flick- att ställa erforderliga anslag för ändamålet
2677: skolan i Helsingfors under provisoriska och till skolans för:l'ogande möjliggöra dess
2678: mycket otillfredsställande förhållanden, och fortsatta verksamhet till fromma för det
2679: det har numera visat sig alltför svårt att sociala och korumunala arbetet i vårt land.
2680: fortsätta där, synnerligast som sagda läro- Utan dessa understöd står skolan inför
2681: verk låtit förstå, att detta samröre med oöverstigliga svårigheter.
2682: det första måste npphöra såsom störande Hänvisande tili det ovan framhållna
2683: för båda läroinrättningarna. Under sådana tiliåta vi oss vördsamt föreslå,
2684: omständigheter har Medborgarhögskolan
2685: varit nödsakad att försöka se sig om efter att Riksdagen såsom hyresbidrag åt
2686: andra möjligheter att lösa sin lokalfråga Svenska llf edbo·rgarhögskolan rnåtte
2687: och har numera erbjudits en för ändamålet i statsförslaget för inkommande år
2688: tjänlig lokal i Sedmigradskys stiftelses upptaga ett anslag av 600,000 mark
2689: ledigblivna skolbyggnad vid Gengatan 2 samt stisom engångsanslag fiW tm-
2690: i Helsingfors. Hyran för denna lokal, som skaffande av inventarier till skalan
2691: med en del ändringar kan göras tili en ett belopp av 800,000 mark.
2692: Helsingfors den 12 september 1950.
2693:
2694: Enlst von Born. G. Henriksson. Levi Jern.
2695: 789
2696:
2697: IV,144. - Ra.h. al. N:o 60. Suomennos.
2698:
2699:
2700:
2701:
2702: VTOn Born y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
2703: Ruotsalaiselle Kansalaiskorkeakoululle.
2704:
2705:
2706: E d u s k u n n a 11 e.
2707:
2708: Ruotsalaisella Kansalaiskorkeakoululla, joka eräitä muutoksia suorittamalla voi-
2709: joka vuodesta 1943 lähtien on toiminut daan tehdä täysin tyydyttäväksi kouluhuo-
2710: Yhteiskunnallista Korkeakoulua vastaavana neistoksi Kansalaiskorkeakoululle, joka näin
2711: opistona sosiaali- ja huollonohjaajien kou- saisi vaikeasti ratkaistavan huoneistokyBy-
2712: luttamista varten, ei ole omia varoja tämän myksensä tulevaisuutta varten järjeste-
2713: toiminnan kustantamiseen, joka toiminta tyksi, on lämmityskustannuksineen noin
2714: yksinomaan tarkoittaa yhteisen hyvän pal- 700,000 markkaa. Koulun on sitä paitsi
2715: velemista. Paitsi valtionapua koulu ei voi nyt hankittava opetusta varten välttämätön
2716: laskea saavansa avustusta muilta kuin kun- kalusto, pulpetit ym., joita koululla ei tä-
2717: nilta, joiden vuotuiset avustukset nousevat hän asti ole ollut, mikä kaikki tulee arvion
2718: muutamaan sataantuhanteen markkaan. mukaan maksamaan noin 900,000 markkaa.
2719: Koulu on tähän asti toiminut Helsingin Valtion edun mukaista pitäisi olla, anta-
2720: Yksityisen Ruotsalaisen tyttökoulun huo- malla tarkoitukseen tarvittavat määrärahat
2721: neistossa väliaikaisissa ja sangen epätyy- koulun käytettäväksi, tehdä sen toiminnan
2722: dyttävissä olosuhteissa, ja toiminnan jatka- jatkaminen mahdolliseksi sosiaalisen ja
2723: minen siellä on nyttemmin osoittautunut kunnallisen työn hyväksi maassamme. Il-
2724: liian vaikeaksi, varsinkin kun sanottu oppi- man näitä avustuksia koululla ovat edessään
2725: laitos on antanut ymmärtää, että toiminnan voittamattomat vaikeudet.
2726: samassa talossa täytyy ensi tilassa loppua Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
2727: molempia oppilaitoksia häiritsevänä. Täl- dotamme,
2728: laisissa oloissa on Kansalaiskorkeakoulun
2729: ollut pakko koettaa katsella itselleen muita että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
2730: mahdollisuuksia huoneistokysymyksensä rat- tulo- ja menoarvioon vuokranavus-
2731: kaisemiseksi, ja sille on nyttemmin tarjottu tukseksi Ruotsalaiselle Kansalaiskor-
2732: tarkoitukseen soveltuvaa huoneistoa Sedmi- keakoululle 600,000 markan määrä-
2733: gradskyn säätiön tyhjäksi jääneestä Hel- rahan sekä kertamenona kaluston
2734: singissä Oikokadun N: o 2: ssa sijaitsevasta hankkimiseksi koululle 800,000 mark-
2735: koulutalosta. Vuokra tästä huoneistosta, kaa.
2736: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
2737:
2738: Ernst von Born. G. Henriksson. Levi Jern.
2739: 790
2740:
2741: IV,t45. - Ra.h. a.l. N:o 61.
2742:
2743:
2744:
2745:
2746: E. Koivisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
2747: Saamien kristilliselle kansanopistoyhdistykselle kansan.
2748: opiston rakentamiseksi Inariin.
2749:
2750:
2751: E d u s k u n n a 11 e.
2752:
2753: Maamme lappalaisnuorisoa varten on Rakennushanketta varten on kirkkohal-
2754: muutamia vuosia sitten perustettu yhdistys, litus varannut ulkomaisista avustusvaroista
2755: jonka tarkoituksena on saada saamelaisia 4.6 milj. markkaa. Kun rakennuskustan-
2756: varten oma kansanopisto. Yhdistyksen toi- nukset kuitenkin kohoavat vielä noin 13
2757: mesta on opistoa varten ostettu 100 heh- miljoonaan markkaan, tarvittaisiin varoja
2758: taarin suuruinen maatila Inarinjärven ran- vielä noin 8 miljoonaa markkaa.
2759: nalta sekä hankittu rakennuspuutavaraa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
2760: sahattuna rakennuspaikalle. Opisto tulee kunnioittaen,
2761: saamelaisia varten saamelaisin opettajavoi-
2762: min, ja tulee se sisältämään opetusohjel- että Eduskunta ottaisi vuoden
2763: massaan saamelaisia ja heidän kieltään, 1951 tulo- ja menoarvioon 8,000,000
2764: taloudellista elämäänsä· ja kansallisuuttaan markan määrärahan avustukseksi
2765: säilyttävää opetusohjelmaa. Opiston aikaan- Saamien kristilliselle kansanopisto-
2766: saamiseksi on otettava huomioon vähemmis- yhdistykselle kansanopiston rakenta-
2767: tökansallinen näkökohta. Ennenkuin heimo mista varten Inariin.
2768: kokonaan häviää, olisi se pelastettava. Il-
2769: man kansanopiston herättävää vaikutusta
2770: .se tuskin on mahdollista.
2771: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
2772:
2773: Erkki Koivisto. Jussi Saukkonen.
2774: Vilho Väyrynen. Jwlmari Pusa.
2775: Laura Brander-Wallin. M. 0. Lahtela.
2776: 791
2777:
2778: IV,146. - Rah. al. N:o 62.
2779:
2780:
2781:
2782:
2783: Ka.la.vainen y; m.: Määrärahan osoittamisesta Hämeen Työ-
2784: läisnuoriso-opiston rakennustyötä varten.
2785:
2786:
2787: Eduskunnalle.
2788:
2789: Väinö Voionmaan Säätiö on tänä kesänä jäseneltä, mutta jota oppivelvollisuuskou-
2790: aloittanut perustajansa, professori Väinö lumme ei kykene vielä antamaan.
2791: Voionmaan tahtoa noudattaen kansanopis- Väinö Voionmaan Säätiön varat on
2792: ton rakennustyöt Ylöjärven pitäjän Kyös- koottu aivan vaatimattomista lahjoituksista,
2793: tiiän kylässä. Opisto on suunniteltu yksi- joiden arvoa lisäksi inflatio on vähentänyt
2794: vuotiseksi, 30-40 oppilaspaikkaa käsittä- ja jatkuvasti vähentää. Tämän vuoksi Sää-
2795: väksi yhteisopistoksi ja sen paikaksi on va- tiöllä on suuria vaikeuksia opistoa raken-
2796: littu nimenomaan lähellä Tamperetta si- nuttaessaan. Tämän tuntien ja tunnustaen
2797: jaitseva paikkakunta, koska maamme suu- opiston rakentamisen suuren merkityksen
2798: rimman teollisuuskaupungin, Tampereen, kansansivistystyöllemme eduskunta on pa-
2799: jonka asukkaiden valtaosa on teollisuustyö- rina vuonna myöntänyt säätiölle varoja
2800: väkeä, nuoriso on jo pitemmän ajan täl- tähän tarkoitukseen ja kouluhallitus on eh-
2801: laista opistoa kaivannut. Mutta opiston oh- dottanut myös vuoden 1951 tulo- ja meno-
2802: jelmaa ei ole kuitenkaan laadittu yksipuoli- arvioon merkittäväksi 3 milj. markan kerta-
2803: sesti vain kaupunkilaisnuorisoa silmällä pi- kaikkisen määrärahan opiston rakennus-
2804: täen, vaan asutuskeskusten ja maaseudun työtä varten, mutta mikä määräraha on
2805: nuorten välisen elävän kosketuksen lisäämi- kuitenkin jätetty siitä pois. Tämän vuoksi
2806: seksi on siinä otettu huomioon myös pien- ehdotamme,
2807: viljelijänuorison ja nuorten maataloustyö-
2808: läisten sivistystarpeet. Opiston tarkoituk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
2809: sena on avartaa pelkästään kansakoulun tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI lu-
2810: käyneiden nuorten yleistä tietopiiriä sekä vttn 1 momentin kohdalle Hämeen
2811: antaa heille se kansalaistietous, joka ny- Työläisnuoriso-opiston rakennustyötä
2812: kyään vaaditaan yhteiskuntamme jokaiselta varten kertamenona 3 miljoonaa
2813: markkaa.
2814: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
2815:
2816: Meeri Kalavainen. Kaisa Hiilelä.
2817: Eino Raunio. l:ilma Koivuiahti-Lehto.
2818: Rafael Paasio. Edvard Pesonen.
2819: Veli Järvinen. Arvo Sävelä.
2820: Yrjö Helenius. Jalmari Linna.
2821: Artturi Koskinen. Heikki Hykkäälä.
2822: E. Pusa. Toivo Pyörtänö.
2823: Elli Nurminen. Yrjö Kilpeläinen.
2824: Laura Brander-Wallin.
2825:
2826:
2827:
2828:
2829: 7
2830: 792
2831:
2832: IV,u7. - Ra.h. al. N:o 63.
2833:
2834:
2835:
2836:
2837: E. Nurmin~n y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
2838: valtakunnan syrjäseutujen sivistystyön ohjausta ja yli-
2839: määräistä avustusta varten.
2840:
2841:
2842: E d u s k u n n a ll e.
2843:
2844: Hallituksen eduskunnalle jättämää ehdo- tään, kohtaa näitä sellainen halla, mikä
2845: tusta valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle tekee mahdottomaksi työn jatkamisen enti-
2846: 1951 tarkastaessa 10 Pl. XI luvun kohdalta sessä mittakaavassa. Selvää on, että tämä
2847: kiintyy huomio siihen, että yhteiskunnalli- tietäisi valitettavaa yleisen sivistystason
2848: sen sivistystyön muutamien haarojen (kan- heikkenemistä. Yleisestihän meillä jo ym-
2849: sanopistojen, työväenopistojen, yhteiskun- märretään, kuinka tärkeä on mainituilla
2850: nallisen korkeakoulun ja ruotsalaisen kan- aloilla suoritettava sivistystyö. Siitä on
2851: sankorkeakoulun) määrärahoja on edelli- valtion asettama opintokerhokomiteakin esit-
2852: seen vuoteen verraten kohotettu inflatiosta tänyt perusteellisen selvityksen 1949 jättä-
2853: aiheutuneen palkkojen nousun vuoksi, mässään mietinnössä.
2854: mutta muitten haarojen määrärahat, opinto- Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen
2855: kerhotoimintaa lukuunottamatta, on pysy- ehdotamme,
2856: tetty entisellään, vaikka inflatio niilläkin
2857: on tehnyt yleisen palkkojen nousun vält- että Eduskunta ottaisi vuoden
2858: tämättömäksi. Jos sivistysjärjestöt, valta- 1951 tulo- ja menoarvioon 19 Pl. XI
2859: kunnan syrjäseutujen sivistystyö, tämä työ luvun 4 momentille lisäyksenä
2860: metsä- ja uittotyömailla ja kansantajuis- 200,000 mk valtakunnan syrjäseutu-
2861: tieteellinen luentotoimi näin jätetään vaille jen sivistystyön ohjausta ja ylimää-
2862: sitä lisätukea, jota menoarviossa yleensä räistä avustusta varten.
2863: kautta linjan inflation johdosta myönne-
2864: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
2865:
2866: Elli Nurminen. Margit Borg-Sundman.
2867: Laura Brander-Wa;llin. Ebba östenson.
2868: G. Henriksson. Albert Brom.mels.
2869: Erkki Paavolainen.
2870: 793
2871:
2872: IV,Hs. - Rah. al. N:o 64.
2873:
2874:
2875:
2876:
2877: E. Nurminen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
2878: avustuksiksi erinäisille sivistysjärjestöille.
2879:
2880:
2881: E d u s k u n n a ll e.
2882:
2883: Hallituksen eduskunnalle jättämää ehdo- kautta linjan inflation johdosta myönne-
2884: tusta valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle tään, kohtaa näitä sellainen halla, mikä te-
2885: 1951 tarkastaessa 10 Pl. XI luvun kohdalta kee mahdottomaksi työn jatkamisen enti-
2886: kiintyy huomio siihen, että yhteiskunnal- sessä mittakaavassa. Selvää on, että tämä
2887: lisen sivistystyön muutamien haarojen tietäisi valitettavaa yleisen sivistystason
2888: (kansanopistojen, työväenopistojen, yhteis- heikkenemistä. Yleisestihän meillä jo ym-
2889: kunnallisen korkeakoulun ja ruotsalaisen märretään, kuinka tärkeä on mainituilla
2890: kansankorkeakoulun) määrärahoja on edel- aloilla suoritettava sivistystyö. Siitä on val-
2891: liseen vuoteen verraten korotettu inflatiosta tion asettama opintokerhokomiteakin esittä-
2892: aiheutuneen palkkojen nousun vuoksi, nyt perusteellisen selvityksen 1949 jättä-
2893: mutta muitten haarojen määrärahat, opin- mässään mietinnössä.
2894: tokerhotoimintaa lukuunottamatta, on pysy- Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
2895: tetty entisellään, vaikka inflatio niilläkin dotamme,
2896: on tehnyt yleisen palkkojen nousun välttä-
2897: mättömäksi. Jos sivistysjärjestöt, valtakun- että Eduskunta ottaisi vuoden
2898: nan syrjäseutujen sivistystyö, tämä työ 1951 tulo- ja menoarvioon 10 P.
2899: metsä- ja uittotyömailla ja kansantajuis- XI luvun 5 momentille lisäyksenä
2900: tieteellinen luentotoimi näin jätetään vaille 1,920,000 mk avustukseksi erinäisille
2901: sitä lisätukea, jota menoarviossa yleensä sivistysjärjestö{lle.
2902: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
2903:
2904: Elli Nurminen. G. Henriksson. Ebba östenson.
2905: Laura Brander-Wallin. Erkki Paavolainen. Albert Brommels.
2906: Margit Borg-Sundman.
2907: IV,149. - Ra.h. ail. N :o 65.
2908:
2909:
2910:
2911:
2912: E. Nurminen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
2913: kansantajuisten tieteellisten luentojen avustamiseen.
2914:
2915:
2916: E d u s k u n n a ll e.
2917:
2918: Hallituksen eduskunnalle jättämää eh- yleensä kautta linjan inflation johdosta
2919: dotusta valtion tulo- ja menoarvioksi vuo- myönnetään, kohtaa näitä sellainen halla,
2920: delle 1951 tarkastaessa 10 Pl XI luvun mikä tekee mahdottomaksi työn jatkamisen
2921: kohdalta kiintyy huomio siihen, että yhteis- entisessä mittakaavassa. Selvää on, että
2922: kunnallisen sivistystyön muutamien haaro- tämä tietäisi valitettavaa yleisen sivistys-
2923: jen (kansanopistojen, työväenopistojen, tason heikkenemistä. Yleisestihän meillä jo
2924: yhteiskunnallisen korkeakoulun ja ruotsa- ymmärretään, kuinka tärkeä on mainituilla
2925: laisen kansankorkeakoulun) määrärahoja aloilla suoritettava sivistystyö. Siitä on
2926: on edelliseen vuoteen verraten kohotettu valtion asettama opintokerhokomiteakin
2927: inflatiosta aiheutuneen palkkojen nousun esittänyt perusteellisen selvityksen 1949
2928: vuoksi, mutta muitten haarojen määrära- jättämässään mietinnössä.
2929: hat, opintokerhotoimintaa lukuunottamatta, Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
2930: on pysytetty entisellään, vaikka inflatio dotamme,
2931: niilläkin on tehnyt yleisen palkkojen nou-
2932: sun välttämättömäksi. Jos sivistysjärjestöt, että Eduskunta ottaisi. vuoden
2933: -valtakunnan syrjäseutujen sivistystyö, 1951 tulo- ja menoarvion 10 Pl. XI
2934: -tämä työ metsä- ja uittotyömailla ja kan- luvun 7 momentille lisäyksenä
2935: santajuistieteellinen luentotoimi näin jäte- 330,000 markkaa kansantajuisten tie-
2936: :tään vaille sitä lisätukea, jota menoarviossa teellisten luentojen avustamiseen.
2937: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
2938:
2939: Elli Nurminen. G. Henriksson. Ebba östenson.
2940: Laur'a Bra.nder-Wallin. Erkki Paavolainen. Albert Brommels.
2941: Margit Borg-Sundman.
2942: 795
2943:
2944: IV,uo. - ·Rah. a.l. N:o 66.
2945:
2946:
2947:
2948:
2949: E. Nurminen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
2950: sivistystyön.. järjestämiseksi metsä- ja uittotyömailla.
2951:
2952:
2953: E d u s kun .n a 11 e.
2954:
2955: Hallituksen eduskunnalle jättämää ehdo- kautta linjan inflation johdosta myönne-·
2956: tusta valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle tään, kohtaa näitä sellainen · halla, mikä
2957: 1951 tarkastaessa 10 Pl. XI luvun kohdalta tekee mahdottomaksi työn jatkamisen enti-
2958: kiintyy huomio siihen, että yhteiskunnal- sessä mittakaavassa. Selvää on; että tämä
2959: lisen sivistystyön muutamien haarojen tietäisi valitettavaa yleisen sivistystason
2960: (kansanopistojen työväenopistojen, yhteis- heikkenemistä. Yleisestihän meillä jo ym~
2961: kunnallisen korkeakoulun ja ruotsalaisen märretään, kuinka tärkeä· on mainituilla
2962: kansankorkeakoulun) määrärahoja on edel- aloilla suoritettava sivistystyö. Siitä on val~
2963: liseen vuoteen verraten kohotettu inflatiosta tion asettama opintokerhokomiteakin. esittä-
2964: aiheutuneen palkkojen nousun vuoksi, nyt perusteellisen selvityksen 1949 jättä-
2965: mutta muitten haarojen määrärahat, opin- mässään mietinnössä.
2966: tokerhotoimintaa lukuunottamatta, on pysy- Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen
2967: tetty entisellään, vaikka inflatio niilläkin ehdotamme,
2968: on tehnyt yleisen palkkojen nousun välttä-
2969: mättömäksi. Jos sivistysjärjestöt, valtakun- että Eduskunta ottaisi vuoden
2970: nan syrjäseutujen sivistystyö, tämä työ 1951 tulo- ja menoarvioon 10 Pt
2971: metsä- ja uittotyömailla ja kansantajuis- XI luvun 10 momentille lisäyksenä
2972: tieteellinen luentotoimi näin jätetään vaille 200,000 markkaa sivistystyön järjes-
2973: sitä lisätukea, • jota menoarviossa yleensä tämiseksi metsä- ja uittotyömailla.
2974: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
2975:
2976: Elli Nurminen. G. Henriksson;
2977: Laura Brander-Wallin. Erkki Paavolainen.
2978: Margit Borg-Sundman.
2979: 796
2980:
2981: IV,ut. - Ra.b. al. N:o 67.
2982:
2983:
2984:
2985:
2986: Honka. y. m.! Määrärahan osoittamisesta röntgenologian
2987: professorinviran perustamista varten Turun yliopistoon.
2988:
2989:
2990: E d u s k u n n a 11 e.
2991: Röntgenologiassa on Turun yliopistossa laan. Näiden käytäntöön ottamisen edelly-
2992: toistaiseksi Turun lääninsairaalan röntgen- tyksenä taas on asianmukaisen henkilökun-
2993: osaston lääkäri, jonka oppiarvo on lääke- nan saaminen sairaalaan.
2994: tieteenlisensiaatti, antanut luento-opetusta Mainittrukoon lopuksi, että Turun yliopis-
2995: apuopetuksen yhteydessä tarkoitukseen va- ton tehdessä viime vuonna edellä mainitun-
2996: ratun määrärahan puitteissa. Helsingin laisen ehdotuksen röntgenologian professo-
2997: yliopistossa antaa tämän opetuksen kuiten- rinviran perustamisesta, tämä hylättiin,
2998: kin alan professori. Turun lääninsairaa- mutta samanaikaisesti Helsingin yleiseen
2999: lassa vaUitsee lisäksi sikäli nurinkurinen sairaalaan katsottiin voitavan perustaa ko-
3000: tilanne, että Turun yliopisto kouluuttaa konaista neljä uutta röntgen~ääkärinvirkaa.
3001: sen röntgenosastolla apulaislääkäreitä rönt- Nyt hallituksen esityksessä tulevan vuoden
3002: generikoislääkäreiksi, joista maassa on menoarvioksi ehdotetaan edelleen kolmea
3003: suuri puute, mutta koulutusta ohjaamassa uutta röntgenlääkäriä samaan sairaa:laan
3004: ei ole ketään tällaiseen tehtävään pätevää suureksi osaksi opetuksellisilla perusteilla.
3005: henkilöä t. s. professoria tai dosenttia. Kun On siten kiistatonta, että Turun yliopiston
3006: edelleen työmäärän lisääntymisen vuoksi röntgenologian professorinvirka olisi ollut
3007: lääninsairaalan röntgenosastolla on käynyt perustettava jo aikoja sitten, jos yleensä
3008: niin vaikeruksi - vuodesta 1938 on röntgen- jonkinlaista suhdetta tahdotaan eri yli-
3009: tutkimusten lukumäärä käynyt nelinkertai- opistojen ja sairaaloiden lääkärityövoiman
3010: seksi - että sinne välttämättä tarvitaan välillä ylläpitää.
3011: lisää lääkärivoimaa, olisi mainittu profes- Yllä esitetyin perustein ehdotamme kun-
3012: sorinvirka välittömästi perustettava jo sai- nioittaen,
3013: raanhoidollisista syistä. Edelleen viran pe-
3014: rustamisen tekee tärkeäksi myös se, että että Eduskunta ottaisi vuoden
3015: Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö ovat 1951 tulo- ja menoarvion 10 Pl.
3016: toimeenpanemalla keräyksellä lähinnä Tu- XV luvun 9 momentille 619,200
3017: run ja Porin läänistä koonneet 10 miljoo- markkaa röntgenologian professorin-
3018: naa markkaa radiumin ja röntgenhoitoko- viran perustamista varten Turun yli-
3019: neiden hankkimiseksi Turun lääninsairaa- opistoon.
3020: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
3021:
3022: Aarne Honka. Rafael Paasio.
3023: Urho Kuilovaara. Rakel Jalas.
3024: Erkki Leikola.
3025: 797
3026:
3027: IV,152. - Rah. al. N:o 68.
3028:
3029:
3030:
3031:
3032: Honka. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopiston
3033: apulaisläiikärien palkan korottamista vm·ten.
3034:
3035:
3036: E d u s k u n n a 11 e.
3037:
3038: Vuoden 1947 lisämenoarviossa korotettiin tapahtuisivat rinnan molemmissa sairaa-
3039: Helsingin yleisen sairaalan sekä läänin- loissa. Vaikkakin apulaislääkärit Turun
3040: ja yleisten sairaaloiden apulaislääkärien lääninsairaalassa yliopisto-opetusta siihen
3041: palkka 15 palkkaluokasta 16 palkkaluok- järjestettäessä ovatkin joutuneet muodolli-
3042: kaan, mihin Helfiingin yliopiston palkkaa- sesti Turun yliopiston virkamiehiksi, toi-
3043: mat apulaislääkärit Kivelän ja Marian sai" mivat he todellisuudessa ensisijaisesti lää-
3044: raaloissa yliopiston vuokraamilla osastoilla käreinä valtion omistamassa sairaalassa
3045: jo aikaisemmin olivat kuuluneet. Tätä opetuksellisten tehtävien ollessa kuten Hel-
3046: palkankorotusta ei sovellettu Turun yliopis- singin yleisen sairaalankin apulaislääkä-
3047: ton apulaislääkäreihin ilmeisesti, koska reillä, varsin vähäiset.
3048: nämä toimet eivät valtion menoarviossa Kun hallitus esityksessään eduskunnalle
3049: suoranaisesti esiinny erillisinä toimina, tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1951 .ei vas-
3050: vaan sisältyvät Turun yliopistolle myönnet- toin Turun yliopiston opetusministeriölle
3051: tyyn valtionavustukseen. Tästä on ollut tekemää esitystä ole varannut määrärahaa
3052: seurauksena, että Turun yliopiston 19 apu- Turun yliopiston apulaislääkärien palkko-
3053: laislääkäriä edelleen saa yhtä palkkaluokkaa jen korottamiseen yhdellä palkkaluokalla
3054: pienemmän palkan kuin muut Helsingissä muissa valtion sairaaloissa toimivien apu-
3055: tai maaseudulla valtion sairaaloissa toimi- laislääkärien palkkausta vastaavaksi ehdo-
3056: vat apulaislääkärit (peruspalkka Turun tamme kunnioittaen,
3057: yliopistossa nykyisin 17. pl. 277,000 mark-
3058: kaa, muualla 18. pl. 291,000 markkaa). että Eduskunta ottaisi vuoden
3059: Kun apulaislääkärin pätevyysvaatimukset 1951 tulo- ja menoarvioon 10 Pl.
3060: ja tehtävät yliopistojen opetussairaaloissa, XV luvun 9 momentille Turun yli-
3061: Helsingin yleisessä ja Turun lääninsairaa- opiston avustuksen kohdalle lisäystä
3062: lassa ovat samat ja kun toimet aikaisem- 13,800 markkaa kutakin 19:ää apu-
3063: minkin ovat kuuluneet samaan palkkaluok- laislääkäriä kohden eli yhteensä
3064: kaan, tuntuisi kohtuulliselta, että niiden 262,200 markkaa.
3065: palkkauksessa toimeenpantavat muutokset
3066: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
3067:
3068: Aarne Honka. Rafael Paasio.
3069: 798
3070:
3071: IV,t53. - Ra.h. al. N:o 69.
3072:
3073:
3074:
3075:
3076: Honka y. m.: Määrärahan osoittamisesta foniatrian apu-
3077: laisopettajan palkkaamiseksi Turun yliopistoon.
3078:
3079:
3080: Ed uslkunnalle.
3081:
3082: Hallituksen esityksessä eduskunnalle mättä jääneistä varoista suorittamaan poli-
3083: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1951 on klinikan lääkärin palkkion myös vuoden
3084: 10 Pl. XV luvun 9 momentilla Turun yli- alkupuoliskolta.
3085: opiston avustuksen kohdalla jätetty huo" Täten on Turun yliopiston ääni- ja pu-
3086: mioon ottamatta Turun yliopiston esittämä hevammapoliklinikka ollut yhtämittaisesti
3087: apulaisopettajan palkkio foniatrian (ääni- toiminnassa maaliskuun 1 päivästä 1948
3088: ja puhevammaopin) opetuksen ja vastaa- lähtien ilman että sen lääkärin virkaa vie-
3089: van poliklinikan järjestämiseksi korva-, läkään on saatu vakinaistettua. Kuitenkin
3090: nenä- ja kurkkutautien osaston yhteyteen. se on edelleen ainoa lääketieteellinen hoito-
3091: Mainitun poliklinikan perustamisesta Tu- laitos k. o. erikoisalalla maassamme, sitä
3092: run yliopisto teki aloitteen helmikuun 24 johtaa Suomen ainoa alan erikoislääkäri ja
3093: päivänä 1948 opetusministeriölle, joka no- se on myös ainoa paikka, missä tulevat
3094: jautuen sosiaaliministeriön lausuntoon piti läii:kärit voivat saada opetusta puhe- ja
3095: aloitetta niin tärkeänä ja kiireellisenä, että äänihäiriöiden hoidossa ja jossa voidaan
3096: se oikeutti Turun yliopiston lääketieteelli- kouluuttaa uusia alan erikoislääkäreitä. Se
3097: sen tiedekunnan satunnaisesti säästyneiden on myös jo toiminnallaan ehtinyt osoittau-
3098: varojen turvin välittömästi avaamaan ääni- tua ehdottoman välttämättömäksi potilas-
3099: ja puhevammapoliklinikan. Maaliskuun 3 määrän sen vastaanotolla kohottua huomat-
3100: päivänä 1949 opetusministeri vahvisti sa- tavaan lukumäärään ja edelleen jatkuvasti
3101: manlaisen väliaikaisen järjestelyn myös noustessa. Mainittakoon lopuksi, että vuo-
3102: k. o. vuodelle, koska vakinaista määrärahaa den 1947 invaliidihuoltolaki, joka koskee
3103: poliklinikan 'lääkärin palkkaamiseksi ei ol- myös puhe- ja ääni-invaliideja, velvoittaa
3104: lut saatu valtion menoarvioon. Määräraha valtiota huolehtimaan näiden invaliidien
3105: ei tullut hyväksytyksi myöskään kuluvan lääkintähuollosta ja puhekoulutuksesta
3106: vuoden vakinaiseen menoarvioon, vaikkakin sekä että foniatrian erikoislääkäri ulko-
3107: siinä myönnettiin määräraha vastaavan vi- mailla kuuluu yliopistoklinikoiden välttä-
3108: ran perustamiseksi Helsingin yleisen sai- mättömäksi katsottuun henkilökuntaan.
3109: raalan korva-, nenä- ja kurkkutautienkli- Edellä olevan perusteella ehdotamme
3110: nikkaan. Turun yliopiston ääni- ja puhe- kunnioittaen,
3111: vammapoliklinikan toimintaa jatkettiin kui-
3112: tenkin vapaaehtoisin voimin, kunnes edus- että Eduskunta ottaisi vuoden
3113: kunnan myönnettyä 21 päivänä kesä:kuuta 1951 tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV
3114: lisäyksenä vuoden 1950 menoarvioon mää- luvun 9 momentille 291,000 markan
3115: rärahan foniatrian opetuksen järjestämi- määrärahan foniatrian apulaisopet-
3116: seksi Turun yliopistossa opetusministeriö tajan palkkaamiseksi Turun yliopis-
3117: oikeutti yliopiston satunnaisesti käyttä- toon.
3118: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
3119:
3120: Aarne Honka. Rafael Paasio.
3121: Urho Kulovaara. Rakel Jalas.
3122: 799
3123: 1V,1u. - Ra.h. al. N:o 70.
3124:
3125:
3126:
3127:
3128: Borg-Sundman y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomalai-
3129: sen Kirjallisuuden Seuran hallussa olevien kansanruno-
3130: kokoelmien arkistoa varten. ·
3131:
3132:
3133: E d u s k u n n a 11 e.
3134:
3135: Niiden tieteellisten. laitosten joukossa, lyn edistämiseksi 3 päivänä lokakuuta 1947
3136: joiden toimintaa valtio menoarvion 10 Pl: n annetun lain mukaisten apurahojen jaka-
3137: XV luvun mukaisesti tukee, on erikois- misen suomenkielisille kaunokirjailijoille.
3138: asemassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura saa
3139: maamme vanhin nykyään toimivista suoma- v. 1950 vakituista valtionapua menoarvion
3140: laisista sivistysjärjestöistä. 10 Pl: n XV luvun 1 momentin kohdalla
3141: Kun Suomalaisen. Kirjallisuuden Seura tieteellisten ja kirjallisten seurojen sekä
3142: v. 1831 perustettiin, toimenpiteen lähim- kaunotaiteiden edistämistä tarkoittavien yh-
3143: pänä tarkoituksena oli Elias Lönnrotin .distysten avustamiseen osoitetusta 28,329,600
3144: kansanrunoudenkeräys- ja julkaisutyön tu- mk: sta 1,100,000 mk, mistä määrästä yleis-
3145: keminen. Seura on sen jälkeen osoittau- avustusta 900,000 mk, suomalaisen kirjalli-
3146: tunut jatkuvasti elinvoimaiseksi ja tar- suuden luettelointia varten 100,000 mk ja
3147: peelliseksi suomenkielen, kansanrunouden, kansanrunouskokoelmien julkaisemista var-
3148: kansatieteen ja suomalaisen kirjallisuuden ten 100,000 mk. Tämän lisäksi seura saa-
3149: edistäjänä. Sen toiminta on kuluneiden nee raha-arpajaisten voittovaroista saman
3150: .119 vuoden aikana laajentunut, niin että verran, eli avustuksia yhteensä noin 2 mil-
3151: m. m. sen kansanrunous- tai oikeammin joonaa markkaa. Kun seuran laitoksissa
3152: sanoen maamme henkisen kansankulttuurin palvelevat toimihenkilöt ovat järjestään tie-
3153: tutkimista ja selvittämistä varten tarvitta- teellisesti koulutettuja spesialisteja, niin
3154: van aineksen kokoelmat ovat paisuneet ar- seuran toiminta m. m. tästä syystä on sen
3155: kistoksi, joka on maassamme ainoa, ja jota laatuista, että sitä ei voida ilman arvelutta-
3156: pidetään lajissaan maailman suurimpana. via tappioita henkilökuntaa kovin paljon
3157: Tällä arkistolla on, paitsi kansallisen myös vähentämällä mukauttaa kulloinkin vallit-
3158: kansainvälisen tieteen kannalta tunnettu ja seviin oloihin. Tämän vuoksi seura joutui
3159: kaikkialla tunnustettu merkitys. m. m. v. 1948 ottamaan 2 miljoonan markan
3160: Kansanrunousarkistonsa ohessa Suomalai- lainan, joka sillä on tänä päivänä velkana.
3161: sen Kirjallisuuden Seura m. m. ylläpitää Nykyään seuran kokonaismenot siitä huoli-
3162: vapaasti tutkijoiden käytettäväksi erikois- matta, että toimintaa on ollut pakko mel-
3163: kirjastoa, jossa on tällä hetkellä yli 100,000 koisesti rajoittaa, ovat n. 10 miljoonaa
3164: nidettä. Seuran tehtäviin kuuluu myös markkaa vuodessa. Tästä määrästä yksis-
3165: tieteellisen - taloudellisesti täysin kannat- tään kansanrunousarkiston tarve muodostaa
3166: tamattomana - kirjallisuuden kustantami- noin puolet.
3167: nen, jota viime vuosina ei kuitenkaan rahan Vuonna 1949, Uuden Kalevalan rie-
3168: puutteessa ole voitu harjoittaa kuin vain mujuhlavuonna, eduskunta yksimielisesti
3169: nimeksi. Seuran erikoisasemaa osoittavat myönsi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle
3170: m. m. sellaiset valtiovallan sille korvauksitta 10 miljoonan markan ylimääräisen apura-
3171: hoidettavaksi asettamat tehtävät kuten han, joka oli käytettävä ennalta suunnitel-
3172: Nykysuomen sanakirjan toimittamisen, jo- tuihin tieteellisiin tarkoituksiin ja kansan-
3173: hon on ryhdytty eduskunnan aloitteesta runousarkiston sisustuksen ja laitteiden
3174: sekä suomalaisen kirjallisuuden edistämis- uudistamiseen. Tämän avustuksen turvin
3175: varojen sekä Suomen Akatemiasta ja val- arkisto nyt ulkonaisesti on saatu sellaiseen
3176: tion apurahoista korkeimman hengenvilje- kuntoon, että tässä tärkeässä instituutissa
3177: 800 IV,154. - Kansanrunous.
3178:
3179: on toiminnan kehykset olemassa. Mutta sen kohdalla nykyään vallitsee, mex:kitse~
3180: toimintaan tarvittavat varat kuitenkin jat- suomalåisen kansanelämän tutkimisen pi-
3181: kuvasti puuttuvat ja edessä on auttamatto- kaista tyrehtymistä ja siten korvaamatonta
3182: masti ovien sulkeminen. tappiota. Vauriota ei voida myöhemmin
3183: Viitaten siihen, että valtiovalta Suomessa, rahallakaan korjata eikä tätä työtä voida
3184: kuten kaikissa kulttuurimaissa, on katsonut myöskään missään muualla maailmassa kuin
3185: itselleen kuuluvaksi ottaa vastuun esineellis- Suomessa suorittaa.
3186: ten kulttuurimuistojen tallettamisesta, mu- Edelliseen viitaten ehdotamme kunnioit-
3187: seoissa säilyttämisestä ja tieteellisestä tut- taen,
3188: kimuksesta olisi valtiovallan huolehdittava että Eduskunta ottaisi vuoden
3189: myös perinnäisen kulttuurin toisen eikä 1951 tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n
3190: vähemmän tärkeän puolen, henkisen kan- XV luvun kohdalle uutena moment-
3191: sanperinteen tallettamisesta, ja tutkijain tina 4,000,000 markkaa Suomalaisen
3192: käytettäväksi saattamisesta. Se epävarma Kirjallisuuden Seuralle sen hoidossa
3193: tila, joka Suomen henkisen kansanperinteen olevien kansanrunouskokoelmien ar-
3194: kansalliskokoelman tallettamisen ja tutkimi- kistoa varten.
3195: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
3196:
3197: Margit Borg-Sundman. Jussi Saukkonen.
3198: Olavi Kajwla. Johannes Wirtanen.
3199: Varma K. Turunen.
3200: 801
3201: lV,uä. - Rah. al. N :o 71.
3202:
3203:
3204:
3205:
3206: S ..Jt. Kilpi y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
3207: näyttämötaiteen ja näyttämötaiteeUisten harrastusten
3208: tukemiseen.
3209:
3210:
3211: Eduskunnalle.
3212:
3213: Näyttämötaiteen arvossapidettyä asemaa tuurielämämme voimakkaan haaran olemas-
3214: maamme kulttuurielämässä osoittaa osal- saoloa ja kehittymistä, niinkuin valtion-
3215: taan valtion varojen myöntäminen sen tu- apua saavien teatterien palkkamenoja kos-
3216: kemiseen sekä raha-arpajaisten voittova- kevat numerot selvästi osoittavat.
3217: roista että vuodesta 1948 lähtien myös eril- Vuonna 1949 valtionapua saavat teatte-
3218: Hseltä momentilta valtion tulo- ja menoar- rit suorittivat hen:kilökunnalleen palkkana
3219: viossa. Uusimpana tehokkaana todistuk- n. 135 miljoonaa markkaa. Elakuun 1 päi-
3220: sena näiden varojen tuloksellisesta käyttä- vänä alkaneen uuden näytäntövuoden väli-
3221: misestä on kesäkuussa 1950 Helsingissä pi- kirjoissa, jotka tavanmukaisesti tehtiin
3222: detyn pohjoismaisen teatterikongressin huhtikuussa 1950, on luonnollisesti lukui-
3223: osanottajien ilmaisema erittäin arvostava sia asianomaisten taiteellisiin ansioihin pe~
3224: käsitys niin hyvin ammatillisen kuin har- rustuvia korotuksia. Välikirjojen teon jäl-
3225: rastajateatterityömme korkeasta tasosta, keen teatterit ovat joutuneet suorittamaan
3226: joka pohjautuu elävään henkiseen luomis- 15 %:n korotuksen 1. 5 lähtien ja 5 %:n
3227: voimaisuuteen, määrätietoiseen toiminnan korotuksen 1. 8 lähtien. Laskemalla kaik-
3228: organisatioon ja laajuuteen, taiteelliseen kien näiden korotusten yhteismääräksi nyt
3229: kilvoitteluun ja 'kaikkien näyttämölaitos- voimassaolevan välikirjakauden ajalta 20%
3230: tamme kansanteatteriluonteeseen. vuoden 1949: n palkkamenoihin, joutuvat
3231: Samanaikaisesti kuin teatteritoiminta on teatterit vastaamaan 27 miljoonan markan
3232: meillä pyritty pitämään kaikkien kansa- suuruisista palkkamenoista, joita ei ole
3233: laisten ulottuvilla ylläpitämällä suhteelli- voitu välikirjoja tehtäessä ottaa huomioon.
3234: sen lukuisia teattereita ja pysyttämällä Korottamalla pääsylippujen hintoja, vetoa-
3235: lipunhinnat alhaisina, on myöskin pidetty malla lisättyyn kunnalliseen avustukseen ·
3236: silmällä terveen taloudellisen toimintapoh- y. m. keinoin teatterit pystynevät itse osit-
3237: jan olemassaoloa, mitä todistaa m. m. kah- tain hankkimaan tarvittavat varat, mutta
3238: den aikaisemmin ammattiteattereina toimi- ilmeistä on, että ne eivät kykene hankki-
3239: neen laitoksen muuttaminen harrastelija- maan tarvittavaa erää kokonaisuudessaan.
3240: pohjaisiksi oikean kustannussuhteen saa- Kohtuudenmukaista on olettaa, että ne itse
3241: vuttamiseksi. Kaikista toimenpiteistä huo- hankkivat puolet tarvittavasta määrästä eli
3242: limatta on kuitenkin palkkatilanteen vii- 13.5 miljonaa markkaa. Samansuuruisella
3243: meaikainen yiJ.einen kehitys johtanut siihen, määrällä olisi valtion puolestaan tuettava
3244: että maamme teatteritoiminnan taloudelli- teatteritoimintaamme sen nykyisissä ,talou-
3245: set vaikeudet ovat kasvaneet ylivoimaisiksi dellisissa vaikeuksissa.
3246: ja uhkaavat hyvin vakavasti tämän kult-
3247: 802 IV,155. - Nii.yttämiitaide.
3248:
3249: Kun hallituksen tulo- ja menoarvioesi- että Eduskunta ottaisi vuoden
3250: tyksessä vuodeksi 1951 on merkitty lisäyk- 1951 tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV
3251: senä 10 Pl:n XV luvun 3 momentille ai- luvun 3 momentille näyttämötaiteen
3252: noastaan 4 miljoonaa markkaa, pyydämme ja näyttämötaiteelUsten harrastusten
3253: kunnioittaen ehdottaa, tukemiseen 13,500,000 markkaa.
3254: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
3255:
3256: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Laura. Brander-Wallin.
3257: Usko Koski. Olavi Ka.jwl.a.
3258: Varma. K. Turunen. Arno Tuurna.
3259: Kalle Kauhanen. G. Henriksson.
3260: 803
3261: IV,ua. - Rah. al. N:o 72.
3262:
3263:
3264:
3265:
3266: Paasio y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
3267: avuksi Suomen Sanomalehtimiesten Liitolle.
3268:
3269:
3270: Eduskunnalle.
3271:
3272: Hallituksen esitykseen valtion tulo- ja luonnostaan katsotaan liitolle kuuluviksi.
3273: menoarvioksi vuodelle 1951 on määräraha Kun sanomalehtien kustantajajärjestöt tai
3274: sanomalehtimiesten matkarahoiksi ja sano- yksityiset sanomalehdet puolestaan eivät
3275: malehtimiesten liiton valtionavuksi otettu osallistu liitolle edellä mainittujen tehtä-
3276: saman suuruisena kuin kuluvanakin vuonna vien suorittamisesta aiheutuviin kustannuk-
3277: eli 1,000,000 markkana, josta ensiksi mainit- siin, on selittelyittäkin selvää, että liiton
3278: tuun tarkoitukseen on osoitettu 400,000 valtioapu nykyoloissa on liian pieni. Sen
3279: markkaa ja viimeksi mainittuun 600,000 vuoksi kunnioittavasti ehdotamme,
3280: markkaa. Suomen Sanomalehtimiesten
3281: Liitto on ainoa järjestö maassamme, joka Bttä Eduskunta korottaisi vuoden
3282: huolehtii erinomaisen tärkeästä sanomaleh- 1951 t·ulo- ja menoarvioesityksen
3283: timiesten jatkokoulutuksesta ja sen tehtä- 10 Pl. XV luvun 6 momentin määrä-
3284: vänä on paitsi kotimaassa myös ulkomaille rahaan sisältyvän Suomen Sanoma-
3285: käsin edustaa maamme sanomalehtimies- lehtimiesten Liiton valtionavun hal-
3286: kuntaa ja julkista sanaa. Tässä ominaisuu- lit1tksen ehdottamasta 600,000 mar-
3287: dessaan se alinomaa saa myös valtiovallan kasta 1,000,000 markkaan.
3288: . Helsingissä päivänä syyskuuta
3289: taholta suoritettavakseen tehtäviä, jotka
3290: 8 1950.
3291:
3292: Rafael Paasio. Johannes Wirtanen.
3293: G. Henriksson. Erkld Koivisto.
3294: 804
3295:
3296: IV,t57. - Rah. al. X:o 73.
3297:
3298:
3299:
3300:
3301: Hietanen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sano-
3302: malehtimiesten matkarahoja ja sanomalehtimiesten lii-
3303: ton valtionapua vat·ten.
3304:
3305:
3306: E d u s k u n n a ll e.
3307:
3308: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja luvan vuoden aikana on hyväksytty IOJ :n
3309: menoarvioksi vuodelle 1951 on, kuten myös jäseneksi. Tämän muutoksen ohella on kui-
3310: kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa, tenkin syntynyt siinä suhteessa epäoikeu-
3311: merkitty nimikkeellä ,Sanomalehtimiesten denmukainen tilanne, että vain Suomen
3312: matkarahat ja sanomalehtimiesten liiton Sanomalehtimiesten Liitto r. y. nauttii val-
3313: valtionapu" 1,000,000 markkaa. Tätä mää- tionapua, mutta Yleinen Lehtimiesliitto r. y.,
3314: rärahaa on kuitenkin pidettävä liian vaati- jolla nyt on kannettavanaan kansainvälisen
3315: mattomana, ottaen huomioon mm. rahan- yhteistyön aiheuttamat kustannukset, mm.
3316: arvon alenemisen, joten sitä olisi suuren- kansainvälisen kongressin järjestäminen
3317: nettava. Lisäksi olisi määrärahaa jaettaessa syyskuun 15-17 p:nä 1950, on vailla val-
3318: muistettava, että maamme sanomalehtimies- tionapua.
3319: kunnan kansainvälisissä suhteissa kuluvan Vaikka Suomen Sanomalehtimiesten Lii-
3320: vuoden aikana on tapahtunut eräs muutos. ton merkitys Yleiseen !Jehtimiesliittoon ver-
3321: Kuluvan vuoden talousarviota laadittaessa rattuna onkin mainitun muutoksen johdosta
3322: nimittäin Suomen lehtimieskunnan edusta- vähentynyt, niin ei liene syytä jättää edel-
3323: jana kansainvälisessä järjestöllisessä yhteis- listäkään järjestöä vaille valtionapua, koska
3324: työssä toimi Suomen Sanomalehtimiesten se on jäsenmäärältään jälkimmäistä suu-
3325: Liitto r. y., joka v. 1945 oli liittynyt Kan- rempi. Välttämätöntä ja oikeudenmukaista
3326: sainväliseen Sanomalehtimiesjärjestöön, In- on sitä vastoin, että myös jälkimmäinen
3327: ternational Organization of J ournalists järjestö saatetaan tästä lähtien valtion-
3328: (IOJ). IOJ, joka jäsenjärjestönä kuuluu avusta osalliseksi. Määrärahan jakaminen
3329: Maailman Ammattiyhdistysten Liittoon, on molempien mainittujen liittojen kesken voi-
3330: ainoa sanomalehtimiesten kansainvälinen taneen parhaiten jättää niiden välisin neu-
3331: järjestö. Tämän vuoden aikana kuitenkin votteluin sovittavaksi opetusministeriön
3332: on tapahtunut iile muutos, että Suomen Sa- myötävaikutuksella.
3333: nomalehtimiesten Liitto r. y. on Amerikan, Edellä sanotun nojalla ehdotamme,
3334: Englannin sekä eräiden muiden maiden
3335: lehtimiesjärjestöjen esimerkkiä seuraten että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
3336: eronnut IOJ: sta ja siten luopunut kansain- tulo- ja menoarvioon nimikkeelle
3337: välisestä edustustehtävästään. Tämän edus- ,Sanomalehtimiesten matkarahat ja
3338: tustehtävän on sen sijaan ottanut hoitaak- sanomalehtimiesten liiton valtion-
3339: seen sanomalehtimiesten ammatillinen jär- apu" lisäyksenä 1,000,000 markkaa.
3340: jestö Yleinen Lehtimiesliitto r. y., joka ku-
3341: Helsingissä 12- päivänä syyskuuta 1950.
3342:
3343: E. meta.nen. Irma. Torvi.
3344: Mauri Ryömä.. G. Rosenberg.
3345: Eino Tainio. Eino Kujanpää.
3346: J. Mustonen. Hugo Manninen.
3347: Yrjö Murto. Arvo Riihimäki.
3348: 805
3349:
3350: IV,Hs. - Rah. ail. N :o 74.
3351:
3352:
3353:
3354:
3355: S>K. Kilpi: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
3356: seksi Suomi-Neuvostoliitto-Seuralle.
3357:
3358:
3359: E d u s k u n n a 11 e.
3360:
3361: Suomen ja Neuvostoliiton keskeisten kult- kailu tapahtuu Suomesta Neuvostoliitoon
3362: tuurisuhteiden hoitamista ja kehittämistä käsin. Kaikki tämä ja yhä vilkastuva toi-
3363: on ästeisten sotiemme jälkeisenä aikana minta vaatii huomattavasti enemmän varoja
3364: pidetty eräänä tärkeimmistä tehtävistämme. kuin mitä Seuralla nykyisin on käytettävis-
3365: Tarkoitusta varten perustettu suuri kansa- sään. Syytä on erikoisesti huomauttaa, että
3366: laisjärjestö, Suomi-Neuvostoliitto-Seura, on- se valtionkomitea, joka tuonnottain jätti
3367: kin voinut saamansa valtioavun turvin mietintönsä Suomen ulkomaisten kulttuuri-
3368: saada tässä mielessä paljon positiivista ai- suhteiden kehittämisestä, erikoisesti korosti
3369: kaan. Koko ajan sen toimintaa on kuiten- Suomi-Neuvostoliitto-Seuran hoitamien ul-
3370: kin haitannut varojen riittämättömyys. komaisten kulttuurisuhteiden kehittämisen
3371: Erikoisesti nykyisin tämä seikka haittaa ensiarvoisuutta, ja asettikin Seuran siinä
3372: Seuran toimintaa kahdestakin syystä. Toi- suhteessa erikoisasemaan muiden vastaavaa
3373: saalta elämän yleinen huomattava kallistu- toimintaa harjoittavien seurojen rinnalla.
3374: minen supistaa määrärahan puitteissa ta- Näin ollen Seuran määrärahaa, joka tänä
3375: pahtuvan toiminnan kehittämistä, toisaalta vuonna on ollut vain 3,850,000 markkaa,
3376: yhä vilkastuva keskinäinen kulttuurivaihto olisi välttämättä huomattavastikin korotet-
3377: tuottaa entista suurempia kustannuksia. tava.
3378: Niinkuin eduskunnalla on tiedossaan, on Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3379: etenkin alkaneen työkauden 1950-51 ai- nioittaen, ;-,;.~
3380: kana tapahtumassa erittäin vilkas ja moni-
3381: puolinen kulttuuritoiminta Suomen ja että Eduskunta ottaisi vuoden
3382: Neuvostoliiton välillä. Tanssiseurueita, teat- 1951 tulo- ja menoarvioon 10 Pl.
3383: teriesityksiä, suuri Neuvostoliiton taide- XVI luvun 4 momentille 2,150,000
3384: näyttely - jonka suojelijana on Tasavallan markan lisäyksen avustuksena Suomi-
3385: Presidentti -, lukuisia esitelmätilaisuuksia Neuvostoliitto-Seuralle, joten sen ko-
3386: on järjestetty tapahtuvaksi Suomessa sa- konaisavustus kohoaisi 6 miljoonaan
3387: malla kuin erittäin vilkas erilaisia harras- markkaan.
3388: tusaloja käsittävien valtuuskuntien mat-
3389: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
3390:
3391: Sylvi-Kyllikki Kilpi.
3392: 806
3393:
3394: _IV,1~>9. - Ra.h. al. N :o 75.
3395:
3396:
3397:
3398:
3399: Henriksson y. m.: Korotetun määrärahan osoittamiseksi
3400: Suomen Rauhanliitto, YK-yhdistyksen toiminnan tuke-
3401: miseen.
3402:
3403:
3404: Ed uskunnaUe.
3405:
3406: Hyvin hitaasti syöpyy kansojen .tietoi- YK: ta 'koskeva valistustoiminta, ei nykyi-
3407: suuteen, että rauhan säilymisen ja lujittu- sen 100,000 markan suuruisen valtionavus-
3408: misen ehtona on kansainvälinen yhteistyö, tuksensa turvin voi tyydyttävästi huolehtia
3409: jonka huomattavimpana elimenä on Yhdis- vastaanottamansa laajan ja mielenkiintoi-
3410: tyneiden Kansakuntien järjestö. YK:n sen kansainvälisen aineiston suomentami-
3411: toiminta taloudellisella, sosiaalisella ja hu- sesta, julkaisemisesta ja levittämisestä, saa-
3412: manitäärisellä alalla on osoittautunut hy- tikka sitten riittävässä laajuudessa osallis-
3413: vin hedelmälliseksi ja siitä ovat järjestöön tua maailmanliiton järjestämiin kokouksiin
3414: kuulumattomat maatkin hyötyneet. Niinpä ja kursseihin. Kun valistustyölle rauhan-
3415: Suomikin, joka kuuluu yhdeksään YK:n aatteen ja kansainvälisen yhteistoiminnan
3416: apujärjestöön, on saanut YK:n tukea mo- hyväksi ei ole muitakaan määrärahoja me-
3417: nella alalla. noarviossa osoitettu, olisi valtionapua Suo-
3418: YK: n periaatteiden tunnetuksi tekemi- men Rauhanliitolle välttämättä lisättävä.
3419: nen ja mielenkiinnon herättäminen tähän Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
3420: järjestöön ja sen kehittämiseen on kuiten- ehdotamme,
3421: kin maassamme kansalaisten yksityisen har-
3422: rastuksen varassa ja varojen puutteessa se että Eduskunta korottaisi vuoden
3423: on ollut hy_vin heikkoa. Suomen Rauhan- 1951 talousarvioon 10 Pl. XVI lu-
3424: liitto, YK-yhdistys r. y., jolle yleistä ar- vun 4 momentille merkityn Suomen
3425: vonantoa nauttivan YK-yhdistysten Maail- RauhanZiitto, YK-yhdistys r. y :n
3426: manliiton (World Federation of United toiminnan tukemiseen tarkoitetun
3427: Nations' Associations) jäsenenä ja edusta- määrärahan 200,000 markalla.
3428: jana Suomessa ikuuluu kansanomainen
3429: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
3430:
3431: G. Henriksson. Pentti Niemi. Laura Brander-Wallin.
3432: Hugo A.attela. Kalle Kauhanen. Albin Wickman.
3433: Varma K. Turunen. Valfrid Eskola. G. Rosenberg.
3434: 807
3435:
3436: IV,t6o. - Ra.h. al. N:o 76.
3437:
3438:
3439:
3440:
3441: Nevalainen J. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rau-
3442: hanpuolustajat r.y: Zle rauhanaatteellisen valistustyÖ?&
3443: tukemiseksi.
3444:
3445:
3446: Eduskunnalle.
3447:
3448: Viita.ten vuoden 1949 valtiopäiville jäte- XVI luvun 4 momentille 1,000,000
3449: tyn toivomusaloitteen n: o 159 perusteluihin markan määrärahan Suomen Rau-
3450: ehdotamme, hanpuolustajat r. y :n rauhanaatteeZ.
3451: Usen valistustyön tukemiseksi.
3452: että Eduskunta ottaisi vuoden
3453: 1951 tulo- ja menoarvioon 10 P~.
3454: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
3455:
3456: Anna. 'Nevalainen. Arvo Riihimäki.
3457: Eino Tainio. Irma 'l'orvi
3458: llugo Manninen. E. Hietanen.
3459: Antto Prunnila..
3460:
3461:
3462:
3463:
3464: 9
3465: 808
3466:
3467: IV,161. - Ra.h. al. N:o 77.
3468:
3469:
3470:
3471: Leivo-Larsson y. m. : Korotetun määrärahan osoittamisesta
3472: avustukseksi Pohjola-Norden yhdistykselle.
3473:
3474:
3475: E d u s k u n n a 11 e.
3476:
3477: Eduskunnalle äskettäin esitetyssä halli- pohjoismaiden Norden-yhdistysten kanssa,
3478: tuksen ensi vuoden budjettiehdotuksessa johtaa yhdistyksen yleistä toimintaa ja
3479: on Pohjola-Norden yhdistyksen valtionavus- ohjata ja avustaa paikallisyhdistY'ksiä näi-
3480: tus,· mikä tänä vuonna on 600,000 markkaa, den toiminnassa. Yhdistyksen .tultua täten
3481: ehdotettu pidettäväksi entisen suuruisena uudelleenorganisoiduksi ulottuu sen toimin-
3482: ensi vuonna. Kun tässä tapauksessa näin tapiiri nykyään yli koko maan. Paikallis-
3483: pieni valtionavustus jo jatkuvan infla- yhdistysten lukumäärä nousee nykyään
3484: tionkin huomioonottaen, on mielestämme 78: aan, ja se lisääntyy jatkuvasti. Yhdis-
3485: aivan riittämätön, saamme täten käsityk- tyksen jäsenmäärä on tällä hetkellä n.
3486: semme tueksi esittää seuraavaa: 12,000.
3487: Vuotuinen valtionavustus myönnettiin Ne tehtävät, joita Norden-yhdistykset eri
3488: Norden-yhdistykselle ens1ma1sen :kerran pohjoismaissa yhteisesti suorittavat, lisään-
3489: vuonna 1938, silloin 50,000 markkaa. Vuo- tyvät ja laajenevat jatkuvasti asettaen
3490: sina 1943-1946 oli valtionavustus 100,000 uusia vaatimuksia myös Pohjola-Norden
3491: markkaa vuodessa, ja kahtena seuraavana yhdistykselle. Tälle on senvuoksi kunnia-
3492: vuonna 200,000 markkaa ja v. 1949 myön- asia, ettei tämä yhteinen pohjoismainen toi-
3493: nettiin lisäksi 100,000 markan korotus, ja minta yhdistyksen heikon taloudellisen kan-
3494: täksi vuodeksi korotettiin avustus eduskun- tokyvyn vuoksi lamaannu eikä pohjoismai-
3495: takäsittelyssä 600,000 markkaan. nen yhteenkuuluvaisuus joudu vaaranne-
3496: Pintapuolisesti tarkastelemalla edellämai- tuksi.
3497: nittuja lukuja voisi mahdollisesti tehdä sen Yhdistyksen tehtävät ovat monenlaisia ja
3498: johtopäätöksen, että avustusta on kyseisenä ulottuvat eri aloille. Pohjoismaisia aiheita
3499: aikana korotettu suurin piirtein rahanar- käsittelevien julkaisujen ja yhdistyksen jä-
3500: von alennusta vastaavasti. Tällöin on ·kui- senlehden avulla levitetään tietoja pohjois-
3501: tenkin huomattava, että se Norden-yhdis- maista laajoihin piireihin. Yhdistys on tä-
3502: tys, joka v. 1938 sai 50,000 markan val- män vuoksi m. m. aktiivisesti osallistunut
3503: tionavustuksen, oli luonteeltaan ja laajuu- siihen tärkeään tarkastustyöhön, jota suori-
3504: deltaan olennaisesti toinen !kuin nykyinen tetaan pohjoismaisten historian oppikirjo-
3505: Pohjola-Norden. V. 1938 toimi Norden- jen suhteen siinä mielessä, ettei niissä il-
3506: yhdistys oikeastaan vain Helsingissä ja sen menisi vääriä tietoja tai väittämiä, jotka
3507: jäsenmäärä oli suunnilleen 600; muualla voivat herättää närkästystä naapurikan-
3508: maassa oli yhdistyksellä vain Turussa pieni soissa. Samoin tarkastetaan pohjoismaiden
3509: edustajisto. Vuonna 1946 muodostettiin maantieteen oppikirjat. Yhdistys on myö-
3510: yhdistys nimellä Pohjola-Norden r. y. tävaikuttanut myös pohjoismaiden talou-
3511: uusien sääntöjen mukaisesti järjestöksi, dellisten olojen tuntemuksen levittämiseen
3512: jonka jäseninä ovat paikallisyhdistykset osallistumalla Pohjolan asemaa maailman·
3513: sekä järjestö- ja kannattavat jäsenet (eri- taloudessa käsittelevien julkaisujen toimit·
3514: laisia muita järjestöjä ja yhtymiä). Yhdis- tamiseen. Erittäin tärkeä toiminnanmuot<:
3515: tyksen korkein päättävä elin on sen val- on ollut vuosittaisten pohjoismaisten ko-
3516: tuusto, minkä muodostavat paikallisyhdis- kousten ja kurssien järjestäminen eri
3517: tysten ja järjestöjäsenten edustajat; sen aloilla, vaikka näihin tarkoituksiin käytet-
3518: toimeenpaneva elin on keskushallitus, jonka tävät riittämättömät varat ovatkin muodos-
3519: tehtävänä on hoitaa yhteistyötä muiden taneet esteen laajemmalle toiminnalle.
3520: IV,l61. - Leivo-I..arsson y. m. 809
3521: Aivan viime vuosina on yhdistyksen miesten, osallistua pohjoismaisen 'kulttuuri-
3522: työtaa:kka suuresti lisääntynyt uuden toi- komission yhteisiin kokouksiin, minkä li-
3523: mintamuodon, n. s. ystäväkuntaliikkeen säksi yhdistystä on tarpeen vaatiessa pyy-
3524: kautta, joka toimii Norden-yhdistysten joh- detty avustamaan komission päätösten to-
3525: dolla. Sen tarkoituksena on luoda pysyviä teuttamisessa.
3526: ja mahdollisimman laajalla pohjalla olevia On ollut välttämätöntä näinkin perusteel-
3527: kultturellisia suhteita n. s. ystäväkuntien lisesti selostaa Pohjola-Norden yhdistyksen
3528: kesken eri pohjoismaissa. Tunnusmerkil- tehtävien laajenemista sen seikan selvittä-
3529: listä tälle liikkeelle on, että se luo henkilö- miseksi, että nyt esitetty yhdistyksen en-
3530: kohtaisia suhteita asukkaiden välillä eri nallaan pidetty valtionavustus jo nykyisin-
3531: pohjoismaissa m. m. siten, että järjestetään kin riittämättömänä ei ole oikeassa suh-
3532: vuorottaisia ystävyysmatkoja eri ystävä- teessa sen varsinkin viime vuosina voimak-
3533: kuntiin, min'kä lisäksi toimeenpannaan kou- kaasti kasvaneeseen työtaakkaan. Toimisto-
3534: lulaisvaihtoa ja työläis-, käsityöläis- sekä ja palkkamenot ovat vähitellen myös luon-
3535: muuta työntekijän vaihtoa pitemmäksi tai nollisesti paljon lisääntyneet. Ilman niitä-
3536: lyhyemmäksi ajaksi. - hän ei yhä vaativampia tehtäviä olisi voitu
3537: Tässä yhteydessä mainittakoon myös, että suorittaa. Puute tarpeellisista varoista yh-
3538: yhdistyksen, joka viime marraskuun 17 p. distyksen .toiminnan ylläpitämiseksi tar-
3539: täytti 25 vuotta, sivistyksellisesti niin tär- peen vaatimassa laajuudessa on päivä päi-
3540: keä, isänmaallinen toiminta on viime vuo- vältä yhä ilmeisempi.
3541: sina laajentunut myös sen johdosta, että Edellä esitetyn perusteella ja huomioon-
3542: valtiovalta on suoranaisesti ottanut sen ottaen sen merkityksen mikä yhteistyön
3543: myötävaikutuksen huomioon eräiden val- säilyttämisellä muun Pohjolan kanssa on
3544: tiovallan tehtävien suorittamiseen. Niinpä maallemme - muistutamme eduskunnan
3545: valtion kulttuurikomissio, jonka opetusmi- lausunnosta vuodelta 1935 pohjoismaisen
3546: nisteriö on asettanut yhteistyössä muiden suuntauksen puolesta- saamme täten esit-
3547: pohjoismaiden vastaavien ikomissioiden tää,
3548: ltanssa pohtimaan ja ratkaisemaan esiintu- että Eduskunta korottaisi vuoden
3549: levia kulttuuripoliittisia probleemeja, on 1951 tulo- ja menoarvioesityksessä
3550: määrännyt, että Pohjola-Norden yhdistyk- Pohjola-Norden yhdistykselle ehdo-
3551: sen pääsihteerin tulee samoinkuin muiden- tetun valtionavustuksen 1,500,000!
3552: ltin Norden-yhdistysten vastaavien Virka- markkaan.
3553: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
3554:
3555: T. Leivo-La.rsson. Emil Huu:nonen. Martta Salmela-Järvinen.
3556: Erkld Leikola. Juho Karvonen. G. Henriksson.
3557: Irma Hamara. Rafael Paasio. Arno Tuuma.
3558: 810
3559:
3560: IV,162. - Rah. al. N:o 78.
3561:
3562:
3563:
3564:
3565: Penttala. y. m. : Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
3566: tukseksi Suomi-Seuralle ulkosuomalaistoimintaa varten.
3567:
3568:
3569: E d u s k u n n a 11 e.
3570:
3571: Suomi-Seuran toiminta oli jo kulumassa asialliseen ja laajenevaan käyntiin, joka
3572: olevalle vuodetie erittäinkin siirtolaisuus- tietysti asia1lisesti kehittyäkseen jo yksis-
3573: historian tutkimtrksen kehittelemisen joh- tään moninaisten aineistojensa kokoamista
3574: dosta sikäli laajentunut, että seuralle olisi ja kehittelemistä tarkoittavissa esitöissään
3575: ollut hyvin toivottua saada täksi vuodeksi kysyy niin hyvin työvoimia kuin kuluja.
3576: valtionavustuksensa koroitetuksi 500,000 Kun lisäksi otetaan lukuun, että seurankin
3577: markalla eli summaan 2,000,000 mk. Sitä on ollut pyrittävä henkilökuntansa palk-
3578: suuremmalla syyllä seura katsoi asialliseksi katrksessa seuraamaan suurin piirtein yleistä
3579: esittää opetusministeriölle toimenpidettä henkisen työn tekijäin palkkauksen ajaiJ
3580: valtionavustuksensa koroittamiseksi ensi tasaan saattamista, on sitäkin käsitettäväm-
3581: vuodelle mainittuun 2,000,000 mk määrään. pää, että seuran talous nykyisellään on käy-
3582: Opetusministeriö puolestaan suostui tätä nyt kestämättömäksi.
3583: ehdottamaan, mutta siitä huolimatta on val- Toiselta puolelta merkittä:köön, että seurll
3584: tion tulo- ja menoarvioehdotukseen jäänyt on parhaansa mukaan koettanut huolehtill
3585: seuran valtionavustusehdotus nykyisen vapaista tuloistaan, ollen sen tämän'kir
3586: 1,500,000 mk määräiseksi. vuoden menoarviossa vapaasti hankittav~
3587: Suomi-Seura ensinnäkin ylläpitää laajaa määrä suurin piirtein puolet menoarvior
3588: toimistotyötä kotimaan ja merentakaisten loppusummasta. Huomioon on kuitenkir
3589: siirtoväestöjemme yhteyden rakentamiseksi otettava, ettei seura voi olla erikoisesti liike·
3590: ja kehittämiseksi monissa erilaisissa muo- laitos, vaan on sen jopa asioimisissakin suo
3591: doissaan ja myös näissä yhteyksissä asioivan ritettava paljon avustusluontoista palve
3592: yleisön kaikkinaiseksi palvelukseksi, mikä lusta. Siinäkin tapauksessa, että seurar
3593: jo sinään, eritoten:kin tiedoituspalvelu mu- ensi vuoden valtionavustus koroitetaar
3594: kaan luettuna, kysyy niin hyvin työvoimia edellä esitettyyn määrään, jää seuralla ens
3595: kuin myös aiheuttaa suoranaisia kuluja. vuodella vapaasti hankittavakai noin mi'l
3596: Samoin seura huolehtii ulkosuomalaisten joonan markkaa.
3597: kotimaanvierailujen kehittämisestä ja vie- Viitaten kailkkeen sanottuun kunnioittaei
3598: railijain vastaanotosta, missä kaikessa ehd?tamme,
3599: maata edustaen tulee ymmärrettävästi ky-
3600: symykseen kuluja. Edelleen, muuta erikoi- että Eduskunta korottaisi vuode1
3601: sesti mainitsematta, on seura y!hteyteensä 1951 tulo- ja menoarvioesityksessj
3602: muodostetun edustavan siirtolaisuushistoria- Suomi-Seuralle ulkosuomalaistoimin
3603: toimikunnan johtamana saanut monista taa varten ehdotetun valtionavw;
3604: syistä kaiken parhaan mukaan joudutetta- tuksen 2,000,000 markkaan.
3605: van siirtolaisuushistorian tutkituttamisen
3606: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
3607:
3608: Isak Penttalla. T. Leivo-La.rsson. PäiV..ö Hetemäki.
3609: Edvard Pesonen. Jalmari Linna. Arvi Turkka.
3610: Kaisa Hiilelä. Erkki Koivisto. J. Pyy.
3611: J oha.nnes Wirtanen. Heikki Ala-Mäyry. Urho Kulovaa.ra.
3612: Yrjö 1. Antila..
3613: 811
3614:
3615: lV,16·s. - Rah. al. N:o 79.
3616:
3617:
3618:
3619:
3620: Saukkonen y. m.: Miiitriirahan osoittamisesta avustukseksi
3621: Su011Un PukeopistO'Il työn tukemiseksi.
3622:
3623:
3624: E d u s k u n n a ll e.
3625:
3626: Maassamme on toiminut kolmen vuoden mainitun kannatusyhdistyksen taloudellisen
3627: ajan Suomen Puheopisto, joll'ka taloudelli- tuen turvin ja lukuikausirmliksuista saa-
3628: sena tukijana on Suomen Puheopiston Kan- duilla tuloilla. Vähäisempiä avustUiksia on
3629: natusyhdistys r. y. Se on useiden koko saatu myös raha-arpajaisvaroista. Opis-
3630: maata käsittäJvien järjestöjen muodostama. ton johto ja opettajisto on myös pyrkinyt
3631: Opiston tarkoituksena on suomalaisen pu- helpottamaan opiston toimintaa tekemällä
3632: hekulttuurin kehittäminen. Se kasvattaa sen piirissä paljon palkatonta työtä. Suo-
3633: puhealan ammattiopettajia ja antaa ope- men Puheopiston taloudellinen asema on
3634: tusta taiteilijoille. Opisto edistää myös pu- tällä hetkellä erittäin vaikea, niinpä sillä
3635: hetaidon alaa koskevaa tutkimusta. Tämän on maksamatta huomattava määrä palk-
3636: lisäksi se antaa opetusta henkilöille, jotka kioita ja laskuja kuluvalta vuodelta. Opis-
3637: :kansalaiselämässä tarvitsevat puhetaitoa. ton toiminnan ja11k:aminen syksyllä v. 1951
3638: Opistossa toimii ikaksi opetuslinjaa : ikor- näyttää olevan hyvin kyseenalaista, ellei
3639: ikeaikoululinja ja opistolinja. Näistä on en- se saa avustusta julkisista varoista. Kun
3640: siksi" mainittu 2-vuotinen. Se on jakanut Suomen Puheopiston työ on puhekulttuurin
3641: jo ensimmäiset logonomidiploomit 19 opis- ja kielemme kehi.tyiksen kannalta tarpeel-
3642: kelijalle. Jälkimmäinen on lukukauden kä- lista, olisi sitä tuettava valtion myöntä-
3643: sittävä opintolinja. Tällaisia kursseja on mällä avustusmäärärahalla. Edellä esitet-
3644: pidetty kahdet ja niillä on ollut opiskeli- tyyn viitaten ehdotamme kunnioittaen,
3645: joita 38. Puheopisto on järjestänyt myös
3646: 19 lyhempää puhealan 'kurssia, joilla on että Eduskunta ottaisi valtion v.
3647: ollut opiskelijoita yli 400 henkeä. Näin 1951 tuw- ja menoarvioon 500,000
3648: ollen sen työ on ulottunut merkittävän laa- markkaa annettavaksi avustuksena
3649: jalle alalle yhteiskunnassa. Suomen Puheopistolle sen työn tuke-
3650: !Suomen Puheopiston työtä on ylläpidetty miseksi.
3651: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
3652:
3653: Jussi Saukkonen. Margit Bo:rg-Sund.man.
3654: Olavi Kajala.. Urho Saariaho.
3655: Arno Tuuma.
3656: S12
3657:
3658: IV,l64. - Ra.h. al. N:o 80.
3659:
3660:
3661:
3662:
3663: Rantamaa y. m. : Jrorotetun määrärahan osoittamisesta sti-
3664: pendeiksi ulkomaalaisille tutkijoille Suomen oloihin
3665: tutustumista varten.
3666:
3667:
3668: E d u s k u n n a 11 e.
3669:
3670: Valti'On tulo- ja menoarvioehdotuksessa enemmän kuin viisi kuudetta osaa . ottaa
3671: ensi vuodelle on stipendeiksi ulkomaalaisille arpajaisvoittovaroja, on selvää, että mo-
3672: tutkijoille Suomen oloihin tutustumista var- mentti on huomattavasti liian pieni, sa-
3673: ten varattu 100,000 mk. Tämä summa on malla kuin on katsottava kysymyksen alai-
3674: rahamme nykyisessä arvossa ja erään mo- seksi, että arpajaisvoittovaroja käytetään
3675: menttiin asiallisesti kohdistuvan ennen näin paljon määrätyn kiinteän momentin
3676: esiintymättömän seikan tultua esiin sitäikin tarpeisiin, elh'~ä jonkun arpajaisvoittovaroi-
3677: enemmän osoittautunut täysin riittämättö- hin aiheellisemminkin nojaavan tarkoituk-
3678: mäksi. Summan korottamiseen näyttää siis sen vahingoksi.
3679: olevan täysi syy. Jos katsotaan, että yhtä apurahan saajaa
3680: Summan riittämättömyys ilmenee siitä- kohti on asiallista varata 100,000 mk ja
3681: kin, että opetusministeriö vastaaviin ulko- että yhtenä apurahakautena voi tulla kysy-
3682: maalaisiin tapauksiin rinnastaen on katso- mykseen kuusi apurahan saajaa, amerikan-
3683: nut asialliseksi alkavaksi talvikaudeksi aset- suomalainen:kin mukaan varmistaen vielä
3684: taa sen kokonaisuudessaan yhden stipendin seitsemäskin, niin momentin suuruuden pi-
3685: määräksi, koettaen toisia kysymykseen tule- täisi olla vähintään 700,000 mk, ratkais@-
3686: via tapauksia järjestää vähintäänkin saman matta sitä, voidaanko arpajaisvoittovaroilla
3687: suuruisina arpajaisvoittovaroista. Siten on jotakin ylimääräistä sovitella.
3688: kaikkiaan täksi talvikaudeksi varattu Eng- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
3689: lannin, Neuvostoliiton, Ranskan, Ruotsin, ehdotamme,
3690: Norjan ja Italian yhteensä kuudelle stipen-
3691: diaatille 660,000 mk. Apurahan saajain että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
3692: joukkoon ei, Suomi-Seuran tekemästä ano- tulo- ja menoarvioon 700,000 mark-
3693: muksesta huolimatta, ole enää saatu mah- kaa stipendeiksi ulkomaalaisille tut-
3694: dutetuksi kysymyksessä ollutta yhtä ame- kijoille Suomen oloihin tutustumista
3695: rikansuomalaista tutkijaa. Kun momentilla varten.
3696: esiintyneen tarpeen hoitamiseksi on tarvittu
3697: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
3698:
3699: Antti J. Rantam.aa. Ni:iio Ryhtä.
3700: Eino Rytinki. Johannes Virolainen.
3701: L. 0. Hirvensalo. Jussi Saukkonen.
3702: Toivo Pyörtänö. Eino Palovesi.
3703: Albin Wickman. Yrjö Kilpeläinen.
3704: Atte Pakkanen. Jaakko Hakala.
3705: 813
3706:
3707: IV,t65. - Rah. al. N:o 81.
3708:
3709:
3710:
3711:
3712: Ryömä y. m. : Korotetun määrärahan osoittamisesta stipen-
3713: deiksi ja avustuksiksi korkeakouluopintoja varten.
3714:
3715:
3716: E d u s k u n n a 11 e.
3717:
3718: Eduskunta ei ole vielä ehtinyt loppuun erittäinkin edellisen mahdollisuuden va-
3719: käsittelemään edustaja E. Kilven y. m. ralta - jo vuoden 1951 alusta lähtien jou-
3720: näille valtiopäiville jättämää lakialoitetta duttaa lain täytäntöönpanoa ottamalla sitä
3721: n:o 40, jossa ehdotetaan säädettäväksi, että varten talousarvioon suurempi määräraha
3722: vuoden 1947 valtiopäivillä hyväksytty ,Laki kuin hallituksen esitykseen merkitty
3723: korkeakouluopintoja varten annettavista 22,225,000 markkaa, mikä on vain täsmäl-
3724: stipendeistä ja avustuksista" saatettaisiin leen sama summa kuin kuluvan vuoden
3725: täyteen voimaan heti eikä vasta vähitellen talousarviossa. Jotta laki asteettain nousisi
3726: ·'VUoden 1959 syksyyn mennessä. Aloitteen täyteen tehoonsa lukuvuotena 1954-55,
3727: perusteluissa huomautetaan, että kyseessä- olisi vuoden 1951 talousarvioon otettava
3728: oleva laki joka tapauksessa pitäisi saattaa hallituksen esittämän määrärahan lisäksi
3729: täyteen voimaan aikaisemmin kuin mitä vielä 10 miljoonaa markkaa.
3730: nyt on säädetty. Edellä sanotun nojalla ehdotamme,
3731: Mainitun lain asteettaisen täytäntöönpa-
3732: non nopeus on säädetty riippuvaksi siitä, että Eduskunta ottaisi vuoden
3733: kuinka paljon varoja valtion tulo- ja me- 1951 tulo- ja menoarvioon 10 mil-
3734: noarviossa tarkoitusta varten osoitetaan. joonaa markkaa lisäyksenä hallituk-
3735: Näinollen olisi paikallaan - katsomatta sen esittämään määrärahaan korkea,.
3736: siihen, tuleeko edustaja E. Kilven y. m. kouluopintoja varten annettaviksi
3737: lakialoite hyväbytyksi vai hylätyksi, mutta stipendeiksi ja avustuksiksi.
3738: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
3739:
3740: Mauri Ryömii. Eino Tainio.
3741: Eino Kilpi. J. Mustonen.
3742: Irma Torvi.
3743: 814
3744: IV,l66. - Rah. al. N:o 82.
3745:
3746:
3747:
3748:
3749: J. Wirtanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta stipendeiks•
3750: Yhdysvaltain ja Kanadan suomalaissyntyisille opiskeli-
3751: joille opintojen harjoittamista varten Suomessa.
3752:
3753:
3754: Eduskunnalle.
3755:
3756: Eduskunnassamme tekivät Delaware-siir. pi.teen eikä siihen sitten sodan jä:lkeisissä-
3757: tokunnan 300-vuotisjuhliin Amerikassa ke- kään olosuhteissamme ymmärrettävästi ole
3758: sällä 1938 osaUistuneen Suomen valtuus~ ollut tilaisuutta palata.
3759: kunnan jäsenet metsäneuvos Mauno Pek- Toimenpide oli kuitenkin asiallinen ja
3760: kala, sairaanhoitajatar Kyllikki Pohjala, kaikin puolin kannatettava, minkä myöskin
3761: pormestari Väinö Hakkila, maanviljelijä kulunut aika on täydelleen todennut. On-
3762: Vihtori Vesterinen ja päätoimittaja Artturi han Amerikan siirtolaistemme vanha polvi
3763: Leinonen eräiden muiden kansanedustajien (llltistä enemmän väistynyt pois, samalla.
3764: kannattamina esityksen määrärahan ottami- kuin heidän jälkeläiatensä Suomen yhtey.
3765: sesta avustuksiksi Amerikan suomalaissyn- det yleisen asiain kulunkin johdosta ovat
3766: tyisille nuorille opintomatkoja varten Suo- lisäytyvässä määrin heikentyneet. Asiaan
3767: meen. Perusteluissa viitattiin Amerikassa olisi siis kaik!ki syy palata, mikäli käytet.
3768: yleensä ja eritoten Amerikan suomalaisten tävissä olevat mahdollisuudet sen suinkin
3769: keskuudessa Suomea kohtaan osoitettuun sallivalt.
3770: ystäväJllisyyteen ja myötämielisyyteen sekä Mainitta:kO'On erikseen, että sen jälkeen
3771: fl!iihen tosiasi,aan, että Amerikan suomalais- kun Yhdysvalloissa oli päätetty Suomen jäl.:.
3772: ten vanhan , polven alkaessa enemmän ja jellä olevat velanmaksumäärät asettaa ra-
3773: enemmän väistyä pois ja heidän jälkipol- hastoksi suomalaisten Amerikan opiskelijain
3774: viensa jäädessä siten yhä tuntuvammin ylei- tukemista -varten käsitettiin täällä aluksi
3775: sen amerikkalaisen sivistyksen vaikutuksen että näistä varoista tultaisiin myöntämään
3776: varaan olisi sekä ystävällisyyden osoitus apurahoja myöskin amerikkalaisille opiske-
3777: Amerikkaa ja Amerikan suomalaisia ko'h- lijoille opintoja varten Suomessa, jolloin
3778: taan että asiallinen toimenpide Amerikan luonnollisesti ehkä ensi sijassa:kin tänne
3779: suomalaisten nuorten huomion ja tietoisuu- saataisiin täten avustettuna Amerikan suo-
3780: den kiinnittämiseksi maahamme ja sivis- maJlaisia opiskelijoita. Amerikkalaisella ta-
3781: tykseemme järjestää näille nuorille tukea holla kuitenkin on haluttu ottaa se kanta,
3782: opisk~lumatkojen tekemiseksi tänne. Esi- että kysymyksessä olevilla Suomen velan-
3783: tyksessä arveltiin että avustusten suuruu- maksurahoilla avustetaan ainoastaan suoma-
3784: den tulisi olla harkinnan varassa, mutta ai- laisia Amerikan opiskelijoita, joten kysy~
3785: nakin noin 20,000 mk henkilöä kohti ja mystä Amerikan suomalaisten nuorten opis-
3786: että maassamme täten voitaisiin järjestää kelusta Suomessa ei tätä tietä saada ediste-
3787: käymään vuosittain opinnoimassa 10-15 tyksi.
3788: Amerikan suomalaista nuorta, avustusten Kun toiselta puolelt'a muitakaan olemassa
3789: jaon jäädessä sopivimmin hallituksemme olevia järjestellyjä, kuten nojaamista arpa-
3790: suoritettavaksi Amerikan viranomaisiemme jaisvoittovaroihin, ei asian ratkaisemiseksi
3791: tekemästä ehdotuksesta. Esityksessä suosi- näytä olevan käytettävissä, lienee syytä
3792: teltiin täten valtion vuoden 1939 meno- kiirehtiä vuoden 1938 _ aloitteen uudista-
3793: arvioon otettavaksi 300,000 mk. Valiokunta- mista.
3794: käsittelyssä summa alennettiin 100,000 mar- Tuossa jo toistakymmentä vuotta van-
3795: kaksi, mikä myös tuli menoarvioon otetuksi. hassa aloitteessa mainitut summat olivat
3796: Apurahalt julistettiin jo haettaviksrkin, tietysti senaikaisessa rahassa lasketut. Läh-
3797: mutta väliin tullut sot'a keskeytti toimen- dettäessä siitä, että eduskunta vuonna 1939
3798: IV,l66. - J. Wirtane>n y. m. 815
3799:
3800: kllltsoi asialliseksi varata tarkoitukseen jemme kautta ja hyvin mielellään niiden
3801: 100,000 mk, voisi tuntua soveliaalta ajatella antamin lausunnoin, mutta asia;llista kai
3802: si1hen nyt rahanarvon laSkun mukainen li- myös olisi, että Suomi-Seura ulkokansalais-
3803: säys eli noin lkYiffilllenlkertainen mä.ä.rä. Voi- alaamme hoitavana ja alan asiantuntemusta
3804: taisiin myöskin ajatella, että siksi kunnes omaavana elimenä, joka stipendiaattien
3805: asiasta saataisiin lähempää kokemusta ja opastelm~a ja muussa huoltamisessa täällä
3806: varteen ottaen taJloudellisen tilanteemme olisi läheinen toimimaan, saisi mahdollisesti
3807: vaikeus nyt tyydyttäisiin summaan 500,000 yhteistoiminnassa Suoma;lais-Ameriklkalaisen
3808: mk. Kulttuuritoimikunnan kera tehdä jaosta
3809: Vuoden 1939 stipendien jakoa järjestel- ehdollepanon, minkä pohjalta ministeriö
3810: täessä meneteltiin niin, että opetusministe- ratkaisisi asian.
3811: riö julisti stipendit haettaviksi ja että ha- Viitaten yllä esitettyyn kunnioittaen eh-
3812: kemukset tulivat asianomaisten ulkomaisten dotamme,
3813: edustustajemme kautta ja niiden lausunto-
3814: jen kera opetusministeriölle, jonka sellai- että Eduskunta ottaisi vuoden
3815: &enaan oli määrä ratkaista jako. Jos tah- 1951 tulo- ja menoarvioon 500,000
3816: dotaan säilyttää stipendien jako välittö- markan määrärahan stipendeiksi Yh-
3817: mästi opetusministeriön huostassa, on sitä- dysvaltain ja Kanadan suomalais-
3818: kin enemmän asiallista, että hakemukset tu- syntyisille opiskelijoille opintojen
3819: levaJt Yhdysvaltain ja Kanadan edustusto- harjoittamista varten Suomessa.
3820: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
3821:
3822: J olwmes Wirta.nen. Isak Pentta.la. J1UISi La.ppi-Seppälä.
3823:
3824:
3825:
3826:
3827: 10
3828: 816
3829:
3830: IV,t67. - Rih. al. N:o 83.
3831:
3832:
3833:
3834:
3835: Rantamaa y. m.: Määrärahan osoittamisesta Amerikan suo-
3836: malaisten lasten Suomeen tehtävää opiskelu- ja fufus-
3837: tumismatkaa varten.
3838:
3839:
3840: E d u s k u: n n a ll e.
3841:
3842: Kuten yleisesti on tunnettua, ovat sekä kauteen, jota he, pääosaltaan raskasta ruu-
3843: Pohjois-Amerikan Yhdysvaltoihin että Ka- miillista työtä joka päivä vuosikymmenestä
3844: nadaan siirtolaisiksi muuttaneet maamie- toiseen suorittavat maanmiehemme jatku-
3845: hemme osoittaneet suorastaan harvinaiseksi vasti ja väsymättä jaksavat osoittaa, johtuu
3846: arvioitavaa kiintymystä ja avustaruishalua kysymään, mitä me, täältä Suomesta käsin,
3847: synnyinmaataan, Suomea, kohtaan. Tämä olemme tehneet sillan rakentamiseksi ja yl-
3848: vuosikymmeniä jatkunut ,vanhanmaan" läpitämiseksi kaukaisiin maihin siirtynei-
3849: muistaminen on saanut varsinkin talvisodan siin suomalaisiin? Tämän lisä!ksi on valit-
3850: päivistä 1939 lähtien mitä kauneimpia muo- taen todettava, että ensi polven, Suomesta
3851: toja. Paitsi omaisille lähetettyjä sekä raha- muuttaneiden, siirtolaisten rivit ovat arve-
3852: että tavaralahjoitu:ksia, on sekä U.S.A:sta luttavasti harvenneet, ja kun uusia siirto-
3853: että Kanadasta lähetetty Suomeen satoihin laisia maastamme saa esim. U.S.A:han
3854: miljooniin markkoihin nouseva määrä lah- muuttaa 559 vuodessa, ja kun toisen polven
3855: joituksia myös yleisiin keräyksiin. Näistä siirtolaiset vieraantuvat suomenkielestä kou-
3856: ovat tulleet osallisiksi Suomen Huollolta lujen, ,toiskielisten" toveripiirin ja yhdis-
3857: avustusta saaneet järjestöt ja yksityiset tysten vaikutusten lisääntyessä suomalais-
3858: henkilöt, Suomen kirkko, sotainvaliidit, ten vanhempien vaikutuksen kustannuk-
3859: siirtoväki, sotaorvot j. n. e. Tämän rinnalla sella, niin kehitys käy peloittavan nopeassa
3860: on siirtolaistemme keskuudessaan suorit- tahdissa suomenkielen miltei täydellistä
3861: tama avustustyö entisen kotimaan hyväksi syrjäytymistä kohti, jopa voi väittää, että
3862: kantanut erittäin kauniin tuloksen Suomen noin ka:hden vuosikymmenen kuluttua on
3863: edustusurheilun tukemiseksi suoritetun tilanne tässä suhteessa suunnilleen täydel-
3864: olympiakeräyksen muodossa. Tämä toi- lisesti menetetty.
3865: minta alkoi jo v. 1920, ja ovat siirtolai- Tällainen kehitys, joka pal'lhaillaan ja
3866: semme suorittaneet sen täysin itsenäisesti väistämättömästi etenee, on tietenkin Suo-
3867: ja omin voimin; kerrankin tämä keräys men kannalta hyvin valitettava. Kun li-
3868: tuotti yli 20,000 U.S.A:n dollaria, ja viime saksi saattaa siirtolaisten keskuudessa ja
3869: kerralla, Lontoon olympialaisia varten, kodeissa käydessään todeta, että tätä ke-
3870: niinikään erittäin huomattavan määrän: hitystä valitetaan ja surraan myöskin siellä,
3871: 15,000 dollaria. ja että englanninkielisen vaikutuksen alai-
3872: Kun tällaisiin määriin kohonnut avustus siksi luonnollisista ja ymmärrettävistä
3873: on tullut kansallemme vaikeina murrosajan syistä joutuneet suomalaiskotien nuoretkin
3874: vuosina, jolloinka Suomi oli sodan uuvut- näkevät sen lopputuloksena vanhempien
3875: tama, köyhä ja yksin, on tämän avustus- äidinkielen ja Suomen harrastuksen voi-
3876: työn suuren aineellisen merkityksen rin- ma·kkaan heikentymisen, lopulta sammumi-
3877: nalla arvioitava mitä ratkaisevimma:ksi sen sen, niin olisi etsittävä kiireellisesti kei-
3878: antama rohkaisu ja henkinen tuki. Kenellä noja tällaisen kehityksen torjumiseksi. Siir-
3879: on ollut tilaisuus tutustua siirtolaistemme tolaistemme suomalaisella sitkeydellä kerää-
3880: olosuhteisiin, heidän usein yli-inhimillisiä mät, erittäin huomattavat taloudelliset pää-
3881: vaikeuksia kohdanneisiin elämänvaiheisiinsa omat, joita lukuisat kirkot, työväenhaalit,
3882: ja siihen liikuttavaan ,vanhanmaan" rak- raittiustalot y. m., usein keskeisillä pai-
3883: IV,167. - 'Rantamoo y. m. 817
3884: koilla sijaitsevat kiinteistöt, sanomalehdet, sinnäkin vihdoinkin tullut kiitollisuuden-
3885: j. n. e. edustavat, ovat täten vaarassa jou- osoitus täältä kaukaisiin maihin joutuneille
3886: tua ,.toiskielisten" käsiin, sekä lähellä on maanmiehillemme, jotka ovat kansaamme
3887: myöskin se mahdollisuus, että näihin asti niin suurenmoisesti muiE~taneet, ja samalla
3888: runsaina saapuneet testamentti- ja perintö- se olisi mitä rakentavinta tulevaisuuden
3889: varat sekä suoranaiset lahjoitukset tänne työtä, jotta vastaisinakaan vuosikymme-
3890: entiseen kotimaahan ensin vähenevät, ja ninä eivät ensi polven siirtolaisten har-
3891: 'Vihdoin kokonaan loppuvat. taana kiintymyksellään aikaansaarnat her-
3892: Mitä useammalta puolelta asiaa tarkas- kät siteet pääsisi katkeamaan.
3893: telee, sitä va:kuuttuneemmaksi tulee siitä, Käytännössä tämä olisi toteutettava siten,
3894: että nyt on tullut aika, jolloin täältä kä- että Suomen valtion tulo- ja menoarvioon
3895: sin on koetettava kehitystä ohjata Suomen jatkuvasti varattaisiin riittäväksi arvioitava
3896: kannalta toivottavaan suuntaan. Eräs määräraha esim. viiden siirtolaisneitosen ja
3897: keino asian hoitamiseksi on koettaa saada ·viiden siirtolaisnuorukaisen matkan ja opis-
3898: siirtolaistemme Amerikassa ja Kanadassa kelun kustantamiseksi aina vuoden ajaksi
3899: syntyneitä, kehitysikään tulleita lapsia tu- 'täällä.
3900: tustumaan ,paikan päällä" Suomeen, sen Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
3901: olosuhteisiin, historiaan, taiteeseen, talou- · ·kunnioittaen,
3902: teen, urheiluun, järjestötoimintaan, amma-
3903: tilliseen liikkeeseen, politiikkaan, y. m. s., että Eduskunta ottaisi vuoden
3904: jotta maamme täten tulisi heille läheiseksi, 1951 tulo- ja menoarvioon 3,000,000
3905: ja niin he jatkaisivat sitä yhteyden yllä- markan määrärahan Amerikan Yh-
3906: pitämistä tänne, joka on ollut niin tunnus- dysvalloissa ja Kanadassa syntynei--
3907: omaista heidän vanhemmilleen. Tällainen den, suomalaisten vanhempien lasten
3908: siirtolaisnuorison opiskelu- ja tutustumis- Suomeen tehtävää opiskelu- ja tutus-
3909: matka Suomeen, ja nimenomaan ,vanhan- tumismatkaa varten myönnettäviksi
3910: maan" lahjoittamin stipendivaroin, olisi en- stipendeiksi.
3911: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
3912:
3913: Antti J. Ra.ntamaa. Atte Pakkanen.
3914: Eino Rytinlå. Toivo Ikonen.
3915: Jaakko Hakala. Eino Palovesi.
3916: L. 0. Hirvensalo. Akseli Brander.
3917: Toivo Pyörtänö. Albin Wickman.
3918: Kalle Kauhanen. L. Brander-Wallin.
3919: Johannes Virolainen. Heikld Ala-Mäyry.
3920: Varma K. Turunen. Niilo Ryhtä.
3921: Jussi Saukkonen. Usko Koski.
3922: Yrjö Kilpeläinen.
3923: 818
3924:
3925: 1V,16s. - Ra.h. aJ. N:o 84:. ·
3926:
3927:
3928:
3929:
3930: Honka y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Yli-.
3931: oppilaskunnan Laulajille Amerikan Yhdysvaltoihin ja
3932: Kanadaan tehtävää konserttimatkaa varten.
3933:
3934:
3935: E d u s k u n n a 11 e.
3936:
3937: Vuoden 1937 lopulla ja vuoden 1938 lajat syksyllä 1949 ryhtynyt huolellisiin
3938: alkupuolella suoritti Ylioppilaskunnan Lau- matkaa koskeviin valmisteluihin aikoen
3939: lajat niminen tunnettu ylioppilaskuoromme vuosien 1951-52 vaihteessa lähteä noin
3940: ensimmäisen konserttimatkansa Amerikan 1 1f2 kuukautta kestävälle konserttimatkalle
3941: Yhdysvaltoihin ja Kanadaan tehden tällä Amerikan Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.
3942: matkallaan Suomen nimeä ja suomalaista Matkan aiheuttamat menot nousevat
3943: musiikkia tunnetuksi uudella mantereella. summittaisen laskelman mukaan lähes 19
3944: Konserttiarvostelut olivat kauttaaltaan lois- miljoonaan markkaan, josta kuoro aikoo eri
3945: tavia ja kun yli kolmestakymmenestä pide- tavoin saada omatoimisesti hankituksi lä-
3946: tystä konsertista kirjoittivat yleensä lehtien hes 14 miljoonaa markkaa. Näin ollen
3947: pääarvostelijat ja amerikkalaisten suurleh- puuttuu tarvittavasta määrästä .vielä 5
3948: tien painokset nousevat miljoonamääräi- miljoonaa markkaa, jonka hankkiminen on
3949: siksi, levisi tieto suomalaisen musiikin ja kuoron mahdollisuuksien ulkopuolella.
3950: kulttuurin mainosmatkasta hyvin laajoihin Huomioonottaen sen suuren merkityksen,
3951: piireihin. Vähäiseksi ei myöskään ole ar- joka suunnitellulla matkalla on maamme
3952: vioitava sitä merkitystä, mikä matkalla oli säveltaiteen tunnetuksi tekemiseen ulko-
3953: yhteyden pidon kannalta Amerikan ja mailla ja kuoron edellytykset tämän tehtä-
3954: Kanadan suomalaisiin. Niinpä näiden ta- vän täyttämiseen sekä erityisesti ajatelluu
3955: holta onkin sekä julkisen sanan palstoilla ajankohdan, Olympia-vuoden alun, sopi-
3956: etJtä virallisissa ja yksityisissä keskuste- vaisuuden maamme kulttuurin mainontaan,
3957: luissa useasti muisteltu Ylioppilaskunnan esitämme kunnioittaen,
3958: Laulajien matkaa ja toivottu sen pikaista
3959: uusimista. että Eduskunta ottaisi vuoden
3960: Saatuaan, Amerikan ja Kanadan suoma- 1951 tulo- ja menoarvioon 5,000,000
3961: laisilta tulleiden useiden ja toistuneiden markan määrärahan annettavaksi
3962: kutsujen lisäksi, kesällä 1949 virallisen avustuksena Ylioppilaskunnan Lau-
3963: kutsun amerikkalaiselta taholta, Ylioppi- lajille Amerikan Yhdysvaltoihin ja
3964: laitten Kansainvälisen Musiikkiliiton ja Kanadaan tehtävää konserttimatkaa
3965: Y alen yliopiston mieskuoron, Y ale Glee varten.
3966: Clubin, nimissä, on Ylioppilaskunnan Lau-
3967: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
3968:
3969: Aarne Honka. Onni Hiltunen.
3970: Erkki Leikola. Eino Rytinki.
3971: Johannes Virolainen. Valfrid Eskola.
3972: Yrjö Kilpeläinen. Varma K. Turunen.
3973: Jussi Saukkonen. Rakel Jalas.
3974: Erkki Koivisto. Heikki Ala-M'åyry.
3975: Janne Koivuranta. Juhani Leppälä.
3976: Matti Miikki. Kerttu Saalasti.
3977: 819
3978:
3979: lV,169. - Ra.h. a;I. N:o 85.
3980:
3981:
3982:
3983:
3984: V. Eskola. y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yli--
3985: määräisten maanmittausinsinöörien ja maanmittaus-
3986: auskultanttien palkkauksia varten.
3987:
3988:
3989: E d u s k u n n a ll e.
3990:
3991: Maanmittausinsinöörien puute on viime erikoisesta luonteesta johtuen oli ennen
3992: vuosina aiheuttanut suuria haittoja ja sotia vahvistettu ylimääräinen pohjapalkkio
3993: taloudellisia vll!hinkoja, kun maanmittaus- 15 ylimääräiselle maanmittausinsinöörille
3994: toimituksia maanhankintatyön estämänä on ja 10 maanmittausauskultantille. Viime-
3995: voitu tehdä vain rajoitetusti. Maanhankin- mainitut ovat loppututkinnQn suorittaneita
3996: tatyö on nyt supistunut yli puolella alkupe- insinöörejä, joiden on vähintäin ikahden
3997: räisestä laajuudestaoo ja tulee tulevan vuo- vuoden ajan esimiehensä vastuulla työsken-
3998: den ailkana edelleen supistumaan, joten ne1tävä ennen ylimääräiseksi nimitystään.
3999: tilanne toimitusten tarvitsijain kannalta Kun insinöörien lukumäärä käsiteltävänä
4000: vähitellen paranee. Tällöin on kuitenkin olevan budgettivuoden aikana tulee olemaan
4001: esiintynyt uusi epäkohta, joka vaatii pi- moninkertainen entisten palkkioiden luku-
4002: kaista korjaamista. määrään nähden, joutuvat pohjapalkkaa
4003: Vakinaisessa virassa o~evan maanmittaus- vaille jäävät työskentelemään vain .maan-
4004: insinöörin palkka muodostuu kahdesta tulo- mittaustaksatulojen varassa, joiden nykyi-
4005: lähteestä, joista Hihes puolet muodostaa pe- nen koroitus rauhanaikaiseen verraten on
4006: ruspalkka toisen osan tullessa myös valtion - kuten edellä jo mainittiin - 565 %.
4007: varoista etukäteen asianosaisten puolesta Lisälksi maanmittaustyöhön sisältyy hyvin
4008: maksettavista urakkatyöluontoisista toimi- huomattava työmäärä sellaisia tehtäviä,
4009: tuspalikkioista, joihin viimemainittuihin si- joiden korvaukseksi peruspalkka on juuri
4010: sältyy huomattavat tulon hankkimisesta määrätty: On hoidettava päiväkirjaa, työ-
4011: johtuvat kustannukset kuten toimistoapu- tilikirjaa ja kirjeenvaihtoa toimituksista,
4012: laisten palkkaus, toimiston VUQkra y. m. 'annettava lausuntoja, neuvoteltava asian-
4013: menot j. n. e. Maanmittauspalkkioiden in:fla- osaisten kanssa j. n. e. Tähän on llreskimää-
4014: tiosta johtuvia koroitu'ksia määrättäessä on rin laskettava kaksi työpäivää viikossa
4015: perusteena pidetty, että I pll!lkkausluokan kautta vuoden ja tämän työn pohjapalkkaa
4016: insinööri saa peruspalkkaa nykyisin 12 vailla oleva saa siis suorittaa ilmaiseksi val-
4017: palkkausluokan mukaan ja kun hänen to- tiolle. On selvää, että nämä ylimääräiset
4018: dellinen virka-asemansa on 30 palkkausluo- maanmittausalan virkamiehet todellisuu-
4019: kan mukainen, on koroitus vahvistettu sel- dessa työskente1evät toimeentulominimin
4020: laiseksi, että loppuosa nettotulosta muo- alapuolella ja tästä johtuen heidän kes-
4021: dostuu n. s. taksatuloista. Nykyinen koroi- kuudessaan on ilmennyt vakavaa levotto-
4022: tus vuonna 1924 vahvistetuHe maanmit- muutta ja liikehtimistä. Peruspalkan puut-
4023: tauspalkkiolle on 565 %. tuessa he lisäksi ovat vailla ikälisiä, kalliin-
4024: Sotien aikana ja sen jälkeen on valmistu- paikanlisiä ja eläkeoikeutta. He ovat siis
4025: nut huomattava määrä maanmittausinsinöö- kokonaan vail1a sosiaa1ista turvallisuutta,
4026: rejä, jotka on määrätty maanhankintate!h- jonlka valtio on poikkeuksetta kaikille
4027: täviin ja saavat siitä palkkansa. Heidän muille virkamiehilleen taannut.
4028: nyt vapautuessaan tästä vaikeasta ja suorit- Pohjapalkkaa vailla samassa asemassa
4029: tajiUeen raskaasta työstä he joutuvat vaki- on niinikään 27 ylimääräistä kartoittajaa,
4030: naisten virkojen vähälukuisuuden takia jotka maanmittaustyötä ammattityönään te-
4031: ylimääräisiksi virkamiehiksi. Palkkauksen 'kevinä olivat ylimääräisinä jo ennen sotia.
4032: 820 IV,169. - Mmn.mittausinsinöörit.
4033:
4034: Edellämainittujen epäkohtien poistami- budgettiin nimenomaan tällä kerralla on
4035: seksi maanmittaushallitus tulo- ja menoar- tarpeellista senkin takia, että tulevan vuo-
4036: viota omalta kohdaltaan laatiessaan on E)h- den aikana maanhankintatyö ratkaisevasti
4037: dottanut, että 70 ylimääräiselle maanmit- supistuu ja näistä vapautuvat tulevat yhä
4038: tausinsinöörille, 55 maanmittausauskultan- lisäämään tyytymättömien joukkoa. Kysy-
4039: tille ja 10 ylimääräiselle kartoittajalle myksessä ei ole uusien virkojen perusta-
4040: myönnettäisiin pohjapalkkiot ja sen lisäksi minen, vaan jo olemassa olevien ja jatku-
4041: perustettaisiin 17 uutta kartoittajan virkaa, vasti tarvittavien toimien palkkauksen koh-
4042: joihin tarvittaisiin maanmittausinsinöörien tuullinen järjestäminen.
4043: osalta 11.5 milj. marlkkaa ja kartoittajien Kun hallituksella näin ollen olisi dllut
4044: osalta n. 2 milj. markkaa vuodessa. Halli- velvollisuus poistaa epäkohdat ottamalla
4045: tus ei kuitenkaan ole katsonut voivansa li- k. o. määrärahat budgettiin, ehdotamme,
4046: sätä palkkioita entisestä rauhanaikaisesta että eduskunta myöntäisi 70 ylimääräiselle
4047: määrästä, joka vain silloin oli riittävä. maanmittausinsinöörille ja 55 maanmittaus-
4048: Virkakunta, jonka palkkausolosuhteissa auskultantille sekä 27 ylimääräiselle kartoit-
4049: on näin suuria epii:kohtia, ei kykene hyviin tajalle pohjapalkat ehdotetun suuruisina
4050: työsuorituksiin. Katsoen maanmittaustöi- varaamaHa sitä varten tulo" ja menoarvioon
4051: den vaikeaan ruuhkatilanteeseen sekä sii- tulevalle vuodelle n. 13.5 milj. markkaa.
4052: hen, että vähävaraiset ra:kentajat erottamis- Vakinaisten 'kartoittajanvirkojen asemesta
4053: toimitusten viipyessä luottovaikeuksiensa on edellä ehdotettu 17 uutta pohjapalkkiota
4054: takia eivät kykene rakentamaan sekä että entisen 10 palkkion lisäksi.
4055: epäedullisesti jaetut kylät työvoiman puut- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4056: tumisen takia jäävät jakamatta, on tämä
4057: palkkauksen järjestäminen katsottava edul- että Eduskunta ottaisi vuoden
4058: liseksi myös valtion kannalta. Ei ole koh- 1951 tulo- ja menoarvioon 13,500,000
4059: tuullista pitää kolmasosaa maanmittausvir- markan lisäyksen ylimääräisten maan-
4060: kakunnasta vailla sosiaalista turvallisuutta mittausinsinöörien ja maanmittaus-
4061: ja täten aiheuttaa levottomuutta ruuhkati- auskultanttien palkkauksia varten.
4062: lanteen hoitamisessa. Määrärahan saaminen
4063: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
4064:
4065: Valfrid Eskola. Jussi Lappi-Seppälä.
4066: 821
4067:
4068: IV,11o. - Rah. a.l. N:o 86.
4069:
4070:
4071:
4072:
4073: Ryhtä y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta palkin-
4074: noiksi kirjanpitotiloille.
4075:
4076:
4077: E d u s k u n n a 11 e.
4078:
4079: Viitaten rahaasia-aloitteen n: o 109 pe- tamiseksi ottaisi vuoden 1951 tulo-
4080: rusteluihin ehdotamme, · ja menoarvioon 11 Pl. VI luvun
4081: 8 momentille palkinnoiksi kirjan-
4082: että Eduskunta nimenomaan Poh- pitotiloille 200,000 markan lisäyksen
4083: jois-Suomen ja itäisen rajaseudun hallituksen esittämään määrään.
4084: maatalouskirjanpitotoiminnan tehos-
4085: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
4086:
4087: Niilo Ryhtä. Eino Rytinki. Yrjö Saari.
4088: 822
4089:
4090: IV,1 11. - Ra.h. al. N :o 87.
4091:
4092:
4093:
4094:
4095: Su.utela. y. m.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten toi-
4096: mien perustamiseksi maatalouskoneiden tutkimuslaitok-
4097: seen.
4098:
4099:
4100: E d u s k u n n a 11 e.
4101:
4102: Viitaten rahaasia-aloitteen n: o 304 pe- 2 agronomin, 1 alemman palkkaus-
4103: rusteluihin ehdotamme kunnioittavasti, luokan insinöörin, 2 mestarin, 1 me-
4104: kaanikon ja 1 toimistoapulaisen toi-
4105: että Eduskunta korottaisi vuoden mien muuttamiseksi vastaaviksi yli-
4106: 1951 tulo- ja menoarvioesityksessä määräisiksi toimiksi sekä 1 insinöö-
4107: 11 Pl. IX 13 momentiUe maatalous- rin, 1 agronomin, 2 teknikon, 2 me-
4108: koneiden tutkimuslaitosta varten kaanikon ja 1 toimistoapulaisen
4109: esitettyä 5,986,000 markan määrä- uusien ylimääräisten toimien perus-
4110: rahaa 2,500,000 markalla tilapäisten tamiseksi.
4111: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
4112:
4113: Martti Suntela.. Lauri Laine.
4114: Lauri Murtomaa. J. Koivisto.
4115: Väinö Okko. L. 0. llirvensalo.
4116: 823
4117:
4118: IV,112. - Ra.b.. al. N:o 88.
4119:
4120:
4121:
4122:
4123: Muikku y. m.: Määrärahan osoittamisesta eräiden maa--
4124: talouskoneiden tutkimuslaitoksen tilapäisten toimien
4125: muuttamiseksi vastaaviksi ylimääräisiksi toimiksi.
4126:
4127:
4128: E d u s k u n n a ll e.
4129:
4130: Maassamme tällä hetkellä käytössä ole- laitokseksi samalla kun sen tehtäviä huo-
4131: vien maatalouskoneiden ja työvälineiden mattavasti lisättiin. Tutkimuslaitoksen teh-
4132: yhteinen arvo - puoleen niiden nykyisestä tävänä on nyt - paitsi virallinen koetus-
4133: hankintahinnasta laskien - on n. 25 mil- toiminta - myös maa-, metsä-, puutarha-,
4134: jardia mk, kaluston vuotuisen uusimiskus- meijeri- ja kotitaloudessa sekä kotiteolli-
4135: tannuksen ilman kaluston lisäystä ollessa suudessa käytettävien koneiden ja työväli-
4136: n. 3.5 miljardia markkaa eli peltohehtaaria neiden tutkiminen, kehittäminen ja stan-
4137: kohdan n. 1,500 mk/v. Maataloutemme on dardisoiminen sekä yleensä maataloutemme
4138: parhaillaan erittäin voimakkaasti koneellis~ koneellistamisen edistäminen. Tämä kaikki
4139: tumassa. On odotettavissa, että esim. maa- on kuitenkin saatu vasta paperille: käytän-
4140: taloustraktoreittemme lukumäärä kasvaa nössä maataloutemme tämän hetken ehkä
4141: nykyisestä n. 12,000 kappaleesta 6-8 vuo- tärkeimmän kysymyksen, koneellistamisen,
4142: dessa ehkä kaksinkertaiseksi. tutkiminen on edelleen laiminlyöty. Näiden
4143: Vaikka maataloutemme on voima:kkaasti kohtalokkaiden laiminlyöntien jatkumisesta
4144: koneellistumassa, ja tätä koneeliistumista on osoituksena m. m. se, että maatalous-
4145: tuetaan m. ril. huomattavin valtion varoin, koneiden tutkimuslaitoksen kuluvan vuoden
4146: ei olla kuitenkaan selvillä siitä, mitä mene- toimintavarat loppuvat noin kaksi kuu-
4147: telmiä ja minkälaisia koneita käyttäen maa- kautta ennen vuoden päättymistä. Myös
4148: talouttamme on edullisinta koneellistaa eri laitoksen jo lähes neljä vuotta kestänyt
4149: puolilla maata, eri suuruisilla tiloilla ja eri rakentaminen on vasta aivan alussa. Niinpä
4150: tuotannon aloilla. Maastamme on näihin parhaillaan rakenteilla olevaa laboratorio-
4151: aikoihin saakka lähes kokonaan puuttunut ja toimistorakennusta ei saada kuluvan
4152: tämän alan kotimainen tutkimustoiminta. vuoden rakennusvaroilla talvikuntoon, eikä
4153: Tämän vuoksi maataloutemme koneellista- hallituksen ensi vuoden menoarvioesityk-
4154: minen on toistaiseksi perustunut pääasiassa sessä ole laitoksen rakennustöiden jatkami-
4155: ulkomaisten tutkimusten ja kokemusten an- seksi esitetty varoja lainkaan. Myös hen-
4156: tamiin tuloksiin. Olosuhteemme ovat kui- kilökuntaa sekä kalustoa ja tutkimusväli-
4157: tenkin siinä määrin poikkeavat tärkeimpien neitä on vielä huomattavasti täydennet-
4158: maatalouskoneita valmistavien ja käyttä- tävä.
4159: vien maiden olosuhteista, että kotimainen Tuntuu siltä, että määräävissä piireissä
4160: tämän alan tutkimustoiminta sekä siihen ei vielä senkään jälkeen kuin tämän laitok-
4161: perustuva koneiden ja työmenetelmien ke- sen toiminta sai nykyiset muotonsa, näytä
4162: hittäminen on maassamme välttämätöntä. oltavan selvillä siitä laajasta työalasta ja
4163: Maatalouskoneiden tutkimustoimintaa - korvaamattomasta merkityksestä, mikä tällä
4164: jota maassamme on suoritettu jo viidettä- tutkimuslaitoksella on maataloutemme ra-
4165: kymmentä vuotta, mutta aivan riittämättö- tionalisoinnin edistäjänä ja maanviljelijöi-
4166: mässä laajuudessa - laajennettiin jonkin den tärkeimpänä neuvojana ja ohjaajana
4167: verran vuoden 1946 lopulla, ja viime vuo- maatilataloutemme kaikissa konekysymyk-
4168: den kesäkuun alussa voimaan tulleella sissä. Tutkimuslaitos on lyhyestä iästään
4169: lailla entinen maatalouskoneiden koetuslai- huolimatta maatalouspiireissä jo varsin hy-
4170: tos muutettiin maatalouskoneiden .tutkimus- vin tunnettu, ja sen työlle annetaan erit-
4171: 11
4172: 824 IV,172. - Maatalon>S~koneiden tutkimuslaitos.
4173:
4174:
4175: täin suuri merkitys. Sen vuoksi tuntuu m. m. 1. 12. 49 voimaan tulleen koetuspak-
4176: käsittämättömältä, että tämän laitoksen on koa koskevan asetuksen johdosta. Tämän
4177: täytyny.t ryhtyä supistamaan toimintaansa lisäksi tulevat vielä ne koetukset ja tutlki~
4178: jo ennen kuin se on päässyt edes läJhimain- mukset, joita laitoksen tulee suorittaa
4179: kaan täyteen laajuuteensa - ja vielä tänä omasta aloitteestaan.
4180: ajankohtana, jolloin erityisesti tarvitaan Tutkimuslaitoksen taholta on sen henkilö-
4181: maatalouskoneiden koetus- ja tutkimustoi- kuntaa, rakennuksia ja yleensä toimintaa
4182: mintaa. Maassamme valmistetaan ja maa- ·suunniteltu laajennettavaksi asteittain sen
4183: hamme tuodaan vuosittain miljardien mark- mukaan kuin henkilökuntaa kyetään tehtä-
4184: kojen arvosta maatalouskoneita, joita val- viinsä kouluttarrnaan. Tätä vähitellen ta-
4185: tion avustu:ksella jaetaan käyttäjille, ilman pruhtuvaa ja tal'!koituksemimkaiseksi katsot-
4186: että on olemassa mitään selvyyttä siitä, tavaa laitoksen perustamisohjelmaa ei ole
4187: minkälaisia nämä koneet ovat raaka-aineel- kuitenkaan varojen puutteessa voitu to-
4188: taan, rakenteeltaan ja toiminnaltaan ja so- teuttaa. Onpa välillä - kuten viime
4189: veltuvatko ne olosUJhteisiimme ja niihin tar- vuonna - jouduttu koulutettua henkilö-
4190: koituksiin, joihin niitä hankitaan. kuntaa varojen puutteessa vähentämäänkin.
4191: Maatalouskoneiden tutkimuslaitos on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
4192: vasta perustamisvaiheessaan, ja sen henki- kunnioittavasti,
4193: lökunta - johon tällä hetkellä kuuluu yli-
4194: määräisinä toimenhaitijoina johtaja ja in- että Eduskunta korottaisi vuoden
4195: sinööri sekä tilapäistä henkilökuntaa 2 ag- 1951 tulo- ja menoarvioesityksessä
4196: ronomia, 1 teknikko, 2 mestaria, 2 mekaa- 11 Pl. IX l. 13 momentille maata-
4197: nikkoa ja toimistoapulainen - on aivan louskoneiden tutkimuslaitosta varten
4198: riittämätön. Laitoksella on parin vuoden esitettyä 5,986,000 markan määrära-
4199: kuluessa kuitenkin suoritettu noin sadan haa 3,014,000 markalla tilapäisten 2
4200: erilaisen koneen koetukset, joista on tähän agronomin, 1 alemman palkkausluo-
4201: mennessä julkaistu 60 koetusselostusta. Ko- kan insinöörin, 2 mestarin, 1 me-
4202: keiltavana on parast'aikaa toista sataa ko- kaanikon ja 1 toimistoapulaisen toi-
4203: netta. mien muuttamiseksi vastaaviksi yli-
4204: Maatalouskoneiden tutkimuslaitos on pys- määräisiksi toimiksi sekä 1 insinöö-
4205: tynyt nykyisellä henkilökunnanaan suorit- rin, 1 agronomin, 2 teknikon, 2 me-
4206: tamaan laitokselta tähän mennessä pyyde- kaani.kon ja 1 toimistoapulaisen
4207: tyistä koetnksista vasta noin kolmannen uusien ylimääräisten toimien perus-
4208: osan. Koetustoiminta on sitäpaitsi jatku- tamiseksi.
4209: vasti vilkastunut ja tulee yhä laaj<eHemaan
4210: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
4211:
4212: o. Muikku. Jalmari Linna..
4213: Hugo Aa.ttela.. J. Pyy.
4214: Toiv.o Pyörtänö. Arvi Turkka..
4215: Valfrid Eskola.. Kalle Kauhanen.
4216: Artturi Koskinen. Edvard Pesonen.
4217: 825
4218:
4219: IV,1 73. - Ra.h. aJ. N :o 89.
4220:
4221:
4222:
4223:
4224: Tainio y. m. : Määrärahan osoittamisesta pientilallisille
4225: maanpar41Mt.usajoihin.
4226:
4227:
4228: E d u s k u n n a ll e.
4229:
4230: Viime vuosina esiintyneestä joukkotyöt- Koska valtiovalta samanaikaisesti on uh-
4231: tömyydestä ovat kärsineet huomattavasti rannut satoja miljoonia markkoja työttö-
4232: myöskin sellaiset pientilalliset, jotka omis- myysvaroja esim. uittoväylien kunnostami-
4233: tavat hevosen ja joille tila ei tarjoa elin- siin ym. puutavarateollisuuden kustannuk-
4234: mahdollisuuksia. Silloinkin kun esim. met~ sia alentaviin työkohteisiin, on oikeus odot-
4235: sätöissä on ollut työtä tarjolla hakkuumie- .taa, että myös työttömyydestä kärsivien
4236: hille, joutuu huomattava määrä hevosmie- hevosten omistajien hätää lievennetään työt-
4237: hiä olemaan työttöminä. Työttömyystöiden tömyyden torjumiseen käytetyillä varoilla.
4238: järjestelyssä on omaksuttu periaate, ettei Työttömyysvaroilla voitaisiin tukea esim.
4239: hevosajomiesten työttömyyttä huomioida. maanparannusajoja. Mudan, saven ja mui-
4240: Tällaista kannanottoa on puolustettu sillä, den maanparannusaineiden ajohan suorite-
4241: että varsinkin pientilallisilla on hevosia taan pääasiassa talvella. Siksi nämä ajot
4242: yleensä liikaa, joten niiden vähentämiseen soveltuvat erittäin hyvin hevosajomiestyöt-
4243: tähtäävät toimenpiteet ovat kansantalouden tömyyttä lieventäviksi työkohteiksi. Tällai-
4244: kannalta katsoen tarpeelliset. · nen pienviljelijöihin kohdistunut avustus-
4245: Tällaisen kannanoton ja siitä johtuvien toiminta muodostuisi samalla työttömyyttä
4246: toimenpiteiden seurauksena on ollut, että estäväksi vastaisuudessakin, koska se ko-
4247: hevosten omistajat ovat olleet pakoitettuja hottaisi pienviljelijäin omaa taloutta ja.
4248: menemään heille osoitettuihin jalkamiestyö- edistäisi heidän palkkatyöstä riippumatto-
4249: maihin hevosten seistessä toimettomina tal- maksi pääsemistään.
4250: lissa, usein vielä ostorehulla ruokittuina. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
4251: Koska hevosten tarve erikoisesti kiireelli- ehdotamme,
4252: simpina maataloustyökausina on pienvilje-
4253: lijöillekin huomattavan suuri, eivät he ole että Eduskunta ottaisi vuoden
4254: voineet hävittää hevosiaan, vaikka niille ei 1951 tulo- ja menoarvioon 50,000,000
4255: talvisaikana olekaan ollut työmahdollisuuk- markkaa valtioneuvoston lähemmin
4256: sia. Työttömyystöissä omaksuttu kannan- määrättävällä tavaUa maanparan-
4257: otto ei näinollen ole tuottanut niitä tulok- nusaloihin alle 15 peltohehtaarin
4258: sia hevosten vähentämiseen, mihin sillä tilojen omistajille.
4259: pyrittiin. Päinvastoin, se on vain tuonut
4260: vaikeuksia työttömyydestä kärsimään jou-
4261: tuneille pienviljelijöille.
4262: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
4263:
4264: Eino Tainict. Toivo Friman.
4265: 826
4266:
4267: IV,11 4. - Rah. al. N :o 90.
4268:
4269:
4270:
4271:
4272: Koskinen y. m..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
4273: lainoiksi pienviljelijöille kiviperäisten peltojen raivaa-
4274: mista varten.
4275:
4276:
4277: E d u s k u n n a ll e.
4278:
4279: Kokouksessaan 22 pa1vana helmikuuta kaan velkataakan alla korkomenojen puris-
4280: 1950 maatalousministeriön neuvottelukunta taessa kaiken vaikeuden lisäksi pienviljeli-
4281: asetti kiveämisjaoston, jonka tehtävänä oli jätalou:ksia, jQiden vastapainoksi heillä ei
4282: selvittää mitä mahdollisuuksia on kivien ole niitä mahdollisuuksia maataloustuotan-
4283: raivaamiseen kiviperäisiltä pelloilta kiin- tonsa rationalisoimiseen, joita 'kivettömien
4284: nittäen erityisesti huomiota koneellisen rai- maiden viljelijöillä on ja joihin valtiovallan
4285: vaamisen kehittämiseen sekä miten valtion taholtakin usein viitataan maatalouden kan-
4286: varoilla mahdollisesti olisi tarkoituksenmu- nattavuudesta puheen ollen. Näin ollen on
4287: kaisinta tukea pienviljelijöitä kivien rai- välttämätöntä, että kivisten maiden pien-
4288: vaustyössä ja tehdä tarpeellisiksi katso- viljelijöille järjestetään valtiovallan taholta
4289: miaan esityksiä asiasta Maatalousministe- sellainen tuki joka esim. salaojituslainojen
4290: riön Neuvottelukunnalle. Jaosto käsitteli ja palkkioiden muodossa on järjestetty ki-
4291: kokouksissaan sen selvitettäväksi annettuja vettömien maiden viljelijöille.
4292: kysymyksiä. Jaoston yksimielinen käsitys Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ela-
4293: oli, että on mitä tärkeintä että kivien rai- dotamme,
4294: vaamiseen kiviperäisiltä mailta kiinnitetään
4295: tähänastista enemmän huomiota. että Eduskunta ottaisi vuoden
4296: Kun huomattava osa pienviljelijöistä on 1951 tulo- ja menoarvioon 200,000,000
4297: erittäin vaikeassa taloudellisessa asemassa markan määrärahan avustuksina ja
4298: raskaan verotuksen sekä vallitsevan elin- halpakorkoisina kuoletuslainoina jaet-
4299: kustannusten kalleuden vuoksi lisäksi huo- tavaksi pienviljelijöille kiviperäisten
4300: mattava osa pienviljelijäväestöä elää ras- peltojen raivaamista varten.
4301: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1950.
4302:
4303: Artturi Koskinen. Meeri Kalavainen.
4304: Jalmari Linna. Matti Meriläinen.
4305: Arvo Sävelä. Arvo Riihimäki.
4306: Heikki Hykkäälä. Laura Brander-Wallin.
4307: KaUe Kauhanen. Yrjö Helenius.
4308: Pentti Niemi. Kalle Jokinen.
4309: Juho Karvonen. Arvi Turkka.
4310: J. Pyy. Eino Rytinki.
4311: 0. Muikku. Rafael Paasio.
4312: Valfrid Eskola. Toivo I. Sormunen.
4313: Urho Kulovaara. Eino Laitinen.
4314: Armas Tolonen. Jussi Raatikainen.
4315: S27
4316:
4317: IV,175. - Ra.h. al. N:o 91.
4318:
4319:
4320:
4321:
4322: H. Simonen y. m. ;. Korotetun määrärahan osoittamisesta.
4323: Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan peruskuivatussuunnitel-
4324: man toteuttamista varten.
4325:
4326:
4327: E d u s k u n n a ll e.
4328:
4329: Vuoden 1948 valtiopäiville jättivät edus-. että hallitus laatiessaan vuoden ·i951 tulo-
4330: tajat Simonen y. m. toivomusaloitteen n:o ja menoarviota olisi noudattanut eduskun-
4331: 293, jossa ehdotettiin Keski- ja Pohjois- nan toivomusta. Näin ei ole kuitenkaan
4332: Pohjanmaan peruskuivatuksen toteuttami- tapahtunut, vaan hallitus esittää tarkoituk-
4333: nen koko laajuudessaan. Vuoden 1949 val- seen vain 20 miljoonaa markkaa. Tätä
4334: tiopäiville jättivät edustajat Hautala y. m. summaa on pidettävä liian. alhaisena.
4335: samaa tarkoittavan toivomusaloitteen n: o Kun k. o. peruskuivatuksen alullepane-
4336: 164. Samoin jättivät ed. Simonen y. m. minen ja toteuttaminen on, kuten edellä
4337: vuoden 1950 valtiopäiville toivomusaloit- mainituissa aloitteissa ja maatalousvalio-
4338: teen n:o 249 ehdottaen siinä, että kysy- kunnan· mietinnön perusteluissa todetaan,
4339: myksessä olevaan tarkoitukseen varattaisiin erittäin tärkeä ja kun niissä esitetyt mää-
4340: vuoden 1951 valtion tulo- ja menoarviossa rärahat ovat peruskuivatuskomitean asian-
4341: 442 miljoonan markan määräraha. Maata- tuntijalaskelmiin perustuvia, olisi kyseei-
4342: lousvaliokunta käsitteli aloitteet antaen listä määrärahaa · korotettava 422 miljoo-
4343: niistä mietintönsä maaliskuun 28 päivänä nalla markalla.
4344: kuluvaa vuotta (miet. n:o 6, 1950 vp.). Edellä mainittuun viitaten. kunnioittaen
4345: Edellä mainitussa mietinnössään, jota ehdotamme,
4346: laatiessaan valiokunta kuuli lukuisia asian-
4347: tuntijoita, se yksimielisesti ehdottaa, että että Eduskunta ottaisi vuoden
4348: k. o. tarkoitukseen otettaisiin vuoden 1951 1951 valtion tulo- ja menoarvioon
4349: valtion tulo- ja menoarviossa 442 miljoo- 11 Pl. X luvun 7 momentille lisäystä
4350: nan markan määräraha. Eduskunta hy- 422 miljoonaa markkaa Keski- ja
4351: väksyi yksimielisesti tämän valiokunnan Pohjois-Pohjanmaan peruskuivatus-
4352: ehdotuksen. Olisi näin ollen odottanut, suunnitelman toteuttamista varten.
4353: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
4354:
4355: Heikki Simonen. G. Henriksson.
4356: Vilho Väyrynen. Arvi Turkka.
4357: E. Pusa. lsak Penttala.
4358: Matti Meriläinen. Jalmari Linna.
4359: 828
4360:
4361: IV,176. - Rah. al. N:o 92.
4362:
4363:
4364:
4365:
4366: Ha.utal& y. m.: Määrärahan osoittamisesta Keski- ja Poh-
4367: }ois·Poh}flln/maflln permkuivatustöitä varten.
4368:
4369:
4370: E d u s k u n n a 11 e.
4371:
4372: Viittaamalla toivomusaloitteen n: o 164 kun ei voida pitää kohtuullisena tämän
4373: ( 1949 vp.) perusteluihin sekä samoin toi- elintärkeän työn siirtämistä jatkuvasti,
4374: vomusaloitteeseen n: o 293 ( 1948 vp.) y~ m. mutta myöskin valtion vaikean taloudelli-
4375: kyseessä olevasta asiasta suoritettaviin sen aseman huomioiden, ehdotamme kun-
4376: tutkimuksiin ja arvovaltaisiin esityksiin nioittaen,
4377: sekä eduskunnan edellä mainittujen aloit-
4378: teiden johdosta 14. 4. 1950 lausumaan toi- että Eduskunta ottaisi vuoden
4379: vomukseen, että vuoden 1951 valtion ta- 1951 tulo- ja menoarvioon 200 m""l-
4380: lousarvioon otettaisiin 442 miljoonaa mark- joonaa markkaa Keski- ja Pohjois-
4381: kaa Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan perus- Pohjanmaan peruskuivatustöitä var-
4382: kuivatussuunnitelman toteuttamiseksi, ja ten.
4383: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
4384:
4385: Yrjö Hautala. Viljami Kalliokoski
4386: Markus Niskala.. Yrjö Saari.
4387: Eino Rytinki. Peklm Kiiski.
4388: Niilo Ryhtä. T. Leivo-La.rsson.
4389: Atte Pakkanen.
4390: IV,177. - Ra.h. al. N:o 93.
4391:
4392:
4393:
4394:
4395: lU:Ibimifd y. m.: Mäiirämho;n osoittamisesta avustuksiksi
4396: pienm1jelij6ine lasku- ja viemäriojien kaivuukustannuk-
4397: siin.
4398:
4399:
4400: E d u 'S k u n n a 11 e.
4401:
4402: Peltojen salaojituksen suuri merkitys te- maanOIIDistusoloj.en y.m. syiden vuo'ksi, mikä
4403: hO!kikaaliDe viljelykselle on yleisesti tunnus- aiheuttaa pienviljelijöille lasku- ja viemäri-
4404: tettu. Nykyisin tämä lku.itenkin on mahdol- ojien kaivamisesta suhteettoman suuria kus-
4405: lista vain suuremmilla viljelmillä ja varsi- tannuksia. Tämä johtaa siihen, että vain
4406: naisilla maanviljelys811ueilla. Sensijaan pien- harvoissa tapaubissa JPienviljelijät kyilre-
4407: viljelijät joitakin poikikemia _iLukuunotta- nevät ilman valtion tukea edes aloittamaan
4408: matta eivät k~ene salaojittamaan peltojaan srrun:nitelman toteuttamisen,
4409: siitä huolimatta, että tähän tarkoitukseen Tämän 'perusteella ·ehdotamme,
4410: myönnettiin lakimääräisiä avustuksia valtion
4411: varoista. Näin oUen 'Päähuomio on kiinni- että Eduskwnta ottaisi vuoden 1951
4412: tettävä lasku:- ·ja viemäriojien kaivamiseen, tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mar-
4413: jotta voiltaisiin edes kunnollinen peltojen kan arviomäärärahan jaettavaksi
4414: avo-ojitus toteuttaa. Mutta pienviljelijäin avustuksina pienv~"ljelijöme lasku- ja
4415: peltoalueet ovat yleisemmin pieniä erill.isiä viemäriojien kaivamisesta johtuvien
4416: tallmmaapalstoja, joista vesi on vaikeasti kusta'/l,nusten peittämiseksi.
4417: !POis johdettavissa lkivisyyden, nurinkuristen
4418: Helsingissä 8 päivänä syySkuuta 1950.
4419:
4420: Arvo Riihimäki. Antto Prun.nHa..
4421: E. Hietanen. Lauri Myllymä.ki.
4422: 830
4423:
4424: 1V,17S. - Ra.h. al. N:o 94.
4425:
4426:
4427:
4428:
4429: Riihinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
4430: lainoiksi pienm1jelijö~"lle kiviperäisten peltojen raivaa-
4431: mista varten. ·
4432:
4433:
4434: E d u s k u n n a 11 e.
4435:
4436: Huomattava maara maaseudun väestös- muksen, ,että hallitus kiireellisesti toimi-
4437: tämme on joutunut raivaamaan ja viljele- tuttaisi tutkimuksen mahdollisuuksista ki-
4438: mään asuma-alueitaan, jotka ovat poik- vien raivaamiseen kiviperäisiltä pelloilta
4439: keuksellisen kiviperäisiä. Ty(i{ustannukset kiinnittäen erityisesti huomiota koneellisen
4440: tällaisten viljelmien raivauksilla tulevat raivaustoiminnan kehittämiseen sekä ryh-
4441: suhteettoman korkeiksi verrattuna kivettö- tyisi toimenpiteisiin raivaustyön edistämi-
4442: mien viljelysalueiden raivauksiin. Tällaisia seksi tukemalla viljelijöitä valtion varoista
4443: kivikkoisia viljelysalueita on erikoisen pal- myönnettävillä avustuksilla, palkkioilla ja
4444: jon Itä-, Pohjois- ja Keski-Suomessa. lainoilla".
4445: Kiviperäiset viljelysalueet ovat tyypillisiä Eduskunnan asiasta jo useimmin anta-
4446: pienviljelijäin asuma-alueita. Viljelmien masta myönteisestä kehoituksesta huoli-
4447: suhteettomat raivaustyökustannukset ovat matta hallituksen taholta ei ole asiaa jär-
4448: jatkuvasti johtaneet tämän pienviljelijä- jestetty syrjäseudun väestön kaipaamaan
4449: väestön taloudellisen aseman erittäin suu- suuntaan. Valtion tuki olisi ensi tilassa
4450: riin vaikeuksiin. Raivaustyössä kaivataan annettava kiviperäisten alueiden raivaajille.
4451: kipeästi valtion taholta annettavaa talou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4452: dellista tukea raivausavustusten ja raivaus-
4453: työlainojen muodossa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
4454: Asia onkin ollut useamman kerran edus- tulo- ja menoarvioon 200,000,000
4455: kunnassa käsiteltävänä, ja yiimeksi v. 1948 markan määrärahan käytettäväksi
4456: valtiopäiville tehtyjen aloitteiden N: o 263 avustuksina ja lainoina pienviljeli-
4457: ja 264 johdosta on eduskunta 2 päivänä jöille kiviperäisten peltojen raivaa-
4458: syyskuuta 1949 hyväksynyt asiasta toivo- mista varten.
4459: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
4460:
4461: Vilhelm Riihinen. Mikko Järvinen.
4462: H. Tauriainen. Toivo Kujala.
4463: E. Hietanen. Antto Pnmnila.
4464: Eino Tainio. Lauri Myllymäki
4465: 831
4466:
4467: IV,t79. - Rah. al. N:o 95.
4468:
4469:
4470:
4471:
4472: Vennamo y. m.: . Määrärahan osoittamisesta palkkioiksi
4473: heikkokuntois.ten peltojen kunnostamiseksi perusparan-
4474: nustoimenpiteillä.
4475:
4476:
4477: Eduskunnalle.
4478:
4479: Maamme vilje1mien peltoalasta on varsin keassa asemassa ovat mainitussa suhteessa
4480: huomattava määrä heikossa tuottokunnossa alkavat tilalliset. Tämän johdosta ja kun
4481: olevaa peltoa. Tämä johtuu myös siitä, että heikossa kunnossa olevien viljelysten voi-
4482: sotavuosina ja välittömästi niitä fleuran- maperäistämisestä aiheutuva kansarutalou-
4483: neina jälleenrrukennusvuosina on meillä dellinen ja yksityistaloudellinen hyöty on
4484: ollut viljelysten perusparannusten suoritta- moninkertainen verrattuna siitä aiheutu-
4485: miseen vähäiset mabdollisuudet. Olosuhtei- vaan taloudelliseen rasitukseen, olisi valtion
4486: den muututtua vähitellen edellä mainitussa palkkioiden muodossa tuettava tilojen vil-
4487: suhteessa paremmiksi, olisi viljelijöiden elä- jelystenkunnostamista samaan tapaan kuin
4488: mäntason kohentamiseksi ja heidän toimeen- uudisraivausta. Tällainen tukemistoiminta
4489: tulonsa turvaamiseksi ikiireellisesti ryhdyt- on sitäkin tarkoituksenmukaisempaa ja vält-
4490: tävä kunnostamaan heikkokuntoisia peltoja tämättömämpää ikun huomattavalla osalla
4491: perusparannustoimenpiteillä ja täten vilje- maamme pientiloista ei ole enää uudisrai-
4492: lystä voimaperäistämään. Näin voitaisiin vausmahdollisuuksia ja lisämaasaantimah-
4493: myös työttömyyttä torjua maaseudulla hal- dollisuudetkin ova,t mjoitetut.
4494: vimmalla ja käytännöllisimmin, kun vilje- Kaiken edellä lausutun perusteella kun-
4495: lijä voisi työskennellä ja järjestää työtä nioittaen ehdotamme,
4496: omalla tilallaan sekä kohotettaisiin maamme
4497: elintarviketuotantoakin. Ensikädessä tulisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
4498: kysymykseen peltojen ojituksen sekä vie- tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
4499: märeiden kunnostaminen ja uusiminen, markan siirtomäärärahan käytettä-
4500: maanparannusaineiden käyttö, perugkalki- väksi kunnostamispalkkioina heikko-
4501: tus sekä kivien poistaminen. kuntoisten peltojen kuntoon saatta-
4502: Viljelijöile tuottavat tällaisten peruspa- miseen perusparannustoimenpiteillä
4503: rannusten työ- ja tarvikekustannukset kui- ennen kaikkea sellaisilla tiloilla, joilla
4504: tenkin ylivoimaisia vaikeuksia. Tar:vitaan ei ole sopivia uudisraivausmahdolli-
4505: siis valtion myötävaikutusta. Erityisen vai- suuksia.
4506: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
4507:
4508: Veikko Vennamo. Tahvo Rönkkö. Janne Koivuranta.
4509:
4510:
4511:
4512:
4513: 12
4514: 882
4515:
4516: 1V,1so. - Rah. all. N:o 96.
4517:
4518:
4519:
4520:
4521: ~ y. t11.:
4522: Korofetuft. määräraha"' osoittamisesta sa-
4523: l<wjitusl«iM~ ja -avustuksia varten.
4524:
4525:
4526:
4527: E d u s k u n n a ll e.
4528:
4529: Salaojittaminen on välttämätön toimen- Jos l~etaan, kuilllka suuren peltoalan
4530: pide pyrittäessä marutalouden ratronaliooi- rahoittamiseen riittävät budjetissa olevat
4531: miseen. Se vaatii kuitenkin siksi runsaasti määrirahat ja laskuperustana käytetään
4532: pääomia, ett{l.i:vä.t yksityisen viljeliijän :varat voimassa olevaa. salaojituslakia seki hake-
4533: yleensä. siihen riitä, vaan on saatava myös muksista sa&tuja. keskimääräisiä lukuja, to-
4534: yhteiskunnan tukea. Siten onkin salaojit- detaan, että rahat riittiiivä.t vain noin 3,500
4535: tajille vuosittain myönnetty halpakorkoista ha:n rahoittamiseen, siis vain. vähän yli
4536: vaLtion lainaa ja annettu avustuksia. Myös loolmannekseen todellisesta tarpeesta. Kun
4537: vuoden 1951 tulo- ja menoarvioon on mer- tämän hetkinen valtiotalouden tila on erit-
4538: kitty mää.rä.rahat tällaisiin tarkoituksiin; täin rvaikea, on valtion varoja käytettävä
4539: lailloiksi 30 miljoonaa mal'kkaa ja avustuk- erittäin säästävästi kaiktkialla, siis myöskin
4540: siksi 50 miljoonaa markkaa. salaojituksen kohdalla, niin ensiarvoisen
4541: Salaojitus oli jo ennen sotia viriämässä., tärkeästä asiasta kuin muuten onkin kysy-
4542: mutta sotien vaikutuksesta se on jäänyt vä- mys. Tuntuisi kuitenkin kohtuulliselta, että
4543: häiseksi, kunnes se taas jälleen on elpy- sala.ojitll8lainan ja -avustuksen määrä koro-
4544: mässä. Vaikka tämän vuoden viraJliset tu- tettaisiin kahdenkertai&eksi nykyisestään,
4545: lokset eivält vielä olekaan käJytettävissä voi- koska. vasta silloinkin voitaisiin rahottaa
4546: daan jo nyt sanoa, että olemme saavutta- 7,000 ha:n salaojitus, ja tämäkin edellyt-
4547: neet ainakin sodan edellisen tason, ar:vel- tä.en., ettei kustannustaso nouse nykyises-
4548: laanl>a päästävän uuteen ennitystulokseen- tliin.
4549: kin, eli lähelle 7,000 ha:n rajaa. Harrastus Edellä. esitettyyn viitaten ehdotamme
4550: näyttää lisäksi olevan vain yhä lisäänty- kunnioittaen,
4551: mässä väätellen siitä, että esim. uusia sa-
4552: laojitussuunnitelmia on tekeillä ensi vuo- että Edtuk'Unta ottaisi vuode"' 1051
4553: delle ennätysmäärä. Kun nyt vihdoin myös tuw~ ja menoarvioon lisäyksenä 80
4554: salaoja.putkien saanti näyttää. olevan para- milj~ona.a markkaa, josta mäiiriisUi
4555: nemassa, johtuen lähinnä siitä, että lähi- 30 miljoonaa markkaa salaojitus-
4556: aikoina valmistuu tehtaita, jotka valmista- lainoihin ja 50 m't1jooMa markkaa
4557: vat myös salaojaputkia, odotetaan ensi salao jitusavustuksiin.
4558: vuonna vielä nykyistäkin voimakkaampaa
4559: salaojittamista, jolloin saatamme jo päästä
4560: lähelle 9,000 ha, ehkäpä sen ylikin.
4561: Helsingissä 12 11äivänä syyskuuta 1950.
4562:
4563: Atte Pakkanen. Lauri Murtomaa.
4564: Martti Suntela. Jalm.a.ri Linna.
4565: Heikki Ala.-Mäyry.
4566: 838
4567:
4568: IV,1s1. - Rah. a.l. N:o 97.
4569:
4570:
4571:
4572:
4573: Okko y. m.: ' Mä/Jrära1tan osoittamisesta Etelä-Saimaan
4574: maamieskoulun ott(l,miseksi valtion haltuun.
4575:
4576:
4577: Ed usk un n a He.
4578:
4579: Valtaikunnan rajan siirryttyä eykyiselleen kannatusyhdistySkä.än ei voi enää velkojen
4580: on uuden maamieskoulun perustaminen lisääntymisen vuoksi ilroulua eteenpäin
4581: osoittautunut tarpeen vaatimaksi .tälle kaak- viedä, on päätetty tarjota koulu varoineen
4582: koisrajaseudulle, koska ·luovutetulle alueelle ja velkoilll'OOD. vrultion haltuun•. Vuonna 1942
4583: jäi maamieskoulu, jossa seutukunnan nuo- asianturntijan arvion mukaan oli kiinteistön
4584: ret saivat maatalousvalmennuksensa. ja rakennusten arvo 2,563,490 markkaa ja
4585: Jo aikaisemmin Olli todettu tääMä maa- velkaa 600,000 markkaa. Tämän jälik~ on
4586: nrieslkoulun tarpeellisuus ja siinä tarkoituk- velka noussut 1,100,000 ma:riklkaan,. mutta
4587: sessa .perustettiin Etelä-Saimaan maamies- <>Il myöSkin omaisuus marklkamääräisesti
4588: ikoulun kannatusyhdistys r. y. vuonna 1923. IIlOUSSUt.
4589: Yhdistys kääntyi asiru;sa La[>peen, Taipal- Kun kysymyksessä oleva maamieskoulu
4590: saaren, Savitaipaleen,, Su:omenniemen, Le- sijaitsee rajaseudulla, jonka alue käsittää
4591: mm, Luumäen, V ahviaJlan, Ylämaan, Säkki- 10 rajaseutuikuntaa, on tämän koulun val-
4592: järven ja Nuijamaan ikuntien .puoleen ja tiolle ottaminen toimenpide, joka !kohottaa
4593: sai näiltä avustusta 274,000 markkaa sano- rajaseudun väestön elinmahdollisuUksia
4594: tun koulun perustamista varten. NäiUä va- ja on omiansa tuomaan ja kehittämään
4595: roilla ostettiin Laippeen pitäjässä Konolan niitä välttämättömiä tiedon alkeita, joita
4596: !kylässä lähelllä Simolan asemaa sijaitsevat .tämän rajaseudun maalaisväestö ammatis-
4597: kaksi maatilaa. Tilojen lkoko pinta-ala on saan tarvitsee.
4598: 64.4 ha, josta viljeltyä 14 ha ja viljelys- Edellä esitettyyn viitaten !kunnioitta.en
4599: kelpoista 16 ha. Osa rakennuksia, :kuten ehdotamm~,
4600: llrotieläinralkennukset, ovat kannatusyhdis-
4601: tyksen rakennuttamia. että :Edushunta ottaisi vuoden 1951
4602: T·ällä tilalla on vuod.esta 1947 valtion tu'lo- ja menoarvioon 2 miljoonan
4603: määrärruhojen ja ikannatusyhdistyksen tur- markan määrärahan Etelä-Saimaan
4604: vin toiminut 1 vuotinen maamieskoulu. maamieskoulun varoineen ja velkoi-
4605: K1m lkO'Illlun jatJkuminen määrärahojen tur- neen valtion haltuun ottamiseksi.
4606: vin, jotka ovat vallan riittämättömät, ja
4607: Helsingissä: 8 päivänä syyskuuta 1950.
4608:
4609: Väinö Okko. Ma.tti Miikki.
4610: 834
4611:
4612: IV,1s2. - Ra.h. al. N:o 98.
4613:
4614:
4615:
4616:
4617: Saalasti y. m.: Määrärahan osoittamisesta avmtukseksi
4618: Suommsalmen emäntäkoululZe.
4619:
4620:
4621: E d u s kun n a 11 e.
4622:
4623: Kotitaloudellisia oppilaitolk:sia on maas- täen välttämålttömänä kotitaloudellisen kou-
4624: samme aivan liian vähän, kun otetaan huo- lun aikaansaamista Kainuuseen ehdotamme,
4625: mioon mitä merkittävää osaa kansantalou- kunnioittaen,
4626: dellisista menoista kotitaloudelliset menot
4627: edustavat. Pohjois- ja Itä-Kainuu kaipaa että Eduskunta ottaisi vuoden
4628: erikoisesti kotitaloudellista koulua. Paikal- 1951 tulo- ja menoarvioon 1.5 mil-'
4629: lisin toimenpitein on Suomussalmelta han- joonan. markan määrärahan Suomm-
4630: kittu koululle sopiva tila, mutta toiminnan salmen emäntäkoulua varten.
4631: rahoittaminen edellyttää valtion tukea. Pi-
4632: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
4633:
4634: Kerttu Saalasti. Vieno Simonen. Aino Luostaritieil.
4635: 835
4636:
4637: IV,1ss. - Rah. al. N:o 99.
4638:
4639:
4640:
4641:
4642: Brander y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kiteen mieskoti-
4643: teollisuuskoulun rakentamista varten.
4644:
4645:
4646: Eduskunnalle.
4647:
4648: Kiteen mieskotiteollisuuskoulu on toimi- vuotta takaperin laadittiin piirustukset ko-
4649: nut ahtaissa, väliaikaisissa huoneistoissa titeollisuuskoululle, jolle oli saatu edullinen
4650: vain puutyön opettajan varassa suuren noin tontti ja jossa olisi voitu antaa opetusta
4651: 50,000 asukasta sisältävän maaseudu.n kes- puu-, rauta- ja maalaustöissä. Suurilukui-
4652: kuksessa. Asukasluku on lisääntynyt run- sen nuorison ammattiopetuksen kehittämi-
4653: saasti ja yhä lisääntyy. Teollisuutta on seksi ehdotamme,
4654: vain nimeksi ja uusien työ- ja ansiotilai-
4655: suuksien saaminen on vähäistä, joten jatku- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
4656: vasti nuorta polvea siirtyy liikekeskuksiin tulo- ja menoarvioon 9 m{ljoonan
4657: aiheuttaen siellä pysyvää asuntopulaa. Am- markan määrärahan Kiteen mieskoti-
4658: mattiopetuksen lisääminen ja monipuolista- teollisuuskoulun rakentamista varten.
4659: minen on ainoa, joka voi auttaa. Jo yli 10
4660: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
4661:
4662: Akseli Brander. Toivo Pyörtänö. Eero Mäkinen.
4663: IV,ls4. - Ra.h. a.l. N:o 100.
4664:
4665:
4666:
4667: Lampinen y. m..: Määrärahan osoittamisesta eräisiin uudis-
4668: tus- ja korjaustöihin Uudenmaan maamieskoululla pien-
4669: viljelijäkurssitoiminnan aikaansaamista silmällä pitäen.
4670:
4671:
4672: E d u s ik: u n n a ll e.
4673:
4674: Yhä pienviljelysvaltaistuneen maatalou- tetty huomiota m. m. sellaisten lyhempiai-
4675: temme rationalisoinnista on viime vuosien kaisten kurssien järjestämiseen, joihin pien-
4676: aikana käyty runsaasti keskustelua, ja täl- viljelijänuorisolla olisi suurempi mahdolli-
4677: löin on erityisesti korostettu niitä velvoi" suus osallistua kuin nyt käytännössä ole-
4678: tuksia, joita rationalisoimispyrkimys aset- ville pitempiairkaisille koulukursseille ja
4679: taa maataloudelliselle valistustyölle, nimen- joiden. opetusohjelma olisi nimenomaan so-
4680: omaan ammattikouluopetukselle ja eri jär- vellettu tätä nuorisoa silmälläpitäen sekä
4681: jestöjen. suorittamalle neuvontatoiminnalle. joilla erityisesti kohdistettaisiin huomiota
4682: Sekä ammattikoulutuksen kehittämisestä pienviljelyksen ajankohtaisiin rationalisoi-
4683: huolehtivien virastojen että koulujen ja miskysymyksiin. Kustannusten sääBtämi-
4684: järjestöjen johdon taholta on nämä velvoi- seksi tällaisia kursseja olisi saatava järjes-
4685: tukset :kyllä selvästi tajuttu, mutta vaikeu- tymään maatalouskouluihimme, joissa niitä
4686: det tässä suhteessa ovat jatkuvasti erit- kuitenkin olisi pakko pitää .talvikautena,
4687: täin suuret johtuen monista tekijöistä, jotka siis samanaikaisesti kuin tavallinen muu-
4688: eivät ole voitettavissa, ellei myös valtio- kin koulutyö niillä on käynnissä, koska ke-
4689: vallan taholta valistustoiminnan kehittä- vät-, kesä- ja syyskausi ei pienviljelijänuo-
4690: mistä tähän suuntaan todella tehokkaasti risoliekaan monien kotikiireitten takia tar-
4691: tueta. koitukseen sovellu. Kustannuksia säästäisi
4692: Niinpä maatalouspiireissä on jo kauan huomattavasti sekin, että lkurssien opetta-
4693: oltu huolestuneita paitsi maataloudellisten jina voitaisiin suuressa määrin käyttää
4694: ammattikoulujemme riittämålttömyydestä- :koulujen vakinaisia opettajavoimia, minkä
4695: arvioidaanhan vain noin kymmenennen lisäksi järjestöjen y. m. taholta saataisiin
4696: osan maanviljelijöistämme ja heidän emän- joko maksuttomasti tai vähäisin kustannuk-
4697: nistään saavan jonkinlaista ammatillista sin opetusohjelmaan sisältyvien erikois-
4698: kouluopetusta - myös siitä, että pienvilje- kurssien opettajia.
4699: lijäpiirit ovat tästä opetuksesta jääneet KokeiluJuontoisena tällainen kurssitoi-
4700: suhteellisesti varsin vähäiselle osalle. Syitä minta olisikin saatava mahdollisimman pian
4701: on useita. Tärkeimpiä niistä on näiden pii- käyntiin. Siihen .onkin edellytyksiä, sillä
4702: rien vähävaraisuus, mutta ennen kaifukea Vihdissä sijaitsevan Uudenmaan maamies-
4703: se, että pienviljelijänuoriso on jo lapsesta koulun johtokunta on lupautunut vakinai-
4704: pitäen niin ahtaasti sidottu kotitilan teh- sen koulumuodon ohella järjestämään kou-
4705: täviin, että nuorison kouluun lähettäminen lulla myös puheenaolevia pienviljelijäkurs-
4706: usein kauikana sijaitseville vieraille paikka- seja edellä lyhyesti hahmoitelluin ohjelmin.
4707: kunnille tuottaa vanhemmille voittamatto- Koulu olisikin tarkoitukseen erittäin so-
4708: mia vaikeuksia. Koulujen suurista taloudel- piva, sillä ennestäänkin on Vihdin ja lähi-
4709: lisista vaikeuksista on lähinnä johtunut, seutujen maatalous ollut voimakkaasti pien-
4710: ettei myöskään niiden opetusohjelmaa, ha- viljelysvaltainen ja maanhankintalain toi-
4711: vaintotiloja ja -välineistöä ole pystytty ke- meenpanon jälkeen on pienviljelijäasutus
4712: hittämään nykyaikaisen pienviljelyksen suuresti lisääntynyt.
4713: .tarpeita vastaavaksi. Kursseja tultaisiin aluksi järjestämään
4714: Toimenpiteitä asiaintilan korjaamiseksi kolmet talvikauden aikana kestäen kukin
4715: harldttaessa on maatalouspiireissä kiinni- niistä n. 2 lkuukautta. Sitä varten tulisi
4716: IV,ls4. - Lampinen y. m. 837
4717: koululla kuitenkin toimeenpanna eräitä Kun pienviljelijänuorison maataloudelli-
4718: kustannuksia vaativia uudestijärjestelyjä, nen lkoulutustoiminta, kuten edellä on vii-
4719: joiden raJhoittamiseen ilman valtion tukea tattu, olisi saatava nykyisestään tehostu-
4720: koulun ·kannatusyhdistyksellä ei kuitenkaan maan ja kun tämän tarkoitusperän suorit-
4721: ole mitään mahdollisuuksia. Niinpä tulisi taminen nykyhetkellä kaipaa· ripeitä toi-
4722: koulun oppilasrakennus korjata perustuk- menpiteitä myös uusien, tarkoitustaan vas-
4723: sista alkaen ja rarkentaa siihen kokonaan taavien opetusmuotojen soveltamiseksi nuo-
4724: uusi kerros oppilasasuntoja varten sekä rison ammatillisessa kasvatustyössä, pi-
4725: varustaa rakennus keskuslämmityksellä. dämme mainitun pienviljelijäkurssitoimin-
4726: Nämä rakennuskustannukset on arvioitu nan aikaansaamista Uudenmaan maamies-
4727: yhteensä 2,500,000 marka·ksi, mistä keskus- koululla - mitä aloitetta myös maatalous-
4728: lämmityslaitteet 1,200,000 mk. Uutta luok- hallituksen opetusosaston taholta on pidetty
4729: kahuonetta ja veistolan ja konehallin kor- erittäin tarkoituksenmukaisena sekä
4730: jauksia varten on arvioitu tarvittavan välttämättömänä että myös kiireellisenä.
4731: 1,000,000 mk sekä k~luston ja opetus- ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
4732: havaintovälineiden lisäämiseen y. m. s. kunnioittaen,
4733: 400,000 mk. Koulun päärakennuksessa tu-
4734: lisi myös välttämättä suorittaa laajennus- että Eduskunta ottaisi vuoden
4735: ja korjaustöitä, joiden kustannukset teke- 1951 tulo- ja menoarvioon 5 m~"ljoo
4736: vät yhteensä 500,000 mk. Puutarhatalou- nan markan määrärahan pienvilje-
4737: den muodostuessa erääksi pienviljelijäkurs- lijäkurssitoiminnan käyntiin saami-
4738: sien tärkeimmäksi oppiaineeksi olisi kou- sen Uudenmaan maamieskoululla
4739: lulle lisäksi saatava kasvihuone, jonka kus- vaatimien rakennusten uudistus-,
4740: tannusarvio päättyy 600,000 markkaan. laajennus- ja korjaustöitten suorit-
4741: Yhteensä on korjaus- ja muutostöiden kus- tamiseksi sekä kaltt&ton ja opetus- ja
4742: tannusarvio siis 5 milj. mk. havaintovälineiden hankkimiseksi.
4743: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1950.
4744:
4745: J. E. Lampinen. Helena Virkki. Atte Pakkanen.
4746: '838
4747:
4748: lV,ls5. - Ra.h. al. N:o 101.
4749:
4750:
4751:
4752:
4753: Fyy y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Paimion
4754: Maatalouskerho-opiston saunarakennuksen rakentamista
4755: varten.
4756:
4757:
4758: E d u s k u n n a 11 e.
4759:
4760: Paimioon on äskettäin valmistunut ensim- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
4761: mäinen maatalouskerhoneuvojaopisto, jonka talo·usarvioon 11 Pl. VIII: 15 koh-
4762: hankinta- ja rakennuskustannukset ovat dalle 4,5 miljoonan markan määrä-
4763: nousseet 85 milj. markkaan ja johon voi- rahan avustukseksi Paimion Maato,-
4764: daan ottaa 120 oppilasta. Näin suuren lai- louskerho-opiston saunarakennuksen
4765: toksen edellyttämä välttämätön saunara- rakentamista varten.
4766: kennus tarpeellisine aputiloineen puuttuu
4767: kuitenkin vielä. Edellä esitettyyn viitaten
4768: esitämme kunnioittaen,
4769: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1950.
4770:
4771: J. Pyy. Kalle Kauhanen.
4772: Aarne Honka. Fentti Niemi.
4773: Kalle Jokinen.
4774: 839
4775:
4776: IV,ts6. - Rah. al. N:o 102.
4777:
4778:
4779:
4780:
4781: Hiltunen y. m. : Määrärahan osoittamisesta avustukseksi jtJ
4782: lainaksi Varkauden talouskoulun koulutalon rakennus-
4783: töiden loppuun saattamista varten.
4784:
4785:
4786: Eduskunnalle.
4787:
4788: Kuluvan vuod'en tulo- ja menoarviossa on nus on syyskuun puolivälissä saatu vesikat-
4789: Varkauden talouskoululle merkitty koulu- toon, mutta kun varait loppuvat kesken ja
4790: talon ra,kentamista varten 8 milj. markkaa lainaakin näyttää olevan mahdoton saada,
4791: avustusta ja 6 milj. markkaa halpakorkoista uhkoovat rakennustyöt varojen puutteessa
4792: lainaa. Kustannusarvion mukaan, joka oli keskeytyä. Kun koulurakennus olisi saa-
4793: laadittu vuoden 1948 lopulla, koulutalon tava valmiiksi palvelemaan tarkoitustaan
4794: piti tulla maksamaan 15 miljoonaa markkaa. mahdollisimman pian, ehdotamme kunnioit-
4795: Sen jälkeen ovat rakentamiskustannukset taen,
4796: nousseet niin huomattavasti, että nykyisen että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
4797: hintatason mukaan arvioidaan koulutalon tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
4798: tulevan maJksamaan noin 25 milj. marikkaa. markan määrärahan, josta 6 miljoo-
4799: Kun koulun kanna,tusyhdistys on varaton, naa markkaa avustuksena ja 4 milj.
4800: ei sillä ole mitään mahdollisuutta rahoittaa markkaa halpakorkoisena lainana
4801: edellä mainittua 10 milj. markan vajausta, Varkauden talouskoulun koulutalon
4802: joka on syntynyt rakennuskustannusten rakennustöiden loppuun saattamista
4803: nousemisen johdosta. Mainittu kouluraken- varten.
4804: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
4805:
4806: Onni Hiltunen. Paavo Karjalainen.
4807: Aino Luostarinen. Martta Salmela-Järvinen.
4808: Juho Karvonen. L. 0. Hirvensalo.
4809: Toivo Pyörtänö. Antti J. Ranta.maa.
4810: Esa Hietanen. Elli Nurminen.
4811:
4812:
4813:
4814:
4815: 13
4816: 840
4817: IV,1s1. - Ra.h. al. N:o 103.
4818:
4819:
4820:
4821:
4822: 1koD.a '1· m..: llctiif'~ osoittamisesta avustukseksi ja
4823: l:ai~ .Etelä-Biiltwe.• maamieskoulun koulurakennuk-
4824: senmkM~e•.
4825:
4826:
4827:
4828: Eduskun:nalh.
4829:
4830: K-unticro;, yhtymioo ja J>~ksity~ -riljeli- mike:nnakaet, mutta ei se1lltista ra.kenn118ta,
4831: jä.i:n pe.l'ustaman kanna.tus)"hdisty:ks.en tuke- jOS$& voitailUin edes tiJapäiseeti koulutyötä
4832: lftU\:na. valtionapua nauttien, toimi Ylä- aloittaa. l{uioonkin sekä koulun entiset !kan-
4833: V.~ mtU\'mieakoui1;1 .Antrean pitäjäaili nattajat, jptka asuvat koulmlueen lnmnissf\,
4834: ~~entm vuoden ajan, aina alueloo- eHä ~~alliset asukkaat odottavat koulun
4835: 'V'U't~n saakka. Siirtovaiheen jälkeen oli toiminnan p.ika.iata alkamista. Uuden kou-
4836: koulu sijoitettu voo'kra.h'Q.oneustoon Lopen lutalon rakentaminen tulee ilmitenki:n nyky-
4837: !Pitäjään, Santamäen kartanoon. Omistajan oloissa iDUIIksamaan noin 40---50 mHjoonaa
4838: mt&eMa huoneustOlllN. omaan käyttöönsä, on :ma.l'kkaa. Sen al'Voisia olivat, nY'kymal'-
4839: 1\w"\ll\1. IOUui. J>~li kolmen vuod~n ajan vailla ~ lUkien, ne lrotrlurakelllllll!bet, jotka
4840: li!ijnilt"QS.pai~. Heinäkuun· 4 p.ä.ivänä 1950 jii:ivät luo•vut&tnUe alueelle ja joista ikamla-
4841: ~dyllä k.a.u~pakirjalla on koul'lD.l ikaJIIDa- tusyhd:i'stys sai vain vlthäisen ko:rvauiksen.
4842: tUi,Yhdistya aa&ll.Ut.mtaa. Hausjårvoo pitäjän Uuden koulniailon rakentamiseen ta:rv~n
4843: 1\Tttylän kyläatä SuOililta-:niirnisen tilan ik:ou- tiis 11ilttämättl valtion huomattavaa !kann.a-
4844: 1~. Kauppahinnan, 5 miljoonan tll8ta.
4845: markan lisäJksi, on lkannatusyhdiatyksellä Edellä ootettyyn viitaten ehdotamme kun-
4846: viielä jotenlkin täydellinen kouluikalusto ja ~}t~:n~ .
4847: elotonta maatalousirtaimistoa. Paikikakun-
4848: nan kuntien ja viljelijäin keskuudessa on että Edusk1mta ott~i vuoden 1951
4849: myös perusteina Etelä-II~ Maatalous- tulo- 'ia m~noarvioo:rl. 20 miljoonaa
4850: ikouil:un ilwmatusybdistys t~rkoituiksella markkaa avustube~i Ja 20 miljoonaa
4851: koota sitä tietä noin 1(}. miljoonaa markkaa mark'ko4 lnin.ak$l Etel.ii.-Hämeen maa-
4852: ,perustettavan lk.,_uhm :hyv~i. Ostetulla miesko-ulun koulv.rak~-.nuksen raken-
4853: maatilaNa on tyydyttävlt asuift,_ ja talous- tamiseen.
4854: Helsingissä 9 päivänä syyslkuuta 1950.
4855:
4856: Toivo Ikonen. J. Pyy.
4857: Arno Tuurna. Martti Suntela.
4858: 841
4859:
4860: 1V,1ss. - ltah. 811. N:o 104.
4861:
4862:
4863:
4864:
4865: Pyörtiialö y. m.: JläiiriiNlulA osoittamisesta Joensuun nais-
4866: kfiiteelliwuskoadim opetuskaluston uusintaa 11arten.
4867:
4868:
4869: Eduskunnalle.
4870:
4871: Jo vuodesta 1865 on Joensuussa toiminut vaan asiantilaan olisi saatava ratkaiseva
4872: ~ollisuusltoulu, jonka merkitys laa- mulltds ja lmn kouhilla. suoritetta."o tikus-
4873: jan ja köyhän maakunnan maalaiatäestölle iyön sekä erityistim. myyjäisten anna on
4874: a ellut enSiarvoinm. Vuokrahuoneistossa nykyisellään, jolloin työttömyyden Taikuts
4875: ioimiell on bululla ollut tästä sekä eräistä on koko maakunnassa tmduva;. ma.hdöton
4876: muista seik»ista jmltuen aina taloudellisia saada parannusta, olisi valtiovallan syytä
4877: huolia, niin että kaluston kunnostamiseen esallista& kaikkein välttämäitimimmän ope-
4878: ja uusimiseen ei aikojen kuluessa ole ollut tuskaluston hankintaan.
4879: suuriaikaan mahdollisuuksia. Suuri osa ka- Edellä esitettYYn viitawn ~hdotamme
4880: lustosta eli oppivälineistöstä onkin peräisin kunnioittaen,
4881: viime vuosisadalta eikä täten vastaa jatku-
4882: vast"i kehittynemt. lrotiteollisuuden ja sen että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
4883: opetuksen edellyttämiä vaatimuksia. tulo- ja menoarvioon 280,000 markan
4884: Kun edelläolevaan, koulun, johon pyrki- määrärahan Joensuun naiskotit eolli-
4885: jöitä on aina ollut erittäin runsaasti, toi- suuskoulussa suoritettavaa opetus-
4886: mintaa ja opetusta suoranaisesti haittaa- kaluston uusintaa varten.
4887: Helsingissä 11 päivänä syskuuta 1950.
4888:
4889: Toivo Pyörtänö. Onni Hiltunen.
4890: 842
4891:
4892: IV,ts9. - Fin. mot. N:o 105.
4893:
4894:
4895:
4896:
4897: Kullberg m. fl.: Angående anvisande av amlag för upp-
4898: förande .av ett skolhus för överby skola för landsbyg-
4899: dens yrken.
4900:
4901:
4902: T i 11 R i k s d a g e n.
4903:
4904: Hänvisande tili finansmotionen N: o 97 år 1951 måtte upptaga ett anslag av
4905: vid 1949 års riksdag och den motivering 12 miljoner mark för uppförande av
4906: :aom ingår· i densamma få undertecknade ett nytt skolhus för överby skola
4907: vörd.samt föreslå, för landsbygdens yrken å Margrete-
4908: bergs egendom i Esbo socken.
4909: att Riksdagen i statsförslaget för
4910: Helsingfors den 11 september 1950.
4911:
4912: . Henrik Kullberg. Verner Korsbäck
4913: 843
4914:
4915: IV,tso. - Rah. al. N:o 105. Suom-en>nos~
4916:
4917:
4918:
4919:
4920: Kullberg y. m.: Koulurakennuksen rakentamiseksi iJverby
4921: skola för Zandsbygdens yrken nimiselle koululle.
4922:
4923:
4924: Ed uskunnaHe.
4925:
4926: Viitaten vuoden 1949 valtiopäivillä teh- 1951 tulo- ja menoarvioon 12 miljoo-
4927: tyyn rahaasia-aloitteeseen N :o 97 ja siinä nan markan määrärahan uuden kou-
4928: oleviin perusteluihin ehdotamme me alie- lurakennuksen rakentamiseksi iJver-
4929: ikirjoittaneet kunnioittaen, by skola för landsbygdens yrken ni-
4930: miselle koululle Margretebergin ti-
4931: että Eduskunta ottaisi vuoden lalle Espoon pitäjässä: ·
4932: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
4933:
4934: Henrik Kullberg. Verner Korsbäck
4935: 84.&
4936:
4937: lV',tH• ....,.;. · Ra.b.. al. N :o 106.
4938:
4939:
4940:
4941:
4942: ltfmto 7· m. : ·JllliikäriJMn 610ittamisesta kasvinjalostuksen
4943: tiloit~ ·~ukfll. ja A.pukan koeasemilla Pohjois-
4944: Suomen pienviljelijöitä varten.
4945:
4946:
4947: E d u s k 11 n n a lle.
4948:
4949: Va~inkin. pilenvil~jäiu maatalouden piteisiin siemen.ten jalostamiaekBi Pohjoi&.
4950: hQ.rjoit~e on tärkeätä, että kullakin Su~ olevilla Ruukin ja Apubn. koe-
4951: sewlu.lla on kii,yWttäviss.ä sopivia kasvijalos- asemilla Posjois- SOOIOOD. pien'Vil~ijöiti
4952: ~ita vilj~ltäväbi. SuomeBSa ha:rjoitetaan varten.
4953: kasvinjalostusta vwna~ta peltoviljelystä Edellä Olevaan ~n saamme !kun-
4954: varten Jokioisissa ja Tammisaaressa. Vaikka nioittaen ehdottaa,
4955: pienviljelijöillä olisikin ollrut joitakin mah-
4956: dollisuuksia hank!kia kasvinjalosteita, niin että Edtuskunta ottaisi vuoden 1951
4957: ne eivät ole sopivia Pohjois- Suomeen. PaJ.- tulo- ja menQ~vioQn 9,000,000 mar-
4958: jon suu:rempi · merikitys olisi käytännössä kan määrärahan kasvinjalostuksen
4959: kasvinjalostehlla, jos jalostus olisi suoritettu aloittamiseksi ,Pohjois- Suomen pien-
4960: siellä, missä vilje:lyskin tapaihtuu. Tä,män m1jelijöitä varten Ruu.kin ja A.pukan
4961: vuoiksi olisi vihdoinkin ryhdyttävä toimen- koeasemilla.
4962: Helsingissä 12 !Päivänä syy~uuta 1950.
4963:
4964: Yrjö Murto. J. Mustonen.
4965: IV,191, - Rah. al. N:o 107.
4966:
4967:
4968:
4969:
4970: ~ y. ftl.: MiHitärohdn osoittamisesta luomataudin
4971: 11åShe8tamiaeen.
4972:
4973:
4974: E d u s k u n n a 11 e.
4975:
4976: Tarttuvista kotieläintaudeista aiheuttaa luomataudista, kuten Norjassa on tapahtu-
4977: luomistauti maassamme suurim1n.at talou· nut. Valitettavasti varoja tatkoitukseen ei
4978: delliset tappiot. Varsinkin sotavuodet pa· ole kuitenkaan enää myönnetty, minkii.
4979: kollisine karjansiirtoineen olivat omansa vuoksi teurastU'ksia on voitu suorittaa vain
4980: edistämään tämän taudin levenemistä. erittäin rajoitetussa määrässä. Kuluvan
4981: Niinpä vuoden 1944 lopussa luomatautisia vuoden ai'kana tuskin saadaankaan enää
4982: karjoja oli kokonaista 2,660. Tilanne to- Iuomatautisten karjojen määrää supistu~
4983: dettiin tällöin siiksi vakavaksi, että muiden maan, vaan päinvastoin näyttää uusien
4984: torjuntatoimenpiteiden lisäksi katsottiin taudintapausten lU'ku olevan lisi.Uintymä~8ä.
4985: välttämättömäksi Iuomatautisten eläinten Kun lähtökohta taistelulle 'luomilitautia
4986: poistaminen laajemmassa mitassa kuin ai- vastaan on nyt joka tapauksessa paljon
4987: kaisemmin oli ollut asianlaita. Tarkoituk- edullisempi kuin v. 1945, katsovat eläill·
4988: seen myönnettiin v. 1945 lisämenoarviossa lääkintöviranomaiset mahdolliseksi vapau-
4989: 30,000,000 mk, seuraavana vuonna tua taudista kokonaan suhteellisen lyhyessä
4990: 12,000;000 :mk ja vuoden 1947 varsinai- ajassa, ehkä. viidessä vuodessa, jos vuosit.
4991: sessa tulo- ja menoarviossa 5,000,000 mk. tain voitaisiin käyttää tal'lkoitukseen
4992: Näiden määrärahojen turvin suoritetuilla 10;000,000 markkaa. Buo:rnioon ottaen luö-
4993: saastutettujen eläinten teurastuksilla pääs- mataudin aih~uttamat iuuret taloud(llliset
4994: tiinkin erinomaisiin tuloksiin. Taudin leve- vahingot ovat taudin hävittämiseen tarvit~
4995: nemistä ei saatu vain pysähtymään, vaan tavat varat erittäin vähäiset. Jos tauti saa-
4996: lisäksi suuresti rajoitetuksi, kuten seuraa- taisiin nyt lyhyessä ajassa kokonaan hävi-
4997: vat luvut osoittavat. tetyksi, mertkitsisi se valtiontaloudellekin
4998: Luomistautisla seuraavina vuosin& hrunnattavaa säästöä,
4999: Vuosi karjoja vuoden
5000: lopussa
5001: puhumattakaan siitä edusta, mitä se mer-
5002: 2,660
5003: kitsisi maamme karjataloudelle.
5004: 1944 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
5005: 1945 1,916
5006: 1,516 kunnioittaen,
5007: 1946
5008: 1947 946 että Eduskunta ottaisi vuoden
5009: 1948 627 1951 tulo- ja menoarvion 11 Pl.
5010: 1949 418 XII: 5 momentille 10,000,000 mark-
5011: kaa käytettäväksi luomataudin vas-
5012: Jatkamalla saastutettujen eläinten teu- tustamiseen.
5013: rastamista olisi todennäköisesti voitu lroko
5014: maa vapauttaa suhteellisen lyhyessä ajassa
5015: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
5016:
5017: L. 0. Hirvensalo. Eino Kujanpää. Verner Korsbäck.
5018: Onni Hiltunen. Heikki Ala-M'åyry Oiva Turunen.
5019: Valfrid Eskola.
5020: 846
5021:
5022: IV,192. - Fin. mot. N:o 108.
5023:
5024:
5025:
5026:
5027: Rosenberg m.fl.: Angående anvisande av anslag för ut-
5028: givande av understöd åt yrkesfiskare, vilkas fiskebåtar
5029: eller storbragder gått förlorade.
5030:
5031:
5032: T i 11 R i k s d a g e n.
5033:
5034: Den ekonomiska · ställning, i viiken medel utgörande bidrag åt fiskare, som
5035: fiskeriets utövare i vårt land befinna sig, oförskyllt förlorat sina fiskeredskap. 1 vårt
5036: har med varje år som gått, blivit allt tröst- land skulle ett liknande stöd från statsmak-
5037: lösare. Utgifterna har stadigt ö'kat, medan tens sida vara ägnat att tili en viss grad
5038: inkomsterna stampat på stället. Någon som skapa trygghet för fiskeutövarna i deras
5039: helst säkerhet i det riskfyllda arbetet finnes farofyllda arbete.
5040: inte. Med stöd av det som ovan anförts före-
5041: Det hårdaste slag som kan drabba en slås härmed,
5042: yrkesfiskare är då hans arbetsredskap -
5043: båtar oeh bragder - genom natur- eller att Riksdagen i statsförslaget för
5044: annan katastrf går förlorade. Och detta år 1951 under 11 Ht. XV kap. som
5045: sker årligen mångenstädes vid våra långa ett nytt mom. måtte upptaga ett
5046: kuster. 1 de flesta fall är dessa redskap förslagsanslag på 1,000,000 mark att
5047: oförsäkrade. Med tanke på att statsmakten utdelas som understöd åt yrkes-
5048: årligen heviljar statsanslag åt jordbruket fiskare, m'lkas fiskebåtar eller stor-
5049: för frost- och andra skador, vore det natur- bragder oförskyllt, genom natur-
5050: ligt att också fisket tilldelades liknande eller annan katastrof gått förlorade.
5051: anslag. 1 Sverge t. ex. anslås årligen stats-
5052: Helsingfors den 12 september 1950.
5053:
5054: G. Rosenberg. E. Hietanen.
5055: E. Roine. Albin Wickman.
5056: M. Järvinen. A. Wirtanen.
5057: Mauri Ryömä. Verner Korsbäck.
5058: 847
5059:
5060: IV,1112. - Rah. al. N:o 108. Suomennos.
5061:
5062:
5063:
5064:
5065: Rosenberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustusten
5066: antamiseksi ammattikalastajille menetetyistä kalastus-
5067: veneistä tai pyydyksistä.
5068:
5069:
5070: Eduskunnalle.
5071:
5072: Se taloudellinen asema, jossa kalastuksen vuosittain valtion varoja avustuksiksi ka-
5073: harjoittajat meidän maassamme ovat, on lastajille, jotka ilman omaa syytään ovat
5074: jokaisena kuluneena vuotena käynyt yhä menettäneet kalastusvälineensä. Meidän
5075: toivottomammaksi. Menot ovat alituisesti maassamme olisi samanlainen valtion ta-
5076: lisääntyneet, kun taas tulot ovat polkeneet holta tuleva tuki omansa suomaan jossain
5077: paikallaan. Minkäänlaista varmuutta ei ole määrässä turvallisuutta kalastuksen harjoit-
5078: tässä vaarojen täyttämässä työssä. tajille heidän vaaroja täynnä olevassa työs-
5079: Kovin isku, joka voi kohdata ammatti- sään.
5080: kalastajaa, sattuu silloin, kun hän luonnon Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
5081: aiheuttaman tai muun onnettomuuden joh-
5082: dosta menettää työvälineensä - veneensä että Eduskunta ottaisi vuoden
5083: ja pyydyksensä. Ja näin käy vuosittain 1951 tulo- ja menoarvioon 11. Pl.
5084: monin paikoin pitkillä rannikoillamme. XXV lukuun uutena momenttina
5085: Useimmissa tapauksissa nämä välineet ovat 1,000,000 markan arviomäärärahan
5086: vakuuttamattomia. Kun ajatellaan, että jaettavaksi avustuksina ammattika-
5087: valtio vuosittain myöntää määrärahoja lastajille, jotka ilman omaa syytään
5088: maanviljelykselle hallan aiheuttamista ja luonnon aiheuttaman taikka jonkin
5089: muista vahingoista, olisi luonnollista, että muun onnettomuuden johdosta ovat
5090: myös kalastukselle jaettaisiin samanlaisia menettäneet kalastusveneensä taikka
5091: määrärahoja. Ruotsissa esim. myönnetään suurpyydyksensä.
5092: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
5093:
5094: G. Rosenberg. E. Hietanen.
5095: E. Roine. Albin Wickman.
5096: M. Järvinen. A. Virtanen.
5097: Mauri Ryöm.ä. Verner Korsbäck.
5098:
5099:
5100:
5101:
5102: 14
5103: 848
5104:
5105: lV,1'93, - Ra.h. al. N:o 109.
5106:
5107:
5108:
5109: Ryhtä. y. m. : Korotetun määrärahan osoittamisesta Pohjois-
5110: Su~n ja itäisen rajaseudun maatalouskirjanpitotoi-
5111: minnan tehostamiseksi.
5112:
5113:
5114: E d u s k u n n a ll e.
5115: On yleisesti tunnettua, että maatalouskir- ran, Kajaanin maalllviljelysseuran, Perä-
5116: janpitotoiminta ei ole riittävän laajaa ja Pohjolan maanviljelysseuran ja Lapin maa-
5117: tästä syystä asiantila on ollut epätyydyt- talousseuran alueet yhteensä. käsittää 77
5118: tävä jo maatalouden verotustakin silmällä- kuntaa, mitkä kunnat lisäksi ovat -valta-
5119: pitäen, puhumattakaan siitä, ettei hinta- ja kunnan laajimmat, ja n. 220,000 hehtaaria
5120: maatalouspolitiikkaa varten yleensä ole peltoa. Tällä alueella oli tilivuonna 1/1'
5121: saatu riittävän edustavia liiketilastollisia 1949-30/6 1950 käynnissä yhteensä 77 kir-
5122: tietoja maataloudesta. jatllpitoa, jakautuen hyvin epätasaisesti,
5123: Esitetyistä syistä valtioneuvosto eduskun- pääasiassa mainitun alueen eteläosaan. Neu-
5124: nan toivomuksesta asetti maaliskuun 18 päi- vonnallisistakin syistä on saootulla alueella
5125: vänä 1948 toimikunnan harkitsemaan niitä saatava kirjanpitotoiminta tarkoitustaan
5126: toimell[liteitä, joiden avulla maatalouden vastaavaksi ja tällöin on pyrittävä ensi
5127: kannattavuustutkimus saataisiin nykyistä vuonna vähintään 200 kirjanpitoviljelmään.
5128: tehokkaammaksi ja tarkoituksenmukaisem- Yleensäkin pienmaatalouden harjoittajien
5129: maksi. Mainittu toimikunta sai keväällä saaminen mukaan kirjanpitotoimintall:h
5130: 1949 työnsä valmii!ksi ja ehdotti kirj~ito tuottaa huomattavia vaikeuksia. Mutta
5131: tilojen luvun lisäämistä lähivuosien aikana pienviljelijän myönteistä suhtauturmista tä-
5132: kaikkiaan 6,000 viljelmään, joista pääosa hän työhön ·on omiaan edistämään sopivasti
5133: pienviljelmiä. Näin laajan kirjanpitotoi- annettu tunnustus kunnollisesti suoritetusta
5134: minnan rahoittaminen tulisi toimikunnan kirjan,pitotyöstli.. Tässä tarkoitukse.sSa on-
5135: laskelmien mukaan silloiset olosuhteet huo- kin kirjanpitotoiminnassa pyritty erikoisesti
5136: mioon ottaen vaatimaan varoja vUosittain pienviljelijöitä palkitsemaan palkintoesi-
5137: n. 40 milj. markkaa. Hallituksen esityksessä neillä tai rahrupalkinn()illa, ja kokemukset
5138: ensivuoden tulo- ja menoarvioksi on tarkoi- näistä toimenpiteistä ovat olleet yksinomaan
5139: tukseen ehdotettu 5,176,400 markkaa. myönteiset. Ensivuoden menoarviossa on
5140: Kun otetaan huomioon, että eduskunnan tähän tarkoitukseen esitetty kuitenkin vain
5141: käsiteltävänä on hallituksen esitys laiksi 400,000 markkaa.
5142: maataloustuotannon kannattavuuden tur- Edellä esitettyyn ja maatalouskirjanpito-
5143: vaamisesta, jonka vaatimat toimenpiteet toiminnan tarkoituksenmukaista kehittä-
5144: edellyttävät luotettavia ja yksityiskohtaisia mistä silmälläpitäen ehdotamme,
5145: tietoja maatalousliikkeen taloudellisista
5146: edellytyksistä eri olosuhteissa, tulee varmo- että Eduskunta nimenomaan Poh-
5147: jen liiketaloudellisten tietojen saaminen jois-Suomen ja itäisen rajaseudun
5148: maataloudesta entistä tärkeämmäksi. Suu- maatalouskirjanpitotoiminnan tehos-
5149: rimmat vaikeudet kirjanpitotoiminnan laa- tamiseksi ottaisi vuoden 1951 tulo- ja
5150: jentamisen tiellä ovat esiintyneet Pohjois- menoarvioon 11 Pl. XV luvun 15 mo-
5151: Suomessa ja raja-seuduilla. Neljän yleis- mentille 1,400,000 markan lisäyksen
5152: neuvontajärjestön, Oulun läänin talousseu- hallituksen esittämään määrään.
5153: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
5154: - ;
5155: Nillo Ryhtä. Eino Laitinen. Johannes Virolainen.
5156: Janne Koivuranta. Väinö Rankila.. Eino Rytinki.
5157: Atte Pakka.nen. J. E. Lampin~. Yrjö Saari.
5158: 849
5159:
5160: IV,.t ••· - Rab.. al. lf :o 119.
5161:
5162:
5163: Linna. y, DL: M(jjj,riirskwn oSf)ittsmis~ts puutt.WhaMUV(m*
5164: nan yhtfistoimi.k'tllntUJ~~t, ty;;tä varten.
5165:
5166: Eduskunnalle.
5167:
5168: Eduskunnan esityksestä eroitettiin vuo- Kasvinsuojelun neuvonnan on katsottu
5169: den 1950 maatalousmiljardista 6,700,000 vaativan osakseen voimakasta huomiota.
5170: markkaa käytettäväksi puutarhanviljelyn, Onhan tämä ehkä puutarhanviljelyn vai-
5171: lähinnä pienviljelmien ja uusien tilojen keimmin hallittava ala ja se vaatii nopeasti
5172: puutarhanhoidon neuvonnan lisäämiseen ja kehittyvänä tieteenä konsulenteilta ja neu-
5173: tehostamiseen. Myönnetyn määrärahan käy- vojilta vaipasta perehtyneisyyttä sen eri-
5174: töstä laadittiin suunnitelma, jonka maata- koiskysymyksiin. Toisaalta tarkoituksen-
5175: lousministeriö hyväksyi puutarhaneuvontaa mukaisilla kasvinsuojelutoimenpiteillä voi-
5176: harjoittavien järjestöjen ehdotuksesta. Mai- daan vuosittain pelastaa huomattava osa
5177: nitut järjestöt, Hedelmäviljelijäin yhdistys, sadosta. Yhteistoimikunnalla on ollut edel-
5178: Maatalouskerholiitto, Maatalousnaiset, Maa- lisen johdosta palkattuna oma pätevän kou-
5179: talousseurojen Keskusliitto, Marttaliitto, lutuksen saanut kasvinsuojelukonsulentti,
5180: Pienviljelijäin Keskusliitto, Pienviljelijäin joka toimii Maatalouskoelaitoksen kasvi-
5181: Liitto, Puutarhaviljelijäin Liitto, Suomen tauti- ja tuhoeläinosastojen valvonnan alai-
5182: Pienviljelijäin Liitto, Svenska Lantbruks- sena ja niiden laatimien suunnitelmien mu-
5183: sällskapens i Finland Förbund ja Svenska kaan.
5184: Trädgårdssäliskapens i Finland Förbund Edelleen ovat konsulentit ja neuvojat
5185: muodostivat suunnitelmaa toteuttamaan ja käyneet 2,000 kodissa antamassa puutarha-
5186: toimintaa valvomaan elimen, Puutarhaneu- tuotteiden käytön neuvontaa kotitaloudessa
5187: vonnan yhteistoimikunnan, johon lisä:ksi keräten samalla arvokasta ja perustavaa
5188: kuuluu asiantuntijajäseniä Maatalouskoe- laatua olevaa ruokataloustilastoa.
5189: laitoksesta. Puutarhaviljelijäin Liitto mää- Pyrittäessä voimakkaasti lisäämään pien-
5190: rättiin olemaan eri järjestöjen yhdyssiteenä viljelysten mahdollisuuksia puutarhatuotan-
5191: ja toiminnan keskuksena. toon, on vaara tarjolla, että suunnittele-
5192: Toimintasuunnitelma tähtää yhtenäisen mattomalla toiminnalla joudutaan ennen
5193: ja pätevän neuvontaohjelman aikaansaami- pitkää sekasortoon. Tällaisen tilanteen
5194: seksi puutarhaneuvontaa harjoittaville jär- välttämiseksi on Puutarhaneuvonnan yh-
5195: jestöille. Huomattava osa toiminnasta koh- teistoimikunta alkanut laatia koko maata
5196: distuu sen vuoksi konsulenttien ja neuvo- varten tuotantosuunnitelmaa, jossa toisaalta
5197: jien valmentamiseen monipuolisen kurssi- otetaan huomioon eri kasvien ja lajikkeiden
5198: toiminnan avulla. Erilaisia valmennuskurs- menestyminen eri olosuhteissa ja toisaalta
5199: seja on tähän asti maaliskuun puolivälin niistä saatavien tuotteiden kotikäyttö ja
5200: jälkeen järjestetty, niihin luettuina par'ai- muut menekkimahdollisuudet. Kysymyksen
5201: kaa käynnissä olevat puutarhan suunnit- nopea ja asiantuntevasti laadittu selvittely
5202: telu- ja perustamiskurssit, yhteensä 50 kpl kiinnostaa kaikkia maatalousjärjestöjä, sillä
5203: osanottajamäärän ollessa 898 konsulenttia pätevästi laadittuna tällainen ohjelma muo-
5204: ja neuvojaa. Myös julkaisutoiminta on sa- dostaa kaiken puutarhatuotantoa käsittävän
5205: masta syystä merkittävällä sijalla ja jo al- ja sitä ohjaavan toiminnan perustan.
5206: kuvuoden aikana on julkaistu kaksi opasta, Määrärahan käyttösuunnitelmassa on va-
5207: toinen kasvinsuojelua ja toinen maalaisko- rattu huomattava osa siitä jaettavaksi suo-
5208: din puutarhan suunnittelua ja perusta- raan eri järjestöille puutarha-alan konsu-
5209: mista koskeva, joista edellistä on jaettu lenttien ja neuvojien palkkaukseen ja hei-
5210: 18,000 kpl ja jälkimmäistä 10,000 kpl. dän matka- ja päivärahoikseen, siis varsi-
5211: Edellisten lisäksi ovat teon alla 60,000 naisen kenttätyön rahoittamiseksi.
5212: kpl: een painoksena leviävä lentolehtinen ja Edellä kuvatulla tavalla käytettävä puu-
5213: ruotsinkielinen kasvinsuojeluopas. tarhaneuvonnan määräraha on omiaan kes-
5214: 850 IV,194. - Puutarhaneuvonta.
5215:
5216: kittämään neuvontatyön juuri niihin seik- Puutarhaviljely kehittyy ja laajenee
5217: koihin ja kohteisiin, jotka yksityisten vil- vuosi vuodelta. Sen merkityksen kasvua on
5218: jelijöiden ja heidän puutarhatuotantonsa lisännyt ratkaisevasti maatalousyksiköitten
5219: kannalta ovat tarkoituksenmukaisia ja kul- viljelysalojen jatkuva pienentyminen. Kym-
5220: loinkin ajankohtaisia. Tähän asti saadut menet tuhannet pienviljelykset ovat olleet
5221: kokemukset osoittavat, että Puutarhaneu- pakoitettuja turvautumaan puutarhatuo-
5222: vonnan yhteistoimikunnan työllä on täydet tantoon riippumatta siitä, onko niiden hal-
5223: mahdollisuudet edelleen kehitettynä ohjata tijoilla siihen riittävästi ammattipätevyyttä
5224: vihannes-, marja- ja hedelmänviljelyä sekä vai eikö. Tällainen puutarhanviljelyn voi-
5225: yleensä puutarhaneuvontaa vankalle ja mistuva kehitys asettaa sekä yksityisille vil-
5226: määräsuuntaiselle pohjalle. jelijöille että ennenkaikkea neuvontajärjes-
5227: Kuluvan vuoden kokemusten perusteella töille yhä kasvavia velvollisuuksia. Kuten
5228: on vuoden 1951 toiminnasta laadittu seu- tunnettua puutarhaneuvontaa varten myön-
5229: raava kustannuserittely: netyt määrärahat ovat olleet tähän saakka
5230: aivan riittämättömät samaan aikaan, kun
5231: Kasvinsuojelukonsulentin tämän alan taloudellinen merkitys ja sitä
5232: palkka, matkakulut ja päi- käsittävät tehtävät ovat yhä lisääntyneet ja
5233: värahat ............... . 900,000:- monipuolistuneet.
5234: Toiminnanjohtajan palkka . 600,000:- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
5235: Toimistoapulainen, toimisto- kunnioittaen,
5236: kulut ja työvaliokunnan
5237: kokoukset ............. . 800,000:- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
5238: Kurssit konsulenteille ja neu- tulo- ja menoarvioon eri neuvonta-
5239: vojille ................ . 2,000,000: - järjestöille puutarhanhoidon edistä-
5240: Julkaisutoiminta ......... . 1,000,000: - miseksi varattavien mää1·ärahojen li-
5241: Kenttätyö järjestöjen väli- säksi erillisen 10 miljoonan markan
5242: tyksellä ............... . 4,700,000:- määrärahan käytettäväksi Puutarha-
5243: neuvonnan yhteistoimikunnan työn
5244: Yhteensä mk 10,000,000:- jatkamiseksi ja kehittämiseksi.
5245: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
5246:
5247: Jalmari Linna. Meeri Kalavainen.
5248: Arno Tuurna. G. Henriksson.
5249: Eino Raunio. L. 0. Hirvensalo.
5250: J. E. Lampinen. Heikki Simonen.
5251: Viljami Kalliokoski. Samuli Simula.
5252: Juhani Leppälä. Matti Miikki.
5253: Helena Virkki. Valfrid Eskola.
5254: Jalmari Pusa. Yrjö Helenius.
5255: Irma Hamara. Kalle Jokinen.
5256: E. Pusa. Martti Leskinen.
5257: T. Leivo-Larsson. Elli Nurminen.
5258: Pekka Kiiski. Kerttu Saalasti.
5259: Kalle Kauhanen. J. Pyy.
5260: 851
5261:
5262: 1V,a5. - Rah. aJ. N:o 111.
5263:
5264:
5265:
5266:
5267: Hirvensalo y. m. : Korotetun määrärahan osoittamisesta
5268: maa-, metsä- ja kotitalouden edistämistyötä suorittavien
5269: neuvontajärjestöjen valtionavustuksiin.
5270:
5271:
5272: E d u s k u n n a 11 e.
5273:
5274: Valtion viran ja toimen haltijain palkat kun samanaikaisesti kaikki kustannukset
5275: ovat kuluvan vuoden 'aikana nousseet kes- ovat nousseet, mm. posti- ja puhelinmaksut
5276: kim._ 45 %, kuten tulo- ja menoarvioesityk- n. 33 %, mutta vastaavia lisäyksiä valtion-
5277: sen perusteluissakin todetaan. Yhdennen- apuihin ei ole esitetty. Samoin on valtion
5278: toista pääluokan XII, XIII, XV ja XVIII matkustussäännön muuttaminen lisännyt
5279: lukujen eri momenteilla on kuluvalle vuo- järjestöjen matkakuluja voimakkaasti. Sitä
5280: delle myönnetty valtionapua eri maa-, välttämättömämpää on, että palkkaukseen
5281: metsä- ja kotitaloudellisille neuvontajärjes- käytettävän valtionavun osalta valtionapua
5282: töille 503;675,800 markkaa, josta määrä- lisätään 45 %, jotta toimihenkilöiden pal-
5283: rahasta menee palkkoihin 410,552,400 kat voidaan siltä osalta hoitaa tyydyttä-
5284: markkaa vuoden alussa voimassa olleen västi. Sittenkin p. o. järjestöjen suorittama
5285: palkkatason mukaan laskien. Valtionavusta neuvontatyö tulee valtiolle suoritetun työn
5286: palkkaukseen käytettäväitä osalta on esi- laajuuteen nähden varsin huokeaksi, sillä
5287: tyksessä varattu palkkojen korotukseen järjestöt hankkivat itse huomattavan mää-
5288: vain 94,991,200 markkaa eli vain n. 23 % rän varoja. Esim. kuluvan vuoden palk-
5289: palkkaukseen käytetyn valtionavun osalta kausmenot alkuvuoden palkkatason mukaan
5290: ja vain 17.6% järjestöjen kokonaispalkka- laskettuina ovat 539,067,900 markkaa ja
5291: menoista. Tämän lisämäärärahan turvin matkakustannukset 115,200,000 markkaa,
5292: eivät järjestöt voi mitenkään suorittaa toi- eli yhteensä 651,267,900, kun valtionapu on
5293: mihenkilöilleen vastaavaa korotusta kuin yhteensä 503,675,800 markkaa, josta palk-
5294: valtion virkamiehille on suoritettu, mikä on koihin menee 410,552,400 markkaa, kuten
5295: välttämätöntä, koska järjestöt ovat tähän edellä on mainittu. Järjestöjen omia tuloja
5296: saakkakin pyrkineet seuraamaan toimihen- on siis käytetty n. 150 milj. markkaa palk-
5297: kilöittensä palkkauksessa valtion virkamies- ka- ja matkakuluihin, minkä lisäksi tulevat
5298: ten vastaavaa palkkatasoa. Ei myöskään vielä huomattavat toimisto- y m. menot.
5299: voida ajatella, että n. 3,500 nousevan toi- Näitä määrärahoja arvosteltaessa on li-
5300: mihenkilöryhmän palkkataso voitaisiin jät- säksi otettava huomioon, että valtiovalta
5301: tää huomattavasti jälkeen yleisestä palkka- antaa järjestöjen suoritettavaksi moninaisia
5302: tasosta. Huomattavaan toimihenkilöitten tehtäviä, joitten hoitaminen vaatii myös
5303: luvan vähentämiseen ei myöskään voida kustannuksia. Esim. v. 1949 laativat yleis-
5304: mennä toiminnan siitä vakavasti kärsi- neuvontajärjestöt 54,137 uudisraivauspalk-
5305: mättä. Sitäpaitsi toimihenkilöiden vähentä- kiota hakeneelle viljelijälle raivaussuunni-
5306: minen on pakko kohdistaa ensisijaisesti telmat. Viljelijältä perittävä toimitusmaksu
5307: järjestöjen omilla varoilla palkkaamiin toi- on vahvistettu 300 markaksi. Tämä summa
5308: mihenkilöihin. Itsehankkimiaan varoja jär- ei mitenkään riitä peittämään edes kenttä-
5309: jestöt käyttävät kuluvana vuotena palk- työn palkka- ja matkakustannuksia puhu-
5310: kaukseen 128.5 milj. markkaa, miltä osalta mattakaan toimistotyöstä postimaksu- y. m.
5311: palkkojen korotukset tekevät 57.7 milj. kuluineen. Muista valtion antamista teh-
5312: markkaa. On ilmeistä, että omien tulojen tävistä voidaan edelleen mainita maata-
5313: nopeaan lisäämiseen eri järjestöillä vastaa- loustilaston keruu, paikalliskokeiden hoita-
5314: vassa· määrin ei ole mitään mahdollisuuksia, minen, maatalouskirjanpitotoiminta,. metsä-
5315: 8&2 IV,195. -Maa-, metsä- ja kotitulous.
5316:
5317: verotuksessa tarvittavien hintatietojen han- 3. Karjatålouden edistäminen. Tål'lroi-
5318: kinta y. m., joihin joudutaan käyttämään tukseen v. 1950 myönnetystä 20,623,400
5319: varsinaisia neuvontamäärärahoja. markan valtionavusta menee palkkoihin
5320: Nykyisenä aikana on pidettävä tärkeänä 13,239,440 markkaa, miltä osalta ehdote-
5321: kaiken tuotannollisen toiminnan tukemista. taan lisäystä 1,875,300 mk. Momentin lop-
5322: Järjestöt, joitten valtionavusta tässä on pusumma on 26,581,100 mk.
5323: kysymys, . ovat viim.e vuosien tehokkaalla 4. Puutarhanhoidon edistäminen. Tar-
5324: toiminnallaan vaikuttaneet hyvin merkittä- koitukseen v. 1950 myönnetystä 2,242,900
5325: västi kotimaisen 'tuotannon voimakkaaseen markan valtionavusta menee palkkoihin
5326: nousuun. Sen merkitys ei ole tuntunut vain 2,2S2,900 markkaa, miltä osalta ehdotetaan
5327: huoltotilanteen ratkaisevana paranemisena, lisäystä 675,200 mk. Momentin loppu-
5328: vaan se on samalla vapauttanut elintarvik- summa on 3,247,700 mk.
5329: keiden tuonnista huomattavan määrän va- 5. Suomen Suoviljelysyhdistys. Yhdis-
5330: luuttaa muun välttämättömän tuonnin ra- tyksen toiminnan edistämiseksi v. 1950
5331: hoittamiseen. myönnetystä 2,067,800 markan vaJtion-
5332: Sen valtionavun lisän, mikä kysymyk- avusta menee palkkoihin 1,620,000 mk,
5333: sessäoleville neuvontajärjestöille olisi m.yön- minkä osalta ehdotetaan lisäystä 525,500
5334: nettävä palkkojen nousun vuoksi palkkauk- mk. Momentin loppusumma on 2;796,800
5335: siin käytetyn valtionavun osalta, tulisi siis mk. .
5336: olla 89,698,600 markan suuruinen ja jakau- 6. Kotitalouden edistäminen. Tarkoituk-
5337: tuisi se 11 pääluokan eri lukujen ja mo- seen v. 1950 myönnetystä 26,383,800 mar-
5338: menttien kesk~ seuraavasti: kan. valtiEmavusta menee palkkoihin
5339: 25,346,640 mk, minkä osalta ehdotetaan li-
5340: säystä 6,705,700 mk. Momentin loppu-
5341: XII. Bevostalous. summa on 37,790,800 mk.
5342: 10. Hevostalouden edistäminen. Määrä- 7. Pellervo-Seura. Pellervo-Seuran toi-
5343: raha v. 1S50 3,507,000 markkaa menee ko- :rninnan edistämiseksi v. 1950 myönnetty
5344: konaan palkkoihin, ehdotetaan lisäystä valtionapu 1,718,000 markkaa menee koko-
5345: 1,298,200 mk. Momentin loppusumma on naan palkkoihin. ]Jhdotetaan lisäystä
5346: 5,458,100 mk. 318,900 mk. Mom.entin loppusununa on
5347: 2,491,100 mlt.
5348: 8. Karjanjalostuayhdistykset. V. 1950
5349: xrn. Kaiasttis. myönnetty valtionavustus 18,070,000 mark-
5350: 3. Kalastuselinkeinon keoottaminen. Ka- kaa menee kokonaan palkkoihin. Ehdote-
5351: lastnseliJikein:on kohottamiseksi v. 1950 taan lisäys1!ä 5,437,900 mk. Momentin lop-
5352: myoonetyn 7,019,000 markan va.Itionavtt&ta pusumma on 27.368,500 mk.
5353: nume& palkblih!D 5,556,55B mk, :miltä osalta 9. Meije:ritoi.mimum edistämin~n. Taz-
5354: ebdotet&&n lisäystä 1,055,500 mk. 1\lo:rnentm koitukseen v. 1950 :m.yoon.~ty ~00,000
5355: loppUsumma on 12,"105,200 mk. mar.kan valtioapu menee kokonaan palk-
5356: koihin. Ehdotetaan lisäystä 868,500 mk.
5357: ll&mentm l&ppusnnnna 3,863i400 mk.
5358: XV. Maatalouden tukeminen. 1~. Siamhoidon &dissåmmeD. Tarlutitok-
5359: 1. :MsataloudeUis:am seuram yl~ kvs- seen 1'. 1950 myOOnetystä. 4,003,700 mar-
5360: tan:nukset. 'l'arlooitakseM v. ~ m)l{mM- kan valtion· a vasta mene& pa.].kfiihin
5361: tya 1S.,.M2,!9()0.! 1na:rkan vaJtmu~WUSta mmee 2,733,700 mk,. miltä osalta ehdotetaan. 1i-
5362: palkk:&tlint- 13;0'ro1000 111~11:!aä;- mmlfä säy,sfiä 812,600 mk. MWl.entin la.PJiuSilfm'fta
5363: osalta e~taan · :fuli'st& 2!,51$,300 Dil. on 6.,.2&3,900 mk.
5364: l\f~tm lep~ma, on 21,866,~ ntk; 11. Lam~hGid&» edistiminen. Tar-
5365: a. M~anvil~k8M jaw ida~~ :itJ- keitllkaeen v. 1000 ~&yäJtne.tystäi .~
5366: keHW!ftoiMiläu ~men~ ".rarkoltuk- markan valtiowwasta llltDl6e! palkbiWn
5367: seem v. lmiO myöWme~~ ~,462,-800 mat- 812,.400 mk, m.il:ti flilalta, ehdetetaa:a !iaäJ&tii
5368: kan ~1i0na~ ~• paltbillin 197,909 mk. lttlme:a.tm ~jJUSlml:IIJ6 oo
5369: 80,5M,21$ IBk, mi:diä: eBalta EiWeteta& li- 1,298;.900. mk;.
5370: ~ :t't,W,d 1111t lf~niitt loMm- »~ Sii:pikarj:an ja ~- atia-
5371: ~a,~-'J-.~å timinea. Tukoitalllseen v. Ja.50 •yiii:B'e-
5372: IV,'195. -Hirvensalo y. m.
5373:
5374: tystä 1,956,500 markan määrärahasta menee 25. Pientilöilla tapahtuva AIV·rehun
5375: palkkoihin 1,847,960 mk, miltä osalta eh- valmistuksen neuvonta. Tarkoitukseen on
5376: dotetaan lisäystä 414,500 mk. Momentin kuluvalle vuodelle myönnetty 20,888,500
5377: loppusumma on 2,788,100 mk. mk, mistä summasta menee 72 neuvojan
5378: 14. Salaojitusyhdistys. Salaojitusyhdis- palkkoihin 12,000,000 mk. Palkkojen koro-
5379: tykselle v. 1950 myönnetty valtionapu tukseen ei ole merkitty lisäystä ollenkaan.
5380: 2,250,000 markkaa menee k()konaan palk- Ottaen huomioon tällä toiminnalla saavu-
5381: koihin. Ehdotetaan lisäystä 601,200 mk. tettu AIV-rehun valmistuksen huomattava
5382: Momentin loppusumma on 3,262,500 mk. laajeneminen pientiloilla, ei ole tarkoituk-
5383: 16. Maatalouskerhotoiminta. Tarkoituk- senmukaista neuvontatyön supistaminen
5384: seen v. 1950 myönnetystä 41,675,000 mar• ensi vuotena. Palkkojen korotukseen ehdo-
5385: kan valtionavusta menee palkkoihin tetaan lisäystä 5,400,000 mk. Momentin
5386: ~,676.380 mk, miltä. osalta. ~hdotetaan li- loppusumma on 26,288,500 mk.
5387: säyst,ä 7,726,800 mk. Momentin loppu- 27. Kotimaisen siementuotanno.n edistä-
5388: summa on 59,979,400 mk. minen. Tarkoitukseen v. 1950 myönnetystä.
5389: 17. lA\iduntalouden kohottaminen. Tar- 3,877,700 markan valtionavusta menee
5390: koituksetln v. 1900 myönnetystä 4,128,400 pa.lkkoihin 2,§08,000 mk. miltä osalta eh-
5391: markan valtionavusta :w.enee palkkoihin dotetaan lisä-ystä 626,800 mk. Momentin
5392: 2,8ll,.:WQ mk, miltä osalta ehdotetaan li- lQppusUDUUa on 5)006,300, mk.
5393: säystä. 1~1"()00 mk. Momentin loppusumma
5394: on 5,240,500 mk.
5395: 18~ Kotitoolliauuden edistäminen. Tat- XVIII. Yksityismttltätlllous.
5396: kc.itukse.en. v. 1950 myönnetyn 7,495,000
5397: markan valtionapu menee kQkona.&n palk- 3. Yksityisinetsiitalouden edistäminen ja
5398: koihin. Ehdotetaa.n lisi.cystä 1,531,900 mk. valvonta. Tarkoitukseen v. 195G myönne-
5399: Momentin loppl;l.SUmma Qil 11,937,900 mk. tystä 172,830.000 markan valtionavusta
5400: 19. Maataioudellinen rajaseututoiminta. menee palkkoihin 119,620,179 mk,· miltä
5401: Tarkoitu~en v. 1950 myönnetystä osalta ehdotetaan lisäystä 22,425,000 mk.
5402: 23,124,000 :rn.a.rkan valtion,vusta menee Momentin lappusumma on 230,759,000 mk.
5403: palkkoihin 21,47&,000 mk, miltä. osalta eh- Edellä olevan perusteella ehdotetaan
5404: dotetaan lisiy~tä 4,071,300 mk. :Momentin kunnioittaen,
5405: loppusumma oo. 32,788,200 mk.
5406: 20. V alticmavut erinäisille. yhdistyksille. että Eduskunia. karaftaisi vuoden
5407: Tällä momentilla kuudell~ el'i maa- ja 19fi1 tula~ ja metu1aruiossa maa-,
5408: osuustoimimll!'ll~elle neuvootajärjestölle v. me.tsä.. ja kotitawufle• edistämis-
5409: 1950 myönn~t.ystä 30,997 ,20(}. markan val- työtä 8.'1/,0Tit.fa'tJiTJ~ ?tllämainituille
5410: tionavusta menee palkkoihin 29,136,590 'fl,ewvmttajiirjestö,:tTR. 'll'l.rinnettäväksi
5411: mk, miltä osalta ehdotetaan lisäystä ehdotetun määrärahan yhteensä
5412: 6,665.400 mk. Momentin. lopJ?usumma on 89,698,.600 markalla.
5413: 44,968,200 mk.
5414: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
5415:
5416: L. 0. llkv.ewala. A.tte. Pa.l$U.en.
5417: "frjö: lla.utala..
5418: Ja.lut.a.J:i--~
5419: Ma.ttti ~ Niilo ltyhtå.
5420: J. E. La.mpinen. .Juhani Leppälä.
5421: Viljami Kalliokoski Henrik :S:•Uber,_,
5422: Helena Virkki Heikki Simonen.
5423: E.. rw... BUi. ltlU'Dlinell.
5424: E"mo. l'a.\&v& A.b&Ji »raJUttt.
5425: Esa Hietanen. ltort B. Berner.
5426: Sa.muli Simul&. Onni Mannila..
5427: Eino Laitinen. J'. Koivisto.
5428: Irma B&mara. Kusti Eskola.
5429: 854
5430:
5431: IV,t'96. - Ra.h. al. N:o 112.
5432:
5433:
5434:
5435:
5436: Riihimäki y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
5437: avustukseksi Pienv~"ljelijäin Liitto r. y:lle.
5438:
5439:
5440: Eduskunnalle.
5441:
5442: Maamme vanhin pienviljelijäin järjestö dettyjä toimituksia ole läheskään voitu suo-
5443: - Pienviljelijäin Liitto r. y. - on jo torp- rittaa, vaikka liitto on omia tuloja hankki-
5444: pariajoista alkaen suunnannut toimintansa nut verrattain runsaasti.
5445: heikossa taloudellisessa asemassa olevan ja Kun lisäksi Pienviljelijäin Liiton tämän
5446: useinkin .syrjäseudulla asuvan pienviljelijä- vuoden määrärahat jaettiin tasan sen ja
5447: väestön keskuuteen, joka eniten neuvontaa Suomen Pienviljelijäin Liiton kesken, on
5448: ja tukea valtiovallan taholta kaipaa. Liiton Pienviljelijäin Liitto saatettu määrärahojen
5449: yleinen valtion apu järjestön suorittaman jaossa selvästi huononmpaan asemaan kuin
5450: työn laadun ja merkityksen huomioon ot- muut maatalouden yleisneuvontajärjestöt,
5451: taen on kuitenkin jäänyt vaatimattomaksi, sillä liiton jäsenistön neuvonnan tarve ei
5452: ja useiden erikoismäärärahojen jaossa, ku- vähentynyt, vaikka viime vuoden aikana
5453: ten esim. rajaseutumäärärahojen suhteen, eräs ryhmä siitä erosikin. Oheisista Pien-
5454: liitto on kokonaan syrjäytetty, joten neuvo- viljelijäin Liiton toimintaa koskevista tilas-
5455: javoimat ovat jääneet vähäisiksi eikä pyy- toista tämä käy selvästi ilmi.
5456: Vuosi 1948 Vuosi 1949
5457: J~sen?.~astojen l~ku .................... . 795 661
5458: Jasema yhteensa ..................... . 56,511 40,834
5459: Esiteimien luku ....................... . 2.779 2,415
5460: Kurssipäivien luku .................... . 1,841 1,649
5461: Osanottajia ........................... . 10,340 10,078
5462: Henkilökohtaista neuvontaa ............. . 18,044 20,293
5463: Uudisraivaussuunnitelmia ja tarkastuksia 5,935 6,520
5464: AIV-tornisuunnitelmia ................. . 645 672
5465: Maksettu uudisr. palkkiota milj. mk 294. 48.6
5466:
5467: Toimitusten luku kokonaisuudessaan on Edellä mainittuun viitaten ehdotamme
5468: siis vuonna 1949 ollut suurempi kuin kunnioittavasti,
5469: vuonna 1948. Mainittakoon lisäksi, että
5470: Suomen Pienviljelijäin Liitto ilmoittaa jä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
5471: sentensä luvun vounna. ;1.949 olleen 19,988, tulo- ja menoar.vioon 11 Pl. XV lu-
5472: joten määrärahan jakaminen tasan sen ja vun 20' momentin kohdalla Pienvil-
5473: Pienviljelijäin Liiton kesken ei ollut oikeu- jelijäin Liitto r. y:n määrärahoihin
5474: denmukaista. lisäystä 3,000,000 markkaa.
5475: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
5476:
5477: Arvo Riihimäki. Toivo Friman.
5478: M11rtti Leskinen. Emo Tainio.
5479: Antto Prunnila.
5480: 85o
5481:
5482: IV,197. - Ra.h. al. N:o 113.
5483:
5484:
5485:
5486:
5487: Koskin~n y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
5488: Suomen piem.n1jelijiiin liitolle kotitalousneuvojain paik-
5489: kaamista varten.
5490:
5491:
5492: E d u s kun n a ll e.
5493:
5494: Hallituksen esityksessä edus~nnalle val- sessa ollut kaksi kotitalousneuvojaa ja tänä
5495: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1951 ei vuonna käytetään heidän palkkaukseensa
5496: ole 11 PL XV, 6 momentilla, joka koskee 314,000 markkaa sekä matka- ja päiväraha-
5497: kotitalouden edistämiseen tarkoitettua mää- kuluihin 192,000 markkaa eli yhteensä
5498: rärahaa, otettu lainkaan huomioon Suomen 506,000 markkaa.
5499: Pienviljelijäin Liittoa. Siitä huolimatta, Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5500: että mainittu liitto ei kuluvana vuonnakaan
5501: ole saanut valtion avustusta e. m. tarkoituk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
5502: seen, niin oivaltaen kotitalousneuvontatyön tulo- ja menoarvioon 11 P L XV lu-
5503: tärkeyden maamme pienviljelijäin keskuu- vun 6 momentille 960,000 markkaa
5504: dessa, on Suomen Pienviljelijäin Liitto suo- käytettäväksi Suomen Pienviljelijäin
5505: rittanut sen perustamisesta saakka kotita- Liitolle kotitalousneuvojain palkkaa-
5506: lousneuvontatyötä omilla varoillaan. Koko miseen.
5507: kuluvan vuoden ajan on liiton palveluk-
5508: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
5509:
5510: Artturi Koskinen. Valfrid Eskola..
5511: Matti Lepistö.
5512:
5513:
5514:
5515:
5516: 15
5517: 856
5518:
5519: IV,t9s. - Ra.b.. al. N:o 114.
5520:
5521:
5522:
5523:
5524: Hirvensalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta eräitä laidun-
5525: kokeita ja -tutkimuksia varten.
5526:
5527:
5528: Ed u s kun n a 11 e.
5529:
5530: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarVIossa onko . meillä valittu pitkäaikaisten laidun-
5531: on myönnetty maatalouden koetoiminnan nurmien linja oikea vai olisiko laidunrehu
5532: keskusvaliokunnalle ( 11 Pl. XIV: 22, eri- tuotettava lyhytikäisillä laidunnurmilla. Jo
5533: koiskokeet ja tutkimukset) 700,000 mk Hel- tutkimuksia aloitettaessa on täytynyt olla
5534: singin yliopiston kanssa yhteistoiminnassa selvää, että tämän kysymyksen kokeelliseen
5535: suoritettavia laiduntutkimuksia varten. Sa- selvittelyyn täytyy kulua useita vuosia.
5536: moin maatalousmiljardista on varattu ku- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5537: luvaksi vuodeksi 1.5 milj. mk samoja tut-
5538: kimuksia varten. että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
5539: Näillä määrärahoilla on kuluvana vuonna tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIV: 22
5540: aloitettu laaja koetoiminta yliopiston Vii- momentin kohdalle 900,000 markkaa
5541: kin ja Malmin kartanon tiloilla, Jokioisten annettavaksi Maatalouden koetoimin-
5542: kartanoissa ja Mustialan emätilalla. Vii- nan keskusvaliokunnalle Helsingin
5543: kin koe esim. käsittää 40 ha salaojitettua yliopiston kanssa yhteistoiminnassa
5544: peltoa. suoritettavia laidunkokeita ja -tutki-
5545: Näillä kokeilla pyritään selvittämään, muksia varten.
5546: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
5547:
5548: L. 0. Hirvensalo. Martti Suntela.
5549: J. Koivisto.
5550: 857
5551:
5552: IV,1•99. - Rah. a!. N:o 115.
5553:
5554:
5555:
5556:
5557: Perkonoja y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
5558: avustuksiksi maatalouskoneiden hankkimiseksi pienm1-
5559: jelijäväestölle.
5560:
5561:
5562: E d u s kun n a 11 e.
5563:
5564: Valtion myöntämä tuki maataloutemme anomusten lukumäärä ovat lisääntyneet.
5565: koneellistamisen avustamiseksi on ollut hy- Ensi vuonna kysyntä mainitusta määrära-
5566: vin vähäistä. Paitsi sitä, että tarkoitukseen hasta lisääntyy senkin vuoksi, kun hallitus
5567: ei ole ollut riittävästi varoja, ovat avus- on poistanut talousarviosta 11 Pl. XVI lu-
5568: tukset olleet yksityistapauksissakin riittä- vun 21 momentin määrärahan 6 miljoonaa
5569: mättömät. A vustushan on voinut nousta markkaa, (,Avustukset maatalouskoneiden
5570: vain 25 %: iin, kuitenkin korkeintaan 75,000 hankkimiseksi maanhankintalain mukaan
5571: markkaan kutakin konetta kohden. Huo- asutettaville") viitaten nimenomaan pois-
5572: mioimalla koneiden nykyiset hinnat on tonsa perusteluissa siihen, että he ovat en-
5573: avustus todella ollut vähäistä. Avustus- sisijaisia saamaan avustuksia edellämaini-
5574: määrää olisikin huomattavasti korotettava, tusta 40 miljoonan markan määrärahasta.
5575: ainakin kalliimpien koneiden kohdalta 60- Jotta avustusmäärää voitaisiin korottaa
5576: 80 %: iin hankittavan koneen hinnasta. sekä kaikille tarvitsijoille myöntää avus-
5577: Tarkoitusta varten on talousarviossa ol- tukset, olisi tarkoitukseen varattava ny-
5578: lut jo useampana vuotena 40 miljoonaa kyistä suurempi määräraha.
5579: markkaa. Avustuksen hakijoita on kuiten- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen.
5580: kin ollut niin, että e. m. vuonna 1949 vain ehdotamme,
5581: 29% :lle hakijoista voitiin antaa avustus.
5582: Nyt ehdottaa hallitus kuitenkin vuoden että Eduskunta ottaisi vuoden
5583: 1951 talousarvioesityksessään mainittuun 1951 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
5584: tarkoitukseen vain tuon saman 40 miljoo- senä 11 Pl. XV luvun 22 momentille
5585: naa markkaa huomioimatta ollenkaan sitä, 60,000,000 markkaa avustuksiksi maa-
5586: että koneiden hinnat ovat jatkuvasti kohon- talouskoneiden hankkimiseksi pienvil-
5587: neet samalla kun niiden tarve ja avustus- jelijäväestölle.
5588: Helsinginssä 8 päivänä syyskuuta 1950.
5589:
5590: Mauri Perkonoja. Esa Hietanen.
5591: Eino Tainio. · Vilhelm Riihinen.
5592: Hugo Manninen. Arvo Riihimäki.
5593: Martti Leskinen. Antto Prunnila.
5594: Matti Meriläinen.
5595: 858
5596:
5597: IV,2oo. - Rah. al. N :o 116.
5598:
5599:
5600:
5601:
5602: Perkonoja y. m..: Korotetun määrärahan osoittamisesta
5603: avustuksiksi ja lainoiksi AIV-rehusäiliöiden rakentami-
5604: seksi pientiloille.
5605:
5606:
5607: E d u s k u n n a 11 e.
5608:
5609: AIV-rehun merkitys maamme karjatalou- tenkaan ole olleet riittäviä viemään toimin-
5610: dessa ja karjataloustuotannon kohottami- taa tarpeellisessa määrin eteenpäin. Pien-
5611: sessa on osoittautunut erikoisen huomion viljelijöille ei ole voitu valtiovallan taholta
5612: arvoiseksi. Isommilla viljelystiloilla, joilla luoda riittäviä mahdollisuuksia AIV-rehun
5613: on laajemmat mahdollisuudet AIV-rehlin valmistuksen kohottamiseksi. Valtion ta-
5614: valmistamiseen, on yleensä huomioitukin holta tähän tarkoitukseen !ainoiksi ja avus-
5615: AIV-rehun tärkeys karjan ruokinnassa ja tuksiksi myönnetyt määrärahat ovat yleensä
5616: niillä on jo varsin laajassa mittakaavassa olleet niin vähäisiä, etteivät ne ole riittä-
5617: AIV-rehusäiliöt ja -tornit olemassa. Mutta neet kuin pienelle murto-osalle anojista. Sa-
5618: pienviljelijätilat, joita maassamme on suu- moin ovat laina- ja avustusmäärät olleet
5619: rin osa kaikista tiloista, ovat jääneet yleensä riittämättömiä. Näistä seikoista
5620: AIV-rehun valmistuksessa ja hyväksikäy- johtuen ovatkin AIV-rehusäiliöt useilla vä-
5621: tössä pahasti jälkeen. Syy tähän asianti- hävaraisilla pientiloilla jääneet rakenta-
5622: laan ei käsittääksemme ole niinkään paljon matta.
5623: siinä, etteikö pienviljelijöidenkin piirissä Ottaen huomioon sen suuren hyödyn,
5624: ymmärrettäisi AIV-rehun merkitystä, vaan joka AIV-rehun käytön pientiloilla ylei-
5625: Biinä, että pienviljelijät eivät heikon talou- semmäksi saattamisella saadaan aikaan ei
5626: dellisen asemansa ja suhteellisen pienien yksin karjataloudellemme, vaan koko kan-
5627: heinänurmiensa vuoksi ole katsoneet voi- santaloudellemme, olisi valtiovallan taholta
5628: vansa ryhtyä lajemmassa määrin AIV-re- ryhdyttävä kiireellisesti sellaisiin toimenpi-
5629: husäiliöitä rakentamaan teisiin, että niillekin maanviljelijöille, jotka
5630: AIV-rehusäiliön edullisuus karjatalou- eivät ole voineet varojen puutteen takia
5631: delle varsinkin pientiloilla on kiistaton. ryhtyä AIV-rehua valmistamaan, luotaisii11
5632: Sen lisäksi, että rehun ravintoarvo säilyy mahdollisuudet korotettujen määrärahoje11
5633: n. 30 % suurempana kuin tavallista kui- ja lisättyjen lainojen sekä avustusten tur·
5634: vausmenetelmää käytettäessä, voidaan AIV- vin tällaiseen toimintaan ryhtymiselle.
5635: rehuksi valmistaa erilaisten juurikasvien Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5636: naatit, piennarheinät ym., jotka tavallisesti
5637: jäävät käyttämättä tai tulevat käytetyiksi että Eduskunta ottaisi vuoden 195j
5638: epätaloudellisesti. tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 1t
5639: Vaikka valtiovallan taholta onkin kiinni- miljoonan markan määrärahan AIV
5640: tetty huomiota AIV-rehun valmistuksen t•ehusäiliöiden pientiloille rakenta
5641: edistämiseen palkkaamalla neuvontakonsu- mista varten myönnettävien lainoje1
5642: lentteja ja jakamalla pieniä lainoja sekä ja avustusten korottamiseen.
5643: avustuksia, eivät nämä toimenpiteet. kui-
5644: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
5645:
5646: Mauri Perkonoja. Eino Tainio. Esa Hietanen.
5647: Arvo Riihimäki. Hugo Manninen. Vilhelm Riihinen.
5648: Antto Prunnila. ·Martti Leskinen. Matti Meriläinen.
5649: 859
5650:
5651: IV,zo1. - Rah. al. N:o 117.
5652:
5653:
5654:
5655:
5656: Riihinen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta väki-
5657: lannoitteide:n hintojen alentamista varten.
5658:
5659:
5660: E d u s k u n n a ll e.
5661:
5662: Hallitus on merkinnyt ensi vuoden tulo- v. 1947 on ollut. Tämä on sitäkin kohtuul-
5663: ja menoarvioon väkilannoitteiden hintojen lisempaa, kun rahanarvon muutokset ote-
5664: alentamisen momentille 730 miljoonan mar- taan huomioon.
5665: kan siirtomäärärahan. V. 1947 oli v.astaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5666: vaan tarkoitukseen lisämenoarviossa otettu
5667: 1,000,000,000 markkaa. Tämä määräraha että Eduskunta ottaisi vuoden
5668: osoittautui erittäin tarpeelliseksi. Ottaen 1951 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
5669: huomioon välkilannoitteiden suuren merki- XV: 31 momentille väkilannoittei-.
5670: tyksen maataloustuotannossa, on tarkoi- den hintojen alentamista varten
5671: tuksenmukaista, että tämä määräraha säi- 270,000,000 markan lisämäärärahan.
5672: lytetään ainakin samansuuruisena kuin se
5673: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
5674:
5675: Vilhelm Riihinen. Nestori Nurminen.
5676: Arvo Riihimäki. Antto Prunnila.
5677: Martti Leskinen. Mauri Perkonoja.
5678: Eino Roine. Matti Meriläinen.
5679: Eino Tainio.
5680: 860
5681:
5682: IV,2o2. - Ra.h. al. N:o 118.
5683:
5684:
5685:
5686:
5687: Luostarinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maatila-
5688: talouksien vesi- ja viemärijohtojen rakentamisen tuke-
5689: miseen.
5690:
5691:
5692: Eduskunnalle.
5693:
5694: Viittaamme lakialoitteeseen n: o 43 vuo- miljoonaa markkaa mainittuun tarkoituk-
5695: delta 1949 maatilatalouksien vesi- ja vie- seen.
5696: märijohtojen rakentamisen tukemisesta val- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoitta-
5697: tion varoilla. Valtion asettama kotitalou- neet kunnioittaen ehdottavat,
5698: den rationalisoimiskomitea on antanut val-
5699: tioneuvostolle mietintönsä jo viime keväänä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
5700: maatilatalouksien vesi- ja viemärijohtojen tulo- ja menoarvioon 75 miljoonan
5701: rakentamiseksi. Asian eteenpäin vieminen markan määrärahan maatilatalouk-
5702: edellyttää valtion varoja, joten ehdotamme sien vesi- ja viemärijohtojen raken-
5703: ensi vuoden talousarvioon merkittäväksi 75 tamisen tukemiseksi valtion varoilla.
5704: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
5705:
5706: Aino Luostarinen. Vieno Simonen.
5707: Kerttu Saalasti.
5708: 861
5709:
5710: IV,2os. - Ra.h. a.l. N :o 119.
5711:
5712:
5713:
5714:
5715: E. Nurminen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuk-
5716: siksi ja lainoiksi vesijohto- ja viemäritöiden alkuunsaat-
5717: tamiseksi maaseudulla.
5718:
5719:
5720: Eduskunnalle.
5721:
5722: Eduskunta myönsi kuluvan vuoden ta- tarkoitukseen osoittaa niin suurta maara-
5723: lousarvioon 25 miljoonan suuruisen määrä- rahaa kuin välttämätön tarve edellyttäisi.
5724: rahan käytettäväksi maaseudun vesi- ja Mutta että aikaisemmin myönnetyllä mää-
5725: viemärijohtotöiden alkuunsaattamiseksi lä- rärahalla olisi vastaavaa merkitystä, tulisi
5726: hinnä vähävaraisilla pienviljelysseuduilla. sitä ensi vuoden talousarviossa jonkin ver-
5727: Määräraha on kuitenkin siksi pieni, että ran lisätä, sillä käsityksemme mukaan ei
5728: sen jakaminen tuottaa vaikeuksia, koska asiaa voida kokonaan haudata. Vesijohto-
5729: tarve ylittää sen moninkertaisesti. ja viemäritöiden alkuunsaattamisella voisi
5730: Jälleen kuluneenkin kesän kokemukset jossakin kunnassa torjua myöskin ensi tal-
5731: antavat kuitenkin vakavan aiheen ryhtyä ven työttömyyttä, jonka torjuntaan valtion
5732: toimenpiteisiin maaseudun vedenhankinta- varoja kuitenkin on uhrattava. Vesijohto-
5733: olojen korjaamiseksi. Ankaran kuivuuden osuuskuntia on myöskin jo perustettu, jotka
5734: vuoksi kuivuivat myöskin kaivot laajoilla odottavat vain valtiovallan toimenpiteitä
5735: alueilla, vedenhankinta vaikeutui ja eten- asiassa.
5736: kin karjataloudessa jo maitoastioidenkin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
5737: käsittelyn vuoksi tarvitaan vettä runsaasti. nioittavasti,
5738: Veden laatuun ei tällöin voitu kiinnittää
5739: tarpeeksi huomiota, vaan oli turvauduttava että Eduskunta ottaisi vuoden
5740: huonoimpaankin vedenottopaikkaan. Myös- 1951 tulo- ja menoarvioon 50,000,000
5741: kin maassa sattuneet lavantautitapaukset markan määrärahan lainoiksi ja
5742: ovat lähtöisin ala-arvoisesta talousvedestä. avustuksiksi maaseudun vesijohto- ja
5743: Valtiotaloutemme ollessa tunnnetuissa viemäritöiden alkuunsaattamiseksi.
5744: vaikeuksissaan, ei näissä olosuhteissa· voida
5745: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
5746:
5747: Elli Nurminen. Irma Hamara.
5748: Martta Salmela-Järvinen. Helena Virkki.
5749: Kaisa Hiilelä. Meeri Kalavainen.
5750: Juho Kuittinen. T. Leivo-Larsson.
5751: H. Aattela. Tahvo Rönkkö.
5752: E. Pusa. Lauri Leppihalme.
5753: Armas Tolonen. Pekka Kiiski.
5754: Eino Laitinen. Laura Brander-Wallin.
5755: Rakel Jalas. Olavi Kajala..
5756: Jaakko Hakala. Heikki Simonen.
5757: 862
5758:
5759: IV,2o4. - Rah. al. N :o 120.
5760:
5761:
5762:
5763: Prtt1Ulila y. m.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelijöille
5764: vesijohtojoo rakentamista varten.
5765:
5766:
5767: E d u s k u n n a II e.
5768:
5769: Suoritettujen tutkimusten mukaan yli vesijohtoja puhdistuslaitteineen, on tarttu-
5770: 200,000 pienviljelystaloutta on ilman min- vien suolitautien aiheuttama sairaus- ja kuo-
5771: käärtlaista pumppu- tai vesijohtolaitetta. l€lmantapausten lukumäärä saatu huomat-
5772: Kun huomioidaan karja- ja kotitaloudessa tavasti vähenemään."
5773: tarvittava vesimäärä, joka eräissä tapauk- Edellä esitetyt näkökohdat osoittavat Vå·
5774: sissa joudutaan noutamaan yli 200 metrin kuuttavasti vesijohtojert rakeJ;ltamisen tar-
5775: päästäkin, käsitetään sen kuljettamisesta peellisuuden pienviljelijätalouksiin. KUrt
5776: johtuva suuri työtaakka pienviljelystalouk- pienviljelijät vähävaraisina eivät omatoimi-
5777: sissa työskenteleville naisille. Vesijohtojan sesti, ilman valtiovallan tukea, kykene vesi-
5778: rakentamisella voitaisiin huomattavassa johtoja talouksiinsa rakentamaan, olisi val-
5779: määrin keventää tätä heidän työtaakkaansa. tiovallan myönnettävä heille avustusta tätä
5780: Terveydellisetkin näkökohdat puoltavat tarkoitusta varten.
5781: vesijohtojen rakentamista. Maaseudun ter- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
5782: veydenhoitokomitea toukokuun 5 päivänä ehdotamme,
5783: 1939 antamassaan mietinnössä toteaa mo-
5784: nia terveydellisiä epäkohtia, jotka johtuvat että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
5785: pientalouksissa käytettävästä huonosta ve- tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
5786: destä. Mietinnössä sanotaan mm. : ,Koke- markan määrärahan jaettavaksi pien-
5787: mus onkin osoittanut, että siellä missä on viljelijöille sekä heidän muodostamil-
5788: työskennelty puhtaan ja tartunta-aineista leen yhtymille ja osuuskunnille vesi-
5789: vapaan juoma- ja talousveden hankkimi- joMojen rakentamista varten.
5790: seksi rakentamalla kunnollisia kaivoja ja
5791: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
5792:
5793: Antto Prunnila. EIIi Stenberg.
5794: Mauri Perkonoja. Arvo Riihimäki.
5795: Eino Tainio. Mikko Järvinen.
5796: J. Mustonen. V. Riihinen.
5797: Irma Torvi. Matti Meriläinen.
5798: E. Hietanen.
5799: 863
5800:
5801: IV,2o5. - Rah. al. N:o 121.
5802:
5803:
5804: Torvi y. m.: Määrärahan osoittamisesta kaivojen rakenta-
5805: miseksi vähävaraisille perheille ja pienviljelijätalouk-
5806: sille.
5807: E d u s kun n a 11 e.
5808: Eduskunnan lausuman toivomuksen pe- molemmistakin syistä. Samantapaisiin tu-
5809: rusteella asetettu kotitalouden rationalisoi- loksiin on myös tullut Helsingin kaupungin
5810: miskomitea on mietinnössään n: o I toden- terveydellisten tutkimusten laboratorio, joka
5811: nut, että tärkein kotitalouden helpottamis- on tutkinut kaivovesinäytteitä eri puolilta
5812: toimenpiteistä on maaseudun vedenhankin- maata. Välittömät terveydelliset vaarat, sa-
5813: taolojen parantaminen, semminkin koska se moinkuin muut haitat, kohdistuvat siihen,
5814: on myös edellytyksenä monille muille koti- siis etupäässä vähävaraiseen väestönosaan,
5815: ja karjatalouden rationalisoimistoimenpi- joka kärsii suoranaista veden puutetta tai
5816: teille. Tästä syystä komitea ehdottaakin, nauttii tedveydelleen vaarallista vettä,
5817: että laadittaisiin laki, jonka mukaisten mutta välillisesti joko kulkutautien muo-
5818: lainojen ja avustusten turvin saataisiin dossa tai esim. maidon välityksellä voivat
5819: maalaiskuntiin rakennetuksi vedenhankinta- taudit levitä laajoillekin alueille. Jo siis
5820: ja viemärilaitoksia. Täysin yhtyen komi- yksinomaan terveydellisistäkin syistä on
5821: tean perusteluihin ja edellyttäen, että ky- mitä tärkeintä uhrata yleisiäkin varoja
5822: seessäoleviin toimenpiteisiin myös ryhdy- kunnollisten vedenottopaikkojen rakentami-
5823: tään, erikoisesti huomioiden vähävarainen seen. Kaivot muodostavat tässä ensimäisen
5824: väestönosa, kiinnittävät allekirjoittaneet ja kiireellisen vaiheen. Luonnollisesti on
5825: kuitenkin huomiota vesijohtorakennelmia myös pyrittävä rakentamaan vesijohto- ja
5826: edeltäviin ja kiireellisesti välttämättömiin viemärilaitteita, jotka vasta suuremmassa
5827: tehtäviin. määrässä merkitsevät koti- ja karjatalous-
5828: On nimittäin huomattava, että massamme työn helpottamista sitä mukaa kun tar-
5829: on suuri määrä talouksia, noin 10 % kai- vike- y. m. olosuhteet antavat myöten. Kui-
5830: kista, jotka käyttävät ympäri vuoden ve- tenkin hyvät kaivot voivat myöhemmässä
5831: denottopaikkanaan järveä, jokea, puroa, vaiheessa palvella vedenottopaikkana vesi-
5832: ojaa tai muuta veden laadun kannalta ala- johdolle muutamaa taloutta varten. Jotta
5833: arvoista henkintapaikkaa. Eniten tällaisia kunnalliset terveydenhoitolautakunnat voi-
5834: ala-arvoisia vedenottopaikkoja käytetään sivat tehokkaasti huolehtia tehtävistään,
5835: pientiloilla, erään tutkimuksen mukaan joka niille on määritelty terveydenhoito-
5836: esim. 21, 18 % palstaviljelijöistä joutuu säännössä, siis huolehtia siitä, että hyvää
5837: tyytymään terveyttään vaarantavaan juo- vettä on runsaasti ja helposti saatavissa,
5838: maveteen. Mutta eivät edes kaikki kaivot- olisi oltava yleisiä varoja niiden auttami-
5839: kaan täytä vaatimuksia, enempää veden seksi, joiden omat varat eivät riitä kunnol-
5840: riittävyyteen kuin laatuunkaan nähden. lisen vesipaikan hankkimiseen.
5841: Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen elin- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
5842: tarvikelaboratoriossa vuoden aikana suori- nioittaen,
5843: tettujen kaivovesien tutkimusten tulokset että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
5844: antavat varsin surkean kuvan juomavesi- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
5845: tilanteestamme. Puolet tutkimuksen koh- markan määrärahan jaettavaksi avus-
5846: teeksi joutuneista kaivojen vesistä on ollut tuksina vähävaraisille perheille ja
5847: ehdottomasti ruoka- ja juomavedeksi kel- pienviljelijätalouksille terveydelliset
5848: paamatonta joko bakteriologiselta tai ke- vaatimukset täyttävien kaivojen ra-
5849: mialliselta kannalta, useimmissa tapauksissa kentamiseksi.
5850: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
5851: Irma Torvi. Antto Prunnila. Eino Tainio.
5852: V. Riihinen. J. Mustonen. G. Rosenberg.
5853: Lauri Myllym.äki. Mauri Ryömä.
5854: 16
5855: 864
5856:
5857: IV,2o6.- Rah. al. N:o 122.
5858:
5859:
5860:
5861:
5862: Rytinki: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi harvaan
5863: asutun maaseudun sähköistämistä varten.
5864:
5865:
5866: E d u s k u n n a ll e.
5867:
5868: MaaseudUJIJ. sähköistämiseen on viime sistä varoista suurempia avustuksia ja lai-
5869: aikoina kiinnitetty suuresti huomiota, koska noja kuin mitä nykyisin maaseudun
5870: on todettu, että ilman sähkövoimaa ei voida sälrköistämiseen myönnetään, ulotettava
5871: maaseudun taloudellista elämää kohottaa liittymismaksu- ja sisäjohtojen rakennus-
5872: ja hyvinvointia edistää. kustannuksiinkin. Näin tehtynä siitä olisi
5873: Nykyisten valtion avustus- ja iJ.ainaehto- kansantaloudellinenkin hyöty, silloinhan
5874: jen sekä tarkoitukseen käytettävien määrä- avautuisi mahdollisuus näiden pohjoisten
5875: rahojen niukkuuden vuoksi ovat maamme ja itäisten seutujen väestölle pienteollisuu-
5876: syrjäisimmät ja harvaan asutut seudut jää- den ja muunkin tuotannollisen elämän ke-
5877: neet ilman sähköä, vaikka juuri niiden hitykselle ja silloin me vapautuisiroma
5878: alueiden väestön taloudellisen elämän vau- niistä monista avustuksista ja tukitoimen-
5879: rastuminen sitä kipeimmin tarvitsee. piteistä, joita näiden seutujen väestön toi-
5880: Kaikissa niissä kokouksissa, joita on pi- meentulon turvaamiseksi on yleisistäkin va-
5881: detty m. m. Oulun ja Lapin läänien maa- roista myönnettävä.
5882: laiskuntien toimesta ja joitten kuntien Me tiedämme, että valtion ta!lousarvio
5883: alueille on alustavasti suunniteltu ja laa- on ylikuormitettu, siihen ei ole mahdolli-
5884: dittu kustannusarvio sähkönjakeluverkos- suus lisätä suuria lisämenoja. Mutta työt-
5885: ton rakentamista varten, on todettu, että tömyyden poistamiseksi esitettyjä määrä-
5886: paikalliselle pienviljelyksestä elävälle väes- rahoja siirtämällä maaseudun, ennen kaik-
5887: tölle muodostuu itsensä suoritettavaksi tu- kea harvaan asuttujen seutujen sähköistä-
5888: leva osa rakennuskustannuksista niin suu- miseen, ei .tarvita talousarvioon lisämäärä-
5889: reksi, etteivät he kykene osuuksiaan suorit- rahaa.
5890: tamaan, johtuen se vähävaraisuudesta ja Edellä olevan perusteella ehdotan 'kun-
5891: siitä, että sisäjohtoasennustöiden lisäksi nioittaen,
5892: linjaverkoston valtava laajuus ja lukuisat
5893: lk:allisrakenteiset muuntoasemat nostavat että Eduskunta ottaisi vuoden
5894: rakennuskustannukset huomattavasti suu- 1951 valtion tulo- ja menoarvioon
5895: remmiksi tariffiyksikköä kohden, kuin taa- 100,000,000 markan määrärahan
5896: javäkisten ja tiheään asuttujen seutujen jaettavaksi korotettuina avustuksina
5897: kustannukset. harvaan asutun maaseudun sähköis-
5898: Näiden syrjäisten seutujen sähköistämi- tämiseksi.
5899: sen aikaansaamiseksi olisi myönnettävä ylei-
5900: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
5901:
5902: Eino Rytinki.
5903: 865
5904: IV,2or. - Ra.h. a.I. N:o 123.
5905:
5906:
5907:
5908:
5909: RUhimäki y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
5910: pienv~"ljelijöille lantaloiden rakentamista varten.
5911:
5912:
5913: E d u s k u n n a 11 e.
5914:
5915: Viitaten vuoden 1948 valtiopäiville jäte- tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
5916: tyn ed. Riihimäen y. m. rahaasia-aloitteen kan määrärahan jaettavaksi avustuk-
5917: n: o 23 perusteluihin ehdotamme, sina pienviljelijöille lantaloiden ra-
5918: kentamista varten.
5919: että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
5920: Helsingissä 8 {Päivänä syyskuuta 1950.
5921:
5922: Arvo Riihimäki. Eino Kujanpää.
5923: Toivo Friman. Antto Prunnila.
5924: Martti Leskinen. E. Hietanen.
5925: Matti Meriläinen. Irma. Torvi.
5926: 866
5927:
5928: IV,2os. - Rah. al. N:o 124.
5929:
5930:
5931:
5932:
5933: BJjbimä.ki y. m. : Mäiirärahan osoittamisesta avustuksiksi
5934: pienviljelijöille jalostetuista karjoista polveutuvien leh-
5935: mavasikoiden hankkimista varten.
5936:
5937:
5938: E d u s k u n n a 11 e. ·
5939:
5940: Ed. Riihimäen y. m. toivomusaloitteen pe- jälleen palautettava 5,000,000 markan suu-
5941: rusteella hallitus otti vuoden 1949 talous- ruisena.
5942: arvioon 3,000,000 markan määrärahan jaet- Edellä olevan perusteella kunnioittaen
5943: tavaksi avustuksina pienviljelijöille jaloro- ehdotamme,
5944: tuisten lehmävasikoiden :hankkimiseen. Vuo-
5945: den 1950 talousarvoista hallitus poisti tä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
5946: män määrärahan. Karjanjalostustyön edis- tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
5947: tämiseksi pienviljelystalouksissa tällainen kan määrärahan jaettavaksi avustuk-
5948: nimenomainen määräraha on kuitenkin tar- sina pienviljelijöille jalostetuista kar-
5949: peen vaatima. Ja koska osoittautui, että joista polveutuvien lehmävasikoiden
5950: 3,000,000 markkaa on ta:M:oitukseen riittä- hankkimiseksi.
5951: mätön, niin olisi määräraha talousarvioon
5952: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
5953:
5954: Arvo Riihimäki. Eino Kujanpää.
5955: Toivo Friman. Antto Prunnila.
5956: Martti Leskinen. E. · Hietanen.
5957: Matti Meriläinen. Irma Torvi.
5958: 867
5959:
5960: IV,2o9. - Rah. al. N :o 125.
5961:
5962:
5963:
5964:
5965: E. Koivisto: Määrärah4n osoittamisesta avustuksiksi erätlle
5966: siirtoväkeen kuuluville heinän hankkimista ja kuljetta-
5967: mista varten.
5968:
5969:
5970: E d u s k u n n a ll e.
5971:
5972: Pohjois-Suomessa ja osittain Keski- ja lisämenoarviossa 11 Pl. XVI luvun 35 mo-
5973: Itä-Suomessa on maanhankintalain mukaan mentin kohdalla myöntänyt 15 miljoonaa
5974: muodostetut tilat jouduttu perustamaan markkaa avustu:ksiksi eräille maata saa-
5975: melkein yksinomaan viljelyskelpoisille suo- neille siirtoväkeen kuuluville henkilöille
5976: maille, joihin tiloihin ei ole voitu järjestää heinän hankkimista ja kuljettamista varten.
5977: heinämaata vuokralle. Kun tilojen raivaa- Kun sanottu määräraha tuli viime kevättal-
5978: minen tuottavaan kuntoon tulee kestämään ven kuluessa jo melkein kokonaan loppuun
5979: vielä useita vuosia, on niillä tarvittava kor- käytetyksi, eikä ensi talvikaudeksi tarkoi-
5980: sirehu edelleen hankittava muualta, pää- tukseen ole enää sanottavasti varoja, esitän
5981: asiassa Etelä-Suomesta. Rehun hankinta kunnioittaen,
5982: sillä tavoin tulee kuitenkin asukkaille kal-
5983: liiksi, ja joutuvat he tässä suhteessa yli- että Eduskunta ottaisi vuoden
5984: voimaisiin vaikeuksiin, min:kä ohessa tapah- 1951 tulo- ja menoarvioon 30 miljoo-
5985: tuu kohtuuttomuus verrattuna vuokramaata nan markan siirtomäärärahan avus-
5986: saaneisiin, joiden puolesta vuokramaksut tuksen maksamista varten eräille
5987: voidaan valtion puolesta kokonaankin suo- maata saaneille siirtoväkeen kuulu-
5988: rittaa. ville henkilöille heinän hankkimista
5989: Eduskunta onkin vuoden 1949 viimeisessä ja kuljettamista varten.
5990: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
5991:
5992: Erkki Koivisto.
5993: 868
5994:
5995: IV,210. - Rah. ail. N:o 126.
5996:
5997:
5998:
5999:
6000: Vennamo y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
6001: eräille maanhankintatilojen asukkaille heinänhankintaa
6002: varten.
6003:
6004:
6005: E d u s lk: u n n a 11 e.
6006:
6007: Maanhankintalain 85 §: n 4 momentin vaikeimmassa asemassa olevia maansaajia,
6008: muuttamisesta 1 päivänä huhtikuuta 1949 joutuvat siis huomattavassa määrässä osta-
6009: ja viljelysmaan sekä heinämaan ja laitumen malla hankkimaan karjaansa varten tarpeel-
6010: väliaikaisesta vuokraamisesta siirtoväelle lisen korsirehun, on asukkaiden toimeen-
6011: annetun lain 14 § :n muuttamisesta 23 päi- tulolle välttämätöntä sekä tasapuolisuuden-
6012: vänä syyskuuta 1949 johtuen maksetaan kin nimessä oikeudenmukaista ja kohtuul-
6013: maanlunastuslautakuntien ja vuokratoimi- lista, että heitä valtion varoilla tuetaan hei-
6014: kuntien toimesta ei ollenkaan tai vähän nän hankinnassa.
6015: viljeltyä maata käsittäville maanhankinta- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
6016: tiloille vuokrattavan maan vuokramaksut ehdotamme,
6017: valtion varoista. Edellä mainituista etui-
6018: suuksista eivät kuitenkaan ne sanotunlais- että Eduskunta ottaisi vuoden
6019: ten tilojen asukkaat voi päästä osallisiksi, 1951 tulo- ja menoarvioon siirtomää-
6020: joille ei ole mahdollista saada vuokramaata rärahana 5 miljoonaa markkaa jaet-
6021: järjestetyksi. Erityisen vaikeata on vuokra- tavaksi heinänhankinta-avustuksina
6022: maan järjestäminen kaukana entisestä asu- niille ei ollenkaan tai vähän v~"ljeltyä
6023: tuksesta sijaitseviin kylmätila-alueiden tiloi- maata käsittävien maanhankintatilo-
6024: hin nähden, jollaisia alueita on useassa jen asukkaille, joille ei ole voitu an-
6025: kunnassa. Kun nimenomaan näiden tilojen taa tarpeellista heinämaata vuokralle.
6026: asukkaat, jotka yleensäkin ovat kaikkein
6027: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
6028:
6029: Veikko Vennamo. Ta.hvo Rönkkö. Janne Koivura.nta.
6030: 869
6031:
6032: IV,zu. - Ra.h. a.l. N:o 127.
6033:
6034:
6035:
6036:
6037: E. Pusa. y. m..: Määrärahan osoittamisesta väkirehujen hin-
6038: nankorotuksen estämiseksi.
6039:
6040:
6041: E d u s k u n n a ll e.
6042:
6043: Maataloustuottajajärjestö on asettunut Että karjanomistajat käyttäisivät mah-
6044: sille kannalle, että kotimaisten elintarvik- dollisimman runsaasti karjan ruokinnassa
6045: keiden tuotanto pitäisi rajoittaa vain lä- valkuaisrikkaita rehuja ja siten turvaisi-
6046: helle täyttä omavaraisuutta olevalle tasolle. vat mahdollisimman kannattavan ja run-
6047: Siihen nähden että yleimaailmallinen ti- saan tuotannon, ei väkirehujen hintoja pi-
6048: lanne on jännittynyt ja rauhaton, olisi täisi nostaa 40 %:lla niinkuin maatalous-
6049: kuitenkin kotimainen elintarvikkeiden tuo- tuottajajärjestö on esittänyt eikä supistaa
6050: tanto mahdollisimman nopeasti kohotettava niiden tuontia. Riittävä valkauaisrikkaiden
6051: niin korkealle tasolle, että mahdollisten väkirehujen käyttö on myöskin runsaan
6052: tuontivaikeuksien sattuessa kotimainen kannattavan tuotannon edellytyksenä. Sen
6053: vilja, karjataloustuotteet, liha, vieläpä vä- vuoksi väkirehujen hintojen säilyttämiseksi
6054: kirehutkin riittäisivät tyydyttämään kan- entisellä tasolla olisi käytettävä tarvittava
6055: samme kulutustarpeen. Tässä mielessä olisi määrä valtion varoja.
6056: karjakantaa lisättävä ja maidon, sianli- Edellä sanottuun nojaten ehdotamme
6057: han ja kananmunien tuotantoa kohotettava. kunnioittaen,
6058: Sitä varten on peltojemme lannoitusta pa-
6059: rannettava kotimaasta saatavien rehujen että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
6060: tuotannon lisäämiseksi. Sen lisäksi olisi talousarvioon 500,000,000 markan
6061: ulkomailta hankittava melkoisen suuria vä- suuruisen määrärahan käytettäväksi
6062: kirevarastoja, etenkin valkuaisrikkaita vä- väkirehujen hinnan pysyttämiseksi
6063: kirehuja, koska muuten valkuaisen puute vuoden 1950 kevättalven tasolla.
6064: rehuissamme on tuotannen nousua rajoitta-
6065: vana tekijänä.
6066: Helsingissä 11 päivänä ,syyskuuta 1950.
6067:
6068: E. Pusa. J. Pyy.
6069: 870
6070:
6071: IV,212. - Rah. al. N:o 128.
6072:
6073:
6074:
6075:
6076: E. Pusa. y. m.: Määrärahan osoittamisesta väkilannoitteiden
6077: hinnan säilyttämiseksi entisellä tasolla.
6078:
6079:
6080: E d u s :k u n n a lle.
6081:
6082: Hallitus on ottanut vuoden 1951 talous- ikön suuruiselksi peltohehtaaria !kohti vaatii
6083: arvioon määrärahan väkilannoitteiden hin- väkilannoitteiden käytön lisäämistä entises-
6084: nan alentamista varten vain lannoitu&kau- tään noin 5000 markalla :peltohehtaaria
6085: den ensi puoliskoa varten. Jotta voitaisiin kohti. Tällaisesta väkilannoitteiden käytön
6086: yhläpitää vä:kilannoitteiden käyttöä mahdol- lisäämis·estä on odotettavissa noin 25,000
6087: lisimman runsa!illa, samoin kuin tuotanto- markan suuruinen tuotannon lisääntyminen
6088: ikustannwksia mahdollisimman· alhaisina, että peltohehtaaria kohti, vaikka lisärehnyksiköt
6089: kotimaisten maataloustuotteiden hintatasoa- hinnoitetaan vain 20 markan mukaan rehu-
6090: kin voitaisiin pitää mahdollisimman lähellä yksiköltä. Siten väkilannoitteiden ikäytön
6091: kansainvälistä tasoa, olisi välttämätöntä, entisestään runsas lisääminen on nopein
6092: että väkilannoitteiden hinnantasausta jat- ja tehokkain keino maatwloustuotteiden tuo-
6093: kettaisiin myöskin vuoden 1950 loppupuo- tantokustannusten alentamiseiksi samoin
6094: lehlakin. kuin nimenomaan liian pienen peltoalan
6095: Että entistä runsaampi vä:kilannoitteiden omistajien taloudellisen aseman kohottami-
6096: käyttö on sekä yksityis- että kansantaloudel- seksi. S:Vksi riittävi·en lisävarojen käyttämi-
6097: lisesti edullisin keino nimenomaan pienvil- mm vä:kilannoitteiden hinnan pitämiseksi
6098: jelijäväestön maataloustuotannon kohotta- ennallaan koko vuoden 1951 aikana on sekä
6099: miseksi ja taloudellisen aseman parantami- kansantaloudellisesti, valtiotaloudellisesti
6100: seksi, käy selvästi esine siitä tosiasiasta, että yiksityistaloudel!lisesti, tarkoituksenmu-
6101: että tavalliset vilja- ja rehuikasvimme otta- kaista ja edullista va.Itionvarojen käyttöä.
6102: vat maasta viljwkiloa tai rehnyksikköä kohti Edellä sanotun j01hdosta kunnioittaen eh-
6103: noin 3 marikan arvosta kasvinravintoaineita dotamme,
6104: jokaista entisen sadon lisäksi tuotettua
6105: viljwkiloa tai rehnyksikköä kohti aina että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
6106: 2,500 - 2,600 kilon tai rehuyks:iikön suurui- tulo- ja menoarvioon 500,000,000
6107: seen satoon asti. Siten nykyisen sadon ko- markan määrärahan väkilannoittei-
6108: hottaminen keskimäärin 1300 rehnyksikön den hin'IWn säilyttämiseksi entisellä
6109: suuruisesta sadosta 2500 tai 2600 rehuyksi- tasolla.
6110: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
6111:
6112: E. Pusa. Jussi Pyy.
6113: 871
6114:
6115: IV,Ha. - Rah. aJ. N :o 129.
6116:
6117:
6118:
6119:
6120: Väyrynen y. m.: Miiärärahan osoittamisesta eräiden Rova-
6121: nitnwm. l«w.ppalassa sijaitsevien vuokra-alueiden itsenäi-
6122: siksi tonteiksi lunastamiseen.
6123:
6124:
6125: E d u s k u n n a 11 e.
6126:
6127: Vuokra-alueiden järjestely ja lunastami- miljoonaa markkaa. Kun mainittu laki en.ää
6128: nen itsenäisiksi tontei.ksi Rovaniemen kaup- ei ole voimassa ja kun Rovaniemen kanp-
6129: palassa huhtikuun 27 päivänä 1945 annetun pala on edellämainitun lex Rovaniemen mu-
6130: lain mukaan on niin suuri maareformi, kaan joutunut tai joutuu ottamaan sanotut
6131: ettei kauppala kykene sitä omin varoin alueet hallinmamsa, ja kun kauppalalla it-
6132: suorittamaan. Näin suurta tehtävää ei ai- sellään ei ole varoja tämän tehtävän suorit-
6133: kaisemmin ole maassamme asetettu mille- tamiseksi ja IJrnn tästä senvuoksi aiheutuu
6134: kään kunnalle, ja vielä vähemmin heti hä- niin kauppalalle kuin maanomistajille ja
6135: vityksen jälkeen niin totaalisesti hävitetylle vuokra-alueiden haitijoillekin sietämättö-
6136: kunnalle kuin Rovaniemen kauppala oli. män suurta Ihankaluutta ja haittaa, olisi
6137: Valtioharr on toililleenpannut torp,pien lu- tarvittavat varat välttämättä ja aivan ensi
6138: nastamisen maalla ja myöskin tiheissä tilassa saatava valtion varoista.
6139: asumusryhmissä olevien vuokra-alueiden lu- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
6140: nastamisen. Kauppalalle asetetun tehtävän dotamme,
6141: suuruudesta saa käsityksen, kun mainitaan,
6142: että lunastamisoikeus tulisi koskieroaan 355 että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
6143: vuokra-aluetta, joiden lunastushinnat vuo- tulo- ja menoarvioon siirtomäärära-
6144: den 1950 alussa suoritetun arvion mukaan hana 100 miljoonaa markkaa käytet-
6145: tekevät yhteensä 120,6 miljoonaa markkaa. täväksi Rovaniemen kauppalalle sel-
6146: Näistä vuokramiehistä voisi lunastusoikeu- laisten vuokra-alueiden, joista lunas-
6147: tensa toteuttaa omilla varoillaan vain 35 tamishakemusta ei ole vireillä ja
6148: ja heidän vuokra-alueidensa lunastushinta joista osa on syntynyt maaliskuun 12
6149: on yhteensä 20,5 miljoonaa markkaa. Jos päivän 1921 jälkeen, mutta kuitenkin
6150: vuoden 1936 lunastuslaki olisi voimassa, ennen syyskuun 15 päivää 1944, itse-
6151: jäisi valtion välityksellä maksettavaksi 100,1 näisiksi tonteiksi lunastamiseen.
6152: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
6153:
6154: Vilho Väyrynen. Erldd Koivisto.
6155:
6156:
6157:
6158:
6159: 17
6160: 872
6161:
6162: IV,214, - Rah. al. N :o 130.
6163:
6164:
6165:
6166:
6167: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta rappiolle jou-
6168: tuneiden asutusteiden kuntoonpanoa varten.
6169:
6170:
6171: E d u s k u n n a ll e.
6172:
6173: Viitaten allekirjoittaneen Koivurannan että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
6174: ynnä muiden kuluvan vuoden valtiopäivillä tulo- ja menoarvioon siirtomäärära-
6175: helmikuun 6 päivänä 1950 tekemään laki- hana 90,000,000 markkaa valtion toi-
6176: aloitteeseen rappioille joutuneiden asutus- mesta ja kustannuksella suoritetta-
6177: teiden kuntoonpanon rahoittamisesta ehdo- vaa rappiolle joutuneiden asutustei-
6178: tamme siinä esitetyillä perusteilla kun- den kuntoonpanoa varten.
6179: nioittaen,
6180: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1950.
6181:
6182: Janne Koivuranta. Tahvo Rönkkö.
6183: Pekka. Kiiski. Lauri Leppihalme.
6184: 873
6185:
6186: IV,215. - Rah. al. N:o 131.
6187:
6188:
6189:
6190:
6191: M. Lesld.nen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta;
6192: avustuksiksi maaseudun asunto-olojen parantamista var-
6193: ten.
6194:
6195:
6196: E d u s k u n n a ll e.
6197:
6198: Viitaten vuoden 1950 valtiopäiville jäte- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI: 8
6199: tyn rahaasia-aloitteen n: o 270 peruste- momentin kohdalle avustukseksi maa-
6200: luihin kunnioittaen ehdotamme, seudun asunto-olojen parantamista
6201: varten lisäyksenä 500,000,000 mark-
6202: että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 kaa.
6203: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
6204:
6205: Martti Leskinen. H. Tauriainen.
6206: Esa Hietanen. Arvo Riihimäki.
6207: Eino Tainio. Mikko Järvinen.
6208: Yrjö Murto. _Toivo Friman.
6209: Lauri Myllymäld.
6210: 874
6211:
6212: IV,216. - Rah. al. N:o 132.
6213:
6214:
6215:
6216:
6217: ~. 'Koivisto y. m.:Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
6218: Pohjois-Suomen jälleenrakentajiUe väliaikaisten asumus-
6219: ten rakentamisesta.
6220:
6221:
6222: E d u s k u n n a ll e.
6223:
6224: Hallitus on ensi vuoden tulo- ja meno- hettä kohden. Silloin kuitenkin määräraha
6225: arvioesityksestään poistanut 11 Pl. XVI lu- loppui kesken ja useita kymmeniä anomuk-
6226: Yllll 23 momentin, jolla kuluvaksi vuodeksi sia on vielä käsittelemättä ASO: ssa. Kai-
6227: ·oli varattu 35 miljoonan markan suuruinen ken kohtuuden mukaan pitäisi heillekin
6228: määräraha maanhankintalain mukaan pe- avustukset maksaa, kuten on tehty toisille
6229: rustettaville ja perustetuille tiloille otetta- vastaavissa tapauksissa.
6230: vien asukkaiden majoittamiseen. Määräraha Näihin kahteen tarkoitukseen tarvittai-
6231: on ollut ja on edelleen tarpeellinen niille siin vielä 10 miljoonaa markkaa. Sen
6232: kylmien tilojen rakentajille, joiden on vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
6233: aluksi rakennettava väliaikaiset suojat ih-
6234: misille ja eläimille sekä sittemmin sauna- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
6235: asunnot. Kun määräraha on jokseenkin lop- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
6236: puun käytetty ja asutettavia on vielä pal- markan määrärahan avustuksiksi
6237: jon, olisi kohtuutonta, että osa heistä jätet- Pohjois-Suomen jälleenrakentajille
6238: täisiin ilman avustusta. väliaikaisten asumusten rakentamista
6239: Samasta syystä avustettiin aikaisemmin varten sekä maanhankintalain mu-
6240: Pohjois-Suomen jälleenrakentajia tällaisten kaan perustettaville ja perustetuille
6241: väliaikaisten korsuasuntojen rakentamisessa. tiloille otettavien asukkaiden majoit-
6242: Avustuksen suuruus oli 15-18,000 per- tamiseen.
6243: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
6244:
6245: Erkki Koivisto. Vilho Väyrynen. M. 0. Lahtela.
6246: IV,211. - Rah. aJ. N:o 133.
6247:
6248:
6249:
6250:
6251: Pyörtä.n.ö y. m..: Määräraltan osoittamisesta lähinnä itäisen
6252: rajaseudun pieneläjäperheiden asunto-olojen paranta-
6253: miseen.
6254:
6255:
6256: E d u s k u n n a ll e.
6257:
6258: Avustuksin, lainoin ja palkkioin on val- johdosta ovat itäisen rajaseudun pienelä-
6259: tiovalta pyrkinyt myötävaikuttamaan pien- jien asunto-{)losuhteet pysyneet jatkuvasti
6260: viljelijäin, maataloustyöväestön sekä vähä- kurjina ja muualla maata yleisesti val-
6261: varaisten käsityöläisten omistamien, varsi- litsevia olosuhteita huomattavasti jäljessä.
6262: naisella maaseudulla sijaitsevien, terveydel- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6263: lisesti tai työtehoisesti epätyydyttävien
6264: asuintalojen sekä niihin liittyvien, välttä- että Eduskunta ottaisi vuoden
6265: mättömien u:lkora!kennusten ja laitteiden 1951 tulo- ja menoarvioon 60 mil-
6266: korjaamiseen, parantamiseen, laajentami- joonaa markkaa käytettäväksi suora-
6267: seen ja uusimiseen. naisina avustuksina lähinnä itäisen
6268: Lainojen, avustusten ja palkkioiden vä- rajaseudun erittäin vaikeassa talou-
6269: hyyden, enemmän tai vähemmän satunnais- dellisessa asemassa olevien pieneläjä-
6270: ten ansiotulojen, tilojen pienuuden ja tästä perheitten asunto-olosuhteitten pa-
6271: johtuvan kannattamattomuuden sekä tuot- rantamiseen.
6272: teiden menekkimahd<Yllisuuksien puutteen
6273: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
6274:
6275: Toivo Pyörtänö. Hugo Aattela.
6276: Kalle Kauhanen. Antti J. Rantam.aa.
6277: Juho Kuittinen.
6278: 876
6279:
6280: IV,21s. - Rah. aJ. N:o 134.
6281:
6282:
6283:
6284:
6285: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
6286: eräiden avustuslainsäädännön nojalla perustettujen ti-
6287: lojen rakennusten parantamista varten.
6288:
6289:
6290: E d u s k u n n a ll e.
6291:
6292: Aikaisemman asutuslainsäädännön mukaan osoittanut, että valtion tuki tilan perusta-
6293: on valtion toimesta perustettu lähinnä Poh- misvaiheessa on ollut niin riittämätön, ettei
6294: jois-Suomeen mutta myös muuallekin huo- asukkaalla ole ollut mahdollisuuksia suo-
6295: mattava määrä asutustiloja. Tilat on useim- rittaa tilalla perusparannustöitä.
6296: miten perustettu ryhmäasutuksena viljelys- Koska on tärkeää, että tilat mahdollisim-
6297: kelpoisille maille. Tie- ja kuivatustyöt on man pian saadaan tuottavaan kuntoon ja
6298: tehty valtion toimesta. Niinikään on val- että näillä tiloilla vallitseva asuntokurjuus
6299: tion toimesta rakennettu pieni asuinraken- saadaan poistetuksi ja kun suurin osa
6300: nus, johon asukas on voinut sijoittua, sekä asukkaista on sellaisessa asemassa, etteivät
6301: vaatimaton kotieläinsuoja sekä raivattu ti- he voi omin avuin suorittaa edellä mainit-
6302: laa kohden peltoa n. 0.5-2.o ha. tuja rakennustöitä, olisi asukkaille myön-
6303: Edellä olevat asutustoimenpiteet ovat nettävä valtion varoista avustusta raken-
6304: kuitenkin monessa suhteessa jääneet puoli- nustensa laajentamiseen ja parantamiseen
6305: naisiksi. Niinpä vain harva asutustilallinen sekä muihin välttämättömiin rakennustöi-
6306: on pystynyt jatkamaan tilan rakentamista. hin.
6307: Useilla tiloilla asuu asukas suuren per- Kaikkeen tähän viitaten ehdotamme,
6308: heensä kanssa yhä edelleenkin yhdessä pie-
6309: nessä huoneessa, joka alunperinkin on ol- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
6310: lut huonosti rakennettu ja joka vuosien tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
6311: kuluessa on käynyt yhä huonommaksi. kan siirtomäärärahan vuoden 1936
6312: Osittain on nykyinen tilanne johtunut sota- asutuslain ja sitä aikaisemman asu-
6313: vuosien poikkeuksellisista olosuhteista. Suuri tuslainsäädännön nojalla perustettu-
6314: osa asutustilallisista on ollut asepalveluk- jen asutustilojen rakennusten paran-
6315: sessa ja kotona ollut perhe on parhaim- tamiseen myönnettäviä avustuksia
6316: massa tapauksessa pystynyt hoitamaan ti- varten.
6317: lan juoksevat työt. Lisäksi on kokemus
6318: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1950.
6319:
6320: Janne Koivuranta. Tahvo Rönkkö.
6321: Pekka Kiisld. Lauri Leppihalme.
6322: Erkki Koivisto.
6323: 877
6324:
6325: IV,2Hl. - Ra.h. al. N:o 135.
6326:
6327:
6328:
6329:
6330: Riihimäki y. m.: Määrärahan osoittamisesta Ulusteiden ra-
6331: kennusavustuksiksi pienviljelijöille.
6332:
6333:
6334: Ed usiku nn alle.
6335:
6336: Viitaten vuoden 1948 valtiopäiville jäte- 1951 tulo- ja menoarvioon 25,000,000
6337: tyn rahaasia-aloitteen n:o 41 perustelui- markan arviomäärärahan jaettavaksi
6338: hin kunnioittaen ehdotamme, pienv~1jelijöille tilusteiden rakennus-
6339: avustuksina.
6340: että Eduskunta ottaisi vuoden
6341: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
6342:
6343: Arvo Riihimäki. Antto Prunnila..
6344: E. Hietanen. Lauri Myllymäki.
6345:
6346: •
6347: 878
6348: IV,220. - Ra.h. al. N :o 136.
6349:
6350:
6351:
6352:
6353: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta asutustoiminnan
6354: yhteydessä raken1tettujen teiden ja kuivatuskanavie'n
6355: kun nostamiseksi.
6356:
6357:
6358: E d u s lk: u n n a ll e.
6359:
6360: Pdhjois-Suomeen 1930-luvulla valtion kanavien kaivattamisesta. Samanlaiset alus-
6361: maalle muodostetuille asutusalueille raken- tavat suunnittelutyöt on muillakin paikka-
6362: netut maantiet tulivat rakennusaikana mää- kunnilla suoritettu.
6363: rärahojen pienuuden ja eräiden muidenkin Teihin ja kuivatuskanaviin uhratut yh-
6364: syiden vuoksi niin heikosti rakennettua, teiskunnan varat suurelta osalta uhkaavat
6365: ettei paikallisia asukkaita voitu velvoittaa mennä hukkaan, ellei niitä ryhdytä pikai-
6366: pitämään teitä tielain mukaisesti kylätienä sesti korjaamaan. Kun edessä· olevan työt-
6367: kunnossa. Tämän vuoksi tiet ovatkin jää- tömyyden poistamiseen tarvitaan varoja ja
6368: neet hoitamatta ja suurimmalta osalta rap- asukkaille teiden teko ja kanavien kaivat-
6369: peutuneet käyttökelvottomiksi. Samaa voi- taminen on elintärkeä kysymys, niin maini-
6370: daan sanoa myöskin 'kuivatuskanavista, tut työt antaisi sopivaa työtä. Koska tähän
6371: jotka ovat soiden kuivattamisesta aiheutu- tarkoitukseen käytettävät määrå"tahat ovat
6372: van maanpinnan alentumisen vuoksi ja olleet ja ovat edelleen liian pienet, niin
6373: muutenkin maatuneet niin pienrksi, ettei edellä olevan perusteella ja viittaamalla ed.
6374: vesi pääse raivatuilta viljelyksiltä pois Rytingin y. m. rahaasia-aloitteeseen n: o
6375: virtaamaan. 354 vuoden 1949 va:ltiopäiviltä, ehdotamme
6376: Tällaisia asutusalueita on m. m. Pudas- kunnioittaen,
6377: järven 'kunnassa 8, nimittäin Venymäojan,
6378: Valkeisojan, Karsikkosuon, Kouvanjoen, että Eduskunta ottaisi vuoden
6379: Lehmisuon, Nuorunkasuon, Kipinäsuon ja 1951 tulo- ja menoarvioon 30 mil-
6380: Raution asutusalueet. joonan markan arviomäärärahan
6381: Paikallisen asutuslautakunnan toimesta asutustoiminnan yhteydessä raken-
6382: on laaditutettu suunnitelmat ja kustannus- 'ltettujen teiden ja kuivatuskanavien
6383: arviot teiden kunnostamisesta ja kuivatus- kunnostamiseksi.
6384: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
6385:
6386: Eino Rytinki. Erkki Koivisto.
6387: Niilo Ryhtä. Janne Koivuranta.
6388: Yrjö Saari.
6389: 879'
6390:
6391: IV,221. - Rah. al. N:o 137.
6392:
6393:
6394:
6395:
6396: J. Pusa. y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tie- ja
6397: kuivatustöiden rahoittamiseksi vapaaehtoisin kaupoin
6398: hankituilla tiloilla.
6399:
6400:
6401: E d u s k u n n a 11 e.
6402:
6403: Hallituksen Mityksessä tulo- ja menoar- mättä 250 anomusta, joiden rahoittamiseen
6404: vioksi vuodelle 1951 on momentilla 11. Pl. on arvioitu tarvittavan varoja 35 miljoonaa
6405: XVI: 18 tietöitä varten vapaaehtoisilla kau- markkaa.
6406: poilla hookituille tiloille varattu 5 miljoo- Kun anomuksia mainitun avustuksen saa-
6407: mm markan suuruinen siirtomääräraha. miseksi saapuu jatkuvasti, voidaan vm>den
6408: Täu:nä määräraha ei tule riittämään, vaan loppuun mennessä arvioida saavutettavan
6409: jättää vrupaaehtoisin kaupoin maata hank- ainakin 45 miljoonan markan ja työkauden
6410: kineet maansaantiin oikeutetut viljelijät 1951 alkurm mennessä ainakin 55 miljoonan
6411: muihin maansaajiin verrattuna paljon huo- markan 'kustannusarviosumma. Laskien
6412: nompaan asemaan. myönnettärvä avustus 60 % :n mukaan tar-
6413: Maanhankintalain mukaan maansaantiin vitaan siis välttämättä vähintään 33 miljoo-
6414: oikeutetut, mutta vapaehtoisin kaupoin itsel- naa markkaa. Tällöinkin jäisivät 1. 5. 1951
6415: leen tilam. hankkineet asukkaat aiheuttavat jälkeen saa[)uvat anomukset vielä odotta-
6416: valtiolle huomattavasti pienemmän meno- maan.
6417: erän kuin hallintasopimusasu:kkaat. Jo yk- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
6418: sin tästä syystä heidät olisi kohtuullista esittävät,
6419: Mim. tie- ja kuivatustöiden rahoittamiseen
6420: nähden rinnastaa hallintasopimuksen teh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
6421: neisiin asukkaisiin. tulo- ja menoarvioon 11. Pl. XVI: 18
6422: Tässä tarkoitettuja anomuksia on maata- momentille lisäyksenä 30 miljoonan
6423: lousministeriön asutusasiainosastolle tehty markan määrärahan tie- ja kuivatus-
6424: runsaasti ja tälläkin hetkellä on asutus- töitten rahoittamiseen vapaaehtoisin
6425: asiainosastossa varojen puutteessa käsittele- kaupoin hankituilla tiloilla.
6426: Helsingissä 12 päiviinä syyskuuta 1950.
6427:
6428: Ja.lma.ri Pusa.. Arno Tuuma.
6429: J. Pyy. Jussi Raatikainen.
6430: Erkki Koivisto.
6431:
6432:
6433:
6434:
6435: 18
6436: ;880
6437:
6438: IV,222. - Rah. al. N :o 138.
6439:
6440:
6441:
6442:
6443: Raatikainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suo-
6444: men soiden raivaamista varten.
6445:
6446:
6447: E d u s k u n n a ll e.
6448:
6449: Lähinnä Pohjois-Suomen heinäntarpeen jossa asuinkerroksessa 22 huonetta ja beto-
6450: tyydyttämiseksi otettiin tulo- ja menoar- ninen kellarikerros, tehty omat sähkö- ja
6451: vioon vv. 1948-50 20 milj. mk:n siirto- puhelinlinjat (7.5 km) ja sähköistetty ra-
6452: määräraha vuosittain Pohjois-Suomen soi- kennukset. Kun n. s. Teuravuoman tilalle
6453: den raivaamista varten 11 Pl. XIV: 25 mo- on valmistunut rehuntuoton kannalta vält-
6454: mentilla. V arat on melkein yksinomaan tämättömimmät rakennukset, olisi vuoden
6455: käytetty Kolarin kunnassa olevan n. s. Teu- 1951 menoarvioon palautettava hallituksen
6456: ravuoman suoalueen raivaamiseen ja raken- esityksestä poisjätetty mainittu momentti
6457: tamiseen. Kuluvana vuonna tulevat tarkoi- ja varattava p. o. tarkoitusta varten ensi
6458: tusta varten varatut määrärahat loppuun- vuonna 20 milj. mk, joka tulisi käytettä-
6459: käytetyiksi. Tähän mennessä on käytetty väksi melkein yksinomaan uuden pellon
6460: 52 milj. mk ja suoritettu alueella seuraavat raivaukseen.
6461: työt ja perusparannukset: yleistä kulku- Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
6462: tietä tehty 2.5 km ja viljelystietä pohjattu nioittavasti,
6463: 2.5 km, valtaojia kaivettu n. 12 km ja
6464: piiriojia 10 km, sarkaojia kaivettu 20 km, että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
6465: salaojitettu täysin 150 ha ja puolivalmiiksi tulo- ja menoarvion 11 Pl. XIV lu-
6466: 60 ha, kylvetty heinälle 85 ha, kynnetty kuun 20,000,000 markan suuruisen
6467: 65 ha, rakennettu paja-työtuparakennus siirtomäärärahan Pohjois-Suomen soi-
6468: (n. 800 m3) ja päärakennus (2,550 ms), den raivaamista varten.
6469: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
6470:
6471: Jussi Raatikainen. Matti Lepistö.
6472: Arvi Turkka. Vilho Väyrynen.
6473: Valfrid Eskola. Erkki Koivisto.
6474: 881
6475:
6476: IV,22s. - Rah. al. N:o 139.
6477:
6478:
6479:
6480:
6481: Friman y. m.: Määrärahan osoittamisesta Inarin kunnassa
6482: sijaitsevain JJf.usta-, Harppi- ja Kattajärven kuivatus-
6483: töiden aloittamista varten.
6484:
6485:
6486: E d u s ik: u n n a ll e.
6487:
6488: Inarin kunnassa Koppelon ja V eskonie- työtä suorittamaan. Siksi ei kuivatustyötä,
6489: men kylien asukkaat ovat suunnitelleet kor- niin tarpeellinen kuin se olisikin sanottujen
6490: vatakseen Inarinjärven vedenpinnan koro- kylien asukkaiden vastaisen toimeentulon
6491: tuksen johdosta menettämänsä rantaniityt kannalta, saada käyntiin tulevan vuoden
6492: Musta-, Harppi- ja Kattajärven kuivat- aikanakaan. Tämän johdosta ja ottaen
6493: tamista. Järvien kuivattamisesta on laa- huomioon ne vaikeat taloudelliset olosuh-
6494: dittu suunnitelmakin, samoin kustannuslas- teet, joissa Inarin kunnassa yleensä eletään,
6495: kelma, jonka mukaan kuivatustyö tulisi olisi valtiovallan autettava tällaisia yrityk-
6496: maksamaan noin 4 milj. markkaa. Järvien siä, jotka vastaisuudessakin tulisivat helpot-
6497: kuivattamisella saataisiin noin 700 ha suu- tamaan väestön suoriutumista vaikeissa
6498: ruinen rehuntuottoon erittäin hyvin sovel- oloissa.
6499: tuva maa-alue. Valtion viranomaisten Edellä esittämämme perusteella ehdo-
6500: kanssa käydyn neuvottelun perusteella kui- tamme,
6501: vatustyö piti aloittaa jo viime talvena, että Eduskunta ottaisi vuoden
6502: mutta töitä ei kuitenkaan tästä huolimatta 1951 tulo- ja menoarvioon 4,000,000
6503: saatu käyntiin. markan määrärahan Inarin kunnassa
6504: Koppelon ja Veskoniemen kylien asuk- sijaitsevain Musta-, Harppi- ja Kat-
6505: kaat eivät oma-toimisesti, ilman valtion tajärven kuivatustöiden aloittami-
6506: apua, ole kyenneet eivätkä kykene kuivatus- seksi.
6507: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
6508:
6509: Toivo Friman. Eino Tainio.
6510: 882
6511:
6512: IV,224. - Rah. al. N :o 140.
6513:
6514:
6515:
6516:
6517: Friman y. Jil..: Määrärahan osoittamisesta Inarin kunnassa
6518: olevan N eitiaavan suoalueen kuivatustöiden aloittamista
6519: varten.
6520:
6521:
6522: E d u s k u n n a 11 e.
6523:
6524: Inarin kunnassa, Akujärven ja Ivalon vattamisesta olisi vielä sekin hyöty, että
6525: kylän välillä oleva Neitiaapa-nimisen suo- siten vähentyisi Ivalon kylän ympäristön
6526: alueen kuivattaminen on jo pitkä.hkön ajan viljelyksiltä hallavaara. Vuoden 1949 tal-
6527: ollut suunnittelujen alaisena. Onpa tälle vella laaditun kustannusarvion mukaan suo-
6528: kuirvatusalueelle laadittu asutussuunnitel- alueen kuivattaminen tulisi maksamaan
6529: makin, vieläpä tehty lohkotuista asutusti- noin 8 milj. markkaa.
6530: loista hallintasopimuksetkin. Tehtyjen ihal- Koska Inarin kunnassa on väestöllä työ-
6531: lintasopimuksien mukaan valtion olisi tilaisuuksien ja ansiomahdollisuuksien
6532: alueella suoritettava kuivatusviemäreiden puute, joka jatkuvasti lisääntyy jälleenra-
6533: kaivattaminen ja viljelysteiden ra:kennutta- kennustöiden ja Jäniskosken voimalaitok-
6534: minen. Mihinkään kuivatus- y. m. toimen- sen valmistuttua, olisi maanviljelystoimin-
6535: piteisiin ei kuitenkaan vielä tähåJn mennessä taa voimakkaasti edistettävä. Se olisi Ina-
6536: ole ryhdytty. Kuivatustöitä on pyritty saa- rin kunnan väestön vastaisenkin toimeentu-
6537: maan alulle työttömyystöinä, mutta siinä- lon kannalta ensiluokkaisen tärkeää.
6538: kään ei ole onnistuttu eivätkä työttömyys- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme,
6539: viranomaiset ole antaneet lupausta, että
6540: niiden suoritukseen päästäisiin vielä tule- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
6541: van talven aikanakaan. tulo- ja menoarvioon 8,000,000 mar-
6542: Sanotun suoalueen kuivattamiseksi olisi kan määrärahan Inarin kunnassa ole-
6543: laskettava Akajärven vedenpintaa, ja olisi van N eitiaapa-nimisen suoalueen kui-
6544: hyötyalue - looes 1,500 iha - viljelylkseen vaustöiden aloittamiseksi.
6545: erittäin hyvin soveltuvaa. Suoalueen kui-
6546: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1950.
6547:
6548: Toivo Friman. Eino Tainio.
6549: 883-
6550:
6551: IV,2211. - Rah. al. N:o 141.
6552:
6553:
6554:
6555:
6556: Tainio y. m. : Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen
6557: soiden raivaamista varten.
6558:
6559:
6560: E d u s k u n n a 11 e.
6561:
6562: Useamman rvuoden aikana on valtion tulo- lut jo loppuun suoritetuksi. Pohjois-Suo-
6563: ja menoarviossa varattu määräraha Pohjois- messa löytyy kymmeniä ja taas kymmeniä
6564: Suomen soiden kuivattamiseen ja raivaami- tuhansia hehtaareita erittäin hyviä viljelyk-
6565: seen. Vuosina 1948, 1949 ja 1950 tämä seen soveltuvia suoalueita.
6566: määräraha on ollut 20 milj. markkaa. Näi- Lisäksi on huomioitava, että Pohjois-
6567: den määrärahojen turvin onkin huomatta- Suomi on edelleen esim. karjanrehun suh-
6568: valla tavalla voitu edistää Pohjois-Suomen teen alituotantoaluetta ja että sinne jatJku-
6569: viljelyskelrpoisten soiden kuivattamista ja vasti vuosittain kuljetetaan miljoonia kiloja
6570: raivausta. Niinpä kahtena viime vuotena on rehua. Kun vielä, kuten viime vuosien ko-
6571: näiden määrärahojen turvin voitu toteuttaa kemus osoittaa, valtio joutuu uhraamaan
6572: Kolarin kunnan alueella olevan laajan Teu- satoja miljoonia markkoja vuosittain työt-
6573: ravuoman suunnitelmallista kuivausta, jol- tömyystöihin Pohjois-Suomen väestön toi-
6574: loin samalla on saatu kokemuksia suurem- meentulon turvaamiseksi, olisi jo näidenlkin
6575: massa mitassa suoritettavista koneellisista syiden vuoksi edistettävä maakunnan oma-
6576: kuivatustyömenetelmistä. Tulokset ovat ol- varaisuuden lisäämistä. Ei ole valtiotalou-
6577: leet erittäin myönteisiä. Tuntuukin näin dookaa:n kannalta järkevää pysähdytiliä tä-
6578: ollen ihmeelliseltä, että hallitus on poista- mänsuuntaista kehitystä.
6579: nut vuoden 1951 tulo- ja menoarviosta koko Edellä esittämäämme viitaten kunnioit-
6580: määrärahan. Tällaista menettelyä ei mie- taen esitämme,
6581: lestämme voida puolustaa säästäväisyyspe-
6582: riaatteella;kaan, sillä noiden laajojen raivaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
6583: mattomien suoalueiden tuottoon saattami- tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
6584: nen on kannattavaa, kuten käytännöstä saa- kan määrärahan Pohjois-Suomen soi-
6585: dut kokemukset osoittavat. Ei myöskään den raivaamiseen.
6586: voida väittää, että tältä osalta työ olisi tul-
6587: Helsingissä 12 päiväJnä syyskuuta 1950.
6588:
6589: Eino Tainio. Toivo Friman.
6590: .884
6591:
6592: IV,226. - Rah. al. N:o 142.
6593:
6594:
6595:
6596:
6597: Friman y. m. : Määrärahan osoittamisesta Portimojärven
6598: kuivattamiseksi.
6599:
6600:
6601: E d u s k u n n a ll e.
6602:
6603: Ranuan kunta Lapin läänissä on karjan- teutetuksi. Järven läheisyydessä asuva
6604: rehuunkin nähden tunnetusti alituotanto- väestö ei kuitenkaan omin !kustannuksin
6605: aluetta. Vuosittain joudutaan sinne kul- kykene järven kuivatusta suorittamaan.
6606: jettamaan huomattava rehumäärä muualta Siksi he ovatkin useita kertoja esittäneet,
6607: Suomesta. Rautatierahtien lisäksi pitkä että valtiovallan toimesta suoritettaisiin
6608: maantiekuljetus auto~lla 'kohottaa huomat- Portimojärven kuivattaminen. Minkäänlai-
6609: tavasti rehun hintaa ja tuottaa muitakin siin tuldksiin nämä esitykset eivät kuiten-
6610: vaikeuksia. Samanaikaisesti kuitenkin kun- kaan ole johtaneet. Kun Portimojärven
6611: nassa olisi rehuntuottoon erittäin hyvin •kuivattamisella saataisiin useita satoja heh-
6612: soveltuvia alueita. Niinpä kunnan alueella taareita erittäin hyvin rehun tuottoon so-
6613: sijaitsee huomattavan suuri mutapohjainen veltuva maa-ala ja kun kuten ede'llä osoi-
6614: Portimojärvi, jossa kesänaikana on vain tetaan Ranualle joudutaan vuosittain tuo-
6615: 50-60 senttiä vettä. On selvää, että kort- maan hyvin paljon rehua pitkien rautatie-
6616: teen, jota järvi erittäin hyvin !kasvaa, kor- ja maantiekuljetusten takaa olisi vihdoinkin
6617: jaaminen veden johdosta on hyvin vaikeaa. kuivatustyö saatava suoritetuksi.
6618: Järven viljeleminen ei luonnollisesti myös- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
6619: kään ole mahdollista niin välttämätöntä ehdotamme,
6620: kuin se olisikin Ranuan kunnassa esiinty-
6621: vän rehun puutteen poistamiseksi. että Eduskunta ottaisi vuoden
6622: Järven kuivattaminen ei myöskään olisi 1951 tulo- ja menoarvioon 5,000,000
6623: vaikea, eikä suuria !kustannuksia vaativa, markan .määrärahan Ranuan kun-
6624: koska vain yhden, järven alapuolella ole- nassa olevan Portimojärven kuivat-
6625: van kosken perkaamisella se saataisiin to- tamiseksi.
6626: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
6627:
6628: Toivo Friman. Eino Tainio.
6629: IV,221. - Rah. a.l. N:o 143.
6630:
6631:
6632:
6633:
6634: Ryhtä y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen
6635: rajaseutukunnissa suoritettavien pienten uudisraivaus-
6636: alueitten kuivatustutkimuksia varten.
6637:
6638:
6639: E d u s k u n n a ll e.
6640:
6641: Pohjois-Suomen ja itäisen rajaseudun muksia kuivatussuunnitelmien laatimiseksi,
6642: kunnissa on uudisraivaustoimintaan sodan mutta maanviljelysinsinööripiireillä ei ole v ..
6643: jälkeisinä vuosina kiinnitetty vakavaa huo- 1948 jälkeen ollut enää määrärahaa, näi-
6644: miota. Raivaustoiminta onkin eräinä vuo- den pienten kuivatushankkeiden tutkimuk-
6645: sina ollut hyvin vilkasta ja sitä olisi edel- sia varten. Kun ne asukkaat, joilla pelto-
6646: leenkin tehokkaasti jatkettava, koska raja- alat ovat pienimmät ja joille kuivatussuun-
6647: seutukunnat ovat juuri maamme peltoköy- nitelmat olisi kiireellisesti saatava, ovat
6648: hintä aluetta. Peltopinta-ala asukasta kohti kaikkein köyhimpiä asukkaita, ei heillä
6649: on vain 20-30 aaria, mutta se olisi välttä- näinollen ole itselläänkään mitään mahdol-
6650: mättä saatava vähintäin 80 aariin asukasta lisuuksia näiden kuivatustutkimusten ra-
6651: kohti, jotta perheiden toimeentulo olisi pa- hoittamiseen. Kuivatussuunnitelmien puute-
6652: remmin turvattu. Raivaustoimintaan sopi- on nyt vakavana esteenä uudisraivaustoi-·
6653: via maa-alueita on kyllä kaikkialla run- minnalle ja senvuoksi olisikin aivan välttä-
6654: saasti tarjolla, mutta raivattaville alueille mätöntä, että .tulo- ja menoarviossa olisi
6655: ei ole viime vuosina saatu kuivatussuunni- edelleen määräraha, joka maataloushalli-
6656: telmia, koska parina viime vuotena ei ole tuksen kautta tulisi maanviljelysinsinööri-
6657: myönnetty määrärahaa näiden pienten piirien käyttöön rajaseutukuntien vähäva-
6658: alueiden kuivatussuunnitelmien tekoa var- raisten pienviljelijäin uudisraivausten kui-
6659: ten. Vuoteen 1948 saakka oli valtion talous- vatussuunnitelmien tekoa varten.
6660: arviossa määräraha vähävaraisten rajaseu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6661: tukuntain alueella suoritettavia kuivaustut-
6662: kimuksia varten, mutta v. 1949 talousar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951:
6663: viosta se oli poistettu, eikä sitä ole enää tulo- ja menoarvioon 800,000 mar-
6664: sen jälkeen talousarvioon otettu. Kahtena kan määrärahan käytettäväksi Poh-
6665: viime vuotena onkin Pohjois-Suomen raja- jois-Suomen rajaseutukunnissa suori-
6666: seutukunnista m. m. Taivalkoskelta, Pu- tettavien pienten uudisraivausalueit-
6667: dasjärveltä ja Suomussalmelta lähetetty ten kuivatustutkimuksia varten.
6668: runsaasti maanviljelysinsinööripiireille ano-
6669: Helsingissä 12_ päivänä syyskuuta 1950.
6670:
6671: Niilo Ryhtä. . Yrjö Saari.
6672: Väinö Rankila. Erkki Koivisto.
6673: 886
6674:
6675: IV,22s. - Rah. al. N:o 144.
6676:
6677:
6678:
6679:
6680: E. Koivisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta Petsamon
6681: siirtoväen sosiaaliseen avustamiseen.
6682:
6683:
6684: E d u s k u n n a ll e.
6685:
6686: Entisen Petsamon lkunnan siirtoväki ny- siirtoväki evalkuoimispaikkakunnillaan on
6687: eyisin elää niin vaikeissa taloudellisissa olo- jäänyt meJ<kein kokonaan vaille siirtoväen
6688: :Buhteissa, että se välttämättä kaipaa pi- huoltoavustuksia, koska heidän arvioitiin
6689: :kaisia ja suoranaisia avustustoimenpiteitä tulevan toimeen niillä rahoilla, jotka he
6690: -valtiovallan taholta. Maanhankintalain olivat saaneet ervakuoimismatkallaan myy-
6691: mukainen asuttaminen on useista petsamo- mistään kotieläimistä.
6692: laisista riippumattomista syistä sujunut Petsamon siirtoväkeä on kaikkiaan 4,970
6693: niin hitaasti, että se on vielä osittain kes- henkeä. Talvisodan korvauksia on maksettu
6694: ken. Tästä johtuen asukkaat ovat joutu- 1,589 yksityiselle henkilölle yhteensä
6695: neet vuoden 1942 korvauslain nojalla saa- 29,550,750 markkaa.
6696: mansa suhteellisen pienet korvaukset käyt- Vuoden 1949 kolmannessa lisämenoar-
6697: tämään jokapäiväiseen elatukseensa. Toi- viossa eduskunta on myöntänyt 60 miljoo-
6698: saa;lta taasen jälleenrakennuskustannukset nan mavkan siirtomäärärahan jaettavaksi
6699: tänä aikana ovat monin kerroin nousseet valtiovarainministeriön ohjeiden mukaan
6700: vuoden 1939 hintatasoon verraten, jonka Petsamon siirtoväelle sosiaalisena avustuk-
6701: perusteella korvaukset on myönnetty. Tästä sena. Ministeriön määräämän ajan kuluessa
6702: '()n aiheutunut sekä jälleenrakennustyön on määrärahasta jätetty 1,313 hakemusta,
6703: rahoituksen vailkeutuminen että ylivelkaan- joissa on anottu avustusta noin 370,000,000
6704: tuminen. markkaa. Kun käytettävissä olevista va-
6705: Varsin huomattarva osa Petsamon lopulli- roista voidaan myöntää ainoastaan pienem-
6706: sesti sijoittamattomasta siirtoväestä elää piä avustuksia eikä niillä näin ollen pysy-
6707: rvielä Pohjois-Suomessa, pääasiassa Inarin väisesti voida parantaa petsamolaisten toi-
6708: "kunnan alueella erittäin puutteellisissa tila- meentuloa, tarvittaisiin tarkoitukseen lisä-
6709: päisasumuksissa ja muutenkin säälittävissä varoja ainakin 80 miljoonaa markkaa.
6710: olosuhteissa. Näiden lopullisesta sijoittami- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
6711: sesta ja talouden järjestämisestä ei ole rvielä kunnioittaen,
6712: varmuutta.
6713: Väestön heikkoon taloudelliseen asemaan että Eduskunta ottaisi vuoden
6714: on yhtenä syynä Pohjois-Suomen korkea 1951 tulo- ja menoarvioon 80,000,000
6715: hintataso, joka on huomattavasti korkeampi markan siirtomäärärahan käytettä-
6716: kuin maan muissa osissa, vähäiset ansio- väksi Petsamon siirtoväen sosiaali-
6717: maJhdollisuudet sekä se seikka, että sanottu seen avustamiseen.
6718: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
6719:
6720: Erkki Koivisto. Vilho Väyrynen. M. 0. Lahtela.
6721: 88'2'
6722:
6723: IV,229. - Rah. al. N:o 145.
6724:
6725:
6726:
6727:
6728: E. X~i~to: Määrärahan ~soittamisesta Pohjois-Suomen
6729: hävitetyn alueen sosiaalisen rakennustoiminnan tuke-
6730: miseksi.
6731:
6732:
6733: Eduskunnalle.
6734: Vuoden 1949 lisämenoarviossa osoitettiin käytettävissä oleviin varoihin nähden. Jotta
6735: Pohjois-Suomen hävitetyn alueen maaseu- tämäkin jälleenrakennustyö saatettaisiin
6736: ilun jälleenrakentamiseen liittyvään sosiaa- loppuun ja k. o. perheet tulisivat autetuiksi,
6737: liseen ra-kennustoimintaan 30 miljoonan esitän kunnioittaen,
6738: markan määräraha. Samaan tarkoitukseen
6739: on kuluvan vuoden varsinaisessa menoar- että Eduskunta ottaisi vuoden
6740: v-iossa varattu 10 miljoonaa markkaa. Tar- 1951 tulo- ja menoarvioon 20 miljoo-
6741: witus on näillä määrärahoilla avustaa sel- nan markan siirtomäärärahan Poh-
6742: laisia etupäässä vanhuksia, sotaleskiä, inva- jois-Suomen hävitetyn alueen maa-
6743: liideja y. m. jotka eivät muutoin saa jäl- seudun jälleenrakentamiseen liitty-
6744: leenrakennustyötään rahoitetuksi. Määrä- vän sosiaalisen rakennustoiminnan
6745: ~ahasta onkin sittemmin jätetty anomuksia, tukemiseksi.
6746: joiden avustustarve on moninkertainen
6747: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
6748:
6749: Erkki Koivisto.
6750:
6751:
6752:
6753:
6754: •
6755:
6756:
6757:
6758:
6759: 19
6760: 888
6761:
6762: IV,2so. - Rah. al. N :o 146.
6763:
6764:
6765:
6766:
6767: Riihimäki y. m.: Määrärahan osoittamisesta suojametsien
6768: ja -puistojen istuttamiseksi Porin kaupungin Lattomeren
6769: asutusalueelle.
6770:
6771:
6772: E d u s kun n a 11 e.
6773:
6774: Niin metsien liiallinen varjostus kuin -puistoja .teiden varsille, mihin tal"koituk-
6775: laajat aukeatkin ovat haitallisia maanvilje- seen maanhankintalain toimeenpanoviran-
6776: lykselle. · Porin kaupungin Lattomeren alue omaiset ovat jättäneetkin teiden varsilla
6777: on sellainen laaja aukea, missä talvella tuu- maata jakamatta, pitäisi nämä suunnitelmat
6778: let kulettavat lumen pois viljelysmailta ai- myöskin toteuttaa.
6779: heuttaen maan liian routaantumisen. Tästä Tämän perusteella ehdotamme,
6780: johtuu, että syysviljat talvehtivat huonosti
6781: eikä kevätkylvöjä voida aloittaa siihen ai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
6782: kaan kuin ne muuten ilmastosuhteet Porin tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
6783: seuduilla huomioiden olisivat mahdollisia. kan määrärahan suojametsien ja
6784: Koska Lattomeren alue maanh.ankintalain ~puistojen istuttamista varten Porin
6785: nojalla on suunniteltu asutettavaksi siten, kaupungin Lattomeren asutusalueelle.
6786: että alu~elle istutetaan n. s. suojametsiä ja
6787: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1950.
6788:
6789: Arvo Riihimäki. Eino Tainio.
6790: Antto Prunnila. Toivo Friman.
6791: 889
6792:
6793: IV,231. - Rah. al. N:o 147.
6794:
6795:
6796:
6797:
6798: Vennamo y. m.: Määrärahan osoittamisesta epäonnistuneen
6799: sadon korvaamiseksi maanhankintalain nojalla maata
6800: saaneille.
6801:
6802:
6803: E d u s k u n n a ll e.
6804:
6805: Maanhankintalain mukaan muodostettui- taen heille ylivoimaisia taloudellisia vai-
6806: hin tiloihin on usein jouduttu liittämään keuksia, olisi epäonnistuneen sadon johdosta
6807: rappiotilassa tai heikossa kasvukunnossa asutettuja valtion toimesta tuettava.
6808: olevia taikka veden vaivaamia ja hallan- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen·
6809: arkoja viljeltyjä tiluksia. Myöskin on ti- ehdotamme,
6810: loilla monasti vasta raivattua uudispeltoa.
6811: Kun heikkokuntoisen tai veden vaivaaman että Eduskunta ottaisi vuoden
6812: ja hallaisen pellon kasvu usein epäonnistuu 1951 tulo- ja menoarvioon 15 miljoo-
6813: ja kun uudispelto ei ole aina nimenomaan nan markan siirtomäärärahan viljeli-
6814: hallanarkuutensa vuoksi vanhan kunnossa jöistä riippumattomista syistä epä-
6815: olevan pellon veroista ja kun kasvun epä- onnistuneen sadon korvaamiseksi
6816: onnistuminen siis näissä tapauksissa johtuu maanhankintalain nojalla maata saa-
6817: viljelijästä riippumattomista syistä aiheut- neille.
6818: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
6819:
6820: Veikko Vennamo. Tahvo Rönkkö. Janne Koivuranta.
6821: 890
6822:
6823: IV,232.- Ra.h. al. N:o 148.
6824:
6825:
6826:
6827:
6828: Koiv;uranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta Koillis-Suo-
6829: men metsänhoitolautakunnan perustamiseksi.
6830:
6831:
6832: E d u s ik u n n a 11 e.
6833:
6834: Metsätaloudelliset olosuhteet Koillis-Suo- ratkaisuvalta on uskottu metsänomistajista
6835: messa ovat tähän saakka haitallisesti olleet valittujen edustajien käsiin metsänhoito-
6836: riippuvaisia puutavaran kuljetusolojen ke- lauta!kunnassa. Koillis-Suomen metsätalou-
6837: hittymättömyydestä ja siitä, että isojako on den tulevaisuutta tästä näkökulmasta har-
6838: ollut keskeneräinen. Läheisessä tulevaisuu- kittaessa on päädyttävä siihen, että nykyis-
6839: dessa on kuitenkin odotettavissa muutok- ten metsänhoitolautakuntien kautta tämän
6840: sia, sillä Kuusamon ja Posion isojaosta on alueen metsänomistajakunnan omaa harras-
6841: v. 1950 vaJhvistettu erityinen •laki, joka tul- tusta ja vastuuntuntoa ei riittävästi voida
6842: lee suuresti jouduttamaan isojaon suori- kytkeä asian hyväksi. Kuusamon ja Posion
6843: tusta, ja tämän alueen tärkeimmän puuta- alue jakaantuu Pohjois-Pohjanmaan ja La-
6844: varan ikuljetustien, Iijoen, kunnostamiseen pin metsänhoitolautakuntien kesken ja kum-
6845: on niinikään uhrattu huomattavia summia mankin pääpaikkoihin Ouluun ja Rovanie-
6846: m. m. työttömyysvaroista. Autokuljetuksen melle on erittäin pitkä matka. Näiden met-
6847: nopea kehittyminen helrpottaa osaltaan kul- sänhoitolauta!kuntien toiminta-alueet ovat
6848: jetuspulmien ratkaisua. Näissä oloissa on muutenkin jo nyt aivan liian suuria.
6849: tilanne menossa siihen, että hakkuutoi- Ilmeisesti on ainoa mahdollinen ratkaisu
6850: minta, joka isojaon alaisissa metsissä on Koillis-Suomen yksityismetsätalouden vas-
6851: ollut lamassa vuosikymmeniä, saattaa mää- taiseHe järjestelylle se, että tälle alueelle
6852: räosiltaan lähteä käyntiin jo varsin pian. perustetaan erityinen oma metsänhoitolau-
6853: Muiden syiden ohella johdattanee tähän takunta, nimeltään esim. Koillis-Suomen
6854: myöskin suoranainen ta:loudellinen pakko, metsänhoitolautakunta, jonka toimipiiri
6855: koska tämän sodassa kärsineen alueen väes- Kuusamon ja Posion lisäksi sopivasti voi
6856: tön toimeentulomahdollisuudet muutoin käsittää ainakin Taivalkosken pitäjän. Täl-
6857: ovat hyvin rajoitetut. löin muodostuvat pohjoisia metsänhoitolau-
6858: Metsätaloudellisessa mielessä on Koillis- takuntia koskevat tilastoluvut seuraaviksi,
6859: Suomen alue hyvin kehittymätöntä, eikä kun isojaon ja tiedossa olevan asutustoi-
6860: väestöllä, jonka käsiin isojaon alaiset maat minnan arvioidut tulokset likimäärin ote-
6861: omistusoikeudella siirtyvät, ole oikeata kä- taan huomioon.
6862: 'Sitystä siitä, miten metsäomaisuutta on kä-
6863: siteltävä ja hoidettava. HaJmkuutoiminnan Metsä pinta.
6864: Tilaluku
6865: lähtiessä käyntiin saattaa jälki näissä olo- ala ha
6866: suhteissa muodostua metsien tulevaisuuden Uusi Koillis-Suomen met-
6867: kannalta suorastaan tuhoisaksi. Voimassa sänhoitolautaJkunta 4,300 627,000
6868: olevan yksityismetsälain nojalla on tieten- Lapin metsänhoitolauta-
6869: kin malhdoHista ohjata hakkuutoimintaa kunta . . . . . . . . . . . . . . . 9,800 1,074,000
6870: toivotuille urille. Tämän lain vaikutus riip- Pohjois-Pohjanmaan met-
6871: puu kuitenkin siitä, millä tavalla lakia •läh- sänhoitolautalkunta .... 11,600 1,027,000
6872: detään soveltamaan. Yksityismetsälakimme Kainuun metsänhoitolau-
6873: johtavana periaatteena on metsänomistaja- takunta . . . . . . . . . . . . . . 8,072 845,00(]
6874: kunnan oman vastuun alleviivaaminen, Keski-Pohjanmaan met-
6875: mikä tapahtuu siten, että pitkälle menevä sänhoitolautakunta . . . . 10,469 494,00(
6876: IV,232. - !Koivuranta y. m. 891
6877:
6878: Uuden metsänhoitolautakunnan perusta- metsälakia valvomassa ja neuvontaa anta-
6879: minen voidaan suorittaa hallinnollisena toi- massa, ja näin ollen olisi perustminen suo-
6880: menpiteenä, kun tarvittavat varat ovat käy- ritettava jo v. 1951.
6881: tettävissä. Kun Koillis-Suomi nykyisin on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6882: käytännöllisesti katsoen kaikkea lainvalvon-
6883: taa ja neuvontatoimintaa vailla oleva a'lue, että Eduskunta ottaisi vuoden
6884: on tarvittava rahasumma kokonaisuudes- 1951 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. 18
6885: saan saatava lisäyksenä määrärahoihin. On luvun 3 momentille lisäystä 8,100,000
6886: välttämätöntä, että uusi metsänhoitolauta- markkaa Koillis-Suomen metsänhoi-
6887: kunta toimihenkilöineen on toimeen ryhty- tolautakunnan perustamiseksi v.
6888: neenä ni:i!hin aikoihin, jolloin hakkuutoi- 1951.
6889: minta alikaa, jotta se alusta pitäen voi olla
6890: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
6891:
6892: Janne Koivuranta. Eino Rytinki.
6893: Viljami Kalliokoski. L. 0. Hirvensalo.
6894: 892
6895:
6896: IV,233. - Rah. al. N :o 149.
6897:
6898:
6899:
6900:
6901: Lepistö y. m. : Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
6902: tuksiksi metsänparannustöiden kustantamiseksi.
6903:
6904:
6905: E d u s k u n n a 11 e.
6906:
6907: Vuonna 1929 säädetyn metsänparannus- korkoisten lainojen käyttöä näihin tarkoi-
6908: lain nojalla saatettiin käyntiin toiminta, tuksiin puoltaa se, että metsien tuottamasta
6909: joka 1930-luvulla muodostui sangen merki- puusta kertyvä hyöty ja ansio jakaantuu
6910: tykselliseksi ja saavutti metsänomistajain kaikkien kansalaisryhmien kesken. Vajaa-
6911: taholta osakseen suuren suosion. Metsän- tuottoisten metsien ja ojitusta vaativien
6912: parannustoiminta kohdistui aluksi pääasial- soiden omistajina ovat lisäksi lukuisissa
6913: lisesti. soiden ojittamiseen metsänkasvatusta tapauksissa vähävaraiset pientilalliset, joilla
6914: varten, mutta myöhemmin suunnattiin toi- yksinään ei ole mahdollisuuksia suorittaa
6915: minta yhä lisääntyvässä määrässä myöskin näitä perusparannuksen luontoisia tehtäviä.
6916: istutuksiin, kylvöihin, raivauksiin y. m. ko- Nyt voimassa oleva metsänparannuslaki
6917: vien metsämaiden parannustöihin. Tähän- on säädetty v. 1948 ja sen mukaan tulee
6918: astisen toiminnan tuloksena on yksityis- v. 1951 menoarvioon sisältyvä vä:hintään
6919: mailla, että kuivatushankkeita kaikkiaan on 200 milj. markkaa käytettäväksi metsän-
6920: toteutettu n. 4,700. Näissä on osakkaita n. parannustöihin, mistä· kaksi kolmannesta
6921: 18,000 kuivatetun a:lan ollessa n. 290,000 on käytettävä yksityismailla. Hallitus on
6922: ha. Kuivien maiden metsänparannushank- tulo- ja menoarviossa esittänyt 11. Pl.
6923: keita on ollut n. 38,000 ja vastaava pinta- XVIII: 5 kohdalla valtion avustuksena
6924: ala on 205,000 ha. yksityismetsämaiden metsänparannustöiden
6925: Sotavuosien metsänparannustoiminta su- kustantamiseksi 120 milj. markkaa eli sa-
6926: pistui tunnetuista syistä hyvin vähiin. Sen man suinman kuin v. 1950, sekä 19. Pl.
6927: jälkeen on työskentely hiljalleen ollut kas- II: 4 kohdalla lainoina metsänparannustöi-
6928: vamassa, ja nykyisin voitaisiin suuressa hin 30 milj. markkaa (v. 1950 25 milj. mk)
6929: osassa maata ja varsinkin n. s. työttömyys- eli yhteensä 150 milj. markkaa. Hallituk-
6930: alueilla suorittaa erilaisia metsänparannus- sen esitys näin ollen kylläkin kirjaimelli-
6931: töitä runsaasti, jos varoja olisi käytettä- sesti vastaa metsänparannuslain säännöksiä.
6932: vissä. Viime vuosien niukoista metsänpa- Sen jälkeen kun sanottu laki v. 1948 sää-
6933: rannusmäärärahoista on huomattava osa dettiin, on palkkatasossa kuitenkin tapahtu-
6934: kulunut niiden sitoumusten lunastamiseen, nut erittäin tuntuvia muutoksia, minkä
6935: joihin valtio vajaatuottoisten metsien uudis- vuoksi määrärahaa olisi huomattavasti ko-
6936: tamislain käytäntöön soveltamisessa joutui rotettava, jotta se vastaisi edes sitä, mitä
6937: sotavuosien halonha:kkuiden yhteydessä. metsänparannuslakia säädettäessä on tarkoi-
6938: Näitä töitä tulee vielä kestämään parin vuo- tettu. Mutta lisäksi on otettava huomioon,
6939: den ajan. että vuoden 1948 alussa, jolloin laki sää-
6940: Metsänparannustoiminnan jatkaminen ja dettiin, maassa vallitsi aivan toisenlainen
6941: laajentaminen on väistämätön välttämättö- tilanne työmarkkinoilla kuin nyt, jolloin
6942: myys, jos tahdotaan turvata maamme met- työttömyyden torjumiseksi on ollut ryh-
6943: säntuotteiden saanti tulevaisuudessa. Tämä dyttävä laajoihin toimenpiteisiin. Jos mi-
6944: toiminta on sitäkin tähdellisempää, kun tään töitä, niin metsänparannustöitä on
6945: sota-aikana on jouduttu hakkuilla pilaa- pidettävä tässä mielessä sopivina, koska ne
6946: maan monia metsiä, jotka vain metsänpa- jo sangen läheisessäkin tulevaisuudessa luo-
6947: rannustöitten avulla voidaan saattaa täysi- vat runsaasti uusia työtilaisuuksia. Tämä
6948: tuottoisiksi. Valtion avustusten ja halpa- on selvästi saatu havaita 1930-luvunkin
6949: IV,233. -Lepistö y. m. 893
6950:
6951: matsänparannustyömailla, joilla nyt jo hyväksi maakunnissa ole uskallettu suorit-
6952: useasti vaaditaan ensimmäisiä harvennus- taa mitään mainostusta. Toisaalta on har-
6953: hakkuita silloisten töitten tuloksena. rastus erilaisia metsänparannustöitä koh-
6954: Vuonna 1948 säädetyssä metsänparannus- taan nyt vireä, minkä m. m. kesällä 1950
6955: laissa edellytetään lisäksi, että ojitusten, suoritettu metsämarssi on osoittanut.
6956: istutusten j. n. e. lisäksi varoja käytetään Varsinkin kun on kysymys pienempien,
6957: myöskin puutavaran kuljetusmahdollisuuk- heikoissa varallisuussuhteissa olevien ja
6958: sien kehittämiseen avustamaHa lähinnä met- etenkin velvotehakkuiden myötävaikutuk-
6959: säautoteiden rakentamista. On tunnettua, sella pilalle menneitten metsien kunnosta-
6960: että maamme syrjäseuduilla nykyisin on misesta, on ne tehtävä pääasiallisesti tai
6961: olemassa erittäin laaja n. s. nolla-alue, jossa kokonaan momentille 11. Pl. XVIII: 5 mer-
6962: ainakaan pinotavarasta ei saada sanottavaa kityillä varoilla, kuten metsänparannus-
6963: kantohintaa, tai jossa toisarvoisen puuta- laissa ja vastaavassa asetU'ksessa on sää-
6964: varan menekki puuttuu kokonaan. Kaiken detty. Tarvittava määrärahojen lisäys on
6965: metsänhoidollisen toiminnan edellytyksenä näin ollen ensi kädessä saatava tälle mo-
6966: näillä alueilla on kuljetusmahdollisuuksien mentille.
6967: parantaminen. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6968: Erilaisten metsänparannustöiden suori-
6969: tusmahdollisuudet ovat ensi vuodeksi suun- että Eduskunta ottaisi vuoden
6970: niteltujen määrärahojen pohjalla niin vä- 1951 tulo- ja menoarvioon 11. Pl. 18
6971: häiset, että yksistään olemassa olevien työ- luvun 5 momentille lisäystä 120 mil-
6972: tilausten läpivieminen vie 3-4 vuoden joonaa markkaa avustuksiksi metsän-
6973: ajan; ei'kä tällöin metsänparannustöiden parannustöiden kustantamiseksi.
6974: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
6975:
6976: Matti Lepistö. Matti Heikkilä.
6977: J. E. Lampinen. Martti Suntela.
6978: Eino Tainio. Heikki Simonen.
6979: Akseli Brander. Arvi Ahmavaara.
6980: Janne Koivuranta.. Toivo Ikonen.
6981: Viljami Kalliokoski. L. 0. Hirvensalo.
6982: Eino Laitinen. Arvo Riihimäki.
6983: Jussi Raatikainen. Valfrid Eskola.
6984: 894
6985:
6986: IV,2a4. - Ra.h. al. N :·o 150.
6987:
6988:
6989:
6990:
6991: E. Koivisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta porojen hank-
6992: kimiseksi kolHUe.
6993:
6994:
6995: E d u s k u n n a 11 e.
6996:
6997: Entisen Petsamon kunnan kolttia sijoitet- tuisissakin olosuhteissa kestää kuitenkin
6998: taessa on lähdetty siitä, että he vastaisuu- kauan ennenkuin porokanta luonnollista
6999: dessakin tulevat saamaan elatuksensa pää- tietä lisääntyy niin suureksi, että he poron-
7000: asiallisesti poronhoidosta ja kalastuksesta. hoidolla saisivat pääasiallisen elatuksensa.
7001: Nåätämön alueella, jonne Suonikylän koltat Heidän porokarjansa eivät kärsi vuosikau-
7002: on sijoitettu, ovatkin jäkälämaat hyvät, ja siin suurempaa vähentämistä kuin mikä
7003: koltat ovat sopineet lähipaliskuntien kanssa on pakollista heikkoihin eläimiin nähden,
7004: porolaitumien rajoista. Petsamossa olles- sillä porojen katoamiset, petoeläinten tuhot
7005: saan koltat omistivat suurimman osan Pet- ja porojoen ravitsemiseen haitallisesti vaikut-
7006: samon paliskunnan poroista. Sodan joh~ tavat luonnonsuhteet verottavat pientä po-
7007: dosta he kuitenkin menettivät kaikki po- romäärää muutenkin ankarasti. Suonikylän
7008: ronsa ja ovat he väliaikaisilla sijoituspai- kolttain toimeentulon turvaamiseksi olisi
7009: koillaan menettäneet niistä saamansa kor- heille saatava lisää poroja.
7010: vaukset elatukseensa. Kun heillä ei myös- Myöskin Lapinkylän ja Paatsjoen kolt-
7011: kään ole säästöjä, eivät he itse ole kyen- tain nykyistä sijoituspaikkaa määrättäessä
7012: neet sanottavastikaan hankkimaan poroja. on lähdetty siitä, että he tulisivat saamaan
7013: Tulo- ja menoarvion rajoissa valtio on sit- ainakin osan toimeentulostaan poronhoi-
7014: temmin hankkinut koltille poroja, joita he dosta. Näistä syistä koltille olisi valtion
7015: ovat saaneet myös ulkomaisten lahjoitusten varoilla hankittava vielä lisää poroja aina-
7016: turvin Lapin Sivistysseuran välityksellä. kin 1,000 kpl.
7017: Porojen lukumäärä perhettä kohden on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7018: kuitenkin vasta noin 20, vaikka kolttien kunnioittaen,
7019: toimeentulo edellyttäisi keskimäärin aina-
7020: kin 70 poroa perhettä kohden. Joka ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
7021: pauksessa on kolttien porokannan noustava tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
7022: nykyisestä 1,000 porosta ainakin kaksin- kan määrärahan porojen hankkimi-
7023: kertaiseksi ennenkuin siitä alkaa muodostua seksi koltille.
7024: säännöllinen tulolähde omistajilleen. Suo-
7025: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
7026:
7027: Erkki Koivisto. Vilho Väyrynen. M. 0. Lahtela..
7028: 895
7029:
7030: IV,235. - Rah. al. N:o 151.
7031:
7032:
7033:
7034:
7035: Lepistö y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
7036: talouden tuotantokustannusten tasoittamista varten.
7037:
7038:
7039: E d u s k u n n a ll e.
7040:
7041: Kuluvana vuotena ryhdyttiin n. s. maa- järjestöille 15 milj. markkaa, kotivoin val-
7042: talousmiljardin varoilla toimeenpanemaan mistuksen edistämistoimenpiteisiin 2. 7 50
7043: useita maataloudelle tärkeitä tutkimuksia. milj., nurmiviljelyskilpailujen jatkamiseen
7044: Laiduntutkimukseen m. m. myönnettiin l.2 milj., Suomen Karjanjalostusyhdistyk-
7045: 1,500,000 markkaa, jolla määrärahalla on selle erikoisohjelman mukais·en jalostustoi~
7046: aloitettu yliopiston Viikin tilalla 40 hehtaa- minnan a1kiamiseksi tarkastusyhdistyksiin
7047: ria peltoa käsittävä laidurukoe, jolla pyri- kuulumattomissa karjoissa l.ö miljoonaa
7048: tään selvittämään, menestyvätkö meillä ly- mk, maataloushallitukselta järjestöjen haet-
7049: hyt- tai pitkäaikaiset laidunnurmet parem- tava:ksi niiden toimittamia pienviljelijä-
7050: min. Rinnak'kaisesti on perusteilla tai pe- kursseja varten 2 milj. markkaa, mallilai-
7051: rustettu vastaawia kokeita yliopiston Mal- dunten kuntoonpanemiseksi sekä yksityisillä
7052: min kartanossa, maatalouskoelaitaksessa ja tiloilla että yhteislaidunalueilla 1 milj. mark-
7053: Mustialassa. Näin ollen nämä tutkimukset kaa, kalkin rautatiekuljetusten rahtialen-
7054: on saatu alkuun, hankittu henkilökunta ja nuksiin 25 milj. markkaa, maan viljavuus-
7055: tarvittavat koneet ja koska esim. Viikin tutkimuksiin 13.650 milj. ja puutarhaneu-
7056: kokeissa toisena koejäsenenä on 6-vuotinen vontaan 7.5 milj. markkaa.
7057: laidrmikierto, niin on selvää, että alkuun- Edellä mainittujen lisäksi on maatalous-
7058: saadut tutkimukset menisivät täysin huk- miljardista käytetty erinäisiin tutkimus-
7059: kaan, jos ne ikeskeytettäisiin. tehtäviin vielä eräitä pienempiä määrära-
7060: Edelleen mainituilla määrärahoilla on hoja.
7061: aloitettu nurmiviljelystutkimus, jonka aloit- Hallituksen ensi vuodeksi esittämästä ta~
7062: tamiseksi myönnettiin 1,500,000 marklkaa. lousarviosta on poistettu k. o. maatalous-
7063: Koko suunnitelman on laskettu tulevan milljardi ja tilalle otettu 1 miljardin mar-
7064: maksamaan 5 miljoonaa mark>kaa. Tutki- kan määräraha maatalouden tuotantokus-
7065: muksen suorittamiseksi on muodostettu neu- tannusten tasoittamiseksi. Kun mainitun
7066: vottelukunta, jossa maatalouden yleisneu- momentin perusteluissa esitetään kyseessä-
7067: vontajärjestö ja maatalouskoelaitos on edus- oleva mäii!räralha käytettäväksi erilaisesta
7068: tettuha. On myös palkattu tutkija. Tutki- tilakoosta aiheutuvien tuotantokustannusten
7069: muksella on .tarkoitus selvittää nurmivilje- tasoittamiseksi pienillä tiloilla, joiden omis-
7070: lyksen tila koko maassa. Kuluvan vuoden tajien kaJtsotaan saavan pääasiallisen toi-
7071: aikana on tutkimussuunnitelmat valmistu- meentulon maataloudesta sekä 5 miljoonaa
7072: neet. Aineiston kerääminen on suunniteltu marlkkaa ylijäämä kalansaaliin käytön edis-
7073: tapahtuvaksi ensi vuonna ja näin ollen tut- tämiseksi, niin näinollen ja kun budjetissa
7074: kimus valmistuisi vuonna 1952 ei muuallakaan ole määrärahaa niihin tar-
7075: Maatalousmiljardin määrärahoista on koituksiin, joihin edellä mainittiin maata-
7076: kuluvana vuonna käytetty edelleen koneen- lousmiljardista käyrt;etyn, niin kO'ko tuo
7077: hoidon konsulenttien kouluttamiseen 2.250 laaja tutkimuskoe- ja maatalouden edistä-
7078: miljoonrua, lannanJhoidon ja turvepehrkun mistoiminta näin ollen keskeytyy. Tätä ei
7079: noston ja käytön suurkilpailuun neuvonta- voi pitää asianmukaisena. Siksi olisi 11 Pl.
7080:
7081: 20
7082: :896 IV,235. - Maatalouden tuotantokustannukset.
7083:
7084: XXV luvun 22 momentin nimikettä muu- että Eduskunta korottaisi 11 Pl.
7085: tettava niin, että tämän momentin määrä- XXV luvun 22 momentin määrära-
7086: rahasta voitaisiin !käyttää varoja mainittui- han 70 miljoonalla markalla, samalla
7087: hin maatalouden edistämiseksi välttämättö- muuttaen momentin nimikkeen kuu-
7088: mään toimintaan. Momentin määrärahaa lumaan ,Maatalouden tuotantokus-
7089: olisi syytä myöskin jonkinverran korottaa. tannusten tasoittaminen ja maatalou-
7090: Edellä olev.an ,perusteella ehdotamme den tuotannon edistäminen".
7091: Jmnnio~ttaen,
7092:
7093: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
7094:
7095: Matti Lepistö. Jussi Raatikainen.
7096: Martti Suntela.
7097: 897
7098:
7099: IV,zsG. - Rah. al. N:o 152.
7100:
7101:
7102:
7103:
7104: Riihimäki y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
7105: maitotaloustuotannon tukemiseen.
7106:
7107:
7108: E d u s k u n n a 11 e.
7109:
7110: Pienviljelijätalouksia tuettaessa valtion Näin ollen hallituksen ehdotus talousarvio-
7111: varoilla on pyrittävä välttämään erikoisten esityksessä ei ole perusteiltaan oikeuden-
7112: aluerajojen määräämistä, koska tällainen mukainen eikä määräraha tarkoitukseen
7113: menettely ei perustu pienviljelystalouksien riittävä.
7114: erilaisiin taloudellisiin olosuhteisiin maan Edellä olevan perusteella kunnioittaen
7115: eri osissa. Kaikkialla maassamme pienvil- ehdotamme,
7116: jelystaloutta harjoitetaan vaikeissa olosuh-
7117: teissa, joten valtion tuki on kaikkialla tar- että Eduskunta ottaisi vuoden
7118: peen. Mitä nimenomaan maidontuotantoon 1951 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
7119: tulee, niin Länsi-Suomen pientiloillaikin se XXV luvun 23 momentille lisäystä
7120: on miltei ainoa rahantulolähde, ollen mo- 300,000,000 markkaa ja laajentaisi
7121: nin paikoin Etelä- ja Länsi-Suomea lisä- määrärahan käsittämään koko valta-
7122: ansion mahdollisuudet varsin vähäiset. kunnan alueen pienviljelijätaloudet.
7123: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1950.
7124:
7125: Arvo Riihimäki. Eino Tainio.
7126: Antto Prunnila. Toivo Friman.
7127: 898
7128:
7129: IV,2.s7, - Ra.h. al. N:o 153.
7130:
7131:
7132:
7133:
7134: Paasio y. m. : Määrärahan osoittamisesta kalajäähdyttämön
7135: perustamiseksi Turun saaristoon.
7136:
7137:
7138: E d u s k u n n a ll e.
7139:
7140: Talouselämän teollistuminen on ollut televia arvoja omiin tarkoituksiinsa. Tulos
7141: omiaan huonontamaan kalastuselinkeinon tästä on ollut, että vähävarainen kalastaja-
7142: kilpailukykyä elintarvikkeiden markkinoin- väestö on joutunut kärsimään taloudellisia
7143: nissa. Vähävarainen kalastajaväestö ei ole menetyksiä, koska sen käytössä ei ole ollut
7144: ollut tilaisuudessa yhteistoiminnankaan kalajäähdyttämöitä, joissa kalaa voitaisiin
7145: avulla perustamaan välttämättömiä 'kala- pilaantumatta säHyttää myöhempää mark-
7146: jakelu- ja kalateollisuuden kohteita. Kala- kinointia varten ja näin toimittaa kala
7147: kauppa on maassamme keskittynyt joiden- markkinoille silloinkin, kun siitä ei ole
7148: kin suurliil{lkeiden monopoliksi. Kun kui- yUtarjontaa.
7149: tenkaan kalakaupan järjestelyä kansanval- Kaiken edellä lausumamme perusteella
7150: taisessa maassamme ei voida täJhän suun- ehdotamme,
7151: taan kehittyneenä ·pitää onnistuneena, olisi
7152: toimittava niin, että pientuottajat itse sai- että Eduskunta ottaisi vuoden
7153: sivat olla mukana järjestämässä 1kalajake- 1951 tulo- ja menoarvioon 20,000,000
7154: lua. Kalastustuoton ympärille on kehitty- markan määrärahan kalajäähdyttä-
7155: nyt näinollen keinottelijoiden ryhmä, jotka mön perustamiseksi Turun saaris-
7156: ovat käyttäneet hyväkseen kalastuksen vaih- toon.
7157: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
7158:
7159: Rafael Paasio. Yrjö Helenius.
7160: 899
7161:
7162: IV,23s, - Rah. al. N :o 154.
7163:
7164:
7165:
7166:
7167: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja
7168: lainaksi Poro ja Riista Oy:lle jäähdyttämön rakenta-
7169: mista varten Rovaniemelle.
7170:
7171:
7172: E d u s k u n n a ll e.
7173:
7174: Porotaloustuotteiden kauppaa vaikeuttaa mainitunlainen tulos porotaloudelle, on jää-
7175: suuressa määrin ja aiheuttaa porotaloudelle dyttämön rakentaminen katsottava erikoi-
7176: suuria menetyksiä se, ettei jäädyttämön sen tarpeelliseksi.
7177: puutteen vuoksi voida porojen teurastusta Porotalouden harjoittajilla on tosin oma
7178: alkaa aikaisin syksyllä, vaan on se lykät- kaupallinen liike, Poro- ja Riista Oy., jonka
7179: tävä joulu-tammikuulle ja myytävä lihat ~otipaikka on Rovaniemen kauppala ja jolla
7180: lyhyessä ajassa tavallisesti jo helmikuun on sivuliikkeitä eri puolilla poronhoito-
7181: loppuun mennessä. Jos olisi jäädyttämö, aluetta ja se olisi halukas rakentamaan jää-
7182: jossa lihat voitaisiin säilyttää pilaantumat- dyttämön Rovaniemelle, mutta sen hävi-
7183: tomina, voitaisiin teurastus alkaa jo syys- tyksen vuoksi, minkä alaiseksi porotalous
7184: kuussa ja suorittaa se joulukuun loppuun ja mainittu liike sodan aikana joutui, ei
7185: mennessä ja järjestää myynti pitemmälle sillä ole mahdollisuuksia ilman valtion tu-
7186: ajalle, osaksi seuraavaan kesään, jolloin ta- kea.
7187: vallisesti on lihan puutetta. Siitä, että teu- Tarpeellisen kokoinen jäädyttämö alusta-
7188: rastus voitaisiin suorittaa aikaisin syksyllä, vien laskelmien mukaan tulee maksamaan
7189: seuraisi se, että lihat ja nahkat olisivat par- 80-90 milj. markkaa. Jos sen rakentami-
7190: haimmat ja lihojen paino eläintä kohti seksi saataisiin valtionapua 25 miljoonaa ja
7191: 5-15 kiloa suurempi kuin tammi-helmi- huokeakorkoisena pitkäaikaisena kuoletus-
7192: kuussa teurastetuissa. Kun maamme poro- lainana 35 miljoonaa markkaa, niin mai-
7193: kannasta nykyiselläänkin voidaan teurastaa nittu liike ja porotalouden harjoittajat ra-
7194: noin 40,000-50,000 eläintä ja kun syys- hoittaisivat loput.
7195: teurastettujen porojen paino on keskimää- Kun jäädyttämö tulee rakennettåvaksi
7196: rin 10 kiloa raskaampi, saadaan aikaisella Rovaniemelle ja siellä on jatkuvasti var-
7197: syysteurastuksella 400,000-500,000 kiloa sinkin talven aikana suuri työttömyys ja
7198: enemmän lihaa, joka 100 markan mukaan jäädyttämön rakentaminen voitaisiin panna
7199: laskettuna tuottaisi porotaloudelle 4,000,000 alkuun jo ensi talven aikana ja sen perus-
7200: -5,000,000 markkaa vuodessa. Syksyllä ai- kaivauksissa ym. olisi sopivaa talvityötä,
7201: kaisin teurastettujen porojen nahkat ovat voitaisiin sanotulla rakennustyöllä tarjota
7202: niin paljon paremmat myöhään talvella huomattavan paljon työtä sekä rakennus-
7203: teurastettuja, että nahkasta ostaja maksaa ammattimiehille että sekatyömiehillekin.
7204: mielellään 200-500 markkaa enemmän, Porotalouden keskusjärjestöt ja mainittu
7205: mikä tekisi 40,000-50,000 teurastetun po- porotaloustuotteiden kauppaliike, ovat tut-
7206: ron nahkalle 8-20 miljoonaa markkaa vuo- kittuaan asiaa yksimielisiä siitä, että jää-
7207: dessa. Aikaisesta syysteurastuksesta edellä dyttämön laittaminen on kaikkein tehok-
7208: sanotun lisäksi on vielä sekin etu, että teu- kaimpia ja ta:rkoituksenmukaisimpia poro-
7209: rastetut porot saadaan pois kuluttamasta talouden tukemistoimenpiteitä ja että se
7210: jäkälää ja tuottamasta heinä- ym. vahin- on myöskin erikoisen tarpeellinen kotieläin-
7211: koja. Kun jäädyttämön avulla saadaan tuotteiden ja metsälintujen säilyttämiseksi
7212: 900 IV,238. - Rovaniemen jäädyttämö.
7213:
7214: pilaantumiselta. Mainittakoon tässä yhtey- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
7215: dessä, että naapurimaan Ruotsin valtio, tulo- ja menoarvioon 25 miljoonaa
7216: joka muutoinkin tukee porotalouden har- markkaa avustukseksi ja 35 miljoo-
7217: joittajiaan huomattavasti enemmän kuin naa markkaa halpakorkoiseksi pitkä-
7218: meillä, rakentaa parhaillaan jäädyttämöä aikaiseksi lainaksi Poro- ja Riista
7219: poronhoitoalueelleen Pohjois-Ruotsiin. Oy: Zle jäähdyttämön rakentamiseksi
7220: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen Rovaniemelle.
7221: ~hdotamme,
7222:
7223: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
7224:
7225: M. 0. Lahtela. Väinö Okko.
7226: Erkki Koivisto.
7227: 901
7228:
7229: IV,zs9. - Rah. al. N:o 155.
7230:
7231:
7232:
7233:
7234: Sävelä y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi'
7235: Länsi-Suomen Sokeritehdas Oy:n tehtaan rakentamista
7236: varten.
7237:
7238:
7239: E d u s kun n a He.
7240:
7241: Sokerin kulutus maassamme on vuosittain suurtehtaassa on huomattavasti pienempi
7242: n. 115-120 milj. kg, josta kotimaista juu- kuin pienessä.
7243: rikassokeria n. 25 milj. kiloa. Kotimaassa Mahdollisuus viljellä Sokerijuurikasta on
7244: valmistettu sokeri :kykenee siis tyydyttä- erikoisen suurimerkityksellinen liian pien-
7245: mään vain runsaan viidenneksen koko so- ten tilojen haltijoille, jotka sokerijuurik-
7246: ikerintarpeestamme. Juurikassokeria valmis- kaan viljelyllä voivat saada huomattavia
7247: tetaan nykyisin kahdessa tehtaassa, Salossa rehuyksiikkösatoja pieniltäkin pinta-aloilta.
7248: ja Turengissa, sen jälkeen kun Moskovan Kun sokerijuurikashehtaarille kuluu n. 700
7249: rauhassa menetettiin Antreassa sijaitseva miestyötuntia ja n. 600 naistyötuntia, mer-
7250: raakasokeritehdas. kitsee sokerijuurikkaan viljely merkittäviä
7251: Länsi-Suomen Sokeritehdas Oy:n osake- työtilaisuuksia laajoilla alueilla Länsi-Suo-
7252: merkintää toimitetaan maakunnissa syys- messa. 13,000 hehtaarin harvennus- ja nos-
7253: kauden 1950:n aikana. Vuoden 1951:n topalkat nykyisillä normeilla tekevät vuo-
7254: 1kuluessa on tarkoitus korottaa osakepää- sittain lähes lj2 miljardia. Sokerijuurik-
7255: oma 400-500 miljoonaan markkaan. Osa- kaan hoitoon voivat osallistua myöskin var-
7256: kemerkintää varten ovat alueen kunnanval- haisnuoriso ja henkilöt, jotka voivat vain
7257: tuustot asettaneet erikoiset pitäjätoimikun- osan päivästä käyttää ansiotyöhön. - Val-
7258: nat, joissa kaiklki yhteiskuntaluokat ovat taosa karjalaista siirtovä:keä sai tilansa
7259: edustettuina. Tulevan tehtaan viljelys- mainitulta tehdasalueelta. Nämä viljelijät~
7260: alueeksi on suunniteltu Turun ja Porin joista monet jo Karjalassa olivat perehty-
7261: lääni (pl. Salon tehtaan viljelysalue), osa neet sokerijuurikkaan viljelyyn, tarvitsevat
7262: läntisintä Hämettä sekä Etelä-Polhjanmaa, tällaisia menekkivarmoja, runsassatoisia
7263: siis valtakunnan peltorikkaimmat seudut. kasveja voidakseen tulla toimeen pienillä
7264: Tehtaan koneistot on ajateltu tilata tiloillaan.
7265: aluksi 1,350 tonnin vuorokaus~käyttöä var- Kotimaista raaka-ainetta jalostava teolli-
7266: ten, tehdassali rakentaa 2,700 tonnin vuo- . suuslaitos, vielä maaseudulle sijoitettuna,
7267: rokausikäyttöä varten sekä rakennusjärjes- täyttää ihanteellisella tavalla ne vaatimuk-
7268: tys tontilla suunnitella sellaiseksi, että tar- set, mitä teollisuuden sijoituspaikoista
7269: vittavien lisärakennusten teko käy mahdol- viime aikoina on esitetty.
7270: liseksi ja teho voitaisiin nostaa loppuvai- Sokerijuurikkaan viljelyä on sanottu
7271: heessa aina 4,000 tonniin vuorokaudessa. maatalouden korkeakouluksi, koska se pa-
7272: Tehtaan paikkakysymys tulee ratkaista- kottaa viljelijänsä kiinnittämään huomiota
7273: vaksi talvella 195o:-51. Ehdolla ovat Ko- salaojitu:kseen, kalkitukseen ja runsaam-
7274: kemäenjoen, Loimijoen tai Pyhäjärven paan lannoitukseen. Maatalouden voimape-
7275: rantapitäjät. räistyminen merkitsee yleensä pienempiä
7276: Länsi-Suomessa vireilläolleet sokeriteh- kustannuksia tuoteyksikköä kohden. Rahan
7277: dashankkeet ovat liittyneet kaikki tähän kierron vilkastuminen merkitsee lisäänty-
7278: yhteen, koska pääomakustannus verrattuna viä ansioita teollisuudelle, kaupalle ja lii-
7279: sokerijuurikkaan rahtikustannukseen on kenteelle ja sen kautta koituu myöskin val-
7280: paljon suurempi kustannuserä. Laskelmat tiovallalle lisääntyviä verotuloja. Sokeri-
7281: osoittavat, että sokerin tuotantokustannus juurikas on kasvi, joka mitä voimakkaim-
7282: IV,2;39. - Länsi·Snomen sokeritehdas.
7283:
7284: maila tavalla kohentaa maataloutemme ta- Kun hallitus ei ole valtion vuoden 1951
7285: .soa ja tekee sen kilpailukykyisemmäksi tulo- ja menoarvioon Länsi-Suomen SOike-
7286: ulkomaiden kanssa. ritehdas Oy: lle määrärahaa esittänyt ja
7287: Sdkerin tuotanto kotimaassa merkitsee toisaalta koneistojen toimittaminen vie pit-
7288: huomattavaa valuutan säästöä. Korvaamat- kän ajan ja alustavien tutkimusten suorit-
7289: toman arvokkaaksi sokerin tuottaminen taminen vie myöskin oman aikansa, olisi
7290: muodostuu juuri nJ'Ikyisissä oloissa, jolloin ·välttämätöntä, että eduskunta myöntäisi
7291: :Sokerin saanti saattaa koska hyvänsä ehtyä. tehtaan avustukseksi määrärahan jo ensi
7292: Sokeritehtaan koneistojen rakentaminen vuoden menoarviossa sekä myöhemmin lai-
7293: <>n mwhdollista myöskin kotimaassa. Täten naa tehtaan rakennustoiminnan edistämi-
7294: metalliteollisuutemme saisi työmahdolli- seksi.
7295: suuksia ja valuuttaa säästyisi toisiin tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7296: koituksiin.
7297: Kotimaisen sokerin tuottamistoimenpiteet että Eduskunta ottaisi vuoden
7298: -koituvat monella tavalla kansantaloutemme 1951 tulo- ja menoarvioon Länsi-
7299: vahvistukseksi ja tuottavat kansallemm.e Suomen Sokeritehdas Oy :n tehtaan
7300: ~armuutta eläruismahdollisuuksista tukalis- ra&entamisen a:v'II>Stamiseen 200 mil-
7301: ~kin tilanteissa. joonaa markkaa.
7302: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
7303:
7304: Arvo Sävelä.. Lauri Leppihahne. Matti HeikkiJ.ä,.
7305: Jussi Raatikainen. Lauri Murtoma.a.. J. E. Lampinen.
7306: Heikki A.la.-M'å.yry, Kalle .Joukanen. Yrjö Helenius.
7307: Pentti Niemi. Samuli Simula. Hug() Aattela.
7308: K. Ala.nko. L. I. Kaukamaa. Kalle Jokinen.
7309: Antto Prunnila.. Laura. Bra.n.der-Wallin. Yrjö Kilpeläinen.
7310: Kaisa Hiilelä.. Arvo Riihimäki. Arno Tuuma.
7311: Hilma Koivulahti-Lehto. Irma Torvi. Erkki Leikola.
7312: Jalma.ri Linna. Hugo Nuorsaari. Ma.nti 0. Kölli.
7313: Urho Kulovaara. Jalmari Pusa. Jussi Saukkonen.
7314: E. Pusa. Jaakko Ha.ka.la. E. .A.. Turja..
7315: Johannes Wirtanen. Yrjö I. Antila. Eino Palovesi
7316: .Päiviö Hetemäki. Eino Raunio. Erkki Paavolainen.
7317: 903
7318:
7319: IV,240. - Rah. al. N :o 156.
7320:
7321:
7322:
7323:
7324: Ryhtä y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kun-
7325: nan- ja kyläteiden rakentamisen avustamiseen.
7326:
7327:
7328: E d u s k u n n a l) e.
7329:
7330: Kunnan- ja kyläteiden rakentamisen Myöntämällä avustuksia kunnan- ja kylä-
7331: avustamiseen varatut määrärahat ovat vii- teiden rakentamiseen, torjutaan huomatta-
7332: me vuosina olleet aivan riittämättömät, vält- valla tavalla myöskin työttömyyttä, koska
7333: tämättömään tarpeeseen verrattuna. Sillä vähävaraisilla syrjäisillä paikkakunnilla,
7334: sanotut määrärahat ovat kunakin vuotena joissa teiden puute on suurin, esiintyy usein
7335: tulleet käytetyksi jo vuoden alkupuolis- myöskin vakavin työttömyys. Vuoden 1950
7336: kolla ja huomattava osa avustusanomuksista tulo- ja menoarviossa on kunnan- ja kylä-
7337: on , määrärahojen niukkuuden vuoksi saa- teiden avustamiseen varattuna 350,000,000
7338: nut ministeriössä odottaa vuoroaan useita markkaa ja vuoden 1951 talousarviossa on
7339: vuosia. Tällä hetkellä onkin kulkulaitos- vain sama summa siitä huolimatta, vaikka
7340: ministeriössä korkeat pinot avustusanomuk- työkustannukset ja hintataso ovat huomat-
7341: sia odottamassa asian käsittelyä sekä mää- tavasti kohonneet. Jotta kUnnan- ja kylä-
7342: rärahan myöntämistä. Kun kunnan- ja ky- teiden rakentamisohjelmaa ei jouduttaisi
7343: läteiden rakentamista avustamaHa voi val- vielä entisestäänkin supistamaan, olisi ta-
7344: tiovalta hyvin taloudellisesti ratkaista mo- lousarvioesitykseen otettava avustusmäärä-
7345: nien syrjäseutujen tiekysymykset, niin sen- rahaa välttämättä koroitettava.
7346: vuoksi olisi sanottujen teiden määrärahaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin,
7347: kiinnitettävä vakavaa huomiota. Kunnan-
7348: ja kylätiet tulevat rakennettavaa tiekilo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
7349: metriä kohti valtiolle maksamaan vain tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V: 3
7350: murto-osan siitä, kuin varsinaiset maantiet. kohdalle lisäyksenä 50,000,000 mark-
7351: Sillä kunnan- ja kyläteiden rakentamisesta, kaa, jotta kunnan- ja kyläteiden
7352: valtion avustuksen turvin, vastaavat tie- avustamismääräraha nousisi yhteensä
7353: kuntain jäsenet, jotka itse myöskin sanot- 400,000,000 markkaan.
7354: tujen teiden rakentamistyöt suorittavat.
7355: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
7356:
7357: Niilo Ryhtä. M. 0. Lahtela.
7358: Markus Niskala. Yrjö Hautala.
7359: Lauri Murtomaa. L. 0. Hirvensalo.
7360: Väinö Rankila. J. Koivisto.
7361:
7362:
7363:
7364:
7365: 21
7366: 904
7367:
7368: IV,241. - Rah. al. N:o 157.
7369:
7370:
7371:
7372:
7373: Rytinki: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven kunnassa
7374: olevan Korpisen kylätien kunnostamiseksi.
7375:
7376:
7377: E d u s k u n n a ll e.
7378:
7379: Viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana Paikalliset tieosakkaat ovat laadituttaneet
7380: ja sitä ennenkin on maamme syrjäisimmillä suunnitelman ja kustannusarvion tien kor-
7381: seuduilla asuvien kyläryhmien väestö jou- jaustöitä varten, mutta kun osaldmat ovat
7382: tunut pienien valtion avustusten turvin kaikki vähävaraisia pienviljelijöitä, joilla
7383: rakentamaan pitkiä kyläteitä, koska heillä on hankittava pääasiallinen toimeentulo
7384: ei ole ollut muuta mahdollisuutta päästä kodin ulkopuolelta ansiotöistä, niin tien
7385: tieverkoston yhteyteen. Tällaiset pitkät peruskorjaustöitä he eivät kykene suoritta-
7386: kylätiet, joiden vaikutuspiirissä asuvat maan. Käsitykseni mukaan olisi tällai-
7387: osakkaat ovat poikkeuksetta vähävaraista set sota-aikana rappeutuneiden yleisluon-
7388: pienviljelijäväestöä, tulivat heikosti raken- toisten teiden peruskorjaukset suoritettava
7389: nettua. Ennen sotia, jolloin liikenne oli valtion varoilla. Samalla:han ne antaisivat
7390: Pohjois-Suomen kyläteillä paikallisluon- seutukunnan pienviljelijäväestölle työmah-
7391: toista, kykenivät tieosakkaat pitämään tiet dollisuuksia ja vähentäisivät sitä työttö-
7392: tyydyttävässä kunnossa, mutta sotien ai- mien joukkoa, jolle valtiovallan on pakko
7393: kana, jolloin tiet jäivät kokonaan hoita- järjestää töitä.
7394: matta ja jotka sotien loppuvaiheissa jou- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
7395: tuivat sotilasliikenteenkin alaiseksi, ovat nioittaen,
7396: menneet sellaiseen kuntoon, ettei paikalliset
7397: tieosakkaat kykene saamaan teitä liikenne- että Eduskunta ottaisi vuoden
7398: kelpoiseen kuntoon. Eräs tällainen tie on 1951 tulo- ja menoarvioon 2,000,000
7399: Pudasjärven-Puolangan väliseltä maan- markan suuruisen määrärahan Pu-
7400: tieltä lähtevä Korpisen kylätie, joka tieosak- dasjärven kunnassa olevan Korpisen
7401: kaitten ponnisteluista huolimatta pääsi kylätien kuntoonsaattamistöiden aloit-
7402: sota-aikana menemään sellaiseen kuntoon, tamiseksi.
7403: että m. m. aikaisemmin liikennettä harjoit-
7404: tavan postiauton oli liikenne lopetettava.
7405: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1950.
7406:
7407: Eino Rytinki.
7408: 905
7409:
7410: IV,242. - Rah. al. N:o 158.
7411:
7412:
7413:
7414:
7415: N. Nurminen y. m. : :Määrärahan osoittamisesta Särkikylän
7416: -Pitkäsalon kylätien kunnostamiseen.
7417:
7418:
7419: E d u s k u n n a 11 e.
7420:
7421: Maamme maantieverkosto on vielä niin Kun otetaan vielä huomioon, eutä vuosittain
7422: harvaa, että on paljon kyliä, jotka ovat kuljetetaan tietä pitkin noin 1,000-1,500
7423: yhdistetyt pääteihin vain hyvin heikoilla m3 'puutavaraa, niin on kyseisellä tiellä
7424: kyläteillä. Kun nämä kylätiet ja kunnan- yleistäkin merkitystä.
7425: tietkin tulevat suurelta osalta niiden kus- Samoin olisi valtion varoilla tutkittava
7426: tannUlksella rakennettavi:ksi, jotka asuvat Pitkäsalosta Lappajärven pitäjän Itäkylään
7427: näiden kyläteiden varsilla, koituu se erit- johtava polkutie, jonka pituus on noin 5
7428: täin raskaaksi taloudelliselksi taakaksi heille. km. Kun tämäkin tienjatko saataisiin kun-
7429: Siksi täytyy yhteiskunnan ojentaa auttava toon, yhdistäisi se Evijärven-Vetelin
7430: käJtensä näiden ihmisten saattamiseksi ta- maantien Lappajärven maantiehen, joten
7431: savertaisempaan asemaan niiden kanssa, tiestä olisi hyötyä liikenteen yleisellekin ke-
7432: jotka asuvat valtateiden varsilla. hitykselle. Kun lisäksi ottaa huomioon, että
7433: Eräs tällainen tie, jonka pitäisi rakentaa ensi talvenakin tulee esiintymään työttö-
7434: valtion avustUlksen turvin, sijaitsee Evijär- myyttä, niin tietyön käyntiin saattaminen
7435: ven pitäjässä. Tie haarautuu Evijärven,- olisi tästäkin syystä erittäin tärkeä.
7436: Vetelin maantiestä Särkikylästä Pitkäsa- Edellä oleviin perusteluihin viit8Jten eh-
7437: loon. Rakennettavan tien pituus on noin dotamme,
7438: 8,5 km ja päättyy se Pitkäsalon talojen
7439: luona. että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
7440: Tien varrella asuu 60 pienviljelijäper- tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
7441: hettä. Heidän talouksiensa !kohottamiseksi kan määrärahan Särkikylän-Pitkä-
7442: olisi rvälttämätöntä saada tie kunnostettua. salan kylätien kuntoon saattamiseksi.
7443: Helsingissä 9 ~päivänä syyskuuta 1950.
7444:
7445: Nestori Nurminen. Mikko Järvinen.
7446: 906
7447:
7448: 1V,243. - Ra.h. ail. N :o 159.
7449:
7450:
7451:
7452:
7453: Leppihalm.e y. m.: Määrärahan osoittamisesta Jämin ilmai-
7454: lukoulun ja urheilukeskuksen toiminnan tukemiseksi.
7455:
7456:
7457: E d u s k u n n a 11 e.
7458:
7459: Ilmailuharrastusta meillä on pyritty yllä- purjelento- ja lennokkitkur:sseja sekä harras-
7460: pitämään yksityisten lahjoitusten tur:vin. tetaan urheiluilmailua moottorilentoko-
7461: Päinvastoin kuin useimmissa muissa maissa, neilla. Viime vuosina on sinne myös keskit-
7462: ei valtio ole juuri nimeksikään tukenut si- tynyt yleisurheilu- ja hiihtotoimintaa, ikoska
7463: viili-ilmailuamme, vaikka:kin tämä harrastus koulun alue maastonsa vuoksi sopii siihen
7464: kehittää mitä suurimmassa määrin fyysil- erittäin hyvin. Niinpä urheiluseurojen
7465: listä kuntoa ja samalla kasvattaa ohjaajia SVUL:n ja TUL:n Satakunnan ja Hämeen
7466: käytännölliseen elämään ja siviili-ilmailun piireistä ja muualtakin maastamme tkäy
7467: palvelukseen. vuosittain Jämillä va.lmennusleirillä urheili-
7468: Suomalainen nuorukainen on siviili-ilmai- joita. Samoin Suomen Hiihtoliitto käyttää
7469: lun alalla päässyt huomattaviin tuloksiin. Jäaniä yhtenä ihiihtokeskutksenaan.
7470: Esimerkkinä mainittakoon, että meikäläinen Jämin Ilmailukoulun alue on luonnostaan
7471: voitti lennokkien maailmanmestaruuden v. muodostumassa paitsi ilmailu-, myös urhei-
7472: 1949 Englannissa sekä v. 1950 Suomessa Jä- lukeskukseksi, joista maassamme on suuri
7473: min Hmailukoululla järjestetyissä kilpai- puute. Niukat varat eivät kuitenikaan salli
7474: luissa. Viim~ksimainittuun kilpailuun osal- kehittää sitä vaatimuksia vastaavaksi.
7475: listui kaikkiaan 16 kansakuntaa. Myöskin Niinpä rakenrmkset pääsevät korjausten
7476: purjelennossa ovat suomalaiset saavutta- puutteessa rruppeutumaan, eikä kenttätöitä
7477: neet huomattavia tuloksia. Valitettavasti ja harjoituspaikkojen rakennustöitä voida
7478: purjelentokonekanta on viime vuosina pääs- lainkaan ajatella.
7479: syt varojen puutteessa siinä määrin rap- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7480: peutumaan, että kehitys saattaa ·ennen pit- nioittaen,
7481: kää kokonaan tyrehtyä ellei mahdollisuuk-
7482: sia kaluston uusintaan ensi tilassa il- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
7483: maannu. tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
7484: Varsinaisena siviili-ilmailun keSkuksena kan määrärahan Jäntin ilmailukou-
7485: toimii meillä Suomen Ilmailuliitto - Fin- lun ja urheilukeskuksen toiminnan
7486: laoos Flygförbund r. y:n omistama Jämin tukemiseen.
7487: ilmailukoulu. Siellä pidetään vuosittain
7488: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
7489:
7490: Lauri Leppihalme. Elli Nurminen.
7491: Atte Pakkanen. Arvo Sävelä.
7492: Jalmari Pusa.
7493: 907
7494:
7495: IV,244. - Rah. al. N :o 160.
7496:
7497:
7498:
7499:
7500: Niskala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kaulinrannan-
7501: Kolarin rautatiesuunnan tutkimista varten.
7502:
7503:
7504: E d u s kun n a 11 e.
7505:
7506: Vuonna 1922 hallitus ehdotti, että Tor- kaisua. Laajat valtion ja yksityisten met-
7507: nionlaakson rata olisi rakennettava Pelloon sät, joista ei nykyisillä uittokustannuksilla
7508: asti vuoteEm 1927 mennessä. Vasta vuonna kannata kuljettaa halvempiarvoista puuta
7509: 1928 rata valmistui Kaulinrantaan asti, juuri ollenkaan, kaipaavat kipeästi rauta-
7510: jonka jatkamista on pidetty tärkeimpien tietä. Pohjois-Suomessa jatkuvasti lisään-
7511: uusien ratojen jouklkoon kuuluvana. Edus- tymistä osoittava työttömyys ja sitä ehkäi-
7512: taja Hannula teki vuoden 1936 valtiopäi- sevät toimenpiteet ovat saaneet valtioval-
7513: villä toivomusaloitteen ratasuunnan tutki- lan ikiinnitrtämään huomiota Pohjois-Suo-
7514: misesta johonkin valtameren satamaan Nor- men teollistamiseen, jonka avainkysymys
7515: jan rannikolla. Nämä suunnitelmat kuiten-- on radan ra:kentaminen aina Kolariin asti.
7516: kin sota ehkäisi. Mutta sodanjälkeiset muu- KoSka sanottua ratasuuntaa ei ole vielä
7517: tokset Pohjois~Suomessa ja Lrupissa ovat tutkittu, niin olisi ratasuunta Kaulinranta
7518: tuoneet esille uusia 'painavia perusteita -Kolari <kiireellisesti tutkittava.
7519: Tornionlaakson radan jatkamisen puolesta. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
7520: Radan rakentaminen Kolariin asti avaisi
7521: maJhdollisuuksia siellä olevien luonnonrik~ että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
7522: kauks1en hyvälksi käyttöön. Ne huomattavat tulo- ja menoarvioon 2,5 miljoonan
7523: ma1miesiintymät mitkä on todettu olevan markan määrärahan Kaulinrannan-
7524: Potkosessa ja Juvakaisenmaassa, sekä Ä:käs- Kolarin rautatiesuunnan tutkimista
7525: joen erittäin laaja :kalkkikiviesiintymä odot- varten.
7526: tavat kuljetuskysymyksen myönteistä rat-
7527: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
7528:
7529: Markus Niskala. Eino Rytinki.
7530: Niilo Ryhtä. Eino Tainio.
7531: Yrjö Hautala. Erldd Koivisto.
7532: 908
7533:
7534: IV,245. - Rah. al. N :o 161.
7535:
7536:
7537:
7538:
7539: J. W:irtall!en: Mäiirärahan osoittamisesta Tampereen-Ikaa-
7540: listen-SeinäjtJen rautatien maastotutkimuksia varten.
7541:
7542:
7543: E d u s k u n n a 11 e.
7544:
7545: Yksikamarisen eduskunnan aikana on Kaikkeen tähän viitaten ehdotan,
7546: useaan otteeseen jätetty eduskunta-aloitteita
7547: rautatien ra:kentamisesta Tampereelta Ky- että Eduskunta ottaisi vuoden
7548: röskosken tehdasyhdyskunnan, Ikaalisten 195:1. talousarvioon 500,000 markkaa
7549: 'kauppalan sekä Parkanon ja Jalasjärven koneellisen tutkimuksen suorittamista
7550: pitäjän kautta Seinäjoelle. Tämän radan varten Tampereen kaupungista Ky-
7551: tarpeellisuutta ei ole koskaan kiistetty. On röskosken tehdasyhdyskunnan, Ikaa-
7552: selviö, että näin väkirikkaat ja tuotanto- listen kauppalar~- sekä Parkanon ja
7553: kykyiset yhdyskunnat ja niiden veronmak- Jalasjärven pitäjien kautta Seinä-
7554: sajakansalaiset ovat täydellä oikeudella joelle rakennettavan rautatielinjan
7555: anoneet tätä yhdysrataa. On myöskin selvä, maastotutkimuksia varten.
7556: että valtakunnan yleisen kuljetustilanteen
7557: kannalta asiaa katsottuna tämä edellä, :mai-
7558: nittu rata palvelisi koko maan hyvinvointia.
7559: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
7560:
7561: Johannes \Virtanen.
7562: 909
7563:
7564: IV,246. - Rah. al. N:o 162.
7565:
7566:
7567:
7568: E. Koivisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
7569: Kemin kaupungille Ajoksen syväsataman rakentamista
7570: varten.
7571:
7572: Eduskunnalle.
7573:
7574: Kemin syväsataman vuonna 1939 valmis- satamiin lisäten siten tavaran rahtikustan-
7575: tunut rakennussuunnitelma sisältää kahden nuksia.
7576: aallonmurtajan suojaaman satama-altaan ja Näiden puutteiden poistamiseksi on Ajok-
7577: tarvittavien laiturien rakentamisen Kemin sen satamaan suunniteltu rakennettavaksi
7578: kaupunkialueelia sijaitsevaan Ajoksen saa- ensi · tilassa uusi käyttökelpoinen laituri,
7579: reen. Läntisen aallonmurtajan kokonaispi- jonka pengerrystyö on jo suoritettu viime
7580: tuus on n. 1,500 metriä ja eteläisen 600 kevään aikana valtion avustuslainan turvin
7581: metriä. Kemin kaupunki on valtion avus- työttömyystöinä. Suunnitelman mukaan ra-
7582: tuksen turvin tähän mennessä rakentanut kennetaan ensimmäisessä rakennusvaiheessa
7583: valmiiksi maantien satamaan ja läntistä eteläinen laiturilinja ja suoritetaan laiturin
7584: aallonmurtajaa n. 1,200 metrin pituudelta. täyttö 68 metrin leveydeltä ruoppausmas-
7585: Nämä työt ovat tulleet tähän mennessä soilla. Laiturilinjan rakennustyö on suun-
7586: maksamaan noin 129 miljoonaa markkaa, niteltu aloitettavaksi ensi työttömyyskauden
7587: josta valtion avustuslainoina on saatu 28 alkaessa syksyllä, ruoppaus ja laiturin
7588: miljoonaa markkaa. täyttö kesällä 1951 ja 1952 siten että puo-
7589: Kun aalionmurtajan rakennustyöt ovat jo let saadaan valmiiksi ensinmainittuna
7590: siinä vaiheessa, että J.äntisen aallonmurtajan vuonna. Täten helpoitettaisiin työttömyys-
7591: voidaan katsoa antavan suojaa satama- tilannetta, jota Kemissä on aina sataman
7592: altaalle ja siihen rakennettaville laitureille suljettuna ollessa, koska talviseen aikaan
7593: ja kun sataman käyttöä olisi pyrittävä laa- suoritettavan laiturin rakennustyön edelly-
7594: jentamaan ja tEfuostamaan, on kaupunki tyksenä on kesän aikana suoritettava ruop-
7595: päättänyt ryhtyä rakentamaan satamaan paustyö.
7596: nykyaikaisia työmuotoja ja muita vaati- Ensimmäisen rakennusvaiheen edellyttä-
7597: muksia vastaavan laiturin. Ajoksen sata- män satama-altaan ja laiturin pohjan ruop-
7598: maan on tosin jo vuonna 1942 rakennettu paustyön kustannukset on arvioitu nouse-
7599: pistolaituri, mutta kun se rakennettiin so- van 48.5 miljoonaan markkaan. Edellyttäen
7600: danaikaisia tarpeita ja olosuhteita silmällä työ tehtäväksi kahden vuoden aikana, tar-
7601: pitäen, ei se enää kykene täyttämään tava- vittaisiin ensi vuodeksi tarkoitukseen n. 25
7602: raliikenteen ja rationalisoitujen työmene- milj. markkaa. Valtion ryhtyessä aikoinaan
7603: telmien vaatimuksia. Tämän laiturin koko- avustamaan Ajoksen syväsataman rakenta-
7604: naispituus on 208 metriä, leveys vain 16.3 mista on sovittu valtion osuudeksi 60 %
7605: metriä ja suurin syvyys ainoastaan 6.1 todellisista kustannuksista.
7606: metriä. Edellä esitetyn perusteella ja koska hal-
7607: Käyttökelpoisen ja tarpeeksi syvän lai- litus ei ole tarkoitukseen ensi vuodeksi esit-
7608: turin puutteen vuoksi tapahtuu lastaus ny- tänyt lainkaan määrärahaa, ehdotamme
7609: kyisin etupäässä redeillä, mikä on kallis ja kunnioittaen,
7610: sääsuhteista suuresti riippuvainen lastaus-
7611: muoto. Lyhyttä laivauskautta ei senvuoksi että Eduskunta ottaisi vuoden
7612: nykyisen sataman turvin voidakaan kyllin 1951 tulo- ja menoarvioon 15,000,000
7613: tehokkaasti käyttää lastaus- ·ja purkaustöi- markan määrärahan avustukseksi
7614: hin, vaan on osa Peräpohjolaan tarkoite- Kemin kaupungille Ajoksen syväsa-
7615: tusta tavaramäärästä suunnattava muihin taman rakentamista varten.
7616: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
7617:
7618: Erkki Koivisto. Vilho Väyrynen. M. 0. Lahtela.
7619: 910
7620:
7621: IV,247. - Rah. al. N:o 163.
7622:
7623:
7624:
7625:
7626: Tainio y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemin syväsata-
7627: man rakennustyön jatkamista varten.
7628:
7629:
7630: E d u s ik u n n a lle.
7631:
7632: Kun Kemin syväsatamaa ryhdyttiin ra- Kemin syväsatamaJn tähänastisen raJik:en-
7633: kentamaan v. 1939, tapahtui se nimenomaan Il!UStyön hyvä;ksilkäyttö lkuitenlkin edlellyt-
7634: sillä .perusteella, että valtio osaihlistuu pal- täisi uuden, ikäytt0kiel1poisen :laiturin raken-
7635: jon varoja V'aativan rakennustyön rahoitta- tamista. Laiturin, jonka leveys tulisi ole-
7636: miseen. Valtiovallan ooustajain !kanssa sil- maan 68.5 m., poogerrystyöt onkin jo aJoi-
7637: loin käydyissä llresikuste1uissa sovittiinikin tettu valtion avustuslaina111 turvin. Itse
7638: se1Jaisesta menettelytavasta,. että valtio osal- laiturityö on tarkoitus aloittaa tulevana tal-
7639: ildstuu rakennuSkustllJl[Luksiin 60 % :Ha. v;ena työttömyystöinä, jos valtiolta saadaan
7640: Va'ltiovru1ta ja eduskunta ovatkin suthtautu- sitä varten työttömyystyöosuus. Suunnitel-
7641: n:eet myönteisesti Klemin syväsataman ra~ man mukaan laituria saataisiin täte111 val-
7642: ikennustyön rahoitukseen eikä Kemin kau- miiksi n. 50 m. Koska laiturin juuressa
7643: pun!ki olisikaan yksin suoriutunut sataman tulee suoritettavaksi vain vähäisiä ruop-
7644: rakentamisen jo tähänasti aiheuttamista pauksia, voitaisiin llle hyvin suorittaa hm-
7645: ikustannuksista. Ne määrärahat, jotka edU&- h:auslmuha1!la jääJ1tä. Välttämätöntä ikuiten-
7646: Ilmmta useana vuotena on osoittanut våltion lkin olisi·, jotta työtä voitaisiin seurruavana
7647: tuLo- ·ja menoarviossa sataman ralrennustyö- talvena 'jatikaa leSim. työttömyystyönä, suo-
7648: hön, ovat taanneet rakennustyön edistymi- rittaa ensi lkesäm.ä ooikä satama~ltaan että
7649: sen. Tähänastinen satamarakennustyö, jo- laiturin pohjan ruoPfPausta. Tätä ei voida.
7650: hon sisältyvät 15 km. (pituisen maantien, suorittaa iLruahauslkauhalla, vaan siihen tar-
7651: 1.200 m. pituisen aalil.onmUTtajan, 208 m. vitaan välttämättä liUJOppauskalustoa, joten
7652: pituisen pistolaiturin ja järjestelypihan ra- työ OIIl ehdottomasti suoritettava kesällä.
7653: kentamiset, on vesialueen lunastushinnan Selvää on, että ~ellei ruoppausta kesän
7654: kanssa tullut ma!ksamaan 179.15 milj. mark- aikana suoritJeta, ei myöskään laiturityötä
7655: kaa. Valtioo avustus on oHut 61.1 milj. wida jatkaa talvella 1951--..:52 tallvityönä.
7656: mar:llliaa, minkä lisäksi vru1tioilita on saatu Laadittu kustannusarvio, joka perustuu
7657: av:ustuslainaa 28 milj. mariklma. Kemin kau- vuoden 1950 ~inta- ja p~Lkikatasooo, / on
7658: pungin oouus syväsataman rakennustöiden 48.5 nci:lj. markkaa. Valtion vuoden 1951
7659: mhoittamisessa on siis ollut yH 90 milj. tulo- ja menoarvioon olikin tal1koitus ottaa.
7660: mal'lkik:aa, mihin lisä!ksi tllioo edellä mainittu tätä vuoden 1951 kesällä suoritettavaa ruop-
7661: valtiolta saatu 28 milj. ~marllmn laina. paustyötä varten valtion osuutena 15 mi[j.
7662: EdeHä esitetystä selviää, että Kemi111 kau- marllliaJa. Näin ei lkuitoolkaan ole tehty, vaan
7663: punki on, huomioon ottaJen kaupungin 1JaJlou- tämä 15 mHj. ~marlkan valtion osuus on jä..
7664: d€11liset mahdollisuudet, uhrannut sataman tetty vuoden 19M tulo- ja menoarviosta
7665: rakennustyön rahoitukseen huomattavasti pois. Kun Kemin syväsatama tulee palvele-
7666: suu11emman summan kuin alkup,eräinen val- maan koko Lapin läänin tavarailiibnnettä
7667: tiovail:lan ~d'ustajien kanssa käydyssä neu- ja kun osa tästä tavaralii!lmnteestä joudu-
7668: vottelussa omaksuttu kanta, 40 %, ~dellyt taan mainitun rlaiturin puuttuessa ohjaa-
7669: täisi, kun taas valtioVJallan osuus on pie- maan eteläisempiin satamiin, mikä ~isää
7670: nempi kuin mitä ~alunperin sovittiin, eli muutenkin ikorlkeita rahtikustannuiksia, olisi
7671: huomattavasti alle 60 % :n. 1laiturin rakennustyö turvattava. Kemin
7672: IV,247.- Tainio y.m. 11
7673:
7674: ikaua>unki ei kuitenlkoom. yksin voi mainitUIIl doo :kannaltakin, !kuten edeMä olevasta 8<!-
7675: ruoppaU!ksen aiheuttamista kustannuksista viää, tämä olisi välttämätöntä.
7676: suoriutua eilkä sitä voida kohtuudella vaa- Edcl.lä :esittämäämme viitaten llronnioit-
7677: tiakaan. Näin ollen ja aiikaisemman valtio- taen leihdotamme,
7678: vallan antamaan lupauikseenkin .perustuen
7679: olisi valtion vuoden 1951 tulo- ja menoar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
7680: vioon otettava edellä mainittu 15 mij. mar- tulo- ja mernoarvioon 15.000.000 mar-
7681: llmn määräraha Kieanin syväsataman jatku- kan määrärahan Kemin syviisataman.
7682: van 11alkennustyön turvaamiseksi. Työllisyy- rakennustyön jatkamista varten.
7683: Relsingissä 11 päivä.nä syyskuuta 1950.
7684:
7685: Eino Tainio. Toivo Friman.
7686:
7687:
7688:
7689:
7690: 22
7691: '912
7692:
7693: IV,248. - Ra.h. al. N:o 164.
7694:
7695:
7696:
7697:
7698: Leikola y. m.: Määrärahan osoittamisesta Porin ~yhytaalto
7699: aseman käyttämiseksi ulkomaiseen tiedoitustoimintaan.
7700:
7701:
7702: E d u s k u n n a 11 e.
7703:
7704: Syksyllä v. 1948 valmistui Porin suur- että suomenkielistä ohjelmaa lähetettäisiin
7705: teholythytaaltoasema. .Sen rakennustyö pan- lähinnä maapallon eri puolilla oleville kan-
7706: tiin aJ.ulle jo 10 vuotta varhemmin ja tar- salaisillemme. Kustannukset tästä aivan
7707: koitU'ksena oli saada siitä sellainen radio- ensiarvoisen tärkeästä tiedoitusmuodosta
7708: asema, jonka avulla maamme kulttuurielä- ovat varsin vaatimatonta suuruusluokkaa
7709: män ja taloudellisten olojen selostaminen verrattuna siihen erinomaisen suureen hyö-
7710: muille maille lähinnä sellaisille, joihin tyyn, mitä oimeiden tietojen levittämisestä
7711: Suomi on ikaupprum:hteissa taikka joihin meille olisi. Laskelmien mukaan vuotuiset
7712: Suomella muuten on mielenkiintoa, kävisi kustannukset palkkioista ja ohjelmasta ko-
7713: mwhdolliseksi. Suurin kustannuiksin saatu hoaisivat 4,5 milj. mk:aan ja teknilliset
7714: radioasema on valmiina, mutta sitä ei varo- käyttökustannukset 14,1 milj. mk: aan.
7715: jen puutteessa voida lainkaan käyttää aiot- Ede!llä esitettyyn viitaten ~hdotamme
7716: tuun tarkoitukseensa. On valitettu meillä kunnioittaen,
7717: muutenkin 1paljon ulkomaisen mainontamme.
7718: ja tiOO.oitustoirrnintamme tehottomuutta, että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
7719: mutta sellaista erinomaista välinettä 'kuin tulo- ja menoarvioon 12. Pl. XII lu-
7720: radiolähetystä ei ole saatu aikaan. Asian- vun uudelle 10 momentille 18,6 mil-
7721: tuntijoiden käsityksen muikaan voitaisiin so- joonaa markkaa Porin lyhytaaltoase-
7722: pivasti kokoonpannen ik:äyttää n. % t. vii- man käyttämiseksi ulkomaiseen tie-
7723: den taikka kuuden kielen osalle sen lisäksi, doitustoimintaan.
7724: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
7725:
7726: Erkki Leikola. Laura Brander-Wallin.
7727: Lauri Murtomaa. Arvo Sävelä.
7728: T. Leivo-Larsson.
7729: 913
7730:
7731: IV,249. - Rah. al. N :o 165.
7732:
7733:
7734:
7735:
7736: E. Koivisto y. m..: Määrärahan osoittamisesta tie- ja vesi-
7737: rakennushallinnon insinöörien ulkomaisia opintomatkoja
7738: varten.
7739:
7740:
7741: E d u s k u n n a ll e.
7742:
7743: Tie- ja vesirakennushallinnon insinöörien suhteessa rauhanaikaiseen käytäntöön. Tä-
7744: ulkomaisia opintomatkoja varten oli ennen män vuoksi olisi menoarvioon otettava vä-
7745: sDtia menoarviossa kulkulaitosten ja yleis- hintään 400,000 markan suuruinen määrä-
7746: ten töiden ministeriön käytettävissä määrä- raha tie- ja vesirakennushallinnon insinöö-
7747: raha, jonka suuruus esim. v. 1939 oli 30,000 rikunnan ulkomaisia opintomatkoja varten.
7748: markkaa. Senjälkeen sotien takia ei ole Tämä summa on mitättömän pieni verrat-
7749: lainkaan ollut määrärahaa tähän tarkoituk- tuna niihin säästöihin, mitkä ovat saavu-
7750: seen. tettavissa insinöörikunnan sen avulla saa-
7751: Kun tie- ja vesirakennushallitus on viime man lisäkoulutuksen ansiosta.
7752: vuonna käyttänyt työmaihinsa noin 6 mil- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
7753: jardia markkaa ja tänä vuonna jo ensim- kunnioittaen,
7754: mäisen vuosipuoliskon aikana noin 4 mil-
7755: jardia markkaa ja kun sekä tietekniikan että Eduskunta ottaisi vuoden
7756: että muiden tie- ja vesirakennusalojen ke- 1951 tulo- ja menoarvioon 400,000
7757: hitys on viimeksi kuluneiden 10 vuoden ai- markan määrärahan tie- ja vesira-
7758: kana ulkomailla mennyt suuresti eteenpäin, kennushallinnon insinöörien ulkomai-
7759: olisi erittäin tarpeellista palata tässäkin sia opintomatkoja varten.
7760: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
7761:
7762: Erkki Koivisto. J oha.nnes Wirtanen.
7763: Jussi Lappi-Seppälä. M. 0. Lahtela.
7764: 914
7765:
7766: IV,2oo.- Rah. al. N:o 166.
7767:
7768:
7769:
7770:
7771: Kauppi y. m.: Määrärahan osoittamisesta kauppa- ja teol--
7772: lisuusministeriön kauppaosaston ulkomaankauppatoimis-·
7773: ton henkilökunnan palkkausta varten.
7774:
7775:
7776: E d u s kun n a 11 e.
7777:
7778: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja että neuvottelujen valmistelutyöstä on huo-
7779: menoarvioksi vuodelle 1951 on kauppa- ja lclltinut pysyväinen henkil()kunta. Kansain~
7780: teollisuusministeriötä koskevan kolmannen- välisen kaupan ponnistellessa edelleen vai-
7781: toista pääluokan kohdalLe ehdotettu minis- keuksissa ei meilläkään pitäisi olla syytä
7782: teriön kauppaosaston ulikomaankauppatoi- ryhtyä heikentämään ulkomaankaupan hal-
7783: miston yhdeksän toimen lallliauttamista. lintoa eikä pirstomaan taloushallintoa yleen-
7784: Tästä koituva vähennys on laskettu yhteensä säkään. Mitään todellista säästöä ehdote-
7785: 2,326,000 markaksi. tuna toimien lakkauttamisella ei liioin voi-
7786: LaJkkauttamista on .perusteltu sillä, että taisi saavuttaa, koska ulkomaankauppatoi-
7787: ei ole tar'koitu'ksenmuikaista, että samanlai- mistolle kuuluvalt tehtävät olisi joka ta-
7788: sia asioita hoidetaan kahden eri ministeriön pauksessa jossrukin valtion elimessä hoidet-
7789: toimesta. Tosiasiassa kuitenkin vain kaup- tava.
7790: paneuvotteluihin ja niiden valmisteluihin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7791: kuuluvat asiat ja:kaantuvat kahden eri mi-
7792: nisteriön mesken, mutta nekin siten, että että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
7793: sopimusvalmistelut hoidetaan kauppa- ja tulo- ja menoarvioon poistetut
7794: teollisuusministeriössä ja kauppaneuvottelut 2,326,000 markkaa kauppa- ja teolli-
7795: ulkoasiainministeriön toimesta. Tällainen suusministeriön kauppaosaston ulko-
7796: järjestelmä on käytännössä useimmissa maankauppatoimiston henkilökunnan
7797: muissa maissa, ja sillä on saavutettu se etu, palkkausta varten.
7798: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
7799:
7800: Kalle Kauppi. Päiviö Hetemäki.
7801: Uuno Takki. Jalmari Linna.
7802: 915
7803:
7804: 1V,251. - Ra.h. al. N :o 167.
7805:
7806:
7807:
7808:
7809: Raunio y. m. : Määrärahan osoittamisesta kauppa- ja teol-
7810: lisuusministeriön ammatinvalinnan ohjaustoimiston vir-
7811: kailijain palkkauksiin.
7812:
7813:
7814: E d u s k u n n a ll e.
7815:
7816: Kauppa- ja teollisuusministeriön ammat- määrätyn kannan omaksumista kysymyk-
7817: tikasvatusosastoon perustettiin, eduskunnan sessä, joka eduskuntakäsittelyssä vielä on
7818: myönnettyä v: n 1946 tulo- ja menoarviossa avoin. Allekirjoittaneiden käsityksen mu-
7819: tarvittavat varat, erityinen toimisto valmis- kaan kauppa- ja teollisuusministeriön am-
7820: telemaan yleistä, koko maassa toimeenpan- matinvalinnan ohjaustoimistossa suoritet-
7821: tavaa nuorten ammatinvalinnan ohjaus- tuja valmistelutöitä olisi täydellä teholla
7822: työtä. Se jälkeen on käynyt ilmi, etteivät jatkettava siihen asti 'kuin suunnittelunalai-
7823: kaikki asiasta kiinnostuneet piirit olleet nen kenttätyö pääsee alkamaan, johon men-
7824: tyytyväisiä siihen, että yleinen ammatinva- nessä myös on saatava ratkaistuksi, minkä
7825: linnan ohjaustoiminta hoidettaisiin ammat- viranomaisen toimialaan työ lopullisesti kat-
7826: tikasvatuksesta huolehtivien viranomaisten sotaan kuuluvaksi. . Samassa yhteydessä
7827: toimesta. Tästä on osoituksena, m. m. hal- olisi toimisto kaikkine tuldksineen ja töi-
7828: lituksen eduskunnalle keväällä 1949 antama neen liitettävä asianomaiseen hallinnon-
7829: esitys työnvälityslain uusimiseksi, jonka haaraan.
7830: esityksen mukaisesti hallituksen tarkoituk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7831: sena oli pyrkiä kehittämään nuorisonkin nioittavasti,
7832: ammatinvalinnan ohjausta työnvälityksen että Eduskunta ottaisi vuoden
7833: yhteydessä. Eduskunnassa lakiesitys kui- 1951 tulo- ja menoarvioon 13. Pl.
7834: tenkin äänestettiin lepäämään yli vaalien. I: 1 momentille kauppa- ja teolli-
7835: Kun hallitus nyt esityksessään valtion suttsministeriön ammatinvalinnan oh-
7836: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1951 esittää jaustoimiston virkailijain palkkauk-
7837: eduskunnan tärkeänä pitämän ja sen suos- siin tarvittavat, esityksessä poistetta-
7838: tumuksella aikaisemmin perustetun toimis- viksi ehdotetut 865,200 markkaa.
7839: ton lopetettavaksi, näyttää se merkitsevän
7840: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
7841:
7842: Eino Raunio. Arvi Turkka.
7843: Onni Peltonen. Margit Borg-Sundman.
7844: Rafael Paasio. Kalle Kauhanen.
7845: Hugo Aattela. Urho Saariaho.
7846: Jalmari Linna. Heikki Hykkäälä.
7847: Edvard Pesonen.
7848: 916
7849:
7850: IV,2H.- Rah. al. N:o 168.
7851:
7852:
7853:
7854:
7855: Väyrynen y. m.: Määrärahan osoittamisesta kauppa- ja
7856: teollisuusministeriön taloudellisen tutkimustoimiston
7857: palkkauksiin.
7858:
7859:
7860: E d u s k u n n a ll e.
7861:
7862: Koska käsityikseilliiile mukaan kauppa- ja tulo- ja menoarvioon 13 Pl. 1 luvun
7863: teollisuusministeriölle olisi edelleenkin va- 1 momentin kohdalle kauppa- ja teol-
7864: rattava tilaisuus itsenäisten taloudellisten lisuusministeriön taloudellisen tutki-
7865: selvittelyjen suorittamiseen, ehdotamme mustoimiston poistettaviksi esitetyt
7866: kunnioittaen, palkkausmäärärahat 812,000 mark-
7867: kaa.
7868: että Eduskunta otta;isi vuoden 1951
7869: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
7870:
7871: Vilho Väyrynen. Hugo Nuorsaari.
7872: 917
7873:
7874: IV.253. - Rah. al. N:o 169.
7875:
7876:
7877:
7878:
7879: Niskala y. m.: Määrärahan osoittamisesta löytöpalkkioiden
7880: maksamista varten malmin etsijöille.
7881:
7882:
7883: E d u s k u n n a ll e.
7884:
7885: Nykyisen mi~polven aikana löytyneistä saatu kuJuvan kesän aikana moninkertai-
7886: malmeistaanme useimmat ovat löytyneet loh- sesti enen11llän kuin koskaan aikaisemmin
7887: karelöydön aiheuttaman tutkimusaiheen pe- vastaavana aikana.
7888: rusteella. Eräissä ta:pauksissa on täJlaisiten Koska etenikin Lapin ja P(j}}jois-Suomen
7889: loll'kareitten löytäjille maJksettu palkintoja, maaperässä on todettu monenlaisia malmi-
7890: jotka ovat olleet tavallisesti 2,000-3,000 ja vieläpä jalometalliesiintymiä olisi koko
7891: marktkaa, suurimman ollessa 10,000 mar'k- kansantalouden ikannaJta ensiarvoisen tär-
7892: kaa. Jotta maan väestön harrastusta mal- keätä, että nämä arvolclmat maan uumenissa
7893: minetsirutään voitaisiin tuntuvasti tehostaa, piilevät rikkaudet saataisiin hyödyttämään
7894: täytyy mainittujen palkintojen olla myös kansantalouttamme. Kun malminetsinnän
7895: tuntuvasti suurempia. Outokumpu Oy:n edistäminen löytöpalkkioita maksamalla on
7896: säätiö on kuluvana vuonna avustanut ra- jatJkuvasti mahdollista ainoastaan va1tioval-
7897: haJllisesti malminetsinnön tunnetuiksi teke- lan avulla, olisi tarkoitukseen myönnettävä
7898: mistä ja lisäksi sitoutunut tämän kalenteri- 1 miljoonan markan määräraha.
7899: vuoden ajan vastaamaan suureiD!pien löytö- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
7900: palkkioiden maJksamisesta aina 1,000,000 dotamme,
7901: markan yhteissummaan asti. Lisäksi on
7902: Pohjois-Suomessa järjestetty kaksi malmin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
7903: etsintäkilpailua ikahdesta yksityistietä han- tulo- ja menoarvioon 1,000,000 mar-
7904: kitusta 50,000 markan palkinnosta. Näiden kan määrärahan löytöpalkkioiden
7905: toimenpiiteitten ansiosta on lohkarenäytteitä maksamista varten malmin etsijih7le.
7906: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
7907:
7908: Markus Niskala. Eero M"åkinen.
7909: Lauri Leppihalme. Tahvo Rönkkö.
7910: Niilo Ryhtä.. Väinö Rankila.
7911: 918
7912:
7913: IV,2o4. - Rah. all. N:o 170.
7914:
7915:
7916:
7917:
7918: Ka.uka.maa y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
7919: Rauman Kauppaoppilaitoksen Kannatusosakeyhtiön yl-
7920: läpitämän kauppaoppilaitoksen lisärakennuksen rahoit-
7921: tamista varten.
7922:
7923:
7924: E d u s k u n n a 11 e.
7925:
7926: Rauman kaupungissa toimivan Rauman seen varannut 11 milj. markkaa. Talousar-
7927: Kauppaoppilaitoksen Kannatusosakeyhtiön, vion myöhemmissä käsittelyvaiheissa on
7928: aikaisemmalta nimeltään Rauman Kauppa- määräraha kuitenkin vähentynyt Rauman
7929: koulun Talo-osakeyhtiö, ylläpitämä Rauman Kauppaoppilaitoksen osalta 6 milj. mar-
7930: Kauppaoppilaitos, käsittäen 2-luokkaisen kalla.
7931: kauppakoulun ja sen jatkona 2-vuotisen Koska Rauman Kauppaoppilaitoksen lisä-
7932: kauppaopiston, on jo vuosia toiminut var- rakennusvaihe on siten, että lisärakennus
7933: sin ahtaissa tiloissa. Tämän vuoksi on oppi- valmistuu urakoitsijan kanssa tehdyn sopi-
7934: laitoksen omistajayhtiö, jonka pääasialliset muksen mukaan maaliskuuhun 1951 men-
7935: osakkeenomistajat ovat Rauman Kauppa- nessä, joutuisi Rauman Kauppaoppilaitok-
7936: laitoksen Kannatusyhdistys r. y. ja Rauman sen Kannatusosakeyhtiö, joka ilmoituksensa
7937: kaupunki, yhteisymmärryksessä kauppa- ja mukaan on järjestänyt lisärakennuksen vaa-
7938: teollisuusministeriön asianomaisten viran- timan rahoituksen 50 prosenttiin saakka,
7939: haltijain kanssa päättänyt ryhtyä oppilai- varsin tukalaan asemaan, ellei valtion puo-
7940: toksen rakennuksen lisära:kennushankkee- lesta voitaisikaan vastata toisen 50 prosen-
7941: seen, jonka kustannusarvio lokakuun 27 tin rahoituksesta. Edelläolevaan nähden ja
7942: päivänä 1949 päättyi 26,550,000 markkaan. katsoen valtion arvovallan kärsivän siitä,
7943: Vakiintuneen käytännön mukaan on valtio ettei valtion puolesta voitaisi hoitaa tavaksi
7944: osallistunut tämän laatuisiin lisärakennuk- tullutta käytäntöä, ehdotamme,
7945: siin 50 prosentilla kustannusarviosta ja on-
7946: kin tarkoitukseen valtion menoarvion 13. että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
7947: Pl. XVII: 21 kohdalle vuodeksi 1951 va- tulo- ja menoarvioon 6,000,000 mar-
7948: rattu 5 milj. markkaa. Kuluvana 1950 kan suuruisen lisämäärärahan Rau-
7949: vuonna on samoista varoista Rauman man kaupungissa olevan Rauman
7950: Kauppaoppilaitoksen Kannatusosakeyhtiölle Kauppaoppilaitoksen Kannatusosake-
7951: myönnetty 2 milj. markkaa ja tietämämme yhtiön ylläpitämän kauppaoppilai-
7952: mukaan oli Kauppa- ja teollisuusministe- toksen lisärakennushankkeen rahoit-
7953: riön talousarvioehdotus samaan tarkoituk- tamista varten.
7954: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
7955:
7956: L. 1. Kaukamaa. Pentti Niemi.
7957: Arvo Sävelä. Jalmari Pusa.
7958: 919
7959:
7960: IV,255. - Rah. al. N:o 171.
7961:
7962:
7963: Kajala y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raken-
7964: nusavustuksiksi kunnallisille ja yksityisille teknillisille,
7965: ammatti- ja kauppaoppilaitoksille.
7966:
7967: E d u s k u n n a ll e.
7968: Eduskunta on m. m. vastauksessaan halli- sesta, jonka kustannuksista valtio yksinään
7969: tuksen vuoden 1947 tulo- ja menoarvioesi- kokonaan vastaa suurelta osalta, niin on
7970: tykseen ja sen jälkeen useaan otteeseen eri pidettävä kohtuullisena, että kunnille ai-
7971: valiokunnan mietinnöissä esittänyt ikannan- kaisempaa käytäntöä noudattaen edelleen
7972: ottoaan, että se pitää tarpeellisena maan annetaan rakennusavustuksina n. 50%
7973: kouluolojen kehittämistä erityisesti ammat- ammattikoulurakennusten aiheuttamista
7974: tikoululaitosta laajentamalla, jolloin näiden kustannuksista.
7975: koulujen kautta nuorisolle avautuu luonnol- Edellä olevan perusteella ehdotanune
7976: lisia teitä valmistua elämäntehtäväänsä kunnioittavasti,
7977: muullakin tavoin kuin liikakansoitetun op-
7978: pikoulun välityksellä. Tämä käsitys on että Eduskunta lisäisi vuoden 1951
7979: yleisesti hyväksytty myös maamme kaupun- tulo- ja menoarvion 13 Pl. XVII.
7980: kien ja kauppalain koulupolitiikassa, ja 21 momentille (Rakennusavustukset
7981: siten on tällä hetkellä suunnitteilla ja ra- kunnallisille ja yksityisille teknilli-
7982: kenteilla lukuisia ammattioppilaitoksia nii- sille, ammatti- ja kauppaoppilaitok-
7983: den viiden ammatillisen koulun lisäksi, joi- sille) 250,000,000 markkaa käytettä-
7984: den rak~mnusavustuksiin hallituksen esityk- väksi rakennusavustuksiksi sellaisille
7985: sessä vuoden 1951 tulo- ja menoarvioksi on momentin nimikkeessä tarkoitetuille
7986: esitetty myönnettäväksi varoja. oppilaitoksille, joiden rakennuspii-
7987: Kun kunnat eivät yksin pysty suoriutu- rustukset kauppa- ja teollisuusminis-
7988: maan kalliiden ammattikoulujen rakennus- teriö on hyväksynyt ja joiden raken-
7989: kustannuksista ja kun valtiolla on katsot- nustyöt vuoden 1951 kuluessa jou-
7990: tava olevan ammattikasvatuksen ylläpitämi- tuvat sellaiseen vaiheeseen, että niille
7991: sestä sama vastuu kuin oppikoululaitok- aikaisemman käytännön mukaan olisi
7992: rakennusavustusta annettava.
7993: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1950.
7994:
7995: Olavi Kajala. Rolf B. Berner. Vilho Väyrynen. Jussi Lappi-Seppälä.
7996: Päiviö Hetemäki. E. Pusa. Heikki Hykkäälä. Yrjö Saari.
7997: Lauri Murtomaa. J. Kuittinen. Jalmari Linna.. Tahvo Rönkkö.
7998: Felix Seppälä. Oskari Lehtonen. Toivo Pyörtänö. Irma Hamara.
7999: Pentti Niemi. L. I. Kaukamaa. Antto Prunnila. Usko Koski.
8000: Arno Tuuma. Arthur Larson. Hannes Tauriainen. Verner Korsbäck.
8001: Eino Raunio. Jaakko Hakala. Juho Karvonen. Erkki Leikola.
8002: Jussi Saukkonen. Kalle Jokinen. Arvo Riihimäki. G. Henriksson.
8003: J. Koivisto. Kustaa Alanko. Niilo Nieminen. Yrjö Kilpeläinen.
8004: Arvi Ahmavaara. Irma Torvi. Varma Turunen. Hugo A.attela.
8005: V. Puumalainen. Urho Saariaho. Eino Kilpi. Rafael Paasio.
8006: Matti Meriläinen. Arvo Sävelä. Matti Lepistö. Matti Heikkilä.
8007: Eino Kujanpää. L. Leppihalme. Urho Kulovaara. Heikki Simonen.
8008: L. Myllymäki. Oiva Turunen. J. F. Tolonen. Toivo Friman.
8009: Anton Suurkonka. Edvard Pesonen. Kaisa Hiilelä. G. Rosenberg.
8010: Heikki Ala-Mäyry. Meeri Kalavainen. Hilma Koivulahti- J. Pyy.
8011: lsak Penttala. Paavo Karjalainen. Lehto. Margit Borg-
8012: Artturi Koskinen. Hugo Nuorsaari. Elli Nurminen. Sundman.
8013: Yrjö Helenius. Laura Brander- T. Leivo-Larsson.. Kaarle Renfors.
8014: K. Joukanen. Wallin. Armas Tolonen. Mauri Perkonoja.
8015: Martta Salmela- Arvi Turkka. Penna Tervo. Martti Suntela.
8016: Järvinen. Jussi Raatikainen. Valfrid Eskola. Veli Järvinen.
8017: 23
8018: 920
8019:
8020: IV,2ö6. - Rah. al. N:o 172.
8021:
8022:
8023:
8024:
8025: Luostarinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta tutkimus-
8026: ja opetuspesulan rakentamiseen.
8027:
8028:
8029: E d u s k u n n a 11 e.
8030:
8031: Toimenpiteet perheenäitien työn helpoit- siin ratkaista. Tukemalla tätä yritystä voi-
8032: tamiseksi ovat eduskunnan yksimielisten taisiin saada tutkimus- ja opetuspesula
8033: toivomusten mukaiset. Vaatteiden pesu on maahamme itsekannattavana yrityksenä.
8034: kotitalouden töistä raskaimpia ja enimmän On luonnollista ja vähimmin vaadittua
8035: aikaa kysyvää, ilman koneellista apua. Pe- ettei jokaisen yksityisen ja yhteisön tar-
8036: sutyön koneellistaminen ja sen kaikinpuoli- vitse käydä kalliiseen kokeiluun tällä alalla,
8037: nen ratsionalisoiminen kodeillemme mahdol- vaan saa jostain luotettavia tietoja niin
8038: lisimman taloudellisesti hoidetuksi avuksi, koneihin kuin pesuaineihin nähden. Tämä
8039: vaatii edelläkäypää tutkimus- ja opetustoi- Työtehoseuran johdolla toimiva pesulayhtiö
8040: mintaa. Viittaamme viime vuonna tehdyn saisi taloudellisimmin tutkimus- ja opetus-
8041: rah. al. N: o 124 perusteluihin ja anomuk- pesulan pystyyn jos valtio tukisi sitä perus-
8042: seen, jossa pyydettiin 8 milj. markan mää- tamisvaiheessa kertakaikkisella 8 milj. mar-
8043: rärahaa tutkimus- ja opetuspesulan perus- kan avustuksella.
8044: tamista varten maahamme. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8045: Eduskunta piti asiaa tosin tärkeänä, nioittavimmin,
8046: mutta ei kiireellisenä silloin ja lykkäsi sen,
8047: vaikka käytäntö vaatii toisin. Koska Työ- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
8048: tehoseura on harrastuksena pyrkinyt to- talousarvioon 8 miljoonan markan
8049: teuttamaan tutkimus- ja opetuspesulan ai- kertakaikkisen määrärahan tutkimus-
8050: kaansaamista ja on nyt liikepesularaken- ja opetuspesulan perustamista var-
8051: nuksen pannut Hyvinkäälie alulle, niin tä- ten maahamme.
8052: män yhteydessä mainittu kysymys voitai-
8053: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
8054:
8055: Aino Luostarinen. Margit Borg-Sundman.
8056: Helena Virkki. Vieno Simonen.
8057: Onni Hiltunen. Kerttu Saalasti.
8058: Irma Hamara.
8059: 921
8060:
8061: IV,z57. - Rah. al. N:o 173.
8062:
8063:
8064:
8065:
8066: Tainio y. m.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelman laar-
8067: timiseen Koillis-Lapin puunjalostusteollisuuden kehittä-
8068: miseksi.
8069:
8070:
8071: E d u s k u n n a 11 e.
8072:
8073: Viime vuosina maassamme esiintynyt mien metsämaiden pinta-ala on noin
8074: joukkotyöttömyys on entistäkin selvemmin 1,600,000 hehtaaria. Sillä kasvava puuva-
8075: tuonut esiin Pohjois-Suomen tuotantoelä- rasto on noin 70,000,000 k. ma, josta yli-
8076: män pohjan kapeuden. Työttömyys on tä- ikäisten havupuuvaltaisten metsien varasto
8077: män seurauksena paisunut huomattavasti noin 50,000,000 k. m3 ja tukkipuita vähin-
8078: suuremmaksi kuin muualla Suomessa. täin 60,000,000 kpl. Vuotuinen metsien li-
8079: Niinpä esim. Koillis-Lapin kuntien noin säkasvu nykyisessäkin tilassa on laskettu
8080: 60,000 nousevasta väestöstä on työttömyys- olevan noin 760,000 k. ma. Metsänhoidolli-
8081: töihin oltu pakoitettu sijoittamaan vuosit- seen kuntoon saatettuna lisäkasvu kohoaisi
8082: tain 5,000-7,000 mieheen. Täten on vara- noin kaksinkertaiseksi. Laskelmaan on vielä
8083: töiden järjestämiseen jouduttu käyttämään lisättävä yksityisten mailla olevat metsäva-
8084: valtion varoja useita satoja miljoonia mark- rat sekä ne laajat metsä-alat, jotka ovat
8085: koja yksin Koillis-Lapin alueella. LisäJksi Kemijärven itäpuolella Posion ja Kuusa-
8086: on työttömyys tuottanut kunnille monen- mon kunnissa. Asiantuntijoiden tutkimus-
8087: laisia taloudellisia uhrauksia ja vaikeuksia, ten mukaan metsien yli-ikäisyydestä joh-
8088: väestön oman elämän vaikeutumisesta pu- tuen kaatuu ja lahoaa maahan vuosittain
8089: humattakaan. Lähitulevaisuudessa näyttää puutavaraa noin 500,000 k. ma.
8090: tilanne edelleen vaikeutuvan m. m. siksi, Näiden valtavien puutavaramäärien,
8091: että metsätyöt, joista Koillis-Lapin väes- joista, kuten edellä esitetystä selviää, huo-
8092: töstä 82-88 % sai jo ennen sotia pääasial- mattava määrä lahoaa käyttämättömänä,
8093: lisen rahatulonsa, vähenevät ja alueen kannattava hyödyksikäyttö on mahdollista
8094: väestö jatkuvasti lisääntyy runsaan synty- ainoastaan siten, että rakennetaan puun-
8095: väisyyden ja muuttoliikenteen kautta. jalostusteollisuutta näiden raaka-ainelähtei-
8096: Tilapäisillä ratkaisuilla ja työttömyys- den läheisyyteen. Samalla tällaisella toi-
8097: töiden järjestelyillä ei pysyväistä paran- menpiteellä luotaisiin työtilaisuuksia pai-
8098: nusta tilanteeseen saada aikaan. Tarvit- kalliselle väestölle ja poistettaisiin muuten-
8099: taisiin ratkaisuja ja järjestelyjä, joiden kin alueen talouden takapajuisuutta. Val-
8100: tuloksena saataisiin riittäviä, läpi vuoden tio- ja kansantaloudellisestikin teollisuuden
8101: kestäviä työtilaisuuksia. Ilman paikallisen kehittäminen olisi edullista. Lisääntyisihän
8102: teollisuuden kehittämistä ei tällainen kui- yksin valtion metsätulot sen seurauksena
8103: tenkaan ole mahdollista. sadoilla miljoonilla markoilla vuosittain.
8104: Tarkasteltaessa varsinkin puuteollisuu- Puunjalostusteollisuuden aikaansaaminen
8105: den mahdollisuuksia Koillis-Lapissa, tar- Koillis-Lappiin ei käsityksemme mukaan
8106: joavat sikäläiset metsävarat raaka-ainetta ole riittävän nopea, ellei valtiovalta puutu
8107: monipuoliselle ja laajalle puuteollisuudelle. asiaan. Ja koska valtio omistaa noin 80 o/o
8108: Metsänhoitaja A. E. Järvisen suorittamien alueen metsäalasta, olisi valtion tästäkin
8109: tutkimuksien mukaan Kemijärven pohjois- syystä puututtava asiaan. Myöskin sen,
8110: puolisten vesistöalueiden vaitien omista- että valtio joutuu käyttämään satoja mil-
8111: 922 IV,2,57. - Koillis-Lapin puunjalostusteollisuus.
8112:
8113: joonia markkoja vuosittain työttömyyden Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
8114: torjuntaan alueella, pitäisi osoittaa, että esitämme,
8115: edellä esitetynlaista kehitystä olisi joudu- että Eduskunta ottaisi vuoden
8116: tettava. Asian jouduttamiseksi olisi mie- 1951 tulo- ja menoa1·vioon 5,000,000
8117: lestämme laadittava kiireellisesti yksityis- markan siirtomäärärahan suunnitel-
8118: kohtainen suunnitelma Koillis-Lapin puun- man laatimiseen Koillis-Lapin puun-
8119: jalostusteollisuuden kehittämisestä. jalostusteollisuuden kehittämiseksi.
8120: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
8121:
8122: Eino Tainio. Toivo Friman.
8123: Vilho Väyrynen. Erkki Koivisto.
8124: 923
8125:
8126: IV,25s. - Ra.h. al. N:o 174.
8127:
8128:
8129:
8130:
8131: Aattela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Käsiteollisuus-
8132: liitto r. y:lle käsi- ja pienteollisuuden ammattiteknilli-
8133: sen rationalisoimis- ja neuvontatyön tukemiseksi.
8134:
8135:
8136: E d u s k u n n a ll e.
8137:
8138: Viime aikoina on valtiovallan taholta On edelleen syytä korostaa sitä, että käsi-
8139: useassa eri yhteydessä korostettu käsi- ja teollisuuden ammattiteknillisessä rationali-
8140: pienteollisuusalojen merkitystä maamme soimistyössä ei voida sellaisinaan soveltaa
8141: tuotantoelämässä sekä samalla todettu, että suurteollisuudessa saavutettuja kokemuksia,
8142: p. o. alojen tuotantokapasiteettia ei vielä ole vaan tarvitaan käsiteollisuusalojen erikois-
8143: läheskään riittävässä määrin voitu saattaa olosu:hteet huomioon ottavia ja niinmuodoin
8144: kam;antalouttamme palvelemaan. myös uusille perusteille rakentuvia menetel-
8145: On ilmeistä, että tärkein syy edellä mai- miä. Näiden asteettainen luominen edellyt-
8146: nittuun epäkohtaan on siinä, että käsi- ja tää eri käsi- ja pienteollisuuden valtakun-
8147: pienteollisuuden ammattiteknilliset rationa- nallisen keskusjärjestön, Käsiteollisuusliitto
8148: lisointiprobleemat eivät ole tähän mennessä r y: n toimesta tapahtuvaa organisatiotyötä,
8149: saaneet ratkaisuaan. Yleisen edun mukaista sen johtamista ja tukemista. Työn alulle-
8150: täytyy kuitenkin olla, että samalla kun pano vaatii lisäksi perusk.ustannuksia, joita
8151: etsitään tästä elinkeinoryhmästä tukea maa- vähäväkinen, lukuisiin pienyrityksiin ja-
8152: seudun elinkeinotoiminnan elvyttämiseksi, kaantunut käsi- ja pienteollisuus ei kykene
8153: sen sisäisiä kehittymisedellytyksiä myös tarvittavassa määrin tukemaan.
8154: vahvistetaan. Tämä tapahtuu parhaiten Edelläesitetyn perusteella ja koska käsi-
8155: näiden alojen ammattiteknillisen neuvonta- tyksemme mukaan edelläviitatun toiminnan
8156: ja rationalisoimistyön avulla. tukemiseen uhratut julkiset varat monin-
8157: Niistä pääkysymyksistä, jotka tällöin kertaisesti palantuen koituvat kansantalou-
8158: odottavat ratkaisuaan mainittakoon mm. temme hyväksi tuotantokyvyn merkittävänä
8159: seuraavat: ajanmukaisten käsi- ja pienteol- lisäyksenä, kunnioittavasti ehdotamme,
8160: lisuustyöpajojen suunnittelu, työmenetel-
8161: mien kehittäminen, koneistuksen, sisustuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
8162: sen, voima- ja valaistussuhteiden sekä va- tulo- ja menoarvioon 13. Pl. XVII
8163: rastoinnin tarkoituksbenmukainen suunnit- luvun 10 momentin kohdalle 1 mil-
8164: telu jne. •rämän yleisohjelman puitteissa joonan markan suuruisen määrära-
8165: tapahtuva työ johtaisi toisaalta teknilli- han Käsiteollisuusliitto r. y:lle käsi-
8166: sessä kehityksessä jälkeen jääneiden käsi- ja pienteollisuuden ammattiteknilli-
8167: teollisuusyritysten ajanmukaistamiseen, toi- sen rationalisoimis- ja neuvontatyön
8168: saalta se tähtäisi kokonaisuudessaan järkeis- tukemiseksi.
8169: tettyyn työn kulkuun eri käsi- ja pienteolli-
8170: suusammateissa.
8171: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
8172:
8173: Hugo Aattela. Toivo Pyörtänö. Edvard Pesonen.
8174: Armas Tolonen. E. Pusa. Martta Salmela-Järvinen.
8175: Kalle Kauhanen. Juho Kuittinen. J. F. Tolonen.
8176: Yrjö Kilpeläinen. Jaakko Hakala.
8177: 924
8178:
8179: IV,25!!. - Ra.h. al. N:o 175.
8180:
8181:
8182:
8183:
8184: V. Turunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta työväensuo-
8185: jelu- ja huoltonäyttelyn uusimista ja kiertävää sosiaali-
8186: näyttelyä varten.
8187:
8188:
8189: E d u s k u n n a II e.
8190:
8191: Esityksessään vuoden 1951 tulo- ja meno- sen eri osastoja on voitava uusia tasaisin
8192: arvioksi hallitus on 14 Pl. VII luvun 9 väliajoin. Vuoden 1951 osalle lankeavat
8193: momentille varannut ainoastaan vaatimat- uusittaviksi perin vanhentuneet konesali ja
8194: tomat 16,000 markkaa käytettäväksi työ- palosuojeluosasto. Kun nämä saadaan ajan-
8195: väensuojelu- ja huoltonäyttelyn yleisiä kus- mukaisiksi, esiintyy näyttely Euroopan ny-
8196: tannuksia varten. kyaikaisimpana tämän alan laitoksena.
8197: Mainittu näyttely on maamme sosiaalista Työväensuojelu- ja huoltonäyttelyyn on
8198: toimintaa esittelevä laitos, joka on ainoa aina liittynyt oleellisena osana n. s. kiertävä
8199: laatuaan Euroopassa. Kahdessakymmenessä näyttely, jonka toiminnan keskeytti toinen
8200: eri osastossaan laitos esittelee eri alojen maailmansota. Näyttelyä on jo useilta ta-
8201: työntekijöiden teknillistä ja hygieenistä hoilta pyydetty lähetettäväksi eri puolille
8202: suojelua, kansanterveyden eri aloja, lasten- maata. Näyttelyn materiaali on kuitenkin
8203: suojelua, ravintofysiologiaa ja monia muita jo ehtinyt vanhentua. Tämän uusimiseen
8204: sosiaalista ja sosiaalipoliittista elämäämme tarvittaisiin myös varoja. Sekä pääkaupun-
8205: selvittävää kysymystä. Laitoksen tarpeelli- gissa sijaitsevan moniosaisen näyttelyn ja
8206: suutta osoittaa elävästi se, että päivittäin mainitun kiertävän sosiaalista elämäämme
8207: tutustuu laitokseen huomattava määrä eri esittelevän osaston toimintaa olisi käsityk-
8208: oppilaitosten opiskelijoita, kursseja ja ret- semme mukaan kaikin tavoin tuettava.
8209: kikuntia, jotka pitävät määrättyjä oppitun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8210: tejaankin näyttelyn luentosaleissa käyttäen nioittaen,
8211: apunaan laitoksen kaitaelokuvakonetta lu-
8212: kuisine filmeineen. Näyttelyssä vierailee että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
8213: myös varsin paljon ulkomaalaisia, jotka tulo- ja menoarvion 14 Pl. VIIluvun
8214: saavat lyhyessä ajassa keskitetyn kuvan 9 momentille lisäystä työväensuojelu-
8215: maamme sosiaalisista oloista ja sosiaalipo- ja huoltonäyttelyn uusimista ja kier-
8216: liittisesta kehityksestä tävää sosiaalinäyttelyä varten 300,000
8217: Voidakseen täyttää tarkoitustaan on lai- markkaa.
8218: toksen aina pysyttävä ajan tasalla. Laitok-
8219: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
8220:
8221: Varma Turunen. Margit Borg-Sundman.
8222: 925
8223:
8224: IV,2ao. - Rah. al. N :o 176.
8225:
8226:
8227:
8228:
8229: Kauhanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta sokeanavus-
8230: tuksen korottamista varten.
8231:
8232:
8233: E d u s kun n a 11 e.
8234:
8235: Invaliidit ovat vammasta aiheutuvan hai- ruista elinkorkoa, eläkettä tai muuta kor-
8236: tan johdosta huonommassa asemassa kuin vausta. Samoin on laita, jos sokean tai
8237: terveet henkilöt. Toisaalta nimittäin vamma muun vaikeavammaisen invaliidin toimeen-
8238: alentaa invaliidin ansio- ja kilpailukJ~kyä tulo muutoin on katsottava niin turvatuksi,
8239: terveeseen henkilöön verrattuna, toisaalta ettei häri ole sanotunlaisen vaustuksen tar-
8240: taas invaliidilla on vammansa johdosta peessa.
8241: eräitä erikoiskustannu:ksia. Tällaisia ovat Siihen nähden, että kompensatioavustuk-
8242: esimerkiksi sokealle näkevän henkilön apuun sen tarve on riippumaton niistä olosuh-
8243: turvautumisesta ja raajainvaliidilla vaattei- teista, mitkä ovat aiheuttaneet invaliditee-
8244: den erityisestä kulumisesta ja kulkuväli- tin, olisi pyrittävä tasoittamaan sitä epä-
8245: neiden tavallista suuremmasta käyttämi- suhdetta, missä s6keanavustus ja invaliidi-
8246: sestä aiheutuvat menot. Tämän epäsuhteen · raha ovat sekä toisiinsa nähden että ver-
8247: poistamiseen pyritään m. m. sokeanavustuk- rattuna eri lakien perusteella annettaviin
8248: sen ja invaliidirahan antamisella. korvauksiin. Lähtökohtana olisi pidettävä,
8249: Erityistä sokeanavustusta on maassamme että sokealle annettava avustus vastaisi so-
8250: suoritettu vuodesta 1935 lähtien. Nykyisin tasokean elinkoron perusmäärää. Tämä pe-
8251: on jatkuvan sokeanavustuksen vuotuinen rusmäärä oli kuluvan vuoden alussa 60,000
8252: määrä helmikuun 23 päivänä 1950 anne- markkaa vuodessa, mutta sen jälkeen on
8253: tulla valtioneuvoston päätöksellä vahvis- sitä korotettu 25 %:lla. Vaikka otettaisiin
8254: tettu 1. 1. 1950 lukien 42,000 markaksi. lähtökohdaksi vuoden alussa maksettu e. m.
8255: Tätä avustusta saavia sokeita oli maas- elinkorko, pitäisi siis sokeanavustuksen pe-
8256: samme vuoden 1949 lopussa 1,523. rusmäärä olla 60,000 markkaa vuodessa.
8257: Jatkuvaa sokeanavustusta vastaavana Tällöin vaikuttaisi tarkoituksenmukaiselta,
8258: avustuksena on vuoden 1948 alusta lukien että muun kuin sokean vaikeavammaisen,
8259: tarkoitukseen osoitetun määrärahan puit- t. s. yli 65 % työkyvystään menettäneen
8260: teissa suoritettu invaliidirahaa eräille muille invaliidin invaliidiraha olisi 70 % edellä
8261: vaikeavammaisille invaliideille kuin sokean- sanotusta määrästä eli 42,000 markkaa, ja
8262: avustuslaissa tarkoitetulle sokeille. Invalii- invaliidin, jonka työkyvyn menetys on 50-
8263: dirahan suuruus v. 1949 lopussa oli enin- 65 %, 50% tästä määrästä eli 30,000 mark-
8264: tään 12,000 markkaa vuodessa, mutta kulu- kaa vuodessa. Invaliidin vammansa joh-
8265: neen vuoden lisämenoarviossa v. 1950 mää- dosta saarnat muut korvaukset voitaisiin
8266: räraha korotettiin kaksinkertaiseksi, eli ottaa huomioon avustuksen suuruutta mää-
8267: enimmäismäärältään 24,000 markaksi vuo- rättäessä.
8268: dessa. Vuonna 1949 suoritettiin invaliidi- Edellä esitetyltä pohjalta lähtien ja las-
8269: ra!haa 780 invaliidille. kien, että k. o. avustukseen oikeutettujen
8270: Kuten alussa jo todettiin, ovat sekä so- sokeiden lukumäärä tulisi olemaan n. 1,500,
8271: keanavustus että invaliidiraha luonteeltaan päädytään sosiaalisen tutkimustoimiston
8272: tasoitus- eli kompensatioavustuksia. Tästä vuonna 1934 suorittaman tilastollisen tut-
8273: seuraa, ettei sokeanavustusta tai invaliidi- kimuksen mukaan siihen, että sokeille tä-
8274: rahaa anneta sellaiselle sokealle tai muulle män aloitteen mukaisina myönnettävistä
8275: vaikeavammaiselle invaliidille, joka vam- avustuksista aiheutuisi valtiolle kaikkiaan
8276: mansa johdosta saa vähintään niiden suu- n. 106,000,000 markan vuotuiset menot.
8277: 926 IV,260. --. 8okeanavustus.
8278:
8279: Kun kuluvan vuoden menoarviossa on so- Tarkkoja lukumäärätietoja siitä, kuinka
8280: keanavustuksia varten varattu 73,000,000 moni edellämainituista 1,650 vaikeavammai-
8281: markan määräraha, ja kun avustuksen ko- sesta invaliidista olisi oikeutettu saamaan
8282: rotuksen johdosta voitaisiin harjaraaka- invaliidirahaa, ei ole esitettävissä. Edellä
8283: aineiden hintojen alentamiseksi sokeille an- sokeiden osalta käytettyjä laskuperusteita
8284: nettava 4,000,000 markan twkipalkkio pois- noudattaen päädytään siihen, että invaliidi-
8285: taa, tietäisi aloitteen toteuttaminen valtiolle rahaan oikeutettuja muita invaliideja kuin
8286: menoja sokeiden osalta n. 29,000,000 mark- sokeita olisi n. 800. Tällöin aiheutuisi
8287: kaa. muille invaliideille kuin sokeilla annetta-
8288: Sosiaalisen tutkimustoimiston vuonna vasta invaliidirahasta valtiolle kaikkiaan n.
8289: 1939 suorittaman tutkimuksen perusteella 39,000,000 markan suuruiset vuotuiset me-
8290: laaditun tilaston mukaan oli maassamme not. Kun kuluvana vuonna on tarkoituk-
8291: 16,415 raajainvaliidia. Edellyttäen, että seen varattu 15,000,000 markkaa, aiheut-
8292: raajainvaliidien keskimääräinen esiintymis- taisi korotus tältä osin siis n. 24,000,000
8293: tiheys olisi edelleen sama kuin vuonna 1939 m~rkan menojen lisäyksen.
8294: eli 4.1l9 o100 , olisi raajainvaliidien luku- ~Edellä oleyaan viitaten ehdotamme kun-
8295: määrä nykyisin 18,360. Sotainvaliideista nioittaen,
8296: laadittujen tilastojen perusteella, olettaen
8297: siviili-invaliidien ja:kautuvan invaliditeetti- että Eduskunta QttU!isi vuoden
8298: asteensa suhteen samoin kuin sotainvaliidit, 1951 tulo- ja menoarmoon 29,000,000
8299: olisi vaikeavammaisten eli yli 65% :sten markkaa sokeanavustuksen korotta-
8300: siviili-invaliidien lukumäärä tällöin n. l,650. miseksi.
8301: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
8302:
8303: Kalle Kauhanen. J. Pyy;
8304: Laura Brander-Wallin. Erkki Leikola.
8305: Juho Karvonen. Urho Saariaho.
8306: Valfrid Eskola. Heikki Hykkäälä.
8307: Toivo Pyörtänö. Olavi Kajala.
8308: Margit Borg-Sundman. Rakel JalM.
8309: J. Kuittinen. K. Alanko.
8310: Antti J. Rantamaa. Martta Salmela-Järvinen.
8311: Johannes Wirtanen. Edvard Pesonen.
8312: Heikki Ala-'Mäyry. Varma Turunen.
8313: Rafael Paasio. G. Henriksson.
8314: Eino Raunio. Penna Tervo.
8315: 927
8316:
8317: IV,261. - Ra.h. al. N:o 177.
8318:
8319:
8320:
8321:
8322: Kauhanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta invaliidiraha~
8323: korottamista varten.
8324:
8325:
8326: E d u s k u n n a ll e.
8327:
8328: Viitaten rah. al. n:o 176 perusteluihin tulo- ja · menoarvioon 24,000,000·
8329: ehdotamme kunnioittaen, markkaa invaliidirahan korottami-
8330: seksi.
8331: että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
8332: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
8333:
8334: Kalle Kauhanen. J. Pyy.
8335: Laura Brander-Wallin. Erkki Leikola.
8336: Juho Karvonen. Urho Saariaho.
8337: VaJfrid Eskola. Heikki Hykkäälä.
8338: Toivo Pyörtänö. Olavi Kajala.
8339: Margit Borg-Sundman. Rakel Jalas.
8340: J. Kuittinen. K. Alanko.
8341: Antti J. Rantamaa. Martta Salmela-Järvinen.
8342: Johannes Wirtanen. Edvard Pesonen.
8343: Heikki Al&-'Mäyry. Varma Turunen.
8344: Rrufael Paasio. G. Henriksson.
8345: Eino Raunio. Penna Tervo.
8346:
8347:
8348:
8349:
8350: 24
8351: '928
8352:
8353: lV,262. - Rah. al. N:o 178.
8354:
8355:
8356:
8357:
8358: Kauhanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
8359: invaliidiavustuksista osattomiksi jääneille tuberkuloosi-
8360: invaliideille.
8361:
8362:
8363: E d u s k u n n a ll e.
8364:
8365: Maamme invaliidihuoltolainsäädäntö ei maamme siviilisokealle lisäkorvaukseksi, on
8366: ·ole toistaiseksi antanut mitään tukea siviili- vähintään yhtä oikeudenmukaista myöntää
8367: tuberkuloottisille. Eikä parhaillaan valmis- valtion määräraha n. 70,000 siviilituberku-
8368: tuvassa invaliidihuoltolain uudistusesityk- loottiselle, joista suurin osa on sokeihin ver-
8369: sessä enempää kuin nk. invaliidirahalaki- rattavia ja esim. tartuntavaarallisuuden ta-
8370: uudistuksessakaan e'hdoteta tuberkuloosi- kia lailla kielletty tekemästä itsensä elättä-
8371: invaliideille lakisääteistä valtion tukea. Voi- miseksi työtä huomioonottaen lisäksi sen,
8372: massa oleva tuberkuloosilaki voi kuitenkin ettei muita korvauksia heille ole myönnetty.
8373: kieltää tuberkuloosi-invaliidilta työn ja si- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8374: ten toimeentulomahdollisuuden ilman, että
8375: toisaalta hänelle osoitettaisiin mahdollisuus että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
8376: toimeentuloon. Lisäksi lääkäri voi tuberku- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
8377: loosipotilaalta kieltää työskentelyn määrä- markan määrärahan Tuberkuloosi-
8378: .ajaksi terveydellisistä syistä. liitto - Tuberkulosförbundet r. y :n
8379: Kun eduskunta on edustajan aloitteesta välityksellä jaettavaksi invaliidiavus-
8380: myöntänyt vuoden 1949 sekä 1950 valtion tuksista osattomiksi jääneille tuber-
8381: budjettiin 20 miljoonaa markkaa n. 1,500 kuloosi-invaliideille.
8382: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
8383:
8384: Kalle Kauhanen. T. Leivo-Larsson. Toivo Pyörtänö.
8385: Edvard Pesonen. Hugo Aattela. Artturi Koskinen.
8386: Rafael Paasio.
8387: 929
8388:
8389: IV,2aa. - Rah. al. N:o 179.
8390:
8391:
8392:
8393:
8394: Perkonoja y. m.: Määrärahan osoittamisesta korvausten
8395: maksamiseksi punaisille invaliideille.
8396:
8397:
8398: E d u s k u n n a ll e.
8399:
8400: Vuoden 1918 kansalaissodan seurauksena ten perheitä. Tähän tarkoitukseen käyte-
8401: elää maassamme vielä n. 1,000 n. s. punaista tään nykyisin valtion varoja 10,000,000
8402: invaliidia. Aina vuoteen 1941 ei valtion ta- markkaa. Vuonna 1941, samanaikaisesti
8403: holta tehty mitään heidän kärsimyksiensä kuin vihdoin myönnettiin noin 300 punai-
8404: lievittämiseksi ja toimeentulon turvaami- selle invaliidille 1,600-3,200 markan eläke,
8405: seksi. Jälkeen vuoden 1941 heille maksetut myönnettiin myöskin valtioneläke n. s. Vi-
8406: eläkkeet ovat olleet siksi pieniä, että niiden ron retkeen osallistuneille valkoisille. Eläke
8407: merkitys on muodostunut avun saajille myönnettiin taannehtivana.
8408: enemmän symbooliseksi kuin tarkoitustaan On oikeudenmukaista, että kansalaisso-
8409: vastaavaksi avuksi. dassa punaisten puolella invaliideiksi tul-
8410: Kokonaan toisenlaista on ollut valtion leille myönnetään samat aineelliset edut ja
8411: huolenpito n. s. valkoisten puolella taistel- oikeudet kuin valkoisillekin. Näin ei ole
8412: leiden ja heidän perheisiinsä nähden. Jo tapahtunut niin kauan kuin heille ei ole
8413: vuonna 1919 hyväksytyn lain perusteella maksettu taannehtivasti korvausta siltä
8414: alettiin myöntää valkoisille haavoittuneille ajalta, jonka valkoiset invaliidit ovat saa-
8415: ja rintamaoloissa sairastuneille ylimääräistä neet ja mikä on vielä saamatta punaisten
8416: eläkettä. Vuonna 1937 alettiin maksaa yli- puolella invaliideiksi tulleille.
8417: määräistä eläkettä Saksassa, ensimmäisen Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
8418: maailmansodan aikana n. s. 27 jääkäripatal-
8419: joonassa tai siihen liittyvissä koulutusjou- että Eduskunta ottaisi vuoden
8420: koissa palvelleille. Vuonna 1938 annetulla 1951 valtion tulo- ja menoarvioon
8421: valtioneuvoston päätöksellä alettiin eläk- 25,000,000 markan arviomäärärahan
8422: keitä myöntää myöskin kansalaissodassa käytettäväksi valtioneuvoston lähem-
8423: palvelleille valkoisille rintamamiehille. min määrättävällä tavalla korvausten
8424: Vuonna 1943 laajennettiin eläkeoikeus kä- maksamiseen takautuvasti kansalais-
8425: sittämään myöskin valkoisten rintamamies- sodan punaisille invaliideille.
8426: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
8427:
8428: Mauri Perkonoja. M. Järvinen.
8429: J. Mustonen. Antto Prunnila.
8430: E. Roine. Lauri Myllymäki.
8431: E. Hietanen. Vilhelm Riihinen.
8432: Eino Tainio. V. Puumalainen.
8433: 930
8434:
8435: IV,264. - Ra.h. al. N :o 180.
8436:
8437:
8438:
8439:
8440: Pyörtänö y.m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
8441: Sokeain Huolto r. y:lle virkistyskodin hankkimiseksi so-
8442: keille.
8443:
8444:
8445: E d u s k u n n a ll e.
8446:
8447: Yhteiskunta on pyrkinyt rajoitetuistakin menekkiä. Joka tapauksessa olisi heillekin
8448: taloudellisista mahdollisuuksista huolimatta järjestettävä mahdollisuus päästä p.erhei-
8449: huolehtimaan suurperheisten äitien, lasten neen viikoksi tai pariksi eri puolilta maata
8450: ja vanhusten mahdollisuuksista saada vir- erityiseen sokeain virkistyskotiin, jossa
8451: kistystä ja uutta elämänuskoa erilaisten heillä olisi täysin maksuton oleskelu ravin-
8452: päivä- ja lomakotien sekä siirto.loitten muo- toineen ja mahdollisesti tarvittavine lää-
8453: dossa. Terveet, työkykynsä säilyttäneet kärirrhoitoineen.
8454: kansalaiset voivat taas ansioittensa turvin Edelläolevaa ajatusta -on lähtenyt tiettä-
8455: hankkia raskaan aherruksen lomassa itsel- västi toteuttamaan mm. Sokeain Huolto
8456: leen lepoa ja virkistystä. Sokeat, joiden r. y.-niminen yhdistys, mutta on luonnol-
8457: ansiotulot ovat aina olleet rajoitetut ja val- lista, ettei tällaisena, in:flatoorisena aikana
8458: tion samoinkuin joidenkin yksityisten tar- ole sen paremmin yksityisillä kansalaisilla
8459: joama rahallinen tai muu aineellinen tuki kuin liikeyrityksilläkään mahdollisuuksia
8460: on pieni, ovat tässä, sosiaalisessa mielessä tarkoituksen hyväksi suoda apuansa.
8461: katsottnna tärkeässä kysymyksessä jääneet Ollen kohtuullista toivoa, että valtiovalta
8462: lapsipuolen asemaan. Heillä ei käytännölli- -ojentaa auttavan kätensä hyvän päämäärän
8463: sesti katsoen ole minkäänlaisia mahdolli- saavuttamiseksi, ehdotamme kunnioittaen,
8464: suuksia lyhytaikaisenkaan virkistyksen ja
8465: levon saantiin, varsinkin kun otetaan huo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
8466: mioon, että erikoisesti harjateollisuutta on tulo- ja menoarvioon 1.3 m~1joonaa
8467: viime aikoina syntynyt puhtaasti liikeyri- markkaa avustuksena Sokeain Huolto
8468: tysten muodossa, siten vaikeuttaen kilpai- r. y. :lle virkistyskodin hankkimiseksi
8469: lunaan sokeain itse valmistamien tuotteiden sokeille.
8470: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
8471:
8472: Toivo Pyörtänö. Jaakko Hakala.
8473: 931
8474: IV,265. - Rah. al. N:o 181.
8475:
8476:
8477:
8478:
8479: J. Wirtanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
8480: ja lainoiksi Suomen Kirkon Sisälähetysseuralle Vaali-
8481: jalan hoitolarakennusta varten.
8482:
8483:
8484: E d u s k u n n a ll e.
8485:
8486: Maassamme toimivissa vajaamielislaitok- hoidettavien vajaamielisten hoitolaraken-
8487: sissa on tällä hetkellä noin 800 hoitopaik- nusta (yhteensä 7,500 m3). Uuden keskus-
8488: kaa, kun niiden kaikkein välttämättömin laitoksen ensimmäistä vuoden 1951 alussa
8489: tarve on laskettu 2,500-3,000 :ksi. Tämän loppuun saatettavaa rakennusvaihetta var-
8490: suuren puutteen poistamiseksi on laadittu ten on vuoden 1949-1950 talousar-
8491: kokonaissuunnitelma, jonka mukaan maa- vioissa myönnetty suoranaista valtionapua
8492: hamme olisi saatava 5 Vajaamielisten kes- 35,966,000 markkaa ja korotonta kuoletus-
8493: kuslaitosta. Yksi näistä tulee olemaan Suo- lainaa yhteensä 32,466,000 markkaa.
8494: men Kirkon Sisälähetysseuran Vaalijalan Kun Sisälähetysseuralle on mahdollista
8495: vajaamielishoitola, jonka rakentamista kos- jatkaa alullepantua uuden keskuslaitoksen
8496: kevan, noin 10 vuoden kuluessa toteutetta- rakennustyötä vain lain edellyttämän val-
8497: vaksi ajatelluu rakennussuunnitelman edus- tionavun turvin ja kun jo alullepannun ra-
8498: kunta on hyväksynyt. Keskuslaitos tulee kennussuunnitelman häiriintymätön jatku-
8499: käsittämään täysin valmistuttuaan 420 hoi- minen on katsottava ei vain taloudellisesti
8500: topaikkaa. Ensimmäinen rakennusvaihe, edullisimmaksi, vaan myös hoitopaikkain
8501: joka käsittää uuden hoitolayhdyskunnan tarpeen kannalta välttämättömän tärkeäksi,
8502: suuren talouskeskuksen ja yhden 40-paik- ehdotamme,
8503: kaisen hoitolarakennuksen (yhteensä noin
8504: 18,000 m3), oli tarkoitus suorittaa loppuun että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
8505: kuluvan vuoden aikana, mutta siirtynee tulo- ja menoarvioon 16,500,000 mar-
8506: mainitun rakennuksen valmistuminen ensi kan määrärahan suoranaisen valtion-
8507: vuoden helmi-maaliskuun vaihteeseen. avun ja saman suuruisen määrän ko-
8508: Suuren ja suhteellisen kalliin talouskes- rottoman kuoletuslainan myöntämi-
8509: kuksen valmistuttua voidaan rakentaa var- seksi Suomen Kirkon Sisälähetysseu-
8510: sinaisia hoitolapaviljonkeja ja näin saada ralle Vaalijalan hoitolain uuden kes-
8511: kipeästi tarvittavien hoitopaikkojen luku- kuslaitoksen kahden 40-paikkaisen
8512: määrä nopeasti lisääntymään. Seuran tar- hoitolarakennuksen rakennustöitä var-
8513: koituksena on vuoden 1951 aikana raken- ten.
8514: taa ainakin ka'ksi 40-paikkaista vaikeasti
8515: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
8516:
8517: Johannes Wirtanen. Margit Borg-Sundman. Aino Luostarinen.
8518: Jussi Saukkonen. Heikki Ala-M'åyry. Arno Tuurna.
8519: Oiva Turunen.
8520: 932
8521:
8522: IV,266. - Rah. al. N:o 182.
8523:
8524:
8525:
8526:
8527: Torvi y. m.: Määrärahan osoittamisesta lastenseimien ja
8528: päiväkotien perustamista varten.
8529:
8530:
8531: E d u s k u n n a 11 e.
8532:
8533: Hallituksen säästäväisyys on erikoisesti mälle, koska ne vapauttavat parhaassa
8534: kohdistunut sosiaalisiin menoihin. Paitsi iässä olevaa naistyövoimaa tuotannon pal-
8535: sitä, että eräillä momenteilla olleita määrä- velukseen.
8536: rahoja on kokonaan poistettu ja pyritty Kokemus on osoittanut, että kunnilla ei
8537: siirtämään kustannukset kuntien kannetta- ole ollut riittävästi Wtroja lasten päiväko-
8538: vaksi, eivät säilyneetkään määrärahat ole tien ja seimien perustamiseen ja ylläpitä-
8539: saaneet kustannusten nousua vastaavaa li- miseen tarpeellisessa määrässä, eivätkä teh-
8540: säystä. Niinpä 14 Pl. XIV luvun 4 mo- daslaitokset ole olleet asiasta kiinnostuneita.
8541: mentilla oleva määräraha, josta myönne- Niinpä monien työssäkäypien äitien lapset.
8542: tään avustuksia lastenseimille ja päiväko- ovat täysin ilman huoltoa ja toisaalta nais-
8543: deille, on pysynyt marldmmääräisesti en- työvoimaa käyttävät tuotannonalat potevat
8544: tisen suuruisena, siis tosiasiallisesti pienen- työvoiman puutetta.
8545: tynyt. Kuitenkin lastenseimet ja päiväko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8546: dit, joihin työssäkäyvät äidit voisivat jät- nioittaen,
8547: tää lapsensa työssäolon ajaksi, ovat lasten-
8548: huoltolaitoksista kaikkein tärkeimpiä. Paitsi että Eduskunta ottaisi vuoden
8549: sitä, että lastenseimet ja päiväkodit palve- 1951 tulo- ja menoarvioon 10,000,000'
8550: levat vähavaraista kansanosaamme, niillä markan määrärahan lastenseimien ja;,
8551: on myös merkitystä tuotannolliselle elä- päiväkotien perustamista varten.
8552: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
8553:
8554: Irma Torvi. G. Rosenberg. Eino Tainio.
8555: Lauri Myllymäki. Antto Prunnila. J. Mustonen.
8556: Mauri Ryömä.
8557: 933
8558:
8559: IV,267. - Rah. al. N:o 183.
8560:
8561:
8562:
8563:
8564: M. Järvinen y. m. : Korotetun määrärahan osoittamisesta
8565: avustuksiksi lastenkotien ylläpito- ja rakennusmenoihin.
8566:
8567:
8568: E d u s k u n n a 11 e.
8569:
8570: Lain lastenkotien valtionavusta ollessa Lastenkotien rakennuskustannusten avus-
8571: eduskunnassa käsiteltävänä oli yleisenä mie- tamiseen ehdottaa hallitus myönnettäväksi
8572: lipiteenä, että avustuksen suuruus tulisi vain 10 milj. markkaa. Ottaen huomioon,
8573: olla ainakin 'kolmasosa keskimääräisistä että tälle momentille on siirretty kuluvan
8574: hoitopäiväkustannuksista. Laki sai varovai- vuoden talousarviossa Ensikoti toimintaan
8575: suussyistä kuitenkin sellaisen sisällön, että varattu 10 milj. ja Pelastusarmeijan äiti
8576: avustuksen suuruus jäi riippumaan tulo- ja lapsikotien avustamiseen varattu 175,000
8577: ja menoarvioon kunakin vuonna otetun markkaa, merkitsee tämä sitä, että muiden
8578: määrärahan suuruudesta. lastenkotien rakennuskustannusten avustuk-
8579: Hallitus ehdottaa v. 1951 sanottuun tar- siin ei asiallisesti katsoen ehdoteta mitään .
8580: koitukseen käytettäväksi yhteensä vain Kun valtion osallistuminen lastenkotien ra-.
8581: 27,500,000 markkaa. Huomioonottaen las- kennuskustannusten avustamiseen edistää
8582: tenkodeissa hoidettavana olevain lasten lu- välttämättömiksi osoittautuneiden lastenko-
8583: kumäärän ja sen, että hoitopäiväkustannuk- tien aikaansaamista, olisi ehdotettua määrä-
8584: set nousevat käsityksemme mukaan ainakin rahaa huomattavasti lisättävä.
8585: n. 200 markkaan lasta kohden, ei ehdotettu Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
8586: määräraha riitä kuin n. 1/8 osaan todelli-
8587: sista hoitopäiväkustannuksista. Tätä on pi- että Eduskunta ottaisi vuoden
8588: dettävä kohtuuttoman pienenä. Vaikka 1951 tulo- ja menoarvioon 22,500,000
8589: otammekin huomioon valtion vaikean raha- markan lisäyksen lastenkotien avus-
8590: taloudellisen tilan, niin olemme sitä mieltä, tamiseen ja 20,000,000 markan li-
8591: että määräraha olisi korotettava ainakin säyksen avustuksiksi lastenkotien ra~
8592: 50 milj. markaksi. kennuskustannusten suorittamiseen.
8593: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
8594:
8595: Mikko Järvinen. Eino Kujanpää.
8596: Lauri Myllymäki G. Rosenberg.
8597: Hugo Manninen.
8598: 934
8599:
8600: IV,26s. - Ra.h. al N:o 184.
8601:
8602:
8603:
8604:
8605: Salmela-Jarvmen y. m.: Korotetun määrärahan osoittami-
8606: sesta lastenkotien perustamiskustannuksiin.
8607:
8608:
8609: E d u s k u n n a ll e.
8610:
8611: Lastensuojelua koskeva lainsäädäntömme laan on rakenteilla ja valmistelun alaisena
8612: on viimeisten vuosien aikana ilahuttavasti kolme kotia. Kaksi näistä, Turun ja Tam-
8613: edistynyt ja mm. viime vuonna voimaan pereen, ovat rakenteilla ja valmistuvat tä-
8614: tullut laki lastenkotien valtionavusta on män vuoden aikana. Kolmas, Imatran kaup-
8615: omiaan tukemaan lastenhoitolaitosten tähän palan Ensi Koti alkanee läJhiaikoina toi-
8616: saakka sangen vaikeata asemaa. Mutta la- · mintansa kauppalan vuokraamassa talossa.
8617: kia voidaan soveltaa vain silloin kun ta- Kahden ensinmainitun kodin rakennuskus-
8618: lousarviossa on varoja, joita lain määrää- tannukset ovat 'kuitenkin kuluneen kesän
8619: min edellytyksin voidaan käyttää kotien aikana tapahtuneen inflaation vuoksi huo-
8620: toiminnan tukemiseen. Vuoden 1951 talous- mattavasti kohonneet siitä, miksi ne alun-
8621: arvioehdotukseen on kuitenkin otettu vain perin oli laskettu. Täten ovat rakentajat
8622: 10 milj. mk lastenkotien perustamiskuluja joutuneet suuriin vaikeuksiin, kun myöskin
8623: varten. Kun samalla on poistettu aikaisem- lainojen saanti <>n osoittautunut entistä vai-
8624: min talousarviossa ollut 10 milj. mk Ensi keammaksi. Sitäpaitsi lainavarojen käyttä-
8625: Kotien tukemiseen, seuraa tästä, että nyt minen hyvin suuressa määrin tämäntapai-
8626: kun myöskin muut, tähän sangen vähäisillä sen rakennustoiminnan rahoittamiseen, ra-
8627: avustuksilla toimineet lastenkodit tulevat sittaa myöhemmin kodin ylläpitoa. Kun
8628: saamaan osansa avustuksista, nämä kaikkien käsityksemme mukaan yhteiskunnan on
8629: kotien kohdalla jäävät tarkoituksettoman tuettava yksityisoon järjestöjen ylläpitämää
8630: pieniksi. Kuitenkin olisi niin muiden las- huoltotoimintaa varsinkin kun yhteiskun-
8631: tenkotien kuin äiti- ja lapsikotienkin pe- nalla ei ole mahdollisuuksia ottaa kokonaan
8632: rustamista ja ylläpitämistä entistä voimak- taloudellista vastuuta sen vaatimien laitos-
8633: kaammin valtion'kin taholta tuettava, sillä ten rakentamisesta ja ylläpitämisestä ehdo-
8634: jo lisääntynyt syntyvyyskin vaikuttaa tamme kunnioittavasti,
8635: näissä laitoksissa hoitoa tarvitsevien lasten
8636: lukumäärän nousuun. Kun ei valtion enem- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
8637: pää kuin kuntienkaan taholta ole ryhdytty talousarvioon 20 miljoonan markan
8638: äiti- ja lapsikoteja perustamaan, ovat yleis- lisämäärärahan lastenkotien perusta-
8639: hyödylliset järjestöt ryhtyneet toimenpitei- miskustannuksiin, erikoisesti huo-
8640: siin ja tällaisten aloitteesta on maahamme mioiden, että Ensi Kodit tulevat
8641: perustettu jo kaksi Ensi Kotia ja parhail- tästä avustuksesta osallisiksi.
8642: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
8643:
8644: Martta Salmela-J"årvinen. Helena Virkki.
8645: T. Leivo-Larsson. Hilma Koivulahti-Lehto.
8646: Rakel Jalas. Laura Brander-Wallin.
8647: Kaisa Hiilelä. Irma Hamara.
8648: Elli Nurminen.
8649: 935
8650:
8651: IV,269. - Rah. al. N:o 185.
8652:
8653:
8654:
8655:
8656: Borg-Sundman y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
8657: Ebeneser-kodin lastentarhaopettajatarseminaarin ylläpi-
8658: tämiseksi.
8659:
8660:
8661: E d u s k u n n a 11 e.
8662:
8663: Ansioäideille ovat lastentarhat välttä- aiheuttaa lähes 800,000 markan nousun
8664: mättömänä apuna tarjoten alle kouluiän mainittujen seminaarien yhteismenoihin,
8665: oleville lapsille hoito- ja kasvatuspaikan uhkaa seminaarin toiminta arveluttavasti
8666: äidin ollessa työssä kodin ulkopuolella. Sa- vaikeutua. Tämä on omiaan lisäämään tällä
8667: moin ne palvelevat ensiarvoisen tärkeänä tärkeällä alalla jo ennestäänkin huomatta-
8668: hoito- ja kasvatusapuna muitrukin koteja. vaa opettajapulaa vaarantaen siten koko
8669: Ebeneser~kodin lastentarhaseminaari Hel- lasteutarhatyön kehitystä maassamme.
8670: singissä on jo vuodesta 1892 valmistanut Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8671: tulevia lastentarhanopettajia. Lastentarhan-
8672: opettajapulan poistamiseksi perustettiin v. että Eduskunta ottaisi vuoden
8673: 1947 myös Jyväskylään seminaariosasto. 1951 valtion tulo- ja menoarvioon
8674: Molemmat seminaariosastot ovat toimineet 750,000 markan määrärahan lisäyk-
8675: valtionavun turvin ja ne muodostavat yh- senä 14 Pl. XIV: 8 kohdalle Ebene-
8676: dessä maan ainoan lastentarhanopettajain ser-kodin lastentarhaopettajatarsemi-
8677: valmistuslaitoksen. Kun yleisten palkkojen naarin ylläpitämiseen.
8678: korotusten ja elinkustannusindeksin nousu
8679: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
8680:
8681: Margit Borg-Sundman. Arno Tuurna. Laura Brander-Wallin.
8682:
8683:
8684:
8685:
8686: 25
8687: 936
8688:
8689: IV,27o. - Rah. al. N:o 186.
8690:
8691:
8692:
8693:
8694: Jalas y. m.: Määrärahan osoittamisesta väestöliiton sosiaali-
8695: neuvolan toiminnan turvaamiseksi.
8696:
8697:
8698:
8699: E d u s k u n n a 11 e.
8700:
8701: Vuoden 1951 tulo- ja menoarvioon ei ole rusteella suorittaa keskeytystä, autetaan
8702: otettu määrärahaa raskaudenkeskeyttämis- sosiaalisin toimenpitein, neuvola on järjes-
8703: laissa edellytetyn lain toimeen panossa lää- tänyt naimisissa oleville m. m. kodinhoita-
8704: käreitä avustavan henkilökunnan palk- jan apua. Naimattomia henkilöitä on oh-
8705: kausta varten. Vaikka raskaudenkeskeyttä- jattu n. s. tukikoteihin, perheisiin, joissa he
8706: mislaki on astunut voimaan jo heinäkuun ovat saaneet odotusaikanaan sopivaa työtä
8707: 1 päivänä 1950, ei esim. lääkintöhallituk- ymmärtäväisessä ympäristössä.
8708: sella ole ollut käytettävissään määrärahaa Raskaudenkeskeyttämislain astuttua voi-
8709: edes lain käytännöllisiä valmistelutoimen- maan on neuvolassa kävijäin lukumäärä
8710: piteitä varten. Asetuksessa edellytetään tuntuvasti noussut. Neuvolan toiminnan
8711: kuitenkin, että lääkintöhallitus käytettä- tultua tunnetuksi lääkärit eri puolilta
8712: vissä olevien määrärahojen rajoissa huoleh- maata lähettävät vaikeasti ratkaistavia ta-
8713: tii työtä johtavan sekä lääkäreitä avusta- pauksia Sosiaalineuvolaan, koska sillä on
8714: van henkilökunnan paikkaamisesta. Samoin tukenaan useampijäseninen asiantuntijalau-
8715: edellytetään, että yleinen valistustoiminta takunta.
8716: rikollisten raskaudenkeskeytysten vastusta- Sosiaalineuvolan ylläpito on merkinnyt
8717: miseksi sekä erikoiset vastustamistoimenpi- Väestöliitolle tuntuvaa taloudellista rasi-
8718: teet voidaan myös uskoa sanotussa työssä tusta, joka sen jälkeen kun laki astui voi-
8719: toimivan tai siihen muutoin sopivan yhtei- maan, on moninkertaistunut. Suurin osa
8720: sön hoidettaviksi. neuvolassa kävijöistä on ollut vähävaraisia
8721: Käytännössä on rikollisten keskenmeno- tai varattornia henkilöitä, joilta potilas-
8722: jen vastustamistyötä tehnyt Väestöliitto. maksuna on voitu periä vain pieni osa neu-
8723: Se on perustanut keväällä 1948 n. s. So- volan todellisista kuluista. Tämän vuoksi
8724: siaalineuvolan, jossa on otettu vastaan ras- neuvolan toiminnan ylläpito on ilman val-
8725: kauden takia vaikeuksiin joutuneita naisia. tioapua ensi vuonna mahdotonta, koska
8726: Neuvolassa on käynyt syksyyn 1950 men- neuvolassa v. 1951 tullee arvion mukaan
8727: nessä yhteensä 1,350 potilasta, joista yli käymään yli 1,000 potilasta ja talousarvio
8728: kaksi kolmannesta on ollut naimisissa ole- osoittaa näin ollen 750,000 markan va-
8729: via. Erikoislääkäreistä kokoonpantu asian- jausta.
8730: tuntijalautakunta on suositellut raskauden- Ottaen huomioon sen, että Västöliiton
8731: keskeytystä n. 9 prosentille neuvolassa kä- Sosiaalineuvola on maassamme ainoa elin,
8732: vijöistä. Koska lain käytännöllisen sovel- joka tällä hetkellä tekee käytännöllistä
8733: tamisen kannalta on erikoisen tärkeätä, työtä rikollisten keskenmenojen ehkäise-
8734: että niitä tapauksia, joille ei voida lain pe- miseksi ja antaa apua äitien ja syntyvien
8735: IV,270. - Jalas y. m. 937
8736:
8737: lasten terveyden suojaamiseksi, pidämme että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
8738: välttämättömänä, että neuvolan toiminta tulo- ja menoarvioon 750,000 markan
8739: ainakin nykyisessä laajuudessaan turva- määrärahan Väestöliiton sosiaalineu-
8740: taan. volan jatkuvan toiminnan turvaami-- ·
8741: Edellä olevan johdosta ehdotamme kun- seksi.
8742: nioittavimmin,
8743: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
8744:
8745: Rakel Jalas. Hugo Aattela.
8746: Laura Brander-Wallin. Isak Penttala.
8747: Kalle Kauhanen. Edvard Pesonen.
8748: ·938
8749:
8750: 1V,211. - Rah. al. N:o 187.
8751:
8752:
8753:
8754:
8755: M. Järvinen y. m. : Määrärahan osoittamisesta lasten maalle
8756: siirron tukemiseen.
8757:
8758:
8759: E d u s k u n n a ll e:
8760:
8761: Kun lasten maalle siirron tukeminen on että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
8762: mielestämme tehtävä, jota myöskin valtion tulo- ja menoarvioon 1,000,000 mar-
8763: olisi edelleenkin tuettava, ehdotamme, kan suuruisen määrärahan lasten
8764: maalle siirron tukemiseen.
8765: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
8766:
8767: Mikko Järvinen. Niilo Nieminen.
8768: Lauri Myllymäki. G. Rosenberg.
8769: Hugo Manninen.
8770: 939
8771:
8772: IV,272.- Rah. al. N:o 188.
8773:
8774:
8775:
8776:
8777: M. .Järvinen y. m.: Määt·ärahan osoittamisesta kesävirkis--
8778: tyksen antamiseksi lapsille, jotka eivät ole kansakoulu--
8779: lapsia.
8780:
8781:
8782: E d u s k u n n a ll e.
8783:
8784: Kuten tunnettua, on · varsinkin toisen vuoden talousarvioon, hallitus ehdottaa nyt
8785: maailmansodan jälkeisenä aikana kaikissa 'kokonaan poistettavaksi.
8786: sivistysmaissa kiinnitetty yhteiskunnan ta- Hallitus perustelee kantaansa sillä, että
8787: holta lasten ja nuorison henkisen ja fyysil- kyseinen avustustoiminta 'kuuluu sen mie-
8788: lisen kehityksen edistämiseen entistä suu- lestä lähinnä kuntien tehtäviin. Vaikka
8789: rempaa huomiota. Sama pyrkimys on mo- myönnämme'kin, että asian hoitaminen kuu-
8790: nin eri tavoin ollut havaittavissa myöskin luu myöskin kunnille, niin on otettava huo-
8791: Suomessa. Yhtenä lasten suojelutyön muo- mioon mm. se, että monien kuntien talou-
8792: tona on ollut kesävirkistyksen antaminen delliset mahdollisuudet tämän asian hoita-
8793: lapsille, jotka eivät ole kansakoululapsia. miseen - monien muiden tehtävien ohella
8794: Sellaisia vähävaraisten perheitten alle kou- - ovat niin huonot, etteivät ne siihen yksin
8795: luiän olevia lapsia, joilla taloudellisista tai pysty. Tästä syystä ja kun katsomme, että
8796: muista syistä ei ole mahdollisuutta saada asia on sen luontoinen, että sen hoitaminen
8797: minkäänlaista kesävirkistystä, on varsinkin kuuluu myöskin valtiolle, olemme sitä
8798: kaupungeissa ja asutuskeskuksissa huomat- mieltä, että momentti olisi määrältään ko-
8799: tavan paljon. Kun kesävirkistyksen saanti rotettuna palautettava tulo- ja menoarvioon.
8800: kysymyksessä oleville lapsille on käytän~ Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
8801: nössä saatujen kokemusten perusteella osoit-
8802: tautunut ei ainoastaan tarpeelliseksi vaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
8803: välttämättömäksi, niin tuntuu uskomatto- tulo- ja menoarvioon 6,000,000 mar-
8804: malta, että sekin vaatimaton 3,500,000 mar- kan mää.rärahan kesävirkistyksen an-
8805: kan määräraha, joka on otettu kuluvan tamiseen lapst1le, jotka eivät ole kan-
8806: sakoululapsia.
8807: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
8808:
8809: Mikko .Järvinen. Eino Kuianpää.
8810: Lauri Myllymäki. G. Rosenberg.
8811: Hugo Manninen.
8812: 940
8813:
8814: IV,273. - Ra.h. al. N:o 189.
8815:
8816:
8817:
8818:
8819: Brander-Wallin y. m.: Määrärahan osoittamisesta kesävir-
8820: kistyksen antamiseksi lapsille, jotka eivät ole kansakou-
8821: lulapsia.
8822:
8823:
8824: E d u s k u n. n a ll e.
8825:
8826: Vuodesta 1927 on valtion tulo- ja me- tystä järjestäneet, kaipaavat kipeästi va-
8827: noarviossa ollut määräraha alle kouluikäis- roja tehtävän suorittamisessa. Jotta voitai-
8828: ten lasten kesävirkistystä varten. siin suuresti tuloksia tuottanutta tehtävää
8829: Monet ovat olleet ne lapset, jotka ovat edelleen hoitaa, olisi määräraha säilytettävä
8830: tätä apua nauttineet ja joille kesävirkis- ja mikäli mahdollista lisättävä.
8831: tyksen saaminen on ollut elämisen ehtona- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
8832: kin. Terveydelliseltä kannalta katsottuna kunnioittaen,
8833: on sen merkitys ollut huomattavan suuri.
8834: Lasten terveys on kansakunnan onni sano- että Eduskunta ottaisi vuoden
8835: taan ja se pitää paikkansa. Kun maas- 1951 tulo- ja menoarvioon 14 Pl.
8836: samme on lasten sairaala- ja lääkintäolot XIV luvun uudelle momentille
8837: ovat erittäin huonot on ehkäisevän huollon 4,000,000 markkaa kesävirkistyksen
8838: tarve tässäkin suhteessa erittäin tärkeätä. antamiseksi lapsille, jotka eivät ole
8839: Lasten suojelujärjestöt jotka pääasiassa kansakoululapsia.
8840: ovat määrär11han turvin lasten kesävirkis-
8841: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
8842:
8843: Laura Brander-Wallin. Eino Raunio.
8844: Martta Salmela-Järvinen. G. Henriksson.
8845: Elli Nurminen. E. Pusa.
8846: 941
8847:
8848: IV,274.- Rah. al. N:o 190.
8849:
8850:
8851:
8852:
8853: Leivo-Larsson y. m.: Määrärahan osoittamisesta lasten
8854: maallesiirron ja äitien lomamatkojen tukemiseksi.
8855:
8856:
8857: Eduskunnalle.
8858:
8859: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja liiton toimesta jo lähes 50 vuoden ajan, ja
8860: menoarvioksi vuodelle 1951 ei ole merkitty joka tähtää lasten ja varattomien monilap-
8861: määrärahaa lasten maallesiirron tukemiseen, sisten äitien kesävirkistyksen järjestämi-
8862: mikä määräraha on kuluvan vuoden talous- seen. Tämä toiminta on saavuttanut ylei-
8863: arviossa sosiaaliministeriön pääluokassa. sen hyväksymisen. Matkakustannukset muo-
8864: Lasten maallesiirto on kuitenkin monesta dostavat kuitenkin niin suuren menoerän
8865: syystä tärkeätä. Lasten kesävirkistyksen perheille, että he eivät kykene matkoja ra-
8866: järjestäminen kaupungeissa tuottaa vai- hoittamaan, siihen eivät pysty myöskään
8867: keuksia eikä lasten kasvatuksen kannalta tätä toimintaa harjoittavat järjestöt, vaan
8868: ole suositeltavaakaan. Sitä paitsi Suomessa, olisi asia hoidettava vapaalippujärjestelmän
8869: missä kaupunkilaistuminen vielä on verra- puitteissa. Kulkulaitosten ja yleisten töiden
8870: ten nuorta, on kaupunkilaisperheillä suku- ministeriö ei kuitenkaan voi näin laajassa
8871: laisia maalla, jotka ovat valmiit ottamaan mitassa tapahtuvaa vapaalippujakelua hoi-
8872: nämä sukulaislapset maalle joko pienestä taa, vaan olisi sosiaaliministeriölle varattava
8873: maksusta tai joissakin tapauksissa täysin varat tähän tarkoitukseen.
8874: ilmaiseksikin, mutta matkakustannusten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
8875: suorittaminen käy useinkin ylivoimaiseksi. kunnioittavasti,
8876: Lasten maallesiirto sukulaisperheisiin on että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
8877: jo sinänsä tärkeä asia lapsiperheille, mutta tulo- ja menoarvioon lasten maalle-
8878: sen lisäksi on huomattava se suuri äitien ja siirron ja äitien lomamatkojen tuke-
8879: lasten kesävir'kistystoiminta, jota eri kan- mista varten 2,000,000 markan mää-
8880: salaisjärjestöjen taholta on harjoitettu jo rärahan käytettäväksi sosiaaliminis-
8881: us,eitten vuosien aikana, - Sos.-dem. nais- teriön lähempien ohjeiden mukaan.
8882: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1950.
8883:
8884: T. Leivo-Larsson. J. F. Tolonen.
8885: Penna Tervo. Rakel Jalas.
8886: E. Pusa. Helena Virkki.
8887: Jussi Saukkonen.
8888:
8889:
8890:
8891:
8892: •
8893: 942
8894:
8895: IV,275. - Rah. al. N:o 191.
8896:
8897:
8898:
8899:
8900: Aattela y. m.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten
8901: vanhusten asunto-olojen parantamiseen.
8902:
8903:
8904: E d u s kun n a II e.
8905:
8906: Eduskunnalle jätetyssä ed. Aattelan massa myös asunnon suhteen. Heidän
8907: y. m. rahaasia-aloitteessa n: o 192, joka kos- asuntokysymyksensä ratkaiseminen on epäi-
8908: kee määrärahan myöntämistä säännöllisen lemättä varsin vaikea tehtävä, mutta sille-
8909: kuukautisen avustuksen antamiseksi kan- kään ei olisi ratkaisua haettava vain kun-
8910: saneläkelain ulkopuolella oleville vähäva- nalliskotisijoituksesta. Eräänä tavoitteena
8911: raisille ~anhuksille, on kosketeltu mainit- voidaan pitää erityisiä vanhuksia varten
8912: tujen vanhuksien tämän hetkistä varsin rakennettuja koteja, joiden viihtyisissä suo-
8913: vavkeata taloudellista asemaa ja sitä tur- jissa asuessaan vanhukset voivat tuntea jäl-
8914: vattomuutta, jonka alaisena suurin osa k. o. leen saaneensa kodin itselleen. Tällaisia
8915: vanhuksista joutuu elämään. koteja on maassamme jo useita ja lisää on
8916: Eräs syy monien vanhusten varsin huo- rakenteilla. Niiden rak-entaminen kysyy
8917: noon ja turvattomaan asemaan on heidän 'kuitenkin huomattavia varoja, joiden puut-
8918: puutteellisissa, jopa kurjissa asunto-olois- tuminen on tuntuvasti jarruttanut tätä toi-
8919: saan. Monet maaseudulla tai taajaväkisissä mintaa. Asiassa on huomioonotettava myös
8920: yhdyskunnissa tai kauppaloiden tai kau- se, että asuminen tällaisessa vanhuksille ra-
8921: punkien liepeillä asuvat vanhukset ovat kennetussa kodissa on taloudellinen kysy-
8922: aikanaan onnistuneet hankkimaan itselleen mys. Vanhuksenharr on m. m. suoritettava
8923: oman mökin, mutta voimien ja ennenkaik- määrätty vuokra, jolla talon menot ja kun-
8924: kea tulojen vähentyessä sekä varojen puut- nossapitokustannukset voidaan suorittaa.
8925: tuessa on mökin kunnossapito käynyt yhä Yhteiskunnan olisi tässä asiassa tultava
8926: vaikeammaksi, niin että monen monet täl- vähävaraisille vanhuksille avuksi ja siten
8927: laiset asunnot ovat vähitellen päässeet niin helpoitettava heidän asuntokysymyksensä
8928: pahoin rappeutumaan, että niissä ei enää ratkaisua.
8929: voi asua, mikä on johdattanut niissä asu- Terveen ja oikeudenmukaisen yhteiskun-
8930: neet lähtemään kodistaan ja useissa tapauk- tapolitiikan kannalta olisi e-rittäin suotavaa
8931: sissa turvautumaan kunnalliskotiin. Varsin ja tarpeellista, että valtion varoista myön-
8932: moni näistä vanhuksista, jos hänellä olisi nettäisiin vähävaraisille vanhuksille avus-
8933: siihen taloudellisia edellytyksiä, olisi halu- tusta toisaalta asuntojen kunnostamiseen ja
8934: kas kunnostamaan asuntonsa niin, että siinä toisaalta asuntojen hankiHmiseen esim. van-
8935: voisi edelleenkin asua. hainkodeista. Täten suoritettaisiin varsin
8936: Vähävaraisten vanhusten joukossa on tehokasta ehkäisevää huoltotyötä ja tuotet-
8937: kuitenkin valtaosa niitä, joilla ei ole edes taisiin kipeästi tarvittavaa apua ja turvaa
8938: omaa mökkiäkään vanhuutensa varalle. yhteiskunnan hyväksi parhaat vuotensa
8939: Moni heistä on varsin säälittävässä ase- uhranneille vanhuksille.
8940: IV,27,5. -, Aattela y. m. 943
8941:
8942: Edellä olevan perusteella kunnioittavasti XXI luvun uudelle momentille 50
8943: ehdotamme, m~'ljoon(Ja markkaa käytettäväksi vä-
8944: hävaraisten vanhusten asunto-olojen
8945: että Eduskunta ottaisi vuoden parantamiseen.
8946: 1951 tulo- ja menoarvioon 14 , Pl.
8947: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
8948:
8949: Hugo Aattela. Yrjö Kilpeläinen.
8950: Pentti Niemi. Onni Peltonen.
8951: G. Henriksson. Jalmari Linna.
8952: 0. Muikku. Jussi Raatikainen.
8953: Kaisa Hiilelä. Kalle Jokinen.
8954: Kustaa Alanko. Kalle Kauhanen.
8955: Arvo Sävelä. Urho Kulovaara.
8956: Paavo Karjalainen. Artturi Koskinen.
8957: Juho Karvonen. Toivo Pyörtänö.
8958: Laura Brander-WaJlin. E. Pusa.
8959: Meeri Kalavainen. Edvard Pesonen.
8960: Armas Tolonen. Juho Kuittinen.
8961: Rafael Paasio. VaJfrid Eskola.
8962: Heikki Hykkäälä. J. F. Tolonen.
8963: Elli Nurminen. Arvi Turkka.
8964: Olavi Kajala. Onni Hiltunen.
8965: Eino Raunio. Isak Penttala.
8966: Martta Salmela-Järvinen. Valto Käkelä.
8967: Emil Huunonen. Varma Turunen.
8968:
8969:
8970:
8971:
8972: 26
8973: 944
8974:
8975: IV,216. - Rah. al. N:o 192.
8976:
8977:
8978:
8979:
8980: Aattela y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kan-
8981: saneläkelain ulkopuolella oleville vähävaraisille vanhuk-
8982: sille.
8983:
8984:
8985: Eduskunnalle.
8986:
8987: Yhteiskuntaelämässämme on monia kii- tarkoitukseen vuosittain noin 10 miljardia
8988: reellistä ratkaisua vaativia kysymyksiä. markkaa. Tämä luku jo ilmaisee, kuinka
8989: Niistä on eräänä ensisijaisena ja aivan lähi- suuresta asiasta on kysymys. Summan suu-
8990: aikana ehdottomasti tyydyttävään ratkai- ruus saattaa myös jarruttaa asian eteen-
8991: suun saatettavana kysymyksenä mainittava päin viemistä. Toisaalta on kuitenkin otet-
8992: vanhusten aseman turvaaminen. Vanhuus tava huomioon se, että valtion avustuksella
8993: aiheuttaa yleensä monenlaisia vaikeuksia. suoritettava vähävaraisten vanhusten tur-
8994: Niinpä esim. työkyky vähenee tai häviää, vaaminen hyvin huomattavasti voi vähentää
8995: terveys horjuu ja sairaalloisuus voi muo- 'kuntien huoltomenoja. Onhan nimittäin
8996: dostua varsin tuskalliseksi. Vanhuudessa selvää, että esim. moni vanhus, joka muun
8997: elävä ihminen saa-ttaa myös tuntea itsensä avun ja huollon puuttuessa on ollut pako-
8998: yksinäiseksi ja syrjään sysätyksi. Vanhus- tettu turvautumaan kunnallisen köyhäin-
8999: ten asemaa on myös varsin huomattavasti hoidon avustukseen tai olemaan kunnallis-
9000: heikentänyt rahanarvon jatkuva alentumi- kodissa, paljon mieluummin olisi tällaiseen
9001: nen. Aikanaan vanhuuden turvaksi kerätyt apuun turvautumatta, varsinkin kun sii-
9002: säästöt tai vakuutukset ovat huvenneet ole- hen turvautuminen voi esim. merkitä sitä,
9003: mattomiin, ja siten on jokseenkin kokonaan että hänen lapsensa saattavat joutua asian-
9004: tämäkin turva menetetty. omaiselle kunnalle korvaamaan näin anne-
9005: Erityisen vaikeassa asemassa ovat ne van- tun huoltoavun.
9006: hukset, jotka eivät saa sitäkään vaatima- Vanhusten turvaamiskysymystä ei ole
9007: tonta eläketurvaa, jonka kansaneläkelaitos kuitenkaan tarkasteltava vain valtiolle me-
9008: antaa ja suurin osa heistä on tässä ase- noa aiheuttavana asiana, vaan asiana, joka
9009: massa. Viimeisen väestölaskennan mukaan on sen luontoinen, että se on ehdottomasti
9010: heitä on 275,000. järjestettävä kuntoon. Se on nähtävä sel-
9011: Vanhusten aseman turvaaminen voidaan laisena yhteiskunnallisena kysymyksenä,
9012: suorittaa monella tavalla. Suurta toimeen- jonka oikeudenmukaisella tavalla järjestä-
9013: tulovaikeutta kärsivien vanhusten kohdalla misestä inhimillisyyttä toteuttamaan pyr-
9014: on tärkeintä se, että heille annetaan sään- kivä yhteiskunta ei voi vetäytyä syrjään.
9015: nöllistä eläkkeenluontoista kuukautista Saatujen tietojen mukaan on hallitus
9016: avustusta. Viime keväänä eri eduskunta- asettanut 'komitean tutkimaan niitä olo-
9017: ryhmien puheilla käyneen vanhusten lähe- suhteita, joissa vanhukset elävät, sekä teke-
9018: tystön taholta esitetyssä laskelmassa todet- mään ehdotuksia vanhusten aseman paran-
9019: tiin, että maassamme on noin 150,000 sel- tamiseksi. Mainittu tutkimus suoritetta-
9020: laista vanhusta, joille olisi mainittua eläk- neen niin 'kiireellisesti, että se saadaan pää-
9021: keenluontoista avustusta annettava. Edel- tökseen jo kuluvan syksyn aikana. Tämän
9022: lyttäen, että jokaiselle toimeentulovaikeuk- tutkimuksen valmistuminen luonnollisesti
9023: sissa elävälle vanhukselle annettaisiin niin- lisää niitä edellytyksiä, joiden pohjalla nyt
9024: kin vaatimaton avustus kuin 5,000-6,000 kyseessä olevien vanhusten avustaminen
9025: markkaa kuukaudessa, mitä nykymarkoissa valtion varoilla voidaan järjestää . Toiselta
9026: ei varsinkaan asutuskeskuksissa voi pitää puolen on huomioon otettava myös se, että
9027: suurena, vaan liian pienenä, tarvittaisiin asia on kiireellisesti saatava järjestykseen.
9028: IV,275. - Aattela y. m. 945
9029: Vähävaraisten vanhusten aseman turvaami- otettava määräraha säännöllisen avustuksen
9030: nen ei siedä viivyttelyä, sillä heidän elä- myöntämiseksi niille vähävaraisilla vanhuk-
9031: mäntaakkansa on ylen raskas. Jokapäiväis- sille, jotka eivät saa vanhuuseläkettä kan-
9032: ten ankarien elämänhuolien alla kärsivät saneläkelaitoksesta.
9033: ja murehtivat vanhukset eivät tule aute- Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
9034: tuiksi vain sillä, että heidän asemaansa tut- ehdotamme,
9035: kitaan ja että tehdään joitakin suunnitel-
9036: mia mahdollisista vastaisuudessa suoritetta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
9037: vista toimenpiteistä. Heidän asemansa tu- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. uudelle
9038: lee todella parannetuksi vain sillä, että yh- luvulle 1 miljardin markan määrä-
9039: teiskunta ja valtio ryhtyvät asiassa käy- rahan käytettäväksi säännöllisen kuu-
9040: tännöllisiin toimenpiteisiin. Eräänä van- kaulisen avustuksen suorittamiseksi
9041: husten aseman turvaamistoimenpiteenä ja kansaneläkelain ulkopuolella oleville
9042: tämän toiminnan alkuunsaattamisella olisi vähävaraisille vanhuksille.
9043: valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
9044: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
9045:
9046: Hugo Aattela. Jalmari Linna.
9047: Pentti Niemi. Kalle Jokinen.
9048: G. Henriksson. Varma Turunen.
9049: Kaisa Hiilelä. Kalle Kauhanen.
9050: Kustaa Alanko. Urho Kulovaara.
9051: Laura Brander-Wallin. Artturi Koskinen.
9052: Arvo Sävelä. Toivo Pyörtänö.
9053: Paavo Karjalainen. E. Pusa.
9054: Juho Karvonen. Edvard Pesonen.
9055: 0. Muikku. Martta Salmela-Järvinen.
9056: Meeri Kalavainen. Valfrid Eskola.
9057: Armas Tolonen. Emil Huunonen.
9058: Rafael Paasio. J. F. Tolonen. ·
9059: Heikki Hykkäälä. Yrjö Kilpeläinen.
9060: Elli Nurminen. Onni Peltonen.
9061: Eino Raunio. Onni Hiltunen.
9062: Juho Kuittinen. Jussi Raatikainen.
9063: Arvi Turkka. Isak Penttala.
9064: Valto Käkelä.
9065: 946
9066:
9067: IV, 211. - Ra.h. al. N :o 193.
9068:
9069:
9070:
9071:
9072: Pyy y. m.: Määrärahan <;soittamisesta eläkkeiden myöntä-
9073: miseksi hädänalaisessa asemassa oleville vanhuksille.
9074:
9075:
9076: E d u s k u n n a ll e.
9077:
9078: Vuoden 1950 valtiopäiville on jätetty toi- teen on julkisen sanan kanttakin jouduttu
9079: vomusaloite n: o 282 esityksen antamisesta kiinnittämään huomiota mutta yleisemmin
9080: laiksi kansaneläkelain mukaisen vanhuus- katsoen käytännölliset toimenpiteet epäkoh-
9081: ja työkyvYttömyyseläkkeen myöntämisestä dan korjaamiseen eivät ole johtaneet tu-
9082: kansaneläkelain ulkopuolelle jääneille van- loksiin. Vuoden 1950 valtiopäiville jätetyn
9083: huksille. Maassamme on huomattava määrä toivomusaloitteenkaali pohjalla ei ole pa-
9084: m. m. siirtoväkeen kuuluvia vanhuksia, rannusta saatu aikaan, sillä se on edus-
9085: joilla ei ole minkäänlaista vanhuuden tur- kunnassa käsittelemättä. Asian tekee vie-
9086: vaa, ei omaa kotia, ei edes kansaneläkelain läkin moninverroin vaikeammaksi se, että
9087: mukaista vanhuuseläkettä, jota vaille he luovutetuille alueille jäi· huomattavat mää-
9088: ovat jääneet korkean ikänsä takia. Kun rät vanhainkoteja, joitakin hyvässäkin kun-
9089: he sotien vuoksi joutuivat jättämään enti- nossa olevia, eikä huomattaviin lisäyksiin
9090: set kotinsa ja työpaikkansa niin he samalla tässä suhteessa ole sotien jälkeen taloudel-
9091: menettivät oikeutensa vanhoina työnte- lisista syistä maamme jälellä olevilla osilla
9092: kijöinä työnantajien huoltoeläkkeeseen, ja päästy. Kuntien ylläpitämät vanhainkodit
9093: työnantajat vapautuivat varaamasta heille ovat monissa tapauksissa vanhettuneita ja
9094: sopivaa työtä edes pienennetyillä palkoilla. ennestäänkin useimmiten ahtaita, niin että
9095: Samanlaisia hädänalaisessa asemassa olevia tilanahtauden vuoksi tuskin niihin voidaan
9096: työn ääressä harmaantuneita vanhuksia on sijoittaa edes kaikkia heikoimmassa ase-
9097: maassamme huomattavan paljon muitakin massa olevia laitoshoitoa tarvitsevia pyr-
9098: kuin siirtoväkeen kuuluvia. Kaikille heille kijöitä.
9099: on yhteistä jokapäiväinen lisääntyvä puute, Edellä sanotuin perustein kunnioittaen
9100: vaikka olisikin ollut osaksi apuna aijem- esitämme,
9101: mat työtuloista tehdyt säästöt. Rahan ar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
9102: von tunnettu kulku on nekin tehnyt mer- tulo- ja menoarvioon 120 miljoonan
9103: kityksettömiksi, niin että niillä ehkä vain markan määrärahan sopivan suuruis-
9104: osaksi on voitu lievittää ensi hätää. Van- ten eläkkeiden myöntämiseksi hädän-
9105: husten taloudellisen aseman kestämättömyy- alaisessa asemassa oleville vanhuksille.
9106: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
9107:
9108: J. Pyy. Jussi Raatikainen.
9109: Helena Virkki. Kalle Kauhanen.
9110: A. Tolonen. Heikki Hykkäälä.
9111: E. Raunio. Jalmari Linna.
9112: Artturi Koskinen. Edvard Pesonen.
9113: Paavo Karjalainen,
9114: 947
9115:
9116: IV,278. - Rah. al. N:o 194.
9117:
9118:
9119:
9120:
9121: Stenberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta varattomien
9122: vanhusten avustamiseksi.
9123:
9124:
9125: E d u s kun n a ll e.
9126:
9127: Voimassa olevassa kansaneläkelaissa on kuntain myöntämä apu yleensä kohtuutto-
9128: suurena puutteena se, että enn~n vuotta man pieni ja vaikeasti saatavissa. Kaikesta
9129: 1884 syntyneet on jätetty sen ulkopuolelle. tästä johtuu, että monet vanhukset elävät
9130: Kansamme kaikkein vanhimmat ja ikänsä suorastaan epäinhimillisissä oloissa, puut-
9131: vuoksi työhön kykenemättömät eivät saa teen ja sairauksien rasittamina.
9132: edes sitä pientä eläkettä, minkä heitä nuo- Toimekkaimmat ja elinkykyisimmät van-
9133: remmat saavat. Tämä on aiheuttanut van- hukset ovat omatoimisuuden kautta kiin-
9134: husten keskuudessa oikeutettua katkeruutta, nittäneet valtiovallan huomiota asiaan. V al-
9135: mikä on ymmärrettävää, koska sosiaalisten tioneuvostolle jättämässään kirjelmässä he
9136: uudistusten aikakaudella on yhteiskunta jat- ovat arvioinneet tarvittavan avun 10 mil-
9137: kuvasti unohtanut ne, jotka koko elämänsä jardiksi markaksi vuosittain. Tällöin on
9138: ajan ovat hyödyttäneet yhteiskuntaa, mutta edellytetty, että 150,000 vanhusta tulisi saa-
9139: nyt työkykynsä menetettyään ovat vailla maan 5,000-6,000 mk kuukaudessa. Halli-
9140: yhteiskunnan suojaa. tus on antanut erikoisen komitean tehtä-
9141: Viimeisen väestölaskennan mukaan oli väksi tutkia olosuhteita, joissa vanhukset
9142: kansaneläkelain ulkopuolelle jääneitä yli- elävät ja tehdä ehdotuksia epäkohtien pois-
9143: ikäisiä 275,000. Kaikki näistä eivät luon- tamiseksi. Koska lakisääteinen toiminta
9144: nollisesti ole niin vaikeassa taloudellisessa asiassa kuitenkin edelleen viipyy, mutta
9145: asemassa, että olisi pakko turvautua köy- vanhuksille olisi saatava välttämätöntä
9146: häinhoidon apuun. Suuri osa on kuitenkin apua nopeammin, ehdotamme,
9147: vailla kaikkea toimeentulon mahdollisuuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
9148: sia. Mutta vanhukset karttavat köyhäin- tulo- ja menoarvioon 1,000,000,000
9149: hoitoa välttääkseen ennen kaikkea sitä kor- markan määrärahan niiden varatto-
9150: vausvelvollisuutta, mitä siitä lain mukaan mien vanhusten avustamiseksi, joilla
9151: heidän lapsilleen aiheutuu. Sitä paitsi on ei ole eläkettä taikka muita tuloja.
9152: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
9153:
9154: Elli Stenberg. EinO Tainio.
9155: :Mikko Järvinen. Eino Kujanpää.
9156: Mauri Ryömä.
9157: 948
9158:
9159: IV,279. - Rah. al. N:o 195.
9160:
9161:
9162:
9163:
9164: M. Järvinen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
9165: raittiustyön tukemiseen.
9166:
9167:
9168: E d u s kun n a ll e.
9169:
9170: Raittius-, valistus- ja tutkimustyön sekä varsinkin Kansan Raittiustyön Keskus
9171: kunnallisen raittiuslautakuntatoiminnan oh- ry:n saama avustus on järjestön toiminnan
9172: jaamiseen ehdottaa hallitus v. 1951 talous- laatuun ja laajuuteen katsoen kohtuutto-
9173: arvioesityksessään 34,441,900 markkaa. Eh- man pieni, on ehdotettua määrärahaa tun-
9174: dotukseen ei sisälly lisäystä lainkaan. Ot- tuvasti lisättävä.
9175: taen huomioon palkkojen ja muiden kus- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
9176: tannusten huomattavan nousun, ei ehdote-
9177: tuna määrärahalla ole läheskään sitä reaali- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
9178: arvoa, mikä sillä oli vuosi sitten. Näin ollen tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIX lu-
9179: hallituksen ehdotus merkitsee raittiusmäärä- vun 1 momentille lisäyksenä 10 mil-
9180: rahan asiallista vähenemistä. Kun lisäksi joonan markan määrärahan.
9181: otetaan huomioon, että eräitten järjestöjen,
9182: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
9183:
9184: Mikko Järvinen. Eino Kujanpää.
9185: Lauri Myllymäki. Niilo Niemi.nen.
9186: G. Rosenberg.
9187: 949
9188:
9189: IV,2so. - Ra.h. al. N:o 196.
9190:
9191:
9192:
9193: Aattela y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rait-
9194: tiustyön kannattamiseen.
9195:
9196:
9197: E d u s k u n n a 11 e.
9198:
9199: Hallituksen esityksessä vuoden 1951 laisten vapaan uhrautuvaisuuden kannet-
9200: tulo- ja menoarvioksi on XIV pääluokassa tavaksi tämän liiketoimen aiheuttaman pa-
9201: oleva määräraha raittiusopetus-, valistus- han vastustamisen, ja kun ei myöskään val-
9202: ja tutkimustyön tukemiseen sekä kunnal- tion etujen mukaista voi olla, että raittius-
9203: lisen raittiuslautakuntatyön ohjaamisesta järjestöjen ja muiden kansalaisjärjestöjen
9204: aiheutuviin menoihin merkitty 34,441,000 raittiustyö tyrehtyy, niin on välttämätöntä,
9205: markan suuruiseksi, eli samaksi kuin se että valtion suhtautumisessa raittiustyön
9206: on kulumassaolevan vuoden talousarviossa. kannattamiseen tapahtuu muutos positiivi-
9207: Kun tämä määräraha on suunnilleen sa- seen suuntaan.
9208: mansuuruisena ollut jo kaksi, tai oikeam- Jo vuonna 1948 Sosiaaliministeriön yh-
9209: min kolme vuotta - sillä v. 1948 saatu teydessä toimiva raittius- ja alkoholiasiain
9210: lisäys oli oikeastaan vain siirto toisesta neuvottelukunta, lähinnä raittiusjärjestöjen
9211: pääluokasta - ja kun näiden vuosien toiminnan kehittämistä silmälläpitäen, eh-
9212: aikana rahan ostovoima on huomattavasti dotti raittiusmäärärahan koroitettavaksi
9213: heikentynyt, niin on ymmärrettävä, että 60,000,000 markkaan. Silloin myös Sosiaali-
9214: raittiustyön teho on siitä joutunut pahasti ministeriö ehdotti sen talousarvioon
9215: !kärsimään. Tämä tuntuu nimenomaan nii- 47,860,000 markan suuruisena, josta määrä-
9216: den järjestöjen kohdalla, jotka saavat avus- rahasta 7,360,000 markkaa oli tarkoitettu
9217: tusta tästä määrärahasta. Kaikki toiminta- raittiuslautakuntatyön ohjaamisen aiheutta-
9218: kustannukset ovat suuresti kohonneet, miin menoihin. Rahanarvon alenemisen
9219: mutta rahansaantimahdollisuudet keräysten johdosta eivät nämäkään määrät ole nyt
9220: y. m. keinojen avulla kiristyneet, olletikin riittäviä sen työn suorittamiseen, johon
9221: kun suuren yleisön keskuudessa on vallalla kaksi vuotta sitten esitetty suunnitelma
9222: se väärä käsitys, että raittiustyö saa suuria tähtäsi.
9223: avustuksia yleisistä varoista, mitä aikoinaan Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
9224: nykyistä väkijuomalakia suunniteltaessa lu- ehdotamme,
9225: vattiin. Monet järjestöt ovat tämän joh-
9226: dosta joutuneet suuriin taloudellisiin vai- että Eduskunta koroittaisi vuoden
9227: keuksiin, jopa kantamaan raskasta velka- 1951 tulo- ja menoarvioesityksessä
9228: taakkaa, kun eivät ole tahtoneet toimin- 14 Pl. XIX: 1 momentin kohdalla
9229: taansa liiaksi supistaa. Kun ei voi olla raittiustyön kannattamiseksi ehdote-
9230: asianmukaista se, että valtio, joka saa val- tun määrärahan 50,000,000 mark-
9231: tavia tuloja alkoholiliikkeestä, jättää kansa- kaan.
9232: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
9233:
9234: Hugo Aattela. Kustaa Alanko. Toivo Pyörtänö.
9235: Pentti Niemi. 0. Muikku. E. Pusa.
9236: G. Henriksson. Laura Brander-Wallin. Juho Kuittinen.
9237: Juho Karvonen. Meeri Kalavainen. Arvi Turkka.
9238: Armas Tolonen. Heikki Hykkäälä. Jalmari Linna.
9239: Rafael Paasio. Eino Raunio. Edvard Pesonen.
9240: Elli Nurminen. T. Leivo-Larsson. Martta Salmela-Järvinen.
9241: Kaisa Hiilelä. Kalle Kauhanen. Valfrid Eskola.
9242: J. F. Tolonen. Rwkel Jalas.
9243: 950
9244:
9245: IV,2s1. - Rah. a.l. N:o 197.
9246:
9247:
9248:
9249:
9250: Torvi y. m.: Määrärahan osoittamisesta maksuttomien mat-
9251: kojen järjestämiseksi lomaansa viettäville vähävaraisill6
9252: äideille.
9253:
9254:
9255: E d u s k u n n a 11 e.
9256:
9257: Toistaiseksi on ollut ainoana äitien loman- vapautua perheen huollosta. Tarpeellista
9258: viettokysymystä järjestävänä lainsäädäntö- määrää sopivia ja huokeita lomakoteja ja
9259: toimenpiteenä 25 p: nä maaliskuuta 1948 muita laitoksia kaikkia lomailevia varten ei
9260: annettu valtioneuvoston päätös vähävarai- vielä liene maassamme. Mutta sensijaan
9261: sille äideille järjestetyn kesävirkistyksen monet perheen äideistä voisivat matkustaa
9262: valtionavusta. Kyseessä olevalla määrära- sukulaistensa tai tuttaviensa luokse toiselle
9263: halla (v. 1950 5,210,000: -) on vuosittain paikkakunnalle, jossa hyvin pienin kustan-
9264: järjestetty 4,500-5,000 vähävaraiselle äi- nuksin voisivat saada tarpeellisen levon ja
9265: dille ja lisäksi heidän muutamalle sadalle virkistyksen, elleivät matkakustannukset te-
9266: alle 2-vuotiaalle äidin mukanaolleelle lap- kisi monastikin muuten mahdollista loman-
9267: selle ilmainen lyhyt loma eräiden naisjär- viettoa tyhjäksi. Myöskin edellä mainittu-
9268: jestöjen toimesta. Lisäksi on Lomaliitto jen järjestöjen lomakotiin pyrkivät varat-
9269: saamansa valtionavun turvin järjestänyt tomat perheenäidit sangen usein peräänty-
9270: lomakylissään pienelle määrälle suuriper- vät ilmaisesta lomailusta matkakustannus-
9271: heisiä äitejä vapaan loman. ten tähden, mikäli järjestöt eivät omista
9272: Tämä näin lomautettujen äitien määrä varoistaan voi heille järjestää ilmaista mat-
9273: on tarpeeseen nähden aivan liian pieni. kaa, koska valtionapua ei ole tähän saakka
9274: Kukaan ei enää periaatteessa kiistäne lo- saanut käyttää matkakustannuksiin. Eräissä
9275: man henkisesti ja fyysillisesti elähdyttävää muissa valtioissa, mm. Ruotsissa on saatu
9276: vaikutusta rasittuneelle ihmiselle. Kuitenkin edullisia kokemuksia valtion myöntämien
9277: maamme n. 700,000 perheenäidistä voidaan joko täysin vapaitten tai alennettujen loma-
9278: vähintään 100,000 pitää siinä asemassa, matkojen vaikutuksesta kotipaikkakunnan
9279: että heidän suurten perheittensä ja muuten ulkopuolella vietettyjen lomien lisääntymi-
9280: vaikeitten ja raskaitten elämänolojensa ja sen muodossa. Nimenomaan perheenäideille,
9281: työtaakkansa vuoksi pitäisi välttämättä jotka tavallisessa työssään ovat sidotut ko-
9282: saada vuosittain loma, jotta heidän työky- tiin merkitsee loma-matka vielä paljon
9283: kynsä jl( terveytensä säilyisi ennenaikaiselta enemmän kuin muille lomalaisille.
9284: murtumiselta. Mutta juuri suuriperheiset Edellä olevan perusteella ehdottavat alle-
9285: ovat taloudellisesti heikoimmassa asemassa kirjoittaneet kunnioittaen,
9286: ja heidän pitäisi saada loman järjestämi-
9287: seksi tavalla tai toisella yhteiskunnan tukea. että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
9288: Kodinhoitajalain tultua voimaan ovat mo- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XXI lu-
9289: net kunnat jo palkanneet yhden tai useam- vun 5 momentille lisäystä 1,000,000
9290: pia kodinhoitajia. Näin olisi seuraavana ke- markkaa käytettäväksi maksuttomien
9291: sänä tähän saakka suuremmalle joukolle matkojen järjestämiseksi lomaansa
9292: perheenäitejä mahdollisuus joksikin aikaa viettäville vähävaraisille ä.ideille.
9293: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
9294:
9295: Irma Torvi. Lauri Myllymäki
9296: G. Rosenberg. Mauri Ryömä.
9297: Antto Prunnila. J. Mustonen.
9298: 951
9299:
9300: IV,2s2.- Rah. al. N:o 198.
9301:
9302:
9303:
9304:
9305: Friman y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rcihti-
9306: avustuksiin.
9307:
9308:
9309: E d u s k u n n a 11 e.
9310:
9311: Jo vuosikymmenien ajan on valtion toi- tarvikkeilta, m. m. rakennustarvikkeilta,
9312: mesta eri tavoin maksettu kuljetusavustuk- joista sitä oli aikaisemmin maksettu, sekä
9313: sia Pohjois-Suomen ja muilla sellaisilla koroittanut matkan alarajan, josta avus-
9314: harvaanasutuilla seuduilla, joilla pitkät ja tusta maksetaan, viidestäkymmenestä seit-
9315: vaikeat ,kuljetukset kohottavat kohtuutto- semäänkymmeneen viiteen kilometriin. V: n
9316: masti tarvikkeiden hintoja ja alentavat si- 1951 talousarvioehdotuksessa hallitus esit-
9317: ten väestön elintasoa. Sotienkin jälkeisinä tää tähän tarkoitukseen vain 30 milj. mk.
9318: vuosina on tällaisia avustuksia maksettu. Kun ne tekijät, joiden vuoksi rahtiavus-
9319: Niinpä vuoden 1948 valtion tilinpäätöksen tuksen maksaminen on katsottu välttämät-
9320: mukaan niitä oli maksettu 120,203,052 ja tömäksi, ovat ennallaan ei ole perusteltua
9321: vuoden 1949 tilinpäätöksen mukaan aihetta rahtiavustusten poistamiseen tai
9322: 105,316,295 markkaa. Kuluvan vuoden var- pienentämiseen.
9323: sinaiseen talousarvioon hallitus oli ottanut Edellä olevan perusteella kunnioittaen
9324: vain 30 milj. mk. Viime huhtikuun 17 ehdotamme,
9325: päivänä antamassaan lisätalousarvioehdo-
9326: tuksessa nykyinen hallitus esitti samaan että Eduskunta korottaisi vuoden
9327: tarkoitukseen lisää 30 milj. mk ja peruste- 1951 valtion tulo- ja menoarviossa
9328: luissa sanottiin varsinaisessa talousarviossa 15 Pl. II: 18 kohtaan rahtiavustuk-
9329: olleen summan riittäneen vain maaliskuun siin esitetyn määrärahan 100,000,000
9330: loppuun. Näin siitä huolimatta, että halli- markaksi.
9331: tus oli poistanut rahtiavustukset monilta
9332: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
9333:
9334: Toivo Friman. Eino Tainio.
9335:
9336:
9337:
9338:
9339: 27
9340: 95 2
9341:
9342: IV,2sa. - Rah. al. N:o 199.
9343:
9344:
9345:
9346:
9347: Tervo y. m.: Määrärahan osoittamisesta lisäkorvauksen suo-
9348: rittamiseksi eräille ensimmäisen korvauslain mukaan
9349: korvausta saaneille.
9350:
9351:
9352: Eduskunnalle.
9353:
9354: Siirtoväen menettämän omaisuuden kor- set korvaukset ovat menettäneet arvostaan
9355: vaamisesta säädetyissä laeissa on eroavai- noin 80-90 %. Ne korvausten saajat, jotka
9356: suuksia, jotka saattavat korvaukseen oikeu- saivat korvauksen menettämästään kiinteis-
9357: tetut huomattavasti erilaiseen asemaan, töstä ja muusta omaisuudesta tämän lain
9358: riippuen siitä, milloin heidän omaisuutensa mukaan, eivät useassakaan tapauksessa ole
9359: tuhoutui ja minkä lain mukaan he siis ovat tilaisuudessa heti sijoittamaan korvaustaan
9360: saaneet korvauksen. uuteen realiomaisuuteen ja ovat siis kärsi-
9361: Jo niissä perusteissa, joiden mukaan suo- neet sangen suuria tappioita.
9362: ritetaan korvausta ns. talvisodassa menete- Sellaisia voittamattomia syitä, jotka esti-
9363: tystä omaisuudesta, on olemassa huomattava vät monen I korvauslain mukaan korvauk-
9364: eroavaisuus toisen korvauslain mukaan sen saaneen heti sijoittamasta sitä uudel-
9365: myönnettävien korvau'ksien perusteisiin ver- leen, olivat m. m.: 1) jatkuvan sodan ai-
9366: rattuna. 13. 8. 1942 uusitussa ensimmäi- heuttama pula rakennustarvikkeista ja työ-
9367: sessä korvauslaissa määrättiin korvauksien voimasta, 2) vaikeus saada käteisiä va-
9368: hintaperusteeksi vuonna 1939 joulukuussa roja - obligatiot olivat huonoja vakuuksia
9369: vallinneet hinnat pienin koroituksin, kun lainoille ja myynnissä niistä saatiin tuskin
9370: taas toisessa korvauslaissa otettiin perus-' puolta arvoa, 3) monet saivat korvauksensa
9371: teeksi vuoden 1944 lopussa vallinneet hin- kovin myöhään, vieläpä v. 1943 puolella,
9372: nat, jotka olivat noin kaksi kertaa korkeam- jolloin oli jo ehtinyt tapahtua huomattava
9373: mat. Eroa oli ensimmäisen korvauslain pe- inflatio, ja 4) monet korvauksen saajista
9374: rusteella korvauksensa saaneiden vahingoksi olivat jatkuvasti asepalveluksessa, mikä esti
9375: myös korvaukseen käytetyissä maksuväli- heitä hoitamasta omia talousasioitaan.
9376: neissä. On melkoisella varmuudella mainittu, että
9377: Erittäin huutavaksi muodostui ero ensim- vain 25 % siirtoväestä oli tilaisuudessa
9378: mäisen korvauslain mukaan korvauksensa kohta talvisodan jälkeen hankkimaan itsel-
9379: saaneiden vahingoksi sen johdosta, että tä- leen uutta realiomaisuutta ja siten turvau-
9380: män lain mukaan korvaukseksi annetuissa tumaan inflation aiheuttamUta vaurioilta.
9381: obligatioissa ei ollut mitään vakuutta Nämä olivat yleensä varakkaampaa väkeä,
9382: inflation varalta, jollainen vakuus toisen joilla oli rahaa pankissa tai mahdollisuutta
9383: korvauslain obligatioissa oli. Nehän olivat saada luottoa.
9384: sidotut kotimaisten tavarain yleisindeksiin, Niihin, jotka joutuivat pahimmin kärsi-
9385: joten ne eivät ole menettäneet arvoansa ta- mään I korvauslain korvausten arvon mene-
9386: pahtuneen inflation johdosta. Myös kor- tyksestä, kuuluvat ensimmäisenä ryhmänä
9387: vausosakkeiden hallinto-osakkeiden osuusto- asutuskeskusten kiinteistön omistajat, joista
9388: distukset ovat realiomaisuuteen sidotut. lukumääräisesti valtavin osa oli pikku mök-
9389: Jos yleistä rahan arvon huononemista ei kien omistajia, siis vähävaraista väestöä.
9390: olisi tapahtunut, olisi erotus I ja II kor- Olivathan Viipurin esikaupungit ehkä maan
9391: vauslakien mukaisten korvausten arvon vä- laajimmat ja niiden lisäksi tulivat Sortava-
9392: lille jäänyt verraten vähäiseksi. Tapahtu- lan, Käkisalmen, Enson ja Lahdenpohjan
9393: nut huomattava inflatio on nyt kuitenkin y. m. asutuskeskusten talvisodassa tuhoutu-
9394: johtanut siihen, että I korvauslain mukai- neet mökit. Lisäksi tuhottiin kiinteistöjä
9395: lV,2ss.- Tervo y. m. 953
9396:
9397: paljon myös maaseudulla eikä niitä ehditty vuoden kuluessa. Olisi sen vuoksi välttä-
9398: läheskään kaikkia jälleen rakentaa. Myös- mätöntä, että jo vuoden 1951 talousarviossa
9399: kään menettämänsä irtaimiston tilalle eivät olisi määräraha, jotta näitä korvauksia
9400: kaikki ehtineet hankkia uutta ainakaan aiottaisiin ryhtyä suorittamaan jo tämän
9401: niillä hinnoilla, jotka saivat korvaukseksi vuoden aikana.
9402: menetetystä. Kaiken edellä esittämämme perusteella
9403: V aitiovalta on ainakin kolmessa tapauk- ehdotamme kunnioittaen,
9404: sessa periaatteessa jo myöntänyt lisäkor-
9405: vauksen oikeutuksen, nimittäin sotatoimi- ja että Eduskunta ottaisi vuoden
9406: suoja-alueiden väestölle ja pika-asutus- 1951 tulo- ja menoarvioon 500,000,000
9407: tiloille vuonna 1941 jääneille suoritetuista markan määrärahan lisäkorvausten
9408: korvauksista. Samaa menettelyä pitäisi suorittamista varten sellaisille 1 kor-
9409: noudattaa kaikkiin korvaukseen oikeutet- vauslain perusteella korvauksensa
9410: tuihin nähden. saaneille, jotka voivat osoittaa että
9411: V aitiovallan toimesta onkin jo toimitettu he~1lä ei ole ollut mahdollisuutta
9412: tutkimuksia siitä, kuinka suuressa määrässä hankkia korvauksensa avulla menete-
9413: I korvauslain mukaan korvauksensa saaneet tynlaista omaisuutta samoin hinta-
9414: ovat joutuneet kärsimään menetyksistä. perustein.
9415: Näiden tutkimusten pitäisi valmistua ensi
9416: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
9417:
9418: Penna Tervo. E. Pusa.
9419: 'Jussi Raatikainen. J. Pyy.
9420: ·Juho Kuittinen. V. Käkelä.
9421: 954
9422:
9423: IV,2s4.- Rah. al. N:o 200.
9424:
9425:
9426:
9427:
9428: Mustonen y. m. : Määrärahan osoittamisesta . avustuksiksi
9429: kunnille niiden suunnittelemien ensitärkeiden töiden
9430: teettämiseksi.
9431:
9432:
9433: E d u s k u n n a 11 e.
9434:
9435: Kunnille annettujen ohjeiden mukaan on nille vahingollinen tulkinta, asettaisi sille
9436: jokaisen kunnan, jonka alueella ilmenee esteitä. Kaiken lisäksi on monien kuntien,
9437: työttömyyttä, varattava työtilaisuuksia eritoten Pohjois-Suomessa, Pohjois-Savossa
9438: työttömille sen mukaisesti, mihin varalli- ja Pohjois-Karjalassa löytyvien kuntien ta-
9439: suusluokkaan kunnan katsotaan :kuuluvan. loudellinen asema sellainen, että ilman val-
9440: Vasta tämän ehdon täytettyä voi kunta tion apua, joko työttömyysvarojen tai jos-
9441: odottaa valtion apua työttömyyskustan- sakin muussa sopivassa muodossa, niin on
9442: nuksiin. Kulkulaitosten ja yleisten töiden vaikea selviytyä kahden edellisen työttö-
9443: ministeriöllä on valta ratkaista, mitkä kun- myysvuoden niille aiheuttamista veloista,
9444: nan esittämät työt :katsotaan työttömyys- puhumattakaan siitä, että ne voisivat hoi-
9445: töiksi. Parin viimeisen tyÖttömyysvuoden taa kunnolla edes oman osuutensa ensi tal-
9446: kokemukset osoittavat, ettei kulkulaitosten ven aikana niiden alueella hyvin todennä-
9447: ja yleisten töiden ministeriö ole hyvin mo- köisesti esiintyvän joukkotyöttömyyden tor-
9448: nessa tapåuksessa katsonut voivansa hy- junnassa. Edellä mainitsemistamme syistä
9449: väksyä työttömyystöiksi sellaisia kunnan olisi eduskunnan varattava näille kunnille
9450: :alueella esiintyneitä ja kunnan viranomais- tarpeellinen määräraha sellaisten, kunnan
9451: ten esittämiä töitä, jotka kunnan edun edun ja yleisen tarpeen kannalta ensitär-
9452: kannalta, eräissä tapauksissa myöskin ylei- keiden töiden teettämistä varten, joihin ei
9453: sen edun kannalta Katsoen, olisivat sellai- voida, kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-
9454: siksi sopineet, vaan on työttömyystöiksi nisteriön ohjeet huomioon ottaen, sijoittaa
9455: katsottu jopa hyvinkin toisarvoisia ja ylei- eduskunnan myöntämiä työttömyysmäärä-
9456: sen edun kannalta vähemmän kiireellisiä rahoja.
9457: töitä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9458: Viimeisen kymmenen vuoden aikana on.
9459: useimmille kunnille kuitenkin kertynyt että Eduskunta ottaisi vuoden
9460: huomattava määrä sellaisia välttämättö- 1951 valtion tulo- ja menoarvioon
9461: miksi katsottavia töitä, joiden suorittami- avustuksina kunnille niiden suunnit-
9462: nen olisi ensisijaisen tärkeätä jopa työttö- telemien, kunnille ensitärkeiden töi-
9463: myystöinäkin, elleivät valtioneuvoston den teettämiseksi 1,000,000,000 mar-
9464: asiasta antamat ohjeet ja muutamissa ta- kan suuruisen arviomäärärahan.
9465: pauksissa asianomaisten viranomaisten kun-
9466: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
9467:
9468: J. Mustonen. Antto Prunnila.
9469: Toivo Friman. V. Riihinen.
9470: Eino Tainio. M. Järvinen.
9471: Esa Hietanen. Irma Torvi.
9472: 955
9473:
9474: IV,2s5.- Rah. al. N:o 201.
9475:
9476:
9477:
9478:
9479: E. Koivisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
9480: vaikeuksiin joutuneille kunnille.
9481:
9482:
9483: E d u s k u n :h a ll e.
9484:
9485: Useista syistä monet kunnat ovat joutu- tulo- j,a menoal'Vioesityksestääri määrära:han
9486: neet suuriin taloudellisiin vaikeuiksiin. Poh- vaikeuksiin joutuneille 'kunnille, vaikka jo
9487: jois-Suomessa siihen ovat vaikuttaneet ennen sotia tarllwitu:kseen varattiin vuosit-
9488: paitsi sotien aiheuttamat suuret tuhot, myös tain 6 miljoonaa ma:r:kkaa. Kun useita kunc
9489: ennen kaikkea raskas kansakoulurasitus. tia juuri taloudellisten vaikeuksien vuoksi
9490: Monien kuntien talouteen vaikuttaa myös on julistettu valtion lisätyn valvonnan alai-
9491: siirtoväen asuttaminen, koska n. s. kylmien siksi ja lalk:ikin. siinä taJ)auk.sessa edellyttää
9492: tilojen haltij,at ovat vapautetut veronmak- valticm tukea, on tarkoitukseen varattava
9493: susta useiksi vuosiksi. Näistä syistä ikuntien riittävä määräraha.
9494: verorasitus saattaa kohota lähes 20 mark- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9495: kaan veroäyriltä. Niinpä esim. Posion kun- kunnioittaen,
9496: nassa se on 17 markkaa, ja useissa Lrupin
9497: läänin kunnissa jo ennakkoveroäyrin hin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
9498: naksi on vahvistettu 13 markkaa. tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
9499: Tämän vuoksi herättää ihmetystä, että markan siirtomäärärahan avustuk-
9500: hallitus on kokonaan poistanut ensi vuoden siksi vaikeuksiin joutuneille kunnille.
9501: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
9502:
9503: Erkld Koivisto. M. 0. Lahtela.
9504: Vilho Väyrynen. Arno Tuurna.
9505: Olavi Kajala.
9506: 956
9507:
9508: IV,2s·6. - Rah. a.l. N:o 202.
9509:
9510:
9511:
9512:
9513: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi vai-
9514: keuksiin joutuneille kunm"lle.
9515:
9516:
9517: E d u s k u n n a 11 e.
9518:
9519: Viime vuoden lisätalousarviossa on ollut nan järjestettävälle osalle työttömyystöiksi
9520: 20 mi.Ij. markan suuruinen määrärruha sellaisia töitä, jotka ovat kunnille tärkeitä,
9521: avustuksen myöntämistä varten vaikeuksiin hyödyllisiä ja tuloa tuottavia. Monta ker-
9522: joutuneille kunnille. Tähän tarkoitukseen taa määrätään, kuten kokemus on osoitta-
9523: ei ensi vuoden tulo- ja menoarviossa ehdo- nut, sellaisia töitä, joista ei kunnille eikä
9524: teta varoja varattavaksi, mikä valtion vai- kuntalaisille ole minkäänlaista hyötyä.
9525: kean rahatilanteen vuoksi on ehkä ymmär- Monien maalaiskuntien taloudellinen
9526: rettävää, mutta monien sellaisten vähäva- asema on tälläkin kertaa jo sellainen, että
9527: raisten maalaiskuntain, joissa ei ole muita he ovat pakotettuja jättämään tai lopetta-
9528: verotuskohteita olemassa kuin paikallisen maan sellaisetkin tarpeelliset ja välttämät-
9529: pienviljelijäväestön maatalous ja kausiluon- tömät rakennus- y. m. tehtävät, elleivät he
9530: toiset työpalkkatulot, on taloudellinen saa yleisistä varoista suurempia avustuksia
9531: asema niin vaikea, etteivät he voi omin ja työttömyystöiden järjestämisessä lieven-
9532: voimin selviytyä asioittensa hoitamisessa. netä velvotteita.
9533: Onhan viime vuotiset hallat ja työttömyys Kun monissa Pohjois-Suomen maalais-
9534: monilll paikoin maalaiskunnissa aiheuttaneet kunnissa veroäyrin hinta tulee nousemaan
9535: sen, että veronmaksajat eivät ole kyenneet kohtuuttoman korkeaksi, niin olisi ensi vuo-
9536: suorittamaan kunnalle maksettavia veroja. den valtion tulo- ja menoarviossa varattava
9537: Työttömyysasioiden hoitaminenhan ai- varoja, joista voitaisiin myöntää vaikeuk-
9538: heuttaa kunnille suuria menoja voimassa siin joutuneille kunnille avustuksia vero-
9539: olevien ohjeitten mukaan. Kuntienhan on äyrin hinnan alentamiseksi.
9540: järjestettävä määrätylle määrälle työttömiä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9541: töitä, vasta sen jälkeen valtio ryhtyy töitä kunnioittaen,
9542: järj,estämään. Lisäksi monet köyhät ja vai-
9543: keassa taloudellisessa asemassa olevat kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
9544: nat joutuvat maksamaan valtiolle n. s. lisä- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
9545: osuuksista korvauksia töiden järjestämisestä markan määrärahan avustuksen an-
9546: työtä tarvitseville kuntalaisille. Kunnille ei tamista varten vaikeuksiin joutu-
9547: jätetä myöskään oikeutta itse määrätä kun- neille kunnille.
9548: Helsingissä 7 päivänä syySkuuta 1950.
9549:
9550: Eino Rytinki. Janne Koivuranta.
9551: Niilo Ryhtä. Yrjö Saari.
9552: 957
9553:
9554: IV,2s1.- Ra.h. al. N:o 203.
9555:
9556:
9557:
9558:
9559: Tauriainen y. m. : Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
9560: taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille kunnille.
9561:
9562:
9563: Ed usik u nn aille.
9564:
9565: Jo sotia edeltä.n.eimä VUQSina oli valtion tail.oudellinen tilanne ei ole parrun.tu:nut VMn
9566: tulo- ja menoarvioon otettu VUQSittain mää- m. m. työttömyydestä johtuen huonontrmut
9567: räraha vaikeuksiin joutuneiden kuntien ja veroäyrin hinta kohonnut jopa yli 18
9568: avustamista varten. Niinpä vuosina 1938 markan, ikysymyks€ssä Olieva määräraha
9569: ja 1939 oli tarkoituikseen varattu 12 mil- tulisi edelleen ottaa menoarvioon. Tämän
9570: joonaa marik.kaa vuodessa. !kahtena viimei- vuoksi ehdotamme,
9571: senä vuotena se on ollut 20 miJ.joonaa mark- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
9572: kaa. tulo- ja menoarvioon 50.000.000 mar-
9573: Hall.itu:ksoo edUS!kunnalle nyt jättämästä kan määrärahan taloudellisiin vai-
9574: tulo- ja menoarvioesitYJksestä tämä määrä- keuksiin. joutuneiden kuntien avusta--
9575: raha on jätetty kokonaan pois. Kun ilmntilen mista varten.
9576: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
9577:
9578: Hannes Tauriainen. Yrjö Murto.
9579: Toivo Friman. Antto Prunnila.
9580: Matti Meriläinen. Mikko Järvinen.
9581: Eino Tainio. Hugo Manninen.
9582: J. Mustonen. Esa Hietanen.
9583: Toivo I. Sormunen. Kaarle E. Renfors.
9584: Martti Leskinen.
9585: 958
9586:
9587: IV,2ss. - Rah. al. N:o 204.
9588:
9589:
9590:
9591:
9592: Kauhanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta vaikeuksiite.
9593: joutuneiden kuntien talouden tukemiseksi.
9594:
9595:
9596: E d u s k u n n a 11 e.
9597:
9598: Kunnan hallinnon lisätystä valvonnasta työttömyys ja siitä aiheutuvat kuntien vel-
9599: 12 p:nä joulukuuta v.1941 annetussa laissa voitukset ankarasti rasittaneet. Tilastojen
9600: edellytetään, että kunta taloudellisista vai- mukaan lakimääräiset kansakoulumenot
9601: keuksista suoriutuakseen voi saada valtiolta Pohjois-Karjalan ja muissa vastaavanlai-
9602: avustusta lainana tai apurahana. Tämän sissa kunnissa ovat suuremmat kuin muualla
9603: lain voimassaoloaika päättyi v. 1948. maassamme. Näistä y. m. syistä johtuen
9604: Tämän vuoksi eduskunta hyväksyi valtio- on edellämainittujen alueiden useat kun-
9605: varainvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti v. nat joutuneet voittamattomien vaikeuksien
9606: 1950 tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar- eteen, esimerkiksi Rautavaaran kunta val-
9607: kan määrärahan jaettavaksi valtioneuvos- tion holhouksen alaiseksi.
9608: ton harkinnan mukaan taloudellisiin vai- Että estettäisiin vaikeuksiin joutuneiden
9609: keuksiin joutuneille kunnille. kuntien talouden luhistuminen, olisi valtio-
9610: Vuonna 1951 tulo- ja menoarviosta on vallan taholta mainitunlaisia kuntia autet-
9611: valtioneuvosto poistanut ylläesitetyn määrä- tava.
9612: rahan, vaikka lukuisten kuntien vaikeudet Edellä esitetyin perustein ehdotamme,
9613: eivät ole vähentyneet, vaan päinvastoin li- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
9614: sääntyneet. Etenkin Pohjois-Karjalan, Kai- tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mar-
9615: nuun ja Pohjois-Suomen kuntien asema on kan määrärahan Pohjois-Karjalan
9616: jatkuvasti heikentynyt kahden peräkkäisen y. m. vaikeuksiin joutuneiden kun-
9617: kylmän kesän ja siitä johtuneiden hallan tien talouden tukemiseksi valtioneu-
9618: tuhojen johdosta. Samoja alueita on myös voston harkinnan mukaan.
9619: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
9620:
9621: Kalle Kauhanen. J. Pyy.
9622: Juho Karvonen. Heikki Hykkäälä.
9623: Arvi Turkka. Edvard Pesonen.
9624: Hugo Aattela.. 0. Muikku.
9625: Valfrid Eskola. J. Kuittinen.
9626: Eino Raunio. Varma. K. Turunen.
9627: K. Alanko.
9628: 959
9629:
9630: IV,2s9. - Ra.h. al. N :o 205.
9631:
9632:
9633:
9634:
9635: Ahmavaara y. m.: Määrärahan osoittamisesta korvauksen
9636: myöntämiseksi vapauden menetyksestä e1·äissä tapauk-
9637: sissa.
9638:
9639:
9640: Ed uskunndle.
9641:
9642: Vruooen 1949 va:ltiopäiviUe annetun raha- olevan määrärahan 1esittämisestä vruhvistett&-
9643: asia-•aiLoitteen N: o 26 pohjalla eduslkunta v·aksi ja käytettäväksi. Kun on mahdollista;
9644: otti kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon ettei määrärahaa oonätetä saada varainhoi-
9645: 15 Pl:n II luvun 47 momenti.Ue 100 mil- tovuoden ikulruessa lainkaan käytettäväJksi,
9646: joonan mal'lkan arviomäärärahan korvauk- ja kun toisaalta on välttämätöntä, että
9647: siiksi vapauden menetyksestä eräissä tapauk- aiheettomasti pidätettyinä, vang.ittuina tai
9648: sissa. KysYlffiyksessä on korvausten suorit. turvasählössä olLeet henkilöt kärsimiensä va-
9649: tammen niille lukuisilLe henkilöille, jotka hinkoj•en tasoittamiseksi mahd~.Iisimman
9650: viime sotien jälkeoo asekätikentäjutun tai pian s·aavat heiU.e oiJkeuden mukaan kuulu-
9651: muun ri'lmoitetun poliittisen syyn johdosta van korvauksen, ehdotamme kunnioittaen,
9652: ovat menettäneet vapautensa, mutta jotka
9653: sittemmin on jätetty asettamatta syyttee- että EduskUtnta ottaisi vuoden 1951
9654: seen tai joita koskeva syyte on hylätty tai tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
9655: jotlka OII1 tuomittu huomattavasti lyhyempi- markan arviomäärärahan valtioneu-
9656: aikaiseen V3lpausrangaistukseen, kuin mitä voston vahvistamien perusteiden mu-
9657: he ovat jo olLeet pidätettyinä, varu.gittuina kaan myönnettäviä korvauksia varten
9658: tai turvasä11össä. Ehdotuksen laatiminen niille henkilöille, jotka viime sotien
9659: näin aiheutetun vahim.gon korvaamisessa jälkeen ovat syyttömästi olleet pidä-
9660: noud:atettavista poerustetista on saadun tiedon tettyinä, vangittuina tai turvasäilössä
9661: muJkaaru. dllut erityisen toimikunnan tehtä- tahi joiden vapaudenmenetyksen aika
9662: vänä, mutta korvauskysymyksen hoito on huomattavasti ylittää lopullisen va-
9663: tällä haavaa vielä !loos...\eneräinen, eikä hal- pausrangaistusajan pituuden.
9664: litus tiettävästi ole tehnyt päätöstä puheena
9665: HeJlsingissä 12 !päivänä syyskuuta 1950.
9666:
9667: Arvi Ahma.vaara. Jussi Lappi-Seppälä.
9668: Oskari Lehtonen. Jalmari Pusa.
9669: Jussi Annala. Heikki Ala-Mäyry.
9670: J. Koivisto. Johannes Wirtanen.
9671: Jussi Saukkonen. Oiva Turunen.
9672: Arno Tuuma. Erkki Koivisto.
9673: Ernst von Born. Urho Saariaho.
9674: Atte Pakkanen. Usko Koski.
9675: Väinö Okko. Aarne Honka.
9676: Rolf B. Berner.
9677:
9678:
9679:
9680:
9681: 28
9682: 960
9683:
9684: lV,290. - Rah. al. N :o 206.
9685:
9686:
9687:
9688:
9689: Honka y. m.: Määrärahan osoittamisesta korvauksen suo-
9690: rittamiseksi eräille rauhansopimuksen johdosta vakinai-
9691: sesta palveluksesta vapautetuille upseereille.
9692:
9693:
9694: E d u s k u n n a 11 e.
9695:
9696: Vuoden 1944 välirauhansopimuksen ja johdosta järjestetään kohtuullinen korvaus
9697: vuoden 1945 rauhansopimuksen johdosta elämänuransa menettämisestä. Näin sitä
9698: on valtion ollut ryhdyttävä usein sel- suuremmalla syyllä, kun suuri osa muista
9699: laisiin toimenpiteisiin, jotka hyvin tuntu- sodasta kärsimään joutuneista on muodossa
9700: vastikin ovat horjuttaneet eräiden kansa- tai toisessa jo tähän mennessä saanut kor-
9701: laisryhmien oikeusasemaa, kun taas toiset vausta menetyksistään.
9702: ryhmät ovat voineet jäädä sodan seurauk- V apautettujen upseerien asettaminen
9703: sista verraten koskemattomiksi. Oikeus- eräissä tapauksissa ensin lakkautuspalkalle
9704: näkökohdat vaativat, että mikäli välirau- ja toisissa suoraan eläkkeelle ei ole mitään
9705: han- ja rauhansopimuksen määräysten nou- korvausta heille sodan johdosta aiheutu-
9706: dattaminen aiheuttaa menetyksiä yksityi- neista menetyksistä. Oikeus määrätyissä
9707: sille kansalaisille ja väestöryhmille, tulisi tapauksissa lakkautuspalkkaan ja eläkkee-
9708: valtiovallan kaikkien käytettävissä olevien seen ovat osana jokaisen valtion vakinaisen
9709: mahdollisuuksien mukaan suorittaa niistä virkamiehen palkkaeduista jo rauhan ai-
9710: korvaus, jotenka menetykset jakaantuisivat kana. Puheena oleva upseerien vapautta-
9711: kaikkien kannettaviksi. minen tapahtui kuitenkin pakkotilan valli-
9712: Näin onkin monissa tapauksissa mene- tessa ja poikkeuksellisesti. Näin ollen ei
9713: telty sekä talvi- että jatkosodan jälkeen. korvausta taloudellisten etujen menetyk-
9714: On kuitenkin olemassa eräs kansalaisryhmä, sistä olisi sidottava rauhanajan virkamies-
9715: joka on jäänyt vaille samanlaista ymmär- lainsäädäntöön, jota laadittaessa ei ole edel-
9716: tämystä ja myötätuntoa kuin eräät muut lytetty tällaisia sodan seuraamuksista aiheu-
9717: sotien johdosta poikkeuksellisia menetyksiä tuvia poikkeuk.<~ellisia olosuhteita.
9718: kärsineet väestöryhmät. Sen muodostavat Yllä esitettyyn yiitaten ehdotamme kun-
9719: välirauhan- ja rauhansopimukseen sisälty- nioittaen,
9720: vien määräysten johdosta puolustusvoimista
9721: vapautetut aktiivipalveluksessa vakinaisissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
9722: valtion viroissa olleet upseerit. Useimmissa tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
9723: tapauksissa ilman omaa syytään ovat he markan arviomäärärahan korvauksen
9724: menettäneet toimeentulonsa ja elämän- myöntämiseksi puolustusvoimain pää-
9725: uransa ja ovat joutuneet suuria taloudel- esikunnan harkinnan mukaan niille
9726: lisia vaikeuksia vastaan taistellen etsimään rauhansopimusten johdosta vakinai-
9727: itselleen uutta, täysin vierasta elämän uraa, sesta palveluksesta vapautetuille up-
9728: johon heidän aikaisempi pitkäaikainen kou- seereille, jotka ilman omaa syytään
9729: lutuksensa ei ole antanut minkäänlaista ovat menettäneet elämänuransa ja
9730: pohjaa. Olisi näin ollen luonnollista, että toimeentulonsa.
9731: heillekin poikkeuksellisen vapauttamisen
9732: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
9733: B;,;.
9734: Aarne Honka. Arno Tuuma. Oskari Lehtonen.
9735: 961
9736:
9737: IV,291.- Rah. al. N:o 207. IV,291.- Fin. mot. N:o 207.
9738:
9739:
9740:
9741:
9742: ÖSterholm: Määrärahan osoittamisesta kor-
9743: vauksiksi eräiden sodan aikana meripal- Österholm m. fl.: Angående anvisande av
9744: veluksessa kuolleiden tai kadonneiden anslag för utgivande av ersättning åt an-
9745: henkilöiden omaisille. höriga till vissa under kriget i sjötjänst
9746: omkomna eller försvunna personer.
9747:
9748:
9749: E d u s k u n n a 11 e. T i 11 R i k s d a g e n.
9750:
9751: Lokakuun 6 päivänä 1939 vahvistettiin Den 6 oktober 1939 stadfästes en lag om
9752: laki meripalveluksessa olevien henkilöiden olycksfallsförsäkring av personer i sjötjänst
9753: tapaturmavakuutuksesta sodan aikana ja under krigstid och samma dag gavs en för-
9754: samana päivänä annettiin asetus sen lähem- ordning om lagens närmare tillämpning.
9755: mästä soveltamisesta. Tämän lainsäädännön Enligt denna lagstiftning skulle åt omkom-
9756: mukaan olisi kuolleen merimiehen omaisille men sjömans anhöriga utbetalas, förutom
9757: suoritettava, paitsi huoltoeläkettä, myöskin försörjningspension, en särskild engångs-
9758: erikoinen kertakaikkinen korvaus, mikä kui- ersättning, viiken emellertid bands vid rät-
9759: tenkin sidottiin oikeuteen huoltoeläkkeen ten att erhålla försörjningspension. Den
9760: saamiseen. Kuolleen vanhemmat ja eräät omkomnes föräldrar och vissa andra honom
9761: muut hänen läheisistään tulisivat saamaan närstående personer skulle erhålla försörj-
9762: huoltoeläkettä ja kertakaikkista korvausta ningspension och engångsersättning endast
9763: vain siinä tapauksessa, että nämä olivat ifall dessa voro oförmögna till arbete eller
9764: työ- tai ansiokyvyttömiä, varattornia sekä förvärv, medellösa samt för sitt uppehälle
9765: elatukseensa nähden riippuvaisia pääasiassa huvudsaldigen beroende av hans arbetsför-
9766: työntekijän työansiosta. Tästä oli seurauk- tjänst. Detta hade som följd att en stor
9767: sena että sangen monelta omaiselta evät- mängd anhöriga blev förvägrad ersättning,
9768: tiin korvaus, koska yleensä hyväksyttiin ai- ty i allmänhet godkändes endast fattig-
9769: noastaan köyhäinhoitoviranomaisten varat- vårdsmyndigheternas medellöshetsintyg och
9770: tomuustodistukset ja lääkärit katsoivat läkarna ansåg, att i allmänhet tili åt-
9771: yleensä ainakin helppoon työhön pystyviksi minstone lätt förvärvsarbete praktiskt taget
9772: melkein kenen hyvänsä. Köyhäinhoitoviran- vem som helst var duglig. Fattigvårdsmyn-
9773: omaiset lisäksi harvoin antoivat todistuksen digheterna utfärdade dessutom sällan intyg
9774: täydestä varattomuudesta. över fullständig medellöshet.
9775: Joulukuun 19 päivänä 1941 ilmestyi uusi Den 19 december 1941 utkom en ny för-
9776: asetus meripalveluksessa olevien henkilöiden ordning om olycksfallsförsäkring av per-
9777: tapaturmavakuutuksesta sodan aikana. Hel- soner i sjötjänst under krigstid. Genom en
9778: mikuun 22 päivänä 1945 annetulla muutok- ändring av den 22 februari 1945, viiken
9779: sella, joka astui voimaan saman vuoden trädde i kraft den 1 mars samma år, ut-
9780: maaliskuun 1 päivänä, laajennettiin kerta- vidgades kretsen av de personer, vilka var
9781: kaikkista korvausta saavien henkilöiden pii- berättigade till engångsersättning, och där-
9782: riä, ja lisäksi säädettiin että korvaus myön- jämte stadgades, att ersättningen skulle
9783: nettäisiin omaisille oikeudesta huoltoeläk- utgå till de anhöriga oberoende av rätten
9784: keeseen riippumatta. Tämä lainsäädäntö- tili försörjningspension. Emellertid blev
9785: toimenpide jäi kuitenkin vaikutusta vaille denna lagstiftningsåtgärd utan verkan på
9786: niihin olosuhteisiin, jotka olivat syntyneet de förhållanden, vilka uppstått under de
9787: kahden viime sodan aikana, koska asetuk- två senaste krigen, ty förordningen i dess
9788: selle ei annettu taannehtivaa voimaa. Seu- ändrade lydelse erhöll icke retroaktiv kraft.
9789: rauksena tästä oli, että suuri joukko kuol- Följden blev alltså, att en stor mängd an-
9790: leiden merimiesten omaisia, etenkin van- höriga till omkomna sjömän, speciellt för-
9791: 962 IV,291. - Korvaus merimiesten omaisille.
9792:
9793: hempia, edelleen ovat jääneet ilman min- äldrar, fortfarande blev uta.n varje ersätt-
9794: käänlaista korvausta. ning.
9795: Valtion sotavakuutuslautakunnalle, joka Till Statens krigsförsäkringsnämnd, vii-
9796: huolehtii yllämainittujen korvausten vahvis- ken omhänderhar fastställandet av ova.nom-
9797: tamisesta, on ilmoitettu 277 sellaista kuole- talade ersättningar, har anmälts 277 såda.na
9798: mantapausta tahi katoamista, jotka ovat dödsfall eller försvinnanden, som inträffat
9799: sattuneet ennen maaliskuun 1 päivää 1945. före den 1 mars 1945. I 135 av dessa fall
9800: Näistä on 135 tapauksessa suoritettu kerta- har utbetalats engångsersättning, varemot
9801: kaikkista korvausta, jotavastoin 145 ano- 145 ansökningar blivit förkastade. Då redan
9802: musta on hylätty. Koska jo viidestä kym- mellan fem till tio år förflutit sedan olycks-
9803: meneen vuoteen on kulunut siitä kun va- fallen inträffat, kan med säkerhet förut-
9804: hingontapaukset sattuivat, voidaan varmuu- sättas, att endast omkring ett hundratal er-
9805: della olettaa, että vain noin satakunta kor- sättningsfall finnas kvar. Minimiersätt-
9806: vaustapausta olisi jäljellä. Vähimmäiskor- ningen utgör 100,000 mark, varför ett sam-
9807: vaus on 100,000 markkaa, joten 10 miljoo- manlagt belopp av 10 miljoner bör vara
9808: nan markan määrä riittänee jotta korvaus tillräckligt för att ersättning skall kunna
9809: voitaisiin suorittaa kuolleiden tahi kadon- utbetalas åt de omkomnas eller försvunnas
9810: neitten omaisille. anhöriga.
9811: Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme, På förberörda grunder föreslår vi,
9812: että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 att Riksdagen i statsförslaget för
9813: tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan år 1951 måtte upptaga ett anslag
9814: markan suuruisen määrärahan jaet- stort 10 miljoner mark att enligt de
9815: tavaksi meripalveluksessa olevien principer, vilka gäller i förordnin-
9816: henkilöiden tapaturmavakuutuksesta gen om olycksfallsförsäkring av per-
9817: sodan aikana annetussa asetuksessa soner i sjötjänst under krigstid, för-
9818: mainittujen periaatteiden mukaisesti delas mellan anhöriga t~'ll de perso-
9819: kahden viime sodan aikana kuollei- ner, vilka omkommit eller försvunnit
9820: den tahi kadonneitten henkilöiden i. sjötjänst under de två senaste kri-
9821: omaisille, jotka nykyisten säännösten gen och vilka enligt gällande lag-
9822: mukaan olisivat oikeutetut saamaan stiftning vore berättigade till ersätt-
9823: korvausta mutta aikanaan eivät ole ning men som tidigare ej fått sådan.
9824: saaneet.
9825: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950. Helsingfors den 7 september 1950.
9826:
9827: John Österholm. Jaakko Hakala. Rolf B. Bemer.
9828: Arthur Larson. L. I. Xa.ukama.a.. Emo Kilpi.
9829: T. Leivo-La.rsson. Anton Suurkonka. Toivo Kujala.
9830: Arvi Turkka.. Lauri Murtomaa. Johannes Virtanen.
9831: 963
9832:
9833: IV,292. - Rah. al. N :o 208.
9834:
9835:
9836:
9837:
9838: Riihimäki y. m.: Määrärahan osoittamisesta korvauksiksi
9839: woden 1918 kansalaissotaan punaisella puolella osal-
9840: listuneille ja siitä vahinkoja kärsineille.
9841:
9842:
9843: Eduskunnalle.
9844:
9845: Viitaten vuoden 1948 valtiopäiville jäte- markan arviomäärärahan vuoden
9846: tyn toivomusaloitteen n: o 32 perusteluihin 1918 kansalaissotaan punaisella puo-
9847: ehdotamme, lella osallistuneiden ja siitä vahin-
9848: koja kärsimään joutuneiden korvauk-
9849: että Eduskunta ottaisi vuoden sen järjestämiseksi.
9850: 1951 tulo- ja menoarvioon 100,000,000
9851: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
9852:
9853: Arvo Riihimäki. Eino Kujanpää.
9854: Toivo Friman. Antto Prunntla..
9855: Martti Leskinen. E. Hietanen.
9856: Matti Meriläinen. Irma. Torvi.
9857: 964
9858:
9859: IV,2os. - Rah. al. N:o 209.
9860:
9861:
9862:
9863:
9864: Väyrynen y. m.: Määrärahan osoittamisesta päiväraha~
9865: maksamiseksi Pohjois-Suomen hävitetyn alueen viran ja
9866: toimen haltijoille.
9867:
9868:
9869: Eduskunnalle.
9870:
9871: Hallitus on esityksessään vuoden 1951 vuonna tapahtuneen hintojen nousun takia
9872: tulo- ja menoarviossa poistanut 15 Pl:n erityisesti vaikeutuneet.
9873: II: 28 momentin, 18 Pl: n II: 30 momentin On myös huomattava, ettei hävitetyn
9874: ja 18 Pl:n IV: 12 momentin, jotka sisäl- alueen päivärahaa vastaavaa lisää ole pois-
9875: sivät Pohjois-Suomen hävitetyn alueen vi- tettu muista palkoista, joten ei ole syytä
9876: ran tai toimen haltijain päivärahaa varten asettaa valtion viran ja toimen haltijoita
9877: tarvittavat määrärahat. Mainittujen mo- muita huonompaan asemaan. Jos näin
9878: menttien ja niille merkittyjen määräraho- menetellään, on siitä seurauksena huomat-
9879: jen poistaminen on perusteltu sillä, että tava vahinko kyseessäolevalle alueelle, koska
9880: sanottu alue on jälleenrakennettu ja ettei- sinne on entistä vaikeampi saada päteviä
9881: vät ne olosuhteet, joiden johdosta päivä- virkamiehiä. Pätevän aineksen siirtyminen
9882: rahaa on maksettu, enää ole entisessä mää- etelään, minkä nykyisten päivärahojen
9883: rin poikkeukselliset. pienuus on aiheuttanut, tulee jatkumaan
9884: Esityksensä perusteluissa hallitus huo- entistä voimakkaampana.
9885: mauttaa vain siitä, etteivät olosuhteet ole Kalliinpaikanlisä ei riitä peittämään
9886: enää entisessä määrin poikkeukselliset, niitä erikoisia kustannuksia, joita elämä
9887: mutta toisaalta on myös huomattava, ettei mainitulla alueella aiheuttaa, vaikka olosuh-
9888: kyseessäolevilla päivärahoilla liioin ole enää teet olisivat aivan normaalitkin. Ne olisi
9889: entistä merkitystä. Kun viran ja toimen korvattava joko syrjäseutu- tai n. s. kylmän
9890: haltijain palkkausta on sekä viime vuonna vyöhykkeen !isällä, kuten esim. Ruotsissa
9891: että kuluvana vuonna korotettu, ilman että on tehty tai jollakin muulla tavalla, esi-
9892: vastaavaa korjausta on tehty päivärahaan, merkiksi virkavuosissa, kuten ennen sotaa
9893: niiden suhteellinen merkitys on jäänyt ai- tehtiin. Kun mihin'kään tällaisiinkaan toi-
9894: van vähäiseksi verrattuna siihen merkityk- menpiteisiin ei ole ryhdytty, ei toistaiseksi
9895: seen, mikä niillä oli varemmin. Asiallisesti ole olemassa riittävää syytä sanotun päivä-
9896: katsoen päivärahaa on siten jatkuvasti pie- rahan poistamiseen. Päiväraha on kuiten-
9897: nennetty. kin jo nyt niin riittämätön, että se olisi
9898: Olosuhteet eivät tietenkään ole Pohjois- kiireellisesti korvattava erityisellä syrjäseu-
9899: Suomen hävitetyllä alueella enää yhtä vai- tulisällä, joka todella saattaisi Pohjois-
9900: keat kuin heti sodan jälkeen, mutta ne ei- Suomen ja muidenkin syrjäisten seutujen
9901: vät liioin ole vielä lähestulkoonkaan nor- viran ja toimen haltijain reaalipalkkauksen
9902: maalit. Nimenomaan siitä syystä, että samalle tasolle muualla maassamme toimi-
9903: mainittu osa maastamme on suurelta osalta vien viran ja toimen haltijain palkkauksen
9904: jouduttu rakentamaan uudelleen, olosuh- kanssa ja turvaisi tällaisille alueille päte-
9905: teet ovat siellä siinä määrin poikkeukselliset vien virkamiesten saannin.
9906: maamme muuhun osaan verrattuna, ettei Nykyiset Pohjois-Suomen hävitetyllä
9907: nykyinen päivärahakaan peitä kuin osan alueella maksetut päivärahat, vaikka ne
9908: niistä ylimääräisistä ja poikkeuksellisista ovatkin riittämättömät, olisi säilytettäv;i
9909: kustannuksista, joita palkallaeläjillä siellä jonkinlaisena korva uksena erikoiskustan
9910: on. Pohjois-Suomen hävitetyn alueen poik- nuksista !:liihen saakka, kunnes asia parem-
9911: keukselliset olot ovat lisäksi kuluvana min järjest9tään. Kuluvan vuoden tulo- ja
9912: IV,2.93. - Väyrynen y. m. 965
9913:
9914: menoarviossa on sanottuun tarkoitukseen tulo- ja menoarvioon entisen suuruiSma.
9915: ollut osoitettuna varoja seuraavasti: Siihen nähden, mitä edellä on esitetty,
9916: ehdotamme kunnioittaen,
9917: 15 Pl. II: 28 . . . . . . . . 12.4 milj. mk
9918: 18 Pl. II : 30 . . . . . . . . 8 , , että Eduskunta ottaisi vuoden
9919: 18 Pl. VI: 12 . . . . . . . . 7 1951 tulo- ja menoarvioon 27. .t mil-
9920: " " joonaa markkaa Pohjois-Suomen hä-
9921: Edellä mainitut määrärahat olisi esite- vitetyn alueen viran ja toimen halti-
9922: tyistä syistä otettava myös tulevan vuoden joille maksettavia päivärahoja varten.
9923: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
9924:
9925: Vilho Väyrynen. Matti Lepistö.
9926: A. Turkka. G. Henriksson.
9927: 966
9928:
9929: IV,294. - Ra.h. al. N:o 210.
9930:
9931:
9932:
9933:
9934: E. Koivisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois;.SuD-
9935: men hävitetyn alueen viran ja toimen haltijain päivä-
9936: rahan maksamista varten.
9937:
9938:
9939: E d u s k u n n a ll e.
9940:
9941: Tulevan vuoden tulo- ja menoarvioesityk- jen lisäksi erityistä Lapin lisää. Tätä on
9942: sessään hallitus on esittänyt luovuttavaksi tähän saaJkka vastannut jossain määrin
9943: ma:ksa:masta Pohjois-Suomen hävitetyn viran tai toimen haltijain kohdalla k. o. hä-
9944: alueen viran tai toimen haltijain päivära- vitetyn alueen lisä eli päiväraha, jonka
9945: haa ja esittänyt perusteluissaan, että kun suuruus on ollut vain 30-60 mk päivässä.
9946: Pohjois-Suomen hävitetty alue on jälleen- Jos tämä nyt poistetaan, tapahtuu kohtuut-
9947: rakennettu ja kun näin ollen ne olosuhteet, tomuus muihin palkannauttijoihin nähden.
9948: joiden johdosta sanottua päivärahaa on Siihen voidaan mennä vain siinä tapauk-
9949: maksettu, eivät enää ole entisessä määrin sessa, että se !korvataan esimerikiksi vero-
9950: poikkeukselliset, momentti ja sille merkitty helpotuksella, josta asiasta on eduskunta-
9951: määräraha poistetaan menoarviosta. Vähen- aloite. Silloin olisi samalla luovuttava myös
9952: nykset tätä syystä ovat 15 Pl. II luvun Lapin lisästä, muutoin ei.
9953: kohdalla 12,400,000:- sekä 18 Pääluokan Jottei viran tai toimen haltijain palk-
9954: kohdalla yhteensä 17,570,000 ma:rlkkaa. kausta Pohjois-Suomessa huononnettaisi ja
9955: Vaikkakin jälleenrakennustyö on suurin siten vaikeutettaisi pysyväisen virkakunnan
9956: piirtein saatettu päätökseen, on uusista saamista sinne, esitämme kunnioittaen,
9957: asuinrakennuksista johtuen vuokrataso Poh-
9958: jois-Suomessa suhteettoman korkea verrat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
9959: tuna maamme muihin osiin. Yleensäkin on tulo- ja menoarvioon 30,000,000 mar-
9960: hintataso siellä paljon korkeampi kuin kan määrärahan käytettäväksi Poh-
9961: muualla. Tästä syystä maksetaan edelleen- jois-Suomen hävitetyn alueen viran
9962: kin ruumiillisen työn tekijöille siellä muu- ja toimen haltijain päivärahan mak-
9963: tenkin vruhvistettujen korkeampien palkko- samiseen.
9964: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
9965:
9966: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela..
9967: Jussi Saukkonen. Aarne Honka..
9968: 967
9969:
9970: 1V,295. - Rah. al. N:o 211.
9971:
9972:
9973:
9974:
9975: Prun.nil.a. y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta syö-
9976: mäviljan hinnan alentamiseksi koko maassa.
9977:
9978:
9979: E d u s k u n n a 11 e.
9980:
9981: Viime vuoden heinäkuun jälkeen tapah- taa ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityk-
9982: tuneiden viljatuotteiden kuluttajahintojen sessään otettavaksi 565 milj. markan arvio-
9983: kohoamisen seurauksena, on kuluttajain, määrärahan Pohjois-Suomessa käytettävän
9984: niin varsinaisten palkannauttijain kuin syömäviljan hinnan alentamiseen. Emme
9985: pienviljelijöidenkin, suuren enemmistön voi kuitenkaan pitää tätä määrärahaa riit-
9986: toimeentulo erittäin huomattavasti vaikeu- tävänä emmekä oikeudenmukaisena. Alen-
9987: tunut, koska muiden välttämättömyystar- nushan koskisi vain pientä osaa maamme
9988: vikkeiden hintojen kohdalla ei ole tapah- palkkatyöläisistä ja pienviljelijöistä, jotlka
9989: tunut vastaavaa alenemista. Varsinkin on kaikki ovat samanlaisessa asemassa.
9990: val!keutunut sen johdosta lapsirikkaiden Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
9991: perheiden asema. ehdotamme,
9992: Erityisesti ny<kyisissä oloissa, jolloin työt-
9993: tömyyden ja palkkojen jatkuvan pienenty- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
9994: misen vudksi elämisen epävarmuus ja vai- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
9995: keudet ovat suuresti lisääntyneet, on vält- 47 momentin kohdalle lisäystä
9996: tämätöntä sellaisen hinnanalennusjärjestel- 435,000,000 markkaa ja että momen-
9997: män voimaan saattaminen, jolla vruhävarais- tilla oleva määräraha jaettaisiin syö-
9998: ten palkannauttijain ja pienviljelijäin ta- mäviljan hinnan alentamiseen koko
9999: loudessaan käyttämän syämäviljan hintoja maassa.
10000: riittävästi alennetaan. Hallitus tosin ehdot-
10001: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
10002:
10003: Antto Prunnila.. Elli Ste~b~rg;: .
10004: Mauri Perkonoja. Arvo Rnbtmald.
10005: Eino Tainio. Mikko Järvinen.
10006: J. Mustonen. Vilhelm Riihinen.
10007: Irma Torvi. Matti Meriläinen.
10008: E. Hietanen.
10009:
10010:
10011:
10012:
10013: 29
10014: 968
10015:
10016: IV,296. - Rah. al. N:o 212.
10017:
10018:
10019:
10020:
10021: Okko y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta koti-
10022: maisten maitotaloustuotteiden kauppaansaannin edistä-
10023: miseksi suoritettavia palkkioita ja avustuksia varten.
10024:
10025:
10026: E d u s k u n n a ll e.
10027:
10028: Tulevan vuoden tulo- ja menoarvion 15 ja saavat lisäksi saman tilityshinnan kuin
10029: Pl: n II luvun 41 momentille on merkitty meijerin lähellä olevat jäsenetkin. Kulje-
10030: 250,000,000 markkaa kotimaisten maito- tusavustukset lisäävät suuressa määrin mai-
10031: taloustuotteiden kauppaan saannin edistä- don tuloa asutuskeskuksiin kuten esim.
10032: miseksi. Kuluvana vuotena on arviomäärä- Helsinkiin ja lisäävät suuressa määrin
10033: raha tästä ollut 700,000,000 markkaa. Tästä meijereissä voin valmistusta. Jos tulevan
10034: määrärahasta on suunniteltu käytettä- vuoden kuljetusavustukset jäävät niin pie-
10035: väksi meiJeri- ja kotivoin jakelupalk- niksi kuin miksi hallituksen varaama mää-
10036: kioksi 65,000,000 markkaa, täydennysmai- räraha edellyttää, onhan siellä varattu
10037: don kuljetusavustuksiin 85,000,000, Poh- määräraha vain 250,000,000 markkaa, tie-
10038: jois-Suomen maidon vakauttamispalkkioiksi täisi se tavatonta hallaa koko Suomen mai-
10039: 51,000,000 markkaa ja suoranaisen maidon totaloudelle. Se tietäisi tuhansien maidon-
10040: hankintaan meijerille kuljetuskustannuksiin kuljetuslinjojen lakkaamista varsinkin har-
10041: 535,000,000 markkaa eli yhteensä 736,000,000 vaan asutuilla pienviljelijäseuduilla, ja
10042: markkaa. Vaikkakin viime huhtikuun alusta niillä seuduilla, jotka asuvat kauempana
10043: on kuljetusten avustus ja jakeluperusteita meijereistä ja jotka olojen ja elantojensa
10044: tuntuvasti supistettu, ylittää suoranaisesta puolesta ovat hyvinkin heikossa asemassa.
10045: hankinnasta jaettava kuljetusavustus vuo- Tämä tietäisi lisäksi sen, että meijerien on
10046: den loppuun mennessä arviolta 225,000,000 ryhdyttävä perimään lähettäjiltä kuljetus-
10047: markkaa. Voin jakelupalkkioita on 1. 4.- maksut kuljetusmatkojen pituuden mukaan
10048: 2. 9. jo jaettu 53,000,000 markkaa ja ylit- ja silloin pitemmistä matkoista lähettäjät
10049: tävät nämä maksut vuoden loppuun men- saisivat jättää suuren osan tilityshinnastaan
10050: nessä 10,000,000 markkaa. Pohjois-Suomen matkakorvauksiin. Tämä tietäisi myöskin
10051: vakauttamispalkkiot ylittävät määrärahaa sen edullisen suunnan, joka nyt on havait-
10052: vuoden loppuun mennessä 20,000,000 mark- tavissa maidon tuotannossa, suurta taantu-
10053: kaa. Vain täydennysmaidon kuljetusavus- musta, johon meillä ei vielä liene varaa.
10054: tuksissa muodostunee vähennystä, noin Kun meillä maitotuotteiden hinnat ovat
10055: 40,000,000 markkaa. Kaikkiaan tulee tänä säännöstelyn alaisia, johtuu tästä, että val-
10056: vuonna määrärahan ylitykset olemaan tion on kuljetusavustusten muodossa edel-
10057: 215,000,000 markkaa. Tämä ylitys johtunee leen turvattava maidon saanti kulutus-
10058: siitä, että maidon määrät ovat kuluvana keskuksiin ja muutenkin tätä kautta huo-
10059: vuotena nousseet keskimäärin 20 % viime- lehdittava varsinkin pienviljelijäin toimeen-
10060: vuodesta. Onpa Itä-Suomen meijereissä, tulosta. Sillä muodostaahan maitotalou-
10061: jonka jäsenet kaikki ovat pienviljelijöitä, desta saatu tulos 50 % kaikista maanvilje-
10062: maitomäärät tänä vuonna nousseet viime- lijäin tuloista, ja pienviljelijöille juuri
10063: vuotisista määristä aina 41 %. Tämä nousu maitotulot ovat kaikkein merkittävämmät.
10064: on suurelta osalta laskettava kuljetuskus- Edellä olevaan viitaten ja kun pidämme
10065: tannusten ansiosta tapahtuneeksi. Tästä valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvion
10066: määrärahasta hyötyvät erittäinkin syrjäseu- maidonkuljetusavustuksiin varatun määrä-
10067: dun pienviljelijät, jotka tämän avustuksen rahan riittämättömänä, ehdotamme kun-
10068: turvin voivat lähettää maitonsa meijeriin nioittaen,
10069: IV,296. - Okko y. m. 969
10070:
10071: että Eduskunta ottaisi vuoden käytettäväksi kotimaisten maitota-
10072: 1951 tulo- ja menorvioon 15 Pl. loustuotteiden kauppaan saannin
10073: II luvun 41 momentille lisäyksenä edistämiseksi suoritettavien palkkioi-
10074: 500,000,000 markan arviomäärärahan den ja avustusten maksamista varten.
10075: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
10076:
10077: Väinö Okko. L. 0. Hirvensalo.
10078: Toivo H. Kinnunen. Jussi Annala.
10079: M. 0. Lahtela. Janne Koivuranta.
10080: Lauri Murtomaa. Matti Miikki.
10081: Wiljam Sarjala. Lauri Laine.
10082: Martti Suntela. Jalmari Pusa.
10083: Atte Pakkanen. Johannes Wirtanen.
10084: Heikki Ala-Mäyry. Niilo Ryhtä.
10085: Johannes Virolainen. Martti 0. Kölli.
10086:
10087:
10088:
10089:
10090: •
10091: 970
10092:
10093: IV,297. - Ra.h. al. N:o 213.
10094:
10095:
10096:
10097:
10098: E. Pusa y. m.: Määrärahan osoittamisesta maataloustuo-
10099: tannon tukipalkkioiksi peruutettavien hinnankorotusten
10100: asemesta.
10101:
10102:
10103: E d u s k u n n a 11 e.
10104: Hallitus on kuluneen kesän aikana teke- lista valtiotalouden hoitoa. Niinpä 6 mil-
10105: millään päätöksillä päättänyt korottaa mai- j81I'din markan suuruisen todellisen hyödyn
10106: don hintaa pysyväisesti kolmella markalla antaminen maataloustuotteita myyville
10107: ja kausiluonteisesti loka1kuun 1 päivästä maanviljelijöille aiheuttaa y[{sin valtiota-
10108: 1950 huhtilk:uun 30 päivään 1951 yhdellä loudelle noin 11 miljardin markan suurui-
10109: markalla, sianlihan ja kananmunien hintaa sen menon, mikä menoerä talousarvioon on
10110: 20 markalla selkä rukiin hintaa 6 markalla paikko ottaa pääosaltaan lisäpalikikoja ja
10111: ja vehnän hintaa 7 markalla kilolta. Näi- eläkkeitä sekä korotettujen lapsilisien mak-
10112: den päätösten johdosta saavat maanviljeli- samista varten.
10113: jät laskelmien mukaan todellista tulon lisää Kun yleismaailmallisen rauhattoman po-
10114: noin 6 miljardia markkaa, vaikka hallitus- liittisen tilanteen johdosta tavaramarkki-
10115: vallan taholtakin Olli iha11hauttavasti ilmoi- noilla on noususuunta, niin sen vahingol-
10116: tettu maanviljelijäin saavan hinnankoro- listen vaikutusten torjumiseksi tukku- ja
10117: tuksista tulonlisää 11 miljardia markkaa. elintarvikeindeksiin olisi välttämätöntä alen-
10118: Erotus johtuu siitä, että hallituksen taholla taa meidän vallassamme olevien kotimaisten
10119: •lasketaan hinnankorotuksen anta:van maan- tuotteiden niinkuin elintarvikkeiden hin-
10120: viljelijöille tulonlisää senkin tuotannon toja. Se käy vrultiotaloudelle edullisimmalla
10121: osalta, mikä käytetään viljelijäperheen koti- twvalla päinsä siten, että kotimaisille maa-
10122: kulutukseen ja hänen karjansa rehuksi. taloustuotteillle tarkoitettu tuki maksetaan
10123: Todellisuudessa kotona käytetyistä elintar- valtion varoista eikä maataloustuotteiden
10124: vikkeista ja karjan rehusta laskettu hinnan- hintojen koroituiksina. Jos tarkoitukseen
10125: korotus aiheuttaa vain lisäveroja viljelijälle. käytettäisiin 6 miljardia markkaa, voitai-
10126: Nyt jo tiedetään, että kotimaisten elin- siin kaikki tänä 1kesänä hallituksen päät-
10127: tarvikkeiden hintojen korotukset ovat ai- tämät maataloustuotteiden hinnankorotukset
10128: heuttan{let 5% :n korotuksen palkkatasossa. peruuttaa. Toimenpide helpottaisi epäile-
10129: Valtiolle se me:rlkitsee ministeri Sukselaisen mättä myöskin parhaillaan vallitsevan vai-
10130: ilmoituksen mukaan noin 3,5 miljardin kean .palkka:kriisin selvittelyä järkevällä ta-
10131: marlkan suuruista li:sämenoa. Toinen 5 % :n vailla.
10132: palkankorotus voitiin välttää vain siten, Hallituksen hinnankorotuspolitiikan anta-
10133: että hallitus korotti lapsilisiä noin 3 mil- masta maataloustuotannon tuesta ovat jää-
10134: jardilla ma~kalla ja myönsi muita etuja ku- neet osattomwksi läJhinnä laajat pienvilje-
10135: lutustarvikkeiden ostajille lähes miljardin lijäpiirit, joiden tuotannosta suurin osa
10136: markan arvosta. Esillä on kuitenkin loka- käytetään omassa taJoudessa. Kuitenik:in
10137: kuun 1 päivän jälkeen uusi ainakin 5% :n hekin olisivat oikeutettuja saamaan lisätu-
10138: palkankorotus, jos sanottuna päivänä astuu loa yleisestä kustannustasosta ja hintojen
10139: voimaan rukiin ja vehnän hinnankorotukset noususta johtuvien lisämenojen peittämi-
10140: sekä maidon kausihinnan korotus. Näin seksi. Se tapa;htuu parhaiten ja heille edul-
10141: ollen voidaan todeta, että hinnankorotus- lisimmal1a tavalla jakamalla heille tuleva
10142: linjan noudattaminen maataloustuotannon osuus vaJtion varoilla hankittuina väJdlan-
10143: tukemisessa on erittäin epäviisasta talous- noirtteina ja väkirehuina y. m. tuotantotar-
10144: politiikkaa ja ennen kaik!kea epätaloudel- vikkeina.
10145: IV,297. - E. Pusa y. m. 971
10146:
10147: Edellä sanottuun nojaten ehdotamme, masta ja siten, että pienviljelijä-
10148: väestö tulee saamaan tukipalkkiosta
10149: että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 peltohehtaaria, lehmää tai muuta tuo-
10150: tulo- ja menoarvioon 6 miljardin tantoyksikköä kohden ainakin yhtä
10151: markan määrärahan käytettäväksi suuren palkkion kuin myyntituotan-
10152: maataloustuotannon tukipalkkioiksi toa harjoittavat suurempien tilojen
10153: peruutettavien hinnankorotusten ase- omistajat.
10154: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
10155:
10156: E. Pusa. Valfrid Eskola.
10157: Jussi Raatikainen. Jussi Pyy.
10158: 972
10159:
10160: .IV,298. - Ba.h. al. N:o 214:.
10161:
10162:
10163:
10164:
10165: Tuurna y. m.: Määrärahan osoittamisesta n. s. korvauseläk-
10166: keiden korottamista varten.
10167:
10168:
10169: E d u s k u n n a ll e.
10170:
10171: Joulukuun 17 päivänä 1948 toisen kor- Ottaen huomioon, että korvauseläkelauta-
10172: vauslain 7 § : n 2 momentissa tarkoitetuista kunnan työ on vielä kesken ja että ylimää-
10173: eläkkeistä annetun lain 8 § :n mukaan voi- räisten ja lisäeläkkeiden käsittely on pää-
10174: daan tarkoitukseen osoitettujen määräraho- asiassa siirretty muiden asioiden käsittelyn
10175: jen puitteissa tämän lain mukaan eläkkee- jälkeen, on todennäköistä, että nämä varat
10176: seen oikeutetuille harkinnan mukaan myön- osoittautuvat riittämättömiksi.
10177: tää lisäeläkkeitä ja ylimääräisiä eläkkeitä Kun rahanarvon alenemisen johdosta
10178: henkilöille, jotka ovat läheisesti näihin eläk- muitakin eläkkeitä joudutaan korottamaan,
10179: keeseen oikeutettuihin rinnastettavissa, sen mukaan myöskin ylimääräisiä ja lisä-
10180: mutta eivät täytä eläkkeen saamiselle ase- eläkkeitä, olisi odottanut sitäkin suurem-
10181: tettuja ehtoja tai ovat menettäneet oikeu- malla syyllä, että tulo- ja menoar~ioon olisi
10182: tensa eläkkeeseen tai sen anomiseen. otettu riittävä määräraha tätä tarkoitusta
10183: Tässä mainittujen lisä- ja ylimääräisten varten.
10184: eläkkeiden myöntäminen ja jatkuva maksa- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoitta-
10185: minen riippuu siis siitä, onko ja missä neet esittävät,
10186: määrin tähän tarkoitukseen osoitettu mää-
10187: rärahoja. että Eduskunta ottaisi vuoden
10188: Vuoden 1949 lisämenoarviossa eduskunta 1951 tulo- ja menoarvioon 3,000,000
10189: myönsi päätöksellään kesäkuun 14 päivänä markan siirtomäärärahan toisen kor-
10190: 1949 3,000,000 markan suuruisen siirtomää- vauslain 7 § :n 2 momentin mukais-
10191: rärahan, josta on käyttämättä 2,600,000 mk ten ylimääräisten ja lisäeläkkeiden
10192: ja vuoden 1950 tulo- ja menoarviossa myön- sekä niille rahanarvon alentumisesta
10193: netystä 3,000,000 mk siirtomäärärahasta on aiheutuvien korotusten suorittami-
10194: käyttämättä 2,030,000 mk. seksi.
10195: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
10196:
10197: Arno Tuurna. Helena Virkki.
10198: Johannes Virolainen. Toivo Ikonen.
10199: E. Pusa. Jalmari Pusa.
10200: Juho Kuittinen.
10201: 973
10202: IV,299. - Ra.h. al. N :o 215.
10203:
10204:
10205:
10206: Väyrynen y. m.: Määrärahan osoittamisesta eräiden asema-
10207: päällikön ja konttorinhoitajan virkojen palkkauksen
10208: korottamiseen.
10209:
10210:
10211: E d u s k u n n a 11 e.
10212:
10213: .Antaessaan lausuntonsa palkkausluokka- saamaan ilmeisesti suurempiakin korjauksia
10214: tarkistuksista vuoden 1951 tulo- ja meno- palkkausluokkiin sijoittelussa kuin mitä
10215: arviota varten Valtion Palkkauskomitea il- valtion palkkauskomitean viime keväänä
10216: moitti katsovansa, että nykyistä palkkaus- antama lausunto tarkoittaa, olisi edellä se-
10217: luokkasijoittelua voitaisiin muuttaa siten, lostettu palkkausluokkien korjaus toimeen-
10218: että valtionrautateillä ·Helsingin asemapääl- pantava jo vuoden 1951 alusta lukien seu-
10219: likön, asemapäälliköiden 1 l. 3 pl, 2 l. ja raavasti:
10220: 3 l. sekä pysiikinhoitajina toimivien 2 l. 18 Pl. II: 1 momentin kohdalla
10221: kirjurien yp. ja asemamestarien virkojen
10222: palkka korotetaan yhdellä palkkausluokalla. Peruspalkka
10223: Palkkauskomitean lausunto perustui rauta- nyk. u.usi
10224: tiehallituksen esitykseen, joka oli palkkaus- 1 asemapäällikkö, 1 l.,
10225: komitean ehdottamaa palkkajärjestelyä suu- 1 pl., (Hki) ...... 452,400 475,200
10226: rempi. Asiassa oli myös rautatien toimi- 6 asemapäällikköä, 1 l.
10227: paikkojen uudelleen luokittelua varten ase- 3 pl. (asemapäälli-
10228: tettu toimikunta, saamansa toimeksiannon köiksi 1 l. 2 pl.) .. 411,000 430,800
10229: mukaisesti, jo tätä ennen antanut ehdotuk- 23 asemapäälliklköä, 2 l. 369,600 389,400
10230: sensa, jonka mukaan asemapäällikön ja ase- 66 asemapäällikköä, 3 l. 334,200 351,600
10231: mapäällikön apulaisen virkojen palkkausta 43 kirjuria, 2 l. y. p.
10232: esitettiin korotettavaksi 1-3 palkkausluo- ( pysäkinhoitajina)
10233: kalla. · Hallituksen esitykseen eduskunnalle ( asemamestareiksi
10234: vuoden 1951 tulo- ja menoarvioksi ei kui- y. p.) ........... .. 265,200 277,200
10235: tenkaan sisälly edellä selostettuja palkka- 41 asemamestaria (pysä-
10236: järjestelyjä. kinhoitajina) 253,200 277,200
10237: Vaikka valtion palkkauskomitea onkin
10238: saanut tehtäväkseen tarkistaa virkojen ja Näiden tarkistusten johdosta tulisi li-
10239: tointen sijoittelun palkkausluokkiin, valmis- säystä 18 Pl. II: 1 momentin kohdalle pe-
10240: tunee tämä työ kuitenkin aikaisintaan vuo- ruspalkkoina 3,245,400 mk, ikälisinä 663,300
10241: den 1951lopussa. Asemapäälliköiden ja py- mk, kalliinpaikanlisinä 64,620 mk ja 5% :n
10242: säkinhoitajien tehtävien vastuu on huomat- indeksikorotuksina 198,666 mk eli yhteensä
10243: tavasti kasvanut, mutta näille ryhmille ei 4,171,986 mk.
10244: ole myönnetty n. s. palkkakuoppakorjauksia. Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
10245: Suhteessa muihin virkamiehiin ovat maini- dotamme,
10246: tut ryhmät siten jääneet huomattavasti jäl-
10247: keen ja heidän asemansa kaipaa pikaista että Eduskunta lisäisi vuoden 1951
10248: korjausta. Kun on selvää, että mainittu- tulo- ja menoarvioon eräiden ase-
10249: jen ryhmien työn vastuunalaisuuden ja mapäälliköiden ja kirjurien virko-
10250: osaksi myös virkatehtävien täydelleen muut- jen palkkausluokkakorjausta varten
10251: tumisen johdosta kyseeiliset ryhmät tulevat 4,171,986 markkaa.
10252: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
10253:
10254: Vilho Väyrynen. Rafael Paasio. Olavi Ka.jala.
10255: 974
10256: IV,soo. - Rah. al. N:o 216.
10257:
10258:
10259:
10260: Peltonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virko-
10261: jen ja toimien perustamiseksi valtionrautateille Rauman
10262: rautatietä varten.
10263:
10264:
10265: E d u s k u n n a ll e.
10266:
10267: Rauman rautatien liittämisen johdosta 10 veturinlämmittäjää (yli 3 v.) 233,400
10268: valtionrautateihin on valtion tulo- ja meno- 4 veturinläaumittäjää (alle 3 v.) 223,200
10269: arvioesityksessä ehdotettu, että sanotun rau- 1 vaunumestari, 2 l. ....... . 243,000
10270: tatien rvakinainen ja ylimääräinen henkilö- 1 vaununtarkastaja, 1 1. ... . 233,400
10271: kunta asetettaisiin valtionrautateiden rvas- 1 vaununrvoitelija ......... . 213,000
10272: taavaan :virkasuhteeseen, siten että tarvit- 4 pumppukoneenkäyttäjää .. . 213,000
10273: tB~va määrä valtionrautateiden avoinna ole- 1 lennätinasentaja ......... . 243,000
10274: vista vakinaisista viroista ja toimista sekä Varasto-osasto.
10275: ylimääräisistä toimista siirrettäisiin Rau- 1 polttoainetyönjohtaja 253,200
10276: man rautatien henlkilökunnalle. Tällaista Liikenneosasto.
10277: menettelyä ei kauppasopimuksessa edelly- 2 asemapäällikköä, 4 l. 318,600
10278: tetty, vaan oli tarkoitus että Rauman rauta- 2 asemapää;lli:kköä, 5 l. 304,800
10279: tielle perustetaan nykyistä henkilökuntaa 3 kirjuria, 1 1. y. p. . ...... . 318,600
10280: vastaava määrä uusia virkoja ja toimia. 11 kirjuria, 2 l. y. 'P· ....... . 265,200
10281: Jo nyt on rautatielaitoksessa liian vähän 3 konttoriapulaista, 1 l. ..... . 213,000
10282: valkinaisia virrkoja ja toimia, sillä noin 2 järjestel~~taria ........ . 291,000
10283: 30% sen henkilökunnasta on ylimääräisiä. 12 konduJktoorm ............ . 243,000
10284: Tästä johtuen on: liikenteenhoidollisesti hy- 18 junB~miestä . . ............ . 223,200
10285: vinkin tärkeisiin ja v·astuunalaisiin tehtä- 1 pak:kB~mestari, 1 l. ....... . 243,000
10286: viin jouduttu sijoittamaan ylimääräisiä 2 vaaikamestaria, 2 l. ....... . 233,400
10287: virkailijoita. Sitäpaitsi tekee suunniteltu 1 vaihdemiesten esimies, 2 l. .. 233,400
10288: menettely Rauman radan henlkilökunnan 9 vaihdemiestä, 2 l. ....... . 223,200
10289: tulevan aseman epävarmaksi, sillä valtion- 2 asemamiesten esimiestä ... . 233,400
10290: rautatiet tuskin voinee irroi.ttaa tarvittavaa 10 asemB~miestä, 1 l. ......... . 213,000
10291: määrää virkoja RaJUman rautatielle sijoitet- 9 asemamiestä, 2 l. ......... . 203,400
10292: taviksi liikenteen joustavuuden siitä kärsi- 1 talonmies ............... . 203,400
10293: mättä. Näin ollen ei myöskään kauppasopi-
10294: muksen lupau!ksia voitaisikaan toteUJttaa.
10295: Kun kaiken lisäksi kasvaneesta liikenteestä 18 Pl. II: 2 momentin kohdalla
10296: huolimatta ei nytkään tulo- ja menoarvio- Koneosasto.
10297: esityksessä ole huomioitu virkojen ja toi- 1 konttoriapulainen, 1 1. . ... ~ 193,800
10298: mien vakinaistamista, tietäisi suunniteltu 10 veturinlämm1ttäjää (yli 3 v.) 233,400
10299: menettely tilanteen jatkuvaa kiristymistä 2 veturinläml!nittäjää (alle 3 v.) 223,200
10300: ja huonontumista. Liikenneosasto.
10301: Edellä mainitusta syystä olisi Rauman 10 ~ähköt~äj~, y. p. . ........ . 233,400
10302: radan henkilökuntaa varten perustettava 3 JUnamiesta .............. . 223,200
10303: seuraavat uudet virat ja toimet: 1 konttoriapulainen, 1 pl. ... . 193,800
10304: 18 Pl. II: 1 momentin kohdalla 1 konttoriapulainen, 3 pl. ... . 176,400
10305: Peruspalkka Ilman 7 asemamiestä y. p .......... . 203,400
10306: K oneosasto. indeksikorotusta 7 asemamiestä a. p .......... . 193,800
10307: 10 veturinkuljettajaa (yli 5 v.) 265,200 1 puhelinvälittäjä, 1 pl. ... . 176,400
10308: 4 veturinkuljettajaa (alle 5 v.) 253,200 2 siivoojaa, 2 pl. ......... . 168,000
10309: IV,s:oo. - Peltonen y. m. 975
10310:
10311: Mainittujen virkojen ja tointen perusta- indeksikorotuksina 602,007 mk eli yhteensä
10312: misesta aiheutuisi lisäystä 18 Pl. II: 1 mo- 12,642,147 mk. '
10313: mentin kohdalle peruspalkkoina 29,786,400 Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
10314: mk, ikälisinä 8,401,300 mk, kalliinrpai:kanli-
10315: sinä 2,258,280 mk ja 5 %:n indeiksikoro- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
10316: tu:ksina 2,022,299 mk eli yhteensä 42,468,279 tulo- ja menoarvioon yhteensii
10317: mk ja 18 Pl. II: 2 momentin kohdalle vuosi- 55,110,426 markkaa edellä mainittu-
10318: palkkoina 9,640,800 mk, ikälisinä 1,658,340 jen virkojen ja toimien perustami-
10319: mk, kalliinpaikanlisinä 741,000 mk ja 5% :n seksi Rauman rautatietä varten.
10320: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
10321:
10322: Onni Peltonen. Artturi Koskinen.
10323: Hugo Aa.ttela. Toivo Pyörtänö.
10324: Arvi Turkka.. Ja.Ima.ri Linna.
10325: '976
10326:
10327: lV,sot. - Ra.h. a.l. N:'O 217.
10328:
10329:
10330:
10331:
10332: Pleltonen y. m.: Miiärärahan osoittamise&ta liikennetalou-
10333: dellisen tutkimuslaitoksen perustamiseksi rautatiehalli-
10334: tukseen.
10335:
10336:
10337: E d u s lk u n n a ~ 11e.
10338:
10339: Vi3iltionrautateiden taloudenhoidon ylei- dellinen tJutJkimuslaitos ja tutlkimustyön
10340: sistä perusteista 19. '5. 1950 oometun lain alullepanoa varten ffilSi vuoden talousar-
10341: 5 § : n 3 mom. mulkaan vaJtionmutateiden vioon varattwisiin 5 millj. mk:n määräraha.
10342: johdon on vuosittain tulo- ja menoarvioeh- HaHituksen esityksestä v:n 1951 tulo- ja
10343: dotuksensa yhteydessä annettaV!a seii.'Vitys menoarviolksi tämä asiallisesti katsoen laki-
10344: rautateiden :lrustannuiksista ja ruiiden kehi- sääteinen määräraha lkuiten!kin puuttuu.
10345: tyksestä sekä esitettävä seuraavaa varain- Li:hlrennetaJ1ou<1ei1linen tutkimustyö on
10346: hoitovuotta varten ta:louss:u1Uill1itelana siihen yleensä ikwilkissa Euroopan maissa varsin
10347: liittyvine se1ostuik:sirneen yLeisestä liikenne- k~eisen huomion lkohteena. Myöskin mei-
10348: tilanteesta. Lain illmeisenä tarkoituksena on dän maassamme tällainen tutkimustyö olisi
10349: .siten velvoittaa rautatielaitos suorittamaan täysin välttämätöntä, mikäli liikennoolojen
10350: ikusta;nnuslaskentaa Slelkä liilmnnetaloudel- ikiehitystä halutaan järkiperäisesti ohjata.
10351: iista tutkimustyötä. Hallitulksen esityksessä Erityisesti lkusltannuslaskelmien puuttumi-
10352: e. m. laiksi mainitaan perusteJ1uissa tästä nen niin suullelta liikeyritykseltä lkuin val-
10353: asiasta seuraaV'aa: "Huomioon ottaen lii- tionrautatiet ovat, on ikatsottava vwkavaksi
10354: iloonnetailouddlisen ja -tlelknirllisen tutkimus- laiminlyönniksi, jol:lai~nen tuskin tuiliisi kysy-
10355: työn s~ekä lkustannuslas:kennan merkityksen mykseen missääUl muussa maassa. MyöSkin
10356: rautateiden johdoll1e sen pyrkiessä laJitoimen eduskunnwn kwnnaLta, kun se lopullisesti
10357: toiminiillassa taloudellisuuteen ja ikannatta- päättää mutatielaitolksen menotaloudesta,
10358: vaisruuteen selkä toisaalta myös V'altiovallalle oL]si tällkeätä saada vuosittain luotettava
10359: sen joutUJessa harkitsemaan rautateiden selvitys rautateiden taiLoudeiilhoidosta ja
10360: tariffitason ilmrkeutta ja ohjaamaan niiden sen tuLoksiin vaikuttavista tekijöistä.
10361: tar:iffipoilitiikkaa, on lwkitin otettu säännös, ECLellä esitettyyn viitaten ehdotammelrin,
10362: joka velvoittaa rautateiden johdon suoritta-
10363: maan täJla:isi.a tutkimuksia ja ikustannus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
10364: [!asikelmia." tulo: ja menoarvioon 18 Pl 1 lukuun
10365: Tietämämme mulkaoo on rautatiehaMinnon uudelle momentille "Liikennetalou-
10366: uudistusta tutkimaan wsetettu toimikunta dellisen .tutkimuslaitoksen perustami-
10367: tehnyt ·ehdotuiksen laJin asettamien veilvoitus- nen" 5 miljoonan markan määrära-
10368: ten täyttäJmiseiksi siten, että rautatielaitok- han rautatiehallituksen käytettäväksi.
10369: sen yhteyteen perustettaisiin liikennetalou-
10370: He1JSiUlgil3sä 8 päivänä syyskuuta 1950
10371:
10372: Onni Peltonen. Jussi Raatikainen.
10373: Valto Käkelä. Eino Laitinen.
10374: Urho Kulovaara. Anton Suurkonlm.
10375: Arvi Turkka. Kalle Joukanen.
10376: T. Leivo-Larsson. Urho Saariaho.
10377: Laura Brander-Wallin. Jussi Saukkonen.
10378: 977
10379:
10380: lV,3,o2.- Ra.h. a.l. N:o 218.
10381:
10382:
10383:
10384:
10385: Tervo y. m. : Määrärahan osoittamisesta uusien asemames-
10386: tarin virkojen perustamista varten.
10387:
10388:
10389: E d u s k u n n a 11 e.
10390:
10391: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion a) Peruspalkkaiset virat ja toimet.
10392: 19 Pl. I: 17 ( (Uudis- ja uusiruistyöt val- 2 asemapäällikköä, 4 l., pe-
10393: miilla radoilla) momentin kohdalla on juna- ruspalkka 318,600 mk
10394: turvallisuuden vuoksi ja samalla asema- (20 pl.) ............. . 637,200 mk
10395: henkilökunnan supistamiseksi myönnetty 5 asemapäällikköä, 5 l., pe-
10396: 32,000,000 markan suuruinen määräraha ruspalkka 304,800 mk
10397: tulovalliteiden keskityksin varustettujen (19 pl.) ............. . 1,524,000 "
10398: turvalaitteiden rakentamiseksi pienemmille 10 kirjuria, 2 l., y. p., perus-
10399: liikennepaikoille. Tehdyn suunnitelman palkka 265,200 mk (16
10400: mukaan nämä turvalaitteet rakennetaan 13 pl.) ................. . 2,652,000 "
10401: itsenäiselle liikennepaikalle, nimittäin Kor- 26 kirjuria, 2 l., a. p., perus-
10402: keakosken, Inhan, Piikkiön, Kangasalan, palkka 243,000 mk (14
10403: Suinulan, Kouran ja Vesangan asemille pl.) ................. . 6,318,000 "
10404: sekä Lamminmäen, Mynttilän, V arpasen, 3 asemamiestä, 1 l., perus-
10405: Kirjokiven, Kaitjärven ja Siitaman pysä- palkka 213,000 mk (11
10406: keille. Jotta puheenaolevien turvalaitteiden pl.) ................. . 639,000 "
10407: rakentamisesta saataisiin mahdollisimman 39 asemamiestä, 2 l., perus-
10408: suuri säästö asemahenkilökunnan palkkaus-
10409: menoissa, rautatiehallitus on vuoden 1951
10410: talousarvioehdotuksessaan esittänyt, että
10411: palkka 203,400 mk ( 10
10412: ___
10413: pl.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . _:,___.:..__;_....:.:....
10414: 7,932,600 "
10415: 19,702,800 mk
10416: kutakin edellämainittua liikennepaikkaa
10417: varten perustettaisiin 4 asemamestarin a. p. b) Ylimääräiset toimet.
10418: virkaa eli kaikkiaan 52 asemamestarin a. p. 8 sähköttäjää, y. p., vuosi-
10419: virkaa, joiden pal'kk:auksia varten tarvittai- palkkio 233,400 mk (y
10420: siin voimassaolevan palkkausasetuksen mu- 13 pl.) .............. . 1,867,200 mk
10421: kaan laskettuna (15 pl. peruspalkka 253,200 8 asemamiestä, y. p., vuosi-
10422: mk) lisäystä peruspalkkoina 13,16·6,400 mk, palkkio 203,400 mk (y
10423: ikälisinä 2,218,600 mk ja kallin:paikan- 10 pl.) . . . . . . . . . . . . . . . 1,627,000 "
10424: lisinä 1,000,000 mk vuodessa eli yhteensä --------~~--~~
10425: 3,494,400 mk
10426: 16,385,000 mk. Kun p. o. asemamestarit
10427: hoitaisivat kaikki ne virkatehtävät, mitkä Yllämainittujen virkojen ja toimien sekä
10428: näillä liikennepaikoilla nykyisin 'kuuluvat ylimääräisten toimien lakkauttamisen joh-
10429: n. s. virkamiesten (asemapäälliköiden, kir- dosta vähenisivät siis palkkausmenot perus-
10430: jurien ja ylimääräisten sähköttäjien) sekä palkkojen osalta 18 Pl. II: 1 momentin
10431: vakinaisten ja ylimääräisten asemamiesten kohdalla 19,702,800 markalla ja 18 Pl.
10432: tehtäviin, voitaisiin seuraavat sanottujen II: 2 momentin kohdalla 3,494,400 mar-
10433: asemien ja pysäkkien virat ja toimet sekä kalla. Kun perustettavien asemamestarin
10434: ylimääräiset toimet lakkauttaa v. 1951 virkojen peruspalkkoja varten tarvittaisiin
10435: alusta heti senjälkeen kun asemamestarin lisäystä alussamainitut 13,166,400 mk, tulisi
10436: virat on perustettu ja täytetty, jolloin alla- siis tästä järjestelystä valtiolle säästöä pe-
10437: mainituista viroista ja toimista maksettava ruspalkkojen ja vuosipalkkioiden osalta
10438: pa~kkaus säästyy 1/1. 1951 lukien: 10,030,800 mk vuodessa. Ikälisien, kalliin-
10439: 978 IV,so2. ---< Asemamestarit.
10440:
10441: paikanlisien ja indeksikorotusten kohdalla Edellä olevan perusteella lronnioirttaen
10442: syntyisi säästöä vastaavassa suhteessa.. ehdotamme,
10443: Valtiovarainministeriön järjestelyosasto
10444: on kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- että Eduskunta ottaisi vuoden
10445: teriölle osoittamansa kirjelmän n: o 135 vv, 1951 tulo- ja menoarvioon 18 Pl.
10446: 4/4. 1950 mukaan ilmoittanut puoltavansa II: 1 momentin kohdalle 16,385,000
10447: edelläesitettyä virkojen ja toimien järjes- markan määrärahan 52 uuden asema-
10448: telyä, mutta hallituksen esityksessä edus- mestarin viran perustamista varten.
10449: kunnalle valtion tulo- ja menoarvioksi vuo-
10450: delle 1951 mainittua järjestelyä valitetta-
10451: vasti ei ole huomioitu.
10452: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
10453:
10454: Pen.na. Tervo. 0. Ka.jala.
10455: 979
10456:
10457: IV,&oa. - Rah. al. N:o 219.
10458:
10459:
10460:
10461:
10462: Tainio y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemin aseman
10463: toisen luokan vaihdemiehen tointen muuttamiseksi en-
10464: simmäisen luokan vaihdemiehen toimiksi.
10465:
10466:
10467: E d u s ik: u n n a 11 e.
10468:
10469: Kemin aseman vaihdem.:iJehiilile ma:ksetaan !k:aJ1leusryhmäm, ikiallilinp~anlisä 26.640
10470: pailkkaa 2 l. vaihdemiehen palkikauiksen mu- markkaa sekä yksi ikälisä 13.260 markkaa
10471: lman, vail\lka vaihdemiehistön työhön !kuuluu vuodessa ihnan indeksikorotuik:sia. Kun esi-
10472: m. m. hoitaa Kemin as1eman rat8lp:ilian poh- tyiksffil mukaan Kemilll aSJelllan yhdmän
10473: joispäässä olevia täydeillisiä turvalaitteita toisen 'luokan vaihdemiesten tointa tulisi
10474: ja vastata niistä, mikä edellyttää 1 l. vaih- muuttaa ensimmäisen !Luokan vailidemie.lren.
10475: dezni,ehen pätevyyttä ja siis 1 l. vaihdemie- toimilksi, tarvitaan tähän tarlroituikseen 18
10476: hen toimia. Knn asiaa ei ole saatu vaihde- Pl II luvun kohdaUe [isämäärära;ha, jonJra
10477: miehistön luikuisista 1esityksistä huoLimatta suuruus vastrua 12. ja 13. palkkaluokan pe-
10478: vielä järjestyiksoon, O'lisi virhe :kJOrjattava ruspalkan, IV kalleusryhmän kalliinpaikan-
10479: halEtuksen edusknnnalle jättämän valtion lisän ja viiden :i!kä1is:än välistä erotusta eli
10480: vuoden 1951 tulo- ja menoarvion käsittelyn )Chteensä 106.380 markkaa ilman indeksi-
10481: yhteydessä. iJ.mrotusta.
10482: 2 l. vailhdemiehffil toimi kuuluu paLkka- Edellä sanotnn perusteeJila €Sitämme,
10483: asteikOBsa 12. ;pa1kkaluokkaan, jonka pe-
10484: ruspaiLk!lm on 223.200 markkaa, VI kalleus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
10485: ryhmälll, johon Kemi lkuuJuu, kalH:inpai.kan- tUlo- ja menoarvion 18 Pl II luvun
10486: lisä 25.560 markkaa ja yksi ilkälisä 12.720 kohdalle 106.380 markan määrärahan
10487: mar:k!kaa vUiodlessa iLman indeksiloorotUJksia. Kemin aseman yhdeksän toisen luo-
10488: 1 l. vamdemlliehen toimi ikuuluu pal!kka- kan vaihdemiehen tointen muuttami-
10489: astei.mossa 13. palkkaJLu01kikaan, jonka perus- seksi ensimmaJ!.sen luokan vaihde-
10490: palkka on 233.400 ma~kikaa, vastaava IV miehen toimiksi.
10491: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
10492:
10493: Eino Tainio. Toivo Friman.
10494: 980
10495:
10496: IV,3o4. - Rah. al. N :o 220.
10497:
10498:
10499:
10500:
10501: Aattela. y. m.: Määrärahan osoittamisesta pukuavustuksen
10502: maksamiseksi erittäin likaista työtä tekeville rautatie-
10503: läisille.
10504:
10505:
10506: E d u s k u n n a ll e.
10507:
10508: Huomattava osa valtionrautateiden hen- paljon työpukuja kuluttavaa työtä tekevinä
10509: kilökunnasta on oikeutettu saamaan virka- mainittava veturitallien henkilökunta (talli-
10510: puku- tai pukuavustusta, joka hallituksen miehet ja heihin verrattavat), vaunumie-
10511: vuoden 1951 tulo- ja menoarvioesityksessä histö ja siivoojat sekä ratavartijat. Mai-
10512: ehdotetaan korotettavaksi 3,600 markasta nitut työntekijäryhmät olisi, kuten alan
10513: 5,100 markaksi. Kyseessä olevan virkapuku- ammatillisen järjestön .taholta on useaan
10514: tai pukuavustuksen maksamista on pidet- otteeseen esitetty, suhteellisen pientä palk-
10515: tävä erittäin tarpeellisena ja välttämättö- kaa saavina oi'keutettava saamaan puku-
10516: mänä ja on se eri muotoisena käytännössä avustusta niin, että heille maksettaisiin
10517: monien muittenkin maitten rautatielaitok- 3,600 markan suuruinen pukuavustus vuo-
10518: sissa, niinpä esim. eräissä maissa rautatie- dessa, joten ensi vuoden tulo- ja menoar-
10519: laitos antaa henkilökunnalleen käytettäväksi vioon olisi tähän tarkoitukseen varattava
10520: virka- tai työpukuja, jotka myös laitoksen 16 miljoonaa markkaa.
10521: toimesta pestään ja kunnostetaan. Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
10522: Rautatielaitoksessamme on, kuten ed. ehdotamme,
10523: Aattelan y. m. rahaasia-alaitteessa n: o 16
10524: vuoden 1949 valtiopäiville esitetään, vielä että Eduskunta ottaisi vuoden
10525: huomattava osa sellaista henkilökuntaa, 1951 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II
10526: joka ei ole oikeutettu pukuavustuksen saan- luvun kohdalle 16 miljoonan markan
10527: tiin. Nämä pukuavustuksen saannista tä- määrärahan käytettäväksi pukuavus-
10528: hän asti osattomiksi jääneet olisi kuitenkin tuksen maksamiseksi niille rautatie-
10529: työnsä laadun perusteella ehdottomasti oi- läisille, jotka erittäin likaista työtä
10530: keutettava tämän avustuksen saantiin. tekevinä on katsottava pukuavustuk-
10531: Heistä on erittäin likaista ja huomattavan sen saantiin oikeutetuiksi.
10532: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
10533:
10534: Hugo Aattela.. Toivo Pyörtänö.
10535: Arvi Turkka. Heikki Hykkäälä.
10536: Jalmari Linna. G. Henrila!son.
10537: Kalle Jokinen. Varma K. Turunen.
10538: 981
10539:
10540: IV,3o5.- Rah. al. N:o 221.
10541:
10542:
10543:
10544:
10545: M. Järvinen y. m. : Määrärahan osoittamisesta pukuavus-
10546: tuksen maksamiseksi eräille valtionrautateiden toimen-
10547: haltijaryhmille.
10548:
10549:
10550: E d u s k u n n a ll e.
10551:
10552: Hallituksen esitykseen eduskunnalle val- ryhmiä, kuten veturitallien henkilökunta
10553: tion tulo- ja menoarvioksi vu<>delle 1951 si- ( tallimiehet ja heihin verrattavat), ratavar-
10554: sältyy 18 Pl. II luvun kohdalle ehdotus tijat, vaunumiehistö ja siivoojat, jotka teke-
10555: virkapukuavustuksen korottamisesta 3,600 vät erittäin likaista ja hu<>mattavan pal-
10556: markasta 5,100 markkaan vuodessa. Sa- jon työpukuja kuluttavaa työtä. Kun on
10557: massa yhteydessä ei kuitenkaan puhuta pu- kohtuutonta, että nämä ryhmät ovat sanot-
10558: kuavustuksista eikä pukuavustusta saavien tuun avustukseen nähden huonommassa ase-
10559: piirien laajentamisesta, vaikka tämä asia massa kuin toiset vastaavanlaisissa oloissa.
10560: on ollut useita kertoja esillä eduskunnassa- työskentelevät, on vallitseva asiaintila kor-
10561: kin, viimeksi m. m. vuoden 1950 tulo· ja jattava joko siten, että mainituille toimen
10562: menoarvioon jätettyjen rahaasia-aloittei- haltijaryhmille suoritetaan pukuavustusta
10563: den muodossa. tai heille turvataan ns. lainasuojapukuetu.
10564: Virkapukuavustusta suoritetaan valtion- Kun pukuavustuksen saajain piiriä laajen-
10565: rautateiden henkilökunnassa vain niille vi- netaan esitetyllä tavalla ja pukuavustus ko-
10566: ran tai toimen haitijoille taikka ylimääräi- rotetaan 5,100 markkaan, tarvitaan tähän
10567: sen toimen haltijoille, jotka ovat velvollisia lisäystä 23,000,000 markkaa.
10568: käyttämään virkapukua ja jotka joutuvat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10569: välittömästi tekemisiin matkustavan yleisön
10570: kanssa. Pukuavustusta taas suoritetaan että Eduskunta ottaisi vuoden
10571: niille viran tai toimen haitijoille tai ylimää- 1951 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II
10572: räisen toimen haltijoille, jotka työn likai- luvun kohdalle 23,000,000 markan
10573: suuden tms. takia joutuvat huomattav:~ti määrärahan, ikiiytetWiväksi pukuavus-
10574: kuluttamaan vaatteita. Pukuavustuksen ase- tuksen maksamiseksi veturitallien
10575: mesta on osalle annettu lainasuojapuku. henkilökunnalle, vaunumiehistölle,
10576: Tämän avustuksen ulkopuolelle on kuiten- ratavartijoille, siivoojille y. m. vas-
10577: kin jäänyt useita sellaisia toimen haltija- taaville ryhmille.
10578: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
10579:
10580: Mikko Järvinen. Niilo Nieminen.
10581: Lauri Myllym.äki. G. Rosenberg.
10582: Eino Kujanpää. Hugo Manninen.
10583: IV,a<>a. - Rah. al. N :o 222.
10584:
10585:
10586:
10587:
10588: Väyrynen y. m.: Määr.i;irahan osoittamisesta' junanlähetys-
10589: palkkion korottamista varten.
10590:
10591:
10592: E d u s k u n n a 11 e.
10593:
10594: Kuten tunnettua maksetaan eräille vilk- suhteeseen muiden vastaavien lisäpallcldoi-
10595: ikaimpien rautatieasemien junanlähettäjille den kanssa olisi junanlähetyspalkkiot koro-
10596: eräänlaista vastuulisää junanlähetyspalk- tettava 50 prosentilla seuraavasti:
10597: kion nimisenä. Junanlahettäjien tehtävät-
10598: Junanlähetyspalkkio
10599: hän ovat siksi vastuullisia ja työ kiihkeätä, palkkioluokka nyk. uusi
10600: että suurilla risteys- ynnä muilla asemilla 45 junanlähettäjää I 18,000 27,000
10601: voidaan junanlähettäjiksi määrätä vain ,pit- 73 junanlähettäjää II 12,600 18,900
10602: käaikaisen rautatiekokemuksen ja hyvän 97 junanlähettäjää III 7,200 10,800
10603: järjestelykyvyn omaavia rautatievirkamie-
10604: hiä. Peruspalkat ovat vuodesta 1945 nous- Näiden muutosten johdosta olisi 18 Pl.
10605: seet noin 130 prosenttia ja virantekorahat II: 1 momentin kohdalle merkittävä lisäystä
10606: 50 prosenttia, mutta junanlähetyspalkikio 1,340,000 markkaa.
10607: ei ole noussut lainkaan. Rautatiehallitus Edellä alevaan viitaten ehdotamme,
10608: ,on m. m. tämän vuoden alussa t~hnyt tu-
10609: laksettoman esityksen p. o. epäkohdan kor- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
10610: jaamiseksi. Myös valtion palkkauskomitea tulo- ja menoarvioon 1,340,000 mark-
10611: on asettunut sitä puoltamaan. kaa junanlähetyspalkkion korotta-
10612: Mainitun epäkohdan korjaamiseksi ja mista varten.
10613: junanlähetyspa:lkkioiden saamiseksi oikeaan
10614: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
10615:
10616: Vilho Väyrynen. Rafael Paasio. Olavi Kajala.
10617: 988
10618:
10619: IV,s.o1. - Ra.h. al. N:o 223.
10620:
10621:
10622:
10623:
10624: Saukkonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta eräiden yli-
10625: määräisten tointen perustamiseksi posti- ja Zennätinlai-
10626: tokseen.
10627:
10628:
10629: Eduskunnalle.
10630:
10631: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksen nähden tehdään vastaavanlainen järjestely,
10632: 18 Pl. V: 2 mom: n vähennysten sekä 18 Pl. t. s. sillä määrärahalla, mikä niiden palk-
10633: VI : 2 mom: n vähennysten a) kohdalla on kaamiseen menee, perustetaan työn val!-
10634: esitetty kaikkiaan 363 ylimääräistä tointa tuuta edellyttävää 112 ylimääräistä 2 palk-
10635: lakkautettavaksi posti- ja lennätinlaitok- kaluokan kirjurin tointa. Kun mainitun
10636: sesta. On kaikin puolin hyväksyttävä se 112 ylimääräisen kirjurin toimen pal-kkaus
10637: menettely, että valtion virkakoneiston me- tekee yhteensä vuodessa 29,818,720 markkaa
10638: noja pyritään vähentämään myöskin virka- eli yhtä paljon kuin 55 toimistoapulaisen
10639: miesten lukumäärää vähentämällä. Mutta ja 150 postiapulaisen yhteinen palkkaus, ei
10640: kun tulo- ja menoarvioesityksessä virka- tällainen järjestely aiheuta lisämenoja val-
10641: miesten lukumäärän vähentämismenettely tiolle, mutta kylläkin vähentää henkilökun-
10642: kohdistuu sellaiseen laitokseen kuin posti- nan lukumäärää 93 toimenhaltijalla ja,
10643: ja lennätinlaitokseen, jonka tehtävänä on mikä tärkeintä, tekee mahdolliseksi saada
10644: palvella talous- ja yleensä yhteiskuntaelä- tärkeisiin rahaliikennettä hoitaviin tehtä-
10645: mää, on tarkoin harkittava, voidaanko täl- viin pätevää työvoimaa. Näin ollen olisikin
10646: laisella vähentämisellä saavuttaa tarkoitet- sen johdosta, että sanottujen toimistoapu-
10647: tua etua. Sitä mukaa kuin posti- ja lennä- laisten ja postiapulaisten tointen määrära-
10648: tinlaitoksen palveltavien tarpeet ja vaati- hat on esitetty poistettavaksi, 18 Pl. VI: 2
10649: mukset lisääntyvät, sitä mukaa on myöskin mom: lle merkittävä 112 ylimääräisen kir-
10650: sanotun laitoksen tehtävä lisääntyvä. Mi- jurin toimen perustamista varten 29,818,720
10651: käli posti- ja lennätinlaitos ei pysty tyydyt- markkaa.
10652: tämään yhteiskuntaelämän yhä lisääntyviä Edelleen vaatii posti- ja lennätinlaitoksen
10653: tarpeita, sikäli se ei myöskään täytä teh- rahaliikenne nykyistä tehokkaampaa tark-
10654: täväänsä. Yksin valtavaksi paisunut raha- kailua. Niinpä on valtiontalouden tarkas-
10655: liikenne, joka vuonna 1938 oli 10 miljardia tusvirastokin kiinnittänyt asiaan huomiota
10656: markkaa vuodessa ja nykyisin yli 3,000 vuoden 1949 tilien johdosta antamassaan
10657: miljardia markkaa, osoittaa liikenteen tarkastuskertomuksessa mainitsemalla, että
10658: suurta lisääntymistä. Varsinkin tämä olisi ensiluokkaisen tärkeätä, että niin posti-
10659: seikka on johtanut siihen, ettei posti- ja ja lennätinlaitoksen kentällä kuin revisio-
10660: lennätinlaitdksessa enää saisi uskoa suuria konttorissakin suoritettavien tarkastusten
10661: kassoja aloittelevien, ammattikoulutusta valvominen saatettaisiin nykyistä vakinai-
10662: saamattomien toimihenkilöiden hoidetta- semmalle kannalle. Kun posti- ja lennätin-
10663: vaksi. Tämä epäkohta onkin tulo- ja me- laitdksessa rahaliikenne, kuten edellä jo
10664: noarvioesityksen 18 Pl. VI 2 mom: n lisäys- sanottiin, on tavattoman suuri ja se yhä
10665: ten h) kohdassa osittain korjattu toimeen- lisääntyy, olisi välttämätöntä, että laitok-
10666: panemalla ylimääräisten tointen suhteen sen tilien tarkkailun johto talousosastossa
10667: eräitä työn vastuuta edellyttäviä järjeste- järjestetään asianmukaisella tavalla. Tähän
10668: lyjä. Kun tämä järjestely ei kuitenkaan olisikin nyt ensi vuoden tulo- ja menoarvio-
10669: ole läheskään riittävä, on tarkoituksenmu- esitykessä ollut mahdollisuuksia, jos olisi
10670: kaista, että lakkautettava'ksi ehdotettujen toinen 18 Pl. V: 2 kohdalla lakkautetta-
10671: 55 2 palkkaluokan toimistoapulaisen ja vaksi ehdotetuista ylimääräisistä vanhem-
10672: 150 1 palkkaluokan postiapulaisen toimiin man insinöörin toimista muutettu ylimää-
10673: 31
10674: 984 IV,3o7. - Posti- ja lennä.tinlaiws.
10675:
10676: räiseksi ylitarkkaajan toimeksi. Näillä mo- jen toimien perustamiseksi posti- ja
10677: lemmilla toimilla on nimittäin sama palkka. lennätinlaitokseen seuraavat määrä-
10678: Kun näin ei ole tehty, olisi nyt tärkeätä, rahat: 18 Pl. V: 2 mom:n kohdalle
10679: että 18 Pl. V: 2 mom: n kohdalle merkitään ylimääräisen ylitarkkaajan toimen
10680: määräraha ylimääräisen ylitarkkaajan toi- perustamista varten vuosipalkkioihin
10681: men paikkaamista varten. Edellä sanot- 475,200 mk, kalliinpaikanlisiin 47,160
10682: tul\l.Il viitaten es1tämme, mk ja 5 % ind. korotuksiin 26,200
10683: mk eli yhteensä 543,560 mk sekä 18
10684: että Eduskunta, samalla kun se Pl. VI: 2 mom:n kohdalle 112 yli-
10685: hyväksyisi 18 Pl. V: 2 mom:n vähen- määräisen 2 palkkaluokan kirjurin
10686: nysten sekä 18 Pl. VI: 2 mom:n vä- toimen perustamista varten vuo-
10687: hennysten a) kohdalla mainittujen sipalkkioihin 23,856,000, ikälisiin
10688: ylimääräisten tointen lakkauttamis- 2,714,880, kalliinpaikanlisiin 1,827,840,
10689: ehdotukset, ottaisi vuoden 1951 tulo- 5% ind. korotuksiin 1,420,000 eli
10690: ja menoarvioon alempana mainittu- yhteensä 29,818,720 mk.
10691: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
10692:
10693: Jussi Saukkonen. Johannes Wirtanen.
10694: Urho Saariaho. Varma K. Turunen.
10695: Rakel Jalas. Jaakko Hakala.
10696: 985
10697:
10698: IV,sos. - Ra.h. al. N:o 224.
10699:
10700:
10701:
10702:
10703: Bykkäälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan ase-
10704: marakennuksen rakentamista varten.
10705:
10706:
10707: Eduskunnalle.
10708:
10709: Jos seuraa rautatietilastoja on selvästi löitä ja toimistoja ei ole voitu sijoittaa
10710: havaittavissa Kouvolan risteysaseman kae- samaan rakennukseen, matkatavaraa varten
10711: vava merkitys. Kun Kouvolan kautta kul- on täytynyt rakentaa tilapäissuojia, odotus-
10712: keva vaunumäärä vuonna 1945 oli 461,400 huone on niin pieni, n. 20 m2, etteivät lip-
10713: vaunua oli se vuonna 1949 jo 557,300 vau- pujonot useinkaan mahdu sisälle ja sade-
10714: nua ja kuluvana vuonna on liikenne lisään- sään sattuessa odottava yleisö ei mahdu
10715: tynyt niin, että vaunujen luku nykyisin on sinne. Ja lopuksi raiteiden väliset välilai-
10716: keskimäärin 1950 vaunua vuorokaudessa ja turit ovat niin kapeat, että matkatavaroita
10717: mikäli tähän mennessä voidaan arvioida tai postia kuljettavien kärryjen lähestyessä,
10718: nousee kuluvan vuoden aikana Kouvolan on matkustajien väistyttävä radalle. On
10719: kautta kulkevien vaunujen lukumäärä yli tosiaan ihme, ettei Kouvolan asemalla ole
10720: 600,000. Vastaavalla tavalla on kehittynyt tapahtunut enempää onnettomuuksia kun
10721: myös matkustajaliikenne ja lähtee ja saa- matkustajajunat kolmelta, neljältä suun-
10722: puu Kouvolaan nykyisin 114 matkustaja- nalta saapuvat samanaikaisesti asemalle tä-
10723: junaa päivässä käsittäen keskimäärin yli pötäynnä ihmisiä olevien laitureiden väliin
10724: 10,000 henkilöä. Kun kaikki junat pysäh- matkustajien kiireesti juostessa junan
10725: tyvät tällä tärkeällä risteysasemalla ja sei- edestä toiseen tai hyppiessä vaunujen vä-
10726: sovat usein pitkähkön ajan, joutuu myös lissä. · Edellä luetellut epäkohdat ovat niin
10727: läpikulkumatkalla oleva yleisö paikallisen suuret ja räikeät, ettei niiden poistamista..
10728: väestön lisäksi junaa odottaessaan tai vaih- voida enää pitkittää. Sitä vaatii paitsi
10729: taessaan oleliemaan Kouvolan asemalla ja Kouvolan aseman suurliikenne, matkusta,_
10730: käyttämään sen asema- ja ravintolaraken- jien mukavuus ja ennen kaikkea heidäial
10731: nuksia. Ottaen huomioon, että Kouvolan turvallisuutensa sekä myöskin rautateiden
10732: aseman asemarakennus on rakennettu oma arvovalta ja kilpailukyky.
10733: vuonna 1889 senaikaisia tarpeita silmällä Edellä olevan johdosta ehdotamme,
10734: pitäen ja sotien aikana tuhoutui sen ravin-
10735: tolarakennus, ollen se nyt korvattu para- että Eduskunta ottaisi vuoden
10736: killa, ymmärtää hyvin millaiset puutteelli- 1951 talousarvioon 100 miljoonaa
10737: set olot Kouvolan rautatieasemalla vallitse- markkaa Kouvolan asemarakennuk-
10738: vat. Junanlähetykseen tarvittavia henki- sen rakentamista varten.
10739: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
10740:
10741: Heikki Bykkäälä. Artturi Koskinen.
10742: Paavo Karjalainen. Hugo Aa.tte1a.
10743: Urho Saa.ria.ho.
10744: 986
10745:
10746: IV,ao9.- Ra.h. 811. N:o 225.
10747:
10748:
10749:
10750:
10751: Tuuma. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin rata-
10752: pihan laajentamista varten.
10753:
10754:
10755: E d u s lk: u n n. a iL 1 e.
10756:
10757: VHme vuosina jatkuvasti lisääntynyt rau- tuja raiteita samoinkuin k.onepaja-alUJOOn
10758: tati.eliikenoo Helsinkiin on osoittanut, että ja tavaramakasiinin välissä oievat raiteetkin.
10759: Helsingin ratapihan kiireehlinen laajenta- Ryhtymättä yksityiskohtaisemmin selvit-
10760: milnen on välttämätöntä. Viimeiset merkit- tämään Helsingin ratapihan liikennettä voi-
10761: tävimmät J.a,ajennustyöt suoritettiin noin daan vain todeta, että se on jo kehitetty
10762: kYilll:menen vuotta sitten vuoden 1940 olym- niin pitkälWe ja niin suureksi kuiln käytettä-
10763: piakisojen valmisteluj'en yhteydessä. Tästä vissä oleva raiteisto vain suinkin sallii.
10764: johtUJen orukin nJ'Ikyinen liikenne vhlkikau- Liillmnteelll jatkuva /kasvu, huomioonottaen
10765: tensa vuoksi vain suurin vaikeUJksin hoi- vielä lisäksi v. 1952 Helsingissä pidettävät
10766: dettavissa. olym1p:i,akisat, jolloin !Liikenne tulee nykyi-
10767: Voimassa olevan aikataulun muikaan tu- sestään moninkertaistumaan, teikee väl ttä-
10768: lee ja lähtee Helsingiill. asemalta vuoooikau- mättömäksi, että aivan ensi tilassa on ryh-
10769: dem ai1kana kieskimäärin 140 matkustajaju- dyttävä toi!lll.enpiteisiin ratapihan laajen-
10770: naa. Tämä liikenne ei ole kuitenkOOJl tasai- tamiseksi ja raiteiston Iisäämiselksi.
10771: sesti jakaantunut, vaan keskittyvät näiden On kuiten!kin todettava, että rautatielai-
10772: junien tUJlot ja lähdöt pääasiassa k1o 5-24 tdksoo hallussa tällä hetkellä oilevat maa-
10773: välillle niin, että liikenrue on vilikikailll11llhllarun alueet on jo tankikaall1 !käytetty. Ainoana
10774: aamUJlla klo 6-9 välillä, jolloin asemalle mahdollisuutooa olisi siirtää VR: n kone-
10775: saapuu ja sieltä lähtee keskimäärin 35 junaa paja Hyvinikäälie ja tavara-as,ema Pasilaan.
10776: seikä toisen kerran iiltapäivällä lklo 16-19 Näiden siirto on 'kuitenkin siksi laajakan-
10777: väliLlä junaluvun noustessa tällöinkin sa- toioon, ettei k. o. ajatusta ainakaan vuotoon
10778: mansuuruiseksi. Kun asemalla on vain kah- 1952 menlllessä ehditä toteuttaa. Tästä syystä
10779: d€1ksan tulo- ja lähtöraidetta ja junien 0111 päädytty siihen, että tarvittava lisämaa
10780: väliä tavallisimmin vain 5 minuuttia, tuot- olisi saatava Kaisaniemen puistosta. Tällä
10781: taa näin suuren liikenteen hoitaminen näissä suUIIlllalla, jota muuten on pidettävä mat-
10782: olosuhteissa suuria vaikeuksia ja ai-heuttaa ikustajwpuolen ratapihan luonnollisimpana
10783: varsinkin ruuhkatuntien aikana junien py- laajoonus:suUIIltana, ovat maastosuhteet myös
10784: sähtelemisiä m. m. Pasilan tu:lopääopasti- selllaisia, että sinne kaiklkein helpoimmilll ja
10785: mcl1a. piooimmin kustannuksin voitaisiin rakentaa
10786: Toisena Helsingin ratapihan suurena tarvittavat lisäraiteet Rakentamalla Kaisa-
10787: heikkoutena on pidettävä asetteluraiteiden niemen aJluool1e muun ratapihan välittömään
10788: vähäJLukuisuutta. Junien rU!Illiooj<en ja vara- läheisyyteen ikalksi kolmen rai,toon raideryh-
10789: vaunuj,en säilytysraite.]ksi alunperin raken- :mää ja niiden :pohjoispuolelle, Eläntarhan-
10790: netut raiteet ovat jo vuosia sitten osoittau- lahtea 001aiksi täyttämällä, tarpoollliset aset-
10791: tuneet aivan riittämättönrilksi, josta syystä teluraiteet I'U!llkojen säilytysraiteiksi, voitai-
10792: on oltu pakotettuja ottamaan matlkustaja- siin näiltä raiteilta paikallisjunaliikenne hoi-
10793: liilrenteen käyttö()n tavaraliikenteelle varat- taa nykyistä pailjon j()IUstava.mmin ja lkoko
10794: IV,3~9. - Tuuma y. m. 987
10795:
10796: Helsingin asemrun liikennöimiSikysymys tulisi että Eduskuinta ottairivuoden 1951
10797: moniksi vuosiksi eteenpäin suotuisasti rat" tulo- ja menoarvioon 19 pääluokan
10798: kaistuksi. Lisäksi liittyvät tähäJn suunnitel- I luvun 18 momentin 5 kohdalle
10799: maan iläheisesti eräät raidelisäY'kset ja 116.000.000 .markkaa H eZsingin rata-
10800: -järjestelyt tavar8Q)ilialla, ent. maitoasemalla pihan laajentamiseen.
10801: ja sotilaslaiturilla.
10802: Edelll.ä esitetyillä pef!USteilla ehdotamme,
10803: IJ.ie:lsingissä 8 päivänä syysllrouta 1!)50.·
10804:
10805: Arno Tuuma. Viljami Kalliokoski.
10806: Väinö Hakkila. Levi Jern.
10807: E. Hietanen. Rolf B. Berner.
10808: 988
10809:
10810: IV,a1o.- iRah. al. N:o 226.
10811:
10812:
10813:
10814:
10815: Tauriainen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
10816: Hyrynsalmen-Pesiön--Kiantajärven rataosan raken-
10817: nustöihin.
10818:
10819:
10820: Eduskunnalle.
10821:
10822: Vuoden 1950 valtiopäivillä hyväksyi siin koko Hyrynsalmen-Pesiön-Kianta-
10823: eduskunta toivomuksen, ,että hallitus ryh- järven rataosan rakennustöiden loppuun
10824: tyisi toimenpiteisiin Kontiomäen-Taivai- saattamiseksi. Kun näin ei ole tapahtunut
10825: kosken rautatien Hyrynsalmen-Pesiön- ja kun tämän rautatien rakennustöiden suo-
10826: Kiantajärven rataosan rakennustöiden lop- rittaminen työllisyyden kannaltakin olisi
10827: puun saattamiseksi". välttämätöntä, ehdotamme,
10828: Valtion vuoden 1951 tulo- ja menoarvio-
10829: esityksessä hallitus esittää kysymyksessä että Eduskunta ottaisi vuoden
10830: olevan rautatien Hyrynsalmen-Pesiön vä- 1951 tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1
10831: liselle rataosalle vain 50 miljoonaa mark- luvun 16 momentille lisäyksenä 150
10832: kaa, joka määräraha asiantuntijain ilmoi- miljoonan markan määrärahan Kon-
10833: tuksen mukaan ei riitä edes ratakiskojen tiomäen-Taivalkosken rautatien
10834: hankintaan tälle nyt jo valmiiksi penger- H yrynsalmen--Pesiön-Kiantajärven
10835: retylle rataosalle. Eduskunnan päätös li- rataosan rakennustöiden suoritta-
10836: säksi edellytti ryhdyttäväksi toimenpitei- mista varten.
10837: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
10838:
10839: Hannes Tauriainen. Matti Meriläinen.
10840: 989
10841:
10842: IV,au.- Rah. al. N:o 227.
10843:
10844:
10845:
10846:
10847: Peltonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta töiden jatkami-
10848: seksi Suolahden-Haapajärven radalla.
10849:
10850:
10851: E d u s kun n a 11 e.
10852:
10853: Nykyisin on rakenteilla viisi uutta rauta- Hallituksen esityksen hyväksyminen mer-
10854: tietä, nim. Orivesi-Jämsä-Olkkola, Suo- kitsee ensi vuonna, paitsi rakenteilla ole-
10855: lahti-Haapajärvi, Kontiomäki-Taival- vien rautateiden töiden supistamista nykyi-
10856: koski, Siilinjärvi-Juantehdas ja Joensuu sestään, Suolahti-Haapajärvi-radan ra-
10857: -Kovero. Kolme ensinmainittua rataa si- kennustöiden lopettamista kokonaan, sen
10858: sältyy v. 1938 annettuun lakiin rautatie- jälkeen kun mahdollisesti ilmenevä työttö-
10859: rakennuksista ja kaksi viimeksi mainittua myyden torjuminen ei töiden jatkamista
10860: rataa eduskunta päätti v. 1948 rakennetta- vaadi. Samoin on asianlaita Siilinjärven
10861: vaksi lähinnä työttömyyden torjumista sil- -Juantehtaan ja Joensuun-Koveron ra-
10862: mällä pitäen. Kuluvan vuoden valtion tulo- doillakin.
10863: ja menoarviossa oli 19. Pl:ssa varattu 280 Kuten edellä esitetystä ilmenee, on mai-
10864: milj. markkaa Orivesi-Jämsä-Olkkola- nituilla ratatyömailla huomattava määrä
10865: ja Suolahti-Haapajärvi-radalla suoritetta- rautatierakennuksista toimeentulonsa saa-
10866: vien töiden jatkamiseen. Tämän lisäksi on via ja vuosikymmeniä rautateiden palve-
10867: edellä mainittujen ratojen rakentamiseen luksessa olleita työntekijöitä sekä näiden li-
10868: myönnetty tämän vuoden aikana tähän säksi insinöörejä ja työnjohtajia. Töiden
10869: mennessä työttömyysvaroja yhteensä 466.9 lopettamisen takia tulisi heidän hakeutua
10870: milj. markkaa. Viime elokuun lopulla oli muualle töihin. Koska ei ole oletettavissa,
10871: näillä ratatyömailla työssä vakinaisluontoi- että mainituilla paikkakunnilla olisi heille
10872: sia työntekijöitä seuraavasti: Orivesi- sopivia ansiotöitä saatavissa ja kun heistä
10873: Jämsä-Olkkola 325, Suolahti-Haapajärvi suuri osa on perheellisiä, tuottaisi rauta-
10874: 255, Kontiomäki-Taivalkoski 36, Siilin- tierakennustöiden lopettaminen heille suu-
10875: järvi-Juantehdas 96 ja Joensuu-Kovero ria taloudellisia rasituksia, kun he samalla
10876: 99, eli yhteensä 811 työntekijää. Työttö- menettäisivät eläke- ja kesälomaetunsa. Ei
10877: myystöissä oli mainituilla ratatyömailla siis ole oikein, että valtio näin kohtelee
10878: viime talvena m. m. maaliskuussa 4,828 työ- vuosikausia sen palveluksessa olleita työn-
10879: läistä. tekijöitään.
10880: Hallitus esittää ensi vuoden tulo- ja me- Mutta rautatierakennustöiden lopettami-
10881: noarviossa Orivesi-Jämsä-Olkkola-radan nen ei myöskään ole valtion edun mukaista.
10882: sekä Jämsän-Jämsänkosken haararadan Paitsi sitä, että olisi pyrittävä mahdolli-
10883: viimeistelytöitä sekä erinäisiä pakkolunas- suuksien mukaisesti jouduttamaan varsin-
10884: tustoimenpiteitä varten 100 milj. markkaa kin kymmenisen vuotta rakenteilla olleita
10885: ja Kontiomäen-Taivalkosken radan Hy- ratoja ja saamaan ne palvelemaan liiken-
10886: rynsalmen-Periökylän rataosan töiden lop- nettä, on varsin epätaloudellista rakentaa
10887: puunsuorittamiseksi 50 milj. markkaa eli niin, että työmaita joudutaan nopeasti laa-
10888: yhteensä 150 milj. markkaa. Suolahti- jentamaan työttömyystöiden takia, mutta
10889: Haapajärvi-radan rakennustöiden jatkami- sitten lopetetaan työt kokonaan, vieläpä
10890: seen sen sijaan ei hallitus esitä mitään keskeneräisinä. Ratojen rakentaminen edel-
10891: määrärahaa, eikä myöskään Siilinjärven- lyttää myös tarpeellisten työkoneiden siir-
10892: Juantehtaan eikä Joensuun-Koveron rata- toa työpaikalle, siltojen ja rumpujen tekoa,
10893: töiden jatkamiseksi. joihin ei voida työttömyysvaroja käyttää,
10894: 990 IV,su. - SuolaJiden-Haapajärven rata.
10895:
10896: joten yksinään työttömyysvarojen puit- man vähiin supistettuna, voitaisiin rauta-
10897: teissa ei rautateiden rakentamista voida ta- tiehallituksen esityksestä jonkin verran vä-
10898: loudellisesti edullisesti suorittaa, vaan bud- hentää.
10899: jettiin on otettava kohtuullinen määräraha Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10900: tarkoitusta varten. Rautatiehallitus puo-
10901: lestaan on ehdottanut mainittujen ratojen että Eduskunta ottaisi vuoden
10902: rakentamiseen myönnettäväksi yhteensä 400 1951 valtion tulo- ja menoarvioon
10903: milj. markkaa ensi vuodeksi. 19 Pl. I l. 16 momentille 200,000,00()
10904: Ottaen kuitenkin huomioon valtion ra- markkaa töiden jatkamiseksi Suolah-
10905: hallisen aseman ja sen, että mainittuja ra- den-Haapajärven radalla.
10906: kennustöitä olisi suoritettava mahdollisim-
10907: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1950.
10908:
10909: Onni Peltonen. 0. Muikku.
10910: Arvi Turkka. Kalle Kauhanen
10911: Valfrid Eskola. .Tuho Karvonen.
10912: Hugo Aa.ttela. .Talma.ri Linna.
10913: Artturi Koskinen. Kalle .Tokinen.
10914: Toivo Pyörtänö. Oiva Turunen.
10915: 991
10916:
10917: IV,a12. - Rah. al. N:o 228.
10918:
10919:
10920:
10921:
10922: Peltonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta töiden jatkami-
10923: seksi Joensuur~r-Koveron radalla.
10924:
10925:
10926: Eduskunnalle.
10927:
10928: Viitaten rahaasia-aloitteen n: o 227 perus- 1951 tulo- ja menoarvioon 19 Pt.
10929: teluihin ehdotamme, I luvun 16 momentille 50 miljoonaa
10930: markkaa töiden jatkamiseksi Joen-
10931: että Eduskunta ottaisi vuoden suur~r-Koveron radalla.
10932: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
10933:
10934: Onni Peltonen. Hugo Aattela. 0. Muikku.
10935: Kalle Jokinen. Arvi Turkka. L. 0. Hirvensalo.
10936: Toivo Pyörtänö. Kalle Kauhanen. Oiva. Turunen.
10937:
10938:
10939:
10940:
10941: 32
10942: 992
10943:
10944: IV,s13. - Ra.h. a.l. N :o 229.
10945:
10946:
10947:
10948:
10949: Koivuranta: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen--So-
10950: dankylän-Pahtavaaran rautatien rakentamista varten.
10951:
10952:
10953: Eduskunnalle.
10954:
10955: Lapin läänin väestön toimeentulo on lisuudet puuteolliauuden VIriamiSeen var-
10956: pitkiä aikoja ollut suurimmalta osalta met- sinkin sen jälkeen kun Kemijoen koskien
10957: sätöiden varassa. Että pi'k'kutilallisväestö- rakentaminen ja siis sähkövoiman saanti
10958: kin on riippuvainen toimeentulonsa suhteen on nyt tosiasia. Merkkejä suuremman yrit-
10959: metsätöistä, se ei johdu yksin takapajulla täjätoiminnan heräämisestä puuteollisuuden
10960: olevasta maataloudesta ja maan karuudesta, alalla ei ole kuitenkaan havaittavissa. Onko
10961: vaan suurelta osaltaan epäedullisesta ilmas- tähän yrittäjätoimen laimeuteen syYnä se,
10962: tosta ja monista muista syistä. Kun maa- että Lapin läänin suuret joet katsotaan
10963: talous saadaan kohoamaan, se voi tulevai- niin edullisiksi uittoväyliksi, että niitä
10964: suudessa antaa enemmän toimeentulon tur- myöten voidaan hyvinkin kuljettaa puuta-
10965: vaa ei ainoastaan harjoittajilleen vaan varaa jokisuille jalostettavaksi, se ei ole tie-
10966: muullekin väestölle pohjoisimmassa Suo- dossa. Varmaa on, että puuteollisuutta tar-
10967: messa, mutta tämä vaatii aikansa ja edelly- vitaan Lapin lääniin lisää ja erityisesti var-
10968: tyksensä. Kun luonnollinen väestölisä Poh- sinaiseen Lappiin, Inarin seudun metsäva-
10969: jois-Suomessa on suuri ja väestö siellä li- rojen hyväksi käyttöä varten.
10970: sääntyy myöskin sisäisen siirtolaisuuden Tällä hetkellä voidaan katsoa Pohjois-
10971: kautta, on ansiotyön tarve, siis työmahdolli- Suomen teollistamisen painopisteen var-
10972: suuksien varaaminen noilla kaukaisilla seu- maan olevankin Lapin pohjoisosissa, joissa
10973: duilla, ensi tärkeä asia, joka vaati osakseen nykyisin on 'kuljetusvaikeuksien vuoksi erit-
10974: vakavaa huomiota ja määrätietoisia suunni- täin hankalaa suorittaa suurempia hak-
10975: telmia. Jo parina viimeksi kuluneena kuita. Onhan siellä suuria metsäalueita,
10976: vuonna on Lapin läänissä ilmennyt melkoi- joissa ei kirvestä ole milloinkaan käytetty.
10977: sessa laajuudessa työttömyyttä siitä huoli- Pohjois-Lapissa n. s. Jäämeren alueella on
10978: matta, että hakkuutyöt ovat olleet suunnil- valtion omistuksessa kasvullista metsämaata
10979: leen entisen laajuisia. Kun metsätöiden yli 1 milj. hehtaaria ja huonokasvuista
10980: rationalisoiminen on nykyisin tullut päi- metsämaata noin 900,000 hehtaaria. Kysy-
10981: vänkysymykseksi, tämä tietää työvoiman myksessä ovat siis valtavat alueet. Näitten
10982: säästöä ja tälle näin säästyneelle työvoi- alueitten puuvarasto on arvioitu 60 miljoo-
10983: malle on varattava toimeentulomahdolli- naksi kuutiometriksi. Sahatukkeja löytyy
10984: suutta toisaalta. näillä, seuduilla n. 60 miljoonaa runkoa,
10985: Viime aikoina on paljon puhuttu maa- joista suuri osa ha'kkuukypsiä, jopa yli-
10986: seudun teollistamisesta. On esitetty vaati- ikäisiä. Tarvitaan aivan erityisiä toimen-
10987: mus, että teollistaminen on kiireesti saa- piteitä näiden metsien hyväksi käyttöön,
10988: tava alulle myöskin Lapissa, jossa ansiotyön voisipa sanoa pelastamiseen lahoamiselta.
10989: tarve ehkä enemmän kuin muualla on päi- Kun Pohjois-Lapin metsät ovat hidas-
10990: vän polttava kysymys. On tehty ehdotuk- kasvuisia, on puun laatu erittäin korkea,
10991: sia, että eri seuduille Lapissa olisi perus- joka varmaan soveltuu moniin tarkoituk-
10992: tettava sahalaitoksia, 'koska valmiin puuta- siin. Sen jalostamis- ja käyttömahdollisuuk-
10993: varan kuljetus tulee halvemmaksi ja varsin- sia ei ole tähän mennessä selvitetty. Ilmei-
10994: kin kun Lapin metsissä suorastaan lahoaa seltä näyttää, että valtakunnalla on Lapin
10995: puutavaraa liian pienten vuosittaisten hak- metsissä suuri omaisuus, joka oikein hoi-
10996: kuiden vuoksi. Näyttääkin siltä, että ky- dettuna ja käytettynä voi antaa jatkuvaa
10997: seellisellä seudulla ovat erinomaiset mahdol- työtä sikäläiselle väestölle pitkiksi ajoiksi
10998: IV,3t3. ___, Koivuranta. 993
10999:
11000: sekä tuloja valtiolle. Osoituksena Lapin rautatieyhteyksien kehittämistä varten.
11001: puun korkeasta laadusta on mainittava, Tämä esitys tarkoitti rautatien rakenta-
11002: että parhaillaan kuljetetaan sahatukkeja mista Rovaniemeltä Ounasjoen ja Meltaus-
11003: autoilla Inarin kirkonkylän seutuviita Ke- joen kautta Sodankylään sekä haararadan
11004: miin, josta tukit kertoman mukaan kuletet- Porkosen-Pahtavaaran malmialueelle Kit-
11005: taisiin edelleen Keski-Eurooppaan, jossa ne tilässä. Esityksen perusteluissa lausutaan,
11006: vasta jalostetaan. että malmin kuljetusmatka Porkosen-Pah-
11007: Yhtenä ehkäpä vaikuttavimpana syynä tavaaran alueelta Pohjanlahden satamaan
11008: siihen, että Pohjois-Suomen, Lappi mahdol- Kemiin on Meltauksen-Rovaniemen kautta
11009: lisuuksineen mukaan lukien, luonnonrikkau- kulkien kaikkein edullisin (V. 1939 vp. hall.
11010: det tulevat joko osaltaan huonosti ja epä- esit. n:o 20, Asiak. Å III.). Tämä esitys jäi
11011: edullisesti talteen otetuiksi tahi jäävät met- sodan johdosta silloin toteuttamatta.
11012: siin lahoamaan, on varmaankin kulkuyh- Rovaniemeltä Lappiin suuntautuvasta
11013: teyksien puutteessa. Puuttuu teitä. Ihmi- rautatiestä on tehty varsin monia ehdotuk-
11014: set ei pääse liikkeelle, tavaroita ja työväli- sia. M. m. suuri kulkulaitoskomitea ja useat
11015: neitä ei voida kuljettaa työpaikoille tavalli- arvovaltaiset järjestöt ovat tehneet siitä
11016: sin keinoin. Myös maanviljeleminen on ehdotuksia. Eduskunnassa on niinikään
11017: erittäin vaikeaa kun liikenne on huono. asia ollut useiden toivomusaloitteiden pe-
11018: Tämä lamauttaa yrittäjätoimintaa ja tästä rusteella vireillä. Lopulliseen ratkaisuun
11019: kai johtuu myöskin osaltaan valtion metsien ei kuitenkaan vielä ole päästy. Lappiin
11020: huonot, usein tappiota osoittavat tulokset, suuntautuvan rautatien tarve on vuosi vuo-
11021: vaikka siihen on tietysti muitakin syitä. delta tullut yhä polttavammaksi eikä sen
11022: Kun lähdetään todenteolla Lapin väestön aloittamista enää voi lykätä määräämättö-
11023: .elinehtoja turvaamaan ja nostamaan sen mään tulevaisuuteen .
11024: heikkoa viljelystä sekä pysyvällä tavalla Kysymys siitä olisiko rata rakennettava
11025: torjumaan työttömyyttä, silloin on käytävä ensin Sodankylään vai olisiko se tehtävä
11026: käsiksi kulkuyhteyksien parantamiseen. On Kittilän malmialueelle tahi asutuskeskuk-
11027: huomattava, että metsätyöt nykyisin eivät, seen voidaan selvittää myöhemmin, se ei
11028: vaikka niitä laajennetaankin, anna samassa estä radan rakenteillepanoa.
11029: mitassa kuin ennen uutta ansiomahdolli- Kun kyseellisen rautatien tarvetta ja
11030: suutta kun työn rationalisoiminen pienen- merkitystä on yksityiskohtaisesti selvitetty
11031: tää työvoiman kysyntää, siksi juuri työ- edellä mainitussa hallituksen esityksessä
11032: mahdollisuuksia on laajennettava. ja toivomusaloitteiden perusteluissa, on
11033: Vuosikymmenien kuluessa on laadittu tässä ainoastaan todettava, että rautatien
11034: monia suunnitelmia Lapin liikennepulmien rakenteilla pano tulee ratkaisevasti luomaan
11035: ratkaisemiseksi. Useat komiteat ovat ehdot- lujan perustan teolliselle toiminnalle La-
11036: taneet, että varsinainen Lappi on rauta- pissa pitkiki ajoiksi tulevaisuuteen, ja tulee
11037: tiellä yhdistettävä Pohjanlahden satamaan siten poistamaan työttömyyden ja sen
11038: Kemiin, johon on suurin kustannuksin pit- kautta valtio tulee saamaan merkittäviä
11039: kän ajan kuluessa rakennettu syväsatamaa. tulolähteitä, joten rautatierakennuksen vaa-
11040: Kun Lapin rautatietä on hahmoiteltu, on timat kustannukset eivät mene hukkaan.
11041: silmämääränä pidetty myöskin muita Lapin Edellä lausuttuun viitaten ehdotan,
11042: luonnonrikkauksia eikä ainoastaan puuta.
11043: Tähtäimessä ovat olleet Kittilän seuduilla että Eduskunta ottaisi vuoden
11044: olevat suuret malmialueet. On selvää, että 1951 tulo- ja menoarvioon 50 miljoo-
11045: mikäli Lapin malmialueista pystytään jo- naa markkaa Rovaniemen-Meltauk-
11046: tain ottamaan irti, silloin täytyy olla valmis sen-Sodankylän-Porkosen -Pahta-
11047: rautatieyhteys lähimpään merisatamaan vaaran rautatien rakentamista var-
11048: Kemiin. V. 1939 valtiopäivillä hallitus an- ten.
11049: toi eduskunnalle esityksen Pohjois-Suomen
11050: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
11051: Janne Koivuranta.
11052: 994
11053:
11054: IV,ali4. - Ra.h. al. l!f:o 230.
11055:
11056:
11057:
11058:
11059: Lahtela. y. m.. : Määrärahan osoittamisesta rautatien raken-
11060: tamiseksi Kemijärven asemalta Taivalkoskella.
11061:
11062:
11063: E d u s k u n 111 alle.
11064:
11065: Rautatioo raJkoota.minoo Savon radan jat- myöskin Kemijärven puoleisesta päästä,
11066: kona Kontiomäeltä Hyrynsalmen, Suomus- että se saataisiin mahdollisimman pian val-
11067: salmen, TaivaJkooken ja Posion kuntien miiksi, kuten edellä mainittu n. s. J anhosen
11068: kautta Kemijärvelle on ollut harkittavana komitea jo v. 1938 antamassaan mietinnössä
11069: krunsallaisten ja viranomaisten ilreskuudessa ehdottaa.
11070: vuosilkymmooiä. Sanotun rautatioo ralkoo- Mainitun rautatien railrentaminen on !kaik-
11071: tamisesta tehtiin aLoite jo 1921 valtiopäi- kein vruillmttavin tekijä sen suuren työttö-
11072: villlie. Sen jällmen se on ollut useita ikertoja myyden poistamiseiksi, mikä on mainitm1la.
11073: eduskunnan käsiteltävänä ja sitä on ik.äsd- ratasuUJUnilla ja sen itä- ja pohjoispuolisissa.
11074: tellyt m. m. valtioneuvosto marraskuun kunnissa. Sen avulla saataisiin ne valtion
11075: 21 päivämä 1935 Toivo Janhosen puheen- ~aajat metsäalueet, joiden puutavaraa ei
11076: johdolla Kainuun ja Peräpohjolan tallO'IlS- voida käyttää ja joka on siellä ollut vuosi-
11077: elämän. ikohottamisetksi SUIUillllirbelmaa laati- sadasta toiseen ja 0111 edelleenkin arvotto-
11078: maan asetettu ;momitea ja huhtikuun 14 mana. Kemijärven- Posion- Taivalikosiken
11079: päivänä 1938 antamaasaoo mietilnnössä (ko- ratasuunnoo varressa ovat parhaat ja sopi-
11080: mitean mietintö N :o 10-1938) !katsonut :p. o. vimmat puuteollisuuspaikat Kemijärv€1n ve-
11081: rautati'en tarpeelliseksi ja ehdottanut, että sistöalueen iiMtsiä varten ensimmäisen 15
11082: san . raJlrentaminen alettaisiin myöskin Ke- ~illometrin matkaNa Kemijärven asemalta
11083: mijärven puoleisesta päästä Taivalkoslrea Posiolle päin ja Venäjälle laskevien Kitkan
11084: kohti. Eduskuntakin on hyväksynyt !lain, ja Oulangan vesistöalueen metsiä varten
11085: jonik.a mukaan vuosina 1939~1946 oli ra- Posion kllillnan alueella. Kaikilla mai.nitui!l:la
11086: kennettava rautatie Kontiomäeltä Taival- vesistöalueilla ovat valtavat vailtion ja yksi-
11087: koSloolle. Edusikunnan päätöksen mukaan on tyisten IIDJetsåalueet suurine ikäyttämättömi.ne
11088: myöskin jo ennan talvisotaa täyskonoolli'- ja nykyo~Loissa miltei arvottomiJne puuva.-
11089: sesti tutik.ittu ratasuunta Taivallkoskelta Po- rastoineen.
11090: sion llrunnan kautta Kemijärven asemalle. :MainittaJkoon, että metsänhoitaja A. E.
11091: Rautatien rakennustyöt Kontiom.äen Taival- Järvisen laatiman hakikuusuunnitelman mru-
11092: ikoslren väli11ä aLettiin OOl1Jell1 sotia ja 0111 lkarun puujalostuslaitooten 1per:ustamista var-
11093: niitä jatkettu lllåihin asti ja jatJketaan edel- ten Kemijärvelle, on Kemijärven [)ohjois-
11094: leen. On selvää, että jos sodat eivät oiLisi pUJOlisten v'esistöalueiden valtion omistamien
11095: häirinneet raJmnnustöitä, olisi Kontiomätm metsä.anaiden pinta-ala noin 1.600.000 ha
11096: -Taivallkosken rautatie valmistrmut jo ja sillä kasvava puusto noin 70.000.000 km3,
11097: Vl1101I1lla 1946 ja kaiiken todennälköisyyden jOO!ta yli-iiliisten havU!PuuvaJltaisten met-
11098: muik.aan Taivalikosken--K€mijärven välinen silen puuvarasto n. 50.000.000 kmS ja tuklki-
11099: rautatiekin olisi vruLmistumaisinaoo ellei jo p:uita on niissä vähintlilin. 60.000.000 kappa-
11100: olisi valmistnnutkin, lwska sen rakentami- lletta. Tämän alueen vuotuinen lisäkasvu
11101: sen pitivät rautatieviranomaiset ja Metsä- metsien nykyisessä thlassa 0111 laskettu olevan
11102: hallitus erikoisen tarpeelllisena vaJltion met- noin 760.000 ik.m3, mutta voi se metsän-
11103: sien ikamm.alta katsottuna selkä sen -ruoiksi hoidoUiseen ikllilltoon saatettuna kohota kaik-
11104: ik.iireellisesti toteutettava111a. Puheena ole- sinkertaiselksi. Mainitulla aluee'lla on valtion
11105: vasta rautatiestä Kemijärven ja TaivalkOISI- omistamia metsiä noin 80 % ja yksityisten
11106: Iken osa olis~kin saatava ma:hdollisimman metsiä 20 %. On laskettu, että Kemijoiki-
11107: pian rakentenle ja alettava sitä rakentaa laakson metsissä llOOlotturu ja !kaatuu sekä
11108: IV,3·14. - Lahtela y. m. 995
11109:
11110: lahoo maahan vuosittain noin ·500.000 k:m3. J•os mainittujen metsien puuston !käytölle
11111: puuta. Mainittuihin laskelmiin tulevat li- ILuodaan ooellytylkset rakentamalla pu!heena
11112: säksi Etelä-Kemijärven ja Oulangan selkä oleva rautatie, niin on varmaa, että sillä
11113: Kitkan vesistöalueen valtavan daajat metsä- ippistetaan työttömyys ja saadaan valtiolle
11114: alueet su.UI'Ieksi ooaiksi aivan lkäyttämättö- ja yksityisille satojen miljoonien mal'lkkojen
11115: mine puuvarastoineen. vuotumen metsätulojen lisäys ja lisäksi
11116: Maimittuja metsävaroja ei v;oi& ikannat- vielä vail.tiol!Je ja kunnille satoihin miljooniin
11117: tavasti käyttää iJmam. puheena olevan rauta- nouseva säästö työttömyysvarojen käyttöön.
11118: tien rakentamista. Mainitulla radalla Edelll.ä esitettyyn viitaten kunnioittaen
11119: il.uodaam. samahla puuteollisuuslaitooten pe- ehdotamme,
11120: rustamismahdollisuudet sen läheisyyteen
11121: käyttämään hyödyksi ne valtavat yli-ikäiset että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
11122: puumäärät, mitkä SlieMä estävät metsien tulo- ja menoarvioon 100 m~1joonan
11123: iisä:kasvua, ikielottuvat ja ikaatuvat maahan markan määrärahan rautatien raken-
11124: selkä lahoovat sinne tuottaen valtiolle ja tamiseksi Kemijärven asemalta Tai-
11125: yksityisiille satojen lllliljoonien markkojen valkoskelle.
11126: vuotuisen vahingon.
11127: Helsingissä 12 päivänä syys/kuuta 1950.
11128:
11129: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
11130: 996
11131:
11132: IV,s111.- Ra.h. al. N:o 231.
11133:
11134:
11135:
11136:
11137: Puumalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suolahden
11138: -Haapajärven radan rakennustöiden jatkamista varten.
11139:
11140:
11141: E d u s kun n a 11 e.
11142:
11143: Hallitus ei ole vuoden 1951 tulo- ja me- sien osalta ovat sellaisessa vaiheessa, ettei
11144: noarvioesitykseensä ottanut lainkaan mää- niiden järjestäminen ole mahdollista ilman,
11145: rärahaa Suolahden-Haapajärven radan ra- että ne ovat normaalissa käynnissä ammat-
11146: kennustöitä varten. Näin ollen jouduttai- tityövoiman osalta. Valtion sijoittamat va-
11147: siin k. o. radan rakennustyöt keskeyttä- rat makaavat hyödyttöminä, kun radan
11148: mään. Mikäli näin tapahtuisi, on sitä pidet- valmistuminen lykkääntyy epämääräiseen
11149: tävä useastakin syystä harkitsemattomana. tulevaisuuteen.
11150: Kyseessä olevan radan rakennustyössä on Edellä olevan perusteella pidämme vält-
11151: huomattava joukko kantatyöntekijöitä, tämättömänä, että töitä k. o. ratatyömaalla
11152: jotka määrärahojen puuttuessa joutuisivat jatketaan vähintään nykyisessä laajuudes-
11153: työttömiksi. Töiden laajuuden johdosta saan, ja sen johdosta ehdotamme,
11154: muodostunut laaja organisatio jäisi hyödyt-
11155: tömäksi tai olisi epätarkoituksenmukaisesti että Eduskunta ottaisi vuoden
11156: purettava. 1951 tulo- ja menoarvioon 250,000,000
11157: Keski-Suomen kunnissa tulee epäilemättä markan määrärahan Suolahden-
11158: ensi talvenakin esiintymään huomattavasti Haapajärven radan rakennustöiden
11159: työttömyyttä, jonka lieventämiseksi rata- jatkamiseksi.
11160: töitä olisi jatkettava. Työt siltarakennuk-
11161: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1950.
11162:
11163: V. Puumalainen. Niilo Nieminen.
11164: M. J'årvinen. Antto Prunnila.
11165: Eino Tainio. Mauri Perkonoja.
11166: 997
11167:
11168: IV,s16.- Rah. al. N:o 232.
11169:
11170:
11171:
11172:
11173: Peltonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Siilinjärven--
11174: Juan tehtaan rautatien rakentamiseen.
11175:
11176:
11177: Eduskunnalle.
11178:
11179: Viitaten rahaasia-aloitteen n: o 227 perus- 19 Pl. 1 luvun 16 momentille töiden.
11180: teluihin ehdotamme, jatkamiseksi Siilinjärven-Juanteh-
11181: taan radalla 50 miljoonaa markkaa.
11182: että Eduskunta ottaisi vuoden
11183: 1951 valtion tulo- ja menoarvioon
11184: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
11185:
11186: Onni Peltonen. Toivo Pyörtänö. 0. Muikku.
11187: Kalle Jokinen. Hugo Aa.ttela. L. 0. Hirvensalo.
11188: Arvi Turkka. Kalle Kauhanen. Oiva. Turunen.
11189: IV,a1 7. - Rah. al. N :o 233.
11190:
11191:
11192:
11193:
11194: Saariaho y. m.: Määrärahan osoittamisesta rataosan Kou-
11195: vola-Inkeroinen muuttamiseksi kaksiraiteiseksi.
11196:
11197:
11198: E d u s k u n n a ll e.
11199:
11200: Itä-Suomen satamien menetyksen jälkeen satamiin. Teollisuuslaitokset eivät kuiten-
11201: on koko Vuoksenlaakson ja Karjalan vienti kaan mielellään tällaista mahdollisuutta
11202: suuntautunut Kotkan ja Haminan sata- käytä eikä se voi olla edullista valtionrauta-
11203: miin. Molemmissa satamissa onkin suori- teidenkään taloudelle vaunujen pysyessä
11204: tettu laajennustöitä, jotta ne pystyisivät kuljetusmatkan pitenemisen vuoksi entistä
11205: suoriutumaan yhä kasvavasta vientiliiken- kauemmin kuljetustehtävissä kuljetuksesta
11206: teestä. Viime vuoden liikennetilasto osoit- saatavan maksun silti kasvamatta. Kun
11207: taa, että näiden satamien kautta vietiin suurimpana osana vientikautta on jatkuva
11208: runsaasti 43% koko maan viennistä. Luon- puute vaunuista, on tällainen järjestely
11209: nollista on, että näin suuri vientiliikenne vain omiaan lisäämään vaunupulaa.
11210: on asettanut rautatielaitoksen kovalle koe- Epäkohdan poistamiseksi olisi kiireimmi-
11211: tukselle, josta toistaiseksi on tosin selviy- ten rakennettava kaksoisraide rataosalle
11212: dytty. Kouvola-Inkeroinen, j.ota varten suunni-
11213: Kuluvan kesän aikana osoittautui kuiten- telmat lienevät valmiina ja onpa eräitä
11214: kin, ettei rataosalle Kouvola-Inkeroinen valmistelutöitä m. m. viemärirumpujen jat-
11215: sen yksiraiteisuuden vuoksi voitu asettaa kaminen jo suoritettukin. Kun odotetta-
11216: päivittäin kulkuun niin suurta junamäärää, vissa on, että liikenne Kotkaan ja Hami-
11217: kuin vientitavaran kuljettamiseen olisi naan jatkuvasti kasvaa merkitsee se sitä,
11218: tarvittu. Vilkkaimpana laivauskautena vii- että ellei kaksoisraidetta pian rakenneta,
11219: kon loppupäivinä oli tällä rataosuudella käy tilanne kestämättömäksi.
11220: kulussa 70 junaa, joka määrä on korkein, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11221: joka sopii sillä päivässä jotenkuten kulke- nioittaen,
11222: maan. Kun tarve usein kuitenkin on ollut
11223: suurempi, on selvää, että osa vaunukuor- että Eduskunta ottaisi vuoden
11224: mia on täytynyt jäädä Kouvolan järjestely- 1951 tulo- ja menoarvioon 20 mil-
11225: ratapihalle odottamaan. Se haitta, joka joonan markan määrärahan töiden
11226: siitä viennillemme aiheutuu on ilman muuta aloittamiseksi rataosalla Kouvola-
11227: selvä. Inkeroinen sen muuttamiseksi kaksi-
11228: Tariffitasoituksin on tosin koetettu saada raiteiseksi.
11229: osa viennistä suuntautumaan Länsi-Suomen
11230: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
11231:
11232: Urho Saariaho. Jalmari Pusa.
11233: Heikki Hykkäälä. Arno Tuuma.
11234: Valto Käkelä. Johannes Virolainen.
11235: Rolf B. Berner.
11236: 999
11237:
11238: IV,a1s. - Ra.h. al. N:o 234.
11239:
11240:
11241:
11242:
11243: KW.ttille-u y:. m.: A(äQ.rära.kan osoittamisesta Suhosen yli-
11244: käytävän rakentami$ecn.
11245:
11246:
11247: Ed 1:\ s.k u n n &11 e.
11248: Virasoja,n aseman ja Vuoksennis4n sa- hyvin ta,lvella tehtäväks\ ja lgln t~lvella
11249: ta:man välisellä rautati«;~lla on Suhos«;~n yli- on v~ikea löytää hyödyllisiä töit~ ty()ttQ-
11250: käytävän kQhdalla jyrkk~ mä~~ ylikäytävän myystöinä suoritettav~si, sopii tä:m~ eJ1ii~.
11251: molemmin puolin, joten autoliikenne, joka. omaisesti silloin otettavaksi esille.
11252: t~sä, paikassa on kovin vilkas ja tuottaa Näihin asioihin viitaten ja alleviiyaten
11253: suurta vahinkoa ja haittaa liikenteelle. työn tarpeellisuutta ehdotamme kl;lnnioit-
11254: Tämän korjaamisen välttämättQwyyden taen,
11255: tunnustaa jokainen asiaa tunteva henkilö,
11256: sillä paikalla tapahtuneet tapaturm.at ova~ että Eduskunta ottaisi vuoq,en
11257: selvästi osoittaneet, että korjaus on vält- 19$1 t-ulo- ja menoarvioon. 4 milj;Qo-
11258: tämätön. Tulevan sillan molemmin puolin nan markan määräraha,n Su,hf#s6n
11259: suoritettava leikkaustyö sopii erinomaisen ylikäytävän rakento,mista varte.n. ··
11260: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
11261:
11262: Juho Kuittinen.
11263: 1000
11264:
11265: IV,alD. - Rah. al. N:o 235.
11266:
11267:
11268:
11269:
11270: Hakkila y. m. : Määrärahan osoittamisesta uusien makuu.
11271: ja päivävaunujen rakentamista varten.
11272:
11273:
11274: Eduskunnalle.
11275:
11276: Sotavuosina kului ja rappeutui valtion tilaisuuksia, olisi sekä jo nykyisen että erit-
11277: rautateiden henkilövaunusto korjaus- ja täinkin olympiakisojen aikaisen matkustaja-
11278: huoltomahdollisuuksien puuttuessa hyvin liikenteen kannalta erittäin tärkeätä, että
11279: huomattavasti. Yksinomaan jo tämän rautatiehallitukselle myönnettäisiin tarpeel-
11280: vuoksi, mutta huomioonottaen vielä v. 1952 liset määrärahat seuraavien henkilövaunu-
11281: pidettävien olympiakisojen aiheuttaman lii- jen rakentamiseksi:
11282: kenteen vaatimukset, olisi välttämätöntä 6 kpl. III lk. makuuvaunua,
11283: saada ensi tilassa lisää uusia henkilövau- 4-aks. . ............... a 4,250,000: -
11284: nuja. Kun uusien vaunujen tilaukset on 10 kpl. III lk. päivävaunua,
11285: ollut pakko suorittaa Pasilan konepajan 4-aks. . ............... a a,1oo,ooo: -
11286: valmistuskyvyn rajoissa, ei uusien henkilö-
11287: vaunujen rakentaminen tähän mennessä ole Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
11288: ollut mahdollista siinä laajuudessa kuin to-
11289: - dellinen tarve olisi vaatinut. että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
11290: Kun hallitus vuoden 1951 tulo- ja meno- tulo- ja menoarvioon 19 pääluokan
11291: arvioesityksessään vähensi tilattavien ta- 1 luvun 17 momentille 56,500,000
11292: varavaunujen lukumäärän 100 vaunuun markkaa 6 111 l. makuuvaunun ja
11293: eikä Pasilan konepajalla tästä syystä ensi 10 111 lk. päivävaunun rakentami-
11294: vuoden aikana tule olemaan riittävästi työ- seen.
11295: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
11296:
11297: Väinö Hakkila.. Viljami Kalliokoski
11298: Arvi Ahmavaa.ra. Hertta Kuusinen.
11299: Levi Jem. Rolf B. Bemer.
11300: 1001
11301:
11302: IV,a2o. - Rah. al. N :o 236.
11303:
11304:
11305:
11306:
11307: Kajala y. m.: Määrärahan osoittamisesta postitalon raken-
11308: tamiseksi Lahden kaupunkiin.
11309:
11310:
11311: E d u s k u n n a 11 e.
11312:
11313: Tilanahtaus Lahden postikonttorissa on aloittaa Lahden postitalon rakennustyöt.
11314: ollut jo pitkän ailkaa vallan tavaton. Posti- Kun kuitenkin on aivan välttämätöntä, että
11315: ja 1ennätinhallituks,en tahoota onikin useaan. nykyinen postikonttorin vuokrahuoneisto
11316: otooeseen annettu 'lupauksia tämän epä!koh- saadaan korvatuksi asianmukaisella huo-
11317: dam !POistamisesta. Vuodesta toiseen ovat neistolla, niin ehdotamme kunnioittaen,
11318: l.a:htelaiset ik!uitenkin turhaan saaneet odot-
11319: taa helpotusta sietämättömään tilamteeseen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
11320: Ensi vuodenkaan talousarvioesitykseen ei ole tulo- ja menoarvioon 125,000,000
11321: saatu mahtumaan sellaista määrärahaa talo- markoo määrärahan postitalon raken-
11322: jen hankkimiseksi posti- ja lennätintoimi- tamiseksi Lahden kaupunkiin.
11323: paikoille, että sen nojalla olisi mahdollista
11324: Helsingissä 12 päivänä syys:kruuta 1950.
11325:
11326: Olavi Kajala. Oskari Lehtonen.
11327: 1002
11328: IV,321. - Rah. al. N:o 237.
11329:
11330:
11331:
11332:
11333: Okko y. m.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan
11334: postitalon rakennustöiden aloittamista ·vm·ten.
11335:
11336:
11337: E d u s k u n n a ll e.
11338:
11339: !Japp~enrannan uu(J.en telefooniyhdisty'k- Edellä kuvattua tilannetta ei posti- ja
11340: S(ln tl;lltua vuonna 1945 lunastetuksi val- lennätinlaitoksen kohdalta ole yhtään loh-
11341: tiQ}le on Lappeenrannan paikalliskesku.sta dullisempi. Postitoimisto sijaitsee vuokra-
11342: lAajennettu kolmella toilnituspaikalla, ollen huoneistossa, joka alunperin on toisiin tar-
11343: toimituspaikkojen luku nykyisin 9. Tästä koituksiin rakennettu ja kasvaneen liiken-
11344: huolimatta on puhelin:keskus· käynyt nykyi- teen vuoksi on käynyt ahtaaksi ja epäkäy-
11345: sin var~in ahtaaksi ja noin 200 tilaajaa tännölliseksi. Asuntoja ei posti- ja lennätin-
11346: pdpttaa puhelinta. laitos ole pystynyt lainkaan järjestämään
11347: K.e,sku.s sijaitsee vuokrahuoneustossa, virkailijoilleen. Sama koskee autotalleja,
11348: jonka omistaa Lappeenrannan seurakunta. korjauspajoja ja varastoja, jotka on sijoi-
11349: Seurakunta rakentaa tähän sekä viereiselle tettu vuokrahuoneistoihin ympäri kaupun-
11350: tontille suuren liiketalon, joten se sanoi kia. Lappeenrannan kaupunki on sikäli
11351: irti· keskuksen, koska tämä talo tulee pu- suhtautunut suosiollisesti oleviin epäkoh-
11352: rettavaksi. V aitiovalta on aikaisempina vuo- tiin, että on järjestänyt riittävän suuruisen
11353: sina täysin laiminlyönyt Lappeenrannan tonttipaikan rakennettavaa postitaloa var-
11354: kohdalta kaiken rakennustoiminnan. Ennen ten. Suunnitelmat postitalon rakentami-
11355: sotia vallinnut tilanne oli siksi edullinen, seksi ovatkin valmiit ja nousee kustannus-
11356: että tarvittavia huoneistoja oli kohtalai- arvio 72 miljoonaan markkaan.
11357: sesti saatavissa ja useimmat virastot sij·ait- Koska edellä selostettu olotila suuresti
11358: sivat läänin pääkaupungissa Viipurissa. vaikeuttaa posti- ja lennätinlaitoksen kehi-
11359: Rajan siirrosta on aiheutunut, että Lap- tystä Lappeenrannassa ja täysin estää sen
11360: peenranta on muodostunut nykyisen kaak- kehittymästä paikkakunnan oloja vastaa-
11361: koisen rajaseudun keskuspaikaksi ja on vaksi, esitämme kunnioittaen,
11362: tänne kuluneina vuosina siirtynyt joukko
11363: virastoja ja laitoksia, jotka on ollut pakko että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
11364: sijoittaa sangen ahtaisiin oloihin. Ja kun tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
11365: Lappeenrannan kaupungin asukasluku markan määrärahan Lappeenrannan
11366: osoittaa suurta kasvua on virastojen sijoit- postitalon rakennustöiden aloitta-
11367: tamisessa ja niiden henkilökunnan asutta- mista varten.
11368: misessa syntynyt suuria vaikeuksia.
11369: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1950.
11370:
11371: Väinö Okko. Ma.tti Miikki.
11372: 1003
11373:
11374: IV,a22.- Rah. al. N:o 238.
11375:
11376:
11377:
11378:
11379: Lappi-Seppälä y. m. : Korotetun määrärahan osoittamisesttJ
11380: postitalojen ja posti- ja lennätinlaitoksen henkilökun-
11381: nan asuintalojen rakentamista varten.
11382:
11383:
11384: E d u s k u n n a 11 e.
11385:
11386: Vuoden 1951 tulo- ja menoarvioesityksen vahing6ksi, varsinkin koska suunnattomasti
11387: 19 Pl. I luvun 24 momentin kohdalle on paisunutta rahaliikennettä on nykyisin
11388: merkitty talojen hankkimiseksi posti- ja edellytyksin mahdoton pätevästi hoitaa.
11389: lennätintoimipaikoille yhteensä 225,000,000 Posti- ja lennätinlaitokseen tarvittaisiin
11390: mk, josta posti- ja lennätintaloja varten tehtyjen laskelmien mukaan lähivuosina n.
11391: 175,000,000 m:k ja postiautotalleja ja vari- 600,000 m3 posti- ja lennätintaloja ja n.
11392: koita varten 50,000,000 mk. 100,000 ma asuintaloja. Tehtyjen suunni-
11393: Jo vuonna 1949 lausui eduskunta toivo- telmien mukaan tulisi posti- ja lennätin-
11394: muksen, että hallitus kiinnittäisi entistä taloihin myös henkilökunnan asuntoja, jo-
11395: suurempaa huomiota posti- ja lennätintalo- ten suunnitelman toteuttamisella suuresti
11396: jen rakentamiseen ja sisällyttäisi lähivuo- lievenettäisiin asuntojen puutetta. Posti-
11397: sien talousarvioesityksiinsä tätä tarkoitusta ja lennätinlaitoksessa on 1,200 sellaista vi-
11398: varten entistä suurempia määrärahoja posti- ran ja toimen haltijaa, niistä suurin osa
11399: ja lennätinhallituksen käyttöön. Käsitel- perheellisiä, jotka mahdollisimman pian
11400: täessä tätä toivomusta kävi eduskunnassa tarvitsisivat itselleen asunnon.
11401: täysin selville posti- ja lennätintalojen suuri Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
11402: puute. Edellä mainittu hallituksen esityk- ehdotamme,
11403: seen otettu määräraha ei tarkoitusta varten
11404: ole läheskään riittävä vuodeksi 1951. Posti- että Eduskunta vuoden 1951 tulo-
11405: ja lennätintoimipa:i'kat toimivat useilla ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun 24
11406: paikkakunnilla varsin alkeellisissa oloissa, momentin kohdalle ottaisi posti- ja
11407: ja henkilökunta kärsii suuresti asuntojen lennätinlaitokselle talojen sekä hen-
11408: puutetta. Kun posti- ja lennätinlaitoksen kilökunnan asuntojen rakentamiseen
11409: liikenne on suuresti kasvanut viimeisenä hallituksen esityksessä merkityn.
11410: kymmenenä vuotena, tuottaa virkatalojen määrärahan lisäksi 200 miljoonaa
11411: ja asuntojen puute suurta haittaa toimin- markkaa, josta 100 miljoonaa mark-
11412: nalle koituen tämä epäkohta lopulta valtion kaa henkilökunnan asuntoja varten.
11413: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
11414:
11415: Jussi Lappi-Seppälä. Urho Kulovaa.ra.
11416: 1004
11417:
11418: IV,a2a. - Rah. al. N:o 239.
11419:
11420:
11421:
11422:
11423: Pyy y. m.: Määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätin-
11424: laitoksen kaukoverkoston parantamista varten.
11425:
11426:
11427: E d u s k u n n a 11 e.
11428:
11429: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksen kien on korotettu, ovat kaukopuhelujen
11430: 19 Pl. I: 26 mom: n (puhelin- ja lennätin- käyttäjät oikeutettuja vaatimaan, että he
11431: ver'kon laajentaminen ja parantaminen) saavat puhelimitse asiansa tyydyttävästi
11432: kohdalle on merkitty 600 milj. mk. Kun hoidetuksi.
11433: tämä määräraha vuodesta vuoteen on ollut Edellä sanottuun viitaten esitämme,
11434: liian pieni, on siitä ollut seurauksena, että
11435: valtion puhelinverkosto ei ole pystynyt tyy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
11436: dyttämään liikennetarvetta. Tunnettua on, tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
11437: että kaukopuheluja saadaan odottaa tunti- 26 momentin kohdalle hallituksen
11438: kausia ja odottamiseen kyllästyneet peruut- esityksessä jo olevan määrärahan li-
11439: tavat puhelunsa, aiheuttaen tästä valtiolle säksi 160 miljoonaa markkaa käytet-
11440: tulojen menetystä. Kun puhelinverkosto täväksi seuraavan ohjelman mukaan:
11441: palvelee talous- ja yleensä yhteiskuntaelä- Suomen ja Ruotsin väliseen koeak-
11442: män tärkeitä aloja, on välttämätöntä, että siaalikaapelin ja siihen tarvittavien
11443: puhelinyhteydet saadaan kaikin puolin tar- laitteiden hankintaan 50 miljoo-
11444: koituksenmukaisiksi. Kun ammattivirasto naa mk, kantoaaltoyhteyksien lisää-
11445: mainitulle mom:lle oli esittänyt 100 % suu- miseen 25 miljoonaa mk, tilaajayhty-
11446: remman määrän ensi vuodeksi kuin mitä mien järjestämiseen 30 miljoonaa mk,
11447: tulo- ja menoarvioesitykseen on otettu, ei kaapeliverkkojen laajennuksiin 25
11448: näin suuri vähennys tunnu mitenkään tar- m~"ljoonaa mk ja kaukoavojohtojen si-
11449: koituksenmukaiselta. Varsinkin kun puhe- säänottokaapeleihin 30 miljoonaa mk.
11450: linmaksut viime heinäkuun 1 päivästä lu-
11451: Helsingissä 9 päivänä syykuuta 1950.
11452:
11453: J. Pyy. A. Tolonen.
11454: 1005
11455:
11456: IV,s24. - Rah. al. N :o 240.
11457:
11458:
11459:
11460:
11461: Murto y. m.: Määrärahan osoittamisesta puhelimen saami-
11462: seksi eräisiin Pyhännän kunnan kyliin.
11463:
11464:
11465: E d u s k u n n a ll e.
11466:
11467: Pyhännän kunnan Kamulan, Maaralan ja kysymys, ennenkuin ehditään saada pikai-
11468: Viitamäen kylät ovat huomattavia ja väki- sesti tarvittavaa apua. Sen vuoksi ja kun
11469: rikkaita. Ne sijaitsevat keskuksesta 8, 12 ja muutenkin puhelin olisi tarpeen maini-
11470: 20 km etäisyydellä. Näihin kyliin ei ole tuissa kylissä, kunnioittaen ehdotamme,
11471: puhelinta, lähin puhelin on kunnan keskuk-
11472: sessa. Erilaisten sairastumis- ja tapaturma- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
11473: tapauksissa tuottaa muutoinkin vaikeissa tulo- ja menoarvioon 2,000,000 mar-
11474: oloissa eläville ihmisille lisävaikeuksia pu- kan määrärahan puhelimen laittarni-
11475: helimen puuttuminen. Vaikeissa tapauksissa seksi Pyhännän kunnan KamuZa-n,.
11476: saattaa olla jopa ihmistenkin menetyksestä Maaralan ja Viitamäen kyliin.
11477: Helsingissä 12 päivänä syySkuuta 1950.
11478:
11479: Yrjö Murto. J. Mustonen.
11480: 1006
11481:
11482: IV,a25. - Ra.h. al. N:o 241.
11483:
11484:
11485:
11486:
11487: Aa.ttela. y. m.: Määräråhan osoittamisesta postiautovarikon
11488: rakentamista varten Tampereelle.
11489:
11490:
11491: E d u s k u n n a ll e.
11492:
11493: Vuoden 1951 tulo- ja menoarvioesityksen huoltoa ja korjausta varten välttämättö-
11494: 19 Pl. I luvun 24 momentin kohdalle on mästi rakennettava autovarikiko, jonka suu-
11495: merkitty talojen hankkitniseen posti- ja lil.u.deksi on suunniteltu 17,500 m3. Ellei
11496: lennätintoimipaikoille yhteensä 225 milj. näin tehdä, auheutuu siitä huomattavia va-
11497: markkaa, josta 50 milj. markkaa postiauto- hinkoja valtiolle. Tarkoitukseen oh 'metsä-
11498: talleja ja -varikoita varten. hallitus luovuttanut Messukylästä Ylisen
11499: Saadun tiedon mukaan on postiautotal- virkatalosta 2.54 ha:n suuruisen maa-
11500: lien ja -varikkojen tarve koko maassa noin alueen, jolle rakennettavaksi aiotun auto-
11501: 205,000 ma. Kun posti- ja lennätinlaitok- vatikkorakennuksen kustannusarvio on
11502: sen autoliikenne viime vuosina on huomat- 113,750,000 mk.
11503: tavasti kasvanut, ei edellä sanottu määrä- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
11504: raha ole läheskään riittävä vuodeksi 1951, ehdotamme,
11505: jotta saataisiin edes välttämättömin tarve
11506: tyydytettyä. Tampereen postiautoille, joita että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
11507: on tätä nykyä 36 linja-, kuorma-, paketti- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
11508: ja henkilöautoa, on vuokrattu puolustusvoi- 24 momentin kohdalle 113,750,000
11509: milta parakkeja, jotka eivät lainkaan täytä markkaa postiautovarikon rakenta-
11510: autotallilla asetettavia vaatimuksia. Epä- miseksi Tampereelle.
11511: kohdan korjaamiseksi on näiden autojen
11512: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
11513:
11514: Hugo Aattela. Valfrid Eskola.
11515: Toivo Pyörtä.nö. Jaakko Hakala.
11516: 1007.
11517:
11518: IV,326. - Rah. al. N:o 242.
11519:
11520:
11521:
11522:
11523: Turkka. y. m.: Määrärahan osoittamisesta postiautovarikon
11524: rakentamiseksi Ouluun.
11525:
11526:
11527: E d u s k u n n a 11 e.
11528:
11529: Vuoden 1951 tulo- ja menoarvioesityksen puutteen vuoksi joudutaan noin 20 autoa
11530: 19 Pl. I luvun 24 momentin kohdalle on säilyttämään ulkosalla, mikä aiheuttaa-
11531: merkitty talojen rakentamiseen posti- ja posti- ja lennätinlaitokselle tuntuvaa talou-
11532: lennätintoimipaikoille yhteensä 225 milj. dellista vahinkoa eikä ole valtion edun mu-
11533: markkaa, josta 50 milj. markkaa postiauto- kaista. Epäkohdan korjaamiseksi on posti-
11534: talleja ja -varikoita varten. ja lennätinhallitus edullisesti vuokrannut
11535: Postiautoliikenteen viime vuosina huo- Oulun kaupungilta tontin postiantavarikkoa
11536: mattavasti lajennettua ei sanottu määrä- varten. Tontille rakennettavan autova-
11537: raha ole riittävä vuoden 1951 tarvetta var- rikkorakennU:ksen suuruus tulee olemaan
11538: ten, kun postiautotalleja ja -varikkoja tar- 22000 m3 ja on sen ·kustannusarvio 143
11539: vittaisiin koko maassa noin 205000 m3. milj. markkaa.
11540: Pohjois-Suomessa on Oulusta muodostunut Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
11541: yhä suurempi postiautojen keskuspaikka ja ehdotamme,
11542: on sinne sijoitettu nykyisin 50 linja-, kuor-
11543: ma-, paketti- ja henkilöautoa. Posti- ja len- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
11544: nätinhallitus on vuokrannut Åström OY :ltä tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
11545: tallin postiautoja varten; mutta se on erit- 24 momentin kohdalle lisäyksenä-
11546: täin kylmä ja liian pieni sekä muutenkin 143,000,000 markkaa postiautovari~
11547: sopimaton tarkoitukseen niin, että tilan kon rakentamiseksi Ouluun.
11548: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
11549:
11550: Arvi Turkka. Vilho Väyrynen.
11551: Arvi Ahmavaa.ra. Eino Rytinki.
11552:
11553:
11554:
11555:
11556: 34
11557: -1008
11558:
11559: IV,a21. - Rah. al. N:o 243.
11560:
11561:
11562:
11563:
11564: Pyy y. m.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen rakenta-
11565: miseksi valtion sähköpajalle Mäkkylään.
11566:
11567:
11568: E d u s k u n n a 11 e.
11569:
11570: Eduskunnan myönnettyä kaikkiaan 88.8 noin 40 työntekijälle ja toimihenkilölle
11571: milj. markkaa posti- ja lennätinlaitoksen asunnot ja siten toteuttaa Hämeenlinnan
11572: sähköpajan (Valtion Sähköpaja) tehdasra- osaston siirron.
11573: kennuksen rakentamista varten Espoon pi- Lisäksi mainittakoon, että myöskin osa
11574: täjän Mäkkylään on tämä rakennustyö nyt sähköpajan Helsingin osaston henkilökun-
11575: loppuun suoritettu, ja sähköpajan Helsin- nasta asuu puolustuslaitoksen asunnoissa,
11576: gin Katajanokalla olevat työpajat ja kont- joista heidät on puolustuslaitoksen taholta
11577: torit pääsevät sinne siirtymään kuluvan irtisanottu ja ovat hekin siten asuntoa
11578: vuoden loka-marraskuussa. On myöskin vailla.
11579: välttämätöntä siirtää sähköpajan Hämeen- Tärkeätä on myös, että tehdaslaitoksen
11580: linnan osaston toiminta viipymättä Mäk- talonmies-lämmittäjä asuisi tehtaan välittö-
11581: kylän uuteen tehdasrakennukseen, jotta mässä lä}leisyydessä. Kun tällaista asuntoa
11582: sähköpajan tuotannollinen toiminta saadaan ei nyt ole, on tämänkin takia välttämä-
11583: keskitetyksi ja rationalisoiduksi ja siten val- töntä asuinrakennuksen aikaansaaminen.
11584: tiolle kannattavaksi. Lisäksi on puolustus- Kun nyt on kysymys valtion teollisuus-
11585: laitos, jonka kasarmeissa sähköpajan Hä- laitoksen keskityksestä ja järjestämisestä
11586: meenlinnan osasto nyt toimii, vaatinut säh- valtiolle kannattavaksi tuotantolaitokseksi
11587: köpajaa siirrettäväksi sieltä pois saadakseen ja samalla täystyöllisyyden säilyttämisestä
11588: kipeästi tarvitsemiaan majoitustiloja käyt- valtion laitoksessa, sekä toiseksi puolustus-
11589: töönsä. Hämeenlinnan osaston siirto tuot- laitoksen vaikean majoitustilanteen helpot-
11590: taa kuitenkin voittamattomia vaikeuksia, tamisesta Hämeenlinnassa, olisi välttämä-
11591: ellei sen mukana voida siirtää tarpeellista töntä, että eduskunta ottaisi rakennushalli-
11592: henkilökuntaa. Tämä taas on nykyoloissa tuksen arvioiman 50 milj. markkaa vuoden
11593: mahdotonta, ellei voida järjestää asuntoja 1951 talousarvioon sähköpajan asuntoraken-
11594: tälle henkilökunnalle. nussuunnitelman toteuttamista varten.
11595: Kun teollisuuslaitos sijaitsee Espoon kun- Edellä olevan vii.taten kunnioittaen ehdo-
11596: nassa, jossa asunnonsaantimahdollisuudet tamme,
11597: ovat yhtä huonot kuin Helsingissä, on säh-
11598: köpajan taholta tehdasrakennuksen lähelle että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
11599: varattu tonttialueita henkilökunnan asunto- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa
11600: rakennusten rakentamista silmälläpitäen ja markkaa siirtomäärärahana 19 Pl. l
11601: rakennushallituksessa on laadittukin piirus- luvun uudelle momentille posti- ja
11602: tukset kahta 3-kerroksista asuinrakennusta lennätinlaitoksen sähköpajan Mäkky-
11603: varten. Kun rakennusten yhteinen tilavuus län tehtaan asuntojen rakentamista
11604: on 7,700 m3 ja huoneitten luku 72, voi säh- varten.
11605: köpaja rakennusten valmistuttua järjestää
11606: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
11607:
11608: J. Pyy. Rafael Paasio. Yrjö Helenius.
11609: 0. Muikku. E. Pusa. Emil Huunonen.
11610: Heikki Hykkäälä. Edvard Pesonen. Yrjö Kilpeläinen.
11611: G. Henriksson. Jalmari Linna. Varma K. Turunen.
11612: 1009
11613:
11614: IV,32s. - Rah. al. N:o 244.
11615:
11616:
11617:
11618:
11619: Riihimäki y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion osuuk-
11620: sien merkitsemiseksi pienviljelijäin maatalouskoneyhty-
11621: mien osakepääomista.
11622:
11623:
11624: E d u s k u n n a ll e.
11625:
11626: Viitaten ed. Tainion y. m. vuoden 1948 1951 tulo- ja menoarvioon 50,000,000
11627: valtiopäiville jättämän toivomusaloitteen markan määrärahan valtion osuuk-
11628: n: o 184 perusteluihin ehdotamme, sien merkitsemiseksi pienviljelijäin.
11629: maatalouskoneyhtymien osakepää-
11630: että Eduskunta ottaisi vuoden omista.
11631: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
11632:
11633: Arvo Riihimäki. Eino Kujanpää.
11634: Toivo Friman. Antto Prunnila.
11635: Martti Leskinen. E. Hietanen.
11636: Matti Meriläinen. Irma Torvi.
11637: 1010
11638:
11639: IV,s29. - :Rab.. al. N :o 245.
11640:
11641:
11642:
11643:
11644: V. Eskola y. tn..: Määrärahan osoittamisesta rakennuslai-
11645: noiksi maanhankintalain mukaan maansaantiin oikeute-
11646: tuille.
11647:
11648:
11649: E d u s k u n n a ll e.
11650:
11651: Vuoden 1951 tulo- ja menoarvioon on kainen rakennustoiminta tulee nam ollen
11652: hallitus esittänyt siirtona asutusrahastoon käytännöllisesti katsoen maaseudulla koko-
11653: varattavaksi ainoastaan 500 miljoonaa mark- naan pysähtymään sen sijaan, että sitä
11654: kaa. Esityksen perusteluissa mainitaan: olisi valtiovallan taholta, sotien aikana an-
11655: ,Kun asutusrahastolla on käytettävissään nettujen lupausten mukaisesti, kaikin voi-
11656: vuodelta 1950 mahdollisesti jäävä säästö min edistettävä.
11657: sekä aikaisempina vuosina myönnetyistä va- Maaseudun asunto-olojen parantamisko-
11658: roista asutuslainoista kertyvät 'korot ja mitea, jonka työ on tosin vasta aivan alku-
11659: kuoletukset, korvauspidätysten selvittelystä vaiheessaan, on tutustunut maamme maa-
11660: johtuvat sekä muut tulot, ehdotetaan mo- seudun asunto-oloihin ja ovat komitean jä-
11661: mentille myönnettäväksi 500,000,000 mk." senet tulleet yksimielisesti siihen tulokseen,
11662: Vuonna 1948 käytettiin asutusrahaston va- että maaseudun asunto-olot, varsinkin
11663: roja pääasiassa siirtoväen sekä vähävarais- maamme itäpuolella, ovat huonot, jollei
11664: ten rintamasotilaiden ja muiden maanhan- eräissä tapauksissa suorastaan kurjat ja
11665: kintalain mukaan maansaantiin oikeutettu- kiireellisen parantamisen tarpeessa. Toi-
11666: jen henkilöiden rakennus y. m. !ainoiksi saalta on todettavissa, että maanhankinta-
11667: 5,800,000,000 mk ja v. 1949 5,000,000,000 lain mukaan tapahtunut rakentaminen,.
11668: nik. Vuonna 1950 on menoarvioon mer- vaikkakin se tähän asti on tapahtunut var-
11669: kitty 3,499,250,000 mk ja lisäksi myönnetty sin vatimattomissa rajoissa, on myös välil-
11670: I lisämenoarviossa 1,650,544,000 mk, joten lisesti esimerkin tavoin vaikuttanut edulli-
11671: hallituksen nyt ehdottarua määrä on vain sesti asuntotason yleiseen kohoamiseen
11672: kymmenesosa useina aikaisempina vuosina kautta maan ja olisi sitä näin ollen pyrit-
11673: myönnetystä ja käytetystä määrästä, joka tävä edistämään valtion myöntämien laino-
11674: sekin on ollut aivan riittämätön tyydyttä- jen turvin. Valtion näin tilapäisesti sido-
11675: mään välttämättömässä lainan tarpeessa tut varat eivät ole, kuten muutenkin tiede-
11676: olevien henkilöiden lainojen kysyntää. Jos tään, lahjoitusta vaan annettu lainaksi ja
11677: eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen kertyvät varat takaisin valtion rahastoon
11678: tietää se käytännössä sitä, että muiden kuin sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty.
11679: siirtoväen asuntojen rakentamistoiminta tu- Käsityksemme mukaan ei hallituksen esi-
11680: lee maaseudulla miltei kokonaan pysähty- tyksessä mainitut koroista ja kuoletuksista
11681: mään vaikka maaseudun asunto-olojen pa- kertyvät sekä ,muut tulot" yhteensäkään
11682: rantaminen olisi mitä kiireeliisin tehtävä. tule sanottavasti lisäämään käytettävissä
11683: Lainoja voitaisiin saamamme tiedon mu- olevien varojen määrää, vaan jää se lopul-
11684: kaan antaa ainoastaan 5-lapsisille tai sitä lisesti riippumaan korvauspidätysten selvit-
11685: suuremmille perheille ja poikkeustapauk- telyn kautta saatavista vapautuvien varo-
11686: sissa 150,000-300,000 mk määrään asti jen määrästä eli siis hyvän uskon varaan.
11687: muille ja silloinkin vain aivan välttämättö- Kun ei näin ollen ole mitään varmuutta
11688: missä tapauksissa. Maanhankintalain mu- siitä voidaanko hallituksen esittämällä 500
11689: IV,32'9. - V. Eskola y. m. 1011
11690:
11691: miljoonan markan määrällä entisen 5 mil- että Eduskunta ottaisi vuoden 1!J51
11692: jardin sijasta edes auttavastikaan tyydyt- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. IV lu-
11693: tää maaseudulla yhä lisääntyvää lainojen vun 2 mom. kohdalle lisäystä
11694: tarvetta ja kysyntää olisi vuoden 1951 tulo- 2,299,250,000 markkaa jaettavaksi
11695: ja menoarvioon varattava ·vähintäänkin maanhankintalain mukaan maansaan-
11696: sama summa kuin edellisenä vuonna, joka tiin oikeutetuille rakennuslainoiksi.
11697: sekin on .osoittautunut riittämättömäksi.
11698: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11699: nioittaen,
11700: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
11701:
11702: Va.lfrid Eskola. E. Pusa.
11703: 1012
11704:
11705: IV,aao. - Rah. al. N :o 246.
11706:
11707:
11708:
11709:
11710: VäyrynJen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lai-
11711: naksi Rovaniemen kauppalalle asemakaavapakkolunas-
11712: tuksiin.
11713:
11714:
11715: E d u s k u n n a 11 e.
11716:
11717: Vuoden 1951 tulo- ja menoarvion 19 Pl. ruisjärjestelyjä sekä on suureksi haitaksi
11718: II luvun 1 momentin kohdalla ehdotetaan kauppalalle, maanomistajille ja tonttien
11719: Rovaniemen kauppalalle vielä myönnettä- haltijoille, niin kunnioittaen ehdotamme,
11720: väksi halpakorkoisena lainana 15 miljoonaa
11721: markkaa käytettäväksi pakkolunastuslauta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
11722: kunnan päätöksen mukaisiin suorituksiin tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
11723: maanomistajille. Kun tähän tarkoitukseen 1 momentille lisäyksenä 15 miljoonaa
11724: nyt välttämättä tarvittaisiin 15 miljoonaa markkaa lainaksi Rovaniemen kaup-
11725: markkaa enemmän, ja kun lunastamiseen palalle asemakaavapakkolunastuksiin.
11726: tarvittavien varojen puute estää rakenta-
11727: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
11728:
11729: Vilho Väyrynen. Erkki Koivisto.
11730: 1013-
11731:
11732: IV,33L - Rah. aJl. N:o 247.
11733:
11734:
11735:
11736:
11737: Pyy y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja lai-
11738: noiksi vähävaraiselle kalastajaväestölle pyyntivälineiden
11739: hankkimista varten.
11740:
11741:
11742: E d u s k u n n a 11 e.
11743:
11744: Maamme elinkeinoelämässä on kalastuk- rässä markkinoida tuotteitaan. Kuitenkin
11745: sella huomattava merkityksensä, vaikka maamme elinkeinoelämän kannalta olisi tar-
11746: yleinen mielipide ei olekaan riittävästi huo- koituksenmukaista, että kalastuselinkeinoa
11747: mioinut kalastuselinkeinoa ja kun lisäksi tuetaan, kuten muutakin maatalouselinkei-
11748: ulkomainen kalantuonti on ollut omiaan noa ja varataan riittävät toimeentulomah-
11749: harhauttamaan käsityksiä kalastuksen tuo- dollisuudet kalastajaväestölle. '
11750: tantokyvystä maassamme. Kalastuselinkei- Kaiken edellä lausumamme perusteella
11751: non puolesta puhuvat kuitenkin monet ensi- ehdotamme,
11752: arvoisen tärkeät seikat. Pyyntitarvikkei-
11753: den hinnat ovat nousseet moninkertaisiksi että Eduskunta ottaisi vuoden
11754: ennen sotia edeltänyttä hintatasoa, joten 1951 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
11755: kalastajaväestölle tuottaa suuria vaikeuk- markan määrärahan halpakorkoisten
11756: sia pyyntitarvikkeiden hankinta. Varojen lainojen ja avustusten myöntämiseen
11757: niukkuus on muodostunut sitäkin suurem- vähävaraisen kalastajaväestön pyyn-
11758: maksi, koska kalastajain saama hinta tuot- tivälineiden hankkimiseen, nimen-
11759: teiltaan ei ole vastannut edes tuottokustan- omaan silmälläpitäen kalastajaväes-
11760: nuksia, mikä johtuu siitä, etteivät kalasta- tön elinkeinon turvaamista.
11761: jat Suomessa itse voi suuressakaan mää-
11762: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
11763:
11764: J. Pyy. A. Tolonen. Kalle Jokinen.
11765: Yrjö Helenius. Heikki Hykkäälä. .Jussi Raa.tika.inen.
11766: Helena Virkki. Jalmari Linna. Erkki Koivisto.
11767: 1014
11768:
11769: IV,aa2. - Rah. al. N:o 248.
11770:
11771:
11772:
11773:
11774: E. Pusa y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kor-
11775: vauslakien epätasaisuuksien takia kärsimään joutuneille
11776: siirtoväkeen kuulum'lle henkilöille.
11777:
11778:
11779: E d u s k u n n a ll e.
11780:
11781: Talvisodan aikana ja sen johdosta synty- Kaikesta huolimatta siirtoväen on ollut
11782: neiden va;hinkojen korvaamisesta säädettiin pwkko yrittää hankkia itselleen oma asunto
11783: 13 p:nä elokuuta 1942 uusi korvauslaki. Sen ja vakinainen toimeentulo. Sitä varten he
11784: mukaan 500,000 markkaa suuremmista va- ovat lainanneet rahaa ja tehneet velkaa.
11785: hingoista vähennettiin korvausta lain 7 § :ssä Nyt rahaolojen kiristyttyä ovat monet raha-
11786: säädetyn alennusasteikon mukaan. Suurin laitokset sanoneet irti siirtoväelle myöntä-
11787: .alennus voi nousta 50 %: iin arvioidun va- mänsä lainat. On havaittavissa, että vie-
11788: hingon määrästä. Korvaus maksettiin 20,000 raalta parrokakunnalta tulleen siirtoväkeen
11789: markkaan asti rahana. Sitä suuremm&t kor- kuuluvan henkilön laina usein .tulee helpom-
11790: vaukset maksettiin siten, että ra:hassa ma:k- min irtisanotuksi maksettavaksi kuin paikal-
11791: settiin 10,000 markkoo ja rmuu korvaus !hal- lisen asurokaan. Vastaavasti siirtoväkeen
11792: tijalle asetetuilla 4 sadalta korkoa kasva- kuuluvan on sitä vaikeampaa saada uutta
11793: villa obligatioilla, joista n. s. lyhytaikaiset lainaa irtisanotun lainan ma:ksamiseksi jos-
11794: lunastetaan 8 vuoden ja pitkäaikaiset 25 tain toisesta rahalaitoksesta. Sen vuoksi he
11795: vuoden kuluessa. Lyhyempiaikaisia obliga- ovat joutuneet monissa tapauksissa lainojen
11796: tioita annetaan korvaukseen oikeutetuille uloshaun ja sitä seuraavien pakkohuuto-
11797: rahassa maksettavan määrän lisäksi 500,000 kauppojen uhan alaiseksi. Jos näin tapah-
11798: markkaan asti ja pitempiaikaisia 500,000 tuu menettävät he vielä rippeet omaisuu-
11799: markan yli nousevan korvauksen osalta. destaan. Kun siirtoväen keskuudessa on
11800: Tällaisesta korvauksen suorittamisjärjes- paljon jo iäkkäiksi tulleita ja siten vieraa-
11801: telmästä on ()llut seurauksena, että kor- seen työhön kykenemättöm~ä, ihen'kilöitä,
11802: vaukseen oilreu,tetu,1; ova.t voineet vain har- jäävät he helposti -Y1hteiskunn~ huollon
11803: voissa tapa1Ji]rsiliSa. hankJP~ itselleen nUtä vllil'aan.
11804: vastaan maatilan, pienen teollisuuslaitoksen Tilanteen korjaamiseksi olisi valtion ensi
11805: tai jonkun liitkkeen, koska obligatioilla ei vuoden talausarvioon otettava sopivan suu-
11806: <>le ollut indeksitakuuta. Tilannetta on vielä ruinen määräraha halpakorkoisten lainojen
11807: p&hentanut se,, että Suomen Pankki on myöntämistä varten vaikeuksiin joutuneille
11808: rahalaitoksille aikanaan lähettämässään siirtoväkeen kuuluville henkilöille. Tällai-
11809: kiertokirjeessä kieltänyt rahalaitoksia myön- sen määrärahan ottaminen talousarvioon
11810: tämästä lainoja korvausobligatioita vastaan. on sitäkin enemmän aiheellista, kun valtio-
11811: Tästä on johtunut, että siirtoväki on ollut neuvosto on antanut finanssitoimikunnalle
11812: pakoitettu myymään korvausobligatioitaan tehtäväksi selvityksen hankkimisen tässä
11813: polkuhintaan saadakseen käteisiä varoja mainitun korvauslain mukaan korvaukseen
11814: maatilan ostamista, asunnon rakentamista oikeutettujen kärsimistä epäoikeudenmukai-
11815: tari. liikkeen hankkimista varten. Mitenkä suuksista ja ehdotusten tekemisen epäkoh-
11816: suuri& nämä tappiot ovat, käy selville siitä, tien korjaamiseksi. Kun finanssitoimikun-
11817: että mainittujen olbligatioiden kurssi pörs- nan ehdotus ei ole vielä valmistunut, mutta
11818: sissä on ollut 1943 lyhytaikaisten 90-99 % kysymys on kiireellinen, niin sen vuoksi
11819: ja pitkäaikaisten 62-73% riippuen raha- edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh-
11820: tilanteesta ja korkokannasta. dotamme,
11821: IV,aa2. ___, .E. Pusa y. m. 101
11822:
11823: että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 toväkeen k-uuluville henk~'lö~'lle, jotka
11824: tulo- ja menoarvioon 500,000,000 vuoden 1942 ja 1945 korvauslakien
11825: markan määrärahan käytettäväksi välillä vallitsevien epätasaisuuksien
11826: halpakorkoisiksi lainoiksi niille rar vuoksi ovat joutuneet taloudellisesti
11827: hallisiin vaikeuksiin joutuneille siir- erityisesti kärsimään. .
11828: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
11829:
11830: E. Pus&. J. Pyy.
11831:
11832:
11833:
11834:
11835: 35
11836: 1016
11837:
11838: IV,333. - Ra.h. al. N :o 249.
11839:
11840:
11841:
11842:
11843: Brander-Wa.llin y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainan
11844: myöntämiseksi Porin diakonissalaitokselle.
11845:
11846:
11847: E d u s !k: u n n a lll e.
11848:
11849: Porin diaikonissalaitos, jOka on ainoa kakunnalla, rrrnssa on niin :paljon metalli-
11850: laatuaan koko Länsi-Suomessa, on äskettäin teollisUJutta ikuin Porissa ja lähiynt;päris-
11851: :perustettu kristiiEs-sosiaalista huoltotyötä tössä.
11852: varten. Kuten aika:isemrrniilla diakonissalai- Porin kaUiPun!k:i on lahjoittanut laitok-
11853: toksilla, on tälJJ.äkin !k:aiksi tavoitetta, nimit- selle tontin ja tähän mennessä 2 m]ljoonan
11854: täin: 1) kasvattaa seurakuntasisaria autta- markan avustuksen sekä lisäksi Porin seu-
11855: maan ja palvelemaan kärsiviä ja kovaosaisia rakunta 1 miljoooaa mar!k:kaa. Laitos mak-
11856: ja 2) laitoksen sairaalan avulaa, jota tarvi- saa i:rtaimistoineen noin 38 mi!ljoonaa mark-
11857: taan oppilaitten harjoittelun vuoksi, saa- kaa. Siitä on veilkana vielä 23,250,000 mik.
11858: daan samalla poistetuksi kolme huomattavaa Korko!k:annan muuttuessa käyvät tuon velan
11859: puutteellisuutta Satakunnan sairaalaoloissa. ilrorot laitokselle siinä :määrin raskaaksi, että
11860: Sairaalassa toimil.i jo viilllle huhtikuusta sen on mahdotonta antaa varattomille maik-
11861: Ui.htien kroonisten osasto, jossa on 14 paik- suale.nnu!k:sia, mikä kuitenkin täanänlaisissa
11862: !k:aa se'llaisia pitkäaikaisia sairaita varten, laito!k:sissa olisi asiaan kuuluvaa. Varsinkin
11863: joita ei enää pidetä muissa sairaaloissa pitkäaikaisten sairaitten joukossa on pa;ljon
11864: ja joita ei ktotioloissa voida hoitaa. Elokuun sellaisia, joiden varat inflation vaikutuk-
11865: 14 päivästä lähtien on il:aitoksen korva- sesta ovat huvenneet mitättömiin ja lisäksi
11866: osasto toiminnassa ilrorva- nenä- ja kurkku- pitkällinen sairaus on iköY'hdyttänyt heidät.
11867: potilaita vartoo. Tällä osastolla on 10 sai- On huomattava, että laitoksen sairaspaiikika-
11868: rassijaa. Kolmantena tu!lee lähiaikoina avat- maksut ovat samat kuin valti0111 sairaa-
11869: tavaiksi silmäosasto jossa on 12-13 sairas- loissa.
11870: sijaa. Että tämäJkin :osasto on todellisen Edellä olevaan viitaten ehdotammeikin
11871: ta11preen vaatima, sen osoittaa saamamme ilmnnioittruen,
11872: pyynnöt osaston perustamisesta, jossa sano-
11873: taan, että seitsemän eri sairasapukassan kir- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
11874: joissa on mainittu 674 silmätapaturmaa, tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
11875: jotka ovat vaatmeet turvautumaan lääikärin kan määrärahan korottoman, pitem-
11876: hoitoon. Tuo luku todistaa jo sitä, kuin!k:a piaikaisen lainan myöntämiseksi Po-
11877: tarpeellinen silmäosasto on tällaisella paik- rin diakonissalaitokselle.
11878: - Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
11879: ~;-
11880:
11881: Laura Brander-Wallin. Margit Borg-Sundman.
11882: Edvard Pesonen. Jalmari Pusa.
11883: Erkki Koivisto. Johannes Wirtanen.
11884: Kalle Jokinen. Rakel Jalas.
11885: Vilho Väyrynen. G. Henriksson.
11886: Lauri Murtomaa. K. Alanko.
11887: Antti J. Rantamaa. Jaakko Hakala.
11888: 1017
11889:
11890: IV,334. - Ra.h. al. N:o 250.
11891:
11892:
11893:
11894:
11895: Leivo-Larsson y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi:
11896: s~wmen Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle ammattioppi-
11897: laitosten rakentamista varten.
11898:
11899:
11900: E d u s k u n n a ll e.
11901:
11902: Maamme invaliidihuollon menestyksellistä maan, vaan siihen sijoitetut huomattavat
11903: suorittamista on haitannut m. m. sopivien pääomat ovat osittain toimettomina ja tuot-
11904: ammattikoulutuspaikkojen puute. Niinpä tamattomina. Koulun saamiseksi täyteen
11905: meillä ei ole ollut laitosta, jossa varsin toimintaan olisi myös saatava rakennettua
11906: suurelle maaseudun miesinvaliidien ryh- suunniteltu 3,000 m3 talousrakennus, johon
11907: mälle olisi voitu antaa ammattikoulutusta tulisivat opetuslaitokselle aivan välttämät-
11908: kotiteollisuuden eri aloille, tälle teollisuu- tömät luentosalit, keittiö ja ruokasalit ja
11909: den haaralle, jonka piirissä on lukematto- jonka rakennuskustannusten on arvioitu
11910: mia juuri vajaatyökykyisille sopivia am- kohoavan 18 milj. markkaan. Koulua ra-
11911: matteja. Tämä puute on aiheuttanut mo- kentavan liiton varojen vähyyden ja yri-
11912: nia haitallisia seurauksia sekä invaliideille tyksen suurisuuntaisuuden vuoksi on laitok-
11913: itselleen että muillekin, kun maaseudulta sen kalusto varsin puutteellinen.
11914: kotoisin olevia invaliideja on aivan liian Kouluun tulee 100 oppilaspaikkaa ja sen
11915: paljon jouduttu sijoittamaan raskaan teol- opetusohjelmaan on otettu, maaseudun työ-
11916: lisuuden palvelukseen ja kun he siten ovat oloihin soveltuvina, aluksi puutyökurssi ja
11917: joutuneet siirtymään entuudestaankin yli- rakennustyökurssi sekä vuoden kuluttua al-
11918: kansoitettuihin asutuskeskuksiimme. kava metallityökurssi. Koska invaliidien
11919: Edellä selostetun invaliidihuollossamme joukossa, varsinkin juuri maaseudulla, on
11920: ilmeuneen epäkohdan korjaamiseksi ja tar- huomattavan paljon sellaisia, joilla vam-
11921: peelliseksi havaitun mieskotiteollisuuskou- mansa vuoksi ei ole ollut tilaisuutta käydä
11922: lun aikaansaamiseksi hankki Suomen Si- kansakoulua, ja koska toisaalta invaliidi-
11923: viili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto huoltolaki edellyttää sen perusteella annet-
11924: r. y. v. 1948 Sulkavan pitäjän Tuonilahden tavan invaliidihuoltoa ammattikoulutuksena
11925: kylästä 8 ha: n suuruisen maa-alueen. vain täydellisen kansakoulun oppimäärän
11926: Alueella on suoritettu, sen saamiseksi mies- suorittaneille henkilöille, tulee laitoksen yh-
11927: kotiteollisuuskoulun tarpeisiin soveltuvaksi, teydessä toimimaan kaksi lukukautta kes-
11928: varsin monipuolisia ja suuria korjaus- ja tävä kansakoulukurssi.
11929: rakennustöitä, joista mainittakoon alueen Kotiteollisuusopetuksen vajavaisuuden
11930: raivaaminen ja sähköistäminen, asuinraken- ohella on invaliidiemme ammattiopetuksessa
11931: nusten täydellinen korjaaminen ja muutta- ollut havaittavissa toinenkin erittäin suuri
11932: minen oppilas- ja henkilökunnan asunnoiksi ja haitallisia seurauksia aiheuttanut epä-
11933: kelpaaviksi, sauna- ja pesularakennuksen kohta, sodan aikana ja heti sen jälkeen liian
11934: rakentaminen sekä parhaillaan rakenteilla lyhytaikaisena pikakoulutuksena annettu
11935: olevan 7,300 m3 suuruisen työsalirakennuk- ammattiopetus. Tämä epäkohta ilmeni heti
11936: sen rakentaminen. työmarkkinatilanteen kiristyttyä työnanta-
11937: Mainitun työsalirakennuksen keskeneräi- jain suhtautumisessa invaliidityöntekijöi-
11938: syys aiheuttaa sen, että rakennuksen kunto, hin, ja tällöin näytti siltä, että ne huomat-
11939: sen joutuessa sellaisena seisomaan, kärsii tavat taloudelliset uhraukset, joita oli tehty
11940: huomattavasti ja aiheuttaa siten köyhälle invaliidiemme saamiseksi ammattitaitoisiksi
11941: maallemme kansantaloudellista tappiota. ja itsestään huolehtiviksi työntekijöiksi, me-
11942: Keskeneräisenä laitos ei liioin pääse toimi- nisivät hukkaan. Jotta näin ei olisi käy-
11943: 1018 IV,334. - Inva.Iiidien ammattioppilaitokset.
11944:
11945: nyt, oli heille järjestettävä erikoislaitos huo- sen tulevaisuudessakin pystyvän muilla kei-
11946: lehtimaan jatkokoulutuksesta ja tässä tar- noilla hankkimaan varsin suuren osan pe-
11947: koituksessa perustettiin v. 1947 Suomen Si- rustamiskustannuksista, tuntuu sekä valtion
11948: viili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto talouden että koko kansantaloutemme kan-
11949: r. y:n toimesta Järvenpäähän Invaliidien nalta edullisimmalta ja luonnollisimmalta
11950: Ammattihuoltolaitos. ratkaisulta näiden keskeneräisten yritysten
11951: Tämä laitos, joka täysin valmiina tulee päätökseen saattaminen. Tässä mielessä
11952: toimimaan 300-paikkaisena sekä nais- että Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalii-
11953: miesinvaliidien ammattiopetuslaitoksena, on dien Liitto r. y. on määräaikaan mennessä
11954: saatu vietyä niin pitkälle eteenpäin, että anonut mainittuihin tarkoituksiin varoja so-
11955: siellä parhaillaan on 220 oppilasta, minkä siaaliministeriöltä, joka on tiettävästi ehdot-
11956: on tehnyt mahdolliseksi laitoksen kolmen tanut määrärahan sisällyttämistä ensi vuo-
11957: oppilas- ja henkilökunnan asuntolan valmis- den budjettiin.
11958: tuminen tämän vuoden heinäkuussa. Varo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
11959: jen puuttumisen vuoksi on laitoksessa kui- kunnioittaen,
11960: tenkin yhä huomattavia puutteita, mm. ope-
11961: tusvälineistö ja koneistus on varsin vaja- että Eduskunta ottaisi vuoden
11962: vainen eikä laitoksessa ole teoreettisen ope- 1951 tulo- ja menoarvioon 30 miljoo-
11963: tuksen kannalta välttämättömiä luentosale- nan markan määrärahan avustuslai-
11964: jakaan, joiden puuttumista ei oppilasmää- naksi Suomen Siviili- ja Asevelvolli-
11965: rän suuruuden vuoksi voida korvata mil- suusinvaliidien Liitto r. y: lle, josta
11966: lään tilapäisjärjestelyillä. lainasta puolet käytettäisiin Sulka-
11967: Kun molempien ylempänä mainittujen van mieskotiteollisuuskoulun työsali-
11968: laitosten rakentamiseen on uhrattu huomat- rakennuksen valmistamiseen, talous-
11969: tava määrä valtion varoja - m. m. valtion rakennuksen rakentamiseen ja kone-
11970: v. 1950 tulo- ja menoarviossa oli sosiaali- sekä kalustohankintoihin ja toinen
11971: ministeriön esityksestä määrärahat näiden puoli Järvenpään invaliidien ammat-
11972: laitosten kuluvana vuonna suoritettavia ra- tihuoltolaitoksen luentosalien raken-
11973: kennustöitä ja hankintoja varten -, kun tamis- ja kunnostamistöihin sekä ope-
11974: toisaalta laitoksen rakentaja ja ylläpitäjä tusvälineiden, koneiden ja kaluston
11975: on itse pystynyt ja kun voidaan odottaa hankkimiseen.
11976: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
11977:
11978: Tyyne Leivo-Larsson. Helena Virkki. Laura Brander-Wallin.
11979: Martta. Salmela-Järvinen. Jl}lmari Linna. Kalle Jokinen.
11980: Hilma. Koivulahti-Lehto. Pentti Niemi. Kalle Kauhanen.
11981: Kaisa Hiilelä. P. Karjalainen. Eino Raunio.
11982: Irma Ha.mara. Veli Järvinen. Nestori Nurminen.
11983: Rakel Jalas. Heikki Hykkäälä.. Antto Prunnila.
11984: Olavi Kajal&. T. Kujala.
11985: 1019
11986:
11987: IV,ss5. - Rah. al. N:o 251.
11988:
11989:
11990:
11991:
11992: Saukkonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuslai-
11993: naksi Sotainvaliidien Veljesliitolle huoltotoimintaa var-
11994: ten kiinnitystä vastaan Liperin ammattioppilaitokseen.
11995:
11996:
11997: Eduskunnalle.
11998:
11999: Jo talvisodasta lähtien on pidetty :tär- sella. Heitä varten rakensi Sotainvaliidien
12000: keänä, että vaikeavammaisia sotainvaliideja Veljesliitto Liperiin ammattioppilaitoksen,
12001: varten olisi valtion toimesta saatava aikaan jossa on 150 paikkaa. Laitokseen otetaan
12002: tarpeelliset huolto- ja anrmattioppilaitokset. oppilaiksi ainoastaan parantolasta päässeitä
12003: Kun kuitenkin ha~aittiin, etteivät valtion sotatuberkuloottisia, joille 2 vuoden aikana
12004: toimenpiteet olleet riittävän nopeita, var- opetetaan vammaansa soveltuva ammatti.
12005: sinkaan vuoden 1944 jälkeen, jolloin vai!kea- He työskentelevät lääkärin valvonnan alai-
12006: vammaiset sotainvaliidit lähetettiin pois so- sena ja mahdollisimman terveellisissä olo-
12007: tasairaaloista sodan päättymisen vuoksi, suhteissa ja täten heidät vähitellen totute-
12008: ryhtyi Sotainvaliidien Veljesliitto toimen- taan työntekoon.
12009: piteisiin vaikeavrummaisten sotainvaliidien Kun sotainvaliideja on kaikkiaan noin
12010: jälkihoidon ja pysyväisten huoltolaitosten 50,000 ja 'laitosten tuottama hyöty koituu
12011: järjestämiseksi. Se hankki vaikeavammai- vain vaikeavammaiselle sotainvaliideille, on
12012: sille sotainvaliideille Kaunialan huoltolai- luonnollista, että laitoksiin kiinnitetyt lah-
12013: toksen pysyväksi kodiksi sellaisille miehille, javarrut on saatava käyttää myöhemmässä
12014: jotka tarvitsevat jatkuvasti lääkärin ja kou- vaiiheessa liiton koko jäsenistön hyväksi
12015: lutetun sairaanhoitajahenkilökunnan apua. perusluontoisiin avustuksiin, kuten asun-
12016: Kaunialan huoltolaitoksessa on nykyään non, koneiden, karjan j. n. e. hankkimiseen
12017: ainoastaan 95 hoitopaikkaa, vaikka Suo- ja sotainvaliidien omatoimisuuden tukemi-
12018: messa on n. 800 sellaista sotainvaliidia, seen.
12019: jotka olisivat tämäntapaisen huollon tar- Toimintakautenaan on Sotainvaliidien
12020: peessa. Veijesliitto sitonut varoja laitosten peru~
12021: Edellisen lisäksi on mainittu järjestö tamiseen 230,5 milj. markkaa.
12022: hankkinut ,Valmula"-nimisen kiinteistön, Kun ulkomaisen avun saanti on nyttem-
12023: johon saatiin paikat 35: lle päähän haavoit- min täysin tyrehtynyt eikä kotimaassa ta-
12024: tuneelle jatkuvaa laitoshuoltoa tarvitsevalle pahtuvalla liike- ja keräystoiminnalla voida
12025: sotainvaliidille. Kaikkiaan on tällaisia ta- railiaittaa liiton huoltotoimintaa, olisi täysin
12026: pauksia noin 300. Lievempivammaisia aivo- luonnollista, että valtio vähitellen ottaisi
12027: invaliideja varten vuokrattiin valtiolta Sui- omistukseensa mainitut laitokset, jotka val-
12028: tian tila Siuntiosta, jonka työvoimana käy- tion olisi ollut velvollisuus pystyttää. Näin
12029: tetään sellaisia aivovammaisia, joilla on menetellen vapautuisivat niihin sidotut lah-
12030: vielä osa työkykyä tallella. Suitiassa on li- joitusvarat käytettäviksi mahdollisimman
12031: säksi jatkuvasti käynnissä kurssitoimintaa, monen sotainvaliidin huoltamiseen. Tähän
12032: jota varten sinne on rakennettu oppilas- menn&<>Sä valtio on myöntänyt Sotainvalii-
12033: asuntola 40: lle hengelle. dien Veljesliitolle korottomana avustuslai-
12034: Hyvin vaikean pulman ovat muodosta- nana e. m. laitoksia varten 72 milj. mark-
12035: neet myös sotatuberkuloottiset, jotka pa- kaa. Liitto on anonut myös v:na 1950
12036: rantolasta päästyään joutuivat työhön otettavaksi valtion vuoden 1951 talousar-
12037: useinkin hyiVin epäterveellisiin olosuhteisiin vioon jälleen 30 milj. markkaa edellä mai-
12038: ja sen vuoksi sairastuivat ja joutuivat nittuun tarkoitukseen. Koska hallitus on
12039: uudestaan parantolaan valtion kustannuk- k. o. esityksen jättänyt kokonaisuudessaan
12040: 1020 IV,33•5. - 8otainvaliidien hnolto.
12041:
12042: hu()mioonottamatta talousarvioesityksessään, kohdalle 30,000,000 markan maara-
12043: niin esitämme kunnioittavimmin, rahan korottomana avustuslainana
12044: Sotainvaliidien Veljesliitolle huolto-
12045: että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 toimintaa varten kiinnitystä vastaan
12046: tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun Liperin ammattioppilaitokseen.
12047: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
12048:
12049: Jussi Saukkonen. Yrjö 1. Antila. Yrjö Kilpeläinen.
12050: Urho Saariaho. Niilo Honkala. Arvo Sävelä.
12051: Päiviö Hetemäki. Johannes Virolainen. Arno Tuuma.
12052: 1021
12053:
12054: IV,aa6. - Rah. al. N :o 262.
12055:
12056:
12057:
12058:
12059: Saukkonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi yk-
12060: sityisten oppikoulujen koulutalojen rakentamista varten.
12061:
12062:
12063: E d ru s lk: u 111. n a U e.
12064:
12065: Maamme yksityisoppikoulujen osuus hen- Niissä anottiin rakennusavustuksia kaik-
12066: kisen kulttuurimme edistäjänä valtion oppi- kiaan 337.6 milj. markkaa ja lainoja 601.5
12067: koulujen rinnalla on hyvin merkittävä, milj. markkaa. Määrärahasta myönnettiin
12068: koska nykyisin lähes 70 % oppikouluis- avustusta 15 yksityisoppikoululle 25 milj.
12069: tamme on tällaisia kannatusyhdistysten, markkaa ja lainaa 16 koululle 50 milj. mk.
12070: kannatusosakeyhtiöiden ja kuntien omista- Näin ollen jäi suurin osa todellisen avun
12071: mia kouluja. Ne palvelevat erityisesti maa- tarpeessa olevista kouluista vaille valtion
12072: seudun oppikoulutarvetta. Yksityisoppikou- tukea. Anomuksia lähettäneistä kouluista
12073: lut tulevat myös valtiolle taloudellisesti on n. 60 koululla rakennustyö valmistumis-
12074: edullisemmiksi kuin valtion koulut, sillä vaiheessa taikka niin pitkälle vietynä, ettei
12075: ensiksi mainituissa oppilaitoksissa nousevat sen keskeyttäminen ole mahdollista eikä
12076: valtion kustannukset kutakin oppilasta koh- taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Raken-
12077: den vain n. 52 % : iin siitä, mitä kustan- nusavustusten ja -lainojen välttämättömän
12078: nukset ovat valtion oppikouluissa. Näin tarpeen huomioonottaen on kouluhallitus
12079: ollen on yhteiskunnan edun mukaista tur- esittänyt otettavaksi myös valtion v:n 1951
12080: vata näiden oppilaitosten toimintamahdolli- tulo- ja menoarvioon määrärahan edellä
12081: ,suudet riittävän tehokkaalla tavalla. mainittuun tarkoitukseen. Sitä ei kuiten-
12082: Pahimpia vaikeuksia tuottaa yksityisop- kaan ole otettu hallituksen esitykseen. Kun
12083: pikouluille tällä hetkellä kouluhuoneistojen kuitenkin valtion rakennusavustuksilla ja
12084: ahtaus ja omien koulurakennusten puute. -lainoilla on ratkaiseva merkitys vireillä
12085: Syntyväisyyden lisääntyminen ja rakennus- olevien rakennushankkeiden toteuttamisessa,
12086: alalla sotavuosina ja niiden jälkeenkin val- olisi v:n 1951 tulo- ja menoarvioon otet-
12087: linnut pääomien sekä tarvikkeiden puute tava tarkoitusta varten määräraha, joka
12088: ovat aiheuttaneet edellä mainitut vaikeudet. käytettäisiin ensisijaisesti rakenteilla ole-
12089: Kuitenkin ovat lukuisat koulut ryhtyneet vien koulutalojen rahoituksen tukemiseen.
12090: omatoimisesti ratkomaan rakennuspulmia. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12091: Tämän toiminnan laajuudesta antaa hyvän nioittaen,
12092: kuvan tilasto, joka on laadittu niistä ra-
12093: kennusavustus- ja laina-anomuksista, jotka että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
12094: on kouluhallitukselle lähetetty sen johdosta, tulo- ja menoarvioon 100 miljoonaa
12095: että kuluvana vuonna jaettiin yksityisoppi- markkaa myönnettäväksi pitkäaikai-
12096: kouluille rakennusavustuksilla ja -lainoina sina halpakorkoisina rakennuslai-
12097: eduskunnan tulo- ja menoarvioon ottamat noina yksityisoppikoulujen kouluta-
12098: 75 milj. markkaa. Kouluhallitukelle saapui lojen rakentamista varten.
12099: kaikkiaan 78 avustus- ja laina-anomusta.
12100: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
12101:
12102: J'ussi Saukkonen. Heikki Ala-Mäyry.
12103: Margit Borg-Sundman. Erkki Koivisto.
12104: Kalle Jokinen. Kerttu Saalasti.
12105: ).0~2
12106:
12107: IV,s37.- Fin. mot. N:o 25a'.
12108:
12109:
12110:
12111: Öhman m. fl. : Angående anvisande av anslag för ut-
12112: givartde .av ett ~ån åt studentkåren vid Åbo Akademi
12113: för .dess ~t'Jl-denth~m.
12114:
12115:
12116: Ti:lJ Riks·d~gen.
12117:
12118: I 1950 års b~dget införde ri,ksdagen ].5 .maste fyra åren eller .så länge .statslånet
12119: ,milj~m~r m11rk s§.som lån åt stud;e~tkåre~ är räntefritt. Det årliga underskottet är
12120: vid .Åbo Akademi för dess under upp- 1,990,000 mark. En förhöjning av månads-
12121: förande varande studenthem. Vid behand- hyran för ett rum om 12 .nt2 till 5,70€)
12122: lingen ·.av · den · motio~, som hemställde om mark, som vore nödvändig för bristens
12123: 35 miljoner för sagda ändamål, ställde sig täckande, är icke tänkbar i Åbo. Student-
12124: ~atsutskottets kulturdelegatiQn synnerligen hemmets syfte, att bereda l:>iliiga och goda
12125: välvillig tili förslaget, men uttalade för bostäder, skulle också helt förfelas. 70-% av
12126: studentkårens representanter, som hördes studenterna får lov att klara ,sig utan
12127: i saken, att anslaget borde fördelas p!i bistånd av sina föräldrar och 17%
12128: tv~mne år och 20 miljoner mark sålunda finansiera sina studier genom förvärvs-
12129: anstå tili 1951 års budget. Beloppet åter- arl:>ete.
12130: finnes emellertid icke i budgeten. Då vi anse att riksdagen har skäl att
12131: På grund av merkostnader och löneför- fullfölja den plan för studentkårens under-
12132: höjningar ha byggnadskostnaderna stigit stödande, som senaste år uppgjordes, före-
12133: avsevart mycket utöver det ~om tidigare slå vi vördsamt,
12134: ber.äknats. Slutsumman blir 78 miljoner
12135: mark. Skulderna uppgå tili 45 miljoner att Riksdagen måtte i statsför-
12136: mark, varav 30 miljoner mark ba:Wån. slaget för år 1951 anvisa 20 miljoner
12137: ;Ränteutgifterna komma med nuvarande mark såsom ett lågprocentigt lån åt
12138: rä.nta~ som emellertid inom kort stigit, .att stude.ntkåren vid Åbo Akademi för
12139: uppga. tili 2,250,000 mark under de när- dess studenthem.
12140: Helsingfors den 7 september 1.950.
12141:
12142: C.A.öhman. Artb.w Larson. Albert Bromntels.
12143: 1"023
12144:
12145: IV,ss1. - Rah. al. N:o 253. Suomennos.
12146:
12147:
12148:
12149:
12150: ,öb.m.&n y.-Jn.: M.ää1'ärakan osoittamisesta lainan antamista
12151: varten Abo Akademin ylioppilaskunnan ylioppilaskotia
12152: ~arten.
12153:
12154:
12155:
12156:
12157: Vuoden 195.0 tulo- ja -:wenoarvioon edus- lähinnä seuraavien ·neljän vuoden aikana
12158: .kUJlta otti 15 ·miljoonaa markkaa ann~1ia eli niin kauan kuin valtiolaina ·on koroton.
12159: vaksi htinana Åbo Akademin ylioppilaskun- Vuotuinen vajaus -on 1,990,000 markkaa.
12160: u~lle sen rakenteilla olevaa ylioppilaskotia K:uukausivuokran ·korottaminen 12 ro2 :.n
12161: varten. Käsiteltäessä aloitetta, jossa ehdo- h1,1oneesta 5,700 .markkaan,, joka olisi ·vält-
12162: tettiin sanottuun tarkoitukseen myönnettä- tämätön vajauksen peittämiseksi, ei ole Tu-
12163: väksi .35 miljoonaa mBtrkkaa,, suhtautui val- russa ajateltavissa. Ylioppilaskodin tal'k-oi-
12164: tiovarainvaLiokunnan sivistysjaosto ehdo- tus, halpojen ja hyvien asuntojen ·valmista-
12165: t~n .e;rittjiin s1,1opeaati, mutta lausui yli- minen, epäonnistuisi myös kokonaan. 70 %
12166: -oppilaskunnan edustajille, et.tä määräraha oppilaita jout:uu selviytymään ilman van-
12167: olisi jaettaV;a :kahdelle vuodelle ja 20 miljoo- hempiensa avustusta ja 17% rahoittaa
12168: naa mar&ka!:l. näin ollen jätettävä vuoden opintonsa ansiotyöllä.
12169: 1951 tulo- ja .menoa;rvioon. Tätä summaa Kun olemme sitä mieltä, että eduskun-
12170: ei kuitenkaan ole tulo- ja menoarvioehdo- nalla on syytä toteuttaa viime vuonna laa-
12171: tuksessa. dittu suunnitelma ylioppilaskunnan avusta-
12172: Lisäkustannusten ja palkankorotusten miseksi, ehdotamme kunnioittaen,
12173: johdosta ovat rakennuskustannukset nous-
12174: seet melko lailla aikaisemmin arvioituja että Eduskunta ottaisi vuoden
12175: suuremmiksi. Loppusummaksi tulee 78 mil- 1,951 tulo- ja menoarvioon 20 mil-
12176: joonaa markkaa. Velat nousevat 45 miljoo- joonaa markkaa annettavaksi kalpa-
12177: naan markkaan, josta määrästä 30 miljoo- korkoisena lainana Abo Akademin
12178: naa markkaa on pankkilainaa. Korkomenot ylioppilaskunnalle sen ylioppilaskotia
12179: tekevät nykyisen koron vallitessa, joka kui- varten.
12180: tenkin piakkoin nousee, 2,250,000 markkaa
12181: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
12182:
12183: 0. A. öhman. Arrthur La.rson. Albert Brommels.
12184: 1024
12185:
12186: IV,aas.- Rah. al. N:o 254.
12187:
12188:
12189:
12190:
12191: Miikki y. m.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoiseksi
12192: lainaksi Etelä-Saimaan maamieskoulun kannatusyhdis-
12193: tykselle koulutalon rakentamista varten.
12194:
12195:
12196: E duslk:unn aU e.
12197:
12198: Lappeen maamieskoululla, joka vuodesta koisena lainana myönnettäväksi 25 miljoo-
12199: 1948 toimii Etelä-Saimaan maamieskoulun naa markkaa, josta suoritettaisiin 2 % kor-
12200: kannatusyhdistys r. y: n omistamalla Lap- koa ja 5 % kuoletusta.
12201: peen pitäjän Monolan kylässä sijaitsevalla Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
12202: tilalla, ei ole koulu- eikä oppilaiden asunto- ehdotamme,
12203: y. m. rakennuksia. Varojen puutteessa ovat
12204: myös kannatusyhdistyksen omilla varoil- että Eduskunta ottaisi vuoden
12205: Iaan aloittamat tilan entisten rakennusten 1951 tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II
12206: korjaustyöt jääneet keskeneräisiksi. 10.000 luvulle 25 miljoonaa markkaa myön-
12207: m3 : n suuruisen koulurakennuksen kustan- nettäväksi halpakorkoisena lainana
12208: nusarvio on 50 miljoonaa markkaa ja kes- Etelä-Saimaan maamiekoulun kanna-
12209: keneräisten korjaustöiden 945.000 markkaa. tusyhdistykselle koulutalon rakenta-
12210: Jotta koulu pääsisi toimimaan tyydyttä- miseksi Lappeen pitäjän Monolan ky-
12211: vissä olosuhteissa, esitetään kannatusyhdis- lään.
12212: tykselle koulutalon rakentamiseen halpakor-
12213: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
12214:
12215: Matti Miikki. Väinö Okko. Va.lto Käkelä.
12216: 1025
12217:
12218: IV,aa9. - Rah. at N:o 255.
12219:
12220:
12221:
12222: Jalas y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Raajarik-
12223: kojen Koulusäätiön koulurakennuksen rakennustöiden
12224: jatkamista varten.
12225:
12226:
12227: E d u s k u n n a ll e.
12228:
12229: Eduskunta hyväksyi aikoinaan kansan- Alppikatu 1 :ssä ylläpitämään kouluun, jo-
12230: edustaja Lumpeen y. m. toivomusaloitteen hon oppilaiksi on otettu vain kaikkein vai-
12231: uuden kansakoulun ra;kentamiseksi raaja- keimmat lapset, on ollut vuosittain niin 'pal-
12232: rikkoisille lapsille. Pari vuotta myöhemmin jon pyrkijöitä, että usea (tänä syksynä 32)
12233: esittivät kansanedustajat Jalas y. m. edus- vaikeavammainen lapsi on ollut pakko jät-
12234: kunnassa hallitukselle kyselyn, mistä joh- tää koulun ulkopuolelle. Lisäksi säätiö huo-
12235: tuu, ettei koulukysymyksen toteuttamiseksi mautti nykyisten koulurakennusten kun-
12236: ole tehty mitään esitystä siitäkään huoli- nosta, joka on niin huono, ettei niitä enää
12237: matta, että raajarikkoisten lasten kansa- kannata edes väliaik.aisestikaan korjata.
12238: kouluopetuksen hyväksi toiminut yhdistys, Hallituksen talousarvioehdotuksessa edus-
12239: Raajarikkoisten Auttamisyhdistys oli teh- kunnalle ei ole kuitenkaan ehdotettu mitään
12240: nyt asiasta useita esityksiä. tarkoitukseen.
12241: Syksyllä 1949 hallitus varsinaisen talous- Koska kuitenkin rrukennushankkeeseen
12242: arvion yhteydessä esitti eduskunnalle 40 tarvitaan varoja 130 milj. mk, koska nyt
12243: miljoonan markan koroUoman valtionlainan rakenteilla oleva rakennus jäisi pahasti
12244: myöntämistä tarkoitukseen. kesken ja koska ei olisi tarkoituksenmu-
12245: Eduskunta hyväksyi esityksen ja merkitsi kaista yleisten varojen hoitoa se, että jo
12246: v. 1950 valtion talousarvion 19 Pl. II luvun aloitettu rakennustyö jätetään seisomaan ja
12247: 37 momentille 40 milj. markan korottoman rakennus sitten jatkettaessa tulee hlWillat-
12248: avustuslainan koulua varten. tavasti kalliimmaksi kuin mitä se saataisiin
12249: Edellä mainitun lainan otti Raajarikko- yhtämittaa rakennettaessa sekä ottaen vielä
12250: jen Koulusäätiö- 8kolstiftelsen för Van- huomioon sen, että rakennus olympialais-
12251: föra vastaan, mutta ilmoitti samalla voi- kisoihin valmistuneena, huomattavalla ta-
12252: vansa sen turvin vain aloittaa Helsingin valla helpottaisi kisavieraiden majoitusta
12253: Ruskeasuolla suunnittelemansa 120 paikkai- sekä alleviivaten vielä sitä, että raajarik-
12254: sen koulurakennuksen rakentamisen. Ra- koisten lasten on saadrukseen kansakoulun
12255: kennus, jonka tilavuus on 22,000 ms, saa- jälkeen ammattiQpetusta, jonka avulla heillä
12256: daan nyt myönnetyllä määrärahalla sekä on mahdollisuus tulla itsensä elättäviksi
12257: säätiön käytettävissä olevilla omilla varoilla kansalaisiksi, pakko saada pohjakoulu~us
12258: tämän vuoden kuluessa vesikattoon. ( = kansakoulu) ja sitä että invalidihuolto
12259: 29. 3. 1950 valtioneuvostolle jättämäs- on tuottavaa työtä, ehdotamme,
12260: sään kirjelmässä pyysi Raajarikkojen Kou-
12261: lusäätiö 90 miljoonan markan avustuslainaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
12262: koulua varten. Kirjelmässään säätiö vetosi tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
12263: 31. 12. 1946 annettuun inv.alidihuoltolain kohdalle 90 miljoonaa markkaa korot-
12264: määräykseen, jonka mukaan valtion on joko tomaksi avustuslainaksi Raajarikko-
12265: itse ,perustettava tai ylliilpidettävä erikois- jen Koulusäätiön koulurakennuksen
12266: kansakouluja raajarikkoisille lapsille, sekä keskeneräisten töiden jatkamiseen.
12267: ilmoitti, että Koulusäätiön nyt Helsingissä,
12268: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
12269:
12270: Rakel Jalas. Tahvo Rönkkö. . T. Leivo-Larsson. Martta Salmela-Järvinen.
12271: 10~6
12272:
12273:
12274: IV,s4o. - Fin. mot. N:o 256.
12275:
12276:
12277:
12278:
12279: Öhman.: Angående anvisande av anslag för utgivande av
12280: ett understödslån för Svenska H andelshögskolans ny-
12281: bygge.
12282:
12283:
12284: T i ll R i k s d a g e n.
12285:
12286: Dä undervisningen vid Svenska Handels- stånd tili s. k. välgörenhetsförsäljning.
12287: högskolan i hög grad lider av den nu- I fråga om de diremta pekuniära statsbi-
12288: varande trångboddheten - högskolan för- dragen förefin.nas dock: inga hinder för sta-
12289: fogar över endast fyra föreläsningssalar och ten att infria :sina utfästelser.
12290: ett seminarium för sina 337 studerande - I statsförslaget för år 1950 ingår redan
12291: har skolans ledning burit på nybyggnads- ett understödsanslag om 22 milj. mark för
12292: planer. Redan före kriget hade tomt reser- sagda ändamål. Principen om förhållande-
12293: verats och år 1940 tillsattes en byggnads- vis lika stora statsbidrag som de Kauppa-
12294: kommitte. Det faktum att högskolan icke ko:vkeakoulu erhållit förutsätter likväl, att
12295: tidigare skridit till förverkligande av dessa därtill åtminstone 50 milj. mark beviljas
12296: planer sammanhänger enbart därmed, att som lån med låg ränta. Denna kalkyl bygger
12297: den av lojalitet till Kauppakorkeakoulu och i själva verket på föråldrade prisförhållan-
12298: efter konferens med vederbörande myndig- den, varför beloppet antagligen senare
12299: heter gått med på att vänta med sitt bygge borde förhöjas. För tillfället vore hög-
12300: till dess Kauppakorkell!koulu fått sitt bygge skolan dock i den meningen betjänt av ett
12301: färdigt, vilket skedde senaste vår. Detta sådant anslag, att byggnadsföretaget med
12302: uppskov gjordes först sedan myndigheterna dess hjälp kunde föras vidare.
12303: låtit förstå, att staten komme att ekonomiskt Med hänvisning till ovanstående får jag
12304: understöda företaget med förhållandevis därför vördsamt föreslå,
12305: lika stora bidrag som de Kauppakorkea-
12306: koulu erhållit. Högskolan har dock tyvärr att Riksdagen i statsförslaget för
12307: redan i hög grad blivit lidande av detta år 1951 för Svenska H andelshög-
12308: hänsynstagande: byggnadskostnaderna ha skolans nybygge måtte upptaga ett
12309: avsevärt stigit, möjligheterna för insam- understödslån med låg ränta om 50
12310: lingsverksamhet ha försämrats och hög- miljoner mark.
12311: skolan har icke hittills fått ett enda till-
12312: Helsingfors den 8 september 1950.
12313:
12314: C. A. öhman..
12315: 1027
12316:
12317: IV,a4o. - Rah. al. N:o 256. Suomennos.
12318:
12319:
12320:
12321:
12322: Öhman: Määrärahan osoittamisesta avustuslainan anta-
12323: mista varten Svenska Handelshögskolan nimisen kor-
12324: keakoulun uudisrakennusta varten.
12325:
12326:
12327: E d u s k u n n a 11 e.
12328:
12329: Kun opetus Svenska Handelshögskolan kaan lupaa n. s. hyväntekeväisyysmyyntiin.
12330: nimisessä korkeakoulussa suuressa määrässä Suoranaisten rahallisten valtionavustusten
12331: kärsii nykyisestä tilanahtaudesta - korkea- ollessa kysymyksessä ei valtiolla kuitenkaan
12332: koululla on käytettävissään vain neljä luen. ole mitään esteitä lupaustensa täyttämiseen.
12333: tosalia ja yksi seminaari 337 opiskelijaansa Vuoden 1950 tulo- ja menoarviossa on jo
12334: varten - on koulun johto jo kauan hauto. 22 miljoonaa markkaa sanottuun tarkoituk-
12335: nut uudisrakennussuunnitelmia. Jo ennen seen. Periaate suhteellisesti yhtä suurista
12336: sotaa oli varattu tontti ja vuonna 1940 ase- valtionavustuksista kuin Kauppakorkea-
12337: tettiin rakennustoimikunta. Se seikka, että koulu on saanut edellyttää kuitenkin, että
12338: koulu ei ole aikaisemmin ryhtynyt toteut- sen lisäksi myönnetään ainakin 50 miljoo-
12339: tamaan näitä suunnitelmia, johtuu yksin- naa markkaa halpakorkoisena lainana.
12340: omaan siitä, että se lojaalisuudesta Kauppa- Tämä laskelma perustuu todellisuu-
12341: korkeakoulua kohtaan ja neuvoteltuaan dessa vanhettuneisiin hintasuhteisiin, minkä
12342: asianomaisten viranomaisten kanssa mukau- vuoksi summaa _myöhemmin luultavasti pi-
12343: tui odottamaan rakennustyönsä alkuunpa- täisi korottaa. Tällä hetkellä korkeakou-
12344: nossa siksi, kunnes Kauppakorkeakoulu oli lulle olisi kuitenkin sellaisesta määrärahasta
12345: saanut rakennuksensa valmiiksi, mikä ta- apua siinä mielessä, että sen avulla voitai.
12346: pahtui viime keväänä. Tämä lykkäys teh- siin rakennusyritystä viedä eteenpäin.
12347: tiin vasta sitten, kun viranomaiset olivat Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
12348: antaneet ymmärtää, että valtio tulisi talou- nioittaen,
12349: dellise~ti tukemaan yritystä suhteellisesti
12350: yhtä suurilla avustuksilla kuin ne, jotka että Eduskunta ottaisi vuoden
12351: Kauppakorkeakoulu oli saanut. Korkea- 1951 tulo- ja menoarvioon 50 miljoo-
12352: koulu on valitettavasti jo suuressa määrässä nan markan määrärahan halpakor-
12353: joutunut kärsimään tästä hienotunteisuu- koisen avustuslainan antamista var-
12354: desta: rakennuskustannukset ovat huomat- ten Svenska Handelshögskolan nimi-
12355: tavasti kohonneet, keräystoiminnan mahdol- sen korkeakoulun uudisrakennusta
12356: lisuudet ovat huonontuneet eikä korkea- varten.
12357: koulu ole tähän mennessä saanut ainoata-
12358: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
12359:
12360: C. A. Öhman.
12361: 1028
12362:
12363: IV,s41. - Rah. al. N:o 257.
12364:
12365:
12366:
12367:
12368: Karvikko y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainan myöntä-
12369: miseksi Turun yliopiston ylioppilaskunnalle ylioppilas-
12370: asuntolan rakentamista varten.
12371:
12372:
12373: E d u. s lk u iil n a 1i1 e.
12374:
12375: Valtio on viime vuosina tukenut sangen mainittujen asuntososiaalisten syiden lisäksi
12376: voimakkaasti useiden maamme korkeakoulu- on tähdennettävä välttämättömyyttä täten
12377: jen ylioppilaskuntien asuntolatoimintaa. helpottaa ylioppilaiden mahdollisuuksia
12378: Erityisesti näin on tapahtunut Helsingin opiskella Turussa. Näin voidaan toisaalta
12379: Yliopiston kohdalla, mutta myös Turussa tehdä Turun yliopistolle mahdolliseksi se
12380: toimiva ruotsalainen korkeakoulu, Åbo Aka- lisäkasvu, joka on sen kehitykselle välttä-
12381: demi, on päässyt tästä tuesta osalliseksi. mätöntä, sekä samalla toisaalta vähentää
12382: Jo yksistään näistä syistä tasapuolisuuden Helsingin Yliopistoon kohdistuvaa opiskeli-
12383: vuoksi on välttämätöntä, että valtio antaa jamäärän suurta painetta.
12384: vastaavan tuen myös Turun suomenkieli- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
12385: selle korkeakoululle, Turun Yliopistolle. Sa-
12386: mat taloudelliset ja sosiaaliset syyt, jotka että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
12387: ovat puoltaneet ylioppilasasuntoloiden ra- tulo- ja menoarvioon 30,000,000 mar-
12388: kentamista muiden korkeakoulujen opiske- kan määrärahan annettavaksi korot-
12389: lijoita varten, pätevät myös Turun Yliopis- tomana tai halpakm·koisena lainana
12390: ton Ylioppilaskunnan kohdalla. Turussa val- Turun yliopiston ylioppilaskunnalle
12391: litsee sitä paitsi suhteellisesti katsoen ylioppilasasuntolan rakentamista var-
12392: maamme pahin asuntopula. Kaikkien edellä ten.
12393: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
12394:
12395: Irma. Karvikko. Aarne Honka.
12396: Rafael Paasio. Urho Kulova.ara..
12397: Niilo Honkala. Eino Roine.
12398: 1029
12399:
12400: IV,342. - Ra.h. al. N :o 258.
12401:
12402:
12403:
12404:
12405: Aattela y. m..: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi rauta-
12406: tieläisille omakotitonttien ostoa varten.
12407:
12408:
12409: EdruskunnaUe.
12410:
12411: Edellisen hallituksen esityksestä otettiin tionrautateitten asuinrakennustoimintaan_
12412: kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon 10 käytettäväksi, joten rautatieläiskunnalla ei
12413: miljoonan markan suuruinen määräraha näytä olevan, ellei jonkin eduskunta-aloit-
12414: .lainojen antamiseksi rautatieläisille oma- teen pohjalla tarkoitukseen varoja myön-
12415: kotitonttien ostoon sekä tie-, viemäri- ja netä, muuta mahdollisuutta kunnollisten
12416: vesijohtotöitä varten maan kunnostamiseksi asuntojen saamiseen kuin oma-aloitteeseen
12417: tonteiksi. Kuten tätä määrärahaa koske- rakennustoimintaan ryhtyminen. Hallitus ei
12418: vissa hallituksen perusteluissa mainitaan, ole kuitenkaan tätäkään tarkoitusta varten
12419: on laskelmien mukaan 1.716 perheeilistä esittänyt määrärahoja myönnettäväksi.
12420: valtionrautateitten viran tai toimen halti- Pitäen ehdottoman välttämättömänä, että.
12421: jaa, joiden perheenjäsenten lukumäärä on rautatieläisille omakotitonttien ostoa varten
12422: 6.143, vailla asuntoa tai asuu ala-arvoisessa edelleenkin voitaisiin halpakorkoisia lainoja
12423: asunnossa. ,Näin suurta asuntojen tar- myöntää ehdotamme kunnioittavasti,
12424: vetta", lausutaan mainituissa perusteluissa,
12425: ,ei kyetä valtionrautateiden asuntoraken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
12426: nustoiminnalla tyydyttämään, minkä vuoksi tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II lu--
12427: rautatieläisten on asuntopulasta vapautuak- vun uudelle momentille 10 miljoo-
12428: seen turvauduttava oma-aloitteeseen raken- nan markan siirtomäärärahan käy-
12429: nustoimintaan." Näin on asian laita edel- tettäväksi halpakorkoisten lainojen-
12430: leenkin. Huomattava myös on, että nykyi- antamiseksi rautatieläisille omakoti--
12431: nen hallitus ei vuoden 1951 talousarvioesi- tonttien ostoa varten.
12432: tyksessään esitä ollenkaan määrärahoja val-
12433: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
12434:
12435: Hugo Aattela. Eino Raunio.
12436: Onni Peltonen. Olavi Kajala.
12437: Arvi Turkka. G. Henriksson.
12438: Kalle Kauhanen. Kalle Jokinen.
12439: Heikki Hykkäälä. Varma K. Turunen.
12440: 1030
12441:
12442: IV,34a. - Ra.h. al. N:o 259.
12443:
12444:
12445:
12446:
12447: Leivo-Larsson y. m.: Määrärahan osoittamisesta kodinpe-
12448: n~stamislainoiksi.
12449:
12450:
12451:
12452:
12453: Edus-kunnalle.
12454:
12455: Kodin,perustamisla.in{)ja on myönnetty talottdellisiin vailkeuksiin, jotka; saatta:vat
12456: vuodesta 1945 alkaen, ensiksi asevelvollisia muodostua voittamattomaksi esteeksi kodin~
12457: koskevan ja sitten yleisen 29. 1L 45 anne- perustamiselle, on yhteiskunnan velvolli-
12458: tun. kodinperustamislainalain nojalla. Lai- suus jatkuvasti tukea heitä vaatimattoman
12459: nojan kysyntä on ollut suuri. Varsinkin -kodinperustamislainan muodossa.
12460: ralb:atilanteen !kiristyttyä on lainahakemu&" Kodinperustamislainoja on eri vuosina
12461: ten lukumäärä vuodesta 1949 Hilitien.jatku- myönnetty seuraavasti:
12462: va.sti kasvanut. Vuonna 1949 käsiteltiin
12463: 'Sosiaaliministeriössä kaikkiaan 7;000 laina- Kaupun- Kauppa' Maalsis-
12464: keihin Joihin kuntiin Yhteensä
12465: Yhteenslf
12466: mk.
12467: hakemusta. ja . tämän vuoden ensimmäisellä
12468: puoliskolla yli 3;600 hakemust~ Tämä 1945 2,563 688 1904 5,155 82 milj.
12469: ·osoittaa, että yli neljäsosa avioliiton solmin- 1946 3,445 498 2,198 6,141 138
12470: nei$ita alle· 30-vuotiai,ta pareista on tur- 1947 2,438 400 1,607 4,445 105. ,.. "
12471: vautunut kotia. perustaessaan kodmperus- 1948 1,84Q 416 1,586 3,842 100
12472: tamislainaan. Kodinperustamislainojen mer- 1949 2,333 570 3,169 6-,072 155- ""
12473: kitystä on eduskunta pitänyt tärkeänä.
12474: Sitä osoittaa eduskunnan lausuma toivo- Kodinperusta:mislainoista puheenollen on
12475: mus lkodinperustamislainan enimmäismää- otettava huomioon, että kysymyksessä ovat
12476: rän korottamisesta, joka toteutettiin kulu- lainat, jotka maksetaan takaisin. Lainojen
12477: van vuoden alussa. takaisinmaksuja on kertynyt seuraavasti:
12478: Vuoden 1951 tulo- j;t menoarvioesityk- 1945 5 milj. tmk; 1946 20 milj. mik, 1947
12479: sestä on määrära:ha kodinp~rusta.mislainoja 36 milj. mk, 1948 54 milj. mk ja 1949
12480: varten jätetty !kokonaan. pois. Tämä tie- 68 milj. mk1 Ma.inittuina viitenä vuotena
12481: täisi sitä, että avioliittoa solroiavat nuoret suoritettiin. kuoletuksia yhteensä siis 187
12482: parit jäisivät kokonaan ilman lainansaan- milj. mk. Vuoden 1949 päättyessä oli mak-
12483: timahdollisuuksia. Luottolaitoksista ei ni- samattomien lainojen yhteismäärä 387 milj.
12484: mittäin lainaa kodinperustamiseen voi saada mk. Tämä osoittaa, että myönnetyistä lai-
12485: muu, kuin sellainen, joka voi antaa siitä noista oli maksettu takaisin noin kolmas
12486: realivakuuden. Suuri osa kodiniPerustamis- osa. Kuluvana vuonna arvioidaan kodin-
12487: lainan thalk:ijoista on kuitenkin vähävarai- perustaruislainan takaisinmaksuja kertyvän
12488: sia, vasta elärrnän uransa alussa olevia pa- noin 90 milj. mk.
12489: reja, joille tarvittavan vakuuden hankkimi- Koska kodinperustamislainalaki samoin-
12490: nen on ma!hdotonta. Kun tällaiset nuoret kuin toivomus kodinperustamislainojen
12491: parit joutuvat kotia perustaessaan sellaisiin enimmäismäärän korottamisesta hyväksyt-
12492: IV,343. - Leivo-Larsson y. m. 1031
12493: tiin eduskunnassa yksimielisesti, tuntuisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
12494: oudolta jos tarkoitukseen ei nyt osoitettaisi tulo- ja menoarvioon 150 miljoonan
12495: mitään määrärwhaa. Edellä olevan johdosta markan määrärahan kodinperustamis-
12496: ehdotamme kunnioittaen, lainojen myöntämistä varten.
12497: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
12498:
12499: Tyyne Leivo-La.rsson. Heikki Hykkäälä.
12500: Elli Nurminen. Laura Brander-Wallin.
12501: Martta Salmela.-.Tärvinen. Kalle Jokinen.
12502: Hilma Koivulahti-Lehto. Kalle Kauhanen.
12503: Kaisa Hiilelä. Eino Raunio.
12504: Irma Hamara. Nestori Nurminen.
12505: Rakel Jalas. J. Mustonen.
12506: Helena Virkki. Antto Prunnila.
12507: Jalmari Linna. Ebba östenson.
12508: Pentti Niemi. Yrjö Hautala.
12509: P. Karjalainen. Olavi Kajala.
12510: Veli Järvinen. T. Kujala.
12511:
12512:
12513:
12514:
12515: 37
12516: 1032
12517:
12518: IV,sH. - Rah. al. N :o 260.
12519:
12520:
12521:
12522:
12523: Leppihalme y. m.: Määrärahan osoittamisesta kodinperus-
12524: tamislainojen myöntämistä varten.
12525:
12526:
12527: E d u s k u n n a 11 e.
12528:
12529: Vuoden 1951 tulo- ja menoarviosta on mista 30,000 mk:sta 50,000 m.k:aan, jonka
12530: määräraha kodinperustamialainoja varten määrän valtioneuvosto vahvistikin 1. 2:
12531: jätetty pois. Kuitenkin sekä n. s. asevel- 1950 alkaen nouda.tettavaksi.
12532: vollisten kodinperustamislainalaki 24. 11. Maassamme on tähän mennessä myön-
12533: 1944, että n. s. yleinen kodinperustamislai- netty kodinperustamislainoja yhteensä n.
12534: nalaki 29. 11. 1945 saivat eduskuntakäsit- 30,000 - joten n. 60,000 nuorta henkilöä
12535: telyn kaikissa vaiheissa varauksettoman on näiden lainojen turvin päässyt elämisen
12536: kannatuksen. Samoin kävi keväällä 1949 alkuun omassa kodissaan. Parin viime vuo-
12537: tehdyn toivomusaloitteen, joka koski kodin- den aikana on jaettu kodinperustamialai-
12538: perustamislainan enimmäismäärän korotta- noja seuraavasti:
12539: 19t9 19"0 syyskuun
12540: alkuun mennessä
12541: Maaseudulla asuville 3,169 2,155
12542: Kaupungeissa , 2,903 2,026
12543: Yhteensä 6,072 4,189 lainaa.
12544: Yhä suurempi osa lainoista on siis viime ja tänä vuonna tähän tarkoitukseen vara-
12545: vuosina myönnetty maaseudulla asuville. tuista 180 milj. markasta syyskuun aLkuun
12546: Kiristynyt asuntotilanne kaupungeissa on mennessä 125 milj. markkaa.
12547: nim. tuntuvasti vaikeuttanut lainojen saan- Lainansaajat suorittavat yleensä lainan
12548: tia, koska lainaa nostettaessa lainan haki- taikaisin viiden vuoden kuluessa. Kuoletus-
12549: jan on esitettävä todistus siitä, että hänellä maksuja on siten kertynyt valtiolle vuoden
12550: on asunto. 1949 loppuun mennessä yhteensä 187 milj.
12551: Yhteensä on kodinperustwmislainoihin markkaa. Kuoletusmaksuja on maksettu ta-
12552: käytetty vuonna 1949 155 milj. markkaa kaisin näinä vuosina seuraavasti:
12553: Kuljetusmaksuja Kodinperustamlslalnoja myönnetty
12554: 1949 ................................. . 68 milj. 155 milj. 6,072 kpl.
12555: 1950 1/8 asti ......................... . 60 milj. 109 milj. 3,680 ,
12556: vuoden loppuun mennessä (arviolta) yli 90 milj. 180 milj. n. 7,000 ,
12557: (varattu)
12558:
12559: Ensi vuonna on arvioitu kuoletusmaksuja 29,700 markkaa, vaikka lainojen enimmäis-
12560: kertyvän noin 120 milj. markkaa. Kerty- määrä on ollut 50,000 markkaa.
12561: neet kuoletusmaksut ovat siis nousseet vuosi Näin ollen tuntuisi kohtuulliselta, huo-
12562: vuodelta, koska myönnettyjen lainojen kes- mioon ottaen valtiotalouden kireän raha-
12563: kiarvo on rahanarvon alenemisesta johtuen tilanteen, että vuoden 1951 tulo- ja meno-
12564: vähin erin kohonnut. Tämän vuoden aikana arvioon otettaisiin kodinperustamislainoihin
12565: on myönnettyjen lainojen keskiarvo ollut 90 milj. markan määräraha, koska mainittu
12566: IV,344. - Leppihalme y. m. 1033
12567:
12568: sunun.a varovaisestikin laskien saadaan vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
12569: sittain kuoletusmaksuina takaisin valtiolle. tulo- ja menoarvioon 90 miljoonan
12570: Edellä olevan johdosta ehdotamme kun- markan määrärahan kodinperust()--
12571: nioittavimmin, mislainojen myöntämistä varten.
12572: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
12573:
12574: Lauri Leppihalme. Atte Pa.kka.nen.
12575: Lauri Murtomaa. M. 0. Lahtela.
12576: Tahvo Rönkkö. J. E. Lampinen.
12577: Väinö Rankila. Johannes Virolainen.
12578: Toivo Ikonen.
12579: 1034
12580:
12581: IV,s45. - ·Ra.h. al. N:o 261.
12582:
12583:
12584:
12585:
12586: Roine y. m. : Määrärahan osoittamisesta kodinperustamis-
12587: lainoiksi.
12588:
12589:
12590: E d u s kun n a ll e.
12591:
12592: Vuonna 1950 on valtion tulo- ja meno- laisen lainoituksen suuren merkityksen ko-
12593: arvioon merkitty 100,000,000 markan suu- tia pystyttäville. Jos eduskunta tällä ker-
12594: ruinen arviomääräraha kodinperustam.islain taa kieltäytyisi ottamasta tähän tarkoituk-
12595: edellyttämää lainoitusta varten. Kokemus seen riittävää määrärahaa, olisi se pettymys
12596: osoittaa, että summa oli liian vähäinen lai- näille nuorille kodin perustajille. Ottamalla
12597: nojen kysyntään verrattuna. Hyvin monet huomioon myöskin sen, että mainitunlaisen
12598: sanottua lainaa hakeneet ovat saaneet tyy- lainan saanti on ollut mahdollista edellis-
12599: tyä vähäisempään summaan kuin mitä he ten vuosien aikana, pitäisivät ne, jotka nyt
12600: olivat anoneet ja mitä heille lain mukaan jäisivät siitä osattomiksi, sitä heitä kohdan-
12601: olisi voitu myöntää, määrärahan niukkuu- neena epäoikeudenmukaisuutena. Käsityk-
12602: den takia. Ottamalla huomioon kuluvan semme mukaan olisi kodin perustamislainoi-
12603: vuoden aikana rahan arvossa tapahtunut tusta varten merkittävä tulevan vuoden
12604: alentuminen, olisi vuoden 1951 tulo- ja tulo- ja menoarvioon markkamääräiseltä ar-
12605: menoarvioon merkittävä määräraha pitänyt voltaan niin paljon suurempi summa, että
12606: olla reaaliarvoltaan aleutuuutta rahan ar- se vastaisi aleutuuutta rahanarvoa ja kyke-
12607: voa vastaavasti suurempi. Hallitus ei kui- nisi muutenkin entistä paremmin tyydyttä-
12608: tenkaan ole kiinnittänyt lainkaan huomiota mään lainaa hakevien tarpeet.
12609: kysymyksessä olevaan määrärahaan ensi Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
12610: vuoden tulo- ja menoarviota laatiessaan,
12611: vaan jättänyt sen kokonaan pois. että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
12612: Kysymyksessä olevien lainojen tarve ei tulo- ja menoarvioon 200,000,000
12613: vuonna 1951 näytä olevan lainkaan vä- markan suuruisen arviomäärärahan
12614: henemässä. Päinvastoin ovat laajat vähä- kodinperustamislain edellyttämää lai-
12615: varaiset kansalaispiirit todenneet mainitun- noitusta varten.
12616: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
12617:
12618: Eino Roine. E. Hietanen.
12619: Mauri Perkonoja. V. Puumalainen.
12620: Mikko Järvinen. V. Riihinen.
12621: Eino Tainio. Lauri Myllymäki.
12622: 1035
12623:
12624: IV,346. - Rah. al. N :o 262.
12625:
12626:
12627:
12628:
12629: Vennamo y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi sähkö-
12630: virran saamiseksi etenkin pientiloille. ·
12631:
12632:
12633: Eduskunnalle.
12634:
12635: Sähkön saaminen maaseudun pientiloille rahoittamisesta annettua lakia siten, että,
12636: on näiden tilojen kannattavuuden ja kehi- maanhankintalainsäädännön nojalla asute-
12637: tyksen välttämätön edellytys. Sähkövirran tuille tilallisille voidaan myöntää valtion
12638: hankkimisesta pientilalle aiheutuu kuiten- varoista lainaa sähkön saamiseksi tilalle,
12639: kin sellaisia kustannuksia, etteivät pienvil- olisi valtion tuettava muitakin maaseudun
12640: jelijän omat mahdollisuudet ja varat tähän pientilallisia, myöntämällä heille halpakor-
12641: riitä, mistä syystä pienviljelmät ovat eten- koisia lainoja sähkövirran saamiseksi ti-
12642: kin syrjäseuduilla, missä sähkön hankkimi- lalle.
12643: sesta aiheutuu tavallista suurempia kustan- Kaiken edellä lausutun perusteella eh-
12644: nuksia, yleisesti jääneet ilman sähköä tai dotamme,
12645: sähkön ovat saaneet tilalleen vain varak-
12646: kaimmat viljelijät, joiden kannettavaksi on että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
12647: jäänyt, vain osan paikkakunnan tiloista tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
12648: pystyessä hankkimaan sähkövirran, taval- markan siirtomäärärahan jaettavaksi
12649: lista suuremmat kustannukset. halpakorkoisina lainoina sähkövirran
12650: Edellä esitetyistä syistä ja kun toisaalta saamiseksi ennen kaikkea maase11.-
12651: heinäkuun 12 päivänä 1949 on muutettu dun pienWot1le.
12652: siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttamisen
12653: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
12654:
12655: Veikko Vennamo. Tahvo Rönkkö. Janne Koivuranta.
12656: 1036
12657:
12658: IV,3.n. - Ra.h. al. N:o 263.
12659:
12660:
12661:
12662:
12663: Pallovesi y. m. : Määrärahan osoittamisesta lainoiksi vähä-
12664: varaiselle pienviljelijäväelle maaseudun sähköistämistä
12665: varten.
12666:
12667:
12668: E d u s kun n a 11 e.
12669:
12670: :Sodan jälkeisessä jälleenrakennustoimin- seudun rahatilanne varsinkin vähävarai-
12671: nassa valtiovalta on kiinnittänyt erikoista semman viljelijäväen keskuudessa on enti-
12672: huomiota sähkövirran saamiseen tuotanto- sestään kiristynyt ja vaikeutunut, sen si-
12673: elämän palvelukseen. Valtiovallan tukitoi- jaan että menot rahanarvon alenemisesta
12674: menpiteiden turvin on rakennettu koko johtuen ovat huomattavasti kasvaneet.
12675: maan tarvetta palvelevia voimalaitoksia. Tuntuukin siltä, että hyvällä alulla ole-
12676: Sen ohessa on tuettu maaseudun sähköistä- vaa laajan maaseudun sähköistämistä emme
12677: mistoimenpiteitä myöntämällä valtion va- kykene toteuttamaan ilman valtiovallan
12678: roista tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen nykyistä suurempaa tukemistoimintaa. Ny-
12679: osoitetuista varoista avustuksia sellaisille kyistä huomattavampi valtion tuen saanti
12680: harvaan asutuilla, vähävaraisilla seuduille avustuksina ja halpakorkoisina lainoina on
12681: rakennettaville, sähköistyksestä huolehtiville välttämätöntä sen vuoksi, koska rakennus-
12682: maakunnallisilla yhtymille, joissa sähkö- vaiheen aikana ei ole maakunnallisilla säh-
12683: energian kulutushinta muutoin tulisi koh- 'köyhtymillä mahdollisuuksia kuluttajilta
12684: tuuttoman ko~keaksi. perittävillä liittymismaksuilla rahoittaa toi-
12685: Sähkövoiman saanti maaseudun viljel- mintaansa.
12686: mille on niiden maataloustuotannon pää- Edellä esitetyn perusteella rohkenemme
12687: edellytyksiä. Sähköenergian saanti maata- kunnioittaen ehdottaa,
12688: louteen on kuitenkin korkeiden ja inflaa-
12689: tion johdosta yhä nousevien liittymismak- että Eduskunta ottaisi vuoden
12690: sujen ja sisäasennustöiden suorittamiseksi 1951 tulo- ja menoarvioon 600 mil-
12691: muodostumassa vähävaraiselle viljelijä- joonaa markkaa käytettäväksi halpa-
12692: väelle ylipääsemättömän suureksi, tähän korkoisina ja pitkäaikaisina lainoina
12693: tarkoitukseen rahavarojen puuttuessa. On vähävaraiselle pienviljelijäväelle maa-
12694: nimittäin huomautettava siitä, että maa- seudun sähköistämiseksi.
12695: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
12696:
12697: Eino Palovesi. Eino Laitinen. Heikki Soininen.
12698: J. E. Lampinen. Pekka Kiiski. A. Brander.
12699: Eino Rytinki. Onni Mannila. Väinö Rankila.
12700: Tahvo Rönkkö. L. 0. Hirvensalo.
12701: 1037
12702: IV,s4s. - Rah. al. N :o 264.
12703:
12704:
12705:
12706:
12707: Koskinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi maa-
12708: seudun pientalouksien sähköistämiskustannuksia varten.
12709:
12710:
12711: Eduskunnalle.
12712:
12713: Maaseudun sähköistäminen on viime vuo- nuseristä, jotka muodostuvat sähköjohtojen
12714: sina kehittynyt sangen laajasuuntaiseksi sisäasennuksesta ja verkostoon liittymisestä.
12715: toiminnaksi kautta maan. Tällä alalla toi- Kun on mielestämme pidettävä kiistatto-
12716: mii maan eri puolilla 11 suuryhtymää ra- mana sähkön saannin erittäin suuri arvo
12717: kentaen jakeluverkostoaan yhä laajempien yleisenkin edun kannalta maaseudun omista
12718: alueiden ulottuville. Maaseudun elinkeino- pääomista köyhiin piireihin, on välttämä-
12719: toiminnan ja toimeentulotason kuin myös töntä, että valtion tukea tähän tarkoituk-
12720: koko kansantaloutemme nousun ja voimis- seen myönnetään halpakorkoisina, 5 %: in
12721: tumisen kannalta tätä kehitystä on pidet- pitkäaikaisina kuoletuslainoina.
12722: tävä arvokkaana ja tukemista ansaitsevana. Edellä sanotun perusteella ehdotamme
12723: Maaseudun kotuullisen nopeata sähköis- kunnioittaen,
12724: tämistä ei kuitenkaan voida toteuttaa pel-
12725: kästään sähkövoimaa kipeästi kaipaavien että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
12726: omatoimisuuden pohjalla. Tämä on oival- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
12727: lettu ja tunnustettu valtiovallan taholta uudelle momentille 400,000,000 mark-
12728: kun on myönnetty valtion varoja sähkön kaa käytettäväksi 5 % :n pitkäaikai-
12729: saannin edistämiseksi maaseudulla. siin kuoletuslainoihin maaseudun
12730: Yleisen kustannustason ohella on myös- sähköistämisen sisäasennus- ja liitty-
12731: kin sähköistämisen kustannukset siinä mää- mismaksuihin pien- ja asuntotilojen
12732: rin kohonneet, että maaseudun pienviljel- viljelijöille, maansaantiin oikeute-
12733: mien, asuntoviljelystilojen omistajien sekä tu{lle rintamamiehille, omakotiraken-
12734: omakotirakentajien on mahdotonta selvitä tajme ja pientilallisille.
12735: pelkästään omin avuin sellaisista kustan-
12736: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
12737:
12738: Artturi Koskinen. Juho Kuittinen. Lauri Murtomaa.
12739: Veli Järvinen. Kaisa Hiilelä. Isak Penttala.
12740: Toivo Pyörtänö. Jussi Raatikainen. Urho Kulovaara.
12741: Heikki Hykkäälä. T. Leivo-Larsson. Elli Nurminen.
12742: Yrjö Helenius. Arvi Turkka. Valfrid Eskola.
12743: K. Alanko. J. Pyy. Eino Rytinki.
12744: P. Karjalainen. Edvard Pesonen. Eino Tainio.
12745: Juho Karvonen. Heikld Simonen. G. Andersson.
12746: E. Pusa. Kalle Kauhanen. Matti Meriläinen.
12747: Varma Turunen. Pentti Niemi. Penna Tervo.
12748: Rafael Paasio. Laura Brander-Wallin. Hilma Koivulahti-Lehto.
12749: Armas Tolonen. Toivo Friman. Jalmari Linna.
12750: G. Henrila;son. H. Tauriainen. Yrjö Kilpeläinen.
12751: Emil Huunonen. Arvo Sävelä.. Martta Salmela-Järvinen.
12752: Kalle Jokinen. J. F. Tolonen. Yrjö Saari.
12753: Onni Mannila. Antto Prunnila.
12754: 1038
12755: IV,a49. - Rah. al. N:o 265.
12756:
12757:
12758:
12759:
12760: Myllymäki y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi maa-
12761: seututalouksien sähköistämistä varten.
12762:
12763:
12764: E d u s k u n n a II e.
12765:
12766: Maaseudun sähköistäminen on käynnissä. ajatellen olisi eduUista, että liityntä ja
12767: Valtio ja kunnat ovat ·huomattavilla sum- työnsuoritus tapahtuisi koko laajuudessaan
12768: milla avustaneet maakunnallisia sähköyhty- aina siellä, minne runkojohdot tulevat ve-
12769: miä hankkeen toteuttamisessa. Maaseudun detyiksi. Kun sähköistäminen läheskään
12770: edun ja viihtyisyyden kannalta olisi ensi- kaikkien maatalouksien ja maaseudun oma-
12771: arvoisen tärkeä saada tämä yritys laajassa kotien ja muiden pienasuntojen omistajien
12772: mitassa päätökseen viedyksi. Sähköyhty- kohdalta ilman valtion tukea ei ole mah-
12773: mille myönnetyistä valtion avustuksista dollista, niin tulisi valtion maa:kunnallisille
12774: huolimatta tulee sähköistäminen kuitenkin sähköyhtymille myöntämiensä avustusten li-
12775: siksi kalliiksi, että suuri joukko maanvil- säksi erikseen tukea heikossa taloudellisessa
12776: jelijöitä ja maaseudun omakotien ja muit- asemassa olevia maanviljelijöitä ja maaseu-
12777: ten pienasuntojen omistajia on ollut pakoi- dun omakotien ja muiden pienasuntojen
12778: tettuja pidättäytymään sähköistämissopi- omistajia heille riittävän edullisilla eh-
12779: muksen tekemisestä. Rahaolojen yhä kiris- doilla myönnettävien lainojen avulla. Lai-
12780: tyessä monet sopimuksen tehneistä ovat noitus voisi tapahtua asutuslautakuntien ja
12781: joutuneet maksuvaikeuksiin sopimusten mu- osuuskassojen välityksellä hallituksen anta-
12782: kaisten tariffiyksikkö- ja muiden sähköistä- mien ohjeiden mukaisesti.
12783: misestä johtuvien maksujen suorittamisessa. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
12784: Tämä on ja tulee edelleen vaikuttamaan ehdotamme,
12785: haitallisesti maaseudun sähköistämisen suun-
12786: nitelmalliseen toteuttamiseen. Maakunnal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
12787: liset sähköyhtiöt yleensä vaativat vähintäin tulo- ja menoarvioon 500;000,000
12788: 70-80 % tariffiyksikköjen mukaisen liit- markan määrärahan jaettavaksi pit-
12789: tymisen, ennenkuin työt muuntajapiirin käaikaisina ja halpakorkoisina lai-
12790: alueella pannaan käyntiin. Kun siihen ra- noina vähävaraisille maanviljelijöille
12791: havaikeuksien takia monissa tapauksissa ei ja maaseudun omakotien ja pien-
12792: ole päästy, on sähköistäminen siltä alueelta asuntojen omistajille heidän talouk-
12793: jäänyt toteuttamatta. Rakennuskustannuk- siensa sähköistämisestä aiheutuvien
12794: sia ja sähköistämisen yleistä toteuttamista kustannusten suorittamista varten.
12795: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
12796:
12797: Lauri Myllymäki Martti Leskinen. Mauri Perkonoja.
12798: Arvo Riihimäki. Toivo Friman. Yrjö Murto.
12799: Vilhelm Riihinen. Ma.tti Meriläinen. Bamn.es Tauriainen.
12800: J. Mustonen. G. Rosenberg. Niilo Nieminen.
12801: Eino Tainio. E. Hietanen. Yrjö Leino,
12802: Antto Prunnila.. Toivo Kujala. Eino Kilpi.
12803: Eino Roine. Ka.arle E. Renf'ors. Irma. Torvi.
12804: Nestori Nurminen. Toivo 1. Sormunen. Elli Stenberg.
12805: Aimo .Aaltonen. Anna N eva.lainen.
12806: 1039
12807:
12808: IV,s5o. - Ra.h. a;l. N:o 266.
12809:
12810:
12811:
12812:
12813: Vennamo y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi pien-
12814: yrittäjille.
12815:
12816:
12817: E d u s k u n n a ll e.
12818:
12819: Kansamme on tunnetusti yritteliästä vä- miljardin toisensa jälkeen. Olisi vähintään
12820: keä. Tätä rajoittaa ja estää vähävaraisem- kohtuullista jos näistä varoista edes pieni
12821: man väestön keskuudessa ennen kaikkea murto-osa annettaisiin maamme maaseudun
12822: pääomien puute. Lisäksi suuremmat yri- ja sen asutuskeskusten pienyrittäjille halpa-
12823: tykset ja valtiovalta ovat monilla aloilla korkoisina lainoina yritteliäisyyden ja työ-
12824: saavuttaneet niin suuren yliotteen, että pie- tilaisuuksien lisäämiseksi.
12825: nemmät yrittäjät korkean korkokannan ja Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
12826: raskaan verotuksen vuoksi eivät tahdo jak- tamme,
12827: saa edes pitää puoliaan uusien yrityksien että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
12828: alkamismahdollisuuksista puhumattakaan. tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
12829: Kuitenkin on voitu todeta, että pienyrit- markan siirtomäärärahan jaettavaksi
12830: teliäisyys on joustavin ja tarkoituksenmu- halpakorkoisina pienyrittäjälainoina
12831: kaisin työvoiman kysynnän lisääjä ja siis lähinnä maaseudun ja sen asutuskes-
12832: työttömyyden poistaja, johonka tarkoituk- kusten pienyrittäjme.
12833: seen valtiovalta viime vuosina on uhrannut
12834: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
12835:
12836: Veikko Vennamo. Ta.hvo Rönkkö. Janne Koivura.nta..
12837:
12838:
12839:
12840:
12841: 38
12842: 1040
12843:
12844: IV,slil. - Ra.h. al. N :o 267.
12845:
12846:
12847:
12848:
12849: Kajala y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisBsta lai-
12850: noiksi yleishyödyllistä asuntotuotantoa varten.
12851:
12852:
12853: Eduskunnalle.
12854:
12855: Pääomien puutteen ja suurten rakennus- asiantuntijain arvion mukaan ehkä n. 800
12856: ja korkokustannusten vuoksi oli rakennus- miljoonaa markkaa, tämän vuoden raken-
12857: toiminta väestökeskuksissamme vuonna 1948 nustoiminnan rahoittamiseen, merkitsee se
12858: uhkaavasti tyrehtymässä. Sanottuna vuonna sitä, että ensi vuonna rakennustoiminta,
12859: valmistui vain 5,494 asuntoa, kun sen si- vaikka siihen varattaisiin lain määräämäkin
12860: jaan vuonna 1946 oli valmistunut 7,955 ja määrä, tulisi jäämään huomattavasti vähäi-
12861: vuonna 1947 7,210 huoneistoa. Täten siis semmäksi kuin tänä vuonna. Se tulisi su-
12862: valmistuneiden asuntojen määrä ei vastan- pistumaan sellaiseksi, että jälleen oltaisiin
12863: nut edes vuotuista lisätarvetta, mikä on n. samassa asemassa kuin vuonna 1948, jolloin
12864: 7,000 huoneistoa. Tämän vuoksi silloinen rakennustoiminta ei riittänyt tyydyttämään
12865: hallitus, Fagerholmin hallitus, puuttui asuntojen lisätarvettakaan. Kun on kuiten-
12866: asiaan ja näin saatiin syntymään Arava- kin mitä tähdellisintä, että asuntopulaa
12867: lainsäädäntö, joka takaa väestökeskusten pystytään jatkuvasti vähentämään, niin on
12868: asunnontuotannolle vuosina 1949-1953 vä- mielestämme määräraha saatava sen suurui-
12869: hintään 22 miljardin markan rahallisen seksi, että sillä pystytään aikaansaamaan
12870: tuen halpakorkoisten asuntolainojen muo- se määrä asuntoja, mikä Arava-lakeja laa-
12871: dossa. Ensi vuoden aikana on lain mukaan dittaessa oli tarkoituksena.
12872: käytettävä k. o. tarkoitukseen 5 miljardia Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
12873: markkaa. Hallitus on kuitenkin katsonut, nioittaen,
12874: että nyt olisi varaa supistaa asuntoraken-
12875: nustoimintaa, ja ehdottaa että mainitusta että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
12876: 5 miljardista markasta tingittäisiin 1 mil- tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
12877: jardi markkaa. Kun rakennuskustannukset 16 momentille lisäyksenä 2,000,000,000
12878: ovat huomattavasti nousseet Arava-lakien markkaa yleishyödyllistä asunnon-
12879: laatimisajasta ja kun ensi vuoden Arava- tuotantoa varten.
12880: määrärahoista on pakko käyttää suuri osa,
12881: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
12882:
12883: Olavi KajaJa.. Väinö Hakkila. Valto Käkelä.
12884: Kalle Jokinen. Arvi Turkka. Paavo Karjalainen.
12885: Onni Peltonen. Hugo Aattela. Rakel Jalas.
12886: Johannes Wirtanen. Rafael Paasio. G. Henriksson.
12887: Aarne Honka. Eino Raunio. Edvard Pesonen.
12888: Margit Borg-Sundman. J aJmari Linna. Sylvi.Xyllikki Kilpi.
12889: Toivo Pyörtänö. Jussi Saukkonen. Laura Brander-Wa.llin.
12890: Penna Tervo. Arno Tuurna. Jussi Raatikainen.
12891: 1041
12892:
12893: IV,s52. - Rah. al. N:o 268.
12894:
12895:
12896: V. Järvinen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
12897: lainoiksi yleishyödyllistä asuntotuotantoa varten.
12898:
12899: Eduskunnalle.
12900: Asutuskeskusten asuntorakennustuotan- taan nykyisin on ja kuinka edullisesti näi-
12901: non tukemisesta valtion varoilla 29 päivänä hin käytetyillä varoilla voidaan asuntoja
12902: maaliskuuta 1949 annetun lain mukaan tuottaa, mainittakoon eräitä numerotietoja.
12903: olisi vuoden 1951 tulo- ja menoarvioon va- Kuluvana vuonna on omakotilainoja myön-
12904: rattava lain edellyttämään tarkoitukseen netty 1,876 kappaletta ja hylätty, .pää-
12905: 5 miljardia markkaa, mutta hallitukesn esi- asiassa varojen puutteen takia 1,475 kappa-
12906: tyksessä ehdotetaan tähän tarkoitukseen letta. Asuntoja valmistuu näiden myönnet-
12907: ainoastaan 4 miljardia. tyjen lainojen turvin 2,707, joista omia
12908: Vaikka tähän mennessä on Arava-laino- 1,900 ja vuokralle 807. Näiden talojen kes-
12909: jen turvin rakennettu huomattava määrä kimääräinen tilavuus on 462 m3 taloa kohti
12910: uusia asuntoja, ei tämäkään suurisuuntai- ja huoneita niissä 9,164. Huoneustojen
12911: nen rakennustoiminta ole kyennyt vähentä- pinta-alat vaihtelevat 50-100:aan m2.
12912: mään sitä asuntojen tarvetta, johon maas- Myönnetty Arava-lainamäärä on 763,460,000
12913: samme viime vuosina on jouduttu. Tuntuu- markkaa, tehden keskimäärin 402,000 mark-
12914: kin arveluttavalta poiketa lain edellyttä- kaa taloa kohti, eli 37.5% kokonaiskustan-
12915: mästä rahoitusohjelmasta sillä asutuskes- nuksista.
12916: kuksissa vallitseva asuntojen puute ei sitä Verrattuna kerrostalojen kustannuksiin
12917: mitenkään salli. Tosin tänä vuonna on ra- tulevat omakotitalot yleensä jonkinverran
12918: kennustoimintaa haitannut Arava-lainojen halvemmiksi, varsinkin kun otetaan huo-
12919: ehtojen edellyttämien lisäluottojen saannin mioon rakentajain oman työn osuus raken-
12920: vaikeus ja paisuneesta rakennustoiminnasta nustoiminnassa.
12921: johtuva eräiden rakennustarvikkeiden puute, Niinkuin edellä olevasta on käynyt sel-
12922: joka erikoisesti on haitannut kerrostalojen ville, niin lähes puolet omakotilainojen
12923: rakentamista ja tulee ilmeisesti edelleenkin anojista on jäänyt varojen puutteen takia
12924: sitä vaikeuttamaan. Ensi vuonna voikin ilman lainaa, näilläkin anojilla on ilmei-
12925: kerrostalojen rakentaminen edellämaini- sesti ollut rakennussuunnitelmat valmiina
12926: tuista syistä ja myöskin kustannustason ja vakaa aikomus rakentamiseen, mutta
12927: nousun johdosta vähentyä jonkin verran, kielteinen lainapäätös on tullut heille epä.
12928: joskaan suurempaan vähenemiseen ei meillä miellyttävänä yllätyksenä. Olisikin suota-
12929: olisi varaa. Omakotirakennustoimintaa, joka vaa, että omakotitoimintaan voitaisiin ensi
12930: liittyy Arava-lainoitukseen, ei rakennustar- vuonna käyttää enemmän varoja kuin viime
12931: vikkeiden puute sanottavammin haittaa, vuosina on käytetty.
12932: sillä kysymyksessähän on puurakenteet ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12933: esim. betoniraudan ja putkien tarve on
12934: niissä suhteellisen vähäistä. Lisäämällä va- että Eduskunta ottaisi vuoden
12935: roja omakotirakennustoimintaan voitaisiin 1951 tulo- ja menoarvion 19 Pl.
12936: asuntotuotantoa ylläpitää lain edellyttä- II kohdan 16 momentille lisäyksenä
12937: mässä laajuudessa. Osoituksena siitä, kuinka 1 miljardi markkaa lainoiksi yleis-
12938: voimakasta harrastus omakotitoimintaa koh- hyödyllistä asuntotuotantoa varten.
12939: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
12940:
12941: Veli Järvinen. Kustaa Alanko. Toivo Kujala.
12942: Heikki Hykkäälä. Meeri Ka.lavainen. Toivo Pyörtänö.
12943: Yrjö Helenius. Juho Kuittinen. Urho Sa.ariaho.
12944: Laura Brander-Wallin. J. Pyy.
12945: 1042
12946:
12947: IV,sos. - Ra.h. a.l. N:o 269.
12948:
12949:
12950:
12951:
12952: H. Simonen y. m. : Korotetun määrärahan osoittamisesta
12953: rakennuslainoiksi maaseudun asunto-olojen parantami-
12954: seen.
12955:
12956:
12957: E d u s kun n a ll e.
12958:
12959: Maaseudun asunto-olojen parantaminen tunut kehitys on lisäksi huomattavasti hei-
12960: on ollut eduskunnassa niin monta kertaa kentänyt näidenkin määrärahojen ostovoi-
12961: käsiteltävänä, että kysymys on mielestämme maa, olisi niitä mielestämme lisättävä. Kä-
12962: selvitetty eri puoliltaan riittävästi. Käsi- sityksemme mukaisesti olisi lisäyksen {)ltava
12963: tyksemme mukaan asian tärkeys on yleensä lainoissa, jotka hallitus esittää samansuu-
12964: myöskin tunnustettu. Viime vuosina onkin ruisi:ksi kuin kuluvana vuonnakin suhteelli-
12965: tähän tarkoitukseen varattu vuosittain mää- sesti yhtä suuri kuin avustuksien osalta,
12966: räraha. Yleensä ei eduskunnan tarkoituk- joita hallitus esittää korotettavakai 60 mil-
12967: seen varaama määräraha ole ollut riittävä. joonalla markalla. Ollakseen suhteellisesti
12968: Kuluvana vuonna otettiin edellä mainit- samansuuruinen, lisäyksen tulisi olla laino-
12969: tuun tarkoitukseen avustuksena 140 mil- jen kohdalla 90 miljoonaa markkaa.
12970: joonaa markkaa ja I lisämenoarviossa 40 Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
12971: milj. markkaa eli yhteensä siis 180 miljoo- kunnioittaen,
12972: naa markkaa sekä lainoina 300 miljoonaa
12973: markkaa. Nyt esittää hallitus avustuksiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
12974: 200 miljoonaa ja lainoihin 300 miljoonaa tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
12975: markkaa. Kun jo tähän mennessä on jatku- 9 momentille rakennuslainoiksi maa-
12976: vasti jouduttu toteamaan, ettei tarkoituk- seudun asunto-olojen parantamiseen
12977: seen varatut määrärahat ole olleet riittäviä lisäyksenä 90 miljoonaa markkaa.
12978: ja kun rahan arvossa tänä vuonna tapah-
12979: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
12980:
12981: Heikki Simonen. E. Pusa.
12982: J. F. Tolonen. Toivo Pyörtänö.
12983: Valfrid Eskola.. G. Henriksson.
12984: Yrjö Helenius. Elli Nurminen.
12985: Kalle Jokinen. T. Leivo-La.rsson.
12986: Arvi Turkka. Urho Kulovaa.ra.
12987: 0. Muikku. Meeri Ka.la.va.inen.
12988: J. Pyy. Hugo Aa.ttela..
12989: Rafael Paasio. Olavi Ka.ja.la..
12990: Armas Tolonen. Juho Karvonen.
12991: 1043
12992:
12993: IV,s54. - Ra.h. al. N:o 270.
12994:
12995:
12996:
12997: M. Leskinen y.m..: Korotetun määrärahan osoittamisesta
12998: rakennuslainoiksi maaseudun asunto-olojen parantamista
12999: varten.
13000:
13001:
13002: E d u s k u n n a ll e.
13003:
13004: Kun eduskunta vuoden 1949 valtiopäi- Valtion tuella tapahtuvan asuntoraken-
13005: ville hyväksyi lait asutuskeskusten asunto- nustoiminnan edistämisen samoin kuin
13006: rakennustuotannon edistämisestä, se samalla minkä tahansa muun kansalaisten elämän
13007: lausui hallitukselle toivomuksen, että halli- viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistävän
13008: tus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin sel- toimenpiteen täytyy jakaautua tasapuoli-
13009: laisen asuntorakennussuunnitelman aikaan- sesti tarvitsevien kesken, heidän asuinpai-
13010: saamiseksi varsinaista maaseutua varten, kastaan riippumatta. Senvuoksi valtion toi-
13011: joka vastaa Aravasuunnitelmaa kaupun- menpiteitten asuntorakennustuotannon tu-
13012: keja, kauppaloita ja eräitä muita asutus- kemiseksi on jakaannuttava tasapuolisesti
13013: keskuksia varten. Hallitus on asettanut ko- kaupunkien ja maaseudun kesken.
13014: mitean asiaa tutkimaan. Komitean mietin- Ne määrärahat, joita eduskunta on myön-
13015: töä ei hallitukselle tiettävästi ole esitetty. tänyt viimeisten vuosien aikana maaseu-
13016: Tiedossa ei myöskään ole sitä, tuleeko ja dun asuntorakennustoiminnan tukemiseksi
13017: milloin hallitus antamaan eduskunnan esit- lainoina ja avustuksina, ovat osoittautuneet
13018: tämän toivomuksen mukaisen selvityksen riittämättömiksi todelliseen tarpeeseen ver-
13019: asiassa. Esityksen antaminen joka tapauk- rattuna. Kaiken lisäksi ne ovat jakaantu-
13020: sessa vielä viipyy ja näin ollen asuntora- neet siten, etteivät kaikkein kurjimmassa
13021: kennustoiminta maaseudulla kyseellisen asemassa olevat pienviljelijät ole niistä
13022: suunnitelman mukaan ei näytä v. 1951 ai- hyötyneet kuin ehkä nimeksi. Ottamalla
13023: kana pääsevän käyntiin. kuitenkin huomioon, että todellinen asunto-
13024: Asunto-olot ovat myös maaseudulla kii- ja muukin kurjuus on suurin juuri näiden
13025: reellisen ·korjaamisen tarpeessa. Erityisesti kansalaispiirien keskuudessa, olisi myöskin
13026: Pohjois- ja Itä-Suomessa ja n. s. kartano- valtion avustustoimenpiteiden suuntaudut-
13027: alueilla on hyvin paljon huonoja asuntoja. tava ensisijaisesti juuri kaikkein kurjim-
13028: Siitä kuinka Ruuri varsinaisen maaseudun missa asunnoissa elävien hyväksi.
13029: asuntovajaus on ja kuinka paljon asutaan Edellä ole\'aan viitaten ehdotamme,
13030: terveydellisistäkin syistä siihen kelpaamat-
13031: tomissa asunnoissa, ei ole olemassa lähes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
13032: kään luotettaviksi katsottavia tietoja. Siitä tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun 9
13033: esitetyt arvioluvut eroavat huomattavasti momentin kohdalle rakennuslainoiksi
13034: toisistaan. Kunnollisten asuntojen puute maaseudun asunto-olojen paranta-
13035: maaseudulla ei kuitenkaan liene sen pie- mista varten lisäyksenä 1,000,000.000
13036: nempi kaupungeissa ja niissä muissa asu- markkaa.
13037: tuskeskuksissa, joiden asuntorakennustuo-
13038: tannon edistämiseen Aravasuunnitelman
13039: mukaan on ryhdytty.
13040: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
13041:
13042: Martti Leskinen. B. Ta.uriainen.
13043: Esa Hietanen. Arvo Riihimäki,
13044: Eino Tainio. Mikko Tå.rvinen.
13045: Yrjö Murto. Toivo Friman.
13046: La.uri Myllymä.ki.
13047: 1044
13048: IV,söö. - Ra.h. al. N:o 271.
13049:
13050:
13051:
13052:
13053: Vä.yrymm. y. m. : Korotetun määrärahan osoittamisesta lai-
13054: noiksi Pohjois-Suomen asutuskeskusten jälleenrakenta-
13055: misen loppuun saattamista varten.
13056:
13057:
13058: Eduskunnalle.
13059:
13060: Vuoden 1951 tulo- ja menoarvion 19 Pl. suoritetuksi ja tälle momentille lisättäisiin
13061: II luvun 21 momentin kohdalla ehdotetaan 100,000,000 markkaa.
13062: Pohjois-Suomen asutuskeskusten jälleenra- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
13063: kentamiseen annettavia lainoja varten dotamme,
13064: myönnettäväksi 20,000,000 markkaa. Kun
13065: näitä lainoja tarvittaisiin enää yhdelle että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
13066: paikkakunnalle ja kun tarvittavien laino- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
13067: jen kokonaismäärä enää on vain 120,000,000 21 momentille lisäyksenä 100,000,000
13068: markkaa, on välttämätöntä, jotta jälleenra- markkaa lainoiksi Pohjois-Suomen
13069: kennus nyt, kun kuusi vuotta jo on kulu- asutuskeskusten jälleenrakentamisen
13070: nut sodan hävityksestä, saataisiin Ioppuun- loppuun saattamista varten.
13071: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1950.
13072:
13073: Vilho Väyrynen. Erkki Koivisto.
13074: 1045
13075:
13076: IV,s11e.- B.ah. al. N:o 272.
13077:
13078:
13079:
13080:
13081: N. Nurminen y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi
13082: maksuvaikeuksiin joutuneille henkilöille verojen ja vel-
13083: kojen suorittamista varten.
13084:
13085:
13086: E d u s k u n n a 11 e.
13087:
13088: Viimeksi toimitettujen eduskuntavaalien vuoksi suorittamatta jääneiden verojen
13089: jälkeisenä aikana harjoitetun, suurpääoma- maksamiseen on näissä oloissa suunnilleen
13090: piirejä suosivan hallituspolitiikan vuoksi olematon. Esimerkiksi Viropelin pitäjässä
13091: tuntuvat kapitalistisessa maailmassa alka- oli tilanne tämän vuoden helmikuussa sel-
13092: neen taloudellisen pulan vaikutukset voi- lainen, että valtion veroja oli rästissä n. 11
13093: makkaina meidänkin maassamme. Erityi- miljoonaa markkaa ja kunnan veroja 2.2
13094: sen selvästi sen seuraukset ovat nähtävänä miljoonaa markkaa. Pakkohuutokaupan
13095: maamme metsärikkailla seuduilla. Metsien uhanalaisina oli 750 taloutta. Kunnanve-
13096: myyntimahdollisuudet ja metsätyöt ovat roista oli suoritettu 100 ulosmittausta ja
13097: suuresti supistuneet. Työttömyys saavutti valtionveroista 80 ulosmittausta. Saman-
13098: kahtena viime talvikautena ennakolta ar- aikaisesti oli pitäjässä 400 työtöntä. Arvion
13099: vaamattoman suuret mittasuhteet. Hakkuu- mukaan kohosivat noin 15,000 Keski-Poh-
13100: kautena 1948-49 väheni metsätyöpalkko- janmaan ja Pohjois-Suomen verovelvollisen
13101: jen määrä 5,000 miljoonaa markkaa ja met- verorästit lähes 150 miljoonaan markkaan.
13102: sänmyyntitulot 2,000 miljoonaa markkaa, Suurimmaksi osaksi ne ovat kunnille kuu-
13103: hakkuukautena 1949-1950 ovat vastaavat luvia veroja. Kuntien verotulojen tuoton
13104: luvut ainakin 7,000 miljoonaa markkaa näin vähentyessä niiden asema vastaavasti
13105: palkkojen kohdalta ja 3,000 miljoonaa vaikeutuu. Tilanne on muodostumassa sel-
13106: markkaa metsänmyyntitulojen kohdalta. laiseksi, että ellei kiireellisesti ryhdytä riit-
13107: Tämä merkitsee parin vuoden aikana 12,000 tävän suurisuuntaisiin toimenpiteisiin vai-
13108: miljoonan markan vähennystä palkkatyö- keuksiin joutuvien tukemiseksi, kehitys tu-
13109: läisten ja pienviljelijäin tuloissa. Työttö- lee nyt niin kuin sotia edeltäneen vuosi-
13110: myys ei myöskään ole rajoittunut vain met- kymmenen alun pulan aikanakin ennemmin
13111: sätöihin, vaan on sitä yhä enenevässä mää- tai myöhemmin johtamaan tuhansien pien-
13112: rässä havaittavissa muillakin elinkeinoelä- viljelijäin ja omakodin omistajain pikku-
13113: män aloilla. omaisuuksien pakkohuutokauppoihin.
13114: Näiden syiden vuoksi useiden kymme- Valtiovallan velvollisuus tässä tapauk-
13115: nientuhansien perheiden asema on jo nyt sessa on tulla vaikeuksiin joutuvien avuksi.
13116: muodostunut sietämättömän vaikeaksi. Tu- Se tulisi tapahtumaan siten, että velkojen
13117: hansissa tapauksissa se on kestämätön. Ei ja verojen maksuvelvollisuuden vuoksi vai-
13118: ole millään syillä perusteltavissa olevaa ai- keuksiin joutuvat voisivat saada valtiolta
13119: hetta olettaa, että alkanut pula nykyistä halpakorkoista ja pitkäaikaista lainaa vel-
13120: talouspoliittista suuntausta noudatettaessa kojensa ja verojensa maksuihin. Lainaa
13121: muodostuisi nopeasti ohimeneväksi ilmiöksi. olisi hakemuksesta myönnettävä jokaiselle
13122: Kaikki tosiasiat puhuvat päinvastaisen käsi- sen tarpeessa olevalle omakodin ja asunto-
13123: tyksen puolesta. Tuhansien pienviljelijäin osakkeen omistajalle, ja pääasiallisesti
13124: ja omakodin omistajain mahdollisu.'bdet omalla ja perheenjäsenten työllä toimeen-
13125: velkojensa ja jo nyt maksukyvyttömyyden tulevalle pienviljelijälle, jonka omistaman
13126: 1046 IV,3,56. - Maksuvaikeuksiin joutuneet.
13127:
13128: tai vuokramaalla hallitseman viljelmän vil- Edellä oleviin perusteluihin viitaten eh-
13129: jelyspinta-ala on enintään 15 hehtaaria ja dotamme,
13130: jolla sen lisäksi ei ole muuta huomattavasti
13131: tuloa tuottavaa omaisuutta. Lainan enim- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
13132: mäismäärä saisi kohota enintään sen haki- tulo- ja menoarvioon 1,000,000,000
13133: jan omaisuuden arvoon. Se olisi myönnet- markan suuruisen määrärahan halpa-
13134: tävä 20 vuodeksi ja saisi sen korko olla korkoisten ja pitkäaikaisten lainojen
13135: yksi prosentti. Tämän vuoksi eduskunnan myöntämiseksi maksuvaikeuksiin jou-
13136: olisi otettava vuoden 1951 tulo- ja meno- tuneille henkilöme verojen ja velko-
13137: arvioon riittävän suuri määräraha halli- jen suorittamista varten.
13138: tuksen käytettäväksi edellä esitettyyn tar-
13139: koitukseen.
13140: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
13141:
13142: Nestori Nurminen. Eino Tainio.
13143: Mikko Järvinen. E. Hietanen.
13144: 1047
13145: IV,s57. :.....:.. Rah. al. N:o 273.
13146:
13147:
13148:
13149:
13150: Raatikainen y. m. : Korotetun määrärahan osoittamisesta
13151: siirtona asutusrahastoon.
13152:
13153:
13154: Eduskunnalle.
13155: Maanhankintalain mukaisessa rakennus- nan markan määrärahasta hallitus katsoo
13156: toiminnassa on noudatettu järjestystä, jossa voitavan myöntää paitsi rakennuslainat,
13157: ensi sijassa on tuettu maataloussiirtoväen myöskin maanosto-, raivaus-, irtaimisto- ja
13158: rakennustoimintaa, senjälkeen on huomioitu sähköistämislainat. Momentin perusteluissa
13159: muun siirtoväen ja muiden maansaajien edellytetään, että kuluvalta vuodelta jää
13160: rakennustarve. Tähän menessä on maan- varoja säästöön ensi vuotta varten sekä
13161: hankintalain mukaiseen rakentamiseen käy- että aikaisempina vuosina myönnetyistä
13162: tetty varoja vähän yli 20 miljardia mark- varsinaisista asutuslainoista saadaan korko-
13163: kaa. Sanottu lainmuutos on tapahtunut tuloja, kuoletuksia ja muita tuloja sekä että
13164: tulo- ja menoarviossa vuosittain tehdyillä korvauspidätysten selvittelystä saadaan
13165: varojen siirroilla asutusrahastoon ja kor- riittävästi lisävaroja. Näin kertyvä pääoma
13166: vauspidätysten selvitys saaduilla sekä on kuitenkin riittämätön ja sen määrä rat-
13167: muilla asutusrahaston saamilla varoilla. kaisevasti riippuu siitä, voidaanko asutus-
13168: Tulo- ja menoarviossa on momentilta ,Siir- asiainosastossa selvitys hoitaa säännöllisesti
13169: toasutusrahastoon" käytetty varoja m. m. koko vuoden ajan.
13170: vuoden 1949 tulo- ja menoarviossa 5 mil- Tärkeän osan maanhankintalain mukai-
13171: jardia markkaa, vuoden 1950 tulo- ja me- sessa rakennustoiminnassa muodostaa edus-
13172: noarviossa 3.5 miljardia markkaa. Ensi kunnan 12 päivänä heinäkuuta 1949 hy-
13173: vuoden tulo- ja menoarvioon on hallitus väksymä lainmuutos, jonka nojalla voidaan
13174: sanotulle momentille ehdottanut ainoastaan myöntää lainoja sellaisille asunto-osakeyh-
13175: 0.5 miljardia markkaa. tiöille, joiden osakkaat ovat maansaantiin
13176: Vaikka maataloussiirtoväen rakennus- oikeutettuja sekä myöskin tällaisten yh-
13177: tarve onkin suurelta osalta tyydytetty ja tiöiden osakkaille, mikäli osakkaat haluavat
13178: vaikka muu osa siirtoväestä ja muutkin vaihtaa maansaantioikeutensa n. s. kerros-
13179: maansaantiin oikeutetut ovat jossakin mää- talosta saatavaan asunto-osakkeeseen.
13180: rin päässeet osallisiksi maanhankintalain Kuluvan vuoden aikana on valtioneuvos-
13181: mukaisista rakennuslainoista, ei niin suurta ton päätöksellä asutusrahaston varoja käy-
13182: supistusta määrärahojen myöntämisessä tetty tällaiseen rakennustoimintaan 278 mil-
13183: kuin hallituksen esitys edellyttää, voida pi- joonaa markkaa ja niillä on parhaillaan
13184: tää tarkoituksenmukaisena. Siitä on seu- rakenteilla 315 asuinhuoneistoa, jotka ja-
13185: rauksena rakennustoiminnan pysähtyminen kautuvat siirtoväen, sotainvaliidien, sotales-
13186: ei ainoastaan ensisijaisena pidetyn maata- kien ja suuriperheisten rintamamiesten kes-
13187: loussiirtoväen kohdalla, vaan muunkin siir- ken. Rakennuksia rakennetaan Helsinkiin,
13188: toväen osalta, puhumattakaan muiden eräisiin maaseutukaupunkeihin ja asutus-
13189: maansaajien rakennustoiminnan tyrehtymi- keskuksiin. Rakennustoiminta on parhail-
13190: sestä. laan käynnissä ja useat talot valmistuvat
13191: Jotta varoja riittäisi välttämättömään asuttavaksi ensi vuoden alussa. Kun halli-
13192: rakennustoimintaan olisi tulo- ja menoar- tuksen esityksessä n. s. kerrostalorakennus-
13193: viossa momentille 19 Pl. IV: 2 ,Siirtoasu- toiminnan rahoittaminen määrärahan pie-
13194: tusrahastoon" myönnettävä lisää 1.5 mil- nuudesta päätellen on kokonaan unohdettu,
13195: jardia markkaa, jolloin momentilla olisi olisi määrärahan lisääminen sitäkin välttä-
13196: yhteensä käytettäviä varoja 2 miljar- mättömämpi, etteivät jo nyt perustetut
13197: dia markkaa. Esittämästään 500 miljoo- noin 10 talonrakennussuunnitelmaan nou-
13198: 1048 IV,3157. - Maanhankintalain kerrostallot.
13199:
13200: sevat yhtiöt ja lukuisat perusteella olevat että Edtukunta korottaisi V1Wd,_
13201: asunto-osakeyhtiöt jäisi varojen puutteessa 1951 tulo- ja menoarvion 19 Pl.
13202: rakentamatta aikana, jolloin asutuskes- IV: 2 momentin määrärahaa halli-
13203: kusten asukkaat odottavat lievennystä asun- tuksen esittämästä määrästä 1,500
13204: non puutteessaan ja jolloin voitaisiin sa- miljoonalla markalla, joista 300 mt1--
13205: malla tukea maansaantiin oikeutettujen joonaa markkaa käytettäisiin maan-
13206: asutuskeskusten siirtoväen ja muiden maan- M1ttkintalain mukaisten n. s. kerros-
13207: saajien rakennustoimintaa. tolojen rakennustoiminnan rahoitta-
13208: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen miseen.
13209: ehdotamme,
13210: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
13211:
13212: Jussi Ra.atik&hlen. Jalmari Pusa.
13213: E. Pusa. .Aruo Tuuma.
13214: Olavi Ka.jal&. Valto Kikelä.
13215: Peuna ·Tervo. J. Pyy.
13216: 1049
13217:
13218: IV,35s. - Rah. al. N:o 274.
13219:
13220:
13221:
13222:
13223: Hietanen Y'· m.: Korotetu-n määrärahan osoittamisesta siir-
13224: to.no asutWJrahastt~(Jflt,.
13225:
13226:
13227: E d u s k u n n a ll e.
13228:
13229: Maanhankintalain mukainen asutustoi- rättyyn paikkaan toimeentulomahdollisuuk-
13230: minta on edistynyt siirtoväen o.salta lopp• uen.sa järjestämisen suhteen. Tarpeeton
13231: vaiheeseensa. Sitävastoin muilta osiltaan, odetus tuottaa hänelle jo senkin vuoksi tar-
13232: ja varsil:lkin n. s. toissijaisten maansaajien peettomia vaikeuksia, :puhmn.a.ttakaan siitä,
13233: osalta, on lain täytäntöönpanossa esiintynyt että. hä.Den on vaikea, jopa aivan mahdo--
13234: vaikeuksia siinä määrin, että monet maan- tontakin, ilman tarvittavaa. lainaa aloittaa
13235: saantiin oikeutetuista ovat joutuneet sen pellon raivau.Sta enempää kui.P muitakaan
13236: johdosta 'kärsimään sekä aineellisia että taloustöitä.
13237: muita vaurioita. Näin on asianlaita ~~ Vuoden 1951 tulo- ja menoarviossa ehdo.t-
13238: sinkin maansaantiin oikeutettujen rintama- taa hallitus, siirtona asutusrahastoon 19
13239: miesten osalta. Lain täytäntöönpanon hi- pääluokan 4 luvun 2 momentille 500,000,000
13240: tauden perussyy on eduskunnan tarkoituk- markkaa. Saatujen tietojen mukaan olisi
13241: seen myöntämien varojen niukkuudessa ja asutusviranomaisten arvion mukaan pitänyt
13242: toisella sijalla ovat tiiytäntöönpanokoneis- sanotuJ±e momentille. merkitä ainakin 4 mil._
13243: tossa ilmenneet. puutteet ja laiminlyönnit. ja:rd:ia markkaa. Ottamalla hoomioon
13244: Varsinkin kuluvan vuoden aikana ovat lai- maanhankintalain mukaisen asutllstoimin-
13245: nansaantivaikeudet muodostuneet maansaa- nan nopean loppulllllSnorittam.isen kansan-
13246: jille suurimmaksi huolen aiheuttajaksi. taloudellisen merkityksen, olisi eduskunnan
13247: Suuri määrä rintamamiehiä ja muita tois- myönnettävä tälle momentille asutusviran-
13248: sijaisia maansaajia, jotka ovat tehneet hal- omaisten toivoma summa kokonaisuudes-
13249: lintasopimuksen joko tilaan tai tonttiin, saan.
13250: odottavat nyt asutusviranomaisten päätöstä Edellä sanottuun viitatien k:mmioittaen
13251: tarvittavan lainan saannissa. Suurimmalta ehdotamme,
13252: osalta heiltä kuitenkin evätään lainan saanti
13253: toistaiseksi, tarkoitukseen myönnettyjen va- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
13254: rojen niukkuuden vuoksi. Tällainen asian- tulo- ja menoarvioon 19 pääluokan
13255: tila ei saisi jatkua. Tilaan tai tonttiin hal- IV luvun 2 momentille lisäystä siir-
13256: lintasopimuksen tehnyt maansaaja, tai sen tona asutusrahastoon 3,500,000,000
13257: sopimuksen syntyä varmuudella odottava, markkaa.
13258: on jo tilan sijainnin vuoksi sidottu mää-
13259: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
13260:
13261: Esa Hietanen. Matti Meriläinen. Vilhelm Riihinen.
13262: Arvo Riihimäki. Antto Prunnila. Martti Leskinen.
13263: Mikko Järvinen. Mauri Perkonoja. Eino Kujanpää.
13264: 1050
13265:
13266: IV,a59. - Rah. al. N:o 275.
13267:
13268:
13269:
13270:
13271: Vennamo y. m.: Määrärahan osoittamisesta siirtona asutus-
13272: rahastoon kuntien asutuslautakuntien asutuskassalainoi-
13273: tusta varten.
13274:
13275:
13276: E d u s k u n n a ll e.
13277:
13278: Tavanomainen. asutustoiminta on maamme suuntaan pyritty, jotenka asutuskassalai-
13279: maalaiskunnissa ollut käytännöllisesti kat- noja nimenomaan omien kotien pystyttä-
13280: soen pysähdyksissä yli 10 vuotta, sillä vuo- miseen ja kunnostamiseen on voitu jossain
13281: den 1939 jälkeen on asutuskassalainoja määrin myöntää.
13282: voitu myöntää vain varsin rajoitetusti. Toi- Kun asutusrahaston ensi vuonna käytet-
13283: saalta on luonnollisesti varsinaiselle maa- tävissä olevat varat edelleen sitoutuvat ko-
13284: seudulle uusia perheitä kuluneena 10-vuo- konaisuudessaan MJIL: n toimeenpanoon ei-
13285: tiskautena muodostunut varsin lukuisasti vätkä edes tähänkään tarkoitukseen riitä,
13286: siitä puhumattakaan, että maaseudun ehdotamme kunnioittaen,
13287: asunto-olot monissa osissa maata ovat var-
13288: sin heikot. että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
13289: Joskin valtion rahataloudellinen asema tulo- ja menoarvioon lisäystä 350
13290: on vaikea, ei kuitenkaan maaseudun nor- miljoonaa markkaa siirtona asutus-
13291: maalisia asuttamis- ja asumisasioita voida rahastoon nimenomaan kuntien asu-
13292: ·terveen maaseudun elämän ja kehityksen tuslautakuntien asutuskassalainoitusta
13293: {arpeiden vuoksi jatkuvasti pitää pysäh- varten vuodeksi 1951.
13294: .ilyksissä. Kuluvana vuotena onkin tähän
13295: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
13296:
13297: Veikko Vennamo. Tahvo Rönkkö. Janne Koivuranta.
13298: 1051
13299:
13300: IV,360. - Rah. ail. N:o 276.
13301:
13302:
13303:
13304:
13305: Vennamo y. m.: Määrärahan osoittamisesta siirtona asutus---
13306: rahastoon toissijaisten maansaajien maanhankintalain
13307: mukaista lainoitusta varten.
13308:
13309:
13310: Eduskunnalle.
13311:
13312: MHL:n toimeenpanon yhteydessä on lain uusilla tiloillaan kestämättömäksi, jollei
13313: säännösten perusteella annettu ns. toissijai- lisävaroja tarkoitukseen saada. Huomioon
13314: sille maansaajille s. o. lähinnä rintamasoti- ottaen näiden uudistilojen sijainnin asute-
13315: laille erisuuruisia tiloja ja lisämajta huo- tut sitäpaitsi joutuisivat hankkimaan an-
13316: mattava määrä. Tiloilla on yleensä as.uk- sionsa muualta, joka vaikeuttaa työllisyys-
13317: kaat, jotka monasti siirryttyään uudistilalle, tilannetta siitä puhumattakaan,. etteivät
13318: ovat joutuneet kamppailemaan suurten vai- asukkaat voi jatkuvasti asua perheille yli-
13319: keuksien kanssa. Näiden tilojen ja alueiden voimaisissa olosuhteissa. Tila ·on myös saa-
13320: kunnostaminen asukkaiden toimesta on tettava tuottokuntoon, ·jotta . asukas voisi
13321: vasta alkuvaiheessa siitä syystä, että ni- siitä saada jatkuvan toimeentulon.
13322: menomaan ra:kentamislainoitukseen käytet- Kaiken edellä lausutun perusteella on
13323: tävissä olleet varat on viime aikoihin saakka yleisen edun mukaista samoin kuin valtion
13324: pääasiassa jouduttu käyttämään MHL: n rahataloudellisen asemankin kannalta tar-
13325: säätämän kiireellisyysjärjestyksen mukai- koituksenmukaista, että lisävaroja nimen-
13326: sesti ensiksi siirtoväen välttämättömiin tar- omaan rintamasotilaiden MHL:n mukaiseen
13327: peisiin. lainoitukseen myönnetään. Tämän vuoksi
13328: Kun asutusrahaston MHL:n mukaiseen ehdotamme kunnioittaen,
13329: lainoitukseen tulevan vuoden 1951 aikana
13330: käytettävissä olevat varat ovat riittämättö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
13331: mät ja kun edellä sanotun mukaisesti näitä tulo- ja menoarvioon lisäystä 300
13332: varoja MHL:n säännösten perusteella on miljoonaa markkaa siirtona asutus-
13333: ensisijaisesti myönnettävä siirtoväen tarpei- rahastoon ns. toissijaisten maansaa-
13334: siin, muodostuu toissijaisten maansaajien jien s.o. lähinnä rintamasotilaiden
13335: s. o. nimenomaan rintamasotilaitten asema MHL:n mukaista lainoitusta varten.
13336: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
13337:
13338: Veikko Vennamo. Tahvo Rönkkö. Janne Koivuranta.
13339: IV,ao1.- Rah. al. N:o 277.
13340:
13341:
13342:
13343:
13344: Muikku y. m. : Kurotetun määrärahan osoittamisesta kalus-
13345: ton ja koneiden hankkimiseksi maatalouskoneiden tut-
13346: kimuslaitokselle.
13347:
13348:
13349: E d. lQ s k u n. n a H e.
13350:
13351: Viitaten rahaasia-aloitteen n:·o 003 peros- 20 Pl. 1: 20 momentit~ kalWon .}fl
13352: teluihln e'hdo'tiamme kuamio1ttav:asti, ko>tr;eitden ha!ll/k/kimiiseksi maatalous-
13353: koneiiten tutkimuslaitokselle esitet-
13354: &ffii 'Edmkunta
13355: korottaisi tmodmt tyä 2,500,000 marka1t mäiirtir-ttkM
13356: 1951 tulo- ja menMrvioesityksesifi 2,451J,OOO markli/)/;(1,.
13357: Helsin.gissä. 12 päivänä. syyskuuta 1950.
13358:
13359: 0. Muikku. Valfrid Eskola.
13360: R1Ukki Hykkää.lä. Ja.lm&ri tinna.
13361: IV,sa2. - aah. al. N:o 278.
13362:
13363:
13364:
13365:
13366: SUlltela. y. 'DL: KMotetu+~. tftäiirärahan osoittamisesta kalus-
13367: tmt. jA TwMWle'll Mnkkimiseksi maatalouskoneiden tutki--
13368: muslaitokselle.
13369:
13370:
13371: E d u s kun n a 11 e.
13372:
13373: Viitaten rahaasia-aloitteen n :o 304 pe- 20 Pl. 1 l~w" :JO tMmentiUe kalus-
13374: ruste1uihin ehdotamme Irunniuittavasti, ton ja kO'Ilti~ kanklcimiseksi moo--
13375: talouskoneiden tutkimuslaitokselle
13376: että Eduskunta kon>ttaisi tJuoden esitdtyii 2,500,(}()() 'ltWrkan määrä-
13377: 1951 tulo- ja menoarvioesityksessä Nhtm 2,000,000 markalla.
13378: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1960.
13379:
13380: ltlartti SUtela. Lauri Laine.
13381: Lauri Murtomaa.. J. Koivisto.
13382: Väinö Okko. L. 0. Hirvensalo.
13383: 1054
13384:
13385: IV,363. - Ra.h. al. N:o 279.
13386:
13387:
13388:
13389:
13390: Lappi-Seppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta tietyö-
13391: koneiden hankkimiseen tie- ja vesirakennushallituksen
13392: käyttöön.
13393:
13394:
13395: E d u s k u n n a II e.
13396:
13397: Viitaten rahaasia-aloitteeseen n:o 332 ja joonaa markkaa nykyaikaisten työ-
13398: sen perusteluihin esitämme, täsäästävien tietyökoneiden hankki-
13399: miseen tie- ja vesirakennushallituk-
13400: että Eduskunta ottaisi vuoden sen käyttöön.
13401: 1951 tulo- ja menoarvioon 500 mil-
13402: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
13403:
13404: Jussi Lappi-Seppälä. Johannes Wirtanen.
13405: 1055
13406:
13407: IV,a64. - Rah. al. N:o 280.
13408:
13409:
13410:
13411:
13412: Kalliokoski y. m.: ~Määrärahan osoittamisesta vuoden 1952
13413: olympiakisojen ulkomaisen radioinnin järjestämistä
13414: varten.
13415:
13416:
13417: E d u s k u n n a ll e.
13418:
13419: Kansainvälinen käytäntö on, että maa, kustannuksista ei vallitsevan käytännön
13420: joka saa järjestääkseen olympiakisat, on mukaan voida ulkomailta periä.
13421: velvollinen hankkimaan ne laitteet, jotka Vuonna 1949 marraskuussa laadittiin ar-
13422: tarvitaan, jotta kisoille saapuvat ulkomai- vio niistä kustannuksista, jotka vuoden
13423: set radioselostajat voivat lähettää kotimaa- 1952 olympiakisojen ulkomainen radiointi
13424: hansa selostuksia kisoista, sekä asettamaan tulee Suomelle aiheuttamaan. Arvioidut
13425: näiden selostajien käytettäväksi ulkomai- kustannukset nousivat tällöin yhteensä 70
13426: siin radiointeihin tarvittavan teknillisen milj. markkaan. Tähän summaan sisältyi-
13427: henkilökunnan ja muut avustajat. Mitään vät seuraavat maksut:
13428: korvausta näiden palvelusten aiheuttamista
13429:
13430: 1. Teknillinen kalusto: Hankinta-arvo
13431: Vahvistimet "652" 34 kpl. ............. . 3,570,000: -
13432: " "52" 6 kpl. ............... . 30,000:-
13433: Äänityslaitteet 170 kpl. ............... . 14,450,000:-
13434: Mikrofonit 35 kpl. ..................... . 700,000:-
13435: Ääniautot laitteineen 3 kpl. ........... . 3,600,000: -
13436: Kuulokkeet 382 kpl. ................... . 382,000:-
13437: Puhelimet, pöytä-, indukt. 15 kpl. ....... . 142,500:-
13438: Linjavaimentimet 245 kpl. ............. . 7~5,000:-
13439: Potentiometrit ja kytkimet ............. . 388,000:-
13440: Hälytysläpät 690 kpl. ................. . 414,000:-
13441: Kytkinrimat ja tulpat ................. . 864,000:-
13442: LevYsoittimet 15 kpl. .................. . 375,000:-
13443: Valomerkkilaitteet 152 kpl. ............. . 304,000:-
13444: Äänityskellot 30 kpl. ................. . 150,000:-
13445: Kytkinlaitteet ja telineet ............... . 87,000:-
13446: Kaapelia, 10-parista 2,500 m............ . 250,000:-
13447: , 5-parista 9,100 m. . .......... . 728,000:-
13448: , 1-parista 2,000 m. . .......... . 80,000:-
13449: Punosta 1-parista 2,500 m.............. . 75,000:-
13450: Muut kytkintarpeet ................... . 630,000:-
13451: Kytkentätyö .......................... . 575,000:-
13452: Sekalaiset tarvikkeet ................... . 620,500:-
13453: Ääninauhat 1,000 m. . ................ . 850,000: - 30,000,000:
13454: 2. Rakennukset:
13455: Stadionin rakennustyöt ja purkaminen 7,000,000:-
13456: Sivupaikkojen tarkkaamot 110 X 15 m2 =
13457: 1650 m3 a 1,200: - ................. . 1,980,000: -
13458: 1056 IV,36·4. - Olympiakisojen radiointi.
13459:
13460: Hankin~arvo
13461: Selostamot, varsinaiset 140 kpl. a 5,000: - 700,000:-
13462: Selostamot, varapaikat 32 kpl. a 5,000:- 160,000:-
13463: Sähkötyöt Stadionilla 230 valopistettä
13464: a. 2,ooo:- ......................... . 460,000:-
13465: Sähkötyöt sivupaikoilla 150 valopistettä
13466: a 2,ooo:- ......................... . 300,000:-
13467: Muut Stadionin huonetilaan rakennettavat
13468: väliseinät ym. lisärakenteet ........... . 300,000:-
13469: Töölön Yhteiskoululie rakennettavat välisei-
13470: nät ym. lisärakenteet, niiden purkaus ja
13471: jälkikorjaukset ..................... . 400,000:-
13472: Tulostiedotus .......................•.. 120,000:-
13473: Vesi- ja viemärijohdot ravintolaan ... . 600,000:-
13474: Ravintolan keittiöpöydät ym. . .......... . 100,000:-
13475: Sekalaista ........................... .. 480,000: - 13,000,000: -
13476: 3. Vuokrat:
13477: Ohjelma- ja selvittclyjohtojen vuokrat eri
13478: kisapaikoilta Stadionille ja sieltä posti-
13479: taloon sekä puhelinkeskuksen ja paikallis-
13480: puhelim.ien vuokrat Helsingin Puhelin-
13481: yhdistykselle ....................... . 2,000,000: -
13482: Sivukellojen vuokra ja asennus ......... . 100,000:-
13483: Töölön Yhteiskoulun vuokraus 3 kk. . .. . 200,000:-
13484: Ravintolan liesien ja jäähdytysk-aappien
13485: vuokrat ............................ . 100,000:-
13486: Autojen vuokrat:
13487: 2 henlkilöautoa a 5,000 km
13488: a. 16:- . . . . . . . . . . . . . . . 160,000:-
13489: 1 pakettiauto a 3,000 km
13490: a. 16:- . . . . . . . . . . . . . . 48,000:- 208,000:-
13491: Ääniautojen (3) poltto- ja voiteluaineet
13492: a. 3,000 km a. 16: - ................. . 144,000:-
13493: Muita vuokria, mm. majoitusvälineet 648,000: - 3,400,000: -
13494: 4. Henkilömenot:
13495: 20 tarkkailijaa a 3 kk. a 30,000: ~ 1,800,000: -
13496: 40 , a. 2 'kk. a. 25,ooo:- 2,000,000: -
13497: 150 , a. 1% kk. a. 15,000:- .. 3,375,000: -
13498: Työnvalvoja 1Js kk. a 30,000: - ....... . 360,000:-
13499: Vuoro- ja sunnuntai- sekä ylityökorvaukset 965,000:-
13500: Toimisto I 2 sihteeriä a 15 kk. a 25,000: - 750,000:-
13501: Toimisto II 3 sihteeriä a 3 kk. a 20,000: - 180,000:-
13502: 6 monistajaa a 1 kk. ' a 10,000: - ..... . 60,000:-
13503: Toimisto III 2 sihteeriä a 3 kk. a 20,000: - 120,000:-
13504: 3 autonkulj. a 2 kk. a 20,000:- ....... . 120,000:-
13505: Toimisto IV 2 sihteeriä a 3 kk. a 25,000: - 150,000:-
13506: 15 toimistoapul. a 3 kk. a 20,000:- ... . 900,000:-
13507: 125 avustajaa a 1 kk. a 10,000: - ..... . 1,250,000: -
13508: 10 vahtimest. a 1 kk. a 10,000: - ..... . 100,000:-
13509: 20 Iähettiä a. 1 kk. a. 5,ooo: - ......... . 100,000:-
13510: 10 siivoojaa a 1 kk. a 10,000: - ....... . 100,000:-
13511: Kansaneläke- ja lapsilisämaksut ....... . 670,000: - 13,000,000: -
13512: IV,:u4:. - KalliWI:o&ki y. hl. 105?
13513: 5. se;kaltdm menot: lhnkinta-arvo
13514: Palkkiot:
13515: Päivärahoja 20 maaseututeknikolle 45 p~.
13516: a 8'25! ~ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . n. 750,000 : -
13517: Tarkkailijain koulutus:
13518: Opettaji-en koulutu 5 X 50 t. 8. 4.00: ~ 100,000:-
13519: Opettajien. palkkaus 25 X 2 kk. a
13520: 10,000! - . • • . . .• . . . • • . . • . • . • . . • . . . . 500,000: -
13521: OppilaiMn. palkkaus 125 X 1 kk. a
13522: 5,000;; ~ . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 750,000: -
13523: .AV'Ustajien. koulutus!
13524: Luennot S X 25 kk. a4.00: - . . . . . . . . 50,000: -
13525: Avustajien koulutus 125 X 1 kk. a
13526: 3,000: - . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •. . . 375,000: - 2,525,000: -
13527: Muita kuluja:
13528: Toimisto- ja piirustustarpeet ..•......... 500,000:-
13529: Toimistovuokra 24 kk. a 20,000: - ..... . 480,000:-
13530: ,.Radio-opas" .............•....•..•...... 250,000:-
13531: J akkaroita 600 kpl. a 500: - ......... . 300,000:-
13532: Konttorikoneiden vuokria .............. . 300,000:-
13533: Konttoripöytiä ja tuoleja 20 kpl. a 6,000: - 120,000: ~
13534: Tilapäisiä pöytiä 130 kpl. a 1,000: - ... . 130,000:-
13535: Ohjelmalinjakonferenssi ............... . 750,000:-
13536: Ulkomaanmatkat ...................... . 750,000:-
13537: Sähkö- ja kaasutaskut ................. . 70,000:-
13538: Sekalaisia kuluja ..................... . 425,000: - 4,075,000: -
13539: Arvaamattomia menoja ................ . 4,000,000: - 10,600,000: -
13540: mk 70,000,000: -
13541:
13542: Olympiakisojen järjestelytoimikunta on tominnan ylläpitoon ja kehittämiseen Suo-
13543: aikanaan pyytänyt Oy. Yleisradio Ab: tä messa ja koska lupamkasut muutenkin vain
13544: hoitamaan kokonaisuudessaan ne tehtävät, niukasti riittävät pysyttämään kotimaan
13545: jotka on hoidettava, jotta vuoden 1952 radioinnin radioalalla tapahtuvan nopean
13546: olympiakisoista ulkomaille tarkoitetut ra- kehityksen .tasolla. Sitä paitsi Yleisradio
13547: diolähetykset voidaan moitteettomasti suo- tulle olympiakisojen johdosta joka tapauk-
13548: rittaa. Yleisradio puolestaan suostui tämän sessa tuntuvasti rasitetuksi luovuttaessaan
13549: tehtävän vastaanottamaan edellyttäen jo maksuttomasti melkoisen osan henkilökun-
13550: tällöin, että sille asetetaan käytettäväksi taansa ulkomaisen radioinnin suunnittelu-
13551: tarkoitukseen tarvittavat rahavarat. Asiasta ja valmistelutehtäviin ja suorittaessaan ki-
13552: käytyjen neuvottelujen perusteella Yleis- soja koskevasta kotimaisesta radioinnista
13553: radio on jo hoitanutkin suunnittelutöitä yli aiheutuvat moninaiset ylimääräiset kustan-
13554: vuoden ajan. nukset. Näiden syiden nojalla Oy. Yleis-
13555: Olympiakisojen ulkomaisen radioinnin radio Ab. pyysi syksyllä 1949 kulkulaitos-
13556: aiheuttamien kustannusten maksamiseen ki- ten ja yleisten töiden ministeriötä ryhty-
13557: sojen järjestelytoimikunnalla ei sen ilmoi- mään toimenpiteisiin, jotta saman vuoden
13558: tuksen mukaan ole varoja. Ei myöskään toiseen ylimääräiseen menoarvioon otettai-
13559: niitä varoja, jotka kuuntelulupamaksuina siin vuonna 1952 pidettävien olympiakiso-
13560: kerääntyvät Yleisradiolle, voida tähän tar- jen ulkomaisen radioinnin aiheuttamia kii-
13561: koitukseen käyttää, koska lupamaksut jo reellisimpiä, jo vuoden 1950 alussa suori-
13562: yleisradioyhtiölle annetun tehtävän mukai- tettavia hankintoja ja niihin liittyviä ku-
13563: sesti on käytettävä yksinomaan yleisradio- luja varten 20 milj. markan määräraha.
13564: 1058 IV,364. - Olympiakisojen radiointi.
13565:
13566: Tällöin edellytettiin, että vuoden 1951 me- män 20 milj. markan määrärahan puitteissa
13567: noarvioon voitaisiin ottaa olympiakisojen on mahdollista, ellei sille voida osoittaa
13568: ulkomaisiin radiointeihin lisäksi tarvittavat tehtävien loppuun suorittamiseen tarvitta-
13569: 50 milj. markkaa. Pyydetty 20 milj. mar- via varoja. Toiselta puolen olympiakisojen
13570: kan määräraha otettiinkin vuoden 1949 moitteeton järjestely ja nimenomaan kiso-
13571: toiseen ylimääräiseen menoarvioon, ja jen saattaminen maailman tietoisuuteen
13572: eduskunta hyväksyi sen. Eduskunta siis edellyttää, että ulkomaiden radioselostajille
13573: jo tällöin tavallaan katsoi, että olympia- varataan mahdollisuudet lähettää kotimaa-
13574: kisojen ulkomaisen radioinnin aiheuttamat hansa selostuksia kisoista. Koska Suomi
13575: kustannukset on suoritettava valtion va- kuitenkin on suostunut olympiakisat järjes-
13576: roista. tämään kansainvälisen tavan mukaisesti ja
13577: Eduskunnalle jätettyyn vuoden 1951 koska siitä umpikujasta, jossa ulkomaisen
13578: tulo- ja menoarvioehdotukseen ei kuiten- radioinnin järjestämistä koskeva asia nyt
13579: kaan ole otettu olympiakisojen ulkomaisen on, ainoa ulospääsytie on, että eduskunta
13580: radioinnin järjestämiseen vielä tarvittavaa :tnyö:ritää tarkoitukseen tarvittavat varat,
13581: 50 milj. markan määrärahaa, vaikka yleis- esitämme kunnioittavasti,
13582: radio on myös tästä tehnyt esityksen. Tä-
13583: män johdosta yleisradio on ilmoittanut että Eduskunta ottaisi vuoden
13584: olympiakisojen järjestelytoimikunnalle, ettei 1951 tulo- ja menoarvioon 50 miljoo-
13585: se voi suorittaa kisojen ulkomaisen radioin- nan markan määrärahan vuoden
13586: nin järjestelyn edellyttämiä tehtäviä sen -1952 olympiakisojen ulkomaisen ra~
13587: pitemmälle kuin eduskunnan jo myöntä- dioinnin järjestämistä varten.
13588: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
13589:
13590: Viljami Kalliokoski. Rafael Paasio.
13591: Atte Pakkanen. Martta Salmela-Järvinen.
13592: Irma Hamara.
13593: 1059
13594:
13595: IV,a65. - Ra.h. al. N:o 281.
13596:
13597:
13598:
13599:
13600: Mäkinen y. m:.: Määrärahan osoittamisesta valtion teknilli-
13601: sen tutkimuslaitoksen kojeistojen ja koneistojen han-
13602: kintoihin.
13603:
13604:
13605: E d u s k u n n a ll e.
13606:
13607: Valtion teknillinen tutkimuslaitos on sen asettaa rakennusteknilliselle laboratorioHe-
13608: perustamisesta v. 1942 lähtien vuosittain kin jatkuvasti uusia tehtäviä, joiden ratkai-
13609: saanut määrärahan, joka tosin on ollut seminen ilman siihen tarvittavaa koe- ja
13610: riittämätön, sen toimintaa varten välttä- mittausvälineistöä on mahdotonta. Tässä
13611: mättömien kojeiden ja laitteiden hankintaa yhteydessä on ehkä syytä mainita, että
13612: varten. Kuluvan vuoden menoarviossa 20 ulkomailla tutkimuslaitoksien vuotuinen
13613: Pl. I: 39 kohdalla oli tähän tarkoitukseen määräraha välineistön hankintaa varten on
13614: myönnetty 15 milj. mk. Ensi vuoden meno- tavallisesti huomattavasti suurempi kuin
13615: arvioesityksestä on kuitenkin tähän tarkoi- palkkausmomentti. Valtion teknillisen tut-
13616: tukseen anottu määräraha kokonaan pois- kimuslaitoksen palkkausmomentti on ensi
13617: tettu. Mikään jatkuva, häiriintymätön tut- vuoden menoarviossa esitetty 52,860,400
13618: kimustoiminta teknillisellä alalla ei kuiten- markaksi. Valtion edun mukaista pitäisi
13619: kaan ole mahdollista ilman teknillisiä apu- olla, että tutkijoille, joille maksetaan
13620: neuvoja, kuten mittausvälineitä, aineenkoe- palkka, myöskin luodaan olosuhteet mah-
13621: tuskoneita. Tutkimuslaitokselta edelleenkin dollisimman tehokkaaseen työskentelyyn.
13622: puuttuu sellainen välineistä - kuten esim. Paraskaan tutkija ei ainakaan teknillisellä
13623: spektrograafit, elektronimikroskoopit, rönt- alalla voi paljoa aikaansaada paljain käsin.
13624: genlaitteet - joka muualla kuuluu jokai- Tähän kaikkeen viitaten ehdotamme kun-
13625: sen laboratorion standardivarusteisiin. Äs- nioittaen,
13626: ken perustetulta lämpöteknilliseltä labora-
13627: torioita, jonka tutkimusohjelma on nyky- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
13628: oloissamme mitä ajankohtaisin ja rakennus- tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
13629: toiminnanemme aivan välttämätön, puuttu- kan määrärahan käytettäväksi val-
13630: vat melkein kaikki tarpeelliset välineet, tion teknillisen tutkimttslaitoksen ko-
13631: kalorimetrit, hygrostaatit, lämpömittarit jeistojen ja koneistojen hankintoihin
13632: j. n. e. Vilkas rakennustoiminta maassamme vuonna 1951.
13633: Helsingissä 8 päivänä syys'kuuta 1950.
13634:
13635: Eero Mrukinen. Uuno Trukki.
13636: Hugo Nuorsaari. L. 0. Hirvensalo.
13637: 1060
13638: IV,s6.6. - Rah. al. N:o 282.
13639:
13640:
13641:
13642:
13643: BiltuneD y. m. ~ Määräroka:n. osoittamisesta Savonlinnan
13644: keskusstW-aals.n rcr.ken-&ustöiden jatkamista varten.
13645:
13646:
13647: E d u s k u n n a ll e.
13648:
13649: Eduskunnan hyväksymän keskussairaala- vuoksi, ettei ensi vuoden tulo- ja menoar-
13650: lain mukaan on Savonlinnan uuden kes- vioon ole merkitty määrärahaa Savonlin-
13651: kussairaalan rakentaminen kolmannella ti- nan keskussairaalan rakennustöiden jatka-
13652: lalla. Suunnitelman mukaan rakennustyöt mista varten. Jos rakennustyöt täytyy kes-
13653: on aloitettava vuonna 1950 ja sairaalan pi- keyttää, niin seurauksena on, ettei sairaa-
13654: täisi olla valmiiksi rakennettu vuonna 1952. laa voida saada valmiiksi rakennetuksi vuo-
13655: Tämän vuoden tulo- ja menoarvioon olikin den 1952 loppuun mennessä. Sen vuoksi
13656: otettu 60 miljoonan markan määräraha ra- ehdotamme kunnioittaen,
13657: kennustöiden aloittamista varten. Lisäksi on
13658: pohjatöitä varten saatu jonkunverran työt- että Eduskunta ottaisi vuoden.
13659: tömyysmäärärahoja käytettäväksi. Myöskin 1951 tulo- ja menoarvioon 20 Pl.
13660: ikunnat ovat edellä. mainitun lain edellyttä- II luvun uudelle momentille 75 mil-
13661: mässä määrässä antaneet varoja rakennus- joonan markan määrärahan Savon-
13662: työtä varten. Rakennustyöt onkin jo aloi- linnan keskussairaalan rakennustöi-
13663: tettu, mutta ne uhkaavat keskeytyä sen den jatkamista varten.
13664: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
13665:
13666: Onni Hiltunen. J. F. Tolonen.
13667: NiiJ.o Nieminen. Irma Bama.ra.
13668: Wiljam Sarjala. Aino Luostarinen.
13669: Paavo Karjalainen. Edvard Pesonen.
13670: 1061
13671: IV,a,a7. - Rah. al. N:o 283.
13672:
13673:
13674:
13675:
13676: Niukkanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Saimaan
13677: keskussairaalan raken'IJ,ustöiden aloittamista varten.
13678:
13679:
13680: Eduskunnalle.
13681:
13682: Edus'kunta hyväksyi 16 päivänä kesä- Vuoden 1951 aikana on tarkoitus aloit-
13683: kuuta 1950 lain keskussairaaloiden raken- taa sairaala-alueen louhinta- ja tasoitustyöt
13684: tamisesta. Tämän lain toisessa pykälässä sekä tehdä sairaala-alueelle tarvittavat tiet.
13685: määriteltiin rakennettavien keskussairaaloit. Tähän rakennusvaiheeseen liittyy myöskin
13686: ten sijoitusjärjestys. Vuosina 1950, 1951 sairaalan lämpö- ja voimakeskuksen sekä
13687: ja 1952 on lain mukaan tarkoitus rakentaa tunnelien rakentaminen. Sikäli kun työt
13688: Pohjois-Karjalan, Keski..Suomen, Savon- saataisiin käyntiin, olisi tark-oitus rakentaa
13689: linnan ja Etelä-Saimaan keskussairaalat. varsinainen sairaalarakennus. vesikattoon ja
13690: Kaikkien näitten keskussairaaloitten suun- osa henkilökunnan asuntotaloja väliaikai-
13691: nittelu- ja rakennustöiden aloittamista var. sesta asuttavaan kuntoon, jotta niitä voi-
13692: ten on tämän vuoden tulo. ja menoarvioon taisiin rakennusaikana käyttää rakennus-
13693: sijoitettu määrlirahat. Vuoden 1950 meno- työväen asunnoiksi.
13694: arvioon otettiin Etelä-Saimaan Keskussai- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
13695: raalan suunnittelu- ja rakennustöitä varten ehdotamme,
13696: 50 miljoonaa markkaa.
13697: Puheenaolevan sairaalan kohdalla onkin että Eduskunta ottaisi 1J'UOde'IJ, 1951
13698: suunnittelutyöt kehitetty jo aika pitkälle. tulo- ja menoarmoon 50 miljoonan
13699: Äskettäin esitti Etelä-Saimaan Keskussai- markan määrärahan. Etelä-Saimaa'A
13700: raalan rakennustoimikunta sairaalan piirus- keskussairaalan raket~nwt<iiden aloit-
13701: tukset lääkintäalan rakennustöitten keskus- tamista v€&rten.
13702: toimikunnan tutkittavaksi. Lääkintöhalli-
13703: tuksen asiantuntijat tutustuvat parhaillaan
13704: piirustuksiin.
13705: Helsingissä 8 päivänä. syyskuuta 1950.
13706:
13707: Juho Niukka.n.en. Väinö Okko.
13708: Matti Miikki. Valto Käkeli.
13709: V. Riihinen.
13710: 1062
13711:
13712: IV,36s. - Rah. al. N:o 284.
13713:
13714:
13715:
13716:
13717: Alanko y. m.: Määrärahan osoittamisesta Mäntän sairaalan
13718: rakennustöiden loppuunsuorittamista varten.
13719:
13720:
13721: E d u s k u n n a II e.
13722:
13723: Mäntän kunta on 20 vuoden ajan pon- olisi sairaalaolot tällä seudulla järjestyneet
13724: nistellut sairaalan saamiseksi paikkakun- taloudellisesti verrattain kivuttomasti. Nyt
13725: nalle. Alussa oli tarkoitus rakentaa piiri- sensijaan valtiovallan ohjeita noudattaen,
13726: sairaala, jossa olisivat mukana kaikki Män- on sairaalan toteuttaminen taloudellisesti
13727: tän seudun kunnat. Tämä suunnitelma ei tullut hyvin vaikeaksi.
13728: kuitenkaan saanut silloin kannatusta lähi- Vaikka kuntainliittoon ei ole tässä vai-
13729: kuntien taholta, jotenka asia raukesi. Suun- heessa liittynyt kuin viisi kuntaa, joutuu
13730: nitelmaa muutettiin senjälkeen niin, että sairaalan vaikutuspiiriin hyvin laaja alue
13731: Mänttä päätti yksinään rakentaa sairaalan, Pohjois-Hämettä. Kokonaan sen vaikutus-
13732: ja niinpä v. 1937 laadittiinkin uudet pii- piirissä ovat Mäntän kauppala, Vilppulan,
13733: rustukset sekä järjestettiin rahoituskysy- Kuoreveden, Koskenpään, Pohjaslahden ja
13734: mys sairaalan rakentamiseksi. Kaikki oli Juupajoen kunnat, sekä huomattavilta osil-
13735: valmista 1939 rakennustöiden aloittamiseen, taan Jämsä, Längelmäki, Ruovesi ja Vir-
13736: kun syttynyt sota teki töiden aloittamisen rat, sekä Vaasan läänistä lisäksi Keuru ja
13737: mahdottomaksi. Pihlaja vesi.
13738: Välirauhan tultua suunnitelmat otettiin Sairaala sijoitetaan 2 km päähän Mäntän
13739: uudelleen käsittelyn alaiseksi ja rakennus- keskustasta, luontonsa puolesta erikoisen
13740: töitä suunniteltiin. Toteutumisen esti tässä kauniille paikalle. Sairaalaa varten varattu
13741: vaiheessa se, että pääjohtaja 0. Reinikai- tontti käsittää 5 ha, joten laitoksen suurel-
13742: nen, ministeri V. Salovaara ja tohtori Iekin laajentamiselle on olemassa hyvät
13743: P. Soisalo tulivat Mänttään ja järjestivät mahdollisuudet. Tämän arvokkaan tontin
13744: neuvottelukokouksen, jossa pääjohtaja Rei- on kuntainliitolle lahjoittanut G. A. Ser-
13745: nikainen korosti sitä, että Mänttään on pe- lachius Oy.
13746: rustettava keskussairaalan ja kunnansai- Sairaalan päärakennus on suunniteltu
13747: raalan välimuoto, useampien kuntien yhtei- n. 16,700 m3 käsittäväksi ja tulee tähän
13748: nen piirisairaala, ja suunniteltava se niin, sijoitettavaksi varsinainen sairaanhoitopuoli
13749: että vastaiset laajentamissuunnitelmat huo- kaikkine tarpeellisine hoitohuoneineen. Pää-
13750: mioidaan, jotta se myöhemmin voidaan ot- rakennuksen lisäksi tulee asuintalous- y. m.
13751: taa vaikka valtion haltuun. lisärakennuksia. Myös synnytysosasto on
13752: Nämä saadut määräykset johtivat taasen huomioitu suunnitelmissa. Koko sairaalan
13753: uusiin suunnitelmiin ja aikaa viepiin kun- rakennusvaihe käsittää n. 27,000 m3 ja on
13754: tainliiton perustamisiin, joka lääkintöhalli- kustannusarvio tällä hetkellä noin 200 milj.
13755: tuksen myötävaikutuksella toteutuikin, kui- markkaa.
13756: tenkin vasta lopullisesti 19. 5. 1944. Kun- Sairaalan suunnittelu on suoritettu par-
13757: tainliiton perussääntö vahvistettiin niin haiden saatavissa olevien asiantuntijain
13758: myöhään kuin 7. 12. 1945. Näin vierähtikin avulla. Piirustukset on laatinut arkkitehti
13759: monia vuosia, jotka tekivät sairaalan to- E. Bryggman Turusta, kestävyys- y. m. las-
13760: teuttamisen mahdollisuudet yhä vaikeam- kelmat on tehnyt ins. M. Malmberg, säh-
13761: maksi, sekä sitä varten kootut varat menet- köistyssuunnitelmat ins. N. Jernvall, lämpö-
13762: tivät inflaation kautta merkityksensä. Kat- ja johtoverkostosuunnitelmat ins. T. Krank
13763: sommekin, että jos Mäntän kunta olisi ja vesitutkimukset ins. P. Alenius, kaikki
13764: aikoinaan saanut toteuttaa suunnitelmansa, Helsingistä. Sairaalan rakennustyöt ovat
13765: IV,368. - AJanko y. m. 1063
13766:
13767: nyt saatu suoritettua niin pitkälle, että Kun valtiovalta on aiheuttanut tämän
13768: päärakennuksen muuraustyöt on lopussa ja sairaalarakennusvaiheen siihen, missä se
13769: osa sisätöitäkin on jo saatu alulle. Tähän nyt on, on valtiovallan velvollisuus nyt
13770: asti on rakennustöiden rahoittaminen ta- olla mukana sairaalan rakentamisen lop-
13771: pahtunut jäsenkuntain paikkaosuuksista, puunsuorittamisessa. Jo kansantaloudelli·
13772: G. A. Serlachiuksen Oy:n lahjoituksen sekä sestikin katsoen on välttämätöntä, että ra-
13773: Postisäästöpankilta saadun 20 milj. lainan kennusvaihe saadaan päättymään.
13774: turvin. Varoja on sairaalarakennukseen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13775: käytetty lähes puolet kustannusarviosta.
13776: Varojen loputtua ovat työt olleet sairaala- että Eduskunta ottaisi vuoden
13777: rakennuksessa pysähdyksissä kuluneen vuo- 1951 tulo- ja menom·vioon 60,000,000
13778: den ajan, joitakin pieniä suorituksia lu- markkaa Mäntän sairaalarakennuk-
13779: kuunottamatta. sen loppuunrakentamista varten.
13780: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
13781:
13782: Kusta.a Alanko. Kalle Kauhanen. Yrjö Helenius.
13783: Toivo Pyörtänö. Juho Karvonen. Artturi Koskinen.
13784: Kaarle E. Renfors. Jaakko Hakala. Pentti Niemi.
13785: Lauri Myllymäki. Hugo Aattela. Väinö Hakkila.
13786: Arvo Sävelä. Kaisa Hiilelä. Laura Brander-Wallin.
13787: Valfrid Eskola. Atte Pakkanen. Paavo Karjalainen.
13788:
13789:
13790:
13791:
13792: 41
13793: 1064
13794:
13795: IV,s69. - Rah. al. N :o 2'85.
13796:
13797:
13798:
13799:
13800: Alanko y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion virasto-
13801: talon rakentamiseksi Nokian kauppalaan.
13802:
13803:
13804: E d u s k u n n a ll e.
13805:
13806: Nokian kauppalanhallituksen taholta on pinta-ala on 28 m2, virkistys- ja pesuhuo-
13807: vuodesta 1944 lähtien käyty neuvotteluja neita ei ole ollenkaan. Kansliahuonetta ei
13808: posti- ja lennätinhallituksen kanssa valtion ole. Konttorin kalustosta kärryt ja kelkat
13809: virastotalon rakentamisesta Nokian kauppa- joudutaan säilyttämään ulkona, mitään suo-
13810: laan. Tarkoitus on, että virastotaloon yh- jaa niille ei ole. Koko huoneisto on aivan
13811: distetään posti ja lennätin sekä poliisitoi- ala-arvoisessa kunnossa, tilat puutteelliset
13812: minta. Tätä tarkoitusta varten on valtion ja täysin sopimattomat postin käyttöön.
13813: virkatalolautakunnan kanssa käydyissä neu- Nokian poliisivartiokonttorissa on 4 pidä-
13814: votteluissa varattu jo tonttialuekin, johon tettyjen koppia, yht. 36 m2, ja 4 huonetta,
13815: sopivasti voidaan sijoittaa mainittu virka- yht. 55 m2. Näissä tiloissa työskentelee
13816: talo. apulaisnimismies, 3 ylikonstaapelia ja 12
13817: Nokian kauppalassa nykyisin toimiva poliisia. Yksi pidätettyjen kopeista on va-
13818: posti- ja lennätinkonttori on vuokrahuo- rastona, autotallia ei ole, ei varastosuojaa,
13819: neustossa pinta-alaltaan 120 m2 • Henkilö- ei kaivoa, uunilämmitys ja polttopuut talon
13820: kunta käsittää 34 virkailijaa. Kun maini- alla kivijalassa. Mainitut huoneet kaikki
13821: taan, että esim. postin lajittelu tapahtuu huonossa kunnossa.
13822: huoneessa, joka on pinta-alaltaan 7 m2, niin Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13823: voinee jokainen saada käsityksen mainitun
13824: viraston tilanahtaudesta. Saapuvan postin että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
13825: avaus ja lähtevän postin sulkeminen jou- tulo- ja menoarvioon 50,000,000
13826: dutaan toimittamaan toimistohuoneessa. markkaa käytettäväksi Nokian kaup-
13827: Kirjeenkantajat, joita on 19, toimivat kah- palaan suunnitteilla olevan valtion
13828: dessa pienessä huoneessa, joiden yhteinen virastotalon rakentamista varten.
13829: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1950.
13830:
13831: Kustaa Alanko. Hugo Aattela.
13832: Toivo Pyörtänö. Kaisa Hiilelä.
13833: Kaarle E. Renfors. Atte Pakkanen.
13834: Lauri Myllymäki. Arvo Säve1 ä.
13835: Yrjö Helenius. Valfrid Eskola.
13836: Kalle Kauhanen. Artturi Koskinen.
13837: Pentti Niemi. Väinö Hakkila.
13838: Jaakko Hakala. Laura Brander-Wallin.
13839: 1065
13840:
13841: IV,a7o. - Fin. mot. N:o 286.
13842:
13843:
13844:
13845: Brommels m. fl. :Angående anvisande av anslag för bygg-
13846: nadsarbetena på en kombinerad kommunal-statlig
13847: svenskspråkig centralyrkesskola i V asa.
13848:
13849:
13850: T i 11 R i ks d a g en.
13851:
13852: Den svenskspråkiga tekniska undervisnin- Det förtjänar ytterligare framhållas, att
13853: gen i vårt land är i hög grad försummad. eentralyrkesskolan i Vasa är planerad att
13854: Detta gäller framför allt för det svenska uppföras i samarbete med Vasa stad såsom
13855: österbottens del, där det endast finnes en en utbyggnad tili Vasa svenskspråkiga för-
13856: svenskspråkig förberedande kommunal yr- beredande yrkesskola, varför kostnaderna
13857: kesskola i Vasa. Landsdelens svenska byg- för skolan skulle komma att bliva avsevärt
13858: defolkning, som uppgår tili ca 100,000 per- lägre än kostnaderna för övriga centrala
13859: soner, saknar möjlighet tili utbildning för yrkesskolor. Tomt för skolan finnes reda.D
13860: yrken inom hantverket och industrin, vil- reserverad och de kommunala myndighe-
13861: ket är ett avgörande hinder för uppkomsten terna i Vasa äro viliiga att inleda samar-
13862: av det mångsidigare näringsliv, som kunde bete för uppförande av centralyrkesskolan,
13863: höja landsdelens låga levnadsstandard och viiken skulle komma landsdelens hela be-
13864: motverka den omfattande emigrationen folkning tili godo.
13865: från landsdelens kust- och skärgårdssocknar. På grund av ovanstående tiliåta vi oss:
13866: Denna omständighet har även stått vördsamt föreslå,
13867: klar för vederbörande myndigheter. Yrkes-
13868: utbildningsrådets tioårsplan för yrkesut- att Riksdagen måtte i statsförslaget
13869: bildningen förutsätter, att en svensk cen- för år 1951 under 20 Ht. II: 35
13870: tralyrkesskola skulle ha grundats i V asa upptaga ett anslag om 5 miljoner
13871: redan år 1948. Förslag från handels- och mark för planerande och påbörjande
13872: industriministeriets sida har varje år se- av byggnadsarbetena på de allra
13873: dan år 1947 gjorts om anslag i statsbudge- nödvändigaste byggena till en kombi-
13874: ten för detta ändamål, varför behovet av nerad kommunal-statlig svensksprå-
13875: en sådan skola måste anses vara tili fullo kig centralyrkesskola i V asa.
13876: dokumenterat.
13877: Helsingfors den 8 september 1950.
13878:
13879: Albert Brommels. 0. A. Öhman. Levi Jern.
13880: Matts Forss. Arthur Larson. Albin Wickman.
13881: Ebba östenson.
13882: 1066
13883:
13884: IV,s7o. - Rah. al. N:o 286. Suomennos.
13885:
13886:
13887:
13888:
13889: Brommels y. m.: Määrärahan osoittamisesta yhdistetyn
13890: kunnallis-valtiollisen ruotsinkielisen keskusammattikou-
13891: lun rakentamista varten Vaasaan.
13892:
13893:
13894: E d u s k u n n a 11 e.
13895:
13896: Ruotsinkielinen teknillinen opetus maas- On syytä lisäksi huomauttaa, että Vaasan
13897: samme on suuressa määrin laiminlyöty. keskusammattikoulu on suunniteltu raken-
13898: Tämä koskee ennen kaikkea sitä ruotsalai- nettavaksi yhteistoiminnassa Vaasan kau-
13899: sen Pohjanmaan osaa, jossa on vain yksi pungin kanssa Vaasan ruotsinkieliseen val-
13900: :ruotsinkielinen valmistava kunnallinen am- mistavaan ammattikouluun liittyväksi ra-
13901: mattikoulu Vaasassa. Maan tämän osan kennukseksi, minkä vuoksi koulun kustan-
13902: ruots.alaiselta maaseutuväestöltä, jonka lu- nukset muodostuisivat huomattavasti pie-
13903: kumäärä nousee noin 100,000 henkeen, nemmiksi kuin muiden keskusammattikou-
13904: puuttuu mahdollisuus saada valmennusta lujen. Koululle on jo varattu tontti, ja
13905: käsityön ja teollisuuden ammatteihin, mikä Vaasan kunnalliset viranomaiset ovat ha-
13906: muodostaa ratkaisevan esteen sen monipuo- lukkaita alkamaan yhteistyön ammattikou-
13907: lisen elinkeinoelämän kehittymiselle, joka lun rakentamiseksi, joka koituisi maakun-
13908: voisi . kohottaa maakunnan alhaista elinta- nan koko väestön hyödyksi.
13909: soa ja ehkäistä laajaa poismuuttoa maakun- Edellä olevan perusteella ehdotamme
13910: nan rannikko- ja saaristopitäjistä. kunnioittaen,
13911: Tämä seikka on myös selvinnyt asian-
13912: omaisille viranomaisille. Ammattikasvatus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
13913: neuvoston kymmenvuotissuunnitelma am- valtion tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n
13914: mattikoulutusta varten edellyttää, että ruot- II luvun 35 mom:lle 5 m~'1joonan
13915: sinkielinen keskusammattikoulu olisi perus- markan määrärahan Vaasan yhdiste-
13916: tettu Vaasaan jo vuonna 1948. Kauppa- tyn kunnallis-valtiollisen ruotsinkie-
13917: ja teollisuusministeriön taholta on sitten lisen keskusammattikoulun kaikkein
13918: vuoden 1947 joka vuosi ehdotettu määrä- välttämättömimpien rakennustöiden
13919: rahan ottamista valtion tulo- ja menoar- suunnittelua ja aloittamista varten.
13920: vioon tätä tarkoitusta varten, joten sellai-
13921: sen koulun tarve on katsottava täysin to-
13922: distetuksi.
13923: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
13924:
13925: Albert Brommels. C. A. öhma.u. Levi Jern.
13926: Matts Forss. Arthur Larson. Albin Wickman.
13927: Ebba östenson.
13928: 1067
13929:
13930: IV,371. - Rah. al. N :o 287.
13931:
13932:
13933:
13934:
13935: Ka.rjala.inen ·y. m.: Määrärahan osoittamisesta asuintalon
13936: rakentamiseksi Mikkelin lääninvankilan virkailijoita
13937: varten.
13938:
13939:
13940: E d u s k u n n a 11 e.
13941:
13942: Vallitsevasta asuntopulasta on joutunut yksimielisiä siitä, että tämä laitos kipeästi
13943: ja edelleen joutuu kärsimään huomattavasti tarvitsee virkailijoilleen asuntoja vankilan
13944: myöskin valtion eri virastot ja laitokset. välittömästä läheisyydestä..
13945: Niinpä tilanne m. m. Mikkelin lääninvan- Kun ottaa huomioon, että vankityövoi-
13946: kilan kohdalla on sellainen, että vankilan maa hyväksi käyttäen tulee rakennuskus-
13947: vartiostosta asuu suurin osa varsin kau- tannukset huomattavasti halvemmaksi kuin
13948: kana, useiden kilometrien päässä, vanki- vapailla työmarkkinoilla, mutta kun vuo-
13949: lasta. Sanomattakin on selvää, mitä hait- den 1951 valtion tulo- ja menoarviossa ei
13950: toja tämä tuottaa kunnolliselle toimen hoi- ole määrärahaa asuintalon rakentamiseksi
13951: dolle. Kun k. o. vankilalla on vain kuusi Mikkelin lääninvankilan virkailijoita var-
13952: virka-asuntoa ja kun viran ja toimen halti- ten, ehdotamme,
13953: jain luku kuitenkin on useita kymmeniä,
13954: saa selvän kuvan vallitsevasta vaikeasta ti- että Eduskunta ottaisi vuoden·
13955: lanteesta. 1951 tulo- ja menoarvioon 10 mil-·
13956: Mikkelin lääninvankilalla, joka sijaitsee joonan markan niäärärahan virkaili-
13957: aivan keskellä kaupunkia, on käytettävä- jain asuintalon rakentamiseksi Mik~
13958: nään tonttimaata asuintalojen rakentami- kelin lääninvankilan virkailijoita
13959: seen ja vankeinhoitoviranomaiset ovatkin varten.
13960: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
13961:
13962: Paavo Karjalainen. Heikki Hykkäälä.
13963: Artturi Koskinen.
13964: 1068
13965:
13966: IV,aa. - Ra.h. al. N:o 288.
13967:
13968:
13969:
13970:
13971: Paasio y. m.: Määrärahan osoittamisesta asuntorakennuksen
13972: rakentamiseksi Turun keskusvankilan viran ja toimen
13973: haltijoilZe.
13974:
13975:
13976: E d u s k u n n a 11 e.
13977:
13978: Vartijakunnan erittäin kireän asuntopu- vankilan asiantuntevan työnjohdon avulla,
13979: lan lievittämiseksi on Turun keskusvanki- joten rakennustyöt tulevat huomattavasti
13980: lan (Kakolan) taholta tehty vuosien var- halvemmiksi kuin jos niihin käytettäisiin
13981: rella vankeinhoitovirastolle useita esityksiä vapaata työvoimaa. On huomattava, että
13982: asuntotalon rakentamiseksi, mutta valitetta- tässä vankilassa säilytettävää vankiainesta
13983: vasti nämä esitykset eivät ole johtaneet ei laatunsa vuoksi voida lainkaan sijoittaa
13984: tuloksiin huolimatta siitä, että vankeinhoi- avovankiloihin, joten tuottaa melkoisia vai-
13985: tovirasto tilanteen tuntien on niitä puol- keuksia järjestää sille säännöllisesti hyö-
13986: tanut. dyllistä työtä. Suunniteltu rakennustyö
13987: Turun keskusvankilan perheellisten viran helpottaisi melkoisesti tilannetta. Rakennus-
13988: ja toimen haltijain asunto-oloista viimeksi tarvikkeisiin nähden on huomattava, että
13989: suoritettu tutkimus osoittaa, että 39 näistä kun Sukevalla ja Konnunsuolla valmiste-
13990: vieläkin asuu maaseudulla, m. m. Säkylässä taan vankeinhoitolaitosten tarpeisiin sekä
13991: (75 km Turusta), Yläneellä (62 km), Hon- tiiliä että puutavaraa, saataisiin sanotut
13992: kilahdessa (70 km), Kalannissa (60 km), tarvikkeet mainituista vankiloista.
13993: vain muutamia esimerkkejä mainitaksemme. Suunnitelman mukaan vähimmäistarpeen
13994: Tutkimus osoittaa, että myös kaupungissa tyydyttäisi rakennus, joka sisältäisi asun-
13995: ja sen välittömässä läheisyydessä asuu non 42 perheelle. Sen kustannusarvio päät-
13996: useita vankilan toimihenkilöitä varsin vai- tyy 24 miljoonaan markkaan, mutta viime-
13997: keissa oloissa. Ottaen huomioon tässä van- aikainen kustannustason nousu saattaa ko-
13998: kilassa hoidettavan erittäin vaikean van- hottaa summan jonkin verran suuremmaksi.
13999: kiaineksen, on kunnollisen vartijakunnan Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
14000: saanti ja säilyttäminen vaikea tehtävä ellei
14001: sen asunto-olojen huutavimpia epäkohtia että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
14002: todella korjata eikä vain luvata niin tehdä. talousarvioon 24,000,000 markan
14003: Keskusvankilan maa-alue on kyllin laaja määrärahan käytettäväksi asuntora-
14004: suunnitellun asuintalon rakentamiseksi sille, kennuksen aikaansaamiseksi Turun
14005: joten tonttikysymys ei tuota vaikeuksia. keskusvankilan viran ja toimen halti-
14006: Niinikään voidaan rakennustyöt melkein joille.
14007: kokonaan suorittaa vankityövoimalla ja
14008: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1950.
14009:
14010: Rafael PaaiSio. E. Raunio. Vilho Väyrynen.
14011: Aarne Honka. 0. Muikku. Kalle Jokinen.
14012: Arvi Turkka.
14013: 1069
14014:
14015: IV,a1a.- Rah. al. N:o 289.
14016:
14017:
14018:
14019:
14020: Suurkonka y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kymen läänin
14021: lääninhallituksen virastotalon rakennustöiden jatkami-
14022: seen.
14023:
14024:
14025: E d u s k u n n a ll e.
14026:
14027: Kuluvan vuoden talousarvioon varasi kennus mahdollisimman nopeasti saataisiin
14028: eduskunta Kymen läänin hallintorakennuk- valmiiksi, koska läänin eri keskuselimet
14029: sen rakentamista varten 2 miljoonaa mark- ovat sijoitettuna eri puolille maata: Kot-
14030: kaa. Lisäksi on käytetty työllisyysmäärä- kassa, Mikkelissä, Hämeenlinnassa ja Lap-
14031: rahoista 3 miljoonaa markkaa kysymyksessä peenrannassa ja sen vuoksi ehdotamme,
14032: olevan virastorakennuksen rakennustöihin.
14033: Näiden määrärahojen turvin työt ovat aloi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
14034: tetut. Mutta vuoden 1951 talousarvioesi- tulo- ja menoarvioon 70 miljoonan
14035: tyksessä ei hallitus kuitenkaan ole varan- markan määrärahan Kymen läänin
14036: nut määrärahaa ollenkaan rakennustöiden lääninhallituksen virastotalon ra-
14037: jatkamista varten. Asioiden hoidon kan- kennustöiden jatkamista varten.
14038: nalta olisi välttämätöntä, että hallintora-
14039: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
14040:
14041: Anton Suurkonka. Urho S818rlaho.
14042: Heikki Hykkäälä. Rolf B. Berner.
14043: 1070
14044:
14045: IV,a74. - Ra.h. al. N:o 290.
14046:
14047:
14048:
14049:
14050: Aattela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin läänin-
14051: vankilan virkailijain asuinrakennusta varten.
14052:
14053:
14054: E d u s k u n n a ll e.
14055:
14056: Vaikean asuntopulan helpottamiseksi merkitsisi huomattavaa vuotuista säästöä
14057: maassamme on eduskunta jo ryhtynyt mo- valtiolle vähentyvien vartiointi- ja kuljetus-
14058: niin huomattaviin toimenpiteisiin. Niinpä kustannusten muodossa.
14059: vankeinhoidon alalla työskentelevien asunto- Helsingin lääninvankila on valtion omis-
14060: olojen parantamiseksi on eduskunta myön- tamalle 360 m2 suuruiselle tontille Vyö-
14061: tänyt Turun lääninvankilan kohdalle mel- katu 5-7 esittänyt vuoden 1951 menoar~
14062: koisen määrärahan. Yksi niistä vankiloista, viossa rakennettavaksi viisikerroksisen kivi-
14063: jotka tässä suhteessa kaipaisivat yhtä ki- rakennuksen, jonka kustannusarvio 6,500 m3
14064: peästi valtiovallan tukea, on myös Helsin- tilavuudelle tekee 21,000,000 markkaa ja
14065: gin lääninvankila. Sen 115 henkeä käsittä- tulisi siihen kaikkiaan 20 eri suuruista huo-
14066: välle . viran- ja toimenhaltijakunnalle on neustoa. Kun rakennustyöt tehdään miltei
14067: vain 9 :lle virkailijalle voitu järjestää virka- yksinomaan vankityövoimalla, voitaisiin
14068: asunto. Jo pelkästään turvallisuussyyt, vangit, joista suuri osa tekee selliosastoilla
14069: kun yksi ainoa vartija asuu vankilan vähäarvoista työtä, täten sijoittaa pitkäksi
14070: alueella, puhuu uuden asuntorakennuksen aikaa hyödyllisempään tuottavaan · työhön.
14071: tarpeellisuudesta. Lääninvankilassa ei myös- Tarvittavat rakennusaineet saadaan suu-
14072: kään ole minkäänlaista kokoushuoneustoa reksi osaksi toisista vankiloista. Asian alku-
14073: henkilökunnan yhtä vähän kuin vankien- vaiheista mainittakoon, että vankeinhoito-
14074: kaan ohjelmallisia tilaisuuksia varten, millä virasto on esittänyt vuoden 1950 meno-
14075: seikalla on oma lamaannuttava vaikutuk- arvioon otettavaksi 7,040,000 m:k määrä-
14076: sensa sekä henkilökunnan, että vankien rahan pienempää rakennusta varten, mutta
14077: henkisiin rientoihin nähden. Vankeinhoidon on sen valtioneuvosto hyljännyt.
14078: kehittyessä yhä humaanisempaan ja vankien Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
14079: omakohtaista toimintaa tarkoittavaan suun-
14080: taan, olisi todella syytä, että pääkaupungin että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
14081: lääninvankilakin saisi tarkoitukseen sopivan tulo- ja menoarvioon 21,000,000 mar-
14082: huoneuston kokoussaleineen ja näyttämö- kan määrärahan Helsingin läänin-
14083: lavoineen. Suunnitellun uuden rakennuksen vankilan tontille Vyökatu 5-7 suun-
14084: huoneustoja voisi myös Helsingin raastu- nitellun asuinrakennuksen valmista-
14085: vanoikeus käyttää istuntojansa varten, mikä miseen.
14086: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
14087:
14088: Hugo Aattela. Arno Tuurna.
14089: G. Henriksson. Rakel Jalas.
14090: 1071
14091:
14092: IV,a 15. - Ra.h. al. N :o 291.
14093:
14094:
14095:
14096: Lepistö y. m.: Määrärahan osoittamisesta eläinlääketieteel-
14097: lisen korkeakoulun rakentamiseksi.
14098:
14099: E d u s k u n n a 11 e.
14100:
14101: Kysymys kotimaisen eläinlääkintöopetuk- kuitenkin verrattain nopeasti opetustoimin-
14102: sen järjestämisestä, joka oli ollut lukuisten nan alkuun siten, että korkeakoulu voi
14103: aloitteiden johdosta vireillä jo vuodesta aloittaa toimintansa jo 1 päivänä syyskuuta
14104: 1787 alkaen, näytti saaneen lopullisen rat- 1946.
14105: kaisunsa 17 päivänä heinäkuuta 1945 eläin- Kun korkeakoulun toiminta oli olosuhtei-
14106: lääketieteellisestä korkeakoulusta annetulla den pakosta aluksi edelläkerrotulla tavalla
14107: lailla, jonka mukaan maahan perustetaan järjestettävä, oli ilman muuta selvää, ettei
14108: valtion varoilla valtion ylläpitämä eläin- tämä järjestely mitenkään voinut tyydyt-
14109: lääketieteellinen korkeakoulu. Alunperin oli tää täydellisen kotimaisen opetuksen tar-
14110: selvää, ettei korkeakoulun toiminta tarpeel- vetta. Niinpä esim. joudutaan nyt anta-
14111: listen rakennusten ja opettajavoimain puut- maan vain perustavien alkuaineiden ope-
14112: teessa voinut alkaa koko laajuudessaan, tusta kotimaassa, kun sen sijaan tärkeim-
14113: vaan opetus oli pantava alulle väliaikai- missä käytäntöön kohdistuvissa varsinaisissa
14114: sessa muodossa siten, että alkuopetus kan- ammattiaineissa oppi on hankittava meille
14115: didaattitutkintoon asti tapahtui kotimaassa vieraissa olosuhteissa ulkomailla. Onhan
14116: ja varsinaisten ammattiaineiden opinnot luonnollista, että niin joka suhteessa käy-
14117: suoritettaisiin ulkomailla Ruotsissa ja Nor- täntöön, etupäässä maatalouteen, kohdistu-
14118: jassa, joiden maiden korkeakoulut hyvän- vassa ammatissa, kuin eläinlääkärinammatti
14119: tahtoisesti suostuivat ottamaan, edellinen on, ei voi vieraissa olosuhteissa, olkoonpa
14120: 15 ja jälkimmäinen 5 täällä valmistunutta teoreettinen opetus kuin:ka tehokasta ta-
14121: kandidaattia. hansa, saada sitä oppia, jota opiskelija lm-
14122: Jo alkuopetuksenkin järjestäminen tänne timaassa tarvitsee. Jokaisessa maassa on
14123: kohtasi suuria vaikeuksia ja olisi varmaan- jo yksin omat eläinrotunsakin, joita käyte-
14124: kin jäänyt toteuttamatta, jollei Helsingin tään opetuksessa, jota paitsi eri maissa
14125: yliopisto olisi niin erikoisen myötämieli- esiintyy erilaisia eläintauteja, jopa sama
14126: sesti suhtautunut hankkeeseen. Se suostui tauti voi esiintyä eri maissa eri muodossa-
14127: nim. siihen, että eläinlää,käriksi aikovat sai- kin, joista niihin, jotka kullekin maalle
14128: vat yhdessä lääkäriksi aikovien ylioppilai- ovat tärkeimmät, opetuksessa kiinnitetään
14129: den kanssa suorittaa n. s. karsintakurssin etupäässä huomiota. Lisäksi ei ulkomailla
14130: sekä sen jälkeen lääketieteellisen alkutut- opiskeleva voi saada oppia meillä käyte-
14131: kinnon, minkä lisäksi. yliopiston taholta tyistä tavoista esim. tarttuvia eläintauteja
14132: järjestettiin niin, että fysiologian opetusta diagnostisoitaessa ja vastustettaessa, vielä
14133: eläinlääkärioppilaille voitiin antaa yliopis- vähemmän tietoa tätä koskevista lainsää-
14134: ton fysiologisella laitoksella, ruokintaopin dännöllisistä määräyksistä, jota paitsi meillä
14135: opetusta kotieläintieteellisellä laitoksella, käytännössä oleva tärkeä elintarvikehy-
14136: farmasian opetusta farmaseuttisessa laitok- gieeninen toiminta, etupäässä lihan- ja mai-
14137: sessa j. n. e. dontarkastus, joka eri maissa on erilainen,
14138: Myöskin opettajain saanti kohtasi suuria jää heiltä opinnoissaan tuntemattomaksi.
14139: vaikeuksia, sillä kukaan eläinlääkäri ei On näin ollen itsestään selvää, että maa-
14140: luonnollisestikaan ollut aikaisemmin halu- taloutemme ei voi saada ulkomailla opiskel-
14141: kas valmistautumaan sellaisiin professorin- leista eläinlääkäreistä sitä hyötyä, mitä se
14142: virkoihin, joiden perustaminen oli ollut saisi, jos eläinlääkärit olisivat koulutetut
14143: täysin hämärän peitossa. Huomattavia va- kotimaan olosuhteita silmällä pitäen.
14144: roja niin valtion avustuksina annettuja Jos näin ollen halutaan, että meillä eläin-
14145: kuin asianomaisten omia käyttäen päästiin lääkärit heti valmistuttuaan voisivat tehok-
14146: 42
14147: 1072 IV,s 71!. ...... Eläinlääketieteellinen korkeakoulu.
14148:
14149: kaasti maatansa palvella, on koko opetus mukaan luettuna, enemmän opiskelijoita
14150: annettava kotimaassa. Tähän olisikin mah- kuin tila oikeastaan edellyttäisi. Aikaisem-
14151: dollisuuksia heti, kun korkeakoulun kli- man sopimuksen vuoksi ei ole kuitenkaan
14152: nikkarakennukset saadaan käyttökuntoon. tahdottu toistaiseksi lopettaa meikäläisten
14153: Tässä tarkoituksessa olisi ensi vuoden me- kandidaattien vastaanottoa. Norjaan ja
14154: noarvioon otettava tarkoitusta varten 100 Tanskaan ei myöskään näytä olevan mah-
14155: miljoonan markan suuruinen määräraha. dollisuutta sijoittaa vasta-alkavia opiskeli-
14156: Tämän klinikkarakennuksen rakentami- joita.
14157: nen olisi senkin vuoksi aivan välttämätön, Maan huutavaa eläinlääkärivajausta ei
14158: että yliopisto on ilmoittanut, että :fysiolo- myöskään voitaisi täyttää ja maataloudel-
14159: gian opetusta ei voida antaa eläinlääkäri- lemme aiheutettaisiin korvaamattomia tap-
14160: ylioppilaille sen :fysiologisella laitoksella pioita.
14161: enää syyskuun 1 päivän v. 1951 jälkeen. Jotta kotimainen opetus täydessä laajuu-
14162: Kun näin valitettavasti on asianlaita, näyt- dessaan saataisiin käyntiin, tarvitaan vielä
14163: tää ainakin tällä hetkellä uhkaavalta, että 4 professorinvirkaa. Niiden perustaminen
14164: koko nykyinen väliaikainen opetus on koko- on välttämätöntä, sillä muutoin ei voida
14165: naan lopetettava, jollei :fysiologian opetusta kouluttaa päteviä opettajavoimia, sillä ku-
14166: varten edellä mainittuun päivään mennessä kaan eläinlääkäri ei uskalla jättää nykyistä
14167: saada huoneustoa. Tällaisen huoneuston toimeentuloansa antautuakseen tieteelliselle
14168: saaminen esim. vuokraamalla näyttää ny- alalle ja valmistuakseen virkaan, jota ei
14169: kyisissä asunto-oloissa täysin mahdotto- sitten ole olemassakaan.
14170: malta, jotapaitsi sen kunnostaminen tulisi Ei mikään käytännön toiminta voi me-
14171: vaatimaan huomattavia summia. Olisi näin nestyä ilman tieteellistä tukea. Ellei
14172: ollen sekä tarkoituksenmukaista että vält- maamme saa eläinlääketieteellisen korkea-
14173: tämätöntä, että korkeakoulun klinikkara- koulun muodossa tieteellistä tutkimuslai-
14174: kennus saataisiin siihen kuntoon, että sen tosta, joka tutkii täällä olevia tauteja ja
14175: yläkerta voitaisiin tilapäisesti sisustaa sano- koettaa löytää niihin torjuntakeinoja, ei
14176: tun opetuksen antamista varten siihen asti, maataloudellemme tautien muodossa ai-
14177: kunnes se rakennus, johon laitos lopullisesti heutuvia tappioita voida pienentää. On
14178: sijoitetaan, joskus valmistuu. luonnotonta, että vaikeassa asemassa oleva
14179: Jos tätä rakennussuunnitelmaa ei mää- maataloutemme saa jatkuvasti kantaa vuo-
14180: rärahan puuttuessa saattaisi toteuttaa, käy sittain raskaan taakan vain sen vuoksi,
14181: niin onnettomasti, että korkeakoulun toi- ettei sille anneta sellaista tehokasta eläin-
14182: minta nykyisessä muodossaankin täytyy lo- lääkintöapua, jota se on oikeutettu saa-
14183: pettaa. Tämä herättäisi varmaankin koti- maan ja jollaista annetaan kaikissa muissa
14184: maassa ja eritoten ulkomailla kiusallista sivistysmaissa.
14185: huomiota ja antaisi väärän kuvan meikä- Kotimaisen eläinlääkintöopetuksen no-
14186: läisistä talous- ja etenkin maatalousoloista. pean toteuttamisen järjestämättä jättämi-
14187: Eläinlääkärien valmistamiseen nähden nen ja vieläpä nykyisen väliaikaisen ope-
14188: tämä johtaisi siihen, että eläinlääkärien tuksen lopettaminenkin merkitsisi valitetta-
14189: koulutus joutuisi jälleen entiseen kaaosti- vaa harhaotetta, josta aiheutuvat vahingot
14190: laan. Silloin täytyisi sallia, että opiskelijat joutuisivat maataloutemme kannettaviksi.
14191: saisivat opiskella sellaisissakin maissa, joi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14192: den maatalous- y. m. olot ovat meille tuiki nioittaen,
14193: ·vieraat, sillä hyvin luultavaa on, että esim.
14194: Ruotsin korkeakoulu, joka sopisi parhaiten että Eduskunta ottaisi vuoden
14195: meikäläisten opiskelupaikaksi, ei ottaisi vas- 1951 talousarvioon 100 miljoonan
14196: taan sinne pyrkijöitä, sillä siellä on lisätty markan siirtomäärärahan eläinlääke-
14197: kotimaista oppilasmäärää niin, että siellä tieteellisen korkeakoulun rakentami-
14198: opiskelee nykyisin, meikäläiset kandidaatit seksi.
14199: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
14200:
14201: Mllitti Lepistö. Artturi Kosldnen. Armas Tolonen. Kalle Kauhanen.
14202: Jussi Raatikainen. Heikki Hykkäälä. Juho Karvonen. Yr.iö Kilpeläinen.
14203: Kaisa Hiilelä. Heikki Simonen. Valfrid Eskola.
14204: 1073
14205: IV,a76. - Rah. a.l. N:o 292.
14206:
14207:
14208: Salmela-Järvinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta uuden
14209: kätilöopiston rakentamista varten.
14210:
14211: E d u s k u n n a 11 e.
14212: Uuden kätilöopiston rakentaminen Hel- jestettävä kunnankätilöille kertauskursseja.
14213: sinkiin on ollut päiväjärjestyksessä jo noin Sanomattakin on selvää, että niin laajen-
14214: parikymmentä vuotta. Nykyisen laitoksen tunut opetus samoinkuin käytännöllinen
14215: puutteet ja vajavaisuudet ovat kaikille tun- harjoittelukin tuottaa suunnattomia vai-
14216: nettuja, onhan ilman muuta selvää, etteivät keuksia niin ahtaissa huoneistotiloissa, jotka
14217: n. 70 vuotta sitten rakennetut puiset, toi- kätilöopistolla nyt on käytettävänään.
14218: sistaan erillään olevat sairaalapaviljongit Vuoden 1948 talousarvioon saatiin 1
14219: voi vastata nykyaikaisen sairaanhoidon ja milj. mk uuden kätilöopiston rakennus-
14220: opetuksen vaatimuksia. Mutta epäkohdat suunnitelmia varten. Kuluvan vuoden ta-
14221: ovat viimeisten, sodanjälkeisten vuosien lousarviossa on samaan tarkoitukseen va-
14222: aikana paisuneet suorastaan sietämättö- rattuna 30 milj. mk. Helsingin kaupunki
14223: miksi. Huomattava osa laitoksen varsinai- on päättänyt vuokrata kätilöopistoa ja sii-
14224: sesta toiminnasta on pitänyt sijoittaa eri hen liittyviä sairaala- y. m. rakennuksia
14225: puolille kaupunkia sopimaUomiin ja val- varten Vallilassa tontin, jonka vuokra on
14226: tiolle kalliiksi tuleviin huoneistoihin, var- määrätty nimelliseksi, eli 2,000 mk vuo-
14227: sinkin senjälkeen kun entisen lastensairaa- dessa. Lääkintöhallitus on laatinut raken-
14228: lan rakennukset jouduttiin luovuttamaan tamista varten suunnitelman ja piirustuk-
14229: Neuvostoliiton lähetystötalon tonttikysy- set ja Helsingin kaupunki on valmis osal-
14230: myksen yhteydessä. Oppilaiden käytännöl- listumaan rakennuskustannuksiin valtion ja
14231: liset harjoittelut tapahtuvat eri sairaaloissa, kaupungin välillä tehdyn sopimuksen mu-
14232: jopa aivan toisissa kaupungeissakin ja kun kaisesti. Ehtona kuitenkin on, että sopi-
14233: oppilaita ei enää voida järjestää asumaan mus eduskunnankin taholla hyväksytään,
14234: laitoksen välittömään yhteyteen, heikkenee ja että vuoden 1951 talousarvioon otetaan
14235: opetuksen ja kasvatuksen teho huomatta- 100 milj. mk rakennussuunnitelman toteut-
14236: vasti. tamiseksi. Kun m. m. Helsingin kaupun-
14237: Kuitenkaan eivät kätilötoimen alalla gissa vallitsee ankara sairaala- ja synnytys-
14238: tällä hetkellä vallitsevat olosuhteet salli kä- paikkapula voi viivytys valtion taholta joh-
14239: tilöopetuksen heikentymistä ja supistumista, taa siihen, että kaupungin on ryhdyttävä
14240: sillä maassamme vallitsee vaikea kätilöpula. omatoimisesti synnytyslaitoksen rakennus-
14241: Tällä hetkellä on olemassa n. 200 kätilön puuhiin, jolloin valtion kanssa tehty sopi-
14242: vajaus. mus luonnollisesti raukeaa ja täten myö-
14243: Kätilöiden tarve on lisääntynyt suuresti hemmässä vaiheessa rakennettu kätilöopisto
14244: sen johdosta, että syntyvyys, joka meillä tulee valtiolle monin verroin enemmän
14245: ennen sotia oli n. 70,000 vuodessa on nyt maksamaan.
14246: useina vuosina ylittänyt 100,000. Uusien Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14247: terveydenhoitolakien ja äitiyshuollosta an- nioittaen,
14248: netun lain toteuttaminen vaatii myöskin
14249: huomattavasti lisää kätilöitä. Kun myöskin että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
14250: uusien lakien aiheuttamat pätevyysvaati- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
14251: mukset vaativat lisäkoulutusta on ollut jär- markan määrärahan uuden kätilö-
14252: opiston rakentamista varten.
14253: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
14254: Martta Sa.lmela-Järvinen. Laura Brander-Wallin. Hilma. Koivulahti-Lehto.
14255: T. Leivo-Larsson. Elli Stenberg. Helena. Virkki.
14256: Rakel Jal8is. Irma Torvi. Irma Hamara.
14257: Kaisa Hiilelä. Elli Nurminen. Sylvi Kyllikki Kilpi.
14258: 1074
14259:
14260: IV,377. - Rah. al. N:o 293.
14261:
14262:
14263:
14264:
14265: Borg-Sundma.n: Määrärahan osoittamisesta Helsingin käUlö-
14266: opiston uudisrakennusta varten.
14267:
14268:
14269: E d u s k u n n a 11 e.
14270:
14271: Ajankohtana, jota maassamme nyt ele- nyt 200. Vaikka kätilöoppilaita on SIJOI-
14272: tään, on valtion harjoitettava suurta sääs- tettu ulkopuolelle laitoksenkin asumaan,
14273: täväisyyttä. Moni tärkeä parannus joutuu mikä toimenpide valvonnan puutteessa on
14274: näinollen siirrettäväksi tuonnemmaksi. arveluttava, ei tällöinkään voida ottaa op-
14275: Mutta tällaisenakin aikana on muistettava pilaita läheskään tarpeen vaatimassa mää-
14276: kaksi perusseikkaa. Ensinnäkin: löytyy rässä. Lisäksi on otettava huomioon, että
14277: eräitä koko kansan elintärkeitä tarpeita, varsin huonokuntoiset rakennukset vaati-
14278: joiden hoitoa ei voi siirtää tuonnemmaksi. vat nykyisin yhtämittaisia korjauksia, joi-
14279: Ja toiseksi: löytyy väärää säästäväisyyttä, hin uppoavat varat ovat pitkällä tähtäi-
14280: joka epätarkoituksenmukaisena ja epätalou- mellä hukkaanheitettyjä.
14281: dellisena tulee merkitsemään päinvastoin Edelleen on huomioitava, että Helsingin
14282: ·tuhlausta. Tämä vaara on uhkaamassa to- kätilöopisto, joka on ainoa laatuaan maas-
14283: teutua nyt kätilöopisto-kysymyksen ratkai- samme, palvelee koko maan tarpeita. Sitä
14284: sun siirtyessä yhä epävarmaan tulevaisuu- todistaa jo muutamat numerot. Viimeisen
14285: teen. kymmenen vuoden ajan kätilöopistoon tul-
14286: Helsingin kätilöopisto on vuosikymmenet leista oppilaista on maaseudulta tulleita
14287: palvellut kahta tarkoitusta: synnyttävien keskimäärin 85 %, viime vuonna 94.2 %,
14288: äitien hoitopaikkana ja tulevien kätilöiden samoin on siellä valmistuneista kätilöistä
14289: koulutusahjona. Vuosien kuluessa on mo- keskimäärin 77 % lähtenyt työhön maa-
14290: lemmat nämä tarpeet moninkertaistuneet. seudulle, viime vuoden vastaavan numeron
14291: Vanhat yli 70 vuotta sitten rakennetut kä- ollessa 89.9 %. Hoidetuista äideistä on yli
14292: tilöopiston nykyiset tilat, jotka yliopiston 39 % ollut maaseudulta. Helsingin kätilö-
14293: klinikat hylkäsivät jo lähes 20 vuotta taka- opisto on näinollen katsottava todella koko
14294: perin, ovat nyt luvattoman ränsistyneinä ja maan laitokseksi ja niin vaatii myös koko
14295: ahtaina epätarkoituksenmukaisia ja epäkäy- maan kotien etu, että siinä vallitseva kes-
14296: tännöllisiä, jopa suorastaan räikeitä epä- tämätön tilanne mitä pikimmin korjataan.
14297: kohtia aiheuttavia. Potilaille, äideille ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14298: lapsille, on tilanne näinollen käynyt kestä-
14299: mättömäksi. Samoin ei laitos myöskään että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
14300: opetuslaitoksena enää voi palvella nykyistä tulo- ja menoarvioon 100,000,000
14301: tarvetta vastaavasti. Kätilöiden puute maa- markan määrärahan Helsingin kä-
14302: seudulla on varsin suuri, vajauksen ollessa tilöopiston uudisrakennusta varten.
14303: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1950.
14304:
14305: Margit Borg-Sundman. Ebba östenson.
14306: Aino Luostarinen. Kerttu Saalasti.
14307: 1075
14308:
14309: IV,37S. - Rah. al. N:o 294.
14310:
14311:
14312:
14313:
14314: Leikola: Määrärahan osoittamisesta hygienisen laitoksen
14315: Meilahteen tulevaa uudisrakennusta varten.
14316:
14317:
14318: E d u s k u n n a 11 e.
14319:
14320: Viitaten rah. al. N: o 299 perusteluihin markkaa hygienisen laitoksen Mei-
14321: ehdotan kunnioittaen, lahteen tulevaa uudisrakennusta var-
14322: ten.
14323: että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
14324: tulo- ja menoarvioon 35 miljoonaa
14325: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
14326:
14327: Erkki Leikola.
14328: 1076
14329: IV,a79. - Rah. al. N:o 295.
14330:
14331:
14332:
14333:
14334: Kulova.a.ra. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopis-
14335: ton lääketieteellisen tiedekunnan laboratoriorakennustll
14336: varten.
14337:
14338:
14339: Eduskunnalle.
14340:
14341: Kun Turun yliopistoon v. 1943 perustet- yliopiston mahdollisuuksia lääkärinkoulu-
14342: tiin lääketieteellinen tiedekunta, oli tarkoi- tukseen, Turun kohdalla varsinkin sen
14343: tuksena, että tiedekunta aloittaisi toimin- vuoksi, että siellä nykyisin mahdollisuudet
14344: tansa opetuksella lääketieteen lisensiaatti- lääketieteellisen opetuksen antamiseen ovat
14345: tutkintoa varten opiskelijoille, jotka Helsin- varsin heikot, niin että siellä koulutusta
14346: gin yliopistossa jo ovat suorittaneet lääke- voidaan antaa vain osittain". Mainittakoon
14347: tieteen kandidaattitutkinnon, ja että se myös, että maassamme v. 1948 vieraillut
14348: vasta myöhemmin laajennettaisiin koko lää- arvovaltainen amerikkalaisten lääketieteen
14349: kärikoulutuksen käsittäväksi. Vaikka täten professoreiden muodostama retkikunta jul-
14350: tiedekunta on ollut jo toiminnassa 7 vuotta, kaisemassaan matkaselostuksessa painosti
14351: ei kuitenkaan tätä ensimmäistäkään pää- Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekun-
14352: määrää ole saatu toteutetuksi, vaan lääke- nan täydelliseksi saattamisen ensisijaista
14353: tieteen lisensiaattitutkintoon kuuluvilla kes- merkitystä lääketieteellisten yliopisto-olojen
14354: keisillä teoreettisilla aineilla kuten farma- kehittämisessä Suomessa.
14355: kologialla (lääkeaineoppi) ja hygienialla ja Edelläesitetystä eduskunnan päätöksestä
14356: sosiaalilääketieteenä samoinkuin oikeuslää- huolimatta hallitus ei menoarvioesitykseensä
14357: keopilla ei edelleenkään ole mitään laitosta tulevalle vuodelle ole ottanut kysymyksessä
14358: käytettävänään. olevan Turun yliopiston laboratorioraken-
14359: Tuntien edellämainitun kipeän puutteen nuksen rakentamiseen vielä tarvittavaa.
14360: Turun yliopisto jätti helmikuun 2 p:nä määrärahaa. Rakennuksen valmistuminen
14361: 1948 opetusministeriölle esityksen anoen ei kuitenkaan yliopiston kannalta enää
14362: määrärahaa mainitut tieteelliset laitokset siedä viivytystä. Kysymyksessä olevissa ai-
14363: sekä tiedekunnan keskuskirjaston sisältävän neissa on yliopistossa nykyisin lukukausit-
14364: 10,800 m3 suuruisen laboratoriorakennuksen tain jatkuvasti annettava opetusta. Vastaa-
14365: rakentamiseksi. Kuluvan vuoden menoar- vista opettajanviroista on hygienian ja so-
14366: vioon hallitus ehdottikin 20 Pl: n 2 luvun siaalilääketieteen professorinvirka jo vaki-
14367: 31 momentille 1,000,000 mk:n määrärahan naisesti täytetty, oikeuslääketieteen apulai-
14368: rakennuksen lopullisten piirustusten teet- senvirka taas väliaikaisesti ja farmakolo-
14369: tämiseksi. Menoarviota käsitellessään edus- gian professorinviran täyttämiseen ryhdy-
14370: kunta kuitenkin merkitsi momentille edel- tään välittömästi hakijoiden kelpoisuuden
14371: leen 5,000,000 mk rakennustöiden aloitta- täydentämisajan päätyttyä ensi marras-
14372: miseksi ,ottaen huomioon kysymyksessä kuussa. Jos mainitut opettajat joutuvat
14373: olevan rakennuksen tärkeyden ja kiireelii- toimimaan olosuhteissa, joissa ei ole min-
14374: syyden lääketieteellisen opetuksen järjes- käänlaisia mahdollisuuksia tyydyttävän
14375: tämisessä asianmukaiselle kannalle Turun opetuksen antamiseen eikä omakohtaiseen
14376: yliopistoon". Menoarviokeskustelun aikana . tieteelliseen toimintaan - mahdollisuuksia.
14377: myös sisäministeri puheenvuorossaan erityi- väliaikaisten laitosten perustamiseen ei
14378: sesti tähdensi silloisen hallituksen tarkoi- ole -, on mahdollista, että jo nimitetyt
14379: tuksena olevan kehittää , varsinkin Turun opettajat luopuvat toimistaan, kuten Turun
14380: IV,379. - Kulovaara y. m. 1077
14381:
14382: yliopistossa jo eräillä aloilla on tapahtunut, Edellä esitetyn perusteella rohkenemme
14383: tuottaen siten tiedekunnan toiminnalle ar- kunnioittaen ehdottaa,
14384: vaamattomia hankaluuksia opetuksen jär-
14385: jestämisessä, etenkin kun tieteellisten pii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
14386: rien harvalukuisuuden huomioonottaen voi tulo- ja menoarvioon 74,000,000 mar-
14387: olla mahdollista, että virat jäävät pitem- kan määrärahan Turun yliopiston
14388: miksikin ajoiksi täyttämättä. - Rakennus- lääketieteellisen tiedekunnan labora-
14389: hallitus on arvioinut nyt vallitsevan hinta- toriorakennusta varten.
14390: tason mukaan vielä tarvittavan laboratorio-
14391: rakennuksen valmistumiseen 74,000,000
14392: markkaa.
14393: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
14394:
14395: Urho Kulova.ara. Rafael Paasio. Eino Roine.
14396: Valto Käkelä. Yrjö Helenius. Samuli Simula.
14397: Kalle Jokinen. Irma Karvikko. Anna Nevalainen.
14398: Niilo Honkala. Aarne Honka.
14399: 1078
14400:
14401: IV,3so. - Rah. al. N:o 296.
14402:
14403:
14404:
14405:
14406: Saariaho y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan varus-
14407: kunnan kantahenkilökunnan asuintalon rakentamista
14408: varten.
14409:
14410:
14411: E d u s k u n n a 11 e.
14412:
14413: Sodan jälkeen ilmennyt asuntopulan vai- asuntoa ja näihin lukuihin ei vielä sisälly
14414: keus on jokaiselle selviö. Sen poistamiseksi työsopimussuhteessa olevat vakinaiset, pu-
14415: on ryhdytty monenlaisiin erikoistoimenpi- humattakaan tilapäisistä työntekijöistä, joi-
14416: teisiin. Suuri merkityksensä tässä on ollut den asuntotilanne on yhtä huono. Kun ot-
14417: työnantajan toimesta työntekijöilleen ja taa lisäksi huomioon, että upseereita ja
14418: virkailijoilleen rakentamilla asunnoilla. Täl- aliupseereita jatkuvasti siirretään paikasta
14419: laiseen toimintaan ei kuitenkaan valtio, toiseen, tulevat he aina tilapäisesti paikka-
14420: maamme ylivoimaisesti suurimpana työnan- kunnalla olevina saamaan kunkin paikka-
14421: tajana ole juuri nimeksikään ryhtynyt. kunnan huonoimmat asunnot, puhumatta-
14422: Siksipä sen virkamiehet ja työntekijät kaan siitä, että heillä olisi tilaisuutta ja
14423: yleensä elävätkin putteellisimmissa asunto- mahdollisuuksia saada itselleen omaa asun-
14424: oloissa. Selvänä osoituksena tästä on m. m. toa, koska he siirron toiseen toimipaikkaan
14425: Kouvolan varuskunta. Sen henkilökuntaan saatuaan joutuisivat siitä lyhyen ajan ku-
14426: kuuluu 355 vakinaista viran- ja toimenhal- luttua luopumaan.
14427: tijaa. Näistä 72 perheellä on valtion järjes- Edellä olevan johdosta ehdotamme,
14428: tämä vakinainen asunto, 43 perheelle on
14429: valtio järjestänyt asunnon parakkeihin, 145 että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
14430: perhettä asuu yksityisissä ja usein hyvinkin tulo- ja menoarvioon 45 miljoonan
14431: puutteellisissa asunnoissa eri puolilla kaup- markan määrärahan kahden 18 per-
14432: palaa ja 91 perhettä asuu kauppalan ulko- heen asuintalon rakentamiseksi Kou-
14433: puolella myös enimmäkseen parakkiraken- volaan Kouvolan varuskunnan kanta-
14434: nuksissa aina 40 km: n säteellä toimipaikas- henkilökuntaa varten.
14435: taan, 4 perheen ollessa kokonaan ilman
14436: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
14437:
14438: Urho Saariaho. Valto Käkelä. Arno Tuurna.
14439: Heikki Bykkäälä. Rolf B. Berner. Johannes Virolainen.
14440: Jalmari Pusa.
14441: 1079
14442:
14443: IV,ss1. - Rah. al. N :o 297.
14444:
14445:
14446:
14447:
14448: Kaukamaa-: Määrärahan osoittamisesta valtionarkiston ra<c
14449: kennuksen korjaamista varten.
14450:
14451:
14452: B d u s k u n n a ll e.
14453:
14454: Helsingin asematalon palosta sanomaleh- mat asiakirjat siirretty rakennuksen tur-
14455: distölle antamiensa selostusten yhteydessä vallisempiin osiin, on vaaralle alttiissa
14456: Helsingin palopäällikkö on huomauttanut, osassa edelleen pakko säilyttää tärkeitä
14457: että valtionarkiston rakennuksen vanhempi, asiakirjoja, m. m. kaikki senaatin, valtio-
14458: v. 1890 ·valmistunut osa on tulipalon sat- neuvoston, korkeimman oikeuden ja kor-
14459: tuessa täysin turvaton. Tässä osassa, jossa keimman hallinto-oikeuden asiakirjavihkot
14460: lattiat kerrosten välillä ovat rautasäleikköä, sekä koko maan henkikirjat v:sta 1809 al-
14461: tuli voi helposti saada sellaisen vallan, että kaen. Vaaran poistamiseksi on koko arkisto-
14462: palokunta on voimaton sitä sammuttamaan. rakennuksen vanhempi osa perusteellisesti
14463: Palopäällikön käsityksen mukaan on ole- uusittava. Palopäällikön laatiman suunni-
14464: massa sekin vaara, ettei tulen leviämistä telman mukaan on kerrosten välille raken-
14465: rakennuksen muihin osiin voida estää ja nettava betoniset välilattiat, arkistosalit
14466: valtionarkisto palaa kerralla kokonaan. jaettava väliseinillä ja kaikki osastot varus-
14467: Valtionarkiston asiakirja-aarteiden tuhoutu- tettava kaksinkertaisin väliovin. Kun nämä
14468: minen olisi samanlainen kulttuurionnetto- rakenteelliset muutokset on tehty, saavute-
14469: muus kuin v: n 1827 kuuluisa Turun palo. taan paloturvallisuuden ohella toinenkin
14470: Useimmista asiakirjoista on olemassa vain etu: arkistokerrokset kestävät raskaamman
14471: yksi ainoa kappale. Niiden joutuminen tu- kuormituksen ja niihin voidaan asettaa n.
14472: len saaliiksi olisi kansalliselle tieteenemme 2,000 hyllymetriä lisää arkistohyllyjä. Esi-
14473: tappio, jota ei jälkeenpäin mitenkään voisi tetyt korjaukset maksavat rakennushalli-
14474: korjata. Myös valtion hallinnolle ja yksityi- tuksen laatiman arvion mukaan 23,600,000
14475: sillekin olisi vanhempien virka-arkistojen markkaa.
14476: tuhoutumisesta suurta haittaa, sillä asia- Edellä esitettyyn nojaten ehdotan kun-
14477: kirjoja tarvitaan jatkuvasti myös virkatoi- nioittaen,
14478: - minnassa ja tuomioistuimissa. Tällaisen ar-
14479: vokkaan ja täysin korvaamattoman kansal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
14480: lisomaisuuden turvaamisessa ei sovi viivy- tulo- ja menoarvioon 23,600,000 mar-
14481: tellä. kan määrärahan valtionarkiston ra-
14482: Vaikka valtionarkistossa on arvokkaim- kennuksen korjaamista varten.
14483: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
14484:
14485: L. I. Kaukama.a. -..
14486:
14487:
14488:
14489:
14490: 43
14491: 1080
14492:
14493: IV,as2. - Rah. al. N:o 298.
14494:
14495:
14496:
14497:
14498: Hakail.a y. m.: MääräraluJn osoittamisesta Tampereen klas-
14499: sillisen lyseon koulutalon laajennus- ja peruskorjaustöi-
14500: den toteuttamiseksi.
14501:
14502:
14503: E d u s k u n n a 11 e.
14504:
14505: Tampereen klassillisen lyseon koulutalon käytetty. 'rampereen tyttölyseossa m. m. on
14506: kunto on, niinkuin valtion rakennusten ollut toiminnassa 24 luokkaa, joista viidellä
14507: yleensä, erittäin huono. Vaikka kouluym- ei ole omaa luokkahuonetta, vaan oppilaat
14508: päristöltä kohtuudella voidaan vaatia edes joutuvat tuntien alussa kiertelemään taloa
14509: alkeellista viihtyisyyttä, käy opetustyö kui- ja etsimään vapaata luokkahuonetta, jonne
14510: tenkin jollain tavoin laatuun vuosikausiakin sitten ohjaavat toverinsa ja opettajan.
14511: maalaamattomina olleissa suojissa, joissa Tampereen tyttökoulun talossa toimii kaksi
14512: jokainen tilapäinen pikkukorjauksen jälki eri koulua, toinen aamupävisin, toinen ilta-
14513: on näkyvissä, eivät seinärappauksen neliö- päivisin. Aamupäivävuorossa toimivassa
14514: metreittäin ammottavat aukot ehdottomasti Tampereen tyttökoulussa on 15 luokkaa 12
14515: estä tuntien pitämistä. Mutta pohjoisessa luokkahuoneessa!
14516: ilmastossamme käy työ mahdottomaksi, kun Kun Tampereen klassillisessa lyseossa on
14517: lämmityslaitteet lakkaavat toimimasta. Mai- välttämättömänä edessä suuri peruskorjaus
14518: nitun rakennuksen höyrylämmitys on van- ja lämmityslaitteiden uusiminen ja samaan
14519: hinta laatua maassamme, mahdollisimman aikaan on pitkään suunniteltu kyseisen
14520: epäkäytännöllinen ja suurikulutuksinen. koulutalon laajentamista, jota varten on jo
14521: Viimeisten vuosien aikana on ollut talvisin valmiit piirustukset olemassa, olisi nämä
14522: mahdotonta saada lämpötilaa toisessa ker- työt taloudellisimmin kytkettävä yhteen.
14523: roksessa pysymään edes siedettävänä, vaan Tällöin saadaan suhteellisen pienin lisäkus-
14524: ovat oppilaat ja opettajat joutuneet hytise- tannuksin tilat uudelle keskikoululle, jonka
14525: mään päällysvaatteissaan oppitunneilla. tarpeesta yllä on esitetty eräitä tietoja ja
14526: Ammattimiehen arvion mukaan on nyt jou- joka voi käyttää jo olemassaolevia erikois-
14527: duttu siihen, että pakkasten tultua minä luokkia vanhassa koulutalossa. Mainitta-
14528: hetkenä hyvänsä lämmityslaitteet joutuvat koon, että paikallinen kaupunginhallituksen
14529: lopullisesti epäkuntoon ja koulutyö suuressa asettama oppikoulutoimikunta on mietin-
14530: koulussa keskeytyy kokonaan. Kun tämä nössään tukalan tilanteen edessä suositellut
14531: tapahtuu sellaisessa koulukeskuksessa kuin kiireimpänä toimenpiteenä juuri tätä laa-
14532: Tampere, on tilanne täysin katastrofaali- jennustyötä. ·
14533: nen. Vv. 1945-49 voitiin kaupungissa näet Ka:i!ken y1lä .esitetyn perusteella ehdo-
14534: keskimäärin vain 53 % alimmalle Iuokalle tamme kunnioittaen,
14535: pyrkijöistä ottaa kouluun ja ankaroissa
14536: pääsytutkinnoissa hyväksytyistäkin vain %, että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
14537: osaa eli tarkemmin sanottuna 74.9 %. Ti- tulo- ja menoarvioon 20 Pääluokan
14538: lanne on kuluvana vuonna entisestäänkin II luvun uudelle momentille 53 mil-
14539: huonontunut, sillä nyt jäi jokseenkin puolet joonan markan määrärahan Tampe-
14540: kouluihin pyrkineistä tilanpuutteen takia reen klassillisen lyseon koulutalon
14541: ottamatta, kun vain 50.s % voitiin ottaa laajennus- ja peruskorjaustöiden to-
14542: vastaan. Koulutalojen tila on äärimmilleen teuttamiseen.
14543: Helsingissä 12 päivänä syys·kuuta 1950.
14544:
14545: Jaakko Hakala. Pentti Niemi.
14546: 1081
14547:
14548: IV,asa. - Ra.h. al. N :o 299.
14549:
14550:
14551:
14552:
14553: Leikola.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Helsingin
14554: yliopiston instituutin uudisrakennusta varten.
14555:
14556:
14557: E d u s k u n n a ll e.
14558:
14559: Helsingin yliopiston eräiden laitosten toi- opetusolojen edistäminen lisää välillisesti
14560: minta on rakennusten kehnouden ja rappio- erittäin monin kerroin kansan tulon kasvua
14561: kuntoisuuden vuoksi erittäin suuressa mää- verrattuna tähän käytettyihin kustannuk-
14562: rin häiriytynyt. Tämän seikan on edus- siin. Näin ollen on suorastaan kansantalou-
14563: kuntakin jo useaan otteeseen todennut. den kannalta mitä lyhytnäköisintä talous-
14564: Kuitenkin näyttää siltä, että tilannetta ei politiikkaa varojen säästäminen tällaisissa
14565: pidetä riittävän vakavana, vaikka valtion asioissa.
14566: asettama erityinen komitea esitti perusteel- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
14567: lisia kiireellisiä toimenpiteitä. Tulevan vuo- ta en,
14568: den menoarvioon on esitetty Helsingin yli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
14569: opiston uudisrakennuksia varten vain 20 tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
14570: milj. mk sen sijasta, että vuosittain olisi 14- momentille lisäystä 100 miljoonaa
14571: ollut välttämättömästi myönnettävä n. 500 markkaa Helsingin yliopiston insti-
14572: milj. mk viiden vuoden aikana. Yliopiston tuutin uudisrakennusta varten.
14573: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
14574:
14575: Erkki Leikola.
14576: 1082
14577:
14578: IV,3s4. - Rah. al. N :o 300.
14579:
14580:
14581:
14582: Lampinen y. m. : Määrärahan osoittamisesta Helsingin yli-
14583: opiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Viikin
14584: alueelle rakennettavien uusien maatalouslaitosten tie- ja
14585: perustustöiden aloittamista varten.
14586:
14587:
14588: E d u s k u n n a ll e.
14589:
14590: Vuoden 1951 valtion tulo- ja menoarvio- Koska nykytilanteessa ei voida ajatella
14591: ehdotuksesta puuttuu määräraha Helsingin Viikin rakennusohjelman toteuttamista siinä
14592: yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiede- laajuudessa kuin opetusministeriö oli ehdot-
14593: kunnan Viikin alueelle sijoitettavien uusien tanut, olisi tällä kertaa tyydyttävä vain
14594: laitosrakennusten rakennustöiden aloitta- pieneen määrärahaan, jolla voitaisiin suo-
14595: mista varten, vaikka opetusministeriö tähän rittaa pääasiallisesti vankityövoimalla alus-
14596: tarkoitukseen oli ehdottanut 165 miljoonaa tavia tie- ja tulevien rakennusten perus-
14597: markkaa. tusten kaivamistöitä, jotka eivät sido am-
14598: Yliopiston uuden instituuttirakennuksen mattityövoimaa eikä vaikeasti saatavia ra-
14599: tontilla ovat tähän asti toimineet nyt pu- kennustarvikkeita. Näiden alkutöiden suo-
14600: rettavissa vanhoissa rakennuksissa yliopis- rittaminen jouduttaisi melkein kokonaisella
14601: ton kotieläintieteen laitos sekä kasvipatolo- vuodella uusien rakennettavien laitosraken-
14602: ginen laitos. Nämä laitokset ovat nyt jou- nusten valmistumista. Samalla ne halvan-
14603: tuneet siirtymään instituuttirakennuksen taisivat aikanaan tehtävää rakennusurak-
14604: tieltä Viikiin siellä sijaitsevaan alkujaan kaa. Huomattava osa tästä ensimmäisestä
14605: aivan muihin tarkoituksiin rakennettuun määrärahasta tulisi vankityöpaikkoina val-
14606: laboratoriorakennukseen. Tästä rakennuk- tiolle takaisin.
14607: sesta on myös tilapäisesti varattu muutamia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14608: laboratoriohuoneita tiedekunnan uusimmalle kunnioittaen,
14609: laitokselle, ravintokemian laitokselle. Näin
14610: ollen maatalous-metsätieteellinen tiedekun- että Eduskunta ottaisi vuoden
14611: nan maatalouslaitoksista kuluvan syysluku- 1951 tulo- ja menoarvioon 20 Pl.
14612: kauden alusta lukien olosuhteiden pakosta II luvun opetusministeriön hal-
14613: kolme toimii Viikissä ja loput (kymmen- linnonhaaroja koskevaan kohtaan
14614: kunta) jatkuvasti keskikaupugilla vanhoissa uudelle momentille 15,000,000 mar-
14615: ränsistyneissä taloissa. kan siirtomäärärahan Helsingin yli-
14616: Tällainen järjestely on entisestään vai- opiston maatalous-metsätieteellisen
14617: keuttanut tiedekunnan toimintaa ja on tiedekunnan Viikin alueelle raken-
14618: omiaan kiirehtimään koko tiedekunnan maa- nettavien uusien maatalouslaitosten
14619: talousolojen siirtämistä Viikiin viime ke- tie- ja perustustöiden aloittamiseksi.
14620: väänä laaditun rakennussuunnitelman mu-
14621: kaisesti.
14622: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
14623:
14624: J. E. Lampinen. Heikki Simonen. Samuli Simula..
14625: Jalmari Linna. Irma Hamara. Johannes Virolainen.
14626: Kerttu Saala.sti. Helena Virkki. E. Pusa.
14627: Yrjö Hautala. Akseli Brander. Yrjö I. Antila.
14628: Matti Heikkilä. Henrik Kullberg. L. 0. Hirvensalo.
14629: Atte Pakkanen. Lauri Murtomaa. Eino Laitinen.
14630: Lauri Leppihalme. Valfrid Eskola. Viljami Kalliokoski.
14631: Tahvo Rönkkö. Martti Suntela. Jalmari Pusa.
14632: Jussi Saukkonen. Niilo Ryhtä. J. Koivisto.
14633: 1083
14634:
14635: IV,ss5. - Rah. al. N:o 301.
14636:
14637:
14638:
14639:
14640: E. Kilpi y. m.: Määrärahan osoittamisesta Ateneumin raker.-
14641: nuksen laajentamis- ja korjaustöitä varten.
14642:
14643:
14644: E d u s k u n n a 11 e.
14645:
14646: Suomen Taideakatemia teki toukokuussa tämään maamme korkeimmalle taideopetuk-
14647: 1950 aloitteen uuden siipirakennuksen ra- selle elintärkeitä lisätiloja ja samalla toi-
14648: kentamisesta Ateneumin koulu- ja museora- misto- ja työskentelyhuoneita laajoihin kan-
14649: kennukseen sekä itse Ateneumin rakennuk- sankerroksiin Suuntautuvalle taidevalistus-
14650: sessa tehtävistä paloturvallisuuden vaati- toiminnalle sekä työ- ja museotiloja Ate-
14651: mista korjaustöistä. Suunnitelmaan olivat neumin museolle.
14652: paikan päällä tilaisuudessa tutustumaan Lisärakennus tekee mahdolliseksi ja vält-
14653: valtiovallan edustajat, m. m. pää- ja opetus- tämättömäksi osoittautuneen entisestään
14654: ministeri, ja hyväksyttiinkin opetusministe- monipuolisemman ja perusteellisemman tai-
14655: riön taholta 40 miljoonan markan määrä- deopetuksen jakamisen kotimaassa sekä
14656: raha otettavaksi valtion menoarvioon. Ate- kansan kaikkiin piireihin ja erikoisesti
14657: neumin rakennusten paloturvallisuuden maaseudulle kohdistuvan tehokkaan taide-
14658: varmistaminen on kesällä tapahtuneen Hel- va;listus- ja taidenäyttelytoiminnan tehosta-
14659: singin aseman palon jälkeen tullut yhä misen.
14660: ajankohtaisemmaksi ja on rakennushalli- Edellämainitun määrärahan avulla saisi
14661: tuksen ylijohtaja Erkki Huttunen mm. lau- maamme ainoa kansainväliset mitat täyt-
14662: sunut, että Ateneum nykyään on eräs Hel- tävä taidemuseo turvallisen ja nykyisiä vaa-
14663: singin tulenvaarallisimmista rakennuksista. timuksia vastaavan huoneiston sekä koko
14664: Ateneumin jo lähes 80-vuotias rakennus taide-elämämme mahdollisuuden kehittyä ja
14665: on sekä Ateneumin taidemuseon että sinne monipuolistua lähimpien vuosikymmenien
14666: sijoitettujen taidekoulujen tarpeita varten aikana.
14667: aivan liian ahdas, minkä lisäksi on erittäin Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
14668: vakavaa huomiota kiinnitettävä rakennuk- nioittaen,
14669: sen vajavaiseen paloturvallisuuteen, joka
14670: saattaa sinne sijoitettujen korvaamattomien että Eduskunta ottaisi vuoden
14671: ja maassamme ainutlaatuisten taideaartei- 1951 tulo- ja menoarvioon 40 miljoo-
14672: den takia muodostua kohtalokkaaksi. nan markan määrärahan Ateneumin
14673: Ateneumin rakennuksen itäsiiven jat- rakennuksen paloturvallisuuskorjauk-
14674: koksi suunniteltu 7,000 ms :n suuruinen sia sekä uuden siipirakennuksen ra-
14675: viisikerroksinen siipirakennus tulisi sisäl- kentamista varten.
14676: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
14677:
14678: Eino Kilpi. Juho Heitto. Jussi Lappi-Seppälä.
14679: El'lkki Leikola. Margit Borg-Sundman. Olavi Ka.jala.
14680: Irma Hamara.. Albin Wickman. G. Henriksson.
14681: Yrjö Kilpeläinen. Varma K. Turunen. Emil Huunonen.
14682: Lassi Hiekka.la. Sylvi-Kyllikki Kilpi. G. Rosenberg.
14683: Jussi Saukkonen. Martta Salmela-Järvinen. Usko Koski.
14684: Päiviö Hetemäki. Helena Virkki. Jaakko Hakala.
14685: Amo Tuurna. T. Leivo-Larsson. Eino Kujanpää.
14686: 1084
14687:
14688: IV,ss6. - Fin. mot. N:o 302.
14689:
14690:
14691:
14692:
14693: östenson m. fl.: AngMnde anvisande av anslag för repa-
14694: ration och ombyggnad av Borgå lyceum.
14695:
14696:
14697: T i ll R i k s d a g en.
14698:
14699: Redan under en lång följd av år har det Med anledning av rådande missförhållan-
14700: dåliga skick, i vilket Borgå lyceums bygg- den har skolstyrelsen upprepade gånger
14701: nad befinner sig, tilldragit sig uppmärk- hemställt hos undervisningsministeriet och
14702: samhet och väckt bekymmer. I en till 1948 byggnadsstyrelsen om att brådskande åt-
14703: års RiJksdag inlämnad finansmotion redo- gärder måtte vidtas i syfte att få till stånd
14704: göres ingående för de brister, som vidlåder en grundlig reparation och ombyggnad av
14705: den över etthundraåriga byggnaden. Trång- skolhuset. En sådan skulle påbörjas redan
14706: boddheten, den dåliga ventilationen och sommaren 1941 men Mev på · grund av
14707: de kalla klassrummen inverkar menligt på krigshändelserna inställd. I sitt hudget-
14708: såväl undervisningen som elevernas hälso- förslag för år 1951 upptar skolstyrelsen
14709: tillstånd. Orsaken till kölden i klassrummen även ett anslag på 45,600,000 mk för sagda
14710: är dels sprickor i muren, dels ett starkt ändamål.
14711: drag, som uppstått genom att golvfyllnin- Då regeringen dessvärre icke funnit an-
14712: gen 1på grund av husets skakning under ledning att i statsförslaget för nästa år
14713: krigets tbom:bfällningar. flerstädes rasat ner upptaga något som helst anslag för nämna
14714: i stenfoten, dels de gamla ytterdörrarnas ändamål och Borgå lyceum sålunda alltjämt
14715: och fönsterbågarnas samt kakelugnarnas finge arbeta under samma vidriga förhål-
14716: dåliga skick. En ren katastrof inträffade landen som hittills till men för såväl lä-
14717: senaste januari månad, då under en star- rarnas som elevernas hälsa och arbetsför-
14718: kare köldperiod trots intensiv och omsorgs- måga, får vi, med hänvisning tili vad ovan
14719: full eldning temperaturen sjönk så starkt framhållits, vördsamt :föreslå,
14720: - i det kallaste klassrummet uppmättes
14721: endast 4° och i fysikaliska auditoriet 1° - att Riksdagen måtte i statsförsla-
14722: att stadens hälsovårdsmyndigheter såg sig get för år 1951 upptaga ett anslag,
14723: · tvunga att inskrida och förbjuda skolgån- stort 45,600,000 mark, för reparation
14724: gen, tills en varmare väderlek skulle in- och ombyggnad av Borgå lyceum.
14725: träda.
14726: Helsingfors den 8 september 1950.
14727:
14728: Ebba östenson. 0. A. Öhman.
14729: Arthur Larson. Albert :Bromm.els.
14730: 1085
14731:
14732: IV,as6. - Rah. al. N:o 302. Suomennos.
14733:
14734:
14735:
14736:
14737: östenson y. m. : Määrärahan osoittamisesta Porvoon lyseon
14738: korjaustöitä ja uudelleenrakentamista varten.
14739:
14740:
14741: E d u s k u n n a ll e.
14742:
14743: Jo monien vuosien ajan Porvoon lyseon VaJ.litsevien epälkohitien johdosta on kou-
14744: rakennuksen huono kunto on herättänyt huo- luhallitus useita kertoja esittänyt opetus-
14745: miota ja aiheuttanut huolestumista. Eräässä ministeriölle ja rakennushallitukselle toivo-
14746: vuoden 1948 valtiopäivillä tehdyssä raha- muksen, että ryhdyttäisiin kiireellisiin toi-
14747: asia-aloitteessa selostettiin seikkaperäisesti menpiteisiin koulutalon perusteellisen kor-
14748: niitä puutteita, joita on yli satavuotiaassa jauksen ja uudelleenrakentamisen .aikaan-
14749: rakennuksessa. Ahtaus, huono ilmanvaihto saamiseksi. Korjaustyöt piti aloittaa jo ke-
14750: ja kylmät luokkahuoneet vaikuttavat haital- sällä 1941, mutta ne jäivät sotatapahtumien
14751: lisesti sekä opetukseen että oppilaiden ter- vuoksi. Tulo- ja menoarvioehdotukseensa
14752: veydentilaan. Syynä luokkahuoneiden kyl- vuodelle 1951 on kouluhallitus myös ottanut
14753: myyteen ovat osa;ksi halkeamat muurissa, 45,600,000 markan määrärahan sanottuun
14754: osaksi voimakas veto, joka johtuu siitä, tarkoitukseen.
14755: että lattiatäyte, rakennuksen tärinän joh- Koska hallitus, sen pahempi, ei ole katso-
14756: dosta sodan pommituksissa, on monin pai- nut aiheelliseksi ottaa ensi vuoden tulo- ja
14757: koin pudonnut alas kivijalkaan, osaksi van- menoarvioesitykseensä lainkaan määrärahaa
14758: hojen ulko-ovien ja ikkunakehysten sekä mainittuun tarkoitukseen ja Porvoon lyseo
14759: kaakeliuunien huonosta kunnosta. Suora- siten yhä edelleen saisi työskennellä sa-
14760: nainen katastroofi tapahtui Viime tammi- moissa kurjissa olosuhteissa kuin tähänkin
14761: kuussa, jolloin kylmimpänä pakkaaaikana asti, vahingoksi sekä opettajien että oppi-
14762: lärrnpötila ,voimakkaasta ja huolellisesta läm- laiden terveydelle ja työkyvylle, ehdotamme
14763: mittämisestä huolimatta aleni niin suuresti edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen,
14764: - kylmimmässä luokkahuoneessa mitattiin
14765: ainoastaan 4° ja fysiikan oppisalissa 1° - että Eduskunta ottaisi valtion tulo-
14766: että kaupungin terveydenhoitoviranomaiset ja men·oarvioon vuodelle 1951
14767: katsoivat olevansa pakoitettuja puuttumaan 45,600,000 markan määrärahan Por-
14768: asiaan ja kieltämään koulunkäynnin, kun- voon lyseon korjaustöitä ja uudel-
14769: nes ilmat lämpenisivät. leenrakentamista varten.
14770: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
14771:
14772: Ebba. östenson. c. A. öhman.
14773: Arthur LarsOn.. Albert Brommels.
14774: 1086
14775:
14776: IV,3s7. - Rah. al. N:o 303.
14777:
14778:
14779:
14780:
14781: Muikku y. m.: Määrärahan osoittamisesta maatalouskonei-
14782: den tutkimuslaitoksen rakennustöitä varten.
14783:
14784:
14785: E d u s k u n n a ll e.
14786:
14787: Maassamme täWlä hetlrellä käytössä ale- tavasti lisättiin. Tutkimuslaitoksen tehtä-
14788: vien maatalouskoneiden ja työvälineiden vänä on nyt - paitsi virallinen koetustoi-
14789: yhteinen arvo - puoLeen niiden nykyisestä minta - myös maa-, metsä-, ,puutarha-,
14790: hankintahillJlasta laskiten - on n. 25 mil- meijeri- ja kotitaloudessa sekä :kotiteollisuu-
14791: jardia mk !kaluston vuotuisen uusimiskus- dessa käytettävi~en !koneiden ja työvälinei-
14792: tannuksen ilman !kaluston lisäystä ollessa den tutkiminen, !kehittäminen ja standardi-
14793: n. 3.5 miljardia marlMaa el1i peltohehtaaria soiminen sekä yiLeensä maataloutemme !ko-
14794: !kohden n. 1,500 mk/v. Maataloutemme on neellistamisen edistäminen. Tämä kaikki on
14795: parhaillaan erittäin voilffialklkaasti konoollis- tkJuitenkin saatu vasta pa[Jeril.ile; käytän-
14796: tumassa. On odotettavissa, !että esim. maa- nössä maataloutemme tämän hetlren ehkä
14797: taloustraktoreittemme lukumäärä kasvaa tärkeimmän kysymyksen, !koneellistamisen,
14798: nykyisestä n. 12,000 kappaletta 6--8 vuo- tutkiminen on edel1een laiminlyöty. Näi-
14799: dessa ehkä kaksinkertaiseksi. den ikohtaloiklkaiden laiminlyöntien jatkumi-
14800: V a:itkika maataloutemme on voimakkaasti sesta on osoituksena m. m. se, että maata-
14801: konoollistumassa, ja tätä ikoneellistumista louskoneiden tutkimuslaitoksen kuluvan
14802: tuetaan m. m. huomattavin valtion varoin, vuoden toimintavarat [oppuvat noin· kaksi
14803: ei olla kuitenkaan selvil1lä siitä, mitä mene- ikuuikautta ennen vuoden päättymistä. Myös
14804: WLmiä ja minikälaisia !koneita lkäyttä:en maa- laitoksen jo lähes IJJeiljä vuotta kestänyt ra-
14805: talouttamme on edullista lkoneellistaa eri kentaminen on vasta aivan alussa. Niinpä
14806: puolilla maata, eri suuruisilla tiloilla ja eri parhaillaan rakenteilla olevaa laboratorio- ja
14807: tuotannon aloi:lla. Maastamme on näihin · toimistorakennusta ei saada kuluvan vuoden
14808: aikoihin saakka lähes lkokonaan puuttunut rakennusvaroilla talvikuntoon, eikä hallituk-
14809: tämän alan !kotimainen tutkimustoiminta. sen 'ensi vuoden menoarvioesityksessä ole
14810: Tämän vuoksi maataloutemme ikonooHista- laitoksen rakennustöiden jatkamiseksi esi-
14811: minen on toistaiseksi perustunut pääasiassa tetty varoja lainkaan. Myös henkilökuntaa
14812: ul!komaisten tutikilffiustem. ja lkolremusten an- sekä :ka;lrustoa ja tutkimusväJlineitä on vielä
14813: tamiin tul()lksiin. Olosuhteemme ovat kui- huomattavasti täydennettävä.
14814: tenlkin siinä määrin rpoiklreavat tärkeimpien Trmtuu siltä, että määräävissä ·piireissä
14815: maatalouskoneita valmistavien ja !käyttävien ei vielä senikään jälkeen !kuin tämän lai-
14816: maidoo olosuhteista, että kotimainen tämän Wksen toiminta sai nykyiset muotonsa,
14817: aian tutkimustoiminta sekä siihen perus- näytä oltavan selvillä siitä laajasta työ-
14818: tuva koneiden ja työmenetelmien iktehittä- alasta ja llrorvaamattomasta merlkityksestä,
14819: minen on maassamme vålttämätöntä. mikä tihllä tutikilffiuslaitdksella on maatalou-
14820: Maatalouskoneiden tutkimustoimintaa - temme rationalisoinnin edistäjänä ja maan-
14821: jota maassamme on st110ritettu jo viidettä- vilj~lijöiden tä:rbimpänä neuvojana ja oh-
14822: lkymmentä vuotta, mutta aivan riittämättö- jaajana maata'loutemme ikaikissa koookysy-
14823: mässä 1laajuudessa - laajennettiin jonlkin myksissä. Tutkimuslaitos on lyhyestä iäs-
14824: wrran vuoden 1946 lopulla ja viime vuo- tään huolimatta maatalouspiireissä jo var-
14825: den kesälkuun alussa voimaan tuJlleella lailla sin hyvin tunnettu, ja sen työlle annetaan
14826: entinen maatalouskoneiden koetuslaitos erittäin suuri merlkitys. Sen vuoksi tuntuu
14827: muutettiin maatalouslkoneiden tutkimuslai- !käsittämättömältä, että tämän laitoksen on
14828: tokseksi sama:lla lkun sen tehtäviä huomat- täytynyt ryhtyä supista.maan toimintaansa
14829: IV,ss7. -Muikku y. m. 1087
14830:
14831: jo ennen ikiuin se on päässyt edes lähimain- tamaan laitokselta tähän mennessä pyyde-
14832: kaan täyteen ~laajuuteensa - ja vielä tänä tyistä koetuksista vasta noin kolmannen
14833: ajanikohtana, jolloin erityiSiesti tarvitaan osan. Koetustoiminta on sitäpaitsi jatku-
14834: maatrulouslroooiden koetus- ja tutkimustoi- vasti vilkastunut ja tulee yhä laajenemaan
14835: mintaa. Maassamme valmistetaan ja maa- m. m. 1. 12. 49 voimaan tulleen koetuspak-
14836: hamme tuodaan vuosittain miljardien ma:Vk- koa koskevan asetuksen johdosta. Tämän
14837: kojen arwJSta maatalouskoneita, joita val- lisäksi tulevat vielä ne koetukset ja tutki-
14838: tion avustuksella jootaan käyttäjiille, :illiman mukset, joita laitoksen tulee suorittaa
14839: että on olemassa mitään selvyyttä siitä, min- omasta aloitteestaan.
14840: kälaisia nämä koneet ovat raaka-aineeltaan, Tutkimuslaitoksen taholta on sen henkilö-
14841: rakenteeltaan ja toiminnaltaan ja sowltu- kuntaa, rakennuksia ja yleensä toimintaa
14842: V'atko ne olosuhteisiimme ja niihin tarlroi- suunniteltu laajennettavaksi aseteittain sen
14843: tuksiin, joihin niitä hankitaan. mukaan kuin henkilökuntaa kyetään tehtä-
14844: Maatalouskoneiden tutkimuslaitos on viinsä kouluttamaan. Tätä vähitellen ta-
14845: vasta perustamisvaiheessaan, ja sen hen- pahtuvaa ja tarkoituksenmukaiseksi katsot-
14846: kilökunta - johon tällä hetkellä kuuluu tavaa laitoksen perustamisohjelmaa ei ole-
14847: ylimääräisinä toimenhaitijoina johtaja ja kuitenkaan varojen puutteessa voitu toteut-
14848: insinööri sekä tilapäistä henkilökuntaa 2 ag- taa. Onpa välillä- kuten viime vuonna-
14849: ronomia, 1 teknikko, 2 mestaria, 2 mekaa- jouduttu koulutettua henkilökuntaa varojen
14850: nikkoa ja toimistoapulainen - on aivan puutteessa vähentämäänkin.
14851: riittämätön. Laitoksella on parin vuoden Edellä esittetyn perusteella ehdotamme-
14852: kuluessa kuitenkin suoritettu noin sadan kunnioittavasti,
14853: erilaisen koneen koetukset, joista on tähän
14854: mennessä julkaistu 60 koetusselostusta. Ko- että Eduskunta ottaisi vuoden
14855: keiltavana on parast'aikaa toista sataa ko- 1951 tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II
14856: netta. luvun kohdalle 43,500,000 markkaa
14857: Maatalouskoneiden tutkimuslaitos on pys- maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen
14858: tynyt nykyisellä henkilökuunallaan suorit- rakennustöiden jatkamista varten.
14859: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
14860:
14861: 0. Muikku. Jalmari Linna.
14862: Hugo Aattela. Toivo Pyörtänö.
14863: J. Pyy. Arvi Turkka.
14864: Valfrid Eskola. Kalle Kauhanen.
14865: Artturi Koskinen. Edvard Pesonen.
14866: 1088
14867:
14868: IV,sss. - Ra.h. a.l. N :o 304.
14869:
14870:
14871:
14872:
14873: Suntela y. m.: Määrärahan osoittamisesta maataloitskonei-
14874: den tutkimuslaitoksen rakennustöiden jatkamista varten.
14875:
14876:
14877: E d u s k u n n a ll e.
14878:
14879: Maataloutemme on parhaillaan erittäin tökelpoisuuden, puhumattakaan koneiden
14880: voima:kkaasti koneellistumassa. Jo tällä het- raak~a-aineen ja rakenteen lujuuden tutki-
14881: kellä maassamme käytössä olevien maata- misesta. .Tämä tehtävä, samoin kuin maa-
14882: lom~koneiden ja työvälineiden yhteinen arvo talouskoneiden tutkiminen ja olosuhtei-
14883: on n. 25 miljardia mk, ja uusia koneita siimme sopiviksi kehittäminen kuuluu eri-
14884: -ostetaan vuosittain maatalouteen n. 3-4 tyiselle tutkimuslaitokselle.
14885: miljardin mk arvosta. Myös valtio on tu- Maahamme perustettiin viime vuoden ke-
14886: kenut viime vuosina maataloutemme koneel- säkuun alussa voimaan tulleella lailla
14887: listamista ihuomattavilla määrärahoilla. maatalouskoneiden tutkimuslaitos, jonka
14888: Toisaalta on kuitenkin todettava, että . tehtävänä on maataloudessa sekä siihen
14889: maataloutemme koneellistaminen on varsin kuuluvassa puutarha-, metsä-, meijeri- ja
14890: hatamlla pohjalla. Ei olla selvillä siitä, kotitaloudessa käytettävien koneiden ja työ-
14891: mitä menetelmiä ja minkälaisia koneita välineiden koetteleminen, tutkiminen ja ke-
14892: käyttäen maataloutemme on eri puolilla hittäminen sekä alan standardisoinnin edis-
14893: maata, eri suuruisilla tiloilla ja eri tuotan- täminen.
14894: non aloilla edullisinta koneellistaa. Maas- Hallituksen tulevan vuoden menoarvio-
14895: tamme on näihin aikoihin saakka puuttunut esityksessä ei ole tämän laitoksen jo alulle
14896: tämän alan kotimainen tutkimustoiminta, saatua rakentamista varten myönnetty kui-
14897: minkä vuoksi olemme olleet pääasiassa ulko- tenkaan varoja. Myös laitoksen toimintaa
14898: mailla - meille usein hyvinkin vieraissa sekä kaluston ja tutkimusvälineistön hank-
14899: -olosuhteissa - tapahtuneen kehityksen va- kimista varten esitetyt varat ovat riittä-
14900: rassa. Riittävän koetus- ja tutkimustoimin- mättömät.
14901: nan puuttumisesta johtuu, etteivät sen pa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
14902: remmin kotimaassa valmistettavat kuin maa- kunnioittavasti,
14903: han tuotavatkaan maatalouskoneet ole lä-
14904: heskään aina ja joka suhteessa oloihimme että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
14905: ja käyttötarkoituksiimme sopivia. Ei voida tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
14906: vaatia, että yksityinen maanviljelijä aina kohdalle 23,500,000 mk maatalousko-
14907: pystyisi itse arvostelemaan tarvitsemiensa, neiden tutkimuslaitoksen rakennus-
14908: varsinkaan uuden mallisten, koneiden käyt- töiden jatkamista varten.
14909: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
14910:
14911: Martti Suntela. Lauri Laine.
14912: Lauri Murtomaa. J. Koivisto.
14913: Väinö Okko. L. 0. Hirvensalo.
14914: IV,as9.- Rah. al. N:o 305.
14915:
14916:
14917:
14918:
14919: Lampinen y.m.: Määrärahan osoittamisesta valtion mies-
14920: kotiteollisuusopistolle talon rakentamiseksi.
14921:
14922:
14923: E d u s k u n n a 11 e.
14924:
14925: Kiinteistä ja kiertävistä kotiteollisuuskou- voivat tyydyttää opiston tarpeen vain pa-
14926: luista helmikuun 14 päivänä 1930 anne- rin vuoden ajan. Tämä kävi vielä ilmei-
14927: tuissa asetuksissa säädetään tärkeimmäksi semmäksi kun käyttöoikeus Möysän kansa-
14928: pätevyysvaatimukseksi na1ssa asetuksissa koulun luokkahuoneisiin pian evättiin ja
14929: edellytettyihin ammattiopettajain toimiin sen tilalle saatiin vain Möysän nuorisoseu-
14930: suoritettu kotiteollisuusopiston oppimäärä. ran kylmä sali, joka sekin oli lauantai-
14931: Naiskotiteollisuusopisto oli tällöin jo asial- illoiksi tyhjennettävä varsinaiseen tehtä-
14932: lisesti olemassa. Niin ei ollut laita miesten väänsä.
14933: käsityönaloja koskevien ammattiopettajain Kun opistolle ei ole saatu vuokratuksi
14934: valmistuksen osalta, minkä vuoksi väliai- muita tiloja eikä määrärahaa uutta opisto-
14935: kaiseksi mieskotiteollisuusopistoksi valtio- rakennusta varten ole myönnetty, on sen
14936: neuvoston päätöksellä hyväksyttiin Helsin- kahden osaston, joilla kummallakin on
14937: gin puuteollisuusammattikoulu, kuitenkin kolme luokkaa, ollut pakko edelleen toimia
14938: eräin täydentävin yleissivistyksenisin ja näissä huonetiloissa suorastaan sietämättö-
14939: opettajantehtävään valmistavin lisäsuori- mässä ahtaudessa. Tämän ahtauden totesi
14940: tuksin. Mutta tämäkin oppilaitos lopetti osa eduskuntaa viime talvena tutustuessaan
14941: toimintansa v. 1939. opiston toimintaan. Valtion taloudelliset
14942: Kun miesten käsityönaloja koskeva am- vaikeudet vaativat tosin äärimmäiseen sääs-
14943: mattiopettajain valmistus näin oli keskey- täväisyyteen, mutta kun on kysymys varo-
14944: tynyt ja näytti toivottomalta saada sellaista jen osoittamisesta maamme ainoan mies-
14945: toimeen yksityisenä oppilaitoksena, perus- puolisten ammattiopettajain valmistuslaitok-
14946: tettiin jo usean vuoden ajan suunnitteilla sen toiminnan saattamiseksi siedettävälle
14947: ollut valtion mieskotiteollisuusopisto, joka kannalle ja niinollen realisia käyttöarvoja
14948: aloitti toimintansa 1944, aluksi ammattien- tuottavan työtoiminnan ensiarvoisesta edis-
14949: edistämislaitoksen huoneistossa Helsingissä tämisestä, ei säästämistä voida pitää tarkoi-
14950: ja syksystä 1945 Lahdessa, missä sitä var- tuksenmukaisena. Sen vuoksi ehdotamme
14951: ten jo oli varattu oma tonttikin, toistaiseksi kunnioittaen edellä esitettyyn viitaten,
14952: Lahden mieskotiteollisuuskoulun huoneis-
14953: tossa. Opistolle saatiin siinä tilaa keskeyt- että Eduskunta ottaisi vuoden
14954: tämällä siksi aikaa koulun kahden yksiluok- 1951 tulo- ja menoarvioon 30,000,000
14955: kaisen osaston toiminta, minkä lisäksi vie- markan siirtomäärärahan valtion
14956: rellä olevasta Möysän kansakoulusta saatiin mieskotiteollisuusopiston oman talon
14957: käyttöoikeus kahteen luokkahuoneeseen. Jo rakennustöiden .aloittamista varten.
14958: tällöin oltiin selvillä siitä, että nämä tilat
14959: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
14960:
14961: J. E. Lampinen. Lauri Leppiha.lme. Toivo Ikonen.
14962: 1090
14963:
14964: IV,a9o. - Rah. al. N :o 306.
14965:
14966:
14967:
14968:
14969: Hamara y. m.: Määrärahan osoittamisesta uuden koulu-
14970: rakennuksen rakentamiseksi Järvenpään emäntäkoululle.
14971:
14972:
14973: E d u s k u n n a 11 e.
14974:
14975: Järvenpään kotitalousopettajaopiston har- mattu kelvottomaksi. Emäntäkoulun toi-
14976: joituskouluna toimivan emäntäkoulun ra- minnan keskeytyminen vaikenttaisi myös
14977: kennusta varten oli rakennussuunnitelmako- opettajaopiston toimintaa, koska emäntä-
14978: mitea esittänyt jo vuodeksi 1950 rakennus- koulu on samalla opiston harjoitukoulu.
14979: määrärahaa, koska rakennus on 150 vuotta Jotta kouluja ei saatettaisi tällaiseen umpi-
14980: vanha ja ,läpeensä laho eikä siinä voida kujaan eikä vähennettäisi muutenkin vä-
14981: suorittaa korjauksia koska se olisi edesvas- häisten kotitalousammattikoulujen lukumää-
14982: tuutonta rahojen tuhlausta. rää, esitämme kunnioittavasti,
14983: Maataloushallituksen esittämä yhä ajan-
14984: kohtaisemmaksi käynyt uuden rakennuksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
14985: rakennusmääräraha on kuitenkin pyyhitty tulo- ja menoarvioon 75 miljoonan
14986: pois vuoden 1951 menoarvioesityksestä. Tämä markan siirtomäärärahan uuden kou-
14987: tietää sitä,. että koko koulutoiminta on vaa- lurakennuksen rakentamiseksi Jär-
14988: rassa keskeytyä, koska palo- ja terveyden- venpään emäntäkoululle.
14989: hoitoviranomaisten taholta on rakennus lei-
14990: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
14991:
14992: Irma Hamara. Rakel Jalas.
14993: Laura Brander-Wallin. T. Leivo-Larsson.
14994: Elli Nurminen. Helena Virkki.
14995: Margit Borg-Sundman. J. E. Lampinen.
14996: Kerttu Saalasti. Martta Salmela-Järvinen.
14997: Aino Luostarinen.
14998: 1091
14999:
15000: IV,s91. - Rah. al. N :o 307.
15001:
15002:
15003:
15004:
15005: Ha.mara y. m..: Määrärahan osoittamisesta Säämingin
15006: emäntäkoulun työväen asuinrakennuksen rakentamista
15007: varten.
15008:
15009:
15010: E d u s k u n n a ll e.
15011:
15012: Koska ensi vuoden menoarviossa ei ole että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
15013: katsottu voitavan myöntää määrärahaa Sää- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
15014: mingin emäntäkoulun työväen asuntoa var- kohdalle 3,500,000 markan siirtomää-
15015: ten, vaikka entinen asunto oli jo talvella rärahan Säämingin emäntäkoulun
15016: 1950 ihmisasunnoksi kelpaamaton rakennuk- työväen asuinrakennusta varten.
15017: sen ränsistyneisyydestä johtuvan kyl-
15018: myyden vuoksi, esitämme kunnioittavasti,
15019: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
15020:
15021: Irma Hamara. J. F. Tolonen.
15022: Edvard Pesonen. Aino Luostarinen.
15023: 1002
15024:
15025: IV,s92. - Rah. al. N:o 308.
15026:
15027:
15028:
15029:
15030: Laitinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta metsänhoitokou-
15031: lun rakentamiseksi Pohjois-Savoon. '
15032:
15033:
15034: E d u s k u n n a II e.
15035:
15036: On yleisesti tunnettua, että metsätalous autoliikenteen yhteydessä. Tämän rakennus-
15037: siitä saatavine tuotteineen näyttelevät aivan paikaksi saadun maa-alan lisäksi on kan-
15038: ratkaisevaa osuuttaa kansantaloudessamme. natusyhdistyksen toimesta ostettu sen lähei-
15039: Tästä johtuu, että metsiemme tuottoon met- syydestä noin 60 ha suuruinen metsämaa.
15040: sänhoidollisessa mielessä on alettu kiinnit- Koulupaikkaan läheisesti liittyy myös Poh-
15041: tää entistä enemmän huomiota. Yhtenä täl- jois-Savon metsänhoitolautakunnan Haapa-
15042: laisena sopivana keinona, joka viime vuo- mäen havaintotilan metsät, jotka tarjoavat
15043: sina on tullut erikoisesti esille metsätalou- mitä oivallisimman tilaisuuden havainto-
15044: temme kohottamisajatuksen ja käytännölli- opetukselle ja joita lisäävät ja täydentävät
15045: sen toiminnan yhteydessä on metsänomista- lähiympäristön erityyppiset yhteisöjen ja
15046: jien varsinkin sen nuoremman polven met- yksityisten metsät
15047: säharrastuksen ja -tietouden kohottaminen. Muina käytännöllisinä toimenpiteinä voi-
15048: Sopivana muotona on tässä katsottu yksi- daan mainita, että kannatusyhdistyksen
15049: tyismetsäkoulujen perustaminen, joissa met- puolesta on koulurakennusta V'arten han-
15050: sänomistajille, niiden pojille ja miksi ei kittu suunnitelmat ja piirstukset. Koulu
15051: myöskin tyttärille annetaan tietopuolista ja tulisi oin 30 oppilasta käsittäväksi. Koulun
15052: havainnollista opetusta järjestettävien kurs- rakentamista ja opetuspuolta helpottaa se,
15053: sien muodossa. että matkan läheisyyden ja hyvien liikenne-
15054: Ensimmäinen tällainen metsänhoitokoulu yhteyksien vuoksi voidaan opetusta järjes-
15055: on perustettu Keski-Suomeen Saarijärvelle. tää Pohjois-Savon metsänhoitolautakunnan
15056: Ajatus yksityisistä metsänhoitokouluista on metsänhoitajien y. m. opettajien toimesta
15057: herätetty kumminkin Pohjois-Savossa, jossa Kuopiosta käsin.
15058: se on saanut ensimmmäisenä myöskin käy- Tulkoon vielä lisäJksi mainittua, että
15059: tännöllisiä muotoja. Jo ennen sotia perus- koulu on jo ollut toiminnassakin kolmena
15060: tettiin Pohjois-Savoon tällaisen yksityisen kesänä. Suonenjoen maamieskoululla jär-
15061: metsänhoitokoulun kannatusyhdistys, johon jeSJtettyjen kurssien muodossa ja on sillä
15062: silloin liittyi jäseneksi noin kaksituhatta ollut hyvä menestys niin osanottajamäärään
15063: metsänomistajaa, keräten kannatusmaksuina nähden kuin muutenkin.
15064: miljoonia markkoja silloista rahaa rakennet- Vaikkakin omatoimisuutta ja yritteliäi-
15065: tavaa metsänhoitokoulua varten ja joka syyttä ei maakunnassa tässä asiassa ole
15066: olisi jo valmistunut ja toiminnassakin ellei puuttunut, on inflaation vaikutus ollut
15067: sota olisi tullut esteeksi. Mutta sota-ajan suuri jo koottuihin varoihin nähden, joten
15068: jälkeen on tätä asiaa metsänomistajain kes- koulua ei voida pystyttää ilman valtioavun
15069: kuudessa maakunnassa jälleen voimakkaasti turvaa. Tämä asia oliikin esillä ensi kerran
15070: ajettu ja viety eteenpäin. Rakennettavalle vuoden 1948 valtion talousar·vion yhtey-
15071: koululle on saatu lahjoituksena oma 14 ha dessä, mutta tuli hyljättyä silloin jo halli-
15072: käsittävä maa-alue. Tämän koulun paikaksi tuksen esittelyssä syystä, ettei koululla ollut
15073: lahjoitettu maa-alue, johon koulu on nyt vielä lopullisesti hyväksyttyä rakennuspai\{-
15074: päätetty lopullisesti rakentaa, sijaitsee noin kaa. Viime syksynä, vaikka silloin raken-
15075: 11 kilometriä Kuopiosta pohjoiseen, Toivo- nuspaikka olikin jo selvä, pääsi uusi tulo-
15076: lan rautatieaseman läheisyydessä, ollen sa- kas, Keski-Suomen metsänhoitokoulu, edelle.
15077: malla maakunnan eri puoliin suuntautuvan Nyt sitten olisilkin lopulta Pohjois-Savon
15078: IV,392. - Laitinen y. m. 1093
15079:
15080: vuoro ja onkin maatalousministeriö budjet- mattavalla tavalla kohottaa väestän ke~u
15081: tiesityksessään esittänyt tähän tarkoituk- dessa tapahtvwn metsätietouden ja ammatti-
15082: seen merkittäväksi 20 miljoonaa markkaa, opetuksen kautta, niin ehdotamme kunnioit-
15083: mutta on tämä hallituksen esityksestä pois- taen,
15084: tettu. että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
15085: Edellä olevaan viitaten ja katsoen siihen, tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
15086: että Pohjois~Savo on karua pienviljelys- markan määrärahan avustuksena
15087: seutua, mutta jossa on laajat ja erinomaisen Pohjois-Savon metsänhoitokoulun
15088: hyväkasvuiset metsämaat, joten väestö met- kannatusyhdistykselle metsänhoito-
15089: sätaloudesta maatalouden ohella saa pää- koulun rakentamista varten Pohjois-
15090: asiallisen toimeentulonsa, ja kun tätä Poh- Savoon.
15091: jois-Savon metsien tuottaa voitaisiin huo-
15092: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
15093:
15094: Eino Laitinen. Martti Leskinen.
15095: Oiva Turunen. Pekka Kiiski.
15096: L. 0. Hirvensalo. Yrjö Kilpeläinen.
15097: Tahvo Rönkkö. Elli Nurminen.
15098: Artturi Koskinen. Esa Hietanen.
15099: .1094
15100:
15101: lV,aDa. - Fin. mot. N :o 309.
15102:
15103:
15104:
15105:
15106: Kullberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för slut-
15107: förande av byggnadsarbetena å Sjökulla skollägenhet.
15108:
15109:
15110: T i ll R i k s d a g e n.
15111:
15112: Svenska Teoretiska Kreatursskötareskolan, taket störtat in. Även vattentaJket är slut
15113: Yilken är förlagd tili Sjökulla lägenhet i och mångenstädes skiner dagen igenom.
15114: Kyrkslätt socken, arbetar under mycket be- Till följd härav förfaller byggnaden allt
15115: svärliga förhållanden. Skolan, som varit i mera och blir längre fram ännu dyrare för
15116: verksamhet i cirka 40 års tid och fått flytta staten att ombygga.
15117: från en ort tm en annan, är den enda Enligt lantbruksstyrelsens plan skulle
15118: svenskspråkiga skolan i sitt slag i vårt land hela hyg.gnaden ombyggas på ett år, vilket
15119: och utbilder kreatursskötare och kontroll- för staten hade blivit billigast, men vid
15120: assistenter för de svenska bygdernas behov. uppgörandet av budgeten för innevarande
15121: År 1947 övertogs skolan av staten och elev- år beslöt regeringen att fördela kostna-
15122: tillströmningen är f. n. större än skolan derna på två år. Då emellertid inget anslag
15123: kan .ta emot. i nästa års lbudget finnes upptaget för
15124: För att bereda skolan tillfälle att arbeta ändamålet kan .plan@ ej realiseras.
15125: under drägliga förhållanden har genom Då det även ur sparsamhetssynpunkt är
15126: Jantbruksstyrelsens försorg ritningar upp- nödvändigt att ej låta byggnaden ytterli-
15127: gjorts för ombyggnader vid skolan. Den gare förfalla, borde .byggnadsplanerna ovill-
15128: stora ladugårdsbyggnaden är avsedd att korligen slutföras och skolan beredas dräg-
15129: imedas såväl till skola som ladugård med liga verksamhetsmöjligheter. Taktegel och
15130: en fast vägg emellan. I årets budget finns betongjärn finns redan på platsen för det
15131: ett anslag oon 9,5 milj. mk för ombyggnad fortsatta bygget varför arbetena ej härför
15132: av ladugård, stall och svinhus och enligt behöva stagnera.
15133: planen skulle själva skollokaliteterna nästa På grund av det ovanstående våga under-
15134: år komma i turen. Regeringen har dock i tecknade vördsamt föreslå,
15135: sitt budgetförslag för år 1951 lämnat sko-
15136: lan utan anslag varför arbetet ej kan slut- att Riksdagen i statsförslaget för
15137: föras. Av största betydelse vore emellertid år 1951 måtte upptaga ett anslag av
15138: att få arbetena slutförda emedan den del 10 miljoner mark för slutförande av
15139: av byggnaden, som är avsedd för skola, är byggnadsarbetena å Sjökulla skollä-
15140: så fallfärdig, att redan en del av mellan- genhet i Kyrkslätt socken.
15141: Helsingfors den 11 september 1950.
15142:
15143: Henrik Kullberg. Verner Korsbäck.
15144: 1095
15145:
15146: IV,l393. - Rah. al. N:o 309. Suomennos.
15147:
15148:
15149:
15150:
15151: Kullberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sjökullan koulu-
15152: tilan rakennustöiden loppuun saattamiseksi.
15153:
15154:
15155: E d u s k u n n a ll e.
15156:
15157: Svenska Teoretiska Kreatursskötareskolan ja monin :paikoin kuultaa päivä se läpi.
15158: niminen ikou1u, joka on sijoitettu Sjökru11an Tämän vuoksi ra;ppeutuu rakennus yhä
15159: tilalle Kirkkonummen pitäjässä, työskente- enemmän ja sen uudelleen rakentaminen
15160: lee hyvin vaikeissa olosuhteissa. Koulu, tulee myöhemmin valtiolle vielä kalliim-
15161: joka on ollut toiminnassa noin 40 vuo- mruksi.
15162: den ajan, on lajissaan maamme ainoa ruot- Maataloushallituksen suunnitelman mu-
15163: sinkielinen koulu ja kouluttaa karjanhoita- kaan olisi koko rakennus rakennettava
15164: jia ja tarkastuskarjakkoja ruotsalaisseutu- uudelleen1 yhdessä vuodessa, mikä olisi val-
15165: jen tal'lpeisiin Vuonna 1947 koulu otettiin tiolle tullut halvimma'ksi, mutta laatiessaan
15166: valtion haltuun, ja oppilastulva on nykyi- kuluvan vuoden budjettia hallitus päätti
15167: sin suurempi kuin mitä koulu kykenee otta- jakaa ikustannukset kahdelle vuodell'e. Kun
15168: maan vastaan. kuitenkin ensi vuoden budjetissa ei ole
15169: Siedettävämpien työskentelymahdollisuuk- lainkaan määrärahaa tarkoitukseen, ei suun-
15170: sien valmistamiseksi koululle on maatalous- nitelmaa voida toteuttaa.
15171: hallituksen toimesta laadittu piirustukset Koska myös säästäväisyyssyistä on vält-
15172: koulun uudelleen rakentamista varten. tämätöntä, ettei rakennuksen sallita enem-
15173: Suuri navettarakennus on tarkoitus sisus- pää rappeutua, olisi ra:kennussuunnitelmat
15174: taa sekä kouluksi että navetaksi ikiinteine ehdottomasti vietävä loppuun ja valmistet-
15175: väliseineen. Kuluvan vuoden tulo- ja meno- tava koululle siedettävämmät työkentely-
15176: arviossa on 9,5 milj. mk navetan, tallin ja mahdollisuudet. Kattotiiliä ja hetonirautaa
15177: sikalan uudelleen rakentamista varten, ja on jo paikalla rakennustöiden jatkamiseksi,
15178: suunnitelman mukaan olisi itse kouluhuo- joten niiden ei tämän vuoksi :tarvirtse py-
15179: neistojen vuoro ensi vuonna. Hallitus on säh.tyä.
15180: kuitenikin tulo- ja menoarvioehdotuksessaan Edellä olevan perusteella ehdotamme
15181: vuodelle 1951 jättänyt koulun vaille määrä- kunnioittaen,
15182: ra;haa, minkä vuoksi työtä ei voida suorittaa
15183: loppuun. Olisi kuitenikin mitä suurimmasta että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
15184: merkityksestä saada työt suoritetuiksi lop- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
15185: puun, koska se osa rakennuksesta, joka on markan määrärahan rakennustöiden
15186: tarkoitettu kouluksi, on niin rappeutunut, loppuun saattamiseksi Kirkonummen
15187: että jo osa välikatosta on romahtanut si- pitäjässä olevalla Sjökullan koulu-
15188: sään. Myös ves1katto on loppuun kulunut tilalla.
15189: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
15190:
15191: Henrik Kullberg. Verner Korsbäck.
15192:
15193:
15194:
15195:
15196: 45
15197: 1096
15198:
15199: lV,394.- Rah. al. N:o 310.
15200:
15201:
15202:
15203:
15204: Aa.ttela. y. m.: Määrärahan osoittamisesta rautatieläisten
15205: asuinrakennuksen rakentamiseksi Tampereelle.
15206:
15207:
15208: E d u s k u n n a 11 e.
15209:
15210: Maassamme yleisesti vallitseva asuntopula nen voi jatkuvasti pysyä työkuntoisena.
15211: tunnetaan hyvin vaikeana myöskin Tam- Rautatiehenkilökunta on kaikkialla, mutta
15212: pereella ja siitä johtuen myös Tampereelle eritoten tärkeissä risteys ja solmukohdissa,
15213: sijoittuneen rautatieläiskunnan keskuudessa. kuten esim. Tampereella, jonne saapuu ja
15214: Asuntopulan syyt ovat yleisesti tunnetut, josta lähtee yli 200 junaa vuorokaudessa,
15215: mutta Tampereen oloja kuvaavana on mai- jatkuvan korkean työpaineen alaisena, jou-
15216: nittava, että kaupungin väkiluku, joka tuen täten vuodesta toiseen ponnistamaan
15217: vuonna 1930 oli lähes 56,000, on nykyään äärimmilleen henkiset ja ruumiilliset voi-
15218: yli 101,000, joten näin huomattava väki- mansa. Erikoisesti on korostettava sitä, että
15219: luvun lisäys kahdenkymmenen vuoden ai- rautatieläinen joutuu jatkuvasti erittäin
15220: kana on varsin suuri tekijä kaupungissa epäsäännöllisin vuoroin työskentelemään
15221: ilmenevään asuntopulaan. Rinnan väkilu- vuorokauden kaikkina aikoina. Tästä joh-
15222: vun lisääntymisen kanssa on myös Tampe- tuu, että hänen olisi voitava hankkia it-
15223: reelle sijoittuneen rautatiehenkilökunnan selleen välttämätöntä rauhallista lepoa vuo-
15224: määrä lisääntynyt, mikä johtuu rautatielii- rokauden ajasta riippumatta, mikä ehdot-
15225: kenteen kasvusta ja osin myös siitä, että tomasti olisi huomioitava rautatieläisten
15226: vuonna 1943 Tampereelle sijoitettiin talous- asuntokysymystä järjestettäessä. Kehnoissa
15227: ja ratajaksojen toimistot huomattavine hen- ja ahtaissa asunnoissa elämään pakoitetut
15228: kilökuntineen. Niinpä Tampereelle sijoittu- rautatieläiset eivät voi saada itselleen sel-
15229: neen rautatiehenkilökunnan määrä on vuo- laista lepoa, jota he toimensa vuoksi vält-
15230: desta 1935 lukien kaksinkertaistunut, ollen tämättä tarvitsevat. Tästä voi olla varsin
15231: edellä mainittuna vuotena 835, kohoten jo kohtalokkaat seuraukset, sillä ruumiillisesti
15232: vuoteen 1947 mennessä 1,601. ja henkisesti väsynyt rautatieläinen ei voi
15233: Osoituksena Tampereen rautatieläisten suorittaa vastuunalaista työtään niin valp-
15234: kohdalla vallitsevasta asuntopulasta mainit- paasti ja hyvin kuin kunnollisesti levännyt
15235: takoon, että toimitetun tiedustelun mukaan henkilö. Voidaan siis todeta, että puutteel-
15236: oli 141 rautatieläistä asunnon tarpeessa. linen asunto voi olla syynä tuhoisaan juna-
15237: Huomattava myös on, että mainittu tiedus- vaurioon tai rautatieläiselle itselleen sat-
15238: telu ei antanut aivan tarkkaa kuvaa Tam- tuneeseen tapaturmaan.
15239: pereen rautatieläisten keskuudessa vallitse- Huomattava myös on, että ahtaat ja
15240: vasta kunnollisen asunnan tarpeesta, mikä puutteelliset asunnot ovat eräänä sairau-
15241: ilmenee m. m. siitä, että edellisenä vuotena den aiheuttajana, seikka, joka on monin
15242: Tampereella valmistuneesta 48 asuntoa si- tutkimuksin todettu. On sanomattakin sel-
15243: sältävästä rautatieläisten asuinrakennuk- vää, että tästä niinkuin edellä mainituista
15244: sesta noin 300 rautatieläistä anoi itselleen tapaturma- ja junavauriotapauksista aiheu-
15245: asuntoa. tuu rautatielaitokselle huomattavia aineel-
15246: Kunnollinen asunto jokaiselle kansalai- lisia menetyksiä, puhumattakaan siitä va-
15247: selle on eräs niistä tavoitteista, joita oi- hingosta ja pahasta, mikä edellä mainituista
15248: keaan suuntaan pyrkivän sosiaalipolitiikan syistä rautatieläisille ja heidän perheineen
15249: on toteutettava. Kunnollinen asunto on aiheutuu.
15250: rautatieläisen kohdalla, niinkuin ansiotyössä Rautatielaitoksen omienkin etujen mu-
15251: käyvien kohdalla yleensäkin, suorastaan kaista siis on, että valtion varoilla rakenne-
15252: välttämätön edellytys sille, että asianomai- taan rautatielaitoksen palveluksessa olevalle
15253: IV,394. - Aattela y. m. 1097
15254:
15255: henkilökunnalle kunnollisia asuntoja. Tyy- Tampereen kaupungin viranomaiset vaati-
15256: dytyksellä onkin mainittava, että rautatie- neet mainitun talojäännöksen poistamista
15257: laitos on eräinä edellisinä vuosina raken- tai ainakin sen kunnostamista. Käsityk-
15258: nuttanut rautatieläisille asuntoja, mutta semme mukaan ei k. o. talopahaista kannata
15259: nyt tämä rakennustoiminta uhkaa määrä- ryhtyä korjaamaan, koska sellainen toimen-
15260: rahojen puuttuessa kokonaan tyrehtyä. pide olisi ilmeistä valtion varojen haaskaa-
15261: Tampereelle valmistui edellisen vuoden ai- mista. Sen sijaan olisi tämä talo mahdolli-
15262: kana Rautatien- ja Kyttälänkatujen kul- simman pian purettava ja sen tilalle raken-
15263: mauksessa olevalle tontille 48 huoneistoa nettava asuintalo rautatieJäisille jatkamalla
15264: käsittävä rautatieläisten kerrostalo. Valitet- edellä mainittua Rautatien- ja Kyttälänka-
15265: tavasti tätä taloa ei kuitenkaan Rautatien- tujen kulmaukseen rakennettua kerrostaloa.
15266: kadun puoleiselta osalta rakennettu koko Talon rakennuskustannuksia vähentäisi kä-
15267: tontin mittaiseksi, vaikka niin menetellen sityksemme mukaan huomattavasti se, että
15268: tämän talon Rautatienkadun puoleinen pää- uusi talo voitaisiin yhdistää edellä mainit-
15269: tyseinä olisi voitu yhdistää samalla kadulla tujen valtion talojen Rautatienkadun puo-
15270: sijaitsevan ja nyt kyseessä olevan talon leisiin päätyseiniin.
15271: tonttiin välittömästi liittyvän myös valtion- Edellä esittämämme perusteella kunnioit-
15272: rautateitten omistaman talon päätyseinään, tavasti ehdotamme,
15273: jolloin mainitun uudisrakennuksen · k. o.
15274: päätyseinän rakentamiskustannuksissa olisi että Eduskunta ottaisi vuoden
15275: saavutettu huomattava säästö. Vasta val- 1951 tulo- ja menoarvioon 30 miljoo-
15276: mistuneen rakennuksen ja edellä mainitun nan markan määrärahan käytettä-
15277: Rautatien- ja Hämeenkadun kulmauksessa väksi Tampereelle Rautatienkadun
15278: olevan valtion talon väliin jätettiin purka- varrelle rakennettavan rautatieläis-
15279: matta osa Rautatienkadulla sijainnutta ten asuinrakennuksen rakennustöiden
15280: puista taloröttelöä, joka rumentaa katuku- aloittamiseksi.
15281: vaa. Saamiemme tietojen mukaan ovat
15282: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
15283:
15284: Hugo Aattela. Toivo Pyörtänö.
15285: Valfrid Eskola. Väinö Hakkila.
15286: Jaakko HakaJ.a.
15287: 1098
15288:
15289: IV~95. - Rah. a1l. N:o 311.
15290:
15291:
15292:
15293:
15294: Koskinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen ra-
15295: kentamiseksi Keski-Suomen tiepiirin henkilökuntaa
15296: varten.
15297:
15298:
15299: E d u s k u n n a ll e.
15300:
15301: Maanteittemme kunnossapito uusien teit- tiemestarien asuntoja 5, kamreerin asun-
15302: ten ja siltojen rakentaminen on valtiolle toja 1, huoltopäänikön asuntoja 1, varas-
15303: huomattavia kustannuksia vaativa menoerä. tonhoitajan 1, konetarkastajan 1, konttori-
15304: Maanteillämme tapahtuva raskas liikenne apulaisen asuntoja isompi 1, konttoriapu-
15305: vaatii että teittemme kestävyys on raken- laisen asuntoja (1 huoneen asuntoja) 7,
15306: nettu niin vahvaksi, että se kestää vilk- talonmiehen asuntoja 1 ja yksinäisten mes-
15307: kaimmankin liikennöimisen. Että teittemme tarien asuntoja 4, yhteensä 28 asuntoa.
15308: kunto on hyvä, se vaatii myös huomattavan Näiden rakennusten yhteinen kustannusar-
15309: henkilökunnan teettämään sekä valvomaan, vio on ammattimiesten laskelmien mukaan
15310: että liikenne normaalisti toimii. Maas- arvioitu 25 miljoonaksi markaksi. Että ra-
15311: samme on huomattava asuntopula. Se on kennustyöt voitaisiin aloittaa vuoden 1951
15312: myös ulottunut maanteittemme kunnossapi- aikana, ehdotamme kunnioittaen,
15313: tohenkilökuntaan. Insinöörien, tiemestarien
15314: sekä yleensä tiepiirien palveluksessa olevien että Eduskunta ottaisi vuoden
15315: henkilöiden asunnontarve on huutava. 1951 talousarvioon 25,000,000 mark-
15316: M. m. Keski-Suomen piirin henkilökunnan kaa Keski-Suomen tiepiirin henkilö-
15317: huoneustotarve muodostuu seuraavanlai- kunnan asuntojen rakentamista var-
15318: seksi: insinöörien asuntoja 6, mestarien ja ten.
15319: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
15320:
15321: Artturi Koskinen. Jussi Raatikainen. Toivo Pyörtänö.
15322: Nestori Nurminen. Heikki Bykkäälä. V. Puumalainen.
15323: Jalmari Linna. Valfrid Eskola. Paavo Karjalainen.
15324: 1099
15325:
15326: IV,s96. - Rah. al. N:o 312.
15327:
15328:
15329:
15330:
15331: M. Järvinen y. m. : Määrärahan osoittamisesta virastohuo-
15332: neiston rakentamiseksi Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin
15333: henkilökuntaa varten.
15334:
15335:
15336: E d u s k u n n a 11 e.
15337:
15338: Vuonna 1949 asetti kulkulaitosten ja tie- ja vesirakennushallituksen virasto- ja
15339: yleisten töiden ministeriö valtioneuvoston asuntotalon rakennustyöt Vaasassa ja hel-
15340: raha-asiainvaliokunnan lausunnon mukai- mikuun 2 päivänä 1950 myönsi sama mi-
15341: sesti tie- ja vesirakennushallituksen käytet- nisteriö työllisyyden turvaamiseksi myön-
15342: täväksi 3,750,000 markan suuruisen määrä- netyistä määrärahoista 3,000,000 markkaa
15343: rahan rakennustontin ostamiseen tie- ja ve- tarkoitusta varten. Rakennustyöt aloitet-
15344: sirakennushallinnon virkailijain asuntora- tiinkin varatöillä tämän vuoden tammi-
15345: kennuksen rakentamista varten Vaasaan. kuussa ja saatiin perustuksen kaivamistyöt
15346: Rahat myönnettiin saman vuoden menoar- valmiiksi viime työttömyyskauden aikana.
15347: vion 20 Pl. II: 44 mom. kohdalla tie- ja Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö
15348: vesirakennushallituksen varastosuojien, kor- ottikin tämän vuoden ensimmäiseen ylimää-
15349: jaamojen, autotallien ja asuntojen rakenta- räiseen menoarvioehdotukseensa 9,000,000
15350: miseen osoitetusta 45,000,000 markan siir- markan suuruisen määrärahan virastohuo-
15351: tomäärärahasta, josta 25,000,000 markkaa neuston sisällyttämiseksi aloitettuun asunto-
15352: on tarkoitettu käytettäväksi tie- ja vesira- rakennukseen, mutta jäi tämä valtioneu-
15353: kennushallinnon piirihallinnon virkailijain voston eduskunnalle jättämään lopulliseen
15354: ja työntekijäin asuntojen rakentamiseen. menoarvioehdotukseen kuitenkin merkitse-
15355: Kun Vaasan tie- ja vesirakennuspiiriä var- mättä. Kun Vaasan tie- ja vesirakennus-
15356: ten ei ole saatu huoneustoa Vaasassa ra- piiri uhkaa jäädä kokonaan ilman toimisto-
15357: kenteella olevasta postitalosta eikä myös- huoneustoa ja kun Vaasassa on suhteelli-
15358: kään Suomen Pankin kohta valmistuvasta sesti ehken suurempi asuntohuoneustojen
15359: virastotalosta ja kun talonomistaja, jonka vajaus kuin useammassa muussa kaupun-
15360: talossa piirikonttorin toimistohuoneusto nyt gissa ja rakennettavaan rakennukseen on
15361: sijaitsee, on ilmoittanut tarvitsevansa mai- suunniteltu huoneustot yli 20 perheelle~ on
15362: nitun huoneuston oman liikkeensä laajenta- välttämätöntä, että aloitettua rakennustyötä
15363: miseksi ja ottavansa sen käyttöönsä niin saadaan heti jatkaa.
15364: pian kuin vuokrasäännöstelystä annetut Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
15365: määräykset sen suinkin sallivat, on tie- ja kunnioittaen,
15366: vesirakennushallitus saamiemme tietojen
15367: mukaan katsonut välttämättömäksi sisällyt- että Eduskunta ottaisi vuoden
15368: tää virastohuoneusto henkilökuntaa varten 1951 tulo- ja menoarvioon 9,000,000
15369: rakennettavaan asuntotaloon. markan suuruisen määrärahan viras-
15370: Tammikuun 12 päivänä 1950 tekemallään tohuoneiston sisällyttämiseksi V aa-
15371: päätöksellä oikeutti kulkulaitosten ja yleis- saan Vaasan tie- ja vesirakennuspii-
15372: ten töiden ministeriö valtioneuvoston raha- rin henh"lökuntaa varten rakennetta-
15373: asiainvaliokunnan lausuntoon perustuen tie- vaan asuntotaloon.
15374: ja vesirakennushallituksen heti aloittamaan
15375: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
15376:
15377: Mikko Järvinen. Levi Jern. Johannes Wirtanen.
15378: 1100
15379:
15380: IV,397. - Rah. al. N:o 313.
15381:
15382:
15383:
15384:
15385: Väyrynen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Lapin keskus-
15386: ammattikoulun suunnittelutöitä ja rakentamisen aloitta-
15387: mista varten.
15388:
15389:
15390: Eduskunnalle.
15391:
15392: Eduskunta kiinnitti vastauksessaan hal- pin läänin alueella on tätä ennen vain yksi
15393: litukselle v:n 1947 tulo- ja menoarvioesi- kunnallinen ammattioppilaitos. Toisaalta
15394: tyksen johdosta hallituksen huomiota kou- ovat perheet yleensä lapsirikkaita ja siirty-
15395: luolojemme nurinkuriseen kehitykseen: mistä tapahtuu tämän vuoksi maaseudulta
15396: ,Yksityisiä oppikouluja on valtion avus- asutuskeskusten teollisuus-, käsityö- ja ra-
15397: tuksen turvin perustettu erittäin lukuisasti kennusammatteihin varsin runsaasti. Tälle
15398: ja oppikoulujen oppilasmäärä on kasvanut nuorisolle olisi ammattikoulutustilaisuuksien
15399: yhä kiihtyvällä vauhdilla - - -. Kun varaamisen kautta järjestettävä samat mah-
15400: maamme taloudelliset olot eivät tällä ker- dollisuudet pysyviin työpaikkoihin kuin on
15401: taa salli näin nopeata koulutoiminnan laa- kaupunkien nuorilla, joille ammattiopin
15402: jentamista ja kun tähänastista suurempaa hankkiminen on helpompaa.
15403: huomiota olisi kiinnitettävä ammattiopetuk- Viime kevätistuntokauden alussa jätet-
15404: sen laajentamiseen, eduskunnan mielestä tiin Eduskunnalle 20 miljoonan markan
15405: olisi myös haUituksen ryhdyttävä toimen- suuruinen rahaasia-aloite Lapin keskusam-
15406: piteisiin kehityksen suunnan kääntämiseksi mattikoulun perustustöiden aloittamiseen ja
15407: tällä alalla oikeille raiteille". sen johdosta on eduskunnan sivistys-
15408: Aivan kuin vastauksena tähän eduskun- valiokunta kannanottonaan esittänyt, että
15409: nan esitykseen ammattikasvatusneuvosto vä- k. o. koulu olisi kiireellisesti perustettava.
15410: hän myöhemmin saattoi julkisuuteen n. s. Myöskin valtionvarojen valiokunta on puol-
15411: ammattikasvatuksen kehittämisen kymmen- tanut määrärahojen myöntämistä.
15412: vuotissuunnitelman, jossa pääasiallisena rat- Edellä olevan perusteella ehdotamme
15413: kaisuna ammattikoulutusmahdollisuuksien kunnioittavasti,
15414: lisä~miseen esitetään vailtion toimesta pe-
15415: rustettavat ja ylläpidettävät keskusammat- että Eduskunta ottaisi vuoden
15416: tikoulut. Perustettavaksi suunniteltuihin 1951 tulo- ja menoarvion 20 Pl. II:
15417: kouluihin sisältyy m. m. Lapin keskusam- 35 momentille (Keskusammattikoulu-
15418: mattikoulu, jonka perustamisen puolesta jo jen rakennukset) 20,000,000 mark-
15419: useana vuonna ovat monet kansanedustajat kaa Rovaniemelle perustettavan val-
15420: tehneet aloitteita. Nimenomaan Lappi on- tion Lapin keskusammattikoulun ra-
15421: kin seutu, jossa tasapuolisten ammattikou- kennusten suunnittelutöitä ja raken-
15422: lutusmahdollisuuksien järjestämiseksi tarvi- tamisen aloittamista varten.
15423: taan valtiovallan toimenpiteitä. Koko La-
15424: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
15425:
15426: Vilho Väyrynen. Arvi Turkka.
15427: Kustaa Alanko. Erkki Koivisto.
15428: 1101
15429: IV,s9s. - Rah. al. N :o 314.
15430:
15431:
15432:
15433:
15434: B.a.unio y. m.: Mäiirärakart osoittamisesta Keski-Suomen
15435: keskusammattikoulun koulurakennustöiden jatkamista
15436: varten.
15437:
15438:
15439: E d u s k u n n a 11 e.
15440:
15441: Viitaten rahaasia-aloitteen n: o 316 pe- tulo- ja menoarvioon 15,000,000
15442: rusteluihin ehdotamme kunnioittaen, markkt,Ja Keski-Suomen keskusam-
15443: mattikou.lun koulurakennustöiden
15444: että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 jatkamista varten.
15445: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
15446:
15447: Eino Raunio. Onni Peltonen. Hugo Aa.ttela.
15448: 1102
15449:
15450: IV,399. - Rah. al. N :o 315.
15451:
15452:
15453:
15454:
15455: Pyörtänö: y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karja-
15456: lan keskusammattikoulun rakennuskunnostuksia varten.
15457:
15458:
15459: E d u s k u n n a 11 e.
15460:
15461: Joensuussa toimivan Pohjois-Karjalan ren asuntovajauksen johdosta, joka asukas-
15462: keskusammaJttikoulun merkitys laajan maa- lukuun verrattuna on esim. Helsinkiin näh-
15463: kunnan ainoana ammattikouluna on suuri, den nelinkertainen, ei koulu ole saanut
15464: ja on kouluun pyrkijöitä enemmän kuin tarvittavia opettajia ja on opettajat jou-
15465: mihinkään muuhun vastaavaan oppilaitok- duttu valitsemaan yksinomaan paikka-
15466: seen maassamme, mm. viime keväänä 476. kuntalaisista, jotka ovat omanneet entuu-
15467: Näistä voitiin tilanahtauden takia ottaa destaan asunnon. Tällöin on jouduttu si-
15468: vain 120. vuuttamaan pätevämpiä hakijoita.
15469: Päärakennuksena toimii entinen sotilas- Huomioiden maakunnan suuren am-
15470: tarvikevarasto, jota ei tähän mennessä ole mattikoulutustarpeen tarvittaisiin koulun
15471: voitu kunnostaa, kun alue kaikkine raken- kauppa- ja teollisuusministeriölle valtion
15472: nuksineen oli viime kevättalveen saakka v. 1951 tulo- ja menoarviota varten teke-
15473: puolustusvoimain hallinnassa, ollen raken- män esityksen mukaan noin 118 miljoonaa
15474: teellisten muutosten teko kielletty. Väli- markkaa. Kun valtion tulo- ja menoarvio-
15475: seinät ovat suurimmalta osa1ta hajoamis- esityksessä, jonka hallitus on eduskunnalle
15476: tilassa olevia, tilapäisrakenteisia pahvisei- jättänyt, ei e. m. tarpeita ole ollenkaan
15477: niä, lattiat päällystämättömät, seinät maa- huomioitu ja kun on suotavaa, että koulu
15478: laamattomat ja suuri osa koulutyön edellyt- voisi toimia edes siedettävissä olosuhteissa
15479: tämistä seinistä sekä kahdet portaat raken- nykyisessä laajuudessaan, ehdotamme kun-
15480: tamatta. Kaikki äänieristykset, jotka vält- nioittavasti,
15481: tämättä tarvittaisiin työhuoneista luento-
15482: saleihin kuuluvan, häiritsevän melun vai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
15483: mentamiseksi, puuttuvat kokonaan. tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II lu-
15484: Nykyisessä laajuudessaan ei koulu mahdu vun 35 momentin kohdalle 20 mil-
15485: päärakennukseen ja on sitä laajennettu joonaa markkaa Pohjois-Karjalan
15486: samanlaisin tnapäisrakennelmin koulun keskusammattikoululla suoritettavia
15487: alueella sijaitsevaan entiseen tykkivajaan. välttämättömimpiä rakennuskunnos-
15488: Paikkakunnalla vallitsevan erittäin SUU- tuksia varten.
15489: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
15490:
15491: Toivo Pyörtänö. 0. Muikku.
15492: Kane Kauhanen. Juho Karvonen.
15493: 1103
15494:
15495: IV,4oo. - Rah. al. N :o 316.
15496:
15497:
15498:
15499:
15500: Raunio y. m.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Hämeen kes-
15501: kusammattikoulun työpajarakennuksen rakennustöiden
15502: jatkamista varten.
15503:
15504:
15505: E d u s !k u n n a 11 e.
15506:
15507: Ne puutteelliset olosuhteet huomioon ot- Koulujen rakennussuunnitelmat edellyt-
15508: taen, joissa Keski-Suomen keskusammatti- tävät työn välitöntä jatkumista, sillä vaikka
15509: koulu nykyään toimii, merkitsi eduskunta työt suoritetaankin vaiheittain, ei rakennus-
15510: tehtyjen aloitteiden perusteella v:n 1950 vaiheita ole voitu paloitella niin pieniksi~
15511: tulo- ja menoarvioon 20. Pl. II: 67 mo- että edellä mainitut määrärahat tulisivat
15512: mentille (Keskusammattikoulujen raken- riittämään käytön kannalta tarkoituksen-
15513: nukset) 15,000,000 mk koulun omien ra- mukaisen rakennusvaiheen loppuunsaatta-
15514: kennusten rakennustöiden aloittamista var- miseen.
15515: ten. Samoin merkitsi eduskunta huomioon- Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen,.
15516: ottaen, että Etelä-Hämeen keskusammatti-
15517: koulu toimii vuokrahuoneistossa ja koulun että Eduskunta ottaisi vuoden
15518: toimintaan nähden aivan riittämättömissä 1951 tulo- ja menoarvioon 15,000,00()
15519: tiloissa samalle momentille 15,000,000 mk markkaa Etelä-Hämeen keskusam-
15520: koulun työpajarakennuksen rakentamisen mattikoulun työpajarakennuksen ra-
15521: aloittamista varten. kennustöiden jatkamista varten.
15522: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
15523:
15524: Eino Raunio. Urho Kulovaara.
15525: Onni Peltonen. Olavi Kajala.
15526: Hugo Aattela. Rafael Paasio.
15527: Elli Nurminen. Arvi Turkka.
15528: T. Leivo-Larsson. Kalle Kauhanen.
15529: Felix Seppälä. Heikki Hykkäälä.
15530: Edvard Pesonen.
15531: 1104
15532:
15533: IV,4ot. - Ra.h. al. N:o 317.
15534:
15535:
15536:
15537:
15538: Puumala.inen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suo-
15539: men keskusammattikoulun rakennustöiden jatkamiseen.
15540:
15541:
15542: E d u s k u n 111 a ll e.
15543:
15544:
15545: Valtion keskusammattikouluista, joita v. sikin nämä seikat huomioonottaen aiotteen
15546: 1946 perustettiin neljä, on Keski-Suomen perusteella v:n 1950 tulo- ja menoarviossa
15547: keskusammattikoulu Jyväskylässä rakennus- 15,000,000 mk: n määrärahan Keski-Suomen
15548: tiloihinsa nähden kaikkein huonoimmassa keskusammattikoulun rakennustöiden alot-
15549: asemassa. Koulu toimii nimittäin 18: ssa tamiseen.
15550: 6 X 12 m2 :n suuruisessa entisessä puolus- Kun kouluun pyrkijämäärät lisäksi ny-
15551: tuslaitoksen parakissa, jotka koulun al- kyisin jo ovat noin kolminkertaiset siihen
15552: kaessa kovalla kiireellä siirrettiin Jyväsky- nähden, mitä voidaan ottaa oppilaiksi, on
15553: lään eri puolilta Suomea. rakennustoimintaa välittömästi jatkettava.
15554: On selvää, että koulun sijoittamisesta täl- Tämä sitäkin suuremmalla syyllä, kun jo
15555: laisiin parakkeihin on pidettävä täysin ti- myönnetty määräraha ei riitä minkään
15556: lapäisluontoisena, sillä opetustilat ovat käyttökelpoisen rakennuskokonaisuuden ai-
15557: koulun nykyisellekin n. 250 kohoavalle op- kaansaamiseen, johon jo valmistuneiden pii-
15558: pilasmäärälle aivan liian pienet, ja lisäksi rustusten perusteella tarvittaisiin noin kol-
15559: tulenarkuutensakin vuoksi sopimattomat ar- minkertainen määrä.
15560: vokkaiden työstökoneiden ja materiaalin Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
15561: tJäilytyspaikoiksi. Niinpä siellä onkin, ilman nioittaen,
15562: että kukaan koulun hoitoon osallistuvista
15563: henkilöistä olisi syyllistynyt huolimatto- että Eduskunta ottaisi vuoden
15564: muuteen tai laiminlyöntiin, jo kaksi ker- 1951 tulo- ja menoarvioon 100,000,000
15565: taa syttynyt uhkaava tulipalonalku, joiden markan määrärahan Keski-Suomen
15566: leviäminen kuitenkin kummallakin kerralla keskusammattikoulun rakennustöiden
15567: <On onnistuttu torjumaan. Eduskunta myön- jatkamiseen.
15568: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
15569:
15570: V. Puumalainen. Antto Prunnila.
15571: Niilo Nieminen. Mauri Perkonoja.
15572: 110ö
15573:
15574: IV,4o2. - Rah. al. N :o 318.
15575:
15576:
15577:
15578:
15579: Turkka y. m..: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjan-
15580: maan keskusammattikoulun internaattirakennuksen töi-
15581: den aloittamista varten.
15582:
15583:
15584: E d u s k u n n a 11 e.
15585:
15586: Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulu las ei ole voinut tulla kouluun. Lisäksi
15587: Oulussa aloitti toimintansa 3 vuotta sitten asuntokustannusten kalleus vaikuttaa vähä-
15588: Velj~kset Aström Oy:ltä ostetussa tehdas- varaisten oppilaiden asunnonsaantia.
15589: rakennuksessa, johon nyt on saatu sijoite- Ed. Kannisto ym. jättivätkin viime kevät-
15590: tuksi jo 9 erilaista opintosuuntaa teoria- istuntokauden alussa rahaasia-aloitteen 54
15591: luokkineen ja työsaleineen. Koulun oppi- miljoonan markan myöntämisestä tämän
15592: lasmääräksi on suunniteltu 500-600, murtta internaatin rakentamista varten ja tätä
15593: erikoisesti majoitustilojen puuttuessa jää aloitetta ovat puoltaneet sekä eduskunnan
15594: oppilasmäärä vieläkin vähän alle 300. Kou- sivistysvaliokunta että valtiovarainvalio-
15595: luun pyrkijöitä on ollut vuosittain n. 300. kunta.
15596: Kun 'keskusammattikoulun tarkoituksena Edellä olevan johdosta esitämme ilrun-
15597: on kasvattaa ammattitaitoisia työntekijöitä nioitmaen,
15598: miltei koko Oulun läänin aluetta varten, että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
15599: on ehdottoman välttämätöntä, että maaseu- tulo- ja menoarvion 20 Pl. II: 35
15600: dulta hakeutuvia oppilaita varten raken- momentille (Keskusammattikoulujen
15601: netaan internaattirakennus, jossa tulisi olla rclkennukset) 30 miljoonan mar-
15602: tilaa ainakin 300 oppilasta varten. Oppi- kan siirtomäärärahan Pohjois-Poh-
15603: laiden asunnon saanti Oulussa on äärim- janmaan keskusammattikoulun in-
15604: mäisen vaikea, jota kuvaa erikoisesti se te·rnaattirakennuksen töiden aloitta-
15605: seikka, että moni maaseudulta valittu Oppi- mista varten.
15606: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
15607:
15608: Arvi Turkka. E. Ra.unio.
15609: Arvi Ahma.vaa.ra. 0. Muikku.
15610: Vilho Väyrynen. Eino Rytinki.
15611: Niilo Ryhtä.
15612: 1106
15613:
15614: IV,4os. - Rah. al. N :o 319.
15615:
15616:
15617:
15618:
15619: Leppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta Espoon pitäjä~
15620: Leppävaaran kylässä toimivan valtion ammattikoulu-
15621: kodin rakennustöitä varten.
15622:
15623:
15624: E d u s k u n n a ll e.
15625:
15626: Espoon pitäjän Leppävaaran kylässä toi- mästä toisella tavalla kuin heillä ei olisi
15627: miva valtion ammattikoulukoti on maas- ollut tätä mahdollisuutta. Tilasto osoittaa,
15628: samme ainoa laatuaan. Se on toiminut yli että koulun tähänastiset oppilaat ovat
15629: 20 vuotta, aluksi Karjalassa ja myöhem- kaikki sijoittuneet yhteiskunnassa hyvin.
15630: min sotien jälkeen nykyisessä sijoituspaikas- Monet ovat jopa käytännölliseen elämään
15631: saan. Alun alkaen osoittautui koulu tar- jouduttuaan työnsä ohella jatkaneet opiske-
15632: peelliseksi ja suosituksi. Sitä osoittaa se- lua ja suorittaneet korkeakoulututkintoja-
15633: kin, että kouluun voitiin sijoittaa vain kin. Tähän astinen koulun toiminta osoit-
15634: 35 % hakijoista. Leppävaarassa olon ai- taa, miten paljon ra:kentavaa työtä sen
15635: kana kouluun pyrkijäin lukumäärä on li- avuna on voitu tehdä siitä huolimatta, että
15636: sääntynyt. Kuluvana syksynä voitiin haki- se on joutunut toimimaan puutteellisissa
15637: joista ottaa kouluun vain 15 %. oloissa.
15638: Koulun tarkoituksena on suoda kansa- Oppilaat asuvat pääasiassa v. 1945 pysty-
15639: koulun jälkeen jatko-opetusmahdollisuus tetyissä parakeissa, jotka jo silloin olivat
15640: sellaisille vähävaraisille ja muuten kova- vanhoja ja muualta siirrettyjä. Talvisai-
15641: asaisille lapsille, joilla ei ole mahdolli- kaan laskee lämpö parakeissa 8-10. Näin
15642: suutta omin varoin hankkia vastaavia tie- vanhentuneet ja käyttökelvottomat parakit
15643: toja. Erikoisesti koulu on kiinnittänyt ovat omiaan vaarantamaan oppilaiden ter-
15644: huomiota tähän puoleen. Niinpä kuluvan veyttä. Vilustumisesta aiheutuvia sairauk-
15645: vuoden oppilaista on koko-orpoja 23 %, sia esiintyy talvisin suhteettoman paljon.
15646: puoliorpoja 67llz % ja loput 9llz sellai- Koulun metalliverstaa toimii betonista ra-
15647: sia, joiden vanhemmat ovat elossa. Koko kennetussa virkatalon sikalassa, johon ei
15648: oppilasmäärästä on sotaorpoja 37.s %. voida edes rakentaa minkäänlaisia lämmi-
15649: Huomioonottaen vanhempien ammatti voi- tyslaitteita ilman kohtuuttomia kustannuk-
15650: daan todeta, että heistä on 65 % työläisiä, sia. Työskentely tällaisessa verstaassa tal-
15651: 27 % pienviljelijöitä ja loput muiden am- visin asettaa kovalle koetukselle parhaan-
15652: mattien harjoittajia. kin terveyden. Se on voinut olla mahdol-
15653: Näille kovaosaisille lapsille, joilla useissa lista vain siksi, että kovaosaiset oppilaat
15654: tapauksessa ei ole mitään kotia, koulu suo ovat pitäneet tätä koulua heille siinä mää-
15655: paitsi ympärivuotisen kodin kouluaikana rin välttämättömänä, että uskaltavat vaa-
15656: myöskin mahdollisuuden opiskeluun ja li- rantaa terveytensäkin sen vuoksi.
15657: säksi sellaiseen opiskeluun, joka kasvattaa Koulun jatkaminen vaatii välttämättä yh-
15658: heistä käytännön kansalaisia. Koulussa an- den oppilasasuntolan ja työpajarakennuk-
15659: netaan sekä käytännöllistä että teoreettista sen rakentamista aivan ensi tilassa.
15660: opetusta maanviljelyksessä sekä metalli- ja Kun hallituksen esityksessä eduskunnalle
15661: puutyössä. Kaksivuotisen koulutyön pää- tulo- ja menoarvioksi ei ole varoja tätä
15662: tettyään oppilaat pystyvät selviämään elä- tarkoitusta varten, ehdotamme,
15663: IV,403. - Leppälä y. m. 1107
15664:
15665: että Eduskunta ottaisi vuoden metalliverstaan rakentamiseksi sekä
15666: 1951 talousarvioon 20 Pl. II luvun 5,000,000 markkaa rakennusten ulko-
15667: kohdalle 18,500,000 markkaa Espoon puolisiin vesi- ja viemäri-, lämpöver-
15668: pitäjän Leppävaaran kylässä toimi- kosto- sekä tie- ja tasaustöihin, eli
15669: van valtion ammattikoulukodin oppi- yhteensä 42,000,000 markkaa.
15670: lasasuntolan ja 18,500,000 markkaa
15671: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
15672:
15673: Juhani Leppälä. Jalmari Pusa.
15674: J. Pyy. A. Tolonen.
15675: Helena Virkki. Arno Tuurna.
15676: Jussi Raatikainen.
15677: 1108
15678:
15679: IV,4o4. - Ra.h. al. N:o 320.
15680:
15681:
15682:
15683:
15684: Hakala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen tek-
15685: nillisen oppilaitoksen uudisrakennusten piirustusten val-
15686: mistamiseksi ja rakennustöiden aloittamiseksi.
15687:
15688:
15689: E d u s k u n n a ll e.
15690:
15691: Tampereen teknillinen oppilaitos, joka asiasta lausuntonsa. Rakennushanke ei ole
15692: on maamme suurimpia ja tunnetuimpia kuitenkaan sen jälkeen enää edistynyt, siitä
15693: oppilaitoksia, on jo viitisentoista vuotta huolimatta että eduskunta lausui kesä-
15694: joutunut työskentelemään epäedullisissa kuussa 1947 toivomuksen, että hallitus ryh-
15695: olosuhteissa ahtaassa ja vanhanaikaisessa tyisi kiireellisiin toimenpiteisiin uuden
15696: koulutalossaan. Rakennus, jossa oppilaitos koulutalon rakentamiseksi Tampereen tek-
15697: toimii, on suunniteltu 1910-luvun alussa ja nilliselle oppilaitokselle ja ottaisi sitä var-
15698: rakennettu pääosaltaan vuosina 1913- ten vuoden 1948 tulo- ja menoarvioon
15699: 1915; vain rakennuksen neljäs sivu, joka 20 miljoonan markan määrärahan. Kauppa-
15700: tällöin jäi vielä rakentamatta, on peräisin ja teollisuusministeriön ammattikasvatus-
15701: myöhermnältä ajalta (vuodelta 1934). Tä- osaston laatimassa ammattikasvatuksen ke-
15702: hän rakennukseen, joka on alunperin suun- hittämisen 10-vuotissuunnitelmassa, joka
15703: niteltu 200-250 oppilasta varten, mutta valmistui vuoden 1947 alussa, Tampereen
15704: johon saadaan melko hyvin mahtumaan teknillisen oppilaitoksen uudisrakennus-
15705: 400: kin oppilasta, on viime vuosina täy- suunnitelma kuuluu niin ikään kiireisim-
15706: tynyt sijoittaa 800-900 oppilasta, jopa min toteutettaviin ehdotuksiin. Sen mu-
15707: enemmänkin. Oppilaitoksen vaikeudet ovat kaan olisi uuden koulutalon rakennustyöt
15708: useasti olleet eduskunnan huomion koh- pitänyt aloittaa vuonna 1947 ja rakennuk-
15709: teena, kuten seuraavasta lyhyestä selostuk- sen olla valmis kuluvana vuonna. Vuoden
15710: sesta ilmenee. 1948 syksyllä tehtiin eduskunnassa raha-
15711: Jo vuonna 1939 oli tilanne sellainen, että asia-aloite lopullisten rakennuspiirustusten
15712: eduskunta myönsi seuraavan vuoden meno- aikaansaamiseksi ja rakennustöiden aloitta-
15713: arvioon määrärahan rakennustöiden aloit- miseksi viime vuonna, mutta tämäkään
15714: tamiseksi, mutta samana vuonna puhjennut aloite ei johtanut tulokseen.
15715: sota sai aikaan sen, että määräraha pyyhit- Suuren oppilasmäärän sijoittamiseksi op-
15716: tiin. Vuonna 1942 eduskunta myönsi mää- pilaitoksena on ollut käytettävänään lisä-
15717: rärahan toimikuntaa varten, jonka tuli tilaa Tampereen kaupungin ammattioppi-
15718: laatia oppilaitoksen uuden koulutalon ra- laitoksen talossa ja ajoittain myös Tampe-
15719: kennussuunnitelma uudelta pohjalta, ja reen toisen lyseon talossa. Oppilaitos on
15720: seuraavan vuoden alussa tämä toimikunta nyt kuitenkin menettänyt nämä lisätilansa
15721: asetettiinkin. Se valmistutti useita vaihto- ja sen täytyy tulla toimeen omassa talos-
15722: ehtoisia luonnospiirustuksia, joiden perus- saan. Tästä on ollut seurauksena, että pyr-
15723: teella asia tuli monipuolisesti valaistuksi ja kijöihin nähden on ollut jatkuvasti sovel-
15724: kypsytetyksi, mutta :Jhm kysymyksessä oli lettava hyvin ankaraa karsintaa, ja ensi
15725: erittäin vaativa ja suuri tehtävä, pantiin vuonna, kun teknillisiä oppilaitoksia koske-
15726: lisäksi vuonna 1945 toimeen eduskunnan van uuden asetuksen mukaan teknillinen
15727: myöntämän määrärahan turvin yleinen pii- opisto laajenee nelivuotiseksi, on karsintaa
15728: rustuskilpailu. Kilpailulautakunta sai työnsä edelleen tiukennettava. Kun nykyiseen
15729: valmiiksi toukokuussa 1946, minkä jälkeen koulutaloon voidaan sijoittaa vain suhteel-
15730: oppilaitoksen opettajakunta ja neuvottelu- lisen vähän luokkia, on tästä se ikävä seu-
15731: kunta sekä rakennushallitus ovat antaneet raus, että oppilaitoksesta, joka on maamme
15732: IV,404, - Hakala y. m. 1109
15733:
15734: monipuolisin, on pakko lopettaa eräitä keskeisemmän merkityksen teknillisessä
15735: opintosuuntia. Oppilaitoksessa on nykyisin opetuksessa. Tampereen teknillisen oppi-
15736: seuraavat opintosuunnat sekä opistossa että laitoksen laboratoriot, jotka on suunni-
15737: koulussa: teltu jo ennen ensimmäistä maailmansotaa,
15738: koneenrakennuksen ovat sekä perin ahtaat että suunnittelul-
15739: autotekniikan taan vanhanaikaiset ja välineistönsä puo-
15740: sähkötekniikan lesta puutteelliset, ja eräitä opetuksen kan-
15741: talonrakennuksen nalta hyvinkin tärkeitä laboratorioita ei
15742: tien- ja vesirakennuksen ole ollenkaan. Samoin on tilanne piirustus-
15743: kemian saleissa hyvin vaikea.
15744: metallurgian Oppilaitoksen uudisrakennus on suunni-
15745: paperiteollisuuden ja teltu kolmiosaiseksi, jolloin ensiksi raken-
15746: kutomateollisuuden, nettava osa käsittäisi suunnilleen 35 000
15747: m3. Kun oppilaitoksen toiminta voidaan
15748: joiden lisäksi opistossa on vielä lentokone- suuremmitta vaikeuksitta järjestää siten,
15749: tekniikan opintosuunta. Kun Tampereen että osa opetuksesta tapahtuisi nykyisessä,
15750: teknillinen oppilaitos sijaitsee tärkeässä osa uudisrakennuksessa, tultaisiin lähim-
15751: teollisuuskeskuksessa ja oppilaitoksella on mät vnodet toimeen tällä lisätilalla, jolloin
15752: pitkäaikaisen toimintansa perusteella erit- olisi myös tilaisuus laboratorioiden kun-
15753: täin hyvä maine, olisi hyvin ikävää, jos sen nostamiseen siten, että pahimmat puutteel-
15754: täytyisi pysyvästi supistaa toimintaansa. lisuudet saataisiin poistetuiksi. Tampereen
15755: Lisäksi on huomattava, että luetelluista kaupunki on varannut oppilaitokselle suu-
15756: opintosuunnista kemian, metallurgian, pa- ren ja edustavan alueen, kuitenkin vain
15757: periteollisuuden ja kutomateollisuuden sekä sillä nimenomaisella ehdolla, että rakennus-
15758: opistoasteella talonrakennuksen, tien- ja töihin ryhdytään 5 vnoden kuluessa viime
15759: vesirakennuksen, autotekniikan ja lento- sodan päättymisestä lukien. Tämä määrä-
15760: konetekniikan opintosuunnat eivät ole edus- aika on nyt kulumassa loppuun.
15761: tettuina missään muussa valtion teknilli- Koska Tampereen teknillisen oppilaitok-
15762: sessä oppilaitoksessa. sen uudisrakennuksen aikaansaaminen, joka
15763: Insinöörien ja teknikoiden pätevyydelle on ollut esillä jo toistakymmentä vnotta,
15764: asetetaan nykyisin suuret vaatimukset, on nyt tullut erittäin kiireelliseksi, ehdo-
15765: minkä takia teknillisen opetuksen tulisi ta- tamme me allekirjoittaneet kunnioittaen,
15766: pahtua tyydyttävissä olosuhteissa. Opetuk-
15767: sen tehokkuutta silmällä pitäen ei oppi- että Eduskunta ottaisi vttoden
15768: tuntien sijoittaminen iltamyöhä:ksi saisi 1951 tulo- ja menoarvioon 20 Pl.
15769: yleensä tulla kysymykseen (nykyisin on II: 34 kohdalle 75 miljoonaa mark-
15770: oppilaitoksessa tilanpuutteen takia oppi- kaa Tampereen teknillisen oppilai-
15771: tunteja klo 21.45: een asti), ja käytettä- toksen uudisrakennuksen lopullisten
15772: vissä tulisi olla ajanmukaiset, hyvin varus- rakennuspiirustusten valmistamiseksi
15773: tetut laboratoriot, jotka ovat saaneet yhä ja mkennustöiden alottamiseksi.
15774: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
15775:
15776: Ja.a.kko Hakala.. Kaisa. Hiilelä.
15777: Kustaa Alanko.
15778: 1110
15779:
15780: IV,4o 5. - Rah. al. N :o 321.
15781:
15782:
15783:
15784:
15785: Kalliokoski y. m.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin
15786: uuden lentokentän rakentamista varten.
15787:
15788:
15789: E d u s k u n n a ll e.
15790:
15791: Helsingillä, joka on maan lentoliikenteen jettamiseen tarvitaan 2-3 kevyttä lento-
15792: keskus, ei ole nykyaikaisen lentoliikenteen konetta. Myönteisessä tapauksessa olisi taa-
15793: vaatimuksia täyttävää lentokenttää. Mal- sen seurauksena, että Malmin lentokentälle
15794: min kenttä pystyy vastaanottamaan vain pyrkivien ja sieltä lähtevien keveiden ko-
15795: korkeintaan 15 tonnin painoisia lentoko- neiden lukumäärä tulisi olemaan niin suuri-
15796: neita, mutta ulkomaisessa lentoliikenteessä ettei kentän kapasiteetti siihen läheskään
15797: käytetään nykyisin pääasiassa nelimootto-. riittäisi.
15798: risia 30-60 tonnin painoisia koneita, jotka Helsingin uuden lentokentän rakennus-
15799: ottavat 40-60 matkustajaa. On huomat- töihin on aikaisemmin myönnetty varoja
15800: tava, että keveitä 15-20 matkustajaa otta- kaikkiaan 211 milj. markkaa, joilla varoilla
15801: via koneita ei enää vuoden 1951 jälkeen työt on jo saatu varsin pitkälle. Sanottuja
15802: hyväksytä kansainväliseen lentoliikentee- töitä olisi vuoden 1951 aikana jatkuvasti
15803: seen. Keveistä koneista saadaan senjälkeen joudutettava siinä määrin, että Helsingin
15804: käyttää ainoastaan Douglas DC-3: a, kui- lentokenttä vuoden 1952 olympiakisoihin
15805: tenkin vain rajoitetusti ja enintään vuo- mennessä täysin kykenee vastaanottamaan
15806: den 1953 loppuun. Helsinkiin suuntautuvan lentoliikenteen.
15807: Yksistään jo edellämainituista syistä on Vuoden 1951 aikana olisi ennenkaikkea
15808: välttämätöntä ensi tilassa saada Helsinkiin suoritettava kiitoratojen rakennustyö, jo-
15809: nykyaikainen lentokenttä, jos halutaan jat- hon tehtyjen laskelmien mukaan tarvitaan
15810: kuvasti ylläpitää lentoliikennettä ulko- 150 milj. markkaa. Lisäksi on vuoden 1951
15811: maille. Mutta erittäin tärkeäksi tulee täl- aikana lentokentälle hankittava posti- ja
15812: laisen kentän aikaansaaminen kesällä v. lennätinlaitoksen käyttöön asetettavat viesti-
15813: 1952 Helsingissä pidettävien olympiakisojen ja turvallisuuslaitteet. Sanottujen laittei-
15814: takia, koska eri maista saatujen tietojen den hankintaan on pitkien toimitusaikojen
15815: mukaisesti tulevat niiden joukkueet ynnä ja asennuksen vuoksi ehdottomasti ryhdyt-
15816: huomattava määrä kisavieraita saapumaan tävä vuoden 1951 aikana. Tarkoitusta var-
15817: lentoteitse suoraan Helsinkiin. ten olisi tulo- ja menoarvioon varattava
15818: Jollei Helsingin uutta lentokenttää saa- 93.5 milj. markkaa. Samoin olisi kentällä
15819: taisi kisoihin mennessä valmiiksi, joutuisi- ryhdyttävä huomattaviin sähkö- ja muihin
15820: vat kaikki muualta saapuvat raskaat ko- teknillisiin rakennustöihin, jotka vaativat
15821: neet laskeutumaan Tukholmaan (mahdolli- vuoden 1951 aikana varoja vähintään 100
15822: sesti Poriin), joista näiden matkustajien milj. markkaa. Lopuksi olisi kentällä saa-
15823: olisi muita kulkuneuvoja käyttäen jatket- tava ainakin alkuun eräitä tähdellisiä talo-
15824: tava matkaansa tänne. Lukuunottamatta rakennustöitä, joita varten tarvitaan varoja
15825: tähän menevää ajanhukkaa on huomattava, vähintään 50 milj. markkaa. Siten olisi
15826: että riittävien kuljetusvälineiden saanti vä- tarkoitukseen vuoden 1951 tulo- ja meno-
15827: lille Tukholma-Helsinki tai Pori-Hel- arvioon varattava yhteensä 393.5 milj.
15828: sinki tulee olemaan sangen vaikeata erit- markkaa. Kokonaiskustannukset on arvioitu
15829: täinkin keveisiin koneisiin nähden, koska jo 825. milj. markaksi.
15830: yhden raskaan koneen matkustajien kul- Vuoden 1951 tulo- ja menoarvioesityk-
15831: IV,4·0·5. __. Kalliokoski y. m. 1111
15832:
15833: sessaan hallitus ei ole huomioinut ollen- ten lentoyhteyksiemme jatkuvan yl-
15834: kaan määrärahoja Helsingin uutta lento- läpitämisen ja kehittämisen kannalta
15835: kenttää varten. välttämättömän Helsingin uuden len-
15836: Koska tämän lentokentän valmiiksi saat- tokentän rakentamiseen 300,000,000
15837: taminen olympiakisoihin mennessä on vält- markkaa sekä saman kentän viesti-
15838: tämätöntä, ehdotamme, ja turvallisuuslaitteiden hankkimista
15839: ja rakentamista varten 93,500,000
15840: että Eduskunta ottaisi vuoden markkaa.
15841: 1951 tulo- ja menoarvioon ulkomais-
15842: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
15843:
15844: Viljami Kalliokoski. Rolf B. Berner.
15845: Arvi Ahmavaara. Väinö Hakkila.
15846: Levi Jern.
15847:
15848:
15849:
15850:
15851: 47
15852: 1112
15853:
15854: IV,4o6. - Rah. ail. N :o 322.
15855:
15856:
15857:
15858:
15859: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kienasjärven
15860: kuivattamistöitkn. aloittamista varten.
15861:
15862:
15863: E d u s k u n n a 11 e.
15864:
15865: V esiperäisten maideR kuivattamistyöt on vattamistyQ. Kienasojan perkkaamisen jäl-
15866: todettu kansantaloudellisesti kaikista edulli-. keen avaantuisi mahdollisuudet viljelys- ja
15867: simmiksi työttömyystöiksi. Valtion ensi VUiO- viljelyskelpoisten maitten lisäksi metsämai-
15868: den tulo- ja menoarviossa esitetään huomat- den ojittamiselle, johon ilman mainitun
15869: tavan suuria määrärahoja työttömyystöitä ojan perkkaamista ei ole mahdollisuutta
15870: varten, mutta ei mainita työkohteista mi- olemassa.
15871: hin ne käytetään. Työkohteen määräämi- Paikallisen väestön kannalta katsottuna
15872: nen jätetään työministeriön ratkaistavaksi olisi Kienasjärven kuivattaminen elintärkeä
15873: ja työt järjestettäväksi sinne, missä työttö- kysymys, sen kauttahan vähenisivät joka-
15874: myyttä tulee ilmaantumaan. Tämä tällai- vuotiset hallat ja tulvat, jotka aiheuttavat
15875: nen järjestelyhän olisi oikea, jos ei tiedet- väestölle suuria vahinkoja.
15876: täisi millä alueella maata työttömyyttä tu- Maataloushallituksen toimesta on laadittu
15877: lee ilmaantumaan. Mutta kun vanhan koke- suunnitelma ja kustannusarvio järven kui-
15878: muksen perusteella voidaan todeta, että vattamistöistä. Maataloushallitus ja Pudas-
15879: Pohjois- ja Itä-Suomessa tulee ensi vuonna- järven kunta esitti jo kuluvan vuoden ke-
15880: kin työttömyyttä, niin olisi osa työttömyys- väänä työt työttömyystöinä aloitettavaksi,
15881: varoja siirrettävä vakinaisiin, kiinteästi mutta jäivät ne vielä silloin aloittamatta.
15882: määrättyihin töihin ja tämän toimenpiteen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
15883: kautta ehkäistävä työttömyyttä ilmaantu- nioittaen,
15884: masta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
15885: Eräs sellainen kuivattamistyö, josta olisi valtion tulo- ja menoarvioon 2,500,000
15886: paikallisen väestön lisäksi hyötyä metsä- markan määrärahan Pudasjärven pi-
15887: hallitukselle, olisi Pudasjärven pitäjän Kol- täjässä sijaitsevan Kienasjärven kui-
15888: lajan kylässä sijaitsevan Kienasjärven kui- vattamistöiden aloittamista varten.
15889: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
15890:
15891: Eino Rytinki. Niilo Ryhtä.
15892: 1118
15893:
15894: IV,4o7. - Ra.h. al. N:o 323.
15895:
15896:
15897:
15898:
15899: Tainio y. :m.. : Mälirlira'hMt osoittamisesta Ylä- ja Alasuo li-
15900: järven veden korkeuden alentamiseksi.
15901:
15902:
15903: Eduskunnalle.
15904:
15905: Posion pitäjässä sijaitsevan Alasuolijär- 1945 kiinnitetty huomiota, ei hankkeen to-
15906: ven rantaseutujen asukkaat suunnittelivat teuttamiseen kuitenkaan ole ryhdytty,
15907: jo vuosisadan taitteessa järven veden pin- vaikka sanotun seudun väestö joutuu vuo-
15908: nan alentamista rantamien viljelykseen saa- sittain kuljettamaan kymmeniä tuhansia
15909: miseksi. Suunnitelma, johon he jo omatoi- kiloja rehua pitkien juna- ja automatkojen
15910: misesti ryhtyivät, jäi kuitenkin varojen takaa kalliine rahtikustannuksineen. On
15911: puutteessa kesken. Ensimmäisen kerran laa- vielä huomioitava, että esim. viime vuosina
15912: dittiin jo vuonna 1909 valtion toimesta Posiossa on esiintynyt huomattavasti työt-
15913: suunnitelma järven veden pinnan alentami- tömyyttä, ja valtio on joutunut käyttämään
15914: sesta. Vuonna 1928 asia otettiin uudelleen kunnan alueella kymmeniä miljoonia mark-
15915: esille, jolloin samalla laadittiin suunnitelma koja työttömyyden torjuntaan. Edellä maiJ
15916: myöskin Yläsuolijärven veden pinnan alen- nitulla järven veden pinnan alentamisella
15917: tamisesta. Vuonna 1931, aikaisempien tut- olisi huomattava merkitys työttömyyden
15918: kimusten perusteella, tehdyn kustannusar- vähentämisessäkin väestön toimeentulon pa-
15919: vion mukaan suunnitelman toteuttaminen rantuessa, kun karjatalous kehittyy rehun-
15920: olisi tullut maksamaan 569,000 markkaa ja tuoton lisääntymisen seurauksena.
15921: siten olisi saatu 415 ha vesijättöä heinän Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
15922: viljelykselle. ehdotamme,
15923: Kun suunnitelman toteuttaminen kuiten-
15924: kin raukeni, kääntyivät Alasuolijärven ran- että Eduskunta ottai$i vuoden 1951
15925: taseutujen asukkaat' uudelleen vuonna 1937 tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
15926: valtiovallan puoleen anomuksella, että suun- kan määrärahan Posion kunnassa
15927: nitelma Alasuolijärven veden pinnan alen- sijaitsevan Ylä- ja Alasuolijärven,
15928: tamisesta vihdoinkin toteutettaisiin. Vaikka veden kor:keuden alentamiseksi.
15929: asiaan on myöhemminkin vuosina 1938 ja
15930: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
15931:
15932: Eino Tainio. Toivo Friman.
15933: 1114
15934:
15935: IV,4os.- Ra.h. a.l. N:o 324.
15936:
15937:
15938:
15939:
15940: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta Oijärven kuivaf-
15941: tamistyötä 1Jarten.
15942:
15943:
15944: Eduskunnalle.
15945:
15946: Viittaamme ed. Rytingin y. m. rahaasia- Tuskin löytyy maastamme toista niin
15947: aloitteen n:o 267 (1949 vp.) perusteluihin suurta yhtenäistä aluetta ensiluokkaista
15948: ja esitämme lisäksi seuraavaa: viljelyskelpoista maata, joka saataisiin kui-
15949: Oijärven alapuolella olevan Kuivajoen vattamisen kautta viljelykselle, kuin mitä
15950: perkauksesta on laadittu suunnitelma. Maa- Oijärvestä löytyy. Sanotaanhan, että kun
15951: taloushallituksessa, Jokitoimikunnassa ja Oijärvi kuivatetaan, niin Kuivaniemestä
15952: maaherra Määtän puheenjohdolla toimivassa tulee Pohjois-Suomen rannikkoalueen suu-
15953: runkoviemäriverkostokomiteassa on Oijär- rin viljelyspitäjä ja Oijärvi muuttuu Maito-
15954: ven kuivattaminen esitetty ensimmäiseen järveksi. Tämä sanonta pitääkin paikkansa,
15955: kiireellisyysryhmään kuuluviin kuivattamis- sen huomaa jokainen joka käypi Oijärvellä.
15956: töihin ja kertyneet asiakirjat siirretty Edellä olevan perusteella kunnioittaen
15957: kulkulaitosministeriön työasiain osastolle. ehdotamme,
15958: Jokainen henkilö, joka on käynyt Oijär-
15959: vellä, huomaa, että rannalla asuva väestö että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
15960: on vähävaraista pienviljelijäväestöä, mutta valtion tulo- ja menoarvioon 10 mil-
15961: samalla näkee, että järvi, jonka pinta-ala joonan markan määrärahan Kuiva-
15962: .on noin 3,000 ha, on ensiluokkaista maata niemen kunnassa sijaitsevan Oijär-
15963: laatunsa puolesta viljelysmaaksi. Järvessä ven kuivattamistöiden alulle pane-
15964: kauttaaltaan kasvaa kortetta, kaislaa ja mista varten.
15965: raatetta, joita huonolaatuisissa maissa ei
15966: kasva.
15967: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
15968:
15969: Eino RytiDki. Niilo Ryhtä.
15970: 1115
15971:
15972: IV,4oo. - Ra.h. al. N':o 325.
15973:
15974:
15975:
15976:
15977: La.ine y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pu-u- ja Teurojoe•
15978: kuivatushankkeen toteuttamista varten.
15979:
15980:
15981: Ed uskunn alle.
15982:
15983: Hausjä1~ven pitäjässä olevain Puu- ja roja. Edellä mainittua tarkoitusta varten
15984: Teurojoen perkansta on kauan puuhattu. ehdotamme,
15985: Nyt on saatu tätä koskevan alueen kuivat-
15986: tamista varten maatalousministeriön lupa että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
15987: suunnitelman teolle yksityisillä insinööreillä. tulo- ja menoarvioon 20 Pl. lll luvun
15988: Toimenpiteisiin on jo ryhdytty. Suunni- 2 momentille 10 miljoonaa markkaa
15989: telman teosta on vaadittu 1,650,000 mark- Puu- ja Teurojoen kuivatussuunnt-
15990: kaa. Enempää suunnitelman tekoa kuin telman laatimista ja hankkeen to-
15991: hankkeen toteuttamista varten ei ole va- teuttamista varten.
15992: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1960.
15993:
15994: Lauri Laine. Martti Suntela.
15995: l116
15996:
15997: IV,41o. - Ra.h. a.l. N:o 326.
15998:
15999:
16000:
16001:
16002: E. Koivisto: JlääriirfJhan osoittamisesta Rovasuvannott-
16003: Outakosken. mtl4ntien rakentamiseksi.
16004:
16005:
16006: E d u s k u n n a ll e.
16007:
16008: -:Rovasuvannon-Outakosken tie olisi hy- nusarvio noin 35 miljoonaa markkaa. Tiestä.
16009: vin tarpeellinen paikalliselle asutukselle. on jo jonkin verran suoritettu Rovasuvan-
16010: Siitä olisi suuresti hyötyä myös Utsjoelle non puoleisesta päästä. Rakennustyön aloit-
16011: ~uuntautuvalle matkailu.liikenteelle. Yhdis- tamista varten esitän kunnioittaen,
16012: täisihän tie Utsjoen kunnan, sikäläisiin oloi-
16013: hin katsoen melkoisen asutuskeskuksen, että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
16014: Qutakosken kylän, maantieyhteyteen muun tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
16015: valtakunnan kanssa ja tulisi siten palvele- markan määrärahan Rovasuvannon-
16016: maan koko Utsjokivarren asutusta. Tien Outakosken maantien rakentamiseksi
16017: pituus on noin 17.5 km ja on sen kustan- Utsjoen kunnassa.
16018: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
16019:
16020: Erkki Koivisto.
16021: 1117
16022:
16023: IV,41t. - Rah. al. N :o 327.
16024:
16025:
16026:
16027:
16028: Tauriainen: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
16029: miseksi Hyrynsalmen Moisiovaarasta Jumaliskylään.
16030:
16031:
16032: E d u s k u n n a 11 e.
16033:
16034: Jokainen, joka on liikkunut Kainuun toimenpide. Viime kesän aikana on tielinja
16035: itäisten kuntien alueella, tietää näiden seu- tutkittukin Moisiavaaran ja Jumaliskylän
16036: tujen tiettömät taipaleet. Niinpä Hyryn- välisellä alueella.
16037: salmen ja Suomussalmen rajamailla on ko- YLlä oleV'aan viimten ehdota.n iku.nnioit-
16038: konaisia kyliä, joista lähimmille maanteille taen,
16039: on matkaa 20-30 km. Tällainen tietön alue että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
16040: on Hyrynsalmen Moisiavaaran ja Suomus- tJaltitm tule)- ja menoarvioon 10 mil-
16041: salmen Jumaliskylän välinen aluekin. Juma~ joona'JII.. markan määrärahan mfJ<m-
16042: liskylän tienoille on perustettu suuri asu- tien raluntamiseltsi Hyrynsalmen
16043: tusalue ja tieyhteyden avaaminen sieltä M0-isiovcuwasta Jumaliskyliiän.
16044: Hyrynsalmelle päin olisi nyt ensitärkeä
16045: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
16046: 1118
16047:
16048: IV,412. - Ra.h. al. N:o 328.
16049:
16050:
16051:
16052:
16053: Lahtela. y. m. : Määrärahan osoittamisesta J avarukseft-V uo-
16054: järven maantien rakentamiseksi.
16055:
16056:
16057: Eduskunnalle.
16058:
16059: Maantien rakentaminen Kemijärven- päästä Vuojärven kylää kohti ja suoritet-
16060: Pelkosenniemen maantiestä Kemijärven tiin pohjaustöitä n. 6 km matkalla. Kun
16061: kunnan Javaruksen kylän kautta Sodanky- p. o. tien rakentaminen nyt vihdoinkin on
16062: län kuntaan kuuluvaan Vuojärven kylään, alettu ja se on kesken rakentamisen, olisi
16063: jossa se yhtyisi Rovaniemen-Sodankylän- sen rakentamista jatkettava siksi kunnes se
16064: Inarin maantiehen, on ollut erikoisen mie- on valmis, jottei se jäisi kesken ja siihen
16065: lenkiinnon kohteena siitä lähtien, kun Rova- uhratut varat hyödyttömiksi, kuten monen
16066: niemen-Kemijärven rautatie rakennettiin. muunkin kesken rakentamisen jääneen ra-
16067: Ja olisi se pitänyt rakentaa heti mainitun kennuksen ja tienkin rakentamiseen käyte-
16068: rautatien valmistuttua, koska sen rakenta- tyille varoille on käynyt.
16069: misella olisi lyhennetty pitkän Rovaniemen Mainitun maantien rakentaminen sen li-
16070: -Sodankylän-!valon ja Inarin maantie- säksi, että se lyhentää matkaa alussa mai-
16071: matkaa 40 km ja p. o. tien liikenne pääs- nitulta pitkältä Lapin tieltä lähimmälle
16072: tetty lähimmälle rautatieasemalle. Kun mai- rautatieasemalle yli 40 km, on tarpeellinen
16073: nittua lähimmälle rautatieasemalle johtavaa siihenkin nähden, että se kulkee sellaisia
16074: tietä ei rakennettu valtion toimesta, raken- valtion metsämaita, joista ei ole milloinkaan
16075: sivat siitä Javaruksen ja Tohman ky- puutavaraa otettu eikä kannata ottaa ilman
16076: lien asukkaat Kemijärven-Pelkosenniemen p. o. tietä ja että sanotulla tiesuunnalla
16077: maantiestä alkaen n. 21 km pitkän kylä- ovat laajat ja erinomaisen hyvät viljelys-
16078: tien Javaruksen kylään asti. Kun Java- kelpoiset aiueet.
16079: ruksen kylästä Rovaniemen-Sodankylän Kun p. o. tie on erikoisen tarpeellinen ja
16080: maantien varressa olevaan Vuojärven ky- se olisi pitänyt rakentaa heti kun Kemi-
16081: lään on n. 26 km ja sanottu matka on val- järven rautatie valmistui ja kun sen raken-
16082: tion metsämaata, josta ei ole milloinkaan taminen valtion metsätalouden ja asutuksen
16083: puutavaraa hakattu, on sanotulle välille vuoksi on välttämätön ja se on nyt raken-
16084: maantien rakennussuunnitelma laadittu nuskeskissä, on valitettavaa, ettei hallitus
16085: metsähallituksen toimesta jo toistakym- ole merkinnyt vuoden 1951 tulo- ja meno-
16086: mentä vuotta sitten ja eduskuntakin on arvioesitykseensä määrärahaa. Se ettei sii-
16087: lausunut toivomuksen, että hallitus ryhtyisi hen ole otettu määrärahaa, tietää sen, että
16088: toimenpiteisiin mainitun tien rakentami- tie jää vieläkin kesken rakentamisen, jos ei
16089: seksi. Vaikka jo v. 1942 oli p. o. maantien työttömyyttä ole. Siinäkin tapauksessa, että
16090: rakentamishanke niin pitkällä, että sen joh- työttömyyttä talvella on ja sen rakent&-
16091: dosta vaadittiin tielain edellyttämä lau- mista jatketaan talven aikaan työttömyys-
16092: sunto m. m. Kemijärven kunnalta ja kunta varoilla, tulisi siihen merkitä varsinaisia
16093: lausunnossaan asettui sille kannalle, että rakennusmäärärahojakin, koska talvella
16094: tie olisi heti rakennettava, nukahti hanke roudan ja lumen aikana ei voida tietä ra-
16095: kokonaisuudessaan lähes vuosikymmeneksi. kentaa sellaiseksi, että sitä voitaisiin kesällä
16096: Vasta talvella 1949-1950 kun työttömyys- liikennöidä ja koska työttömyysvaroja ei
16097: töitä oli laitettava, alettiin p. o. maantien voida käyttää kesällä tien liikennekuntoon
16098: rakentaminen J avaruksen kylän puoleisesta saattamiseksi, vaikka ne olisivat vähäisiä-
16099: IV,412. -Lahtela y. m. 1119
16100:
16101: kin, ellei työttömiä ole. Ellei tulo- ja meno- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
16102: arvion menoja voida lisätä, voidaan kesäksi tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
16103: tarvittava erä vähentää työttömyysmomen- markan määrärahan kesken rakenta-
16104: tilta ja merkitä varsinaisiksi määrärahoiksi. misen olevan J avaruksen--V uojärven
16105: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen maantien rakentamiseksi.
16106: ehdotamme,
16107:
16108: Helsingissä 9 päivänä syykuuta 1950.
16109:
16110: M. 0. Lahtela. Väinö Okko.
16111: Erkki Koivisto.
16112:
16113:
16114:
16115:
16116: 48
16117: 1100
16118: IV,4t3. - Rah. al. N :o 329.
16119:
16120:
16121:
16122:
16123: Tainio y. m.: Määrärahan osoittamisesta Piittisjärven-Saa-
16124: rijärven maantien rakentamista varten.
16125:
16126:
16127: E d u s k u n n a ll e.
16128:
16129: Vuonna 1939 suoritettiin Ranuan kun- lossivaikeudet haittaavat matkaa. Lisäksi
16130: nassa Piittisjärven-Saarijärven välisen, tien rakentaminen olisi välttämätöntä niille,
16131: noin 36 km pituisen maantien linjaus ja noin 90: lle suunnitellun tien varrella asu-
16132: punnitus, sekä laadittiin rakennussuunni- valle henkilölle, jotka ovat kokonaan tie-
16133: telma kustannusarvioineen. Noin 13 km pi- yhteyttä vailla. Tien rakentaminen edis-
16134: tuinen osuus ehdittiin rakentaakin. Sodat täisi myös sen läheisyydessä olevien vilje-
16135: keskeyttivät kuitenkin maantien rakennus- lyskelpoisten maiden, samoin kuin runsait-
16136: työt eikä niitä myöhemminkään ole saatu ten metsävarojenkin hyväksikäyttöä.
16137: käyntiin. Maantien rakennustöiden loppuun Edellä esitetyin perustein kunnioittaen
16138: saattaminen olisi välttämätöntä ennenkaik- ehdotamme,
16139: kea siksi, että noin 1,000 Ranuan kunnan
16140: pohjoisosassa asuvaa kansalaista saisi sen että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
16141: kautta suoran yhteyden kuntansa keskuk- tulo- ja menoarvioon 10,000,000
16142: seen, Ranuan kirkolle. Nykyisin tien puut- markkaa Piittisjärven-Saarijärve16
16143: tumisen seurauksena he saavat kiertää sinne maantien rakennustöiden aloittami-
16144: Rovaniemen kautta, jolloin matkalla menee seksi.
16145: vuorokausi enemmän, minkä lisäksi vielä
16146: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
16147:
16148: Eino Ta.inio. Toivo Friman.
16149: 1121
16150:
16151: IV,414. - Rah. al. N:o 330.
16152:
16153:
16154:
16155:
16156: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pelkosenniemen-
16157: Sodankylän maantien rakentamiseksi.
16158:
16159:
16160: E d u s k u n n a ll e.
16161:
16162: Maantien rakentaminen Pelkosenniemen kuntoon rakentamista joudutettava niin
16163: kunnan ja Sodankylän kunnan keskusten paljon kuin se on mahdollista, että liikenne
16164: välille alettiin jo v. 1936 ensiksi mainitun pääsisi suuntautumaan lähimmälle rauta-
16165: kunnan keskuksen puoleisesta päästä ja tieasemalle. Kun hallitus ei vuoden 1951
16166: saatiin siitä ennen talvisotaa rakennetuksi tulo- ja menoarvioesitykseensä ole ottanut
16167: liikennöitävään kuntoon n. 12 km, eli tie- määrärahaa tietää se, että tierakennustyö
16168: suunnalla olevaan Kairalan kylään. Sodan loppuu vuoden vaihteessa kokonaan mikäli
16169: alettua keskeytyi rakennustyö ja on se ollut työttömyyttä ei ole, joka pakottaisi raken-
16170: seisauksissa aina vuoteen 1949 asti, jolloin nustyötä suorittamaan. Kun työttömyys on
16171: sen rakentamista jatkettiin työttömyysva- tähän asti ollut talvella ja sitä se tulee ole-
16172: roilla. Kun eduskunta on mainitun maan- maan vastaisuudessakin, jää tien rakennus-
16173: tien rakentamisen jo ennen sotia ja näiden työ talvityöksi ja kesällä, jolloin tietä voi-
16174: jälkeen pitänyt erikoisen tarpeellisena ja daan tuloksellisimmin rakentaa, ei voida
16175: lausunut hallitukselle useita toivomuksia, rakentaa ensinkään, jos työttömyyttä ei ole.
16176: että tie rakennettaisiin, mutta kun hallitus Kun mainitunlainen tulos on, jollei p. o.
16177: ei toteuttanut eduskunnan toivomuksia, otti rakennusmäärärahaa oteta, on välttämä-
16178: eduskunta vuoden 1950 tulo- ja menoar- töntä, että siihen otetaan määräraha, jotta
16179: vioon 10 miljoonan markan määrärahan on varmuus siitä, että työt jatkuvat, olipa
16180: mainitun tien rakentamiseksi. Työttömyys- työttömyyttä tai ei. Määräraha on välttä-
16181: varoilla viime talvena ja mainitulla 10 mil- mätön siinäkin tapauksessa, että tietä ra-
16182: joonan markan määrärahalla kuluvan ke- kennetaan talvella työttömyysyaroilla, koska
16183: sän aikana on rakennettu puheena olevaa talvella rakennettua tietä ei voida kesällä
16184: maantietä ja saatu tietä, jonka koko pituus liikennöidä, ellei siinä suoriteta tasoitus- ja
16185: on noin 55 km, ajokuntoon rakennetuksi täydennystäitä maan sulattua. Ellei tulo-
16186: noin 18 km ja pohjatuksi n. 22 km. ja menoarvioon voida lisätä menoja, voi-
16187: Kun kyseessä oleva maantie on erikoisen daan p. o. määräraha ottaa työttömyys-
16188: tarpeellinen mainittujen kahden kunnan määrärahamomentilta.
16189: välille ja se samalla yhdistää Itä-Lapin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
16190: maantieverkoston Keski-Lapin tieverkostoon kunnioittaen,
16191: ja kun mainitun tien rakentamisella myös-
16192: kin avataan suurelle osalle Lapin väestöä että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
16193: suora kulkuyhteys lähimmälle rautatiease- tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-.
16194: malle ja lyhennetään heidän maantiemat- kan määrärahan Pelkosenniemen-
16195: kaansa 20-60 km, olisi tien liikennöitävään Sadankylän maantien rakentamiseksi.
16196: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
16197:
16198: M. 0. Lahtela. Väinö Okko. Erkki Koivisto.
16199: 1122
16200:
16201: IV;.415. - Ra.h. al. N:o 331.
16202:
16203:
16204:
16205:
16206: Lahtela. y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
16207: tamiseksi Kemijärven kunnassa olevasta Juss~"l.an-Kai
16208: sanlahden kylätiestä Lehtolaan.
16209:
16210:
16211: Eduskunnalle.
16212:
16213: Kysymys maantien rakentamisesta Kemi- siellä olevassa kahdessa kansakoulussa käy-
16214: järven-Sallan maantiestä ensiksi mainitun vät lapset voisivat suorittaa koulunkäyn·
16215: kunnan Isokylää pitkin Soppelan, Salme- tinsä tietä kulkien, olisi välttämätöntä ra-
16216: lan, Rytilahden ja Lehtolan kyläryhmien kentaa n. 13 km:n pituinen maantie mai-
16217: kautta Posion kunnan keskukseen on ollut nitun kylätien päästä Lehtolaan asti aivan
16218: vuosikymmeniä vireillä ja on sen rakenta- ensi tilassa. Ellei p. o. tietä rakenneta, seu-
16219: minen mainittuun Lehtolan kyläryhmään raa siitä, että molempiin edellämainittuihin
16220: asti pidetty niin tarpeellisena, ja selvänä kansakouluihin on rakennettava oppilas-
16221: asiana, että tarvittava tiemaa ja tienteko- asuntolat. Näiden rakentaminen tulee mak-
16222: aineiden ottopaikat on isojakotoimituksen samaan vähintään 8-10 milj. mk, josta
16223: yhteydessä tien rakentamiseksi eroitettu jo valtio joutuu rahoittamaan 90 % ja kunta
16224: lähes 30 vuotta sitten. Tätä tiesuuntaa var- 10 %. Jos nämä asuntolat joudutaan ra·
16225: ten laadittiin rakennussuunnitelma ja kus- kentamaan, joutuu valtio ja kunta jatku-
16226: tannusarvio mainitusta Kemijärven-Sallan vasti kustantamaan niiden vuotuiset menot,
16227: maantiestä Soppelan kyläryhmään ja edel- jotka nousevat vähintään 600,000 markkaan
16228: leen Räisälän kylään asti jo yli 20 vuotta ja joista valtion osuus on % osaa ja kun-
16229: sitten ja tien rakentamisen ilmoituksen mu- nan osuus % osaa. Kun kyseessä olevissa
16230: kaan piti alkaa määräpäivänä heti sen jäl- koulupiireissä ei ole tietä, jota lapset voi-
16231: keen, mutta jäi se rakentamatta. Kun tie sivat kulkea kouluun, on molemmissa koulu-
16232: jätettiin rakentamatta, perustivat mainitun piireissä majoitettava suuri osa lapsia kou-
16233: Isokylän asukkaat kylätiekunnan muuta- lujen lähellä oleviin taloihin ja maksettava
16234: mia vuosia sen jälkeen ja rakensivat mai- niistä vuosittain suuret majoituskustannuk-
16235: nittua tiesuuntaa Kemijärven-Sallan set, joista valtion on lain mukaan makset-
16236: maantiestä alkaen vuosina 1931-1932 n. tava vähintään % osaa. Majoituskustan-
16237: 6 km:n pituisen osan kylätienä. Tämä kylä- nusten suorittaminen voidaan poistaa mil-
16238: tie oli tieviranomaisten määräyksestä raken- tei olemattomiin ja oppilasasuntolain raken-
16239: nettava kovilla maillakin niin, että sivu- taminen ja niiden ylläpitäminen kokonai-
16240: ojien väli tuli 5.5 m. Näin oli tehtävä sen suudessaan rakentamalla p. o. maantie.
16241: vuoksi, että tie oli tarkoitus jatkaa valtion Kun näin on, on tarkoituksenmukaisempi,
16242: toimesta maantienä ja että kylätienä raken- että rakennetaan p. o. maal'l.tie, koska sillä
16243: nettu tieosa vastaisi tarvittavaa maantie- voidaan poistaa p. o. menot ja koska tie
16244: leveyttä. muutoinkin on erikoisen tarpeellinen.
16245: Mainitun kylätien rakentamisella eivät Kun kyseessä olevan maantien rakenta-
16246: kuitenkaan päässeet tieyhteyteen Kemijär- minen on lykkääntynyt vuodesta toiseen,
16247: ven kunnan Isokylään kuuluvat Soppelan, on asian käsittely ja ratkaiseminen saatettu
16248: Salmelan, Ämmälän, Rytinlahden ja Leh- eduskuntaan ja eduskuntakin jo marras-
16249: tolan kyläryhmät, joissa oli vuonna 1949 kuun 11 päivänä 1941 hyväksyi toivomuk-
16250: suoritetun laskennan mukaan 1,127 asu- sen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16251: kasta ja kaksi kansakouluakin n. s. kinttu- tien rakentamiseksi Posion kunnan tiever-
16252: polkujen ~arassa ilman mitään ajoneuvoilla kostoon asti ja tasavallan presidentti hä-
16253: kuljettavaa tietä. Että mainittu verrattain nelle sitä esiteltäessä mainitun vuoden jou-
16254: suuri väestömäärä pääsisi tieyhteyteen ja lukuun 5 päivänä jätti hallituksen tehtä-
16255: IV,415. - Lahtela y. m. 1123
16256:
16257: väksi eduskunnan toivomuksen toteuttami- män määrärahan on hallitus jättänyt tie-
16258: sen. Kun tästä huolimatta ei tietä raken- ja vesirakennushallituksen käytettäväksi ja
16259: nettu, on eduskunta marraskuun 5 päivänä rakennustyöt alettanee lähiaikoina.
16260: 1946 hyväksynyt toivomuksen, että hallitus Kun p. o. tien rakentamiseen on edus-
16261: ryhtyisi toimenpiteisiin puheena olevan kunta ottanut kuluvan vuoden tulo- ja
16262: maantien tarpeellisimman tieosan rakenta- menoarvioon mainitun määrärahan ja kun
16263: miseksi mainitun kylätien päästä Lehtolaan hallitus ei ole vuoden 1951 tulo- ja meno-
16264: asti ja tämänkin toivomuksen presidentti arvioesitykseensä ottanut määrärahaa, seu-
16265: on jättänyt hallituksen toteutettavaksi hä- raa siitä, että tien rakentamista, joka nyt
16266: nelle asiaa esiteltäessä joulukuun 7 päivänä aletaan, ei voida ensi vuonna jatkaa ja ra-
16267: 1946. Kesällä 1947 toimitettiin tie- ja vesi- kennustyö jää kesken. Että tien rakennus-
16268: rakennushallituksen toimesta tiesuunnitel- töitä voitaisiin keskeytymättä jatkaa ja p. o.
16269: man ja kustannusarvion teko mainitun erikoisen tarpeellinen tie saada liikennöitä-
16270: kylätien ja Lehtolan välillä. Kun hallitus vään kuntoon, olisi siihen tarkoitukseen
16271: ei ottanut määrärahaa vielä vuoden 1949 otettava määräraha ensi vuodeksi.
16272: tulo- ja menoarvioesitykseensä, jätettiin Ellei tulo- ja menoarviossa olevaa meno-
16273: eduskunnalle rahaasia-aloite, jossa ehdotet- jen summaa voida lisätä, voidaan tarvittava
16274: tiin otettavaksi mainitun vuoden menoar- rahamäärä ottaa työttömyysmäärärahoiksi
16275: vioon määräraha p. o. maantien rakentami- merkityltä momentilta. Erillisen määrära-
16276: seksi. Tätä aloitetta valtiovarainvaliokun- han ottaminen on välttämätön siinäkin ta-
16277: nassa käsiteltäessä, molemmissa käsittelyissä pauksessa, että työttömyyttä olisi talven ai-
16278: menivät äänet tasan ja arvalla tuli aloit- kana ja sitä työttömyysvaroilla rakennet-
16279: taessa esitetty määrärahan tulo- ja meno- taisiin, koska talvella roudan ja lumen ai-
16280: arvioon ottaminen hylätyksi. Valiokunta kana rakennettua tietä ei voida kesällä lii-
16281: kuitenkin, kuten se valiokunnan mietinnön kennöidä eikä työttömyysvaroja käyttää vä-
16282: sivulta 63 näkyy, asettui puoltamaan tien häistenkään liikennettä estävien töiden suo-
16283: rakentamista ja lausui odottavansa, että rittamiseen kesällä, jos työttömiä ei ole.
16284: hallitus tulee kiinnittämään tarpeellista Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
16285: huomiota sekä mahdollisuuksien mukaan ehdotamme,
16286: saattaa rakennushankkeen suotuisaan rat-
16287: kaisuun, minkä myöskin eduskunta on hy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
16288: väksynyt. Kun hallitus ei noudattanut tä- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
16289: täkään eduskunnan päätöstä, jätettiin syk- markan määrärahan maantien raken-
16290: syllä 1949 eduskunnalle rahaasia-aloite, tamiseksi Kemijärven kunnan Iso-
16291: jossa ehdotettiin, että eduskunta ottaisi kylässä olevasta Jussilan-Kaisan-
16292: vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon määrä- lahden kylätiestä Lehtolaan.
16293: rahan ja eduskunta ottikin 5 milj. mk. Tä-
16294: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1950.
16295:
16296: M. 0. Lahtela. Väinö Okko. Erkki Koivisto.
16297: 1124
16298:
16299: IV,41a. - Rah. aJ. N:o 332.
16300:
16301:
16302:
16303:
16304: Lappi-Seppälä. y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
16305: maanteiden rakennustöitä varten.
16306:
16307:
16308: E d u s k u n n a 11 e.
16309:
16310: Punainen poltettu tiili maksaa Oulussa vähentämällä maantieverkostomme kohdalta
16311: tätä nykyä noin 12 mk, mutta kuljetettuna ylläpito- ja tuotantoelämän kannalta vält-
16312: Kuusamoon sen hinta on jo lähes 25 mk. tämättömien uusien teiden rakentamiskus-
16313: Kuljetuskustannusten suuruuteen vaikut- tannuksia. Mutta edellä mainittuun viita-
16314: taa meidän maassamme oleellisesti auto- ten voitaneen todeta, että säästöt ovat olleet
16315: kuormien pienuus, n. s. akselipainon pie- selvästi näennäisiä. Meillä, köyhällä maalla
16316: nuus. Emme ole voineet seurata muiden ja kansalla, ei ole varaa pitää näin huonoja
16317: maiden kehityksen mukana kuljetuskustan- maanteitä. Kysymys ei ole - niinkuin
16318: nusten pienentämisessä, koska maantiemme ehkä on kuviteltu- suinkaan henkilöliiken-
16319: eivät kestä suurien kuormien rasituksia. teestä ja ulkomaisiin vieraisiin kohdistu-
16320: Mitä pienempi autokuorma, sen suurempi vasta edustuksesta, vaikka henkilöautolii-
16321: yksikköhinta .tulee kuljetustenkin osalle. kennöitsijät ja harrastelijat ovat joutuneet
16322: Olemme tätä nykyä pohjoismaista eniten pääasiassa tätä asiaa ajamaan. Kysymys
16323: jäljessä tässä suhteessa. on ylivoimaisesti tavara:kuljetuksesta, koska
16324: Jo ennen sotia olivat maantiemme tunne- rautatiet eivät voi jatkuvasti kilpailla jous-
16325: tusti heikot, mutta tätä nykyä voimme pe- tavamman maantiekuljetuksen kanssa, sekä
16326: rustellusti osoittaa, että olemme saavutta- niiden syrjäseutujen taloudellisen kehityk-
16327: neet uuden maailmanennätyksen maanteit- sen edistämisestä, jotka tähän saakka ovat
16328: temme kehnoudessa. Olemme ,velkaa" olleet vaikean kulkuyhteyden takana ei-
16329: maantieverkostonemme n. 25 miljardia vätkä ole tämän vuoksi pystyneet kohotta-
16330: markkaa, s. t. s. meidän olisi ollut uhrat- maan elintasoaan. Tavarakuljetuksen ja
16331: tava sotavuosien jälkeen maantieverkos- massahenkilökuljetuksen (autobusit) osuus
16332: tomme kehittämiseen ja ylläpitämiseen tuo maanteillämme on ylivoimaisesti suurempi
16333: mainittu rahamäärä. Voidaan sanoa, että kuin henkilöautojen. On jo aika tajuta se
16334: olemme säästäneet tiemäärärahoissa, mutta tosiasia, että maantieverkostomme ensisijai-
16335: mitä tämä kaikki on meille maksanut7 Me sesti palvelee tavarakuljetusta ja halpoja
16336: olemme saaneet teitämme ajatellen varsin henkilökuljetuksia linjaautoliikenteen muo-
16337: korkeat tieverkoston kunnossapitokustan- dossa, ja niin muodoin kysymys maantie-
16338: nukset, moottoriajoneuvojen osalle suuren verkostomme kunnostamisesta ja kehittämi-
16339: polttoainekulutuksen, suuren rengaskulu- sestä on koko kansan asia eikä suinkaan
16340: tuksen, korkeat korjauskustannukset ja kal- jonkun rajoitetun piirin kysymys.
16341: liin, kokonaan ulkolaisella valuutalla mak- Työttömyystöinä on viime aikoina var-
16342: setun moottorikaluston lyhyen käyttöiän, sin merkittävästi suoritettu maantieoikai-
16343: ja kaiken tämän lisäksi väestön osalle kul- suja ja -korjauksia. Mutta tämä työ on
16344: jetuskustannuksista johtuvan korkean hin- tehty varsin epäeffektiivisesti. On käytetty
16345: tatason, ajanhukkaa ja menetettyjä työtun- vaillinaisia työkoneita ja työmenetelmiä,
16346: teja, suurempaa rasitusta ja kuluttavam- joista seikoista on aiheutunut tarpeettoman
16347: paa työtä sekä liikennetapaturmien muo- suuria kustannuksia. Täysin ajanmukaisia
16348: dossa menetettyjä ihmishenkiä ja siviili- työkoneita hyväksi käyttäen voidaan teiden
16349: invaliideja sotainvaliidiemme jatkoksi. rakentamiskustannukset pudottaa viimeai-
16350: Lyhytnäköisesti ajatellen sodan jälkei- kaisiin työttömyystöinä suoritettuihin töi-
16351: sissä budjeteissa on aikaansaatu säästöä hin verrattuna varsin helposti puoleen,
16352: IV,416. - La.ppi-Seppälä y. m. 1125
16353:
16354: mikä seildra tässä yhteydessä on huomioon- päästäisiin, on kuitenkin .teiden pystyttävä
16355: otettava. Työttömyystöillä suoritetut tie- kestämään suurentuneiden ajoneuvojen ai-
16356: työt on yleensä tehty talvisaikaan, ja on kaansaamat rasitukset. Kysymykseen tulee,
16357: tällöin työt saatu puoliväliin ja tiet jää- paitsi ajoneuvojen viemä tila, s. o. maantei-
16358: neet- eräitä poikkeuksia lukuunottamatta den leveys, myöskin niiden pohjarakenne,
16359: - liikenteen ulkopuolelle odottamaan lo- t. s. niiden kantokyky. Teiden oikaisemi-
16360: pullista valmistumistaan. Maaseudulla liik- sella, t. s. välimatkojen lyhentämisellä, voi-
16361: kuessa näkee jatkuvasti tällaisia työttö- daan ratkaisevasti vaikuttaa kuljetuskus-
16362: myystöinä tehtyjä tienpohjia, jotka nykyi- tannuksiin, koska tällöin, paitsi autojen
16363: sin jo kasvavat sankkaa pientä metsää. Kan- kulutus, myöskin työajan lyhyys ratkaise-
16364: santaloudellisesti asiaa arvostellen olisi vasti vaikuttaa lopputulokseen.
16365: mitä tärkeintä, että tällaiset alustavat työt Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
16366: kiireellisesti valmistettaisiin, jotta ei tehty esitämme,
16367: työ menisi hukkaan.
16368: Kuljetuskustannusten alentamiseksi ·on tdtä Eduskunta ottaisi vurxlen
16369: pyrittävä. suurentamaan kuormia ja niin 19/H tulo- ja menoorvioon 1,500 mil-
16370: ·muodoin moottoriajoneuvo ja. kuorma-au- joonan markan määrärahan uusien
16371: toja, koska sama kuljettaja, j<mka palkka teiden rakentamiseen ja työttömyyl-
16372: ratkaisevasti vaikuttaa kuljetuskustannllS- töinä -aloitettujen teiden lt>ppuun ra-
16373: ten suuruuteen, pystyy suoriutumaan ny- kentamiseen sekä <Jikaistrttjen teiden
16374: kyisiin kuormiin verrattuna moninkertai- kestopäällystämise-en.
16375: sesta kuonnasta. Jotta tähän tavoitteeseen
16376: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
16377:
16378: Jussi Lappi-Seppälä. Johannes Wirtanen. Va.lfrid Eskola.
16379: 1126
16380:
16381: IV,417. - Ra.h. al. N:o 333.
16382:
16383:
16384:
16385:
16386: Friman y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien rake•
16387: tamiseksi Inarin kunnan Kaamasen kylästä Sevetti-
16388: järvelle.
16389:
16390:
16391: Eduskunnalle.
16392:
16393: Sevettijärvelle sijoitettujen kolttalappa- lan markkinoille vieminen on suorastaan
16394: laisten taloudellisen aseman parantamiseen mahdotonta.
16395: on viime aikoina kiinnitetty yleistä · huo- Tällaiseksi muodostuneen tilanteen kor-
16396: miota. Ne toimenpiteet, joihin valtio tähän jaamiseksi olisi välttämätöntä saada maan-
16397: mennessä on ryhtynyt, ovat kuitenkin jää- tie Kaamasesta Sevettijärvelle. Tien raken-
16398: neet puutteellisiksi erikoisesti siksi, ettei tamisesta olisi sekin hyöty, että valtion toi-
16399: Sevettijärvelle ole saatu tieyhteyttä. Kun mesta asutettu Räkkijärvi tulisi sen kautta
16400: sinne on kuljetettava tarvikkeet Inarin kir- tieyhteyden piiriin. Tietöiden aloittamisella
16401: konkylästä tiettömiä taipaleita pitkin, ko- saataisiin sitäpaitsi ansiomahdollisuuksia
16402: rottaa tämä tavaroiden hintoja huomatta- Inarin kunnan asukkaille, jotka Jäniskos-
16403: vasti. Niinpä tällä hetkellä kaikkien tava- ken voimalaitoksen nyt valmistuttua ovat
16404: roiden hinnat ovat noin 30 markkaa kor- entistä enemmän työmahdollisuuksia vailla.
16405: keammat kuin Inarin kirkolla. On selvää, Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
16406: ~ttä myöskin kolttalappalaisten tuottamien ehdotamme,
16407: tuotteiden markkinoiminen kuljetuskustan-
16408: nusten kalleuden vuoksi vaikeutuu ja käy että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
16409: kannattamattomaksi, jopa suorastaan mah- tulo- ja menoarvioon 25,000,000 mar-
16410: .dottomaksi. Kun Sevettijärveltä lähimpään kan määrärahan maantierakennustöi-
16411: .asutuskeskukseen menee matkalla noin den aloittamiseksi Inarin kunnassa
16412: viikko, käsittää, että esim. pyydystetyn ka- Kaamasen kylästä Sevettijärvelle.
16413: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
16414:
16415: Toivo Friman. Eino Tainio. Erkki Koivisto.
16416: 1127
16417:
16418: IV,4ts. - Rah. al. N:o 334.
16419:
16420:
16421:
16422:
16423: Puuma.la.inen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien
16424: rakentamiseksi Laukaa~Koiviston-Honkalan maan-
16425: tieltä Suolahd:en kauppalaan.
16426:
16427:
16428: E d u s kun n a 11 e.
16429:
16430: Eduskunta otti vuoden 1950 menoarvioon netty 5 miljoonan markan määräraha on
16431: 5 miljoonan markan määrärahan maantien tarkoitettu vain tietöiden alkamiseksi, olisi
16432: raJkentamiseksi Laukaan-Koiviston-Hon- nyt seuraavan vuoden talousarvioon varat-
16433: kalan maantieltä Suolahden kauppalaan. tava määräraha, joka turvaisi töiden suo-
16434: Tietääksemme on hallitus antanut määräyk- rittamisen keskeytyksittä.
16435: sen k. o. tien raikennustöiden aloittamisesta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16436: On pidettävä tarkoituksenamukaisena, että
16437: tämä kipeästi ikaivattu tie valmistuisi mah- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
16438: dollisimman nopeasti ja ettei tietöitä tar- tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
16439: vitsisi välillä keskeyttää. Toisaalta ympä- kan siirtomäärärahan maantien ra-
16440: ristössä tulee kaikesta päättäen esiintymään kentamiseksi Laukaan-Koiviston-
16441: työttömyyttä, jonka torjumiseksi tietyö olisi Honkalan maantieltä Suolahden
16442: erittäin sovelias. Kun tarkoitukseen myön- kauppalaan.
16443: Helsi.ngissä 10 päivänä syyskuuta 1950.
16444:
16445: V. Puumalainen. M. .Järvinen.
16446:
16447:
16448:
16449:
16450: 49
16451: 1128
16452:
16453: IV,u9. - Ra.h. al. N:o 335.
16454:
16455:
16456:
16457:
16458: Friman y. m. : Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
16459: tamiseksi· Syyrakkiharjusta V eskoniemen kylään.
16460:
16461:
16462: Eduskunnalle.
16463:
16464: Viitaten vuoden 1949 valtiopäiville jäte- tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
16465: tyn toivomusaloitteen N: o 254 perusteluihin kan määrärahan maantien rakenta-
16466: kunnioittaen ehdotamme, miseksi 1valon maantien Syyrakki-
16467: harjusta Veskoniemen kylään Inarin
16468: että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 kunnassa.
16469: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
16470:
16471: Toivo Friman. Eino Tainio.
16472: 1129
16473:
16474: IV,420. - Rah. al. N:o 336.
16475:
16476:
16477:
16478:
16479: Riihinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Rasinmäen ja
16480: Unimäen välisen maantien rakentamista varten.
16481:
16482:
16483: E d u s kun n a 11 e.
16484:
16485: Jo vuosina 1948-1949 ovat Rasinmäeltä sitä on edelleen odotettavissa, niin tietyö-
16486: Unimäelle johtavan tien rakennustyöt olleet maan käyntiin saanti on tästäkin syystä
16487: käynnissä valtion avustuksella, mutta nyt tärkeätä. Vuonna 1948, jolloin tietyö aloi-
16488: ne on keskeytetty varojen puutteessa. Tien tettiin, oli siinä työttömyystöissä 218 miestä
16489: valmistuminen olisi kuitenkin välttämätöntä ja seuraavana vuonna 118 miestä. Kun
16490: paitsi läpikulkutienä Korteisenmäeltä Juu- Kaavin kunnassa jo nyt on esiintynyt työt-
16491: kan tielle, myöskin paikallisen asutuksen tömyyttä ja ensi talvena on odotettavissa
16492: kannalta. Yhdystienä on sanottu uusi tie sen laajenemista, niin tarvitaan työttömyys-
16493: erittäin merkityksellinen sen vuoksi, että työn järjestelyä mainitulla alueella. Tie-
16494: tämän tien valmistuminen lyhentää huomat- työn käyntiin saaminen olisi tästäkin syystä
16495: tavasti puutavaran kuljetusta Juankosken erittäin kiireellinen.
16496: tehtaille ja siten alentaa tuotantokustan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16497: nuksia. Tien varrella on myöskin huomat-
16498: tava uudisasutusalue, johon on sijoittunut että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
16499: suuri määrä siirtolaisia, joille mainittu uusi tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
16500: maantie on välttämätön. kan määrärahan Rasinmäen ja Uni-
16501: Kun Kaavin kunnassa on esiintynyt mäen välisen maantien rakennustöi-
16502: myöskin työttömyyttä suuressa määrin ja den jatkamista varten.
16503: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
16504:
16505: Vilhelm Riihinen. Mauri Perkonoja.
16506: Martti Leskinen. Matti Meriläinen.
16507: Hugo Manninen.
16508: 1130
16509:
16510: IV,421. - Rah. al. N:o 337.
16511:
16512:
16513:
16514:
16515: Tainio y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantieylikäytävän
16516: rakentamiseksi Kemin kaupungin eteläpäähän.
16517:
16518:
16519: E d u s k u n n a 11 e.
16520:
16521: Parhaillaan .suoritetaan Kemin kaupun- töinä suoritettavaksi. Sikäli kuin Kemin
16522: gin eteläpäässä Ouluun johtavan rautatien lentokenttätöitä ensi talvena tullaan suo-
16523: oikaisua. Tässä yhteydessä joudutaan myös- rittamaan työttömyystöinä, olisi edullista
16524: kin suorittamaan rautatien poikki kulkevan ja taloudellista lentokentällä maanleikkauk-
16525: maantien tasoylikäytävän siirto. Liikenne sesta siirrettäväksi joutuvien maamassojen
16526: sanotulla tasoylikäytävällä on huomattavan ajaminen mainittuun maantiepengerryk-
16527: vilkas ja tulee jatkuvasti Kemin kaupungin seen. Yksinomaan työttömyystöinä ei sa-
16528: asutuksen lisääntyessä rautatien itäpuolelle nottua maantieylikäytävätyötä kuitenkaan
16529: kasvamaan. Nyt jo ollaan oltu pakoitettuja voida suorittaa. Varsinkin maantieylikäy-
16530: palkkaamaan tasoylikäytävävartijat vuoro- tävän sillan betonityöt olisi suoritettava
16531: kauden kestävää liikennettä varten. Vuo- kesällä. Näin ollen olisi maantieylikäytä-
16532: sien mittaan vartijoiden paikkaaminen tuot- vän rakennustöitä varten varattava erityi-
16533: taa huomattavia kustannuksia, eikä liiken- nen määräraha, jotta niitä voitaisiin suo-
16534: neturvallisuutta sittenkään saavuteta, ku- rittaa kesän aikanakin, jolloin se on edul-
16535: ten osoittaa tasoylikäytävällä sattuneet on- lisempaa. Kun ottaa huomioon sanotun
16536: nettomuudet. Lisäksi tällainen tasoylikäy- maantieylikäytävän rakennustöiden suorit-
16537: tävä haittaa huomattavasti yhä vilkastuvaa tamisen edullisuuden nyt suoritettavan rau-
16538: liikennettä. Varmaa onkin, että lähitulevai- tatien oikaisutyön yhteydessä, olisi valtion
16539: :oauudessa liikenteen jatkuvasti viikastuessa vuoden 1951 tulo- ja menoarvioon otettava
16540: <Ollaan pakoitettuja tasoylikäytävän sijalle määräraha, joka tekisi mahdolliseksi maan-
16541: ll'akentamaan rautatien yli kulkeva maantie- tieylikäytävän rakennustöiden suorittami-
16542: yilkäytävä. sen kesälläkin.
16543: Rautatien oikaisua nyt suoritettaessa, Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme,
16544: jolloin samalla joudutaan siirtämään yli-
16545: käytävälaitteet, olisi edullista ja taloudel- että Eduskunta ottaisi vuoden
16546: lista rakentaa sen yhteydessä edellä mai- 1951 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
16547: nittu maantieylikäytävä. Maantieylikäytä- markan määrärahan Kemin kaupun-
16548: vätöitä voidaan luonnollisesti suorittaa gin eteläpäähän rakennettavan maan-
16549: työttömyystöinäkin. Varsinkin ylikäytävän tieylikäytävän rakennustöiden aloit-
16550: rakentamisesta johtuva maantiepengerrys tamiseksi.
16551: soranajoineen soveltuisi hyvin työttömyys-
16552: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1950.
16553:
16554: Eino Tainio. Toivo Friman.
16555: 1131
16556:
16557: IV,422. - Ra.h. al. N:o 338.
16558:
16559:
16560:
16561:
16562: Tainio y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sodankylän kir-
16563: konkylän kohdalla olevan Kitisenjoen maantiesiltatöiden,
16564: loppuun saattamiseksi.
16565:
16566:
16567: E d u B ik u n ill a 11 e.
16568:
16569: Viime talvena aloitettiin Sodankylän kir- tulee ylittämään Kitisenjoen tämän ra-
16570: konkylän kohdalla Kitisenjoen siltatyöt kenteilla olevan sillan kautta. Kun li-
16571: työttömyystöinä. Tällöin irroitettiin ja ajet- säksi sillan rakennustöihin on jo kiinni-
16572: tiin kivet sanottua siltaa varten. Työt kes- tetty työttömyysvaroja ja mahdollisesti tul-
16573: keytettiin kuiterukin ennenkuin itse sillan laan kiinnittämään vielä tulevanakin tal-
16574: mkennustöissä päästiin alkuun. Kivet loju- vena, ei nähdäksemme olisi taloudellista-
16575: vat nyt joen törmillä eikä ole tietoa, milloin kaan jiilttää enää rakennustöitä kesken.
16576: sillan rakennustyö todella pääsee alkuun. Jotta sillan rakennustöiden loppuun saat-
16577: Voidaan tietysti olettaa, että rakennustöitä taminen tulisi turvatuksi tulevan vuoden
16578: jatketaan tulevan talven aikana työttömyys- aikana, olisi valtion vuoden 1951 tulo- ja
16579: töinä, mutta varmaa on, ettei silta valmistu menoarvioon varattava sitä varten riittävä
16580: vielä tällöinkään. Tuskinpa on mahdollista- määräraha. Edellyttäen, että tulevan talven
16581: kaan suorittaa sillan kaildria rakennustöitä aikana sillan rakennustöitä jatketaan työt-
16582: talven aikana. tömyystöinä siinä laajuudessa kuin se tal-
16583: Monestakin syystä olisi kuitenkin järke- vella on mahdollista ja että kaikki raken-
16584: vää ja taloudellista saada silta Kitisen nustarvikkeet jo tällöin hanikitaan paikalle,
16585: ylitse vihdoinkin valmiiksi. Ensiksikin on ei loppuvalmisteluihin ·enää kovinkaan
16586: todettava, että Sodankylän kirkorukylän suurta määrärahaa tarvittaisi.
16587: asukkaista noin 350-400 henkeä asuu joen Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
16588: toisella puolen, ja heidän on varsinkin ehdotamme,
16589: syksyisin ja keväisin mahdotonta päästä
16590: joen ylitse kirkonkylän puolelle, missä että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
16591: kaikki kaupat, apteekit, lääkäri ja vieläpä tulo- ja menoarvioon 6,000,000 mar-
16592: koulutJkin sijaitsevat. Lähikylän asukkaat kan arviomäärärahan Sodankylän
16593: hyötyisivät niinikään sillasta. Se olisi myös kirkonkylän kohdalla olevan Kitise""'"
16594: välttämätön Sodankylän-Pelkosenniemen joen maantiesiltatöiden loppuun saat-
16595: yhdystien valmistuttua, sillä sanottu tie tamiseksi.
16596: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
16597:
16598: Eino Tainio. Toivo Friman.
16599: 1132
16600:
16601: IV,423. - Ra.h. al. N:o 339.
16602:
16603:
16604:
16605:
16606: E. Koivisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta Markkasuvan-
16607: non ja Korintteen lossin välisen maantien rakennustöitä
16608: varten.
16609:
16610:
16611: E d u s k u n n a 11 e.
16612:
16613: Markkasuvannon ja Korintteen lossin vä- tien kustannusarvio on noin 35,000,000
16614: lisen maantien rakentamisen Rovaniemen markkaa ja siihen tähän mennessä on käy-
16615: kunnassa aloitettiin työttömyystyönä vuon- tetty 22,855,000 markkaa ja jotta tie mah-
16616: na 1949. Tien pituus on 8. 7 km. Tie on dollisimman pian saataisiin valmiiksi ja
16617: koko pituudeltaan jo raivattu ja 4 km:n kun jälellä olevat työt soveltuvat vain ke-
16618: matkalta jo rakennettu ajorataa vaille val- sällä tehtäviksi, ehdotamme kunnioittaen,
16619: miiksi. Tie tulisi valmistuttuaan huomat-
16620: tavasti parantamaan Rovaniemen ja Kitti- että Eduskunta ottaisi vuoden
16621: län välistä maantieliikennettä, koska täl- 1951 tulo- ja menoarvioon 12,000,000
16622: löin vältyttäisiin liikenteelle haitallisesta ja markkaa Markkasuvannon ja Korint-
16623: valtiolle maksamaan tulevasta Korintteen teen lossin välisen maantien raken-
16624: lossista, joka keväisin ja syksyisin aiheut- nustöiden loppuunsaattamiseksi Ro-
16625: taa usein pitkiäkin liikenneseisauksia. Kun vaniemen kunnassa.
16626: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
16627:
16628: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela..
16629: 1133
16630:
16631: IV,424. - Ra.h. al. N:o 340.
16632:
16633:
16634:
16635:
16636: Tainio y. m.: Määräraharr, osoittamisesta maantien rakenta-
16637: miseksi Simojoen eteläpuolitse Simojoen rautaties~1lalta
16638: Alaniemen Zossille.
16639:
16640:
16641: E d u s kun n a 11 e.
16642:
16643: Maantien rakentaminen Simojoen etelä- mistuminen tulisi helpottamaan Ranuan
16644: puolitae Simojoen rautatiesillalta Alanie- suunnalle suuntautuvaa yleistä liikennettä,
16645: men lossille on ainakin Vllodesta 1934 läh- koska lossivaikeudet poistettaisiin tien val-
16646: tien ollut suunnittelujen alaisena. Tällöin mistamisella.
16647: nimittäin suoritettiin tie- ja vesirakennus- Esitetyt näkökohdat osoittavat, että vih-
16648: hallituksen määräyksestä tiesuunnan tutki- doinkin olisi saatava tämä jo toistakym-
16649: mus ja laadittiin tierakennuksen kustannus- mentä vuotta vireillä ollut, ei ainoastaan
16650: arvio, joka päättyy lähes 5 milj. markkaan. paikalliselle väestölle, vaan Simojokivarren
16651: Suunnitelma hyväksyttiin kulkulaitosten ja ja Ranuan suunnalle suuntautuvalle ylei-
16652: yleisten töiden ministeriössä vuonna 1939. selle liikenteellekin tärkeä maantie raken-
16653: Sodat keskeyttivät kuitenkin suunnitelman netuksi.
16654: toteuttamisen eikä tietöitä sotien jälkeen- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
16655: kään ole saatu käyntiin. esitämme,
16656: Tien aikaansaaminen olisi kuitenkin pai-
16657: kalliselle väestölle erittäin tärkeä, koska että Eduskunta ottaisi -vuoden 1951
16658: joen eteläpuolella sanotulta Simojoen rau- tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
16659: tatiesillalta noin 25 km etäisyydellä ole- kan määrärahan maantien rakennm-
16660: vaan Alaniemen lossiin ei ole minkään- töiden aloittamiseksi Simojoen etelä-
16661: laista tietä. Asutus- ja viljelystoiminnan puolitse Simojoen rautatiesillalta
16662: kehittämiseksi olisi tällä tiellä myöskin ensi- Alaniemen los~'"lle.
16663: arvoisen tärkeä merkitys. Lisäksi tien val-
16664: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
16665:
16666: Eino Tainio. Toivo Friman.
16667: 1134
16668:
16669: IV,425.- Ra.h. aJ. N:o 341.
16670:
16671:
16672:
16673:
16674: E. Koivisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta työttömyys-
16675: töinä käyntiin pantujen tienrakennus- ja parannustöide'ltt
16676: viimeistelyä varten.
16677:
16678:
16679: E d u s 1k: u n.n a 11 e.
16680:
16681: Työttämyysvaroilla on viime aikoina jou- kennustyöt yleensä OV'at jo suoritetuista ja
16682: duttu panemaan käyntiin huomattavan laa- tähän mennessä noin 4,300,000,000 markkaa
16683: joja tieverkon parantamiseen ja kehittämi- maksaneista tierakennustöistä ei liilkenteelle
16684: seen liittyviä tienra:kennustöitä. Niinpä ole miltään hyötyä, vaan ovat jo suoritetut-
16685: vuonna 1949 käytettiin näihin töihin työttö- km työt vaarassa rappeutua ja niihin. uhra-
16686: myysvaroja 1,800,000,000 markkaa ja viime tut varat joutua hukkaan heitetyiksi, jos
16687: kevätkautena noin 2,500,000,000 markkaa. työt jäävät seisomaan epämääräisiksi
16688: Näitä määrärahoja käyttäen ei sanottuja ajoiksi. Näin ollen ja kun jo kansantalou-
16689: töitä kuitenkaan ole mahdollista saada val- dellisesti on ensiarvoisen tärkeää, että ne
16690: miiksi ja liikennettä hyödyttämään, koska laajat tienrakennus- ja parannustyöt, jotka
16691: työttömyysvaroj.en käyttö on sidottu vain viimeisinä työttömyyskausina on pantu
16692: varsinaiseen työttömyyskauteen, talviaikaan, käyntiin, mahdollisimman pian saatettaisiin
16693: jotavastoin tienrakennustöistä osa on sellai- niin pitkälle, että sanotut tieosat, yhteensä
16694: sia, kuten ajoradan rakentaminen ja vii- noin 1,000 km., voitaisiin luovu,ttaa yleiseen
16695: meistelytyöt, että ne soveltuvat tehtäviksi liikenteeseen ja siten elinkeinoelämää hyö-
16696: vain maan ollessa sulana, siis kesällä, jolloin dyttämään, olisi tarkoitukseen varattava
16697: taas työttömyyttä ei yleensä esiinny. riittävästi V'aroja.
16698: Työttömyystöinä käyntiin pantujen tien- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
16699: rakennustöiden kokonaiskustannusarvio on kunnioittaen,
16700: noin 6,500,000,000 markkaa, josta vain. ke-
16701: sän aikana soveltuvien töiden osuus on yli että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
16702: 1,000,000,000 markkaa. Mikäli vielä ensi tulo- ja menoarvioon 500 miljoonaa
16703: talven aikana työttömyystöitä laajennetaan, markkaa työttömyystöinä käyntiin
16704: nousevat varsinaiset kesätyökustannukset pantujen tienrakennus- ja parannus-
16705: vielä suuremmiksi. töiden kesänaikaista välttämätöntä
16706: Keskeneräisinä, jollaisia mainitut tiera- viimeistelyä varten.
16707: Helsin.gissä 11 päivänä syyslkuuta 1950.
16708:
16709: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
16710: 1135
16711:
16712: IV,426. - Ra.h. al. N :o 342.
16713:
16714:
16715:
16716:
16717: Tainio y. m.: Määrärahan osoittamisesta Oravavuoman ja
16718: Taapajärven välisen tieosuuden rakentamiseksi.
16719:
16720:
16721: E d u s k u n 111 a 11 e.
16722:
16723: Rakennettaessa v. 1936 27 km: n pituinen läpikulkukuntoon saattamisen. Niinpä
16724: tieosuus Kolarin kunnan Sieppijärven ky- edellämainitulla Oravavuoman asutus-
16725: lästä saman kunnan Oravavuoman asutus- alueella on 45 asutustilaa. Lisäksi sanotun
16726: alueelle, suunnitelmaan kuului tien jatka- tieosuuden Oravavuoma--Taapajärvi var-
16727: minen Kittilän-Rovaniemen maantiehen ja rella on viljelykseen hyvin soveltuvia maita,
16728: muodostaa siitä läpikulkutie Tornionjoki- joiden samoinkuin sen varrella olevien vai-
16729: varren valtamaantiestä Ounasjokivarren tionkin metsien käyttöä tien valmistuminen
16730: valtamaantiehen. Tätä suunnitelmaa sil- edistäisi. Kun lisäksi suunniteltu tieosuus
16731: mällä pitäen mainittu tieosuus Sieppijärvi kulkee kuivia kangasmaita, eikä siinä tar-
16732: -Oravavuoma rakennettiin toisen luokan vitseisi rakentaa kuin kaksi vähäisempää
16733: maantienä. Niinikään on suunnitellusta lä- tierumpua, ei tien rakennuskustannukset-
16734: pikulkutiestä rakennettu sen toisessa päässä kaan kohoaisi korkeiksi. Vuonna 1947
16735: 13 km pituinen tieosuus Lohiniva-Taapa- tehdyn kustannusarvion mukaan tämän
16736: järvi. Suunnitellusta Sieppijärvi-Lohi- 8,200 m pituisen tieosuuden rakentaminen
16737: niva läpikulkutiestä on enää siis vain olisi tullut maksamaan vain 3,800,000
16738: 8,200 m mittainen Oravavuoma-Taapa- markkaa. Tietyön kiireellistä alulle pane-
16739: järvi osuus rakentamatta. Tämäkin osuus mista puolustaa vielä sekin, että siten avau-
16740: on linjoitettu ja punnittu, mutta sotien ja tuisi uusille tien varrella oleville asutus-
16741: sen seurausten johdosta se on jäänyt ra- tilallisille ansiomahdollisuuksia.
16742: kentamatta. Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme;
16743: Selvää on, että tämän 48,200 m pituisen
16744: tien, josta on rakennettu jo 40,000 m, tuot- että Eduskunta ottaisi vuoden
16745: tama hyöty saadaan kokonaisuudessaan 1951 tulo- ja menoarvioon 6,000,000
16746: vasta sen jälkeen, kun puuttuva osuus, Ora- markan määrärahan Sieppijärven-
16747: vavuoma-Taapajärvi, on rakennettu. Lohinivan kauttakulkutiestä rakenta-
16748: Mutta myöskin vuosi vuodelta lisääntyvä matta olevan Oravavuoman ja Taa-
16749: asutus sanotun tien varrella on tuonut pajärven välisen tieosuuden raken-
16750: entistä välttämättömämmäksi tien pikaisen tamiseksi.
16751: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
16752:
16753: Eino Tainio. Toivo Friman.
16754:
16755:
16756:
16757:
16758: 60
16759: 1136
16760:
16761: IV,427. - Ra.h. al. N:o 343.
16762:
16763:
16764:
16765:
16766: Honka. y. m. : Määrärahan osoittamisesta töiden aloittami-
16767: seksi Kärsämäen-Paattisten maantiellä.
16768:
16769:
16770: E d u s k u n n a 11 e.
16771:
16772: Uuden Paattisten-Yläneen maantien 1947 saanut valmiiksi jo vuonna 1948 tut-
16773: vuonna 1946 valmistuttua on tälle tielle kitun Paattisten ja Turun välisen maantien
16774: muodostunut vilkas liilkenne sekä metsä- ja suunnitelman, minkä mukaan uusi maantie
16775: maataloustuotteiden takia että Turun ja olisi rakennettava uuteen paiikkaan, koko-
16776: Porin välisenä lyhimpänä autotienä. Eri- naan rautatien länsipuolelle. Suunniteltu
16777: toten puutavaran kuljetus Turkuun tapah- tie alkaa Turun-Ruskon maantieltä Kär-
16778: tuu nykyisin Paattisten, Yläneen ja Säky- sämäen kylästä Turun kaupungin alueelta,
16779: län pitäjistä. Jo mainitun uuden maantien ohittaa Turun uuden lehtakentän sen itä-
16780: valrrnistuttua lyheni matka Säkylän ja puolelta ja yh;tyy Turun-Paattisten maan-
16781: Euran suunnalta Tulikuun yli 10 kilomet- tiehen noin 4 km: n päässä Paattisista.
16782: rillä. Maasto on verraten edullista tien rakenta-
16783: Paattisista laajoine takamaineen on näin miselle eikä j<Ykia oli ylitettävänä. Matka
16784: muodostunut tärkeä liikennekeskus, josta Paattinen-Tu:rtku lyhenisi 1,4 km:llä.
16785: maantiet erkanevat neljään suuntaan. Kui- Uudesta tiestä on Turun kaupungin
16786: tenkin on näistä tärkein noin 15 kilometrin alueella 1.243 km, Maarian pitäjässä 6.732
16787: pituinen liikenneyhteys Paattinen,-Turku km ja Paattisten pitäjässä 5.980 km, ollen
16788: varsin heikko. Maantie on erityisen mut- tien koko pituus 13.955 km. .
16789: kainen ja mäkinen. Tie on raikentamaton Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
16790: eikä se siten keväisin ja syksyisin voi kan- kunnioittaen,
16791: taa raskasta liilkennettä. Aurausta ei maan-
16792: tien kapeuden vuaksi voida suorittaa kaksi- että Eduskunta ottaisi vuodsn 1951
16793: puolista liikennettä tyydyttävään leveyteen. t!Ulo- ja menoarvioon 8 mtljoonan
16794: Jäkälän aseman kohdalla on vaarallinen markan määräraha"' töiden aloittami-
16795: rautatien tasoylikäytävä. seksi Kärsmäen-Paattisten maantien
16796: Tie- ja ·vesira.kennushallitus on vuonna rakentamiseksi.
16797: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
16798:
16799: Aarne Honka. Rafael Paasio.
16800: 1137
16801:
16802: IV,42s. - :Rah. ail. N :o 344.
16803:
16804:
16805:
16806:
16807: Xuittinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta raja-alueiden
16808: tieyhteyksie-n rakentamiseksi Joutsenon kunnan ja
16809: Imatran kauppalan alueella.
16810:
16811:
16812: Eduskunnalle.
16813:
16814: Itärajalla olevat maanviljelijäin tilat on ilmeinen. Koska näissä kylissä asuu
16815: ovat, kuten tiedämme rauhansopimuksen suuri joukko teollisuuden palveluksessa ole-
16816: määräyksillä pirstottu kahtia ja näin ollen vaa työväkeä, joiden työhön pääsy joka
16817: tuottaneet suurta haittaa näille asukkaille. päivä on välttämätön ja liikeyhteyksien pa-
16818: Samoin liikenneyhteyttä ei ole voitu vielä rantuessa helpponee heidän pääsynsä liike-
16819: kaikkien kyläkuntien välille riittävän hy- keskuksiin niin ja tämäkin puoli osoittaa
16820: västi järjestää. Tämä asia on kuitenkin tien tarpeellisuutta.
16821: ensisijaisen tärkeä rajalla oleville asuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
16822: kaille. Ja toiseksi välttämätöntä on myös kunnioittaen,
16823: se tosiasia, että ensi talven työttömyyttä
16824: näiltä alueilta ei voitu välttää ilman uusien että Eduskunta ottaisi vuoaen 1951
16825: työmaiden järjestämistä. Tämä rakenteilla tulo- ja menoarvioon 6 miljoonan
16826: oleva ja keskeneräinen tieyhdistelmä on markan määrärahan raja-alueiden
16827: suunniteltu Penttilän Kuurmanpohjan Suok- tieyhteyksien rakentamista varten
16828: maan Saloissakan ja Räikkölän kylien yh-· Joutsenon kunnan ja Imatran kaup-
16829: distävän tien osana ja josta tiestä on jo palan alueella.
16830: osa tehty, mutta sen kiireellisyys ja tarve
16831: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
16832:
16833: Juho Xuittinen. Toivo Pyörtä.nö.
16834: 1138
16835:
16836: IV,429. - Ra.h. a.l. N:o 345.
16837:
16838:
16839:
16840:
16841: lYI. Järvinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan-
16842: Laihian maantien oikaisutyötä varten.
16843:
16844:
16845: E d u s k u n Ii a 11 e.
16846:
16847: Vaasan-Laihian maantie muodostaa taa kanto- ja kulutuskerroksen rakenta-
16848: eräältä osaltaan kolmen, eräältä osaltaan mista, niin on välttämätöntä, että tämän
16849: kahden valtatien yhdysteineen tulotien Vaa- työn valmiiksi saattamista varten talous-
16850: saan. Tämän tien oikaisemiseksi laadittiin arvioon otetaan erillinen määräraha.
16851: suunnitelma, ja työt aloitettiin sotien ai- Kun Vaasan-Laihian maantie - kuten
16852: kana, jolloin puolet n. 14.s km:n pituisesta alussa mainittiin - on kolmen valtatien
16853: tienoikaisusta rakennettiin liikennöitävään yhtynyt tulotie, on se erittäin raskaasti lii-
16854: kuntoon. Jäljellä olevan tieosan rakennus- kennöity, ja kun vanhalla tiellä on hyvin
16855: työt aloitettiin varatyönä vuonna 1949 ja jyrkkiä mutkia ja liikenteelle erinomaisen
16856: jatkettiin samoin varatyönä vuoden 1950 vaarallisia tiekohtia, olisi tien oikaisu vält-
16857: työttömyyskauden aikana. Näin lienee suun- tämättä saatava valmiiksi jo vuoden 1951
16858: niteltu meneteltäväksi tulevanakin talvena, aikana.
16859: mikäli työttömyystilanne Vaasan seudulla Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
16860: muodostuu sellaiseksi, että valtio on velvol- ehdotamme,
16861: tlinen järjestämään työttömyystöitä. Mutta
16862: vaikka k. o. tien perustaruistöitä jatkettai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
16863: siinkin työttömyysmäärärahoilla, niin uuden tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
16864: maantien kanto- ja kulutuskerrosta ei voida kan määrärahan V aasan-Laihilm
16865: rakentaa talvella, vaan on se suoritettava maantien oikaisutyön valmiiksi saat-
16866: sulan maan aikana. Kun siis on ilmeistä, tamista varten.
16867: ettei työttömyysmäärärahoilla voida suorit-
16868: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
16869:
16870: Mikko Järvinen. G. Rosenberg. Johannes Wirtanen.
16871: 1139
16872:
16873: IV,4so. - Ra.h. al. N :o 346.
16874:
16875:
16876:
16877:
16878: Okko y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
16879: miseksi TaipaZsaaren Ampujalasta Lauritsalaan.
16880:
16881:
16882: E d u s kun n a II e.
16883:
16884: Viitaten maantien rakentamista Taipal- markkaa. Kun kuitenkin tien yhtenä vuo-
16885: saaren Ampujalan kylästä Lauritsalan tena rakentaminen tulisi liiaksi viemään
16886: kauppalaan koskeviin toiv. al. n: o 213 valtion varoja, olisi kustannukset jaettava
16887: (1946 vp.) ja rah. al. n:o 244 (1947 vp.) kahden vuoden osalle, joten ehdotamme
16888: sekä n:o 44 (1948 vp.), jotka aloitteet ei- kunnioittaen,
16889: vät ole saaneet eduskunnan hyväksymistä,
16890: uudistamme aioitteemme sitäkin suurem- että Eduskunta ottaisi vuoden
16891: malla syyllä, kun tie- ja vesirakennushal- 1951 tulo- ja menoarvioon 20 miljoo-
16892: linnon Kymen piirin konttori on saanut nan markan määrärahan maantien
16893: lopullisen kustannusarvion mainitusta rakentamisen aloittamiseksi Taipal-
16894: tiestä. Kustannusarvio tästä 5 metrin le- saarelta Ampujalan, Karilan, Tuo-
16895: veästä ja 7.66 km:n pituisesta tiestä, johon san ja Hyökiön saarten kautta Lau-
16896: lisäksi tulisi yksi lossi, tekee 40 miljoonaa ritsalaa•.
16897: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
16898:
16899: Väinö Okko. Matti Miikki.
16900: 1140
16901:
16902: IV,491. - Ra.h. al N:o 347.
16903:
16904:
16905:
16906:
16907: JokiDen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Muurlan kirkolttJ
16908: Turun-Helsingin valtatielle johtavan tien korjaustöi-
16909: den suorittamista varten.
16910:
16911:
16912: E d u s k u n n a ll e.
16913:
16914: Muurlan kunnan kirkonkylästä Turun- sin runsaasti työttömyyttä, niin töiden
16915: Helsingin maantielle johtava noin 5 km:n aloittaminen helpoittaisi myöskin työttö-
16916: pituinen maantie on varsin vilkkaasti lii- mien työhön sijoittamista.
16917: kennöity, koska sen kautta ohjautuu suu- Koska valtion toimesta ei kuitenkaan tä-
16918: rin osa Muurlan ja Perniön kuntien lii- hän mennessä ole suoritettu edellä mainit-
16919: kennettä Turun-Helsingin maantielle. tuja tien korjaustöitä, niin ehdotamme kun-
16920: Huolimatta tästä liikennerunsaudesta, on nioittaen,
16921: tieosalla olevat jyrkät kaarteet ja n. s. Pyö-
16922: lin silta niin vaikeasti liikennöitäviä, että että Eduskunta ottaisi vuoden
16923: liikennevauriot seuraavat jatkuvasti toinen 1951 tulo- ja menoarvioon 10 mil-
16924: toisiaan. Tämän vuoksi olisi tien korjaus- joonan markan suuruisen määrära-
16925: töitä ryhdyttävä suorittaman kireellisesti han Muurlan kirkolta Turun-H el-
16926: jotta yhdysliikenne voisi vaaratta ja jous- singin valtatielle johtavan tien kor-
16927: tavasti jatkua. Koska paikkakunnalla jaustöiden suorittamista varten.
16928: myöskin ensi .talvena tulee esiintymään var-
16929: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
16930:
16931: Kalle Jokinen. Rafael Paasio.
16932: 1141
16933:
16934: IV,432. - Rah. al. N :o 348.
16935:
16936:
16937:
16938:
16939: Lahtela. y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
16940: tamiseksi Vian aseman ja V anttausjärven maantien
16941: välille.
16942:
16943:
16944: E d u s kun n a 11 e.
16945:
16946: Heti Rovaniemen-Kemijärven rautatien Valtion metsätaloudelle on myöskin tien
16947: v. 1934 valmistuttua, olisi pitänyt raken- rakentamisesta erikoisen suuri hyöty, koska
16948: taa n. 27 km: n pituinen yhdystie Rova- sen vaikutuspiirissä ovat laajat valtion met-
16949: niemen-Posion maantieltä mainitulla rau- sämaat, joista voitaisiin kaikenlainen puu-
16950: tatiellä olevalie Vian asemalle. Kun tätä tavara kuljettaa autolla Vian rautatiease-
16951: tietä ei rakennettu ja mainitulla tiesuun- malle tarvitsematta niitä ajaa autolla n.
16952: nalla olevalle Vanttausjärven asutusalueelle 40-60 km edempänä olevalle Rovaniemen
16953: perustettiin huomattavan suuri määrä asu- asemalle, kuten nyt on tehtävä. Siitä olisi
16954: tuslain edellyttämiä viljelystiloja, alkoi myöskin suuri etu rautatielle, koska se saisi
16955: maatalousministeriön asutusasiainosasto en- polttopuunsa paljon halvemmilla kustan-
16956: nen talvisotaa rakentaa maantietä Rova- nuksilla j.a koska puheena olevan tien ra-
16957: niemen-Posion maantiestä mainittua Vian kentaminen tulisi huomattavasti lisäämään
16958: asemaa kohti ja rakensi sitä n. 18.5 km Vian rautatieaseman liikennetulojakin.
16959: pitkältä. Rakentamatta on siis n. 9 km Yleiselle maantieliikenteelle olisi myöskin
16960: tieosa mainitun Vian. aseman puoleisesta huomattava etu tien rakentamisesta siihen
16961: päästä. Tämä n. 9 km: n pituinen rakenta- nähden, että Rovaniemen-Kemijärven
16962: maton tieosa estää mainitun tien varressa maantiestä, joka on pohjoispuolella Vian
16963: asuvan väestön käyttämästä tätä rautatie- asemaa ja johon yhtyy Vikajärven-Sodan-
16964: asemaa liikennöimiseen ja pakottaa heidät !kylän maantie, on rakennettu mainitulle
16965: liikennöimään n. 40-60 km edempänä ole- Vian asemalle tulotie. Kun Vian aseman ja
16966: valla rautatieasemalla. Kun edellämainitun Vanttausjärven tien välille rakennetaan
16967: jo rakennetun tien varressa on yli 40 ta- maantie, avautuu siitä suora kulkureitti
16968: loa ja niistä yli 30 asutuslain edellyttä- niille, jotka matkustavat pohjoisesta Vian
16969: mää viljelystilaa ja kun Vian rautatiease- asemalle johtavia maanteitä Rovaniemen-
16970: maa voisivat käyttää lähimpänä liikenne- Posion maantielle ja päinvastoin tarvitse-
16971: paikkanaan kaikki nekin, jotka asuvat Ro- matta kiertää Rovaniemen kautta noin 70
16972: vaniemen-Posion maantien varressa Vant- kilometriä pitempää tietä. Kun lisäksi Ro-
16973: tausjärvelle rakennetun tien erkanemispai- vaniemen-Posion maantiellä Vanttausjär-
16974: kan läheisyydessä ja myöskin ne, jotka asu- ven maantien erkanemiskolidan ja Rovanie-
16975: vat mainitun maantien varressa erkanemis- men välillä on leveä ja virtava Sierilän
16976: paikan Posion puolella, on selvää, että var- lossi, jossa kevät- ja syyskelirikkojen aikana
16977: sin suuri asukasmäärä estyy käyttämästä keskeytyy liikenne kokonaisuudessaan, voi-
16978: lähintä rautatien liikennepaikkaa niin kauan daan tämäkin lassipaikka järjestämällä lii-
16979: kuin maantie on rakennettu Vian rautatie- kenne puheenaolevan Vanttausjärven ja
16980: asemalle asti. Vian aseman tietä hyväksi käyttäen, si-
16981: Se n. 9 km matka, johon ei ole vielä ra- vuuttaa kelirikkojen aikana ilman p. o. los-
16982: kennettu maantietä, on hyvää viljelyskel- sin aiheuttamaa liikennekeskeytystä.
16983: poista valtion metsämaata ja tulee asute- Eduskuntakin on pitänyt p. o. tien ra-
16984: tuksi heti kun tie on rakennettu, koska asu- , kentamisen tarpeellisena ja jäänyt odotta-
16985: tettavia on paljon. maan, että hallitus lkiinnittää tarpeellista
16986: 1142 IV,432. - Vian-Vanttausjärven maantie.
16987:
16988: huomiota sekä saattaa hankkeen päätökseen. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
16989: Valitettavasti hallitus ei toteuttanut sitä ehdotamme,
16990: viime talvena työttömyysvaroilla vaikka
16991: työttömiä oli, eikä hallitus ole siihen vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
16992: den 1951 tulo- ja menoarvioesitykseen otta- tulo- ja menoarvioon 5 miljoona"'
16993: nut määrärahaa. Kun kaikki edellä ker- markan määrärahan maantien raken-
16994: rottu voidaan saavuttaa rakentamalla pu- tamiseksi Rovaniemen-Kemijärve"'
16995: heenaoleva n. 9 kilometrin maantie, niin rautatiellä olevan Vian aseman ja
16996: olisi siihen otettava määräraha. V anttausjärven maantien välille.
16997: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
16998:
16999: M. 0. Lahtela.. Erkki Koivisto.
17000: 1143
17001:
17002: IV,433. - Rah. al. N :o 349.
17003:
17004:
17005:
17006:
17007: Lahtela y. m. : Määrärahan osoittamisesta Aholan-Mauru-
17008: järven-Maaninkavaaran maantien rakentamiseksi.
17009:
17010:
17011: E d u s k u n n a ll e.
17012:
17013: Kysymys maantien rakentamisesta Rova- koska talvella lumen ja roudan ollessa ei
17014: niemen-Posion maantiestä Posion kunnan voida tietä rakentaa sellaiseksi, että sitä
17015: Aholasta Maurujärven kylän kautta saman voitaisiin kesällä liikennöidä. Jotta tie saa-
17016: kunnan Maaninkavaaran •kylään, jossa se taisiin kesällä liikennöitävään kuntoon olisi
17017: yhtyy Sallan-Kuusamon maantiehen, on siihen otettava varsinainen rakennusmäärä-
17018: ollut vuosikymmeniä vireillä. Sen rakenta- raha, koSka työttömyysvaroja ei voida käyt-
17019: misen on valtion komiteakin jo ennen sotia tää muulloin kuin työttömyysaikana ja
17020: katsonut tarpeelliseksi. Ja eduskuntakin koska työttömyys on talvella.
17021: on useita eri kertoja lausunut hallitukselle Että ne tuhannet asukkaat pääsisivät tie-
17022: toivomuksia sen rakentamiseksi. Työttö- yhteyteen, jotka p. o. tiesuunnalla ovat,
17023: myysvaroilla on p. o. tietä rakennettu jo olisi välttämätöntä, että tie saadaan raken-
17024: talvella 1949-1950 miltei valmiiksi noin nettua. Niin sitäkin suuremmalla syyllä
17025: 6 km ja lisäksi tehty pohjaustöitä n. 10 kun sen keskenrakentamisen jättäminen on
17026: km: n matkalla. Siitä huolimatta, että tien varojen hukkaan heittämistä. Jos tulo- ja
17027: rakennustyöt ovat keskissä ja että tie pi- menoarvion menojen lisäämiseen ei ole va-
17028: täisi saada kokonaisuudessaan liikennöitä- raa, niin widaan siihen tarvittavat varat
17029: vään kuntoon, ei hallitus ole ottanut vuo- ottaa työttömyysvaroiksi varatulta momen-
17030: den 1951 tulo- ja menoarvioesityksessään tilta.
17031: määrärahaa mainitun tien rakentamiseksi. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavim-
17032: Ellei siihen oteta määrärahaa jää tien ra- min ehdotamme,
17033: kennustyö kesken ja ne varat, mitä siihen
17034: on käytetty, jäävät hyödyttömiksi ja tien että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
17035: tarve tyydyttämättä. Tällainen varojen tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
17036: käyttö on epätarkoituksenmukaista ja myös- markan määrärahan kesken rakenta-
17037: kin epätaloudellista. Määrärahan ottaminen misen olevan Posion kunnan Aho-
17038: siinäkin tapauksessa, että tietä rakennetaan lan-Maurujärven-Maaninkavaaran
17039: seuraavanakin talvena työttömyyden torju- maantien rakentamiseksi.
17040: miseksi varatuilla varoilla, on välttämätön,
17041: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1950.
17042:
17043: M. 0. Lahtela. Väinö Okko. Erkki Koivisto.
17044:
17045:
17046:
17047:
17048: 51
17049: 1144
17050:
17051: IV,4a4. - Ra.b.. al. N :o 350.
17052:
17053:
17054:
17055:
17056: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Simojärven-
17057: Raistakan maantien rakentamiseksi.
17058:
17059:
17060: E d u s k u n n a 11 e.
17061:
17062: Kysymys maantien rakentamisesta Ra- jen käyttöä. Määrärahan ottaminen vuo-
17063: nuan kunnan Simojärveltä Posion kunnan delle 1951 on välttämätön. Se on välttä-
17064: Mäntyjärven kylän kautta saman kunnan mätön siinäkin tapauksessa, että tietä seu-
17065: Raistak'kaan, jossa se yhtyy Taivalkosken- raavanakin talvena joudutaan työttömyy-
17066: Posion maantiehen, on ollut vuosikymmeniä den torjumiseksi työttömyysvaroilla raken-
17067: vireillä. Sen ovat useat valtion komiteat- tamaan, koska talvella lumen ja roudan
17068: kin jo ennen sotia katsoneet tarpeelliseksi ollessa ei voida tietä rakentaa sellaiseksi,
17069: rakentaa. Ja eduskuntakin on useita eri että sitä voitaisiin kesäiJ.lä liikennöidä. Jotta
17070: kertoja lausunut hallitukselle toivomuksen, talvella rakennettu tie voitaisiin laittaa lii-
17071: että hall.itus ryhtyisi toimenpiteisiin sen ra- kennöitävään kuntoon olisi siihen myön-
17072: kentamiseksi, ja kehoitti ottamaan vuoden nettävä varsinaisia määrärahoja, koska
17073: 1947 tulo- ja menoarvioesitykseen määrä- työttömyys on tavella ja työttömyysvaroja
17074: rahankin. Kun hallitus eduskunnan kehoi- ei voida 'käyttää muulloin kuin työttömyys-
17075: tuksesta huolimatta ei ottanut vielä 1949 aikana, vailkka tien liikennöitävään kun-
17076: tulo- ja menoarvioesity1kseensä määrärahaa, toon saattaminen olisi miten vähillä va-
17077: otti siihen eduskunta 10 milj. markkaa. roilla laitettavissa.
17078: Työttömyysvaroista myönnetyillä rahoilla Kun on välttämätöntä, että tie saadaan
17079: on talvella 1948-1949 ja mainitulla määrä- rakennetuksi ja sen keskenrakentamisen
17080: rahal'la kesällä 1949 sekä työttömyysvaroilla jättäminen on varojen hukkaan heittämistä,
17081: talvella 1949-1950 mainittua maantietä ra- olisi siihen varattava määräraha, että töitä
17082: kennettu. Kun hal'litus ei ottanut vuoden voidaan jatkaa siinäkin tapauksessa, ettei
17083: 1950 tulo- ja menoarvioesitykseensä määrä- työttömyys sitä pakottaisi. Jos tulo- ja
17084: rahaa, otti siihen eduskunta jälleen 2 milj. menoarvion menojen lisäämiseen ei ole va-
17085: mark'kaa, että töitä voidaan jatkaa myöskin raa, niin rakentamiseen tarvittavat varat
17086: kesällä 1950. Siitä huolimatta, että tien voidaan ottaa työttömyysvaroi'ksi varatulta
17087: rakennustyöt ovat 'keskissä ja että tie pi- momentilta.
17088: täisi saada rakennustöitä keskeyttämättä lii- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavim-
17089: kennöitävään kuntoon rakennetuksi, on hal- min ·ehdotamme,
17090: litus jälleen vuoden 1951 tulo- ja meno-
17091: arvioesityksestään jättänyt määrärahan että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
17092: pois. Ellei siihen oteta määrärahaa jää tien tulo- ja menoarvioon Ranuan kun-
17093: rakennustyö kesken ja ne varat, mitä siihen nan Simojärven ja Posion kunnan
17094: on käytetty, jäävät suurelta osalta hyödyt- Raistakan välisen maantien rakenta-
17095: tömiksi ja tien tarve tyydyttämättä. Tä:llai- miseksi 10 miljoonan markan määrä-
17096: nen tien rakentaminen on epätarkoituksen- rahan.
17097: mu'kaista ja myöskin epätaloudellista Varo-
17098: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
17099:
17100: M. 0. Lahtela. Väinö Okko. Erkki Koivisto.
17101: 1145
17102:
17103: IV,4s5. - Rah. al. N:o 351.
17104:
17105:
17106:
17107:
17108: E. Koivisto: Määrärahan osoittamisesta Pellon-Raanujär-
17109: ven maantien parantamiseen.
17110:
17111:
17112: E d u s lk: u n n a 11 e.
17113:
17114: Pellon-Raanujärven maantie Pellon ja nenkuin se rappeutuu täysin piloille. Sen
17115: Ylitornion kunnissa otettiin aikoinaan ihcik- vuoksi esitän kunnioittaen,
17116: kdkuntoisena kylä- ja kunnantienä :valtion
17117: toimesta kunnossapidettäwäksi maantieksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
17118: Kun. tie nylkyisin on muodostunut liiken- tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
17119: teelle erittäin .tarpeelliseksi läpikulkutieksi, kan määrärahan Pellon-Raanujär-
17120: olisi se saatetta:va ensi tilassa kuntoon en- ven maantien parantamiseen Pellon
17121: ja Ylitornion kunnissa.
17122: Helsingissä 11 'päivänä syyskuuta 1950.
17123:
17124: Erkki Koivisto.
17125: 1146
17126:
17127: IV,436. - Rah. al. N:o 352.
17128:
17129:
17130:
17131:
17132: Koivuranta y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
17133: maanteiden rakentamiseksi etupäässä Pohjois-Suomeen.
17134:
17135:
17136: E d u s kunnalle.
17137:
17138: Uusien maanteiden rakentamistyö ei ole niemen-Koivun, Sierilän-Pekkalan ja
17139: edistynyt läheskään siinä määrin kuin tei- monet muut tiesuunnitelmat, joista useim-
17140: den tarve on tkasvanut. Eikä ole näkyvissä mista on ra!kennussuunnitelmat ja jotka
17141: merldrejä siitä, että uusien maanteiden ra- tkulkevat .valtion maiden yli ja jotka siis
17142: ikentamistyössä lähitulevaisuudessa tapah- jo yksin sen vuoksi olisi kiireellisesti 'pan-
17143: tuisi käänne parempaan. Nykyisin ei ole tava rakenteille. Mikä tavattoman suuri
17144: harvinaista, että esim. muutamien kymme- merkitys teiden rakentamisella on asutuk-
17145: nien kilometrien pituinen tiepätkä voi olla selle, on i!lman muuta selvää, jonka vuoksi
17146: rakenteilla vuosikymmeniä puhumattakaan kun väestön kasvu on suuri, asia on erin-
17147: niistä maantierwkennussuunnitelmista, joista omaisen !kiireellinen. Nykyinen tilanne ei
17148: toiset jopa lähes vuosisadan ovat eri aikoina voi jatkua määräämättömään tulevaisuu-
17149: olleet esillä tutkittavana ja joiden tärkeys teen. Tasavallassa täytyy löytyä ikeinoja
17150: ja tarpeellisuus on katsottu ensiarvoiseiksi, ja mahdollisuuksia nytkin syrjäisten seu-
17151: siitä huolimatta ovat kokonaan aloittamatta. tujen olojen ja elämän ihe~pottamiseen kul-
17152: Eri puolilla maata on varsin ipaljon tie- kuyhteyksiä parantamalla, siis rakentamalla
17153: suunnitelmia, jotka eduskuntakin on katso- uusia teitä ja sen vuoksi tähän rakennus-
17154: nut tärkeäksi ja välttämättömäksi ja on toimintaan on saatava vauhtia.
17155: kehoittanut hallitusta tekemään esityksiä Syynä tierakennustoiminnan hitauteen on
17156: näiden raJkenteelle panosta. m. m. käytettävissä olevien varojen niuk-
17157: Tien puutteessa asuvia ihmisiä on eniten kuudessa sekä tarvittavien koneiden puute.
17158: Pohjois- ja Itä-Suomessa, Kainuussa ja La- Kun teiden rakentaminen nykyisin suorite-
17159: pissa, joilla seuduin väestölisä on ka:ilkkein taan ruumiillisella työllä, nousevat raken-
17160: suurin ja siis uusien alueiden valtaaminen nuskustannukset suuriksi. Tavallisen maan-
17161: asutukselle on siellä tärkein. Pohjois~Suo tien rakentaminen nykyisin tulee maksa-
17162: men ja Karjalan maantiekomitea, kulkulai- maan l---'2 miljoonaa markkaa kilometri,
17163: toskomitea, tiekomitea, Pohjoi~Suomen ko- jopa huomattavasti yli siitälkin. Kun ottaa
17164: mitea, Lapin komitea, Kainuun komi- huomioon sen jättiläistyön, jdka meillä
17165: tea ja monet muut komiteat ovat laa- uusien teiden rakentamisessa on edessä ja
17166: tineet esityksiä ja tehneet suunnitelmia toisaalta teiden tarpeen sen hädän ja ah-
17167: uusien maanteiden rakentamisen tarpeesta dingon, jota syrjäseuduilla koetaan tien-
17168: asutuksen ja uudisasutuksen mahdolli- puutteen vuoksi ja toisaaLta valtionvarojen
17169: suuksia silmällä pitäen. Kaiken lisäksi niukkuuden, johtuu kysymään, eiikö olisi
17170: on huomattava, että ainakin Pohjois-Suo- syytä väliaikaisesti poiketa totutusta tavan-
17171: messa vireillä olevat tiesuunnitelmat to- omaisesta tierakennusmenetelmästä ja ryh-
17172: teutettuna suuresti helpottavat valtion met- tyä sellaisiin menetelmiin, jotka tuovat syr-
17173: sien hoitoa ja käyttöä, koskapa ne osaltaan jäseutujen asukkaille aluksi kiireellistä
17174: kulkevat valtion metsien 'läpi. Osoituksena apua heidän pahimpaan hätäänsä. Sen
17175: että näin on asianlaita tarvitsee mainita vuoksi kannattaisi varmaan kokeilla uuden
17176: esim. Niesin, Muurolan-Lohijärven, Mol- tien rakennustyön tekemistä asteettain, niin
17177: kojärven Kinisjärven, Könkään-Tepaston että pohjaustyöt tehtäisiin tien koko pituu-
17178: -Enontekiön, Ounasjoen itärannan, Paa- della. Ojienkin kaivaminen kovilla mailla
17179: IV,436. - Koivuranta y. m. 1147
17180:
17181: siirrettäisiin työn toiseen vaiheeseen mutta Kun varat joita hallitus on ehdottanut
17182: sen sijaan ensimmäisessä työvaiheessa tie- ensi vuoden talousarvioon eivät riitä edes
17183: pohja tehtäisiin väliaikaiseen käyttöön kel- kaikkein lkii)eimmin tarvittavien teiden ra-
17184: paavaksi. Näin varmaan saataisiin nopeasti kentamiseen ja rakenteille panoon enempi
17185: aikaan suuri ihe1potus syrjäseutujen ihmis- kuin tarvittavien koneidenkaan riittävään
17186: ten vaikeuksiin. Kun tiepohjan raivaustyö hankintaan ehdotamme kunnioittaen,
17187: ryhdytään suorittamaan raivauskoneella,
17188: samoin muussakin työssä aletaan käyttä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
17189: mään konevoimaa, on varmaa, että raken- talousarvioon lisäystä 150 miljoonaa
17190: nuskustannukset huomattavasti alenevat ja markkaa uusien maanteiden rakenta-
17191: työ ,edistyy nopeasti. Mutta tämän täytyy miseksi etupäässä Pohjois-Suomessa.
17192: olla ainoastaan väliailminen men,etelmä eikä
17193: tietyön valmiiksi saamistrukaan saa jättää
17194: määräämättömään tulevaisuuteen.
17195: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
17196:
17197: Ja.nne Koivura.nta. Heildd. Ala-Mäyry. Väinö Ranki.la.
17198: 1148
17199:
17200: IV,437. - Rah. al. N:o 353.
17201:
17202:
17203:
17204:
17205: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
17206: tamiseksi Posion-Kuusamon maantieltä Kemijärven-
17207: Kuusamon maantielle.
17208:
17209:
17210: E d u s kun n a 11 e.
17211:
17212: Maantien rakentaminen Posion-Kuusa- Tien rakentaminen siihenkin nähden, että
17213: mon maantiestä luoteispuolta Kitkajärveä isojako Posion kunnassa on kesken suorit-
17214: Kemijärven-Kuusamon maantiehen on pi- tamisen ja siinä tulee taajoissa kyläryh-
17215: detty mainitulla tiesuunnalla olevien asuk- missä olevia .taloja siirrettäväksi uusiin
17216: kaiden tieyhteyteen saamiseksi ja yhdys- paikkoihin, on erikoisen tarpeellinen ja
17217: tien rakentamiseksi mainittujen maanteiden kiireellinen.
17218: välille, aivan välttämättömänä jo ennen so- Työtilaisuuksien varaaminen alueella ole-
17219: tia. Tämän tien, jonka pituus tulisi ole- valle ansiotyöstä elävälle väestölle on myös-
17220: maan vähän yli 30 km, rakentamisen on kin tarpeen. Kun p. o. tiesuunnan vaiku-
17221: myöskin eduskunta katsonut niin tarpeelli- tuspiirissä elävä väestö on vuosisatoja saa-
17222: seksi, että jo vuosia sitten on kehoittanut nut kärsiä tien puutetta ja sen on tulo-
17223: hallituksen ryhtymään toimenpiteisiin sen jensa ja omaisuuksiensa perusteella mak-
17224: ra;kentamiseksi. Tien suunta on myöskin settava verot kunnalle ja valtiolle samoin
17225: valtion toimesta tutkittu ja kustannusarvio kuin niidenkin, jotka asuvat valtion raken-
17226: laadittu. Mainitulla tiesuunnalla Posion ja tamien ja kunnossapitämien teiden var-
17227: Kuusamon kunnissa asuu tiettömällä mat- silla, on heillä oikeus odottaa myöskin, että
17228: kalla useissa kylissä yli 1,000 asukasta. valtio rakentaa heillekin tien, koska tien
17229: Siellä on tiettömä:llä alueella käynnissä kaksi puute aiheuttaa heille voi.ttamattomia es-
17230: kansakoulua;kin ja lisää on avattava, jos teitä taloudellisten olojensa kehittämisessä
17231: aiotaan saada lapsille edes kansakoulun ja toimeentulomahdollisuuksien helpoittami-
17232: käyntimahdollisuus. P. o. tiesuunnalla on sessa.
17233: myöskin mahdollisuuksia uudisasutukselle, Edellä esitettyyn viitaten ·kunnioittaen
17234: jos vain tie rakennetaan. Tien rakentami- ehdotamme,
17235: nen jo olevan asutuksen ja uudisasutuksen
17236: vuoksi on siis erikoisen tarpeellinen ja että Eduskunta ottaisi vuoden
17237: välttämätön; näin sitäkin suuremmalla 1951 tulo- ja menoarvioon 10 miljoo-
17238: syyllä kun nykyisen koneellistuvan maa- nan markan määrärahan maantien
17239: talouden harjoittaminen, josta väestön toi- rakentamiseksi Posion-Kuusamon
17240: meentulo riippuu, on mahdoton ilman tietä. maantiestä Kitkajärven luoteispuolta
17241: Kemijärven-Kuusamon maantiehen.
17242: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
17243:
17244: M. 0. Lahtela. Väinö Okko. Erkki Koivisto.
17245: 1149
17246:
17247: IV,4ss. - Rah. aJJ.. N:o 354.
17248:
17249:
17250:
17251:
17252: Murto y. m. : Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
17253: miseksi Oulaisista Kärsämäen V enetpaloon Pyhäjoen
17254: eteläpuolitse.
17255:
17256:
17257: E d u s k u n n a ll e.
17258:
17259: Oulaisten, Haapaveden ja Kärsämäen mista varten sitten kun siihen on taloudel-
17260: kuntien alueella Pyhäjoen eteläpuolella si- liset mahdollisuudet. Puheenaolevasta maan-
17261: jaitsevien kylien kautta aikojen kuluessa on tiestä olisi sen vaikutusalueeseen kuuluville
17262: muodostunut jonkinlainen kylätie. Asutuk- talouksi'lle niitä tukeva merkitys; samalla
17263: sen :laajetessa ja muutoinkin olosuhteiden sen rakennustöistä olisi juuri tarvittavia
17264: muuttuessa on sen tien merkitys ja tarve ansioita tarjolla.
17265: yhä lisääntynyt. Siitä johtuen ovatkin Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
17266: alussa mainitut lkunnat aikoinaan ehdotta- dotamme,
17267: neet tie- ja vesirakennushallitukselle k. o.
17268: tiesuunnan tutkimista ja yleisen maantien että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
17269: rakentamista Pyhäjoen eteläpuolitae Oulai- tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mar-
17270: sista Haapaveden ja Kärsämäen kautta Ve- kan arviomäärärahan Oulaisista Kär-
17271: netpalon kylään. Tätä asiaa koskevat asia- sämäen V enetpaloon Pyhäjoen etelä-
17272: kirjat ovat olleet kulkulaitosten ja yleisten puolitse rakennettavan maantien pi-
17273: töiden ministeriössä käsite'ltävinä ja on ne kaista suunnittelua ja rakennustöi-
17274: tammikuussa 1949 lähetetty tie- ja vesi- den aloittamista varten.
17275: rakennushallitukselle tutkimuksen toimitta-
17276: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
17277:
17278: Yrjö Murto. J. Mustonen.
17279: 1150
17280:
17281: IV,439. - Rah. al. N :o 355.
17282:
17283:
17284:
17285:
17286: Murto y. m.: Määrärahan osoittamisesta V asamanevan tien
17287: rakennustöiden aloittamiseksi.
17288:
17289:
17290: E d u s k u n n a ll e.
17291:
17292: Aikoinaan on valtion varoja käytetty Ni- että vasta sen valmistumisen jälkeen voi-
17293: valan kunnassa sijaitsevan Vasamanevan taisiin ryhtyä viljelemään suurta Vasama-
17294: viljelyskuntoon saattamiseksi. Työ on kui- nevaa ja siten saada jo kuivatukseen käy-
17295: tenkin silloin jäänyt vaillinaiseksi, ja k. o. tetyistä varoista täysi hyöty.
17296: viljelysalueen, jonka hyötyala on noin 800 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17297: hehtaaria, tarvitsema tie on kokonaan teke-
17298: mättä. Tämä tie on suunniteltu Raudas- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
17299: kylän asemalta Nivalan Sarjan'kylään, josta tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
17300: jo on tie Haapavedelle. kan määrärahan V asamanevan tien
17301: Kysymyksessä olevan V asamanevan tien rakennustöiden aloittamiseksi.
17302: kiireellisyyden puolesta puhuu lähinnä se,
17303: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
17304:
17305: Y. Murto. Eino Tainio.
17306: 1151
17307:
17308: IV,440. - Rah. al. N :o 356.
17309:
17310:
17311:
17312:
17313: Penttala y.m.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Kuor-
17314: taneen maantien rakennustöiden jatkamista varten.
17315:
17316:
17317: E d u s k u n n a ll e.
17318:
17319: Toistakymmentä vuotta sitten alettiin työ vielä aloittamattomalla n. 4 kilometrin
17320: maantien rakennustyö Seinäjoen ja Kuorta- matkalla. Edellä sanotut työt ovat kuiten-
17321: neen välille. Sota keskeytti kuitenkin sil- kin senlaatuisia, ettei niitä voida talven ai-
17322: loin työn ja sodanjälkeisenä aikana on tien kana työttömyystyönä suorittaa, joten ne
17323: rakennustyötä jatkettu vain eräinä vuosina olisivat tehtävät maan sulana ollessa ja siis
17324: työttömyystöinä. Tien rakennustyötä on vakinaisten määrärahojen puitteissa. Näi-
17325: suoritettu sekä Seinäjoen, että Kuortaneen den töiden tapahduttua avautuisi tietyö-
17326: puoleisessa päässä ja on tien pohjaus- tai maalla sitten huomattavan paljon sellaisia
17327: perustustyöt suoritettu niin, että alotta- töitä, jotka voitaisiin myöhemmin tehdä
17328: matta on vain enää noin 4 kilometrin matka vaikkapa työttömyystöinäkin.
17329: ja lienee tarkoitus, jos maakunnassa tulee Kun tien rakennustöihin on jo käytetty
17330: ilmenemään työttömyyttä, jatkaa tien ra- huomattavan paljon valtion varoja, jotka
17331: kentamista edelleen työttömyystyönä. nyt rakennustöiden ollessa keskeneräisinä,
17332: Kun tien rakennustyöt ovat olleet kesken- eivät hyödytä ketään, ja kun tiellä val-
17333: eräisinä pitkän aikaa, on siitä aiheutunut, :t.niiksi rakennettuna tulee olemaan hyvin
17334: että paljon ennen tehtyäkin työtä on vaa- laaja yleinen merkitys, niin olisi valtion
17335: rassa menettää arvonsa ellei töitä aivan varojen tarkoituksenmukaista käyttöä sil-
17336: kiireellisesti jatketa. Tienojia on m. m. tuk- mälläpitäen tärkeää, että tien valmistumista
17337: keutuneena, padoten oj1in vettä, aiheuttaen kiireellisesti jatkettaisiin.
17338: siten keskeneräisen tien pilaantumisen ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17339: samoin on pienempiä rumpuja vaarassa tu-
17340: houtua, el'lei tien rakentamista lähiaikana että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
17341: jatketa. tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
17342: Tiellä olisikin välttämättä tehtävä eräitä markan määrärahan Seinäjoen ja
17343: jo ennen tehtyjen töiden korjauksia ja ~oi K uortaneen välisen maantien raken-
17344: mitettava perustavaa laatua oleva pohjaus- nustöiden jatkamista varten.
17345: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
17346:
17347: ls&k: Pentta.lL Yrjö 1. Antila. JaJ.m.ari Linna.
17348: Artturi Koskinen. E. A. Turja. Heikki Simonen.
17349: Matti Lepistö. Heikki Ala-Mäyry. Johannes Wirtanen.
17350: Mikko Järvinen. Väinö Rankila.
17351: 1152
17352:
17353: :lV,44t. - Rab.. al. N :o 357.
17354:
17355:
17356:
17357:
17358: Kuittinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kaukopäästä
17359: Virasojan aseman kautta Imatralle johtavan pikatien
17360: kuntoon saattamiseksi.
17361:
17362:
17363: E d u s k u n n a II e.
17364:
17365: Yli kymmenen vuotta on Imatran ase- tämän tien korjaamisen välttämättä vaatii.
17366: man ja Vuoksenniskan välinen pikatie ollut On myös otettava huomioon vielä se suuri
17367: työn alla ja on tätä tietä vähin erin tehty 'työttömyys, mikä täällä rajaseudulla on
17368: ;työttömyystöinä useana vuotena valtion joka talvi olemassa ja jota tähän asti on.
17369: <Osoittamilla varoilla. Kuitenkin tämänta- valtion ja kuntien välisellä yhteistoimin-
17370: painen valmistaminen ei ole parantanut nalla mahdollisuuksien mukaan poistettu.
17371: tällä tien osalla liikennettä sanottavasti ol- Tämä työ on yksi niistä työpaikoista, joka
17372: lenkaan, sillä tien molemmat päät ovat kes- parhaiten palvelee niitä tarkoitusperiä,
17373: keneräisiä ja .täten estävät läpikulkuliiken- joita valtion töiltä vaaditaan ja niin ollen
17374: teen Virasojan asemalta Vuoksenniskan olisi välttämätöntä, että tämä työ suoritet-
17375: kautta Kaukopäähän ja edelleen. Samoin taisiin pian loppuun.
17376: on myös estettynä kulku Virasojan asemalta Asian näin ollen ja ottaen huomioon tä-
17377: Mansikankosken sillan yli Imatralle johta- män maantien valmistumisen tärkeyden ja
17378: valle valtatielle. Tämän tieosan tarkoitus kiireellisyyden sekä raja-alueellamme vallit-
17379: on sen perustamisesta asti ollut palveli~ sevan jatkuvan työttömyyden, rohkenemme
17380: pikatienä Lappeenranta-Imatra-Ruoko- kunnioittaen ehdottaa,
17381: lahti-Rautjärvi-Simpele ja Parikkalan
17382: kautta Joensuuhun ja Savonlinnaan, jota että Eduskunta ottaisi vuoden
17383: tämän välin liikennöitsijät ovat kauan toi- 1951 talousarvioon 25 miljoonan
17384: voneet ja yleinen etu:kin on tämän asian markan määrärahan Kaukopäästä
17385: takana. Virasojan asemalle ja edelleen Lin-
17386: Tätä hyvää tarkoittavaa työ.tä ei kui- nankosken kautta Imatralle johtavan
17387: tenkaan ole saatettu päätökseen siitä huo- pikatien ajokuntoon saattamista var-
17388: limatta, että tähän työhön on uhrattu huo- ten.
17389: mattavasti valtion varoja ja yleinen tarve
17390: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
17391:
17392: Juho Xuittinen. Matti Miikki. Toivo Pyörtänö.
17393: 1353
17394:
17395: IV,442. - Ra.h. al. N :o 358.
17396:
17397:
17398:
17399:
17400: Tauriainen: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
17401: miseksi Suomussalmen kirkonkylästä Kiannan vesistön
17402: itäpuolitse Juntusrantaan.
17403:
17404:
17405: E d u s k u n n a ll e.
17406:
17407: Suomussalmen kunnassa oleva Kiantajär- Suomussalmen kirikonkylästä Pärsämönran-
17408: ven vesistön. idänpuoleinen alue käsittää nalle saaJkka uudestaan.
17409: lähes neljännen osan koko kunnan pinta- Kun tämä tietön ja suuren väestömäärän
17410: alasta. AlooeHa asuu noin 1,000 ihmistä. asuttll!ma alue on Pohjois-Suomen suurim-
17411: Sillä ei ole kuitenkaan minkäänlaista maan- pia ja tien 'tarpeellisuus on kiistaton, esitän
17412: tietä .tai kyllätietä. Noin 30 vuotta sitten on kunnibittaen,
17413: jo suunniteltu maantien rakentamista tälle
17414: alueelle ja jo silloin todettiin tien tarpeel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
17415: lisuus. Sen jä.Nreen on asutus !huomattavasti tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
17416: lisääntynyt ja tien tarve suurentunut. Tie- kan määrärahan maantien rakenta-
17417: ja ·vesirakennushallituksen toimesta on tie- mistöiden alkuun panemiseksi Suo-
17418: linja tutkittu jo kymmeniä vuosia sitten. mussalmen kirkonkylästä Kiannan
17419: Viime kesänä suoritettiin tielinjan tutkimus vesistön itäpuoUtse Juntusrantaan.
17420: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
17421:
17422: Hannes Tauriainen.
17423: 1154
17424:
17425: IV,443. - Rah. al. N :o 359.
17426:
17427:
17428:
17429:
17430: Tauriainen: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
17431: miseksi Suomussalmen-Kuhmon maantiestä KontWan-
17432: Karhukankaan kyläryhmiin.
17433:
17434:
17435: Ed us!k:unnalle.
17436:
17437: Viimten v. 1949 valtiopäiville jättämäni että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
17438: toivomusaloitteen n:o 247 .perusteluihin valtion tulo- ja menoarvioon
17439: maantien rakentamiseksi Suomussalmen- 10,000,000 markan määrärahan maan-
17440: Kuhmon maantieltä Vängän talon tienoilta tien rakentamiseksi Suomussalmen-
17441: Konttilan-Karhukankaan kyläryhmiin ja Kuhmon maantiestä Vängän talon
17442: lisä:ksi mainiten, että kuluvana kesänä k. o. tienoilta Konttilan-Karhukankaan
17443: tielinja on metsähallituksen .toimesta tut- kyläryhmiin.
17444: kittu, kunnioittaen ehdotan,
17445: Helsingissä 8 :päivänä syyskuuta 1950.
17446:
17447: Hannes Tauriainen.
17448: 1155
17449:
17450: IV,444. - Rah. al. N :o 360.
17451:
17452:
17453:
17454:
17455: Tauria.iillen: Määrärahan osoittamisesta Linnansalmen-
17456: Takkusenkankaan maantien rakennustöitä varten.
17457:
17458:
17459: E d u s k u n n a ll e.
17460:
17461: Sota keSkeytti maantien rakentamisen että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
17462: Suomussalmen 'kunnan Piispajärven maan- tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
17463: tieltä Linnansalmen kautta Juntusrantaan, kan määrärahan Suomussalmen kun-
17464: niin että siitä ennätettiin rakentaa val- nassa olevan Linnansalmen-Takku-
17465: miiksi vain Linnansalmeen saakka. Sen senkankaan maantien rakennustöiden
17466: vuoksi ja viitaten vuoden 1950 valtiopäi- loppuun saattamiseksi.
17467: ville jätettyyn toivomusaloitteeseen n: o 351
17468: kunnioittaen ehdotan,
17469: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
17470: Hannes Tauriainen.
17471: 1156
17472:
17473: IV,H5. - Rah. al. N :o 361.
17474:
17475:
17476:
17477:
17478: Tauriainen: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
17479: miseksi Ristijärven-Kott"lankylän maantiestä H oikan-
17480: vaaran kylätiehen.
17481:
17482:
17483: Eduskunnalle.
17484:
17485: Viitaten v. 1950 valtiopäiville jätettyyn kan määrärahan maantien rakenta-
17486: toivomusaloitteeseen n: o 350 kunnioittaen miseksi Puolangan kunnassa Risti-
17487: ~hdotan, järven-Kotilankylän maantiestä He-
17488: povaaran kautta H oikanvaaran kylä-
17489: että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 tiehen.
17490: tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
17491: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
17492:
17493: Hannes Tauriainen.
17494: 1157
17495:
17496: IV,446. - Rah. al. N :o 362.
17497:
17498:
17499:
17500:
17501: Rytinki: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
17502: seksi Pudasjärven-Sarajärven maantieltä Nuukavaaran
17503: kyläryhmään.
17504:
17505:
17506: E d u s k u n n a 11 e.
17507:
17508: Meidän maassamme, ennen kaikkea Poh- on Pudasjärvellä Nuuka- ja Raiskiovaaran
17509: jois-Suomessa joudutaan ensi vuoden aika- kyläryhmä, jossa väestöä asuu niin paljon,.
17510: nakin järjestämään valtiovallan toimesta että tarvitsisivat jo oman kansakoulun ja
17511: valtion varoilla työttömyystöitä, sillä va- jossa väestö nopeasti lisääntyy.
17512: paat työmarkkinat eivät tule tarjoamaan Kuluvana vuonna on kunnan toimesta
17513: riittävästi töitä. Valtion tulo- ja. meno- laadittu suunnitelma ja kustannusarvio,
17514: arviossa onkin varattu huomattava summa tien rakentamista varten. Tie kuuluu osana
17515: varoja työttömyyden poistamiseksi. Mutta Kainuun ja Perä-Pohjolan talouselämän
17516: käsitykseni on, että näitä määrärahoja kohottamiseksi suunnitelmaa laatineen ko-
17517: olisi siirrettävä määrättylliin vakinaisiin mitean rakennettavaksi ehdottamaan Saari-
17518: töihin ja tällä toimenpiteellä vähennettävä järven - Sarajärven-Särkivaaran-Pirin-
17519: työttömyyttä. Si'l:loinhan varat voitaisiin niskan-Taivalkosken maantiehen.
17520: käyttää sellaisiin tarkoituksiin, jotka ovat Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
17521: pitäjien ja seutukunnan väestölle elintär- nioittaen,
17522: keitä työpaikoiksi.
17523: Uusien maanteiden rakentaminen on vält- että Eduskunta ottalisi vuoden 1951
17524: tämätön ja tärkeä sellaisiin kylä- ja asutus- tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan
17525: ryhmiin, jonne ei maantietä ole olemassa markan määrärahan maantien raken-
17526: ja joasa väestö on saanut asua monta mies- nustöiden aloittamista varten Pudas-
17527: polvea, kantaa selässään kaikki jokapäiväi- järven-Sarajärven maantieltä Nuu-
17528: sessä elämässä tarvittavat tarpeet, vieläpä kavaaran kyläryhmään.
17529: sairaat ja kuolleetkin. Tii:l~ainen kyläryhmä
17530: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1950.
17531: Eino Rytinlki.
17532: 1158
17533:
17534: IV,447. - Rah. al. N:o 363.
17535:
17536:
17537:
17538:
17539: Friman y. m.: Määrärahan osoittamisesta Könkään-Tepas-
17540: ton maantierakenrtustyön loppuunsaattamiseksi.
17541:
17542:
17543: Eduskunnalle.
17544:
17545: Vuoden 1939 keväHä aloitettiin kulkulai- työn loppuvaihe käsittää huomattavan pal-
17546: tosten ja yleisten töiden ministeriön toi- jon sellaisia töitä, joita ei voida talvi- tai
17547: mesta Könlkään-Tepaston välisen, noin 20 työttömyystöinä suorittaa ja olisi työn lop-
17548: km: n pituisen tien ra:kentaminen työttö- puun saattamiseksi sen vuoksi varattava
17549: myystyönä Kitbtilän kunnassa. Sota kes- talousarvioon varsinainen määräraha.
17550: keytti silloin rakentamisen. Sodan jälkeen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17551: tätä tietä on rakennettu kolmeen otteeseen
17552: työttömyystyönä, viimeksi viime talvena. että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
17553: Kun valtio on tähän mennessä k. o. tiera- tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
17554: kennuikseen sijoittanut huomattavia sum- kan määrärahan Könkään-Tepaston
17555: mia, ilman että siitä olisi tiettömän tailpa- maantierakennustyön loppuunsaatta-
17556: leen takana asuville mitään hyötyä, olisi miseksi.
17557: tie saatettava liikenneikuntoon. Rakennus-
17558: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1950.
17559:
17560: Toivo Friman. Eino Tainio.
17561: 1159
17562:
17563: IV,44s. - Rah. al. N:o 364.
17564:
17565:
17566:
17567:
17568: Friman y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kallon-Kurta-
17569: kon maantien rakennustyön loppuunsaattamiseksi.
17570:
17571:
17572: E d u s k u n n a 11 e.
17573:
17574: Viit31ten vuoden 1949 valtiopäiville jäte- niitä ei voida talvityöttömyystyönä teettää,
17575: tyn toivomusaloitteen n: o 252 ,perusteluihin, ehdotamme kunnioittaen,
17576: s~kä siihen, että Kallon-Kurtakon maan-
17577: tietä on viime talven aikana rakennettu että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
17578: työttömyystyönä, ollen kuitenkin tällä het- tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
17579: kellä vielä täysin liikennekelvoton ja jälellä kan määrärahan Kallon-Kurtakon
17580: olevat työt suurelta osaltaan sellaisia, että maantien rakennustyön loppuunsaat-
17581: tamiseksi.
17582: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1950.
17583:
17584: Toivo Friman. Eino Tainio.
17585: 1160
17586:
17587: IV,449. - Ra.h. ail. N :o 365.
17588:
17589:
17590:
17591:
17592: Friman y. m.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentami-
17593: seksi Vian asemalta V anttausjärven kylään Rovaniemen
17594: maalaiskunnassa.
17595:
17596:
17597: Eduskunnalle.
17598:
17599: Ennen sotia raikennutti maatalousministe- tiehen ja samalla suorempi tie kuntansa
17600: riön asutusasiainosasto tien Rovaniemen- keskukseen. Myös puutavaran kuljetuksen
17601: Posion maantiestä Vanttausjärven kylään kannalta tulisi tiellä olemaan huomattava
17602: Rovaniemen maalaiskunnassa. Tarkoituk- merkitys. Lisäksi tien suunnalla olisi asu-
17603: sena oli silloin rakentaa tie edelleen Rova- tusmahdollisuuksia.
17604: niemen-Kemijärven ra:dalle Vian aseman Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
17605: kohdalle, mutta sota keskeytti rakentamisen. nioittaen,
17606: Tietä on valmiina 19 km. ja rakentamaton
17607: osa on noin 10 km: n pituinen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
17608: Rakenteilla olevan tien piirissä asuu huo- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
17609: mattava jo~o enimmäkseen heikossa ta- markan määrärahan tien rakentami-
17610: loudellisessa asemassa olevia asutustilalli:sia. seksi Vian asemalta Vanttausjärven
17611: Näille on välttämätöntä saada yhteys rauta- kylään Rovaniemen maalaiskunnassa.
17612: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1950.
17613:
17614: Toivo Friman. Eino Tainio.
17615: 1161
17616:
17617: IV,45o. - Ra.h. aJ. N:o 366.
17618:
17619:
17620:
17621:
17622: Friman y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sodankylän-Kit-
17623: tilän maantietöiden loppuunsaattamiseksi.
17624:
17625:
17626: Eduskunnalle.
17627:
17628: Viitaten vuoden 1949 valtiopäiville jäte- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
17629: tyn toivomusaloitteen n :o 253 perusteluihin, tulo- ja menoarvioon 30,000,000 mar-
17630: sekä lisäksi siihen, että Sodankylä-Kittilä kan määrärahan Sodankylän-Kitti-
17631: maantieraJkennustyö on ollut työttömyys- län maantietöiden loppuunsaattami-
17632: työnä käynnissä viime talvena ja että tällä seksi.
17633: hetkellä siellä on paljon sellaisia töitä, joi-
17634: den teettäminen varatöinä talvisaikaan ei
17635: ole mahdollista, ehdotamme kunnioittaen,
17636: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1950.
17637:
17638: Toivo Friman. Eino Tainio. Erkki Koivisto.
17639: 1162
17640:
17641: . IV,451. - Rah. al. N:o 367.
17642:
17643:
17644:
17645:
17646: Ryhtä y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
17647: miseksi lnkeeltä Soudunnivaan.
17648:
17649: Eduskunnalle.
17650:
17651: TaivalkoSken ja Kuusamon pitäjien ra- tie tulisi suuressä maarm helpottamaan
17652: jalla on Konttisen, Korpuanjärven, Särki- puutavaran hakkuita ja kuljetuksia näiltä
17653: luoman ja Kylmäluoman kyläryhmien muo- metsäalueilta. Rakennettavan tien välittö-
17654: . dostama laaja alue vailla tieyhteyksiä, mään iläheisyyteen tulisi myös 'l'unsaasti hy-
17655: vaikka sanotulla alueella on jo vuosisatoja viä viljelyskelpoisia suoalueita, jotenka tien
17656: vanha asutus olemassa. Tieyhteyksien puut- rakentaminen tulisi varmaankin vetämään
17657: tuminen on saattanut tämän alueen vähä- tälle alueelle runsaasti uutta asutusta ja
17658: varaisen väestön monta kertaa suurien vai- niin hel,pottaisi .paikallista asutustoimintaa.
17659: keuksien eteen. Tien rakentamisesta on Tien alkupäässä Inlkeeltä lähdettäessä on
17660: t~hty useita esityksiä, :mutta nämä eivät ole jo n. 6 km pitJkälti sota-aikana rakennettua
17661: vielä johtaneet tulokseen. Paika:llinen väestö huoltotietä, mikä: osa jo vähillä kustannuk-
17662: on ti~kysymylksen hoHamiseksi tehnyt kai- silla saadaan maantieksi. Muuallakin tulisi
17663: ken voitavansa. Niinpä kolme vuotta sit- tie kulkemaan varsin helposti rB~kennettavia
17664: ten valittiin tietoimilkuntakin asiaa hoita- maita, missä täytemaan ja soranottopailkat
17665: maan ja teetettiin kylätien rakentamissuun- ovat lähellä. Tielle sattuvat 5 pientä
17666: nitelma Inikeen-Konttisen-Korpuan-Pel- jokea ovat sellaisia, joihin voidaan tehdä
17667: lin-Särkelän välille. LääninhaHitus ei kui- puusillat yhdellä jännevälillä ja vain
17668: tenkaan hyväksynyt tiesuunnitelmaa kylä- yhteen jokeen on tehtävä puusilta kah-
17669: tienä, koska tiestä olisi ollut pitkä ja sellai- della jänneväJliHä. Joet ovat matalia, ko-
17670: sen kylätien rakentaminen sekä jatkuva vapohjaisia ja siltaparkat helposti ra-
17671: ylläipitäminen olisi tuottanut alueen vähä- kennettavia. Siltojen rakennuspuut saa-
17672: varaiselle väestölle ylivoimaisia vaikeuksia. daan läheltä tien varrelta sekä osittain
17673: Tie olisikin raJkennettava maantienä ja tu- tien kohdalta tiepohjaa raivattaessa. Sano-
17674: lisi tie alkamaan Taivalkosken Irrkeen ky- tun a:lueen tien rakentamisesta on useaan
17675: lästä, Oulun-Kuusamon maantiestä (n. 195 otteeseen neuvoteltu Kuusamon kunnanval-
17676: km pylvään kohdalta Oulusta lukien). Al- tuustossa ja on valtuusto katsonut tien ra-
17677: kuosa Inkeeltä seuraisi sodan aikana raken- kentamisen välttämättömäksi, koska tie tu-
17678: nettua huoltotietä, jatkuen Konttisen-Kor- lisi suuresti helpottamaan sanotun alueen
17679: puan-Pellin-Särkelän kautta Soudunni- väestön elämää ja toimeentuloa.
17680: vaan, Kuusamon-Kajaanin maantiehen. Edelllä sanotun peTusteella ehdotamme,
17681: Tiestä tulisi varsin tärkeä kauttakulkutie,
17682: jolla paikallisen liikenteen lisäksi olisi huo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
17683: mattavassa määrässä yleisempääkin merki- tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
17684: tystä. Tien pituus tulisi olemaan n. 34 km kan määrärahan maantien rakentami-
17685: ja rakennettavan maantien välittömään lä- sen aloittamiseksi Kuusamon ja Tai-
17686: heisyyteen tulisi lähes 40 taloa, joissa on yli valkosken kuntien raja-alueella ln-
17687: 300 asukasta. Lisäksi tie tulisi kulkemaan keeltä Konttisen, Korpuan, Pellin ja
17688: laajojen valtion metsäalueiden läpi, jotenka Särkelän kautta Soudunnivaan.
17689: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
17690:
17691: Niilo Ryhtä. Yrjö Saari.
17692: Eino Rytinki. Markus Niskala.
17693: 1163
17694:
17695: IV,452. - Rah. al. N :o 368.
17696:
17697:
17698:
17699:
17700: Rytinki y. tn.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
17701: tamiseksi Kipinän lossilta Pudasjärven-Rovaniemen
17702: maantielle.
17703:
17704:
17705: Eduskunnalle.
17706:
17707: Viitaten ed. Rytingin y. m. toivomusaloit- töiden aloittamiseksi Yli-Iin-Kipi-
17708: teen n:o 347 (1950 vp.) perusteluihin eh- nän maantieltä Kipinän lossilta Kal-
17709: dotamme kunnioittaen, lajanniemen, Varpukylän, Ypykkä-
17710: järven ja Aittajärven kautta Pudas~
17711: että Eduskunta ottaisi vuoden 1951 järven--Rovaniemen maantielle Van-
17712: tulo- ja menoarvioon 3,000,000 mar- halan ja Kynkään talojen välille.
17713: kan määrärahan maantien rakennus-
17714: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
17715:
17716: Eino Rytinki. Ma.rkus Niskala.. Yrjö Hautala.
17717: 1164
17718:
17719: IV,4o3. - Rah. al. N:o 369.
17720:
17721:
17722:
17723:
17724: Rytinki: Määrärahan osoittamisesta Kiimingin ja Yli-Iin
17725: välisen maantien rakentamista varten.
17726:
17727:
17728: Eduskunnalle.
17729:
17730: Kainuun ja Perä-Pohjolan talouselämän Eräs sellainen vielä rakentamatta oleva
17731: kohottamiseksi asetetun komitean (Toivo maantie on Kiimingin ja Yli-Iin välinen
17732: Jauhosen komitean) mietinnössä n:o 10 yihdystie, jolka saattaisi vanhaa asutusta tien
17733: vuodelta 1938 mainitaan m. m., ,että riit- vaikutuspiiriin, avaisi mahdollisuutta uu-
17734: tävän taaja, liikennekelpoinen maantiever- delle asutukselle ja jonka kautta tulisi
17735: kosto orr meidän maassamme kaikkialla ta- suora liikenneyhteys Yli-Iistä ja sen ympä-
17736: lous- ja sivistyselämän ensisijaisia edelly- ristöstä Oulun kulutus- ja teollisuuskeskuk-
17737: tyksiä. Vasta silloin, kun maaseudun etäi- seen.
17738: sempikin asutus, raaka-aineiden saantipai- Edellä mainittu komitea on esittänyt Kii-
17739: kat ovat maanteiden välitY'ksellä yhteydessä mingin ja Y[i-Iin yhdystien rakennetta-
17740: rautatieverkoston ja vesiväylien tai suoraan vaksi. Oulun tie- ja vesirakennuspiirin toi-
17741: lähimpien kulutus- ja teollisuuskeskuksien mesta on laadittu suunnitelma ja kustan-
17742: kanssa, tavaran vaihto ja hyvinvointi pää- nusarvio ja otettu ensi vuoden rakennus-
17743: see Pohjois-Suomessakin kehittymään tar- ohjelmaan.
17744: jolla olevien mahdollisuuksien mukaisesti". Edellä 6levan perusteella ehdotan kun-
17745: Tämä komitean lausuma ajatus pätee täy- nioittaen,
17746: dellisesti vielä tälläkin kertaa, sillä onhan
17747: kokemus osoittanut, että rulueilla, minne on että Eduskunta ottaisi vuoden 1):151
17748: rakennettu maanteitä ja jonne aikaisemmin tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
17749: ei teitä ole ollut, ja teitä, jotka ovat ohjan- kan määrärahan Kiimingin ja Yli-Iin
17750: neet suoran liikenteen maakunnasta kulu- välisen maantien rakennustöiden
17751: tus- ja teollisuuskeskukseen, on väestön ta- aloittamista varten.
17752: loudellinen elämä elpynyt huomattavasti.
17753: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
17754:
17755: Eino Rytinki.
17756: 1165
17757:
17758: IV,454. - Ra.h. al. N :o 370.
17759:
17760:
17761:
17762:
17763: Hautala y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
17764: tamiseksi Pielavedeltä Pihtiputaalle.
17765:
17766:
17767: Eduskunnalle.
17768:
17769: Viittaamalla vuoden 1948 valtiopäiville vaa työtilaisuuksien tarvetta, ehdotamme
17770: jätetyn toivomusaloitteen n:o 145 peruste- kunnioittaen,
17771: luihin ja kulkulaitosvaliokunnan mietintöön
17772: n: o 142 vuoden 1949 valtiopäivillä, sekä että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
17773: eduskunnan 10. 2. 50 edellämainitun aloit- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa
17774: teen johdosta lausumaan toivomukseen ja markkaa Oulun läänin Pyhäjärven
17775: edelleen tehostaen kyseessä olevan syrjäisen eteläpuolitse kulkevaa Pielaveden ja
17776: seudun todellista tien kuin myöskin jatku- Pihtiputaan välisen maantien raken-
17777: tamistöiden aloittamista varten.
17778: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
17779:
17780: Yrjö Hautala. Niilo Ryhtä. Kerttu Saalasti.
17781: Markus Niskala. Yrjö Saari. Viljami Kalliokoski.
17782: Eino Rytinki. Pekka Kiiski. L. 0. Hirvensalo.
17783: 1166
17784:
17785: IV,455. - Rah. al. N :o 371.
17786:
17787:
17788:
17789:
17790: Tauriainen: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
17791: miseksi Puolangan Lylykylän kunnantiestä Suomussal-
17792: men Laajan kylätiehen.
17793:
17794:
17795: E d u s k u n n a ll e.
17796:
17797: Useissa eri yhteyksissä on todettu har- osista rakenteella olevalle Hyrynsalmen-
17798: vaanasutun maaseudun maantieverkoston Kiantajärven rautatielle.
17799: kehittämisen tarpeellisuus. Tällainen har- Edellä esitettyyn ja vuoden 1949 valtio-
17800: vaanasuttu ja maantietä vailla oleva alue päiville jätettyyn toivomusaloitteeseen n: o
17801: on Puolangan ja Suomussalmen kuntien 246 viitaten kunnioittaen ehdotan,
17802: rajamailla Lylykylän ja Laajan seudun vä-
17803: lisellä alueella. Suunnitelmia ·tämän alueen että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
17804: halki johtavan maantien rakentamisesta on tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
17805: jo olemassa. Tämän Lyl~kylän-Laajan kan määrärahan maantien rakenta-
17806: maantien rakentamisen kiireellisyyttä puol- miseksi Puolangan kunnassa olevasta
17807: taa se, .että täanän tien kautta avautuisi Lylykylän kunnantiestä Suomussal-
17808: suora yhteys Puolangan kunnan pohjois- men Laajan kylätiehen.
17809: Helsingissä 8 <päilvänä syyskuuta 1950.
17810:
17811: lla.nnes Tauria.inen.
17812: 1167
17813:
17814: IV,456. - Rah. al. N:o 372.
17815:
17816:
17817:
17818:
17819: Rytinki: Määrärahan osoittamisesta Puhoksen-Näljängän
17820: maantien rakennustöiden aloittamiseksi.
17821:
17822:
17823: · E d u s k u n n a ll e.
17824:
17825: Pohjois-Suomen ja Karjalan maantieko- ran komiteassa ja myös virastossa tunnus-
17826: mitea (Uuno Branderin komitea) vuonna tettiin tien tärlkeys ja esitettiin se rakennet-
17827: 1928, samoin Kainuun ja Perä-Pohjolan tavaksi. Kaikki asiantuntijat ovat myös
17828: talouselämän kohottamiskomitea (Toivo Jan- kaikissa myöhemmissä vaiheissa yksimieli-
17829: hosen komitea) vuonna 1938 ehdottivat ra- sesti puolustaneet ja tukeneet tien raken-
17830: kennettavaksi Pudasjärven Puhoskylän tamista.
17831: Myllykankaan Näljängän maantien ja Ou- Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
17832: lun tie- ja vesirakennuspiiri on ottanut ed. Rytingin y. m. toivomusaloitteen n:o 318
17833: tien kuluvan vuoden työrakennusohjelmaan. perusteluihin vuoden 1950 va:ltiopäiviltä,
17834: Kun Uuno Branderin komitean ehdotta- ehdotan kunnioittaen,
17835: mista maanteistä on rakentamatta ainoas-
17836: taan edelQämainittu Puhoksen-Näljängän että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
17837: maantie, niin olisi tämänkin alueen väestö tulo- ja menoarvioon 2,500,000 mar-
17838: saatettava maantiellä liikenneyhteyteen kan määrärahan Pudasjärven Puhok-
17839: muun maailman kanssa, koska väestö tällä sen-Näljängän maantien rakennus-
17840: aleelia on saanut odottaa maantietä 22 töiden aloittamiseksi.
17841: vuotta vielä senkin jälkeen, kun ensi ker-
17842: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1950.
17843:
17844: Eino Rytinki.
17845: 1168
17846:
17847: IV,457. - Rah. al. N:o 373.
17848:
17849:
17850:
17851:
17852: Rytinki: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
17853: seksi Pudasjärven Särkivaaralta Taivalkosken Virkku-
17854: seen.
17855:
17856:
17857: Eduskunnalle.
17858:
17859: Pudasjärven ja Taivalkosken pitäjien tien a:ilkaansaaminen on ollut pitikään kysy-
17860: väestö on suurimmalta osalta sellaista pien- myksessä. Vuonna 1934 eduskunta hyväk-
17861: viljelijäväestöä, jonka on hankittava toi- syi toivomuksen tien rakentamisen tärkey-
17862: meentu[o kodin ulkopuolelta ansiotöistä. destä. Tie- ja vesirakennushallituksen toi-
17863: Tähän saa:kka suurimpana työnantajana on mesta tutkitutettiin ja laaditutettiin kus-
17864: ·ollut metsätyöt, mutta jotka metsien liika- tannusarvio vuonna 1935. Kainuun ja Perä-
17865: hakkauksen ja väestön lisääntymisen vuoksi Pohjolan talouselämän kohottamiseksi suun-
17866: .ovat nykyisinkin vähentyneet niin, että met- nittelevan komitean vuonna 1938 ehdotta-
17867: sätöitä ei riitä väestölle kuin kuukauden, massa maanteiden rakennusohjelmassa kuu-
17868: korkeintaan kahden kuukauden ajaksi vuo- luu tie osana ehdotettuun Saarijärven-Sa-
17869: dessa. rajärven- Särkivaaran-Pirinniskan-Tai-
17870: Tästä johtuu, että näiden seutujen väes- va;lkosken tiehen.
17871: tön työnsaannin ja toimeentulon turvaami- Edellä mainitun tien rakentaminen an-
17872: seksi on va;ltiovallan toimesta järjestettävä taisi sopivaa työtä seutuikunnan pienvilje-
17873: työttömyystöitä ja käytettävä niihin valtion lijäväestölle, samalla se parantaisi näiden
17874: varoja. Kokemus viime vuosilta on osoit- seutujen asukasten tie- ja liikenneoloja ja
17875: tanut, että työttömyystöiden järjestäminen olisi omiaan kohottamaan tärrnän syrjäisen
17876: {)n hidasta ja kankeaa ja monasti tulevat seudun tah:mdellista elämää ja hyvinvointia.
17877: varat käytettyä epätaloudellisesti. Edellä olevan perusteella ja viitta:amalla
17878: Oikea töiden järjestelyhän olisi se, että ed. Rytingin y. m. rahaasia-aloitteen n:o
17879: valtion tulo- ja menoarvioon varattaisiin 317 perusteluihin vuoden 1949 valtiopäi-
17880: valkinaisia työmäärärahoja töiden järjestä- viltä kunnioittaen ehdotan,
17881: miseksi sellaisilla seuduilla, joissa entisen
17882: kokemuksen ja. tulevan näkemyksen perus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
17883: teella tullaan niitä tarvitsemaan. V akinais- tulo- ja menoarvioon 4 miljoonan
17884: ten töiden järjestäminen työn tarvitsijoille markan määrärahan maantien raken-
17885: ·olisi ehkäisevän työttömyyden torjumista nustöiden aloittamiseksi Pudasjär-
17886: ja hyvälksyttävää menettelyä. ven Särkivaaralta Taivalkosken Virk-
17887: Pudasjärven-Särkivaaran ja Taivalkos- kuseen.
17888: ken Virkkusen välisen, pitäjien yhdysmaan-
17889: Helsingissä 9 päivänä syyskuutå 1950.
17890:
17891: Eino Rytinki.
17892: 1169
17893:
17894: IV,45s. - Rah. al. N:o 374.
17895:
17896:
17897: Murtomaa y. m.: Määrärahan osoittamisesta Lauttakylän-
17898: Rauman maantien rakentamiseksi.
17899:
17900: Eduskunnalle.
17901:
17902: Etelä-, Keski- ja Länsi-Satakunnan maan- osa siitä raskaasta kauttakulkuliikenteestä
17903: tieverkosto ei enää kestä sitä rasitusta joka suuntautuu vientisatamiin pääsisi
17904: minkä yhä lisääntyvä kuljetustarve sille kulkemaan suoraa tietä Raumalle ja li-
17905: asettaa. Kuljetustarvetta ovat sotien jälkeen säksi lyhentäisi matkaa Tampere-Rauma
17906: aivan jättiläismäisesti lisänneet m. m. kaksi 40 km, ja Lauttakylä-Rauma niin paljon
17907: nopeasti kehittyvää Satakunnan teollisen ja että Lauttakylästä päästäisiin vientisata-
17908: kaupallisen toiminnan keskittymää nimit- maan 26 km lyhyemmällä matkalla kun ny-
17909: täin Rauman 'kaupunki ja Harjavallan teol- kyisin on asianlaita, jolloin lähin satama
17910: lisuuskeskus joiden kasvu ja kehitys on ta- on Mäntyluoto, tai 34 km lyhyemmällä kuin
17911: pahtunut tavattoman nopeasti. Todistuk- Turkuun, jonne varsin huomattava liikenne
17912: sena siitä miten tavattoman rasituksen alai- Ylä-Satakunnasta ja Tampereelta kulkee
17913: sena on .esimerkiksi Kokemäenjoen rantamia myöskin Lauttrukylän kautta.
17914: seuraava, Punkalaitumelta, Keikyästä ja Tämän uuden tiesuunnan koneellinen tut-
17915: Huittisista, Kokemäen kautta Harjavaltaan, kimus on suoritettu Turun tie- ja vesira-
17916: Raumalle j·a; Poriin johtava vanha mutkai- kennuspiirin toimesta. Kokonaan uutta
17917: nen maantie. Etokuun lopulla 1950 suori- tietä tulisi rakennettavaksi Huittisista Köy-
17918: tetussa liikennelaskelma;ssa kävi selville, että liöön 23 km 700 metriä ja vanhan tien
17919: Kokemäen kirkonkylässä kulki päivällä, korjauksia 43 km. Koko kustannusarvio
17920: yhden tunnin aikana 129 autoa, 1,170 pyö- on 170 miljoonaa josta ensivaiheessa raken-
17921: räilijää, suuri määrä hevosajoneuvoja ja nettaisiin kokonaan uusi tie 23.7 km jonka
17922: jalankulkijoita. Kun tällaisesta liikenteestä osuudelta kustannusarvio tekee 47.4 mil-
17923: on suuri osa raskasta kauttakulkuliiken- joonaa markkaa.
17924: nettä, 'kuolmla- ja linja-autoilla, ei ole ihme Kun Satakunnan maantieoloissa on vält-
17925: jos käy niin kuin kävi keväällä 1949, jolloin tämätöntä saada aikaan sellaisia korjauksia
17926: koko tiepinta Kokemäen ja Peipohjan vä- jotka tekevät ~hä lisääntyvät kuljetukset
17927: lissä rikkoutui niin, että autot painuivat mahdollisiksi ja kun tämä suunniteltu suora
17928: pehmeään saviliejuun ja aiheuttivat noin tie Lauttakylä-Rauma liittyy Kokemäen-
17929: kahden viikon ajan kestäneen katastroofin, joen ~läjuoksun aluesuunnitelmaan Lautta-
17930: kun autoja ruuhkautui tielle ja niitä oli kylä-Tampere osalta ja näinollen on osa
17931: tra;lrtorien aJVulla vedettävä ylös. Kun ti- suuremmasta suunnitelmasta tulevaisuuden
17932: lanne tällä hetkellä on näin huono, pahenee liikennetarpeita varten ja koska tien ra-
17933: tilanne vielä huomattavasti silloin kun kentamisen aloittaminen jo ensitalven ai-
17934: Länsi-Suomen rwakasokeritehdas on raken- kana lisäisi huomattavasti työtilaisuuksia
17935: teilla ja vielä enämpi sen alottaessa toimin- ja siten olisi omiaan helpoittamaan työttö-
17936: tansa. Tällöin joudutaan aivan kestämättö- myyden torjumista. Edellä sanottuun viita-
17937: män tilanteen eteen. Jotakin olisi tehtävä ten ehdotamme,
17938: tämän alueen tieverkoston parantamiseksi.
17939: Eräs ratkaisu on se, että Tampereelta, Pun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
17940: kalaitumelta, Keikyästä ja Huittisista ra- tulo- ja menoarvioon 47.4 miljoonaa
17941: kennetaan suora tieyhteys Köyliön, Euran, markkaa Lauttakylän-Rauman
17942: Lapin T. l. kautta Raumalle, jolloin suuri maantien rakentamista varten.
17943: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
17944: Lauri Murtomaa. Kalle Joukanen. Laura Brander-Wallin.
17945: Lauri Leppihalme. Jalmari Pusa. L. I. Kaukamaa.
17946: Arvo Sävelä.
17947: 1170
17948:
17949: IV,4o9. - Rah. al. N:o 375.
17950:
17951:
17952:
17953:
17954: Riihimäki y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kun-
17955: nan- ja kyläteiden valtion haltuun ottamisesta johtuviin
17956: menoihin.
17957:
17958:
17959: E d u s k u n n a ll e.
17960:
17961: Viitaten vuoden 1948 valtiopäiville jäte- 1951 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17962: tyn rahaasia-aloitteen n: o 41 perustelui- 100,000,000 markan arviomäärärahan
17963: hin ehdotamme, kunnan- ja kyläteiden valtion hal-
17964: tuun ottamisesta johtuviin menoihin.
17965: että Eduskunta ottaisi vuoden
17966: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
17967:
17968: Arvo Riihimäki. Antto Prunnila.
17969: E. Hietanen. Lauri Myllymäki.
17970: 1171
17971:
17972: IV,46o. - Rah. al. N :o 376.
17973:
17974:
17975:
17976:
17977: Koiv:umn.ta y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtionmaalla
17978: ainakin osaksi sijaitsevien kyläteiden ottamiseksi valtion
17979: haltuun.
17980:
17981:
17982: E d u s k u n n a ll e.
17983:
17984: Pohjois-Suomessa on rakennettu varsin ei edes ole minkäänlaisia kuljetusvälineitä.
17985: monia kyläteitä, jotka miltei koko pituudel- Kylätieosakkaiden oma osuus tien rakenta-
17986: laan sijaitsevat valtion metsämailla. Voipa misessa ja kunnossapidossa ei suinkaan ole
17987: miltei sanoa, että tuskin Lapin läänissä, vähäinen, siitä voitaisiin mainita monia
17988: eipä edes Kainuussa löydy montakaan kylä- paljon puhuvia esimerkkejä Lapin läänistä
17989: tietä, joka ei ainakin joitain osalta kulkisi erityisesti. Esim. Patokosken-Suopan kylä-
17990: valtion metsämailla. tien osakkaat Rovaniemen kunnassa, jotka
17991: Niinkuin tunnettua osallistui valtio aikai- kaikki hankkivat toimeentulonsa metsä-
17992: semmin 50---60 % : lla kyläteiden rakennus- töistä, usealla ei ole edes hevosta, ovat jou-
17993: kustannuksiin. Kunnossapitokustannukset tuneet maksamaan kylätiestä rakennuskus-
17994: oli tieosakkaiden yksin kannettava. Nykyi- tannuksia yli 30,000 markkaa henkeä koh-
17995: sin valtio osallistuu jonkun verran suurem- den. Lisäksi he joutuvat osallistumaan
17996: malla osalla kylätien rakennuskustannuk- sanotun tien ikunnossapitokustannuksiin.
17997: siin, vieläpä suunnilleen puolella kunnossa- Tämä ei ole ainoa tapaus, vaan samassa
17998: pitokustannuksiin. Eräissä tapauksissa, asemassa ovat hyvin monet muut eri pai-
17999: joissa kylätie kulkee pääasiassa valtion koilla asuvat kylätieosakkaat, kuten esim.
18000: metsämailla, metsähallitus on, tosin suhteel- Taapajärven, Mäntyjärven, Kinisjärven,
18001: lisen pienellä osalla, liittynyt kylätieosak- Molkojärven ja varsin monien muiden kylä-
18002: kaaksi. Kun viime aikoina on puutavaran teiden osakkaat eri puolilla Kainuuta ja
18003: kuljetusta ryhdytty suorittamaan autoilla, Lapin lääniä. Kun perustamiskustannusten
18004: on se aiheuttanut kyläteiden osakkaille lisäksi tieosakkaiden on useimpien - suo-
18005: usein milteipä ylivoimaisia kustannuksia, rastaan yli varojensa - osallistuttava vuo-
18006: sillä liikennöitsijöitä on tavallisesti vaikea sittaisiin .kunnossapitokustannuksiin, täyty-
18007: saada osallistumaan kunnossapitokustannuk- nee kai myöntää, että ainakin kaikkien nii-
18008: siin, niiden vaurioiden korjaamiseksi, joita den kyläteiden, jotka suureksi osaksi kulke-
18009: he ovat tielle aiheuttaneet. Tässä on ole- vat valtion mailla, osakkaat on vapautet-
18010: massa sellainen epäkohta, joka on kiireelli- tava tuollaisista kustannuksista.
18011: sesti saatava korjatuksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18012: On jotain nurinkurista siinä, että syrjä-
18013: seutujen vähävaraiset asukkaat joutuvat että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
18014: vähillä varoillaan rakentamaan ja kunnos- talousarvioon 5 miljoonaa markkaa
18015: sapitämään teitä, joita he tosin itsekin tar- sellaisten kyläteiden valtion haltuun
18016: vitsevat, mutta jotka tiet ovat m. m. val- ottamiseksi, jotka ainakin osaltaan
18017: tion metsätaloudelle monin verroin tarpeel- sijaitsevat va.ltion mailla.
18018: lisempia kuin jollekin kirvesmiehelle, jolla
18019: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
18020:
18021: Janne Koivuranta. Väinö Rankila. Heikki Ala-Mäyry.
18022: 1172
18023:
18024: IV,461. - R.ah. a.l. N:o 377.
18025:
18026:
18027:
18028:
18029: E. Koivisto: Määrärahan osoittamisesta kelirikkoteiden
18030: rakentamiseksi Utsjoen kuntaan.
18031:
18032:
18033: E d u s k u n n a ll e.
18034:
18035: Kelirikkotiet Utsjoen kunnassa eivät ny- tyydyttämiseksi. Mainittuja töitä on val-
18036: kyisin läheskään tyydytä kunnan välttämä- tion toimesta tehty vuodesta 1947 alkaen
18037: töntä tietarvetta. Varsinaiset tiethän Uts- ja on tarkoitukseen tähän mennessä käy-
18038: joen kunnan pohjoisosasta täydelleen puut- tetty valtion varoja 5,250,000 markkaa.
18039: tuvat, ja Tenojoki muodostaa ainoan lii- Jotta työt saatettaisiin päätökseen ja tä-
18040: kenneväylän kunnan eteläosasta pohjois- män maamme pohjoisimman kunnan liiken-
18041: osaan. Niinä aikoina, jolloin suvannot ovat neolot talviseen aikaan edes joten kuten
18042: jäässä eikä venekulku ole mahdollista, on parannetuiksi, esitän kunnioittaen,
18043: kuljettava maitse sulana olevien koskipaik-
18044: kojen ohitse. Liikenteelle kelvollisen tie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
18045: pohjan raivaaminen, kelirikkoteiden raken- tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan
18046: taminen näille kohdin onkin näin ollen ai- markan määrärahan kelirokkateiden
18047: van ensiarvoisen tärkeä toimenpide Utsjoen rakentamiseksi Utsjoen kuntaan.
18048: kunnan välttämättömimmän liikennetarpeen
18049: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1950.
18050:
18051: Erkki Koivisto.
18052: 1173
18053:
18054: IV,462. - Rah. al. N :o 378.
18055:
18056:
18057:
18058:
18059: E. Koivisto: Määrärahan osoittamisesta polkuteiden kun-
18060: nostamiseen ja rakentamiseen Taka-Lapissa.
18061:
18062:
18063: E d u s k u n n a ll e.
18064:
18065: Polkutiet Taka-Lapissa, joita käytetään vaa parannusta Taka-Lapin paikalliselle lii-
18066: postinkuljetukseen, on aikaisemmin hoi- kenteelle, olisi tarkoitukseen otettava riit-
18067: dettu lääninhallituksen käytettävissä ole- tävä määräraha. Kun hallitus ei ole sitä
18068: villa varoilla. Varsinaisia tiemäärärahoja ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitykseensä
18069: ei näihin ole ollut mahdollista osoittaa, ottanut, esitän kunnioittaen,
18070: koska sanotut polkutiet eivät ole maanteitä.
18071: Nykyisin ei lääninhallituksenkaan käytet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
18072: tävissä ole tarkoitukseen varoja. Kun näi- tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
18073: den, osittain jo liikennekelvottomiksi rap- kan määrärahan polkuteiden kunnos-
18074: peutuneiden polkuteiden kunnostaruistöiden tamiseen ja rakentamiseen Taka-La-
18075: jatkaminen ja niiden parantaminen polku- pissa.
18076: pyörillä kuljetettaviksi merkitsee huomatta-
18077: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
18078:
18079: Erkki Koivisto.
18080: 1174
18081:
18082: IV,463. - Rah. al. N:o 379.
18083:
18084:
18085:
18086:
18087: Ryhtä y. m.: Määrärahan osoittamisesta Oulankajoen puk-
18088: kisillan rakentamista varten.
18089:
18090:
18091: Eduskunnalle.
18092:
18093: Kuusamon kunnassa olevan Käylän-Lii- yhteensä n. 300 henkilöä, joutuu tämä väes-
18094: ikasen yleisellä maantiellä, mainittujen ky- tömäärä joka vuosi pitkän kelirikon aikana
18095: lien keskivälillä Oulankajoen kohdalla on eristetyksi kulku- ja liikenneyhteyksien kat-
18096: lossiyhteys välittämässä kesäaikana liiken- ketessa.
18097: nettä. Lossia voidaan kuitenkin käyttää Jotta pitkät kelirikot Käylän-Lii'kasen
18098: vain muutamana kesäkuukautena ja sitä- tiellä voitaisiin välittää, olisi Oulankajoen
18099: vastoin on joka syksy ja kevät varsin pitkä lossipaikalle rakennettava puurakenteinen
18100: kelirikon aika, jolloin li:iJkenne katkeaa sa- pukkisilta. Sanotune lossipaikalle raken-
18101: notulla maantiellä kokonaan. Tämä johtuu nettiin jo kyllä talvisodan aikana pukki-
18102: siitä, että tavallisesti jo lokakuulla säätilan silta, mi'kä oli käytössä v. 1944 syksyym.
18103: jäähtyessä, joessa aLkaa muodostua jäätä saakka, mutta saksalaiset sotavoimat tuihosi-
18104: sikäli, että lossi •pitää nostaa ylös vedestä vat sillan. sotatoimien loppuvaiheessa ja sen
18105: ja kun joki ön lossipaikalta virtava, pysyy jälkeen ei ole vielä uutta siltaa tilalle ra-
18106: jää tavallisesti jouluun saakka niin heik- kennettu. Oulankajoen leveys loss~paikalta
18107: kona, ettei liikennettä jään yliikään voida on 48 m ja vesikerroksen vahvuus joessa
18108: hoitaa. Maantien talviauraus katkeaa myös on 2--4m. Joki on kovapohjainen, jotenka
18109: syystalvella ~oss~paika1la, koska heikon jään pukkisillan rakentaminen tälle parkalle voi-
18110: vudksi aura-autot eivät pääse jokea ylittä- daan suorittaa hyvin kohtuullisina kustan-
18111: mään ennenkuin keskitalv.ella, jään vahrvis- nuksiUa. Tehdyn arvion mukaan tulisikin
18112: tuttua. Keväällä taasen virtavassa joessa pukkisillan rakentaminen maksamaan vain
18113: jää menee jo huhti:kuulla niin heikoksi, että 1,200,000 markkaa. Ja tämä rakennuskus-
18114: jään yli kulku on lopetettava, mutta kun tannus kuoleutuisi itsestään muutaman
18115: jokea alas tulee virran mukana runsaasti vuoden aikana sillä, että voitaisiin sillan
18116: irtojäätä, ei lossiakaan voida panna vesille valmistuttua lopettaa lossin kuljetukseen,
18117: ennenkuin vasta toukokuun lopulla. Näin- hoitoon ja ylläpitoon vuosittain tarvittavat
18118: ollen :pitikät kelirikot sanotulla lossipaikalla valtion määrär81hat, mitkä viimevuosina
18119: pitävätkin koko tiellä liikennesulkua n. 4 ovat nousseet huomattaviin summiin.
18120: kuukauden ajan vuosittain. Käylän-Liika- Oulanka:joen pukkisillan ra;ken taminen
18121: sen maantiellä on postiautolinja, mutta tä- olisi nyt toteuttettava edessäolevan talven
18122: mäkin autolinjaliikenne katkeaa aina pit- aikana, jotta sanotulla siltatyömaalla voi-
18123: kien kelirikkojen aj.aksi. Kulku- ja lii:ken- taisiin lieventää sitä työttömyyttä, mikä
18124: neyJhteyksien katkeaminen aiheuttaa Liika- Liikasenvaaran kylän asukkaita on alkavan
18125: senvaaran !ky·län asukkaille monasti ylivoi- talven aikana uhkaamassa. Sillan rakenta-
18126: maisia vaikeuksia, nostaen m. m. elintarvik- minen olisikin kaikkein edullisinta suorittaa
18127: keiden ihintaa ylimääräisinä rahtikustannuk- talvityöm.ä, koska silloin ei tarvitse rakentaa
18128: sina 2-3 mk kiloa kohti. Kun sanotulla apusiltoja, vaan voidaan siltapaalujen junt-
18129: Liikasenvaaran kylällä on yhteensä 26 per- taus ja kannatuspukkien asettaminen suo-
18130: hettä vakinaisia asukkaita sekä kansakoulu rittaa jään päältä. Kuusamon kunnanval-
18131: ja rajavartioston kenttävartio eli asukkaita tuustokin on kesäkuun 27 päivänä 1950
18132: IV,463. - !R:yhtä y. m. 1175
18133:
18134: pitämässään kokouksea;;a käsitellyt Oulanka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
18135: joen sillan ralkentamiskysymystä ja on sa- tulo- ja menoarvioon 1,200,000 mar-
18136: nottu valtuusto yksimielisesti katsonut puk- kan määrärahan käytettäväksi Kuu-
18137: kisillan rakentamisen tarpeelliseksi ja erit- samon kunnassa olevan Käylän-
18138: täin kiireelliseksi toimenpiteeksi. Liikasen maantien Oulankajoen puk-
18139: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- kisillan rakentamista varten.
18140: nioittaen,
18141: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
18142:
18143: Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto.
18144: Markus Niska.Ia.. Eino Rytinki.
18145: Yrjö Sa&ri.
18146:
18147:
18148:
18149:
18150: 55
18151: 1176
18152:
18153: IV,4a4. Rah. al. N :o 380.
18154:
18155:
18156:
18157:
18158: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
18159: seksi Utsjoen yli Utsjoen kirkonkylän kohdalla.
18160:
18161:
18162: E d u s k u n n a ll e.
18163:
18164: Utsjoen kunnan kirkonkylä sijaitsee mo- suunnitellut vuosikausia, mutta rakentami-
18165: lemmin puolin Utsjokea. Kirkko ja kansa- nen on siirtynyt vuodesta toiseen.
18166: koulu sekä nimismiehen virkatalo ovat mai- Kun Utsjoen kunta on ainoa kunta
18167: nitun joen länsipuolella. Kun mainitussa maassamme, jonka keskukseen ei ole edes
18168: joessa ei ole siltaa ja se on virtaava ja ma- maantietä, olisi p. o. silta valtion toimesta
18169: tala, seuraa siitä, että joen ylikulku keli- rakennettava viipymättä, että edes tämä
18170: rikkojen aikana keväällä ja syksyllä - Utsjoen kuntalaisten toivoma parannus tu-
18171: riippuen kesän ja talven tulosta - on mo- lisi toteutettua ja he pääsisivät siitä perin
18172: nia viikkoja jopa kuukausia aivan mahdo- kiusallisesta tilasta, minkä heille aiheuttaa
18173: ton. Tästä johtuu, että kansakoululapset- se, ettei p. o. siltaa ole. .
18174: kin, jotka muutoin voisivat suorittaa kou- Kun utsjokelaiset ovat menettäneet epä-
18175: lunkäyntinsä kotoaan, on majoitettava kou- edullisen kesän vuoksi perunasatonsakin ja
18176: lun puolelle jokea, josta seuraa suuria kus- tarvitsevat sekä työtä että siltaa, olisi val-
18177: tannuksia valtiolle ja kunnalle sekä lasten tion vaikeasta rahataloudellisesta tilasta
18178: vanhemmille. Kaikkien muiden, joiden on huolimatta p. o. sillan rakentamiseen myön-
18179: päästävä joen toiselle puolen, on kuljettava nettävä tarvittavat rahat ensi vuoden tulo-
18180: tietöntä joen rantaa ylös jokivartta n. 10 ja menoarviossa, ettei sillan rakentaminen
18181: km:n päässä olevan järven luo ja ylitet- enää siirtyisi epämääräiseen tulevaisuuteen.
18182: tävä vesistö sieltä olipa miten kiireellinen Ellei tulo- ja menoarviossa olevia me-
18183: päästävä ja huono kulkija tai kuljetettava noja voida lisätä, on tarvittava määrä otet-
18184: hyyänsä. Tällainen tilanne on mitä kiu- tava työttömyysrahoiksi merkityltä momen-
18185: sallisin ja tuottaa suuria vaikeuksia ja tilta, että saadaan varmuus siihen, että
18186: ajan hukkaa niille, joiden suoritettavaksi silta rakennetaan. Näin on tehtävä sitäkin
18187: se sattuu. Tämä voidaan poistaa rakenta- suuremmalla syyllä, kun hallitus ei ole to-
18188: malla silta mainitun kirkonkylän kohdalle teuttanut p. o. sillan rakentamiseksi niitä
18189: Utsjoen yli. Kun joki tällä kohtaa on noin toivomuksia, joita eduskunta on lausunut,
18190: 40-50 m leveä ja matala sekä kovapohjai- vaikka työttömyyttä on ollut ja Utsjoen
18191: nen, on sillan rakentaminen siihen helppo. kunta on pyytänyt sillan rakentamista.
18192: Kun Utsjoen kunnan väestö on heikkova- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavim-
18193: rainen ja siltaa tulevat käyttämään myös- min ehdotamme,
18194: kin ne matkailijat ja muutkin, jotka siitä
18195: kautta matkustavat, olisi silta valtion toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
18196: mesta ja varoilla rakennettava mahdolli- tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan
18197: simman pian. P. o. sillan rakentamisen markan määrärahan sillan rakenta-
18198: mainittu kuntakin toivoo toteutettavan ensi miseksi Utsjoen yli Utsjoen kirkon-
18199: tilassa ja sen rankentamista valtiokin on kylän kohdalla.
18200: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
18201:
18202: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
18203: Väinö Okko. Hugo Manninen.
18204: 1177
18205:
18206: IV,465. - Rah. al. N:o 381.
18207:
18208:
18209:
18210:
18211: Pyörtänö y. m.: Määrärahan osoittamisesta Oinassalmen sil-
18212: lan rakentamista varten.
18213:
18214:
18215: Eduskunnalle.
18216:
18217: Talvisodan sotatoimien yhteydessä tu- huolestuneisuutensa sekä tie- ja vesiraken-
18218: houtui Ilomantsin pitäjässä ollut n. k. Oi- nushallituksen pääjohtajan että eräiden
18219: nassalmen silta, joka jonkin verran aikai- muiden johtavassa asemassa olevien viran-
18220: semmin oli teräksestä tehden saatu yleisen omaisten luona. Tällöin lähetystö sai kuulla,.
18221: liikenteen palvelukseen. Tuhoutumisen jäl- että uuden sillan suunnittelu- ja piirustus-
18222: keen on paikalla ollut vedessä lepäävä puu- työt ovat valmiit ja että sillan rakentami-
18223: silta, hätävaraisilta, joka nykyisellään on seen ryhdytään aivan lähiaikoina. Näin ei
18224: arveluttavassa kunnossa, jopa siinä määrin, ole kuitenkaan tapahtunut. Kun hallitus-
18225: että sen soveltuvaisuus auto- ja hevosliiken- kaan ei vuoden 1951 tulo- ja menoarvioon
18226: nettä palvelemaan on erittäin kyseenalai- ole ottanut määrärahaa sanotun, hengen-
18227: nen. Vaikka rikkoutumia onkin sattunut, vaaralliseksi käyneen sillan uusimiseen,
18228: on onnettomuuksilta toistaiseksi vielä sääs- kunnioittaen ehdotamme,
18229: tytty. Ajan kysymys vain on, milloin sal-
18230: men ylittämisessä on turvaudutta;va soutu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
18231: veneisiin. tulo- ja menoarvioon 21 miljoonaa
18232: Työttömyyden ollessa Ilomantsin kun- markkaa sotatoimissa tuhoutuneen
18233: nassa tuntuvan kävi viime vuoden syksyllä Oinassalmen sillan jälleenrakentami-
18234: Ilomantsin kunnan lähetystö esittämässä seen.
18235: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
18236:
18237: Toivo Pyörtänö. Kalle Kauhanen.
18238: 1178
18239:
18240: IV,466. - Rah. al. N:o 382.
18241:
18242:
18243:
18244:
18245: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kitisenjoen sillan
18246: rakentamiseen.
18247:
18248:
18249: E d u s k u n n a 11 e.
18250:
18251: Kysymys sillan rakentamiseksi Kitisen saus kaikilla teillä, koska se keskeyttää lii-
18252: jokeen Sodankylän kirkonkylän keskus- kenteen keväällä ja syksyllä moniksi vii-
18253: tassa, Sodankylän-Kelujärven-Tanhuan koiksi kokonaan ja sen ylläpito maksaa
18254: maantiellä, on ollut pitkät ajat valmistelun myöskin valtiolle paljon.
18255: alaisena ja siinä on saatu sen verran tu- Kun puheena olevan sillan rakentamiseksi
18256: loksiakin, että siltaan tarvittavia kiviä on hallitus ei ole vuoden 1951 tulo- ja meno-
18257: viime talvena työttömyysvaroilla laitettu arvioesitykseensä ottanut määrärahaa, tie-
18258: huomattavat määrät rakennuspaikalle. Kun tää se, että vaikka siltaa jouduttaisiinkin
18259: varsinaisia määrärahoja ei ole p. o. sillan työttömyysvaroilla rakentamaan, on raken-
18260: rakentamiseksi kuluvan vuoden tulo- ja taminen lopetettava heti työttömyyden lo-
18261: menoarviossa, on työt lopetettu keväällä puttua, vaikka sillan liikennöitävään kun-
18262: työttömyyden vähennyttyä, eikä töitä voida toon saattaminen olisi vähäisenkin työn ta-
18263: uudelleen alkaa, ellei työttömyyttä tule, kana. Ettei näin kävisi ja että silta saa-
18264: koska siihen ei ole varattu varsinaisia mää- taisiin valmiiksi, olisi sen rakentamiseksi
18265: rärahoja. otettava varsinainen määräraha, jota voi-
18266: Kun yleensä kaikki ne työt, jotka alkuun daan käyttää sinä aikana kun varsinaista
18267: pannaan, pitäisi tehdä valmiiksi ja kun p. o. työttömyyttä ei ole. Ellei tulo- ja meno-
18268: silta olisi pitänyt rakentaa jo aikoja sitten arvion menojen summaa voida lisätä, voi-
18269: ja sen tarve vuosi vuodelta lisääntyy ei daan tähän ottaa varat työttömyyttä var-
18270: vain sen liikenteen vuoksi, mikä mainitulla ten varatulta momentilta.
18271: tiellä on, mutta myöskin sen vuoksi, että Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
18272: p. o. maantietä parhaillaan rakennetaan Sa- ehdotamme,
18273: vukosken kunnan tieverkostoon ja että ra-
18274: kenteilla oleva Pelkosenniemen-Sodanky- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
18275: län maantiekin yhdistetään mainittuun tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
18276: maantiehen ja mahdollisesti jo ensi vuoden markan määrärahan sillan rakenta-
18277: kuluessa saadaan liikennöitävään kuntoon. miseksi Kitisenjoen yli Sodankylän
18278: Lossi, kuten jokainen tietää, on suuri vit- -Kelujärven maantiellä.
18279: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
18280:
18281: M. 0. Lahtela. Väinö Okko. Erkki Koivisto.
18282: 1179
18283:
18284: IV,467. - Ra.h. a.l. N:o 383.
18285:
18286:
18287:
18288:
18289: Prunnila. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kokemäenjoen
18290: yli Kiikan kirkonkylän kohdalla johtavan sillan raken-
18291: nustyön loppuun saattamiseksi.
18292:
18293:
18294: Eduskunnalle.
18295:
18296: Eduskunta on hallituksen esityksen mu- lan päällysrakenteen hankinta ja :viimeiste--
18297: kaisesti aikoinaan ottanut vuoden 1943 tulo- lytyöt jäävät suorittamatta.
18298: ja menoarvioon yhden miljoonan markan Liikennevaikeudet joen ylimenopaikalla
18299: määrärahan maantiesillan rakennustöiden ovat yhä ka:svavan liikenteen johdosta en-
18300: aloittamiseksi Kokemäenjoen yli Kiikan pi- tisestään huomattavasti ,lisääntyneet. Ny-
18301: täjän kirkonkylän kohdalla. Tä:llä määrä- kyinen lossi ei kykene enää tyydyttävästi
18302: rahalla on suurin osa sillalle johtavista tie-- liikennettä välittämään. Sitä haittaavat ke-
18303: töistä jo suoritettu, kun sitävastoin varsi- väisin ja sytksyisin jääesteet, jotapaitsi Ko-
18304: naiseen siltarakennustyöhön ei tällöin vi~lä kemäenjoessa toimitettava suuri tukinuitto
18305: voitu ryhtyä siitä syystä, että Tyrvään tUJOttaa hankaluutta ja viivystä liikenteelle.
18306: Voima OY: llä oli suunnitteella siltapaikan Trumän johdosta ja kun lisäksi lossin hoito
18307: kohdalla olevan Mielaanniemen kosken per- ja ikunnossa'Pito aiheuttaa nykyisin valtiolle
18308: kaaminen, mikä aiheutti huomattavia muu- yli miljoonan markan vuotuiset kustannuk•
18309: toksia siltasuunnitelmaan. set, olisi lirkenneteknillisesti sekä myös val-
18310: Niinikään on eduskunta hallituksen esi- tiotalouden kannalta katsoen välttämätöntä,
18311: ty'ksen mukaisesti ottanut vuoden 1950 tulo- että tämä paraillaan käynnissä oleva työ
18312: ja menoarvioon 10 miljoonan markan mää- saataisiin vuoden 1951 aikana valmiiksi lii-
18313: rärahan siltarakennustyön jatkamiseen. Tä- kennettä palvelemaan.
18314: män lisäksi on Kiikan kunta sitoutunut ~al Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
18315: listUJinaan työn kustannuksiin kahdella mil- kunnioittaen;,
18316: joonalla marlkrulla. Työ suoritetaan saman-
18317: aikaisesti Tyrvään Voima Oy:n Mielaan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
18318: niemen koskessa suorittaman perkauksen tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
18319: kanssa. Työ aloitetaan kuluvan syksyn ai- kan määrärahan Kokemäen joen yli
18320: kana ja saadaan myönnetyllä määrärahalla Kiikan kirkonkylän kohdalla raken-
18321: ensi kesään mennessä sillan maatuet ja nettavan sillan rakennustyön lop-
18322: pengerrystyöt valmiiksi, kun sitävastoin sil- puunsaattamiseksi.
18323: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
18324:
18325: Antto Prunnila.. Eino Roine.
18326: Arvo Riihimäki. Lauri Murtomaa.
18327: Irma Torvi. Mauri Ryömä.
18328: 1180
18329:
18330: IV,468. - Rah. al. N:o 384.
18331:
18332:
18333:
18334: Honka y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kirjalan ponttooni-
18335: sillan lunastamiseksi valtiolle.
18336:
18337:
18338: Eduskunnalle.
18339:
18340: Valtion 24 km pitkä maantie Turusta asia ratkaistaan heti, tilaisuus välittömästi
18341: Paraisiin Turunmaan saaristossa kulkee kol- ostaa 8 kpl. ponttoonisillan rakentamiseen
18342: :men salmen yli. Näistä on kahden salmen sopivia teräsproomuja. Kun oli ilmeistä,
18343: "Ylitse rakennettu valtion toimesta maan- ettei sellainen tilaisuus uusiintuisi ja ottaen
18344: tiesillat, nimittäin vuonna 1931 Kuusisto- huomioon vakinaisen ponttoonisillan merki~
18345: salmen ja vuonna 1937 Hessundin ylitse. tyksen ei ainoastaan Paraisille vaan koko
18346: Keskimmäinen, Kuusiston ja Paraisten vä- Turunmaan saaristolle päätti yhtiö ostaa
18347: lillä oleva Kirjalansalmi on noin 550 m le- proomut ja on, saatuaan siihen vesistötoi-
18348: veä, mutta lossiväki on vuonna 1926 raken- mikunnalta rakennusluvan, yhteistoimin
18349: netun penkereen johdosta lyhentyny.t 240 tie- ja vesirakennusviranomaisten kanssa
18350: metriin, jota väliä on liikennöity moottori- rakentanut Kirjalan salmen ylitse ponttoo-
18351: käyttöisellä lautalla, kantavuudeltaan 24 nisillan, jossa on 2 läpiku1kuaukkoa, toinen
18352: tonnia. Vaikka tämä lautta on maan suu- pienempiä, toinen suurempia laivoja varten.
18353: rin, on käynyt niin, ettei se enää pysty Liikennelaskelmat osoittavat, että mainitun
18354: tyydyttämään vuosi vuodelta kasvavaa lii- sillan ylittää nykyään 400-700 moottori-
18355: kennettä Paraisten kauppalan ja mauneT- ajoneuvoa vuorokaudessa. Tämän sillaru.
18356: maan välillä. Paraisissa on maan suurin kustannwkset orvat nousseet 32,,370,000 mark-
18357: sementti- ja 'ka~kkiteollisuus, jonka ikulje- kaan.
18358: tukset aikaisemmin tapahtuirvat merkitse, TäJmä ponttoonisilta vapauttaa tähän asti
18359: mutta sitä mukaa kuin autoliikenne on kas- käytetyn lautan sekä varalautan muualle
18360: vanut ja rakennustoiminta laajentunut ja sijoitettavaksi, mikä merkitsee noin 10 milj.
18361: kehittynyt kaikkina vuodenaikoina tapahtu- mk. säästöä. Sen lisäiksi jäävät lassiliiken-
18362: vaksi, on yhtä suurempi määrä kuljetuk- teen ylläpidosta koituvat kustannukset noin
18363: sista tapaJb.tunut maanteitse. Jo vuonna 2 milj. mk pienemmi'ksi. Kun ei yleensä-
18364: 1947 olivat kuljetukset maitse kasvaneet kään voida pitää sopivana, että yksityinen
18365: niin, että oli välttämätöntä talvikaudeksi yrittäjä omistaa maalle tärkeällä liikenne-
18366: valtion avustuksella asettaa salmen yli puo- väylällä olevan sillan ja kun kiinteän sil-
18367: lustusvoimilta •vuokrattu ponttoonisilta, lan rakentaminen maantiesiirtoineen tulisi
18368: joka, kun sitä ei voitu aukaista laivojen maksamaan noin 250 milj. mk., niin olisi
18369: läpikulkua varten, poistettiin purjehdus- paikallaan, että valtio lunastaisi mainitun
18370: kauden ajaksi ja asetettiin jälleen paikoil- ponttoonisillan 32,370,000 markan hinnasta,
18371: leen talveksi 1948-1949. Näiden kwhden jolla omistaja on halukas luovuttamaan sen
18372: vuoden aikana oli maantieliikenne kesäai- valtiolle.
18373: kanakin lisääntynyt niin, että oli välttämä- Yllä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18374: töntä saada nopeasti tukeva ympäri vuoden nioittaen,
18375: käyttökelpoinen silta, joka voitiin avata lai-
18376: vojen läpikulkua varten. Paraisten Kalkki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
18377: vuori Osakeyhtiölle, joka omistaa yllämaini- tulo- ja menoarvioon 32,370,000 mar-
18378: tut kalkki- ja sementtitehtaan Paraisten kan määrärahan Kirjalan ponttooni-
18379: kauppalassa, tarjottiin kesällä 1949, jos sillan lunastamiseksi valtiolle.
18380: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
18381:
18382: Aa.rne Honka.. Henrik Kullberg. Ra.fa.el Paasio.
18383: 1181
18384:
18385: IV,469. - Rah. _al. N:o 385.
18386:
18387:
18388:
18389:
18390: Sarjala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Lapa&salmen sil-
18391: lan rakentamista varten.
18392:
18393:
18394: E d u s k u n n a ll e.
18395:
18396: Maantie, joka valtakunnan tieverkostossa ja Hartolan välillä oleva Oravikiven salmi,
18397: on numerolla 13, käsittäen tieyhteyden joka tähän asti on ylitetty lossilla. Nyt
18398: Lappeenranta-Kokkola, tekee Kangasnie- rakennetaan siltaa sanotulle paikalle ja
18399: men kirkonkylän kohdalla ison mutkan, joh- maantietä muilta osinkin k. o. reitillä on
18400: tuen kirkonkylän pohjoispuolella olevista, parannettu. Paitsi sitä, että alussa maini-
18401: Puulaveteen kuuluvista järven lahdista. tun tiemutkan oikaisulla lyhennetään mat-
18402: Autoliikenteen suuresti lisääntyessä on kaa pitäjän keskuksesta lähimpään kaupun-
18403: alettu kiinnittää huomiota mainitun mut- kiin, kauppalaan ja asemalle, voidaan sillan
18404: kan, pituudeltaan n. 6 % km, poistamiseen. teolla myös maantie siirtää tasaisempaan
18405: Yhdessä vaiheessa ei näytä tällä kertaa ole- ja helpommin kunnossapidettävään maas-
18406: van mahdollisuuksia koko tätä oikaisusuun- toon kuin tähän asti. Mainittakoon, että
18407: nitelmaa toteuttaa. Sensijaan rakennet- sanotun Lapassalmen siltakysymys on ollut
18408: taessa aivan kirkonkylän vieressä olevan vireillä jo n. 85 vuotta. Nimittäin erään
18409: n. k. Lapassalmen yli silta, lyhennettäisiin yksityisen sotilasvirkatalon haltijan toi-
18410: paitsi mainitussa maantiessä olevaa mut- mesta on jo v. 1865 aloitettu sillanteko sa-
18411: kaa yli 2 km, myös Kangasniemen kirkon- nottuun salmeen. Varojen puute esti työn
18412: kylästä lähimmälle rautatieasemalle, Ran- saamisen päätökseen, mutta erittäin paljon
18413: kasalmelle saman verran, samoinkuin Piek- on kiviä ajettu kahden puolen rantaa, jotka
18414: tämäen kauppalaankin. Liikenneyhteyden on osattu jo silloin niin hyvin sijoittaa, että
18415: parantaminen mainittuun kauppalaan on Savon tie- ja vesirakennuspiiri, joka alueen
18416: tullut entistä ajankohtaisemmaksi sen ta- on tutkinut, on suunnitellut mainitun sillan
18417: kia, että työttömyystöinä on oikaistu ja to- juuri kyseisen siltahankkeen paikalle.
18418: dennäköisesti edelleen oikaistaan ja kunnos- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18419: tetaan Kangasniemen-Pieksämäen välistä nioittaen,
18420: maantietä. Jo pitemmän aikaa on posti-
18421: ja lennätinhallituksella ollut suunnittelun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
18422: alaisena suoran postiliikenteen aikaan saa- tulo- ja menoarvioon 20 mt1joonan
18423: minen postiautolla linjalla Helsinki-Lahti markan määrärahan n. k. Lapassal-
18424: -Pieksämäki-Kuopio. Suunnitelman to- men sillan rakentamiseksi Kangasnie-
18425: teuttamisen esteenä on ollut m. m. Joutsan men kirkonkylässä.
18426: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1950.
18427:
18428: Wiljam Sarjala. Toivo H. Kinnunen.
18429: 1182
18430:
18431: IV,47o. - Ra.h. a.l. N :o 386.
18432:
18433:
18434:
18435:
18436: Hautala. y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
18437: seksi Siikajoen yli Paavolan kirkonkylän kohdalla.
18438:
18439:
18440: Eduskunnalle.
18441:
18442: Siikajoki jakaa Paavolan kunnan kahtia tyspaikka on juuri Paavolw kirkonkylän
18443: noin 30 kilometrin pituudelta eikä koko kOlhdaJlla. Paikallisliikenteeseen nähden on
18444: tällä matkalla ole ainoatakaan kiintosiltaa. huomattava, että pitäjän keskukseen kirkon-
18445: Läihirrnmät kiintosillat ovat Siikajoen ja kylälle lyhenee Siikajoen pohjoispuolella
18446: Rantsilan kirkonkylissä, vaikka huomattava asuvien kuntalaisten, noin 2,000 asukkaan
18447: osa etelästä ja lännestä:kin Ouluun suuntau- matkat keskimäärin 5 kilometrillä, uuden
18448: tuvasta kaukoliikenteestä tapahtuu hyvin sillan tultua rakennetuksi.
18449: keskeisesti Paavolan kunnan kautta. Siika- Työttömyystilanne kaikesta päättäen tu-
18450: joen ylipääsyä PaaVOilan kunnan alueella lee Pall!volan kunnan kohdalla muodostu-
18451: hoidetaan kahden proomun avulla, joista maan edelleen vakavaksi ja ehkä pitkäaikai-
18452: toinen on valtion hoidossa sekä neljää n. s. seksikin, joten tästäkin syystä olisi edellä-
18453: renkkusiltaa myöden, joista yksi on kunnan mainitun sillan rakentll!miseen kiireesti ryh-
18454: ja muut eri yhtymien hoidossa. Kun ote- dyttävä.
18455: taan huomioon nykyinen huomattava sekä Paavolan sillan kustannusarvio tulisi ole-
18456: yhä paisuva kauttakulkuliikenne Oulun ja maan noin 30--35 milj. markkaa ja töiden
18457: Kokkolan välillä sekä maakunnallinen ja aloitt3Jmista varten onkin tie- ja vesiraken-
18458: paikallinen liikenne, kuin myöskin valtion nushallitus ehdottanut Vilioden 1951 valtion
18459: ja yksityisten vuotuiset kustam1ukset m. m. talousarvioon 15 miljoonaa mll!rkka:a, mutta
18460: lossin ja renkkusiltojen ylläpidosta, niin sitä ei ole hyväksytty. Kun koko Oulun
18461: käy selväksi, että Paavolan kunnan alueella lääni on valtion talousarviossa jätetty ko-
18462: on kunnollinen kiintosilta Siikajoen yli konaan osaJttoma:ksi vuoden 1951 siltojen
18463: välttämättömyys. rakentamisohje1massa ja huomioon ottaen
18464: Paavolan kirkonkylää sillan paikaksi tu- Paruvolan sillan tarpeellisuuden, niin näillä
18465: kee kunnaTIJValtuuston päätös, jota myöskin perusteilla ehdotamme kunnioittaen,
18466: Oulun läänin lääninhaillitus puoltaa lausun-
18467: nossaan. On varma, että .paikallinen sekä ettQ Eduskunta ottaisi vuoden 1951
18468: yleinen liikenne kiinteän sillan ja uusien tulo- ja menoarvioon 15 miljoonaa
18469: liikenne- ja tioesuunnitelmien toteuduttua markkaa Siikajoen sillan rakennus-
18470: muodostuu vieläkin suuremmaksi. Vihannin töiden aloittamista varten Paavolan
18471: ja Paavolan kautta Ouluun suuntautuvan kirkonkylässä.
18472: kaukoliikenteen luonuoliisin Siikajoen yli-
18473: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
18474:
18475: Yrjö Hautala. Kerttu Saalasti.
18476: Markus Niskala.. Eino Rytinki.
18477: Yrjö Saari. Pekka. Kiiski.
18478: 1183
18479:
18480: IV,47t. - Rah. all.. N:o 387.
18481:
18482:
18483:
18484:
18485: Paasio y. m. : Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
18486: cwustukseksi Salon kauppalalle Salonjoen sillan uudel-
18487: leen rakentamiseksi.
18488:
18489:
18490: Eduskunnalle.
18491:
18492: Hallitus esittää vuoden 1951 talousar- nut eräitä alustavia toimenpiteitä, hankki-
18493: vioon otettavaksi 50,000,000 markkaa Hel- nut piirustukset uutta siltaa varten ja
18494: singin-Turun v111ltatien Salon-Pii'kkiön eräitä rakennusaineita sekä valmistanut
18495: välisen osan rakennustöiden jatkamiseksi. kustannusarvion, joka viime vuoden alussa
18496: Suunnitelmien mukaan tämän valtatien pi- osoitti 31,200,000 mrurkan määrää. Edus-
18497: täisi valmistua käyttökuntoon viimeistään kunta hyväJksyi !kuluvan vuoden talousar-
18498: vuonna 1952. Näin voi kuitenkin tyydyttä- vioon 10,000,000 markan avustuserän val-
18499: västi tapahtua vain, jos tämän tärkeän tien tion osuutena uuden sillan kustannuksista.
18500: heikoin kohta, Salon kauppalassa sijaitseva Kun on kuitenkin tunnettua, että kustan-
18501: Salonjoen silta, uusitaan. Tämä silta on jo tmsmso on siitä kun yllä mainittu kustan-
18502: varsin vailiha ja rakennettu vallan toisia nuslaskelma tehtiin, melkoisesti noussut, ei
18503: kummituksia silmällä pitäen kuin mitä sen arvio pidä enää paikkaansa. Ja kun on
18504: kautta nyt ja myöhemmin vielä enemmän, pidettävä luonnollisena ettei Salon kaup-
18505: kulkee. Vuonna 1948 toimitetun liikennelas- palan ·VIe1vollisuulksiin kuulu kohtuutta
18506: kennan mukaan tämän siHan ylittää vuoro- enemmän huolehtia Helsingin-Turun vä-
18507: kaudessa 1695 moottoriajoneuvoa ja 205 lisen kilJuttaJkulkuliiken teen vaatimuksista,
18508: hevosajoneuvoa. Tämän laskennan jälkeen olisi valtion osuutta Salonjoen sillan raken-
18509: on etenkin moottoriajoneuvojen määrä li- nuskustannuksista lisättävä.
18510: sääntynyt. Tilannetta kuvaavana seikkana Edellä sanotun perusteella eh.dot111mme,
18511: mainittakoon, että viranomaisten on ollut
18512: pakko turvallisuusnäkökohtia silmälläpitäen että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
18513: rylhtyä sillaNa tapaihtuvan liikenteen sään- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. Illluvun
18514: nöstelemiseen. 3 momentille lisäystä 15,000,00()
18515: Asiantuntijain käsityksen mukaan maini- markkaa käytettäväksi valtion lisä-
18516: tun sillan uudelleen rakentamiseen olisi avustuksena Salon kauppalalle Sa-
18517: aivan ensi tilassa ryhdyttävä. Tämän pe- lonjoen sillan uudelleen rakentami-
18518: rusteella onkin Salon kauprpala jo suoritta- seen.
18519: Hcl.singissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
18520:
18521: Rafael Paasio. Yrjö Helenius.
18522: Urho Kulovaara.. J. Pyy.
18523: Kalle Jokinen. Heikki Hykkäälä.
18524: 1184
18525:
18526: IV,472. - Ra.h. al. N:o 388.
18527:
18528:
18529:
18530:
18531: Manninen y. m. Määrärahan osoittamisesta sillan rakentfJ-
18532: miseksi Iisalmen maalaiskunnan Itikansalmen yli.
18533:
18534:
18535: E d u s k u n n a 11 e.
18536:
18537: Toivomusaloitteessa n: o 471 vuoden 1948 mutta esitys ei ole tullut hyväksytyksi.
18538: valtiopäiville ehdotimme tutkimuksen toi- Kun määrärahan varaaminen ja töitten
18539: mittamista sillan rakentamiseksi Iisalmen aloittaminen helpottaisi huomattavasti Ylä-
18540: maalaiskunnan Itikansalmen yli. Asian- Savon jokavuotista työttömyyttä, niin edellä
18541: omainen ammattivirasto pitää Itikansalmea olevaan viitaten ehdotamme,
18542: paikkana, johon sillan rakentaminen tulisi
18543: taloudellisesti edullisimmaksi. Sen rakenta- että Eduskunta ottaisi vuoden
18544: minen parantaisi huomattavalla tavalla 1951 tulo- ja menoarvioon 15,000,000
18545: seutukunnan liikenneoloja. Työn aloitta- markkaa sillan rakentamiseksi Iisal-
18546: mista varten on tie- ja vesirakennushalli- men maalaiskunnassa olevan !tikan-
18547: tus esittänytkin vuoden 1951 tulo- ja meno- salmen yli.
18548: arvioon 15 miljoonan markan määrärahan,
18549: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1950.
18550:
18551: Hugo Manninen. Martti Leskinen. Esa Hietanen.
18552: 1185
18553:
18554: IV,473. - Rah. al. N:o 389.
18555:
18556:
18557:
18558:
18559: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen perkaus-
18560: töiden aloittamista varten.
18561:
18562:
18563: E d u s k u n n a 11 e.
18564:
18565: Viittaamme ed. Rytingin y. m. rahaasia- Iijoen perkaamisesta on tehty suunni-
18566: aloitteen N: o 265 ( 1949 vp.) perusteluihin telma ja kustannusarvio ja viime kesänäkin
18567: ja lisäksi esitämme seuraavaa. Tulvatilanne tarkastettu ja suunniteltu perkausasiaa
18568: muodostuu Sotkajärven, Pudasjärven, Ait- puutavaran uiton näkökannalta katsottuna.
18569: tojärven, Livojoen alajuoksun ja Kailajan Perkaustöitä suorittaessa olisi pidettävä
18570: kylässä Iijoen rantamilla asuvalle väestölle ensisijaisena maatalouden näkökanta, ja
18571: vuosi vuodelta yhä tuhoisammaksi. Vuonna poistettava ne haitat, jotka aiheuttavat tul-
18572: 1949 suoritetun tutkimuksen mukaan ai- via ja sen kautta heinä- ja viljavahinkoja
18573: heuttivat kesä- ja syystulvat edellä mainit- asukkaille.
18574: tujen kylien asukkaille 588,280 kg heinä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18575: vahingot, rahaksi arvioituna noin 2,000,000 nioittaen,
18576: markkaa. Kun asukkaat ovat suurimmalta
18577: osalta sellaista vähävaraista pienviljelijä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
18578: väestöä, joilla on hankittava lisätuloja ko- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
18579: din ulkopuolelta ansiotöistä, niin ymmär- markan määrärahan Iijoen perkaus-
18580: tää minkälaisessa taloudellisessa asemassa töiden aloittamista varten.
18581: pysyvät näiden seutujen asukkaat, jotka
18582: saavat kärsiä jokavuotisia tulvavahinkoja
18583: halla- y. m. vahinkojen lisäksi.
18584: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
18585:
18586: Eino Rytinki. Arvi Ahmavaara.
18587: Niilo Ryhtä. Arvi Turkka.
18588: 1186
18589:
18590: IV,474. - Rah. al. N:o 390.
18591:
18592:
18593:
18594:
18595: Rankila. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Äktävänjoen per-
18596: kausta varten.
18597:
18598:
18599: E d u s kun n a ll e.
18600:
18601: Viime talvena aloitettiin Ähtävänjoen lousarvioon varattaisiin riittävä määräraha
18602: perkaus, jolla tulee olemaan suuri merkitys työn suorittamiseksi kokonaan valtion va-
18603: seudun voima- maa- ja uittotaloudelle. roilla n. s. vapaana työmaana. Tätä näkö-
18604: Hankkeen lopullinen toteuttaminen kestää kohtaa puoltaa sekin, että yleensä kaikki
18605: useamman vuoden ja tietää se uusia kehi- suuret joet ovat peratut valtion kustannuk-
18606: tysmahdollisuuksia Ähtävänjoen vesistö- sella. Erittäin tärkeänä seikkana on myös-
18607: alueen syrjäisille pitäjille. kin mainittava se, että koneellisesti kesällä
18608: Perkaushankkeen toteuttaminen yksistään suoritettuna tulisi työ huomattavasti hal-
18609: varatyömaajärjestelmää noudattaen aiheut- vemmaksi kuin varatöinä talvella tehtynä.
18610: taa kuitenkin mainitun vesistöalueen kun- Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
18611: nille kohtuuttomia rasituksia. Kuntien ta- nioittavimmin,
18612: loudellinen asema on yleensä vaikea ja kun-
18613: talaisten veronmaksukyky heikko, jota to- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
18614: distaa m. m. se, että esim. Viropelissä on tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa
18615: verorästejä yli 10 miljoonaa markkaa. markkaa käytettäväksi Ähtävänjoen
18616: Sen takia olisikin välttämätöntä, että ta- perkaukseen.
18617: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
18618:
18619: Väinö Rankila.. Heikki Ala-Mäyry.
18620: Artturi Koskinen. V. Puumalainen.
18621: 1187
18622:
18623: IV,4111. - Rah. al. N:o 391.
18624:
18625:
18626:
18627:
18628: Jokinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Salon laivaväylän
18629: ruoppaustöiden loppuun suorittamista varten.
18630:
18631:
18632: Eduskunnalle.
18633:
18634: Eduskunta otti vuoden 1938 tulo- ja me- koitusta varten tarvittavan lisämäärärahan
18635: noarvioon riittävän määrärahan .Salon laiva- siinä kuitenkaan onnistumatta. Kun kysy-
18636: väylän ruoppausta varten. Sotien johdosta mys on erittäin tärkeä, niin ehdotamme
18637: ruop.paustyöt kuitenkin keskeytyivät, joten kunnioittaen,
18638: siihen asti suoritettu työ ei helpoittanut
18639: liikennettä, koska kauppalanpuoleinen osa että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
18640: ruoppaustyöstä jäi kokonaan suorittamatta. tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
18641: Myöskin määrärahoista jäi huomattava markan määrärahan Salon laivaväy-
18642: osa käyttämättä. Tie ja vesirakennushallitus län ruoppaustöiden loppuun suorit-
18643: on pitänyt tämän työn suorittamista erit- tamista varten.
18644: täin tä.r'keänä ja on pyrkinyt saamaan tar-
18645: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
18646:
18647: Kalle J oki.nen. Rafael Paasio. Hugo Aattela.
18648: 1188
18649:
18650: IV,476. - Fin. mot. N:o 392.
18651:
18652:
18653:
18654:
18655: Wickman. m. fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
18656: rensning av Kronoby ås mellersta lopp.
18657:
18658:
18659: T i ll R i k s d a g e n.
18660:
18661: .Sedan år 1938 pågår i Kronoby oeh Ter- översvämningarna på våren och hösten samt
18662: järv kommuner en nyskiftesförrättning, som under andra nederbördsperioder fått större
18663: omfattar en sammanlagd areal om 50,000 omfattning under de senaste åren än tidi-
18664: ha och utgör en av de största nyskiftesför- gare. Härtill kommer att även ,Drag-ån",
18665: rättningar som någonsin utfö]'lts i vårt som tömmer sitt vatten i ovannämnda vat-
18666: land. Förrättningen har nu nått så långt, tendrag, inom Evijärvi kmnmun uppren-
18667: att väg- och skiftesplaneringen för utflytt- sats. På grund härav och till följd av ti-
18668: ningarna delvis påbörjats. Dessutom pågå digare utförda ganska omfattande torrlägg-
18669: torrläggningsarbeten i båda kommunerna. ningar av vattensjuka marker ha de längre
18670: Torrläggningarna komma för hela skiftes- ned boendes d. v. s. Terjärv- och Kronoby-
18671: lagets vidkommande att omfatta inemot böndernas marker jämte gröda skadats av
18672: 500 km avloppskanaler och -diken. Inemot översvämningarna.
18673: 10,000 ha odlad och odlingsbar mark eller För det andra böra upprensningen och
18674: praktiskt taget all lantbruksjord inom grävningen av avloppsdiken och -kanaler
18675: nämnda kommuner samt omkring 1,700 inom såväl Kronoby som Terjärv kommu-
18676: intressenters utkomst av lantbruket äro ner päskyndas om pågående nyskifte skall
18677: mer eller mindre beroende av dessa torr- kunna utföras inom rimlig tid.
18678: läggningsarbeten. Genom torrläggningarna Sist och slutligen är alltså nyskiftet och
18679: kan lägenheternas odlade areal ökas med dess slutförande i avgörande grad beroende
18680: 3 a 4 ha, räknat för egentliga jordbruks- av strömrensningen och torrläggningen av
18681: lägenheter. den odlade och odlingsbara marken. Grund-
18682: V erkställigheten av dessa stora torr lägg- förutsättningen för utförandet av förslags-
18683: ningsföretag är åter i sin tur beroende av skiftet och verkställandet av utflyttnin-
18684: upprensningen av Kronoby å inom Kronoby garna är ju torrläggningen av lantbruks-
18685: och Terjärv kommuner. Strömrensningen jorden och denna torrläggning är åter be-
18686: här påbörjades inom Kronoby området i roende av strömrensningen. Sker ej denna
18687: slutet av 1930-talet och fortsattes ef.ter kri- strömrensning i snabbt tempo måste såväl
18688: gen samt har nu nått till trakten av den torrläggningen av markerna soon nyskiftet
18689: s. k. Jeusnabban c:a 25 km från åns myn- snart avbrytas.
18690: ning. I Terjärvområdet har däremot nå- Under hänvisning till ovananförda och
18691: got strömrensningsarbete hittills icke på- till hemställningsmotionen n: o 251 (1950
18692: börjats. rd.) föreslå vi vördsamt,
18693: Ifrågavarande strömrensningars snabba
18694: utförande har blivit nödvändigt på grund att Riksdagen måtte i statsförsla-
18695: av följande orsaker: get för år 1951 upptaga 10 miljoner
18696: De rensningar som utförts högre upp i mark för upprensning av Kronoby
18697: vattendraget d. v. s. i Porasjoki inom Vetil ås mellersta lopp.
18698: och Vindala kommuner ha medfört, att
18699: Helsingfors den 12 september 1950.
18700:
18701: Albin Wickman. Henrik Kullberg.
18702: Verner Korsbäck. Jalmari Linna.
18703: 1189
18704:
18705: IV,476. - Ra.h. al. N:o 392. Suomennos.
18706:
18707:
18708:
18709:
18710: Wickman y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kruunupyyn-
18711: joen keskijuoksun perkaamista varten.
18712:
18713:
18714: Ed u skunn alle.
18715:
18716: Vuodesta 1938 lähtien on Kruunupyyn ja per:kaukset ovat aiheuttaneet sen, että tul-
18717: Teerijärven kunnissa ollut käynnissä uus- vat keväällä ja syksyllä ja muina sadekau-
18718: jakotoi.mitus, joka käsittää yhteiseltä pinta- sina ovat saaneet viime vuosina suuremman
18719: alaltaan 50,000 ha ja on suurimpia uusjako- laajuuden kuin aikaisemmin. Lisäksi on
18720: toimituksia, mitä milloinkaan maassamme myös laskujoki edellä mainittuun vesistöön
18721: on suoritettu. Toimitus on nyt ehtinyt niin Evijärven kunnassa perattu. Tämän joh-
18722: pitkälle, että tie- ja lohkoo:nissuunnitteJ.u siir- dosta ja ailkaisemmin suoritettujen varsin
18723: toja varten on osittain aloitettu. Sitä paitsi 'laajojen vesiperäisten maiden kuivatusten
18724: ovat kuivatustyöt käynnissä molemmissa taikia ovat tulvat vahingoittaneet alem-
18725: kunnissa. Kuivatukset tulevat koko jako- pana asuvien, s. t. s. Teerijärven ja
18726: kunnan osalta käsittämään lähimain 500 km Kruunupyyn talonpo~kien maita ja satoa.
18727: viemärikanavia ja -ojia. Lähes 10,000 ha: n Toiseksi on kiirehdittävä viemäriojien ja
18728: viljelyn ja viljelyskelpoisen maan eli käy- -kanavien kaivamista sekä Kruunupyyn että
18729: täinnöllisesti krutsoen ka1ken maatalousmaan Teerijärven kunnissa, jos mieli suorittaa
18730: käyttö ma;inituissa kunnissa sekä noin 1,700 käynnissä oleva uusijako kohtuullisessa
18731: osa;k;kaan toimeentulo maataloudesta on ajassa.
18732: enemmän tai vähemmän riippuvainen näistä Viime kädessä on siis uusjako ja sen lop-
18733: kuivatustöistä. Kuivatuksilla voidaan tilojen puun suorittaminen ratkaisevassa määrässä
18734: viljeltyä pinta-alaa lisätä 3 a 4 ha huo- riippuvainen joenperkaamisesta ja viljellyn
18735: mioonottaen varsinaiset maanviljelystilat. ja viljelyskelpoisen maan kuivattamisesta.
18736: Näiden suurten kuivatusyritysten toteut- Ehdotetun jaon suorittamisen ja siirtojen
18737: taminen on vuorostaan riippuvainen Kruu- toimeenparran perusedellytyksenähän on
18738: nupyynjoen perkaamisesta Kruunupyyn maatalousmaan kuivattaminen, ja tämä kui-
18739: ja Teerijärven kunnissa. Joen perkaus vatus on taas riippuvainen joenperkauk-
18740: täällä aloitettiin Kruunupyyn alueella 1930- sesta. Ellei tämä perkaaminen tapahdu
18741: luvun lopussa ja sitä jatkettiin sotien jäl- nopeasti, täytyy sekä maiden kuivattaminen
18742: keen, ja se on nyt ehtinyt n. s. Jousnabba- että uusjako pian keskeyttää.
18743: nin seudulle noin 25 km joen suusta. Sitä- Edellä esitettyyn ja toivomusaloitteeseen
18744: vastoin Teerijärven alueella ei tähän men- n :o 251 (1950 vp.) viitaten ehdotamme
18745: nessä ole lainkaan aloitettu joenperkaus- kunnioittaen,
18746: työtä.
18747: Kysymyksessä oleva joenperkauksen no- että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
18748: pea suoritus on käynyt välttämättömäksi tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
18749: seuraavista syistä. markan määrärahan Kruunupyyn-
18750: Ylempänä vesistössä, s. t. s. Parasjoessa joen keskijuoksun perkaamista var-
18751: Vetelin ja Viropelin kunnissa, suoritetut ten.
18752: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
18753:
18754: Albin Wickman. Henrik Kullberg.
18755: Verner Korsbäck. Jalmari Linna.
18756: 1190
18757:
18758: IV,477. - Rah. al. N:o 393.
18759:
18760:
18761:
18762:
18763: Murto y. m.: Määrärahan osoittamisesta Lamujärvien
18764: vedenpoistokanavan perkaamista varten.
18765:
18766:
18767: Eduskunnalle.
18768:
18769: Pyhännän kunnan alueella on hyviä vil- säkettä kuivateta. Se tehtävä on siis Py-
18770: jelysmaita, mutta ne ovat pahoin veden hännän, Piippolan ynnä mui.tten kuntien
18771: vaivaamia ja metsätkin ovat nopeassa sois- elinkysymys. Sen vuoksi ja kun viljelijät
18772: tumisen tilassa. Viljelmiä ja metsää vaivaa- tarvitsevat ansiotuloja elintarpeittensa han-
18773: vaan vesiperäisyyteen on syynä se, ettei La- kintaan ja verojensa maksuun, ja kun
18774: mujärvistä ole kunnollista laskukanavaa. muita ansioita ei tällä haavaa ole riittä-
18775: Seutukunnan viljelijät eivät ole kyenneet västi, niin kunnioittaen ehdotamme,
18776: eivätkä kykene omatoimisesti sellaiseen yri-
18777: tykseen, minkä vaatii Lamujärvien huo- että Eduskunta ottaisi vuoden
18778: mattavampi veden alentaminen. Kuitenkin 1951 tulo- ja menoarvioon 50,000,000
18779: se on välttämätöntä toistuvan hallan tor- markan siirtomäärärahan Lamujär-
18780: jumisen kannalta. Näiltä vesiperäisiltä vien veden poistokanavan perkoomi-
18781: mailta saa halla sellaisen vauhdin, että jok- seksi niin, että mainittujen järvien
18782: seenkin kaikki sadot Pyhännällä menetet- vedenpinta alenisi ainakin yhdellä
18783: tiin esim. v. 1949. Vastaisuudessakaan ei metrillä.
18784: ole elämä taattu, ellei mainittua hallan pe-
18785: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
18786:
18787: Yrjö Murto. J. Mustonen.
18788: 1191
18789:
18790: IV,47s. - Fin. mot. N:o 394.
18791:
18792:
18793:
18794:
18795: Österholm m. fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
18796: muddring av inloppet till Ingå hamn.
18797:
18798:
18799: T i ll R i k s d a g e n.
18800:
18801: Ingä ihamn, som är av stor hetydelse för skall statens mudderverk transpor:teras till
18802: vidsträckta delar av den västnyländska platsen. Dä säledes mudderverket kommer
18803: skärgärden, för fisktransporten till Helsing- att vara i närheten wv Ingä, vore det ända-
18804: fors, för lotspersonalen, sjö- och gränsbe- mälsenligt att låta utföra uppmuddringen
18805: vakningen samt annan, allmän trafik, ihäl- av infartsrännan till ihamnen i detta sam-
18806: ler pä att ibli obrukbar til~ följd av rutt in- mam.hang. Denna tankegång har föranlett
18807: loppet uprpgrundas. År 1932 verkställdes väg- och vattenbyggnadsstyrelsen att i sitt
18808: uppmuddring av infartsvägen till 6 fots budgetförslag för år 1951 upptaga ett an-
18809: djup, men under ären efter kriget har itill- slag pä 3,200,000 mark för detta ändamål.
18810: sla<mningen fortskridit sä längt att även Beloppet äterfinnes likväl inte i regeringens
18811: mindre motorrbätar har svärt att passera budgetproposition.
18812: vid lägvatten. Om ~ppgrundningen fär Både med ~tanke pä arbetets art och den
18813: fortgä, kommer hamnen snart att hli oan- omständigheten att statens mudderverk
18814: vändbl!ir för fiskebätar, med vilka fisk- nästa är befinner sig i närheten av den
18815: transporterna förs till Ingä för a:tt be- trakt det är fräga om, vore deturalla syn-
18816: fordras vidare med bilar till Helsingfors. punkter riktigt och önskvärt att nästa år
18817: Ingä kOinmun har nyss ,byggt en kaj, som utföra det jäanförelsevis anspråkslösa arbe-
18818: kostat 1,300,000 mark, varav staten bidragit tet att uppmuddra inloppet till Ingå hl!iffin.
18819: med 600,000 mark. Om infarten inte för- Med ihänvisning till det som ovan an:förts
18820: djupas, hlir ihela detta a:rbete i en nära föreslås,
18821: framtid värdelöst. att Riksdagen måtte i statsförsla-
18822: Redan denna höst eller senast i början get för år 1951 anvisa 3,200,000 mark
18823: av nästa är blir Jumalvik kanal färdig att för uppmuddring av inloppet till
18824: öppnas för ltrafik efter det irufartsvägarna lngå hamn.
18825: till kanalen uppmuddrats. För detta arbete
18826: Helsingfors den 10 september 1950.
18827:
18828: John Österholm. J. 0. Söderhj~lm. Levi Jern.
18829:
18830:
18831:
18832:
18833: 57
18834: 1192
18835:
18836: IV,47s. - Rah. a.l. N:o 394. Huomennos.
18837:
18838:
18839:
18840:
18841: Österholm y. m.: Määrärahan osoittamisesta Inkoon sata-
18842: man suun ruoppaamista varten.
18843:
18844:
18845: E d u s k u n n a 11 e.
18846:
18847: Inkoon satama, jolla on suuri merkitys kanavalle johtavat väylät on ruopattu. Tätä
18848: laajalti Länsi-Uudenmaan saaristossa, ka- työtä var·ten on valtion ruoppaaja kul-
18849: lankuljetukselle Helsinkiin, luotsihenkilös- jetettava .paikalle. Kun näinollen ruoppaus-
18850: tölle, meri- ja rajaNartioinnille sekä muulle, kone tulee sijaitsemaan Inkoon läheisyy-
18851: yleiselle liikenteelle, on tulossa käyttökel- dessä, olisi tarkoituksenmukaista suorituttaa
18852: vottomaksi suun mataloitumisen takia. sataman tuloväylän ruoppaus tässä yhtey-
18853: Vuonna 1932 ruopattiin tuloväylä 6 jalkaa dessä. Tätä ajatellen on tie- ja vesiraken-
18854: syväksi, mutta sodam. jälkeisinä vuosina on nushallitus ottanut hudjettiehdotukseensa
18855: maatuminen ehtinyt niin pitkälle, että myös vuodelle 1951 tarkoitukseen 3,200,000 mar-
18856: pienempien moottoriveneiden on vaikeata kan määrärahan. Määrärahaa ei kuitenkaan
18857: päästä siitä matalanveden aikana. Jos ma- ole .hallituksen budjettiesityksessä.
18858: taloituminen saa jatkua, tulee satama pian Ajatellen sekä työn laatua että sitä seik-
18859: käyttökelvottomaksi kalastusveneille, joilla kaa, .että va1tion ;ruoppaaja ensi vuOllllla
18860: hoidetaan kalankuljetus Inkooseen sieltä on kysymyksessä olevan seudun läheisyy-
18861: edelleen toimitettavaksi autoilla Helsinkiin. dessä, olisi kai'kilta näkökannoilta oikeata
18862: Inkoon kunta on ä.skettäin rakentanut lai- ja toirvottavaa suorittaa ensi vuonna rver-
18863: turin, joka on maksanut 1,300,000 markkaa, rattain vähäistä työtä merkitsevä Inkoon
18864: mistä valtio on antanut avustusta 600,000 sataman suun ruoppaaminen.
18865: markkaa. Jos tuloväylää ei syvennetä, käy Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
18866: koko tämä työ lähitulevaisuudessa arvotto-
18867: maksi. että Eduskunta vuoden 1951 tulo-
18868: Jo tänä syksynä tai viimeistään ensi vuo- ja menoarvioon ottaisi 3,200,000
18869: den alussa valmistuu Jumalvikin kanava markkaa Inkoon sataman suun ruop-
18870: avattavaksi liikenteelle, sen jälkeen kun paamista varten.
18871: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1950.
18872:
18873: John Österholm. J. 0. Söderhjelm. Levi Jern.
18874: 1193
18875:
18876: IV, 479. - Rah. al. N:o 395.
18877:
18878:
18879:
18880:
18881: Pyörtänö y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työt-
18882: tömyyden lieventämiseksi Itä-Suomessa.
18883:
18884:
18885: E d u s k u n Ii a ll e.
18886:
18887: Kausiluontoisten töiden päätyttyä odote- Uusiiutuvaan työttömyyteen viittaavista
18888: taan maassamme syntyvän yleistä työttö- ilmiöistä huolimatta on hallitus varannut
18889: myyttä. Vaikka puun- ja sen jalosteiden vuoden 1951 tulo- ja menoarvioon vain 2
18890: vientiin nähden 6llaan toivorikkaampia miljardia markkaa työttömyyden lieventä-
18891: kuin muutama aika sitten, ei Itä-Suomen miseen. Olosu:hteet huomioiden on summa
18892: suurella puutavaran hankinta-alueella ole mielestämme riittämätön, jonka vuoksi eh-
18893: tehty sanottavassa määrin metsäkauppoja. dotamme kunnioittaen,
18894: Pa.ltkkatyöläisten ohella tarvitsevat an-
18895: siotyötä pienviljelijät, joiden satotulokset että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
18896: maiden pienuuden y. m. seikkojen takia tulo- ja menoarvioon hallituksen esit-
18897: ovat riittämättömät verheen elatukseen. tämän 2 miljardin lisäksi 500 miljoo-
18898: Valtiovallan !Velvollisuus on valvoa, ettei naa markkaa työttömyyden lieventä-
18899: ilman omaa syytään puutteeseen joutuva miseksi vuoden 1951 aikana Itä-Suo-
18900: väestö menetä toimeentulomahdollisuuk- messa.
18901: siaan.
18902: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1950.
18903:
18904: Toivo Pyörtänö. Varma. K. Turunen.
18905: Kalle Kauhanen. J. Kuittinen.
18906: VALTIOPÄIVÄT
18907: 19 50
18908:
18909: LIITTEET
18910: I
18911: PERUSTUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ KANSANEDUS-
18912: TAJAIN VAALEJA, TYöNTEKIJÄIN ELINTASON TURVAA-
18913: MISTA JA HUONEENVUOKRIEN SÄÄNNöSTELYÄ KOSKEVIA
18914: LAKIALOITTEITA.
18915:
18916:
18917:
18918:
18919: HELSINKI 1951
18920: VALTIONEUVOSTON KIR.TAPAINO
18921: .
18922: 1197
18923:
18924: I,12.- Lak. al. N:o 78.
18925:
18926:
18927:
18928:
18929: Linna y. m.: Ehdotus laiksi kansanedustajain vaalista.
18930:
18931:
18932: E d u s k u n n a ll e.
18933:
18934: Edustajanvaaleista annetun lain 1 §: n maan läänin vaalipiirin jakamisesta kahtia.
18935: mukaan Suomi on jaettu viiteentoista vaa- Jos Helsingin kaupunki liitosalueineen,
18936: lipiiriin, ensimmäisenä, niinkuin jo vuonna joissa yleensä asuu Helsingissä toimessa
18937: 1906 annetussa vaalilaissa, Uudenmaan olevaa väkeä, muodostettaisiin eri vaalipii-
18938: läänin vaalipiiri, johon kuuluu koko lääni, riksi, tulisi Uudenmaan läänin muun osan
18939: maan pääkaupunki mukaan luettuna. Vuo- väestön kokoonpano olemaan pääasiassa sa-
18940: den 1905 henkikirjoituksen mukaan asui mankaltainen kuin maan muissakin vaali-
18941: Uudenmaan läänissä 311,324 henkeä, niistä piireissä, joissa ei mikään suuri kaupunki
18942: Helsingissä 93,626 henkeä, siis vain vajaa ole asukasluvultaan vaalipiirin muuhun
18943: kolmannes läänin koko asukasmäärästä. osaan verrattuna ylivoimainen. Toimitet-
18944: Vuonna 1947 toimitetun henkikirjoituksen taessa edustajanpaikkojen jako nykyisin
18945: mukaan eli siis neljän vuosikymmenen ku- henkikirjoitetun väestön luvun perusteella,
18946: luttua on pääkaupungin ja läänin muun tulisivat nämä vaalipiirit saamaan, Helsin-
18947: väestön lukumäärän suhde kokonaan muut- gin kaupungin vaalipiiri ilmeisesti 19 ja
18948: tunut. Läänin nykyisen alueen asukas- pienentynyt Uudenmaan läänin vaalipiiri
18949: määrä oli nimittäin tammikuun 1 päivänä 14 edustajanpaikkaa. Uudet vaalipiirit oli-
18950: 1947 yhteensä 623,149, josta Helsingissä sivat siis muihin vaalipiireihin verrattuna
18951: runsaasti yli puolet eli 358,195. Väestön sopivan suuruiset, Helsingin kaupungin
18952: lukumäärän voimakas nousu Helsingissä vaalipiiri asukasluvultaan maan suurin
18953: johtuu paitsi syntyväisyydestä ja muualta vaalipiiri. Tämän perusteella ehdotetaan
18954: kaupunkiin muuttaneiden määrästä myös Uudenmaan vaalipiiri jaettavaksi siten,
18955: vuonna 1946 toimeenpannusta Helsingin että maan ensimmäiseksi vaalipiirikai tulisi
18956: kaupungin suuresta alueliitoksesta. Edus- Helsingin kaupungin vaalipiiri ja toiseksi
18957: tajanpaikat vuonna 1907 toimitetuissa en- Uudenmaan läänin vaalipiiri, johon kuu-
18958: simmäisissä edustajanvaaleissa taas jakaan- luisi sanottu lääni Helsingin kaupunkia
18959: tuivat vaalipiireissä henkikirjoitetun väes- lukuun ottamatta.
18960: tön mukaan siten, että edustajia valittiin Eduskunnalle jätetyssä hallituksen esi-
18961: Uudenmaan läänin vaalipiiristä 23 edus- tyksessä n: o 26 ehdotetaan monia huomat-
18962: tajaa. Vuoden 1945 ja viime edustajanvaa- tavia korjauksia nykyisin voimassa olevaan
18963: leissa valittiin tästä vaalipiiristä 31 edus- vaalilakiin. V alittaen on kuitenkin todet-
18964: tajaa eli siis 8 enemmän. V aitioneuvoston tava, ettei vieläkään ole ehdotettu Uuden-
18965: 25 päivänä toukokuuta 1949 antaman, edus- maan vaalipiirin jakoa, vaikka sitä näh-
18966: tajanpaikkojen jakoa eri vaalipiirien kes- däksemme puoltavat monet painavat syyt.
18967: ken koskevan päätöksen mukaan, joka pe- Eduskunnalle jätetystä hallituksen esityk-
18968: rustuu vuoden 1947 henkikirjoitukseen, va- sestä on tämän epäkohdan poistaminen
18969: litaan Uudenmaan läänin vaalipiiristä jo 32 unohdettu. Sen vuoksi ehdotammekin val-
18970: edustajaa, siis jopa 3--4 kertaa niin monta tiopäiväjärjestyksen 32 § : ään viitaten,
18971: edustajaa kuin eräistä muista vaalipiireistä.
18972: Hallituksen mielestä on näin ollen pidet- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18973: tävä täysin perusteltuna useassa yhteydessä van lakiehdotuksen:
18974: julkisuudessakin esitetty vaatimus Uuden-
18975: 1198 1,12. - !Kansanedustajain vaali.
18976:
18977:
18978: Laki
18979: kansanedustajain vaalista.
18980: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18981: 1 luku. 11. Kuopion läänin itäinen vaalipiiri,
18982: johon kuuluvat Liperin, Ilomantsin ja Pie-
18983: Vaalipiirit ja vaaliviranomaiset. lisjärven kihlakunnat;
18984: 1 §. 12. Vaasan läänin itäinen vaalipiiri, jo-
18985: Edustajain valitsemista varten valtiopäi- hon kuuluvat Laukaan ja Viitasaaren kihla-
18986: ville on Suomi jaettu seuraaviin vaalipii- kunnat sekä Kuortaneen kihlakunta Evi-
18987: reihin: järven, Kortesjärven, Vimpelin, Lappajär-
18988: 1. Helsingin kaupungin vaalipiiri; ven ja Alajärven kuntia lukuunottamatta;
18989: 2. Uudenmaan läänin vaalipiiri, johon 13. Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri,
18990: kuuluu sanottu lääni Helsingin kaupunkia johon kuuluvat Ilmajoen, Närpiön ja Kors-
18991: lukuun ottamatta; holman kihlakunnat;
18992: 3. Turun läänin eteläinen vaalipiiri, jo- 14. Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri,
18993: hon kuuluvat Vehmaan, Mynämäen, Piik- johon kuuluvat Lapuan ja Pietarsaaren
18994: kiön, Halikon ja Maskun kihlakunnat sekä kihlakunnat sekä Evijärven, Kortesjärven,
18995: Loimaan kauppala ynnä Loimaan, Alasta- Vimpelin, Lappajärven ja Alajärven kun-
18996: ron, Metsämaan ja Mellilän kunnat Loi- nat Kuortaneen kihlakuntaa;
18997: maan kihlakuntaa; 15. Oulun läänin vaalipiiri; sekä
18998: 4. Turun läänin pohjoinen vaalipiiri, jo- 16. Lapin läänin vaalipiiri.
18999: hon kuuluvat ffivilan, Ikaalisten ja Tyr- Helsingin kaupunkia lukuun ottamatta
19000: vään kihlakunnat sekä Loimaan kihlakunta kuuluvat kaupunki ja kauppala samaan
19001: Loimaan kauppalaa ynnä Loimaan, Alasta- vaalipiiriin kuin sen ympärillä oleva maa-
19002: ron, Metsämaan ja Mellilän kuntia lukuun seutu.
19003: ottamatta; Muissa edellä mainituissa vaalipiireissä
19004: 5. Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri; paitsi Ahvenanmaan maakunnan vaalipii-
19005: 6. Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri, rissä valitaan välittömillä ja suhteellisilla
19006: johon kuuluvat Tammelan, Hauhon ja Hol- vaaleilla yhteensä satayhdeksänkymmentä-
19007: lolan kihlakunnat; yhdeksän edustajaa, jotka jaetaan eri vaa-
19008: 7. Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri, lipiirien kesken niiden henkikirjoitettujen
19009: johon kuuluvat Pirkkalan, Ruoveden ja asukkaiden lukumäärän mukaan. Ahvenan-
19010: Jämsän kihlakunnat; maan maakunnan vaalipiirissä valitaan yksi
19011: 8. Kymen läänin vaalipiiri; edustaja sillä tavoin, kuin 55 § : ssä sano-
19012: 9. Mikkelin läänin vaalipiiri; taan.
19013: 10. Kuopion läänin läntinen vaalipiiri,
19014: johon kuuluvat Rautalammin, Kuopion ja
19015: Iisalmen kihlakunnat;
19016:
19017: Helsingissä 23 p:nä marraskuuta 1950.
19018:
19019: Jalmari Linna. Onni Hiltunen.
19020: J. Pyy. T. Leivo-Larsson.
19021: 1199
19022:
19023: 1,13.- Lak. al. N:o 95.
19024:
19025:
19026:
19027:
19028: Roine y. m.: Ehdotus laiksi yksityisoikeudellisessa työsuh-
19029: teessa olevien työntekijäin elintason turvaamisesta.
19030:
19031:
19032: E d u s k u n n a ll e.
19033:
19034: Virallinen elinkustannusindeksi oli vuo- noin 56%. Elinkustannusten nousun joh-
19035: den 1947 syyskuussa 617 ja vuoden 1950 dosta on työntekijäin palkkoja vastaavana
19036: lokakuussa 962. Indeksi osoittaa siis elin- aikana korotettu seuraavasti:
19037: kustannusten nousseen mainittuna aikana
19038: 1. 1. 1948 ........................ . 5. 5 % indeksikorotus
19039: 1. 4. 1948 ........................ . 5.5% "
19040: 15. 1. 1950 enintään ............... . 7.5 % korotus aikapalkalla työskentele-
19041: ville
19042: 1. 5. 1950 ns. F -sopimuksen mukainen 15 % korotus ja
19043: 15. 7. 1950 ........................ . 5 % indeksikorotus.
19044: Kun edellämainittu 7.5% :n korotus las- noin 9 %, on tuotannon nousu paaas1assa
19045: kettiin ohjepalkoista, tekevät palkkojen ko- seurausta työn tuottavaisuuden kohoami-
19046: rotukset yhteensä noin 40 %. Tämä ver- sesta.
19047: tailu osoittaa elinkustannusindeksin nous- Edellä kuvattu kehitys osoittaa, että ne
19048: seen noin 16% enemmän kuin palkkoja on toimenpiteet, joita kahden viimeksi kulu-
19049: vastaavana aikana korotettu. Kun lisäksi neen vuoden aikana on suoritettu, eivät
19050: otetaan huomioon ne toimenpiteet, joita ole turvanneet työntekijöille edes aikai-
19051: niin edellisen kuin nykyisenkin hallituk- sempaa elintasoa. Elintaso on laskenut.
19052: sen aikana on suoritettu elinkustannusin- Hallituksen esitys n: o 118 laiksi työnteki-
19053: deksin nousun hidastuttamiseksi, mutta jäin elintason turvaamisesta tulisi johta-
19054: joilla ei kuitenkaan ole ollut varsinaisten maan vieläkin suurempaan elintason alen-
19055: elinkustannusten nousuun sanottavaa vai- tumiseen. Huomioon ottaen kuitenkin hal-
19056: kutusta, on todellinen elinkustannusten litusmuotomme omaksuman periaatteen,
19057: nousu sanottuna aikana ollut ainakin 25 % että työntekijoitten työvoimaa on valtio-
19058: vastaavaa palkkojen nousua suurempi. vallan erityisesti suojeltava, on hyväksyt-
19059: Kun lisäksi otetaan huomioon tänä aikana tävä työntekijöitten elintason turvaami-
19060: tapahtunut tuotannon nousu, ei palkkojen nen lakisääteisesti, kun se vain tapahtuu
19061: nousu niilläkään aloilla joilla ne ovat eni- loukkaamatta työntekijöille perustuslaissa
19062: ten nousseet, läheskään vastaa sitä, mitä taattuja vapauksia ja oikeuksia. Tämän
19063: elinkustannusten ja tuotannon nousu edel- johdosta sekä edellä esitetyn seikan huo-
19064: -lyttäisi. Tuotannon nousua osoittavana mioon ottaen on käynyt välttämättömäksi,
19065: esimerkkinä mainittakoon Unitaksen esit- että eduskunta säätää lain, joka todella
19066: tämä teollisuuden volyymi-indeksi, joka turvaa työntekijäin elintason sekä suo mah-
19067: vuoden 1947 ensimmäisestä neljänneksestä dollisuudet sen kohottamiselle.
19068: vuoden 1950 ensimmäiseen neljännekseen Lailla olisi määrättävä 31. 10. 1950 val-
19069: osoittaa 50% :n nousua. Kun työntekijäin linnutta elinkustannusten tasoa vastaava
19070: lukumäärä samanaikaisesti on noussut vain vähimmäispalkkataso. Mikäli elinkustan-
19071: 1200 1,13. - Työntekijäin elintaso.
19072:
19073: nuksissa tämän jälkeen tapahtuu nousua ten, että ammattiyhdistykset tekevät sitä
19074: tai jos työn tuottavaisuus kohoaa, on palk- koskevan esityksen vastaaville työnantaja-
19075: koja korotettava vastaavasti. Kun elinkus- yhdistyksille. Elleivät asianomaiset kuiten-
19076: tannusten nousun toteaminen ei kuiten- kaan pääse sovintoon, on sosiaaliministe-
19077: kaan aina ole mahdollista samanaikaisesti, riön tällaisissa tapauksissa ratkaistava eri-
19078: jolloin nousu on tapahtunut, on oikeutet- mielisyydet. Samalla kun lailla on turvat-
19079: tua, että vastaava palkankorotus tällai- tava vähimmäiselintasoa vastaavat palkat,
19080: sissa tapauksissa suoritetaan taannehti- tulee työntekijöillä ja työnantajilla olla
19081: vasti. Jotta voitaisiin kokonaan välttyä oikeus sopia tätä tasoa korkeammistakin
19082: 'Sellaisilta työntekijäin kannalta epäedulli- palkoista, joita palkkoja elinkustannusten
19083: silta indeksilaskentaperusteiden muutok- noustessa on myöskin korotettava.
19084: silta, joita viime aikoina on suoritettu, on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19085: paikallaan, että työntekijäin ammatilliset
19086: järjestöt saavat hyväksyä indeksilaskenta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19087: perusteet. Elinkustannusindeksin edellyt- van lakiehdotuksen:
19088: tämä palkkojen korotus tulisi tapahtua si-
19089:
19090:
19091:
19092:
19093: Laki
19094: yksityisoikeudellisessa työsuhteessa. olevien työntekijäin elintason tlll'V'8amisesta..
19095: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19096: 1 §. 4 §.
19097: Yksityisoikeudellisessa työsuhteessa ole- Sen estämättä, mitä 2 ja 3 pykälissä on
19098: vien työntekijäin elintason turvaamiseksi säädetty vähimmäiselintasoa vastaavista
19099: elinkustannusten noustessa sekä kohottami- palkoista on työntekijä- ja työnantajajär-
19100: seksi tuotannon noustessa tahi toiminta- jestöillä oikeus sopia korkeammista pal-
19101: edellytysten muuten parantuessa jonkin koista.
19102: elinkeinohaaran alalla on palkkoja korotet-
19103: tava, niin kuin tässä laissa säädetään. 5 §.
19104: Elinkustannusten nousua määriteltäessä
19105: on pidettävä perustana elinkustannusin-
19106: 2 §. deksiä, jonka laskemiaperusteet työnteki-
19107: Työntekijäin vähimmäiselintasona on pi- jöitten ammatilliset järjestöt vuosittain
19108: -dettävä lokakuun 31 päivänä vuonna 1950 hyväksyvät.
19109: vallinnutta elinkustannusten tasoa vastaa- Elinkustannusindeksi on tarkistettava
19110: vaa palkkatasoa, joka saadaan kun vuoden kuukausittain.
19111: 1949 todella maksettuihin palkkoihin, vä-
19112: hintäin kuitenkin 'laissa ja työehtosopimuk- 6 §.
19113: sissa määrätyt, lisätään vuoden 1950 aikana Ammattiyhdistysten ja vastaavien työn-
19114: toimeenpannut korotukset ja lisät sekä näin antajayhdistysten on toimeenpantava palk-
19115: saadut palkat korotetaan 20 markalla tun- kojen tarkistus kahden kuukauden väli-
19116: nilta. ajoin.
19117: Mikäli tarkistuksessa todetaan elinkus-
19118: 3 §. tannusindeksin nousseen, on vastaava pal-
19119: Milloin elinkustannukset nousevat yli 2 kankorotus toimeenpantava. Korotus kos-
19120: pykälässä mainitun tason, on palkkoja vas- kee myös 4 pykälän tarkoitJtamia palkkoja.
19121: taavasti nostettava ja tulevat ne voimaan Työnantajan kieltäytyessä palkkojen tar-
19122: taannehtivasti siitä päivästä lukien, jolloin kistuksesta tahi erimielisyyksien syntyessä
19123: elinkustannusten nousu on tapahtunut. lain tarkoittamien palkankorotusten suu-
19124: 1,13. - Roine y. m. 1201
19125: ruudesta on sosiaaliministeriön, mikäli 8 §.
19126: asianomaiset eivät kuukauden kuluessa Tämä laki tulee voimaan pa1vana
19127: pääse sopimukseen, määrättävä palkkojen kuuta 195. . ja kumotaan sillä sen
19128: korotuksesta. kanssa ristiriidassa olevat säännökset.
19129: 7 §. Tarkemmat määräykset lain täytäntöön-
19130: Tämän lain noudattamista valvoo sosiaa- panosta annetaan asetuksella.
19131: liministeriö.
19132:
19133:
19134: Helsingissä, marraskuun 17 päivänä 1950.
19135:
19136:
19137: Eino Roine. J. Mustonen.
19138: Esa Hietanen. Irma. Torvi.
19139: Eino Ta.inio. . Mauri Ryömä.
19140: Hugo Manninen. Elli Stenberg.
19141: Vilhelm Riihinen. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
19142: l.Yiikko J'"årvin.en. Toivo Kuja.la..
19143: M.a.uri Perkonoja.. Toivo Frimaal.
19144: Antto Prunnila.. Arvo Riihimäki.
19145: V. Puumwla.inen. :Ma.rtti Leskinen.
19146: ~le Renfors. L. Myllymäld.
19147: Yrjö Murto.
19148: 1202
19149:
19150: 1,14. _;, Lak. al. N:o 96.
19151:
19152:
19153:
19154:
19155: LappWJeppälä: Ehdotus laiksi h1UJneenvookrien säännöste-
19156: lystä.
19157:
19158:
19159: E d u s ik u n n a ll e.
19160:
19161: Niinkuin jo useat kerrat aikaisemmin edellytyikset asunto-olojen tervehtymiselle
19162: on todettu, on vallitsevaan asuntopulaan ja huoneenvuokrasäännöstelystä vapautumi-
19163: sekä siihen, että tämä on sodan päätyttyä- selle.
19164: kin yihä vielä pahentunut, varsin ratkaise- Kun edellä esittämiä;mme ja eräitä muita
19165: 'V'a:lta osalta ollut syynä maassamme nouda- tärkeinä pid~ttäviä nälrolrohtia ei ole edus-
19166: tettu asuntopolitiiikka. Vuokmsäännöstelyä kunnalle vast'ikään annetussa ha:ll.ituksen
19167: ei ole johdlettu ja soveLlettJu siten, että se esityksessä N :o 122 otettu riittävästi huo-
19168: olisi ollut omansa säilyttämään vanhojen mioon, elhdotamme, viitaten valtiopäiväjär-
19169: rakennusten !kuntoa ja ikiilhoittamaan uusien jestylksen 32 §: ään,
19170: rakennusten tuotantoa. Vuokrasuhteita ikos-
19171: lkeva ~ainsääiliäntö otlisi mahdollisuuden mu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19172: llman pyrittäNä il'aatimaan sellaiseksi, että van lakiehdotuksen:
19173: vähitellen saadlaan luoduksi tarvittavat
19174:
19175:
19176:
19177:
19178: Laki
19179: huOllieenvuokrien säännöstelystä.
19180: Eduslrunnan päät<Yksen muikaisesti, joka on tehty valltiqpäirväjärjestyiksen 67 § : ssä.
19181: määrätyllä tavalla, säädetään:
19182: 1 §. ten uudet huoneistot, jotka ovat valmistu-
19183: Valtioneuvostolla on valta väestön toi- neet tammikuun 1 päivän 1949 jälkeen selkä
19184: meentulon tai maan talouselämän turvwami- sellaiset ilresä- tai muut lomanviettoasunnot,
19185: seksi kaupungeissa, ikauppaloissa ja taaja- jotka viranomaisten toimesta on VlllOkrattu
19186: väkisissä yhdyskunnissa säännöstellä raken- asunnoiksi toukokuun 12 ;päiviiln 1941 jäl-
19187: nusten ja niiden osien vuokria ja näihin keen.
19188: rinnastettavia tai Hittyviä maksuja ja kor- 2 §.
19189: vauksia, antaa määräyksiä irtisanomisoikeu- Mikäli tämän lain nojalla annettujen
19190: desta ja muista lhuoneenvuokrasuhdetta säännösten perusteeNa Vllloikranantajan oi-
19191: ikoskevista seikoista sekä rakennusten ja nii- keus vuokrasopimuksen irtisanomiseen teh-
19192: den osien käytöstä tai [uovuttamisesta toi- diään viranomaisen suostumUJksesta riippu-
19193: sen !käyttöön. Vi8lltioneuvostol1a on myös va:ksi tJai vuokranantaja veivoitetaan viran-
19194: valta ryihtyä vastaaviin toimenpiteisiin taa- omaisen määräyksestä jatkamaan päätty-
19195: jaan ,asutuilll.a alueilla maalaiskunnissa, jos nyttä vuolkrasuhdetta, ei Vllldkranantajalta
19196: niissä vallitseva asuntopula sitä välttämättä saa kieltää irtisanomisoikeutta eikä häntä
19197: vaatii. velvoittaa jatkamaan vu6krasllihdetta,
19198: Edellä 1 momentissa tankoitetusta sään- 1 a) jos vuo'kranantaja, joika on !kolme
19199: nöstelystä ovat ikuitenkin vapaat sellaiset Viilotta omistanut talon tahi määrätyn
19200: uudet rakemlJUkset ja vanhojen rakennus- asuilllhuoneiston hallintaan oikeuttavat ooa-
19201: 1,14. - Lappi-Seppälä. 1203
19202:
19203: ikeylhtiön tai asunto-osakeyhtiön osalkkeet, koko !kysymyksessä olevaa huoneistoa, voi-
19204: haluaa saada taJliQBtaan \huoneiston tai osake- daan oikeus irtisanomiseen tai vMkrasuib.-
19205: huoneistonsa asunnoksi itselileen tai perheel- teen jatkamatta jättämiseen hYIVä;ksyä salli-
19206: liselle lapselleen ja hän tai hänen [apsensa malla vuokranantajan tai hänen: lapsensa
19207: on vä!ttämättömästi asunnon tarpeess>a; saada hallintaansa vain osa huoneistoa
19208: taikka muun osan jäärliessä siinä asuneiden, tä-
19209: 1 b) jos ViUokranantaja, joka on 'ka:ksi män jälkeen aliV!Uoikralaisiksi katsottavien
19210: vuotta omistanut talon tai sellaiset osaklkeet ihenkilöidlen tai osan näistä hallintaan.
19211: kuin 1 a ikolhdassa tarkoitetaan, !halutessaan Vuokrananta.jan. tai ib.änen lapsensa on
19212: asuntoa itselleen tai laps·eUeen tahi ihyväk- !katsottava olevan välttämättömästi asunnon
19213: syttäwästä syystä muulle henk:ilölil'e, Luovut- tarpeessa shl!loin:ikin, ikun vuokranantaja tai
19214: taa vuokralaisensa ikäyttöön toisen: huoneis- hänen lapsensa tarvitse huoneiston saadak-
19215: ton eiikä huoneiston 'V'aiihdon voida katsoa seen yhteisen asunnon aviopuolisonsa tai
19216: huomattavasti huonontavan vuokralaisen toi- hudllettavanaan olevan muun perheenjäse-
19217: meentulom81hdollisU!Uiksia tai muutoin olevan nen kanssa.
19218: häntä kolhtaan ilmeisesti kohtuutonta taikka Jos irtisanomiseen tai vuokrasuhteen jat-
19219: jos vudkranantaja, joka on vuod<en omista- ~amatta jåttämiseen suostutaan, ;vuokralai-
19220: nut talon tai mainitunlruset osakkeet, halu- nen on niissä tapauksissa, joita 1 momentin
19221: tessaan asuntoa itselleen, luovuttaa vuokra- 1 a ja 1 h ynnä 4 kohdassa tarkoitetaan,
19222: iaisensa ikäyttöön toisen huoneiston eikä sekä 8 kohdassa mainitussa ta1pi3IIl!ksess·a,
19223: !huoneiston vaihdon voida katsoa tuottavan milloin kysymys on asuinhuoneistosta, vel-
19224: vuokralaisehl'e sanottavaa haittaa; voitettava muutt81mMn !huoneistosta tai
19225: 2) jos ta:lo, missä \huoneisto on, aiotaan vaihtamaan ihuoneistoa ikiuuden kuukauden
19226: kokonaan tai osa!ksi uudestaan rakentM t81hi ikuJ.uttua sen Jmu.kiruuden päättymisestä,
19227: asuiDihuoneisto jaikaa pienemjpiin osiin ja jonika aili:ana asian ensimmäisenä asteena
19228: pätevät syyt puo1tavat uudestaan raikenta- käsittelevä viranomainen on antanut siitä
19229: mista tai jaJlmmista; päätöksen, elleivät kohtuussyyt V'aooi ly-
19230: 3) jos liike-, tehdas- tai niihin verratta- hyemmän muuttoajan määräämistä.
19231: van !huoneiston vuokranantaja välttämättä
19232: tawitsee tuon huoneiston omaan käyttöönsä 3 §.
19233: tai yleinen etu vaatii \huoneiston käyttä- Huoneenvuokrat ja niihin liittyvät tai
19234: mistä muuhun tarkoitulkseen ; rinnastettavat ma:ksut ja korvaukset on
19235: 4) js omakotitalon tai iriiJilun siihen ver- niitä säännösteltäessä määrättävä ainakin
19236: rattavan rakennuksen omistaja haluaa niin:, että nämä tulot säännönm'll!kaisissa
19237: saada sellaisen talon tai rakennuksen käyt- ta[)~~;uksissa vastaavat korkoja sekä tavan-
19238: töönsä siltä osin kuin se on !hänelle välttä- omaisia kiinteistön hoidosta ja raikennusten
19239: mätön:tä; tarpeellisesta IJ.rnnnossa pysymisestä johtu-
19240: ,5) jos tilanomistaja til·an maatal'Ouden via menoja. Va:ltioneuvoston asiana on
19241: harjoittamista varten välttämättä tarvitsee myös vahvistaa rakennuksen arvonvähen-
19242: käyttöönsä täMaista tal"koitusta varten ti- nykset, jotJka tiiJlrlöin on otettava menoina
19243: la:l!la olevan ja siihen soveltuvan rakennuk- luikuun.
19244: sen tai sellaisen raJkennUJksen osan; J oiJeivät vudkrat 1 päivänä tammiiJruuta
19245: 6) jos painavat syyt puoltavat alivuoikra- 1•9:51 vastaa 1 momentissa tarkoitettua ta-
19246: suhteen irtisanomista ; soa, ne on viimeistään seuraa'V'an kuukauden
19247: 7) jos työsQpimus, jonka mukaan työ- a'lusta nostettava sitä vastaavi·ksi sekä tä-
19248: palkkaan sisältyy vapaa asunto taikka män jälkeen >edelleen pidettävä sen mukai-
19249: jonka johdosta työnMkijällä on oikeus vuok- sina suorittamalla vuokrien uudelleen vah-
19250: ralla 1hallita työn~~;ntajan huoneistoa, lak- vistaminen viimeistään sitä seuraavan kuu-
19251: ilma; eikä kauden alusta, jonka aikana kymmenen
19252: 8) muutoinkaan, jos erittäin ,painavat prosentin tarkistusta edellyttävä muutos
19253: syyt puoltavat irtisanomisen hyväksymistä sanottuun tasoon vai'IJ.rntt.a.vissa olosuhteissa
19254: tai !Vllokrasuihteen jatkamatta jättämistä. on todettavissa.
19255: Mihloin 1 moonentin 1 a ik:01hdassa tarkoi-
19256: tetussa tapa'lllksessa on ilmeistä, että vnrok- 4 ja 5 §.
19257: ranantaja tai 'hänen Japsensa ei tarvitse (Kuten ha:llitUJksen esityksessä)
19258: 2
19259: 1204 1,14. - Vuokrasäännöstely.
19260:
19261: 6 §. 8 '§.
19262: Jos jOiku on kärsinut täJhän lalkiin ~erus ((~uten ,g § !hallituksen esitytksessä)
19263: tuvan toimlenpiteen joohdosta vahinkoa tai
19264: sellaisesta toimenpite.estä on aiheutunut
19265: !kustannuksia, ihäneilJ.ä on oikeus saada val- 9 §.
19266: tion varoista !kowaus täJ!laisesta vaJhingosta (Kuten 10 § ihallituiksen esityksessä)
19267: ja kustannuksista.
19268: Tässä pykälässä tarkoitettu korvausvaati-
19269: mus on ikäsiteltävä ja ratkaistava niinkuin
19270: l,ain muikaan seHainen vaatimus yJeensä. 10 §.
19271: (Kuten 11 § hallituksen esityksessä)
19272: 7 §.
19273: (Kuten haUitUJksen esityksessä)
19274:
19275:
19276: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1950.
19277:
19278:
19279: Juswi La.ppi--Seppälä.
19280: 1205
19281:
19282: I,u. - Lak. al. N:o 99.
19283:
19284:
19285:
19286:
19287: Lampinen y. m.: Ehdotus laiksi kansanedustajain vaalista.
19288:
19289:
19290: E d u s k u n n a 11 e.
19291:
19292: Viitaten hallituksen esitykseen eduskun- et·tä Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19293: nalle n:o 151 2 päivältä helmikuuta 19'51 van lakiehdotuksen:
19294: laiksi kansanedustajain vaalista sekä V
19295: J: n 32 §: n suoonaan. aloiteoilkeuteen esi-
19296: tämme lrnnnioittaen,
19297:
19298:
19299: Laki
19300: kansanedustajain vaalista..
19301: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19302: 1 1uku. 8. Kymen 1äänin varuipiiri;
19303: 9. Milk!kelin läänll,n vaalipiiri;
19304: V aalipitirit ja vaaliviranomaiset.
19305: 10. Kuopion läänin läntinen vaalia>Hri,
19306: 1 §. johon kuuluvat RautalaiilJIIlin,. Kuopion ja
19307: Edustajain valitsemista varten valtio- Iisalmen ikihlakunnat;
19308: päiville on Suomi jaettu seuraawin vaali- 11. Kuopion läänin itäinen vaalipiiri, jo-
19309: piireihin: hon kuuluvat Liperin, Roma'D!tsin ja Pielis-
19310: 1. Helsing~n kaupungin vaalipiiri ; järven kihlakunn,at;
19311: 2. Uudlenmaa:n läänin vawlipiiri, johon
19312: kuuluu sanottu lääni, Helsingin kaupunkia 12. Vaasan läänin itäinen vaalipiiri, jo-
19313: lukuun ottlliiilatta ; hon kuruluvat Laukaan, Viitasaaren ja
19314: 3. Turun 1äänin eteläinen vaalipiiri, jo- Kuortaneen ikihlakunnat;
19315: hon kuuluvat Vehmaan, Mynämäen, Piik- 13. Vaasan 1äänin eteläinen vaalipiiri,
19316: kiön, Haliikon ja Maskun ikihlaJkunnat sekä johon kuuluvat Ilmajoen ~a Närpiön ikihla-
19317: Loimaan ikauppala ynnä Loimaan, Alasta- ikunnat selkä Korsholman kihlakunta Ylista-
19318: ron, Metsämaan 'ja Mellilän ikunnat Loi- ron ja Isokyrön mntia luilmlun ottamatta;
19319: maan hlhlakuntaa; 14. Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri,
19320: 4. Turun läänin pohjoinen vaalipiiri, jo- johon kuuluvat Lapuan ja Pietarsaaren
19321: hon !kuuluvat Ulvilan, likaalisten ja Tyr- ikiliilakunnat sekä Ylistaron ja Isonkyrön
19322: vään kihlrukunnat selkä Loimaan ikihlakunta lrnnnat Korsholm.an kihlakuntaa;
19323: Loimaan !kauppaiaa ynnä Loimaan, Alas- 15. Ou:1un läänin vaalipiiri sekä
19324: taron, Metsämaan ja Mellilän kuntia lu- 16. Larr>in läänin vaalipiiri.
19325: !kuliD ottlliiilatta; Helsingin ikaupunkia luikuun ottamatta
19326: 5. .Ahvenanmaan .maaJlmmnan vaaliipiiri; ilrnuluvat kaupunlki ja kauppaJ.a samaan
19327: 6. Hämeen ~äänin eteläinen vaalip~iri, vaalipiiriin !kuin sen ympärillä oleva maa-
19328: johoo kuuluvat Tlliiilmelan, Hauhon ja Hol- seutu.
19329: lolan ikihlaJkunnat ; Muissa edellä mainituissa vaal~iireissä
19330: 7. Hämeen läänin pohjoinen vawlipiiri, paitsi Ahvenanmaan maaJlrunnan vaalipii-
19331: johon kuuluvat Pil'lkkalan, IWoveden ja rissä valitaan välittömillä ja suhteellisi!lla
19332: Jämsän kihlakunnat; vaaleilla yhteensä satayhdeksänkyiilJIIlentä-
19333: 1206 1,15. - Kansanedustajain vaali.
19334:
19335: yhd-eksän edustajaa, jotka jaetaan eri vaaJi- edustaja sillä tavoin kuin 55 § :ssä sano-
19336: p~irien k€Sken niiden henkikirjoitettujen taan.
19337: asukkaiden lUikumäärän mukaan. Ahvenan- 2-82 §.
19338: maan maakunnan vaalipiirissä valitaan yiksi (Kuten hallituksen esityksessä.)
19339:
19340: Helsingissä 2 päivänä !helmilkuuta 1951.
19341:
19342: J. E. Lampinen. Yrjö Saari.
19343: Juho Niukkanen. Tahvo Rönkkö.
19344: J a1mari Lin.na. Väinö Rooki.la.
19345: Martti Suntela. Onni Ma.nnila..
19346: Ilmari Tiainen. Toivo H. Kinnunen.
19347: Atte Plllkkanen. Jalmari Pusa.
19348: Wilja.m Sarjala. Antti J. Ram.tamaa.
19349: Vieno Simonen. Ka.Ue Joukanen.
19350: Vilja.nrl. Kalliokoski Lauri Laine.
19351: Helena Virklki.
19352: 1207
19353:
19354: I,t6. - Lak. al. N:o 100.
19355:
19356:
19357:
19358:
19359: Haapaniemi y. m.: Ehdotus laiksi kansanedustajain vaa-
19360: lista.
19361:
19362:
19363: E dus k u :n.n alle.
19364:
19365: HaJliltus on jäillloon aruta.nut ~duskunnJailile ov~t miclesrtlämme sekä käytämlössä ,m,pah-
19366: esityksen laiksi kiansrunedustaja.in va;ailåsrt;a rtnnoon iloohiityksen. mUJk:aisia että äiiiDJestä-
19367: (1950 valitdnpruilvät N :o 151). Tämä esitys jm raJkuperäistä rtahtoa marhdol:lisim.rrnain.
19368: sisäilitää eräilltä muru<toiksila voimassa oJ.eVJaa'll wlrom toteruttavrra, pidämme tarpeeJ.lisena
19369: lakiin, mUJtlta siitä puuttuu koilronoon. ne ja oikeudenmubisena, että nämä eduskun-
19370: muutokset, jotk!a eduslruruta viime V<Uk>den !ll!an jo il.ooirron. hy:väksymät muutoimet si-
19371: puolella <aloittooiden pohjalla hyväiksy:i. \La- säilily;tm;täisiitn. nyt hahlituilnse:n :esityksoo
19372: kiin. :maru.Siallledustajain va;a;lista, joka lruki pohjaililra iteare.illii. olev·ararn Jaki:in ikiansan-
19373: järtet:/ti<1n ilepäämään. rensimmäisiin valallien edustajain va:aJ.ista.
19374: jäljestä pidettäviin varsinaisiin va1tiopäi- Edellä llruusuttunn viitaten ja v·edoten
19375: v1in. Kun nämä muuto:koot, nimittäin V ar1tirQpäiväjärjleStyilmen 32 pykälässä sää-
19376: Uudenmrurun iLäfultin vaalipiårin. jrulmmi.n100 dettyyn edrustajan •aloiteoiloouteen ooUi-
19377: Helsimgin ilmupungim. VlOOILipiirm ja Uuden- tUJksren 'esityksen pohj·a;lrla, kunnioi1rt:oon
19378: mrurun läänin varulipi:i.riin ja yhden nimen rehdotarrnme,
19379: ehdo'k:aslis1Jojen tellreminen palrollisiksi sekä
19380: määi'äys siitä, ettei samaa hmkilöä saa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19381: asettaa lehdokkruaksi ,taJi varaehdoildma:ksi van lakiehdotuksen:
19382: useammru;sa iJruirn yhd~ voolipiirissä,
19383:
19384:
19385: Laki
19386: ikansanedustaja.in vaalista.
19387: Eduslkum:~•run päätöksen mulk!aisesti säädetään.:
19388: 1 lullru. 2-6 §.
19389: Vaalipiirit ja vaaliviranomaiset. Kuten hia1Jjtuksen esriJtyiksessrä.
19390:
19391: . . . 1 ~· . ... 2 iluku..
19392: EdustaJ·Mn v,aAhtsrelntlstra V!a.I'!1Jen v&lltiopa1.. V aaliluettelo.
19393: viille on Suomi jaettu seuraaviin va&ipii~
19394: reilUn 7-18 §.
19395: 1. HelsriJngilll ik&upUJD.gm vooJ.ipdriri; Kurten hru1liituiksen esityksessä.
19396: 2. Uud.enmairun JräänJirn. vaJaJlipiriri, johon
19397: lmu1uu sanottu lääni, Heilsingin. ktau.pnnikia 3 [uiku.
19398: lukuunottaanarota; Valitsijayhdistykset ja vaaliliitot.
19399: 3-16, ikiurtJen 2-15 kohta hallituikaen esi-
19400: tyksessä. 19 §.
19401: Kaurpunikli ja k:auppala, Helsingin. ikrau- Jos vähilnJt.ää:n vilisiikymme:ntä sa;mMl vaa-
19402: prmdcia 1ukurm ottamatta, kuuluvaJt samaan lipi<irim. valitsijoo a1lekixjoittamallaan 'asia-
19403: vaaliipiiriin ikuin sen ympäJrirl.J.ä olev:a maa- ikirjaH.a on mäiärätttyä edustajam.vaalia var-
19404: seutu. ten pemll311Jamut valitsijayhdistylkoon ja ~
19405: 3 mome;n,tti, ilmten hallituksen esityksessä. iroilrjru3Sa maånimnut oon henrkhl.ön, jonka
19406: 1208 1,16. - Kansanedustajain vaati.
19407:
19408: v:a1i1Bemisesta he ovat sopineet, ollkoon sel- •tomuudesta on todistanurt; sellaista, j<Jikla ei
19409: lainen vaUitsijayhdistys oikeutettu v~IJrul;ilp.ii olle totta, rtlaihi mu:u.ten simä ioimessaJnSa
19410: rm ikeslrus1aJUJtalkJUlil.mll1tJa pyytämään yhdis- vkhoo1li.sesti menetelJyt, nmgaåstalkoon
19411: tykaen !ehdolmslistan j~is1Ja ja sen niimlkuin vdJl'llmm:iJestJä vil-assa tekemäsiliän
19412: ot1la.Inista V!aalipii'l'in ehdokaslistojoo yhdis- rilroksesta.
19413: ...
19414: ~.1 ••••
19415: ·WJ.maan. 22 j.a 23 §.
19416: 20 §. K'UJten ihaJ1i1miksoo esityksessä.
19417: .Asiaikilrja, j<illa vailitsijayhdistys :per:uste-
19418: truam, .päivätrtJlilköön ja sisältälk:öön iill.moitulk- 24 §.
19419: sen yhdiatykseln ilrotipa:ilk1asta sekä vrutuu- Jos vooirt:sijayhdistys sen johdosta, että
19420: tUiksen vähmtään yhdelle yhdi;styksen jäse- yhdistyksen eh~ tai varoehdoiloos on
19421: nistä oJ.ema;run sen tasi.aanilehenä. Yhdiatyik- myöskin toisen samaan vaalipiiriin ilruulu-
19422: sen ~doktasli.stassa ,tUlLee selvästi dl1a maii- v;an 'VIaJilltsijayhdistyksen ehdolloosl.istassa,
19423: nå.1ltnna sen henicilön tnimi, jota ed'UStaJakai il:.ahtoo pyyh!lciä pois hänen nimensä listas-
19424: ehdOitetaJam, ihämoo 1ammarotinsa ibai toimensa itaaJll. ta:iJkllm prunna toisen sen sijaan', ol-
19425: ja Muinp.aiklmama, ja siåmä saa 23, 24 ja !lroo:n yhdistyksellä siihen valta.
19426: 33 § : ssä mainittujen lj:;apa;usten v:rura1ta olla Jos siinä 8SiJailcirj.ass·a, joiLla yhdistys on
19427: nime1Jtynä yksi varoohdoikas. perustettu, asiamileSitä ei ole nimenomaa;n
19428: Samaa h.enilcilöä ei sa;a ·asettrua ehdok- v.311tuUIOOttu :päJä.ttäm:ääm sellaisestla ,toimen--
19429: iklaaksi tai varaehd~i ruooarrnmass:a pilteestä, voidoon se S~UDrilttaa ainoas1::aaill
19430: !Jmin yhdoosä V'aalilp.ii:rissä. sellaisen päivätyn. lk:irjaJ.liSien jUJlkJi13IUISu-
19431: Sa.notussa rusilalcirjm~Sa saadoon myös il- mam nojaJ.la, j~a on 13ili1eik:ixjoirtJt~IDut vä-
19432: moiJttrua ae yl~yrmtö, jota yhdistys ii:JaJh- hin1läiän ~uoliet ensdnma;im.:iltun asillJkiirjan
19433: too saada toteutetuksi. al~joittajista.
19434:
19435:
19436: 21 §. 25-29 §.
19437: Pyynnön vaHtsijayhddstyk.sen ehdoklaslis- Kut.em. haJ1itulksen esityksessä.
19438: tan juJ.kalli1em.islesta tekee asiamies yhdis-
19439: tylmen :puoLesta JciJrj,aJilisesti. Jos on v1aJittu
19440: ilmlkai tai useampia asilamiehiä, saavat he 4 blku.
19441: aim.oasta:a;n yhteisesti edustaa yhdistystä; Keskuslautakunnan valmistavat toimen-
19442: ja olkoon ilruhllJllki.n. .asiJamile:heen nähden piteet vaalia varten.
19443: voimalSSia, miltä a1empama asiamiehestä sa-
19444: nortla.am. 30 §.
19445: H•mllliksoon on 'Liitettävä sekä se asia- Kuten ha1lituiksen esiltyks€SSä.
19446: kirja, jo& v.aili1tsijayhdiatys on p;erustet1m,
19447: !El1Jtä ooiJlmeen lk:kjoiltettu ehdolre.slista. Ha- 31 §.
19448: ik:emu:ksessa nn asiamilehen v.allruuttettava, Yhd€1lmän.tenooeljä.ttä paavam;a ennen
19449: emtä ne henkilöt, joiden nimet mcat Mle- edustajanvool]a miltei11ää.n ja Vi3Jlmistavasti
19450: ikilrjoiltuik:silna sa;n()tussa asi:akirjassa, oma- t~asbetalan oo h~emukset, jOOllro ovat
19451: ikätisesti ovat sen allil.ekirjoittaneet ja ova;t saapu:noot vaJ:irt:sijayhdistyksiJtä, sekä rryh-
19452: äämioi:keurtJerlltuja, rniin myös, että edusta- dyrt:ää.n ehkä itiamp.oohlisten selvitysten hrunik:-
19453: jaJksi ehdotettu hienilcilö ookä 23, 24 ja ~miseen.
19454: 33 § : ssä mainilttujen tapa'US!ten va:r~alta Sem. ltoteam:iselksi, ettei Jretään :ehdoik:Jasta
19455: mahdoblisesti nimetty varaehdOiklas, ov:at tai 23, 24 ja 33 § : ssä mainittuj1en tatpaus-
19456: suostuvaiset Vlasta3JlliOitJtamaan edustaja:llitoi- ten 'Via:r~aJl.ta ffimettylä var·ruehdoiklasta ole
19457: men ja ertJ1Jä he civ;ä.t o1e ·1U;pautnneet eh- asetettu ehdolk:lmalksi t3Ji nian'etlty V'ameh-
19458: d~aabi tru vruraehdOikkruaJksi mu'USSa ik:uin diOikikla:alksi useammassa kuin yhdessä vaalli-
19459: tässä yhdessä y,aaJipiirHä. piirissä, ·lähebtäik:öön ilronkin V'3.i3J1ilpi!ilrin
19460: HaJkiemuiksoon pitää olla merkil1ltynä jul- ik:eskuslallltaJfuU'llJta taTikrurtietun ehd~
19461: ~isen notarurin, herukiacirr-jo:i11Jtajam, nimis- lte!Lon viipymålttä kia<:ilki:l1e toisi11e ikeskus-
19462: miehen ibai ikuJimru11isha:hlituksen pulmoojoh- la:utrukUiilJll:iJ];]_e.
19463: tajrun, todiSitajoo [äsllläoillessa, runffima to- H:aJremulk:set varustetaan jlWksev;aJilla jär-
19464: dist'US siitä, ebtä asiamies on omaJkiätisesti j:estysiiLumerrula, joik:a merkitään myÖSkin
19465: allelcirjoittrun'lllt haJkiemuksen. lhaJlremu:ksen m;tllk!arna oleVIall ehddka.slåstrun
19466: Jos asilamies :tahaHisesti taillclm hlWlimat- y1äre1IDaaJll, minkä ohessa heti järjestys-
19467: 1,16. - Haapaniemi y. m. 1209
19468:
19469: n'U.Il1ei"'ll 8l1J1e merlki'tlä.äiD: yhdistyben yi].ei&- sehla:isen henkilön nimi, jolm ei ole Viaali-
19470: pyrilnitö, jos se11aimm on iil:moite:t:Jilu. ~ioon, on ~am~ä oiik~.. saman
19471: V aili:t.Bijayh.diatysten bsken OOhrtyjen vaa- a;)afO. mlu~ poistaa ,ldstaJ.ta itämäJn. ihe:n:-
19472: lililitbtojen llreskimäifDen järjestys 1ooditt:avaa ~i!lön nJimi ja, jos ehdoilmslistassa !Ill!aånli-
19473: ehdomaslistojen yhdistelmää vartoo. määrä- ;taoo. myÖ$kiiln. v&-amdokas, panna tämä,
19474: tään, 18Ar'Vru1la. rrn.ilkiä:li h.iilllJ on voolålkelpomen, ehdolclmaJksi.
19475: 32 §. rpois1Jertnn tilailil:e.
19476: Euudooltenla.neljämtä päivänä ennen oous- EU:DJ 1 momentissa maimtussa. taparu:k-
19477: tajaJilv:arulia ~ 'lllW1el:1oon vailiirt:sija- sessa ja siJiOO. säädetyn ajan ilruluessa OlD.
19478: yhdistytkshltä sa;a;prmoot h~ukset sekä oiikais1Ju ne llrohdart, joita vastaa:n muistu-
19479: ll1iiden johd~ ehkä h~tut lisäselv:i- tuksila, oliJ itehty, hakemusta muuten muut-
19480: tyikset. tamartta, taJi valitsijayhdistyksen ru:ri:a.miles
19481: Tählö1n. ~ää;n ja tarilooste1JaJaJn myös on poista:nut ehdOikaslista;sta hankiJ.ön :ni-
19482: toisiJlta iJreSk:usliamJ1:Jalk:u,nniJJta S8lap1moot eh- 1ll1Wl, jokia ei ole V:aJai1illoo1'poilllen, ja pannuJt
19483: doilrosluetrteilot. Jos havaitarun, että joiku v3100ehdokilm8ll1 clldokikooksi hämien rti1ru11oon,
19484: on ~asetettu tehdolrlmaiksi tai i!.1:lmretty V13.1l'R- esiteltäköön ja rta;rk:astJettailroon nä:mä h8Jlre..
19485: ehdoiklaruksi useammasta ikmiin yhdestä IV'mhl'" muJkset ja ehddkasl'istat ilmhdeks8li111lenlallwl-
19486: piiiristä, rpoistettaikoon hänen nimensä lk!ai- ma;tta :päivämä. emren edustajanvaJalila. Sa-
19487: ik:ista muista clldO!kaslHrtoista, pairtiD sen va;- massa ikOilroulksessa otetaa:n rtutJkirttav:hl.m:i M
19488: litsij,ayhdistyiksen Ustasta, jonllm [rotipaåiklka hakemUikseit, j~a Hma:n h.rukija:n syytä
19489: on Slam8S'318; v:a;a;li]piwissä, missä ehdok- ovat myöhäst)meet.
19490: ilmruksi asetetU111a henlkilö:hlä on vaikifDairr:ten
19491: koti~. Joo ltällaista mahdohlisuJUJtta 34 ja. 35 §.
19492: ei ol:e, jä:älköön hälll ehdOiklmaksi siihen vaar- Kuten hiaillitulksen. ootyksessä..
19493: lipiiaiiiD, jOikla on M.iiliialfD.ä ehdo!kik;a;a:n kot1-
19494: paiklkoo. Muiden saman ehdokik.arun ,aset- 36 §.
19495: taneideln. valirt:si:jayhdistysten ~~ S:illinä kolroulksessa, jotlm alkaa ooljootenä-
19496: julistettaJkoofD. ~aimvrurtAioona raUJelliiljeeksiJ. ilrolmatta päivänä ennen vaalia, esiltelilä.än
19497: Jos :hamiJta84ll, ,etJtJei hakemus ole ~ ja rtarlkastetaan sa;a,plllll.iOOt ilinoiJtuks:et, jotka
19498: mUJlmisesti illehty rtaJi ettei vail.itsijayhdistys ilroskevart mdokiaslistoihiin tai:kika Vl8J3Jlmt-
19499: taJikika vaJilllåJ1iirtlto ole la:lliiliisesti perustlettJu rtoihilll 23, 24 ja 35 § :n il10j~ oohtyjä
19500: tai että vaJlirt:sij,ayhdistytksm ~ehdoilmslisbaan muutolksi:a.
19501: on otettu henlki.Jö, joika ci O!le vaaJl.ilrelp.oi- EU.ei RmoWusta. voida hyväksyä, mene-
19502: nen, oonettalkoon :asirunomaåoon mliil:sija- rtell~ääln, illiJilruku:iin 32 § : n 3 momentissa on
19503: yhdistylksen j~a liiton asiamiehihle siitä sanol:Jtu.
19504: tileto illmo:iJtmmahla muisbutlllksoo syy. Hyviilksylbtyj1€1Il d<lmoiltusrten johdolla on
19505: alustava yh<låstelmä asianmU!kwisesti oiimis-
19506: 33 §. tava, mum j<äilikoon. rtämä ehdokiaslistojen
19507: Jos 32 § :n 3 momm1tissa mm:iJtnn muis- lopUJ1lilnen yhdisrbelmä, jossa ei enruä soo
19508: tutuJksen sYYfDä on olluJt, ettei il:taJkJemus ole maruiJta v:a;r&ilid.olkiasta., JTIJOiiJ.istettailooon heti
19509: ~rutt ,asiaJillmUJkiru:isesti tehty tai ettci v:aJit- pa;marttamalhla.
19510: sijayhdistys rtaåklkia vaalhliirtto ole ~lailli 37 ja 38 §.
19511: sesti per:ustettu, on vail:iltsi,jayhdistyben K~UJten hal11iltulksen esirtyUrsessä.
19512: asiirumies rtai 1liiton <>Sal1ba tämän Mi!ami:es
19513: oikeutettu seitsemän päivä:n kuluessa oilkai- 5 lUJku.
19514: semaa:n n!e ikohdat, joitta vastaa:n mll!isltu- Vaalit.
19515: :tU!ksia on ;tehty. Oilkaisoo ei ilmi1lelJ.ik,rua:n
19516: srua v:ail:iltsiljayhdistyksoon nähden tehdä 39-55 §.
19517: 32 § :111 2 momentis9a mainilltussa ta.pa;uk- KUJten. haJWitUJlrsen <esityksessä.
19518: sessa cikä siinä tapamJ~, etsiJä amakk-
19519: jassa, jolla yhdistys OlD. rpermstettu, ei ole 6 ~uiku.
19520: a.11elcirjoii1Jta.jilna ri:iJttäV'ää määrää v<aJali'- Äänten laskemisen perusteet.
19521: oi:kleurtettJuja tai ~että hail.remusta ei ole
19522: jfä:tetty määriälaikia:na taå säädetyssä jäxjes- 56 §.
19523: tyiksessä. Jos syynä on ollut, että v&!it- SiJ1le, jota vaHrt:sija ää:nesltää rtu:loo ylksi
19524: sijayhdistylksen ehdokaslista;an on O!OOtltu ää1ni.
19525: 1210 1,16. - Kansanedustajain vaali.
19526:
19527: 57 §. a) KU!Ilhln y~i.nJJ.re:rltais äänieyhm.än
19528: Jos se, jota VlaJ.iltsija on ~y;t, ei ehdotkkoon nimi lkirjooOOtaia.n. mel'lk1tsemällä
19529: ole va~aJ.ili:eiLpoilnoo tai selviisti :nimetty, on nimen ikohdtru11e häneRe 59 § : n muika:am.
19530: seLlOOsien ehdokl~aa.n. nimi ikirutsottava miJtät- twleva vertaus1ukJu.
19531: tömäJksii. h) YhdistJetyn ääniTyhmän ehdolclmiden
19532: 2 ja 3 momentti, kuten haLlituksen esi- nim'elt ilrirjo:iJtetaJan 60 § : n illlääräämään
19533: tyksessä. järjffitylkseen, ja illlimen kohdwlJe mer!kittään
19534: 58 §. tlnnlikiD vwtauslUJlru.
19535: Kuten hMliJtUJkoon effityks.essä. c)- ja d).!kohta, kuten haHituksen e.si-
19536: rtytksesgä.
19537: 59 §. 67 §.
19538: ~ ,ään:iryhmoo eihdOiklkaffilJe Kuten hahliltuiksen esiltyksessä.
19539: aametaan etusij.a:n määräämiseiksi häilren j,a
19540: muiden ,ääa:uiryhm:1en ehdoka&oo iVäJlil1ä 68 §.
19541: velt'ltausludru, j~a ä;ällicyhm.än ehdOildmaJll.a Sitä tapausta mrten, että edustajan-
19542: on sama ikiru1n ryhmän varui.li[ppujoo. k:o'ko paiikikia rtwloo avoirroom, on kulleilrin edus-
19543: tlUilrumäärä. tajaJ.il.e J.l1ä.ärättävä vall'amies, jOika trurvit-
19544: 60 §. taessa astuu hänen tiJa11oon.
19545: Ne Y'~ OOn.i.ryhmät, jotka Vara:mi€8 mää.rä'bääiD., paitsi AhVOOJan-
19546: ilruu:1uvat samarun vraal.i:l:iffittoon, muodosltruvat maan maakuinnan vruwl.ipiirissä, sirtern, että
19547: yhdistetyn ääiD,icyhmäm., jossa il1iiden lehdiOik- V!rur:amireheksi: tuJ:oo ikäyttämålt&l ehdoikas
19548: ikaiJiLa. on etusija toiStensa edellä niiden siåJtä ään:iryh:mästä, josta va;lifttu OIIl sa:amut
19549: v:el'truusluku:joo suU:ruuden muJkaan, jOitllm suurimman vell'ltaus1u'VU!Il.. JoMei VJara-
19550: ikukJiJn heistä 59 § :n mutkaan on sa:Mlut. j.äsenrtä täililä tavalJa saada, tulee VJara-
19551: Jos joku on ehdok'kruama lmhdessa tai jäsenielksi se ehdokas, jOIIllka niirui olisi ,Jä-
19552: useammassa yksillnikertwisessa ääniryhmässä, hmnä erotelt:itu, jos 67 § :n 1 momentissa
19553: rrui:iln. h:änoo vertausllllJlrujrerma ybrtJoonJaskiert<tu säädettyä rnirrnien erottamiSta ohlsi jatkertJtu.
19554: m.iiä.rä OSIO:i.ttwa i!:LänJen järjestyssi:jrunsa. 3 ja 4 rrnomootti, mten hahlitukaen esi-
19555: 2 momOOttti haJ1iJtUlksen esityiksen mulmi- tylksessä.
19556: sena. 69-76 §.
19557: 61-63 §. Kuten haliliituiksen esilty.ksess:ä.
19558: KUltein haiL1itUJksen esityksessä.
19559: 8 Luku.
19560: 7 ~uiku. Edustajanvaalista valittaminen.
19561: Vaalin tulosten määrääminen ja valta- 77-79 §.
19562: kirjan antaminen. Kuten hl3!lliltuksen esiltykoossä.
19563: 64 ja 65 §.
19564: Kurten lulJJJirtuiksern esity'ksessä. 9 LU!ku.
19565: 66 §. Erityisiä säännöksiä.
19566: Tämärn jäilikoon menetellään seUTaavai1la 80-82 §.
19567: tavalJ.a: Kuten hlllll1ittUJ~ esityksessä.
19568:
19569: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1951.
19570:
19571: Erland Haa.pwniemi. Juhaali Leppälä. Yrjö Hautala. Eino Laitinen.
19572: Aino Luostarinen. Jamne Koivuranta. L. 0. Hirvensalo. P8.iavo Karjalainen.
19573: M. 0. Lahtela. Artturi Koskinen. Eino Pa.J.ovesi. Arvo Säv:elä.
19574: Jalmari Linna. Urho Kulovaara. Atte Paklkanen. T. N. VilhuJa.
19575: VieDJO Simonen. Jussi Raatikainen. A.n!ton Suurkonka. J. Pyy.
19576: Martti Smlltela. K. Alaniko. Onmå. Manrnd:la. Hilma Koiwlahti-Lehto.
19577: Lauri Laine. Aino MaJka.mäki. Eino Rytinki. Yrjö Helenius.
19578: Lauri Murtomaa. Toivo Pyörtänö. Peldm Kiiski. Yrjö Saari.
19579: Toivo H. Kinnunen. Niilo Ryhtä. Arvi Ikonen. Lauri Leppihal,me.
19580: Eemil Pääkkönen. Wiljam Sarjala. Tahvo Rönikkö. Markus Nisbla.
19581: Juho Karvonen. Ilm.a.ri Tiainen. Samuli Sim.ula. Kusti Eskola.
19582: Väinö Ra.nkila. Kerttu Saalasti. Väinö Oikko. Antti J. Rantamaa.
19583: Eemil Luukka.. Jalmari Pusa.
19584: VALTIOPÄIVÄT
19585: 1950
19586:
19587: LIITTEET
19588: II
19589:
19590: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY MAAKAAREN I LUVUN
19591: 3 §:n MUUTTAMISTA KOSKEVA LAKIALOITE.
19592:
19593:
19594:
19595:
19596: HELSINKI 1951
19597: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
19598:
19599: 3
19600: 1213
19601:
19602: n,12.- Lak. al. N:o 106.
19603:
19604:
19605: Veillll.amo y. m.: Ehdotus laiksi maakaaren 1 luvun 3 § :n.
19606: muuttamisesta.
19607:
19608:
19609: E d u s k u n n a ll e.
19610:
19611: Kuluvan vuoden valtiopäiville annetussa olisi tarkoituksenmukaista, että oikeusmi-
19612: hallituksen esityksessä N: o 172 ehdotetaan nisteriö voisi maatalousministeriön esityk-
19613: maakaaren 1 luvun 3 §: ään tehtäväksi sestä määrätä edellä tarkoitetuista henki-
19614: eräitä tarpeen vaatimia muutoksia. Halli- löistä heidän suostumuksellaan ja sovituilla
19615: tuksen esitykseen sisältyvässä lakiehdotuk- palkkio- ynnä muilla ehdoilla kaupanvah-
19616: sessa ei kuitenkaan· ole huomioitu seuraa- vistajat maanhankintalain mukaisia kaup-
19617: vaa. poja varten. Tällä tavoin voitaisiin sääs-
19618: Lähiaikoina tulee valtio maanhankinta- tää huomattavasti kaupanvahvistuspalkkio-
19619: lain nojalla myymään siirtoväkeen kuulu- kustannuksia sekä estää kaupanvahvistajat
19620: ville ja muille asutettaville useita kymme- saamasta maanhankintalain mukaisista kau-
19621: niätuhansia tiloja. Maahankintalain mukai- poista kohtuuttoman suuret kaupanvahvis-
19622: set kauppakirjat laaditaan maatalousminis- tuspalkkiot.
19623: teriön asutusasiainosastossa, mutta käytän- Maakaaren 1 lukuun on aikanaan otettu
19624: nöllisistä syistä kauppakirjojen allekirjoit- kaupanvahvistusta koskevat säännökset jul-
19625: taminen tapahtuu maanviljelys- tai talous- kisuuden tehostamiseksi kiinteistöjen luo-
19626: seuroissa. vutuksissa sekä valesiirtojen ja harkitse-
19627: Jos hallituksen esityksen edellyttämien mattomien luovutusten estämiseksi. Kun
19628: kaupanvahvistajien tulisi todistaa oikeiksi maanhankintatilojen kauppaehdot määräy-
19629: maanhankintatiloista laaditut kauppakirjat, tyvät lain säännösten mukaan, ja kun sitä-
19630: aiheutuisi siitä hankaluutta ja tilojen myy- paitsi kauppakirjojen laatiminen tapahtuu
19631: minen viivästyisi. Kun on erittäin tär- valtion toimesta, ei kaupanvahvistuksella
19632: keätä, että maanhankintatilat saadaan myy- näiden kauppojen osalta ole sellaista merki-
19633: dyiksi mahdollisimman pian, olisi puheena tystä, että kaupanvahvistajaksi niitä var-
19634: olevien kauppojen vahvistaminen maanvil- ten määrättävän tulisi välttämättä olla lain-
19635: jelys- tai talousseurojen palveluksessa ole- opillisen tutkinnon suorittanut henkilö. On
19636: vien henkilöitten toimesta tehtävä mahdolli- kuitenkin syytä mainita, että maanviljelys-
19637: seksi. Siihen nähden, että hallituksen esi- ja talousseurojen palveluksessa yleensä on
19638: tyksen mukaan oikeuden määräämän kau- lakimies.
19639: panvahvistajan toimivalta käsittää vain Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
19640: määräyksen antaneen oikeuden tuomiopii- dotamme,
19641: rissä olevat kiinteistöt, ja että maanvilje-
19642: lys- ja talousseurojen toimialueet ovat oi- että Eduskunta hyväksyisi nain
19643: keuksien tuomiopiirejä paljon laajemmat, k~tuluvan lakiehdotuksen:
19644:
19645:
19646:
19647: Laki
19648: mookaaren 1 luvun 3 §: n muuttamises.ta.
19649: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren 1 luvun 3 §, sellaisena
19650: kuin se on 9 päivänä kesäkuuta 1933 annetussa laissa (198/33), näin kuuluvaksi:
19651: 3 §. nimismies, julkinen notaari, kaupungin-
19652: Julkisia kaupanvahvistajia ovat: vouti, kaupunginviskaali, vakinainen ja yli-
19653: a) virkansa puolesta henkikirjoittaja, määräinen maanmittausinsinööri sekä ulko-
19654: 1214 I1,12.- Kanpanva.hvistajat.
19655:
19656: mailla Suomen lähetystön virkamies ja Suo- ministeriö voi maatalousministeriön esityk-
19657: men konsuli, riippumatta siitä, missä kiin- sestä määrätä maanviljelys- tai talousseu-
19658: teistö sijaitsee; ja ran palveluksessa olevan siihen tehtävään
19659: b) erityiset oikeuden tai oikeusministe- pystyvän henkilön tämän suostumuksella ja
19660: riön määräämät, virkamiehen vastuunalai- muutoin tämän kanssa sovittavin ehdoin.
19661: suudella toimivat julkiset kaupanvahvista- Oikeusministeriö voi peruuttaa määräyksen,
19662: jat. Oikeuden määräämien kaupanvahvista- milloin katsoo siihen olevan syytä, älköönkä
19663: jien toimivalta käsittää oikeuden tuomio- oikeusministeriön sitä koskevaan päätökseen
19664: piirissä olevat kiinteistöt. muutosta haettako.
19665: Julkiseksi kaupanvahvistajaksi oikeus voi
19666: määrätä tuomiopiirissä asuvan rehelliseksi
19667: tunnetun, lainopillisen tutkinnon suoritta-
19668: neen henkilön, joka suostuu ottamaan teh· Tämä laki tulee voimaan päivänä
19669: tävän vastaan. Oikeus voi peruuttaa mää- kuuta 195 .
19670: räyksen, milloin katsoo siihen olevan syytä; Sen estämättä, mitä 3 § :n 2 momentissa
19671: älköönkä oikeuden sitä koskevaan päätök- on säädetty oikeuden määräämien julkisten
19672: seen muutosta haettako. kaupanvahvistajien kelpoisuudesta, voi hen-
19673: ,Tulkiseksi kaupanvahvistajaksi touko- kilö, joka on määrätty kaupanvahvistajaksi
19674: kuun 5 päivänä 1945 annetun maanhankin- ennen tämän lain voimaantuloa, edelleen
19675: talain mukaisia kauppoja varten oikeus- toimia kaupanvahvistajana.
19676:
19677: Helsingissä maaliskuun 13 päivänä 1951.
19678:
19679: Veikko Vetlmlmo. Heikki Soininen.
19680: VALTIOPÄIVÄT
19681: 1950
19682:
19683:
19684: LIITTEET
19685: IV
19686: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ LIIKEVAIHTO-
19687: VEROA, KANSANEDUSTAJAIN ELÄKEOIKEUTTA, KANSA-
19688: KOULULAITOKSEN KUSTANNUKSIA, TULO- JA OMAISUUS-
19689: VEROA, POIKKEUSSÄÄNNÖKSIÄ VEROLAKEIHIN, KORVAUS-
19690: HAKEMUSTEN UUTTA KÄSITTELYÄ JA AUTOVEROA KOS-
19691: KEVIA LAKIALOITTEITA.
19692:
19693:
19694:
19695:
19696: HELSINKI 1951
19697: VALTIO~OSTON KIRJAPAINO
19698: 1217
19699:
19700: IV,u2. - Lak. al. N:o 79.
19701:
19702:
19703:
19704:
19705: Hetemäki y. m.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muutta-
19706: misesta.
19707:
19708:
19709: Eduskunnalle.
19710:
19711: Viime huhtikuun 28 päivänä on hallitus pioiden vähentämisoikeuden kieltäminen
19712: antanut eduskunnalle esityksen liikevaihto- merkitsee asiallisesti sitä, että liikevaihto-
19713: verolain muuttamisesta ehdottaen mm. lisät- vero näissä tapauksissa muuttuu välillisestä
19714: täväksi niitä vähennyksiä, joita lain 13 § : n verosta tuottajaan kohdistuvaksi välittö-
19715: nojalla saadaan veronalaisesta liikevaih- mäksi veroksi.
19716: dosta tehdä. Vähennysoikeus ei kuitenkaan Kyseessä oleva epäkohta olisi yksinkertai-
19717: koskisi tuottajan kärsimiä luottotappioita, simmin poistettavissa siten, että liikevaihto-
19718: minkä vuoksi tuottaja, jonka on suoritet- verovelvolliselle tuottajalle myönnettäisiin
19719: tava veroa, ei kuten vähittäiskaupan, ker- oikeus veronalaisesta laskutuksestaan vä-
19720: tyneitten maksujen perusteella, vaan lasku- hentää kirjanpidossa todetut veronalaiseen
19721: tuksen mukaan, joutuisi suorittamaan myy- myyntiin kohdistuvat luottotappiot samalla
19722: mistään tavaroista liikevaihtoveroa siinäkin tavoin kuin siitä jo nyt saadaan vähentää
19723: tapauksessa, että hän ei ostajan maksuky- takaisin suoritettu hinta, ostohyvitykset,
19724: vyttömyyden takia saisi joko lainkaan tai ylijäämäpalautukset sekä vuosi- ja vaihto-
19725: saisi ainoastaan osaksi myydyistä tavaroista alennukset. Jos luottotappioksi merkitty
19726: maksun. Näihin saakka ei sanotulla kysy- ja siten veronalaisesta myynnistä vähen~
19727: myksellä ole ollut kovin suurta käytännöl- netty tavarasaatava myöhemmin joko osaksi
19728: listä merkitystä, koska jälleenmyyjäliik- tai kokonaan tulisikin suoritetuksi, olisi se
19729: keitten konkurssit ovat olleet verrattain tällöin tietenkin lisättävä veronalaiseen
19730: harvinaisia. Nyt sensijaan on tilanne tässä myyntiin aivan samoin kuin tulo- jo omai-
19731: suhteessa niin muuttunut ja edelleen muut- suusverotuksessa jo nykyisin luottotap-
19732: tumassa, että riski luottokaupassa, jollaista pioina vähennetyn saatavan suoritus lisä-
19733: tuottajan myynti suuressa mitassa on, on tään veronalaiseen tuloon. Liikevaihtovero-
19734: tullut varsin tärkeäksi ja huomioon otet- lain 13 §: ään olisi tämän vuoksi tehtävä
19735: tavaksi tekijäksi. Sen vuoksi ei ole kohtuul- vastaava lisäys.
19736: lista, että sanotun riskin ja siitä ehkä joh- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
19737: tuvan tappion myös valtiolle tulevan liike- tiopäiväjärjestyksen 32 §: ään ehdotamme,
19738: vaihtoveron osalta joutuu kantamaan tuot-
19739: taja, joka itse asiassa toimii vain tämän että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19740: veron perijänä valtion puolesta. Luottotap- van lakiehdotuksen. ·
19741:
19742:
19743: Laki
19744: Iiikevaihtoverola.in. muuttamisesta..
19745: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1941 annetun
19746: liikevaihtoverolain (921/41) 13 § näin kuuluvaksi:
19747: 13 §. ronalaisen myynnin arvosta vähentää hänen
19748: Verovelvollisella on oikeus kunkin vero- saman kalenterikuukauden aikana ostajille
19749: kauteen kuuluvan kalenterikuukauden ve- takaisin suorittamansa veronalaisen tavaran
19750: 1218 IV,112.- Liikevaihtovero.
19751:
19752: hinta taikka sen osa samoin kuin saman tettu veronalaisesta myynnistään vähentä-
19753: kalenterikuukauden aikana suorittamansa mään siitä johtuvat luottotappiot.
19754: veronalaista myyntiä koskevat ostohyvityk-
19755: set, ylijäämäpalautukset sekä vuosi- ja (2 ja 3 momentti kuten hallituksen esi-
19756: vaihtoalennukset. Tuottaja on lisäksi oikeu- tyksessä).
19757:
19758: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1950.
19759:
19760:
19761: Päiviö Hetemäki. Urho Saariaho.
19762: J. 0. Söderhjelm. Lassi Hiekkala.
19763: Kane Joukanen.
19764: 1219
19765: IV,ua.- Lak. al. N:o 80.
19766:
19767:
19768:
19769:
19770: Hiltunen y. m. : Ehdotus laiksi kansanedustajan oikeudesta
19771: eläkkeeseen annet·un lain muuttamisesta.
19772:
19773:
19774: E d u s k u n n a 11 e.
19775:
19776: Vuoden 1947 valtiopäiville annettiin hal- mitä heidän uusi palkkionsa edellyttäisi.
19777: lituksen esitys laiksi kansanedustajien oi- Kansanedustajain vuosipalkkio vastaa hal-
19778: keudesta eläkkeeseen. Tämä esitys hyväk- lituksen esityksen mukaan noin 29 palk-
19779: syttiinkin eräin muutoksin mainituilla val- kausluokkaa, mutta heidän eläkkeensä eh-
19780: tiopäivillä, mutta koska lakiehdotus perus- dotetaan hallituksen esityksessä n: o 48 vas-
19781: tuslain Juontoisena vaati määräenemmistön taamaan vain 20 palkkausluokan eläkettä.
19782: voidakseen tulla samoilla valtiopäivillä lo- Tietääksemme ei valtiolla ole mitään virkaa
19783: pullisesti hyväksytyksi, niin esitys äänes- eikä tointa, josta tuleva eläke ehdotetaan
19784: tyksen jälkeen jäi lepäämään yli vaalien. pienemmäksi mitä vuosipalkka tai palkkio
19785: Vuoden 1948 vaalien jälkeen kokoontunut edellyttää. Senvuoksi olisi mielestämme
19786: eduskunta hyväksyikin sitten hallituksen kansanedustajan eläkkeen määräämisperus-
19787: esityksen muuttamattomana. Sillä aikaa teissa oleva virhe korjattava ja eläke mää-
19788: kun lakiesitys oli lepäämässä oli kuitenkin rättävä 29 palkkausluokkaan vastaavaksi.
19789: kansanedustajain palkkioissa samoin kuin Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
19790: valtion viran ja toimen haltijain paikoissa kunnan hyväksyttäväksi hallituksen esityk-
19791: ja eläke-eduissa tapahtunut huomattavia seen n:o 48 sisältyvän lakiehdotuksen näin
19792: muutoksia. Tästä johtuu, että kansanedus- muutettuna:
19793: tajan eläke on huomattavasti pienempi kuin
19794:
19795: Laki
19796: kansanedustajan oikeudesta eläkkeeseen a.nnetlun la.in muuttamisesta.
19797: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanedustajan oikeudesta eläkkee-
19798: seen 20 päivänä elokuuta 1948 annetun lain 3 § sellaisena kuin se on 22 päivänä kesä-
19799: kuuta 1949 annetussa laissa (466/49) näin kuuluvaksi:
19800: 3 §. neen kahdenteenkymmenenteen osaan täy-
19801: Täysi eläke vastaa kahdenteenkymmenen- den eläkkeen määrästä ja jokainen niitä
19802: teenyhdeksänteen palkkausluokkaan kuulu- seuraava täysi eläkevuosi lisäksi yhteen
19803: van peruspalkkaisen valtion viran tai toi- kahdenteenkymmenenteen osaan siitä, kun-
19804: men haltijalle tulevaa täyttä eläkettä siihen nes täysi eläkemäärä saavutetaan.
19805: ehkä maksettavine lisäyksineen. Tämä eläke
19806: annetaan edustajana toimineelle, jolla on
19807: kaksikymmentä tai useampia eläkevuosia. Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä helmi-
19808: Kymmenen eläkevuotta oikeuttaa kymme- kuuta 1950 lukien.
19809: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1950.
19810:
19811: Onni Hiltunen. Matti Heiltkilä..
19812: Väinö Ba.klåla.. John Österholm.
19813: E. A. Turja. J. Koivisto.
19814: .TU/ha.ni Leppä.lä. Urho Kulovaa.ra..
19815: 4
19816: 1220
19817:
19818: IV,u4.- Lak. al. N:o 81.
19819:
19820:
19821:
19822: K.ulovaa.ra. y. m.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kus-
19823: tannuksista annetun lain muuttamisesta.
19824:
19825:
19826: E d u s k u n n a 11 e.
19827:
19828: Eduskunnalle annetussa hallituksen esi- pysynyt sellaisena miksi se v. 1947 määrät-
19829: tyksessä n: o 50 kansakoululaitoksen kus- tiin, 2,400 mk vuodessa, siitä huolimatta,
19830: tannuksista annetun lain muuttamisesta on vaikka johtajan tehtävät ovat vuosi vuo-
19831: ehdotettu kansakoulunopettajain palkkoja delta lisääntyneet niiden monien sosiaalista
19832: ja eläkkeitä nykyisestään korotettavaksi. huoltoa koskevien tehtävien vuoksi, joiden
19833: Kun esitetyt korotukset ovat liian alhaiset suorittamiseen koulun johtajat on velvoi-
19834: ja kun siinä on jätetty kokonaan huomiotta tettu. Nämä tehtävät ja palkkatason muut-
19835: koulun johtajan, supistetun kansakoulun tuminen huomioon ottaen pitäisi tämä palk-
19836: opettajan lisäpalkkion sekä myöskin yli- kio olla 15,000 mk ja jokaista lisäopettajan
19837: tuntipalkkion korottaminen, niin rohke- luokkaa kohti 1,000 mk vuodessa.
19838: nemme, Valtiopäiväjärjestyksen 32 §: n Ylituntipalkkio on kansakoulussa noin
19839: säännökseen vedoten, esittää kunnioittaen puolet siitä mitä oppikoulussa vastaavanlai-
19840: seuraavaa: sesta opetuksesta suoritetaan. Kun kansa-
19841: Hallituksen ehdotuksen mukaan nousevat koulun tuntiopetus on hyvin suurelta osal-
19842: maalaiskansakoulun opettajain palkat 15,650, taan oppikoulun tuntiopetukseen verratta-
19843: 13,650, 12,450 ja 11,400 markkaan kuukau- vaa ja kun hallitus on esittänyt näitäkin
19844: dessa. Eduskunta on useammassa yhtey- korotettavaksi, niin pitäisi kansakoulun-
19845: dessä kiinnittänyt hallituksen huomiota opettajainkin tuntipalkkio korottaa. Palk-
19846: maalaiskansakoulun opettajain palkkojen kio olisi määrättävä 8,040 markaksi viikko-
19847: alhaisuuteen. Eduskunnalle on myöskin tunnilta vuodessa sitäkin suuremmalla
19848: tunnettua, että epäpätevien opettajien luku syyllä kun tuntipalkkioihin maksetut in-
19849: on suurin juuri maaseudulla. Sentähden deksilisät jäävät pois.
19850: olisi palkkoja nyt korotettava tuntuvam- Hallitus on poistanut lakiehdotuksen
19851: min. Kun otetaan huomioon, että tähän 16 § :stä säännöksen kaupunkiopettajien
19852: astinen indeksilisä esitetään samalla pois- palkkojen prosenttuaalisesta kytkennästä
19853: tettavaksi, niin ei 18,950, 16,400, 14,950 ja maalaisopettajien rahapalkkaan ja jättänyt
19854: 13,650 markan suuruisia kuukausipalkkoja kaupunkiopettajien palkkauksen kaupun-
19855: voitane nykyoloissa pitää kohtuuttomina. kien määrättäväksi. Tämän toimenpiteen
19856: Hallituksen esityksessä olevat peruspalkat tarkoituksenmukaisuudesta voidaan olla eri
19857: olisi määrättävä 227,400, 196,800, 172,400 mieltä. Kaupungeille olisi tässä säännök-
19858: ja 163,650 markaksi vuodessa. Kalliinpai- sessä annettava kuitenkin ohje mitä sen
19859: kanlisät olisi vastaavasti korotettava. olisi opettajiensa palkkoja määrättäessä
19860: Supistetun kansakoulun opettajalle mak- noudatettava.
19861: settava lisäpalkkio 1 kuukautta pitemmästä Samalla kun kansakoulunopettajain
19862: työajasta määrättiin v. 1947 6,000 markaksi. palkkoja ja palkkioita on esitetty korotet-
19863: Vaikka opettajain peruspalkkoja on senjäl- tavaksi on myöskin eläkkeitä vastaavasti
19864: keen korotettu useita kertoja on tämä palk- korotettava. Yläkansakoulun ja supistetun
19865: kio pysynyt ennallaan. Sentähden olisi sitä koulun opettajain eläke olisi määrättävä
19866: nyt jo korotettava. Kun on kysymys kuu- 186,000 ja alakansakoulunopettajalle
19867: kautta pitemmästä työajasta, niin 16,000 157,200 markkaan vuodessa.
19868: markan suuruinen palkkio vuodessa ei ole Kaiken edellälausutun perusteella ehdo-
19869: kohtuuton. tamme kunnioittaen, että eduskunta hyväk-
19870: Koulun johtajan palkkio on niinikään syisi seuraavan lakiehdotuksen:
19871: IV,114. - KoJovaara y. m. 1221
19872:
19873: Laki
19874: kansa.koulul&itoksen kustannuksista; annetun lain muuttamisesta..
19875: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista
19876: 8 päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain (180/26) 7, 9, 10, 11, 14, 16, 21 §, 22 § :n
19877: 2 momentti ja 28 §, näistä 7, 9, 22 §:n 2 momentti ja 28 § sellaisina kuin ne ovat
19878: 22 päivänä kesäkuuta 1949 (437/49) annetussa laissa, 10, 14 ja 21 § sellaisina kuin
19879: ne ovat 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (933/47), 11 § sellaisena kuin
19880: se on 30 päivänä huhtikuuta 1947 annetussa laissa (329/47) ja 16 § sellaisena kuin
19881: se on 30 päivänä joulukuuta 1949 annetussa laissa (886/49), näin kuuluviksi:
19882: 7 §. 11 §.
19883: Rahassa saa yläkansakoulunopettaja: Koulun johtajan toimesta suoritetaan
19884: a) peruspalkkaa: naimisissa oleva tai palkkiota 15,000 markkaa vuodessa sekä
19885: ollut, jonka opettajapalkka on perheen toi- lisäksi 1,000 markkaa jokaisen muun opet-
19886: meentulon pääasiallinen lähde ja jolla on tajan luokkaa kohti vuodessa.
19887: yksi tai useampia lapsia, 227,400 markkaa
19888: sekä muu opettaja 196,800 markkaa vuo- 14 §.
19889: dessa; Käsityönohjaaja ja muu tuntiopettaja
19890: b) ikälisää kolmivuotiskaudelta, kerral- saa palkkiota 8,040 markkaa viikkotunnilta
19891: laan kuusi sadalta rahassa maksettavasta vuodessa.
19892: peruspalkasta ja viisi eri kertaa. Oppivelvollisuudesta annetun lain 24 § : n
19893: Edellämainittujen palkkaetujen lisäksi nojalla otettu käsityönopettaja sekä koti-
19894: maksetaan yläkansakoulun perheelliselle talouden opettaja saa samat palkka- ja
19895: opettajalle, jonka toimipaikka on elinkustan- eläke-edut kuin yläkansakoulunopettaja.
19896: nuksiin nähden suhteellisen kalliilla paik- Asuntolanhoitaja saa samat palkka- ja
19897: kakunnalla kalliinpaikanlisää 29,880, 19,920 eläke-edut kuin alakansakoulunopettaja,
19898: tai 9,960 markkaa vuodessa sekä muulle asunnoksi kuitenkin vain yhden huoneen.
19899: yläkansakoulunopettajalle 26,640, 17,760 Lisäksi hän saakoon ruoan asuntolan toi-
19900: tai 8,880 markkaa vuodessa sen mukaan miessa sekä joulu- ja pääsiäisloman aikana.
19901: kuin kouluhallitus määrää.
19902: 9 §. 16 §.
19903: Rahapalkkaa saa alakansakoulunopet- Kaupungeilla on oikeus itse järjestää
19904: taja: peruspalkkaa naimisissa oleva tai kansakoulunopettajiensa palkkaus kuiten-
19905: ollut, jonka opettajapalkka on perheen toi- kin niin, että se on oikeassa suhteessa mui-
19906: meentulon pääasiallinen lähde ja jolla on den kaupungin viran- ja toimenhaltijain
19907: yksi tai useampia lapsia 171,400 markkaa palkkoihin ja noudattaa kaupungin palkka-
19908: ja muu opettaja 163,800 markkaa vuodessa luokkia.
19909: sekä ikälisää ja kalliinpaikanlisää samojen Kauppalan kansakoulunopettajain palk-
19910: perusteiden mukaan kuin 7 § :ssä on ylä- kauksesta on voimassa, mitä tässä laissa on
19911: kansakoulunopettajasta säädetty kuitenkin säädetty maalaiskunnan kansakoulunopet-
19912: siten, että kalliinpaikanlisä on alakansakou- tajien palkkauksesta.
19913: lun: perheelliselle opettajalle 24,480, 16,320
19914: tai 8,160 markkaa ja muulle alakansakou- 21 §.
19915: lunopettajalle 22,680, 15,120 tai 7,560 Palkkaeduista, jotka luetellaan II ja III
19916: markkaa vuodessa. luvussa, alakansakoulun ja jatkoluokkien
19917: opettaja on velvollinen opettamaan enin-
19918: 10 :§. tään kaksikymmentäneljä viikkotuntia sekä
19919: Supistetun kansakoulun opettaja saa sa- ylä- ja supistetun kansakoulun opettaja
19920: mat luontaisedut ja rahapalkkauksen kuin enintään kolmekymmentä viikkotuntia. Li-
19921: yläkansakoulun opettaja sekä sitä paitsi säksi tulevista ylitunneista maalaiskunnan
19922: korvauksen pitemmästä opetusajasta 16,000 opettaja saa 14 §:n 1 momentissa mainitun
19923: markkaa vuodessa. palkkion, jonka valtio suorittaa.
19924: 1222 IV,114. - 'Ka,n&airouluHopettajajo pailkat.
19925:
19926: 22 §. män palvelleelle lisäksi joka palvelusvuo-
19927: desta yhtä kahdeskymmenesosaa samasta
19928: Milloin virallinen indeksi osoittaa elin- määrästä, kunnes 20 vuotta palvelleelle
19929: kustannusten, 1 päivänä helmikuuta 1950 tulee täysi eläkemäärä.
19930: vallinneeseen hintatasoon verrattuna, ko- Jos opettaja muusta syystä saa eron vi-
19931: honneen huomattavasti, voidaan tässä laissa rastaan, älköön olko oikeutettu saamaan
19932: säädettyihin, valtion korvattaviin raha- eläkettä tai apurahaa.
19933: palkkoihin ja palkkioihin suorittaa kalliin- Asetuksella. voidaan määrätä, että eräissä
19934: ajanlisää valtion tulo- ja menoarvion ra- kansakoulunopettajan viroissa, joiden laatu
19935: joissa. sitä vaatii, oikeus eläkkeen saamiseen alkaa
19936: ennen 60 vuoden ikää, ei kuitenkaan aikai-
19937: 28 §. semmin kuin 55 vuoden iässä.
19938: Vakinainen opettaja olkoon 30-vuotisen Alakansakoulun opettaja, jolla aikaisem-
19939: opetustoimen jälkeen ja 60 vuoden ikään pien säännösten mukaan on oikeus yläkan-
19940: tultuaan virasta erotessaan oikeutettu jäl- sakoulun opettajan eläkkeeseen, säilyttää
19941: jellä olevaksi elinajaksoon saamaan vuo- sen oikeutensa edelleenkin.
19942: tuista eläkettä valtiolta seuraavasti: Milloin virallinen indeksi osoittaa elin-
19943: ylä- ja supistetun kansakoulun opettaja kustannusten, 1 päivänä helmikuuta 1950
19944: 186,000 markkaa; sekä vallinneeseen hintatasoon verrattuna, ko-
19945: alakansakoulun opettaja 157,200 markkaa. honneen huomattavasti, voidaan tässä py-
19946: Jos vakinaista tai väliaikaista pätevää kälässä tarkoitettuihin eläkkeisiin ja elin-
19947: opettajaa aikaisemmin kohtaa parantuma- kautisiin apurahoihin suorittaa kalliinajan-
19948: ton tauti taikka jos hänen muuten havai- lisää valtion tulo- ja menoarvion rajoissa.
19949: taan ilman omaa syytään tulleen kykene-
19950: mättömäksi virkaansa hoitamaan, myönne-
19951: tään hänelle hänen erotessaan vuotuinen Tätä lakia sovelletaan valtion varoista
19952: elinkautinen apuraha, joka viisi vuotta pal- suoritettaviin palkkoihin, palkkioihin ja
19953: velleelle vastaa yhtä neljännestä edellä mai- eläkkeisiin 1 päivästä helmikuuta 1950
19954: nitusta täydestä eläkemäärästä sekä enem- lukien.
19955:
19956: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1950.
19957:
19958: Urho Kulovaara.. Pentti Niemi.
19959: Erkki Koivisto. Albert Brommels.
19960: Johannes Wirtanen.
19961: 1223
19962:
19963: IV,u5. - Lak. al. N:o 83.
19964:
19965:
19966:
19967:
19968: Käkelä y. m. : Ehdotus liikevaihtov~rolaiksi.
19969:
19970:
19971: E d u s k u n n a 11 e.
19972:
19973: Eräät kunnalliset liikelaitokset luovutta- jonkunlainen ylijäämätuotteiden luovutus.
19974: vat tuotteitaan paitsi toisille kunnallisille Kun ei missään tapauksessa voida pitää
19975: laitoksille myös vähäisessä määrässä yksi- oikeana, että kunnallisen liikelaitoksen tuo-
19976: tyisille. Liikevaihtoverolain säännökset ei- tanto - esim. sahalaitoksen - siltäkin
19977: vät tällaisissa tapauksissa selvästi määrit- osalta kuin laitoksen tuotteet luovutetaan
19978: tele kunnallisten liikelaitosten liikevaihto- kunnan omiin tarkoituksiin, jota palvele-
19979: verovelvollisuutta. Liikevaihtoverokonttori maan se juuri on perustettukin, joutuisi-
19980: ja -toimistot tulkitsevat kuitenkin lakia vat liikevaihtoveron alaiseksi, katsomme
19981: niin, että kunta on verovelvollinen koko kohtuulliseksi, että kunnat vapautettaisiin
19982: kysymyksessä olevan laitoksen tuotannosta suorittamasta liikevaihtoveroa niistä liike-
19983: siis siltäkin osalta kuin nämä laitokset luo- laitoksen tuotteista, jotka luovutetaan kun-
19984: vuttavat tuotteitaan kunnan omassa talou- nan omille laitoksille tai niistä palveluk-
19985: dessa käytettäväksi. Kuntien liikelaitokset sista, jotka kunnan jokin liikelaitos tekee
19986: on säännöllisesti perustettu kunnan yhteis- toiselle. Edellä esitetyn perusteella ja jotta
19987: ten tarpeiden tyydyttämiseksi eikä voiton kunnan liikelaitosten erityisluonne selvästi
19988: tavoittelun vuoksi. Niinpä sellaisissakin ta- otettaisiin huomioon liikevaihtoverolaissa,
19989: pauksissa, jolloin kunnan jostakin liike- kunnioittavimmin ehdotamme,
19990: laitoksesta mahdollisesti on voitu luovuttaa
19991: osa tuotteista ulkopuolisille talouksille, ei että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19992: lcysymyksessä koskaan liene ollut yksityis- van lakiehdotuksen:
19993: ten tuottajien kanssa kilpaileminen, vaan
19994:
19995: Liikevaihtoverolaki.
19996: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19997: 1 ja 2 §. 3. kuntien liikelaitokset, siitä osalta kuin
19998: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 86.) niiden tuotteet luovutetaan kuntien omille
19999: laitoksille tai ne palvelevat kunnan oman
20000: talouden tarpeita.
20001: 3 §. (2 momentti kuten hallituksen esityk-
20002: V erovelvollisia eivät ole: sessä n :o 86.)
20003: (1 ja 2 kohta kuten hallituksen esityk- 4-63 §.
20004: sessä n:o 86.) (Kuten hallituksen esityksessä n:o 86.)
20005:
20006: Helsingissä 13 päivänä. syyskuuta 1950.
20007: Valto Käkelä.. Väinö Okko.
20008: Heikki Bykkäällä. Urho Kulova.a.ra.
20009: Eino Raunio. Juho Kuittinen.
20010: Kalle Jokinen. Vilho Väyrynen.
20011: Arno Tu1ll'Da. Mikko Järvinen.
20012: V. Riihinen. Jussi Raatikainen.
20013: Onni Peltonen. Jussi Saukkonen.
20014: Arvo Sävelä. E. A. Turja.
20015: 1224
20016:
20017: IV,ua.- Lak. al. N:o 84.
20018:
20019:
20020:
20021:
20022: Hiltunen y. m. : Ehdotus liikevaihtovero laiksi.
20023:
20024:
20025: E d u s ik u n n a U e.
20026:
20027: Kuten tunnettua valtioneuvosto asetti filmeistä on teknillisesti vai1keata ja vero
20028: marraskuun 7 päivänä 1948 komitean tutki- on muodostunut !kotimaiselle elokuvalle,
20029: maan ja laatimaan ehdotusta Hikevailito- siihen nähden, että elokuvista !kannetaan
20030: verotuiksen siirtämisestä vähittäis:kauppa- erikoista huviveroa, llrohtuuttoman ras-
20031: asteelta tukkukauppa-asteelle. Saatuaan kaaksi, ehdotetaan elokuvafilmien myynti,
20032: työnsä valmiiksi komitea mietinnössään eh- vuokraus ja maahantuonti liikevaihtove-
20033: dotti edellisen ~isäksi verovelvollisten piiriä rosta vapaaksi." Näitä perusteluja voidaan
20034: veron !kannon helpottamisen vuoksi muu- vielä täydentää sillä, että elokuvan ikorkean
20035: tenkin huomattavasti supistettavaksi. Hal- leimaveron: vuoksi myös filmivuokrista
20036: Jitulksen esitylksestä n:o 86 syysikuun 1 päi- ma;ks·ettava liikevaihtovero on muodostunut
20037: vältä 1950 ooikin suurin piirtein seurattu elolmvatettereille ikohtuuttoman raskaruksi.
20038: komitean ehdotuksia. Valitettavasti on hal- Y~leensä verotuksessa noudatetaan sitä
20039: litus kuitenkin poiketen ikomitean ehdotUJk- periaatetta, ettei samaan vero-objektiin
20040: sesta jättänyt edelleen elokuvafilmin liike- kohdisteta kahta erilaista erikoisveroa. Elo-
20041: vailitov;eron alaiseiksi. Tämä lienee tapahtu- ikJUva on !kuitenkin saanut ikannettavrukseen
20042: nut •joko huomaamattomuudesta tai asian- sekä leima- että liikevaihtoveron, jotka koh-
20043: tuntemattOtmuudesta, s~llä valtiotalouden distetaan: elokuvan pääsylipputuottoon.
20044: kannalta tällä ikysymylksellä on kovin mi- Vuodesta 1921 alikaen on elokuvan ~eima
20045: tätön merkitys. Edellä mainittu komitea vero ollut prosenttimääräinen lipi[luhin-
20046: on suorittamissaan 'las!kelmissa laskenut nasta ja sisältynyrt siihen. Vuodesta 1942
20047: verontuoton alenemisen elokuvafilmin osalta elokuvan osalle tuli lisäksi liiik:evaiMovero.
20048: olevan vain noin 35 mmk. Mainitun komi- Tätä veroa elokuva suorittaa nykyään mo-
20049: tean puoltaessa elo'lru.van vapauttamista ninikertaisena, ensin valmistamot ja eloku-
20050: liikevaihtoverosta perusteltiin ehdotusta vavuokraamot tarviikikeistaan, laboratorio-
20051: seuraavasti: ,Elokuvafi:lmien IHkevaihtove- töistään ja filmik01pioista, ilopulksi elolkuva-
20052: rotus on käytämlössä osoittautunut sangen ·teatterit elokuvan esityslkorvau!ksesta eli ns.
20053: vaikeaksi hoitaa siten, että verotus olisi filmivuoikrasta. Mainittujen eri piirien tulo
20054: tasapuolista. Kun tämän alan verotus näh- tulee ikaiikiki elokuvan pääsylipputuotosta,
20055: tävästi olisi tarJwituksenmukaisemmin jär- niihin. siis sisältyy sekä leima- että liike-
20056: jestettävffisä ylksinomaan huviveron muo- vaihtov·ero. Täten meillä elokuva tavallaan
20057: dossa, on komitea päättänyt ehdottaa elo- maksaa leimaveroa liikevai:htoverostaanikin.
20058: kuvafiLmien vapauttamista Hiikevailitove- Käsiteltäessä kysymystä, sopiiko liiike-
20059: I10Sta. Tältä osaltaan tuoton vähennys te- vaihtoverotus yleensäikään noudatettavalksi
20060: ikee n. 35- mmk." elokuvan vuoikrauksessa, ja :missä !kohden
20061: Komitean •ehdotulksen muikaan jätettiin eJ.Oilruvan vuokraus (elokJuvan esitys) eroaa
20062: edellisen hallituksen toimesta maa;liskuun muusta liikevaihtoveron alaisesta liiketoi-
20063: 3 iPäivänä 1950 eduskunnalle esitys liike- minnasta, on otetava huomi·oon seuraavaa:
20064: vaihtoverolain muuttamisesta. Tässä ·esityk- Elokuva eroaa hyvin monessa suhteessa
20065: sessä ehdotettiin mm. myösikin elokuvafil- tavallisista kau:ppatavaroista. Siinä on selkä
20066: mit vapautettavaksi liikevaihtoverosta. Sil- materiaalinen että immateriaalinen puoli.
20067: 1oisen hallituksen esityksen perusteluissa Ensin mainittua edustaa filmikopio, jäl-
20068: tästä asiasta mainittiin mm. seuraavaa: kimmäistä tekijäno]keuden piiriin ikuu1uva
20069: ,Kun liikevaihtoveron \kantaminen elokuva- oikeus esittää filmi' !katsojille. Tämän mu-
20070: IV,116. -Hiltunen y. m. 1225
20071:
20072: ikaan elokuva ,myydään" useassa erassa. Edellä olevan perusteella todetaan, että
20073: Kopiosta suoritetaan maksu kopion valmis- Hikevaintoveron soveliluttaminen elokuvata-
20074: tuskustam.nusten mUJkaan, eLokuvan esittä- louteen on johtanut epäoiik:eudenmukaisuu-
20075: misoi.keudesta suoritetaan ma~ksu royaltyna. teen ja ikohtuuttomuuteen ollen lisäksi sen
20076: Viimemainittu ilasketaan tavallisesti määrä- !kantaminen eiloikuvalta teknillisesti vai-
20077: prooenttina elokuvan tuotosta. Elokuvan keasti järjestettävissä.
20078: taloudellinen arvo on riiwpuvainen eloku- Lopuiksi lienee ainetta !käsitellä elokuva-
20079: van saavuttamasta yleisömenesttyikstJstä ja talouden asemaa. Maamme eloikluvatalous
20080: tästä syystä elOkuvateatteriin mruksama fil- on viime vuosina joutunut ,syömään" omaa
20081: mivuokra lasketaan määräprooenttina iip- :pääomaa, eivät valmistamot eivätkä teat-
20082: :puhintatuotosta. Viimeisenä ostajana on terit ikyikene uusimaan vanhentuneita ko-
20083: sitten elolkuvayleisö, joka pääsylipun lunas- neistojaan ja lkalustojaan. Nykyisestä, elo-
20084: tamaHa saa nähdä ja kuulla eloikuvaesityk- llrutm 1 päivänä 1950 voimaan tulleen ihin-
20085: sen. tasäänöstelyn määräämästä lippuhinnasta
20086: Elokuvaa myydään täten sen eriikoislaa- jää valmistamolle, 'elokuvateatterille ja fil-
20087: dun pe11usteella toisin ikuin InJUita hyödyk- mivuoikraamol1e yhteensä aU.e ikahdeiksan
20088: keitä. J.Jähinnä v;oidaan tätä myyntiä ver- kertaa se, mitä jäi vuonna 193·9. Elokuvan
20089: rata nuottien ja äänilevyjen myyntiin. eriikoisverotuotto vaitiolle on sensijaan ilä-
20090: Nuottivihiko myydään määrätystä hinnasta. hes 25-ikertainen. Seurauksena tästä onkin
20091: Nuottivihlkossa esitetyn musiikin soittami- ollut llmtimaisen tuotannon supistuminen ja
20092: nen julkisessa maksullisessa tilaisuudessa ensisidassa maaseudulla ta;pahtuneet teat-
20093: aiheuttaa sitten tekijänoikeudellisen ikor- teritoiminnan lopettamiset. Sodan jälkeen
20094: vauks·en, joka on huomattavasti suurempi on noin 30 maaseututeatteria taloudellisista
20095: kuin nuottivihlron hinta. Sama pitää paiik- syistä lopettanut ,toimintansa. Sota-aikana
20096: ikansa myös ·äänilevy~hin nähden. Niistä ja sen jä~keisinä vuosina eLokuvatalous
20097: suoritetaan määrätty maksu, mutta niitä vielä jollwkin tavoin ikesti korkeat erikois-
20098: julkisesti esitettäessä voidaan lisäik:si periä veronsa, ikosika yl,eisömäärä oli silloin poik-
20099: huomattavastikin sumem;pi tekijänoikeudel- ikeuiksellisten olojen johdosta huomattavasti
20100: linen maik:su, jonka suu:mms riippuu esitys- suurempi ik:uin normaaliaiikoina, mutta s·en
20101: lkertojen Luvusta, pääsymaksusta ym. sei- jälJkieen on tilanne ratkaisevasti huonontu-
20102: koista. nut.
20103: Liikevailitovero edeHy.tetään siirrettäväJksi Sen vuoksi edellä mainittuihin peruste-
20104: lopullisen ikuluttajan maksettavaksi. Elo- luihin viitaten ehdotamme ikamnioittaen,
20105: lkuva-alalla täJmä ei ole mahdollista, sillä
20106: elo!k.uvaJ.ipun 'Mntaa ei voida määrätä !kus- että Eduskunta hyväksyisi näin
20107: tannusten perusteella; etuikäteen on mahdo- kuuluvan lakiehdotuksen:
20108: tonta ilaskea, miikä katsojamäärä jollakin
20109: eloikuvalla tulee olemaan.
20110:
20111:
20112: Liikevaihtoverolaki.
20113: Eduskunnan päätöksen muikaisesti säädetään:
20114: 1-3 §. 5. sanoma- ja aikllJkauslehdet sekä koti-
20115: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 86.) maiset väitöskirjat ja tieteellisiin jul-
20116: kaisusarjoihin sisältyvät juJJkaisut;
20117: 4 §. '6. nettovetomäärältään vähintään !kymme-
20118: L:iillrevaihtoveronalaisia tavaroita eivät nen reikisteritonnin suuruiset a;lukset;
20119: ole: 7. leip:om0- ja ikonditoriatuotteet, ruis,
20120: 1. tupruklkavalmisteet ja väkijuomat; vehnä, ohra ja lkaura, ruismaltaat,
20121: 2. vesi, va1dkaasu •ja sähikö; talkkunajauho, herne, peruna, peruna-
20122: 3. .polttopUJU ja -turve, hiili ja koiksi; jauho, voi, margariini ja muu ravinto-
20123: 4. turvepehku, vä:kilannoitteet ja maa;n- rasva, tavallinen, kuorittu, pastoroitu,
20124: viljelyskalklki; säilötty, kuivattu ja homogenisoitu
20125: 1226 IV,116. - Liikevaihtovero.
20126:
20127: maito, kerma, puma, juusto, talous- Mitä edellisessä momentissa on sanottu,
20128: kalja, ruokajuurikasvit, vihannekset, koskee soveltuvin osin myös mainittujen
20129: marjat, hedelmät, sienet, liha, kala tavarain vuokrausta ja niihin välittömästi
20130: sekä liha- ja kalajalosteet, einesvalmis- kohdistuvaa muutos-, puhdistus-, korjaus-,
20131: teet ja kananmunat; kunnostamis- ja asentamistyötä sekä työn
20132: 8. jauhatusjätteet, korsirehu, rehukaura, että työhön käytetyn tavaran osalta.
20133: rehuselluloosa, rehukivennäisaineet, Verosta vapaa on myös sellaisten tava-
20134: väkirehu, kotieläinten ruokinnassa käy- rain maahantuonti, jotka muiden lakien ja
20135: tetyt teollisuuden jäteaineet ja AIV- asetusten tai määräysten kuin tullitariffi-
20136: rehuliuos; lain mukaan ovat tullivapaita. Liikevaihto-
20137: 9. apteekkitavarat, proteesit, tukisidokset, verosta on tällöin, mikäli tässä laissa ei
20138: ortopediset jalkineet ja invalidivaunut; toisin säädetä, soveltuvin osin voimassa,
20139: 10. elokuvafilmit; sekä mitä tullista on säädetty.
20140: 11. hammasteknilliset työt ynnä pesu-, si-
20141: litys- ja prässäysliikkeitten pesu- ja 5-63 §.
20142: silitystyöt. (Kuten hallituksen esityksessä n:o 86.)
20143:
20144: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1950.
20145:
20146: Onni Hiltunen. Valfrid Eskola.
20147: Aarne Honk&. Johannes Wirtanen.
20148: Arvi Turkka. JllSSi Lappi-Seppälä.
20149: Onni Peltonen. Margit Borg-Sundman.
20150: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Eino Raunio.
20151: Kalle Jokinen. Hugo .Aattela..
20152: Yrjö Kilpeläinen. Meeri Kalavainen.
20153: Hugo Huorsa.ari. Artturi Koskinen.
20154: J. F. Tolonen. Janne Koivuranta..
20155: E. Tainio. Irma Karvikko.
20156: Matti Lepistö. Jussi Saukkonen.
20157: Paavo Karjalainen. Jussi Raatikainen.
20158: Juho Kuittinen. Yrjö Helenius.
20159: 0. A. Öhman. Lassi Hiekk&la.
20160: 1227
20161:
20162: IV,u7.- Lag. mot. N:o 85. IV,u7.- Lak. al. N:o 85.
20163:
20164:
20165:
20166:
20167: Söderhjelm m. fl.: Förslag till lag an- Söderhjelm y. m.: Ehdotus liikevaihtovero-
20168: gående omsättningsskatt. laiksi.
20169:
20170:
20171: T i ll R i k s d a g e n. E d u s k u n n a ll e.
20172:
20173: Regeringen har till riksdagen överlämnat Hallitus on antanut Eduskunnalle vuonna
20174: en proposition angående ny omsättnings- 1948 asetetun liikevaihtoverokomitean eh-
20175: skattelag, viiken bygger på den år 1948 dotukseen pohjautuvan esityksen uudeksi
20176: tillsatta omsättningsskattekommittens be- liikevaihtoverolaiksi. Tämä esitys poikkeaa
20177: tänkande. Propositionen avviker emellertid kuitenkin komitean kannasta kahdessa sel-
20178: från kommittens ståndpunkt i två sådana laisessa kohdassa, jotka, jos komitean ehdo-
20179: punkter, vilka, ifall kommittens förslag tus toteutuisi, olisivat tienneet huomattavaa
20180: skulle förverkligas, hade betytt en märkbar parannusta nykyisin voimassa olevaan lii-
20181: förbättring av den nu i kraft varande om- kevaihtoverolakiin verrattuna, nim. kysy-
20182: sättningsskattelagen, nämligen i fråga om myksen ollessa polttoöljyn verovapaudesta
20183: skattefrihet för brännolja samt definitio- ja verovapaan raaka-aineen käsitteen mää-
20184: nen för begreppet skattefri råvara. rittelystä.
20185: Då omsättningsbeskattningen togs i bruk Kun liikevaihtoverotus meillä otettiin
20186: hos oss, hänfördes bränslet, brännved och käytäntöön saatettiin polttoaineet, poltto-
20187: -torv samt koi och koks, till de skattefria puu ja -turve sekä kivihiili ja koksi, ve-
20188: varorna. Däremot intogs i lagen ingen ut- rosta vapaiksi tavaroiksi. Lämmitykseen so-
20189: trycklig bestämmelse angående för upp- veltuvista nestemäisistä polttoaineista ei
20190: värmning lämpligt flytande bränsle, vilket sen sijaan lakiin tullut nimenomaista mää-
20191: är förståeligt, då sådant bränsle under räystä, mikä onkin ymmärrettävää, koska
20192: krigstiden icke hos oss användes eller ens tällaisia aineita ei sodan aikaan meillä
20193: kunde anskaffas. Under år 1946, då all- käytetty eikä ollut edes saatavissa. Anka-
20194: varlig brist rådde på övrigt bränsle, öpp- ran muitten polttoaineitten puutteen valli-
20195: nade sig en möjlighet att importera av tessa vuonna 1946 avautui mahdollisuus
20196: nafta tillverkad brännolja, och man bör- naftasta valmistetun polttoöljyn maahan
20197: jade i uppvärmningssyfte såväl inom in- tuontiin, ja sitä ryhdyttiinkin niin teolli-
20198: dustrin som för bostäderna använda detta suudessa kuin asuinrakennuksissakin käyt-
20199: bränsle. Brännoljans användning befräm- tämään lämmitykseen. Polttoöljyn käyttöä
20200: jades kraftigt från statsmaktens sida, och pyrittiin hallitusvallan taholta voimak-
20201: genom att befria brännoljan från omsätt- kaasti edistämään sekä samalla saatettiin
20202: ningsskatt förverkligade man samtidigt den liikevaihtoverolaki, vapauttamaila poltto-
20203: principen, att bränslet icke genom omsätt- öljy sanotusta verosta, sopusointuun peri-
20204: ningsbeskattning bör fördyras. För ett år aatteen kanssa, että polttoaineitten hintaa
20205: sedan föreslog regeringen, att denna skatte- ei ole liikevaihtoverotuksella kallistettava.
20206: frihet skulle förbliva i kraft även under Tällaisen verovapauden esitti hallitus vuosi
20207: innevarande år, men propositionen vann sitten olemaan voimassa myös kuluvana
20208: icke riksdagens bifall. Omsättningsskatte- vuonna, mutta tämä esitys ei tullut edus-
20209: kommitten åter uttalar i sitt betänkande, kunnassa hyväksytyksi. Liikevaihtoveroko-
20210: att utomordentligt vägande skäl talar för mitea katsoo taas mietinnössään, että poltto-
20211: brännoljans befriande från omsättnings- öljyn liikevaihtoverovapautta vaativat eri-
20212: skatt, och föreslår därför att de temporära tyisen painavat syyt ehdottaen sen vuoksi
20213: bestämmelserna härom skulle överflyttas sitä koskevaa säännöstä siirrettäväksi pysy-
20214: tili den permanenta lagen. vään lakiin.
20215: 5
20216: 1228 IV,117.- Liikevaihtovero.
20217:
20218: När bränoljan togs i bruk hos oss, var Polttoöljyn hinta maailmanmarkkinoilla
20219: dess pris på världsmarknaden billigare än sen tullessa meillä käytäntöön, oli halvempi
20220: stenkolets, med vilket brännoljan närmast kuin sen kanssa lähinnä kilpailevan kivi-
20221: konkurrerar. Numera är däremot bränn- hiilen hinta. Nykyisin sen sijaan poltto-
20222: oljans och stenkolets pris med beaktande av öljyn ja kivihiilen hinnat verrattuna niiden
20223: deras värmevärde ungefär detsamma. Ifall lämpöarvoihin, ovat suunnilleen samat. Jos
20224: brännoljans cif-pris i enlighet med regerin- polttoöljyn cif-hintaan hallituksen esityk-
20225: gens proposition ökas med omsättningsskat- sen mukaisesti tulee lisäksi neljänneksen
20226: ten, som stiger till en fjärdedel av priset, siitä suuruinen liikevaihtovero, on selvää,
20227: är det givet att brännoljan såsom bränsle että polttoöljyn käyttö lämmitysaineena
20228: får vika för kolet överallt där det förra syrjäytyy kivihiilen tieltä siellä, missä edel-
20229: icke är oumbärligt. De investeringar, som linen ei ole aivan välttämätön. Täten jää-
20230: de senaste åren på statsmaktens bestämda vät ne sijoitukset polttoöljyn varastoimis-
20231: uppmaning gjorts i lagringsanläggningar laitoksiin satamissa, säiliöihin kuluttaja-
20232: för brännolja i hamnarna, cisterner på paikkakunnilla sekä öljyn kuljetusvälinei-
20233: konsumtionsplatserna samt transportan- siin ja polttolaitteisiin, joihin valtiovallan
20234: läggningar och eldningsanordningar, för- tätä toimintaa voimakkaasti rohkaistessa
20235: lora härigenom en stor del av sitt värde. ryhdyttiin, suurelta osalta käyttämättö-
20236: Enbart industrin har byggt oljelagringsut- miksi. Yksistään teollisuus on rakentanut
20237: rymmen för 47,000 ms i Åbo, Helsingfors Turkuun, Helsinkiin ja Kotkaan n. 47,000
20238: och Kotka, vilket möjliggör en omsättning m3: n suuruiset polttoöljyvarastotilat, jotka
20239: på 128,000 ton i året, motsvarande ca tekevät mahdolliseksi n. 128,000 tonnin
20240: 205,000 ton stenkol. På alla områden kan vuotuisen vaihdon, vastaten n. 205,000
20241: man emellertid icke beroende av priset tonnia kivihiiltä. Kaikilla aloilla ei kui-
20242: lämna bränoljan. Så är bl. a. fallet, då tenkaan polttoöljystä sen hinnasta riippuen
20243: brännoljan är oundgänglig för ökandet av voida luopua. Näin on asianlaita siellä,
20244: effekten hos föråldrade ångpanneanlägg- missä polttoöljy on välttämätön vanhentu-
20245: ningar. I de sulfatcellulosafabriker, där neitten höyrykattilalaitosten tehon korotta-
20246: efter kriget mesaugnar byggts för utvin- miseksi. Myös niissä sulfaattiselluloosateh-
20247: nande av värdefulla produkter ur tidigare taissa, joissa sodan jälkeen meesan poltto-
20248: såsom värdelöst betraktat avfall, kan likaså laitoksia on rakennettu arvokkaiden ainei-
20249: endast brännolja användas. Betalande av den esillesaamiseksi arvottomina pidetyistä
20250: omsättningsskatt för brännoljan utgör i jäteaineista polttoöljy yksistään kelpaa polt-
20251: dessa fall en bestraffningsåtgärd, som drab- toaineeksi. Näissä tapauksissa polttoöljyn
20252: bar effektiviserings- och rationaliserings- määrääminen liikevaihtoveron alaiseksi
20253: strävandena. muodostuu rankaisutoimenpiteeksi tehon
20254: kohottamis- ja rationalisoimispyrkimyksiä
20255: vastaan.
20256: Då man lägger omsättningsskatt på Tällä hetkellä kivihiilen kanssa jokseen-
20257: brännoljan, som för ögonblicket är unge- kin hintansa puolesta tasaveroisen poltto-
20258: fär jämställd med stenkolet i prishän- öljyn, rasittaminen liikevaihtoverona kivi-
20259: seende, men lämnar stenkolet fritt, följer hiilen ollessa siitä vapautettu aikaansaa
20260: därav att vi icke i fråga om importerade sen, ettei meillä voida mukautua maailman-
20261: bränslen kan anpassa oss efter prisutveck- markkinoiden hintakehitykseen tuontipolt-
20262: lingen på världsmarknaden, utan blir toaineisiin nähden, vaan on käytettävä
20263: tvungna att använda stenkoi även då dess hiiltä silloinkin kun sen cif-hinta Suomen
20264: cifpris i finsk hamn är betydligt mycket satamassa on huomattavasti kalliimpi kuin
20265: högre än brärtnoljans. Det förtjänar yt- polttoöljyn. Edelleen on mainittava, että
20266: terligare att nämnas, att det nyss gjorda hiljattain tehty suuri kauppasopimus Neu-
20267: stora handelsavtalet med Sovjetunionen vostoliiton kanssa edellyttää huomattavan
20268: förutsätter en betydande årlig import av suurta vuotuista polttoöljyn tuontia clea-
20269: brännolja på clearingsbas, vilket betyder ring-perusteilla, joka merkitsee että suuria
20270: att stora mängder valuta för kolinköp kivihiilen ostoon käytettäviä valuuttamää-
20271: kunde sparas, ifall oljan vore kunkurrens- riä voitaisiin säästää, jos öljy olisi kilpailu-
20272: duglig i förhållande till stenkol. kykyinen kivihiilen kanssa.
20273: IV,ll7.- Söderhjelm y. m. 1229
20274:
20275: Vad sedan vidkommer den ovannämnda Mitä sitten tulee alussa mainittuun
20276: frågan om beskattningen av råvaror, bör raaka-aineverokysymykseen, niin on ensin-
20277: först beaktas, att omsättningsskattesystemet näkin todettava, että liikevaihtoverojärjes-
20278: hos oss för undvikande av kedjebeskatt- telmämme nojautuu ketjuverotuksen vält-
20279: ning bygger på den allmänna principen, tämiseksi yleensä periaatteeseen, että tuot-
20280: att producent skatterifritt får inköpa det taja saa verosta vapaana ostaa ne aineet,
20281: material, som användes för en varas till- jotka käytetään tuotteen valmistamiseen.
20282: verkning. Emellertid har regeringens pro- Näitten verovapaina ostettavien tavarain
20283: position definierat vara, som får skatte- käsite on kuitenkin hallituksen esityksessä
20284: fritt inköpas, sålunda, att vissa råvaror och määritelty siten, että osa raaka-aineita ja
20285: halvfabrikat bliva utan denna skattefrihet. puolivalmisteita jää sen ulkopuolelle. Esi-
20286: Enligt propositionen är nämligen endast tyksen mukaan on näet verovapaata ainoas-
20287: försäljningen av sådan vara och halvfab- taan sellaisten raaka-aineiden ja puolival-
20288: rikat skattefri, om viiken kan påvisas att misteiden myynti, joiden osoitetaan tulevan
20289: den kommer ,att ingå" i den slutliga pro- ,sisältymään" lopputuotteeseen. Eräiden
20290: dukten. För tillverkningen av vissa va- tuotteiden valmistukseen tarvitaan kuiten-
20291: ruslag erfordras likväl råämnen, vilka en- kin aineita, jotka sananmukaisesti tulkiten
20292: ligt en ordagrann tolkning icke ingå i den eivät sisälly lopulliseen valmisteeseen, koska
20293: slutliga produkten, emedan de konsumeras ne kuluvat ja häviävät valmistusprosessin
20294: och försvinna i samband med tillverknings- yhteydessä. Tällaisia raaka-aineita esiin-
20295: processen. Dylika råämnen förekomma tyy ennen kaikkea selluloosateollisuudessa,
20296: främst i cellulosaindustrin, men också i nå- mutta jonkin verran myös lääke-, väri-,
20297: gon mån i läkemedels-, färg-, textil-, läder- tekstiili-, nahka- ja kenkäteollisuudessa.
20298: och skoindustrin.
20299: Ovannänmda system leder till kedjebe- Yllämainittu järjestelmä johtaa veron
20300: skattning. Då omsättningsskatten på olika ketjuuntumiseen. Kun liikevaihtovero koh-
20301: sätt drabbar olika produktionsgrenar, bety- taa eri tavoin eri tuotannononaloja, mer-
20302: der det inom hemmamarknadsindustrin att kitsee se kotimarkkinateollisuudessa muuta-
20303: för vissa produkter prisen stiger mycket mien tuotteiden kohdalla hintojen nousua
20304: mera än för andra omsättningsskatt under- melkoisesti enemmän kuin mitä on laita
20305: kastade varor, varjämte i priset för vissa toisiin liikevaihtoveronalaisiin valmisteisiin
20306: annars från omsättningsskatt befriade va- nähden, samalla kun liikevaihtoverosta
20307: ror i verkligheten kommer att ingå omsätt- vapaiden tuotteidenkin hintoihin saattaa
20308: ningsskatt på råämnena. För exportpro- tulla todellisuudessa· sisältymään raaka-ai-
20309: duktionen innebär nämnda förhållande att neiden liikevaihtoveroa. Vientituotannossa
20310: industrin i Finland också i detta avseende sanottu seikka tietää taas sitä, että suoma-
20311: kommer att arbeta med större omkostnader lainen teollisuus joutuu toimimaan tältä-
20312: än konkurrenterna i andra länder, främst kin osalta suuremmin kustannuksin kuin
20313: Sverige, Norge och Kanada, där omsätt- kilpailevien maiden, ennen kaikkea Ruot-
20314: ningsskatt icke betalas för råvarorna. Ofta- sin, Norjan ja Kanadan yritykset, joiden
20315: nämnda omständighet står även i strid med ei tarvitse maksaa raaka-aineistaan liike-
20316: den princip, som sedan gammalt gäller i vaihtoveroa. Useinmainittu seikka on risti-
20317: avseende å vår andra indirekta skatt, tul- riidassa myös sen toiseen välilliseen ve-
20318: len, nämligen att alla råämnen, som er- roon, tulliin, nähden vanhastaan voimassa
20319: fordras för tillverkningen av exportproduk- olleen periaatteen kanssa, että kaikki vien-
20320: ter, åtnjuta skattefrihet. Härtill kommer tituotteen valmistukseen tarvittavat raaka-
20321: ännu, att råämnenas uppdelning i två ka- aineet ovat tullivapaita. Lisäksi on raaka-
20322: tegorier vid omsättningsbeskattningen är aineiden jakaminen sisältymisperiaatteen
20323: bakvänd redan av det skäl, att fråga om mukaan liikevaihtoverotuksessa kahteen ryh-
20324: ett flertal råämnen först genom labora- mään varsin nurinkurista jo siitäkin syystä,
20325: torieundersökning kan fastställas om de että lukuisiin raaka-aineisiin nähden voi-
20326: ingå i den slutliga produkten eller ej. daan vasta laboratoriotutkimuksen avulla
20327: ratkaista, sisältyykö sitä valmiiseen tuot·
20328: teeseen vai ei.
20329: Att ovannämnda missförhållande i fråga Raaka-aineiden liikevaihtoverotukseen
20330: 1230 IV,117. - Liik~Waibtovero.
20331:
20332:
20333: om råämnenas omsättningsbeskattning från meillä alunperin tullut yllämainittu epä-
20334: början existerat, har redan länge varit känt kohta on ollut jo kauan tunnettu ja vero-
20335: samt från skattemyndigheternas sida även viranomaistenkin taholla tunnustettu.
20336: erkänt. Sålunda föreslog regeringen redan Niinpä hallitus jo vuonna 1941 liikevaihto-
20337: år 1941 i samband med omsättningsskatte- verolakia uudistettaessa esitti tämän koh-
20338: lagens förnyande, att denna punkt skulle dan korjaamista siten, että verovapaiksi
20339: ändras sålunda, att såsom skattefria råäm- raaka-aineiksi katsottaisiin paitsi sellaiset,
20340: nen skulle betraktas utom sådana, som fy- jotka tulevat fyysillisesti sisältymään lop-
20341: siskt ingå i den slutliga produkten, ocksä putuotteeseen, myös ne, jotka välittömästi
20342: sådana, som omedelbart användas eller för- käytetään tai kulutetaan tuotteen valmis-
20343: brukas vid varans produktion. Under då- tuksessa. Silloisissa sodanaikaisissa oloissa
20344: rådande krigsförhållanden ledde propositio- ei esitys kuitenkaan johtanut tulokseen.
20345: nen emellertid icke tili• resultat. Omsätt- Liikevaihtoverokomitea, niinkuin yllä sa-
20346: ningsskattekommitten föreslår nu åter, så- nottiin, ehdottaa nyt jälleen useinmaini-
20347: som ovan nämndes, att oftaanförda princip tun periaatteen käytäntöön ottamista raaka-
20348: måtte godkännas i fråga om råvarornas be- aineisiin nähden.
20349: skattning.
20350: Med hänvisning tili det ovannämnda anse Edellä esitettyyn viitaten katsomme, että
20351: vi, att såväl brännoljan som alla råvaror sekä polttoöljyn että kaikkien raaka-ainei-
20352: borde vara fria från omsättningsskatt, var- den tulisi olla vapaat liikevaihtoverosta,
20353: för i regeringens i början nämnda propo- minkä vuoksi alussa mainittuun hallituk-
20354: sition N: r 86 skulle göras motsvarande sen esitykseen N: o 86 olisi tehtävä vastaa-
20355: ändringar. Av detta skäl föreslå vi, vat muutokset. Tästä syystä ehdotamme,
20356: att Riksdagen måtte godkänna että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20357: följande lagförslag: van lakiehdotuksen:
20358:
20359:
20360: Lag Liikevaihtoverolaki
20361: angående omsättningsska.tt. Eduskunnan päätöksen mukaisesti sääde-
20362: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas: tään:
20363: 1-3 §. 1-3 §.
20364: (Såsom i regeringens proposition.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
20365:
20366: 4 §. 4 §.
20367: Fria från omsättningsskatt äro följande Liikevaihtoveronalaisia tavaroita eivät
20368: varor: ole:
20369: 1. tobaksfabrikat och alkoholdrycker; 1. tupakkavalmisteet ja väkijuomat;
20370: 2. vatten, lysgas och elektricitet; 2. vesi, valokaasu ja sähkö;
20371: 3. brännved och -torv, kol, koks och 3. polttopuu ja -turve, hiili, koksi ja
20372: brännolja; polttoöljy;
20373: 4. Torvströ, konstgödning och lantbruks- 4. turvepehku, väkilannoitteet ja maan-
20374: kalk; viljelyskalkki;
20375: 5. tidningar och tidskrifter samt in- 5. sanoma- ja aikauslehdet sekä kotimai-
20376: hemska avhandlingar och publikationer i set väitöskirjat ja tieteellisiin julkaisusar-
20377: vetenskapliga publikationsserier; joihin sisältyvät julkaisut;
20378: 6. farkoster av minst tio nettoregister- 6. nettovetomäärältään vähintään kym-
20379: tons dräktighet; menen rekisteritonnin suuruiset alukset;
20380: 7. bageri- och konditoriprodukter, råg, 7. leipomo- ja konditoriatuotteet, ruis,
20381: vete, korn och havre, rågmalt, talkkuna- vehnä, ohra ja kaura, ruis:nialtaat, talkkuna-
20382: mjöl, ärter, potatis, potatismjöl, smör, mar- jauho, herne, peruna, perunajauho, voi,
20383: garin och annat näringsfett, vanlig, skum- margariini ja muu ravintorasva, tavalli-
20384: mad, pasteuriserad, konserverad och homo- nen, kuorittu, pastoroitu, säilötty, kuivattu
20385: IV,ll7. ~ Södru•hjelm y. m. 1231
20386:
20387: geniserad mjölk samt torrmjölk, grädde, ja homogenisoitu maito, kerma, pnma,
20388: surmjölk, ost, hushållssvagdricka, matrot- juusto, talouskalja, ruokajuurikasvit, vihan-
20389: frukter, grönsaker, bär, frukt, svamp, kött, nekset, marjat, hedelmät, sienet, liha, kala
20390: fisk samt kött- och fiskförädlingsproduk- sekä liha- ja kalajalosteet, einesvalmisteet
20391: ter, charkuterivaror och ägg; ja kananmunat;
20392: 8. förmalningsavfall, stråfoder, foder- 8. jauhatusjätteet, korsirehu, rehukaura,
20393: havre, fodercellulosa, fodermineralämnen, rehuselluloosa, rehukivennäisaineet, väkire-
20394: kraftfoder, för utfodring av husdjur an- hut, kotieläinten ruokinnassa käytetyt teol-
20395: vänt industriavfall och AIV-lösning; lisuuden jäteaineet ja AIV-rehuliuos;
20396: 9. apoteksvaror, proteser, stödförband, 9. apteekkitavarat, proteesit, tukisidok-
20397: ortopediska skodon och invalidvagnar; samt set, ortopediset jalkineet ja invalidivau-
20398: 10. tandtekniska arbeten ävensom tvätt- nut; sekä
20399: och strykningsarbeten i tvätt- och strykin- 10. hammastekmlliset työt ynnä pesu-,
20400: rättningar samt pressningsaffärer. silitys- ja prässäysliikkeitten pesu- ja sili-
20401: 2 och 3 mom. tystyöt.
20402: ( Såsom i regeringens proposition.) 2 ja 3 mom.
20403: (Kuten hallituksen esityksessä.)
20404: 5 §. 5 §.
20405: Omsättningsskattepliktig anses icke: Liikevaihtoveronalaiseksi ei katsota:
20406: 1. försäljning eller import av råmate- 1. raaka-aineen tai puolivalmisteen myyn-
20407: rial eller halvfabrikat till idkare av in- tiä tai maahantuontia teollisen liikkeen
20408: dustriell rörelse, försåvitt varan kommer harjoittajalle, mikäli tavara tulee aine-
20409: att såsom beståndsdel ingå i rörelsens till- osana sisältymään liikkeen tuotteeseen tai
20410: verkningar eller som omedelbart användas välittömästi käytetään tai kulutetaan tuot-
20411: eller förbrukas vid varaus tillverkning, dock teen valmistuksessa, ei kuitenkaan tuotetta
20412: icke försäljning eller import av vid varaus valmistettaessa käytettävien koneiden, lait-
20413: tillverkning använda maskiner, apparater, teiden, työvälineiden tai muiden näihin
20414: arbetsredskap eller av andra med dem jäm- verrattavien eikä näiden käynnissä tai
20415: förbara eller för deras hållande i drift kunnossapitämisessä tarvittavien välineiden
20416: eller underhåll behövliga förnödenheter el- tai aineiden myyntiä tai maahantuontia;
20417: ler ämnen; ej heller eikä
20418: 2. försäljning av vara till utlandet eller 2. ulkomaille tapahtuvaa tavaran myyn-
20419: försäljning av vara från producent till tiä tai tällaisen tavaran tuottajan maasta-
20420: exportör. viejälle suorittamaa myyntiä.
20421: 6-63 §. 6-63 §.
20422: (Såsom i regeringens proposition.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
20423:
20424: Helsingfors den 13 september 1950. Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1950.
20425:
20426: J. Söderhjelm. Rolf B. Bemer.
20427: Päiviö Hetemäki. Erkki Leikola.
20428: 1232
20429:
20430: IV,us.- Lak. al. N:o 86.
20431:
20432:
20433:
20434:
20435: Wiherheimo: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami-
20436: sesta.
20437:
20438:
20439: E d u s k u n n a 11 e.
20440:
20441: Hallitus on antanut Eduskunnalle esityk- tantoportaaseen, koska tällaisen järjestel-
20442: sen uudeksi li:tkevaihtoverolaiksi, mikä to- män vallitessa veroa voidaan hinnoittelu-
20443: teutettuna me11kitsisi verokannon siirtä- tietä kiertää silloin kun teollinen yrittäjä
20444: mistä yksinomaan teollisten yritysten ja omistaa kaupallisia liikkeitä, joiden kautta
20445: käsityöliikkeiden suoritettavaksi. tuotteet myydään kulutukseen. Liioin ei
20446: Tällainen muutos merkitsisi tosin vero- ole liike-elämän no:rmaalin rakenteen ja ke-
20447: velvollisten luvun huomattavaa vähentä- hityksen kannalta oikein se, että myynti
20448: mistä, mutta asiaa ei voida ratkaista yk- jälleenmyyjän kautta tulee pienemmän lii-
20449: sinomaan tämän näkökohdan nojalla. Lii- kevaihtoveron alaiseksi kuin myynti suo-
20450: kevaihtoverojärjestelmän muutos, tapah- raan kuluttajalle. Näin on kuitenkin halli-
20451: tuipa se mihin suuntaan tahansa, vie usean tuksen esityksen mukaan asianlaita siinä
20452: vuoden ajan ennenkuin se on saatu kaik- kun veroprosentti on molemmissa tapauk-
20453: kine uusine tulkintoineen verovelvollisten sissa ehdotettu samaksi, vaikka jälleenmyy-
20454: tietoisuuteen. Jo .tämä seikka on omansa jän maksama hinta on pienempi kuin ku-
20455: pidättämään muutoksista, elleivät pakotta- luttajan maksama hinta.
20456: vat syyt niitä vaadi. Meillä vuodesta 1941 Veroprosenttien ehdotetusta suuruudesta
20457: alkaen noudatettu ns. yhdistetty tuotanto- johtuen tavaroiden hinnat etenkin käsityö-
20458: ja vähittäiskauppaverojärjestelmä on osoit- lii~keissä nousisivat varsin huomattavasti.
20459: tautunut yleensä hyvin soveltuvaksi olosuh- Viimeksi mainituissa korotetaan näet ny-
20460: teisiimme. Veron perintä on, vaikka päin- kyisin hintaa liikevaihtoveron vuoksi
20461: vastaista on väitetty, onnistunut tosiasialli- 5.3% :lla, mutta hallituksen esityksen mu-
20462: sesti hyvin ja kantokustannukset ovat olleet kaan vastaava korotusprosentti tulisi ole-
20463: vähäiset. Järjestelmää on aivan viime ai- maan 25.
20464: koina eräiltä kohdiltaan täydennetty, niin Huomioon ottaen sen, että hallituksen
20465: että se valtion kannalta katsottuna yhä tulo- ja menoarvioesityksen mukaan liike-
20466: paremmin täyttää tehtävänsä. Hallituksen vaihtoverona on vuonna 1951 kerättävä
20467: taholta ei olekaan esitetty riittäviä syitä, 37.5 miljardia markkaa ja sen, ettei laki
20468: joitten vuoksi järjestelmää olisi nyt yhtäk- nykyisillä prosenteilla tuota näin paljon,
20469: kiä muutettava. on liikevaihtoveron tuottoa joka tapauk-
20470: Ehdotettua järjestelmää ei ole Suomessa sessa lisättävä. Tämä käy yksinkertaisim-
20471: ennen kokeiltu. Siinä on kuitenkin jo en- min päinsä niin, että nykyisen järjestel-
20472: nakolta nähtäviä puutteellisuuksia. Niinpä män puitteissa veroprosentteja muutettai-
20473: ei voida pitää asianmukaisena sitä, että siin siten, että ne tulisivat samoi'ksi kuin
20474: maan liike-elämä, nimittäin teollisuus, ennen heinäkuun 1 päivää 1949. Maahan-
20475: kauppa ja käsityö, jo etukäteen joutuu tuonnin yhteydessä suoritettavan liikevaih-
20476: maksamaan valtiolle tavarasta liikevaihto- toveron prosentit olisi kuitenkin samalla
20477: veron siitä riippumatta tuleeko tavara ehkä saatettava matemaattisesti oikeaan suhtee-
20478: koskaan kuluttajalle myydyksi vai ei. Tämä seen kotimaan tavaroiden veron kanssa,
20479: lisää liike-elämän rahoitustarvetta ja vai- sillä nämä verosadannekset eivät aikaisem-
20480: kuttaa korottavasti hintoihin. Verotustek- min täysin vastanneet toisiaan. Samalla
20481: nillisesti näyttää epäonnistuneelta siirtää olisi ne tavarat ja alat, joita hallitus esit-
20482: veron suoritus kokonaan tapahtuvaksi tuo- tää vapautettavaksi, lukuunottamatta kau-
20483: IV,us. ___,Wiherheimo. 1133
20484:
20485: pallisia liihlteitä, vapautettava liikevaihto- maksi. Yllä mainittu käsityöliikkeiden suo-
20486: verosta, mikä hyvin käy päinsä nykyisenkin ritettavan veron korotusprosentti tulisi
20487: järjestelmän vallitessa. Näin tehden väl- niinikään olemaan ainoastaan 11.2. Las-
20488: tyttäisiin kokeiluilta, jotka ennakolta arvioi- kelmien mukaan tuottaisi nykyinen järjes-
20489: den eivät näytä johtavan myönteisiin tu- telmä ehdotetuilla entisillä prosenteilla sa-
20490: loksiin. Hintojen korotukset jäisivät pie- man määrän verotuloja kuin hallituksen
20491: nemmiksi kuin hallituksen esittämän jär- esityksen mukainen järjestelmä korkeine
20492: jestelmän mukaan, ja siten vältyttäisiin veroprosentteineen.
20493: myös tukkuhintaindeksin nousulta siitä joh- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
20494: tuvine seuraamuksineen. Edelleen kävisi
20495: monia vaikeuksia aiheuttavan ,täydennys- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20496: veron periminen kauppaliikkeiltä tarpeetto- van lakiehdotuksen:
20497:
20498:
20499:
20500:
20501: liikevaihtoverolain muuttamisesta..
20502: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1941 annetun
20503: liikevaihtoverolain 1, 2, 4, 5, 6, 8, 9, 11, 14, 22, 33 ja 44 §, 2 § sellaisena kuin se
20504: on 29 päivänä kesäkuuta 1945 annetussa laissa (620/45), 4, 5 ja 6 §, sellaisena
20505: kuin ne ovat 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (954/47), 8, 9 ja 14 §,
20506: sellaisena kuin ne ovat 30 päivänä joulukuuta 1949 annetussa laissa (859/49), 33 §
20507: sellaisena kuin se on 22 päivänä kesäkuuta 1949 annetussa laissa (440/49), sekä 11 ja
20508: 44 §, sellaisena kuin ne ovat 30 päivänä kesäkuuta 1950 annetussa laissa (300/50),
20509: näin kuuluviksi:
20510: 1 §. komissiovarastoon, josta tavara tulee myy-
20511: Liikevaihtoveroa on tämän lain mukaan täväksi ulkomaalaisen lukuun suoraan sen
20512: suoritettava valtiolle: käyttäjälle, on kuitenkin komissionääri ko-
20513: 1) teollisen tai kaupallisen liikkeen mitentin asemesta verovelvollinen.
20514: tai~ka muun näihin verrattavan liiketoi-
20515: minnan muodossa tapahtuvasta tavarain 2 §.
20516: myynnistä; Liikevaihtoveron alaiseksi myynniiksi kat-
20517: 2) edellä 1 kohdassa mainitun liiketoi- sotaan myös:
20518: minnan yhteydessä tahi muun liiketoimin- 1) tavaran luovuttaminen tai vuokraami-
20519: nan muodossa suoritettavasta tavarain, ei nen liikkeestä tavara-, työ- tai muunlaisen
20520: kuitenkaan 5 §: ssä mainittujen verovapait- suorituksen vastikkeeksi; sekä
20521: ten tavarain, muutos-, puhdistus-, korjaus- 2) ,tavaran :käyttäminen kiinteistöllä suo-
20522: tai kunnostamistyöstä; sekä ritettaviin urak!katöihin sekä liikkeenharjoit-
20523: 3) edellä 1 kohdassa mainitun liiketoi- tajan omaan kulutukseen ja henkilökunnan
20524: minnan yhteyteen tahi muun liiketoimin- palkkaamiseen tai muuhun liikkeen tavalli-
20525: nan muotoon järjestetystä tavarain vuok- seen myyntitoimintaan yleensä kuulumat-
20526: rauksesta. tomaan tarkoitukseen.
20527: Yksinomaan tavaran muutos-, puhdistus-, Liikevaihtoverolain alaiseksi myynniiksi ei
20528: korjaus- truhi kunnostamistöitä suorittava kuitenkaan katsota liikkeestä tavanomaisena
20529: tahi tavaran vuo'krausta harjoittava liike lahjana tapahtunutta tavaran luovutusta.
20530: katsotaan tässä laissa :kaupalliseksi liik-
20531: keeksi, ja olkoon siihen nähden voimassa 4 §.
20532: mitä myynnistä on säädetty. Verovelvollisia eivät ole:
20533: Verovelvollinen on se, jonka lukuun 1) valtio ja sen laitokset, 2 momentissa
20534: myynti tai vuokralleauto ,tapahtuu taikka tarkoitettuja laitoksia lukuunotttamatta;
20535: jaka työn tai palvelun suorittaa. Kommis- 2) ne, jotka harjoittavat 1 § :n 1 momen-
20536: siokaupassa, paitsi milloin kysymyksessä on tin 1 kohdassa tarkoitettua kaupallista lii-
20537: tavaran maahantuonti ulkomaisen liikkeen ketoimintaa, kauppapuotia, konttoria tai
20538: 1234 IV,us. - LHkevailitovero.
20539:
20540: muuta liiketoimipaikkaa pitämättä ja käyt- tai jalostettujen tuotteiden alkumyyntiä,
20541: tämättä työapulaisina muita kuin aviopuoli- ellei niiden tuottaminen tai myyminen ole
20542: soaan tai 21 vuotta nuorempia jälkeläisi- laadultaan 1 § :n 1 momentin 1 kohdassa
20543: ään; eivätkä tarkoitettuun liiketoimintaan verrattavaa;
20544: 3) ne käsityöläiset, jotka valmistavat ta- 2) siitoseläinten myyntiä ja välitystä;
20545: varoita tai suorittavat tavarain muutos-, 3) agentuuri- tai muuta tähän verratta-
20546: puhdistus-, korjaus- tai kunnostamiatyötä vaa myyntiä, milloin se tapahtuu toisen lu-
20547: käyttämättä työapulaisina muita kuin avio- kuun, ellei ikysymybessä ole 1 § :n 3 mo-
20548: puolisoaan ja 21 vuotta nuorempia jälkeläi- mentissa mainittu komissionäärin myynti;
20549: siään s~kä enintään yhtä oppisopimuslaissa 4) myyntiä, milloin ostettu tavara myy-
20550: tarkoitettua oppilasta. dään sellaisenaan jälleenmyyjälle, joka edel-
20551: Asetuksella voidaan kuitenkin määrätä leen myy tavaran kauppalildreestä tai sii-
20552: verovelvolliseksi sellainen liikeperiaatteiden hen verrattavasta likkeestä;
20553: mukaisesti hoidettu valtion laitos, joka har- 5) raaka-aineen tai puolivalmisteen
20554: joittaa 1 § : ssä tavkoitettua toimintaa. myyntiä, mikäli sen osoitetaan tulevan si-
20555: sältymään sellaiseen tuotteeseen, jonka
20556: 5 §. myynnistä tuottaja, tämän lain mukaan
20557: Liikevaihtoverolain alaisia tavaroita eivät verovelvollisena, joutuu veroa maksamaan;
20558: ole: sama koskee myös mainituin edellytyksin
20559: 1) tupakkavalmisteet ja väkijuomat; tapahtuvaa raaka-aineiden ja puolivalmis-
20560: 2) vesi, valokaasu ja sähkö; teiden myyntiä sellaisten tuotteiden valmis-
20561: 3) polttopuu ja -turve, hiili ja koksi; tamiseen, jotka mainitaan 5 § : ssä;
20562: 4) turvepehku, väkilannoitteet ja maan- 6) ulkomaille tapahtuvaa tavarain myyn-
20563: viljelyskalkki; tiä, tällaisten tavarain tuottajan maasta-
20564: 5) sanoma- ja aikakauslehdet sekä koti- viejälle suorittamaa myyntiä eikä niiden
20565: maiset väitöskirjat ja tieteellisiin julkaisu- valmistukseen käytettävien, edellä 5 koh-
20566: sarjoihin sisältyvät julkaisut; dassa mainittujen raaka-aineiden ja puoli-
20567: 6) nettovetomäärältään vähintään kym- valmisteiden myyntiä; eikä
20568: menen rekisteritonnin suuruiset alukset; 7) myyntiä, milloin tavara tulee ulko-
20569: 7) leipomo- ja ikonditoriatuotteet, ruis, maisessa liikenteessä olevan aluksen tai
20570: vehnä, ohra ja kaura, ruismaltaat talkkuna- ilma-aluksen muonana käytettäväksi.
20571: jauho, herne, peruna, perunajauho, voi, Liikevaihtoverolain alaista ei myöskään
20572: margariini ja muu ravintorasva, tavallinen, ole apteekkitavarain myynti ja maahan-
20573: kuorittu, pastoroitu, säilötty, kuivattu ja tuonti apteekille, lääkevarastolle, sairaa-
20574: homogenisoitu maito, kerma, piimä, juusto, lalle, apteekkitavaratehtaalle tai -kaupalle
20575: talouskalja, ruokajuurikasvit, vihannekset, eikä apteekista tai lääkevarastosta tapah-
20576: marjat, hedelmät, sienet, liha, !kala sekä tuva lääkemääräyspäiväkirjaan me:vkityn ta-
20577: liha- ja kalajalosteet, ainesvalmisteet ja ka- varan myynti.
20578: nanmunat;
20579: 8) jauhatusjätteet, korsirehu, rehukaura, 8 §.
20580: r~huselluloosa, rehukivennäisaineet, väkire- Vero on:
20581: hut, kotieläinten ruokinnassa käytetyt teol- 1) tuottajan myydessä tavaran jälleen-
20582: lisuuden jäteaineet ja AIV-rehuliuos; myyjälle, joka harjoittaa sellaisen tavaran
20583: 9) proteesit, tukisidokset, ortopediset jal- kauppaa, kymmenen sadalta tavaran myyn-
20584: kineet ja invalidivaunut; sekä tihinnasta;
20585: 10) hammasteknilliset työt ynnä pesu-, 2) tuottajan myydessä tavaran suoraan
20586: silitys- ja prässäysliikikeitten pesu- ja sili- sen käyttäjälle .tämän ·kulutukseen tai ansio-
20587: tystyöt. toimintaan !käytettäväksi kahdeksantoista
20588: 6 §. sadalta tavaran myyntihinnasta;
20589: Liikevaihtoveron alaiseksi myynniksi ei 3) vähittäiskaupassa, jollaiseksi katsotaan
20590: katsota: ostettujen tavarain kauppaliikkeest, tai sii-
20591: 1) maatalouden ja sen sivuelinkeinojen, hen verrattavasta liikkeestä tapahtuvaa
20592: metsätalouden, kalastuksen ja poronhoidon myyntiä joko pienissä tai suurissa erissä
20593: harjoittamisessa saatujen jalostamattomien suoraan tavaran käyttäjälle tämän ·kulutuk-
20594: IV,118.- Wiherheimo. 1235
20595: seen tai ansiotoimintaan käytettäväksi, kym- Tullihuutokaupalla myydyn tavaran ar-
20596: men sadalta tavaran myyntihinnasta; voksi katsotaan tavaran huutokauppahinta
20597: 4) liiketoiminnan yhteydessä tuottajan ja maahantuojaksi tavaran ostaja.
20598: suorittamasta tavaran vuokrauksesta taikka
20599: tavaran muutos-, puhdistus-, korjaus- ja
20600: kunnostamistöistä kahdeksantoista sadalta 11 §.
20601: ja kauppaliikkeen tai siihen verrattavan V ero lasketaan:
20602: liikkeen suorittamasta tavaran vuokrauk- 1) Tuottajalle niiden laskutusmäärien
20603: sesta taikka työstä kymmenen sadalta siitä perusteella, joilla tuottaja on myymistään
20604: korvausmäärästä, joka vuokramaksuna on tai vuokraamistaan tavaroista tai suoritta-
20605: saatu taikka josta työ asiakkaalle on suo- mistaan muutos-, puhdistus-, korjaus- ja
20606: ritettu; sekä kunnostamistöistä ostajaa tai asiakasta ve-
20607: 5) tuottajan luovuttaessa tai käyttäessä rokauden kunkin kalenterikuukauden ai-
20608: tavaraa 2 § :n 1 momentissa sanotuin ta- kana veloittanut;
20609: voin kahdeksantoista sadalta ja kauppaliik- 2) vähittäiskaupan ja siihen verrattavan
20610: keen tai siihen verrattavan liikkeen kym- liikkeen harjoittajalle veronalaisten tava-
20611: menen sadalta tavaran tavanomaisesta rain myynnistä tai tavarain vuokrauksesta
20612: myyntihinnasta. taikka töistä verokauden kunkin kalenteri-
20613: Jauho-, suurimo- ja mallasmyllyjen, lei- kuukauden aikana kertyneiden maksujen
20614: pätehtaiden ja leipomojen sekä meijerien kokonaismäärän perusteella; sekä
20615: omia tuotteita myytäessä jälleenmyyjille ei 3) verokauden kunkin kalenterikuukau-
20616: veroa suoriteta, ja myytäessä tavaraa näistä den aikana 2 § :n mukaisesti luovutettujen
20617: laitoksista taikka niiden tai 6 § :n 1 koh- tai käyltettyjen tavarain yhteisestä arvosta.
20618: dassa tarkoitettujen alkutuottajien omista-
20619: mista kauppaliikkeistä suoraan tavaran
20620: käyttäjälle on vero kymmenen sadalta ta- 14 §.
20621: varan myyntihinnasta. Mikäli ostajalla on oikeus ostaa veron-
20622: alainen tavara liikevaihtoverosta vapaana,
20623: tulee myyjän, jos tavaran hintaan on jo
20624: 9 §. sisältynyt liikevaihtoveroa, antaa alennuk-
20625: Tavaran maahantuonnin yhteydessä on sena se määrä, mikä hintaan on liikevaih-
20626: vero: toveroa sisältynyt. Ellei veron määrää
20627: 1) jälleenmyyjille tuotaessa yksitoista voida markkamääräisesti selvittää, olkoon
20628: sadalta tavaran arvosta; vähennys, kun myyjänä on tukkukauppias,
20629: 2) käyttäjälle tuotaessa tämän laskutuk- seitsemän sadalta myyntihinnasta tai, kun
20630: seen tai ansiotoimintaan käytettäväksi kak- myyjänä on vähittäiskauppias, seitsemän-
20631: sikymmentäkaksi sadalta tavaran arvosta; toista sadalta siitä hinnasta, millä hän
20632: ja olisi tavaran myynyt, jos liikevaihtovero
20633: 3) ulkomaisen liikkeen komissiovarastoon olisi myyntihintaan sisältynyt.
20634: tuotaessa ulkomaalaisten lukuun tavaran Alennukseen sisältyneen liikevaihtoveron
20635: käyttäjälle tapahtuvaa myyntiä varten hyväksilukemisesta säädetään 33 § : ssä.
20636: kaksikymmentäkaksi sadalta tavaran ar-
20637: vosta.
20638: Tavaran arvoksi on katsottava se osto- 22 §.
20639: hinta, jolla tullaava tavaranhaltija on sen Kunkin kalenterivuoden toista verokautta
20640: ostanut, tai, jos tavara ei ole ostettu, mark- käsittävän veroilmoituksen yhteydessä on
20641: kinahinta lähetyspaikalla, kummassakin ta- verovelvollisen ilmoitukseensa liitettävä sel-
20642: pauksessa lisättynä kuljetus-, vakuutus- ja vitys edellisen kaleterivuoden kokonais-
20643: muilla kustannuksilla, kunnes tavara on myynnistä, erikseen veronalaisten ja erik-
20644: saapunut Suomen satamaan tai maan ra- seen verovapaitten tavarain osalta, sekä ta-
20645: jalle, sekä tullilla ja valmisteverolla, jos varain kokonaisvuokrauksesta taikka mai-
20646: tavarasta on niitä maksettava. nittuna aikana töistä perittyjen !korvausten
20647: Ulkomaille korjattavaksi tai valmistet- kokonaismäärästä ynnä kirjanpitovelvollisen
20648: tavaksi lähetetyn tavaran arvoksi on kat- verovelvollisen lisäksi oikeaksi todistettu
20649: sottava korjaus- ja valmistuskustnnusten jäljennös aloitettavasta ja lopetettavasta
20650: määrä lisättynä tullilla. siirtotilistä sekä voitto- ja tappiotilistä.
20651: 6
20652: 1236 IV,us. - Liikevaihtovero.
20653:
20654: Ellei kirjanpitovuotena ole kalenterivuosi, .toverotoimisto hintaan sisältyneen veron
20655: koskee se, mitä 1 momentissa on säädetty siltä osalta tai kokonaan poistettavaksi.
20656: kalenterivuodesta, kirjanpitovuotta.
20657: 44 §.
20658: 33 §. Jos verovelvollinen on säädettynä aikana
20659: Milloin verovelvollinen on myyntihinnasta suorittanut veroa liikaa tahi viranomaisen
20660: antanut 14 § :ssä mainittua alennusta, on määräämä vero on poistettu tai alennettu,
20661: hän oikeutettu siltä verokaudelta suoritet- on asianomaisen liikevaihtoverotoimiston
20662: tavasta verosta, jonka aikana myynti ja las- ilman hakemusta viivytyksettä suoritettava
20663: kutus on tapahtunut, myydyn tavaran hin- liikamaksu takaisin sekä sille valtiovarain-
20664: taan sisältyneenä liikevaihtoverona lyhentä- ministeriön määräämä korko verokauden
20665: mään, tukkukauppias koko alennuksen mää- viimeisen maksukuukauden lopusta lukien
20666: rän ja vähittäiskauppias seitsemän setsemät- tai, milloin verosta on annettu 34 § :n 3
20667: tätoista osaa antamastaan alennuksesta. momentissa tarkoitettu verolippu, suoritus-
20668: Saadakseen 1 momentissa mainitun ve- päivästä veromäärän takaisinma;ksamispäi-
20669: ron lyhenny;ksen lopullisesti hyväkseen on vään saakka. Milloin veroa on määrätty
20670: verovelvollisen verokautta koskevan veroil- 33 § : n nojalla palautettavaksi, suorittaa
20671: moituksensa yhteydessä annettava lyhennys- liikevaihtoverotoimisto palautettavan vero-
20672: oikeudesta selvitys liikevaihtoverotoimistolle, määrän takaisin sekä sille edellä mainitun
20673: joka veroa määrättäessä tutkii ja ratkaisee, suuruisen koron sen verokauden päättymi-
20674: mikä määrä lyhennyksestä on verovelvolli- sestä lukien, jota päätös koskee, takaisin-
20675: sen hyväksi luettava. Jos verokaudelta suo- maksamispäivään saakka.
20676: ritettava vero ei riitä lyhennykseen tai ellei Tämä laki tulee voimaan päivänä
20677: verovelvollinen siltä verokaudelta suorita kuuta 195 .
20678: lainkaan liikevaihtoveroa, määrää liikevaih-
20679:
20680: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1950.
20681:
20682: T. A.. Wiherheimo.
20683: 1237
20684:
20685: IV,u9.- Lak. al. N:o 87.
20686:
20687:
20688:
20689:
20690: Kuusinen y. m.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
20691: väliaikaisesta muuttamisesta.
20692:
20693:
20694: E d u s k u n n a ll e.
20695:
20696: Koko sotien jälkeisen ajan on verotus rasitus ei kuitenkaan elämiseen aivan vält-
20697: erittäin raskaasti rasittanut kohttuttomasti tämättömiksi katsottavien tulojen osalta
20698: elämiseen aivan välttämättömiksi katsotta- tulisi sanottavasti, kaikissa tapauksissa ol-
20699: via tuloja ja pieniä omaisuuksia. Ajoittain lenkaan keventymään siitä, mitä se nykyi-
20700: toimeenpannut verolakien muutokset eivät sen verolain voimassaolon alkuaikoina on
20701: ole saaneet aikaan merkittävää helpottu- ollut. Näin sen vuoksi, että rahan arvo
20702: mista. Siihen ei tulisi johtamaan hallituk- nyt voimassa olevan verolain hyväksymisen
20703: sen eduslnmnalle nyt jättämä esitys n:o 87 jälkeen on huomattavasti alentunut ja käsi-
20704: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta tyksemme mukaan tulee edelleen alentu-
20705: muuttamisesta. Sen mukaan tulisi verotet- maan. Rahan arvon huomattavan suuresta
20706: tavan tulon alaraja kohoamaan vuoden 1951 alentumisesta johtuu, että esimerkiksi
20707: tulojen verotuksessa I veroluokassa nykyi- 200,000 markan vuositulolla tällä hetkellä
20708: sen lain mukaisesta 60,000 markasta 75,000 ei ole sitä ostoarvoa kuin 150,000 markan
20709: markkaan, II veroluokassa 80,000 markasta tulolla vajaa ·vuosi sitten. Tästä markka-
20710: 100,000 markkaan ja III veroluokassa määräisesti suuremmasta, mutta alemman
20711: 100,000 markasta 125,000 markkaan. Sa- elintason tarjoavasta tulosta tulisi halli-
20712: malla veroa kaiken suuruisten tulojen osalta tuksen esityksen mukaan kuitenkin yksi-
20713: hiukan alennettaisiin. Siten tulisi vero, näiseltä verovelvolliselta menemään veroa
20714: joka ilman verolain määrätyissä tapauk- valtiolle 14,000 markkaa ja siis 3,000 mark-
20715: sissa sallimia vähennyksiä nyt voimassa kaa enemmän kuin reaaliselta arvoltaan
20716: olevan verolain mukaan 150,000 markan vajaa vuosi sitten suurempana pidettä-
20717: tuloista I veroluokassa on 11,000 markkaa, västä 150,000 markan tulosta. Lähes sa-
20718: alenemaan 7,500 markkaan, II veroluokassa malla tavalla on asia edellä mainittua hiu-
20719: 8,000 markasta 4,500 markkaan ja III vero- kan suuremmissakin tuloluokissa. Hallituk-
20720: luokassa 4,500 markasta 2,000 markkaan. sen esityksen mukainen verolain muutos
20721: 200,000 markan tulorajalla alennus olisi kokonaisuudessaan ei vastaa enempää kuin
20722: 1 veroluokassa 19,000 markasta 14,000 mark- jo tapahtunutta rahan arvon ja verotetta-
20723: kaan, II veroluokassa 15,000 markasta vien tulojen markkamääräistä muutosta, ja
20724: 10,000 markkaan ja III veroluokassa 10,000 hallitus arvioikin tulo- ja omaisuusveron
20725: markasta 6,000 markkaan. Yhtiöiden ja tuoton ensi vuonna kohoavan tämän vuoti-
20726: muiden niihin verrattavien yhteisöjen tulo- sen arvion suuruiseksi. Verotuksen koh-
20727: veron hallitus ehdottaa aleunettavaksi vuo- tuuttomuus ja tulo- ja omaisuusverolakiin
20728: den 1949 tulojen verotuksessa olleesta sisältyvät monet epäoikeudenmukaisuudet
20729: 50 prosentista 32 prosenttiin. Lisäksi laki- tulisivat jäämään edelleen voimaan.
20730: esitykseen sisältyy muutamien muiden tu- Elämiseen aivan välttämättömäksi katsot-
20731: lon verottamista koskevien määräysten tavien tulojen ja pieniä omaisuuksia omis-
20732: muutoksia. Omaisuuden verovapaan ylä- tavien henkilöiden verotuksen keventämi-
20733: rajan hallitus sitä vastoin ehdattaa edelleen seen ja verolakiin sisältyvien pahimpien
20734: pidettäväksi 500,000 markassa. epäoikeudenmukaisuuksien oikaisemiseen
20735: Ensi näkemältä hallituksen esitykseen valtiotalouden vaikeuksista huolimatta ei
20736: sisältyvät tuloveron alennukset näyttävät ole olemassa voittamattomia esteitä. Sen
20737: hyvin huomattavilta. Todellisuudessa vero- vuoksi tulo- ja omaisuusverolakia olisi jo
20738: 1238 IV,119. - Tuilo- ja omaisuusvero.
20739:
20740: nyt väliaikaisesti muutettaessa muutettava västi vaikuttavat vuokramenot olisi niin-
20741: enemmän kuin hallitus esittää. Siinä tar- ikään saatava vähentää verotettavasta tu-
20742: koituksessa tulisi verovapaan tulon yläraja losta. Samansuuruisen tulon käyttöarvo
20743: kohottaa I veroluokassa 125,000, II vero- työntekijälle, joka joutuu työskentelemään
20744: luokassa 150,000 ja III veroluokassa 175,000 toisella paikkakunnalla kuin missä hänen
20745: markkaan ja omaisuuden verovapaa ylä- perheensä vakinaisesti asuu, on paljon pie-
20746: raja 500,000 markasta 1,000,000 markkaan. nempi kuin työntekijällä, joka asuu per-
20747: Verotusta olisi pienehköjen tulojen ja pie- heensä keskuudessa. Ylimääräisiä menoja
20748: nehköjen omaisuuksien osalta muutenkin on pakostakin yksinäisenä äidillä ja leskellä,
20749: kevennettävä, niin että vero esimerkiksi jolla on huollettavanaan alaikäisiä lapsia
20750: 200,000 markan tulosta I veroluokassa ale- ja jolla ei ole muita tuloja kuin palkkansa
20751: nisi nykyisestä 19,000 markasta 7,000 mark- tai muusta ammatista saamansa tulot. Päi-
20752: kaan, II veroluokassa 15,000 markasta vittäiset työmaamatkat aiheuttavat eräissä
20753: 4,000 markkaan ja III veroluokassa 10,000 tapauksissa hyvinkin huomattavia menoja.
20754: markasta 2,000 markkaan. Suurten henkilö- Näiden syiden vuoksi verovelvollisella tulisi
20755: kohtaisten tulojen veron huomattavaan olla oikeus tehdä määrätyn suuruiset vero-
20756: alentamiseen sitä vastoin ei olisi aihetta. tettavan tulon vähennykset tai tulisi ne
20757: Niinikään olisi suurten yhtiöiden tulovero huomioida sellaisina syinä, joiden vuoksi
20758: edelleen pidettävä saman suuruisena, joksi verotuslautakunnalla on oikeus tehdä har-
20759: se tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisella kintansa mukaan vähennyksiä. Palkasta ja
20760: muutoksella vuoden 1949 tulojen verotuk- aikaisemman palveluksen perusteella saata-
20761: sessa korotettiin. Kun presidentin palkkaa vasta eläkkeestä samoin kuin perheenjäsen-
20762: ja eläkettä, samoin kuin kansanedustajan ten maatalouden hyväksi tekemästä työstä
20763: palkkiota ja eläkettä ja Ahvenanmaan maa- saadusta tulosta tulisi olla oikeus tehdä
20764: kuntapäivien edustajan palkkiota nykyisin prosentuaalisesti nykyistä suurempi vero-
20765: 0n pidettävä muihin palkkatuloihin verrat- tettavan tulon vähennys. Pienehköjen ja
20766: tavina, olisi ne asetettava kokonaisuudes- vain kohtuullisen elintason tarjoavasta tu-
20767: saan veronalaiseksi. losta lapsivähennyksen tulisi olla hallituk-
20768: Samalla kun elämään välttämättömiksi sen esittämää suurempi, jota vastoin suuri-
20769: katsottavien tulojen ja pienehköjen omai- tuloisille tätä vähennystä ei olisi ollenkaan
20770: suuksien verotusta kokonaisuudessaan ke- myönnettävä. Ammattiyhdistysten jäsen-
20771: vennettäisiin, olisi nykyistä enemmän huo- maksut tulisi saada vähentää verotettavasta
20772: mioitava niitä vaikeuksia, joita erilaisessa tulosta.
20773: asemassa elävillä verovelvollisilla heidän Viitaten edellä esitettyyn ja VJ 32 §: ään
20774: tulojensa samansuuruisuudesta huolimatta kunnioittaen ehdotamme,
20775: on olemassa. Eri paikkakuntien elinkus-
20776: tannusten kalleudesta johtuvaa verotetta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20777: van tulon vähennysoikeutta olisi lisättävä. van lakiehdotuksen:
20778: Välttämättömään toimeentuloon heikentä-
20779:
20780: Laki
20781: tulo- ja. omaisuusverolain välia.ika.isesta. muuttamisesta..
20782: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 anne-
20783: tun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 § :n 8 ja 12 kohta, 28 §, 29 § :n 1 momentin
20784: 3, 4, 5 ja 6 kohta, 48, 49 ja 50 ·§, 24 § :n 8 ja 12 kohta ja 29 § :n 1 momentin 3,
20785: 4 ja 5 kohta sellaisina kuin ne ovat 1 päivänä marraskuuta 1946 annetussa laissa
20786: (822/46), 28 §, 29 §:n 1 momentin 6 koh:ta ja 48 §sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä
20787: joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), ja 50 § niinkuin se on 20 päivänä joulu-
20788: kuuta 1946 annetussa laissa ( 874/46), väliaikaisesti näin kuuluviksi:
20789: 24 §. 8) vahingonkorvausta, lukuun ottamatta
20790: Tuloksi ei katsota: 21 § :n 2 kohdassa mainittua vahingon-
20791: vakuutuskorvausta, vahingonkorvaukseksi
20792: IV,l1;9. - Kuusinen y. m. 1239
20793:
20794: myös luettuna, mitä on saatu sairauden tai semänkymmentäviisituhatta markkaa sekä
20795: vamman johdosta korvauksena vakuutus- tämän määrän ylittävältä osalta puolet, ei
20796: laitokselta tai valtiolta, myös silloin, kun kuitenkaan yhteensä enempää kuin sata-
20797: korvaus suoritetaan eläkkeenä tai elinkor- viisikymmentätuhatta markkaa;
20798: kona, ei kuitenkaan siltä osalta, kuin sen 11) määrä, jonka säästöpankkien vakuus-
20799: vuotuismäärä ylittää viisikymmentätuhatta rahasto on käyttänyt pääomansa lisäämi-
20800: markkaa; seksi;
20801: 12) lahjoitukset yleishyödylliseen tarkoi-
20802: 12) valtioneuvoston asettaman komitean tukseen, sen mukaan kuin asetuksella sääde-
20803: puheenjohtajalle ja jäsenelle komiteatyöstä tään; sekä
20804: päivärahan muodossa suoritettua korvausta 13) kaksikymmentä sadalta palkkatulo-
20805: ja komiteatyön johdosta tehdyistä matkoista jen sekä aikaisemman virka- tai työsuhteen
20806: suoritettua matkakustannusten korvausta perusteella saadun eläkkeen kokonaismää-
20807: ja päivärahaa; rästä, sekä maa- tai metsätaloutta harjoit-
20808: tavan verovelvollisen ja hänen lapsensa tai
20809: muun perheenjäsenensä maa- ja metsä-
20810: 28 §. talouden hyväksi tekemän työn arvosta,
20811: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- johtotyön arvoa kuitenkaan lukuunotta-
20812: hentää: matta, ei kuitenkaan enempää kuin seitse-
20813: 1) velkain korot; mänkymmentäviisituhatta markkaa. Edellä
20814: 2) suorittamansa avustus, joka on mai- sanotun vähennyksen saa tehdä myöskin
20815: nittu 21 §: n 5 kohdassa; käsityöammatin tai liikkeen harjoittaja, hen-
20816: 3) verovuonna suorittamansa osto- ja kilökohtaisesti tehdyn työn arvosta, jos
20817: myyntihyvitykset, ylijäämäpalautukset sekä hänen palveluksessaan ei ole enempää kuin
20818: vuosi- ja vaihtoalennukset; viisi työntekijää.
20819: 4) verovelvollisen elinkeinotoiminnassa Edellä 1 momentin 13 kohdassa tarkoi-
20820: syntynyt tappio, jota ei ole katsottava pää- tetaan palkkatulolla kaikenlaatuista palk-
20821: oman vähennY'kseksi; kaa, palkkiota, osapalkkiota sekä muuta
20822: 5) edellä 21 § :n 6 kohdassa tarkoitetusta etuutta tai korvausta, joka suoritetaan vi-
20823: voitosta sen hankkimisesta olleet menot; rasta tai toimesta, samoin kuin työstä, teh-
20824: 6) omaisuuden satunnaisesta luovutuk- tävästä taikka palveluksesta, jonka tulon
20825: sesta saadusta voitosta samanlaatuisesta tai palkan saaja korvausta vastaan on sitou-
20826: luovutuksesta verovuonna aiheutunut tap- tunut työn tai tehtävän antajalle tekemään
20827: pio; ja jossa tulon tai palkan saajaa ei ole,
20828: 7) lapsilisä- ja kansaneläkemaksu, jonka maatalouden, käsityöammatin tai liikkeen
20829: hän työnantajana on suorittanut; harjoittajaa lukuunottamatta, pidettävä
20830: 8) leski tai yksinäinen nainen, joka vero- itsenäisenä elinkeinon, liikkeen- tai amma-
20831: vuonna on elättänyt alaikäistä lastaan, tinharjoittajana.
20832: ansio- tai eläketulostaan viisikymmentä- Henkilöllä, joka ei ole koko verovuotta
20833: tuhatta markkaa sekä tämän määrän ylittä- asunut Suomessa, niin myös ulkomaisella
20834: vältä osalta puolet, ei kuitenkaan yhteensä valtiolla, yhteisöllä, laitoksella ja säätiöllä
20835: enempää kuin satatuhatta markkaa; on oikeus tässä pykälässä mainittuun vähen-
20836: 9) milloin tulo on hankittu toisella paik- nykseen ainoastaan, mikäli vähennys koh-
20837: kakunnalla kuin missä verovelvollisen perhe distuu sellaiseen tuloon tai omaisuuteen,
20838: vakinaisesti asuu, tai metsä- ja uittotöissä josta tällä on suoritettava veroa.
20839: sekä niiden yhteydessä tehtävissä kausi-
20840: luontoisissa töi~sä, ansiotuloistaan 25 %, ei
20841: kuitenkaan enempää kuin viisikymmentä- 29 §.
20842: tuhatta markkaa; Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna
20843: 10) milloin kummallakin puolisolla on on asunut Suomessa, niinkuin 7 § : n 2, 3,
20844: ollut ansiotuloa tai aikaisemman virka- tai 4 ja 5 momentissa sanotaan, saakoon sen
20845: työsuhteen perusteella saatua eläketuloa, lisäksi, mitä 25, 26 ja 28 § : ssä on säädetty,
20846: sen puolison ansio- tai eläketulosta, joka vähentää:
20847: on saanut sellaista tuloa vähemmän, seit- --------------
20848: 1240 IV,119. - Tuilo- ja omaiS'llusvero.
20849:
20850: 3) maksut, jotka hän on suorittanut 6) lääkärin- ja lääkekulut, sen mukaan
20851: omasta taikka puolisonsa tai lastensa henki-, kuin valtiovarainministeriö määrää, ja mil-
20852: pääoma-, elinkorko-, tapaturma- tai sairaus- loin verovelvollisen veronmaksukyky muun
20853: vakuutuksesta, kuitenkin enintään viisi- läheisen kuin alaikäisen lapsen ja vanhem-
20854: tuhatta markkaa kutakin perheenjäsentä pien elättämisen taikka oman tai läheisen
20855: kohti; henkilön vanhuuden, sairauden, tapaturman
20856: 4) maksut eläke-, leski- ja orpo- ynnä tai invaliditeetin tähden, viran tai työpai-
20857: muusta sellaisesta vakuutuksesta avustus- kan menettämisen, työmaamatkakustannus-
20858: kassaan tai muuhun vakuutuslaitokseen, ten, asuntovuokrien takia taikka muusta
20859: mikäli hänen virkansa tai toimensa vuoksi sellaisesta syystä on olennaisesti vähenty-
20860: on sellaisia maksuja suoritettava, ja am- nyt, verolautakunnan harkitseman määrän,
20861: mattiyhdistysten jäsenmaksut, ei kuiten- ei kuitenkaan, lääkärin- ja lääkekuluja lu-
20862: kaan enempää kuin viisitoistatuhatta mark- kuun ottamatta, yhteensä enempää kuin
20863: kaa; yhdeksänkymmentätuhatta markkaa; sekä
20864: 5) sellaisella paikkakunnalla, jolla elin- 7) jos 60 vuotta täyttäneellä naisella ja
20865: kustannukset ovat tuntuvasti suuremmat 65 vuotta täyttäneellä miehellä ei ole vero-
20866: kuin yleensä maassa, valtiovarainministe- lautakunnan harkinnan mukaan verotetta-
20867: riön vuosittain vahvistaman määrän, enin- vaa omaisuutta eikä hänellä ole muita vero-
20868: tään kaksikymmentätuhatta markkaa, mil- tettavia tuloja kuin palkka- tai eläketuloja,
20869: loin kysymyksessä on naimaton henkilö, 50 % sellaisesta tulosta, ei kuitenkaan yh-
20870: eronnut tai leski taikka puolisot, joita teensä enempää kuin seitsemänkymmentä-
20871: 11 § : n 1 momentin mukaan on verotettava viisituhatta markkaa.
20872: erikseen niinkuin eri verovelvollisia, sekä
20873: enintään kolmekymmentäviisituhatta mark-
20874: kaa, milloin kysymyksessä ovat puolisot,
20875: joita on verotettava heidän yhteenlasketun
20876: tulonsa perusteella, minkä lisäksi mainit- 48 §.
20877: tuja enimmäismääriä on korotettava enin- Veroa tulon perusteella suoritetaan, mi-
20878: tään kymmenellätuhannella markalla jokai- käli 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan
20879: sesta sellaisesta alaikäisestä lapsesta, jota asteikon mukaan:
20880: verovelvollinen on verovuonna elättänyt;
20881:
20882: Veroluokka
20883: I II III
20884: Verotettava tulo
20885: Veron vakioerä Vero% Veron vakioerä Vero% Veron vakioerä Vero%
20886: tulon alarajan alarajan tulon alarajan alarajan tulon alarajan alarajan
20887: kohdalla yli mene· kohdalla yli mene- kohdalla yli mene-
20888: mk mk västä tulon mk västä tulon mk västä tulon
20889: osasta osasta osasta
20890:
20891:
20892: 125,000- 150,000 ........... 1 500 6 1 - - 1 -- 1 -
20893: 150,000- 175,000 ...........
20894: 1 75,000- 200,000 ...........
20895: 2,000
20896: 4,000
20897: 8
20898: 12
20899: 500
20900: 2,000
20901: 6
20902: 8 500
20903: -6
20904: 200,000- 300,000 ........... 7,000 15 4,000 12 2,000 8
20905: 300,000- 400,000 ........... 22,000 21 16,000 17 10,000 12
20906: 400,000- 600,000 ........... 43,000 27 33,000 22 22,000 18
20907: 600,000- 800,000 ........... 97,000 34 77,000 29 58,000 26
20908: 800,000-1,000,000 ........... 165,000 40 135,000 35 110,000 31
20909: 1,000,000-1,500,000 ........... 245,000 45 205,000 41 172,000 37
20910: 1,500,000-2,000,000 ........... 470,000 48 410,000 46 357,000 43
20911: 2,000,000-4,000,000 ........... 710,000 50 640,000 48 572,000 47
20912: 4,000,000--8,000,000 ........... 1,710,000 52 1,600,000 50 1,512,000 49
20913: 8,000,000 tai enemmän ........ 3,790,000 53 3,600,000 1 51 3,472,000 50
20914:
20915: Jos verovelvollinen on verovuonna eU1ttä- sestä lapsesta kolmetuhatta ja jokaisesta
20916: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan muusta lapsesta viisituhatta markkaa, ei
20917: mukaisesta verosta vähennettävä ensimmäi- kuitenkaan enempää kuin veron koko määrä.
20918: IV,ll9. - Kuusinen y. m. 1241
20919:
20920: Edellä 2 momentissa säädettyä vähen- dalta sekä omaisuuden perusteella kahdek-
20921: nystä ei myönnetä verovelvolliselle, jonka san tuhannelta.
20922: verotettavat tulot ovat 600,000 markkaa tai Osakeyhtiö, kotimainen asunto-osakeyhtiö,
20923: suuremmat. asunto-osuuskunta, puolikunnallinen asunto-
20924: 49 §. yhtiö ja 5 päivänä helmikuuta 1926 anne-
20925: V eroa omaisuuden perusteella suorite- tun asunto-osakeyhtiölain 25 §: ssä tarkoi-
20926: taan, mikäli 50 §: ssä ei toisin säädetä, seu- tettu osakeyhtiö, jonka omistaman raken-
20927: raavan asteikon mukaan: nuksen huoneustojen yhteenlasketusta lat-
20928: Veron vakioerä Vero•t .. ala tiapinta-alasta oli verovuoden päättyessä
20929: Verotettava omaisuus omaisuuden rajan yU osakkaiden tai jäsenten omassa käytössä
20930: alarajan menevilstä
20931: mk kohdalla omaisuuden· enemmän kuin puolet lattiapinta-alasta,
20932: mk osasta
20933: osuuskunta, yhdistys, laitos ja säätiö ynnä
20934: 1,000,000- 2,000,000 1,000 3 muu yhteisö, lukuunottamatta edellä 1 mo-
20935: 2,000,000- 4,000,000 4,000 11 mentissa sekä 46 § :n 2 momentissa mainit-
20936: 4,000,000- 6,000,000 26,000 17 tuja yhtiöitä ja yhtymiä, suorittaa veroa
20937: 6,000,000- 8,000,000 60,000 20 tulon perusteella kolmekymmentäkaksi sa-
20938: 8,000,000-10,000,000 100,000 21 dalta sekä omaisuuden perusteella kahdek-
20939: 10,000,000-15,000,000 142,000 22 san tuhannelta.
20940: 15,000,000 tai enemmän 252,000 23
20941: 50§.
20942: Osakeyhtiö, jonka verotettava omaisuus Tätä lakia sovelletaan vuoden 1951 tulo-
20943: on vähintään 10,000,000 markkaa, suorittaa jen ja omaisuuden perusteella toimitetta-
20944: veroa tulon perusteella viisikymmentä sa- vassa verotuksessa.
20945:
20946: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1950.
20947:
20948: Hertta Kuusinen. Vilhelm Riihinen.
20949: M. Järvinen. V. Puuma.Iainen.
20950: Aimo Aaltonen. Toivo Friman.
20951: Eino Tainio. Matti Meriläinen.
20952: J. Mustonen. Martti Leskinen.
20953: Esa Hietanen. Antto Prunnila.
20954: 1242
20955:
20956: IV,12o.- Lak. al. N:o 88.
20957:
20958:
20959:
20960:
20961: Hetemäki y. m. : Ehdotus liikevaihtoverolaiksi.
20962:
20963:
20964: E d u s k u n n a 11 e.
20965:
20966: Hallituksen esitys n: o 86 uudeksi liike- markkinoita. Se seikka, millä tavoin tämä
20967: vaihtoverolaiksi, jonka mukaan liikevaihto- määrä tuotannon, tukkukaupan ja vähittäis-
20968: veron periminen tulisi tapahtumaan ai- kaupan kesken jakaantuisi, jäisi riippu-
20969: noastaan tuotantoportaassa, on omiaan pa- maan näiden keskeisten tavaraluottojen pi-
20970: hentamaan eräitä jo nykyisinkin vallitsevia tuudesta. Selvää on edelleen, että tästä ve-
20971: epäkohtia tämän veron maksutavassa. Kun ronmaksuluotosta suoritettavat korot tulisi-
20972: tuottajan olisi esityksen mukaan suoritet- vat lisäämään tavaroitten hintoja. Kyseinen
20973: tava liikevaihtovero kuukauden kuluessa epäkohta olisi kuitenkin korjattavissa siten,
20974: myymänsä tavaran laskutuksesta, merkitsee että veronmaksuaikaa pitennettäisiin vä-
20975: se, että hänen on maksettava vero riippu- hintäin kahdeksi kuukaudeksi, samalla
20976: matta siitä, onko hän sitä vielä itse saanut kun kuukausittainen veronmaksujärjestelmä
20977: ostajalta perityksi tai tuleeko näin edes muuten voitaisiin edelleen säilyttää.
20978: myöhemminkään tapahtumaan. Nykyisinkin Siinä:kin tapauksessa, että ;tuottaja ei osta-
20979: tuottajalla on tällainen velvollisuus ns. tuot- jan maksukyvyttömyyden vuoksi lainkaan
20980: tajaveron osalta, kun sen sijaan vähittäis- saisi laskuttamistaan tavaroista maksua,
20981: kaupassa vero maksetaan vasta kun ja jos joutuu hän hallituksen esityksen mukaan
20982: hinta on ostajalta saatu. Toisissa tapauk- valtiolle tilittämään liikevaihtoveron. Täten
20983: sissa tuottaja tietenkin saa suorituksen kuu- siis veronkanto tapahtuu kokonaan tuotta-
20984: kauden kuluessa laskutuksesta, mutta useissa jan, joka itse asiassa toimii vain valtion
20985: tapauksissa näin ei ole asianlaita. Tämä palkatttomana välikappaleena veron perin-
20986: kysymys kytkeytyy yhteen tavaravarastojen nässä, eikä veron saaja, valtion, riskillä.
20987: vaihtumisnopeuden kanssa, mikä kiertoaika Nykyisen järjestelmän mukaan vähittäis-
20988: liikevaihtoveron alaisiin tavaroihin nähden kaupassa, jossa perittävä vero nyt suuresti
20989: on yleensä pitempi kuin siitä vapautettui- korotettuna esitetään siirrettäväksi tuotta-
20990: hin tuotteisiin. Tuottajathan näet normaali- jan kannettavaksi, ei tällaista riskiä, kuten
20991: oloissa varsin suuressa määrässä myyvät edellä jo viitattiin, ole, koska vero suorite-
20992: tavaroitaan jälleenmyyjille luotolla, joka taan vasta todella kertyneitten maksujen
20993: suoritetaan tavaraa edelleen myytäessä saa- perusteella. Hallituksen esitystä on pidet-
20994: duilla varoilla. Kun liikevaihtoveron alais- tävä kyseisessä kohdassa täysin kohtuutto-
20995: ten tavaravarastojen vaihtumisnopeus on mana ja se poikkeaa myös siitä menettelystä,
20996: keskimäärin huomattavasti pitempi kuin mikä tulo- ja omaisuus- sekä kunnallisvero-
20997: mainittu veronmaksuaika, merkitsee tämä tuksessa on omaksuttu luottotappioihin näh-
20998: sitä, että elinkeinoelämän on rahoitettava den. Näissä verotuksissahan verovelvollinen
20999: liikevaihtoveron maksu suurelta osalta jo saa veronalaisesta tulostaan vähentää kärsi-
21000: ennenkuin vero on saatu perityksi kulutta- mänsä luottotappiot ja vastaavasti olisi
21001: jalta. Hallituksen esityksen mukaan nousisi- myös liikevaihtoverotuksessa sallittava ve-
21002: vat tuottajan kuukausittain maksettavat ronalaisesta liikevaihdosta vähentää tähän
21003: liikevaihtoveromäärät n. 3 mrd. mk:aan, liikevaihtoon kohdistuvat luottotappiot.
21004: mistä voitaneen arvioida elinkeinoelämän Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
21005: omilla varoilla rahoitettavaksi jäävän aina-
21006: kin puolet. Tämä tietäisi vastaavan suu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21007: ruista luoton tarvetta veron maksua varten, van lakiehdotuksen:
21008: joka olisi omiaan yhä kiristämään raha-
21009: IV,120. ___, Hetemä:ki y. m. 1243
21010:
21011: Liikevaihtoverolaki.
21012: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21013: 1-10 §. mänsä selvityksen mukaan, veronalaisen
21014: (Kuten hallituksen esityksessä.) liikevaihdon määrästä ostajalta tai vuokraa-
21015: jalta erillisinä veloitetut, käypiä ja saman-
21016: 11 §. laisista kuljetuksista yleensä veloitettuja
21017: Verovelvollisella on oikeus kunkin vero- maksuja vastaavat kuljetuskustannukset.
21018: kauteen kuuluvan kalenterikuukauden ve- Jos 1 ja 2 momentissa malliitujen vähen-
21019: ronalaisen myynnin arvosta vähentää hänen nysten yhteismäärä on kalenterikuukauden
21020: saman kalenterikuukauden aikana ·ostajille veronalaisen myynnin määrää suurempi, on
21021: takaisin suorittamansa veronalaisen tavaran verovelvollinen oikeutettu vähentämään yli
21022: hinta tai sen osa samoin kuin saman ka- menevän osan seuraavien kalenterikuukau-
21023: lenterikuukauden aikana suorittamansa ve- sien veronalaisen myynnin määrästä.
21024: ronalaista myyntiä koskevat ostohyvitykset,
21025: ylijäämäpalautukset sekä vuosi-, vaihto- ja 12-13 §.
21026: käteisalennukset. Veronalaisen myynnin ar- (Kuten hallituksen esityksessä.)
21027: vosta on verovelvollisella myös oikeus vä-
21028: hentää sanotunlaiseen myyntiin kohdistu- 14 §.
21029: vat, asianmukaisesti todetut luottotappiot. Kultakin verokauteen sisältyväitä kalen-
21030: Veronalaisen liikevaihdon määrästä saa- terikuukaudelta menevä vero on suoritettava
21031: daan niin ikään vähentää ne erillisinä ve- kahden seuraavan kalenterikuukauden ku-
21032: loitetut vakuutusmaksut ja kohtuulliset luessa valtion postisiirtotilille postitoimi-
21033: rahtikulut, jotka ovat aiheutuneet veron- paikkaan taikka Suomen Pankin tai liike-
21034: alaisen tavaran lähettämisestä ostajalle tai tai säästöpankin tahi Osuuskassojen Keskus-
21035: vuokraajalle. Milloin mainittu kuljetus on Osakeyhtiön konttoriin.
21036: tapahtunut verovelvollisen omalla kuljetus-
21037: välineellä, on hänellä oikeus vähentää, asian- 15:--63 §.
21038: omaiselle liikevaihtoverotoimistolle esittä- (Kuten hallituksen esityksessä.)
21039:
21040: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1850.
21041:
21042: Päiviö Hetemäki. Erkki Leikola..
21043:
21044:
21045:
21046:
21047: 7
21048: 1244
21049:
21050: IV,121. - Lak. al. N:o 89.
21051:
21052:
21053:
21054:
21055: Kilpeläinen y. m.: Bhdotus liikevaihtoverolaiksi.
21056:
21057:
21058: Eduskunnalle.
21059:
21060: Kirjallisuus on maassamme jo pari Belgiassa 4 %, Ruotsissa se on kirjoilta
21061: vuotta taistellut yhä kasvavia vaikeuksia kokonaan poistettu, Englannissa se aiottiin
21062: vastaan. Viime vuonna oli sen tuotannon säätää koskemaan kirjojakin, mutta hanke
21063: vähennys edellisestä vuodesta 20 % ja tänä herätti niin ankaran vastarinnan kulttuu-
21064: vuonna vielä paljon suurempi, sillä useim- rijärjestöjen taholta, että siitä luovuttiin.
21065: mat kustantajat eivät ole uskaltaneet jul- Nykyiselläänkin voidaan kirjallisuuden
21066: kaista juuri mitään ja monet ovat koko- liikevaihtoveroa pitää suoranaisena kulttuu-
21067: naan lopettaneet. riverona. Sehän kohdistuu kaikkeen kirjal-
21068: Tämä johtuu siitä, että painatuskustan- lisuuteen vähämerkityksellisiä tieteellisiä
21069: nusten tavaton nousu on tehnyt kaiken sarjoja lukuunottamatta. Sitä suuremmalla
21070: arvokkaamman kirjallisuuden kustantami- syyllä sitä voidaan pitää sellaisena jos hal-
21071: sen uhkarohkeaksi. Tässä suhteessa ei mi- lituksen esitys liikevaihtoveron korottami-
21072: tään vaikenemista ole odotettavissa. Kuten sesta hyväksytään. Silloin olisi ulkomailta
21073: tiedetään, ottaa myös valtio osaa tähän to- tuotettavaan kaikenlaatuiseen kirjallisuu-
21074: delliseen kultturikriisiin kirjallisuuden lii- teenkin lisättävä 25% tuontihinnasta, joka
21075: kevaihtoverolla, joka on korkeampi kuin kaiken lisäksi olisi maksettava ennakkoon.
21076: missään muussa maassa. Lisäten kirjojen Paitsi sitä että yksityisten ja kirjastojen
21077: muutenkin yhä kallistuvia hintoja se on kirjallisuuden hankintamahdollisuudet su-
21078: niukentanut erikoisesti vähävaraisen kan- pistuisivat, se merkitsisi ennen kaikkea
21079: sanosan mahdollisuutta hankkia tieto- ja ruotsalaisen väestönosan kansansivistys-
21080: kaunokirjallisuutta; se on heikentänyt kir- työlle ankaraa iskua, koska kotimaisilla
21081: jastojen hankintakykyä ja lisännyt oppi- ruotsalaisilla kustannusliikkeillä on rajoi-
21082: ja ammattikoulujen sekä korkeakoulujen tetut mahdollisuudet ennen kaikkea tieto-
21083: oppilaiden opintokustannuksia. kirjallisuuden kustantamiseen. Ruotsinkie-
21084: Hallituksen esitys liikevaihtoveron korot- listen ikirjojen hinnat ovat pienten painos-
21085: tamisesta tulisi entisestäänkin vaikeutta- ten tähden nousseet muutenkin erityisen
21086: maan tilannetta. Kun opiskelijat ovat korkeiksi.
21087: meillä lähtöisin pääasiassa työläis- ja ta- Tässä yhteydessä ei ole syytä unohtaa,
21088: lonpoikaiskodeista, ovat kasvaneet opinto- että kirjallisuuden liikevaihtovero vaikeut-
21089: kustannukset rasittaneet lähinnä näiden taa myös suurten kansansivistysjärjestöjen
21090: taloutta. Nykyisen kirjojen menekkipulan kuten Työväen Sivistysliiton, Maatalousker-
21091: yhteydessä se lisäksi vaikeuttaa kirjaili- holiiton, Marttaliiton, Opintokerholiiton ym.
21092: jaimme yhä heikontuvaa taloudellista ase- toimintaa nostamalla niiden toiminnassa
21093: maa. välttämättömän kirjallisuuden hintoja suh-
21094: Kun valtio nyt aikoo veronkorotuksella teettomasti.
21095: huomattavasti lisätä liikevaihtoverotulo- Edellä esitetyn perusteella me allekirjoit-
21096: jaan, on kirjallisuuden osuus siLtä suhteel- taneet ehdotamme,
21097: lisesti sangen mitätön, yhteensä 175 milj.
21098: mk ja kuitenkin se on prosenttina kirjojen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21099: hinnoista suurin maailmassa. Sodan pa- van lakiehdotuksen:
21100: hoin rasittamassa Norjassa vero on 7 %,
21101: IV,121. - ·Kilpeläinen y. m. 1245
21102:
21103: Liikevaihtoverolaki.
21104: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21105: 1-3 §. 5. kirjat sekä sanoma- ja aikakauslehdet;
21106: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 86.) (6-10 kohta, kuten hallituksen esityk-
21107: sessä.)
21108: 4 §. (2-3 momentti, kuten hallituksen esityk-
21109: Liikevaihtoveronalaisia tavaroita eivät sessä.)
21110: ole:
21111: (1-4 kohta, kuten hallituksen esityk- 5-63 §.
21112: sessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
21113:
21114: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1950.
21115:
21116: Yrjö Kilpeläinen. Juhani Leppälä.
21117: J. Koivisto. E .. Pusa.
21118: Johannes Wirtanen. Onni Mannila..
21119: Jaakko Haika.la,, Felix Seppälä.
21120: Hugo Nuorsaari. Erldd Koivisto.
21121: Juho Kuittinen. Meeri KaJavainen.
21122: Arvo Sävelä. Jussi &ukkonen.
21123: Jussi Raatikainen. L. 0. Hirvensalo.
21124: John Österholm. Jussi Anna.la.
21125: Jalma.ri Linna.. Väinö Hakkila..
21126: Kalle Kauppi. . Arvi Ahma.vaara..
21127: Matti Heikkilä. Rolf Berner.
21128: Väinö Okko. Päiviö Hetemäki.
21129: 1246
21130:
21131: IV,122. - Lagmot. N:o 90.
21132:
21133:
21134:
21135:
21136: Korsbäck m. fl.: Förslag till lag angående omsättningsskatt.
21137:
21138:
21139: T i ll R i k s d a g e n.
21140:
21141: Såsom framhålles i regeringens proposi- fråga om dessa fröslag och särskilt att
21142: tion n:o 86 (1950 Rd.) rörande förslag åstadkomma en bättre frökvalitet. Denna
21143: till lag angående omsättningsskatt, har från strävan kan inte förverkligas i fråga om
21144: olika håll framställts förslag om att varor timotej- och klöverfrö så länge dessa frö-
21145: av de mest olika slag borde bef,rias från slag är underkastade omsättningsskatt.
21146: omsättningsskatt. En speciell grupp av Det har nämligen framgått att dessa frön,
21147: dessa varor utgör timotej- och klöverfrö. för undvikande av omsättningsskatten, av
21148: 1 likhet med vad fallet är beträffande producent säljes direkt till konsument.
21149: de varor som i propositionen föreslagits be- Detta leder i sin tur till, att frövarorna
21150: friade från omsättningsskatt föreligger syn- inte försättas i ett sådant skick, som fast-
21151: nerligen vägande skäl för att även befria ställda kvalitetsförordningar förutsätta.
21152: timotej- oe,h klöverfrö från denna skatt. Resultatet är således en försämring av
21153: Av dessa skäl bör särskilt följande obser- fröets kva.litet. För att lagen om främjan-
21154: veras. det av fröproduktionen skall ha åsyftad
21155: Enligt propositionen är utövarna av in- verkan är det därför nödvändigt att befria
21156: dustriell rörelse befriade från omsättnings- timotej- och klöverfrö från omsättnings-
21157: skatt för inköpta råvaror. Nämnda fröslag skatt.
21158: måste för lantbrukets vidikommande be- GäJlande bestämmelser i våra handelsav-
21159: traktas som råvara, viiken användes för tal rörande skatt på frövaror har ingen
21160: produktion av konsumtionsvara. Av samma betydelse för frågan om omsättningsskatten
21161: beskaffenhet är torvströ, handelsgödsel, på nämnda fröslag, emedan den inhemska
21162: lantbrukskal:k, utsädeshavre, -ärter, -korn produktionen täcker ibehovet. Någon im-
21163: o0h -potatis, vilka produkter enligt :propo- port av timotej- och klöverfrö är inte nöd-
21164: sitionen också är befriade från omsättnings- vändig för närvarande.
21165: skatt. Med hänsyn till detta är det prin- Med hänvisning till vad ovan anförts
21166: cipiellt oriktigt att uppbära omsättnings- Mh till agrarutskottets utlåtande till stats-
21167: skatt på timotej- och iklöverfrö. utskottet den 12. 11. 1948 (statsutskottets
21168: För främjandet av fröproduktionen har betänkande n:o 64 den 12. 6. 1950) föresläs
21169: stiftats en särskild lag om minimipris på
21170: vissa frövaror, som bl. a. innebär ansenliga att Riksdagen måtte godkänna föl-
21171: utgifter för staten. Avsikten med denna jande lagförslag:
21172: lag är att uppnå självförsörjning i
21173:
21174: Lag
21175: a.ngå,ende omsättningsskatt.
21176: I enlighet med Riksdagens 1beslut stadgas:
21177: 1-3 §:§.
21178: (Liksom i regeringens proposition n:o 86.) (1-7 pun'kterna liksom i regeringens
21179: proposition.)
21180: 4 §. 8. förmalningsavfall, stråfoder, foder-
21181: Fria från omsättningsskatt äro följande havre, timotej- och klöverfrö, fodercellu-
21182: varor: losa, fodermineralämnen, kraftfoder, för ut-
21183: IV,122. - Korsbäck y. m. 1247
21184:
21185: fodring av husdjur använt industriavfall (2 och 3 mom. liksom i regeringens pro-
21186: och AIV lösning. position.)
21187: (9-10 punkterna liksom i regeringens 5-63 §§.
21188: proposition.) (Liksom i regeringens proposition.)
21189:
21190: Helsingfors den 13 september 1950.
21191:
21192: Verner Korsbäck. Albin Wickma.n.
21193: Arthur Larson.
21194: 1248
21195:
21196: IV,122. - Lak. al. N:o 90. SuomtmMs.
21197:
21198:
21199:
21200:
21201: Korsbäck y. m.: Ehdotus liikevaihtoverolO!iksi.
21202:
21203:
21204: Ed usikunlllialle.
21205:
21206: Niin kuin hallituksen esitybessä n:o 86 varsinkin paremman siemenlaadun ailkaan-
21207: (1950 Vp.) liikevaihtoverolaiksi sanotaan, saam1nen. Tätä pyrkimystä ei voida to-
21208: on eri tahoilta esitetty ehdotuksia mitä teuttaa timotein- ja aa>ilansiemenen osalta
21209: erilaisillliPien tavarain vapauttamiseksi lii- niln. !kauan ikuin nämä siemenlajit ovat
21210: ikevaib.toverosta. Erikoisen ryhmän näistä liikevaihtoveron alaisia. On näet ikäynyt
21211: tavaroista muodostavat titmotrein ja apilan selville, että illilkevaihtoveron välttämiseksi
21212: siemen. tuottajat myyvät näitä siemeniä suoraan
21213: 'Samoin ikuin on ~esityksessä liikeV'aihto- lkuluttajille. Tästä on vuorostaan seurauk-
21214: verosta vapautettavaJksi ehdotettujoo tava- sena, ~että siementavaraa ei panna sellaiseen
21215: rain laita, on olemassa erittäin painavia kuntoon, jota vahvistetut laatumääräykset
21216: syitä myös timot~in ja apilan siemenen edellyttävät. Tuloksena on siis siemenen
21217: vapwuttamiseiksi tästä verosta. Näistä syistä laadun huononeminen.
21218: on huomiota !kiinnitettävä erityisesti seu- Jotta siementuotannon edistämistä kos-
21219: raavaan. kevalla laiHa olisi tarkoitettu vaikutus, on
21220: Esityksen mukaan ei il.iilkevaihtoveron näin ollen välttämätöntä vapauttaa timo-
21221: alaiseksi ikatsota teollisen li:i!kkeen ostamia tein ja apilan siemen liikevaihtoverosta.
21222: raaka-aineita. Mainittuja siemenlajeja on Siementavarain verosta lkauppasQpimulk-
21223: maanviljelyksen ikohdalta ~Pidettävä raaka- sissamme voimassa olevilla määräyksillä ei
21224: aineena, jota käytetään ik.u1utmstavaran ole mitään merkitystä mainittujen siemen-
21225: tuottamiseen. Samaa laatua ovat turve- lajien liikevaihtoveron ollessa lkysymylk-
21226: pehlru, väkilannoitteet, maanviljelyslkalkki, sessä, ikoska ikotimaan :tuotanto tyydyttää
21227: siemenkaura, -herne, -ohra ja -peruna, tarpeen. Timotein ja apilan siemenen maa-
21228: jotka tuotteet esityiksen muikaan ovat va- hantuonti ei ole tätä nyikyä välttämätöntä.
21229: pautetut liikevaihtoverosta. Tähän lkatsoen Viitaten edelä esitettyyn ~a maatalous-
21230: on periaatteellisesti väärin !kantaa liike- valiokunnan 12. 11. 1948 vaJ.tiovarainvalio-
21231: vaihtow:ooa timotein ja apiil.an siemenestä. irunnalle antamaan lwusuntoon (valtiova-
21232: Siementuotannon edistämiseksi on sää- rainvali()lkJunnan mietintö n:o <64 ikesäkuun
21233: detty erityinen laiki eräiden siementavarain 12 päivältä 1950) ehdotetaan,
21234: alinrmista hinnoista, joka laiki merkitsee
21235: huomattavia menoja valtiolle. Tämän lain että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21236: ta:Moitus on osaksi omavaraisuuden saaVIUt- van lakiehdotuksen:
21237: taminen näiden siemenlajien kohdalta ja
21238:
21239:
21240: Liikevaihtoverolaki.
21241: Eduskunn8in päätöiksen mukaisesti säädetään:
21242: 1---4 §§.
21243: (Kuten hallituksen esityksessä N :o 86.) (1-7 ikohdat !kuten !hallituksen esityk-
21244: sessä.)
21245: 4 §. 8. jauih.atusjätteet, ilrorsirehu, rehukaura,
21246: Liikevaihtoverolain alaisia tavaroita. ei- timotein ja apilan. siemen, rehuselllllloosa,
21247: vät ole: rehukivenäisa.ineet, väJrlrehut, kotieläinten
21248: IV,122. -Korsbäck y. m. 1249
21249:
21250: ruOtkinna&Sa käytetyt teollisuuden jäteai- (2 ja 3 momentti !kuten hallituksen esi-
21251: neet ja AIV-rehuliuos. tyiksessä.)
21252: (9-10 kohdat imuten hallituksen ~esityk 5-63 §§.
21253: iMlSSä.) (Kuten hallituksen ICSityksessä)
21254:
21255: &lsingissä 13 ;päivänä syysimuuta 1950.
21256:
21257: Verner Korsbäck. Albin Wickma.n.
21258: Arthur Larson.
21259: 1250
21260:
21261: IV,12a. - Lagmot. N:o 91.
21262:
21263:
21264:
21265:
21266: Korsbäck m. fl.: Förslag till lag angående omsättningsskatt.
21267:
21268:
21269: T i ll R i k s d a g e n.
21270:
21271: Bland de varor, som icke observerats i som nu till stor del är utslitna eller på
21272: regeringens .proposition n: o 86 ( 1950 Rd.) annat sätt, inte minst ge:nom evakueringen,
21273: rörande förslag tiH lag angående omsätt- gått förlorade. Priserna på fiskredskap har
21274: ningsskatt, intager omsättningsskatten på stigit i för!hållande till priserna på andra
21275: färdigbundna fiskbragder en särställning, varor. En strömmingssköt t. ex., som 1939
21276: främst på grund av fiskarbefolkningens kostade 438: -, kostar nu närmare
21277: synnerligen svåra ekonomiska läge ocih 7,000: - ! Fiskpriserna har däremot inte
21278: brist på sådana åtgärder från statsmaktens följt samma utveekling, främst beroende
21279: sida,. som vore ägnade att förbättra fis:kar- på den rikliga tillgången på andra livs-
21280: befolkningens utkomstmöjligheter. Netto- medel.
21281: inkomsten för en medelstor fiskare var Ehuru avlägsnandet av omsättningsskat-
21282: 1945 omkring 64,000: -, 1946 62,000: - ten på fiskbragder inte löser fiskerinärin-
21283: och 1947 76,000: -. Denna försämring av gens ekonomiska ptoiblem, skulle en sådan
21284: fiskarnas inkomster har på grund av pen- åtgärd dock vara en betydande hjälp åt
21285: ningevärdets fall fortgått även under de fiskarbefolkningen. Till denna urppfatt-
21286: senaste åren. Från statsmaktens sida har, ning har skärgårdskommitten, som när-
21287: trots givna löften, inga nämnvärda åtgär- mare utrett denna fråga, även kommit.
21288: der vidtagits för att skapa trygghet även Också lantbruiksstyrelsen anser, att avlyf-
21289: för fiskarbefolkningen i den pågående tandet av omsättningsskatten på fisk:Jbrag-
21290: kapplöpningen mellan priser och löner. der är en åtgärd, som skyndsamt borde
21291: Fiskaribefolkningen har varit skyddslös i vidtagas.
21292: denna kamp om ekonomiska förmåner. Med stöd av det ovananförda och under
21293: En praktisk åtgärd för att bistå även hänvisning till motiveringen i hemställ-
21294: fis:karbefolkningen vore att nu avlyfta om- ningsmotionen n: o 75 den 8. 8. 1948 före-
21295: sättningsskatten på färdigbundna fisk- slås,
21296: bragder. Under krigs- ocih krisåren har fis- att Riksdagen måtte godkänna föl-
21297: karna inte kunnat förnya aina fiskbragder, jande lagförslag:
21298:
21299: Laa:
21300: a.ngående omsättningsskatt.
21301: 1 enlighet med Riksdagens 1beslut stad gas:
21302: 1-3 §. (1-10 rpunkterna liksom i regeringens
21303: (Liksom i regeringens proposition n:o 86.) prOJPosition.)
21304: 11. färdigbundna fiskibragder.
21305: (2 och 3 mom. liksom i regeringens pro-
21306: 4 §. position.)
21307: Fria från omsättningsskatt äro följande 5-63 §§.
21308: varor: 1 (Liksom i regeringens proposition.)
21309: Helsingfors den 13 september 1950.
21310:
21311: Verner Korsbäck. Albin Wickma.n. Arthur La.rson.
21312: 1251
21313:
21314: IV,t23. - Lak. al. N:o 91. Sumnenrws.
21315:
21316:
21317:
21318: Korsbäck y. m.: Ehdotus liikevaihtoverolaiksi.
21319:
21320:
21321: E d u s ik u: n ID! a U e.
21322:
21323: Niiden tavarain jou1wssa, jotlka on mai- siääm:, jotilm nyt ovat suureksi oswksi lop-
21324: nittu hallituksen esityksessä N :o 86 (1950 puunikuluneita tai muulla tavalla, eiikä
21325: Vp.), joika sisältää ehdotuksen liikevaihto- vähiten evakuoinneissa, joutuneet hukkaan.
21326: verolaiksi, on valmiiksi ikudottujen kalan- Kalanpyydysten hinnat ovat noussoot sa-
21327: pyydysten Jiikevaihtoverolla erikoisasema, masoo suhteessa kuin muittenJkin tavarain
21328: etupäässä kalastajaväestön erittäin vaikean hinnat. Sil~kavel1ktko esim., jolka v. 193-9
21329: taloudellisen aaeman johdosta ja seilaisten maksoi 438:-, malksaa nyt lähes 7,000:-!
21330: toimenpiteitten puuttuessa valtiovallan ta- Kalan hinnat eivät sen sijaan ole seuran-
21331: holta, jotlka olisivat omiaan parantamaan neet samaa kehitystä, riipjpiUien etupäässä
21332: kalastajaväeston toiimeentulOIIllahdollisuuk- muiden elintarvikkeiden runsaasta saan-
21333: sia. Keskisuuren ikalastajan nettotulo oli nista.
21334: 1945 noin 64,000:-, 1946 62,000:- ja Vaiikka liikevaihtoveron poistaminen ika-
21335: 1947 76,000:-. Tämä lkalastajain tulojen lanpyydyksiltä ei ratkaisekaan kalastuselin-
21336: huonontu:minen on rahanarvon alenemisen keinon taloudellisia pulmia, olisi sellainen
21337: johdosta jatiknmut myös viimeksi ilrnluneina toimenpide ikuitenlkin huomattavaksi aVillksi
21338: vuosina. Valtiovallan taholta ei annetuista kalastajaväestölle. Tähän lkfulitylkseen on
21339: lupauksista huolimatta ole ryhdytty mihin- tullut myös saaristokomitela, joika on tar-
21340: kään maininnan arvoisiin toimen;piteisiin kemmin selvitellyt tätä !kysymystä. Myös
21341: turvallisuuden luomiseksi myös kalastaja- maataloushallitus on sitä mieltä, että liike-
21342: väestölle hintain ja paliillkojen välisessä ikil- vaihtoveron poistaminen ikal3.ii1Ulyydy>ksHtä
21343: pajuoksussa. Ka.Jastajaväiestö on ollut suo- on toimenpide, johon olisi kiireesti ryhdyt-
21344: ja;ton tässä taloudellisista eduista käydyssä tävä.
21345: taistelussa. Edellä oLevan nojalla ja viitaten 8. 8.
21346: Käytännöllinen toimenpide myös !kalasta- 1948 päivättyyn toivomusaloitteeseen N :o
21347: väestön avustamiseiksi olisi !POistaa nyt 75 ehdotetaau,
21348: lillrevaihtovero valmiiksi lkudotuhlta kalan-
21349: pyydyksiltä. Sota- ja pu:lavuosina !kalasta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21350: jat ~eivät ole voineet u·usia ikalanpyydyik- van lakiehdotuksen:
21351:
21352: Liikevaihtoverolaki.
21353: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21354: 1-3 §§. 11. Valmiiiksi kudotut tkalanpyydykset.
21355: (Kuten hallitulkse:n 'esityksessä N :o 86.) (2 ja 3 momentti kuten hallituksen esi~
21356: tyiksessä.)
21357: 4 §.
21358: Liilkevaihtoveron alaisia tavaroita eivät
21359: ole: 5-63 §§.
21360: (1-10 ilrohdat kuten hallitruksen €Sityk- (Kuten hallituksen esityksessä.)
21361: sessä.)
21362:
21363: Helsingissä 13 [pläivänä syyskuuta 1950.
21364:
21365: Verner Korsbäck. Albin Wickman. Arthur Larson.
21366: 8
21367: 1252
21368:
21369: IV,l24. - Lak. al. N:o 93.
21370:
21371:
21372:
21373:
21374: Heikkilä y. m.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poik-
21375: keussäännöksistä verolakeihin.
21376:
21377:
21378:
21379: E d u s k u n n a 11 e.
21380:
21381: Eduskunnalle on annettu hallituksen esi- tana saamien korvausobligatioiden indeksi-
21382: tys n:o 109 laiksi eräistä väliaikaisista hyvitys olisi säädettävä verosta vapaaksi,
21383: poikkeussäännöksistä vemlakeihin. Lakieh- niin verovapauden myöntäminen maanhan-
21384: dotuksen mukaan ei veronalaisena tulona kintavelkasitoumusten takautuville koroille
21385: olisi pidettävä mm. korvausobligatioiden, näyttäisi senkin takia kohtuudenmukaiselta.
21386: korvausosakkeiden hallintoyhteisöstä anne- Hallituksen esityksessä on myös ehdo-
21387: tussa laissa tarkoitetun yhteisön osuustodis- tettu, että veronalaisena omaisuutena ei
21388: tusten eikä välirauhansopimuksen mukaan mm. olisi pidettävä oikeutta 10 päivänä
21389: Sosialististen Neuvostotasavaltain Liitolle helmikuuta 1947 tehdyllä rauhansopimuk-
21390: palautetun omaisuuden korvaamisesta an- sella luovutetulle tai vuokratulle alueelle
21391: netun lain mukaisten valtion velkasitou- jääneestä omaisuudesta saatavaan korvauk-
21392: musten korkoa, sikäli kuin on kysymys yh- seen. Kuu maan luovuttaminen maanhan-
21393: dellä kertaa maksetuista takautuvista ko- kintalain noJalla on sen hinnoitteluun näh-
21394: roista. Ne takautuvat korot, jotka suorite- den ja muutenkin verrattavissa toisessa kor-
21395: taan maanhankintalain nojalla annetuista vauslaissa tarkoitettuun omaisuuden mene-
21396: valtion velkasitoumuksista, on sitä vastoin tY'kseen, olisi kyseisen säännösehdotuksen
21397: jätetty kyseisen verovapauden ulkopuolelle. yhteydessä tarpeen myöntää vastaava vero-
21398: Eron tekeminen tässä kohdin toisaalta vapaus myös sille valtioon kohdistuvalle
21399: maanhankintavelkasitoumusten ja toisaalta korvaussaatavalle, joka on syntynyt maan-
21400: edellä lueteltujen obligatioiden, osuustodis- hankintalain nojalla tapahtuneen omaisuu-
21401: tusten ja velkasitoumusten välillä ei ole den vapaaehtoisen luovutuksen tai pakko-
21402: asiallisesti perusteltavissa. Näin on laita lunastuksen johdosta. Tämä olisi välttä-
21403: jo siitä syystä, että kaikkien näiden arvo- mätöntä siitäkin syystä, että pakkolunas-
21404: paperien yhtäläisenä syntyperusteena on tetun omaisuuden hinnoittelua varten pi-
21405: sodan aiheuttamista olosuhteista johtunut dettävistä arvioiruistoimituksista vasta noin
21406: omaisuuden menetys. Huomattava myös on, puolet on suoritettu loppuun ja että maan-
21407: että maanhankintavelkasitoumukset on jo luovuttaja, joka jo on saanut menettämäs-
21408: aikaisemminkin rinnastettu nyt puheena tään omaisuudesta valtion velkasitoumuk-
21409: oleviin obligatioihin, osuustodistuksiin ja sen, on veronhuojennuksia koskevan lain
21410: velkasitoumuksiin, sikäli kuin on kysymys säännösten johdosta edullisemmassa ase-
21411: niiden edustamien pääömien ja niiden kor- massa kuin sellainen luovuttaja, jolle vel-
21412: kojen verohelpotuksista ns. verohuojennus- kasitoumusta vielä ei ole annettu.
21413: lain mukaan. Asettuminen toiselle linjalle Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21414: siinä verotuskysymyksessä, joka nyt on kunnioittavasti,
21415: esillä, merkitsisi näin ollen ilmeistä epä-
21416: johdonmukaisuutta ja ristiriitaisuutta. Kun että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21417: lakiesityksessä sitä paitsi on ehdotettu, että van lakiehdotuksen:
21418: maanluovuttajan lunastus- tai kauppahin-
21419: IV,124. - Heikkilä y. m. 1253
21420:
21421:
21422:
21423: Laki
21424: eräistä välia.iJWsista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
21425: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21426: Johtokappale. 7)-9) kohta, kuten hallituksen esityk-
21427: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109.) sessä.
21428: Veronalaisena omaisuutena ei ole pidet-
21429: 1 §. tävä oikeutta 10 päivänä helmikuuta 1947
21430: Veronalaisena tulona ei ole pidettävä.: tehdyllä rauhansopimuksella luovutetulle
21431: 1)-5) kohta, kuten hallituksen esityk- tai vuokratulle alueelle jääneestä omaisuu-
21432: sessä. desta saatavaan korvaukseen eikä 5 päi-
21433: 6) korvausosakkeiden hallintoyhteisöstä vänä toukokuuta 1945 annetun maanhan-
21434: 5 'Päivänä toukokuuta 1945 annetussa laissa kintalain (396/45) 98 § :n 1 momentissa
21435: (392/45) tarkoiretun yhteisön osuustodis- tarkoitettuun hallitasopimukseen perustu-
21436: tusten, välirauhansopimuksen mukaan So- vaa oikeutta.
21437: sialististen Neuvostotasavaltain Liitolle pa- Veronalaisena omaisuutena ei niinikään
21438: lautetun omaisuuden korvaamisesta 18 päi- ole pidettävä oikeutta maanhankintalain
21439: vänä lokakuuta 1945 annetun lain (1021/ 65 ja 66 § :ssä tarkoitettuun luovutus- ja
21440: 45) mukaisten valtion velkasitoumusten lunastushintaan.
21441: eikä 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun
21442: maanhankintalain (396/45) ja siihen liit- 2-5 §.
21443: tyvän lainsäädännön mukaisten valtion vel- (Kuten hallituksen esityksessä.)
21444: kasitoumusten korkoa vuosilta 1945, 1946,
21445: 1947 ja 1948;
21446:
21447: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1950.
21448:
21449: Matti Heikkilä. Martti 0. Kölli.
21450: 1254
21451: IV,125,- Lak. al. N:o 94.
21452:
21453:
21454:
21455:
21456: TuUl'D& y. m.: :Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus-
21457: säännöksistä verolakeihin.
21458:
21459:
21460: E dl u s kun n a 11 e.
21461:
21462: HaJHtuksen esityjksessä eduskunnalle tonta, että niin lmrvaU:iksensaajaa tai muita
21463: lai!ksi eräistä väJiaiik:aisista poi:kkeussään- edellä lueteltuja osU:ustod~tusten haltijoita
21464: nölksistä VJel'Olailreihin (Esitys N :o 109) eh- verotettaisiin osuustodistuksen lkooletuksessa
21465: diotetaan, että eräitä tuloja, joita. ve:rolaikien maJksettavan korotusosan osalta, mutta ei
21466: mukaan pidetään veronalaisina tuloina ja ikorvaUSOibligation indeksilkoro1Juiksen osalta,
21467: eräitä omaisUJUSryhimiä, joita muuten pide- olisi laikia muutettava siten, että myöskin
21468: tään veronalaisena otn.aisuutena, ei lallriesi- osUJUStodistusten ikorotusosa katsottaisiin ve-
21469: tylksessä lähemmin mairnituissa tapauksissa rovapaa!ksi.
21470: katsottaisi tulolksi eikä omaisUJUdeksi. HaH.i- EdleUJ..een olisi !haNitulksen esityksen 1 § : n
21471: tuJksen esityksen 1 § :n 1 momentin 7 !koh- 1 momentin 7 kohdan c)-ika.plpaletta muu-
21472: dassa sanotaan, että veronalaisena omai- tettava siik:äli, että laissa mainitun j3;ko-
21473: sUJUten:a ei ole ~pidettävä toisen lrorvausllain osuuden saajaksi !katsottaisiin asliDtoyhty-
21474: (390/45) nojalla annettuj,en korvausobliga- män osaikkaan veroisena, yihtiön pu:clreru.-
21475: tioiden il:unastulksen yhteydessä indeiksi'koro- tuessa, myöskin IDJUiden yihtiöiden tai yhty-
21476: tlllksena saatua hyvitystä, milloin obligation mien osalkas, joka jafiro.-osuutenaan saa
21477: haltija on sa'anut sen lkorvauiksena menettä- edellä mainittuja obligatioita ja osuustodis-
21478: mästään QIIllaisuudesta, sanotuin korvauslain tulksia. Olisi kohtuutonta, että IIJSimerk:iksi
21479: mukaisena suoritulksena saamisestaan, jako- osaJkeyhtiömuotoisen asuntokiinteistöylhtiön
21480: oSIUutena. ;p-urettaessa kotimaista asuntoyh- osakkaalle yhtiön purkautuessa ei olisi sa-
21481: tyllllJää sekä suorituksena eräistä maanhan- maa oikeudellista asemaa kuin asunto-osa-
21482: kintalain mukaisista saamisista. keyhtiön osakkaana sen purkautuessa. Ei
21483: Halli1mJksen esityks:essä ei ole kiinnitetty myöskään ole oikein asettaa eri asemaan
21484: huomiota siihen, että toisen korvruuslain mu- muunkaan korvaukseen oikeutetun yhtiön
21485: kaan korvaukseen oikeutetulle suoritettiin tai kuolinpesän osakasta yhtiön taikka
21486: ilmrvauJksena noin puoliet obligatioina ja kuolinpesän purkautuessa, milloin hän yh-
21487: puolet ikorvausosak!keiden halUintoyhteisön tiön tai kuolinpesän osakkaana saa jako-
21488: osU:ustodistuksina. Myöskin näille oouusto- osuutena korvausobligatioita tai osuusto-
21489: distuksil1e suoritetaan indeksiin verrattavaa distuksia.
21490: ikuoletusosan korotusta, jota ei lueta osin- Edellä esitetyl1ä perusteella kunnioittaen
21491: golksi, joika hallitulksen esityjksen 1 § :n ehdotamme,
21492: 1 momentin 6 lrohdan rrruulkaan on eräissä että Eduskwnta hyväksyisi seuraa-
21493: tapauksissa verovapaa. Kun on ikohtuu- van lakiehdotuksen:
21494:
21495:
21496: Laki
21497: eräistä väliaikaisista poikJk:eussäännöksi:stä verolakeihin.
21498: Edustlrurunan päiätölksen muikaisesti säädetään:
21499: Sen estäJmij,ttä, mitä voimassa olevassa verolainsäädlännössä on säädetty, on vuoden
21500: 1950 tulon ja oma.isUJUden perusteella toim.itettavassa tulo- ja omaisuusverotuksessa
21501: sekä vuonna 1951 toimitattavassa llrnnnallisverotuiksessa noudatettava seuraavia sään-
21502: nölksiä:
21503: IV,l25. - Tuurna y. m. 1255
21504:
21505: 1 §. osakeyhtiötä taikka osakeyhtiöistä 2 päi-
21506: V eronalaisena tulona ei ole pidettävä: vänä toukokuuta 1895· annetun lain !lll!U-
21507: 1-6 kvhta, kuten haihlitmiksen esityksessä kaista osalkeyhti,ötä, 10 päivänä heinäkuuta
21508: n:o 109. 1901 annetun osurustoimintaJain mukaista
21509: 7) toisen ilmrvauslain (3<90/45) nojaUa osuuskuntaa, äänettömästi elri ikommandiiti-
21510: annettujen ikorvausobligatioiden ja korvaJUS- yhti,öistä 24 päivänä marraskuuta 1864 an-
21511: osaiklkeideru ihalllintoyhteisön oouustodistusten illletun asetmiksen mukaisia yhtiöitä, ikaUJpp<a-
21512: lunastuiksen yhteydessä illldeksitkorotuiksena kaaren 1,5 Juvun tarkoittamaa ~avointa yh-
21513: tai rpääoman l:isäylksenä saatua hyvitystä, tiötä taiikika ikuolinpesää, jolle ·obligatio ja
21514: milloin obligatioiden ja osuustodistusten osuustodistus on annettu ilmrvauiksena yhty-
21515: haltija on saanut ne män tai 11molinpesän menettämästä omaisuu-
21516: a) ikorvau!ksena menettiimästään omai- desta;
21517: suudesta; d) (Kutem. haJliituiksen esityiksessä.)
21518: ib) toisen lkorvauslain 26 § : n mukaisena e) (Killten hallituiksen esityiksessä.)
21519: suorituiksena ; 8 ja 9 kohta, kuten halli:tmiksen esitylk:-
21520: c) ja:ko-osuutena purettaessa kotimaista sessä.
21521: asunto-osallreyhtiötä, asunto-osuuskuntaa tai 2 mmruentti, kuten hallituksen €Sityksessä.
21522: puoli!kUJlllallista asuntoyihtiötä tahi asunto-
21523: osalkeyhti.öistä 5 päivänä helm:ikUJuta 19,26 2__:5 §.
21524: annetmn lain (30/26) 25 § :ssä tarkoitettua (Kuten halli tuiksen esityksessä.)
21525:
21526: Helsingissä 30 päivänä LoJkalrnuta 1950.
21527:
21528: Arno Tuurna. Erkki PaavoJ.amen.
21529: J. Pyy. Jussi Raa.tikaiin.en.
21530: 1256
21531:
21532: IV,126.- Lak. al. N:o 97.
21533:
21534:
21535:
21536:
21537: E. Koivisto y. m.: Ehdotus laiksi eräitten toisen korvaus-
21538: lain mukaan ratkaistujen korvaushakemusten uudesta
21539: käsittelystä ja uuden määräajan myöntämisestä kor-
21540: vaushakemusten tekemistä varten m·äille saman korvaus-
21541: lain mukaan korvaukseen oikeutetuille.
21542:
21543:
21544: E d u s k u n n a ll e.
21545:
21546: Hallitus on eduskunnan viime touko- menettelylleen hallituksen esityksen perus-
21547: kuun 3 päivänä lausuman toivomuksen joh- teluissa mainitaan, ettei monien vuosien
21548: dosta antanut esityksen eräitten toisen kor- jä:lkeen voida saada luotettavaa selvitystä
21549: vauslain mukaan ratkaistujen korvaushake- menetetyn irtaimiston laadusta, määrästä
21550: musten uudesta käsittelystä ja uuden mää- taikka arvosta. Näihin perust~luihin voita-
21551: räajan myöntämisestä korvaushakemusten neekin yleensä yhtyä.
21552: tekemistä varten eräille saman korvauslain On kuitenkin eräs i11taimistoryhmä, johon
21553: mukiaan korvaukseen oi:keutetuille. (Halli- nähden hallituksen esityksen perustelut ei-
21554: tuksen esitys n: o 125.) vät ole riittävät. Sotatoimien yhteydessä
21555: Lakiesityksen mukaan saavat ne korvauk- ja alueluovutu:ksen johdosta menetettiin La-
21556: seen oikeutetut yksityiset henkilöt, jotka pissa ja rajaseudulla huomattava määrä po-
21557: toisen korvauslain (390/45) nojalla ovat roja. Menetettyjen porojen määrä ei sen
21558: ennen huhtikuun 1 päivää 1949 hakeneet vuoksi, että väestö oli evakuoitu Ruotsiin
21559: korvausta, ja joiden korvaushakemukset on tai Keski-Pohjanmaalle ja etteivät poron
21560: hylätty tai jätetty tutkittavaksi ottamatta omistajat miinavaaran takia olleet tilaisuu-
21561: korvauksen hakemis~lle säädetyn määrära- dessa hakemaan poroja korvauksenhakuajan
21562: jan laiminlyönnin takia taikka muulla muo- päättymispäivään lokakuun 5 päivään 1945
21563: dollisella perusteella, hakemuksensa uudel- mennessä, voinut olla kenenkään tiedossa.
21564: leen käsiteltäviksi, jos tekevät siitä •kirjalli- Tästä syystä poroja ko.skevat korvaushake-
21565: sen ilmoituksen Helsingin keskusarvioimis- mukset ovat yleensä myöhästyneet. Suurin
21566: lautakunnalle viimeistään kahden kuukau- osa poron omistajista ja porovahinkoja kär-
21567: den kuluessa tämän lain voimaantulosta. sineistä on kuitenkin hakenut korvausta
21568: Niissä tapauksissa taas, joissa korvausha- määräajan jä;lkeen ja ennen huhtikuun 1
21569: kemus on kokonaan jäänyt .tekemättä, saa- päivää 1949 ja voivat sen vuoksi, vaikka ha-
21570: vat hallituksen esityksen mukaan ainoas- kemuksensa ovat tulleet hylätyiksi, saada
21571: taan ne yksityiset henkilöt, jotka ovat luo- hakemuksensa lakiesityksen 1 § :n nojalla
21572: vutetu'lla tai vuokratulla alueella menettä- vielä uudelleen tutkimuksen alaiseksi.
21573: neet kiinteää omaisuutta, rakennuksia Osa poronomistajista on kuitenkin eri
21574: taikka sellaisen oikeuden tilaan, tonttiin, syistä jättänyt kokonaan hakemuksensa te-
21575: rakennukseen tai a:lueeseen, josta mainitaan kemättä. Muutamat ovat olleet siinä vää-
21576: toisen korvauslain muuttamisesta 8 päivänä rässä käsityksessä, että paliskunnat ovat
21577: marraSkuuta 1946 annetun lain (768/46), heidän puolestaan hakeneet korvausta. Toi-
21578: 4 § : n 5 momentissa, tehdä uuden korvaus- set taas, todettuaan hakemuksensa jo vuo-
21579: hakemuksen kahden kuukauden kuluessa .tä- den jopa kaksi myöhästyneen ja saatuaan
21580: män lain voimaantulosta. kuulla naapureittensa va'lituksiinkin tulleen
21581: EduSkunnan alussa mainittu toivomus hylkäävän päätöksen, eivät ole myöhästy-
21582: käsitti kuitenkin viimemainituissakin ta- nyttä hakemusta lainkaan tehneet. Jotkut
21583: pauksissa uuden hakemusmahdollisuuden taas ovat tietämättömyyden tai muun syyn
21584: myös irtaimistoon nähden. Puolustukseksi takia jättäneet hakemuksensa .tekemättä.
21585: IV,126. - E. Koivisto y. m. 1257
21586: Vielä on tapauksia, etteivät perikunnat tai kunnat menettäneet paliskunnan omia po-
21587: yhteisomistajat ole saaneet omistusoikeus- roja eivätkä ole niistä saaneet korvausta.
21588: suhteitaan aikanaan selvitetyiksi. Sen vuoksi korvaukseen oikeutettujen pii-
21589: Kaikissa näissä .tapauksissa voidaan kui- riä olisi laajennettava koskemaan myöskin
21590: tenkin porovruhingot kiistattomasti todeta paliskuntia.
21591: vielä jälkeenkinpäin paliskuntien poroluet- Edellä esitetyn perusteella ja nojaten val-
21592: teloiden mukaisesti. Tällöinkin jäävät luet- tiopäiväjärjestyksen 32 § : ään esitämme
21593: teloista pois sotien aikana syntyneet vasat, kunnioittaen,
21594: jotka eivät vielä ole oUeet paliskunnan kir-
21595: joissa ja jotka ovat sotien johdosta hävin- että Eduskunta hyväksyisi näin
21596: neet. Joissa:kin tapauksissa ovat myös palis- kuuluvan lakiehdotuksen:
21597:
21598:
21599: Laki
21600: eräitten toisen korvanlain mukaan ratkaistujen korvaushakemusten uudesta käsitte-
21601: lystä ja uuden määräajan myöntämisestä korvaushakemusten tekemistä varten
21602: eräille saman korvauslain mukaan korvaukseen oikeutetuille.
21603: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
21604: määrätyllä tavalla säädetään: ·
21605: 1 §. jotka sotatoimien tai alueluovutuksen joh-
21606: (Kuten hallituksen esityksen n: o 125 dosta ovat menettäneet porojaan, ja joilta
21607: 1 §·:ssä.) korvaushakemus toisen korvauslain nojalla
21608: 2 §. on jääny.t kokonaan tekemättä, tulee kor-
21609: Niitten toisen korvauslain mukaan kor- vauksensaantioikeuden menettämisen uhalla.
21610: vaukseen oikeutettujen yksityisten henki- hakea korvausta valtiovarainministeriöltä
21611: löitten, jotka ovat luovutetulla tai vuokra- kahden kuukauden kuluessa tämän lain voi-
21612: tulla alueella menettäneet kiinteää omai- maantulosta sillä tavalla ja siinä järjestyk-
21613: suutta, rakennuksia taikka sellaisen oikeu- sessä kuin säädetään toisen korvauslain täy-
21614: den tilaan, tonttiin, ra;kennukseen tai aluee- täntöönpanosta ja soveltamisesta 5 päivänä
21615: seen, josta mainitaan toisen korvauslain toukokuuta 1945 annetun asetuksen (391/45)
21616: muuttamisesta 8 päivänä marraskuuta 1946 4 luvussa.
21617: a.nnetun lain (768/46) 4 § :n 5 momentissa, 3 §.
21618: taikka poronomistajien tai paliskuntien, (Kuten ·hallituksen esityksessä.)
21619:
21620:
21621: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1950.
21622:
21623:
21624: Erkki Koivisto. Niilo Ryhtä.
21625: Vilho Väyrynen. Janne Koivuranta.
21626: Toivo Friman. M. 0. Lahtela.
21627: 1258
21628:
21629: lV,121. - Lak. al. N:o 98.
21630:
21631:
21632:
21633:
21634: Pyy y. m.: Ehdotus laiksi toisen korvauslain. mukaan rat-
21635: kaistujen hakemusten uudesta käsittelystä ja uuden määrä-
21636: ajan myöntämisestä korvaushakemusten tekemistä varten
21637: eräille saman korvauslain mukaan korvaukseen oikeutetuille.
21638:
21639:
21640: E d u s k u n n a 11 e.
21641:
21642: Hallitus on kuluvan marraskuun 17 päi- missa tapauksissa ovat kaikkein heikoim-
21643: vänä antanut eduskunnalle esityksen N: o massa asemassa olevia henkilöitä. Paitsi
21644: 125 laiksi eräitten toisen korvauslain mu- näitä epäkohtia on huomattava, että Suo-
21645: kaan ratkaistujen korvaushakemusten men oikeudessa irtaimisto- ja kiinteimistö-
21646: uudesta käsittelystä ja uuden määräajan käsitteiden välisen rajan vetäminen on mitä
21647: myöntämisestä korvaushakemusten teke- epämääräisin ja riidanalaisimpia kysymyk-
21648: mistä varten eräille saman lain mukaan siä ja niin ollen tulisi tuottamaan lakia so-
21649: korvaukseen oikeutetuille. Käsityksemme veltamaan joutuvalle lautakunnalle suuria
21650: mukaan korvauksensaajat joutuisivat halli- vaikeuksia.
21651: tuksen antaman lakiesityksen mukaan eri Eräiden irtaimistovahinkojen korvaa-
21652: asemaan aivan samanlaisissakin tapauk- matta jättämistä perustellaan hallituksen
21653: sissa, minkä vuoksi esitämme seuraavaa: esityksessä sillä, ettei hakija pysty näyttä-
21654: Hallituksen lakiesityksen 1 § : ssä maini- mään toteen irtaimistomenetystään sekä toi-
21655: tussa tapauksessa, jolloin koryaushakemus saalta sillä, että Helsingin keskusarvioi-
21656: on: hylätty tai jätetty tutkittavaksi otta- ruislautakunnassa ei ole riittävästi paikallis-
21657: matta muodollisten syiden perusteella, saisi tuntemusta, jotta se voisi luotettavasti kä-
21658: korvaukseen oikeutettu henkilö korvauksen sitellä irtaimistovahinkoja. Tällaisten epä-
21659: sekä kiinteimistöstä että irtaimistosta. Sa- kohtien välttämiseksi voidaan hakijalta
21660: man lakiesityksen 2 § : n tarkoittamassa ta- vaatia kahden luotettavan henkilön todis-
21661: pauksessa hän saisi korvauksen vain kiin- tus menetyksistä, jolla toimenpiteellä voi-
21662: teimistöstä, mutta ei irtaimistosta. Edel- daan poistaa epäilykset Hioitelluista hake-
21663: leen, jos henkilö on sattunut tekemään kor- muksista. Todistajien todistusten todistus-
21664: vaushakemuksen huhtikuun 1 päivän 1949 voimaauhan Suomen oikeus perustuukin,
21665: jälkeen, mutta ennen tämän lain voimaan- miksi siihen ei luotettaisi tässä tapauksessa.
21666: tuloa, jäisi hän kokonaan ilman sekä kiin- Mitä taas Helsingin keskusarvioimislauta-
21667: teimistö- että irtaimistokorvausta, koska kunnan pätevyyteeh tulee ei sitä ole syytä
21668: lain 2 § edellyttää, ettei henkilö siinä mai- tässä tapauksessa asettaa sen kyseenalai-
21669: nitussa tapauksessa ole lainkaan anonut semmaksi kuin saman lautakunnan toimin-
21670: korvausta ennen tämän lain voimaantuloa. taa yleensäkään tai enempää kuin arvioi-
21671: Perustelematonta on rankaista niitä lain- ruistarkastuslautakunnan tai muun korvaus-
21672: kuuliaisia korvaukseenoikeutettuja, jotka asioita käsitelleen lautakunnan pätevyyttä.
21673: todettuaan myöhästyneensä korvausano- Kun näin on ja kun hallituksen esityk-
21674: muksen tekemisessä eivät ole tehneet kor- sessä lausutut perustelut eduskunnan
21675: vausanomusta määräajan jälkeenkään. Eri- tässä asiassa lausuman toivomuksen kaven-
21676: koisen epäoikeudenmukaiselta tuntuu jättää tamiseksi eivät kestä arvostelua, ehdo-
21677: myöntämättä korvaus niille korvaukseen oi- tamme,
21678: keutetuille henkilöille, jotka ovat kärsineet että Eduskunta hyväksyisi seu-
21679: pelkkiä irtaimistovahinkoja ja jotka useim- raavan lakiehdotuksen:
21680: IV,121. - Pyy y. m. 1259
21681:
21682: Laki
21683: eräiden toisen korvauslain mukaan ratkaistujen korvaushakemusten uudesta käsit-
21684: telystä ja uuden määräajan myöntämisestä korvaushakemusten tekemistä varten
21685: eräille saman korvauslain mukaan korvaukseen oikeutetuille.
21686: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
21687: määrätyllä tavalla, säädetään:
21688: 1 §. löitten, jotka ovat luovutetulla taikka
21689: Niille korvaukseen oikeutetuille yksityi- vuokratulla alueella menettäneet irtainta
21690: sille henkilöille, jotka 5 päivänä touko- taikka kiinteää omaisuutta, rakennuksia
21691: kuuta 1945 annetun toisen korvauslain taikka sellaisen oikeuden tilaan, tonttiin,
21692: (390/45) nojalla ovat ennen tämän lain rakennukseen tai alueeseen, josta mainitaan
21693: voimaantuloa hakeneet korvausta ja joiden toisen korvauslain muuttamisesta 8 päivänä
21694: korvaushakemukset on arvioiruislautakun- marraskuuta 1946 annetun lain (768/46)
21695: nassa tai arvioimistarkastuslautakunnassa 4 § :n 5 momentissa, ja joilta korvaushake-
21696: hylätty tai jätetty tutkittavaksi ottamatta mus toisen korvauslain nojalla on jäänyt
21697: korvauksen hakemiselle säädetyn määrä- kokonaan tekemättä, tulee, korvaussaanti-
21698: ajan laiminlyönnin takia taikka muulla oikeuden menettämisen uhalla, hakea kor-
21699: muodollisella perusteella, määrätään kor- vausta valtiovarainministeriöltä kahden
21700: vaukset sanotun lain mukaan tehtyjen ha- kuukauden kuluessa tämän lain voimaan
21701: kemusten perusteella, ilman uutta hake- tulosta, sillä tavalla ja siinä järjestyksessä
21702: musta, jos korvaukseen oikeutettu tekee kuin säädetään toisen korvauslain täytän-
21703: tästä kirjallisen ilmoituksen Helsingin töönpanosta ja soveltamisesta 5 päivänä
21704: keskusarvioimislautakunnalle viimeistään toukokuuta 1945 annetun asetuksen (391/
21705: kahden kuukauden kuluessa tämän lain 45) 4 luvussa.
21706: voimaantulosta.
21707: 3 §.
21708: 2 §. Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
21709: Niitten toisen korvauslain mukaan kor- täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
21710: vaukseen oikeutettujen yksityisten henki- asetuksella.
21711:
21712: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1950.
21713:
21714: Juho Pyy. Jalmari Linna.
21715: Yrjö Welling. Arno Tuuma.
21716: 0. Muikku. Heikki Hykkäälä.
21717: Vilhelm Riihinen. E. Pusa.
21718: Jussi Raatikainen. Heikki Simonen.
21719: Armas Tolonen. Juhani Leppälä.
21720: Artturi Koskinen.
21721:
21722:
21723:
21724:
21725: 9
21726: 1260
21727:
21728: IV,12s.- Lag. mot. N:o 101.
21729:
21730:
21731:
21732:
21733: Österholm m. fl.: Förslag tt1l lag om ändring av lagen
21734: angående kostnaderna för folkskoleväsendet.
21735:
21736:
21737: T i ll R i k s d a g e n.
21738:
21739: I sin proposition n: o 160 om ändring av undervisning och uppfostran, övervaka att
21740: lagen om kostnaderna för folkskoleväsendet skolans lärare och övriga anställda utför
21741: har regeringen föreslagit höjning av folk- sina göromål, uppgöra förslag till arbets-
21742: Sk:ollärarnas löner, pensioner och övriga plan, tillse att i skolan råder god ordning
21743: kontanta förmåner, som tillkommer lärare samt skrida till disciplinära åtgärder då
21744: för undervisning eller annat arbete i sko- sådant är nödvändigt, hålla omsorg om att
21745: lan, likväl med undantag för föreståndar- skolans lokal, inventarier, undervisnings-
21746: arvodet, varom stadgas i 11 § av den materiel och bibliotek är i behörigt skick,
21747: nämnda lagen. Det är så mycket mer ·an- tillse att hygieniska förhållande råder
21748: märkningsvärt att regeringen förbigått inom skolan, förvalta förrådet av läro-
21749: frågan om föreståndararvodet som det ur böcker och skolmateriel som skall utlämnas
21750: synpunkten av skolans verksamhet överhu- åt eleverna osv. Föreståndaren har således
21751: vud är viktigt att detta arvode blir på en mångfald åligganden av pedagogisk och
21752: ett tillfredsställande sätt reglerat. praktisk art, som pålägger honom ansvar
21753: För handhavande av föreståndarbefatt- och förutsätter att han ständigt skall ägna
21754: ning i folkskolan erlägges för närvarande i sin skola omsorg. Det nuvarande förestån-
21755: arvode 6,000 mark samt dessutom 600 mark dararvodet utgör i<.'Jke en skälig gottgörelse
21756: för varje annan lärares klass om året. utan borde höjas åtminstone till 12,000
21757: Denna ersättning måste under nuvarande mark samt för varje annan lärares klass
21758: förhållanden 'betraktas som otillfredsstäl- till 900 marik om året.
21759: lande, ty den svarar icke mot det arbete På grund av det som ovan framhållits
21760: och ansvar, som påvilar skolans förestån- föreslå.s med hänvisning till 32 § riksdags-
21761: dare. Den av skolstyrelsen fastställda in- ordningen och till propositionen n:o 160,
21762: struktionen uppräknar i 22 punkter före-
21763: ståndaren åligganden, bland vilka främst att Riksdagen måtte antaga nedan-
21764: må nämnas skyldigheten att leda skolans stående lagförslag:
21765:
21766:
21767: Lag
21768: om ändring av lagen angående kostnaderna för folskoleväsendet.
21769: I enlighet med Riksdagens beslut skall 11 § lagen den 8 juni 1926 angående kost-
21770: naderna för folkskoleväsendet (180/26), sådan den lyder i lagen den 7 juli 1950
21771: (360/50) erhålla följande lydelse:
21772: 11 §. dessutom 900 mark för varje annan lärares
21773: För handhavande av föreståndarbefatt- klass om året.
21774: ning erlägges i arvode 12,000 mark samt
21775:
21776: Helsingfors den 28 februari 1951.
21777:
21778: John Österholm. Levi Jern.
21779: Albin Wickman. Aarne Honka.
21780: 1261
21781:
21782: IV,12s.- Lak. al. N:o 101. Suomennos.
21783:
21784:
21785:
21786:
21787: Österholm y. m.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kus-
21788: tannuksista annetun lain muuttamisesta.
21789:
21790:
21791: E d u s k u n n a ll e.
21792:
21793: Esityksessään n: o 160 laiksi kansakoulu- palveluksessa olevat täyttävät tehtävänsä,
21794: laitoksen kustannuksista annetun lain muut- laatia työsuunnitelma, valvoa että koulussa
21795: tamisesta hallitus on ehdottanut korotetta- vallitsee hyvä järjestys sekä ryhtyä kurin-
21796: vaksi kansakoulunopettajain palkkoja, eläk- pidollisiin toimenpiteisiin, jos sellainen on
21797: keitä ja muita rahallisia etuja, jotka tule- välttämätöntä, pitää huolta siitä, että kou-
21798: vat opettajille opetuksesta tai muusta kou- lun huoneisto, kalusto, opetusvälineet ja
21799: lussa suoritetusta työstä, kuitenkin luikuun kirjasto ovat asianmukaisessa kunnossa,
21800: ottamatta johtajanpalkkiota, josta sääde- valvoa että koulussa vallitsevat terveyden-
21801: tään sanotun lain 11 § : ssä. On sitäkin hoidon kannalta hyvät olot, hoitaa oppi-
21802: enemmän huomion arvoista, että hallitus kirjavarastoa ja koulutarvikkeita, joita an-
21803: on sivuuttanut kysymyksen johtajanpalk- netaan oppilaille jne. Johtajalla on näin
21804: kiosta, koska koulun toiminnan kannalta ollen moninaisia kasvatuksellisia ja käytän-
21805: yleensä on tärkeätä, että tämä palkkio tu- nöllisiä velvollisuuksia, jotka antavat hä-
21806: lee tyydyttävällä tavalla järjestetY'ksi. nelle vastuuta ja edellyttävät, että hän
21807: Kansakoulun johtajantoimen hoitamisesta aina huolehtii koulustaan. Nykyinen johta-
21808: maksetaan nykyään 6,000 markkaa sekä li- janpalkkio ei ole kohtuullinen hyvitys, vaan
21809: säksi 600 markkaa jokaisen muun opetta- se olisi korotettava ainakin 12,000 mark-
21810: jan luokkaa kohti vuodessa. Tätä !korvausta kaan sekä jokaisen muun opettajan luok-
21811: on nykyisissä oloissa pidettävä epätyydyt- kaa kohti 900 markkaan vuodessa.
21812: tävänä, sillä se ei vastaa sitä työtä ja vas- Edellä esitetyn nojalla ehdotetaan, viita-
21813: tuuta, joka on koulun johtajalla. Koulu- ten Valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään ja
21814: hallituksen vahvistamassa ohjesäännössä esitykseen n: o 160,
21815: luetellaan 22 kohdassa johtajan tehtävät,
21816: joista ensimmäisenä mainitaan velvollisuus että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21817: johtaa opetusta ja kasvatusta koulussa, van lakiehdotuksen:
21818: valvoa että koulun opettajat ja muut sen
21819:
21820:
21821: Laki
21822: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
21823: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista
21824: 8 päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain (180/26) 11 §, sellaisena kuin se on 7 päi-
21825: vänä kesäkuuta 1950 annetussa laissa (360/50), näin kuuluvaksi:
21826: 11 §. jokaisen muun opettajan luokkaa kohti
21827: Johtajan toimesta suoritetaan palkkiota vuodessa.
21828: 12,000 markkaa sekä lisäksi 900 markkaa
21829:
21830: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1951.
21831:
21832: John Österholm. Levi Jern.
21833: Albin Wickman. Aarne Honka.
21834: 1262
21835:
21836: IV,129, - Lak. al. N:o 102.
21837:
21838:
21839:
21840: Kulovaara y. m.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kus-
21841: tannuksista annetun lain muuttamisesta.
21842:
21843: E d u s k u n n a ll e.
21844:
21845: Kun hallituksen antama esitys laiksi se viime vuotena lakia muutettaessa jäi
21846: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun kohtuuttoman alhaiseksi. Lisäksi olisi edus-
21847: lain muuttamisesta ei sellaisenaan meitä kunnan nyt selvennettävä 22 §: ssä olevaa
21848: tyydytä, niin rohkenemme Valtiopäiväjär- indeksikorotuksen säännöstä sellaiseksi, että
21849: jestyksen 32 §: n säännökseen viitaten kun- se käsittäisi myöskin supistetun kansakou-
21850: nioittaen esittää seuraavaa: lun opettajan lisäpalkkion ja johtajan palk-
21851: Hallituksen esitys 8 % : n korotuksen kion, koska eduskunnalla, käsityksemme
21852: myöntämisestä kansakoulunopettajain palk- mukaan jo viime vuotena lakia muutet-
21853: koihin on mielestämme liian alhainen. Jä- taessa oli tarkoitus myöntää indeksikorotus
21854: tämme sentähden eduskunnan harkittavaksi, myöskin näihin palkkioihin, mutta § : n
21855: eikö kansakoulunopettajain palkkoja, val- puutteellisen sanonnan vuoksi on se aiheut-
21856: litsevan pätevien opettajien puutteen vuoksi tanut erilaisia tulkintoja. Myöskin jätämme
21857: olisi tuntuvammin korotettava. Hallituksen eduskunnan harkittavaksi, eikö korotettuja
21858: esityksestä on jäänyt pois koulun johtajan palkkoja olisi suoritettava jo 1. 1. 1951
21859: palkkion korottaminen. Kun se kuuluu lä- lähtien.
21860: heisesti kansakouluopettajan palkkaukseen Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
21861: olisi tätä koskeva alussa mainitun lain 11 § dotamme
21862: esitykseen lisättävä. Ottaen huomioon kou-
21863: lun johtajan jatkuvasti lisääntyvät tehtä- Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
21864: vät, olisi tätä palkkiota korotettava, koska raavan lakiehdotuksen:
21865:
21866: Laki
21867: kansalroululaitoksen ku.stoonulmista annetun lain muuttamisesta.
21868: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista
21869: 8 päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain (180/26) 11 § sekä 22 § :n 2 momentti sellai-
21870: sina kuin ne ovat 7 päivänä heinäkuuta 1950 annetussa laissa (360/50), näin kuu-
21871: luviksi:
21872: 11 §. palkat, ikälisät, palkkiot ja tuntipalkkiot
21873: Johtajan toimesta suoritetaan palkkiota sekä 15 § : n 5 momentin mukaan makset-
21874: 13,560 markkaa sekä lisäksi 1,320 markkaa tavat lisäpalkkiot valtioneuvoston antamien
21875: jokaisen muun opettajan luokkaa kohti tarkempien ohjeiden mukaisesti tarkistet-
21876: vuodessa. tava vastaavasti noudattamalla sanottuja
21877: 22 §. säännöksiä. Peruspalkka tasoitetaan lähim-
21878: pään sellaiseen lukuun, jonka kahdestoista-
21879: Jos valtion viran tai toimen haltijain palk- osa on kahdellakymmenelläviidellä jaolli-
21880: kausta tarkistetaan voimassa olevien sään- nen, sekä ikälisä, palkkio, tuntipalkkio ja
21881: nösten nojalla virallisen elinkustannusin- 15 §: n 5 momentissa säädetty lisäpalkkio
21882: deksin muutosten johdosta, on tämän lain vastaavasti sellaiseen lukuun, jonka kahdes-
21883: 7, 9, 10, 11, 14 ja 21 § :ssä määrätyt perus- toistaosa on viidellä jaollinen.
21884:
21885: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1951.
21886: Urho KuJ:ovaara.. Pentti Niemi.
21887: Aino Ma:Lkamäki.
21888: 1263
21889:
21890: IV,13o,- Lak. al. N:o 108.
21891:
21892:
21893:
21894:
21895: Koski y. m.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
21896: väliaikaisesta muuttamisesta.
21897:
21898: E d u s k u n n a ll e.
21899:
21900: Hallituksen edu,gkunnalle antamassa esi- monta täyttä prosenttia yhteisön tulosta
21901: tyksessä n: o 185 tulo- ja omaisuusverolain kuin siihen sisältyi 30,000 markan määriä.
21902: väliaikaisesta muuttamisesta ehdotetaan, .Siihen nähden, että tuloraja 300,000
21903: että osakeyhtiöiden ja niihin verrattavien markkaa määrättiin aikana- vuonna 1943
21904: muiden yhteisöjen tuloveroprosenttia väli- - jolloin rahan arvo oli oleellisesti toi-
21905: aikaisesti korotettaisiin 32 prosentista 45 nen kuin nyt, että tätä rajaa, vaikka rahan-
21906: prosenttiin, mikä korotus olisi sovellettava arvo suuresti on alentunut, ei ole koro-
21907: vuodelta 1950 toimitattavassa verotuksessa. tettu ja että säännöksen merkitys näin ollen
21908: Esitys merkitsee muutenkin raskaan vero- on supistunut melkein olemattomaksi, olisi
21909: taakan huomattavaa lisäämistä. mielestämme 50 § : ään verotusta nyt koro-
21910: Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, tettaessa lisättävä momentti, jossa säädet-
21911: että suhteellisen veroasteikon soveltaminen täisiin, että jos yhteisön verotettava tulo
21912: osakeyhtiöiden ja edellä mainittujen yhtei- ei nouse 1. 5 miljoonaa suuremmaksi, on
21913: söjen verottamisessa on jo veroprosentin tulon perusteella suoritettava vero 35 sa-
21914: ollessa 32 merkinnyt pienemmille yhteisöille dalta. Tätä kautta saisivat pienet yhtei-
21915: suurta rasitusta. Osoituksena siitä, että söt alennettuna veroprosenttina sen hyvi-
21916: lakia säädettäessä on oivallettu pienempien tyksen, joka niille alkujaan on tarkoitettu
21917: yhteisöjen verorasituksen muutoin nouse- annettavaksi verotettavan tulon alentami-
21918: van kohtuuttoman suureksi mainittakoon, sen muodossa.
21919: että tulo- ja omaisuusverolain 43 §: ään Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
21920: otettiin määräys, että mainittujen osake- ehdotamme,
21921: yhtiöiden ja muiden yhtymien tulosta, mi-
21922: käli se oli alle 300,000 markan, verotetta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa,.
21923: vaksi tuloksi oli luettava ainoastaan yhtä van lakiehdotuksen:
21924:
21925: Laki
21926: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
21927: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 anne-
21928: tun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 48 § :n 1 momentti sekä 49 ja 50 §, sellaisina
21929: 1
21930:
21931:
21932: kuin ne ovat tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta 10 päivänä
21933: joulukuuta 1948 annetussa laissa (839/48) sekä tulo- ja omaisuusverolain väliaikai-
21934: sesta muuttamisesta annetun lain voimaan tulosäännöksen muuttamisesta 30 päivänä
21935: joulukuuta 1949 annetussa laissa (860149), väliaikaisesti näin kuuluviksi:
21936: 48 ja 49 §. roa tulon peruste·ella neljäkymmentäviisi
21937: Kuten hallituksen esityksessä n:o 185. sadalta sekä omaisuuden perusteella kah-
21938: deksan tuhannelta.
21939: 50 §. Jos edellä 1 momentissa mainitun yhtei-
21940: Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, sön verotettava tulo ei nouse 1.o miljoo-
21941: laitokset ja säätiöt ynnä muut yhteisöt, naa markkaa suuremmaksi, on tulon pe-
21942: lukuun ottamatta 46 § : n 2 momentissa mai- rusteella suoritettava vero kuitenkin kolme-
21943: nittuja yhtiöitä ja yhtymiä, suorittavat ve- kymmentäviisi sadalta.
21944: 1264 IV,130.- Tulo- ja omaisuusvero.
21945:
21946: Kotimainen asunto-osakeyhtiö, asunto- tössä vähintään kolmasosa, suorittaa kui-
21947: osuuskunt;t, puolikunnallinen asuntoyhtiö tenkin veroa tulon perusteella kolmekym-
21948: ja 5 päivänä helmikuuta 1926 annetun mentäkaksi sadalta.
21949: asunto-osakeyhtiölain (30/26) 25 § :ssä tar-
21950: koitettu osakeyhtiö, jonka omistaman ra- Tätä lakia sovelletaan 1950 tulojen ja
21951: kennuksen huoneistojen yhteenlasketusta omaisuuden perusteella toimitettavassa ve"
21952: lattiapinta-alasta oli vuoden 1950 päät- rotuksessa.
21953: tyessä osakkaiden tai jäsenten omassa käy-
21954:
21955: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1951.
21956:
21957: Usko Koski. Heikki Ala.-Måyry.
21958: Hugo Nuorsaari. Matti Heikkilä.
21959: Jaakko Hakala. Juho Heitto.
21960: 1265
21961:
21962: IV,1s1. - Lak. al. N:o 109.
21963:
21964:
21965: Aattela y. m.: Ehdotus autoverolaiksi.
21966:
21967: Eduskunnalle.
21968:
21969: Hallituksen eduskunnalle antamassa esi- yhdyskuntien sisäisiä liikennekysymyksiä
21970: tyksessä n: o 194 ehdotetaan säädettäväksi ratkaistaessa on linja-auto osoittautunut
21971: erityinen autovero, joka olisi suoritettava välttämättömyystarvik:keeksi eikä suinkaan
21972: kotimaassa valmistetuista ja maahan tuota- ylellisyysesineeksi. Ja monen monissa ta-
21973: vista moottoriajoneuvoista. Hallituksen esi- pauksissa on myöskin ammattimaisesti har-
21974: tyksen mukaan autovero kohdistuisi kaik- joitettava henkilöautoliikenne osoittautunut
21975: kiin ·autoihin, siis myöskin ammattimaisessa varsin tarpeelliseksi. Niin ikään on ammat-
21976: autoliikenteessä käytettäviin. timainen kuorma-autoliikenne maan talous-
21977: Hallitus perustelee esitystään paitsi val- elämässä sellainen tekijä, että ilman sitä on
21978: tion verotulojen lisäämisen tarpeella, mm. vaikea ajatella nykyaikana tultavaksi toi-
21979: sillä, että uusia verotuskohteita etsittäessä meen.
21980: olisi annettava etusija sellaisille verotus- On itsestään selvää, että jos ammattimai-
21981: muodoille, jotka kohdistuisivat pääasialli- sen autoliikenteen maksettavaksi pannaan
21982: sesti ns. yleellisyyskulutukseen ja ylellisyys- hallituksen esityksessä edellytetty vero, niin
21983: tavaroihin. Allekirjoittaneet, jotka yhtyvät siitä on seurauksena kuljetusmaksujen vas-
21984: hallituksen perusteluihin siinä, että vero- taava lisääntyminen, koska ei ole ajatelta-
21985: tuksen olisi kohdistuttava myöskin ylelli- vissa, että ammattimainen autoliikenne ot-
21986: syyskulutuikseen ja ylellisyystavaroihin, ei- taisi kantaakseen tai että se edes voisi yk-
21987: vät pidä ammattimaista autoliikennettä sinään kantaa sen rasituksen, jonka uusi
21988: ylellisyyskulutuiksen luontoisena ja ammatti- vero sille aiheuttaisi. Kuljetusmaksujen ko-
21989: maista autoliikennettä varten hankittavia hoaminen ilmeisesti johtaisi myöskin tar-
21990: autoja ylellisyystavaroin·a. Viime vuosien vikkeiden hintojen !kohoamiseen. Näin tällä
21991: kehitys on yhä suuremmassa määrin johta- toimenpiteellä edistettäisiin inflaatiota,
21992: nut siihen, että ammattimaisesta autoliiken- vaiikika se ilmeisestikään ei ole hallituksen
21993: teestä on tullut välttämätön tekijä maan tarkoitus.
21994: liikennetarpeen tyydyttämisessä. Tuhannet Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
21995: ja taas tuhannet ihmiset joutuvat päivittäin ehdotamme,
21996: matkustamaan linja-autoissa joko pitemmän
21997: tai lyhyemmän matkan. Niinpä esim. !kau- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21998: punkien ja kauppaloiden sekä taajaväJkisten van lakiehdotuksen:
21999: Autoverolald.
22000: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22001: 1-3 §. tetään ammatimaisessa autoliikenteessä
22002: (Kuten hallituksen esityksessä n: o 194.) taikka joka maahan tuotaessa muulla pe-
22003: rusteella kuin tullitariffilain mukaan on
22004: 4 §. tullivapaa.
22005: Vapaa autoverosta on moottoriajoneuvo, 5-17 §.
22006: jonka tuottaja myy ulkomaille tai jota käy- (Kuten hallituksen esityiksessä n:o 194.)
22007: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1951.
22008: .flugo Aolttela.. Heikki Simonen. K. Alamko,
22009: Eino RMmio. Yrjö Welling. Pentti Niemi.
22010: Yrjö Helenius. Vilho Vä.yrymln. Ka.lle Jokinen.
22011: 0. Muiik!ku. Laura. Brandel'-Wallin. Arttu.ri Koskinen.
22012: J. Kuittinen. XaJle Kauhanen. Arvo Sä.velä..
22013: Juho Kall'vonen.
22014: VALTIOPÄIVÄT
22015: 1950
22016:
22017: LIITTEET
22018: VIII
22019:
22020: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETTY KANSANOPISTOJEN
22021: VALTIONAPUA KOSKEVA LAKIALOITE.
22022:
22023:
22024:
22025:
22026: HELSINKI 1951
22027: VALTIONEUVOSTON KIR.TAPAINO
22028:
22029:
22030:
22031: 10
22032: 1269
22033:
22034: VID,4s.- Lagmot. N:o 77.
22035:
22036:
22037:
22038:
22039: J.ern m. fl.: Förslag till lag om statsunderstöd åt folkhög-
22040: skolor.
22041:
22042:
22043: T i 11 R i k s d a g e n.
22044:
22045: I sin proposition med förslag till lag om i synnerhet som nu i folkhögskolorna finns
22046: statsunderstöd åt folkhögskolor föreslår ett osedvanligt stort antal överåriga läl'are,
22047: regeringen att frågan om lönerna åt lärar- som stått kvar i tjänsten i väntan på att
22048: personalen och övriga anställda fortfarande pensionsfrågan skulle ordnas. För dem,
22049: skulle ordnas på samma sätt som hittills, som redan uppnått pensionsåldern, kan
22050: nämligen att lrostnaderna för detta ända- inte anordnas sådan pensionsförsäkring,
22051: mål inräknas bland de verkliga utgifterna, som för skolornas ekonomi skulle lätta
22052: för vilka statsbidraget enligt propositionen tyngden av pensioneringen. Dessutom bör
22053: skulle utgå med 65 procent. Sedan länge man beakta att de pensionerade lärarnas
22054: har bland folkhögskolornas upprätthållare ställning inte bleve fullt tryggad på det
22055: och lärare rått en önskan att avlöningarna sätt regeringen föreslår. Om till exempel
22056: skulle bestridas på samma sätt som be- en skola råkar i den belägenheten att den
22057: träffande folkskolans lärare, nämligen att måste upphöra, är det knappast tänkbart
22058: staten erlägger den kontanta penninglönen att det skulle finnas resurser att svara
22059: i dess helhet. Först då skulle man kunna för lärarnas och den övriga personalens
22060: uppnå en allmän tillfredsställande nivå för pensionering. Ifall pensionsfrågan ordnas
22061: lönerna i folkhögskolan. En sådan anord- så som regeringen föreslår, kommer lä-
22062: ning skulle givetvis iörutsätta att i för- rarna dessutom i ett visst beroende i för-
22063: ordning eller på annat lämpligt sätt skulle hållande tili skolans direktion och ekono-
22064: bestämmas för hur många lärare i folk- miska ledning överhuvud, som inte är tili
22065: högskolor av viss typ staten erlägger lärar- gagn för förhållandena inom läroanstal-
22066: lönerna samt att kontrollen över folkhög- ten.
22067: skolornas organisation och verksamhet ökas. Vid ärendets behandling i skolstyrelsen
22068: Det syns emellertid vara den enda utvägen har de anförda synpunkterna vunnit be-
22069: att skapa reda i avlöningsförhållandena i aktande och skolstyrelsen har i sin fram-
22070: folkhögskolan och trygghet för dess lärare. ställning tili regeringen föreslagit att såväl
22071: I ännu högre grad än med avseende å penninglönerna som pensionerna skulle er-
22072: lönerna vore det nödvändigt att staten läggas i sin helhet av staten. Underteck-
22073: skulle svara för folkhögsk;ollärarnas pen- nade anser att denna ståndpunkt är rik-
22074: sioner. Även om folkhögskolorna berättigas tig och att endast om saken ordnas på
22075: att, såsom propositionen avser, inräkna detta sätt frågan om lönerna och pensio-
22076: pensionerna bland de verkliga utgifterna, nerna kan bli varaktigt och ändamålsenligt
22077: blir den för våra folkhögskolor ytterst an- löst. Vi föreslår därför,
22078: gelägna pensionsfrågan inte löst. Det kom-
22079: mer att bli en tyngande börda att svara att Riksdagen måtte antaga föl-
22080: för den återstående delen av pensionerna, jande lagförslag:
22081: 1270 VIII,4 s. - Kansanopistot.
22082:
22083:
22084:
22085:
22086: Lag.
22087: om statsunderstöd åt folkhögskolor.
22088: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:
22089: 1 §. 4 §.
22090: Folkhögskola är en läroanstalt med in- Folkhögskola, som anordnar övnings- och
22091: ternat, som meddelar allmänbildande, so- kompletterande undervisning för folkhög-
22092: cial och yrkeskunnigheten främjande un- skollärare, kan för detta ändamål inom
22093: dervisning och övning. ramen för statsförslaget erhålla tilläggs-
22094: Folkhögskola kan bestå antingen av en understöd av statsmedel.
22095: ettårig läroanstalt, som meddelar på folk-
22096: skolan byggd kompletterande undervisning, 5 §.
22097: eller av en på den i en sådan anstalt in- Till de verkliga utgifter, för vilka folk-
22098: hämtade kunskapsmängden byggande ett- högskola erhåller statsunderstöd, hänföras:
22099: eller flerårig folkakademi, som meddelar 1) hyresvärdet av egna byggnader, upp-
22100: grundligare specialundervisning. skattat efter grunder, vilka fastställts av
22101: Folkakademi verkar antingen såsom statsrådet, den del av byggnadernas värde,
22102: självständig anstalt eller i förening med som motsvarar folkhögskolan av staten
22103: ettårig folkhögskola. tilldelat byggnadsunderstöd, dock obeak-
22104: tad;
22105: 2 §. 2) hyrorna för hyrda lokaliteter, vilka
22106: Vid sidan av de egentliga folkhögsko- befinnas nödiga för skolans verksamhet
22107: lorna kunna i enlighet med statsrådets och för vilka ägaren icke eljest åtnjuter
22108: beslut i experimentsyfte inrättas ungdoms- hyres- eller underhållsbidrag; samt
22109: skolor för dem, som ännu icke uppnått folk- 3) utgifterna för värme, lyse, drivkraft,
22110: högskoleåldern. vatten, undervisningsmateriel, nödiga skol-
22111: inventarier, bibliotek, allmän hälsovård och
22112: 3 §. annonser rörande anstaltens verksamhet
22113: Folkhögskola, vars verksamhet fortgått ävensom tryckningskostnader.
22114: minst två år och som uppfyller i 12 '§ Folkhögskola, som i några till dess
22115: angivna villkor, tilldelas årligt statsunder- program hörande ämnen anordnar av skol-
22116: stöd på följande sätt: styrelsen godkända, minst fyra veckor fort-
22117: 1) av nedan uppräknade verkliga utgif- gående kurser, är, därest deltagarnas an-
22118: ter i grundunderstöd 65 procent, om sko- tal utgör minst 15, berättigad att inbe-
22119: lan är belägen i gränstrakt eller dess verk- räkna de av dem föranledda, till före-
22120: samhetsområde utgöres av trakter med nämnda utgiftsgrupper hörande verkliga
22121: mindre bemedlad befolkning eller om dess utgifterna i de utgifter, för vilka stats-
22122: ekonomi av andra likartade orsaker är understöd beviljas, och att dessutom erhålla
22123: svag, kan statsrådet för ett år i sänder understöd för mindre bemedlade elever en-
22124: bevilja skolan högst 15 procent i tilläggs- ligt grunder, som angivas i 3 § 3 punkten.
22125: understöd;
22126: 2) folkakademi i tilläggsunderstöd 15 6 §.
22127: procent av lärarnas löner i penningar Lärarnas och den för undervisningen
22128: och utgifterna för undervisningsmateriel, nödiga personalens löner erläggas av sta-
22129: bibliotek och tryckning; ten, dock så, att lönerna utgå enligt i för-
22130: 3) till understöd åt mindre bemedlade ordning närmare fastställda minimibelopp.
22131: elever för varje mindre bemedlad elev
22132: högst 70 procent av de för arbetsperioden 7 §.
22133: fastställda studieavgifternas totalbelopp; De lärare i folkhögskolan, som erhållit
22134: 4) ett belopp, motsvarande erlagda barn- stadfästelsebrev, erhålla pension av sta-
22135: bidragspremier. ten enligt de grunder, som gälla för pen-
22136: VIII,48. __, Jern y. m. 1271
22137:
22138: sion åt innehavare av statens tjänster och eller att de beviljade medlen i motsatt fall
22139: befattningar i motsvarande tjänsteställning. återställas till statsverket;
22140: Som grundlön beräknas de i förordning 5) att undervisningsprogrammet uppfyl·
22141: iastställda minimilönerna. ler följande villkor:
22142: a) i ettårig folkhögskola meddelas under·
22143: 8 §. visning i socialekonomiska, humanistiska
22144: Staten understöder efter förenämnda och naturvetenskapliga ämnen, av vilka
22145: grunder i 2 § avsedda ungdomsskolor. någon ämnesgrupp bör vara förhärskande,
22146: och anordnas praktiska övningar för det
22147: 9 §. allmänna medborgerliga livet;
22148: Folkhögskolorna kunna inom ramen för b) i folkakademi meddelas dem, som be-
22149: utgiftsstaten tilldelas understöd av stats- sökt ettårig folkhögskola eller på annat
22150: medel för anskaffande av lokaliteter samt sätt erhållit motsvarande mogenhetsgrad,
22151: för utvidgande av dem. undervisning i några till förenämnda äm-
22152: nesgrupper hörande ämnen;
22153: c) undervisningsprogram för varje ar-
22154: 10 §. betsperiod har godkänts för läroanstalten;
22155: Nyinrättad folkhögskola, som uppfyller samt
22156: de för erhållande av statsunderstöd fast- d) undervisningen och upp:fostringsverk-
22157: ställda villkoren, tilldelas under de två samheten vid folkhögskolorna handhavas
22158: första verksamhetsåren i statsunderstöd för med skicklighet och nit och i enlighet
22159: läroanstaltens verkliga utgifter hälften av med grundsatser, lämpliga för ungdomens
22160: det belopp, som erlägges till folkhögskola, fostran utan partiagitation;
22161: vilken varit i verksamhet två år. Likväl 6) att läroanstaltens egentliga lärokurs
22162: kan statsrådet åt folkhögskola, som är be- pågår minst 24 arbetsveckor;
22163: lägen i gränstrakt eller vars verksamhets- 7) att elevantalet i egentlig lärokurs i
22164: område utgöres av trakter med mindre be- ettårig folkhögskola under två på var-
22165: medlad befolkning eller vars ekonomi av andra :följande år utgör i medeltal minst
22166: andra likartade orsaker är svag, från bör- 30 elever och i folkakademi minst 25;
22167: jan bevilja understöd till fullt belopp. 8) att :föreståndaren och lärarna äga den
22168: kompetens, som i förordning föreskrives;
22169: 11 §. 9) att läroanstalten är underkastad stats-
22170: Av statsunderstöd blir folkhögskola del- inspektion; samt
22171: aktig på följande villkor: 10) att läroanstalten icke upprätthålles
22172: 1) att läroanstalten befunnits vara av för ekonomisk vinnings skull.
22173: det allmänna bildningsbehovet påkallad
22174: och att densamma äger godkänt arbets- 12 §.
22175: program och reglemente; Understiger folkhögskolas elevantai un-
22176: 2) att läroanstaltens lokaliteter samt lä- der två på varandra följande år det fast-
22177: rarnas och elevernas bostadsförhållanden ställda antalet, underställe skolstyrelsen
22178: äro ordnade på tillfredsställande sätt samt statsrådets prövning, huruvida och i vad
22179: att skolstyrelsens fastställelse av ritningar mån läroanstalten fortfarande kan tillde-
22180: för nya byggnader och större reparations- las statsunderstöd.
22181: arbeten införskaffas; 13 §.
22182: 3) att läroanstalten är försedd med nö- Närmare bestämmelser angående till-
22183: dig undervisningsmateriel samt erforder- lämpningen av denna lag utfärdas genom
22184: liga arbetstillbehör och anordningar; förordning.
22185: 4) att läroanstaltens egendom behörigen 14 §.
22186: och omsorgsfullt förvaltas och att dess Denna lag träder i kraft den 1 januari
22187: äganderättsförhållanden äro så beskaffade, 1951, och genom densamma upphäves lagen
22188: att de medföra säkerhet för att den an- den 28 mars 1930 angäende statsunderstöd
22189: stalten tillhöriga egendom, vartill stats- åt folkhögskolor (98/30) jämte senare däri-
22190: bildrag använts, bevaras för sitt ändamål gjorda ändringar.
22191:
22192: Helsingfors den 20 mars 1950.
22193: Levi Jern. Albin Wickman. Albert Brommels. John Österholm.
22194: Verner Korsbäck.
22195: 1272
22196:
22197: Vm,4s.- Lak. al. N:o 77. Suomennos.
22198:
22199:
22200:
22201:
22202: J'ern y. m.: Ehdotus laiksi kansanopistojen valtionavusta.
22203:
22204:
22205: E d u s k u n n a 11 e.
22206:
22207: Esityksessään, joka sisältää ehdotuksen tuu painavaksi taakaksi, varsinkin kun
22208: laiksi kansanopistojen valtionavusta, halli- kansanopistoissa nykyään on harvinaisen
22209: tus ehdottaa, että kysymys opettajakunnan suuri määrä yli-ikäisiä opettajia, jotka ovat
22210: ja muun opistotyötä varten tarvittavan pysyneet virassaan odottaessaan eläkekysy-
22211: henkilökunnan palkoista järjestettäisiin sa- myksen järjestämistä. Eläkeiän jo saavut-
22212: malla tavalla kuin tähänkin asti, nimittäin taneille ei voida järjestää sellaista eläke-
22213: että tähän tarkoitukseen menevät kustan- vakuutusta, joka keventäisi koulujen talou-
22214: nukset luetaan niihin todellisiin menoihin, dessa eläkkeenmaksun rasitusta. Sitä paitsi
22215: joista valtionapua esityksen mukaan suori- on otettava huomioon, että eläkkeelle pan-
22216: tetaan 65 prosenttia. Jo kauan on kansan- tujen opettajain asema ei tulisi täysin tur-
22217: opistojen ylläpitäjäin ja opettajain keskuu- vatuksi hallituksen ehdottamalla tavalla.
22218: dessa elänyt toivo, että palkat maksettai- Jos esimerkiksi koulu joutuu sellaiseen ti-
22219: siin samalla tavalla kuin kansakoulunopet- laan, että sen täytyy lopettaa toimintansa,
22220: tajille, nimittäin että valtio maksaa raha- on tuskin ajateltavissa, että olisi olemassa
22221: palkan kokonaisuudessaan. Vasta silloin mahdollisuuksia vastata opettajien ja muun
22222: voitaisiin kansanopistoissa saavuttaa ylei- henkilökunnan eläkkeistä. Jos eläkekysy-
22223: nen, tyydyttävä palkkataso. Tällainen jär- mys järjestetään hallituksen ehdottamalla
22224: jestely edellyttäisi tietenkin, että asetuk- tavalla, joutuvat opettajat sitä paitsi
22225: sella tai jollain muulla sopivalla tavalla jonkinlaiseen riippuvaisuuteen suhteissaan
22226: määrättäisiin, kuinka monelle tiettyä tyyp- koulun johtokuntaan ja sen talouden joh-
22227: piä olevien kansanopistojen opettajalle val- toon yleensä, mikä ei ole hyödyksi oppi-
22228: tio maksaa opettajanpalkan sekä että kan- laitoksen oloille.
22229: sanopistojen järjestysmuodon ja toiminnan Asiaa kouluhallituksessa käsiteltäessä ovat
22230: valvontaa lisätään. Se näyttää kuitenkin esitetyt näkökohdat saavuttaneet siellä huo-
22231: olevan ainoa keino järjestyksen aikaansaa- miota ja kouluhallitus on hallitukselle teke-
22232: miseksi kansanopistojen palkkausoloihin ja mässään esityksessä ehdottanut, että sekä
22233: turvallisuuden hankkimiseksi niiden opet- rahapalkat että eläkkeet kokonaisuudessaan
22234: tajille. maksaisi valtio. Allekirjoittaneet ovat sitä
22235: Vielä suuremmassa määrässä kuin palk- mieltä, että tämä kanta on oikea ja että
22236: kojen kohdalla olisi välttämätöntä, että kysymys palkoista ja eläkkeistä tulee pysy-
22237: valtio vastaisi kansanopistonopettajain eläk- västi ja tarkoituksenmukaisesti ratkaistuksi
22238: keistä. Vaikka kansanopistot oikeutetaan- vain, jos asia järjestetään tällä tavalla.
22239: kin, niin kuin esitys tarkoittaa, lukemaan Me ehdotamme näin ollen,
22240: eläkkeet todellisiin menoihin, ei meidän
22241: kansanopistoillemme perin tärkeä eläke- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
22242: kysymys tule ratkaistuksi. Eläkkeiden jäl- van lakiehdotuksen:
22243: jelle jäävästä osasta vastaaminen muodos-
22244: VIII,48. - Je·m y. m. 1273
22245:
22246:
22247: Laki
22248: Jm.nsanopistojen valtionavusta..
22249: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22250: 1 §. opiskelua, voi sitä varten saada valtion va-
22251: Kansanopisto on sisäoppilaitos, joka an- roista lisäavustusta valtion tulo- ja meno-
22252: taa yleissivistävää, yhteiskunnallista ja am- arvion puitteissa.
22253: mattitaitoa edistävää opetusta ja harjoi-
22254: tusta. 5 §.
22255: Kansanopisto voi olla joko kansakouluun Oppilaitoksen valtionapuun oikeuttaviin
22256: pohjautuvaa lisäopetusta antava yksivuo- todellisiin menoihin luetaan:
22257: tinen opisto tai tällaisessa opistossa hanki- 1) omien rakennusten vuokra-arvo mää-
22258: tun sivistysmäärän pohjalle rakentuva, yh- rättynä valtioneuvoston vahvistamien pe-
22259: den tai useamman lukuvuoden aikana sy- rusteitten mukaan, ottamatta kuitenkaan
22260: vällisempää erikoisopetusta antava kansan- lukuun sitä osaa rakennusten arvosta, mikä
22261: korkeakoulu. vastaa valtion opistolle antamaa rakennus-
22262: Kansankorkeakoulu toimii joko itsenäi- avustusta;
22263: senä tai yksivuotisen opiston yhteydessä. 2) vuokramaksut vuokratuista huoneis-
22264: toista, jotka ovat välttämättömiä opiston
22265: 2 §. toiminnalle ja joiden vuokran maksamiseen
22266: Varsinaisten kansanopistojen rinnalle voi- tai kunnossapitoon omistaja ei muuten saa
22267: daan kokeilutarkoituksessa valtioneuvoston valtionavustusta; sekä
22268: päätöksen mukaan perustaa kansanopisto- 3) lämmitys-, valo- ja voimavirtamenot
22269: ikää nuoremmille tarkoitettuja nuoriso- sekä veden, opetusvälineitten, tarpeellisen
22270: opistoja. opistokaluston hankkimisesta, kirjastosta ja
22271: 3 §. yleisestä terveydenhoidosta sekä oppilaitok-
22272: Vähintään kaksi vuotta toiminut ja sen toimintaa koskevista ilmoituksista ja
22273: 12 § : ssä mainitut ehdot täyttävä kansan- painatustöistä aiheutuvat menot.
22274: opisto saa valtiolta vuotuista avustusta seu- Kansanopisto, joka toimeenpanee joissa-
22275: raavasti: kin sen ohjelmaan kuuluvissa aineissa kou-
22276: 1) alempana luetelluista todellisista me- luhallituksen hyväksymiä, vähintään neljä
22277: noistaan perusavustusta 65 prosenttia; jos viikkoa kestäviä kursseja, on oikeutettu,
22278: opisto toimii rajaseudulla tai sen toiminta- jos osanottajia on vähintään 15, laskemaan
22279: alue on vähävaraista paikkakuntaa tai sen niistä aiheutuvat, edellä lueteltuja meno-
22280: taloudellinen asema muista samanluontoi- ryhmiä vastaavat todelliset menot niihin
22281: sista syistä on heikko, valtioneuvosto voi menoihin, joista valtionapua myönnetään,
22282: vuodeksi kerrallaan myönsää lisäavustusta ja saamaan lisäksi vähävaraisille oppilaille
22283: enintään 15 prosenttia; avustusta 3 § : n 3 kohdassa mainituin pe-
22284: rustein.
22285: 2) kansankorkeakoulu lisäavustusta 15
22286: prosenttia opettajien rahassa maksettavista 6 §.
22287: palkka-, opetusväline-, kirjasto- ja paina- Opettajain ja muun opistotyötä varten
22288: tusmenoista; tarvittavan henkilökunnan palkat maksaa
22289: valtio, kuitenkin niin, että palkat suorite-
22290: 3) vähävaraisille oppilaille jaettaviksi taan asetuksessa tarkemmin vahvistettujen
22291: apurahoiksi kutakin vähävaraista oppilasta vähimmäismäärien mukaan.
22292: kohden korkeintaan 70 prosenttia työkau-
22293: deksi vahvistetusta opintomaksujen koko- 7 §. .
22294: naismäärästä; sekä Ne kansanopiston opettajat, jotka ovat
22295: 4) suorittamiaan lapsilisämaksuja vas- saaneet virkavahvistuskirjan, saavat val-
22296: taavan määrän. tiolta eiåkettä niiden perusteiden mukaan,
22297: 4 §. jotka ovat voimassa vastaavassa virka-
22298: Kansanopisto, jossa järjestetään kansan- asemassa olevien valtion viran ja toimen
22299: opistonopettajien harjoittelua ja täydennys- haltijain eläkkeestä. Peruspalkaksi laske-
22300: 1274 VIII,4s. - Kansanopistot.
22301:
22302: taan asetuksessa vahvistetut vähimmäis- a) yksivuotisessa kansanopistossa anne-
22303: palkat. taan opetusta yhteiskunnallistaloudellisissa,
22304: 8 §. humanistisissa ja luonnontieteellisissä ai-
22305: Valtio avustaa edellä mainittujen perus- neissa, joista jonkin aineryhmän tulee olla
22306: teiden mukaan 2 §: ssä tarkoitettuja nuo- vallitsevana, sekä käytännöllistä harjoitusta
22307: riso-opistoja. yleistä kansalaiselämää varten;
22308: 9 §. b) kansankorkeakoulussa annetaan yksi-
22309: Kansanopistot voivat saada omien huo- vuotisen kansanopiston käyneille tai muulla
22310: neistojen hankkimista ja niiden laajenta- tavoin vastaavan kehityksen saavuttaneille
22311: mista varten valtiolta avustusta menoar- opetusta joissakin edellä mainittuihin aine-
22312: viossa olevan määrärahan puitteissa. ryhmiin kuuluvissa aineissa;
22313: c) kutakin työkautta varten on opistolle
22314: 10 §. hyväksytty opetussuunnitelma; sekä
22315: Alkavalle kansanopistolle, joka täyttää d) opetusta ja kasvatustointa hoidetaan
22316: valtionavun saantia varten asetetut ehdot, taidolla, harrastuksena ja nuorisokasvatuk-
22317: annetaan valtionapua oppilaitoksen valtion- seen soveltuvien periaatteiden mukaan il-
22318: apuun oikeuttavista todellisista menoista man puoluekiihoitusta;
22319: kahtena ensimmäisenä toimintavuotena puo- 6) että opiston varsinainen oppijakso kes-
22320: let siitä, mitä kaksi vuotta toimineille kan- tää vähintään 24 työviikkoa;
22321: sanopistoille suoritetaan. Kuitenkin valtio- 7) että yksivuotisen kansanopiston varsi-
22322: neuvosto voi myöntää kansanopistolle, joka naisella oppijaksolla kahden perättäisen
22323: toimii rajaseudulla tai jonka toiminta-alue vuoden oppilasmäärän keskiarvo on vähin-
22324: on vähävaraista paikkakuntaa tai jonka tään 30 oppilasta ja kansankorkeakoulun
22325: taloudellinen asema muista samanluontoi- 25;
22326: sista syistä on heikko, avustusta alusta läh- 8) että opiston johtajan ja opettajien
22327: tien täyden määrän. pätevyys on asetuksen mukainen;
22328: 9) että opisto on valtion tarkastuksen
22329: 11 §. alainen; sekä
22330: Valtionavusta kansanopisto pääsee osalli- 10) että opistoa ei ylläpidetä taloudelli-
22331: seksi seuraavilla ehdoilla: sen edun tavoittamiseksi.
22332: 1) että opisto on havaittu yleisen sivis-
22333: tystarpeen vaatimaksi ja että sillä on hy- 12 §.
22334: väksytty työohjelma ja ohjesääntö; Jos kansanopiston oppilasluku kahtena
22335: 2) että opiston huoneisto sekä opettajien perättäisenä vuonna on säädettyä määrää
22336: ja oppilaiden asuntosuhteet ovat tyydyttä- pienempi, alistakoon kouluhallitus valtio-
22337: västi järjestetyt sekä että uusien rakennus- neuvoston harkittavaksi, onko opistolle
22338: ten ja suurempien korjaustöiden piirustuk- edelleenkin ja missä määrin annettava val-
22339: sille hankitaan kouluhallituksen vahvistus; tionapua.
22340: 3) että opisto on varustettu tarpeellisilla
22341: {)petus- ja työvälineillä sekä laitoksilla; 13 §.
22342: 4) että opiston omaisuutta hoidetaan Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
22343: asianmukaisesti ja huolellisesti ja että sen tamisesta annetaan asetuksella.
22344: {)mistussuhteet ovat sellaiset, että ne takaa-
22345: vat oppilaitoksen omaisuutta, jonka hank- 14 §.
22346: kimiseen valtionavustusta on anottu, käy- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
22347: tettävän tarkoitukseensa tai vastakkaisessa kuuta 1951 ja sillä kumotaan kansanopis-
22348: tapauksessa myönnettyjen varojen palaut- tojen valtionavusta 28 päivänä maaliskuuta
22349: tamisen valtiolle; 1930 annettu laki (98/30) ja siihen myö-
22350: 5) että opetusohjelma täyttää seuraavat hemmin tehdyt muutokset.
22351: vaatimukset:
22352:
22353: Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1950.
22354: Levi Jern. Albert Brommels.
22355: Albin Wickm.an. John Österholm.
22356: Verner Korsbäck.
22357: VALTIOPÄIVÄT
22358: 1950
22359:
22360: LIITTEET
22361: IX
22362:
22363: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ MAATALOUS-,
22364: KOTITALOUS- JA KOTITEOLLISUUSOPPILAITOKSIA, MAA-
22365: TALOUSTUOTANNON KANNATTAVUUDEN TURVAAMISTA
22366: JA MAANHANKINTALAIN MUUTTAMISTA KOSKEVIA
22367: LAKIALOITTEITA.
22368:
22369:
22370:
22371:
22372: HELSINKI 1951
22373: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
22374:
22375:
22376:
22377: 11
22378: 1277
22379:
22380: IX,121. - Lak. al. N:o 71.
22381:
22382:
22383: Pa.kkanen: y. m.: Ehdotus laiksi maatalousoppilaitoksista
22384: annetun lain muuttamisesta.
22385:
22386: E d u s k u n n a ll e.
22387:
22388: Hallitus on esityksessään N: o 12 vuoden mattioppilaitosten. Niinpä esim. ka111ppa- ja
22389: 1950 valtiopäiville esittänyt yksityisluontoi- teollisuusministeriön alaisten telknillisten op-
22390: sista maatalouskouluista annetun lain 5 § :n pilaitosten valtionapu on 80 % ja kauppa-
22391: muutettavaksi siten, että valtionapu, jotka oppilaitosten 75 % hyvä:ksytyistä menois-
22392: tähän saakka on ollut markkamääräinen, taan. Edellämainittujen Helsingissä olevien
22393: määräytyisi vastaisuudessa prosentuaalisesti opetusministeriön alaisten ammatillisten op-
22394: koulun vuosimenoista, siis samaan tapaan pilaitooten valtionapu taas on 65 % niiden
22395: kuin esim. kauppa- ja teollisuusministeriön hyvruksytyistä menoista, kuten on yleensä
22396: alaisten ammattioppilaitosten selkä opetusmi- laita myöskin kansanopistojen, ja raja- sekä
22397: nisteriön alaisten !kansanopistojen ja Hel- vä:hävaraisten seutujen oppilaitokset voivat
22398: singin kotitalousopettajaopiston sakä Hel- vielä sen lisäksi saada 15% lisäavustuksen.
22399: singin käsityöopettajaopiston valtionapu Kailken :kohtuuden ja tasapuolisuuden ni-
22400: on järjestetty. messä olisi maatalouskouluillekin määrät-
22401: Kun maatalousoppHaitosten vuotuinen täNä edes sellainen valtionapu, jdka vastaa
22402: valtionapu Olli ollut markkamääräinen, ei se 65 % niiden hyväksytyistä menoista ja an-
22403: ole noussut samassa suhteessa kuin markka nettava valtioneuvostolle mahdollisuus vä-
22404: on huonontunut. Niinpä se on nydcyisin hävaraisilla paikkakunnilla ja taloudelli-
22405: vain noin ~5 ikertainen vuoteen 1938 ver- sissa vailkeuksissa oleville kouluille myön-
22406: rattuna huolwatta siitä, että vuosittain on tää lisäavustusta vuodeksi kerrallaan enin-
22407: lisämeooarvioidenkin yhteydessä myönnetty tään 15 %. Tämä olisi sitäkin tähdellisem-
22408: lisäavustuksia, vaikka !kustannukset ovat sa- •pää lkun maatalouden harjoittajat, etenkin
22409: manaikaisesti nousseet ainakin 10-lkertai- vähävaraiset pienviljelijät, eivät itse ky-
22410: silksi. Tästä on ollut seurarulksena, että kou- kene ra:hoitta,maan omia ammattikoulujaan
22411: lut ovat joutuneet suuriin taloudellisiin yhtä tehokkaasti lkuin paremmin kannatta-
22412: vaikeuksiin, kun avustukset eivät ole riit- vien ammattien, esim. kaupan ja teollisuu-
22413: täneet edes juokseviin menoihin. Välttämät- den harjoittajat.
22414: tömätkin rakennustellJ lkorjaulkset on täyty- Tehtyjen laslkel·mien mukaan tarvitaan
22415: nyt jättää suorittamatta viimeisten kym- uusien perusteiden mukaan lisäystä v: n
22416: menen vuoden aikana. Paremmassa ase- 1950 menoarvioon verrattuna maatalouskou-
22417: massa ovat sensijaan olleet edellämainitut lujen kohdalla noin 18 milj. mlk.
22418: lkamppa- ja teollisuusministeri-ön sekä ope- Kun kiertäviin maatalouslkouluihin ei
22419: tusministeriön alaiset oppilaitokset, jotka voida soveltaa samoja perusteita kuin lkiin-
22420: in:flatoorisenalkin aikana ovat saaneet avus- teisiin, ·ehdotetaan niiden valtionavusta selkä
22421: tuksensa suhteellisten menojensa perusteella, harjoittelun järjestämiseen myönnettävästä
22422: etenkin ikun ne ovat saaneet hyväiksyttäviin määrärahasta päätettäväksi menoa,rvion yh-
22423: menoihinsa lukea myös valtioneuvoston vah- teydessä.
22424: vistamien perusteiden mukaan määrätyn. Käytännöllistietopuoliset pienviljelijä- ja
22425: omien rakennusten vuolkra-arvon. maanviljelyslkoulut sekä puutarhakoulut
22426: Hallituksen esitystä siltä osalta, jossa ovat asetuksella velvoitetut antamaan oppi,
22427: maatalouslkoulujenkin valtionapu ehdotetaan lailleen vapaan ylHipidon. Krun määrätyn
22428: prosentuaaliseksi ViUosimenoista, on näin maatilan tai puutarhan taloudellinen kanto-
22429: ollen pidettävä oikeaan osnneena, mutta Ikyky on rajoitettu, ehdotetaan säädettä-
22430: sensijaan on vaikeata ymmärtää, millä .pe- väksi, että normaalin työkustannuksen. ylit-
22431: rusteilla näiden valtionapu on määrätty tävään ylläpitolkustannukseen voitaisiin val-
22432: niin alhaiseksi lkmn 55% eli huomattavasti tioneuvoston määräämän perusteen mukaan
22433: alhaisemmaksi kuin muiden vastaavien am- antaa avustusta, jottei oppilasmäärää olisi
22434: 1278 IX,121. - Maatalousoppi:laitokset.
22435:
22436: paikko ylläJpitomeno.jert takia vähentää, jol- ehdotamme ikunnioittaen valtiopäiväjärjes-
22437: loin opettajien palkkaus oppilasta kohti tyksen 32 §: ään viitaten,
22438: nousisi ilrohtuuttoman korkeaksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
22439: Sen perusteella, mitä ·edellä on lausuttu, van lakiehdotuksen:
22440:
22441: Laki
22442: mai&ta.lousoppilaitoksista annetun lain muuttamisesta.
22443: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maatalousop.pilaitolksista 1 pa1vana
22444: heinäkuuta 1927 annetun lain 5 §,sellaisena lkuin se on 18 päivänä elokuuta 1944
22445: annetussa laissa (530/44), näin ikuuluvaksi:
22446: 5 §. kanslia-, ilmoitus- ja painatustöihin, op-
22447: Edellä 4 § :ssä säädetyn valtionavun li- pilas- ja opettaja·kirjaston, opetustarvi·kikei-
22448: sälksi annetaan kiinteille maatalousoppilai- den, raaka-, tarve- ja puhdistusaineiden
22449: toksille avustusta 65 sadalta niiden todelli- hankkimiseen sekä yleiseen terveydenhoi-
22450: sista hyväksytyistä menoista. Jos oppilai- toon tarvittavat vuotuiset kustannulkset.
22451: tos toimii rajaseudulla tai sen toiminta-alue Omien huoneistojen ja kaluston hanlkki-
22452: on vähävaraista paiklkalkuntaa tai sen talou- mista sekä 8\lllaisesta johtuneen velan malk-
22453: dellinen asema muista samanluontoisista sua varten voidaan oppilaitoksille antaa
22454: syistä on heikko, voi valtioneuvosto vuo- valtionavustusta sen mulkaan kuin valtion
22455: d:aksi kerrallaan myöntää lisäavustusta tulo- ja menoarviossa -on siihen erikseen va-
22456: enintään 15 sadalta. roja myönnetty.
22457: Näihin menoihin luetaan: Sellaiselle käytännöllistietopu-oliselle oppi-
22458: tarpeellisten toimihenikilöiden pa}kkiot ; laitokselle, ji()ka on velvoitettu antamaan
22459: eläkevrukuutusmaksut; työhön osallistuville oppilaille täyden yllä-
22460: omien rakennusten vuokra-arvo, määrät- pidon, voidaan valtioneuvoston vahvistamien
22461: tynä valtiooouvoston vahvistaman perusteen perusteiden mulkaan antaa lisäavustusta yl-
22462: mukaan, ottamatta ikuitenkaan huomioon läpidosta aiheutuvan kustanill!uksen ylit-
22463: tontin arvoa ja muun ilruin vuotuisen yllä- täessä säännönmukaisen työkustannuksen.
22464: pidon osalta sitä osaa rakennusten arvosta, Kiertävälie ja siihen verrattavalle oppi-
22465: mikä vastaa valtion antamaa ralkennusavus- laitokselle selkä harjoittelun valvontaan an-
22466: tusta, netaan avustusta sen mukaan kuin siihen
22467: v;uokramäärät vuokratuista huoneistoista, valtion tulo- ja menoarviossa on varoja
22468: joiden vuokran maksamiseen oppilaitoksen osoitettu.
22469: omista:ia ei muutoin saa avustusta;
22470: valaistukseen, lämmitykseen, veteen ja
22471: käyttövoimaan ikäytetyt kustannulkset; Tätä lalkia sovelletaan 1 päivästä tammi-
22472: koneiden, työvälineiden ja kaluston kun- kuuta 1951 lulkien.
22473: nossapitoon ja korjauikseen käytetyt ikustan-
22474: nukset;
22475: HeLsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1950.
22476: Atte Pa.kka.nen. J. E. Lampinen. Johannes Virolainen. Jussi Annala.
22477: Lauri Murtomai&. Akseli Brander. Eino Rytinki. - Lauri Rii.konen.
22478: Lauri Laine. Wiljam Sarjala. Juhani Leppälä. Kustaa 'riitu.
22479: Lauri Leppihalme. T. N. Vilhula. Kerttu Saalasti. Matti Miikki.
22480: Ka.uno Kleemola. Eemil Luukka. Ilmari Tiainen. Tahvo Rönkkö.
22481: Yrjö Hautala. Toivo H. Kinnunen. Martti Miettunen. J. Koivisto.
22482: Eri. Haapaniemi. Onni MMlllila. Niilo Ryhtä. M. 0. Lahtela.
22483: Kalle Joukanen. Eino Laitinen. Toivo Ikonen. Heikki Soininen.
22484: Eino Palovesi. Aino Luostarinen. Väinö Ra.nkila. Antti J. :Rantamaa.
22485: Lennart Heljas. Anton Suurkonka. Yrjö Saari. Markus Niskala.
22486: Martti Suntela. Viljami Kalliokoski. JrtUrti Esltola. Samuli Simula..
22487: Pekka. Kiiski. L. 0. Hirvensalo. Vieno Simonen. Janne Koivuranta
22488: V. J. Sukselainen. S. S. Aittoniemi. Väinö Okko.
22489: 1279
22490: IX,122.- Lak. al. N:o 72.
22491:
22492:
22493: Pakkanen y. m.: Ehdotus la1ksi kotitalousoppila-itoksista
22494: annetun lain muuttamisesta.
22495:
22496: E d u s k u n n a ll e.
22497: Hallitus on ~ityksessään N :o 13 950 teknillisten oppilaitosten valtionapu on
22498: valtiop·äiville esittänyt yksityisluontoisista 80 % ja kauppaoppilaitosten 75 % hyväksy-
22499: kotitalo.uso.ppilaitoiksista annetun lain 5 § :n tyistä. menoistaan. Helsingissä olevien ope-
22500: muutettavaksi siten, että näille !kouluille tusministeriön alaisten ammatillisten oppi-
22501: myönnetty valtionapu, joka tähän saaikk:a laitosten valtionapu taas on 65 % niiden
22502: on ollut marklkamääräinen, määräytyi">i hyväksytyistä menoista, kuten on yleensä
22503: pro.sentuaalis€Sti koulun vuosimenoista, siis laita myöskin kansanopistojen, ja raja- sekä
22504: samaan tapaan kuin on ~im. kauppa- ja vähävaraisten seutujen oppilaitdkset voivat
22505: teollisuusministeriön alaisten ammattioppi- vielä sen lisäksi saada 15 % lisäavustuksen.
22506: laitosten selkä eräiden opetusministeriön Kaiken kohtuuden ja tasapuolisuuden ni-
22507: alaisten ammattioppilaitosten sekä lkansan- messä olisi kotitalousoppilaitosten valtion-
22508: opistojenkin valtiQllapu järjestetty. apu määrättävä edes sellaiseksi, että se vas-
22509: Kun kotitalousoppilaitosten valtionapu on taa 65 % niiden hyväksytyistä menoista
22510: ollut ma:r!kkamääräinen, ei se ole noussut ja että senlisäksi valtioneuvosto voi vielä
22511: samassa suhteessa kuin marlkka on huonon- myöntää lisäavustusta enintään 15 % vähä-
22512: tunut. Niinpä näiden koulujen valtionapu, varaisilla pai!kkakunnilla ja taloudellisissa
22513: huolimatta siitä, että vuosittain on lisä- vaikeuksissa oleville kO!Uluille vuodeksi ker-
22514: menoarvioidenkin yhteydessä myönnetty rallaan. Tämä olisi sitäkin tä:hdellisempää.
22515: lisäavustulksia, on nykyisin vain noin 4-k.er- kun maatalous ammattina on heikommin
22516: tainen sodan edelliseen määrään verrattuna, lk:annattavaa kuin esim. !kauppa ja teolli-
22517: vailkka kustannukset ovat samanaikaisesti suus ja kun liikelaitokset ja teollisuus muu-
22518: nousseet ainaJkin 10-lkertaisiksi. Tästä on tenkin !kykenevät tukemaan omia ammatti-
22519: ollut seuraus, että koulut ovat joutuneet koulujaan paljon teholkikaammin ikmn vähä-
22520: suuriin taloudellisiin vaikeulksiin, ikun avus- varaisempi maatalousväestö.
22521: tukset eivät ole riittäneet edes juokseviin Tehtyjen laslmlmien mukaan tarvitaan
22522: menoihin. Välttämättömätkin rakennusten uusien perusteiden mukaan lisäystä v: n
22523: korjaukset on täytynyt jättää suorittamatta 1950 menoarvioon verrattuna noin 9 milj~
22524: viimeisten kyrrnmenen vuoden aikana. Pa- naa mk.
22525: remmassa asemassa •ovat sensijaan olleet Kun kiertäviin kotitalousoppilaitoksiin ei
22526: edellämainitut kauppa- ja teollisuusministe- voida soveltaa saanoja perusteita kuin kiin-
22527: riön sekä opetusministeriön alaiset oppi- teisiin, ehdotetaan niiden valtionavusta sekä
22528: laitokset, jotka inflatoorisenalkin aiikana harjoittelun järjestämiseen myönnettävästä
22529: o.vat saaneet avustuksensa suhteellist·en me- määrärahasta päätettäviiksi menoarvion yh-
22530: nojensa perusteella, etenkin kun ne ovat teyCLessä.
22531: saaneet hyväksyttäviin menoihinsa lukea Kotitalousoppilaitosten yhteyteen on
22532: myös valtioneuvoston vahvistamien perus- eduSkunnan lausuman toivomuksen nojalla
22533: teiden mulkaan määrätyn omien rakennus- perustettu pieniä lastenikoteja, joissa hoi-
22534: ten vuokra-arvon. dettavat lapset eivät voi samalla tavalla
22535: Hallituks·en •esitystä siltä osalta, jossa kuin oppilaat malksaa puolestaan, ja jossa
22536: kotitalousoppilaitostenkin valtionapu ehdo- vuode- ja pitovaatteiden !kulutus on suuri:
22537: tetaan prosentuaalis.eksi vuosimenoista, on Näiden ylläpitoon olisi sentähden myönnet-
22538: näin ollen pidettävä oiikeaan osuneena, tävä avustusta !kuten muuhunkin ylläpitoon.
22539: mutta sensijaan on vaikeata ymmärtää, Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu,
22540: millä perusteilla näiden valtionapu on mää- ehdotalll!Il1e kunnioittaen valtiopäiväjärjes-
22541: rätty niin alhaiseksi tlwin 55 % eli huo- tyksen 32 §: ään viitaten,
22542: mattavasti alhaisemmaksi ikuin muiden vas-
22543: taavien ammattioppilaitosten. Niinpä esim. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
22544: kauppa- ja teollisuusministeriön alaisten van lakiehdotuksen:
22545: 1280 IX,122. - KotitaJlousoppi:J:aitolk·set.
22546:
22547: Laki.
22548: kotitalousoppilaitoksista annetun lain muuttamisesta.
22549: Eduskunnan päätölksen mukaisesti muutetaan kotitalousoppilaitoksista 18 päivänä
22550: toukokuuta 1929 annetun lain (186/29) 5 §, sellaisena kuin. se on 18 päivänä elo-
22551: kuuta 1944 annetussa laissa (529/44), näin !kuuluvaksi:
22552: 5 §. oppilas- ja opettajalkirjaston, opetustarvik-
22553: Edellä 4 § :ssä säädetyn valtionavun IIDeiden, raaka-, tarve- ja puhdistusaineiden
22554: lisäiksi annetaan kiinteille kotitalousoppi- hanikkimiseen sekä yleiseen terveydenhoi-
22555: laitoksille avustusta 65 sadalta niiden todel- toon tarvittavat vuotuiset kustannukset;
22556: lisista ihyväksytyistä menoista. Jos oppilai- sekä
22557: tos toimii rajaseudulla tai sen toiminta-alue lastenkotien pito- ja maJkuuvaatteet sekä
22558: on vähävaraista paikkakuntaa tai sen ta- ruoanpito.
22559: loudellinen asema muista samanluontoisista Omien huoneistojen ja kaluston hankki-
22560: syistä on heiklko., voi valtioneuvosto VIUO- mista ja sellaisesta johtuneen velan malk-
22561: deksi !kerrallaan myöntää lisäavustusta enin- sua varten voidaan oppilaitoksille antaa
22562: tään 15 sa,dalta. valtionavustusta sen mukaan kuin tulo- ja
22563: Näihin menoihin luetaan: menoa!"Viossa on siihen erikseen varoja
22564: ta11peellisten toinnihenkiUiiden palkkiot ; my·önnetty.
22565: eläkevakuutusmaksut; Sellaiselle lkäytännöllistietopuoliselle oppi-
22566: omien ralkennusten vuokra-arvo, määrät- laitokselle, joka on velvoitettu antamaan
22567: tynä valtioneuvoston vahvistaman perusteen työhön osallistuville oppilaille täyden yllä-
22568: muikaan, ottamatta kuitenkaan huomioon pidon, voidaan valtioneuvoston vahvista-
22569: tontinarvoa ja muun ikuin VIUOtuisen yllä- mien perusteiden mulkaan antaa lisäavus-
22570: pidoo osalta sitä osaa rakennusten arvosta, tusta ylläpidosta aiheutuvan ikustannuksen
22571: mikä vastaa valtion antamaa rakennusavus- ylittäessä säännönmukaisen työkustannuk-
22572: tusta; sen.
22573: vuokramäärät vuoikratuista huoneistoista, Kiertävälie ja siihen verrattavalle oppi-
22574: joiden vuolkran maksamiseen oppilaitoiksen laitokselle sekä harjoittelun valvontaan an-
22575: omistaja ei muutoin saa avustusta; netaan avutusta sen mukaan kuin siihen
22576: valaistukseen, lämmitykseen, veteen ja valtion tulo.- ja menoarviossa on varoja
22577: käyttövoimaan käytetyt kustannukset; osoitettu.
22578: koneiden, työvälineiden ja kaluston !kun-
22579: nossapitoon ja ko.rjau!kseen käytetyt !kus-
22580: tannukset ; Tätä lrukia sovelletaan 1 päivästä tammi-
22581: kanslia-, iLmoitus- ja painatustöihin sekä lkuruta 1951 lukien.
22582:
22583: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1950.
22584:
22585: Atte Pakkanen. Kusti Eskola. Antti J. Ranta.maa. Väinö Rankila.
22586: Lauri Murtomaa. V. J. Sukselainen. Samuli Simula. Vieno Simonen.
22587: Lauri Laine. J. E. Lampinen. Viljami Kalliokoski. Väinö Okko.
22588: LaUri Leppihalme. Wiljam Sarjala. L. 0. Hirvensalo. Akseli Brander.
22589: Kauno Kleemola. T. N. Vilhula. S. S. Aittoniemi. Lauri Riikonen.
22590: Yrjö Hautala. Eemil Luukka. Johannes Virolainen. Kustaa Tiitu.
22591: Eri. Haapaniemi. Toivo H. Kinnunen. Eino Rytinki. Matti lVIiikki.
22592: Kalle Joukanen. Tahvo Rönkkö. Juhani Leppälä. J. Koivisto.
22593: Eino Palovesi. Onni Mannila. Kerttu Saalasti. Jussi Annala.
22594: Martti Suntela. Eino Laitinen. Martti Miettunen. M. 0. Lahtela.
22595: Pekka Kiiski. Heikki Soininen. Lennart Heljas. Niilo Ryhtä.
22596: Yrjö Saari. Aino Luostarinen. Toivo Ikonen. Anton Suurkonka.
22597: Ilmari Tiainen. Markus Niskala. Janne Koivuranta.
22598: 1281
22599:
22600: IX,123,- Lak. al. N:o 73.
22601:
22602:
22603:
22604:
22605: PaJdmnen y. m.: Ehdotus laiksi kotiteollisuusoppilaitoksista
22606: annetun lain muuttamisesta.
22607:
22608:
22609: E d u s kun n a 1 h.
22610:
22611: Hallitus on esityksessään n:o 14 vuoden !llläin ollen pidettävä oikeaan osunoona,
22612: 1950 valtio;päiville esittänyt yksityisluontoi- mutta sensijaan on vaikea ymmärtää, millä
22613: sista lkotiteollisuusoppilaitoiksista annetun perusteilla näiden valtionapu on määrätty
22614: lain 5 § :n muutettavaksi siten, että valtion- niin alhaisåsi kuin 55%, eli huomatta-
22615: apu, jolka tähän saaklka on ollut markka- vasti alhaisemmalksi kuin muiden vastaavien
22616: määräinen, määräytyisi vastaisuudessa pro- ammattioppilaitosten. Niinpä esiin. !kauppa-
22617: sentuaalisesti koulun vuotuisista menoista, ja toollisurusministeriön alaisten teknillisten
22618: siis samaan tapaam. kuin on esim. kauppa- oppilaitosten valtionapu on 80 % ja kaup-
22619: ja toollisuusministedön alaisten ammatti- plliop,pilaitosten 75 % ihyväksytyistä menois-
22620: oppilaitosten såä eräiden opetusministe- taan. Helsingissä 'Olevien opetusministeriön
22621: riönkin alaisten ammattioppilaitosten sekä alaisten ammatillisten oppilaitosten valtion-
22622: kansanopistojen valtionapu järjestetty. apu taas on 65 % niiden hyvruksytyistä me-
22623: Kun ilrotiteollisuusoppilaitosten valtion- noista, ikuteDJ on yleensä laita myöslkin kan-
22624: BJPU on ollut marlkkannääräinen, ei se ole saDJopistojen, ja raja- sekä vähävaraisten
22625: noussut samassa suhteessa kuin markan seutujen oppilai1x>lkset voivat vielä sen li-
22626: arvo Qn huonontunut. Niinpä näiden kou- säksi saada 15% lisäavustulksen. Kaiken
22627: lujen valtionapu, huolimatta siitä, että vuo- ikohtuuden ja tasapuolisuuden nimessä 'Olisi
22628: sittai!lll on lisämenoarvioidenik:in yhteydessä lkotiteollisuusoppilaitosten vaaionapu mää-
22629: myönnetty lisäaVIUStuik:sia, on nykyisin vain rättävä sellaiseksi, että se vastaa edes 65%
22630: noin 4-kertainen SiOdan edelliseen tasoon niiden hyväksytyistä menoista ja että val-
22631: verrattuna, vaikika kustannubet ovat sa- tioneruvostolla olisi lisäksi oikeus vähävarai-
22632: manaikaisesti nousseet ainakin 10-kertai- silla paikikalkunnilla ja taloudellisissa vai-
22633: silksi. Tästä on ollut seuraus, että koulut keuksissa oleville 'kouluille myöntää lisä-
22634: ovat joutuneet suuriin taloudellisiin vai- avustusta vuodeksi ke~rallaan enintään
22635: keuksiiill, lkun avustukset eivät ole riittäneet 15 %. Tämä olisi sitäkin tähdellisempää
22636: edes jruo!kseviin menoihin. Välttämättömät- kun maatal'Ous ammattina on heikommin
22637: kin rakennusten korjaukset on täytynyt !kannattavaa kuin esim. !kauppa- ja teolli-
22638: jättää suorittamatta viimeisten kymmenen suus ja kun liikelaitokset ja teollisuus mUIU-
22639: vuoden aikana. Pa11emmassa as'elllassa ovat tenk:i:n kyik:enevät tukemaan omia ammatti-
22640: sensijaan olleet edellämainitut kauppa- ja lkoulujaan paljon teholkkaammin kuin vähä-
22641: teollisuusministeriön såä opetusministeriön varaisempi maatalousväestö.
22642: alaiset oppilaitdkset, jotika inflatoorisenllikin Tehtyjen laskelmien mukarun: tarvitaan
22643: aikana ovat saaneet avustuksensa suhteel- uusi~en perusteiden mukaan lisäystä v: n
22644: listen menojensa perusteella, kun ne lisälksi 1950 menoarvioon verrattuna noin 9 mil-
22645: ovat saaneet hyvälksyttäviin menoihinsa lu- joonaa mal"klkaa.
22646: kea myös valtioneuvoston vahvistamien pe- Sen 'perusteella, mitä edellä on la'USuttu,
22647: rusteiden mulkaan määrätyn omien raken- ehdotamme kunnioittaen valtiopäiväjärjes-
22648: nusten vuokra-arvon. tyksen 32 §: ään viitaten,
22649: Hallitulksen esitystä siltä osalta, jossa
22650: ikotitoollisuusoppilaitostenkin valtionllipu eh- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
22651: dotetaan prosentuaaliseksi vuosimenoista, on van lakiehdotuksen:
22652: 1282 IX,123. - KotiteollisuusoppHaitokset.
22653:
22654:
22655: Laki
22656: kotiteollisuusoppilaitoksista annetun lain muuttamisesta..
22657: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ko.titeollisuusoppilaitoksista 23 päivänä
22658: toukokuuta 1929 ·annetun lain 5 §, sellaisena kuin se on 18 päivänä el~uuta 1944
22659: annetussa laissa ( 531/44), näin ikuuluvaksi:
22660: 5 §. joiden v\Wik.ran maks8!miseen oppilaitoksen
22661: Edellä 4 § :ssä säädetyn valtionavun li- omistaja ei muutoin saa avustusta;
22662: säksi annetaa;n kotiteollisuusoppilaibdksille valaistukseen, lämmitykseen, veteen ja
22663: avustusta 65 sadalta niiden todellisista hy- käyttövoimaan !käytetyt kustannulkset;
22664: viilksytyistä menoista. Jos oppilaitos toimii koneiden, työvälineiden ja !kaluston kun-
22665: rajaseudulla tai sen toiminta-alue oo vähä- nossapitoon ja ikorjauikseen käytetyt ikustan-
22666: varaista paikkakuntaa tai sen taloudellinen nukset;
22667: asema. muista samanluontoisista syistä on ikanslia-, ilmoitus- ja ~ainatustöihin sekä
22668: heilkko, voi valtioneuv;osto vruod~ksi kerral- oppilas- ja opettajakirjaston, opetustarvik-
22669: laan myöntää lisäavustusta enintään 15 lk!eiden, raaka-, tarve- ja puhdistusaineiden
22670: sadalta. hankikimiseen sekä yleiseen. terveydenhoi-
22671: Näihin menoihin luetaan: toon tarvittavat vuotuiset kustannukset.
22672: tarpeellisten toimihenlkilöiden palkkiot; Omien huoneistojen ja kaluston, lk!oneiden
22673: eläkevaJkuutrusmaksut; sekä työvälineiden hankkimista ja sellaisesta
22674: omien rakennusten vuolkra-arvo, määrät- johtuneen velan maksua varten voidaan
22675: tynä valtioneuvoston hyvälksymän perusteen ;oppilaitolksille antaa valtionavustusta sen
22676: mukaan, ottamatta ikuitenkaan huomioon muikaan kuin valtion tulo- ja menoarviossa
22677: tontin arvoa ja muun ikuin vuotuisen yllä- on siihen erikseen varoja myönnetty.
22678: pidon osalta sitä osaa rakennusten arvosta,
22679: mikä vastaa valtion ant8!maa ralkennusavu.'l-
22680: tusta, Tätä lalkia sovelletaan 1 päivästä tammi-
22681: vuolkramäärät vuokratuista huoneistoista, kuuta 1951 lukien.
22682:
22683: Helsingissä 3 ;päivänä maaliskuuta 1950.
22684:
22685: Atte Pakkanen. Martti Miettunen. Antti J. Rantama.a.
22686: Lauri Murtomaa. Lennart Heljas. Janne Koivuranta.
22687: Lauri Laine. Toivo Ikonen. Yrjö Saari.
22688: Lauri Leppihalme. Martti Suntela. Vieno Simonen.
22689: Kauno Kleemola. Pekka Kiis'ki. V. J. Sukselainen.
22690: Yrjö Hautala. Kusti Eskola. Akseli Brander.
22691: Eri. Haapaniemi. Väinö Okko. Lauri Riikonen.
22692: Kalle Joukanen. J. E. Lampinen. Kustaa. Tiitu.
22693: Eino Palovesi. Wiljam Sarjala. Matti Miikki.
22694: \..-äinö Rankila. T. N. Vilhula. Tahvo Rönkkö.
22695: Viljami Kalliokoski. Eemil Luukka. J. Koivisto.
22696: L. 0. Hirvensalo. Toivo H. Kinnunen. Jussi Annala.
22697: S. S. Aittoniemi. Onni Mannila. Heikki Soininen.
22698: Johannes Virolainen. Eino Laitinen. Anton Sulll'konka.
22699: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela. Ilmari Tiainen.
22700: Juhani Leppälä. Niilo Ryhtä. Samuli Simula.
22701: Kerttu Saalasti. Aino Luostarinen. Markus Niskala.
22702: 1283
22703:
22704: IX,124.- Lak. al. N:o 82.
22705:
22706:
22707:
22708:
22709: E. Pusa. y. m..: Ekdotm laiksi maataloustuotannon kan-
22710: nattavuuden turvaamisesta.
22711:
22712:
22713: E d u s k u n n a ll e.
22714:
22715: Hallitus on kuluvan toukokuun 16 päi- pakko kilpailla tilapäisesti tai pysyvästi
22716: vänä antanut eduskunnalle esityksen N: o muiden elinkeinoelämän palveluksessa ole-
22717: 55 laiksi maataloustuotannon kannattavuu- vien väestöpiirien kanssa sellaisista työti-
22718: den turvaamisesta. Käsityksemme mukaan laisuuksista, jotka tarvitaan palkkatyöväes-
22719: olisi tämä turvaaminen kuitenkin pyrittävä tön toimeentuloa varten. Tärkeää on myös,
22720: toteuttamaan hallituksen esityksestä poike- että maataloudesta saatavat tulot ylläpitä-
22721: ten, minkä vuoksi esitämme seuraavaa: vät maatalousväestön ostokykyisyyttä koti-
22722: Maatalouden harjoittamiseen vaikuttaa markkinateollisuuden tuotteisiin nähden ja
22723: ilmastomme epävakaisuus, maaperän ka- siten sen piirissä luodaan edellytykset työl-
22724: ruus, syvän roudan muodostuminen sekä lisyyskysymysten hoitoQn. Näiden päämää-
22725: muokkaus-, kasvu- ja laidunkauden lyhyys. rien hoitamiseksi on tärkeää sekä maatalous-
22726: Ne aikaansaavat maataloustyön kausiluon- väestön itsensä että koko kansan kannalta
22727: toisuutta ja pakon rakentaa kalliimmin turvata maataloudelle riittävät toiminta-
22728: kuin ilmastoltaan edullisemmilla seuduilla. mahdollisuudet.
22729: Toisaalta taas kasvukantemme päivien pi- Vuodet 1935-39 ovat siirtyneet histo-
22730: tuus, kasvituhojen ja karjatautien suhteel- riaan kansantaloutemme kokonaisuuden kan-
22731: linen vähyys, oloihimme sopivan rakennus- nalta ja myös maatalouden osalta vaurastu-
22732: ja polttoaineen halpuus sekä metsätyöt ja misen ja hyvinvoinnin aikoina. Kuitenkin
22733: metsät luovat kaikesta muusta huolimatta oli maataloutemmekin piirissä silloin mel-
22734: kokonaisuuden, joka tekee maataloustuotan- koisia tulonjakaantumiseroja ja nimen-
22735: non menestybellisenkin harjoittamisen omaan maataloudelle annettu tuotantosuoja
22736: mahdolliseksi. Nimenomaan voimaperäistä- jakaantui hyvin epätasaisesti. Silloinkin
22737: mällä ja rationalisoimalla maataloutta on laskettiin maatalouden kokonaistuotosta
22738: maassamme huomattavia mahdollisuuksia suunnilleen vain toisen puolen liienneen
22739: tuotantokustannusten alentamiseen ja työn markkinoitavaksi. Maassa oli siis jo silloin
22740: tuottavuuden lisäämiseen. Luonto-oloi- melkoisesti viljelijöitä, joille maatalouden
22741: himme sopivan tuotannon jatkuva kehittä- harjoittamisesta tulleet tuotot kuluivat lm-
22742: minen ja työn tuottavuuden parantamis- konaisuudessaankin perheen omiin tarpei-
22743: pyrkimykset ovat kuitenkin paitsi ammatti- siin tai tilojen vähäinen myyntituotanto
22744: taito- myös yhtä paljon rahoituskysymyk- jouduttiin vaihtamaan perheen tarvitsemiin
22745: siä. Saattamalla yhteiskunnan puolelta an- elintarvikkeisiin, erikoisesti viljaan tai tilan
22746: nettavan tuen suunnitelmallisesti ennen kotieläinten rehuihin. Yhteiskunnan puo-
22747: kaikkea maataloutemme kaikenpuolista edis- lelta maatalouden hyväksi tuotteiden hinta-
22748: tymistä palvelevaksi, on mahdollista saada lisinä ja hintatason ylläpitoon tarvittuina
22749: se myös kokonaisuudessaan kehittymään vientipalkkiovaroina maksetut avustukset
22750: parhaiten kansantalouden kokonaistarpeita eivät koituneet lainkaan tai tulivat vain
22751: palvelevaksi. vähäiseltä osalta suurilukuisten pienimpien
22752: Kansantaloudellisesti terve kehitys edel- tilojen hyväksi. Maataloustuotannon tuke-
22753: lyttää, että pienviljelysvaltainen maatalou- mistoimenpiteitä ei liioin voitu pitää sosiaa-
22754: temme voi sen piirissä työskenteleville tar- lisesti oikeudenmukaisina, koska ne olivat
22755: jota toisten väestöpiirien kanssa tasaveroi- välillisiä, elintarvikkeiden hinnan lisänä
22756: sesti kehittyvät elämisen mahdollisuudet. vaikuttaneita veroja. Silloin oli ja edel-
22757: On tärkeää, ettei maatalousväestön ole leen on maamme väestöstä valtaisa osa sel-
22758: 12
22759: 1184 IX,l24.----< Maatwloustuotannon kannattavuus.
22760:
22761: laisia, joiden tuloista yli 50 % käytetään täessä tuotannon lisääntyessä hehtaaria
22762: elintarvikkeiden ostoon. Hilltalisinä perit- kohti vuosien 1935-39 keskimääräisestä ta-
22763: tävä maatalouden tuotantosuoja on siis sa- sosta koituu siitä aiheutuva lisätulo koko-
22764: malla välillistä verotusta, joka on vähävä- naan maatalousväestön elintason nousun hy-
22765: kisten suoranaista verotusta monin verroin väksi, mutta se ei sellaisenaan kokonaisuu-
22766: raskaampi. dessaan rasita muuta osaa väestöstä enem-
22767: Paitsi edellä mainittuja näkökohtia on män kuin silloinkaan.
22768: asiaan vaikuttavana tekijänä pakko ottaa Tuotannon suojan jakamista on edellä
22769: huomioon se, että kaikkialla maassamme on esitetyistä syistä johtuen muutettava niin,
22770: erikoisen karuja seutuja. Sielläkin olosuh- että maataloutta tuetaan kaikkialla samoin
22771: teiden pakosta joudutaan kuitenkin maata- perustein ja reaalisella, maataloustuotannon
22772: loutta harjoittamaan. Hintalisin tuettu voimaperäistyttämistä ja rationalisointia
22773: maataloustuotanto palkitsee rintamaiden edistäväHä tavalla. Näin saavat kaikenko-
22774: viljelijät näiden karujen seutujen viljelijöi- koiset tilat tuotantosuojaa koko maassa sa-
22775: hin verrattuina moninkertaisesti. moin perustein ja niin, että tuotantosuojan
22776: Jotta maataloustuotannon harjoittaminen maksuunpano tapahtuu sosiaalisesti oikeu-
22777: olisi edelleen mahdollista kansantalouden denmukaisella tavalla. Nimenomaan run-
22778: kokonaistarpeet huomioon ottaen, olisi maa- saslukuiselle pienviljelijäväestölle on tällä
22779: taloudelle annettava kokonaisuutena tuo- tavoin mahdollista varata erikoisesti sille
22780: tantosuojaa saman verran, kuin se sai kes- sopiva kananmunien ja sianlihan tuotanto,
22781: kimäärin 1935-39. Sen reaalista laske- kun taas suuremmat tilat voivat erikoistua
22782: mista varten on selvitettävissä, kuinka pal- lähinnä niille parhaiten sopivaan viljan
22783: jon edellämainittuna ajankohtana myytiin tuotantoon.
22784: keskimäärin maatalousmaan hehtaaria kohti Maatalousväestömme ja koko kansamme
22785: maitoa, sianlihaa, kananmunia ja leipävil- kannalta on yli maan oman väestön tar-
22786: jaa ja kuinka paljon noista määristä saa- peenkin lisääntyvään maataloustuotantoon
22787: duilla rahoilla olisi saatu hankituksi ostotar- pyrittävä niin kauan, kuin mm. täystyölli-
22788: vikkeita kuten lannoitteita, rehuja, koneita syysperiaatteen toteuttaminen sitä vaatii.
22789: ja rakennustarvikkeita, sekä mitä vieras työ Tämän on tapahduttava suunnitelmallisesti,
22790: maksoi. Tuolla laskelmalla on perustav:aa kansantaloutemme kantokyvyn ja sosiaali-
22791: laatua oleva merkitys. Aineisto tähän on sesti oikeudenmukaiset periaatteet huomioon
22792: olemassa: Pellervo-Seuran markkinatutki- ottaen.
22793: muslaitos. Maatalouttamme on syytä tukea Edellä esitetyillä perusteilla ja viitaten
22794: niin, että edellä mainittujen tuotemäärien valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään ehdo-
22795: vuosien 1935-39 aikana antamat tulot ja tamme,
22796: mainitut maatalouden menot säilyttävät sil- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
22797: loisen suhteensa. Tältä perustalta lähdet- van lakiehdotuksen:
22798:
22799: Lak1
22800: maataloustuotannon kannattavuuden turvaamisesta.
22801: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22802: 1 §.
22803: Maataloustuotannon kannattavuuden tur- tun maatalousmaan hehtaaria kohti myy-
22804: vaamiseksi sidotaan maataloudesta saatavat dystä maidosta, sianlihasta, kananmunista,
22805: tulot maatalouden kustannuksiin niin, että rukiista ja vehnästä saadut tulot ja maa-
22806: niiden suhde on sama, kuin keskimäärin talouden kustannuksiksi vastaavasti saman
22807: hehtaaria kohti vuosina 1935-39 on ollut, perusajankohdan rahamenot palkkatyöhön,
22808: ja tämän saavuttamiseksi tuotantoa tuetaan ostolannoitteisiin ja -väkirehuihin sekä
22809: niinkuin tässä laissa säädetään. maatalousrakennusten, -koneiden ja muun
22810: kaluston kunnossapito- ja kuoletuskustan-
22811: 2 §. nukset. Näin laskettujen maatalouden tu-
22812: Maatalouden tuloiksi lasketaan keskimää- lojen ja kustannusten välinen suhde on
22813: rin koko maassa vuosina 1935-39 muunne- säilytettävä samana alkaen vuodesta 1951.
22814: IX,124. - E. Pnsa y. m. 1285
22815:
22816: 3 §. tuiksi maatalouden tukemistoimenpiteiksi
22817: ' Perusvuosien 1935-39 tulojen ja meno- ja valtioneuvoston on tämän pohjalla an-
22818: jen välisen suhteen säilyttämiseksi otetaan· nettava asiasta esitys eduskunnan hyväk-
22819: valtion tulo- ja menoarvioon riittävät mää- syttäväksi.
22820: rärahat jaettaviksi seuraavasti: ·
22821: 1) tuotantopalkkioina peltoalan ja leh- 5 §.
22822: mäluvun perusteella kaikenkokoisille V aitioneuvoston on eduskunnan päätök-
22823: tiloille ja maan eri osissa samansuu- sen mukaisesti
22824: ruisilla; tuotantopalkkiot jaetaan vä- 1) ryhdyttävä tarpeellisiin 2 § :ssä mai-
22825: kilannoitteiden, siementen, väkirehu- nitun maataloustulojen ja -menojen
22826: jen ja maatalouskoneiden ostoon sekä suhteen säilyttämiseen tähtääviin toi-
22827: hyväksyttyjen suunnitelmien mukaan menpiteisiin; ja
22828: tehtyihin maatalousrakennuksiin ja 2) ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpitei-
22829: perusparannuksiin tarvittavien laino- siin 1) kohdassa edellytetyn suhteen
22830: jen kuoletus- ja korkomenojen mak- säilyttämiseksi, milloin ennakolta ar-
22831: suun kelpaavilla maksutodisteina. vaamattomat tekijät vaativat tarkis-
22832: 2) tuotantopalkkioina eläinmäärän pe- tuksen toimittamista.
22833: rusteella jaettavaksi pientiloilla har-
22834: joitettavan kananmuna- ja sianliha- 6 §.
22835: tuotannon tukemiseen; tuotantopalk- Hallituksen on vuosittain annettava
22836: kiot jaetaan väkirehujen ja -lannoit- eduskunnalle selostus niistä toimenpiteistä,
22837: teiden ostoon oikeuttavina ostotodis- joihin tämän lain nojalla on ryhdytty.
22838: teina.
22839: 3) sellaisen hintatason säilyttämiseksi, 7 §.
22840: joka vastaa kahtena edellisenä vuo- Kunnat ovat velvollisia asetuksessa tar-
22841: tena maasta viedyistä kotieläintuot- kemmin määrättävällä tavalla korvauksetta
22842: teista ulkomailta saatuja fob- ja sieltä avustamaan 3 § :ssä tarkoitettujen määrä-
22843: tuodusta leipäviljasta maksettuja cif- rahojen jaossa viljelijöille.
22844: hintoja.
22845: 8 §.
22846: 4 §. Tämän lain nojalla valtion varoista suo-
22847: Edellä 2 § : ssä mainitut samoin kuin raan viljelijöille maksettavat palkkiot las-
22848: 3 § :ssä mainittujen määrärahojen suuruu- ketaan maatalouden kokonaistuottoon kuu-
22849: den ja käytön määräämiseksi tarvittavat luviksi tuloiksi.
22850: laskelmat teettää ja tarkistaa valtioneuvos- Oikeutta näihin korvauksiin älköön ulos-
22851: ton asettama asiantuntijalautakunta, jonka mitattako.
22852: puheenjohtajan valtioneuvosto määrää.
22853: Tämän asiantuntijalautakunnan on teh- 9 §.
22854: tävä helmikuun 15 päivään mennessä maa- Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
22855: talousministeriölle ehdotus 3 §: ssä maini- täntöönpanosta annetaan asetuksella.
22856:
22857: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1950.
22858:
22859: E. Pusa. Valfrid Eskola.
22860: Jalmari Linna. Artturi Koskinen.
22861: Jussi Raatikainen. Heikki Hykkäälä.
22862: Eino Raunio. Matti Lepistö.
22863: 1286
22864:
22865: IX,t25.- Lak. al. N:o 103.
22866:
22867:
22868:
22869:
22870: V. Eskola. y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain muut-
22871: tamisesta.
22872:
22873:
22874: E d u s k u n n a 11 e.
22875:
22876: Hallitus on 23 päivänä helmikuuta jättä- tyisen sopimattomaksi. Esimerkkinä voi-
22877: nyt eduskunnalle esityksen n: o 170 maan- daan mainita sellainen tapaus, että asuk-
22878: hankintalain muuttamisesta. Sanotussa esi- kaan pysyvään työpaikkaan on tilalta tai
22879: tyksessä on m. m. esitetty maanhankinta- tontilta kohtuuttoman pitkä matka. Joissa-
22880: lakiin lisättäväksi uusi 96 a §, jonka mu- kin tapauksissa pysyväinen työpaikka saat-
22881: kaan voidaan erityisistä syistä viljelys-, taa olla kokonaan toisella paikkakunnalla.
22882: asuntoviljelys- tai kalastustilasta hallinta- Kun asuntotilan tai asuntotontin sopimat-
22883: sopimuksen tehnyt asukas, jonka saama tomuuden vuoksi saattaa olla tarkoituksen-
22884: tila on heikko tai hänelle muutoin sopima- mukaista, että asukas voitaisiin, mikäli hän
22885: ton, maatalousministeriön luvalla, mikäli siihen suostuu, siirtää asukkaaksi toiselle
22886: hän itse siihen suostuu, siirtää 92 § : ssä asuntotilalle tai asuntotontille, saamme tä-
22887: säädetyin rajoituksin asukkaaksi toiselle ten V J: n 32 ·§ : n 1 momentin suomaa oi-
22888: tilalle. keutta käyttäen ehdottaa,
22889: Eräissä tapauksissa on asukkaalle maan-
22890: hankintalain mukaan annettu asuntotila tai että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
22891: asuntotontti osoittautunut asukkaalle eri- van lakiehdotuksen:
22892:
22893:
22894: Laki
22895: maanbamkintalain muuttamisesta.
22896: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun
22897: maanhankintalain (396/45) 104 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1950
22898: annetussa laissa ( 631/50) ja 156 § : n 2momentti, sellaisena kuin se on 27 päivänä
22899: lokakuuta 1950 annetussa laissa (525/50) sekä lisätään lakiin uusi 96 a §seuraavasti:
22900: 96 a §. 1 momentissa mainituin rajoituksin siirtää
22901: 1 mom. (Kuten hallituksen esityksessä). asukkaaksi toiselle asuntotilalle tai asunto-
22902: Mikäli asuntotila tai asuntotontti on asuk- tontille.
22903: kaalle sopimaton, voidaan hänet niinikään 104 ja 156 § (Kuten hallituksen esityk-
22904: erityisistä syistä maatalousministeriön lu- sessä).
22905: valla, mikäli hän itse siihen suostuu, edellä
22906:
22907: Helsingissä maaliskuun 7 päivänä 1951.
22908:
22909:
22910: Valfrid Eskola. E. Pusa.
22911: 1287
22912:
22913: IX,126.- Lak. al. N:o 104.
22914:
22915:
22916:
22917:
22918: T. Ilwnen: Ehdotus laiksi maanhankintalain muuttamisesta.
22919:
22920:
22921: Eduskunnalle.
22922:
22923: Hallituksen esityksessä n: o 170 ehdo- nenkin palkkio JaiSl riippumaan erikseen
22924: tetaan muutettavaksi maanhankintalain tehtävistä päätöksistä ja tarkoitukseen va-
22925: 104 § : ää siten, että uutistilan perustamis- rattavista määrärahoista, eikä olisi kiin-
22926: palkkiota voitaisiin myöntää myöskin sel- teästi määrätty kuten perustamispalkkio on
22927: laiselle asutettavalle, jonka saaman tilan nykyään. Tämä tuottaisi vaikeuksia asu-
22928: tuoton voidaan katsoa vastaavan yli 10 % tusviranomaisille ja jättäisi palkkion saan-
22929: tilan täydestä tuottokunnosta. Perustamis- tiin oikeutetut epävarmaan asemaan. Ei
22930: palkkion määrä olisi nykyisin myönnettä- ole myöskään oikein, että pienemmän pe-
22931: västä, alle 10 % :n tuottokuntoisen tilan rustamispalkkion saajat jätetään kokonaan
22932: perustamispalkkion määrästä enintään puo- maanhankintalain 156 § : n edellyttämän ve-
22933: let tuottokunnon ollessa 10-15% ja enin- rovapauden ulkopuolelle. Tässäkin kohden
22934: tään neljännes tuottokunnon ollessa 16- olisi sovellettava jonkinlaista asteikkoa.
22935: 20 %. Vaikka tätä asteikkoa ei voida pi- 104 § :n 2 momentissa mainitut tilat olisi
22936: tää tyydyttävänä, koska tilan tuotto ei vapautettava ainakin valtion veroista.
22937: nouse läheskään samassa suhteessa kuin Edellä esitetyn perusteella ja nojautuen
22938: palkkion määrä lain mukaan alenee, lienee valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään ehdotan,
22939: siihen pakko tyytyä valtiotalouden vaikean
22940: rahatilanteen takia. Sensijaan ei voida pi- että Eduskunta hyväksyisi näin
22941: tää hyväksyttävänä sitä, että tämä vähäi- kuuluvan lakiehdotuksen:
22942:
22943:
22944:
22945: Laki
22946: maa.nha.nikin:tall:ain muuttamisesta.
22947: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun
22948: maanhankintalain (396/45) 104 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1950
22949: annetussa laissa (631/50) ja 156 §, sellaisena kuin se on 27 päivänä lokakuuta 1950
22950: annetussa laissa (525/50), sekä lisätään lakiin uusi 96 a § seuraavasti:
22951: 96 a §. viittätoista sadasosaa ja, mikäli on kysy-
22952: (Kuten hallituksen esityksessä.) mys maataloudellisilta edellytyksiltään
22953: asuntotilaa vastaavasta kalastustilasta,
22954: 104 §. kahtakymmentäviittä, mutta ei kolmeakym-
22955: (1 momentti kuten hallituksen esityk- mentäviittä sadasosaa täyteen tuottokuntoon
22956: sessä.) saatetun tilan koko maatalousmaan tuo-
22957: Jos 1 momentissa tarkoitetun viljelys- tosta suoritetaan uutistilan perustamispalk-
22958: tai asuntoviljelystilan tahi maataloudelli- kiota enintään puolet sekä, jos viljelys- tai
22959: silta edellytyksiltään asuntoviljelystilaa vas- asuntoviljelystilan tahi maataloudellisilta
22960: taavan kalastustilan aikaisemmin viljelyk- edellytyksiltään asuntoviljelystilaa vastaa-
22961: seen raivatun maatalousmaan tuoton voi- van kalastustilan mainitun tuoton voidaan
22962: daan katsoa vastaavan kymmentä, mutta ei katsoa vastaavan viittätoista, mutta ei kah-
22963: 1288 IX,t26. - Maamm.nkinta:lain muuttaminen.
22964:
22965: takymmentä ja maataloudellisilta edellytyk- 156 §.
22966: siltään asuntotilaa vastaavan kalastustilan
22967: kolmeakymmentäviittä, mutta ei neljääkym- (2 momentti kuten hallituksen esityk-
22968: mentäviittä sadasosaa täyteen tuottokun- sessä.)
22969: toon saatetun tilan koko maatalousmaan Milloin asukas saa uutistilan perustamis-
22970: tuotosta, enintään neljännes 1 momentissa palkkiota 104 §:n 2 momentin nojalla, so-
22971: tarkoitetusta määrästä. velletaan tämän pykälän 2 momentin sään-
22972: (3-5 momentti kuten hallituksen esityk- nöksiä valtiolle tulon ja omaisuuden pe-
22973: sessä.) rusteella suoritettavaan veroon.
22974:
22975: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1951.
22976:
22977: Toivo Ikonen.
22978: 1289
22979:
22980: IX,127.- Lak. al. N:o 105.
22981:
22982:
22983:
22984:
22985: Hauta.la y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain muutta-
22986: misesta.
22987:
22988:
22989: E d u s k u n n a 11 e.
22990:
22991: Hallitus on äskettäin antanut eduskun- vaksi lakiin. Edellämainittu entuudestaan
22992: nalle esityksen maanhankintalain muutta- olevien rakennusten arvoa koskeva prosent-
22993: misesta, johon paitsi muuta sisältyy myös timäärä on sitäpaitsi aivan liian korkea,
22994: ehdotus maanhankintalain 104 § :n muutta- koska vähäistenkin vanhojen ja rappeutu-
22995: misesta. Hallituksen esityksessä on etu- neidenkin rakennusten arvon, jotka sitä-
22996: päässä kiinnitetty huomiota siihen, minkä paitsi saattavat sijaita perustetun tilan
22997: verran uudistilan perustamispalkkioon oi- kannalta katsoen täysin epätarkoituksenmu-
22998: keuttavalla tilalla saa olla aikaisemmin kaisessa paikassa, helposti arvioidaan nou-
22999: raivatun maatalousmaan tuotto, mutta ei sevan mainittuun määrään, jolloin perusta-
23000: ole tarpeellisessa määrässä kiinnitetty huo- mispalkkiota ei enää myönnetä. Eri asu-
23001: miota tilalla mahdollisesti aikaisemmin ole- tettavat joutuvat tällöin myös helposti eri-
23002: vien rakennusten määrään ja laatuun. Tä- laiseen asemaan keskenään. Näin on mm.
23003: män vuoksi esitetään seuraavaa: sellaisissa tapauksissa, jolloin valtion toi-
23004: Hallituksen esitykseen sisältyvässä ehdo· mesta on jollakin asutusalueella osalle ti-
23005: tuksessa maanhankintalain 104 '§:n 1 mo- loista rakennettu väliaikainen asuntosauna
23006: mentiksi asetetaan tilan rakentamattomuu- tai muu siihen verrattava tilapäinen raken-
23007: den edellytykseksi, ettei tilalla entuudes- nus, mutta toisilla tiloilla asutettava itse
23008: taan ole sellaisia hyväksyttäviä rakennuk- on rakentanut kaikki rakennukset. Sellai-
23009: sia, joita viljelmän tarkoituksenmukainen nen asutettava jonka saamalla tilalla on
23010: käyttö ja hoitaminen sekä kalastustilan mainitunlainen tilapäinen rakennus jää il-
23011: osalta myös kalastuksen harjoittaminen man perustamispalkkiota, vaikka. sanotun
23012: edellyttää tai joita ei taloudellisesti voida tilapäisen rakennuksen merkitys uuden ti-
23013: sellaisiksi kunnostaa. Laissa ei kuitenkaan lan muihin perustamistöihin verrattuna on
23014: siitä huolimatta, että rakentamistyöt muo- varsin vähäinen. Oikeampaa olisi, että täl-
23015: dostavat kylmillä tiloilla eniten työtä ja laisissa tapauksissa samalla asutusalueella
23016: kustannuksia vaativan osan, ole lähemmin olevat asukkaat saisivat kumpikin palkkion,
23017: määritelty minkälaisia rakennuksia edellä- edellinen !kuitenkin määrältään vähäiSielffi-
23018: mainitulla sanonnalla tarkoitetaan. Perus- män. Myöskin sellaisissa tapauksissa, joissa
23019: tamispalkkiohakemuksia käsiteltäessä on asukas on luopunut kylmää tilaa koskevasta
23020: asetettu ohjeeksi, että tila voidaan raken- hallintasopimuksesta suoritettuaan sitä en-
23021: nusten puolesta katsoa kylmäksi, jos sillä nen tilalla jossain määrin rakentamistöitä,
23022: entuudestaan olevien rakennusten tilan jää tilan uusi asukas, joka lisäksi joutuu
23023: hallintaanottohetken mukaisen arvon ei kat- ottamaan vastatakseen hallintasopimuksesta
23024: sota nousevan 30 % : iin tilalle perustamis- luopuneelle maksetusta parannuskorvauk-
23025: suunnitelman mukaan rakennettavien ra- sesta, useissa tapauksissa ilman perustamis-
23026: kennusten kustannusarvoista. · palkkiota sen vuoksi, että luopujan aloitta-
23027: Asutettavien kannalta ei voida pitää oi- mien rakennustöiden on arvioitu ylittävän
23028: keana eikä tarkoituksenmukaisena, että pe- edellä mainitun 30 % rajan.
23029: rustamispalkkion saantiedellytykset raken- Kun perustetuilla maanhankintatiloilla
23030: nusten osalta jäävät pääasiassa vain hallin- yleensäkin ja kylmillä tiloilla vain aivan
23031: nollisten määräysten varaan, vaikka edelly- poikkeustapauksissa on entisiä rakennuksia,
23032: tykset raivausten osalta ehdotetaan otetta- ei sillä seikalla, miten entuudestaan olevien
23033: 1290 IX,12 7. - Mwanhaukintalain muuttaminen.
23034:
23035: rakennusten maara perustaruispalkkion suunniteltujen tarpeellisten rakennusten
23036: saantiedellytyksenä määritellään, ole sanot- kustannusarviosta. Puoleen perustamispalk-
23037: tavaa merkitystä valtion talouden kannalta, kioon oikeuttavaksi tulisi tila voida lukea
23038: mutta on varsin tärkeä asutettavien saatta- silloin kun mainittu arvo on enintään 40
23039: miseksi keskenään oikeudenmukaiseen ase- prosenttia ja neljäsosaan silloin kun arvo
23040: maan. Tämän vuoksi olisi edellä selostettu- on enintään 50 prosenttia.
23041: jen epäkohtien lieventämiseksi lakiin otet- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäi-
23042: tava säännös siitä, että tilaa voidaan ra- väjärjestyksen 32 § : ään viitaten ehdo-
23043: kennusten osalta pitää täyteen perustamis- tamme,
23044: palkkioon oikeuttavana, jos tilalla entuu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23045: destaan olevien rakennusten arvo hallin- van lakiehdotuksen:
23046: taanottohetkellä ei ylitä 30 prosenttia tilalle
23047:
23048: Laki
23049: ma.anha.nikin:tala.in muuttami!Sesta.
23050: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun
23051: maanhankintalain (396/45) 104 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1950
23052: annetussa laissa (631/50) ja 156 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 27 päivänä
23053: lokakuuta 1950 annetussa laissa (525/50), sekä lisätään lakiin uusi 96 a § seuraavasti:
23054: 96 a §. Jos 1 momentissa tarkoitetun viljelys-
23055: (Kuten hallituksen esityksessä.) tai asuntoviljelystilan tahi maataloudelli-
23056: silta edellytyksiltään asuntoviljelystilaa vas-
23057: 104 §. taavan kalastustilan aikaisemmin viljelyk-
23058: Asutettavalle, joka ottaa. vastaan sellai- seen raivatun maatalousmaan tuoton voi-
23059: sen viljelys-, asuntoviljelys- tai kalastus- daan katsoa vastaavan kymmentä, mutta ei
23060: tilan, jonka maatalousmaaksi tarkoitetusta viittätoista sadasosaa ja, mikäli on kysymys
23061: alasta on aikaisemmin viljelykseen raivat- maataloudellisilta edellytyksiltään asunto-
23062: tuna enintään niin paljon, että sen tuoton tilaa vastaavasta kalastustilasta, kahtakym-
23063: voidaan katsoa vastaavan, mikäli on kysy- mentäviittä, mutta ei kolmeakymmentä-
23064: mys viljelys- tai asuntoviljelystilasta tahi viittä sadasosaa täyteen tuottokuntoon saa-
23065: maataloudellisilta edellytyksiltään asunto- tetun tilan koko maatalousmaan tuotosta,
23066: viljelystilaa vastaavasta kalastustilasta, voidaan sen vastaanottajalle myöntää, mi-
23067: kymmentä sadasosaa, ja mikäli on kysy- käli erikseen tätä tarkoitusta varten on
23068: mys maataloudellisilta edellytyksiltään tulo- ja menoarviossa osoitettu varoja uutis-
23069: asuntotilaa vastaavasta kalastustilasta kah- tilan perustamispalkkiota enintään puolet
23070: takymmentäviittä sadasosaa siitä tuotosta, sekä, jos viljelys- tai asuntoviljelystilan
23071: mikä tilan koko maatalousmaalla tulee ole- tahi maataloudellisilta edellytyksiltään
23072: maan sen jälkeen, kun tila on saatettu asuntoviljelystilaa vastaavan kalastustilan
23073: täyteen tuottokuntoon, ja jolla ei entuudes- mainitun tuoton voidaan katsoa vastaavan
23074: taan ole sellaisia hyväksyttäviä rakennuk- viittätoista, mutta ei kahtakymmentä ja
23075: sia, joita viljelmän tarkoituksenmukainen maataloudellisilta edellytyksiltään asunto-
23076: käyttö ja hoitaminen sekä kalastustilan tilaa vastaavan kalastustilan kolmeakym-
23077: osalta myös kalastuksen harjoittaminen mentäviittä, mutta ei neljääkymmentäviittä
23078: edellyttää tai joiden arvo tilan hallintaan- sadasosaa täyteen tuottokuntoon saatetun
23079: ottohetkellä on enintään kolmekymmentä tilan koko maatalousmaan tuotosta, enin-
23080: sadalta tilalle suunniteltujen tarpeellisten tään neljännes 1 momentissa tarkoitetusta
23081: rakennusten kustannusarviosta, suoritetaan määrästä. Milloin edellä tarkoitetun tuo-
23082: uutistilan perustamispalkkiota asetuksella ton voidaan katsoa vastaavan kymmentä,
23083: säädettävä määrä, joka vaihtelee sen mu- mutta ei viittätoista ja, jos on kysymyk-
23084: kaan, missä osasssa maata uutistila on ja sessä. maataloudellisilta edellytyksiltään
23085: kuinka vaikeissa olosuhteissa uutistila jou- ausuntotilaa vastaava kalastustila kahta-
23086: dutaan perustamaan. kymmentäviittä mutta ei kolmeakymmentä-
23087: IX,127. - Hautala y. m. 1291
23088:
23089: viittä sadasosaa täyteen tuottokuntoon saa- kymmentäviittä mutta ei neljääkymmentä-
23090: tetun tilan koko maatalousmaan arvioidusta viittä sadasosaa, enintään viisikymmentä-
23091: tuotosta, saa tilalla entuudestaan olevien sadalta tilalle suunniteltujen tarpeellisten
23092: rakennusten arvo hallintaanottohetkellä olla rakennusten kustannusarviosta.
23093: enintään neljäkymmentä sadalta sekä mil- 3-5 mom. (Kuten hallituksen esityk-
23094: loin mainitun tuoton voidaan katsoa vastaa- sessä).
23095: van viittätoista mutta ei kahtakymmentä ja 156 §.
23096: maataloudellisilta edellytyksiltään asuntoti- (Kuten hallituksen esityksessä).
23097: laa vastaavan kalastustilan osalta kolmea-
23098:
23099: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1951.
23100:
23101: Yrjö Hautala. Janne Koivumnta.
23102: Eino Rytiniki.
23103:
23104:
23105:
23106:
23107: 13
23108: VALTIOPÄIVÄT
23109: 1950
23110:
23111: LIITTEET
23112: X
23113:
23114: TYOVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ LAPSILISÄ-
23115: LAIN MUUTTAMISTA JA INVALIIDIRAHAA KOSKEVIA
23116: LAKIALOITTEITA.
23117:
23118:
23119:
23120:
23121: HELSINKI 1951
23122: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
23123: 1
23124: 1
23125:
23126:
23127: 1
23128: 1
23129:
23130:
23131:
23132:
23133: 1
23134: 1
23135:
23136:
23137: 1
23138: 1
23139: 1295
23140:
23141: X,4a. - Lak. al. N:o 92.
23142:
23143:
23144:
23145:
23146: Betem.äki y. m..: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta.
23147:
23148:
23149: Eduskunnalle.
23150:
23151: Lokailrnun 20 päivänä 1950 saatettiin jou:klko henkilöitä, joiden tu~ot ja varalli-
23152: eduskunnan tietoon hallituksen esitys suus sen saamisen hetkellä eivät sitä edel-
23153: n: o 106 laiksi 22 päivänä heinäkuuta 1948 lyttäisi, kun rtaas toisaalta monet sehlaiset,
23154: annetun lapsilisälain muuttamisesta. Esi- joiden taloudellinen asema on kahden vuo--
23155: tyksen muikaan lopetettaisiin lapsilisän den kuluttua niin huonontunut, että he
23156: suorittaminen lapsen vanhemmille tai lapsilisän maksun ai.ikaan olisiva,t lisään
23157: muulle huoltajalle, joiden verotettava tulo oikeutetut, jäisivät sitä vaille. Lisäksi tu-
23158: tai omaisuus ylittää valtioneuvoston vah- lee se seikka, että valitukset verotu.ks:es:ta,
23159: vistaman enimmäismäärän. Tulojen enim- joihin lopullinen päätös saadaan monesti
23160: mäismäärä on valtroneuvoston vahvistet- vasta vuosien kuluttua, saattaisivat useassa
23161: tava siten, että se palkkatason muuttuessa tapaulksessa kokonaan muuttaa niitä perus-
23162: vastaa 400,000 rmarikan verotettavaa rtuloa teita, joiden nojalla lapsilisä on maksettu
23163: v. 1950 toimitetussa tulo- ja omaisuusvero-- rtai sen maksaminen evätty.
23164: tuksessa. Verotettavan omaisuuden enim- Ehdotettu järjestelmä aiheuttaisi myös
23165: mäismäärä taas on vahvistettava sanotulla muita teknillisiä vaikeuksia, kuten esirmer-
23166: tavalla määrättyä tulorajaa 7.5 ikertaa suu- kilksi verotus- ja asuinpaikkakuntien erilai-
23167: remmaksi. Esityksen tal"koituksena on sen suudesta johtuvia, puhumattakaan siitä
23168: perustelujen mu:kaan supistusten aikaan suUI'esta lisätyöstä ja vaivasta, miikä pu-
23169: saaminen valtion menoissa. heenaolevasta muutoksesta niin viranomai-
23170: Hallituksen esitykseen sisältyy lmiten- sille kuin lapsilisän saajillekin koituisi.
23171: kin monessa suhteessa vakavia puutteelJi- Hallituksen esityksen perustelujen ikan-
23172: suuksia. Ensinnäkin lapsen vanhempien kalta asiaa tarkastellen on esityksen suu-
23173: mi muun huoltajan varallisuuden perus- rimpana J>Uutteehlisuutena kuitenkin se,
23174: teella tapahtunut rajan vetäminen halli- ettei ehdotetuilla muutoksilla saavuteta
23175: tuksen esittämään tapaan on varsin mieli- tarikoitusta, joka ilmoitetaan esityksen an-
23176: valtainen, joka tulee käytännössä herättä- tamisen aiheeksi, nimittäin lapsilisämeno-
23177: mään tyytymättömyyttä. Esityksen mukaan- jen huomattavaa supistumista. Hallituksen
23178: han näet vanhempien tulojen tai varallisuu- a.rvioima lapsilisämenojen suoranainen vä-
23179: den ylittäessä vain vähän asianomaiset tulo-- hennys olisi vain n. 150 miljoonaa mark-
23180: tai omaisuuskynnykset heidän käytettäväk- kaa eli n. 1.5-2 %. On kuitenkin kyseen-
23181: seen verojen vähentämisen ja lapsilisän alaista, jäisikö esityksen hyväksymisestä
23182: lisäämisen jälkeen jäävä nettotulomäärä johtuvasta lähes 600,000 perheen taloudel-
23183: jäisi pienemmäksi kuin bruttotulon ja listen olojen selvittämisestä lapsilisämak-
23184: omaisuuden ollessa vähän kynnyksen ala- sua varten viranomaisille ja asianomaisille
23185: puolella. Tämä ei voisi olla johtamatta itselleen aiheutuva :työ ja ajanhukka ra-
23186: kansantaloudellisesti epäedulliseen pyrki- hassa anioituna kovinkaan huomattavasti
23187: mykseen ansioiden crajoittamiseen .tai nii- edellämainittua summaa pienemmäksi. Kun
23188: den salaamiseen verotuksessa. Sitäpaitsi hallitus samllllla sinänsä kylläkin perustel-
23189: lapsilisän maksaminen verotuksen perus- lusti esittää eräiden työnantajien vapaut-
23190: teeMa aiheuttaisi sen, että mtkaisevi.ksi tamista lapsilisämaksun suorittamisesta,
23191: lapsilisän saamiseen näJlden tulisiva,t ne miJkä vähentäisi valtion tuloja 400-500
23192: olosuhteet, jotka va,llitsivat kaksi vuotta miljoonalla markalla, on todettava, että
23193: aikaisemmin. On selvää, että tämän seu- lapsilisäjärjestelmän muuttaminen halli-
23194: raulksena lapsilisän tulisi saamaan suueri tuiksen esittämällä tavalla päätyisi valtion
23195: 1296 X,43. - Lapsilisäilain muuttaminen.
23196:
23197: talouden kannalta voiton sijasta sadoissa kimme omaksuma järjestelmä. Sen mu-
23198: miljoonissa laskettavaan tappioon. kaanhan näet henkilö, joka verovuoden
23199: Kun pyritään valtion menojen pienentä- päättyessä on oll111t avioliitoosa vähintäin
23200: miseen myös lapsilisämenoja vähentämällä, 3 vuotta ja joka ei ole elättänyt verovuo-
23201: olisi lapsilisäjärjestelmää tällöin muutet- tena alaikäistä lastaan, kuuluu II vero-
23202: tava niin, että todella syntyy oleellista luokkaan. Jos hänelle ikuitenikin tämän
23203: säästöä. Tähän päästään omaksumalla jälkeen syntyy laJ>Si, jota hän elättää tai
23204: meilläkin periaate, että lapsilisä suoritet- ottaa ottolapsen, siirtyy hän III veroluok-
23205: taisiin vasta toisesta lapsesta alkaen, jol- kaan, josta aiheutuva veron alennus voi
23206: loin lapsilisämenoissa sarutaisiin aikaan nousta suuremmaksikin kuin yksi lapsilisä,
23207: säästöä noin puolet nykyisistä kustannuk- · kun ·taas seuraavat lapset eivät enää tuota
23208: sista eli 4-5 miljardia markkaa. Maini- verotuksessa samanlaista helpotusta.
23209: tunlainen järjestelmä on voimassa m. m. Ensimmäisen lapsen jättäminen vaille
23210: E.nglannissa ja varsinaisiin lapsilisiin näh- lapsilisää saattaisi kuitenkin johtaa koh-
23211: den myöskin Ranskassa, kun taas Sveitsissä tuuttomuuteen silloin, kun lapsi on täysin
23212: sanottua lisää suoritetaan osittain toisesta, orpo tai äitinsä huollettavana, kuten esim.
23213: osittain vasta koLmannesta lapsesta lähtien. leSkiäidin tai avioliiton ulkopuolella synty-
23214: Sitäpaitsi tällaista järjestelmää puoltaa nyt lapsi tavallisesti on, tahi kun hänen
23215: sekin seidclra, että tämä ei kohdistu lähes- isänsä on invaliidi tahi muutoin pysyväi-
23216: kään niin ankarasti kuin hallituksen esitys sesti tyäkyvytön. Näissä tapauksissa olisi
23217: mainitun tulorajan yläpuolella oleviin, yleisistä säännöistä poiketen lapsilisä suo-
23218: m111tta kuitenkin verraten vaatimattomissa ritettava kaikista lapsista.
23219: taloudellisissa oloissa eläviin, monilapsisiin Edellä sanotun perusteella ja viitaten
23220: perheisiin. Hahlituksen esityksen mukaan- valtiopäiväjärjestyksen 32 pyikälään ehdo-
23221: han näet näiltä !kaikilta otettaisiin yht'äk- tamme kunnioittavasti,
23222: kiä koko 'lapsilisät ,pois.
23223: Muutosta on omiaan perustel~maan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23224: myöskin meidän tulo- ja omaisuusverola- van lakiehdotuksen:
23225:
23226:
23227: Laki
23228: lapsllisä.lain muuttamisesta.
23229: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 anne-
23230: tun 'lapsilisälain (541/48) 1 §, sellaisena kuin se on 24 p:nä maaliskuuta 1949 anne-
23231: tussa laissa (218/49) näin kuuluva;ksi:
23232: 1 §. sesti .työkyvytön, suoritetaan lapsilisä kui-
23233: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten, tenik:in perheen kaikista Suomessa asuvista
23234: milloin samassa perheessä on vähintäin sanottua iik:ärajaa nuoremmista lapsista.
23235: kaksi Suomessa asuvaa alle ik:uusitoista- Jos 1 momentissa mainittu lapsi ei ole
23236: vuotiasta .lasta, suoritetaan, sen mukaan Suomen kansalainen, on ~apsilisän suoritta-
23237: kuin tässä laissa säädetään, perheen jokai- misen eldellytyksenä lisäksi, että hänen
23238: sesta tällaisesta lapsesta, yhtä lukuunotta- huo1tajansa on henkikirjoitettu Suomessa
23239: matta, lapsilisää yhdeksäntuhatta markkaa kahtena peräkkäisenä vuotena välittömästi
23240: vuodessa. Jos lapsi on täysin or,po tai vain ennen 7 § :ssä mainitun lapsilisäilmoituk-
23241: äitinsä. huollettavana taikka jos hänen sen tekemistä.
23242: isänsä on invaliidi tai muutoin pysyväi-
23243: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1950.
23244:
23245: Päiviö Hetemäki. Hugo Nuorsaari.
23246: C. A. öhma.n. Väinö Okko.
23247: Kalle Kauppi.
23248: 1297
23249: X,44. - Lak. al. N:o 107.
23250:
23251:
23252:
23253:
23254: Leivo-Larsson y. m.: Ehdotus t1waZiidirahalaiksi.
23255:
23256:
23257: Eduskunnalle.
23258:
23259: Hallituksen esityksessä n: o 177 invaliidi- kin tällainen perheenemäntä menee työhön
23260: rahalaiksi maaliskuun 9 p: Itä 1951 tode- vieråalle työnantajalle ja antaa esim. ter-
23261: taan, että invaliidiraha on osoittautunut veen tyttärensä hoitaa kotitaloustyöt, voi
23262: tarpeelliseksi avustusmuodoksi, joten halli- hän saada, mikäli muuten täyttää lain tar-
23263: tus esittää vain eräitten sellaisten säännös- koittamat edellytykset, invaliidirahaa.
23264: ten muuttamista, jotka ovat osoittautuneet Tämä on mielestämme epäkohta, joka
23265: epätarkoituksenmukaisiksi tai vanhentuneet. olisi korjattava, koska nyt jo yleisesti tun-
23266: Tässä tarkistuksessa on kuitenkin jäänyt nustetaan kotona oman perheen hyväksi
23267: huomiota vaille se, että useissa tapauksissa tehty työ ansiotyön veroiseksi ja sen vuoksi
23268: perheenemäntä invaliiditeettinsa vuoksi esitämmekin kunnioittavasti,
23269: joutuu käyttämään vierasta työvoimaa
23270: koska hänen oma työkykynsä on alentunut. että Eduskunta hyväksyisi laki-
23271: Hallituksen esityksessä ei esitetä näille esityksen näin kuuluvana:
23272: maksettavaksi invaliididirahaa. Jos kuiten-
23273:
23274:
23275:
23276:
23277: 1n v a 1i idiraha 1a k i.
23278: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23279: Yleiset säännökset. 3 §.
23280: Kuten hallituksen esityksessä.
23281: 1 §.
23282: Kuten hallituksen esityksessä. Invaliidirahan määrä ja kestämisaika.
23283: 2 §. 4--6 §.
23284: Invaliidirahaan on oikeutettu sellainen Kuten hallituksen esityksessä.
23285: invaliidi, jonka työ- tai toimintakyky on
23286: alentunut vähintään kahdella kolmasosalla 7 §.
23287: ja joka itsensä ja perheensä elättämiseksi Invaliidiraha voidaan asian laadun mu-
23288: tekee kykyjensä mukaista työtä joko omassa kaan lakkautaa tai määräajaksi keskeyttää,
23289: taloudessaan tai vieraalle työnantajalle. jos invliidi
23290: Milloin perheen huoltovelvollisuus tai 1), 2) ja 3) kohta, kuten hallituksen
23291: erittäin painavat syyt muutoin sitä vaati- esityksessä.
23292: vat, voidaan invaliidiraha poikkeuksellisesti 4) on tullut pysyvästi työkyvyttömäksi
23293: myöntää myös sellaiselle 1 momentissa tar- taikka sairauden, työkyvyttömyyden tai
23294: koitetulle invaliidille, jonka työ- tai toi- muun syyn takia on ollut vähintään kuusi
23295: mintakyky on alentunut vähemmän kuin kuukautta yhtäjaksoisesti tekemättä edellä
23296: kaksi kolmasosaa, mutta kuitenkin vähin- 2 § :n 1 momentissa tarkoitettua työtä tahi,
23297: tään puolet. jos hänen olosuhteensa ovat muutoin niin
23298: 1298 X,44. - Invaltiidira.b.a.
23299:
23300: muuttuneet, että hänelle ei voitaisi myöntää Menettely.
23301: invaliidirahaa.
23302: Milloin ilmaantuu seikkoja, jotka voivat 9-13 §.
23303: aiheuttaa invaliidirahan lakkauttamisen, Kuten hallituksen esityksessä.
23304: voidaan invaliidirahan suorittaminen mää-
23305: rätä keskeytettäväksi, kunnes tarpeellinen
23306: selvitys asiasta on saatu. Erinäiset säännökset.
23307: 14-19 §.
23308: 8 §. Kuten hallituksen esityksessä.
23309: Kuten hallituksen esityksessä.
23310:
23311: Helsingissä maaliskuun 20 päivänä 1951.
23312:
23313:
23314: Tyyne Leivo-Larsson. Martta. Salmela-Järvinen.
23315: Aino Ma.lkamäki. Kaisa. Bill.elä.
23316: Laura Bn.nder-Wallin. Elli Nurminen.
23317: Meeri ltaJavainen. Hilma Xoivulahti-Lehto.
23318: Lakialoitteita, jotka puhemies on kieltäytynyt esittelemästä
23319: valiokuntaan lähetettäväksi.
23320:
23321:
23322:
23323:
23324: 14
23325: 1301
23326:
23327: La.g mot. N:o 74.
23328:
23329:
23330:
23331: Söderhjelm m. fl.: Förslag till lag om ändring av lag611
23332: angående omsättningsskatt.
23333:
23334:
23335: T i 11 R i k s d a g e n.
23336:
23337: För undvikande av kedjebeskattning byg- land och ett flertal av Amerikas Förenta
23338: ger lagen angående omsättningsskatt på Stater. Oftanämnda bestämmelse står även
23339: den al1männa principen, att producent i strid med den princip, som sedan gam-
23340: skattefritt får inköpa det material, som an- malt gäler i avseende å vår andra indirekta
23341: vändes för en varas tillverkning. Emeller- skatt, nämligen tullen, och viiken riksdagen
23342: tid har definierat vara som får skattefritt nyligen bekräftat i samband med ändrin-
23343: inköpas sålunda, att vissa råvaror och halv- gen av 99 § tullagen, nämligen att de rå-
23344: fabrikat förbliva utanför denna skattefri- ämnen, som erfordras för tillverkningen
23345: het. Enligt omsättningssattelagen 6 § 5) av exportprodukter åtnjuta skattefrihet.
23346: punkten ärn ämligen försäljningen av en- Härtill kommer ännu att råämnenas upp-
23347: dast sådana varor och halvfabrikat skatte- delning i två kategorier vid omsättnings-
23348: fri, om vilka kan påvisas att de ,komma beskattningen är obekvämt och bakvänt re-
23349: att ingå" i den slutliga produkten. För dan av det skäl, att i fråga om ett flertal
23350: tillverkningen av tte flertal varuslag er- fåämnen först genom laboratorieundersök-
23351: fordras likväl råämnen, vilka strängt be- ning i praktiken kan fastställas om de ingå
23352: dömt icke ingå i den slutliga produkten, i den slutliga produkter eller ej.
23353: emedan de konsumeras och försvinna i sam- Att ovannämnda missförhällande i fråga
23354: band med tillverkningsprocessen. Detta om råämnenas omsättningsbeskattning från
23355: framför allt hela den kemiska industrin, början existerat har redan länge varit känt
23356: av viiken cellulosaindustrin är den vikti- samt från skattemyndigheternas sida även
23357: gaste. Vid tillverkningen förbrukade rå- erkänt. Sålunda föreslog reegringen redan
23358: ämnen förekomma också i läkemedels-, år 1941 i samband med omsättningsskatte-
23359: färg-, textil-, läder- och skoindustrin. Den lagens f"örnyande, att denna punkt skulle
23360: andel för råämne betalad omsättningsskatt ändras sålunda, att såsom skattefria råäm-
23361: har i den slutliga produktens pris varierar nen skulle betraktas utom sådana, som fy-
23362: betydligt på olika områden. I cellulosa- siskt ingå i den slutliga produkten, också
23363: industrin utgör beloppet enligt skatteska- sådana, som omedelbart användas eller för-
23364: lan för 1950 0.7-1.9% av den färdiga brukas vid varans produktion. Under då-
23365: produktens värde. rådande krigsförhållanden ledde proposi-
23366: Detta den kemiska industrins försät- tionen emellertid icke till resultat. Den
23367: tande i ett sämre läge jämfört med den komite för omsättningsskattelagens förny-
23368: mekaniska industrin leder inom hemma- ande, som nyss slutfört sitt arbete, har
23369: marknadsindustrin till dubbel omsättnings- också kommit tili det resultat, att samt-
23370: beskattning för vissa produkter, varjämte liga råämnen borde befrias från skatt.
23371: i priset för vissa annars från omsättnings- När regeringen nu i sin tili riksdagen
23372: skatt befriade varor i verkligheten kommer givna proposition n:o 18 föreslår genom-
23373: att ingå omsättningsskatt på råämnena. förandet av en del andra av komiten re-
23374: För exportproduktionen innebär nämnda kommenderade principiella ändringar i om-
23375: förhållande att industrin i Finland också sättningsskattelagen, borde nämnda miss-
23376: i detta avseende kommer att arbeta med förhållande beträffande skattefria räämnen
23377: sctörre omkostnader än konkurrenterna i samtidigt korrigeras. På grund härav före-
23378: andra länder, främst Sverige, Norge och slå vi,
23379: aKnada, där omsättningsskatt icke betalas
23380: för råvarorna. Detsamma gäller också att Riksdagen måtte godkänna
23381: många andra land, såsom Frankrike, Eng- följande lagförslag:
23382: 1302 Liikevailhtoverola,ki.
23383:
23384:
23385: Lag
23386: om ändring av lagen angående omsättningsskatt.
23387: I enlighet med Riksdagens beslut skall 6 § 5) punkten lagen den 30 december
23388: 1941 angående omsättningsskatt (1921/41) erhålla följande ändrade lydelse, varjämte
23389: tili nämnda lagrum skall fogas ett sålydande 2 moment:
23390: 6 §. Säsom i 5) punkten avsedda råämen och
23391: Såsom omsättningsskattepliktig försälj- halvfabrikat betraktas sådana varor, vilka
23392: ning anses icke: komma att ingä i den färdiga produkten
23393: eller som omedelbart användas eller för-
23394: 5) försäljning av räämne eller halvfabri- brukas vid varans tillverkning, dock icke
23395: kat för tillverkninå av sådan produkt, för vid varaus tillverkning använda maskiner,
23396: vars försäljning producent, som enligt apparater, arbetsredskap eller andra med
23397: denna lag är skattskyldig, äger betala skatt; dem jämbförbara eller för deras hållande
23398: lag samma vare vid försäljning av räämne i drift eller underhäll behövliga förnöden-
23399: och halvfabrikat, som erfordras för till- heter eller ämnen.
23400: verkningen av sädana produkter, som om-
23401: förmälas i 5 §; Denna lag träder i kraft den
23402: 1950.
23403:
23404: Helsingfors den 10 mars 1950.
23405:
23406:
23407: J. Söderhjelm. Päiviö Hetemäki.
23408: Nils Meinander. Matti Heikkilä.
23409: C. A. Öhman. Urho Saa.Ti.aho.
23410: H. A. Kannisto.
23411: 1303
23412: Lak. al. N :o 74. Suomennos.
23413:
23414:
23415:
23416:
23417: Söderhjelm y. m.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muut-
23418: tamisesta.
23419:
23420:
23421: E d u s k u n n a li e.
23422:
23423: Liikevaihtoverolaki nojautuu ketjuvero- aineistaan liikevaihtoveroa. Useinmainittu
23424: tuksen välttämiseksi yleensä periaatteeseen, määräys on ristiriidassa myös sen toiseen
23425: että tuottaja saa verosta vapaana ostaa ne välilliseen veroon, tulliin, nähden vanhas-
23426: aineet, jotka käytetään tuotteen valmista- taan voimassa olleen ja ,edUSikunnan aivan
23427: miseen. Näitten verovapaina astettavien ta- hiljattainkin tullilain 99 §: n muutoksen
23428: varain käsite on kuitenkin laissa määri- yhteydessä uudelleen vahvistaman periaat-
23429: telty siten, että osa raaka-aineita ja puoli- teen kanssa, että vientituotteen valmistuk-
23430: valmiteita jää verovapauden ulkopuolelle. seen tarvittavat raaka-aineet ovat verova-
23431: Liikevaihtoverolain 6 § :n 5) kohdan mu- paita. Lisäksi on raaka-aineiden jakaminen
23432: kaan on näet verovapaata ainoastaan sel- liikevaihtoverotuksessa kahteen ryhmään
23433: laisten raaka-aineiden ja puolivalmisteiden hankalaa ja nurinkurista jo siitäkin syystä,
23434: myynti, joiden osoitetaan tulevan ,sisäl- että lukuisiin raaka-aineisiin nähden voi-
23435: tymään" lopputuotteeseen. Useitten tuot- daan käytännössä vasta laboratoriotutki-
23436: teiden valmistukseen tarvitaan kuitenkin muksen avulla ratkaista, sisältyykö sitä val-
23437: aineita, jotka sananmukaisesti tulkiten ei- miiseen tuotteeseen vai ei.
23438: vät sisälly lopulliseen valmisteeseen, koska Raaka-aineiden liikevaihtoverotukseen
23439: ne kuluvat ja häviävät valmistusprosessin meillä alunperin tullut yllämainittu epä-
23440: yhteydessä. Tämä koskee ennen kaikkea kohta on ollut jo kauan tunnettu ja vero-
23441: koko kemiallista teollisuutta, joista tärkein viranomaistenkin taholla tunnustettu. Niin-
23442: on selluloosateollisuus. Ensikäytössä kulu- pä hallitus jo vuonna 1941 liikevaihtovero-
23443: via raaka-aineita esiintyy myös lääke-, väri-, lakia uudistettaessa esitti tämän kohdan
23444: tekstiili-, nahka- ja kenkäteollisuudessa. korjaamista siten, että verovapaiksi raaka-
23445: Niistä maksettavan liikevaihtoveron määrä aineiksi katsottaisiin paitsi sellaiset, jotka
23446: verrattuna lopputuotteen hintaan vaihtelee tulevat fyysillisesti sisältymään lopputuot-
23447: eri aloilla huomattavasti. Selluloosateolli- teeseen, myös ne, jotka välittömästi käyte-
23448: suudessa se vuoden 1950 veroasteikon mu- tään tai kulutetaan tuotteen valmistuk-
23449: kaan on 0.7-1.9% valmiin tuotteen ar- sessa. Silloisissa sodanaikaisissa oloissa ei
23450: vosta. esitys kuitenkaan johtanut tulokseen. Äs-
23451: Tämä kemiallisen teollisuuden asettami- kettäin työnsä päätökseen saanut liike-
23452: nen huonompaan asemaan kuin mekaaninen vaihtoverolain uudistamiskomitea on niin-
23453: teollisuus vie kotimarkkinateollisuudessa ikään päätynyt ehdotukseen kaikkien raaka-
23454: muutamien tuotteiden kohdalla kaksinker- aineiden verovapaudesta. Kun hallitus nyt
23455: taiseen liikevaihtoveroon, minkä lisäksi eduskunnalle antamassaan esityksessä n:o
23456: eräiden liikevaihtoverosta muuten vapaiden 18 ehdottaa toteutettavaksi eräitä muita sa-
23457: tuotteiden hintoihin todellisuudessa tulee notun komitean suosittelemia periaatemuu-
23458: sisältymään raaka-aineiden liikevaihtoveroa. toksia liikevaihtoverolakiin, olisi samalla
23459: Vientituotannossa sanottu seikka tietää sitä, korjattava puheena ollut verovapaita
23460: että suomalainen teollisuus joutuu toimi- raaka-aineita koskeva epäkohta. Tämän
23461: maan tältäkin osalta suuremmin kustan- vuoksi ehdotamme,
23462: nuksin kuin kilpailevien maiden, ennen
23463: kaikkea Ruotsin, Norjan ja Kanadan yri- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23464: tykset, joiden ei tarvitse maksaa raaka- van lakiehdotuksen:
23465: 1304 Liikevaihtoverolaki.
23466:
23467:
23468: Laki
23469: liik:eva.ihtoverola.in muuttamisesta.
23470: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1941 annetun
23471: liikevaihtoverolain (921/41) 6 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1947
23472: annetussa laissa (954/47), näin kuuluvaksi:
23473: 6 §. nes- ja sienijalostamoiden valmisteiden
23474: Liikevaihtoveron alaiseksi myynniksi ei myyntiä eikä myös maataloustuotannon sie-
23475: katsota: menten, kasvinsuojeluaineiden, lannoittei-
23476: 1) maatalouden ja sen sivuelinkeinojen, den, rehujen ja näiden raaka-aineiden
23477: puutarhatalouden, kalastuksen, metsästyk- myyntiä,
23478: sen, marjastuksen ja poronhoidon harjoit- sekä metsätalouden harjoittamisesta saa-
23479: tamisessa saatujen jalostamattomien tai ja- tujen jalostamattomien tai jalostettujen
23480: lostettujen tuotteiden alkumyyntiä eikä tuotteiden alkumyyntiä, ellei viimeksimai-
23481: näiden tuotteiden ensimmäisen teollisen ja- nittujen tuottaminen tai myyminen ole laa-
23482: lostamisvaiheen valmisteiden myyntiä, ku- dultaan 1 § : n 1 momentin 1 kohdassa tar-
23483: ten myllyjen, meijerien, juurikassokeri- ja koitettuun liiketoimintaan verrattavaa;
23484: perunajauhoteollisuuden tuotteiden, niin 2) - - - - - - - - - - -
23485: myös liha-, kala-, hedelmä-, marja-, vihan-
23486:
23487: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1950.
23488:
23489: J. E. Lampinen. Yrjö Saari.
23490: Kyllikld Pohjala.. Toivo H. Kinnunen.
23491: Felix Seppälä. J oha.nnes Wirtanen.
23492: Samuli Simula.. Jalmari Linna..
23493: Matti Meriläinen. Artturi Koskinen.
23494: Henrik Kullberg. Viljami Kalliokoski.
23495: Matti lYiiikki. Vieno Simonen.
23496: M. 0. Lahtela.. H·eikki Ala.-Miyry.
23497: Kusti Eskola. Verner Korsbäck
23498: Atte Pakkanen.
23499: 1305
23500: La.k. al. n :o 75.
23501:
23502:
23503:
23504:
23505: Pohjala y. m. : Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muutta-
23506: misesta.
23507:
23508:
23509: E d u s k u n n a 11 e.
23510:
23511: Röntgentutkimus ja -hoito ovat nykyi- laisiin henkilöihin, joiden ansiokyky sai-
23512: sessä sairaalahoidossa saaneet keskeisen rauden takia on vähentynyt tai tullut täy-
23513: ja yhä kasvavan merkityksen. Erityisen sin olemattomaksi, ei kyseinen verotus ole
23514: huomattava asema niillä on tuberkuloosin sopusoinnussa sen yleisesti hyväksytyn pe-
23515: vastustamistyössä. Röntgenkoneiden ja riaatteen kanssa, että verorasitus on ·sovi-
23516: -tarvikkeiden kalleudesta kuitenkin joh- tettava veronmaksajien maksukyvyn mu-
23517: tuu, että nykyaikainen sairaalahoito tar- kaisesti.
23518: peen vaatimine tutkimuksineen aiheuttaa Puheena olevaan epäkohtaan on edus-
23519: potilaille suhteettoman suuria kustannuk- kunta ja aikaisemmin kiinnittänyt huo-
23520: sia, jopa niin, että välttämätön hoito mo- miota, hyväksyessään joulukuun 12 päi-
23521: nissa tapauksissa jää saavuttamattomaksi. vänä 1947 yksimielisesti toivomuksen lää-
23522: Tätä sosiaaliselta ja terveydenhoidolliselta keaineiden ja röntgentarvikkeiden myyn-
23523: kannalta valitettavaa asiantilaa voitaisiin nin vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
23524: tuntuvasti korjata vapauttamaila röntgen- Edellä lausutun perusteella ja viitaten
23525: koneet, -:putket, -filmit ja muut röntgen- siihen, että hallitus on antanut eduskun-
23526: tarvikkeet myynnin ja maahantuonnin yh- nalle esityksen n: o 18 laiksi liikevaihto-
23527: teydessä suoritettavasta liikevaihtoverosta. verolain muuttamisesta, ehdotamme val-
23528: Kyseisen järjestelyn puolesta puhuvat tiopäiväjärjestyksen 32 § : n nojalla,
23529: myös oikeudenmukaisuusnäkökohdat. Kun
23530: liikevaihtoverosta tässä tapauksessa aiheu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23531: tuva rasitus viime kädessä kohdistuu sel- van lakiehdotuksen:
23532:
23533:
23534: Laki
23535: liilreva.ihtoverola.in muuttamisesta.
23536: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä joulukuuta 1941 annetun
23537: liikevaihtoverolain ( 921/41) 6 § : ään, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta
23538: 1947 annetussa laissa (954/47), näin kuuluva uusi 3 momentti:
23539: 6 §. vien röntgenkoneiden, -putkien, -:filmien
23540: eikä muiden röntgentarvikkeiden myyn-
23541: Liikevaihtoveroa ei niinikään suoriteta nistä ja maahantuonnista.
23542: sairaanhoidollisiin tarkoituksiin käytettä-
23543:
23544: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1950.
23545:
23546: Kyllikki Pohjala.. J oha.nnes Wirtanen.
23547: J. E. Lampinen. Viljami Ka.lliokoski.
23548: 1306
23549:
23550: Lak. al. n :o 76.
23551:
23552:
23553:
23554:
23555: Lampinen y. m.: Ehdotus laik&i liikevaihtoverolain muut-
23556: tamisesta.
23557:
23558:
23559:
23560: E d u s k u n n a 11 e.
23561:
23562: Hallitus on eduskunnalle äskettäin anta- kohdassa ehdottanut lakiin sellaisia muu-
23563: massaan esityksessä N: o 18 liikevaihtovero- toksia, että ravitsemisliikkeet, ottamatta lu-
23564: lain muuttamisesta tosin esittänyt eräitä kuun alkoholi- ja tanssiravintoloita, jäisi-
23565: muutoksia nykyisin voimassa olevaan liike- vät pois liikevaihtoverolain alaisuudesta.
23566: vaihtoverolakiin, mutta jättänyt suurim- Hallituksenkin pyrkimyksenä siten ilmei-
23567: man osan 11 päivänä marraskuuta 1948 sesti on jo perusteluissakin olevan mainin-
23568: asettamansa komitean ehdotuksista ainakin nan mukaan ollut, että elintarvikkeet kau-
23569: toistaiseksi lepäämään valtiotaloudellisista poista ja ravitsemusliikkeistä ostettuina
23570: syistä. Varsinkin valitettavaa on, että ko- olisivat verovapaita.
23571: mitean sellaisiakaan ehdotuksia, joiden to- Edellä viitatuista syistä olisi tarkoituk-
23572: teuttamiselle valtiotalouden tila ei komi- senmukaista selventää 6 § :n 1 kohtaa si-
23573: teankaan mielestä saanut olla esteenä, ei ten, että se paremmin vastaisi elintarvike-
23574: ole sisällytetty nyt edruskUll!Ilan käsiteltä- alan käsitteellisiä rajoja. Alaan olisi täl-
23575: vänä olevaan lakiesitykseen. Erityisen pai- löin luettava myös puutarhatalouden, met-
23576: naviksi katsomistaan syistä komitea oli eh- sästyksen ja marjastuksen harjoittamisesta
23577: dottanut liikevaihtoverosta nykyisten li- saatujen tuotteiden myynti sekä myllyjen,
23578: säksi vapautettaviksi käytännöllisesti kat- meijerien, juurikassokeri- ja perunajauho-
23579: soen loputkin elintarvikkeet. tehtaiden tuotteiden, niin myös liha-, kala-,
23580: Hallitus on puheenalaisessa esityksessään hedelmä-, marja-, vihannes- ja Sienijalosta-
23581: kuitenkin ehdottanut edelleen laajennetta- moiden valmisteiden myynti kokonaisuu-
23582: vaksi liikevaihtoverolain 6 §: ää, jossa mää- dessaan. Elintarviketuotantokustannusten
23583: ritellään liikevaihtoverolain alaisen myyn- alentamiseksi olisi lisäksi vielä maatalous-
23584: nin käsitteen ulkopuolelle jäävät alat. Sa- tuotannon liikevaihtoverovapautta täsmen-
23585: notun § : n 1 kohdan mukaan veronalai- nettävä käsittämään myös maataloustuotan-
23586: seksi myynniksi ei katsota maatalouden ja non päätarvikkeet, lähinnä siemenet, kas-
23587: sen sivuelinkeinojen, kalastuksen ja poron- vinsuojeluaineet, lannoitteet, rehut ja näi-
23588: hoidon harjoittamisessa saatujen jalosta- den raaka-aineet. Sitävastoin metsätalou-
23589: mattomien tai jalostettujen tuotteiden al- den osalta 6 § :n 1 kohdan muotoilu voi
23590: kumyyntiä eli toisin sanoen elintarviketuo- edelleen olla hallituksen esityksen mukai-
23591: tantoa ja -kulutusta miltei kokonaisuudes- nen.
23592: saan. Tosin liikevaihtoverolain 5 § : n 6 koh- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäi-
23593: dassa on lisäksi lueteltuna yksitellen eri- väjärjestyksen 32 §: n nojalla ehdotamme
23594: näisiä elintarvikealan tuotelajeja, mutta kunnioittaen,
23595: kaikkia tämän alan tuotteita ei sanottu
23596: lainkohta ikoske. Hallitus on ruinikään pe- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23597: rusteluissaan ja lakiesityksensä 1 § :n 2) van lakiehdotuksen:
23598: Sö,derhjeilm y. m. 1307
23599:
23600: Laki
23601: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
23602: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1941 annetun
23603: liikevaihtoverolain (921/41) 6 § :n 5) kohta ja siihen lisätään uusi näin kuuluva 2
23604: momentti:
23605: 6 §. Edellä 5) kohdassa tarkoitetuiksi raaka-
23606: Liikevaihtoveron alaiseksi myynniksi ei aineiksi ja puolivalmisteiksi katsotaan sel-
23607: katsota: laiset tavarat, jotka tulevat sisältymään
23608: valmiiseen tuotteeseen taikka välittömästi
23609: 5) raaka-aineen tai puolivalmisteen myyn- käytetään tai kulutetaan tuotteen valmis-
23610: tiä sellaisen tuotteen valmistamiseen, jonka tuksessa, ci kuitenlman tuotetta valmistet-
23611: myynnistä tuottaja, tämän lain mukaan taessa käytettäviä koneita, laitteita, työväli-
23612: verovelvollisena, joutuu veroa maksamaan; neitä tai muita näihin verrattavia eikä näi-
23613: sama koskee myös raaka-aineiden ja puoli- den käynnissä- tai kunnossapitämisessä tar-
23614: valmisteiden myyntiä sellaisten tuotteiden vittavia välineitä tai aineita.
23615: valmistamiseen, jotka mainitaan 5 § : ssä; Tämä laki tulee vOimaan päivänä
23616: kuuta 1950.
23617:
23618: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1950.
23619:
23620:
23621: J. Söderhjelm. Päiviö Hetemäki.
23622: Nils Meinander. D«atti Heikldlä.
23623: C. A. Öhman. Urho Saariaho.
23624: H. A. Kannisto.
23625:
23626:
23627:
23628:
23629: 15
23630: RAHAASIA-JA LAKIALOITTEET
23631: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
23632: RAHAASIA-ALOIT'fEET.
23633: (Hakusanat viittaavat liitteiden, pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteloihin.)
23634:
23635: Varsinaisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
23636:
23637: - n:o 28, Borg-Sundmanin y.m.: Määrä- n: o 38, L e i k o 1 a n: Määrärahan osoittami-
23638: rahan osoittamisesta korkeimman oikeuden sesta Pohjoismaisen farmakopeatoimikunnan
23639: kirjaajan palkkauksen korottamiseksi. Liit- jäsenmaksua ja muita menoja varten. Liit-
23640: teet IV,n2. s. 749. - Ks. Korkein oikeus. teet IV,122. s. 762, - Ks. Farmakoepatoimi-
23641: - n:o 29, Lehtosen y.m.: Määrärahan osoit- kunta.
23642: tamisesta ylimääräisen jaoston asettamiseksi - n:o 39, Jalaksen y.m.: Määrärahanosoit-
23643: korkeimpaan oikeuteen. Liitteet IV,ua. s. tamisesta reumatautien levinneisyyttä ja laa-
23644: 750. - Ks. Korkein oikeus, tua koskevan tutkimuksen suorittamiseksi.
23645: - n:o 30, Borg-Sundmanin y.m.: Määrä- Liitteet IV,t23. s. 763. - Ks. Reumataudit.
23646: rahan osoittamisesta ko11keimman hallinto- - n:o 40, Ja 1 a k sen y. m. : Määrärahan osoit-
23647: oikeuden kirjaajan palkkauksen korottami- tamisesta tubel!kuloottisten jälkihuoltoa var-
23648: seksi. Liitteet IV,114, s. 751, - Ks. Korkein ten. Liitteet IV,t24. s. 765. - Ks. Tuberku-
23649: hallinto-oikeus. loosi.
23650: - n:o 31, Lehtosen y. m.: Määrärahan osoit- - n: o 41, P e s o s e n y. m.: Määrärahan osoit-
23651: tamisesta kansliatien palkkaamiseen nimis- tamisesta Tubel!kuloosiliitto r. y:lle tuberku-
23652: miehille ja apulaisnimismiehille. Liitteet loottisten toipilaaopiston perustamista varten.
23653: IV,115. s. 752. - Ks. Nimismiehet. Liittet IV,1,2,5, s. 766, - Ks. Tuberkuloosi.
23654: - n:o 32, Jalaksen y.m.: Määrärahanosoit- - n:o 42, P yö r t ä n ö n y. m.: Määrärahan
23655: tamisesta Helsingin poliisilaitoksen ~iikenne· osoittamisesta astmasairaiden hoidon tehosta-
23656: toimiston johtajan toimen muuttamiseksi lii- miseen. Liitteet IV,t26'. s. 768. - Ks. Astma-
23657: kenneosaston johtajan toimeksi. Liitteet sairaat.
23658: IV,116. s. 753. - Ks. Poliisi. - n: o 43, ö h m a n i n: llifäärärahan osoittami-
23659: - n :o 33, Turkan y. m.: Määrärahan osoitta- sesta väestönsuojelun lakkautettaviksi ehdo-
23660: misesta Suomen Punaisen Ristin Suomussal- tettujen pä&llikön, toimistopäällikön ja kans-
23661: men lastensairaalaa varten. Liitteet IV,117. lia-apulaisen virkain pysyttiimiseksi. Liitteet
23662: s. 755. - Ks. Sairaalat. IV,t27, s. t69, - Ks. Väestönsuojelu.
23663: - n:o 34, Ahmavaar,an y.m.: Määrärahan - n:o 44, Kujanpää n y. m.: Määrärahan
23664: osoittamisesta ylimääräisen apulaislääkärin osoittamisesta asevelvollisten päivärahan ko·
23665: toimen perustamiseksi Oulun lääninsairaalan rottamiseen. Liitteet IV,1,28. s. 770. - Ks.
23666: synnytys- ja naistautiosastolle. Liitteet Puolustuslaitos.
23667: IV,us. s. 757. - Ks. Sairaalat.
23668: - n: o 45, Kaj a 1 a n y. m.: Määrärahan osoit-
23669: - n: o 35, 0. T u r u s e n y. m.: Korotetun mää-
23670: tamisesta Hennalan kasarmialueen kasarmi-
23671: rärahan osoittamisesta kaatumatautisten hoi-
23672: ja muiden rakennusten vuosikorjauksiin. Liit-
23673: tolaitosten avustamiseksi. Liitteet IV,ll9, s.
23674: teet IV,12'9. s. 771. - Ks. Puolustuslaitos.
23675: 758. - Ks, Sairaalat.
23676: - n:o 46, V. Turusen: Määrärahan osoitta-
23677: - n:o 36, Kajalan y.m.: Korotetun määrä-
23678: misesta opetusministeriön nuorisoasiain yli·
23679: rahan osoittamisesta valtionavuksi kunnallis-
23680: määräisen esittelijän toimen v111kinaistamista.
23681: ten mielisairaalain rakentamiseen. Liitteet
23682: varten. Liitteet IV,tso. s. 772. - Ks. Val·
23683: IV,1,2'0. s. 760. - Ks. Sairaalat.
23684: - n: o 37, R yö mä n y. m.: Määrärahan osoit- tioneuvosto.
23685: tamisesta stipendeiksi eräille terveyden- ja - n:o 47, Annalan y.m.: Määrärahan osoit-
23686: sairaanhoidon palveluksessa työskenteleville tamisesta luterilaisen kirkon asessorien palk-
23687: ammattilaisille. Liitteet IV,t•21. s. 761. - Ks. kion korottamista varten. - Liitteet IV,tal.
23688: Sairaalat. s. 774. - Ks. Kirkko.
23689: 4 Rahaasia- ja lakialoitteet 1950.
23690:
23691: - n: o 48, K il p e 1 ä i s e n y. m.: Määrärahan laiskorkeakoulnlle. Liitteet IV,1<~.4. s. 788 ja
23692: osoittamisesta Helsingin yliopiston kirjaston 789. - Ks. Korkeakoulut.
23693: kotimaisen ·sanomalehtikokoelman osittaista - n:o 61, E. Koi v i s .t on y. m.: Määrärahan
23694: mikrovalokuvaamista varten. Liitteet IV,132. osoittamisesta avustukseksi Saamien kristilli·
23695: s. 775. - Ks. Yliopisto. se1le kansanopistoyhdistykselle kansanopiston
23696: - n:o 49, Hongan y.m.: Määrärahan osoit- rakentamiseksi Inariin. Liitteet IV,l45. s.
23697: tamisesta Helsingin ja Turun lyseoiden voi- 790. ~ Ks. :K&nsanopistot.
23698: mistelun, urheilun ja terveysopin opettajan - n:o 62, Kalavaise·n y.m.: Määrärahan
23699: virkojen muuttamiseksi vanhemman lehtorin osoittamisesta Hämeen Työläisnuoriso-opiston
23700: viroiksi. Liitteet IV,t33, s. 776. - Ks. Oppi- rakennustyötä varten. Liitteet IV,l46. s. 791.
23701: koulut. - Ks. Kansanopistot.
23702: - n:o 50, Kosken y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 63, E. Nurmisen y.m.: Korotetun
23703: tamisesta Hyvinkään yhteiskoulun ottami- määrärahan osoittamisesta valtakunnan syrjä-
23704: eeksi valtion •haltuun. Liitteet IV,l34. s. 777. seutujen sivistystyön ohjausta ja ylimääräistä
23705: - Ke. Oppikoulut. avustusta varten. Liitteet IV,147. s. 792. -
23706: - n:o 51, Saariahon y.m.: Määrärahan Ks. Raja.seutu.
23707: osoittamisesta Raahen keskikoulun jatkoluok- - n:o 64, E. Nurmisen y.m.: Korotetun
23708: lkien ottamiseksi valtion haltuun. Liitteet määrärahan osoitamisesta avustuksiksi eri-
23709: IV,t35. s. 778. - Ks. Oppikoulut. näisille sivistysjärjestöille. Liitteet IV,14s.
23710: ~ n: o 52, B o r g-8 u n dm a n i n y. m.: Määrä- s. 793. - Ks. Kansanvalistus.
23711: rahan osoittamisesta kansakoulunopettajien - n: o 65, E. N u r m i s e n y. m.: Korotetun
23712: valmistuslaitosten •harjoituskoulujen opetta- määrärahan osoittamisesta kansantajuisten tie-
23713: jien palkkojen korottamista varten. Liitteet teellisten luentojen avustamiseen. Liitteet
23714: IV,l36. s. 779. ~ Ks. Harjoituskoulut. IV,l49. s. 794. - Ks. Kansanvalistus.
23715: - n:o 53, V. Turusen y. m.: Korotetun mää- - n:o 66, E. Nurmisen y. m.: Korotetun
23716: rärahan osoittamisesta oppikoulun oppilaiden määrärahan osoittamisesta sivistystyön jär-
23717: koulunkäynnin avustamiseen. Liitteet IV,137. jestämiseksi metsä- ja uittotyömailla. Liitteet
23718: s. 780. - Ke. Oppikoulut. IV,15o. s. 795. - Ks. Kansanv·alitus.
23719: - n: o 54, L u o 3 t a r i s e n y. m.: Määrärahan - n: o 67, It o n g a n y. m.: Määrärahan osoit-
23720: osoittamisesta Helsingin käsityönopettajaopis- tamisesta röntgenologian professorinviran pe-
23721: ton opetusvälineistön perustäydennykseen. rustamista varten Turun yliopistoon. Liitteet
23722: Liitteet IV,tas. s. 781. - Ks. Käsityö. IV,t51. s. 796. - Ks. Yliopisto.
23723: - n: o ·55, R y t i n gin y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 68, Hongan y.m.: :M:äärärahan osoit-
23724: tamisesta kunnallisen keskikoulun perustami- tamisesta Turun yliopiston apulaislääkärien
23725: seksi Tahtalkoskelie. Liitteet IV,t89. s. 782. palkan korottamista varten. Liitteet IV,l52.
23726: - Ks. Oppikoulut. s. 797. - Ks. Yliopisto.
23727: - n:o •56, Niemisen y.m.: Korotetun mää- - n:o 69, Hong a n y. m.: Määrärahan osoit-
23728: rärahan osoittamisesta. maa1aiskansakoulujen tamisesta foniatrian apulaisopettajan palk-
23729: rakennnsavustuksiin. Liitteet IV,uo. s. 783. kaamiseksi Turun yliopistoon. Liitteet IV,t53.
23730: - Ks. Kansakoulut. s. 798. - Ks. Yliopisto.
23731: _... n:o 57, Hakkilan y.m.: Määrärahan osoit- - n:o 70, Borg-Sundmanin y.m.: Määrä-
23732: tamisesta runoilija Eino Leinon muistopat- rahan osoittamisesta Suomalaisen Kirjallisuu-
23733: saan hankkimista varten, Liitteet IV,ut. s. den Seuran hallussa olevien kansanrunous-
23734: 784. - Ks. Eino Leino. kokoelmien arkistoa varten. Liitteet IV1154.
23735: - n: o 58, W i e km a n i n y. m.: Määrärahan s. 799. - Ks. Kansanrunous.
23736: osoitta.misesta. sislLoppilasrakennuksen raken- - n:o 71, S.-K. Kilven y.m.: KorQtetunmäärä-
23737: tamista. varten HoUtl!lkatin ocirkollisella ·kan- rahan osoittamisesta näyttämötaiteen ja näyt-
23738: sanopistolle. Liitteet IV,u2. s. 785 ja 786. tämötaiteellisten harrastusten tukemiseen.
23739: - Ks. Kansanopistot. Liitteet IV,155. s. 801. - Ks. Taide.
23740: - n:o 59, Jokisen y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 72, Paasion y.m.: Korotetun määrä-
23741: tamisesta rakennusavustukseksi Salon seudun rahan osoittamisesta valtionavuksi Suomen
23742: evankeliselle kansanopistolle. Liitteet IV,148. Sanomalehtimiesten Liitolle, Liitteet IV,l56·.
23743: s. 787. ~ Ks. Kansanopistot. s. 80·3. - Ks. Sanomalehtimiehet.
23744: - n:o 60, v on Born 1 n y. m.: :Määrära.ha.n. osoit- - n:o 73, Hietasen y. m.: Korotetun määrä·
23745: tamisesta avustukseksi Ruotsalaiselle Kansa- rahan osoittamisesta sanomalehtimie~ten mat-
23746: :Ra.haasia- ja l"i<aloittt~et 19SO. 5
23747:
23748: kara;hoja ja. $11Jlvmalehtimiesten liiton valtion- - n:o 85, V. Esko 1 a n y. m.: Korotetun maa-
23749: &p1.la varten. I,.iittt~et IV,l\i7. s. SO,j,, ~ Ks. rärahan osoittamisesta. ylimää.rä.isten tnaan-
23750: Sanomalehtimiehet. mittausinsinöörien ja maanmittausaJU~kultant
23751: - n:o 74, S.-K. Kilven: Korotetun määrära- tien pa.lkkauksia varten. I,.iitteet IV,~Ge. 8.
23752: han osoitta.misesta ~.~ovustukseksi Suomi-~eu 819. ~ ;Ks. Maanmittaus.
23753: vostqliitto-8euralle, Liittef)t IV,15S. s. 805. - n: o 86, R y h d ä n y. m.: Korotetun ll:lä.årä-
23754: - K:s. Suomi-Neuvostoliitto-Seura. rruhan osoittamisesta palkinnoiksi kirjanpito-
23755: - n:o 75, Henrikssonin y.m.: Korote- tiloille. Liitteet IV,l 70. s. S21. - Ks. Maa-
23756: tuu. määrärahan osoittamisesta Suomen Rau- talous.
23757: hanliitto YK-yhdistyksen toiminnan tukemi- - n: o 87, Sun te 1 a n y. m,: ;M:ä.ärä.rallan. osoit-
23758: seen. Liitteet IV,159. s. 806. ~ Ks. Rau:han- tamisesta eräiden ylimääräisten toimien pe-
23759: lii,tto. rustamiseksi maatalous.koneiden tutkimlllilai-
23760: - n:o 76, N !il vala i sen y. m.: Määrärahan tokseen. Liitteet IV,1 n. 8, 822. - Ks. Maa-
23761: osoittamisesta S11omen Rauhanpuolustajat talous.
23762: r. y:lle rauhanaatteelli~en valistur1työn tuke- - n: o 88, M 'Q. i k u n y. m.: Mäii.rä.rahan osoit-
23763: miseksi. Liitteet IV1l&O. $. 807. - Ks. Rau- tamisesta eräiden maatalouskoneiden tutki-
23764: hanliitto. muslaitoksen tilapäisten toimien :muutta.m.i-
23765: - n:o 77, Leivo-Larssonin y.m.: Korote- sekiji vastaaviksi ylimääräisiksi toimiksi. Liit-
23766: tun määrärahan oSQittamisest~~o avustukseksi teet IV,17;:!. s. 82'3. - Ks. Maatalotls.
23767: Pohjola-Norden yhdistykselle. Liitteet IV,161. - n: o 89, T a i n i o n y. m.: Mäirii.rahan osoit-
23768: s. 808 . ...- Ks. Pohjola-Norden, tamisesta .pientilallisille maan.parannusajoihin.
23769: - n:o 78, Penttalan y.m.: Korotetun wää- Liitteet IV,173. s. 825. - Ks. Maatalous.
23770: rärahan osoittamiilesta avustukseksi Suomi- ..... n:o 90, Koskisen y.m.: Määrärahan osoit-
23771: Seuralle ulkosuomalaistohnintaa varten. Liit- tamisesta avustuks~ksi ja !ainoiksi pienviljeli-
23772: teet IV,1&2. s. $10. - Ks. Ulkosuomalaiset. jöille kiviperäisten peJtojen raivaamista var-
23773: - n:o 79, Saukkosen y.m.: Määrärahan ten. Liitteet IV,l74. s. 826. - Ka. Maatalous.
23774: osoittamisesta avustukseksi Suomen Puheopis- - n:o 91, H. Simosen y.m.: Korotetun mää-
23775: ton työn tukemiseksi. Liitteet IV,163. s. 811.
23776: rärahan osoittamisesta Keski- ja Pohjois-Poh-
23777: - Ks. Puheopisto. janmaan peruakuivatussuunnitelman toteutta-
23778: - n: o 80, R a n t a m a a n y. m.: Korotetun mista varten. Liitteet IV,175. s. 827. - Ks.
23779: mä!irärahan osoittamisesta stipendeiksi ulko- Maan parannustyöt.
23780: maalaisille tutkijoille Suomen oloihin tutus-
23781: tll.mista varten. Liitteet IV,1&4. s. 812. - - n: o 92, H a u t a 1 a n y. m.: Määrltrruhan osoit-
23782: Ks. Ulkosuomalaiset, tamise&ta Keski- ja Pohjois-Pohjanma.an perus-
23783: - n: o 81, R y ö m Iin y. m.: Korotetun määrä- kqivatustöitli. varten. Liitteet IV1176·. s. 828.
23784: rahan osoittamisesta stipendeiksi ja avustuk- - Ks. :Maanparannustyöt.
23785: siksi korkeakouluopintoja varten. Liitteet - n:o 93, Riihimäen y. m.: M~räraha.n
23786: IV,1&5. s. 813. - Ks. Korkeakoulut. osoittamisesta avustuksiksi pienviljelijöille
23787: - n:o 82, J. Wirtasen y.m.: Mä.!LräraJlan lasku- ja viemäriojien kaivuukustannllik~iin.
23788: osoittamisesta stipendeiksi Yhdysvaltain ja Liitteet IV,177. 3. 829• ..-- Ks. Ma3Jl.parannus-
23789: Kanadan suomalaissyntyisille opiskelijoille työt.
23790: opintojen harjoittamista varten Suomessa. ..,.., n :o 94, ll it h i s en y. m.: Mii.ii,l.'ära.han o~it
23791: J:,iitteet IV,1&6. s. 814. - Ks. Ulkosuomalai- tamisesta avustuksilrsi ja. la.inoiksi pienviljeli-
23792: set. ji)iUe ki viperäiste11. peltoje11 raivaaini.sta. var-
23793: - n;o 83, R 11,n t am aan y.m.: 14:äärärahan ten. Liitteet IV,ns s. 83() . .,.... Ks. Maatalous.
23794: osoitamisesta Amerikan suomalaisten lasten - n:o 95, Vennamon y.Jn,: :M';j.ij.rärQ.han
23795: Suomeen tehtii.vää opiskelu- ja tutustumis- osoittamisesta pal]f.Jtioiksi heikkokuntoisten
23796: matkaa. varten. J.iitteet IV,1&7. s. 816. - peltojen kunnostami11e.ksi perusparannustoi-
23797: Ks. Ulkosuomalaiset. toimenpiteillä. Liitteet IV,1 79. 11. Sill . ..-- Ks.
23798: - 11: o 84, H o n g a. n y. m.: 14:ä.ii.rä:rahan osoit- Maata.Ious,
23799: tamisesta avqstuk$ek.si Yli.O·PJ;>ilaskunnan Lau- - n: o 96, :P a k k a s e l). y. m.: ~qrqt~t'Q.n w.ll.ä-
23800: lajille Amerikan Ylu;lysvaltoil!in ja Kanadaan rä.rahan osoittamisesta s&laojistyslainoj~~o ja
23801: tehtävää konserttimatkaa varten. Liitteet ·avustuksia varte11.. Liitteet {V,HJQ, s. 832.
23802: lV,l&~. 8, 818. ~ ;Ks. Ylioppilaskunnan Lau- - Ks. Maatalous.
23803: lajat. - n:o 97, 0 k on y. m.: Määrär:Wan osoittami-
23804: 6 Rahaasia- ja la;kialoitteet 1950.
23805:
23806: sesta Etelä-Saimaan maamieskoulun ottarei- rahan osoittamisesta Pohjois-Suomen ja itäi-
23807: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,tsl. s. 833. sen rajaseudun maatalouskirjanpitotoiminnan
23808: - Ks. Maatalouskoulut. tehostamiseksi. Liitteet IV,t93. s. 848. -
23809: - n:o 98, Saalastin y.m,: Määrärahan Ks. Maatalous.
23810: osoittamisesta avustukseksi Suomussalmen - n:o 110, Linnan y. m.: Määrärahan osoit-
23811: emä.ntälkoululle. Liitteet IV,1s2. s. 834. - tamisesta puutallhaneuvonnan yhteistoimikun-
23812: Ks. Kotitalous. nan työtä varten. Liitteet IV,t94. s. 849. -
23813: - n:o 99, Branderin y.m.: Määrärahan Ks. Puutarhanhoito.
23814: osoittamisesta Kiteen mieskotiteollisuuskoulun - n:o 111, Hirvensalon y.m.: Korotetun
23815: rakentamista varten. Liitteet IV,ts3. s. 835. määrärahan osoittamisesta maa-, metsä- ja
23816: - Ks. Kotiteollisuus. kotitalouden edistämistyötä suorittavien neu-
23817: - n:o 100, Lampisen y.m.: Määrärahan vontajärjestöjen valtionavustuksiin. Liitteet
23818: osoittamisesta eräisiin uudistus- ja korjaus- IV,l95. s. 851. - Ks. Maatalous.
23819: töihin Uudenmaan maamieskoululla pienvil- - n:o 112, Riihimäen y. m.: Korotetun
23820: jelijäkurssitoiminnan aik~ansaamista silmällä määrärahan osoittamisesta avustukseksi Pien-
23821: pitäen. Liitteet IV,t84. s. 836. - Ks. Maa- viljelijäin Liitto r. y:lle. Liitteet IV,t96·. s.
23822: talouskoulut. 854. - Ks. Maatalous.
23823: - n:o 101, Pyyn y.m.: Määrärahan osoitta- - n:o 113, Koskisen y. m.: Määrärahan
23824: misesta avustukseksi Paimion Maatalouskerho- osoittamisesta avustukseksi Suomen pienvil-
23825: opiston saunarakennuksen rakentamista :var- jelijäin liitolle kotitalousneuvojain paikkaa-
23826: ten. Liitteet IV,t85. s. 838. - Ks. Maa- mista varten. Liitteet IV,l97. s. 855. - Ks.
23827: talouskoulut. Kotitalous.
23828: - n:o 102, Hiltusen y.m.: Määrärahan - n:o 114, Hirven s a'l on y. m.: Mä.ärära-
23829: osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi Var- han osoittamisesta eräitä laidunkokeita ja
23830: kauden talouskoulun koulutalon rakennustöi- -tutkimuksia varten. Liitteet IV,tos. s. 856.
23831: den loppuun saattamista varten. Liitteet - Ks. Maatalous.
23832: IV,ts&. s. 839. - Ks. Kotitalous.
23833: - n: o 115, P e r k o n o j a n y. m.: Korotetun
23834: - n: o 103, I k o s e n y. m.: Määrärwhan osoit-
23835: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maa-
23836: tamisesta avustukseksi ja lainaksi Ete.lä-Hä-
23837: talouskoneiden hankkimiseksi pienviljelijä-
23838: meen maamieskoulun 'koulurakennulisen ra-
23839: väestölle. Liitteet IV,l99. s. 857. - Ks. Maa-
23840: kentamiseen. Liitteet IV,t87. s. 840. - Ks.
23841: talous.
23842: Maatalouskoulut.
23843: - n:o 116, Perkenojan y.m.: Korotetun
23844: - n:o 104, Pyörtänön y.m.: Määrärahan
23845: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
23846: osoittamisesta Joensuun naiskotiteollisuuskou-
23847: !ainoiksi AIV-rehusäiliöiden rakentamiseksi
23848: lun opetuskaluston uusintaa varten. Liitteet
23849: pientiloille. Liitteet IV,20•0. s. 858. - Ks.
23850: IV,tss. s. 841. - Ks. Kotiteollisuus.
23851: Maatalous.
23852: - n:o 105, Kullbergin y.m.: Kouluraken-
23853: - n:o 117, Riihisen y. m.: Korotetun mää-
23854: nuksen rakentamiseksi överby skola för
23855: rärahan osoittamisesta väkilannoitteiden hin-
23856: landsbygdens yrken nimiselle koululle. Liit·
23857: tojen alentamista varten. Liitteet IV,201.
23858: teet IV,t89. s. 842 ja 843. - Ks. Maatalous-
23859: s. 859. - Ks. Maatalous.
23860: koulut.
23861: - n:o 118, Luostarisen y.m.: Määrärahan
23862: - n: o 106, M u r r o n y. m.: Määrärahan osoit-
23863: osoittamisesta maatilatalouksien vesi- ja vie-
23864: tamisesta kasvinjalostuksen aloittamiseksi
23865: märijohtojen rakentamisen tukemiseen. Liit-
23866: Ruukin ja Apukan koeasemilla Pohjois-Suo-
23867: teet IV,202. s. 860. - Ks. Maatalous.
23868: men pienviljelijöitä varten. Liitteet IV,t90.
23869: - n:o 119, E. Nurmisen y. m.: Määrärahan
23870: s. 844. - Ks. Maatalous.
23871: osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi vesi-
23872: - n:o 107, Hirvensalon y.m.: Määrärahan johto- ja viemäritöiden alkuunsaattamiseksi
23873: osoittamisesta luomataudin vastustamiseen. maaseudulla. Liitteet IV,2oa. s. 861. - Ks.
23874: Liitteet IV,t91, s. 845. - Ks. Karjanhoito. Maatalous.
23875: -n:o 108, Rosenbergin y.m.: Määrärahan - n:o 120, Prunnilan y.m.: Määrärahan
23876: osoittamisesta avustusten antamiseksi am- osoittamisesta pienviljeHjöille vesijO'htojen ra-
23877: mattikalastajille menetetyistä kalastusveneistä kentamista varten. Liitteet IV,204. s. 862.
23878: tai pyydyksistä. Liitteet IV,l92. s. 846 ja - Ks. Maatalous.
23879: 847. - Ks. Kalastus. - n: o 121, Torven y. m.: Määrärahan osoit-
23880: - n:o 109, Ryhdän y.m.: Korotetun määrä- tamisesta kaivojen rakentamiseksi vähävarai-
23881: ~- ja laJkiialoitteet 1950. 7
23882:
23883: sille perheille ja pienviljelijätalouksille. Liit- - n:o 134, Koivurannan y.m.: Määrä-
23884: teet IV,205. s. 863. - Ks. Maatalous. rahan osoittamisesta avustuksiksi eräiden
23885: - n:o 122, Rytingin y. m.: Määrärahan asutuslainsäädännön nojalla perustettujen ti-
23886: osoittamisesta avustuks:iksi harvaan asutun lojen rakennusten parantamista varten. Liit-
23887: maaseudun: sähköistämistä varten. Liitteet teet IV,21s. s. 876. - Ks. A·sunto-olot.
23888: IV,2o&. s. 864. - Ks. Sähkö. - n:o 135, Riihimäen y.m.: Määrärahan
23889: - n:o 123, Riihimäen y.m.: Määrärahan osoittamisesta tilusteiden rakennusavustuk-
23890: osoittamisesta avustuksiksi pienviljelijöille siksi pienviljelijöille. Liitteet IV,219. s. 877.
23891: lantaloiden rakentamista varten. Liitteet - Ks. Asutustoiminta.
23892: IV,207. s. 865. - Ks. Maatalous. - n:o 136, Rytingin y.m.: Määrärahau
23893: - n:o 124, Riihimäen y. m.: Määrärahan osoittamisesta asutustoiminnan yhteydessä ra·
23894: osoitamisesta avustuksiksi pienviljelijöille ja- kennettujen teiden ja kuivatuskanavien kun-
23895: lostetuista karjoista polvautuvien lehmävasi- nostamiseksi. Liitteet IV,21u1. s. 878. - Ks.
23896: koiden hankkimista varten. Liitteet IV,2os. Asutustoimin ta.
23897: s. 866. - Ks. Karjanhoito. - n: o i37, J. P u s a n y. m.: Korotetun määrä-
23898: - n:o 125, E. Koiviston: Määrärahan osoit- rahan osoittamisesta tie- ja kuivatustöiden
23899: tamisesta avustuksiksi eräille siirtoväkeen rahoittamiseksi vapaehtoisin kaupoin hauki-
23900: kuuluville heinän haukkimista ja kuljetta- tuilla .tiloilla. Liitteet IV,221. s. 879. - Ks.
23901: mista varten. Liitteet IV,209. s. 867. - Ks. Asutustoimin ta.
23902: Maatalous. - n:o 138, Raatikaisen y.m.: Määrärahan
23903: - n: o 126, V e n n a m o n y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois,Suomen soiden raivaa-
23904: osoittamisesta avustuksiksi eräille maanhau- mista varten. Liitteet IV,222. s. 880. - Ks.
23905: kintatilojen asukkaille heinänhankintaa var· Kuivatustyöt.
23906: ten. Liitteet IV,210. s. 868. - Ks. Maatalous. - n:o 139, Friman i n y. m.: Määrärahan
23907: - n:o 127, E. Pusan y.m.: Määrärahan osoittamisesta Inarin kunnassa sijaitsevien
23908: osoittamisesta väkirehujen hinnankorotuksen Musta-, Harppi- ja Kattajärven kuivatustöi-
23909: estämiseksi. Liitteet IV,211. s. 869. - Ks. den aloittamista varten. Liitteet IV,22,3. s.
23910: Maatalous. 881. - Ks. Kuivatustyöt.
23911: - n: o 128, E. P u s a n y. m.: Määrärahan osoit-
23912: - n:o 140, Frimanin y.m.: Määrärahan
23913: tamisesta väkilannoitteiden hinnan säilyttä-
23914: osoittamisesta Inarin kunnassa olevan Neiti-
23915: miseksi entisellä tasolla. Liitteet IV,2H. s.
23916: aavan suoalueen ·kuivatustöiden aloittamista
23917: 870. - Ks. Maatalous.
23918: - n:o 129, Väyrysen y. m.: Määrärahan varten. Liitteet IV,2·24. s. 882. - Ks. Kui-
23919: vatustyöt.
23920: osoittamisesta eräiden Rovaniemen kauppa-
23921: lassa sijaitsevien vuokra-alueiden itsenäisiksi - n:o 141, Tainio n y. m.: Määrärahan osoit-
23922: tonteiJksi lunastamiseen. Liitteet IV,213. s. tamisesta· Pohjois-Suomen soiden raivaamista
23923: 871. - Ks. Vuokra-alueet. varten. Liitteet IV,2:25. s. 883. - Ks. Kui-
23924: - n: o 130, Koivu r a n n a n y. m.: Määrä- vatustyöt.
23925: rahan osoittamisesta rappiolle joutuneiden - n:o 142, Frimanin y.m.: Määrärahan
23926: asutusteiden kuntoonpanoa varten. Liitteet osoittamisesta Portimojärven kuivattamiseksi.
23927: IV,214. s. 872. - Ks. Asutustoiminta. Liitteet IV,22&. s. 884. - Ks. Kuivatustyöt.
23928: - n:o 131, M. Leskisen y.m.: Korotetun - n:o 143, R y h d ä n y. m.: Määrärahan osoit-
23929: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maa- tamisesta Pohjois-Suomen rajaseutukunnissa
23930: seudun asunto-olojen parantamista varten. suoritettavia pienten uudisraivausalueitten
23931: Liitteet IV,215. s. 873. - Ks. Asunto-olot. kuivatustutkimuksia varten. Liitteet IV,227.
23932: - n:o 132, E. Koiviston y. m.: Määrärahan s. 885. - Ks. Kuivatustyöt.
23933: osoittamisesta avustuksiksi Pohjois-Suomen - n:o 144, E. Koiviston y.m.: Määrärahan
23934: jälleenrakentajille väliaikaisten asumusten osoittamisesta Petsamon siirtoväen ·sosiaali-
23935: rakentamisesta. Liitteet IV,216. s. 874. - seen avustamiseen. Liitteet IV,22s. s. 886. -
23936: Ks. Asunto-olot. Ks. Siirtoväki.
23937: - n:o 133, Pyörtänön y.m.: Määrärahan - n:o 145, E. Koiviston: Määrärahan osoit-
23938: osoittamisesta lähinnä itäisen rajaseudun tamisesta Pohjois-Suomen hävitetyn alueen
23939: pieneläjäperheiden asunto-olojen parantami- sosiaa,lisen rakennustoiminnan tukemiseksi.
23940: seen. Liitteet IV,217. s. 875. - Ks. Asunto· Liitteet IV,229. s. 887. - Ks. Rakennustoi·
23941: olot. minta.
23942:
23943: 16
23944: Ra.haasia.- ja luialoitt11et l950.
23945:
23946: .,._ n; o 146, Riihimäen y. m.; ::Määrär11-han ......, n:o 159, Leppihalmeen y.m.: :Mäii.rä-
23947: osoittaniisest~ llv.ojametsien ja ·pllistojen rahan o~oittamise3ta Jä.min ihnailukouluu ja
23948: htuttamisekt~l Porin k!>lJPungin Lattomeren urheilukeskuksen toiminJ+an tukemi&eksi, Liit·
23949: l!-Sutusalueelle. Liitteet IVA130, s, 888• ..,.. Ks. toet IV,:H3, s. 906. ~ Kil. Ilme.ilu.
23950: Asut~Jstoiminta. --n:o 160, Niska!Q.n y;tn.: :.Mii.ä.fiirahan
23951: - n:o 147, V en n a Dl o 11 y. Jll.: Määrärahan osoittamisestll. Kaulinrannan--Kol1niu rauta-
23952: osoitto.misesto. epäonnistuneen sadon korvaa- ·tiesuunnan tutkimhlta va,rt\ln. Liitteet IV,244.
23953: l!liaeksi maanhnnldntalain nojalla maata saa- s, 907. ~ Ks. Rautatiet.
23954: neille. Liitteet IV,~3t. s. 8$9. ..- K$. :Maa· - JllO 161, J, W i r ta iHI n: Määrii.r!l-han osoit-
23955: talous, tamisesta Tp.mpereen~1kaalisten-8einäj oen
23956: - n1o 148, Koivurannan y.m.; M!W.riira· rautati~n maastotutkim~ksia varten. Liitteet
23957: han osoitt~isestll Kaillis-Suomen !lletsän- IV,24ö, s. 908, - Ks. Rautatiet.
23958: hoitolautakunnai1 ptn:usta.miseksi. Li~tteet - n:o 162, E. K () i v i s t on y. m.: ;Määriirahan
23959: IV12s2. s. 890. - Ks. :Metsii.nhoito. psoittamisesta Kemin kav.pungille Ajo'ksen
23960: .,..... :q;o H9, Lepisti;in y.m.! Korotetun l!låä.· syväsataman rakentamista varten. Liitteet
23961: rärahan osoittamisosta avustuksiksi metsän- IV,246·. s. 909. ~ Ks. Sata.:rp.at.
23962: para:qnuati:iiden. kustantamiseksi. Liitteet .,.... n 1o 163, T a i n i o n y. m.: :Mliärärahan oaoit-
23963: IV,.23S. s. 892. - Ks, Metsänhoito, tamiaesta Kemin syväsataman rllkennustyön
23964: ,_ n:o 150, E. Koiviston y.m.: :MiUirära- jatkamista vartqn, Liitteet IV1247. s. 910. -
23965: ha.n osoittamisesta porojen hankkimiseksi kol· Ks. Satamat.
23966: tille. Liitteet IV,2iH, s. 894. - Ks. Poron· - n:o '164, Leikolan y.m.: Määrärahan
23967: hoito. osoittamisesta Porin 1yhty-aaltoasema.n käyt-
23968: - n:o 151, Lepistön y.m.: Korotetun mää- ,tämiseksi ulkomaiseen tiedoitustoimintaan.
23969: rärahan osoittamisesta !llaatalouden tuotanto- Liitteet IVi248. s. 912. - Ks. Radio.
23970: kustannusten tasoittamista varten. Liitteet
23971: - n:o 165, E. Koi v i s t ö n y. m.: Määrärahan
23972: IV,235. s. 895, - Ks. Maatalous.
23973: osoittaiJ1isesta tie- ja vesirakennushallinnon
23974: - n:o 152, Riihimäen y.m.: Korotetun
23975: insinöörien ulkomaisia opintomatkoja varten.
23976: määrärahan osoittamisesta maitotaloustuotan·
23977: Liitteet lV 1~41l. s. 913. - Ks. Tie. ja vesi·
23978: non tukemiseen. Liitteet IV,236·. s. 897. -
23979: rakennus.
23980: Ks. Karjanhoito.
23981: - n:o 15S, Paasi ö n y. m.: Määrärahan osoit- - n; o 166, K a u p i Ilo y, m.: Määfärahan osoit·
23982: tamisesta kalajäähdyttämön perustamiseksi tamisesta kauppa- j;;~. t(}ollisu"Qsministeriön
23983: Turun saaristoon. Liitteet IV,23'1'. s. 898. - ikauppaosaston ulkomaankauppatoimi~ton b.en·
23984: Ks. Kalastus. kilökunnan pall>.kausta varten. Liitteet IV,250.
23985: - n:o 11S4, La h te 1 a n y. m.: MlUi.rll.ra.han s. 9H. - Ks. Ulk<Hnaanka.uppa.
23986: osoittamisesta avuttuksekai ja laina-ksi Poro - n:o 167, Raunion y.Jil.: :Määrärahan osoit·
23987: ja Riista Oy:Ue jll.ädyttlimBn rakentamista tamisesta kauppa· ja. teOlliiiU'Ilsministeriön
23988: varten Rovaniemelle. Liitteet IV,23S. 11. 899. ammatinvalinnau o}lja'\lstoimiston virkailijain
23989: ~ Ks. Poronhoito, Plltl~kauksiin. Liitteet IY,'lliil. s. 915. - Ks.
23990: - n;o 155, S ä. v e 1 & n y. m.: Määrärahan osoit· Ammatinva.dinta,
23991: tami~eata avustuksekei Länsi·Sl).omen Sokeri- - n :o 168, V ä. y r y sen y. m.: Määrärahan
23992: tehdas Oy:n tehtaan rakentamista. varten. osoittQ.misest!t kauppa- ja teollisuusministe·
23993: Liitteet IV,~39. s. 901. -.,. Ks, Sokeri. riön taloudellisen tutkimustoimiston palkkauk-
23994: - IHo 156, :8 y h d ä n y. m.: Korotetun määrä· siin. );.iitteet IV,2.52, s, 916. - Ks. Talou·
23995: :rahan 011oittamisesta, ltunnl.l,n. j!l. ·kylätelden dellinl!n tutkil!lus.
23996: rakentamisen avustamiseen. Liitteet IV1240. - n;o l69, :j.\T is'k a.l a n y, m.: Määrärahan
23997: s. 903. ~ Ks. :Maantiet. Oioittamisesta !Bytöpalkldoidan. maksamista
23998: ,...... n:o 157, Rytin gin: Määrärahan osoitta· varten malmin etsijöille. Liitteet IV,~53. s.
23999: misesta (Pudasjärven \kunnassa olevan Korpi- 91T, - Ka. :Ma1milöydöt.
24000: sen kylätien kunnostamiseksi, Liitteet IV,241. - n:o 170, Kaukamaan y.m.: Korotetun
24001: s- 904. ~ Ks. Maantiet. mäiirahan osoittamisesta Bauman Kauppa·
24002: ~ n:o 158, N, :j.\T u r m i sen y. m.: !Hiii.rll;rahan oppilQ.itoksen ;KannQ.tu.sosakeyhtiöu ylläpitä·
24003: osoittamisesta, Sii.rkikylän-Pitkii.salon kylä- mii.u kauppaoppilaitoksen li•ii.rakennushank-
24004: tien k1.1nnostamiseen. Liitteet IV,242. s, 905. keen rahoittamista varten Liitteet IV,254.
24005: - Ks. Maantiet. s. 918. - Ks. Kauppaoppilaitokset.
24006: Rahaa.sia- ja lakialoitteet 1950. 9
24007:
24008: - n:o 171, Kajalan y.m.: Korotetun mää- tenkotien ylläpito- ja rakennusmenoihin. Liit-
24009: rärahan osoittamisesta rakennusavustuks~ksi teet IV,267. s. 933. - Ks. Lapset.
24010: kunnallisilla ja yksityisille teknillisi.lle, am· - n: o 184, S a l m e 1 a·J ä r v i s e n y. m.: Ko-
24011: matti• ja. kauppaoppilaitokaille. Liitteet rotetun määrärahan osoittamisesta. lastenko-
24012: IV;21111. s. 919. - Ks. Kauppaoppilatoksat. tien perustamiskustannuksiin. Liitteet IV,268.
24013: - n:o 172, LUOIJtarisen y.m.: Määrärahan s. 934. - Ks. Lapset.
24014: osoittamisesta ,tutkimus. ja opetuspasulan ra- - n: o 185, B o r g·S u n d Iil a n i n y. m.: Koro-
24015: kentamiseen. Liitteet IV,256. s. 920. - Ks. tetun määrärahan ösoittamisesta Ebeneser-
24016: Peeulat. kodin lru;tentarhaopettajatarseminaarin ylläpitä·
24017: -... n:o 173, Tainio n y. m.: Määrärahan osoit- misekl!i. Liitteet IV,269. s. 935. - Ks. Lap-
24018: tamisesta suunnitelman laatimiseen Koillis- set.
24019: Lapin puunjalostusteollisuuden kehittämiseksi, - n:o 186, Jalaksen y.m.: Määrärahan
24020: Liittaet IV1:Hi7. s. 921. - Ks. Metsänhoito. osoittamisesta. väestöliiton aosiaalineuvolan
24021: -. n:o lU, A a t te l a n y. m.: Määrärahan toiminn&n turvaamiseksi. Liitteet IV:2ro. s.
24022: osoittamisesta Käsiteollisuusliitto r. y:lle käsi- 936. - Ks. Väestöliitto.
24023: ja pienteolli5uuden ammattiteknillisen ratio· ~ n:o 187, M. Järvisen y.m: Määrärahan
24024: nalisoimil!· ja. neuvontatyön tukemiseksi. Liit· osoittamisesta lasten maalle siirron tukemi-
24025: teet IV,::Hi8. a. 923. - Ks. Käsiteollisuus. seen. Liitteet IV,211. s. 938. - Ks. I.,apset.
24026: - n:o 175, V. Turusen y.m.: Miiärärahan - n: o 18,8, M. J ä r v i s e n y. m.: Määrärahan
24027: osoittamisesta työväensuojelu- ja huoltonäyt- osoittamisesta kesävirkistyksen antamiseksi
24028: telyn uusimista ja kiertävää sosiaalinäytte- lapsille, jotka eivät ole kansakoululapsia.
24029: lyä varten. Liitteet IV,259. s. 924. - Ks. Liitteet IV,212, s. 939• .-- Ks. Lapset.
24030: Työväeneuojelu. - n:o 189, Brander-Wallinin y.m.: Mää-
24031: - n:o 176, Kauhasen y.m.: Määrärahan rärahan osoittamisesta kesävirkistyksen anta·
24032: osoittamisesta sokeanavustuksen korottamista miseksi lapsille, jotka eivät ole kansakoulu·
24033: varten. Liitteet IV,2&o. s. 925. - Ks. So· lapsia. Liitteet IV,273. s, 940. - Ks. Lapset.
24034: keat. - n:o 190, Leivo-Larssonin y.m.: Mää-
24035: - n:o 177, Kauhasen y.m.: Määrärahan rärahan osoittamisesta lasten maallesiirron ja
24036: osoittamisesta invaliidirahan korottamista äitien lomamatkojen tukemiseksi. Liitteet
24037: varten. Liitteet IV,2M. s. 927. - Ks. In- IV,274. s. 941. - Ks. Lapset.
24038: valiidit. - n:o 191, Aattelan y.m.: Määrärahan
24039: - n:o 178, Kauhasen y.m.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten vanhusten asuu'-
24040: osoittamisesta avustuksiksi invaliidiavustuk- to-olojen parantamiseen. Liitteet IV,275. s.
24041: sista osattomiksi jääneille tuberkuloosi-inva· 942. - Ks. Vanhukset.
24042: liideilJe. Liitteet IV,262. s. 928. ~ Ks. In· - n:o 192, A a t te 1 a n y. m.: Määrärahan
24043: valiidit. osoittamisesta avustuksiksi kansanelitkelain
24044: - n:o 179, P e rk on ojan y. m.: Määrärahan ulkopuolella oleville vähävaraisille vanhuk-
24045: osoittamisesta korvausten maksamiseksi pu- sille. Liitteet IV,276. s. 944. - Ks. Vanhuk·
24046: naisilla invaliideille. Liitteet IV,26,3. s. 929. Mt.
24047: - Ks. Invaliidit. - n: o 193, Pyy n y. m.: Mälirärahan osoitta-
24048: ....... n:o 180, Py!irtänön y.m.: Määrärahan misesta elli:mkeiden myöntämiseksi hädänalai-
24049: osoittamisesta avustuksekd Sokeain Huolto sessa asemassa oleville vanhuksille. Liitteet
24050: r. y: lle virkistyskodin hankkimiseksi sokeille. IV,211. s. 946. - Ks. Vanhukset.
24051: Liitteet IV12fH. s. !l30. - Ks. Sokeat. - n:o 194, 8 te n b e r gin y. m.: Määrl!.rahan
24052: - n:o 181, J. Wirtasen y.m.: Määrärahan o~oittamisesta varattomien vanhusten avusta·
24053: osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi Suo· miseksi. Liitteet IV,2'Ts. s. 941. - Ks. Van·
24054: men Kirkon SisiLlähetysseuralle Vaalijalan hukset.
24055: hoitolara.kennueta varten. Liitteet IV,2 6·5. s. - n:o 195, M. Järvisen y. m.: Korotetun
24056: 831. - Ks. Sairaalat. määrärahan osoittamisesta raittiustyön tuke·
24057: - n: o 182, T o r v e n y. m.: Määrärahan osoit- miseen. Liitteet IV,279. s. 948. - Ks. Rait·
24058: tamisesta lastensaimien ja päivakotien perns· tiustyö.
24059: tamista varten. Liitteet IV,266. s. 932. - - n:o 196, A a t te 1 a n y. m.: Korotetun mää-
24060: Ks. Lapset. rärahan osoittamisesta raittiustyön kannatta-
24061: - n:o 183, M. Järvisen y.m.: Korotetun miseen. Liitteet IV,280. s. 949. - Ks. Rait·
24062: mä.ärärahan osoittamisesta avustuksiksi las- tiustyö.
24063: 10 Rahaasia- ja lakialoitteet 1950.
24064:
24065: - n:o 197, Torven y.m.: Määrärahan osoit- men ihaltijoille. Liitteet IV,293. s. 964. -
24066: tamisesta maksuttomien matkojen järjestämi- Ks. Virkamiehet.
24067: seksi lomaansa viettäville vähävaraisilla äi- - n:o 210, E. Koiviston y.m.: Määrärahan
24068: deille. Liitteet IV,2~1. s. 950. - Ks. Lapset. osoittamisesta Pohjois-Suomen hävitetyn
24069: - n:o 198, Frimanin y.m.: Korotetun mää- alueen viran ja toimen haltijain päivärahan
24070: rärwhan osoittamisesta rahtiavustuksiin. Liit- maksamista varten. Liitteet IV,294. s. 966.
24071: teet IV12r82. s. 951. - Ks. Rahtiavustukset. - Ks. Virkamiehet.
24072: - n: o 199, Tervon y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 211, Prunnilan y.m.:1 Korotetun
24073: tamisesta Hsäkorvauksen suorittamiseksi eräille määrärahan osoittamisesta syömäviljan hin-
24074: ensimmäisen korvauslain mukaan korvausta nan a1entamiseksi koko maassa. Liitteet
24075: saaneille. ·Liitteet IV,2.83. s. 952. - Ks. Kor· IV,295. s. 967. - Ks. Vilja.
24076: vaus. - n: o 212, 0 k on y. m.: Korotetun maarara-
24077: - n:o 200, Mustosen y. m.: Määrärahan han osoittamisesta kotimaisten maitotalous-
24078: osoittamisesta avustuksiksi kunnille niiden tuotteiden kauppaansaannin edistämiseksi
24079: suunnittelemien ensitärkeiden töiden teettä- suoritettavia palkkioita ja avustuksia varten.
24080: miseksi. Liitteet IV 7284. s. 954. - Ks. Kun- Liitteet IV,296. s. 968. - Ks. Maito.
24081: nat. - n: o 213, E. P u s a n y. m.: Määrärahan osoit-
24082: tamisesta maataloustuotannon tukipalkkioiksi
24083: - n:o 201, E. Koiviston y. m,:r Määrärahan
24084: osoittamisesta avustu'ksiksi vaikeuksiin jou- peruutettavien hinnankorotusten asemesta.
24085: tuneille kunnille. Liitteet IV,285. s. 955. - Liitteet IV,297. s. 970. - Ks. Tuotantopalk·
24086: kiot.
24087: Ks. Kunnat.
24088: - n: o 214, T u u r n a n y. m. :: Määrärahan osoit-
24089: - n:o 202, Rytingin y.m.: Määrärahan tamisesta n. s. korvauseläkkeiden suoritta-
24090: osoittamisesta avustuksiksi vaikeuksiin joutu-
24091: mista varten. Liitteet IV,298. s. 972. - Ks.
24092: neille kunnille. Liitteet IV,286. s. 956. - Eläkkeet.
24093: Ks. Kunnat. - n:o 215, Väyrysen y. m.: Määrärahan
24094: - n:o 203, Tauriaisen y.m.: Määrärahan osoittamisesta eräiden asemapäällikön ja
24095: osoittamisesta avustuksiksi .taloudellisiin vai- konttorinhoitajan virkojen palkkauksen ko·
24096: keuksiin joutuneille kunnille. Liitteet IV,287. rottamiseen. Liitteet IV,299. s. 97'3. - Ks.
24097: s. 957. - Ks. Kunnat. Virkamiehet.
24098: - n:o 204, Kauhasen y.m.: Määrärahan - n:o 216, P e 1 t o sen y. m.: Määrärahan osoit-
24099: osoittamisesta vaikeuksiin joutuneiden kuntien tamisesta eräiden virkojen ja toimien perus-
24100: talouden tukemiseksi. Liitteet IV,2ss. s. 958. tamiseksi valtionrautateille Rauman rauta·
24101: - Ks. Kunnat. tietä varten. Liitteet IV,soro. s. 974. - Ks.
24102: - n:o 205, Ahmavaaran y.m.: Määrära- Virkamiehet.
24103: han osoittamisesta ·korvauksen myöntämiseksi - n:o 217, Pe~tosen y.m.: Määrärahanosoit-
24104: vapauden menetyksestä eräissä tapauksissa. tamisesta liikennetaloudellisen tu tkim uslai.
24105: Liitteet IV~289. s. 959. - Ks. Korvaus. toksen perustamiseksi rautatiehallitukseen.
24106: - n:o 206, Hong a n y. m.: Määrärahan osoit- Liitteet IV,301. s. 976. - Ks. Rautatiet.
24107: ~tamisesta korvauksen suorittamiseksi eräille - n: o 218, Tervon y. m.: Määrärahan osoit-
24108: rauhansopimuksen johdosta vakinaisesta pal- tamisesta uusien asemamestarin virkojen pe·
24109: veluksesta vapautetuille upseereille. Liitteet rustamista varten. Liitteet IV,3'0,2. s. 977. -
24110: IV,r290. s. 960. - Ks. Puolustuslaitos. Ks. Virkamiehet.
24111: - n:o 207, österholmin y.m.: Määrära- -n:o 219, Tainion y.m.: Määrärahan osoit-
24112: han osoittamisesta ikorvauksiksi eräiden so- tamisesta Kemin aseman toisen luokan vaih-
24113: dan aikana meripalveluksessa kuolleiden tai demiehen tointen muuttamiseksi ensimmäisen
24114: kadonneiden henkilöiden omaisille. Liitteet luokan vaihdemiehen toimiksi. Liitteet IV,s,os.
24115: IV,291. s. 961. - Ks. Korvaus. s. 979. - Ks. Virkamiehet.
24116: - n: o 208, R i i h i m ä e n y. m.: Määrärahan - n:o 220, A a t te 1 a n y. m.: Määrärahan
24117: osoittamisesta korvau:ksiksi vuoden 1918 kan· osoittamisesta pukuavustuksen maksamiseksi
24118: kansalaissotaan punaisella puolella osallistu- erittäin likaista työtä tekeville rautatieläi-
24119: neille ja siitä va;hinkoja kärsineille. Liitteet sille. Liitteet IV,so4. s. 980. - Ks. Puku-
24120: IV,29'2. s. 963. - Ks. Korvaus. avustus.
24121: - n:o 209, Väyrysen y.m.: Määrärahan - n:o 221, M. Järvisen y.m.: Määrärahan
24122: osoittamisesta päivärahan maksamiseksi Poh- osoittamisesta pukuavustuksen maksamiseksi
24123: jois-Suomen hävitetyn alueen viran ja toi- eräille valtionrautateitten toimenhaltijaryh-
24124: Rahaasia- ja la;ldaJoitteet 1950. 11
24125:
24126: mille. Liitteet IV,305. s. 981. - Ks. Puku- osoittamisesta uusien makuu- ja palvavau-
24127: avustus. nujen rakentamista varten. Liitteet IV,319.
24128: - n:o 222, Väyrysen y.m.: Määrärahan s. 1000. - Ks. Rautatiet.
24129: osoittamisesta junanlähetyspalkkion korotta- - n: o 236, K a j a 1 a n y. m.: Määrärahan osoit-
24130: mista varten. Liitteet IV,3o6. s. 982. - Ks. tamisesta postitalon rakentamiseksi Lahden
24131: Virkamiehet. kaupunkiin. Liitteet IV,320. s. 1001. - Ks.
24132: - n:o 223, Saukkosen y. m.: Määrärahan Postilaitos.
24133: osoittamisesta eräiden ylimääräisten tointen - n:o 237, Okon y.m.: Määrärahan osoitta-
24134: perustamiseksi posti- ja 1ennätinlaitokseen. misesta Lappeenrannan postitalon rakennus·
24135: Liitteet IV,3,07. s. 983. - Ks. Postilaitos. töiden aloittamista varten. Liitteet IV,3,21.
24136: - n:o 2·24, Hyklkää1än y.m.: Määrärahan s. 1002. - Ks. Postilaitos.
24137: osoittamisesta Kouvolan asemarakennuksen - n:o 23S, Lappi-Seppälän y.m.: Korote-
24138: rakentamista varten. Liitteet IV,sos. s. 985. tun määrärahan osoittamisesta postitalojen
24139: - Ks. Rautatiet. ja posti- ja lennätinlaitoksen herrki1ökunnan
24140: - n: o 225, T u u r n a n y. m.: Määrärahan osoit- asuintalojen rakentamista varten. Liitteet
24141: tamisesta Helsingin ratapihan laajentamista IV,322. s. 1003. - Ks. Postilaitos.
24142: varten. Liitteet IV,3•09, s. 986. - Ks. Rauta- - n:o 239, Pyyn y.m.: Määrärahan osoitta·
24143: tiet. misesta posti- ja lennätinlaitoksen kaukover-
24144: - n: o 226, T a u r i a i s e n y. m.: Korotetun koston parantamista varten. Liitteet IV,32·3.
24145: määrärahan osoittamisesta Hyrynsa1men-Pe· s. 1004. - Ks. Postilaitos.
24146: siön-Kiantajärven rataosan rakennustöihin. - n:o 240, M u r r on y. m.: Määrärahan osoit-
24147: Liitteet IV,3110. s. 988. - Ks. Rautatiet. tamisesta puhelimen saamiseksi eräisiin Py-
24148: - n:o 227, P e 1 t o sen y. m.: Määrärahan osoit- hännän kunnan kyliin. Liitteet IV,324. s.
24149: tamisesta töiden jatkamiseksi Suolahden- 1005. - Ks. Postilaitos.
24150: Harupajärven radalla. Liitteet IV,311, s. 989. - n:o 241, A a t te 1 a n y. m.: Määrärahan
24151: - Ks. Rautatiet. osoittamisesta postiautovari<kon rakentamista
24152: - n: o 228, P e 1 t o s en y. m.: Määrärahan osoit· varten Tampereelle. Liitteet IV,32·5. s. 1006.
24153: tamisesta töiden jatkamiseksi Joensuun-Ko- - Ks. Postilaitos.
24154: veron radalla. ·Liitteet IV,312. s. 991. - Ks. - n: o 242, Turkan y. m.: Määrärahan osoit-
24155: Rautatiet. tamisesta postiautovarikon rakentamiseksi
24156: - n:o 229, Koivurannan: Määrärahan Ouluun. Liitteet IV,3.26. s. 1007. - Ks. Posti-
24157: osoittamisesta Rovaniemen-8odankylän-Pah- laitos.
24158: tavaarail rautatien rakentamista varten. Liit- - n:o 243, Pyyn y.m.: Määrärahan osoit-
24159: teet IV,313. s. 992. - Ks. Rautatiet. tamisesta asuntojen rakentamiseksi valtion
24160: - n:o 230, La h te 1 a n y. m.: Määrärahan sähköpajalle Mäkkylään. Liitteet IV,327, s.
24161: osoittamisesta rautatien rakentamiseksi Kemi- 1008. - Ks. Postilaitos.
24162: Jarven asem!lilta Taivalkoskella. Liitteet - n:o 244, Riihimäen y.m.: Määrärahan
24163: IV,314. s. 994. - Ks. Rautatiet. osoittamisesta valtion osuuksien merkitsemi-
24164: - n: o 231, Puu m a 1 a i s e n y. m.: Määrära- seksi pienviljelijäin maatalouskoneyhtymien
24165: han osoittamisesta Suolahden-Haapajärven osakepääomista. Liitteet IV,32,8. s. 1009. -
24166: radan rakennustöiden jatkamista varten. Liit- Ks. Maatalous.
24167: teet IV,315. s. 996. - Ks. Rautatiet. - n:o 245, V. Eskolan y.m.: Määrärahan
24168: ·- n: o 232, P e 1 t o s e n y. m.: Määrärahan osoit- osoittamisesta rakennuslainoiksi maanhankin-
24169: tamisesta Siilinjärven-Juantehtaan rautatien talain mukaan maansaantiin oikeutetuille.
24170: r!likentamiseen. Liitteet IV,316. s. 997. - Ks. Liitteet IV,3,219, s. 1010. - Ks. Rakennus·
24171: Rautatiet. toiminta.
24172: - n:o 233, Saariahon y. m.: Määrärahan - n: o 246, V ä y r y s e n y. m.: Korotetun mää-
24173: osoittamisesta rataosan Kouvola-Inkeroinen rärahan osoittamisesta lainaksi Rovaniemen
24174: muuttamiseksi kaksiraiteiseksi. Liitteet kauppalalle asemakaavapakkolunastuksiin. Liit-
24175: IV,317. s. 998. - Ks. Rautatiet. teet IV,330, •s. 1012. - Ks. Rakennustoiminta.
24176: - n:o 234, Ku i t ti sen y. m.: Määrärahan - n:o 247, Pyyn y.m.:< Määrärahan osoitta·
24177: osoittamisesta Suhosen ylikäytävän rakenta- misesta avustuksiksi ja !ainoiksi vähävarai-
24178: miseen. Liitteet IV,318. s. 999. - Ks. Rauta· selle kalastajaväestölle pyyntivälineiden hank-
24179: tiet. kimista varten. Liitteet IV,331, s. 1013. -
24180: - n:o 235, Hakkilan y.m.: Määrärahan Ks. Kalastus.
24181: 12 Rahaasia- ja lakialoitteet 1950.
24182:
24183: - n: o 248, E. P u s a n y. m.: Määrärahan osoit- jen myöntämistä varten. Liitteet IV,343. s.
24184: tamisesta !ainoiksi korvauslakien epätasai- 1030. - Ks. Kodinperustamislainat.
24185: suuksien takia kärsimään joutuneille siirto· - n:o 260, Leppihalmeen y.m.: Mäii.rära·
24186: väkeen kuuluville henkilöille. Liitteet IV,ss~. han osoittamisesta kodinperustamislainoiksi.
24187: s. 1014. - Ks. Korvaus. Liitteet IV,344. s. 1032. - Ks. Kodinperus·
24188: - n:o 249, Brander•Wallinin y.m.: Mää- tamislaina t.
24189: rärahan osoittamisesta lainan myöntämiseksi - n:o 261, R Qi ne en y. m.: Määrärahan osoit·
24190: Po~;in diakonissalaitok:selle. Liitteet IV,ass. tamise!ta kodinperustamislainoiksi. Liitteet
24191: s. 1016. -+ Ks. Sairaalat. IV,ll43. s. 1034. - Ks. Kodinperustamislainat.
24192: - n:o 250, Leivo·Larssonin y.m.: Mää· - n:o 262, Vennamon y. m.: Mil.ii.rli.:rahan
24193: rärahan osoittami1esta laina<ltsi Suomen Ase- osoittamisesta lainoiksi sähkövirran saa.mi·
24194: velvollisuusinvaliidien Liitolle ammattioppi- eeksi etenkin pientiloille. Liitteet IV,346.
24195: laitosten rakentamista varten, Liitteet IV,S34. s. 1035. - K8. Sähkö.
24196: s. 1017. ~ Ka. lnvlldiidit. - n:o 263, P a 1 o veden y. m.: Määrärahan
24197: - n:o 251, ~El. ukkosen y. m.: M'åi:\.rli.rahan ol!!oittamisesta lainoiksi vähävaraiselle pien·
24198: osoittawise•ta avustuslainaksi Sotainv11liidien viljelijäväelle maaseudun sähköistlimistiL var-
24199: Veljesliitolle huoltotoimintaa varten kiinni- ten. Liitteet IV,s47. s. 1036. - Ks. Sähkö.
24200: tyst~ vastll.ail Llperin am:rnattioppilaitolteeen. - n:o 264, Koskisen y.m.: Määril.rahan
24201: Liitteet IV,S35, s. 1011), - Ke. Invaliidit. osoittamisesta !ainoiksi maaseudun pienta·
24202: - n:o 252, Saukkosen y.m.:' Määrärahan louksien sähköistämiskustannubia varten.
24203: osoittamisest$. !ainoiksi yksityisten oppikoulu· Liitteet IV,348. s. 1037...... Ks. Sähkö.
24204: jen koulutalojen rakentamista varten. Liit- - n:o 265, Myllymäen y.m.: Määrärahan
24205: teet IV,336, s. 1021 ....... Ks. Oppikoulut. osoittamisesta Iainoiksi maameututalouksien
24206: - n:o 253, ö h m a n i n y. m.1 Määrärahan osoit- sähköistämistä varten. Liitteet IV,349. s.
24207: tamigesta la.inan antamista varten .Åbo .Aka· 1038. - Ks. SiiJlkö.
24208: demin ylioppilas.kunnan ylioppilaskotia var· - n:o 266, Vennamon y. m.: Määrärahan
24209: ten. Liitteet IV,S37, s. 1022 ja 1023. - Ks. osoittamisesta !ainoiksi pienyrittäjille. Liit·
24210: Yliopisto. teet IV,sr;o. s. 1039. - Ks. Pienyrittäjät.
24211: -" n:o 267, Kajalan y.m.: Korotetun määrä-
24212: - n: o 2541 M ii k i n y. m.r Määrärahan osoit-
24213: rahan osoittamisesta !ainoiksi yleishyödyllistä
24214: tamiiesta halp&korkoiseksi lainaksi Etelä-Sai·
24215: asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,3Gl. s.
24216: maan maamieskoulun kannatusyhdistykselle
24217: 1040. - B.!!. Rakennustoiminta.
24218: koulutalon rakentamista varten. Liitteet
24219: - n:o 268, V. Järvisen y.m.: Korotetun
24220: IV,sss. s. 1024,. - Ks. Maatalouskoulut.
24221: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yleishyö·
24222: - n:o 255, Jalaksen y.m.: Määrärahan dyllistä asuntotuotantoa varten. Liitteet
24223: osoittamisesta lainakgi ltaajarikkojen Koulu· IV,3ö2. s. 1041. - Ks. Rakennustoiminta.
24224: säätiön lkoulurakennukaen rakennustöiden jat· - n:o 269, H. Simosen y.m.: Korotetun
24225: kamista varten. Liitteet IV,339. 1!!. 1025. - määrärahan osoittamisesta ra.kennuslainoiksi
24226: Ks. Raajarikot. maaseudun asunto-olojen parantamiseen. Liit·
24227: - n: o 256, ö h m a n i n: Määrärahan osoittami· teet IV,$53. s. 1042. - Ks. Rakennustoiminta.
24228: sesta avustuslainan antamista varten Svenska - n:o 270, :M. Leskisen y. m.: Korotetun
24229: Handelshögskolan nimisen korkeakoulun uudis· määrärahan osoittamisesta. rakennuslainoiksi
24230: rakennusta varten. Liitteet IV,34·0. s. 1026 maaseudun asunto-olojen parantamista. varten.
24231: ja 1027. - Ks. Korkeakoulut. Liitteet IV,354. s. 1043. - Ks. Rakenllustoi·
24232: - n:o 257, Karvikon y.m.: Määrärahan minta.
24233: osoittamisesta lainan myöntämiseksi Turun - n: o 271, V ä y r y s e n y. m.: Korotetun mää-
24234: yliopiston ylioppilaskunnalle ylioppilasasun· rärahan osoittamisesta lainoiltli Pohjois-Suo·
24235: tolan rakentamista varten. Liitteet IV,341. s. men asutuskeskusten jälleenrQ<kentamisen lop·
24236: 1028. - Ks. Yliopisto. puun saattamista varten. Liitteet IV,355. s.
24237: - n:o 258, A a t te 1 a n y. m.: Määrärahan 1044. - Ks. Rakennustoimi:ata.
24238: osoittamisesta !ainoiksi rautatieJäisille oma· - n:o 272, N. N n r m i e en y. m.: Mliärii.rahan
24239: lkotitonttien ostoa varten. Liitteet IV,342. osoittamisesta lainoiksi maksuvaikeuksiin
24240: s. 1029. - Ks. Rautatieläiset. joutuneille henkilöille verojen ja velkojen
24241: -'- n: o 259, L e i v o · L a r s s o n i n y. m.: Mää- suorittamista varten. Liitteet IV,356. s. 1045.
24242: rärahan osoittamisesta kodinperustamislaino· - Ks. 1J:aksuvaikeuksiin joutuneet.
24243: Rahaasiä• j& la;kia.l6itteet 1950.
24244:
24245: - n:o 273; Raatika.isen y.m.: Korotetun - n1o 285, A 1 a n g on y. m.: Mä!lrärahan osoit·
24246: määrärahan osoittamisesta siirtona asutusra· tamisesta valtion virastotalon rakentamiseksi
24247: hastoon. Liitteet IV,s51. s. 1047. - Ks, Asu· Noltian ka.uppalaan. Liitteet IV,so11. s. 1064.
24248: tuetoimin ta. - K11. Postilaitos.
24249: - n:o 214, Hietasen y.m.: Korotetun mää· -- nlo 286, B r o mm e 1 s i n y. m.! :M!Uirlirahan
24250: rärahan osoittamisesta siirtona asutusrahas· osoittiUnisesta yhdistetyn kuhnl11li!!•·valtiolli·
24251: toon. Liitteet IV,358. s. 1049. - Ks. Asutus· sen ruotsinkielisen keskusammattikoulun ra·
24252: toiminta. kantamista varten Vaasaan. Liitteet IV,s7o.
24253: - n:o 275, V en n a m Q n y. m.: Määrära.han e. 1065 ja. 1066. - Ks. Ammattikoulut.
24254: osoittamisesta siirtona asutusrahastoon Jtun· - n:o 287, Karja 1 a.! sen y. m.: :M:!t!trära:han
24255: tien asutuslautakuntien asutuskassalainoitusta osoittamisesta asuintalon rakentamiseksi :Mik·
24256: varten. Liitteet IV,359, s. 1050. - Xs, Asu· kelin lääninvankilan Vil'lkailijoita varten.
24257: tustoiminta. Liitteet IV,su. s. 1067. - Ks. Rakennus·
24258: toiminta.
24259: - n:o 276, Vennamon Y• m.1 Määrärahan
24260: - n:o 288, Paasion y. m.! :MIUirltrahan osoit·
24261: osoittamisesta siirtona asutusra.hastoou toissi·
24262: tamisest&. a!!llntorakennuksen rakenta-miseksi
24263: jaisten maansaajien maanhankintalain mu·
24264: Turun keskusvankilan viran ja toimen halti·
24265: kaista lainoitusta varten. Liitteet IV,86o, s,
24266: joille. Liitteet IV,:i72. s. 1068. - Ks. Ra·
24267: 1051. - Ks. Asutustoiminta.
24268: :kennustoi:rninta.
24269: - n:o 277, M11.ilr.un y.m.: Korotetun määrä·
24270: - n:o 289, Suurkongan y.m.: Mäitrlirahan
24271: rahan osoittamisesta kaluston ja koneiden
24272: osoittamisesta Kymen lltänin lällninhallituk·
24273: hankkimiseksi maatalouskoneiden tutkimus·
24274: sen virastotalon rakennustliide:b. jatkamiseen.
24275: laitokselle. Liitteet 1V,361. s. 1052. - Ks.
24276: Liitteet IV,sts, s. 1069. ~ Ks. Rakennus·
24277: Maatalous. ,toimin ta.
24278: - n:o 278, Sun te 1 a n ;r. m.: Xorotetun mää·
24279: - n:o 290, A a t te 1 a n y. m.: Mititriirahan
24280: rärahan osoittamisesta kaluston ja koneiden
24281: osoittamisesta Helsingin l!UtninvanJdlan vir-
24282: hankkimiseksi maatälouskoneiden tutkimus·
24283: kailijain asuinrakennusta varten. Liitteet
24284: laitokselle. Llitteet IV,362. s. 1053. - Ks.
24285: IV,su. s. 1070. - Ks. Rakennustoiminta.
24286: Maatalous.
24287: - n:o 291, Lepistön y.m.: :M!i.ärärahan
24288: - n:o 279, L a..p p i-S e p p lt llt n y. m.: :M:Itkrä·
24289: osoittamisesta. eläinlääketieteellisen korkea·
24290: rahan osoittamisesta tietyökoneiden hankki·
24291: koulun rakentamiseksi. Liitteet IV,a'i5, s.
24292: miseen tie. ja "esirakennushallituksen kliyt•
24293: 1071. - Ke. Korkeakoulut.
24294: töön, Liitteet IV,363. s. 1054. - Ks. Tie. ja
24295: - n:o 292, 'Salmela.·Järvisen y.m..: :Mää·
24296: vesirakennus.
24297: rii.tahan o~oittamieesta uuden kätilöopiston
24298: - n:o 280, Kalliokosken y.m.c :Miiärä·
24299: rakentamista varten. Llitteet IV1 s7o. s. 1073.
24300: rahan osoittamisesta vuoden 1952 olympiaki•
24301: - IU. Kätilöt.
24302: !!ojen ulkomaisen radioinnin järjestämistä
24303: - n:o 293, Bo t g•B u n dm a n i n: :Mä!trärahan
24304: varten. Liitteet IV,364. s. 1055. - Ks. Yleis·
24305: osoittamisesta. Helsingin ;kittilöopiston uudis·
24306: radio. rtt.kennusta varten. Liitteet IV,377. e. 1074.
24307: - n: o 281, :M ä :k i s e n y. m.: :Mlärärahan osoit·
24308: - Ks. Kätilöt.
24309: tami!esta valtion teknillisen tutkimuslaitok·
24310: - n:o 294, Leikolan: ::Määr!irahan osoittami·
24311: sen kojeistojen ja koneistojen hankintoihin.
24312: l!!esta hygienisen laitoksen Meilahteen tulevaa
24313: Liitteet IV,ll65. s. 1059. - Ks. Teknillinen uudisrakennusta varten. Liitteet IV,3't8. s.
24314: tutkimus. 1075. - Ks. Hygieninen laitos.
24315: - n:o 282, H i 1 t Ui sen y, m.; Määrärahan
24316: osoittamisesta Savonlinnan keskussairaalan - n: o 295, K u 1 o v a a r a n y. m.: :M!tärärahan
24317: rakennustöiden jatkamista. varten. Liitteet osoittamisesta •rurun yliopiston l!i.äketieteelli-
24318: IV,366. s. 1060. - Ks. Sairaalat. !!en tiedekunnan laboratoriorakennusta varten.
24319: - n:o 283, Niukkasan y.m.: Määrärahan Liitteet IV,3't9. s. 1076. - Ks. Yliopl~to.
24320: osoittamisesta Etelä-Saimaan keskussairaalan - n:o 296, Saariahon y. :m.: Määrärahan
24321: rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet osoittamisesta Kouvolan varuskunnan kanta-
24322: IV,367. s. 1061. - Ks. Sairaalat. henkilökunnan asuintalon rakentamista "ar·
24323: - n: o 284, A 1 a n g o n y. m.: :Määrärahan osoit· ten. Liitteet IV,sso. s. 1078. ....,.. Ks. Puolus·
24324: tamisesta :Mäntän sairaalan rakennustöiden tuslaitos.
24325: loppuunsuorittamista varten. l.iitteet IV,sos. - n:o 297, Kaukamaan: :Määrärahan osoit·
24326: s. 106·2. - Ks. Sairaalat. tamisesta valtionarkiston rakennuksen kor·
24327: 14 Rahaasia- ja lakialoitteet 1950.
24328:
24329: jaamista varten. Liitteet IV,381. s. 1079. - sen rakentamiseksi Tampereelle. Liitteet
24330: Ks. Valtionarkisto. IV,394. s. 1096. - Ks. Rautatieläiset.
24331: - n:o 298, Ha<kalan y.m.: Määrärahan osoit- - n:o 311, Koskisen y.m.: Määrärahan
24332: tamisesta Tampereen ,klassillisen lyseon kou- osoittamisesta asuntojen rakentamiseksi
24333: lutalon laajennus- ja peruskorjaustöiden to· Keski-Suomen tiepiirin henkil&kuntaa varten.
24334: teuttamiseksi. Liitteet IV,382. s. 1080. - Ks. Liitteet IV,so5. s. 1098. - Ks. Tie- ja vesi-
24335: Oppikoulut, rakennus.
24336: - n: o 299, L e i k o 1 a n: Korotetun määrärahan - n:o 312, M. Järvisen y. m.: Määrärahan
24337: osoittamisesta Helsingin yliopiston instituu· osoittamisesta virastohuoneiston rakentami-
24338: tin uudisrakennusta varten. Liitteet IV,383. seksi Vaasan tie. ja vesirakennuspiirin hen·
24339: s. 1081. - Ks. Yliopisto. kilökuntaa varten. Liitteet IV,so&. s. 1099.
24340: - n:o 300, Lampisen y.m.: Määrärruhan - Ks. Tie- ja vesirakennus.
24341: osoittamisesta Helsingin yliopiston maatalous- - n:o 313, Väyrysen y.m.: Määrärruhan
24342: metsätieteellisen tiedekunnan Viikin alueelle osoittamisesta Lapin keskusammattikoulun
24343: rakennettavien uusien maatalouslaitosten tie- suunnittelutöitä ja rakentamisen aloiUamista
24344: ja perustustöiden aloittamista varten. Liit- varten. Liitteet IV,397. s. 1100. - Ks. Am·
24345: teet IV,384. s. 1lY82. - Ks. Yliopisto. mattikoulut.
24346: - n:o 301, E. K i 1 v en y. m.: Määrärahan - n:o 314, Raunion y.m.: Määrärahan osoit·
24347: osoittamisesta Ateneumin rakennUJksen laajen- tamisesta Keski-Suomen keskusammattikoulun
24348: tamis- ja korjaustöitä varten. Liitteet koulurakennustöiden jatkamista varten. Liit·
24349: IV,385. s. 1083. - Ks. Ateneum. teet IV,so.s. s. 1101. - Ks. Ammattikoulut.
24350: - n:o 3{)2, ö s te n s on i n y. m.: Määrärahan - n:o 315, Pyörtänön y.m.: Määrärahan
24351: osoittamisesta Porvoon lyseon korjaustöitä osoittamisesta Pohjois-Karjalan keskusammat-
24352: ja uudelleenrakentamista varten. Liitteet tikoulun rakennuskunnostuksia varten. Liit-
24353: IV,386. s. 1084 ja 1085. - Ks. Oppikoulut. teet IV,soo. s. 1102. - Ks. Ammattikoulut.
24354: - n:o 303, Muikun y.m.: Määrärahan osoit- - n:o 316, Raunion y.m.: Määrärahan
24355: tamisesta maatalouskoneiden tutkimsulaitok· osoittamisesta Etelä-Hämeen ·keskusammatti·
24356: sen rakennustöitä varten. Liitteet IV,ssr. s. Jtoulun työpajarakennuksen rakennustöiden
24357: 1086. - Ks. Maatalous. jatkamista varten. Liitteet IV,400. s. 1103.
24358: - n:o 304, Sun te 1 a n y. m.: Määrärahan - Ks. Ammattikoulut.
24359: osoittamisesta maatalouskoneiden tutkimuslai·
24360: toksen rakennustöiden jatkamista varten. - n:o 317, Puumalaisen y.m.: Määrärahan
24361: osoittamisesta Keski-Suomen keskusammatti-
24362: Liitteet IV,ss.s. s. 1088. - Ks. Maatalous.
24363: koulun rakennustöiden jatkamiseen. Liitteet
24364: - n:o 305, Lampisen y.m.: Määrärahan
24365: IV,40l. s. 1104. - Ks. Ammattikoulut.
24366: osoittamisesta valtion mieskotiteollisuusopis-
24367: tolle talon rakentamiseksi. Liitteet IV,3.89, - n: o 318, T u r k a n y. m.: Määrärahan osoit-
24368: s. 1089. - Ks. Kotiteollisuus. tamisesta Pohjois-Pohjanmaan keskusammatti·
24369: - n:o 306, Hamaran y.m.: Määrärahan koulun internaattirakennuksen töiden aloitta-
24370: osoittamisesta uuden koulurakennuksen raken- mista varten. Liitteet IV,402. s. 1105. - Ks.
24371: tamiseksi Järvenpään emäntäkoululle. Liit· Ammattikoulut.
24372: teet IV,so,o. s. 1090. - Ks. Kotitalous. - n:o 319, Leppäiän y.m.: Määrärahan
24373: - n:o 307, Hamaran y.m.: Määrärahan osoittamisesta Espoon pitäjän Leppävaaran
24374: osoittamisesta Säämingin emäntäkoulun työ- kylässä toimivan valtion a=attikoulukodin
24375: väen asuinrakennuksen rakentamista varten. rakennustöitä varten. Liitteet IV,403, s. 1106.
24376: Liitteet IV,391, s. 1091. - Ks. Kotitalous. - Ks. Ammattikoulut.
24377: - n:o 308, Laitisen y. m.: Määrärahan - n:o 320, Hakalan y.m.: Määrärahan
24378: osoittamisesta metsähoitokoulun rakentami- osoittamisesta Tampereen teknillisen oppilai·
24379: seksi Pohjois-Savoon. Liitteet IV,392. s. toksen uudisrakennusten piirustusten valmis·
24380: 1092. - Ks. Metsänhoito. tamiseksi ja rakennustöiden aloittamiseksi.
24381: - n: o 309, K u 11 b e r g i n y. m.: Määrärahan Liitteet IV,404. s. 1108, - Ks. Teknilliset
24382: osoittamisesta Sjökullan koulutilan rakennus- opistot.
24383: töiden loppuun saattamiseksi. Liitteet IV,393. - n:o 321, Kalliokosken y.m.: Määrära-
24384: s. 1094 ja 1095. - Ks. Maatalouskoulut. han osoittamisesta Helsingin uuden lentoken-
24385: - n:o 310, A a t te 1 a n y. m.: Määrärahan tän rakentamista varten. Liitteet IV,4o5. s.
24386: osoittamisesta rautatieläisten asuinrakennuk- 1110. - Ks. Ilmailu.
24387: Rahaasia- ja la;ki<aloitteet 1950. 15
24388:
24389: - n:o 322, Rytingin y.m.: Määrärahan - n:o 335, Frimanin y.m.: Määrärahan
24390: osoittamisesta Kienasjärven kuivattami-stöi- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Syy·
24391: den aloittamista varten. Liitteet IV,406·, s. rakkiharjusta V-eskoniemen kylään. Liitteet
24392: 1112. - Ks. Kuivatustyöt. IV,419. s. 112.S, - Ks. Maantiet.
24393: - n: o 323, T a i n i o n y. m,: Määrärahan osoit- - n:o 336, R i ih is en y. m.: Määrärahan
24394: tamisesta Ylä- ja Alasuolijärven veden kor- osoittamisesta Rasinmäen ja Unimäen välisen
24395: keuden alentamiseksi. Liitteet IV,407. s. 1113. maantien rakentamista va-rten. Liitteet
24396: - Ks. Kuivatustyöt. IV,42tO. s. 1129. - Ks. Maantiet.
24397: - n:o 324, Rytingin y.m.: Määrärahan - n:o 337, Tainion y.m.: Määrärahan osoit-
24398: osoittamisesta Oijärven kuivattamistyötä var- tamisesta maantieylikäytävän rakentamiseksi
24399: ten. Liitteet IV,408. s. 1114. - Ks. Kuiva- Kemin .kaupungin eteläpäähän. Liitteet
24400: tustyöt. IV,421, s. 1130. - Ks. Maantiet.
24401: - n :o 325, Laine en y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 338, Tainion y.m.: Määräraihan osoit-
24402: tamisesta Puu- ja Teurojoen kuivatushank- tamisesta Sodankylän ki·l'lkonkylän kohdalla
24403: keen toteuttamista varten. Liitteet IV,409. , olevan Kitisenjoen maantiesiltatöiden loppuun
24404: s, 1115. - Ks. Kuivatustyöt. saattamiseksi. Liitteet IV,422, s. 1131. -
24405: - n:o 3·26, E. Koiviston: Määrärahan Ks. Sillat.
24406: osoittamisesta Rovasuvannon-Outakosken - n:o 339, E. Koiviston y.m.: Määrärahan
24407: maantien rakentamiseksi. Liittee-t IV,410. s. osoittamisesta Markkasuvannon ja Korintteen
24408: 1116. - Ks. Maantiet. lossin välisen maantien rakennustöitä varten.
24409: - n:o 327, Tauriaisen: Määräraihan osoit- Liitteet IV,4•23. s. 1132. - Ks. Maantiet.
24410: tamisesta maantien rakentamiseksi Hyrynsal- - n: o 340, Tainio n y. m.: Määrärahan osoit-
24411: men Moiaiovaarasta Jumaliskylään. Liitteet ·tamisesta maantien rakentamiseksi Simojoen
24412: IV,411. s. 1117. - Ks. Maantiet. eteläpuolitae Simojoen rautatiesillalta Alanie-
24413: - n:o 3·28, L ah te 1 an y. m.: Määrärahan men lossille. Liitteet IV,4.214. s. 1133. - Ks.
24414: osoittamisesta Javaruksen-Vuojärven maan- Maantiet.
24415: tien ra;kentamiseksi. Liitteet IV,412, s. 1118. - n:o 341, E. Koiviston y. m.: Määrärahan
24416: - Ks. Maantiet. osoittamisesta työttömyystöinä käyntiin pan-
24417: - n: o 32·9, Tainio n y. m.: Määrärahan osoit- tujen tienrakennus- ja parannustöiden vii-
24418: tamisesta Piittisjärven~Saarijärven maantien meistelyä varten. Liitteet IV,4,25. s. 1134.
24419: - Ks. Maantiet.
24420: rakentamista varten. Liitteet IV,413. s. 1120.
24421: - Ks. Maantiet. - n: o 342, T a i n i o n y. m.: Määrärahan osoit-
24422: tamisesta Oravavuoman ja Taapajärven väli-
24423: - n:o 330, La h te 1 a n y. m.: Määrärahan
24424: sen tieosuuden rakentamiseksi. Liitteet
24425: osoittamisesta .Pelkosenniemen--ISodankylän IV,4,2•&. s. 1135, - Ks. Maantiet.
24426: maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,414. s.
24427: - n:o 343, Hong a n y. m.: Määrärahan osoit-
24428: 1121. - Ks. Maantiet. tamisesta töiden aloittamiseksi Kärsämäen-
24429: - n:o 331, L ah te 1 an y. m.: Määrärahan Paattisten maantiellä. Liitteet IV,427. s. 11'36.
24430: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Ke- - Ks. Maantiet.
24431: mijärven kunnassa olevasta Jussilan-Kaisan- - n:o 344, Kuittisen y.m.: Määrärahan
24432: lahden kylätiestä Lehtolaan. Liitteet IV,415. osoittamisesta raja-alueiden tieyhteyksien ra-
24433: s. 1122. - Ks. Maantiet. kentamiseksi Joutsenon ikunnan ja Imatran
24434: - n:o 33·2, Lappi-Seppälän y.m.: Korote- kauppalan alueella. Liitteet IV,4•2,s. s. 1137.
24435: tun määrärahan osoittamisesta maanteiden - Ks. Maantiet.
24436: rakennustöitä varten. Liitteet IV,416·. s. 1124. - n:o 345, M. Järvisen y.m.: Määrära;han
24437: - Ks. Maantiet. osoittamisesta Vaasan---Laihian maantien oi-
24438: - n:o 333, Frimanin y.m.: Määrärahan kaisutyötä varten. Liitteet IV,4•29, s. 1138.
24439: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Ina- - Ks. Maantiet.
24440: rin kunnan Kaamasen kylästä Sevettijärvelle. - n:o 346, 0 k on y. m.: Määrärahan osoittami-
24441: Liitteet IV ,417. s. 1126. - Ks. Maantiet. sesta maantien rakentamiseksi Taipalsaaren
24442: - n: o 834, Puu m a 1 a i s e n y. m.: Määrära- Ampujalasta Lauritsalaan. Liitteet IV,430, s.
24443: han osoittamisesta maantien rakentamiseksi 113,9. - Ks. Maantiet.
24444: Laukaan-Korviston-Honkalan maantieltä - n: o 347, Jokisen y. m.: Määrärahan osoit-
24445: Suolahden kauppalaan. Liitteet IV,418. s. tamisesta Muurlan kirkolta Turun-Helsingin
24446: 1127. - Ks. Maantiet. valtatielle johtav•an tien korjaustöiden suorit-
24447:
24448: 17
24449: 16 Rahaasia- ja la;kia.loitteet 1950.
24450:
24451: iamista varten. Liitteet IV,431. s. 1140. - - n:o 360, Tauriaisen: :Määrärahan osoit..
24452: Ks. :Maantiet. tamisesta Linnansalmen-Takkusenkankaan
24453: - n:o 348, La h te 1 a n y. m.: :Määrärahan maantien rakennustöitä varten. Liitteet
24454: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Vian IV,444. s. 1155. - Ks. :Maantiet.
24455: aseman ja Vanttausjärven maantien välille. - n:o 361, Tauriaisen: :Määrära.han osoit-
24456: Liitteet IV,432. s. 1141. - Ks. :Maantiet. .tamisesta maantien rakentamiseksi Ristijär-
24457: - n:o 349, La h te 1 a n y. m.: :Määrärahan ven-Kotilankylän maantiestä Hoikanvaaran
24458: osoittamisesta Aholan-:Maurujärven-:Maa· kylätiehen. Liitteet IV,445. s. 1156. - Ks.
24459: ninkavaaran maantien rakentamiseksi. Liit· :Maantiet.
24460: teet IV,433. s. 1143. - Ks. :Maantiet. - n: o 362, R y tingi n: :Määrärahan osoitta-
24461: - n:o 350, La h te 1 a n y. m.: :Määrärwhan misesta maantien rakentamiseksi Pudasjärven
24462: osoittamisesta Simojärven-Raistaikan maan· -Sarajärven maantieltä Nuukavaaran kylä-
24463: tien rakentamiseksi. Liitteet IV,434. s. 1144. ryhmään. Liitteet IV,446•. s. 1157. - Ks.
24464: - Ks. :Maantiet. :Maantiet.
24465: - n:o 351, E. Koiviston y.m.: :Määrärwhan - n: o 363, F r i m a n i n y. m.: :Määrärahan
24466: osoittamisesta Pellon-Raanujärven maantien osoittamisesta Könkään-Tepaston maantie-
24467: parantamiseen. Liitteet IV,435. s. 1145. - rakennustyön loppuunsaattamiseksi. Liitteet
24468: Ks, :Maantiet. IV,447. s. 1158. - Ks. :Maantiet.
24469: - n:o 352, Koivurannan y.m.: :Määrära· - n:o 364, Friman i n y. m.: :Määrärahan
24470: han osoittamisesta maanteiden rakentamiseksi osoittamisesta Kallon-Kurtakon maantien
24471: etupäässä Pohjois-Suomeen. Liitteet IV,43&. rrukennustyön loppuunsaattamiseksi. Liitteet
24472: s. 1146. - Ks. :Maantiet. IV,HS. s. 1159. - Ks. :Maantiet.
24473: - n:o 353, Lahtelan y.m.: :Määrärahan - n:o 365, Frimanin y.m.: :Määrärahan
24474: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Po- osoittamisesta tien rakentamiseksi Vian ase·
24475: •sion~Kuusamon maantieltä Kemijärven- malta Vanttausjärven kylään Rovaniemen
24476: Kuusamon maantieHe. Liitteet IV,437. s.ll48. maalaiskunnassa. Liitteet IV,449. s. 1160. -
24477: - Ks. :Maantiet. Ks. Maantiet.
24478: - n: o 354, :M u r r o n y. m.: :Määrärahan osoit- - n:o 366, F r i :in a n i n y. m.: Määrärahan
24479: tamisesta maantien rakentamiseksi Oulaisista osoittamisesta Sodankylän-Kittilän maantie-
24480: Kärsämäen Venetpaloon Pyhäjoen eteläpuo· töiden loppuunsaattamiseksi. Liitteet IV,450.
24481: litse. Liitteet IV,438. s. 1149. - Ks. :Maan· s. 1161. - Ks. Maantiet.
24482: tiet. - n:o 367, Ryhdän y.m.: :Määrärwhan osoit-
24483: - n :o 355, :M u r r on y. m.: :Määrärahan osoit- tamisesta maantien rakentamiseksi Inkeeltä
24484: tamisesta Vasamanevantien ra.kennustöiden Soudunnivaan. Liitteet IV,451. s. 1162. -
24485: aloittamiseksi. Liitteet IV,439. s. 1150. - Ks. :Maantiet.
24486: Ks. :Maantiet. - n:o 368, Rytingin y. m.: :Määrärahan
24487: - n:o 356, Penttalan y.m.: :Määrärrehan osoittamisesta maantien rakentremiseksi Kipi-
24488: osoittamisesta Seinäjoen-Kuortaneen maan· nän lo·ssilta Pudasjärven-Rovaniemen maan-
24489: tien rakennustöiden jatkamista varten. Liit- tielle. Liitteet IV,452. s. 1163. - Ks. :Maan-
24490: teet IV.44!0. s. 1151. - Ks. :Maantiet. tiet.
24491: - n:o 357, K ui t ti sen y. m.: :Määrärahan - n: o 369, Rytingin: :Määrärahan osoitta-
24492: osoittamisesta Kaukopäästä Virasojan aseman misesta Kiimingin ja Yli-Iin välisen maantien
24493: kautta Imatralle johtavan pikatien !kuntoon rakentamista varten. Liitteet IV,453. s. 1164.
24494: saattamiseksi. Liitteet IV,441. s. 1152. - - Ks. Maantiet.
24495: Ks. :Maantiet. - n:o 370, Hautalan y. m.: Määrärahan
24496: - n:o 358, Ta u r i a i sen: :Määrärahan oooit- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Piela-
24497: ta.misesta maantien rakentamiseksi Suomus- vedeltä Pihtiputaalle. Liitteet IV,454. s. 1165.
24498: salmen kirkonkylästä Kiannan vesistön itä· - Ks. :Maantiet.
24499: puolitae Juntusrantaan. Liitteet IV,442. s. - n: o 371, T a u :d a i s en: Määrärahan osoit-
24500: 1153. - Ks. :Maantiet. tamisesta maantien rakentamiseksi Puolangan
24501: - n:o 359, Tauriaisen: :Määrärahan osoit- Lylyikylän kunnantiestä Suomussalmen Laa-
24502: tamisesta maantien rakentamiseksi Suomus- jan kylätiehen. Liitteet IV,455. s. 1166. -
24503: salmen-Kuhmon maantiestä Konttilan-Kar• Ks. :Maantiet.
24504: hukankaan kyläryhmiin. Liitteet IV,443. s. - n:o 372, Rytingin: Määrärahan osoittami-
24505: 1154. - Ks. :Maantiet. sesta Puhoksen-Näljängän maantien raken-
24506: Rahaasia- ja. la;kiaJ.oitteet 1950. 17
24507:
24508: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,456·. s. - n: o 384, H o n g a n y. m.: Määrärahan osoit-
24509: 1167. - Ks. Maantiet. tamisesta KirjaJan ponttoonisillan lunastami·
24510: - n: o 373, R y t i n gin: Määrärahan osoittami· seksi valtiolle. Liitteet IV,46.s. s. 1180. -
24511: sesta maantien rakentamiseksi Pudasjärven Ks. Sillat.
24512: Säl"kivaaralta Taivalkosken Virkkuseen. Liit- - n:o 385, Sarjalan y.m.: Määrärahan
24513: teet IV,457. s. 1168. - Ks. Maantiet. osoittamisesta Lapassalmen sillan rakenta-
24514: - n:o 374, Murtomaan y.m.: Määrärahan mista varten. Liitteet IV,469. s. 1181. - Ks.
24515: osoittamisesta Lautta;kylän-Rauman maan- Sillat.
24516: tien rakentamiseksi. Liitteet IV,458. s. 1169. - n:o 386, Hauta 1 a n y. m.: Määrärahan
24517: - Ks. Maantiet. osoittamisesta sillan rakentami·seksi Siikajoen
24518: - n:o 375, Ri ih im ä en y. ni.: Korotetun mää- yli Paavolan kirkonkylän kohdalla. Liitteet
24519: rärahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden IV,470. s. 1182. - Ks. Sillat.
24520: valtion haltuun ottamisesta johtuviin menoi- - n:o 387, Paasion y. m.: Korotetun määrä·
24521: hin. Liitteet IV,459. s. 1170. - Ks. Maan- rahan osoittamisesta valtionavustukseksi Sa-
24522: tiet. lon kauppalalle Salonjoen sillan uudelleen
24523: - n:o 376, Koivurannan y.m.: Määrära- rakentamiseksi. Liitteet IV,471. s. 1183. -
24524: han osoittamisesta valtionmaalla ainakin Ks. Sillat.
24525: osaksi sijaitsevien kyläteiden ottamiseksi - n:o 388, Mannisen y.m.: Määrärahan
24526: valtion lia:ltuun. Liitteet IV,460. s. 1171. - osoittamisesta sillan rakentamiseksi Iisalmen
24527: Ks. Maantiet. maalaiskunnassa !tikan salmen yli. Liitteet
24528: - n:o 377, E. Koiviston: Määrärahan osoit- IV,47·2. s. 1184. - Ks. Sillat.
24529: tamisesta kelirikkoteiden Takentamiseksi Uts- - n:o 389, Rytingin y.m.: Määrärahan
24530: joen kuntaan. Liitteet IV,461. s. 1172. - osoittamisesta Iijoen perkaustöiden aloitta-
24531: Ks. Maantiet. mista varten. Liitteet IV,473. s. 1185. -
24532: - n:o 378, E. Koiviston: Määrärahan osoit- Ks. Jokien perkaus.
24533: tamisesta polkuteiden kunnostamiseen ja ra- - n:o 390, Ran ki 1 an y. m.: Määrärahan
24534: :kentamiseen Taka-Lapissa. Liitteet IV,462. osoittamisesta Ähtävänjoen perkansta varten.
24535: s. 1173. - Ks. Maantiet. Liitteet IV,474. s. 1186. - Ks. Jokien per-
24536: - n: o 379, R y h d ä n y. m.: Määrärahan osoit- kaus.
24537: tamisesta Oulankajoen pukkisillan rakenta- - n:o 391, Jokisen y.m.: Määrärahan osoit-
24538: mista varten. Liitteet IV,463, s. 1174. - Ks. tBiiDisesta Salon laivaväylän ruo.ppaustöiden
24539: Sillat. loppuun suorittamista varten. Liitteet
24540: - n:o 380, Lahtelan y.m.: Määrärahan IV,475. s. 1187. - Ks. Laivaväylät.
24541: osoittamisesta sillan rwkentamiseksi Utsjoen - n: o 392, W i c km a n i n y. m.: Määrärahan
24542: yli Utsjoen .kirkonkylän kohdalla. Liitteet osoittamisesta Kruunupyyjoen keskijuoksun
24543: IV,464. s. 1175. - Ks. Sillat. perkaamista varten. Liitteet IV,476·. s. 1188
24544: ja 1189. - Ks. Jokien perkaus.
24545: - n:o 381, ,p yö r t ä n ö n y. m.: Määrärahan
24546: - n :o 393, M u r r on y. m.: Määrära;han osoit-
24547: osoittamisesta Oinassalmen sillan rakenta-
24548: tamisesta Lamujärvien vedenpoistokanavan
24549: mista varten. Liitteet IV,465. s. 1177. -
24550: per.kaamista varten. Liitteet IV,477, s. 1190.
24551: Ks. Sillat.
24552: - Ks. Kuivatustyöt.
24553: - n: o 382, L a h t e l a n y. m.: Määrärahan - n: o 394, ö s t e r h o 1m i n y. m.: Määrärahan
24554: osoittamisesta Kitisenjoen sillan rakentami- osoittamisesta Inkoon sataman suun ruoppaa-
24555: seen. Liitteet IV,466, s. 1178. - Ks. Sillat. mista varten. Liitteet IV,478. s. 119·1 ja
24556: - n:o 383, P r u n n i l a n y. m.: Määrärahan 119,2. - Ks. Satamat.
24557: osoittamisesta Kokemäenjoen yli Kiikan kir- - n: o 395, P y ö r t ä n ö n y. m.: Korotetun
24558: konkylän kohdalla johtavan sillan rakennus- määrärahan osoittamisesta työttömyyden lie·
24559: työn loppuun saattamiseksi. Liitteet IV,467. ventämiseksi Itä-Suomessa. Liitteet IV,479.
24560: s. 1179. - Ks. Sillat. s. 1193. - Ks. Työttömyys.
24561: 18 Rahaasia- ja lakialoitteet 1950.
24562:
24563:
24564:
24565:
24566: LAKIALOITTEET.
24567: Varsinaisen a.loiteajan jälkeen jätetyt.
24568:
24569: - n:o 71, Pakkasen y.m.: Ehdotus laiksi - n:o 85, Söderhjelmin y.m.: Ehdotus lii-
24570: maatalousoppilaitoksista annetun lain muuttami· kevaihtoverolaiksi. Liitteet IV,117. s. 1227. -
24571: sesta. Liitteet IX,121. s. 1277. - Ks. Maa- Ks. Liikevaihtovero.
24572: talouskoulut. - n:o 86, Wiherheimon: Ehdotus laiksi lii-
24573: - n:o 72, Pakkasen y.m.: Ehdotus laiksi kevaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,us.
24574: kotitalousoppilaitoksista annetun lain muuttami- s. 1232. - Ks. Liikevaihtovero.
24575: sesta. Liitteet IX,122. s. 1279. - Ks. Koti- - n:o 87, Kuusisen y.m.: Ehdotus laiksi tulo-
24576: talous. ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami-
24577: - n:o 73, Pakkasen y.m.: Ehdotus laiksi ko- sesta. Liitteet IV,n9. s. 1237. - Ks. Tulo- ja
24578: titeollisuusoppilaitoksista annetun lain muutta- omaisuusvero.
24579: misesta. Liitteet IX,123. s. 1281. - Ks. Koti- - n:o 88, Hetemäen y. m.: Ehdotus liikevaih-
24580: teollisuus. toverolaiksi. Liitteet IV,120. s. 1242. - Ks.
24581: - n:o 74, Söderhjelmin y.m.: Ehdotus Liikevaihtovero.
24582: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta. S. 1301 - n:o 89, Kilpeläisen y.m.: Ehdotus liike-
24583: ja 1303. - Ks. Liikevaihtovero. vaihtoverolaiksi. Liitteet IV,121. s. 1244.- Ks.
24584: -n:o 75, Pohjalan y.m.: Ehdotus laiksi lii- Liikevaihtovero.
24585: kevaihtoverolain muuttamisesta. S. 1305. - n:o 90, Korsbäck i n y. m.: Ehdotus liike-
24586: Ks. Liikevaihtovero. vaihtoverolaiksi. Liitteet IV,122. s. 1246 ja
24587: - n:o 76, Lampisen y. m.: Ehdotus laiksi lii- 1248. - Ks. Liikevaihtovero.
24588: kevaihtoverolain muuttamisesta. S. 1306. - Ks. - n:o 91, Korsbäck i n y. m.: Ehdotus liike-
24589: Liikevaihtovero. vaihtoverolaiksi. Liitteet IV,123. s. 1250 ja
24590: - n:o 77, Jernin y.m.: Ehdotus laiksi kansan- 1251. - Ks. Liikevaihtovero.
24591: opistojen valtionavusta. Liitteet VIII,4s. s. - n:o 92, Hetemäen y. m.: Ehdotus laiksi lap-
24592: 1269 ja 1272. - Ks. Kansanopistot. silisälain muuttamisesta. Liitteet X,43. s. 1295.
24593: - n:o 78, Linnan y.m.: Ehdotus laiksi kan- - Ks. Lapsilisä.
24594: sanedustajain vaalista. Liitteet 1,12. s. 1197. - - n:o 93, Heikkilän y. m.: Ehdotus laiksi
24595: Ks. Edustajanvaalit. eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä vero-
24596: - n:o 79, Hetemäen y. m.: Ehdotus laiksi laikeihin. Liitteet IV,124. s. 1252. - Ks.
24597: liikevaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet Verotus.
24598: IV,112. s. 1217. - Ks. Liikevaihtovero. - n: o 94, T u u r n a n y. m.: Ehdotus laiksi
24599: - n:o 80, H i 1 t u sen y. m.: Ehdotus laiksi kan- eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä vero-
24600: sanedustajain oikeudesta eläkkeeseen annetun lakeihin. Liitteet IV,125. s. 1254. - Ks.
24601: lain muuttamisesta. Liitteet IV,113. s. 1219. - Verotus.
24602: Ks. Eduskunnan jäsenet. - n:o 95, Roineen y.m.: Ehdotus laiksi yksi·
24603: - n:o 81, K u 1 o vaaran y. m.: Ehdotus laiksi tyisoikeudellisessa työsuhteessa olevien työnteki-
24604: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun jäin elintason turvaamisesta. Liitteet !,13. s.
24605: lain muuttamisesta. Liitteet IV,114. s. 1220. - 1199. - Ks. Elintason turvaaminen.
24606: Ks. Kansakoulut. - n:o 96, Lappi-Seppälän: Ehdotus laiksi
24607: - n: o 82, E. P u s a n y. m.: Ehdotus laiksi maa- huoneenvuokrien säännöstelystä. Liitteet 1,14.
24608: taloustuotannon kannattavuuden turvaamisesta. s. 1202. - Ks. Vuokrasäännöstely.
24609: Liitteet IX,124. s. 1283. - Ks. Maatalous. - n:o 97, E. Koiviston y. m.: Ehdotus laiksi
24610: - n: o 83, K ä k e 1 ä n y. m.: Ehdotus liikevaihto- eräitten toisen korvauslain mukaan ratkaistu-
24611: verolaiksi. Liitteet IV,l15. s. 1223. - Ks. jen korvaushakemusten uudesta käsittelystä ja
24612: Liikevaihtovero. uuden määräajan myöntämisestä korvaushake-
24613: - n: o 84, H i 1 t u s en y. m.: Ehdotus liikevaihto- musten tekemistä varten eräille saman korvaus·
24614: verolaiksi. Liitteet IV,us. s. 1224. - Ks. lain mukaan korvaukseen oikeutetuille. Liitteet
24615: Liikevaihtovero. IV,126. s. 1256. - Ks. Korvaus.
24616: Rahaasia- ja lakialoitteet 1950. 19
24617:
24618: - n: o 98, P y y n y. m.: Ehdotus laiksi toisen - n:o 103, V. Esko 1 a n y. m.: Ehdotus laiksi
24619: korvauslain mukaan ratkaistujen hakemusten maanhankintalain muuttamisesta. Liitteet
24620: uudesta käsittelystä ja uuden määräajan myön- IX,125. s. 1286. - Ks. Maanhankintalaki.
24621: tämisestä korvaushakemusten tekemistä varten - n:o 104, T. Ikosen: Ehdotus laiksi maan-
24622: eräille saman korvauslain mukaan korvaukseen hankintalain muuttamisesta. Liitteet IX,126. s.
24623: oikeutetuille. Liitteet IV,127. s. 1258. - Ks. 1287. - Ks. Maanhankintalaki.
24624: Korvaus. - n:o 105, Hauta 1 a n y. m.: Ehdotus laiksi
24625: - n:o 99, Lampisen y. m.: Ehdotus laiksi kan- maanhankintalain muuttamisesta. Liitteet
24626: sanedustajain vaalista. Liitteet ! 1 15. s. 1205. - IX,127. s. 1289. - Ks. Maanhankintalaki.
24627: Ks. Edustajanvaalit. - n:o 106, Vennamon y.m.: Ehdotus laiksi
24628: - n:o 100, Haapaniemen y.m.: Ehdotus maakaaren 1 luvun 3 §:n muttamisesta. Liit-·
24629: laiksi kansanedustajain vaalista. Liitteet 1,16. teet II,12. s. 1213. - Ks. Maakaari.
24630: s. 1207. - Ks. Edustajanvaalit. - n:o 107, Leivo-Larssonin y.m.: Ehdotus
24631: invaliidirahalaiksi. Liitteet X,H. s. 1297. -
24632: - n:o 101, österholmin y.m.: Ehdotus laiksi
24633: Ks. Invaliidit.
24634: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun
24635: - n:o 108, Kosken y. m.: Ehdotus laiksi tulo-
24636: lain muuttamisesta. Liitteet IV,12s. s. 1260 ja
24637: ja omaisusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
24638: 1261. - Ks. Kansakoulut.
24639: Liitteet IV,130. s. 1263. - Ks. Tulo- ja omai-
24640: - n:o 102, Kulovaaran y.m.: Ehdotus laiksi suusvero.
24641: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain - n: o 109, A a t t e 1 a n y. m.: Ehdotus autovero-
24642: muuttamisesta. Liitteet IV,129. s. 1262. - Ks. laiksi. Liitteet IV,131. s. 1265. - Ks. Auto-
24643: Kansakoulut. vero.
24644: j
24645: j
24646: j
24647: j
24648: j
24649: j
24650: j
24651: j
24652: j
24653: j
24654: j
24655: j
24656: j
24657: ASIALUETTELO.
24658: A s i a 1u ette 1o.
24659: A. - Ed. Turkan y. m. rah. al. n:o 318 maara-
24660: AlV-rehu: - Ks. MaataJous. rahan oaeittamisesta Pohjois-Pohjanmaan kes-
24661: kusammattikoulun internaattimkennuksen töi-
24662: Ajos: - Ks. Satamat. oon aJoittamista varten. Liitteet IV,4o2. s.
24663: 1105. L. Vv:aan 1540.
24664: Amerikka: - Ks. Ulkomaalaiset. Ylioppilaskun· - Ed. LeppiLlän y. m. rah. aJ. n:o 319 määrä-
24665: nan Laulajat, rahan osoittamh;esta Espoon pitäjän Leppä-
24666: vaaran ikylässä toimivan valtion ammattikou-
24667: Ammatinvalinta: Ed. Raunion y.m. rah. ai. n:o lukodin rakennustöitä varten. Liitteet IV,+03.
24668: 167 määrärahan osoittamisesta kauppa- ja s. 1106. L. Vv:aan 1540.
24669: teollisuusministeriön ammatinvalinnan ohjaus- - Ks. Kauppaoppilaitokset.
24670: toimiston virkailijain pall{Jkauksiin. Liitteet
24671: IV,nl. s. 915. L. Vv:aan 1529. A.pokka: - Ks. Maatalous.
24672:
24673: Ammattikasvatus: Ks. InvaJiidit. Arava: - Ks. Rakennustoiminta.
24674:
24675: Ammattikoulut: Ed. Brommelsin y. m. rah. al. Asemamestarit: Ks. Virkamiehet.
24676: n:o 286 määrärahan osoittamisesta yhdistetyn
24677: kunnallis-valtiollisen ruotsinkielisen keskus- AsemapääJliköt: Ks. Virkamiehet.
24678: ammattikoulun rakentamista varten Vaasaan.
24679: Liitteet IV,37o. s. 1065 ja 1066. L. Vv:aan
24680: Asessortt: - Ks. Kirkko.
24681: 1537.
24682: - Ed. Väyrysen y. m. raJa. aJ. n:o 313 määrä-
24683: rahan osoittamisesta Lapin ikeskusamm.a.tti- Asevelvolliset: Ks. Puolustuslaitos.
24684: koulun suunnittelutöitä ja rakentamisen
24685: aloittamista varten. Liitteet IV,397. s. 1100. Astmasairaat: Ed. Pyörtänön y. m. rah. al. n:o
24686: L. Vv:aan 1539. 42 määrärahan osoittamisesta astmasairaiden
24687: - Ed. Raunion y. m. ra;h. aJ. n:·o 314 määrä- hoidon tehostwmiseen. Liitteet IV1126. s. 768.
24688: rahan osoittamisesta KeskbSuomen 'keskus- L. V v: aan 1521.
24689: ammattikoulun koulurakennustöiden jatka-
24690: mista varten. Liitteet IV1 3918. s. HOI. L. Asunto-olot: Ed. M. Leskisen y. m. rah. al.
24691: Vv:aan 1539. u: o 131 korotetun määrärahan osoittamisesta
24692: - Ed. Pyörtänön y. m. rah. al. n:o 315 määrä- avustuksiksi maaseudun asunto-olojen paran-
24693: rahan osoittamisesta Pohjois-KarjaJan keskus- tamista varten. Liitteet IV,215. s. 873. L.
24694: ammattikoulun ·rakennuskunnostuksia varten. Vv:aan 1527.
24695: Liitteet IV,399. s. 1102. L. Vv:aan 1539. - Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n:o 132 mää-
24696: -Ed. Raunion y.m. rah. al. n:o 316 määrä- rärahan osoittamisesta avustuksiks.i Pohjois·
24697: rahan osoittamisesta Etelä-Hämeen keskus- Suomen jälleenrakenmjille väliaikaisten asu·
24698: ammattikoulun työpajarakennuksen rrukennus- musten rakentamise.sta. Liitteet IV,216. s.
24699: töiden jatkwmista varten. Liitteet IV,4oo. 874. L. Vv:aan 1•527.
24700: s. 1103. L. Vv:aan 1539. - Ed. Pyörtänön y. m. rah. al. n: o l?-3 määrä-
24701: -Ed. Puumalaisen y.m. rah. aJ. n:o 317 mää- rahan osoittamisesta lähinnä itäiseh ?ajaseu·
24702: rärahan osoittamisesta Keski.Suomen keskus- dun pieneläjäperheitten wsunto-olojen paran-
24703: a=attikoulun rakennustöiden jatkamiseen. tamiseen. Liitteet IV,217. s. 875. L. Vv:aan
24704: Liitteet IV,401. s. 1104. L. Vv:aan 1540. 1527.
24705:
24706: 18
24707: 4 Asialuettelo 1950.
24708:
24709: - E.d. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 134 mää- Autovero: Ed. Aattelan y. m. lak. al. n:o 109
24710: rärahan osoittamisesta avustuksiksi eräiden autoverolaiksi. Liitteet IV,131. s. 1265. L.
24711: asutuslainsii.ä.dännön nojalla perustettujen ti- Vv:aan.
24712: lojen rakennllflten parantamista varten. Liit-
24713: teet IV,ns. s. 876. L. Vv:aan 1527. D.
24714: - Ks. Rakennustoiminta..
24715: Dia.konissala.itos: - Ks. Sairaalat.
24716: Aslllltotuota.nto: - Ks. Rakennustoiminta.
24717:
24718: Asutustoiminta: Ed. Koivurannan y. m. rah. al.
24719: E.
24720: n: o 180 määrärahan osoittamisesta .rappiolle Ebeneser-koti: - Ks. Lapset.
24721: joutuneiden asutusteiden kuntoonpanoa var·
24722: ten. Liitteet IV,214. s. 872. L. Vv:aan 152'7. Eduskunna.n jäsenet: Ed. Hiltusen y. m. lak. al.
24723: - Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n: o 135 määrä· n:o 80 laiksi kansanedustajain oikeudesta
24724: rahan osoittamisesta tilusteiden rakennu:savus- eläkkeeseen annetun lain muuttamisesta. Liit-
24725: tuksi.ksi pienviljelijöille. Liitteet IV,219. s. teet IV,ua. s. 1219. L. Vv:aan 806.
24726: 877. L. Vv:aan 1527.
24727: - Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 136 määrä- Edustajanvaalit: Ed. Linnan y. m. lak. al. n:o 78
24728: rahan osoittamisesta asutustoiminnan yhtey· laiksi kansanedustajain vaalista. Liitteet 1,12.
24729: dessä rakennettujen teiden ja kuivatuskana· s. 1197. L. Prv:aan 322.
24730: vien kunnostamiseksi. Liitteet IV12~0. s. 878. - Ed. Lampisen y. m. lak. al. n:o 99 laiksi kan-
24731: L. Vv:aan 1527. sanedustajain vaalista. Liitteet 1,15. s. 1205.
24732: - Ed. J. Pusan y. m. rah. al. n: o 137 'korotetun L. Prv: aan 2964.
24733: määrärahan osoittamisesta tie. ja kuivatus- -Ed. Haapaniemen y. m. lak. al. n:o 100 laiksi
24734: töiden rahoittamiseksi vapaaehtoisin kaupoin kansanedustajain vaalista. Liitteet 1116. s.
24735: hankitullia tiloilla. Liitteet IV;2~1. s. 879. 1207. L. Prv:aan 2964.
24736: L. Vv:aan 1627.
24737: -Ed. Riihimäen y.m. rah. al. n:o 146 määrä.· Elintason turvaaminen: Ed. Roineen y. m. lak. al.
24738: rahan osoittamisesta suojametsien ja -puisto- n: o 95 laiksi yksityisoikeudellisessa työsuh-
24739: jen istuttamiseksi Porin kaupungin Lattome· teessa olevien työntekijäin elintason turvaami·
24740: ren asutusalueella. Liitteet IVf230. s. 888. sesta. Liitteet 1,13. s. 1199. L. Pr:aan 2230.
24741: L. Vv:aan 1528.
24742: - Ed. Raatikaisen y. m. rah. al. n:o 273 koro- Eino Leino: Ed. Hakkilan y. m. rah. al. n:o 57
24743: tetun määrärruhan osoittamisesta siirtoasutus- määrärahan osoittamisesta runoilija Eino
24744: rahastoon. Liitteet IV,a57. s. 1047. L. Vv:aan Leinon muistopatsaan hankkimista varten.
24745: 1536. Liitteet IV1141. s. 784. L. Vv:aan 1522.
24746: - Ed. Hietasen y. m. rah. al. n:o 274 korote·
24747: tun määrä.rruhan osoittamisesta siirtona asu- Eläinlää.kintä.: - Ks. Karjanhoito. Korkeakoulut.
24748: tusrahastoon. Liitteet IV,s5s. s. 1049. L.
24749: Vv:aan 1537. Elll.kk:eet: Ed. Tuuman y. m. rah. al. n:o 214
24750: -Ed. Vennamon y. m. rah. al. n:o 275 määrä· määrärruhan osoittamisesta n. s. •korvauseläk·
24751: rahan osoittamisesta siirtona asutusrahastoon keiden suorittamista varten. Liitteet IV,29.8.
24752: kuntien asutuslautakuntien asutuskassalainoi· s. 972. L. Vv:aan 1532.
24753: tusta varten. Liitteet IV,359. s. 1050. L. - Ks. Eduskunnan jäsenet.
24754: Vv:aan 1637.
24755: - Ed. Vennamon y. m. rah. al. n: o 276 määrä- Emll.ntä.koulut: - Ks. Kotitalous.
24756: rahan osoittamisesta siirtona asutusrahastoon
24757: toissijaisten maansaajien maanhankintalain Etelä.-Hä.me: - Ks. Ammattikoulut. Maatalous·
24758: mukaista lainoitusta varten. Liitteet IV,a6o. koulut.
24759: s. 1051. L. Vv:aan 1537.
24760: Etelä.-Saimaa.: - Ks. Maatalouskoulut. Sairaalat.
24761: - Ks. Rakennustoiminta.
24762:
24763: Ateneum: Ed. E. Kilven y.m. rah. al. n:o 301
24764: määrärahan osoittamisesta Ateneumin raken- F.
24765: nuksen laajentamis- ja korjaustöitä varten. Fa.rma.kopea.toimikunta: Ed. Leikolan rah. al.
24766: Liitteet IV,as5. s. 1083. L. Vv:aan 1538. n:o 38 määrärahan osoittamisesta Pohjoismai·
24767: Asi&luettelo 1950. 5
24768:
24769: sen farmakopeatoimikunnan jäsenmaksua ja - Ed. Kalliokosken y. m. rah. al. n:o 321 maa-
24770: muita menoja varten. Liitteet IV,lll2. s. 762. rärahan osoittamisesta Helsingin uuden len-
24771: L. Vv:aan 1520. tokentän rakentamista varten. Liitteet
24772: IV,4o5. s. 1110. L. Vv:aan 1540.
24773:
24774: Inari: - Ks. Kansanopistot. Kuivatustyöt.
24775: H.
24776: Handelshögskolan: - Ks. Korkeakoulut. Inkoo: - Ks. Satamat.
24777:
24778: Ha.rjoituskoulut: Ed. Borg-Sundmanin y. m. rah. Insinöörit: - Ks. Tie. ja vesirakennus.
24779: al. n: o ·52 määrärahan osoittamisesta kansa-
24780: koulunopettajien valmistuslaitosten harjoitus- Invaliidit: Ed. Leivo-Larssonin lak. al. n:o 107
24781: koulujen opettajien palkkojen korottamista invaliidirahalaiksi. Liitteet X,44. s. 1297. L.
24782: vllll'ten. Liitteet IV,t36. s. 779. L. Vv:aan Työv:aan 3309.
24783: 1521. -Ed. Kauhasen y.m. rah.al. n:o 177 mää-
24784: rärahan osoittamisesta invaliidirahan ko-
24785: Heinä: - Ks. Maatalous. rottamista varten. Liitteet IVi261. s. 927.
24786: L. Vv:aan 1530.
24787: Helsingin käsityönopettajaopisto: - Ks. Käsityö. -Ed. Kauhasen y. m. rwh. al. n:o 178 määrä-
24788: rahan osoittamisesta avustuksiksi invaliidi-
24789: Helsingin lentokenttä: - Ks. Ilmailu. avustuksista osattomikai jääneille tuberku-
24790: loosi-insaliideille. Liitteet IV,26,2. s. 928. L.
24791: Helsingin poWsila.itos: - Ks. Poliisi. Vv:aan 1530.
24792: - Ed. Pel'lkonojan y. m. rah. al. n:o 179 määrä-
24793: Helsingin ratapiha.: Ks. Rautatiet. rahan osoittamisesta .korvausten maksamiseksi
24794: punaisilla invaliideille. Liitteet IV,263. s.
24795: Helsingin yliopisto: Ks. Yliopisto. 929. L. Vv:aan 1530.
24796: - Ed. Lei.vo-Larssonin y. m. rah. al. n:o 250
24797: Henna.la: - Ks. Puolustuslaitos. määrärahan osoittamisesta lainaksi Suomen
24798: Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle ammatti·
24799: Houtska.ri: - Ks. Kansanopistot. oppilaitosten rakentamista varten. Liitteet
24800: IV,334. s. 1017. L. Vv:aan 1535.
24801: Hukkuneet: - Ks. Korvaus. - Ed. Saukkosen y. m. rah. al. n:o 251 määrä-
24802: rahan osoittamisesta avustuslainaksi Sotain-
24803: Buoneenvuokrat: - Ks. Vuokrasäännöstely. valiidien Veljesliitolle huoltotoimintaa varten
24804: kiinnitystä vastaan Liperin a.mmattioppilai·
24805: Hygieninen laitos: Ed. Leikolan rah. al. n:o 294 tokseen. Liitteet IV,335. s. 1019. L. Vv:aan
24806: määrärahan osoittamisesta 'hygienisen laitok- 1535.
24807: sen Meilahteen tulevaa uudisrakennusta var-
24808: ten. Liitteet IV,37s. s. 1075. L. Vv:aan J.
24809: 1538. Ja.kolaitos: - Ks. Maanmittaus.
24810:
24811: Hyvinkää: - Ks. Oppikoulut. Joensuu: - Ks. Kotiteollisuus.
24812:
24813: Hämeen Työläsnuoriso-opisto: Ks. Kansan- Jokien perkwuS: Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o
24814: opistot. 3S9 määrärahan osoittamisesta Iijoen per-
24815: kanatöiden aloittamista varten. Liitteet
24816: Hävitetty alue: - Ks. Rakennustoiminta. IV,473. s. 1185. L. Vv:aan 1544.
24817: -Ed. Rankilan y. m. rah. al. n:o 390 määrä-
24818: rahan osoittamisesta Xhtävänjoen perkansta
24819: varten. Liitteet IV,474. s. 1186. L. Vv:aan
24820: 1. 1545.
24821: Ilma.ilu: Ed. Leppihalmeen y. m. rah. al. n:o 159 - Ed. WicJunanin y. m. rah. al. n:o 392 määrä·
24822: määrärahan osoittamisesta Jiimin ilmailukou- rahan osoittamisesta Kruunupyyjoen keski-
24823: lun ja urheilukeskuksen toiminnan tukemi- juoksun perkaamista varten. Liitteet IV,476.
24824: seksi. Liitteet IV,,243. s. 906. L. Vv:aan 1529. s. 1188 ja 1189. L. Vv:aan 1545.
24825: 6 Asialuettelo 195{).
24826:
24827: Juna.nlähettä.jä.t: Ks. Virkamiehet. koulujen ra.ken11usavustuksiin. Liitteet IV,l4o.
24828: s. 783. L. Vv:aan 1522.
24829: Jä.lleenra.keJmus: Ks. Asunto-olot. - Ks. Harjoitus:koulut.
24830:
24831: Jä.mi: - Ks. Ilmailu. Kansanedustajain vaalit: - Ks. Edustajanvaalit.
24832:
24833: Järvenpää.: - Ks. Kotitalous. Kansanopistot: Ed. Jernin y. m. lak. aL n:o 77
24834: laiksi kansanopistojen valtionavusta. Liitteet
24835: Järvien kuivatus: - Ks. Kuivatustyöt. VIII,4s. s. 1269 ja 1272. L. Siv:aan, jonka
24836: tulee pyytää Vv:n lausunto 292.
24837: Jäädyttlimö: - Ks. Poronhoito. -Ed. Wickmanin y. m. rah. al. n:o 58 mää-
24838: rärahan osoittamisesta sisäoppilasrakennuk-
24839: Jääbdyttämö: - Ks. Kalastus. sen rakentamista varten Routakarin kirkolli-
24840: selle kansanopistolle. Liitteet IV,142. s. 785
24841: ja 786. L. Vv:aan 1522.
24842: K. -Ed. Jokisen y.m. rah. aL n:o 59 määrä-
24843: Ka.a.tumata.utise:t: - Ks. Sairaa,lat. rahan osoittamisesta rakennusavustukseksi
24844: Salon seudun evankeliselle kansanopistolle.
24845: Kadonneet: - Ks. Korvaus. Liitteet IV,l43. s. 787. L. Vv:aan 1522.
24846: - Ed. E. Koiviston y. m. ra.h. al. n:o 61 mää-
24847: Kaivot: - Ks. Maatalous. rärahan osoittamisesta avustukseksi Saamien
24848: kristilliselle kan&a.nopistoyhdistykselle kansan-
24849: Ka.lasl;us: Ed. Rosenbergin y. m. rah. al. n:o 108 opiston rakentamiseksi Inariin. Liitteet
24850: määrärahan osoittamisesta avustusten anta- IV,H5. s. 790. L. Vv:aan 1522.
24851: miseksi a=att.ikalastajille menetetyistä ka- - Ed. Kalavaisen y. m. rruh. ai. n:o 62 määrä-
24852: lastusveneistä tai pyydyksistä. Liitteet rahan osoUtamisesta Hämeen Työläisnuoriso-
24853: IV,t9,2. s. 846 ja 847. L. Vv:aan 1525. opi.ston rakennustyötä varten. Liitteet
24854: - Ed. Paasion y. m. rah. al. n: o 15:3 määrä- IV,t46. s. 791. L. Vv:aan 1522.
24855: rahan osoittamisesta kalajäähdyttämön perus-
24856: tamiseksi Turun saaristoon. Liitteet IVp:a 7. Ka.nsa.nrunous: Ed. Borg-sundmanin y. m. rah.
24857: s. 898. L. Vv:aan 15·28. aL n:o 70 määrärahan osoittamisesta ~Suoma
24858: -Ed. Pyyn y. m. rah. al. n:o 247 määrärahan laisen Kirjallisuuden Seuran hallussa olevien
24859: osoittamisesta avus.tuksiksi ja !ainoiksi vähä- kansanrunouskokoelmien ar.kistoa varten.
24860: varaiselle Jmiastajaväestölle pyyntivälineiden Liitteet IV,t54. s. 799. L. Vv:aan 1523.
24861: hankkimista varten. Liitteet IV,s31. s. 1013.
24862: L. Vv:aan 1535. Kansa.nvaJistus: Ed. E. Nurmisen y. m. rah. al.
24863: n:o &4 korotetun määrärahan osoittamisesta
24864: Kanada: - Ks. Ulkosuomalaiset. Ylioppilaskun- a vustukstksi erinäisille sivistysjärjestöille.
24865: nan Laulajat. Liitteet IV,14:s. s. 79·3. L. Vv:aan 1522.
24866: -Ed. E. Nurmisen y.m. rah. al. n:o 65
24867: Kansakoulut: Ed. Kulovaaran y. m. lak. al. n:o korotetun määrära;han osoittamis~sta kansan-
24868: 81 laiksi kansakoululaitoksen kustannuksista tajuisten tieteellisten luentojen avustamiseen.
24869: annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,114. Liitteet IV,t49. s. 794. L. Vv:aan 1522.
24870: s. 1220. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n - Ed. E. Nurmisen y. m. rah. aL n:o 66 koro-
24871: lausunto 806. ll:etun määrärahan osoittamisesta sivistystyön
24872: - Ed. österholmin y. m. lak. aL n: o 101 laiksi järjestämiseksi metsä- ja uittotyömailla. Liit-
24873: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun teet IV,t50. s. 795. L. Vv:aan 1522.
24874: lain muuttamisesta. Liitteet IV,12s. s. 1260 - Ks. Rajaseutu.
24875: ja 1261. L. Vv:aan 3078.
24876: - Ed. Kulovaaran y. m. lak. aL n:o 102 laiksi Kanslistit: - Ks. Nimismiehet.
24877: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun
24878: lain muuttamisesta. Liitteet IV,t29. s. 1262. Karjanhoito: Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. n:o
24879: L. Vv:aan 3078. 107 määrärahan osoittamisesta luomatau<lin
24880: - Ed. Niemisen y. m. r a h. al. n: o 56 korote- vastustamiseen. Liitteet IV,t91. s. 845. L.
24881: tun määrärahan osoittamisesta maalaiskansa- Vv:aan 1625.
24882: Asialuett~Io 1950. 7
24883:
24884: - Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n:o 124 määrä- Keuhkotauti: LKs. Tuberkuloosi.
24885: rahan osoittamisesta avustruksiksi pienviljeli-
24886: jöille jalostetuista karjoista polvautuvien lell- Kiena.sjä.rvi: Ks. Kuiva.tustyöt.
24887: mävasikoiden hankkimi1!ta varten. Liitteet
24888: IV,2os. s. 866. L. Vv:aan 1526. Kirjanpitotilat: - Kfl. Maatalous.
24889: - Ed. Riilhimäen y. m. rah. al. n: o 152 koro-
24890: tetun määrärahan osoittami-sesta maitotalous- Kirkko: Ed. Annalan y. m. rah. al. n:o 47 mää-
24891: .tuotannon tukemiseen. Liitt~et IV,236. s. rärahan ·osoittamisesta luterilaisen kirkon
24892: 897. L. Vv:aan 1528·. asessorien palkkion korottamista varten. Liit-
24893: - Ks. Maatalous. teet IV,131. s. 774. L. Vv~aan 1521.
24894:
24895: Karja.llhoitokoulut: - Ks. Maatalouskoulut. Kitee: - Ks. Kotiteollisuus.
24896:
24897: Kiviperä.iset pellot: - Ks. Maatalous.
24898: Ka.sarmi.t: - Ks. Puolustuslaitos.
24899: KodinperustamisJILina.t: Ed. Leivo-Larssonin y. m.
24900: Xasvinja.lostus: - Ks. Maatalous. rah. al. n: o ·259 määrärahan osoittamisesta
24901: kodin.perustamislainojen myöntämistä varten.
24902: Xa.uppa- ja. teollisuusministeriö: - Ks. Amma- Liitteet IV,343. s. 1030. L. Vv:aan 1536.
24903: tinvalinta. Taloudellinen tutkimus. Ulkomaan- - Ed. Leppihalmeen y. m. rah. al. n: o 260 mää-
24904: kauppa. rärahan oooitt·amisesta kodinperustamislai-
24905: noiksi. Liitteet IV,344. s. 1032. L. Vv:aan
24906: Kauppaoppilaitokset: Ed. Kaukamaan y. m. rah. 1536.
24907: al. n: o 170 korotetun määrärahan osoittami- - Ed. Roineen y. m. rruh. al. n: o 261 määrä-
24908: sesta Rauman Kauppaoppilaitoksen Kannatus- rahan osoittamisesta kodinperustamislainoiksi.
24909: oBakeyhtiön ylläpitämän kauppaoppilaitoksen Liitteet IV,345. s. 1034. L. Vv:aan 1536.
24910: lisärakennushankkeen rahoittamista varten.
24911: Liitteet IV,254. s. !HS. L. Vv:aan 1530. Koillis-La.ppi: - Ks. Metsänihoito.
24912: - Ed. Kajalan y. m. rah. al. n: o 17'1 korotetun
24913: määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk- Koltat: - Ks. J?oronhoitn
24914: siksi kunnallisilla ja yksityisille teknillisille,
24915: ammatti- ja kauppaoppilaitoksille. Liitteet Koneyhtymät: - Ks. Maatalous.
24916: IV,255. s. 919. L. Vv:aan 1530.
24917: Korkeakoulut: Ed. von Bornin y. m. rah. al.
24918: Xelirikko: Ks. Maantiet. n:o 60 määrärahan osoittamisesta avustuk-
24919: seksi Ruotsalaiselle KansalaiskorkeakouluHe.
24920: Kemi: - Ks. 'Satamat. Virkamiehet. Liitteet IV,1'44. s. 788 ja. 7·89. L. Vv: aan
24921: 1522.
24922: Kerhotoiminta.: - Ks. Maata:Iouskoulut. - Ed. Ryömän y. m. rah. al. n: o 81 korotetun
24923: määrärahan osoittamises·ta stipendeiksi ja
24924: avustuksiksi korkeakouluopintoja varten. Liit-
24925: Kerrostalot: Ks. Asutustoiminta. teet IV,165. s. 813. L. Vv:aan 1523.
24926: - Ed. Öhmanin rah. al. n: o 256 määrärahan
24927: Keskikonlut: Ks. Oppikoulut. osoittamisesta avustuslainan antamista varten
24928: Svenska Handelshögskolan nimisen korkea-
24929: KeSki-Suomi: Ks. Ammattikoulut. Tie- ja koulun uudisrakennusta varten. Liitteet
24930: vesirakennus. IV,340. s. 1026 ja 1027. L. Vv:aan 1535.
24931: - Ed. Lepistön y. m. rah. al. n: o 2!H määrä-
24932: Keskusa.mmattikonlut: - Ks. Ammattikoulut. rahan osoittamisesta eläinJäiilketieteellisen kor-
24933: keakoulun rakentamiseksi. Liitteet IV,375. s.
24934: Keskussa.ixa.a.l.at: - Ks. Sairaalat. 1071. L. Vv:aan 1538.
24935: - Ks. Yli()pisto.
24936: Xesk:usva.nkila.t: - Ks. Rakennustoiminta.
24937: Korkein hallinto-oikeus: Ed. Borg-sundmanin
24938: Kesä.villkistys: - Ks. Lapset. y. m. rah. al. n:o 30 määrärahan osoittami-
24939: 8 Asialuettelo 1950.
24940:
24941: sesta kol'keimman hallinto-oikeuden kirjaajan Korvauselä.k:keet: - Ks. EliLkkeet.
24942: pa1kkauksen korottamiseksi. Liitteet IV,114.
24943: s. 751. L. Vv:aam. 1520. Kotitalous: Ed. Pakkasen y. m. lak. al. n:o 72
24944: laiksi kotitalousoppilaitoksista annetun lain
24945: Korkein oikeus: Ed. Borg-Sundmanin y. m. ra:h. muuttamisesta. Liitteet IX,122. s. 1279. L.
24946: al. n:o 28 määrärahan osoittamisesta kor- Mtv: aan 172.
24947: keimman oikeuden kirjaajan palk,kauksen - Ed. Saalastin y. m. rah. al. n:o 98 määrärahan
24948: korottamiseksi. Llitteet IV,112. s. 749. L. osoittamisesta avustukseksi Suomussalmen
24949: Vv:aan 1520. emäntäkoululle. Liitteet IV,1s2. s. 834. L.
24950: - Ed. Lehtosen y. m. rah. al. n:o 29 määrärahan Vv:aan 1524.
24951: osoittamisesta ylimääräisen jaoston asettami-
24952: - Ed. Hiltusen y. m. rah. al. n:o 102 määrä-
24953: seksi korkeimpaan oikeuteen. LHtteet IV,113.
24954: rahan osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi
24955: s. 750. L. Vv:aan 1520.
24956: Varkauden talouskoulun koulutalon rakennus-
24957: -töiden loppuun saattamista varten. Liitteet
24958: Korvaus: Ed. E. Koiviston y. m. lak. al. n:o 97 IV,ls6. s. 839. L. Vv:aan 1525.
24959: laiksi eräitten toisen korvauslain mukaan rat·
24960: - Ed, Koskisen y. m. rah. al. n: o H3 määrä-
24961: kaistujen korvaushakemusten uudesta käsitte-
24962: rahan osoittamisesta avustukseksi Suomen
24963: lystä ja uuden määräajan myöntämisestä kor-
24964: pienviljelijäin liitolle kotitalousneuvojain
24965: vaushakemusten tekemistä varten eräille sa-
24966: pall\Jkaamista varten. Liitteet IV,197, s. 855.
24967: man korvauslain mukaan korvaukseen oikeute-
24968: L. Vv:aan 1525.
24969: tuille. Liitteet IV,126. s. 1256. L. Vv: aan
24970: 2234. - Ed. Hamaran y. m. rah. al. n:o 306 maara-
24971: - Ed. Pyyn y. m. lak. al. n: o 98 laiksi toisen ra;han osoittwmisesta uuden koulurakennuksen
24972: korvauslain mukaan ratkaistujen hakemusten rakentamiseksi Järvenpään emäntäkoululle.
24973: uudesta käsittelystä ja uuden maaraaJan Liitteet IV,390. s. 1090, L. Vv:aan 1539.
24974: myöntämisestä korvaushakemusten tekemistä - Ed. Hamaran y. m. rah. al. n: o 307 määrä-
24975: varten eräille saman korvauslain mukaan kor- rahan osoittamisesta Sääruingin emäntäkoulun
24976: vaukseen oikeutetuille. Liitteet IV,127. s.1258. työväen asuinrakennuksen rakentamista var-
24977: ten. Liitteet IV,391. s. 1091. L. Vv:aan
24978: L. Vv:aan 2261.
24979: 1539.
24980: - Ed. Tervon y. m. rah. al. n:o 199 määrä-
24981: - Ks. Maatalous.
24982: rahan osoittamisesta lisäkorvauksen suorit-
24983: tamiseksi eräille ensimma1sen korvauslain
24984: mukaan korvausta saaneille. Liitteet IV,283. Kotiteollisuus: Ed. Pakkasen y. m. lak. al. n: o
24985: s. 952. L. Vv:aan 1531. 73 laiksi kotiteollisuusoppilaitoksista annetun
24986: -Ed. Ahmavaaran y.m. rah. al. n:o 205 mää- lain muuttamisesta. Liitteet IX,12s. s. 1281.
24987: rärahan osoittamisesta ·korvauksen myöntä- L. Mtv:aan 172.
24988: miseksi vapauden menetyksestä eräissä ta- - Ed. Branderin y. m. rah. al. n:o 99 määrä-
24989: pauksissa. Liitteet IV,289. s. 959. L. Vv:aan rahan osoittamisesta Kiteen mieskotiteolli-
24990: 1532. . suuskoulun rakentamista varten. Liitteet
24991: - Ed. österholmin y. m. rah. al. n: o 207 määrä- IV,183. s. 835. L. Vv:aan 1524.
24992: rahan osoittamisesta korvauksiksi eräiden so- -Ed. Pyörtänön y.m. rah. al. n:o 104 määrä-
24993: dan aikana meripalveluksessa kuolleiden tai rahan osoittamisesta Joensuun naiskotiteolli-
24994: kllidonneiden henkilöiden omaisille. Liitteet suuskoulun opetuskaluston uusintaa varten.
24995: IV,291. s. 961. L. Vv:aan 1532. Liitteet IV,lBS. s. 841. L. Vv:aan 1525.
24996: - Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n: o 208 määrä- - Ed. Lwmpisen y. m. ra:h. al. n:o 305 määrä-
24997: rahan osoittamisesta korvauksiksi vuoden 1918 rahan osoittamisesta valtion mieskotiteolli-
24998: kansalaissotaan punaisella puolella osallistu- suusopil!tolle talon rakentamiseksi. Liitteet
24999: neille ja siitä vll!hinkoja kärsineille. Liitteet IV,389. s. 1089. L. Vv:aan 1539.
25000: IV,29·2. s. 963. L. Vv:aan 1532·. - Ks. Käsiteollisuus.
25001: -Ed. E. Pusan y. m. rah. al. n:o 248 määrä-
25002: rahan osoittamisesta !ainoiksi korvauslakien Koulut: - Ks. Ammattikoulut. Harjoituskou-
25003: epätasaisuuksien takia kärsimään joutuneille lut. Kansakoulut. Kansanopistot. Kauppa-
25004: siir.toväkeen kuuluville henkilöille. Liitteet oppilaitokset. Kol"keakoulut. Kotitalous. Koti-
25005: IV,332. s. 1014. L. Vv:aan H}35. teollisuus. Maatalouskoulut. Metsänhoito. Op-
25006: - Ks. Puolustuslaitos. pikoulut. Raajarikot.
25007: Asialuettelo 1950. 9
25008:
25009: Kouvola: - Ks. Puolustuslaitos. Rakennustoi· nille niiden suunnittelemien ensitärkeiden
25010: minta. Rautatiet. töiden teettämiseksi. Liitteet IV,284. s. 954.
25011: L. Vv:aan 1531.
25012: Kuivatustyöt: Ed. Raatikaisen y. m. rah. al. - Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n:o 201 mää-
25013: n:o 138 määrärahan osoittamisesta Pohjois- rärahan osoittamisesta avustuksiksi vaikeuk-
25014: Suomen soiden raivaamista varten. Liitteet siin joutuneille kunnille. Liitteet IV1285. s.
25015: IV,22i2. s. 880. L. Vv:a3Jn 1527. 955. L. Vv:aan 1532.
25016: - Ed. Frimanin y. m. rah. al. n:o 139 määrä- - Ed. Rytingin y. m. rah. al. n: o 202 määrä-
25017: rahan osoittamisesta Inarin kunnassa sijaitse- rahan osoittamisesta avustuksiksi vaikeuk-
25018: vien Musta-, Harppi- ja Kattajärven kuiva- siin joutuneille kunnille. Liitteet IV,286. s.
25019: tustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,2i23. 956. L. Vv:aan 1532.
25020: s. 881. L. Vv:aan 15·27. - Ed. Tauriaisen y. m. rah. al. n:o 203 määrä-
25021: -Ed. Frimanin y.m. rah.al. n:o 140 määrä- rahan osoittamisesta avustuksiksi taloudel-
25022: rahan osoittamisesta Inarin kunnassa olevan lisiin vaikeuksiin joutuneille kunnille. Liit-
25023: Neitiaavan suoalueen kuivatustöiden aloitta- teet IV,287. s. 957. L. Vv:aan 1532.
25024: mista varten. Liitteet IV122,4. s. 882. L. - Ed. Kauhasen y. m. rah. al. n :o 204 määrä-
25025: Vv:aan 1527. rahan osoittamisesta vaikeuksiin joutuneiden
25026: - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 141 määrärahan kuntien talouden tukemiseksi. Liitteet IV,2s.s.
25027: osoittamisesta PohjoiscSuomen soiden raivaa- s. 958. L. Vv:aan 1532.
25028: mista varten. Liitteet IV,2,2,5. s. 883. L.
25029: Vv:aan 1527. Kylätiet: - Ks. Maantiet.
25030: - Ed. Frimanin y. m. rah. al n:o 142 määrä-
25031: rahan osoittamisesta Portimojärven kuivatta- Kymen lääninhallitus: - Ks. Rakennustoiminta.
25032: miseksi. Liitteet IV,2,2·6. s. 884. J,. Vv:aan
25033: 1528. Käsiteollisuus: Ed. Aattelan y. m. rah. al. n:o
25034: - Ed. Ryhdän y. m. rah. 3!1. n:o 143 määrä- 174 määrärahan osoittamisesta Käsiteollisuus-
25035: rahan osoittamisesta Pohjois-Suoanen raja- liitto r. y:lle kii;si- ja pienteollisuuden am-
25036: seutukunnissa suoritettavia pienten uudisrai- ma.ttiteknillisen rationalisoimis- ja neuvonta-
25037: vausalueitten kuivatustutkimuksia varten. työn tukemise·ksi. Liitteet IV,258. s. 923. L.
25038: Liitteet IV12•2·7. s. 885. L. Vv:aan 1528. Vv:aan 1530.
25039: - Ed. Rytingin y. m. rah. 3!1. n: o 322 määrä- - Ks. Kotiteollisuus.
25040: rahan osoittamisesta Kienasjärven kuivatta-
25041: Käsityö: Ed. Luostarisen y. m. rah. al. n:o 54
25042: mistöiden aloittamista varten. Liitteet IV,406.
25043: määrärahan osoittamisesta Helsingin käsi-
25044: s. 1112. L. Vv:aan 1540.
25045: työnopettajaopiston opetusvälineistön perus-
25046: - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 323 määrä-
25047: täydennykseen. Liitttet IV1138. s. 781. L.
25048: rahan osoittamisesta Ylä- ja AlaBIUolijärven
25049: Vv:aan 1521.
25050: veden kOI.,keuden alentamiseksi. Liitteet
25051: - Ks. Kotiteollisuus. Pienyrittäjät.
25052: IV1 4()7. a. 1113. \L. Vv:aan 1540.
25053: - Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 324 määrä- Kätilöt: Ed. Salmela-Järvisen y. m. rah. al. n:o
25054: rahan osoittamisesta Oijärven kuivattamis- 292 määrärahan osoitt3Jmisesta uuden kätilö-
25055: työtä varten. Liitteet IV,408. s. 1114. L. opiston rakentamista varten. Liitteet IV1376.
25056: Vv:aan 1540. s. 1073. L. Vv:aan 1538.
25057: - Ed. Laineen y. m. rah. al. n: o 325 määrä- - Ed. Borg-sundmanin rah. al. n: o 293 määrä-
25058: rahan osoittamisesta Puu- ja Teurojoen kui- rahan osoittamisesta Helsingin käti:löopiston
25059: vatushankkeen toteuttamista varten. Liitteet uudisrakennusta varten. Liitteet IV1 377. s.
25060: IV,409. s. 1115. L. Vv:aan 1540. 1074. L. Vv:aan 1538.
25061: - Ed. Murron y. m. rah. al. n:o 393 määrä-
25062: rahan osoittamisesta Lamujärvien veden-
25063: poistaruiskanavan perkaamista varten. Liit-
25064: teet IV,477. s. 1190. L. Vv:oon 1545.
25065: L.
25066: - Ks. Jokien perkaus. Maanparannustyöt. Lahti: - Ks. Postilaitos.
25067:
25068: Kunnantiet: - Ks. Maantiet. Laidun: - Ks. Maatalous.
25069:
25070: Kunnat: Ed. Mustosen y. m. rah. al. n:o 200 Laivavä.ylä.t: Ed. Jokisen y. m. rah. al. n:o 391
25071: määrämhan osoittamisesta avsutuksiksi kun- määrärahan osoittamisesta Salon laivaväylän
25072: 10 Asialuettelo 1950.
25073:
25074: l'UOppaustöiden loppuun suorittamista varten. La.ttomeri: - Ks. Asutustoiminta.
25075: Liitteet IV,475. s. 1187. L. Vv:aan 1545.
25076: Lehmät: - Ks. Karjanhoito.
25077: La.nnlmhoito : - Ks. Maatalous.
25078: Lehtorit: - Ks. Oppikoulut.
25079: La.ppee: - Ks. Maatalouskoulut.
25080: Leino: - Ks. Eino Leino.
25081: Lappeenranta.: - Ks. Postilaitos.
25082: Lennätin: - Ks. Postilaitos.
25083: Lappi: - Ks. A=attikoulut.
25084: Lento: - Ks. Imailu.
25085: Lapset: Ed. Torven y. m. rah. al. n: o 182 maara-
25086: rahan osoittamisesta Iastenseimien ja päivä- Leppävaara: - Ks. Ammattikoulut.
25087: kotien perustamista varten. Liitteet IV,266.
25088: s. 932. L. Vv:aan 1530. Liikennetalous: - Ks. Rautatiet.
25089: - Ed. M. Järvisen y. m. rah. al. n:o 183 koro-
25090: tetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi Liikevaihtovero: Ed. Söderhjelmin y. m. lak. al.
25091: lastenkotien ylläpito- ja rakennusmenoihin. n: o 74 laiksi liikevaihtoverolain muuttami-
25092: Liitteet IV,267. s. 93·3. L. Vv:aan 1530. sesta. Liitteet s. 1301 ja 1303. Puhemies kiel-
25093: - Ed. Salmela-Järvisen y. m. rah. al. n: o 184 täytyy esittelemästä aloitetta 215.
25094: korotetun määrärahan osoittamisesta lasten- - Ed. Pohjalan y. m. lak. al. n:o 75 laiksi liike-
25095: kotien persutamiskustannuksiin. Liitteet vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet s. 1305.
25096: IV,zas. s. 934. L. Vv:aan 1530. Puhemies kieltäytyy esittelemästä aloitetta
25097: - Ed. Borg-Sundmanin y. m. rah. al. n:o 185 215.
25098: korotetun määrärahan osoittamisesta Ebene- -Ed. Lampisen y. m. lak. al. n:o 76 laiksi liike-
25099: ser-kodin lastentarhaopettajaseminaarin yllä- vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet s. 1306.
25100: pitämiseksi. Liitteet IV,269. s. 935. L. Puhemies kieltäytyy esittelemästä aloitetta
25101: V v: aan 1531. 215.
25102: - Ed. M. Järvisen y. m. rah. al. n:o 187 määrä- - Ed. Hetemäen y. m. lak. al. n: o 79 laiksi liike-
25103: rahan osoittamisesta lasten maalle siirron vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,112.
25104: tukemiseen. Liitteet IV,211. s. 938. L. s. 1217. L. Vv:aan 730.
25105: Vv:aan 1531. -Ed. Käkelän y. m. lak. al. n:o 83 liikevaihto-
25106: - Ed. M. Järvisen y. m. rah. al. n:o 188 määrä- verolaiksi. Liitteet IV,t15. s. 1223. L. Vv: aan
25107: rahan osoittamisesta kesävirkistyksen anta- 1501.
25108: miseksi lapsille, jotka eivät ole kansakoulu- - Ed. Hiltusen y. m. lak. al. n:o 84 liikevaihto-
25109: lapsia. Liitteet IV,272. s. 939. L. Vv:aan verolaiksi. Liitteet IV,116. s. 1224. L. Vv:aan
25110: 1531. 1501.
25111: - Ed. Brander-Wallinin y. m. rah. al. n:o 189 -Ed. Söderhjelmin y. m. lak. al. n:o 85 liike-
25112: määrärahan osoittamisesta kesävirkistyksen vaihtoverolaiksi. Liitteet IV,117. s. 1227. L.
25113: antamiseksi lapsille, jotka ei ole kansakoulu- Vv:aan 1501.
25114: lapsia. Liitteet IV,273. s. 940. L. Vv:aan - Ed. Wiherheimon lak. al. n: o 86 laiksi liike-
25115: 15Sl. vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,us.
25116: - Ed. Leivo-Larssonin y. m. rah. al. n:o 190 s. 1232. L. Vv:aan 1501.
25117: määrärahan osoittamisesta lasten maallesiir- - Ed. Hetemäen y. m. lak. al. n: o 88 liikevaihto-
25118: ron ja äitien lomamatkojen tukemiseksi. Liit- verolaiksi. Liitteet IV,120. s. 1242. L. Vv:aan
25119: teet IV,274. s. 941. L. Vv:aan 1531. 1501.
25120: -Ed. Torven y. m. rah. al. n:o 197 määrärahan - Ed. Kilpeläisen y. m. lak. al. n:o 89 liikevaih-
25121: osoittamisesta maksuttomien matkojen järjes- toverolaiksi. Liitteet IV,121. s. 1244. L.
25122: tämiseksi lomaansa viettäville vähävaraisille Vv:aan 1501.
25123: äideille. Liitteet IV,2s1. s. 950. L. Vv:aan - Ed. Korsbäckin y. m. lak. al. n:o 90 liikevaih-
25124: 1531. toverolaiksi. Liitteet IV,122. s. 1246 ja 1248.
25125: L. Vv:aan 1502.
25126: Lapsilisä: Ed. Hetemäen y. m. lak. al. n:o 92 - Ed. Korsbäckin y. m. lak. al. n:o 91 liikevaih-
25127: laiksi lapsilisälain muuttamisesta. Liitteet toverolaiksi. Liitteet IV,123. s. 1250 ja 1251.
25128: X,43. s. 1295. L. Työv:aan 1929. L. Vv:aan 1502.
25129: Asialuettelo 1950. l1
25130:
25131: Liperi: - Ks. Tuberkuloosi. - Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n: o 93 maara-
25132: rahan osoittamisesta avustuksiksi pienviljeli-
25133: Lisäkorvaus: - Ks. Korvaus. jöiHe lasku- ja viemäriojien ikaivuukustan-
25134: nuksiin. Liitteet IV,177. s. 829. L. Vv: aan
25135: Lomamatkat: - Ks. Lapset. 1524.
25136: - Ks. Jokien perkaus. Kuivatustyöt. Maatalous.
25137: Luomatauti: - Ks. Karjanhoito.
25138: Maantiet: Ed. Ryhdän y. m. rah. al. n:o 156
25139: Luterilainen kirkko: - Ks. Kirkko.
25140: korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan-
25141: ja kyläteiden rakentamisen avustamiseen.
25142: Lyhytaaltoasema.: - Ks. Radio.
25143: Liitteet IV,uo. s. 903. L. Vv:aan 1529.
25144: Lyseot: -- Ks. Oppikoulut. - Ed. Rytingin rah. al. n: o 157 määrärahan
25145: osoittamisesta Pudasjärven kunnassa olevan
25146: Länsi-Suomi: - Ks. Sokeri. Kor.pisen kylätien kunnostamiseksi. Liitteet
25147: IV,241. s. 904. L. Vv:aan 1529.
25148: Lääninhallitukset: - Ks. Rakennustoiminta. - Ed. N. Nurmisen y. m. rah. al n:o 158 mää-
25149: rärahan osoittamisesta Särkikylän-Pitkäsa-
25150: lan kylätien kunnostamiseen. Liitteet IV,242.
25151: Lää.ninvankilat: - Ks. Rakennustoiminta. s. 905. L. Vv:aan 1529 .
25152: ....,... Ed. E. Koiviston rah. al. n:o 326 määrära-
25153: Löytöpalkkio: - Ks. Malmilöydöt.
25154: han osoittamisesta Rovasuvannon-Outakos-
25155: ken maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,4Hl.
25156: s. 1116. L. Vv:aan 1540.
25157: M. - Ed. Tauriaisen rah. al. n: o 327 määrärahan
25158: :Maakaari: Ed. Vennamon y. m. lak. al. n:o 106 osoittamisesta maantien rakentamiseksi Hy-
25159: laiksi maakaaren 1 luvun 3 §:n muuttami- rynsalmen Moiaiovaarasta Jumaliskylään. Liit-
25160: sesta. Liitteet II,12. s. 1213. L. Lv:aan 3249. teet IV,411. s. 1117. L. Vv:aan 154.0.
25161: - Ed. Lahtelan y. rn. rah. al. n:o 328 määrä-
25162: Maanhankintalaki: Ed. V. Eskolan y. m. lak. al. rahan osoittamisesta Javaruksen-Vuojärven
25163: n:o 103 laiksi maanhankintalain muuttami- maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,412. s.
25164: sesta. Liitteet IX,125. s. 1286. L. Mtv:aan 1118. L. Vv:aar.. 1540.
25165: 3178. - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 329 määrära-
25166: -Ed. T. Ikosen lak. al. n:o 104 laiksi maan- han osoittamisesta Piittisjärven-Saarijärven
25167: hankintalain muuttamisesta. Liitteet IX,126. maantien rakentamista varten. Liitteet IV,413.
25168: s. 1287. L. Mtv:aan 3179. s. 1120. L. Vv:aan 154-0.
25169: - Ed. Hautalan y. m. lak. al. n: o 105 laiksi - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 330 määrä-
25170: maanhankintalain muuttamisesta. Liitteet I'ahan osoittamisesta Pelkosenniemen-Sadan-
25171: IX,127. s. 1289. L. Mtv:aan 3179. kylän maantien rakentamiseksi. Liitteet
25172: IV,414. s. 1121. L. Vv:aan 1540.
25173: Maanmittaus: Ed. V. Es·kolan y. m. rah. al. n:o
25174: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n: o 331 määrä-
25175: 85 korotetun määrärwhan osoittamisesta yli-
25176: rahan osoittamisesta maantien ra·kentamiseksi
25177: määräisten maanmittausinsinöörien ja maan-
25178: Kemijärven kunnassa olevasta Jussiluu-Kai-
25179: mittausauskultanttien palkkauksia varten.
25180: sanlahden kylätiestä Lehtolaan. Liitteet IV,415.
25181: Liitteet IV,169. s. 819. L. Vv:aan 1524.
25182: s. 1122. L. Vv:aan 1540.
25183: Maanparannustyöt: Ed. H. Simosen y. m. rah. al. - Ed. Lappi-Seppälän y. m. rah. al. n:o 332 ko-
25184: n: o 91 korotetun määrärahan osoittamisesta rotetun määrärahan osoittamisesta maanteiden
25185: Keski. ja Pohjois-Pohjanmaan peruakuivatus- rakennustöitä varten. Liitteet IV,416. s. H24.
25186: suunnitelman toteuttamista varten. Liitteet L. Vv:aan 1541.
25187: IV,175. s. 827. L. Vv:aan 1524. - Ed. Frimanin y. m. rah. al. n: o 333 määrä-
25188: - Ed. Hautalan y. m. rah. al. n: o 92 määrä- rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
25189: rahan osoittamisesta Keski- ja Pohjois-Poh- Inarin kunnan Kaamasen kylästä Sevettijär-
25190: janmaan peruakuivatustöitä varten. Liitteet velle. Liitteet IV,417. s. 1126. L. Vv:aan
25191: IV,176. s. 828. L. Vv:aan 1524. 1541.
25192:
25193: 19
25194: 12 Asialuettelo 1950.
25195:
25196: - Ed. Puumalaisen y. m. raili. al. n:o 334 mää- Helsingin valtatielle johtavan tien korjaus·
25197: rärahan osoittamisesta maantien rakentami- töiden suorittamista varten. Liitteet IV,431.
25198: seksi Laukaan-Koiviston-Honkalan maan- s. 1140. L. Vv:aan 1542.
25199: tieltä Suolahden kauppalaan. Liittset IV,41·8. - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 348 määrära·
25200: s. 1127. L. Vv:aan 1541. han osoittamisesta maantien rakentamiseksi
25201: -Ed. Frimanin y. m. rah. al. n:o 3.35 määrä- Vian aseman ja VanHausjärven maantien
25202: rahan osoittamisesta maan.tien rakentamiseksi välille. Liitteet IV,432. s. 1141. L. Vv:aan
25203: Syyrakkiharjusta Ves·koniemen kylään. Liit- 1542.
25204: teet IV,419. s. 1128. L. Vv:a.an 1541. - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o ·349 määrä-
25205: - Ed. Riihisen y. m. rah. ·al. n:o 836 määrä- rahan osoittamisesta Aholan-Maurujärven-
25206: rahan osoittamisesta Rasinmäen ja Unimäen Maaninkavaaran maantien rakentamiseksi.
25207: välisen maantien rakentamista varten. Li:it- Liitteet IV,433. s. 1143. L. Vv:aan 1542.
25208: teet IV,42·o. s. 1129. L. Vv:aan 1541. - Ed. Lailitelan y. m. rah. al n:o 350 määrära·
25209: -Ed. Tainion y.m. rah.al. n:o 337 määrärahan han osoittamisesta Simojärven-Raistrukan
25210: oeoittamisesta maantieylikäytävän rakentami- maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,434. s.
25211: seksi Kemin kaupungin eteläpäähän. Liit- 1144. L. Vv:aan 1542.
25212: teet IV,421. s. 1130. L. Vv:aan 1Ml. - Ed. E. Koiviston rah. al. n: o 351 määrära-
25213: - Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n: o 339 maa- han osoittamisesta Pellon-Raanujärven maan-
25214: rärahan osoittamisesta Markkasuvannon ja tien parantamiseen. Liitteet IV,435. s. 1145.
25215: Korintteen lossin vii.lisen maantien rakennus- L. Vv: aan 1M2.
25216: töitä varten. Liitteet IV,423. s. 1132. L. -Ed. Koivurannan y.m. rah. al. n:o 352 maa·
25217: Vv:aan 1541. rärahan osoittamisesta maanteiden rakentami-
25218: - Ed. Tainion y. m. rah. al. n: o 340 maarara- seksi etupäässä Pohjois-Suomeen. Liitteet
25219: han osoittamisesta maantien rakentamiseksi IV,436. s. 1146. L. Vv:aan 1542.
25220: Simojoen eteläpuolitae Simojoen rautatiesil- - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n: o 353 määrä·
25221: lalta Alaniemen lossilla. Liitteet IV,424. s. rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
25222: 113.3. L. Vv:aan 1541. Posion-Kuusamon maantieltä Kemijärven-
25223: - Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n: o 341 mää- Kuusamon maantielle. Liitteet IV,437. s. 1148.
25224: rahan osoittamisesta työttömyystöinä käyn- L. Vv:aan 1542.
25225: tiin pantujen tienrakennus- ja parannustöiden - Ed. Murron y. m. ra.h. al. n:o 354 määrära.·
25226: viimeistelyä varten. Liitteet IV,425. s. 1134. han osoittamisesta maantien rakentamiseksi
25227: L. Vv:aan 1541. Oulaisista Kärsämäen Venetpaloon Pyhäjoen
25228: - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 342 määrära- eteläpuolitse. Liitteet IV,438. s. 1149. L.
25229: han osoittamisesta. Oravavuoman ja Ta.apa.- Vv:aan 1'542.
25230: järven välisen tieosuuden rakentamiseksi. Liit- - Ed. Murron y. m. rah. al. n:o 355 maarara·
25231: teet IV,426. s. 1135. L. Vv:aan 1541. han osoittamisesta Vasamanevantien raken·
25232: - Ed. Hongan y. m. ra:h. al. n:o ·343 määrära- nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,439. s.
25233: han osoittamisesta töiden aloittamiseksi Kä.r- 1150. L. Vv:aan 1542.
25234: sämäen-Paattisten maantiellä. Liitteet IV,4.27. - Ed. Penttalan y. m. rah. al. n:o 356 määrä-
25235: s. 1136. L. Vv:aan 1541. rllihan osoittamisesta Seinäjoen-Kuortaneen
25236: - Ed. Kuittisen y. m. rah. al. n:o 344 määrä- maantien rakennustöiden jatkamista varten.
25237: rahan osoittamisesta raja-alueiden tieyhteYJk· Liitteet IV,44IO. s. 1151. L. Vv:aan 1542.
25238: sien rakentamiseksi Joutsenon kunnan ja - Ed. Kuittisen y. m. rah. al. n:o ,357 määrä-
25239: Lmatran kauppalan alueella. Liitteet IV,428. rahan osoittamisesta Kaukopäästä Virasojan
25240: s. U37. L. Vv:aan 1541. aseman ikautta Imatralle johtavan pikatien
25241: - Ed. M. J"å.rvisen y. m. rah. al. n:o 345 määrä- kuntoon saattamiseksi. Liitteet IV,441. s.
25242: rahan osoittamisesta Va.asan-Laihian maan- 1152. L. Vv:aan Hi42.
25243: tien oikaisutyötä varten. Liitteet IV,429. s. - Ed. Tauriaisen mh. al. n:o 358 määrärahan
25244: 113·8. L. Vv:aan 1541. osoittamisesta maantien ra.kentamiseksi Suo·
25245: - Ed. Okon y. m. rah. al. n:o 346 määrärahan mussailimen kirkonkylästä Kiannan vesistön
25246: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Tai- itäq:molitse Juntusrantaan. Liitteet IV,442.
25247: palsaaren Ampujalasta Laurits;alaan. Liitteet s. 1153. L. Vv:aan 1542.
25248: IV,43o. s. 1139. L. Vv:aan 1542. - Ed. Tauriaisen rah. al. n:o 359 määrärahan
25249: -Ed. Jokisen y.m. rah.al. n:o 347 määrära- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Suo·
25250: han osoittamisesta Muurlan kirkolta Turun- mussalmen~Kuhmon maantiestä Konttilan-
25251: Asialuettelo 1950. 13
25252:
25253: Karhukankaan kyläryhmiin. Liitteet IV,44S. - Ed. Rytingin rah. al. n: o 372 määrärahan
25254: s. 1154. L. V v: aan 1542. osoittamisesta Puhoksen-Näljängän maantien
25255: - Ed. Tauriaisen rah. al. n: o 360 määrärahan raokennust(}iden aloittami·seksi. Liitteet IV,456.
25256: osoittamisesta Linnansalmen-Takkusenkan- s. 1167. L. Vv:aan 1543.
25257: kaan maantien rakennustöitä varten. Liitteet - Ed. Rytingin rah. al. n:o 373 määrärahan
25258: IV,444. s. U55. L. Vv:aan 1542. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pu-
25259: - Ed, Tauriaisen rah. al. n:o 361 määrärahan dasjärven Särkivaaralta Taivalkosken Virk-
25260: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Risti- kuseen. Liitteet IV,457. s. 1168. L. Vv:aan
25261: järven-Kotilankylän maantiestä Hoikanvaa- 1543.
25262: ran ky·lä.tiehen. Liitteet IV,445. s. 1156. L. - Ed. Murtomaan y. m. rruh. al. n:o 374 määrä-
25263: Vv:aan 1543. rahan osoittamisesta Lauttaky·län-Rauman
25264: - Ed. Rytingin rah. al. n:o 362 määrärahan maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,45.S. s.
25265: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pu- 1169. L. Vv:aan 1543.
25266: dasjärven-8arajärven maantieltä Nuukavaa- - Ed Riihimäen y. m. rah. al. n: o 375 korote-
25267: ran kyläryhmään. Liitteet IV,446, s. 1Hi7. tun määrärahan osoittamisesta kunnan- ja
25268: L. Vv:aan 1543. kyläteiden valtion haltuun ottamisesta joh·
25269: - Ed. Frimanin y. m. rah. al. n:o 363 maa- tuviin menoihin. Liitteet IV,459, s. 1170. L.
25270: rärahan osoittamisesta Könkään-Tepaston Vv:aan 1543·.
25271: maantierakennustyön loppuunsaattamiseksi. - Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 376 mää-
25272: Liitteet IV,447, s. 1158. L. Vv:aan 1543. rärahan osoittamisesta vwltionmaalla ainrukin
25273: - Ed. Frimanin y. m. lah. al. n:o 364 määrä- osaksi sijaitsevien kyläteiden ottamiseksi val-
25274: rahan osoittamisesta Kallon-Kurtakon maan- tion haltuun. Liitteet IV,46o. s. 1171. L.
25275: tien rakennustyön loppuunsaattamise!ksi. Liit- Vv :aan }544.
25276: teet IV,Hs. s. 1159. L. Vv:aan 1543. - Ed. E. Koiviston rah. al. n :o 377 määrärahan
25277: -Ed. Frimanin y. m. rah. al. n:o 365 määrä· oeoi ttamisesta kelirikkateiden rakentamiseksi
25278: rahan osoittamisesta tien ra.kentamiseksi Vian Utsjoen kuntaan. Liitteet IV,461. s. 117~. L.
25279: asemalta Vanttausjärven kylään Rovaniemen Vv: aan }544.
25280: maalaiskunnassa. Liitteet IV,449. s. 1160. - Ed. E. Koiviston rah. al n:o 378 määrärahan
25281: L. Vv:aan }543. osoittamisesta polkuteiden kunnostamiseen ja
25282: - Ed. Frimanin y. m. rah. al. n:o 366 määrä- rakentamiseen Taka-Lapissa. Liitteet IV,462.
25283: rahan osoittamisesta :Sodankylän-Kittilän s. 1173. L. Vv:aan 1544.
25284: maantietöiden loppuunsaattamise.ksi. Liitteet - Ks. Sillat.
25285: IV,450. s. 1161. L. Vv:aan 1543. :Maaseutu: - Ks. Asunto-olot. Asutustoiminta.
25286: - Ed. Ryhdän y. m. rah. al. n: o 367 maarara- Maatalous. Pienyrittäjät. Rakennustoiminta.
25287: han osoittamisesta maantien rakentamiseksi Sähkö.
25288: Inkeeltä Soudunnivaan. Liitteet IV,451. s.
25289: 1162. L. Vv:aan 1543. :Maatalous: Ed. E. Pusan y. m. lak. al. n:o 82
25290: - Ed. Rytingin y. m. rah. al. n: o 368 määrä- laiksi maataloustuotannon kannattavuuden
25291: rahan oa.oittamisesta maantien rakentamiseksi turvaamisesta. Liitteet IX,124. s. 1283. L.
25292: Kipinän lossilta Pudasjärven-Rovaniemen Mtv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n lausunto
25293: maantielle. Liitteet IV,452. s. 1163. L. 848.
25294: Vv:aan 1543. - Ed. Ryhdän y. m. rah. al. n: o 86 korotetun
25295: - Ed. Rytingin rah. al. n:o 369 määrärahan määrärahan osoittamisesta palkinnoiksi kir-
25296: osoittamisesta Kiimingin ja Yli-Iin välisen janpitotiloille. Liitteet IV,1 70. s. 821. L.
25297: maantien rakentamista varten. Liitteet IV,453, Vv:aan 1524.
25298: s. 1164. L. Vv:aan 1543. - Ed. Suntelan y. m. ralh. al. n: o 87 maarara-
25299: - Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 370 määrä- han osoittamisesta eräiden ylimääräisten toi-
25300: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi mien perustamiseksi maatalouskoneiden tutki-
25301: !1elavadeltä Pihtiputaalle. Liitteet IV,454. s. muslaitokseen. Liitteet IV,17!· s. 822. L.
25302: 1165. L. Vv:aan 1543. Vv:aan 1624.
25303: - Ed. Tauriaisen rah. al. n:o 371 määrärahan -Ed. Muikun y.m. rah.al. n:o 88 määrärahan
25304: osoittamisesta maantien rakentwmiseksi Puo· osoittamisesta eräiden maatalouskoneiden tut·
25305: langan Lylykylän kunnantiestä Suomussalmen kimuslaitoksen tilapä.isten toimien muutto.mi-
25306: La&jan ·kylätiehen. Liitteet IV,455, s. 1166. seksi vastaaviksi ylimääräisiksi toimiksi. Liit-
25307: L. Vv:aan 1543. teet IV,n2. s. 8.2·3·. L. Vv:aan 1524.
25308: 14 AsiBiluettelo 1960.
25309:
25310: - Ed. Tainion y.m. rah. al. n:o 89 määrärahan ja !ainoiksi AIV-rehusäiliöiden rakentamiseksi
25311: osoittamisesta pientilallisilla maanpa.rannus- pientiloille. Liitteet IV120·0. s. 858. L. Vv:aan
25312: a.joihin. Liitteet IV1173. s. 82·5. L. Vv:aan 15·26.
25313: ]5.24. - Ed. Riihisen y. m. rall. al. n: o 117 korotetun
25314: - Ed. Koilikisen y. m. rllih. al. n:o 90 määrära- määrärahan osoittamisesta väkilannoitteiden
25315: han osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi hintojen alentamista varten. Liitteet IV,2o1.
25316: pienviljelijöille kiviperäisten peltojen raivaa- s. 859. L. Vv:aan 1526.
25317: mista varten. Liitteet IV1174. s. 826. L. - Ed. Luostari!len y. m. rah. al. n:o 118 maa:ra-
25318: V v: aan 1524. rahan osoittamisesta mall!tilatalouksien vesi-
25319: -Ed. Riihisen y. m. rah. al. n:o 94 määrära- ja viemärijohtojen rakentamisen tukemiseen.
25320: han osoittamisesta avustuksiksi ja lai:noiksi Liitteet IV,202. s. 860. L. Vv:aan 152f.i.
25321: pienviljelijöille kiviperäisten peltojen raivaa- - Ed. E. Nurmisen y. m. rall. al. n:o 119 määrä-
25322: mista varten. Liitteet IV,t7•8. a. 830. L. rllihan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi
25323: Vv:aan 15·24. vesijohto. ja viemäritöiden aikuunaaattami-
25324: -Ed. Vennamon y. m. ra.h. al. n:o 95 määrä- seksi maa!teudulla. Liitteet IV,2·03. s. 861. L.
25325: rahan osoittamisesta palkkioiksi heikkokun- Vv:aan 1526.
25326: toisten peltojen kunnostamiseksi perusparan- - Ed. Prunnilan y. m. rah. al. n: o 120 määrä-
25327: nustoimenpiteillä. Liitteet IV,t79. s. 831. L. rahan osoittamisesta pienviljelijöille veaijoh-
25328: Vv:aan }524. tojen rakentamista varten. Liitteet IV1 2!04.
25329: s. 862. L. Vv:aan 1526.
25330: - Ed. Plllkkasen y. m. rah. al. n:o 96 korotetun
25331: - Ed. Torven y. m. rah. al. n:o 121 määrärahan
25332: määrärahan osoittamisesta salaojituslainoja ja
25333: osoittamisesta kaivojen rakentamiseksi vähä-
25334: -avustuksia varten. Liitteet IV,tso. s. 832.
25335: varaisille perheille ja pien viljelijätalouiksille.
25336: L. V v: aan 15·24.
25337: Liitteet IV,2·05. s. 863. L. Vv :aan 1526.
25338: - Ed. Murron y. m. rah. al. n :o 106 määrärahan - Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n:o 123 määrä-
25339: osoittamisesta kasvinjalostuksen aioittamiseksi rahan osoittamisesta avustnksiksi pienviljeli·
25340: Ruukin ja Apukan koeasemilla Pohjois-Suo- jöille Iantaloiden rakentll!IDista varten. Liit-
25341: men pienviljelijöitä varten. Liitteet IV,t9o. teet IV,207. s. 865. L. Vv:aan 1526.
25342: s. 844. L. Vv:aan 1525. - Ed. E. Koiviston rob. al. n:o 125 määrärahan
25343: - Ed. Ryhdän y. m. rah. al. n: o 109 korotetun osoittamisesta avustuksiksi eräille siirtoväkeen
25344: määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen ja kuuluville heinän hankkimista ja kuljetta-
25345: itäisen rajaseudun maatalouskirjanpitotoimin- mista varten. Liitteet IV,2·09. s. 867. L.
25346: nan tehostamiseksi. Liitteet IV,t93. s. 848. Vv:aan 1526.
25347: L. Vv:aan 1525. -Ed. Vennamon y. m. rah. al. n:o 126 määlrä-
25348: - Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. n: o 111 koro- rahan osoittamisesta avustuksiksi eräille
25349: tetun määrärahan osoittamisesta maa-, metsä- maanhankintatilojen asukkaille heinänhankin-
25350: ja kotitalouden edistämistyötä suorittavien taa varten. Liitteet IV,210. s. 868. L. Vv:aan
25351: neuvontajärjestöjen valtionavustuksiin. Liit- 1526.
25352: teet IV,t95. s. 851. L. Vv:aan 1525. - Ed. E. Pusan y. m. rah. al. n: o 127 määrära-
25353: - Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n: o 112 korote- han osoittamisesta vä.kirehujen hinnankoro-
25354: tun mää1·ärahan osoittamisesta avustukseksi tuksen estämiseksi. Liitteet IV,211. s. 869. L.
25355: Pienviljelijäin Liitto r. y:lle. Liitteet IV,196. Vv:aan 1526.
25356: s. 854. L. Vv:aan 1525. - Ed. E. Pusan y. m. rah. al. n: o 128 määrä-
25357: - Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. n:o 114 määrä- ra:han osoittamisesta väkilannoitteiden hinnan
25358: rahan osoittamisesta eräitä laidurukl)keita ja säilyttämise.ksi entisellä tasolla. Liitteet
25359: -tutkimuksia varten. Liitteet IV,198. s. 856. IV,212. s. 870. L. Vv:aan 1527.
25360: L. Vv:aan 1526. - Ed. Vennamon y. m. rah. al. n:o 147 määrä-
25361: rahan osoittamisesta epäonnistuneen sadon
25362: - Ed. Parkonojan y. m. rah. al. n:o 115 korote- korvaamiseksi maanhankintalain nojalla maata
25363: tun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi .saaneille. Liitteet IV,23l. s. 889. L. Vv:aan
25364: maatalouskoneiden hankkimiseksi pienviljelijä-
25365: 1528.
25366: väestölle. Liitteet IV,t99. s. 857. L. Vv:aan Ed. Lepistön y. m. rah. al. n: o 151 korotetun
25367: 1526. määrärahan osoittamisesta maatalouden tuo-
25368: - Ed. Perkonojan y. m. rah. al. n: o 116 korote- tantokustannusten tasoittamista varten. Liit-
25369: tun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi teet IV,235. s. 895. L. Vv:aan 1528.
25370: Asialuettelo 1!150. 15
25371:
25372:
25373: - Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n: o 244 määrä- - Ed. Kullbergin y. m. rah. al. n:o 105 maara.-
25374: rahan osoittamisesta valtion osuuksien mer- rahan osoittamisesta koulurakennuksen raken-
25375: ikitsemiseksi pienviljelijäin maatalouskoneyh- tamiseksi överby skola för landsbygdens
25376: tymien osakepääomista. Liitteet IV,a2s. s. yrken nimiselle koululle. Liitteet IV,t.S9. s.
25377: 1009. L. Vv:aan 1534. 842 ja 843·. L. Vv:aan 1525.
25378: - Ed. Muikun y. m. rah. al. n: o 277 korotetun - Ed. Miikin y. m. rah. al. n:o 254 määrärahan
25379: määrärahan osoittamisesta .kaluston ja konei- osoittamisesta halp111korkoise:ksi lainaksi Ete-
25380: den hankkimiseksi maatalous-koneiden tutki- lä-Saimaan maamieskoulun kannatusyhdistyk-
25381: muslaitokselle. Liitteet IV,361. s. 1052. L. selle koulutalon rakentamista varten. Liitteet
25382: Vv:aan 153·7. IV,aas. s. 1024. L. Vv:aan 1535.
25383: - Ed. Suntelan y. m. rah. al. n:o 278 korotetun Ed. Kullbergin y. m. rah. al. n: o 309 määrä-
25384: määrärahan osoittamisesta kaluston ja konei- rahan osoittamisesta Sjökullan koulutilan ra-
25385: den hankkimiseksi maatalouskoneiden tutki- kennustöiden loppuun saattamiseksi. Liitteet
25386: muslaitokselle. Liitteet IV,a62. s. 1053. L. IV,393. s. 1094 ja 1095. L. Vv:aan 1539.
25387: Vv:aan 1537. - Ks. Kotitalous. Kotiteollisuus. Metsänhoito.
25388: - Ed. Muikun y. m. rah. al. n:o 303 määrärahan
25389: osoittamisesta maatalouskoneiden tutkimUBlai- Maito: Ed. Okon y. m. rah. al. n:o ·212 koro-
25390: toksen rakennustöitä varten. Liitteet IV,as7. tetun määrärahan o.soittamisesta kotimaisten
25391: s. 1086. L. Vv:aan 1539. maitotaloustuotteiden kauppaansaannin edis-
25392: tämiseksi suoritettavia palkkioita ja avus-
25393: - Ed. :Suntelan y. m. rah. a.l.. n:o 304 maara-
25394: tuksia varten. Liittee·t IV,296. s. 968. L.
25395: rahan osoittamisesta maatalouskoneiden tutki-
25396: Vv:aan 1532.
25397: muslaitoksen rakennustöiden. jatkamista var-
25398: - Ks. Karjanhoito.
25399: ten. Liitteet IV,a,ss. s. 1088. L. V·v:aan 1500.
25400: - Ks. Karjanhoito. Maito. Maanparannustyöt.
25401: Metsänhoito. Tuotantopalkkiot. Vilja. Maksuva.ikeuksiin joutuneet: Ed. N. Nurmisen
25402: y. m. rah. al. n:o 272 määrärahan osoittami-
25403: sesta !ainoiksi maksuvaikeuksiin joutuneille
25404: Maata.louskoneiden tutkimusla.itos: - Ks. Maa- henkilöille verojen ja velkojen suorittamista
25405: talous. varten. Liitteet IV,356. s. 1045. L. Vv:aan
25406: 1536.
25407: Maatalouskoulut: Ed. Pakkasen y. m. lak. al. n:o
25408: 71 laiksi maatalousoppilaitoksista annetun lain .Ma.lmilöydöt: Ed. Niskalan y. m. rah. al. n:o 1&9
25409: muuttamisesta. Liitteet IX,121. s. 1277. L. määrärahan osoittamisesta löytöpalkkioiden
25410: Mtv:aan 172. maksamista varten malmin etsijöille. Liitteet
25411: - Ed. Okon y. m. rah. al. n:o 97 määrärahan IV,253. s. 917. L. Vv:aan 1529.
25412: osoittamisesta Etelä-Saimaan maamieskoulun
25413: ottamiseksi valtion haltuun. Liitteet IV,lSl. Meila.hti: - Ks. Hygieninen laitos.
25414: s. 833. L. Vv:aan 1524.
25415: - Ed. Lampisen y. m. rah. al. n:o 100 määrä- Merimiehet: - Ks. Korvaus.
25416: rahan osoittamisesta eräisiin uudis-tus- ja kor-
25417: jaustöihin Uudenmaan maamieskoululla pien- Metsä.Dhoito: Ed. Koivurannan y. m. rah. al.
25418: viljelijäkurssitoiminnan aikaansaamista sil- n:o 148 määrärahan osoittamisesta Koillis-
25419: mällä pitäen. Liitteet IV,184. s. 836. L. Suomen metsänhoitolautBikunnan perustami·
25420: Vv:aan 152•5. .seksi. Liitteet IV,232. s. 890. L. Vv:a.an.
25421: - Ed. Pyyn y. m. rah. al. n: o 101 määrärahan 1528.
25422: osoittamisesta avustukseksi Paimion Maata- -Ed. Lepistön y.m. rah. al. n:o 149 korotetun
25423: lous·kerho-opiston saunarakennuksen rakenta- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi met-
25424: mista varten. Liitteet IV,t85. s. 8138. L. säi1!parannustöiden kustantamiseksi. Liitteet
25425: Vv:aan 1<525. IV,233. s. 800. L. Vv:aan }5-28.
25426: - Ed. Ikosen y. m. rah. al. n:o 103 määrii.rahan -Ed. Tainion y.m. ra;h. al. n:o 173 määrära.b.an
25427: osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi Etelä- osoittamisesta suunnitelman laa;timiseen Koil-
25428: Hämeen maamieskoulun koulurakennuksen il'llken- Us-Lapin puunjalostusteollisuuden kehittämi-
25429: tamiseen. Liitteet IV,t87. s. 840. L. Vv:aan seksi. Liitteet IV,257. s. !121. L. Vv:aan
25430: 1525. 1530.
25431: 16 AsiaJ.uettelo 19.50.
25432:
25433: - Ed. Laitisen y. m. rruh. al. n: o 308 määrä- Opp:lkoulut: Ed. Hongan y. m. rah. al. n:o 49
25434: rahan osoittamisesta metsänhoitokoulun ra- määrärahan osoittamisesta Helsingin ja Tu-
25435: kentamiseksi Pohjois-Savoon. Liitteet IV1 392. run lyseoiden voimistelun, urheilun ja ter-
25436: s. 1092. L. Vv:aan 15,39. veysopin opettajan virkojen muuttamiseksi
25437: - Ks. MaataLous. vanhemman lehtorin viroiksi. Liitteet IV,133.
25438: s. 776. L. Vv:aan 152<1.
25439: :M:etsätyömaa.t: - Ks. Kansanvalistus. -Ed. Kosken y. m. rah. al. n:o 50 määrärahan
25440: osoittamisesta Hyvinkään yhteiskoulun otia-
25441: Mielisairaa.lat: Ks. Sairaalat. miseksi valtion haltuun. Liitteet IV,134. s.
25442: 777. L. Vv:aan 1521.
25443: Mieskotiteollisuus: - Ks. Kotiteollisuus. - Ed. Saariahon y. m. rah. al. n:o 51 määrä-
25444: rahan osoittamisesta Raahen keskikoulun jat-
25445: Mikkeli: - Ks. Rakennustoiminta. koluO>kkien ottamiseksi valtion haltuun. Liit-
25446: teet IV,135. s. 778. L. Vv:aan 15·21.
25447: Muistopatsas: - Ks. Eino Leino. -Ed. V. Turusen y. m. rah. al. n:o 53 korote-
25448: tun määrärahan osoittamisesta oppikoulun
25449: :Mänttä: - Ks. Sairaalat. oppilaiden koulunkäynnin avustamiseen. Liit-
25450: teet IV,137. s. 780. L. v,v:e.an 1521.
25451: - Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 55 määrä-
25452: rahan osoittamisesta kunnallisen keskikoulun
25453: N. perustamiseksi Taivalkoskella. Liitteet IV,13&.
25454: s. 782. L. Vv:aan 11'>21.
25455: Neuvontatyöt: - Ks. Kotita.lous. Kotiteollisuus. - Ed. Saukkosen y. m. rah. al. n:o 252 määrä-
25456: Käsiteollisuus. Maatalous. rahan osoittamisesta !ainoiksi yksityisten
25457: opp1koulujen koulutalojen rakentamista var-
25458: Neuwstoliitto: Ks. Suomi-Neuvostoliitto- ten. Liitteet IV,336. s. 1021. L. Vv: aan 1535.
25459: Seura. - Ed. Hakalan y. m. rah. al. n :o 298 määrä-
25460: rahan osoittamisesta Tampereen klassillisen
25461: Nilnislniehet: Ed. Lehtosen y. m. ra.h. al. n:o lyseon koulutalon laaiennus- ja peruskorjaus-
25462: 31 määrärahan osoittamisesta kansliatien töiden toteuttamiseksi. Liitteet IV,382. s.
25463: palkkaamiseen nimismiehille ja apulaisnilnia· 1080. L. Vv:aan 1538.
25464: miehille. Liitteet IV,ll5. s. 752. L. Vv:1an -Ed. östensonin y.m. rah. al. n:o 3{}2 määrä-
25465: 1520. rahan osoittamisesta Porvoon lyseon korjaus-
25466: töitä ja uudelleenrakentamista varten. Liit-
25467: Nokia: - Ks. Postilaitos. teet IV,386. s. 1084 ja 1085. L. Vv:aan 1538.
25468:
25469: Nuoriso: - Ks. Valtioneuvosto. OUlu: - Ks. Postå.laitos. Sairaalat.
25470:
25471: Näyttämötaide: - Ks. Taide.
25472:
25473: P.
25474: 0. Pa.tm:io: Ks. Maatalouskoulut.
25475:
25476: Oijärvi: - Ks. Kuivatustyöt. Palkat: Xs. Harjoituskoulut. Kirkko. Kor-
25477: kein hallinto-oikeus. Korkein oikeus. Virka-
25478: Ojitus: - Ks. Maatalous. miehet. Yliapisto.
25479:
25480: Pesulat: Ed. Luostarisen y. m. rah. al. n: o 172
25481: Olympia.lalset: - Ks. Yleisradio.
25482: määrärahan osoittamisesta tutkimus- ja ope-
25483: tuspesulan rakentamiseen. Liittoot IV ,256.
25484: Oma.koti: - Ks. Rautatieläiset. s. 9~f0. L. Vv:aan 1530.
25485:
25486: Opetusministeriö: Ks. Valtioneuvosto. Petsamo: - Ks. Siirtovihlci.
25487:
25488: Opetuspesula: - Ks. Pesulat. P:ieoteollisuus: - Ks. Käsiteollisuus.
25489: Asialuettelo 1950. 17
25490:
25491: Pienviljel.ys: - Ks. Maatalou!!<. - Ed. Kajalan y. m. rah. al. n: o 236 maarä-
25492: rahan osoittamisesta postitalon rakentamiseksi
25493: Pienyrittä.jät: Ed. Vennamon y. m. rah. al. n:o Lahden kaupunkiin. Liitteet IV,a2:o. s. 1001.
25494: 266 määrärwhan osoittamisesta !ainoiksi pien· L. Vv:aan 1534.
25495: yrittäjille. Liitteet IV,350. s. 1039. L. Vv: aan - Ed. Okon y. m. rah. al. n: o 237 määräraahn
25496: 15·36. osoittamisesta LappeeiLrannan postitalon ra-
25497: kennustöiden aloittamista varten. Liitteet
25498: PohjoiS-Karjala.: - Ks. Ammattikoulut. IV,321. s. 1002. L. Vv:aan 1534.
25499: - Ed. Lappi-seppälän y. m. rah. al. n:o 238
25500: Pohjoisma.inen fa.rma.kopea.toim.i.kunta.: Ks. korotetun määrärahan osoittamisesta .postita-
25501: Farmakopeatoimikunta. lojen ja posti- ja lennätinlaitoksen henkilö-
25502: kunnan asuintalojen rakentamista varten.
25503: Pohjois-Pohja.mna.a.: - Ks. Ammattikoulut. Liitteet IV,3,22. s. 1003. L. Vv:aan 1534.
25504: - Ed. Pyyn y. m. rah. al. n:o 239 määrärllihan
25505: Pohjois-Suomi: - Ks. Asunto-olot. Asutustoi- osoittamisesta posti- ja lennätinlaitoksen kau-
25506: minta. Kuivatustyöt. Maatalous. Poronhoito. koverkoston parantamista varten. Liitteet
25507: Rahtiavustukset. Rakenaustoiminta. Virkamie- IV,323. s. 1004. L. Vv:aan 1534.
25508: het. - Ed. Murron y. m. ra.h. al. n:o 240 määrä.rwhan
25509: osoittamisesta puhelimen saamiseksi eräisiin
25510: Pohjola-Norden: Ed. Leivo-Larssonin y. m. ra.h. Pyhännän kunnan kyliin. Liitteet IV,324.
25511: al. n:o 77 korotetun määrärahan osoittami- s. 1005. L. Vv:aan 1534.
25512: sesta avustu:kseksi Pohjola~Norden yhdistyk- - Ed. Aattela:n y. m. rah. al. n:o 241 määrä-
25513: selle. Liitteet IV,t61. s. 808. L. Vv:aan 15·23. rahan osoittamisesta postiautovarikon raken-
25514: tamista varten Tampereelle. Liitteet IV,325.
25515: PoliiSi: Ed. Jalaksen y. m. rah. al. n:o 32 s. 1006. L. Vv:aan 1534.
25516: määrä.!'altan osoittamisesta Helsingin poliisi- - Ed. Turkan y. m. ra.h. al. n: o 242 määrä-
25517: laitoksen liikennetoimiston johtajan toimen rahan osoittamisesta postiautovarikon raken-
25518: muuttamiseksi liikenneosaston johtajan toi- tamiseksi Ouluun. Liitteet IV,326. s. 1007.
25519: meksi. Liitteet IV,l16. s. 753. L. Vv:llian L. Vv:aan 1534.
25520: 1520. - Ed. Pyyn y. m. rah. al. n: o 243 määräl'altan
25521: - Ks. Postilaitos. osoittamisesta asuntojen rakentamiseksi val-
25522: tion sähk.öpajalle Mäkkylään. Liitteet IV,327.
25523: Polk.Utiet: - Ks. Maantiet. s. 1008. L. Vv:aan 15>34.
25524: - Ed. Alangon y. m. l'alt. al. n:o 285 määrä-
25525: PonttooniSilta.: - Ks. Sillat. raltan osoittamisesta valtion virastotalon ra-
25526: kentamå.seksi Nokian kauppalaan. Liitt.eet
25527: Pori: - Ks. Asutustoiminta. Radio. Sairaalat. IV,369. s. 1064. L. Vv:aan 1537.
25528:
25529: Poronhoito: Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n:o Puhelin: - Ks. Postilaitos.
25530: 160 määräl'altan osoittamisesta porojen hank-
25531: kimiseksi koltille. Liitteet IV,234. s. 894. L. PuheopiSto: Ed. Saukkosen y. m. ralt. al. n:o 79
25532: Vv:aan 1528. määräraltan osoittamisesta avustukselksi Suo-
25533: -Ed. Lahtelan y.m. rah. al. n:o 154 maara- men Puheopiston työn tukemiseksi. Liitteet
25534: rllihan osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi IV,t63. s. 811. L. Vv:aan 1523.
25535: Poro ja Riista Oy:lle jäädyttämön rakenta-
25536: mista varten Rovaniemelle. Liitteet IV,.238. Pukkisilta.: - Ks. Sillat.
25537: s. 899. L. Vv:aan 1528.
25538: Pukuavustus: Ed. Aattelan y. m. ra.h. al. n:o
25539: Porvoo: - Ks. Oppikoulut. 220 määrärahan osoittamisesta pukuavustuk-
25540: sen maksamiseksi ertittäin likaista työ.tä te-
25541: Postil&itos: Ed. Saukkosen y. m. rah. al. n:o 223 keville rauta.tieläisille. Liitteat IV,3•04. e.
25542: määräraltan osoittamisesta eräiden ylimääräis- 980. L. Vv:aan 1533.
25543: ten toinlen perustlliiDiseksi posti. ja lennätin- - Ed. M. Jä.Tvisen y. m. rah. al. n:o 221 mää-
25544: laitokseen. Liitteet IV,3o7. s. 983. L. Vv:aan rärahan osoittamisesta .pukuavustuksen ma.k-
25545: 1533. samiseksi eräille valtionrautateitten toimen-
25546: 18 Asialuettelo 1950.
25547:
25548: haltijarylrmille. Liitteet IV,305. s. 981. L. Ra.htia.vustukset: Ed. Frunanin y. m. rah. al.
25549: Vv:aan 1533. n: o 198 korotetun määrära.han osoittamisesta
25550: rahtiavustuksiin. Liitteet IV,2s2. s. 951. L.
25551: Punaiset: - Ks. Korvaus. Vv:aan 1531.
25552:
25553: Puna.iset inva.liidit: -'- Ks. Invaliidit. Ra.ittiustyö: Ed. M. Järvisen y.m. rah. al. n:o
25554: 195 korotetun määrärahan osoittamisesta rait-
25555: Puolustuslaitos: Ed. Kujanpään y. m. rah. al. tiustyön tukemiseen. Liitteet IV,279. s. 948.
25556: n:o 44 määrärahan osoittamisesta asevelvol· L. Vv:aan 1531.
25557: listen päivärahan korottamiseen. Liitteet - E·d. Aattelan y. m. rruh. al. n:o 196 korote-
25558: IV,12s. s. 770. L. Vv:aan 1521. tun määrärahan osoittamisesta raittiustyön
25559: - Ed. Kajalan y. m. rah. al. n:o 45 määrärahan kannattamiseen. Liitt;eet IV,2so. s. 949. L.
25560: osoittamisesta Hennalan kasarmialueen kar Vv:aan 1531.
25561: sarmi- j·a. muiden rakennusten vuosikorjauk-
25562: siin. Liitteet IV,t29. s. 771. L. Vv:a.an 1521. Raja.seutu: Ed. E. Nurmisen y. m. rah. al. n:o
25563: - Ed. Hongan y. m. rah. al. n:o 206 määrärahan 63 korotetun määrärahan osoittamisesta val-
25564: osoittamisesta korvauksen suorittamiseksi takunnan syrjäseutujen sivistystyön ohjausta
25565: eräille rauhansopimuksen johdogta vakinai- ja ylimääräistä avustusta varten. Liitteet
25566: sesta palveluksesta vapautetuille upseereille. IV,t47. s. 792. L. Vv:aan 16'22.
25567: Liitteet IV,29'0. s. 960. L. Vv:aan 1532. - Ks. Kansanvalistus.
25568: - Ed. Saariahon y. m. rah. al. n:o 200 määrä-
25569: rahan osoittamisesta Kouvolan varuskunnan B&kennustOim.inta.: Ed. E. Koiviston rah. al. n:o
25570: ·kan tahenkilö·kunnan asuin talon rakentamista 145 määrärahan osoittamisesta Pohjois-Buomen
25571: varten. Liitteet IV,aso. s. 1038. L. Vv:aan hävitetyn alueen sosiaalisen rakennustoimin-
25572: 1538. nan tukemiseksi. Liit;teet IV,229. s. 887. L.
25573: Vv:aan 1·528.
25574: Pnujoki: Ks. Kuivatustyöt. - Ed. V. Eskolan y. m. rah. al. n :o 245 määrä-
25575: rahan osoittamisesta rakennuslaino1ksi maan-
25576: Puunjalostus: Ks. :uetsänhoito. hankintalain mukaan maansaantiin oi:keute-
25577: tuille. Liitteet IV,329. s. 1010. L. Vv:aan
25578: Puutarhanhoito: Ed. Linnan y. m. rah. •al. n: o 1535.
25579: 110 määrärahan osoittamisesta puutarhaneu- - Ed. Väyrysen y. m. rah. al. n: o 246 korotetun
25580: vonnan yhteistoimikunnan työtä varten. Liit- määrärahan osoittamisesta lainaksi Rovanie-
25581: teet IV,t94. s. 849. L. Vv:aan 1'525. men kauppalalle asemakaavapakkolunastuk-
25582: siin. Liitteet IV,33o. s. 1012. L. Vv:aan
25583: Piiväkodi.t: - Ks. Lapset. 1535.
25584: -'- Ed. Kajalan y. m. rah. al. n: o 267 korotetmi
25585: Päiväraha.: - Ks. Puolustuslaitos. Virkamiehet. määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yleishyö-
25586: dyllistä asuntotuotantoa varten. Liitteet
25587: IV,351. s. 1040. L. Vv:aan 1536.
25588: R. - Ed. V. Järvisen y. m. rah. al. n:o 268 koro-
25589: Ra.a.he: - Ks. Oppikoulut. tetun määrärahan osoittamisesta lainoi:ksi yleis-
25590: hyödyllistä asuntotuotantoa varten. Liitteet
25591: Raaja.rikot: Ed. Jalaksen y. m. rah. al. n:o 255 IV,352. s. 1041. L. Vv:aan 1536.
25592: määrärahan osoittamisesta lainaksi Raajarik· - Ed. H. Simosen y. m. rah. al. n:o 269 koro-
25593: kojen Koulusäätiön koulurakennuksen raken· tetun määrärahan osoittamisesta rllikennus1ai-
25594: nustöiden jatkamista varten. Liitteet IV,339. noiksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
25595: s. 1025. L. Vv:aan 1·535. Liitteet IV,353. s. 1042. L. Vv:aan 1536.
25596: - Ed. M. Leskisen y. m. rah. al. n: o 270 koro-
25597: lta.dio: Ed. Leikolan y. m. rah. al. .n:o 164 tetun määrärahan osoittamisesta rakennuslai-
25598: määrärahan osoittamisesta Porin lyhytaalto- noiksi maaseudun asunto-olojen parantamista.
25599: a.seman käyttämise.ksi ulkomai!l'een tiedoitus- varten. Liitteet IV,354. s. 1043. L. Vv:aan
25600: toimintaan. Liitteet IV,24.8. s. 912. L. Vv:aan 1536.
25601: 1529. - Ed. Väyrysen y. m. rah. al. n:o 271 korotetun
25602: - Ks. Yleisradio. määrärahan osoittamisesta !ainoiksi Pohjois-
25603: Asialuettelo 19·50. 19
25604:
25605: Suomen asutuskeskusten jälleenrakentamisen - Ed. J. Wirtasen rah. al. n: o 161 määrärahan
25606: loppuun saattamista varten. Liitteet IV,355. osoittamisesta Tampereen-Ikaalisten--Beinä-
25607: s. 1044. L. Vv:aan 1-536. joen rautatien maastotutkimuksia varten.
25608: - Ed. Karjalaisen y. m. rah. al. n: o 287 maara· Liitteet IV,245. s. 908. L. Vv:aan 1529.
25609: rahan osoittamis·e.sta asuintalon rakentamiseksi - Ed. Peltosen y. m. rah. al. n: o 217 määrärahan
25610: Mikkelin lääninvankilan virkailijoita varten. osoittamisesta liikennetaloudellisen tutkimus-
25611: Liitteet IV,a71. s. 1067. L. Vv:aan 1537. laitoksen perustamiseksi rauta tiehallitukseen.
25612: - Ed. Paasion y. m. rah. al. n: o 2·88 määrärahan Liitteet IV,3·01. s. 976. L. Vv:aan 1533.
25613: osoittamisesta asuntor&kennuksen rakentami· - Ed. Hykkäälän y. m. rah. al. n: o 224 määrä-
25614: seksi Turun keskusvankilan viran ja toimen rahan osoittamisesta Kouvolan asemaraken-
25615: haltijoilla. Liitteet IV,372. s. 1068. L. Vv:aan nuksen r111kentamista varten. Liitteet IV,aos.
25616: 1538. s. 985. L. Vv:aan 1533.
25617: - Ed. Suurkougan y. m. rah. al. n:o 289 määrä· - Ed. Tuurnan y. m. rah. al. n:o 225 maara-
25618: rahan osoittamisesta. Kymen läänin läänin- rahan osoittamisesta Helsingin ratapihan laa-
25619: hallituks.en virastotalon rakennustöiden jatka- jentamista varten. Liitteet IV,3o9. s. 986. L.
25620: miseen. Liitteet IV,373. s. 1069. L. Vv:aan V v: aan 1533.
25621: 1538. - Ed. Tauriaisen y. m. rah. al. n:o 2·26 korote-
25622: - Ed. Aattelan y. m. rah. al. n:o 290 määrära- tetun määrärahan osoittamisesta HyrynsaJmen
25623: han osoittamisesta Helsingin lääninvankilan -Pesiön-----Kiantajärven rataosan rakemiustöi-
25624: virkailijain asuinrakennusta varten. Liitteet hin. Liitteet IV,at•O. s. 988. L. Vv:aan 1533.
25625: IV,374. s. 1070. L. Vv:aan 1538. --' Ed. Peltosen y. m. rah. al. n:o 227 määrära·
25626: - Ks. Ateneum. Kotitalous. lKotiteollåsuus. Oppi- han osoittamisesta töiden jatkamiseksi Suo-
25627: •koulut. Raajarikot. Rautatieläiset. Sairaalat. lahden-Haapajärven radalla. Liitteet IV,au.
25628: Tie· ja vesirakennus. s. 989. L. Vv:aan 15•33.
25629: - Ed. Peltosen y. m. rah. al. n:o 228 määrä-
25630: Rauha.nliitto: Ed. Henrikssonin y. m. rah. al. n:o
25631: rahan osoittamisesta töiden jatkamiseksi Joen-
25632: 75 korotetun määrära>han osoittamise•sta Suo-
25633: suun-Koveron radalla. Liitteet IV,a12. s.
25634: men Rauhanliitto YK-yhdistY'ksen toiminnan
25635: 991. L. Vv:aan 1533.
25636: tukemiseen. Liitteet IV,t59. s. 806. L. Vv:aan
25637: 1523. -'- Ed. Koivurannan rah. al. n:o 229 määrära.·
25638: - Ed. Nevalaisen y. m. rah. al. n:o 76 määrä- han osoittamisesta Rovaniemen-8oda.nkylän
25639: rahan osoittamisesta Suomen Rauhanpuolus- -Pahtavaaran rautatien rakentamista varten.
25640: tajat r. y:lle rauhanaatteellisen valistustyön Liitteet IV,313. s. 992. L. Vv:aan 1533.
25641: tukemiseksi. Liitteet IV,t&O. s. 807. L. - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 230 määrära-
25642: Vv:aan 1523. han osoittamisesta rautatien rakentamiseksi
25643: Kemijärven asemalta Taiv~~;lkoskelle. Liitteet
25644: IV,314. s. 994. L. Vv:aan 1534.
25645: Rauhanpuolustajat: - Ks. Rauhanliitto.
25646: - Ed. PuumalaiS:en y. m. rah. al. n: o 231 määrä-
25647: rahan osoittamisesta Suolahden-Haapajärven
25648: :aau.ma.: - Ks. Kauppaoppilaitokset. Virkamie-
25649: radan rakennustöiden jatkamista varten. Liit-
25650: het.
25651: teet IV,315. s. 996. L. Vv:aan 15·34.
25652: - Ed. Peltosen y. m. rah. al. n: o 232 määrära·
25653: Rautatielä.iset: Ed. Aattelan y. m. rah. al. n:o
25654: han osoittamisesta Siilinjärven-Juantehtaan
25655: 258 määrärahan osoittamisesta !ainoiksi rau·
25656: rautatien rakentamiseen. Liitteet IV,316.
25657: tatieläisille omakotitonttien ostoa varten.
25658: !. 997. L. V v: aan 1534.
25659: Liåtteet IV,342. s. 1029. L. Vv:aan 1535.
25660: -'- Ed. Aattelan y. m. rah. al. n: o 310 määrära- - Ed. Saariahon y. m. rah. al. n:o 233 maara·
25661: han osoittamisesta rautatieläisten asuinraken- rahan osoittamisesta rataosan Kouvola-InJre-
25662: nuksen rakentamiseksi Tampereelle. Liitteet roinen muuttamiseksi kaksiraiteiseksi. Liit-
25663: IV,394. s. 1096. L. Vv:aan 1539. teet IV,317. s. 998. L. Vv:aan 1534.
25664: - Ks. Perheavustus. Virkamiehet. - Ed. Kuittisen y. m. rah. al. n:o 234 määrä·
25665: rahan osoittamisesta Suhosen ylikäytävän ra-
25666: Ra.uta.tiet: Ed. Niskalan y. m. rah. al n:o 160 kentamiseen. Liitteet IV,318. s. 999. L.
25667: määrärahan osoittamisesta Kaulinrannan-Ko- Vv: aan 1534.
25668: larin rautatiesuunnan tutkimista varten. Liit· - Ed. Hakkilan y. m. rah.~~;l. n:o 2-35 maarära·
25669: teet IV,244. s. 907. L. Vv:aan 152·9. han osoittamisesta uusien makuu. ja päivä.-
25670:
25671: 20
25672: Asiailuettelo 1950.
25673:
25674: vaunujen ra.kentamista varten. Liitteet IV1319. - Ed. Bra.nder-Wallinin y. m. rah. al. n:o 249
25675: s. 1000. L. Vv:aan 1534. määrärahan osoitta.misesta laina.n myöntämi-
25676: - Ks. Virkamiehet. seksi Porin diakonissalaito:kselle. Liitteet
25677: IV,333. s. 1016. L. Vv:aan 1•535.
25678: Rehu: - Ks. Maatalous. - Ed. Hiltusen y. m. rah. al. n:o 2·82 maarara-
25679: han osoittamisesta Savonlinnan keskussairaa-
25680: lan rakennustöiden jatka.mista varten. Liit-
25681: :Beuma.taudit: Ed. Jalaksen y. m. rah. al. n:o 39
25682: teet IV,366. s. 1060. L. Vv:aan 15•37.
25683: mää.rärahan osoittamisesta raumatautien levin-
25684: - Ed. Niukkasen y. m. rah. al. n:o 283 määrä-
25685: neisyyttä ja laatua koskevan tutkimuksen
25686: rahan osoittamisesta Etelä•Saimaan keskussai-
25687: suorittamis6ksi. Liitteet IV1 123. s. 763. L.
25688: raalan rakennustöiden aloittamista· varten.
25689: Vv:aa.n 1520.
25690: Liitteet IV,367. s. 1061. L. Vv:aan 1537.
25691: -Ed. Alangon y. m. rah. al. n:o 284 määrära-
25692: :Rovaniemi: - Ks. Rakennustoiminta. Vuokra- han osoitta.misesta Mäntän sairaalan raken-
25693: alueet. nustöiden loppuunsuoritt&mista varten. Liit-
25694: teet IV,368. s. 1062. L. Vv:aan 1537.
25695: :Runous: - Ks. Kansanrunous.
25696: Sairaus: - Ks. Astmasairaat. Reumataudit. Tu-
25697: :B.uoppaus: - Ks. Laivaväylät. berkuloosi.
25698:
25699: :B.uotsa.la.inen ka.nsa.laiskorkeakoulu: - Ks. Kor- Salaojitus: - Ks. Maatalous.
25700: keakoulut.
25701: Salo: - Ks. Kansanopistot. Laivaväylät.
25702: Ruukki: - Ks. Maatalous.
25703: Sanomalehtimiehet: Ed. Paasion y. m. rah. al.
25704: n: o 7•2 korotetun määrärahan osoittamisesta
25705: v111ltionavuksi Suomen Sa.noma:lehtimiesten Lii-
25706: s. tolle. Liitteet IV,ul&. s. 803. L. Vv:aan
25707: 1523.
25708: Sairaalat: Ed. Turkan y. m. rah. al. n:o 33 maa-
25709: - Ed. Hietasen y. m. rah. al. n:o 73 korotetun
25710: rärahan osoittamisesta Suomen Punaisen Ris-
25711: määrärahan osoittamisesta sa.nomalehtimiesten
25712: tin Suomussalmen lastensairaalaa varten. Liit-
25713: matkarahoja ja sa.nomalehtimiesten liiton val-
25714: teet IV1117. ·S. 755. L. Vv:aan 1520.
25715: tionapua varten. Liitteet IV,157, •s. 804. L.
25716: - Ed. Ahmavaaran y. m. rah. al. n:o 34 mää-
25717: Vv:aan 15;2·3.
25718: rärahan osoittamisesta ylimää.räisen apulais-
25719: lää.kärin toimen perusta.miseksi Oulun läänin-
25720: sairaalan synnytys. ja naistautiosastolle. Liit- Satamat: Ed. E. Koiviston y. m. rwb.. al. n:o 162
25721: teet IV,us. s. 757. L. Vv:aa.n 1520. määrärahan osoittamisesta Kemin kaupungille
25722: - Ed. 0. Turusen y. m. rah. al, n: o 35 ikorotetun Ajoksen syväsata.man rakent8lllli.sta varten.
25723: määräraha.n osoittamisesta kaatumatautisten Liitteet IV1246•, s. 909. L. Vv:aan 1529.
25724: hoitolaitosten avustamiseksi. Liitteet IV,uo. - Ed. Tainion y. m. rah. al. n: o 163 määrärahan
25725: s. 7·58. L. Vv:aan 1520. osoitta.misesta Kemin syväsataman rakennus-
25726: - Ed. Kajalan y. m. ra:h. al. n:o 36 ikorotetun työn jatkamista varten. Liitteet IV,247. s.
25727: määrärahan osoittamisesta valtionavuksi kun- 910. L. Vv:aa.n 1•529.
25728: nlllllisten mielisairaalain rakentamiseen. Liit- - Ed. österholmin y. m. rah. al. n:o 394 määrä-
25729: teet IV,12 10. s. 760. L. Vv:aan 1520. rahan osoittamisesta Inkoon satama.n suun
25730: -Ed. Ryömän y.m. rah. al. n:o 37 määrärahan ruoppaamista varten. Liitteet IV,ns. s. 1191
25731: osoittamisesta stipendeiksi eräille terveyden- ja 1:192. L. Vv:aan 1545.
25732: ja sairaalllhoidon palveluksessa työskentele-
25733: ville ammattilaisille. Liitteet IV,121. s. 761. Sato: - Ks. Maatalous.
25734: L. Vv:aan 1520.
25735: - Ed. J. Wirtasen y. m. rah. al. n: o 181 maara- Savonlinna: - Ks. Saira111lat.
25736: rahan osoitta.misesta a.vustukseksi ja lainruksi
25737: Suomen Kirkon Sisälä.hetysseuralle Vaalijalan Seminaarit: - Ks. Harjoituskoulut
25738: hoitolar81kennusta varten. Liitteet IV1 265, s.
25739: 931. L. Vv:aan 1530. Stirtoasutusra.hasto: - Ks. Asutustoiminta.
25740: Asialuettelo 1950. 21
25741:
25742: Siirtoväki: Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n:o SisäJ.ähetysseura: - Ks. Sairaalat.
25743: 144 määrärahan osoittamisesta Petsamon siir-
25744: toväen sosiaaliseen avus1;amiseen. Liitteet Sivistysjä.rjestöt: - Ks. Kan.sanvalistus.
25745: IV,22s. s. 886. L. Vv:aan 1'528.
25746: - Ks. Asutustoiminta. Eläkkeet. Korvaus. Maa- Sjökulla: - Ks. Maatalouskoulut.
25747: talous.
25748: Sokeat: Ed. Kauhasen y. m. rah. al. n:o 176
25749: Sillat: Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 338 maa- määrärahan osoittamisesta sokeanavustuksen
25750: rärahan osoittamisesta Sodankylän kirkonky- korottamista varten. Liitteet IV;2&0 . .s. 925.
25751: län ·kohdalla olevan KHisenjoen maantiesilta- L. Vv:aan 1530.
25752: töiden loppuun saattamiseksi. Liitteet IV,422. - Ed. Pyörtänön y. m. rah. al n: o 180 määrä-
25753: s. 1131. L. Vv:aan 1•541. rahan osoittamisesta a vustnkseksi Sokeain
25754: - Ed. Ryhdän y. m. rah. al. n:o 379 määrärahan Huolto r. y:lle virkistyskodin hankkimiseksi
25755: osoittamisesta Oulankajoen rpukkisillan rlliken- sokeilla. Liitteet IV,264. s. 930. L. Vv:aan
25756: tamista varten. Liitteet IV,46·3. s. 1'174. L. 15·30.
25757: Vv:aan 1544.
25758: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 380 määrä- Sokeri: Ed. Sävelän y. m. rah. al. n:o 155 maa-
25759: rahan osoittami$sta sillan rakentamiseksi rärahan osoittamisesta avustukseksi Länsi-
25760: Utsjoen yli Utsjoen kirkonkylän kohdalla. Suomen Sokeritehdas Oy:n tehtaan raken-
25761: Liitteet IV,4&4. s. 1175. L. Vv:aan 1544. tamista varten. Liitteet IV,239. s. 901. L.
25762: - Ed. Pyörtänön y. m. r!lih. al. n:o 381 määrä- V v: aan 1•528.
25763: rahan osoittamisesta Oinassalmen sillan ra-
25764: kentamista varten. Liitteet IV,46·5. s. 1177. Sosia.alineuvonta: - Ks. Väestöliitto.
25765: L. Vv:aan 1'544.
25766: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 382 määrä- Sosia.alinä.yttely: - Ks. Työväensuojelu.
25767: rahan osoittamisesta Kitisenjoen sillan raken-
25768: tamiseen. Liitteet IV,4&6. s. 1178. L. Vv:aan Sota.inva.W.dit: - Ks. Invaliidit.
25769: 1544.
25770: - Ed. Prunnilan y. m. ra:h. al. n:o 383 määrä- Stipendit: - Ks. Korkerukoulut. Ulkosuomalai-
25771: rahan osoittamisesta Kokemäenjoen yli Kii- set. Sairaalat. Tie- ja vesira:kennus.
25772: kan •kirkonkylän kohdalla johtavan sillan ra-
25773: kennustyön loppuun saattamiseksi. Liitteet Suolijärvet: - Ks. Kuivatustyöt.
25774: IV,4&7. s. 1179. L. Vv:aan 1544.
25775: - Ed. Hongan y. m. rah. al. n: o 384 määrärahan Suomalaisen Kirja.llisuuden Seura: - Ks. Kan-
25776: osoittamisesta Kirjalan ponttoonisillan lunas- sanrunous.
25777: tamiseksi valtiolle. Liitteet IV,46·8. s. 1180.
25778: L. V v: aan 1544. Suomen Puheopisto: - Ks. Puheopisto.
25779: - Ed. Sarjalan y. m. rah. al. n: o 385 määrära-
25780: han osoittamisesta Lapaasalmen sillan raken- Suomen Punainen Risti: - Ks. Sairaalat.
25781: tamista varten. Liitteet IV,46·9. s. 1181. iL.
25782: Vv:aan 1544.
25783: Suomen Rauhanliitto: - Ks. Rauhanliitto.
25784: - Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 386 maarara-
25785: han osoittMI.Iisesta sillan rakentMI.Iiseksi Siika-
25786: joen yli Paavolan kirkonkylän kohdalla. Liit- Suomi-NeuvostoWtto-Seura: Ed. S.-K. Kilven
25787: teet IV,41!0. s. 11182. Vv:aan 1544. rah. al. n:o 74 korotetun määrärahan osoit-
25788: - Ed. Paasion y. m. rah. al. n:o 387 korotetun tamisesta avu.stukseksi. Suomi-Neuvostoliitto-
25789: määrärahan osoittamisesta valtionavustukseksi Seuralle. Liitteet IV,uss. s. 805. L. Vv:aan
25790: Salon kauppalalle Salonjoen sillan uudelleen 1523.
25791: rakentamiseksi. Liitteet IV,471. s. U83. L.
25792: V v: aan 1544. Suomi-Seura: - Ks. Ulkomaalaiset.
25793: - Ed. Mannisen y. m. rah. al. n:o 388 maarara-
25794: han osoittamisesta sillan rakentamiseksi Ii- Suomussalmi: - Ks. Kotitalous. Sairaalat.
25795: salmen maalaiskunnassa !tikan salmen yli.
25796: Liitteet IV,472. s. 1184. L. Vv:aan 1544. Suot: - Ks. Kuivatustyöt.
25797: 22 Asialuettelo 1950.
25798:
25799: Svenska Ha.ndelshögsk:ola.n: - Ks. Korkellikou· Talouskoulut: - Ks. Kotitalous.
25800: lut.
25801: Tampere: - Ks. Oppikoulut. Postilaitos. Rau-
25802: Syrjäseudut: - Ks. Rajaseutu. tatieläiset. Teknilliset opistot.
25803:
25804: Syömli.vilja: - Ks. Vilja. Teatteri: - Ks. Taide.
25805:
25806: Telmillinen tutkimus: Ed. Mäkisen y. m. rah. al.
25807: Sähkö: Ed. Rytingin rah. al. n:o 122 maarara- n:o 281 määrärahan osoittamisesta valtion
25808: han osoittamisesta avustuksiksi harvaan asu- teknillisen tutkimuslaitoksen kojeistojen ja
25809: tun maaseudun s.iiJhköistämistä varten. Liit- koneistojen hankintoihin. Liitteet IV,365.
25810: teet IV,2106. s. 864. L. Vv:aan 1'5-26. s. 1059. L. Vv:aan 1537.
25811: - Ed. Vennamon y. m. rah. al. n: o 26:2 määrä-
25812: rahan osoittamisesta }ainoiksi säh,kövirran Telmilliset koulut: - Ks. Kauppaoppilaitokset.
25813: saamiseksi etenkin pientiloille. Liitteet
25814: IV,346. s. 1035. L. Vv:aan 1536. Teknilliset opistot: Ed. Hakalan y. m. rah. al.
25815: - Ed. Paloveden y. m. rah. al. n:o 263 määrä- n:o 320 määrärahan osoittamisesta Tampe-
25816: rahan osoittamisesta !ainoiksi vähävaraiselle reen teknillisen oppilaitoksen uudisrakennus-
25817: pienviljelijäväelle maaseudun sähköistämistä ten piirustusten valmistamiseksi ja rakennus-
25818: varten. Liitteet IV,347. s. 1036. L. Vv:aan t(}iden aloittamiseksi. Liitteet IV,4t04. s. 1108.
25819: 15-36. L. Vv:aan 1540.
25820: - Ed. Koskisen y. m. rah. al. n:o 264 määrä-
25821: rahan osoittrumisesta }ainoiksi maaseudun Terveydenhoito: - Ks. Sairaalat.
25822: pientalouksien sähköistämis.kustannubia var-
25823: ten. Liitteet IV,348. s. 1037. L. Vv:aan Teurojoki: - Ks. Kuivatustyöt.
25824: 1536.
25825: - Ed. Myllymäen y. m. rah. al. n: o 265 määrä- Tiedoitustoiminta.: - Ks. Radio.
25826: rahan osoittamisesta lainoiksi maaseututa.-
25827: louksien siiJhköistämistä varten. Liitteet
25828: Tie. ja vesira.kennus: Ed. E. Koiviston y. m.
25829: IV,349. s. 1038. L. Vv:aan 1536.
25830: rah. al. n:o 165 määrärahan osoittamisesta
25831: tie- ja vesirakennushallinnon insinöörien ulko-
25832: Sähk:öpa.ja.: - Ks. Postilaitos. maisia opintomatkoja varten. Liitteet IV,249.
25833: s. 91-3. L. Vv:aan 1529.
25834: Siäminki: - Ks. Koti talous. -Ed. LHJppi-SeppiiJän y.m. rah.al. n:o 279
25835: määrärahan osoittamises·ta tietyökoneiden
25836: hankkimiseen tie- ja vesirakennushallituksen
25837: käyttöön. Liitteet IV,sss. s. 1054. L. Vv:aan
25838: T. 1537.
25839: - Ed. Koskisen y. m. rah. al. n:o 311 määrä-
25840: Taide: Ed. 8.-K. Kilven y. m. rah. al. n:o 'i1 rahan osoittamisesta asuntojen rakentami-
25841: korotetun määrärahan osoitamisesta näyttä· se·ksi Keski..Suomen tiepiirin henkilökuntaa
25842: mötaiteen ja näyttämötaiteellisten harrastus· varten. Liitteet IV,395. s. 1098. L. Vv:aan
25843: ten tukemiseen. Liitteet IV,155. s. 801. L. 1539.
25844: V v: aan 1523.
25845: - Ed. M. Järvisen y. m. rah. al. n: o 312 mää-
25846: - Ks. Ateneum.
25847: rärwhan osoittamisesta v~rastohuoneiston ra-
25848: kentamiseksi Vaasan tie- ja vesirakennuspii-
25849: Taivalkoski: - Ks. Oppikoulut. rin henkilökuntaa varten. Liitteet IV,396. s.
25850: 1099. L. Vv:aan 1539.
25851: Taloudellinen tutkimus: Ed. Väyrysen y. m.
25852: rah. al. n: o 168 määrärahan osoittamisesta Tiet: - Ks. Asutustoiminta. Maantiet.
25853: kauppa. ja. teollisuusministeriön taloudellisen
25854: tutkimustoimiston palkkauksiin. Liitteet
25855: IV,252. s. !H6. L. Vv:aan 1529. Tilustiet: - Ks. Asutustoiminta.
25856: Asialuettelo 1950. 28
25857:
25858: Toinen korva.uslaki: - Ks. Korvaus. u.
25859: Tuberkuloosi: Ed. Jalaksen y. m. rah. al. n:o 40 Uittotyömaa.t: - Ks. Kansanvalistus.
25860: määrärahan osoittamise.sta tuberkuloottisten
25861: jälkihuoltoa varten. Liitteet IV,124. s. 76·5. Ulkomaankauppa: Ed. Kaupin y. m. rah. al. n:o
25862: L. Vv:aan 1520. 166 määrärahan osoittamisesta kauppa- ja
25863: - Ed. Pesosen y. m. rah. al. n: o 41 määrärahan teollisuusministeriön kauppaosaston ulko-
25864: osoittamisesta Tuberkuloosiliitto r. y:lle tu· maankauppatoimiston henkilökunnan palk·
25865: berkuloottisten toipilasopiston perustamista kausta varten. Liitteet IV,250. s. ·914. L.
25866: varten. Liitteet IV,125. s. 766. - L. Vv:aan Vv:aan 1529.
25867: 1520.
25868: - Ks. Invaliidit. Ulkosuomalaiset: Ed. Penttalan y. m. rah. al.
25869: n:o 78 korotetun määrärahan osoittamise.sta
25870: Tukipa.lkkiot: - Ks. Tuotantopalkkiot. avustukseksi Suomi.Seuralle ulkosuomalaistoi·
25871: mintaa varten. Liitteet IV,162. s. 819. L.
25872: Vv:aan 15·23.
25873: Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Kuusisen y. m. lak.
25874: - E.d. Rantamaan y. m. rah. al. n:o 80 korote-
25875: al. n:o 87 laiksi tulo· ja omaisuusverolain vä·
25876: tun määrärahan osoittamisesta stipendeiksi
25877: liaikaisesta muuttamisesta. Liitteet IV,119. s.
25878: ulkomaalaisille tutkijoille Suomen oloihin tu-
25879: 1237. L. Vv:aan 1501. tustumista varten. Liitteet IV,164. s. 812.
25880: - Ed. Kosken y. m. lak. al. n: o 108 laiksi tulo·
25881: L. Vv:aan 1523.
25882: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami·
25883: - Ed. J. Wirtasen y. m. rah. al. n: o 82 määrä·
25884: sesta. Liitteet IV,130. s. 1263. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta stipendeiksi Yhdysval-
25885: tain ja Kanadan suomalaissyntyisille opiskeli-
25886: Tuota.ntopalkkiot: Ed. E. Pusan y. m. rah. al. joille opintojen harjoittamista varten Suo-
25887: n:o ~18 määrärahan osoittamisesta maatalous· messa. Liitteet IV,166. s. 814. L. Vv:aan
25888: tuotannon tukipalkkioiks.i peruutettavien hin· 1523.
25889: nankorotusten asemesta. Liitteet IV,297. s. - Ed. Rantamaan y. m. rah. al. n:o 83 määrä-
25890: 970. L. Vv:aan 1532. rahan osoittamisesta Amerikan suomalaisten
25891: - Ks. Maito. lasten Suomeen tehtävää opis·kelu- ja tutus-
25892: tumismatkaa varten. Liitteet IV,l67. s. 816.
25893: Turku: - Ks. Kalastus. Rakennustoiminta. L. Vv:aan 1523.
25894:
25895: Turun yliopisto: - Ks. Yliopisto. Upseerit: - Ks. Puolustuslaitos.
25896:
25897: Turvasäilö: - Rs. Korvaus.
25898: V.
25899: Tutldmuspesula: - Ks. Pesulat.
25900: Va.alijala: - Ks. Sairaalat.
25901: Työntekijät: - Ks. Elintason turvaaminen.
25902: Vaasa: - Ks. Ammattikoulut. Tie- ja vesira-
25903: kennus.
25904: Työttömyys: Ed. Pyörtänön y. m. rah. al. n: o
25905: 895 korotetim määrärahan osoittamisesta työt- Vajaa.mieliset: - Ks. Sairaalat.
25906: tömyyden lieventämiseksi Itä.Suomessa. Liit-
25907: teet IV1479. s. 1193. L. Vv:aan 1545. Valtionarkisto: Ed. Kaukamaan rah. al. n:o
25908: - Ks. Kunnat. Maantiet. 297 määrärahan osoittamisesta valtionarkis-
25909: ton rakennuksen korjaamista varten. Liit-
25910: Työväenopistot: - Ks. Kansanopistot. teet IV,ss1. s. 1079. L. Vv:aan 1538.
25911:
25912: Työvä.ensuojelu: Ed. V. Turusen y. m. rah. al. Valtioneuvosto: Ed. V. Turusen rruh. al. n:o 46
25913: n:o 175 määrärahan osoittamisesta työväen- määrärahan osoittamisesta opetusministeriön
25914: suojelu. ja huoltonäyttelyn uusimista ja kier- nuorisoasiain ylimääräisen esittelijän toimen
25915: tävää sosiaalinäyttelyä varten. Liitteet vakinaistamista varten. Liitteet IV,1so. s.
25916: IV,259. s. 9·24. L. Vv:aan 1530. 772. L. Vv:aan 1521.
25917: 24 Asialuettelo 1950.
25918:
25919: Vangitut: - Ks. Korvaus. - Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n:o 210 mää-
25920: rärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen hävi-
25921: Vanhukset: Ed. Aattelan y. m. ra.h. al. n:o 191 tetyn alueen viran ja toimen haltijain päi-
25922: määrärahan osoittamisesta vähävaraisten värahan ma:ksamista varten. Liitteet IV,294.
25923: vanhusten asunto-olojen parantamiseen. Liit- s. 966. L. Vv:aan 1532.
25924: teet IV1275. s. 942. L. Vv:aan 1531. -Ed. Väyrysen y. m. rah. al. n:o 215 maara-
25925: - Ed. Aattelan y. m. ra.h. al. n: o 192 määrära- rärahan osoittamisesta eräiden asemapäällikön
25926: han osoittamisesta avustuksiksi 'kansaneläke- ja konttorinhoitajan virkojen palkkauksen
25927: lain ulkopuolella oleville vähävaraisilla van- korottamiseen. Liitteet IV,299. s. 973. L.
25928: huksille. Liitteet lV>276. s. 944. L. Vv:aan Vv:aan 1533.
25929: 1531. - Ed. Peltosen y. m. l'a.h. al. n: o 216 määrä-
25930: - Ed. Pyyn y. m. rah. al. n:o 193 määrärahan rll!han osoittamisesta eräiden virkojen ja toi-
25931: osoittamisesta eläkkeiden myöntämiseksi hä- mien perustamiseksi valtionrautateille Rau-
25932: dänalaisessa asemassa oleville vanhuksille. man rautateitä varten. Liitteet IV,30'0. s.
25933: Liitteet IV,277. s. 946. L. Vv:aan 1531. 974. L. Vv:aan 1533.
25934: - Ed. Stenbergin y. m. rah. al. n:o 194 määrä- - Ed. Tervon y. m. ra.h. aJ. n:o 218 määrära-
25935: rahan osoittamisesta varattomien vanhusten han osoittamisesta uusien asemamestarin vir·
25936: avustamiseksi. Liitteet IV,278. s. 947. L. kojen perustamista varten. Liitteet IV,ao2.
25937: Vv:aan 1531. s. 977. L. Vv:aan 1533.
25938: - Ed. 'Tainion y. m. rah. al. n:o 2,19 määrära-
25939: Va.nkila.t: - Ks. Rakennustoiminta. han osoittamisesta Kemin aseman toisen luo-
25940: kån vaihdemiehen tointen muuttamiseksi en-
25941: Vapauden menetys: - Ks. Korvaus. simmäisen luokan vaihdemiehen toimiksi.
25942: Liitteet IV,aoa. s. 979. L. Vv:aan 1533.
25943: Varkaus: - Ks. Kotitalous. - Ed. Väyrysen y. m. rah. al. n:o 222 määrä-
25944: rahan osoittamisesta junanlähetyspalkkion ko-
25945: Vasikat: - Ks. Karjanhoito. rottamista varten. Liitteet IV,a•o6. s. 982.
25946: L. V·v: aan 1533.
25947: Velkaantuneet: - Ks. Maksuvaikeuksiin joutu- - Ks. Korkein hallinto-oikeus. Korkein oikeus.
25948: neet. Rautatieläiset.
25949:
25950: Verotus: Ed. Heikkilän y. m. lak. al. n:o 93 Voimistelu: - Ks. Oppikoulut.
25951: laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussäännök·
25952: sistä verolakeihin. Liitteet IV,124. s. 1252.
25953: Vuokra-alueet: Ed. Väyrys·en y. m. rah. al. n:o
25954: L. Vv:aan 1963.
25955: 12,9 määrärahan osoittamisesta eräiden Rova·
25956: - Ed. Tuurnan y. m. lak. al. n:o 94 laiksi eräistä
25957: niemen kauppalassa sijaitsevien vuokra-aluei-
25958: väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakei-
25959: den itsenäisiksi tonteiksi lunastamiseen. Liit-
25960: hin. Liitteet IV,125. s. 1254. L. Vv:aan 1963.
25961: teet IV,213. s. 871. L. Vv:aan 1527.
25962: - Ks. Autovero. Liikevaihtovero. Tulo- ja omai·
25963: suusvero.
25964: Vuokra.sää.nnöstely: Ed. Lappi-Seppälän lak. al.
25965: Vesijohdot: Ks. :Maatalous. n: o 96 laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä.
25966: Liitteet 1,14. s. 1202. L. Prv: aan 2234.
25967: Viikin tila.: Ks. Yliopisto.
25968: Viestöliitto: Ed. Js.laksen y. m. rah. al. n:o 186
25969: Vilja: Ed. Brunnilan y. m. ra.h. al. n:o •211 ko- määrärahan oaoittamisesta väestöliiton sosiaa·
25970: rotetun määrärahan osoittamisesta syömävil· lineuvolan toiminnan turvaamiseksi. Liitte&t
25971: jan hinnan alentamiseksi koko maassa. Liit- IV,27'o. s. 936. L. Vv:aan 1531.
25972: teet IV,295. s. 967. L. Vv:aan 1532.
25973: Vli.eatönsuojelu: Ed. Öhmanin rah. al. n:o 43
25974: Virkamiehet: Ed. Väyrysen y. m. rah. al. n:o määrärahan osoittamisesta väestönsuojelun
25975: 209 määrärahan osoittamisesta päivärahan la.kkautettav1ksi ehdotettujen päälli'kön, toi-
25976: maksamiseksi Pohjo1s-Suomen hävitetyn mistopäällikön ja kanslia-apulaisen virkain
25977: alueen viran ja toimen haltijoilla. Liitteet pysyttämiseksi. Liitteet IV,127. s. 769. L.
25978: IV',293. s. 964. L. Vv:aan 1'532. Vv:aan 1521.
25979: Asialuettelo 1!}50.
25980:
25981: Vä.ktla.nnoitteet: - Ks. :Maatalous. - Ed. Karvikon y. m. rah. al. n:o 257 maara-
25982: rahan osoittamisesta lainan myöntämiseksi
25983: Vä.ktrehu: - Ks. Maatalous. Turun yliopiston ylioppilaskunnalle ylioppi-
25984: lasasuntolan rakentamista varten. Liitteet
25985: IV,341, s. 1028. •L. Vv:aan 1535.
25986: - Ed. Kulova.aran y. m. rall.. al. n:o 295 määrä-
25987: Y. rahan osoittamisesta Turun yliopiston lääke-
25988: Yhdysvallat: - Ks. Ulkosuomalaiset. Ylioppi- tieteellisen tiedekunnan laboratoriorakennusta
25989: laskunnan Laulajat. varten. Liitteet IV,379. s. 1076. L. Vv:aan
25990: 1538.
25991: YhteiSkoulut: - Ks. Oppikoulut. - Ed. Leikolan rah. al, n:o 299 korotetun mää-
25992: rärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
25993: Yksityisoikeudellinen työsuhde: - Ks. Elintason instituutin uudisrakennusta varten. Liitteet
25994: turvaaminen. IV,sss. s. 1081. L. Vv:aan 1~8.
25995: - Ed. Lampisen y. m. rah. al. n:o 300 määrä-
25996: Yleisradio: Ed. Kalliokosken y. m. rall.. al. n:o rahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
25997: 280 määrär!llhan osoittamisesta vuoden 1952 maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Vii-
25998: olympi!cldsojen u1komaisen radioinnin järjes- kin alueelle rakennettavien uusien maatalous-
25999: tämistä varten. Liitteet IV,3&4. s. 1055. L. laitosten tie- ja perustustöiden aloittamista
26000: Vv:aan 1537. varten. Liitteet IV,384. s. 1082. L. Vv:aan
26001: - Ks. Radio. 1538.
26002: - Ks. Hygieninen laitos. Korkeakoulut.
26003: Ylikäytävät: - Ks. Maantiet.
26004: Ylioppilaskunnan Laulajat: Ed Hongan y. m.
26005: Yliopisto: Ed. Kilpeläisen y. m, rall.. al. n: o 48 rah. al. n: o 84 määrärahan osoittamisesta
26006: määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopis- avustukseksi Yli01ppilaskunnan Laulajille
26007: ton kirjaston kotimaisen sanomalehtikokoel- Amerikan Yhdysvaltoihin ja Kanadaan teh-
26008: man osittaista mikrovalokuvaamista varten. tävää konserttimatkaa varten. Liitteet IV,l&S.
26009: Liitteet IV,132, s. 775. L. Vv:aan 152'1. s. 818. L. Vv: aan 1'524.
26010: - Ed. Hongan y. m. rall.. al. n:o 67 määrärahan
26011: osoittamisesta röntgenologian professorinviran Yrittäjät: Ks. Pienyrittäjät.
26012: perustamista varten Turun yliopistoon. Liit-
26013: teet IV,151. s. 796. L. Vv:aan 152·2.
26014: - Ed. Hongan y. m. rall.. al. n: o 68 määrärall.an
26015: osoittamisesta Turun yliopiston a.pulaislääkä- A.
26016: rien palkan korottamista varten. Liitteet Abo Akademi: - Ks. Yliopisto.
26017: IV,152. s. 797. L. Vv:aan 1522.
26018: - Ed. Hongan y. m. rah. al n: o 69 määrärahan
26019: osoittamisesta foniatrian apulaisopettajan
26020: palk·kaamiseksi Turun yliopistoon. Liitteet
26021: Ä.
26022: IV,153. s. 798. L. Vv:aan 1522. Äidit: - Ks. Lapset.
26023: - Ed. Öhmanin y. m. rall.. al. n:o 253 määrä-
26024: rahan osoittamisesta lainan antamista varten
26025: Åbo Akademin ylioppilaskunnan ylioppi1M- ö.
26026: kotia varten. Liitteet IV,337. s. 1022 ja 1023.
26027: L, Vv:aan 1535. överby: - Ks. Ma.atalouskoulut.
26028:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025